Turun Seudun Vanhustuki ry:n jäsenlehti nro 1, maaliskuu 2012

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Turun Seudun Vanhustuki ry:n jäsenlehti nro 1, maaliskuu 2012"

Transkriptio

1 TUKIVIESTI Turun Seudun Vanhustuki ry:n jäsenlehti nro 1, maaliskuu 2012 Päämäärämme on vanhusten hyvinvoinnin edistäminen ja arvokkaan vanhenemisen turvaaminen. Toimimme vapaaehtoisvoimin poliittisesti sitoutumattomina. Elämän iloa ja ystävän tukea

2 PUHEENJOHTAJA Eipä tätä asiaa ole saatu läpi, vaikka on Turun Seudun Vanhustuki ry on vuosikausia yrittänyt kaikin tavoin. Köyhässä Unkarissa Budapestin kaupungin alueella yli 65-vuotiaat unkarilaiset, ja lisäksi myös muutkin EU-kansalaiset kuten suomalaiset yli 65-vuotiaat, matkustavat ilmaiseksi. Vauraassa Turussa tulee voida vapauttaa linjaautomaksusta heti kaikki yli 80-vuotiaat! Pirjo Immonen-Räihä VAADIMME: LINJA-AUTOMAKSUSTA VAPAUTUS HETI YLI 80-VUOTIAILLE Kaikilla tulee olla oikeus yksityisyyteen, omaan tilaan. Sieltä tulee kuitenkin päästä pois päivittäin. Ulkoilu parantaa tasapainoa, tuo lihasvoimia, terästää muistia ja virkistää mieltä. Harrastukset, ystävien tapaaminen kaupungilla ja kaupoissa asiointi kuuluvat itsenäiseen elämään. Kävelykyky säilyy kävelemällä! Sinne kaupunkiin pitää vain päästä, myös rollaattorilla. Rollaattorilla liikutaan yleensä lyhyitä matkoja, joten kauppoihin ja terveyskeskukseen pääsemiseksi pitää usein käyttää autoa tai bussia. Kaikilla ikääntyneillä ei ole enää omaa autoa. Bussilla pitäisi päästä matkaamaan, mutta milläs menet, kun maksulaite on edessä ja rollolla tullaan sisään keskeltä? Taksilappuja ei hevin myönnetä. Koska itsenäiseen elämään tarvitaan mahdollisuus vapaaseen liikkumiseen kaupungin alueella, pitää rollaattorilla liikkuville mahdollistaa linja-autossa matkustaminen. Joko maksulaite laitetaan bussiin keskelle tai sitten vapautetaan rollaattorilla liikkuvat linja-automaksusta kaupungin alueella. Turun Seudun Vanhustuki vuonna 2011 Jäseniä 585 Järjestimme 102 tilaisuutta Tilaisuuksiin osallistui 4372 henkilöä Tukiystävät suorittivat 820 tukikäynti tuettavien luona Tukiystäviä toimi 34 2

3 KUTSU YHDISTYKSEN KEVÄTKOKOUKSEEN JA JÄSENTILAISUUTEEN Yhdistyksen sääntömääräinen kevätkokous pidetään tiistaina 17. huhtikuuta 2012 kello 18 alkaen Turun Seudun Vanhustuki ry:n toimistolla, Läntinen Pitkäkatu 33, 4. krs, Turku. Mikäli haluat tuoda esille jonkin asian kokouksessa, pyydämme sen kirjallisena 3.4. mennessä osoitteella tai postitse toimitettuna yhdistyksen osoitteeseen. Yhdistyksen kokouksissa on jokaisella jäsenellä yksi ääni. Kannattavilla jäsenillä ja kunniajäsenillä on kokouksissa läsnäolo ja puheoikeus, mutta ei äänioikeutta. Välittömästi kevätkokouksen jälkeen aloitamme jäsentilaisuuden, jossa on mahdollisuus kahvikupin ääressä keskustella yhdistyksen toimintaan liittyvistä asioista ja tutustua toisiin yhdistyksemme jäseniin. Muista ottaa jäsenkorttisi mukaan. TERVETULOA! Turun Seudun Vanhustuki ry:n hallitus KEVÄTKOKOUKSEN ASIALISTA Aika Paikka Asiat tiistai kello 17 alkaen yhdistyksen toimisto, Läntinen Pitkäkatu 33, Turku 1. Kokouksen avaus 2. Kokousvirkailijoiden valitseminen - puheenjohtaja - sihteeri - 2 pöytäkirjan tarkastajaa ja ääntenlaskijaa 3. Kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen 4. Asialistan hyväksyminen 5. Yhdistyksen toimintakertomuksen hyväksyminen vuodelta Yhdistyksen talousarvion hyväksyminen vuodelta Tilintarkastajan lausunnon hyväksyminen 8. Toiminnan tarkastajan lausunnon hyväksyminen 9. Tili ja vastuuvapauden myöntäminen vastuuvelvollisille 10. Huomionosoitukset 11. Muut esille tulevat asiat 12. Kokouksen päättäminen 3

4 EDUNVALVONTARYHMÄ Palveluasuminen nykyajan köyhyysloukko? Turun Sanomat Kun aikaisemmin tultiin vanhoiksi ja raihnaisiksi eikä enää pärjätty kotona hoidon avullakaan, järjestyi paikka yleensä kunnallisesta vanhainkodista. Näitä vanhainkoteja muutetaan nykyisin tehostetun palveluasumisen yksiköiksi, koska halutaan eroon laitostavasta hoidosta. Tehostettua palveluasumista järjestävät niin kunnat kuin yksityiset yrittäjätkin. Tehostetussa palveluasumisessa asukas maksaa erikseen asumisen, ruuan, hoidon ja palvelun. Niiden lisäksi asukkaan varojen on riitettävä myös lääkkeisiin, vaatteisiin ja matkoihin, jotka eivät sisälly palveluasumisen hintaan. Palveluasunnoissa asukkaiden keski-ikä on yli 80 vuotta ja suurin osa heistä on naisia, joilla on pieni eläke. Kunnallisessa palveluasumisessa kunnat saavat itse määrittää ns. käyttövaran eli vähimmäisrahasumman, joka vanhukselle on jäätävä käyttöön kuukausittaisiin menoihin. Turussa peruspalvelulautakunta on joulukuussa 2011 päättänyt tämän summan suuruudeksi 99 euroa kuukaudessa (joka on sama käyttövara kuin perinteisessä vanhainkotihoidossa, jossa kuitenkin lääkkeet, silmälasit, taksimatkat ym tulevat talon puolesta). Lääkemenojen jälkeen tästä 99 eurosta ei palvelutalon asukas esim. uusia talvisaappaita enää osta. Me Turun Vanhustuki ry:ssä ilmaisemme syvän huolemme siitä, että suuret palvelumaksut ja liian pieneksi säädetty käyttövara ajavat vanhusasukkaat köyhyyteen palveluasumisessa. Turku on nyt erityisesti kunnostautunut tällä saralla, sillä monissa muissa kunnissa käyttövara on säädetty reilusti suuremmaksi. Suomeen tarvitaankin yhtenäinen laki siitä, mikä katsotaan kuukausittaiseksi vähimmäissummaksi, millä iäkäs vanhus tulee toimeen perusmenoistaan. Tämä on entistä tärkeämpää nyt, kun kustannuksia vyörytetään yhä enemmän asukkaalle itselleen. Minna Löppönen, Turun Seudun Vanhustuki ry, edunvalvontaryhmä Vanhustenhoitoa laitoshoitoa, hoivaa vai palveluasumista? Turkulainen Vanhustenhoito on ollut näkyvästi esillä viime vuosina. Vanhustenhuollon puutteet ja epäkohdat ovat olleet paljon esillä. Toki on muistettu myös se tosiasia, että Suomessa on paljon hyvää vanhusten hoitoa ja erittäin osaavaa henkilökuntaa. Uuden hallituksen ohjelmaan nostettu vanhuspalvelulain säätäminen on sähköistänyt ja kuumentanut mediassa ja julkisuudessa käytävää keskustelua. Tosiasiat tunnustetaan. Suuret ikäluokat ovat tulossa vanhusikään ja Suomen väestö vanhenee vauhdilla. Eläkkeellä on yhä suurempi joukko suomalaisia ja työmarkkinoille tulee vähemmän väkeä kuin sieltä poistuu jo seuraavan kymmenen vuoden aikana. Peruspalveluministeri Guzenina-Richardson on nimennyt uuden vanhuspalvelulain ihmisoikeuslaiksi. Valtion ja kuntien on kannettava vastuunsa vanhusten inhimillisen ja hyvän hoidon turvaamisesta. On kysymys jo perustuslaissa säädetystä oikeudesta riittäviin sosiaali- ja terveyspalveluihin ja toimeentuloturvaan. Vanhusten tai heikompiosaisten palvelut ja hoito eivät saa jäädä toisarvoisiksi ja huonommalle sijalle. 4

5 Toistuvasti tuodaan, myös sosiaali- ja terveysalan ammatti-ihmisten puheenvuoroissa, esille laitoshoidon liiallinen osuus ja painottuneisuus vanhusten hoidossa. Yhteinen tavoite on se, että kaikin keinoin on edistettävä ja tuettava vanhusten kotona asumista ja omatoimista selviytymistä ja oma-aloitteisen aktiivisuuden säilymistä. Ennaltaehkäisevä ja kuntouttava hoito on avainasemassa. On myös paljon vanhuksia, jotka kykenevät itse huolehtimaan vanhusikänsä asumisesta, palveluista ja hoidosta. Unohdetaanko tietoisesti asian toinen puoli? Turussa Luolavuoren vanhainkoti ajettiin alas ja keskimäärin 87-vuotiaat vanhukset siirrettiin runsaassa vuodessa muihin laitoksiin. Luolavuoren vanhainkoti oli viimeinen koti vanhukselle, joka ei enää selviytynyt ilman jatkuvaa ympärivuorokautista hoitoa, tai jolla ei enää ollut ketään hänestä huolta pitävää omaista. Unohdettiinko tämä perusasia ja inhimillisyys Luolavuoren alasajossa? Toinen esimerkki on entisten kymmenen kunnan liitoksesta syntyneen Salon kaupungin päätös Särkisalon vanhainkodin lakkauttamisesta. Jo nyt voidaan euroinakin laskea, että ratkaisulla ei säästetä juurikaan mitään. Inhimillisillä kärsimyksillä tai kaupungin reuna-alueen palvelujen menetyksillä ei ilmeisesti ole mitään väliä, jos vain Salon kaupungin ensi vuoden budjettialijäämää saadaan tällä ratkaisulla paikattua. Jo pelkästään muistisairauksia, dementiaa, ja kakkostyypin diabetesta sairastavien vanhusten määrän nopea kasvu tulee vaatimaan paljon ympärivuorokautisen hoidon paikkoja. Ja samalla pitää muistaa se tosiasia, että suuri osa näistä vanhuksista tarvitsee yhteiskunnan tukea ja julkisen sosiaali- ja terveydenhuollon palveluja. Omaishoito on myös tärkeä ja inhimillinen ratkaisu, mutta se ei auta enää silloin, kun ikääntyneen omaishoitajankin terveys ja jaksaminen loppuu. Miksi laitoksia ja vanhainkoteja syyllistetään? Miksi vanhainkoteja keinotekoisesti muutetaan tehostetun palveluasumisen yksiköiksi? Jos Kelan asumis- ja hoitotukien saanti edellyttää laitospaikkojen muuttamista tehostetuksi palveluasumiseksi, ei se paranna yhdenkään vanhuksen saamaa hoitoa eikä todellisuudessa vähennä laitospaikkoja. Vanhusten saama hoito tai hoidon inhimillisyys ei riipu siitä, ovatko he ns. laitoshoidossa, vanhainkodissa, hoivakodissa, tehostetun palveluasumisen kodissa tai yksityisissä hoiva- ja palvelukodeissa, vaan siitä, miten ammattitaitoinen ja riittävä henkilökunta on huolehtimassa heidän hoidostaan. Jos henkilöstön työssä jaksaminen ja työmotivaatio ovat kunnossa, myös laitoksissa ja palvelu- ja hoivakodeissa asuvat vanhukset voivat paremmin ja saavat ihmisarvoisen hoidon ja kohtelun. Laitoshoito ja avohoito ovat monessakin mielessä epäselviä ja harhaanjohtavia nimiä. Näillä nimityksillä harhautetaan ihmisiä. Ehkäpä kärjistetyin esimerkki tästä oli maamme mielisairaaloiden laitospaikkojen nopea alasajo lukujen vaihteessa. Kun Suomen pankkikriisi ja talouslama iski 1990-luvun alkuvuosina, eivät laitospotilaat siirtyneetkään psykiatriseen avohoitoon, vaan suurelta osin vaille mitään hoitoa oman onnensa ja omaistensa nojaan. Vastaavia tapauksia löytyy vanhustenhoidostakin. Yksin kotonaan asuva sairas vanhus, joka saa vähäistä kotisairaanhoitoa tai kotipalvelua, on valitettavan yleinen esimerkki. Puhutaan kotona asumisen autuudesta, vaikka ihminen ei enää siellä yksin kotihoidonkaan tuella pärjää, vaan tarvitsee ympärivuorokautista hoitoa ja hoivaa on tämä laitos nimeltään sitten palvelukoti, hoivakoti, dementiakoti tai vaikkapa vanhainkoti. Turvataan vanhuksillemme inhimillinen ihmisarvoinen ja turvallinen elämä, kun he ovat avun tarpeessa. Turun Seudun Vanhustuki ry, edunvalvontaryhmä Risto Kapari, sosiaalineuvos eläkkeellä 5

6 TUKEA JA TURVAA Suomen vanhusten turvakotiyhdistys ry eli Suvanto palkittiin tänä vuonna Sosiaali- ja terveysturvan keskusliiton Kansalaistoiminnan palkinnolla. Yhdistys on perustettu vuonna 1990, ja sen tarkoituksena on huonon kohtelun sekä fyysisen ja henkisen väkivallan ehkäiseminen. Yhdistyksellä ei ole omaa turvakotia, vaan ikääntyviin kohdistuvissa väkivaltatilanteissa se tekee yhteistyötä kuntien viranomaisten ja vanhus- ja väkivaltatyön ammattilaisten kanssa. Lisäksi yhdistyksellä on maksuton auttava puhelinpäivystys. Pitkään jatkuvat pelko, huoli ja murhe stressaavat elimistöä mikä nopeuttaa perussairauksien etemistä, lisää masentumisriskiä ja somaattisia sairauksia. Siksi on tärkeä uskaltaa ottaa yhteyttä viranomaiseen jonka avulla asioita aletaan järjestämään. Vaikeassa elämäntilanteessa voi soittaa Suomen vanhusten turvakotiyhdistyksen maksuttomaan auttavaan puhelimeen. Jos soittaja haluaa, voivat Suvannontyöntekijät ottaa yhteyttä soitaajan kunnan kotihoitoon tai sosiaalityöhön, joissa asiaa voidaan selvittää. Suomen vanhusten turvakotiyhdistyksen, puhelinpalvelut: maksuton auttava Suvanto-linja puh ti ja to klo lakineuvontaa puhelinmaksun hinnalla puh (09) parillisten viikkojen ke klo Sinun kätesi on minun rantani, loittoneva. Ja kun lampi kasvaa umpeen, ei ole vettä, jonka yli kurottaa. Ei rantaa, rannalla viluista kukkaa. Kun äiti on kuollut, hän tulee luokseni lintuna, pakkasessa parvekkeelleni. Nokkaa jyvän, jos tarjoan. Murheen muruset kantaa nokassaan ja tuuleen sirottaa - vahvoin siivin. Tuska on lyhytsanainen, lähtö on sanaton. Nauroin kanssasi, itkuusi en uskaltanut. Ajatukseni tulivat luoksesi useammin kuin laiskat jalkani. Jäisen ikkunan takana palavat lämpimät kynttilät. Irmeli Rytkönen Runokirjasta Pohjoisesta tuulee 6

7 SIVIÄ RAITTIINA Siviä Raittiina syntyi 90-luvulla tilanteessa, jossa Eira Pekolan työpaikalla tarvittiin ohjelmaa hauskuuttamaan omaa työyhteisöä. Syntyi Siviä; vahvasti Turun murretta vääntävä kärttyisen oloinen fiini rouva, kulturelli ja aikaansa seuraava sekä sitä parodioiva hahmo. Mieleen Eiralle ovat jääneet ne ystävättären 50- vuotisjuhlat, joihin jo tilattu esiintyjä joutuikin perumaan tulonsa ja jolloin Siviä riensi apuun tulkiten omalla maailmankatsomuksellaan Turun Sanomista lukemiaan juttuja juhlayleisölle. Tuosta juhlasta lähtien monet Eiran eläköityneistä ystävistä ovat läksiäisissään saaneet Siviän hauskasti hersyvät evästykset alkaneelle eläkekaudelleen. Eira Pekolan jäädessä eläkkeelle vuonna 2010 hän kävi Ritva Ilmasen kanssa keskustelun, jonka tuloksena Siviä Raittiina astui estradille myös Turun Seudun Vanhustuki ry:n tilaisuuksissa ja etenkin Ikäystävissä. - Kiireitä riittää, mutta hallitusti. Meno tuntuu hyvältä, aamut saavat olla mieluusti pitkiä ja omia, toteaa Eira Pekola tyytyväisenä ajanhallintaansa. on mieluista kuorolaulu, hän on mukana seniorirock-kuorossa ja seniorikaraokekuorossa. Siviä Raittiinan filosofiaan kuuluu se, että hauska voi olla ilman kiroilua, härskiä huumoria ja tavatonta karjumista. Iloa ja mielihyvää voi mainiosti tuottaa kuulijoilleen viattomasti höpisemälläkin. Siviä Raittiina saattaa toisinaan innostua myös laulamaan. Jotta sävelet saavat ansaitsemansa siivet, on laulun tunnuttava omakohtaiselta, jotta siihen voi täysillä panostaa, paljastaa Eira Pekola. Siviän poistuessa parrasvaloista moni haikailee, että olisipa tuota pidempääkin kuunnellut. - Esityksen pituus on tarkkaan harkittu; sen on pysyttävä riittävän lyhyenä, ohjelmaa ei saa väkisin venyttää, Pekola tietää. Kiitollista palautetta ropisee esiintymispaikkojen lisäksi kaupungillakin, hihaan tartutaan hymy ja kiitokset huulilla. Siviä Raittiina on jo käsite tilaisuuksien odotettu vieras. Anna-Liisa Raunio Siviä on spontaani, käsikirjoitusta esityksiin ei ole. Kynä ja muistilehtiö riittävät esitysten rakennusvälineiksi; Siviä puhuu sitä, mitä sylki suuhun tuo pääasiassa paikallislehdistössä olleista ajankohtaisista aiheista. Turun murteessa itsessään on jotakin riemastuttavaa ja hauskaa, joten sillä on iso merkitys esityksen lennokkuuteen. Siviän roolihahmon luontevuus pohjautuu siihen, että Siviän päässä ovat otsikot ja aiheet sekä niiden järjestys, mutta eivät sanatarkasti. Toisinaan jutut saattavat olla omastakin elämästä ja todenperäisiä tapahtumia. Tilannekomiikan taju lienee peräisin omalta äidiltä, kouluvuosinaan Eira oli jo aktiivisesti mukana esiintymisissä, joten esiintymiskuume on ollut hallinnassa pitkään. Liikunnallisuus on varmasti myös lujittanut esiintymistaidon sulavuutta; entinen kilpauimari hallitsee kehonsa ja omaa hyvän hengitystekniikan. Vesijuoksu antaa energiaa myös muihin harrastuksiin. Eiralle 7

8 YHDISTYKSEMME TARVITSEE UUSIA JÄSENIÄ! Turun Seudun Vanhustuki ry on vuonna 2002 perustettu yhdistys, jonka tavoitteena on vanhusten etujen valvonta, psyykkisen ja fyysisen hyvinvoinnin edistäminen sekä arvokkaan vanhenemisen turvaaminen. Työmme perustuu vapaaehtoisuuteen ja on poliittisesti sitoutumatonta. Kotipaikkamme on Turku ja toiminta-alueemme Turun seutukunta. Toimintaamme: Vanhusten edun ajaminen, yhteyksien ottaminen sekä aloitteiden ja esitysten tekeminen päättäjille niin kuntatasolla kuin valtakunnallisestikin. Kaikille avoin, maksuton toiminta. Ruusukorttelissa: Ikäystävät; toiminnallisia ja sosiaalisia kokoontumisia kuukausittain Tietoiskut; infotilaisuuksia ikääntyviä ja heidän omaisiaan koskettavista aiheista Tuolijumppa; maksuton ja kaikille avoin viikoittainen liikuntatuokio ikäihmisille Toimistolla: Käsityökerho Vakka; mukavaa yhdessäoloa käsitöiden merkeissä. Kaikille avoin. Juttutuokio; mukavaa yhdessäoloa keskustelun merkeissä. Kaikille avoin. Yleisötilaisuudet ikääntyviä kiinnostavista ja koskettavista aiheista Viihdekonsertit Turun Seudun Vanhustuki ry Läntinen Pitkäkatu 33, Turku puh S-posti Studia Generalia -luennot mielenkiintoisista aiheista yhteistyössä Turun kaupunginkirjaston ja Suomen Senioriliikkeen kanssa. Retkeilemme ja käymme teatterissa muutaman kerran vuodessa Tukiystävätoiminta välittää tukiystäviä kotona asuvien, yksinäisten vanhusten seuraksi Turun alueella. Koulutamme uusia tukiystäviä. Tervetuloa vapaaehtoiseksi tukiystäväksi iloiseen joukkoomme! Lisätietoja puhelin Yhteistyön tekeminen muiden vanhusten asioita ajavien toimijoiden kanssa. TERVETULOA MUKAAN KAIKKI VANHUSTEN HYVINVOINNISTA KIINNOSTUNEET! Yhdistyksen jäseneksi voi liittyä yksityinen henkilö tai yhteisö, joka toimii yhdistyksen toiminta-ajatuksen ja tarkoitusperien hyväksi. Hakiessasi yhdistyksen jäsenyyttä: Täytä jäsenhakemuslomake ja leikkaa se irti. Postita toimistomme osoitteeseen. Voit myös soittaa numeroon tai ilmoittautua netin kautta JÄSENHAKEMUS varsinaiseksi jäseneksi 10 /vuosi kannatusjäseneksi vähintään 50 /vuosi Etunimet Sukunimi Syntymävuosi Lähiosoite Postinumero ja -toimipaikka Puhelin Sähköposti Hyväksyn Turun Seudun Vanhustuki ry:n toiminnan tavoitteet. Päivämäärä Allekirjoitus 8

9 JÄSENEDUT VUODELLE 2012 Hoitola Aika Kosmetologi Katri Mattila. Humalistonkatu 15 a (katutaso), Turku. Jäsenkorttia näyttämällä jalkahoito 40 (norm. hinta 47 ). Hoito sisältää jalkakylvyn, kynsien hoidon, kovettumien poiston, jalkahieronnan ja halutessa lakkauksen. Holiday Club Caribia Kylpylän käyttö jäsenillemme maanantaisin ja torstaisin klo välisenä aikana 5 /hlö. Instrumentarium Instru optiikka Oy Tarjous Optiikan tuotteista ja palveluista jäsenkorttia näyttämällä! 1. SILMÄLASIT. Nettohinnoiteltujen linssien yhteydessä myönnämme 20 % alennuksen normaalihintaisista kehyksistä. Ei koske muita tarjouksia tai nettohinnoiteltuja silmälaseja. 2. NÄÖNTARKASTUS. Optikon suorittama näöntarkastus ja silmälasimääräys AURINKOLASIT. Normaalihintaiset aurinkolasit - 20 %. Ei koske Oakley-aurinkolaseja. 4. TERVEYDENHOITOTUOTTEET. Normaalihintaiset terveydenhoitotuotteet - 10 %. Tarjouksessamme mainitut alennusprosentit eivät koske kulloinkin voimassa olevia myymälöiden tarjouksia. Tarjous on voimassa toistaiseksi kaikissa Instrumentariumin myymälöissä. Lisätietoja saa myymälöistä ja Merja Ruokojärveltä, puh JP-Vaate / Marilyn Humalistonkatu 13, Turku Jäsenillämme on mahdollisuus saada normaalihintaisista naisten vaatteista 20 % alennus jäsenkorttia näyttämällä. Jalkineliike V. Lehto Hämeenkatu 12, Turku. Avoinna ma-pe 9-17, p Normaalihintaisista jalkineista 10 % alennus jäsenkorttia näyttämällä. ClubBello Kosmetologi-hieroja Katri Ahlman. Jäsenkorttia näyttämällä kaikista kauneudenhoitopalveluista -15 %. Yliopistonkatu 26 c 2.krs, Turku. Puh Käsityö-Kaisa Ky Hämeenkatu 3 A, Turku. Puh Avoinna ma-pe klo Jäsenkorttia näyttämällä kaikista tuotteista alennusta 10 %. Nummen Pyörä Hämeentie 44, Turku. Avoinna ark , la Normaalihintaisista apukulkuvälineistä alennusta 5 % ja muista tuotteista 10 % jäsenkorttia näyttämällä. Etu ei koske tarjoushintaisia tuotteita. Parturi-Kampaamo ART Maariankatu 5, Turku, puh Jäsenetuhinnat, jäsenkorttia näyttämällä: Naisten hiusten leikkaus 22 (norm.25 ). Miesten hiustenleikkaus 18 (norm.20,50). Permanentti+leikkaus+muotoonkuivaus alk.74. Värjäys+leikkaus+muotoonkuivaus alk.62,50. Raidat+leikkaus+muotoonkuivaus alk.70,50. Sävy+leikkaus+muotoonkuivaus alk.52. Myös kotikäyntejä. Ruissalon Kylpylä Allasosaston käyttö 6 /hlö. Etu on voimassa toistaiseksi. Turun Huoltoexpertit Jorma Puttonen Nuppulantie 40, Turku, puh Avoinna arkisin klo Korjaamme digiboxit, tv:t sekä muut viihde-elektroniikkalaitteet. Jäsenetuna tarjoamme korjaustyöt, varaosat -10% normaalihinnoista sekä kotikäynnit 10% normaalihinnoista jäsenkorttia näyttämällä. Etu voimassa vuoden 2012 loppuun. Huomioi, että edellä mainittujen jäsenetujen lisäksi säästät myös retkimaksuissa ja yhdistyksen järjestämien tilaisuuksien sisäänpääsymaksuissa. Aktiivisena osallistujana saat vuosittain maksamasi jäsenmaksun (10 ) reilusti takaisin! 9

10 ILOA JA YHDESSÄ OLEMISTA! Iloa-toimintaa on tukenut Opetus- ja Kulttuuriministeriö ja vuonna 2012 Varsinais-Suomen taidetoimikunta sekä Kulttuuriystävä toiminnan osalta myös Turun kaupunki. Vapaaehtoistoiminta on toiminnassa keskeisellä sijalla. Iloa-toiminta on järjestänyt tapahtumia kymmenissä palvelutaloissa ja vanhustenkeskuksissa. Turun seudun työttömät ry:n Monitaitoryhmän muusikot ovat esittäneet sekä klassista ohjelmistoa että etnorytmejä. Lauluoviyrityksen Teijo Pöyhönen on vetänyt yhteislaulua ja koonnut kansanlaulukokoelmia, jotka ovat toimineet myös tilaisuuksien käsiohjelmina. Muusikot Janina Lehtonen ja Ville Mäkimattila ovat esittäneet kaksi nostalgiakiertuetta Turussa ja Kaarinassa, musiikkipedagogit Laura Perälä ja Pia-Maria Björkman ovat ilahduttaneet musiikillaan. Turun palvelulinjan busseissa järjestettiin kaksi tempausta eli Laulavaa korttia toinen kesällä ja toinen ennen joulua Laulavassa joulukortissa laulettiin perinteisiä joululauluja ja monikulttuurisia joulurytmejä. Alustavien suunnitelmien mukaan Iloa-teemaviikko on suunniteltu järjestettäväksi taas keväällä 2012, mahdollisesti viikolla 18. Kulttuuriystävä-toimintaa on kehitetty niin, että nyt olemme saaneet Turkuun ja Kaarinaan kaksi peruskoulutettua Kulttuuriystävä-ryhmää ikäihmisten seuraksi taidenäyttelyyn tai teatteriin. Kulttuuriystävä toimii vapaaehtoisena. Kulttuuriystävän voi varata Suomen Punaisen Ristin Turun osaston numerosta / Elina Rosenqvist, arkisin kello 10-14, vierailukohteet ovat Logomon Tuli on irti -näyttely, Turun Taidemuseo, Forum Marinum ja Turun kaupunginteatteri, Kaarina-Teatteri ja Turun Filharmoninen orkesteri. Iloa on järjestetty myös ikääntyneiden Taiteiden yön tapahtumissa vuosina 2010 ja Iloa-toimintaa on pyritty järjestämään keskelle tavallista arkea, ikäihmisille helposti lähestyttävissä paikoissa. Vapaaehtoisen vanhustyön kehittämisryhmän ja Turun Seudun Vanhustuen puolesta Mervi Lempinen 10

11 UUSI KASVO TOIMISTOLLA MILLAISTA ON OLLA TÄMÄN PÄIVÄN NUORI? Yhdistyksen tämän hetken nuorimpana sain tehtäväkseni kirjoittaa millaista on olla nuori vuonna Nykynuorten elämä on polarisoitunut: joko heidän elämässään suorittaminen on korostunut tai sitten päinvastoin. Opiskelusta esimerkiksi on tullut hyvin suorituskeskeistä; tietoyhteiskunnan myötä tietotaidon vaatimukset ovat kasvaneet hurjaa vauhtia ja nuorilta odotetaan paljon hyvin nopeassa ajassa. Jos tästä ei suoriudu niin nuori jää jälkeen opiskelusta ja muista nuorista omassa ikäryhmässään. Omalta osaltaan tietotekniikka on vauhdittamassa tätä muutosta. Ennen vanhaan nuori ihminen tuskin tiesi kaikkea mitä maailmalla tapahtui ja sekin tieto mitä hän sai, saattoi olla jo vanhentunutta. Nykyisin lähes kaikki tieto on saatavilla parin klikkauksen päässä; nykyajan nuoren tiedon määrä on siis kasvanut räjähdysmäisesti. Olen Kim Nurmi ja toimin yhdistyksen työharjoittelijana huhtikuuhun asti. Pääsääntöisesti minut tapaa yhdistyksen toimistolla, mutta olen myös mukana yhdistyksen tapahtumissa Ruusukorttelissa valokuvaajana. Olen syntynyt Turussa vuonna 1991 ja asunut täällä koko ikäni. Kirjoitin kesällä 2011 ylioppilaaksi Kupittaan lukiosta ja opinnot Turun ammattikorkeakoulussa aloitan syksyllä Harrastuksiini kuuluu esimerkiksi musiikin kuuntelu (joskaan en osaa soittaa mitään instrumenttia, mutta ajatuksenani on opetella joskus soittamaan edes yhtä). Tämän hetken toiveeni on päästä matkustamaan Japaniin. Työskentely yhdistyksessä on tuntunut mukavalta ja olen tutustunut yhdistystoiminnan monipuoliseen työhön. Tapaamisiin ja hyvää kevään jatkoa puolestani! nuoret olemme unohtaneet vanhempien ihmisten arvostamisen, se on mielestäni todella ikävä piirre meissä ja siihen olisi syytä puuttua. Toiveeni on, että me nuoret osaisimme arvostaa vanhuutta, joka on arvokas asia ja muistaa olla silti nuoria niin kauan kuin me sellaisia olemme. Kim Nurmi Toisaalta, nykyisin nuorilla on aiempaa enemmän vapaa-aikaa ja rahaa käytettävissä lukuisine mahdollisuuksineen. Aiemmin kovinkaan moni nuori tuskin pääsi itse matkustelemaan kun nykyään tuo on melko yleistä. Nuoret kuluttavat paljon, syynä on tietenkin maailmassa korostunut materialismi, jonka hyötyjä ja haittoja voidaan tietenkin pohtia, mutta en ota siihen tässä kantaa sen ihmeemmin. Kaikesta huolimatta meillä nuorilla on myös parantamisen varaa kun puhutaan vanhempien ihmisten arvostamisesta; toisinaan vaikuttaa siltä, että me Tyylikkäät ystävykset Armi Junnila ja Anna-Liisa Yli-Rekola

12 KYLÄ ELÄÄ Kirjoittaja Kaarlo Mäkinen Osa 4 Ilolan Riitta oli kaupunkireissullaan nähnyt Aallon emännän. Oli kuitenkin pysytellyt kauempana. Eila on käynyt oppikoulun ja suunnittelee kauppaopistoon menoa. Kaupan yhteydessä on myös bensanmyyntiä ja veikkaus. Nämä tuovat asiakkaita. Lisäksi oluen myynti on melkoista, sillä kylässä ei baaria ole. Joskus, asiakkaan tullessa sulkemisajan jälkeen, Esko palvelee, sillä hän ei halua suututtaa ketään. Ja elanto on asiakkaista kiinni. Keväällä kauppias ottaa kioskin pidon itselleen Eilan toimiessa kioskissa kesämyyjänä. Kauppias Valli tunnetaan siitä, että hän saa myytyä kyläläisille siemenet, lannoitusaineet sekä öljyt ostamatta viljaa keneltäkään kyläläiseltä. Kyläkaupassa tiedetään tarkalleen kaikki kylän ja asukkaiden asiat, mutta kauppiaspariskunta pitää visusti tiedot ominaan. Näin säilyi molemminpuolinen luottamus. Tämä tiedettiin kirkollakin, sillä Esko Valli tuli valituksi luottamustehtäviin, jotka Aallon Maurilta oli jättänyt. Vallit olivat uskovaisia ihmisiä ja kävivät usein kirkossa. Myös heidän kotonaan pidettiin hartausiltoja. Kesäisin kun kioski oli auki, pyöri asiakaskunta kioskin ympärillä. Joku vääräleuka oli Eilalle sanonut, että Taidat voittaa isäsi kaupanteossa. Tämä oli Eilaa vain naurattanut. Kioskilla viipyi eräs tietty asiakas usein myöhään iltaan, Järvisen Toni päristeli kioskin liepeillä veljeltään ostamalla moottoripyörällä. Eilaa kiusattiin, että milloinka kihlajaisia vietetään, nimittäin Tonin ja Eilan. Eila oli punastunut ja ollut sanaton. Tonin keksintöä se oli, että kioskille laitettiin heidän gramofoninsa. Näin soittimesta kuuluivat monrepoot ja tiikerihait aina orpopojan valssiin asti. Asiakaskunta kasvoi kasvamistaan, ei puuttunut myöskään herkkiä hetkiä. Pohjanmaan pojat olivat näin virkistäneet kylän elämää vanhemmalla väelläkin oli hauskaa. Ja lopulta kävi niin, että Eila ja Toni menivät kihloihin. Soinnun synnytys läheni, ja piti mennä naimisiin. Sointu, Janne, Eila ja Toni päättivät järjestää kaksoishäät. Kun kuulutukset oli haettu, varattiin kirkko ja seurojentalo. Juhlapäivänä notkuivat seurojentalon pöydät tarjottavasta, kyläläisten yhdessä loihtima ateria ja kahvit odottivat häävieraita. Pohjanmaalta tuli poikien sukulaisia ja ystäviä juhlimaan. Iloittiin ja tanssittiin ja tutustuttiin toisiinsa. Vastavierailu Pohjanmaalle oli nuortenparien ohjelmassa myöhemmin. Siellä olisivat viihtyneet kauemminkin, mutta työt ja asuntojärjestelyt odottivat.. jatkuu seuraavassa Tukiviestin numerossa. Sisarukset Annikki ja Armi Junnila Laajoella

13 YSTÄVÄNPÄIVÄN ILTA Vanhustuen järjestämään Ystävänpäiväjuhlaan Ruusukorttelin juhlasaliin saapui heti ovien avauduttua runsaasti osallistujia. Alkajaisiksi buffetin tytöt tarjosivat kahvia ja teetä omenapiirakan ja pipareiden kera. Odotettiin ohjelman alkamista. Tänä iltana kaikki olivat ystäviä tai ainakin ystävällisiä toisilleen. Tilaisuuden avasi Sirkku Salomaa ja toivotti kaikki lämpimästi tervetulleiksi. Sirpa ja Oscar aloittivat Ystävän laululla: Mistä tunnet sä ystävän, onko oikea sulle hän. Ruusukorttelin puolesta Aire Kapanen lausui kaikille lämpimän ystävänpäivätervehdyksen. Sirkku kertoi ystävänpäivän vieton perustuvan marttyyri Valentinuksen kuoleman muistopäivään. Yhdysvalloissa päivää vietetään nuorten ja rakastavaisten päivänä punaisin sydämin, ruusuin ja karnevaali-tunnelmin. Meillä keskitytään enemmän läheisten ja ystävien huomioimiseen; kortein ja kukkasin. Suomessa sydämen ottivat tunnuksekseen ensin Tampereen Sydänyhdistys ja Suomen Punainen Risti (SPR). Yhdistyksemmekin logosta sydän löytyy. Sirpa Jompero toimi illan juontajana ja muistutti yhdistyksen aloitelaatikosta, johon yleisöllä on mahdollisuus jättää palautetta tilaisuudesta tai muita toimintavinkkejä. Sinivalkoisiin juhla-asuihin pukeutunut Marimba-ryhmä jatkoi Ritva Ilmasen johdolla laululla Puolessa matkassa taivallustaan, Ystävälle ja Ystävien malja, johon yleisö pääsi mukaan. Laulujen jälkeen Irmeli Rytkönen esitti runon siitä, miten arvokkaita ystävät ovat. Sydänystäväksi riittää yksikin, ystävään voi aina luottaa ja uskoa salaisuudetkin. Lapsuudenystävät ovat aivan erityisiä, voi olla oma itsensä, puhua arkisista asioista, murheista ja iloista. Tokko Facebook- toveruudet voivat korvata todellisia ystäviä. 13 Illan huipentuma oli tanssiseura Boleron juniorikilpatanssijoitten tanssiesitykset. Huikean hienoja hiottuja kuvioita ja liikkeitä. Vakiotansseja (valssi,tango,foxtrot ja quickstep) esittivät nuoret kymmenvuotiaat Julius Toivanen ja Eevi Aalto sekä Joel ja Jatta Laihia, jotka kilpailevat 1 D- luokassa. Latinalaistansseja tanssivat Miikka Sankari ja Nora Mälkiä. Mahtavaa, melkoisen nopeatempoista, sambaa, jiveä, paso doblea, rumbaa ja cha-cha ta kuin TV-tanssikisoissa. Valmentajina näille nuorille toimivat Mikko Ahti ja Janica Mattsson. Kaikki esiintyjät, tukijoukot, vanhemmat ja ohjaajat kukitettiin punaisilla ruusuilla hienoista esityksistä. Vetreyttäviä voimisteluliikkeitä tehtiin Ystävyysvalssin - tahdissa Ritvan ohjaamana. Lopputunnelma tiivistyi Sirpa Jomperon ja Oscarin esittämiin Paul Ankan ja Elvis Presleyn kautta maailman tunnetuiksi tekemiin rakkauslauluihin: Minä olen rakastunut ja Love me tender. Ja vielä yhteislauluna Mustanmeren valssi. Ilta oli lämminhenkinen ja tunnelmallinen. Yleisö piti ohjelmasta ja olisi toivonut sen jatkuvan pidempäänkin. Kotimatkalle lähdettiin hyvillä mielin. Ystävyys on olkapää iloissa ja surussa. Ystävistä kannattaa pitää huolta ja olla kiitollisia. Sen osoituksena kaikille ohjelmaa järjestäneille jaettiin ruusuja. Terttu Raitanen

14 YLEISÖLUENTO RUUSUKORTTELISSA Yhdistyksemme puheenjohtajan, professori Pirjo Immonen- Räihän pitämä luento Mitä vanhenevan naisen tulee tietää keräsi suuren joukon naisia paikalle, mukaan oli rohjennut vain muutama toisen sukupuolen edustaja, aihe kuitenkin kosketti meitä kaikkia ikääntyviä ihmisiä. Ikääntyessämme monet arkiset askareet ja ennestään niin itsestään selvät ja tutut asiat eivät enää välttämättä suju samalla tavalla kuin aikaisemmin. Pitkään elämään kuuluvat niin sairaudet kuin läheisten ihmisten menetykset. Omat surut ja ilot muokkaavat meitä ja suhtautumistamme elämään. Terveys on varmasti asia, jonka me haluamme mahdollisimman pitkään pitää itsellämme. Liikunnan merkitystä ei voi missään ikävaiheessa väheksyä. Iän lisääntyessä pienikin säännöllinen liikunta auttaa. Lihasvoimaa ja nivelten liikkuvuutta voidaan oikeilla harjoituksilla lisätä samaan tapaan kuin nuoremmillakin henkilöillä. Säännöllisten elintapojen ylläpitämisellä, omaisia ja ystäviä tapaamalla, harrastuksissa käymällä parannamme elämänlaatuamme merkittävästi. Anteeksi antaminen ja saaminen, itsensä ja muiden arvostaminen, positiivinen elämän asenne auttavat meitä myös eteenpäin. Korkeaan ikään saattaa liittyä niin fyysisiä kuin mielenterveydellisiä ongelmia. Kotihoidon osana monen sairauden hoitoon nousee jälleen liikunnan, oikean lääkinnän ja elintapojen merkitys. Vanhuksen turvallinen lääkkeiden käyttö on syytä tarkistaa D-vitamiinin välttämättömyys luille lihaksille tasapainolle ym. on tärkeää Ei painonvaihteluita vanhuusiässä Myös heikentyneen näön korjaaminen sopivilla laseilla auttavat liikkumista ja ehkäisevät osaltaan kaatumistapaturmia kotona ja kodin ulkopuolella Vanhuusväestö hoidetaan yleensä peruspalveluissa. Monipuolinen hoito ja yhteistyö antavat erittäin hyviä hoitotuloksia. KELALTA on mahdollisuus saada erilaisia taloudellisia tukia, joita on itse haettava (esim. eläkkeensaajan hoitotuki). Neuvoa voi kysyä suoraan KELA:n asiakasneuvonnasta, nettisivuilta tai sosiaalineuvojalta. Iän karttuessa olisi hyvä etukäteen miettiä seuraavia asioita: Omaa taloudellista tilannetta, jos sairastuu äkillisesti tai joutuu pitkäaikaishoitoon Erilaisia hoitovaihtoehtoja omalla kohdalla Edunvalvontavaltuutus on avuksi, kun ei enää itse pysty huolehtimaan esim. omasta taloudenpidostaan. (valtakirja on tehtävä lain mukaan määrämuodossa) Testamentin tekeminen helpottaa jälkeenjääneiden elämää Hoitotahto kannattaa myös tehdä kirjallisena, sitä voi muuttaa milloin haluaa ja omaisten on hyvä tietää hoitotahdosta Lopuksi: ELÄMÄ ON IHMISEN PARASTA AIKAA Pirjo Varvikko 14

15 Yleisötilaisuus Ruusukorttelissa RAISION HARMONIKKAKERHO: MUISTOJA MENNEILTÄ AJOILTA Illan aikana kuultu mahtava kokonaisuus sota-ajan suosikkisävelmiä oli koottu alun perin Raisio Tattoo -tapahtumaan 17 vuotta sitten. Eipä silloin osattu aavistaa, että samaa ohjelmaa tullaan esittämään vielä sadaskin kerta Orkesteri ja solisti antoivat parastaan tauotta lähes parinkymmenen kappaleen ajan. Laulusolistina Heikki Saari oli tähtikaartin esiintyjä: pehmeästi ja vaivatta puhdas, tunteikas ääni kertoi vaikeiden aikojen iloista ja suruista, onnesta, ikävästä sekä erosta huumoriakaan unohtamatta. Konsertin loistavana juontajana oli Pirkko Koskinen. Hänen kertomanaan saimme kuulla sävellysten ja sanoitusten taustoja kuten myös taidokasta johdattelua sota-ajan muihin muistoihin sekä tunnelmiin. Suomen suosituin yhteislaulu Väliaikainen sai yleisönkin lauluäänet kuuluviin, tunnelma salissa oli tiivis. Aivan jokainen eläytyi Raision Harmonikkakerhon taiturointiin toivoen soiton ja laulun jatkuvan loputtomiin. Suosionosoitukset salin täysi yleisö antoi kuulemastaan lumoutuneena ja seisaaltaan. Anna-Liisa Raunio KEVÄTRETKI NAUVOON Lähtö kello 11 Ruusukorttelin pihalta ja paluu samaan paikkaan kello 17. Matkavastaavana toimii Seppo Grönlund Ruokailemme romanttisessa Majatalo Martassa, Martan ruokaisaa lohikeittoa talon saaristolaislimpun kera sekä jälkiruuan ja kahvin. Ruokailun jälkeen saamme kuulla Majatalon värikkäästä historiasta. Tutustumme Nauvon keskiaikaiseen harmaakivikirkkoon ja vierasvenesatamaan. Retken hinta on jäseniltä 23 ja ei-jäseniltä 28. Maksun voi suorittaa toimistossamme, tilaisuuksissamme tai suoraan yhdistyksen tilille: Liedon Säästöpankki FI Viitteeksi Nauvo ja oma nimesi. Retki tulee maksaa mennessä. Ilmoittautumisia ottaa vastaan Seija Loponen saakka puhelin

16 JOUSTAVAA ASIOINTIA PANKKIKONTTORISSA Pankkien palveluiden ympärillä käy vilkas keskustelu. Etenkin suuremmat pankit ovat rajoittaneet palveluitaan, mikä on aiheuttanut monien asiakkaiden keskuudessa huolta. Liedon Säästöpankissa asiakkaiden palvelu on sydämen asia. Asiakkaita palvellaan kaikissa pankkiasioissa pankin koko aukioloajan. Tapoja hoitaa pankkiasiat on monia ja pankista kerrotaankin mielellään eri vaihtoehdoista, joista yhdessä asiakkaan kanssa voidaan valita juuri hänelle sopivin tapa. Uudenmuotoiset tilinumerot Yhtenäiseen euromaksualueeseen siirtymisen myötä käytössä ovat nyt kansainväliset FI-alkuiset tilinumerot. Vanhoillakin tilinumeroilla voi vielä maksaa laskuja, mutta pikkuhiljaa ollaan siirtymässä käyttämään pelkästään uuden muotoisia, FI-alkuisia tilinumeroita. Vanhat asiakaskortit kannattaa nyt vaihtaa uusiin asiakaskortteihin, joihin tilinumero on merkitty FImuodossa. Hiljaisena päivänä kortti voidaan uusia saman tien, mutta ruuhkaisempana päivinä sen voi pyytää uusimaan vaikka seuraavaksi päiväksi. Jonottamiselta voi välttyä Vaikka iso osa asiakkaista hoitaa laskunsa ja muut pankkiasiansa internetin kautta, monet, erityisesti iäkkäämmät asiakkaat, asioivat vielä mielellään konttorissa. Laskujen maksu Liedon Säästöpankin konttorissa onnistuukin edelleen koko pankin aukioloajan, jokaisena pankkipäivänä Selkeästi ruuhkaisimpia päiviä ovat kuitenkin eläkkeiden maksupäivät ja mahdollisuuksien mukaan kannattaakin välttää näitä päiviä. Palvelutiskille syntyy jonoja erityisesti aamupäivisin, usein iltapäivisin on jo rauhallisempaa. Olenkin neuvonut, että jonoja voi välttää jo sillä, että asioi pankissa vasta iltapäivällä tai eläkkeenmaksupäivän jälkeisinä päivinä, Liedon Säästöpankin Kuution konttorin konttorinjohtaja Tuire Rumpunen sanoo. Hiljaisempina päivinä palveluneuvojilla on enemmän aikaa vaihtaa kuulumisiakin, Rumpunen lisää. Laskunmaksu helpommaksi Kirjatilit käyttötileiksi Viimeistään nyt kannattaa myös vaihtaa vanhat kirjatilit käyttötileiksi. Toisin kuin kirjatileihin, käyttötileihin voi liittää nykyaikaisia palveluja, jotka helpottavat asiointia. Näitä ovat muun muassa edellä mainitut suoraveloitus tai maksupalvelu. Suoraveloituksessa lasku veloitetaan tililtä laskun lähettäjän määräämänä eräpäivänä. Maksupalvelussa taas asiakas voi itse päättää minä päivänä lasku maksetaan tililtä, Rumpunen kertoo. Jos on nostamassa tiskiltä rahaa, on hyvä miettiä valmiiksi sekin, kuinka paljon rahaa tarvitsee ja minkäkokoisina seteleinä. Lisäksi pitäisi aina muistaa ottaa mukaan voimassa oleva henkilöllisyystodistus, kuten kuvallinen henkilökortti tai passi. Vaikka palveluneuvojat tuntisivatkin asiakkaan, on aina asiakkaan oman edun mukaista, että henkilöllisyys varmistetaan, Rumpunen muistuttaa. Rumpunen neuvoo, että paras tapa helpottaa laskunmaksua on laittaa laskut suoraveloitukseen. Toinen tapa on laittaa laskut maksupalveluun, jolloin ne toimitetaan pankkiin etukäteen ja maksetaan sovittuna päivänä. Jos kuitenkin haluaa mieluummin maksaa laskut itse pankin tiskillä, helpottaa asiointia kun laskut on laitettu järjestykseen jo kotona. Laskut kannattaa aina avata ja tarkistaa etukäteen. Samalla ne voi allekirjoittaa ja laittaa niihin jo tilinumeronkin valmiiksi. 16

17 Varaa aika neuvontatuokioon Rumpunen suosittelee varaamaan pankin palveluneuvojalta henkilökohtaisen neuvonta-ajan, jolloin voidaan rauhassa käydä läpi asiakkaan pankkiasiat ja se, miten ne olisi järkevintä hoitaa. Mukaan neuvontatuokioon voi ottaa mukaan lapsensa tai muun lähiomaisen, jolloin voidaan yhdessä miettiä miten pankkiasiat hoituvat helpoiten. Jokaiselle meille kun tulee ennemmin tai myöhemmin tilanne, jossa huono sää tai sairastuminen estää pankkiin lähtemisen. Siksi onkin hyvä kun varasuunnitelma laskujen maksamiseksi on tehty jo etukäteen. Jos lähiomaisella on tili samassa pankissa, voidaan hänelle antaa esimerkiksi käyttöoikeus nettipankkiin. Näin lähiomainen voi maksaa laskut netin kautta, jos asiakas itse ei pääse pankkiin asioimaan syystä tai toisesta. Kuva Pentti Tuomola NÄIN HELPOTAT PANKKIASIOIDEN HOITAMISTA Laita laskut suoraveloitukseen tai maksupalveluun. Vaihda kirjatilit käyttötileiksi. Jos maksat laskut tiskillä, allekirjoita laskut sekä merkitse maksettava summa ja tilinumero jo kotona. Pidä henkilöllisyystodistus mukana. Jos nostat rahaa, mieti etukäteen summa sekä se, minkäkokoisia seteleitä haluat. Jos mahdollista ajoita käyntisi vasta eläkkeenmaksupäivää seuraaviin päiviin tai iltapäivään, jolloin on hiljaisempaa. 17

18 TUKIYSTÄVÄTOIMINTA Vapaaehtoinen ystävyys Tukiystävätoiminnassa vuosi on alkanut hyvin. Turun Seudun Vanhustuki ry sai Rahaautomaattiyhdistykseltä kohdennettua toiminta -avustusta tukiystävätoimintaan vuosille Tukiystävätoiminnalla tuetaan yksinäisten vanhusten toimintakykyä, itsenäisyyttä ja kotona asumista vapaaehtoisilla tukiystävillä. Toiminnalla jatketaan jo olemassa olevaa ystävätoimintaa ja tavoitteena on saada toimintaan lisää vapaaehtoisia auttajia tukiystäväksi yksinäisille vanhuksille siten, että toiminnassa olisi mukana 60 tukiystävää. Tällä hetkellä tukiystäviä on 35 ja tuettavia 37. Tukiystävät vierailevat sopimuksen mukaan vanhuksen luona seurustellen, ulkoilen ja avustaen pienissä asioinneissa. Vapaaehtoinen ystävyys vaatii vapaaehtoiselta toimintaan sitoutumista ja koulutuksiin osallistumista. Vapaaehtoiset tukiystävät ovat vaitiolovelvollisia vanhuksen asioista myös toiminnasta pois jäätyään. Turun Seudun Vanhustuki ry tekee yhteistyötä Turun alueella muiden vanhustyötä tekevien yksikköjen kanssa vanhusten hyvinvoinnin lisäämiseksi. Toimintamme tavoitteena tukiystävätoiminnassa on myös syventää julkisen ja kolmannen sektorin välistä yhteistyötä. Yksin ei ole hyvä olla Turkulainen Helmi Luoto jäi leskeksi viime kesänä puolison menehdyttyä äkilliseen sairauskohtaukseen. Helmi kertoo, että puoliso toi tukea ja turvaa. Puoliso oli kumppani, jonka kanssa oli mukava käydä kahvilla, kävelyllä ja jutella arjen asioista. Helmin ja hänen puolisonsa avioliitto oli hyvin onnellinen ja yhtäkkinen leskeys on ollut Helmille raskasta. Yksinäisyys surun keskellä on ollut suuri. Pimeä ja pitkä syksy ovat 18 lisänneet Helmin yksinäisyyttä ja hän alkoikin etsiä itselleen vertaistukea. Seurakunnan surutyöryhmät kiinnostivat, mutta hänen asuinalueellaan ei sillä hetkellä ollut toimivaa ryhmää. Turun Seudun Vanhustuen toiminasta Helmi oli kuullut ystävältään, joka toimii yhdistyksessä vapaaehtoisena. Helmin soittaessa Vanhustukeen ja tiedustellessa toiminnasta, tukiystävätoiminnan ohjaaja sopi hänen kanssa kotikäynnistä, jossa tukiystävätoimen ohjaaja kertoi yhdistyksen ystävätoiminnasta ja kartoitti samalla millaisia toiveita ystävän saajalla on. Helmi kaipaa nyt sellaista ystävää, joka kuuntelisi ja olisi apuna ulkoilussa. Pakkasen jäädyttämät kadut mietityttävät monia iäkkäitä ja rajoittavat yksin liikkumista ulkona, niin kuin myös Helmiä. Tukiystävätoiminnassa mukana oleva vapaaehtoinen ystävä on iäkkäälle apuna myös ulkoilussa. Helmin ei tarvinnut kauan ystävää odotella, vaan hänelle löytyi vapaaehtoinen, joka vastasi hänen toiveitaan. Tiina Wåg

19 TUKIYSTÄVÄTOIMINTA Auttamishalu toi mukaan vapaaehtoistyöhön Marjatta Salminen on ollut Turun Seudun Vanhustuen toiminnassa jo silloin kun yhdistyksessä oli vielä saattoapupalvelua. Nykyisin hän on aktiivinen tukiystävätoiminnassa ja hänellä on kaksi tuettavaa. Työhistoriansa, yli kolmekymmentä vuotta, hän on tehnyt vanhainkodissa ja auttamishalua edelleen riittää. Sitoutuminen toimintaan motivoi olemaan aktiivinen vapaaehtoinen. Marjatta sanoo, että vanhustyö on aina ollut lähellä sydäntä ja hän toivottaakin tervetulleiksi myös nuoria mukaan toimintaan. Vapaaehtoinen vanhustyö on toimintaa avoimin mielin vanhusten ehdoilla ja heitä kuunnellen. OLETKO KIINNOSTUNUT TUKIYSTÄVÄTOIMINNASTA? Turun Seudun Vanhustuki ry etsii laajenevaan, RAY:n rahoittamaan tukihenkilötoimintaansa lisää vapaaehtoistyöntekijöitä. Jos olet vastuuntuntoinen, auttamishaluinen, viihdyt vanhusten parissa ja olet halukas vapaaehtoistyöhön, niin olet juuri se henkilö jota kaipaamme. Vapaaehtoinen tukiystävä käy vanhuksen luona kaksi kertaa kuukaudessa toimien ystävänä, juttukaverina ja tukena ulkoilussa. Vapaaehtoistoimintaa tehdään kunkin ihmisen tavallisin tiedoin ja taidoin, eikä se korvaa ammattilaisen tekemää työtä. Seuraavan tukiystäväkoulutuksen järjestämme alkaen. Koulutus järjestetään kolmena päivänä ja kestää yhteensä 15 tuntia. Koulutus on maksuton. Ilmoittautumisia otetaan vastaan numerossa kello 9-16 tai 19

20 TAPAHTUMAKALENTERI YHDESSÄ LAULELLEN JA KUUNNELLEN Tiistaina kello 14. Varissuolla, Katteluksenkatu 5, Turku. Turun Seudun Vanhustuki ry järjestää iloisen musiikillisen iltapäivän. Tilaisuudessa esiintyvät orkesteri Trabandista Sirpa ja Oscar. Tilaisuus on avoin kaikille. Vapaa pääsy. Järjestäjinä Turun Seudun Vanhustuki ja Varissuon Apteekki. IKÄYSTÄVÄT Tiistaina 3.4. kello 14. Ruusukorttelissa, Puistokatu 11, Turku. Tilaisuuden vetäjänä Ritva Ilmanen. Ohjelmassa Musikantit Toivolan toimintakeskuksesta, Siviä Raittiina ja Marimba-ryhmä. Buffetti. Ei pääsymaksua. Järjestetään yhteistyössä Ruusukorttelin Hyvinvointikeskuksen kanssa. KEVÄTKOKOUS JA JÄSENILTA Tiistaina kello 17. Yhdistyksen toimistolla Läntinen Pitkäkatu 33, Turku. Sääntömääräiset kevätkokousasiat. Kokouksen jälkeen Jäsenilta jossa keskustellaan ajankohtaisista yhdistyksen asioista. Jäsenillan vetää puheenjohtaja Pirjo Immonen-Räihä. Kahvitarjoilu. Jäsenkortti mukaan! AVOIMET OVET Torstaina kello yhdistyksen toimistolla Läntinen Pitkäkatu 33, Turku Verenpaineen mittausta, PET-arvojen mittausta, yhdistyksen toiminnan esittelyä ja tietoa Tukiystävätoiminnasta. Kahvitarjoilu. Arpajaiset. TIETOISKU/LIIKUNTA Tiistaina kello 14. Ruusukorttelissa, Puistokatu 11, Turku. Avaus Erja Armio. Aiheesta puhumassa liikuntapalveluvastaava Katariina Hemling. Keskustelua. Ei pääsymaksua. Järjestetään yhteistyössä Ruusukorttelin Hyvinvointikeskuksen kanssa. RAKASTETTU MERIKANTO-ILTA Keskiviikkona kello 17. Ruusukorttelin Hyvinvointikeskuksessa, Puistokatu 11, Turku. Tilaisuuden avaa ja juontaa Sirkku Salomaa. Oskar Merikannon iki-ihanaa musiikkia pianolla ja lauluesityksinä. Pianosoolot pianotaitelija Martin Segerstråhle, lauluesitykset Marimba-ryhmä. Buffetti. Vapaa pääsy. Järjestetään yhteistyössä Ruusukorttelin Hyvinvointikeskuksen kanssa. YLEISÖTILAISUUS: IKÄNEUVOLA MIKÄ SE ON? Torstaina kello 17. Liedon kunnan valtuustosalissa, Kirkkotie 13, Lieto. Buffetti kello alkaen. Tilaisuuden avaavat Turun Seudun Vanhustuki ry:n Anna-Liisa Raunio sekä Liedon Vanhustentuki ry:n puheenjohtaja Auli Loponen. Luennoitsijana geriatrian ja yleislääketieteen erikoislääkäri, LT Minna Löppönen. Keskustelua. Vapaa pääsy. Järjestetään yhteistyössä Liedon Vanhustentuki ry:n kanssa. 20

21 JÄSENILTAPÄIVÄ Torstaina 3.5. kello yhdistyksen toimistolla Läntinen Pitkäkatu 33, Turku. Tilaisuus on tarkoitettu uusille jäsenille. Kerromme mitä yhdistyksessämme tapahtuu ja mitä vapaaehtoistyön muotoja yhdistyksessämme on. Esittelemme myös Tukiystävätoimintaa. Kahvitarjoilu. IKÄYSTÄVÄT Tiistaina 8.5. kello 14. Ruusukorttelin Hyvinvointikeskuksessa, Puistokatu 11, Turku. Iltapäivää vietetään Äitienpäivän merkeissä. Tilaisuuden vetää Ritva Ilmanen. Ohjelmassa esiintyvät Eira Tähtinen laulaen Tuutulauluja, Raija Lehmussaaren Balettikoulun ryhmä, Siviä Raittiina ja Marimba-ryhmä. Buffetti. Ei pääsymaksua. Järjestetään yhteistyössä Ruusukorttelin Hyvinvointikeskuksen kanssa. TIETOISKU AIHEENA RAVITSEMUS kello 14. Ruusukorttelin Hyvinvointikeskuksessa, Puistokatu 11, Turku Tilaisuuden avaa Erja Armio. Aiheesta puhumassa ravitsemussuunnittelija Maarit Ketola. Keskustelua. Ei sisäänpääsymaksua. Järjestetään yhteistyössä Ruusukorttelin Hyvinvointikeskuksen kanssa. LAULAEN KESÄÄN - YHTEISLAULUILTA Tiistaina kello 17. Ruusukorttelissa, Puistokatu 11, Turku Tilaisuuden vetää Sirpa ja Oscar. Buffetti. Arpajaiset. Vapaa pääsy. Järjestetään yhteistyössä Ruusukorttelin Hyvinvointikeskuksen kanssa. TURUN SEUDUN VANHUSTUKI RY:N TOIMISTOLLA Läntinen Pitkäkatu 33, 4 krs., Turku JUTTUTUOKIO elämänmakuista yhdessäoloa keskustellen Kokoonnumme joka kuukauden kolmantena tiistaina kello 13. noin tunnin ajan. Kokoontumispäivät 20.3., ja Keskustelunaiheet määräytyvät yhteisesti sopien. Johdattelijoina keskusteluun ovat Riitta Vasenkari ja Irja Tiikkainen. Tilaisuus on kaikille avoin. KÄSITYÖKERHO VAKKA Kerho kokoontuu aina parittomien viikkojen keskiviikkoisin kello 14. Kevään viimeinen käsityökerho kokoontuu Yhdistys hankkii askartelu-, ompelu ja kudontamateriaalit. Askarrellaan yhdistyksen hyväksi. Tilaisuus on kaikille avoin. Tervetuloa mukaan! 21

22 KOTITALOUSVÄHENNYS 2012 Mikä kotitalousvähennys? Kotona tai vapaa-ajan asunnolla teetetystä työstä voi saada kotitalousvähennystä 2000 euroa henkilöä kohden. Samassa taloudessa asuvan pariskunnan saama kotitalousvähennys on tällöin jopa 4000 euroa. Mistä kaikesta kotitalousvähennystä saa? Kotitalousvähennykseen oikeuttaa tavanomainen kodin/vapaa-ajan asunnon kunnossapito ja perusparannustyö. Näiden lisäksi kotitalousvähennyksen saa myös tavanomaisesta kotona suoritettavasta hoiva tai hoitotyöstä. Kuinka paljon kotitalousvähennystä saa? Kotitalousvähennys on 45 % tehdystä työn osuudesta, jos työn on tehnyt ennakonperintärekisteriin merkitty yritys. Kotitalousvähennys on 15 %, jos työn on tehnyt palkattu työntekijä. Kotitalousvähennyksen omavastuu on 100 euroa henkilöä kohden. Kotitalousvähennyksen enimmäismäärä vuodessa on 2000 euroa henkilöä kohden. LÄÄKKEIDEN LISÄKORVAUS 2012 Vuotuinen omavastuuosuus tarkoittaa asiakkaan vuoden aikana maksamaa osuutta korvattavien lääkkeiden hinnasta. Kun asiakkaan maksamat omavastuuosuudet ylittävät 700,92 euroa vuonna 2012, hänellä on oikeus lääkkeiden lisäkorvaukseen. Vuotuisen omavastuuosuuden täytyttyä asiakas maksaa jokaisesta korvattavasta lääkkeestä 1,50 euroa. Jos lääke kuuluu viitehintajärjestelmän piiriin ja lääkkeen hinta on viitehintaa kalliimpi, asiakas maksaa lisäksi mahdollisen viitehinnan ylittävän osuuden. Asiakas saa lisäkorvauksen suoraan apteekista esittämällä jokaisen reseptilääkeoston yhteydessä Kela-korttinsa ja Kelan lähettämän ilmoituksen 'Lääkkeiden lisäkorvaus, ilmoitus apteekkia varten'. 22

23 STUDIA GENERALIA Luentosarja hyvän ikääntymisen mahdollisuuksista Turun kaupunginkirjasto, pääkirjaston Studio. Tilaan mahtuu 80 henkilöä. MEDIKALISAATIO JA SAIRAUKSIEN MARKKINOINTI Tiistai kello Professori Ismo Räihä. Onko kaikki alakulo masennusta, johon tarvitaan lääkitys? Ollaanko vanhenemisen luonnollisia muutoksia määrittelemässä yhä enemmän lääkittäviksi sairauksiksi? Näitä kysymyksiä avaa professori Ismo Räihä alustuksessaan. AKTIIVINEN IKÄÄNTYMINEN JA SUKUPOLVIEN VÄLINEN SOLIDAARISUUS: EU:N TEEMAVUOSI 2012 Maanantai kello Europarlamentaarikko Sirpa Pietikäinen. Huom! Poikkeava aika ma, klo Euroopassa väestö ikääntyy nopeaa vauhtia. Puhutaan mm. huoltosuhteen vinoutumisesta. Tätä taustaa vasten teemavuosi on ajankohtainen. VANHUS, IKÄÄNTYNYT, SENIORI: KÄSITTEET JA MIELIKUVAT MURROKSESSA Tiistai 8.5. kello Sosiaalityön lehtori Heikki Suhonen. Miten suhtaudumme vanhuuteen ja missä iässä meistä tulee vanhuksia? Onko asenteissa vanhuuteen tapahtunut radikaaleja muutoksia, kun se koetaan yhä enemmän kielteisesti? Pohdintaan johdattelee sosiaalityön lehtori Heikki Suhonen. TERVETULOA KUULEMAAN JA KESKUSTELEMAAN AJANKOHTAISISTA SENIORIASIOISTA! Järjestäjinä Turun kaupunginkirjasto, Suomen Senioriliike ja Turun Seudun Vanhustuki ry KELAN ELÄKKEET NOUSIVAT 3,8 % Kelan eläkkeisiin ja muihin tukiin eläkeläisille ei tule suuria muutoksia. Kansaneläke, takuueläke, perhe-eläke, rintamalisät ja eläkettä saavan hoitotuki nousevat kansaneläkeindeksillä keskimäärin 3,8 %. Indeksikorotukset tehdään automaattisesti ilman hakemusta. Eläkkeensaajan asumistuen perusteisiin tulee pieniä korotuksia, mutta maksussa olevat asumistuet pysyvät ennallaan seuraavaan tarkistukseen saakka. Lisätietoja asiakkaalle: Eläkeasioiden palvelunumero

Oikeat palvelut oikeaan aikaan

Oikeat palvelut oikeaan aikaan Kotipalvelut kuntoon Olemme Suomessa onnistuneet yhteisessä tavoitteessamme, mahdollisuudesta nauttia terveistä ja laadukkaista elinvuosista yhä pidempään. Toisaalta olemme Euroopan nopeimmin ikääntyvä

Lisätiedot

Lucia-päivä 13.12.2013

Lucia-päivä 13.12.2013 Lucia-päivä 13.12.2013 Perjantai 13.12.2013 oli tapahtumarikas päivä: oli Lucia-päivä! Päivä alkoi klo 8.15 juhlasalissa, kun Luciat esiintyivät EKOn väen ja joulupuuroon kutsuttujen vieraiden edessä.

Lisätiedot

Kahvila Elsie. Sipoon palveluasumisen tukiyhdistys ry.

Kahvila Elsie. Sipoon palveluasumisen tukiyhdistys ry. Kahvila Elsie Sipoon palveluasumisen tukiyhdistys ry. Hyvät sipoolaiset, Olet saanut käteesi aivan uuden esitteen, joka kertoo Palvelutalo Elsieen perustettavasta kahvilasta. Tämä kahvila avautuu maanantaina

Lisätiedot

Apua, tukea ja toimintaa

Apua, tukea ja toimintaa Soita meille numeroon 050 4440 199 tai lähetä sähköpostia osoitteeseen asiakaspalvelu@mereo.fi. Tavataan ja keskustellaan yhdessä tilanteestasi. Teemme sinulle henkilökohtaisen, hyvin vointiasi tukevan

Lisätiedot

ILOA ELÄMÄÄN - TULE VAPAAEHTOISEKSI!

ILOA ELÄMÄÄN - TULE VAPAAEHTOISEKSI! ILOA ELÄMÄÄN - TULE VAPAAEHTOISEKSI! Vapaaehtoistyön periaatteet Vapaaehtoisten toiminta on tärkeä tapa tuoda vaihtelua, iloa ja virkistystä ikäihmisten arkeen sekä asumispalveluissa että kotihoidossa.

Lisätiedot

Vapaaehtoistoiminta: Vire Koti Martinlähde ja Sinivuokko

Vapaaehtoistoiminta: Vire Koti Martinlähde ja Sinivuokko Vapaaehtoistoiminta: Vire Koti Martinlähde ja Sinivuokko Marjo Virkkunen palvelutalon johtaja Onnellinen elämä syntyy välittämisestä ja kuuntelemisesta. Yhdessä olemisesta ja tekemisestä Alkoi Vire Koti

Lisätiedot

SENIORIKAHVILA TOIMINTA KAAMASEN KYLÄSSÄ. Riitta Sipola-Kellokumpu 28.1.2013 Inarin kunta Kotihoito

SENIORIKAHVILA TOIMINTA KAAMASEN KYLÄSSÄ. Riitta Sipola-Kellokumpu 28.1.2013 Inarin kunta Kotihoito SENIORIKAHVILA TOIMINTA KAAMASEN KYLÄSSÄ Riitta Sipola-Kellokumpu 28.1.2013 Inarin kunta Kotihoito Kaamanen Kaamasen kylään on Ivalosta matkaa noin 70 km. Kylässä asuu vajaa 200 kuntalaista, joista ikäihmisiä

Lisätiedot

Eloisa mieli -gallup Suomalaisten mielipiteet ikäihmisten mielen hyvinvoinnista. Tutkimusraportti

Eloisa mieli -gallup Suomalaisten mielipiteet ikäihmisten mielen hyvinvoinnista. Tutkimusraportti Eloisa mieli -gallup Suomalaisten mielipiteet ikäihmisten mielen hyvinvoinnista Tutkimusraportti Tutkimuksen toteutus Tämän tutkimuksen tilaajina ovat Vanhustyön keskusliiton Eloisa ikä -ohjelmakoordinaatio

Lisätiedot

Järjestöjen järjestö Perustettu 1998

Järjestöjen järjestö Perustettu 1998 Järjestöjen järjestö Perustettu 1998 SYRJÄYTYMISEN EHKÄISY JA YHTEISÖLLISYYS kotona asumisen tukeminen kansalaisaktiivisuuden edistäminen toimintakyvyn ja itsenäisen suoriutumisen tukeminen työllistäminen

Lisätiedot

Senioribarometri 2006. SEINÄJOEN KAUPUNKI SOSIAALI- JA TERVEYSKESKUS / HJ www.seinajoki.fi

Senioribarometri 2006. SEINÄJOEN KAUPUNKI SOSIAALI- JA TERVEYSKESKUS / HJ www.seinajoki.fi Senioribarometri 2006 Senioribarometrin tarkoitus Päätimme heti pilotoida myös Senioribarometrin, sillä vanhemman väestön tarpeet ja toiveet ovat meille tärkeitä sekä toiminnallisesti että taloudellisesti.

Lisätiedot

Kuva- ja äänivälitteinen palvelu ikääntyneiden kotona asumisen tukena Helsingin sosiaali- ja terveysvirastossa - Pieni piiri-hanke

Kuva- ja äänivälitteinen palvelu ikääntyneiden kotona asumisen tukena Helsingin sosiaali- ja terveysvirastossa - Pieni piiri-hanke Kuva- ja äänivälitteinen palvelu ikääntyneiden kotona asumisen tukena Helsingin sosiaali- ja terveysvirastossa - Pieni piiri-hanke Anna-Liisa Niemelä Erityissuunnittelija, FT Kehittämisen ja toiminnan

Lisätiedot

SELKOESITE. Tule mukaan toimintaan!

SELKOESITE. Tule mukaan toimintaan! SELKOESITE Tule mukaan toimintaan! Mannerheimin Lastensuojeluliiton Varsinais-Suomen piiri ry Perhetalo Heideken Sepänkatu 3 20700 Turku p. 02 273 6000 info.varsinais-suomi@mll.fi Mannerheimin Lastensuojeluliitto

Lisätiedot

POHJOIS-HELSINGIN LÄHIMMÄISTYÖ PULMU RY. Soittorinki. Vapaaehtoistoiminnan malli. Reetta Grundström 1.5.2010

POHJOIS-HELSINGIN LÄHIMMÄISTYÖ PULMU RY. Soittorinki. Vapaaehtoistoiminnan malli. Reetta Grundström 1.5.2010 POHJOIS-HELSINGIN LÄHIMMÄISTYÖ PULMU RY Soittorinki Vapaaehtoistoiminnan malli Reetta Grundström 1.5.2010 2 Soittorinkitoiminnan esittely Pulmun soittoringissä vapaaehtoinen soittaa puhelimella ikäihmiselle

Lisätiedot

Aamunavaus yläkouluihin, lukioihin ja ammattikouluihin

Aamunavaus yläkouluihin, lukioihin ja ammattikouluihin Aamunavaus yläkouluihin, lukioihin ja ammattikouluihin Punainen Risti on maailmanlaajuinen järjestö, jonka päätehtävänä on auttaa hädässä olevia ihmisiä. Järjestön toiminta pohjautuu periaatteisiin, jotka

Lisätiedot

Ikäihminen toimintakykynsä ylläpitäjänä HOITO- JA VANHUSTYÖ

Ikäihminen toimintakykynsä ylläpitäjänä HOITO- JA VANHUSTYÖ Ikäihminen toimintakykynsä ylläpitäjänä HOITO- JA VANHUSTYÖ Kotiin annettavat palvelut Kotiin annettavien palveluiden tavoitteena on tukea ikäihmisten selviytymistä omassa asuinympäristössään. Ikääntyvän

Lisätiedot

Hämeenlinnan vanhusneuvosto

Hämeenlinnan vanhusneuvosto Hämeenlinnan vanhusneuvosto 1 n toiminta lakisääteistä Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaalija terveyspalveluista, 28.12.2012/980 http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2012/20120980

Lisätiedot

Yhdistysten jäsenet ulkoiluystävinä ikääntyneille

Yhdistysten jäsenet ulkoiluystävinä ikääntyneille Yhdistysten jäsenet ulkoiluystävinä ikääntyneille Uudenkaupungin Ikäihmistenneuvoston toimintamalli vuodesta 2010 alkaen 1 TOIMINTAMALLI ULKOILUYSTÄVÄTOIMINNAN JÄRJESTÄMISEKSI Sisällysluettelo ALKUSANAT...

Lisätiedot

SATEENKAARITALON JÄSENKIRJE 4/2014

SATEENKAARITALON JÄSENKIRJE 4/2014 1 SATEENKAARITALON JÄSENKIRJE 4/2014 Sateenkaaritalon tapahtumia syksyllä 2014 muun muassa: Kuva internetistä. Kuvaaja Teuvo Vehkalahti. BBQ-Elolystit 9.9. klo 10-14 Hietalahden Villassa Sieni- ja marjaretki

Lisätiedot

Rauman MTY Friski Tuult ry. Jäsenkirje 5/2015

Rauman MTY Friski Tuult ry. Jäsenkirje 5/2015 Rauman MTY Friski Tuult ry Jäsenkirje 5/2015 Rauman MTY Friski Tuult ry Eteläkatu 7 A 4-5 26100 Rauma puh (02) 821 1065 www.friskituult.fi friski@friskituult.fi RAUMAN MTY FRISKI TUULT RY 1 Sisällys Yhdistyksen

Lisätiedot

TOIMINTAKALENTERI ja MUU TOIMINTA

TOIMINTAKALENTERI ja MUU TOIMINTA TOIMINTAKALENTERI ja MUU TOIMINTA Päivitetty 2.4.2013 Tapahtumia tulee koko ajan lisää ja toimintakalenteria päivitetään säännöllisesti, nouda aina uusin päivitetty Olohuoneesta! Vertaisryhmissä keskustellaan

Lisätiedot

Läheiset ry. Etelä-Karjalan Omaishoitajat ja. o Perustettu vuonna 2002. o Jäseniä noin 320. o TAVATA-projekti 2003-2005

Läheiset ry. Etelä-Karjalan Omaishoitajat ja. o Perustettu vuonna 2002. o Jäseniä noin 320. o TAVATA-projekti 2003-2005 Etelä-Karjalan Omaishoitajat ja Läheiset ry o Perustettu vuonna 2002 o Jäseniä noin 320 o TAVATA-projekti 2003-2005 o VOIMAVARAKETJU projekti 2006-2008 o KATVE-projekti 2009 2011 o PUHUMALLA PUHTIA TAPAAMALLA

Lisätiedot

Minun arkeni. - tehtäväkirja

Minun arkeni. - tehtäväkirja Minun arkeni - tehtäväkirja 1 Hyvä kotihoidon asiakas, Olet saanut täytettäväksesi Minun arkeni -tehtäväkirjan. ALUKSI Kirjanen tarjoaa sinulle mahdollisuuden pysähtyä tarkastelemaan arkeasi ja hyvinvointiisi

Lisätiedot

syksy 2015 kevät 2014

syksy 2015 kevät 2014 syksy 2015 kevät 2014 Kuva Keimiöltä 2014 /Helmi Neuvonen Vuoden tunnus: Armo tulkoon kaikkien niiden osaksi, jotka rakastavat Herraamme Jeesusta Kristusta, armo ja katoamattomuus. Ef. 6:24 Hyvä NNKY-väki

Lisätiedot

Pyydämme sinua jakamaan ajatuksesi ja kokemuksesi. Laita ruksi sopivimpaan vaihtoehtoon tai täytä puuttuva tieto.

Pyydämme sinua jakamaan ajatuksesi ja kokemuksesi. Laita ruksi sopivimpaan vaihtoehtoon tai täytä puuttuva tieto. Kyselylomakkeen palautus 2.6.2003 mennessä osoitteeseen: OAMK/ Hoitotyön osasto/ Salla Seppänen Kuntotie 2 86300 Oulainen TIETOA KOHTI AKTIIVISTA VANHUUTTA KYSELYLOMAKKEESTA Kohti aktiivista vanhuutta

Lisätiedot

Kahvia ja kohtaamisia - yhteistyöllä elinpiiriä laajemmaksi

Kahvia ja kohtaamisia - yhteistyöllä elinpiiriä laajemmaksi Kahvia ja kohtaamisia - yhteistyöllä elinpiiriä laajemmaksi Peurunka3 -seminaari 27.10.2015 Keski-Suomen Sosiaaliturvayhdistys ry Kehitytään kimpassa hanke/tuija Seppänen www.kssotu.fi www.facebook.com/kehitytaankimpassa

Lisätiedot

JÄSENKIRJE 2/2013 FORSSAN SEUDUN YRITTÄJÄNAISET RY 13.9.2013

JÄSENKIRJE 2/2013 FORSSAN SEUDUN YRITTÄJÄNAISET RY 13.9.2013 JÄSENKIRJE 2/2013 13.9.2013 FORSSAN SEUDUN YRITTÄJÄNAISET RY Syksyn tuuli jo puissa puhaltelee ja on tullut aika ryhtyä hommiin. Syksyn toimintakalenteriin on koottu tuttuun tapaan yritysvierailuja ja

Lisätiedot

IkäArvokas -projekti. Anu Silvennoinen 19.05.2014 PIEKSÄMÄKI

IkäArvokas -projekti. Anu Silvennoinen 19.05.2014 PIEKSÄMÄKI IkäArvokas -projekti Anu Silvennoinen 19.05.2014 PIEKSÄMÄKI 2 IkäArvokas projektin taustalla ajatuksia eli mistä yhteisvastuu hanke sai alkunsa Vanhuus voi viedä pohjattomaan yksinäisyyteen Kolmasosa vanhuksista

Lisätiedot

UUTISKIRJE HELMIKUU 2016

UUTISKIRJE HELMIKUU 2016 UUTISKIRJE HELMIKUU 2016 Satuhetki Saduttaako? Joka kuukauden ensimmäinen tiistai on hyvä aika suunnistaa kirjastoon kuuntelemaan millaisia jänniä tarinoita satutäti Katrilla on tällä kertaa kerrottavana.

Lisätiedot

Tekninen ja ympäristötoimiala

Tekninen ja ympäristötoimiala Lahden seudun ympäristöpalvelut Tekninen ja ympäristötoimiala 6.11.2006 24.11. alkaa kaamos. Aurinko painuu alas Suomen pohjoisimmassa kolkassa, Nuorgamissa noustakseen seuraavan kerran taivaanrantaan

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

Vapaaehtoisen tuki tuo turvaa ja iloa elämään. Käytännön apua ja ystävyyttä. Lukio > Elämänkatsomustieto

Vapaaehtoisen tuki tuo turvaa ja iloa elämään. Käytännön apua ja ystävyyttä. Lukio > Elämänkatsomustieto Rouva Tsevelmaa ja rouva Buyankhishig ovat tunteneet kolme vuotta. Tuona aikana rouvista on tullut ystäviä. Vapaaehtoisen tuki tuo turvaa ja iloa elämään Rouva Tsevelmaa ottaa iäkkään rouva Buyankhishigin

Lisätiedot

Minun elämäni. Mari Vehmanen, Laura Vesa. Kehitysvammaisten Tukiliitto ry

Minun elämäni. Mari Vehmanen, Laura Vesa. Kehitysvammaisten Tukiliitto ry Minun elämäni Mari Vehmanen, Laura Vesa Kehitysvammaisten Tukiliitto ry Minulla on kehitysvamma Meitä kehitysvammaisia suomalaisia on iso joukko. Meidän on tavanomaista vaikeampi oppia ja ymmärtää asioita,

Lisätiedot

Opas omaishoidontuesta

Opas omaishoidontuesta Opas omaishoidontuesta 1 2 Omaishoito Omaishoito on hoidettavan kotona tapahtuvaa hänen henkilökohtaista hoitoa. Omaishoitajana voi toimia hoidettavan avo- tai aviopuoliso, vanhempi, lapsi tai muu hoidettavalle

Lisätiedot

TeHoSa-Lappeenranta Lappeenranta / Taipalsaari. TeHoSa-Savitaipale Savitaipale / Lemi. TeHoSa-Luumäki Luumäki / Ylämaa

TeHoSa-Lappeenranta Lappeenranta / Taipalsaari. TeHoSa-Savitaipale Savitaipale / Lemi. TeHoSa-Luumäki Luumäki / Ylämaa akohtaiset palvelut Kunt Kotiin annettavat palvelut Ikäihmisten kotona selviytymistä tuetaan järjestämällä erilaisia palveluja kotiin. Kotiin annettavia palveluita on kotihoito, kotihoidon tukipalvelut,

Lisätiedot

******************************************************************************** Huom! Uusi vertaisryhmä käynnistyy.

******************************************************************************** Huom! Uusi vertaisryhmä käynnistyy. ELOKUU TAPAHTUMAT: To 6.8. Klo 11.00-14.30.Virkistyspäivä Pyhännän Ahvenjärvellä. Mukana Anne Happo, Muistiluotsista. Lähtö Haapaveden toimiston pihalta klo 9.00. Mahdollisuus on nousta matkan varrelta

Lisätiedot

Toimintakertomus 2014. Laukaan Omaishoitajat SAMARIA ry

Toimintakertomus 2014. Laukaan Omaishoitajat SAMARIA ry 1 Toimintakertomus 2014 Laukaan Omaishoitajat SAMARIA ry 2 Sisältö VERTAISTOIMINTA... 3 PAIKALLINEN YHTEISTOIMINTA... 3 TIEDOTTAMINEN... 3 TILAISUUDET... 3 LAHJOITUKSET... 3 KOKOUKSET... 3 VARAINHANKINTA...

Lisätiedot

Vanhojen ihmisten pitkäaikaishoidon trendit. Leena Forma tutkijatohtori tutkijakollegium Kollegiumluento 12.11.2013

Vanhojen ihmisten pitkäaikaishoidon trendit. Leena Forma tutkijatohtori tutkijakollegium Kollegiumluento 12.11.2013 Vanhojen ihmisten pitkäaikaishoidon trendit Leena Forma tutkijatohtori tutkijakollegium Kollegiumluento 12.11.2013 Case Tampere Tampere myllää perusteellisesti vanhuspalvelunsa (Yle 18.9.2013) Asiakkaalle

Lisätiedot

KEVÄTKAUDEN TANSSIKURSSIOHJELMA

KEVÄTKAUDEN TANSSIKURSSIOHJELMA JÄSENLEHTI 1/2013 KEVÄTKAUDEN TANSSIKURSSIOHJELMA Keski-Suomen Tanssin Ystävät KESTÄVÄT ry 1 KESKI-SUOMEN TANSSIN YSTÄVÄT KESTÄVÄT RY:N HALLITUS YLÄRIVI: Markku Kärkkäinen, jäsen, äänentoistolaitteet,

Lisätiedot

Tikkurilan seurakunta Vantaan seurakunnat

Tikkurilan seurakunta Vantaan seurakunnat AIKA TEHDÄ HYVÄÄ! VAPAAEHTOISTOIMINTA TIKKURILAN SEURAKUNNASSA Tikkurilan seurakunta Vantaan seurakunnat Onko sinulla aikaa tehdä HYVÄÄ? Tule mukaan vapaaehtoistoimintaan! Vapaaehtoistyö on vapaaehtoista

Lisätiedot

Kalevanharjun päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Kalevanharjun päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Kalevanharjun päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma TOIMINTA AJATUS Tarjoamme lapsille niin kodinomaista elämää kuin se on mahdollista laitoksessa.säännöllisen päivärytmin avulla luomme lapsille turvallisuutta.

Lisätiedot

Ikääntyvän väestön kodinomainen ja toimintakykyä tukeva palvelu

Ikääntyvän väestön kodinomainen ja toimintakykyä tukeva palvelu PERHEHOITO Ikääntyvän väestön kodinomainen ja toimintakykyä tukeva palvelu PERHEHOITO PALVELUNA Perhehoidolla tarkoitetaan iäkkään henkilön hoidon ja huolenpidon järjestämistä hänen kotinsa ulkopuolella

Lisätiedot

Pienten lasten kerho Tiukuset

Pienten lasten kerho Tiukuset Pienten lasten kerho Tiukuset Kerhotoiminnan varhaiskasvatussuunnitelma 2014 2015 Oi, kaikki tiukuset helähtäkää, maailman aikuiset herättäkää! On lapsilla ikävä leikkimään, he kaipaavat syliä hyvää. (Inkeri

Lisätiedot

SUONENJOEN KAUPUNKI PÄIVÄKESKUS KRITEERIT

SUONENJOEN KAUPUNKI PÄIVÄKESKUS KRITEERIT 2014 SUONENJOEN KAUPUNKI PÄIVÄKESKUS KRITEERIT SUONENJOEN KAUPUNGIN PÄIVÄKESKUKSEN TOIMINTA-AJATUS: Iloa ja eloa ikääntyneen arkeen. Omien voimavarojen mukaan, yhdessä ja yksilöllisesti. PÄIVÄKESKUS JOHDANTO

Lisätiedot

TOIMINTAKALENTERI JA MUU TOIMINTA

TOIMINTAKALENTERI JA MUU TOIMINTA TOIMINTAKALENTERI JA MUU TOIMINTA Päivitetty 06.07.2015 HEINÄKUU 2015 Avoinna tiistaisin ja perjantaisin klo 10-13 Salla Harteelan taulunäyttely Ti 21.7. Päättyy ilmoittautuminen Pöytyän teatterin esitykseen

Lisätiedot

Turun A-kilta: virtaa vertaisuudesta

Turun A-kilta: virtaa vertaisuudesta Turun A-kilta: virtaa vertaisuudesta Historiaa Turun A-Kilta on perustettu 1962. Sen toiminnan tarkoituksena on auttaa ja tukea päihdeongelmaisia ponnisteluissa riippumattomuuteen päihteistä sekä tukea

Lisätiedot

Murkkufoorumi - Vertaisryhmät nuorten vanhemmille. Johanna Syrjänen, Varsinais-Suomen Lastensuojelujärjestöt ry 19.2.2014 1

Murkkufoorumi - Vertaisryhmät nuorten vanhemmille. Johanna Syrjänen, Varsinais-Suomen Lastensuojelujärjestöt ry 19.2.2014 1 Murkkufoorumi - Vertaisryhmät nuorten vanhemmille 19.2.2014 1 Linkki-toiminta Varsinais-Suomen Lastensuojelujärjestöt ry:n Murkkuneuvola hanke (RAY-rahoitus 2011-2015) Tavoitteet: 1. 12-18 vuotiaiden lasten

Lisätiedot

UUTISKIRJE MAALISKUU 2016

UUTISKIRJE MAALISKUU 2016 Satutunti UUTISKIRJE MAALISKUU 2016 Saduttaako? Joka kuukauden ensimmäinen tiistai on hyvä aika suunnistaa kirjastoon kuuntelemaan millaisia jänniä tarinoita satutäti Katrilla on tällä kertaa kerrottavana.

Lisätiedot

VANHUSTEN PALVELUASUMISEEN JA YMPÄRIVUOROKAUTISEEN HOITOON PÄÄSYN KRITEERIT

VANHUSTEN PALVELUASUMISEEN JA YMPÄRIVUOROKAUTISEEN HOITOON PÄÄSYN KRITEERIT VANHUSTEN PALVELUASUMISEEN JA YMPÄRIVUOROKAUTISEEN HOITOON PÄÄSYN KRITEERIT Sallan kunta Sosiaali- ja terveyslautakunta SAS-työryhmä 2015 VANHUSTEN PALVELUASUMISEEN JA YMPÄRIVUOROKAUTISEEN HOITOON PÄÄSYN

Lisätiedot

15 VUOTTA ELÄKKEELLÄ. Tuoreen tutkimuksen tulokset Sini Kivihuhta 6.2.2015

15 VUOTTA ELÄKKEELLÄ. Tuoreen tutkimuksen tulokset Sini Kivihuhta 6.2.2015 15 VUOTTA ELÄKKEELLÄ Tuoreen tutkimuksen tulokset Sini Kivihuhta 6.2.215 1 VAI 2 VUOTTA? 2 KYSELY 8-VUOTIAILLE VASTAUKSIA 5 Teetimme 5 puhelinhaastattelua vuonna 1935 syntyneille suomalaisille eläkeläisille

Lisätiedot

Kimmeltävien hankien ja huurteisen luonnon kauneutta kaikille! Terveisin,

Kimmeltävien hankien ja huurteisen luonnon kauneutta kaikille! Terveisin, Turun Seudun Epilepsiayhdistys ry TOIMISTO AVOINNA: Vartiokuja 1 20700 TURKU tiistai keskiviikko 9:00 15:00 Puh. (02) 231 9632 torstai 9:00 17:00 e-mail: toimisto@tsey.fi Internetsivut: www.tsey.fi torstaikerhoiltaisin

Lisätiedot

TOIMINTAKALENTERI ja MUU TOIMINTA

TOIMINTAKALENTERI ja MUU TOIMINTA TOIMINTAKALENTERI ja MUU TOIMINTA Päivitetty 24.01.2014 Tapahtumia tulee koko ajan lisää ja toimintakalenteria päivitetään säännöllisesti, nouda aina uusin päivitetty Olohuoneesta! Vertaisryhmissä keskustellaan

Lisätiedot

Tervetuloa Teinilän Lastenkotiin

Tervetuloa Teinilän Lastenkotiin Tervetuloa Teinilän Lastenkotiin Lapsen nimi: LASTEN OIKEUKSIEN JULISTUS Lapsella on oikeus Erityiseen suojeluun ja hoivaan Riittävään osuuteen yhteiskunnan voimavaroista Osallistua ikänsä ja kehitystasonsa

Lisätiedot

Ikäihmisten asumisen uudet tuulet Pohjois Karjalassa, case Lieksa

Ikäihmisten asumisen uudet tuulet Pohjois Karjalassa, case Lieksa Ikäihmisten asumisen uudet tuulet Pohjois Karjalassa, case Lieksa Miten kustannuksia voidaan vähentää ja palvelun laatua parantaa? Paikka: Pohjois Karjalan rajavartioston tila, Onttola Aika: 17.2. 2011

Lisätiedot

lokakuu tiedote Laita viesti osoitteeseen info@espoonvapaaehtoisverkosto.fi kuukauden viimeisenä perjantaina.

lokakuu tiedote Laita viesti osoitteeseen info@espoonvapaaehtoisverkosto.fi kuukauden viimeisenä perjantaina. lokakuu tiedote Jos Sinulla on tiedotettavaa: kirjoita teksti suoraan sähköpostin viestiosaan, viestin pituus enintään 600 merkkiä, ei erikoismerkkejä ( VERSAALIA, kursiivia, lihavointeja, väriä yms.),

Lisätiedot

Kokouksen esityslista

Kokouksen esityslista Kutsu sääntömääräiseen vuosikokoukseen Keski-Suomen Sukututkijat ry kutsuu jäsenensä sääntömääräiseen vuosikokoukseen, joka pidetään keskiviikkona 25.3.2015 klo 17.00 alkaen Jyväskylän maakunta-arkistossa.

Lisätiedot

Ikäihmisten palvelusuunnitelma

Ikäihmisten palvelusuunnitelma Kirjasto- ja kulttuuripalvelut Ikäihmisten palvelusuunnitelma 2016-2018 Kuva Sirkku Petäjä www.nurmijarvi.fi Palveluja ikäihmisille Kirjasto- ja kulttuuripalvelut laati ensimmäisen ikäihmisten palvelusuunnitelman

Lisätiedot

Tikkurilan seurakunnassa

Tikkurilan seurakunnassa Aika tehdä hyvää! V a paaehtoistoi minta Tikkurilan seurakunnassa Onko sinulla aikaa tehdä HYVÄÄ? Tule mukaan vapaaehtoistoimintaan! Vapaaehtoistyö on vapaaehtoista seurakuntalaisten työtä, joka antaa

Lisätiedot

Kaikki mukaan ikäihmisten liikunnan kansalliseen toimenpideohjelmaan

Kaikki mukaan ikäihmisten liikunnan kansalliseen toimenpideohjelmaan Suunnittelija Laura Sormunen Kaikki mukaan ikäihmisten liikunnan kansalliseen toimenpideohjelmaan Itä-Suomen Liikkeellä voimaa vuosiin -seminaari, 6.5.2014 Toimenpideohjelman taustat Terveytensä kannalta

Lisätiedot

Keskisuomalaisille kansanedustajille

Keskisuomalaisille kansanedustajille Keskisuomalaisille kansanedustajille eläkeläisjärjestöjen neuvottelukunta 20.11.2011 Neuvottelukunnan tehtävä Neuvottelukunnan tehtävänä on toimia keskisuomalaisten eläkeläisten yhdyssiteenä sekä harjoittaa

Lisätiedot

LIIKUNTASUUNNITELMA. Kotka 29.9.2015 Anni Pentti

LIIKUNTASUUNNITELMA. Kotka 29.9.2015 Anni Pentti LIIKUNTASUUNNITELMA Kotka 29.9.2015 Anni Pentti Liikuntasuunnitelma kotihoidossa Suunnitelma asiakkaan liikkumiskyvyn ja fyysisen toimintakyvyn ylläpitämisestä ja parantamisesta Suunnitelmaan kirjataan

Lisätiedot

VAPAAEHTOISTOIMINTA IKÄIHMISTEN HYVÄKSI. Turvallinen kunta seminaari 18.4.2013 Hamina Yrjö Heimonen Hyvinkään kaupunki

VAPAAEHTOISTOIMINTA IKÄIHMISTEN HYVÄKSI. Turvallinen kunta seminaari 18.4.2013 Hamina Yrjö Heimonen Hyvinkään kaupunki VAPAAEHTOISTOIMINTA IKÄIHMISTEN HYVÄKSI Turvallinen kunta seminaari 18.4.2013 Hamina Yrjö Heimonen Hyvinkään kaupunki IKÄÄNTYNEIDEN TURVALLISUUS Hyvinkään kaupungin turvallisuussuunnitelman 2013-2016 ja

Lisätiedot

vanhempainyhdistys ry Hallituksen järjestäytymiskokous 07.11.2010

vanhempainyhdistys ry Hallituksen järjestäytymiskokous 07.11.2010 Auran PÖYTÄKIRJA vanhempainyhdistys ry Hallituksen järjestäytymiskokous 07.11.2010 AIKA: Sunnuntai 07.11.2010 klo 18.00-20.20 PAIKKA: Auran yhtenäiskoulun neuvotteluhuone LÄSNÄ: Tero Sahla Satu Rautias-Barnett

Lisätiedot

7.5.2012 VANH 8 KOKOUKSEN LAILLISUUS JA PÄÄTÖSVALTAISUUS 9 VANH 9 PÖYTÄKIRJAN TARKASTAJIEN VAALI 9

7.5.2012 VANH 8 KOKOUKSEN LAILLISUUS JA PÄÄTÖSVALTAISUUS 9 VANH 9 PÖYTÄKIRJAN TARKASTAJIEN VAALI 9 2/2012 7.5.2012 Asiat VANH 8 KOKOUKSEN LAILLISUUS JA PÄÄTÖSVALTAISUUS 9 VANH 9 PÖYTÄKIRJAN TARKASTAJIEN VAALI 9 VANH 10 KUULTO -KUNTIEN KULTTUURITOIMINNAN KEHITTÄMISHANKE 10 VANH 11 VUODEN 2012 TOIMINTASUUNNITELMAN

Lisätiedot

Vanhuksia on moneksi. Ympärivuorokautisessa hoidossa olevat. Henkilöt, joilla on useita sairauksia ja toiminnanvajeita

Vanhuksia on moneksi. Ympärivuorokautisessa hoidossa olevat. Henkilöt, joilla on useita sairauksia ja toiminnanvajeita Vanhuksia on moneksi Ympärivuorokautisessa hoidossa olevat Henkilöt, joilla on useita sairauksia ja toiminnanvajeita Itsenäisesti kotona asuvat, mutta jotka ovat haurastumisen riskissä Hyväkuntoiset eläkeläiset

Lisätiedot

Mikkelin seudun Kehitysvammaisten Tuki ry Jäsentiedote 2/2014

Mikkelin seudun Kehitysvammaisten Tuki ry Jäsentiedote 2/2014 Mikkelin seudun Kehitysvammaisten Tuki ry Jäsentiedote 2/2014 www.mikkelinkvtuki.fi Syksy, ole tervetullut nyt koivut keltakultaa loistaa auringossa, pihlajat on pelkkää purppuraa ja vaahterassa ruskalehdet

Lisätiedot

Hoivakoti kuntoon. Kohti uutta hoitokulttuuria! Palvelutalo Tervaskannon tiimivastaavat Taru-Tiina Laaksonen ja Mervi Uutela

Hoivakoti kuntoon. Kohti uutta hoitokulttuuria! Palvelutalo Tervaskannon tiimivastaavat Taru-Tiina Laaksonen ja Mervi Uutela Hoivakoti kuntoon Kohti uutta hoitokulttuuria! Palvelutalo Tervaskannon tiimivastaavat Taru-Tiina Laaksonen ja Mervi Uutela Palvelutalo Tervaskanto Someron kaupungin 61- paikkainen entinen vanhainkoti,

Lisätiedot

Vanhusten palvelutalot

Vanhusten palvelutalot Vanhusten palvelutalot Vanhusten palvelutalot Asunnot tarkoitettu päivittäin kotihoitoa tarvitseville Vantaan kaupungin palvelutalot on tarkoitettu ikäihmisille, jotka eivät pärjää kotonaan runsaankaan

Lisätiedot

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat Matkatyö vie miestä 5.4.2001 07:05 Tietotekniikka on helpottanut kokousten valmistelua, mutta tapaaminen on silti arvossaan. Yhä useampi suomalainen tekee töitä lentokoneessa tai hotellihuoneessa. Matkatyötä

Lisätiedot

OMAINEN PALVELUPROSESSISSA

OMAINEN PALVELUPROSESSISSA OMAINEN PALVELUPROSESSISSA ESIMERKKEJÄ TAMPEREEN KAUPUNGIN KOTIHOIDOSTA 1 KOTIHOITO TAMPEREELLA Alueet: Yksityiset: Mediverkko 2 lähipalvelualuetta Palvelutähti 1 lähipalvelualuetta Pihlajalinna 3 aluetta

Lisätiedot

Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta

Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta Petri Kallio Kehitysvammaisten Palvelusäätiön Asiantuntijaryhmän jäsen Petra Tiihonen Kehitysvammaisten Palvelusäätiön Henkilökohtainen avustajatoiminta Syyskuu 2014

Lisätiedot

Vakuutuksilla turvaa pahan päivän varalle Henkilövakuutukset antavat tärkeää turvaa elämän eri tilanteissa. Vakuutusyhtiö Turvan henkilövakuutusten avulla voit varautua esimerkiksi sairauden tai tapaturman

Lisätiedot

PALVELUKESKUKSET INTOA ELÄMÄÄN YSTÄVÄPIIRI

PALVELUKESKUKSET INTOA ELÄMÄÄN YSTÄVÄPIIRI PALVELUKESKUKSET Palvelukeskuksissa tuetaan alueen asukkaiden aktiivisuutta ja kotona selviytymistä sekä pyritään edistämään ikäihmisten liikunta- ja toimintakykyä, terveyttä ja sosiaalista kanssakäymistä.

Lisätiedot

Sotiemme Veteraanit -varainhankinta Selvitys 5.11.2015

Sotiemme Veteraanit -varainhankinta Selvitys 5.11.2015 Sotiemme Veteraanit -varainhankinta Selvitys 5.11.2015 Sotiemme Veteraanien määrä Heitä on elossa tällä hetkellä 24 000. Vuonna 2017 heitä on jäljellä vielä 17 000. Veteraaneja Vuosi Sotiemme Veteraanit

Lisätiedot

Yhdistyksen toiminnasta vireyttä, virtaa ja vertaistukea

Yhdistyksen toiminnasta vireyttä, virtaa ja vertaistukea Yhdistyksen toiminnasta vireyttä, virtaa ja vertaistukea Mikkelin seudun Omaishoitajat ja Läheiset Maarit Väisänen OMAISHOITO MIKKELISSÄ Valtakunnallisiin arvioihin perustuen Mikkelissä on n. 3000 omaishoitajaa,

Lisätiedot

Lauantaina 23.5. 2015 kesän avaa KesäMäSä

Lauantaina 23.5. 2015 kesän avaa KesäMäSä JÄSENKIRJE 2/2015 1 Aurinkoista kevättä kaikille! Yhdistyksemme vuoden 2015 toinen jäsenkirje, ole hyvä. Kirjeessä vuoden toisen neljänneksen tapahtumat aikatauluineen sekä kerhojemme yhteystiedot. Lauantaina

Lisätiedot

Lingon & Blåbär. pähkinänkuoressa

Lingon & Blåbär. pähkinänkuoressa Lingon & Blåbär pähkinänkuoressa Lingon & Blåbär pähkinänkuoressa Lingon & Blåbär (L&B) on tarjonnut ruotsalaista suunnittelua olevia laadukkaita vaatteita koko perheelle vuodesta 1996 lähtien. Tänä päivänä

Lisätiedot

Tervetuloa Lahden alueen osastoon!

Tervetuloa Lahden alueen osastoon! APUA SINUN AVULLASI Tervetuloa Lahden alueen osastoon! Osastomme on toiminut Lahden alueella jo vuodesta 1950. Auttaaksemme tarvitsemme sinun apuasi, ja toivotammekin jokaisen lämpimästi tervetulleeksi

Lisätiedot

Slow-go ja Helsingin kotihoito

Slow-go ja Helsingin kotihoito Slow-go ja Helsingin kotihoito Anna-Liisa Niemelä projektipäällikkö, Lupaava-hanke Helsingin terveyskeskus Strategiayksikkö Esityksen rakenne Helsingin kotihoidon esittely Lupaava-hanke kotihoidossa Kotona

Lisätiedot

Varhaiskasvatussuunnitelma. Klaukkalan avoin päiväkoti 2012-2013

Varhaiskasvatussuunnitelma. Klaukkalan avoin päiväkoti 2012-2013 Varhaiskasvatussuunnitelma Klaukkalan avoin päiväkoti 2012-2013 1. AVOIMEN VARHAISKASVATUKSEN PALVELUT Avoimet varhaiskasvatuspalvelut kunnassa on jaettu kolmeen päätaajamaan kirkonkylään, Rajamäkeen ja

Lisätiedot

Liikuntatoimi: Tiistaisin Maksuton jumppa varttuneille vanhalla koululla.

Liikuntatoimi: Tiistaisin Maksuton jumppa varttuneille vanhalla koululla. Pellon ikäihmisten palvelut Liikuntatoimi: Tiistaisin Maksuton jumppa varttuneille vanhalla koululla. Kansalaisopisto: Eri kursseja mm. Joogan senioriryhmä vanhalla koululla, sekä musiikillinen viriketoiminta

Lisätiedot

Kaikki mukaan Ikäihmisten liikunnan toimenpideohjelmaan

Kaikki mukaan Ikäihmisten liikunnan toimenpideohjelmaan Kaikki mukaan Ikäihmisten liikunnan toimenpideohjelmaan Opetus- ja kulttuuriministeriö Sosiaali- ja terveysministeriö Liikkeellä voimaa vuosiin -seminaari Tampere 17.3.2014 ohjelmajohtaja Elina Karvinen,

Lisätiedot

Aurinkoinen, kesäinen tervehdys kaikille!

Aurinkoinen, kesäinen tervehdys kaikille! Jäsenkirje 3/2014 Aurinkoinen, kesäinen tervehdys kaikille! Vaikka saamme vielä nauttia kesästä, yhdistyksen syyskausi lähtee täysin purjein käyntiin jo elokuussa. Kuukausittaiset jäsenillat kutsuvat omine

Lisätiedot

Muistiliiton juhlavuosi välittää ja vaikuttaa. Kansanedustaja Merja Mäkisalo-Ropponen Muistiliitto ry:n hallituksen puheenjohtaja

Muistiliiton juhlavuosi välittää ja vaikuttaa. Kansanedustaja Merja Mäkisalo-Ropponen Muistiliitto ry:n hallituksen puheenjohtaja Muistiliiton juhlavuosi välittää ja vaikuttaa Kansanedustaja Merja Mäkisalo-Ropponen Muistiliitto ry:n hallituksen puheenjohtaja Välittämisen viestin vieminen Välittämisen asenteen edistäminen yhteiskunnassa

Lisätiedot

Yhdistyksen toiminnan esittely

Yhdistyksen toiminnan esittely Yhdistyksen toiminnan esittely Oulun Seudun yhden Vanhemman Perheet ry on valtakunnallisen Yhden Vanhemman Perheiden liitto ry:n jäsenyhdistys joka toimii Oulun seudulla, pitäen sisällään seuraavat kunnat

Lisätiedot

Lisätietoja: Irma Marttila p. 040 913 8323 ja Kaarina Anttila p. 050 304 4659

Lisätietoja: Irma Marttila p. 040 913 8323 ja Kaarina Anttila p. 050 304 4659 KAUHAVA Aijjoos-jumppa Lisätietoja: Irma Marttila p. 040 913 8323 ja Kaarina Anttila p. 050 304 4659 Aijjoos-kerho Ylikylässä Parillisilla viikoilla maanantaisin klo 12 14 Huhmarkosken kylätalolla (Huhmarkoskentie

Lisätiedot

Kylä yrittäjän ja yrittäjä kylän toiminnan tukena. Yrittäjä Tiina Ekholm 8.6.2013 Tykköö

Kylä yrittäjän ja yrittäjä kylän toiminnan tukena. Yrittäjä Tiina Ekholm 8.6.2013 Tykköö Kylä yrittäjän ja yrittäjä kylän toiminnan tukena. Yrittäjä Tiina Ekholm 8.6.2013 Tykköö Kylätoiminta on kylän asukkaiden vapaaehtoista yhteistyötä omien elinolojensa kehittämiseksi. Elintärkeää on yhteistyö:

Lisätiedot

TOIMINTAKALENTERI ja MUU TOIMINTA

TOIMINTAKALENTERI ja MUU TOIMINTA TOIMINTAKALENTERI ja MUU TOIMINTA Päivitetty 24.10.2013 Tapahtumia tulee koko ajan lisää ja toimintakalenteria päivitetään säännöllisesti, nouda aina uusin päivitetty Olohuoneesta! Vertaisryhmissä keskustellaan

Lisätiedot

Ruokolahden kunta Pöytäkirja 4 Vanhusneuvosto 2/2015 56100 Ruokolahti

Ruokolahden kunta Pöytäkirja 4 Vanhusneuvosto 2/2015 56100 Ruokolahti Vanhusneuvoston kokous 2/2015 Aika Tiistai 21.4.2015 kello 9.00 11.30 Paikka Läsnä Poissa Puheenjohtaja Sihteeri Kunnanvirasto, kunnanhallituksen kokoushuone Toivo Ruohonen, Eläkeliiton Ruokolahden yhdistys

Lisätiedot

edustajistovaalit 2012 Ja Hyvinvointi Lisääntyy

edustajistovaalit 2012 Ja Hyvinvointi Lisääntyy edustajistovaalit 2012 AANESTa Ja Hyvinvointi Lisääntyy edustajistovaalit koko suomessa Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL:n edustajistovaalit järjestetään 12. - 28.3.2012. Vaaleissa Suomen suurin

Lisätiedot

Väkivaltatyön kokonaisuus Jokaisella on oikeus väkivallattomaan elämään. Edunvalvonta ja vaikuttamistyö

Väkivaltatyön kokonaisuus Jokaisella on oikeus väkivallattomaan elämään. Edunvalvonta ja vaikuttamistyö Turvakotityö: Kriisityö Avotyö: Kriisityö ja selviytymisen tukeminen Väkivaltatyön kokonaisuus Jokaisella on oikeus väkivallattomaan elämään Verkko- ja puhelinauttaminen Etsivä ja jalkautuva väkivaltatyö

Lisätiedot

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Ikääntyneiden asumistilanne 75-vuotta täyttäneistä vuoden 2010 lopussa Suositus, 2008 Asui

Lisätiedot

Asiakas oman elämänsä asiantuntijana

Asiakas oman elämänsä asiantuntijana Asiakas oman elämänsä asiantuntijana RAI -seminaari 29.3.212 28.3.212 Teija Hammar / IIPA Teija Hammar, erikoistutkija, Ikäihmisten palvelut -yksikkö, THL 1 Esityksen sisältö: Asiakkaan äänen voimistuminen

Lisätiedot

IKÄÄNTYVIEN YLIOPISTO

IKÄÄNTYVIEN YLIOPISTO IKÄÄNTYVIEN YLIOPISTO Syksy 2011 Seinäjoki Yleisluentosarja syyslukukaudella 2011 Syyslukukausi 2011 tiistait 27.9., 25.10. ja 15.11. klo 14-16; 29.11. klo 15-17 keskiviikko 12.10. klo 14-16 Kampustalo,

Lisätiedot

Tampereen Seudun Atopiayhdistys. Jäsenkirje syksy 2014

Tampereen Seudun Atopiayhdistys. Jäsenkirje syksy 2014 Tampereen Seudun Atopiayhdistys Jäsenkirje syksy 2014 Syyskokous / jäsentapaaminen Aika Torstai 30.10.2014 klo 18.00 Paikka Tampereen Pääkirjasto Metso 2. krs, kokoushuone Kokouksessa käsitellään syyskokoukselle

Lisätiedot

TERVETULOA PALVELUKESKUS JOUSEEN

TERVETULOA PALVELUKESKUS JOUSEEN Sitten, kun en enää muista nimeäni, sitten, kun tämä päivä on sekoittunut eiliseen, sitten, kun aikuiset lapseni ovat kasvaneet muistoissani pieniksi jälleen, sitten, kun en enää ole tuottava yksilö. Kohdelkaa

Lisätiedot

Toimintakykyisenä ikääntyminen KASTEhanke, Salon kuntapilotti 2010 2012

Toimintakykyisenä ikääntyminen KASTEhanke, Salon kuntapilotti 2010 2012 Toimintakykyisenä ikääntyminen KASTEhanke, Salon kuntapilotti 2010 2012 TERVEYTTÄ JA HYVINVOINTIA -seminaari, projektikoordinaattori, th TtM Salon kaupungin vanhuspalvelut Vanhuspalveluiden palvelurakenteen

Lisätiedot

Elämässä mukana muutoksessa tukena 9.2.2010 1

Elämässä mukana muutoksessa tukena 9.2.2010 1 Elämässä mukana muutoksessa tukena 9.2.2010 1 Elämässä mukana muutoksessa tukena Turvaamme väestön toimeentuloa, edistämme terveyttä ja tuemme itsenäistä selviytymistä. Kelan toiminta-ajatus Kaikkien Kela

Lisätiedot

1. Yhdistyksen nimi on Tampereen seudun Omaishoitajat ry ja kotipaikka Tampere. Yhdistyksen toiminta-alueena on koko Pirkanmaa.

1. Yhdistyksen nimi on Tampereen seudun Omaishoitajat ry ja kotipaikka Tampere. Yhdistyksen toiminta-alueena on koko Pirkanmaa. 1(3) YHDISTYKSEN SÄÄNNÖT 1. Yhdistyksen nimi on Tampereen seudun Omaishoitajat ry ja kotipaikka Tampere. Yhdistyksen toiminta-alueena on koko Pirkanmaa. 2. Yhdistyksen tarkoituksen on toimia omaishoitajien

Lisätiedot

PÖYTYÄN KUNTA. Aika: 25.01.2016 klo 9-10.50. Kartanokoti, Haverintie 27, 21900 Yläne. Paikka:

PÖYTYÄN KUNTA. Aika: 25.01.2016 klo 9-10.50. Kartanokoti, Haverintie 27, 21900 Yläne. Paikka: 25.01.2016 1. Aika: 25.01.2016 klo 9-10.50 Paikka: Kartanokoti, Haverintie 27, 21900 Yläne Paikalla: Veikko Rantala, Auranmaan kansalliset seniorit Seppo Eskola, Pöytyän sotaveteraanit Jaakko Mäkelä, Eläkeliiton

Lisätiedot