Luonto on paikka tehdä töitä, harrastaa sekä rentoutua. Parhaat taimet. Uusia kasvoja, muutoksia toimialueissa. suomalaiseen metsään.

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Luonto on paikka tehdä töitä, harrastaa sekä rentoutua. Parhaat taimet. Uusia kasvoja, muutoksia toimialueissa. suomalaiseen metsään."

Transkriptio

1 MetsäPäijänne nro 3 / Kuka hän on? Uusien toimihenkilöiden esittelyssä jatketaan samalla kaavalla. Kysymykset ovat suorastaan perinteisiä. Vastaukset on kirjattu kuvien kera. 1. Kuka olet, mistä olet kotoisin, missä asut ja millainen perhe sinulla on? 2. Mitä harrastat? 3. Millainen työhistoria sinulla on - kokonaisuudessaan - metsänhoitoyhdistyksessä? 4. Mikä on toimenkuvasi, alueesi yhdistyksessä? 5. Mitä luonto merkitsee sinulle? 6. Mitkä ovat mielestäsi mhyn kovimmat haasteet lähitulevaisuudessa? 7. Mikä on mielestäsi Suomen kaunein puu? Uusia kasvoja, muutoksia toimialueissa Luonto on paikka tehdä töitä, harrastaa sekä rentoutua Petri Takalolla on vankka pohja konetöistä metsässä. Jarmo Ukkonen tunnustaa, että esittää musiikkia joskus jopa julkisesti. Salibandy muuttuu iän myötä sählyksi! 1. Ukkosen Jarmo Kuhmoisista. Lähtöisin olen Jyväskylästä mistä muutin maalle työn perässä vuonna 84. Edellisestä avioliitosta kaksi lasta, tyttö 23v, ja poika 21v. Molemmat asustelevat Tampereella. Nykyisin olen naimisissa, ja hiljaiseloa vietämme vaimon kanssa kaksistaan Harmoisten kylällä ja nautimme maalaisidyllistä. 2. Musiikki ja salibandy (tosin tällä ikää voisi puhua sählystä). Musiikkia esitän joskus jopa julkisesti laulaen ja kitaraa soittaen. 3. Mhy:ssä tuli juuri kuukausi täyteen. Työura alkoi Lahden metsänparannuspiirillä -84 ja sen jälkeen työnantajana oli Itä-Hämeen metsälautakunta vuoteen -96. Sitten siirto Keski-Suomen metsäkeskukseen mistä vuonna -04 Tapion Tiet ja Ojat Oy:lle, joka solmi yhteistyösopimuksen -05 Itä-Hämeen mhy:n kanssa. Itä-Hämeessä hoidin tie- ja ojitustoimintaa tämän vuoden lokakuulle saakka. 90-luvun alussa pidin vuoden opintovapaata ja kävin opiskelemassa Kurussa mti:ksi. 4. Oja- ja tieasiantuntija 5. Luonto on yksi syy miksi aikoinaan hakeuduin ammattiin. Pidän metsässä liikkumisesta ja tätä tarvetta pääsee toteuttamaan mielin määrin työn puolesta. 6. Pysyminen ajan hermolla Liiketaloudellinen ajattelu Metsänomistajarakenteen muuttuminen Ympäristökysymykset 7. Juhannussauna ja vasta. Vastaan siis koivu. 1.Petri Takalo, kotoisin olen Oulun läheisyydestä Temmekseltä. Avovaimon kanssa asustellaan Jyväskylän Keltinmäessä. 2. Ulkoilua, hiihtoa, metsästystä, kalastusta sekä lukemista. 3. Metsätalousinsinööriksi valmistumisen jälkeen olin kaksi vuotta kaivinkoneenkuljettajan hommissa Kanta-Hämeessä. Päätoimenkuva kaivuritöissä oli uudistusalojen muokkaus sekä kunnostusojitus. Vuosi sitten avovaimon opintojen myötä muutimme Jyväskylään, jolloin aloitin ajokoneenkuljettajana Metsä-Jokeri Oy:ssä. Ajokonetta ajelin reilun kuukauden, jonka jälkeen siirryin Metsä- Jokerin työnjohtajaksi. Metsänhoitoyhdistyksestä minulla ei ole aikaisempaa työkokemusta 4. Toimin Jarmo Rädyn vuorotteluvapaan sijaisena metsäneuvojan tehtävässä. Toimialueenani on Toivakan pohjoispuoli sekä Leppälahti. 5. Luonto on kiinnostanut minua lapsesta lähtien, siitä syystä valitsin myös tämän luonnonläheisen ammatinkin. Luonto on minulle paikka tehdä töitä, harrastaa sekä rentoutua. 6. Metsien aktiivisen ja pitkäjänteisen hoidon tärkeyden korostaminen metsänomistajille, laadukkaiden palvelujen säilyttäminen sekä metsänomistajien etujen ajaminen myös metsätalouden laskusuhdanteen aikana. 7. Kyllähän se mänty on. Täyden palvelun pienkonemyymälä ja korjaamo Parhaat taimet suomalaiseen metsään. Kysy lisää omasta metsänhoitoyhdistyksestäsi! POHJAN TAIMI OY Kannuksen taimitarha, Kannus P , f Tm:i Moottorisaha-, pienkone- ja mopedihuolto Vesa Kirri Rokkakankaantie 4, Laukaa as,

2 15 MetsäPäijänne nro 3 / Onko nuoren metsän hoito katoava työmuoto? Uusi Kemera siirtää työt taimikkovaiheeseen Valtakunnallisen metsäinventoinnin VMI10 mukaan hyvien taimikoiden määrä on Keski- Suomessa pudonnut 51 prosentista 38 prosenttiin. - Taitaa nuorten metsien hoitoa riittää tulevaisuudessakin, miettii Kärppä-tiimin metsäneuvoja Aarne Jalkanen. Totuushan on, että nuoren metsän hoitoa ei tarvita, jos työt taimikossa on hoidettu ajallaan. Työmuodosta Aarnella ei toimialueella ole vielä paljon kokemuksia, koska työt alkoivat vasta elokuun alussa. Yksi hyvin toteutunut kohde, vielä taimikonhoidon puolelle kallistuva, on jäänyt mieleen. - Joskus hoitotyö ennätetään tehdä ajoissa. Tässä tapauksessa koivikon alla oli kolmimetrinen kuusikko, joka saatiin pelastettua koivujen poistamisella, kertoo Aarne ja jatkaa, jos työ olisi jäänyt tekemättä niin kuusikko olisi hetkessä ryhtynyt tekemään monilatvaisuutta ja metsä olisi ollut pilalla. Vanha Kemera kannusti väärin Aarne Jalkasen mielestä kemeran uudet ehdot eivät kannusta viivästyttämään taimikon hoitoa niin, että se muuttuu nuoren metsän hoidoksi. - Tavallaan oli väärällä tavalla kannustavaa, että nuoren metsän hoidosta metsänomistaja sai korkeamman tuen kuin oikea-aikaisesta taimikonhoidosta, miettii Aarne. Uudessa laissa kaikista hoitotöistä saa saman korvauksen, joten taimikko kannattaa laittaa kuntoon ajoissa. - Vääräleuat väänsivät asian niin, että joskus valtio maksaa tukea, kun jättää työt tekemättä. Nuorten metsien tukikelpoisuus oli ennakkoon arvioiden vanhojen sääntöjen mukaan ammattimiehellekin vaikea tehtävä. - Oikeastaan tukikelpoisuus todentui vasta työn jälkeen, sillä jäävät puuston piti olla läpimitaltaan kahdeksan senttiä rinnankorkeudelta mitattuna. Yksinkertaisesti nuoren metsän hoitokohde on kuvio, jossa taimikonhoito ei ole onnistunut ja on syntynyt riukuuntuva, ylitiheä puusto, josta raivaamalla saa varttumaan kunnollisen ensiharvennuksen. - Jos metsänomistaja tietää metsässään kohteen, jossa ei ole vielä ainespuun mittoihin kasvaneita puita ja joka näyttää siltä, että jotain pitää tehdä - niin silloin nuoren metsän hoito on paikallaan. Energiapuuvarasto? Aarne Jalkasen mukaan sellaisiakin suunnitelmia on pohdittu, että taimikonhoidoissa tingittäisiin ja koneellisella energiapuun korjuulla hoidettaisiin kasvu kuntoon nuorten metsien hoidolla. - Teorissa systeemi voisi toimia noin, mutta kuinka järkevää se on, sitä on vaikeaa sanoa, miettii Aarne. Energiapuunkorjuulla kokopuurankana päästään nolla-tulokseen, mutta korvaako toisen taimikonhoidon jättämisestä väliin kertyvä säästö kasvutappioita ensiharvennusvaiheeseen asti? Parempi vaihtoehto ehkä olisi, jos koko ajan pyritään metsän hyvään kasvuun ja ensiharvennuspuu löytää osoitteen sieltä, mistä metsänomistaja saa parhaimman kantohinnan. - Tällä hetkellä kyllä parhaat kohteet energiapuun korjuuseen löytyvät nuoren metsän hoitokohteista, sanoo Aarne Jalkanen. Jos taimikon hoitotyö tehdään ajallaan niin nuoren metsän hoitoa ei tarvita. - Taimikonhoidon ajoittaminen niin, että kantovesat jäävät taimikon alle, takaa sen, että seuraavan kerran kuvio käsitellään ensiharvennuksessa. Töiden myöhästyminen kallista Taimikoissa hoitotöiden viivästyminen on kallista hommaa. -Tutkimusten mukaan taimikon perkauksen viivästyminen nostaa kustannuksia 15 prosenttia vuodessa, kertoo Aarne. Jos metsurille tulee raivuutyössä ikävä moottorisahaa niin silloin ollaan auttamattomasti myöhässä. - Hoitamattoman taimikon kunnostaminen on mahdottoman hankala tehtävä, koska poistettavalla puustolla ei ole edes tilaa kaatua ja puut eivät katkea yhdeltä puolelta sahaamalla, sanoo Aarne. Vakiokaava taimikoiden hoidossa on seuraava; viidestä seitsemään vuoteen istutuksesta tehdään varhaisperkaus ja taimikon vartuttua 4-5 metriseksi poistetaan kasvua haittaava puusto. Näin menetellen pitäisi päästä ensiharvennukseen saakka. Etuohjelman avainasiakkuudesta on sinulle paljon hyötyä Nordea Pankki Suomi Oyj Teemme sen mahdolliseksi Jyväskylä, Jämsä, Laukaa Ennen vanhaan tehtiin nuoren metsän hoitoa vanhalla metodilla; vesuri heilumaan, metsä kuntoon ja rankapuu talteen. Raivaussaha osaavan metsurin tai metsänomistajan käsissä on tämän päivän työkalu. Raivuukelejä on viime vuosina riittänyt uuden vuoden puolelle saakka, metsäneuvoja Aarne Jalkanen ja metsuri Jukka Pöyhönen miettivät, miten mahtaa käydä tänä vuonna. nordea.fi Vuosimaksuttoman MasterCard Silver- ja MasterCard Gold -korttiluoton todellinen, kulut huomioiva vuosikorko on 11,88% (03/2008) ja luotollisten Visa Silver- ja Visa Gold -korttiluoton vuosikorko on 13,383% ( lähtien). Laskennassa on käytetty 3 kk euriborkorkoa ja 7,5%:n marginaalia sekä euron käytössä olevaa luottoa. MasterCard-luoton myöntää Nordea Rahoitus Suomi Oy ja Visa-luoton Luottokunta.

3 MetsäPäijänne nro 3 / Huomisen metsät tehdään tänään! Metsän kasvu ja tuotto ratkaistaan pitkälti jo metsän kehityksen alkuvaiheessa. Hoidettu metsä antaa hyvän taloudellisen tuloksen ja on omaisuutena arvokkaampi kuin hoitamaton metsä. Metsän tärkeimmät hoitotyöt uuden taimikon perustaminen heti päätehakkuun jälkeen taimikon varhaishoito pian uudistamista seuraavina vuosina ja taimikonhoito kannattaa siis hoitaa ajallaan. Kesä on otollista aikaa metsätöille, joten ei muuta kuin hihat heilumaan. Päijänteen Metsänhoitoyhdistyksen yhtenä toiminnan painopistealueena vuonna 2009 on taimikon- ja nuorenmetsänkunnostusmäärien lisääminen. Taimikkovaiheessa ratkaistaan metsän tuleva kehitys, onkin ensiarvoisen tärkeää hoitaa taimikot ajallaan. Myöhästynyt taimikonhoito aiheuttaa mittavia taloudellisia menetyksiä kasvutappioiden ja puuston laadun heikentymisen takia. Päijänteen Metsänhoitoyhdistykseltä saatte tarvittaessa ammattitaitoista metsurityövoimaa avuksenne. Apua ja tukea metsänhoitotöihin Kannattaa muistaa, että metsätöihin on mahdollista saada myös valtion maksamaa tukea. Tarkempia tietoja saa metsänhoitoyhdistyksen metsäneuvojilta, mutta varsinaisen toteutustuen lisäksi töiden suunnittelu ja tehdystä työstä laadittu selostus (toteutusilmoitus) ovat metsänomistajalle ilmaisia (vain arvonlisävero laskutetaan ja senkin voi vähentää alv -verotuksessa). Ota yhteyttä, kerromme mielellämme lisää metsänhoitotöistä ja rahoitustuista. Samalla voit varmistaa työvoiman ensikesälle. Älä päästä metsääsi pusikoitumaan! Osuuspankin omistajia ovat sen jäseniksi liittyneet asiakkaat, kaikkiaan yli miljoona suomalaista. Valitsemalla pankiksesi Osuuspankin valitset vakavaraisen, paikallisen ja itsenäisen pankin. Omistajajäsenenä voit saada ihan tavallisesta pankkiasioinnista rahanarvoisia OP-bonuksia, jotka käyvät pankkipalveluiden ja Pohjolan vakuutusten maksamiseen. Lue lisää op.fi/bonus tai poikkea konttoriimme. OP-bonuksia saa sellainen Osuuspankin omistajajäsen, jonka oma tai perheen yhteinen pankkiasiointi on vähintään euroa. Bonusten kertymiselle ei ole ylärajaa.

4 17 MetsäPäijänne nro 3 / Hallitus antoi heinäkuulla esityksen puunmyyntitulojen väliaikaisesta verohuojennuksesta. Tavoitteena oli piristää teollisuuden tarpeisiin nähden liian rauhallisesti käynyttä puukauppaa. Ratkaisun vaikutus näkyikin heti puumarkkinoilla, leimaustilauksia alkoi tulla vilkkaasti metsänhoitoyhdistykselle. Valitettavasti lopullisten verolakien viivästyminen sekä talvileimikoiden ostohaluttomuus ovat myöhemmin syksyllä latistaneet puumarkkinoiden virettä. Lopputuotemarkkinoillakin on omat ongelmansa. Etenkin sahatavaran kysyntä on huonontunut edelleen. Tämä näkyy väistämättä sahojen puustamaksukyvyssä. Puukauppaa kuitenkin koko ajan tehdään ja varsin kohtuulliseen hintatasoon. Tulevasta puukauppavuodesta onkin tulossa haastava, mutta valonpilkahduksiakin on; dollarin vahvistuminen on parantanut teollisuuden kannattavuutta. Päijänteen Metsänhoitoyhdistyksen toimialueella veroratkaisu näkyi heti käytännön puukaupassa. Metsänomistajat tekivät alkusyksystä leimaustilauksia kiihtyvään tahtiin, vaikka esitys oli vasta muutaman viikon vanha. Elokuun viimeisellä viikolla tehtiin varmasti kaikkien aikojen ennätysmäärä puukauppoja harvennusleimikoista. Asian taustalla oli tietysti lakiesityksessä olevan kokonaan verovapaiden ensiharvennusten päättyminen. Ensiharvennuskaupat tuli olla tehty elokuun aikana jos myyjä halusi välttyä veronmaksulta. Myöhemmin rauhoittuneita puukauppamääriä on tarkoitushakuisesti verrattu tähän elokuun lopun ennätysviikkoon. Vertailujen esittäjätkin ovat varmasti olleet tietoisia, että ei ole millään lailla realistista odottaa kauppamäärien pysyvän noin korkealla. Tarjontaa on syysja lokakuulla hillinnyt metsänomistajien tietoisuus ostajien haluttomuudesta ostaa talvileimikoita sekä huonot uutiset sahatavaramarkkinoilta. Metsänhoitoyhdistyksen toimihenkilöt ovat pyrkineet neuvonnan avulla ohjaamaan leimikoiden tekoa sulan Missä mennään puukaupassa? maan aikana korjattaviin harvennus- ja päätehakkuuleimikoihin. Valitettavasti se ei läheskään aina ole maapohjien ja tiestön takia mahdollista. Teollisuuden erikoinen puupula Teollisuuden kyky ostaa ja korjata puuta on viime viikkoina heikennyt rajusti mm. sen vuoksi, että katkotun puun varastot ovat kasvaneet rajusti. Koneyrittäjille sekä sahoille on ilmoitettu seisokeista. Yksityiset sahat ovat myös kertoneet sahauksen rajoituksista vuoden vaihteeseen. Metsäkoneyrittäjät joutuvatkin seisottamaan kalustoaan ja pahimmillaan lomauttamaan työntekijöitään. Tilanteen odotetaan valitettavasti vain pahenevan loppuvuoden aikana. Puunkorjuun kiintiöt ovatkin käytännössä täynnä. Loppusyksyn Päijänteen Mhy:n puunhintaseuranta keskihinta maksimi minimi Harvennushakkuu mäntykuitu 16,74 19,00 14,00 kuusikuitu 21,21 23,10 17,00 koivukuitu 15,57 18,00 12,00 mäntytukki 50,45 55,00 40,00 kuusitukki 48,02 52,00 45,00 koivutukki 42,10 48,00 38,50 Uudistushakkuu vertailu 2007 mäntykuitu 18,00 23,00 17,00 18,44 kuusikuitu 26,02 28,50 24,00 26,03 koivukuitu 17,95 21,00 12,90 17,11 mäntytukki 55,86 62,00 53,00 67,08 kuusitukki 56,21 64,30 54,00 66,52 koivutukki 48,57 50,00 46,00 49,60 Puukaupan hintaseuranta Taulukossa on peruspuutavaralajien hinnat hakkuutavoittain. Harvennushinnat ei sisällä ensiharvennusten hintoja. Erikoispuutavaralajien (tyvet, parrut, ym) hinnat ovat huomattavasti peruspuutavaralajien hintoja korkeampia. Uudistustushakkuu hinnoissa on myös vertailuhinnat vuodelta 2007 samalta ajanjaksolta. Puukauppaa tehdään kaikista vastoinkäymisistä huolimatta koko ajan ja ainakin toistaiseksi markkinatilanne huomioiden kohtuullisella hintatasollakin. säillä on erityisen iso vaikutus lähiaikojen puukauppatilanteeseen. Tilanne on erikoinen, koska teollisuuden mukaan ovella oli konkreettinen puupula. Metsäteollisuuden edustajat syyllistivät metsänomistajia puunmyyntihaluttomuudesta. Teollisuus ei pysty tällä hetkellä maalatun uhkakuvan edellyttämällä tavalla ostamaan ja korjaamaan puuta. Puuvarastoja ja -varantoja on niin paljon, että niillä mennään seuraavaan syksyyn. Hallituksen kesällä tekemät metsäveroratkaisut ovat olleet loppusyksyn valossa tarkasteltuna jopa uhattuna. Pois tehtyjä esityksiä ei saa vetää, silloin puhuttaisiin aikamoisesta metsänomistajien pettämisestä. Tosin jos meno jatkuu tällaisena, voi moni metsänomistaja joutua pettymään verohuojennusten hyödyntämättä jäämisen vuoksi. Myös maan hallitus voi veroratkaisun suhteen kohta kokea tulleensa jymäytetyksi. Puuhuolto rakennettava kotimaan varaan Venäjän vientitullien lykkäys osoittaa selvästi sen, että metsäteollisuuden on vähennettävä tuontiriippuvuuttaan kaikin keinoin tulevana vuotena. Tällaiseen päätösten arvaamattomuuden varaan ei tehtaiden puuhuoltoa pidä rakentaa. Suomessa on parin viime vuoden aikana panostettu puunhankintaan kotimaasta ja varauduttu korvaamaan Venäjältä aiemmin tuotu puumäärä kotimaisella raaka-aineella. Näitä panostuksia ei nyt saa päästää valumaan hukkaan. Tilanne vaatii sekä teollisuudelta että metsänomistajilta vastuullisuutta. Teollisuuden on lunastettava luotu odotusarvo kotimaisen puun kasvavasta kysynnästä ostamalla väheneviin tarpeisiinsa etupäässä kotimaista puuta. Venäjän tullipäätösten siirtymistä ei saa käyttää kotimaisen puuntarjonnan lamauttamiseen. Toki puukauppaa kaikista vastoinkäymisistä huolimatta koko ajan tehdään ja ainakin toistaiseksi markkinatilanne huomioiden kohtuullisella hintatasollakin. Tilanne voi myös muuttua kohtuullisen nopeasti, etenkin sahatavaramarkkinoilla muutokset ovat olleet viime vuosina todella nopeita. Metsänomistajien onkin tunnettava vastuunsa että puuta on tarvittaessa tarjolla. Puuta kannattaa tarjota myyntiin jotta saa käsityksen vallitsevasta hintatasosta. Leimikot kannattaa aina kilpailuttaa Myyjän on aina erityisen tärkeää muistaa kilpailuttaa kaikki leimikot alueen kaikkien ostajien kesken. Puun hinta muodostuu markkinoilla ja vain kilpailutuksen avulla metsänomistaja voi varmistaa, että hän saa leimikostaan sen arvoa vastaavan hinnan. Lisäksi on aina muistettava, että puukauppaa ei ratkaista pelkillä puutavaralajien yksikköhinnoilla, vaan esimerkiksi puutavaran mitta- ja laatuvaatimuksilla on lopputulokseen suuri vaikutus. Mitta- ja laatuvaatimukset, sekä niiden soveltaminen käytäntöön vaihtelevat voimakkaasti eri puunostajien välillä. Lisätietoja metsänhoitoyhdistykseltä, varmista onnistunut puukauppa. Puumarkkinoilla on monenlaisia haasteita. Erityisesti talvileimikoiden ostomahdollisuudet on kaikilla ostajilla olemattoman pienet. Tämä johtuu siitä, että kahden sääolosuhteiltaan huonon talven jäljiltä aiemmin ostettuja talvileimikoita on runsaasti hakkaamatta. Nämä vievät mahdollisuuden ostaa uusia leimikoita. Myös kysyntätilanne eri puutavaralajien välillä vaihtelee huomattavasti. Metsänomistajan alkaessa suunnittelemaan puukauppaa, on erityisen tärkeää suunnitella myyntiin tuleva leimikko puumarkkinat ja metsän tarpeet huomioiden. Metsänomistajille on tarjolla tähän rahanarvoinen etu; leimaus on Päijänteen Metsänhoitoyhdistyksen tekemänä ilmainen palvelu. Verohuojennuksesta ja puumarkkinoiden tilanteesta saa lisätietoa Päijänteen Metsänhoitoyhdistyksen metsäneuvojilta sekä Internet-sivuilta Kuvasta selviää miten erilainen tukin katkonta vaikuttaa rungon arvoon.

5 MetsäPäijänne nro 3 / Muuttaessani 1960-luvun puolivälissä Toivakkaan tutustuin työni puolesta Rauma-Repola Oy:n metsätyönjohtaja Uuno Laulajaiseen. Häneen oli kaikin puolin helppo tutustua ja ystävystyä. Uuno oli iloinen ja leikkisä, metsäomistajien keskuudessa pidetty ja arvostettu henkilö. Eloonjäämisestä ei annettu toivoa Uuno Laulajainen oli syntyjään karjalaisia, kotoisin Metsäpirtistä, rajapitäjästä, johon Neuvostoliitto hyökkäsi ensiksi talvisodan alettua. Lähellä kotiseutuaan hän osallistui puolustustaisteluihin Taipaleessa. Hän haavoittui Volossulassa jouluna vaikeasti suuren kranaatinsirpaleen viedessä ison palan kyljestä vahingoittaen samalla sisäelimiä. JSP:llä eikä kenttäsairaalassa voitu tehdä muuta kuin kivun lievitykseksi antaa morfiinia. Hänet laitettiin sairasjunaan jossa vietiin Hämeenlinnaan, Aulangolle sotasairaalaan. Oli kulunut lähes kaksi vuorokautta haavoittumisesta ennen kuin hän oli leikkauspöydällä. Eloonjäämisestä ei annettu toivoa. Vanhemmille, jotka olivat tulleet katsomaan, sanottiin että Uuno ei seuraavaa aamua näe. Tätä jatkui pari viikkoa, mutta Uuno vain sinnitteli hengissä. Sitten vanhemmatkin jo lähtivät kotiinsa uskoen hänen selviävän. Aulangolla oli hoidettavana vain vakavasti haavoittuneita potilaita. Kerran sinne tuli paketti joka oli osoitettu vaikeimmin haavoittuneelle sotilaalle. Yli 200 potilaan joukosta tämä paketti annettiin Uunolle. Toipuminen kesti kauan. Kranaatti oli repinyt suolistoa pahasti. Ensimmäisen kerran hän sai suun kautta ravintoa heinäkuussa, yli puoli vuotta haavoittumisen jälkeen. Jalkeille päästyään oli vartalo vinossa koska toisen kyljen lihakset olivat poikki, lonkan yläpuolella oli iso kolo. Uunosta ei enää ollut sotahommiin. Mutta kun toipuessa ryhtikin pikkuhiljaa oikeni niin että kaupungilla järjestyspartiot aina pysäyttelivät papereita kysyen luullen Uunon olevan pinnarin. 200 g margariinia tai voimariinia 2 ¼ dl sokeria 1 keltuainen 1 rkl siirappia 1 tl vaniljasokeria 2 tl soodaa 5 dl vehnäjauhoja Vatkaa margariini ja sokeri, lisää vaahtoon keltuainen ja kuva Antero Kuronen Haarukkaleivät Metsänostaja Uuno Laulajainen Kerran yhdessä pikkukaupassa oli tukkeihin jäänyt muutamia karsimattomia oksia Penni iteltäin ja toinen Lempiltä Töitä Uunolle löytyi Lahti-yhtiöstä joka sittemmin yhdistyi Rauma-Repolaan. Toivakasta hänelle löytyi oma ostoalueensa,yhtiön talo asuttavaksi ja vaimo Lempi. Kun seurakunnan kirkkoherra Kalle Lukumies täytti vuosia ja lähetti kutsukirjeitä juhliinsa, oli yksi osoitettu metsän ostaja Uuno Laulajaiselle. Toisen huomiota ansaitsevan kirjeen sai lehmän ostaja Armas Kautto, Karjakunnan ostoasiamies. Puutavaran ostajana Uuno oli menestyksellinen, vähän liikaakin. Puutavayhtiöillä oli keskinäinen kartelli, jossa oli pitäjittäin ns. savujako, eli oli sovittu tiloittain mistä kukin yhtiö saa ostaa puutavaraa. Uuno koetteli näitä rajoja aiheuttaen runsaasti harmaita hiuksia esimiehilleen. Joskus isäntä myi leimikon Uunolle vaikka tällä oli alempi tarjous kuin toisen yhtiön miehellä. Niin pidetty ja reilun miehen maineessa hän oli. Samoin kun oli hyviä mäntytukkileimikoita, jotka sattuivat olemaan jaon ulkopuolella, hän hyvin herkästi maksoi vähän yli annetun ohjehinnan ja taas tuli kaupat. siirappi, sekä lopuksi jauhoseos. Tee taikinasta 6 tankoa ja paloittele sopiviksi paloiksi joista pyörittelet palloja. Litistä pallot haarukalla kahteen suuntaan, jolloin pintaan tulee ruudukkokuvio. Paista vajaassa 200 asteessa. Helppotekoisia ja maistuu jo hieman joululle! Uuno sanoi: mie pistin pennin iteltäin ja Lempiltä toisen ja niinhä ne jäi puut miun pussiin Mutta kyllä Uunolle löytyi puolustustakin. Kun herrat olivat Toivakassa tarkastuksella ja metsäpäällikkö ihasteli hyvälaatuisia mäntytukkeja, valitti aluemetsänhoitaja että kyllä ne on kalliita puita. Metsäpäällikkö totesi, että osta sinä Uuno vain tälläisiä puita niin minä pidän huolen siitä että rahat riittää. Popedan perruutukset vähensi kilometrikorvaukset Ensimmäisenä autona Uunolla oli Pobeda. Sitten hän sai ajettavakseen firmalta Standart-mallin Voksvagenin. Tässä oli käsiteltäessä vaihteita, käytettävä välikaasua koska siinä oli synkronoimaton vaihdelaatikko. Metsänhoitajan kysyessä joko Laulajainen oli oppinut välikaasun käytön, Uuno totesi en mie viel, mut korva on tottunt siihe rutinaan. Volkkarista hän totesi myös metsänhoitajalle että nyt mie voin perruuttaki, Popedal mie en perruuttant ikänää, se ku purki mittarii ja miun kilometrikorvaukset vähen silviisi. Kaunis tapa Uuno oli innokas kalamies. Hakkaraisen Pentin kanssa he veivät yhtiön vanhan keluveneen lääninmäen päällä olevalle lammelle. Saaliiksi tuli vain pieniä ahvenia. Uuno kertoi ahventen koosta, niit ku pisti tusinan tulitikkulootaan nii viel rapisi. Autolla Uuno ajoi rauhallisesti. Myllykoski Oy:n työjohtaja Leivonmältä, Leppäsen Jallu oli hyvin hätäinen. Uuno kertoi mie ku ajelin kaikes rauhas Urpisista Rutalahteen päi nii Leppäs -Jallu tul kolmast minnuu vastaa. Kerrottakoon kolmiomainen ajolenkki Urpinen-Rutalahti-Viisarimäki on lähemmäs kolmekymmentä kilometriä. Joten Uuno hallitsi hyvin paroni Munchausenin tyylin kerronnassaan. Mennessämme kerran tukkimitalle Uunon autolla tuli Ikosen Pekka kuorma-autollaan vastaan, silloin hän otti karvahatun kunnioittavasti päästään. Ihmettelevän ilmeeni johdosta hän totesi että myö Pekan kanssa kerran päätettii että se on niin kaunis tapa ku tervehties ottaa hatun pois päästä Kuutiojalka sinne tai tänne Kerran tein Luodon Uunolle pikku leimikon. Isäntä sanoi sopineensa Laulajaisen kanssa suullisesti jo kaupasta, joten en lähtenyt kuutioimaan sen tarkemmin tukkipuita, laskin vain rungot ja arvioin leimausluetteloon tukkeja tulevan noin 1500 kuutiojalkaa. Yhtenä iltana soi puhelin ja Uuno sanoo mitä sie silviisii laitoit siihe Metsäpakinaa Luodon Uunon leimaustotistukseen että noin 1500 jalkaa, oisit sie voint laittaa tarkemminkin. Tienvarressa mitattuna kun tukkeja löytyi 1501 kuutiojalkaa. Toivakassa oli siihen aikaan kahdeksan miestä joiden etunimi oli Uuno. Kun Mäkelän Uuno erosi vaimostaan ja otti uuden, Laulajaisen Uuno totesi myö on vähä aateltu että voijaan erottaa tuo Mäkelän Uuno Uunojen yhtistyksestä ku se tek semmosen tempun. Myyrän pelotuskone 1960-luvulla alettiin tehdä puutavaran metsäajoja myös maataloustraktoreilla, Uuno ei koskaan puhunut muusta kuin myyrän pelotuskoneesta. Tukkirungot hinattiin metsästä tienvarteen kokonaisina runkoina jossa ne apteerattiin ja katkottiin. Kerran yhdessä pikku kaupassa oli jäänyt tukkeihin muutamia karsimattomia oksia. Ikosen Pekka kävi pari kertaa katsomassa joko ne voisi ajaa Rutalahteen uittoa varten. Hakkuumies, vaikka asui aivan vieressä, oli vähän laiskansitkeää sorttia, eikä saanut tehdyksi työtään loppuun. Lopulta Ikosen Pekka lastasi puut kuormaautoonsa ja ajoi ne pois. Lahdessa, jossa tukkiniput sahalla purettiin, nousi asiasta haloo. Jokaiseen tukkinippuun oli laitettu tunnukset mistä ne olivat lähtöisin. No, jäljet johtivat Toivakkaan ja paikallinen työnjohtaja otettiin luokalle tästä huolimattomuudesta. Uuno totesi rauhallisena: Eihä ne kaikk niput tuu koskaa Lahtee saakka, mitä varte piti just sen nipun tulla perille. Lunta kiukaalle, että saadaan kylmää löylyä Apulaisena Uunolla oli Pihlas-Ville. Tukkimitoilla toisen tehtävänä oli mitata puut mittasaksilla ja huutaa pituudet ja paksuudet toisen ollessa ylösottajana. Tämä kynämiehen homma oli talvipakkasilla kylmää hommaa. Niinpä työnjaosta vedettiin pitkää tikkua, lyhyt tikku merkitsi mittamiehen hommaa, pitkä ylösottamista. Ville ihmetteli miksi hänelle tuli kovilla pakkasilla aina ylösottajan rooli. Uuno kertoi: mie laitoin kättee kaks ehjää tikkuu nii Ville sai aina pitkän tikun, oman mie painoin sit peukalol poikki jotta miul tul silviisii lyhyt tikku. Laulajaisten Simo-poika saunoi isänsä kanssa. Pienelle pojalle tuli löylyssä kuuma, jolloin Uuno neuvoi poikaansa hakemaan ulkoa pesuvadilla lunta kiukaalle, että saadaan kylmää löylyä. Joskus vanhempana Simo oli todennut ettei ketään lasta ole yhtä paljon narrattu lapsena kuin häntä. Uunon sydän alkoi oirehtia jo alle kuudenkymmenen vuoden iässä. Vaivoja pahensi Lempi-vaimon sairaus ja kuolema. Vuonna 1975 hän menehtyi sydänkohtaukseen 61 vuoden ikäisenä. Lauri Räty

6 19 MetsäPäijänne nro 3 / Valkea maa Tuvan oveen koputetaan. Sieltähän se tulee naapuri ja hyvä ystävä keskeltä lumipyryä. Istumme takkatulen ääreen. Naapurini kuulumiset ovat nyt poikkeuksellisia. Rakennusalalla toimiva mies kertoo, että lomautusilmoitus on tullut tammikuulle. Olemme olleet naapureita yli kymmenen vuotta ja tämmöisiä uutisia en ole häneltä ennen kuullut. Lamauutiset ovat leimanneet koko syksyä. Jokaisella päivällä on ollut omat irtisanomisensa. Nyt taloudellinen laskusuhdanne kolauttaa jo naapuriakin. Alkusyksystä hallitus rauhoitteli meitä kansalaisia. Ei ole hätää. Meidän talouselämämme on vielä kunnossa. Nyt rauhoitteluja ei kunnolla kuule jatkuvassa irtisanomisten virrassa. Tuvan ikkunasta ulos katsoessani maisema on kuin vanhan ajan Joulusta. Kosken rannan puut ovat koristeellisessa huurteessa. Monen pimeän ja märän syksyn jälkeen olemme saaneet valkean maan. Maiseman merkitys mielelle on ainutkertainen. Vuosien myötä on ollut tunne, että olemme menettäneet valkean alkutalven. Nyt se on tullut ja ihan syliin. Monen tuvan ikkunasta näkyy tuo sama valkea maa. Se ei vain tunnu antavan iloa toimeentulon pelossa. Syksyn synkkää uutisvirtaa kuunnellessa mietin miten he kaikki tulevat nyt toimeen. Valon ja avun talo Monen pimeän ja märän syksyn jälkeen olemme saaneet valkean maan. Itse olen viettänyt talven alun sairaalassa; olen niitä kuusikymppisiä, jonka on tarvinnut hakea apua ortopedilta polvivaivoihin. Tänä vuonna olen tutustunut jo kahteen otteeseen Keski- Suomen Keskussairaalaan ja sen antamaan apuun. Julkisuudessa on vuosia puhuttu yksityisen sairaanhoidon ammattitaidosta. Meillä Keski-Suomessa julkinen puoli on kunnossa. Itse olin marraskuun alkupuolella Keskussairaalassa polvileikkauksessa. En ole vastaavaa apua ja ammattitaitoa nähnyt. Se alkoi heti aamusta. Keittiöhenkilökunnan tuodessa aamupalaa tunsin olevani paremman puoleisessa hotellissa. Hymyä ja ystävällisyyttä oli meille kaikille potilaille jakaa. Kivun uuvuttama potilas sai heti apua pillerin ja hymyn myötä. Omassa potilashuoneessani oli potilaita vähän monenlaiseen lähtöön. En kuullut viikon aikana yhtään kylmää tai epäystävällistä sanaa meistä huolen Kuva Petri Leinonen pitäviltä sairaanhoitajilta. Eikä lääkäreissäkään ollut valittamista. Sairaanhoitajien ja lääkäreiden päivät olivat pitkiä. Useimmiten oli niin, että aamupäivän leikkausten jälkeen vuorossa oli päivystys. Vanha perinteinen sanonta on, että terveydenhoitoalalla ollaan kutsumusammatissa. Viikko sairaalan mäellä osoitti, että näinhän se ainakin Keski-Suomessa on. Sisään vaan, joka ehtii Yhden tosi pitkän miinuksen sairaalassa näin. Hoitohenkilökunta piti potilashygienasta huolta. Potilashuoneeseen tullessaan he muistivat hieroa desinfioivaa geeliä käsiinsä. Talossa oli siis varauduttu viimeisen päälle sairaalabakteereiden varalle. Mutta entäpäs potilasvierailut. Nykyisin ei ole olemassa mitään vierailuaikoja ja väkeä lappaa sisään kuin aamusumua. Oman huoneeni ennätys oli yhden mummon neljätoista vierasta. Siis neljätoista. Yhdellä vieraalla oli tosi paha flunssa. Samaan aikaan kun nämä neljätoista vierasta tekivät olonsa kotoisaksi ahtaassa neljän hengen huoneessa, samaan aikaan yhdelle potilaalle tehtiin toimenpidettä ohuiden verhojen takana. Minusta on aivan turha valitella pöpöjen lisääntymistä jos vieraspolitiikka on näinkin leväperäistä. Jos suhteellisen turvallisen ortopedisen leikkauksen jälkeen ei tule toimen ilman neljäätoista vierasta on joku pahasti vialla. Turhaan sairaala taistelee hygienian puolesta kun samaan aikaan pöpöjä kantavat kommandojoukot marssivat sisään. Minusta tuo epäkohta on korjattava ja isoilla kirjaimilla. Ahne joulukuu Naapurini on lähdössä tuvastani. Ei muuta kuin sukellus talven kovimpaan lumipyryyn ja hetkessä ovat hänen askeleensa jäljet peittyneet lumeen. Olimme mietiskelleet takkatulen ääressä tulevaa Joulua. Hallitus kehottaa kuluttamaan, että kotimaan talous jotenkin jaksaisi. On todella kulunut sanonta valitella Joulun kaupallistumista, mutta niin se vain on. Kaikenlaista rompetta ostamalla tekohengitetään taloutta, mutta joulumieltä se ei anna. Pitäisiköhän manata nuo itämaan tietäjät. Hehän tämän joulurompevillityksen aloittivat. No ehkä ei. He sentään tiesivät miksi he lahjoja antoivat. Anna-Kaisa Hermunen Laukaalainen toimittaja LÖYDÄ 10 METSÄISTÄ SANAA Ympyröi kirjainlaatikosta 10 metsäistä sanaa. Kukin voi olla vasemmalta oikealle tai päinvastoin, tai viistoon. Kaikkien oikein vastanneiden kesken arvomme istuinsuojan. P Ö O K K Y T N Ä M P A P Ä K A V P E C M K L L N S O E N E R G I A P U U I I O O S A C A P H T U P U Z V U U O A O H U Ä R E L O N A A T E R K L J P Ä T O Ä A T V O A Y I N O L A A S E E U U I I A U O A R M P K M K M L Ä T T U S O T H Ö I K S H Y U A L O H H A O H V E E V L P H O P S U H K K O S K L I K M A N E E A P S O O A N D U V Y A N O I T A N U K M K T O K I L O E N U U H U I A Ä I I V V U A R I E R O S R M K K D S T A I T I T P E E T U P V P M L A O K A A P O I A L T K U U S U P S O R P T E I U I S P O S R R I T M M T L M J E E T T P A T I A A E L N S L V U A V V D I L T R N E O R Y V V U T T Z U O T T I O L M U O F I P Ö E T A M I S F P P N I A I I P Ä K P I O A T A O T Y D V I T A P L A U M O O H A R V E N N U S H A K K U U A S U Palautus mennessä osoitteeseen: Päijänteen Mhy, Yliopistonkatu 21 A 13, Jyväskylä Nimi: Osoite:

7 MetsäPäijänne nro 3 / Ennätyksellinen myyrähuippu Maan eteläpuoliskolla Kokkola Kainuu linjan eteläpuolella on parhaillaan ennätyksellinen huippu myyräkannoissa. Metsäntutkimuslaitoksen seurannoissa laajoilla alueilla on havaittu suurimpia myyrätiheyksiä vuosikymmeniin. Jos myyräkanta säilyy keskitalveen ja jopa kevään korvalle asti, ovat pahat taimituhot todennäköisiä. Maan eteläpuoliskossa Kokkola Kainuu linjan eteläpuolella on parhaillaan ennätyksellinen huippu myyräkannoissa (ks. kartta). Metsäntutkimuslaitoksen seurannoissa laajoilla alueilla on havaittu suurimpia myyrätiheyksiä vuosikymmeniin. Jos myyräkanta säilyy keskitalveen ja jopa kevään korvalle asti, ovat pahat taimituhot todennäköisiä. Talven myyrätuhot kolme vuotta sitten olivat pahimmat lähes viiteentoista vuoteen. Tällä vuosikymmenellä myyräsyklit, myyrien runsauden vaihtelut, maan eteläpuoliskossa ovat olleet voimakkaita, ja näyttää siltä, että huiput vain voimistuvat. Viime vuosikymmenen lopulla myyräkantojen vaihtelut olivat hieman vaatimattomampia. Tämänhetkisen myyräkannan huipun odotetaan romahtavan ensi keväänä. Päijänteen Metsänhoitoyhdistyksen Internet-sivut on uudistettu. Kannattaa käydä tutustumassa osoitteessa. Jos myyräkanta säilyy keskitalveen ja jopa kevään korvalle asti, ovat pahat taimituhot todennäköisiä. Paras aika istuttaa metsää olisi siis ensi keväänä juuri myyräkannan romahdettua. Taimet saisivat olla rauhassa vuoden, jopa kaksi. Jos myyräkantojen vaihtelut noudattavat samaa kolmen vuoden rytmiä maan eteläpuoliskossa jatkossakin, ennuste lähivuosille on, että myyräkannat alkavat taas nousta 2010 loppukesällä ja seuraava huippu on syksyllä Ennusteen mukaan myyrätuhoja esiintyy jonkin verran paikallisesti jo talvella , ja varsinainen tuhotalvi olisi taas Jos myyräkannan huiput voimistuvat vielä tästäkin, niin metsänuudistamisen ja istuttamisen aikatauluja pohdittaessa kannattaisi miettiä myös myyräsyklin vaihetta ainakin tunnetusti tuhoherkillä seuduilla. Metsänomistajat voivat vielä yrittää torjua myyrätuhoja. Karkotteita voi käyttää, ja arvokkaat taimet, kuten jalot lehtipuut ja kloonivisat, kannattaa suojata taimisuojilla. Vaikka kaikki eivät ota vakavasti taimikon puhdistamista myyristä loukkupyynnillä, jo 50 hiirenloukun avulla saa paljon aikaan parin viikonlopun aikana. Loukut kannattaa tarkistaa useamman kerran päivässä, jotta kaikki myyrät ehtivät loukkuihin. Kokkola Kainuu linjan pohjoispuolella myyräkannat ovat alhaalla. Metlan tiedote PÄIJÄNTEEN METSÄNHOITOYHDISTYKSEN PALVELUKORTTI Vastaanottaja maksaa postimaksun Tilaan maksuttoman puunmyyntisuunnitelman Toivon yhteydenottoa metsäasioissa Haluan sähköisen tiedotteen, s-postiosoitteeni on: Nimi Osoite Osoitteenmuutos, uusi puhelinnumero Päijänteen Metsänhoitoyhdistys TUNNUS INFO: JYVÄS VASTAUSLÄHETYS Puhelin Vapaa sana

8 21 MetsäPäijänne nro 3 / Jyväskylän Keljonlahdelle nousee Jyväskylän Voima Oy:n biovoimalaitos, jonka osakkaisiin Päijänteen metsänhoitoyhdistyskin kuuluu. Keljonlahden kuulumisia -palsta pitää ajan tasalla hankkeen vaiheista. Keljonlahden kuulumisia Lokakuussa 2007 käynnistyneen rakennusprojektin uutisia voi käydä lukemassa myös netissä: fi -sivuilta löytyy mm. päivittäin vaihtuva nettikameran kuva työmaalta. Voimalaitos valmistuu koekäyttöön vuoden 2009 lopussa. Kaupallinen käyttö alkaa keväällä Rakentamisen ensimmäinen vaihe päättyi elokuun puolivälissä, kun maanrakentajat luovuttivat työnsä tilaajalle, Jyväskylän Voima Oy:lle. Kuorma-autoissa laskettuna tontilta lähti yhdeksässä kuukaudessa autokuormaa maata ja kiviainesta. Keskimäärin tontilta starttasi 580 kuljetusta per työpäivä. - Keski-Suomessa ei tietojemme mukaan ole käsitelty näin suuria kuutiomääriä yhtä lyhyessä ajassa. Suurissa moottoritiehankkeissakaan ei aikataulu tapaa olla näin tiukka, arvioi toimitusjohtaja Ari Laivola Maarakennus M. Laivola Oy:stä. Työmaan konevahvuus oli vilkkaimmassa maanrakentamisen vaiheessa 55 autoa, 8 kaivinkonetta, 5 poravaunua ja parikymmentä muuta konetta puskukoneista kuormaajiin. Vaihe työllisti lähes 200 käsiparia. Omasta maakunnasta töihin saapui erityisesti kuorma-autoilijoita kalustoineen. Laivola laskee keskisuomalaisten urakoitsijoiden hoitaneen työstä lähes puolet. Louhittavaa kertyi kaikkiaan kiintokuutiometriä ja maan leikkaamista noin m². Räjähdysainetta maaaineksen irrottamiseen ja kallion rikkomiseen kului noin 1500 kiloa päivässä. Puusyötöllä 2 ha:n risut ja kannot joka tunti Täysillä pyörivä voimalaitos nielee irtokuutiometriä polttoainetta vuorokaudessa. Jos koko määrä matkaisi Päijänteen rantaan rekka-autoilla, merkitsisi se yli 80 rekan pyörähtämistä tontilla. Siihen mennessä kun Keljonlahden voimalaitoksen kattilassa roihahtavat ensi liekit vuoden 2009 lopulla, on voimalaitoksen polttoainehuolto järjestetty vakaalle sopimuspohjalle. Suuri käyttäjä odottaa Uusi voimalaitosalue sijaitsee Päijänteen Keljonlahden rannassa viitisen kilometriä Jyväskylän keskustasta etelään. Kuva: Ismo Nuuja polttoaineen toimittajiltaan vankkaa alan osaamista ja toimituskykyä. - Vaikka bioenergian ympärillä on välillä ollut hiukan hypetystäkin, täytyy tässä kokoluokassa toiminnan olla ammattimaista ja kehittämiseen pitää löytyä pitkäjänteisyyttä: kun kattila kerran on käynnistetty, ei sitä voi päästää sammumaan ainakaan polttoaineen loppumiseen, huomauttaa hankintapäällikkö Ahti Weijo Jyväskylän Energiasta. Hankintayhteistyöstä on sovittu jo usean osapuolen kanssa, mutta lisäkumppaneita otetaan edelleen mukaan renkaaseen. Suuren käyttäjän kumppaneiksi soveltuvat toimijat, jotka pystyvät vähintään 50 GWh:n vuositoimituksiin. - Pääpolttoaine on turve, jonka rinnalla käytetään puuta esimerkiksi 30 %. Jos puuta saadaan enemmän, voidaan sen osuus nostaa jopa 70 %:iin. Jos uunia syötettäisiin talvipakkasella pelkällä puulla, tunnissa palaisivat kahden hehtaarin risut ja kannot - ja vuorokaudessa tarvittaisiin 50 hehtaarin hakkuutähteet kantoineen, Weijo havainnollistaa. Joustavuutta polttoaineiden käyttöön Suomen vihreän kullan sivutuotteiden saatavuus riippuu suhdanteista ja maailman markkinoista; ruskea kulta puolestaan on sääherkkä tuote. Päättyvä kesä on jo toinen heikko turvekesä peräkkäin. - Jos jonkin polttoaineen saatavuus notkahtaa, voidaan polttoaine-mix iä muuttaa. Joustavuus on yksi Keljonlahden kattilateknisistä vahvuuksista. Vanhemmissa voimalaitoksissa puun osuutta ei välttämättä pysty näin korkealle viemään: esteeksi voivat nousta esimerkiksi vastaanottokapasiteetti, polttotekniikka tai itse kattilan mitoitus, selittää voimalaitosprojektia johtava pitkän linjan voimalaitosrakentaja Pentti Huumo Jyväskylän Voima Oy:stä. Jyväskylän Energian strategiana on hankkia polttoaineet keskisestä Suomesta, jolloin polttoaine-eurot jäävät virkistämään oman maakunnan taloutta. Vuosittaisen polttoainehankinnan arvo on noin miljoonaa euroa. Hanke versoo uutta työtä rakentamisen jälkeenkin: voimalaitoksen käyttö ja kunnossapito vaativat jatkuvasti noin 70 henkilötyövuoden panoksen ja vähintään 400 henkilötyövuotta polttoainehuollossa. Teksti: Elina Laiho-Logrén Kotimainen bioenergia kiinnostaa kumppaneita Savupiipun liukuvalu eteni neljän metrin päivävauhtia. 140-metrisen piipun sisähalkaisija on kymmenen metriä. Betoniseinän vahvuus 20 metriin saakka on 50 ja siitä ylöspäin 25 senttiä. Kuva: Pentti Huumo Uusi voimalaitos varmistaa tulevaisuudessa vakaan ja kilpailukykyisen energian hinnan Jyväskylässä. Se tukee Jyväskylän ja lähialueiden energiaomavaraisuutta ja parantaa energiahuollon varmuutta Keski-Suomessa, joka on Suomen maakunnista riippuvaisin sen ulkopuolelta tuotavasta sähköstä. Keljonlahden voimalaitoksen rakentamisesta ja voimantuotannosta vastaa Jyväskylän Energia Oy:n perustama Jyväskylän Voima Oy. Jyväskylän Energia omistaa laitoksen yhteystuotantoenergiaan oikeuttavan osuuden. Kumppaneina hankkeessa toimivat lauhdetuotantoon oikeuttavia L-sarjan osakkeita ostaneet Etelä-Suomen Voima Oy, Keuruun Sähkö Oy, KS Energiavälitys Oy, Koillis-Satakunnan Sähkö Oy, SPS Tuotanto Oy, Vapo Oy, VSV-Energiapalvelu Oy, Rauman Energia Oy ja Päijänteen Metsänhoitoyhdistys. Keljonlahdelle kohoava biovoimalaitos hyödyntää modernia CHP- eli yhteistuotantoteknologiaa, jossa tuotetaan ympäristöystävällisesti samassa prosessissa sekä lämpöä että sähköä. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että lämmöntuotannossa syntyvällä höyryllä tuotetaan myös sähköä kotitalouksien ja liike-elämän käytettäväksi. Teholtaan uusi voimalaitos vastaa noin puoltatoista Rauhalahden voimalaitosta. Kaukolämpöteho on vastapainetuotannossa noin 200 MWth ja sähkötehon maksimi lauhdetuotannossa on noin 210 MWe.

9 MetsäPäijänne nro 3 / Laki edunvalvontavaltuutuksesta tuli voimaan Sääntelyn taustalla on tosiasia, että vanhusväestön määrä lisääntyy huomattavasti lähivuosina. Eläköityvällä väestönosalla on myös enemmän omaisuutta kuin edellisillä sukupolvilla. Yhteiskunnalla ei ole toisaalta mahdollisuuksia vastata edunvalvonnan palvelukysyntään, koska se edellyttäisi maistraattien ja edunvalvontapalvelujen resurssilisäyksiä. Uudella järjestelmällä vastuuta siirretään kansalaiselle itselleen. Hän voi valita omaisuutensa hoitajaksi henkilön, johon hän voi luottaa ja joka jo mahdollisesti tuntee valtuuttajan asiat. LAKI NURKKA Todistajien on oltava tolkussaan ja valtuutetun sopiva tehtävään Edunvalvontavaltuutus on laadittava kirjallisesti ja kahden yhtä aikaa läsnä olevan esteettömän henkilön on todistettava asiakirja oikeaksi. Asiakirjassa on muutenkin muodoltaan paljon samoja piirteitä kuin testamentissa. Todistajien tulee tietää ja ymmärtää, mistä asiassa on kysymys. He eivät siis pelkästään todista valtuuttajan nimenkirjoitusta oikeaksi. Maistraatti kytkeytyy prosessiin siten, että se tutkii vahvistamismenettelyssä valtuutetun hakemuksesta asiakirjan muodollisen pätevyyden, arvioi valtuutetun sopivuuden tehtävään sekä arvioi edunvalvontakynnyksen ylittymisen. Näyttö viimeksi mainitusta esitetään lääkärintodistuksella. Valtakirjassa on mainittava seuraavat asiat: valtuuttamistarkoitus; asiat, joissa valtuutettu oikeutetaan edustamaan valtuuttajaa; Edunvalvontavaltuutuksesta valtuuttaja ja valtuutettu; määräys, jonka mukaan valtuutus tulee voimaan siinä tapauksessa, että valtuuttaja tulee sairauden, henkisen toiminnan häiriintymisen, heikentyneen terveydentilan tai muun vastaavan syyn vuoksi kykenemättömäksi huolehtimaan asioistaan. Varsinaisen valtuutetun sairastumisen tai muun esteen varalta on hyvä nimetä varavaltuutettu tai toissijainen valtuutettu. Henkilökohtaiset asiat eivät kuulu valtuutetulle Valtuutus annetaan omaisuuden hoitoa ja muita taloudellisia asioita varten. Valtuutettu ei voi sen perusteella päättää asioista, joiden luonne on henkilökohtainen, kuten testamentin laatiminen tai sen peruuttaminen, suostumus avioliittoon, lapseksi ottaminen tai isyyden tunnustaminen. Valtuutuksella voidaan sen sijaan sivuuttaa holhoustoimilain 34 :n lupajärjestelmä kokonaan tai osittain, mutta järjestelmää ei voida valtuutuksella laajentaa. Edunvalvontavaltuutus ei myöskään tule kysymykseen silloin, kun henkilöllä jo on edunvalvoja. Edunvalvontavaltuutus on peruutettavissa milloin tahansa edellyttäen, että valtuuttaja ymmärtää peruuttamisen merkityksen. Laissa on erikseen korostettu sitä, että lupaus olla peruuttamatta valtuutusta ei ole sitova. Tässäkin valtuutus rinnastuu testamenttiin, jonka peruuttamisesta on samansisältöinen säännös perintökaaren 10:5.2 :ssä. Holhousviranomaiset valvovat toimintaa Valtuutettu on velvollinen pitämään kirjaa toimistaan ja hänen on annettava 3 kuukauden määräajassa valtuutuksen vahvistamisesta luettelo valtuuttajan varoista ja veloista holhousviranomaiselle, joka myös valvoo valtuutetun toimintaa. Valtakirjassa voidaan määrätä, että valtuutettu tekee holhousviranomaiselle määräajassa vuosittain tilin toimistaan. Vaikkei määräystä olisi annettukaan valtakirjassa, voi holhousviranomainen kuitenkin vaatia tiliä, jos syytä siihen on. Valtuutetulla on oikeus palkkioon ja oikeus saada kulunsa korvatuksi. Palkkiosta voidaan sopia tai siitä voi olla määräys valtakirjassa. Jos sopimusta tai määräystä ei ole, sovelletaan ns. kohtuullisen palkkion periaatetta. Palkkion määrään vaikuttavat omaisuuden laatu, määrä ja tehtyjen oikeustoimien vaativuus ja laajuus. Toisaalta valtuutettu on velvollinen korvaamaan vahingon, jonka hän on tahallisesti tai huolimattomuudesta aiheuttanut valtuuttajalle. Edunvalvontavaltuutuksen laatiminen voi sisällön yksilöintivaatimuksen vuoksi olla parhaimmillaan vaativa toimenpide. Pääsääntö on, ettei valtuutettu voi lahjoittaa valtuuttajan omaisuutta. Lahjoitus on kuitenkin mahdollinen, jos lahjan antamisen perusteet on yksilöity valtakirjassa. Edunvalvontavaltuutus saattaa siten lahjoitusmahdollisuuden kautta tulla osaksi jäämistösuunnittelua. Erkki Urtti asianajaja, Jyväskylä Risukosta tuottavaksi metsäksi Muutamat viimeiset vuodet ovat olleet vilkkaita puukauppavuosia. Silloin on ollut saataville runsaasti helposti kerättäviä hakkuutähteitä ja kantoja energiakäyttöön. Viimeisen vilkkaan kuitupuun kysynnän aikana ei konekalustoakaan ole tarpeeksi riittänyt energiapuuharvennusmetsiin. Nyt talouden taantuman myötä hakkuumäärät ovat supistuneet päätehakkuilla rajusti ja vähentäneet sieltä tulevan energiapuun kertymää. Samalla kaksi märkää kesää ovat haitanneet turpeen nostoa siinä määrin, että tänä talvena joudutaan polttamaan voimalaitoksilla kivihiiltä turpeen sijaan. Näiden seikkojen takia energiapuulla on nyt hyvä kysyntä. Kuitupuun heikentyvän kysynnän johdosta, näyttäisi jatkossa konekalustoakin riittävän energiapuun korjuuseen nuoriin metsiin. Jotkut vanhat yrittäjät hankkivat risukouria koneisiinsa ja lisäksi alalle on tulossa todella tervetulleina myös uusia yrittäjiä. Näistä viimeisin tuttavuus MetsäToimet Oy:n Markku Heintie poikansa Johannes Syrjäkylän kanssa Toivakasta. MetsäToimet Oy toimii jatkossa Kärppä ja Riekko tiimin alueella. Moto ja ajokone ovat kalliit vuotensa eläneet, mutta energiapuukoura on uuden karhea, sillä voi lisäksi rinnalla tehdä myös tarvittaessa ainespuuta. Ajokoneessa on kuormainvaaka, joka punnitsee tehdyn tavaran. Tämä mahdollistaa painomittauksen. Pojat korjaavat pelkästään enegiapuukohteita, ainespuusavotat jätetään suosiolla muille Päijänteen mhy:n urakoitsijoille. Osaavissa käsissä muuttuu ryteikkö siistiksi taimikoksi. MetsäToimet Oy korjaa pelkästään energiapuukohteita, ainespuusavotat jätetään suosiolla muille Päijänteen Mhy:n urakoitsijoille. Kokopuurankakorjuulla ainakin nollatulokseen MetsäToimet Oy:n viimeisin työmaa on melko tyypillinen energiapuutyömaa. Vajaa pari kymmentä vuotta sitten tehdyn istutuksen jälkeen kuusen taimikon päälle on noussut läpi tunkematon riukukoivikko, jolta kertyy kokopuurankaa ja hieman ainespuuta reilut 60 m³/ha. Tämän ryteikön raivaus maahan kaadettuna maksaa metsänomistajalle kemeratuen jälkeenkin /ha. Kokopuurankakorjuussa päästään pienen täydennysraivauksen jälkeenkin aivan erilaiseen taloudelliseen lopputulokseen. Näin metsä saadaan edullisesti tuottavaan kuntoon. Teksti Seppo Lohtander Kuvat Petri Leinonen

10 23 MetsäPäijänne nro 3 / METSÄNOMISTAJAN TAPAHTUMAKALENTERI Metsävuoden 2008 päättäjäiset Aika Keskiviikkona klo Paikka Maalaistentalo, Simonkatu 6, kokoustilat Ohjelma Tervetuloa glögille Simonkadulle! Tarjolla metsäistä tarinaa hyvässä seurassa. Paikalla mm. joulukuusien kasvattaja ja Joulupuuseuran jäsen Heini Katajisto kertomassa sesonkituotteiden hoidosta Päijänteen Metsänhoitoyhdistys järjestää alkuvuonna metsäverotilaisuuksien sarjan. Tilaisuuksissa käydään läpi myynti- ja arvonlisäverotuksen perusteita sekä ajankohtaista puukauppatilannetta. Tule kuulemaan miten puukaupan verohuojennukset vaikuttavat veroilmoituksen täyttöön? Tervetuloa mukaan! Metsäveroilta Jyväskylässä Jyväskylän ammattikorkeakoulu, Mankolan auditorio, (Saarijärven-tie 21) lauantaina klo Kahvi klo Tilaisuudessa käydään läpi myyntive-rotuksen perusteita ja ajankohtaista puukauppatilannetta. Ennakkoilmoittautuminen mennessä puh Tervetuloa metsänhoitoyhdistyksen tapahtumiin! Metsäveroilta Jämsän Sosiaali- ja terveysalan oppilaitoksen auditoriossa torstaina klo Kahvi klo Tilaisuudessa käydään läpi myyntiverotuksen perusteita ja ajankohtaista puukauppatilannetta. Ennakkoilmoittautuminen mennessä puh Metsäveroilta Korpilahdella Alkio-opistolla keskiviikkona klo Kahvi klo Tilaisuudessa käydään läpi myyntiverotuksen perusteita ja ajankohtaista puukauppatilannetta. Ennakkoilmoittautuminen mennessä puh Metsäveroilta Laukaassa Hotelli Peurungassa torstaina klo Tilaisuudessa käydään läpi myyntiverotuksen perusteita ja ajankohtaista puukauppatilannetta. Kahvi klo Ennakkoilmoittautuminen mennessä puh METSÄTARVIKKEET - vaivattomasti - edullisesti NETTIKAUPASTAMME Hyvää Joulua! Lasten suusta siepattua Olin kolmevuotiaan tyttäreni kanssa eräänä syksynä metsässä samoilemassa. Tyttäreni kysyi, miksi emme kerää koskaan sieniä. Vastasin, että äiti ei tunne kuin kärpässienen, joten ei voida kerätä niitä syötäväksi. Tytär tokaisi siihen, että eihän se haittaa, kun meillä ei muut syö sieniä kuin isä. Muutaman päivän päästä menimme neuvolaan ja neuvolatäti näytti kirjasta sienen kuvaa ja kysyi tyttäreltäni, mikä se on. Siihen tyttö vastasi että kärpässieni ja äiti kerää niitä isille ruuaksi. Johan Grönros, gsm Jarko Leskinen, gsm Olin juuri puhdistanut hiusharjastani melkoisen kasan hiuksia ja heitin ne vessan pönttöön. Silloin noin kolmevuotias Heidi-tyttäreni tuli käymään vessassa, kurkisti pönttöön ja nähdessään hiustukon sanoi järkyttyneenä: Voi sentään äiti, sun pimppisi on pudonnut pönttöön! Metsä Päijänne Päijänteen Metsänhoitoyhdistyksen asiakaslehti Julkaisija Päijänteen Metsänhoitoyhdistys ry Puh fax Päätoimittaja Ismo Paukku Toimitussihteeri Pirjo Lumioja Toiminnanjohtaja Kari Kuusniemi Tuotanto graafinenviestintätsto kuu Sivunvalmistus SSS Lehtipalvelu Painopaikka Salon Lehtitehdas, 2008

11 Paras tuotto metsästäsi SUUNNITTELU- JA KOULUTUSPALVELUT METSÄNOMISTAJIEN KOULUTUS JA NEUVONTA * kurssimuotoinen koulutus ja tiedotus * henkilökohtainen neuvonta ARVIOINTI * metsäkiinteistöjen arviot ja lausunnot * metsätuhojen tarkastukset, lausunnot * todistukset ja lausunnot TILAKAUPAN AVUSTAMINEN, KIINTEISTÖNVÄLITYS (LKV) METSÄVEROPALVELUT * metsäveroilmoitukset * arvonlisäveroilmoitukset * puukaupan veroasiat * muut veroasiat METSÄSUUNNITTELU * metsäsuunnitelmien ajantasalla pito * oma paikkatietojärjestelmä * tarvittavat karttapohjat * tulosten laskeminen ja suunnitelman koostaminen * metsäsuunnitelmien laadinta METSÄNHOITOPALVELUT METSÄN UUDISTAMINEN * suunnittelu, toteutus ja valvonta * raivaus, maanmuokkaus ja heinäntorjunta * materiaalin valinta ja hankinta * siementen kylvö ja taimien istutus * jälkityöt TAIMIKON- JA NUOREN METSÄN HOITO * suunnittelu, toteutus ja valvonta * tarkastus ja raportointi KUNNOSTUSOJITUS JA METSÄTIEN TEKEMINEN * suunnittelu ja toteutus * tieyksikkölaskelmat METSÄN KASVATUS- JA TERVEYSLANNOITUKSET * suunnittelu, toteutus ja valvonta TAIMIEN, SIEMENTEN, TORJUNTA- AINEIDEN YM. MATERIAALIN VÄLITYS * tarpeiden kartoitus ja tarjousten pyytäminen sekä vertailu * materiaalin toimitus KULOTUS * suunnittelu ja toteutus * työvälineet * toteutusvastuu PUUKAUPALLISET PALVELUT PUUNMYYNTISUUNNITELMA * hakkuu- ja myyntikohteiden selvitys ja rajaus maastoon * markkinatilanteen selvitys * puunmyyntisuunnitelman laadinta * metsänkäyttöilmoitus * määrä- ja hinta-arvio * jälkitöiden määrittely ja kustannusarviot * monimuotoisuuden ja avainbiotooppien huomioiminen PUUKAUPAN TOIMEKSIANTO * tarjouspyynnöt ja tarjousten vertailu tukinkatkonta ja erikoispuut huomioiden * ajantasainen hintaseurantajärjestelmä, leimikkokohtainen hinta- ja katkontatietous * valtakirjakauppa * puun myynti * kauppaehtojen tarkastus ja seuranta * korjuun- ja mittauksen valvonta * puutavaran luovutus, mittaustodistuksen allekirjoitus PUUNKORJUUN VALVONTA PYSTYKAUPOISSA * hakkuun valvonta, tarvittavat jälkimittaukset ja mo. edunvalvonta HANKINTA- JA KORJUUPALVELU * puunkorjuun suunnittelu, valvonta ja toteutus Nyt on aika Tehdä leimaustilaus metsänhoitoyhdistykseen Tarkistaa metsävakuutuksen tilanne Sopia ensi kesän taimikonhoitotöistä Etsiä joulukuusi ja rauhoittua Joulun viettoon Päijänteen Metsänhoitoyhdistys edunvalvojasi!

PUUKAUPPA JKL yo Metsäkurssi 2014 syksy Petri Kilpinen, Metsäkeskus

PUUKAUPPA JKL yo Metsäkurssi 2014 syksy Petri Kilpinen, Metsäkeskus PUUKAUPPA JKL yo Metsäkurssi 2014 syksy Petri Kilpinen, Metsäkeskus yleistä puukaupasta puukaupan eri muodot puutavaran hintaan vaikuttavat tekijät; laatu, leimikkotekijät puukaupan kulku, yleiset ehdot

Lisätiedot

Metsänhoitoyhdistykset puun hankkijana

Metsänhoitoyhdistykset puun hankkijana Puuta liikkeelle seminaari Metsänhoitoyhdistykset puun hankkijana 14.03.2016 kenttäpäällikkö Pauli Rintala MTK Metsälinja Metsänhoitoyhdistysten rooli Laki metsänhoitoyhdistyksistä muuttui (osin siirtymäaikoja)

Lisätiedot

Puukauppa, tammikuu 2011

Puukauppa, tammikuu 2011 Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE 7/2011 Puukauppa, tammikuu 2011 11.2.2011 Martti Aarne Tammikuun puukauppa 1,0 miljoonaa kuutiometriä Teollisuus osti tammikuussa

Lisätiedot

Metsäteollisuus on syyskuun alusta lähtien ostanut yksityismetsien puuta

Metsäteollisuus on syyskuun alusta lähtien ostanut yksityismetsien puuta Puun ostot ja hinnat marraskuu 2000 Toimittaja: Martti Aarne 14.12.2000 558 Puukaupassa 16 prosentin kasvu Metsäteollisuus on syyskuun alusta lähtien ostanut yksityismetsien puuta reilun miljoonan kuutiometrin

Lisätiedot

Edunvalvontavaltuutus

Edunvalvontavaltuutus Edunvalvontavaltuutus Suomen Senioriliike ry, Pirkanmaan osasto Lielahtikeskus, 6.9.2016 OTM, KTM Tuija Palo / Lakitoimisto Modus Oy Sisältö, edunvalvontavaltuutus Itsemääräämisoikeus Miten eroaa tavallisesta

Lisätiedot

Puukauppa, marraskuu 2012

Puukauppa, marraskuu 2012 Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE 49/2012 Puukauppa, marraskuu 2012 14.12.2012 Yrjö Sevola Marraskuun puukauppa 2,5 miljoonaa kuutiometriä Yksityismetsien puukauppa

Lisätiedot

Metsätaloudellinen aikakauslehti N:o 11 marraskuu Julkilausuma

Metsätaloudellinen aikakauslehti N:o 11 marraskuu Julkilausuma MIKSI METSÄNHOITOON KANNATTAA PANOSTAA? Metsätaloudellinen aikakauslehti N:o 11 marraskuu 1948 Julkilausuma Jokainen metsäammattimies tietää, että metsiemme metsänhoidollinen tila antaa monissa suhteissa

Lisätiedot

METSÄTILASTOTIEDOTE 36/2014

METSÄTILASTOTIEDOTE 36/2014 Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE 36/2014 Puukauppa, heinäkuu 2014 21.8.2014 Martti Aarne Heinäkuun puukauppa 1,5 miljoonaa kuutiometriä Mänty- ja kuusitukin reaaliset

Lisätiedot

Puukauppa, joulukuu 2013

Puukauppa, joulukuu 2013 Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE 3/2014 Puukauppa, joulukuu 2013 20.1.2014 Aarre Peltola Puukauppaa käytiin vuonna 2013 viidenneksen enemmän kuin vuotta aiemmin

Lisätiedot

Puukauppa, toukokuu 2008

Puukauppa, toukokuu 2008 Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE Puukauppa, toukokuu 2008 23/2008 13.6.2008 Mika Mustonen Puukauppa piristyi toukokuussa Puukauppa piristyi hieman toukokuussa,

Lisätiedot

Metsästä energiaa. Kestävän kehityksen kuntatilaisuus. Sivu 1

Metsästä energiaa. Kestävän kehityksen kuntatilaisuus. Sivu 1 Metsästä energiaa Kestävän kehityksen kuntatilaisuus Sivu 1 2014 Metsästä energiaa Olli-Pekka Koisti Metsästä energiaa Metsä- ja puuenergia Suomessa Energiapuun korjuukohteet Bioenergia Asikkalassa Energiapuun

Lisätiedot

Motit liikkeelle. Etelä- ja Keski-Pohjanmaan metsänomistajille osaamista yrittäjämäiseen metsätalouteen

Motit liikkeelle. Etelä- ja Keski-Pohjanmaan metsänomistajille osaamista yrittäjämäiseen metsätalouteen Motit liikkeelle Etelä- ja Keski-Pohjanmaan metsänomistajille osaamista yrittäjämäiseen metsätalouteen Puukauppa ja hakkuut Suomen puuvaranto Suomen metsien puuvaranto on viimeisimmän Valtakunnan metsien

Lisätiedot

Puukauppa, helmikuu 2009

Puukauppa, helmikuu 2009 Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE 9/2009 Puukauppa, helmikuu 2009 13.3.2009 Martti.Aarne Helmikuun puukauppa putosi 0,5 miljoonaan kuutiometriin Teollisuuden puun

Lisätiedot

Energiapuun korjuu päätehakkuilta. 07.11.2012 Tatu Viitasaari

Energiapuun korjuu päätehakkuilta. 07.11.2012 Tatu Viitasaari Energiapuun korjuu päätehakkuilta 07.11.2012 Tatu Viitasaari Lämmön- ja sähköntuotannossa käytetty metsähake muodostuu Metsähake koostuu milj m3 0.96 0.54 3.1 Pienpuu Hakkutähteet Kannot 2.24 Järeä runkopuu

Lisätiedot

EDUNALVONTAVALTUUTUS

EDUNALVONTAVALTUUTUS EDUNALVONTAVALTUUTUS Henkikirjoittaja Liisa Peltokurppa Kaakkois-Suomen maistraatti Kouvolan yksikkö Mikä on edunvalvontavaltuutus? Edunvalvontavaltuutuksen avulla henkilö voi etukäteen järjestää asioidensa

Lisätiedot

Suomen Sahat Sidosryhmäpäivä 09. Markkinakatsaus Helsinki

Suomen Sahat Sidosryhmäpäivä 09. Markkinakatsaus Helsinki Suomen Sahat Sidosryhmäpäivä 09 Markkinakatsaus 24.11.2009 Helsinki Sahateollisuus on metsäteollisuuden selkäranka Järeän puun hankinta käynnistää kaiken keskeisen toiminnan metsissämme Saha- ja vaneriteollisuus

Lisätiedot

Metsäpalveluyrittämisen edellytysten kehittäminen

Metsäpalveluyrittämisen edellytysten kehittäminen Ryhmähanke Metsäpalveluyrittämisen edellytysten kehittäminen Kysely metsäpalveluyritysten toiminnasta Jouko Örn Jarmo Hämäläinen Arto Kariniemi Juha Rajamäki Metsätehon raportti 59 14.8.1998 Metsäpalveluyrittämisen

Lisätiedot

Metsätalouden kannattavuuden parantaminen

Metsätalouden kannattavuuden parantaminen Metsätalouden kannattavuuden parantaminen Jari Hynynen & Saija Huuskonen Luonnonvarakeskus Natural Resources Institute Finland Johdanto Talousnäkökulma metsänkasvatukseen ottaen huomioon se, että Metsien

Lisätiedot

Puukauppa, toukokuu 2009

Puukauppa, toukokuu 2009 Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE 23/2009 Puukauppa, toukokuu 2009 8.6.2009 Martti Aarne Toukokuun puukauppa 0,35 miljoonaa kuutiometriä Puukaupan hiljaiselo jatkui

Lisätiedot

METSÄNHOITO. 15.9.2014 Tero Ojarinta Suomen metsäkeskus

METSÄNHOITO. 15.9.2014 Tero Ojarinta Suomen metsäkeskus METSÄNHOITO 15.9.2014 Tero Ojarinta Suomen metsäkeskus Luennon aiheet Kemera-tuki Mikä se on? Mihin sitä saa? Nuoren metsän hoito Kunnostusojitus Metsätiet Vesiensuojelu metsätaloudessa Laki kestävän metsätalouden

Lisätiedot

Metsänhoidon tuet ja toimijat. Metsänomistajien talvipäivä 7.2.2009 Vantaa TERVETULOA!

Metsänhoidon tuet ja toimijat. Metsänomistajien talvipäivä 7.2.2009 Vantaa TERVETULOA! Metsänhoidon tuet ja toimijat Metsänomistajien talvipäivä 7.2.2009 Vantaa TERVETULOA! 1 METSÄKESKUS HÄME-UUSIMAA VIRANOMAISTEHTÄVIEN YKSIKKÖ MIKKO KALLIOINEN ESITTELIJÄ, METSÄTALOUSINSINÖÖRI mikko.kallioinen@metsakeskus.fi

Lisätiedot

Kannattavuus metsänomistuksen ydinkysymyksenä Päättäjien 29. Metsäakatemia Maastojakso, Nakkila,

Kannattavuus metsänomistuksen ydinkysymyksenä Päättäjien 29. Metsäakatemia Maastojakso, Nakkila, Kannattavuus metsänomistuksen ydinkysymyksenä Päättäjien 29. Metsäakatemia Maastojakso, Nakkila, Tutkimuspäällikkö Erno Järvinen Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK r.y. erno.jarvinen@mtk.fi

Lisätiedot

Taimikonhoito. Elinvoimaa Metsistä- hanke Mhy Päijät-Häme

Taimikonhoito. Elinvoimaa Metsistä- hanke Mhy Päijät-Häme Taimikonhoito Elinvoimaa Metsistä- hanke Mhy Päijät-Häme Taimitermejä Pieni taimikko: keskipituus alle 1,3 metriä Varttunut taimikko: keskipituus yli 1,3 metriä, keskiläpimitta alle 8 cm Ylispuustoinen

Lisätiedot

Vahva korkeasuhdanne jatkui puumarkkinoilla. miljoonaa kuutiometriä yksityismetsistä

Vahva korkeasuhdanne jatkui puumarkkinoilla. miljoonaa kuutiometriä yksityismetsistä Puun ostot ja hinnat joulukuu 2000 Toimittaja: Martti Aarne 19.1.2001 561 Yksityismetsien puukaupassa 12 prosentin kasvu Vahva korkeasuhdanne jatkui puumarkkinoilla vuonna 2000. Metsäteollisuuden puun

Lisätiedot

Energiapuukauppa. Energiapuukauppaa käydään pitkälti samoin periaattein kuin ainespuukauppaakin, mutta eroavaisuuksiakin on

Energiapuukauppa. Energiapuukauppaa käydään pitkälti samoin periaattein kuin ainespuukauppaakin, mutta eroavaisuuksiakin on Energiapuukauppa Energiapuukauppa Energiapuukauppaa käydään pitkälti samoin periaattein kuin ainespuukauppaakin, mutta eroavaisuuksiakin on Hinnoittelutapa vaihtelee, käytössä mm. /t, /m 3, /ainespuu-m

Lisätiedot

METSÄTILASTOTIEDOTE 51/2014

METSÄTILASTOTIEDOTE 51/2014 Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE 51/214 Energiapuun kauppa, heinäsyyskuu 214 12.12.214 Jukka Torvelainen Energiapuuksi ostetun karsitun rangan osuus ja hinta nousivat

Lisätiedot

Tervetuloa Metsään peruskurssille!

Tervetuloa Metsään peruskurssille! Tervetuloa Metsään peruskurssille! 11.9.2013 Sonja Nurmi koulutusasiantuntija Suomen metsäkeskus Julkiset palvelut, Pirkanmaa Metsäalan toimintaympäristö Metsätalouden tunnuslukuja Suomalainen metsänomistaja

Lisätiedot

Käyttäjien tarpeet ja kustannustehokkuus käyttöliittyminen, tietovirtojen ja teknologiaratkaisujen määrittelyssä

Käyttäjien tarpeet ja kustannustehokkuus käyttöliittyminen, tietovirtojen ja teknologiaratkaisujen määrittelyssä Käyttäjien tarpeet ja kustannustehokkuus käyttöliittyminen, tietovirtojen ja teknologiaratkaisujen määrittelyssä Kuortaneen metsäsuunnitteluseminaari 10.-11.9.2007 Markkinointikonsultti Kirsi Greis, Tapio

Lisätiedot

Markkinapuun hakkuut ja työvoima, lokakuu 2008

Markkinapuun hakkuut ja työvoima, lokakuu 2008 Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE Markkinapuun hakkuut ja työvoima, lokakuu 28 43/28 2.12.28 Elina Mäki-Simola Lokakuun hakkuut, miljoonaa kuutiometriä Puukaupan

Lisätiedot

Puukauppa metsäkeskuksittain 2011

Puukauppa metsäkeskuksittain 2011 Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE 7/2012 Puukauppa metsäkeskuksittain 2011 14.2.2012 Martti Aarne Pekka Ollonqvist Vuoden 2011 reaalinen kantohintataso 5 prosenttia

Lisätiedot

Polvelta Toiselle - messut 6.5.2016 ja 14.5.2016. Kuolinpesä metsän omistajana

Polvelta Toiselle - messut 6.5.2016 ja 14.5.2016. Kuolinpesä metsän omistajana Polvelta Toiselle - messut 6.5.2016 ja 14.5.2016 Kuolinpesä metsän omistajana Projektineuvoja Jorma Kyllönen Tietoinen metsänomistus -hanke 2 Kuolinpesä Puhekielessä perikunta Itsenäinen verotusobjekti,

Lisätiedot

Puukauppa kävi syyskuussa erittäin vilkkaana. Metsäteollisuuden viikoittaiset ostomäärät olivat 1,1 1,8 miljoonaa kuutiometriä.

Puukauppa kävi syyskuussa erittäin vilkkaana. Metsäteollisuuden viikoittaiset ostomäärät olivat 1,1 1,8 miljoonaa kuutiometriä. Puun ostot ja hinnat syyskuu 1997 Toimittajat: Eero Mikkola Kaarina Linna 22.10.1997 410 Metsäteollisuus osti syyskuussa lähes 6 miljoonaa kuutiometriä puuta Puukauppa kävi syyskuussa erittäin vilkkaana.

Lisätiedot

Puun ostot ja hinnat huhtikuu Kantohintojen nousu pysähtyi huhtikuussa. Päivitetyt tiedot metsätilaston taskujulkaisusta.

Puun ostot ja hinnat huhtikuu Kantohintojen nousu pysähtyi huhtikuussa. Päivitetyt tiedot metsätilaston taskujulkaisusta. Puun ostot ja hinnat huhtikuu 2000 Toimittajat: Martti Aarne Kaarina Linna 24.5.2000 529 Kantohintojen nousu pysähtyi huhtikuussa Puukaupan tahti on hiljenemässä kesää kohti mentäessä. Huhtikuussa metsäteollisuus

Lisätiedot

18 Mallisivut putkiremontti paketissa_2016_a5_48s.indd

18 Mallisivut putkiremontti paketissa_2016_a5_48s.indd 18 100 ja 1 kysymystä putkiremontista 19 Putkiremontti voidaan nykyisin TOTEUTTAA useilla eri tavoilla. Yleisimmät näistä ovat perinteinen putkiremontti, sukitus ja pinnoitus tai edellisten yhdistelmä.

Lisätiedot

Vauriopuiden korjuu ja hakkuutekniikka. Koulutusaineisto pelastuslaitokselle MHY Kalajokilaakso, Jaakko Aho

Vauriopuiden korjuu ja hakkuutekniikka. Koulutusaineisto pelastuslaitokselle MHY Kalajokilaakso, Jaakko Aho Vauriopuiden korjuu ja hakkuutekniikka Koulutusaineisto pelastuslaitokselle MHY Kalajokilaakso, Jaakko Aho Työnjako Pelastuslaitos huolehtii terveyttä ja omaisuutta uhkaavan vaaran torjunnasta Yleisten

Lisätiedot

Herään taas kerran äitin huutoon. - Sinun pitää nyt herätä, kun koulu alkaa kohta! - Joo, mutta mulla on sairas olo. Sanoin äidilleni vaikka ei

Herään taas kerran äitin huutoon. - Sinun pitää nyt herätä, kun koulu alkaa kohta! - Joo, mutta mulla on sairas olo. Sanoin äidilleni vaikka ei Tavallinen tyttö Herään taas kerran äitin huutoon. - Sinun pitää nyt herätä, kun koulu alkaa kohta! - Joo, mutta mulla on sairas olo. Sanoin äidilleni vaikka ei minulla ei ollut edes mitään. - Noh katsotaanpa

Lisätiedot

Puunkorjuu ja kaukokuljetus vuonna Markus Strandström

Puunkorjuu ja kaukokuljetus vuonna Markus Strandström Puunkorjuu ja kaukokuljetus vuonna 212 Markus Strandström Tilastoinnin tavoite ja julkaisut Tilasto seuraa kotimaisen raakapuun korjuun ja kaukokuljetuksen määriä ja kustannuksia puutavaralajeittain sekä

Lisätiedot

Markkinapuun hakkuut ja työvoima, elokuu 2011

Markkinapuun hakkuut ja työvoima, elokuu 2011 Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE ja työvoima, elokuu 211 38/211 4.1.211 Elina Mäki-Simola Elokuun hakkuut 5, miljoonaa kuutiometriä Hakkuut jatkuivat elokuussa

Lisätiedot

Puukauppa, heinäkuu 2009

Puukauppa, heinäkuu 2009 Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE 33/2009 Puukauppa, heinäkuu 2009 11.8.2009 Mika Mustonen Puukauppa vähäistä heinäkuussa Metsäteollisuus osti heinäkuussa 0,4 miljoonaa

Lisätiedot

ostomäärät ovat olleet keskimäärin 2,7 miljoonaa kuutiometriä.

ostomäärät ovat olleet keskimäärin 2,7 miljoonaa kuutiometriä. Puun ostot ja hinnat maaliskuu 1999 Toimittajat: Martti Aarne Kaarina Linna 6.5.1999 480 Maaliskuun puukauppa 1,8 miljoonaa kuutiometriä Metsäteollisuuden ja puun myyjien erilaiset näkemykset puun tulevasta

Lisätiedot

Markkinapuun hakkuut ja työvoima, huhtikuu 2011

Markkinapuun hakkuut ja työvoima, huhtikuu 2011 Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE ja työvoima, huhtikuu 11 3/11 9..11 Elina Mäki-Simola Huhtikuun hakkuut,7 miljoonaa kuutiometriä Hakkuut jatkuivat vilkkaina huhtikuussa.

Lisätiedot

Jaa jaa. Sarihan kävi Lyseon lukion, kun ei tuosta keskiarvosta ollut kiinni.

Jaa jaa. Sarihan kävi Lyseon lukion, kun ei tuosta keskiarvosta ollut kiinni. Welcome to my life Kohtaus X: Vanhempien tapaaminen Henkilöt: Sari Lehtipuro Petra, Sarin äiti Matti, Sarin isä Paju (Lehtipurot ja Paju istuvat pöydän ääressä syömässä) Mitäs koulua sinä Paju nyt käyt?

Lisätiedot

Puunkorjuun kustannukset ja olosuhteet sekä puutavaran kaukokuljetuksen kustannukset ja puutavaralajeittaiset. vuonna 1996.

Puunkorjuun kustannukset ja olosuhteet sekä puutavaran kaukokuljetuksen kustannukset ja puutavaralajeittaiset. vuonna 1996. Puunkorjuun kustannukset ja olosuhteet sekä puutavaran kaukokuljetuksen kustannukset ja puutavaralajeittaiset kuljetusmatkat vuonna 1996 Jouko Örn Metsätehon raportti 32 8.12.1997 Osakkaiden yhteishanke

Lisätiedot

HAJAUTETTUA ENERGIANTUOTANTOA

HAJAUTETTUA ENERGIANTUOTANTOA HAJAUTETTUA ENERGIANTUOTANTOA METSÄPÄIVÄ OULU 1.4.2009 1 Toteutamme polttohaketoimituksia leimikon suunnittelusta aina haketoimituksiin voimalaitoksen siiloon. Sekä suunnittelemme ja rakennamme polttohakkeella

Lisätiedot

Metsänhoitoyhdistys Päijät-Hämeen yhteismetsähanke. Jari Yli-Talonen Mhy Päijät-Häme

Metsänhoitoyhdistys Päijät-Hämeen yhteismetsähanke. Jari Yli-Talonen Mhy Päijät-Häme Metsänhoitoyhdistys Päijät-Hämeen yhteismetsähanke Jari Yli-Talonen Mhy Päijät-Häme TOIMIALUEENA Asikkalan, Hartolan, Heinolan, Hollolan, Hämeenkosken, Kärkölän, Lahden, Nastolan, Padasjoen ja Sysmän kunnat

Lisätiedot

Tunne, mitä omistat. Tiedä, mitä kasvatat.

Tunne, mitä omistat. Tiedä, mitä kasvatat. Tunne, mitä omistat. Tiedä, mitä kasvatat. Hoida metsäasiat verkossa - maksutta. KIRJAUTUMINEN JA ASIAKASTUKI ASIONTI JA SUOSTUMUKSET LUONTO Astu peremmälle metsääsi www.metsään.fi Metsään.fi on Suomen

Lisätiedot

Kannattaako metsän uudistamiseen ja taimikonhoitoon panostaa?

Kannattaako metsän uudistamiseen ja taimikonhoitoon panostaa? Kannattaako metsän uudistamiseen ja taimikonhoitoon panostaa? Saija Huuskonen Metla Kannattavan metsänkäsittelyn menetelmät seminaari ja retkeily 13.-14.6.2013 Lahti Metsikön kasvatusketju: Puuston kehitystä

Lisätiedot

Metsävakuuttaminen. Ismo Ruokoselkä

Metsävakuuttaminen. Ismo Ruokoselkä Metsävakuuttaminen Ismo Ruokoselkä Vakuuta metsäsi! Myrskyt tuhoavat laajojakin alueita, menetykset voivat olla useita kymmeniä tuhansia euroja. Myrskyt ennusteiden mukaan lisääntyvät edelleen ja ovat

Lisätiedot

Venäjän n raakapuun vienti Pohjois-Eurooppaan

Venäjän n raakapuun vienti Pohjois-Eurooppaan Venäjän n raakapuun vienti Pohjois-Eurooppaan Muuttuva Venäjä -metsäseminaari Joensuu 7.5.21 Jari Viitanen Metla Sisällys Raakapuun vienti Venäjältä 1992 28 Venäläisen raakapuun viennin globaali jakautuminen

Lisätiedot

Puun hinnat metsäkeskuksittain vuosi 2006. Vuoden 2006 kantohinnat nousivat reaalisesti 1,1 prosenttia. Martti Aarne Mika Mustonen 11.4.

Puun hinnat metsäkeskuksittain vuosi 2006. Vuoden 2006 kantohinnat nousivat reaalisesti 1,1 prosenttia. Martti Aarne Mika Mustonen 11.4. A JI JE = I J JEA @ JA A JI JK J E K I = EJ I A JI JE = I J E A JEA J F = L A K F K D! ' B= N " Puun hinnat metsäkeskuksittain vuosi 2006 Toimittajat: Pekka Ollonqvist Martti Aarne Mika Mustonen 11.4.2007

Lisätiedot

istä satuja saadaan Poika ihmetteli: Miten sadut syntyvät? Mistä satuja saadaan? Mene metsään, pojan isoäiti neuvoi. Etsi satuja metsästä.

istä satuja saadaan Poika ihmetteli: Miten sadut syntyvät? Mistä satuja saadaan? Mene metsään, pojan isoäiti neuvoi. Etsi satuja metsästä. M istä satuja saadaan Poika ihmetteli: Miten sadut syntyvät? Mistä satuja saadaan? Mene metsään, pojan isoäiti neuvoi. Etsi satuja metsästä. Poika meni metsään. Hän katseli ympärilleen ja huomasi satuja

Lisätiedot

Korjuutilasto Arto Kariniemi. Tuloskalvosarja. Tuloskalvosarja Puunkorjuun tilastot 1. Metsäteho Oy

Korjuutilasto Arto Kariniemi. Tuloskalvosarja. Tuloskalvosarja Puunkorjuun tilastot 1. Metsäteho Oy Korjuutilasto 25 Arto Kariniemi Puunkorjuun tilastot 1 Tilastoinnin tavoite ja julkaisut Korjuutilasto seuraa kotimaisen raakapuun korjuun määriä ja kustannuksia puutavaralajeittain sekä korjuumenetelmien

Lisätiedot

Tervetuloa! Mä asun D-rapussa. Mun asunto on sellainen poikamiesboksi.

Tervetuloa! Mä asun D-rapussa. Mun asunto on sellainen poikamiesboksi. Juhan naapuri Juha tulee töistä kotiin puoli kahdelta. Pihalla on tumma mies pienen tytön kanssa. Tyttö leikkii hiekkalaatikolla. Mies istuu penkillä ja lukee sanomalehteä. Terve! Moi! Sä oot varmaan uusi

Lisätiedot

2,8 miljoonaa kuutiometriä. Puukaupan reipas tahti on jatkunut helmikuussa: viikoilla 6 7 puuta kertyi yhteensä 1,5 miljoonaa kuutiometriä.

2,8 miljoonaa kuutiometriä. Puukaupan reipas tahti on jatkunut helmikuussa: viikoilla 6 7 puuta kertyi yhteensä 1,5 miljoonaa kuutiometriä. Puun ostot ja hinnat tammikuu 2001 Toimittaja: Martti Aarne 20.2.2001 564 Ennätysvilkas tammikuu puukaupassa Vuosi on puumarkkinoilla alkanut erittäin vilkkaasti. Tammikuun 2001 puun ostomäärä yksityismetsistä

Lisätiedot

kielipassi Moduuli 1

kielipassi Moduuli 1 kielipassi Moduuli 1 minä ja lähipiiri MINÄ / IHMINEN / MODUULI 1 / A1.3 Osaan kertoa perustiedot itsestäni kirjallisesti ja suullisesti. Osaan vastata henkilötietokysymyksiin. Osaan täyttää henkilötietolomakkeen.

Lisätiedot

Biotuotetehtaan mahdollistama puunhankinnan lisäys ja sen haasteet Olli Laitinen, Metsä Group

Biotuotetehtaan mahdollistama puunhankinnan lisäys ja sen haasteet Olli Laitinen, Metsä Group Biotuotetehtaan mahdollistama puunhankinnan lisäys ja sen haasteet Olli Laitinen, 1 Aiheena tänään Metsäteollisuus vahvassa nousussa Äänekosken biotuotetehdas Investointien vaikutukset puunhankintaan 2

Lisätiedot

Metsäenergian korjuun ja käytön aluetaloudellisia vaikutuksia Kajaani 28.10.2014

Metsäenergian korjuun ja käytön aluetaloudellisia vaikutuksia Kajaani 28.10.2014 Asko Piirainen Toimitusjohtaja, Metsäurakointi Piirainen Oy OK-Yhtiöt Oy, hallituksen puhenjohtaja Koneyrittäjienliitto ry, hallituksen puheenjohtaja Finnmetko Oy, hallituksen puheenjohtaja Metsäenergian

Lisätiedot

Metsänhoitotöiden työvoima nyt ja tulevaisuudessa

Metsänhoitotöiden työvoima nyt ja tulevaisuudessa Metsänhoitotöiden työvoima nyt ja tulevaisuudessa Marja-Liisa Juntunen Kustannustehokas metsänhoito -seminaarisarja 2011 Mikkeli 17.11.2011 Metsänhoitotöiden työvoima Vuosina 2006-2009 metsänhoitotöitä

Lisätiedot

PKMO:n metsänomistajien vertaiskurssi tuleville ja uusille metsänomistajille. Päivä 2 / 27.04.2016

PKMO:n metsänomistajien vertaiskurssi tuleville ja uusille metsänomistajille. Päivä 2 / 27.04.2016 PKMO:n metsänomistajien vertaiskurssi tuleville ja uusille metsänomistajille Päivä 2 / 27.04.2016 Pääkaupunkiseudun Metsänomistajat PKMO ry PKMO on yli 1000 pääkaupunkiseudulla asuvan metsänomistajan yhteinen

Lisätiedot

Puunkorjuu ja kaukokuljetus vuonna 2014. Metsätehon tuloskalvosarja 7a/2015 Markus Strandström Metsäteho Oy

Puunkorjuu ja kaukokuljetus vuonna 2014. Metsätehon tuloskalvosarja 7a/2015 Markus Strandström Metsäteho Oy Puunkorjuu ja kaukokuljetus vuonna 214 Metsätehon tuloskalvosarja 7a/215 Markus Strandström Metsäteho Oy Tietoa tilastosta Tilasto seuraa kotimaisen raakapuun korjuun ja kaukokuljetuksen määriä ja kustannuksia

Lisätiedot

tämän vuoden raakapuun hintaodotuksista hidasti kevään puukauppaa. pysty- ja hankintakaupoilla

tämän vuoden raakapuun hintaodotuksista hidasti kevään puukauppaa. pysty- ja hankintakaupoilla Puun ostot ja hinnat toukokuu 1998 Toimittajat: Eero Mikkola Irma Kulju 17.6.1998 437 Puukaupan verkkainen tahti jatkui toukokuussa Yksityismetsien puukauppa kävi verkkaisesti kevään aikana, vaikka tukkipuun

Lisätiedot

Puukauppa, kesäkuu 2010

Puukauppa, kesäkuu 2010 Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE 31/2010 Puukauppa, kesäkuu 2010 14.7.2010 Aarre Peltola Puukauppa vauhdissa kesäkuussa Vaisun alkuvuoden jälkeen puukauppa ampaisi

Lisätiedot

Metsätalouden näkymät

Metsätalouden näkymät Metsätalouden näkymät Pääkaupunkiseudun Metsäpäivä 3.9.2016 Metsäjohtaja Juha Mäntylä Metsäteollisuus ja puun käyttö Metsäteollisuus pitää Suomen elinvoimaisena 4 Metsäteollisuus on elintärkeää yli 50

Lisätiedot

Puunkorjuu ja kaukokuljetus vuonna Metsätehon tuloskalvosarja 4a/2016 Markus Strandström Metsäteho Oy

Puunkorjuu ja kaukokuljetus vuonna Metsätehon tuloskalvosarja 4a/2016 Markus Strandström Metsäteho Oy Puunkorjuu ja kaukokuljetus vuonna 215 Metsätehon tuloskalvosarja 4a/216 Markus Strandström Metsäteho Oy Tietoa tilastosta Tilasto seuraa kotimaisen raakapuun korjuun ja kaukokuljetuksen määriä ja kustannuksia

Lisätiedot

Kehitysvammaliitto ry. RATTI-hanke. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun.

Kehitysvammaliitto ry. RATTI-hanke. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun. RISKIARVIOINTILOMAKE 1. Henkilön nimi Pekka P. 2. Asia, jonka henkilö haluaa tehdä. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun. 3. Ketä kutsutaan mukaan

Lisätiedot

LAUSESANAT KONJUNKTIOT

LAUSESANAT KONJUNKTIOT LAUSESANAT KONJUNKTIOT Ruusu ja Pampeliska ovat marsuja. Marja on vanhempi kuin Anna. Otatko teetä vai kahvia? JA TAI VAI (kysymyslause) MUTTA KOSKA (syy) KUN KUIN (vertailu) ETTÄ JOS SEKÄ Mari ja Matti

Lisätiedot

Kitkevä perkaus työmenetelmän esittely ja tutkimustuloksia onnistumisesta

Kitkevä perkaus työmenetelmän esittely ja tutkimustuloksia onnistumisesta Kitkevä perkaus työmenetelmän esittely ja tutkimustuloksia onnistumisesta Mikael Kukkonen, Projektipäällikkö Metsänhoitotöiden koneellistaminen -kehittämishanke Itä-Suomen yliopiston Mekrijärven tutkimusasema

Lisätiedot

Rauhala. on maakunnan paras maatila! Kannattavin Tehokkain Haluttu ja mukava työpaikka. Hyvää elämää ihmisille ja eläimille

Rauhala. on maakunnan paras maatila! Kannattavin Tehokkain Haluttu ja mukava työpaikka. Hyvää elämää ihmisille ja eläimille Rauhala on maakunnan paras maatila! Kannattavin Tehokkain Haluttu ja mukava työpaikka Hyvää elämää ihmisille ja eläimille Yrityksen perustiedot Omistajat: Ismo ja Miika Takkunen Ismo vastaa tilanjohtaminen

Lisätiedot

Hakkuumäärien ja pystykauppahintojen

Hakkuumäärien ja pystykauppahintojen A JI JE = I J JEA @ JA A JI JK J E K I = EJ I A JI JE = I J E A JEA J F = L A K F K D! ' B= N " Bruttokantorahatulot metsäkeskuksittain 2003 Toimittaja: Esa Uotila 18.6.2004 729 Kantorahatulot lähes 1,8

Lisätiedot

Kaakkois-Suomen (Etelä-Karjala ja Kymenlaakso) metsävarat ja hakkuumahdollisuudet

Kaakkois-Suomen (Etelä-Karjala ja Kymenlaakso) metsävarat ja hakkuumahdollisuudet Kaakkois-Suomen (Etelä-Karjala ja Kymenlaakso) metsävarat ja hakkuumahdollisuudet Olli Salminen Luke VMI11 tietojen julkistus ja AMO-työpaja Lappeenranta 4.6.2015 Luonnonvarakeskus, Metsäsuunnittelu ja

Lisätiedot

Riittääkö bioraaka-ainetta. Timo Partanen

Riittääkö bioraaka-ainetta. Timo Partanen 19.4.2012 Riittääkö bioraaka-ainetta 1 Päästötavoitteet CO 2 -vapaa sähkön ja lämmön tuottaja 4/18/2012 2 Näkökulma kestävään energiantuotantoon Haave: Kunpa ihmiskunta osaisi elää luonnonvarojen koroilla

Lisätiedot

Ensiharvennusten korjuuolot vuosina 2000 2005

Ensiharvennusten korjuuolot vuosina 2000 2005 Ensiharvennusten korjuuolot vuosina 2 25 25 Kalle KärhK rhä,, Metsäteho teho Oy Kalle Kärhä 1 Ensiharvennustavoite jäänyt saavuttamatta 2-luvulla ensiharvennuksia on tehty vuosittain 17 19 ha I VII. Asetettu

Lisätiedot

2.12.2014. OTSO Metsäpalvelut. kehittämispäällikkö Timo Makkonen 2.12.2014 HISTORIA, ORGANISAATIO JA PALVELUT

2.12.2014. OTSO Metsäpalvelut. kehittämispäällikkö Timo Makkonen 2.12.2014 HISTORIA, ORGANISAATIO JA PALVELUT OTSO Metsäpalvelut kehittämispäällikkö Timo Makkonen 2.12.2014 HISTORIA, ORGANISAATIO JA PALVELUT 1 OTSO METSÄPALVELUT Historiamme ulottuu itsenäisyytemme alkuvuosiin. Vuonna 2013 marraskuussa syntyy OTSO

Lisätiedot

Energiapuun korjuutuet

Energiapuun korjuutuet Energiapuun korjuutuet Mikko Korhonen, Suomen metsäkeskus, Pohjois-Karjalan alueyksikkö Metsähakkeen tavoitteet ja keinot TAVOITE: Metsähakkeen käyttötavoite energiantuotannossa 25 TWh eli noin 13,5 milj.

Lisätiedot

Bioenergia ry:n katsaus kotimaisten polttoaineiden tilanteeseen

Bioenergia ry:n katsaus kotimaisten polttoaineiden tilanteeseen Bioenergia ry:n katsaus kotimaisten polttoaineiden tilanteeseen 1. Metsähakkeen ja turpeen yhteenlaskettu käyttö laski viime vuonna 2. Tälle ja ensi vuodelle ennätysmäärä energiapuuta ja turvetta tarjolla

Lisätiedot

Keski-Suomen energiatase 2009, matalasuhdanteen vaikutukset teollisuuden energiankulutukseen. Lauri Penttinen Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Keski-Suomen energiatase 2009, matalasuhdanteen vaikutukset teollisuuden energiankulutukseen. Lauri Penttinen Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy Keski-Suomen energiatase 2009, matalasuhdanteen vaikutukset teollisuuden energiankulutukseen Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Sisältö Keski-Suomen taloudellinen kehitys 2008-2009 Matalasuhteen

Lisätiedot

Teollisuuspuun hakkuut ja työvoima, heinäkuu 2014

Teollisuuspuun hakkuut ja työvoima, heinäkuu 2014 Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE Teollisuuspuun hakkuut ja työvoima, heinäkuu 214 37/214 3.9.214 Elina Mäki-Simola Heinäkuun hakkuut 2,4 miljoonaa kuutiometriä

Lisätiedot

ISYYDEN TUNNUSTAMINEN ÄITIYSNEUVOLASSA

ISYYDEN TUNNUSTAMINEN ÄITIYSNEUVOLASSA ISYYDEN TUNNUSTAMINEN ÄITIYSNEUVOLASSA Henna Harju Lakimies Helsingin kaupunki, perheoikeudelliset asiat ISYYSLAKI 11/2015 Suomessa syntyy vuosittain n. 60 000 lasta, joista n. 40 % syntyy avioliiton ulkopuolella

Lisätiedot

Mitä mieltä olet paikasta, jossa nyt olet? ruma

Mitä mieltä olet paikasta, jossa nyt olet? ruma Mitä mieltä olet paikasta, jossa nyt olet? kaunis pimeä viileä rauhallinen raikas virkistävä ikävä Viihdyn täällä. ruma valoisa lämmin levoton tunkkainen unettava kiinnostava Haluan pois täältä! CC Kirsi

Lisätiedot

TOTUUS TALOUDESTASI TERHI MAJASALMI

TOTUUS TALOUDESTASI TERHI MAJASALMI TOTUUS TALOUDESTASI TERHI MAJASALMI TALENTUM HELSINKI 2012 Copyright 2012 Talentum Media Oy ja Terhi Majasalmi ISBN: 978-952-14-1884-6 ISBN:978-952-14-1883-9 Ulkoasu: Lapine Oy Paino: BALTO print 2012

Lisätiedot

Sisällys. I Johdanto 1. II Edunvalvontavaltuutuksen sisältö ja suhde eräisiin lähiinstituutioihin. Sisällys vii Lyhenteitä xv

Sisällys. I Johdanto 1. II Edunvalvontavaltuutuksen sisältö ja suhde eräisiin lähiinstituutioihin. Sisällys vii Lyhenteitä xv Sisällys Sisällys vii Lyhenteitä xv I Johdanto 1 1. Edunvalvontavaltuutus uusi edustuksen muoto................. 1 2. Edunvalvontavaltuutuslain valmistelu- ja säätämisprosessi.......... 2 3. Edunvalvontavaltuutuslain

Lisätiedot

Motit liikkeelle Etelä- ja Keski-Pohjanmaan metsänomistajille osaamista yrittäjämäiseen metsätalouteen

Motit liikkeelle Etelä- ja Keski-Pohjanmaan metsänomistajille osaamista yrittäjämäiseen metsätalouteen Motit liikkeelle Etelä- ja Keski-Pohjanmaan metsänomistajille osaamista yrittäjämäiseen metsätalouteen METSÄNHOIDON TYÖLAJIT maanmuokkaus luontainen uudistaminen, kylvö tai istutus taimikon varhaishoito

Lisätiedot

PEFC edistää kestävyyttä koko yhteiskunnassa. Syksy 2016

PEFC edistää kestävyyttä koko yhteiskunnassa. Syksy 2016 PEFC edistää kestävyyttä koko yhteiskunnassa Syksy 2016 1 Metsäsertifiointi - seuraa mukana metsästä kuluttajalle Metsäsertifiointi on markkinalähtöinen menetelmä, jolla osoitetaan, että tuotteeseen on

Lisätiedot

Kaija Jokinen - Kaupantäti

Kaija Jokinen - Kaupantäti Kaija maitokaapissa täyttämässä hyllyjä. Kaija Jokinen - Kaupantäti Kun menet kauppaan, ajatteletko sitä mitä piti ostaa ja mahdollisesti sitä mitä unohdit kirjoittaa kauppalistaan? Tuskin kellekään tulee

Lisätiedot

Keski-Suomen metsien tila ja hakkuumahdollisuudet

Keski-Suomen metsien tila ja hakkuumahdollisuudet Keski-Suomen metsien tila ja hakkuumahdollisuudet Olli Salminen Luke VMI11 tietojen julkistus Jyväskylä Luonnonvarakeskus, Metsäsuunnittelu ja metsävarannot Metsävarat : Kari T. Korhonen & Antti Ihalainen

Lisätiedot

Energiapuukorjuukohteiden tarkastustulokset ja Hyvän metsänhoidon suositusten näkökulma. Mikko Korhonen Pohjois-Karjalan metsäkeskus

Energiapuukorjuukohteiden tarkastustulokset ja Hyvän metsänhoidon suositusten näkökulma. Mikko Korhonen Pohjois-Karjalan metsäkeskus Energiapuukorjuukohteiden tarkastustulokset ja Hyvän metsänhoidon suositusten näkökulma Mikko Korhonen Pohjois-Karjalan metsäkeskus Mitä on korjuujälki? Metsikön puuston ja maaperän tila puunkorjuun jälkeen.

Lisätiedot

Reetta Minkkinen

Reetta Minkkinen 28.4.2016 Reetta Minkkinen Perhe Koska kertaus on opintojen äiti (minun) kirjani. (sinun) kirjasi. hänen kirjansa. (meidän) kirjamme. (teidän) kirjanne. heidän kirjansa. Muistatko: 5 perheenjäsentä 5 eläintä

Lisätiedot

JÄSENTIEDOTE 4/2016 PUHEENJOHTAJALTA. Hienoa on ollut kokea, miten hyvällä vireellä ja fiiliksellä yrittäjät ovat olleet liikkeellä!

JÄSENTIEDOTE 4/2016 PUHEENJOHTAJALTA. Hienoa on ollut kokea, miten hyvällä vireellä ja fiiliksellä yrittäjät ovat olleet liikkeellä! Raastuvankatu 12-14 D 65100 VAASA info@vaasanyrittajat.com 15.12.2016 PUHEENJOHTAJALTA Sinulle jäsenyrittäjämme, haluan puheenjohtajana tuoda vuoden viimeisen tervehdyksen. Ensinnäkin kiitän saamastani

Lisätiedot

LAPSIOIKEUS Isyysolettama

LAPSIOIKEUS Isyysolettama Isyysolettama Isyys voidaan todeta tai vahvistaa a) Todeta avioliiton perusteella (syntymähetken tilanne) legaalinen olettama, joka voidaan kumota b) vahvistaa tunnustamisen / tuomion perustella - Jos

Lisätiedot

Lappeenrannan toimialakatsaus 2016

Lappeenrannan toimialakatsaus 2016 Lappeenrannan toimialakatsaus 2016 30.9.2016 Tilaaja: Lappeenrannan kaupunki Toimittaja: Kaupunkitutkimus TA Oy Tietolähde: Tilastokeskus, asiakaskohtainen suhdannepalvelu Kuvaajat: Yhteyshenkilöt: Yritysten

Lisätiedot

Voit itse päättää millaisista tavaroista on kysymys (ruoka, matkamuisto, CD-levy, vaatteet).

Voit itse päättää millaisista tavaroista on kysymys (ruoka, matkamuisto, CD-levy, vaatteet). Kirjoittaminen KESKITASO Lyhyet viestit: 1. Ystäväsi on lähtenyt lomamatkalle ja pyytänyt sinua kastelemaan hänen poissa ollessaan kukat. Kun olet ystäväsi asunnossa, rikot siellä vahingossa jonkin esineen.

Lisätiedot

Juurikäävän torjunta

Juurikäävän torjunta Juurikäävän torjunta Miksi pois tuen piiristä? tuettu valtion varoin liki 20 vuotta Torjunnan kustannukset eivät ole suuret suhteessa hakkuutuloihin väheneviä tukijärjestelmän määrärahoja ei ole tarkoituksenmukaista

Lisätiedot

3 Tulokset. 3.1 Yleistä. 3.2 Havutukkien kulkuvirrat

3 Tulokset. 3.1 Yleistä. 3.2 Havutukkien kulkuvirrat 3 Tulokset 3.1 Yleistä Tärkeimmät hankinta-alueet, joista kertyi yhteensä kolmannes markkinapuusta, olivat vuosina 1994 ja 1997 Etelä- ja Pohjois-Savon sekä Keski-Suomen metsäkeskukset (liitteet 2 3, s.

Lisätiedot

Korjuujäljen seuranta energiapuun korjuun laadun mittarina. Mikko Korhonen Suomen metsäkeskus 23.5.2014

Korjuujäljen seuranta energiapuun korjuun laadun mittarina. Mikko Korhonen Suomen metsäkeskus 23.5.2014 Korjuujäljen seuranta energiapuun korjuun laadun mittarina Mikko Korhonen Suomen metsäkeskus 23.5.2014 Mitä on korjuujälki? Metsikön puuston ja maaperän tila puunkorjuun jälkeen. 2 23.5.2014 3 Korjuujäljen

Lisätiedot

Metsänhoidon keinot biotalouden haasteisiin

Metsänhoidon keinot biotalouden haasteisiin Metsänhoidon keinot biotalouden haasteisiin Saija Huuskonen, Jaakko Repola & Jari Hynynen Tampere 15.3.2016 Biotalouden teemaseminaari Metsän mahdollisuudet biotaloudessa Pirkanmaan verkostopäivä Johdanto

Lisätiedot

maaliskuun ostomäärät ovat olleet keskimäärin 2,7 miljoonaa kuutiometriä.

maaliskuun ostomäärät ovat olleet keskimäärin 2,7 miljoonaa kuutiometriä. Puun ostot ja hinnat maaliskuu 1998 Toimittajat: Eero Mikkola Kaarina Linna 20.4.1998 431 Maaliskuun puukauppa 1,5 miljoonaa kuutiometriä Yrityskohtaisten puukauppasopimusten odottelu näkyi maaliskuun

Lisätiedot

Yksityismetsätalouden rooli puumarkkinoilla Suomessa

Yksityismetsätalouden rooli puumarkkinoilla Suomessa Yksityismetsätalouden rooli puumarkkinoilla Suomessa Harri Hänninen Suomalais venäläinen Päättäjien Metsäfoorumi 7.6.2011, Majvik, Kirkkonummi Yksityismetsien merkitys Metsämaa, tilavuus ja kasvu ovat

Lisätiedot

Taitaja 2011 finaalitehtävät Metsäkoneenkäyttö

Taitaja 2011 finaalitehtävät Metsäkoneenkäyttö Taitaja 2011 finaalitehtävät Metsäkoneenkäyttö Tehtävä A: Koneellinen puutavaran valmistus (uudistushakkuu) (John Deere E-sarjan käyttösimulaattori) Tavoitteet Tehtävässä tavoitellaan ammattimaista koneenkäsittelyä

Lisätiedot

Miksi metsänomistaja myisi energiapuuta?

Miksi metsänomistaja myisi energiapuuta? Miksi metsänomistaja myisi energiapuuta? BIOSERV hanke Metsätutkimuslaitos 1 Energiapuukaupan toimintaympäristö metsänomistajan näkökulmasta, tilannekuvaus v1.0 luontojärjestöt energiateollisuus metsäteollisuus

Lisätiedot

OHJE PUIDEN ISTUTTAMISEEN LIITO-ORAVIEN KULKUREITEILLE JA ELINALUEILLE ESPOON YMPÄRISTÖKESKUS Kuva: Heimo Rajaniemi, Kuvaliiteri

OHJE PUIDEN ISTUTTAMISEEN LIITO-ORAVIEN KULKUREITEILLE JA ELINALUEILLE ESPOON YMPÄRISTÖKESKUS Kuva: Heimo Rajaniemi, Kuvaliiteri OHJE PUIDEN ISTUTTAMISEEN LIITO-ORAVIEN KULKUREITEILLE JA ELINALUEILLE ESPOON YMPÄRISTÖKESKUS 2016 Kuva: Heimo Rajaniemi, Kuvaliiteri 2 OHJE PUIDEN ISTUTTAMISEEN LIITO-ORAVIEN KULKUREITEILLE JA ELINALUEILLE

Lisätiedot