Luonto on paikka tehdä töitä, harrastaa sekä rentoutua. Parhaat taimet. Uusia kasvoja, muutoksia toimialueissa. suomalaiseen metsään.

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Luonto on paikka tehdä töitä, harrastaa sekä rentoutua. Parhaat taimet. Uusia kasvoja, muutoksia toimialueissa. suomalaiseen metsään."

Transkriptio

1 MetsäPäijänne nro 3 / Kuka hän on? Uusien toimihenkilöiden esittelyssä jatketaan samalla kaavalla. Kysymykset ovat suorastaan perinteisiä. Vastaukset on kirjattu kuvien kera. 1. Kuka olet, mistä olet kotoisin, missä asut ja millainen perhe sinulla on? 2. Mitä harrastat? 3. Millainen työhistoria sinulla on - kokonaisuudessaan - metsänhoitoyhdistyksessä? 4. Mikä on toimenkuvasi, alueesi yhdistyksessä? 5. Mitä luonto merkitsee sinulle? 6. Mitkä ovat mielestäsi mhyn kovimmat haasteet lähitulevaisuudessa? 7. Mikä on mielestäsi Suomen kaunein puu? Uusia kasvoja, muutoksia toimialueissa Luonto on paikka tehdä töitä, harrastaa sekä rentoutua Petri Takalolla on vankka pohja konetöistä metsässä. Jarmo Ukkonen tunnustaa, että esittää musiikkia joskus jopa julkisesti. Salibandy muuttuu iän myötä sählyksi! 1. Ukkosen Jarmo Kuhmoisista. Lähtöisin olen Jyväskylästä mistä muutin maalle työn perässä vuonna 84. Edellisestä avioliitosta kaksi lasta, tyttö 23v, ja poika 21v. Molemmat asustelevat Tampereella. Nykyisin olen naimisissa, ja hiljaiseloa vietämme vaimon kanssa kaksistaan Harmoisten kylällä ja nautimme maalaisidyllistä. 2. Musiikki ja salibandy (tosin tällä ikää voisi puhua sählystä). Musiikkia esitän joskus jopa julkisesti laulaen ja kitaraa soittaen. 3. Mhy:ssä tuli juuri kuukausi täyteen. Työura alkoi Lahden metsänparannuspiirillä -84 ja sen jälkeen työnantajana oli Itä-Hämeen metsälautakunta vuoteen -96. Sitten siirto Keski-Suomen metsäkeskukseen mistä vuonna -04 Tapion Tiet ja Ojat Oy:lle, joka solmi yhteistyösopimuksen -05 Itä-Hämeen mhy:n kanssa. Itä-Hämeessä hoidin tie- ja ojitustoimintaa tämän vuoden lokakuulle saakka. 90-luvun alussa pidin vuoden opintovapaata ja kävin opiskelemassa Kurussa mti:ksi. 4. Oja- ja tieasiantuntija 5. Luonto on yksi syy miksi aikoinaan hakeuduin ammattiin. Pidän metsässä liikkumisesta ja tätä tarvetta pääsee toteuttamaan mielin määrin työn puolesta. 6. Pysyminen ajan hermolla Liiketaloudellinen ajattelu Metsänomistajarakenteen muuttuminen Ympäristökysymykset 7. Juhannussauna ja vasta. Vastaan siis koivu. 1.Petri Takalo, kotoisin olen Oulun läheisyydestä Temmekseltä. Avovaimon kanssa asustellaan Jyväskylän Keltinmäessä. 2. Ulkoilua, hiihtoa, metsästystä, kalastusta sekä lukemista. 3. Metsätalousinsinööriksi valmistumisen jälkeen olin kaksi vuotta kaivinkoneenkuljettajan hommissa Kanta-Hämeessä. Päätoimenkuva kaivuritöissä oli uudistusalojen muokkaus sekä kunnostusojitus. Vuosi sitten avovaimon opintojen myötä muutimme Jyväskylään, jolloin aloitin ajokoneenkuljettajana Metsä-Jokeri Oy:ssä. Ajokonetta ajelin reilun kuukauden, jonka jälkeen siirryin Metsä- Jokerin työnjohtajaksi. Metsänhoitoyhdistyksestä minulla ei ole aikaisempaa työkokemusta 4. Toimin Jarmo Rädyn vuorotteluvapaan sijaisena metsäneuvojan tehtävässä. Toimialueenani on Toivakan pohjoispuoli sekä Leppälahti. 5. Luonto on kiinnostanut minua lapsesta lähtien, siitä syystä valitsin myös tämän luonnonläheisen ammatinkin. Luonto on minulle paikka tehdä töitä, harrastaa sekä rentoutua. 6. Metsien aktiivisen ja pitkäjänteisen hoidon tärkeyden korostaminen metsänomistajille, laadukkaiden palvelujen säilyttäminen sekä metsänomistajien etujen ajaminen myös metsätalouden laskusuhdanteen aikana. 7. Kyllähän se mänty on. Täyden palvelun pienkonemyymälä ja korjaamo Parhaat taimet suomalaiseen metsään. Kysy lisää omasta metsänhoitoyhdistyksestäsi! POHJAN TAIMI OY Kannuksen taimitarha, Kannus P , f Tm:i Moottorisaha-, pienkone- ja mopedihuolto Vesa Kirri Rokkakankaantie 4, Laukaa as,

2 15 MetsäPäijänne nro 3 / Onko nuoren metsän hoito katoava työmuoto? Uusi Kemera siirtää työt taimikkovaiheeseen Valtakunnallisen metsäinventoinnin VMI10 mukaan hyvien taimikoiden määrä on Keski- Suomessa pudonnut 51 prosentista 38 prosenttiin. - Taitaa nuorten metsien hoitoa riittää tulevaisuudessakin, miettii Kärppä-tiimin metsäneuvoja Aarne Jalkanen. Totuushan on, että nuoren metsän hoitoa ei tarvita, jos työt taimikossa on hoidettu ajallaan. Työmuodosta Aarnella ei toimialueella ole vielä paljon kokemuksia, koska työt alkoivat vasta elokuun alussa. Yksi hyvin toteutunut kohde, vielä taimikonhoidon puolelle kallistuva, on jäänyt mieleen. - Joskus hoitotyö ennätetään tehdä ajoissa. Tässä tapauksessa koivikon alla oli kolmimetrinen kuusikko, joka saatiin pelastettua koivujen poistamisella, kertoo Aarne ja jatkaa, jos työ olisi jäänyt tekemättä niin kuusikko olisi hetkessä ryhtynyt tekemään monilatvaisuutta ja metsä olisi ollut pilalla. Vanha Kemera kannusti väärin Aarne Jalkasen mielestä kemeran uudet ehdot eivät kannusta viivästyttämään taimikon hoitoa niin, että se muuttuu nuoren metsän hoidoksi. - Tavallaan oli väärällä tavalla kannustavaa, että nuoren metsän hoidosta metsänomistaja sai korkeamman tuen kuin oikea-aikaisesta taimikonhoidosta, miettii Aarne. Uudessa laissa kaikista hoitotöistä saa saman korvauksen, joten taimikko kannattaa laittaa kuntoon ajoissa. - Vääräleuat väänsivät asian niin, että joskus valtio maksaa tukea, kun jättää työt tekemättä. Nuorten metsien tukikelpoisuus oli ennakkoon arvioiden vanhojen sääntöjen mukaan ammattimiehellekin vaikea tehtävä. - Oikeastaan tukikelpoisuus todentui vasta työn jälkeen, sillä jäävät puuston piti olla läpimitaltaan kahdeksan senttiä rinnankorkeudelta mitattuna. Yksinkertaisesti nuoren metsän hoitokohde on kuvio, jossa taimikonhoito ei ole onnistunut ja on syntynyt riukuuntuva, ylitiheä puusto, josta raivaamalla saa varttumaan kunnollisen ensiharvennuksen. - Jos metsänomistaja tietää metsässään kohteen, jossa ei ole vielä ainespuun mittoihin kasvaneita puita ja joka näyttää siltä, että jotain pitää tehdä - niin silloin nuoren metsän hoito on paikallaan. Energiapuuvarasto? Aarne Jalkasen mukaan sellaisiakin suunnitelmia on pohdittu, että taimikonhoidoissa tingittäisiin ja koneellisella energiapuun korjuulla hoidettaisiin kasvu kuntoon nuorten metsien hoidolla. - Teorissa systeemi voisi toimia noin, mutta kuinka järkevää se on, sitä on vaikeaa sanoa, miettii Aarne. Energiapuunkorjuulla kokopuurankana päästään nolla-tulokseen, mutta korvaako toisen taimikonhoidon jättämisestä väliin kertyvä säästö kasvutappioita ensiharvennusvaiheeseen asti? Parempi vaihtoehto ehkä olisi, jos koko ajan pyritään metsän hyvään kasvuun ja ensiharvennuspuu löytää osoitteen sieltä, mistä metsänomistaja saa parhaimman kantohinnan. - Tällä hetkellä kyllä parhaat kohteet energiapuun korjuuseen löytyvät nuoren metsän hoitokohteista, sanoo Aarne Jalkanen. Jos taimikon hoitotyö tehdään ajallaan niin nuoren metsän hoitoa ei tarvita. - Taimikonhoidon ajoittaminen niin, että kantovesat jäävät taimikon alle, takaa sen, että seuraavan kerran kuvio käsitellään ensiharvennuksessa. Töiden myöhästyminen kallista Taimikoissa hoitotöiden viivästyminen on kallista hommaa. -Tutkimusten mukaan taimikon perkauksen viivästyminen nostaa kustannuksia 15 prosenttia vuodessa, kertoo Aarne. Jos metsurille tulee raivuutyössä ikävä moottorisahaa niin silloin ollaan auttamattomasti myöhässä. - Hoitamattoman taimikon kunnostaminen on mahdottoman hankala tehtävä, koska poistettavalla puustolla ei ole edes tilaa kaatua ja puut eivät katkea yhdeltä puolelta sahaamalla, sanoo Aarne. Vakiokaava taimikoiden hoidossa on seuraava; viidestä seitsemään vuoteen istutuksesta tehdään varhaisperkaus ja taimikon vartuttua 4-5 metriseksi poistetaan kasvua haittaava puusto. Näin menetellen pitäisi päästä ensiharvennukseen saakka. Etuohjelman avainasiakkuudesta on sinulle paljon hyötyä Nordea Pankki Suomi Oyj Teemme sen mahdolliseksi Jyväskylä, Jämsä, Laukaa Ennen vanhaan tehtiin nuoren metsän hoitoa vanhalla metodilla; vesuri heilumaan, metsä kuntoon ja rankapuu talteen. Raivaussaha osaavan metsurin tai metsänomistajan käsissä on tämän päivän työkalu. Raivuukelejä on viime vuosina riittänyt uuden vuoden puolelle saakka, metsäneuvoja Aarne Jalkanen ja metsuri Jukka Pöyhönen miettivät, miten mahtaa käydä tänä vuonna. nordea.fi Vuosimaksuttoman MasterCard Silver- ja MasterCard Gold -korttiluoton todellinen, kulut huomioiva vuosikorko on 11,88% (03/2008) ja luotollisten Visa Silver- ja Visa Gold -korttiluoton vuosikorko on 13,383% ( lähtien). Laskennassa on käytetty 3 kk euriborkorkoa ja 7,5%:n marginaalia sekä euron käytössä olevaa luottoa. MasterCard-luoton myöntää Nordea Rahoitus Suomi Oy ja Visa-luoton Luottokunta.

3 MetsäPäijänne nro 3 / Huomisen metsät tehdään tänään! Metsän kasvu ja tuotto ratkaistaan pitkälti jo metsän kehityksen alkuvaiheessa. Hoidettu metsä antaa hyvän taloudellisen tuloksen ja on omaisuutena arvokkaampi kuin hoitamaton metsä. Metsän tärkeimmät hoitotyöt uuden taimikon perustaminen heti päätehakkuun jälkeen taimikon varhaishoito pian uudistamista seuraavina vuosina ja taimikonhoito kannattaa siis hoitaa ajallaan. Kesä on otollista aikaa metsätöille, joten ei muuta kuin hihat heilumaan. Päijänteen Metsänhoitoyhdistyksen yhtenä toiminnan painopistealueena vuonna 2009 on taimikon- ja nuorenmetsänkunnostusmäärien lisääminen. Taimikkovaiheessa ratkaistaan metsän tuleva kehitys, onkin ensiarvoisen tärkeää hoitaa taimikot ajallaan. Myöhästynyt taimikonhoito aiheuttaa mittavia taloudellisia menetyksiä kasvutappioiden ja puuston laadun heikentymisen takia. Päijänteen Metsänhoitoyhdistykseltä saatte tarvittaessa ammattitaitoista metsurityövoimaa avuksenne. Apua ja tukea metsänhoitotöihin Kannattaa muistaa, että metsätöihin on mahdollista saada myös valtion maksamaa tukea. Tarkempia tietoja saa metsänhoitoyhdistyksen metsäneuvojilta, mutta varsinaisen toteutustuen lisäksi töiden suunnittelu ja tehdystä työstä laadittu selostus (toteutusilmoitus) ovat metsänomistajalle ilmaisia (vain arvonlisävero laskutetaan ja senkin voi vähentää alv -verotuksessa). Ota yhteyttä, kerromme mielellämme lisää metsänhoitotöistä ja rahoitustuista. Samalla voit varmistaa työvoiman ensikesälle. Älä päästä metsääsi pusikoitumaan! Osuuspankin omistajia ovat sen jäseniksi liittyneet asiakkaat, kaikkiaan yli miljoona suomalaista. Valitsemalla pankiksesi Osuuspankin valitset vakavaraisen, paikallisen ja itsenäisen pankin. Omistajajäsenenä voit saada ihan tavallisesta pankkiasioinnista rahanarvoisia OP-bonuksia, jotka käyvät pankkipalveluiden ja Pohjolan vakuutusten maksamiseen. Lue lisää op.fi/bonus tai poikkea konttoriimme. OP-bonuksia saa sellainen Osuuspankin omistajajäsen, jonka oma tai perheen yhteinen pankkiasiointi on vähintään euroa. Bonusten kertymiselle ei ole ylärajaa.

4 17 MetsäPäijänne nro 3 / Hallitus antoi heinäkuulla esityksen puunmyyntitulojen väliaikaisesta verohuojennuksesta. Tavoitteena oli piristää teollisuuden tarpeisiin nähden liian rauhallisesti käynyttä puukauppaa. Ratkaisun vaikutus näkyikin heti puumarkkinoilla, leimaustilauksia alkoi tulla vilkkaasti metsänhoitoyhdistykselle. Valitettavasti lopullisten verolakien viivästyminen sekä talvileimikoiden ostohaluttomuus ovat myöhemmin syksyllä latistaneet puumarkkinoiden virettä. Lopputuotemarkkinoillakin on omat ongelmansa. Etenkin sahatavaran kysyntä on huonontunut edelleen. Tämä näkyy väistämättä sahojen puustamaksukyvyssä. Puukauppaa kuitenkin koko ajan tehdään ja varsin kohtuulliseen hintatasoon. Tulevasta puukauppavuodesta onkin tulossa haastava, mutta valonpilkahduksiakin on; dollarin vahvistuminen on parantanut teollisuuden kannattavuutta. Päijänteen Metsänhoitoyhdistyksen toimialueella veroratkaisu näkyi heti käytännön puukaupassa. Metsänomistajat tekivät alkusyksystä leimaustilauksia kiihtyvään tahtiin, vaikka esitys oli vasta muutaman viikon vanha. Elokuun viimeisellä viikolla tehtiin varmasti kaikkien aikojen ennätysmäärä puukauppoja harvennusleimikoista. Asian taustalla oli tietysti lakiesityksessä olevan kokonaan verovapaiden ensiharvennusten päättyminen. Ensiharvennuskaupat tuli olla tehty elokuun aikana jos myyjä halusi välttyä veronmaksulta. Myöhemmin rauhoittuneita puukauppamääriä on tarkoitushakuisesti verrattu tähän elokuun lopun ennätysviikkoon. Vertailujen esittäjätkin ovat varmasti olleet tietoisia, että ei ole millään lailla realistista odottaa kauppamäärien pysyvän noin korkealla. Tarjontaa on syysja lokakuulla hillinnyt metsänomistajien tietoisuus ostajien haluttomuudesta ostaa talvileimikoita sekä huonot uutiset sahatavaramarkkinoilta. Metsänhoitoyhdistyksen toimihenkilöt ovat pyrkineet neuvonnan avulla ohjaamaan leimikoiden tekoa sulan Missä mennään puukaupassa? maan aikana korjattaviin harvennus- ja päätehakkuuleimikoihin. Valitettavasti se ei läheskään aina ole maapohjien ja tiestön takia mahdollista. Teollisuuden erikoinen puupula Teollisuuden kyky ostaa ja korjata puuta on viime viikkoina heikennyt rajusti mm. sen vuoksi, että katkotun puun varastot ovat kasvaneet rajusti. Koneyrittäjille sekä sahoille on ilmoitettu seisokeista. Yksityiset sahat ovat myös kertoneet sahauksen rajoituksista vuoden vaihteeseen. Metsäkoneyrittäjät joutuvatkin seisottamaan kalustoaan ja pahimmillaan lomauttamaan työntekijöitään. Tilanteen odotetaan valitettavasti vain pahenevan loppuvuoden aikana. Puunkorjuun kiintiöt ovatkin käytännössä täynnä. Loppusyksyn Päijänteen Mhy:n puunhintaseuranta keskihinta maksimi minimi Harvennushakkuu mäntykuitu 16,74 19,00 14,00 kuusikuitu 21,21 23,10 17,00 koivukuitu 15,57 18,00 12,00 mäntytukki 50,45 55,00 40,00 kuusitukki 48,02 52,00 45,00 koivutukki 42,10 48,00 38,50 Uudistushakkuu vertailu 2007 mäntykuitu 18,00 23,00 17,00 18,44 kuusikuitu 26,02 28,50 24,00 26,03 koivukuitu 17,95 21,00 12,90 17,11 mäntytukki 55,86 62,00 53,00 67,08 kuusitukki 56,21 64,30 54,00 66,52 koivutukki 48,57 50,00 46,00 49,60 Puukaupan hintaseuranta Taulukossa on peruspuutavaralajien hinnat hakkuutavoittain. Harvennushinnat ei sisällä ensiharvennusten hintoja. Erikoispuutavaralajien (tyvet, parrut, ym) hinnat ovat huomattavasti peruspuutavaralajien hintoja korkeampia. Uudistustushakkuu hinnoissa on myös vertailuhinnat vuodelta 2007 samalta ajanjaksolta. Puukauppaa tehdään kaikista vastoinkäymisistä huolimatta koko ajan ja ainakin toistaiseksi markkinatilanne huomioiden kohtuullisella hintatasollakin. säillä on erityisen iso vaikutus lähiaikojen puukauppatilanteeseen. Tilanne on erikoinen, koska teollisuuden mukaan ovella oli konkreettinen puupula. Metsäteollisuuden edustajat syyllistivät metsänomistajia puunmyyntihaluttomuudesta. Teollisuus ei pysty tällä hetkellä maalatun uhkakuvan edellyttämällä tavalla ostamaan ja korjaamaan puuta. Puuvarastoja ja -varantoja on niin paljon, että niillä mennään seuraavaan syksyyn. Hallituksen kesällä tekemät metsäveroratkaisut ovat olleet loppusyksyn valossa tarkasteltuna jopa uhattuna. Pois tehtyjä esityksiä ei saa vetää, silloin puhuttaisiin aikamoisesta metsänomistajien pettämisestä. Tosin jos meno jatkuu tällaisena, voi moni metsänomistaja joutua pettymään verohuojennusten hyödyntämättä jäämisen vuoksi. Myös maan hallitus voi veroratkaisun suhteen kohta kokea tulleensa jymäytetyksi. Puuhuolto rakennettava kotimaan varaan Venäjän vientitullien lykkäys osoittaa selvästi sen, että metsäteollisuuden on vähennettävä tuontiriippuvuuttaan kaikin keinoin tulevana vuotena. Tällaiseen päätösten arvaamattomuuden varaan ei tehtaiden puuhuoltoa pidä rakentaa. Suomessa on parin viime vuoden aikana panostettu puunhankintaan kotimaasta ja varauduttu korvaamaan Venäjältä aiemmin tuotu puumäärä kotimaisella raaka-aineella. Näitä panostuksia ei nyt saa päästää valumaan hukkaan. Tilanne vaatii sekä teollisuudelta että metsänomistajilta vastuullisuutta. Teollisuuden on lunastettava luotu odotusarvo kotimaisen puun kasvavasta kysynnästä ostamalla väheneviin tarpeisiinsa etupäässä kotimaista puuta. Venäjän tullipäätösten siirtymistä ei saa käyttää kotimaisen puuntarjonnan lamauttamiseen. Toki puukauppaa kaikista vastoinkäymisistä huolimatta koko ajan tehdään ja ainakin toistaiseksi markkinatilanne huomioiden kohtuullisella hintatasollakin. Tilanne voi myös muuttua kohtuullisen nopeasti, etenkin sahatavaramarkkinoilla muutokset ovat olleet viime vuosina todella nopeita. Metsänomistajien onkin tunnettava vastuunsa että puuta on tarvittaessa tarjolla. Puuta kannattaa tarjota myyntiin jotta saa käsityksen vallitsevasta hintatasosta. Leimikot kannattaa aina kilpailuttaa Myyjän on aina erityisen tärkeää muistaa kilpailuttaa kaikki leimikot alueen kaikkien ostajien kesken. Puun hinta muodostuu markkinoilla ja vain kilpailutuksen avulla metsänomistaja voi varmistaa, että hän saa leimikostaan sen arvoa vastaavan hinnan. Lisäksi on aina muistettava, että puukauppaa ei ratkaista pelkillä puutavaralajien yksikköhinnoilla, vaan esimerkiksi puutavaran mitta- ja laatuvaatimuksilla on lopputulokseen suuri vaikutus. Mitta- ja laatuvaatimukset, sekä niiden soveltaminen käytäntöön vaihtelevat voimakkaasti eri puunostajien välillä. Lisätietoja metsänhoitoyhdistykseltä, varmista onnistunut puukauppa. Puumarkkinoilla on monenlaisia haasteita. Erityisesti talvileimikoiden ostomahdollisuudet on kaikilla ostajilla olemattoman pienet. Tämä johtuu siitä, että kahden sääolosuhteiltaan huonon talven jäljiltä aiemmin ostettuja talvileimikoita on runsaasti hakkaamatta. Nämä vievät mahdollisuuden ostaa uusia leimikoita. Myös kysyntätilanne eri puutavaralajien välillä vaihtelee huomattavasti. Metsänomistajan alkaessa suunnittelemaan puukauppaa, on erityisen tärkeää suunnitella myyntiin tuleva leimikko puumarkkinat ja metsän tarpeet huomioiden. Metsänomistajille on tarjolla tähän rahanarvoinen etu; leimaus on Päijänteen Metsänhoitoyhdistyksen tekemänä ilmainen palvelu. Verohuojennuksesta ja puumarkkinoiden tilanteesta saa lisätietoa Päijänteen Metsänhoitoyhdistyksen metsäneuvojilta sekä Internet-sivuilta Kuvasta selviää miten erilainen tukin katkonta vaikuttaa rungon arvoon.

5 MetsäPäijänne nro 3 / Muuttaessani 1960-luvun puolivälissä Toivakkaan tutustuin työni puolesta Rauma-Repola Oy:n metsätyönjohtaja Uuno Laulajaiseen. Häneen oli kaikin puolin helppo tutustua ja ystävystyä. Uuno oli iloinen ja leikkisä, metsäomistajien keskuudessa pidetty ja arvostettu henkilö. Eloonjäämisestä ei annettu toivoa Uuno Laulajainen oli syntyjään karjalaisia, kotoisin Metsäpirtistä, rajapitäjästä, johon Neuvostoliitto hyökkäsi ensiksi talvisodan alettua. Lähellä kotiseutuaan hän osallistui puolustustaisteluihin Taipaleessa. Hän haavoittui Volossulassa jouluna vaikeasti suuren kranaatinsirpaleen viedessä ison palan kyljestä vahingoittaen samalla sisäelimiä. JSP:llä eikä kenttäsairaalassa voitu tehdä muuta kuin kivun lievitykseksi antaa morfiinia. Hänet laitettiin sairasjunaan jossa vietiin Hämeenlinnaan, Aulangolle sotasairaalaan. Oli kulunut lähes kaksi vuorokautta haavoittumisesta ennen kuin hän oli leikkauspöydällä. Eloonjäämisestä ei annettu toivoa. Vanhemmille, jotka olivat tulleet katsomaan, sanottiin että Uuno ei seuraavaa aamua näe. Tätä jatkui pari viikkoa, mutta Uuno vain sinnitteli hengissä. Sitten vanhemmatkin jo lähtivät kotiinsa uskoen hänen selviävän. Aulangolla oli hoidettavana vain vakavasti haavoittuneita potilaita. Kerran sinne tuli paketti joka oli osoitettu vaikeimmin haavoittuneelle sotilaalle. Yli 200 potilaan joukosta tämä paketti annettiin Uunolle. Toipuminen kesti kauan. Kranaatti oli repinyt suolistoa pahasti. Ensimmäisen kerran hän sai suun kautta ravintoa heinäkuussa, yli puoli vuotta haavoittumisen jälkeen. Jalkeille päästyään oli vartalo vinossa koska toisen kyljen lihakset olivat poikki, lonkan yläpuolella oli iso kolo. Uunosta ei enää ollut sotahommiin. Mutta kun toipuessa ryhtikin pikkuhiljaa oikeni niin että kaupungilla järjestyspartiot aina pysäyttelivät papereita kysyen luullen Uunon olevan pinnarin. 200 g margariinia tai voimariinia 2 ¼ dl sokeria 1 keltuainen 1 rkl siirappia 1 tl vaniljasokeria 2 tl soodaa 5 dl vehnäjauhoja Vatkaa margariini ja sokeri, lisää vaahtoon keltuainen ja kuva Antero Kuronen Haarukkaleivät Metsänostaja Uuno Laulajainen Kerran yhdessä pikkukaupassa oli tukkeihin jäänyt muutamia karsimattomia oksia Penni iteltäin ja toinen Lempiltä Töitä Uunolle löytyi Lahti-yhtiöstä joka sittemmin yhdistyi Rauma-Repolaan. Toivakasta hänelle löytyi oma ostoalueensa,yhtiön talo asuttavaksi ja vaimo Lempi. Kun seurakunnan kirkkoherra Kalle Lukumies täytti vuosia ja lähetti kutsukirjeitä juhliinsa, oli yksi osoitettu metsän ostaja Uuno Laulajaiselle. Toisen huomiota ansaitsevan kirjeen sai lehmän ostaja Armas Kautto, Karjakunnan ostoasiamies. Puutavaran ostajana Uuno oli menestyksellinen, vähän liikaakin. Puutavayhtiöillä oli keskinäinen kartelli, jossa oli pitäjittäin ns. savujako, eli oli sovittu tiloittain mistä kukin yhtiö saa ostaa puutavaraa. Uuno koetteli näitä rajoja aiheuttaen runsaasti harmaita hiuksia esimiehilleen. Joskus isäntä myi leimikon Uunolle vaikka tällä oli alempi tarjous kuin toisen yhtiön miehellä. Niin pidetty ja reilun miehen maineessa hän oli. Samoin kun oli hyviä mäntytukkileimikoita, jotka sattuivat olemaan jaon ulkopuolella, hän hyvin herkästi maksoi vähän yli annetun ohjehinnan ja taas tuli kaupat. siirappi, sekä lopuksi jauhoseos. Tee taikinasta 6 tankoa ja paloittele sopiviksi paloiksi joista pyörittelet palloja. Litistä pallot haarukalla kahteen suuntaan, jolloin pintaan tulee ruudukkokuvio. Paista vajaassa 200 asteessa. Helppotekoisia ja maistuu jo hieman joululle! Uuno sanoi: mie pistin pennin iteltäin ja Lempiltä toisen ja niinhä ne jäi puut miun pussiin Mutta kyllä Uunolle löytyi puolustustakin. Kun herrat olivat Toivakassa tarkastuksella ja metsäpäällikkö ihasteli hyvälaatuisia mäntytukkeja, valitti aluemetsänhoitaja että kyllä ne on kalliita puita. Metsäpäällikkö totesi, että osta sinä Uuno vain tälläisiä puita niin minä pidän huolen siitä että rahat riittää. Popedan perruutukset vähensi kilometrikorvaukset Ensimmäisenä autona Uunolla oli Pobeda. Sitten hän sai ajettavakseen firmalta Standart-mallin Voksvagenin. Tässä oli käsiteltäessä vaihteita, käytettävä välikaasua koska siinä oli synkronoimaton vaihdelaatikko. Metsänhoitajan kysyessä joko Laulajainen oli oppinut välikaasun käytön, Uuno totesi en mie viel, mut korva on tottunt siihe rutinaan. Volkkarista hän totesi myös metsänhoitajalle että nyt mie voin perruuttaki, Popedal mie en perruuttant ikänää, se ku purki mittarii ja miun kilometrikorvaukset vähen silviisi. Kaunis tapa Uuno oli innokas kalamies. Hakkaraisen Pentin kanssa he veivät yhtiön vanhan keluveneen lääninmäen päällä olevalle lammelle. Saaliiksi tuli vain pieniä ahvenia. Uuno kertoi ahventen koosta, niit ku pisti tusinan tulitikkulootaan nii viel rapisi. Autolla Uuno ajoi rauhallisesti. Myllykoski Oy:n työjohtaja Leivonmältä, Leppäsen Jallu oli hyvin hätäinen. Uuno kertoi mie ku ajelin kaikes rauhas Urpisista Rutalahteen päi nii Leppäs -Jallu tul kolmast minnuu vastaa. Kerrottakoon kolmiomainen ajolenkki Urpinen-Rutalahti-Viisarimäki on lähemmäs kolmekymmentä kilometriä. Joten Uuno hallitsi hyvin paroni Munchausenin tyylin kerronnassaan. Mennessämme kerran tukkimitalle Uunon autolla tuli Ikosen Pekka kuorma-autollaan vastaan, silloin hän otti karvahatun kunnioittavasti päästään. Ihmettelevän ilmeeni johdosta hän totesi että myö Pekan kanssa kerran päätettii että se on niin kaunis tapa ku tervehties ottaa hatun pois päästä Kuutiojalka sinne tai tänne Kerran tein Luodon Uunolle pikku leimikon. Isäntä sanoi sopineensa Laulajaisen kanssa suullisesti jo kaupasta, joten en lähtenyt kuutioimaan sen tarkemmin tukkipuita, laskin vain rungot ja arvioin leimausluetteloon tukkeja tulevan noin 1500 kuutiojalkaa. Yhtenä iltana soi puhelin ja Uuno sanoo mitä sie silviisii laitoit siihe Metsäpakinaa Luodon Uunon leimaustotistukseen että noin 1500 jalkaa, oisit sie voint laittaa tarkemminkin. Tienvarressa mitattuna kun tukkeja löytyi 1501 kuutiojalkaa. Toivakassa oli siihen aikaan kahdeksan miestä joiden etunimi oli Uuno. Kun Mäkelän Uuno erosi vaimostaan ja otti uuden, Laulajaisen Uuno totesi myö on vähä aateltu että voijaan erottaa tuo Mäkelän Uuno Uunojen yhtistyksestä ku se tek semmosen tempun. Myyrän pelotuskone 1960-luvulla alettiin tehdä puutavaran metsäajoja myös maataloustraktoreilla, Uuno ei koskaan puhunut muusta kuin myyrän pelotuskoneesta. Tukkirungot hinattiin metsästä tienvarteen kokonaisina runkoina jossa ne apteerattiin ja katkottiin. Kerran yhdessä pikku kaupassa oli jäänyt tukkeihin muutamia karsimattomia oksia. Ikosen Pekka kävi pari kertaa katsomassa joko ne voisi ajaa Rutalahteen uittoa varten. Hakkuumies, vaikka asui aivan vieressä, oli vähän laiskansitkeää sorttia, eikä saanut tehdyksi työtään loppuun. Lopulta Ikosen Pekka lastasi puut kuormaautoonsa ja ajoi ne pois. Lahdessa, jossa tukkiniput sahalla purettiin, nousi asiasta haloo. Jokaiseen tukkinippuun oli laitettu tunnukset mistä ne olivat lähtöisin. No, jäljet johtivat Toivakkaan ja paikallinen työnjohtaja otettiin luokalle tästä huolimattomuudesta. Uuno totesi rauhallisena: Eihä ne kaikk niput tuu koskaa Lahtee saakka, mitä varte piti just sen nipun tulla perille. Lunta kiukaalle, että saadaan kylmää löylyä Apulaisena Uunolla oli Pihlas-Ville. Tukkimitoilla toisen tehtävänä oli mitata puut mittasaksilla ja huutaa pituudet ja paksuudet toisen ollessa ylösottajana. Tämä kynämiehen homma oli talvipakkasilla kylmää hommaa. Niinpä työnjaosta vedettiin pitkää tikkua, lyhyt tikku merkitsi mittamiehen hommaa, pitkä ylösottamista. Ville ihmetteli miksi hänelle tuli kovilla pakkasilla aina ylösottajan rooli. Uuno kertoi: mie laitoin kättee kaks ehjää tikkuu nii Ville sai aina pitkän tikun, oman mie painoin sit peukalol poikki jotta miul tul silviisii lyhyt tikku. Laulajaisten Simo-poika saunoi isänsä kanssa. Pienelle pojalle tuli löylyssä kuuma, jolloin Uuno neuvoi poikaansa hakemaan ulkoa pesuvadilla lunta kiukaalle, että saadaan kylmää löylyä. Joskus vanhempana Simo oli todennut ettei ketään lasta ole yhtä paljon narrattu lapsena kuin häntä. Uunon sydän alkoi oirehtia jo alle kuudenkymmenen vuoden iässä. Vaivoja pahensi Lempi-vaimon sairaus ja kuolema. Vuonna 1975 hän menehtyi sydänkohtaukseen 61 vuoden ikäisenä. Lauri Räty

6 19 MetsäPäijänne nro 3 / Valkea maa Tuvan oveen koputetaan. Sieltähän se tulee naapuri ja hyvä ystävä keskeltä lumipyryä. Istumme takkatulen ääreen. Naapurini kuulumiset ovat nyt poikkeuksellisia. Rakennusalalla toimiva mies kertoo, että lomautusilmoitus on tullut tammikuulle. Olemme olleet naapureita yli kymmenen vuotta ja tämmöisiä uutisia en ole häneltä ennen kuullut. Lamauutiset ovat leimanneet koko syksyä. Jokaisella päivällä on ollut omat irtisanomisensa. Nyt taloudellinen laskusuhdanne kolauttaa jo naapuriakin. Alkusyksystä hallitus rauhoitteli meitä kansalaisia. Ei ole hätää. Meidän talouselämämme on vielä kunnossa. Nyt rauhoitteluja ei kunnolla kuule jatkuvassa irtisanomisten virrassa. Tuvan ikkunasta ulos katsoessani maisema on kuin vanhan ajan Joulusta. Kosken rannan puut ovat koristeellisessa huurteessa. Monen pimeän ja märän syksyn jälkeen olemme saaneet valkean maan. Maiseman merkitys mielelle on ainutkertainen. Vuosien myötä on ollut tunne, että olemme menettäneet valkean alkutalven. Nyt se on tullut ja ihan syliin. Monen tuvan ikkunasta näkyy tuo sama valkea maa. Se ei vain tunnu antavan iloa toimeentulon pelossa. Syksyn synkkää uutisvirtaa kuunnellessa mietin miten he kaikki tulevat nyt toimeen. Valon ja avun talo Monen pimeän ja märän syksyn jälkeen olemme saaneet valkean maan. Itse olen viettänyt talven alun sairaalassa; olen niitä kuusikymppisiä, jonka on tarvinnut hakea apua ortopedilta polvivaivoihin. Tänä vuonna olen tutustunut jo kahteen otteeseen Keski- Suomen Keskussairaalaan ja sen antamaan apuun. Julkisuudessa on vuosia puhuttu yksityisen sairaanhoidon ammattitaidosta. Meillä Keski-Suomessa julkinen puoli on kunnossa. Itse olin marraskuun alkupuolella Keskussairaalassa polvileikkauksessa. En ole vastaavaa apua ja ammattitaitoa nähnyt. Se alkoi heti aamusta. Keittiöhenkilökunnan tuodessa aamupalaa tunsin olevani paremman puoleisessa hotellissa. Hymyä ja ystävällisyyttä oli meille kaikille potilaille jakaa. Kivun uuvuttama potilas sai heti apua pillerin ja hymyn myötä. Omassa potilashuoneessani oli potilaita vähän monenlaiseen lähtöön. En kuullut viikon aikana yhtään kylmää tai epäystävällistä sanaa meistä huolen Kuva Petri Leinonen pitäviltä sairaanhoitajilta. Eikä lääkäreissäkään ollut valittamista. Sairaanhoitajien ja lääkäreiden päivät olivat pitkiä. Useimmiten oli niin, että aamupäivän leikkausten jälkeen vuorossa oli päivystys. Vanha perinteinen sanonta on, että terveydenhoitoalalla ollaan kutsumusammatissa. Viikko sairaalan mäellä osoitti, että näinhän se ainakin Keski-Suomessa on. Sisään vaan, joka ehtii Yhden tosi pitkän miinuksen sairaalassa näin. Hoitohenkilökunta piti potilashygienasta huolta. Potilashuoneeseen tullessaan he muistivat hieroa desinfioivaa geeliä käsiinsä. Talossa oli siis varauduttu viimeisen päälle sairaalabakteereiden varalle. Mutta entäpäs potilasvierailut. Nykyisin ei ole olemassa mitään vierailuaikoja ja väkeä lappaa sisään kuin aamusumua. Oman huoneeni ennätys oli yhden mummon neljätoista vierasta. Siis neljätoista. Yhdellä vieraalla oli tosi paha flunssa. Samaan aikaan kun nämä neljätoista vierasta tekivät olonsa kotoisaksi ahtaassa neljän hengen huoneessa, samaan aikaan yhdelle potilaalle tehtiin toimenpidettä ohuiden verhojen takana. Minusta on aivan turha valitella pöpöjen lisääntymistä jos vieraspolitiikka on näinkin leväperäistä. Jos suhteellisen turvallisen ortopedisen leikkauksen jälkeen ei tule toimen ilman neljäätoista vierasta on joku pahasti vialla. Turhaan sairaala taistelee hygienian puolesta kun samaan aikaan pöpöjä kantavat kommandojoukot marssivat sisään. Minusta tuo epäkohta on korjattava ja isoilla kirjaimilla. Ahne joulukuu Naapurini on lähdössä tuvastani. Ei muuta kuin sukellus talven kovimpaan lumipyryyn ja hetkessä ovat hänen askeleensa jäljet peittyneet lumeen. Olimme mietiskelleet takkatulen ääressä tulevaa Joulua. Hallitus kehottaa kuluttamaan, että kotimaan talous jotenkin jaksaisi. On todella kulunut sanonta valitella Joulun kaupallistumista, mutta niin se vain on. Kaikenlaista rompetta ostamalla tekohengitetään taloutta, mutta joulumieltä se ei anna. Pitäisiköhän manata nuo itämaan tietäjät. Hehän tämän joulurompevillityksen aloittivat. No ehkä ei. He sentään tiesivät miksi he lahjoja antoivat. Anna-Kaisa Hermunen Laukaalainen toimittaja LÖYDÄ 10 METSÄISTÄ SANAA Ympyröi kirjainlaatikosta 10 metsäistä sanaa. Kukin voi olla vasemmalta oikealle tai päinvastoin, tai viistoon. Kaikkien oikein vastanneiden kesken arvomme istuinsuojan. P Ö O K K Y T N Ä M P A P Ä K A V P E C M K L L N S O E N E R G I A P U U I I O O S A C A P H T U P U Z V U U O A O H U Ä R E L O N A A T E R K L J P Ä T O Ä A T V O A Y I N O L A A S E E U U I I A U O A R M P K M K M L Ä T T U S O T H Ö I K S H Y U A L O H H A O H V E E V L P H O P S U H K K O S K L I K M A N E E A P S O O A N D U V Y A N O I T A N U K M K T O K I L O E N U U H U I A Ä I I V V U A R I E R O S R M K K D S T A I T I T P E E T U P V P M L A O K A A P O I A L T K U U S U P S O R P T E I U I S P O S R R I T M M T L M J E E T T P A T I A A E L N S L V U A V V D I L T R N E O R Y V V U T T Z U O T T I O L M U O F I P Ö E T A M I S F P P N I A I I P Ä K P I O A T A O T Y D V I T A P L A U M O O H A R V E N N U S H A K K U U A S U Palautus mennessä osoitteeseen: Päijänteen Mhy, Yliopistonkatu 21 A 13, Jyväskylä Nimi: Osoite:

7 MetsäPäijänne nro 3 / Ennätyksellinen myyrähuippu Maan eteläpuoliskolla Kokkola Kainuu linjan eteläpuolella on parhaillaan ennätyksellinen huippu myyräkannoissa. Metsäntutkimuslaitoksen seurannoissa laajoilla alueilla on havaittu suurimpia myyrätiheyksiä vuosikymmeniin. Jos myyräkanta säilyy keskitalveen ja jopa kevään korvalle asti, ovat pahat taimituhot todennäköisiä. Maan eteläpuoliskossa Kokkola Kainuu linjan eteläpuolella on parhaillaan ennätyksellinen huippu myyräkannoissa (ks. kartta). Metsäntutkimuslaitoksen seurannoissa laajoilla alueilla on havaittu suurimpia myyrätiheyksiä vuosikymmeniin. Jos myyräkanta säilyy keskitalveen ja jopa kevään korvalle asti, ovat pahat taimituhot todennäköisiä. Talven myyrätuhot kolme vuotta sitten olivat pahimmat lähes viiteentoista vuoteen. Tällä vuosikymmenellä myyräsyklit, myyrien runsauden vaihtelut, maan eteläpuoliskossa ovat olleet voimakkaita, ja näyttää siltä, että huiput vain voimistuvat. Viime vuosikymmenen lopulla myyräkantojen vaihtelut olivat hieman vaatimattomampia. Tämänhetkisen myyräkannan huipun odotetaan romahtavan ensi keväänä. Päijänteen Metsänhoitoyhdistyksen Internet-sivut on uudistettu. Kannattaa käydä tutustumassa osoitteessa. Jos myyräkanta säilyy keskitalveen ja jopa kevään korvalle asti, ovat pahat taimituhot todennäköisiä. Paras aika istuttaa metsää olisi siis ensi keväänä juuri myyräkannan romahdettua. Taimet saisivat olla rauhassa vuoden, jopa kaksi. Jos myyräkantojen vaihtelut noudattavat samaa kolmen vuoden rytmiä maan eteläpuoliskossa jatkossakin, ennuste lähivuosille on, että myyräkannat alkavat taas nousta 2010 loppukesällä ja seuraava huippu on syksyllä Ennusteen mukaan myyrätuhoja esiintyy jonkin verran paikallisesti jo talvella , ja varsinainen tuhotalvi olisi taas Jos myyräkannan huiput voimistuvat vielä tästäkin, niin metsänuudistamisen ja istuttamisen aikatauluja pohdittaessa kannattaisi miettiä myös myyräsyklin vaihetta ainakin tunnetusti tuhoherkillä seuduilla. Metsänomistajat voivat vielä yrittää torjua myyrätuhoja. Karkotteita voi käyttää, ja arvokkaat taimet, kuten jalot lehtipuut ja kloonivisat, kannattaa suojata taimisuojilla. Vaikka kaikki eivät ota vakavasti taimikon puhdistamista myyristä loukkupyynnillä, jo 50 hiirenloukun avulla saa paljon aikaan parin viikonlopun aikana. Loukut kannattaa tarkistaa useamman kerran päivässä, jotta kaikki myyrät ehtivät loukkuihin. Kokkola Kainuu linjan pohjoispuolella myyräkannat ovat alhaalla. Metlan tiedote PÄIJÄNTEEN METSÄNHOITOYHDISTYKSEN PALVELUKORTTI Vastaanottaja maksaa postimaksun Tilaan maksuttoman puunmyyntisuunnitelman Toivon yhteydenottoa metsäasioissa Haluan sähköisen tiedotteen, s-postiosoitteeni on: Nimi Osoite Osoitteenmuutos, uusi puhelinnumero Päijänteen Metsänhoitoyhdistys TUNNUS INFO: JYVÄS VASTAUSLÄHETYS Puhelin Vapaa sana

8 21 MetsäPäijänne nro 3 / Jyväskylän Keljonlahdelle nousee Jyväskylän Voima Oy:n biovoimalaitos, jonka osakkaisiin Päijänteen metsänhoitoyhdistyskin kuuluu. Keljonlahden kuulumisia -palsta pitää ajan tasalla hankkeen vaiheista. Keljonlahden kuulumisia Lokakuussa 2007 käynnistyneen rakennusprojektin uutisia voi käydä lukemassa myös netissä: fi -sivuilta löytyy mm. päivittäin vaihtuva nettikameran kuva työmaalta. Voimalaitos valmistuu koekäyttöön vuoden 2009 lopussa. Kaupallinen käyttö alkaa keväällä Rakentamisen ensimmäinen vaihe päättyi elokuun puolivälissä, kun maanrakentajat luovuttivat työnsä tilaajalle, Jyväskylän Voima Oy:lle. Kuorma-autoissa laskettuna tontilta lähti yhdeksässä kuukaudessa autokuormaa maata ja kiviainesta. Keskimäärin tontilta starttasi 580 kuljetusta per työpäivä. - Keski-Suomessa ei tietojemme mukaan ole käsitelty näin suuria kuutiomääriä yhtä lyhyessä ajassa. Suurissa moottoritiehankkeissakaan ei aikataulu tapaa olla näin tiukka, arvioi toimitusjohtaja Ari Laivola Maarakennus M. Laivola Oy:stä. Työmaan konevahvuus oli vilkkaimmassa maanrakentamisen vaiheessa 55 autoa, 8 kaivinkonetta, 5 poravaunua ja parikymmentä muuta konetta puskukoneista kuormaajiin. Vaihe työllisti lähes 200 käsiparia. Omasta maakunnasta töihin saapui erityisesti kuorma-autoilijoita kalustoineen. Laivola laskee keskisuomalaisten urakoitsijoiden hoitaneen työstä lähes puolet. Louhittavaa kertyi kaikkiaan kiintokuutiometriä ja maan leikkaamista noin m². Räjähdysainetta maaaineksen irrottamiseen ja kallion rikkomiseen kului noin 1500 kiloa päivässä. Puusyötöllä 2 ha:n risut ja kannot joka tunti Täysillä pyörivä voimalaitos nielee irtokuutiometriä polttoainetta vuorokaudessa. Jos koko määrä matkaisi Päijänteen rantaan rekka-autoilla, merkitsisi se yli 80 rekan pyörähtämistä tontilla. Siihen mennessä kun Keljonlahden voimalaitoksen kattilassa roihahtavat ensi liekit vuoden 2009 lopulla, on voimalaitoksen polttoainehuolto järjestetty vakaalle sopimuspohjalle. Suuri käyttäjä odottaa Uusi voimalaitosalue sijaitsee Päijänteen Keljonlahden rannassa viitisen kilometriä Jyväskylän keskustasta etelään. Kuva: Ismo Nuuja polttoaineen toimittajiltaan vankkaa alan osaamista ja toimituskykyä. - Vaikka bioenergian ympärillä on välillä ollut hiukan hypetystäkin, täytyy tässä kokoluokassa toiminnan olla ammattimaista ja kehittämiseen pitää löytyä pitkäjänteisyyttä: kun kattila kerran on käynnistetty, ei sitä voi päästää sammumaan ainakaan polttoaineen loppumiseen, huomauttaa hankintapäällikkö Ahti Weijo Jyväskylän Energiasta. Hankintayhteistyöstä on sovittu jo usean osapuolen kanssa, mutta lisäkumppaneita otetaan edelleen mukaan renkaaseen. Suuren käyttäjän kumppaneiksi soveltuvat toimijat, jotka pystyvät vähintään 50 GWh:n vuositoimituksiin. - Pääpolttoaine on turve, jonka rinnalla käytetään puuta esimerkiksi 30 %. Jos puuta saadaan enemmän, voidaan sen osuus nostaa jopa 70 %:iin. Jos uunia syötettäisiin talvipakkasella pelkällä puulla, tunnissa palaisivat kahden hehtaarin risut ja kannot - ja vuorokaudessa tarvittaisiin 50 hehtaarin hakkuutähteet kantoineen, Weijo havainnollistaa. Joustavuutta polttoaineiden käyttöön Suomen vihreän kullan sivutuotteiden saatavuus riippuu suhdanteista ja maailman markkinoista; ruskea kulta puolestaan on sääherkkä tuote. Päättyvä kesä on jo toinen heikko turvekesä peräkkäin. - Jos jonkin polttoaineen saatavuus notkahtaa, voidaan polttoaine-mix iä muuttaa. Joustavuus on yksi Keljonlahden kattilateknisistä vahvuuksista. Vanhemmissa voimalaitoksissa puun osuutta ei välttämättä pysty näin korkealle viemään: esteeksi voivat nousta esimerkiksi vastaanottokapasiteetti, polttotekniikka tai itse kattilan mitoitus, selittää voimalaitosprojektia johtava pitkän linjan voimalaitosrakentaja Pentti Huumo Jyväskylän Voima Oy:stä. Jyväskylän Energian strategiana on hankkia polttoaineet keskisestä Suomesta, jolloin polttoaine-eurot jäävät virkistämään oman maakunnan taloutta. Vuosittaisen polttoainehankinnan arvo on noin miljoonaa euroa. Hanke versoo uutta työtä rakentamisen jälkeenkin: voimalaitoksen käyttö ja kunnossapito vaativat jatkuvasti noin 70 henkilötyövuoden panoksen ja vähintään 400 henkilötyövuotta polttoainehuollossa. Teksti: Elina Laiho-Logrén Kotimainen bioenergia kiinnostaa kumppaneita Savupiipun liukuvalu eteni neljän metrin päivävauhtia. 140-metrisen piipun sisähalkaisija on kymmenen metriä. Betoniseinän vahvuus 20 metriin saakka on 50 ja siitä ylöspäin 25 senttiä. Kuva: Pentti Huumo Uusi voimalaitos varmistaa tulevaisuudessa vakaan ja kilpailukykyisen energian hinnan Jyväskylässä. Se tukee Jyväskylän ja lähialueiden energiaomavaraisuutta ja parantaa energiahuollon varmuutta Keski-Suomessa, joka on Suomen maakunnista riippuvaisin sen ulkopuolelta tuotavasta sähköstä. Keljonlahden voimalaitoksen rakentamisesta ja voimantuotannosta vastaa Jyväskylän Energia Oy:n perustama Jyväskylän Voima Oy. Jyväskylän Energia omistaa laitoksen yhteystuotantoenergiaan oikeuttavan osuuden. Kumppaneina hankkeessa toimivat lauhdetuotantoon oikeuttavia L-sarjan osakkeita ostaneet Etelä-Suomen Voima Oy, Keuruun Sähkö Oy, KS Energiavälitys Oy, Koillis-Satakunnan Sähkö Oy, SPS Tuotanto Oy, Vapo Oy, VSV-Energiapalvelu Oy, Rauman Energia Oy ja Päijänteen Metsänhoitoyhdistys. Keljonlahdelle kohoava biovoimalaitos hyödyntää modernia CHP- eli yhteistuotantoteknologiaa, jossa tuotetaan ympäristöystävällisesti samassa prosessissa sekä lämpöä että sähköä. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että lämmöntuotannossa syntyvällä höyryllä tuotetaan myös sähköä kotitalouksien ja liike-elämän käytettäväksi. Teholtaan uusi voimalaitos vastaa noin puoltatoista Rauhalahden voimalaitosta. Kaukolämpöteho on vastapainetuotannossa noin 200 MWth ja sähkötehon maksimi lauhdetuotannossa on noin 210 MWe.

9 MetsäPäijänne nro 3 / Laki edunvalvontavaltuutuksesta tuli voimaan Sääntelyn taustalla on tosiasia, että vanhusväestön määrä lisääntyy huomattavasti lähivuosina. Eläköityvällä väestönosalla on myös enemmän omaisuutta kuin edellisillä sukupolvilla. Yhteiskunnalla ei ole toisaalta mahdollisuuksia vastata edunvalvonnan palvelukysyntään, koska se edellyttäisi maistraattien ja edunvalvontapalvelujen resurssilisäyksiä. Uudella järjestelmällä vastuuta siirretään kansalaiselle itselleen. Hän voi valita omaisuutensa hoitajaksi henkilön, johon hän voi luottaa ja joka jo mahdollisesti tuntee valtuuttajan asiat. LAKI NURKKA Todistajien on oltava tolkussaan ja valtuutetun sopiva tehtävään Edunvalvontavaltuutus on laadittava kirjallisesti ja kahden yhtä aikaa läsnä olevan esteettömän henkilön on todistettava asiakirja oikeaksi. Asiakirjassa on muutenkin muodoltaan paljon samoja piirteitä kuin testamentissa. Todistajien tulee tietää ja ymmärtää, mistä asiassa on kysymys. He eivät siis pelkästään todista valtuuttajan nimenkirjoitusta oikeaksi. Maistraatti kytkeytyy prosessiin siten, että se tutkii vahvistamismenettelyssä valtuutetun hakemuksesta asiakirjan muodollisen pätevyyden, arvioi valtuutetun sopivuuden tehtävään sekä arvioi edunvalvontakynnyksen ylittymisen. Näyttö viimeksi mainitusta esitetään lääkärintodistuksella. Valtakirjassa on mainittava seuraavat asiat: valtuuttamistarkoitus; asiat, joissa valtuutettu oikeutetaan edustamaan valtuuttajaa; Edunvalvontavaltuutuksesta valtuuttaja ja valtuutettu; määräys, jonka mukaan valtuutus tulee voimaan siinä tapauksessa, että valtuuttaja tulee sairauden, henkisen toiminnan häiriintymisen, heikentyneen terveydentilan tai muun vastaavan syyn vuoksi kykenemättömäksi huolehtimaan asioistaan. Varsinaisen valtuutetun sairastumisen tai muun esteen varalta on hyvä nimetä varavaltuutettu tai toissijainen valtuutettu. Henkilökohtaiset asiat eivät kuulu valtuutetulle Valtuutus annetaan omaisuuden hoitoa ja muita taloudellisia asioita varten. Valtuutettu ei voi sen perusteella päättää asioista, joiden luonne on henkilökohtainen, kuten testamentin laatiminen tai sen peruuttaminen, suostumus avioliittoon, lapseksi ottaminen tai isyyden tunnustaminen. Valtuutuksella voidaan sen sijaan sivuuttaa holhoustoimilain 34 :n lupajärjestelmä kokonaan tai osittain, mutta järjestelmää ei voida valtuutuksella laajentaa. Edunvalvontavaltuutus ei myöskään tule kysymykseen silloin, kun henkilöllä jo on edunvalvoja. Edunvalvontavaltuutus on peruutettavissa milloin tahansa edellyttäen, että valtuuttaja ymmärtää peruuttamisen merkityksen. Laissa on erikseen korostettu sitä, että lupaus olla peruuttamatta valtuutusta ei ole sitova. Tässäkin valtuutus rinnastuu testamenttiin, jonka peruuttamisesta on samansisältöinen säännös perintökaaren 10:5.2 :ssä. Holhousviranomaiset valvovat toimintaa Valtuutettu on velvollinen pitämään kirjaa toimistaan ja hänen on annettava 3 kuukauden määräajassa valtuutuksen vahvistamisesta luettelo valtuuttajan varoista ja veloista holhousviranomaiselle, joka myös valvoo valtuutetun toimintaa. Valtakirjassa voidaan määrätä, että valtuutettu tekee holhousviranomaiselle määräajassa vuosittain tilin toimistaan. Vaikkei määräystä olisi annettukaan valtakirjassa, voi holhousviranomainen kuitenkin vaatia tiliä, jos syytä siihen on. Valtuutetulla on oikeus palkkioon ja oikeus saada kulunsa korvatuksi. Palkkiosta voidaan sopia tai siitä voi olla määräys valtakirjassa. Jos sopimusta tai määräystä ei ole, sovelletaan ns. kohtuullisen palkkion periaatetta. Palkkion määrään vaikuttavat omaisuuden laatu, määrä ja tehtyjen oikeustoimien vaativuus ja laajuus. Toisaalta valtuutettu on velvollinen korvaamaan vahingon, jonka hän on tahallisesti tai huolimattomuudesta aiheuttanut valtuuttajalle. Edunvalvontavaltuutuksen laatiminen voi sisällön yksilöintivaatimuksen vuoksi olla parhaimmillaan vaativa toimenpide. Pääsääntö on, ettei valtuutettu voi lahjoittaa valtuuttajan omaisuutta. Lahjoitus on kuitenkin mahdollinen, jos lahjan antamisen perusteet on yksilöity valtakirjassa. Edunvalvontavaltuutus saattaa siten lahjoitusmahdollisuuden kautta tulla osaksi jäämistösuunnittelua. Erkki Urtti asianajaja, Jyväskylä Risukosta tuottavaksi metsäksi Muutamat viimeiset vuodet ovat olleet vilkkaita puukauppavuosia. Silloin on ollut saataville runsaasti helposti kerättäviä hakkuutähteitä ja kantoja energiakäyttöön. Viimeisen vilkkaan kuitupuun kysynnän aikana ei konekalustoakaan ole tarpeeksi riittänyt energiapuuharvennusmetsiin. Nyt talouden taantuman myötä hakkuumäärät ovat supistuneet päätehakkuilla rajusti ja vähentäneet sieltä tulevan energiapuun kertymää. Samalla kaksi märkää kesää ovat haitanneet turpeen nostoa siinä määrin, että tänä talvena joudutaan polttamaan voimalaitoksilla kivihiiltä turpeen sijaan. Näiden seikkojen takia energiapuulla on nyt hyvä kysyntä. Kuitupuun heikentyvän kysynnän johdosta, näyttäisi jatkossa konekalustoakin riittävän energiapuun korjuuseen nuoriin metsiin. Jotkut vanhat yrittäjät hankkivat risukouria koneisiinsa ja lisäksi alalle on tulossa todella tervetulleina myös uusia yrittäjiä. Näistä viimeisin tuttavuus MetsäToimet Oy:n Markku Heintie poikansa Johannes Syrjäkylän kanssa Toivakasta. MetsäToimet Oy toimii jatkossa Kärppä ja Riekko tiimin alueella. Moto ja ajokone ovat kalliit vuotensa eläneet, mutta energiapuukoura on uuden karhea, sillä voi lisäksi rinnalla tehdä myös tarvittaessa ainespuuta. Ajokoneessa on kuormainvaaka, joka punnitsee tehdyn tavaran. Tämä mahdollistaa painomittauksen. Pojat korjaavat pelkästään enegiapuukohteita, ainespuusavotat jätetään suosiolla muille Päijänteen mhy:n urakoitsijoille. Osaavissa käsissä muuttuu ryteikkö siistiksi taimikoksi. MetsäToimet Oy korjaa pelkästään energiapuukohteita, ainespuusavotat jätetään suosiolla muille Päijänteen Mhy:n urakoitsijoille. Kokopuurankakorjuulla ainakin nollatulokseen MetsäToimet Oy:n viimeisin työmaa on melko tyypillinen energiapuutyömaa. Vajaa pari kymmentä vuotta sitten tehdyn istutuksen jälkeen kuusen taimikon päälle on noussut läpi tunkematon riukukoivikko, jolta kertyy kokopuurankaa ja hieman ainespuuta reilut 60 m³/ha. Tämän ryteikön raivaus maahan kaadettuna maksaa metsänomistajalle kemeratuen jälkeenkin /ha. Kokopuurankakorjuussa päästään pienen täydennysraivauksen jälkeenkin aivan erilaiseen taloudelliseen lopputulokseen. Näin metsä saadaan edullisesti tuottavaan kuntoon. Teksti Seppo Lohtander Kuvat Petri Leinonen

10 23 MetsäPäijänne nro 3 / METSÄNOMISTAJAN TAPAHTUMAKALENTERI Metsävuoden 2008 päättäjäiset Aika Keskiviikkona klo Paikka Maalaistentalo, Simonkatu 6, kokoustilat Ohjelma Tervetuloa glögille Simonkadulle! Tarjolla metsäistä tarinaa hyvässä seurassa. Paikalla mm. joulukuusien kasvattaja ja Joulupuuseuran jäsen Heini Katajisto kertomassa sesonkituotteiden hoidosta Päijänteen Metsänhoitoyhdistys järjestää alkuvuonna metsäverotilaisuuksien sarjan. Tilaisuuksissa käydään läpi myynti- ja arvonlisäverotuksen perusteita sekä ajankohtaista puukauppatilannetta. Tule kuulemaan miten puukaupan verohuojennukset vaikuttavat veroilmoituksen täyttöön? Tervetuloa mukaan! Metsäveroilta Jyväskylässä Jyväskylän ammattikorkeakoulu, Mankolan auditorio, (Saarijärven-tie 21) lauantaina klo Kahvi klo Tilaisuudessa käydään läpi myyntive-rotuksen perusteita ja ajankohtaista puukauppatilannetta. Ennakkoilmoittautuminen mennessä puh Tervetuloa metsänhoitoyhdistyksen tapahtumiin! Metsäveroilta Jämsän Sosiaali- ja terveysalan oppilaitoksen auditoriossa torstaina klo Kahvi klo Tilaisuudessa käydään läpi myyntiverotuksen perusteita ja ajankohtaista puukauppatilannetta. Ennakkoilmoittautuminen mennessä puh Metsäveroilta Korpilahdella Alkio-opistolla keskiviikkona klo Kahvi klo Tilaisuudessa käydään läpi myyntiverotuksen perusteita ja ajankohtaista puukauppatilannetta. Ennakkoilmoittautuminen mennessä puh Metsäveroilta Laukaassa Hotelli Peurungassa torstaina klo Tilaisuudessa käydään läpi myyntiverotuksen perusteita ja ajankohtaista puukauppatilannetta. Kahvi klo Ennakkoilmoittautuminen mennessä puh METSÄTARVIKKEET - vaivattomasti - edullisesti NETTIKAUPASTAMME Hyvää Joulua! Lasten suusta siepattua Olin kolmevuotiaan tyttäreni kanssa eräänä syksynä metsässä samoilemassa. Tyttäreni kysyi, miksi emme kerää koskaan sieniä. Vastasin, että äiti ei tunne kuin kärpässienen, joten ei voida kerätä niitä syötäväksi. Tytär tokaisi siihen, että eihän se haittaa, kun meillä ei muut syö sieniä kuin isä. Muutaman päivän päästä menimme neuvolaan ja neuvolatäti näytti kirjasta sienen kuvaa ja kysyi tyttäreltäni, mikä se on. Siihen tyttö vastasi että kärpässieni ja äiti kerää niitä isille ruuaksi. Johan Grönros, gsm Jarko Leskinen, gsm Olin juuri puhdistanut hiusharjastani melkoisen kasan hiuksia ja heitin ne vessan pönttöön. Silloin noin kolmevuotias Heidi-tyttäreni tuli käymään vessassa, kurkisti pönttöön ja nähdessään hiustukon sanoi järkyttyneenä: Voi sentään äiti, sun pimppisi on pudonnut pönttöön! Metsä Päijänne Päijänteen Metsänhoitoyhdistyksen asiakaslehti Julkaisija Päijänteen Metsänhoitoyhdistys ry Puh fax Päätoimittaja Ismo Paukku Toimitussihteeri Pirjo Lumioja Toiminnanjohtaja Kari Kuusniemi Tuotanto graafinenviestintätsto kuu Sivunvalmistus SSS Lehtipalvelu Painopaikka Salon Lehtitehdas, 2008

11 Paras tuotto metsästäsi SUUNNITTELU- JA KOULUTUSPALVELUT METSÄNOMISTAJIEN KOULUTUS JA NEUVONTA * kurssimuotoinen koulutus ja tiedotus * henkilökohtainen neuvonta ARVIOINTI * metsäkiinteistöjen arviot ja lausunnot * metsätuhojen tarkastukset, lausunnot * todistukset ja lausunnot TILAKAUPAN AVUSTAMINEN, KIINTEISTÖNVÄLITYS (LKV) METSÄVEROPALVELUT * metsäveroilmoitukset * arvonlisäveroilmoitukset * puukaupan veroasiat * muut veroasiat METSÄSUUNNITTELU * metsäsuunnitelmien ajantasalla pito * oma paikkatietojärjestelmä * tarvittavat karttapohjat * tulosten laskeminen ja suunnitelman koostaminen * metsäsuunnitelmien laadinta METSÄNHOITOPALVELUT METSÄN UUDISTAMINEN * suunnittelu, toteutus ja valvonta * raivaus, maanmuokkaus ja heinäntorjunta * materiaalin valinta ja hankinta * siementen kylvö ja taimien istutus * jälkityöt TAIMIKON- JA NUOREN METSÄN HOITO * suunnittelu, toteutus ja valvonta * tarkastus ja raportointi KUNNOSTUSOJITUS JA METSÄTIEN TEKEMINEN * suunnittelu ja toteutus * tieyksikkölaskelmat METSÄN KASVATUS- JA TERVEYSLANNOITUKSET * suunnittelu, toteutus ja valvonta TAIMIEN, SIEMENTEN, TORJUNTA- AINEIDEN YM. MATERIAALIN VÄLITYS * tarpeiden kartoitus ja tarjousten pyytäminen sekä vertailu * materiaalin toimitus KULOTUS * suunnittelu ja toteutus * työvälineet * toteutusvastuu PUUKAUPALLISET PALVELUT PUUNMYYNTISUUNNITELMA * hakkuu- ja myyntikohteiden selvitys ja rajaus maastoon * markkinatilanteen selvitys * puunmyyntisuunnitelman laadinta * metsänkäyttöilmoitus * määrä- ja hinta-arvio * jälkitöiden määrittely ja kustannusarviot * monimuotoisuuden ja avainbiotooppien huomioiminen PUUKAUPAN TOIMEKSIANTO * tarjouspyynnöt ja tarjousten vertailu tukinkatkonta ja erikoispuut huomioiden * ajantasainen hintaseurantajärjestelmä, leimikkokohtainen hinta- ja katkontatietous * valtakirjakauppa * puun myynti * kauppaehtojen tarkastus ja seuranta * korjuun- ja mittauksen valvonta * puutavaran luovutus, mittaustodistuksen allekirjoitus PUUNKORJUUN VALVONTA PYSTYKAUPOISSA * hakkuun valvonta, tarvittavat jälkimittaukset ja mo. edunvalvonta HANKINTA- JA KORJUUPALVELU * puunkorjuun suunnittelu, valvonta ja toteutus Nyt on aika Tehdä leimaustilaus metsänhoitoyhdistykseen Tarkistaa metsävakuutuksen tilanne Sopia ensi kesän taimikonhoitotöistä Etsiä joulukuusi ja rauhoittua Joulun viettoon Päijänteen Metsänhoitoyhdistys edunvalvojasi!

Onnistuneen puukaupan eväät Suolahti 5.2.2013

Onnistuneen puukaupan eväät Suolahti 5.2.2013 Onnistuneen puukaupan eväät Suolahti 5.2.2013 Metsäneuvoja Kati Nieminen Metsänhoitoyhdistys Keski-Suomi ry Kuka voi tehdä puukaupan? Kiinteistön omistaja/omistajat Jos on useita omistajia, tarvitaan kaikkien

Lisätiedot

METSÄTILASTOTIEDOTE 25/2014

METSÄTILASTOTIEDOTE 25/2014 Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE 25/2014 Energiapuun kauppa, tammi maaliskuu 2014 Karsitusta energiapuusta maksettiin alkuvuonna pystykaupoissa 5 euroa ja hankintakaupoissa

Lisätiedot

Kestävän metsätalouden. Heikki Vähätalo, viranomaispäällikkö Pohjois-Pohjanmaan metsäkeskus Oulu 26.1.2011

Kestävän metsätalouden. Heikki Vähätalo, viranomaispäällikkö Pohjois-Pohjanmaan metsäkeskus Oulu 26.1.2011 Kestävän metsätalouden rahoituslaki nykyinen KEMERA Heikki Vähätalo, viranomaispäällikkö Pohjois-Pohjanmaan metsäkeskus Oulu 26.1.2011 1 KEMERA -yleistä Yhteiskunnan tukea eri metsänhoitotöihin => kestävän

Lisätiedot

Kohti puukauppaa. Metsään peruskurssi Suolahti ti 5.2.2013 Kirsi Järvikylä. Hakkuutavat

Kohti puukauppaa. Metsään peruskurssi Suolahti ti 5.2.2013 Kirsi Järvikylä. Hakkuutavat Kohti puukauppaa Metsään peruskurssi Suolahti ti 5.2.2013 Kirsi Järvikylä 1 Hakkuutavat Päätehakkuu = uudistuskypsän metsän hakkuu. Avohakkuu, siemenpuu- ja suojuspuuhakkuu sekä kaistalehakkuu. Uudistamisvelvoite!

Lisätiedot

PUUKAUPPA JKL yo Metsäkurssi 2014 syksy Petri Kilpinen, Metsäkeskus

PUUKAUPPA JKL yo Metsäkurssi 2014 syksy Petri Kilpinen, Metsäkeskus PUUKAUPPA JKL yo Metsäkurssi 2014 syksy Petri Kilpinen, Metsäkeskus yleistä puukaupasta puukaupan eri muodot puutavaran hintaan vaikuttavat tekijät; laatu, leimikkotekijät puukaupan kulku, yleiset ehdot

Lisätiedot

Puukaupan sanastoa (1)

Puukaupan sanastoa (1) PUUKAUPPA OSIO 2 yleistä puukaupasta puukaupan eri muodot puutavaran hintaan vaikuttavat tekijät; laatu, leimikkotekijät puukaupan kulku, yleiset ehdot metsänomistajan rooli puukaupassa 1 Puukaupan sanastoa

Lisätiedot

TILASTO: Teollisuuspuun kauppa, joulukuu 2014

TILASTO: Teollisuuspuun kauppa, joulukuu 2014 Luonnonvara- ja biotalouden tutkimus 4/2015 TILASTO: Teollisuuspuun kauppa, joulukuu 2014 22.1.2015 Luonnonvara- ja biotalouden tutkimus 4/2015 T I L A S T O Teollisuuspuun kauppa, joulukuu 2014 22.1.2015

Lisätiedot

Päättäjien 35. Metsäakatemia LUUMÄKI. Hakkuu- ja taimikonhoitokohde 25.9.2013

Päättäjien 35. Metsäakatemia LUUMÄKI. Hakkuu- ja taimikonhoitokohde 25.9.2013 Päättäjien 35. Metsäakatemia LUUMÄKI Hakkuu- ja taimikonhoitokohde 25.9.2013 Mhy Etelä-Karjala Tervetuloa Etelä-Karjalaan, Luumäelle Kohteen teemana on metsien käsittely: Monipuolistuvat metsänkäsittely

Lisätiedot

kannattava elinkeino?

kannattava elinkeino? Onko huomisen metsänomistus kannattava elinkeino? Päättäjien 28. Metsäakatemia Maastojakso, Nakkila, Metsävaltuuskunnan puheenjohtaja Mikko Tiirola Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK r.y. Metsänomistajaryhmien

Lisätiedot

MITEN MYYT JA MITTAAT ENERGIAPUUTA? Aluejohtaja Pauli Rintala Metsänomistajien liitto Järvi-Suomi

MITEN MYYT JA MITTAAT ENERGIAPUUTA? Aluejohtaja Pauli Rintala Metsänomistajien liitto Järvi-Suomi MITEN MYYT JA MITTAAT ENERGIAPUUTA? Aluejohtaja Pauli Rintala Metsänomistajien liitto Järvi-Suomi ENERGIAPUUKAUPAN VAIHTOEHDOT Pystykauppa (myydään ostajalle hakkuuoikeus, myyjä saa puusta kantohinnan

Lisätiedot

Puukauppa Metsään ABC 5.9.2015

Puukauppa Metsään ABC 5.9.2015 Puukauppa Metsään ABC 5.9.2015 Sisältö Stora Enso ja Stora Enso Metsä Puukauppa: Kauppamuodot ja hakkuutavat Puukaupan vaiheet Puukaupan hinnoittelutekijät Ennakkoraivaus Puukauppalomakkeen läpikäynti

Lisätiedot

METSÄOMAISUUDEN HYVÄ HOITO 7.2.2009

METSÄOMAISUUDEN HYVÄ HOITO 7.2.2009 METSÄOMAISUUDEN HYVÄ HOITO 7.2.2009 METSÄNOMISTAJAN TAVOITTEET METSÄTALOUDELLEEN 2 Puuntuotanto ja myyntitulot Taloudellinen turvallisuus Metsän tunnearvot (sukutila) Virkistys ja vapaa-aika Sijoituskohde

Lisätiedot

UPM METSÄENERGIA Puhdasta ja edullista energiaa nyt ja tulevaisuudessa

UPM METSÄENERGIA Puhdasta ja edullista energiaa nyt ja tulevaisuudessa UPM METSÄENERGIA Puhdasta ja edullista energiaa nyt ja tulevaisuudessa METSÄSSÄ KASVAA BIO- POLTTOAINETTA Metsäenergia on uusiutuvaa Energiapuu on puuta, jota käytetään energiantuotantoon voimalaitoksissa

Lisätiedot

Metsästä energiaa. Kestävän kehityksen kuntatilaisuus. Sivu 1

Metsästä energiaa. Kestävän kehityksen kuntatilaisuus. Sivu 1 Metsästä energiaa Kestävän kehityksen kuntatilaisuus Sivu 1 2014 Metsästä energiaa Olli-Pekka Koisti Metsästä energiaa Metsä- ja puuenergia Suomessa Energiapuun korjuukohteet Bioenergia Asikkalassa Energiapuun

Lisätiedot

Metsäsijoittaminen. Jyrki Ketola 22.1.2012 Tallinna

Metsäsijoittaminen. Jyrki Ketola 22.1.2012 Tallinna Metsäsijoittaminen Jyrki Ketola 22.1.2012 Tallinna Sijoituksen turvallisuus Etelä-Suomessa metsikön kiertoaika on keskimäärin noin 90 vuotta. Sinä aikana on: valuutta vaihtunut kahdesti kolme sotaa hyperinflaatioineen

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

ENERGIASEMINAARI 23.4.10. Metsänhoitoyhdistys Päijät-Häme Elias Laitinen Energiapuuneuvoja

ENERGIASEMINAARI 23.4.10. Metsänhoitoyhdistys Päijät-Häme Elias Laitinen Energiapuuneuvoja ENERGIASEMINAARI 23.4.10 1 Metsänhoitoyhdistys Päijät-Häme Elias Laitinen Energiapuuneuvoja Metsänhoitoyhdistys Päijät-Häme (2009) 2 Metsänomistajia jäseninä noin 7200 Jäsenien metsäala on noin 250 000

Lisätiedot

Valtuutetun on pidettävä valtuuttajalle kuuluvat raha- ja muut varat erillään omista varoistaan.

Valtuutetun on pidettävä valtuuttajalle kuuluvat raha- ja muut varat erillään omista varoistaan. YLEISIÄ OHJEITA VALTUUTETULLE Seuraavat ohjeet perustuvat edunvalvontavaltuutuksesta annetun lain (648/2007) säännöksiin sellaisina kuin ne lain voimaan tullessa 1.11.2007 olivat. Valtuutetun on oma-aloitteisesti

Lisätiedot

Suomen Sahat Sidosryhmäpäivä 09 Sahaukseen ja energiantuotantoon: riittääkö raaka-aine kaikkeen?

Suomen Sahat Sidosryhmäpäivä 09 Sahaukseen ja energiantuotantoon: riittääkö raaka-aine kaikkeen? Suomen Sahat Sidosryhmäpäivä 9 Sahaukseen ja energiantuotantoon: riittääkö raaka-aine kaikkeen? Juha Hakkarainen Metsäjohtaja, MTK metsälinja juha.hakkarainen@mtk.fi PEFC/-44- Metsäteollisuuden tuotanto

Lisätiedot

PUUNJALOSTUS, PUUTAVARALAJIT, MITTA JA LAATUVAATIMUKSET OSIO 6

PUUNJALOSTUS, PUUTAVARALAJIT, MITTA JA LAATUVAATIMUKSET OSIO 6 PUUNJALOSTUS, PUUTAVARALAJIT, MITTA JA LAATUVAATIMUKSET OSIO 6 Suomen puunjalostus ja sen merkitys eri puutavaralajit ja niiden laadun vaikutus puunjalostukseen puunjalostusmuodot 1 Puu on ekologinen materiaali

Lisätiedot

Energiapuun rooli metsänkasvatusketjun tuotoksessa ja tuotossa

Energiapuun rooli metsänkasvatusketjun tuotoksessa ja tuotossa Energiapuun rooli metsänkasvatusketjun tuotoksessa ja tuotossa Soili Kojola, Metla Kannattavan metsänkäsittelyn menetelmät seminaari ja retkeily 13.-14.6.2013 Lahti Työryhmä: Soili Kojola Risto Ojansuu

Lisätiedot

Puukauppoja metsänomistajan ja luonnon ehdoilla

Puukauppoja metsänomistajan ja luonnon ehdoilla Paras puukauppatili Puukauppoja metsänomistajan ja luonnon ehdoilla On monta tapaa korjata puuta. Meidän tapamme on maksimoida arvokkaan sahapuun määrä ja pitää kuitupuun osuus pienenä. K Keiteleen kanssa

Lisätiedot

Parempaa tuottoa entistä useammin ja pienemmillä kuluilla

Parempaa tuottoa entistä useammin ja pienemmillä kuluilla ANNA METSÄLLESI UUSI MAHDOLLISUUS! Parempaa tuottoa entistä useammin ja pienemmillä kuluilla Seuraavien sivujen esimerkkimetsien suunnittelut ja hakkuut on toteutettu Arvometsän toimesta. Taloudellinen

Lisätiedot

Metsä sijoituskohteena

Metsä sijoituskohteena Metsä sijoituskohteena Polvelta toiselle metsätilan sukupolvenvaihdosmessut Jarmo Lahdenmaa Metsänhoitoyhdistys Etelä-Pohjanmaa Esityksen sisältö Taustatietoa MHY Etelä-Pohjanmaasta Sijoittamisesta yleensä

Lisätiedot

Metsänhoidon tuet ja toimijat. Metsänomistajien talvipäivä 7.2.2009 Vantaa TERVETULOA!

Metsänhoidon tuet ja toimijat. Metsänomistajien talvipäivä 7.2.2009 Vantaa TERVETULOA! Metsänhoidon tuet ja toimijat Metsänomistajien talvipäivä 7.2.2009 Vantaa TERVETULOA! 1 METSÄKESKUS HÄME-UUSIMAA VIRANOMAISTEHTÄVIEN YKSIKKÖ MIKKO KALLIOINEN ESITTELIJÄ, METSÄTALOUSINSINÖÖRI mikko.kallioinen@metsakeskus.fi

Lisätiedot

Energiapuun korjuu ja kasvatus

Energiapuun korjuu ja kasvatus Energiapuun korjuu ja kasvatus Jaakko Repola Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute www.metla.fi Metsähakkeen käyttö Suomen ilmasto- ja energiastrategia 2001:

Lisätiedot

http://www.paijannemhy.fi/kiinteistonvalitys/273-kankaanpaa

http://www.paijannemhy.fi/kiinteistonvalitys/273-kankaanpaa Laukaa, Lievestuore n. 13 ha http://www.paijannemhy.fi/kiinteistonvalitys/273-kankaanpaa 1 / 3 30.3.2015 10:02 (/) Etusivu (/) / Kiinteistönvälitys ) / Laukaa, Lievestuore n. 13 ha Kunta Laukaa Kylä Lievestuore

Lisätiedot

Energiapuun korjuu päätehakkuilta. 07.11.2012 Tatu Viitasaari

Energiapuun korjuu päätehakkuilta. 07.11.2012 Tatu Viitasaari Energiapuun korjuu päätehakkuilta 07.11.2012 Tatu Viitasaari Lämmön- ja sähköntuotannossa käytetty metsähake muodostuu Metsähake koostuu milj m3 0.96 0.54 3.1 Pienpuu Hakkutähteet Kannot 2.24 Järeä runkopuu

Lisätiedot

Harvennus- ja päätehakkuut. Matti Äijö 9.10.2013

Harvennus- ja päätehakkuut. Matti Äijö 9.10.2013 Harvennus- ja päätehakkuut Matti Äijö 9.10.2013 1 METSÄN HARVENNUS luontainen kilpailu ja sen vaikutukset puustoon harventamisen vaikutus kasvatettavaan metsään (talous, terveys) päätehakkuu ja uudistamisperusteet

Lisätiedot

METSÄNHOITO. 15.9.2014 Tero Ojarinta Suomen metsäkeskus

METSÄNHOITO. 15.9.2014 Tero Ojarinta Suomen metsäkeskus METSÄNHOITO 15.9.2014 Tero Ojarinta Suomen metsäkeskus Luennon aiheet Kemera-tuki Mikä se on? Mihin sitä saa? Nuoren metsän hoito Kunnostusojitus Metsätiet Vesiensuojelu metsätaloudessa Laki kestävän metsätalouden

Lisätiedot

Puukaupan teko ja metsänomistajan tulot sekä menot

Puukaupan teko ja metsänomistajan tulot sekä menot Puukaupan teko ja metsänomistajan tulot sekä menot 1 Puheenaiheet tänään Miksi metsää pitäisi hakata? Viiden kohdan puukauppa Puunmyyntiin liittyvät verot ja vähennykset Pääomatulovero Arvonlisävero Metsätilan

Lisätiedot

Puukauppa, toukokuu 2009

Puukauppa, toukokuu 2009 Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE 23/2009 Puukauppa, toukokuu 2009 8.6.2009 Martti Aarne Toukokuun puukauppa 0,35 miljoonaa kuutiometriä Puukaupan hiljaiselo jatkui

Lisätiedot

Metsäpalveluyrittämisen edellytysten kehittäminen

Metsäpalveluyrittämisen edellytysten kehittäminen Ryhmähanke Metsäpalveluyrittämisen edellytysten kehittäminen Kysely metsäpalveluyritysten toiminnasta Jouko Örn Jarmo Hämäläinen Arto Kariniemi Juha Rajamäki Metsätehon raportti 59 14.8.1998 Metsäpalveluyrittämisen

Lisätiedot

Metsänhoitotöiden koneellistamisen nykytilanne ja tulevaisuuden näkymät

Metsänhoitotöiden koneellistamisen nykytilanne ja tulevaisuuden näkymät Metsänhoitotöiden koneellistamisen nykytilanne ja tulevaisuuden näkymät Metsätieteenpäivä Helsinki 4.11.2009 Juho Rantala METLA Metsänhoidon kustannustehokkuus ja laatu - tutkimus- ja kehittämisohjelma

Lisätiedot

Yhteismetsäosuuksien laskentaperusteet ja yhteismetsäosuuden arvon määrittämisessä huomioonotettavat asiat

Yhteismetsäosuuksien laskentaperusteet ja yhteismetsäosuuden arvon määrittämisessä huomioonotettavat asiat Yhteismetsäosuuksien laskentaperusteet ja yhteismetsäosuuden arvon määrittämisessä huomioonotettavat asiat Oulun kaupungin Haukiputaan Ulkometsän alueen tilusjärjestelytoimituksen toimituskokous 31. toukokuuta

Lisätiedot

Bioenergian saatavuus Hämeen metsistä

Bioenergian saatavuus Hämeen metsistä Bioenergian saatavuus Hämeen metsistä Kestävän energian päivä III Hattula, Lepaa 30.10.2014 Sivu 1 30.10.2014 Häme-Uusimaa mk-alue (Päijät-Häme, Kanta-Häme, osa Uusimaata) Sivu 2 30.10.2014 Metsävarat

Lisätiedot

KOHTAAVATKO METSÄENERGIAN KYSYNTÄ JA TARJONTA SATAKUNNASSA. Mikko Höykinpuro Vapo Oy 12.1.2012

KOHTAAVATKO METSÄENERGIAN KYSYNTÄ JA TARJONTA SATAKUNNASSA. Mikko Höykinpuro Vapo Oy 12.1.2012 KOHTAAVATKO METSÄENERGIAN KYSYNTÄ JA TARJONTA SATAKUNNASSA Mikko Höykinpuro Vapo Oy 12.1.2012 Metsähakkeen alueellinen saatavuus Päätehakkuiden latvusmassa Päätehakkuiden kuusen kannot Nuorten metsien

Lisätiedot

Vahva korkeasuhdanne jatkui puumarkkinoilla. miljoonaa kuutiometriä yksityismetsistä

Vahva korkeasuhdanne jatkui puumarkkinoilla. miljoonaa kuutiometriä yksityismetsistä Puun ostot ja hinnat joulukuu 2000 Toimittaja: Martti Aarne 19.1.2001 561 Yksityismetsien puukaupassa 12 prosentin kasvu Vahva korkeasuhdanne jatkui puumarkkinoilla vuonna 2000. Metsäteollisuuden puun

Lisätiedot

Metsätalouden näkymät Suomessa Metsätalous on maatiloille mahdollisuus. Ritva Toivonen Tapio 11/2008

Metsätalouden näkymät Suomessa Metsätalous on maatiloille mahdollisuus. Ritva Toivonen Tapio 11/2008 Metsätalouden näkymät Suomessa Metsätalous on maatiloille mahdollisuus Ritva Toivonen Tapio 11/2008 1 Metsäala murroksessa (2005)08 Massa- ja paperiteollisuus: Vuosikymmenien kasvu taittuu laskuun: pysyvämpi

Lisätiedot

METSÄHAKE JA METSÄN VARHAISHOITO. Prof. Pertti Harstela METLA Suonenjoen toimintayksikkö

METSÄHAKE JA METSÄN VARHAISHOITO. Prof. Pertti Harstela METLA Suonenjoen toimintayksikkö METSÄHAKE JA METSÄN VARHAISHOITO Prof. Pertti Harstela METLA Suonenjoen toimintayksikkö Nuoren metsän kunnostus (NMK) hakelähteenä NMK:n on jouduttu, kun taimikonhoito on jäänyt tekemättä tai tehty puutteelisesti

Lisätiedot

2 Peliopas. Sisällys

2 Peliopas. Sisällys PELIOPAS 2 Peliopas Sisällys 1. Pelivalikko...4 1.1 Uusi peli...4 1.2 Lataa...4 1.3 Pisteet...4 1.4 Tekijät...4 1.5 MetsäWiki...4 1.6 Alkuanimaatio...4 1.7 Lopeta...4 2. Käyttöliittymä...5 2.1 Kotitila...5

Lisätiedot

Ecopulp Taimitassu. Taimitassu sisältää esilannoituksen, n.10 % lannoitetuhkaa sekä booria.

Ecopulp Taimitassu. Taimitassu sisältää esilannoituksen, n.10 % lannoitetuhkaa sekä booria. Ecopulp Taimitassu Ecopulp Taimitassu, suojaa tehokkaasti kaikentyyppisiä puuntaimia, pensaita sekä taimikkoja sen ensimmäisinä vuosina. Taimitassu säästää paljon vaivaa, aikaa sekä rahaa. Lisäksi se parantaa

Lisätiedot

Energiapuukauppa. Energiapuukauppaa käydään pitkälti samoin periaattein kuin ainespuukauppaakin, mutta eroavaisuuksiakin on

Energiapuukauppa. Energiapuukauppaa käydään pitkälti samoin periaattein kuin ainespuukauppaakin, mutta eroavaisuuksiakin on Energiapuukauppa Energiapuukauppa Energiapuukauppaa käydään pitkälti samoin periaattein kuin ainespuukauppaakin, mutta eroavaisuuksiakin on Hinnoittelutapa vaihtelee, käytössä mm. /t, /m 3, /ainespuu-m

Lisätiedot

Metsäalalla on työvoimapula. Metsäalan ammatillisen perustutkinnon suorittaneilla on hyvä työllisyystilanne lähitulevaisuudessa.

Metsäalalla on työvoimapula. Metsäalan ammatillisen perustutkinnon suorittaneilla on hyvä työllisyystilanne lähitulevaisuudessa. METSURI Metsurin työhön kuuluu puiden kaato moottorisahalla ja niiden pinoaminen vesakon raivaus ja taimikon hoito raivaussahalla puiden istutus hakkuualoille ja uudistuskohteille muut metsätyöt kuten

Lisätiedot

JOHTOALUEIDEN VIERIMETSIEN HOITO

JOHTOALUEIDEN VIERIMETSIEN HOITO JOHTOALUEIDEN VIERIMETSIEN HOITO Keskijännitelinjojen (20 kv) vierimetsät 4.12.2014 Lähteenä mm. Johtoalueiden vierimetsien hoito -esite Suomen metsäkeskus, Pohjois-Pohjanmaa Julkiset palvelut Irmeli Ruokanen

Lisätiedot

Puukauppa, heinäkuu 2009

Puukauppa, heinäkuu 2009 Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE 33/2009 Puukauppa, heinäkuu 2009 11.8.2009 Mika Mustonen Puukauppa vähäistä heinäkuussa Metsäteollisuus osti heinäkuussa 0,4 miljoonaa

Lisätiedot

Tervetuloa Metsään peruskurssille!

Tervetuloa Metsään peruskurssille! Tervetuloa Metsään peruskurssille! 11.9.2013 Sonja Nurmi koulutusasiantuntija Suomen metsäkeskus Julkiset palvelut, Pirkanmaa Metsäalan toimintaympäristö Metsätalouden tunnuslukuja Suomalainen metsänomistaja

Lisätiedot

Metsänhoitotöiden työvoima nyt ja tulevaisuudessa

Metsänhoitotöiden työvoima nyt ja tulevaisuudessa Metsänhoitotöiden työvoima nyt ja tulevaisuudessa Marja-Liisa Juntunen Kustannustehokas metsänhoito -seminaarisarja 2011 Kajaani 18.11.2011 Metsänhoitotöiden työvoima Vuosina 2006-2009 metsänhoitotöitä

Lisätiedot

Metsätila-arvio ja metsäsuunnitelma sukupolvenvaihdoksen suunnittelussa

Metsätila-arvio ja metsäsuunnitelma sukupolvenvaihdoksen suunnittelussa Metsätila-arvio ja metsäsuunnitelma sukupolvenvaihdoksen suunnittelussa 1 Puheenaiheena tänään Ajantasainen metsäsuunnitelma Luopujan apuväline Jatkajan työkalu Metsätila-arvio Metsän arvon määritys verottajaa

Lisätiedot

PTT-ennuste: Metsäsektori

PTT-ennuste: Metsäsektori MSO 17.10.2014 PTT-ennuste: Metsäsektori syksy 2014 Paula Horne Sahatavaran tuotanto jatkunut vientivetoisena Sahatavaran vientihinta Suomesta, 3kk keskiarvo 250 240 230 220 210 200 190 180 Sahatavaran

Lisätiedot

Energiapuuliiketoiminnan haasteet ja mahdollisuudet Koneyrittäjien näkökulma. Ville Manner, asiantuntija

Energiapuuliiketoiminnan haasteet ja mahdollisuudet Koneyrittäjien näkökulma. Ville Manner, asiantuntija Energiapuuliiketoiminnan haasteet ja mahdollisuudet Koneyrittäjien näkökulma Ville Manner, asiantuntija Metsäkoneala (jäseniä KL:ssä n. 1200) Hakkuiden määrä keskim. 54 milj. m 3 /v 2000-luvulla Liikevaihto

Lisätiedot

Värriön yhteismetsä TOIMINTAKERTOMUS Tilikaudelta 1.1-31.12.2014

Värriön yhteismetsä TOIMINTAKERTOMUS Tilikaudelta 1.1-31.12.2014 Värriön yhteismetsä TOIMINTAKERTOMUS Tilikaudelta 1.1-31.12.214 Yleistä Yhteismetsä on tilojen yhteinen alue, joka on tarkoitettu kestävän metsätalouden harjoittamiseen osakastilojen hyväksi. Yhteismetsät

Lisätiedot

Metsänhoitotöiden työvoima nyt ja tulevaisuudessa

Metsänhoitotöiden työvoima nyt ja tulevaisuudessa Metsänhoitotöiden työvoima nyt ja tulevaisuudessa Marja-Liisa Juntunen Kustannustehokas metsänhoito -seminaarisarja 2011 Seinäjoki 2.12.2011 Metsänhoitotöiden työvoima Vuosina 2006-2009 metsänhoitotöitä

Lisätiedot

Riittääkö puuta kaikille?

Riittääkö puuta kaikille? Riittääkö puuta kaikille? EK-elinkeinopäivä Hämeenlinnassa 8.5.2007 Juha Poikola POHJOLAN VOIMA OY Pohjolan Voiman tuotantokapasiteetti 3400 MW lähes neljännes Suomen sähköntuotannosta henkilöstömäärä

Lisätiedot

Kannattaako metsän uudistamiseen ja taimikonhoitoon panostaa?

Kannattaako metsän uudistamiseen ja taimikonhoitoon panostaa? Kannattaako metsän uudistamiseen ja taimikonhoitoon panostaa? Saija Huuskonen Metla Kannattavan metsänkäsittelyn menetelmät seminaari ja retkeily 13.-14.6.2013 Lahti Metsikön kasvatusketju: Puuston kehitystä

Lisätiedot

Bioenergian käytön kehitysnäkymät Pohjanmaalla

Bioenergian käytön kehitysnäkymät Pohjanmaalla 1 Bioenergian käytön kehitysnäkymät Pohjanmaalla Vaskiluodon Voima Oy:n käyttökohteet Kaasutuslaitos Vaskiluotoon, korvaa kivihiiltä Puupohjaisten polttoaineiden nykykäyttö suhteessa potentiaaliin Puuenergian

Lisätiedot

Metsävaratiedon keruu ja metsäsuunnittelu monipuolista toiminnan tukea

Metsävaratiedon keruu ja metsäsuunnittelu monipuolista toiminnan tukea Metsävaratiedon keruu ja metsäsuunnittelu monipuolista toiminnan tukea Metsäekonomistiklubi 9.2.2009 Pirjo Havia Metsätalouden kehittämiskeskus Tapio Lähtökohtia Metsäkeskuksilla sillanrakentajan rooli

Lisätiedot

Bioenergian tulevaisuus Lapissa, avaus Rovaniemi, 9.10.2014

Bioenergian tulevaisuus Lapissa, avaus Rovaniemi, 9.10.2014 13.10.2014 Bioenergian tulevaisuus Lapissa, avaus Rovaniemi, 9.10.2014 Heli Viiri aluejohtaja Suomen metsäkeskus, Lappi Puun käyttö Suomessa 2013 Raakapuun kokonaiskäyttö oli viime vuonna 74 milj. m3,

Lisätiedot

Metsävaratietojen jatkuva ajantasaistus metsäsuunnittelussa, MEJA. Pekka Hyvönen Kari T. Korhonen

Metsävaratietojen jatkuva ajantasaistus metsäsuunnittelussa, MEJA. Pekka Hyvönen Kari T. Korhonen Metsävaratietojen jatkuva ajantasaistus metsäsuunnittelussa, MEJA Pekka Hyvönen Kari T. Korhonen Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute www.metla.fi Taustaa Nykyinen

Lisätiedot

Vauriopuiden korjuu ja hakkuutekniikka. Koulutusaineisto pelastuslaitokselle MHY Kalajokilaakso, Jaakko Aho

Vauriopuiden korjuu ja hakkuutekniikka. Koulutusaineisto pelastuslaitokselle MHY Kalajokilaakso, Jaakko Aho Vauriopuiden korjuu ja hakkuutekniikka Koulutusaineisto pelastuslaitokselle MHY Kalajokilaakso, Jaakko Aho Työnjako Pelastuslaitos huolehtii terveyttä ja omaisuutta uhkaavan vaaran torjunnasta Yleisten

Lisätiedot

Omavalvonta. Ville Kankaanhuhta, Lauri Haataja, Timo Saksa. Luonnonvarakeskus. Suonenjoki. Luonnonvarakeskus. Luonnonvarakeskus

Omavalvonta. Ville Kankaanhuhta, Lauri Haataja, Timo Saksa. Luonnonvarakeskus. Suonenjoki. Luonnonvarakeskus. Luonnonvarakeskus Omavalvonta Ville Kankaanhuhta, Lauri Haataja, Timo Saksa Luonnonvarakeskus Suonenjoki Omavalvonta Tarkoittaa metsurin, koneenkuljettajan tai omatoimisen metsänomistajan tekemää laadunseurantaa työn aikana

Lisätiedot

vuosi 2001 Vuonna 2001 lähes kaikkien työlajien

vuosi 2001 Vuonna 2001 lähes kaikkien työlajien Metsänhoito- ja perusparannustyöt vuosi 2001 Toimittajat: Sinikka Västilä Helena Herrala-Ylinen 14.10.2002 646 Panostus metsänhoitoon lisääntyi edellisvuosista Metsänhoito- ja perusparannustyöt Vuonna

Lisätiedot

Varautuminen vanhuuteen tietoa sijaispäättäjästä, hoitotahdosta edunvalvontavaltuutuksesta, ja palvelusuunnitelmasta

Varautuminen vanhuuteen tietoa sijaispäättäjästä, hoitotahdosta edunvalvontavaltuutuksesta, ja palvelusuunnitelmasta Varautuminen vanhuuteen tietoa sijaispäättäjästä, hoitotahdosta edunvalvontavaltuutuksesta, ja palvelusuunnitelmasta. 1 Ikääntymisen ennakointi Vanhuuteen varautumisen keinot: Jos sairastun vakavasti enkä

Lisätiedot

Paljonko metsäsijoitus tuottaa?

Paljonko metsäsijoitus tuottaa? Paljonko metsäsijoitus tuottaa? Metsä on yksi mahdollinen sijoituskohde. Metsäsijoituksen tuotto riippuu mm. siitä, kuinka halvalla tai kalliilla metsän ostaa, ja siitä, kuinka metsää käsittelee. Kuvan

Lisätiedot

Metsäenergian hyödyntämisen organisointi kuntatasolla

Metsäenergian hyödyntämisen organisointi kuntatasolla Metsäenergian hyödyntämisen organisointi kuntatasolla Manu Purola Toiminnanjohtaja 24.11.2009 2 Metsänhoitoyhdistys Keskipohja TOIMIALUE Veteli, Halsua, Perho, Toholampi Lestijärvi, Himanka, Lohtaja Kälviä,

Lisätiedot

Metsänhoitoyhdistys Päijät-Hämeen yhteismetsähanke. Jari Yli-Talonen Mhy Päijät-Häme

Metsänhoitoyhdistys Päijät-Hämeen yhteismetsähanke. Jari Yli-Talonen Mhy Päijät-Häme Metsänhoitoyhdistys Päijät-Hämeen yhteismetsähanke Jari Yli-Talonen Mhy Päijät-Häme TOIMIALUEENA Asikkalan, Hartolan, Heinolan, Hollolan, Hämeenkosken, Kärkölän, Lahden, Nastolan, Padasjoen ja Sysmän kunnat

Lisätiedot

Korjuutilasto Arto Kariniemi. Tuloskalvosarja. Tuloskalvosarja Puunkorjuun tilastot 1. Metsäteho Oy

Korjuutilasto Arto Kariniemi. Tuloskalvosarja. Tuloskalvosarja Puunkorjuun tilastot 1. Metsäteho Oy Korjuutilasto 25 Arto Kariniemi Puunkorjuun tilastot 1 Tilastoinnin tavoite ja julkaisut Korjuutilasto seuraa kotimaisen raakapuun korjuun määriä ja kustannuksia puutavaralajeittain sekä korjuumenetelmien

Lisätiedot

Ajankohtaista konetyöaloilla Taustainformaatiota konetyöaloilta

Ajankohtaista konetyöaloilla Taustainformaatiota konetyöaloilta Ajankohtaista konetyöaloilla Taustainformaatiota konetyöaloilta Lehdistötilaisuus 16.10.2014 Joensuu Koneyrittäjien liitto Liittokokous 17.-18.10.2015 1 PUUNKORJUU 2 Taustaa Puunkorjuupalveluiden kysyntä

Lisätiedot

Tukien pääperiaatteita

Tukien pääperiaatteita Metsänhoidon tuet Kestävän metsätalouden rahoituslaki Metsään peruskurssi Suolahti 12.3.2013 Kirsi Järvikylä 1 Tukien pääperiaatteita Yksityismetsätalouden tukeminen Alueellinen keskittäminen Kohteiden

Lisätiedot

Puunkorjuun kustannukset ja olosuhteet sekä puutavaran kaukokuljetuksen kustannukset ja puutavaralajeittaiset. vuonna 1996.

Puunkorjuun kustannukset ja olosuhteet sekä puutavaran kaukokuljetuksen kustannukset ja puutavaralajeittaiset. vuonna 1996. Puunkorjuun kustannukset ja olosuhteet sekä puutavaran kaukokuljetuksen kustannukset ja puutavaralajeittaiset kuljetusmatkat vuonna 1996 Jouko Örn Metsätehon raportti 32 8.12.1997 Osakkaiden yhteishanke

Lisätiedot

Energiapuun korjuun ja kannon noston vaikutukset uudistamisketjuun: maanmuokkaus, uudistamistulos, taimikonhoito. Timo Saksa Metla Suonenjoki

Energiapuun korjuun ja kannon noston vaikutukset uudistamisketjuun: maanmuokkaus, uudistamistulos, taimikonhoito. Timo Saksa Metla Suonenjoki Energiapuun korjuun ja kannon noston vaikutukset uudistamisketjuun: maanmuokkaus, uudistamistulos, taimikonhoito Timo Saksa Metla Suonenjoki Lahti 3.10.2011 Energiapuun korjuun ja kannon noston vaikutukset

Lisätiedot

HAJAUTETTUA ENERGIANTUOTANTOA

HAJAUTETTUA ENERGIANTUOTANTOA HAJAUTETTUA ENERGIANTUOTANTOA METSÄPÄIVÄ OULU 1.4.2009 1 Toteutamme polttohaketoimituksia leimikon suunnittelusta aina haketoimituksiin voimalaitoksen siiloon. Sekä suunnittelemme ja rakennamme polttohakkeella

Lisätiedot

Venäjän n raakapuun vienti Pohjois-Eurooppaan

Venäjän n raakapuun vienti Pohjois-Eurooppaan Venäjän n raakapuun vienti Pohjois-Eurooppaan Muuttuva Venäjä -metsäseminaari Joensuu 7.5.21 Jari Viitanen Metla Sisällys Raakapuun vienti Venäjältä 1992 28 Venäläisen raakapuun viennin globaali jakautuminen

Lisätiedot

Yhdistetty aines- ja energiapuun kasvatus

Yhdistetty aines- ja energiapuun kasvatus Yhdistetty aines- ja energiapuun kasvatus Matti Sirén, Metsäntutkimuslaitos 1 Kuva: Juha Laitila Metsissä riittää puuta 2 Puupolttoaineet 2007 Kokonaiskulutus 83 TWh metsäteollisuuden muut sivu- ja jätetuotteet,

Lisätiedot

Metsänhoidon vaikutus tuottavuuteen kiertoaikana. Metsäenergia osana metsäomaisuuden hoitoa 10.2.2015 Eljas Heikkinen, Suomen metsäkeskus

Metsänhoidon vaikutus tuottavuuteen kiertoaikana. Metsäenergia osana metsäomaisuuden hoitoa 10.2.2015 Eljas Heikkinen, Suomen metsäkeskus Metsänhoidon vaikutus tuottavuuteen kiertoaikana Metsäenergia osana metsäomaisuuden hoitoa 10.2.2015 Eljas Heikkinen, Suomen metsäkeskus Johdanto Metsänomistajan tavoitteet ja metsien luontaiset edellytykset

Lisätiedot

Metsänomistajan omatoimisen puunkorjuun kehitysnäkymiä nykytilan ja historian valossa. Metsätieteen päivä 4.11.2009 Vesa Tanttu

Metsänomistajan omatoimisen puunkorjuun kehitysnäkymiä nykytilan ja historian valossa. Metsätieteen päivä 4.11.2009 Vesa Tanttu Metsänomistajan omatoimisen puunkorjuun kehitysnäkymiä nykytilan ja historian valossa Metsätieteen päivä 4.11.2009 Vesa Tanttu Esityksen sisältö Hankintakaupan historia Hankintahakkuiden nykypäivä Korjuumäärien

Lisätiedot

Ikääntymisen ennakointi ja varautuminen elämän ehtoopuoleen

Ikääntymisen ennakointi ja varautuminen elämän ehtoopuoleen Ikääntymisen ennakointi ja varautuminen elämän ehtoopuoleen Sisältö Hoitotahto Valtakirjavaltuutus Edunvalvonta Testamentti HOITOTAHTO Omasta hoidosta määrääminen etukäteen Suostuminen annettuun hoitoon

Lisätiedot

Puumarkkinat.fi-palvelun mahdollisuudet. Jari Yli-Talonen Mhy Päijät-Häme

Puumarkkinat.fi-palvelun mahdollisuudet. Jari Yli-Talonen Mhy Päijät-Häme Puumarkkinat.fi-palvelun mahdollisuudet Jari Yli-Talonen Mhy Päijät-Häme Taustaa Puumarkkinat.fi uudistaa puukaupankäynnin Projektin tarkoituksena on luoda uusi markkinointikanava metsänomistajien ja metsänhoitoyhdistysten

Lisätiedot

Ensiharvennusten korjuuolot vuosina 2000 2005

Ensiharvennusten korjuuolot vuosina 2000 2005 Ensiharvennusten korjuuolot vuosina 2 25 25 Kalle KärhK rhä,, Metsäteho teho Oy Kalle Kärhä 1 Ensiharvennustavoite jäänyt saavuttamatta 2-luvulla ensiharvennuksia on tehty vuosittain 17 19 ha I VII. Asetettu

Lisätiedot

Kiertoaika. Uudistaminen. Taimikonhoito. Ensiharvennus. Harvennushakkuu

Kiertoaika. Uudistaminen. Taimikonhoito. Ensiharvennus. Harvennushakkuu Metsäomaisuuden hyvä hoito Kiertoaika Uudistaminen Taimikonhoito Ensiharvennus 1 Harvennushakkuu Metsän kiertoaika Tarkoittaa aikaa uudistamisesta päätehakkuuseen. Vaihtelee alueittain 60 120 vuotta Kierron

Lisätiedot

Uudistuva puuhankinta ja yrittäjyys

Uudistuva puuhankinta ja yrittäjyys Uudistuva puuhankinta ja yrittäjyys Elinvoimaa metsistä seminaari Lahti, Fellmannia, 06.11.2013 Pekka T Rajala, kehitysjohtaja, Stora Enso Metsä 1 Metsäteollisuus käy läpi syvää rakennemuutosta Sahateollisuuden

Lisätiedot

PKMO:n metsänomistajien vertaiskurssi tuleville ja uusille metsänomistajille. Päivä 2 / 27.04.2016

PKMO:n metsänomistajien vertaiskurssi tuleville ja uusille metsänomistajille. Päivä 2 / 27.04.2016 PKMO:n metsänomistajien vertaiskurssi tuleville ja uusille metsänomistajille Päivä 2 / 27.04.2016 Pääkaupunkiseudun Metsänomistajat PKMO ry PKMO on yli 1000 pääkaupunkiseudulla asuvan metsänomistajan yhteinen

Lisätiedot

TULEVAISUUDEN BIOENERGIARATKAISUT, TBE

TULEVAISUUDEN BIOENERGIARATKAISUT, TBE TULEVAISUUDEN BIOENERGIARATKAISUT, TBE TAVOITE Keskeinen TBE-tavoite on ollut löytää uusia potentiaalisia, mielellään isoja bioenergian tuotanto- ja käyttömuotoja Koillismaan hyödyntämättömälle nuorien

Lisätiedot

Puun hinnat metsäkeskuksittain vuosi 2006. Vuoden 2006 kantohinnat nousivat reaalisesti 1,1 prosenttia. Martti Aarne Mika Mustonen 11.4.

Puun hinnat metsäkeskuksittain vuosi 2006. Vuoden 2006 kantohinnat nousivat reaalisesti 1,1 prosenttia. Martti Aarne Mika Mustonen 11.4. A JI JE = I J JEA @ JA A JI JK J E K I = EJ I A JI JE = I J E A JEA J F = L A K F K D! ' B= N " Puun hinnat metsäkeskuksittain vuosi 2006 Toimittajat: Pekka Ollonqvist Martti Aarne Mika Mustonen 11.4.2007

Lisätiedot

Markkinoilla on todella paljon tuottajia 10 suurinta toimijaa tuottaa. Hinnat määräytyvät jatkuvasti markkinoilla kysynnän ja tarjonnan perusteella

Markkinoilla on todella paljon tuottajia 10 suurinta toimijaa tuottaa. Hinnat määräytyvät jatkuvasti markkinoilla kysynnän ja tarjonnan perusteella Puunjalostus ja Aluetalous Tommi Ruha Kuhmo Oy Sahatavaran Maailmanmarkkinat Markkinoilla on todella paljon tuottajia 10 suurinta toimijaa tuottaa selvästi alle 20 % tuotannosta Hinnat määräytyvät jatkuvasti

Lisätiedot

Metsäenergiaa riittävästi ja riittävän tehokkaasti. Päättäjien Metsäakatemia 27.9.2012 Toimitusjohtaja Tuomo Kantola Jyväskylän Energia yhtiöt

Metsäenergiaa riittävästi ja riittävän tehokkaasti. Päättäjien Metsäakatemia 27.9.2012 Toimitusjohtaja Tuomo Kantola Jyväskylän Energia yhtiöt Metsäenergiaa riittävästi ja riittävän tehokkaasti Päättäjien Metsäakatemia 27.9.2012 Toimitusjohtaja Tuomo Kantola Jyväskylän Energia yhtiöt Metsähakkeen raaka-aineita Karsittu ranka: rankahake; karsitusta

Lisätiedot

AJANILMAISUT AJAN ILMAISUT KOULUTUSKESKUS SALPAUS MODUULI 3

AJANILMAISUT AJAN ILMAISUT KOULUTUSKESKUS SALPAUS MODUULI 3 AJAN ILMAISUT AJAN ILMAISUT 1. PÄIVÄ, VIIKONPÄIVÄ 2. VUOROKAUDENAIKA 3. VIIKKO 4. KUUKAUSI 5. VUOSI 6. VUOSIKYMMEN, VUOSISATA, VUOSITUHAT 7. VUODENAIKA 8. JUHLAPÄIVÄT MILLOIN? 1. 2. 3. 4. maanantai, tiistai,

Lisätiedot

2,8 miljoonaa kuutiometriä. Puukaupan reipas tahti on jatkunut helmikuussa: viikoilla 6 7 puuta kertyi yhteensä 1,5 miljoonaa kuutiometriä.

2,8 miljoonaa kuutiometriä. Puukaupan reipas tahti on jatkunut helmikuussa: viikoilla 6 7 puuta kertyi yhteensä 1,5 miljoonaa kuutiometriä. Puun ostot ja hinnat tammikuu 2001 Toimittaja: Martti Aarne 20.2.2001 564 Ennätysvilkas tammikuu puukaupassa Vuosi on puumarkkinoilla alkanut erittäin vilkkaasti. Tammikuun 2001 puun ostomäärä yksityismetsistä

Lisätiedot

OIKEUDELLISIA KYSYMYKSIÄ OMAISHOIDOSSA 6.10.2015. Riitta Husso LM, Valvira

OIKEUDELLISIA KYSYMYKSIÄ OMAISHOIDOSSA 6.10.2015. Riitta Husso LM, Valvira OIKEUDELLISIA KYSYMYKSIÄ OMAISHOIDOSSA 6.10.2015 Riitta Husso LM, Valvira SISÄLTÖ EDUNVALVONTAVALTUUTUS HOITOTAHTO OMAVALVONTA 8.10.2015 2 EDUNVALVONNAN TAUSTAA Ihmisarvon, ihmisoikeuksien ja perusoikeuksien

Lisätiedot

Metsähakkeen käyttömäärät ja potentiaali sekä Kiinteän bioenergian edistämishanke Varsinais- Suomessa hankkeen tuloksia

Metsähakkeen käyttömäärät ja potentiaali sekä Kiinteän bioenergian edistämishanke Varsinais- Suomessa hankkeen tuloksia Metsähakkeen käyttömäärät ja potentiaali sekä Kiinteän bioenergian edistämishanke Varsinais- Suomessa hankkeen tuloksia Lähienergia Varsinais-Suomessa, Lieto 26.11.2013 Jussi Somerpalo Suomen metsäkeskus,

Lisätiedot

Ajankohtaista konetyöaloilla. Lehdistötilaisuus 24.10.2014 Hämeenlinna Koneyrittäjien liitto Liittokokous 25.-26.10.2014

Ajankohtaista konetyöaloilla. Lehdistötilaisuus 24.10.2014 Hämeenlinna Koneyrittäjien liitto Liittokokous 25.-26.10.2014 Ajankohtaista konetyöaloilla Lehdistötilaisuus 24.10.2014 Hämeenlinna Koneyrittäjien liitto Liittokokous 25.-26.10.2014 1 Paikalla Timo Tolppa, Koneyrittäjien liiton varapuheenjohtaja Jarmo Mäki-Uuro,

Lisätiedot

Edunvalvojan tehtävä

Edunvalvojan tehtävä Edunvalvojan tehtävä Sisältö Edunvalvojan tärkeimmät tehtävät... 3 Edunvalvojan oikeus palkkioon... 5 Edunvalvonnan tarpeen uudelleen arviointi... 5 Edunvalvojan tehtävän päättyminen... 6 Holhousviranomainen...

Lisätiedot

Polvelta Toiselle - messut 6.5.2016 ja 14.5.2016. Kuolinpesä metsän omistajana

Polvelta Toiselle - messut 6.5.2016 ja 14.5.2016. Kuolinpesä metsän omistajana Polvelta Toiselle - messut 6.5.2016 ja 14.5.2016 Kuolinpesä metsän omistajana Projektineuvoja Jorma Kyllönen Tietoinen metsänomistus -hanke 2 Kuolinpesä Puhekielessä perikunta Itsenäinen verotusobjekti,

Lisätiedot

Puumarkkinat ja niiden kehittäminen. asiantuntija Anssi Kainulainen 22.5.2013

Puumarkkinat ja niiden kehittäminen. asiantuntija Anssi Kainulainen 22.5.2013 Puumarkkinat ja niiden kehittäminen asiantuntija Anssi Kainulainen 22.5.2013 Markkinat ja puut kasvavat eri puolilla maapalloa viennin arvo muodostuu matkalla Lähde: Metsäntutkimuslaitos Metsävaramme mahdollistavat

Lisätiedot

ENERGIAPUUKOHTEEN TUNNISTAMINEN JA OHJAAMINEN MARKKINOILLE

ENERGIAPUUKOHTEEN TUNNISTAMINEN JA OHJAAMINEN MARKKINOILLE ENERGIAPUUKOHTEEN TUNNISTAMINEN JA OHJAAMINEN MARKKINOILLE METSÄ metsänomistajat PROMOOTTORI metsäsuunnittelu ja -neuvonta MARKKINAT polttopuu- ja lämpöyrittäjät metsäpalveluyrittäjät energiayhtiöt metsänhoitoyhdistykset

Lisätiedot

hinnoitteluun ja puukauppaan

hinnoitteluun ja puukauppaan Työkaluja puutavaran hinnoitteluun ja puukauppaan PUU tutkimus ja kehittämisohjelman väliseminaari 6.9.2012 Sokos Hotel Vaakuna, Hämeenlinna Jukka Malinen Metla / Joensuu Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet

Lisätiedot

Metsänomistajien suhtautuminen metsälain vaatimuksiin

Metsänomistajien suhtautuminen metsälain vaatimuksiin Metsänomistajien suhtautuminen metsälain vaatimuksiin Anna-Kaisa Rämö PTT Yhteistutkimus PTT ja Metla MEMO jatkotyöryhmän kokous 4.5.2012 Aineisto Perusjoukko: Kaikki vähintään 5 ha metsää Manner-Suomen

Lisätiedot

Metsänhoidon keinot biotalouden haasteisiin

Metsänhoidon keinot biotalouden haasteisiin Metsänhoidon keinot biotalouden haasteisiin Saija Huuskonen, Jaakko Repola & Jari Hynynen Tampere 15.3.2016 Biotalouden teemaseminaari Metsän mahdollisuudet biotaloudessa Pirkanmaan verkostopäivä Johdanto

Lisätiedot

KEMERAn uudistaminen: Energiapuun korjuu &

KEMERAn uudistaminen: Energiapuun korjuu & : Energiapuun korjuu & ennakkoraivaus Kalle Kärhä, Stora Enso Metsä Kestävän metsätalouden rahoituslain kokonaisuudistus -työryhmän kokous 24.1.2014, maa- ja metsätalousministeriö, Helsinki 1 Työryhmän

Lisätiedot