Luonto on paikka tehdä töitä, harrastaa sekä rentoutua. Parhaat taimet. Uusia kasvoja, muutoksia toimialueissa. suomalaiseen metsään.

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Luonto on paikka tehdä töitä, harrastaa sekä rentoutua. Parhaat taimet. Uusia kasvoja, muutoksia toimialueissa. suomalaiseen metsään."

Transkriptio

1 MetsäPäijänne nro 3 / Kuka hän on? Uusien toimihenkilöiden esittelyssä jatketaan samalla kaavalla. Kysymykset ovat suorastaan perinteisiä. Vastaukset on kirjattu kuvien kera. 1. Kuka olet, mistä olet kotoisin, missä asut ja millainen perhe sinulla on? 2. Mitä harrastat? 3. Millainen työhistoria sinulla on - kokonaisuudessaan - metsänhoitoyhdistyksessä? 4. Mikä on toimenkuvasi, alueesi yhdistyksessä? 5. Mitä luonto merkitsee sinulle? 6. Mitkä ovat mielestäsi mhyn kovimmat haasteet lähitulevaisuudessa? 7. Mikä on mielestäsi Suomen kaunein puu? Uusia kasvoja, muutoksia toimialueissa Luonto on paikka tehdä töitä, harrastaa sekä rentoutua Petri Takalolla on vankka pohja konetöistä metsässä. Jarmo Ukkonen tunnustaa, että esittää musiikkia joskus jopa julkisesti. Salibandy muuttuu iän myötä sählyksi! 1. Ukkosen Jarmo Kuhmoisista. Lähtöisin olen Jyväskylästä mistä muutin maalle työn perässä vuonna 84. Edellisestä avioliitosta kaksi lasta, tyttö 23v, ja poika 21v. Molemmat asustelevat Tampereella. Nykyisin olen naimisissa, ja hiljaiseloa vietämme vaimon kanssa kaksistaan Harmoisten kylällä ja nautimme maalaisidyllistä. 2. Musiikki ja salibandy (tosin tällä ikää voisi puhua sählystä). Musiikkia esitän joskus jopa julkisesti laulaen ja kitaraa soittaen. 3. Mhy:ssä tuli juuri kuukausi täyteen. Työura alkoi Lahden metsänparannuspiirillä -84 ja sen jälkeen työnantajana oli Itä-Hämeen metsälautakunta vuoteen -96. Sitten siirto Keski-Suomen metsäkeskukseen mistä vuonna -04 Tapion Tiet ja Ojat Oy:lle, joka solmi yhteistyösopimuksen -05 Itä-Hämeen mhy:n kanssa. Itä-Hämeessä hoidin tie- ja ojitustoimintaa tämän vuoden lokakuulle saakka. 90-luvun alussa pidin vuoden opintovapaata ja kävin opiskelemassa Kurussa mti:ksi. 4. Oja- ja tieasiantuntija 5. Luonto on yksi syy miksi aikoinaan hakeuduin ammattiin. Pidän metsässä liikkumisesta ja tätä tarvetta pääsee toteuttamaan mielin määrin työn puolesta. 6. Pysyminen ajan hermolla Liiketaloudellinen ajattelu Metsänomistajarakenteen muuttuminen Ympäristökysymykset 7. Juhannussauna ja vasta. Vastaan siis koivu. 1.Petri Takalo, kotoisin olen Oulun läheisyydestä Temmekseltä. Avovaimon kanssa asustellaan Jyväskylän Keltinmäessä. 2. Ulkoilua, hiihtoa, metsästystä, kalastusta sekä lukemista. 3. Metsätalousinsinööriksi valmistumisen jälkeen olin kaksi vuotta kaivinkoneenkuljettajan hommissa Kanta-Hämeessä. Päätoimenkuva kaivuritöissä oli uudistusalojen muokkaus sekä kunnostusojitus. Vuosi sitten avovaimon opintojen myötä muutimme Jyväskylään, jolloin aloitin ajokoneenkuljettajana Metsä-Jokeri Oy:ssä. Ajokonetta ajelin reilun kuukauden, jonka jälkeen siirryin Metsä- Jokerin työnjohtajaksi. Metsänhoitoyhdistyksestä minulla ei ole aikaisempaa työkokemusta 4. Toimin Jarmo Rädyn vuorotteluvapaan sijaisena metsäneuvojan tehtävässä. Toimialueenani on Toivakan pohjoispuoli sekä Leppälahti. 5. Luonto on kiinnostanut minua lapsesta lähtien, siitä syystä valitsin myös tämän luonnonläheisen ammatinkin. Luonto on minulle paikka tehdä töitä, harrastaa sekä rentoutua. 6. Metsien aktiivisen ja pitkäjänteisen hoidon tärkeyden korostaminen metsänomistajille, laadukkaiden palvelujen säilyttäminen sekä metsänomistajien etujen ajaminen myös metsätalouden laskusuhdanteen aikana. 7. Kyllähän se mänty on. Täyden palvelun pienkonemyymälä ja korjaamo Parhaat taimet suomalaiseen metsään. Kysy lisää omasta metsänhoitoyhdistyksestäsi! POHJAN TAIMI OY Kannuksen taimitarha, Kannus P , f Tm:i Moottorisaha-, pienkone- ja mopedihuolto Vesa Kirri Rokkakankaantie 4, Laukaa as,

2 15 MetsäPäijänne nro 3 / Onko nuoren metsän hoito katoava työmuoto? Uusi Kemera siirtää työt taimikkovaiheeseen Valtakunnallisen metsäinventoinnin VMI10 mukaan hyvien taimikoiden määrä on Keski- Suomessa pudonnut 51 prosentista 38 prosenttiin. - Taitaa nuorten metsien hoitoa riittää tulevaisuudessakin, miettii Kärppä-tiimin metsäneuvoja Aarne Jalkanen. Totuushan on, että nuoren metsän hoitoa ei tarvita, jos työt taimikossa on hoidettu ajallaan. Työmuodosta Aarnella ei toimialueella ole vielä paljon kokemuksia, koska työt alkoivat vasta elokuun alussa. Yksi hyvin toteutunut kohde, vielä taimikonhoidon puolelle kallistuva, on jäänyt mieleen. - Joskus hoitotyö ennätetään tehdä ajoissa. Tässä tapauksessa koivikon alla oli kolmimetrinen kuusikko, joka saatiin pelastettua koivujen poistamisella, kertoo Aarne ja jatkaa, jos työ olisi jäänyt tekemättä niin kuusikko olisi hetkessä ryhtynyt tekemään monilatvaisuutta ja metsä olisi ollut pilalla. Vanha Kemera kannusti väärin Aarne Jalkasen mielestä kemeran uudet ehdot eivät kannusta viivästyttämään taimikon hoitoa niin, että se muuttuu nuoren metsän hoidoksi. - Tavallaan oli väärällä tavalla kannustavaa, että nuoren metsän hoidosta metsänomistaja sai korkeamman tuen kuin oikea-aikaisesta taimikonhoidosta, miettii Aarne. Uudessa laissa kaikista hoitotöistä saa saman korvauksen, joten taimikko kannattaa laittaa kuntoon ajoissa. - Vääräleuat väänsivät asian niin, että joskus valtio maksaa tukea, kun jättää työt tekemättä. Nuorten metsien tukikelpoisuus oli ennakkoon arvioiden vanhojen sääntöjen mukaan ammattimiehellekin vaikea tehtävä. - Oikeastaan tukikelpoisuus todentui vasta työn jälkeen, sillä jäävät puuston piti olla läpimitaltaan kahdeksan senttiä rinnankorkeudelta mitattuna. Yksinkertaisesti nuoren metsän hoitokohde on kuvio, jossa taimikonhoito ei ole onnistunut ja on syntynyt riukuuntuva, ylitiheä puusto, josta raivaamalla saa varttumaan kunnollisen ensiharvennuksen. - Jos metsänomistaja tietää metsässään kohteen, jossa ei ole vielä ainespuun mittoihin kasvaneita puita ja joka näyttää siltä, että jotain pitää tehdä - niin silloin nuoren metsän hoito on paikallaan. Energiapuuvarasto? Aarne Jalkasen mukaan sellaisiakin suunnitelmia on pohdittu, että taimikonhoidoissa tingittäisiin ja koneellisella energiapuun korjuulla hoidettaisiin kasvu kuntoon nuorten metsien hoidolla. - Teorissa systeemi voisi toimia noin, mutta kuinka järkevää se on, sitä on vaikeaa sanoa, miettii Aarne. Energiapuunkorjuulla kokopuurankana päästään nolla-tulokseen, mutta korvaako toisen taimikonhoidon jättämisestä väliin kertyvä säästö kasvutappioita ensiharvennusvaiheeseen asti? Parempi vaihtoehto ehkä olisi, jos koko ajan pyritään metsän hyvään kasvuun ja ensiharvennuspuu löytää osoitteen sieltä, mistä metsänomistaja saa parhaimman kantohinnan. - Tällä hetkellä kyllä parhaat kohteet energiapuun korjuuseen löytyvät nuoren metsän hoitokohteista, sanoo Aarne Jalkanen. Jos taimikon hoitotyö tehdään ajallaan niin nuoren metsän hoitoa ei tarvita. - Taimikonhoidon ajoittaminen niin, että kantovesat jäävät taimikon alle, takaa sen, että seuraavan kerran kuvio käsitellään ensiharvennuksessa. Töiden myöhästyminen kallista Taimikoissa hoitotöiden viivästyminen on kallista hommaa. -Tutkimusten mukaan taimikon perkauksen viivästyminen nostaa kustannuksia 15 prosenttia vuodessa, kertoo Aarne. Jos metsurille tulee raivuutyössä ikävä moottorisahaa niin silloin ollaan auttamattomasti myöhässä. - Hoitamattoman taimikon kunnostaminen on mahdottoman hankala tehtävä, koska poistettavalla puustolla ei ole edes tilaa kaatua ja puut eivät katkea yhdeltä puolelta sahaamalla, sanoo Aarne. Vakiokaava taimikoiden hoidossa on seuraava; viidestä seitsemään vuoteen istutuksesta tehdään varhaisperkaus ja taimikon vartuttua 4-5 metriseksi poistetaan kasvua haittaava puusto. Näin menetellen pitäisi päästä ensiharvennukseen saakka. Etuohjelman avainasiakkuudesta on sinulle paljon hyötyä Nordea Pankki Suomi Oyj Teemme sen mahdolliseksi Jyväskylä, Jämsä, Laukaa Ennen vanhaan tehtiin nuoren metsän hoitoa vanhalla metodilla; vesuri heilumaan, metsä kuntoon ja rankapuu talteen. Raivaussaha osaavan metsurin tai metsänomistajan käsissä on tämän päivän työkalu. Raivuukelejä on viime vuosina riittänyt uuden vuoden puolelle saakka, metsäneuvoja Aarne Jalkanen ja metsuri Jukka Pöyhönen miettivät, miten mahtaa käydä tänä vuonna. nordea.fi Vuosimaksuttoman MasterCard Silver- ja MasterCard Gold -korttiluoton todellinen, kulut huomioiva vuosikorko on 11,88% (03/2008) ja luotollisten Visa Silver- ja Visa Gold -korttiluoton vuosikorko on 13,383% ( lähtien). Laskennassa on käytetty 3 kk euriborkorkoa ja 7,5%:n marginaalia sekä euron käytössä olevaa luottoa. MasterCard-luoton myöntää Nordea Rahoitus Suomi Oy ja Visa-luoton Luottokunta.

3 MetsäPäijänne nro 3 / Huomisen metsät tehdään tänään! Metsän kasvu ja tuotto ratkaistaan pitkälti jo metsän kehityksen alkuvaiheessa. Hoidettu metsä antaa hyvän taloudellisen tuloksen ja on omaisuutena arvokkaampi kuin hoitamaton metsä. Metsän tärkeimmät hoitotyöt uuden taimikon perustaminen heti päätehakkuun jälkeen taimikon varhaishoito pian uudistamista seuraavina vuosina ja taimikonhoito kannattaa siis hoitaa ajallaan. Kesä on otollista aikaa metsätöille, joten ei muuta kuin hihat heilumaan. Päijänteen Metsänhoitoyhdistyksen yhtenä toiminnan painopistealueena vuonna 2009 on taimikon- ja nuorenmetsänkunnostusmäärien lisääminen. Taimikkovaiheessa ratkaistaan metsän tuleva kehitys, onkin ensiarvoisen tärkeää hoitaa taimikot ajallaan. Myöhästynyt taimikonhoito aiheuttaa mittavia taloudellisia menetyksiä kasvutappioiden ja puuston laadun heikentymisen takia. Päijänteen Metsänhoitoyhdistykseltä saatte tarvittaessa ammattitaitoista metsurityövoimaa avuksenne. Apua ja tukea metsänhoitotöihin Kannattaa muistaa, että metsätöihin on mahdollista saada myös valtion maksamaa tukea. Tarkempia tietoja saa metsänhoitoyhdistyksen metsäneuvojilta, mutta varsinaisen toteutustuen lisäksi töiden suunnittelu ja tehdystä työstä laadittu selostus (toteutusilmoitus) ovat metsänomistajalle ilmaisia (vain arvonlisävero laskutetaan ja senkin voi vähentää alv -verotuksessa). Ota yhteyttä, kerromme mielellämme lisää metsänhoitotöistä ja rahoitustuista. Samalla voit varmistaa työvoiman ensikesälle. Älä päästä metsääsi pusikoitumaan! Osuuspankin omistajia ovat sen jäseniksi liittyneet asiakkaat, kaikkiaan yli miljoona suomalaista. Valitsemalla pankiksesi Osuuspankin valitset vakavaraisen, paikallisen ja itsenäisen pankin. Omistajajäsenenä voit saada ihan tavallisesta pankkiasioinnista rahanarvoisia OP-bonuksia, jotka käyvät pankkipalveluiden ja Pohjolan vakuutusten maksamiseen. Lue lisää op.fi/bonus tai poikkea konttoriimme. OP-bonuksia saa sellainen Osuuspankin omistajajäsen, jonka oma tai perheen yhteinen pankkiasiointi on vähintään euroa. Bonusten kertymiselle ei ole ylärajaa.

4 17 MetsäPäijänne nro 3 / Hallitus antoi heinäkuulla esityksen puunmyyntitulojen väliaikaisesta verohuojennuksesta. Tavoitteena oli piristää teollisuuden tarpeisiin nähden liian rauhallisesti käynyttä puukauppaa. Ratkaisun vaikutus näkyikin heti puumarkkinoilla, leimaustilauksia alkoi tulla vilkkaasti metsänhoitoyhdistykselle. Valitettavasti lopullisten verolakien viivästyminen sekä talvileimikoiden ostohaluttomuus ovat myöhemmin syksyllä latistaneet puumarkkinoiden virettä. Lopputuotemarkkinoillakin on omat ongelmansa. Etenkin sahatavaran kysyntä on huonontunut edelleen. Tämä näkyy väistämättä sahojen puustamaksukyvyssä. Puukauppaa kuitenkin koko ajan tehdään ja varsin kohtuulliseen hintatasoon. Tulevasta puukauppavuodesta onkin tulossa haastava, mutta valonpilkahduksiakin on; dollarin vahvistuminen on parantanut teollisuuden kannattavuutta. Päijänteen Metsänhoitoyhdistyksen toimialueella veroratkaisu näkyi heti käytännön puukaupassa. Metsänomistajat tekivät alkusyksystä leimaustilauksia kiihtyvään tahtiin, vaikka esitys oli vasta muutaman viikon vanha. Elokuun viimeisellä viikolla tehtiin varmasti kaikkien aikojen ennätysmäärä puukauppoja harvennusleimikoista. Asian taustalla oli tietysti lakiesityksessä olevan kokonaan verovapaiden ensiharvennusten päättyminen. Ensiharvennuskaupat tuli olla tehty elokuun aikana jos myyjä halusi välttyä veronmaksulta. Myöhemmin rauhoittuneita puukauppamääriä on tarkoitushakuisesti verrattu tähän elokuun lopun ennätysviikkoon. Vertailujen esittäjätkin ovat varmasti olleet tietoisia, että ei ole millään lailla realistista odottaa kauppamäärien pysyvän noin korkealla. Tarjontaa on syysja lokakuulla hillinnyt metsänomistajien tietoisuus ostajien haluttomuudesta ostaa talvileimikoita sekä huonot uutiset sahatavaramarkkinoilta. Metsänhoitoyhdistyksen toimihenkilöt ovat pyrkineet neuvonnan avulla ohjaamaan leimikoiden tekoa sulan Missä mennään puukaupassa? maan aikana korjattaviin harvennus- ja päätehakkuuleimikoihin. Valitettavasti se ei läheskään aina ole maapohjien ja tiestön takia mahdollista. Teollisuuden erikoinen puupula Teollisuuden kyky ostaa ja korjata puuta on viime viikkoina heikennyt rajusti mm. sen vuoksi, että katkotun puun varastot ovat kasvaneet rajusti. Koneyrittäjille sekä sahoille on ilmoitettu seisokeista. Yksityiset sahat ovat myös kertoneet sahauksen rajoituksista vuoden vaihteeseen. Metsäkoneyrittäjät joutuvatkin seisottamaan kalustoaan ja pahimmillaan lomauttamaan työntekijöitään. Tilanteen odotetaan valitettavasti vain pahenevan loppuvuoden aikana. Puunkorjuun kiintiöt ovatkin käytännössä täynnä. Loppusyksyn Päijänteen Mhy:n puunhintaseuranta keskihinta maksimi minimi Harvennushakkuu mäntykuitu 16,74 19,00 14,00 kuusikuitu 21,21 23,10 17,00 koivukuitu 15,57 18,00 12,00 mäntytukki 50,45 55,00 40,00 kuusitukki 48,02 52,00 45,00 koivutukki 42,10 48,00 38,50 Uudistushakkuu vertailu 2007 mäntykuitu 18,00 23,00 17,00 18,44 kuusikuitu 26,02 28,50 24,00 26,03 koivukuitu 17,95 21,00 12,90 17,11 mäntytukki 55,86 62,00 53,00 67,08 kuusitukki 56,21 64,30 54,00 66,52 koivutukki 48,57 50,00 46,00 49,60 Puukaupan hintaseuranta Taulukossa on peruspuutavaralajien hinnat hakkuutavoittain. Harvennushinnat ei sisällä ensiharvennusten hintoja. Erikoispuutavaralajien (tyvet, parrut, ym) hinnat ovat huomattavasti peruspuutavaralajien hintoja korkeampia. Uudistustushakkuu hinnoissa on myös vertailuhinnat vuodelta 2007 samalta ajanjaksolta. Puukauppaa tehdään kaikista vastoinkäymisistä huolimatta koko ajan ja ainakin toistaiseksi markkinatilanne huomioiden kohtuullisella hintatasollakin. säillä on erityisen iso vaikutus lähiaikojen puukauppatilanteeseen. Tilanne on erikoinen, koska teollisuuden mukaan ovella oli konkreettinen puupula. Metsäteollisuuden edustajat syyllistivät metsänomistajia puunmyyntihaluttomuudesta. Teollisuus ei pysty tällä hetkellä maalatun uhkakuvan edellyttämällä tavalla ostamaan ja korjaamaan puuta. Puuvarastoja ja -varantoja on niin paljon, että niillä mennään seuraavaan syksyyn. Hallituksen kesällä tekemät metsäveroratkaisut ovat olleet loppusyksyn valossa tarkasteltuna jopa uhattuna. Pois tehtyjä esityksiä ei saa vetää, silloin puhuttaisiin aikamoisesta metsänomistajien pettämisestä. Tosin jos meno jatkuu tällaisena, voi moni metsänomistaja joutua pettymään verohuojennusten hyödyntämättä jäämisen vuoksi. Myös maan hallitus voi veroratkaisun suhteen kohta kokea tulleensa jymäytetyksi. Puuhuolto rakennettava kotimaan varaan Venäjän vientitullien lykkäys osoittaa selvästi sen, että metsäteollisuuden on vähennettävä tuontiriippuvuuttaan kaikin keinoin tulevana vuotena. Tällaiseen päätösten arvaamattomuuden varaan ei tehtaiden puuhuoltoa pidä rakentaa. Suomessa on parin viime vuoden aikana panostettu puunhankintaan kotimaasta ja varauduttu korvaamaan Venäjältä aiemmin tuotu puumäärä kotimaisella raaka-aineella. Näitä panostuksia ei nyt saa päästää valumaan hukkaan. Tilanne vaatii sekä teollisuudelta että metsänomistajilta vastuullisuutta. Teollisuuden on lunastettava luotu odotusarvo kotimaisen puun kasvavasta kysynnästä ostamalla väheneviin tarpeisiinsa etupäässä kotimaista puuta. Venäjän tullipäätösten siirtymistä ei saa käyttää kotimaisen puuntarjonnan lamauttamiseen. Toki puukauppaa kaikista vastoinkäymisistä huolimatta koko ajan tehdään ja ainakin toistaiseksi markkinatilanne huomioiden kohtuullisella hintatasollakin. Tilanne voi myös muuttua kohtuullisen nopeasti, etenkin sahatavaramarkkinoilla muutokset ovat olleet viime vuosina todella nopeita. Metsänomistajien onkin tunnettava vastuunsa että puuta on tarvittaessa tarjolla. Puuta kannattaa tarjota myyntiin jotta saa käsityksen vallitsevasta hintatasosta. Leimikot kannattaa aina kilpailuttaa Myyjän on aina erityisen tärkeää muistaa kilpailuttaa kaikki leimikot alueen kaikkien ostajien kesken. Puun hinta muodostuu markkinoilla ja vain kilpailutuksen avulla metsänomistaja voi varmistaa, että hän saa leimikostaan sen arvoa vastaavan hinnan. Lisäksi on aina muistettava, että puukauppaa ei ratkaista pelkillä puutavaralajien yksikköhinnoilla, vaan esimerkiksi puutavaran mitta- ja laatuvaatimuksilla on lopputulokseen suuri vaikutus. Mitta- ja laatuvaatimukset, sekä niiden soveltaminen käytäntöön vaihtelevat voimakkaasti eri puunostajien välillä. Lisätietoja metsänhoitoyhdistykseltä, varmista onnistunut puukauppa. Puumarkkinoilla on monenlaisia haasteita. Erityisesti talvileimikoiden ostomahdollisuudet on kaikilla ostajilla olemattoman pienet. Tämä johtuu siitä, että kahden sääolosuhteiltaan huonon talven jäljiltä aiemmin ostettuja talvileimikoita on runsaasti hakkaamatta. Nämä vievät mahdollisuuden ostaa uusia leimikoita. Myös kysyntätilanne eri puutavaralajien välillä vaihtelee huomattavasti. Metsänomistajan alkaessa suunnittelemaan puukauppaa, on erityisen tärkeää suunnitella myyntiin tuleva leimikko puumarkkinat ja metsän tarpeet huomioiden. Metsänomistajille on tarjolla tähän rahanarvoinen etu; leimaus on Päijänteen Metsänhoitoyhdistyksen tekemänä ilmainen palvelu. Verohuojennuksesta ja puumarkkinoiden tilanteesta saa lisätietoa Päijänteen Metsänhoitoyhdistyksen metsäneuvojilta sekä Internet-sivuilta Kuvasta selviää miten erilainen tukin katkonta vaikuttaa rungon arvoon.

5 MetsäPäijänne nro 3 / Muuttaessani 1960-luvun puolivälissä Toivakkaan tutustuin työni puolesta Rauma-Repola Oy:n metsätyönjohtaja Uuno Laulajaiseen. Häneen oli kaikin puolin helppo tutustua ja ystävystyä. Uuno oli iloinen ja leikkisä, metsäomistajien keskuudessa pidetty ja arvostettu henkilö. Eloonjäämisestä ei annettu toivoa Uuno Laulajainen oli syntyjään karjalaisia, kotoisin Metsäpirtistä, rajapitäjästä, johon Neuvostoliitto hyökkäsi ensiksi talvisodan alettua. Lähellä kotiseutuaan hän osallistui puolustustaisteluihin Taipaleessa. Hän haavoittui Volossulassa jouluna vaikeasti suuren kranaatinsirpaleen viedessä ison palan kyljestä vahingoittaen samalla sisäelimiä. JSP:llä eikä kenttäsairaalassa voitu tehdä muuta kuin kivun lievitykseksi antaa morfiinia. Hänet laitettiin sairasjunaan jossa vietiin Hämeenlinnaan, Aulangolle sotasairaalaan. Oli kulunut lähes kaksi vuorokautta haavoittumisesta ennen kuin hän oli leikkauspöydällä. Eloonjäämisestä ei annettu toivoa. Vanhemmille, jotka olivat tulleet katsomaan, sanottiin että Uuno ei seuraavaa aamua näe. Tätä jatkui pari viikkoa, mutta Uuno vain sinnitteli hengissä. Sitten vanhemmatkin jo lähtivät kotiinsa uskoen hänen selviävän. Aulangolla oli hoidettavana vain vakavasti haavoittuneita potilaita. Kerran sinne tuli paketti joka oli osoitettu vaikeimmin haavoittuneelle sotilaalle. Yli 200 potilaan joukosta tämä paketti annettiin Uunolle. Toipuminen kesti kauan. Kranaatti oli repinyt suolistoa pahasti. Ensimmäisen kerran hän sai suun kautta ravintoa heinäkuussa, yli puoli vuotta haavoittumisen jälkeen. Jalkeille päästyään oli vartalo vinossa koska toisen kyljen lihakset olivat poikki, lonkan yläpuolella oli iso kolo. Uunosta ei enää ollut sotahommiin. Mutta kun toipuessa ryhtikin pikkuhiljaa oikeni niin että kaupungilla järjestyspartiot aina pysäyttelivät papereita kysyen luullen Uunon olevan pinnarin. 200 g margariinia tai voimariinia 2 ¼ dl sokeria 1 keltuainen 1 rkl siirappia 1 tl vaniljasokeria 2 tl soodaa 5 dl vehnäjauhoja Vatkaa margariini ja sokeri, lisää vaahtoon keltuainen ja kuva Antero Kuronen Haarukkaleivät Metsänostaja Uuno Laulajainen Kerran yhdessä pikkukaupassa oli tukkeihin jäänyt muutamia karsimattomia oksia Penni iteltäin ja toinen Lempiltä Töitä Uunolle löytyi Lahti-yhtiöstä joka sittemmin yhdistyi Rauma-Repolaan. Toivakasta hänelle löytyi oma ostoalueensa,yhtiön talo asuttavaksi ja vaimo Lempi. Kun seurakunnan kirkkoherra Kalle Lukumies täytti vuosia ja lähetti kutsukirjeitä juhliinsa, oli yksi osoitettu metsän ostaja Uuno Laulajaiselle. Toisen huomiota ansaitsevan kirjeen sai lehmän ostaja Armas Kautto, Karjakunnan ostoasiamies. Puutavaran ostajana Uuno oli menestyksellinen, vähän liikaakin. Puutavayhtiöillä oli keskinäinen kartelli, jossa oli pitäjittäin ns. savujako, eli oli sovittu tiloittain mistä kukin yhtiö saa ostaa puutavaraa. Uuno koetteli näitä rajoja aiheuttaen runsaasti harmaita hiuksia esimiehilleen. Joskus isäntä myi leimikon Uunolle vaikka tällä oli alempi tarjous kuin toisen yhtiön miehellä. Niin pidetty ja reilun miehen maineessa hän oli. Samoin kun oli hyviä mäntytukkileimikoita, jotka sattuivat olemaan jaon ulkopuolella, hän hyvin herkästi maksoi vähän yli annetun ohjehinnan ja taas tuli kaupat. siirappi, sekä lopuksi jauhoseos. Tee taikinasta 6 tankoa ja paloittele sopiviksi paloiksi joista pyörittelet palloja. Litistä pallot haarukalla kahteen suuntaan, jolloin pintaan tulee ruudukkokuvio. Paista vajaassa 200 asteessa. Helppotekoisia ja maistuu jo hieman joululle! Uuno sanoi: mie pistin pennin iteltäin ja Lempiltä toisen ja niinhä ne jäi puut miun pussiin Mutta kyllä Uunolle löytyi puolustustakin. Kun herrat olivat Toivakassa tarkastuksella ja metsäpäällikkö ihasteli hyvälaatuisia mäntytukkeja, valitti aluemetsänhoitaja että kyllä ne on kalliita puita. Metsäpäällikkö totesi, että osta sinä Uuno vain tälläisiä puita niin minä pidän huolen siitä että rahat riittää. Popedan perruutukset vähensi kilometrikorvaukset Ensimmäisenä autona Uunolla oli Pobeda. Sitten hän sai ajettavakseen firmalta Standart-mallin Voksvagenin. Tässä oli käsiteltäessä vaihteita, käytettävä välikaasua koska siinä oli synkronoimaton vaihdelaatikko. Metsänhoitajan kysyessä joko Laulajainen oli oppinut välikaasun käytön, Uuno totesi en mie viel, mut korva on tottunt siihe rutinaan. Volkkarista hän totesi myös metsänhoitajalle että nyt mie voin perruuttaki, Popedal mie en perruuttant ikänää, se ku purki mittarii ja miun kilometrikorvaukset vähen silviisi. Kaunis tapa Uuno oli innokas kalamies. Hakkaraisen Pentin kanssa he veivät yhtiön vanhan keluveneen lääninmäen päällä olevalle lammelle. Saaliiksi tuli vain pieniä ahvenia. Uuno kertoi ahventen koosta, niit ku pisti tusinan tulitikkulootaan nii viel rapisi. Autolla Uuno ajoi rauhallisesti. Myllykoski Oy:n työjohtaja Leivonmältä, Leppäsen Jallu oli hyvin hätäinen. Uuno kertoi mie ku ajelin kaikes rauhas Urpisista Rutalahteen päi nii Leppäs -Jallu tul kolmast minnuu vastaa. Kerrottakoon kolmiomainen ajolenkki Urpinen-Rutalahti-Viisarimäki on lähemmäs kolmekymmentä kilometriä. Joten Uuno hallitsi hyvin paroni Munchausenin tyylin kerronnassaan. Mennessämme kerran tukkimitalle Uunon autolla tuli Ikosen Pekka kuorma-autollaan vastaan, silloin hän otti karvahatun kunnioittavasti päästään. Ihmettelevän ilmeeni johdosta hän totesi että myö Pekan kanssa kerran päätettii että se on niin kaunis tapa ku tervehties ottaa hatun pois päästä Kuutiojalka sinne tai tänne Kerran tein Luodon Uunolle pikku leimikon. Isäntä sanoi sopineensa Laulajaisen kanssa suullisesti jo kaupasta, joten en lähtenyt kuutioimaan sen tarkemmin tukkipuita, laskin vain rungot ja arvioin leimausluetteloon tukkeja tulevan noin 1500 kuutiojalkaa. Yhtenä iltana soi puhelin ja Uuno sanoo mitä sie silviisii laitoit siihe Metsäpakinaa Luodon Uunon leimaustotistukseen että noin 1500 jalkaa, oisit sie voint laittaa tarkemminkin. Tienvarressa mitattuna kun tukkeja löytyi 1501 kuutiojalkaa. Toivakassa oli siihen aikaan kahdeksan miestä joiden etunimi oli Uuno. Kun Mäkelän Uuno erosi vaimostaan ja otti uuden, Laulajaisen Uuno totesi myö on vähä aateltu että voijaan erottaa tuo Mäkelän Uuno Uunojen yhtistyksestä ku se tek semmosen tempun. Myyrän pelotuskone 1960-luvulla alettiin tehdä puutavaran metsäajoja myös maataloustraktoreilla, Uuno ei koskaan puhunut muusta kuin myyrän pelotuskoneesta. Tukkirungot hinattiin metsästä tienvarteen kokonaisina runkoina jossa ne apteerattiin ja katkottiin. Kerran yhdessä pikku kaupassa oli jäänyt tukkeihin muutamia karsimattomia oksia. Ikosen Pekka kävi pari kertaa katsomassa joko ne voisi ajaa Rutalahteen uittoa varten. Hakkuumies, vaikka asui aivan vieressä, oli vähän laiskansitkeää sorttia, eikä saanut tehdyksi työtään loppuun. Lopulta Ikosen Pekka lastasi puut kuormaautoonsa ja ajoi ne pois. Lahdessa, jossa tukkiniput sahalla purettiin, nousi asiasta haloo. Jokaiseen tukkinippuun oli laitettu tunnukset mistä ne olivat lähtöisin. No, jäljet johtivat Toivakkaan ja paikallinen työnjohtaja otettiin luokalle tästä huolimattomuudesta. Uuno totesi rauhallisena: Eihä ne kaikk niput tuu koskaa Lahtee saakka, mitä varte piti just sen nipun tulla perille. Lunta kiukaalle, että saadaan kylmää löylyä Apulaisena Uunolla oli Pihlas-Ville. Tukkimitoilla toisen tehtävänä oli mitata puut mittasaksilla ja huutaa pituudet ja paksuudet toisen ollessa ylösottajana. Tämä kynämiehen homma oli talvipakkasilla kylmää hommaa. Niinpä työnjaosta vedettiin pitkää tikkua, lyhyt tikku merkitsi mittamiehen hommaa, pitkä ylösottamista. Ville ihmetteli miksi hänelle tuli kovilla pakkasilla aina ylösottajan rooli. Uuno kertoi: mie laitoin kättee kaks ehjää tikkuu nii Ville sai aina pitkän tikun, oman mie painoin sit peukalol poikki jotta miul tul silviisii lyhyt tikku. Laulajaisten Simo-poika saunoi isänsä kanssa. Pienelle pojalle tuli löylyssä kuuma, jolloin Uuno neuvoi poikaansa hakemaan ulkoa pesuvadilla lunta kiukaalle, että saadaan kylmää löylyä. Joskus vanhempana Simo oli todennut ettei ketään lasta ole yhtä paljon narrattu lapsena kuin häntä. Uunon sydän alkoi oirehtia jo alle kuudenkymmenen vuoden iässä. Vaivoja pahensi Lempi-vaimon sairaus ja kuolema. Vuonna 1975 hän menehtyi sydänkohtaukseen 61 vuoden ikäisenä. Lauri Räty

6 19 MetsäPäijänne nro 3 / Valkea maa Tuvan oveen koputetaan. Sieltähän se tulee naapuri ja hyvä ystävä keskeltä lumipyryä. Istumme takkatulen ääreen. Naapurini kuulumiset ovat nyt poikkeuksellisia. Rakennusalalla toimiva mies kertoo, että lomautusilmoitus on tullut tammikuulle. Olemme olleet naapureita yli kymmenen vuotta ja tämmöisiä uutisia en ole häneltä ennen kuullut. Lamauutiset ovat leimanneet koko syksyä. Jokaisella päivällä on ollut omat irtisanomisensa. Nyt taloudellinen laskusuhdanne kolauttaa jo naapuriakin. Alkusyksystä hallitus rauhoitteli meitä kansalaisia. Ei ole hätää. Meidän talouselämämme on vielä kunnossa. Nyt rauhoitteluja ei kunnolla kuule jatkuvassa irtisanomisten virrassa. Tuvan ikkunasta ulos katsoessani maisema on kuin vanhan ajan Joulusta. Kosken rannan puut ovat koristeellisessa huurteessa. Monen pimeän ja märän syksyn jälkeen olemme saaneet valkean maan. Maiseman merkitys mielelle on ainutkertainen. Vuosien myötä on ollut tunne, että olemme menettäneet valkean alkutalven. Nyt se on tullut ja ihan syliin. Monen tuvan ikkunasta näkyy tuo sama valkea maa. Se ei vain tunnu antavan iloa toimeentulon pelossa. Syksyn synkkää uutisvirtaa kuunnellessa mietin miten he kaikki tulevat nyt toimeen. Valon ja avun talo Monen pimeän ja märän syksyn jälkeen olemme saaneet valkean maan. Itse olen viettänyt talven alun sairaalassa; olen niitä kuusikymppisiä, jonka on tarvinnut hakea apua ortopedilta polvivaivoihin. Tänä vuonna olen tutustunut jo kahteen otteeseen Keski- Suomen Keskussairaalaan ja sen antamaan apuun. Julkisuudessa on vuosia puhuttu yksityisen sairaanhoidon ammattitaidosta. Meillä Keski-Suomessa julkinen puoli on kunnossa. Itse olin marraskuun alkupuolella Keskussairaalassa polvileikkauksessa. En ole vastaavaa apua ja ammattitaitoa nähnyt. Se alkoi heti aamusta. Keittiöhenkilökunnan tuodessa aamupalaa tunsin olevani paremman puoleisessa hotellissa. Hymyä ja ystävällisyyttä oli meille kaikille potilaille jakaa. Kivun uuvuttama potilas sai heti apua pillerin ja hymyn myötä. Omassa potilashuoneessani oli potilaita vähän monenlaiseen lähtöön. En kuullut viikon aikana yhtään kylmää tai epäystävällistä sanaa meistä huolen Kuva Petri Leinonen pitäviltä sairaanhoitajilta. Eikä lääkäreissäkään ollut valittamista. Sairaanhoitajien ja lääkäreiden päivät olivat pitkiä. Useimmiten oli niin, että aamupäivän leikkausten jälkeen vuorossa oli päivystys. Vanha perinteinen sanonta on, että terveydenhoitoalalla ollaan kutsumusammatissa. Viikko sairaalan mäellä osoitti, että näinhän se ainakin Keski-Suomessa on. Sisään vaan, joka ehtii Yhden tosi pitkän miinuksen sairaalassa näin. Hoitohenkilökunta piti potilashygienasta huolta. Potilashuoneeseen tullessaan he muistivat hieroa desinfioivaa geeliä käsiinsä. Talossa oli siis varauduttu viimeisen päälle sairaalabakteereiden varalle. Mutta entäpäs potilasvierailut. Nykyisin ei ole olemassa mitään vierailuaikoja ja väkeä lappaa sisään kuin aamusumua. Oman huoneeni ennätys oli yhden mummon neljätoista vierasta. Siis neljätoista. Yhdellä vieraalla oli tosi paha flunssa. Samaan aikaan kun nämä neljätoista vierasta tekivät olonsa kotoisaksi ahtaassa neljän hengen huoneessa, samaan aikaan yhdelle potilaalle tehtiin toimenpidettä ohuiden verhojen takana. Minusta on aivan turha valitella pöpöjen lisääntymistä jos vieraspolitiikka on näinkin leväperäistä. Jos suhteellisen turvallisen ortopedisen leikkauksen jälkeen ei tule toimen ilman neljäätoista vierasta on joku pahasti vialla. Turhaan sairaala taistelee hygienian puolesta kun samaan aikaan pöpöjä kantavat kommandojoukot marssivat sisään. Minusta tuo epäkohta on korjattava ja isoilla kirjaimilla. Ahne joulukuu Naapurini on lähdössä tuvastani. Ei muuta kuin sukellus talven kovimpaan lumipyryyn ja hetkessä ovat hänen askeleensa jäljet peittyneet lumeen. Olimme mietiskelleet takkatulen ääressä tulevaa Joulua. Hallitus kehottaa kuluttamaan, että kotimaan talous jotenkin jaksaisi. On todella kulunut sanonta valitella Joulun kaupallistumista, mutta niin se vain on. Kaikenlaista rompetta ostamalla tekohengitetään taloutta, mutta joulumieltä se ei anna. Pitäisiköhän manata nuo itämaan tietäjät. Hehän tämän joulurompevillityksen aloittivat. No ehkä ei. He sentään tiesivät miksi he lahjoja antoivat. Anna-Kaisa Hermunen Laukaalainen toimittaja LÖYDÄ 10 METSÄISTÄ SANAA Ympyröi kirjainlaatikosta 10 metsäistä sanaa. Kukin voi olla vasemmalta oikealle tai päinvastoin, tai viistoon. Kaikkien oikein vastanneiden kesken arvomme istuinsuojan. P Ö O K K Y T N Ä M P A P Ä K A V P E C M K L L N S O E N E R G I A P U U I I O O S A C A P H T U P U Z V U U O A O H U Ä R E L O N A A T E R K L J P Ä T O Ä A T V O A Y I N O L A A S E E U U I I A U O A R M P K M K M L Ä T T U S O T H Ö I K S H Y U A L O H H A O H V E E V L P H O P S U H K K O S K L I K M A N E E A P S O O A N D U V Y A N O I T A N U K M K T O K I L O E N U U H U I A Ä I I V V U A R I E R O S R M K K D S T A I T I T P E E T U P V P M L A O K A A P O I A L T K U U S U P S O R P T E I U I S P O S R R I T M M T L M J E E T T P A T I A A E L N S L V U A V V D I L T R N E O R Y V V U T T Z U O T T I O L M U O F I P Ö E T A M I S F P P N I A I I P Ä K P I O A T A O T Y D V I T A P L A U M O O H A R V E N N U S H A K K U U A S U Palautus mennessä osoitteeseen: Päijänteen Mhy, Yliopistonkatu 21 A 13, Jyväskylä Nimi: Osoite:

7 MetsäPäijänne nro 3 / Ennätyksellinen myyrähuippu Maan eteläpuoliskolla Kokkola Kainuu linjan eteläpuolella on parhaillaan ennätyksellinen huippu myyräkannoissa. Metsäntutkimuslaitoksen seurannoissa laajoilla alueilla on havaittu suurimpia myyrätiheyksiä vuosikymmeniin. Jos myyräkanta säilyy keskitalveen ja jopa kevään korvalle asti, ovat pahat taimituhot todennäköisiä. Maan eteläpuoliskossa Kokkola Kainuu linjan eteläpuolella on parhaillaan ennätyksellinen huippu myyräkannoissa (ks. kartta). Metsäntutkimuslaitoksen seurannoissa laajoilla alueilla on havaittu suurimpia myyrätiheyksiä vuosikymmeniin. Jos myyräkanta säilyy keskitalveen ja jopa kevään korvalle asti, ovat pahat taimituhot todennäköisiä. Talven myyrätuhot kolme vuotta sitten olivat pahimmat lähes viiteentoista vuoteen. Tällä vuosikymmenellä myyräsyklit, myyrien runsauden vaihtelut, maan eteläpuoliskossa ovat olleet voimakkaita, ja näyttää siltä, että huiput vain voimistuvat. Viime vuosikymmenen lopulla myyräkantojen vaihtelut olivat hieman vaatimattomampia. Tämänhetkisen myyräkannan huipun odotetaan romahtavan ensi keväänä. Päijänteen Metsänhoitoyhdistyksen Internet-sivut on uudistettu. Kannattaa käydä tutustumassa osoitteessa. Jos myyräkanta säilyy keskitalveen ja jopa kevään korvalle asti, ovat pahat taimituhot todennäköisiä. Paras aika istuttaa metsää olisi siis ensi keväänä juuri myyräkannan romahdettua. Taimet saisivat olla rauhassa vuoden, jopa kaksi. Jos myyräkantojen vaihtelut noudattavat samaa kolmen vuoden rytmiä maan eteläpuoliskossa jatkossakin, ennuste lähivuosille on, että myyräkannat alkavat taas nousta 2010 loppukesällä ja seuraava huippu on syksyllä Ennusteen mukaan myyrätuhoja esiintyy jonkin verran paikallisesti jo talvella , ja varsinainen tuhotalvi olisi taas Jos myyräkannan huiput voimistuvat vielä tästäkin, niin metsänuudistamisen ja istuttamisen aikatauluja pohdittaessa kannattaisi miettiä myös myyräsyklin vaihetta ainakin tunnetusti tuhoherkillä seuduilla. Metsänomistajat voivat vielä yrittää torjua myyrätuhoja. Karkotteita voi käyttää, ja arvokkaat taimet, kuten jalot lehtipuut ja kloonivisat, kannattaa suojata taimisuojilla. Vaikka kaikki eivät ota vakavasti taimikon puhdistamista myyristä loukkupyynnillä, jo 50 hiirenloukun avulla saa paljon aikaan parin viikonlopun aikana. Loukut kannattaa tarkistaa useamman kerran päivässä, jotta kaikki myyrät ehtivät loukkuihin. Kokkola Kainuu linjan pohjoispuolella myyräkannat ovat alhaalla. Metlan tiedote PÄIJÄNTEEN METSÄNHOITOYHDISTYKSEN PALVELUKORTTI Vastaanottaja maksaa postimaksun Tilaan maksuttoman puunmyyntisuunnitelman Toivon yhteydenottoa metsäasioissa Haluan sähköisen tiedotteen, s-postiosoitteeni on: Nimi Osoite Osoitteenmuutos, uusi puhelinnumero Päijänteen Metsänhoitoyhdistys TUNNUS INFO: JYVÄS VASTAUSLÄHETYS Puhelin Vapaa sana

8 21 MetsäPäijänne nro 3 / Jyväskylän Keljonlahdelle nousee Jyväskylän Voima Oy:n biovoimalaitos, jonka osakkaisiin Päijänteen metsänhoitoyhdistyskin kuuluu. Keljonlahden kuulumisia -palsta pitää ajan tasalla hankkeen vaiheista. Keljonlahden kuulumisia Lokakuussa 2007 käynnistyneen rakennusprojektin uutisia voi käydä lukemassa myös netissä: fi -sivuilta löytyy mm. päivittäin vaihtuva nettikameran kuva työmaalta. Voimalaitos valmistuu koekäyttöön vuoden 2009 lopussa. Kaupallinen käyttö alkaa keväällä Rakentamisen ensimmäinen vaihe päättyi elokuun puolivälissä, kun maanrakentajat luovuttivat työnsä tilaajalle, Jyväskylän Voima Oy:lle. Kuorma-autoissa laskettuna tontilta lähti yhdeksässä kuukaudessa autokuormaa maata ja kiviainesta. Keskimäärin tontilta starttasi 580 kuljetusta per työpäivä. - Keski-Suomessa ei tietojemme mukaan ole käsitelty näin suuria kuutiomääriä yhtä lyhyessä ajassa. Suurissa moottoritiehankkeissakaan ei aikataulu tapaa olla näin tiukka, arvioi toimitusjohtaja Ari Laivola Maarakennus M. Laivola Oy:stä. Työmaan konevahvuus oli vilkkaimmassa maanrakentamisen vaiheessa 55 autoa, 8 kaivinkonetta, 5 poravaunua ja parikymmentä muuta konetta puskukoneista kuormaajiin. Vaihe työllisti lähes 200 käsiparia. Omasta maakunnasta töihin saapui erityisesti kuorma-autoilijoita kalustoineen. Laivola laskee keskisuomalaisten urakoitsijoiden hoitaneen työstä lähes puolet. Louhittavaa kertyi kaikkiaan kiintokuutiometriä ja maan leikkaamista noin m². Räjähdysainetta maaaineksen irrottamiseen ja kallion rikkomiseen kului noin 1500 kiloa päivässä. Puusyötöllä 2 ha:n risut ja kannot joka tunti Täysillä pyörivä voimalaitos nielee irtokuutiometriä polttoainetta vuorokaudessa. Jos koko määrä matkaisi Päijänteen rantaan rekka-autoilla, merkitsisi se yli 80 rekan pyörähtämistä tontilla. Siihen mennessä kun Keljonlahden voimalaitoksen kattilassa roihahtavat ensi liekit vuoden 2009 lopulla, on voimalaitoksen polttoainehuolto järjestetty vakaalle sopimuspohjalle. Suuri käyttäjä odottaa Uusi voimalaitosalue sijaitsee Päijänteen Keljonlahden rannassa viitisen kilometriä Jyväskylän keskustasta etelään. Kuva: Ismo Nuuja polttoaineen toimittajiltaan vankkaa alan osaamista ja toimituskykyä. - Vaikka bioenergian ympärillä on välillä ollut hiukan hypetystäkin, täytyy tässä kokoluokassa toiminnan olla ammattimaista ja kehittämiseen pitää löytyä pitkäjänteisyyttä: kun kattila kerran on käynnistetty, ei sitä voi päästää sammumaan ainakaan polttoaineen loppumiseen, huomauttaa hankintapäällikkö Ahti Weijo Jyväskylän Energiasta. Hankintayhteistyöstä on sovittu jo usean osapuolen kanssa, mutta lisäkumppaneita otetaan edelleen mukaan renkaaseen. Suuren käyttäjän kumppaneiksi soveltuvat toimijat, jotka pystyvät vähintään 50 GWh:n vuositoimituksiin. - Pääpolttoaine on turve, jonka rinnalla käytetään puuta esimerkiksi 30 %. Jos puuta saadaan enemmän, voidaan sen osuus nostaa jopa 70 %:iin. Jos uunia syötettäisiin talvipakkasella pelkällä puulla, tunnissa palaisivat kahden hehtaarin risut ja kannot - ja vuorokaudessa tarvittaisiin 50 hehtaarin hakkuutähteet kantoineen, Weijo havainnollistaa. Joustavuutta polttoaineiden käyttöön Suomen vihreän kullan sivutuotteiden saatavuus riippuu suhdanteista ja maailman markkinoista; ruskea kulta puolestaan on sääherkkä tuote. Päättyvä kesä on jo toinen heikko turvekesä peräkkäin. - Jos jonkin polttoaineen saatavuus notkahtaa, voidaan polttoaine-mix iä muuttaa. Joustavuus on yksi Keljonlahden kattilateknisistä vahvuuksista. Vanhemmissa voimalaitoksissa puun osuutta ei välttämättä pysty näin korkealle viemään: esteeksi voivat nousta esimerkiksi vastaanottokapasiteetti, polttotekniikka tai itse kattilan mitoitus, selittää voimalaitosprojektia johtava pitkän linjan voimalaitosrakentaja Pentti Huumo Jyväskylän Voima Oy:stä. Jyväskylän Energian strategiana on hankkia polttoaineet keskisestä Suomesta, jolloin polttoaine-eurot jäävät virkistämään oman maakunnan taloutta. Vuosittaisen polttoainehankinnan arvo on noin miljoonaa euroa. Hanke versoo uutta työtä rakentamisen jälkeenkin: voimalaitoksen käyttö ja kunnossapito vaativat jatkuvasti noin 70 henkilötyövuoden panoksen ja vähintään 400 henkilötyövuotta polttoainehuollossa. Teksti: Elina Laiho-Logrén Kotimainen bioenergia kiinnostaa kumppaneita Savupiipun liukuvalu eteni neljän metrin päivävauhtia. 140-metrisen piipun sisähalkaisija on kymmenen metriä. Betoniseinän vahvuus 20 metriin saakka on 50 ja siitä ylöspäin 25 senttiä. Kuva: Pentti Huumo Uusi voimalaitos varmistaa tulevaisuudessa vakaan ja kilpailukykyisen energian hinnan Jyväskylässä. Se tukee Jyväskylän ja lähialueiden energiaomavaraisuutta ja parantaa energiahuollon varmuutta Keski-Suomessa, joka on Suomen maakunnista riippuvaisin sen ulkopuolelta tuotavasta sähköstä. Keljonlahden voimalaitoksen rakentamisesta ja voimantuotannosta vastaa Jyväskylän Energia Oy:n perustama Jyväskylän Voima Oy. Jyväskylän Energia omistaa laitoksen yhteystuotantoenergiaan oikeuttavan osuuden. Kumppaneina hankkeessa toimivat lauhdetuotantoon oikeuttavia L-sarjan osakkeita ostaneet Etelä-Suomen Voima Oy, Keuruun Sähkö Oy, KS Energiavälitys Oy, Koillis-Satakunnan Sähkö Oy, SPS Tuotanto Oy, Vapo Oy, VSV-Energiapalvelu Oy, Rauman Energia Oy ja Päijänteen Metsänhoitoyhdistys. Keljonlahdelle kohoava biovoimalaitos hyödyntää modernia CHP- eli yhteistuotantoteknologiaa, jossa tuotetaan ympäristöystävällisesti samassa prosessissa sekä lämpöä että sähköä. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että lämmöntuotannossa syntyvällä höyryllä tuotetaan myös sähköä kotitalouksien ja liike-elämän käytettäväksi. Teholtaan uusi voimalaitos vastaa noin puoltatoista Rauhalahden voimalaitosta. Kaukolämpöteho on vastapainetuotannossa noin 200 MWth ja sähkötehon maksimi lauhdetuotannossa on noin 210 MWe.

9 MetsäPäijänne nro 3 / Laki edunvalvontavaltuutuksesta tuli voimaan Sääntelyn taustalla on tosiasia, että vanhusväestön määrä lisääntyy huomattavasti lähivuosina. Eläköityvällä väestönosalla on myös enemmän omaisuutta kuin edellisillä sukupolvilla. Yhteiskunnalla ei ole toisaalta mahdollisuuksia vastata edunvalvonnan palvelukysyntään, koska se edellyttäisi maistraattien ja edunvalvontapalvelujen resurssilisäyksiä. Uudella järjestelmällä vastuuta siirretään kansalaiselle itselleen. Hän voi valita omaisuutensa hoitajaksi henkilön, johon hän voi luottaa ja joka jo mahdollisesti tuntee valtuuttajan asiat. LAKI NURKKA Todistajien on oltava tolkussaan ja valtuutetun sopiva tehtävään Edunvalvontavaltuutus on laadittava kirjallisesti ja kahden yhtä aikaa läsnä olevan esteettömän henkilön on todistettava asiakirja oikeaksi. Asiakirjassa on muutenkin muodoltaan paljon samoja piirteitä kuin testamentissa. Todistajien tulee tietää ja ymmärtää, mistä asiassa on kysymys. He eivät siis pelkästään todista valtuuttajan nimenkirjoitusta oikeaksi. Maistraatti kytkeytyy prosessiin siten, että se tutkii vahvistamismenettelyssä valtuutetun hakemuksesta asiakirjan muodollisen pätevyyden, arvioi valtuutetun sopivuuden tehtävään sekä arvioi edunvalvontakynnyksen ylittymisen. Näyttö viimeksi mainitusta esitetään lääkärintodistuksella. Valtakirjassa on mainittava seuraavat asiat: valtuuttamistarkoitus; asiat, joissa valtuutettu oikeutetaan edustamaan valtuuttajaa; Edunvalvontavaltuutuksesta valtuuttaja ja valtuutettu; määräys, jonka mukaan valtuutus tulee voimaan siinä tapauksessa, että valtuuttaja tulee sairauden, henkisen toiminnan häiriintymisen, heikentyneen terveydentilan tai muun vastaavan syyn vuoksi kykenemättömäksi huolehtimaan asioistaan. Varsinaisen valtuutetun sairastumisen tai muun esteen varalta on hyvä nimetä varavaltuutettu tai toissijainen valtuutettu. Henkilökohtaiset asiat eivät kuulu valtuutetulle Valtuutus annetaan omaisuuden hoitoa ja muita taloudellisia asioita varten. Valtuutettu ei voi sen perusteella päättää asioista, joiden luonne on henkilökohtainen, kuten testamentin laatiminen tai sen peruuttaminen, suostumus avioliittoon, lapseksi ottaminen tai isyyden tunnustaminen. Valtuutuksella voidaan sen sijaan sivuuttaa holhoustoimilain 34 :n lupajärjestelmä kokonaan tai osittain, mutta järjestelmää ei voida valtuutuksella laajentaa. Edunvalvontavaltuutus ei myöskään tule kysymykseen silloin, kun henkilöllä jo on edunvalvoja. Edunvalvontavaltuutus on peruutettavissa milloin tahansa edellyttäen, että valtuuttaja ymmärtää peruuttamisen merkityksen. Laissa on erikseen korostettu sitä, että lupaus olla peruuttamatta valtuutusta ei ole sitova. Tässäkin valtuutus rinnastuu testamenttiin, jonka peruuttamisesta on samansisältöinen säännös perintökaaren 10:5.2 :ssä. Holhousviranomaiset valvovat toimintaa Valtuutettu on velvollinen pitämään kirjaa toimistaan ja hänen on annettava 3 kuukauden määräajassa valtuutuksen vahvistamisesta luettelo valtuuttajan varoista ja veloista holhousviranomaiselle, joka myös valvoo valtuutetun toimintaa. Valtakirjassa voidaan määrätä, että valtuutettu tekee holhousviranomaiselle määräajassa vuosittain tilin toimistaan. Vaikkei määräystä olisi annettukaan valtakirjassa, voi holhousviranomainen kuitenkin vaatia tiliä, jos syytä siihen on. Valtuutetulla on oikeus palkkioon ja oikeus saada kulunsa korvatuksi. Palkkiosta voidaan sopia tai siitä voi olla määräys valtakirjassa. Jos sopimusta tai määräystä ei ole, sovelletaan ns. kohtuullisen palkkion periaatetta. Palkkion määrään vaikuttavat omaisuuden laatu, määrä ja tehtyjen oikeustoimien vaativuus ja laajuus. Toisaalta valtuutettu on velvollinen korvaamaan vahingon, jonka hän on tahallisesti tai huolimattomuudesta aiheuttanut valtuuttajalle. Edunvalvontavaltuutuksen laatiminen voi sisällön yksilöintivaatimuksen vuoksi olla parhaimmillaan vaativa toimenpide. Pääsääntö on, ettei valtuutettu voi lahjoittaa valtuuttajan omaisuutta. Lahjoitus on kuitenkin mahdollinen, jos lahjan antamisen perusteet on yksilöity valtakirjassa. Edunvalvontavaltuutus saattaa siten lahjoitusmahdollisuuden kautta tulla osaksi jäämistösuunnittelua. Erkki Urtti asianajaja, Jyväskylä Risukosta tuottavaksi metsäksi Muutamat viimeiset vuodet ovat olleet vilkkaita puukauppavuosia. Silloin on ollut saataville runsaasti helposti kerättäviä hakkuutähteitä ja kantoja energiakäyttöön. Viimeisen vilkkaan kuitupuun kysynnän aikana ei konekalustoakaan ole tarpeeksi riittänyt energiapuuharvennusmetsiin. Nyt talouden taantuman myötä hakkuumäärät ovat supistuneet päätehakkuilla rajusti ja vähentäneet sieltä tulevan energiapuun kertymää. Samalla kaksi märkää kesää ovat haitanneet turpeen nostoa siinä määrin, että tänä talvena joudutaan polttamaan voimalaitoksilla kivihiiltä turpeen sijaan. Näiden seikkojen takia energiapuulla on nyt hyvä kysyntä. Kuitupuun heikentyvän kysynnän johdosta, näyttäisi jatkossa konekalustoakin riittävän energiapuun korjuuseen nuoriin metsiin. Jotkut vanhat yrittäjät hankkivat risukouria koneisiinsa ja lisäksi alalle on tulossa todella tervetulleina myös uusia yrittäjiä. Näistä viimeisin tuttavuus MetsäToimet Oy:n Markku Heintie poikansa Johannes Syrjäkylän kanssa Toivakasta. MetsäToimet Oy toimii jatkossa Kärppä ja Riekko tiimin alueella. Moto ja ajokone ovat kalliit vuotensa eläneet, mutta energiapuukoura on uuden karhea, sillä voi lisäksi rinnalla tehdä myös tarvittaessa ainespuuta. Ajokoneessa on kuormainvaaka, joka punnitsee tehdyn tavaran. Tämä mahdollistaa painomittauksen. Pojat korjaavat pelkästään enegiapuukohteita, ainespuusavotat jätetään suosiolla muille Päijänteen mhy:n urakoitsijoille. Osaavissa käsissä muuttuu ryteikkö siistiksi taimikoksi. MetsäToimet Oy korjaa pelkästään energiapuukohteita, ainespuusavotat jätetään suosiolla muille Päijänteen Mhy:n urakoitsijoille. Kokopuurankakorjuulla ainakin nollatulokseen MetsäToimet Oy:n viimeisin työmaa on melko tyypillinen energiapuutyömaa. Vajaa pari kymmentä vuotta sitten tehdyn istutuksen jälkeen kuusen taimikon päälle on noussut läpi tunkematon riukukoivikko, jolta kertyy kokopuurankaa ja hieman ainespuuta reilut 60 m³/ha. Tämän ryteikön raivaus maahan kaadettuna maksaa metsänomistajalle kemeratuen jälkeenkin /ha. Kokopuurankakorjuussa päästään pienen täydennysraivauksen jälkeenkin aivan erilaiseen taloudelliseen lopputulokseen. Näin metsä saadaan edullisesti tuottavaan kuntoon. Teksti Seppo Lohtander Kuvat Petri Leinonen

10 23 MetsäPäijänne nro 3 / METSÄNOMISTAJAN TAPAHTUMAKALENTERI Metsävuoden 2008 päättäjäiset Aika Keskiviikkona klo Paikka Maalaistentalo, Simonkatu 6, kokoustilat Ohjelma Tervetuloa glögille Simonkadulle! Tarjolla metsäistä tarinaa hyvässä seurassa. Paikalla mm. joulukuusien kasvattaja ja Joulupuuseuran jäsen Heini Katajisto kertomassa sesonkituotteiden hoidosta Päijänteen Metsänhoitoyhdistys järjestää alkuvuonna metsäverotilaisuuksien sarjan. Tilaisuuksissa käydään läpi myynti- ja arvonlisäverotuksen perusteita sekä ajankohtaista puukauppatilannetta. Tule kuulemaan miten puukaupan verohuojennukset vaikuttavat veroilmoituksen täyttöön? Tervetuloa mukaan! Metsäveroilta Jyväskylässä Jyväskylän ammattikorkeakoulu, Mankolan auditorio, (Saarijärven-tie 21) lauantaina klo Kahvi klo Tilaisuudessa käydään läpi myyntive-rotuksen perusteita ja ajankohtaista puukauppatilannetta. Ennakkoilmoittautuminen mennessä puh Tervetuloa metsänhoitoyhdistyksen tapahtumiin! Metsäveroilta Jämsän Sosiaali- ja terveysalan oppilaitoksen auditoriossa torstaina klo Kahvi klo Tilaisuudessa käydään läpi myyntiverotuksen perusteita ja ajankohtaista puukauppatilannetta. Ennakkoilmoittautuminen mennessä puh Metsäveroilta Korpilahdella Alkio-opistolla keskiviikkona klo Kahvi klo Tilaisuudessa käydään läpi myyntiverotuksen perusteita ja ajankohtaista puukauppatilannetta. Ennakkoilmoittautuminen mennessä puh Metsäveroilta Laukaassa Hotelli Peurungassa torstaina klo Tilaisuudessa käydään läpi myyntiverotuksen perusteita ja ajankohtaista puukauppatilannetta. Kahvi klo Ennakkoilmoittautuminen mennessä puh METSÄTARVIKKEET - vaivattomasti - edullisesti NETTIKAUPASTAMME Hyvää Joulua! Lasten suusta siepattua Olin kolmevuotiaan tyttäreni kanssa eräänä syksynä metsässä samoilemassa. Tyttäreni kysyi, miksi emme kerää koskaan sieniä. Vastasin, että äiti ei tunne kuin kärpässienen, joten ei voida kerätä niitä syötäväksi. Tytär tokaisi siihen, että eihän se haittaa, kun meillä ei muut syö sieniä kuin isä. Muutaman päivän päästä menimme neuvolaan ja neuvolatäti näytti kirjasta sienen kuvaa ja kysyi tyttäreltäni, mikä se on. Siihen tyttö vastasi että kärpässieni ja äiti kerää niitä isille ruuaksi. Johan Grönros, gsm Jarko Leskinen, gsm Olin juuri puhdistanut hiusharjastani melkoisen kasan hiuksia ja heitin ne vessan pönttöön. Silloin noin kolmevuotias Heidi-tyttäreni tuli käymään vessassa, kurkisti pönttöön ja nähdessään hiustukon sanoi järkyttyneenä: Voi sentään äiti, sun pimppisi on pudonnut pönttöön! Metsä Päijänne Päijänteen Metsänhoitoyhdistyksen asiakaslehti Julkaisija Päijänteen Metsänhoitoyhdistys ry Puh fax Päätoimittaja Ismo Paukku Toimitussihteeri Pirjo Lumioja Toiminnanjohtaja Kari Kuusniemi Tuotanto graafinenviestintätsto kuu Sivunvalmistus SSS Lehtipalvelu Painopaikka Salon Lehtitehdas, 2008

11 Paras tuotto metsästäsi SUUNNITTELU- JA KOULUTUSPALVELUT METSÄNOMISTAJIEN KOULUTUS JA NEUVONTA * kurssimuotoinen koulutus ja tiedotus * henkilökohtainen neuvonta ARVIOINTI * metsäkiinteistöjen arviot ja lausunnot * metsätuhojen tarkastukset, lausunnot * todistukset ja lausunnot TILAKAUPAN AVUSTAMINEN, KIINTEISTÖNVÄLITYS (LKV) METSÄVEROPALVELUT * metsäveroilmoitukset * arvonlisäveroilmoitukset * puukaupan veroasiat * muut veroasiat METSÄSUUNNITTELU * metsäsuunnitelmien ajantasalla pito * oma paikkatietojärjestelmä * tarvittavat karttapohjat * tulosten laskeminen ja suunnitelman koostaminen * metsäsuunnitelmien laadinta METSÄNHOITOPALVELUT METSÄN UUDISTAMINEN * suunnittelu, toteutus ja valvonta * raivaus, maanmuokkaus ja heinäntorjunta * materiaalin valinta ja hankinta * siementen kylvö ja taimien istutus * jälkityöt TAIMIKON- JA NUOREN METSÄN HOITO * suunnittelu, toteutus ja valvonta * tarkastus ja raportointi KUNNOSTUSOJITUS JA METSÄTIEN TEKEMINEN * suunnittelu ja toteutus * tieyksikkölaskelmat METSÄN KASVATUS- JA TERVEYSLANNOITUKSET * suunnittelu, toteutus ja valvonta TAIMIEN, SIEMENTEN, TORJUNTA- AINEIDEN YM. MATERIAALIN VÄLITYS * tarpeiden kartoitus ja tarjousten pyytäminen sekä vertailu * materiaalin toimitus KULOTUS * suunnittelu ja toteutus * työvälineet * toteutusvastuu PUUKAUPALLISET PALVELUT PUUNMYYNTISUUNNITELMA * hakkuu- ja myyntikohteiden selvitys ja rajaus maastoon * markkinatilanteen selvitys * puunmyyntisuunnitelman laadinta * metsänkäyttöilmoitus * määrä- ja hinta-arvio * jälkitöiden määrittely ja kustannusarviot * monimuotoisuuden ja avainbiotooppien huomioiminen PUUKAUPAN TOIMEKSIANTO * tarjouspyynnöt ja tarjousten vertailu tukinkatkonta ja erikoispuut huomioiden * ajantasainen hintaseurantajärjestelmä, leimikkokohtainen hinta- ja katkontatietous * valtakirjakauppa * puun myynti * kauppaehtojen tarkastus ja seuranta * korjuun- ja mittauksen valvonta * puutavaran luovutus, mittaustodistuksen allekirjoitus PUUNKORJUUN VALVONTA PYSTYKAUPOISSA * hakkuun valvonta, tarvittavat jälkimittaukset ja mo. edunvalvonta HANKINTA- JA KORJUUPALVELU * puunkorjuun suunnittelu, valvonta ja toteutus Nyt on aika Tehdä leimaustilaus metsänhoitoyhdistykseen Tarkistaa metsävakuutuksen tilanne Sopia ensi kesän taimikonhoitotöistä Etsiä joulukuusi ja rauhoittua Joulun viettoon Päijänteen Metsänhoitoyhdistys edunvalvojasi!

Suometsien puunkorjuu. MHY Lakeus, Antti Väisälä Jalasjärvi

Suometsien puunkorjuu. MHY Lakeus, Antti Väisälä Jalasjärvi Suometsien puunkorjuu MHY Lakeus, Antti Väisälä Jalasjärvi 26.11.2014 Metsänhoitoyhdistys Lakeus Jalasjärvi, Jurva, Kauhajoki, Teuva Perustettu 1.1.2004 n. 5 850 jäsentä Metsämaanpinta-ala 160 000 ha Hakkuusuunnite

Lisätiedot

METSÄTILASTOTIEDOTE 25/2014

METSÄTILASTOTIEDOTE 25/2014 Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE 25/2014 Energiapuun kauppa, tammi maaliskuu 2014 Karsitusta energiapuusta maksettiin alkuvuonna pystykaupoissa 5 euroa ja hankintakaupoissa

Lisätiedot

Onnistuneen puukaupan eväät Suolahti 5.2.2013

Onnistuneen puukaupan eväät Suolahti 5.2.2013 Onnistuneen puukaupan eväät Suolahti 5.2.2013 Metsäneuvoja Kati Nieminen Metsänhoitoyhdistys Keski-Suomi ry Kuka voi tehdä puukaupan? Kiinteistön omistaja/omistajat Jos on useita omistajia, tarvitaan kaikkien

Lisätiedot

Kestävän metsätalouden. Heikki Vähätalo, viranomaispäällikkö Pohjois-Pohjanmaan metsäkeskus Oulu 26.1.2011

Kestävän metsätalouden. Heikki Vähätalo, viranomaispäällikkö Pohjois-Pohjanmaan metsäkeskus Oulu 26.1.2011 Kestävän metsätalouden rahoituslaki nykyinen KEMERA Heikki Vähätalo, viranomaispäällikkö Pohjois-Pohjanmaan metsäkeskus Oulu 26.1.2011 1 KEMERA -yleistä Yhteiskunnan tukea eri metsänhoitotöihin => kestävän

Lisätiedot

Kohti puukauppaa. Metsään peruskurssi Suolahti ti 5.2.2013 Kirsi Järvikylä. Hakkuutavat

Kohti puukauppaa. Metsään peruskurssi Suolahti ti 5.2.2013 Kirsi Järvikylä. Hakkuutavat Kohti puukauppaa Metsään peruskurssi Suolahti ti 5.2.2013 Kirsi Järvikylä 1 Hakkuutavat Päätehakkuu = uudistuskypsän metsän hakkuu. Avohakkuu, siemenpuu- ja suojuspuuhakkuu sekä kaistalehakkuu. Uudistamisvelvoite!

Lisätiedot

Metsänhoitoyhdistykset puun hankkijana

Metsänhoitoyhdistykset puun hankkijana Puuta liikkeelle seminaari Metsänhoitoyhdistykset puun hankkijana 14.03.2016 kenttäpäällikkö Pauli Rintala MTK Metsälinja Metsänhoitoyhdistysten rooli Laki metsänhoitoyhdistyksistä muuttui (osin siirtymäaikoja)

Lisätiedot

PUUKAUPPA JKL yo Metsäkurssi 2014 syksy Petri Kilpinen, Metsäkeskus

PUUKAUPPA JKL yo Metsäkurssi 2014 syksy Petri Kilpinen, Metsäkeskus PUUKAUPPA JKL yo Metsäkurssi 2014 syksy Petri Kilpinen, Metsäkeskus yleistä puukaupasta puukaupan eri muodot puutavaran hintaan vaikuttavat tekijät; laatu, leimikkotekijät puukaupan kulku, yleiset ehdot

Lisätiedot

HELPPO PUUKAUPPA - PARHAAT TULOT. Metsänomistajat

HELPPO PUUKAUPPA - PARHAAT TULOT. Metsänomistajat HELPPO PUUKAUPPA - PARHAAT TULOT Metsänomistajat HELPPO PUUKAUPPA! ONNISTUNEEN PUUKAUPAN ASKELEET SOITA MEILLE HYÖDYNNÄ PAIKALLINEN ASIANTUNTEMUKSEMME JA SAA PUUKAUPASTA PARAS HINTA! TEHDÄÄN SOPIMUS KILPAILUTETAAN

Lisätiedot

Puukaupan sanastoa (1)

Puukaupan sanastoa (1) PUUKAUPPA OSIO 2 yleistä puukaupasta puukaupan eri muodot puutavaran hintaan vaikuttavat tekijät; laatu, leimikkotekijät puukaupan kulku, yleiset ehdot metsänomistajan rooli puukaupassa 1 Puukaupan sanastoa

Lisätiedot

Puukauppa, tammikuu 2011

Puukauppa, tammikuu 2011 Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE 7/2011 Puukauppa, tammikuu 2011 11.2.2011 Martti Aarne Tammikuun puukauppa 1,0 miljoonaa kuutiometriä Teollisuus osti tammikuussa

Lisätiedot

Puukauppa, maaliskuu 2011

Puukauppa, maaliskuu 2011 Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE 13/2011 Puukauppa, maaliskuu 2011 8.4.2011 Martti Aarne Maaliskuun puukauppa jäi miljoonaan kuutiometriin Puukaupan hiljaiselo

Lisätiedot

Päättäjien 35. Metsäakatemia LUUMÄKI. Hakkuu- ja taimikonhoitokohde 25.9.2013

Päättäjien 35. Metsäakatemia LUUMÄKI. Hakkuu- ja taimikonhoitokohde 25.9.2013 Päättäjien 35. Metsäakatemia LUUMÄKI Hakkuu- ja taimikonhoitokohde 25.9.2013 Mhy Etelä-Karjala Tervetuloa Etelä-Karjalaan, Luumäelle Kohteen teemana on metsien käsittely: Monipuolistuvat metsänkäsittely

Lisätiedot

Metsäteollisuus on syyskuun alusta lähtien ostanut yksityismetsien puuta

Metsäteollisuus on syyskuun alusta lähtien ostanut yksityismetsien puuta Puun ostot ja hinnat marraskuu 2000 Toimittaja: Martti Aarne 14.12.2000 558 Puukaupassa 16 prosentin kasvu Metsäteollisuus on syyskuun alusta lähtien ostanut yksityismetsien puuta reilun miljoonan kuutiometrin

Lisätiedot

Edunvalvontavaltuutus

Edunvalvontavaltuutus Edunvalvontavaltuutus Suomen Senioriliike ry, Pirkanmaan osasto Lielahtikeskus, 6.9.2016 OTM, KTM Tuija Palo / Lakitoimisto Modus Oy Sisältö, edunvalvontavaltuutus Itsemääräämisoikeus Miten eroaa tavallisesta

Lisätiedot

MITEN MYYT JA MITTAAT ENERGIAPUUTA? Aluejohtaja Pauli Rintala Metsänomistajien liitto Järvi-Suomi

MITEN MYYT JA MITTAAT ENERGIAPUUTA? Aluejohtaja Pauli Rintala Metsänomistajien liitto Järvi-Suomi MITEN MYYT JA MITTAAT ENERGIAPUUTA? Aluejohtaja Pauli Rintala Metsänomistajien liitto Järvi-Suomi ENERGIAPUUKAUPAN VAIHTOEHDOT Pystykauppa (myydään ostajalle hakkuuoikeus, myyjä saa puusta kantohinnan

Lisätiedot

Metsätaloudellinen aikakauslehti N:o 11 marraskuu Julkilausuma

Metsätaloudellinen aikakauslehti N:o 11 marraskuu Julkilausuma MIKSI METSÄNHOITOON KANNATTAA PANOSTAA? Metsätaloudellinen aikakauslehti N:o 11 marraskuu 1948 Julkilausuma Jokainen metsäammattimies tietää, että metsiemme metsänhoidollinen tila antaa monissa suhteissa

Lisätiedot

Puukauppa, marraskuu 2012

Puukauppa, marraskuu 2012 Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE 49/2012 Puukauppa, marraskuu 2012 14.12.2012 Yrjö Sevola Marraskuun puukauppa 2,5 miljoonaa kuutiometriä Yksityismetsien puukauppa

Lisätiedot

kannattava elinkeino?

kannattava elinkeino? Onko huomisen metsänomistus kannattava elinkeino? Päättäjien 28. Metsäakatemia Maastojakso, Nakkila, Metsävaltuuskunnan puheenjohtaja Mikko Tiirola Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK r.y. Metsänomistajaryhmien

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

METSÄTILASTOTIEDOTE 36/2014

METSÄTILASTOTIEDOTE 36/2014 Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE 36/2014 Puukauppa, heinäkuu 2014 21.8.2014 Martti Aarne Heinäkuun puukauppa 1,5 miljoonaa kuutiometriä Mänty- ja kuusitukin reaaliset

Lisätiedot

Puukauppa, joulukuu 2012

Puukauppa, joulukuu 2012 Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE 2/2013 Puukauppa, joulukuu 2012 16.1.2013 Yrjö Sevola Vuoden 2012 puukauppa 28 miljoonaa kuutiometriä Metsäteollisuus osti joulukuussa

Lisätiedot

Puukauppa, toukokuu 2008

Puukauppa, toukokuu 2008 Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE Puukauppa, toukokuu 2008 23/2008 13.6.2008 Mika Mustonen Puukauppa piristyi toukokuussa Puukauppa piristyi hieman toukokuussa,

Lisätiedot

Metsästä energiaa. Kestävän kehityksen kuntatilaisuus. Sivu 1

Metsästä energiaa. Kestävän kehityksen kuntatilaisuus. Sivu 1 Metsästä energiaa Kestävän kehityksen kuntatilaisuus Sivu 1 2014 Metsästä energiaa Olli-Pekka Koisti Metsästä energiaa Metsä- ja puuenergia Suomessa Energiapuun korjuukohteet Bioenergia Asikkalassa Energiapuun

Lisätiedot

Puukauppa, joulukuu 2013

Puukauppa, joulukuu 2013 Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE 3/2014 Puukauppa, joulukuu 2013 20.1.2014 Aarre Peltola Puukauppaa käytiin vuonna 2013 viidenneksen enemmän kuin vuotta aiemmin

Lisätiedot

Valtuutetun on pidettävä valtuuttajalle kuuluvat raha- ja muut varat erillään omista varoistaan.

Valtuutetun on pidettävä valtuuttajalle kuuluvat raha- ja muut varat erillään omista varoistaan. YLEISIÄ OHJEITA VALTUUTETULLE Seuraavat ohjeet perustuvat edunvalvontavaltuutuksesta annetun lain (648/2007) säännöksiin sellaisina kuin ne lain voimaan tullessa 1.11.2007 olivat. Valtuutetun on oma-aloitteisesti

Lisätiedot

Suometsien hoitohankkeet yksityismetsissä

Suometsien hoitohankkeet yksityismetsissä Suometsien hoitohankkeet yksityismetsissä Tapion seminaari Helsinki 26.4.2017 MHY Pirkanmaa ry - avainlukuja Metsäomistajien yhdistys 6098 jäsentä 174 000 hehtaaria metsää Hakkuusuunnite 1,2 Mm3 Myyntimäärä

Lisätiedot

Puukauppa, tammikuu 2009

Puukauppa, tammikuu 2009 Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE 6/2009 Puukauppa, tammikuu 2009 12.2.2009 Martti Aarne Puukauppa vähäistä ja hinnat laskussa tammikuussa Tammikuun puukauppa jäi

Lisätiedot

METSÄOMAISUUDEN HYVÄ HOITO 7.2.2009

METSÄOMAISUUDEN HYVÄ HOITO 7.2.2009 METSÄOMAISUUDEN HYVÄ HOITO 7.2.2009 METSÄNOMISTAJAN TAVOITTEET METSÄTALOUDELLEEN 2 Puuntuotanto ja myyntitulot Taloudellinen turvallisuus Metsän tunnearvot (sukutila) Virkistys ja vapaa-aika Sijoituskohde

Lisätiedot

Puukauppa Metsään ABC 5.9.2015

Puukauppa Metsään ABC 5.9.2015 Puukauppa Metsään ABC 5.9.2015 Sisältö Stora Enso ja Stora Enso Metsä Puukauppa: Kauppamuodot ja hakkuutavat Puukaupan vaiheet Puukaupan hinnoittelutekijät Ennakkoraivaus Puukauppalomakkeen läpikäynti

Lisätiedot

Puukauppa, helmikuu 2009

Puukauppa, helmikuu 2009 Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE 9/2009 Puukauppa, helmikuu 2009 13.3.2009 Martti.Aarne Helmikuun puukauppa putosi 0,5 miljoonaan kuutiometriin Teollisuuden puun

Lisätiedot

Metsäsijoittaminen. Jyrki Ketola 22.1.2012 Tallinna

Metsäsijoittaminen. Jyrki Ketola 22.1.2012 Tallinna Metsäsijoittaminen Jyrki Ketola 22.1.2012 Tallinna Sijoituksen turvallisuus Etelä-Suomessa metsikön kiertoaika on keskimäärin noin 90 vuotta. Sinä aikana on: valuutta vaihtunut kahdesti kolme sotaa hyperinflaatioineen

Lisätiedot

Edunvalvontavaltuutus - Kuka hoitaa asioitani, kun en enää itse siihen pysty?

Edunvalvontavaltuutus - Kuka hoitaa asioitani, kun en enää itse siihen pysty? Edunvalvontavaltuutus - Kuka hoitaa asioitani, kun en enää itse siihen pysty? Esimerkkinä Maija Mikkonen on hyvässä henkisessä ja fyysisessä kunnossa. Ikää hänellä on 65-vuotta. Maija haluaa kuitenkin

Lisätiedot

Motit liikkeelle. Etelä- ja Keski-Pohjanmaan metsänomistajille osaamista yrittäjämäiseen metsätalouteen

Motit liikkeelle. Etelä- ja Keski-Pohjanmaan metsänomistajille osaamista yrittäjämäiseen metsätalouteen Motit liikkeelle Etelä- ja Keski-Pohjanmaan metsänomistajille osaamista yrittäjämäiseen metsätalouteen Puukauppa ja hakkuut Suomen puuvaranto Suomen metsien puuvaranto on viimeisimmän Valtakunnan metsien

Lisätiedot

Puukauppa, kesäkuu 2009

Puukauppa, kesäkuu 2009 Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE 27/2009 Puukauppa, kesäkuu 2009 7.7.2009 Aarre Peltola Puukauppa jatkoi mateluaan kesäkuussa Metsäteollisuuden puun ostomäärä yksityismetsistä

Lisätiedot

Terve, Jos asia Ok ja kun kiertänyt siellä lautakunnat ym. niin palataan asiaan.

Terve, Jos asia Ok ja kun kiertänyt siellä lautakunnat ym. niin palataan asiaan. Alkuperäinen viesti Lähettäjä: Vesa Järvenpää Lähetetty: 13. maaliskuuta 2017 12:26 Vastaanottaja: Hjulgren Juha Aihe: Kullaa Kylmälahti Terve, Oheisena hakkuusuunnitelma Kylmälahden metsälle. Ehdottaisin

Lisätiedot

UPM METSÄENERGIA Puhdasta ja edullista energiaa nyt ja tulevaisuudessa

UPM METSÄENERGIA Puhdasta ja edullista energiaa nyt ja tulevaisuudessa UPM METSÄENERGIA Puhdasta ja edullista energiaa nyt ja tulevaisuudessa METSÄSSÄ KASVAA BIO- POLTTOAINETTA Metsäenergia on uusiutuvaa Energiapuu on puuta, jota käytetään energiantuotantoon voimalaitoksissa

Lisätiedot

Edunvalvontavaltakirja ja testamentti

Edunvalvontavaltakirja ja testamentti Edunvalvontavaltakirja ja testamentti Polvelta toiselle - Metsätilan sukupolvenvaihdosmessut 30.9.2017 Pankkilakimies, VT Johanna Heikkinen, OP KAINUU Edunvalvontavaltakirja Miten varaudun oman toimintakykyni

Lisätiedot

PUUNJALOSTUS, PUUTAVARALAJIT, MITTA JA LAATUVAATIMUKSET OSIO 6

PUUNJALOSTUS, PUUTAVARALAJIT, MITTA JA LAATUVAATIMUKSET OSIO 6 PUUNJALOSTUS, PUUTAVARALAJIT, MITTA JA LAATUVAATIMUKSET OSIO 6 Suomen puunjalostus ja sen merkitys eri puutavaralajit ja niiden laadun vaikutus puunjalostukseen puunjalostusmuodot 1 Puu on ekologinen materiaali

Lisätiedot

Metsäohjelman seuranta

Metsäohjelman seuranta Metsäohjelman seuranta Häme 11.9.217 Elinkeinopäällikkö, Jouni Rantala Sisältö Metsänhoitotyöt Hakkuut Yksityismetsätalouden kannattavuus Energiapuun käyttö Metsänhoitotyöt hehtaaria 25 Nuoren metsän hoito,

Lisätiedot

Puukauppoja metsänomistajan ja luonnon ehdoilla

Puukauppoja metsänomistajan ja luonnon ehdoilla Paras puukauppatili Puukauppoja metsänomistajan ja luonnon ehdoilla On monta tapaa korjata puuta. Meidän tapamme on maksimoida arvokkaan sahapuun määrä ja pitää kuitupuun osuus pienenä. K Keiteleen kanssa

Lisätiedot

EDUNALVONTAVALTUUTUS JA EDUNVALVONTA

EDUNALVONTAVALTUUTUS JA EDUNVALVONTA EDUNALVONTAVALTUUTUS JA EDUNVALVONTA Henkikirjoittaja Liisa Peltokurppa Kaakkois-Suomen maistraatti Kouvolan yksikkö Mikä on edunvalvontavaltuutus? Edunvalvontavaltuutuksen avulla henkilö voi etukäteen

Lisätiedot

Puukauppa, kesäkuu 2008

Puukauppa, kesäkuu 2008 Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE Puukauppa, kesäkuu 2008 25/2008 11.7.2008 Aarre Peltola Alkuvuoden puukauppa vaisua Alkuvuoden tapaan myös kesäkuussa puukauppa

Lisätiedot

EDUNALVONTAVALTUUTUS

EDUNALVONTAVALTUUTUS EDUNALVONTAVALTUUTUS Henkikirjoittaja Liisa Peltokurppa Kaakkois-Suomen maistraatti Kouvolan yksikkö Mikä on edunvalvontavaltuutus? Edunvalvontavaltuutuksen avulla henkilö voi etukäteen järjestää asioidensa

Lisätiedot

Raaka-ainekatsaus. STMY 90v Jorma Länsitalo, Stora Enso

Raaka-ainekatsaus. STMY 90v Jorma Länsitalo, Stora Enso Raaka-ainekatsaus STMY 90v Jorma Länsitalo, Stora Enso Raaka-ainekatsauksesta vuodelta 1927 Hakkuut 37 milj m3 Teollisuuden raaka -aine n.10 milj m3 Kotitalouksien tarve- ja polttopuu n.15 milj m3 2 Raaka-ainekatsauksesta

Lisätiedot

Suomen Sahat Sidosryhmäpäivä 09 Sahaukseen ja energiantuotantoon: riittääkö raaka-aine kaikkeen?

Suomen Sahat Sidosryhmäpäivä 09 Sahaukseen ja energiantuotantoon: riittääkö raaka-aine kaikkeen? Suomen Sahat Sidosryhmäpäivä 9 Sahaukseen ja energiantuotantoon: riittääkö raaka-aine kaikkeen? Juha Hakkarainen Metsäjohtaja, MTK metsälinja juha.hakkarainen@mtk.fi PEFC/-44- Metsäteollisuuden tuotanto

Lisätiedot

Energiapuun korjuu päätehakkuilta. 07.11.2012 Tatu Viitasaari

Energiapuun korjuu päätehakkuilta. 07.11.2012 Tatu Viitasaari Energiapuun korjuu päätehakkuilta 07.11.2012 Tatu Viitasaari Lämmön- ja sähköntuotannossa käytetty metsähake muodostuu Metsähake koostuu milj m3 0.96 0.54 3.1 Pienpuu Hakkutähteet Kannot 2.24 Järeä runkopuu

Lisätiedot

Energiapuun rooli metsänkasvatusketjun tuotoksessa ja tuotossa

Energiapuun rooli metsänkasvatusketjun tuotoksessa ja tuotossa Energiapuun rooli metsänkasvatusketjun tuotoksessa ja tuotossa Soili Kojola, Metla Kannattavan metsänkäsittelyn menetelmät seminaari ja retkeily 13.-14.6.2013 Lahti Työryhmä: Soili Kojola Risto Ojansuu

Lisätiedot

ENERGIASEMINAARI 23.4.10. Metsänhoitoyhdistys Päijät-Häme Elias Laitinen Energiapuuneuvoja

ENERGIASEMINAARI 23.4.10. Metsänhoitoyhdistys Päijät-Häme Elias Laitinen Energiapuuneuvoja ENERGIASEMINAARI 23.4.10 1 Metsänhoitoyhdistys Päijät-Häme Elias Laitinen Energiapuuneuvoja Metsänhoitoyhdistys Päijät-Häme (2009) 2 Metsänomistajia jäseninä noin 7200 Jäsenien metsäala on noin 250 000

Lisätiedot

Puukaupan teko ja metsänomistajan tulot sekä menot

Puukaupan teko ja metsänomistajan tulot sekä menot Puukaupan teko ja metsänomistajan tulot sekä menot 1 Puheenaiheet tänään Miksi metsää pitäisi hakata? Viiden kohdan puukauppa Puunmyyntiin liittyvät verot ja vähennykset Pääomatulovero Arvonlisävero Metsätilan

Lisätiedot

Metsänhoidon tuet ja toimijat. Metsänomistajien talvipäivä 7.2.2009 Vantaa TERVETULOA!

Metsänhoidon tuet ja toimijat. Metsänomistajien talvipäivä 7.2.2009 Vantaa TERVETULOA! Metsänhoidon tuet ja toimijat Metsänomistajien talvipäivä 7.2.2009 Vantaa TERVETULOA! 1 METSÄKESKUS HÄME-UUSIMAA VIRANOMAISTEHTÄVIEN YKSIKKÖ MIKKO KALLIOINEN ESITTELIJÄ, METSÄTALOUSINSINÖÖRI mikko.kallioinen@metsakeskus.fi

Lisätiedot

Suomen Sahat Sidosryhmäpäivä 09. Markkinakatsaus Helsinki

Suomen Sahat Sidosryhmäpäivä 09. Markkinakatsaus Helsinki Suomen Sahat Sidosryhmäpäivä 09 Markkinakatsaus 24.11.2009 Helsinki Sahateollisuus on metsäteollisuuden selkäranka Järeän puun hankinta käynnistää kaiken keskeisen toiminnan metsissämme Saha- ja vaneriteollisuus

Lisätiedot

Yksityismetsien puukauppa kävi keskimääräistä vilkkaampana heinäkuussa.

Yksityismetsien puukauppa kävi keskimääräistä vilkkaampana heinäkuussa. Puun ostot ja hinnat heinäkuu 1998 Toimittajat: Eero Mikkola Kaarina Linna 28.8.1998 448 Puukauppa vilkastui heinäkuussa Yksityismetsien puukauppa kävi keskimääräistä vilkkaampana heinäkuussa. Metsäteollisuus

Lisätiedot

Metsä sijoituskohteena

Metsä sijoituskohteena Metsä sijoituskohteena Polvelta toiselle metsätilan sukupolvenvaihdosmessut Jarmo Lahdenmaa Metsänhoitoyhdistys Etelä-Pohjanmaa Esityksen sisältö Taustatietoa MHY Etelä-Pohjanmaasta Sijoittamisesta yleensä

Lisätiedot

Energiapuun korjuu ja kasvatus

Energiapuun korjuu ja kasvatus Energiapuun korjuu ja kasvatus Jaakko Repola Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute www.metla.fi Metsähakkeen käyttö Suomen ilmasto- ja energiastrategia 2001:

Lisätiedot

http://www.paijannemhy.fi/kiinteistonvalitys/273-kankaanpaa

http://www.paijannemhy.fi/kiinteistonvalitys/273-kankaanpaa Laukaa, Lievestuore n. 13 ha http://www.paijannemhy.fi/kiinteistonvalitys/273-kankaanpaa 1 / 3 30.3.2015 10:02 (/) Etusivu (/) / Kiinteistönvälitys ) / Laukaa, Lievestuore n. 13 ha Kunta Laukaa Kylä Lievestuore

Lisätiedot

Parempaa tuottoa entistä useammin ja pienemmillä kuluilla

Parempaa tuottoa entistä useammin ja pienemmillä kuluilla ANNA METSÄLLESI UUSI MAHDOLLISUUS! Parempaa tuottoa entistä useammin ja pienemmillä kuluilla Seuraavien sivujen esimerkkimetsien suunnittelut ja hakkuut on toteutettu Arvometsän toimesta. Taloudellinen

Lisätiedot

Edunvalvontavaltuutus

Edunvalvontavaltuutus Edunvalvontavaltuutus Vero2017- tapahtuma Helsinki 14. 15.3.2017, Marina Congress Center OTM Lakimies, tiiminvetäjä Virpi Kutila Mikä on edunvalvontavaltuutus? Yksityisoikeudellinen valtuutus, valtakirja,

Lisätiedot

Metsäpalveluyrittämisen edellytysten kehittäminen

Metsäpalveluyrittämisen edellytysten kehittäminen Ryhmähanke Metsäpalveluyrittämisen edellytysten kehittäminen Kysely metsäpalveluyritysten toiminnasta Jouko Örn Jarmo Hämäläinen Arto Kariniemi Juha Rajamäki Metsätehon raportti 59 14.8.1998 Metsäpalveluyrittämisen

Lisätiedot

Metsätalouden kannattavuuden parantaminen

Metsätalouden kannattavuuden parantaminen Metsätalouden kannattavuuden parantaminen Jari Hynynen & Saija Huuskonen Luonnonvarakeskus Natural Resources Institute Finland Johdanto Talousnäkökulma metsänkasvatukseen ottaen huomioon se, että Metsien

Lisätiedot

Puukauppa, toukokuu 2009

Puukauppa, toukokuu 2009 Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE 23/2009 Puukauppa, toukokuu 2009 8.6.2009 Martti Aarne Toukokuun puukauppa 0,35 miljoonaa kuutiometriä Puukaupan hiljaiselo jatkui

Lisätiedot

METSÄNHOITO. 15.9.2014 Tero Ojarinta Suomen metsäkeskus

METSÄNHOITO. 15.9.2014 Tero Ojarinta Suomen metsäkeskus METSÄNHOITO 15.9.2014 Tero Ojarinta Suomen metsäkeskus Luennon aiheet Kemera-tuki Mikä se on? Mihin sitä saa? Nuoren metsän hoito Kunnostusojitus Metsätiet Vesiensuojelu metsätaloudessa Laki kestävän metsätalouden

Lisätiedot

Kannattavuus metsänomistuksen ydinkysymyksenä Päättäjien 29. Metsäakatemia Maastojakso, Nakkila,

Kannattavuus metsänomistuksen ydinkysymyksenä Päättäjien 29. Metsäakatemia Maastojakso, Nakkila, Kannattavuus metsänomistuksen ydinkysymyksenä Päättäjien 29. Metsäakatemia Maastojakso, Nakkila, Tutkimuspäällikkö Erno Järvinen Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK r.y. erno.jarvinen@mtk.fi

Lisätiedot

Bioenergian saatavuus Hämeen metsistä

Bioenergian saatavuus Hämeen metsistä Bioenergian saatavuus Hämeen metsistä Kestävän energian päivä III Hattula, Lepaa 30.10.2014 Sivu 1 30.10.2014 Häme-Uusimaa mk-alue (Päijät-Häme, Kanta-Häme, osa Uusimaata) Sivu 2 30.10.2014 Metsävarat

Lisätiedot

Taimikonhoito. Elinvoimaa Metsistä- hanke Mhy Päijät-Häme

Taimikonhoito. Elinvoimaa Metsistä- hanke Mhy Päijät-Häme Taimikonhoito Elinvoimaa Metsistä- hanke Mhy Päijät-Häme Taimitermejä Pieni taimikko: keskipituus alle 1,3 metriä Varttunut taimikko: keskipituus yli 1,3 metriä, keskiläpimitta alle 8 cm Ylispuustoinen

Lisätiedot

Harvennus- ja päätehakkuut. Matti Äijö 9.10.2013

Harvennus- ja päätehakkuut. Matti Äijö 9.10.2013 Harvennus- ja päätehakkuut Matti Äijö 9.10.2013 1 METSÄN HARVENNUS luontainen kilpailu ja sen vaikutukset puustoon harventamisen vaikutus kasvatettavaan metsään (talous, terveys) päätehakkuu ja uudistamisperusteet

Lisätiedot

Vahva korkeasuhdanne jatkui puumarkkinoilla. miljoonaa kuutiometriä yksityismetsistä

Vahva korkeasuhdanne jatkui puumarkkinoilla. miljoonaa kuutiometriä yksityismetsistä Puun ostot ja hinnat joulukuu 2000 Toimittaja: Martti Aarne 19.1.2001 561 Yksityismetsien puukaupassa 12 prosentin kasvu Vahva korkeasuhdanne jatkui puumarkkinoilla vuonna 2000. Metsäteollisuuden puun

Lisätiedot

Metsänhoitotöiden koneellistamisen nykytilanne ja tulevaisuuden näkymät

Metsänhoitotöiden koneellistamisen nykytilanne ja tulevaisuuden näkymät Metsänhoitotöiden koneellistamisen nykytilanne ja tulevaisuuden näkymät Metsätieteenpäivä Helsinki 4.11.2009 Juho Rantala METLA Metsänhoidon kustannustehokkuus ja laatu - tutkimus- ja kehittämisohjelma

Lisätiedot

METSÄTILASTOTIEDOTE 51/2014

METSÄTILASTOTIEDOTE 51/2014 Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE 51/214 Energiapuun kauppa, heinäsyyskuu 214 12.12.214 Jukka Torvelainen Energiapuuksi ostetun karsitun rangan osuus ja hinta nousivat

Lisätiedot

ostomäärät ovat olleet keskimäärin 2,7 miljoonaa kuutiometriä.

ostomäärät ovat olleet keskimäärin 2,7 miljoonaa kuutiometriä. Puun ostot ja hinnat maaliskuu 1999 Toimittajat: Martti Aarne Kaarina Linna 6.5.1999 480 Maaliskuun puukauppa 1,8 miljoonaa kuutiometriä Metsäteollisuuden ja puun myyjien erilaiset näkemykset puun tulevasta

Lisätiedot

Puukauppa kävi syyskuussa erittäin vilkkaana. Metsäteollisuuden viikoittaiset ostomäärät olivat 1,1 1,8 miljoonaa kuutiometriä.

Puukauppa kävi syyskuussa erittäin vilkkaana. Metsäteollisuuden viikoittaiset ostomäärät olivat 1,1 1,8 miljoonaa kuutiometriä. Puun ostot ja hinnat syyskuu 1997 Toimittajat: Eero Mikkola Kaarina Linna 22.10.1997 410 Metsäteollisuus osti syyskuussa lähes 6 miljoonaa kuutiometriä puuta Puukauppa kävi syyskuussa erittäin vilkkaana.

Lisätiedot

METSÄHAKE JA METSÄN VARHAISHOITO. Prof. Pertti Harstela METLA Suonenjoen toimintayksikkö

METSÄHAKE JA METSÄN VARHAISHOITO. Prof. Pertti Harstela METLA Suonenjoen toimintayksikkö METSÄHAKE JA METSÄN VARHAISHOITO Prof. Pertti Harstela METLA Suonenjoen toimintayksikkö Nuoren metsän kunnostus (NMK) hakelähteenä NMK:n on jouduttu, kun taimikonhoito on jäänyt tekemättä tai tehty puutteelisesti

Lisätiedot

Markkinapuun hakkuut ja työvoima, lokakuu 2008

Markkinapuun hakkuut ja työvoima, lokakuu 2008 Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE Markkinapuun hakkuut ja työvoima, lokakuu 28 43/28 2.12.28 Elina Mäki-Simola Lokakuun hakkuut, miljoonaa kuutiometriä Puukaupan

Lisätiedot

JOHTOALUEIDEN VIERIMETSIEN HOITO

JOHTOALUEIDEN VIERIMETSIEN HOITO JOHTOALUEIDEN VIERIMETSIEN HOITO Keskijännitelinjojen (20 kv) vierimetsät 4.12.2014 Lähteenä mm. Johtoalueiden vierimetsien hoito -esite Suomen metsäkeskus, Pohjois-Pohjanmaa Julkiset palvelut Irmeli Ruokanen

Lisätiedot

Energiapuukauppa. Energiapuukauppaa käydään pitkälti samoin periaattein kuin ainespuukauppaakin, mutta eroavaisuuksiakin on

Energiapuukauppa. Energiapuukauppaa käydään pitkälti samoin periaattein kuin ainespuukauppaakin, mutta eroavaisuuksiakin on Energiapuukauppa Energiapuukauppa Energiapuukauppaa käydään pitkälti samoin periaattein kuin ainespuukauppaakin, mutta eroavaisuuksiakin on Hinnoittelutapa vaihtelee, käytössä mm. /t, /m 3, /ainespuu-m

Lisätiedot

Käyttäjien tarpeet ja kustannustehokkuus käyttöliittyminen, tietovirtojen ja teknologiaratkaisujen määrittelyssä

Käyttäjien tarpeet ja kustannustehokkuus käyttöliittyminen, tietovirtojen ja teknologiaratkaisujen määrittelyssä Käyttäjien tarpeet ja kustannustehokkuus käyttöliittyminen, tietovirtojen ja teknologiaratkaisujen määrittelyssä Kuortaneen metsäsuunnitteluseminaari 10.-11.9.2007 Markkinointikonsultti Kirsi Greis, Tapio

Lisätiedot

Puukauppa metsäkeskuksittain 2011

Puukauppa metsäkeskuksittain 2011 Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE 7/2012 Puukauppa metsäkeskuksittain 2011 14.2.2012 Martti Aarne Pekka Ollonqvist Vuoden 2011 reaalinen kantohintataso 5 prosenttia

Lisätiedot

Puun ostot ja hinnat huhtikuu Kantohintojen nousu pysähtyi huhtikuussa. Päivitetyt tiedot metsätilaston taskujulkaisusta.

Puun ostot ja hinnat huhtikuu Kantohintojen nousu pysähtyi huhtikuussa. Päivitetyt tiedot metsätilaston taskujulkaisusta. Puun ostot ja hinnat huhtikuu 2000 Toimittajat: Martti Aarne Kaarina Linna 24.5.2000 529 Kantohintojen nousu pysähtyi huhtikuussa Puukaupan tahti on hiljenemässä kesää kohti mentäessä. Huhtikuussa metsäteollisuus

Lisätiedot

Tervetuloa Metsään peruskurssille!

Tervetuloa Metsään peruskurssille! Tervetuloa Metsään peruskurssille! 11.9.2013 Sonja Nurmi koulutusasiantuntija Suomen metsäkeskus Julkiset palvelut, Pirkanmaa Metsäalan toimintaympäristö Metsätalouden tunnuslukuja Suomalainen metsänomistaja

Lisätiedot

Yhteismetsäosuuksien laskentaperusteet ja yhteismetsäosuuden arvon määrittämisessä huomioonotettavat asiat

Yhteismetsäosuuksien laskentaperusteet ja yhteismetsäosuuden arvon määrittämisessä huomioonotettavat asiat Yhteismetsäosuuksien laskentaperusteet ja yhteismetsäosuuden arvon määrittämisessä huomioonotettavat asiat Oulun kaupungin Haukiputaan Ulkometsän alueen tilusjärjestelytoimituksen toimituskokous 31. toukokuuta

Lisätiedot

Pituus: % havupuita 50 % lehtipuita. Koivukuitua 0,0 Lehtikuitua 0,0 Sellupuuta 0,0 0,0

Pituus: % havupuita 50 % lehtipuita. Koivukuitua 0,0 Lehtikuitua 0,0 Sellupuuta 0,0 0,0 1262 Hoitoluokka Lähimetsä Ravinteisuus Rehevä Kaavamerkintä Sijainti Hoitotavoite Kohteelle suoritetaan istutustaimien kasvuunlähdön turvaamiseksi mekaaninen heinäntorjunta. Alue on erittäin voimakkaasti

Lisätiedot

Puunkorjuu ja kaukokuljetus vuonna Markus Strandström

Puunkorjuu ja kaukokuljetus vuonna Markus Strandström Puunkorjuu ja kaukokuljetus vuonna 212 Markus Strandström Tilastoinnin tavoite ja julkaisut Tilasto seuraa kotimaisen raakapuun korjuun ja kaukokuljetuksen määriä ja kustannuksia puutavaralajeittain sekä

Lisätiedot

METSÄTILASTOTIEDOTE 43/2014

METSÄTILASTOTIEDOTE 43/2014 Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE 43/2014 Energiapuun kauppa, huhti kesäkuu 2014 16.10.2014 Jukka Torvelainen Ostetusta energiapuusta puolet karsittua rankaa Metlan

Lisätiedot

Puukauppa, heinäkuu 2009

Puukauppa, heinäkuu 2009 Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE 33/2009 Puukauppa, heinäkuu 2009 11.8.2009 Mika Mustonen Puukauppa vähäistä heinäkuussa Metsäteollisuus osti heinäkuussa 0,4 miljoonaa

Lisätiedot

Teollisuuspuun hakkuut ja työvoima, helmikuu 2014

Teollisuuspuun hakkuut ja työvoima, helmikuu 2014 Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE n hakkuut ja työvoima, helmikuu 214 12/214 2.4.214 Elina Mäki-Simola Helmikuun hakkuut,7 miljoonaa kuutiometriä Hakkuut jatkuvat

Lisätiedot

Riittääkö puuta kaikille?

Riittääkö puuta kaikille? Riittääkö puuta kaikille? EK-elinkeinopäivä Hämeenlinnassa 8.5.2007 Juha Poikola POHJOLAN VOIMA OY Pohjolan Voiman tuotantokapasiteetti 3400 MW lähes neljännes Suomen sähköntuotannosta henkilöstömäärä

Lisätiedot

Puunkorjuu ja kaukokuljetus vuonna Markus Strandström

Puunkorjuu ja kaukokuljetus vuonna Markus Strandström Puunkorjuu ja kaukokuljetus vuonna 211 Markus Strandström Tilastoinnin tavoite ja julkaisut Tilasto seuraa kotimaisen raakapuun korjuun ja kaukokuljetuksen määriä ja kustannuksia puutavaralajeittain sekä

Lisätiedot

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä.

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. 1 Lapsen nimi: Ikä: Haastattelija: PVM: ALKUNAUHOITUS Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. OSA

Lisätiedot

Metsätila-arvio ja metsäsuunnitelma sukupolvenvaihdoksen suunnittelussa

Metsätila-arvio ja metsäsuunnitelma sukupolvenvaihdoksen suunnittelussa Metsätila-arvio ja metsäsuunnitelma sukupolvenvaihdoksen suunnittelussa 1 Puheenaiheena tänään Ajantasainen metsäsuunnitelma Luopujan apuväline Jatkajan työkalu Metsätila-arvio Metsän arvon määritys verottajaa

Lisätiedot

Metsänhoitotöiden työvoima nyt ja tulevaisuudessa

Metsänhoitotöiden työvoima nyt ja tulevaisuudessa Metsänhoitotöiden työvoima nyt ja tulevaisuudessa Marja-Liisa Juntunen Kustannustehokas metsänhoito -seminaarisarja 2011 Kajaani 18.11.2011 Metsänhoitotöiden työvoima Vuosina 2006-2009 metsänhoitotöitä

Lisätiedot

TARJOUSPYYNTÖ PUUKAUPASTA

TARJOUSPYYNTÖ PUUKAUPASTA Tarjouspyyntö 11.10.2016 1 (3) TARJOUSPYYNTÖ PUUKAUPASTA Metsänhakkuusopimukset Laukaan kunta pyytää tarjoustanne pystykaupalla myytävästä puustosta. Erilliset tarjoukset pyydetään seuraavista kohteista:

Lisätiedot

2 Peliopas. Sisällys

2 Peliopas. Sisällys PELIOPAS 2 Peliopas Sisällys 1. Pelivalikko...4 1.1 Uusi peli...4 1.2 Lataa...4 1.3 Pisteet...4 1.4 Tekijät...4 1.5 MetsäWiki...4 1.6 Alkuanimaatio...4 1.7 Lopeta...4 2. Käyttöliittymä...5 2.1 Kotitila...5

Lisätiedot

KOHTAAVATKO METSÄENERGIAN KYSYNTÄ JA TARJONTA SATAKUNNASSA. Mikko Höykinpuro Vapo Oy 12.1.2012

KOHTAAVATKO METSÄENERGIAN KYSYNTÄ JA TARJONTA SATAKUNNASSA. Mikko Höykinpuro Vapo Oy 12.1.2012 KOHTAAVATKO METSÄENERGIAN KYSYNTÄ JA TARJONTA SATAKUNNASSA Mikko Höykinpuro Vapo Oy 12.1.2012 Metsähakkeen alueellinen saatavuus Päätehakkuiden latvusmassa Päätehakkuiden kuusen kannot Nuorten metsien

Lisätiedot

Metsäsuunnitelman sisältämät tilat kartalla

Metsäsuunnitelman sisältämät tilat kartalla Metsäsuunnitelman sisältämät tilat kartalla Tämä suunnitelma koskee seuraavia kartalla näkyviä tiloja. Tarkemmat tiedot esitellään tarkempina kuviokarttoina, joiden sivujako näkyy tällä yleiskartalla.

Lisätiedot

Metsäalalla on työvoimapula. Metsäalan ammatillisen perustutkinnon suorittaneilla on hyvä työllisyystilanne lähitulevaisuudessa.

Metsäalalla on työvoimapula. Metsäalan ammatillisen perustutkinnon suorittaneilla on hyvä työllisyystilanne lähitulevaisuudessa. METSURI Metsurin työhön kuuluu puiden kaato moottorisahalla ja niiden pinoaminen vesakon raivaus ja taimikon hoito raivaussahalla puiden istutus hakkuualoille ja uudistuskohteille muut metsätyöt kuten

Lisätiedot

Vauriopuiden korjuu ja hakkuutekniikka. Koulutusaineisto pelastuslaitokselle MHY Kalajokilaakso, Jaakko Aho

Vauriopuiden korjuu ja hakkuutekniikka. Koulutusaineisto pelastuslaitokselle MHY Kalajokilaakso, Jaakko Aho Vauriopuiden korjuu ja hakkuutekniikka Koulutusaineisto pelastuslaitokselle MHY Kalajokilaakso, Jaakko Aho Työnjako Pelastuslaitos huolehtii terveyttä ja omaisuutta uhkaavan vaaran torjunnasta Yleisten

Lisätiedot

Puukauppa, helmikuu 2010

Puukauppa, helmikuu 2010 Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE 8/2010 Puukauppa, helmikuu 2010 11.3.2010 Yrjö Sevola Helmikuun puukauppa vain 1,2 miljoonaa kuutiometriä Puukauppa mataa, vaikka

Lisätiedot

PTT-ennuste: Metsäsektori

PTT-ennuste: Metsäsektori MSO 17.10.2014 PTT-ennuste: Metsäsektori syksy 2014 Paula Horne Sahatavaran tuotanto jatkunut vientivetoisena Sahatavaran vientihinta Suomesta, 3kk keskiarvo 250 240 230 220 210 200 190 180 Sahatavaran

Lisätiedot

Ecopulp Taimitassu. Taimitassu sisältää esilannoituksen, n.10 % lannoitetuhkaa sekä booria.

Ecopulp Taimitassu. Taimitassu sisältää esilannoituksen, n.10 % lannoitetuhkaa sekä booria. Ecopulp Taimitassu Ecopulp Taimitassu, suojaa tehokkaasti kaikentyyppisiä puuntaimia, pensaita sekä taimikkoja sen ensimmäisinä vuosina. Taimitassu säästää paljon vaivaa, aikaa sekä rahaa. Lisäksi se parantaa

Lisätiedot

Metsätalouden näkymät Suomessa Metsätalous on maatiloille mahdollisuus. Ritva Toivonen Tapio 11/2008

Metsätalouden näkymät Suomessa Metsätalous on maatiloille mahdollisuus. Ritva Toivonen Tapio 11/2008 Metsätalouden näkymät Suomessa Metsätalous on maatiloille mahdollisuus Ritva Toivonen Tapio 11/2008 1 Metsäala murroksessa (2005)08 Massa- ja paperiteollisuus: Vuosikymmenien kasvu taittuu laskuun: pysyvämpi

Lisätiedot