Mikkelin seudun sosiaali- ja terveyslautakunta

Transkriptio

1 Mikkelin seudun sosiaali- ja terveyslautakunta Liitteet

2 Väestö Hallinnointi osuus %, Kustannus Vastuu Päivystysv. viikkojen Kunnat Osuus % euro 2 ohj. etup. Yhteensä määrä hinta/kunta Yhteensä Mikkeli(+R+S) ,50 % Hirvensalmi ,80 % ,30 % Juva ,90 % ,60 % Kangasniemi ,80 % ,60 % Mäntyharju ,90 % ,20 % Pertunmaa ,90 % ,80 % Pieksämäki ,80 % ,90 % Puumala ,90 % ,30 % Rantasalmi ,00 % ,80 % Yhteensä ,00 % % väestö Kustannusten keskihinta viikolle on 3000 e, johon sisältyy päivystyksestä aiheutuvat kaikki palkkakulut ja matkakulut palkat palkat / 2 ohja Väestö sivukulut sivukulut Mä Atk- ja tietoliikenne (sis. ProConsona) 800 atk- ja tietol 2000 Mi posti- ja telepalv. 300 posti- ja tele 600 Pi Henk. Maj.- ja rav henk. Maj. Ja rav Kan Henk.koulutusm. 500 henk. Koulutusm Ri Henk.muut matkakulu henk muut matkak Pu opetus- ja kultt.pal opetus- ja kult. 600 Hi S. sos. Ja terv.mon. 50 s. sos ja ter. Mon 100 Su S. Tal.hall.palv. Mli 150 s. tal hall palv 300 Ju S. Puh.vaih.tkust Mli 50 s. puh. vaht. Kust 200 Ra S. Henk.hall.menot 50 s. henk. Hall menot 100 Pe Sis.Palkanlask.meno 200 sis. Palkal menot Toimisto-ja opetust. 150 toimisto- ja opetus Kirjallisuus 200 kirjallisuus muut kulut 600 muut kulut s.sop.vra kiint.hal erlliskorvaukset 3000 Yhteensä Yleiskustannukset 4 % Kustannukset yhteensä

3 SOPIMUS SEUDULLISEN SOSIAALIPÄIVYSTYKSEN JÄRJESTÄMISESTÄ 1 1. Sopimuksen osapuolet Mikkelin ja Pieksämäen seutujen 9 kuntaa ( asukasluvut sulkeissa) Hirvensalmi (2389), Juva (6902), Kangasniemi (5865), Mikkeli (54530 (Mikkeli 48907, Ristiina 4839, Suomenniemi 784) ), Mäntyharju (6393), Pertunmaa (1910), Pieksämäki (19700), Puumala (2419), Rantasalmi (3949), yhteenlaskettu väestömäärä oli Kunnat ovat sopineet sosiaalipäivystyksen järjestämisestä seutukunnallisesti alkaen. 2. Sopimuksen perusteet ja tarkoitus Sopimuksella jatketaan sosiaalipäivystyskokeilun sekä edelleen toimineen sosiaalipäivystyksen aikana toteutettua päivystystä. Sopimus koskee virka-ajan ulkopuolella tehtävää kiireellistä sosiaalityötä. Yhteydenotot sosiaalipäivystykseen tulevat poliisin, hätäkeskuksen, Etelä-Savon Ensi-neuvon puhelinpalvelun tai terveydenhuollon päivystyksen kautta. Myös turvakodista, lastenkodeista tai kriisikeskuksesta voidaan ottaa yhteys sosiaalipäivystäjään. Tehtävät toteutetaan useimmiten yhteistyössä poliisin ja terveydenhuollon päivystyksen kanssa konsultaation ja virka-avun keinoin esim. seuraavissa akuutin sosiaalisen hädän tilanteissa: Perheväkivaltatilanteet Lastensuojelun tai muun huollon tarpeen selvittäminen, jos lapset jäävät vaille hoitoa hoitajan tai huoltajan kykenemättömyyden vuoksi, esim. päihteiden käyttö, tapaturma, mielenterveysongelmat, sairauskohtaus, itsemurha tai muu äkillinen kuolema Eri syistä johtuvat perhekriisit, joissa lapset ja nuoret jäävät ilman hoitoa Lapsen tai nuoren erityisvaikeudet, esim. rikoksen uhriksi joutuminen, kuten raiskaus, pahoinpitely, seksuaalinen hyväksikäyttö Vanhusten ja vammaisten turvattomuutta aiheuttavat tilanteet, joissa tarvitaan kiireellisiä sosiaalityön toimenpiteitä Muut sosiaaliset hätätilanteet, jotka edellyttävät sosiaalityöntekijän toimenpiteitä päivystysaikana Toimeentuloturvan hoitamiseen liittyvät asiat eivät kuulu sosiaalipäivystyksen piiriin. Virka-aikana kukin kunta huolehtii sosiaalipäivystyksen järjestämisestä itse. Etupäivystäjinä toimivat nuorten vastaanottokoti Havurinteellä toimivat ohjaajat hoitaen virka-ajan ulkopuolista seudullista sosiaalipäivystystä. Takapäivystäjänä työskentelee varalla oleva sosiaalityöntekijä. Sekä ohjaajista että takapäivystäjinä toimivista sosiaalityöntekijöistä käytetään nimitystä sosiaalipäivystäjä, Sosiaalipäivystäjät antavat asiakkaille virka-ajan ulkopuolella heidän tarvitsemansa akuuttiavun ja siirtävät jatkotyöskentelyn välittömästi virka-aikana heidän oman kuntansa / alueensa sosiaalityöntekijöille. Kuntalaiset voivat ottaa yhteyttä sosiaalisissa hätätilanteissaan Etelä-Savon Ensineuvoon, hätä-

4 keskukseen, poliisiin tai terveydenhuollon päivystykseen. Näissä toimipisteissä arvioidaan asiakkaan avun tarve ja otetaan sen perusteella tarvittaessa yhteys sosiaalipäivystäjään. Sosiaalipäivystäjän puhelinnumeroa ei anneta julkisuuteen, se on tarkoitettu vain viranomaiskäyttöön Sosiaalipäivystyksen organisointi ja henkilöstö Seudullisen sosiaalipäivystyksen järjestää Mikkelin seudun sosiaali- ja terveystoimi, Mikkelin palvelutuotantoyksikkö. Sosiaalipäivystyksen etupäivystäjinä toimivat nuorten vastaanottoyksikkö Havurinteen ohjaajat. Takapäivystäjinä toimivat seutukunnan sosiaalipäivystykseen sitoutuneiden kuntien sosiaalityöntekijät. Eri kuntien varallaoloviikkojen lukumäärä sopimusaikana määräytyy kuntien väestömäärän perusteella seuraavasti: Hirvensalmi 1 viikkoa Juva 3 viikkoa Kangasniemi 3 viikkoa Mikkeli 28 viikkoa Mäntyharju 3 viikkoa Pertunmaa 1 viikkoa Pieksämäki 10 viikkoa Puumala 1 viikkoa Rantasalmi 2 viikkoa Yhteensä 52 viikkoa Sosiaalipäivystäjinä voivat toimia kunnan tai kuntayhtymän virassa olevat sosiaalityötä johtavat viranhaltijat, johtavat sosiaalityöntekijät ja sosiaalityöntekijät, (joilla on Sosiaalihuollon ammatillisen henkilöstön kelpoisuusehdoista voimaan astuneen lain 272/2005 mukainen pätevyys). Lisäksi päivystäjänä voi toimia muut kelpoisuusehdot täyttävät sosiaalityöntekijät kunnan palkatessa heidät määräaikaisiin virkasuhteisiin heidän päivystämän viikon ajaksi. Takapäivystäjien varallaolovuoron pituus on pääsääntöisesti yksi viikko kerrallaan, mutta päivystäjät sopivat keskenään sosiaalipäivystyskoordinaattorin johdolla viikkojen jakaantumisen päivystäjien kesken. Varallaolovuoro alkaa perjantaina klo 16 ja jatkuu viikonlopun yli maanantai-aamuun klo 8:aan jatkuen arkisin maanantaista perjantaihin virka-ajan ulkopuolella klo Mikäli perjantai on ylimääräinen vapaapäivä, päivystysvuoro vaihtuu perjantaina klo 14. Päivystyskoordinaattori vastaa päivystysrenkaan käytännön organisoinnista ja sen toimivuudesta. Hän vastaa toiminnasta tekemällä varallaolovuorolistat, järjestämällä sosiaalipäivystäjien työnohjauksen, pitämällä yhteyttä päivystäjiin, kuntiin ja yhteistyökumppaneihin sekä kehittää toimintaa yhdessä esimiehen kanssa. 4. Henkilöstön toimivalta ja sopimusosapuolten vastuut Sopijakunnat valtuuttavat Sosiaalihuoltolain 6 :n mukaista toimivaltaa käyttävän monijäsenisen toimielimensä päätöksellä varallaolojärjestelmässä mukana olevat sosiaalityöntekijät käyttämään viranhaltijalle uskottua toimivaltaa kaikkien sopimuskuntien alueella kiireellisissä sosiaalityön palveluja vaativissa tehtävissä, mm. tekemään kiireelliset sijoitukset. Varallaolo ei aiheuta muutoksia työntekijän vakuutusturvaan.

5 3 5. Salassapito, tietojen anto ja asiakirjahallinto Sosiaalipäivystystä toteutettaessa noudatetaan sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista annetussa laissa säädettyä salassapito- ja vaitiolovelvollisuutta. Työntekijöiden oikeus asiakkaita koskevien tietojen saantiin ja luovuttamiseen määräytyy julkisuuslain (621/1999) ja sosiaalihuollon asiakkaan asemasta annetun lain (812/2000) nojalla. Sosiaalipäivystyksen asiakkaita koskevien tietojen luovuttamisesta päättää asiakkaan kotikunta. 6. Muutoksenhaku viranhaltijan päätöksiin Muutoksenhaku siitä Hallinto-oikeudesta, jonka toimialueella kiireellinen sijoitus on tapahtunut 7. Korvaukset ja kustannukset Sosiaalipäivystyksen kustannusten perusteet muodostuvat seuraavasti: 1. Jokainen kunta vastaa itse sosiaalipäivystäjänä (takapäivystäjä) toimivan työntekijänsä kaikista palkkakuluista ja matkakuluista. Tavoitteena on, että varallaolosta ja työn vaativuudesta maksettavat korvausperusteet ovat yhteneväiset kunnissa. 2. Mikkelin kaupunki koordinoi palvelun myyntiä ja ostamista. Päivystysviikon hinta on 3000 euroa / viikko vuonna Sosiaalipäivystyskoordinaattorin sekä kahden ohjaajan (etupäivystäjät) ja muut toiminnan kulut jakautuvat vuonna 2013 liitteenä olevan laskelman mukaisesti. 8. Toiminnan arviointi ja kehittäminen Toiminnan ja kulujen seurantaa ja arviointia varten, päivystäjät toimittavat sosiaalipäivystyskoordinaattorille kirjallisesti varallaoloviikkonsa palkkalaskelman sekä tiedot matkakuluista (käytössä oleva lomake). Toiminnan sisältö kuvataan ja tilastoidaan ekstranetin kautta täytettävälle lomakkeelle. Mikkelin kaupunki / sosiaalipäivystyskoordinaattori vastaa toiminnan kehittämisestä yhdessä esimiehen ja kuntien toimijoiden kanssa 9. Sopimuksen voimassaolo ja irtisanominen Tämä sopimus on voimassa toistaiseksi alkaen. Irtisanomisaika on kuusi kuukautta. Irtisanominen tulee tehdä kesäkuun loppuun mennessä, jolloin sopimuksen voimassa olo päättyy ko. vuoden lopussa. Tulevien vuosien kustannukset sovitaan vuosittain syksyllä pidettävässä seurantakokouksessa. 10. Sopimuskappaleet Tätä sopimuskappaletta on laadittu kaksitoista samansanaista kappaletta, yksi jokaiselle sopimusosapuolelle.

6 4 Aika ja paikka Sopimuskuntien allekirjoitukset Sosiaali- ja terveyslautakuntien/ Perusturvalautakuntien käsittelypvm Mikkelin kaupunki/sosiaali- ja terveystoimen tuotantolautakunta (Mikkeli, Hirvensalmi ja Puumala) Kangasniemen kunta Mäntyharjun kunta Pertunmaan kunta Juvan kunta Pieksämäen kaupunki Rantasalmen kunta

7 Mikkelin seutukunta 1. Hyvinvointikertomus Kunta Mikkelin seutukunta Valtuuston päätös laadinnasta ja tarkasteltavasta ajanjaksosta 1. Seudullisen sosiaali- ja terveystoimen työvaliokunnan päätös sähköisestä hyvinvointikertomuksesta Seudullisen lautakunnan päätös indikaattorien valinnasta Kertomuksen vastuutaho ja laatijat (viranhaltijat, luottamushenkilöt, työryhmät): Mikkelin seudun sosiaali- ja terveystoimen järjestäjälautakunta Mikkelin seudun sosiaali- ja terveystoimen sosiaali- ja terveysjohtaja Mikkelin seudun sosiaali- ja terveystoimen hyvinvointikoordinaattori Poikkihallinnolliset kuntakohtaiset hyvinvointityöryhmät 2. Hallintokuntien toimenpiteet kunnan vahvistetussa talous- ja toimintasuunnitelmassa

8 Kunnan hyvinvointipolitiikan ja johtamisen tavoitteet ja painopistealueet tällä hetkellä: Strategisen viitekehyksen muodostaa PARAS - laki, jonka mukaan yhteistoiminta-alueen tulee turvata lakisääteiset, yhdenvertaiset ja laadukkaat palvelut kaikille kuntalaisille asuinpaikasta riippumatta. Yhteistoiminta-alueella ei ole erillistä strategiaa. Järjestäjälautakunnan johtosäännön 3 pykälän mukaan Mikkelin seudun sosiaali- ja terveydenhuollon tarkoitus on edistää yhteistoiminta-alueen asukkaiden hyvinvointia ja terveyttä. Johtosäännön 11 pykälän mukaan järjestäjälautakunta hyväksyy seudullisen hyvinvointikertomuksen. 3. Järjestäjälautakunnan päätöksenteossa otetaan käyttöön vaikutusten ennakkoarviointi järjestämissuunnitelman käsittelyn yhteydessä. Keskeiset hyvinvointiin liittyvät asiakirjat ja ohjelmat, joita kunnassa on valmisteltu tai jotka muuten ohjaavat toimintaa: 1. Uuden lastensuojelulain (417/2007)edellyttämä seudullinen Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma valmistui loppuvuodesta Hyvinvointisuunnitelmassa vuosille kuvataan lasten ja nuorten hyvinvoinnin nykytilaa, palveluiden toimivuutta ja kehittämistarpeita. Kuntakohtaisten kehittämistarpeiden pohjalta nostetaan esille seudulliset kehittämisen painopisteet ja toimenpiteet. 2. Seudullinen mielenterveys- ja päihdetyön strategia valmistellaan osana sairaanhoitopiirin hallinnoimaa Arjen mieli - KASTE -hanketta. Täytetään kuntakohtaisesti, kun hyvinvointikertomus on hyväksytty osana kunnan talous- ja toimintasuunnitelmaa. 3. Strategiat, ohjelmat ja tavoitteet Järjestäjälautakunnan 2012 tuloskortin yksi strateginen päämäärä on hyvinvoiva kuntalainen. Tuloskortin tavoitteet: 1. Seitsemän kunnan yhteinen sekä kuntakohtaiset hyvinvointikertomukset valmistuvat mennessä. 2. Sähköinen hyvinvointikertomusjärjestelmä otetaan asteittain käyttöön vuoden 2012 aikana.

9 4. Itä-Suomen sisäisen turvallisuuden toimeenpanosuunnitelma KAMU- Kaikki mukaan turvallisuustyöhön. Kuntien turvallisuussuunnitelmat voidaan päivittää alueelliseen suunnitelmaan perustuen. 5. Etelä-Savon sairaanhoitopiirin terveyden edistämisen toimintaohjelma linjaa mm., että piiri jatkaa terveyttä edistävien sairaaloiden verkostossa ja että perustettava perusterveydenhuollon yksikkö sisältää terveyden edistämisen yksikön. 6. Etelä-Savon ensimmäinen maakunnallinen hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen ohjelma on tehty vuosille Ohjelma etsii ratkaisuja, joiden avulla eteläsavolaisten terveys ja hyvinvointi kohenisivat koko väestön tasolla. 7. Etelä-Savon sairaanhoitopiirin terveydenhuollon palvelujen alueellinen järjestämissuunnitelma vuosille linjaa hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen rakenteita ja koordinaatiota sekä painopistealueita. 3. Seudullista vanhuspalveluiden strategiaa työstetään seudullisessa vanhuspalveluiden työryhmässä vuoden 2012 aikana.

10 Koulutustasomittain V6 Puum V7 Etel V8 Koko 4. Väestön hyvinvoinnin ja palvelujen kuvaus Väestö- ja perherakenne / yleiset V1 = Mikkeli V2 = Kangasniemi V3 = Hirvensalmi V4 = Mäntyharju V5 = Pertunmaa V6 = Puumala V7 = Etelä-Savo V8 = Koko maa indikaattori arvo muutos V1 Mikk V2 Kang V3 Hirv V4 Mänt V5 Pert Huoltosuhde, demografinen ,8 54,4 70,2 71,1 66, ,1 61,1 52,9 Lapsiperheet, % perheistä ,4 37,2 31,5 31,4 31,9 32,3 23,3 33,9 39,7

11 Väestö Muu kuin suomi, ruotsi tai saame äidinkielenä/1000 as Nettomuutto / 1000 asukasta 2011 Sairastavuusindeksi, ikävakioitu ,1 25,5 10,6 6,7 14,2 11, ,2 45,3 1 4,2-5,5-12,6 1,4-3,1-10,7-1,5 3,1 -??? 105, ,2 118,3 126,9 120,5 - - Yhden hengen asuntokunnat, % asuntokunnista 2011 Yksinhuoltajaperheet, % lapsiperheistä ,9 43,9 43,6 47,8 45,3 47, ,3 41,2 20,4 20,8 19,3 18,1 22,8 19,4 18,6 19,9 20,3

12 Ei yhtään läheistä ystävää, % 8.- ja 9.-luokan oppilaista ,8 9,6 6,9-12, ,2 9,8 V6 Puum V7 Etel V8 Koko Lapset ja lapsiperheet V1 = Mikkeli V2 = Kangasniemi V3 = Hirvensalmi V4 = Mäntyharju V5 = Pertunmaa V6 = Puumala V7 = Etelä-Savo V8 = Koko maa indikaattori arvo muutos V1 Mikk V2 Kang V3 Hirv V4 Mänt V5 Pert Ahtaasti asuvat lapsiasuntokunnat, % kaikista lapsiasuntokunnista ,4 27,5 27,1 35,7 25,5 38,1 33,3 28,7 29,3 Kodin ulkopuolelle sijoitetut 0-17-vuotiaat, % vastaavanikäisestä väestöstä ,4 1,2 1,8 1,5 2,2 1,9-1,4 1,3

13 Kunnan kustantamassa kokopäivähoidossa olleet ,2 vuotiaat, % vastaavanikäisestä 51,1 68,3 62,9 52,9 74,5 43,8 60,1 63,8 väestöstä 2011 Lasten pienituloisuusaste ,1 14,4 18,7 20,1 12,6 24,8 15,4 16,4 14,8 Vanhemmuuden puutetta, % 8.- ja 9.luokan oppilaista ,5-23, ,5 22,3 Kokee terveydentilansa keskinkertaiseksi tai huonoksi, % 8.- ja 9. luokan oppilaista ,1 14,7 16,9-21, ,8 16,9 Koulukiusattuna vähintään kerran viikossa, % 8. ja 9. luokkalaisista ,6 8 10,8-4, ,8 8,3 Perusterveydenhuollon lastenneuvolan käynnit yhteensä / vuotiasta 2010 Toimeentulotukea saaneet lapsiperheet, % lapsiperheistä 2010 Tosi humalassa vähintään kerran kuukaudessa, % 8.- ja 9.-luokan oppilaista 2010 Tupakoi päivittäin, % 8.- ja 9.- luokan oppilaista ,5 7,8 11,3 8,3 8,5 9,7 9,8 8,6 8,7 13,9 12,1 13, ,1 16,5 15,2 15,3 13,2-20, ,2 15,1

14 V6 Puum V7 Etel V8 Koko Nuoret V1 = Mikkeli V2 = Kangasniemi V3 = Hirvensalmi V4 = Mäntyharju V5 = Pertunmaa V6 = Puumala V7 = Etelä-Savo V8 = Koko maa indikaattori arvo muutos V1 Mikk V2 Kang V3 Hirv V4 Mänt V5 Pert Erikoissairaanhoidon avohoitokäynnit, nuorisopsykiatria / vuotiasta 2010 Koulutuksen ulkopuolelle jääneet vuotiaat, % vastaavanikäisestä väestöstä 2010 Nuorisotyöttömät, % vuotiaasta työvoimasta ,5 9,1 8,4 8,5 11,3 7,9 9,6 9,6 11,4 14,7 15,4 11,9 15,3 13-7,1 14,9 11,9

15 Toimeentulotukea pitkäaikaisesti saaneet ,1 vuotiaat, % vastaavanikäisestä 3,2 3-1,7-3,7 3,1 3 väestöstä 2010

16 V6 Puum V7 Etel V8 Koko Työikäiset V1 = Mikkeli V2 = Kangasniemi V3 = Hirvensalmi V4 = Mäntyharju V5 = Pertunmaa V6 = Puumala V7 = Etelä-Savo V8 = Koko maa indikaattori arvo muutos V1 Mikk V2 Kang V3 Hirv V4 Mänt V5 Pert Mielenterveyden ja käyttäytymisen häiriöiden vuoksi työkyvyttömyyseläkettä saavat vuotiaat, % vastaavanikäisestä väestöstä ,1 4,7 6,8 5,2 6,2 6,2 7,1 5 3,9 Päihdehuollon avopalveluissa asiakkaita / 1000 asukasta ,1 12,2 0,5 2,1 1,9 1,6 4,1 10,2 9,1 Päihdehuollon laitoksissa hoidossa olleet asiakkaat / 3,3 3,9 0,7 3,8 2,2 0,5 4,1 2,8 3,2

17 Toimeentulotukea pitkäaikaisesti saaneet ,9 vuotiaat, % vastaavanikäisestä 2 1,8 1,1 1,6 1,1 2,2 1,8 2,2 väestöstä asukasta 2011 Päihteiden vuoksi sairaaloiden ja terveyskeskusten vuodeosastoilla hoidetut potilaat / 1000 asukasta 2010 Perusterveydenhuollon avohoidon lääkärikäynnit vuotiailla / 1000 vastaavanikäistä 2010 Perusterveydenhuollon avohoidon lääkärikäynnit vuotiailla / 1000 vastaavanikäistä 2010 Pitkäaikaistyöttömät, % työttömistä 2011 Psykiatrian avohoitokäynnit / 1000 asukasta ,8 3,2 4,4 3,3 7,7 7,7 2 3,7 3, ,4 23,3 21,1 32,6 16,3 18,7 30,8 22,8 23, Tuki- ja liikuntaelinten- sekä sidekudosten sairauksien vuoksi työkyvyttömyyseläkettä saavat, % vuotiaista ,5 2,1 3 4,3 3,9 4 4,1 2,8 1,8

18 Vammojen ja myrkytysten vuoksi sairaalassa hoidetut 135, ,5 110, ,3 152,1 154,3 potilaat / asukasta 2010 Työkyvyttömyyseläkettä saavat, % vuotiaista 2010 Työttömät, % työvoimasta ,7 12,6 13,8 13,5 13,9 14,7 10,4 7,4 10,1 10,3 10,1 8,7 9,2 9,6 10,4 10,7 9,4

19 V6 Puum V7 Etel V8 Koko Ikäihmiset V1 = Mikkeli V2 = Kangasniemi V3 = Hirvensalmi V4 = Mäntyharju V5 = Pertunmaa V6 = Puumala V7 = Etelä-Savo V8 = Koko maa indikaattori arvo muutos V1 Mikk V2 Kang V3 Hirv V4 Mänt V5 Pert Kotona asuvat 75 vuotta täyttäneet, % vastaavanikäisestä väestöstä 2010 Perusterveydenhuollon avohoidon lääkärikäynnit 65 vuotta täyttäneillä / 1000 vastaavanikäistä ,1 89,6 87,6 93,9 89,8 92,2 91,1 89,3 89, Pitkäaikaisessa laitoshoidossa olevat 75 vuotta täyttäneet, % vastaavanikäisestä väestöstä 3,5 4,2 6,1 0,3 2,3 0,4 0,3 4 4,6

20 2010 Säännöllisen kotihoidon piirissä olleet 75 vuotta täyttäneet asiakkaat, % vastaavanikäisestä väestöstä ,8 13,8 14,8 16, ,7 17,6 15,1 12,2 Täyttä kansaneläkettä saaneet 65 vuotta täyttäneet, % vastaavanikäisestä väestöstä ,8 2,4 3,7 2 3,6 4,7 3 2,9 3,2 Yksinasuvat 75 vuotta täyttäneet, % vastaavanikäisestä asuntoväestöstä ,7 50,2 44,1 55,2 52,3 55,1 50, ,8

21 Muut hyvinvointitiedot PYLL = Ennenaikaisesti menetetyt elinvuodet-indeksi (Potential Years of Life Lost) seudun kunnissa (liitteenä kuntakohtainen yhteenveto) Etelä-Savon sairaanhoitopiiri on tutkinut Kuopion yliopiston johdolla sairaanhoitopiirin alueen väestön varhaista kuolleisuutta ja ennenaikaisissa kuolemissa tapahtunutta kehitystä. Tutkimusjaksot ovat olleet (analyysi 2005) ja (analyysi 2011). Tutkimus on kohdistettu 28. ehkäistävissä olevaan kuolinsyyhyn (esim. liikennetapaturmat, alkoholimyrkytykset, itsemurhat, diabetes, sydäninfarkti). Tulosten perusteella Etelä-Savon sairaanhoitopiirin alueella menetetään elinvuosia ja arvokasta inhimillistä pääomaa liian varhain seuraavista syistä: a) Miesten ennenaikaiset kuolemat 1. sydänsairaudet 2. tapaturmat ja myrkytykset 3. alkoholiperäiset sairaudet ja alkoholimyrkytykset b) Naisten ennenaikaiset kuolemat 1. syöpäsairaudet (erityisesti rintasyöpä) 2. sydänsairaudet 3. alkoholiperäiset sairaudet ja tapaturmat & myrkytykset Tupakointi on erityisesti yhteydessä keuhko- ja verenkiertosairauksiin, mutta myös syöpätauteihin. Alkoholi on erityisesti yhteydessä tapaturmiin, itsemurhiin, verenkiertoelinten sairauksiin mutta myös esim. rintasyövän merkittävä riskitekijä. Ylipaino on erityisesti yhteydessä sydän- ja verenkiertoelinten sairauksiin ja diabetekseen, mutta myös syöpäsairauksiin. Alkoholi on merkittävä liikalihavuuden syy samoin kuin liian vähäinen liikunta. Uuden PYLL tutkimuksen tekeminen on tarkoituksenmukaista, sillä eri ajanjaksoina tapahtuneiden muutosten vertailulla voidaan arvioida aikaisempien terveyttä edistävien toimenpiteiden vaikuttavuutta ja kohdentaa palveluita paremmin väestön terveyskehityksen mukaisesti. Etelä-Savon sairaanhoitopiirin terveydenhuollon palvelujen alueelliseen järjestämissuunnitelmaan vuosille on linjattu Keskeistä: 1) Ihmisten liian aikaiseen kuolemaan voidaan vaikuttaa seuraavin keinoin: a. Tupakoimattomuus ja tupakoinnin väheneminen b. Alkoholin käytön väheneminen c. Ylipainon ehkäiseminen ja laihduttaminen d. Liikunnan lisääminen 2) Tehdään uusi PYLL tutkimus vuonna 2014 vuosien 2009?2013 aineiston perusteella. Tutkimuksen tilaa Etelä-Savon sairaanhoitopiirin perusterveydenhuollon yksikkö.

22 5. Yhteenveto kunnan hyvinvoinnista ja palvelujärjestelmästä Yhteenveto kunnan hyvinvoinnista ja palveluista 1. Päihdehaittojen ehkäisy on keskeisen tärkeää sillä päihteiden käytön seurauksena menetetään lisääntyvässä määrin inhimillistä pääomaa. Kuolinsyytilastojen perusteella tiedetään, että monissa Mikkelin seudun kunnissa ovat alkoholiperäiset sairaudet ja tapaturmat sekä miehillä että naisilla kolmen yleisimmän liian varhaisen kuoleman syy. Työikäisillä on alkoholi suurin enneaikaisten kuolemien aiheuttaja. Kouluterveyskyselyn perusteella nuorten terveystottumuksissa vakavia huolenaiheita ovat erityisesti runsas alkoholin käyttö ja huumekokeilujen (erityisesti kannabis) nopea lisääntyminen. Täysin raittiiden nuorten osuuden hienoinen kasvu on positiivinen näkymä. Päihteiden käyttö liittyy myös lastensuojelun toimenpiteisiin, työkyvyttömyyteen, tapaturmiin (esim. liikennetapaturmat, myös ikääntyvien tapaturmat), itsemurhiin ja väkivallan tekoihin. Nuorten alkoholin vaikutuksen alaisena tekemät vakavat henkeen ja terveyteen kohdistuvat rikokset ovat huolestuttavasti lisääntyneet Etelä-Savossa. Nuoret ovat aikuisia useammin myös itse väkivaltarikosten kohteena. Palvelut: Seudun kunnissa on vaihtelevasti ehkäisevää päihdetyötä, etsivää nuorisotyötä ja matalan kynnyksen paikkoja nuorille. Moniammatillisia toimintamalleja on kehitetty, kuten ammattioppilaitosten ja etsivän nuorisotyön yhteistyömalleja. Olkkari hankkeella (nuorten ohjauspalveluiden kehittämishanke) kehitetään nuorten matalan kynnyksen palveluita. Työikäisille mm. päihdeäitien moniammatillista päihdepolkua ollaan päivittämässä (yhteistyössä shp, neuvolat). Neuvoloissa käytäntö ottaa puheeksi vanhempien päihteiden käyttö. Ikäihmisten päihteiden käytön tunnistamisen ja puuttumisen prosessien kehittäminen on meneillään. Päihdepalveluiden prosessit on kartoitettu kaikkien seudun kuntien osalta. 2. Nuorten hyvinvoinnin lisääntyminen ja syrjäytymisen ehkäisy Suurin osa nuorista voi hyvin, noin 10 % voi huonosti ja tiedetään, että seuraavat 10 % ovat riskissä joutua pahoinvoinnin kierteeseen. Tähän ryhmään on erityisen tärkeä kohdentaa ennaltaehkäiseviä toimia. Nuorten hyvinvointia leimaavat kouluterveyskyselyn tulosten perusteella (päihteiden käyttö, vanhemmuuden puute, koulukiusaaminen, fyysiset oireet, ylipaino, masennus.) Palvelut: Oppilashuolto erityisesti psykologiresurssit ja samoin lääkäriresurssit kouluissa (peruskoulut, lukiot) ja ammattioppilaitoksissa ovat ennaltaehkäisyn ja opiskelijoiden tuen tarpeen kannalta riittämättömät. 3. Turvallisuuden lisääntyminen Etelä-Savon turvallisuuskuva näyttää tilastotietojen perusteella seuraavalta: 1. Lähisuhdeväkivalta on lisääntynyt alueella merkittävästi. 2. Väkivaltarikosten kohteeksi joutuneiden alle 21 -vuotiaiden määrä on lisääntynyt merkittävästi. 3. Rikosten määrä lisääntyi huomattavasti enemmän kuin koko maassa keskimäärin. Erityisen voimakkaasti lisääntyivät seksuaalirikokset, alkoholirikokset ja henkeen ja terveyteen kohdistuvat rikokset. 4. Poliisin hälytystehtävien määrä kasvoi Etelä-Savossa (2010 n kpl ja 2011 n kpl). 5. Joka neljäs tieliikenteen uhri menehtyy rattijuopumusonnettomuudessa. Etelä-Savossa poliisin tietoon tulleet rattijuopumustapaukset ovat korkeammat kuin maassa keskimäärin.

23 6. Kun turvallisuutta arvioidaan syrjäytymisen näkökulmasta, voidaan tilastojen perusteella todeta, että a) lastensuojelun avohuollon toimenpiteet ja sijoitukset ovat lähes kaksinkertaistuneet kymmenen vuoden aikana b) koulukiusaaminen ja nuorten fyysisen uhan kokeminen on lisääntynyt Palvelut: Mm. lähisuhdeväkivallan toimintamalleja on kehitetty seudulla yli kymmenen vuoden ajan, mutta edelleen tunnistaminen ja puuttuminen ja eteenpäin ohjaamisen käytännöt ovat puutteellisia. Kiva-koulumallia ja Friends-toimintaa toteutetaan kouluissa kulukiusaamiseen puutumiseen ja sosiaalisten verkostojen tukemiseen. Seudun kunnat ovat vaihtelevasti laatineet turvallisuussuunnitelman turvallisuutta edistävien toimenpiteiden suunnitelmalliseen toteuttamiseen. Jatkossa seudulla voidaan laatia yhteinen turvallisuussuunnitelma. 6. Johtopäätökset yhteenvedosta ja konkreettiset toimenpidenostot Väestön hyvinvoinnin ja palvelujärjestelmän vahvuudet Mikkelin kaupungin hyvinvointitietoa on tarkasteltu Maisemalöydösten valossa. Hyvinvointimittaristo pääosin kertoo sen miten asukkaat voivat ja Maisema mittaristo puolestaan sen miten ja millä kustannuksilla palvelut on järjestetty. Näissä olevat ristiriidat ovat luonnollisesti ne joihin tulee kiinnittää huomiota ja ohjata palvelujen kehittämistä. Tässä tarkastelussa on soveltuvin osin seudun näkökulmasta hyödynnetty Mikkelin tuloksia. Lasten ja nuorten palveluissa on perustasolla kohtalaiset resurssit. Neuvola- koulu- ja opiskeluterveydenhuollon resurssit terveydenhoitajien osalta on selvitetty ja ne ovat neuvola-, koulu-, opiskeluterveydenhuollon ja suun terveydenhuollon asetuksen velvoitteisiin nähden kohtalaiset. Seudun kunnissa on tehty työikäisten päihdepalveluiden selvitys. Pienemmissä kunnissa päihde- ja mielenterveyspalvelut toimivat joustavasti osana peruspalveluita, joten tässä vaiheessa seudullisesti yhtenäisiin prosesseihin ei ollut valmiutta. Kangasniemellä, Mäntyharjulla ja Pertunmaalla on hyviä malleja ja käytäntöjä peruspalveluihin liitetyistä päihdepalveluista. Nämä kunnat haluavat olla mukana kehittämässä seudullisia ratkaisuja mm. selviämisasematoimintaa. Mikkelin palvelutuotantoyksikön osalta on tehty päihdepalveluiden kehittämissuunnitelma Suunnitelma sisältää mm. tavoitteen selviämisaseman ja/tai katkaisuhoidon järjestämisestä. Tavoitteena on myös mm. yhteispäivystyksessä puuttua aktiivisesti moniammatillisesti päihteiden käyttäjien tilanteeseen. Työttömien terveystarkastukset toteutetaan kaikissa seudun kunnissa. Terveyttä edistävää ryhmätoimintaa on kaikissa seudun kunnissa Tulpparyhmien osalta, Mikkelissä järjestetään lisäksi painonhallintaryhmät, tupakasta vieroitusryhmät ja Hyvän olon ryhmät sekä toimii Savuttomuusklinikka. Pitkäaikaissairauksien hoitomalleja ja vastaanoton tiimityöskentelyä on seudun terveysasemilla kehitetty. Altti- (Tiedä, tunnista, kuntoudu)- projektissa kehitetystä aivohalvauskuntoutujien alueellisesta toimintamallista on hyviä kokemuksia ja toimintamallia on tavoite vakiinnuttaa pysyväksi käytännöksi. Seudulla on kattavasti kirjastopalvelut sekä kansalaisopiston tarjontaa väestön saatavilla, samoin monipuolista kulttuuritarjontaa. Ympäristöpalvelut ovat liikuntaa lisäävän ympäristön edistämiseksi määrätietoisesti kehittäneet vuosittain seudun pyörätieverkostoa. Seudun luonto on omiaan

24 houkuttelemaan liikkumiseen ja hyödyntämään luonnon tarjoamia virikkeitä. Lähiliikuntapaikkoja on lisätty. Väestön hyvinvoinnin ja palvelujärjestelmän kehittämiskohteet Lasten ja nuorten psykiatrian avohoidon ja laitoshoidon käyttö ja kustannukset ovat osassa kuntia korkeat. Nuorten työllistämistoiminnassa ja aktivoinnissa on edelleen kehittämistä. Nuorten päihdekäyttäytymisessä ja siihen kohdennetuissa palveluissa on ristiriitaa. Mikkelin osalta työikäisillä nousee päihdepalvelujen palveluasumis- ja laitospainotteisuus korkealle ja suhteellisen vähäinen panostus avohuoltoon. Aikuisten mielenterveyspalveluiden kustannukset ja rakenteet ovat ristiriidassa sairastavuuteen nähden. Palvelut ovat asumis- ja laitoshoitopainotteiset. Sairastavuuteen nähden korkeat erikoissairaanhoidon kustannukset selittyvät eniten korkeilla yksikköhinnoilla ja osin korkealla avohoidonkäytöllä. Lastensuojelutoimien kasvava tarve ja työelämään pyrkivien nuorten vaikeudet korostavat ehkäisevien ja tukevien toimien välttämättömyyttä. Lasten ja nuorten sekä avo- että laitospsykiatriaan käytetään runsaasti varoja ja näiden palveluiden käyttö on runsasta. Oppilashuollon resurssit ovat vähäiset. Oppilas- ja opiskelijahuollon (lääkäri, terveydenhoitaja, kuraattori, psykologi) palveluiden saatavuudessa on puutteita ja ennaltaehkäisevää työtä ei pystytä tekemään tarpeeseen nähden riittävästi. Nuorten yhteiskuntatakuu (laki voimaan 2013 alussa) tarkoittaa, että jokaiselle alle 25-vuotiaalle ja alle 30-vuotiaalle vastavalmistuneelle tulee tarjota työ-, harjoittelu-, opiskelu-, työpaja- tai kuntoutuspaikka viimeistään kolmen kuukauden kuluessa työttömäksi joutumisesta. Etsivän nuorisotyön tavoitteet (laki etsivästä nuorisotyöstä tuli voimaan 2011 alussa) ovat samansuuntaiset: tavoittaa alle 29 -vuotiaat tukea tarvitsevat nuoret ja auttaa heitä koulutukseen ja työhön. Huoltosuhteen heikkenemisen, uhkaavan työvoimapulan ja kasvavien rahoitustarpeiden myötä tarvitaan kaikkien työikäisten ja työkykyisten osallistumista työmarkkinoille. Vähintään keskiasteen tutkinto puolestaan mahdollistaa nuoren pääsyn työmarkkinoille. Nuorten yhteiskuntatakuun toimeenpano merkitsee Etelä-Savon kunnille mittavia investointeja ammatilliseen koulutukseen. Päihdehaittojen hillitseminen ja palvelujen muuttaminen enemmän ennaltaehkäisyyn ja avohuoltoon on tarpeen. Tehokas alkoholihaittojen ehkäisy lisää kuntalaisten hyvinvointia, vähentää palvelujen tarvetta ja säästää kuntien sosiaali- ja terveysmenoja. Se edellyttää päihdetyön organisoimista osana kuntien peruspalveluita, johtamista, koordinaatiota ja laaja-alaista yhteistyötä. Pysyvät rakenteet mahdollistavat systemaattisen ja pitkäjänteisen päihdetyön ja näyttöön perustuvien menetelmien, kuten mini-intervention ja paikallinen alkoholipolitiikka -toimintamallin (Pakka) toteuttamisen. Mielenterveys- ja päihdetyö: Päihdepalveluiden seudullinen kehittäminen: Mikkelin palvelutuotantoyksikön päihdepalveluiden kehittämissuunnitelmassa mainitaan mm, että valmistellaan rahoitushakemus STM:n terveyden edistämisen määrärahoista päivätoiminnan ja vertaistukijärjestelmän kehittämiseksi yhteistyössä Mikkelin ammattikorkeakoulun ja järjestötoimijoiden kanssa. Suunnitelmassa mainitut asiat toteutetaan suunnitelman aikataulun mukaisesti. Mielenterveyspalvelujen avohoidon (sisältäen kotiin annattavat palvelut) kehittäminen on tarpeen. Mielenterveyspalvelujen kustannukset ovat osassa kuntia korkeat (Mikkelissä), erityisesti palveluasumisen. Silti myös laitoshoidon kustannukset ovat korkeat.

25 Kansansairauksien ehkäisyn ja tehokkaan hoitomallin edelleen kehittäminen sisältäen terveysasemien toiminnan kehittämisen ja optimaaliset erikoissairaanhoidon resursoinnit on tarpeen. Seudulla huomioitavia kehitystrendejä ovat yksinhuoltajuuden lisääntyminen ja vanhusten määrän kasvu. Nämä edellyttävät: - vanhemmuuden tukemista - vanhusten palvelurakenteen tehostamista siten, että palvelut jatkossakin voidaan tuottaa niitä tarvitseville. Ympäristöterveyden osalta uhkakuvina ovat esim. puhtaan juomaveden turvaaminen koko seudulla sekä järviluonnon puhtauden varmistaminen. Liikenteen aiheuttaminen saasteiden ja melun terveyshaittoja tulee pyrkiä vähentämään kaavoituksen ja suunnittelun avulla. Seudullisen sosiaali- ja terveystoimen toimenpide-ehdotukset ja resurssit edellä mainittuihin kehittämiskohteisiin Painopisteet nykyisten palveluiden ja hyvinvointinäkökulmasta tulee kohdentaa koulutukseen, työllistymisen hoitoon ja etsivään nuorisotyöhön. - Lasten ja nuorten palvelukokonaisuuden tehokas ohjaaminen hallintorajoista riippumatta (mm. Mikkelissä toimivan Olkkari-toiminnan vakiinnuttaminen ja mallin hyödyntäminen kaikissa seudun kunnissa) sekä lastensuojelun ennakoivan ja ennaltaehkäisevän työn resurssien turvaaminen. - Nuorten aktivointi syrjäytymisen ehkäisemiseksi ja nuorisotyöttömyyden vähentämiseen (mm. Time out- toimintamalli kutsunnoissa, etsivä nuorisotyö (laki voimaan 2011 alussa), nuorten yhteiskuntatakuun toteuttaminen (laki voimaan 2013 alussa)). - Päihdehaittojen hillitsemiseen ja palvelujen muuttamiseen enemmän ennaltaehkäisyyn ja avohuoltoon. Hyödynnetään kansallista Pakka-toimintamallia sekä solmitaan seudullinen kumppanuussopimus. Otetaan käyttöön tie selväksi- malli sekä päihteetön pelikenttä- toimintatapoja. Hyödynnetään Mikkelin palvelutuotantoyksikössä laaditun ehkäisevän päihdetyön strategian linjauksia. Kunnat liittyvät Savuton kunta-verkostoon ja tukevat sekä kuntalaisten että henkilöstönsä savuttomuutta aktiivisesti. - Mielenterveyspalvelujen avohoidon (sisältäen kotiin annattavat palvelut) kehittäminen - Kansansairauksien ehkäisy ja tehokkaan hoitomallin kehittäminen sisältäen terveysasemien toiminnan kehittämisen ja optimaaliset erikoissairaanhoidon resurssit. Keskeisenä hallintokunnat ylittävät toimenpiteet lihavuuden torjumiseksi. (Kansallinen lihavuusohjelma linjaa lihavuuden torjuntaa tavoitteinaan Lihavuus laskuun - hyvinvointia ravinnosta ja liikunnasta.) Yhtenäisten käytäntöjen ja näyttöön perustuvien toimintamallien kehittämistä jatketaan. Yhteistyötä eri toimialojen, kehittämishankkeiden, järjestöjen, vapaaehtoistoimijoiden ja seudun oppilaitosten kanssa kehitetään systemaattisesti. Yhteistyössä hyödynnetään olemassa olevia foorumeita, kuten moniammatillisia työryhmiä, nuorisovaltuustoja, oppilaskuntia, vanhus- ja vammaisneuvostoja. Seudullisessa sosiaali- ja terveystoimessa sovittujen seudullisten prosessien kehittämistä jatketaan.

26 7. Hyvinvointikertomuksen hyväksyminen osana kunnan talous- ja toimintasuunnitelman vahvistamista Valtuuston päättämät kehittämiskohteet, asettamat tavoitteet ja vahvistamat resurssit