Brändätyistä yksilöistä brändääviksi yhteisöiksi

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Brändätyistä yksilöistä brändääviksi yhteisöiksi"

Transkriptio

1 HELSINGIN KAUPPAKORKEAKOULU LTT: MARKKINOINTI Brändätyistä yksilöistä brändääviksi yhteisöiksi Tutkimus kuluttajien osallistamisesta brändiyhteisöjen toimintaan web 2.0 -aikana Markkinoinnin pro gradu -tutkielma Jari Lähdevuori K77142 Elli Tuominen k77292 Ohjaaja: Sami Kajalo

2 Sisällys TIIVISTELMÄ... 6 ABSTRACT... 7 ALKUSANAT JOHDANTO Tutkielman taustaa Tutkimusongelma, rajaukset ja tarkastelutapa Tutkielman keskeiset käsitteet Tutkielman rakenne UUSI INTERNET JA OSALLISTUMISEN KULTTUURI Web 2.0: osallistava Internet Muutoksen taustatekijät Ilmiön ydin ja määritelmä Markkinointi web 2.0 -maailmassa Muuttunut markkinoinnin kenttä Markkinoinnin työkalut BRÄNDIYHTEISÖT Yhteisöllisyyden historiaa yhteisöllisyyden kaipuun kaupallistaminen Brändiyhteisöelementit Brändiyhteisöjen kehityskaari case-esimerkit Kasvotusten tapaavat brändiyhteisöt Jeep Web 1.0 -brändiyhteisöt ivillage Web 2.0 -brändiyhteisöt Nike Brändiyhteisöjen muutos yhteenveto Brändiyhteisöön kuuluminen yksilötasolla Osallistuminen brändiyhteisöissä OSALLISTUMISEN EDELLYTYKSET YKSILÖTASOLLA MOA-malli... 65

3 4.1.1 Mahdollisuus (Opportunity) Kyky (Ability) Motivaatio (Motivation) Motivaatiotekijät yksilön osallistumisen taustalla TEOREETTINEN VIITEKEHYS EMPIIRINEN TUTKIMUS Tutkimusasetelma Tutkimuskysymykset Tutkimusote ja metodologia Kohderyhmä ja sen valintaperusteet Kyselylomakkeen suunnittelu Esitutkimus Aineiston keruu Aineiston valmistelu ja koodaaminen Otoksen ja aineiston kuvailu Aineiston analysointi Taustamuuttujien väliset yhteydet Osajoukkojen muodostaminen Faktorianalyysi PÄÄTELMÄT YHTEENVETO LÄHTEET Liite 1: web 2.0:n keskeiset käsitteet ja mekanismit Liite 2: kyselylomake Liite 3: ristiintaulukointi Liite 4: osajoukkojen kuvailu ja ristiintaulukoinnit Liite 5: faktorianalyysi

4 Liite 6: faktorien t-testit ja varianssianalyysi Kuvat Kuva 1. Web 2.0 -luokkapilvi Kuva 2. Web 2.0 -kehikko Kuva 3. Markkinoinnin muutoksen taustat Kuva 4. Web 2.0 yritysmaailman näkökulmasta Kuva 5. Brändiyhteisön kolminainen rakennemalli Kuva 6. Jäsenkeskeinen brändiyhteisön rakennemalli Kuva 7. Brändiyhteisöelementit Kuva 8. Jeep-yhteisö Kuva 9. ivillage-yhteisö Kuva 10. Nike+ -yhteisö Kuva 11. MOA-malli nettibrändiyhteisöjen toimintaan osallistumisesta Kuva 12. Teoreettinen viitekehys Kuva 13. Verkostovaikutus Kuva 14. Pitkä Häntä Taulukot Taulukko 1. Muutos web 1.0:sta web 2.0:aan Taulukko 2. Brändiyhteisöjen kehityskaari brändiyhteisöelementtien valossa Taulukko 3. Motivaatioihin liittyvät akateemiset lähteet ja niiden yhteensopivuus tutkimuksemme kanssa Taulukko 4. Motivaatiotekijöiden esiintyminen eri artikkeleissa Taulukko 5. Kyselylomakkeemme yhteisöllisyyskysymykset ja niihin liittyvät yhteisöelementit Taulukko 6. Kyselylomakkeemme motivaatiokysymykset Taulukko 7. Vastausprosentit Taulukko 8. Internet-käyttö sekä itselle tärkeimmän yhteisön käyttö ja jäsenyyden kesto Taulukko 9. Jäsenyyksien määrä eri yhteisöissä... 93

5 Taulukko 10. Yhteisöllisyyden kokemukseen liittyvien muuttujien keskiarvot, -hajonnat ja mediaanit Taulukko 11. Motivaatiotekijöihin liittyvien muuttujien keskiarvot, -hajonnat ja mediaanit. 96 Taulukko 12. Poikien ja tyttöjen jakaumat eri taustamuuttujilla Taulukko 13. Yhteisöllisyysryhmien frekvenssit ja ryhmittelyn raja-arvot Taulukko 14. Yhteisöllisyysryhmien keskiarvot yhteisöllisyysmuuttujilla Taulukko 15. Yhteisöllisyysryhmien keskiarvot motivaatiomuuttujilla Taulukko 16. Yhteisöllisyysryhmien motivaatiotekijöiden keskiarvot suuruusjärjestyksessä Taulukko 17. Rotaation jälkeen muodostetut faktorit Taulukko 18. T-testit faktoreille ja taustamuuttujille Taulukko 19. ANOVA-tulokset ja keskiarvot faktoreille ja yhteisöllisyysryhmille

6 HELSINGIN KAUPPAKORKEAKOULU TIIVISTELMÄ Markkinoinnin laitos Pro gradu -tutkielma Jari Lähdevuori Elli Tuominen BRÄNDÄTYISTÄ YKSILÖISTÄ BRÄNDÄÄVIKSI YHTEISÖIKSI Tutkimus kuluttajien osallistamisesta brändiyhteisöjen toimintaan web 2.0 -aikana Tavoite Tutkielman tavoitteena on selvittää, miten markkinoija voi motivoida kuluttajia osallistumaan brändinsä kannalta hyödylliseen sisällöntuotantoon nykypäivän Internetissä, web 2.0:ssa, ja siten hyödyntää sen tarjoamia mahdollisuuksia asiakasosallistamisen syventämisessä. Osallistamisen kanavana tarkastellaan Internetissä toimivia brändiyhteisöjä, sillä ne tarjoavat foorumin, jossa markkinoija voi tehokkaasti hyödyntää keskeisiä web 2.0:n ominaisuuksia ja tätä kautta luoda lisäarvoa sekä kuluttajalle että brändilleen. Teoriaosassa tarkastellaan web 2.0:aa, brändiyhteisöjä ja kuluttajan motivaatioita osallistua sisällöntuotantoon sekä rakennetaan näin kuvaa markkinoijasta osallistumisen kulttuurin valjastajana nykypäivän Internetissä. Empiirisessä tutkimuksessa pyritään tarkemmin vastaamaan kuluttajan motivointiin liittyvään problematiikkaan. Metodologia Empiirinen tutkimus toteutettiin kuvailevana kvantitatiivisena tutkimuksena, jonka kohderyhmänä olivat yläasteikäiset nuoret. Kysely tehtiin paperimuotoisena kahdessa espoolaisessa yläkoulussa. Vastaajiksi valittiin nuoret, koska he ovat tutkielman aihepiirin kannalta edelläkävijöitä sekä markkinoijan kannalta mielenkiintoinen kohderyhmä. Aineistoa analysoitaessa vastaajat jaettiin yhteisöllisyyden kokemuksensa perusteella kolmeen ryhmään (vähäinen, keskiverto ja merkittävä), mikä mahdollisti motivaatiotekijöiden peilaamisen eriasteiseen yhteisösitoutuneisuuteen. Pääanalyysimenetelmänä käytettiin faktorianalyysiä, jonka avulla löydettiin yksittäisten motivaatiomuuttujien takaa isompia motivaatiokonstruktioita. Tulokset Tutkimuksessa selvisi, että merkittävimpiä yksittäisiä motivaatiotekijöitä brändiyhteisöjen toimintaan osallistumisen ja sisällöntuotannon taustalla ovat ajan kuluttaminen, kun on tylsää, kavereiden välinen yhteydenpito, toiminnan viihdyttävyys ja uusista asioista tietoisena pysyminen. Sitä vastoin vähiten motivoivat erilaiset palkinnot ja maineen saavuttaminen. Faktorianalyysi tuotti viisi faktoria, joiden merkitystä tarkasteltiin myös eri taustamuuttujien valossa: itsensä haastaminen, toteuttaminen ja kehittäminen, 2) sosiaaliset syyt, 3) tiedon hankinta, 4) itsensä viihdyttäminen ja 5) palkinnot ja kompensaatiot. Avainsanat Brändiyhteisö, osallistaminen, web 2.0, sisällöntuotanto, motivaatio, MOA-malli, nuoret

7 HELSINKI SCHOOL OF ECONOMICS ABSTRACT Department of Marketing Master s Thesis Jari Lähdevuori Elli Tuominen FROM BRANDED INDIVIDUALS TO BRANDING COMMUNITIES A Study on Customer Empowerment through Brand Communities in the Web 2.0 Era Objectives The main objective of the study is to find out how a marketer can motivate consumers to participate in brand-related content creation in today s Internet, or Web 2.0, and thus harness its full potential in customer empowerment and crowdsourcing. We will introduce brand communities as a medium for this participation, since they are well suited for Web 2.0, and help to create value for both the customers and the brand. The theoretical part covers Web 2.0, brand communities, and individuals motivations to create content. The theoretical framework unveils marketer s role as facilitator in the era of the partipatory web. In the empirical research, we will focus on the motivation of individuals. Methodology The research was conducted as a descriptive quantitative study. The respondents were year-old teens and the sampling was performed in two middle schools in Espoo. Teens were selected as respondents because they represent the early adopters of Web 2.0 and are a significant target group in the marketer s view. During the data analysis, the respondents were classified into three groups based on their community identification (low, medium, high) in order to compare the motivational factors to different levels of commitment to the community. The main analytical method was factor analysis, which was used to measure unobservable motivational constructs. Findings The most important individual motivational factors for content creation in brand communities were passing time while bored, communicating with friends, the activity itself is entertaining, and wanting to know what was going on in the community. On the contrary, various compensations and fame motivated the least. Factor analysis produced five factors, which were further analyzed: 1) Self-challenging, self-actualization and self-enhancement, 2) social, 3) knowledge acquisition, 4) self-entertaining, and 5) prizes and compensations. Keywords Brand community, participation, web 2.0, user-generated content, motivation, MOA theory, teens

8

9 ALKUSANAT Nobody is as clever as everybody Niin lukee yhdessä lukuisista Post It -lapuista, joita on komeillut syksystä lähtien pitkin työhuonettamme. Viime elokuussa pistimme leikkimielisille ehdotuksille lopun ja päätimme oikeasti aloittaa kahden gradun sijaan yhden. Sitä seuranneina yhdeksänä kuukautena projekti on elänyt, kehittynyt, vaikeutunut, selkiytynyt, kutistunut, kasvanut, viivästynyt, valaistunut ja vaivihkaa valmistunut. Kaikki se työ kulminoituu viimeiseen etappiin: tähän teksiin. Kuten Post It -lappu kertoo, apu on aina tarpeen fiksuimmallekin tyypille jopa kahdelle sellaiselle. Haluamme kiittää kaikkia niitä tahoja, jotka ovat tavalla tai toisella auttaneet meitä tutkielman toteuttamisessa. Kiitämme Helsingin Kauppakorkeakoulun tahoja, jotka auttoivat tinkimättömän tieteellisen otteen saavuttamisessa: Gradu-ryhmämme vetäjää ja työskentelymme ohjaajaa yliassistentti Sami Kajaloa kaikesta hänen antamastaan avusta sekä käytännön että teoreettisen tason kysymyksissä; opponenttiamme Janne Pajuniemeä rakentavasta kritiikistä; kandiryhmämme vetäjää assistentti Mirella Lähteenmäkeä hyvästä opastuksesta gradu-työskentelyyn; ja erityisesti lehtori Marketta Majapuroa, joka opetti meidät kirjoittamaan tieteellistä tekstiä Mainosviestin retoriikka -kurssillaan. Kiitämme ulkopuolisia yhteistyötahoja, jotka auttoivat empiirisen tutkimuksen suorittamisessa: Lauttasaaren yhteiskoulua, rehtori Jorma Kreiviä ja opettaja Pekka Aholaa pilottitutkimuksen järjestelyistä; Matinkylän yläkoulua, rehtori Kari Tuomista ja opettajia sekä Pohjois-Tapiolan yläkoulua, rehtori Maarit Vehviläistä ja opettajia tutkimuksen järjestelyistä; Krista Etzeliä JC Jeans & Clothesilta kyselyn palkinnoista; ja erityisesti kaikkia niitä nuoria, jotka vastasivat kyselyymme. Kiitämme oikolukijoitamme, joiden ansiosta tekstimme kestää päivänvaloa: Tomi Kuittista ammattilaisen kommenteista web 2.0:n teknologisen puolen osalta; Aksu Tuomista ennätysvauhdilla suorittamastaan suururakasta valmiin työn kieliasun tarkistuksessa. Lopuksi haluamme kiittää toinen toisiamme saumattomasta tiimityöskentelystä, hedelmällisistä brainstorming-sessioista, jatkuvasta sparrauksesta, dynaamisesta kritiikistä, positiivisesta palautteesta, pitkistä päivistä ja hyvistä nauruista. Kiitos ja kumarrus hyvä me! Helsingissä Jari Lähdevuori & Elli Tuominen

10

11 Kerro minulle, ja unohdan. Näytä minulle, ja muistan. Osallista minut, ja ymmärrän. - kiinalainen sananlasku

12 1 JOHDANTO 1.1 Tutkielman taustaa Yksi merkittävimmistä ja suurimmista muutoksista viimeisen reilun kymmenen vuoden aikana etenkin vuoden 1929 jälkeen on kuluttajan toiveiden ja tarpeiden ymmärtämisen painottaminen onnistuneen markkinoinnin johtamisen lähtökohtana. [ ] Muutosta, joka tapahtuu tänä päivänä, voidaan kuvata pitkään odotetuksi teorian muuttumiseksi käytännöksi. - Harry R. Tosdal (1933, 157) (tekijöiden suom.) On miltei truismi, että kuluttajan tarpeet ja toiveet ovat kriittisiä tekijöitä tämän päivän tuotesuunnittelussa ja siihen liittyvässä tuloshakuisessa myynninsuunnittelussa. Mutta tämä trendi ensimmäinen [merkittävien markkinoinnin muutosten] listallani on vielä kehittymisasteella. Tulevien kuluttajien ymmärtäminen ja heidän ajatustensa ennakoiminen tulee varmasti kasvattamaan merkitystään entisestään tulevaisuudessa [ ]. - John D. Louth (1966, 35) (tekijöiden suom.) Voidaan selvästi sanoa, että kuluttajien toiveilla on tänä päivänä suurempi vaikutus yritysja markkinointistrategioihin kuin koskaan ennen. - Itamar Simonson (1993, 68) (tekijöiden suom.) Markkinoinnin historia on asiakkaan ymmärtämisen historiaa. Markkinoinnissa on alusta alkaen yritetty tulkita asiakkaiden toiveita, jotta oma liiketoimintamalli voitaisiin muokata paremmin niitä vastaavaksi. Näin siis ainakin teoriassa. Todellisuudessa asiakaslähtöisyyttä voidaan pitää ennemmin markkinoinnin pitkän aikavälin tavoitetilana (Wagner & Majchrzak 2007). Oli kyse sitten tuotekehityksestä, hinnoittelusta tai jakelukanavista, toimintamallit ovat kehittyneet yrityksen sisäisten resurssien sanelemina. Ehkä kärjistyneimmin tämä näkyy markkinointiviestinnässä ja sen yksisuuntaisuudessa. Markkinoinnin guru Seth Godin (2007) kuvaakin markkinoijien työtä viimeisen sadan vuoden aikana tuntemattomille 12

13 huutamiseksi, jonka oletuksena on ollut, että kun huutaa tarpeeksi monelle tuntemattomalle, niin joku kyllä ostaa tuotettamme (tekijöiden suom.). Markkinointiviestinnän yksisuuntaisuus ja yrityslähtöisyys ovat viime vuosina herättäneet kuluttajissa vahvoja vastareaktioita niin yksilöiden (Tse & Lee 2001) kuin yhteisöjenkin (Rumbo 2002) tasolla. Markkinointitutkimuslaitos Yankelovichin mukaan suurin osa kuluttajista suhtautuu markkinointiin kielteisemmin kuin vuosituhannen vaihteessa ja kokee, ettei mainonnalla ole heille mitään tarjottavaa (Wegert 2004). Tämä kyynisyys koskee ensisijaisesti yksisuuntaista markkinointiviestintää (Ahonen & Moore 2005, 15): tämän päivän kuluttajat eivät halua, että heille puhutaan he haluavat olla aktiivinen osa keskustelua (Halpern 2006) ja tulla osallisiksi koko markkinointiviestinnästä (Edelman 2007). Don Tapscott menee teoksessaan The Digital Economy (1995, 62 63) vielä pidemmälle puhuessaan uusista kuluttajista, prosumereista, jotka hämärtävät tuottajan (producer) ja kuluttajan (consumer) välisen rajan aina tuotekehittelystä lähtien. Tämä uusi kuluttajasukupolvi ja sen omaksuma osallistumiskulttuuri voivat osoittautua ratkaisevaksi käänteeksi todelliselle asiakaslähtöiselle markkinoinnille. Kuluttajien muuttuessa passiivisista vastaanottajista aktiivisiksi osallistujiksi myös tarpeiden ja toiveiden ymmärtämiseen avautuu täysin uudenlaisia mahdollisuuksia. Osallistuminen on todellakin noussut yhdeksi viime vuosien merkittävimmistä megatrendeistä, minkä todistaa Time-lehden valinta vuoden henkilöksi 2006: sinä (Time ). Ilmenemismuotoja ja taustavaikuttajia on lukuisia kuten tuunaus- ja tosi-tv - ilmiöt mutta merkittävin näistä on uusi, osallistava Internet (participatory web), jota usein kutsutaan web 2.0:ksi. Web 2.0 on kokoelma käyttäjäkeskeisiä, osallistavia, yhteistyöhön perustuvia (Dearstyne 2007) ja jatkuvasti kehittyviä teknologioita, jotka mahdollistavat sosiaalisen verkostoitumisen ja sisällön tuottamisen, muokkaamisen sekä jakamisen (Schipul 2006). Sosiaaliset verkostot (social networking) ja käyttäjien tuottama sisältö (user-generated content, UGC) ovat web 2.0:n merkittävimmät ilmenemismuodot, jotka yhdessä vahvistavat toisiaan (Contagious 2007) ja ovat mahdollistaneet Wikipedian, Googlen, Amazonin, 13

14 MySpacen ja Second Lifen maailmanmenestyksen. Vuotta 2006 pidetään web 2.0:n läpimurtona (Marketwatch 2006), eikä vuonna 2007 voi enää olla epäilystä sen merkityksellisyydestä (Amis 2007): web 2.0 -sivustot nostivat Internet-tutkimuslaitos Hitwisen (2007) mukaan kävijämääräänsä vuosien 2005 ja 2007 välillä 688 prosenttia; Booz Allenin tutkimuksessa web 2.0:aa kutsutaan massiiviseksi ilmiöksi (ks. Dearstyne 2007); emarketerin ennusteiden mukaan UGC-sivustot keräävät vuonna 2011 mainostuloina 4,3 miljardia dollaria, mikä on kymmenen kertaa enemmän kuin vuonna 2006 (Home Business 10/2007), ja social networking -sivustot 1,9 miljardia dollaria yksin Yhdysvalloissa vuonna 2010, kun vuonna 2006 vastaava luku oli 280 miljoonaa (Contagious 2007). Kuten ensimmäisen Internet-huuman aikaan, myös nyt teknologinen kehitys on ollut paljon bisnesmallien kehitystä nopeampaa (Tapscott & Williams 2006, 207). Yritysmaailmassa ollaan vasta hiljalleen heräämässä web 2.0 -aikaan, ja suurin osa yrityksistä käyttää Internetiä vielä perinteiseen tapaan yhdensuuntaiseen tiedonjakamiseen (Schipul 2007). McKinseyn tekemän tutkimuksen (2007a) mukaan merkittävin syy siihen, miksi yritykset ovat hidastelleet siirtymisessä vanhasta julkaise ja selaa -mallista uuteen osallista ja tuota yhdessä -malliin, on tarvittavan osaamisen ja hyvien mittaristojen puuttuminen. Toinen McKinseyn tutkimus (2007b) kertoo kuitenkin, että kiinnostusta web 2.0:aa kohtaan alkaa jo löytyä: kolme neljästä haastatellusta yrityksestä oli kokeillut vähintään yhtä web 2.0 -työkalua, ja sama määrä suunnitteli lisäävänsä panostuksia web 2.0 -teknologiaan. Myös asiakaslähtöisyys oli tässä yhteydessä yrityksille tärkeää: 70 prosenttia yrityksistä käytti jotakin web 2.0 -sovellusta asiakkaiden kanssa kommunikointiin. Yritysmaailman siirtyminen perinteisistä toimintamalleista osallistumisen ympärille rakentuviin web 2.0 -malleihin on ymmärrettävästi ollut hidasta ja kokeiluluonteista. Salmenkivi ja Nyman (2007, 60) kuvaavat markkinoinnin kentässä tapahtuvaa muutosta suurimmaksi vuosikymmeniin; Ahonen ja Moore (2005, 6) puhuvat jopa sadasta vuodesta. Menestyäkseen web 2.0 -maailmassa yritysten tulee paitsi muuttua operatiivisella ja strategisella tasolla (Edelman 2007) avoimemmiksi, resurssejaan jakaviksi, yhteisöjä hyödyntäviksi ja globaalisti toimiviksi (Tapscott & Williams 2006, 20), myös ennen kaikkea jakaa valtaa kuluttajille: osallistavaan Internetiin tottuneet kuluttajat voivat ja haluavat itse määritellä suhteensa brändiin (Morrissey 2005,) sekä päättää, mitä he tekevät sen kanssa (Wipperfürth 2005, 13 31). Markkinoijan kannalta vallan siirtäminen ja osallistumisen 14

15 hyödyntäminen on toisaalta avaimena tulevaisuuden menestykseen (Schipul 2007), mutta samanaikaisesti vahvasti ristiriidassa opittujen toimintamallien kanssa, joita esimerkiksi Kotlerin markkinoinnin raamattu esittää (Kotler & Armstrong 2005, 29). Yksi jo 1970-luvulla syntynyt markkinoinnin työkalu tarjoaa web 2.0 -ajan markkinointia tarkastelevalle mielenkiintoisen keinon tämän vallan luovuttamisen ja itsellään pitämisen välisen epäsuhdan ratkaisemiseksi: brändiyhteisön rakentaminen. Näissä brändin ympärille muodostuneissa yhteisöissä kuluttajilla on mahdollisuus käyttää ja kuluttaa brändiä vuorovaikutuksessa toisten kuluttajien kanssa (Gruen ym. 2005). Web 2.0 -ajan brändiyhteisöjen kuluttajalle ja markkinoijalle tarjoamat mahdollisuudet ovat kuitenkin vielä paljon tätä laajemmat. Niissä kuluttajalla on keskinäisen vuorovaikutuksen lisäksi mahdollisuus olla interaktiivisessa suhteessa brändin tai tuotteen kanssa, valtaa määritellä, mitä tämä suhde hänelle merkitse, ja kehittää sitä toiveidensa mukaan. (Muñiz & Schau 2007). Vaikka osa brändin hallinnasta ja kehityksestä siirretään näin kuluttajille, markkinoijalla säilyy valta määritellä brändiyhteisön toiminnan puitteet, kun hän ottaa itselleen proaktiivisesti yhteisön rakentajan roolin. Coca-Cola Companyn interaktiivisen markkinoinnin johtajan Tim Koppin mukaan brändiyhteisöjen välityksellä markkinoija antaa kuluttajille legopalikat, joilla he voivat leikkiä markkinoijan talossa oman mielensä mukaan (Contagious 2007) (tekijöiden suom.). Brändiyhteisöt ovat herättäneet paljon kiinnostusta markkinoinnin ammattilaisten keskuudessa erityisesti viime vuosina, koska ne tarjoavat mahdollisuuksia niin perinteisen tiedon levittämiseen kuin asiakasosallistumisen, - yhteistyön ja -suhteiden syventämiseen (Dholakia ym. 2004). Erilaiseen ajan oloon ja toimintaympäristöön syntyneiden työkalujen, esimerkiksi juuri brändiyhteisöjen, käyttöönotto web 2.0 -aikana vaatii yrityksiltä kuitenkin syvää ymmärrystä tapahtuneista kulttuurisista muutoksista. Mikäli yritykset haluavat siirtyä häiritsevästä mainonnasta osallistavaan markkinointiin (Ahonen & Moore 2005, 6) ja siis kohti tavoiteltua asiakaslähtöisyyttä markkinoinnin ammattilaisilta edellytetään täysin uudenlaista osaamista (Gruen ym. 2005): yhteisön rakentaminen, sisällön hallinta (Edelman 2007) ja massayhteistyön johtaminen (Tapscott & Williams 2006, 20) nousevat perinteisten segmentoinnin, kohdistamisen ja markkinointimixin suunnittelun rinnalle. Markkinoinnista 15

16 tulee keskustelun hallintaa (Deighton & Barwise 2001, 340) sekä B2C- että erityisesti C2C-viestinnässä jossa brändit tuovat ihmiset vuorovaikutukseen keskenään (Smith 2006). Kuluttajien osallistamisessa haasteena ei niinkään ole kuluttajien tavoittaminen vaan tarpeeksi mielenkiintoisen idean kehittäminen (Harwood 2006). Sisällön kiinnostavuus määrää enemmän kuin laatu (Contagious 2007). Smithin (2007) mukaan markkinoijan tuleekin kysyä itseltään: Miksi kuluttaja haluaisi osallistua kaikista Internetin jatkuvasti kasvavassa maailmassa tarjolla olevista yhteisöistä juuri minun yhteisööni? 1.2 Tutkimusongelma, rajaukset ja tarkastelutapa Tutkielmassamme tarkastelemme uudessa Internetissä toimivia brändiyhteisöjä markkinoijan keinona osallistaa kuluttajat uudenlaisella, heitä kiinnostavalla tavalla markkinoinnin prosessiin, luoda yhteisöllisyyttä brändin ympärille ja sitä kautta rakentaa pohjaa menestykselle web 2.0 -maailmassa. Päätutkimuskysymyksemme on: Miten motivoida kuluttajia osallistumaan brändiyhteisöjen toimintaan web 2.0 -aikana? Tätä tutkimusongelmaa tarkennamme seuraavilla alakysymyksillä: Mikä on uusi Internet, web 2.0, ja miksi se on markkinoinnin kannalta merkittävä ilmiö? Mitä ovat brändiyhteisöt, ja mitä erityispiirteitä web 2.0 -ajan brändiyhteisöillä on niiden ylläpitäjien ja jäsenten näkökulmista? Mitä kuluttajan osallistuminen tarkoittaa brändiyhteisökontekstissa, ja mitkä ovat sen edellytykset? Tarkastelemme näitä kysymyksiä markkinoijan näkökulmasta tavoitteenamme saavuttaa tuloksia, joita markkinoinnin ammattilaiset voivat työssään hyödyntää. Osaamisalueidemme ja kiinnostuksen kohteidemme takia keskitymme tutkielmassamme kuluttajamarkkinoinnin kenttään, jossa pääpainona on markkinointiviestinnän funktio. Koska web 2.0 -ilmiö ja uusi 16

17 osallistumisen kulttuuri ovat kuitenkin enenevässä määrin kaikkialla läsnä, sivuamme myös muita markkinointimixin osia. Avaamme aihealuettamme kirjallisuuskatsauksen kautta. Suuri osa web 2.0:aa koskevasta tiedosta on peräisin Internetistä, josta löytyy ajantasaisinta ja laadukkainta tietoa aiheesta. Brändiyhteisöjä ja osallistumismotivaatioita tarkastelemme pääasiassa akateemisten artikkelien valossa. Päätutkimuskysymykseemme pyrimme vastaamaan kvantitatiivisen empiirisen tutkimuksen avulla. 1.3 Tutkielman keskeiset käsitteet Web 2.0 Termin web 2.0 lanseerasi Internet-pioneeri Dale Dougherty vuonna 2004 (O Reilly 2005a) kuvaamaan Internetin toista tulemista IT-kuplan puhkeamisen jälkeen (O Reilly 2007), ja vuotta myöhemmin Tim O Reilly jota sittemmin on kutsuttu web 2.0 -guruksi (Levy 2005) teki sen kuuluisaksi artikkelissaan What is Web 2.0 (Ruchaud 2006). Määritelmällisesti web 2.0 on hankala ilmiö, mikä johtuu osittain sen alkuperästä osa ideoista oli jo käytössä paljon ennen vuotta 2004 (ma.), eikä web 2.0- ja web 1.0 -sovellusten välillä ole selvää rajaa (Madden & Fox 2006) ja osittain sen jatkuvasti kehittyvästä luonteesta. Tästä vuoksi web 2.0:sta onkin helpompi puhua yleisemmällä, ilmiöiden tasolla. Merkittävin web 2.0:n ulottuvuus on käyttäjän vuorovaikutteinen osallistuminen (Karpinski 2007). Uuden Internetin sovellukset edellyttävät, kannustavat ja helpottavat osallistumista: kuluttajan tuottama sisältö (user-generated content, UGC) on avainasemassa niin YouTuben, Wikipedian, Flickr:n kuin blogien ja podcastien suosion räjähdysmäisessä kasvussa. Osallistumisen lisäksi tärkeitä web 2.0:n perusominaisuuksia ovat käyttäjäkeskeisyys, helppokäyttöisyys, yhteistyö, sosiaalisuus, jatkuva kehitys, informaatiointensiivisyys sekä Internet käyttöliittymänä ja osallistumisen alustana (Wikipedia 2008a). Luvussa kaksi tarkastelemme näitä tarkemmin ja laajennamme määritelmäämme web 2.0:sta. 17

18 Vaikka termiä web 2.0 kohtaan onkin esitetty paljon kritiikkiä (Graham 2005, Keen & Laskoff 2007) ja sille on tarjottu lukuisia muita nimiä, kuten Internet operating system (O Reilly 2005b), next net, live web (Salmenkivi & Nyman 2007, 36), read/write web, active web, hypernet (Tapscott & Williams 2006, 19), käytämme tutkimuksessamme uudesta, osallistavasta Internetistä nimeä web 2.0, koska se on vakiinnuttanut asemansa keskustelussa (O Reilly 2005b): esimerkiksi Google antaa tällä hetkellä hakusanalle liki 70 miljoonaa osumaa. Brändiyhteisöt Jonkin yhteisen kiinnostuksen kohteen ympärille muodostuneiden ryhmien merkitystä markkinoinnin toimenpiteiden kohteina on tutkittu 1990-luvun puolivälistä lähtien (Kozinets 2002, Thompson & Troester 2002, ks. Cova & Pace 2006) luvun alussa yhteisötutkimukseen liitettiin niin ikään suuren mielenkiinnon kohteena ollut kuluttajan ja brändin välisen monimutkaisen suhteen tarkastelu (Cova & Pace 2006). Tuloksena syntyi brändiyhteisön käsite, jonka esittelivät ensimmäisinä Muñiz ja O Guinn vuonna 2001 (McAlexander ym. 2002, Algesheimer ym. 2005, Cova ym. 2007), minkä jälkeen se on nopeasti tullut osaksi markkinoinnin diskurssia. Selvästi eniten käytetty määritelmä brändiyhteisöistä on Muñizin ja O Guinnin kuvaus siitä yhteisönä, joka koostuu tietyn brändin ihailijoiden keskinäisten suhteiden rakennelmasta (Muñiz & O Guinn 2001, Algesheimer 2005, Flavián & Guinalíu 2005, Luedicke 2006, Bonnemaizon ym. 2007, Cova ym. 2007) ja jonka jäsenet muodostavat keskuuteensa rinnakkaisen sosiaalisen tilan omine perinteineen, rituaaleineen ja tapoineen (Muñiz & O Guinn 2001, Bonnemaizon 2007, Cova ym. 2007). Szmigin ja Reppel (2001) esittävät oman, hieman väljemmän määritelmänsä brändiyhteisöstä. Heidän mukaansa brändiyhteisön on joukko minkä tahansa tuotteen tai palvelun ympärille keskittyneitä, kaupalliseen kontekstiin asetettuja kuluttajien tuottamia assosiaatioita. Lähellä brändiyhteisön määritelmää on vielä edellistäkin laveampi, yhteisen kiinnostuksen kohteen ympärille rakentuneen yhteisön (community of intrest) määritelmä. Pitta ja Fowler (2005) kuvaavat sitä ryhmäksi ihmisiä, joilla on yhteinen kiinnostuksen 18

19 kohde, josta he vapaaehtoisesti haluavat jakaa tietoaan ja ideoitaan toistensa kanssa. Kohde voi olla luonteeltaan kaupallinen eli mikä tahansa brändi, tuote tai palvelu. Omassa tutkimuksessamme viittaamme brändiyhteisöistä puhuessamme yhteisöön, jossa toteutuvat edellä mainitut piirteet tietyin rajoituksin. Tutkimuksemme kohteena olevien yhteisöjen jäsenillä on Muñizin ja O Guinnin määritelmän mukaisesti yhteinen kiinnostuksen kohde, ja he muodostavat keskuuteensa oman sosiaalisen tilansa omine yksilöllisine piirteineen. Kyseisestä määritelmästä poiketen emme kuitenkaan rajaa tarkasteluamme pelkästään tietyn brändin tai tuotteen ympärille muodostuneisiin yhteisöihin vaan käytämme tässä Szmigin ja Reppelin väljempää määritelmää yhteisöstä, jonka jäseniä voi yhdistää tuotteen tai brändin ohella mikä tahansa kaupallisesti hyödynnettävissä oleva asia, kuten harrastus, tietynlainen kulutuskäyttäytyminen tai sosiaalisen verkostoitumisen tarve. Sisällöntuotanto Sisällöntuotannolla tarkoitamme mitä tahansa käyttäjän itsensä Internetiin tuottamaa sisältöä, josta jää jokin jälki muiden käyttäjien nähtäväksi, kuultavaksi, koettavaksi tai edelleen muokattavaksi. Tämä voi olla niin tekstiä, kuvaa, ääntä, videota, linkkejä, pisteytyksiä kuin ohjelmointikoodiakin: yksinkertaisimmillaan esimerkiksi pelkkä kommentti jonkun lähettämään kuvaan. Toisessa ääripäässä voidaan puhua esimerkiksi käyttäjien itsensä suunnittelemista esineistä virtuaalimaailmoissa. Rajanveto on paikallaan myös kuluttajan toiminnan ja sen vaikutusten tiedostamisen suhteen. Määrittelemme sisällöntuotannon tietoiseksi toiminnaksi käyttäjällä toisin sanoen on käsitys siitä, että hänen toimistaan jää jokin jälki muiden hyödynnettäväksi. Tämä rajaa tarkastelun ulkopuolelle sisällöntuotannon laveimmat määritelmät, joissa se ymmärretään kaikkena Internet-käyttäjän jälkeensä jättämänä tietona niin sanottuina jalanjälkinä, joiden perusteella voidaan analysoida esimerkiksi sivuilla liikkumista. 19

20 1.4 Tutkielman rakenne Aluksi luvussa kaksi esittelemme uuden Internetin, web 2.0:n: mistä siinä on kyse, miten siihen on tultu ja mitä siitä tulee ymmärtää tämän tutkielman puitteissa. Yleisemmän tarkastelun jälkeen käymme läpi Internetin muutosta markkinoijan näkökulmasta peilaamalla web 2.0:n tuomia mahdollisuuksia markkinoinnin perinteisiin työkaluihin. Luvussa kolme tarkastelemme brändiyhteisöjä markkinoijan työkaluna. Esittelemme keskeiset elementit, joista yhteisöt koostuvat, ja tarkastelemme näiden valossa yhteisöissä tapahtunutta kehitystä tultaessa web 2.0 -aikaan. Tarkastelun tueksi esitämme kolme caseesimerkkiä erilaisista, eri kehitysvaiheissa olevista brändiyhteistöistä. Lopuksi valotamme, mitä yhteisön toimintaan osallistuminen yksilötasolla merkitsee. Näin muodostamme kokonaiskuvan siitä, millainen viitekehys web 2.0 -ajan brändiyhteisö on yksilön käyttäytymisen ja osallistumisen kannalta. Kuluttajan osallistumista käsitellään luvussa neljä. Tarkastelemme brändiyhteisöjen toimintaan osallistumisen taustatekijöitä MOA-mallin (Jaworski & MacInnis 1989), motivaatioteorioiden ja -tutkimusten avulla. Kirjallisuuskatsaus toimii lähtökohtana empiirisen tutkimuksemme kysymyksenasettelussa. Ennen empiiristä osaa, luvussa viisi, teemme yhteenvedon käyttämistämme teorioista ja muodostamme tutkimuksemme teoreettisen viitekehyksen. Tämän jälkeen luvussa kuusi esittelemme empiirisen tutkimuksemme yksityiskohtaisesti ja analysoimme sen tulokset. Luvussa seitsemän esitämme tutkimuksen pohjalta teorian valossa tekemämme päätelmät. Tämä tulosten tulkinta toteutetaan markkinoijan näkökulmasta pyrkien antamaan sovellettavissa olevia yleisohjeita. Lopuksi vielä käymme yhteenvedossa läpi tutkielman pääkohdat ja tarkastelemme myös tutkielman rajoitteita ja jatkotutkimusaiheita. 20

21 2 UUSI INTERNET JA OSALLISTUMISEN KULTTUURI Netin laajuutta tänä päivänä on vaikea käsittää. Nettisivuja on kokonaisuudessaan yli 600 miljardia. Se tarkoittaa sataa sivua jokaista tällä hetkellä elävää ihmistä kohden. [ ] Tämän päivän netistä löydät esimerkiksi hämmästyttävän määrän musiikkia ja videota, jatkuvasti kehittyvän tietosanakirjan, sääennusteita, apua tarvitaan -ilmoituksia, satelliittikuvia kaikista maailman kolkista, ajantasaista uutistietoa ympäri maailman, verolomakkeita, tv-oppaita, ajo-ohjeita, reaaliaikaisia pörssikursseja, puhelinnumeroita, kiinteistövälitystä virtuaaliesittelyin, kuvia miltei mistä tahansa, urheilutuloksia, miltei mitä tahansa myyviä kauppapaikkoja, politiikan pöytäkirjoja, kirjastojen teosluetteloita, laitteiden käyttöohjeita, liikenneuutisia livenä, isojen sanomalehtien arkistoja ja kaikki yhden hyvin toimivan interaktiivisen hakemiston avulla helposti löydettävissä. - - Kymmenen vuotta sitten kuka tahansa, joka olisi julistanut edellä mainittua listaa tulevaisuuden kuvana, olisi joutunut vastakkain päivänselvien todisteiden kanssa: koko maailman rahoituslaitoksissa ei olisi tarpeeksi varoja sellaisen runsauden sarven rahoittamiseen. Netin menestys tässä mittakaavassa oli mahdottomuus. - Kevin Kelly (2005) (tekijöiden suom.) Wired-lehden pitkäaikaisen päätoimittajan Kevin Kellyn artikkelista We Are The Web (2005) lainattu katkelma kuvaa hyvin sitä mullistusta, jonka web 2.0 on aiheuttanut. Tuskin kukaan olisi uskaltanut ennustaa, että käyttäjät itse alkavat tuottaa suurimman osan netin sisällöstä ja vielä täysin ilmaiseksi. Uusi Internet on siirtänyt meidät osallistumisen aikakauteen, jonka vaikutukset näkyvät väistämättä myös liike-elämässä ja markkinoinnissa (Tapscott & Williams 2007, 10). Tässä luvussa esittelemme keskeiset web 2.0:n ulottuvuudet ja tekijät, joiden tunteminen auttaa ymmärtämään ilmiötä paremmin. Keskitymme markkinoijan kannalta relevantteihin asioihin teknologista puolta käsittelemme vain siinä määrin kuin se on tarpeen. Luvun 21

22 ensimmäisessä puoliskossa käymme läpi itse web 2.0:aa sen taustoja, määritelmää, keskeisiä siihen liittyviä käsitteitä ja teknisiä sovelluksia. Jälkimmäisessä puoliskossa tarkastelemme ilmiön vaikutusta markkinoijan toimikenttään. Peilaamalla tapahtunutta muutosta markkinoinnin perinteisiin työkaluihin pyrimme osoittamaan ilmiön laajan vaikutuksen helposti ymmärrettävällä tavalla. 2.1 Web 2.0: osallistava Internet Internetin isä, Tim Berners-Lee kertoo teoksessaan Weaving the Web (1999, ks. Porter 2007a) netin olevan enemmänkin sosiaalinen kuin tekninen luomus. Hän jatkaa: Kehitin sen sosiaalisen vaikutuksen vuoksi auttaakseni ihmisiä työskentelemään keskenään en tekniseksi leikkikaluksi (tekijöiden suom.). Nämä alkuperäiset tavoitteet eivät kuitenkaan heti toteutuneet, mikä johtui muun muassa yksityisyyteen liittyvistä kysymyksistä, yksisuuntaisista Internet-sivuista, Internet-taitojen puutteesta ja hitaista yhteyksistä (Hinchcliffe 2006a). Kesti kokonaisen vuosikymmenen ennen kuin nämä yhteistyön ja osallistumisen tavoitteet pystyttiin saavuttamaan, ja se vaati Internetin toisen tulemisen, web 2.0:n. Seuraavassa tarkastelemme, miten siihen on tultu ja mistä osista se koostuu Muutoksen taustatekijät Reilun kymmenvuotisen historiansa aikana Internet (World Wide Web, WWW) on kehittynyt yksisuuntaisesta tiedonvälityskanavasta vuorovaikutteiseksi ajanviettopaikaksi, jossa on lähes rajattomat mahdollisuudet tehdä mitä tahansa. Salmenkivi ja Nyman kuvaavat vertauskuvallisesti tapahtunutta muutosta Internetin kehittymiseksi kirjastosta ostoskeskukseksi ja edelleen kaupungiksi (2007, 29) eli web 1.0:sta web 2.0:aan. Kuten edellä johdannossa mainitsimme, rajanveto web 1.0:n ja web 2.0:n välillä ei ole aina kovin yksiselitteistä. Taulukkoon 1 (O Reilly 2005a) on kerätty tekijöitä, jotka helpottavat ymmärtämään näiden kahden eroa ja tapahtunutta kehitystä. Taulukkoa tarkastelemalla 22

23 voidaan huomata Internetin muutos kohti osallistuvampaa, käyttäjälähtöisempää ja yhteisöllisempää mediaa. Taulukko 1. Muutos web 1.0:sta web 2.0:aan (mukaillen O Reilly 2005a) Web 1.0 Web 2.0 Webshots Flickr Akamai BitTorrent Mp3.com Napster Britannica Online Wikipedia omat Internet-sivut bloggaaminen domain-nimen arvailu hakukoneoptimointi julkaiseminen osallistuminen sisällönhallintajärjestelmät wikit hakemistot (taksonomia) tagit (folksonomia) Vuosi 2006 oli käännekohta vanhan ja uuden Internetin välisessä kamppailussa: Flickr voitti Webshotsin, Wikipedia Britannican, Blogger CNN:n, Google Maps MapQuestin, MySpace Friendsterin ja Craiglist Monsterin (Tapscott & Williams 2007, 38). Millä keinoilla nämä uuden Internetin yritykset onnistuivat ohittamaan vuosikausia menestyneet sivustot? Tai pikemminkin koska edelliseen kysymykseen tiedämme jo vastauksen mitkä tekijät mahdollistivat näiden uusien yritysten osallistumiseen ja yhteisöllisyyteen perustuvat liiketoimintamallit? Merkittävimmät tekijät web 2.0:n ja osallistumisen kulttuurin leviämisen taustalla voidaan jakaa kahteen pääryhmään: teknologisiin ja inhimillisiin. Seuraavaksi avaamme näitä molempia taustatekijöitä lyhyesti. Kuten ihmiskunnan historian monissa muissakin mullistuksissa esimerkiksi kirjapainon, autoteollisuuden ja puhelinverkon leviämisessä myös web 2.0:n taustalla vaikuttaa uusi, disruptiivinen teknologia (mt. 31). Tällä tarkoitetaan uudenlaista yhdistelmää olemassa olevia teknologioita tai kokonaan uutta teknologiaa. Web 2.0:n tapauksessa vanhat ja uudet teknologiat muodostavat yhdessä alustan, joka kannustaa yksilöitä osallistumaan ja mahdollistaa kollektiivisen osallistumisen hyödyntämisen ennen näkemättömillä tavoilla. Teknologiset innovaatiot web 2.0:n taustalla vaikuttavat yksilön Internet-käyttäytymiseen kolmella tavalla: ne parantavat käyttökokemusta, helpottavat käyttöä ja madaltavat 23

24 kokeilemisen kynnystä. Käyttökokemuksen paranemisen ja rikastuttamisen taustalla on erityisesti Ajax-teknologia (BusinessWeek ), jota ilman ei olisi pystytty toteuttamaan esimerkiksi Google Earth -palvelua, puhumattakaan helppokäyttöisistä ja käyttäjälähtöisistä social networking -palveluista, kuten Facebookista. Internet-sovellukset suunnitellaan nykyään kuluttajalähtöisesti, mikä johtuu osittain siitä, että suunnittelijat ovat usein tavallisia käyttäjiä. Tämä tekee monista web 2.0 -sovelluksista intuitiivisen helppoja käyttää (Dearstyne 2007). Kuka tahansa osaa esimerkiksi luoda itselleen käden käänteessä profiilin Facebookiin tai perustaa oman blogin haluamastaan aiheesta. Merkittävä muutos on myös ohjelmistojen siirtyminen kaikkien saataville Internetiin, mitä kuvaavat termit Internet alustana (web as a platform) ja ohjelmistot palveluina (software as a service, SaaS) (O Reilly 2005a). Kun sovellukset ovat tarjolla pelkällä sisään kirjautumisella ja täysin ilmaiseksi miltä Internetiin kytketyltä koneelta tahansa, kynnys niiden käyttämiseen madaltuu huomattavasti. Internetin liittyvien teknologisten muutosten lisäksi monet muut tekijät ovat edistäneet osallistumisen kulttuurin kehittymistä. Esimerkiksi elektroniikan hinnankehitys on tuonut tietokoneet, mp3-soittimet, digitaalikamerat ja kamerakännykät kaikkien saataville (Olenick 2006, Gilroy 2007, TWICE ). Yhä useammalta löytyy taskustaan tai laukustaan laite, jolla voi tuottaa multimediasisältöä (Ahonen & Moore 2005, 24) ja jotka enenevässä määrin ovat jo itse suoraan Internetiin kytkettyjä. Myös nopeiden laajakaistaliittymien leviäminen on ollut keskeisessä asemassa käyttäytymisen muutoksessa. Vuoden 2007 alkupuolella laajakaistayhteyksiä oli maailmanlaajuisesti käytössä 298 miljoonaa (Internet Business News ), mikä tarkoittaa 175 prosentin kasvua 108 miljoonasta yhteydestä vuoden 2004 keväällä (Telecom Markets ). Internet-käyttäjiä oli syksyllä 2007 kaikkiaan yli 1,2 miljardia (Internet World Stats 2007). Yhdessä näitä edellä mainittuja muutoksia voidaan kutsua teknologian demokratisoitumiseksi (Pires ym. 2006) Internet pelkkien nörttien puuhastelupaikkana on vain muisto viime vuosikymmeneltä. Tärkeitä teknologisia edistysaskelia otettu myös siinä, miten sovellusten tarjoajat niin isot kuin pienetkin yritykset pystyvät hyödyntämään tätä alati kasvavaa osallistuvien joukkoa ja sisällön määrää (Hinchcliffe 2006a). Ensinnäkin, kun tiedon määrä on kasvanut 24

25 eksponentiaalisesti, on syntynyt tarvetta entistä parempaan tiedonhakuun. Web 2.0 on valjastanut käyttäjät auttamaan tiedon luokittelussa hyvänä esimerkkinä Del.icio.us -sovellus, jonka avulla käyttäjät luokittelevat suosikkisivunsa löytääkseen ne itse helpommin, mutta samalla auttavat kaikkia muita Internetin käyttäjiä tiedonetsinnässä (Porter 2006). Web 2.0 hyödyntää ennennäkemättömällä tavalla kollektiivista älyä (O Reilly 2005a) ja luo uudenlaista, relevanttia sisältöä yhdistelemällä monimutkaisien algoritmien avulla tietoja eri lähteistä. Toisekseen FOAF-teknologian (Friend Of A Friend) mahdollistama sosiaalisten verkostojen hyödyntäminen tehostaa tiedon leviämistä. Web 2.0 -ajan interaktiivinen kontaktiverkosto siirtää kiinnostavat viestit hetkessä maailman yhdeltä laidalta toiselle. Paitsi teknologinen muutos, kyseessä on ennen kaikkea ihmisten käyttäytymisen muutos joskin on vaikea varmasti sanoa, onko tämä web 2.0:n taustatekijä vai ennemminkin seuraus. Ilman kuluttajien tuottamaa sisältöä ei olisi tarvetta näille tiedonkäsittely- ja verkostojenhyödyntämismenetelmille ja päinvastoin. Nämä ruokkivat toisiaan ja muodostavat yhdessä web 2.0:n perustan, johon seuraavaksi paneudumme tarkemmin Ilmiön ydin ja määritelmä Web 2.0 on hyvin laaja ja jatkuvasti kehittyvä ilmiö. Tästä syystä sen määrittelemiseen ei ole olemassa yhtä oikeaa ja tyhjentävää tapaa. Kuvassa 1 on web 2.0 -ilmiön ympärille rakennettu luokkapilvi (tag cloud), josta pystyy nopeasti näkemään ilmiöön liittyvien käsitteiden suunnattoman kirjon. Tämä korostaa web 2.0:n ytimekkään määrittelemisen haastavuutta. 25

26 Kuva 1. Web 2.0 -luokkapilvi (Wikipedia 2008a) Tim O Reillyn (2005c) omasta viisisivuisesta artikkelistaan tiivistämä määritelmä asettaa kuvan 1 asiat jonkinlaiseen järjestykseen toisaalta se myös hengästyttävyydessään alleviivaa käsitteellistämisen vaikeutta: Web 2.0 tarkoittaa verkkoa alustana, kaikilla siihen liitetyillä laitteilla. Web 2.0 -sovellukset ovat niitä, jotka todella hyödyntävät tuota alustaa: tarjoavat sen välityksellä jatkuvasti päivitettäviä palveluita, joiden laatu paranee käyttäjien määrän kasvaessa; käyttävät ja yhdistelevät tietoa useista lähteistä; osallistavat yksittäiset käyttäjät; tarjoavat tietonsa ja palvelunsa muodossa, joka mahdollistaa käyttäjille niiden vapaan yhdistelyn; luovat verkostovaikutuksia (network effects) osallistumisen arkkitehtuurilla (architecture of participation); ja menevät web 1.0:n sivuja pidemmälle tarjoamalla rikkaita käyttäjäkokemuksia (tekijöiden suom.). Tarkemman kuvan siitä, miten web 2.0:n eri osat toimivat ja miten ne liittyvät toisiinsa, saa Ross Dawsonin (2007) erinomaisesta kehikosta (kuva 2). Siinä erottuvat taustalla vaikuttavat ominaispiirteet, tarvittavat panokset, mekanismit näiden panosten käsittelyyn ja lopputulokset, joita web 2.0 synnyttää. Kaikki tämä voi tapahtua joko yhteistyössä suuren yleisön kanssa Internetissä tai vaihtoehtoisesti yrityksen sisällä intranetin välityksellä. 26

27 Kuva 2. Web 2.0 -kehikko (mukailtu Ross Dawson 2007) Web 2.0:n ominaispiirteitä ovat Dawsonin määritelmässä standardit, osallistuminen, hajauttaminen, avoimuus, modulaarisuus, käyttäjän valta ja identiteetti. Standardit mahdollistavat eri sovellusten välisen keskustelun, mikä tekee web 2.0:sta loputtomien erilaisten sovellusten alustan: Internet-käyttöliittymän (O Reilly 2005a). Tätä sivuaa modulaarisuuden käsite, jolla tarkoitetaan web 2.0:n luonnetta rakennelmana, jonka muodostavat palat ovat yhdessä enemmän kuin osiensa summa. Nämä palat on hajautettu useaan eri kohteeseen, mikä lisää käytön toimintavarmuutta ja joustavuutta. Perinteinen, yhdessä paikassa sijaitseva tieto tai toiminto on tähän verrattuna erittäin haavoittuvaista (Hinchcliffe 2005). Avoimuus ja läpinäkyvyys tiedonjakamisessa ja sovelluksissa korostuvat uudessa Internetissä, jossa luottamuksen saavuttaminen on menestymisen edellytys (Li ym. 2006) käyttäjien luodessa enenevässä määrin itselleen identiteettejä ja profiileja. Käyttäjillä on ja tulee olla valta kontrolloida niin identiteettejään kuin kaikkea muuta tuottamaansa sisältöä. Ilman valtaa ei olisi myöskään osallistumista ja kuluttajan osallistuminen on kaiken lähtökohtana web 2.0:ssa. 27

28 Kuluttajien panos eli heidän tuottamansa sisältö tekstit, kuvat, pisteytykset, linkitykset ja niin edelleen muuttuu erilaisten mekanismien välityksellä lopputuloksiksi, jotka monesti ovat ennalta arvaamattomia ja innovatiivisia, käyttäjien kannalta relevantteja ja merkityksellisiä ja lähes aina pohjaavat kollektiivisten resurssien yhdistelemiseen. Esimerkkinä voimme pitää Wikipediaa, joka yksittäisten käyttäjien kirjoituspanostuksia avoimesti yhdistelemällä onnistui muutamassa vuodessa kehittymään maailman kattavimmaksi ja ajantasaisimmaksi tietosanakirjaksi (O Leary 2005), suosituimmuudesta puhumattakaan. Tässä yhteydessä emme esittele tarkemmin web 2.0:aan ja kuluttajien tuottaman sisällön valjastamiseen liittyviä mekanismeja, sillä ne ovat tarkastelumme näkökulmasta detaljitason tietoa. Lyhyt katsaus keskeisiin käsitteisiin ja mekanismeihin löytyy kuitenkin liitteestä 1 niistä kiinnostuneille. Markkinoijan kannalta kiinnostavinta on se, miten uusi Internet vaikuttaa markkinoinnin kenttään, ja siihen syvennymmekin seuraavaksi. 2.2 Markkinointi web 2.0 -maailmassa Web 2.0 -ilmiön vaikutukset näkyvät laajasti myös liike-elämästä ja markkinoinnista käytävässä keskustelussa: puhutaan yritys 2.0:sta (enterprise 2.0) (Dearstyne 2007, Hinchcliffe 2006b), joka toimii yhteistyölähtöisesti niin sisäisesti kuin ulkoisesti, markkinointi 2.0:sta (Obadia 2006a, Ruchaud 2006), joka hyödyntää osallistumista ja syventää asiakassuhdetta kokonaan uudelle tasolle, ja crowdsourcingista (Howe 2006, Hempel 2006) suomeksi esimerkiksi joukouttaminen (Hintikka 2007) joka on ulkoistamisen seuraava vaihe, töiden siirtäminen Kiinan sijaan asiakkaille. Seuraavaksi esittelemme tarkemmin tätä markkinoinnin muutosta, joka on jo tapahtunut ja jonka osa markkinoijista on jo onnistuneesti valjastanut käyttöönsä. Käymme ensin lyhyesti ilmiötä läpi yleisemmällä tasolla, jonka jälkeen esittelemme esimerkkien avulla markkinoijan muuttuneita työkaluja. 28

29 2.2.1 Muuttunut markkinoinnin kenttä Salmenkivi ja Nyman esittävät teoksessaan Yhteisöllinen media ja muuttuva markkinointi (2007, 60 63) megatrendien kuten globalisaation, ilmaston lämpenemisen, tuloerojen ja kasvavan energiankulutuksen lisäksi kolme tekijää ylitse muiden, jotka lyhyellä aikavälillä vaikuttavat markkinointiin: 1) digitaalisuus ja vuorovaikutteisuus, 2) kuluttajakäyttäytymisen muutos ja 3) mediakentän pirstaloituminen (ks. kuva 4). Ensimmäistä näistä olemme käsitelleet kattavasti edellä: digitaalinen vuorovaikutteisuus on hyvin pitkälti yhtä kuin web 2.0. Digitaalisuus ja vuorovaikutteisuus Kuluttajakäyttäytymisen muutos Markkinoinnin muutos Mediakentän pirstaloituminen Kuva 3. Markkinoinnin muutoksen taustat (Salmenkivi & Nyman 2007, 61) Myös kuluttajan käyttäytymisen muutosta sivusimme edellisessä osiossa: merkittävin muutos liiketoiminnan kannalta on Salmenkiven ja Nymanin mukaan juuri web 2.0:n mahdollistama kuluttajan osallistuminen ja vallan kasvu (mt. 63). Tätä vahvistaa myös muuttunut mediakäyttö: tutkimuslaitos Forresterin vuonna 2004 tekemän tutkimuksen mukaan kuluttajat käyttävät enemmän aikaa Internetissä kuin missään muussa mediassa (Edelman 2007). Kolmas muutostekijä, mediakentän pirstaloituminen, näkyy paitsi eri medioiden kasvaneessa määrässä myös sisällön määrän kasvussa näissä eri medioissa. Markkinoija ei voi enää saavuttaa samanlaista peittoa mainoksilleen kuin television kulta-aikana (Deighton & 29

30 Barwise 2001, 340). Internetissä tämä fragmentoituminen on kaikkein rajuinta: kun vielä vuosituhannen alussa Internet-surffaajat olivat näennäisen helposti saavutettavissa suosittujen aloitussivujen kautta, he ovat nykyään jakautuneet entistä pienempiin ryhmiin omien marginaalisten kiinnostusten kohteidensa ympärille. Kuvassa 5 (Hinchcliffe 2007a) web 2.0:n vaikutukset liiketoimintaan on kiteytetty kattavasti. Sisällön määrä on kasvanut rajusti kuluttajien muututtua passiivisista mediakäyttäjistä sisällöntuottajiksi. Samalla valta on siirtynyt instituutioilta yksilöille ja heidän muodostamilleen yhteisöille. tuotanto web 2.0 aika - pull-bisnesmallit - vapaan lähdekoodin ohjelmistot - itsepalvelu - Pitkä häntä - sosiaalinen media - asiakasyhteisösuhteet - hajautettu tuotekehitys web 1.0 aika - push-bisnesmallit - kaupalliset ohjelmistot - asiakaspalvelu - massatuotteet - perinteinen media - asiakassuhteet - keskitetty tuotekehitys epävarmuus valikoima volyymi keskitetty tuotanto vertaisverkkojen tuotanto instituutiot vallan siirtyminen yksilöiden muodostamat yhteisöt Kuva 4. Web 2.0 yritysmaailman näkökulmasta (Hinchcliffe 2007a) Markkinoijien tulee mukautua muuttuneeseen toimintakenttään ja siirtyä vanhoista toimintamalleista uusiin: perinteisistä medioista web 2.0:n sosiaaliseen mediaan, yksittäisistä asiakassuhteista yhteisöihin perustuviin asiakassuhteisiin, häiritsevästä push-mallista kuluttajalähtöiseen pull-malliin, massatuotteista niche-tuotteisiin, asiakaspalvelusta 30

31 itsepalveluun ja yrityksen sisäisestä tuotekehityksestä hajautettuun yhteistyömalliin. Muutoksen läpivienti tuo markkinoijille haasteita, sillä valmiita käsikirjoja (Fernando 2007) tai benchmark-esimerkkejä (Wyner 2006) ei ole juurikaan saatavilla. Toisaalta web 2.0 -mallien kokeilemisen kustannukset ovat alhaiset (Karpinski 2007), ja pitkällä tähtäimellä ensimmäisenä mukaan lähtevät yritykset saavuttavat kilpailijoihin nähden etumatkaa uuden kuluttajasukupolven ymmärtämisessä (Marketwatch 2007) vaikka sitten erehtymisten kautta oppimalla (Morrissey & McMains 2007). Markkinoinnin muutos vaatii luonnollisesti myös strategian uudelleen miettimistä, mutta toiminta voidaan aloittaa myös operatiiviselta tasolta. Seuraavassa esittelemme havainnollistavien esimerkkien kautta, miten web 2.0 muuttaa markkinoijan perustyökalujen käyttöä Markkinoinnin työkalut 2.0 Web 2.0:n vaikutus markkinoinnin työkaluihin on nähtävissä esimerkiksi moninaisista McCarthyn klassisen 4P-mallin (Kotler & Armstrong 2005, 50) muunnoksista, joita viime aikoina on ilmestynyt. Wikipediassa (2008b) markkinointi 2.0:n neljä P:tä ovat personalization (personointi), participation (osallistuminen), peer 2 peer (vertaisverkkojen hyödyntäminen) ja predictive modeling (ennakoivan mallintamisen hyödyntäminen markkinointitutkimuksissa). Salmenkivi ja Nyman (2007, 220) korvaavat P:t kokonaan uudella CREF-mallilla, jossa viestinnän tilalla on kaksisuuntainen markkinointi (collaboration), hinnan tilalla ansaintamalli (revenue model), tuotteen tilalla kokemus (experience) ja jakelun tilalla löydettävyys (findability). Vaikka perinteisiä työkaluja ei lähdettäisikään kokonaan uusimaan, niiden käytössä on otettava huomioon muuttuneen toimintakentän ominaispiirteet. Seuraavaksi peilaamme markkinoinnin muutosta ja uusia mahdollisuuksia juuri 4P-malliin. Se on yksi eniten käytetyistä ja laajimmalle levinneistä markkinoinnin työkaluista (Costantinides 2006) ja tarjoaa siksi toimivan ja helposti ymmärrettävän kehikon muutoksen tarkasteluun. 31

Sosiaalisen median mahdollisuudet matkailualalla

Sosiaalisen median mahdollisuudet matkailualalla @MeltwaterFIN Sosiaalisen median mahdollisuudet matkailualalla Maria Sundström Managing Director Meltwater Group 0 Agenda @MeltwaterFIN MELTWATER I. SOSIAALISEN MEDIAN SEURANTA JA RAPORTOINTI Sosiaalisen

Lisätiedot

Mitä on markkinointiviestintä?

Mitä on markkinointiviestintä? Mitä on markkinointiviestintä? Tiina Karppinen 17.3.2011 Markkinointiviestintä on yrityksen ulkoisiin sidosryhmiin kohdistuvaa viestintää, jonka tarkoituksena on välillisesti tai suoraan saada aikaan kysyntää

Lisätiedot

UUDESSA ASIAKKUUDESSA ALOITTAMINEN MARKKINOINNIN ALKEET

UUDESSA ASIAKKUUDESSA ALOITTAMINEN MARKKINOINNIN ALKEET UUDESSA ASIAKKUUDESSA ALOITTAMINEN MARKKINOINNIN ALKEET Tomi Grönfors THE GROENFORS METHOD 27/04/15 Brandfors Markkinointiosasto palveluna CHECK-LIST Hyvissä ajoin ennen aloittamista Ennen tapaamista Ensimmäisen

Lisätiedot

Kuluttajien arvoa luovat käytänteet

Kuluttajien arvoa luovat käytänteet Kuluttajien arvoa luovat käytänteet Case Reino & Aino Elina Leppälä (FM) Tampereen Yliopisto Yhtymäkohdat markkinoinnin ja kuluttajatutkimuksen teoriaan Kuluttajat kanssaluojina => arvo on kuluttajan määrittelemää

Lisätiedot

Sosiaalisen median hyödyntämisestä tutkimuksessa ja sitä kautta liiketoiminnassa

Sosiaalisen median hyödyntämisestä tutkimuksessa ja sitä kautta liiketoiminnassa Sosiaalisen median hyödyntämisestä tutkimuksessa ja sitä kautta liiketoiminnassa Suomen markkinointitutkimusseuran Sosiaalinen Suomen markkinointitutkimusseuran Sosiaalinen media & web-analytiikka osana

Lisätiedot

Sosiaalinen media Facebook, Twitter, Nimenhuuto

Sosiaalinen media Facebook, Twitter, Nimenhuuto Sosiaalinen media Facebook, Twitter, Nimenhuuto Jani Koivula, 21.11.2010 Kuka on se oikea? 23.11.2010 TULe urheiluseuraan liikkumaan 2 Ovatko sidosryhmänne sosiaalisessa mediassa? Oletteko te? Sosiaalisen

Lisätiedot

Wiki korvaa intranetin. Olli Aro 3.6.2010

Wiki korvaa intranetin. Olli Aro 3.6.2010 Wiki korvaa intranetin Olli Aro 3.6.2010 Olli Aro Metsäteollisuuden myynti- ja markkinointitoimia 15 v B2B integraatioita 8 v Verkkopalveluita 7 kk Kehittämiskonsulttina Harrastuksina Talvella hiihto ja

Lisätiedot

Technopolis Business Breakfast Technopolis, Kuopio

Technopolis Business Breakfast Technopolis, Kuopio Technopolis Business Breakfast Technopolis, Kuopio 27.9.2012 Oskari Uotinen Intosome Oy on yhteisöllisen bisneskehityksen asiantuntijayritys. Autamme asiakkaitamme ymmärtämään ja hyödyntämään yhteisöllisiä

Lisätiedot

ICT:n sosiaalinen käytettävyys

ICT:n sosiaalinen käytettävyys ICT:n sosiaalinen käytettävyys Jouni Backman 06.09.2007 Maailma muuttuu muuttuuko ihminen? Peruuttamaton ja syvällinen käyttäytymisen muutos digitaalinen alkuperäisväestö ja siirtolaiset 120 100 80 60

Lisätiedot

Sosiaalisen median mahdollisuudet matkailualalla

Sosiaalisen median mahdollisuudet matkailualalla @MeltwaterFIN Sosiaalisen median mahdollisuudet matkailualalla Valtteri Pihlajaniemi Key Account Manager Meltwater Group 0 Sisältö @MeltwaterFIN I. PARI SANAA MELTWATERISTA II. SOSIAALISEN MEDIAN SEURANTA

Lisätiedot

Matkailutoimialan aamu. 1.4.2009 Design Hill, Halikko Riikka Niemelä

Matkailutoimialan aamu. 1.4.2009 Design Hill, Halikko Riikka Niemelä Matkailutoimialan aamu 1.4.2009 Design Hill, Halikko Riikka Niemelä Asiakaskäyttäytyminen internetissä asiakkaan tietotarpeet ja ostopäätökseen vaikuttavat tekijät Internet on noussut vallitsevaksi viestintävälineeksi.

Lisätiedot

Sosiaalinen media muuttaa maailman. Nyt! Heti! Nopeasti!

Sosiaalinen media muuttaa maailman. Nyt! Heti! Nopeasti! Sosiaalinen media muuttaa maailman Nyt! Heti! Nopeasti! Sara-Maria Forsberg Syyskuu 2014: 2 elokuvaa ja kansainvälinen levytys-sopimus Maaliskuu 2014: Kassaneiti Sosiaalinen Media YouTube Tuotetaan sisältöä

Lisätiedot

Sosiaalinen media - muuttaako se busineksen? Verkkoajasta suurin osa vietetään sosiaalisissa medioissa.

Sosiaalinen media - muuttaako se busineksen? Verkkoajasta suurin osa vietetään sosiaalisissa medioissa. Sosiaalinen media - muuttaako se busineksen? Verkkoajasta suurin osa vietetään sosiaalisissa medioissa. Petri Karjalainen, myyntijohtaja, Sanoma Suomalaisista 78 % käyttää internettiä viikoittain. 20-30%

Lisätiedot

Tilannetietoisuus läpinäkyvyys antaa välineet parempaan palveluun

Tilannetietoisuus läpinäkyvyys antaa välineet parempaan palveluun Tilannetietoisuus läpinäkyvyys antaa välineet parempaan palveluun l Yrityksen kumppanien yhteydenpidon lisääminen Janne Ohtonen, Enterprise Architect, Affecto Finland Oy Yit Yrityksen kumppaniverkosto

Lisätiedot

Sosiaalinen media tuotekehityksen näkökulmasta

Sosiaalinen media tuotekehityksen näkökulmasta Sosiaalinen media tuotekehityksen näkökulmasta 16.4.2013 Harri Lakkala Harri Lakkala DI, yhteisöllisen bisneskehityksen asiantuntija ja konsultti Tehnyt töitä sosiaalisen median yrityskäytön parissa vuodesta

Lisätiedot

Suomalaiset maaseutumatkailijat internetissä: markkinointi sosiaalisessa mediassa ja hakukoneissa.

Suomalaiset maaseutumatkailijat internetissä: markkinointi sosiaalisessa mediassa ja hakukoneissa. Sisältöä ja ilmettä markkinointikanaviin: mitä, miksi ja kenelle. Internetmarkkinointiseminaari osa 2, Tupaswilla, Laukaa, 19.11.2012. Suomalaiset maaseutumatkailijat internetissä: markkinointi sosiaalisessa

Lisätiedot

Kuluttajamarkkinointi. Puheenvuoron sisältö

Kuluttajamarkkinointi. Puheenvuoron sisältö Kuluttajamarkkinointi Outi Uusitalo 11.11.2013 Puheenvuoron sisältö Kuluttajamarkkinoinnin asemasta ja sisällöstä Monitieteellisyys / Kärkiparadigmat Trendejä kuluttajamarkkinoilla Kuluttajamarkkinoinnin

Lisätiedot

HR-MITTAREILLA TIETOA YRITYKSEN JA HENKILÖSTÖN TILASTA? Christian Slöör, Virvo Oy Jani Rahja, Silta Oy

HR-MITTAREILLA TIETOA YRITYKSEN JA HENKILÖSTÖN TILASTA? Christian Slöör, Virvo Oy Jani Rahja, Silta Oy HR-MITTAREILLA TIETOA YRITYKSEN JA HENKILÖSTÖN TILASTA? Christian Slöör, Virvo Oy Jani Rahja, Silta Oy Virvo Oy HR-MITTAREILLA TIETOA YRITYKSEN JA HENKILÖSTÖN TILASTA? Miksi mittaaminen on tärkeää? HR-mittareiden

Lisätiedot

Sosiaalisen median käyttö autokaupassa. Autoalan Keskusliitto ry 3/2012 Yhdessä Aalto Yliopisto, Helsingin kauppakorkeakoulu opiskelijatiimi

Sosiaalisen median käyttö autokaupassa. Autoalan Keskusliitto ry 3/2012 Yhdessä Aalto Yliopisto, Helsingin kauppakorkeakoulu opiskelijatiimi Sosiaalisen median käyttö autokaupassa Autoalan Keskusliitto ry 3/1 Yhdessä Aalto Yliopisto, Helsingin kauppakorkeakoulu opiskelijatiimi Sosiaalinen media suomessa Kaikista suomalaisista yli % on rekisteröitynyt

Lisätiedot

Juha Peltomäki JAMK/Teknologia

Juha Peltomäki JAMK/Teknologia Juha Peltomäki JAMK/Teknologia Web vuonna 2009 Web on nyt n. 18 vuotta vanha ilmiö Muistatteko Internet-kuplan vuonna 2000? Internetin kaupallistuminen käynnistyi vuonna 1996 (ebay ja Amazon) Amazon saavutti

Lisätiedot

ja jälkeen opiskelun Teemu Tokola Oulun Yliopisto Sähkö- ja tietotekniikan osasto

ja jälkeen opiskelun Teemu Tokola Oulun Yliopisto Sähkö- ja tietotekniikan osasto Opiskelijoiden tvt-taidot ennen ja jälkeen opiskelun Teemu Tokola Oulun Yliopisto Sähkö- ja tietotekniikan osasto TVT Tieto- ja viestintäteknologian tät i käyttö muuttunut t rajusti viimeisinä vuosikymmeninä

Lisätiedot

Käyttäjä mielessä. Sisältötuotantoa käyttäjälle. luento 13.10.04 / TTY. sohvi.sirkesalo@tamk.fi

Käyttäjä mielessä. Sisältötuotantoa käyttäjälle. luento 13.10.04 / TTY. sohvi.sirkesalo@tamk.fi Käyttäjä mielessä Sisältötuotantoa käyttäjälle luento 13.10.04 / TTY sohvi.sirkesalo@tamk.fi teemat sisällöntuotanto - määrittelyä ideointi, ongelma, tuotekehitys vastaanottajasta käyttäjä tarveskenaario,

Lisätiedot

Suuntana kuluttajamarkkinat ja kukoistavat asiakassuhteet

Suuntana kuluttajamarkkinat ja kukoistavat asiakassuhteet Suuntana kuluttajamarkkinat ja kukoistavat asiakassuhteet Asiakkuudet ja digitaalinen dialogi kilpailukeinoina Suuntana uusi kasvu, Salo 6.10.2010 Mika Raulas Puheenjohtaja DiViA Tutkija, opettaja, johtaja

Lisätiedot

Yhteenveto 10.12.2012 Eija Seppänen MARKKINOINNIN UUSI KUVA

Yhteenveto 10.12.2012 Eija Seppänen MARKKINOINNIN UUSI KUVA Yhteenveto 10.12.2012 Eija Seppänen MARKKINOINNIN UUSI KUVA 1 Verkkoaivoriiheen osallistuneet olen markkinoinnin ammattilainen 42% ostan markkinointipalveluja 19% myyn markkinointipalveluja 4% vastaan

Lisätiedot

Digitalisoituminen, verkottuminen ja koulutuksen tulevaisuus. Teemu Leinonen teemu.leinonen@taik.fi Medialaboratorio Taideteollinen korkeakoulu

Digitalisoituminen, verkottuminen ja koulutuksen tulevaisuus. Teemu Leinonen teemu.leinonen@taik.fi Medialaboratorio Taideteollinen korkeakoulu Digitalisoituminen, verkottuminen ja koulutuksen tulevaisuus Teemu Leinonen teemu.leinonen@taik.fi Medialaboratorio Taideteollinen korkeakoulu The future is already here - it is just unevenly distributed.

Lisätiedot

OmniCom Media Group Finland Miten ohjelmallinen ostaminen muuttaa median ja mainonnan liiketoimintaa (Mainonnan ostajan näkökulmasta).

OmniCom Media Group Finland Miten ohjelmallinen ostaminen muuttaa median ja mainonnan liiketoimintaa (Mainonnan ostajan näkökulmasta). OmniCom Media Group Finland Miten ohjelmallinen ostaminen muuttaa median ja mainonnan liiketoimintaa (Mainonnan ostajan näkökulmasta). CEO, Teemu Neiglick. Keitä me olemme? 34 92 40 KESKI-IKÄ ~15 000 palaveria

Lisätiedot

Sosiaalinen media ja moniammatillisuus nuorille suunnatussa työssä

Sosiaalinen media ja moniammatillisuus nuorille suunnatussa työssä Sosiaalinen media ja moniammatillisuus nuorille suunnatussa työssä ArctiChildren InNet -seminaari, Rovaniemi 25.1.2012 projektisuunnittelija Anna-Laura Marjeta, Verke projektisuunnittelija Heikki Lauha,

Lisätiedot

Yhteisöllisen toimintatavan jalkauttaminen!

Yhteisöllisen toimintatavan jalkauttaminen! Yhteisöllisen toimintatavan jalkauttaminen! Käyttöönoton vaiheet Yrityksen liiketoimintatavoitteet Yhteisöllisen toimintatavan käyttöalueet Työkalut Hyödyt yritykselle Hyödyt ryhmälle Hyödyt itselle Miten

Lisätiedot

SoLoMo InnovaatioCamp 19.3.2013. Ari Alamäki HAAGA-HELIA Tietotekniikan koulutusohjelma Ratapihantie 13 00520 Helsinki ari.alamaki @ haaga-helia.

SoLoMo InnovaatioCamp 19.3.2013. Ari Alamäki HAAGA-HELIA Tietotekniikan koulutusohjelma Ratapihantie 13 00520 Helsinki ari.alamaki @ haaga-helia. SoLoMo InnovaatioCamp 19.3.2013 Ari Alamäki HAAGA-HELIA Tietotekniikan koulutusohjelma Ratapihantie 13 00520 Helsinki ari.alamaki @ haaga-helia.fi Social Mobile Local 7.3.2013 Perusversio-esimerkki 1.0

Lisätiedot

MARKKINOINNIN MUUTTUMINEN SISÄLTÖ- OHJAUTUVAKSI

MARKKINOINNIN MUUTTUMINEN SISÄLTÖ- OHJAUTUVAKSI MARKKINOINNIN MUUTTUMINEN SISÄLTÖ- OHJAUTUVAKSI CASE: SOCIAL HERO & MICROSOFT JAANA VUORI MICROSOFT OY SATU YRJÄNEN SEK LOYAL OY PÄIVÄN SISÄLTÖ 1 2 3 4 5 6 Markkinoinnin ja ostokäyttäytymisen muutos Sisältöohjautuva

Lisätiedot

Yhteisöllisen tuotekehyksen avoin verkkolaboratorio. Asta Bäck

Yhteisöllisen tuotekehyksen avoin verkkolaboratorio. Asta Bäck Yhteisöllisen tuotekehyksen avoin verkkolaboratorio Asta Bäck Sosiaalisen median mahdollisuuksia Palvelu voi rakentua kokonaan käyttäjien tuottaman aineiston ja käyttäjien aktiviteetin ympärille Flickr

Lisätiedot

Sosiaalinen media markkinointivälineenä

Sosiaalinen media markkinointivälineenä Sosiaalinen media markkinointivälineenä Sosiaalinen media on hyvä apuväline brändin kannatuksen kasvattamiseksi ja tietoisuuden levittämiseksi. B2B-yrityksessä, jossa sosiaalista mediaa edelleen vain ihmetellään

Lisätiedot

SISÄLTÖMARKKINOINTI. Viestintää uusissa vaatteissa vai markkinointia vanhoissa vaatteissa? @MinnaPerila

SISÄLTÖMARKKINOINTI. Viestintää uusissa vaatteissa vai markkinointia vanhoissa vaatteissa? @MinnaPerila SISÄLTÖMARKKINOINTI Viestintää uusissa vaatteissa vai markkinointia vanhoissa vaatteissa? @MinnaPerila SISÄLTÖMARKKINOINTI JA NATIIVIMAINONTA OVAT NYT IN. MIKSI? Digitaalinen maailma antaa uusia reviirejä

Lisätiedot

Some-suunnitelma/ strategia. Seppo Kainulainen, Karelia-amk

Some-suunnitelma/ strategia. Seppo Kainulainen, Karelia-amk Some-suunnitelma/ strategia Seppo Kainulainen, Karelia-amk Lähde: http://www.tuplaamo.fi Huomionarvoisia asioita Somen käyttöönotossa - Tutustu palveluihin ja seuraa niitä, ennen kuin päätät siirtää toimintasi

Lisätiedot

MediaMark- ja NextMediahankkeiden

MediaMark- ja NextMediahankkeiden MediaMark- ja NextMediahankkeiden satoa 06.03.2012 Korjaamo Elina Koivisto Antti Sihvonen Viime vuoden löydöksiä Kuluttaja Innovaatiot Performanssi Kuluttajan arki Tutkimusta vaihtelevissa kuluttajaryhmissä

Lisätiedot

Big Datan hyödyntäminen yritysten markkinoinnin ja myynnin tehostamisessa: mitä ennakoiva analytiikka mahdollistaa. CEO, Teemu Neiglick.

Big Datan hyödyntäminen yritysten markkinoinnin ja myynnin tehostamisessa: mitä ennakoiva analytiikka mahdollistaa. CEO, Teemu Neiglick. Big Datan hyödyntäminen yritysten markkinoinnin ja myynnin tehostamisessa: mitä ennakoiva analytiikka mahdollistaa CEO, Teemu Neiglick. Omnicom MediaGroup Finland: ToinenPHD, OMD Finland & Ainoa Resolution

Lisätiedot

Tuoreita näkökulmia kirjastojen vaikuttavuuteen. Sami Serola esittelee Tampereen yliopiston opiskelijoiden opinnäytetöitä

Tuoreita näkökulmia kirjastojen vaikuttavuuteen. Sami Serola esittelee Tampereen yliopiston opiskelijoiden opinnäytetöitä Tuoreita näkökulmia kirjastojen vaikuttavuuteen Sami Serola esittelee Tampereen yliopiston opiskelijoiden opinnäytetöitä Eero Niittymaa: Yleisten kirjastojen vaikuttavuuden arviointi Informaatiotutkimuksen

Lisätiedot

Yhteisöllinen media museoiden verkkopalveluissa

Yhteisöllinen media museoiden verkkopalveluissa Yhteisöllinen media museoiden verkkopalveluissa Museoliiton tiedottajapäivät Kotka 18-19.9.2008 Sirpa Stenström, verkkoviestintäsuunnittelija Tampereen kaupunki, sivistyspalvelut Tampereen kaupunki Mitä

Lisätiedot

Sosiaalisen median lähtökohtia ja käyttökokemuksia. Verkostokoordinaattori Pekka Hytinkoski HY, Ruralia-instituutti, Mikkeli

Sosiaalisen median lähtökohtia ja käyttökokemuksia. Verkostokoordinaattori Pekka Hytinkoski HY, Ruralia-instituutti, Mikkeli Sosiaalisen median lähtökohtia ja käyttökokemuksia Verkostokoordinaattori Pekka Hytinkoski HY, Ruralia-instituutti, Mikkeli Sosiaalinen media? Jussi-Pekka Erkkola (2008) kuvailee sosiaalisen median seuraavasti:

Lisätiedot

Varsan markkinointi 2.0 - webin muuttuvat mahdollisuudet. Marika Pöyri 13.2.2009 Lappeenranta Jalostuspäivät

Varsan markkinointi 2.0 - webin muuttuvat mahdollisuudet. Marika Pöyri 13.2.2009 Lappeenranta Jalostuspäivät Varsan markkinointi 2.0 - webin muuttuvat mahdollisuudet Marika Pöyri 13.2.2009 Lappeenranta Jalostuspäivät Miksi myynti-ilmoitus Hevosurheilussa ei riitä? [In] the last hundred years the way to get into

Lisätiedot

Yhteisöllisyys osana liiketoiminnan strategisia. Ville Laurinen

Yhteisöllisyys osana liiketoiminnan strategisia. Ville Laurinen Yhteisöllisyys osana liiketoiminnan strategisia tavoitteita Ville Laurinen Taustaa Ville Laurinen, toimitusjohtaja Perustanut Ambientian vuonna 1996 Verkkoliiketoiminnan ja erilaisten konseptien asiantuntija

Lisätiedot

Kuluttajat ja uuden teknologian hyväksyminen. Kuluttajan ja markkinoijan suhde tulevaisuudessa Anu Seisto, VTT

Kuluttajat ja uuden teknologian hyväksyminen. Kuluttajan ja markkinoijan suhde tulevaisuudessa Anu Seisto, VTT Kuluttajat ja uuden teknologian hyväksyminen Kuluttajan ja markkinoijan suhde tulevaisuudessa Anu Seisto, VTT 2 Miksi kuluttaja / käyttäjänäkökulma on mielenkiintoinen? Jokainen käyttäjä havainnoi teknologian

Lisätiedot

Mikä ihmeen Global Mindedness?

Mikä ihmeen Global Mindedness? Ulkomaanjakson vaikutukset opiskelijan asenteisiin ja erilaisen kohtaamiseen Global Mindedness kyselyn alustavia tuloksia Irma Garam, CIMO LdV kesäpäivät 4.6.2 Jun- 14 Mikä ihmeen Global Mindedness? Kysely,

Lisätiedot

Aivovammaliitto ry Sosiaalinen media Pia Warvas ja Asta Hietanen Lokakuu 2015

Aivovammaliitto ry Sosiaalinen media Pia Warvas ja Asta Hietanen Lokakuu 2015 Aivovammaliitto ry Sosiaalinen media Pia Warvas ja Asta Hietanen Lokakuu 2015 Sisältö Sosiaalinen media järjestöissä Twitter Blogit Instagram Lähteet: Sosiaalinen media koulutus Oulussa 2.9.2015 sekä oma

Lisätiedot

ESOMAR-terveiset. Maris Tuvikene. Tuvikene Maris 24.10.2015. Julkinen 1

ESOMAR-terveiset. Maris Tuvikene. Tuvikene Maris 24.10.2015. Julkinen 1 ESOMAR-terveiset Maris Tuvikene Julkinen 1 Taustaa Markkinatutkimuksessa tunnistetaan kahdenlaista tietoa: Subjektiivinen: mielipiteet, tunteet, aikomukset, harkinta, preferenssi Objektiivinen: käyttäytyminen

Lisätiedot

Hautaako Facebook tahallaan sivun ylläpitäjien julkaisut? 13.2.2013

Hautaako Facebook tahallaan sivun ylläpitäjien julkaisut? 13.2.2013 Hautaako Facebook tahallaan sivun ylläpitäjien julkaisut? 13.2.2013 Tilaisuuden järjestäjä FBO Facebook-opas Facebook-markkinoinnin käsikirja ja valmennusohjelma verkossa http://facebook-opas.akatemia.fi

Lisätiedot

Media- alan uusi strategia

Media- alan uusi strategia Mediapolis Matchmaking 5.6.2014 Media- alan uusi strategia Maria Niiniharju Business Development Manager Idean Enterprises Oy Erilaistumisen aikakausi on alkanut Asiakkaiden arki, sisällöntuotanto, sisällön

Lisätiedot

Avoin työyhteisö osana yrityksen kehittämistä

Avoin työyhteisö osana yrityksen kehittämistä Avoin työyhteisö osana yrityksen kehittämistä Jukka Pekka Sorvisto Sofor Oy 26.5.2011 1 Organisaation haasteet Tiedotus ja kommunikaatio ei toimi työntekijöiden ja johdon välillä Kehitystyö ja päätökset

Lisätiedot

Sosiaalinen verkosto musiikinopetuksessa

Sosiaalinen verkosto musiikinopetuksessa Sosiaalinen verkosto musiikinopetuksessa Miikka Salavuo Teknodida 2008 Onko oppiminen tuote vai prosessi? Kuka määrittelee mitä opitaan? Mikä on tiedon merkitys ja tietokäsitys? Mikä on yhteisön rooli?

Lisätiedot

Yhteisöllinen mallintaminen ja hajautetut mallit Ari Jolma Aalto-yliopisto. Mallinnusseminaari 2011 Lahti. Ari Jolma 1

Yhteisöllinen mallintaminen ja hajautetut mallit Ari Jolma Aalto-yliopisto. Mallinnusseminaari 2011 Lahti. Ari Jolma 1 Yhteisöllinen mallintaminen ja hajautetut mallit Ari Jolma Aalto-yliopisto Mallinnusseminaari 2011 Lahti Ari Jolma 1 Informaatio vs aine Informaatio ei ole kuten aine, sen kopiointi ei maksa juuri mitään

Lisätiedot

Sosiaalinen Media organisaation kommunikoinnissa. Jukka Ruponen, IT Arkkitehti, Innovaattori

Sosiaalinen Media organisaation kommunikoinnissa. Jukka Ruponen, IT Arkkitehti, Innovaattori Sosiaalinen Media organisaation kommunikoinnissa Jukka Ruponen, IT Arkkitehti, Innovaattori Hiljaista tietoa syntyy kun yhteisöllistä keskustelua ja tiedonvaihtoa ei tapahdu vaan kommunikointi rajoittuu

Lisätiedot

Tutkiva Oppiminen Lasse Lipponen

Tutkiva Oppiminen Lasse Lipponen Tutkiva Oppiminen Lasse Lipponen Miksi Tutkivaa oppimista? Kasvatuspsykologian Dosentti Soveltavan kasvatustieteenlaitos Helsingin yliopisto Tarjolla olevan tietomäärän valtava kasvu Muutoksen nopeutuminen

Lisätiedot

Kuva median murroksesta: mistä kasvu ja työpaikat?

Kuva median murroksesta: mistä kasvu ja työpaikat? Kuva median murroksesta: mistä kasvu ja työpaikat? @timoargillander Cable Days 18.11.2014 Teollisuuspolitiikka? Elinkeinopolitiikka? 2 1 Tapahtunut: Internet Globalisaatio Kehittyy: Teknologia Robotisaatio

Lisätiedot

Sosiaalinen media. Havaintoja eduskuntavaalien kampanjasta ja pohdintoja koskien presidentinvaaleja

Sosiaalinen media. Havaintoja eduskuntavaalien kampanjasta ja pohdintoja koskien presidentinvaaleja Sosiaalinen media Havaintoja eduskuntavaalien kampanjasta ja pohdintoja koskien presidentinvaaleja Eduskuntavaalit käydään vuonna 2011 Facebookissa [ ] puolueet menevät sinne, missä ihmiset jo ovat Helsingin

Lisätiedot

Purot.net Wiki. Tutkielma. Paavo Räisänen. Centria Ammattikorkeakoulu 24.10.2012

Purot.net Wiki. Tutkielma. Paavo Räisänen. Centria Ammattikorkeakoulu 24.10.2012 Purot.net Wiki Tutkielma Paavo Räisänen Centria Ammattikorkeakoulu 24.10.2012 Sisällysluettelo 1: Esittely 2: Perustaminen 3: Uuden sivun luonti 4: Kuvien lisääminen 5: Linkin lisääminen 6: Lopuksi 1:

Lisätiedot

Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana

Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana Helsingin Yrittäjien seminaari 1.3.2011 Kumppanuus Yritysmyönteistä yhteistyötä mikko.martikainen@tem.fi Mikko Martikainen

Lisätiedot

SOSIAALINEN MEDIA YRITYKSISSÄ JA YHTEISÖISSÄ

SOSIAALINEN MEDIA YRITYKSISSÄ JA YHTEISÖISSÄ SOSIAALINEN MEDIA YRITYKSISSÄ JA YHTEISÖISSÄ Miten valjastat asiakkaat, henkilöstön ja kumppanit palau3een, ideoiden ja suositusten antajiksi. Jari Kaitera, TWID Oy 26-27.10.2010 Taustat Jari Kaitera ja

Lisätiedot

Pilvipalvelut kehityksen mahdollistajana - (valmistavan PK-yrityksen näkökulmaa)

Pilvipalvelut kehityksen mahdollistajana - (valmistavan PK-yrityksen näkökulmaa) Pilvipalvelut kehityksen mahdollistajana - (valmistavan PK-yrityksen näkökulmaa) Juhani Lempiäinen Ohjelmapalvelujen tuottaja Digitaalinen tuoteprosessi-ohjelma Valmistavissa yrityksissä pilvipalvelujen

Lisätiedot

ja menestyvän pk-yrityksen mahdollisuudet

ja menestyvän pk-yrityksen mahdollisuudet Sosiaalinen netti ja menestyvän pk-yrityksen mahdollisuudet Antti Leino Digital director / Omnicom Media Group @anttileino Kirjat: Dialogin aika (2010) Sosiaainen netti ja menestyvän pk-yrityksen mahdollisuudet

Lisätiedot

Sosiaalisen median ohjeistus järjestäjille. Facebook, Twitter & Instagram

Sosiaalisen median ohjeistus järjestäjille. Facebook, Twitter & Instagram Sosiaalisen median ohjeistus järjestäjille Facebook, Twitter & Instagram Sosiaalista mediaa kannattaa hyödyntää tiedottamisessa ja markkinoinnissa monipuolisesti. Somen avulla tieto tapahtumastanne voi

Lisätiedot

REALTIME CUSTOMER INSIGHT. 2015 Wellnator Oy

REALTIME CUSTOMER INSIGHT. 2015 Wellnator Oy REALTIME CUSTOMER INSIGHT YMMÄRRÄ ASIAKASTA Asiakastyytyväisyyttä ja asiakaskokemusta mittaamalla saadaan arvokasta tietoa asiakasrajapinnasta. Analysoimalla tätä tietoa ja reagoimalla siihen asiakassuhteet

Lisätiedot

Tietoyhteiskunta muuttuu muuttuuko mikään?

Tietoyhteiskunta muuttuu muuttuuko mikään? Tietoyhteiskunta muuttuu muuttuuko mikään? Educa 27.1.2012 Hannu Laukkanen 1 Aiheitamme tänään Tieto ja viestintätekniikka - TVT- koulussa ja opetuksessa Sosiaalinen media mahdollisuuksien media Tekijänoikeudet

Lisätiedot

Verkkoviestinnän keinot ja sosiaalinen media

Verkkoviestinnän keinot ja sosiaalinen media Verkkoviestinnän keinot ja sosiaalinen media Some-markkinoinnin suunnittelun lähtökohdat opiskelijarekrytoinnissa Esimerkkejä maailmalta Ryhmätyöharjoitus Etenemisehdotuksia Keskustelua Businesses don

Lisätiedot

Miten hyödyntää sosiaalista mediaa tehokkaasti

Miten hyödyntää sosiaalista mediaa tehokkaasti Tiedepuisto // Sähäkkä-hanke Miten hyödyntää sosiaalista mediaa tehokkaasti mainonta markkinointi rekrytointi Santeri Lanér, VTM Tietotekniikan ammattilainen vuodesta 1996 Yrittäjänä ja konsulttina vuodesta

Lisätiedot

3. Arvot luovat perustan

3. Arvot luovat perustan 3. Arvot luovat perustan Filosofia, uskonto, psykologia Integraatio: opintojen ohjaus Tässä jaksossa n Omat arvot, yrityksen arvot n Visio vie tulevaisuuteen Osio 3/1 Filosofia Uskonto 3. Arvot luovat

Lisätiedot

Suuntana tulevaisuus Yhteisöllinen koulu ja sosiaalinen media elinikäisten oppijoiden tukena

Suuntana tulevaisuus Yhteisöllinen koulu ja sosiaalinen media elinikäisten oppijoiden tukena Suuntana tulevaisuus Yhteisöllinen koulu ja sosiaalinen media elinikäisten oppijoiden tukena Miikka Salavuo OPS Kick Off 2013 Kuka olen? Miikka Tabletkoulu.fi Yrittäjä v:sta 2010 Filosofian tohtori 2005

Lisätiedot

Mun talous, mun koulutus - seminaari, 7.11.2013 - Nuorten tavoittaminen sähköisin menetelmin

Mun talous, mun koulutus - seminaari, 7.11.2013 - Nuorten tavoittaminen sähköisin menetelmin Mun talous, mun koulutus - seminaari, 7.11.2013 - Nuorten tavoittaminen sähköisin menetelmin Verkkonuorisotyön työssä Valtakunnallinen - Digitalisoituneen, tietoverkottuneen median hyödyntäminen - Kohderyhmänä

Lisätiedot

Kunta-alan tutkijoiden läsnäolo sosiaalisessa mediassa

Kunta-alan tutkijoiden läsnäolo sosiaalisessa mediassa Riikka Laaninen 8.1.015 Kunta-alan tutkijoiden läsnäolo sosiaalisessa mediassa Sisällys 1. Tutkimuksen esittely.... Tutkimukseen vastanneet.... Somen nykyinen käyttö.... Miten tutkijat käyttävät somea

Lisätiedot

Menolippu tulevaisuuteen. Mika Huhtaniemi, Varatoimitusjohtaja Suomen Tilaajavastuu

Menolippu tulevaisuuteen. Mika Huhtaniemi, Varatoimitusjohtaja Suomen Tilaajavastuu Menolippu tulevaisuuteen. Mika Huhtaniemi, Varatoimitusjohtaja Suomen Tilaajavastuu Tulevaisuuden rakentajat, tervetuloa! Yhteistyöllä syntyy tuloksia! Keväällä 2015 uusi hallitus nosti digitalisaation

Lisätiedot

Mitäon yhteisöllisyys? Sosiokulttuurisen teorian mukaan oppimista tapahtuu, kun ihmiset ovat keskenään vuorovaikutuksessa ja osallistuvat yhteiseen

Mitäon yhteisöllisyys? Sosiokulttuurisen teorian mukaan oppimista tapahtuu, kun ihmiset ovat keskenään vuorovaikutuksessa ja osallistuvat yhteiseen KT Merja Koivula Mitäon yhteisöllisyys? Sosiokulttuurisen teorian mukaan oppimista tapahtuu, kun ihmiset ovat keskenään vuorovaikutuksessa ja osallistuvat yhteiseen toimintaan Osallistuminen ja oppiminen

Lisätiedot

Tulevaisuuden radio. Puheenvuoro Radiovuosi 2010 tilaisuudessa 21.1.2010 Tuija Aalto YLE Uudet palvelut Tulevaisuus Lab

Tulevaisuuden radio. Puheenvuoro Radiovuosi 2010 tilaisuudessa 21.1.2010 Tuija Aalto YLE Uudet palvelut Tulevaisuus Lab Tulevaisuuden radio Puheenvuoro Radiovuosi 2010 tilaisuudessa 21.1.2010 Tulevaisuus Lab Mediakäytön muutoksien ennakointi Avoin innovaatio ja tuotekehitys Toimintatapana verkostoituminen ja yhteistyö

Lisätiedot

Pelastakaa sosiaalinen media markkinoinnilta!

Pelastakaa sosiaalinen media markkinoinnilta! Pelastakaa sosiaalinen media markkinoinnilta! Viisi totuutta sosiaalisesta mediasta 1. Facebook on uusi Internet. 2. Yritys ei ole enää kuningas. 3. Suosittelu on sosiaalisen median tärkein liiketoimintatavoite.

Lisätiedot

Kokeilukulttuuri ja digiajan vallankumouksellisuus. Mikko Lampi, @jotudin Hacklab Mikkeli

Kokeilukulttuuri ja digiajan vallankumouksellisuus. Mikko Lampi, @jotudin Hacklab Mikkeli Kokeilukulttuuri ja digiajan vallankumouksellisuus Mikko Lampi, @jotudin Hacklab Mikkeli Hakkerismin lyhyt oppimäärä Entä todellisuudessa? Uuden luominen, kehittäminen ja parantaminen Sovellukset Laitteet

Lisätiedot

Mitä on crowdsourcing?

Mitä on crowdsourcing? !"#$%&#'"()*+, -)"./,0''"1*2*,34566537678,9*#$:2%+2,-/*/+2;2*

Lisätiedot

Sosiaalinen media teollisuudessa Yleiskuvaa ja esimerkkejä

Sosiaalinen media teollisuudessa Yleiskuvaa ja esimerkkejä Sosiaalinen media teollisuudessa Yleiskuvaa ja esimerkkejä 13.6.2013 Mekatroniikkaklusterin seminaari Harri Lakkala Harri Lakkala DI, yhteisöllisen bisneskehityksen asiantuntija ja konsultti Tehnyt töitä

Lisätiedot

Facebook koulutus. Kalle Rapi Etelä-Karjalan kylät ry http://kylat.ekarjala.fi

Facebook koulutus. Kalle Rapi Etelä-Karjalan kylät ry http://kylat.ekarjala.fi Facebook koulutus Kalle Rapi Etelä-Karjalan kylät ry http://kylat.ekarjala.fi Facebook, mikä se on? Facebook on Internetissä toimiva mainosrahoitteinen yhteisöpalvelu Sivusto tarjoaa käyttäjille mahdollisuuden

Lisätiedot

Uusien kanavien haasteet ja mahdollisuudet mediaviestinnässä. Kasper Stenbäck Johtaja, verkko ja teknologiat Cocomms Oy 30.5.2012

Uusien kanavien haasteet ja mahdollisuudet mediaviestinnässä. Kasper Stenbäck Johtaja, verkko ja teknologiat Cocomms Oy 30.5.2012 Uusien kanavien haasteet ja mahdollisuudet mediaviestinnässä Kasper Stenbäck Johtaja, verkko ja teknologiat Cocomms Oy 30.5.2012 Cocomms lyhyesti Vahvuuksiamme ovat yritys-, talous-, terveys- ja lääke-

Lisätiedot

Kulkulaari.fi palvelun käyttäjä- ja kehittämiskysely

Kulkulaari.fi palvelun käyttäjä- ja kehittämiskysely LOPPURAPORTTI 18.12.2015 Kulkulaari.fi palvelun käyttäjä- ja kehittämiskysely Tausta Liikenneviraston Kansallinen kävelyn ja pyöräilyn tietopankki, Kulkulaari on perustettu vuonna 2013. Sivusto perustettiin

Lisätiedot

Kuinka mittaan lehdistötiedotteen vaikuttavuuden?

Kuinka mittaan lehdistötiedotteen vaikuttavuuden? Kuinka mittaan lehdistötiedotteen vaikuttavuuden? 11.2.2015 Sanelma Helkearo M-Brain 1 M-Brain Mitä me teemme? M-Brain on globaalisti toimiva tietopalveluyritys, jolla on toimistot seitsemässä maassa.

Lisätiedot

Avoimen ja jaetun tiedon hyödyntäminen. Juha Ala-Mursula BusinessOulu

Avoimen ja jaetun tiedon hyödyntäminen. Juha Ala-Mursula BusinessOulu Avoimen ja jaetun tiedon hyödyntäminen Juha Ala-Mursula BusinessOulu Agenda Internetin kehityskaari Määritelmiä: Jaettu data Avoimet rajapinnat Avoin arkkitehtuuri Esimerkki sovelluskohteesta: OuluHealth

Lisätiedot

Minun mediapäiväni 2012 kuluttajatutkimuksen yhteenveto. Lisätietoja: kristiina.markkula@vkl.fi

Minun mediapäiväni 2012 kuluttajatutkimuksen yhteenveto. Lisätietoja: kristiina.markkula@vkl.fi Minun mediapäiväni 2012 kuluttajatutkimuksen yhteenveto Lisätietoja: kristiina.markkula@vkl.fi Kuluttajatutkimukset 2012 Mediaan koukuttuminen ja fragmentoitunut media käyttö: edelläkävijänuoret ja nuoret

Lisätiedot

8 tapaa hyödyntää sosiaalista mediaa

8 tapaa hyödyntää sosiaalista mediaa 8 tapaa hyödyntää sosiaalista mediaa Liinamaaria Hakola Tekesin Liideri Aktivaattori Mkhmarketing CC BY 2.0 Asiakasrajapinnassa Yrityskuvan rakentaminen Sisäinen hyödyntäminen Fiksumpaa kommunikointia

Lisätiedot

Sormitietokoneet alkuopetuksessa pintaselailua vai syvällistä oppimista?

Sormitietokoneet alkuopetuksessa pintaselailua vai syvällistä oppimista? Sormitietokoneet alkuopetuksessa pintaselailua vai syvällistä oppimista? ITK2012 Call for papers vaihe Sari Muhonen, luokanopettaja, Helsingin yliopiston Viikin normaalikoulu Ari Myllyviita, hankekoordinaattori,

Lisätiedot

Työnantajamielikuva ja sosiaalinen media Yrityskysely Viestintätoimisto Manifesto Hanna Pätilä 6.9.2011

Työnantajamielikuva ja sosiaalinen media Yrityskysely Viestintätoimisto Manifesto Hanna Pätilä 6.9.2011 Työnantajamielikuva ja sosiaalinen media Yrityskysely Viestintätoimisto Manifesto Hanna Pätilä 6.9.2011 Työnantajamielikuva ja sosiaalinen media -kyselyn tausta Kyselyssä selvitettiin, miten suomalaiset

Lisätiedot

MATKAILUPALVELUJEN SÄHKÖINEN MYYNTI JA MARKKINOINTI. Pia Behm, CEO/Owner

MATKAILUPALVELUJEN SÄHKÖINEN MYYNTI JA MARKKINOINTI. Pia Behm, CEO/Owner MATKAILUPALVELUJEN SÄHKÖINEN MYYNTI JA MARKKINOINTI Pia Behm, CEO/Owner Kuka puhuu? - erusway Oy 10/13: Auttaa yrityksiä saamaan lisää asiakkaita Venäjältä - Google Partner - Tärkeimmät asiakkaat matkailun

Lisätiedot

Tiedotussuunnitelma. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry.

Tiedotussuunnitelma. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. Tiedotussuunnitelma Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. 1 1. Lähtökohdat... 2 2. Tiedottamisen tarpeet... 2 3. Tiedottamisen tavoitteet... 2 4. Sisäinen tiedotus... 3 5. Ulkoinen

Lisätiedot

Design yrityksen viestintäfunktiona

Design yrityksen viestintäfunktiona Design yrityksen viestintäfunktiona Hanna Päivärinta VTM Pro gradun esittely Tutkimuksen taustaa Design on ollut pitkään puhutteleva ilmiö Designia tuntuu olevan kaikkialla Helsinki World Design Capital

Lisätiedot

http://www.yle.fi/elavaarkisto/?s=s&g=8&ag=94&t=4&a=3957

http://www.yle.fi/elavaarkisto/?s=s&g=8&ag=94&t=4&a=3957 http://www.yle.fi/elavaarkisto/?s=s&g=8&ag=94&t=4&a=3957 Oppimisyhteiskunta? tietoyhteiskunta ja oppiminen Teemu Leinonen Median laitos, Medialaboratorio Taideteollinen korkeakoulu Luennon rakenne 1. Oppiminen

Lisätiedot

Mediaseuranta & tiedotejakelu:! PR kolikon kääntöpuolet? Copyright @ Koodiviidakko Oy

Mediaseuranta & tiedotejakelu:! PR kolikon kääntöpuolet? Copyright @ Koodiviidakko Oy Mediaseuranta & tiedotejakelu:! PR kolikon kääntöpuolet? Webnewsmonitor verkkomedian seuranta Keitä me olemme? Kotimainen, pitkä 10+v historia Konsernissa yli 100 työntekijää ja kaikki toiminnot saman

Lisätiedot

Missä menet, Internet?

Missä menet, Internet? Missä menet, Internet? Lokkaali-hankkeen avajaisseminaari 18.9.2009 Kimmo Paajanen, Neo Arena, CIE kimmo.paajanen@neoarena.fi 1 Miksi internetiin menemiseltä ei voi välttyä? Sanomalehtien perinteinen kehittäminen

Lisätiedot

HR-MITTAREILLA TIETOA YRITYKSEN JA HENKILÖSTÖN TILASTA? Christian Slöör, Virvo Oy Jani Rahja, Silta Oy

HR-MITTAREILLA TIETOA YRITYKSEN JA HENKILÖSTÖN TILASTA? Christian Slöör, Virvo Oy Jani Rahja, Silta Oy HR-MITTAREILLA TIETOA YRITYKSEN JA HENKILÖSTÖN TILASTA? Christian Slöör, Virvo Oy Jani Rahja, Silta Oy Virvo Oy HR-MITTAREILLA TIETOA YRITYKSEN JA HENKILÖSTÖN TILASTA? Miksi mittaaminen on tärkeää? HR-mittareiden

Lisätiedot

Kuvataide. Vuosiluokat 7-9

Kuvataide. Vuosiluokat 7-9 Kuvataide Vuosiluokat 7-9 Kuvataiteen tehtävänä on kulttuurisesti moniaistisen todellisuuden tutkiminen ja tulkitseminen. Kuvataide tukee eri oppiaineiden tiedon kehittymistä eheäksi käsitykseksi maailmasta.

Lisätiedot

on yritystoiminnan keskeisistä liiketoimintapäätöksistä ensimmäinen. Sen varaan kaikki muut päätökset tehdään:

on yritystoiminnan keskeisistä liiketoimintapäätöksistä ensimmäinen. Sen varaan kaikki muut päätökset tehdään: Sisällysluettelo Esipuhe 2 1. Segmentointi nykymarkkinoinnissa 5 1.1. Segmentoinnin merkitys 6 1.2. Segmentoinnin toteutuksen ongelmat 8 1.3. Segmentin valintaan vaikuttavat tekijät 10 2. Segmentoinnin

Lisätiedot

Onnistu sisällöissä ja somessa Differo Oy. Riikka Seppälä @seppalar1 Riikka.Seppala@Differo.fi 11.3.2015

Onnistu sisällöissä ja somessa Differo Oy. Riikka Seppälä @seppalar1 Riikka.Seppala@Differo.fi 11.3.2015 Onnistu sisällöissä ja somessa Differo Oy Riikka Seppälä @seppalar1 Riikka.Seppala@Differo.fi 11.3.2015 Differosta Autamme yrityksiä jalkauttamaan kohderyhmää kiinnostavaa puhetta verkkoon sisältöstrategian

Lisätiedot

Palveluliiketoimintaa verkostoitumalla

Palveluliiketoimintaa verkostoitumalla 2009-2011 Palveluliiketoimintaa verkostoitumalla Mekatroniikkaklusterin vuosiseminaari Lahti 16.12.2010 Esitys pohjautuu hankkeeseen: VersO Vuorovaikutteinen palvelukehitys verkostossa Taru Hakanen, tutkija

Lisätiedot

Liideri Liiketoimintaa, tuottavuutta ja työniloa Tekesin ohjelma 2012 2018

Liideri Liiketoimintaa, tuottavuutta ja työniloa Tekesin ohjelma 2012 2018 Liideri Liiketoimintaa, tuottavuutta ja työniloa Tekesin ohjelma 2012 2018 Nuppu Rouhiainen etunimi.sukunimi@tekes.fi Ohjelman tavoitteet Yritysten liiketoiminnan ja kilpailukyvyn uudistaminen: Ihmiset

Lisätiedot

Internetpalvelut. matkalla. 03.05.2012 Mikko Sairanen

Internetpalvelut. matkalla. 03.05.2012 Mikko Sairanen Internetpalvelut matkalla 03.05.2012 Mikko Sairanen Täyden palvelun mobiilitoimisto Suunnittelu Toteutus Tuki & ylläpito Jatkokehitys 2 Palvelut Mobiilisivustot ja sovellukset Tabletsovellukset Smart-TV

Lisätiedot

Uusia tuulia mediaseurannassa:! PR-palveluiden integraatio ja digitalisoituva maailma. Copyright @ Koodiviidakko Oy

Uusia tuulia mediaseurannassa:! PR-palveluiden integraatio ja digitalisoituva maailma. Copyright @ Koodiviidakko Oy Uusia tuulia mediaseurannassa:! PR-palveluiden integraatio ja digitalisoituva maailma. Webnewsmonitor verkkomedian seuranta Maailma muuttuu! Muste sormenpäissä on vaihtunut sormenjälkiin ipadin näytöllä.

Lisätiedot

Copyright 2012 Talentum Media Oy ja Kati Sulin. Kannen suunnittelu toteutus: Ea Söderberg Sisuksen suunnittelu ja taitto: Ana Mitrunen

Copyright 2012 Talentum Media Oy ja Kati Sulin. Kannen suunnittelu toteutus: Ea Söderberg Sisuksen suunnittelu ja taitto: Ana Mitrunen Copyright 2012 Talentum Media Oy ja Kati Sulin Kannen suunnittelu toteutus: Ea Söderberg Sisuksen suunnittelu ja taitto: Ana Mitrunen ISBN: 978-952-14-1731-3 ISBN: 978-952-14-1732-0 (sähkökirja) BALTO

Lisätiedot

Sosiaalinen media matkailusektorilla Koodiviidakko Oy Pekka Huttunen Liiketoimintajohtaja, KTM

Sosiaalinen media matkailusektorilla Koodiviidakko Oy Pekka Huttunen Liiketoimintajohtaja, KTM Sosiaalinen media matkailusektorilla Koodiviidakko Oy Pekka Huttunen Liiketoimintajohtaja, KTM - Ohjelmistoja digitaaliseen viestintään Koodiviidakko Oy Koodiviidakko Oy on digitaaliseen viestintään ja

Lisätiedot