Brändätyistä yksilöistä brändääviksi yhteisöiksi

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Brändätyistä yksilöistä brändääviksi yhteisöiksi"

Transkriptio

1 HELSINGIN KAUPPAKORKEAKOULU LTT: MARKKINOINTI Brändätyistä yksilöistä brändääviksi yhteisöiksi Tutkimus kuluttajien osallistamisesta brändiyhteisöjen toimintaan web 2.0 -aikana Markkinoinnin pro gradu -tutkielma Jari Lähdevuori K77142 Elli Tuominen k77292 Ohjaaja: Sami Kajalo

2 Sisällys TIIVISTELMÄ... 6 ABSTRACT... 7 ALKUSANAT JOHDANTO Tutkielman taustaa Tutkimusongelma, rajaukset ja tarkastelutapa Tutkielman keskeiset käsitteet Tutkielman rakenne UUSI INTERNET JA OSALLISTUMISEN KULTTUURI Web 2.0: osallistava Internet Muutoksen taustatekijät Ilmiön ydin ja määritelmä Markkinointi web 2.0 -maailmassa Muuttunut markkinoinnin kenttä Markkinoinnin työkalut BRÄNDIYHTEISÖT Yhteisöllisyyden historiaa yhteisöllisyyden kaipuun kaupallistaminen Brändiyhteisöelementit Brändiyhteisöjen kehityskaari case-esimerkit Kasvotusten tapaavat brändiyhteisöt Jeep Web 1.0 -brändiyhteisöt ivillage Web 2.0 -brändiyhteisöt Nike Brändiyhteisöjen muutos yhteenveto Brändiyhteisöön kuuluminen yksilötasolla Osallistuminen brändiyhteisöissä OSALLISTUMISEN EDELLYTYKSET YKSILÖTASOLLA MOA-malli... 65

3 4.1.1 Mahdollisuus (Opportunity) Kyky (Ability) Motivaatio (Motivation) Motivaatiotekijät yksilön osallistumisen taustalla TEOREETTINEN VIITEKEHYS EMPIIRINEN TUTKIMUS Tutkimusasetelma Tutkimuskysymykset Tutkimusote ja metodologia Kohderyhmä ja sen valintaperusteet Kyselylomakkeen suunnittelu Esitutkimus Aineiston keruu Aineiston valmistelu ja koodaaminen Otoksen ja aineiston kuvailu Aineiston analysointi Taustamuuttujien väliset yhteydet Osajoukkojen muodostaminen Faktorianalyysi PÄÄTELMÄT YHTEENVETO LÄHTEET Liite 1: web 2.0:n keskeiset käsitteet ja mekanismit Liite 2: kyselylomake Liite 3: ristiintaulukointi Liite 4: osajoukkojen kuvailu ja ristiintaulukoinnit Liite 5: faktorianalyysi

4 Liite 6: faktorien t-testit ja varianssianalyysi Kuvat Kuva 1. Web 2.0 -luokkapilvi Kuva 2. Web 2.0 -kehikko Kuva 3. Markkinoinnin muutoksen taustat Kuva 4. Web 2.0 yritysmaailman näkökulmasta Kuva 5. Brändiyhteisön kolminainen rakennemalli Kuva 6. Jäsenkeskeinen brändiyhteisön rakennemalli Kuva 7. Brändiyhteisöelementit Kuva 8. Jeep-yhteisö Kuva 9. ivillage-yhteisö Kuva 10. Nike+ -yhteisö Kuva 11. MOA-malli nettibrändiyhteisöjen toimintaan osallistumisesta Kuva 12. Teoreettinen viitekehys Kuva 13. Verkostovaikutus Kuva 14. Pitkä Häntä Taulukot Taulukko 1. Muutos web 1.0:sta web 2.0:aan Taulukko 2. Brändiyhteisöjen kehityskaari brändiyhteisöelementtien valossa Taulukko 3. Motivaatioihin liittyvät akateemiset lähteet ja niiden yhteensopivuus tutkimuksemme kanssa Taulukko 4. Motivaatiotekijöiden esiintyminen eri artikkeleissa Taulukko 5. Kyselylomakkeemme yhteisöllisyyskysymykset ja niihin liittyvät yhteisöelementit Taulukko 6. Kyselylomakkeemme motivaatiokysymykset Taulukko 7. Vastausprosentit Taulukko 8. Internet-käyttö sekä itselle tärkeimmän yhteisön käyttö ja jäsenyyden kesto Taulukko 9. Jäsenyyksien määrä eri yhteisöissä... 93

5 Taulukko 10. Yhteisöllisyyden kokemukseen liittyvien muuttujien keskiarvot, -hajonnat ja mediaanit Taulukko 11. Motivaatiotekijöihin liittyvien muuttujien keskiarvot, -hajonnat ja mediaanit. 96 Taulukko 12. Poikien ja tyttöjen jakaumat eri taustamuuttujilla Taulukko 13. Yhteisöllisyysryhmien frekvenssit ja ryhmittelyn raja-arvot Taulukko 14. Yhteisöllisyysryhmien keskiarvot yhteisöllisyysmuuttujilla Taulukko 15. Yhteisöllisyysryhmien keskiarvot motivaatiomuuttujilla Taulukko 16. Yhteisöllisyysryhmien motivaatiotekijöiden keskiarvot suuruusjärjestyksessä Taulukko 17. Rotaation jälkeen muodostetut faktorit Taulukko 18. T-testit faktoreille ja taustamuuttujille Taulukko 19. ANOVA-tulokset ja keskiarvot faktoreille ja yhteisöllisyysryhmille

6 HELSINGIN KAUPPAKORKEAKOULU TIIVISTELMÄ Markkinoinnin laitos Pro gradu -tutkielma Jari Lähdevuori Elli Tuominen BRÄNDÄTYISTÄ YKSILÖISTÄ BRÄNDÄÄVIKSI YHTEISÖIKSI Tutkimus kuluttajien osallistamisesta brändiyhteisöjen toimintaan web 2.0 -aikana Tavoite Tutkielman tavoitteena on selvittää, miten markkinoija voi motivoida kuluttajia osallistumaan brändinsä kannalta hyödylliseen sisällöntuotantoon nykypäivän Internetissä, web 2.0:ssa, ja siten hyödyntää sen tarjoamia mahdollisuuksia asiakasosallistamisen syventämisessä. Osallistamisen kanavana tarkastellaan Internetissä toimivia brändiyhteisöjä, sillä ne tarjoavat foorumin, jossa markkinoija voi tehokkaasti hyödyntää keskeisiä web 2.0:n ominaisuuksia ja tätä kautta luoda lisäarvoa sekä kuluttajalle että brändilleen. Teoriaosassa tarkastellaan web 2.0:aa, brändiyhteisöjä ja kuluttajan motivaatioita osallistua sisällöntuotantoon sekä rakennetaan näin kuvaa markkinoijasta osallistumisen kulttuurin valjastajana nykypäivän Internetissä. Empiirisessä tutkimuksessa pyritään tarkemmin vastaamaan kuluttajan motivointiin liittyvään problematiikkaan. Metodologia Empiirinen tutkimus toteutettiin kuvailevana kvantitatiivisena tutkimuksena, jonka kohderyhmänä olivat yläasteikäiset nuoret. Kysely tehtiin paperimuotoisena kahdessa espoolaisessa yläkoulussa. Vastaajiksi valittiin nuoret, koska he ovat tutkielman aihepiirin kannalta edelläkävijöitä sekä markkinoijan kannalta mielenkiintoinen kohderyhmä. Aineistoa analysoitaessa vastaajat jaettiin yhteisöllisyyden kokemuksensa perusteella kolmeen ryhmään (vähäinen, keskiverto ja merkittävä), mikä mahdollisti motivaatiotekijöiden peilaamisen eriasteiseen yhteisösitoutuneisuuteen. Pääanalyysimenetelmänä käytettiin faktorianalyysiä, jonka avulla löydettiin yksittäisten motivaatiomuuttujien takaa isompia motivaatiokonstruktioita. Tulokset Tutkimuksessa selvisi, että merkittävimpiä yksittäisiä motivaatiotekijöitä brändiyhteisöjen toimintaan osallistumisen ja sisällöntuotannon taustalla ovat ajan kuluttaminen, kun on tylsää, kavereiden välinen yhteydenpito, toiminnan viihdyttävyys ja uusista asioista tietoisena pysyminen. Sitä vastoin vähiten motivoivat erilaiset palkinnot ja maineen saavuttaminen. Faktorianalyysi tuotti viisi faktoria, joiden merkitystä tarkasteltiin myös eri taustamuuttujien valossa: itsensä haastaminen, toteuttaminen ja kehittäminen, 2) sosiaaliset syyt, 3) tiedon hankinta, 4) itsensä viihdyttäminen ja 5) palkinnot ja kompensaatiot. Avainsanat Brändiyhteisö, osallistaminen, web 2.0, sisällöntuotanto, motivaatio, MOA-malli, nuoret

7 HELSINKI SCHOOL OF ECONOMICS ABSTRACT Department of Marketing Master s Thesis Jari Lähdevuori Elli Tuominen FROM BRANDED INDIVIDUALS TO BRANDING COMMUNITIES A Study on Customer Empowerment through Brand Communities in the Web 2.0 Era Objectives The main objective of the study is to find out how a marketer can motivate consumers to participate in brand-related content creation in today s Internet, or Web 2.0, and thus harness its full potential in customer empowerment and crowdsourcing. We will introduce brand communities as a medium for this participation, since they are well suited for Web 2.0, and help to create value for both the customers and the brand. The theoretical part covers Web 2.0, brand communities, and individuals motivations to create content. The theoretical framework unveils marketer s role as facilitator in the era of the partipatory web. In the empirical research, we will focus on the motivation of individuals. Methodology The research was conducted as a descriptive quantitative study. The respondents were year-old teens and the sampling was performed in two middle schools in Espoo. Teens were selected as respondents because they represent the early adopters of Web 2.0 and are a significant target group in the marketer s view. During the data analysis, the respondents were classified into three groups based on their community identification (low, medium, high) in order to compare the motivational factors to different levels of commitment to the community. The main analytical method was factor analysis, which was used to measure unobservable motivational constructs. Findings The most important individual motivational factors for content creation in brand communities were passing time while bored, communicating with friends, the activity itself is entertaining, and wanting to know what was going on in the community. On the contrary, various compensations and fame motivated the least. Factor analysis produced five factors, which were further analyzed: 1) Self-challenging, self-actualization and self-enhancement, 2) social, 3) knowledge acquisition, 4) self-entertaining, and 5) prizes and compensations. Keywords Brand community, participation, web 2.0, user-generated content, motivation, MOA theory, teens

8

9 ALKUSANAT Nobody is as clever as everybody Niin lukee yhdessä lukuisista Post It -lapuista, joita on komeillut syksystä lähtien pitkin työhuonettamme. Viime elokuussa pistimme leikkimielisille ehdotuksille lopun ja päätimme oikeasti aloittaa kahden gradun sijaan yhden. Sitä seuranneina yhdeksänä kuukautena projekti on elänyt, kehittynyt, vaikeutunut, selkiytynyt, kutistunut, kasvanut, viivästynyt, valaistunut ja vaivihkaa valmistunut. Kaikki se työ kulminoituu viimeiseen etappiin: tähän teksiin. Kuten Post It -lappu kertoo, apu on aina tarpeen fiksuimmallekin tyypille jopa kahdelle sellaiselle. Haluamme kiittää kaikkia niitä tahoja, jotka ovat tavalla tai toisella auttaneet meitä tutkielman toteuttamisessa. Kiitämme Helsingin Kauppakorkeakoulun tahoja, jotka auttoivat tinkimättömän tieteellisen otteen saavuttamisessa: Gradu-ryhmämme vetäjää ja työskentelymme ohjaajaa yliassistentti Sami Kajaloa kaikesta hänen antamastaan avusta sekä käytännön että teoreettisen tason kysymyksissä; opponenttiamme Janne Pajuniemeä rakentavasta kritiikistä; kandiryhmämme vetäjää assistentti Mirella Lähteenmäkeä hyvästä opastuksesta gradu-työskentelyyn; ja erityisesti lehtori Marketta Majapuroa, joka opetti meidät kirjoittamaan tieteellistä tekstiä Mainosviestin retoriikka -kurssillaan. Kiitämme ulkopuolisia yhteistyötahoja, jotka auttoivat empiirisen tutkimuksen suorittamisessa: Lauttasaaren yhteiskoulua, rehtori Jorma Kreiviä ja opettaja Pekka Aholaa pilottitutkimuksen järjestelyistä; Matinkylän yläkoulua, rehtori Kari Tuomista ja opettajia sekä Pohjois-Tapiolan yläkoulua, rehtori Maarit Vehviläistä ja opettajia tutkimuksen järjestelyistä; Krista Etzeliä JC Jeans & Clothesilta kyselyn palkinnoista; ja erityisesti kaikkia niitä nuoria, jotka vastasivat kyselyymme. Kiitämme oikolukijoitamme, joiden ansiosta tekstimme kestää päivänvaloa: Tomi Kuittista ammattilaisen kommenteista web 2.0:n teknologisen puolen osalta; Aksu Tuomista ennätysvauhdilla suorittamastaan suururakasta valmiin työn kieliasun tarkistuksessa. Lopuksi haluamme kiittää toinen toisiamme saumattomasta tiimityöskentelystä, hedelmällisistä brainstorming-sessioista, jatkuvasta sparrauksesta, dynaamisesta kritiikistä, positiivisesta palautteesta, pitkistä päivistä ja hyvistä nauruista. Kiitos ja kumarrus hyvä me! Helsingissä Jari Lähdevuori & Elli Tuominen

10

11 Kerro minulle, ja unohdan. Näytä minulle, ja muistan. Osallista minut, ja ymmärrän. - kiinalainen sananlasku

12 1 JOHDANTO 1.1 Tutkielman taustaa Yksi merkittävimmistä ja suurimmista muutoksista viimeisen reilun kymmenen vuoden aikana etenkin vuoden 1929 jälkeen on kuluttajan toiveiden ja tarpeiden ymmärtämisen painottaminen onnistuneen markkinoinnin johtamisen lähtökohtana. [ ] Muutosta, joka tapahtuu tänä päivänä, voidaan kuvata pitkään odotetuksi teorian muuttumiseksi käytännöksi. - Harry R. Tosdal (1933, 157) (tekijöiden suom.) On miltei truismi, että kuluttajan tarpeet ja toiveet ovat kriittisiä tekijöitä tämän päivän tuotesuunnittelussa ja siihen liittyvässä tuloshakuisessa myynninsuunnittelussa. Mutta tämä trendi ensimmäinen [merkittävien markkinoinnin muutosten] listallani on vielä kehittymisasteella. Tulevien kuluttajien ymmärtäminen ja heidän ajatustensa ennakoiminen tulee varmasti kasvattamaan merkitystään entisestään tulevaisuudessa [ ]. - John D. Louth (1966, 35) (tekijöiden suom.) Voidaan selvästi sanoa, että kuluttajien toiveilla on tänä päivänä suurempi vaikutus yritysja markkinointistrategioihin kuin koskaan ennen. - Itamar Simonson (1993, 68) (tekijöiden suom.) Markkinoinnin historia on asiakkaan ymmärtämisen historiaa. Markkinoinnissa on alusta alkaen yritetty tulkita asiakkaiden toiveita, jotta oma liiketoimintamalli voitaisiin muokata paremmin niitä vastaavaksi. Näin siis ainakin teoriassa. Todellisuudessa asiakaslähtöisyyttä voidaan pitää ennemmin markkinoinnin pitkän aikavälin tavoitetilana (Wagner & Majchrzak 2007). Oli kyse sitten tuotekehityksestä, hinnoittelusta tai jakelukanavista, toimintamallit ovat kehittyneet yrityksen sisäisten resurssien sanelemina. Ehkä kärjistyneimmin tämä näkyy markkinointiviestinnässä ja sen yksisuuntaisuudessa. Markkinoinnin guru Seth Godin (2007) kuvaakin markkinoijien työtä viimeisen sadan vuoden aikana tuntemattomille 12

13 huutamiseksi, jonka oletuksena on ollut, että kun huutaa tarpeeksi monelle tuntemattomalle, niin joku kyllä ostaa tuotettamme (tekijöiden suom.). Markkinointiviestinnän yksisuuntaisuus ja yrityslähtöisyys ovat viime vuosina herättäneet kuluttajissa vahvoja vastareaktioita niin yksilöiden (Tse & Lee 2001) kuin yhteisöjenkin (Rumbo 2002) tasolla. Markkinointitutkimuslaitos Yankelovichin mukaan suurin osa kuluttajista suhtautuu markkinointiin kielteisemmin kuin vuosituhannen vaihteessa ja kokee, ettei mainonnalla ole heille mitään tarjottavaa (Wegert 2004). Tämä kyynisyys koskee ensisijaisesti yksisuuntaista markkinointiviestintää (Ahonen & Moore 2005, 15): tämän päivän kuluttajat eivät halua, että heille puhutaan he haluavat olla aktiivinen osa keskustelua (Halpern 2006) ja tulla osallisiksi koko markkinointiviestinnästä (Edelman 2007). Don Tapscott menee teoksessaan The Digital Economy (1995, 62 63) vielä pidemmälle puhuessaan uusista kuluttajista, prosumereista, jotka hämärtävät tuottajan (producer) ja kuluttajan (consumer) välisen rajan aina tuotekehittelystä lähtien. Tämä uusi kuluttajasukupolvi ja sen omaksuma osallistumiskulttuuri voivat osoittautua ratkaisevaksi käänteeksi todelliselle asiakaslähtöiselle markkinoinnille. Kuluttajien muuttuessa passiivisista vastaanottajista aktiivisiksi osallistujiksi myös tarpeiden ja toiveiden ymmärtämiseen avautuu täysin uudenlaisia mahdollisuuksia. Osallistuminen on todellakin noussut yhdeksi viime vuosien merkittävimmistä megatrendeistä, minkä todistaa Time-lehden valinta vuoden henkilöksi 2006: sinä (Time ). Ilmenemismuotoja ja taustavaikuttajia on lukuisia kuten tuunaus- ja tosi-tv - ilmiöt mutta merkittävin näistä on uusi, osallistava Internet (participatory web), jota usein kutsutaan web 2.0:ksi. Web 2.0 on kokoelma käyttäjäkeskeisiä, osallistavia, yhteistyöhön perustuvia (Dearstyne 2007) ja jatkuvasti kehittyviä teknologioita, jotka mahdollistavat sosiaalisen verkostoitumisen ja sisällön tuottamisen, muokkaamisen sekä jakamisen (Schipul 2006). Sosiaaliset verkostot (social networking) ja käyttäjien tuottama sisältö (user-generated content, UGC) ovat web 2.0:n merkittävimmät ilmenemismuodot, jotka yhdessä vahvistavat toisiaan (Contagious 2007) ja ovat mahdollistaneet Wikipedian, Googlen, Amazonin, 13

14 MySpacen ja Second Lifen maailmanmenestyksen. Vuotta 2006 pidetään web 2.0:n läpimurtona (Marketwatch 2006), eikä vuonna 2007 voi enää olla epäilystä sen merkityksellisyydestä (Amis 2007): web 2.0 -sivustot nostivat Internet-tutkimuslaitos Hitwisen (2007) mukaan kävijämääräänsä vuosien 2005 ja 2007 välillä 688 prosenttia; Booz Allenin tutkimuksessa web 2.0:aa kutsutaan massiiviseksi ilmiöksi (ks. Dearstyne 2007); emarketerin ennusteiden mukaan UGC-sivustot keräävät vuonna 2011 mainostuloina 4,3 miljardia dollaria, mikä on kymmenen kertaa enemmän kuin vuonna 2006 (Home Business 10/2007), ja social networking -sivustot 1,9 miljardia dollaria yksin Yhdysvalloissa vuonna 2010, kun vuonna 2006 vastaava luku oli 280 miljoonaa (Contagious 2007). Kuten ensimmäisen Internet-huuman aikaan, myös nyt teknologinen kehitys on ollut paljon bisnesmallien kehitystä nopeampaa (Tapscott & Williams 2006, 207). Yritysmaailmassa ollaan vasta hiljalleen heräämässä web 2.0 -aikaan, ja suurin osa yrityksistä käyttää Internetiä vielä perinteiseen tapaan yhdensuuntaiseen tiedonjakamiseen (Schipul 2007). McKinseyn tekemän tutkimuksen (2007a) mukaan merkittävin syy siihen, miksi yritykset ovat hidastelleet siirtymisessä vanhasta julkaise ja selaa -mallista uuteen osallista ja tuota yhdessä -malliin, on tarvittavan osaamisen ja hyvien mittaristojen puuttuminen. Toinen McKinseyn tutkimus (2007b) kertoo kuitenkin, että kiinnostusta web 2.0:aa kohtaan alkaa jo löytyä: kolme neljästä haastatellusta yrityksestä oli kokeillut vähintään yhtä web 2.0 -työkalua, ja sama määrä suunnitteli lisäävänsä panostuksia web 2.0 -teknologiaan. Myös asiakaslähtöisyys oli tässä yhteydessä yrityksille tärkeää: 70 prosenttia yrityksistä käytti jotakin web 2.0 -sovellusta asiakkaiden kanssa kommunikointiin. Yritysmaailman siirtyminen perinteisistä toimintamalleista osallistumisen ympärille rakentuviin web 2.0 -malleihin on ymmärrettävästi ollut hidasta ja kokeiluluonteista. Salmenkivi ja Nyman (2007, 60) kuvaavat markkinoinnin kentässä tapahtuvaa muutosta suurimmaksi vuosikymmeniin; Ahonen ja Moore (2005, 6) puhuvat jopa sadasta vuodesta. Menestyäkseen web 2.0 -maailmassa yritysten tulee paitsi muuttua operatiivisella ja strategisella tasolla (Edelman 2007) avoimemmiksi, resurssejaan jakaviksi, yhteisöjä hyödyntäviksi ja globaalisti toimiviksi (Tapscott & Williams 2006, 20), myös ennen kaikkea jakaa valtaa kuluttajille: osallistavaan Internetiin tottuneet kuluttajat voivat ja haluavat itse määritellä suhteensa brändiin (Morrissey 2005,) sekä päättää, mitä he tekevät sen kanssa (Wipperfürth 2005, 13 31). Markkinoijan kannalta vallan siirtäminen ja osallistumisen 14

15 hyödyntäminen on toisaalta avaimena tulevaisuuden menestykseen (Schipul 2007), mutta samanaikaisesti vahvasti ristiriidassa opittujen toimintamallien kanssa, joita esimerkiksi Kotlerin markkinoinnin raamattu esittää (Kotler & Armstrong 2005, 29). Yksi jo 1970-luvulla syntynyt markkinoinnin työkalu tarjoaa web 2.0 -ajan markkinointia tarkastelevalle mielenkiintoisen keinon tämän vallan luovuttamisen ja itsellään pitämisen välisen epäsuhdan ratkaisemiseksi: brändiyhteisön rakentaminen. Näissä brändin ympärille muodostuneissa yhteisöissä kuluttajilla on mahdollisuus käyttää ja kuluttaa brändiä vuorovaikutuksessa toisten kuluttajien kanssa (Gruen ym. 2005). Web 2.0 -ajan brändiyhteisöjen kuluttajalle ja markkinoijalle tarjoamat mahdollisuudet ovat kuitenkin vielä paljon tätä laajemmat. Niissä kuluttajalla on keskinäisen vuorovaikutuksen lisäksi mahdollisuus olla interaktiivisessa suhteessa brändin tai tuotteen kanssa, valtaa määritellä, mitä tämä suhde hänelle merkitse, ja kehittää sitä toiveidensa mukaan. (Muñiz & Schau 2007). Vaikka osa brändin hallinnasta ja kehityksestä siirretään näin kuluttajille, markkinoijalla säilyy valta määritellä brändiyhteisön toiminnan puitteet, kun hän ottaa itselleen proaktiivisesti yhteisön rakentajan roolin. Coca-Cola Companyn interaktiivisen markkinoinnin johtajan Tim Koppin mukaan brändiyhteisöjen välityksellä markkinoija antaa kuluttajille legopalikat, joilla he voivat leikkiä markkinoijan talossa oman mielensä mukaan (Contagious 2007) (tekijöiden suom.). Brändiyhteisöt ovat herättäneet paljon kiinnostusta markkinoinnin ammattilaisten keskuudessa erityisesti viime vuosina, koska ne tarjoavat mahdollisuuksia niin perinteisen tiedon levittämiseen kuin asiakasosallistumisen, - yhteistyön ja -suhteiden syventämiseen (Dholakia ym. 2004). Erilaiseen ajan oloon ja toimintaympäristöön syntyneiden työkalujen, esimerkiksi juuri brändiyhteisöjen, käyttöönotto web 2.0 -aikana vaatii yrityksiltä kuitenkin syvää ymmärrystä tapahtuneista kulttuurisista muutoksista. Mikäli yritykset haluavat siirtyä häiritsevästä mainonnasta osallistavaan markkinointiin (Ahonen & Moore 2005, 6) ja siis kohti tavoiteltua asiakaslähtöisyyttä markkinoinnin ammattilaisilta edellytetään täysin uudenlaista osaamista (Gruen ym. 2005): yhteisön rakentaminen, sisällön hallinta (Edelman 2007) ja massayhteistyön johtaminen (Tapscott & Williams 2006, 20) nousevat perinteisten segmentoinnin, kohdistamisen ja markkinointimixin suunnittelun rinnalle. Markkinoinnista 15

16 tulee keskustelun hallintaa (Deighton & Barwise 2001, 340) sekä B2C- että erityisesti C2C-viestinnässä jossa brändit tuovat ihmiset vuorovaikutukseen keskenään (Smith 2006). Kuluttajien osallistamisessa haasteena ei niinkään ole kuluttajien tavoittaminen vaan tarpeeksi mielenkiintoisen idean kehittäminen (Harwood 2006). Sisällön kiinnostavuus määrää enemmän kuin laatu (Contagious 2007). Smithin (2007) mukaan markkinoijan tuleekin kysyä itseltään: Miksi kuluttaja haluaisi osallistua kaikista Internetin jatkuvasti kasvavassa maailmassa tarjolla olevista yhteisöistä juuri minun yhteisööni? 1.2 Tutkimusongelma, rajaukset ja tarkastelutapa Tutkielmassamme tarkastelemme uudessa Internetissä toimivia brändiyhteisöjä markkinoijan keinona osallistaa kuluttajat uudenlaisella, heitä kiinnostavalla tavalla markkinoinnin prosessiin, luoda yhteisöllisyyttä brändin ympärille ja sitä kautta rakentaa pohjaa menestykselle web 2.0 -maailmassa. Päätutkimuskysymyksemme on: Miten motivoida kuluttajia osallistumaan brändiyhteisöjen toimintaan web 2.0 -aikana? Tätä tutkimusongelmaa tarkennamme seuraavilla alakysymyksillä: Mikä on uusi Internet, web 2.0, ja miksi se on markkinoinnin kannalta merkittävä ilmiö? Mitä ovat brändiyhteisöt, ja mitä erityispiirteitä web 2.0 -ajan brändiyhteisöillä on niiden ylläpitäjien ja jäsenten näkökulmista? Mitä kuluttajan osallistuminen tarkoittaa brändiyhteisökontekstissa, ja mitkä ovat sen edellytykset? Tarkastelemme näitä kysymyksiä markkinoijan näkökulmasta tavoitteenamme saavuttaa tuloksia, joita markkinoinnin ammattilaiset voivat työssään hyödyntää. Osaamisalueidemme ja kiinnostuksen kohteidemme takia keskitymme tutkielmassamme kuluttajamarkkinoinnin kenttään, jossa pääpainona on markkinointiviestinnän funktio. Koska web 2.0 -ilmiö ja uusi 16

17 osallistumisen kulttuuri ovat kuitenkin enenevässä määrin kaikkialla läsnä, sivuamme myös muita markkinointimixin osia. Avaamme aihealuettamme kirjallisuuskatsauksen kautta. Suuri osa web 2.0:aa koskevasta tiedosta on peräisin Internetistä, josta löytyy ajantasaisinta ja laadukkainta tietoa aiheesta. Brändiyhteisöjä ja osallistumismotivaatioita tarkastelemme pääasiassa akateemisten artikkelien valossa. Päätutkimuskysymykseemme pyrimme vastaamaan kvantitatiivisen empiirisen tutkimuksen avulla. 1.3 Tutkielman keskeiset käsitteet Web 2.0 Termin web 2.0 lanseerasi Internet-pioneeri Dale Dougherty vuonna 2004 (O Reilly 2005a) kuvaamaan Internetin toista tulemista IT-kuplan puhkeamisen jälkeen (O Reilly 2007), ja vuotta myöhemmin Tim O Reilly jota sittemmin on kutsuttu web 2.0 -guruksi (Levy 2005) teki sen kuuluisaksi artikkelissaan What is Web 2.0 (Ruchaud 2006). Määritelmällisesti web 2.0 on hankala ilmiö, mikä johtuu osittain sen alkuperästä osa ideoista oli jo käytössä paljon ennen vuotta 2004 (ma.), eikä web 2.0- ja web 1.0 -sovellusten välillä ole selvää rajaa (Madden & Fox 2006) ja osittain sen jatkuvasti kehittyvästä luonteesta. Tästä vuoksi web 2.0:sta onkin helpompi puhua yleisemmällä, ilmiöiden tasolla. Merkittävin web 2.0:n ulottuvuus on käyttäjän vuorovaikutteinen osallistuminen (Karpinski 2007). Uuden Internetin sovellukset edellyttävät, kannustavat ja helpottavat osallistumista: kuluttajan tuottama sisältö (user-generated content, UGC) on avainasemassa niin YouTuben, Wikipedian, Flickr:n kuin blogien ja podcastien suosion räjähdysmäisessä kasvussa. Osallistumisen lisäksi tärkeitä web 2.0:n perusominaisuuksia ovat käyttäjäkeskeisyys, helppokäyttöisyys, yhteistyö, sosiaalisuus, jatkuva kehitys, informaatiointensiivisyys sekä Internet käyttöliittymänä ja osallistumisen alustana (Wikipedia 2008a). Luvussa kaksi tarkastelemme näitä tarkemmin ja laajennamme määritelmäämme web 2.0:sta. 17

18 Vaikka termiä web 2.0 kohtaan onkin esitetty paljon kritiikkiä (Graham 2005, Keen & Laskoff 2007) ja sille on tarjottu lukuisia muita nimiä, kuten Internet operating system (O Reilly 2005b), next net, live web (Salmenkivi & Nyman 2007, 36), read/write web, active web, hypernet (Tapscott & Williams 2006, 19), käytämme tutkimuksessamme uudesta, osallistavasta Internetistä nimeä web 2.0, koska se on vakiinnuttanut asemansa keskustelussa (O Reilly 2005b): esimerkiksi Google antaa tällä hetkellä hakusanalle liki 70 miljoonaa osumaa. Brändiyhteisöt Jonkin yhteisen kiinnostuksen kohteen ympärille muodostuneiden ryhmien merkitystä markkinoinnin toimenpiteiden kohteina on tutkittu 1990-luvun puolivälistä lähtien (Kozinets 2002, Thompson & Troester 2002, ks. Cova & Pace 2006) luvun alussa yhteisötutkimukseen liitettiin niin ikään suuren mielenkiinnon kohteena ollut kuluttajan ja brändin välisen monimutkaisen suhteen tarkastelu (Cova & Pace 2006). Tuloksena syntyi brändiyhteisön käsite, jonka esittelivät ensimmäisinä Muñiz ja O Guinn vuonna 2001 (McAlexander ym. 2002, Algesheimer ym. 2005, Cova ym. 2007), minkä jälkeen se on nopeasti tullut osaksi markkinoinnin diskurssia. Selvästi eniten käytetty määritelmä brändiyhteisöistä on Muñizin ja O Guinnin kuvaus siitä yhteisönä, joka koostuu tietyn brändin ihailijoiden keskinäisten suhteiden rakennelmasta (Muñiz & O Guinn 2001, Algesheimer 2005, Flavián & Guinalíu 2005, Luedicke 2006, Bonnemaizon ym. 2007, Cova ym. 2007) ja jonka jäsenet muodostavat keskuuteensa rinnakkaisen sosiaalisen tilan omine perinteineen, rituaaleineen ja tapoineen (Muñiz & O Guinn 2001, Bonnemaizon 2007, Cova ym. 2007). Szmigin ja Reppel (2001) esittävät oman, hieman väljemmän määritelmänsä brändiyhteisöstä. Heidän mukaansa brändiyhteisön on joukko minkä tahansa tuotteen tai palvelun ympärille keskittyneitä, kaupalliseen kontekstiin asetettuja kuluttajien tuottamia assosiaatioita. Lähellä brändiyhteisön määritelmää on vielä edellistäkin laveampi, yhteisen kiinnostuksen kohteen ympärille rakentuneen yhteisön (community of intrest) määritelmä. Pitta ja Fowler (2005) kuvaavat sitä ryhmäksi ihmisiä, joilla on yhteinen kiinnostuksen 18

19 kohde, josta he vapaaehtoisesti haluavat jakaa tietoaan ja ideoitaan toistensa kanssa. Kohde voi olla luonteeltaan kaupallinen eli mikä tahansa brändi, tuote tai palvelu. Omassa tutkimuksessamme viittaamme brändiyhteisöistä puhuessamme yhteisöön, jossa toteutuvat edellä mainitut piirteet tietyin rajoituksin. Tutkimuksemme kohteena olevien yhteisöjen jäsenillä on Muñizin ja O Guinnin määritelmän mukaisesti yhteinen kiinnostuksen kohde, ja he muodostavat keskuuteensa oman sosiaalisen tilansa omine yksilöllisine piirteineen. Kyseisestä määritelmästä poiketen emme kuitenkaan rajaa tarkasteluamme pelkästään tietyn brändin tai tuotteen ympärille muodostuneisiin yhteisöihin vaan käytämme tässä Szmigin ja Reppelin väljempää määritelmää yhteisöstä, jonka jäseniä voi yhdistää tuotteen tai brändin ohella mikä tahansa kaupallisesti hyödynnettävissä oleva asia, kuten harrastus, tietynlainen kulutuskäyttäytyminen tai sosiaalisen verkostoitumisen tarve. Sisällöntuotanto Sisällöntuotannolla tarkoitamme mitä tahansa käyttäjän itsensä Internetiin tuottamaa sisältöä, josta jää jokin jälki muiden käyttäjien nähtäväksi, kuultavaksi, koettavaksi tai edelleen muokattavaksi. Tämä voi olla niin tekstiä, kuvaa, ääntä, videota, linkkejä, pisteytyksiä kuin ohjelmointikoodiakin: yksinkertaisimmillaan esimerkiksi pelkkä kommentti jonkun lähettämään kuvaan. Toisessa ääripäässä voidaan puhua esimerkiksi käyttäjien itsensä suunnittelemista esineistä virtuaalimaailmoissa. Rajanveto on paikallaan myös kuluttajan toiminnan ja sen vaikutusten tiedostamisen suhteen. Määrittelemme sisällöntuotannon tietoiseksi toiminnaksi käyttäjällä toisin sanoen on käsitys siitä, että hänen toimistaan jää jokin jälki muiden hyödynnettäväksi. Tämä rajaa tarkastelun ulkopuolelle sisällöntuotannon laveimmat määritelmät, joissa se ymmärretään kaikkena Internet-käyttäjän jälkeensä jättämänä tietona niin sanottuina jalanjälkinä, joiden perusteella voidaan analysoida esimerkiksi sivuilla liikkumista. 19

20 1.4 Tutkielman rakenne Aluksi luvussa kaksi esittelemme uuden Internetin, web 2.0:n: mistä siinä on kyse, miten siihen on tultu ja mitä siitä tulee ymmärtää tämän tutkielman puitteissa. Yleisemmän tarkastelun jälkeen käymme läpi Internetin muutosta markkinoijan näkökulmasta peilaamalla web 2.0:n tuomia mahdollisuuksia markkinoinnin perinteisiin työkaluihin. Luvussa kolme tarkastelemme brändiyhteisöjä markkinoijan työkaluna. Esittelemme keskeiset elementit, joista yhteisöt koostuvat, ja tarkastelemme näiden valossa yhteisöissä tapahtunutta kehitystä tultaessa web 2.0 -aikaan. Tarkastelun tueksi esitämme kolme caseesimerkkiä erilaisista, eri kehitysvaiheissa olevista brändiyhteistöistä. Lopuksi valotamme, mitä yhteisön toimintaan osallistuminen yksilötasolla merkitsee. Näin muodostamme kokonaiskuvan siitä, millainen viitekehys web 2.0 -ajan brändiyhteisö on yksilön käyttäytymisen ja osallistumisen kannalta. Kuluttajan osallistumista käsitellään luvussa neljä. Tarkastelemme brändiyhteisöjen toimintaan osallistumisen taustatekijöitä MOA-mallin (Jaworski & MacInnis 1989), motivaatioteorioiden ja -tutkimusten avulla. Kirjallisuuskatsaus toimii lähtökohtana empiirisen tutkimuksemme kysymyksenasettelussa. Ennen empiiristä osaa, luvussa viisi, teemme yhteenvedon käyttämistämme teorioista ja muodostamme tutkimuksemme teoreettisen viitekehyksen. Tämän jälkeen luvussa kuusi esittelemme empiirisen tutkimuksemme yksityiskohtaisesti ja analysoimme sen tulokset. Luvussa seitsemän esitämme tutkimuksen pohjalta teorian valossa tekemämme päätelmät. Tämä tulosten tulkinta toteutetaan markkinoijan näkökulmasta pyrkien antamaan sovellettavissa olevia yleisohjeita. Lopuksi vielä käymme yhteenvedossa läpi tutkielman pääkohdat ja tarkastelemme myös tutkielman rajoitteita ja jatkotutkimusaiheita. 20

21 2 UUSI INTERNET JA OSALLISTUMISEN KULTTUURI Netin laajuutta tänä päivänä on vaikea käsittää. Nettisivuja on kokonaisuudessaan yli 600 miljardia. Se tarkoittaa sataa sivua jokaista tällä hetkellä elävää ihmistä kohden. [ ] Tämän päivän netistä löydät esimerkiksi hämmästyttävän määrän musiikkia ja videota, jatkuvasti kehittyvän tietosanakirjan, sääennusteita, apua tarvitaan -ilmoituksia, satelliittikuvia kaikista maailman kolkista, ajantasaista uutistietoa ympäri maailman, verolomakkeita, tv-oppaita, ajo-ohjeita, reaaliaikaisia pörssikursseja, puhelinnumeroita, kiinteistövälitystä virtuaaliesittelyin, kuvia miltei mistä tahansa, urheilutuloksia, miltei mitä tahansa myyviä kauppapaikkoja, politiikan pöytäkirjoja, kirjastojen teosluetteloita, laitteiden käyttöohjeita, liikenneuutisia livenä, isojen sanomalehtien arkistoja ja kaikki yhden hyvin toimivan interaktiivisen hakemiston avulla helposti löydettävissä. - - Kymmenen vuotta sitten kuka tahansa, joka olisi julistanut edellä mainittua listaa tulevaisuuden kuvana, olisi joutunut vastakkain päivänselvien todisteiden kanssa: koko maailman rahoituslaitoksissa ei olisi tarpeeksi varoja sellaisen runsauden sarven rahoittamiseen. Netin menestys tässä mittakaavassa oli mahdottomuus. - Kevin Kelly (2005) (tekijöiden suom.) Wired-lehden pitkäaikaisen päätoimittajan Kevin Kellyn artikkelista We Are The Web (2005) lainattu katkelma kuvaa hyvin sitä mullistusta, jonka web 2.0 on aiheuttanut. Tuskin kukaan olisi uskaltanut ennustaa, että käyttäjät itse alkavat tuottaa suurimman osan netin sisällöstä ja vielä täysin ilmaiseksi. Uusi Internet on siirtänyt meidät osallistumisen aikakauteen, jonka vaikutukset näkyvät väistämättä myös liike-elämässä ja markkinoinnissa (Tapscott & Williams 2007, 10). Tässä luvussa esittelemme keskeiset web 2.0:n ulottuvuudet ja tekijät, joiden tunteminen auttaa ymmärtämään ilmiötä paremmin. Keskitymme markkinoijan kannalta relevantteihin asioihin teknologista puolta käsittelemme vain siinä määrin kuin se on tarpeen. Luvun 21

22 ensimmäisessä puoliskossa käymme läpi itse web 2.0:aa sen taustoja, määritelmää, keskeisiä siihen liittyviä käsitteitä ja teknisiä sovelluksia. Jälkimmäisessä puoliskossa tarkastelemme ilmiön vaikutusta markkinoijan toimikenttään. Peilaamalla tapahtunutta muutosta markkinoinnin perinteisiin työkaluihin pyrimme osoittamaan ilmiön laajan vaikutuksen helposti ymmärrettävällä tavalla. 2.1 Web 2.0: osallistava Internet Internetin isä, Tim Berners-Lee kertoo teoksessaan Weaving the Web (1999, ks. Porter 2007a) netin olevan enemmänkin sosiaalinen kuin tekninen luomus. Hän jatkaa: Kehitin sen sosiaalisen vaikutuksen vuoksi auttaakseni ihmisiä työskentelemään keskenään en tekniseksi leikkikaluksi (tekijöiden suom.). Nämä alkuperäiset tavoitteet eivät kuitenkaan heti toteutuneet, mikä johtui muun muassa yksityisyyteen liittyvistä kysymyksistä, yksisuuntaisista Internet-sivuista, Internet-taitojen puutteesta ja hitaista yhteyksistä (Hinchcliffe 2006a). Kesti kokonaisen vuosikymmenen ennen kuin nämä yhteistyön ja osallistumisen tavoitteet pystyttiin saavuttamaan, ja se vaati Internetin toisen tulemisen, web 2.0:n. Seuraavassa tarkastelemme, miten siihen on tultu ja mistä osista se koostuu Muutoksen taustatekijät Reilun kymmenvuotisen historiansa aikana Internet (World Wide Web, WWW) on kehittynyt yksisuuntaisesta tiedonvälityskanavasta vuorovaikutteiseksi ajanviettopaikaksi, jossa on lähes rajattomat mahdollisuudet tehdä mitä tahansa. Salmenkivi ja Nyman kuvaavat vertauskuvallisesti tapahtunutta muutosta Internetin kehittymiseksi kirjastosta ostoskeskukseksi ja edelleen kaupungiksi (2007, 29) eli web 1.0:sta web 2.0:aan. Kuten edellä johdannossa mainitsimme, rajanveto web 1.0:n ja web 2.0:n välillä ei ole aina kovin yksiselitteistä. Taulukkoon 1 (O Reilly 2005a) on kerätty tekijöitä, jotka helpottavat ymmärtämään näiden kahden eroa ja tapahtunutta kehitystä. Taulukkoa tarkastelemalla 22

23 voidaan huomata Internetin muutos kohti osallistuvampaa, käyttäjälähtöisempää ja yhteisöllisempää mediaa. Taulukko 1. Muutos web 1.0:sta web 2.0:aan (mukaillen O Reilly 2005a) Web 1.0 Web 2.0 Webshots Flickr Akamai BitTorrent Mp3.com Napster Britannica Online Wikipedia omat Internet-sivut bloggaaminen domain-nimen arvailu hakukoneoptimointi julkaiseminen osallistuminen sisällönhallintajärjestelmät wikit hakemistot (taksonomia) tagit (folksonomia) Vuosi 2006 oli käännekohta vanhan ja uuden Internetin välisessä kamppailussa: Flickr voitti Webshotsin, Wikipedia Britannican, Blogger CNN:n, Google Maps MapQuestin, MySpace Friendsterin ja Craiglist Monsterin (Tapscott & Williams 2007, 38). Millä keinoilla nämä uuden Internetin yritykset onnistuivat ohittamaan vuosikausia menestyneet sivustot? Tai pikemminkin koska edelliseen kysymykseen tiedämme jo vastauksen mitkä tekijät mahdollistivat näiden uusien yritysten osallistumiseen ja yhteisöllisyyteen perustuvat liiketoimintamallit? Merkittävimmät tekijät web 2.0:n ja osallistumisen kulttuurin leviämisen taustalla voidaan jakaa kahteen pääryhmään: teknologisiin ja inhimillisiin. Seuraavaksi avaamme näitä molempia taustatekijöitä lyhyesti. Kuten ihmiskunnan historian monissa muissakin mullistuksissa esimerkiksi kirjapainon, autoteollisuuden ja puhelinverkon leviämisessä myös web 2.0:n taustalla vaikuttaa uusi, disruptiivinen teknologia (mt. 31). Tällä tarkoitetaan uudenlaista yhdistelmää olemassa olevia teknologioita tai kokonaan uutta teknologiaa. Web 2.0:n tapauksessa vanhat ja uudet teknologiat muodostavat yhdessä alustan, joka kannustaa yksilöitä osallistumaan ja mahdollistaa kollektiivisen osallistumisen hyödyntämisen ennen näkemättömillä tavoilla. Teknologiset innovaatiot web 2.0:n taustalla vaikuttavat yksilön Internet-käyttäytymiseen kolmella tavalla: ne parantavat käyttökokemusta, helpottavat käyttöä ja madaltavat 23

24 kokeilemisen kynnystä. Käyttökokemuksen paranemisen ja rikastuttamisen taustalla on erityisesti Ajax-teknologia (BusinessWeek ), jota ilman ei olisi pystytty toteuttamaan esimerkiksi Google Earth -palvelua, puhumattakaan helppokäyttöisistä ja käyttäjälähtöisistä social networking -palveluista, kuten Facebookista. Internet-sovellukset suunnitellaan nykyään kuluttajalähtöisesti, mikä johtuu osittain siitä, että suunnittelijat ovat usein tavallisia käyttäjiä. Tämä tekee monista web 2.0 -sovelluksista intuitiivisen helppoja käyttää (Dearstyne 2007). Kuka tahansa osaa esimerkiksi luoda itselleen käden käänteessä profiilin Facebookiin tai perustaa oman blogin haluamastaan aiheesta. Merkittävä muutos on myös ohjelmistojen siirtyminen kaikkien saataville Internetiin, mitä kuvaavat termit Internet alustana (web as a platform) ja ohjelmistot palveluina (software as a service, SaaS) (O Reilly 2005a). Kun sovellukset ovat tarjolla pelkällä sisään kirjautumisella ja täysin ilmaiseksi miltä Internetiin kytketyltä koneelta tahansa, kynnys niiden käyttämiseen madaltuu huomattavasti. Internetin liittyvien teknologisten muutosten lisäksi monet muut tekijät ovat edistäneet osallistumisen kulttuurin kehittymistä. Esimerkiksi elektroniikan hinnankehitys on tuonut tietokoneet, mp3-soittimet, digitaalikamerat ja kamerakännykät kaikkien saataville (Olenick 2006, Gilroy 2007, TWICE ). Yhä useammalta löytyy taskustaan tai laukustaan laite, jolla voi tuottaa multimediasisältöä (Ahonen & Moore 2005, 24) ja jotka enenevässä määrin ovat jo itse suoraan Internetiin kytkettyjä. Myös nopeiden laajakaistaliittymien leviäminen on ollut keskeisessä asemassa käyttäytymisen muutoksessa. Vuoden 2007 alkupuolella laajakaistayhteyksiä oli maailmanlaajuisesti käytössä 298 miljoonaa (Internet Business News ), mikä tarkoittaa 175 prosentin kasvua 108 miljoonasta yhteydestä vuoden 2004 keväällä (Telecom Markets ). Internet-käyttäjiä oli syksyllä 2007 kaikkiaan yli 1,2 miljardia (Internet World Stats 2007). Yhdessä näitä edellä mainittuja muutoksia voidaan kutsua teknologian demokratisoitumiseksi (Pires ym. 2006) Internet pelkkien nörttien puuhastelupaikkana on vain muisto viime vuosikymmeneltä. Tärkeitä teknologisia edistysaskelia otettu myös siinä, miten sovellusten tarjoajat niin isot kuin pienetkin yritykset pystyvät hyödyntämään tätä alati kasvavaa osallistuvien joukkoa ja sisällön määrää (Hinchcliffe 2006a). Ensinnäkin, kun tiedon määrä on kasvanut 24

25 eksponentiaalisesti, on syntynyt tarvetta entistä parempaan tiedonhakuun. Web 2.0 on valjastanut käyttäjät auttamaan tiedon luokittelussa hyvänä esimerkkinä Del.icio.us -sovellus, jonka avulla käyttäjät luokittelevat suosikkisivunsa löytääkseen ne itse helpommin, mutta samalla auttavat kaikkia muita Internetin käyttäjiä tiedonetsinnässä (Porter 2006). Web 2.0 hyödyntää ennennäkemättömällä tavalla kollektiivista älyä (O Reilly 2005a) ja luo uudenlaista, relevanttia sisältöä yhdistelemällä monimutkaisien algoritmien avulla tietoja eri lähteistä. Toisekseen FOAF-teknologian (Friend Of A Friend) mahdollistama sosiaalisten verkostojen hyödyntäminen tehostaa tiedon leviämistä. Web 2.0 -ajan interaktiivinen kontaktiverkosto siirtää kiinnostavat viestit hetkessä maailman yhdeltä laidalta toiselle. Paitsi teknologinen muutos, kyseessä on ennen kaikkea ihmisten käyttäytymisen muutos joskin on vaikea varmasti sanoa, onko tämä web 2.0:n taustatekijä vai ennemminkin seuraus. Ilman kuluttajien tuottamaa sisältöä ei olisi tarvetta näille tiedonkäsittely- ja verkostojenhyödyntämismenetelmille ja päinvastoin. Nämä ruokkivat toisiaan ja muodostavat yhdessä web 2.0:n perustan, johon seuraavaksi paneudumme tarkemmin Ilmiön ydin ja määritelmä Web 2.0 on hyvin laaja ja jatkuvasti kehittyvä ilmiö. Tästä syystä sen määrittelemiseen ei ole olemassa yhtä oikeaa ja tyhjentävää tapaa. Kuvassa 1 on web 2.0 -ilmiön ympärille rakennettu luokkapilvi (tag cloud), josta pystyy nopeasti näkemään ilmiöön liittyvien käsitteiden suunnattoman kirjon. Tämä korostaa web 2.0:n ytimekkään määrittelemisen haastavuutta. 25

26 Kuva 1. Web 2.0 -luokkapilvi (Wikipedia 2008a) Tim O Reillyn (2005c) omasta viisisivuisesta artikkelistaan tiivistämä määritelmä asettaa kuvan 1 asiat jonkinlaiseen järjestykseen toisaalta se myös hengästyttävyydessään alleviivaa käsitteellistämisen vaikeutta: Web 2.0 tarkoittaa verkkoa alustana, kaikilla siihen liitetyillä laitteilla. Web 2.0 -sovellukset ovat niitä, jotka todella hyödyntävät tuota alustaa: tarjoavat sen välityksellä jatkuvasti päivitettäviä palveluita, joiden laatu paranee käyttäjien määrän kasvaessa; käyttävät ja yhdistelevät tietoa useista lähteistä; osallistavat yksittäiset käyttäjät; tarjoavat tietonsa ja palvelunsa muodossa, joka mahdollistaa käyttäjille niiden vapaan yhdistelyn; luovat verkostovaikutuksia (network effects) osallistumisen arkkitehtuurilla (architecture of participation); ja menevät web 1.0:n sivuja pidemmälle tarjoamalla rikkaita käyttäjäkokemuksia (tekijöiden suom.). Tarkemman kuvan siitä, miten web 2.0:n eri osat toimivat ja miten ne liittyvät toisiinsa, saa Ross Dawsonin (2007) erinomaisesta kehikosta (kuva 2). Siinä erottuvat taustalla vaikuttavat ominaispiirteet, tarvittavat panokset, mekanismit näiden panosten käsittelyyn ja lopputulokset, joita web 2.0 synnyttää. Kaikki tämä voi tapahtua joko yhteistyössä suuren yleisön kanssa Internetissä tai vaihtoehtoisesti yrityksen sisällä intranetin välityksellä. 26

27 Kuva 2. Web 2.0 -kehikko (mukailtu Ross Dawson 2007) Web 2.0:n ominaispiirteitä ovat Dawsonin määritelmässä standardit, osallistuminen, hajauttaminen, avoimuus, modulaarisuus, käyttäjän valta ja identiteetti. Standardit mahdollistavat eri sovellusten välisen keskustelun, mikä tekee web 2.0:sta loputtomien erilaisten sovellusten alustan: Internet-käyttöliittymän (O Reilly 2005a). Tätä sivuaa modulaarisuuden käsite, jolla tarkoitetaan web 2.0:n luonnetta rakennelmana, jonka muodostavat palat ovat yhdessä enemmän kuin osiensa summa. Nämä palat on hajautettu useaan eri kohteeseen, mikä lisää käytön toimintavarmuutta ja joustavuutta. Perinteinen, yhdessä paikassa sijaitseva tieto tai toiminto on tähän verrattuna erittäin haavoittuvaista (Hinchcliffe 2005). Avoimuus ja läpinäkyvyys tiedonjakamisessa ja sovelluksissa korostuvat uudessa Internetissä, jossa luottamuksen saavuttaminen on menestymisen edellytys (Li ym. 2006) käyttäjien luodessa enenevässä määrin itselleen identiteettejä ja profiileja. Käyttäjillä on ja tulee olla valta kontrolloida niin identiteettejään kuin kaikkea muuta tuottamaansa sisältöä. Ilman valtaa ei olisi myöskään osallistumista ja kuluttajan osallistuminen on kaiken lähtökohtana web 2.0:ssa. 27

28 Kuluttajien panos eli heidän tuottamansa sisältö tekstit, kuvat, pisteytykset, linkitykset ja niin edelleen muuttuu erilaisten mekanismien välityksellä lopputuloksiksi, jotka monesti ovat ennalta arvaamattomia ja innovatiivisia, käyttäjien kannalta relevantteja ja merkityksellisiä ja lähes aina pohjaavat kollektiivisten resurssien yhdistelemiseen. Esimerkkinä voimme pitää Wikipediaa, joka yksittäisten käyttäjien kirjoituspanostuksia avoimesti yhdistelemällä onnistui muutamassa vuodessa kehittymään maailman kattavimmaksi ja ajantasaisimmaksi tietosanakirjaksi (O Leary 2005), suosituimmuudesta puhumattakaan. Tässä yhteydessä emme esittele tarkemmin web 2.0:aan ja kuluttajien tuottaman sisällön valjastamiseen liittyviä mekanismeja, sillä ne ovat tarkastelumme näkökulmasta detaljitason tietoa. Lyhyt katsaus keskeisiin käsitteisiin ja mekanismeihin löytyy kuitenkin liitteestä 1 niistä kiinnostuneille. Markkinoijan kannalta kiinnostavinta on se, miten uusi Internet vaikuttaa markkinoinnin kenttään, ja siihen syvennymmekin seuraavaksi. 2.2 Markkinointi web 2.0 -maailmassa Web 2.0 -ilmiön vaikutukset näkyvät laajasti myös liike-elämästä ja markkinoinnista käytävässä keskustelussa: puhutaan yritys 2.0:sta (enterprise 2.0) (Dearstyne 2007, Hinchcliffe 2006b), joka toimii yhteistyölähtöisesti niin sisäisesti kuin ulkoisesti, markkinointi 2.0:sta (Obadia 2006a, Ruchaud 2006), joka hyödyntää osallistumista ja syventää asiakassuhdetta kokonaan uudelle tasolle, ja crowdsourcingista (Howe 2006, Hempel 2006) suomeksi esimerkiksi joukouttaminen (Hintikka 2007) joka on ulkoistamisen seuraava vaihe, töiden siirtäminen Kiinan sijaan asiakkaille. Seuraavaksi esittelemme tarkemmin tätä markkinoinnin muutosta, joka on jo tapahtunut ja jonka osa markkinoijista on jo onnistuneesti valjastanut käyttöönsä. Käymme ensin lyhyesti ilmiötä läpi yleisemmällä tasolla, jonka jälkeen esittelemme esimerkkien avulla markkinoijan muuttuneita työkaluja. 28

29 2.2.1 Muuttunut markkinoinnin kenttä Salmenkivi ja Nyman esittävät teoksessaan Yhteisöllinen media ja muuttuva markkinointi (2007, 60 63) megatrendien kuten globalisaation, ilmaston lämpenemisen, tuloerojen ja kasvavan energiankulutuksen lisäksi kolme tekijää ylitse muiden, jotka lyhyellä aikavälillä vaikuttavat markkinointiin: 1) digitaalisuus ja vuorovaikutteisuus, 2) kuluttajakäyttäytymisen muutos ja 3) mediakentän pirstaloituminen (ks. kuva 4). Ensimmäistä näistä olemme käsitelleet kattavasti edellä: digitaalinen vuorovaikutteisuus on hyvin pitkälti yhtä kuin web 2.0. Digitaalisuus ja vuorovaikutteisuus Kuluttajakäyttäytymisen muutos Markkinoinnin muutos Mediakentän pirstaloituminen Kuva 3. Markkinoinnin muutoksen taustat (Salmenkivi & Nyman 2007, 61) Myös kuluttajan käyttäytymisen muutosta sivusimme edellisessä osiossa: merkittävin muutos liiketoiminnan kannalta on Salmenkiven ja Nymanin mukaan juuri web 2.0:n mahdollistama kuluttajan osallistuminen ja vallan kasvu (mt. 63). Tätä vahvistaa myös muuttunut mediakäyttö: tutkimuslaitos Forresterin vuonna 2004 tekemän tutkimuksen mukaan kuluttajat käyttävät enemmän aikaa Internetissä kuin missään muussa mediassa (Edelman 2007). Kolmas muutostekijä, mediakentän pirstaloituminen, näkyy paitsi eri medioiden kasvaneessa määrässä myös sisällön määrän kasvussa näissä eri medioissa. Markkinoija ei voi enää saavuttaa samanlaista peittoa mainoksilleen kuin television kulta-aikana (Deighton & 29

30 Barwise 2001, 340). Internetissä tämä fragmentoituminen on kaikkein rajuinta: kun vielä vuosituhannen alussa Internet-surffaajat olivat näennäisen helposti saavutettavissa suosittujen aloitussivujen kautta, he ovat nykyään jakautuneet entistä pienempiin ryhmiin omien marginaalisten kiinnostusten kohteidensa ympärille. Kuvassa 5 (Hinchcliffe 2007a) web 2.0:n vaikutukset liiketoimintaan on kiteytetty kattavasti. Sisällön määrä on kasvanut rajusti kuluttajien muututtua passiivisista mediakäyttäjistä sisällöntuottajiksi. Samalla valta on siirtynyt instituutioilta yksilöille ja heidän muodostamilleen yhteisöille. tuotanto web 2.0 aika - pull-bisnesmallit - vapaan lähdekoodin ohjelmistot - itsepalvelu - Pitkä häntä - sosiaalinen media - asiakasyhteisösuhteet - hajautettu tuotekehitys web 1.0 aika - push-bisnesmallit - kaupalliset ohjelmistot - asiakaspalvelu - massatuotteet - perinteinen media - asiakassuhteet - keskitetty tuotekehitys epävarmuus valikoima volyymi keskitetty tuotanto vertaisverkkojen tuotanto instituutiot vallan siirtyminen yksilöiden muodostamat yhteisöt Kuva 4. Web 2.0 yritysmaailman näkökulmasta (Hinchcliffe 2007a) Markkinoijien tulee mukautua muuttuneeseen toimintakenttään ja siirtyä vanhoista toimintamalleista uusiin: perinteisistä medioista web 2.0:n sosiaaliseen mediaan, yksittäisistä asiakassuhteista yhteisöihin perustuviin asiakassuhteisiin, häiritsevästä push-mallista kuluttajalähtöiseen pull-malliin, massatuotteista niche-tuotteisiin, asiakaspalvelusta 30

31 itsepalveluun ja yrityksen sisäisestä tuotekehityksestä hajautettuun yhteistyömalliin. Muutoksen läpivienti tuo markkinoijille haasteita, sillä valmiita käsikirjoja (Fernando 2007) tai benchmark-esimerkkejä (Wyner 2006) ei ole juurikaan saatavilla. Toisaalta web 2.0 -mallien kokeilemisen kustannukset ovat alhaiset (Karpinski 2007), ja pitkällä tähtäimellä ensimmäisenä mukaan lähtevät yritykset saavuttavat kilpailijoihin nähden etumatkaa uuden kuluttajasukupolven ymmärtämisessä (Marketwatch 2007) vaikka sitten erehtymisten kautta oppimalla (Morrissey & McMains 2007). Markkinoinnin muutos vaatii luonnollisesti myös strategian uudelleen miettimistä, mutta toiminta voidaan aloittaa myös operatiiviselta tasolta. Seuraavassa esittelemme havainnollistavien esimerkkien kautta, miten web 2.0 muuttaa markkinoijan perustyökalujen käyttöä Markkinoinnin työkalut 2.0 Web 2.0:n vaikutus markkinoinnin työkaluihin on nähtävissä esimerkiksi moninaisista McCarthyn klassisen 4P-mallin (Kotler & Armstrong 2005, 50) muunnoksista, joita viime aikoina on ilmestynyt. Wikipediassa (2008b) markkinointi 2.0:n neljä P:tä ovat personalization (personointi), participation (osallistuminen), peer 2 peer (vertaisverkkojen hyödyntäminen) ja predictive modeling (ennakoivan mallintamisen hyödyntäminen markkinointitutkimuksissa). Salmenkivi ja Nyman (2007, 220) korvaavat P:t kokonaan uudella CREF-mallilla, jossa viestinnän tilalla on kaksisuuntainen markkinointi (collaboration), hinnan tilalla ansaintamalli (revenue model), tuotteen tilalla kokemus (experience) ja jakelun tilalla löydettävyys (findability). Vaikka perinteisiä työkaluja ei lähdettäisikään kokonaan uusimaan, niiden käytössä on otettava huomioon muuttuneen toimintakentän ominaispiirteet. Seuraavaksi peilaamme markkinoinnin muutosta ja uusia mahdollisuuksia juuri 4P-malliin. Se on yksi eniten käytetyistä ja laajimmalle levinneistä markkinoinnin työkaluista (Costantinides 2006) ja tarjoaa siksi toimivan ja helposti ymmärrettävän kehikon muutoksen tarkasteluun. 31

VERKKOMARKKINOINNIN MAHDOLLISUUDET Tietoa ja tuottoa pienteurastamoihin -hanke

VERKKOMARKKINOINNIN MAHDOLLISUUDET Tietoa ja tuottoa pienteurastamoihin -hanke VERKKOMARKKINOINNIN MAHDOLLISUUDET Tietoa ja tuottoa pienteurastamoihin -hanke Eveliina Toivonen 9.9.2016 www.hamk.fi TIETOISKUN SISÄLTÖ 1. Markkinoinnin perusperiaatteet 2. Verkkomarkkinoinnin kolme teemaa

Lisätiedot

Erikoiskirjastot somessa. Päivikki Karhula, johtava tietoasiantuntija Eduskunnan kirjasto

Erikoiskirjastot somessa. Päivikki Karhula, johtava tietoasiantuntija Eduskunnan kirjasto Erikoiskirjastot somessa Päivikki Karhula, johtava tietoasiantuntija Eduskunnan kirjasto 20.12.2016 Sisältö - Somella on elinkaari - Some vaatii strategiaa - Some on kokonaisuuden osa - Eduskunnan kirjaston

Lisätiedot

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen 1 FYSIIKKA Fysiikan päättöarvioinnin kriteerit arvosanalle 8 ja niitä täydentävä tukimateriaali Opetuksen tavoite Merkitys, arvot ja asenteet T1 kannustaa ja innostaa oppilasta fysiikan opiskeluun T2 ohjata

Lisätiedot

VOITTAJAT ENNAKOIVAT HÄVIÄJÄT VAIN REAGOIVAT

VOITTAJAT ENNAKOIVAT HÄVIÄJÄT VAIN REAGOIVAT Hämeen Näky - Pk-yritysten ennakointiosaamisen kehittäminen kuva: www.google.fi VOITTAJAT ENNAKOIVAT HÄVIÄJÄT VAIN REAGOIVAT Tulevaisuus on tehtävä Tulevaisuuden ymmärtäminen Historiantutkimus, muisti,

Lisätiedot

VERKKOMARKKINOINNIN MAHDOLLISUUDET Tietoa ja tuottoa pienteurastamoihin -hanke

VERKKOMARKKINOINNIN MAHDOLLISUUDET Tietoa ja tuottoa pienteurastamoihin -hanke VERKKOMARKKINOINNIN MAHDOLLISUUDET Tietoa ja tuottoa pienteurastamoihin -hanke Eveliina Toivonen www.hamk.fi TYÖPAJAN SISÄLTÖ 1. Kuulumiset 2. Kertaus aiemmasta tietoiskusta 3. Uusia ideoita 4. Tärpit

Lisätiedot

Saarijärven elinkeinostrategia.

Saarijärven elinkeinostrategia. Saarijärven elinkeinostrategia www.ssypkehitys.fi Sisällys 1. Strategian iso kuva 2. Visio 3. Asiakkaat 4. Toiminnan tärkeimmät fokukset 5. Toimintatapa 6. Isot strategiset muutokset 7. Strategian sisällölliset

Lisätiedot

Mikä ihmeen brändi? Mitä brändäämisellä tarkoitetaan? Miten erottautua? Entä kannattaako brändäys yksin?

Mikä ihmeen brändi? Mitä brändäämisellä tarkoitetaan? Miten erottautua? Entä kannattaako brändäys yksin? KTT, dosentti Saila Saraniemi, Oulun yliopisto, markkinoinnin laitos Rokua 24.8.2013 Mikä ihmeen brändi Mitä brändäämisellä tarkoitetaan Miten erottautua Entä kannattaako brändäys yksin 1 2 Jokainen tuo

Lisätiedot

SUUNNITTELUN MUUTTUVA TOIMINTAYMPÄRISTÖ. Markku Moilanen, hallituksen puheenjohtaja, SKOL SKOL konsulttipäivä,

SUUNNITTELUN MUUTTUVA TOIMINTAYMPÄRISTÖ. Markku Moilanen, hallituksen puheenjohtaja, SKOL SKOL konsulttipäivä, SUUNNITTELUN MUUTTUVA TOIMINTAYMPÄRISTÖ Markku Moilanen, hallituksen puheenjohtaja, SKOL SKOL konsulttipäivä, 18.4.2016 MEGATRENDIT MUOKKAAVAT MAAILMAA ARVOT JA ARVOKETJUT MUUTTUVAT MINKÄ PITÄÄ MUUTTUA

Lisätiedot

SOSIAALISEN MEDIAN VALMENNUS

SOSIAALISEN MEDIAN VALMENNUS SOSIAALISEN MEDIAN VALMENNUS Eveliina Toivonen 21.3.2016 VALMENNUKSEN SISÄLTÖ 1. Sosiaalinen media yleisesti 2. Sosiaalisen median kanavat 3. Käyttöönotto 4. Sosiaalisen median suunnitelma 5. Sisältömarkkinointi

Lisätiedot

Ohjelma, perjantai klo

Ohjelma, perjantai klo Ohjelma, perjantai 9.12. klo 8.30-15.00 Valmentajat: Marikka Heikkilä ja Hilkka Halla, Turun kauppakorkeakoulu, Timo Makkonen, Koneyrittäjien liitto. 8.30 Mikä on tärkeää metsäalan liiketoiminnassa? Osallistujien

Lisätiedot

työvälineenä Työsuojelutoimijoiden verkostotapaaminen, Eeva Penttilä

työvälineenä Työsuojelutoimijoiden verkostotapaaminen, Eeva Penttilä Sosiaalinen media verkoston työvälineenä Mitä on sosiaalinen media? Sosiaalinen media tarkoittaa verkkoviestintäympäristöjä, joissa jokaisella käyttäjällä tai käyttäjäryhmällä on mahdollisuus olla aktiivinen

Lisätiedot

markkinointistrategia

markkinointistrategia Menestyksen markkinointistrategia kaava - Selkeät tavoitteet + Markkinointistrategia + Markkinointisuunnitelma + Tehokas toiminta = Menestys 1. markkinat Käytä alkuun aikaa kaivaaksesi tietoa olemassa

Lisätiedot

Liiketoiminnan siirtäminen uusille IT alustoille

Liiketoiminnan siirtäminen uusille IT alustoille Liiketoiminnan siirtäminen uusille IT alustoille AKVAn Syysseminaari Pia Ek, Counsel Asianajotoimisto Castrén & Snellman Oy 26.9.2012 Castrén & Snellman Rakenne Taustatietoja Markkinointi uusien kanavien

Lisätiedot

Millaisia taitoja sosiaalisessa mediassa tapahtuva ohjaus edellyttää? Jaana Kettunen, Koulutuksen tutkimuslaitos Jyväskylän yliopisto

Millaisia taitoja sosiaalisessa mediassa tapahtuva ohjaus edellyttää? Jaana Kettunen, Koulutuksen tutkimuslaitos Jyväskylän yliopisto Millaisia taitoja sosiaalisessa mediassa tapahtuva ohjaus edellyttää? Jaana Kettunen, Koulutuksen tutkimuslaitos Jyväskylän yliopisto Joustavia polkuja toiselta asteelta korkea-asteelle 9.11.2015 - Jyväskylä

Lisätiedot

Mitäon yhteisöllisyys? Sosiokulttuurisen teorian mukaan oppimista tapahtuu, kun ihmiset ovat keskenään vuorovaikutuksessa ja osallistuvat yhteiseen

Mitäon yhteisöllisyys? Sosiokulttuurisen teorian mukaan oppimista tapahtuu, kun ihmiset ovat keskenään vuorovaikutuksessa ja osallistuvat yhteiseen KT Merja Koivula Mitäon yhteisöllisyys? Sosiokulttuurisen teorian mukaan oppimista tapahtuu, kun ihmiset ovat keskenään vuorovaikutuksessa ja osallistuvat yhteiseen toimintaan Osallistuminen ja oppiminen

Lisätiedot

arvioinnin kohde

arvioinnin kohde KEMIA 9-lk Merkitys, arvot ja asenteet T2 Oppilas tunnistaa omaa kemian osaamistaan, asettaa tavoitteita omalle työskentelylleen sekä työskentelee pitkäjänteisesti T3 Oppilas ymmärtää kemian osaamisen

Lisätiedot

Helsingin yliopiston Opettajien akatemian kriteerit

Helsingin yliopiston Opettajien akatemian kriteerit n kriteerit 1. Oman opetus- ja ohjausosaamisen jatkuva kehittäminen Erinomaisuus näkyy mm. siten, että opettaja arvioi ja kehittää systemaattisesti opettamiseen ja ohjaukseen liittyvää omaa toimintaansa

Lisätiedot

Verkko-opetus - Sulautuva opetus opettajan työssä PRO-GRADU KAUNO RIIHONEN

Verkko-opetus - Sulautuva opetus opettajan työssä PRO-GRADU KAUNO RIIHONEN Verkko-opetus - Sulautuva opetus opettajan työssä PRO-GRADU KAUNO RIIHONEN Opettajan näkökulma sulautuvaan opetukseen verkkooppimisympäristössä Hyödyllisintä opettajan näkökulmasta on verkkoympäristön

Lisätiedot

Kulkulaari.fi palvelun käyttäjä- ja kehittämiskysely

Kulkulaari.fi palvelun käyttäjä- ja kehittämiskysely LOPPURAPORTTI 18.12.2015 Kulkulaari.fi palvelun käyttäjä- ja kehittämiskysely Tausta Liikenneviraston Kansallinen kävelyn ja pyöräilyn tietopankki, Kulkulaari on perustettu vuonna 2013. Sivusto perustettiin

Lisätiedot

Muotoilun koulutus (YAMK) ja Media-alan koulutus (YAMK) 15S

Muotoilun koulutus (YAMK) ja Media-alan koulutus (YAMK) 15S Lahden Ammattikorkeakoulu 2015-2016 23.12.2015 Muotoilun koulutus (YAMK) ja Media-alan koulutus (YAMK) 15S Tunnus Nimi 1 v 2 v Op yht MIYMUM15-1000 YDINOSAAMINEN 50 MIYMUM15-1001 SYVENTÄVÄT AMMATTIOPINNOT

Lisätiedot

Henkilöstöviisari. Digitaalinen ratkaisu jatkuvan vuorovaikutuksen luomiseen henkilöstön kanssa

Henkilöstöviisari. Digitaalinen ratkaisu jatkuvan vuorovaikutuksen luomiseen henkilöstön kanssa Henkilöstöviisari Digitaalinen ratkaisu jatkuvan vuorovaikutuksen luomiseen henkilöstön kanssa Mikä on Henkilöstöviisari? Pilvialustalle rakennettu organisaation inhimillisen pääoman johtamisen digitaalinen

Lisätiedot

RANTALA SARI: Sairaanhoitajan eettisten ohjeiden tunnettavuus ja niiden käyttö hoitotyön tukena sisätautien vuodeosastolla

RANTALA SARI: Sairaanhoitajan eettisten ohjeiden tunnettavuus ja niiden käyttö hoitotyön tukena sisätautien vuodeosastolla TURUN YLIOPISTO Hoitotieteen laitos RANTALA SARI: Sairaanhoitajan eettisten ohjeiden tunnettavuus ja niiden käyttö hoitotyön tukena sisätautien vuodeosastolla Pro gradu -tutkielma, 34 sivua, 10 liitesivua

Lisätiedot

Internet of Things. Ideasta palveluksi IoT:n hyödyntäminen teollisuudessa. Palvelujen digitalisoinnista 4. teolliseen vallankumoukseen

Internet of Things. Ideasta palveluksi IoT:n hyödyntäminen teollisuudessa. Palvelujen digitalisoinnista 4. teolliseen vallankumoukseen Internet of Things Ideasta palveluksi 17.4.2015 IoT:n hyödyntäminen teollisuudessa Palvelujen digitalisoinnista 4. teolliseen vallankumoukseen We are where our clients are CGI in Finland and globally Close

Lisätiedot

Ohjaajan työnkuva muuttuuentä

Ohjaajan työnkuva muuttuuentä Ohjaajan työnkuva muuttuuentä työtavat? Jaana Kettunen, Koulutuksen tutkimuslaitos Jyväskylän yliopisto Diginä vai livenä ohjauksen menetelmät ja välineet 25.11.2016 Tampere Johdantoa Uuden teknologian

Lisätiedot

Torstai Mikkeli

Torstai Mikkeli Torstai 14.2.2013 Mikkeli OSUVA (2012 2014) - Osallistuva innovaatiotoiminta ja sen johtamista edistävät tekijät sosiaali- ja terveydenhuollossa. hanke tutkii minkälaisilla innovaatiojohtamisen toimintatavoilla

Lisätiedot

Miten hyödyntää sosiaalista mediaa tehokkaasti

Miten hyödyntää sosiaalista mediaa tehokkaasti Tiedepuisto // Sähäkkä-hanke Miten hyödyntää sosiaalista mediaa tehokkaasti mainonta markkinointi rekrytointi Santeri Lanér, VTM Tietotekniikan ammattilainen vuodesta 1996 Yrittäjänä ja konsulttina vuodesta

Lisätiedot

Seuraavat kysymykset koskevat erilaisia tekijöitä, jotka liittyvät digitaaliseen mediaan ja digitaalisiin laitteisiin kuten pöytätietokoneet,

Seuraavat kysymykset koskevat erilaisia tekijöitä, jotka liittyvät digitaaliseen mediaan ja digitaalisiin laitteisiin kuten pöytätietokoneet, Seuraavat kysymykset koskevat erilaisia tekijöitä, jotka liittyvät digitaaliseen mediaan ja digitaalisiin laitteisiin kuten pöytätietokoneet, kannettavat tietokoneet, älypuhelimet, tablettitietokoneet,

Lisätiedot

Verkko-opetus arvon yhteistuotannon ympäristönä Ari-Matti Auvinen

Verkko-opetus arvon yhteistuotannon ympäristönä Ari-Matti Auvinen Verkko-opetus arvon yhteistuotannon ympäristönä Ari-Matti Auvinen Aalto-yliopisto, HEMA-instituutti ama.auvinen@aalto.fi http://www.hema.aalto.fi Mistä arvontuotannossa on kysymys? arvontuotannon tutkimus

Lisätiedot

arvioinnin kohde

arvioinnin kohde KEMIA 8-lk Merkitys, arvot ja asenteet T2 Oppilas asettaa itselleen tavoitteita sekä työskentelee pitkäjänteisesti. Oppilas kuvaamaan omaa osaamistaan. T3 Oppilas ymmärtää alkuaineiden ja niistä muodostuvien

Lisätiedot

Ari Haasio Yliopettaja, YTL, FM Seinäjoen ammattikorkeakoulu

Ari Haasio Yliopettaja, YTL, FM Seinäjoen ammattikorkeakoulu Ari Haasio Yliopettaja, YTL, FM Seinäjoen ammattikorkeakoulu Kannattaako vaivautua? Lisää Töitä Uusia välineitä opeteltavaksi Aikaa palaa opetuksen suunnitteluun Omien kokemusteni mukaan sosiaalisen median

Lisätiedot

F-Secure Oyj:n yhtiökokous 2011 Toimitusjohtajan katsaus

F-Secure Oyj:n yhtiökokous 2011 Toimitusjohtajan katsaus F-Secure Oyj:n yhtiökokous 2011 Toimitusjohtajan katsaus Kimmo Alkio Protecting the irreplaceable f-secure.com F-Secure tänään Globaali liiketoiminta Tytäryhtiöt 16 maassa Yli 200 operaattorikumppania

Lisätiedot

ELINA HILTUNEN. matkaopas TULEVAISUUTEEN TALENTUM, HELSINKI 2012

ELINA HILTUNEN. matkaopas TULEVAISUUTEEN TALENTUM, HELSINKI 2012 ELINA HILTUNEN i matkaopas TULEVAISUUTEEN TALENTUM, HELSINKI 2012 Copyright 2012 Talentum Media Oy ja Elina Hiltunen Kustantaja: Talentum Media Oy Kansi: Päivi Koipijärvi Kuvat: Elina Hiltunen, Virpi Lehtinen

Lisätiedot

Verkkoviestinnän keinot ja sosiaalinen media

Verkkoviestinnän keinot ja sosiaalinen media Verkkoviestinnän keinot ja sosiaalinen media Some-markkinoinnin suunnittelun lähtökohdat opiskelijarekrytoinnissa Esimerkkejä maailmalta Ryhmätyöharjoitus Etenemisehdotuksia Keskustelua Businesses don

Lisätiedot

Matkailu- ja ravitsemisalan (MARATA) erikoistumiskoulutus HUOMISEN MATKAILUKOHDE 30 op

Matkailu- ja ravitsemisalan (MARATA) erikoistumiskoulutus HUOMISEN MATKAILUKOHDE 30 op 0 Matkailu- ja ravitsemisalan (MARATA) erikoistumiskoulutus HUOMISEN MATKAILUKOHDE 30 op TAMK EDU Ammattikorkeakoulujen erikoistumiskoulutus 1 Erikoistumiskoulutus on uusi koulutusmuoto tutkintoon johtavan

Lisätiedot

Kaupan liitto 26.10.2011

Kaupan liitto 26.10.2011 Kaupan liitto 26.10.2011 MIKKO KNUUTTILA TOIMINUT DIGITAALISEN MARKKINOINNIN JA SÄHKÖISEN KAUPANKÄYNNIN KEHITYS- JA JOHTOTEHTÄVISSÄ YLI 10 VUOTTA VIIMEISIMPÄNÄ VASTANNUT DNA:N DIGIMARKKINOINNISTA JA 1.

Lisätiedot

Konsultointialan tulevaisuuden näkymät ja haasteet. 12.5.2016/Matti Mannonen

Konsultointialan tulevaisuuden näkymät ja haasteet. 12.5.2016/Matti Mannonen Konsultointialan tulevaisuuden näkymät ja haasteet 12.5.2016/Matti Mannonen M Suunnittelu- ja konsultointiyritykset kasvavat ja työllistävät Suomessa erittäin haastavassa toimintaympäristössä 250 225 200

Lisätiedot

Green Growth Sessio - Millaisilla kansainvälistymismalleilla kasvumarkkinoille?

Green Growth Sessio - Millaisilla kansainvälistymismalleilla kasvumarkkinoille? Green Growth Sessio - Millaisilla kansainvälistymismalleilla kasvumarkkinoille? 10.10.01 Tuomo Suortti Ohjelman päällikkö Riina Antikainen Ohjelman koordinaattori 10/11/01 Tilaisuuden teema Kansainvälistymiseen

Lisätiedot

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen KEMIA Kemian päättöarvioinnin kriteerit arvosanalle 8 ja niitä täydentävä tukimateriaali Opetuksen tavoite Merkitys, arvot ja asenteet T1 kannustaa ja innostaa oppilasta kemian opiskeluun T2 ohjata ja

Lisätiedot

Sulautuva sosiaalityö

Sulautuva sosiaalityö Sulautuva sosiaalityö Sosiaalityön tutkimuksen päivät Sosiaalityön yliopiston lehtori, VTT Camilla Granholm camilla.granholm@helsinki.fi Twitter:@cgranhol Taustaa Väittelin huhtikuussa 2016 Väitöskirjani

Lisätiedot

NextMakers-kasvuyritysbarometri. Julkaistu Microsoft Fluxissa

NextMakers-kasvuyritysbarometri. Julkaistu Microsoft Fluxissa NextMakers-kasvuyritysbarometri Julkaistu 9.2.2017 Microsoft Fluxissa NextMakers-kasvuyritysbarometri 1/2017 NextMakers-barometri käsittelee kasvuyrityksille kiinnostavia, ajankohtaisia aiheita. Ensimmäisen

Lisätiedot

OSAAMMEKO KAIKEN TÄMÄN?

OSAAMMEKO KAIKEN TÄMÄN? 1 OSAAMMEKO KAIKEN TÄMÄN? MITÄ UUTTA OSAAMISTA TARVITSEMME? MITEN TEEMME OSAAMISEN KEHITTÄMISESTÄ OSAN ARKEA? TEEMA: OSAAMISEN JOHTAMINEN 2 3 ERITYYPPISET OSAAMISET KYNNYSOSAAMISET - Perusosaamiset - yhteisiä

Lisätiedot

Porvoolaisten sitoutuminen matkailuun MATKATIETO 2016 EVA HOLMBERG, JARMO RITALAHTI, OLIVIA MIETTINEN & RONJA LEHTINEN

Porvoolaisten sitoutuminen matkailuun MATKATIETO 2016 EVA HOLMBERG, JARMO RITALAHTI, OLIVIA MIETTINEN & RONJA LEHTINEN Porvoolaisten sitoutuminen matkailuun MATKATIETO 2016 EVA HOLMBERG, JARMO RITALAHTI, OLIVIA MIETTINEN & RONJA LEHTINEN Taustaa Matkailijat ovat olleet perinteisesti kiinnostuneita paikallisista kulttuureista,

Lisätiedot

Copyright 2012 Talentum Media Oy ja Kati Sulin. Kannen suunnittelu toteutus: Ea Söderberg Sisuksen suunnittelu ja taitto: Ana Mitrunen

Copyright 2012 Talentum Media Oy ja Kati Sulin. Kannen suunnittelu toteutus: Ea Söderberg Sisuksen suunnittelu ja taitto: Ana Mitrunen Copyright 2012 Talentum Media Oy ja Kati Sulin Kannen suunnittelu toteutus: Ea Söderberg Sisuksen suunnittelu ja taitto: Ana Mitrunen ISBN: 978-952-14-1731-3 ISBN: 978-952-14-1732-0 (sähkökirja) BALTO

Lisätiedot

Tuotantotalouden analyysimallit. TU-A1100 Tuotantotalous 1

Tuotantotalouden analyysimallit. TU-A1100 Tuotantotalous 1 Tuotantotalouden analyysimallit TU-A1100 Tuotantotalous 1 Esimerkkejä viitekehyksistä S O W T Uudet tulokkaat Yritys A Yritys B Yritys E Yritys C Yritys F Yritys I Yritys H Yritys D Yritys G Yritys J Alhainen

Lisätiedot

Vinkkejä viestintään yhdistystoimijoille VIESTI HUKASSA? (TIIVISTELMÄ) SILMU-KYLÄT / SILMU-BYAR LI-MARIE SANTALA 2016 1

Vinkkejä viestintään yhdistystoimijoille VIESTI HUKASSA? (TIIVISTELMÄ) SILMU-KYLÄT / SILMU-BYAR LI-MARIE SANTALA 2016 1 VIESTI HUKASSA? (TIIVISTELMÄ) Vinkkejä viestintään yhdistystoimijoille SILMU-KYLÄT / SILMU-BYAR LI-MARIE SANTALA 2016 1 VIESTINTÄ Sanomien lähettämistä ja vastaanottamista Yhteisöjen välistä monimuotoista

Lisätiedot

Miten julkinen hallinto voi hyödyntää sosiaalista mediaa? Pekka Sauri Keva päivä

Miten julkinen hallinto voi hyödyntää sosiaalista mediaa? Pekka Sauri Keva päivä Miten julkinen hallinto voi hyödyntää sosiaalista mediaa? Pekka Sauri Keva päivä 17.3.2016 Maailman olennaiset muutokset 1: Tieto kaikkien saatavilla Jokaisella kansalaisella on taskussaan kaikki maailmassa

Lisätiedot

Katetta kumppanuudelle

Katetta kumppanuudelle JUKKA VESALAINEN Katetta kumppanuudelle Hyöty ja sen jakaminen asiakas-toimittaja-suhteessa Esipuhe T ämä teos on jatkoa vuonna 2002 julkaistulle Kaupankäynnistä kumppanuuteen -kirjalle, jossa tarkastelin

Lisätiedot

Sosiaalinen media matkailualalla. Harto Pönkä,

Sosiaalinen media matkailualalla. Harto Pönkä, Sosiaalinen media matkailualalla Harto Pönkä, 23.02.2010 83 prosenttia vastaajista toteaa, ettei sosiaalisilla medioilla ole roolia yritysten markkinoinnissa, 74 prosentin mukaan ei viestinnässäkään. Lähde:

Lisätiedot

JARI JUSLÉN NETTI. mullistaa markkinoinnin. Hyödynnä uudet mahdollisuudet

JARI JUSLÉN NETTI. mullistaa markkinoinnin. Hyödynnä uudet mahdollisuudet JARI JUSLÉN NETTI mullistaa markkinoinnin Hyödynnä uudet mahdollisuudet TALENTUM 2009 Copyright 2009 Talentum Media Oy ja tekijä Kustantaja: Talentum Media Oy Kansi: Riikka Rajapuro Taitto: Lapine Oy ISBN

Lisätiedot

Mitä Piilaaksossa & globaalisti tapahtuu ja mitä Tekes voi tarjota yrityksille

Mitä Piilaaksossa & globaalisti tapahtuu ja mitä Tekes voi tarjota yrityksille KASVAVAT MOBIILI-MARKKINAT: Mitä Piilaaksossa & globaalisti tapahtuu ja mitä Tekes voi tarjota yrityksille HITECH BUSINESS BREAKFAST, Oulu 10.2.2010 Kari Inberg Liiketoiminta-asiantuntija / Tekes-palvelut

Lisätiedot

KANNATTAVUUDEN ARVIOINTI JA KEHITTÄMINEN ELEMENTTILIIKETOIMINNASSA

KANNATTAVUUDEN ARVIOINTI JA KEHITTÄMINEN ELEMENTTILIIKETOIMINNASSA LAPPEENRANNAN TEKNILLINEN YLIOPISTO TEKNISTALOUDELLINEN TIEDEKUNTA Tuotantotalouden koulutusohjelma KANNATTAVUUDEN ARVIOINTI JA KEHITTÄMINEN ELEMENTTILIIKETOIMINNASSA Diplomityöaihe on hyväksytty Tuotantotalouden

Lisätiedot

Fenomenografia. Hypermedian jatko-opintoseminaari Päivi Mikkonen

Fenomenografia. Hypermedian jatko-opintoseminaari Päivi Mikkonen Fenomenografia Hypermedian jatko-opintoseminaari 12.12.2008 Päivi Mikkonen Mitä on fenomenografia? Historiaa Saksalainen filosofi Ulrich Sonnemann oli ensimmäinen joka käytti sanaa fenomenografia vuonna

Lisätiedot

VAASAN YLIOPISTO Humanististen tieteiden kandidaatin tutkinto / Filosofian maisterin tutkinto

VAASAN YLIOPISTO Humanististen tieteiden kandidaatin tutkinto / Filosofian maisterin tutkinto VAASAN YLIOPISTO Humanististen tieteiden kandidaatin tutkinto / Filosofian maisterin tutkinto Tämän viestinnän, nykysuomen ja englannin kandidaattiohjelman valintakokeen avulla Arvioidaan viestintävalmiuksia,

Lisätiedot

Tosipaikallinen verkkopalvelu

Tosipaikallinen verkkopalvelu Tosipaikallinen verkkopalvelu Palvelu siellä missä mekin Kaleva-konserni konsernin emoyhtiö perustettu vuonna 1907 Oulussa kustantaa sanoma- ja kaupunkilehtiä, tuottaa erilaisia sähköisiä palveluja sekä

Lisätiedot

Verkoston päätyypit. Nykyään rihmastomainen puuhailu, ei keskusmaista, mielipidejohtajatyyppistä toimintaa.

Verkoston päätyypit. Nykyään rihmastomainen puuhailu, ei keskusmaista, mielipidejohtajatyyppistä toimintaa. SOMETU-VERKOSTON JÄSENTEN ROOLEJA: Supermoodi Ryvästäjä Siiloittaja Verkottuja Seurattava Seuraaja Mittakaavaton verkosto 1-9-90-sääntö Verkosto Internetissä 2030 Verkoston päätyypit Nykyään rihmastomainen

Lisätiedot

Mitä kuva kertoo? Vastuullinen, osallistuva ja vaikuttava nuori

Mitä kuva kertoo? Vastuullinen, osallistuva ja vaikuttava nuori Mitä kuva kertoo? Luokat 5 9 Toinen aste Vastuullinen, osallistuva ja vaikuttava nuori 408 Tehtävä: Pohditaan, millaisia käsityksiä verkossa olevista kuvista saa tarkastelemalla muiden nuorten profiilikuvia.

Lisätiedot

Integroitu markkinointiviestintä

Integroitu markkinointiviestintä Markkinoinnin perusteet 23A00110 Videoluento I Integroitu markkinointiviestintä Ilona Mikkonen, KTT Aalto yliopiston kauppakorkeakoulu Markkinoinnin laitos Markkinointiviestintä (marketing communication)

Lisätiedot

Tulevaisuuden sisällöt ja joustava printtikonsepti

Tulevaisuuden sisällöt ja joustava printtikonsepti 2 4. 1 1. 2 0 1 6 Tulevaisuuden sisällöt ja joustava printtikonsepti Hanna Repo, Asiakkuusjohtaja Risto Laine, Myyntijohtaja Otavamedia OMA Autamme asiakkaitamme luomaan merkityksellistä vuorovaikutusta

Lisätiedot

SOSIAALINEN MEDIA APTEEKIN JA ASIANTUNTIJAN TYÖKALUNA

SOSIAALINEN MEDIA APTEEKIN JA ASIANTUNTIJAN TYÖKALUNA SOSIAALINEN MEDIA APTEEKIN JA ASIANTUNTIJAN TYÖKALUNA SOSIAALINEN MEDIA APTEEKIN JA ASIANTUNTIJAN TYÖKALUNA Sosiaalinen media on tärkeä ja keskeinen väline ihmisten ja organisaatioiden välisessä kanssa

Lisätiedot

Opetus ja oppiminen verkossa. Erno Lehtinen Turun yliopisto

Opetus ja oppiminen verkossa. Erno Lehtinen Turun yliopisto Opetus ja oppiminen verkossa Erno Lehtinen Turun yliopisto Virtuaaliyliopistotoiminnan kokemukset Virtuaaliyliopisto poliittisena projektina Avoimen yliopisto-opetuksen ja kampuspohjaisen opetuksen näkökulmat

Lisätiedot

Verkoston tilanneanalyysi

Verkoston tilanneanalyysi Verkoston tilanneanalyysi 1. Analyysista vastaava kertoo verkostolaiselle, mistä analyysissa on kysymys miksi se tehdään antaa ohjeet täyttämiseen. 2. Jokainen verkoston jäsen vastaa asteikkoon oman näkemyksensä

Lisätiedot

JARI JUSLÉN NETTI. mullistaa markkinoinnin. Hyödynnä uudet mahdollisuudet

JARI JUSLÉN NETTI. mullistaa markkinoinnin. Hyödynnä uudet mahdollisuudet JARI JUSLÉN NETTI mullistaa markkinoinnin Hyödynnä uudet mahdollisuudet TALENTUM 2009 Copyright 2009 Talentum Media Oy ja tekijä Kustantaja: Talentum Media Oy Kansi: Riikka Rajapuro Taitto: Lapine Oy ISBN

Lisätiedot

Ryhmämallitusohje 2016

Ryhmämallitusohje 2016 LUONTAISET TAIPUMUKSET Ryhmämallitusohje 2016 Kalevi Sipinen RYHMÄMALLITUSOHJEITA: VAIHE 1 Mallittamalla otetaan tietoiseen käyttöön olemassa olevia taitoja/mestaruutta LUONTAISET TAIPUMUKSET RYHMÄMALLITUS:

Lisätiedot

Miten Tekes on mukana uudistamassa yrityksiä ICT:n avulla? Kari Penttinen

Miten Tekes on mukana uudistamassa yrityksiä ICT:n avulla? Kari Penttinen Miten Tekes on mukana uudistamassa yrityksiä ICT:n avulla? Kari Penttinen 16.4.2013 Tekniikka&Talous 5.4.2013 ManufacturingNet 4/17/201 Tekes uudistamassa digitaalista liiketoimintaa Käynnissä olevia ohjelmia:

Lisätiedot

Tukea digitaalisen nuorisotyön kehittämissuunnitelman laatimiseen

Tukea digitaalisen nuorisotyön kehittämissuunnitelman laatimiseen Tukea digitaalisen nuorisotyön kehittämissuunnitelman laatimiseen Digitaalisen nuorisotyön strategisessa kehittämisessä tavoitteena on, että organisaatioissa digitaalisen median ja teknologian tarjoamia

Lisätiedot

TIEDEKULMA 2017 MEDIA CORNER TAUSTAMATERIAALIA

TIEDEKULMA 2017 MEDIA CORNER TAUSTAMATERIAALIA TIEDEKULMA 2017 MEDIA CORNER TAUSTAMATERIAALIA MEDIA CORNER TIEDESISÄLTÖJEN KV- NÄKYVYYDEN MAKSIMOINTI MEDIA CORNER Media Cornerista löydät apua ja työvälineitä tiedesisältöjen omatoimiseen tuottamiseen

Lisätiedot

Digitaalisen kommunikaatiosovelluksen käyttäjälähtöinen kehittäminen

Digitaalisen kommunikaatiosovelluksen käyttäjälähtöinen kehittäminen Digitaalisen kommunikaatiosovelluksen käyttäjälähtöinen kehittäminen Varaslähtö käytettävyyspäivään 24.10.2007 FT Juha-Matti Latvala Taustani KM, luokanopettaja Tietotekniikka, teknologiakasvatus FT, psykologian

Lisätiedot

Sari Kuusela. Organisaatioelämää. Kulttuurin voima ja vaikutus

Sari Kuusela. Organisaatioelämää. Kulttuurin voima ja vaikutus Sari Kuusela Organisaatioelämää voima ja vaikutus Talentum Helsinki 2015 Copyright 2015 Talentum Media Oy ja Sari Kuusela Kustantaja: Talentum Media Oy Kansi: Janne Harju Sisuksen ulkoasu: Sami Piskonen,

Lisätiedot

Monimutkaisesta datasta yksinkertaiseen päätöksentekoon. SAP Finug, Emil Ackerman, Quva Oy

Monimutkaisesta datasta yksinkertaiseen päätöksentekoon. SAP Finug, Emil Ackerman, Quva Oy Monimutkaisesta datasta yksinkertaiseen päätöksentekoon SAP Finug, 9.9.2015 Emil Ackerman, Quva Oy Quva Oy lyhyesti Quva kehittää innovatiivisia tapoja teollisuuden automaation lisäämiseksi Internetin

Lisätiedot

SUOMEN PANKIN AJANKOHTAISIA ARTIKKELEITA TALOUDESTA

SUOMEN PANKIN AJANKOHTAISIA ARTIKKELEITA TALOUDESTA SUOMEN PANKIN AJANKOHTAISIA ARTIKKELEITA TALOUDESTA Sisältö Fintech-yritykset tuovat markkinoille uudenlaisia rahoituspalveluita 3 BLOGI Fintech-yritykset tuovat markkinoille uudenlaisia rahoituspalveluita

Lisätiedot

Asukkaiden ja sidosryhmien osallistaminen osana kestävän kaupunkiliikenteen suunnittelua. Sara Lukkarinen, Motiva Oy

Asukkaiden ja sidosryhmien osallistaminen osana kestävän kaupunkiliikenteen suunnittelua. Sara Lukkarinen, Motiva Oy Asukkaiden ja sidosryhmien osallistaminen osana kestävän kaupunkiliikenteen suunnittelua Sara Lukkarinen, Motiva Oy Alustuksen sisältö Kestävän kaupunkiliikenteen suunnitelmat eli SUMPit, mistä kyse? Mitä

Lisätiedot

Järjestimme asiakastyytyväisyyskyselyn kesä-heinäkuussa Vastauksia kertyi yhteensä 37 kappaletta. Kiitos kaikille vastanneille!

Järjestimme asiakastyytyväisyyskyselyn kesä-heinäkuussa Vastauksia kertyi yhteensä 37 kappaletta. Kiitos kaikille vastanneille! Kesä 2016 ASIAKASTYYTYVÄISYYS Järjestimme asiakastyytyväisyyskyselyn kesä-heinäkuussa 2016. Vastauksia kertyi yhteensä 37 kappaletta. Kiitos kaikille vastanneille! Kokosimme tähän dokumenttiin yhteenvedon

Lisätiedot

Digittääkö Lieksa/6. Lieksan kulttuuriseminaari

Digittääkö Lieksa/6. Lieksan kulttuuriseminaari Digittääkö Lieksa/6. Lieksan kulttuuriseminaari Arvoisat Lieksan kuudenteen kulttuuriseminaariin osallistujat, Minulla on miellyttävä kunnia pitää puheenvuoro Lieksan kaupungin puolesta tässä Digittääkö

Lisätiedot

Tietoasiantuntijoiden osaamisen kehittyminen, kontekstina hanketoiminta ja moniammatillinen yhteistyö

Tietoasiantuntijoiden osaamisen kehittyminen, kontekstina hanketoiminta ja moniammatillinen yhteistyö Tietoasiantuntijoiden osaamisen kehittyminen, kontekstina hanketoiminta ja moniammatillinen yhteistyö Informaatiotutkimuksen yhdistyksen seminaari 13.11.2015 Hanna Lahtinen Sisältö 1. Taustaa 2. Tutkimuksen

Lisätiedot

Muotoilumaailman hahmottaminen - Tuotesemantiikka

Muotoilumaailman hahmottaminen - Tuotesemantiikka TUOTESEMANTIIKAN TEORIA kreik. semeion = merkki Tuotesemantiikka kiinnostaa tutkimusmielessä monia erilaisia tuotteiden kanssa tekemisiin joutuvia elämänalueita. Sellaisia ovat esimerkiksi Markkinointi,

Lisätiedot

Gradu-seminaari (2016/17)

Gradu-seminaari (2016/17) Gradu-seminaari (2016/17) Tavoitteet Syventää ja laajentaa opiskelijan tutkimusvalmiuksia niin, että hän pystyy itsenäisesti kirjoittamaan pro gradu -tutkielman sekä käymään tutkielmaa koskevaa tieteellistä

Lisätiedot

Matkailu- ja ravitsemisalan (MARATA) erikoistumiskoulutus HUOMISEN MATKAILUKOHDE 30 op

Matkailu- ja ravitsemisalan (MARATA) erikoistumiskoulutus HUOMISEN MATKAILUKOHDE 30 op 0 Matkailu- ja ravitsemisalan (MARATA) erikoistumiskoulutus HUOMISEN MATKAILUKOHDE 30 op LAUREA-AMMATTIKORKEAKOULU Ammattikorkeakoulujen erikoistumiskoulutus 1 Erikoistumiskoulutus on uusi koulutusmuoto

Lisätiedot

Sosiaalisena innovaationa

Sosiaalisena innovaationa FUAS-tulevaisuusseminaari 30 31.1.2014 Långvik Leena Treuthardt PUHEENVUORONI KÄSITTELEE FUASIA Sosiaalisena innovaationa 1 Innovaatio ja sosiaalinen innovaatio? Innovaatioista on tavallisesti puhuttu

Lisätiedot

Toimivan verkoston rakentaminen ja verkoston toimintamallit. Mikä on verkosto? Mikä on verkosto? Miksi verkostot kiinnostavat?

Toimivan verkoston rakentaminen ja verkoston toimintamallit. Mikä on verkosto? Mikä on verkosto? Miksi verkostot kiinnostavat? Toimivan verkoston rakentaminen ja verkoston toimintamallit Lasse Lipponen Kasvatustieteen professori Opettajankoulutuslaitos, Helsingin yliopisto 27.1.2011 VOIMAA KANSAINVÄLISTYMISEEN VERKOSTOISTA Mikä

Lisätiedot

Tulevaisuuden ohjaustyöohjaustyön

Tulevaisuuden ohjaustyöohjaustyön Tulevaisuuden ohjaustyöohjaustyön tulevaisuus? Big picture Miten muodostaa kokonaiskuva rinnakkain, päällekkäin ja ennakoimattomasti tapahtuvien muutosten kokonaisuudesta? Iso kuva hukassa niin työyhteisöillä

Lisätiedot

suunnattua joukkoviestintää. Tunnistettavan lähettäjän tarkoituksena on yleisön suostuttelu tai yleisöön vaikuttaminen.

suunnattua joukkoviestintää. Tunnistettavan lähettäjän tarkoituksena on yleisön suostuttelu tai yleisöön vaikuttaminen. MAINONTA MED1 MITÄ MAINONTA ON?! Perinteisiä määritelmiä:! Mainonta on maksettua useille vastaanottajille suunnattua joukkoviestintää. Tunnistettavan lähettäjän tarkoituksena on yleisön suostuttelu tai

Lisätiedot

Uudet lukemisen tavat. Lukuintoilua 1 Lukeva lapsi ja nuori? Seinäjoki Eliisa Vainikka, Tampereen yliopisto

Uudet lukemisen tavat. Lukuintoilua 1 Lukeva lapsi ja nuori? Seinäjoki Eliisa Vainikka, Tampereen yliopisto Uudet lukemisen tavat Lukuintoilua 1 Lukeva lapsi ja nuori? Seinäjoki 23.1.2013 Eliisa Vainikka, Tampereen yliopisto eliisa.vainikka@uta.fi PISA-tulosten kehitys 2000-2012 Erinomaisten lukijoiden osuus

Lisätiedot

ykskantaan Laita yrityksesi kantakuntoon ja hyödynnä sote-uudistuksen mahdollisuudet!

ykskantaan Laita yrityksesi kantakuntoon ja hyödynnä sote-uudistuksen mahdollisuudet! ykskantaan Laita yrityksesi kantakuntoon ja hyödynnä sote-uudistuksen mahdollisuudet! 18.5.2016 Kanta-liittymisen ja -hyödyntämisen tukiprojekti yksityisessä sosiaali- ja terveydenhuollossa Kanta-palveluiden

Lisätiedot

Potkua peruskoulun tvt-taitoihin sekä sosiaalisen median käyttöön Jyväskylä, Oskari Uotinen viestintäkonsultti, yrittäjä

Potkua peruskoulun tvt-taitoihin sekä sosiaalisen median käyttöön Jyväskylä, Oskari Uotinen viestintäkonsultti, yrittäjä Potkua peruskoulun tvt-taitoihin sekä sosiaalisen median käyttöön Jyväskylä, 22.10. Oskari Uotinen viestintäkonsultti, yrittäjä Tutustuminen ja esittelyt Ketäs te olette? Etsi täältä sellainen henkilö,

Lisätiedot

Tulevaisuuden näkökulmia tietoyhteiskuntavalmiuksiin

Tulevaisuuden näkökulmia tietoyhteiskuntavalmiuksiin 1 Tulevaisuuden näkökulmia tietoyhteiskuntavalmiuksiin Päivi Häkkinen PERUSOPETUS 2020 Tietoyhteiskuntavalmiudet 18.3.2010, Opetushallitus, Helsinki 2 Millaista osaamista tulevaisuudessa tarvitaan ja halutaan

Lisätiedot

Käsitteitä ja määritelmiä

Käsitteitä ja määritelmiä Käsitteitä ja määritelmiä Sanomalehti on 1-7 kertaa viikossa ilmestyvä, maksullinen ja painettu julkaisu, joka sisältää uutisia, artikkeleita, kirjeitä, kommentteja, mielipiteitä ja mainoksia. Lisäksi

Lisätiedot

Elektronisen liiketoiminnan keskeisiä kysymyksiä: Innovaatioiden diffuusio. Lauri Frank Elektroninen liiketoiminta Jyväskylän yliopisto.

Elektronisen liiketoiminnan keskeisiä kysymyksiä: Innovaatioiden diffuusio. Lauri Frank Elektroninen liiketoiminta Jyväskylän yliopisto. Elektronisen liiketoiminnan keskeisiä kysymyksiä: Innovaatioiden diffuusio Lauri Frank Elektroninen liiketoiminta Jyväskylän yliopisto Ohjelma Mikä on innovaatio? Innovaation omaksuminen Innovaation yleistyminen

Lisätiedot

Wikipedian voima. Liikutu tiedosta Wifi: käyttäjätunnus: ttalo Salasana: ac9z6d

Wikipedian voima. Liikutu tiedosta Wifi: käyttäjätunnus: ttalo Salasana: ac9z6d Wikipedian voima Liikutu tiedosta 3.6.2016 Wifi: käyttäjätunnus: ttalo Salasana: ac9z6d Don t like Wikipedia? Change it. Neljä tärkeää kohderyhmää, jotka hakevat tietoa Wikipediasta Päättäjät ja virkamiehet

Lisätiedot

Kurssijärjestelyt. CS-1180 Verkkojulkaisemisen perusteet (5 op) Hanna Hämäläinen Informaatioverkostot / Mediatekniikan laitos

Kurssijärjestelyt. CS-1180 Verkkojulkaisemisen perusteet (5 op) Hanna Hämäläinen Informaatioverkostot / Mediatekniikan laitos Kurssijärjestelyt CS-1180 Verkkojulkaisemisen perusteet (5 op) Hanna Hämäläinen Informaatioverkostot / Mediatekniikan laitos (Alkuperäiset luentokalvot: Markku Laine) 10. Tammikuuta 2017 Luennon sisältö

Lisätiedot

Digijohtajaksi! Digijohtaminen ja työhyvinvointi pk-yrityksissä

Digijohtajaksi! Digijohtaminen ja työhyvinvointi pk-yrityksissä Digijohtajaksi! Digijohtaminen ja työhyvinvointi pk-yrityksissä 14.3.2016-13.3.2019 Toimintalinja: 3. Työllisyys ja työvoiman liikkuvuus Erityistavoite: 7.1. Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin parantaminen

Lisätiedot

OSA 1: PAKETOI OSAAMISESI KURSSIIN, JOKA MYY

OSA 1: PAKETOI OSAAMISESI KURSSIIN, JOKA MYY KURSSIPLANNER OSA 1: PAKETOI OSAAMISESI KURSSIIN, JOKA MYY ASIANTUNTEMUS / ELÄMÄNKOKEMUS: Missä itse olet onnistunut, menestynyt tai mitä olet saavuttanut, missä olet erityisen hyvä (ja tiedät että kaikki

Lisätiedot

HARJOITTELUN ENNAKKOTEHTÄVÄ

HARJOITTELUN ENNAKKOTEHTÄVÄ HARJOITTELUN ENNAKKOTEHTÄVÄ --Raporttisi perehtymisestä harjoittelupaikkaasi-- Voit myös kerätä muuta tietoa harjoittelupaikastasi! ENNAKKOTETEHTÄVÄ: 1. Perehtyminen harjoittelupaikkaan 2. Organisaatio,

Lisätiedot

Jyväskylän yliopiston Koulutuksen tutkimuslaitos, IEA sekä opetus- ja kulttuuriministeriö

Jyväskylän yliopiston Koulutuksen tutkimuslaitos, IEA sekä opetus- ja kulttuuriministeriö Jyväskylän yliopiston Koulutuksen tutkimuslaitos, IEA sekä opetus- ja kulttuuriministeriö 2018 Tieto- ja viestintäteknologia sekä monilukutaito ovat merkittävässä asemassa opiskelussa, työelämässä kuin

Lisätiedot

Kalevi Hellman Satu Värilä ARVOKAS ASIAKAS ASIAKASPÄÄOMAN, ASIAKASKANNATTAVUUDEN JA ASIAKASRISKIEN JOHTAMINEN

Kalevi Hellman Satu Värilä ARVOKAS ASIAKAS ASIAKASPÄÄOMAN, ASIAKASKANNATTAVUUDEN JA ASIAKASRISKIEN JOHTAMINEN Kalevi Hellman Satu Värilä ARVOKAS ASIAKAS ASIAKASPÄÄOMAN, ASIAKASKANNATTAVUUDEN JA ASIAKASRISKIEN JOHTAMINEN TALENTUM 2009 Copyright 2009 Talentum Media Oy ja Kalevi Hellman, Satu Värilä Kustantaja: Talentum

Lisätiedot

Osalliseksi omaan lähiyhteisöön Susanna Tero, Malike-toiminta

Osalliseksi omaan lähiyhteisöön Susanna Tero, Malike-toiminta Osalliseksi omaan lähiyhteisöön 1.12.2015 Susanna Tero, Malike-toiminta Kun YK:n vammaisten henkilöiden oikeuksia koskeva sopimus saatetaan Suomessa voimaan. Sopimus laajentaa esteettömyyden ja saavutettavuuden

Lisätiedot

YellowTab on uudenlainen, asiakkaan ehdoilla tuotettu yritysten oma media.

YellowTab on uudenlainen, asiakkaan ehdoilla tuotettu yritysten oma media. YellowTab yrityksesi oma media YellowTab on uudenlainen, asiakkaan ehdoilla tuotettu yritysten oma media. YellowTab parantaa asiakasviihtyvyyttä ja asiakaskokemusta mielenkiintoisen, räätälöidyn, sisällön

Lisätiedot

Työkalut innovoinnin tehostamiseen valmiina käyttöösi. Microsoft SharePoint ja Project Server valmiina vastaamaan organisaatioiden haasteisiin

Työkalut innovoinnin tehostamiseen valmiina käyttöösi. Microsoft SharePoint ja Project Server valmiina vastaamaan organisaatioiden haasteisiin Työkalut innovoinnin tehostamiseen valmiina käyttöösi Microsoft SharePoint ja Project Server valmiina vastaamaan organisaatioiden haasteisiin Terve! Pieni, nopea kysely kiitos! Lyhyt katsaus osallistujiin

Lisätiedot

KULUTTAJIEN MUUTTUNUT OSTOKÄYTTÄYTYMINEN

KULUTTAJIEN MUUTTUNUT OSTOKÄYTTÄYTYMINEN KULUTTAJIEN MUUTTUNUT OSTOKÄYTTÄYTYMINEN Kuinka myyn heille? JANNE HEPOLA 17.11.2016 JANNE HEPOLA Markkinoinnin tohtorikoulutettava Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulussa Erityisosaaminen kuluttajakäyttäytyminen,

Lisätiedot

Viestintäsisältöjen/- tuotteiden tuotanto. Viestinnän perusteet 2013 Ryhmä kuusi

Viestintäsisältöjen/- tuotteiden tuotanto. Viestinnän perusteet 2013 Ryhmä kuusi Viestintäsisältöjen/- tuotteiden tuotanto Viestinnän perusteet 2013 Ryhmä kuusi PRODUSAGE = Production + Usage (suom. käyttäjätuotanto) Perinteisessä teollisuustuotannossa kuluttaja on vain kuluttaja,

Lisätiedot

MEETING PEOPLE COMMUNICATIVE QUESTIONS

MEETING PEOPLE COMMUNICATIVE QUESTIONS Tiistilän koulu English Grades 7-9 Heikki Raevaara MEETING PEOPLE COMMUNICATIVE QUESTIONS Meeting People Hello! Hi! Good morning! Good afternoon! How do you do? Nice to meet you. / Pleased to meet you.

Lisätiedot