LIIKENNE- JA VIESTINTÄMINISTERIÖN HALLINNONALAN VIRASTOJEN JA LAITOSTEN TULOSTAVOITTEIDEN SAAVUTTAMINEN VUONNA 2003

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "LIIKENNE- JA VIESTINTÄMINISTERIÖN HALLINNONALAN VIRASTOJEN JA LAITOSTEN TULOSTAVOITTEIDEN SAAVUTTAMINEN VUONNA 2003"

Transkriptio

1 LIIKENNE- JA VIESTINTÄMINISTERIÖN HALLINNONALAN VIRASTOJEN JA LAITOSTEN TULOSTAVOITTEIDEN SAAVUTTAMINEN VUONNA 2003 Toukokuu 2004

2 SISÄLTÖ VIRASTOITTAIN JA TULOSTAVOITEALUEITTAIN AJONEUVOHALLINTOKESKUS 1 Vaikuttavuustavoitteet 1 Palvelutavoitteet 3 Taloustavoitteet 5 Kehittämistavoitteet 6 Rahoitus 7 TIEHALLINTO 8 Liikenneturvallisuus 9 Liikenteen sujuvuus 9 Tieverkon kunto 11 Ympäristö 12 Tieliikenteen palvelut ja ohjaus 14 Tiehallinnon toiminnan taloudellisuus 15 Kehittämistavoitteet 18 Rahoitus 19 MERENKULKULAITOS 22 Palvelutaso 22 Vaikuttavuus 24 Taloudellisuus 24 Kustannusvastaavuus 26 Kehittämistavoitteet 27 Rahoitus 28 RATAHALLINTOKESKUS 29 Rataverkon laajuus ja palvelutaso 29 Rataverkon laajuus 29 Rataverkon palvelutaso 29 Liikenteen sujuvuus 30 Liikennerajoitukset 31 Rataverkon kuntoindeksi 31 Turvallisuuden parantaminen 31 Junaliikenneonnettomuuksissa kuolleet 31 Tasoristeysvahingot 31 Radasta aiheutuneet vauriot 32 Radanpidon taloudellisuus 32 2

3 Kiinteistötoimi 33 Kehittämistavoitteet 33 Rahoitus 34 VIESTINTÄVIRASTO 36 Viestintämarkkinat ja palvelut 36 Postipalvelutoiminta 39 Televisiotoiminnan ohjaus ja valvonta 40 Verkkotunnukset 41 Viestintäverkkojen toimivuus ja turvallisuus 41 Standardointi 48 Radiotaajuuksien käytön yleissuunnittelu ja taajuuksien osoittaminen asiakkaille49 Televisiomaksujen hallinto 53 Varautumistoiminta 53 Taloustavoitteet 54 Toiminnan kehittäminen 55 Rahoitus 56 ILMATIETEEN LAITOS 57 Palvelutoiminta 57 Tutkimustoiminta 61 Taloustavoitteet 65 Laitoksen kehittäminen ja muu toiminta 67 Henkilöstöä koskevat tavoitteet 68 Rahoitus 68 MERENTUTKIMUSLAITOS 69 Palvelutoiminta 69 Tutkimustoiminta 72 Taloustavoitteet 74 Rahoitus 75 3

4 Sisältö Tähän yhteenvetoraporttiin on koottu liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan virastojen ja laitosten vuoden 2003 tulostavoitteiden toteuma puolivuotisjaksolla sekä koko vuoden osalta. Raportti käsittää kunkin viraston tai laitoksen tulostavoitteiden seurantalomakkeen. Seurantalomake sisältää kaikki ministeriön tulostavoitekirjeessä virastolla ja laitokselle asettamat tavoitteet. Tavoitteet on esitetty seurantalomakkeen vasemmassa sarakkeessa kohdassa tulostavoite Toteuma (väliraportti) sarakkeessa on analysoitu tulostavoitteiden saavuttamisastetta tai saavuttamattomuuteen vaikuttavia syitä sekä annettu ennuste loppuvuodelle. Toteuma tai toimenpiteet (koko sarakkeessa on analysoitu tulostavoitteiden saavuttamista tai saavuttamattomuutta koko vuoden osalta. Tavoitteen kanna lta merkittävät poikkeamat joko positiiviseen tai negatiiviseen suuntaan on vahvennettu. Kunkin viraston ja laitoksen osalta seurantalomakkeen alkuun on ministeriössä laadittu yhteenveto. Seurantalomakkeet on käsitelty vuoden 2005 tulosneuvottelujen yhteydessä JAKELU Hallinnonalan virastot ja laitokset Hallinnonalan virastojen ja laitosten talousjohto Valtiovarainministeriö Valtiontalouden tarkastusvirasto Valtiokonttori Valtiontilintarkastajien kanslia Liikenne- ja viestintäministeriö Ministeri Kansliapäällikkö Osastot ja yksiköt Virastojen ja laitosten tulosohjauksesta vastaavat Virastojen ja laitosten johtokuntaedustajat Erityisavustaja 4

5 AJONEUVOHALLINTOKESKUS Vaikuttavuustavoitteista ei saavutettu uusien kuljettajien indeksillä mitattavaa liikennemenestystavoitetta (tav. väh. 99,5, tot. 97,6). Palvelutavoitteista rekisteritiedon sähköisen käytön suhteellinen osuus saavutettiin (tav. väh. 70 %, tot. 82 %). Palvelutavoitetta, jossa jokaisella ydinprosessilla tuli olla vähintään yksi sähköisesti hoidettava lupa- ja lausuntoprosessin tuote ei saavutettu (AKE:n käyttämä sähköinen allekirjoituspalvelu ja tulostuspalvelu eivät toimineet). Taloustavoitteista liiketaloudellisesti hinnoiteltavan tietopalvelutoiminnan tulos saavutettiin (tav. väh. 1,75 milj. euroa, tot. 2,4 milj. euroa). Kehittämistavoitteista PALKO-hankkeen tavoitteita - kustannukset, sisältö, aikataulu - ei saavutettu kokonaan (kustannusarvio: tav. 26,5 milj. euroa, tot. tarkistettu kustannusarvio 30,623 milj. euroa; vuoden 2003 kustannukset: tav. 7,19 milj. euroa, tot. 6,0 milj. euroa; sisältö ja aikataulu: HENKO- ja VERSO-projektien käyttöönotto toteutui, VERSO-projektin jälkitoimitukset jatkuvat vuonna 2004). VAIKUTTAVUUSTAVOITTEET Teknisten vikojen osuus riskitekijänä tai avaintapahtumana kuolemaan johtaneissa liikenneonnettomuuksissa on alle 25 %. Katsastustoimipaikkojen hylkäysprosentit eivät perusteettomasti poikkea enempää kuin 3 tai +7 prosenttiyksikköä koko maan keskiarvosta. Tavoitetason mukaiset hylkäysprosentit saavutetaan vähintään 75 prosentilla katsastustoimipaikoista. Määräaikaiskatsastuksessa vähintään 50 % katsastustoimipaikoista havaitsee testiautoissa kaksi ennakkoon valittua oleellista vikaa. Vuoden 2003 tietoja ei ole vielä saatavissa. Arvo saadaan kerran vuodessa. Tavoitteen ennustetaan toteutuvan. Alkuvuoden toteutuma oli 78,3 %. Kuluvana vuonna suoritetaan kaksi tarkastuskierrosta, joissa molemmissa on kaksi samanlaista autoa. Testit tehdään tänä vuo n- na yhtäaikaisesti, jotta riski testiauton paljastumiselle olisi mahdollisimman pieni. Testit on valmisteltu ja aloitetaan elokuussa ja saatetaan loppuun viimeistään joulukuussa. Tämän vuoksi alkuvuoden toteumia ei ole saatavilla. Tavoite tultaneen saavuttamaan. 1 Tavoite toteutui, koska toteutuma oli 19 %. Tavoite toteutui, koska toteutuma oli 76,5 %. Tavoite toteutui, koska tulos oli 81,6 %. Vuonna 2003 suoritettiin kolme tarkastuskierrosta, joissa jokaisessa oli kaksi samanlaista autoa. Testit tehtiin melkein yhtäaikaisesti, jotta riski testiauton paljastumiselle olisi ollut mahdollisimman pieni. Testit tehtiin toisen vuosipuoliskon aikana. Testiin osallistui 239 toimipaikkaa, joista 195 löysi ennakkoon va litut kaksi oleellista vikaa.

6 Uusien kuljettajien liikennemenestys indeksillä mitattuna on vähintään 99,5. Tavoite ei toteutune. Alustava tulos on 98,84. Julkisuudessakin huomiotakin saanut nuorten kuljettajien riskikäyttäytyminen liikenteessä näkyy myös liikennemenestysindeksissä. Tavoite ei toteutunut, koska tulos oli 97,63. Indeksin alentuminen vuonna 2003 on sikäli yllättävää, että liikennekuolemien vähenemisen perusteella on muodostunut käsitys, että nuorilla kuljettajilla menee liikenteessä aikaisempaa paremmin. Indeksissä mitataan kuitenkin liikennemenestystä laaja-alaisemmin: ajokortin hankinnalla ensimmäisen ajovuoden aikana saavutettavia hyötyjä verrataan kortin hankinnan kustannuksiin.vahinkomenot ovat tällöin vain yksi, joskin tärkeä hyötyjä alentava tekijä. Koska indeksi perustuu kyselytietoihin, mukaan eivät tule ne kuljettajat, joille on sattunut vakavimpia vahinkoja. Näin ollen liikennekuolemien alentuminen ei vaikuta tähän indeksiin. Indeksin alentumista ei selitä mikään yksittäinen tekijä, vaan epäsuotuisa kehitys kuvastaa usean tekijän yhteisvaikutusta: - Ajokortin hyödyt kertyvät ajosuoritteesta, erityisesti hyötyajoista (työ- ja asiointiajot). Koko ajosuorite on vuonna 2003 alentunut edellisestä vuodesta 5,2 % ja työajot peräti 8,5 %. - Hyötyjä alentava vahinkomeno on kasvanut edellisestä vuodesta 7,1 % (henkilövahingot kallistuneet). - Kustannusten puolella on kasvua siten, että opetuksessa ajoharjoitusten määrä on lisääntynyt opetusluvalla korttinsa hankki- 2

7 neilla 4 %. Samanaikaisesti hinnat ovat nousseet siten, että autokoulun kautta kortin hankkineilla kustannusnousu on 2 % ja opetuslupaa käyttäneillä 7 %. PALVELUTAVOITTEET Ajoneuvorekisterin muutostiedot on päivitetty alle viidessä päivässä. Hakemusasioiden käsittelyaika on keskimäärin enintään kahdeksan päivää. Tavoite toteutunee, alkuvuoden toteutuma oli 4,7 pv. Tavoitteen ei ennusteta toteutuvan. Hakemusasiat on ratkaistu keskimäärin 8,5 päivässä. Hakemusasiat sisältävät kiinnitysten vahvistamisen, teknisen hyväksynnän luvat, tyyppihyväksynnät, tyyppikatsastukset ja EY-talletukset, valvonnan tarkastus- ja valvontakäyntien kirjalliset palautteet, opetuksen ja tutkintojen lausunnot ja päätökset, ammattiliikenteen ADR-koulutusluvat ja oikaisuvaatimukset sekä lupien ajokorttien ikä- ja terveysvaatimusten poikkeusluvat ja autokoululupalausunnot. Hyötyjen alentuessa ja kustannusten noustessa suhde (hyödyt/kustannukset) alenee jyrkästi, mikä kuvastuu indeksissä. Vahinkomenon kasvu on tästä vain pieni osa. Turvallisuus ei ole vahinkomäärillä mitaten heikentynyt, vaan vahingon hinta on noussut. Toisaalta kokonaan vahingoitta on selvinnyt entistä suurempi osa uusista kuljettajista (priimaprosentti on noussut hieman). Tavoite toteutui, koska toteutuma oli 4,4 pv. Tavoite toteutui, koska hakemusasiat on ratkaistu keskimäärin 7,7 päivässä. Hakemusasiat sisältävät kiinnitysten vahvistamisen, teknisen hyväksynnän luvat, tyyppihyväksynnät ja EYtalletukset, valvonnan tarkastus- ja valvontakäyntien kirjalliset palautteet, opetuksen ja tutkintojen lausunnot ja päätökset, ammattiliikenteen ADR-koulutusluvat ja oikaisuvaatimukset sekä lupien ajokorttien ikä- ja terveysvaatimusten poikkeusluvat ja autokoululupalausunnot. Käsittelyaikatavoite oli asetettu korkeammalle kuin aikaisempina vuosina. 3

8 Teknisen hyväksynnän osalta hakemusten käsittelyaika on alkuvuonna kasvanut merkittävästi Teknisen hyväksynnän osalta hakemusten käsittelyaika kasvoi alkuvuonna merkittävästi aiheutuen resurssien priorisoinnista johtuen resurssien priorisoinnista PALKO- PALKO-projektiin. Keväällä on lisätty linjatehtäviin määräaikaista resurssia, kun käsittelyaikojen pidentyminen ei alkanut muuten taittua. hankkeeseen. Keväällä kuitenkin lisättiin linjatehtäviin määräaikaista resurssia, kun käsittelyaikojen pidentyminen ei alkanut muuten taittua. Myös lupayksikössä käsittelyajat kasvoivat uusista tehtävistä johtuen. Lupayksikössä käsittelyajat ovat kasvaneet Rekisteritiedon sähköisen käytön suhteellinen osuus on vähintään 70 %. Asiakastyytyväisyys mitattuna asteikolla 1-5 on keskimäärin vähintään 3,6. Jokaisella ydinprosessilla on vähintään yksi sähköisesti hoidettava lupa- ja lausuntoprosessin tuote. Ajoneuvojen vuotuisten verojen kanto voidaan toteuttaa verohallinnon vaatimusten mukaisesti. uusista tehtävistä johtuen. Tavoite toteutunee, koska alkuvuoden toteutuma oli 80 %. Tavoitteen ennustetaan toteutuvan. Toteutuma oli viime vuonna 3,8. Asiakkaiden tyyt y- väisyys AKEn toimintaan on kehittynyt positiivisesti. Tavoitteen ennustetaan toteutuvan. Tavoitteen ennustetaan toteutuvan. VERSO-projekti etenee suunnitelmien mukaan. Lakiluonnokset ovat lausuntokierroksella. Em. seikkojen valossa AKE pystyy hoitamaan veronkantotehtävät tavoitteen mukaisesti. Tavoite toteutui, koska toteutuma oli 82,12 %. Tämä tavoite ylittyi arvioidusta johtuen siitä, että kyselymäärien suuri lisääntymien onnistuttiin hyvin kanavoimaan sähköisiin palveluihin. Toteutuma oli 3,7, joten tavoite saavutettiin. Tavoite ei toteutunut, koska AKEn käyttämä sähköinen allekirjoituspalvelu sekä tulostuspalvelu eivät toimineet tuotteiden testauksen yhteydessä. Muilta osin tuotteet olivat mennessä valmiit ja näin ollen ne olisi voitu siirtää tuotantoon. Tavoite toteutui.verso-projekti eteni suunnitelmien mukaan.vuoden 2004 ajoneuvoverotus hoidetaan ajoneuvoverolain (1281/2003) mukaisesti uudella VERO-järjestelmällä. 4

9 TALOUSTAVOITTEET Liiketaloudellisesti hinnoiteltavan tietopalvelutoiminnan tulos on vähintään 1,75 milj. euroa. Tavoitteen ennustetaan toteutuvan. Alkuvuoden toteutuma oli 1,4 milj. euroa. Koko vuoden tuloksen arvioidaan ylittävän tavoitteen. Alkuvuoden hyvään tulokseen on vaikuttanut tuottojen jaksotus: volyymiltaan suurimmat ja merkittävimmät tietopalvelutuotteet ovat etupainotteisesti laskutettuja. Toteutuma oli 2,4 milj. euroa, joten tavoite toteutui. Tietopalvelutoiminnan tulos koostuu pääosin kolmesta tuoteryhmästä (suoramarkkinointipalvelut, rekisterikyselyt ja poiminnat markkinatietoon ja tilastointiin). Suoramarkkinointipalveluiden kohdalla budjetoitu myynti ylittyi jonkin verran (noin 7 %), ja toimitetut osoitteet kappaleina ylitti arvioinnin vain 2 %. Budjetin ylitys selittyy lähinnä sillä, että volyymipohjaisen jälleenmyyntihinnastosta johtuen luovutettujen osoitteiden yksikköhinta oli hieman ennakoitua suurempi. Rekisterikyselyiden määrä toteutui huomattavasti yli budjettivaiheessa tehdyn arvion.ylitys oli havaittavissa kaikilla tuotteilla. Tämän taas katsotaan johtuvan vilkkaasta ajoneuvokaupasta.yhden käytetyn auton vaihtaessa omistajaa, saattaa usea eri taho tehdä autoa koskevan rekisterikyselyn. Poiminnat markkinatiedonjalostukseen ja tilastointiin toteutuivat arvion mukaan. Ylijäämän syntymiseen vaikuttivat myös säästöt markkinointikustannuksissa, mikä taas johtui siitä, että löydettiin yhteistyökumppaneita, 5

10 jotka hoitivat palvelun jakelun ja markkinoinnin alihankintana arvioitua taloudellisemmin. Ajoneuvojen rekisteröinnin yksikkökustannus on enintään 9,20 euroa. Tavoite toteutunee. Alkuvuoden toteutuma oli 8,60 euroa. Toteutuma oli 8,96 euroa, joten tavoite toteutui. Verotusjärjestelmän kustannukset / lähetetty verolippu ovat enintään kaksi euroa. KEHITTÄMISTAVOITTEET PALKO-hankkeessa pysytään arvioiduissa enimmäiskustannuksissa ja keskeisten projektien aikatauluissa sekä saavutetaan asetut sisältötavoitteet. Vuoden 2003 PALKOkustannusten arvioidaan olevan 7,19 milj. euroa. PALKO-hankkeen kokonaiskustannukset ovat enintään 26,5 milj. euroa. Henkilöstön työtyytyväisyys mitattuna asteikolla 1-5 on keskimäärin vähintään 3,05. Tavoitteen ennustetaan toteutuvan. Budjetissa tultaneen pysymään, joten kustannukset/ verolippu pysynevät tavoitteessa. PALKO-hankkeen kustannusten arvioidaan toteutuvan vuonna 2003 budjetin suuruisena. TAE laadinnassa PALKOhankkeen kokonaisbudjetti on korotettu 30,623 milj. euroon. Keskeisten projektien aikataulut ovat toteutumassa viimeisen hyväksytyn hankemäärityksen mukaisina. Myös hankkeen sisältötavoitteet ovat toteutumassa. Sisältö on jäädytetty, eikä uusia toiminnallisuuksia enää oteta hankkeeseen. PALKO-hanke ei ole toteutumassa asetetun tulostavoitteen mukaisesti. Tavoite toteutunee. Toteutuma viime vuonna oli 3,2. Kuluvan vuoden mittaus tehdään elosyyskuun vaihteessa. Tavoite toteutui, koska toteutuma oli kaksi euroa. Tulostavoite toteutui vain osittain. PALKOhankkeen kustannukset eivät toteutuneet budjetoidun mukaisena, koska toteutuma oli 6,0 miljoonaa euroa. TAE 2004-laadinnassa keväällä 2003 PALKO-hankkeen kokonaisbudjetti korotettiin 30,623 miljoonaan euroon. Keskeisten projektien, HENKO ja VERSO, suunnitellut käyttöönottopäivät toteutuivat viimeisen hankemäärityksen mukaisina. Hankkeen sisältötavoitteet toteutuivat HEN- KOn osalta, mutta VERSOn osalta sisältötavoitteisiin ei päästy. VERSOn jälkitoimitukset jatkuvat vielä toukokuulle Tavoite toteutui, koska tulos oli 3,3. Henkilöstön työtyytyväisyys parani lähes jokaisella osaalueella edelliseen vuoteen verrattuna. Henk i- löstö oli yleisesti tyytyväinen työn sisältöön, työtiloihin ja välineisiin, esimieheltä saatavaan tukeen, tasa-arvoon ja AKEn julkikuvaan työnantajana. 6

11 RAHOITUS Valtion vuoden 2003 talousarviossa Ajone u- vohallintokeskus on menopuolelle budjetoitu virasto, jolle osoitetaan nettomäärärahaa euroa verotustehtävien hoitamista varten. Lisäksi vuoden 2003 toisessa lisätalousarviossa osoitettiin euroa. Määrärahaa on siten käytettävissä yhteensä euroa. Vuosiennusteen mukaan momentille kertyisi menoa yhteensä noin euroa. Määrärahaa jäisi siten käyttämättä euroa, joka siirtyy vuodelle 2004 siirtomäärärahana (2 v.). Tässä on jo otettu huomioon eräiden rekisteröintisuoritteiden maksujen alennus alkaen. Verotustehtävien hoitoon tarvitaan ennusteen mukaan suunnilleen budjetissa arvioitu määrä, mutta Ajoneuvohallintokeskuksen maksullinen toiminta on muodostumassa ylijäämäiseksi. Suurimmat tekijät ylijäämään ovat edelleenkin rekisteröinnin ylijäämä (vaikutus n. 2,7 milj. euroa) ja itäliikenteen lupien ylijäämä (va i- kutus n. 1,0 milj. euroa). Momentille kertyi menoa yhteensä euroa. Määrärahaa jäi siten käyttämättä euroa, joka siirtyy vuodelle Rekisteröintisuoritteiden maksujen alennus alkaen oli oikean suuntainen, mutta riittämätön toimenpide.ylijäämä aiheutui ennen muuta maksullisen toiminnan suoritteiden volyymien budjettiylityksistä.verotustehtävien hoitoon toisaalta tarvittiin euroa, joka siten vastasi lähes täysin verotukseen varattua määrärahaa. 7

12 TIEHALLINTO Tavoitteet saavutettiin hyvin. Esim. Liikenneturvallisuustavoitteet o Perustienpidon toimin vähennettiin 54 henkilövahinko-onnettomuutta (tav. 47 henkilövahinko-onnettomuutta). Tavoite ylitettiin selvästi, koska liikenneturvallisuustoimiin oli käytettävissä vuoden 2002 lopun lisätalousarviossa myönnetty 17 milj. euroa (tämän osuus vähenemästä 7 henkilövahinko-onnettomuutta). o Kehittämisinvestoinnein vähennettiin 16 henkilövahinko-onnettomuutta. Tieverkon kuntotavoitteet o Huonokuntoisten päällystettyjen teiden määrä saatiin tavoitteen mukaisesti pysymään alle 6000 kilometrissä siirtämällä perustienpidon resursseja pienistä investoinneista kuntoa turvaaviin toimiin. Myös päällystystöiden hintojen lasku (noin 20 % kustannustason lasku) helpotti tavoitteen saavuttamista. Päällystysohjelma oli noin neljänneksen laajempi kuin edellisenä vuonna. o Sorateiden kelirikkohaittoja vähennettiin yhteensä 13,9 % (tav. 10 %). o Siltojen kuntoa kuvaava vauriopistesumma väheni 13,3 % (tav. 11 %). Ympäristötavoitteet o Pohjavesien ympäristövaikutuksia vähennettiin pienentämällä suolan käyttöä liukkaudentorjunnassa noin tonnia (tav. enint tonnia). Tieliikenteen palvelut ja ohjaus o Liikenteen hallinnan toimet ovat hajaantuneet eri puolille tieverkkoa. Vaikutusten aikaansaamiseksi toimet tulisi tavoitteen mukaisesti keskittää päätieverkon tärkeimmille yhteysväleille ja raportoinnissa tulisi myös kertoa, miten hyvin liikenteen hallinnan järjestelmät kattavat päätieverkon. Tiehallinnon toiminnan taloudellisuus o Tienpidon avaaminen kilpailulle eteni suunnitellulla tavalla ja hoidon kilpailuttamisen säästötavoite (vuosittain 34 milj. euroa vuoden 2004 loppuun mennessä) on näillä näkymin toteutumassa. o Perustienpidon taloudellisuutta koskeva tavoite (hoidon, ylläpidon ja hallinnon kustannukset tiekilometriä kohden) ei toteutunut. Tämä ei kuitenkaan merkittävästi selity epätaloudellisella perustienpidolla, vaan sillä, että Tiehallinto on turvatakseen tiestön kunnon siirtänyt perustienpidon sisäistä painotusta pienistä investoinneista ylläpitoon ja hoitoon. Perustienpidon taloudellisuuden mittari edellyttää jatkokehittelyä. o Tiehallinnon oman toiminnan menot alenivat reaalisesti noin 3,7 % (tav. eivät reaalisesti kasva). 8

13 LIIKENNETURVALLISUUS Tienpidon toimenpiteillä vähennetään 47 laskennallista henkilövahinko-onnettomuutta, jotka vastaavat yhteensä 4,7 liikennekuoleman vähentämistä. Tiehallinto toteuttaa valtioneuvoston periaatepäätökseen perustuvan tienpidon tehostettujen toimenpiteiden ohjelman vuotta 2003 koskevan osuuden. Tiehallinto edistää eri toimintojen yhteistyötä ja vuorovaikutusta varmistamalla omalta osaltaan toiminnan säännönmukaisuuden ja seurannan. LIIKENTEEN SUJUVUUS Tienkäyttäjien tyytyväisyys liikenteen toimivuuteen säilyy hyvällä tasolla. Perustienpidon toimenpitein ml. erillisinvestoinnit ennustetaan saavutettavan 50 henk i- lövahinko-onnettomuuden vähenemä. Lähinnä Paimio-Muurla ja Liminka-Oulu -hankkeiden valmistumisen myötä kehittämishankkeiden tuloutettava henkilövahinkoonnettomuusvaikutus nousee tänä vuonna poikkeuksellisen suureksi eli 16,5 hevaan. Yhteensä onnettomuuksien vähenemäksi muodostuu 66,5. Tavoitteen saavuttamisaste ylittyy huomattavasti. Tiejohtajille ja prosessinomistajille on lähetetty liikenneturvallisuustoimia koskeva kirje. Tiehallinto on osallistunut yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa aktiivisesti alueellisen liikenneturvallisuustyön kehittämiseen. Liikenneturvallisuuden lisätavoitteet ollaankin saavuttamassa hyvin, eräiden tiepiirien osalta erittäin hyvin. Tienkäyttäjien tyytyväisyyttä liikenteen toimivuuteen mitataan valtakunnallisella tienkäyttäjätyytyväisyystutkimuksella kahdesti vuodessa. Tienkäyttäjien tyytyväisyys liikenteen sujuvuuteen on hyvällä tasolla talven kyselyjen perusteella. 9 Perustienpidon toimenpitein ml. erillisinvestoinnit saavutettiin 54,1 henkilövahinkoonnettomuuden vähenemä. Tavoitteen saavuttamisaste ylittyi huomattavasti. Lähinnä Paimio-Muurla ja Liminka-Oulu -hankkeiden valmistumisen myötä kehittämishankkeiden tuloutettava henkilövahinkoonnettomuusvaikutus nousi vuonna 2003 poikkeuksellisen suureksi eli 16,5 hevaan. Yhteensä henkilövahinko-onnettomuuksien laskennallinen vähenemä oli 70,6. Tiehallinto osallistui yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa aktiivisesti alueellisen liikenneturvallisuustyön kehittämiseen. Liikenneturvallisuuden lisätavoitteet saavutettiin hyvin, mikä osoittaa käytännön yhteistyön ja vuorovaikutuksen aktivoituneen entisestään muiden liikenneturvallisuustyötä tekevien tahojen kanssa. Tienkäyttäjien tyytyväisyyttä liikenteen toimivuuteen mitataan valtakunnallisella tienkäyttäjätyytyväisyystutkimuksella kahdesti vuodessa. Tyytyväisyys liikenteen sujuvuuteen on vuoden 2003 tutkimusten perusteella hyvällä tasolla. Liikenteen sujuvuus arvioitiin nyt hieman

14 paremmaksi kuin vuonna Asiakassuhteiden hoito systematisoidaan Tiehallinnon asiakkuusstrategian mukaisesti. Joukko- ja kevyen liikenteen toimivuutta parannetaan yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa. Asiakkuusstrategian kehittämisohjelmissa systematisoidaan ja kehitetään ensisijaisesti sidosryhmäsuhteiden hoitoa. Näin voidaan taata paras mahdollinen palvelu varsinaisille asiakkaille. Tiehallintolaisten ja sidosryhmien edustajien näkemysten kartoittaminen keskinäisen vuoro-vaikutuksen nykytilanteesta ja kehittämistarpeista on meneillään. Samanaikaisesti on aloitettu muutamien pilottikohteiden kanssa systemaattisempi sidosryhmäyhteistyö. Kesän jälkeen näiden yhteistyökumppanien kanssa toteutetaan itsearviointitilaisuus. Asiakkuusstrategian mukaisesti ollaan ottamassa käyttöön sidosryhmärekisteri ja käynnistämässä laajemman CRM:n sisällön määrittely. Lisäksi sidosryhmäsuhteiden onnistumisen mittareita kehitetään. Tavoite saavutetaan. Tiehallinto on osallistunut liikenne- ja viestintäministeriön JALOIN -projektin kevyen liikenteen olosuhteita parantaviin tutkimushankkeisiin. Kevyen liikenteen väyliä raken- Asiakkuusstrategian kehittämisohjelmissa systematisoidaan ja kehitetään ensisijaisesti sidosryhmäsuhteiden hoitoa. Vuonna 2003 määriteltiin Tiehallinnon tärkeimmät sidosryhmät ja vastuut. Tiehallinnon sidosryhmäyhteistyön toimintalinjat ja ohje sidosryhmäyhteistyön suunnitelman tekemiseen hyväksyttiin Tieha l- linnon johtoryhmässä ja samassa yhteydessä päätettiin niistä sidosryhmäsuhteista, joita lä h- detään systematisoimaan vuoden 2004 aikana. Toimintalinjoissa kuvattua vuorovaikutuksen toimintamallia pilotoitiin yhdeksässä kohteessa. Toimintamallin mukainen systemaattinen toiminta voitiin käynnistää valittujen sidosryhmien kanssa. Sidosryhmärekisteri otettiin käyttöön. Lisäksi asiakastiedon selvittämisestä Tiehallinnossa laaditut periaatteet hyväksyttiin Tiehallinnon johtoryhmässä. Niissä kuvataan Tiehallinnon säännölliset asiakastutkimukset sekä toimintatapa muiden tutkimusten osalta. Alustava malli sidosryhmäyhteistyön toimivuuden mittaamiselle luotiin ja mittaaminen aloitetaan loppuvuonna Palvelujen tuottajien ja toimittajien mielipiteiden selvittämiseksi laadittiin alustava ehdotus hankepalautekäytännöstä. Tiehallinto osallistui vuoden 2003 aikana kevyen liikenteen olosuhteita parantaviin tutkimushankkeisiin liikenne- ja viestintäministeriön JALOIN -projektissa. Kevyen liikenteen 10

15 netaan yli 100 km. Tiehallinnolle on myö n- netty Suomi Pyöräilee -tunnustuspalkinto. Linja-autopysäkkien suunnitteluohje valmistunut ja pysäkkirakennelmien siirto kunnilta Tiehallinnolle on käynnistetty. väyliä rakennettiin yhteensä 123 km. Tiehallinto toimi myös jäsenenä Pyöräilykuntien ve r- kostossa ja sen vastuulla olivat valtakunnallisen pyöräretkeilyn työryhmän sihteeritehtävät. Tiehallinnolle myönnettiin Suomi Pyöräilee - tunnustuspalkinto. Tiehallinto johti aktiivisesti toiminutta sidosryhmien yhteistä joukkoliikenteen toimintaedellytysten parantamisen ohjausryhmää. Linja-autopysäkkien suunnitteluohje valmistui ja pysäkkirakennelmien siirto kunnilta Tiehallinnolle käynnistettiin. Ministerityöryhmälle va l- misteltiin erityiset teemahankkeet kevyt- ja joukkoliikenteen osalta. TIEVERKON KUNTO Hoidon ja ylläpidon palvelutaso sekä tieverkon kunto säilyy vuoden 2002 tasolla. Huonokuntoisten päällystettyjen teiden määrä rajoitetaan pysyvästi alle kilometriin (alle 12 %) tiepituudesta. Uudenmaan, Hämeen ja Lapin tiepiirejä lukuun ottamatta tiepiirit ennustavat saavuttavansa hoidon ja ylläpidon palvelutasotavoitteensa. Tieverkon kuntotavoite saavutettaneen. Huonokuntoisten päällystettyjen teiden määrä on kilometriä tiepituudesta. Hoidon ja ylläpidon palvelutason osalta tilanne säilyi suunnilleen ennallaan verrattuna vuoteen Tuloksen mittaamista vaikeutti jonkin verran päällysteiden ura- ja tasaisuusmittauksissa uuteen tekniikkaan siirtyminen. Uusi mittaustekniikka tuottaa entistä tarkempien ura- ja tasaisuustietojen lisäksi uusia muuttujia tien pinnasta. Huonokuntoisten päällystettyjen teiden kokonaismäärä väheni vuonna 2003 noin 300 km ja oli km. Ilman paikkausohjelmien vaikutusta päätieverkolla tapahtui lievää paranemista ja alemmalla tieverkolla lievää heikkenemistä. Päällystysohjelman pituus 11

16 (4 435 km) oli noin 25 % edellisvuotta suurempi. Parannus kohdistui pääasiassa tieverkon rakenteelliseen kuntoon. Sorateiden runkokelirikon liikenteelle aiheuttamaa haittaa vähennetään 10 %. Siltojen kunnon heikkenemistä hidastetaan lisäämällä korjaustoimintaa niin, että siltojen kuntoa kuvaava vauriopistesumma vähenee 11 % vuoden 2003 alun tilanteeseen nähden. Kevään kelirikkotilanne oli tavanomaista helpompi. Kelirikosta aiheutuvia haittoja poistetaan yhteensä noin 200 tiekm:llä, jolloin niitä saadaan vähennettyä vähintään tavoitteen mukaiset 10 %. Siltojen peruskorjaustoimintaa on lisätty ja peruskorjattavien siltojen määrää nostetaan edellisen vuoden tasosta (150) 162 siltaan. Vaurioiden vähenemätavoite (11 %) tullaan saavuttamaan. Sorateiden kelirikkohaittoja vähennettiin vuonna 2003 yhteensä 13,9 %. Tavoite toteutui kaikissa tiepiireissä Kaakkois-Suomen ja Keski-Suomen tiepiireissä jopa noin kaksinkertaisesti. Siltojen peruskorjaustoimintaa lisättiin osoittamalla peruskorjaukseen enemmän varoja ja lisäämällä peruskorjattavien siltojen määrää edellisen vuoden tasosta. Vuoden alun tilanteesta siltojen kuntoa kuvaava vauriopistesumma väheni 13,3 %. YMPÄRISTÖ Tärkeimmät pohjavesialueet suojataan tehtyjen suunnitelmien mukaisesti. Vuonna 2003 toteutetaan 2-3 pohjavesien suojauskohdetta. Tiehallinto on laatinut pohjavesisuojauskohteita koskevan teemaohjelman vuosille Ohjelmaan sisältyy kaikkiaan kohdetta. Vuonna 2003 toteutetaan pohjavesisuojauksia kt:llä 66, vt:llä 12 ja vt:llä 14. Tavoite saavutetaan. Osasta kiireellisiä pohjavesisuojauskohteita on Tiehallinnossa valmisteltu vuosille perustienpidon teemaohjelma, jolla toteutetaan vuosittain 2 4 kohdetta ja kustannukset ovat 1,7 2,8 milj. euroa vuodessa. Ohjelmalla toteutetaan kaikkiaan kohdetta. Vuonna 2003 toteutettiin pohjavesisuojauksia kantatiellä 66 sekä valtateillä 12 ja 14. Pohjavesisuojauksia on 1990-luvun puolivälin jälkeen rakennettu yhteensä hieman yli 120 kilometrin matkalle, mikä on pienentänyt pohjavesien pilaantumisriskiä. Suojausta kiireellisesti tarvitsevia kohteita on yhteensä noin 120 kilometriä. Näistä pyritään toteuttamaan vuosien aikana keskitetyllä pohja- 12

17 vesiohjelmalla noin 30 kilometriä. Viime vuonna pohjavesiohjelmaan sisältyviä kiireellisiä pohjavesisuojauksia rakennettiin 6,3 kilometrin matkalle. Tämän lisäksi muiden perustienpidon hankkeiden yhteydessä rakennettiin 7,6 kilometriä ja kehittämishankkeiden yhteydessä 2,7 kilometriä pohjavesisuojausta. Kaiken kaikkiaan vuonna 2003 rakennettiin 16,6 kilometriä pohjavesisuojauksia. Pohjavesien ympäristövaikutuksia vähennetään pienentämällä suolan käyttöä. Suolan käyttöä liukkauden torjunnassa vähennetään erityisesti pohjavesialueilla ja normaalitalvea vastaavissa olosuhteissa suolan käyttö on enintään tonnia. Tiehallinto jatkaa melutietokannan kehittämistyötä siten, että osassa tiepiireistä järjestelmä on käytössä vuoden 2003 lopulla. Tiehallinto on käyttänyt liukkaudentorjuntaan talvikaudella noin tonnia suolaa. Talviolosuhteista aiheutuen suolankäyttö on tavoitetasoa vähäisempää. Suomen Akustiikkakeskus Oy kehittää melutietokantaa Tiehallinnolle. Tieliikelaitos on tehnyt Tiehallinnolle esiselvityksen siitä, kuinka tiepiirien olemassa olevat meluun liittyvät tiedot helpoiten siirretään melutietokantaan. Muutaman (2-3) tiepiirin melutieto siirretään tietokantaan vuoden 2003 aikana. Tavoite saavutetaan. Tiehallinto käytti liukkaudentorjuntaan talvikaudella noin tonnia suolaa. Suolan käyttöä liukkaudentorjunnassa on seurattu ja pyritty vähentämään. Suolan käyttö väheni 25 % vuosien keskimääräiseen käyttöön verrattuna. Edellinen talvikausi oli sääoloiltaan vaikea ja suolaa käytettiin tonnia luvun puolivälistä alkaen meluntorjunnasta on hyötynyt vuosittain asukasta, mutta viime vuonna meluntorjunnan töitten vähäisyyden vuoksi vain 480 asukasta voitiin suojata (2 200 asukasta v. 2002). Yleisten teiden melualueella asui 1990-luvun alussa ihmistä. Heistä on saatu suojatuksi viimeisen kahdeksan vuoden aikana. Tiehallinto on jatkanut melutietokannan kehittämistä tavoitteen mukaisesti ja muutaman tiepiirin melutieto siirrettiin tietokantaan vuoden 2003 aikana. Melutietokantaa Tiehallinnolle kehittää Suomen Akustiikkakeskus Oy. Tieliikelaitos on tehnyt Tiehallinnolle esiselvi- 13

18 tyksen siitä, kuinka tiepiirien olemassa oleva melutieto helpoiten siirretään melutietokantaan. Tiehallinto on tilannut Tieliikelaitokselta melutiedon päivittämisen. TIELIIKENTEEN PALVELUT JA OHJAUS Liikennetiedotusta ja liikenteen ohjausta kehitetään toteuttamalla tätä palvelevia seurantajärjestelmiä päätieverkon tärkeillä yhteysväleillä ja lisäämällä tienkäyttäjiltä saatavan palautteen hyödyntämistä. Varmistetaan koko tieverkon digitalisoinnin toteutuminen suunnitellusti ja otetaan käyttöön sähköisiä verkkopalveluja. Ajantasaisen liikenteen ja kelin seuranta - teemapaketti vuosiksi on hyväksytty johtoryhmässä jatkosuunnittelun ja ohjelmoinnin lähtökohdaksi. Teemaohjelman rahoitus on auki. Tiepiireissä on otettu uusia liikenteen automaattisia mittauspisteitä käyttöön neljässä pisteessä (Kaakkois-Suomen tiepiiri) ja uusia kelikameroita kolmessa pisteessä (Kaakkois-Suomen tiepiiri). Useiden mittauslaitteiden tiedonsiirtoratkaisuja on muutettu kustannustehokkaammiksi (ADSL, GPRS). Liikenteen tietopalvelua koskeva esiselvitys on valmistumassa. Ajantasainen liikenteen ja kelin seuranta - teemapaketti vuosiksi hyväksyttiin Tiehallinnon johtoryhmässä jatkosuunnittelun ja ohjelmoinnin lähtökohdaksi. Seurantaverkko muodostaa perustan koko liikenteen hallinnan palveluiden kehittämiselle sekä palvelee lisäksi tien hoidon onnistumista. Perustienpidon rahoituksesta on sovittu kohdistettavaksi 1 milj. euroa vuonna 2004 keskitettynä investointiohjelmana liikenteen seurannan kehittämisinvestointeihin. Tiesäätiedon laadun parantamiseen ja varmistamiseen tähtäävässä laatuprojektissa valmistui toukokuussa laatukäsikirja. Projektissa järjestettiin myös koulutusta ja laatutietojärjestelmän toteutus on parhaillaan käynnissä. Lisäksi va l- mistui liikenteen tietopalvelua koskeva esiselvitys. Tiepiireissä on toteutettu useita kelin ja liikenteen seurantaan liittyviä toimenpiteitä (liikenteen automaattisia mittauspisteitä 40 kpl, tiesääasemia 20 kpl, keli- tai liikennekameroita 48 kpl, uusia sade- ja näkyvyysantureita tiesääasemiin 8 kpl, kustannustehokkaampien 14

19 tietoliikenneyhteyksien päivityksiä 10 kpl, automaattinen kameratekniikkaan perustuva häiriön hallinta -järjestelmä E18:lla: 16 kpl kameroita Isokylän tunnelissa). Noin 40 % toteutuksista kohdentuu kehittämishankkeelle vt 1 Paimio-Muurla, joka avattiin vuonna 2003 liikenteelle. TIEHALLINNON TOIMINNAN TALOUDELLISUUS Tienpitoa avataan kilpailulle hyväksyttyjen toimintalinjojen mukaisesti yhteistyössä alan toimijoiden kanssa. Tieverkon hoidon reaaliset kustannukset alenevat kilpailuttamisen seurauksena 34 milj. eurolla (15 %) vuoden 2004 loppuun mennessä. Digiroad-hanke on pääosin toteutunut suunnitelman mukaisesti. Hankkeen suurimmat potentiaaliset riskit liittyvät nyt meneillään olevaan järjestelmän testaukseen ja käyttöönottovaiheeseen. Tämänhetkinen arvio on, että hanke valmistuu aikataulun mukaisesti v loppuun mennessä ja toteutetaan annetun budjetin puitteissa. Koko hankkeen kesto on v alusta v loppuun ja investointibudjetti on noin 7 milj. euroa. Investoinneissa ja ylläpidossa kilpailulle avaamisen siirtymäkausi päättyi vuoden 2002 lopussa. Suunnittelussa ja hoidossa siirtymäkausi jatkuu vuoden 2004 loppuun saakka. Suunnittelun hankintaohjelmassa kilpailutettavien töiden osuudeksi vuodelle 2003 muodostui tavoitteena oleva 75%. Hankintaohjelma toteutunee melko tarkasti. Digiroad on kansallinen tietojärjestelmä, johon kootaan koko Suomen tie- ja katuverkon tarkka sijainti sekä tärkeimmät ominaisuudet. Tietojen lataus käynnistyi syksyllä Toteutusprojekti valmistuu hiukan aikataulusta myöhässä vuoden 2004 helmikuun lopussa. Digiroad -laki astui voimaan Investointien ja ylläpidon osalta kilpailulle avaamisen siirtymäkausi päättyi vuoden 2002 lopussa. Suunnittelussa ja hoidossa siirtymäkausi jatkuu vuoden 2004 loppuun saakka. Suunnittelun vuoden 2003 tilauksista oli 61 % avoimena kilpailulle. Osuudessa ei ole otettu huomioon poikkeuksellisen suurta, kokonaan kilpailutettua Vuosaaren sataman liikenneyhteydet -projektia. Kilpailulta suljettu osuus 15

20 sisältää tiestö- ja liikennetietojen hankinnan Tieliikelaitokselta. Kilpailulle avoimena ollut osuus on julkaisussa Menettelyt tienpidon kilpailun avaamisessa ja neuvottelutoimeksiannoissa esitetyn mukainen. Vuoden 2003 hoidon kilpailukierroksella kilpailutettiin 28 alueurakkaa. Osassa urakoita on niiden sisältöä ja kestoa lisätty hankintastrategian mukaisesti. Kilpailulle on nyt avattuna tavoitteen mukaiset ¾ alueurakoista. Sopimushinnat ovat edelleen alentuneet. Säästöksi arvioidaan 10,5 milj. euroa vuositasolla. Tievalaistuksen hoito on kilpailutettu keväällä 2003 koko maan osalta ensimmäisen kerran. Kilpailu toimi ja hintataso oli alhainen. Tieverkon hoidon kustannusten alenemistavoitteen arvioidaan toteutuvan. Hoidon vuoden 2003 alueurakoista oli puolestaan kilpailulle avattuna tavoitteen mukaiset 75 %. Kilpailutettujen urakoiden (28) vuosittaisiksi säästöiksi arvioidaan yhteensä 10,5 milj. euroa. Tievalaistuksen hoito kilpailutettiin keväällä 2003 koko maan osalta ensimmäisen kerran. Kilpailu toimi ja hintataso oli alhainen. Säästöjä on arvioitu saatavan kahden vuoden sopimuskauden aikana noin 0,8 milj. euroa aikaisempaan hintatasoon verrattuna. Tieverkon hoidon kustannusten arvioidaan alenevan vuoden 2000 hintatasoon verrattuna vähintään 34 milj. euroa vuoden 2004 loppuun mennessä. Vuoden 2004 kilpailuttaminen käynnistettiin EU-hankintailmoitusten julkaisemisella Virallisessa lehdessä (46/2003). Tämän kilpailuttamisvuoden jälkeen kaikki hoitourakat ovat kilpailun piirissä. Kilpailuun tulee yhteensä 38 urakkaa ja niiden kestot ovat pidentyneet edelleen aikaisemmasta (3-, 5 ja 7-vuotisia). Moniin (12 kpl) 3- ja 5-vuotisiin urakoihin on otettu mukaan mahdollisuus kahden vuoden 16

21 optioon. Perustienpidon yksikkömenot ovat laajennusja uusinvestoinnit sekä suunnittelu poislukien nykyisellä palvelu- ja kuntotasolla enintään euroa/tiekilometri. Tavoite on toteutumaennusteen perusteella vaikeasti saavutettavissa. Bruttomenoista laskettuna yksikkömenot ovat euroa/tiekilometri. Syynä rakenteiden parantamiseen kohdistetut toimenpiteet. Ylläpidon urakat kilpailutettiin vuonna 2003 kaikki ja kilpailuttamisen seurauksena saavutettiin %:n säästöt verrattuna edelliseen vuoteen. Lisäksi vähäistä säästöä suunniteltuihin kustannuksiin aiheuttivat bitumi-indeksin alhaiset pisteluvut kesällä. Asetettu tavoite ei toteutunut (toteutuma euroa/tiekilometri). Tavoite mittaa ho i- don, ylläpidon ja hallinnon kokonaismenojen määrää tiepituutta kohti. Tunnusluku kuvaa hoidon ja ylläpidon volyymiä sekä toiminnallista tehokkuutta (panos / tuotos, jossa panos = raha ja tuotos = hoidettu tieverkko + uudelleenpäällystykset + kelirikkokorjaukset + peruskorjaukset). Tiehallinto on parina viime vuotena pitäytynyt voimallisesti tienpidon strategiansa toiseen tukijalkaan (estetään tieverkon kunnon heikkeneminen), mikä on pitänyt volyymin ja sitä kautta yksikkömenon korkeana. Liikenne- ja viestintäministeriön näkökulma painottaa toiminnallista tehokkuutta, mutta tavoite mittaa pääosin volyymiä. Siksi tavoite ei tue tienp i- don strategiaa, vaan on sen kanssa ristiriidassa. Tienpidon strategian mukaisesti perustienpidon painopistettä siirrettiin vuonna 2003 investoinneista ylläpitoon ja jokapäiväisen liikennöitä- 17

22 vyyden turvaamiseen. Tiehallinnon oma n toiminnan menot eivät reaalisesti kasva. Viiden ensimmäisen kuukauden perusteella tavoitteen mukaiset Tiehallinnon hallintomenot lisääntyvät viime vuodesta nimellisesti noin 2,4 %, mutta alenevat reaalisesti noin 0,3 %, kun otetaan huomioon tulosopimuksen mukaiset palkankorotukset (1,366 milj. euroa) ja valtiovarainministeriön ennusteen mukainen 1,6 %:n inflaatio muille menoerille. Tavoitteen mukainen Tiehallinnon hallintomenojen toteutuma oli 70,3 milj. euroa. Hallintomenot alenivat viime vuodesta nimellisesti noin 1,0 % ja reaalisesti noin 3,7 %, kun otetaan huomioon tulosopimuksen mukaiset palkankorotukset (1,366 milj. euroa) ja kuluttajahintaindeksin muutoksella mitattu 0,9 %:n inflaatio muille menoerille. KEHITTÄMISTAVOITTEET Tiehallinnon prosessi- ja tiimiorganisaation toiminta vakiinnutetaan ja prosessien suorituskykyä parannetaan. Menokäsitteeseen eivät sisälly tietojärjestelmäinvestoinnit, Mobilia, lähialueyhteistyö, T&K -menot, Digiroad, E18- ja Vuoliprojektit, varautuminen eikä tulospalkkiovaraus. Yhteensä nämä huomioimattomat menot ovat noin 16,4 milj. euroa. Ydin ja tukiprosessien suorituskyvyn mittareista on sovittu alustavasti. Mittarit otetaan käyttöön vuoden 2004 tulosohjauksessa. Menokäsitteeseen eivät sisälly investoinnit, Mobilia, lä hialueyhteistyö, T&K - menot, Digiroad, valtakunnalliset E18- ja Vuoli -projektit, varautuminen eikä tulospalkkiovaraus. Yhteensä nämä huomioimattomat menot ovat noin 14,7 milj. euroa. Prosessien suorituskyvyn mittareista tehtiin päätös vuonna 2003 ja osalle on jo voitu määrittää lähtöarvot. Suorituskyvyn mittaus on sovittu otettavaksi osaksi vuoden 2004 tulosseurantaa ja muutokset voidaan osoittaa vuoden 2004 toimintakertomuksessa. Prosessien toimintaa tehostettiin perustamalla valtakunnalliset kehittämisryhmät. Lisäksi keskushallinnon tiimirakenteiden uudistamisesta tehtiin päätös, joka toimeenpantiin

23 RAHOITUS Valtion vuoden 2003 talousarviossa Tiehallinnolle osoitettiin määrärahaa seuraavasti: Perustienpito euroa, josta ylläpito ja korvausinvestointeihin euroa + lisätalousarvio euroa. Käytettävissä yhteensä euroa Tieverkon kehittäminen euroa toinen lisätalousarvio euroa. Käytettävissä yhteensä euroa Eräät tiehankkeet euroa toinen lisätalousarvio euroa. Käytettävissä yhteensä euroa Tieverkon jälkirahoitus- ja kokonaisrahoitushankkeet euroa + lisätalousarvio Käytettävissä yhteensä euroa Tielain mukaiset maa-alueiden hankinnat ja korvaukset euroa toinen lisätalousarvio euroa. Käytettävissä yhteensä euroa. Seuraavassa on esitetty eri momenttien toteutuma ja toteutumaennuste : Toteutuma oli euroa ja koko vuoden toteutumaennuste euroa. Toteutuma oli euroa ja koko vuoden toteutumaennuste euroa. Toteutuma oli euroa ja koko vuoden toteutumaennuste euroa (Lohja - Lohjanharjun aloitus siirtyy). Toteutuma oli euroa ja koko vuoden toteutumaennuste euroa. Toteutuma oli euroa ja koko vuoden toteutumaennuste euroa Seuraavassa on esitetty eri momenttien toteutuma : Toteutuma oli ,87 euroa, josta ylläpidon ja korvausinvestointien osuus ,43 euroa. Toteutuma oli ,15 euroa. Toteutuma oli ,15 euroa. Toteutuma oli ,63 euroa. Toteutuma oli ,38 euroa. 1 19

24 Vuosaaren sataman liikenneväylien rakentaminen euroa. Toteutuma olin euroa ja koko vuoden toteutumaennuste Toteutuma oli ,90 euroa euroa. V oli käytössä saldoja seuraavasti: Perustienpito euroa, josta ylläpito ja korvausinvestointeihin euroa ja EAKR -hankkeiden kansallista osuutta euroa Tieverkon kehittäminen euroa Tieverkon jälkirahoitus- ja kokonaisrahoitushankkeet euroa Vuosaaren sataman liikenneyhteyksien suunnittelu euroa. Lisäksi valtion vuoden 2003 talousarviossa yksityisten teiden kunnossapitoon ja parantamiseen osoitetaan määrärahaa seuraavasti. Näiden määrärahojen osalta virastolle ei aseteta tulostavoitteita Valtionapu yksityisten teiden kunnossapitoon ja parantamiseen euroa Toteutuma oli euroa ja kaikki saldot käytetään. Toteutuma oli euroa ja kaikki saldot käytetään. Toteutuma oli euroa ja kaikki saldot käytetään. Toteutuma oli euroa ja kaikki saldot käytetään. Määrärahat yksityisten teiden kunnossapitoon ja parantamiseen: Valtionapu yksityisten teiden kunnossapitoon ja parantamiseen: Vuoden 2003 määrärahasta on maksettu avustuksia euroa ja koko vuoden toteutumaennuste on euroa. Toteutuma oli ,29 euroa, josta ylläpitoa ja korvausinvestointeja ,00 euroa ja EAKR -hankkeiden kansallista osuutta ,66 euroa. Toteutuma oli ,46 euroa. Toteutuma oli ,92 euroa. Toteutuma oli ,50 euroa. Määrärahat yksityisten teiden kunnossapitoon ja parantamiseen: Valtionapu yksityisten teiden kunnossapitoon ja parantamiseen: Vuoden 2003 määrärahasta maksettiin avustuksia yhteensä ,61 euroa. 20

25 Valtionapu yksityisten teiden kunnossapitoon ja parantamiseen, saldot vuosilta yhteensä euroa Toteutuma oli euroa ja kaikki saldot käytetään Toteutuma oli ,31 euroa. 1 Ylityslupa euroa, Ylityslupa euroa,

26 MERENKULKULAITOS Talven poikkeuksellisten sääolosuhteiden vuoksi Merenkulkulaitos ei saavuttanut kaikkia tulostavoitteitaan. Palvelutason osalta ankara talvi sekä hankalat jääolosuhteet aiheuttivat talvimerenkulun avustamisen tavoitteiden alittumisen. Talven vaikutus näkyi myös väylämaksun kustannusvastaavuuden jäämisenä alle tavoitteen. Luotsauksen kustannusvastaavuustavoite sen sijaan ylitettiin aiheutuen luotsaustulojen kasvusta. Myös liiketaloudellisin perustein hinnoiteltavan toiminnan kustannusvastaavuustavoitetta ei saavutettu (tav. 103 %, tot. 94 %). Tavoitteen alittuminen aiheutui monitoimimurtajien kaupallisen toiminnan kustannusten kasvusta. Kauppamerenkulun väyliä parannettiin myös tavoitetta enemmän (tav. 50 km, tot. 100 km). Rannikon kauppamerenkulun kustannukset kuljetettua tonnia kohti olivat tavoitetta korkeammat aiheutuen talven aiheuttamista lisäkustannuksista (tav. enin. 1,12, euroa, tot. 1,18 euroa). Rannikon ja sisävesien kauppamerenkulun väylien keskimääräiset kustannukset olivat tavoitetta korkeammat. Tavoitteiden ylitys aiheutui lähinnä väyläkilometrien alenemisesta uuden luokitusjärjestelmän käyttöönoton vuoksi. Yhteysalusliikenteen kustannukset vakituista asukasta kohden ylitettiin (tav. enin euroa, tot euroa) vakiutisten asukkaiden määrän laskiessa arvioitua enemmän. Kehittämistä koskevat tavoitteet laitoksen uudelleen organisointi ja alusten pakollisen ilmoittautumisjärjestelmän kehittäminen - saavutettiin hyvin. PALVELUTASO Väylänpito Väylien kunto parannettavien kauppamerenkulun väylien määrä, 50 kilometriä Navi-kriteerit täyttävien väylien osuus kauppamerenkulun väylät 64 % matalaväylät 17 % Kauppamerenkulun väylien parannustyöt ovat päässeet käyntiin vasta kesällä, eikä niitä ole vielä valmistunut. Koko vuoden arvio on 100 km. Navi-kriteerit täyttävien kauppamerenkulun väylien osuudeksi arvioidaan muodostuvan 52 %. Kauppamerenkulun väyliä parannettiin 100 km eli tavoite ylitettiin 50 kilometrillä. Navi-kriteerit täyttävien kauppamerenkulun väylien osuuden toteuma vuonna 2003 oli 55 %. Toteuma poikkeaa tavoitteesta, koska kriteerit täyttävien väylien arviointitapaa on yhdenmukaistettu ja tarkistettu. 22

27 Matalaväylien osalta arvio on 18 %. Navi-kriteerit täyttävien väylien arvioidut toteumat vuodelta 2003 tulevat poikkeamaan alkuperäisistä tavoitteista, koska kriteerit täyttävien väylien arviointitapaa on yhdenmukaistettu ja tarkistettu.vanhoilla kriteereillä laskettuna toteumat olisivat kauppamerenkulun väylillä 65 % ja matalaväylillä 18 % eli tavoitteet saavutetaan. Matalaväylien osalta toteuma oli sama kuin tavoite eli 17 %. Luotsaus Luotsauspalvelujen odotusaika on enintään kaksi tuntia. Talvimerenkulun avustaminen Jäänmurtopalvelujen odotusaika on enintään neljä tuntia. Yli kahden tunnin odotuksia oli 22 kpl (alle prosentin luotsausten määrästä. Talviliikennekautena, jolloin koko Suomenlahden liikenne ohjattiin rannikkoväylälle, laivat joutuivat ajoittain odottamaan luotsia monista eri syistä.yksi tällainen syy oli liikenteen ruuhkaantuminen joillakin väylän osilla ja jäänmurtajien tuomat suuret saattueet mereltä luotsipaikoille yhdellä kertaa. Näissä tilanteissa ei välttämättä voitu saada luotsia alukseen tulostavoitteiden mukaisesti. Myös Järvi-Suomessa on ollut odotusaikojen ylityksiä aiheutuen Saimaan kanavan kasvaneista liikennemääristä. Talvi oli ankara ja jäätilanne vaikea, jonka vuoksi asetettuja tavoitteita ei saavuteta. Jäänmurtajilla oli keväällä 1071 toimintapäivää. Keskimääräinen odottamaan jout u- neiden alusten odotusaika oli 6,4 tuntia (edellisvuonna 3,0). Arvio koko vuoden toteutumaksi on kuusi tuntia. Yli kahden tunnin odotuksia oli 69 kpl. Odotuksista suurin osa tapahtui Järvi-Suomen merenkulkupiirissä, missä ongelmat johtuivat kasvaneista liikennemääristä. Vuoden 2003 aikana on palkattu neljä uutta luotsia, joten tilanteeseen on tulossa parannus. Alkuvuodesta myös ankara talvi aiheutti liikenteen ruuhkaantumista joillakin väylien osilla. Luotsauksia oli kaikkiaan kpl, joten tavoite saavutettiin 99,8 prosenttisesti. Talvimerenkulun tavoitteita ei saavutettu vaikean jäätilanteen vuoksi. Jäänmurtajilla oli talvikaudella toimintapäivää (edellisenä talvena ) Keskimääräinen odottamaan joutuneiden alusten odotusaika oli 6,4 tuntia (edellisvuonna 3,3). 23

28 Ilman odotusta läpipäässeiden alusten osuus on %. Ilman odotusta läpipäässeiden alusten osuus oli 84,1 % (edellisvuonna 95,6 %). Palvelutason ennustetaan paranevan loppuvuodesta 88 %:iin. Ilman odotusta läpipäässeiden alusten osuus oli 84,2 %:a (edellisvuonna 95,6). VAIKUTTAVUUS Merenkulun turvallisuus Suomen aluevesillä ja suomalaisille aluksille tapahtuneita onnettomuuksia neljän vuoden liukuvalla keskiarvolla mitattuna on enintään 49. TALOUDELLISUUS Rannikon kauppamerenkulun palvelut Kustannukset euroa/kuljetettu tonni ovat enintään 1,12 euroa. Väylien ylläpidon keskimääräiset kustannukset / väyläkilometri ovat enintään euroa. Alkuvuoden aikana on sattunut 31 (edellisvuonna 14) ilmoitettua merionnettomuutta. Määrän kasvu aiheutui alkuvuoden poikkeuksellisista jääolosuhteista. Tavoite arvio i- daan kuitenkin saavutettavan. Rannikon kauppamerenkulun kustannukset euroa/kuljetettu tonni ovat arviolta 1,20 euroa. Yksikkökustannus on 0,08 euroa tavoitetta suurempi. Nousu aiheutuu kovan talven aiheuttamasta noin 10 milj. euron kustannusten kasvusta edellisvuoteen ve r- rattuna. Tämän johdosta tunnusluku nousisi vieläkin korkeammaksi, elleivät kuljetettujen tonnien määrät olisi myös kasvaneet. Ylläpidon keskimääräiset kustannuset//väyläkilometri ovat ennusteen mukaan euroa. Tavoitteen ylitys johtuu pääasiassa väyläluokituksen aiheuttamasta vä y- läkilometrien alenemisesta 715 kilometrillä. Tavoitteen mukaisilla väyläkilometreillä laskettuna väylänpidon keskimääräiset kus- 24 Vuonna 2003 sattui 44 (edellisvuonna 43) ilmoitettua merionnettomuutta. Neljän vuoden liukuvalla keskiarvolla mitattuna luku on 50 eli tavoite 49 ylitettiin yhdellä onnettomuudella. Rannikon kauppamerenkulun kustannukset euroa/kuljetettu tonni olivat 1,18 euroa. Yksikkökustannus oli 0,06 euroa tavoitetta suurempi. Kustannukset ylittivät lähes 13 milj. eurolla tavoitteen. Kasvun aiheutti lähes kokonaan ankara jäätalvi. Yksinomaan jäänmurron kustannukset olivat 10 milj. euroa suunniteltua suuremmat. Liikennemäärä ylitti tavoitteen 7 %. Mikäli tavoitteen mukainen liikenne olisi toteutunut, kustannukset olisivat olleet 1,25 euroa/tonni. Ylläpidon keskimääräiset kustannuset/väyläkilometri olivat euroa. Tavoite euroa/km ylitettiin 997 eurolla. Tavoitteen ylitys johtuu pääasiassa väyläkilometrien alenemisesta kilometrillä uuden väyläluokituksen johdosta. Tavoitteen mukaisilla väyläkilometrien määrillä ylläpidon kustan-

Asiakirjayhdistelmä 2016

Asiakirjayhdistelmä 2016 Asiakirjayhdistelmä 01. Liikenteen turvallisuusviraston toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Talousarvio HE 30/ vp (28.9.) Momentille myönnetään nettomäärärahaa 47 866 000 euroa. Määrärahaa saa käyttää

Lisätiedot

40. Ratahallintokeskus

40. Ratahallintokeskus 40. Ratahallintokeskus S e l v i t y s o s a : Radanpidon tavoitteena on edistää rautatieliikenteen toimintaedellytyksiä tehokkaana, turvallisena ja ympäristöystävällisenä osana kotimaista ja kansainvälistä

Lisätiedot

SAATE TK Valtiovarainministeriö. Kirjaamo

SAATE TK Valtiovarainministeriö. Kirjaamo SAATE TK-21-975-07 9042008 Valtiovarainministeriö Kirjaamo Liitteenä on Tilastokeskuksen talousarvioehdotus vuodelle 2009 Liitteenä on myös Cognos Planning-järjestelmällä tehdyt rahoitustaulukot: - peruslaskelma

Lisätiedot

Pääluokka 30 MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖN HALLINNONALA

Pääluokka 30 MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖN HALLINNONALA Pääluokka 30 MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖN HALLINNONALA 01. Hallinto 01. Maa- ja metsätalousministeriön toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Momentille myönnetään lisäystä 210 000 euroa. S e l v i t y

Lisätiedot

LIIKENNE- JA VIESTINTÄMINISTERIÖN HALLINNONALAN VIRASTOJEN JA LAITOSTEN TULOSTAVOITTEIDEN SAAVUTTAMINEN VUONNA 2004

LIIKENNE- JA VIESTINTÄMINISTERIÖN HALLINNONALAN VIRASTOJEN JA LAITOSTEN TULOSTAVOITTEIDEN SAAVUTTAMINEN VUONNA 2004 LIIKENNE- JA VIESTINTÄMINISTERIÖN HALLINNONALAN VIRASTOJEN JA LAITOSTEN TULOSTAVOITTEIDEN SAAVUTTAMINEN VUONNA 2004 Ministeriön palautekirjeet sekä puolivuotisraportit Lokakuu 2004 Sisältö Tähän yhteenvetoraporttiin

Lisätiedot

Fiksut väylät ja älykäs liikenne sinua varten Liikennevirasto 2

Fiksut väylät ja älykäs liikenne sinua varten Liikennevirasto 2 Liikenneviraston digitalisaatiohanke, tulevaisuuden liikenne, mitä se tuo tullessaan motoristien ja tienkäyttäjien näkökulmasta SMOTO kerhokonferenssi Jan Juslén, Tieto-osaston johtaja, Liikennevirasto

Lisätiedot

Kirkkonummen kunnan lausunto Uudenmaan ELY-keskuksen tienpidon ja liikenteen suunnitelmasta

Kirkkonummen kunnan lausunto Uudenmaan ELY-keskuksen tienpidon ja liikenteen suunnitelmasta Palvelutuotannon lautakunta 117 21.10.2015 Kunnanhallitus 345 02.11.2015 Kirkkonummen kunnan lausunto Uudenmaan ELY-keskuksen tienpidon ja liikenteen suunnitelmasta 2016-2019 701/08.00.01/2015 Palvelutuotannon

Lisätiedot

Miten Tiehallinto käyttää hyödykseen telematiikan järjestelmiä palvellessaan suomalaisia liikkujia?

Miten Tiehallinto käyttää hyödykseen telematiikan järjestelmiä palvellessaan suomalaisia liikkujia? 1 Miten Tiehallinto käyttää hyödykseen telematiikan järjestelmiä palvellessaan suomalaisia liikkujia? 2 Tiehallinnon toiminta-ajatus: Tiehallinto vastaa Suomen yleisistä teistä. Tiehallinto tarjoaa yhteiskunnan

Lisätiedot

Talousarvioesitys Tiehallinto

Talousarvioesitys Tiehallinto 24. Tiehallinto S e l v i t y s o s a : Tiehallinto vastaa Suomen yleisistä teistä. Tiehallinto tarjoaa asiakkaillensa liikkumis- ja kuljetustarpeisiin sujuvia, turvallisia ja ympäristöystävällisiä tieyhteyksiä

Lisätiedot

40. Ratahallintokeskus

40. Ratahallintokeskus 40. Ratahallintokeskus S e l v i t y s o s a : Radanpidon tavoitteena on edistää rautatieliikenteen toimintaedellytyksiä tehokkaana, turvallisena ja ympäristöystävällisenä liikennemuotona niin kotimaassa

Lisätiedot

Parlamentaarinen työryhmä korjausvelan vähentämiseksi. Liikenne- ja kuntaministeri Paula Risikko

Parlamentaarinen työryhmä korjausvelan vähentämiseksi. Liikenne- ja kuntaministeri Paula Risikko Parlamentaarinen työryhmä korjausvelan vähentämiseksi Liikenne- ja kuntaministeri Paula Risikko 12.12.2014 Parlamentaarinen työryhmä ja sen tehtävät Liikenne- ja viestintäministeriö asetti 28.2.2014 parlamentaarisen

Lisätiedot

Digitalisaation kehityksen suuntaviivat ja hyödyntäminen infra-alalla. Päällystealan digitalisoinnin työpaja

Digitalisaation kehityksen suuntaviivat ja hyödyntäminen infra-alalla. Päällystealan digitalisoinnin työpaja Digitalisaation kehityksen suuntaviivat ja hyödyntäminen infra-alalla Päällystealan digitalisoinnin työpaja 11.11.2015/ Mirja Noukka Digitalisaatiolle on tällä hallituskaudella vahva tilaus 17.11.2015

Lisätiedot

LIIKENNE- JA VIESTINTÄMINISTERIÖN ASETUS LIIKENTEEN TURVALLI- SUUSVIRASTON MAKSULLISISTA SUORITTEISTA

LIIKENNE- JA VIESTINTÄMINISTERIÖN ASETUS LIIKENTEEN TURVALLI- SUUSVIRASTON MAKSULLISISTA SUORITTEISTA LIIKENNE- JA VIESTINTÄMINISTERIÖ Muistio Suunnittelija Pirjo Karttunen LVM 25.11.2015 Erityisasiantuntija Saara Norrman Trafi LIIKENNE- JA VIESTINTÄMINISTERIÖN ASETUS LIIKENTEEN TURVALLI- SUUSVIRASTON

Lisätiedot

Kieku-hanke osana valtion talousja henkilöstöhallinnon uudistamista. Tomi Hytönen Valtiovarainministeriö

Kieku-hanke osana valtion talousja henkilöstöhallinnon uudistamista. Tomi Hytönen Valtiovarainministeriö Kieku-hanke osana valtion talousja henkilöstöhallinnon uudistamista Tomi Hytönen Valtiovarainministeriö Kieku numeroina Yhteinen Kieku-tietojärjestelmä korvaa vanhat (yli 100 kpl) talousja henkilöstöhallinnon

Lisätiedot

Talousarvioesitys Tiehallinto

Talousarvioesitys Tiehallinto 24. Tiehallinto S e l v i t y s o s a : Tiehallinto turvaa toimivat matka- ja kuljetusketjut ylläpitämällä ja kehittämällä tieverkon palvelutasoa, parantaa tieliikenteen turvallisuutta sekä vähentää ja

Lisätiedot

Kauppa- ja teollisuusministeriön ja Patentti- ja rekisterihallituksen tulossopimus vuodelle 2003

Kauppa- ja teollisuusministeriön ja Patentti- ja rekisterihallituksen tulossopimus vuodelle 2003 Kauppa- ja teollisuusministeriön ja Patentti- ja rekisterihallituksen tulossopimus vuodelle 2003 Yleistä Patentti- ja rekisterihallitus (PRH) toimii kauppa- ja teollisuusministeriön (KTM) hallinnonalalla

Lisätiedot

Ympäristöministeriön ja ympäristölupavirastojen tulossopimukset tulostavoitteista vuodelle 2008

Ympäristöministeriön ja ympäristölupavirastojen tulossopimukset tulostavoitteista vuodelle 2008 Ympäristöministeriön raportteja 12 2008 Ympäristöministeriön ja ympäristölupavirastojen tulossopimukset tulostavoitteista vuodelle 2008 YMPÄRISTÖMINISTERIÖ YMPÄRISTÖMINISTERIÖN RAPORTTEJA 12 2008 Ympäristöministeriön

Lisätiedot

Tilinpäätöskannanotto OKM/37/210/ Opetus- ja kulttuuriministeriön tilinpäätöskannanotto Varastokirjaston vuoden 2011 toiminnasta

Tilinpäätöskannanotto OKM/37/210/ Opetus- ja kulttuuriministeriön tilinpäätöskannanotto Varastokirjaston vuoden 2011 toiminnasta Tilinpäätöskannanotto OKM/37/210/2012 15.06.2012 Varastokirjasto PL 1710 70421 KUOPIO Viite Asia Opetus- ja kulttuuriministeriön tilinpäätöskannanotto Varastokirjaston vuoden 2011 toiminnasta Opetus- ja

Lisätiedot

Ympäristöministeriön ja ympäristölupavirastojen tulossopimukset tulostavoitteista vuodelle 2006

Ympäristöministeriön ja ympäristölupavirastojen tulossopimukset tulostavoitteista vuodelle 2006 YMPÄRISTÖMINISTERIÖN RAPORTTEJA 5 2006 Ympäristöministeriön ja ympäristölupavirastojen tulossopimukset tulostavoitteista vuodelle 2006 Helsinki 2006 YMPÄRISTÖMINISTERIÖ YMPÄRISTÖMINISTERIÖN RAPORTTEJA

Lisätiedot

EI JULKINEN ENNEN BUDJETIN JULKISTAMISTA PATENTTI- JA REKISTERIHALLITUS TALOUSARVIOEHDOTUS VUODELLE Dnro 78/20/06

EI JULKINEN ENNEN BUDJETIN JULKISTAMISTA PATENTTI- JA REKISTERIHALLITUS TALOUSARVIOEHDOTUS VUODELLE Dnro 78/20/06 EI JULKINEN ENNEN BUDJETIN JULKISTAMISTA PATENTTI- JA REKISTERIHALLITUS TALOUSARVIOEHDOTUS VUODELLE 2007 Dnro 78/20/06 PATENTTI- JA REKISTERIHALLITUS TAE 2007 30. Yrityspolitiikka 21. Patentti- ja rekisterihallituksen

Lisätiedot

Koko Kanta-Hämeen asukasluku väheni viime vuonna 668 hengellä. Kunnanhallitukselle on toimitettu yhteenveto verotilityksestä.

Koko Kanta-Hämeen asukasluku väheni viime vuonna 668 hengellä. Kunnanhallitukselle on toimitettu yhteenveto verotilityksestä. VEROTILITYKSET VUONNA 2016 Kunnanhallitus 15.2.2016 ( 20): Tammikuun verotulotilitys oli kaikkiaan 4,9 % parempi kuin vuonna 2015. Kunnallisveron osalta tilitys oli 3,7 % ja yhteisöverotulon osalta 24,0

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 18/ (5) Yleisten töiden lautakunta Ki/

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 18/ (5) Yleisten töiden lautakunta Ki/ Helsingin kaupunki Pöytäkirja 18/2012 1 (5) 227 Rakennusviraston seurantaraportit ja talousarvion toteutumisennusteet vuodelta 2012 HEL 2012-006514 T 02 02 01 Päätös päätti merkitä seurantaraportin ja

Lisätiedot

Pääluokka 31 LIIKENNE- JA VIESTINTÄMINISTERIÖN HALLINNONALA

Pääluokka 31 LIIKENNE- JA VIESTINTÄMINISTERIÖN HALLINNONALA Pääluokka 31 LIIKENNE- JA VIESTINTÄMINISTERIÖN HALLINNONALA 01. Hallinto ja toimialan yhteiset menot 01. Liikenne- ja viestintäministeriön toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Momentille myönnetään nettomäärärahaa

Lisätiedot

Toimintakate ,4. TA 2014 TP 2014 Jäljellä Tot. % Toimintakate ,5

Toimintakate ,4. TA 2014 TP 2014 Jäljellä Tot. % Toimintakate ,5 Sos.- ja terv.lautakunta 12 23.02.2016 Sosiaali- ja terveysosaston talousarvion toteutuma 438/04/041/2014 STL 12 1.TOIMINTAKATTEEN SITOVUUS VALTUUSTOON NÄHDEN Tulosalue Hallinto ja projektit Työllisyyden

Lisätiedot

Laskutusjakso 3 kuukautta, paitsi suurkuluttajille 1 kuukausi

Laskutusjakso 3 kuukautta, paitsi suurkuluttajille 1 kuukausi 1 12.4.2016 OSAVUOSIKATSAUS 1.1.- 31.3.2016 A. Talous Käyttötalous 1 000 Tot 3/2015 TA 2016 Tot 3/2016 % ta:sta Muutos 15-16 Muutos % Tuotot 3 479 15 478 3 601 23,3 122 3,4 Kulut -1 435-7 581-1 628 21,5-193

Lisätiedot

XL Siltatekniikan päivät

XL Siltatekniikan päivät XL Siltatekniikan päivät Minna Torkkeli 25.1.2017 Liikenneverkko huomenna 20.1.2017 2 Mitä on korjausvelka? Valtion omistamat maantiet, radat ja vesiväylät Korjausvelka muodostuu huonokuntoisen, korjaustarpeessa

Lisätiedot

HELSINGIN KAUPUNKI Kaupunkisuunnitteluvirasto Hallinto-osasto/ OKa TOIMINNAN JA TALOUDEN TOTEUTUMISRAPORTTI VUODELTA 2008

HELSINGIN KAUPUNKI Kaupunkisuunnitteluvirasto Hallinto-osasto/ OKa TOIMINNAN JA TALOUDEN TOTEUTUMISRAPORTTI VUODELTA 2008 HELSINGIN KAUPUNKI Kaupunkisuunnitteluvirasto Hallinto-osasto/ OKa TOIMINNAN JA TALOUDEN TOTEUTUMISRAPORTTI VUODELTA 28 Kslk 5.3.29 2 Sisällysluettelo Sivu 1. JOHDANTO 3 2. TALOUSARVIO 3 2.1. Toimintamenot

Lisätiedot

Toimialan onnettomuudet 2012

Toimialan onnettomuudet 2012 Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes) Toimialan onnettomuudet 212 Osa 2 Indikaattorit Tukesin toiminnan indikaattorit Toiminnan vaikuttavuuden arviointia ja mittaamista varten Tukes kehitti vuonna

Lisätiedot

Osasto 12 SEKALAISET TULOT 31. Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonala

Osasto 12 SEKALAISET TULOT 31. Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonala Osasto 12 SEKALAISET TULOT 31. Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonala 10. Liikenneviraston tulot Momentille arvioidaan kertyvän lisäystä 11 118 000 euroa. Selvitysosa: Tulot ovat EU:n suoran rakentamistuen

Lisätiedot

Verotulojen toteutuminen ja ennuste

Verotulojen toteutuminen ja ennuste Raision kaupunki Pöytäkirja 1 (1) 316 Talousarvion toteutuminen 31.10.2015 Asianro 60/02.02.02/2015 Talousjohtaja Anna-Kristiina Järvi Liitteenä ovat koko kaupungin tuloslaskelma keskuksittain lokakuun

Lisätiedot

TIEHALLINNON TILINTARKASTUSKERTOMUS VUODELTA 2004

TIEHALLINNON TILINTARKASTUSKERTOMUS VUODELTA 2004 240/53/04 Liikenne- ja viestintäministeriö Tiehallinto 22.4.2005 TIEHALLINNON TILINTARKASTUSKERTOMUS VUODELTA 2004 Valtiontalouden tarkastusvirasto on tänään päättänyt antaa Tiehallinnon tilintarkastuksesta

Lisätiedot

VUODEN 2015 TILINTARKASTUKERTOMUS, TILINPÄÄTÖKSEN HYVÄKSYMINEN JA VASTUUVAPAUDESTA PÄÄTTÄMINEN TILIKAUDELLA

VUODEN 2015 TILINTARKASTUKERTOMUS, TILINPÄÄTÖKSEN HYVÄKSYMINEN JA VASTUUVAPAUDESTA PÄÄTTÄMINEN TILIKAUDELLA Yhtymäkokous 3 24.05.2016 VUODEN 2015 TILINTARKASTUKERTOMUS, TILINPÄÄTÖKSEN HYVÄKSYMINEN JA VASTUUVAPAUDESTA PÄÄTTÄMINEN TILIKAUDELLA 1.1. - 31.12.2015 106/02.020.201/2013 Yhtymäkokous 3 Hallitus 37 29.3.2016

Lisätiedot

TALOUSARVIOEHDOTUS VUODELLE 2011

TALOUSARVIOEHDOTUS VUODELLE 2011 TURVATEKNIIKAN KESKUS TALOUSARVIOEHDOTUS VUODELLE 2011 Johtokunta hyväksynyt 15.3.2010 TÄSSÄ EI OLE HUOMIOITU KEVAKE-SIIRTOA 32.20. 03. Turvatekniikan keskuksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Momentille

Lisätiedot

VT 19 Hankearviointi. Alustavat tulokset. Sito Parhaan ympäristön tekijät

VT 19 Hankearviointi. Alustavat tulokset. Sito Parhaan ympäristön tekijät Alustavat tulokset Sito Parhaan ympäristön tekijät Lähtökohdat ja tarkastellut vaihtoehdot Tässä hankearvioinnissa on tarkasteltu valtatien 19 parantamista välillä Seinäjoki- Lapua ja siihen liittyviä

Lisätiedot

Liikenneväylähankkeet

Liikenneväylähankkeet Liikenneväylähankkeet Nykyinen ohjeistus Käytäntö tiehankkeissa Yksikköarvoihin liittyviä ongelmia Kannattavuuslaskelma Vaikutusten analyysi Toteutettavuuden arviointi 1 Nykyinen ohjeistus ja käytäntö

Lisätiedot

BOTNIA ARC LIIKENNESEMINAARI 19.2.2014. Liikenneväylien merkitys Suomen elinkeinoelämälle

BOTNIA ARC LIIKENNESEMINAARI 19.2.2014. Liikenneväylien merkitys Suomen elinkeinoelämälle BOTNIA ARC LIIKENNESEMINAARI 19.2.2014 Liikenneväylien merkitys Suomen elinkeinoelämälle Ylijohtaja Matti Räinä Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Valtionhallinnon muutokset koskien

Lisätiedot

Lähetteet Elektiivisten lähetteiden kokonaislukumäärä oli heinäkuun lopulla 1 000, mikä on 44 vähemmän kuin vastaavaan aikaan viime vuonna.

Lähetteet Elektiivisten lähetteiden kokonaislukumäärä oli heinäkuun lopulla 1 000, mikä on 44 vähemmän kuin vastaavaan aikaan viime vuonna. Lyhyet kommentit HUS:n palvelujen käytöstä 1-7/2016 KARKKILA Elektiivisten lähetteiden kokonaislukumäärä oli heinäkuun lopulla 1 000, mikä on 44 vähemmän kuin vastaavaan aikaan viime vuonna. Erikoissairaanhoidon

Lisätiedot

Pääluokka 32 TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖN HALLINNONALA

Pääluokka 32 TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖN HALLINNONALA Talousarvioesitys, Ministeriön ehdotus Pääluokka 32 TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖN HALLINNONALA 40. Yritysten toimintaympäristö, markkinoiden sääntely ja työelämä 05. Turvallisuus- ja kemikaaliviraston toimintamenot

Lisätiedot

Suomen väyläverkko ja satamien rooli logistiikkaketjussa

Suomen väyläverkko ja satamien rooli logistiikkaketjussa Suomen väyläverkko ja satamien rooli logistiikkaketjussa Esityksen rakenne: Väyläverkon yleistavoitteet ja makrotalouden näkökulma Satamaverkko ja niiden toimintaympäristö Lapin satamat 1 Liikenneviraston

Lisätiedot

ASIANTUNTIJALAUSUNTO EDUSKUNNAN TARKASTUSVALIOKUNNALLE

ASIANTUNTIJALAUSUNTO EDUSKUNNAN TARKASTUSVALIOKUNNALLE ASIANTUNTIJALAUSUNTO EDUSKUNNAN TARKASTUSVALIOKUNNALLE TOIMENPITEET MIETINNÖN TRVM 5/2014 VP JOHDOSTA / K 10/2016 VP TIISTAI 19.04.2016 KLO 12:30 HALLITUKSEN PUHEENJOHTAJA JARMO VAITTINEN SENAATTI-KIINTEISTÖT

Lisätiedot

Valtionvarainministeriön lakiin perustuvat kriisikuntakriteerit

Valtionvarainministeriön lakiin perustuvat kriisikuntakriteerit Talouden nykytila Kriteerit Valtionvarainministeriön lakiin perustuvat kriisikuntakriteerit 1. Negatiivinen vuosikate Rovaniemi 2012 2016 186 /asukas Ei täyty? 2. tuloveroprosentti yli 0,5 prosenttiyksikköä

Lisätiedot

11. Lääkelaitos ja Lääkehoidon kehittämiskeskus

11. Lääkelaitos ja Lääkehoidon kehittämiskeskus 11. Lääkelaitos ja Lääkehoidon kehittämiskeskus S e l v i t y s o s a : Lääkelaitoksen tehtävänä on ylläpitää ja edistää lääkkeiden, terveydenhuollon laitteiden ja tarvikkeiden sekä verivalmisteiden käytön

Lisätiedot

Valtiovarainministeriö. Kirjaamo

Valtiovarainministeriö. Kirjaamo SAATE TK-21-881-09 31.3.2010 Valtiovarainministeriö Kirjaamo Liitteenä on Tilastokeskuksen annettujen kehysten puitteisiin laadittu talousarvioehdotus vuodelle 2011. Tilastokeskuksen ehdotus vuosia 2011-2014

Lisätiedot

Toteuma

Toteuma 1 Kymenlaakson Liitto OSAVUOSIKATSAUS 1.1. 30.6.2013 Osavuosikatsauksessa arvioidaan talouden toteutumista suhteessa valtuuston hyväksymään vuoden 2013 talousarvioon. Arvio tehdään kirjanpidon toteuman

Lisätiedot

2 HYKS-SAIRAANHOITOALUEEN TOIMINNAN JA TALOUDEN SEURANTARAPORTTI, TAMMI-HUHTIKUU 2016

2 HYKS-SAIRAANHOITOALUEEN TOIMINNAN JA TALOUDEN SEURANTARAPORTTI, TAMMI-HUHTIKUU 2016 HYKS-SAIRAANHOITOALUEEN LAUTAKUNTA 07.06.2016 2 HYKS-SAIRAANHOITOALUEEN TOIMINNAN JA TALOUDEN SEURANTARAPORTTI, TAMMI-HUHTIKUU 2016 19/02/02/00/08/2016 HYKS Lautakuntaa on tarkoitus tässä kokouksessa informoida

Lisätiedot

Talouden seuranta 9/ 2016 ja hankintojen seuranta 9/ 2016

Talouden seuranta 9/ 2016 ja hankintojen seuranta 9/ 2016 Kaupunginhallitus 31.10.2016 Liite 1 388 Talouden seuranta 9/ 2016 ja hankintojen seuranta 9/ 2016 KH 31.10.2016 Tulosennuste 9/ 2016 MIKKELIN KAUPUNKI, Laskennallinen ennuste ja johdon ennuste 1-9/ 2016,

Lisätiedot

Vuorimiespäivät Pitkäjänteisyyttä infrarakentamiseen

Vuorimiespäivät Pitkäjänteisyyttä infrarakentamiseen Infra-alan merkitys Vuorimiespäivät 28.3.2008 Pitkäjänteisyyttä infrarakentamiseen TKL Timo Kohtamäki Toimitusjohtaja, Lemminkäinen Infra Oy Hallituksen puheenjohtaja, Infra ry 1 Infra-alan merkitys Tiesitkö,

Lisätiedot

KAUHAVAN KAUPUNKI Hallinto-osasto KAUHAVAN TILINPÄÄTÖS SELVÄSTI YLIJÄÄMÄINEN TIEDOTE 24.3.2016

KAUHAVAN KAUPUNKI Hallinto-osasto KAUHAVAN TILINPÄÄTÖS SELVÄSTI YLIJÄÄMÄINEN TIEDOTE 24.3.2016 1 KAUHAVAN TILINPÄÄTÖS SELVÄSTI YLIJÄÄMÄINEN Kauhavan kaupungin talousarvio vuodelle 2015 oli tarkistusten jälkeen lähes 0,6 miljoonaa euroa alijäämäinen. Kaupunginhallitukselle 28.3.2016 esiteltävä vuoden

Lisätiedot

Pääluokka 31 LIIKENNE- JA VIESTINTÄMINISTERIÖN HALLINNONALA

Pääluokka 31 LIIKENNE- JA VIESTINTÄMINISTERIÖN HALLINNONALA Pääluokka 31 LIIKENNE- JA VIESTINTÄMINISTERIÖN HALLINNONALA S e l v i t y s o s a : Henkilö- ja tavaraliikenteen arvioidaan kasvavan noin 2 % vuonna 2004. Sen jälkeen vuosikasvuksi arvioidaan edelleen

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja Espoo Talouspalvelut -liikelaitoksen talouden tilannekatsaus tilanteesta

Espoon kaupunki Pöytäkirja Espoo Talouspalvelut -liikelaitoksen talouden tilannekatsaus tilanteesta 11.06.2014 Sivu 1 / 1 1577/02.02.02/2014 61 Espoo Talouspalvelut -liikelaitoksen talouden tilannekatsaus 30.4.2014 tilanteesta Valmistelijat / lisätiedot: Seija Rupponen, puh. 043 825 1527 etunimi.sukunimi@espoo.fi

Lisätiedot

HE 179/2016 Kaupallisen kalastuksen vakuutustuesta annetun lain muuttaminen

HE 179/2016 Kaupallisen kalastuksen vakuutustuesta annetun lain muuttaminen HE 179/2016 Kaupallisen kalastuksen vakuutustuesta annetun lain muuttaminen Eduskuntakäsittely Maa- ja metsätalousvaliokunta 27.10.2016 Risto Lampinen / Harri Kukka Maa- ja metsätalousministeriö / Luonnonvaraosasto

Lisätiedot

Puolivuotisraportin mukaan ali-/ylijäämien nettosummat ovat vastuualueittain seuraavat:

Puolivuotisraportin mukaan ali-/ylijäämien nettosummat ovat vastuualueittain seuraavat: Sosiaali- ja terveyslautakunta 85 22.09.2016 Kaupunginhallitus 235 31.10.2016 Talousarviomuutos, sosiaali- ja terveysosaston vuoden 2016 talousarvio 2391/02.02.00/2015 Sosiaali- ja terveyslautakunta 22.09.2016

Lisätiedot

Tiestön kehittämistarpeet Pohjois-Suomessa

Tiestön kehittämistarpeet Pohjois-Suomessa Tiestön kehittämistarpeet Pohjois-Suomessa 17.2.2017 Timo Mäkikyrö Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksen liikenne ja infrastruktuuri -vastuualue Toimialue

Lisätiedot

Talousarvion 2016 laatimisohjeet ja toimintakateraami vuosille

Talousarvion 2016 laatimisohjeet ja toimintakateraami vuosille Kaupunginhallitus 229 22.06.2015 Kaupunginhallitus 334 05.10.2015 Talousarvion 2016 laatimisohjeet ja toimintakateraami vuosille 2016-2019 307/04/041/2015 KH 22.06.2015 229 Valtuuston talousarvioseminaari

Lisätiedot

Vt5 parantaminen parantaminen välillä Hietanen Pitkäjärvi, yleissuunnitelma

Vt5 parantaminen parantaminen välillä Hietanen Pitkäjärvi, yleissuunnitelma Vt5 parantaminen parantaminen välillä Hietanen Pitkäjärvi, yleissuunnitelma Yleisötilaisuus 31.10.2013 Ympäristösi parhaat tekijät 2 Yleisötilaisuuden ohjelma 18:00 Tilaisuuden avaus ja hankkeen esittely

Lisätiedot

VALTIONTALOUDEN TARKASTUSVIRASTO 182/53/01

VALTIONTALOUDEN TARKASTUSVIRASTO 182/53/01 VALTIONTALOUDEN TARKASTUSVIRASTO 182/53/01 11.06.2001 Työministeriö TYÖMINISTERIÖN TILINTARKASTUSKERTOMUS VUODELTA 2000 Valtiontalouden tarkastusvirasto on tänään päättänyt antaa työministeriön tilintarkastuksesta

Lisätiedot

20. (31.20, 41 ja 51) Liikenteen turvallisuus ja valvonta

20. (31.20, 41 ja 51) Liikenteen turvallisuus ja valvonta 20. (31.20, 41 ja 51) Liikenteen turvallisuus ja valvonta S e l v i t y s o s a : Tieliikenteen turvallisuus on parantunut hitaasti kymmenen viime vuoden aikana. Sitä ennen oli erittäin myönteinen kausi.

Lisätiedot

Suominen Yhtymä Oyj. Toimintakatsaus. Tulostiedote Esitys Kalle Tanhuanpää toimitusjohtaja

Suominen Yhtymä Oyj. Toimintakatsaus. Tulostiedote Esitys Kalle Tanhuanpää toimitusjohtaja Tulostiedote 1.1. - 31.12.27 Esitys 11.2. Toimintakatsaus Kalle Tanhuanpää toimitusjohtaja Suominen yhteensä Milj. EUR Q4/27 Q4/26 27 26 Liikevaihto 54,1 54,2 215,2 22,6 Liikevoitto ennen arvonalennuksia

Lisätiedot

Ympäristöviraston tammi - kesäkuun 2016 toimintaraportti

Ympäristöviraston tammi - kesäkuun 2016 toimintaraportti n tammi - kesäkuun 2016 toimintaraportti Tehtäväalueiden vastuuhenkilöiden antamien raporttien perusteella toiminta etenee kokonaisuutena suunnitellusti ja hyväksytyt strategiset ja operatiiviset tavoitteet

Lisätiedot

6.5.2013. Liiketulokseen sisältyy omaisuuden myyntivoittoja 7,0 (6,8) miljoonaa euroa.

6.5.2013. Liiketulokseen sisältyy omaisuuden myyntivoittoja 7,0 (6,8) miljoonaa euroa. 6.5.2013 VR-KONSERNIN OSAVUOSIKATSAUS 1.1. 31.3.2013 VR-konsernin liikevaihto oli ensimmäisellä vuosineljänneksellä 310,4 (331,7) miljoonaa euroa. Vertailukelpoinen liikevaihto kasvoi 4,6 prosenttia. Raportoitu

Lisätiedot

SIIRIN ALUEEN LIIKENTEELLINEN SELVITYS II

SIIRIN ALUEEN LIIKENTEELLINEN SELVITYS II 1(5) 2.2.2012 MUISTIO SIIRIN ALUEEN LIIKENTEELLINEN SELVITYS II 1. Yleistä Tämä Siirin alueen toinen liikenteellinen selvitys liittyy Siiri II alueen asemakaavan laadintaan, jossa Iso-Harvoilantieltä alkavaa

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 116. Tekninen lautakunta Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 116. Tekninen lautakunta Sivu 1 / 1 Tekninen lautakunta 23.10.2013 Sivu 1 / 1 1031/02.02.02/2013 116 Teknisen lautakunnan vuoden 2013 syyskuun seurantaraportti ja käyttösuunnitelman tarkistaminen kiinteiden rakenteiden ja laitteiden (94)

Lisätiedot

VT 6 TAAVETTI LAPPEENRANTA

VT 6 TAAVETTI LAPPEENRANTA VT 6 TAAVETTI LAPPEENRANTA 14.02.2017 TAAVETIN JA LAPPEENRANNAN VÄLI ON VILKKAASTI LIIKENNÖITY JA RUUHKAINEN Valtatie 6:n osuudella Taavetti Lappeenranta liikennöi päivittäin noin 9 000 autoa Tästä poikkeuksellisen

Lisätiedot

Kevätniemen asemakaava-alueen laajennuksen liikenneselvitys ja liikenteellisten vaikutusten arviointi

Kevätniemen asemakaava-alueen laajennuksen liikenneselvitys ja liikenteellisten vaikutusten arviointi S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A LIEKSAN KAUPUNKI Kevätniemen asemakaava-alueen laajennuksen liikenneselvitys ja liikenteellisten vaikutusten arviointi Selostus LUONNOS, joka päivitetään kaavan edistyessä

Lisätiedot

Liikenteen toimet pohjavesien suojelussa Ympäristöpäällikkö Tuula Säämänen, Liikennevirasto

Liikenteen toimet pohjavesien suojelussa Ympäristöpäällikkö Tuula Säämänen, Liikennevirasto Liikenteen toimet pohjavesien suojelussa Ympäristöpäällikkö Tuula Säämänen, Liikennevirasto Väylänpidon ja liikenteen pohjavesiriskit 20.11.2014 Maanteiden liukkaudentorjunta Vaihtelevat säät ovat haaste

Lisätiedot

Poikkeama. Kunnallisvero ,5. Yhteisövero ,9

Poikkeama. Kunnallisvero ,5. Yhteisövero ,9 1000 TA Ennuste 07/ Erotus 2015/ Muut. % Kunnallisvero 42.950 43.015 65 20.345 20.450 106 0,5 Yhteisövero 2.000 2.079 79 1.332 1.254-78 -5,9 Kiinteistövero 2.750 2.801 51 36 77 41 114,0 Yhteensä 47.700

Lisätiedot

Kalliorakentamisen kilpailukyky ohjelman esittely ja saavutettuja tuloksia. Prof. Pekka Särkkä johtoryhmän puheenjohtaja

Kalliorakentamisen kilpailukyky ohjelman esittely ja saavutettuja tuloksia. Prof. Pekka Särkkä johtoryhmän puheenjohtaja Kalliorakentamisen kilpailukyky ohjelman esittely ja saavutettuja tuloksia Prof. Pekka Särkkä johtoryhmän puheenjohtaja 1 STRATEGIA JA VISIO Laadulliset ja toiminnalliset tavoitteet KALLIORAKENTAMISEN

Lisätiedot

Toimialan onnettomuudet 2011

Toimialan onnettomuudet 2011 Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes) Toimialan onnettomuudet 211 Osa 2 Indikaattorit Tukesin toiminnan indikaattorit Toiminnan vaikuttavuuden arviointia ja mittaamista varten Tukes kehitti vuonna

Lisätiedot

Liikenneturvallisuuden periaatepäätöksen toteutuminen Harri Peltola, Juha Luoma ja Niina Sihvola Tutkimusraportti : VTT-R

Liikenneturvallisuuden periaatepäätöksen toteutuminen Harri Peltola, Juha Luoma ja Niina Sihvola Tutkimusraportti : VTT-R Liikenneturvallisuuden periaatepäätöksen toteutuminen 2006-2007 Harri Peltola, Juha Luoma ja Niina Sihvola Tutkimusraportti : VTT-R-11216-07 1 Mitä tavoiteltiin? Selvitetään kuinka paljon eri vastuutahot

Lisätiedot

Kunnanhallitukselle on toimitettu yhteenveto verotilityksestä.

Kunnanhallitukselle on toimitettu yhteenveto verotilityksestä. VEROTILITYKSET VUONNA 2014 Kunnanhallitus 24.2.2014 ( 23): Verontilityslakiin viime vuonna tehdystä muutoksesta johtuva tilitysrytmin nopeutuminen vaikuttaa alkuvuoden verotilityksiin. Tammikuun verotilityksen

Lisätiedot

Talousarvioesitys Metsähallitus. 1. Peruspääoman muutokset

Talousarvioesitys Metsähallitus. 1. Peruspääoman muutokset 1. Peruspääoman muutokset 63. Metsähallitus Metsähallituksen peruspääomaa voidaan korottaa 9,7 milj. eurolla, johon sisältyy liikelaitoksen sisäisinä siirtoina 15,1 milj. euron arvoisen omaisuuden siirto

Lisätiedot

GTK/373/02.00/2016. Geologian tutkimuskeskuksen talousarvioehdotus vuodelle 2017

GTK/373/02.00/2016. Geologian tutkimuskeskuksen talousarvioehdotus vuodelle 2017 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Ei julkinen GTK/373/02.00/2016 Geologian tutkimuskeskuksen talousarvioehdotus vuodelle 2017 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS TAE 2017 1 LIITEMUISTIO Ei julkinen 32.20.01 Geologian tutkimuskeskuksen

Lisätiedot

Alustava yleissuunnittelu valtatie 3:n parantamiseksi välillä Ylöjärvi Hämeenkyrö alkaa; samalla käynnistyy hankkeen ympäristövaikutusten arviointi

Alustava yleissuunnittelu valtatie 3:n parantamiseksi välillä Ylöjärvi Hämeenkyrö alkaa; samalla käynnistyy hankkeen ympäristövaikutusten arviointi TIEDOTE 1 () Valtatie :n parantaminen Ylöjärven ja Hämeenkyrön välillä Alustava yleissuunnittelu valtatie :n parantamiseksi välillä Ylöjärvi Hämeenkyrö alkaa; samalla käynnistyy hankkeen ympäristövaikutusten

Lisätiedot

Asiakirjayhdistelmä 2014

Asiakirjayhdistelmä 2014 01. Verohallinnon toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Talousarvioesitys HE 112/2013 vp (16.9.2013) Momentille myönnetään nettomäärärahaa 429 907 000 euroa. Määrärahaa saa käyttää myös: 1) kansainvälisten

Lisätiedot

Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan ilmastopoliittinen ohjelma

Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan ilmastopoliittinen ohjelma Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan ilmastopoliittinen ohjelma Ilmastopolitiikan toimikunnan ehdotus 1 Ilmasto ja liikenne 13,7 milj. tonnia kasvihuonekaasuja kotimaan liikenteestä v. 2007

Lisätiedot

OPETUSMINISTERIÖN TILINTARKASTUSKERTOMUS VUO- DELTA 2004

OPETUSMINISTERIÖN TILINTARKASTUSKERTOMUS VUO- DELTA 2004 202/53/04 Opetusministeriö 25.5.2005 OPETUSMINISTERIÖN TILINTARKASTUSKERTOMUS VUO- DELTA 2004 Valtiontalouden tarkastusvirasto on tänään päättänyt antaa opetusministeriön tilintarkastuksesta varainhoitovuodelta

Lisätiedot

Talousarvioesitys 2016 ja JTS Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonala. Kansliapäällikkö Harri Pursiainen

Talousarvioesitys 2016 ja JTS Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonala. Kansliapäällikkö Harri Pursiainen Talousarvioesitys 2016 ja JTS 2016-2019 Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonala Kansliapäällikkö Harri Pursiainen Hallitusohjelman toteuttaminen Hallitusohjelman keskeiset kirjaukset on kiteytetty

Lisätiedot

Pääluokka 31 LIIKENNE- JA VIESTINTÄMINISTERIÖN HALLINNONALA

Pääluokka 31 LIIKENNE- JA VIESTINTÄMINISTERIÖN HALLINNONALA Pääluokka 31 LIIKENNE- JA VIESTINTÄMINISTERIÖN HALLINNONALA S e l v i t y s o s a : Henkilö- ja tavaraliikenteen arvioidaan kasvavan noin 2 % vuonna 2003. Sen jälkeen vuosikasvuksi arvioidaan edelleen

Lisätiedot

INFRA SEMINAARI KUUSAMON PILOTTI. Teemu Perälä puh

INFRA SEMINAARI KUUSAMON PILOTTI. Teemu Perälä puh INFRA 2010 -SEMINAARI KUUSAMON PILOTTI Teemu Perälä teemu.perala@navico.fi puh.050-598 8405 8.1.2008 Taustaa ja lähtökohtia Sähköinen hankintamenettely on Tiehallinnossa käytössä täydessä laajuudessa vuoteen

Lisätiedot

ASIANTUNTIJALAUSUNTO EDUSKUNNAN TARKASTUSVALIOKUNNALLE

ASIANTUNTIJALAUSUNTO EDUSKUNNAN TARKASTUSVALIOKUNNALLE ASIANTUNTIJALAUSUNTO EDUSKUNNAN TARKASTUSVALIOKUNNALLE TOIMENPITEET MIETINNÖN TRVM 5/2014 VP JOHDOSTA / K 10/2016 VP TIISTAI 12.04.2016 KLO 12:30 TOIMITUSJOHTAJA JARI SARJO SENAATTI-KIINTEISTÖT KESKEISIMMÄT

Lisätiedot

METSÄNTUTKIMUSLAITOKSEN TALOUSARVIOEHDOTUS 2008

METSÄNTUTKIMUSLAITOKSEN TALOUSARVIOEHDOTUS 2008 1 VAIN VIRKAKÄYTTÖÖN METSÄNTUTKIMUSLAITOKSEN TALOUSARVIOEHDOTUS 2008 MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖN HALLINNONALA 2 OSASTO 12 30. Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonala (60.) Metsäntutkimuslaitoksen

Lisätiedot

Toimialan onnettomuudet 2013

Toimialan onnettomuudet 2013 Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes) Toimialan onnettomuudet 213 Osa 2 Indikaattorit Tukesin toiminnan indikaattorit Toiminnan vaikuttavuuden arviointia ja mittaamista varten Tukes kehitti vuonna

Lisätiedot

HONKARAKENNE OYJ PÖRSSITIEDOTE KLO 9.00

HONKARAKENNE OYJ PÖRSSITIEDOTE KLO 9.00 HONKARAKENNE OYJ PÖRSSITIEDOTE 9.8.2006 KLO 9.00 OSAVUOSIKATSAUS 1.1. 30.06.2006 Honkarakenne-konsernin kuluvan vuoden tammi-kesäkuun liikevaihto oli 35,7 miljoonaa euroa, kun se edellisenä vuonna vastaavaan

Lisätiedot

RATAHALLINTOKESKUKSEN TILINTARKASTUSKERTOMUS VUODELTA 2005

RATAHALLINTOKESKUKSEN TILINTARKASTUSKERTOMUS VUODELTA 2005 277/53/05 Liikenne- ja viestintäministeriö Ratahallintokeskus 5.5.2006 RATAHALLINTOKESKUKSEN TILINTARKASTUSKERTOMUS VUODELTA 2005 Valtiontalouden tarkastusvirasto antaa Ratahallintokeskuksen tilintarkastuksesta

Lisätiedot

Toimenpiteet syyskuun 2012 ennusteen johdosta / Perusturvakuntayhtymä Karviaisen lisämääräraha vuoden 2012 talousarvioon

Toimenpiteet syyskuun 2012 ennusteen johdosta / Perusturvakuntayhtymä Karviaisen lisämääräraha vuoden 2012 talousarvioon Kaupunginhallitus 297 26.11.2012 Kaupunginvaltuusto 77 03.12.2012 Toimenpiteet syyskuun 2012 ennusteen johdosta / Perusturvakuntayhtymä Karviaisen lisämääräraha vuoden 2012 talousarvioon Karviaisessa on

Lisätiedot

Uudet ajoneuvot Käytetyt ajoneuvot Yhteensä

Uudet ajoneuvot Käytetyt ajoneuvot Yhteensä 10. Muut verot 03. Autovero Momentille arvioidaan kertyvän 993 000 000 euroa. S e l v i t y s o s a : Vero perustuu autoverolakiin (1482/1994). Vuoden 2008 alusta sekä uusien että käytettyjen henkilöautojen

Lisätiedot

Koko Kanta-Hämeen asukasluku väheni viime vuonna 668 hengellä. Kunnanhallitukselle on toimitettu yhteenveto verotilityksestä.

Koko Kanta-Hämeen asukasluku väheni viime vuonna 668 hengellä. Kunnanhallitukselle on toimitettu yhteenveto verotilityksestä. VEROTILITYKSET VUONNA 2016 Kunnanhallitus 15.2.2016 ( 20): Tammikuun verotulotilitys oli kaikkiaan 4,9 % parempi kuin vuonna 2015. Kunnallisveron osalta tilitys oli 3,7 % ja yhteisöverotulon osalta 24,0

Lisätiedot

Valtionavustukset järvien kunnostamiseen. Pasi Lempinen, Uudenmaan ELY-keskus

Valtionavustukset järvien kunnostamiseen. Pasi Lempinen, Uudenmaan ELY-keskus Valtionavustukset järvien kunnostamiseen Pasi Lempinen, Uudenmaan ELY-keskus Kotijärvet kuntoon Espoossa -seminaari 22.9.2016 Avustukset järvien kunnostamiseen ELY-keskus voi myöntää valtionavustusta järven

Lisätiedot

Valtion tietojärjestelmähankkeiden arviointitoiminnan kehittäminen. Arja Terho

Valtion tietojärjestelmähankkeiden arviointitoiminnan kehittäminen. Arja Terho Valtion tietojärjestelmähankkeiden arviointitoiminnan kehittäminen Arja Terho Tarve arviointitoiminnalle tuottavuuden kehittämishankkeissa tietojärjestelmillä merkittävä rooli varmistettava hankkeiden

Lisätiedot

Momentille myönnetään nettomäärärahaa euroa.

Momentille myönnetään nettomäärärahaa euroa. 01. Energiamarkkinaviraston toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Momentille myönnetään nettomäärärahaa 2 088 000 euroa. Selvi ty so sa: Energiamarkkinaviraston tehtävänä on valvoa ja edistää sähkö- ja maakaasumarkkinoiden

Lisätiedot

Elinkeinoelämä ja tieolot Kymenlaaksossa

Elinkeinoelämä ja tieolot Kymenlaaksossa Elinkeinoelämä ja tieolot Kymenlaaksossa 2 Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää: Kuinka suuri merkitys tieverkon kunnolla ja erityisesti tien pintakunnolla on raskaan liikenteen toimintaolosuhteisiin

Lisätiedot

Lyhyesti valtionavustuksesta

Lyhyesti valtionavustuksesta Lyhyesti valtionavustuksesta Valtio avustaa tiekuntia yksityisteiden parantamishankkeissa ja erityiskohteissa Valtionavustukseen oikeutettuja teitä noin 53 000 km (v. 2010) Yksityistien tienpito on tieosakkaiden

Lisätiedot

Ajoneuvojen energiankäyttöön ja päästöihin liittyvien hankkeiden ja toimenpiteiden arviointikehikko

Ajoneuvojen energiankäyttöön ja päästöihin liittyvien hankkeiden ja toimenpiteiden arviointikehikko Ajoneuvojen energiankäyttöön ja päästöihin liittyvien hankkeiden ja toimenpiteiden arviointikehikko TransEco 18.11.2010 Anu Tuominen, Tuuli Järvi, Kari Mäkelä, Jutta Jantunen VTT 2 Työn tavoite Kehittää

Lisätiedot

TALOUDEN SEURANTARAPORTTI AJALTA

TALOUDEN SEURANTARAPORTTI AJALTA KAINUUN MAAKUNTA -KUNTAYHTYMÄ 1 TALOUDEN SEURANTARAPORTTI AJALTA 1.1. 31.8.212 ALUSTAVA ARVIO Maakunnan talousarvio 212 ja toimintasuunnitelma 213 215 hyväksyttiin maakuntavaltuustossa 28.11.211 62. Käyttösuunnitelma

Lisätiedot

Liikenteen ja asumisen rahoitus 2017

Liikenteen ja asumisen rahoitus 2017 Liikenteen ja asumisen rahoitus 2017 Keskiviikko 14.9.2016 Kuntamarkkinat Asuntoasioiden asiantuntija Laura Hassi Liikenneasiantuntija Johanna Vilkuna Yhdyskuntatekniikan asiantuntija Marika Kämppi Asumiseen

Lisätiedot

Väylätekninen menetelmäkehitys

Väylätekninen menetelmäkehitys Väylätekninen menetelmäkehitys Tuomo Viitala 8.9.2014 TAUSTAT JA TAVOITTEET Väylätekninen menetelmäkehitys -hankkeen tarkoituksena on liikennemuotokohtaisten (tie, rautatie, vesiväylät) väylänpidon teknisten

Lisätiedot

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 242/2014 vp Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi yliopistolain ja ammattikorkeakoululain väliaikaisesta muuttamisesta Esityksessä ehdotetaan yliopistolakia ja ammattikorkeakoululakia muutettaviksi

Lisätiedot

70. Viestintävirasto

70. Viestintävirasto 70. Viestintävirasto S e l v i t y s o s a : Viestintäviraston toiminnan tavoitteena ovat monipuoliset, toimivat ja turvalliset viestintäyhteydet kaikille Suomessa. Viraston vuoden painopisteitä ovat tietoturvallinen

Lisätiedot

SOPIMUSOHJAUS: PALVELUSOPIMUS 2008 VÄLIRAPORTTI TALOUDEN JA TOIMINNAN SEURANTA - ARVIOINTI - RAPORTOINTI

SOPIMUSOHJAUS: PALVELUSOPIMUS 2008 VÄLIRAPORTTI TALOUDEN JA TOIMINNAN SEURANTA - ARVIOINTI - RAPORTOINTI 1 SOPIMUSOHJAUS: PALVELUSOPIMUS 2008 VÄLIRAPORTTI 30.4.2008 TALOUDEN JA TOIMINNAN SEURANTA - ARVIOINTI - RAPORTOINTI PALVELUALUE/TULOSALUE: TEKNISET PALVELUT PALAUTEINFORMAATIOJÄRJESTELMÄ: väliraportoinnit

Lisätiedot

HE 112/2011 vp. HALLITUKSEN ESITYS EDUSKUNNALLE VUODEN 2011 KOLMANNEN LISÄTALOUSARVIOESITYKSEN (HE 38/2011 vp) TOISESTA TÄYDENTÄMISESTÄ

HE 112/2011 vp. HALLITUKSEN ESITYS EDUSKUNNALLE VUODEN 2011 KOLMANNEN LISÄTALOUSARVIOESITYKSEN (HE 38/2011 vp) TOISESTA TÄYDENTÄMISESTÄ HE 112/2011 vp HALLITUKSEN ESITYS EDUSKUNNALLE VUODEN 2011 KOLMANNEN LISÄTALOUSARVIOESITYKSEN (HE 38/2011 vp) TOISESTA TÄYDENTÄMISESTÄ Viitaten tämän esityksen yleisperusteluihin ja yksityiskohtaisten

Lisätiedot