köyhyys luonnossa on köyhien vauraus numero 108 Children in Togo.

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "köyhyys luonnossa on köyhien vauraus numero 108 Children in Togo."

Transkriptio

1 köyhyys Children in Togo. numero 108 luonnossa on köyhien vauraus

2 crem-amsterdam, ejm & novib friends of the earth kansainvälinen sihteeristö P.O. Box GD Amsterdam The Netherlands Puh: Fax: Spostil: http//:www.foei.org maan ystävät ry kirkkotie turku puh fax water julkaistu 2006 numero 108 maan ystävät Kansainvälinen Maan ystävät on maailman suurin ruohonjuuritason ympäristöjärjestöjen verkosto. Se yhdistää 71 erilaista kansallista jäsenjärjestöä ja noin 5000 paikallista aktivistia kaikilla mantereilla. Maan ystävien noin 1,5 miljoonaa jäsentä ja tukijaa ympäri maailman kampanjoivat tämän päivän tärkeimpien yhteiskunnallisten ja ympäristöasioiden puolesta. Haastamme vallitsevan taloudellisen ja yhtiövetoisen globaliaatiomallin ja edistämme ratkaisuja jotka auttavat luomaan ympäristöllisesti kestäviä ja sosiaalisesti oikeudenmukaisia yhteiskuntia. maan ystäviä on Alankomaissa, Argentiinassa, Australiassa, Bangladeshissa, Belgiassa, Belgiassa (Flaami), Boliviassa, Brasiiassa, Bulgariassa, Chilessä, El Salvadorissa, Englanissa/Walesissa/Pohjois-Irlannissa, Espanjassa, Etelä-Afrikassa, Filippiineillä, Georgiassa, Ghanassa, Grenadassa (Länsi-Intian saaret), Guatemalassa, Haitissa, Hondurasissa, Indonesiassa, Irlannissa, Italiassa, Itävallassa, Japanissa, Kamerunissa, Kanadassa, Kolumbiassa, Koreassa, Kroatiassa, Kyproksella, Latviassa, Liettuassa, Luxemburgissa, Makedoniassa (entinen Jugoslavian tasavalta), Malesiassa, Malissa, Maltalla, Mauritiuksella, Nepalissa, Nicaraguassa, Nigeriassa, Norjassa, Palestiinassa, Papua Uudessa-Guinessa, Paraguayssa, Perussa, Puolassa, Ranskassa, Ruotsissa, Saksassa, Skotlannissa, Sierra Leonessa, Slovakiassa, Suomessa, Sri Lankassa, Swazimaassa, Sveitsissä, Tanskassa, Tsekin tasavallassa, Togossa, Tunisiassa, Ukrainassa, Unkarissa, Uruguayssa, Uudessa-Seelannissa, Virossa ja Yhdysvalloissa. (Lisätietoja saat www-sivuilta tai olemalla yhteydessä Kansainvälisen tai Suomen Maan ystävien toimistoon) Julkaistu englannissa kesäkuussa 2005 Amsterdamissa. ISBN: Suomeksi ilmestynyt toukokuussa 2006.Julkaisu on käännetty, oikoluettu, toimitettu ja taitettu Maan ystävien Talouskampanjan vapaaehtoisvoimin. Kiitos kaikille käännöstalkoisiin osallistuneille! link Lue kertomuksia ja osallistu tärkeimpiin ympäristö- ja yhteiskunnallisiin kampanjoihin ympäri maailmaa tilaamalla Kansainvälisen Maan ystävien Link-sarjan julkaisuja! tilaushinnat [noin neljä julkaisua vuodessa mukaanlukien tpostikulut] yksilöt ja järjestöt us$30 kehittyvät maat / paikallisryhmät us$15 yritykset us$90 Lisätietoja maksuista saa Kansainvälisen Maan ystävien sihteeristöltä toimitustiimi Ann Doherty (Kansainvälinen Maan ystävät), Javier Baltodano (Costa Rican Maan ystävät), Paul de Clerck (Hollannin Maan ystävät), Janneke Bruil (Kansainvälinen Maan ystävät), Longgena Ginting (Kansainvälinen Maan ystävät), Ronnie Hall (Englannin, Walesin ja Pohjois-Irlannin Maan ystävät), Juan Lopez (Kansainvälinen Maan ystävät), Simone Lovera (Kansainvälinen Maan ystävät), Catherine Pearce (Englannin, Walesin ja Pohjois-Irlannin Maan ystävät), Meena Raman (Malesian Maan ystävät), Farah Sofa (Indonesian Maan ystävät) and Damian Sullivan (Australian Maan ystävät). ulkoasu Tania Dunster, KÏ Design, paino PrimaveraQuint, kiitokset Kirsten Neke ja Marijke Torfs (Kansainvälinen Maan ystävät), Alberto Villareal ja Karin Nansen (Uruguayn Maan ystävät), Tatiana Roa ja Paula Alvarez (Kolumbian Maan ystävät), Ruth Rosenhek (Rainforest Information Center, Australia), Lee Tan (Australian conservation foundation), Belmond Tchoumba ja Handja Georges Thierry (Kamerunin Maan ystävät), Jok Jau (Malesian Maan ystävät), Elías Diaz Peña (Paraguayn Maan ystävät), Ana Maria Vásquez (El Salvadorin Maan ystävät), Raja Siregar (Indonesian Maan ystävät), Adam Batty (Skotlannin Maan ystävät), Jieun Kang (Iniciativa Amotocodie), Godwin Ojo (Nigerian Maan ystävät), Mensah Todzro (Togon Maan ystävät), George Awudi ja Theo Anderson (Ghanan Maan ystävät), Hernan Verscheure (Chilen Maan ystävät), Rajen Awotar (Mauritiuksen Maan ystävät), Jim Klingers (Hollannin Maan ystävät), Sebastian Godinot (Ranskan Maan ystävät), Yuri Onodera, Narita-san ja Wada-san (Japanin Maan ystävät), Mira Edelstein (Lähi-idän Maan ystävät), Jessica Lawrence (Borneo-projekti), Olga Zakharova (Kansainvälinen sosioekologinen liitto, Venäjä), Natalia Barannikova (Sakhalin Environment Watch), Eric Holt-Gimenez, Miguel Lovera ja Kansainvälisen Maan ystävien sihteeristön tiedotustiimi.

3 johdanto: luonnossa on köyhien vauraus 4 sebastian godinot luonnossa on köyhien vauraus yksi johdanto 5 kamerun mitä köyhyys merkitsee bagyeleille 7 chile quin-quen voittaa oikeudet puihin ja pinjansiemeniin 8 kaksi: köyhyys ja luonnonvarat 9 uhatut metsät 12 malesia oikeuksiaan kartoittamassa: sarawakin metsäyhteisöt 13 indonesia yhteisöt hoitavat metsiä 14 kiina mongolian aavikko vihreäksi 14 kalastajat vaikeuksissa 15 togo paikallinen kala on parasta kalaa: globaali kauppa aiheuttaa köyhyyttä togon rannikolla 16 nigeria katkarapuviljelmät uhkaavat paikallisia kalastusoikeuksia nigerin suistossa 16 indonesia parempaa katkarapuvijelyä jaavalla 17 murheita vedestä 18 lähi-itä veden jakaminen 18 kolme: uusliberalismi ei vähennä köyhyyttä 19 kaupan vapauttaminen: myytti hyvinvoinnin tihkumisesta 21 yhtiöiden viherpesu ei muuta niiden toimintaa 22 kehitysavun epäonnistuminen 23 venäjä sahalin sairastuttaa kalat ja ihmiset 23 laos nam theunin jättipato: huonoja uutisia Laosin viljelijöille 24 yksityistäminen johtaa luonnon myyntiin 26 yhtiövetoinen maatalousmalli ei hyödytä köyhiä 27 kolumbia bogotá: nälätön kaupunki? 27 vuosituhattavoitteet eivät ole riittävät 30 neljä: kuinka köyhyyden poistaminen hyödyttäisi ihmisiä 31 yhtisöpohjainen luonnonvarojen käyttö 33 ghana kestävän kehityksen työpaikat luovat tasapainoa pohjois-ghanassa 33 el salvador lääkekasvit luovat työpaikkoja ja vähentävät köyhyyttä 34 timor leste yhteisö päättää omista asioistaan atauron paratiisisaarella 35 paraguay ikiaikaisia ratkaisuja nykypäivän päänsärkyihin paraguayn lääkekasvit 36 mauritius taloja perustasta lähtien 36 taistelu ympäristöllisten oikeuksien puolesta 37 skotlanti hiilikaivosyhteisöt etsivät ympäristöoikeudemukaisuutta 37 paraguay köyhyyteen tutustumassa: paraguayn ayoret pakotettiin paikoilleen 38 intia intian katkarit valtaistuvat maaoikeuksien myötä 39 sukupuoli osaksi köyhyyden poistamisstrategioita 40 ghana nuoret naiset valtaistuvat suojelemaan ympäristöä 40 intia naiset metsänvartijoina tiikerinsuojelualueella 41 kestävä energia ja ilmasto-oikeudenmukaisuus 42 argentiina puhdasta polttoainetta argentiinassa 42 el salvador polkemalla köyhyyttä pakoon 43 malesia malesialainen yhteisö valaisee tietä uusiutuvalla energialla 44 ruokasuvereniteetti ja kestävä maatalous 45 latinalainen amerikka viljelijälähtöinen ruokasuvereniteetti 45 uruguay paikallisten lajikkeiden suojelu perheviljelmiä varten 46 ulkomaanvelan mitätöinti ja ekologisen velan tunnustaminen 47 foei 3

4 friends of the earth togo luonto on köyhien vaurautta meena raman, malesia puheenjohtaja, kansainvälinen maan ystävät sebastian godinot Köyhyys on aikamme suurin skandaali luvulle tultaessa yli miljardi maailman ihmistä elää äärimmäisessä köyhyydessä. Vuosittain noin 25 miljoonaa ihmistä kuolee nälkään. Puhtaan juomaveden puutteesta kärsii miljardi ihmistä. Lähes puolet afrikkalaisista elää alle dollarilla päivässä. Luvut ovat lamaannuttavia. Kuitenkin yhä useampi ihminen ajattelee, että köyhyyden poistaminen on mahdollista seuraavien vuosikymmenten aikana. Ympäristöjärjestönä Kansainvälinen Maan ystävät kampanjoi metsien, viljelysmaiden, kalastusalueiden, kosteikkojen, jokien ja ilmaston suojelemiseksi. Kaikki nämä ovat tärkeitä ihmisten ja yhteisöjen toimeentulolle. Itse asiassa noin 70% maailman köyhistä asuu maaseudulla. Heidän päivittäinen selviytymisensä on kiinni heidän elinympäristöstään. Ympäristön turmeltuminen ja maaseudun köyhyys ovat suorassa yhteydessä toisiinsa. Uusliberalistinen talouden globalisaatio on lisännyt ympäristön tuhoutumista ja luonnonvaroista riippuvaisten ihmisten köyhyyttä. Tästä todistavat jäsenjärjestömme eri maissa sekä yhteisöt, joiden kanssa ne työskentelevät. Tässä julkaisussa havainnollistetaan traagista kierrettä ympäristön hyväksikäytön, kulttuurisen, poliittisen ja taloudellisen itsemääräämisoikeuden menetyksen, eriarvoisuuden sekä nälän ja köyhyyden välillä. Näytämme myös asioiden valoisan puolen ja esitämme todisteita siitä, että yhteisöt eri puolilla maailmaa voivat elää rikasta, arvokasta ja tyydyttävää elämää saadessaan itse vastata luonnonvarojen käytöstä. Maaseudun ihmisillä, erityisesti naisilla ja alkuperäiskansoilla, on usein pitkäaikainen symbioottinen suhde ympäristöönsä. Monille näistä ihmisistä, varsinkin heille, jotka luokitellaan köyhiksi sanan taloudellisessa mielessä, tyydytystä tuottava elämä on paljon muutakin kuin pelkkää rahaa ja omaisuutta. Pikemminkin se on mahdollisuus käyttää luonnonvaroja, säädellä niiden käyttöä sekä osallistua niitä koskeviin päätöksentekoprosesseihin. Emme väitä, että meillä olisi käsissämme kaikki köyhyysongelman ratkaisut. Voimme kuitenkin esittää tärkeitä huomioita ympäristön ja kestävien elintapojen ja toimeentulon välisen suhteen ymmärtämiseksi. Lähestymistapaamme köyhyyden ja epätasa-arvon kaltaisten vääryyksien korjaamiseksi sisältyy vahva tuki niille paikallisille ihmisille, jotka pyrkivät edistämään toisenlaisia malleja kehitykselle. Kampanjoimme myös sellaisten toimenpiteiden puolesta, joilla jaettaisiin uudelleen voimavaroja ja hyvinvointia rikkailta köyhille. Eräs tällainen teema on teollisuusmaiden historiallinen ekologinen velka kehittyville maille. Samaan aikaan painostamme kansainvälisiä rahoituslaitoksia, kauppapoliittisia toimijoita, yhtiöitä ja hallituksia hylkäämään sosiaalisesti ja ympäristölle vahingollisen politiikkansa, joka tuhoaa luonnonvaroja ja luo köyhyyttä. Mielestämme köyhyyden täydellinen poistaminen, ei vain sen osittainen lievittäminen, on tänä päivänä ihmiskunnan tärkein haaste. 4 foei

5 osa yksi johdanto ann doherty, foei foei 5

6 crem-amsterdam, ejm & novib frédéric castell yksi: johdanto johdanto Köyhyys on monimutkainen ja monitahoinen ongelma. Poliittisissa linjauksissa yleensä korostetaan köyhyyden rahaan liittyvää puolta, vaikka olennaisia tekijöitä on monia: luonnonvarojen sekä maan käyttö ja säätely, työllisyys, koulutus, terveys, ravitsemus, koulutus, palveluiden käyttömahdollisuus, konfliktit, poliittinen valta ja sosiaalinen inkluusio. Köyhyys on sosiaalinen, poliittinen, ympäristöllinen ja taloudellinen ongelma. YK:n vuoden 1997 Inhimillisen kehityksen raportin mukaan Ihmisten kehityksen näkökulmasta köyhyys merkitsee valintojen ja mahdollisuuksien eväämistä siedettävän elämän saavuttamiseksi. Tässä julkaisussa keskitytään maaseudun köyhyyden syihin ja kerrotaan, kuinka yhteisöt suojelevat toimeentuloaan ja luonnonympäristöään omilla valinnoillaan ja luomalla mahdollisuuksia itselleen. Köyhyydellä tarkoitetaan siis useita asioita: tietyn puulajin puuttumista, kuten chileläinen pehuenche-esimerkki osoittaa, tai esimerkiksi villieläinten metsästyskieltoa kamerunilaisille bagyeli- pygmeille. Keinot köyhyyden kitkemiseksi ovat yhtä lailla moninaisia. Ne voivat olla mm. aloitteita, jotka valtaistavat naisia ryhtymään pienyrittäjiksi Ghanassa tai lääkinnällisten kasvien viljelyä Paraguayssa ja El Salvadorissa. Kansainväliset rahoituslaitokset ja hallitukset osaavat käyttää oikeita sanoja keskusteltaessa köyhyyden vähentämisestä. Aikeet velkojen mitätöimiseksi ovat tärkeitä, joskin pahasti myöhästyneitä eivätkä riittävän isoja askeleita. Siitä huolimatta köyhyyden poistaminen ja nälkä ovat ristiriidassa vallitsevan, kasvua ja kehitystä edistävän talousmallin kanssa. Tarvitaan rakenteellisia uudistuksia, jotta ihmiset voisivat menestyä elinympäristöissään ja liikkua kohti oikeudenmukaisia yhteiskuntia. 6 foei

7 * mitä köyhyys merkitsee bagyeli-heimolle [kamerunin maan ystävät] Campo Ma an kansallispuistossa Lounais-Kamerunissa asuvat bagyelipygmit ovat säilyttäneet kulttuurinsa vuosisatojen ajan käyttämällä hyväkseen valtavaa tietouttaan lähimetsien kasveista ja eläimistä. Perinteisesti he ovat selviytyneet metsästämällä, kalastamalla ja keräämällä hunajaa, hedelmiä, villijamssia, toukkia ja etanoita. Jäljittäessään eläimiä he peittävät itsensä moabipuun kuoresta tehdyllä jauheella. Viime vuosiin saakka he elivät nomadeina ja majoittuivat tilapäisiin oksista ja lehdistä tehtyihin majoihin. Vaikka jotkut bagyelit vielä seuraavat vanhempiensa perinteitä, on heidän sekä muiden pygmikulttuurien tulevaisuus uhattuna intensiivisten hakkuiden, maanviljelyn ja Tsadista Kameruniin kulkevan öljyputken takia. Vuonna 2000 Maailmanpankki hyväksyi Kamerunin köyhyyden vähentämistä koskevan strategian (Poverty Reduction Strategy Paper, PRSP), joka mahdollistaa Kamerunin velkojen mitätöinnin. Kamerunin Maan ystävät olivat kuitenkin huolestuneita siitä, että alkuperäiskansojen ja heimojen, kuten bagyelien ääntä ei oltu kuultu, eikä heidän käsityksiään köyhyydestä ja toiveitaan kehityksen suunnasta ollut mukana strategiassa. Jos et kerää hedelmiä, sinulla ei ole saippuaa; jos et kalasta, et voi syödä suolaa; jos et viljele kasveja myydäksesi niitä, et voi ostaa vaatteita. Olen likainen ja ilman vaatteita, koska en tee mitään. Metsään pääsy on jo minulta kielletty. Bagyeli-heimon jäsen, Kamerun. Ulkopuolisen näkökulmasta bagyelit saattavat vaikuttaa hyvin köyhiltä. Heillä ei ole juuri lainkaan materiaalista omaisuutta, vähän tai ei ollenkaan rahaa ja he elävät monesti yhä ilman pysyvää asumusta. Heille tärkeimpiä hyvinvoinnin mittareita ovat kuitenkin pääsy metsään ja mahdollisuus käyttää metsän antimia sekä osallistuminen heidän elinympäristöään koskevaan päätöksentekoon. Jos bagyelien mahdollisuutta kulkea metsässä ja käyttää sen tarjoamia luonnonvaroja rajoitetaan, se vaikuttaa heidän perinteiseen toimeentuloonsa ja johtaa syrjäytymiseen, syrjintään sekä köyhtymiseen. Kamerunin hallitus perusti Campo Ma'an kansallispuiston hyvittääkseen Tsadin ja Kamerunin välille vedetyn öljyputken aiheuttamia ympäristöhaittoja. Kansallispuiston vuoksi bagyeleille on asetettu metsästysrajoituksia, ja heidän ruokaturvansa ja elinmahdollisuutensa ovat heikentyneet. Alue on tunnettu erityisen monipuolisesta luonnostaan. Siellä asuu lähes 390 selkärangatonta lajia, 249 kalalajia, yli 80 amfibista (maassa ja vedessä liikkuvaa) eläintä, 122 matelijalajia, 302 lintulajia ja noin 80 suurta tai keskikokoista nisäkäslajia, joiden kaikkien olemassaoloa paikallis- väestö ja alkuperäiskansat ovat toiminnallaan kestävästi suojelleet ja ylläpitäneet sukupolvien ajan. Vuodesta 2003 Kamerunin Maan ystävät, Forest People s project ja Rainforest foundation ovat tukeneet bagyelien keskuudessa osallistavaa kartoitusta prosessia, jossa on tarkoituksena dokumentoida heidän metsävarojen käyttöänsä. Osallistavaa kartoitusta käytetään yleisesti Latinalaisessa Amerikassa ja eteläisessä Afrikassa. Paikallisesti valittu kartoittaja kerää yksityiskohtaista tietoa maaalueesta sekä sen erityispiirteistä ja voimavaroista. Tulokset osoittavat selvästi, kuinka tärkeitä metsät ja niiden luonnonvarojen käyttö ovat Kamerunin alkuperäisväestön kestävien elintapojen säilymiselle. Suojelualueiden perustaminen bagyelien esi-isien maille on rikkonut heidän yksilöllisiä ja kollektiivisia oikeuksiaan, syrjäyttänyt ja köyhdyttänyt heitä. Bagyelit katsovat, että heidän tulee voida osallistua kaikkiin hallituksen tai ulkopuolisen rahoittajan köyhyyden vähentämisstrategioiden valmisteluun. Strategioiden tulisi perustua heidän kollektiivisiin oikeuksiinsa käyttää maata ja metsien luonnonvaroja. Osallistavaa kartoitusta Kamerunissa. ced/foe cameroon ced/foe cameroon ced/foe cameroon foei 7

8 Araucaria-metsä talvella. codeff/friends of the earth chile codeff/friends of the earth chile * quin-quen voitti oikeudet puihin ja pinjansiemeniin [chilen maan ystävät] Araucaria araucana-mänty eli Apinan arvoitus elää 2500-vuotiaaksi ja onkin eräs maapallon pisimpään elävistä puulajeista. Se on välttämätön ja pyhä puu alkuperäisille amerikkalaisille pehuencheille, joiden ruokavalioon pinjansiemenet ovat kuuluneet ikimuistoisista ajoista lähtien. Heidän kielessään pehuen tarkoittaa araucaria-puuta ja pehuenche taas tarkoittaa araucarian ihmisiä. Vuonna 1987 Chileä hallinnut sotilasjuntta sääti lain, joka salli araucarian kaatamisen ja uhkasi ennen suojeltuja ikivanhoja metsiä. Lakia olivat tukeneet metsäyhtiöt, jotka halusivat päästä käsiksi metsätuotteisiin. Alkuperäiskansojen johtajat ottivat yhteyttä Chilen Maan ystäviin saadakseen tukea ympäristö- ja yhteiskunnallisten järjestöjen verkoston perustamiseksi araucarian suojelemiseksi. Vihdoin vuonna 1990, kun Chilestä tuli taas demokraattinen valtio, onnistui quin-quen yhteisö kansalaisliikkeen tukemana suojelemaan araucarian. Quin-quenin maat kuuluivat nyt kuitenkin virallisesti niille metsäyhtiöille, jotka olivat vastustaneet araucarian suojelua. Vastatoimenpiteenä puun kaupallisen käytön kieltämiselle yhtiöt yrittivät häätää pehuenche-kansan esi-isiensä mailta. Jälleen alkuperäiskansat pyysivät apua kansalaisjärjestöiltä. Toinen voitto saavutettiin vuonna 1992, kun hallitus osti kiistellyt maat ja luovutti kauppakirjat quin-quenien ja muiden alkuperäiskansojen yhteisöille. Nyt pehuenche-kansa pystyy suunnittelemaan ja toteuttamaan yhteisöpohjaisia kehitysprojekteja parantaakseen elinolojaan. Chilen Maan ystävien tuella perustettiin kaksikielinen koulu ja terveysasema. Lisäksi rakennettiin varasto pinjansiemenille, jotka ovat pehuenchien päätulonlähde. Saatuaan maan taas haltuunsa pehuenchet saattoivat hyödyntää myös lehtipuihin kuuluvaa lenga-puuta. Lenga (Nothofagus pumilio) kasvaa araucarian yhteydessä. Jos sitä hoidetaan vastuullisesti, sen kaupalliset mahdollisuudet ovat valtavat. Pehuechet suunnittelevat rakentavansa lenga-puusta suojia paikalliselle karjalle. Pehuenchet toivovat voivansa tulevaisuudessakin hallinnoida luonnonvarojaan sekä käyttää niitä omien intressiensä mukaisesti. Näin he tuottavat ekologista ja taloudellista hyötyä koko yhteisölle. ced/foe cameroon Kaksikielinen koulu quin-quen-lapsille. 8 foei

9 osa kaksi köyhyys ja luonnonvarat ann doherty, foei foei 9

10 friends of the earth togo ann doherty, foei kaksi: köyhyys ja luonnonvarat johdanto Ympäristön tuhoutuminen on merkittävä syy maaseudun yhteisöjen köyhyyteen eri puolilla maailmaa. Kolonialismin myötä teollisuusmaiden yritykset alkoivat hyödyntää etelän luonnonvaroja. Tästä syystä myös teollisuusmaiden hallitukset alkoivat puuttua luonnonvaroiltaan rikkaiden maiden poliittisiin järjestelmiin. Korruptoituneet sortohallitukset hyötyivät näistä uuskolonialistisista järjestelyistä kansalaistensa ja paikallisen ympäristön kustannuksella. Tätä ihmisten ja luonnonvarojen riistoa ylläpitää varakkaiden teollistuneiden maiden ihmisten ja Etelän eliitin kerskakulutus. 10 foei

11 ann doherty, foei Kun poliittiset päättäjät jahkailevat, kuinka (ja jopa pitäisikö) puuttua köyhyyskriisiin, globaali eriarvoisuus kasvaa jatkuvasti. Monet tutkimukset, kuten 2004 julkistettu Kansainvälisen työjärjestön ILO:n raportti, osoittavat rikkaiden ja köyhien maiden välisten tuloerojen kasvavan. Maapallon väestö on nykyisin kuusi miljardia. Miljardi heistä käyttää 80 % globaalista vauraudesta ja toinen miljardi sinnittelee dollarilla päivässä. Useat kehitysasiantuntijat ovat pitkään väittäneet, että köyhät ovat itse pääosin vastuussa elinympäristöjensä tuhoamisesta vajotessaan syvemmälle köyhyyteen. Tämä uskomus elää siitä huolimatta, että vuosisatojen kokemukset yhteisöissä ovat osoittaneet, että alkuperäiskansat ja paikalliset yhteisöt ovat täysin kykeneviä elämään sopusoinnussa luonnon kanssa. Monien maailman köyhimpien ihmisten toimeentulo riippuu suoraan vahingoittumattomista luonnonvaroista - ruoka, asumukset, energia, vesi, lääkkeet ja tulot. Kun heidän perinteisiä käytäntöjään hallinnoida luonnonvaroja rajoitetaan joko ympäristön tuhoutumisen, liikakäytön, yksityistämisen tai käytön kieltämisen muodossa, heidän saattaa olla pakko yrittää tulla toimeen ja huolehtia perheistään vähemmän kestäviä tapoja käyttäen. Pääsyyllisiä luonnonvarojen ja elinympäristöjen tuhoutumiseen ovat ylikansalliset yhtiöt ja niitä tukeva hallinto. Kauppapoliittiset sopimukset ja kansainväliset rahoituslaitokset puolestaan mahdollistavat yritysten toiminnan. Yhdessä ne edistävät ympäristöä ja luonnonvaroja kuormittavia päätöksiä ja teknologioita, kuten jättimäisiä patohankkeita, tehomaataloutta, vientisuuntautunutta metsänhakkuuta, kaupallista kalastusta sekä öljy-, kaivos- ja kaasutuotantoa. Paremmin toimeentulevan väestön täysin kestämättömät kulutustavat kiihdyttävät matkaa pohjalle: luonnonvaroja käytetään yhä enemmän, mikä lisää niistä riippuvaisten ihmisten köyhyyttä. Sen lisäksi turmeltunut ympäristö tuottaa vähemmän ja on otollisempi ympäristötuhoille kuten tulville, nälänhädille ja aavikoitumiselle. Kaikki tämä heikentää ympäristöstään riippuvaisten ihmisten toimeentulomahdollisuuksia. foei 11

12 miguel lovera miguel lovera miguel lovera kaksi: köyhyys ja luonnonvarat uhatut metsät Kansainvälinen metsänhoidon tutkimuskeskus on laskenut, että 100 miljoonaa ihmistä on suoraan riippuvaisia metsistä. He käyttävät metsiä turvatakseen selviytymisensä perusedellytykset: ruuan, polttopuun, lääkkeet, riistan, asumisen, kompostimullan maanviljelykseen ja tulonlähteet. Kuitenkin puolet maapallon metsistä on jo kadonnut, metsien häviäminen jatkuu vauhdilla ja jäljellä olevien metsien tila huononee. Metsiä uhkaavat monet tekijät, mutta suurin uhkatekijä on laajojen monokulttuuriviljelmien, kuten soijan, palmuöljyn ja sellupuun tuotannon leviäminen. Olennainen metsätuhojen syy on metsätuotteiden lisääntynyt tuotanto ja kauppa, erityisesti rikkaiden maiden kulutukseen. Paperin, sellun ja vanerin kauppa on lisääntynyt eniten ja niiden osuus on nykyään leijonanosa globaalin metsäkaupan arvosta. Puun kulutuksen jakautuminen on kaukana tasaisesta: vuonna 2000 Yhdysvaltojen, Euroopan ja Japanin asukkaat eli 22% koko maailman väestöstä kuluttivat yli puolet teollisesta puutavarasta ja 72% maailman paperista. Metsien tuhoutumisen ja ihmisten köyhyyden välillä on suora yhteys. Costa Rican Maan ystävien tutkimusten mukaan maaseudun köyhyyden ja trooppisten metsien sahapuun hyödyntämisen välillä on selvä korrelaatio (Coecoceiba, 2003). Malesiassa mittavat hakkuut viimeisten vuosikymmenten aikana ovat pilanneet alkuperäisten metsäyhteisöjen asukkaiden terveyden, joet ja elinympäristöt. Intiassa katkari-heimon jäsenten alkuperäiset metsät ovat kadonneet kolonialismin seurauksena. Heidän on täytynyt opetella viljelemään maata, mikä on tehnyt heistä haavoittuvaisia aliravitsemukselle ja nälkäkuolemille. Metsäkadot lisäävät myös yhteisöjen haavoittuvuutta ympäristöuhkia kohtaan. On yleisesti tunnustettu, että hurrikaani Mitchin aiheuttamat tuhot Väli-Amerikassa vuonna 1998 olisivat olleet merkittävästi vähäisempiä, jos hurrikaanin tuhoamilla alueilla olisi tehty vähemmän metsähakkuita. Samoin 2004 Aasiaa koetelleen tsunamin seuraukset olisivat olleet vähemmän tuhoisia rannikkoalueiden yhteisöille ja ekosysteemeille, jos magroverämeiköt ja rannikon metsät olisivat olleet koskemattomia. 12 foei

13 * Sarawakin alkuperäiskansayhteisöt ovat pitkään kamppailleet, jotta hallitus kieltäisi hakkuut, viljelyt ja patojen rakentamisen heidän perinteisillä maillaan luvulta jatkuneiden laajojen hakkuiden seurauksena on menetetty yksi kolmasosa Aasian metsäpinta-alasta, mikä uhkaa biodiversiteettia ja yhteisöjen toimeentuloa. Seuraukset paikallisille yhteisöille ovat hirveitä: tulvat tuhoavat sadot sekä heikentävät käyttöveden saantia ja kalakantoja. Yhteisöille luvatut rahalliset korvaukset on usein jaettu epäoikeudenmukaisesti, mistä on seurannut konflikteja ja perinteisten hallintorakenteiden heikkenemistä. oikeuksia kartoittamassa: sarawakin metsäyhteisöt [malesian maan ystävät] 1980-luvun lopulle tultaessa penanalkuperäiskansa ryhtyi vastarintaan ja rakensi puisia barrikaadeja hakkuita suorittavien yhtiöiden kuljetusreiteille. Noin sata penania pidätettiin ja vangittiin. Protestit hakkuita vastaan jatkuivat 1990-luvun alkupuolelle asti ja huipentuivat hallituksen lupauksiin mm. metsäreserveistä infrastruktuurin rakentamisesta, terveydenhuollon parantamisesta aina viljelyyn tarkoitettujen siementen jakamiseen. Kuitenkin kymmenen vuotta myöhemmin penan-kansa on entistäkin köyhdytetympi. Heiltä puuttuu kunnolliset asunnot ja heitä vaivaavat säännöllinen ruokapula ja huono terveys. Metsäyhtiöiden päästämät lietteet ja öljyvuodot sekä puunsäilöntäkemikaalit ja jätteet ovat saastuttaneet heidän jokensa. Heidän ruokavalionsa pääasiallinen sisältö riista, kalat, hedelmät ja villi sagopalmu on lähes huvennut. He yrittävät sopeutua paikallaan pysyvään elämäntapaan kiertelyn sijaan ja opettelevat maanviljelytaitoja. Hallituksen tyhjiksi jääneiden lupausten ja vuonna 2002 syttyneiden uusien protestien jälkeen penanit omaksuivat uuden lähestymistavan. He alkoivat tehdä yhteistyötä yhdys-valtalaisen kansalaisjärjestön, Borneo-projektin, kanssa tutkiakseen ja kartoittaakseen maansa ja siihen liittyvät voimavaransa. Nämä kartat muutettiin myöhemmin tietotekniseen muotoon paikkatietojärjestelmän (geographical information system, GIS) avulla. Karttoja on käytetty laillisena tukena yhteisön puolustaessa oikeuksiaan toimeentulonsa turvaavaan maa-alaan. Malesian Maan ystävät on tehnyt penan-kansan kanssa yhteistyötä ja kehittänyt useita ansionhankintakeinoja, jotka eivät vaaranna metsän voimavaroja. Näitä ovat esimerkiksi maatilametsäviljely ja puutavarantuotanto paikallisista puulajeista. Näiden taloudellisten aloitteiden ansiosta yhteisöt ovat voineet maksaa koulutuksesta ja lääkkeistä. Yhteisökartoittaminen on sittemmin levinnyt ympäri Sarawakin aluetta ja sen avulla monet metsäyhteisöt ovat saavuttaneet tärkeitä lainsäädännöllisiä voittoja. miguel lovera foe malaysia foei 13

14 * yhteisöt hoitavat metsiä [walhi/indonesian maan ystävät] Wonosobossa, Jaavan saaren maaseudulla, voi omin silmin nähdä, kuinka ihmisten hoitamat metsät voivat paremmin kuin valtion hallinnoimat metsät. Ihmiset ovat asuneet näissä metsissä sukupolvien ajan eläen riisin, hedelmien, vihannesten ja kotieläinten avulla. Lisäksi he myyvät mm. hunajaa, hartsia ja kuituja ylimääräisenä tulonlähteenään. Siirtomaa-ajan hallitus muutti suurimman osan Wonoboson alankometsistä monokulttuuriviljelmiksi ja plantaaseiksi. Paikalliset ihmiset palkattiin työntekijöiksi plantaaseille, joissa he valmistivat sahatavaraa eikä heillä ollut enää oikeutta maahansa. He jatkoivat kuitenkin perinteistä metsänhoitoaan joissakin metsänosissa. He kehittivät hyvän metsämaanviljelymallin, jossa yhteisön jäsenet kollektiivisesti päättivät voimavarojen hallinnasta huomioiden sekä taloudelliset että ympäristön tarpeet. Ero on hämmästyttävä: yhteisön metsä on moninainen ja kukoistava, kun taas valtion metsä on rappeutunut. Wonosobon asukkaat ovat toiminnallaan osoittaneet, että mahdollisuuden saadessaan paikalliset yhteisöt voivat hallita kestävästi metsien lisäksi koko paikallista ekosysteemiä * mongolian aavikko vihreäksi [japanin maan ystävät, kiina] foe japan walhi/foe indonesia foe japan Horqin Sandy Landin asukkaat Sisä- Mongoliassa, Kiinassa, ovat perinteisesti eläneet maastaan laiduntamalla ruohikkoalueilla vuohia, lampaita ja karjaa. Kuitenkin viimeisten vuosikymmenten aikana pitkälti Kiinan väestönkasvusta aiheutuneet ongelmat, kuten liikalaiduntaminen, kasvanut maanviljely ja metsäkadot ovat johtaneet valtaviin paineisiin ruohikkoalueilla. Vuosittain arvioidaan noin 2500 ruohikkoneliökilometrin aavikoituvan. Vihreät alueet muuttuvat kuiviksi, hedelmättömiksi hiekka-aavikoiksi eivätkä paikalliset asukkaat kykene enää elättämään itseään. Aavikoituminen, joka tuhoaa paikallisten ihmisten toimeentulon ekologisen perustan, on ympäri maailman köyhyyden ja nälänhädän suurin syy. Tänä päivänä yksi neljäsosa maapallon pinta-alasta on aavikoitunut vaikuttaen ainakin kuudesosaan maapallon väestöstä. Useat ihmiset joutuvat jättämään maansa ja aloittamaan elämän ympäristöpakolaisena. Japanin Maan ystävät aloitti työskentelyn yhdessä Horquin Sandy Land alueella sijaitsevan kylän kanssa 2001 ja Aavikko vihreäksi-projekti käynnistettiin. Vuoteen 2005 mennessä yhteistyö oli levinnyt kolmeen kylään ja yhteen lukioon alueella. Yhteisiin toimintamuotoihin kuului puiden istuttaminen ja ruohikkoalueiden suojeleminen niiden toipumisen tukemiseksi. Lopulta hedelmällistä maata aiotaan siirtää maanviljelysmaille ja ruohopelloille, jotta paikalliset voivat jälleen kasvattaa karjaansa. Rahaa tienatakseen asukkaat voivat myös myydä leikattua ruohoa. Ennusteiden mukaan he voivat 20 vuoden kuluessa hankkia lisätuloja tukkipuilla välttäen samalla koh-tuuttomat metsäkadot. 14 foei

15 foe togo walhi/foe indonesia foe togo kaksi: köyhyys ja luonnonvarat kalastajat vaikeuksissa Kalastaminen on perinteisesti ollut pääelinkeino rannikkoalueiden yhteisöille ympäri maailmaa. Kala on satojen miljoonien ihmisten pääasiallinen proteiinin lähde. Kalastaminen on myös kulttuurisesti tärkeää toimintaa ammattitaidon siirtyessä sukupolvelta toiselle. Pienkalastus on myös olennainen osa monen maan taloutta. Esimerkiksi monissa Afrikan, Karibian ja Tyynenmeren maissa pääosin pienkalastajilta saatavien kalatuotteiden vientitulot ovat suuremmat kuin teen, kahvin ja kaakaon viennistä saatavat. Pienkalastajat myös tukevat kestävää kehitystä: noin 99 %:lle saaliista löytyy kaupallista käyttöä tai se kulutetaan paikan päällä. Rannikkoseutujen pienkalastajien toimeentulo on kuitenkin uhattuna kalakantojen romahduksen vuoksi. Pääsyynä on laajamittainen kalastus vientitarkoituksiin. Teollinen kalastus ei perustu valikoivaan pyyntiin: myös alimittaiset kalat ja eikaupalliset lajit kuolevat ja ne heitetään takaisin mereen. Esimerkiksi Meksikonlahden katkarapuviljelmillä tämä tuhlaava käytäntö tarkoittaa, että 90% kalasaaliista heitetään pois. Vuodesta 1982 lähtien YK:n merioikeusyleissopimus (United Nations Convention on the Law of the Sea) tunnustaa, että valtamerien haavoittuvaiset ekosysteemit tarvitsevat suojelua ja että laajamittaista kalastusta on rajoitettava biodiversiteetin säilymiseksi. Uusliberalistiseen politiikkaan perustuvan talouden globalisaation ja markkinamallien leviäminen vähentää perinteisten kalastajien oikeuksia huomattavasti. Esimerkiksi Togossa sijaitsevat rannikkoyhteisöt eivät pysty kilpailemaan korkeaa teknologiaa käyttävien kilpailijoiden kanssa, ja heidän paikalliset markkinansa ovat täyttyneet halvasta Euroopan tuontikalasta. Magroverämeikköjen muuttaminen vientiin tarkoitetuiksi katkarapuviljelmiksi, kuten on tapahtunut Nigerin suistoalueella, aiheuttaa myös valtavia paineita paikalliselle, ekosysteemistä riippuvaiselle väestölle. foei 15

16 * Togon rannoilla on vilinää aamuvarhaisesta iltapäivään, kun puiset kalastajaveneet lähtevät merille ja palaavat saaliinsa kanssa. Naiset savustavat kalaa ja myyvät sitä rannoilla, aivan kuten heidän vanhempansa ja isovanhempansa ovat aina tehneet. Nämä perinteet ovat kuitenkin katoamassa, kun nälkä ja köyhyys lisääntyvät näillä palmujen reunustamilla rannoilla. paikallinen kala on parasta globaali kauppa aiheuttaa köyhyyttä togon rannikolla [togon maan ystävät] Globaalin kaupan absurdiutta kuvaa hyvin, että 74% Togossa syödystä kalasta on Pohjois-Euroopassa pyydettyä. Samaan aikaan monet rannikon kalastajista eivät enää pysty elättämään itseään kalastamalla. Nälkä kasvaa, kun ihmisillä ei enää ole varaa ostaa kalaa, pääasiallista proteiinin lähdettään. Kansainvälisten kauppasopimusten seurauksena modernit pohjoiseurooppalaiset kalastajalaivueet uhkaavat Togon rannikkoa ja sen asukkaita, hallitsevat meriä ja käyttävät loppuun merien luonnonvaroja. Yhtenä esimerkkinä on epäoikeudenmukaisia tukiaisia jakava Euroopan unioni, joka suosii suuria yksiköitä rannikolla asuvien yhteisöllisten elämänmuotojen sijaan. Togon hallitus ja muut Länsi-Afrikan maat ovat vaikean valinnan edessä. Kauppasopimusilla luvataan kehitystä ja lisätuloja, mutta toisaalta paikallisia luonnonvaroja olisi suojeltava, sillä ihmiset saavat niistä toimeentulonsa. Togon Maan ystävät kampanjoivat saadakseen togolaiset ostamaan paikallista kalaa halvemman tuontikalan sijaan. Lisäksi he kouluttavat paikallisia kalastajia siitä, kuinka tärkeää on käyttää verkkoja, joista nuoret kalat uivat läpi ja voivat täten lisääntyä myöhemmin. Jotta kalakanta elpyisi, suositellaan kampanjassa kalastusta vain tiettyinä aikoina, perinteisesti aina viikon verran kuussa täysikuun aikaan. Maan ystävät työskentelee myös paikallisten naisten kanssa. Naiset opettelevat savustamaan kalaa käyttämällä paikallisen puun ja puuhiilen sijaan kierrätettyä puuta. Samaan aikaan eurooppalaiset Maan ystävien ryhmät yrittävät vaikuttaa Euroopan unionin politiikkaan ja säädöksiin, jotka tuhoavat Länsi-Afrikan kalastajien elämää. foe togo ann doherty, foei * Yli 8 miljoonan Nigerin suistoalueella asuvan ihmisen tulevaisuus on uhattuna. Teollinen kalastus ja katkarapuviljelmät horjuttavat heidän kalastuksesta ja paikallisesta ekosysteemistä riippuvaista elämänmuotoaan. Rannikon yhteisöt ja kalastajayhdyskunnat asuvat haavoittuvaisilla, suolapitoisilla mangrovesoilla Nigerin suistolla, jossa yli 60% Länsi-Afrikan rannikolla pyydettävistä kaloista lisääntyy. katkarapuviljelmät uhkaavat paikallisia kalastusoikeuksia nigerin suistossa [nigerian maan ystävät] Jatkuva kalasaaliiden vähentyminen huolestuttaa rannikon kalastajia. Kalojen väheneminen johtuu öljy-yhtiöiden, kuten Shellin, aiheuttamasta kalastusalueiden saastumisesta ja laittomien troolarikalastajien kestämättömistä kalastustavoista. Nämä kalastajat eivät piittaa paikallisista ja kansallisista laeista. He kalastavat kaiken kokoisia kaloja ja tuhoavat paikallisten asukkaiden kalaverkkoja ja pyydyksiä. Perinteiset kalastusyhteisöt pelkäävät lisäksi Shellin ja YK:n kehitysohjelman UNDP:n suunnittelemaa yhteistyöohjelmaa, jonka tarkoituksena on käynnistää teollista katkarapuviljelyä Nigerin suistoalueella. Vaikka projektin sponsorit väittävät kalastajayhteisön köyhyyden vähentämisen olevan projektin pääasiallinen tavoite, ei paikallisia ihmisiä ole otettu huomioon. Taka-ajatus on selvä, sillä trooppisilla alueilla tuotettujen katkarapujen kysyntä on lisääntynyt merkittävästi viime vuosina. Paikalliset kalastajat ovat syystäkin huolissaan siitä, että katkarapuviljelmät saastuttavat heidän kalastusalueensa. Ne tuhoavat myös mangrovemetsiä, joista paikalliset ihmiset saavat rakennuspuuta veneitä, meloja, kalapyydyksiä, aitoja ja käsitöitä varten. Kauhutarinat Aasian maiden, kuten Thaimaan, Indonesian, Intian ja Taiwanin katkarapuviljelmistä lisäävät ihmisten pelkoja. Näissä maissa katkarapuviljelmien perustamista on seurannut ihmisten pakkosiirtoja, perinteisten kalastusoikeuksien mitätöintiä, ympäristötuhoja, maakiistoja, muuttoliikettä yliasutettuihin kaupunkeihin, sekä haitallisten antibioottien ja kemikaalien aiheuttamaa saastumista. Voittajien ja häviäjien eriarvoisuus on valtava. Luvatut paikalliset työpaikat katkarapuviljelmillä työllistävät yleensä vähemmän ihmisiä kuin perinteiset kalastajayhdyskunnat, mikä lisää köyhyyden ja ympäristön tuhoutumisen syöksykierrettä. Nigerian Maan ystävät painostaa öljy-yhtiöitä hyväksymään vastuunsa Nigerin suistoalueelle aiheutuneista vahingoista. Tämä mahdollistaisi kalojen, katkarapujen, äyriäisten ja muiden merenelävien kantojen elpymisen. Samaan aikaan Maan ystävät kannustaa kehittämään pieniä kalakasvattamoja ja pieniä katkarapuviljelmiä, joiden avulla vähennettäisiin köyhyyttä ja ympäristöön kohdistuvia paineita. Järjestö tekee yhteistyötä pohjoisten ryhmien, kuten Hollannin Maan ystävien kanssa lisätäkseen ihmisten tietoja katkarapujen maahantuonnin sosiaalisista, taloudellisista ja ympäristövaikutuksista. 16 foei

17 * 1990-luvun alkupuolella suurin osa Jaavan ja muun Indonesian katkarapualtaista tuhoutui, kun katkarapuihin tullut valkopilkkutauti pääsi leviämään. Virus, johon ei ole hoitoa, aiheutti vahinkoa erityisesti tehotuotannossa olevilla katkarapualtailla. Tehoviljely tuhoaa lisäksi mangroverämeikköjä ja saastuttaa vesistöä. Velkaantuneet viljelijät myivät maansa rahanlainaajille. Suurin osa heistä päätyi lopulta työskentelemään näillä samoilla altailla, jotka paikallinen eliitti oli ostanut. parempaa katkarapuviljelyä jaavalla [walhi/indonesian maan ystävät] Katkarapujen tehoviljely on osoittautunut kestämättömäksi. Altaat kestävät vain muutaman vuoden ja katkarapujen ruuantähteet sekä altailla käytetyt antibiootit ja kemialliset lannoitteet saastuttavat ympäristöä todella paljon. Indonesiassa on katkarapualtaita eniten maailmassa: hehtaaria maan pinta-alasta. perinteinen vs. tehotuotanto Suurin osa Itä-Jaavan Sidoarjon alueen viljelijöistä toimii maan sijaan merellä. He ovat kasvattaneet katkarapuja ja kaloja yli 400 vuotta ympäristöystävällisesti, ilman teollista ja kemiallista panosta. Katkarapuja ruokitaan planktonilla, joka huuhtoutuu altaisiin vuoroveden myötä luvun puolivälissä Indonesian hallitus ja ylikansalliset rehuyhtiöt edistivät aktiivisesti katkarapujen tehotuotantoa, hyödyntäen jo olemassa olevia altaita Indonesiassa ja muualla Aasiassa. Jotta paikalliset viljelijät omaksuisivat nopean, korkean tuottavuuden vesiviljelymenetelmän, rakennettiin useita esittelyaltaita. Maailmanpankki ja Aasian kehityspankki tarjosivat hallitukselle lainoja tehotuotantoaltaiden kehittämistä varten. Tuloksena oli, että katkarapujen ruokinnan ja kemiallisten aineiden käyttö lisääntyi merkittävästi ja perinteisiä, monimuotoisuuteen perustuvia katkarapualtaita muutettiin monokulttuuri-altaiksi. Nykyisin katkarapujen ruoka ja antibiootit muodostavat lähes 60% viljelijöiden tuotantokuluista. Katkaravut jättävät noin neljänneksen ruuasta syömättä ja se vajoaa altaan pohjalle. muutos tuotannossa Tehotuotannon ongelmista viisastuneina Sidoarjon katkarapuviljelijät valitsivat täydellisen muutoksen. Vuodesta 1997 he ovat kasvattaneet katkarapuja perinteisin tavoin eli hylänneet teolliset ja kemialliset lisäaineet ja omaksuneet uudelleen paikallisia vesiviljelymenetelmiä. Myös uusia menetelmiä on syntynyt. He käyttävät esimerkiksi luonnonmukaista lannoitetta saadakseen ruokaa levästä ja planktonista. Lähes 90% Sidoarjon katkarapualtaista on nykyisin perinteisiä altaita, joita ei ole varattu pelkästään katkaravuille. Yhteisö edesauttaa mangroverämeiden ja paikallisten ekosysteemien tervehtymistä. He eivät enää ole riippuvaisia suurten yhtiöiden tuotteista viljellessään katkarapuja. Myös muut viljelijät sekä Japanin ja Euroopan Unionin maahantuojat seuraavat kiinnostuksella Sidoarjon muutosta ja ovat valmiita ottamaan siitä mallia. crem-amsterdam, ejm & novib crem-amsterdam, ejm & novib crem-amsterdam, ejm & novib crem-amsterdam, ejm & novib crem-amsterdam, ejm & novib foei 17

18 * veden jakaminen [lähi-idän maan ystävät] Veden puute on vakava ja ajankohtainen ongelma kuivassa Lähi-idässä. Vesivarojen jakaminen Israelin, Palestiinan ja Jordanian asukkaiden kesken on välttämätöntä. Vuodesta 2001 lähtien Lähi-idän Maan ystävillä on ollut käynnissä Hyvä vesi hyvät naapurit - projekti, jonka tarkoituksena on edistää veden säästämistä ja kierrätystä. Palestiinalaiskylän lapset vesitankeilla. Koulurakennuksissa 11 eri yhteisössä on aloitettu veden kerääminen. Keräysaltaat säilövät sadeveden, jota tippuu katoilta tai valuu koulun pihakivetykseltä, tai jää yli juomaaltaista. Vettä käytetään WC:n huuhtelemiseen, kasteluun ja jopa juomavetenä alueilla, joilla on todellinen vesipula. Tämän kekseliään järjestelmän avulla on säästetty suuria määriä vettä ja voitu tarjota säännöllisesti vettä kouluissa, joissa ei muuten ole vettä saatavilla. foe middle east foe middle east kaksi: köyhyys ja luonnonvarat murheita vedestä Vedestä on tullut likaisempaa ja kalliimpaa ja yhä useammat ihmiset monissa maailman kolkissa kärsivät veden puutteesta. Yli miljardilla ihmisellä ei ole riittävästi puhdasta juomavettä ja 1,8 miljoonaa ihmistä kuolee vuosittain puutteellisen hygienian, viemäröinnin ja riittämättömän veden saannin seurauksena. Kansainväliset rahoituslaitokset, kauppasopimukset ja monikansalliset vesiyhtiöt edistävät vesihuollon yksityistämistä, mikä vähentäisi köyhien ihmisten, erityisesti naisten mahdollisuuksia vesivarojen käyttöön. Saastuminen, teollinen maatalous, kaivostoiminta ja sekä suuret padot lisäävät osaltaan ongelmia. Maailmanpankki on niittänyt mainetta rahoittamalla jättipatoja, jotka pakottavat ihmiset muuttamaan ja lisäävät alueen köyhyyttä. Esimerkkinä on jälleen Maailmanpankin rahoittama patoprojekti Mekongin laaksossa, jossa pato vaikuttaisi yli maanviljelijän toimeentuloon. Kansainvälinen Maan ystävät katsoo, että vesi on ihmisoikeus. Se on välttämätöntä toimeentulolle eikä sitä tulisi käsitellä taloudellisena hyödykkeenä. Maan ystävät kampanjoi vesioikeudenmukaisuuden puolesta esittelemällä kollektiivisia tapoja hallinnoida vesivaroja, kannustamalla veden säästöön ja uudelleenkäyttöön sekä palauttamalla jokia ja soita luonnolliseen tilaansa. Esimerkiksi Lähi-idän Maan ystävät harjoittaa sadenveden keruuta edistääkseen veden säästämistä ja kierrätystä. 18 foei

19 osa kolme uusliberalismi ei vähennä köyhyyttä sebastian godinot foei 19

20 Tällaisen kasvuhakuisen kehityksen ensisijainen tavoite on luoda markkinoita ja vaurautta suurimmille monikansallisille yhtiöille, rikkaimmille maille ja eliitille. Samanaikaisesti se estää kansallisten hallitusten sääntelyä ja pyyhkii tieltään kotimaista teollisuutta ja haavoittuvaisia pienyrityksiä. Paikallisilta pienyhdyskunnilta ja kyliltä viedään toimintamahdollisuudet. Jäljelle jäävät vain saastuneet joet, hakatut metsät ja köyhdytetty maa. Lyhyesti voidaan todeta, että tällainen kehitys on tuottoisaa yhtiöille ja hallituksille, mutta usein tuhoisaa maaseudun luonnonvaroista riippuvaisille yhteisöille. foe togo Tästä luvusta löytyy muutamia esimerkkejä uusliberalistisista keinoista, joiden väitetään vähentävän köyhyyttä, mutta joilla on itse asiassa päinvastainen vaikutus varsinkin ympäristön tuhoutumisen kannalta. Muun muassa WTO:n edistämä kaupan vapauttaminen käyttää liikaa luonnonvaroja ja lisää kolme: uusliberalismi ei vähennä köyhyyttä johdanto Mahdollisuudet köyhyyden ja nälän poistamiseksi niin maaseudulta kuin kaupungeista ovat olemassa. Tämä onnistuu kuitenkin vain luopumalla nykyisestä uusliberalistisesta talousmallista. Se esittää köyhyyteen markkinalähtöisiä ratkaisuja, joissa hallituksen rooli on minimaalinen. Pyrkimys lisätä vientiteollisuutta sekä suoria ulkomaisia investointeja kehittyviin maihin perustuu väärälle oletukselle siitä, että osa syntyneestä hyödystä tihkuu köyhille. Tämä on kansainvälisten rahoituslaitosten kuten Maailmanpankin sekä kauppaelinten kuten Maailman kauppajärjestön näkemys köyhyyden vähentämisestä. maaseudun köyhyyttä. Hallitusten ja kansainvälisten rahoituslaitosten kuten Maailmanpankin ja IMF:n kehitysapu edistää köyhille ja ympäristölle vahingollisia käytäntöjä ja projekteja. Monikansalliset suuryritykset, uusliberalismin suurimmat voittajat, ovat olleet avaintekijöitä sosiaalisesti ja ympäristöllisesti vahingollisen teollisen ja geenimuunnellun maatalouden edistämisessä ympäri maailmaa. Ne hyötyvätkin lukuisista YK-järjestöjen kanssa solmituista köyhyyden vähentämiseen' tähtäävistä kumppanuuksista, joiden lähes avoimena tavoitteena on markkinoiden avaaminen. Yritys-, kauppa- ja rahoituslaitosten lobbareiden ajama luonnonvarojen ja palvelujen yksityistäminen heikentää kansojen mahdollisuuksia kontrolloida ja hyödyntää luonnonvarojaan lisäten näin köyhyyttä. Vuosituhattavoitteiden toteuttamispyrkimykset, niin tervetulleita kuin ne ovatkin, ovat pitkällä tähtäimellä tuomittuja epäonnistumaan, koska ne eivät muuta nykyistä ympäristöä ja ihmisiä riistävää järjestelmää. 20 foei

21 Harvardin yliopiston professori Dani Rodrik on tehnyt empiirisiä tutkimuksia osoittaakseen, ettei kaupan vapauttaminen välttämättä johda taloudelliseen kasvuun. Itse asiassa hän väittää, että tämä kausaalinen seuraussuhde on käänteinen: maat ensin kehittyvät ja vasta sitten integroituvat maailmantalouteen. Näin on käynyt esimerkiksi Kiinassa ja Intiassa, jotka ovat pitäneet kiinni valtion sääntelyoikeuksista sen sijaan, että olisivat seuranneet WTO:n liberalisointi- ja yksityistämisreseptejä. Ne maat, jotka omaksuivat WTO:n liberalisointi-/yksityistämis-/globalisointi-ohjelman luvulla ovat kohdanneet erityisesti Latinalaisessa Amerikassa pahoja rahoituskriisejä ja ajautuneet talousvaikeuksiin. Rajattoman taloudellisen kasvun hyödyt ovat kyseenalaisia myös ympäristön kannalta. Taloudellinen kasvu perustuu ajatukseen, joka ei huomioi laajentumisen rajallisuutta. Ekosysteemeillä on kuitenkin rajansa ja ne luhistuvat, jos niitä ylirasitetaan. Monenkeskiset, alueelliset ja kahdenkeskiset vapaakauppasopimukset, jotka avaavat markkinat monikansallisille yhtiöille, usein lisäävät metsien, kala-alueiden, mineraalien, veden ja biodiversiteetin hyväksikäyttöä, mutta lisäävät niiden paikallisten ihmisten köyhyyttä, joiden elinkeinot ovat riippuvaisia näistä luonnonvaroista. sebastian godinot WTO ja muut vapaakauppasopimukset vähentävät myös hallitusten kansallisia ja kansainvälisiä sääntelymahdollisuuksia ihmisten, paikallisten talouksien ja ympäristön hyväksi. Yhteisöjen edut sivuutetaan, koska ne eivät pääse vaikuttamaan säännöistä ja sopimuksista päättäviin neuvottelijoihin. Elinympäristöt häviävät, koska kansainvälinen kauppa ja investointivirrat asetetaan luonnonvarojen suojelun edelle. Uusliberalistit vaativat markkinamekanismien käyttöä eri ympäristöongelmien kolme: uusliberalismi ei vähennä köyhyyttä Kaupan vapauttaminen: myytti hyvinvoinnin tihkumisesta Vastoin yleistä käsitystä, kaupan vapauttaminen ei useimmiten johda köyhyyden vähentymiseen. Itse asiassa uusliberalistinen politiikka myötävaikuttaa maailmanlaajuisesti kestämättömään tuotantoon ja kulutukseen, joka hyödyttää suuryhtiöitä, muttei ihmisiä. UNCTADin raportti vuodelta 2004 osoittaa selvästi, että rikkaus ei tihkukaan köyhille. Vähiten kehittyneissä maissa, joista monissa toteutettiin pitkälle meneviä kaupan liberalisointihankkeita 1990-luvulla, on vain vähäistä korrelaatiota viennin lisäämisen ja pysyvän köyhyyden vähentymisen välillä. Esimerkiksi WTO:n ns. Uruguayn neuvottelukierroksen suurimpia häviäjiä olivat Saharan eteläpuoleiset maat Afrikassa, jotka jo ennestään kuuluivat maailman köyhimpiin. ratkaisemiseen ja sivuuttavat näin sen, että hallitsemattomat markkinat ovat usein osa ongelmaa. Erityisesti tulisi pysäyttää sekä WTO:ssa että alueellisissa ja kahdenvälisissä kauppasopimuksissa käynnissä olevat neuvottelut, joilla pyritään vapauttamaan veteen, energiaan, metsiin ja kalastukseen liittyvien tavaroiden ja palveluiden kauppa. WTO:n ei myöskään tulisi lainkaan osallistua ruoan ja maatalouden kaupan sääntelyyn. Näillä muutoksilla vaikutettaisiin suoraan köyhyyden vähentämiseen sallimalla maaseudun asukkaiden edelleen hallinnoida ja käyttää kestävästi luonnonvaroja perustarpeisiinsa. Kaupan vapauttamisneuvotteluilla ei saa estää hallituksia pitämästä ja laatimasta lakeja, joilla pyritään edistämään ympäristön hyvinvointia, sosiaalista hyvinvointia sekä paikallista, omaehtoista taloudellista kehitystä. foei 21

22 olga akimova, sakhalin environmental watch olga akimova, olga akimova, sakhalin environmental watch kolme: uusliberalismi ei vähennä köyhyyttä yhtiöiden viherpesulla ei vaikutusta niiden toimintaan Kaupan vapauttaminen synnyttää voittajia ja häviäjiä. Voittajiin lukeutuvat monikansalliset yhtiöt, jotka etsivät maapallolta uusia markkinoita, heikkoja kilpailijoita, halpoja luonnonvaroja ja matalampia toimintakuluja. Hallitukset ja kauppaneuvottelijat ovat antaneet niille erioikeuksia. Tämä antaa yhtiöille mahdollisuuden luoda ja rikkoa maailmantalouden sääntöjä ja muokata niitä omien tarpeidensa mukaisiksi. Yhtiöiden vaikutusvalta on lisääntynyt merkittävästi kuluneina vuosikymmeninä. Yhtiöt ovat onnistuneet väistämään pyrkimykset rajoittaa niiden toimintaa. Ne ovat kaapanneet kestävän kehityksen käsitteen, samalla kun ne laajentavat kestämätöntä toimintaansa maatalouden, vesihuollon, kaivostoiminnan, energian, lääkeaineiden, kemikaalien ja kuljetuksen alueilla. Ne puhuvat vapaaehtoisista aloitteista, ja edelleen jatkavat elinympäristöjen saastuttamista, riistoa ja köyhdyttämistä. Viime vuosina kaikkein vaikutusvaltaisimmat yhtiöt ovat onnistuneesti soluttautuneet erilaisiin köyhyyttä koskeviin aloitteisiin, mm. sellaisiin, joissa yhteistyökumppanina on YK:n ympäristö-, työ- ja ihmisoikeusjärjestö. Ja nämä samat yhtiöt kuten Nike, Shell, Rio Tinto, Novartis, BP, Daimler Chrysler, Bayer DuPont, McDonald s, Disney, Chevron ja Unocal lisäävät toiminnallaan köyhyyttä. Suuryhtiöt puhuvat yhä enemmän yritysten yhteiskuntavastuusta ja korkean profiilin aloitteista. Yhtenä esimerkkinä on YK:n ja teollisuuden Global Compact, jonka tarkoituksena on edistää ihmisoikeuksia ja vähentää köyhyyttä. Nämä hankkeet ovat usein kuitenkin vain osa PR-strategiaa, jolla naamioidaan mukaan lähteneiden yhtiöiden vähemmän kiitettävää toimintaa. Loppujen lopuksi yhtiöiden toimintaa ohjaa voiton tavoittelu. 22 foei

23 * Ikimuistoisista ajoista lähtien on Sahalinin saaren Nivkhi-kansa kaukana Venäjän kaukoidässä pysynyt hengissä kalastuksella ja meren antimien keräilyllä. Viime vuosina kalansaaliit ovat kuitenkin huvenneet. Lisäksi asukkaat sanovat, että kalat ovat usein syömäkelvottomia, koska ne haisevat kemikaaleilta, lääkkeiltä tai mädältä heinältä. Rannikolta on löydetty myös lohia, joilla on mätää pursuavia paiseita. sahalin sairastuttaa kalat ja ihmiset [sakhalin environment watch, venäjä] Mikä sairastuttaa Sahalinin vesien kalat? Näyttää siltä, että 70 vuotta jatkunut öljyn- ja kaasunporaus Sahalinilla on turmellut saaren rannikkovedet ja makean veden varannot, vaikuttanut kalojen lisääntymiskykyyn ja tuhonnut saaliskalan maun ja kaupallisen arvon. Nivkhit ovat kyllästyneitä epäterveelliseen toimintaan alueillaan. Muiden saaren asukkaiden kanssa he taistelevat Shellin ja Exxonin uusinta hanketta vastaan, jonka on tarkoitus olla maailman suurin integroitu öljy- ja kaasuprojekti, ja joka sisältäisi myös maan alla kulkevan putkiston seismisesti aktiivisen siirroslinjan halki. Projekti odottaa lainoja Euroopan olga akimova sakhalin, environmental watch lisätietoja: Sakhalin Environment Watch: jälleenrakennus- ja kehityspankilta sekä usealta kansalliselta vientiluottolaitokselta. Sahalinin putkihanke on saanut runsaasti negatiivista julkisuutta, sillä se todennäköisesti heikentäisi alueen uhanalaista harmaavalaskantaa. Julkisuudessa on vähemmän ollut esillä se, että hanke tulee oletettavasti pahentamaan entisestäänkin paikallisväestön köyhyyttä tuhoamalla alueen luonnonvaroja. Yksi alueen yhteisöjen järjestöistä on dokumentoinut niitä vakavia vaikutuksia, joita hankkeella tulee olemaan saaren vesistölle, viemäröinnille, asumiselle, sekä terveysja liikenneinfrastruktuurille. Sahalinin alkuperäiskansat ovat lähteneet lumisille kaduilleen suoraan toimintaan. He vastustavat yhdessä projektia ja sen vaikutuksia heidän toimeentulolleen. Ne protestoivat myös sitä, että kyseisten yhtiöiden tukijat ovat haluttomia keskustelemaan asiasta. Alkuperäiskansat vaativat riippumatonta kulttuurillisten vaikutusten arviointia ja kehitysrahastoa hankkeesta kärsimään joutuville ihmisille. kolme: uusliberalismi ei vähennä köyhyyttä kehitysavun epäonnistuminen kahdenvälinen apu Myytti siitä, että hallitukset antavat avokätisesti kahdenvälistä apua köyhille, elää itsepintaisesti. Kuitenkin lähes kaikki rikkaat maat jättävät täyttämättä lupauksensa suunnata 0,7 % bruttokansantuotteestaan kehitysapuun köyhille maille. Useimpien hallitusten kehitysapuosuudet ovat vuodesta toiseen 0,2-0,4 % BKT:sta. Köyhyyden poistamisen rahoitus on pääosin priorisointikysymys. Norjan entinen kehitysyhteistyöministeri Kari Nordheim-Larssen totesi vuonna 1996: On arvioitu, että maailmassa pitäisi vuosittain kerätä miljardia dollaria useiden vuosien ajan, jotta kaikille pystyttäisiin järjestämään peruspalvelut, mukaan lukien edullinen vedensaanti ja viemäröinti. Vaikka kyse on suuresta rahasummasta, se on kuitenkin vain noin 3-4% siitä, mitä maailmassa käytetään sotilasmenoihin vuosittain. Myös avun laatu on huolenaihe. On todellinen vaara, että ihmiset sidotaan epäterveisiin riippuvuussuhteisiin sen sijaan, että edistettäisiin oma-aloitteisuutta ja valtaistumista. Useiden avustusskandaalien myötä kehitysjärjestöt ovat viime vuosina hylänneet suuria, epätarkoituksenmukaisia kehityshankkeita, joihin on tuh-lattu miljoonia dollareja ja euroja yleistä rahaa. Nykyään pyritään kuuntelemaan tarkemmin paikallisia tarpeita apuohjelmia laadit-taessa. Tämä on tervetullut kehityssuunta. Yhtä tärkeää on kuitenkin poistaa niitä rakenteellisia muureja, jotka rajoittavat ihmisten mahdollisuuksia luoda itselleen kestäviä pitkän tähtäimen elinkeinoja. Yleisesti ottaen apuohjelmat hyödyttävät monikansallisia yhtiöitä. Esimerkiksi Australian apuohjelmat muotoillaan niin, että ne edistävät Australian taloudellisia pyrkimyksiä. Suuri osa kansainvälisten rahoituslaitosten monenkeskisistä avustusohjelmista tukee suoraan teollisuusmaiden yhtiöitä. monenkeskinen apu Suuri osa maailman monenkeskisestä kehitysavusta kanavoidaan kansainvälisten rahoituslaitosten kuten Maailmanpankin kautta. foei 23

24 * Suurilla patohankkeilla on syystäkin huono maine. Maailman patokomission mukaan miljoonaa ihmistä on joutunut uudelleenasutetuiksi patohankkeiden vuoksi. Komitean vuonna 2000 ilmestyneessä raportissa todetaan: Alkuperäiskansat ja naiset ovat kärsineet suhteettomasti patorakentamisesta pääsemättä osallisiksi syntyvistä hyödyistä. Uudelleenasutus on aiheuttanut äärimmäisiä taloudellisia vaikeuksia, yhteisöjen hajoamista sekä lisännyt psyykkisiä ja fyysisiä terveysongelmia. Myös miljoonat padottujen jokien alajuoksulla elävät ihmiset ovat kärsineet patoamisesta sairauksina, joen kääntyneenä virtauksena ja luonnonvarojen kuten kalastusalueiden menetyksenä. Patojen tuomat edut ovat pääasiassa menneet rikkaille köyhien kantaessa niiden haitat. nam theunin jättipato huonoja uutisia Laosin viljleijöille [ranskan maan ystävät] Silti suuret rahoitushankkeet viehättävät edelleen. Maailmanpankki, Euroopan investointipankki ja Aasian kehityspankki ovat lupautuneet rahoittamaan myös kyseenalaista Nam Theun II -patoa Laosissa yleisestä vastustuksesta huolimatta. Padolla arvioidaan olevan mittavia vaikutuksia koko Mekong-joen valuma-alueelle. Noin ihmistä uudelleenasutetaan kun vesiallas täytetään. Yli paikallisen viljelijän toimeentulo on vaarassa. Kokemukset Laosin muista vesivoimaprojekteista osoittavat myös, että elinkeinojen korvaaminen on äärimmäisen vaikeaa. Kyläläiset saavat pienet maatilkut, mutta raporttien mukaan maa sopii huonosti viljelyyn, ja sadon saamiseksi tarvitaan suuria määriä lannoitteita. Karjalle ja arvokkaille puhvelilaumoille ei ole riittävästi laidunmaata. Alajuoksun yhteisöille projekti kaavailee makean veden kalastuksen tilalle vesiviljelyä. Kuitenkin kokemukset Laosissa ja muualla osoittavat, että vesiviljelyn omaksuminen on hidas prosessi, joka vaatii veronsa ympäristöltä ja ihmisiltä. Köyhimmiltä puuttuu yleensä tarvittava maa ja pääoma. Kansainvälinen Maan ystävät, International Rivers Network ja muut järjestöt ovat kampanjoineet painostaakseen rahoittajat luopumaan projektista. Ranskan Maan ystävien Sebastian Godinot toteaa: Tämä riskialtis ja mutkikas projekti ei tule hyödyttämään köyhiä, vaan pikemminkin maan eliittiä ja ulkomaisia yhtiöitä. lisätietoja: Ranskan Maan ystävät (ranskaksi): International Rivers Network: sebastian godinot kolme: uusliberalismi ei vähennä köyhyyttä Vaikka useimpien rahoituslaitosten tavoitteena on köyhyyden vähentäminen, monilla niiden projekteista ja käytännöistä on päinvastaisia vaikutuksia. Lainaehtojensa kautta rahoituslaitokset määräävät maailman köyhimmille maille rakennussopeutuspaketteja liberalisointia, yksityistämistä ja sääntelyn vähentämistä edellyttäviä linjauksia. Lisäksi ne myöntävät tukiaisia monikansallisten yhtiöiden investoinneille ympäri maailmaa. Tulot, joiden oletetaan tihkuvan köyhillekin, jäävät usein minimaalisiksi, päätyvät vääriin taskuihin, eivätkä korvaa toiminnasta aiheutuvia sosiaalisia ja ympäristöllisiä haittavaikutuksia. Kyseessä onkin huolellisesti mietitty paketti. Liberalisointi antaa monikansallisille yhtiöille mahdollisuuden syrjäyttää paikallinen ja pienimuotoinen kaupankäynti kilpailussa. Julkisten palvelujen yksityistäminen avaa uusia markkinoita suurelle bisnekselle, mutta tekee veden ja energian kaltaiset elintärkeät hyödykkeet köyhille liian kalliiksi. Samanaikaisesti tapahtuva yritystoiminnan valvonnan vähentäminen kaventaa hallinnon mahdollisuuksia asettaa sosiaalisia ja ympäristövaatimuksia yritystoiminnalle. Suorat investoinnit megalomaanisiin projekteihin, kuten öljyputkilinjoihin, kultakaivoksiin ja suuriin patoihin tuhoavat ympäristöä ja vähentävät yhteisöjen toimeentulomahdollisuuksia eri puolilla maailmaa. Tällaisen toiminnan surullisia seurauksia ovat ylisuuret kulut, pakkosiirretyt yhteisöt, tuhottu ympäristö ja käyttökelvottomat rakennukset. Yhteisöiltä viedään mahdollisuudet puhtaaseen veteen, terveisiin metsiin ja muihin luonnonvaroihin, joista he ovat riippuvaisia. Eivätkä ne muutamat työmahdollisuudet, jotka näillä pääomavaltaisilla operaatioilla luodaan, kykene korvaamaan niitä elinkeinoja, joita samalla tuhotaan. Lainat kasvattavat velkataakkaa, mikä tekee sosiaalisektorille ja ympäristöön investoimisen mahdottomaksi. Korkojen maksusta on syntynyt tilanne, jossa kehittyvistä maista virtaa rahaa rikkaille maille enemmän kuin vastakkaiseen suuntaan. Pelkästään Afrikka maksoi vuosina IMF:lle ja Maailmanpankille 4,7 miljardia dollaria. Köyhät kärsivät eniten kehityksen nimissä. 24 foei

25 Nam Theunin padolla on suuri vaikutus mm. näiden ihmisten elämään. sebastian godinot sebastian godinot sebastian godinot Ei ole salaisuus, että rahoituslaitokset ovat epäonnistumassa köyhyyden vähentämistavoitteissaan. Maailmanpankin vuonna 2003 ilmestyneessä Stricking a better balance -raportissa todetaan: Lisääntyneet investoinnit eivät välttämättä olekaan auttaneet köyhiä. Useissa tapauksissa raaka-aineiden alkutuotannon kasvattaminen on entisestään heikentänyt köyhien ja ympäristön tilannetta, sekä Maailmanpankki-ryhmä tuntuu kykenemättömältä tuomaan kestävää kehitystä alkutuotantoon edistääkseen tehokkaasti köyhyyden vähenemistä. Maaliskuussa 2005 Iso-Britannian pääministeri Tony Blairin Afrikka-komissio totesi analyysissään Afrikan maiden talousvaikeuksien syistä: Todisteet osoittavat, että IMF:n ja Maailmanpankin ja 1990-luvun alun talouspolitiikassa ei juurikaan huomioitu sitä, millaisia mahdolliset seuraukset olisivat Afrikan köyhille ihmisille. Kansainvälinen Maan ystävät uskoo, että kahdenvälistä ja monenkeskistä kehitysapua on merkittävästi lisättävä. Kehitysapu voi kuitenkin vähentää köyhyyttä vain, jos teknokraattiset ja ylhäältä ohjautuvat ratkaisut korvataan osallistavilla, oikeudenmukaisilla ja kestävillä vaihtoehdoilla. Maan ystävät katsoo, että kehitysvirastojen ja kansainvälisten rahoituslaitosten tulee ottaa yhteisvastuu niiden projektien ja politiikan aiheuttamasta yhteisöjen syrjäytymisestä ja luonnonvarojen tuhoutumisesta. Laitosten tulee varmistaa, että köyhien tarpeet asetetaan yritysten intressien edelle. Tapaustutkimukset osoittavat, millaisia vaikutuksia rahoituslaitosten köyhyyden vähentämispolitiikalla ja -projekteilla on köyhille ollut. Shellin ja Exxonin öljy/kaasuputkihanke Sahalinin saarella Venäjän Kauko-idässä osoittaa, kuinka raaka-aineiden tuotanto voi uhata yhteisöjen terveyttä ja toimeentuloa. Laosissa Maailmanpankin, Euroopan investointipankin ja Aasian kehityspankin rahoittama Nam Theun II -pato ajaa yli ihmistä kodeistaan ja vaarantaa yli maanviljelijän toimeentulon. Onneksi monet yhteisöt taistelevat köyhyyttä vastaan vaatimalla oikeuksia hallinnoida luonnonvarojaan mukaan lukien Kamerunin bagyeli-pygmit, joiden toimeentulon Maailmapankin ja Euroopan Investointipankin rahoittama Tsad- Kamerun-öljyputki on vaarantanut. foei 25

26 tatiana roa, censat/foe colombia magda stoczkiewicz magda stoczkiewicz kolme: uusliberalismi ei vähennä köyhyyttä yksityistäminen johtaa luonnon myyntiin Kuluneen vuosikymmenen aikana monien maiden hallitukset ovat yksityistäneet julkista omaisuutta. Syynä ovat usein olleet kansainvälisten rahoituslaitosten rakennesopeutusohjelmat. Uusliberalismiin uskovat päättäjät vesihuollon ja biodiversiteetin aloilla ovat edistäneet markkinalähtöisiä suojelumekanismeja. Näihin lukeutuvat juomaveden jakelun yksityistäminen, suojelualueiden myynti ekoturismiyhtiöille ja suurille luonnonsuojelujärjestöille sekä geneettisten voimavarojen ja niitä koskevan tiedon myynti lääkeyhtiöille. Lisäksi metsiä on myyty öljy-yhtiöille ja muille yrityksille, jotka pyrkivät siten tasoittamaan hiilipäästöjään ja muita saastuttavia toimintojaan. Tämä on synnyttänyt ympäristöpalvelumarkkinat, joissa siirretään elintärkeitä voimavaroja, kuten vettä, polttopuuta ja perinteisiä lääkekasveja, yhtiöiden omistukseen ja hallintaan. Alkuperäiskansat ja paikallisyhteisöt joutuvat yhä enemmän siirtymään pois metsistä ja muilta biologisesti rikkailta alueilta, joilla ne ovat perinteisesti eläneet, koska maat luovutetaan turistiyrityksille sekä metsä- ja puistoyhtiöille. Maata varataan myös uudenlaisille yhtiöille, jotka perustavat hiilipuistoja Pohjoisen rikkaiden kuluttajien hiilidioksidipäästöjen tasoittamiseksi. Markkinapohjaisilla suojelumekanismeilla on taipumus estää luonnonvarojen käyttö niiltä, jotka eivät kykene maksamaan luonnon tarjoamista palveluista. Kansainvälinen Maan ystävät vaatii julkisen omaisuuden, kuten veden, sulkemista pois käynnissä olevista WTO:n vapaakauppaneuvotteluista. Luonnonvarojen sisällyttäminen ympäristöpalveluihin lisää naisten riippuvuutta miehistä: naiset ovat perheistään huolehtiessaan riippuvaisempia luonnonvaroista kuin miehet, joilla on paremmat mahdollisuudet palkkatyöhön. Alkuperäiskansat ja paikallisyhteisöt tulevat riippuvaisemmiksi palkkatyöstä, minkä seurauksena ne joutuvat luopumaan perinteisestä elämäntavastaan ja hakemaan töitä yhteisönsä ulkopuolelta. Niistä ihmisistä, joilla ei ole rahaa, tulee riippuvaisempia niistä, joilla on rahaa. 26 foei

27 * bogotá: nälätön kaupunki? [censat/kolumbian maan ystävät] Kolumbian monimuotoisuutta osoittaa ympärivuotisten ruokakasvilajien suuri määrä. Ekosysteemien rikkaudellekin vetää vertoja maan kulttuurien monimuotoisuus, mukaan lukien alkuperäiskansat, mustat ja mestitsiyhteisöt, sekä erilaiset ruokakulttuurit. Tästä monimuotoisuudesta huolimatta nykyisen talous- ja kehitysmallin tunkeutuminen Kolumbiaan on johtanut paitsi väestön köyhtymiseen, myös ruokaturvan ja ruokaomavaraisuuden katoamiseen. Hyvä esimerkki tästä on Bogotá, Kolumbian pääkaupunki, jossa kahdeksasta miljoonasta asukkaasta kolme miljoonaa elää köyhyydessä. Neljännes kaupungin alle 7-vuotiaista lapsista on aliravittuja. Tuhansia perheitä muuttaa vuosittain Bogotáan paetessaan konflikteja, jotka ovat vaivanneet maata jo vuosikymmenien ajan. yhtiöiden vastaus Edellä mainituista syistä johtuen Bogotán asukkaat ottivat ilolla vastaan kaupungin uuden pormestarin Luis Eduardo Garzonin Bogotá ilman köyhyyttä -ohjelman. Ohjelman mukaan kaupungin nälkään, syrjäytymiseen ja köyhyyteen liittyviin mittaviin ongelmiin oli kiireesti puututtava. Pormestari esitti ravintolisien käyttöönottoa ja kanttiineja kouluihin ja yhteisöihin, ruokapankkeja sekä ruokakauppa- ja osuuskuntaverkostojen perustamista. Ohjelma sai innokkaan vastaanoton monilta tahoilta, kuten yliopistoilta, yrityksiltä ja kauppakamarilta. Suuret supermarket-ketjut, kuten monikansallinen Carrefour, alkoivat lahjoittaa aterioita ja rahaa ohjelmalle, ja moni kauppa adoptoi yhteisökanttiineja eri puolilta suurkaupunkia ja toimitti niille ruokaa. Ohjelma ja sen visio ovat kuitenkin synnyttäneet runsaasti kritiikkiä yhteiskunnallisissa ja ympäristöliikkeissä. Nälkä ja köyhyys on liitetty laiskuuteen ja koulutuksen puutteeseen, ja ehdotettu ratkaisu yhtiöiden voittojen jakamiseksi köyhille on puhtaasti taloudellinen. Kriitikoiden mukaan projektin lähestymistapa köyhyyteen on pinnallinen, nälän perimmäisiin syihin ei ole puututtu eikä esitetty keinoja luoda kestävää ruokaturvaa. Myös maanviljelijät ja ympäristöaktivistit vastustavat ohjelmaa, koska se vähättelee paikallisten tuottajien merkitystä nälän ja köyhyyden poistamisessa. Kaikki ohjelmassa käytetty ruoka tuodaan ulkomailta kulujen vähentämiseksi. Näin suurten supermarkettien lahjoittamat ruokamäärät edesauttavat niitä lujittamaan ylikansallisten ja globaalien ruokamarkkinoiden kontrollia maassa. Kolumbiassa on satojatuhansia ruokaa tuottavia maanviljelijöitä. Kaupallinen ohjelma antaa niille iskun, josta ne eivät kenties selviä. ruohonjuuritason vaihtoehdot Onneksi monet Kolumbian viljelijäjärjestöt ovat kehittämässä tärkeitä ruokasuvereniteettiin liittyviä aloitteita. Niitä ovat mm. perinteisten siementen käyttöönotto, agroekologiset viljelykäytännöt, siementen vaihto, sadon monipuolistaminen, paikallisten markkinoiden luominen ja moninaisten perinteisten reseptien käyttöönotto. Kolumbian Maan ystävät on pitkään tukenut näitä projekteja. Yhtenä esimerkkinä on Santanderin maakunnan viljelijäjärjestön hanke, jonka tarkoitus on vahvistaa alueen ruokasuvereniteettia. kolme: uusliberalismi ei vähennä köyhyyttä yhtiövetoinen maatalousmalli ei hyödytä köyhiä Puolet maailman köyhistä on pienviljelijöitä. Esimerkiksi Afrikassa kolme neljäsosaa köyhistä elää maaseudulla. Kaikkialla maailmassa pienviljelijöiden toimeentuloa uhkaa yhtiövetoinen maatalouspolitiikka: uusliberalistinen malli tuottaa ruokaa vientiin, toinen vihreä vallankumous, sekä bioteknogiayhtiöiden geneettisesti muunnellut lajikkeet. monokulttuuria, joka tuhoaa paikallista geneettistä monimuotoisuutta, joka on ravitsemuksellisesti ja ympäristön säilymisen kannalta tärkeää. Soijan ja öljypalmun laajamuotoisen monokulttuuriviljelyn lisääminen koskemattomilla metsäalueilla on eräs suurimmista syistä globaalille luonnon monimuotoisuuden katoamiselle. ruokaa vientiin, ei nälkäisille Uusliberalistisen talousmallin vuoksi suuri osa kehitysmaissa tuotetusta ruoasta suunnataan vientimarkkinoille. Tämä on maaseudun kasvavan nälän ja köyhyyden syy. Laajamittainen vientituotanto työllistää huomattavasti vähemmän kuin perheviljely, ja maita pakkolunastetaan niin etteivät yhteisöt enää kykene kasvattamaan omaa ruokaansa. Vientituotannon eriskummallinen vaikutus niin rikkaissa kuin köyhissäkin maissa on, että maailman halki lennätetty ruoka voi olla halvempaa kuin paikan päällä ympäristöystävällisesti tuotettu. Lisäksi yhtiövetoinen maatalousmalli edistää kestämätön vihreä vallankumous Uusimpia uhkia on pyrkimys toiseen vihreään vallankumoukseen, jossa markkinoidaan maatalousteknologiaa maaseudun nälkä- ja köyhyysongelmien poistajana. Ensimmäinen, pääasiassa luvuilla Etelä- Amerikassa ja Aasiassa toteutettu vihreä vallankumous johti miljoonien viljelijöiden velkaantumiseen, maiden menettämiseen ja köyhtymiseen. Viljelijöistä oli tullut liian riippuvaisia kemiallisista lannoitteista ja kaupallisista siemenistä, joita vihreää vallankumousta tukevat yritykset markkinoille tuottivat. Vihreässä vallankumouksessa käytetyt torjunta-aineet, foei 27

28 magda stoczkiewicz kolme: uusliberalismi ei vähennä köyhyyttä yhtiövetoinen maatalousmalli ei hyödytä köyhiä -jatkuu lannoitteet ja uudet teknologiat lisäsivät myös luonnon monimuotoisuuden katoamista ja geneettistä rappeutumista. Tämä vuorostaan vaaransi köyhien ruokaturvaa, sillä he ovat jopa 90 prosenttisesti suoraan riippuvaisia luonnonvaroista. Lisäksi teollisen maanviljelyn mukanaan tuomat kemialliset torjunta-aineet vaaransivat viljelijöiden ja heidän perheidensä terveyden. Vihreän vallankumouksen puolestapuhujat väittivät, että sen avulla ruokitaan köyhiä. Nälkä ei kuitenkaan vähentynyt. Etelä- Aasiassa ruoan saatavuus lisääntyi 9%, mutta nälkäisten ihmisten määrä kasvoi yhtä paljon. YK arvioi, että 1990-luvun alussa aliravituista ihmisistä 80% eli maissa, joissa oli ravinnon ylituotantoa. Maailmanpankin kansainvälisen ruokapoliittisen tutkimuslaitoksen vuonna 1999 tekemä tutkimus osoitti, että 63:ssa aliravitsemuksen koettelemassa maassa aliravitsemuksen vähenemisen syistä kolme neljäsosaa selittyi sillä, että sosiaaliset tekijät, kuten terveys, ympäristö sekä naisten koulutustaso ja asema olivat parantuneet vuodesta 1970 lähtien. Myös vuonna 1986 tehdyssä maailman nälkä- ja köyhyystutkimuksessa Maailmanpankin johtopäätöksenä oli, että ruoantuotannon nopea kasvu ei välttämättä takaa ruokaturvaa. Nälkäongelma ei johdu riittämättömästä tuotannosta, vaan poliittisesta tahdosta. Kansainvälinen Maan ystävät uskoo, että pienviljelijöiden elinkeinojen parantamiseksi tarvitaan politiikkaa ja erilaisia toimintakeinoja. Kannatamme kuitenkin ajatusta uudesta nälän ja köyhyyden vastaisesta vallankumouksesta mieluummin kuin toisesta kohtalokkaasta vihreästä vallankumouksesta. gmo:t eivät ruoki maailmaa Yksi parhaita esimerkkejä yhtiövetoisen maatalouspolitiikan aiheuttamista uhkista on geenimuunneltujen lajikkeiden leviäminen. Vaikka bioteknologiateollisuus väittää gm-kasvien lieventävän nälkää ja köyhyyttä kehitysmaissa, käytäntö osoittaa, että bioteknologiayhtiöitä motivoivat vähemmän jalot tavoitteet. 28 foei

29 ann doherty, foei magda stoczkiewicz ann doherty, foei Kansainvälinen Maan ystävät katsoo, että gm-teknologian käyttö aliravitsemuksesta ja voimavarojen puutteesta kärsivien viljelijöiden ongelmien poistamiseen on yksinkertaisesti osa yhtiöiden pyrkimystä avata itselleen uusia markkinoita. Vieläkään ei ole löytynyt ainoatakaan todistetta siitä, että gmteknologia olisi vaaratonta, saati sopivaa nälän ja köyhyyden poistamiseen. Ensinnäkin 99% maailman kaupallisesta gmviljelyalueesta rajoittuu vain neljään maahan, joista kolme on teollistuneita ja vientilähtöistä: Yhdysvaltoihin, KanadaN, Argentiinaan ja Kiinaan. Toiseksi, yli 99% kaupallisesta gmviljelyalueesta käsittää vain neljä lajiketta, joita pääasiassa viljellään joko eläinrehuiksi (soija ja maissi), rypsiöljynpuristukseen (canola) tai kuiduntuotantoon (puuvilla). Kolmanneksi, yli 99 %:lla kaupallisista gm-lajikkeista on vain kaksi erityispiirrettä rikkaruohon torjunta-aineiden sietokyky ja tuhohyönteisten sietokyky. Ne on kehitetty teollisuusmaiden viljelijöille, jotka harjoittavat erittäin teollistettua, vientiin tähtäävää maataloutta. Gm-teknologialla on yritetty kehittää köyhille maanviljelijöille sopivia lajikkeita. Intiassa sadat muuntogeenisen puuvillan viljelijät ovat viime vuosina tehneet itsemurhan ylivelkaantumisen ja epäonnistuneiden satojen vuoksi. Kenian Maanviljelyksen tutkimuslaitoksen (KARI) ja Monsanton hanke kehittää geenimuuntelulla virusresistentti bataatti vei 12 vuotta ja maksoi kuusi miljoonaa dollaria. Hankkeessa ei onnistuttu kehittämään yhtään kelvollista lajiketta. Sen sijaan Ugandassa kehitettiin muutamassa vuodessa vanhaa risteytystapaa käyttäen ja hyvin pienellä budjetilla virus-resistentti, suosittu lajike, joka tuottaa lähes 100% suurempia satoja. Maissilajien risteytymiskokemukset Meksikossa tuovat esille vaaroja joita gm-lajikkeiden viljelyyn sisältyy. Meksikon maissilajikkeet ovat alkuperäiskansojen ja paikallisten viljelijäyhteisöjen monituhatvuotisen kehitystyön tulos. Nämä lajikkeet ovat maan ruokaturvan perusta ja kasvinjalostuksen geneettisen materiaalin päävarasto. Gm-lajikkeiden sekoittuminen alkuperäisiin lajeihin on hyvä syy vaatia olemassa olevien vaihtoehtojen käyttöä köyhyyden vähentämiseksi ja ympäristöllisen kestävyyden varmistamiseksi. foei 29

30 sebastian godinot foe paraguay sebastian godinot kolme: uusiberalismi ei vähennä köyhyyttä vuosituhattavoitteet eivät ole riittävät YK:n jäsenmaiden vuonna 2000 hyväksymät vuosituhattavoitteet (Millennium Development Goals) pyrkivät köyhyyden, nälän, tautien, lukutaidottomuuden, ympäristön pilaantumisen ja naisten syrjinnän vähentämisen vuoteen 2015 mennessä. Kunnianhimoiset tavoitteet ansaitsevat tulla otetuksi vakavasti. Niissä on kuitenkin paljon parantamisen varaa. Nykyiset ehdotukset niiden toimeenpanosta eivät myöskään puutu köyhyyden ja nälän taustalla oleviin rakenteellisiin syihin. Ratkaisuissa on näkyvissä teknokraattinen, uusliberalistinen lähestymistapa, jossa köyhyys määritellään hyvin kapea-alaisesti tulojen (BKT) ja kulutusvirtausten mukaan. Toiseksi kehittyviin maihin esitetään suuria infrastruktuurihankkeita talouskasvun kiihdyttämiseksi ilman, että otettaisiin huomioon sen paremmin sosiaaliset kuin ekologisetkaan vaikutukset. Kolmanneksi on nähtävissä, että uusi vihreä vallankumous ja gm-maatalous nälän ja köyhyyden vähentäjinä tulevat epäonnistumaan. Tärkeää on myös huomioida, että ilmastonmuutos voi mitätöidä vuosituhattavoitteet ellei siihen puututa välittömästi. YK:n ympäristöohjelma UNEP, kansainväliset tieteelliset ryhmät ja kansalaisjärjestöt julkistivat maaliskuussa 2005 erillisen vuosituhannen ekosysteemiarvion. Se on 95 maan 1300 tiedemiehen neljän vuoden tutkimusten tulos. Se määrittelee, mikä vaikutus ekosysteemien muutoksella tulee olemaan ihmisten hyvinvoinnille. Raportin mukaan ihmiset ovat 50 vuoden sisällä muuttaneet ekosysteemejä nopeammin kuin minään muuna verrattavana aikana historiassa. Muutokset ovat kestämättömiä ja ovat köyhdyttäneet monia. Raportin johtopäätöksissä todetaan, että ekosysteemien tuhoutuminen saattaa huomattavasti pahentua seuraavan 50 vuoden kuluessa ja estää vuosituhattavoitteiden toteuttamisen. Vaikka rahallisten arvojen antaminen luonnonvaroille saattaa olla vaarallinen yritys, ovat vuosituhannen ekosysteemiarvion laskelmat eri ekosysteemien ja niiden tarjoamien palvelujen arvoista kiinnostavia. Koskematon mangrovemetsähehtaari Thaimaassa arvioitiin $1000 arvoiseksi, kun taas maanviljelykseen raivattuna sen arvo oli vain $ hehtaarin rannikkoturvesuon tulvakontrolliarvon Sri Lankassa arvioidaan olevan vuosittain $5 miljoonan arvoinen per vuosi. Indonesiassa 1990-luvun lopulla sattuneen 10 miljoonan metsähehtaarin palamisen arvioitiin maksaneen $9 miljoonaa kasvaneina terveyskustannuksina, menetettynä tuotantona ja menetettyinä tuloina turismista. Ekosysteemeistä huolehtiminen voi siis säästää suuria summia rahaa pitkällä tähtäimellä. On kuitenkin epävarmaa, saako tämä sanoma vastakaikua lyhytnäköisissä hallituksissa ja yrityksissä. 30 foei

31 osa neljä kuinka köyhyyden poistaminen hyödyttäisi ihmisiä magda stoczkiewicz foei 31

32 ann doherty, foei foe togo foe mauritius neljä: kuinka köyhyyden poistaminen hyödyttäisi ihmisiä johdanto Uusliberaalin talousmallin siivittämät institutionaaliset ratkaisut köyhyyden ja nälän poistamiseksi on tuomittu epäonnistumaan. Kansainvälinen Maan ystävät uskoo, että yhteisöt ja paikalliset ihmiset voivat hyvin pitkälti rakentaa itselleen kestävän ja oikeudenmukaisen tulevaisuuden, mikäli heidän vain annetaan käyttää ja hallita omia luonnonvarojaan sekä niihin sopivaa teknologiaa. Ryhmät, joiden kanssa Kansainvälinen Maan ystävät työskentelee ympäri maailmaa, ovat elävä todiste siitä, että vaihtoehtoiset ratkaisumallit köyhyyden vähentämisessä voivat onnistua. Yhdessä näiden ryhmien kanssa Maan ystävät kampanjoi ympäristöllisten oikeuksien tunnustamisen puolesta, kuten yhteisöjen oikeuksista luonnonvaroihin. Maan ystävät vaatii myös naisten ottamista mukaan köyhyyden poistamisen kaikkiin vaiheisiin, aina ongelman määrittelystä ratkaisujen täytäntöönpanoon. Maan ystävien ratkaisuihin kuuluu kestävän kehityksen mukaisen energian edistäminen, mikä on elintärkeää tartuttaessa ilmastonmuutoksen aiheuttamiin vaaroihin. Myös kestävällä maataloudella on oleellinen osa maapallon ruokinnassa ja ekosysteemien säilyttämisessä. Kansainvälinen Maan ystävät kampanjoi alueellisia ja globaaleja kauppasopimuksia vastaan ja erityisesti sen puolesta, että Maailman kauppajärjestöltä poistettaisiin valtuudet päättää ruokaan ja maanviljelyyn liittyvistä asioista. Näin voitaisiin luoda pieniä, paikallisia ja monimuotoisia talousjärjestelmiä maaseudulle. Maan ystävät vaatii myös, että köyhien maiden ulkomaanvelat kansainvälisille rahoituslaitoksille ja rikkaan pohjoisen yksityisille pankeille mitätöidään kiireellisesti ja ilman ehtoja. Teollistuneiden maiden on maksettava etelän kansoille ekologinen velkansa riistettyään vuosikymmenien ajan etelän luonnonvaroja. 32 foei

33 * Heimojen väliset konfliktit, yhteiskunnalliset mullistukset, alhainen lukutaitoaste ja laajamittainen köyhyys ovat pitkään vaivanneet Ghanan kuivaa ja syrjäistä pohjoisosaa. Huono elämänlaatu pakottaa monet nuoret, erityisesti naiset, lähtemään etsimään työtä palvelijoina maan eteläosasta. Ratkaisuksi nuorten ihmisten muuttoliikkeeseen Ghanan Maan ystävät aloitti hankkeen, jolla luodaan kestäviä ja tarkoituksenmukaisia paikallisia työpaikkoja. kestävän kehityksen työpaikoilla tasapainoa pohjois-ghanaan [ghanan maan ystävät] taloudelliset edut Hanke tukee maaseudun naisten ja nuorten taloudellista toimintaa järjestämällä heille maataloustyökaluja ja siemeniä. Noin 4000 naisen ja nuoren käyttöön on rakennettu keskuksia, joissa valmistaa voipuun hedelmästä saatavaa karite-voita sekä garia eli kassavajauhoa. Hanke tarjoaa koulutusta batiikki- ja solmuvärjäykseen ja tekstiilisuunnitteluun, sekä liikkeenhoidon ja kirjanpidon työpajoja. Perävaunullisten polkupyörien avulla naiset voivat viedä maataloustuotteitaan markkinoille. Naisten taloudellisen toiminnan monipuolistuminen on myös parantanut ruokaturvaa. Jotkut yhteisöt ovat pystyneet tuottamaan ylimääräistä garia, papuja ja maapähkinöitä, joilla ne voivat käydä kauppaa Etelä-Ghanaan. Yrittämisellä uusia mahdollisuuksia saaneet naiset voivat sijoittaa tulojaan omiin yhteisöihinsä. He nauttivat taloudellisesta riippumattomuudesta ja suuremmasta vapaudesta luoda oma tulevaisuutensa. Käytettävissä olevien tulojen lisääntyessä yhä useammat lapset, erityisesti tytöt, saavat mahdollisuuden käydä koulua, ja terveydenhuolto on parantunut. Porakaivot tarjoavat turvallista ja puhdasta vettä yli 5000 asukkaalle kolmessa medinamadoille alttiissa yhteisöissä. Eri heimojen naisten väliset vierailuvaihdot ovat johtaneet kauppayhteyksiin: esimerkiksi yendiläisnaiset ostavat voipuun öljyä Bimbillasta myydäkseen sen muualla. Ensimmäistä kertaa vuosikymmeniin naiset voivat matkustaa toistensa seudulle ilman pelkoa tai uhkailua. konfliktien vähentäminen Ensimmäisenä vuonna hanke hyödytti yli tuhatta ihmistä, joista 98% oli naisia. Kouluissa, moskeijoissa ja kirkoissa järjestetyt työpajat ja koulutukset antoivat ihmisille taitoja ja välineitä konfliktien hallintaan ja ratkaisemiseen. Yhteisöissä ja kouluissa järjestetyt kerhot toivat yhteen erilaisia etnisiä ryhmiä, jolloin nuoret saattoivat harjoitella vasta oppimiaan sovinnontekotaitoja. Hanke on myös menestyksekkäästi lisännyt naisten osallistumista päätöksentekoon. Hankkeessa on perustettu perinteisiin rakenteisiin perustuvia naisryhmiä, joiden puheenjohtajana toimii perinteinen naisten johtaja, magazia. Valtaistumisen ansiosta naiset pystyvät nyt puhumaan kyläneuvoston kokouksissa heitä huolestuttavista asioista. neljä: kuinka köyhyyden poistaminen hyödyttäisi ihmisiä yhteisöpohjainen luonnonvarojen käyttö YK:n ihmisoikeuksien yleismaailmallisen julistuksen mukaan jokaisella on oikeus elintasoon, joka on riittävä turvaamaan hänen ja hänen perheensä terveyden ja hyvinvoinnin, ravinnon, vaatetuksen, asunnon, lääkintähuollon ja välttämättömän yhteiskunnallisen huollon osalta. Kuitenkin monen köyhdytetyssä maassa asuvan ihmisen on aina vain vaikeampaa päästä käsiksi ja hyödyntää juuri niitä luonnonvaroja, joita he tarvitsevat elättääkseen perheensä. Niille löytyy vähän tai ei lainkaan korviketta rahan tai sosiaaliturvan muodossa. Kansainvälinen Maan ystävät vaatii reiluja ja kestäviä talousjärjestelmiä. Uudenlaisten taloudellisten tavoitteiden mukaan rajallisia luonnonvaroja tulee käyttää oikeudenmukaisella ja kestävällä tavalla, ja taloudellisen monipuolisuuden tärkeys on tunnustettava. Yhteisöjen, mukaan lukien alkuperäiskansojen, pienviljelijöiden, maattoman maaseutuväestön ja naisten tulisi saada käyttää tasa- arvoisesti viljelysmaata, vettä, siemeniä ja muita tuotannollisia voimavaroja sekä tehdä päätöksiä niiden käytöstä. Maan ystävät haluaa uusia avoimia ja osallistavia taloudellisen päätöksenteon prosesseja, jotka perustuvat taloudelliselle läheisyysperiaatteelle. Se tarkoittaa, että yhteisöt voivat päättää, missä määrin ne haluavat olla omavaraisia ja luoda itse vaurautensa sekä työpaikkansa, säilyttäen myös mahdollisuuden kaupankäyntiin. Demokraattisten ja kestävien talousjärjestelmien luominen on kunnianhimoinen tavoite. Se voikin toteutua vain varmistamalla, että kansainvälinen päätöksenteko kuvastaa ja kohdistuu aidosti ihmisten toiveisiin, tarpeisiin ja pyrkimyksiin. Tämän saavuttamiseksi on välttämätöntä hajauttaa poliittista valtaa. Valtioiden ja yhteisöjen tulee ehdottomasti olla ensisijaisia päätöksentekijöitä. Lisäksi tulee taata, että kaikki oleelliset päätöksentekoelimet paikallisista kansainvälisiin ovat osallistavia ja edustavat tasapuolisesti miehiä ja naisia, ja että ihmisillä on todelliset mahdollisuudet kehittää itseään. foei 33

34 * Köyhyys, nälkä ja koulujen ja terveyspalvelujen vähyys ovat tavallisia ongelmia San Juan del Gozon niemimaalla El Salvadorissa. Kun ihmiset sairastuvat, heillä ei useinkaan ole varaa hoitaa vaivojaan tavanomaisilla lääkkeillä. lääkekasvit luovat työpaikkoja ja lievittävät köyhyyttä [el salvadorin maan ystävät] Onneksi El Salvadorissa on pitkät perinteet kasveista johdettujen lääkkeiden käytössä. Erityisesti maaseudulla, jossa monimuotoiseen luontoon kuuluu suuri valikoima lääkekasveja, tieto niiden viljelystä ja käytöstä on kulkenut perimätietona sukupolvelta toiselle. Vuonna 2002 El Salvadorin Maan ystävät perusti San Juan del Gozoon luonnonmukaista lääketiedettä opettavan koulun, johon kuuluu laboratorio ja taimitarha. Sen tarkoituksena on edistää lääkekasvien käyttöä tavallisten sairauksien, kuten ripulin, mahakatarrin, lihaskipujen, reumatismin, ruoansulatusja hengitysvaivojen ja päänsäryn parantamisessa. Koulun ylläpitoon osallistuvilla on nyt vakituinen tulonlähde. Paikallisväestön terveys on parantumassa. Perimmäinen tavoite on saada lääkekasvit myyntiin ensin paikallisesti ja sitten alueellisesti, kunhan niiden tehokkuus on laajalti tunnustettu. cesta/foe el salvador cesta/foe el salvador cesta/foe el salvador neljä: kuinka köyhyyden poistaminen hyödyttäisi ihmisiä yhteisöpohjainen luonnonvarojen käyttö - jatkuu Monenlaisia kestäviin talousjärjestelmiin ja luonnonvarojen paikalliseen hallintaan perustuvia hankkeita on jo käynnistetty. Ghanassa naisten toimintaa on monipuolistettu siten, että he valmistavat karitevoita ja käyvät muiden alueiden kanssa kauppaa pavuilla ja maapähkinöillä. He ovat myös elvyttäneet yhteisötasolla käytettäviä perinteisiä päätöksentekomenetelmiä. Chilessä pehuenche-alkuperäiskansa suunnittelee yhteisöpohjaisia kehityshankkeita, kuten terveysklinikkaa ja säilytystilaa pinjansiemenille, joiden avulla he pystyvät parantamaan elinolosuhteitaan. Atauron saarella Timorissa ihmiset ovat päättäneet käyttää luonnonvaransa kestävällä tavalla ja hyväksyvät vain pienimuotoista ansioita tuottavaa toimintaa. Lisätäkseen itsemääräämisoikeuttaan Kamerunin ja Malesian yhteisöt ovat sitoutuneet toteuttamaan osallistavia kartotuksia, joiden avulla he voivat todistaa miten tärkeitä luonnonvarat ovat heidän toimeentulostrategioilleen. El Salvadorissa ja Paraguayssa yhteisöt ovat alkaneet jälleen viljellä lääkekasveja, jotka ovat uhattuina luonnon monimuotoisuuden häviämisen takia. 34 foei

35 * Kun ylivoimainen enemmistö Itä-Timorin asukkaista äänesti haluavansa vapautua Indonesian vallan alta 1999, sotilashallitus kosti tappamalla satoja tuhansia timorilaisia ja tuhoamalla noin 90 % maan infrastruktuurista. Viisi vuotta myöhemmin itsenäinen Timor Leste on yksi maailman köyhtyneimmistä maista. Se joutuu ponnistelemaan tyydyttääkseen edes pakottavimmat humanitääriset tarpeet ja luomaan perusinfrastruktuurin ulkomaanavun ja kehitysavun turvin. Valtavasta painostuksesta huolimatta hallitus ei tähän mennessä ole suostunut ottamaan lainaa kansainvälisiltä rahoituslaitoksilta ihmisen asuttamaa 105 km 2 saarta reunustavat koralliriutat, jotka houkuttavat moninaisia kala-ja merieläinlajeja. Saaren majesteettiset vuorenrinteet syöksyvät kohti palmujen reunustamia rantoja, joita vasten liplattavat lämpimät trooppiset aallot. atauron paratiivisaarella yhteisö päättää itse asioistaan [lee tan, australian conservation foundation/australian maan ystävät] Atauron eristyneen sijainnin ja sen asukkaiden luonnonmukaisen elämän ansiosta saaren kulttuurit, perinteet ja omavaraisuus ovat säilyneet. Paikalliset ovat sitoutuneet pitämän huolen, että kehitys kulkee käsi kädessä ympäristön- ja kulttuurien suojelun kanssa. Ehdotukset kehittää suuren luokan turismitoimintaa saivat saaren asukkaat ottamaan ohjat omiin käsiinsä. He ovat päättäneet käyttää saaren luonnonvaroja kestävällä tavalla ja säilyttää oman vahvan kulttuurinsa sallimalla ainoastaan pienimuotoista elinkeinonharjoitusta, kuten yhteisön valvomaa ekoturismia. Ataurolainen kansalaisjärjestö ROLU ja muut kansalaisjärjestöt tukevat asukkaiden pyrkimyksiä. ROLU on järjestänyt koulutusta ja edistänyt keskustelua kehitysasioista, jotta yhteisöt voivat tehdä tietoon perustuvia päätöksiä saarensa tulevaisuudesta. Ne ovat myös auttaneet kehittämään menestyksekästä Tua Koinin ekoturismihanketta, joka on luonut lisätuloja ja vakaita elinkeinoja paikallisille ihmisille. Tua Koin on suunniteltu kaikilta osin siten, että sen ympäristövaikutukset ovat mahdollisimman pienet ja hyöty yhteisölle mahdollisimman suuri. Yhteisön asukkaat rakentavat majat paikallisista materiaaleista, ja kattoihin käytetään pitkää rikkaruohoa. Saaren naiset suunnittelevat ja ompelevat itse liinavaatteet. Vesi kierrätetään kasveille ja perustoimintoihin tarvittava energia saadaan aurinkopaneeleista. Peseytymistilat ovat yhteiskäytössä, eivätkä kompostivessat kuluta saaren kallisarvoista vettä. Vierailijoita, joista moni tulee viikonlopuksi Timor Lesten pääsaarelta, ohjeistetaan kunnioittamaan paikallisia kulttuureja ja perinteitä. Hanke on luonut kipeästi tarvittuja työpaikkoja ja lisäkysyntää paikallisille tuotteille ja kalansaaliille. Voitot on sijoitettu paikallisen koulun ja terveysklinikan tarpeisiin. Atauron yhteisöt ovat ylpeitä saavutuksistaan, ja ne ovatkin herättäneet paljon huomiota koko Timor Lestessä. He ovat elävä todiste siitä, että yhteisöpohjainen lähestymistapa mahdollistaa paikallisille ihmisille hankkeen hallinnan. Tällöin tulokset ovat kestäviä ja jäävät elämään hankkeen päätyttyä. Ekomajat, kompostivessat, palmut, joista paikalliset valmistavat viiniä, ja kirjasto Atauron saarella Timorissa. lee tan lee tan lee tan lee tan lee tan foei 35

36 * Tieto lääkekasveista ja niiden käytöstä on erittäin tärkeää Paraguayssa. Maan moninaiset alkuperäiskansat harjoittavat yhä perinteistä lääketiedettä. Myös maaseudun väestö ja jopa kaupunkilaiset käyttävät lääkekasveja kaikenlaisten tautien parantamiseen. Lisäksi luonnonvaraiset ruokakasvit ovat tärkeä osa maaseudun köyhien yhteisöjen ruokavaliota ja niiden ruokaturvan tae. ikiaikaisia ratkaisuja nykypäivän päänsärkyihnin paraguayn lääkekasvit [sobrevivencia/paraguayn maan ystävät] Kasvava riippuvuus tavanomaisesta lääketieteestä kuitenkin uhkaa lääkekasvien käyttöä sekä niihin liittyviä tapoja ja perinteitä. Paikallinen tieto luonnon monimuotoisuudesta ja viljelytavoista on kadonnut metsien laajamittaisen tuhoutumisen ja tehomaatalouden leviämisen myötä. Kallisarvoisia lääkekasveja on vaikea löytää, sillä niiden luonnolliset elinympäristöt ovat kadonneet. Lisäksi kasveja kerätään liikaa niiltä väheneviltä alueilta, joissa niitä vielä kasvaa luonnonvaraisina. koulumaatiloja paikallisille Paraguayn Maan ystävät on luonut kaksi "koulumaatilaa" Los Altosin metsäisille kukkuloille. Näillä harjoitustiloilla kokeillaan ekosysteemien palauttamista ja säilyttämistä, luonnonmukaista maanviljelyä ja vaihtoehtoja tehotuotannolle. Niissä myös autetaan pai-kallisten yhteisöjen nuoria kehittämään taitojaan. Molempiin maatiloihin kuuluu "elävä apteekki": alue, jolla kasvatetaan perinteisessä yrttilääketieteessä käytettyjä paikallisia ja ei-paikallisia lääkekasveja. Siellä pidetään myös kursseja yhteisöjen asukkaille. Yhteisöjä autetaan myös luomaan, jälleenrakentamaan ja säilyttämään omia eläviä apteekkejaan sekä palauttamaan ja säilyttämään paikallisia ekosysteemejä, joissa lääkekasveja kasvaa luonnonvaraisesti. Nyt maatiloilla kasvaa noin 300 lääkekasvilajiketta. Lisäksi lähialueilta löytyy toistaiseksi määrittelemätön (yksityiskohtaisia kasviopillisia tutkimuksia odotellessa) määrä villejä lääkekasvilajeja. Näiden kasvien käyttö, viljely ja niiden ekosysteemien suojelu lisääntyy vakaasti Los Altosin yhteisöjen keskuudessa. Paraguayn Maan ystävien yhteisömetsänhoitoprojekti on myös herättänyt henkiin vanhoja perinteitä kuten musiikkia ja pantomiimia, perinteisten naamioiden ja eläinfiguurien veistoa uusiutuvista metsävaroista sekä savesta ja palmunlehvistä sekä kutomalla tehtyjä käsitöitä. Lisäksi yhteisöissä juhlitaan jälleen talvipäivänseisausta alkuperäisine tansseineen. foe paraguay foe paraguay * taloja perustasta lähtien [mauritiuksen maan ystävät] Intian valtameren saarivaltiolla Mauritiuksella ympäristön tuhoutuminen on sekä köyhyyden seuraus että syy. Köyhyys pahentaa luonnonvarojen tuhoamista pakottamalla ihmiset muokkaamaan heikkotuottoisia maita, ylikalastamaan merillä ja hyväksikäyttämään luonnonvaroja epätoivoisessa selviytymistaistelussaan. Mauritiukselle kuuluvan Rodriguen saaren asukkaasta suurin osa tienaa elantonsa kalastuksella tai maanviljelyllä. Lähes 40% saaren asukkaista elää köyhyysrajan alapuolella. Rannikon asukkaat ovat perinteisesti rakentaneet kotinsa rantojen korallikerrostumista leikkaamistaan palasista. Vuosien mittaan tämä on aiheuttanut merkittävää vahinkoa rannikolle. Vuonna 2002 Mauritiuksen hallitus kielsi yllättäen asukkaita käyttämästä korallia rakennusmateriaalina. Sen seurauksena köyhtyneet ihmiset joutuivat etsimään muita elinkeinoja kuten käsitöiden myyntiä, kalastusta ja karjanhoitoa. Koko elämänsä korallia leikanneet ihmiset kuitenkin vastustivat muutosta. Paikallinen, köyhyyden vähentämiseen keskittyvä kansalaisjärjestö auttoi heitä perustamalla samaan kylään basalttikivityöpajan. Se myös koulutti ja työllisti ihmisiä, joiden elinkeino oli riippunut korallista. Koska basalttia on saarella yllin kyllin, on se talonrakennukseen luontoystävällisempi materiaali. Hanketta pidetään menestyksenä. Miljoonien vuosien aikana syntyneitä korallikerrostumia suojellaan. Samalla niiden käytöstä riippuvaiset ihmiset ovat löytäneet vaihtoehtoisia, kestävämpiä elinkeinoja. * foe mauritius foe mauritius 36 foei

37 skotlantilaiset hiilikaivosyhteisöt etsivät ympäristöoikeudenmukaisuutta [skotlannin maan ystävät] lisätietoja: Toukokuussa 2005 julkaistu laaja tutkimus osoittaa, että Skotlannin köyhimmät yhteisöt asuvat todennäköisimmin lähellä teollisuuden saasteita, hylkymaita tai jokia, joiden vesi on huonolaatuista. Valtion tukemassa tutkimuksessa huomattiin myös, että kaikista vähäosaisimpien alueiden asukkaat kärsivät todennäköisemmin saastuneesta ilmasta kuin kehittyneempien alueiden asukkaat. Maaseudulla kaivokset ja avolouhokset sijaitsevat yleisimmin köyhimpien alueiden lähellä. Koulubussien käyttämä julkinen tie joutuu hiilenhimon uhriksi Lanakshiressa Skotlannissa. airdrie & coatbridge advertiser Lanarkshiren hiilikaivosalue on yksi esimerkki Skotlannin ympäristöllisestä epäoikeudenmukaisuudesta. Alue on jo pitkään tunnettu köyhyydestä ja ahdingosta, ja se on kärsinyt jälkiteollisesta laiminlyönnistä ja ympäristön rapistumisesta. Kaivokset on suljettu viime vuosien aikana, mutta useat avolouhokset halkovat maisemaa ja vahingoittavat paikallisten asukkaiden terveyttä ja hyvinvointia. Ne tarjoavat yhä vähemmän työpaikkoja, vaikka toimilupaa on haettu kolmelle uudelle kaivokselle. Douglasin kylän lähellä sijaitsevaa vanhaa ja tärkeää istutusmetsää uhkaava kaivoshakemus vedettiin pois paikallisten asukkaiden painostuksesta. Sen tilalle tehtiin uusi hakemus kaivoksesta, joka olisi todennäköisesti syvempi, mutta kattaisi pienemmän alueen. Skotlannin Maan ystävien tukemina paikalliset aktivistit vastustavat toisen kaivoksen laajennussuunnitelmaa, sillä siitä ei oltu laadittu ympäristövaikutusten arviointia. Lanarkshiren asukkailla on onneksi kokemusta vastarinnasta, järjestäytymisestä yhteiskunnallisen oikeudenmukaisuuden puolesta ja vaihtoehtojen kehittämisestä aina teollisen vallankumouksen alkuajoilta asti. Vuonna 2003 neljä maaseutuyhteisöä Lanarkshiren alueella perusti Paremman ympäristön ryhmän, jonka tarkoituksena on puolustaa yhteisöjensä terveyttä sekä sosiaalista ja taloudellista hyvinvointia kestämättömän kehityksen edessä. Hiilikaivosalueen aktivistit ja Skotlannin Maan ystävät ovat onnistuneet vaikuttamaan suunnittelupolitiikkaan: nyt se pyrkii estämään projektit, joista paikalliset yhteisöt eivät aidosti tulisi hyötymään. Skotlannin Maan ystävät järjestää ympäristöoikeudenmukaisuuden kursseja, joiden tarkoituksena on tukea saastuneilla alueilla asuvia ihmisiä haastamaan epäoikeudenmukaisuus. Kurssin käyneet ihmiset ovat aktivoituneet monien teemojen suhteen. Näitä ovat esimerkiksi alueellinen suunnittelu, hiilten avolouhiminen, kalanviljely, teollisuuden saastuttaminen, jätehuolto, maantäyttöalueiden kierrätys ja kestävä kehitys. neljä: kuinka köyhyyden poistaminen hyödyttäisi ihmisiä taistelu ympäristöllisten oikeuksien puolesta Ympäristöllisten oikeuksien laillistaminen on kriittinen kysymys niille maailman yhteisöille, jotka yrittävät suojella elinkeinojaan ja ympäristöään taloudellisen globalisaation vaikutuksilta. Yksi tärkeimmistä oikeuksista on mahdollisuus käyttää ja hallita selviytymisen kannalta välttämättömiä luonnonvaroja: maata, ruokaa, vettä ja ilmaa. Ympäristöllisiin oikeuksiin kuuluvat myös alkuperäiskansojen ja muiden yhteisöjen kuten kalastajien ja maanviljelijöiden poliittiset oikeudet, oikeus tietoon ja päätöksentekoon osallistumiseen, mielipiteen- ja ilmaisunvapaus sekä oikeus vastustaa epäsuotuisaa kehitystä. Kansainvälinen Maan ystävät uskoo myös ympäristöllisiin oikeuksiin sekä ympäristötuhojen syrjäyttämien ihmisten oikeuteen vaatia hyvitystä oikeuksiensa loukkaamisesta ja ekologisesta velasta. Ympäristölliset oikeudet, erityisesti kollektiiviset oikeudet, ovat välttämättömiä alkuperäiskansoille ja heimoille. Maailmassa elää noin 370 miljoonaa alkuperäiskansojen jäsentä yli 5000 erilaisessa kulttuurissa. Usein he asuvat Maapallon biodiversiteetiltään rikkaimmilla alueilla. Eri sosiaalisten ja taloudellisten mittareiden mukaan he ovat yleensä maailman köyhimpiä. He kärsivät usein terveysongelmista, puutteellisista peruspalveluista, sosiaalisista konflikteista ja muuttoliikkeistä. Heidän kielensä, kulttuurinsa ja elinkeinonsa ovat monesti uhattuna. Alkuperäiskansat tuovat kuitenkin kehitykseen oman näkökulmansa, joka perustuu vuorovaikutukseen ja luonnonvarojen kestävään käyttöön. Heillä on myös oma näkemyksensä siitä, mitä köyhyys tarkoittaa, ja miten sitä tulisi käsitellä. Esimerkiksi Paraguayn ayoreo-kansan mielestä yksi tärkeimmistä rikkauden mittareista on pääsy metsään ja sen antimiin. Intian katkari-metsäkansa on saanut takaisin osan entisestä taloudellisesta riippumattomuudestaan saatuaan lailliset oikeudet maahansa. foei 37

38 * Paraguayn metsittyneellä Gran Chacon alueella asuvat ayoreot ovat perinteisesti olleet metsästyksellä ja keräilyllä eläneitä paimentolaisia. He metsästivät villisikoja, muurahaiskarhuja ja vyötiäisiä, keräsivät hunajaa ja viljelivät metsässä. köyhyyteen tutustumassa paraguayn ayoreot pakotettiin paikoilleen [iniciativa amotocodie, paraguay] Viimeisten 60 vuoden aikana on suurin osa ayoreo-yhteisöistä asettunut aloilleen lähetyssaarnaajien vaikutuksesta. Ainakin yksi ryhmä kuitenkin vastustaa yhä kaikkea kontaktia ulkomaailman kanssa. Tämän viimeisen kansan asuinseutua uhkaavat tällä hetkellä karjankasvattajat, jotka raivaavat metsää laitumien alta. Ympäröivän yhteiskunnan tunkeutuminen ayoreojen alueelle on aiheuttanut valtavia muutoksia heidän kulttuurissaan ja elintasossaan. Monet yhteisöt houkuteltiin väärin perustein hylkäämään metsään perustuvan elämäntapansa ja asettumaan aloilleen. Tämä merkitsi äkillistä loppua heidän perinteiselle metsästys-keräilykulttuurilleen ja ainutkertaiselle elämälleen sovussa ympäristön kanssa. Ennen kolonisaatiota ayoreot eivät olleet koskaan köyhiä, koska he saivat ympäristöstään kaiken tarvitsemansa. Köyhyys alkoi vasta, kun heidät pakotettiin omaksumaan vieras talousmalli ja taistelu riittävän elintason ylläpitämiseksi alkoi. Nykyään monet ayoreot asuvat erittäin epävarmoissa oloissa kaupunkien laitamilla. He työskentelevät kouluttamattomana työvoimana epävarmoissa työsuhteissa rajoitetuilla työmarkkinoilla. Monet nuoret ayoreot kokevat tulevaisuutensa toivottomana. Ayoreoiden köyhyyden poistamisen edellytyksenä on, että heille luodaan tila ja mahdollisuudet palata aikaisempaan kollektiiviseen elämäntapaansa, ehkä joihinkin uusiin länsimaisiin taloudellisiin toimintoihin yhdistettynä. Se on mahdollista vain, jos heidän esi-isiensä maat palautetaan takaisin ja tunnustetaan ayoreoiden oikeus hallita niitä. Köyhyyden poistaminen vaatii sellaisten lakien täytäntöönpanoa, jotka puolustavat ayoreoiden oikeuksia, etuja ja perinteisiä voimavaroja. Tärkeä työkalu ayoreoiden taistelussa on ILO:n sopimus 169, joka tunnustaa etnisten vähemmistöjen kulttuurisen identiteetin ja järjestäytymismuotojen kehittämisen ja säilyttämisen. Paraguayn Maan ystävien Sobrevivencian voimakkaasti tukema Iniciativa Amotocodie tekee työtä eristäytyneiden ayoreoiden oikeuksien ja ympäristön eheyden puolustamiseksi. Se onnistuu vain, jos ayoreoiden rapistuva elinympäristö ennallistetaan ja suojellaan. Ympäristön ennallistaminen on myös ehto ympäröivän yhteiskunnan kestävälle kehitykselle. Nykyinen tuotantoon ja kauppaan perustuva talous ei sovi yhteen ayoreoiden luonnonvaroihin perustuvan kulttuurin ja koko Gran Chachon kestävän kehityksen kanssa. simone and miguel lovera simone and miguel lovera simone and miguel lovera simone and miguel lovera simone and miguel lovera 38 foei

39 * Intialaisella katkari-metsäkansalla on valtava tietämys paikallisista kaloista, nisäkkäistä, linnuista, mukuloista, villivihanneksista, hedelmistä ja pähkinöistä. Kesäisin katkarinaiset houkuttelevat rapuja koloistaan matkimalla rankkasadetta kahta kiveä vastakkain hangaten. He ovat erinomaisia kalastajia, uimareita, sukeltajia, jousiampujia, kivenmurskaajia, puunkaatajia ja hiilentekijöitä. Vaikuttavista taidoistaan huolimatta katkarit ovat vuosia joutuneet järjestelmällisen riiston, rotuennakkoluulojen, perinnemaiden katoamisen ja köyhyyden uhreiksi. intian katkarit valtaistuvat maaoikeuksien myötä [rainforest information centre, australia] Intian alkuperäiset metsäheimot ovat siirtomaa-ajoista alkaen syrjäytyneet ja heidän sosiaalinen asemansa on heikko. Katkarit ovat metsästäjä-keräilijöinä olleet perinteisesti riippuvaisia luonnonvaraisista ruoka-aineista ja metsän tuotteista. Nämä vähenevät koko ajan metsien hakkuun ja infrastruktuurihankkeiden takia. Rajoitettu maankäyttöoikeus haittaa katkarien yritystä parantaa ruoantuotantoa maanviljelyksen avulla. Vaikka katkarit ovat asuneet alueella pitkään, ei valtio ole koskaan virallisesti tunnustanut heidän oikeuttaan perinteisiin maa-alueisiin. Näin heiltä on viety itsemääräämisoikeus. Heistä on myös tullut haavoittuvaisia maakeinottelulle. Monet katkarit kärsivät pahasta aliravitsemuksesta ja nälästä. Tuore tutkimus osoitti, että noin 90% katkariperheistä elää köyhyysrajan alapuolella, 90% asuu väliaikaisissa asumuksissa ja 80% ei omista maata. köyhyyskierrettä katkaisemassa Australian Rainforest Information Centre tekee yhteistyötä Kehitystieteen akatemian (ADS) kanssa. Se on intialainen järjestö, joka pyrkii lieventämään kyläyhteisöjen ongelmia. Tavoitteena on auttaa katkareita katkaisemaan köyhyyden ja maattomuuden kierre. Tärkeä osa järjestöjen työtä on tukea katkareja saamaan laillinen omistusoikeus maahan. Noin 40 kylässä on järjestetty opetusleirejä, joiden tarkoituksena on lisätä paikallisten ihmisten tietoa maalaeista. Koulutuksen tuloksena sadat perheet ovat saaneet omistusoikeuden maahan. Myös kollektiiviviljely, jossa maattomat katkarit liittoutuvat neuvotellakseen edullisista maanvuokraussopimuksista, on lisääntymässä. Katkariperheitä kannustetaan viljelemään itse ruokansa, koska metsät, joista he perinteisesti ovat olleet riippuvaisia, ovat katoamassa. Muiden alueiden viljelijöiden siemeniä on jaettu katkareille, jotta he voivat kasvattaa perinteisiä kasveja kuten kurkumaa, hottentotinleipää (jamssilajike), okraa, guarkumia, mustasilmäpapua, seesamia, kurpitsaa, karvaskurkkua, bataattia, maapähkinää, kurkkua, guavaa ja chiliä. Perheet voivat ansaita lisätuloja myymällä ylimääräisen satonsa, ja parantaa siten taloudellista itsemääräämisoikeuttaan. Rainforest Information Centre on tehnyt elokuvan katkareista, ja ottaa vastaan lahjoituksia projektia varten osoitteessa: #Donations daina reed daina reed daina reed foei 39

40 * Ghanan Maan ystävät korostaa nuorten naisten kouluttamisen tärkeyttä luonnonvarojen käytössä. Se on hyvä keino vähentää köyhyyttä ja parantaa ympäristön kestävyyttä. Myös Ghanassa luonnonvaroja koskeva päätöksenteko miesten käsissä. Naiset kuitenkin kärsivät eniten ympäristön rappeutumisesta. Ghanan Maan ystävien projekti, jota tukee Yhdysvaltain ympäristöministeriön koulutus, demokratia ja kehitys -hanke, tähtää nuorten naisten valtaistumiseen, jotta he saisivat äänensä kuuluviin tärkeiden ympäristöasioiden yhteydessä. nuoret naiset valtaistuvat suojelmaan ympäristöä [ghanan maan ystävät] Ghanan Maan ystävät käynnisti kahdessa ympäristöongelmista kärsivän alueen tyttökoulussa ympäristöopetussuunnitelman. Toinen koulu sijaitsee kaupunkialueella, jossa paikallinen sairaala päästää jätettä jokeen. Toinen koulu on kukkulan huipulla sijaitsevassa yhteisössä, jota uhkaavat metsäkato ja maanvyöryt. Tytöt oppivat perusasioita ympäristöstä ja luonnonvaroista, kuten ilmastonmuutoksesta, maaperän huonontumisesta, biodiversiteetistä, ympäristöterveydestä, jätehuollosta, ympäristöystävällisestä energiasta, vesi- ja viemärihuollosta sekä kestävästä maataloudesta. Paikallisen luonnon tuhoutumiseen ja mahdollisiin vaihtoehtoihin tutustuttiin elokuvan avulla. Tulevaisuudessa koulut käyttävät internetiä paikallisten, kansallisten ja globaalien ympäristöasioiden tutkimiseen. Tähän mennessä noin 125 nuorta naista on hyötynyt projektista. Toiveena on, että heidän tietämyksensä ja valtaistumisensa leviävät myös muihin ghanalaisiin yhteisöihin. neljä: kuinka köyhyyden poistaminen hyödyttäisi ihmisiä Sukupuoli osaksi köyhyyden poistamisstrategioita Tilastollisesti ylivoimaisesti suurin osa maailman köyhistä on naisia, koska suurin osa heidän ajastaan kuluu taloudellisessa toiminnassa, jota ei mitata rahassa. Kehitysmaiden naiset työskentelevät tuntia viikossa. He tuottavat kolme neljäsosaa terveydenhuoltopalveluista. Yli 75% Afrikassa kulutetusta ruoasta on naisten kasvattamaa. Lasten ja vanhusten hoito, kotieläimistä ja vihannesmaasta huolehtiminen, talon ja pihan siivoaminen, ruoanlaitto: kaikki nämä ovat tärkeitä taloudellisia toimia, joita ei virallisesti lasketa maiden bruttokansantuotteeseen. Naisilla on erityinen suhde ympäristöön. Monissa yhteisöissä juuri he hakevat vettä ja polttopuita sekä keräävät lääke- ja ruokakasvit. Kun pääsy paikallisiin luonnonvaroihin estyy, kohtaavat naiset suuria paineita perheidensä hoitamisessa ja ruokkimisessa. Kun ruokaa on vähän, kärsivät naiset todennäköisimmin aliravitsemuksesta. He varmistavat, että heidän lapsensa ja miehensä saavat riittävästi ruokaa. Hyvin usein naiset jätetään poliittisen ja taloudellisen päätöksenteon ulkopuolelle, mikä johtaa heidän syrjäytymiseensä ja köyhtymiseensä. Kansainvälinen Maan ystävät korostaa, että naisten tulee olla mukana kaikilla köyhyyden poistamisen ja ympäristönsuojelun tasoilla aina ongelmien määrittelemisestä ja analysoinnista ratkaisujen valitsemiseen ja toteuttamiseen asti. Maailmassa kehitetään onneksi yhä useampia hankkeita, joissa naiset asetetaan ympäristönsuojelun ja talouspoliittisen päätöksenteon keskiöön. Esimerkiksi intialaisen Periyarin tiikerinsuojelualueen naiset ovat oppineet säästämään polttopuita ja suojelemaan arvokasta santelipuuta siitä huolimatta, että heidän on ruokittava perheensä. Ghanan Maan ystävien hanke varmistaa, että tyttöjä koulutetaan ympäristöasioissa jo nuorina, jotta he pääsevät köyhyyttä pakoon ja voivat osallistua luonnonvaroja koskevaan päätöksentekoon. 40 foei

41 * Periyarin tiikerinsuojelualueella asuva heimokansa eli ennen kestävällä tavalla liikkuen paikasta toiseen. He viljelivät maata, metsästivät ja kalastivat luvulla brittihallinto pani perinteille lopun istuttaen viljelysten tilalle tiikkiä ja muita arvopuita. Heimon oli asetuttava aloilleen ja ryhdyttävä keräämään metsästä puuta sekä myyntiin että polttoaineeksi. Metsänhoitoviranomaisten ja heimokansan välejä hiersi luottamuksen puute vuosikymmenien ajan. naiset metsävartijoina tiikerinsuojelualueella [rainforest information centre, australia] Intian luonto näyttäytyy Periyarin tiikerinsuojelualueella monimuotoisimmillaan. Siellä elää tiikereitä, leopardeja, norsuja, biisoneita, villisikoja, jättioravia, apinoita ja noin 470 lintulajia. Vuonna 1996 metsänhoitoviranomaiset tapasivat paikallisia ihmisiä osana alueen ekokehitysohjelmaa keskustellakseen puun keräämisen vaikutuksista. "Tiesimme, että toimintamme tuhosi metsää, olimme nähneet vaikutukset suoraan mutta emme voineet muutakaan. Meidän oli elettävä", eräs naisista totesi. Ekokehitysohjelman johtajat tiesivät, että he tarvitsivat paikallisten naisten tukea. Naiset puolestaan tiesivät, että heidän täytyi suojella ympäristöään selviytyäkseen. Keskustelujen tuloksena perustettiin paikallisia toimikuntia, ja nykyään noin sata vuotiasta vapaaehtoista naista partioi metsässä laittomien puunkerääjien ja salametsästäjien varalta. "Kun nykyään näen jonkun katkovan edes pienen vihreän puun, tuntuu kuin omaa lastani satutettaisiin." Naiset käyttävät puuta entistä säästäväisemmin, pääasiassa veden lämmittämiseen. He kiinnittävät erityistä huomiota arvokkaaseen ja liikakäytettyyn santelipuuhun, josta saadaan uskonnollisissa rituaaleissa käytettyä öljyä, saippuaa ja parfyymejä. Naisten työ ei ole ollut helppoa ja heidän on täytynyt taistella niin paikallisten miesten pilkkaa kuin omia epäilyjä ja pelkoja vastaan. "Pystynkö tähän? Pelkäsin aikoinani metsää ja sen eläimiä", muistelee eräs kokenut metsänvartija. Työn tuloksena naisten arvostus yhteisöissä on kasvanut ja he ovat lähentyneet suojelemaansa metsää. rainforest information centre Rainforest Information Centre Rainforest Information Centre kerää varoja, jotta naiset saisivat pyytämänsä univormut ja sadetakit. Lahjoituksen voi tehdä osoitteessa: ations foei 41

42 * Biokaasu innostaa Argentiinan Maan ystäviä etenkin, koska maakaasun saatavuus Argentiinassa on huono ja hinta korkea. puhdasta polttoainetta argentiinassa [proteger/argentiinan maan ystävät] Biokaasu on ihmisten ja eläinten jätteistä tuotettua energiaa. Sillä on useita etuja puulla ja fossiilisilla polttoaineilla tuotettuun energiaan nähden. Biokaasussa metaani tuhoutuu ennen kuin kaasu vaikuttaa ilmaston lämpenemiseen. Lisäksi se palaa liesissä ja lampuissa puhtaasti, vähentää erityisesti puunkerääjien (jotka perinteisesti ovat naisia) työtä, suojelee metsiä ja vähentää puun poltosta syntyviä hengityselinten sairauksia. Mikä parasta, järjestelmä tuottaa pienellä alkupääomalla jätteistä energiaa. Vuonna 2004 Argentiinan Maan ystävien Santa Fen toimisto asensi itselleen biopolttojärjestelmän tullakseen energiaomavaraiseksi. Toimisto saa nykyään sähkönsä kotitalousjätteen, lehtien ja durran sekoituksesta. Ryhmän puheenjohtaja Eduardo Groppelli on yksi Argentiinan biokaasupioneereista. Hän on asentanut orgaanisilla jätteillä toimivan biopolttojärjestelmän 800 asukkaan maalaiskylään Emiliaan. Eduardon tavoitteena on todistaa, että ihmiset voivat tuottaa energiansa itse, mikä taas vähentää köyhyyttä ja ympäristöön kohdistuvaa painetta. neljä: kuinka köyhyyden poistaminen hyödyttäisi ihmisiä kestävä energia ja ilmasto-oikeudenmukaisuus Ilmastonmuutos, maailman suurin ympäristöuhka, on jo todellisuutta. Erityisesti tietyt haavoittuvat yhteisöt ovat kohdanneet sen tuhovoiman. Ilmastonmuutos on aiheuttanut aavikoitumisen lisääntymistä, ruoantuotannon vähenemistä, merenpinnan kohoamista, helleaaltoja sekä epävarmuutta vedensaannista. Ilmastonmuutoksesta kärsivät eniten köyhimpien alueiden köyhimmät ihmiset, vaikka he ovat siihen vähiten syyllisiä. Hallitusten välinen ilmastonmuutospaneeli totesi, että "pienet saarivaltiot tuottavat alle yhden prosentin maailman kasvihuonekaasupäästöistä, mutta ne kärsivät eniten ilmastonmuutoksen ja merenpinnan nousun haittavaikutuksista". Teollisuusmaiden kasvihuonekaasu-päästöt ovat ylittäneet reilusti niiden väkilukuun suhteutetun osuuden. G8-maissa asuu 13% maailman väestöstä. Ne tuottavat kuitenkin 45% maailman päästöistä, tai 65% jos aikaisemmat päästöt otetaan huomioon. Rikkailla teollisuusmailla on velvollisuus vähentää kasvihuonekaasupäästöjään eniten ja nopeimmin. Niiden tulee auttaa köyhempiä valtioita sopeutumaan ilmastonmuutoksen väistämättömiin haittavaikutuksiin turvaamalla niille pääomaa ja muita resursseja. Kehitysohjelmien tulee sisältää ja huomioida paremmin ilmastonmuutoksen vaikutuksia. Vaikka sukupuolikysymys jää ilmastokeskustelussa vähälle huomiolle, kärsivät naiset yleensä eniten ilmastonmuutoksesta. Heillä on miehiä huonommat mahdollisuudet käyttää hyväkseen virallista tietoa ja infrastuktuuria. Naisten osallistuminen sopeutusohjelmien suunnitteluun ja toteutukseen on välttämätöntä, koska he ovat vahvasti maasta riippuvaisia ja heillä on runsaasti tietoa paikallisesta maataloudesta. Joidenkin pienten saarivaltioiden kohtalona on täydellinen tuhoutuminen: merenpinnan nousu uhkaa Tyynenmeren 22 saarivaltiossa noin seitsemää miljoonaa asukasta. Kun yhä useamman ihmisen koti muuttuu tulevina vuosikymmeninä asumiskelvottomaksi, on tiedossa miljoonien ympäristöpakolaisten tulva. Mihin nämä ihmiset menevät? Tällä hetkellä ympäristö- tai ilmastopakolaisia ei tunnusteta virallisesti, mutta 42 foei

43 * Vuonna 1980 El Salvadorin talousvaikeuksista kärsivät ihmiset tarvitsivat pikaisesti vaihtoehtoja kalliille kaasu- ja dieselautoille sekä busseille. Vastaukseksi ongelmaan El Salvadorin Maan ystävät, CESTA, perusti EcoBici-koulun ja työpajan San Salvadoriin. Tarkoituksena oli luoda ihmisille ympäristöystävällinen ja halpa liikkumismuoto. Työpajalta on tähän mennessä valmistunut noin 600 ihmistä, joista moni elättää itsensä polkupyöriä valmistamalla. polkemalla köyhyyttä pakoon [cesta/el salvadorin maan ystävät] Muutaman vuoden jälkeen Maan ystävät kehitti liikkuvan koulun tavoittaakseen maaseudun lapset, jotka eivät opiskelleet EcoBicissä, koska heidän työpanostaan tarvittiin kotona. Hanke on onnistunut lisäämään sekä kaupunkien että maaseudun nuorten polkupyörien käyttöä. Muutaman vuoden jälkeen Maan ystävät kehitti liikkuvan koulun tavoittaakseen ne maaseudun lapset, jotka eivät opiskelleet EcoBicissä koska heidän työpanostaan tarvittiin kotona. Hanke on onnistunut lisäämään sekä kaupunkien että maaseudun nuorten polkupyörien käyttöä. Projekti on polkaissut käyntiin menestystarinan toisensa jälkeen. Pienet ja keskisuuret yritykset myyvät meijerituotteita, sanomalehtiä ja virvokkeita ovelta ovelle käyttäen apunaan polkupyörään yhdistettyä kottikärryä ja raskasta lastia kestäviä 18-vaihteisia kolmipyöräisiä. Myös turistialueilla suosittujen polkupyörätaksien käyttöä edistetään ja esitellään keinona vähentää kaupunkien liikenneruuhkia. Lisäksi ryhmän Bicirecollectorit (Pyöräkierrättäjät) ovat tehostaneet jätteiden keruuta ja vähentäneet polttoaineen kulutusta. El Salvadorin Maan ystävät ylläpitää myös teknologiatyöpajaa, joka rohkaisee kestävään veden ja energian käyttöön. Apuna käytetään poljettavia vesipumppuja, puuta säästäviä uuneja ja aurinkokeittimiä. cesta/foe el salvador cesta/foe el salvador cesta/foe el salvador heidän määränsä saattaa tulevaisuudessa olla pelottavan suuri. Yksi aiheen suurimpia asiantuntijoita on Norman Myers Oxfordin yliopistosta. Hänen mukaansa 50 vuoden sisällä ilmastopakolaisia saattaa olla 150 miljoonaa, joista ainakin 75 miljoonaa on Aasian ja Tyynenmeren alueelta. Tähän mennessä vain Uusi-Seelanti on luvannut sijoittaa tulevaisuudessa Tuvalun ilmastopakolaisia. Äärimmäisten sääilmiöiden vahinkojen vähentämiseksi voidaan lisätä yhteisöpohjaisten ruohonjuuritason lähestymistapojen käyttöä. Käytännön esimerkkejä on paljon: siemenpankit, veden hallintajärjestelmät, katastrofiapu, myrsky- ja tulvasuojelu sekä metsien ja muiden ekosysteemien suojelu. Uhatut yhteisöt voivat kaikkien näiden avulla suojautua tehokkaasti köyhyydeltä, nälältä ja ilmastonmuutokselta. Monilla alueilla on valtava uusiutuvan energian potentiaali. Se voi omalta osaltaan auttaa köyhyyden vähentämisessä ja ilmastonmuutoksen hidastamisessa, jos hallitukset ja paikallisyhteisöt tukevat niiden käyttöä. Sähkön saaminen maailman kahdelle miljardille pimeydessä elävälle ihmiselle auttaisi tyydyttämään joitakin perustarpeita kuten ruoan varastointia ja valmistusta, lämmitystä sekä valaistusta. Haasteena on tarjota puhdasta ja halpaa energiaa. Näin nämä alueet voisivat välttää monien muiden valitseman saastuttavan energian ilman, että heidän energiantarpeensa tyydyttäminen vaarantuisi. Tähän tarvitaan kaikissa maissa poliittista tahtoa, hallitusten rahallista panostusta, sekä perusteellista muutosta Maailmanpankin ja muiden kehitysorganisaatioiden painopisteissä. Kansainvälisten rahoitus- ja vientiluottolaitosten on omaksuttava toimintaperiaatteita, jotka laajentavat kestävän energian käyttömahdollisuuksia. Vuonna 2003 fossiilisten polttoaineiden käyttöön liittyvät hankkeet muodostivat 86 % Maailmanpankin energiarahoituksesta, kun taas uusiutuvien energianlähteiden rahoittamiseen käytettiin vain 14 %. foei 43

44 * Long Lawenin yhteisö kaukaisella Sarawakin alueella Malesiassa on vuodesta 2002 saakka ollut ensimmäinen Malesian sisämaassa sijaitseva yhteisö, joka tyydyttää koko sähköntarpeensa vesi- ja aurinkoenergian yhdistelmällä. 70 perheestä koostuvan yhteisön menestys fossiilisten polttoaineiden käytön välttämisessä on erityisen vaikuttava, kun otetaan huomioon, että he olivat ennen osa kiistellyn Bakun-padon hukuttamaa kylää padon, joka ajoi maanpakoon ihmistä kolmestatoista yhteisöstä. malesialaisyhteisö valaisee tietä uusiutuvalla energialla [malesian maan ystävät] Yhteisö vastusti pakkosiirtosuunnitelmia ja palasi joen yläjuoksulle esi-isiensä maille. Yhdysvaltalaisten Green Empowerment ja Borneo Project -kansalaisjärjestöjen rahallisella, teknisellä ja hallinnollisella tuella, sekä Malesian Maan ystävien rakennusavulla he vaihtoivat sähköntuotantomenetelmänsä dieselillä käyvistä generaattorista mikrohydropatoon ja aurinkoenergiaan. Kun hyödynnettiin pieniä puroja, joissa oli riittävästi pudotusta tuottamaan sähköä, oli padonrakennus suhteellisen edullista. Lisäksi se aiheutti vain vähän muutoksia joen hydrologiaan eikä vaatinut asukkaiden siirtämistä. Tällä tavoin tuotetun sähkön avulla yhteisö on voinut perustaa pienyrityksiä tulojen täyden-tämiseksi. Hanke on osoittautunut niin suureksi menestykseksi, että samantapaisia suunnitelmia on myös muissa osissa Sabahia ja Sarawakia. Eräs Sabahissa sijaitseva kylä käyttää aurinkoenergiaa mahdollistaakseen internetin käytön peruskoulussaan keskellä metsää. Avain menestykseen näissä hankkeissa on on ollut yhteisöjen omistajuus ja osallisuus alusta loppuun saakka. borneo project borneo project borneo project neljä:kuinka köyhyyden poistaminen hyödyttäisi ihmisiä kestävä energia ja ilmasto-oikeudenmukaisuus - jatkuu Kansainvälisen energiajärjestön IEA:n mukaan energian tuotantoon ja jakeluun on investoitava kasvavan kysynnän tyydyttämiseksi seuraavan 30 vuoden aikana noin 16 triljoonaa dollaria. Haasteena on varmistaa, että rahat käytetään puhtaampiin, kestävämpiin energianlähteisiin. Muuten tulemme olemaan vuosikausia kasvavien päästöjen kierteessä, millä on katastrofaalinen vaikutus ilmastoon. Maan ystävät yhteistyökumppaneineen kehittää kestävän energian tuotantohankkeita useissa eri maissa. Sarawakissa sijaitseva Long Lawenin yhteisö on ensimmäinen Malesian sisämaan asutusalue, joka tyydyttää sähköntarpeensa uusiutuvalla energialla. El Salvadorissa Maan ystävät on luonut työpaikkoja ja vähentänyt saasteita kouluttamalla ihmisiä rakentamaan polkupyöriä. Argentiinassa Maan ystävien Santa Fen paikallisryhmä on rakentanut toimistoonsa biopolttojärjestelmän, joka tuottaa sähköä kestävästi kotitalousjätteistä, lehdistä ja durrasta. 44 foei

45 * Movimiento Campesino a Campesino on kestävää kehitystä ajava viljelijöiden liike, joka on kahdessakymmenessä vuodessa levinnyt kyliin kaikkialla Meksikossa, Väli-Amerikassa, osin Etelä-Amerikassa ja Karibialla. Liikkeen perustana on agroekologian, solidaarisuuden ja innovatiivisuuden arvoja ja ideoita. Talonpojat käyttävät yksinkertaisia työkaluja, siemeniä ja viljelijältä viljelijälle -opetusmenetelmiä levittääkseen kestäviä maatalouskäytäntöjä. Liikkeen yhä lisääntyvät, oppimiseen keskittyvät verkostot ovat viljelijälähtöinen ruokasuvereniteetti [latinalainen amerikka] onnistuneet menestyksellisesti kasvattamaan satoja. Lisäksi maata on otettu hyötykäyttöön sekä levitetty agroekologisia käytäntöjä tuhansille köyhille viljelijöille kuivuuden vaivaamassa tropiikissa, eroosioon kuluttamilla vuorenrinteillä ja ankeilla viljelymaiden rajaseuduilla Latinalaisessa Amerikassa. Liike on käytännössä levinnyt vailla hallituksilta ja monenvälisiltä kehitysohjelmilta saatua tukea, ja pitkälti edellä mainituista huolimatta. Se on tukeutunut edistyksellisiin kansalais- ja viljelijäjärjestöihin saadakseen apua niin talonpoikien kouluttamiseen, viljelijäjohtoisten työpajojen, agroekologiamessujen ja viljelijävierailujen järjestämiseen kuin jaettujen kokemusten dokumentointiin. Tuloksena on syntynyt vastarintaliike ekologisesti ja sosiaalisesti tuhoisalle maaperän, veden ja geenien monimuotoisuuden hyödykkeistämiselle. Se on myös sosiaalisen muutoksen liike, jossa pienomistajat valtaistetaan määrittämään heidän oikeudenmukainen ja kestävä suuntansa maatalouden kehittämiseen. neljä: kuinka köyhyyden poistaminen hyödyttäisi ihmisiä ruokasuvereniteetti ja kestävä maatalous Nykyinen maatalous ei kykene varmistamaan maailmanlaajuista ruokaturvaa ja kestävää ympäristön käyttöä. On järkyttävää, että ainakin 826 miljoonaa ihmistä pääasiassa naisia ja lapsia kärsii nälästä ja aliravitsemuksesta, vaikka maailmassa tuotetaan tarpeeksi ruokaa kaikille. Kallista ja joskus testaamatonta teknologiaa käyttävää teollista maataloutta leimaavat suuren mittakaavan monokulttuuri sekä torjunta-aineiden ja lannoitteiden runsas käyttö. Vaikka teollisen maatalouden kannattajat väittävät perinteisen maatalouden tuottavan riittämättömästi ruokaa, ovat tutkimukset osoittaneet, että satoisuutta voidaan lisätä tehokkaasti kestävän maatalouden avulla. Tutkimus, johon osallistui lähes 9 miljoonaa viljelijää 208 kestävän maatalouden projektista 52 maassa, löysi "huomattavaa, jopa % lisäystä hehtaarikohtaiseen viljakasvien tuotantoon, joissain tapauksissa jopa 200% kasvua". Samalla tavalla Uruguayssa tehdyt tutkimukset ovat osoittaneet, että 3 miljoonan asukkaan valtio voisi tuottaa ruokaa jopa 14 miljoonalle ihmiselle, jos maataloudessa käytettäisiin kestäviä menetelmiä. On selvää, että suntaa on muutettava. Maatalouden on edistettävä ruokaturvaa, ruokasuvereniteettia ja monimuotoista maanviljelyä, ei "tehokasta" tuotantoa yhä tiukemmin kilpailutetuille maailmanmarkkinoille. Yhteisöillä, kansoilla ja valtioilla tulisi olla oikeus päättää itse tavoista, joilla ne varmistavat riittävän ja tarpeeksi edullisen ruuan saannin. Maailman köyhimmistä ja nälkäisimmistä noin puolet on pienviljelijäperheitä. Useat todisteet viittaavat siihen, että viljelijäpohjainen lähestymistapa, jossa sovelletaan tunnettuja ja hyväksi havaittuja viljelytapoja, voi mullistaa viljelijöiden elintason. Se voi myös lisätä ruokaturvaa ja vähentää aliravitsemusta, luontoa säästäen. Useat yhteisöt ympäri maailmaa hyödyntävät kestävän maatalouden peruskiviä; perinteisiä viljelytapoja ja perinnetietoa. Paikallisten kasvilajien ja perinteisten siemenlajikkeiden katoaminen on synnyttänyt toimintaa niiden säilyttämisen puolesta. Uruguayssa viljelijät suojelevat sukupuuton partaalla olevia paikallisia siemenlajikkeita, kuten vahapapuja. foei 45

46 * Uruguayssa viime vuosikymmeninä harjoitettu uusliberalistinen talouspolitiikka on suosinut ruuan tuontia paikallisesti ja kansallisesti tuotettujen viljelykasvien kustannuksella. Tästä aiheutuneet seuraukset ovat olleet tuhoisia perheviljelmille: suuryritykset ovat ostaneet maata viljelijöiden menettäessä elinkeinonsa. Lopputuloksena on ollut ennennäkemättömän suuri ruokakriisi, joka on koskettanut näkyvimmin lapsia. paikallisten lajikkeiden suojelu perheviljelmiä varten [uruguayn maan ystävät] Talouspolitiikan seurauksena on menetetty pientuotannon perustan muodostavia paikallisia lajikkeita, kuten vahapapu ja muita puutarhakasveja. Nyt Uruguayn Maan ystävät työskentelee yhdessä Uruguayn luomuviljelijöiden liiton (APODU) kanssa tunnistaakseen ja lisätäkseen alueelle tyypillisiä lajikkeita. Myös katoamisvaarassa olevien paikallisten lajikkeiden viljelyä yritetään elvyttää. Ohjelma sisältää myös kaupunkiosion, jossa siemeniä jaetaan yhteisöpuutarhoihin. Lisäksi ihmisille kerrotaan paikallislajikkeiden ja kestävien maataloustuotantojärjestelmien ekologisesta, taloudellisesta ja sosiaalisesta merkityksestä. Ruokasuvereniteettia edistääkseen Uruguayn Maan ystävät työskentelee yhdessä mm. viljelijäliittojen ja Maaseudun naisten verkoston kanssa (Network of Rural Women). Toiminnassa käsitellään mm. seuraavia kysymyksiä: oikeus maahan, pienten perheviljelijöiden oikeus ruuantuotantoon, paikalliset ja kansalliset markkinat, oikeudenmukaiset hinnat, ruuan saatavuus ja naisten oikeudet. Useat toiminnan ja poliittisten aloitteiden tueksi tehdyt tutkimukset ovat osoittaneet, että Uruguaylla, kolmen miljoonan asukkaan valtiolla, on potentiaalia tuottaa kestävästi ruokaa lähes viisinkertaiselle väestölle. elaine gilligan, foe ewni censat 46 foei

47 Kansainvälinen Maan ystävät pitää aloitetta tervetulleena: se on tärkeä tunnustus sille, että velkojen mitätöinti on tarpeellista ja mahdollista. Maan ystävät kuitenkin pysyy vaatimuksessaan kaikkien taloudellisissa ja sosiaalisissa vaikeuksissa olevien kehitysmaiden velkojen mitätöimiseksi kaikille rahoituslaitoksille ja kaikkien taloudellisten ehtojen poistamisesta. Tämä on välttämätöntä, jotta eteläisten maiden ihmisten mahdollisuus päättää jälleen itse elämäänsä vaikuttavista asioista voidaan varmistaa. lee tan lee tan simone and miguel lovera simone and miguel lovera Köyhien maiden velat IMF:lle ja Maailmanpankille ovat valtavat. Hyvin usein niiden lyhentämiseen käytetyt varat ovat poissa välttämättömistä sijoituksista, kuten koulutuksesta, terveydenhuollosta ja ympäristönsuojelusta. Esimerkiksi muutamat Afrikan maat käyttävät vuodessa velanhoitoon keskimäärin 14 dollaria, mutta terveydenhoitoon vain 5 dollaria henkeä kohti. Kansainvälinen Maan ystävät ja monet muut järjestöt ovat kampanjoineet vuosia kaikkien köyhien maiden rikkaille valtioille ja kansainvälisille rahoituslaitoksille voimassa olevien velkojen ehdottoman mitätöinnin puolesta. Iso osa veloista on syntynyt diktatoristen ja rikollisten hallitusten aikana, ja siksi ne pitäisi tulkita laillisesti pätemättömiksi. Velat ja niiden syntymiseen osallistuneet tahot on tutkittava ja tuomittava. Maailmanlaajuinen hätähuuto velkojen mitätöimiseksi on myös huuto oikeuden toteutumisen puolesta. Maan ystävät kampanjoi myös sen puolesta, että pohjoiset neljä: kuinka köyhyyden poistaminen hyödyttäisi ihmisiä velkojen mitätöinti ja ekologisen velan tunnustaminen Kesäkuussa 2005 maailman rikkaimpien maiden hallitukset sopivat muodollisesti mitätöivänsä Maailmanpankille, Kansainväliselle valuuttarahastolle ja Afrikan kehityspankille ainakin $40 miljardin edestä maailman 18 eniten velkaantuneen maan velkoja. Sopimus kattaa kuitenkin vain pienen osan raskaasti velkaantuneista valtioista, eikä se sisällä Inter- Amerikkalaisen kehityspankin eikä Aasian kehityspankin velkoja, vaikka nämä ovat merkittäviä lainanantajia vastaavilla alueilla. Lisäksi velkahelpotukset maksetaan todennäköisesti olemassa olevista budjeteista, jolloin kehitysmaiden saamat summat vähennetään niiden tuista. G8-maiden sopimus ei aseta lisäehtoja, mikä on huomattava muutos aikaisempiin ehdotuksin verrattuna. Kuitenkin velkahelpotukseen valitut maat ovat jo toteuttaneet rahoituslaitosten vaatimat uudistukset, joilla on usein ollut tuhoisat seuraukset. valtiot tunnustaisivat vuosikymmeniä kestäneen luonnonvarojen riistämisen aiheuttaman ekologisen velan etelän valtoille. Esimerkiksi asianosaiset Paraguayn ja Argentiinan yhteisöt pyytävät nyt kansainvälisiltä rahoituslaitoksilta hyvitystä ja korvauksia Yacyretán suurpadon aiheuttamista ympäristö- ja sosiaalisista tuhoista. Toisella puolella maailmaa Skotlannin Maan ystävät rakentavat liittoja skotlantilaisten ja eteläisten yhteisöjen välillä vaikuttaakseen ekologisen velan takaisinmaksuun. Tämän raportin tapaustutkimukset ovat vain pieni otos niistä köyhyyden vähentämiseksi löydetyistä kestävistä ja vaihtoehtoisista lähestymistavoista, joita ympäri maailmaa on otettu käyttöön. Kansainvälinen Maan ystävät on vakuuttunut siitä, että tällaiset aloitteet ovat oikea tie eteenpäin eivät ainoastaan miljoonien nälästä ja köyhyydestä kärsivien ihmisten, vaan myös koko planeetan ekologisen kestokyvyn hyväksi. foei 47

Puutarhakalusteita tropiikista?

Puutarhakalusteita tropiikista? Puutarhakalusteita tropiikista? Tietoa kuluttajille Suomen luonnonsuojeluliitto ry Oletko aikeissa ostaa uudet puutarhakalusteet, ja viehättäkö sinua tummasta puusta tehdyt aurinkotuolit, joita mainoslehtiset

Lisätiedot

Ruoka ja vesi ovat kriittisiä elementtejä globaalisti Suomen erityispiirteet

Ruoka ja vesi ovat kriittisiä elementtejä globaalisti Suomen erityispiirteet Ruoka ja vesi ovat kriittisiä elementtejä globaalisti Suomen erityispiirteet Olli Varis Matti Kummu, Miina Porkka, Mika Jalava Maailman väkiluku: 1960: 3.0 miljardia 2012: 7.0 miljardia 2040: ~9 miljardia

Lisätiedot

Maailman metsät kestävän kehityksen haasteita ja ratkaisuja Alustus Päättäjien Metsäakatemiassa 14.9.2011

Maailman metsät kestävän kehityksen haasteita ja ratkaisuja Alustus Päättäjien Metsäakatemiassa 14.9.2011 Maailman metsät kestävän kehityksen haasteita ja ratkaisuja Alustus Päättäjien Metsäakatemiassa 14.9.2011 Vesa Kaarakka, metsäneuvonantaja UM / kehityspoliittinen osasto toimialapolitiikan yksikkö Metsän

Lisätiedot

RAHAPÄIVÄ 20.9.2011 Megatrendien hyödyntäminen. Matti Alahuhta Toimitusjohtaja, KONE Oyj

RAHAPÄIVÄ 20.9.2011 Megatrendien hyödyntäminen. Matti Alahuhta Toimitusjohtaja, KONE Oyj RAHAPÄIVÄ 20.9.2011 Megatrendien hyödyntäminen Matti Alahuhta Toimitusjohtaja, KONE Oyj Agenda Taloudellinen kehitys Johtaminen megatrendejä hyödyntäen Johtaminen tämän päivän epävarmassa ympäristössä

Lisätiedot

Maailmantalouden tila, suunta ja Suomi

Maailmantalouden tila, suunta ja Suomi ICC - INFO Q 3-2014 Maailmantalouden tila, suunta ja Suomi Maailmantalouden tila ja suunta - World Economic Survey 3 / 2014 Maajohtaja Timo Vuori, Kansainvälinen kauppakamari ICC Suomi 1 Maailmantalouden

Lisätiedot

VIHREÄ IDEOLOGIA SOLIDARITEETTIA KÄYTÄNNÖSSÄ Lyhyt tiivistelmä Ympäristöpuolue Vihreiden puolueohjelmasta

VIHREÄ IDEOLOGIA SOLIDARITEETTIA KÄYTÄNNÖSSÄ Lyhyt tiivistelmä Ympäristöpuolue Vihreiden puolueohjelmasta VIHREÄ IDEOLOGIA SOLIDARITEETTIA KÄYTÄNNÖSSÄ Lyhyt tiivistelmä Ympäristöpuolue Vihreiden puolueohjelmasta Tämä teksti on lyhyt tiivistelmä Ympäristöpuolue Vihreiden puolueohjelmasta. Kun puolueohjelma

Lisätiedot

Maailmantalouden tila, suunta ja Suomi

Maailmantalouden tila, suunta ja Suomi ICC - INFO Q 1-2014 Maailmantalouden tila, suunta ja Suomi Maailmantalouden tila ja suunta - World Economic Survey 1 / 2014 Timo Vuori, maajohtaja, Kansainvälinen kauppakamari ICC Suomi 1 World Economic

Lisätiedot

Globaali kiertotalous ja kestävä kehitys

Globaali kiertotalous ja kestävä kehitys Globaali kiertotalous ja kestävä kehitys KOHTI KESTÄVIÄ VALINTOJA MITEN VOIMME VAIKUTTAA KIERTOTALOUTEEN Tuula Pohjola TkT Crnet Oy 4/21/2015 Crnet Oy/Tuula Pohjola 1 Tuula Pohjola, TkT Erityisala vastuullinen

Lisätiedot

Attac ry, Kirkon Ulkomaanavun Changemaker-verkosto, Maan ystävät ry, Reilun kaupan puolesta Repu ry

Attac ry, Kirkon Ulkomaanavun Changemaker-verkosto, Maan ystävät ry, Reilun kaupan puolesta Repu ry Globalisaation monet kasvot Attac ry, Kirkon Ulkomaanavun Changemaker-verkosto, Maan ystävät ry, Reilun kaupan puolesta Repu ry 1 Mitä globalisaatio on? Maailmanlaajuistuminen, "maailmankylä" Maiden rajat

Lisätiedot

Puhtaan veden merkitys elämän eri osa-alueille. Kansliapäällikkö Jaana Husu-Kallio Maa- ja metsätalousministeriö Puula-forum 16.7.

Puhtaan veden merkitys elämän eri osa-alueille. Kansliapäällikkö Jaana Husu-Kallio Maa- ja metsätalousministeriö Puula-forum 16.7. Puhtaan veden merkitys elämän eri osa-alueille Kansliapäällikkö Jaana Husu-Kallio Maa- ja metsätalousministeriö Puula-forum 16.7.2014 1 Veden käyttö globaalisti lisääntyy Väestönkasvu Eliniän kasvu Kulutustottumusten

Lisätiedot

TANAN SUISTON TAISTELUKENTTÄ

TANAN SUISTON TAISTELUKENTTÄ TANAN SUISTON TAISTELUKENTTÄ JOAN OTENGO Kenya Wetlands Forum, Kenia Tanajoen suisto Keniassa on monien harvinaisten eläinlajien koti ja paikallisten yhteisöjen elannon lähde. Runsaat vesivarannot houkuttelevat

Lisätiedot

MAA ILMASTA YANN ARTHUS-BERTRAND OPPIMATERIAALI: TEHTÄVÄT

MAA ILMASTA YANN ARTHUS-BERTRAND OPPIMATERIAALI: TEHTÄVÄT MAA ILMASTA YANN ARTHUS-BERTRAND OPPIMATERIAALI: TEHTÄVÄT I LUONNONYMPÄRISTÖT II LUONNONVARAT 1) MAKEA VESI 2) MAAPERÄ 3) METSÄ 4) MERET JA VALTAMERET III IHMISET IV ILMASTONMUUTOS JA LUONNONKATASTROFIT

Lisätiedot

LUONTOA VOI SUOJELLA SYÖMÄLLÄ

LUONTOA VOI SUOJELLA SYÖMÄLLÄ LUONTOA VOI SUOJELLA SYÖMÄLLÄ Syöminen vaikuttaa ympäristöön. Ruoan tuottamiseen tarvitaan valtavasti peltoja, vettä, ravinteita ja energiaa. Peltoja on jo niin paljon, että niiden määrää on vaikeaa lisätä,

Lisätiedot

Maa Komission tuontipäätös Maahantuonti hyväksytty kansallisesti

Maa Komission tuontipäätös Maahantuonti hyväksytty kansallisesti N:o 1088 2965 Liite 1 Kolmannet maat, joista saadaan tuoda maahan muita kalastustuotteita ja niistä saatuja raakavalmisteita ja jalosteita kuin kaksikuorisia simpukoita, piikkinahkaisia, vaippaeläimiä

Lisätiedot

EU:n metsästrategia - metsäteollisuuden näkökulma

EU:n metsästrategia - metsäteollisuuden näkökulma EU:n metsästrategia - metsäteollisuuden näkökulma Robinwood Plus Workshop, Metsäteollisuus ry 2 EU:n metsät osana globaalia metsätaloutta Metsien peittävyys n. 4 miljardia ha = 30 % maapallon maapinta-alasta

Lisätiedot

Alihankinnan kilpailukyky elintärkeää työpaikkojen säilymiselle Suomesssa

Alihankinnan kilpailukyky elintärkeää työpaikkojen säilymiselle Suomesssa Alihankinnan kilpailukyky elintärkeää työpaikkojen säilymiselle Suomesssa 24.9.2013 Pääekonomisti Jukka Palokangas Maailmantalouden kasvunäkymät vuodelle 2014 (ennusteiden keskiarvot koottu syyskuussa

Lisätiedot

PÄÄTÖSASIAKIRJA. AF/ACP/CE/2005/fi 1

PÄÄTÖSASIAKIRJA. AF/ACP/CE/2005/fi 1 PÄÄTÖSASIAKIRJA AF/ACP/CE/2005/fi 1 AF/ACP/CE/2005/fi 2 Seuraavien täysivaltaiset edustajat: HÄNEN MAJESTEETTINSA BELGIAN KUNINGAS, TŠEKIN TASAVALLAN PRESIDENTTI, HÄNEN MAJESTEETTINSA TANSKAN KUNINGATAR,

Lisätiedot

Maailmantalouden kehitystrendit [Tilastokeskus 3.10.2007] Jaakko Kiander Palkansaajien tutkimuslaitos

Maailmantalouden kehitystrendit [Tilastokeskus 3.10.2007] Jaakko Kiander Palkansaajien tutkimuslaitos Maailmantalouden kehitystrendit [Tilastokeskus 3.10.2007] Jaakko Kiander Palkansaajien tutkimuslaitos Maailmantalouden kehitystrendit! Lyhyen ajan muutokset Talouden suhdanteet Makrotalouden epätasapainot!

Lisätiedot

Ilmastokaaos vai uusi teollinen vallankumous?

Ilmastokaaos vai uusi teollinen vallankumous? Ilmastokaaos vai uusi teollinen vallankumous? Oras Tynkkynen, Helsinki 21.10.2008 Ilmastokaaos vai uusi teollinen vallankumous? Vesipula 1,5 ºC:n lämpötilan nousu voi altistaa vesipulalle 2 miljardia ihmistä

Lisätiedot

Globaalin kehityksen epävarmuus

Globaalin kehityksen epävarmuus Globaalin kehityksen epävarmuus Metsäalan tulevaisuusseminaari, 1.11.2007 Jukka Pirttilä Tutkimuskoordinaattori Palkansaajien tutkimuslaitos Puheen rakenne Kyse talouden globalisaatiosta: kansallisten

Lisätiedot

TULEVA TYÖELÄMÄ Alustus seminaarissa Haasteet kovenevat millaista kuntoutusta työikäisille? Paasitorni 30.9. 2014

TULEVA TYÖELÄMÄ Alustus seminaarissa Haasteet kovenevat millaista kuntoutusta työikäisille? Paasitorni 30.9. 2014 Antti Kasvio, vanhempi tutkija TULEVA TYÖELÄMÄ Alustus seminaarissa Haasteet kovenevat millaista kuntoutusta työikäisille? Paasitorni 30.9. 2014 Ennakoinnin vaikea tehtävä Aiempia säännönmukaisuuksia talouskasvu

Lisätiedot

100 der Beilagen XXIII. GP - Staatsvertrag - 47 Schlussakte finnisch (Normativer Teil) 1 von 11 PÄÄTÖSASIAKIRJA. AF/ACP/CE/2005/fi 1

100 der Beilagen XXIII. GP - Staatsvertrag - 47 Schlussakte finnisch (Normativer Teil) 1 von 11 PÄÄTÖSASIAKIRJA. AF/ACP/CE/2005/fi 1 100 der Beilagen XXIII. GP - Staatsvertrag - 47 Schlussakte finnisch (Normativer Teil) 1 von 11 PÄÄTÖSASIAKIRJA AF/ACP/CE/2005/fi 1 2 von 11 100 der Beilagen XXIII. GP - Staatsvertrag - 47 Schlussakte

Lisätiedot

Mitä jos ilmastonmuutosta ei torjuta tiukoin toimin?

Mitä jos ilmastonmuutosta ei torjuta tiukoin toimin? Mitä jos ilmastonmuutosta ei torjuta tiukoin toimin? Ilmastonmuutos on jo pahentanut vesipulaa ja nälkää sekä lisännyt trooppisia tauteja. Maailman terveysjärjestön mukaan 150 000 ihmistä vuodessa kuolee

Lisätiedot

TTIP mahdollisuus harvoille, uhka kaikille muille. Rauhanpäivät 18.1.2015 Marissa Varmavuori TTIP-verkosto

TTIP mahdollisuus harvoille, uhka kaikille muille. Rauhanpäivät 18.1.2015 Marissa Varmavuori TTIP-verkosto TTIP mahdollisuus harvoille, uhka kaikille muille Rauhanpäivät 18.1.2015 Marissa Varmavuori TTIP-verkosto Transatlanttinen kauppa- ja investointikumppanuus (TTIP) Sopimuksen odotetaan lisäävän kauppaa,

Lisätiedot

ja sen mahdollisuudet Suomelle

ja sen mahdollisuudet Suomelle ja sen mahdollisuudet Suomelle Asmo Honkanen, Luonnonvarakeskus 29.9.2015 Kuopio Biotalous on seuraava talouden aalto Biotalous on osa talouden uutta aaltoa, jossa resurssiviisaus ja luonnonvarojen kestävän

Lisätiedot

Globaalin talouden murros. Leena Mörttinen 22.1.2015

Globaalin talouden murros. Leena Mörttinen 22.1.2015 Globaalin talouden murros Leena Mörttinen 22.1.2015 Globaalin talouden murros: kolme näkökulmaa 1. Teollisuuden murros: uudet teknologiat sekä tuhoavat että luovat uutta 2. Politiikan murros: poliittiset

Lisätiedot

ROMANIT - vanha vähemmistö Romanit ovat lähteneet Intiasta 800-luvulla ja asettuneet Eurooppaan 1300-luvulta alkaen.

ROMANIT - vanha vähemmistö Romanit ovat lähteneet Intiasta 800-luvulla ja asettuneet Eurooppaan 1300-luvulta alkaen. Koulutusaineiston pohdintatehtäviä ROMANIT EUROOPASSA Ihmisoikeudet, liikkuvuus ja lapset 1. OSA: ROMANIT - Vähemmistönä Euroopassa ROMANIT - vanha vähemmistö Romanit ovat lähteneet Intiasta 800-luvulla

Lisätiedot

Kestävän kehityksen välttämättömyys

Kestävän kehityksen välttämättömyys Tähän uskon uskotko sinä? hissipuhe muutoksesta ja tulevaisuudesta: Kestävän kehityksen välttämättömyys Mauri Åhlberg Professori, Helsingin yliopisto http://www.helsinki.fi/people/mauri.a hlberg Ohjelman

Lisätiedot

Jätevettä syntyy monista kodin toiminnoista, kuten wc, suihku ja ruuanlaitto. Vesivessan vetäminen kuluttaa paljon vettä.

Jätevettä syntyy monista kodin toiminnoista, kuten wc, suihku ja ruuanlaitto. Vesivessan vetäminen kuluttaa paljon vettä. Vesivessan vetäminen kuluttaa paljon vettä. Jätevettä syntyy monista kodin toiminnoista, kuten wc, suihku ja ruuanlaitto. 1-2 Teollisuusmaissa ja kehitysmaiden varakkaammissa perheissä käytetään vesivessoja.

Lisätiedot

Sinisen Biotalouden mahdollisuudet

Sinisen Biotalouden mahdollisuudet Sinisen Biotalouden mahdollisuudet MAAILMAN VESIPÄIVÄN SEMINAARI VESI JA KESTÄVÄ KEHITYS 19.3.2015 Säätytalo Asmo Honkanen, LUKE Timo Halonen, MMM Biotalous on seuraava talouden aalto Biotalous on osa

Lisätiedot

EK-SYL Kansainväliset koulutusmarkkinat, uhkia ja mahdollisuuksia Seminaari 25.9.2012 Helsinki. Kansainväliset koulutusmarkkinat

EK-SYL Kansainväliset koulutusmarkkinat, uhkia ja mahdollisuuksia Seminaari 25.9.2012 Helsinki. Kansainväliset koulutusmarkkinat EK-SYL Kansainväliset koulutusmarkkinat, uhkia ja mahdollisuuksia Seminaari 25.9.2012 Helsinki Kansainväliset koulutusmarkkinat Seppo Hölttä Tampereen yliopisto Johtamiskorkeakoulu Higher Education Group

Lisätiedot

Kestävyys tuotteiden suunnittelun ja teknologian haasteena. Antero Honkasalo Ympäristöministeriö

Kestävyys tuotteiden suunnittelun ja teknologian haasteena. Antero Honkasalo Ympäristöministeriö Kestävyys tuotteiden suunnittelun ja teknologian haasteena Antero Honkasalo Ympäristöministeriö Ekologinen jalanjälki Ekosysteempipalvelut ovat vakavasti uhattuna Erilaiset arviot päätyvät aina samaan

Lisätiedot

Riittääkö Aasian veto maailmantalouden pelastamiseen? Johtava asiantuntija Simo Karetie

Riittääkö Aasian veto maailmantalouden pelastamiseen? Johtava asiantuntija Simo Karetie Riittääkö Aasian veto maailmantalouden pelastamiseen? Johtava asiantuntija Simo Karetie Taloudelliset ulkosuhteet Aasia maailmantaloudessa - merkitys Suomelle Kasvumarkkinat Toimintaympäristö ja kauppajärjestelmän

Lisätiedot

SENEGALIN METSÄT AAVIKOITUMASSA?

SENEGALIN METSÄT AAVIKOITUMASSA? SENEGALIN METSÄT AAVIKOITUMASSA? Senegalin tasavalta sijaitsee Atlantin rannalla Länsi-Afrikassa Mauritanian, Malin, Guinean ja Guinea-Bissaun ympäröimänä. Gambia puolestaan on kolmelta puolen Senegalin

Lisätiedot

VAIN KILPAILU- KYKYINEN EUROOPPA MENESTYY. Metsäteollisuuden EU-linjaukset

VAIN KILPAILU- KYKYINEN EUROOPPA MENESTYY. Metsäteollisuuden EU-linjaukset VAIN KILPAILU- KYKYINEN EUROOPPA MENESTYY Metsäteollisuuden EU-linjaukset 1 EUROOPAN UNIONI on Suomelle tärkeä. EU-jäsenyyden myötä avautuneet sisämarkkinat antavat viennistä elävälle Suomelle ja suomalaisille

Lisätiedot

Metsäteollisuuden ulkomaankauppa maittain 2012

Metsäteollisuuden ulkomaankauppa maittain 2012 Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE 43/2013 Metsäteollisuuden ulkomaankauppa maittain 2012 8.11.2013 Aarre Peltola Puun tuonti 10 miljoonaa kuutiometriä ja metsäteollisuustuotteiden

Lisätiedot

Ruuan ja vesivarojen riittävyyden globaalit haasteet The world is thirsty because we are hungry?

Ruuan ja vesivarojen riittävyyden globaalit haasteet The world is thirsty because we are hungry? Ruuan ja vesivarojen riittävyyden globaalit haasteet The world is thirsty because we are hungry? Olli Varis Matti Kummu Vesitekniikka, Aalto-yliopisto Sustainable Global Technologies Maailman väkiluku:

Lisätiedot

Pöytäkirja Lissabonin sopimusta koskevista Irlannin kansan huolenaiheista

Pöytäkirja Lissabonin sopimusta koskevista Irlannin kansan huolenaiheista JÄSENVALTIOIDEN HALLITUSTEN EDUSTAJIEN KONFERENSSI Bryssel, 14. toukokuuta 2012 (OR. en) CIG 1/12 Asia: Pöytäkirja Lissabonin sopimusta koskevista Irlannin kansan huolenaiheista CIG 1/12 HKE/phk PÖYTÄKIRJA

Lisätiedot

Puun monipuolinen jalostus on ratkaisu ympäristökysymyksiin

Puun monipuolinen jalostus on ratkaisu ympäristökysymyksiin Puun monipuolinen jalostus on ratkaisu ympäristökysymyksiin Metsätieteen päivät Metsäteollisuus ry 2 Maailman metsät ovat kestävästi hoidettuina ja käytettyinä ehtymätön luonnonvara Metsien peittävyys

Lisätiedot

Kaakaonviljelijä Olivia Morales

Kaakaonviljelijä Olivia Morales Kaakaonviljelijä Olivia Morales Olivia ja hänen miehensä Caitano ovat kaakaonviljelijöitä Dominikaanisesta tasavallasta. Dominikaanisessa tasavallassa bruttokansantuote asukasta kohden on noin 6000 euroa

Lisätiedot

Maailman metsäteollisuuden kohtalonkysymykset

Maailman metsäteollisuuden kohtalonkysymykset Maailman metsäteollisuuden kohtalonkysymykset Petteri Pihlajamäki, varatoimitusjohtaja Pöyry Forest Industry Consulting Oy Paperin ja kartongin maailmanmarkkinat Kaksi maailmaa: Kehittyvät markkinat 3-5%/v

Lisätiedot

Kulttuuriperintö huomenna Elämystalouden arvokohde vai osallisuus tulevaisuuden rakentamisessa?

Kulttuuriperintö huomenna Elämystalouden arvokohde vai osallisuus tulevaisuuden rakentamisessa? Kulttuuriperintö huomenna Elämystalouden arvokohde vai osallisuus tulevaisuuden rakentamisessa? Professori Katriina Siivonen, Helsingin yliopisto Elävä perinne! Avaus aineettoman kulttuuriperinnön vaalimiseen

Lisätiedot

SUOMALAIS-VENÄLÄINEN PÄÄTTÄJIEN METSÄFOORUMI 2. - 4.3.2011 GLOBAALIT KILPAILUKYVYN EDELLYTYKSET MUUTOKSESSA

SUOMALAIS-VENÄLÄINEN PÄÄTTÄJIEN METSÄFOORUMI 2. - 4.3.2011 GLOBAALIT KILPAILUKYVYN EDELLYTYKSET MUUTOKSESSA SUOMALAIS-VENÄLÄINEN PÄÄTTÄJIEN METSÄFOORUMI 2. - 4.3.2011 GLOBAALIT KILPAILUKYVYN EDELLYTYKSET MUUTOKSESSA 2.4.2011 Petteri Pihlajamäki Executive Vice President, Pöyry Management Consulting Oy Esityksen

Lisätiedot

Velkakriisi ei ole ohi. Miten suojautua kriisin edessä?

Velkakriisi ei ole ohi. Miten suojautua kriisin edessä? Velkakriisi ei ole ohi. Miten suojautua kriisin edessä? Meelis Atonen TAVEX OY konsernin kultapuolen johtaja . Ranskan edellinen presidentti Nicolas Sarkozy on julistanut eurokriisin voitetuksi jo 2012

Lisätiedot

Mullistaako liuskekaasu energiamarkkinat? Energiateollisuuden kevätseminaari 23.5.2013, Oulun kaupunginteatteri Tiina Koljonen, VTT

Mullistaako liuskekaasu energiamarkkinat? Energiateollisuuden kevätseminaari 23.5.2013, Oulun kaupunginteatteri Tiina Koljonen, VTT Mullistaako liuskekaasu energiamarkkinat? Energiateollisuuden kevätseminaari 23.5.2013, Oulun kaupunginteatteri Tiina Koljonen, VTT 2 Liuskekaasua Eurooppaan? Forsström & Koljonen 2013. Arvioita liuskekaasun

Lisätiedot

Erasmus+ korkeakoulutukselle KA107 globaali liikkuvuus

Erasmus+ korkeakoulutukselle KA107 globaali liikkuvuus Erasmus+ korkeakoulutukselle KA107 globaali liikkuvuus Hakukierros 2015 (4.3.2015) Korkeakoulutuksen Erasmus+ -globaalin liikkuvuuden ensimmäisellä hakukierroksella tukea haki 30 korkeakoulua ja kaksi

Lisätiedot

Metsiin perustuvat ekosysteemipalvelut. Paula Horne

Metsiin perustuvat ekosysteemipalvelut. Paula Horne Metsiin perustuvat ekosysteemipalvelut Paula Horne Päättäjien metsäakatemia 12.9.2012 Mitä ekosysteemipalvelut ovat? Tulvasäätely Eroosion esto Ekosysteemin prosessit Hiilensidonta Virkistys Maisema Ainespuu

Lisätiedot

Tulevatko mangrovemetsät

Tulevatko mangrovemetsät Tulevatko mangrovemetsät takaisin? LOURDES ANTONYSAMY, TAMIL NADU, INTIA. Vadakku Ammapattinamin kylä Tamil Nadussa Etelä-Intiassa pelastui vuoden 2004 tsunamilta mangrovemetsiensä ansiosta. Muinaiset

Lisätiedot

Perustuslain 97 :n mukainen selvitys EU:ssa valmisteltavista asioista

Perustuslain 97 :n mukainen selvitys EU:ssa valmisteltavista asioista VALTIOVARAINMINISTERIÖ 18.12.2003 Eduskunta Suuri Valiokunta Asia Perustuslain 97 :n mukainen selvitys EU:ssa valmisteltavista asioista Ohessa saatetaan eduskunnan suuren valiokunnan tietoon ehdotus neuvoston

Lisätiedot

Talouskasvua ja materiaalivirtaa vai kohtuutta. Eija Koski Pääkaupunkiseudun Kierrätyskeskus Oy

Talouskasvua ja materiaalivirtaa vai kohtuutta. Eija Koski Pääkaupunkiseudun Kierrätyskeskus Oy Talouskasvua ja materiaalivirtaa vai kohtuutta Eija Koski Pääkaupunkiseudun Kierrätyskeskus Oy Ranskalainen arvoitus: Vesihyasintti Huomaat lammessa vesihyasintin Sen määrä kaksinkertaistuu joka päivä

Lisätiedot

Maapallon kehitystrendejä (1972=100)

Maapallon kehitystrendejä (1972=100) Maapallon kehitystrendejä (1972=1) Reaalinen BKT Materiaalien kulutus Väestön määrä Hiilidioksidipäästöt Väestön kehitys maapallolla, EU-15-maissa ja EU:n uusissa jäsenmaissa (195=1) Maailman väestön määrä

Lisätiedot

Suomen metsäbiotalouden tulevaisuus

Suomen metsäbiotalouden tulevaisuus Suomen metsäbiotalouden tulevaisuus Puumarkkinapäivät Reima Sutinen Työ- ja elinkeinoministeriö www.biotalous.fi Biotalous on talouden seuraava aalto BKT ja Hyvinvointi Fossiilitalous Luontaistalous Biotalous:

Lisätiedot

VTT, Dos. Tiina Silvasti Jyväskylän yliopisto Yhteiskuntatieteiden ja filosofian laitos Yhteiskuntapolitiikka

VTT, Dos. Tiina Silvasti Jyväskylän yliopisto Yhteiskuntatieteiden ja filosofian laitos Yhteiskuntapolitiikka VTT, Dos. Tiina Silvasti Jyväskylän yliopisto Yhteiskuntatieteiden ja filosofian laitos Yhteiskuntapolitiikka Luentorunko Luennon lähtökohdat riittääkö ruoka? Kriisit: Vuosien 2007-2008 ruokakriisi Väestönkasvu

Lisätiedot

uusia päämääriä Rio+20 Lisää tähän ja otsikko kestävä kehitys tuloksia ja Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK

uusia päämääriä Rio+20 Lisää tähän ja otsikko kestävä kehitys tuloksia ja Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK Rio+20 Lisää tähän ja otsikko kestävä kehitys tuloksia ja uusia päämääriä Johtaja, EK Säteilevät Naiset seminaari Rion ympäristö- ja kehityskonferenssi 1992 Suurten lukujen tapahtuma 180 valtiota, 120

Lisätiedot

Grant Thorntonin tuore Women in Business -tutkimus: Naisten määrä johtotehtävissä laskenut selvästi myös Suomessa

Grant Thorntonin tuore Women in Business -tutkimus: Naisten määrä johtotehtävissä laskenut selvästi myös Suomessa Lehdistötiedote 6.3.2015 Grant Thorntonin tuore Women in Business -tutkimus: Naisten määrä johtotehtävissä laskenut selvästi myös Suomessa Naisjohtajien määrässä on ollut havaittavissa hidasta laskua viimeisen

Lisätiedot

Johtamisen haasteet ympäristöpolitiikan toteuttamisessa

Johtamisen haasteet ympäristöpolitiikan toteuttamisessa Johtamisen haasteet ympäristöpolitiikan toteuttamisessa Ulla Koivusaari 29.11.2007 Studia Generalia - luentotilaisuus Työelämäosaamisen edistäminen Pirkanmaalla 1 Sisältö Kestävä kehitys ja sen uhkatekijät

Lisätiedot

Katastrofin ainekset

Katastrofin ainekset Katastrofin ainekset KOULUTUKSEN Katastrofi Monessa maassa yhä useampi lapsi aloittaa koulunkäynnin. Koulua käymättömien lasten määrä laski vuosien 2000 ja 2011 välillä lähes puoleen, 102 miljoonasta 57

Lisätiedot

Kestävän kehityksen peruskirja (engl. Earth Charter)

Kestävän kehityksen peruskirja (engl. Earth Charter) Kestävän kehityksen peruskirja (engl. Earth Charter) on julistus, johon on koottu oikeudenmukaisen, kestävän ja rauhanomaisen yhteiskunnan rakentamiseen tähtäävät eettiset perusperiaatteet. Elämme maapallon

Lisätiedot

SAIKA Suomen aineeton pääoma kansallisen talouden ajurina Tulevaisuuden tutkimuskeskus Turun yliopisto

SAIKA Suomen aineeton pääoma kansallisen talouden ajurina Tulevaisuuden tutkimuskeskus Turun yliopisto SAIKA Suomen aineeton pääoma kansallisen talouden ajurina Tulevaisuuden tutkimuskeskus Turun yliopisto SAIKA-tutkimusprojekti 1.11.2009-31.12.2011) Professori Pirjo Ståhle Tulevaisuuden tutkimuskeskus,

Lisätiedot

Energia tulevaisuudessa Epävarmuutta ja mahdollisuuksia. Jyrki Luukkanen Tutkimusprofessori jyrki.luukkanen@tse.fi

Energia tulevaisuudessa Epävarmuutta ja mahdollisuuksia. Jyrki Luukkanen Tutkimusprofessori jyrki.luukkanen@tse.fi Energia tulevaisuudessa Epävarmuutta ja mahdollisuuksia Jyrki Luukkanen Tutkimusprofessori jyrki.luukkanen@tse.fi Tulevaisuuden epävarmuudet Globaali kehitys EU:n kehitys Suomalainen kehitys Teknologian

Lisätiedot

Vastuullisuus vetoaako?

Vastuullisuus vetoaako? Vastuullisuus vetoaako? Ruokaketjun päättäjien visiopäivä 7.12.2011 Liisa Rohweder Pääsihteeri, KTT WWF Suomi WWF:n tavoitteena on pysäyttää luonnon köyhtyminen ja rakentaa tulevaisuus, jossa ihmiset elävät

Lisätiedot

KESKUSPÖLYNIMURIJÄRJESTELMÄT. hyvinvoinnin maailma...

KESKUSPÖLYNIMURIJÄRJESTELMÄT. hyvinvoinnin maailma... KESKUSPÖLYNIMURIJÄRJESTELMÄT hyvinvoinnin maailma... Hygieniaa ja mukavuutta yksinkertaisesti 1 Keskuspölynimuri 2 PVC-putket 3 Äänenvaimennin 4 Imurasia Kuvat ovat suuntaa-antavia. KESKUSPÖLYNIMURIJÄRJESTELMÄT

Lisätiedot

Education at a Glance 2013: Sukupuolten väliset erot tasoittumassa

Education at a Glance 2013: Sukupuolten väliset erot tasoittumassa Education at a Glance 2013: Sukupuolten väliset erot tasoittumassa Education at a Glance: OECD Indicators (EaG) on OECD:n koulutukseen keskittyvän työn lippulaivajulkaisu, joka kertoo vuosittain koulutuksen

Lisätiedot

Miten Ukrainan tilanne heijastuu Suomen talouteen?

Miten Ukrainan tilanne heijastuu Suomen talouteen? Miten Ukrainan tilanne heijastuu Suomen talouteen? Donetsk Luhansk Donetskin ja Luhanskin alueella asuu 6,5 milj. ihmistä eli 15% Ukrainan väkiluvusta. Krimin niemimaalla, ml. Sevastopol, asuu lähes 2,5

Lisätiedot

Talous tutuksi - Tampere 9.9.2014 Seppo Honkapohja Johtokunnan jäsen / Suomen Pankki

Talous tutuksi - Tampere 9.9.2014 Seppo Honkapohja Johtokunnan jäsen / Suomen Pankki Talous tutuksi - Tampere Johtokunnan jäsen / Suomen Pankki Maailmantalouden kehitys 2 Bruttokansantuotteen kasvussa suuria eroja maailmalla Yhdysvallat Euroalue Japani Suomi Kiina (oikea asteikko) 125

Lisätiedot

Tässä julkaisussa yli 420 ihmistä kertoo, mitä he toivovat Suomen päättäjien tekevän ilmastonmuutoksen torjumiseksi ja mitä he lupaavat itse tehdä

Tässä julkaisussa yli 420 ihmistä kertoo, mitä he toivovat Suomen päättäjien tekevän ilmastonmuutoksen torjumiseksi ja mitä he lupaavat itse tehdä Tässä julkaisussa yli 420 ihmistä kertoo, mitä he toivovat Suomen päättäjien tekevän ilmastonmuutoksen torjumiseksi ja mitä he lupaavat itse tehdä ilmaston suojelemiseksi. Puhekuplakuvat on kerätty kesän

Lisätiedot

Pöytäkirja Lissabonin sopimusta koskevista Irlannin kansan huolenaiheista

Pöytäkirja Lissabonin sopimusta koskevista Irlannin kansan huolenaiheista 1796 der Beilagen XXIV. GP - Staatsvertrag - 07 Protokoll in finnischer Sprachfassung (Normativer Teil) 1 von 10 JÄSENVALTIOIDEN HALLITUSTEN EDUSTAJIEN KONFERENSSI Bryssel, 14. toukokuuta 2012 (OR. en)

Lisätiedot

BELGIAN KUNINGASKUNTA, BULGARIAN TASAVALTA, TŠEKIN TASAVALTA, TANSKAN KUNINGASKUNTA, SAKSAN LIITTOTASAVALTA, VIRON TASAVALTA, IRLANTI,

BELGIAN KUNINGASKUNTA, BULGARIAN TASAVALTA, TŠEKIN TASAVALTA, TANSKAN KUNINGASKUNTA, SAKSAN LIITTOTASAVALTA, VIRON TASAVALTA, IRLANTI, PÖYTÄKIRJA EUROOPAN UNIONISTA TEHTYYN SOPIMUKSEEN, EUROOPAN UNIONIN TOIMINNASTA TEHTYYN SOPIMUKSEEN JA EUROOPAN ATOMIENERGIAYHTEISÖN PERUSTAMISSOPIMUKSEEN LIITETYN, SIIRTYMÄMÄÄRÄYKSISTÄ TEHDYN PÖYTÄKIRJAN

Lisätiedot

Tulevaisuuden energiaratkaisut? Jyrki Luukkanen/Jarmo Vehmas

Tulevaisuuden energiaratkaisut? Jyrki Luukkanen/Jarmo Vehmas Tulevaisuuden energiaratkaisut? Jyrki Luukkanen/Jarmo Vehmas Tulevaisuuden epävarmuudet Globaali kehitys EU:n kehitys Suomalainen kehitys Teknologian kehitys Ympäristöpolitiikan kehitys 19.4.2010 2 Globaali

Lisätiedot

Pienen kokoluokan kaasutustekniikoiden liiketoiminnan edellytykset kehittyvien maiden markkinoilla

Pienen kokoluokan kaasutustekniikoiden liiketoiminnan edellytykset kehittyvien maiden markkinoilla Pienen kokoluokan kaasutustekniikoiden liiketoiminnan edellytykset kehittyvien maiden markkinoilla Pikokaasu loppuseminaari 13 kesäkuuta 2013 Tatu Lyytinen VTT Teknologian Tutkimuskeskus 2 Tatu Lyytinen

Lisätiedot

URBAANIEN ALUEIDEN VESIHUOLLON KEHITYS JA TULEVAISUUDEN HAASTEET Vesihuollon haasteet Afrikassa. Maailman vesipäivän seminaari, 23.3.

URBAANIEN ALUEIDEN VESIHUOLLON KEHITYS JA TULEVAISUUDEN HAASTEET Vesihuollon haasteet Afrikassa. Maailman vesipäivän seminaari, 23.3. URBAANIEN ALUEIDEN VESIHUOLLON KEHITYS JA TULEVAISUUDEN HAASTEET Vesihuollon haasteet Afrikassa Maailman vesipäivän seminaari, 23.3.2011, Helsinki Jarmo J. HUKKA Senior Consultant Water and Environment

Lisätiedot

LIITE. asiakirjaan. Ehdotus neuvoston päätökseksi

LIITE. asiakirjaan. Ehdotus neuvoston päätökseksi EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 27.5.2016 COM(2016) 302 final ANNEX 1 LIITE asiakirjaan Ehdotus neuvoston päätökseksi Euroopan unionin ja Filippiinien tasavallan hallituksen välisen tiettyjä lentoliikenteen

Lisätiedot

Ilmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä

Ilmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä Ilmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä Kasvihuoneilmiö on luonnollinen, mutta ihminen voimistaa sitä toimillaan. Tärkeimmät ihmisen tuottamat kasvihuonekaasut ovat hiilidioksidi (CO

Lisätiedot

MTK JA ILMASTOVIISAS MAATALOUS

MTK JA ILMASTOVIISAS MAATALOUS MTK JA ILMASTOVIISAS MAATALOUS Pieksämäki 14.1.2014 Vesa Kallio Toiminnanjohtaja MTK-Etelä-Savo % Kaikkein kiihkein kiista uhkaa tulla vesivaroista. Makeasta vedestä on pula jo nyt, ja jos ilmastonmuutosta

Lisätiedot

Luonnonvarat ja pitkä tähtäin. 2.12.2011 Hallintotuomioistuinpäivä Eeva Hellström

Luonnonvarat ja pitkä tähtäin. 2.12.2011 Hallintotuomioistuinpäivä Eeva Hellström Luonnonvarat ja pitkä tähtäin 2.12.2011 Hallintotuomioistuinpäivä Eeva Hellström Sisältö: Luonnonvarat ja Maailma Suomi Sääntely 13.12.2011 2 Globaali lähtökohta: Kun yksi maapallo ei riitä 28.9.2011 Maailman

Lisätiedot

Kestävä globaali talous

Kestävä globaali talous Kestävä globaali talous Johtaminen 2020 Next Best Practices seminaari Keski-Suomen kauppakamari 10.5.2012 Tuula Pohjola Crnet Oy 11.5.2012 Copyright Crnet Oy 1 Eettistä tehokkuutta Tuula Pohjola TkT Erityisala

Lisätiedot

NEUVOTTELUT BULGARIAN JA ROMANIAN LIITTYMISESTÄ EUROOPAN UNIONIIN

NEUVOTTELUT BULGARIAN JA ROMANIAN LIITTYMISESTÄ EUROOPAN UNIONIIN NEUVOTTELUT BULGARIAN JA ROMANIAN LIITTYMISESTÄ EUROOPAN UNIONIIN Bryssel, 31. maaliskuuta 2005 (OR. en) AA 2/2/05 REV 2 LIITTYMISSOPIMUS: SOPIMUS EHDOTUS: SÄÄDÖKSET JA MUUT VÄLINEET Valtuuskunnille toimitetaan

Lisätiedot

1.6.2015. käytiin huhtikuussa 2015 New Yorkissa. Toteutuessaan. puolet maailman BKT:sta ja kolmanneksen kaupasta. syyskuussa 2014. lokakuussa 2014.

1.6.2015. käytiin huhtikuussa 2015 New Yorkissa. Toteutuessaan. puolet maailman BKT:sta ja kolmanneksen kaupasta. syyskuussa 2014. lokakuussa 2014. Lauri Kangasniemi Muistio 1 (5) 1.6.2015 KÄYNNISSÄ OLEVIA KAUPPASOPIMUSNEUVOTTELUJA EU Yhdysvallat (TTIP) Kanada (CETA) Singapore Malesia Vietnam Thaimaa Yhdeksän neuvottelukierrosta Viimeisin käytiin

Lisätiedot

Jokaisella teolla on väliä IKEA Oy

Jokaisella teolla on väliä IKEA Oy Jokaisella teolla on väliä IKEA Oy Parempi arkipäivä monille ihmisille Kestävä kehitys IKEAssa Sisältyy kaikkiin toimintoihimme Kestävän kehityksen toimintasuunnitelma FY15 kokonaisvaltainen lähestymistapa

Lisätiedot

Suomalaisen metsätalouden sääntelyn kansainvälinen viitekehys

Suomalaisen metsätalouden sääntelyn kansainvälinen viitekehys Suomalaisen metsätalouden sääntelyn kansainvälinen viitekehys Heikki Pajuoja Metsäteho Oy Metsätieteen päivä 29.10.2013 1 Sisällys Tausta Metsäpolitiikka ja muut metsien käyttöön vaikuttavat politiikat

Lisätiedot

ILMASTONMUUTOS ARKTISILLA ALUEILLA

ILMASTONMUUTOS ARKTISILLA ALUEILLA YK:n Polaari-vuosi ILMASTONMUUTOS ARKTISILLA ALUEILLA Ilmastonmuutos on vakavin ihmiskuntaa koskaan kohdannut ympärist ristöuhka. Ilmastonmuutos vaikuttaa erityisen voimakkaasti arktisilla alueilla. Vaikutus

Lisätiedot

MTT ja neuvonta avustavat Egyptin ruuan tuotannossa

MTT ja neuvonta avustavat Egyptin ruuan tuotannossa Liite 15.3.2004 61. vuosikerta Numero 1 Sivu 2 MTT ja neuvonta avustavat Egyptin ruuan tuotannossa Oiva Niemeläinen, MTT Egyptissä olisi ruokittava 70 miljoonaa suuta Suomen peltopinta-alalta. Onnistuuko?

Lisätiedot

Valoa pakolaisleirien asukkaille

Valoa pakolaisleirien asukkaille UUTISKIRJE Valoa pakolaisleirien asukkaille Brighter Lives for Refugees -kampanjan myötä IKEA Foundation lahjoittaa jokaisesta 3.2. 29.3.2014 myydystä led-lampusta yhden euron pakolaisleirien valaisemiseen.

Lisätiedot

ITÄMERI, ILMASTO JA LIHANTUOTANTO. Ilkka Herlin Hallituksen puheenjohtaja, perustajajäsen BSAG- sää9ö, Soilfood Oy

ITÄMERI, ILMASTO JA LIHANTUOTANTO. Ilkka Herlin Hallituksen puheenjohtaja, perustajajäsen BSAG- sää9ö, Soilfood Oy ITÄMERI, ILMASTO JA LIHANTUOTANTO Ilkka Herlin Hallituksen puheenjohtaja, perustajajäsen BSAG- sää9ö, Soilfood Oy Tavoitteena omilla tiloilla päästötön ruoantuotanto ( regenerative farming, carbon farming,

Lisätiedot

Ekologinen päätösanalyysi ja Zonation: mitä ne ovat? Atte Moilanen Helsingin yliopisto

Ekologinen päätösanalyysi ja Zonation: mitä ne ovat? Atte Moilanen Helsingin yliopisto Ekologinen päätösanalyysi ja Zonation: mitä ne ovat? Atte Moilanen Helsingin yliopisto 1 Ekologinen päätösanalyysi 1 Ekologinen päätösanalyysi Ekologisen tiedon systemaattista käyttöä päätöksenteon apuna

Lisätiedot

Maailman metsät paljon vartijana

Maailman metsät paljon vartijana Maailman metsät paljon vartijana Jussi Viitanen Neuvonantaja Ulkoasianministeriön kehityspoliittinen osasto Metsät maapallolla Metsät peittävät 31 prosenttia maapallon maa-alueesta yli neljä miljardia

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

Ajankohtaista kunta- ja aluetiedoista

Ajankohtaista kunta- ja aluetiedoista Ajankohtaista kunta- ja aluetiedoista Ulkomaalaiset Suomessa Yliaktuaari, Tilastokeskus Esityksessäni Hieman historiallista näkökulmaa ulkomaalaisuuteen Ulkomaalaiset Suomessa Ulkomaalaisten hedelmällisyys

Lisätiedot

Jokainen meistä. Mielenterveyden keskusliiton strategia 18.5.2014

Jokainen meistä. Mielenterveyden keskusliiton strategia 18.5.2014 Jokainen meistä Mielenterveyden keskusliiton strategia 18.5.2014 Suomen hyvinvoinnin tila murroksessa Tarve julkisten palveluiden tuottavuuden parantamiseen Kunta- ja SoTe -palvelurakenteet keskellä murrosta

Lisätiedot

Suomen (tavara)liikenne. Kestävä kehitys. Pöyry Infra Oy. Veli Himanen 22.8.2007

Suomen (tavara)liikenne. Kestävä kehitys. Pöyry Infra Oy. Veli Himanen 22.8.2007 Kestävä kehitys Suomen (tavara)liikenne 22.8.2007 Veli Himanen Pöyry Infra Oy Sisältö 1 Mitä on kestävä kehitys 2 Maapallon ja ihmiskunnan esihistoria 3 Imaston nykyinen muutos 4 Moderni maailma 5 Mihin

Lisätiedot

Eurokriisin vaikutukset esimerkkinä taloudellisesta katastrofista

Eurokriisin vaikutukset esimerkkinä taloudellisesta katastrofista Eurokriisin vaikutukset esimerkkinä taloudellisesta katastrofista Author : albert John Maynard Keynes luonnehti eräässä kirjoituksessaan 1930-luvun lamaa nykyajan suurimmaksi sellaiseksi katastrofiksi,

Lisätiedot

Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa

Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa 1. Mitkä ovat kasvun tyylilajit yleensä? 2. Globalisaatio haastaa rikkaat maat; olemme siis hyvässä seurassa 3. Kasvu tulee tuottavuudesta; mistä tuottavuus

Lisätiedot

Kotimainen kilpailukyky ja kauppapolitiikka. Nordic Food, 8.10.2014, Tampere Hannu Kottonen, HKScan

Kotimainen kilpailukyky ja kauppapolitiikka. Nordic Food, 8.10.2014, Tampere Hannu Kottonen, HKScan Kotimainen kilpailukyky ja kauppapolitiikka Nordic Food, 8.10.2014, Tampere Hannu Kottonen, HKScan Kauppapolitiikka (Wikipedia) Kauppapolitiikka käsittää toimintalinjoja ja menettelytapoja, jotka liittyvät

Lisätiedot

Järjestöhautomo. Sosiaalipedagoginen näkökulma

Järjestöhautomo. Sosiaalipedagoginen näkökulma Järjestöhautomo Sosiaalipedagoginen näkökulma Marjo Raivio, 1100247 Metropolia Ammattikorkeakoulu Hyvinvointi ja toimintakyky Sosiaaliala Suullinen, kirjallinen ja verkkoviestintä XXXAC03-2284 Laaja kirjallinen

Lisätiedot

Äärisääilmiöt kysyntää suomalaisille innovaatioille. Panu Partanen Director, Meteorology 2013-01-10

Äärisääilmiöt kysyntää suomalaisille innovaatioille. Panu Partanen Director, Meteorology 2013-01-10 Äärisääilmiöt kysyntää suomalaisille innovaatioille Panu Partanen Director, Meteorology 2013-01-10 Vaisala lyhyesti Maailman johtava sääjärjestelmien toimittaja Vaisala Group Globaalisti n. 1400 työntekijää

Lisätiedot

Ekosysteemipalveluiden merkitys ja arvo. Matleena Kniivilä, metsäekonomisti, MMT matleena.kniivila@ptt.fi

Ekosysteemipalveluiden merkitys ja arvo. Matleena Kniivilä, metsäekonomisti, MMT matleena.kniivila@ptt.fi Ekosysteemipalveluiden merkitys ja arvo Matleena Kniivilä, metsäekonomisti, MMT matleena.kniivila@ptt.fi Esityksen sisältö 1) Mitä metsien ekosysteemipalvelut ovat? 2) Mikä ekosysteemipalveluiden arvo

Lisätiedot

Pohjoinen periferia ja Arktinen ohjelma 2014-2020 (NPA) Paula Mikkola

Pohjoinen periferia ja Arktinen ohjelma 2014-2020 (NPA) Paula Mikkola Pohjoinen periferia ja Arktinen ohjelma 2014-2020 (NPA) Paula Mikkola Suomen kansallinen kontaktihenkilö (Fin-RCP) Ohjelma-alueen yhteiset erityispiirteet 1) Syrjäinen, harvaan asuttu ja osittain arktinen

Lisätiedot

Kaikki lapset kouluun Schools for Africa Alakoulut

Kaikki lapset kouluun Schools for Africa Alakoulut Kaikki lapset kouluun Schools for Africa Alakoulut Tulosta nämä muistiinpanot erikseen, et voi lukea niitä esityksen aikana näyttöruudulta! Ohjeita F5 = aloita diaesitys = siirry eteenpäin nuolinäppäimillä

Lisätiedot

Säästämmekö itsemme hengiltä?

Säästämmekö itsemme hengiltä? Säästämmekö itsemme hengiltä? Jaakko Kiander TSL 29.2.2012 Säästämmekö itsemme hengiltä? Julkinen velka meillä ja muualla Syyt julkisen talouden velkaantumiseen Miten talouspolitiikka reagoi velkaan? Säästötoimien

Lisätiedot