Jätteen synnyn ehkäisy ja materiaalien kierrätys orgaanisen jätteen kaatopaikkakiellon ratkaisijana

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Jätteen synnyn ehkäisy ja materiaalien kierrätys orgaanisen jätteen kaatopaikkakiellon ratkaisijana"

Transkriptio

1 Jätteen synnyn ehkäisy ja materiaalien kierrätys orgaanisen jätteen kaatopaikkakiellon ratkaisijana Tuuli Myllymaa, Suomen ympäristökeskus Jätehuoltopäivät,

2 Esityksen sisältö neljä väitettä Orgaanisen jätteen kaatopaikkakielto on valmisteilla ja tulee muuttamaan merkittävästi nykyisiä jätehuoltokäytäntöjä Orgaanisen jätteen kaatopaikkakiellon avulla voidaan pienentää ilmastonmuutosvaikutuksia Elinkaariajattelu osoittaa, että kierrätys on yksi keskeisistä tavoitelluista mutta myös mahdollisista keinoista käsitellä nykyisin kaatopaikoille sijoitettuja jätteitä Jätteiden synnyn ehkäisemiseen ja kestävään jätehuoltoon liittyvät tavoitteet tukevat toisiaan 2

3 Orgaanisen jätteen kaatopaikkakielto 3

4 Kaatopaikka-asetusluonnos: EI KAATOPAIKALLE, paitsi Pilaantumaton maa-aines Tavanomainen ruoppausmassajäte Kaivannaisjäteasetuksen muk. jätettä Luonnoksen Syttyvä jäte kommenttien käsittely Nestemäinen jäte Hg-asetuksen mukainen Hg-jäte ympäristöministeriössä Räjähtävä jäte parhaillaan työn alla Syövyttävä jäte Hapettava jäte Tartuntavaarallinen sairaalajäte (koodi H9) T&k&opetustoiminnan kemikaalijäte Ajoneuvojen renkaat/rengassilppu Esikäsittelemätön jäte Jäte, jonka käsittely ei pienennä sen ymp.riskiä tai määrää Pysyvä jäte, jota ei voida teknisistä syistä esikäsitellä Lupaviranomaisen poikkeuksella jäte, jolle ei osoitettavissa muuta käsittelytapaa Biohajoava ja orgaaninen tavanomainen jäte Jäte, jonka TOC < mg/kg (10 %) Jäte, jonka LOI < mg/kg (10 %) Lento- ja pohjatuhka (energiantuot. & jätteenpoltto) Jäte, jonka DOC < 800 mg/kg Pilaantuneet maa-aines, ruoppausjäte, asbestijäte Eläinperäiset sivutuotteet tilanteissa, joissa kp.sij. torjuu terveysvaaran Lupaviranomaisen poikkeuksella jäte, jolle ei osoitettavissa muuta käsittelytapaa Biohajoava ja orgaaninen vaarallinen jäte Jäte, jonka DOC < 1000 mg/kg (0,1 %), LOI < 10 %, TOC < 6 % Biohajoava ja orgaaninen pysyvä jäte Jäte, jonka DOC < 500 mg/kg

5 Kaatopaikalle sijoitetut biohajoavat ja orgaaniset jätteet (2010) Käsi+elytapa Käsi+ely Aines- Energia- Muu Kaato- Biohaj. & 1000 t/v yhteensä käy+ö käy+ö pol+o paikka org. Kemialliset jä+eet % Metallijä+eet % Lasijä+eet % Paperi ja pahvijä+eet % Muovi ja kumijä+eet % Puujä+eet % Romuajoneuvot % Sähkö- ja elektroniikkaromu 20 % Eläin- ja kasvijä+eet % KoOtalous ja muut sekalaiset jä+eet 90 % Lie+eet % Mineraalijä+eet % Muut jä+eet % Yhteensä Tilastokeskus 2011b JäteENVIMAT-aineistosta tehty tehty arvio arvio (Mattila ym. 2011) 4 % 5

6 Kaatopaikalle sijoitetut biohajoavat ja orgaaniset yhdyskuntajätteet Arvio kaatopaikalle nykyisin sijoitettavista biohajoavista ja orgaanisista virroista 1000 t Jätemäärä Käsi+ely Kierrätys Energia- Sijoitus materiaalina käy+ö kaatopaikalle Biohaj. & org. Sekajäte yhteensä % Erilliskerätyt yhteensä, josta Paperi- ja kartonkijäte ,5 100 % Biojäte , % Lasijäte , % Metallijäte ,04 0,2 0 % Puujäte % Muovijäte % Sähkö- ja elektroniikkaromu % Muut ja eri+elemä+ömät % Kaikki yhteensä Tilastokeskus 2011 JäteENVIMAT-aineistosta tehty arvio mm. HSY:n lajittelututkimukseen perustuva arvio (YTV 2008) 6

7 Orgaanisen jätteen kaatopaikkakiellon avulla voidaan pienentää ilmastonmuutosvaikutuksia 7

8 Kaatopaikat kasvihuonekaasupäästöjen tuottajina Jätehuolto tuottaa suoraan kaikkiaan 3 % valtakunnallisista khk-päästöistä Tilastokeskus 2009 Tilastokeskus /21

9 Kaatopaikan metaanipäästöt Noin 43 % Suomen metaanipäästöistä on peräisin kaatopaikoilta, saman verran kuin kotieläinten ruoansulatus ja lannan käsittely yhteensä Metaanipäästöt korreloivat kaatopaikalle sijoitettavan orgaanisen jätteen määrän kanssa Tilastokeskus /21

10 Joten: Vaihtoehtoisten käsittelyratkaisujen löytäminen olennaista etenkin volyymiltään merkittäville biohajoaville ja orgaanisille jätejakeille, jotka nykyisin sijoitetaan kaatopaikalle Keskeisiä kaatopaikalle nykyisin sijoitettavia jätteitä ilmatonmuutokseen vaikuttamisen kannalta etenkin: Yhdyskuntien sekajäte t (biohaj. ja org. osuus) Biojätteet t Muovi t Tekstiilit ja vaatteet t Puu t Puujätteet t Lietteet (muita kuin yhd.k.) t (käsiteltävyys?) Eläin- ja kasvijätteet t Paperi- ja kartonkijätteet t 10

11 Kierrätys on yksi keskeisistä tavoitelluista mutta myös mahdollisista keinoista käsitellä nykyisin kaatopaikoille sijoitettuja jätteitä 11

12 Elinkaariajatteluun perustuva jäte- huollon päästötarkastelu Uusiutumattomat luonnonvarat Uusiutuvat luonnonvarat Sähkön tuotanto Lämmön tuotanto Toiminnallinen yksikkö 1 tonni jätettä Tuotteen tuotanto Käytöstä poistettu tuote = jäte Loppukäsittely Tuotteen käyttö Esikäsittely Käsittely Kuljetukset Kuljetukset Kuljetukset Jälkikäsittely Kuljetukset Kierrätystuote tai -raaka-aine Vältetty tuotanto Hyödyntäminen Kuljetukset Jätteen synnyn ehkäisy Energian tuotanto Vältetty tuotanto Päästöt ilmaan Päästöt veteen Päästöt maahan Myllymaa & Dahlbo 2012

13 Elinkaaritarkasteluilta edellytettäviä yleisiä kriteerejä Johtopäätöksiä voidaan tehdä vain sellaisten muuttujien ja ympäristövaikutusten suhteen, joita tutkimuksessa on käsitelty. Ympäristövaikutukset: Mitä useampi ympäristövaikutus arvioitu, sitä luotettavampi tutkimus - yksi ympäristövaikutus (esim. hiilijalanjälki) ei anna riittävän kattavaa kuvaa Alueen ympäristöolosuhteiden huomioiden vaikutusluokkien valinnassa Laajuuden suhteutus työn tavoitteisiin: mitä merkittävämpiä työn vaikutukset ovat poliittisesti, sitä täydellisempi LCA tarpeen. Kestävä ratkaisu = analyysin tulisi kattaa sekä ympäristövaikutukset, talousnäkökulmat että sosiaaliset tekijät Vertailtavien vaihtoehtojen tulee kaikkien käsitellä samat jätemäärät ja laadut ja koko käsiteltävä jätemäärä. Tulosten luotettavuuden arviointi tarpeen (vaihteluvälien, oletusten, hyvitysten, epävarmuuden yms. testaus) Mikäli tuloksista esitetään julkisia vertailuväittämiä, työ tulisi arvioiduttaa ulkopuolisella asiantuntijalla. (Myllymaa & Dahlbo 2012) 13

14 Elinkaaritarkasteluja kaatopaikkakiellon kannalta keskeisistä jätteistä ja niiden kierrätysmahdollisuuksista 1. Biojäte ja elintarvikejätteet 2. Puu 3. Muovi 4. Paperi- ja kartonkijäte 14

15 Biojäte & LCA Netto kg CO 2 -ekv/t Netto kg CO 2 -ekv/t YTV 2009 Knuutila 2012 Netto kg CO 2 -ekv/t Netto 20-1 kg CO 2 -ekv/t Myllymaa & Dahlbo 2012 kg CO2-ekv/t 15 FCG 2011

16 Biojäte Käsittelyn ympäristövaikutusten minimoimiseksi keskeisiä tekijöitä ovat (Myllymaa & Dahlbo 2012): Biojätteiden energiapotentiaalin hyödyntäminen yhtä aikaa ravinnepotentiaalin kanssa maksimoi hyötyjä useassa ympäristövaikutusluokassa. Biokaasua energiaksi ja mädätettä ravinnelähteeksi. Biokaasun käyttö fossiilisia polttoaineita korvaamaan: liikennepolttoainekäyttö, energialaitokset. Mädätteen ravinteiden hyödyntämisen suunnittelu, maaperän ravinnetarpeita tukien. Tarvittaessa kuiva-aineen ja nesteen (ja P- ja N-ravinteen) erottelu. Ravinnepitoisen mädätteen hyödyntäminen pellolla tai viherrakentamisessa Mikäli arvioidaan vain ilmastonmuutoksen näkökulmasta, polttamista voidaan myös pitää ympäristöllisesti mahdollisena ratkaisuna. Biojätteet ovat bioperäisiä polttoaineita. Sopii myös laadullisesti ongelmallisille jakeille. Mahdollisuudet käsitellä biojätteet mädättämällä yhdessä teollisuuden tai maatalouden biomassojen kanssa tulisi hyödyntää. Jos huomioidaan oletus, että multakäytöllä voidaan välttää turpeen hajoamisen päästöt, kompostoinninkin tase välttää enemmän päästöjä kuin tuottaa (Myllymaa ja Dahlbo 2012). 16

17 Biojäte joitakin lukuja Jos jätetään tuottamatta biojätettä (juustoa) käyttämällä ruoka ennen sen pilaantumista: kg CO 2 -ekv/t (juuston tuotannon päästöt, Silvennoinen ym mukaan). Kaatopaikalle sijoitettu bio- ja elintarvikejätteiden määrä n t, päästö n. 350 kg/co 2 -ekv/t (IPPC) Kierrättämisen hyödyt: Suorat hyödyt kierrättämisestä 350 kg CO 2 -ekv/jäte-t kaatopaikalla syntymättä jääneinä päästöinä Välilliset hyödyt kierrättämisestä ovat noin kg CO 2 -ekv/ jäte-t Yhteenlasketulla bio- ja elintarvikejätemäärään suhteutettuna suorat ja välilliset säästöt ovat -530 kg CO 2 -ekv/jäte-t Biojätteen kierrätyksen kaikkien hyvitysten saavuttaminen edellyttää toimivaa suunnittelua ja onnistunutta sovittamista energiajärjestelmään. 17

18 Puu Riittävän hyvälaatuinen ja puhdas puujäte voi soveltua kierrätettäväksi esimerkiksi lastu-/kuitulevyksi, kompostin tukiaineeksi, muovikomposiitti-materiaaleiksi tai lannan kuivikeaineeksi. Nykyisin vähän kotimaisia kierrätyskonsepteja Puujätteen laadullinen vaihtelu suurta: pintakäsittelyt, kyllästeet, metalliset osat, puuhun liittyvät muut vieraat materiaalit, kuten betoni, tiivisteet ym. Puun kierrätysratkaisuissa olisi sijaa uusille innovaatioille 18

19 Puu Käsittelyn ympäristövaikutusten minimoimiseksi keskeisiä tekijöitä ovat (Myllymaa & Dahlbo 2012): Puu sopii sekä raaka-aineeksi että polttoaineeksi. Puun kierrätyksellä hiili voidaan sitoa pitkäaikaiseen varastoon ja näin vähentää lyhyen aikavälin ilmastonmuutosvaikutuksia. Puujätteen polttaminen on hyvä tapa hyödyntää puun energiasisältö bioperäisenä energialähteenä. Polttoon soveltuu huonolaatuisempikin puu ja laadullisesti ongelmalliset puujätteet kannattaa polttaa. Sahaperäisen, puhtaan puujätteen materiaalihyötykäyttöön on syytä panostaa rakennusjätepuuta enemmän. Säästöjä voi tulla välillisesti myös sitä kautta, että puun kierrätys vapauttaa toisaalla kapasiteettia huonompilaatuisen puun polttoon Koska ilmastonmuutosvaikutusten arviointiin käytettävät kertoimet ja menetelmät samalla ohjaavat käyttämään bioperäisiä materiaaleja polttoaineena, kierrätyksen ja synnyn ehkäisyn hyötyjen mitallistaminen ei ihan yksinkertaista. Puujätteen synnyn ehkäisyyn liittyvät toimenpiteet kannattaa kohdistaa laadullisesti ongelmallisiin jätteisiin (kyllästetty puu, rakennusmateriaalien purettavuuteen panostaminen), jolloin kierrätys olisi helpompaa Kaatopaikkakielto ohjaa käyttämään haitattomampia käsittelyaineita ja varastoimaan hiiltä puun muodossa tuotteisiin, jolloin lisähyöty saadaan 19 käytettäessä puu elinkaarensa päässä bioenergiana

20 Puu joitakin lukuja Jos jätetään tuottamatta 50 kg puujätettä jättämällä ostamatta kovapuinen ja suomalaista kesäsäätä kestämätön puutarhakalusto: vältetään puuntuotannon päästöjä noin 20 kg CO 2 -ekv/t + kuljetukset, esim. 35 kg CO 2 -ekv/t, vältetään kaatopaikan päästöjä noin 675 kg CO 2 -ekv/t, toisaalta jää käyttämättä väliaikainen hiilivarasto Kierrättämisen hyödyt: Suorat hyödyt kierrättämisestä -675 kg CO 2 -ekv/jäte-t kaatopaikalla syntymättä jääneinä päästöinä Välilliset hyödyt kierrättämisestä ovat esimerkiksi jopa noin kg CO 2 -ekv/jäte-t, jos kierrätyksen välilliseksi ansioksi voidaan lukea turpeen polton välttäminen kotimaisia puun kierrätyskonsepteja vähän, elinkaariarvioita ei yhtään. 20

21 Muovi Muovi soveltuu sekä kierrätykseen että polttoaineeksi Muovin kierrätyksessä keskeisimmät oletukset ovat miten suuri osuus muovista todella laadultaan soveltuu tarkoitukseen, onko korvaavuus 1:1 ja millä polttoaineilla muovin valmistuksen suuri energiantarve on täytetty. Muovista tehdään Komposiittimateriaaleja Uusiomuovisia osia ja muita tuotteita (kukkaruukkuja) Netto kg CO 2 -ekv/t 21

22 Muovi Käsittelyn ympäristövaikutusten minimoimiseksi keskeisiä tekijöitä ovat (Myllymaa & Dahlbo 2012): Hyvälaatuisen muovin kierrätys uudelleen muovin raaka-aineeksi on ympäristön kannalta kestävin tapa hyödyntää muovijäte. Tarvittaessa muovia voi lajitella, käsitellä ja pestä, jotta se saataisiin jalostettua kierrätykseen soveltuvaksi raaka-aineeksi ja mahdollisimman suuren osuuden saamiseksi uudelleen raaka-aineeksi. Rajasaannoksi, jonka jälkeen hyödyntäminen energiana on kierrätystä parempi vaihtoehto, on eräässä ulkomaisessa tutkimuksessa osoittautunut 70 % Kierrätykseen soveltumattoman muovi on ympäristön kannalta järkevää polttaa polttolaitoksessa tai sementtiuunissa fossiilista energiaa korvaten. Järjestelmänäkökulmasta ei ole järkevää polttaa öljyä sellaisenaan, vaan öljy kannattaisi jalostaa ensin tuotteiksi ja käyttää polttoaineeksi vasta elinkaarensa päätyttyä 22

23 Muovi joitakin lukuja Jos jätetään tuottamatta 3 kg muovijätettä ostamalla jauheliha koko vuoden ajan palvelutiskiltä omaan pakkaukseen: 1900 kg CO 2 -ekv/t Kierrättämisen hyödyt: Suorat hyödyt kierrättämisestä: ei kaatopaikalla syntyviä päästöjä Kaatopaikalle sijoitettu määrä n t Muovin kierrätyksen vältetyt päästöt ovat noin kg CO 2 -ekv 23

24 Paperi ja pahvi Hyvälaatuisesta pahvista voidaan valmistaa ainakin hylsykartonkia ja laminaattipaperia ja aaltokartonkia Hyvälaatuisesta paperista voidaan valmistaa monia tuotteita (kuva) Kuva: Internetix Oy 24

25 Paperi ja pahvi Käsittelyn ympäristövaikutusten minimoimiseksi keskeisiä tekijöitä ovat (Myllymaa & Dahlbo 2012): Paperin ja pahvin kierrätys on polttoa parempi energian- ja vedenkulutuksen osalta, mutta ilmastonmuutos-vaikutus riippuu siitä, oletetaanko poltolla korvattavan bioperäisiä vai fossiilisia polttoaineita. Mikäli paperin poltolla voidaan korvata fossiilista energiaa, sen energiahyödyntäminen bioperäisenä energialähteenä on tutkimusten mukaan yleensä ilmastonmuutoksen kannalta kierrätystä parempi vaihtoehto. Kierrätyksen ja polton vertailu tulisi tehdä tapauskohtaisesti, sillä valituilla teknologioilla ja rajauksilla on ratkaiseva merkitys kierrätyksen ja polton suoriutuvuuteen. Hyvälaatuinen keräyspaperikuitu soveltuu kierrätettäväksi paperiksi ja pahvi uudelleen pahviksi tai hylsykartongiksi. 25

26 Paperi ja pahvi joitakin lukuja Jos jätetään tuottamatta 10 kg ilmaisjakelumainoksia laittamalla mainoskielto postilaatikkoon: vältetyt päästöt noin 500 kg CO 2 -ekv/t + kaatopaikalla syntymättömät päästöt 900 kg CO 2 -ekv/t (IPCC), toisaalta hiilen sidonta Kaatopaikalle sijoitetun paperijätteen määrä on t/v Kierrättämisen hyödyt Suora hyödyt kierrättämisestä 900 kg CO 2 -ekv/t kaatopaikalla syntymättä jääneinä päästöinä Välillisesti vältettävissä olevat päästöt n. 270 kg CO 2 -ekv/ t 26

27 Tuloksia ja johtopäätöksiä 1/3 Orgaanisen jätteen kaatopaikkakielto tulee muuttamaan merkittävästi nykyisiä jätehuoltokäytäntöjä Yli 2 miljoonalle tonnille jätteitä on mietittävä uusi käsittelytapa, vastaa määrältään yhdyskuntajätemäärää Merkittävimmät kaatopaikalta pois ohjattavat jätteet ovat yhdyskuntien sekajätteet, puujätteet, eläin- ja kasvijätteet (biojätteet), kuitujäte ja lietteet Orgaanisen jätteen kaatopaikkakiellon avulla voidaan pienentää ilmastonmuutosvaikutuksia Kaatopaikkojen osuus on noin 3 % koko Suomen khk-päästöistä, mutta noin puolet metaanipäästöistä Kaatopaikan tuottaman metaanin määrä on suoraan riippuvainen sinne viedyn biohajoavan jätteen määrästä, joten kiellolla välittömät vaikutukset Jätteiden hyödyntäminen vähentää suorat, kaatopaikalla aiemmin syntyneet metaanipäästöt sekä välillisesti raaka-aineiden valmistuksen ja luonnonvarojen oton tai energiahyödyntämisen ansioista fossiilisten polttoaineiden käytön päästöt

28 Tuloksia ja johtopäätöksiä 2/3 Elinkaariajattelu osoittaa, että kierrätys on yksi keskeisistä tavoitelluista mutta myös mahdollisista keinoista käsitellä nykyisin kaatopaikoille sijoitettuja jätteitä Vältetty Vältetty kaatopaikka- sijoitus (IPCC) tuotanto Kierrätys t/v kg/t kg/t kg/t Biojäte Puu Paperi Muovi Biojätteen kierrätyksen hyödyt välillisiä ja ilmastonäkökulmasta liittyvät erityisesti vältettävään fossiilisten poltto-aineiden käyttöön - biomassan palauttaminen maaperään/peltoon järkevää myös muista näkökulmista Puujätteelle vähän kierrätyskonsepteja, ilmastonäkökulmasta säästöt maltillisia. Puujätteen poltto ongelma vain kierrätysaste-velvoitteiden täyttymisen kannalta. Niin kauan kuin energiaa tuotetaan fossiilisilla polttoaineilla, jätteitä voidaan käsitellä kestävästi ja järjestelmien päästöjä vähentäen. Hyödyntämisen kaikkien hyvitysten saavuttaminen edellyttää toimivaa 28 jätehuollon suunnittelua synergiassa energiajärjestelmien kanssa.

29 Tuloksia ja johtopäätöksiä 3/3 Jätteiden synnyn ehkäisemiseen ja kestävään jätehuoltoon liittyvät tavoitteet tukevat toisiaan Biojätteen synnyn välttämisellä huimat päästövähennyspotentiaalit Jätteen synnyn ehkäisyn keinoilla voidaan tehostaa kierrätystä Toimet kannattaa kohdentaa erityisesti jätteisiin, joiden syntyminen on turhaa, kuten vanhentuva ruoka tai Toimet kannattaa kohdistaa jätteisiin, jotka ovat vaikeasti tai ei ollenkaan kierrätettävissä, kuten laadultaan ongelmallinen puu, lietteet ja biojäte 29

30 Kiitos! 30

31 Lähteet FCG Finnish Consulting Group Veera Sevander. Biojätteen erilliskeräyksen elinkaariarvio.loppuraportti. Rosk'n Roll Oy Ab:n tilaama, elinkaarianalyysin tapaan toteutettu selvitys biojätteelle soveltuvien käsittelyketjujen aiheuttamista kasvihuonekaasupäästöistä. Knuutila, H Turun seudun biojätehuollon elinkaariselvitys kasvihuonekaasupäästöjen vertailu. Turun ammattikorkeakoulu. Ympäristöteknologia. Opinnäytetyö, ylempi amk. Myllymaa, T. ja Dahlbo, H Elinkaariarviointien käyttö Suomen jäte-huollon kestävyyden arvioinnissa. Yhteenveto ja analyysi Suomessa laadituista jätehuollon elinkaariarvioinneista ja yleisiä ohjeita avuksi hallinnollista päätöksentekoa varten. Ympäristöministeriön raportteja Silvennoinen, K., Koivupuro, H-K., Katajajuuri, J-M., Jalkanen, L., Reinikainen, A Ruokahävikki suomalaisessa ruokaketjussa. MTT Raportteja 41. Tilastokeskus Yhdyskuntajätteet vuonna 2010, tonnia. Tilastokeskus 2011b. Jätteiden käsittely vuonna 2010, tonnia vuodessa. YTV Jätehuolto Biojätteen käsittelyvaihtoehdot pääkaupunkiseudulla. Kasvihuonekaasupäästöjen vertailu. Pääkaupunkiseudun yhteistyövaltuuskunta YTV julkaisuja 8/2009. Tilastokeskus Suomen kasvihuonekaasupäästöt Katsauksia 2009/2. Mattila, T., Myllymaa, T., Seppälä, J., Mäenpää, I Materiaalitehokkuuden parantamisen ja jätteiden vähentämisen ympäristöinnovaatioiden tarpeet. YM raportteja 3/ Material Flow Accounts. Indicator: Domestic Extraction Used. EuroStat Statistics in Focus 11/2011. Economy-wide material flows: European countries required more materials between 2000 and Eurostat Waste statistics. 31

32 Taneli Duunari-Työntekijäinen, SYKE Suomalaisia elinkaaritarkasteuja Käsitellyt tarkastelut: DAHLBO, Helena., Laukka, J., Myllymaa, T., Koskela, S., Tenhunen, J., Seppälä, J., Jouttijärvi, T. & Melanen, M Waste management options for discarded newspaper in the Helsinki Metropolitan Area life-cycle assessment report. The Finnish Environment 752. FCG Finnish Consulting Group SEVANDER, Veera: Rosk'n Roll Oy Ab. Biojätteen erilliskeräyksen elinkaariarvio. Loppuraportti. (Helsinki): FCG Oy. KIVIRANTA, Maarit 2009: Pääkaupunkiseudun keräyskartongin keräysjärjestelmän ja hyödyntämisvaihtoehtojen ympäristövaikutusten elinkaariarviointi. KNUUTILA, Henna 2012: Turun seudun biojätehuollon elinkaariselvitys kasvihuonekaasupäästöjen vertailu. Turun ammattikorkeakoulu. Ympäristöteknologia. Opinnäytetyö, ylempi amk. KUUSIOLA, Timo 2010: Pääkaupunkiseudun kotitalouksien pienmetallien keräyksen ja hyödyntämisen ympäristövaikutukset. Espoo: Aalto-yliopisto, TKK. MYLLYMAA, Tuuli, MOLIIS, Katja, TOHKA, Antti, ISOAHO, Simo, ZEVENHOVEN, Maria, OLLIKAINEN, Markku & DAHLBO, Helena 2008: Jätteiden kierrätyksen ja polton ympäristövaikutukset ja kustannukset jätehuollon vaihtoehtojen tarkastelu alueellisesta näkökulmasta. VIRTAVUORI, Veera 2009: Biojätteen käsittelyvaihtoehdot pääkaupunkiseudulla. Kasvihuonekaasupäästöjen vertailu. YTV. Muita tiedossa olevia, ainakin osittain elinkaariajattelua soveltaneita tarkasteluja: TURKULAINEN, Tarja, MÄKINEN, Tuula, SIPILÄ, Kai, TUHKANEN, Sami, LOHINIVA, Elina & JOHANSSON, Allan 2002: The Role of Waste Management in the Reduction of Greenhouse Gas Emissions. POHJOLA, Tuula 2010: Pakkausmateriaalin kierrätys. Crnet Oy. GRÖNMAN, Kaisa 2009: Mahdollisuudet pakkausten hiilijalanjäljen pienentämiseen. Case: kuituvalos. LUT MONNI, Suvi 2010: Yhdyskuntajätteen käsittelyketjujen hiilijalanjäljet. Raportti Ekokem Oy Ab:lle. Espoo: Benviroc Oy. MATTOLA, Johanna 2010: Biojätteen erilliskeräyksen ilmastovaikutukset Lakeuden Etappi Oy:n alueella. Opinnäytetyö. Oulu: Vaasan amk 32

Valtioneuvoston asetus kaatopaikoista ja biohajoavan jätteen kaatopaikkakielto

Valtioneuvoston asetus kaatopaikoista ja biohajoavan jätteen kaatopaikkakielto Valtioneuvoston asetus kaatopaikoista ja biohajoavan jätteen kaatopaikkakielto Kuntien ympäristösuojelun neuvottelupäivä 4.9.2013 Tommi Kaartinen, VTT 2 Taustaa Valtioneuvoston asetus kaatopaikoista voimaan

Lisätiedot

Biopolttoaineiden ympäristövaikutuksista. Kaisa Manninen, Suomen ympäristökeskus Uusiutuvan energian ajankohtaispäivät 3.12.2013

Biopolttoaineiden ympäristövaikutuksista. Kaisa Manninen, Suomen ympäristökeskus Uusiutuvan energian ajankohtaispäivät 3.12.2013 Biopolttoaineiden ympäristövaikutuksista Kaisa Manninen, Suomen ympäristökeskus Uusiutuvan energian ajankohtaispäivät 3.12.2013 Eikö ilmastovaikutus kerrokaan kaikkea? 2 Mistä ympäristövaikutuksien arvioinnissa

Lisätiedot

JÄTTEIDEN ENERGIAHYÖDYNTÄMINEN SUOMESSA Energiateollisuuden ympäristötutkimusseminaari HAUS kehittämiskeskus Oy, Helsinki Esa Sipilä Pöyry

JÄTTEIDEN ENERGIAHYÖDYNTÄMINEN SUOMESSA Energiateollisuuden ympäristötutkimusseminaari HAUS kehittämiskeskus Oy, Helsinki Esa Sipilä Pöyry JÄTTEIDEN ENERGIAHYÖDYNTÄMINEN SUOMESSA Energiateollisuuden ympäristötutkimusseminaari 28.1.2016 HAUS kehittämiskeskus Oy, Helsinki Esa Sipilä Pöyry Management Consulting JÄTTEENPOLTON KAPASITEETTI Jätteiden

Lisätiedot

Tekstiilijäte ja jätehuollon tavoitteet. Tekstiilijäte raaka-aineena -seminaari Sirje Stén, ympäristöministeriö

Tekstiilijäte ja jätehuollon tavoitteet. Tekstiilijäte raaka-aineena -seminaari Sirje Stén, ympäristöministeriö Tekstiilijäte ja jätehuollon tavoitteet Tekstiilijäte raaka-aineena -seminaari 4.6.2014 Sirje Stén, ympäristöministeriö Tekstiilijäte osana jätehuoltoa ja sen tavoitteita Tekstiilien uudelleenkäyttö ja

Lisätiedot

Energian tuotanto ja käyttö

Energian tuotanto ja käyttö Energian tuotanto ja käyttö Mitä on energia? lämpöä sähköä liikenteen polttoaineita Mistä energiaa tuotetaan? Suomessa tärkeimpiä energian lähteitä ovat puupolttoaineet, öljy, kivihiili ja ydinvoima Kaukolämpöä

Lisätiedot

Yhteenveto jätteiden energiahyötykäyttöä koskevasta gallupista

Yhteenveto jätteiden energiahyötykäyttöä koskevasta gallupista Yhteenveto jätteiden energiahyötykäyttöä koskevasta gallupista 22.9.2006 Käytännön toteuttaminen: Osoitettiin pääkaupunkiseudun 15 vuotta täyttäneelle väestölle Tutkimuksen teki TNS Gallup Aineisto kerättiin

Lisätiedot

Pakkauksen. rooli. SUOMEN PAKKAUSYHDISTYS RY Roger Bagge

Pakkauksen. rooli. SUOMEN PAKKAUSYHDISTYS RY Roger Bagge Pakkauksen rooli Yhteenveto» Hyvä pakkaus täyttää perustehtävänsä: suojaa ja informoi» Tuotteen valmistuksen ympäristökuorma on moninkertainen pakkaukseen verrattuna» Käytetty pakkaus voidaan kierrättää»

Lisätiedot

Biokaasu nyt ja tulevaisuudessa tuottajan näkökulma

Biokaasu nyt ja tulevaisuudessa tuottajan näkökulma Biokaasu nyt ja tulevaisuudessa tuottajan näkökulma JÄTTEESTÄ PUHTAITA AJOKILOMETREJÄ Työpaja Kotkassa 30.9.2010 Biovakka Suomi Oy Markus Isotalo Copyright Biovakka Suomi Oy, Harri Hagman 2010 Esitys keskittyy

Lisätiedot

Kiertotalous & WtE. Kiertotalouden vaikutus jätteen energiahyödyntämiseen L. Pirhonen

Kiertotalous & WtE. Kiertotalouden vaikutus jätteen energiahyödyntämiseen L. Pirhonen Kiertotalous & WtE Kiertotalouden vaikutus jätteen energiahyödyntämiseen 25.10.2016 L. Pirhonen 1 Sisältö Kiertotalous ja kierrätystavoitteet Millaisilla tavoilla kierrätysaste olisi mahdollista saavuttaa?

Lisätiedot

Kiertotalous ja jätehuolto. Olli Sahimaa Suomen ympäristökeskus ENY C2003 Vesi- ja ympäristötekniikka

Kiertotalous ja jätehuolto. Olli Sahimaa Suomen ympäristökeskus ENY C2003 Vesi- ja ympäristötekniikka Kiertotalous ja jätehuolto Olli Sahimaa Suomen ympäristökeskus ENY C2003 Vesi- ja ympäristötekniikka 15.11.2016 Esityksen sisältö 1. Johdanto 2. Mitä on kiertotalous? 3. Yhdyskuntajätehuolto ja kierrätys

Lisätiedot

Ympäristöjalanjäljet - miten niitä lasketaan ja mihin niitä käytetään? Hiilijalanjälki

Ympäristöjalanjäljet - miten niitä lasketaan ja mihin niitä käytetään? Hiilijalanjälki Place for a photo (no lines around photo) Ympäristöjalanjäljet - miten niitä lasketaan ja mihin niitä käytetään? Hiilijalanjälki Tekstiilien ympäristövaikutusten arviointi 30.1.2014 VTT, Espoo Johtava

Lisätiedot

Ympäristöliiketoiminnan kasvava merkitys

Ympäristöliiketoiminnan kasvava merkitys Ympäristöliiketoiminnan kasvava merkitys Case: Biovakka Suomi Oy biohajoavien jakeiden käsittelijä, biokaasun ja kierrätysravinteiden tuottaja Mynälahti seminaari, Livonsaari 5. elokuuta 2011 Harri Hagman

Lisätiedot

Tekstiilien uudelleenkäytön ja tekstiilijätteen kierrätyksen ympäristöhyötyjä

Tekstiilien uudelleenkäytön ja tekstiilijätteen kierrätyksen ympäristöhyötyjä Tekstiilien uudelleenkäytön ja tekstiilijätteen kierrätyksen ympäristöhyötyjä Helena Dahlbo, Suomen ympäristökeskus SYKE Hanna Eskelinen, Suomen ympäristökeskus SYKE Tavoitteet ja toteutus Tarkastelun

Lisätiedot

Elinkaarimallinnus ravinteiden kierron

Elinkaarimallinnus ravinteiden kierron Elinkaarimallinnus ravinteiden kierron alueellisen optimin etsinnässä 30.8.2016 Navigators of sustainability LCA Consulting Oy Erikoistunut materiaali- ja energiavirtojen hallinnan parantamiseen elinkaarimallintamisen

Lisätiedot

Jätelain kokonaisuudistus

Jätelain kokonaisuudistus Jätelain kokonaisuudistus Teräsrakennepäivä 2012 Pekka Vuorinen ympäristö- ja energiajohtaja Rakennusteollisuus RT ry Resurssitehokkuus EU-tasolla Komission resurssitehokkuuden tiekartta (2011) Energiatehokkuus,

Lisätiedot

Alueelle soveltuvat uudet liiketoimintamahdollisuudet

Alueelle soveltuvat uudet liiketoimintamahdollisuudet KIERRÄTYKSESTÄ KILPAILUETUA Alueelle soveltuvat uudet liiketoimintamahdollisuudet Helena Dahlbo / SYKE Esityksen sisältö Kiertotalous liiketoiminnan edistäjänä Sitran selvitys Kiertotalouden mahdollisuudet

Lisätiedot

Energiaa luonnosta. GE2 Yhteinen maailma

Energiaa luonnosta. GE2 Yhteinen maailma Energiaa luonnosta GE2 Yhteinen maailma Energialuonnonvarat Energialuonnonvaroja ovat muun muassa öljy, maakaasu, kivihiili, ydinvoima, aurinkovoima, tuuli- ja vesivoima. Energialuonnonvarat voidaan jakaa

Lisätiedot

Kaatopaikkakielto ja jätehierarkia Neuvotteleva virkamies Ari Seppänen, Ympäristöministeriö

Kaatopaikkakielto ja jätehierarkia Neuvotteleva virkamies Ari Seppänen, Ympäristöministeriö Kaatopaikkakielto ja jätehierarkia Neuvotteleva virkamies Ari Seppänen, Ympäristöministeriö Biolaitosyhdistys ry:n ajankohtaisseminaari Jokioisten tietotalo, Humppilantie 9A, Jokioinen 6.-7.11. 2013 Etusijajärjestys

Lisätiedot

Materiaalivirtojen ympäristövaikutukset

Materiaalivirtojen ympäristövaikutukset Materiaalivirtojen ympäristövaikutukset ENVIMAT-mallinnuksen tulokset materiaalitehokkuuden kannalta keskeisistä tuotannon ja kulutuksen vuorovaikutusketjuista Tuuli Myllymaa, Suomen ympäristökeskus Jätehuoltopäivät,

Lisätiedot

BIOTALOUDEN MAHDOLLISUUKSIA. Saara Kankaanrinta

BIOTALOUDEN MAHDOLLISUUKSIA. Saara Kankaanrinta BIOTALOUDEN MAHDOLLISUUKSIA Saara Kankaanrinta Soilfood Oy, perustaja-, hallituksen jäsen, T&K Qvidja Kraft Ab, perustaja-, hallituksen jäsen BSAG säätiö, perustaja-, hallituksen jäsen Carbon to Soil Ltd,

Lisätiedot

Sanna Marttinen. Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus (MTT)

Sanna Marttinen. Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus (MTT) Tuoteketjujen massa-, ravinne- ja energiataseet Sanna Marttinen Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus (MTT) Kestävästi kiertoon yhdyskuntien ja teollisuuden ravinteiden hyödyntäminen lannoitevalmisteina

Lisätiedot

Metsäteollisuuden sivuvirrat Hyödyntämisen haasteet ja mahdollisuudet

Metsäteollisuuden sivuvirrat Hyödyntämisen haasteet ja mahdollisuudet Metsäteollisuuden sivuvirrat Hyödyntämisen haasteet ja mahdollisuudet GES-verkostotapaaminen Kukkuroinmäen jätekeskus 24.02.2016 Apila Group Oy Ab Mervi Matilainen Apila Group Kiertotalouden koordinaattori

Lisätiedot

BIOJALOSTAMOITA POHJOISMAISSA

BIOJALOSTAMOITA POHJOISMAISSA Biojalostamohanke BIOJALOSTAMOITA POHJOISMAISSA Sunpine&Preem Arizona Chemicals SP Processum Fortum Borregaard Forssa UPM Forchem Neste Oil Kalundborg FORSSAN ENVITECH-ALUE Alueella toimii jätteenkäsittelylaitoksia,

Lisätiedot

Suomen kasvihuonekaasujen päästöt 5 miljoonaa tonnia yli Kioton velvoitteiden

Suomen kasvihuonekaasujen päästöt 5 miljoonaa tonnia yli Kioton velvoitteiden Julkaistavissa 30.12.2003 klo 13.00 2003:16 Lisätietoja: Tilastokeskus / Mirja Kosonen (09) 1734 3543, 050 5005 203; ympäristöministeriö / Jaakko Ojala (09) 1603 9478, 050 3622 035 Suomen kasvihuonekaasujen

Lisätiedot

KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA ENERGIAA JÄTTEESTÄ YHTEISTYÖ LUO VAKAUTTA

KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA ENERGIAA JÄTTEESTÄ YHTEISTYÖ LUO VAKAUTTA YMPÄRISTÖRAPORTTI 2015 KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA Kaukolämpö on ekologinen ja energiatehokas lämmitysmuoto. Se täyttää nykyajan kiristyneet rakennusmääräykset, joten kaukolämpötaloon

Lisätiedot

Jätteen lajittelu ja asukkaan hiilijalanjälki. Mitä jäte on? Lainsäädäntö 30.10.2012. Jätelainsäädäntö, kierrätys ja lajittelu, jätteen synnyn ehkäisy

Jätteen lajittelu ja asukkaan hiilijalanjälki. Mitä jäte on? Lainsäädäntö 30.10.2012. Jätelainsäädäntö, kierrätys ja lajittelu, jätteen synnyn ehkäisy Jätteen lajittelu ja asukkaan hiilijalanjälki Jätelainsäädäntö, kierrätys ja lajittelu, jätteen synnyn ehkäisy 31.10.2012 Anna Sarkkinen ja Paula Wilkman, Mitä jäte on? Jätelain mukaan jätteellä tarkoitetaan

Lisätiedot

Envor Group Hämeenlinna

Envor Group Hämeenlinna Envor Group 9.12.2016 Hämeenlinna Envor Group Envor Group muodostuu neljästä eri yrityksestä, joilla on vuosikymmenten kokemus kierrätyspalveluiden tuottamisesta. Envor Group tarjoaa asiakkailleen monipuolisia,

Lisätiedot

Outi Pakarinen Biokaasun energia- ja teollisuuskäyttö

Outi Pakarinen Biokaasun energia- ja teollisuuskäyttö 21.11.2016 Outi Pakarinen outi.pakarinen@keskisuomi.fi Biokaasun energia- ja teollisuuskäyttö 1 Biokaasua Voidaan tuottaa yhdyskuntien ja teollisuuden biohajoavista jätteistä, maatalouden sivuvirroista,

Lisätiedot

VALTSU:n painopistealueetsähkö- elektroniikkalaiteromu (SER)

VALTSU:n painopistealueetsähkö- elektroniikkalaiteromu (SER) VALTSU:n painopistealueetsähkö- ja elektroniikkalaiteromu (SER) Tarja-Riitta Blauberg /YM VALTSUn sidosryhmätilaisuus 23.9.2015 SYKEssä 1 VALTSUn painopistealueet Yhdyskuntajäte Biohajoava jäte Rakennusjäte

Lisätiedot

Abloy oy ympäristökatsaus 2016

Abloy oy ympäristökatsaus 2016 Abloy oy ympäristökatsaus 2016 PERIAATTEET Paras laatu = pitkä käyttöikä = pienimmät ympäristövaikutukset PERIAATTEET Paras laatu = pitkä käyttöikä = pienimmät ympäristövaikutukset Ympäristömyötäinen tuotanto

Lisätiedot

Hirsitaloteollisuus r.y.

Hirsitaloteollisuus r.y. Hirsitaloteollisuus r.y. Yhdistyksen tarkoituksena on toimia yhdyssiteenä hirsitaloteollisuutta harjoittavien yritysten kesken sekä edistää tehdasvalmisteisten hirsitalojen käytön, menekin ja tuotannon

Lisätiedot

Suomen kaatopaikat kasvihuonekaasujen lähteinä. Tuomas Laurila Ilmatieteen laitos

Suomen kaatopaikat kasvihuonekaasujen lähteinä. Tuomas Laurila Ilmatieteen laitos Suomen kaatopaikat kasvihuonekaasujen lähteinä Tuomas Laurila Ilmatieteen laitos Johdanto: Kaatopaikoilla orgaanisesta jätteestä syntyy kasvihuonekaasuja: - hiilidioksidia, - metaania - typpioksiduulia.

Lisätiedot

JÄTTEENKÄSITTELYLAITOKSET Kuntien ympäristönsuojelun neuvottelupäivä Jyri Nummela, Lassila&Tikanoja Oyj

JÄTTEENKÄSITTELYLAITOKSET Kuntien ympäristönsuojelun neuvottelupäivä Jyri Nummela, Lassila&Tikanoja Oyj JÄTTEENKÄSITTELYLAITOKSET Kuntien ympäristönsuojelun neuvottelupäivä 4.9.2013 Jyri Nummela, Lassila&Tikanoja Oyj Lassila & Tikanoja Oyj Lassila & Tikanoja Oyj KULUTUSYHTEISKUNNASTA KIERRÄTYSYHTEISKUNNAKSI

Lisätiedot

Valtakunnallinen jätesuunni.elu, seuranta ja 1lastoin1. Jätehuollon kevätpäivä Sirje Stén, ympäristöministeriö

Valtakunnallinen jätesuunni.elu, seuranta ja 1lastoin1. Jätehuollon kevätpäivä Sirje Stén, ympäristöministeriö Valtakunnallinen jätesuunni.elu, seuranta ja 1lastoin1 Jätehuollon kevätpäivä 22.5.2014 Sirje Stén, ympäristöministeriö Valtakunnallinen jätesuunni.elu Jätesuunni.elu perustuu jätedirek1iviin. Kullakin

Lisätiedot

Ekomo Ämmässuon ekoteollisuuskeskus. Resurssiviisas tulevaisuus -seminaari Kuopio

Ekomo Ämmässuon ekoteollisuuskeskus. Resurssiviisas tulevaisuus -seminaari Kuopio Ekomo Ämmässuon ekoteollisuuskeskus Resurssiviisas tulevaisuus -seminaari Kuopio 26.5.2016 Ekomo alusta liiketoiminnan kasvulle Ämmässuon ekoteollisuuskeskus Ekomo tarjoaa yrityksille alustan teollisille

Lisätiedot

Odotukset ja mahdollisuudet

Odotukset ja mahdollisuudet Odotukset ja mahdollisuudet Odotukset ja mahdollisuudet teollisuudelle teollisuudelle Hannu Anttila Hannu Anttila Strategiajohtaja, Metsä Group Strategiajohtaja, Metsä Group Strategiatyön aloitusseminaari

Lisätiedot

Kierrätämme hiiltä tuottamalla puuta

Kierrätämme hiiltä tuottamalla puuta Kierrätämme hiiltä tuottamalla puuta Ympäristöjohtaja Liisa Pietola, MTK MTK:n METSÄPOLITIIKN AMK-KONFERENSSI 9.3.2016 Miksi hiilenkierrätys merkityksellistä? 1. Ilmasto lämpenee koska hiilidioksidipitoisuus

Lisätiedot

Hämeen uusiutuvan energian tulevaisuus (HUE)

Hämeen uusiutuvan energian tulevaisuus (HUE) Hämeen uusiutuvan energian tulevaisuus (HUE) Hämeen ammattikorkeakoulun luonnonvara- ja ympäristöalan osuus Antti Peltola 1. Kuntatiedotus uusiutuvasta energiasta ja hankkeen palveluista Kohteina 6 kuntaa

Lisätiedot

Kiertotalous ja kuntavastuullinen jätehuolto. Loimi-Hämeen Jätehuolto Oy Kauttua

Kiertotalous ja kuntavastuullinen jätehuolto. Loimi-Hämeen Jätehuolto Oy Kauttua Kiertotalous ja kuntavastuullinen jätehuolto Loimi-Hämeen Jätehuolto Oy 27.4.2016 Kauttua Yhdyskuntajätehuollon vastuunjako Mineraalien kaivu 59 % Rakentaminen 19 % Palvelut ja kotitaloudet 3 % Teollisuus

Lisätiedot

Energiamurros - Energiasta ja CO2

Energiamurros - Energiasta ja CO2 Energiamurros - Energiasta ja CO2 Hybridivoimala seminaari, 25.10.2016 Micropolis, Piisilta 1, 91100 Ii Esa Vakkilainen Sisältö CO2 Uusi aika Energian tuotanto ja hinta Bioenergia ja uusiutuva Strategia

Lisätiedot

ForestEnergy2020-tutkimusohjelman raportti metsäenergian kestävyydestä

ForestEnergy2020-tutkimusohjelman raportti metsäenergian kestävyydestä ForestEnergy2020-tutkimusohjelman raportti metsäenergian kestävyydestä ForestEnergy2020 vuosiseminaari 7.10.2015 Joensuu Kati Koponen, VTT 7.10.2015 1 ForestEnergy2020 julkaisu liittyen metsäenergian kestävyysasioihin

Lisätiedot

Toimialojen rahoitusseminaari 2016 Säätytalo, Toimialapäällikkö Markku Alm

Toimialojen rahoitusseminaari 2016 Säätytalo, Toimialapäällikkö Markku Alm Toimialojen rahoitusseminaari 2016 Säätytalo, 12.5.2016 Toimialapäällikkö Markku Alm Missä olemme? Minne menemme? Millä menemme? Uusiutuva energia Uusiutuvilla energialähteillä tarkoitetaan aurinko-, tuuli-,

Lisätiedot

Keppiä ja porkkanaa biojätteiden vähentämiseksi

Keppiä ja porkkanaa biojätteiden vähentämiseksi Keppiä ja porkkanaa biojätteiden vähentämiseksi Biojätteen ehkäisyllä järkevään jätepolitiikkaan -seminaari Helsingissä 25.1.2011 Erja Heino Tutkija MTT, W-fuel-hanke erja.heino@mtt.fi Tehokkaita ohjauskeinoja

Lisätiedot

Katso myös: KAAKKOIS-SUOMEN JÄTETASEKAAVIO KYMENLAAKSON JÄTETASEKAAVIO ETELÄ-KARJALAN JÄTETASEKAAVIO

Katso myös: KAAKKOIS-SUOMEN JÄTETASEKAAVIO KYMENLAAKSON JÄTETASEKAAVIO ETELÄ-KARJALAN JÄTETASEKAAVIO Yhdyskuntajätteiden jätetase (t) v. 212 KAAKKOIS-SUOMEN JÄTETASEKAAVIO Käsittely Jätejae KAS (%) Kymenlaakso (%) Etelä-Karjala (%) TARJONTA T Yhdyskuntaperäinen sekajäte 26 8 23, 3 31 4,3 22 978 54,5 TARJONTA

Lisätiedot

MUOVI ON SIVUTUOTE, MUTTA HUIKEAN HYVÄ SELLAISEKSI.

MUOVI ON SIVUTUOTE, MUTTA HUIKEAN HYVÄ SELLAISEKSI. ARJESSA MUKANA. MUOVI ON SIVUTUOTE, MUTTA HUIKEAN HYVÄ SELLAISEKSI. Muovit ovat pääosin öljynjalostuksen sivutuotteita. Ne valmistetaan poltto-aineiden tuotannosta ylijäävistä hiilivedyistä, jotka aiemmin

Lisätiedot

KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA LÄHIRUOKA

KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA LÄHIRUOKA KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA 2020 LÄHIRUOKA http://maakunta.kainuu.fi/ilmastostrategia Kainuun ilmastostrategia 2020-projekti valmistellaan maakunnallinen strategia ilmastomuutoksen hillitsemiseksi ja siihen

Lisätiedot

Riittääkö bioraaka-ainetta. Timo Partanen

Riittääkö bioraaka-ainetta. Timo Partanen 19.4.2012 Riittääkö bioraaka-ainetta 1 Päästötavoitteet CO 2 -vapaa sähkön ja lämmön tuottaja 4/18/2012 2 Näkökulma kestävään energiantuotantoon Haave: Kunpa ihmiskunta osaisi elää luonnonvarojen koroilla

Lisätiedot

FeCr- ja terästuotteen hiilijalanjälki Ilmastopäivä Tornio

FeCr- ja terästuotteen hiilijalanjälki Ilmastopäivä Tornio FeCr- ja terästuotteen hiilijalanjälki Ilmastopäivä 10.10.2012 Tornio www.outokumpu.com FeCr-tuotteet, Outokumpu Valmistuvan laajennusinvestoinnin myötä Tornion ferrokromitehtaan tuotanto kaksinkertaistuu

Lisätiedot

Hevosenlannan mahdollisuudet ja haasteet poltossa ja pyrolyysissä

Hevosenlannan mahdollisuudet ja haasteet poltossa ja pyrolyysissä Hevosenlannan mahdollisuudet ja haasteet poltossa ja pyrolyysissä Markku Saastamoinen, Luke Vihreä teknologia, hevostutkimus Ypäjä HELMET hanke, aluetilaisuus, Jyväskylä 24.1.2017 Johdanto Uusiutuvan energian

Lisätiedot

Kohti puhdasta kotimaista energiaa

Kohti puhdasta kotimaista energiaa Suomen Keskusta r.p. 21.5.2014 Kohti puhdasta kotimaista energiaa Keskustan mielestä Suomen tulee vastata vahvasti maailmanlaajuiseen ilmastohaasteeseen, välttämättömyyteen vähentää kasvihuonekaasupäästöjä

Lisätiedot

Jätteiden hallinta ja käsittely

Jätteiden hallinta ja käsittely Jätteiden hallinta ja käsittely Opintomoniste 1. Suomen yhdyskuntajätehuolto 1.1 Yhdyskuntajätteiden määrä ja ominaisuudet Yhdyskuntajätteellä tarkoitetaan vakinaisessa asunnossa, vapaa-ajan asunnossa,

Lisätiedot

Energia ja ilmastonmuutos- maatilojen uusiutuvan energian ratkaisuja

Energia ja ilmastonmuutos- maatilojen uusiutuvan energian ratkaisuja Energia ja ilmastonmuutos- maatilojen uusiutuvan energian ratkaisuja Maatilojen energiakulutus on n. 10 TWh -> n. 3% koko Suomen energiankulutuksesta -> tuotantotilojen lämmitys -> viljan kuivaus -> traktorin

Lisätiedot

Biohiilen merkitys kasvualustassa tulossa Maanhoitoremontti

Biohiilen merkitys kasvualustassa tulossa Maanhoitoremontti Biohiilen merkitys kasvualustassa tulossa Maanhoitoremontti Kari Tiilikkala Luke Biolan: Kasvatustietoisku 15.9. 2015 Helsinki 1 10.9.2015 Sisältö Mitä Biohiili on? Mistä sitä tehdään? Miten tehdään, hitaalla

Lisätiedot

Miten hiilikukan taustalaskenta on tehty?

Miten hiilikukan taustalaskenta on tehty? Miten hiilikukan taustalaskenta on tehty? Satu Pahkala 6.6.2011 1 Satu Pahkala Esityksen sisältö Mikä on Hiilikukka? Miksi Hiilikukka? Miten laskenta on tehty Opit ja jatkosuunnitelmat 2 Satu Pahkala Fazerin

Lisätiedot

ILMASTONMUUTOS ARKTISILLA ALUEILLA

ILMASTONMUUTOS ARKTISILLA ALUEILLA YK:n Polaari-vuosi ILMASTONMUUTOS ARKTISILLA ALUEILLA Ilmastonmuutos on vakavin ihmiskuntaa koskaan kohdannut ympärist ristöuhka. Ilmastonmuutos vaikuttaa erityisen voimakkaasti arktisilla alueilla. Vaikutus

Lisätiedot

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 5/ (1) Ympäristö- ja rakennuslautakunta Asianro 3644/ /2016

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 5/ (1) Ympäristö- ja rakennuslautakunta Asianro 3644/ /2016 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 5/2016 1 (1) 40 Asianro 3644/11.03.00/2016 Kuopion ja Suonenjoen kasvihuonekaasupäästöt: Vuoden 2014 vahvistetut päästöt ja ennakkotieto vuodelta 2015 Ympäristöjohtaja Lea Pöyhönen

Lisätiedot

ENKAT hanke: Biokaasun tuotantoketjun energiatase ja kasvihuonekaasupäästöt. MMM Mari Seppälä Jyväskylän yliopisto Bio- ja ympäristötieteiden laitos

ENKAT hanke: Biokaasun tuotantoketjun energiatase ja kasvihuonekaasupäästöt. MMM Mari Seppälä Jyväskylän yliopisto Bio- ja ympäristötieteiden laitos ENKAT hanke: Biokaasun tuotantoketjun energiatase ja kasvihuonekaasupäästöt MMM Mari Seppälä Jyväskylän yliopisto Bio- ja ympäristötieteiden laitos Biokaasulaitoksen energiatase Energiataseessa lasketaan

Lisätiedot

KAATOPAIKAN VASTAANOTTAJAN NÄKÖKULMA

KAATOPAIKAN VASTAANOTTAJAN NÄKÖKULMA KAATOPAIKAN VASTAANOTTAJAN NÄKÖKULMA Mutku-päivät, Hämeenlinna 11.-12.3.2009 Käyttöpäällikkö Jyri Metsänranta Rouskis Oy 1 Rouskis Oy on kuntien omistama jätehuoltoyhtiö OMISTAJAKUNTIEN OSAKKEET v. 2009

Lisätiedot

materiaalitehokkuuden näkökulmasta

materiaalitehokkuuden näkökulmasta IE-direktiivi ja jätedirektiivi materiaalitehokkuuden näkökulmasta Laura Karvonen, Ulla Lassi ja Toivo Kuokkanen Analytiikkapäivät Kokkola Esityksen sisältö Materiaalitehokkuuden määritelmä Materiaalitehokkuus

Lisätiedot

ENKAT hanke: Biokaasutraktorin vaikutus biokaasulaitoksen energiataseeseen ja kasvihuonekaasupäästöihin

ENKAT hanke: Biokaasutraktorin vaikutus biokaasulaitoksen energiataseeseen ja kasvihuonekaasupäästöihin ENKAT hanke: Biokaasutraktorin vaikutus biokaasulaitoksen energiataseeseen ja kasvihuonekaasupäästöihin MMM Mari Seppälä Jyväskylän yliopisto Bio- ja ympäristötieteiden laitos Biokaasulaitoksen energiatase

Lisätiedot

Teollisuus- ja palvelutuotannon kasvu edellyttää kohtuuhintaista energiaa ja erityisesti sähköä

Teollisuus- ja palvelutuotannon kasvu edellyttää kohtuuhintaista energiaa ja erityisesti sähköä Teollisuus- ja palvelutuotannon kasvu edellyttää kohtuuhintaista energiaa ja erityisesti sähköä Jos energian saanti on epävarmaa tai sen hintakehityksestä ei ole varmuutta, kiinnostus investoida Suomeen

Lisätiedot

Luonnonvarojen käytön vähentäminen sekä priorisointi - mitä strategiat sanovat? Alina Pathan, Jussi Nikula, Sanna Ahvenharju Gaia Consulting Oy

Luonnonvarojen käytön vähentäminen sekä priorisointi - mitä strategiat sanovat? Alina Pathan, Jussi Nikula, Sanna Ahvenharju Gaia Consulting Oy Luonnonvarojen käytön vähentäminen sekä priorisointi - mitä strategiat sanovat? Alina Pathan, Jussi Nikula, Sanna Ahvenharju Gaia Consulting Oy Tarkastellut strategiat Kansainvälisiä ja kansallisia luonnonvarojen

Lisätiedot

Puujätteet kierrätykseen seminaari

Puujätteet kierrätykseen seminaari Puujätteet kierrätykseen seminaari 27.5.2015 Kyllästetyn puun Kerääminen ja hyödyntäminen Tommi Tähkälä, DEMOLITE Oy KESTOPUUTEOLLISUUS ry toimialajärjestö, perustettu 1950 TEHTÄVÄT viranomaisyhteistyö

Lisätiedot

LAUSUNTOPYYNTÖ KESKI-SUOMEN ALUEELLISEN JÄTESUUNNITELMAN LUONNOKSESTA JA SEN YMPÄRISTÖSELOSTUKSESTA

LAUSUNTOPYYNTÖ KESKI-SUOMEN ALUEELLISEN JÄTESUUNNITELMAN LUONNOKSESTA JA SEN YMPÄRISTÖSELOSTUKSESTA Teknisen lautakunnan lupajaosto 6 02.03.2009 LAUSUNTOPYYNTÖ KESKI-SUOMEN ALUEELLISEN JÄTESUUNNITELMAN LUONNOKSESTA JA SEN YMPÄRISTÖSELOSTUKSESTA 16/60/602/2009 Lupaj 6 Keski-Suomen ympäristökeskus pyytää

Lisätiedot

Kiertotalous ja ravinteiden kierrätys hallitusohjelmassa

Kiertotalous ja ravinteiden kierrätys hallitusohjelmassa Kiertotalous ja ravinteiden kierrätys hallitusohjelmassa Marja-Liisa Tapio-Biström MMM Luomutoimijoiden kiertotalousseminaari Hämeenlinna 29.1.2016 31.1.2016 1 Sisältö tulevaisuuden mahdollisuudet biotalousstrategia

Lisätiedot

Maatalouden ravinteet kiertoon Hämeenlinna Hankekoordinaattori Tarja Haaranen Luonnonvarakeskus

Maatalouden ravinteet kiertoon Hämeenlinna Hankekoordinaattori Tarja Haaranen Luonnonvarakeskus Maatalouden ravinteet kiertoon 29.1.2016 Hämeenlinna Hankekoordinaattori Tarja Haaranen Luonnonvarakeskus Sivu 1 31.1.2016 Sivu 2 31.1.2016 Sivu 3 31.1.2016 Kiertotalous Joka vuosi ylikulutuspäivä tulee

Lisätiedot

Biopolttoaineiden hiilineutralisuusja kestävyyskriteerit ukkospilviä taivaanrannassa?

Biopolttoaineiden hiilineutralisuusja kestävyyskriteerit ukkospilviä taivaanrannassa? Biopolttoaineiden hiilineutralisuusja kestävyyskriteerit ukkospilviä taivaanrannassa? Margareta Wihersaari Jyväskylän yliopisto www.susbio.jyu.fi Esityksen runko: - Esityksen tavoite ja rajaus - Hieman

Lisätiedot

Ratkaisuja hajautettuun energiantuotantoon

Ratkaisuja hajautettuun energiantuotantoon Ratkaisuja hajautettuun energiantuotantoon Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus MTT on Suomen johtava ruokajärjestelmän vastuullisuutta, kilpailukykyä ja luonnonvarojen kestävää hyödyntämistä kehittävä

Lisätiedot

Yhdyskuntajätteiden määrä käsittelytavoittain vuosina

Yhdyskuntajätteiden määrä käsittelytavoittain vuosina Ympäristö ja luonnonvarat 216 Jätetilasto 215 Yhdyskuntajätteet Jätteiden poltto ja kierrätys ovat korvanneet yhdyskuntajätteiden kaatopaikat Jätteiden sijoittaminen penkkaan kaatopaikoille on käynyt harvinaiseksi.

Lisätiedot

Puun ja turpeen käyttö lämpölaitoksissa tulevaisuuden mahdollisuudet

Puun ja turpeen käyttö lämpölaitoksissa tulevaisuuden mahdollisuudet Puun ja turpeen käyttö lämpölaitoksissa tulevaisuuden mahdollisuudet Tilanne tällä hetkellä Kiinteiden puupolttoaineiden käyttö lämpö- ja voimalaitoksissa 2000-2012 Arvioita tämänhetkisestä tilanteesta

Lisätiedot

Ajankohtaista ilmastopolitiikasta

Ajankohtaista ilmastopolitiikasta Ajankohtaista ilmastopolitiikasta Ympäristöjohtaja Liisa Pietola, MTK Ympäristö- ja maapolitiikan ajurit Ilmasto-energiapolitiikka: hillintä ja sopeutuminen kierrätämme hiiltä biomassoilla -tuottavassa

Lisätiedot

KEMIN ENERGIA OY Ilmastopäivä Kemin Energia Oy Lämmöntuotanto Sähkön osakkuudet Energiatehokkuussopimus

KEMIN ENERGIA OY Ilmastopäivä Kemin Energia Oy Lämmöntuotanto Sähkön osakkuudet Energiatehokkuussopimus Kemin Energia Oy Lämmöntuotanto Sähkön osakkuudet Energiatehokkuussopimus Kemin Energia Oy on Kemin kaupungin 100 % omistama energiayhtiö Liikevaihto 16 miljoonaa euroa Tase 50 miljoonaa euroa 100 vuotta

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 71. Ympäristölautakunta Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 71. Ympäristölautakunta Sivu 1 / 1 Ympäristölautakunta 18.08.2016 Sivu 1 / 1 187/2016 11.01.00 71 Etelä-Suomen aluehallintoviraston päätös, joka koskee HSY:n esittämää poikkeamishakemusta biohajoavan jätteen sijoittamiseksi Ämmässuon kaatopaikalle

Lisätiedot

YMPÄRISTÖ YMPÄRISTÖVASTUU ENERGIATEHOKKUUS. Vastuullisuus / Vastuullisuus HKScanissa / Ympäristö HKSCAN VUOSIKERTOMUS 2015

YMPÄRISTÖ YMPÄRISTÖVASTUU ENERGIATEHOKKUUS. Vastuullisuus / Vastuullisuus HKScanissa / Ympäristö HKSCAN VUOSIKERTOMUS 2015 YMPÄRISTÖ YMPÄRISTÖVASTUU Vastuu ympäristöstä on tärkeää HKScanille ja sen sidosryhmille. Sidosryhmien odotukset sekä kiristyvät määräykset edellyttävät ympäristöasioiden jatkuvaa kehittämistä. Konsernimme

Lisätiedot

Taaleritehtaan Biotehdas investoi biokaasulaitoksiin Suomessa. Eeli Mykkänen, VamBio Oy Keski-Suomen energiapäivä

Taaleritehtaan Biotehdas investoi biokaasulaitoksiin Suomessa. Eeli Mykkänen, VamBio Oy Keski-Suomen energiapäivä Taaleritehtaan Biotehdas investoi biokaasulaitoksiin Suomessa Eeli Mykkänen, VamBio Oy Keski-Suomen energiapäivä 5.2.2013 Taaleritehdas Varainhoitoa vuodesta 2007 Varoja hoidossa 2,3 miljardia euroa. Asiakkaita

Lisätiedot

STHS 40. koulutuspäivät Pentti Rantala Ex-tj, eläkkeellä

STHS 40. koulutuspäivät Pentti Rantala Ex-tj, eläkkeellä STHS 40. koulutuspäivät 16.2.2016 Pentti Rantala Ex-tj, eläkkeellä pentti.rantala@live.fi 1 Pirkanmaan Jätehuolto Oy kuntien omistama yhtiö toimialueella asuu noin 420 000 asukasta 2 jätteenkäsittelykeskusta

Lisätiedot

Etelä-Pohjanmaan metsien kasvihuonekaasutase Jaakko Hautanen

Etelä-Pohjanmaan metsien kasvihuonekaasutase Jaakko Hautanen Etelä-Pohjanmaan metsien kasvihuonekaasutase 21.2.2013 Jaakko Hautanen Metsähallitus edelläkävijä vihreillä markkinoilla Metsähallituksen näkökulmasta vihreät markkinat sisältävät luonnonvarojen kestävän

Lisätiedot

Uusiutuvan energian tukimekanismit. Bioenergian tukipolitiikka seminaari Hotelli Arthur, Kasperi Karhapää Manager, Business Development

Uusiutuvan energian tukimekanismit. Bioenergian tukipolitiikka seminaari Hotelli Arthur, Kasperi Karhapää Manager, Business Development Uusiutuvan energian tukimekanismit Bioenergian tukipolitiikka seminaari Hotelli Arthur, 17.2.2016 Kasperi Karhapää Manager, Business Development 1 Lämmitysmuodot ja CHP-kapasiteetti polttoaineittain 6

Lisätiedot

Pysyvät orgaaniset haittaaineet. kierrätysmateriaaleissa MUOVIPOP. Hankkeen keskustelutilaisuus rakennus- ja rakennusjätealan toimijoille

Pysyvät orgaaniset haittaaineet. kierrätysmateriaaleissa MUOVIPOP. Hankkeen keskustelutilaisuus rakennus- ja rakennusjätealan toimijoille Pysyvät orgaaniset haittaaineet (POP) kierrätysmateriaaleissa MUOVIPOP Hankkeen keskustelutilaisuus rakennus- ja rakennusjätealan toimijoille POP eli pysyvät orgaaniset yhdisteet - mitä ne ovat? POP-yhdisteet

Lisätiedot

Korjausliike kestävään talouteen. Yhden jäte toisen raaka-aine Eeva Lammi, ympäristöhuollon asiantuntija, Lassila & Tikanoja. 1Lassila & Tikanoja Oyj

Korjausliike kestävään talouteen. Yhden jäte toisen raaka-aine Eeva Lammi, ympäristöhuollon asiantuntija, Lassila & Tikanoja. 1Lassila & Tikanoja Oyj Korjausliike kestävään talouteen Yhden jäte toisen raaka-aine Eeva Lammi, ympäristöhuollon asiantuntija, Lassila & Tikanoja 1Lassila & Tikanoja Oyj Lassila & Tikanoja Oyj 2 KIERRÄTYS JA HYÖDYNTÄMINEN:

Lisätiedot

Sirpa Pietikäinen, Euroopan parlamentin jäsen Kiertotalous kohti jätteetöntä Eurooppaa

Sirpa Pietikäinen, Euroopan parlamentin jäsen Kiertotalous kohti jätteetöntä Eurooppaa Sirpa Pietikäinen, Euroopan parlamentin jäsen 2015 Kiertotalous kohti jätteetöntä Eurooppaa Resurssitehokkuus mitä se on? Kymppikerroin : sama hyvinvointi ja ansiot kymmeneksellä resursseja Tuotteiden

Lisätiedot

Resurssitehokkuus - Mitä EU:sta on odotettavissa ja mitä se merkitsee Suomelle ja elinkeinoelämälle?

Resurssitehokkuus - Mitä EU:sta on odotettavissa ja mitä se merkitsee Suomelle ja elinkeinoelämälle? Resurssitehokkuus - Mitä EU:sta on odotettavissa ja mitä se merkitsee Suomelle ja elinkeinoelämälle? Mikael Ohlström, johtava asiantuntija Toimittajataustainfo Miten EU:n resurssitehokkuuspolitiikassa

Lisätiedot

POP-aineet jätteissä; katsaus lainsäädäntöön. Else Peuranen, ympäristöministeriö SYKE, Helsinki

POP-aineet jätteissä; katsaus lainsäädäntöön. Else Peuranen, ympäristöministeriö SYKE, Helsinki POP-aineet jätteissä; katsaus lainsäädäntöön SYKE, 29.-30.10.2013 Helsinki POP-ainelainsäädäntö ja kv.sopimukset Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) 850/2004 pysyvistä orgaanisista yhdisteistä

Lisätiedot

Kokemuksia T&K-hankkeiden tulosten hyödyntämisessä. Heidi Fagerholm EVP, R&D and Technology, Kemira

Kokemuksia T&K-hankkeiden tulosten hyödyntämisessä. Heidi Fagerholm EVP, R&D and Technology, Kemira Kokemuksia T&K-hankkeiden tulosten hyödyntämisessä Heidi Fagerholm EVP, R&D and Technology, Kemira Johtamis- ja innovaatiojärjestelmät avainroolissa Kemira 2011-> Kemira 2007 asti Diversifioitunut portfolio

Lisätiedot

Ilmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä

Ilmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä Ilmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä Kasvihuoneilmiö on luonnollinen ilman sitä maapallolla olisi 33 C kylmempää. Ihminen voimistaa kasvihuoneilmiötä ja siten lämmittää ilmakehää esimerkiksi

Lisätiedot

Johdatus työpajaan. Teollisuusneuvos Petteri Kuuva Päättäjien 41. metsäakatemia, Majvik

Johdatus työpajaan. Teollisuusneuvos Petteri Kuuva Päättäjien 41. metsäakatemia, Majvik Johdatus työpajaan Teollisuusneuvos Petteri Kuuva Päättäjien 41. metsäakatemia, Majvik 14.9.2016 Bioenergian osuus Suomen energiantuotannosta 2015 Puupolttoaineiden osuus Suomen energian kokonaiskulutuksesta

Lisätiedot

VÄHÄHIILISYYS JA KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ 2014 2020 - SUOMEN RAKENNERAHASTO-OHJELMA

VÄHÄHIILISYYS JA KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ 2014 2020 - SUOMEN RAKENNERAHASTO-OHJELMA VÄHÄHIILISYYS JA KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ 2014 2020 - SUOMEN RAKENNERAHASTO-OHJELMA Vähähiilisen yhteiskunnan toteutuminen edellyttää muutoksia asenteissa ja rakenteissa, uusia toimintatapoja ja -malleja,

Lisätiedot

Julia hanke HSY:n alueella tuotettujen, käsiteltyjen ja hyödynnettyjen jätelajien khk-päästökertoimet Laskelmien taustatietoa

Julia hanke HSY:n alueella tuotettujen, käsiteltyjen ja hyödynnettyjen jätelajien khk-päästökertoimet Laskelmien taustatietoa Julia 2030 -hanke 19.12.2011 HSY:n alueella tuotettujen, käsiteltyjen ja hyödynnettyjen jätelajien khk-päästökertoimet Laskelmien taustatietoa Dahlbo, H., Myllymaa, T., Manninen, K., Korhonen, M.-R. Suomen

Lisätiedot

Järviruo on korjuu- ja käsittelyketjut ja niiden kannattavuus

Järviruo on korjuu- ja käsittelyketjut ja niiden kannattavuus Järviruo on korjuu- ja käsittelyketjut ja niiden kannattavuus Tanja Myllyviita tutkija Suomen ympäristökeskus tanja.myllyviita@ymparisto.fi Yliopistokatu 7 (Natura-rakennus), 80100 Joensuu, PL 111 Joensuu

Lisätiedot

PIRKANMAAN JÄTEHUOLTO OY:N JÄTEVOIMALAHANKE Harri Kallio. Pirkanmaan ympäristöohjelman 2. seurantaseminaari Pirkanmaan ELY-keskus

PIRKANMAAN JÄTEHUOLTO OY:N JÄTEVOIMALAHANKE Harri Kallio. Pirkanmaan ympäristöohjelman 2. seurantaseminaari Pirkanmaan ELY-keskus PIRKANMAAN JÄTEHUOLTO OY:N JÄTEVOIMALAHANKE Harri Kallio Pirkanmaan ympäristöohjelman 2. seurantaseminaari 11.6.2013 Pirkanmaan ELY-keskus 1 ESITYS Kuntavastuullisen sekajätteen energiana hyödyntämisen

Lisätiedot

Päätösmallin käyttö lietteenkäsittelymenetelmän valinnassa

Päätösmallin käyttö lietteenkäsittelymenetelmän valinnassa Päätösmallin käyttö lietteenkäsittelymenetelmän valinnassa Diplomityön esittely Ville Turunen Aalto yliopisto Hankkeen taustaa Diplomityö Vesi- ja ympäristötekniikan laitokselta Aalto yliopistosta Mukana

Lisätiedot

Uusiutuvan energian vaikuttavuusarviointi 2015 Arviot vuosilta

Uusiutuvan energian vaikuttavuusarviointi 2015 Arviot vuosilta Uusiutuvan energian vaikuttavuusarviointi 2015 Arviot vuosilta 2010-2014 Suvi Monni, Benviroc Oy, suvi.monni@benviroc.fi Tomi J Lindroos, VTT, tomi.j.lindroos@vtt.fi Esityksen sisältö 1. Tarkastelun laajuus

Lisätiedot

Kohti vähäpäästöistä Suomea. Espoon tulevaisuusfoorumi

Kohti vähäpäästöistä Suomea. Espoon tulevaisuusfoorumi Kohti vähäpäästöistä Suomea Espoon tulevaisuusfoorumi 27.1.2010 Mitä tulevaisuusselonteko sisältää? Tavoite: vähäpäästöinen Suomi TuSessa hahmotellaan polkuja kohti hyvinvoivaa ja vähäpäästöistä yhteiskuntaa

Lisätiedot

Vesiensuojelu ja ravinteiden kierrätys Helsinki Hankekoordinaattori Tarja Haaranen Luonnonvarakeskus

Vesiensuojelu ja ravinteiden kierrätys Helsinki Hankekoordinaattori Tarja Haaranen Luonnonvarakeskus Vesiensuojelu ja ravinteiden kierrätys 21.1.2016 Helsinki Hankekoordinaattori Tarja Haaranen Luonnonvarakeskus Sivu 1 22.1.2016 Sivu 2 22.1.2016 Esityksen sisältö Kiertotalous Ravinteiden kierrätyksestä

Lisätiedot

72 Kaupunginhallituksen vastine Vaasan hallinto-oikeudelle koskien orgaanisen jätteen sijoittamista Korvenmäen kaatopaikalle

72 Kaupunginhallituksen vastine Vaasan hallinto-oikeudelle koskien orgaanisen jätteen sijoittamista Korvenmäen kaatopaikalle Rakennus- ja 24 08.02.2017 ympäristölautakunta Kaupunginhallitus 72 27.02.2017 72 Kaupunginhallituksen vastine Vaasan hallinto-oikeudelle koskien orgaanisen jätteen sijoittamista Korvenmäen kaatopaikalle

Lisätiedot

Keski-Suomen energiatase 2014

Keski-Suomen energiatase 2014 Keski-Suomen energiatase 2014 Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi www.facebook.com/energiatoimisto Sisältö Keski-Suomen energiatase 2014 Energialähteet ja energiankäyttö Uusiutuva energia Sähkönkulutus

Lisätiedot

Jyväskylän energiatase 2014

Jyväskylän energiatase 2014 Jyväskylän energiatase 2014 Jyväskylän kaupunginvaltuusto 30.5.2016 Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi www.facebook.com/energiatoimisto 1.6.2016 Jyväskylän energiatase 2014 Öljy 27 % Teollisuus

Lisätiedot

Itä-Suomen maakuntien energian käyttö

Itä-Suomen maakuntien energian käyttö Itä-Suomen maakuntien energian käyttö Itä-Suomen bioenergiapäivä Kajaani 21.11.2016 Timo Karjalainen Kajaanin yliopistokeskus ITÄ-SUOMEN BIOENERGIAOHJELMA 2020 ITÄ-SUOMEN ENERGIATILASTO 2014 24.11.2016

Lisätiedot

Ainevirta-analyysi esimerkki Suomen typpi- ja fosforivirroista

Ainevirta-analyysi esimerkki Suomen typpi- ja fosforivirroista Ainevirta-analyysi esimerkki Suomen typpi- ja fosforivirroista Materiaalivirrat ja ilmastonmuutos Teollisen ekologian seuran seminaari 28.4.2008 Riina Antikainen, Suomen ympäristökeskus Teoreettinen lähestymismalli

Lisätiedot

Kotimaisen biohiilipelletin kilpailukyvyn varmistaminen energiapolitiikan ohjauskeinoilla - esitys

Kotimaisen biohiilipelletin kilpailukyvyn varmistaminen energiapolitiikan ohjauskeinoilla - esitys Kotimaisen biohiilipelletin kilpailukyvyn varmistaminen energiapolitiikan ohjauskeinoilla - esitys 11.1.16 Tausta Tämä esitys on syntynyt Mikkelin kehitysyhtiön Miksein GreenStremiltä tilaaman selvitystyön

Lisätiedot