Filippiinit. Lokakuu 2010

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Filippiinit. Lokakuu 2010"

Transkriptio

1 Filippiinit Lokakuu 2010

2 Filippiinien maaraportti 2 (18) Filippiinien maaraportti Sisällysluettelo Maaprofiili... 3 Maa ja väestö... 3 Politiikka ja hallinto... 4 Talouden avaintiedot... 4 Liiketoiminta... 5 Filippiinien vahvuudet ja heikkoudet... 5 Rahoitus ja takuut... 6 Finnvera... 6 Teollisen yhteistyön rahasto Oy (Finnfund)... 6 Talous... 7 Makrotalous... 7 Talouspolitiikka... 9 Ulkomaankauppa Kokonaiskauppa Kauppa Suomen kanssa Suomen vienti Suomen tuonti Ulkomaiset investoinnit Suomalaiset investoinnit Maa- ja metsäteollisuus Teollisuus ja rakentaminen Valmistusteollisuus Energia Palvelusektori Tietoliikennepalvelut Pankki- ja pörssitoiminta Matkailu Logistiikka Tapakulttuuri... 16

3 Filippiinien maaraportti 3 (18) Maaprofiili Maa ja väestö Pinta-ala: km2, josta maata km2 Luonnonvarat: puu, öljy, nikkeli, koboltti, hopea, kulta, suola, kupari Rajanaapurit: saarivaltio, merentakaiset naapurit Indonesia, Malesia, Taiwan, Kiina, Vietnam Asukasluku: 99,9 miljoonaa (2010) Pääkaupunki: Manila (1,7 milj.) Suurimmat kaupungit: Quezon City (2,7 milj.), Manila (1,7 milj.), Caloocan City (1,4 milj.), Davao (1,4 milj.), Cebu (0,8 milj.), Zamboanga (0,8 milj.) Väestönkasvu: 2,0 % (2010) Syntyvyys: 26,0/1000 as. (2010) Kuolleisuus: 5,1/1000 as. (2010) Elinajan odote: miehet 68,1 vuotta, naiset 74,2 vuotta

4 Filippiinien maaraportti 4 (18) Etniset ryhmät: malaijeja 95,5 %, kiinalaisia 1,5 %, muita 3% Virallinen kieli: filipino (takalog) ja englanti Uskonnot: roomalaiskatolisia 81 %, protestantteja 9 %, muslimeja 5 %, buddhalaisia ja muita 5 % Aika: GMT+8 tuntia Puhelinsuuntanumerot: maatunnus 63 (kaupunkeja: Manila 2, Cebu 32, Davao 82) Matkapuhelinteknologiat: GSM, CDMA Sähköverkko: 220V, 60 Hz Politiikka ja hallinto Virallinen nimi: Republika ñg Pilipinas (Filippiinien tasavalta) Maatunnus: PH Valtion päämies: presidentti Benigno Aquino ( alkaen, toimikausi 6 vuotta) Hallituspuolueet: Liberal party (LP, presidentin puolue). Suurin puolue on Lakas- Kampi-CMD Hallituksen johtaja: presidentti Seuraavat vaalit: toukokuussa 2016 (presidentti, edustajainhuone ja senaatti) Aluehallinto: 80 provinssia, 120 kaupunkialuetta Merkittäviä vuosilukuja: Vuonna 1898 Espanja luovutti Filippiinit Yhdysvalloille maiden välisen sodan päätteeksi. Toisen maailmansodan aikana Japani miehitti Filippiinien saariston. Filippiinit itsenäistyi vuonna Presidentti Ferdinand Marcosin 12 vuotta kestänyt valtakausi päättyi syrjäyttämiseen vuonna Viimeiset amerikkalaiset sotilastukikohdat suljettiin vuonna Kansallispäivä: (itsenäistyminen Espanjasta 1898), 4.7. (itsenäistyminen Yhdysvaltojen hallinnosta vuonna 1946) Talouden avaintiedot Rahayksikkö: peso (PHP) = 100 centavoa Valuuttakurssi: 1 USD = 45,5 PHP (keskiarvo 2010, arvio) Bruttokansantuote (2009): käyvin hinnoin 161,1 mrd. USD, ostovoimakorjattu 324,7 mrd. USD Bruttokansantuote henkeä kohden (2009): käyvin hinnoin USD, ostovoimakorjattu USD Inflaatio: 4,2 % (2010, arvio) Päävientituotteet: sähkölaitteet, koneet ja kuljetusvälineet, kankaat, kookostuotteet, erilaiset puolivalmisteet, öljytuotteet Päätuontituotteet: polttoaineet, telekommunikaatiolaitteet, elektroniikka, muovi, autot, tekstiilit Tärkeimmät kauppakumppanit: USA, Japani, Kiina, Singapore, Hongkong, Thaimaa Verotus: yritysvero 30 %, arvonlisävero 0-12 %, henkilöiden tulovero 5-35 %

5 Filippiinien maaraportti 5 (18) Kansainväliset vertailut: Korruptio: Transparency Internationalin vertailussa 2009 Filippiinit on jaetulla sijaluvulla 139 yhdessä Pakistanin, Bangladeshin ja Valko-Venäjän kanssa (180 maan joukossa; mitä suurempi sijaluku sitä enemmän korruptiota esiintyy). Kilpailukyky: World Economic Forumin kilpailukykyvertailussa 2009 Filippiinit on sijaluvulla 87 Trinidad & Tobagon ja Libyan välissä (133 tutkitun maan joukossa; mitä pienempi sijaluku sitä parempi kilpailukyky) Liiketoiminta Filippiinien vahvuudet ja heikkoudet Filippiinien markkinoiden kehitysnäkymiä ja mahdollisuuksia: Englanninkielinen työvoima ICT-sektori kasvussa, erityisesti matkapuhelin- ja Internet-palveluiden kysyntä kasvaa Turvallisuusratkaisujen kysyntä kasvaa Markkinoiden riskejä: Sisäpoliittinen epävakaus Heikko talouskehitys Korruptio Filippiinien markkinoiden yleispiirteitä Filippiinit on avoin talous, jossa varsinkin teollisuus on altis ulkoisille häiriöille. Japanin ja Yhdysvaltain taantuma tuntuu Filippiineillä enemmän kuin useimmissa muissa Aasian maissa, sillä Japani ja Yhdysvallat ovat Filippiinien suurimpia kauppakumppaneita, investoijia sekä luotottajia. Maailmantalouden taantuma tuntuu myös Filippiineillä, vaikka maa ei ole monen Kaakkois-Aasian taloustiikerin tapaan korostetun riippuvainen ulkomaankaupasta tai finanssisektorista. Filippiinit jäi talouden kehityksessä Aasian tiikereiden jälkeen 1980-luvulla ja luvun alussa. Tällä vuosikymmenellä talouskasvu on nopeutunut erityisesti elektroniikkateollisuuden ja muutamien merkittävien aluekeskusten kasvun ansiosta. Kasvu on ollut erityisen voimakasta muutamissa suurissa keskuksissa mm. Manilassa. Maahan on syntynyt Metro-Manilan rinnalle lukuisia kasvukeskuksia. Näitä ovat Cebu, Davao, Batangas, General Santos, Cagayan ja Cavite sekä USA :n entisiin sotilastukikohtiin perustetut vapaakauppa-alueet Subic ja Clark. Talouskasvu on vaatimaton maaseudulla, jossa suuri osa väestöstä elää köyhyysrajalla tai sen alapuolella. Kotimaisten markkinoiden kasvua rajoittaa maaseudun kehittymättömyys ja tehoton maatalous. Maan sisäpoliittinen epävarmuus heikentää myös talouskasvua ja poliittista päätöksentekoa. Hallitus käy taistelua

6 Filippiinien maaraportti 6 (18) Filippiinien eteläosissa toimivia muslimisissejä vastaan. Pommi-iskut ovat ajoittain levinneet pääkaupunki Manilaan. Suuri osa Filippiinien ulkomaisista tuloista on peräisin Kaakkois-Aasian ulkopuolelta. Vientiteollisuuden päämarkkinat ovat Yhdysvalloissa ja Japanissa. Siirtotyöläisten kotimaahan tekemät rahansiirrot ovat myös merkittävä tulo Filippiineille. Filippiinit onkin johtavia siirtolaisten lähtömaita maailmassa. Rahoitus ja takuut Finnvera Yritys voi saada rahoitusta tai pienentää vientiin ja kansainvälistymiseen liittyviä riskejään Finnveran takuiden ja lainojen avulla. Suomalaisille viejille ja suomalaista vientiä rahoittaville pankeille myönnetään vientitakuita Finnveran maakohtaisen takuupolitiikan mukaisesti. Vientitakuiden lisäksi Finnvera tarjoaa kansainvälistymiseen ja investointeihin liittyviä takauksia ja lainoja. Vientitakuun hinta määräytyy vientimaan maaluokan (0-7, joista 7 korkein maariski), takuun maksuajan sekä Finnveran ostajasta / takaajasta tekemän riskiarvion perusteella. Maakohtaiset tiedot vientitakuista löytyvät Finnveran internet-sivuilta Finnvera luokittelee (10/2010) Filippiinit kohtalaisen maksukyvyn maaksi, maaluokka 4/7. ST: Ei erityisehtoja, mutta suositellaan ILC:tä.MT/LT: Ei erityisehtoja, mutta suositellaan pankkitakausta. Yritys- ja projektiriskiä voidaan harkita tapauskohtaisesti. Lisätietoja: Aluepäällikkö Mika Relander, Finnvera, puh , sähköposti Teollisen yhteistyön rahasto Oy (Finnfund) Finnfund on suomalainen kehitysrahoitusyhtiö, joka tarjoaa pitkäaikaisia investointilainoja ja riskipääomaa yksityisten yritysten hankkeisiin kehitysmaissa ja Venäjällä. Finnfund investoi ensisijaisesti suomalaisten yritysten kohteisiin, mutta rahoittaa myös hankkeita, joissa käytetään suomalaista osaamista, parannetaan ympäristön tilaa tai tuetaan kohdemaan kehitystä. Suurin osa investointikohteista on teollisia hankkeita, mutta Finnfund rahoittaa myös muita toimialoja, kuten esimerkiksi energiantuotantoa, metsätaloutta, tietoliikennettä ja terveydenhuoltoa. Finnfundin rahoitus ei ole sidottu Suomesta tehtäviin hankintoihin. Finnfundin yhteydessä toimii myös Finnpartnership-ohjelma, joka tarjoaa neuvontapalveluja ja liikekumppanuustukea suomalaisyritysten hankkeisiin kehitysmaissa (www.finnpartnership.fi).

7 Filippiinien maaraportti 7 (18) Lisätietoja: investointijohtaja Helena Arlander, puh. (09) , sähköposti Talous Makrotalous Tärkeimmät talousluvut e Bruttokansantuote (%- muutos) Bruttokansantuote käyvin hinnoin (mrd. USD) Bruttokansantuote henkeä kohden käyvin hinnoin (USD) a e 2011e 5,3 7,1 3,7 1,1 6,2 4,3 117,5 144,1 167,2 161,1 196,1 223, Yksityinen kulutus (%-muutos) 5,5 5,8 4,7 3,8 4,8 5,0 Investoinnit kiinteään 3,9 10,9 2,7-0,4 7,7 4,4 omaisuuteen (%-muutos) Kuluttajahinnat 6,2 2,8 9,3 3,2 4,2 4,8 (keskimääräinen %-muutos) Vaihtotase (% BKT:sta) 4,5 4,9 2,2 5,5 3,9 3,7 Valuuttakurssi PHP / 1USD (vuoden keskikurssi) 51,3 46,1 44,3 47,7 45,5 44,0 Lähde: EIU (10/2010), e=ennuste Bruttokansantuote Viennin elpyminen on Filippiinien talouskasvulle tärkeämpää kuin yksityisen kulutuksen kasvu. Viennin osuus bruttokansantuotteesta on lähes 50 prosenttia, mikä on kuitenkin selvästi vähemmän kuin esimeriksi Singaporessa ja Taiwanissa. Maailmankaupan määrän supistuminen vuoden 2008 finanssikriisin jälkeen ei ole ollut Filippiineille yhtä paha isku kuin monelle muulle viime vuosikymmeninä viennin kasvulla vaurastuneelle Kaakkois-Aasian maalle. Talouskriisi laski Filippiinien talouden kasvuvauhdin lähelle yhtä prosenttia vuonna 2009, mutta vuonna 2010 talouden kasvun odotetaan jälleen kiihtyvän merkittävästi yli 6 % :n tasolle. Taloustaantumasta toipuminen on ollut odotettua nopeampaa. Maan köyhyysongelma on paha ja sen lieventäminen edellyttäisi voimakasta talouskasvua. Köyhyyden vähentäminen vaatisi myös korkean syntyvyyden alentamista ja maan köyhien eteläosien kehittämistä valtion varoin. Talouden kehitystä heikentää myös syvälle maan rakenteisiin iskostunut korruptio. Filippiinit sijoittuu kansainvälisissä korruptiotutkimuksissa huonoimman kolmanneksen joukkoon. Korruption kitkeminen on ollut 2000-luvulla keskeisiä tavoitteita. Bruttokansantuotteen rakenne Teollisesta kehittymisestä huolimatta Filippiinit on edelleen voimakkaasti maatalousvaltainen yhteiskunta, jossa säällä ja luonnonilmiöillä (kuivuus, sateet,

8 Filippiinien maaraportti 8 (18) tulvat, maanvyöryt, tulivuorenpurkaukset, maanjäristykset) on merkitystä talouskasvun kannalta. Maatalouden osuus BKT :sta on laskenut noin viidennekseen, mutta se työllistää arviolta 40 prosenttia työvoimasta. Alityöllisyys on yleistä maatalouden parissa, eivätkä luvut ole vertailukelpoisia länsimaisten tilastojen kanssa. Teollisuuden ja palveluiden merkitys on kasvanut vuosi vuodelta. Teollisuuden osuus BKT:sta on noin 30 prosenttia ja palveluiden reilut 50 prosenttia. Erityisesti on kasvanut elektroniikkateollisuus. Elektroniikkateollisuuden verotus on erittäin kevyttä johtuen ulkomaisille sijoittajille myönnetyistä investointieduista. Lähivuosina on tosin odotettavissa, että verotus kiristyy määräaikaisten veroetujen päättymisen johdosta. Filippiiniläisten elintasolle ulkomailta tulleiden rahalähetysten merkitys on tärkeä. Filippiinit onkin yksi suurimmista siirtolaisia lähettävistä maista. Filippiiniläinen työvoima on ollut haluttua varsinkin palvelualoilla. Bruttokansantuotteesta noin 10% muodostuu ulkofilippiiniläisten rahalähetyksistä. Investoinnit Kotimaisten sijoitusten taso on alhainen. Vientiyritykset eivät ole olleet kovinkaan halukkaita kotiuttamaan voittojaan heikon peson takia. Maan epävakaa tilanne on heikentänyt maan kiinnostavuutta myös ulkomaisten sijoittajien silmissä. Ulkomaiset sijoittajat myös kotiuttavat herkästi voittojaan, mikä on heikentänyt maan taloudellista suorituskykyä. Tosin ulkomaisten investointien taso on viime vuonna ollut määrällisesti kasvava ja niiden kannan bruttokansantuoteosuus on ollut vakaalla tasolla. Poliittinen vakaus on pitkäkestoisia investointeja tavoiteltaessa ensiarvoisen tärkeää. Epävakaat olot ja alttius inflaatiolle aiheuttaa myös korkeamman korkokannan, mikä heikentää investointien kannattavuutta. Rakennusalalla valtion rahoittamilla infrastruktuurihankkeilla on suuri merkitys. Työttömyys Filippiinien työttömyysaste on korkea, ja todellinen työttömyys on virallisia lukuja huomattavasti suurempi. Työttömyys ja vajaatyöllisyys ovat pahimmat maataloussektorilla, mutta työttömyyden kasvua ja lomautuksia on ollut myös valmistusteollisuudessa, joka on kärsinyt vientikysynnän heikkenemisestä. Työttömyys ja alityöllisyys ovat lisääntyneet viimeisen parin vuoden aikana. Työttömien lisäksi Filippiineillä on myös alityöllistettyjä ihmisiä. Heidän osuutensa työvoimasta on arvioiden mukaan noin viidennes. Ongelma on pahin maataloudessa. Maaseudun pientilojen väkimäärän kasvu purkautuu muuttona kaupunkeihin ja siirtolaisuuteen. Siirtolaisuutta edistää osin myös valtion koulutuspolitiikka, jossa monia ammattiryhmiä, kuten sairaanhoitajia, koulutetaan tietoisesti yli oman tarpeen.

9 Filippiinien maaraportti 9 (18) Henkilöstövälitykseen erikoistuneille yrityksille Filippiinit tarjoaa hyvän toimintakentän, koska väestö on englanninkielistä ja usein myös koulutettua. Inflaatio Vuonna 2009 inflaatio hidastui 3,2 prosenttiin kansainvälisen talouskriisin vaikutuksesta. Talouden yllättävän nopea toipuminen vuoden 2010 aikana on myös kiihdyttänyt inflaatiota ja sen odotetaan nousevan vuonna 2010 yli 4 prosenttiin. Filippiiniläiset ovat yleisesti ottaen hyvin kulutusorientoituneita, varsinkin keskiluokka kuluttaa enemmän kuin säästää. Maan säästämisaste on Kaakkois-Aasian heikoimpia. Kulttuurisiteet Yhdysvaltoihin ja Latinalaiseen maailmaan selittävät tätä mentaliteettieroa. Vaihtotase Elektroniikkateollisuuden vahva vienti ja ennen kaikkea siirtotyöläisten rahavirrat nostivat maan vaihtotaseen ylijäämäiseksi 1990-luvun lopussa, vaikka kauppatase on säilynyt alijäämäisenä. Kauppataseen alijäämä on melko suuri, vuona ,9 mrd. USD eli 5,5 % bruttokansantuotteesta. Tuontituotteiden halpeneminen sekä palvelutaseen ja siirtotyöläisten rahalähetysten ylijäämäisyys kasvattivat vaihtotaseen ylijäämää 5,3 prosenttiin bkt:sta vuonna Kuluvana vuonna ylijäämän odotetaan hieman supistuvan. Viennin epävarma kehitys vaikuttaa vaihtotaseen ylijäämän suuruuteen, alijäämää ei uskota kuitenkaan syntyvän lähivuosina. Talouspolitiikka Filippiinien valtiontalous on ollut pitkään vahvasti alijäämäinen. Hallituksen tavoitteena on viime vuosina ollut budjettialijäämän pienentäminen, mutta ongelmana on suuret tarpeet infrastruktuurihankkeissa, terveydenhuollossa ja koulutuksessa. Valtiontalouden alijäämä johtuu verotulojen ja tullimaksujen heikosta perinnästä. Kerättyjen verojen osuus on ollut vuosittain keskimäärin 15 prosenttia bkt:sta. Veronkierto ja suoranainen laistaminen verojen maksusta on ollut yleinen käytäntö. Veronkannon tehostaminen on poliittisesti arka asia vaikkakin viime vuosina on kyetty saamaan merkittävästi parannusta aikaan. Maassa on paljon erilaisia veroetuuksia, joihin on ollut hankala puuttua. Budjettivajeen pienentämistä hankaloittaa suuri julkinen velka. Krooninen budjettivaje vähentää julkisen vallan mahdollisuuksia pitkän aikavälin infrastruktuurihankkeisiin.

10 1000 EUR Filippiinien maaraportti 10 (18) Ulkomaankauppa Kokonaiskauppa Filippiinien ulkomaankauppa vuosina e e 2011e Vienti (mrd. USD) 46,5 49,5 48,3 37,5 45,1 50,7 Tuonti (mrd. USD) 53,3 57,9 61,1 46,4 57,0 63,4 Kauppatase (mrd. USD) -6,7-8,4-12,9-8,9-11,9-12,6 Lähde: EIU (10/2010), e=ennuste Tärkeimmät vientituotteet vuonna 2009 olivat elektroniikkatuotteet ja puolivalmisteet (59,2 %), maataloustuotteet (4,3%), mineraalit (4,0 %), öljytuotteet (2,1%) ja kankaat (0,8 %). Tärkeimmät tuontituotteet olivat sähkötarvikkeet ja elektroniikka (28,4%), kemikaalit (9,1%), öljytuotteet (7,1%) ja elintarvikkeet (6,3%). Tärkeimmät vientimaat vuonna 2009 olivat Yhdysvallat (16,5 %), Japani (15,2 %), Kiina (14,2 %), Singapore (10,1 %), ja Hongkong (9,6 %). Tuontimaista tärkeimmät olivat Japani (19,0 %), Yhdysvallat (14,3 %), Kiina (11,9 %), Singapore (11,1 %) ja Thaimaa (7,1 %). Kauppa Suomen kanssa Suomen ja Filippiinien välinen kauppa Vienti Tuonti Tase Lähde: Tullihallitus 03/2010 Suomen ja Filippiinien välinen ulkomaankauppa on ollut vähäistä. Kauppa on ollut Suomelle ylijäämäistä viime vuosina paitsi vuonna Viennin arvo Filippiineille vuonna 2009 oli 83,8 miljoonaa euroa ja tuonnin arvo 45,7 miljoonaa euroa. Suomen vienti supistui 9 prosenttia edellisvuodesta, kun taas tuonti Filippineiltä supistui vajaan

11 Filippiinien maaraportti 11 (18) prosentin. Tammi-heinäkuussa 2010 vienti on kasvanut 5 % edellisvuoden vastaavaan aikaan verrattuna, kun taas tuonti on pysytellyt 2009 tasolla. Suomen vienti Suomen vienti Filippiineille 2009 Elintarvikkeet ja juomat 1 % Valmiit tavarat 11 % Raaka-aineet, polttoaineet 1 % Kemialliset aineet ja tuotteet 4 % Koneet, laitteet ja kuljetusvälineet 33 % Valmistetut tavarat 50 % Lähde: Tullihallitus 03/2010 Suomen perinteisillä vientituotteilla paperilla ja pahvilla on hallitseva osuus Suomesta Filippiineille suuntautuvassa viennissä. Lähes puolet viennistä kuuluu tähän kategoriaan ja se on selvästi tärkeämpi kuin seuraavaksi suurin ryhmä eli matkapuhelimet. Tilastollisesti iso osa Filippiineillä myytävistä Nokian matkapuhelimista ei kirjaudu Suomen vienniksi, koska niitä ei valmisteta Nokian Suomessa olevilla tehtailla. Pienemmissä tavararyhmissä vuotuiset muutokset saattavat olla hyvinkin suuria, koska yksittäiset kaupat vaikuttavat voimakkaasti kunkin vuoden kauppalukuihin. Suomalaisten yritysten vienti on keskittynyt erityisesti muutamille suurimmille metsäteollisuuden yritykselle. Monella Filippiineiltä markkinoita löytäneellä pienemmällä yrityksellä on jokin kauppahuone takanaan. Suomen 10 tärkeintä vientituotetta Filippiineille vuonna 2009 SITC-nimike milj. EUR Osuus % Muuto s % 1 64 Paperi ja pahvi sekä tuotteet niistä 39, Puhelin-,radio-,tv- yms. laitteet 12, Kojeet, mittarit yms. 9, Toimistokeneet ja atk-laitteet 3, Eri toimialojen erikoiskoneet 3, Yleiskäyttöiset teollisuuden koneet ja laitteet 3, Muut kuljetusvälineet 1, Voimakoneet ja moottorit 1, Erinäiset kemialliset tuotteet 1, Muut sähkökoneet ja -laitteet 1, tärkeintä yhteensä 77,5 92 Suomen koko vienti Filippiineille 83, Lähde: Tullihallitus 03/2010

12 Filippiinien maaraportti 12 (18) Suomen tuonti Suomen tuonti Filippiineiltä 2009 Valmiit tavarat 9 % Elintarvikkeet ja juomat 9 % Raaka-aineet, polttoaineet 0,1 % Kemialliset aineet ja tuotteet 1 % Valmistetut tavarat 5 % Koneet, laitteet ja kuljetusvälineet 76 % Lähde: Tullihallitus 03/2010 Filippiineiltä Suomeen tapahtuvassa tuonnissa koneet, laitteet, kuljetusvälineet muodostavat valtaosan. Tuonti Filippiineiltä on kuitenkin selvästi vähäisempää kuin vienti Suomesta. Parin suurimman tavararyhmän ulkopuolella vuotuiset vaihtelut ovat hyvinkin suuria volyymien vähäisyyden takia. Suomen 10 tärkeintä tuontituotetta Filippiineiltä vuonna 2009 SITC-nimike milj. EUR Osuus % Muutos % 1 77 muut sähkökoneet ja laitteet 14, puhelin-, radio-,tv- yms. laitteet 10, toimistokoneet ja atk-laitteet 3, kala- ja kalavalmisteet 2, hedelmät ja kasvikset 1, kumituotteet 1, vaatteet 1, muut valmiit tavarat 0, tuotteet epäjalosta metallista 0, kasviöljyt ja rasvat 0, tärkeintä yhteensä 35, Suomen koko tuonti Filippiineiltä 38, Lähde: Tullihallitus 03/2010 Ulkomaiset investoinnit Filippiineille on tehty vähemmän ulkomaisia sijoituksia kuin esim. Malesiaan ja Thaimaahan. Hallitus houkuttelee sijoittajia mm. investointieduilla ja lainsäädännön muutoksilla. Sijoittajien epäluuloa maata kohtaan ovat ruokkineet epävakaa sisäpolitiikka, kankea lainsäädäntö ja rahoitusmarkkinoiden ailahtelevaisuus.

13 Filippiinien maaraportti 13 (18) Ulkomaisten sijoitusten tilastointi on Filippiineillä kirjavaa, lukuja kirjaavia virastoja ja laitoksia on useita eikä niillä ole yhtenäistä ulkomaisten sijoitusten määritelmää. Ulkomaisia sijoituksia tilastoivat SEC ( Securities and Exchange Commission), BOI (Board of Investment), NEDA (National Economic and Development Authority ja Filippiinien keskuspankki BSP (Bangko Sentral ng Pilipinas).Tärkeimmät ulkomaiset sijoittajat ovat Yhdysvallat, Japani ja Alankomaat. Vetovoimaisin investointikohde on elektroniikkateollisuus. Maassa toimii yli 500 elektroniikkateollisuuden yritystä, joista vajaa puolet on ulkomaisessa omistuksessa. Merkittävimmät omistajat ovat japanilaiset, eteläkorealaiset, amerikkalaiset ja taiwanilaiset yritykset. Elektroniikkateollisuus on keskittynyt Metro-Manilan ympäristöön ja erityistalousalueille. Talouden taantuma on hidastanut investointeja. Filippiineille tehtyjen suorien ulkomaisten investointien kannan arvioidaan nousevan 24,9 mrd. USD suuruiseksi vuonna Tämä on 12,7 % bruttokansantuottesta. Ulkomaisten suorien sijoitusten osuus bruttokansantuotteesta on ollut samalla tasolla viimeiset 5 vuotta. Suomalaiset investoinnit Maa- ja metsäteollisuus Suomalaisten investoinnit Filippiineillä ovat pieniä ja satunnaisia. Ne ovat suuntautuneet pääasiassa infrastruktuurihankkeisiin, mitkä tarjoavat edelleen kiinnostavia investointimahdollisuuksia. Sopimukset Suomen kanssa Filippiinit on solminut useiden valtioiden kanssa kahdenvälisen investointisuojasopimuksen, sopimus on tehty myös Suomen kanssa. Se takaa mm. pääomien vapaan siirron maiden välillä. Maatalouden osuus kokonaistuotannosta on pienentynyt ja on vajaa 15 prosenttia. Maatalous on kuitenkin edelleen tärkeä osa Filippiinien taloutta, joskin valtio joutuu tukemaan ajoittain voimakkaastikin tuotantoa. Lähes 40 prosenttia kansasta saa elantonsa alkutuotannosta (maatalous, kalastus ja metsätalous). Pinta-alasta on noin kolmannes viljeltyä. Suurin osa maatiloista on pieniä perheviljelmiä. Maatalous on keskittynyt Mindanaon eteläosiin. Tavoitteena on saada Filippiinit omavaraiseksi riisin ja kalan suhteen. Tärkeimmät kotimarkkinoille viljeltävät kasvit ovat riisi, maissi ja kassava. Vientiä varten kasvatetaan kookospähkinöitä, sokeriruokoa, hamppua, kahvia, tupakkaa, maapähkinöitä ja hedelmiä. Filippinit on yksi maailman johtavista banaanien tuottajista ja viejistä.

14 Filippiinien maaraportti 14 (18) Teollisuus ja rakentaminen Karjatalous (pääasiassa siat, puhvelit, vuohet ja siipikarja) ja kalastus ovat merkittäviä alkutuotannon sektoreita. Kala- ja kalajalosteet on tärkeä vientitulojen lähde. Filippiinit on yksi Kaakkois-Aasian suurimmista viljeltyjen kalojen ja katkarapujen tuottajista. Metsiä maa-alasta on noin puolet. Hakkuita on pyritty rajoittamaan, mutta metsien hävittäminen on kuitenkin jatkunut laittomien hakkuiden ja kaskiviljelyn seurauksena. Valmistusteollisuus Valmistusteollisuuden osuus teollisuustuotannosta on noin 70 prosenttia. Kasvua ovat vauhdittaneet erilaiset vero- ja tulliedut sekä vientiteollisuudelle tarkoitettujen erityistalousalueiden ja teollisuuspuistojen perustaminen. Erityyppisiä alueita on toiminnassa lähes 100, niistä suurin osa on keskittynyt elektroniikkateollisuuden alihankintaan ja sopimusvalmistukseen. Valmistusteollisuuden vahvoja kasvualoja ovat elintarvikkeet, nahkatuotteet, metallituotteet, elektroniikka, koneet ja laitteet ja kuljetusvälineet. Yhteensä niiden vuosikasvu on keskimäärin kaksi kertaa valmistusteollisuuden kasvuvauhti. Elintarviketeollisuuden osuus valmistusteollisuuden tuotannosta on noin 40 prosenttia. Elektroniikkateollisuus on nopeimmin kasvava sektori, kasvuvauhti vuodessa on noin 15 prosenttia. Suurin osa elektroniikkateollisuuden tuotannosta menee vientiin. Muita merkittäviä aloja ovat öljyn- ja hiilenjalostus, kemikaalit ja kemialliset tuotteet. Kaivannaistuotannon nopeaa kasvua vauhdittaa erityisesti Malampayan kaasukentän hyödyntäminen. Energia Presidentti Gloria Macapagal-Arroyon kaudella on maan energiasektoria vapautettu sääntelystä ja ulkomaisille sijoittajille on kehitetty aiempaa houkuttelevampia kannustimia. Filippiinien kasvavat kuluttajamarkkinat ja sähkönkysyntä tekevät siitä kiinnostavan markkinan ulkomaisille alan yrityksille. Suurin osa Filippiinien tarvitsemasta energiasta tuotetaan tuontiöljyllä. Muita merkittäviä energianlähteitä ovat vesivoima, maakaasu, maalämpö ja hiili. Filippiinit tavoittelee energiantuotannossa noin 50 prosentin omavaraisuutta. Filippiinien energiantuotanto nojaa pitkälti 2002 käyttöön otetun Malampayan kaasukentän tuotantoon. Kotimaisen öljyn ja kaasun varannoiksi on todennettu 8,9 miljardia barrelia. Energiantuotannon kapasiteetti on yli MW. Filippiinit on yksityistänyt voimakkaasti voimalaitostoimintaa. Kansallisen energiaohjelman puitteissa (2000-

15 Filippiinien maaraportti 15 (18) 2009) on avattu energia-alaa yksityisille investoinneille. Ohjelman osana koko maan sähköistämistä on tehostettu. Palvelusektori Filippiinien palvelualat muodostavat reilut 50 prosenttia maan kokonaistuotannosta. Sektori on kasvanut erittäin voimakkaasti. Palvelualojen kasvua ovat vauhdittaneet tiettyjen alojen vapauttaminen kilpailulle. Erityisen vahvasti ovat hyötyneet ICTpalvelut. Tietoliikennepalvelut Telekommunikaatio on Filippiinien nopeimmin kasvava, vähiten säädelty ja kaikkein kilpailukykyisin talouden ala. Ongelmia tuovat sektorin pirstoutuneisuus ja valvonnan puute. Uusia toimilupia myönnetään tiukoin perustein, mutta määräysten toimeenpanon valvonta on vajavaista. Puhelinalan säännöstely on purettu ja alalla on tapahtunut viime vuosina yritysostoja ja fuusioita. Uusia yrittäjiä on tullut runsaasti markkinoille. Kilpailu on erittäin kovaa erityisesti mobiilipuolella. Mobiilipuhelinliikenne on muiden Aasian maiden tavoin peittoamassa suosiossa lankaliittymät. Saarivaltiona Filippiinit on erinomainen langattoman puhelinliikenteen kehittämiseen. Matkapuhelinliittymien lukumäärä on kasvanut viime vuosina erittäin voimakkaasti. Kasvua vauhdittavat operaattoreiden tarjoamat lisäarvopalvelut ja erityisesti tekstiviestien suuri suosio. Filippiinit on yksi maailman kärkimaista tekstiviestiliikenteessä. Pankki- ja pörssitoiminta Filippiinien pankkisektori on verrattain hyvässä kunnossa. Pankkisektorin fuusioituminen käynnistettiin Aasian talouskriisin jälkeen. Filippiinien keskuspankki Bangko Sentral ñg Pilipinas (BSP, vastaa maan rahapolitiikasta. Pankkisektorin on avattu kokonaan ulkomaisille sijoittajille. Rahoituskriisi 2008 ja sen jälkiseuraukset on myös aiheuttanut haasteita filippiiniläisille pankeille. Filippiinien osakemarkkinat ovat pienet. Maan ainoa pörssi Philippine Stock Exchange (http://www.pse.com.ph) toimii Manilassa. Matkailu Matkailu on Filippiineille tärkeä toimiala. Maan sisäiset levottomuudet (kidnappaukset, pommi-iskut, sissisota) ovat heikentäneet matkailun näkymiä ja matkailijoiden määrä on pudonnut huippuvuosista. Potentiaalia maassa on runsaastikin, mutta voimakas kasvu edellyttäisi ennen kaikkea turvallisuustilanteen vakiintumista.

16 Filippiinien maaraportti 16 (18) Logistiikka Filippiinien kuljetusinfrastruktuuri on yksi Aasian heikoimmista ja monin paikoin riittämätön. Yhteydet teollisuusalueille ja erityistalousaluille ovat kohentuneet viime vuosina. Korkeat kuljetuskustannukset (etenkin maakuntien väliset) ovat olleet yhtenä esteenä ulkomaisen teollisuuden sijoittumiselle Filippiineille. Rautateitä on vajaat 1000 kilometriä, pääosa niistä Luzonin ja Panayn saarilla. Filippiineillä on satoja satamia, joista 25 on ns. pääsatamia. Satamien kunto ja taso on varsin heikko, monet ovat peruskorjauksen tarpeessa. Tärkeimpiä satamia, mm. Subic Bayn erikoistalousalueen satama ja Cagayan de Oron konttisatama, on kunnostettu viime vuosina. Tarkoituksena on kehittää pääsatamat vastaamaan kansainvälistä tasoa vuoteen 2020 mennessä. Maassa on kaksi kansainvälistä lentokenttää ja 252 pienempää kenttää. Tapakulttuuri Filippiiniläiset ovat ystävällisiä ja hyvin vieraanvaraisia, mutta myös hyvin uteliaita. Kysymykset saattavat tuntua tungettelevilta. Filippiiniläisten vieraanvaraisuutta ei saa käyttää hyväksi eikä ylenkatsoa. Filippiineillä liike-elämä saattaa vaikuttaa uneliaammalta kuin muissa Aasian maissa. Aikaa tarvitaan paljon tulosten saavuttamiseen. Ystävyyssuhteet ovat arvossaan, niinpä asiakassuhteet kannattaa luoda mahdollisimman henkilökohtaiseksi. Liikeelämässä latinalainen ja aasialainen kulttuuri yhdistyy amerikkalaisiin tapoihin. Liiketapaamisiin soveltuva asu on kevyet suorat housut, lyhythihainen paita ja solmio. Virallisissa tapaamisissa pukeudutaan kokopukuun. Iltatilaisuuksissa voi pukeutua räätälillä teetettyyn pitkähihaiseen barong tagalogiin tai kevyeen pikkutakkiin ja solmioon. Naiset voivat pukeutua liiketapaamisissa jakkupukuun. Esittäydyttäessä ja hyvästeltäessä kätellään. Nimen yhteydessä kerrotaan yritys, jota edustaa ja oma asema yrityksessä. Puhuteltaessa käytetään ilmaisuja Sir/Madam tai titteliä. Tutustumisen jälkeen voidaan siirtyä myös etunimien käyttöön. Käyntikortin on oltava englanninkielinen. Liikelahjoja ei ole tapana antaa, ainakaan muiden nähden. Liikelahjojen valitsemisessa noudatetaan kansainvälistä käytäntöä. Liikematka kannattaa suunnitella huolellisesti ja sopia täsmällisistä tapaamisajoista. Filippiiniläiset pyrkivät täsmällisyyteen, mutta heidän myöhästymisestään ei saa loukkaantua. Liikeneuvottelut etenevät kansainvälisen tavan mukaan, mutta vaativat runsaasti aikaa. Sopimuksen yksityiskohdat on hiottava erittäin huolellisesti ja on varmistettava, että molemmat osapuolet tulkitsevat sopimusta samalla tavalla. Erityisesti toimitusajat on sovittava huolellisesti. Liikematkaa Filippiineille ei kannata

17 Filippiinien maaraportti 17 (18) järjestää joulun tai pääsiäisen aikaan, eikä kiinalaisten uuden vuoden aikaan, jos filippiiniläinen osapuoli on kiinalaisperäinen. Filippiineillä noudatetaan perinteisiä länsimaisia käytöstapoja. Laskun maksaa kokonaan joko isäntä tai vieras. Vieraille järjestetään usein iltaohjelmaa, tavallisesti ruokailu tapahtuu ravintoloissa, mutta myös kotikutsut ovat yleisiä. Ruoka on joko kansainvälistä tai paikallista. Filippiiniläistä ruokaa syödään haarukoilla, veitsillä ja lusikoilla. Juomavedeksi kannattaa valita pullovesi. Kotikutsuilla tavataan mahdollisesti koko suku ja monia työtovereita, koska kutsut ovat Filippiineillä suosittu seurustelumuoto. Kotikutsuille voi viedä tuliaisia, jotka noudattavat kansainvälistä (amerikkalaista) tapaa. Koripallo ja baseball ovat suosittuja urheilulajeja filippiiniläisten keskuudessa, monet liikemiehet pelaavat myös golfia. Tupakointi on sallittu muualla paitsi kirkossa ja elokuvissa. Juomaraha on ravintoloissa 5 prosenttia, hotelleissa pikkupalveluksista 5-10 prosenttia, myös taksinkuljettajille on tapana antaa juomarahaa. Filippiineillä kannattaa varoa huijareita (etenkin Manilassa). Lisäksi kannattaa olla varuillaan taskuvarkaiden varalta ja suurkaupungeissa on aina syytä miettiä paikkaa ja kellonaikaa. Filippiinien eteläosissa Mindanaolla on alueita, jonne ei kannata missään nimessä matkustaa turvallisuustilanteen takia. Matkustusrajoitteet kannattaa tarkistaa Suomen ulkoministeriöstä. Linkkejä (Filippiinien kauppa- ja teollisuusministeriön ylläpitämä lista hyödyllisistä Internet-osoitteista) (Filippiinien kauppa- ja teollisuusministeriö) (Board of Investment) (National Economic Development Authority, täältä löytyy Economic Indicators on-line) (Phillippine Economic Zone Authority) (Filippiinien verohallinto) (Keskuspankin kotisivu) (Philippine Stock Exchange) Statistical Coordination Board)

18 Filippiinien maaraportti 18 (18) (investointeihin ym. lakeihin liittyvää tietoutta) (Energy Information Administration) (Maailmanpankki) (Aasian kehityspankki) (Kansainvälinen valuuttarahasto IMF) Suomen ulkoministeriön Filippiinien maasivut n hankeneuvontapalvelut Manila Project Advisory Services Embassy of Finland 21st Floor, Far East Bank Centre Building Sen. Gil Puyat Avenue, Makati City P.O. Box No. 2447, 1264 Makati City METRO-MANILA, PHILIPPINES puh.: , faksi: s-posti: Manilan hankeneuvontapalvelut seuraa Aasian kehityspankin hankkeita ja tekee myös yritysten toimeksiantoja.

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta Tilastointi

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta Tilastointi Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 2016 Tilastointi VIENTI, TUONTI JA KAUPPATASE KUUKAUSITTAIN 2012-2016(1-9) 6 Mrd. e 5 4 3 2 1 0-1 2013 2014 2015 2016 Kauppatase Vienti Tuonti 30.11.2016 2 SUOMEN JA SUOMEN

Lisätiedot

Talouden näkymät

Talouden näkymät Juha Kilponen Suomen Pankki Talouden näkymät 2015-2017 Euro & talous Julkinen 1 Suomen talouden tilanne edelleen hankala Suomen talouden kasvu jää ennustejaksolla euroalueen heikoimpien joukkoon Suomen

Lisätiedot

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta TULLI Tilastointi 1

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta TULLI Tilastointi 1 Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 215 8.2.216 TULLI Tilastointi 1 TUONTI, VIENTI JA KAUPPATASE 199-215 Mrd e 7 6 5 4 3 2 1-1 9 91 92 93 94 95 96 97 98 99 1 2 3 4 5 6 7 8 9 1 11 12 13 14 15 Kauppatase Tuonti

Lisätiedot

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta TULLI Tilastointi 1

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta TULLI Tilastointi 1 Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 215 29.2.216 TULLI Tilastointi 1 TUONTI, VIENTI JA KAUPPATASE 199-215 Mrd e 7 6 5 4 3 2 1-1 9 91 92 93 94 95 96 97 98 99 1 2 3 4 5 6 7 8 9 1 11 12 13 14 15 Kauppatase Tuonti

Lisätiedot

Kääntyykö Venäjä itään?

Kääntyykö Venäjä itään? Heli Simola Suomen Pankki Kääntyykö Venäjä itään? BOFIT Venäjä-tietoisku 5.6.2015 5.6.2015 1 Venäjän ulkomaankaupan kehitystavoitteita Viennin monipuolistaminen Muun kuin energian osuus viennissä 30 %

Lisätiedot

Energia ja luonnonvarat: tulevaisuuden gigatrendit. Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK

Energia ja luonnonvarat: tulevaisuuden gigatrendit. Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK Energia ja luonnonvarat: tulevaisuuden gigatrendit Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK Energia ja luonnonvarat: tulevaisuuden gigatrendit Gigaluokan muuttujia Kulutus ja päästöt Teknologiamarkkinat

Lisätiedot

Huipputeknologian ulkomaankauppa vuonna 2001

Huipputeknologian ulkomaankauppa vuonna 2001 SVT Ulkomaankauppa :M1 Utrikeshandel Foreign Trade Huipputeknologian ulkomaankauppa vuonna 1 HUIPPUTEKNOLOGIAN TUOTTEIDEN TUONTI JA VIENTI 199-1 Mrd mk sekä osuudet koko tuonnista ja viennistä Mrd mk Tuonti

Lisätiedot

Talouden näkymät

Talouden näkymät Juha Kilponen Ennustepäällikkö, Suomen Pankki Talouden näkymät 2016 2018 9.6.2016 Kansainvälisen talouden lähtökohtien vertailua Vuotuinen prosenttimuutos Kesäkuu 2016 Joulukuu 2015 2015 2016 2017 2018

Lisätiedot

Talouden ajankohtaiskatsaus ja kehitysnäkymät

Talouden ajankohtaiskatsaus ja kehitysnäkymät Suomen Pankki Talouden ajankohtaiskatsaus ja kehitysnäkymät MuoviSki 1 Pörssikurssit laskeneet 160 Euroalue Yhdysvallat Japani Kiina Indeksi, 1.1.2008 = 100 140 120 100 80 60 40 20 2008 2009 2010 2011

Lisätiedot

Talouden näkymiä Reijo Heiskanen

Talouden näkymiä Reijo Heiskanen Talouden näkymiä Reijo Heiskanen 24.9.2015 Twitter: @Reiskanen @OP_Ekonomistit 2 Maailmankauppa ei ota elpyäkseen 3 Palveluiden suhdanne ei onnu teollisuuden lailla 4 Maailmantalouden hidastuminen pitkäaikaista

Lisätiedot

TALOUSENNUSTE

TALOUSENNUSTE TALOUSENNUSTE 2017 2018 4.4.2017 Ennustepäällikkö Muut ennusteryhmän jäsenet Ilkka Kiema Seija Ilmakunnas Sakari Lähdemäki Terhi Maczulskij Aila Mustonen Riikka Savolainen Heikki Taimio VALUUTTAKURSSIT

Lisätiedot

Sähkö- ja elektroniikkateollisuuden ulkomaankauppa

Sähkö- ja elektroniikkateollisuuden ulkomaankauppa Kauppa 2012 Handel Trade Sähkö- ja elektroniikkateollisuuden ulkomaankauppa Kuvio 1. Sähkö- ja elektroniikkateollisuuden tuotteiden tuonti ja vienti v. 2002-2012(1-6) 16 14 Mrd. e Tuonti Vienti 12 10 8

Lisätiedot

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 2016. 31.5.2016 TULLI Tilastointi 1

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 2016. 31.5.2016 TULLI Tilastointi 1 Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 2016 31.5.2016 TULLI Tilastointi 1 VIENTI, TUONTI JA KAUPPATASE KUUKAUSITTAIN 2012-2016(1-3) 6 Mrd. e 5 4 3 2 1 0-1 2012 2013 2014 2015 2016 Kauppatase Vienti Tuonti 31.5.2016

Lisätiedot

MITEN TALOUS MAKAA? Ilmarisen talousennuste, kevät 2016 24.5.2016

MITEN TALOUS MAKAA? Ilmarisen talousennuste, kevät 2016 24.5.2016 MITEN TALOUS MAKAA? Ilmarisen talousennuste, kevät 2016 24.5.2016 1 ILMARISEN TALOUSENNUSTE Historian ensimmäinen Julkistus jatkossa keväisin ja syksyisin Erityisesti yritysnäkökulma Keskiössä: 1. Bkt:n

Lisätiedot

Maailmantalouden trendit

Maailmantalouden trendit Maailmantalouden trendit Maailmantalouden kehitystrendit lyhyellä ja pitkällä aikavälillä ja niiden vaikutukset suomalaiseen metsäteollisuuteen. Christer Lindholm Maailmantalouden trendit 25.05.2011 1

Lisätiedot

Uusi SeutUra -hanke. Uusi SeutUra hanke edistää osaavan työvoiman ja Pielisen Karjalan työpaikkojen kohtaamista

Uusi SeutUra -hanke. Uusi SeutUra hanke edistää osaavan työvoiman ja Pielisen Karjalan työpaikkojen kohtaamista Uusi SeutUra -hanke Uusi SeutUra hanke edistää osaavan työvoiman ja Pielisen Karjalan työpaikkojen kohtaamista Pielisen Karjalan vahvat klusterit Tässä aineistossa on tarkasteltu Pielisen Karjalan eli

Lisätiedot

Suhdannekehityksen pääpiirteet ja Kaakkois-Suomelle tärkeiden toimialojen vienti- ja tuotantonäkymät

Suhdannekehityksen pääpiirteet ja Kaakkois-Suomelle tärkeiden toimialojen vienti- ja tuotantonäkymät Suhdannekehityksen pääpiirteet ja Kaakkois-Suomelle tärkeiden toimialojen vienti- ja tuotantonäkymät Birgitta Berg-Andersson 5.11.2009 MAAILMANTALOUS ON ELPYMÄSSÄ Maailmantalous on hitaasti toipumassa

Lisätiedot

Huipputeknologian ulkomaankauppa vuonna 2000

Huipputeknologian ulkomaankauppa vuonna 2000 SVT Ulkomaankauppa 2001:M04 Utrikeshandel Foreign Trade Huipputeknologian ulkomaankauppa vuonna 2000 HUIPPUTEKNOLOGIAN TUOTTEIDEN TUONTI JA VIENTI 1995-2000 Mrd mk sekä osuudet koko tuonnista ja viennistä

Lisätiedot

Rahapolitiikka ja ajankohtainen taloustilanne

Rahapolitiikka ja ajankohtainen taloustilanne Seppo Honkapohja Johtokunnan jäsen, Suomen Pankki Rahapolitiikka ja ajankohtainen taloustilanne Oulu 13.9.2016 Julkinen 1 Esityksen teemat Kansainvälinen kauppa kasvaa hitaammin kuin maailman bkt Öljymarkkinat

Lisätiedot

Tavaroiden ulkomaankauppa yritystyypeittäin vuonna 2014

Tavaroiden ulkomaankauppa yritystyypeittäin vuonna 2014 Kauppa 2015 Handel Trade Tavaroiden ulkomaankauppa yritystyypeittäin vuonna 2014 % 100 Viennin jakautuminen yrityksen omistajatyypin mukaan vuosina 2005 2014 90 80 70 60 50 40 30 20 10 0 2005 2006 2007

Lisätiedot

Oleg ostaa, jos Matti osaa myydä

Oleg ostaa, jos Matti osaa myydä Oleg ostaa, jos Matti osaa myydä Venäjän BKT kasvoi enää 1.4% (1-6/2013) Vuonna 2007 kasvu oli 8.5% Kari Liuh to Kari Liuhto Venäjän kaupan professori Turun kauppakorkeakoulu Turun kauppakorkeakoulun alumnitapaaminen

Lisätiedot

Talouden näkymät INVESTOINTIEN KASVU ON PYSÄHTYNYT TALOUSKASVU NIUKKAA VUOSINA 2012 JA 2013

Talouden näkymät INVESTOINTIEN KASVU ON PYSÄHTYNYT TALOUSKASVU NIUKKAA VUOSINA 2012 JA 2013 5 2012 Talouden näkymät TALOUSKASVU NIUKKAA VUOSINA 2012 JA 2013 Suomen kokonaistuotannon kasvu on hidastunut voimakkaasti vuoden 2012 aikana. Suomen Pankki ennustaa vuoden 2012 kokonaistuotannon kasvun

Lisätiedot

SUOMEN PANKKI Rahapolitiikka- ja tutkimusosasto. Suomen talouden näkymät Ennusteen taulukkoliite

SUOMEN PANKKI Rahapolitiikka- ja tutkimusosasto. Suomen talouden näkymät Ennusteen taulukkoliite Rahapolitiikka- ja tutkimusosasto Suomen talouden näkymät 2008 2010 Ennusteen taulukkoliite 9.12.2008 Lisämateriaalia Euro & talous -lehden numeroon 4/2008 Rahapolitiikka- ja tutkimusosasto Joukukuu 2008

Lisätiedot

Venäjän kehitys. Pekka Sutela Pellervon Päivä 2016 Helsinki

Venäjän kehitys. Pekka Sutela Pellervon Päivä 2016 Helsinki Venäjän kehitys Pekka Sutela Pellervon Päivä 2016 Helsinki 7.4.2016 Pekka Sutela 1 Talous: Ennustajat ovat yksimielisiä lähivuosista Kansantulon supistuminen jatkuu vielä tänä vuonna Supistuminen vähäisempää

Lisätiedot

Maailmantaloudessa suotuisaa kehitystä ja uusia huolia

Maailmantaloudessa suotuisaa kehitystä ja uusia huolia Hanna Freystätter Vanhempi neuvonantaja, Suomen Pankki Maailmantaloudessa suotuisaa kehitystä ja uusia huolia Euro ja talous 1/2017: Rahapolitiikka ja kansainvälinen talous 30.3.2017 Julkinen 1 Teemat

Lisätiedot

Kurkistus talouden tulevaisuuteen Sähköurakoitsijapäivät 21.11.2013. Johtava ekonomisti Penna Urrila

Kurkistus talouden tulevaisuuteen Sähköurakoitsijapäivät 21.11.2013. Johtava ekonomisti Penna Urrila Kurkistus talouden tulevaisuuteen Sähköurakoitsijapäivät 21.11.2013 Johtava ekonomisti Penna Urrila KYSYMYS: Odotan talousvuodesta 2014 vuoteen 2013 verrattuna: A) Parempaa B) Yhtä hyvää C) Huonompaa 160

Lisätiedot

JOM Silkkitie & Komodo -rahastot

JOM Silkkitie & Komodo -rahastot JOM Silkkitie & Komodo -rahastot JOM Rahastoyhtiö JOM Rahastoyhtiö Oy on Suomeen rekisteröity Aasian osakemarkkinoihin erikoistunut rahastoyhtiö. Hallinnoimme kahta aktiivisesti suoraan osakemarkkinoille

Lisätiedot

Suomen ja Viron välinen kauppa

Suomen ja Viron välinen kauppa Kauppa 2016 Handel Trade Suomen ja Viron välinen kauppa Milj.e Kuvio 1. Suomen ja Viron välinen kauppa v. 2006-2015 (1-11) 2 000 1 500 1 000 500 0 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2014 (1-11)

Lisätiedot

Suomen arktinen strategia

Suomen arktinen strategia Liite 1 Suomen arktinen strategia EU-asioiden alivaltiosihteeri Jukka Salovaara Talousneuvosto 18.1.2011 Miksi Arktinen Strategia Arktisen merkitys kasvaa EU saa vahvemman arktisen ulottuvuuden (laajentuminen)

Lisätiedot

SUOMEN PANKIN AJANKOHTAISIA ARTIKKELEITA TALOUDESTA

SUOMEN PANKIN AJANKOHTAISIA ARTIKKELEITA TALOUDESTA SUOMEN PANKIN AJANKOHTAISIA ARTIKKELEITA TALOUDESTA Sisältö Ennustetaulukot vuosille 2017-2019 3 ENNUSTETAULUKOT Ennuste vuosille 2017 2019 TÄNÄÄN 11:00 EURO & TALOUS 5/2016 TALOUDEN NÄKYMÄT Joulukuu 2016

Lisätiedot

Suomen talouden tila ja lähitulevaisuus

Suomen talouden tila ja lähitulevaisuus Juha Kilponen Suomen Pankki Suomen talouden tila ja lähitulevaisuus ELY Areena Talousseminaari Turku, 25.1.2016 25.1.2016 Julkinen 1 Suomen talouden tilanne edelleen hankala Suomen talouden kasvu jää ennustejaksolla

Lisätiedot

Teknologiateollisuuden / Suomen näkymät

Teknologiateollisuuden / Suomen näkymät Teknologiateollisuuden / Suomen näkymät 26.1.2017 Pääekonomisti Jukka Palokangas 25.1.2017 Teknologiateollisuus 1 Teknologiateollisuuden liikevaihto Suomessa 25.1.2017 Teknologiateollisuus Lähde: Macrobond,

Lisätiedot

Globaalit näkymät vuonna 2008

Globaalit näkymät vuonna 2008 Globaalit näkymät vuonna 2008 TALOUS 2008 -seminaari Finlandia-talo 25.10.2007 Pentti Hakkarainen Johtokunnan jäsen Suomen Pankki SUOMEN PANKKI FINLANDS BANK BANK OF FINLAND 1 Globaalit näkymät vuonna

Lisätiedot

Suomen talous muuttuvassa Euroopassa

Suomen talous muuttuvassa Euroopassa Suomen talous muuttuvassa Euroopassa Pellervon Päivä 2016 Signe Jauhiainen Vuodet vierivät 2008 Finanssikriisi 2009 Taantuma 2010 Toipumisesta velkakriisiin 2011 Euro horjuu 2012 Euroalue taantumassa 2013

Lisätiedot

Talousnäkymät 2015 Helsingin seudun kauppakamarin Luoteis-Uudenmaan kauppakamariyksikkö 7.11.2014 Timo Hirvonen Ekonomisti

Talousnäkymät 2015 Helsingin seudun kauppakamarin Luoteis-Uudenmaan kauppakamariyksikkö 7.11.2014 Timo Hirvonen Ekonomisti Talousnäkymät 2015 Helsingin seudun kauppakamarin Luoteis-Uudenmaan kauppakamariyksikkö 7.11.2014 Timo Hirvonen Ekonomisti Markkinoilla turbulenssia indeksi 2010=100 140 Maailman raaka-aineiden hinnat

Lisätiedot

Talouden näkymät

Talouden näkymät Juha Kilponen Ennustepäällikkö, Suomen Pankki Talouden näkymät 2016-2019 13.12.2016 Kansainvälisen talouden kasvu hieman kesäkuussa ennustettua hitaampaa Vuotuinen prosenttimuutos Kesäkuu 2016 Joulukuu

Lisätiedot

Globaaleja kasvukipuja

Globaaleja kasvukipuja Samu Kurri Kansainvälisen ja rahatalouden toimisto, Suomen Pankki Globaaleja kasvukipuja Euro & talous 1/2016 Rahapolitiikka ja kansainvälinen talous 22.3.2016 Julkinen 1 Esityksen teemat Maailmantalouden

Lisätiedot

Lähde: Reuters. Lähde: Venäjän keskuspankki

Lähde: Reuters. Lähde: Venäjän keskuspankki BOFIT - BLOGI Venäjän keskuspankki ilmoitti jo vuonna 2010 virallisesti vähentävänsä asteittain ruplan kurssin ohjausta, ja vuonna 2012 keskuspankki ilmoitti, että täyden kellutuksen edellyttämät valmistelut

Lisätiedot

Huipputeknologian ulkomaankauppa vuonna 2003

Huipputeknologian ulkomaankauppa vuonna 2003 Ulkomaankauppa 2004:M06 Utrikeshandel Foreign Trade Huipputeknologian ulkomaankauppa vuonna 2003 Kuvio 1. Huipputeknologian tuotteiden tuonti ja vienti v. 1995-2003 14 12 Mrd. e Tuonti Vienti 10 8 6 4

Lisätiedot

Finpro-seminaari Liiketoimintamahdollisuudet Afrikan maa- ja metsätaloudessa

Finpro-seminaari Liiketoimintamahdollisuudet Afrikan maa- ja metsätaloudessa Finpro-seminaari Liiketoimintamahdollisuudet Afrikan maa- ja metsätaloudessa AFRIKKA - BIOMASSAAN PERUSTUVA LIIKETOIMINTAPOTENTIAALI 16.3.2011 Miia Tähtinen Sisältö Yleistä Tapaus: Tansania Tapaus: Angola

Lisätiedot

Suomen ja Kiinan välinen kauppa

Suomen ja Kiinan välinen kauppa Kauppa 21 Handel Trade Suomen ja Kiinan välinen kauppa Kuvio 1. Suomen ja Kiinan välinen kauppa v. 2-21 (1-7) 5 Milj. e 4 3 2 1 2 21 22 23 24 25 26 27 28 29 29 (1-7) Tuonti Vienti 21 (1-7) Helsinki 2.1.21

Lisätiedot

Talouden ja rahoitusmarkkinoiden näkymiä

Talouden ja rahoitusmarkkinoiden näkymiä Talouden ja rahoitusmarkkinoiden näkymiä Ylä-Savon kauppakamariosasto 16.5.2011 Pentti Hakkarainen Johtokunnan varapuheenjohtaja Suomen Pankki Maailmantaloudessa piristymisen merkkejä 60 Teollisuuden ostopäällikköindeksi,

Lisätiedot

TALOUSENNUSTE 13.10.1999

TALOUSENNUSTE 13.10.1999 TALOUSENNUSTE 13.10.1999 Lisätietoja: Ennustepäällikkö Eero Lehto puh. (09) 2535 7350 e-mail: Eero.Lehto@labour.fi Palkansaajien tutkimuslaitos julkaisee lyhyen aikavälin talousennusteen (seuraaville 1½

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 11/2014

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 11/2014 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 11/214 16 14 12 1 24-3 Metalliteollisuus C Tehdasteollisuus 8 6 4 2 25 26 27 28 29 21 211 212 213 214

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 2/2016

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 2/2016 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 2/216 16 14 12 1 8 24-3 Metalliteollisuus C Tehdasteollisuus 6 4 2 26 27 28 29 21 211 212 213 214 215

Lisätiedot

Palvelujen suhdannetilanne: Suunta hitaasti ylöspäin, mutta kuluvana vuonna jäädään nollan tuntumaan

Palvelujen suhdannetilanne: Suunta hitaasti ylöspäin, mutta kuluvana vuonna jäädään nollan tuntumaan Palvelujen suhdannetilanne: Suunta hitaasti ylöspäin, mutta kuluvana vuonna jäädään nollan tuntumaan, Palvelujen suhdannekatsaus Matti Paavonen, ekonomisti Palvelualojen työnantajat PALTA ry Suomi on riippuvainen

Lisätiedot

Talouden näkymät

Talouden näkymät Juha Kilponen Suomen Pankki Talouden näkymät 2015-2017 10.6.2015 Julkinen 1 Suomi jää yhä kauemmas muun euroalueen kasvusta Talouskasvua tukee viennin asteittainen piristyminen ja kevyt rahapolitiikka

Lisätiedot

Keski-Suomen metsäbiotalous

Keski-Suomen metsäbiotalous Keski-Suomen metsäbiotalous metsäbiotaloudella suuri merkitys aluetaloudelle Metsäbiotalouden osuus maakunnan kokonaistuotoksesta on 14 %, arvonlisäyksestä 10 % ja työllisyydestä 6 %. Merkitys on selvästi

Lisätiedot

Talouden näkymät. Edessä hitaan kasvun vuosia. Investointien kasvu maltillista

Talouden näkymät. Edessä hitaan kasvun vuosia. Investointien kasvu maltillista 3 2012 Edessä hitaan kasvun vuosia Vuonna 2011 Suomen kokonaistuotanto elpyi edelleen taantumasta ja bruttokansantuote kasvoi 2,9 %. Suomen Pankki ennustaa kasvun hidastuvan 1,5 prosenttiin vuonna 2012,

Lisätiedot

Keski-Pohjanmaan metsäbiotalous

Keski-Pohjanmaan metsäbiotalous Keski-Pohjanmaan metsäbiotalous Keski-Pohjanmaa puutuotteista pientä lisää biotalouteen Metsäbiotalouden osuus maakunnan koko biotalouden tuotoksesta on 19 %, joka on selvästi maakuntien keskiarvoa pienempi.

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 10/2014

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 10/2014 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 1/214 16 14 12 1 24-3 Metalliteollisuus C Tehdasteollisuus 8 6 4 2 25 26 27 28 29 21 211 212 213 214

Lisätiedot

Talouskasvun edellytykset

Talouskasvun edellytykset Pentti Hakkarainen Suomen Pankki Talouskasvun edellytykset Martti Ahtisaari Instituutin talousfoorumi 16.5.2016 16.5.2016 Julkinen 1 Talouden supistuminen päättynyt, mutta kasvun versot hentoja Bruttokansantuotteen

Lisätiedot

Kaupan näkymät Myynti- ja työllisyysnäkymät

Kaupan näkymät Myynti- ja työllisyysnäkymät Kaupan näkymät 2013 2014 Myynti- ja työllisyysnäkymät Kaupan myynti 2012 Liikevaihto yht. 129 mrd. euroa (pl. alv) 13% 12% 30 % Autokauppa Tukkukauppa Vähittäiskauppa Päivittäistavarakauppa 58% Lähde:

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 12/2014

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 12/2014 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 12/214 16 14 12 1 24-3 Metalliteollisuus C Tehdasteollisuus 8 6 4 2 25 26 27 28 29 21 211 212 213 214

Lisätiedot

EU:n vuoden 2030 tavoitteiden kansantaloudelliset vaikutukset. Juha Honkatukia Yksikönjohtaja Valtion taloudellinen tutkimuskeskus

EU:n vuoden 2030 tavoitteiden kansantaloudelliset vaikutukset. Juha Honkatukia Yksikönjohtaja Valtion taloudellinen tutkimuskeskus EU:n vuoden 2030 tavoitteiden kansantaloudelliset vaikutukset Juha Honkatukia Yksikönjohtaja Valtion taloudellinen tutkimuskeskus Peruslähtökohtia EU:n ehdotuksissa Ehdollisuus - Muun maailman vaikutus

Lisätiedot

Suomen talouden näkymät

Suomen talouden näkymät Suomen talouden näkymät Kirjakauppaliiton Toimialapäivä Heurekassa 24.5.2016 Evli Pankki Oyj Varainhoidon markkinastrategi Hildebrandt Tomas Suomen talouden näkymät Maailmantalouden näkymät Suomen talouden

Lisätiedot

Talousnäkymät. Reijo Heiskanen Ekonomisti, Chief Analyst Nordean taloudellinen tutkimus

Talousnäkymät. Reijo Heiskanen Ekonomisti, Chief Analyst Nordean taloudellinen tutkimus Talousnäkymät Reijo Heiskanen Ekonomisti, Chief Analyst Nordean taloudellinen tutkimus 1 2 Maailma elpymässä kehittyvien maiden vetoavulla 140 Indeksi, 2005=100 Teollisuustuotanto Indeksi 2005=100 140

Lisätiedot

Hitsaustekniikka 16 Tuleeko hitsaava teollisuus säilymään Suomessa?

Hitsaustekniikka 16 Tuleeko hitsaava teollisuus säilymään Suomessa? Hitsaustekniikka 16 Tuleeko hitsaava teollisuus säilymään Suomessa? 14.4.2016/Pertti Lemettinen Esitelmäni sisältö: Kuka olen, mistä tulen. Mitä koneenrakennus- ja metallituoteteollisuudessa on tapahtunut?

Lisätiedot

Kainuun metsäbiotalous

Kainuun metsäbiotalous n metsäbiotalous elää edelleen puusta Metsäbiotalous muodostaa 41 % maakunnan koko biotalouden tuotoksesta. Työllisyydessä osuus on noin 1,5-kertainen maakuntien keskiarvoon verrattuna. Metsäbiotalouden

Lisätiedot

Taloudellinen katsaus. Tiivistelmä, syksy 2016

Taloudellinen katsaus. Tiivistelmä, syksy 2016 Taloudellinen katsaus Tiivistelmä, syksy 2016 Sisällysluettelo Lukijalle......................................... 3 Tiivistelmä........................................ 4 Kotimaa.........................................

Lisätiedot

Satakunnan metsäbiotalous

Satakunnan metsäbiotalous Satakunnan metsäbiotalous Satakunnassa massa ja paperi ovat metsäbiotalouden kärjessä Metsäbiotalouden osuus maakunnan biotalouden tuotoksesta on 41 %. Muussa biotaloudessa tärkeimmät sektorit ovat elintarviketeollisuus

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 12/2013

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 12/2013 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 12/213 16 14 12 1 8 C Tehdasteollisuus 24-3 Metalliteollisuus 6 4 2 25 26 27 28 29 21 211 212 213 Suhdannetilanne:

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 4/2015

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 4/2015 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 4/215 16 14 12 1 8 24-3 Metalliteollisuus C Tehdasteollisuus 6 4 2 25 26 27 28 29 21 211 212 213 214

Lisätiedot

Talouden ja tiekuljetusten yhteys ennen, nyt ja tulevaisuudessa

Talouden ja tiekuljetusten yhteys ennen, nyt ja tulevaisuudessa 1 Talouden ja tiekuljetusten yhteys ennen, nyt ja tulevaisuudessa Markus Pöllänen Lehtori Tampereen teknillinen yliopisto Tiedonhallinnan ja logistiikan laitos 2 Lähtökohtia Tiekuljetusten ja talouden

Lisätiedot

Taittuuko lama Suomessa ja maailmalla?

Taittuuko lama Suomessa ja maailmalla? Taittuuko lama Suomessa ja maailmalla? Turku 19.11.2009 Maailmantalous on elpymässä Entisten tuotantomäärien saavuttaminen vie aikaa Velkaelvytys ajaa monen maan julkisen sektorin rahoituskriisiin 1 US

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 11/2016

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 11/2016 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 11/216 16 14 12 1 8 24-3 Metalliteollisuus C Tehdasteollisuus 6 4 2 26 27 28 29 21 211 212 213 214 215

Lisätiedot

17.2.2015 Matti Paavonen 1

17.2.2015 Matti Paavonen 1 1 Uusi vuosi vanhat kujeet 17.2.2015, Palvelujen suhdannekatsaus Matti Paavonen, ekonomisti 2 Pohjalla voi liikkua myös horisontaalisesti BKT:n volyymin kausitasoitettu kuukausi-indeksi 116 2005 = 100

Lisätiedot

Suorien sijoitusten pääoma

Suorien sijoitusten pääoma Suorien sijoitusten pääoma 16.3.2010 Topias Leino topias.leino@bof.fi maksutase@bof.fi SUOMEN PANKKI FINLANDS BANK BANK OF FINLAND 1 Suorat sijoitukset Suomeen ja Suomesta ulkomaille: SIJOITUSVIRRAT VUONNA

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 6/2014

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 6/2014 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 6/214 16 14 12 1 8 C Tehdasteollisuus 24-3 Metalliteollisuus 6 4 2 25 26 27 28 29 21 211 212 213 214

Lisätiedot

Maailman taloustilanne ja Lapin matkailu

Maailman taloustilanne ja Lapin matkailu Maailman taloustilanne ja Lapin matkailu 30.9.2009 Maailmantalous on elpymässä Entisten tuotantomäärien saavuttaminen vie aikaa Velkaelvytys ajaa monen maan julkisen sektorin rahoituskriisiin MAAILMANTALOUS

Lisätiedot

Metalliteollisuuden yritykset Suomessa

Metalliteollisuuden yritykset Suomessa Metalliteollisuuden yritykset Suomessa HTSY Verohallinto 18.12.2012 Verohallinto 2 (6) METALLITEOLLISUUDEN YRITYKSET SUOMESSA Kirjoitus perustuu Harmaan talouden selvitysyksikön ilmiöselvitykseen Metalliteollisuuden

Lisätiedot

Taloudellinen katsaus. Tiivistelmä, kevät 2016

Taloudellinen katsaus. Tiivistelmä, kevät 2016 Taloudellinen katsaus Tiivistelmä, kevät 2016 Sisällysluettelo Lukijalle......................................... 3 Tiivistelmä........................................ 4 Kotimaa.........................................

Lisätiedot

EK:n tutkimustuloksia: Pk-yritysten kansainvälistyminen ja alkuvaiheen vientiyritykset

EK:n tutkimustuloksia: Pk-yritysten kansainvälistyminen ja alkuvaiheen vientiyritykset EK:n tutkimustuloksia: Pk-yritysten kansainvälistyminen ja alkuvaiheen vientiyritykset Vientiyritysten lukumäärä kasvussa 20 000 18 000 16 000 14 000 12 000 10 000 8 000 6 000 4 000 2 000 0 Vientiyritysten

Lisätiedot

SUOMEN PANKKI Kansantalousosasto. Suomen taloudelliset näkymät Ennusteen taulukkoliite

SUOMEN PANKKI Kansantalousosasto. Suomen taloudelliset näkymät Ennusteen taulukkoliite Suomen taloudelliset näkymät 2004 2006 Ennusteen taulukkoliite 24.3.2004 Lisämateriaalia Euro & talous -lehden numeroon 1/2004 Taulukkoliite Taulukko 1. Taulukko 2. Taulukko 3. Taulukko 4. Taulukko 5.

Lisätiedot

SUUNTA SUOMELLE SDP:N TALOUSPOLITIIKAN LINJA FINANSSIKRIISIN PITKÄ VARJO UUTTA TYÖTÄ VIENTIVETOISELLA KASVULLA

SUUNTA SUOMELLE SDP:N TALOUSPOLITIIKAN LINJA FINANSSIKRIISIN PITKÄ VARJO UUTTA TYÖTÄ VIENTIVETOISELLA KASVULLA SUUNTA SUOMELLE UUTTA TYÖTÄ VIENTIVETOISELLA KASVULLA SDP:N TALOUSPOLITIIKAN LINJA SDP:n talouspolitiikan kantava linja on kestävä, työllistävä kasvu. Kasvu on väline tavoiteltaessa eheää, oikeudenmukaista

Lisätiedot

Päätoimialojen kehitys ja työpaikkojen muutos Satakunnassa

Päätoimialojen kehitys ja työpaikkojen muutos Satakunnassa Päätoimialojen kehitys ja työpaikkojen muutos Satakunnassa "AVAA SATAKUNNAN OPINOVI" AIKUISOHJAUS TYÖELÄMÄN VOIMAVARANA -SEMINAARI 19.1.2010 Projektitutkija Saku Vähäsantanen Turun kauppakorkeakoulu, Porin

Lisätiedot

Keski-Suomen Energiapäivä 28.1.2010 Agora. Henrik Karlsson

Keski-Suomen Energiapäivä 28.1.2010 Agora. Henrik Karlsson Keski-Suomen Energiapäivä 28.1.2010 Agora Henrik Karlsson Ariterm Group Ariterm on suomalais-ruotsalainen lämmitysalan yritys jolla on tuotantoa Saarijärvellä Suomessa ja Kalmarissa Ruotsissa. Aritermin

Lisätiedot

Vaihtotaseet ja valuuttakurssit maailmantalouden ongelmana. Juha Vehviläinen TTT-kurssin luento 26.1.2012

Vaihtotaseet ja valuuttakurssit maailmantalouden ongelmana. Juha Vehviläinen TTT-kurssin luento 26.1.2012 Vaihtotaseet ja valuuttakurssit maailmantalouden ongelmana Juha Vehviläinen TTT-kurssin luento 26.1.2012 Luentorunko 1. Termejä 2. Maailmantalouden tilanne 3. USA:n ongelmia 4. Kiinan talouskasvu ja sen

Lisätiedot

Kasvua poikkeuksellisten riskien varjossa

Kasvua poikkeuksellisten riskien varjossa Samu Kurri Suomen Pankki Kasvua poikkeuksellisten riskien varjossa Rahapolitiikka ja kansainvälinen talous Euro & talous 4/216 29.9.216 Julkinen 1 Esityksen teemat Muutokset maailmantalouden kasvuennusteessa

Lisätiedot

Keski-Suomen Aikajana 3/2016

Keski-Suomen Aikajana 3/2016 Keski-Suomen Aikajana 3/2016 Tuoreimmat käänteet liiketoiminnan kehityksessä: Talouskasvua on jokaisella seudulla ja jokaisella toimialalla. Kasvu on heijastunut myös työllisyyteen jokaisella toimialalla.

Lisätiedot

Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin

Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin Espoo Valtuuston seminaari 22.4.2015 Seppo Laakso, Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin Helsingin seudun kasvu 2000-luvulla Bruttokansantuote v. 2010 hinnoin, Ind.2000=100

Lisätiedot

Teknologiateollisuuden kysyntä maailmalla kasvaa 2,0 % vuonna 2016 Bkt:n kasvu 2016 / 2015, %

Teknologiateollisuuden kysyntä maailmalla kasvaa 2,0 % vuonna 2016 Bkt:n kasvu 2016 / 2015, % Venäjä Muu it. Eurooppa Brasilia Lähi-itä ja Afrikka Teknologiateollisuuden kysyntä maailmalla kasvaa 2, % vuonna 216 Bkt:n kasvu 216 / 215, % 9 8 7 6 5 4 3 2 1-1 -2-3 -4 Pohjois- Amerikka Kasvu keskimäärin:

Lisätiedot

MARA. EU-maat ja Aasia paikkasivat venäläisten yöpymisten laskua Euroopan talouskasvu tarttui Suomen matkailuun 18.2.2016

MARA. EU-maat ja Aasia paikkasivat venäläisten yöpymisten laskua Euroopan talouskasvu tarttui Suomen matkailuun 18.2.2016 EU-maat ja Aasia paikkasivat venäläisten yöpymisten laskua Euroopan talouskasvu tarttui Suomen matkailuun 18.2.216 Euroopan talouskasvu tarttui Suomen matkailuun aasialaisten yöpymiset kasvavat kovaa vauhtia

Lisätiedot

Keski- ja Itä-Suomen MTK yhdistysten luottamushenkilöneuvoston koulutus- ja neuvottelupäivät Kylpylähotelli Peurunka

Keski- ja Itä-Suomen MTK yhdistysten luottamushenkilöneuvoston koulutus- ja neuvottelupäivät Kylpylähotelli Peurunka Katsaus maan ja maaseudun tilanteeseen ja tulevaisuuteen Keski- ja Itä-Suomen MTK yhdistysten luottamushenkilöneuvoston koulutus- ja neuvottelupäivät Kylpylähotelli Peurunka 31.1.2014 Lähtökohdat vuodelle

Lisätiedot

Finanssipolitiikkaa harjoitetaan sekä koko maan tasolla että paikallistasolla kunnissa. Mitä perusteita tällaiselle kahden tason politiikalle on?

Finanssipolitiikkaa harjoitetaan sekä koko maan tasolla että paikallistasolla kunnissa. Mitä perusteita tällaiselle kahden tason politiikalle on? !" # $ Tehtävä 1 %&'(&)*+,)**, -./&,*0. &1 23435 6/&*.10)1 78&99,,: +800, (&)**,9)1 +8)**, 7;1*)+,)**, (&6,,77. )0; '?@0?(; (, ',)00&(, &1 9&/9.,*0, (, 0&)*,,70, +,0,7,*0, -./&,*0..*0,A

Lisätiedot

Suomen lääkintätekniikan teollisuuden markkinakatsaus. Vuosi

Suomen lääkintätekniikan teollisuuden markkinakatsaus. Vuosi Raportin on laatinut FiHTAn toimeksiannosta Harri Luukkanen, Eco-Intelli Ky, 29.8.. 1 Yhteenveto kokonaiskehityksestä Lääkintälaitteiden vienti jatkuu aikaisemmalla korkealla tasolla Useimmat viennin pääryhmät

Lisätiedot

Kaupan näkymät Myynti-, työllisyys- ja investointinäkymät

Kaupan näkymät Myynti-, työllisyys- ja investointinäkymät Kaupan näkymät 2011-2012 Myynti-, työllisyys- ja investointinäkymät Kaupan myynti 2010 Yht. 118,6 mrd. euroa (pl. alv) 13 % 12 % 30 % Autokauppa Tukkukauppa Vähittäiskauppa Päivittäistavarakauppa 58 %

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 7/2016

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 7/2016 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 7/216 16 14 12 1 8 24-3 Metalliteollisuus C Tehdasteollisuus 6 4 2 26 27 28 29 21 211 212 213 214 215

Lisätiedot

16 Säästäminen, investoinnit ja rahoitusjärjestelmä (Mankiw & Taylor, 2 nd ed., chs 26 & 31)

16 Säästäminen, investoinnit ja rahoitusjärjestelmä (Mankiw & Taylor, 2 nd ed., chs 26 & 31) 16 Säästäminen, investoinnit ja rahoitusjärjestelmä (Mankiw & Taylor, 2 nd ed., chs 26 & 31) 1. Säästäminen ja investoinnit suljetussa taloudessa 2. Säästäminen ja investoinnit avoimessa taloudessa 3.

Lisätiedot

Teknologiateollisuuden vientiraportti

Teknologiateollisuuden vientiraportti Teknologiateollisuuden vientiraportti Viimeinen havainto 4/2016 30.6.2016 Teknologiateollisuuden tavaravienti Suomesta Teknologiateollisuuden tavaravienti Suomesta päätoimialoittain *) Pl. henkilöautojen

Lisätiedot

Pohjois-Savon metsäbiotalous

Pohjois-Savon metsäbiotalous n metsäbiotalous ssa metsäbiotaloudella on merkittävä aluetaloudellinen rooli Metsäbiotalous muodostaa 40 % maakunnan biotalouden tuotoksesta. Biotaloudessa tärkein sektori on elintarviketeollisuus. Metsäbiotalouden

Lisätiedot

Jalkineiden vienti ja tuonti. Toukokuu 2017

Jalkineiden vienti ja tuonti. Toukokuu 2017 Jalkineiden vienti ja tuonti Toukokuu 2017 Jalkineiden vienti ja tuonti / sisällysluettelo Tekstiili- ja muotialan tuoteryhmät viennin ja tuonnin tilastoissa Keskeiset huomiot 1. Vaatteiden vienti ja tuonti

Lisätiedot

Pohjanmaan metsäbiotalous

Pohjanmaan metsäbiotalous n metsäbiotalous massa ja paperi etunenässä Metsäbiotalouden osuus maakunnan koko biotalouden tuotoksesta on 42 %. Muita biotalouden tärkeitä sektoreita ovat maatalous ja elintarviketeollisuus. Metsäbiotalouden

Lisätiedot

Lapin metsäbiotalous

Lapin metsäbiotalous Lapin metsäbiotalous Lapissa metsäbiotalouden merkitys maakunnan taloudessa on suuri Metsäbiotalous muodostaa pääosan maakunnan koko biotaloudesta. Esimerkiksi tuotoksesta sen osuus on 60 %. Kivijalkana

Lisätiedot

Suhdanne 2/2016. Tutkimusjohtaja Markku Kotilainen ETLA ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS, ETLA THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY

Suhdanne 2/2016. Tutkimusjohtaja Markku Kotilainen ETLA ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS, ETLA THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY Suhdanne 2/2016 Tutkimusjohtaja Markku Kotilainen ETLA 27.09.2016 ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS, ETLA THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY Ennusteen lähtökohdat ja oletukset - Ison-Britannian

Lisätiedot

Tukea kaupallisiin kehitysmaahankkeisiin. Ilmastobisnestä yrityksille-seminaari 29.9.2011 UM, Merikasarmi Siv Ahlberg

Tukea kaupallisiin kehitysmaahankkeisiin. Ilmastobisnestä yrityksille-seminaari 29.9.2011 UM, Merikasarmi Siv Ahlberg Tukea kaupallisiin kehitysmaahankkeisiin Ilmastobisnestä yrityksille-seminaari 29.9.2011 UM, Merikasarmi Siv Ahlberg Finnpartnership-liikekumppanuusohjelma tausta ja tavoite Ulkoasiainministeriön rahoittama

Lisätiedot

Taloudellinen katsaus Syyskuu 2016

Taloudellinen katsaus Syyskuu 2016 Taloudellinen katsaus Syyskuu 2016 15.9.2016 Mikko Spolander Talousnäkymät Keskeiset taloutta kuvaavat indikaattorit lähivuosina ja keskipitkällä aikavälillä 2013 2014 2015 2016 e 2017 e 2018 e 2019 e

Lisätiedot

Lappeenrannan toimialakatsaus 2016

Lappeenrannan toimialakatsaus 2016 Lappeenrannan toimialakatsaus 2016 30.9.2016 Tilaaja: Lappeenrannan kaupunki Toimittaja: Kaupunkitutkimus TA Oy Tietolähde: Tilastokeskus, asiakaskohtainen suhdannepalvelu Kuvaajat: Yhteyshenkilöt: Yritysten

Lisätiedot

Elämmekö kasvavan niukkuuden vai yltäkylläisyyden aikaa? Perheyritysten liitto ry Leena Mörttinen

Elämmekö kasvavan niukkuuden vai yltäkylläisyyden aikaa? Perheyritysten liitto ry Leena Mörttinen Elämmekö kasvavan niukkuuden vai yltäkylläisyyden aikaa? Perheyritysten liitto ry Leena Mörttinen 10.10.2016 Maailmantalouden mannerlaatat törmäilevät Vienti ei vedä ja investointeja ei näy ekonomistit

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 6/2015

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 6/2015 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 6/215 16 14 12 1 8 24-3 Metalliteollisuus C Tehdasteollisuus 6 4 2 25 26 27 28 29 21 211 212 213 214

Lisätiedot