Filippiinit. Lokakuu 2010
|
|
- Merja Aaltonen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Filippiinit Lokakuu 2010
2 Filippiinien maaraportti 2 (18) Filippiinien maaraportti Sisällysluettelo Maaprofiili... 3 Maa ja väestö... 3 Politiikka ja hallinto... 4 Talouden avaintiedot... 4 Liiketoiminta... 5 Filippiinien vahvuudet ja heikkoudet... 5 Rahoitus ja takuut... 6 Finnvera... 6 Teollisen yhteistyön rahasto Oy (Finnfund)... 6 Talous... 7 Makrotalous... 7 Talouspolitiikka... 9 Ulkomaankauppa Kokonaiskauppa Kauppa Suomen kanssa Suomen vienti Suomen tuonti Ulkomaiset investoinnit Suomalaiset investoinnit Maa- ja metsäteollisuus Teollisuus ja rakentaminen Valmistusteollisuus Energia Palvelusektori Tietoliikennepalvelut Pankki- ja pörssitoiminta Matkailu Logistiikka Tapakulttuuri... 16
3 Filippiinien maaraportti 3 (18) Maaprofiili Maa ja väestö Pinta-ala: km2, josta maata km2 Luonnonvarat: puu, öljy, nikkeli, koboltti, hopea, kulta, suola, kupari Rajanaapurit: saarivaltio, merentakaiset naapurit Indonesia, Malesia, Taiwan, Kiina, Vietnam Asukasluku: 99,9 miljoonaa (2010) Pääkaupunki: Manila (1,7 milj.) Suurimmat kaupungit: Quezon City (2,7 milj.), Manila (1,7 milj.), Caloocan City (1,4 milj.), Davao (1,4 milj.), Cebu (0,8 milj.), Zamboanga (0,8 milj.) Väestönkasvu: 2,0 % (2010) Syntyvyys: 26,0/1000 as. (2010) Kuolleisuus: 5,1/1000 as. (2010) Elinajan odote: miehet 68,1 vuotta, naiset 74,2 vuotta
4 Filippiinien maaraportti 4 (18) Etniset ryhmät: malaijeja 95,5 %, kiinalaisia 1,5 %, muita 3% Virallinen kieli: filipino (takalog) ja englanti Uskonnot: roomalaiskatolisia 81 %, protestantteja 9 %, muslimeja 5 %, buddhalaisia ja muita 5 % Aika: GMT+8 tuntia Puhelinsuuntanumerot: maatunnus 63 (kaupunkeja: Manila 2, Cebu 32, Davao 82) Matkapuhelinteknologiat: GSM, CDMA Sähköverkko: 220V, 60 Hz Politiikka ja hallinto Virallinen nimi: Republika ñg Pilipinas (Filippiinien tasavalta) Maatunnus: PH Valtion päämies: presidentti Benigno Aquino ( alkaen, toimikausi 6 vuotta) Hallituspuolueet: Liberal party (LP, presidentin puolue). Suurin puolue on Lakas- Kampi-CMD Hallituksen johtaja: presidentti Seuraavat vaalit: toukokuussa 2016 (presidentti, edustajainhuone ja senaatti) Aluehallinto: 80 provinssia, 120 kaupunkialuetta Merkittäviä vuosilukuja: Vuonna 1898 Espanja luovutti Filippiinit Yhdysvalloille maiden välisen sodan päätteeksi. Toisen maailmansodan aikana Japani miehitti Filippiinien saariston. Filippiinit itsenäistyi vuonna Presidentti Ferdinand Marcosin 12 vuotta kestänyt valtakausi päättyi syrjäyttämiseen vuonna Viimeiset amerikkalaiset sotilastukikohdat suljettiin vuonna Kansallispäivä: (itsenäistyminen Espanjasta 1898), 4.7. (itsenäistyminen Yhdysvaltojen hallinnosta vuonna 1946) Talouden avaintiedot Rahayksikkö: peso (PHP) = 100 centavoa Valuuttakurssi: 1 USD = 45,5 PHP (keskiarvo 2010, arvio) Bruttokansantuote (2009): käyvin hinnoin 161,1 mrd. USD, ostovoimakorjattu 324,7 mrd. USD Bruttokansantuote henkeä kohden (2009): käyvin hinnoin USD, ostovoimakorjattu USD Inflaatio: 4,2 % (2010, arvio) Päävientituotteet: sähkölaitteet, koneet ja kuljetusvälineet, kankaat, kookostuotteet, erilaiset puolivalmisteet, öljytuotteet Päätuontituotteet: polttoaineet, telekommunikaatiolaitteet, elektroniikka, muovi, autot, tekstiilit Tärkeimmät kauppakumppanit: USA, Japani, Kiina, Singapore, Hongkong, Thaimaa Verotus: yritysvero 30 %, arvonlisävero 0-12 %, henkilöiden tulovero 5-35 %
5 Filippiinien maaraportti 5 (18) Kansainväliset vertailut: Korruptio: Transparency Internationalin vertailussa 2009 Filippiinit on jaetulla sijaluvulla 139 yhdessä Pakistanin, Bangladeshin ja Valko-Venäjän kanssa (180 maan joukossa; mitä suurempi sijaluku sitä enemmän korruptiota esiintyy). Kilpailukyky: World Economic Forumin kilpailukykyvertailussa 2009 Filippiinit on sijaluvulla 87 Trinidad & Tobagon ja Libyan välissä (133 tutkitun maan joukossa; mitä pienempi sijaluku sitä parempi kilpailukyky) Liiketoiminta Filippiinien vahvuudet ja heikkoudet Filippiinien markkinoiden kehitysnäkymiä ja mahdollisuuksia: Englanninkielinen työvoima ICT-sektori kasvussa, erityisesti matkapuhelin- ja Internet-palveluiden kysyntä kasvaa Turvallisuusratkaisujen kysyntä kasvaa Markkinoiden riskejä: Sisäpoliittinen epävakaus Heikko talouskehitys Korruptio Filippiinien markkinoiden yleispiirteitä Filippiinit on avoin talous, jossa varsinkin teollisuus on altis ulkoisille häiriöille. Japanin ja Yhdysvaltain taantuma tuntuu Filippiineillä enemmän kuin useimmissa muissa Aasian maissa, sillä Japani ja Yhdysvallat ovat Filippiinien suurimpia kauppakumppaneita, investoijia sekä luotottajia. Maailmantalouden taantuma tuntuu myös Filippiineillä, vaikka maa ei ole monen Kaakkois-Aasian taloustiikerin tapaan korostetun riippuvainen ulkomaankaupasta tai finanssisektorista. Filippiinit jäi talouden kehityksessä Aasian tiikereiden jälkeen 1980-luvulla ja luvun alussa. Tällä vuosikymmenellä talouskasvu on nopeutunut erityisesti elektroniikkateollisuuden ja muutamien merkittävien aluekeskusten kasvun ansiosta. Kasvu on ollut erityisen voimakasta muutamissa suurissa keskuksissa mm. Manilassa. Maahan on syntynyt Metro-Manilan rinnalle lukuisia kasvukeskuksia. Näitä ovat Cebu, Davao, Batangas, General Santos, Cagayan ja Cavite sekä USA :n entisiin sotilastukikohtiin perustetut vapaakauppa-alueet Subic ja Clark. Talouskasvu on vaatimaton maaseudulla, jossa suuri osa väestöstä elää köyhyysrajalla tai sen alapuolella. Kotimaisten markkinoiden kasvua rajoittaa maaseudun kehittymättömyys ja tehoton maatalous. Maan sisäpoliittinen epävarmuus heikentää myös talouskasvua ja poliittista päätöksentekoa. Hallitus käy taistelua
6 Filippiinien maaraportti 6 (18) Filippiinien eteläosissa toimivia muslimisissejä vastaan. Pommi-iskut ovat ajoittain levinneet pääkaupunki Manilaan. Suuri osa Filippiinien ulkomaisista tuloista on peräisin Kaakkois-Aasian ulkopuolelta. Vientiteollisuuden päämarkkinat ovat Yhdysvalloissa ja Japanissa. Siirtotyöläisten kotimaahan tekemät rahansiirrot ovat myös merkittävä tulo Filippiineille. Filippiinit onkin johtavia siirtolaisten lähtömaita maailmassa. Rahoitus ja takuut Finnvera Yritys voi saada rahoitusta tai pienentää vientiin ja kansainvälistymiseen liittyviä riskejään Finnveran takuiden ja lainojen avulla. Suomalaisille viejille ja suomalaista vientiä rahoittaville pankeille myönnetään vientitakuita Finnveran maakohtaisen takuupolitiikan mukaisesti. Vientitakuiden lisäksi Finnvera tarjoaa kansainvälistymiseen ja investointeihin liittyviä takauksia ja lainoja. Vientitakuun hinta määräytyy vientimaan maaluokan (0-7, joista 7 korkein maariski), takuun maksuajan sekä Finnveran ostajasta / takaajasta tekemän riskiarvion perusteella. Maakohtaiset tiedot vientitakuista löytyvät Finnveran internet-sivuilta Finnvera luokittelee (10/2010) Filippiinit kohtalaisen maksukyvyn maaksi, maaluokka 4/7. ST: Ei erityisehtoja, mutta suositellaan ILC:tä.MT/LT: Ei erityisehtoja, mutta suositellaan pankkitakausta. Yritys- ja projektiriskiä voidaan harkita tapauskohtaisesti. Lisätietoja: Aluepäällikkö Mika Relander, Finnvera, puh , sähköposti mika.relander@finnvera.fi Teollisen yhteistyön rahasto Oy (Finnfund) Finnfund on suomalainen kehitysrahoitusyhtiö, joka tarjoaa pitkäaikaisia investointilainoja ja riskipääomaa yksityisten yritysten hankkeisiin kehitysmaissa ja Venäjällä. Finnfund investoi ensisijaisesti suomalaisten yritysten kohteisiin, mutta rahoittaa myös hankkeita, joissa käytetään suomalaista osaamista, parannetaan ympäristön tilaa tai tuetaan kohdemaan kehitystä. Suurin osa investointikohteista on teollisia hankkeita, mutta Finnfund rahoittaa myös muita toimialoja, kuten esimerkiksi energiantuotantoa, metsätaloutta, tietoliikennettä ja terveydenhuoltoa. Finnfundin rahoitus ei ole sidottu Suomesta tehtäviin hankintoihin. Finnfundin yhteydessä toimii myös Finnpartnership-ohjelma, joka tarjoaa neuvontapalveluja ja liikekumppanuustukea suomalaisyritysten hankkeisiin kehitysmaissa (
7 Filippiinien maaraportti 7 (18) Lisätietoja: investointijohtaja Helena Arlander, puh. (09) , sähköposti helena.arlander@finnfund.fi, Talous Makrotalous Tärkeimmät talousluvut e Bruttokansantuote (%- muutos) Bruttokansantuote käyvin hinnoin (mrd. USD) Bruttokansantuote henkeä kohden käyvin hinnoin (USD) a e 2011e 5,3 7,1 3,7 1,1 6,2 4,3 117,5 144,1 167,2 161,1 196,1 223, Yksityinen kulutus (%-muutos) 5,5 5,8 4,7 3,8 4,8 5,0 Investoinnit kiinteään 3,9 10,9 2,7-0,4 7,7 4,4 omaisuuteen (%-muutos) Kuluttajahinnat 6,2 2,8 9,3 3,2 4,2 4,8 (keskimääräinen %-muutos) Vaihtotase (% BKT:sta) 4,5 4,9 2,2 5,5 3,9 3,7 Valuuttakurssi PHP / 1USD (vuoden keskikurssi) 51,3 46,1 44,3 47,7 45,5 44,0 Lähde: EIU (10/2010), e=ennuste Bruttokansantuote Viennin elpyminen on Filippiinien talouskasvulle tärkeämpää kuin yksityisen kulutuksen kasvu. Viennin osuus bruttokansantuotteesta on lähes 50 prosenttia, mikä on kuitenkin selvästi vähemmän kuin esimeriksi Singaporessa ja Taiwanissa. Maailmankaupan määrän supistuminen vuoden 2008 finanssikriisin jälkeen ei ole ollut Filippiineille yhtä paha isku kuin monelle muulle viime vuosikymmeninä viennin kasvulla vaurastuneelle Kaakkois-Aasian maalle. Talouskriisi laski Filippiinien talouden kasvuvauhdin lähelle yhtä prosenttia vuonna 2009, mutta vuonna 2010 talouden kasvun odotetaan jälleen kiihtyvän merkittävästi yli 6 % :n tasolle. Taloustaantumasta toipuminen on ollut odotettua nopeampaa. Maan köyhyysongelma on paha ja sen lieventäminen edellyttäisi voimakasta talouskasvua. Köyhyyden vähentäminen vaatisi myös korkean syntyvyyden alentamista ja maan köyhien eteläosien kehittämistä valtion varoin. Talouden kehitystä heikentää myös syvälle maan rakenteisiin iskostunut korruptio. Filippiinit sijoittuu kansainvälisissä korruptiotutkimuksissa huonoimman kolmanneksen joukkoon. Korruption kitkeminen on ollut 2000-luvulla keskeisiä tavoitteita. Bruttokansantuotteen rakenne Teollisesta kehittymisestä huolimatta Filippiinit on edelleen voimakkaasti maatalousvaltainen yhteiskunta, jossa säällä ja luonnonilmiöillä (kuivuus, sateet,
8 Filippiinien maaraportti 8 (18) tulvat, maanvyöryt, tulivuorenpurkaukset, maanjäristykset) on merkitystä talouskasvun kannalta. Maatalouden osuus BKT :sta on laskenut noin viidennekseen, mutta se työllistää arviolta 40 prosenttia työvoimasta. Alityöllisyys on yleistä maatalouden parissa, eivätkä luvut ole vertailukelpoisia länsimaisten tilastojen kanssa. Teollisuuden ja palveluiden merkitys on kasvanut vuosi vuodelta. Teollisuuden osuus BKT:sta on noin 30 prosenttia ja palveluiden reilut 50 prosenttia. Erityisesti on kasvanut elektroniikkateollisuus. Elektroniikkateollisuuden verotus on erittäin kevyttä johtuen ulkomaisille sijoittajille myönnetyistä investointieduista. Lähivuosina on tosin odotettavissa, että verotus kiristyy määräaikaisten veroetujen päättymisen johdosta. Filippiiniläisten elintasolle ulkomailta tulleiden rahalähetysten merkitys on tärkeä. Filippiinit onkin yksi suurimmista siirtolaisia lähettävistä maista. Filippiiniläinen työvoima on ollut haluttua varsinkin palvelualoilla. Bruttokansantuotteesta noin 10% muodostuu ulkofilippiiniläisten rahalähetyksistä. Investoinnit Kotimaisten sijoitusten taso on alhainen. Vientiyritykset eivät ole olleet kovinkaan halukkaita kotiuttamaan voittojaan heikon peson takia. Maan epävakaa tilanne on heikentänyt maan kiinnostavuutta myös ulkomaisten sijoittajien silmissä. Ulkomaiset sijoittajat myös kotiuttavat herkästi voittojaan, mikä on heikentänyt maan taloudellista suorituskykyä. Tosin ulkomaisten investointien taso on viime vuonna ollut määrällisesti kasvava ja niiden kannan bruttokansantuoteosuus on ollut vakaalla tasolla. Poliittinen vakaus on pitkäkestoisia investointeja tavoiteltaessa ensiarvoisen tärkeää. Epävakaat olot ja alttius inflaatiolle aiheuttaa myös korkeamman korkokannan, mikä heikentää investointien kannattavuutta. Rakennusalalla valtion rahoittamilla infrastruktuurihankkeilla on suuri merkitys. Työttömyys Filippiinien työttömyysaste on korkea, ja todellinen työttömyys on virallisia lukuja huomattavasti suurempi. Työttömyys ja vajaatyöllisyys ovat pahimmat maataloussektorilla, mutta työttömyyden kasvua ja lomautuksia on ollut myös valmistusteollisuudessa, joka on kärsinyt vientikysynnän heikkenemisestä. Työttömyys ja alityöllisyys ovat lisääntyneet viimeisen parin vuoden aikana. Työttömien lisäksi Filippiineillä on myös alityöllistettyjä ihmisiä. Heidän osuutensa työvoimasta on arvioiden mukaan noin viidennes. Ongelma on pahin maataloudessa. Maaseudun pientilojen väkimäärän kasvu purkautuu muuttona kaupunkeihin ja siirtolaisuuteen. Siirtolaisuutta edistää osin myös valtion koulutuspolitiikka, jossa monia ammattiryhmiä, kuten sairaanhoitajia, koulutetaan tietoisesti yli oman tarpeen.
9 Filippiinien maaraportti 9 (18) Henkilöstövälitykseen erikoistuneille yrityksille Filippiinit tarjoaa hyvän toimintakentän, koska väestö on englanninkielistä ja usein myös koulutettua. Inflaatio Vuonna 2009 inflaatio hidastui 3,2 prosenttiin kansainvälisen talouskriisin vaikutuksesta. Talouden yllättävän nopea toipuminen vuoden 2010 aikana on myös kiihdyttänyt inflaatiota ja sen odotetaan nousevan vuonna 2010 yli 4 prosenttiin. Filippiiniläiset ovat yleisesti ottaen hyvin kulutusorientoituneita, varsinkin keskiluokka kuluttaa enemmän kuin säästää. Maan säästämisaste on Kaakkois-Aasian heikoimpia. Kulttuurisiteet Yhdysvaltoihin ja Latinalaiseen maailmaan selittävät tätä mentaliteettieroa. Vaihtotase Elektroniikkateollisuuden vahva vienti ja ennen kaikkea siirtotyöläisten rahavirrat nostivat maan vaihtotaseen ylijäämäiseksi 1990-luvun lopussa, vaikka kauppatase on säilynyt alijäämäisenä. Kauppataseen alijäämä on melko suuri, vuona ,9 mrd. USD eli 5,5 % bruttokansantuotteesta. Tuontituotteiden halpeneminen sekä palvelutaseen ja siirtotyöläisten rahalähetysten ylijäämäisyys kasvattivat vaihtotaseen ylijäämää 5,3 prosenttiin bkt:sta vuonna Kuluvana vuonna ylijäämän odotetaan hieman supistuvan. Viennin epävarma kehitys vaikuttaa vaihtotaseen ylijäämän suuruuteen, alijäämää ei uskota kuitenkaan syntyvän lähivuosina. Talouspolitiikka Filippiinien valtiontalous on ollut pitkään vahvasti alijäämäinen. Hallituksen tavoitteena on viime vuosina ollut budjettialijäämän pienentäminen, mutta ongelmana on suuret tarpeet infrastruktuurihankkeissa, terveydenhuollossa ja koulutuksessa. Valtiontalouden alijäämä johtuu verotulojen ja tullimaksujen heikosta perinnästä. Kerättyjen verojen osuus on ollut vuosittain keskimäärin 15 prosenttia bkt:sta. Veronkierto ja suoranainen laistaminen verojen maksusta on ollut yleinen käytäntö. Veronkannon tehostaminen on poliittisesti arka asia vaikkakin viime vuosina on kyetty saamaan merkittävästi parannusta aikaan. Maassa on paljon erilaisia veroetuuksia, joihin on ollut hankala puuttua. Budjettivajeen pienentämistä hankaloittaa suuri julkinen velka. Krooninen budjettivaje vähentää julkisen vallan mahdollisuuksia pitkän aikavälin infrastruktuurihankkeisiin.
10 1000 EUR Filippiinien maaraportti 10 (18) Ulkomaankauppa Kokonaiskauppa Filippiinien ulkomaankauppa vuosina e e 2011e Vienti (mrd. USD) 46,5 49,5 48,3 37,5 45,1 50,7 Tuonti (mrd. USD) 53,3 57,9 61,1 46,4 57,0 63,4 Kauppatase (mrd. USD) -6,7-8,4-12,9-8,9-11,9-12,6 Lähde: EIU (10/2010), e=ennuste Tärkeimmät vientituotteet vuonna 2009 olivat elektroniikkatuotteet ja puolivalmisteet (59,2 %), maataloustuotteet (4,3%), mineraalit (4,0 %), öljytuotteet (2,1%) ja kankaat (0,8 %). Tärkeimmät tuontituotteet olivat sähkötarvikkeet ja elektroniikka (28,4%), kemikaalit (9,1%), öljytuotteet (7,1%) ja elintarvikkeet (6,3%). Tärkeimmät vientimaat vuonna 2009 olivat Yhdysvallat (16,5 %), Japani (15,2 %), Kiina (14,2 %), Singapore (10,1 %), ja Hongkong (9,6 %). Tuontimaista tärkeimmät olivat Japani (19,0 %), Yhdysvallat (14,3 %), Kiina (11,9 %), Singapore (11,1 %) ja Thaimaa (7,1 %). Kauppa Suomen kanssa Suomen ja Filippiinien välinen kauppa Vienti Tuonti Tase Lähde: Tullihallitus 03/2010 Suomen ja Filippiinien välinen ulkomaankauppa on ollut vähäistä. Kauppa on ollut Suomelle ylijäämäistä viime vuosina paitsi vuonna Viennin arvo Filippiineille vuonna 2009 oli 83,8 miljoonaa euroa ja tuonnin arvo 45,7 miljoonaa euroa. Suomen vienti supistui 9 prosenttia edellisvuodesta, kun taas tuonti Filippineiltä supistui vajaan
11 Filippiinien maaraportti 11 (18) prosentin. Tammi-heinäkuussa 2010 vienti on kasvanut 5 % edellisvuoden vastaavaan aikaan verrattuna, kun taas tuonti on pysytellyt 2009 tasolla. Suomen vienti Suomen vienti Filippiineille 2009 Elintarvikkeet ja juomat 1 % Valmiit tavarat 11 % Raaka-aineet, polttoaineet 1 % Kemialliset aineet ja tuotteet 4 % Koneet, laitteet ja kuljetusvälineet 33 % Valmistetut tavarat 50 % Lähde: Tullihallitus 03/2010 Suomen perinteisillä vientituotteilla paperilla ja pahvilla on hallitseva osuus Suomesta Filippiineille suuntautuvassa viennissä. Lähes puolet viennistä kuuluu tähän kategoriaan ja se on selvästi tärkeämpi kuin seuraavaksi suurin ryhmä eli matkapuhelimet. Tilastollisesti iso osa Filippiineillä myytävistä Nokian matkapuhelimista ei kirjaudu Suomen vienniksi, koska niitä ei valmisteta Nokian Suomessa olevilla tehtailla. Pienemmissä tavararyhmissä vuotuiset muutokset saattavat olla hyvinkin suuria, koska yksittäiset kaupat vaikuttavat voimakkaasti kunkin vuoden kauppalukuihin. Suomalaisten yritysten vienti on keskittynyt erityisesti muutamille suurimmille metsäteollisuuden yritykselle. Monella Filippiineiltä markkinoita löytäneellä pienemmällä yrityksellä on jokin kauppahuone takanaan. Suomen 10 tärkeintä vientituotetta Filippiineille vuonna 2009 SITC-nimike milj. EUR Osuus % Muuto s % 1 64 Paperi ja pahvi sekä tuotteet niistä 39, Puhelin-,radio-,tv- yms. laitteet 12, Kojeet, mittarit yms. 9, Toimistokeneet ja atk-laitteet 3, Eri toimialojen erikoiskoneet 3, Yleiskäyttöiset teollisuuden koneet ja laitteet 3, Muut kuljetusvälineet 1, Voimakoneet ja moottorit 1, Erinäiset kemialliset tuotteet 1, Muut sähkökoneet ja -laitteet 1, tärkeintä yhteensä 77,5 92 Suomen koko vienti Filippiineille 83, Lähde: Tullihallitus 03/2010
12 Filippiinien maaraportti 12 (18) Suomen tuonti Suomen tuonti Filippiineiltä 2009 Valmiit tavarat 9 % Elintarvikkeet ja juomat 9 % Raaka-aineet, polttoaineet 0,1 % Kemialliset aineet ja tuotteet 1 % Valmistetut tavarat 5 % Koneet, laitteet ja kuljetusvälineet 76 % Lähde: Tullihallitus 03/2010 Filippiineiltä Suomeen tapahtuvassa tuonnissa koneet, laitteet, kuljetusvälineet muodostavat valtaosan. Tuonti Filippiineiltä on kuitenkin selvästi vähäisempää kuin vienti Suomesta. Parin suurimman tavararyhmän ulkopuolella vuotuiset vaihtelut ovat hyvinkin suuria volyymien vähäisyyden takia. Suomen 10 tärkeintä tuontituotetta Filippiineiltä vuonna 2009 SITC-nimike milj. EUR Osuus % Muutos % 1 77 muut sähkökoneet ja laitteet 14, puhelin-, radio-,tv- yms. laitteet 10, toimistokoneet ja atk-laitteet 3, kala- ja kalavalmisteet 2, hedelmät ja kasvikset 1, kumituotteet 1, vaatteet 1, muut valmiit tavarat 0, tuotteet epäjalosta metallista 0, kasviöljyt ja rasvat 0, tärkeintä yhteensä 35, Suomen koko tuonti Filippiineiltä 38, Lähde: Tullihallitus 03/2010 Ulkomaiset investoinnit Filippiineille on tehty vähemmän ulkomaisia sijoituksia kuin esim. Malesiaan ja Thaimaahan. Hallitus houkuttelee sijoittajia mm. investointieduilla ja lainsäädännön muutoksilla. Sijoittajien epäluuloa maata kohtaan ovat ruokkineet epävakaa sisäpolitiikka, kankea lainsäädäntö ja rahoitusmarkkinoiden ailahtelevaisuus.
13 Filippiinien maaraportti 13 (18) Ulkomaisten sijoitusten tilastointi on Filippiineillä kirjavaa, lukuja kirjaavia virastoja ja laitoksia on useita eikä niillä ole yhtenäistä ulkomaisten sijoitusten määritelmää. Ulkomaisia sijoituksia tilastoivat SEC ( Securities and Exchange Commission), BOI (Board of Investment), NEDA (National Economic and Development Authority ja Filippiinien keskuspankki BSP (Bangko Sentral ng Pilipinas).Tärkeimmät ulkomaiset sijoittajat ovat Yhdysvallat, Japani ja Alankomaat. Vetovoimaisin investointikohde on elektroniikkateollisuus. Maassa toimii yli 500 elektroniikkateollisuuden yritystä, joista vajaa puolet on ulkomaisessa omistuksessa. Merkittävimmät omistajat ovat japanilaiset, eteläkorealaiset, amerikkalaiset ja taiwanilaiset yritykset. Elektroniikkateollisuus on keskittynyt Metro-Manilan ympäristöön ja erityistalousalueille. Talouden taantuma on hidastanut investointeja. Filippiineille tehtyjen suorien ulkomaisten investointien kannan arvioidaan nousevan 24,9 mrd. USD suuruiseksi vuonna Tämä on 12,7 % bruttokansantuottesta. Ulkomaisten suorien sijoitusten osuus bruttokansantuotteesta on ollut samalla tasolla viimeiset 5 vuotta. Suomalaiset investoinnit Maa- ja metsäteollisuus Suomalaisten investoinnit Filippiineillä ovat pieniä ja satunnaisia. Ne ovat suuntautuneet pääasiassa infrastruktuurihankkeisiin, mitkä tarjoavat edelleen kiinnostavia investointimahdollisuuksia. Sopimukset Suomen kanssa Filippiinit on solminut useiden valtioiden kanssa kahdenvälisen investointisuojasopimuksen, sopimus on tehty myös Suomen kanssa. Se takaa mm. pääomien vapaan siirron maiden välillä. Maatalouden osuus kokonaistuotannosta on pienentynyt ja on vajaa 15 prosenttia. Maatalous on kuitenkin edelleen tärkeä osa Filippiinien taloutta, joskin valtio joutuu tukemaan ajoittain voimakkaastikin tuotantoa. Lähes 40 prosenttia kansasta saa elantonsa alkutuotannosta (maatalous, kalastus ja metsätalous). Pinta-alasta on noin kolmannes viljeltyä. Suurin osa maatiloista on pieniä perheviljelmiä. Maatalous on keskittynyt Mindanaon eteläosiin. Tavoitteena on saada Filippiinit omavaraiseksi riisin ja kalan suhteen. Tärkeimmät kotimarkkinoille viljeltävät kasvit ovat riisi, maissi ja kassava. Vientiä varten kasvatetaan kookospähkinöitä, sokeriruokoa, hamppua, kahvia, tupakkaa, maapähkinöitä ja hedelmiä. Filippinit on yksi maailman johtavista banaanien tuottajista ja viejistä.
14 Filippiinien maaraportti 14 (18) Teollisuus ja rakentaminen Karjatalous (pääasiassa siat, puhvelit, vuohet ja siipikarja) ja kalastus ovat merkittäviä alkutuotannon sektoreita. Kala- ja kalajalosteet on tärkeä vientitulojen lähde. Filippiinit on yksi Kaakkois-Aasian suurimmista viljeltyjen kalojen ja katkarapujen tuottajista. Metsiä maa-alasta on noin puolet. Hakkuita on pyritty rajoittamaan, mutta metsien hävittäminen on kuitenkin jatkunut laittomien hakkuiden ja kaskiviljelyn seurauksena. Valmistusteollisuus Valmistusteollisuuden osuus teollisuustuotannosta on noin 70 prosenttia. Kasvua ovat vauhdittaneet erilaiset vero- ja tulliedut sekä vientiteollisuudelle tarkoitettujen erityistalousalueiden ja teollisuuspuistojen perustaminen. Erityyppisiä alueita on toiminnassa lähes 100, niistä suurin osa on keskittynyt elektroniikkateollisuuden alihankintaan ja sopimusvalmistukseen. Valmistusteollisuuden vahvoja kasvualoja ovat elintarvikkeet, nahkatuotteet, metallituotteet, elektroniikka, koneet ja laitteet ja kuljetusvälineet. Yhteensä niiden vuosikasvu on keskimäärin kaksi kertaa valmistusteollisuuden kasvuvauhti. Elintarviketeollisuuden osuus valmistusteollisuuden tuotannosta on noin 40 prosenttia. Elektroniikkateollisuus on nopeimmin kasvava sektori, kasvuvauhti vuodessa on noin 15 prosenttia. Suurin osa elektroniikkateollisuuden tuotannosta menee vientiin. Muita merkittäviä aloja ovat öljyn- ja hiilenjalostus, kemikaalit ja kemialliset tuotteet. Kaivannaistuotannon nopeaa kasvua vauhdittaa erityisesti Malampayan kaasukentän hyödyntäminen. Energia Presidentti Gloria Macapagal-Arroyon kaudella on maan energiasektoria vapautettu sääntelystä ja ulkomaisille sijoittajille on kehitetty aiempaa houkuttelevampia kannustimia. Filippiinien kasvavat kuluttajamarkkinat ja sähkönkysyntä tekevät siitä kiinnostavan markkinan ulkomaisille alan yrityksille. Suurin osa Filippiinien tarvitsemasta energiasta tuotetaan tuontiöljyllä. Muita merkittäviä energianlähteitä ovat vesivoima, maakaasu, maalämpö ja hiili. Filippiinit tavoittelee energiantuotannossa noin 50 prosentin omavaraisuutta. Filippiinien energiantuotanto nojaa pitkälti 2002 käyttöön otetun Malampayan kaasukentän tuotantoon. Kotimaisen öljyn ja kaasun varannoiksi on todennettu 8,9 miljardia barrelia. Energiantuotannon kapasiteetti on yli MW. Filippiinit on yksityistänyt voimakkaasti voimalaitostoimintaa. Kansallisen energiaohjelman puitteissa (2000-
15 Filippiinien maaraportti 15 (18) 2009) on avattu energia-alaa yksityisille investoinneille. Ohjelman osana koko maan sähköistämistä on tehostettu. Palvelusektori Filippiinien palvelualat muodostavat reilut 50 prosenttia maan kokonaistuotannosta. Sektori on kasvanut erittäin voimakkaasti. Palvelualojen kasvua ovat vauhdittaneet tiettyjen alojen vapauttaminen kilpailulle. Erityisen vahvasti ovat hyötyneet ICTpalvelut. Tietoliikennepalvelut Telekommunikaatio on Filippiinien nopeimmin kasvava, vähiten säädelty ja kaikkein kilpailukykyisin talouden ala. Ongelmia tuovat sektorin pirstoutuneisuus ja valvonnan puute. Uusia toimilupia myönnetään tiukoin perustein, mutta määräysten toimeenpanon valvonta on vajavaista. Puhelinalan säännöstely on purettu ja alalla on tapahtunut viime vuosina yritysostoja ja fuusioita. Uusia yrittäjiä on tullut runsaasti markkinoille. Kilpailu on erittäin kovaa erityisesti mobiilipuolella. Mobiilipuhelinliikenne on muiden Aasian maiden tavoin peittoamassa suosiossa lankaliittymät. Saarivaltiona Filippiinit on erinomainen langattoman puhelinliikenteen kehittämiseen. Matkapuhelinliittymien lukumäärä on kasvanut viime vuosina erittäin voimakkaasti. Kasvua vauhdittavat operaattoreiden tarjoamat lisäarvopalvelut ja erityisesti tekstiviestien suuri suosio. Filippiinit on yksi maailman kärkimaista tekstiviestiliikenteessä. Pankki- ja pörssitoiminta Filippiinien pankkisektori on verrattain hyvässä kunnossa. Pankkisektorin fuusioituminen käynnistettiin Aasian talouskriisin jälkeen. Filippiinien keskuspankki Bangko Sentral ñg Pilipinas (BSP, vastaa maan rahapolitiikasta. Pankkisektorin on avattu kokonaan ulkomaisille sijoittajille. Rahoituskriisi 2008 ja sen jälkiseuraukset on myös aiheuttanut haasteita filippiiniläisille pankeille. Filippiinien osakemarkkinat ovat pienet. Maan ainoa pörssi Philippine Stock Exchange ( toimii Manilassa. Matkailu Matkailu on Filippiineille tärkeä toimiala. Maan sisäiset levottomuudet (kidnappaukset, pommi-iskut, sissisota) ovat heikentäneet matkailun näkymiä ja matkailijoiden määrä on pudonnut huippuvuosista. Potentiaalia maassa on runsaastikin, mutta voimakas kasvu edellyttäisi ennen kaikkea turvallisuustilanteen vakiintumista.
16 Filippiinien maaraportti 16 (18) Logistiikka Filippiinien kuljetusinfrastruktuuri on yksi Aasian heikoimmista ja monin paikoin riittämätön. Yhteydet teollisuusalueille ja erityistalousaluille ovat kohentuneet viime vuosina. Korkeat kuljetuskustannukset (etenkin maakuntien väliset) ovat olleet yhtenä esteenä ulkomaisen teollisuuden sijoittumiselle Filippiineille. Rautateitä on vajaat 1000 kilometriä, pääosa niistä Luzonin ja Panayn saarilla. Filippiineillä on satoja satamia, joista 25 on ns. pääsatamia. Satamien kunto ja taso on varsin heikko, monet ovat peruskorjauksen tarpeessa. Tärkeimpiä satamia, mm. Subic Bayn erikoistalousalueen satama ja Cagayan de Oron konttisatama, on kunnostettu viime vuosina. Tarkoituksena on kehittää pääsatamat vastaamaan kansainvälistä tasoa vuoteen 2020 mennessä. Maassa on kaksi kansainvälistä lentokenttää ja 252 pienempää kenttää. Tapakulttuuri Filippiiniläiset ovat ystävällisiä ja hyvin vieraanvaraisia, mutta myös hyvin uteliaita. Kysymykset saattavat tuntua tungettelevilta. Filippiiniläisten vieraanvaraisuutta ei saa käyttää hyväksi eikä ylenkatsoa. Filippiineillä liike-elämä saattaa vaikuttaa uneliaammalta kuin muissa Aasian maissa. Aikaa tarvitaan paljon tulosten saavuttamiseen. Ystävyyssuhteet ovat arvossaan, niinpä asiakassuhteet kannattaa luoda mahdollisimman henkilökohtaiseksi. Liikeelämässä latinalainen ja aasialainen kulttuuri yhdistyy amerikkalaisiin tapoihin. Liiketapaamisiin soveltuva asu on kevyet suorat housut, lyhythihainen paita ja solmio. Virallisissa tapaamisissa pukeudutaan kokopukuun. Iltatilaisuuksissa voi pukeutua räätälillä teetettyyn pitkähihaiseen barong tagalogiin tai kevyeen pikkutakkiin ja solmioon. Naiset voivat pukeutua liiketapaamisissa jakkupukuun. Esittäydyttäessä ja hyvästeltäessä kätellään. Nimen yhteydessä kerrotaan yritys, jota edustaa ja oma asema yrityksessä. Puhuteltaessa käytetään ilmaisuja Sir/Madam tai titteliä. Tutustumisen jälkeen voidaan siirtyä myös etunimien käyttöön. Käyntikortin on oltava englanninkielinen. Liikelahjoja ei ole tapana antaa, ainakaan muiden nähden. Liikelahjojen valitsemisessa noudatetaan kansainvälistä käytäntöä. Liikematka kannattaa suunnitella huolellisesti ja sopia täsmällisistä tapaamisajoista. Filippiiniläiset pyrkivät täsmällisyyteen, mutta heidän myöhästymisestään ei saa loukkaantua. Liikeneuvottelut etenevät kansainvälisen tavan mukaan, mutta vaativat runsaasti aikaa. Sopimuksen yksityiskohdat on hiottava erittäin huolellisesti ja on varmistettava, että molemmat osapuolet tulkitsevat sopimusta samalla tavalla. Erityisesti toimitusajat on sovittava huolellisesti. Liikematkaa Filippiineille ei kannata
17 Filippiinien maaraportti 17 (18) järjestää joulun tai pääsiäisen aikaan, eikä kiinalaisten uuden vuoden aikaan, jos filippiiniläinen osapuoli on kiinalaisperäinen. Filippiineillä noudatetaan perinteisiä länsimaisia käytöstapoja. Laskun maksaa kokonaan joko isäntä tai vieras. Vieraille järjestetään usein iltaohjelmaa, tavallisesti ruokailu tapahtuu ravintoloissa, mutta myös kotikutsut ovat yleisiä. Ruoka on joko kansainvälistä tai paikallista. Filippiiniläistä ruokaa syödään haarukoilla, veitsillä ja lusikoilla. Juomavedeksi kannattaa valita pullovesi. Kotikutsuilla tavataan mahdollisesti koko suku ja monia työtovereita, koska kutsut ovat Filippiineillä suosittu seurustelumuoto. Kotikutsuille voi viedä tuliaisia, jotka noudattavat kansainvälistä (amerikkalaista) tapaa. Koripallo ja baseball ovat suosittuja urheilulajeja filippiiniläisten keskuudessa, monet liikemiehet pelaavat myös golfia. Tupakointi on sallittu muualla paitsi kirkossa ja elokuvissa. Juomaraha on ravintoloissa 5 prosenttia, hotelleissa pikkupalveluksista 5-10 prosenttia, myös taksinkuljettajille on tapana antaa juomarahaa. Filippiineillä kannattaa varoa huijareita (etenkin Manilassa). Lisäksi kannattaa olla varuillaan taskuvarkaiden varalta ja suurkaupungeissa on aina syytä miettiä paikkaa ja kellonaikaa. Filippiinien eteläosissa Mindanaolla on alueita, jonne ei kannata missään nimessä matkustaa turvallisuustilanteen takia. Matkustusrajoitteet kannattaa tarkistaa Suomen ulkoministeriöstä. Linkkejä (Filippiinien kauppa- ja teollisuusministeriön ylläpitämä lista hyödyllisistä Internet-osoitteista) (Filippiinien kauppa- ja teollisuusministeriö) (Board of Investment) (National Economic Development Authority, täältä löytyy Economic Indicators on-line) (Phillippine Economic Zone Authority) (Filippiinien verohallinto) (Keskuspankin kotisivu) (Philippine Stock Exchange) Statistical Coordination Board)
18 Filippiinien maaraportti 18 (18) (investointeihin ym. lakeihin liittyvää tietoutta) (Energy Information Administration) (Maailmanpankki) (Aasian kehityspankki) (Kansainvälinen valuuttarahasto IMF) Suomen ulkoministeriön Filippiinien maasivut n hankeneuvontapalvelut Manila Project Advisory Services Embassy of Finland 21st Floor, Far East Bank Centre Building Sen. Gil Puyat Avenue, Makati City P.O. Box No. 2447, 1264 Makati City METRO-MANILA, PHILIPPINES puh.: , faksi: s-posti: pasmanila@finpro.fi Manilan hankeneuvontapalvelut seuraa Aasian kehityspankin hankkeita ja tekee myös yritysten toimeksiantoja.
Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta Tilastointi
Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 2017 Tilastointi VIENTI, TUONTI JA KAUPPATASE KUUKAUSITTAIN 2013-2017(1-3) 6 Mrd. e 5 4 3 2 1 0-1 2013 2014 2015 2016 2017 Kauppatase Vienti Tuonti 31.5.2017 2 SUOMEN JA
LisätiedotKuvioita Suomen ulkomaankaupasta Tilastointi
Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 2017 Tilastointi VIENTI, TUONTI JA KAUPPATASE KUUKAUSITTAIN 2013-2017(1-6) 6 Mrd. e 5 4 3 2 1 0-1 2013 2014 2015 2016 2017 Kauppatase Vienti Tuonti 31.8.2017 2 SUOMEN JA
LisätiedotKuvioita Suomen ulkomaankaupasta Tilastointi
Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 2017 Tilastointi VIENTI, TUONTI JA KAUPPATASE KUUKAUSITTAIN 2013-2017(1-9) 6 Mrd. e 5 4 3 2 1 0-1 2013 2014 2015 2016 2017 Kauppatase Vienti Tuonti 30.11.2017 2 SUOMEN
LisätiedotKuvioita Suomen ulkomaankaupasta Tilastointi
Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 2018 Tilastointi VIENTI, TUONTI JA KAUPPATASE KUUKAUSITTAIN 2014-2018(1-7) Mrd. 6 5 4 3 2 1 0-1 2014 2015 2016 2017 2018 Kauppatase Vienti Tuonti 28.9.2018 1 SUOMEN JA
LisätiedotKuvioita Suomen ulkomaankaupasta Tilastointi
Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 2018 Tilastointi VIENTI, TUONTI JA KAUPPATASE KUUKAUSITTAIN 2014-2018(1-5) Mrd. 6 5 4 3 2 1 0-1 2014 2015 2016 2017 2018 Kauppatase Vienti Tuonti 31.7.2018 1 SUOMEN JA
LisätiedotKuvioita Suomen ulkomaankaupasta Tilastointi
Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 2018 Tilastointi VIENTI, TUONTI JA KAUPPATASE KUUKAUSITTAIN 2014-2018(1-1) Mrd. 6 5 4 3 2 1 0-1 2014 2015 2016 2017 2018 Kauppatase Vienti Tuonti 29.3.2018 1 SUOMEN JA
LisätiedotKuvioita Suomen ulkomaankaupasta Tilastointi
Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 2018 Tilastointi VIENTI, TUONTI JA KAUPPATASE KUUKAUSITTAIN 2014-2018(1-3) Mrd. 6 5 4 3 2 1 0-1 2014 2015 2016 2017 2018 Kauppatase Vienti Tuonti 31.5.2018 1 SUOMEN JA
LisätiedotKuvioita Suomen ulkomaankaupasta Tilastointi
Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 2018 Tilastointi VIENTI, TUONTI JA KAUPPATASE KUUKAUSITTAIN 2014-2018(1-2) Mrd. 6 5 4 3 2 1 0-1 2014 2015 2016 2017 2018 Kauppatase Vienti Tuonti 30.4.2018 1 SUOMEN JA
LisätiedotKuvioita Suomen ulkomaankaupasta Tilastointi
Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 2018 Tilastointi VIENTI, TUONTI JA KAUPPATASE KUUKAUSITTAIN 2014-2018(1-10) Mrd. 6 5 4 3 2 1 0-1 2014 2015 2016 2017 2018 Kauppatase Vienti Tuonti 31.12.2018 1/23 SUOMEN
LisätiedotKuvioita Suomen ulkomaankaupasta Tilastointi
Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 2019 Tilastointi VIENTI, TUONTI JA KAUPPATASE KUUKAUSITTAIN 2015-2019(1-2) Mrd. 7 6 5 4 3 2 1 0-1 2015 2016 2017 2018 2019 Kauppatase Vienti Tuonti 30.4.2019 1/23 SUOMEN
LisätiedotKuvioita Suomen ulkomaankaupasta Tilastointi
Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 2019 Tilastointi VIENTI, TUONTI JA KAUPPATASE KUUKAUSITTAIN 2015-2019(1-3) Mrd. 7 6 5 4 3 2 1 0-1 2015 2016 2017 2018 2019 Kauppatase Vienti Tuonti 31.5.2019 1/23 SUOMEN
LisätiedotKuvioita Suomen ulkomaankaupasta Tilastointi
Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 2016 Tilastointi VIENTI, TUONTI JA KAUPPATASE KUUKAUSITTAIN 2012-2016(1-9) 6 Mrd. e 5 4 3 2 1 0-1 2013 2014 2015 2016 Kauppatase Vienti Tuonti 30.11.2016 2 SUOMEN JA SUOMEN
LisätiedotVenäjän taloustilanne ja suhteet Suomen kanssa
Venäjän taloustilanne ja suhteet Suomen kanssa Maija Sirkjärvi Siirtymätalouksien tutkimuslaitos BOFIT 16.9.2010 1 Venäjän talous supistui vuonna 2009 voimakkaasti, mutta nousu on jo alkanut 50 40 30 20
LisätiedotMiten Ukrainan tilanne heijastuu Suomen talouteen?
Miten Ukrainan tilanne heijastuu Suomen talouteen? Donetsk Luhansk Donetskin ja Luhanskin alueella asuu 6,5 milj. ihmistä eli 15% Ukrainan väkiluvusta. Krimin niemimaalla, ml. Sevastopol, asuu lähes 2,5
LisätiedotTalouden näkymät
Juha Kilponen Suomen Pankki Talouden näkymät 2015-2017 Euro & talous Julkinen 1 Suomen talouden tilanne edelleen hankala Suomen talouden kasvu jää ennustejaksolla euroalueen heikoimpien joukkoon Suomen
LisätiedotKuvioita Suomen ulkomaankaupasta 2015. 31.8.2015 TULLI Tilastointi 1
Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 2015 31.8.2015 TULLI Tilastointi 1 VIENTI, TUONTI JA KAUPPATASE KUUKAUSITTAIN 2011-2015 7 Mrd. e 6 5 4 3 2 1 0-1 -2 2011 2012 2013 2014 2015 Vienti Tuonti Kauppatase 31.8.2015
LisätiedotTALOUSENNUSTE 12.10.1998
TALOUSENNUSTE 12.10.1998 Lisätietoja: Ennustepäällikkö Hannu Piekkola Palkansaajien tutkimuslaitos julkaisee lyhyen aikavälin talousennusteen (seuraaville 1½ - 2 vuodelle) kaksi kertaa vuodessa: maalis-
LisätiedotKuvioita Suomen ulkomaankaupasta Tilastointi
Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 216 Tilastointi VIENTI, TUONTI JA KAUPPATASE 199-216 Mrd e 7 6 5 4 3 2 1-1 9 91 92 93 94 95 96 97 98 99 1 2 3 4 5 6 7 8 9 1 11 12 13 14 15 16 Kauppatase Tuonti Vienti 7.2.217
LisätiedotKuvioita Suomen ulkomaankaupasta Tilastointi
Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 217 Tilastointi VIENTI, TUONTI JA KAUPPATASE 199-217 Mrd e 7 6 5 4 3 2 1-1 9 91 92 93 94 95 96 97 98 99 1 2 3 4 5 6 7 8 9 1 11 12 13 14 15 16 17 Kauppatase Tuonti Vienti
LisätiedotKuvioita Suomen ulkomaankaupasta Tilastointi
Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 218 Tilastointi VIENTI, TUONTI JA KAUPPATASE 199-218 Mrd e 7 6 5 4 3 2 1-1 9 91 92 93 94 95 96 97 98 99 1 2 3 4 5 6 7 8 9 1 11 12 13 14 15 16 17 18 Kauppatase Tuonti Vienti
LisätiedotKuvioita Suomen ulkomaankaupasta Tilastointi
Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 218 Tilastointi VIENTI, TUONTI JA KAUPPATASE 199-218 Mrd e 7 6 5 4 3 2 1-1 9 91 92 93 94 95 96 97 98 99 1 2 3 4 5 6 7 8 9 1 11 12 13 14 15 16 17 18 Kauppatase Tuonti Vienti
LisätiedotKuvioita Suomen ulkomaankaupasta TULLI Tilastointi 1
Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 215 29.2.216 TULLI Tilastointi 1 TUONTI, VIENTI JA KAUPPATASE 199-215 Mrd e 7 6 5 4 3 2 1-1 9 91 92 93 94 95 96 97 98 99 1 2 3 4 5 6 7 8 9 1 11 12 13 14 15 Kauppatase Tuonti
LisätiedotKuvioita Suomen ulkomaankaupasta TULLI Tilastointi 1
Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 215 8.2.216 TULLI Tilastointi 1 TUONTI, VIENTI JA KAUPPATASE 199-215 Mrd e 7 6 5 4 3 2 1-1 9 91 92 93 94 95 96 97 98 99 1 2 3 4 5 6 7 8 9 1 11 12 13 14 15 Kauppatase Tuonti
LisätiedotKuvioita Suomen ulkomaankaupasta Tilastointi
Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 216 Tilastointi VIENTI, TUONTI JA KAUPPATASE 199-216 Mrd e 7 6 5 4 3 2 1-1 9 91 92 93 94 95 96 97 98 99 1 2 3 4 5 6 7 8 9 1 11 12 13 14 15 16 Kauppatase Tuonti Vienti 28.2.217
LisätiedotENNUSTEEN ARVIOINTIA
ENNUSTEEN ARVIOINTIA 23.12.1997 Lisätietoja: Johtaja Jukka Pekkarinen puh. (09) 2535 7340 e-mail: Jukka.Pekkarinen@labour.fi Palkansaajien tutkimuslaitos julkaisee lyhyen aikavälin talousennusteen (seuraaville
LisätiedotVenäjä suomalaisyrityksille: suuri mahdollisuus, kova haaste. Asiantuntija Timo Laukkanen EK:n toimittajaseminaari 22.9.2009
Venäjä suomalaisyrityksille: suuri mahdollisuus, kova haaste Asiantuntija Timo Laukkanen EK:n toimittajaseminaari 22.9.2009 Suuri mahdollisuus Sijainti Täydentävä tuotantorakenne Naapurin tuntemus Rakennemuutostarve
LisätiedotVenäjän kaupan barometri Kevät 2015. Suomalais-Venäläinen kauppakamari Tutkimuksen tekijä:
Venäjän kaupan barometri Kevät 2015 Suomalais-Venäläinen kauppakamari Tutkimuksen tekijä: Venäjän kaupassa ollaan kasvuhakuisia Tämän kevään Barometrissä esitimme kolme ylimääräistä kysymystä, joista yksi
LisätiedotKääntyykö Venäjä itään?
Heli Simola Suomen Pankki Kääntyykö Venäjä itään? BOFIT Venäjä-tietoisku 5.6.2015 5.6.2015 1 Venäjän ulkomaankaupan kehitystavoitteita Viennin monipuolistaminen Muun kuin energian osuus viennissä 30 %
LisätiedotVIENNIN VOLYYMI KASVOI 9,4 PROSENTTIA VUONNA 2017 Vientihinnat nousivat yli viisi prosenttia
Tulli tiedottaa Tullen informerar Customs Information 27.4.218 VUOSIJULKAISU: yksityiskohtaiset tiedot VIENNIN VOLYYMI KASVOI 9,4 PROSENTTIA VUONNA 217 Vientihinnat nousivat yli viisi prosenttia Suomen
LisätiedotHuipputeknologian ulkomaankauppa vuonna 2001
SVT Ulkomaankauppa :M1 Utrikeshandel Foreign Trade Huipputeknologian ulkomaankauppa vuonna 1 HUIPPUTEKNOLOGIAN TUOTTEIDEN TUONTI JA VIENTI 199-1 Mrd mk sekä osuudet koko tuonnista ja viennistä Mrd mk Tuonti
LisätiedotTALOUSENNUSTE
TALOUSENNUSTE 2019 2020 10.4.2019 Ennustepäällikkö Muut ennusteryhmän jäsenet Ilkka Kiema Hannu Karhunen Sakari Lähdemäki Terhi Maczulskij Aila Mustonen Elina Pylkkänen Heikki Taimio ENNUSTEEN KESKEISIÄ
LisätiedotVienti osana kansantaloutta Teknologiateollisuus
Vienti osana kansantaloutta 1 Mistä vienti koostuu nykyään? Mikä on viennin rooli kansantaloudessamme? Onko Suomi riippuvainen viennistä? Miksi vientisektorille on tärkeää miten muiden toimialojen työvoimakustannukset
LisätiedotVenäjän ja Itä-Euroopan taloudelliset näkymät
Venäjän ja Itä-Euroopan taloudelliset näkymät Pekka Sutela 04.04. 2008 www.bof.fi/bofit SUOMEN PANKKI FINLANDS BANK BANK OF FINLAND 1 Venäjä Maailman noin 10. suurin talous; suurempi kuin Korea, Intia
LisätiedotEnergia ja luonnonvarat: tulevaisuuden gigatrendit. Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK
Energia ja luonnonvarat: tulevaisuuden gigatrendit Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK Energia ja luonnonvarat: tulevaisuuden gigatrendit Gigaluokan muuttujia Kulutus ja päästöt Teknologiamarkkinat
LisätiedotTalouden näkymät
Juha Kilponen Ennustepäällikkö, Suomen Pankki Talouden näkymät 2016 2018 9.6.2016 Kansainvälisen talouden lähtökohtien vertailua Vuotuinen prosenttimuutos Kesäkuu 2016 Joulukuu 2015 2015 2016 2017 2018
LisätiedotTalouden näkymiä Reijo Heiskanen
Talouden näkymiä Reijo Heiskanen 24.9.2015 Twitter: @Reiskanen @OP_Ekonomistit 2 Maailmankauppa ei ota elpyäkseen 3 Palveluiden suhdanne ei onnu teollisuuden lailla 4 Maailmantalouden hidastuminen pitkäaikaista
LisätiedotVIENNIN VOLYYMI LASKI VUONNA 2016 NELJÄ PROSENTTIA Vientihinnat nousivat aavistuksen
Tulli tiedottaa Tullen informerar Customs Information 2.3.217 VUOSIJULKAISU: yksityiskohtaiset tiedot VIENNIN VOLYYMI LASKI VUONNA 216 NELJÄ PROSENTTIA Vientihinnat nousivat aavistuksen Suomen tavaraviennin
LisätiedotTalouden ajankohtaiskatsaus ja kehitysnäkymät
Suomen Pankki Talouden ajankohtaiskatsaus ja kehitysnäkymät MuoviSki 1 Pörssikurssit laskeneet 160 Euroalue Yhdysvallat Japani Kiina Indeksi, 1.1.2008 = 100 140 120 100 80 60 40 20 2008 2009 2010 2011
LisätiedotNopein talouskasvun vaihe on ohitettu
Meri Obstbaum Suomen Pankki Nopein talouskasvun vaihe on ohitettu Euro ja talous 5/2018 18.12.2018 1 Euro ja talous 5/2018 Pääkirjoitus Ennuste 2018-2021 Kehikot Julkisen talouden arvio Työn tuottavuuden
LisätiedotSähkö- ja elektroniikkateollisuuden ulkomaankauppa
Kauppa 2012 Handel Trade Sähkö- ja elektroniikkateollisuuden ulkomaankauppa Kuvio 1. Sähkö- ja elektroniikkateollisuuden tuotteiden tuonti ja vienti v. 2002-2012(1-6) 16 14 Mrd. e Tuonti Vienti 12 10 8
LisätiedotEuro & talous 1/2011. Rahapolitiikka ja kansainvälinen talous Suomen talouden näkymät
Euro & talous 1/211 Rahapolitiikka ja kansainvälinen talous Suomen talouden näkymät Pääjohtaja 1 Aiheet Ajankohtaista tänään Maailmantalouden ennuste Suomen talouden näkymät vuosina 211-213 2 Ajankohtaista
LisätiedotEuro & talous 4/2015. Kansainvälisen talouden tila ja näkymät Tiedotustilaisuus
Samu Kurri Kansainvälisen ja rahatalouden toimisto, Suomen Pankki Euro & talous 4/2015 Kansainvälisen talouden tila ja näkymät Tiedotustilaisuus 24.9.2015 24.9.2015 Julkinen 1 Euro & talous 4/2015 Rahapolitiikka
LisätiedotHuipputeknologian ulkomaankauppa v.2002
SVT Ulkomaankauppa 23:M5 Utrikeshandel Foreign Trade Huipputeknologian ulkomaankauppa v.22 HUIPPUTEKNOLOGIAN TUOTTEIDEN TUONTI JA VIENTI 1995-22 Mrd. euroa sekä osuudet koko tuonnista ja viennistä 14 12
LisätiedotTalouden näkymät vuosina
Talouden näkymät vuosina 211 213 Euro & talous 5/211 Pääjohtaja Erkki Liikanen Talouskasvu hidastuu Suomessa tuntuvasti 18 Talouden elpyminen pysähtyy Prosenttimuutos edellisestä vuodesta (oikea asteikko)
LisätiedotMITEN TALOUS MAKAA? Ilmarisen talousennuste, kevät 2016 24.5.2016
MITEN TALOUS MAKAA? Ilmarisen talousennuste, kevät 2016 24.5.2016 1 ILMARISEN TALOUSENNUSTE Historian ensimmäinen Julkistus jatkossa keväisin ja syksyisin Erityisesti yritysnäkökulma Keskiössä: 1. Bkt:n
LisätiedotOtteita Viron taloudesta
Otteita Viron taloudesta Jaanus Varu Suurlähetystöneuvos HELSINKI 08.05.2015 Viron talouden kehitys Viron talous nyt ja lähivuosina Viron talouden kehitys (1) Ostovoimalla tasoitettu BKT per capita vuonna
LisätiedotTALOUSENNUSTE
TALOUSENNUSTE 2017 2018 4.4.2017 Ennustepäällikkö Muut ennusteryhmän jäsenet Ilkka Kiema Seija Ilmakunnas Sakari Lähdemäki Terhi Maczulskij Aila Mustonen Riikka Savolainen Heikki Taimio VALUUTTAKURSSIT
LisätiedotAasian taloudet nouseeko uusi aamu idästä?
Aasian taloudet nouseeko uusi aamu idästä? Seija Parviainen Suomen Pankki Vaasa 17.9.29 Miksi Aasialla on väliä Suomen taloudelle? Asian kehittyvät taloudet pitäneet maailmantalouden pyörät pyörimässä
LisätiedotTalouden näkymät BKT SUPISTUU VUONNA 2013
3 213 BKT SUPISTUU VUONNA 213 Suomen kokonaistuotannon kasvu pysähtyi ja kääntyi laskuun vuonna 212. Ennakkotietojen mukaan bruttokansantuote supistui myös vuoden 213 ensimmäisellä neljänneksellä. Suomen
LisätiedotKuvioita Suomen ulkomaankaupasta 2014. 27.2.2015 TULLI Tilastointi 1
Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 214 27.2.215 TULLI Tilastointi 1 TUONTI, VIENTI JA KAUPPATASE 199-214 Mrd e 7 6 5 4 3 2 1-1 9 91 92 93 94 95 96 97 98 99 1 2 3 4 5 6 7 8 9 1 11 12 13 14 Kauppatase Tuonti
LisätiedotHuipputeknologian ulkomaankauppa vuonna 2000
SVT Ulkomaankauppa 2001:M04 Utrikeshandel Foreign Trade Huipputeknologian ulkomaankauppa vuonna 2000 HUIPPUTEKNOLOGIAN TUOTTEIDEN TUONTI JA VIENTI 1995-2000 Mrd mk sekä osuudet koko tuonnista ja viennistä
LisätiedotSUOMEN PANKKI Rahapolitiikka- ja tutkimusosasto. Suomen taloudelliset näkymät Ennusteen taulukkoliite
Suomen taloudelliset näkymät 2005 2007 Ennusteen taulukkoliite 30.3.2005 Lisämateriaalia Euro & talous -lehden numeroon 1/2005 Taulukkoliite Taulukko 1. Taulukko 2. Taulukko 3. Taulukko 4. Taulukko 5.
LisätiedotKasvu vahvistunut, mutta inflaatio vaimeaa
Hanna Freystätter Toimistopäällikkö, Suomen Pankki Kasvu vahvistunut, mutta inflaatio vaimeaa Euro & talous 4/2017: Rahapolitiikka ja kansainvälinen talous 28.9.2017 Teemat Maailmantalouden ja euroalueen
LisätiedotUusi SeutUra -hanke. Uusi SeutUra hanke edistää osaavan työvoiman ja Pielisen Karjalan työpaikkojen kohtaamista
Uusi SeutUra -hanke Uusi SeutUra hanke edistää osaavan työvoiman ja Pielisen Karjalan työpaikkojen kohtaamista Pielisen Karjalan vahvat klusterit Tässä aineistossa on tarkasteltu Pielisen Karjalan eli
LisätiedotEnnuste vuosille
ENNUSTETAULUKOT Ennuste vuosille 2018 2020 19.6.2018 11:00 EURO & TALOUS 3/2018 TALOUDEN NÄKYMÄT Suomen talouden ennuste vuosille 2018 2020 kesäkuussa 2018. Kesäkuu 2018 1. HUOLTOTASE, MÄÄRÄT Viitevuoden
LisätiedotKuvioita Suomen ulkomaankaupasta 2016. 31.5.2016 TULLI Tilastointi 1
Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 2016 31.5.2016 TULLI Tilastointi 1 VIENTI, TUONTI JA KAUPPATASE KUUKAUSITTAIN 2012-2016(1-3) 6 Mrd. e 5 4 3 2 1 0-1 2012 2013 2014 2015 2016 Kauppatase Vienti Tuonti 31.5.2016
LisätiedotSuomen talouden tila ja lähitulevaisuus
Juha Kilponen Suomen Pankki Suomen talouden tila ja lähitulevaisuus ELY Areena Talousseminaari Turku, 25.1.2016 25.1.2016 Julkinen 1 Suomen talouden tilanne edelleen hankala Suomen talouden kasvu jää ennustejaksolla
LisätiedotPalvelujen tuottavuus kasvun pullonkaula?
Palvelujen tuottavuus kasvun pullonkaula? Pääjohtaja Erkki Liikanen Kaupan päivä 23.1.2006 Marina Congress Center Talouden arvonlisäys, Euroalue 2004 Maatalous ja kalastus 3 % Rakennusala 5 % Teollisuus
LisätiedotTALOUSENNUSTE
TALOUSENNUSTE 2018 2019 11.4.2018 Ennustepäällikkö Muut ennusteryhmän jäsenet Ilkka Kiema Seija Ilmakunnas Hannu Karhunen Sakari Lähdemäki Terhi Maczulskij Aila Mustonen Heikki Taimio KYSYNNÄN JA TARJONNAN
LisätiedotTeknologiateollisuuden talousnäkymät
Teknologiateollisuuden talousnäkymät 30.3.2017 Pääekonomisti Jukka Palokangas 31.3.2017 Teknologiateollisuus 1 Teknologiateollisuus Suomen suurin elinkeino 51 % Suomen koko viennistä. Alan yritykset investoivat
LisätiedotTavaroiden ulkomaankauppa yritystyypeittäin vuonna 2014
Kauppa 2015 Handel Trade Tavaroiden ulkomaankauppa yritystyypeittäin vuonna 2014 % 100 Viennin jakautuminen yrityksen omistajatyypin mukaan vuosina 2005 2014 90 80 70 60 50 40 30 20 10 0 2005 2006 2007
LisätiedotEnnuste vuosille
ENNUSTETAULUKOT Ennuste vuosille 2018 2021 18.12.2018 11:00 EURO & TALOUS 5/2018 TALOUDEN NÄKYMÄT Suomen talouden ennuste vuosille 2018 2021. Joulukuu 2018 1. HUOLTOTASE, MÄÄRÄT Viitevuoden 2010 hinnoin,
LisätiedotHankerahoitusta yrityksille kehitysmaissa ja Venäjällä
Hankerahoitusta yrityksille kehitysmaissa ja Venäjällä Asiantunteva kumppani yritysten kehitysmaahankkeisiin Finnfund on suomalainen kehitysrahoitusyhtiö, joka tarjoaa pitkäaikaisia investointilainoja
LisätiedotEnnuste vuosille
ENNUSTETAULUKOT Ennuste vuosille 2017 2019 13.6.2017 11:00 EURO & TALOUS 3/2017 TALOUDEN NÄKYMÄT Suomen talouden ennuste vuosille 2017 2019 kesäkuussa 2017. Eurojatalous.fi Suomen Pankin ajankohtaisia
LisätiedotEnnuste vuosille
ENNUSTETAULUKOT Ennuste vuosille 2017 2020 18.12.2017 11:00 EURO & TALOUS 5/2017 TALOUDEN NÄKYMÄT Suomen talouden ennuste vuosille 2017 2020 joulukuussa 2017. Tässä esitetyt luvut voivat poiketa hieman
LisätiedotVIENTIHINTOJEN LASKU VETI VIENNIN ARVON MIINUKSELLE VUONNA 2013 Kauppataseen alijäämä 2,3 miljardia euroa
28.2.214 VIENTIHINTOJEN LASKU VETI VIENNIN ARVON MIINUKSELLE VUONNA 213 Kauppataseen alijäämä 2,3 miljardia euroa Suomen tavaraviennin arvo laski vuonna 213 Tullin ulkomaankauppatilaston mukaan kaksi prosenttia
LisätiedotTeknologiateollisuuden / Suomen näkymät
Teknologiateollisuuden / Suomen näkymät 26.1.2017 Pääekonomisti Jukka Palokangas 25.1.2017 Teknologiateollisuus 1 Teknologiateollisuuden liikevaihto Suomessa 25.1.2017 Teknologiateollisuus Lähde: Macrobond,
LisätiedotSUOMEN PANKIN AJANKOHTAISIA ARTIKKELEITA TALOUDESTA
SUOMEN PANKIN AJANKOHTAISIA ARTIKKELEITA TALOUDESTA Sisältö Ennustetaulukot vuosille 2017 2019 (kesäkuu 2017) 3 ENNUSTETAULUKOT Ennuste vuosille 2017 2019 EILEN 11:00 EURO & TALOUS 3/2017 TALOUDEN NÄKYMÄT
LisätiedotSuhdannekehityksen pääpiirteet ja Kaakkois-Suomelle tärkeiden toimialojen vienti- ja tuotantonäkymät
Suhdannekehityksen pääpiirteet ja Kaakkois-Suomelle tärkeiden toimialojen vienti- ja tuotantonäkymät Birgitta Berg-Andersson 5.11.2009 MAAILMANTALOUS ON ELPYMÄSSÄ Maailmantalous on hitaasti toipumassa
LisätiedotJOM Silkkitie & Komodo -rahastot
JOM Silkkitie & Komodo -rahastot JOM Rahastoyhtiö JOM Rahastoyhtiö Oy on Suomeen rekisteröity Aasian osakemarkkinoihin erikoistunut rahastoyhtiö. Hallinnoimme kahta aktiivisesti suoraan osakemarkkinoille
LisätiedotMaailmantalouden trendit
Maailmantalouden trendit Maailmantalouden kehitystrendit lyhyellä ja pitkällä aikavälillä ja niiden vaikutukset suomalaiseen metsäteollisuuteen. Christer Lindholm Maailmantalouden trendit 25.05.2011 1
LisätiedotPelastaako Luoteis-Venäjän ja Pietarin talouskasvu Itä-Suomen? Pekka Sutela www.bof.fi/bofit 4.9.2008 Venäjä / Neuvostoliitto Suomen kauppakumppanina 100 80 60 Osuus, % Vienti Venäjälle / NL:on Tuonti
LisätiedotTaloutemme tila kansallisesti ja kansainvälisesti
Taloutemme tila kansallisesti ja kansainvälisesti Seppo Honkapohja, Suomen Pankki Alustus, Logistiikkapäivä, Kotka 25.5.2009 1 Esityksen rakenne Rahoitusmarkkinoiden kriisin nykyvaihe Maailmantalouden
LisätiedotSuomen ja Kanadan välinen kauppa
Kauppa 2015 Handel Trade Suomen ja Kanadan välinen kauppa 1 000 Milj. e Kuvio 1. Suomen ja Kanadan välinen kauppa v. 2004-2014 800 600 400 200 0 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 Tuonti
LisätiedotTalouden näkymät INVESTOINTIEN KASVU ON PYSÄHTYNYT TALOUSKASVU NIUKKAA VUOSINA 2012 JA 2013
5 2012 Talouden näkymät TALOUSKASVU NIUKKAA VUOSINA 2012 JA 2013 Suomen kokonaistuotannon kasvu on hidastunut voimakkaasti vuoden 2012 aikana. Suomen Pankki ennustaa vuoden 2012 kokonaistuotannon kasvun
LisätiedotOleg ostaa, jos Matti osaa myydä
Oleg ostaa, jos Matti osaa myydä Venäjän BKT kasvoi enää 1.4% (1-6/2013) Vuonna 2007 kasvu oli 8.5% Kari Liuh to Kari Liuhto Venäjän kaupan professori Turun kauppakorkeakoulu Turun kauppakorkeakoulun alumnitapaaminen
LisätiedotKurkistus talouden tulevaisuuteen Sähköurakoitsijapäivät 21.11.2013. Johtava ekonomisti Penna Urrila
Kurkistus talouden tulevaisuuteen Sähköurakoitsijapäivät 21.11.2013 Johtava ekonomisti Penna Urrila KYSYMYS: Odotan talousvuodesta 2014 vuoteen 2013 verrattuna: A) Parempaa B) Yhtä hyvää C) Huonompaa 160
LisätiedotAasian taloudellinen nousu
Aasian taloudellinen nousu Iikka Korhonen Suomen Pankki 27.4.2011 Maailmantalouden painopiste siirtyy itään Japanin ja myöhemmin Etelä-Korean taloudellinen nousu antoi ensisysäyksen modernin Aasian taloudelliselle
LisätiedotEnnuste vuosille
ENNUSTETAULUKOT Ennuste vuosille 2015 2017 10.12.2015 11:00 EURO & TALOUS 5/2015 TALOUDEN NÄKYMÄT Joulukuu 2015 1. HUOLTOTASE, MÄÄRÄT Viitevuoden 2010 hinnoin, prosenttimuutos edellisestä vuodesta Bruttokansantuote
LisätiedotSUOMEN PANKKI Rahapolitiikka- ja tutkimusosasto. Suomen talouden näkymät Ennusteen taulukkoliite
Rahapolitiikka- ja tutkimusosasto Suomen talouden näkymät 2008 2010 Ennusteen taulukkoliite 9.12.2008 Lisämateriaalia Euro & talous -lehden numeroon 4/2008 Rahapolitiikka- ja tutkimusosasto Joukukuu 2008
LisätiedotVenäjän kehitys. Pekka Sutela Pellervon Päivä 2016 Helsinki
Venäjän kehitys Pekka Sutela Pellervon Päivä 2016 Helsinki 7.4.2016 Pekka Sutela 1 Talous: Ennustajat ovat yksimielisiä lähivuosista Kansantulon supistuminen jatkuu vielä tänä vuonna Supistuminen vähäisempää
LisätiedotSuomen talous korkeasuhdanteessa
Juha Kilponen Ennustepäällikkö, Suomen Pankki Suomen talous korkeasuhdanteessa Euro & talous 3/2018 19.6.2018 1 E & t -julkaisu 3/2018 Pääkirjoitus Suhdanne-ennuste 2018 2020 Kehikot Ennusteen oletukset,
LisätiedotSUOMEN PANKIN AJANKOHTAISIA ARTIKKELEITA TALOUDESTA
SUOMEN PANKIN AJANKOHTAISIA ARTIKKELEITA TALOUDESTA Sisältö Ennustetaulukot 3 ENNUSTETAULUKOT Ennuste vuosille 2016 2018 TÄNÄÄN 11:00 EURO & TALOUS 3/2016 TALOUDEN NÄKYMÄT Kesäkuu 2016 1. HUOLTOTASE, MÄÄRÄT
LisätiedotSUOMEN PANKIN AJANKOHTAISIA ARTIKKELEITA TALOUDESTA
SUOMEN PANKIN AJANKOHTAISIA ARTIKKELEITA TALOUDESTA Sisältö Ennustetaulukot vuosille 2017-2019 3 ENNUSTETAULUKOT Ennuste vuosille 2017 2019 TÄNÄÄN 11:00 EURO & TALOUS 5/2016 TALOUDEN NÄKYMÄT Joulukuu 2016
LisätiedotSuomen ja Viron välinen kauppa
Kauppa 2016 Handel Trade Suomen ja Viron välinen kauppa Milj.e Kuvio 1. Suomen ja Viron välinen kauppa v. 2006-2015 (1-11) 2 000 1 500 1 000 500 0 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2014 (1-11)
LisätiedotNouseeko aurinko idästä: Kiinan talouden näkymiä
Nouseeko aurinko idästä: Kiinan talouden näkymiä Esitys talousopettajille Tampereella 8.9.2011 Generation uro Students Award on kolmekierroksinen joukkuekilpailu. Kilpailun tavoite on tutustuttaa opiskelijat
LisätiedotSuomen talous muuttuvassa Euroopassa
Suomen talous muuttuvassa Euroopassa Pellervon Päivä 2016 Signe Jauhiainen Vuodet vierivät 2008 Finanssikriisi 2009 Taantuma 2010 Toipumisesta velkakriisiin 2011 Euro horjuu 2012 Euroalue taantumassa 2013
LisätiedotGlobaalit näkymät vuonna 2008
Globaalit näkymät vuonna 2008 TALOUS 2008 -seminaari Finlandia-talo 25.10.2007 Pentti Hakkarainen Johtokunnan jäsen Suomen Pankki SUOMEN PANKKI FINLANDS BANK BANK OF FINLAND 1 Globaalit näkymät vuonna
LisätiedotMaailmantaloudessa suotuisaa kehitystä ja uusia huolia
Hanna Freystätter Vanhempi neuvonantaja, Suomen Pankki Maailmantaloudessa suotuisaa kehitystä ja uusia huolia Euro ja talous 1/2017: Rahapolitiikka ja kansainvälinen talous 30.3.2017 Julkinen 1 Teemat
LisätiedotTYÖTÄ JA HYVINVOINTIA KOKO SUOMEEN TYÖTÄ JA HYVINVOINTIA KOKO SUOMEEN
Kasvulle on erinomaiset edellytykset Matkailu- ja ravintolaala on merkittävä toimiala Hannu Hakala Majoitus- ja Ravitsemispalvelut MaRa 8.10.2015 LAUREA Matkailu- Matkailu- ja Ravintolapalvelut ja MaRa
LisätiedotEnnuste vuosille (kesäkuu 2019)
ENNUSTETAULUKOT Ennuste vuosille 2019 2021 (kesäkuu 2019) 11.6.2019 11:00 EURO & TALOUS 3/2019 TALOUDEN NÄKYMÄT Suomen talouden ennuste vuosille 2019 2021 kesäkuussa 2019. Kesäkuu 2019 1. HUOLTOTASE, MÄÄRÄT
LisätiedotJOM Silkkitie & Komodo -rahastot
JOM Silkkitie & Komodo -rahastot JOM Rahastoyhtiö JOM Rahastoyhtiö Oy on Suomeen rekisteröity Aasian osakemarkkinoihin erikoistunut rahastoyhtiö. Hallinnoimme kahta aktiivisesti suoraan osakemarkkinoille
LisätiedotTalouden näkymiä vihdoin vihreää nousukaudelle? Reijo Heiskanen. Twitter : @OP_Pohjola_Ekon
Talouden näkymiä vihdoin vihreää nousukaudelle? Reijo Heiskanen Twitter : @OP_Pohjola_Ekon Markkinoilla kasvuveturin muutos näkyy selvästi indeksi 2008=100 140 Maailman raaka-aineiden hinnat ja osakekurssit
LisätiedotHuipputeknologian ulkomaankauppa vuonna 2003
Ulkomaankauppa 2004:M06 Utrikeshandel Foreign Trade Huipputeknologian ulkomaankauppa vuonna 2003 Kuvio 1. Huipputeknologian tuotteiden tuonti ja vienti v. 1995-2003 14 12 Mrd. e Tuonti Vienti 10 8 6 4
LisätiedotSuomen arktinen strategia
Liite 1 Suomen arktinen strategia EU-asioiden alivaltiosihteeri Jukka Salovaara Talousneuvosto 18.1.2011 Miksi Arktinen Strategia Arktisen merkitys kasvaa EU saa vahvemman arktisen ulottuvuuden (laajentuminen)
LisätiedotTalouden tila. Markus Lahtinen
Talouden tila Markus Lahtinen Taantumasta vaisuun talouskasvuun Suomen talous ei pääse vauhtiin, BKT: 2014-0,2 % ja 2015 0,5 % Maailmantalouden kasvu heikkoa Ostovoima ei kasva Investoinnit jäissä Maailmantalous
LisätiedotSuorat sijoitukset Suomeen ja ulkomaille viime vuosina
Suorat sijoitukset Suomeen ja ulkomaille viime vuosina 17.4.2013 Topias Leino Suomen Pankki Rahoitusmarkkina- ja tilasto-osasto Maksutasetoimisto Esityksen sisältö Mitä tarkoitetaan suorilla ulkomaisilla
LisätiedotSäästämmekö itsemme hengiltä?
Säästämmekö itsemme hengiltä? Jaakko Kiander TSL 29.2.2012 Säästämmekö itsemme hengiltä? Julkinen velka meillä ja muualla Syyt julkisen talouden velkaantumiseen Miten talouspolitiikka reagoi velkaan? Säästötoimien
Lisätiedot2 (12) Juha Wilén. Sisällysluettelo
Egypti Elokuu 2010 2 (12) Sisällysluettelo Maaprofiili... 3 Maa ja väestö... 3 Infrastruktuuri... 3 Politiikka ja hallinto... 3 Talouden avaintiedot... 4 Liiketoiminta... 5 Maan vahvuudet ja heikkoudet...
LisätiedotSuomen talouden ennuste: hidastuvaa kasvua kansainvälisen epävarmuuden varjossa
Meri Obstbaum Suomen Pankki Suomen talouden ennuste: hidastuvaa kasvua kansainvälisen epävarmuuden varjossa Euro ja talous -tiedotustilaisuus 11.6.2019 11.6.2019 1 Euro ja talous 3/2019 Pääkirjoitus Ennuste
Lisätiedot