Biologia/eläintiede. Koodi Kesto Luokka Nimi Kuvaus

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Biologia/eläintiede. Koodi Kesto Luokka Nimi Kuvaus"

Transkriptio

1 Biologia/eläintiede Koodi Kesto Luokka Nimi Kuvaus D Attenborough: Nisäkkäiden maailma 10 osa 9. (ohjelmaa ei tullut) 10.Hengenravintoa - riittääkö ruoka ja kestääkö ympäristö siihen kohdistuvat paineet? D Attenborough: Nisäkkäiden maailma Voittajan ominaisuudet. David Attenborough esittelee maapallon nisäkäslajien monimuotoisuutta. Tasalämpöiset. 2. Hyönteissyöjät D Attenborough: Nisäkkäiden maailma Kasvinsyöjät 4.Jyrsijät D Attenborough: Nisäkkäiden maailma Lihansyöjät 6.Kaikkiruokaiset D Attenborough: Nisäkkäiden maailma Paluu vesielämään 8.Elämää puissa D Avara luonto: Afrikan tappajamehiläiset Afrikkalainen mehiläiskuningatar koettaa turvata sukunsa jatkumisen keinoja kaihtamatta, mutta Kenian kuivalla savannilla se ei aina ole helppoa. Majesteettinen norsu on myös pulassa kuivuuden pitkittyessä. T: BBC. D Avara luonto: Böömin kosteikolla Euroopan sydämessä, lähellä Prahaa, on laaja järvien ja hitaasti virtaavien jokien muodostama alue, joka keväisin kaikuu pesivien lintujen äänistä. Talvisin voi taivaalla nähdä merikotkia ja järvillä saukkoja kalassa. D Avara luonto: Eläinarkkitehdit Oma koti kullan kallis pätee myös eläimiin. Millaisia asumuksia majavat, lehdenleikkaajamuurahaiset ja kolibrit rakentavat? Termiittikeko on suunniteltu tarkkaan ilmastointia, puutarhoja ja vesipisteitä myöten. T: BBC. 21. lokakuuta 2014 Sivu 1/19

2 D Avara luonto: Eläinpoikasten alkutaival 2-3 osat /5: Leijonan tarina. Millaisia vaaroja pieni pentu joutuu kokemaan ensimmäisten elinviikkojensa aikana? T: BBC. D Avara luonto: Eläinpoikasten alkutaival 4-5 osat /5: Norsun tarina. Pohjois-Keniassa luonto on sateiden jälkeen kauttaaltaan vihreä, mutta norsulauman asiat ovat huonolla tolalla. D Avara luonto: Eläinpoikasten alkutaival 1. osa Osa: 1/5: Kolme karhua. Minnesotassa on karhuemo saanut kolme poikasta ja olemassaolon taistelu alkaa siitä hetkestä, kun ne uskaltautuvat pesän D Avara luonto: Elämän mahti 1-2 osat /6. Uusi-Seelanti. Millaisia ainutlaatuisia lintuja Uuden- Seelannin saarilla asuu? 2/6. Australia. Maailman vähäsateisin mantere on tuttu erikoisista pussieläimistään. D Avara luonto: Elämän mahti 3-4 osat /6. Brasilian cerrado. Evoluutio on muovannut maapallolle alueita, joissa luonnon monimuotoisuus on poikkeuksellisen suuri. 4/6. Afrikan hautavajoaman järvet. Afrikan hautavajoama on fossiilien perusteella ihmisen D Avara luonto: Elämän mahti 5-6 osat /6: Madagaskar. Eristäytyneisyytensä vuoksi Madagaskarin eläimistöstä ja kasvistosta valtaosa on lajeja, joita ei tavata missään muualla. 6/6: Japani. Millaisia erikoisia eläimiä Japanissa D Avara luonto: Elävä planeetta 1-2 osat 1/10. Elämän haasteet. Suursarjan avausjaksossa tutustutaan niihin erikoisiin tapoihin, joilla eläimet mm. saalistavat ja hoivaavat poikasiaan. 2/10. Matelijat ja sammakkoeläimet D Avara luonto: Elävä planeetta 3-4 osat /10: Nisäkkäät. Älykkyys, tasalämpöisyys ja vankat perhesiteet ovat nisäkkäiden menestystarinan taustavoimia. T:BBC. D Avara luonto: Elävä planeetta 5-6 osat /10. Linnut. Millainen on paratiisikolibrin soidintanssi? T:BBC. 21. lokakuuta 2014 Sivu 2/19

3 D Avara luonto: Elävä planeetta 7. osa Osa: /10: Saaliita ja saalistajia. Lihaa syövät nisäkkäät oppivat jo pieninä leikeissään saalistuksen alkeet, mutta eivät aiotut saaliitkaan taistelutta antaudu. D Avara luonto: Elävä planeetta 8. osa Syvyyksien elämää. Merten syvyyksissä asustaa joukko maapallon eriskummallisimpia eläimiä kalmareista meritähtiin. Muiden emojen tapaan mustekala on valmis tekemään kaikkensa poikastensa suojelemiseksi D Avara luonto: Elävä planeetta 9-10 osat Kasvit. Kuinka lihansyöjäkasvit saalistavat ja miten rottinkipalmut pyrkivät valoon. Eräät siemenet lähtevät ilmaan kuin tykin suusta. 10.Kädelliset. Älykkyys, pitkäikäisyys ja kiinteä sosiaalinen verkosto ovat kädellisten menestyksen D Avara luonto: Erämaan mesimuurahaiset Eteläisen Arizonan erämaassa mesimuurahaiskuningatar on tehnyt pariutumislentonsa ja valmistautuu perustamaan uuden yhdyskunnan. Kuinka muurahaisten mahtava imperiumi saadaan lopulta rakennetuksi? D Avara luonto: Etiopian vaippapaviaanit Etiopiassa, Ison hautavajoaman rinteillä, asustaa tuhatkunta vaippapaviaania. Niitä pidetään kaikista kädellisistä aggressiivisimpina ja iso laumakoko antaakin turvaa leijonia, hyeenoja ja muita petoja vastaan. D Avara luonto: Huippusaalistajat Gepardit, valkohait, krokotiilit ja muuttohaukat ovat ravintoketjun huipulla, mutta mitä saaliseläimen nappaaminen niiltä vaatii? Kuinka havaitsemisen, väijynnän ja takaa-ajon jälkeen ne tekevät ratkaisevan iskunsa? T: BBC. D Avara luonto: Kaksi valkoista leijonaa 1-2 osat /2: Uhattuina. Eteläafrikkalaiseen Krugerin kansallispuistoon on syntynyt kaksi äärimmäisen harvinaista valkoista leijonanpentua. D Avara luonto: Kapinsuula kalastaa Afrikan eteläisimmän kärjen tuntumaan kokoontuu kaksi jättiläismäistä sardiiniparvea ja silloin riittää kapinsuulille ruokaa. Saaliinjaolle pyrkivät delfiinien lisäksi myös hylkeet ja taistelu ruuasta käy ankarana. D Avara luonto: Kesytön Aasia 1-2 osat Kauniisti kuvattu sarja Aasian luonnosta jasiellä asuvista eläimistä 1. Vehreät metsäsaarekkeet. 2.Norsunpoikasen syntymä lokakuuta 2014 Sivu 3/19

4 D Avara luonto: Kesytön Aasia 3-4 osat 3.Viidakon laki 4.Elämän kiertokulku D Avara luonto: Kesytön Aasia 5-6 osat 5. Elämänehtoja 6. Omat polut kutsuvat D Avara luonto: Maan pienimmät 1-2 osat Sarja esittelee mullan alla mönkijöitä ja sen päällä liitäjiä. Huikea matka ötököiden maailmaan, jonka tarina alkoi jo 400 miljoonaa vuotta sitten D Avara luonto: Maan pienimmät 3-4 osat Sarja esittelee mullan alla mönkijöitä ja sen päällä liitäjiä. Huikea matka ötököiden maailmaan, jonka tarina alkoi jo 400 miljoonaa vuotta sitten D Avara luonto: Maan pienimmät 5 osa Sarja esittelee mullan alla mönkijöitä ja sen päällä liitäjiä. Huikea matka ötököiden maailmaan, jonka tarina alkoi jo 400 miljoonaa vuotta sitten D Avara luonto: Maapallo lintujen silmin Osa: Ilmojen teillä. Tuotantotiimillä oli monia kikkoja käytössään kuvatessaan lintuja niiden liidellessä taivaalla. Afrikassa kesy korppikotka sai selkäänsä D Avara luonto: Maapallo lintujen silmin 1-2 osat /6: Pohjois- Amerikka. Miltä maapallomme näyttää lintuperspektiivistä? T: BBC. D Avara luonto: Maapallo lintujen silmin 3-4 osat /5: Eurooppa. Millaisena kurjet ja hanhet näkevät Venetsian ja Doverin liitukivikalliot? T: BBC. D Avara luonto: Maapallo lintujen silmin 5. osa Osa: 5/5: Aasia ja Australia. Millainen näkymä avautuu neitokurkien eteen Himalajan solissa? Rajasthanissa korppikotkat seuraavat tiikereitä 21. lokakuuta 2014 Sivu 4/19

5 D Avara luonto: Machli - tiikerikuningatar Intialaisen Ranthambhoren kansallispuiston naarastiikeri Machli on ollut monien luontoohjelmien tähti, mutta nyt se on käynyt vanhaksi ja raihnaiseksi. Aikoinaan se oli viidakon kiistaton valtias. T: BBC. D Avara luonto: Paviaanin tarina Zimbabwen ylätasangoilla asustavan keltapaviaanilauman elämä sujuu rauhaisasti, kunnes naapuriklaanin alfauros saapuu riidanhaluisena paikalle. Riitoja syntyy myös lauman sisällä, kun ravinto käy kuivuuden takia D Avara luonto: Pingviinien saari Falkland-saaret ovat monien pingviinilajien pesimisaluetta. Kuinka kalliotöyhtöpingviinit, valkokulmapingviinit ja kookkaat kuningaspingviinit varjelevat poikasiaan isokihuilta ja patagonianmerileijonilta? D Avara luonto: Rotkolaakson simpanssit Ugandassa, Kyamburan rotkon simpanssit ovat suuren ratkaisun edessä. Ihmisasutus on eristänyt ne 15 vuoden ajaksi nykyisille asuinsijoilleen. Uskaltavatko ne lähteä etsimään ruokaa petoja kuhisevalta savannilta? D Avara luonto: Savannin mullan alla Itä-Afrikan ruohotasangoilla vaeltavat miljoonapäiset sorkkaeläinlaumat, mutta maanalainen maailma kuhisee myös elämää. Yksi erikoisimmista on kaljurotta, jolla on yhteiskunnassaan muurahaisten tapaan kuningatar. D Avara luonto: Serengetin gepardiperhe Eteläisen Serengetin savanneilla vaeltavat gnut ovat gepardien mielisaalista. Gepardiemolla on kuitenkin täysi työ ruokkia pentunsa ja samalla huolehtia siitä, että pennut eivät emon metsästäessä joudu surman suuhun. D Avara luonto: Suoleijonat Tavallisesti leijonat kaihtavat vettä, mutta Sambiassa joutuu naarasleijonalauma pakon edessä etsimään ravintoa Busangan tasangon kosteikoista. Mutta urosleijonien lisäksi uhkana ovat virtahevot ja krokotiilit. D Avara luonto: Suuret eläinvaellukset 1-2 osat Osa: 1/4. Kulkijoiksi syntyneet. Miljoonille maapallon eläimille vaeltaminen on elinehto. Osa 2/4: Tarve lisääntyä. Eläimillä on omaa elämääkin tärkeämpää tuottaa jälkeläisiä. D Avara luonto: Suuret eläinvaellukset 3-4 osat Osa 3/4: Taistelu aikaa vastaan. Vuodenaikojen vaihtelu ja sään äkilliset muutokset pakottavat monet eläimet liikkeelle. Osa 4/4: Ravinnon perässä. Nälän uhatessa vaeltavat Malin norsut yli valtavan aavikon 21. lokakuuta 2014 Sivu 5/19

6 D Avara luonto: Syvyyksien jättiläiset Ryhävalaat uivat tuhansia kilometrejä vuodessa lisääntymis- ja ruuanetsintäalueidensa välillä. Urosten kosintamenoihin kuuluu laulua ja poikasen synnyttyä alkaa emo valmistaa pienokaistaan pitkälle vaellukselle. D Avara luonto: Tiikerin paluu Salametsästys hävitti kaikki Sariskan suojelualueen tiikerit Intiassa, mutta tiikerin puolustajat eivät lannistuneet. Alueelle siirretään tiikeripari, joiden jälkeläisten toivotaan valtaavan tienoot omikseen. T: BBC. D Avara luonto: Tsernobylin uudet asukit Miltä näyttäisi maailma ilman ihmisiä? Tshernobylin hylätystä kaupungista on tullut kasvien ja eläinten turvapaikka. Onko ydinvoimalaturma koitunut harvinaistuneiden lajien onneksi? D Avara luonto: Tyynenmerenlohen kutujoki Tyynenmerenlohet palaavat kesän alkaessa samalle joelle, jossa ne aikoinaan syntyivät. Osa päätyy nälkäisten saalistajien suuhun, mutta lohilla on mätimunansa laskettuaan merkitystä myös koko kutujoen metsäluonnolle. D Avara luonto: Väärällä maalla Ohjelma kertoo Suomen luontoon joko tahallaan tuoduista tai eksyneistä eläinlajeista. Mitä hyötyä ja haittoja mm. valkohäntäpeurasta, minkistä, valkoposkihanhista tai villikaneista luonnolle on D Avara luonto: Vaihtolämpöisten elämää 1-2 osat Kylmä totuus. Liskot, käärmeet ja sammakot ovat eläneet maapallolla satoja miljoonia vuosia, mikä on niiden salaisuus? 2. Maihinnousijat. Sammakkoeläimet olivat ensimmäisiä mahinnousijoita. D Avara luonto: Vedenalainen Okavango Botswanan pohjoisosien halki virtaava Okavangojoki on Afrikan runsaslajisimpia ekosysteemejä. Joessa viihtyvät niin virtahevot kuin krokotiilitkin ja papyruskaislikossa lymyää joukko monenkirjavia saalistajia. D Avara luonto: Venesataman merisaukot Kalifornian rannikolla sijaitseva upea venesatama luksusjahteineen on saanut merisaukot uteliaiksi. Mutta onko se pienelle merisaukonpoikaselle sopiva kasvuympäristö? Emo saa vahtia tarkasti poikasensa perään. T:BBC. D Avara luonto: Virtahepo - jokien kuningas Kolmitonniset virtahevot ovat Afrikan jokien valtiaita ja ohjelmassa seurataan lauman elämää Mara-joella. Virtahepovauvan syntymä on tapaus, mutta kuinka onkaan niiden tiukan kasvisruokadieetin laita. 21. lokakuuta 2014 Sivu 6/19

7 D Eläimellistä elämää 5-6 osat 5. Rakentajat 6. Eläinvauvoja D Eläimellistä elämää osat Osa 13: Pelottavat eläimet Osa 14: Uhanalaiset eläimet D Eläimellistä elämää osat 15. Esihistorialliset eläimet 16. Apinaelämää D Eläimellistä elämää osat 17. Aavikon eläimet 18. Kannan kuhinaa 19. Pienet pedot D Eläimellistä elämää osat 23. Maatilan eläimet 24. Eläinten munat 25. Saalistajat D Eläimellistä elämää osat 26. Eläinnaapurit 27. Eläimelliset muutokset 28. Sukupuuttoon kuolleet eläimet D Eläimellistä elämää 7-8 osat 7. Eläinäidit 8. Eläinperheet D Eläimellistä elämää 9-12 osat 9 osa: Värikästä eläinelämää 10 osa: Eläinten naamiaiset 11 osa: Panssarit 12 osa: Eläinmaailman selviytyjät D Eläimellistä elämää osat Eläimellisiä ennätyksiä 2. Eläimellinen ruokahalu 3. Eläinmatkailua 4. Eläinten aistit lokakuuta 2014 Sivu 7/19

8 D Eläinten esiinmarssi 1-12 osat Korennot 2.Hyönteiset 3.Muurahaiset 4.Hämähäkit 5.Karhu 6.Hirvieläimet 7.Sammakkoeläimet 8.Majava 9.Lintujen pesäpaikat 10.Lintujen soidin 11.Nisäkkäät 12.Pöllöt D Ennen kuin ne häviävät 1-2 osat Stephen Fry ja Mark Carwardine etsivät kuvattavakseen maailman harvinaisimpia eläimiä. osa 1: Kynnetönmanaatti Stephen ja Mark matkaavat Amazonille D Ennen kuin ne häviävät 3-4 osat 3.Ai-ai 4.Komondonvaraani D Ennen kuin ne häviävät 5-6 osat 5.Pöllöpapukaija 6.Sinivalas D Erikoiset merenelävät Sukella valtameriemme syvyyksiin ja löydä oliot, jotka elävät planeettamme isoimmilla ekosysteemeillä D Ihme juttu 3-7 osat 3. Sammakkoeläimet 4. Matelijat 5.Linnut 6. Kissat (D-0280) 7.Koirat D Ihmisen paras ystävä 1-2 osat Ihmisen ja koiran yhteistä taivalta on jatkunut jo vuosituhansien ajan, mutta alun perin nämä eläinkumppanimme olivat julmia susia. Kaksiosaisessa dokumentissa kerrotaan, kuinka ihminen onnistui kesyttämään suden. D Ilvesten elämää Norjalainen luontokuvaaja Trond Berg on seurannut kolmen ilveksen puuhia Hedmarkin metsissä. Kun emon on aika synnyttää, se etsii suojaisen paikan D Intohimona akvaariokalat Norjalaisen Tor Åsmund Evjenin kallein kaluste on 800 litran akvaario. Hänellä on jo koko joukko eksoottisia kaloja, mutta mieli halaa vielä yhtä mustankirjavaa yksilöä lokakuuta 2014 Sivu 8/19

9 D Karhun valtakunta Pohjoinen havumetsävyöhyke on karhun ominta valtakuntaa. Luontokuvaaja Kari Kemppainen on kuvannut karhujen käyttäytymistä eri vuodenaikoina suomalaisessa maisemassa D Kiehtova maailma: Intohimona fretit Intohimoisimmat frettien eli kesyhillerien kasvattajat kohtelevat lemmikkejään kuin lapsiaan. Dokumentti seuraa lemmikkiväen valmistautumista USA:n Ohiossa pidettävään suureen frettinäyttelyyn. D Kiehtova maailma: Kumppanimme hevonen 2. osa Osa: 2/2: Martin Clunes on tänään aluksi Italiassa, jossa hevosesta tuli vaurauden ja vallan symboli. Warwickin linnassa hevonen saa toimia D Kiehtova maailma: Viidakkolintujen lumo Papua-Uuden-Guinean syrjäisissä viidakoissa majailee ainutlaatuinen lintukanta. Erityisesti urokset ovat komean ja värikkään sulkapeitteen koristamia. Kaksi lintuasiantuntijaa yrittää löytää harvinaisen lajin. D Kiehtova maailma: Ylväät paholaisrauskut Paholaisrauskuista tiedetään kovin vähän ja vain harva on nähnyt niitä luonnossa. Sukelluskammoinen Martin Clunes lähtee etsimään rauskuja Intian valtamereltä. Mitä näiden merten jättien suojelemiseksi voisi tehdä?(u) HD. D Koirankuonon varassa Rune Fjellanger on yksi koiran hajuaistia eniten tutkineista asiantuntijoista. Skinner-koiransa kanssa hän on osallistunut lukuisiin miinanraivausprojekteihin eri puolilla maailmaa D Koiranpennun vuosi Maailma on suuri, etenkin pienen koiranpennun näkövinkkelistä. Jo yhden vuoden aikana ehtii tapahtua paljon, ja koiranpentu oppii koko ajan uutta D Koskikaran elämänvirrassa Koskikara elää elämänsä virtaavien vesien äärellä. Se pesii pohjoisen kirkasvetisten jokien varrella, mutta Lapin vesien happamoituminen uhkaa sen tulevaisuutta. O: Kari Hautanen. T: Artvision Oy D Krokotiilien kuningas Australian pohjoisosissa elävä tonninpainoinen suistokrokotiili pystyy kuivan kauden pitkittyessä olemaan kuukausia syömättä. Ovela saalistaja osaa ottaa omansa ja kamppailla tarvittaessa lajikumppaneitaan vastaan. 21. lokakuuta 2014 Sivu 9/19

10 D Kuin varjo metsässä Näätien kuvaamiseksi niiden omassa elinympäristössä tarvitaan kärsivällisyyttä, sillä metsän ovela saalistaja kaihtaa julkisuutta. Norjalaisten luontokuvaajien vuosien aherrus piilokojuissa kannatti. D Kuinka muuttolinnut suunnistavat? Uusimmissa tutkimuksissa on saatu selville, kuinka muuttolinnut osaavat suunnistaa pimeässä. Niillä on silmän verkkokalvolla kompassi. Kuinka tämä lintujen magneettiaisti toimii? D Kuukkeli, metsän emäntä Kuukkeli on erämaan lintu johon liittyy monia tarinoita ja uskomuksia. Sen ja luonnossa vaeltavan ihmisen välillä vallitsee erikoinen luottamus ja ystävyys D Lemmikit osat :Juho vie lahjoja HESY:n asukeille.koiratalon arkea.frettejä. 14:Eläinten joulu Haltialan maatilalla.koiran myrkytysoireita ja joulun vaarallisia herkkuja. 15:Koirien synttärikakku.avustajakoirat.kissan ylipainon D Lemmikit 1-5 osat Sarja joka tuo ruutuun tuttuja koira ja kissarotuja siinä missä outoja otuksiakin. Sarjassa annetaan vinkkejä lemmikkien hoitamiseen ja esitellään erilaisia eläinrotuja D Lemmikit 9-12 osat Osa 9/17 Juho pääsee Katariina Jokisen vikellysoppiin ja samalla selviää miten Juholta sujuu akrobatia hevosen selässä. Osa 10/17 Juho pääsee kokeilemaan hevospooloa. Osa 11/17 Juho pääsee hoitamaan kilpikonnia. Osa 12/17 Juho D Loiset ovat keskuudessamme Dokumentti loiseläimistä. Sana loinen herättää meissä ajatuksen likaisuudesta, sairaudesta, jostain uhkaavasta. Mitä ovat nämä eliöt, joita kannamme aina mukanamme? D Luonnossa tapahtuu 1-6 osat Ohjelmasarja, jossa esitellään eri eläimiä ja niiden elinympäristöjä. Tutustumme hämähäkkeihin, pöllöihin ja niiden saaliseläimiin myyriin, loheen, pellonlaidan eläimistöön, kyyhyn ja muurahaiseen D Luontohetki: Uusi hyönteislöytö Eteläisen Afrikan autiomaasta on löytynyt täysin uusi hyönteislahko. Sauvasirkan ja rukoilijasirkan välimuotoa olevat otukset muistuttavat 45 miljoonaa vuotta vanhasta meripihkakimpaleesta löydettyä yksilöä. 21. lokakuuta 2014 Sivu 10/19

11 D Luontomatkalla Ugandassa 1-2 osat /4: Martin Emtenäs tutustuu Afrikan helmeksi kutsuttuun Ugandaan. Luonnonpuiston leijonat ovat vaarassa. D Luontomatkalla Ugandassa 3-4 osat /4: Murchison Fallsin kansallispuistossa liikkuu norsu, jonka jalka on tarttunut ansaan. D Luontoretkellä: Katselkaamme kastematoa Jääkö katkennut kastemato henkiin, ja sataako niitä joskus taivaalta? Kastemadosta liikkuu monenlaisia uskomuksia. Mitkä niistä ovat totta ja mitkä tarua? D Luontoretkellä: Leikkisä karhu Kun karhu haistaa ihmisen, se yleensä lähtee karkuun. Tällä kertaa niin ei käy, ja norjalainen luontokuvaaja pääsee kuvaamaan läheltä naaraskarhun touhuja. Entä mitä näätä puuhailee kotioloissaan? D Meillä asuu /21: Ohjelmassa tutustutaan pehmeäkuoriseen kilpikonnaan, Elmoon. 15/21: 11-vuotias Rommi on viisas maatiaiskissa, jolla on astma. D Mitäs me munijat Kalanmätiä ja haisotkuja. Leikkisä ja opettavainen sarja munivista eläimistä. Mitä mistäkin kuoriutuu? Kuinka eläimet toimivat muniensa kanssa ja miksi ne tekevät niin D Onko väärin olla kiltti eläimille? Monet ihmiset ruokkivat lintuja ja muitakin eläimiä, mutta hyväsydämellisyydellä on varjopuolensa. Lintuinfluenssa uhkaa ja eläimet joutuvat vaaraan tullessaan vilkkaasti liikennöityjen teiden lähelle. D Ötököitä kaapeissa ja komeroissa 1-6 osat : Huonehämähäkki ja mahlakärpänen osa 2: P ihtihäntä ja sokeritoukka osa 3: Jauhokoisa ja harsokorento osa 4: M uurahainen ja jauhopukki osa 5: T urkiskuoriainen ja kärpänen D Petoeläinten paratiisi Kari Kemppainen on kuvannut suurpetoja Itä- Suomessa viitisentoista vuotta. Karhuja, susia, ahmoja ja ilveksiä vainottiin pitkään, mutta nyt määrä on kasvanut. O: Nick Upton lokakuuta 2014 Sivu 11/19

12 D Pohjolan sudet Luontoelokuva susilauman elinkamppailusta Suomen maaperällä D Pohjolan tulokkaat 1-6 osat Pohjolan tulokkaat 1-6 osat. Osa 1: Espanjansiruetana ja viinimäkikotilo, osa 2: Kanadanhanhi ja valkoposkihanhi, osa 3: Supikoira ja kissa, osa 4: Minkki ja kuningasrapu, osa 5: Piisami ja rusakko, osa 6: Majava D Prisma: Attenborough'n arkki Sir David Attenborough nimeää 10 erikoista lajia, jotka hän haluaisi pelastaa sukupuutolta. Sumatransarvikuonon lisäksi mukana ovat mm. haitinalmikki ja darwininsammakko, miten hän valintojaan perustelee? T: BBC. D Prisma: Dinosaurusten varjossa 1-2 osat Kaksiosainen sarja, joka käsittelee nisäkkäiden evoluutiota uusimpien tieteellisten löydösten valossa.220 miljoonaa vuotta sitten maanpinnalla tallusteli dinosauruksia. Samoihin aikoihin ilmaantuivat myös ensimmäiset nisäkkäät. D Prisma: Eläinkin voi humaltua Monet eläimet käyttävät ravinnokseen käyneitä hedelmiä ja kukkien mettä ja saavat elimistöihinsä alkoholia. Miten ne siihen reagoivat ja voiko niille kehittyä samanlainen riippuvuus alkoholiin kuin ihmisillä? D Prisma: Eläinmaailman valtaajalajit 1-2 osat /4: Kuningasrapu. Viime vuosikymmeninä ihminen on edesauttanut tahattomasti tai tahallaan eräiden eläinlajien leviämistä uusiin D Prisma: Eläinmaailman valtaajalajit 3-4 osat /4: Siipisimppu. Siipisimpun ilmaantuminen Karibialle ja Atlantille on ollut tuhoisaa alueen kalakantojen lisäksi myös koralliriutoille. D Prisma: Elävä maapallo 1-2 osat /2 Maa. Kaksiosaisen dokumentin aluksi tutustumme maapallon ytimen dynaamisiin voimiin. T: BBC. 2/2 Meret. Maapallo on jatkuvassa muutostilassa, mutta miltä se näyttäisi, jos kaikki valtamerien D Prisma: Emon kohdussa 1-2 osat Nisäkkäiden evoluutio on kestänyt 200 milj. vuotta ja ne ovat asuttaneet planeettamme joka kolkan. Vaivalloisin vaihe niillä on kenties aika emon kohdussa ennen syntymää. Seurataan uusinta tekniikkaa käyttäen norsu-, koira- ja 21. lokakuuta 2014 Sivu 12/19

13 D Prisma: Ensimmäiset eläimet Dokumentissa Ensimmäiset eläimet (First Life) kysytään, miten lajit kehittyivät alkuräjähdyksen jälkeen? D Prisma: Huippuälykkäät eläimet 1-2 osat /2. Eläinten älykkyyttä on pitkään vähätelty, mutta uusimmat tutkimustulokset paljastavat niiden olevan paljon oletettua fiksumpia D Prisma: Hyönteisravinnostako pelastus? Niiden hiilijalanjälki on pieni, ne ovat terveellisiä ja niitä on paljon; jokaista ihmistä kohden maapallolla on 40 tonnia hyönteisiä. Stefan Gates tutkii, miten hyönteisiä jo nyt maailmalla ruuaksi käytetään. D Prisma: Hyönteisten ruumiinavaus Ilman hyönteisiä ekosysteemimme romahtaisi ja ravinnonsaantimme viljasatojen tuhoutuessa tyrehtyisi. Millaiset hyönteisille tunnusomaiset anatomiset piirteet ovat mahdollistaneet niiden menestystarinan? T: BBC HD. D Prisma: Kissojen maailma Pienen englantilaiskylän 50 kissaa sai kaulaansa GPS-paikantimen ja tutkijat pääsivät seuraamaan niiden liikkeitä ympärivuorokautisesti. Omistajat yllättyivät lemmikkiensä retkistä kodin ulkopuolella. T: BBC. D Prisma: Koiran elämää Ohjelma käsittelee koiran polveutumista sudesta, rotukirjon syntymistä, rotujalostuksen vaikutuksia ja koiran geneettisiä sairauksia D Prisma: Koiratiede Valtaosa maailman 400 erilaisesta koirarodusta kehitettiin ja jalostettiin luvulla. Miten koiraa on muokattu ihmisen tarpeisiin soveltuvaksi ja kuinka aisteiltaan ylivertaisia isäntäänsä nähden koirat ovat? Koirien kyky lukea ihmisen kehon D Prisma: Koirien salattu elämä Ihmiset ja koirat ovat eläneet kumppaneina tuhansia vuosia ja koirien poikkeuksellisia aistiominaisuuksia käytetään yhä enemmän tieteen palveluksessa. Miten monin tavoin koiran ja ihmisen ystävyys voi ilmetä? T: BBC. D Prisma: Kotikissan historia Maailmassa arvioidaan olevan 600 miljoonaa kissalemmikkiä. Kuinka kissa kesytettiin ja mitä egyptiläisten kissamuumioiden DNA paljastaa? lokakuuta 2014 Sivu 13/19

14 D Prisma: Kuinka käy mehiläisten? Mehiläisten joukkokato uhkaa maailman elintarviketuotantoa, sillä hunajaa kerätessään ne samalla pölyttävät kasveja. Australialaistutkija koettaa saada mehiläisiä heikentävän varroapunkin aisoihin. D Prisma: Lepakkojen salaisuudet Lepakot ovat asuttaneet maapalloa miljoonia vuosia ennen ihmistä ja niille on kehittynyt muista nisäkkäistä poikkeavia kykyjä. Kuinka lepakkotutkimusta voidaan käyttää ihmisten hyödyksi? T: Ideacom/Beta Prod, Ranska. D Prisma: Löytöjen vuosikymmen Viime vuosikymmenen aikaan tutkijat ovat löytäneet noin uutta eliölajia mm. maailman pisimmän hyönteisen ja kääpiölaiskiaisen. Mistä löydöt tehtiin ja millaisia erikoisuuksia kärkikymmenikköön mahtuu? T: D Prisma: Luolastojen tappaja Viimeisten kuuden vuoden aikana Pohjois- Amerikassa arvioidaan yli kuuden miljoonan lepakon joutuneen salakavalan sieni-infektion uhriksi. Mikä on laukaissut valkokuonosyndroomaksi nimetyn taudin D Prisma: Mainiot madot Matoja on kaikkialla - maassa, mustan mullan uumenissa; vedessä, valtameren pohjassa; jäässä, Alaskan ikiroudassa ja elävissä olennoissa, kuten meissä D Prisma: Mammutinpoikanen jääkaudelta Siperiasta muutamia vuosia sitten löytynyt mammutinpoikanen oli säilynyt ikiroudassa poikkeuksellisen hyvin. Kuinka se kuoli ja millaisessa ympäristössä se eli noin vuotta sitten? D Prisma: Mastodonttien kuolemanloukku Coloradon Kalliovuorilta on löydetty valtava määrä mammuttien, mastodonttien ja muidenkin sukupuuttoon kuolleiden eläinten fossiileja. Mitä muinaisen järven rannalla tapahtui noin vuotta sitten? D Prisma: Miekkavalaat Miekkavalaita kutsutaan myös tappajavalaiksi, mutta tuoreet havainnot paljastavat uusia piirteitä niiden luonteesta. Jättiläismäiset huippusaalistajat osaavat hoivata myös loukkaantuneita lajitovereitaan. T: BBC. D Prisma: Mihin katosivat mehiläiset? Talvella 2006 aiheutti outo ilmiö valtavan mehiläiskadon Yhdysvalloissa. Taloudelliset tappiot nousivat miljardeihin, sillä hedelmätarhat ja vihannesmaat jäivät ilman pölyttäjiä. Tutkijat etsivät kuumeisesti syitä Eurooppaankin 21. lokakuuta 2014 Sivu 14/19

15 D Prisma: Ötököiden veljeskunta Tarkastellaan millaisten mikroskooppisten eliöiden kanssa ihmiset joutuvat päivittäin tekemisiin. Vaikka pitäisitkin itseäsi supersiistinä, löytyy ötököitä niin aamiaismuroistasi, vaatekaapistasi kuin sieraimistasikin! D Prisma: Pandan pelastajat Prisma-dokumentissa Pandan pelastajat (Saving the Panda) tutustutaan järjestön historiaan ja etenkin sen ponnisteluihin pelastaa ikoninsa isopanda kuolemasta sukupuuttoon D Prisma: Parvibongari Parveilu on eläinmaailmassa hyvinkin yleistä, mutta mikä saa hyönteiset liittymään yhteen miljoonien yksilöiden parviksi? George McGavin riippuu mm. lepakkoparven keskellä Texasissa. T: BBC. D Prisma: Piikikäs tappaja Maailman suurimman koralliriutan ekosysteemi on poikkeuksellisen arvokas. Nyt tätä Australian koillisrannikolla elävää riuttaa uhkaa kuitenkin tuho. Piikikkäät meritähdet syövät tieltään kaiken kuin termiitit. D Prisma: Rottavitsaus Intiassa, Mizoramin osavaltiossa, toistuu joka 48. vuosi outo ilmiö. Paikallisen bambulajin kukinta houkuttelee paikalle miljoonia rottia. Kun siemenet on syöty, käyvät rotat ihmisten ruokavarastojen kimppuun. D Prisma: Ryhävalas - meren outo vaeltaja Ryhävalaisiin liittyy paljon epätietoisuutta ja vääriä luuloja. Valaat kulkevat tuhansia kilometrejä elämänsä aikana, mutta kukaan ei esimerkiksi tiedä, miten ne navigoivat D Prisma: Selviytyjät 1-2 osat /3. Permikauden lopun joukkotuho. Noin 250 miljoonaa vuotta sitten tapahtui valtava joukkotuho, jolloin 90 % maapallon eliölajeista D Prisma: Selviytyjät 3. osa Osa: /3. Jääkausi. Elämän historiaa maapallolla on ravistellut monta sukupuuttoaaltoa, mutta aina on ollut henkiinjääneitäkin. Miksi mammutit D Prisma: Suurparvet Kaksiosaisessa dokumentissa tutustutaan pelottavan kokoisiksi kasvaviin eläinparviin. Miten ne syntyvät ja millaisia uhkia miljoonapäiset parvet ihmiselle aiheuttavat? lokakuuta 2014 Sivu 15/19

16 D Prisma: Syövän vainukoira BBC:n dokumentissa kaksi vuotta kestävissä kokeissa tutkitaan voiko koira todella aistia ihmisen syövän jopa nykyistä teknologiaa paremmin. Kiehtova ohjelma näyttää, miten koiria koulutetaan koetta varten ja miten ne selviävät D Prisma: Torakka - menestyjä lähikuvassa Torakat herättävät puistatuksia useimmissa ihmisissä, mutta tutkijat ovat löytäneet torakoista monia täydellisyyttä hipovia ominaisuuksia. Torakan liikkumistapa käy malliksi vaikkapa robottien suunnittelijoille. D Prisma: Vaaran vaisto Ennen kuin tsunami iski Thaimaan Khao Lakiin, käyttäytyivät turisteja uskollisesti kuljettaneet norsut oudosti: ne kieltäytyivät menemästä lähelle rantaa ja osa niistä karkasi kukkuloille D Prisma: Valtamerten kuolema Kuurouttaako laivojen melu valaat ja delfiinit? Sir David Attenborough selvittää, mitä valtamerille on tapahtumassa. Merten ainutlaatuinen monimuotoisuus on uhattuna, ovatko pelastustoimet jo liian myöhässä? T: BBC. D Sairaaksi jalostettu Ihminen on jalostanut monen koirarodun sellaiseksi, että koirat kärsivät pennusta lähtien. Miksi ihminen tekee parhaan ystävänsä elämästä sairaan? D Salamanterin suojelijat Salamanterien eli pyrstösammakkojen elinalueet ovat Norjassa uhattuina, ja Oslon lähellä on ryhdytty suojelutoimiin. Helge ja Anette kokeilevat kivikauden tyyliin tehtyä venettä ja kirvestä. D Selkärangatonta menoa 1-5 osat Ohjelmasarja antaa aavistuksen siitä, millaisena maailma näyttäytyy vaikkapa leppäkertun tai etanan näkökulmasta katsottuna D Suomen käärmeet Lyhytelokuva kyystä ja rantakäärmeestä. Tuotanto: Artvision Oy/Kari Hautanen, D Suomen linnut 11. osa Osa 11: Petolintuja. Kotka, hiirihaukka, varpushaukka, sinisuohaukka, tuulihaukka, nuolihaukka, sääksi lokakuuta 2014 Sivu 16/19

17 D Suomen linnut 1-2 osat Osa 1: Leppälintu, punarinta, hippiäinen, vihervarpunen, urpiainen Osa 2: Räkättirastas, punakylkirastas, laulurastas, mustarastas, puukiipijä, iso- ja pikkukäpylintu D Suomen linnut osat Osa 14: Tilhi, Lapintiainen, Kuukkeli, Sinirinta, Lapinsirkku, Pulmunen, Kiiruna, Laulujoutsen. Osa 15: Lintujen käyttäytyminen D Suomen linnut 15. osa Lintujen käyttäytyminen D Suomen linnut 4-5 osat Osa 4: Punavarpunen, lehtokerttu, kultarinta, satakieli, sirittäjä, kuhankeittäjä Osa 5: Kiuru, kivitasku, pensastasku, peltosirkku, kuovi, töyhtöhyyppä D Suomen linnut 6-7 osat Osa 6: Tervapääsky, haarapääsky, räystäspääsky, västäräkki, kottarainen Osa 7: Palokärki, käpytikka, pohjantikka, käenpiika, sepelkyyhky D Suomen linnut osa 12 Sinisorsa, tavi, haapana, tukkasotka, telkkä, isokoskelo, silkkiuikku D Suomen linnut osa Talitiainen, hömötiainen, sinitiainen, varpunen, keltasirkku, viherpeippo, punatulkku D Suomen linnut osa 3 Peippo, järripeippo, pajulintu, metsäkirvinen, kirjosieppo, harmaasieppo, pikkulepinkäinen D Suomen linnut osa 9 Metso, teeri, pyy, riekko, peltopyy, fasaani lokakuuta 2014 Sivu 17/19

18 D Suomenhevonen, työn sankarista urheilutähdeksi Suomenhevonen omana rotunaan on satavuotias, mutta suomalaisen ja hevosen suhde on ikivanha. Hevosen rooli on kuitenkin muuttunut radikaalisti: työläisestä on tullut urheilija! Toimittajat Jyrki Kaminen ja Tuomo Kaminen. D Tiededokumentit: Lehmän elämää ja porsaan elämää /3: Jimmy Doherty on Devonissa ja miettii, mitä lehmien päässä oikein liikkuu. 3/3: Jimmy Doherty lähtee Dartmooriin tutkimaan, pitävätkö väitteet porsaan älykkyydestä paikkansa. T: BBC D Tiededokumentti: Eläimet ennustajina Eläintieteilijät eri puolilla maailmaa ovat saaneet viitteitä siitä, että tietyt eläimet kykenevät ennustamaan maanjäristyksiä. Miten käärmeet, sammakot ja lehmät käyttäytyvät ennen kuin järistys iskee? D Tiededokumentti: Kanan elämää 1/3. Kuinka maatilan kotieläimet elävät? Jimmy Doherty tutkailee Devonissa, kuinka kanojen nokkimisjärjestys käytännössä toimii. Entä mitä kanaemot kaakattavat poikastensa kanssa? T: BBC D Tiededokumentti: Parviäly Kun kymmenettuhannet linnut ja kalat tekevät yhtä aikaa nopeita, samansuuntaisia liikkeitä, niitä johtaa parviäly. Millaisesta älykkyyden muodosta on kyse ja millaisia sovelluksia sen pohjalta on suunniteltu? D Ulos luontoon 1-4 osat 1/10: Suomen perhosista 95% on yöperhosia /10: Käärmeiden parissa maltti on paras valtti. D Ulos luontoon 5-8 osat /10: Helmipöllöllä ja muilla vanhojen metsien lajeilla on tukalat oltavat. D Ulos luontoon 9-10 osat 9/10: Lepakot ovat väärinymmärrettyjä kavereita /10: Fiksu naakka kuuluu lintujen älymystöön. D Ulos luontoon: Kevätseuranta 1-3 osat /5: Muuttolinnut. Jokavuotiset paluumuuttajat lentävät kohti Suomen kesää. 21. lokakuuta 2014 Sivu 18/19

19 D Ulos luontoon: Kevätseuranta 4-5 osat /5: Kevään kuhinaa. Ahkera kuin muurahainen, sanotaan, mutta onko aherruksessa mitään tolkkua? D Vihattu kanahaukka Yksi Norjan vihatuimmista petolinnuista on kanahaukka. Ansaitseeko kanahaukka tosiaankin huonon maineensa? D Ykkösdokumentti: Apua eläinten ahdistukseen? Yhä useampi lemmikki syö mielialalääkkeitä. Lääketeollisuus on nopeasti vastannut omistajien tarpeeseen ja tuonut markkinoille eläimille suunniteltuja ahdistusta helpottavia lääkkeitä - miljardien tuottojen toivossa. D Ykkösdokumentti:Suomenhevonen Suomenhevonen on ainoa alkuperäinen Suomalainen hevosrotu. Rodun jalostus aloitettu virallisesti jo vuonna 1907, ja vuonna 2007 vietettiinkin suomenhevosen juhlavuotta lokakuuta 2014 Sivu 19/19

Biologia/eläintiede. Koodi Kesto Luokka Nimi Kuvaus

Biologia/eläintiede. Koodi Kesto Luokka Nimi Kuvaus Biologia/eläintiede Koodi Kesto Luokka Nimi Kuvaus D-1750 50 06-13 Attenborough: Nisäkkäiden maailma 10 osa 9. (ohjelmaa ei tullut) 10.Hengenravintoa - riittääkö ruoka ja kestääkö ympäristö siihen kohdistuvat

Lisätiedot

Päivä Lintulaji Merkki Havaintopaikka Järjestysnumero

Päivä Lintulaji Merkki Havaintopaikka Järjestysnumero LINTUHAVAINNOT 1999 ALKAEN 1999 Päivä Lintulaji Merkki Havaintopaikka Järjestysnumero 30.3. Varis Salon keskusta 1 5.4. Käpytikka Halikonlahti/Salo 2 5.4. Peippo Halikonlahti/Salo 3 5.4. Fasaani Halikonlahti/Salo

Lisätiedot

TEHTÄVÄMONISTE LUOKKALAISILLE

TEHTÄVÄMONISTE LUOKKALAISILLE TEHTÄVÄMONISTE 5. 6. -LUOKKALAISILLE 1. OMA ELÄINSUHDE A) Mikä eläin? Kirjoita viivalle. B) Mitä tunteita eläin sinussa herättää? Piirrä ympyrään hymiö: C) Mitkä eläimet eivät elä Suomessa? Ympyröi. D)

Lisätiedot

TEHTÄVÄMONISTE LUOKKALAISILLE

TEHTÄVÄMONISTE LUOKKALAISILLE TEHTÄVÄMONISTE 5. 6. -LUOKKALAISILLE 1. OMA ELÄINSUHDE A) Mikä eläin? Kirjoita viivalle. B) Mitä tunteita eläin sinussa herättää? Piirrä ympyrään hymiö: C) Mitkä eläimet eivät elä Suomessa? Ympyröi. D)

Lisätiedot

Kaikki eläimet täyttävät alla olevat seitsemän elämälle välttämätöntä ehtoa: 2. Hengittäminen Voi ottaa sisään ja poistaa kehostaan kaasuja

Kaikki eläimet täyttävät alla olevat seitsemän elämälle välttämätöntä ehtoa: 2. Hengittäminen Voi ottaa sisään ja poistaa kehostaan kaasuja Ravintoketjut Elämän ehdot Kaikki eläimet täyttävät alla olevat seitsemän elämälle välttämätöntä ehtoa: 1. Liikkuminen Pystyy liikuttelemaan kehoaan 2. Hengittäminen Voi ottaa sisään ja poistaa kehostaan

Lisätiedot

Talvinen luonto -tehtävärastit. Avainsanat: biologia, talvehtiminen. Luokkataso: 5.-6. lk. Välineet: väritulostus, kontaktointi/laminointi

Talvinen luonto -tehtävärastit. Avainsanat: biologia, talvehtiminen. Luokkataso: 5.-6. lk. Välineet: väritulostus, kontaktointi/laminointi Suvi Saarnio ja Merja Vaaramaa OuLUMA, sivu 1 Talvinen luonto -tehtävärastit Avainsanat: biologia, talvehtiminen Luokkataso: 5.-6. lk Välineet: väritulostus, kontaktointi/laminointi Suvi Saarnio ja Merja

Lisätiedot

Kaikki eläimet täyttävät alla olevat seitsemän elämälle välttämätöntä ehtoa: 2. Hengittäminen Voi ottaa sisään ja poistaa kehostaan kaasuja

Kaikki eläimet täyttävät alla olevat seitsemän elämälle välttämätöntä ehtoa: 2. Hengittäminen Voi ottaa sisään ja poistaa kehostaan kaasuja Eläinten luokittelu Elämän ehdot Kaikki eläimet täyttävät alla olevat seitsemän elämälle välttämätöntä ehtoa: 1. Liikkuminen Pystyy liikuttelemaan kehoaan 2. Hengittäminen Voi ottaa sisään ja poistaa kehostaan

Lisätiedot

TIEDOKSI! Kaikkiin kysymyksiin ei välttämättä näyttelyssä löydy suoraa vastausta infokylteistä. Osa

TIEDOKSI! Kaikkiin kysymyksiin ei välttämättä näyttelyssä löydy suoraa vastausta infokylteistä. Osa Helpompi OPETTAJALLE Meret ja muut vesistöt ovat täynnä toinen toistaan ihmeellisempiä ja mahtavampia eläimiä. Näiden tehtävien avulla pääset tutustumaan näihin otuksiin paremmin. TIEDOKSI! Kaikkiin kysymyksiin

Lisätiedot

Kuvat: Petri Kuhno ESITYKSEN KUVIA EI SAA OTTAA MUUHUN KÄYTTÖÖN ILMAN LUPAA. Pesinnän merkit. Lasten lintuviikko 30.5.-5.6.2011

Kuvat: Petri Kuhno ESITYKSEN KUVIA EI SAA OTTAA MUUHUN KÄYTTÖÖN ILMAN LUPAA. Pesinnän merkit. Lasten lintuviikko 30.5.-5.6.2011 Pesinnän merkit ESITYKSEN KUVIA EI SAA OTTAA MUUHUN KÄYTTÖÖN ILMAN LUPAA Keväällä on aika pesiä! Keväällä ja kesällä on paras aika pesiä. Miksi? on paljon ruokaa (esimerkiksi ötököitä) poikasille ja emoille

Lisätiedot

Pörinää ilmassa, möyrimistä maassa - madot ja hyönteiset luonnossa

Pörinää ilmassa, möyrimistä maassa - madot ja hyönteiset luonnossa Pörinää ilmassa, möyrimistä maassa - madot ja hyönteiset luonnossa Jarkko Niemi, Luonnonvarakeskus Lasten Yliopisto, Seinäjoki, 16.4.2016 Luennon sisältö Mitä ovat hyönteiset ja madot Mikä on niiden rooli

Lisätiedot

Tervetuloa testaamaan tietosi vesielämään liittyvistä. mielenkiintoisista asioista. Käytyäsi Särkänniemen Akvaariossa

Tervetuloa testaamaan tietosi vesielämään liittyvistä. mielenkiintoisista asioista. Käytyäsi Särkänniemen Akvaariossa Tervetuloa testaamaan tietosi vesielämään liittyvistä mielenkiintoisista asioista. Käytyäsi Särkänniemen Akvaariossa ja tutustuttuasi Ahdin Akatemiaan tietosi ovat varmasti karttuneet niin, että kysymyksiin

Lisätiedot

Opettajalle SUKUPUUTTOON KUOLLEITA ELÄINLAJEJA TAVOITE TAUSTATIETOA JA VINKKEJÄ

Opettajalle SUKUPUUTTOON KUOLLEITA ELÄINLAJEJA TAVOITE TAUSTATIETOA JA VINKKEJÄ Opettajalle TAVOITE Oppilas ymmärtää, että olosuhteet maapallolla muuttuvat jatkuvasti ja että se vaikuttaa kasveihin ja eläimiin. TAUSTATIETOA JA VINKKEJÄ Lajien väheneminen ei ole yksinomaan negatiivinen

Lisätiedot

LINTUYHDISTYS KUIKKA SÄÄNNÖT 1(5) Talvipinnaralli

LINTUYHDISTYS KUIKKA SÄÄNNÖT 1(5) Talvipinnaralli LINTUYHDISTYS KUIKKA SÄÄNNÖT 1(5) Tervetuloa mukaan Kuikan 28:een in! n säännöt 1 Alue ja aika Alueena on Lintuyhdistys Kuikan toimialue eli Pohjois-Savo tai toimialueelle erikseen rajattu alue. Kilpailuaika

Lisätiedot

Kesäkuussa kirjattujen havaintojen vertailu

Kesäkuussa kirjattujen havaintojen vertailu viiksitimali 1,06 0,76 1,10 1,21 0,14 0,01 0,15 0,18 1,21 6,01 1,03 0,77 0,90 1,18 0,29 0,07 0,44 0,35 0,93 3,03 1,03 0,98 1,21 1,03 0,49 0,12 0,35 0,51 1,31 1,98 44 42 52 44 21 5 15 22 56 85 valkoselkätikka

Lisätiedot

kysymyksistä vaatii oppilaiden omaa päättelykykyä. Myös henkilökuntaamme voi pyytää auttamaan ja antamaan vinkkejä tehtäviin!

kysymyksistä vaatii oppilaiden omaa päättelykykyä. Myös henkilökuntaamme voi pyytää auttamaan ja antamaan vinkkejä tehtäviin! Haasteellisempi OPETTAJALLE Meret ja muut vesistöt ovat täynnä toinen toistaan ihmeellisempiä ja mahtavampia eläimiä. Näiden tehtävien avulla pääset tutustumaan näihin otuksiin paremmin. TIEDOKSI! Kaikkiin

Lisätiedot

Kaj Karlsson 30.08.2004 TUUSULAN JOKIPELLONPUISTON-KOSKENMÄEN VÄLISEN ALUEEN LINNUSTO KEVÄÄLLÄ 2004

Kaj Karlsson 30.08.2004 TUUSULAN JOKIPELLONPUISTON-KOSKENMÄEN VÄLISEN ALUEEN LINNUSTO KEVÄÄLLÄ 2004 Kaj Karlsson 30.08.2004 TUUSULAN JOKIPELLONPUISTON-KOSKENMÄEN VÄLISEN ALUEEN LINNUSTO KEVÄÄLLÄ 2004 Koskenmäensillalta etelään Kaj Karlsson 30.08.2004 Sisällysluettelo..2 Johdanto 3 Tarkasteltavan kohteen

Lisätiedot

Pesinnän merkit ESITYKSEN KUVIA EI SAA OTTAA MUUHUN KÄYTTÖÖN ILMAN LUPAA. Kuvat: Petri Kuhno

Pesinnän merkit ESITYKSEN KUVIA EI SAA OTTAA MUUHUN KÄYTTÖÖN ILMAN LUPAA. Kuvat: Petri Kuhno Pesinnän merkit ESITYKSEN KUVIA EI SAA OTTAA MUUHUN KÄYTTÖÖN ILMAN LUPAA Keväällä on aika pesiä! Keväällä ja kesällä on paras aika pesiä. Miksi? on paljon ruokaa (esimerkiksi ötököitä) poikasille ja emoille

Lisätiedot

Lintualtasta kaupungissa ja talvella. Jukka Jokimäki Arktinen keskus LLY:n 40-vuotisjuhlaseminaari Rovaniemi, Arktikum-talo 16.3.

Lintualtasta kaupungissa ja talvella. Jukka Jokimäki Arktinen keskus LLY:n 40-vuotisjuhlaseminaari Rovaniemi, Arktikum-talo 16.3. Lintualtasta kaupungissa ja talvella Jukka Jokimäki Arktinen keskus LLY:n 40-vuotisjuhlaseminaari Rovaniemi, Arktikum-talo 16.3.2013 Lintukartoituksia Suomen kaupungeissa Kajoste (1961); Tenovuo (1967),

Lisätiedot

Vuosina 2007-2014 vuoden ensimmäisenä päivänä MLY:n alueella havaitut lajit (Lähde: Tiira)

Vuosina 2007-2014 vuoden ensimmäisenä päivänä MLY:n alueella havaitut lajit (Lähde: Tiira) Vuosina 2007-2014 vuoden ensimmäisenä päivänä MLY:n alueella havaitut lajit (Lähde: Tiira) Kaikki lajit Kaikkiaan on havaittu 91 eri lajia. Eri vuosina lajeja on havaittu seuraavasti: 2014 2013 2012 2011

Lisätiedot

Tunnista lajit ja logot

Tunnista lajit ja logot Tunnista lajit ja logot Tehtävässä testataan kuinka monta lähiympäristön eläin- tai kasviasukasta oppilaat tuntevat. Tarkoituksena on sen jälkeen miettiä, miksi näistä (ja muista) lajeista on syytä välittää.

Lisätiedot

LUONTOA VOI SUOJELLA SYÖMÄLLÄ

LUONTOA VOI SUOJELLA SYÖMÄLLÄ LUONTOA VOI SUOJELLA SYÖMÄLLÄ Syöminen vaikuttaa ympäristöön. Ruoan tuottamiseen tarvitaan valtavasti peltoja, vettä, ravinteita ja energiaa. Peltoja on jo niin paljon, että niiden määrää on vaikeaa lisätä,

Lisätiedot

Myskihärkä, Ovibos moschatus

Myskihärkä, Ovibos moschatus Myskihärkä, Ovibos moschatus MYSKIHÄRKÄ ON SOPEUTUNUT AINUTLAATUISESTI KAIKKEIN ANKARIM- PIIN ARKTISIIN OLOSUHTEISIIN. EI IHME, ETTÄ SE SELVIYTYI HENGISSÄ JÄÄKAUDESTA. AIKOINAAN MYSKIHÄRKÄ ON ELÄNYT KAIKKIALLA

Lisätiedot

Keski-Suomen luontomuseo

Keski-Suomen luontomuseo Keski-Suomen luontomuseo Tehtävät 1-2 lk. Tässä näet museon pohjapiirroksen. Se on meidän karttamme tällä kierroksella. Hei! Olen oppaasi Kalle. Kun teet ristikon saat tietää, mikä eläin minä olen. 1.

Lisätiedot

Kristiinankaupungin Dagsmarkin alueen linnustoselvitys 2009

Kristiinankaupungin Dagsmarkin alueen linnustoselvitys 2009 Kristiinankaupungin Dagsmarkin alueen linnustoselvitys 2009 Maarit Naakka LuK Marika Vahekoski Luk 0 Kuva1. Lapväärtin joki virtaa Dagsmarkin halki. Kannen kuvassa on joen eteläpuolista vanhaa asutusta.

Lisätiedot

4.6.8 Voimajohtoreitit (linnusto ja muu eläimistö)

4.6.8 Voimajohtoreitit (linnusto ja muu eläimistö) Teerivaaran tuulivoimahanke 165 (269) 4.6.8 Voimajohtoreitit (linnusto ja muu eläimistö) 4.6.8.1 Arviointimenetelmät ja arvioinnin epävarmuudet Linnusto Hankkeen sähkönsiirtovaihtoehdot on kerrottu kappaleessa

Lisätiedot

Naurulokki. Valkoinen lintu, jolla on harmaa selkä ja tummanruskea huppu päässä Jalat ja nokka punaiset. Elää lähes koko Suomessa

Naurulokki. Valkoinen lintu, jolla on harmaa selkä ja tummanruskea huppu päässä Jalat ja nokka punaiset. Elää lähes koko Suomessa Naurulokin pesintä Naurulokki Valkoinen lintu, jolla on harmaa selkä ja tummanruskea huppu päässä Jalat ja nokka punaiset Elää lähes koko Suomessa Missä naurulokit ovat talvella? Ulkomailta löydetyt suomalaiset

Lisätiedot

Kauniaisten linnustoselvitys 2005

Kauniaisten linnustoselvitys 2005 Kauniaisten linnustoselvitys 2005 1 Tapio Solonen Luontotutkimus Solonen Oy Helsinki 2005 1. Johdanto Kauniaisten kaupunki tilasi 6.5.2005 Luontotutkimus Solonen Oy:ltä linnustoselvityksen Kauniaisissa

Lisätiedot

Väritystehtävä VESILINTUJA Kesä tulee muuttolinnun siivin

Väritystehtävä VESILINTUJA Kesä tulee muuttolinnun siivin Väritystehtävä VESILINTUJA Kesä tulee muuttolinnun siivin Suurin osa Lapin linnuista on muuttolintuja. Kaukaisimmat muuttolinnut viettävät talvensa tuhansien kilometrien päässä, Afrikassa tai Intiassa

Lisätiedot

LENTOKENTÄN ALUEEN OSAYLEISKAAVAN LUONTOSELVITYS

LENTOKENTÄN ALUEEN OSAYLEISKAAVAN LUONTOSELVITYS LENTOKENTÄN ALUEEN OSAYLEISKAAVAN LUONTOSELVITYS TYÖNUMERO: E27737 KAUHAVAN KAUPUNKI SWECO YMPÄRISTÖ OY OULU Muutoslista VALMIS 9.9.2015 RYR ADE LUONNOS MUUTOS PÄIVÄYS HYVÄKSYNYT TARKASTANUT LAATINUT HUOMAUTUS

Lisätiedot

Lataa Metsäkansan tarina - Kimmo Ohtonen. Lataa

Lataa Metsäkansan tarina - Kimmo Ohtonen. Lataa Lataa Metsäkansan tarina - Kimmo Ohtonen Lataa Kirjailija: Kimmo Ohtonen ISBN: 9789522913623 Sivumäärä: 240 Formaatti: PDF Tiedoston koko: 35.54 Mb Huikea vuoden mittainen kiertomatka halki Suomen metsien.metsät

Lisätiedot

Retinranta Nallikarissa

Retinranta Nallikarissa KAUPUNKILUONNON HAVAINNOINTIPISTE Retinranta Nallikarissa Sijainti: Retinrannan luontopiste on Nallikarista Toppilansaareen merenrannan tuntumassa johtavan pyörätien varressa. Sinne löytää helpoiten Nallikarinranta-nimisen

Lisätiedot

Talvinen luonto -tehtävärastit. Avainsanat: biologia, talvehtiminen. Luokkataso: 1.-4. lk. Välineet: väritulostus, kontaktointi/laminointi

Talvinen luonto -tehtävärastit. Avainsanat: biologia, talvehtiminen. Luokkataso: 1.-4. lk. Välineet: väritulostus, kontaktointi/laminointi Suvi Saarnio ja Merja Vaaramaa OuLUMA, sivu 1 Talvinen luonto -tehtävärastit Avainsanat: biologia, talvehtiminen Luokkataso: 1.-4. lk Välineet: väritulostus, kontaktointi/laminointi Suvi Saarnio ja Merja

Lisätiedot

Vesijärvi on yksi eteläisen Suomen hienoimmista lintujärvistä.

Vesijärvi on yksi eteläisen Suomen hienoimmista lintujärvistä. Vesijärvi on yksi eteläisen Suomen hienoimmista lintujärvistä. Vesijärven tilan muutokset ovat heijastuneet järven pesimälinnustoon. Järvelle pesimään kotiutuneet linnut kertovat siitä, millaista ravintoa

Lisätiedot

Minulleko lemmikkilintu?

Minulleko lemmikkilintu? Minulleko lemmikkilintu? Hyvin hoidettuna lintu sopii vastuuntuntoisen ihmisen lemmikiksi. Sen tulee kuitenkin saada elää linnun elämää kotona, eikä kyseessä ole ensisijaisesti sylilemmikki. Ennen oman

Lisätiedot

Nettiraamattu lapsille. Jumala loi kaiken

Nettiraamattu lapsille. Jumala loi kaiken Nettiraamattu lapsille Jumala loi kaiken Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Byron Unger; Lazarus Sovittaja: Bob Davies; Tammy S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2009

Lisätiedot

Keski-Suomen luontomuseo

Keski-Suomen luontomuseo Keski-Suomen luontomuseo Tehtävät 0-1 lk. Tässä näet museon pohjapiirroksen. Se on meidän karttamme tällä kierroksella. Hei! Olen oppaasi Kalle. Kun teet ristikon saat tietää, mikä eläin minä olen. 1.

Lisätiedot

Suvi Saarnio ja Merja Vaaramaa OuLUMA, sivu 1

Suvi Saarnio ja Merja Vaaramaa OuLUMA, sivu 1 Suvi Saarnio ja Merja Vaaramaa OuLUMA, sivu 1 Talvinen luonto -tehtävärastit Avainsanat: biologia, talvehtiminen Luokkataso: 1.-4. lk Välineet: väritulostus, kontaktointi/laminointi Tavoitteet: Tehtävässä

Lisätiedot

Turun biologisen museon luontotehtäviä koululaisille 2

Turun biologisen museon luontotehtäviä koululaisille 2 Turun biologisen museon luontotehtäviä koululaisille 2 Turun Biologinen Museo TURUN MAAKUNTAMUSEO 2002 Turun biologisen museon koululaistehtäviä 2 Turun biologinen museo on antaa ainutlaatuisen mahdollisuuden

Lisätiedot

Nauta. ihminen hajottajat. Bos taurus rotu: kyyttö Elinympäristö: rantaniityt. rantaniityn kasveja

Nauta. ihminen hajottajat. Bos taurus rotu: kyyttö Elinympäristö: rantaniityt. rantaniityn kasveja Mitä syö: Nauta Bos taurus rotu: kyyttö Elinympäristö: rantaniityt Kuka syö: ihminen hajottajat rantaniityn kasveja Tiesitkö? Kyytöt ovat itäsuomenkarjaa, joka on uhanalainen maatiaisrotu. Lintulahdet

Lisätiedot

OULUN YLIOPISTON ELÄINMUSEO Dioraama III

OULUN YLIOPISTON ELÄINMUSEO Dioraama III OULUN YLIOPISTON ELÄINMUSEO Dioraama III 1) Elämää tuntureilla Tunturi-Lapissa luonnonolot ovat ankarat. Tuntureiden eläimet ovat sopeutuneet niukkaan kasvillisuuteen ja lyhyeen kesään. Etsi keväisestä

Lisätiedot

Lintulampi Lintulassa

Lintulampi Lintulassa KAUPUNKILUONNON HAVAINNOINTIPISTE Lintulampi Lintulassa Sijainti: Lintulammet sijaitsevat Höyhtyän ja Lintulan välissä, reilut 2 km keskustasta kaakkoon päin. Lintulammen luontopiste sijaitsee Lintulammen

Lisätiedot

Eteläsuomalainen lintuvuosi eli missä ja milloin kannattaa retkeillä? Juha Honkala

Eteläsuomalainen lintuvuosi eli missä ja milloin kannattaa retkeillä? Juha Honkala Eteläsuomalainen lintuvuosi eli missä ja milloin kannattaa retkeillä? Juha Honkala juha.honkala@helsinki.fi 24.3.2010 Keskitalvi Ruokinnat, hevostallien ympäristöt Avovesistöt Pihlajanmarjatalvet (tilhet,

Lisätiedot

Vierailu Malesian Langkawin saaren löytöeläinkodissa joulukuussa 2009

Vierailu Malesian Langkawin saaren löytöeläinkodissa joulukuussa 2009 Vierailu Malesian Langkawin saaren löytöeläinkodissa joulukuussa 2009 Vieraillessani Langkawin saarella viime vuonna kävin tutustumassa paikalliseen löytöeläinkotiin ja siihen miten kyseisellä saarella

Lisätiedot

Laskentojen hyödyntäminen paikallistasolla: esimerkki TLY:stä. Esko Gustafsson, Kim Kuntze

Laskentojen hyödyntäminen paikallistasolla: esimerkki TLY:stä. Esko Gustafsson, Kim Kuntze Laskentojen hyödyntäminen paikallistasolla: esimerkki TLY:stä Esko Gustafsson, Kim Kuntze 1. Kaksi artikkelia TLY:n juhlavuonna 2. 1. Kannanarviot Noin 75 tarpeeksi yleistä lajia: vakiolinjat Tarpeeksi

Lisätiedot

Rovaniemen pesimälinnusto. Jukka Jokimäki ja Marja-Liisa Kaisanlahti-Jokimäki (toim.)

Rovaniemen pesimälinnusto. Jukka Jokimäki ja Marja-Liisa Kaisanlahti-Jokimäki (toim.) A r k t i s e n k e s k u k s e n t i e d o t t e i t a 5 7 Rovaniemen pesimälinnusto Jukka Jokimäki ja Marja-Liisa Kaisanlahti-Jokimäki (toim.) 2012 A r k t i s e n k e s k u k s e n t i e d o t t e i

Lisätiedot

Matalan ranta-asemakaava Luontoselvitys 2014, täydennys 2015 Antti Karlin Yleistä Luontoselvitys on tehty käymällä Matalan ranta-asemakaavassa oleva venevalkaman alue maastossa läpi kesällä syksyllä 2014

Lisätiedot

KARHU. Jos näet metsässä karhun, a) huuda kovaa. b) juokse lujaa. c) kiipeä puuhun. d) leiki kuollutta.

KARHU. Jos näet metsässä karhun, a) huuda kovaa. b) juokse lujaa. c) kiipeä puuhun. d) leiki kuollutta. KARHU karhun, niin a) huuda kovaa. b) juokse lujaa. c) kiipeä puuhun. d) leiki kuollutta. Karhu on Euroopan suurin petoeläin. Suomen kansalliseläin. kaikkiruokainen. Suomen kielessä on monta nimeä karhulle:

Lisätiedot

Maallikkojen ilmoittamien lintuhavaintojen luotettavuus

Maallikkojen ilmoittamien lintuhavaintojen luotettavuus Maallikkojen ilmoittamien lintuhavaintojen luotettavuus Jukka Jokimäki ja Marja-Liisa Kaisanlahti-Jokimäki Arktinen keskus Rovaniemen kaupunkilintuatlas- projekti Rovaniemi 2012 1.Johdanto Luonnon tilan

Lisätiedot

Linnustoselvitys Kemijärven Ailangantunturilla, WPD Finlandin tuulivoimapuisto YVA 24.3.2012 Olli-Pekka Karlin

Linnustoselvitys Kemijärven Ailangantunturilla, WPD Finlandin tuulivoimapuisto YVA 24.3.2012 Olli-Pekka Karlin Linnustoselvitys Kemijärven Ailangantunturilla, WPD Finlandin tuulivoimapuisto YVA..0 Olli-Pekka Karlin Sisällysluettelo. Johdanto, ja selvitettävän alueen yleiskuvaus. Työssä käytetyt menetelmät. Pesimälinnusto

Lisätiedot

Ihmisen evoluutio. Afrikkalainen etelänapina. Lotta Isaksson 9A

Ihmisen evoluutio. Afrikkalainen etelänapina. Lotta Isaksson 9A Lotta Isaksson 9A Ihmisen evoluutio Evoluutio tarkoittaa lajinkehitystä, jossa eliölajit muuttuvat vähitellen ympäristöolojen aiheuttaman valikoitumisen ja perinnöllisen muuntelun takia. Perinnöllinen

Lisätiedot

Ilmajoen kunta. Linnustoselvitys. Tuomikylä Renko Pojanluoma. Tapio Sadeharju Suomenselän Lintutieteellinen yhdistys ry

Ilmajoen kunta. Linnustoselvitys. Tuomikylä Renko Pojanluoma. Tapio Sadeharju Suomenselän Lintutieteellinen yhdistys ry Ilmajoen kunta Linnustoselvitys 2011 Tuomikylä Renko Pojanluoma Tapio Sadeharju Suomenselän Lintutieteellinen yhdistys ry 1 Sisällysluettelo Johdanto...3 Tutkimusmenetelmät...3 Linnuston yleispiirteet...3

Lisätiedot

Metsästys ja riistanhoito saaristossa

Metsästys ja riistanhoito saaristossa Metsästys ja riistanhoito saaristossa KALVOSARJA 4 Haapana kuuluu metsästettäviin riistalajeihin. Metsästykseen kuuluu lajintunnistaminen. Sorsilla eri lajien naaraat muistuttavat usein toisiaan. Lisäksi

Lisätiedot

Luku 8 Miten järvessä voi elää monta kalalajia?

Luku 8 Miten järvessä voi elää monta kalalajia? Luku 8 Miten järvessä voi elää monta kalalajia? 8. Miten järvessä voi elää monta kalalajia? Sisällysluettelo Eri kalalajit viihtyvät järven erilaisissa ympäristöissä. (54A) Suun muoto ja rakenne paljastavat

Lisätiedot

luontopolkuja punaisilla naruilla

luontopolkuja punaisilla naruilla luontopolkuja punaisilla naruilla Kevään merkit Eniten kasvilajeja ympyrässä Mikä tästä meni/ Mikä täällä voisi asua? Runo tästä paikasta Ötökät maassa Taidenäyttely Kevään merkit YM, AI pareittain tai

Lisätiedot

Lataa Millaista on olla eläin? - Helena Telkänranta. Lataa

Lataa Millaista on olla eläin? - Helena Telkänranta. Lataa Lataa Millaista on olla eläin? - Helena Telkänranta Lataa Kirjailija: Helena Telkänranta ISBN: 9789522225245 Sivumäärä: 293 Formaatti: PDF Tiedoston koko: 28.63 Mb Tieto-Finlandia-ehdokas 2015 Osaako koira

Lisätiedot

MUUTTOLINTUSELVITYS 16X VAPO OY Korvanevan lisäalueiden muuttolintuselvitys, Jalasjärvi

MUUTTOLINTUSELVITYS 16X VAPO OY Korvanevan lisäalueiden muuttolintuselvitys, Jalasjärvi MUUTTOLINTUSELVITYS 16X290895 8.8.2016 VAPO OY Korvanevan lisäalueiden muuttolintuselvitys, Jalasjärvi Korvanevan lisäalueiden muuttolintuselvitys, Vapo Oy SISÄLTÖ 1 JOHDANTO 1 2 MENETELMÄT 1 3 TULOKSET

Lisätiedot

Lataa Mammutin paluu - Torill Kornfeldt. Lataa

Lataa Mammutin paluu - Torill Kornfeldt. Lataa Lataa Mammutin paluu - Torill Kornfeldt Lataa Kirjailija: Torill Kornfeldt ISBN: 9789523125025 Sivumäärä: 260 Formaatti: PDF Tiedoston koko: 33.45 Mb Kiehtova ja helppolukuinen tietokirja yrityksestä herättää

Lisätiedot

Kevätnäytös Suomen luonto Näytös 1

Kevätnäytös Suomen luonto Näytös 1 Voimistelu- ja urheiluseura Elise ry Kevätnäytös Suomen luonto Näytös 1 1. TEAM RING kilpailuohjelma Vesiluonto Suomella on merenrantaa länsi- ja etelärannikolla. Merialueet ovat matalia ja vesialueet

Lisätiedot

Suvi Saarnio ja Merja Vaaramaa OuLUMA, sivu 1

Suvi Saarnio ja Merja Vaaramaa OuLUMA, sivu 1 Suvi Saarnio ja Merja Vaaramaa OuLUMA, sivu 1 Talvinen luonto -tehtävärastit Avainsanat: biologia, talvehtiminen Luokkataso: 5.-6. lk Välineet: väritulostus, kontaktointi/laminointi Tavoitteet: Tehtävässä

Lisätiedot

Lataa Me selkärankaiset - Eeva-Liisa Ryhänen. Lataa

Lataa Me selkärankaiset - Eeva-Liisa Ryhänen. Lataa Lataa Me selkärankaiset - Eeva-Liisa Ryhänen Lataa Kirjailija: Eeva-Liisa Ryhänen ISBN: 9789516279438 Sivumäärä: 91 Formaatti: PDF Tiedoston koko: 17.03 Mb Me selkärankaiset -kirjassa esitellään 28 erikokoista

Lisätiedot

Lataa Meren aarteet. Lataa

Lataa Meren aarteet. Lataa Lataa Meren aarteet Lataa ISBN: 9789524954358 Sivumäärä: 400 Formaatti: PDF Tiedoston koko: 28.94 Mb Merellinen luonto kuuluu suomalaiseen kansallismaisemaan. Mutta miltä tuo maisema näyttää veden alla?

Lisätiedot

Tampereella, 28.6.2009 www.biologitoimisto.fi

Tampereella, 28.6.2009 www.biologitoimisto.fi Pirkkalan Komperinmäen linnustoselvitys 2009 Sisällys 1. Johdanto... 2 2. Alueet ja menetelmät... 2 3. Tulokset... 3 4. Yhteenveto ja johtopäätökset... 5 Lähteet... 6 Liite I: Komperinmäen ja lähiympäristön

Lisätiedot

PESIMÄLINNUSTOSELVITYS

PESIMÄLINNUSTOSELVITYS TYÖNUMERO: E27047 KAUHAVA ALAHÄRMÄN YLEISKAAVAN SWECO YMPÄRISTÖ OY TURKU Sisältö 1 JOHDANTO... 1 2 ALUEEN SIJAINTI JA YLEISKUVA... 1 3 AINEISTO JA MENETELMÄT... 2 4 TULOKSET... 3 5 LAJILUETTELO... 9 6

Lisätiedot

Lataa Eläimet - Dorling Kindersley. Lataa

Lataa Eläimet - Dorling Kindersley. Lataa Lataa Eläimet - Dorling Kindersley Lataa Kirjailija: Dorling Kindersley ISBN: 9789523210639 Sivumäärä: 304 Formaatti: PDF Tiedoston koko: 17.98 Mb Suurimmat, pienimmät, nopeimmat, sitkeimmät, oudoimmat

Lisätiedot

Luonto- ja linnustoselvitys 2016 Lieksan Pitkäjärven laajennusosat

Luonto- ja linnustoselvitys 2016 Lieksan Pitkäjärven laajennusosat Luonto- ja linnustoselvitys 2016 Lieksan Pitkäjärven laajennusosat Ari Parviainen Johdanto Tämän linnustoselvityksen kohteina oli kaksi pientä, erillistä aluetta Pitkäjärvellä, noin 20 km Lieksan kaupungista

Lisätiedot

LUONTO. Vesistö. Kuvia joista. Kuvaaja Pasi Lehtonen. Sanasto:

LUONTO. Vesistö. Kuvia joista. Kuvaaja Pasi Lehtonen. Sanasto: LUONTO Vesistö Suomen luonto on rikas. Suomessa on noin 60 000 järveä. Suomessa on myös paljon lampia, jokia ja koskia. Suurin järvi on Saimaa, jossa elää Saimaan norppa. Se on eläin, joka elää vain Suomessa.

Lisätiedot

Riihimäen Etelä-Vahteriston ja Pohjois- Monnin linnustoselvitys kesällä 2008

Riihimäen Etelä-Vahteriston ja Pohjois- Monnin linnustoselvitys kesällä 2008 Riihimäen Etelä-Vahteriston ja Pohjois- Monnin linnustoselvitys kesällä 2008 Rauno Yrjölä Jorma Vickholm Ympäristötutkimus Yrjölä Oy 2008 Sisällys: Johdanto... 3 Tutkimusalueet... 3 Aineisto ja menetelmät...

Lisätiedot

Steven Kelly & Mia+Janne

Steven Kelly & Mia+Janne Luomisoppi evoluutio Steven Kelly & Mia+Janne Tämä ei ole väittely! Pidetään kiinni yhteisestä uskosta: Alussa Jumala loi Se, että on Luoja, ratkaisee paljon: käytetään sitä rohkeasti apologiassa Eri mielipiteitä

Lisätiedot

MÄTÄOJAN LUONNONSUOJELUALUE

MÄTÄOJAN LUONNONSUOJELUALUE MÄTÄOJAN LUONNONSUOJELUALUE VANTAAN LUON- NONHELMEKSI Vielä ajanlaskun alun aikoihin Vantaanjoki laski mereen nykyisen Mätäojan kautta. Sitä perua ovat esihistoriallisen ajan merkit asutuksesta Mätäojanlaaksossa

Lisätiedot

Keski-Suomen luontomuseo

Keski-Suomen luontomuseo Keski-Suomen luontomuseo Tehtävät 3-4 lk. Keski-Suomen luontomuseo Keski-Suomen luontomuseo 2 Tässä on museon pohjapiirros. Siihen on merkitty numeroilla, millä kohdalla kukin tehtävä tehdään. Pohjapiirros

Lisätiedot

SUOMETSÄERÄMAA-LIFE PROJEKTIALUEEN LINNUSTOSELVITYS

SUOMETSÄERÄMAA-LIFE PROJEKTIALUEEN LINNUSTOSELVITYS SUOMETSÄERÄMAA-LIFE 2002-2005-PROJEKTIALUEEN LINNUSTOSELVITYS Heikki Tuohimaa Johdanto Tutkimusalue jakaantuu kolmeen erilliseen osaan - Litokairaan, Olvassuohon ja Isotilansuohon, joita tässä raportissa

Lisätiedot

Tehtävät Lukuun 15. Symbioosi 1. Tehtävä 1. Eliökunnan kehitys - vedestä maalle siirtyminen

Tehtävät Lukuun 15. Symbioosi 1. Tehtävä 1. Eliökunnan kehitys - vedestä maalle siirtyminen Tehtävät Lukuun 15. Tehtävä 1. Eliökunnan kehitys - vedestä maalle siirtyminen Eliöiden kehittyminen vesielämään sopeutuneista eliöistä maalla eläviin kasveihin ja eläimiin vaati monia muutoksia niiden

Lisätiedot

Merja Vaaramaa OuLUMA, sivu 1

Merja Vaaramaa OuLUMA, sivu 1 Merja Vaaramaa OuLUMA, sivu 1 Ovelat ötökät Arviolta noin puolet kaikista maapallon eliölajeista kuuluu hyönteisten ryhmään. Maapallolla tunnetaan yli miljoona hyönteislajia ja Suomessakin hiukan alle

Lisätiedot

Raamatun lainaukset vuoden 1992 raamatunkäännöksestä.

Raamatun lainaukset vuoden 1992 raamatunkäännöksestä. elämä alkaa tästä 2008 Evangelism Explosion International Kaikki oikeudet pidätetään. Ei saa kopioida missään muodossa ilman kirjallista lupaa. Raamatun lainaukset vuoden 1992 raamatunkäännöksestä. Asteikolla

Lisätiedot

Johdatus biologian opetukseen kevät 2018 Oppimateriaali Nelli Aalto, Lauri Perkiö & Susanna Stenberg. Nisäkkäät

Johdatus biologian opetukseen kevät 2018 Oppimateriaali Nelli Aalto, Lauri Perkiö & Susanna Stenberg. Nisäkkäät Johdatus biologian opetukseen kevät 2018 Oppimateriaali Nelli Aalto, Lauri Perkiö & Susanna Stenberg Nisäkkäät Nelli Aalto 2018 Nisäkkäiden kehityshistoria Nykypäivänä nisäkkäät asuttavat lähes jokaista

Lisätiedot

1: Mikä alla kuvatuista puista tämä on?

1: Mikä alla kuvatuista puista tämä on? LUONTOPOLKU, CYGNUS 2008 1: Mikä alla kuvatuista puista tämä on? a) harmaaleppä b) tervaleppä c) haapa (http://www.tampere.fi/ytoteto/yva/ymparistoverkko/bl_etusivu.html) 2: Kukissa pörrää monenlaisia

Lisätiedot

TLY:n retki Örön saarelle

TLY:n retki Örön saarelle TLY:n retki Örön saarelle 3.-4.10. Maisema eteläkärjestä Bengtskärin majakalle päin Juhani & Paula Piekkala Turun lintutieteellinen yhdistys järjesti kautta aikain ensimmäisen retken legendaariselle Örön

Lisätiedot

Miten ja miksi linnusto kaupunkilaistuu? Timo Vuorisalo Biologian laitos Turun yliopisto

Miten ja miksi linnusto kaupunkilaistuu? Timo Vuorisalo Biologian laitos Turun yliopisto Miten ja miksi linnusto kaupunkilaistuu? Timo Vuorisalo Biologian laitos Turun yliopisto Lintujen kaupunkilaistuminen: määrittelyä Kaupunkilaistuminen prosessina Miksi linnut kaupunkilaistuvat? Mitä on

Lisätiedot

8 VUOTTA LINNUNPÖNTTÖJEN TARKISTUSTA SYKSYISIN

8 VUOTTA LINNUNPÖNTTÖJEN TARKISTUSTA SYKSYISIN 8 VUOTTA LINNUNPÖNTTÖJEN TARKISTUSTA SYKSYISIN Matti Aalto 2005 Mitä on tehty? Vuodesta 1997 asti minulla veljieni kanssa on ollut 120-180 linnunpönttöä maastossa Keuruun seudulla. Pääosa pöntöistä on

Lisätiedot

Haminan yleiskaavamuutoksen (Sopenvuori) luontoselvitys. Tapio Rintanen

Haminan yleiskaavamuutoksen (Sopenvuori) luontoselvitys. Tapio Rintanen Haminan yleiskaavamuutoksen (Sopenvuori) luontoselvitys Tapio Rintanen 2012 Maastotyöt Kohdealueen ja lähiympäristön liito-oravatilanne selvitettiin 27.4.2012, linnusto 13.5.2012, kasvillisuus ja lepakkotilanne

Lisätiedot

Tervolan ja Rovaniemen maalaiskunnan

Tervolan ja Rovaniemen maalaiskunnan Pisavaaran luonnonpuiston pesimälinnustosta Pentti Rauhala Tervolan ja Rovaniemen maalaiskunnan rajalla noin 7 km Kemijoesta länteen hallitsee maisemaa Pisavaara, jonka yhtenäinen metsäpatja muodostaa

Lisätiedot

ystävämme DELFIINIT teksti ja kuvitus Giovanni Bearzi

ystävämme DELFIINIT teksti ja kuvitus Giovanni Bearzi ystävämme DELFIINIT teksti ja kuvitus Giovanni Bearzi TÄMÄN KIRJAN OMISTAA VÄRIKYNILLÄSI VOIT TEHDÄ TÄSTÄ KIRJASTA VIELÄ KAUNIIMMAN ystävämme DELFIINIT Teksti ja kuvitus: Giovanni Bearzi (1994) Verkkoversio:

Lisätiedot

Nettiraamattu. lapsille. Jumala loi kaiken

Nettiraamattu. lapsille. Jumala loi kaiken Nettiraamattu lapsille Jumala loi kaiken Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Byron Unger; Lazarus Sovittaja: Bob Davies; Tammy S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2008

Lisätiedot

Kairankutsun luonto- ja linturetket

Kairankutsun luonto- ja linturetket Kairankutsun luonto- ja linturetket Luonnon ja lintujen tarkkailu retkeilymuodossa on yksi parhaista rentoutumiskeinoista kiireisen maailmanmenon keskellä. Tähän Pyhä-Luoston kansallispuisto ja Itä-Lapin

Lisätiedot

KOTONA, KOULUSSA JA KAUPUNGISSA

KOTONA, KOULUSSA JA KAUPUNGISSA JAKSO ❶2 3 4 5 6 KOTONA, KOULUSSA JA KAUPUNGISSA 4 OLETKO MIETTINYT: Miten sinä voit vaikuttaa omalla toiminnallasi ympäristöösi? Miten kasvit voivat kasvaa niin monenlaisissa paikoissa? Miten kasvien

Lisätiedot

JÄTTIhampaan. ar voitus

JÄTTIhampaan. ar voitus JÄTTIhampaan ar voitus Fossiili on sellaisen olion tai kasvin jäänne, joka on elänyt maapallolla monia, monia vuosia sitten. Ihmiset ovat löytäneet fossiileja tuhansien vuosien aikana kivistä ja kallioista

Lisätiedot

Etelä-Karjalan lintutieteellisen yhdistyksen yhteishavainnointi 23.4.2011

Etelä-Karjalan lintutieteellisen yhdistyksen yhteishavainnointi 23.4.2011 Etelä-Karjalan lintutieteellisen yhdistyksen yhteishavainnointi 23.4.2011 Marko Ruti EKLY:n perinteinen kevätyhteishavainnointi vietettiin aurinkoisessa säässä lauantaina 23.4.2011. Yhtään sellaista havainnointipaikkaa,

Lisätiedot

Paloaukean päiväkoti. Eläimet mukana päiväkodin arjessa

Paloaukean päiväkoti. Eläimet mukana päiväkodin arjessa Paloaukean päiväkoti Eläimet mukana päiväkodin arjessa Heti sisään astuessa me isin ja äidin kanssa tiedämme, mitä päiväkodissa tapahtuu tällä viikolla. Seinällä, melkein katossa asti on iso näyttö. Näytöllä

Lisätiedot

2. Kuvittele, että sukellat delfiinin kanssa meren syvyyksiin. Mitä näet? Piirrä näkemäsi delfiinin silmin.

2. Kuvittele, että sukellat delfiinin kanssa meren syvyyksiin. Mitä näet? Piirrä näkemäsi delfiinin silmin. ELINALUEET: 1. Minkälaisissa vesissä pullonokkadelfiinit asustavat? 2. Kuvittele, että sukellat delfiinin kanssa meren syvyyksiin. Mitä näet? Piirrä näkemäsi delfiinin silmin. 3. Miksi pullonokkadelfiinit

Lisätiedot

Vieraslajit hallintaan

Vieraslajit hallintaan Maa- ja metsätalousvaliokunta Eduskunta 12.11.2015 Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi vieraslajeista aiheutuvien riskien hallinnasta sekä luonnonsuojelulain ja metsästyslain muuttamisesta (HE 82/2015

Lisätiedot

KOTISEUDUN YMPÄRISTÖ LAPUANJOKIVARRESSA - opetuspaketin kalvosarja

KOTISEUDUN YMPÄRISTÖ LAPUANJOKIVARRESSA - opetuspaketin kalvosarja KOTISEUDUN YMPÄRISTÖ LAPUANJOKIVARRESSA - opetuspaketin kalvosarja Marjut Mykrä Piirrokset: Susanna Alakarhu ja Henna Latvala Valokuvat: Katja Haukilehto, Unto Tapio, Susanna Alakarhu, Varpu Rajala ja

Lisätiedot

KYPÄRÄMÄEN KÖHNIÖN PESIMÄLINNUSTO 2009

KYPÄRÄMÄEN KÖHNIÖN PESIMÄLINNUSTO 2009 KYPÄRÄMÄEN KÖHNIÖN PESIMÄLINNUSTO 2009 Pia Högmander ja Harri Högmander Keski-Suomen Lintutieteellinen Yhdistys ry. 2010 Kypärämäen-Köhniön asukasyhdistys tilasi Keski-Suomen Lintutieteelliseltä Yhdistykseltä

Lisätiedot

POIKKEUSLUPAHAKEMUS riistaeläimen tai rauhoittamattoman linnun pesän tai siihen liittyvän rakennelman sekä munien hävittämiseen

POIKKEUSLUPAHAKEMUS riistaeläimen tai rauhoittamattoman linnun pesän tai siihen liittyvän rakennelman sekä munien hävittämiseen Hakijan nimi Yhteyshenkilö (jolle päätös lähetetään) Suomen riistakeskuksen merkinnät: 600, 601, 610 Lähiosoite Postinumero ja -toimipaikka Rhy nro Pvm / 20 Päätös nro Henkilötunnus ja puhelin Sähköposti

Lisätiedot

Liito-orava kartoitus Nouvanlahden ulkoilualueelle sekä eteläisen Kilpijärven länsirannalle.

Liito-orava kartoitus Nouvanlahden ulkoilualueelle sekä eteläisen Kilpijärven länsirannalle. Liito-orava kartoitus Nouvanlahden ulkoilualueelle sekä eteläisen Kilpijärven länsirannalle. Tarmo Saastamoinen 2010. Kuva.1 Kaatunut kuusenrunko Nouvanlahdesta. LIITO-ORAVA: Liito-orava (pteromys volans)on

Lisätiedot

SUOMfllfllSCT KfiNSfiNSfiDUT

SUOMfllfllSCT KfiNSfiNSfiDUT SUOMfllfllSCT KfiNSfiNSfiDUT 5. löinsadut toimittanut Pirkko-Liisa Rausmaa Suomalaisen Kirjallisuuden Seura Helsinki Sisällys Johdanto METSÄNELÄIMET 17 s 1. Ketun kalavarkaus 17 2 Miten karhu hävitti häntänsä

Lisätiedot

ARKKI PYSÄHTYY. b) Ajallinen yhteys muihin kertomuksiin Tietysti vedenpaisumuksen jälkeen.

ARKKI PYSÄHTYY. b) Ajallinen yhteys muihin kertomuksiin Tietysti vedenpaisumuksen jälkeen. Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) ARKKI PYSÄHTYY Kuva taidegraafikko Kimmo Pälikkö 1. Kertomuksen taustatietoja a) Missä kertomus tapahtui Araratin vuorella. Sen sijaintia ei tarkkaan tiedetä.

Lisätiedot

Lahden Renkomäen maa-ainesottoon liittyvä linnustokatsaus ja lausunto linnustollisesta merkitysksestä, 2013 Johdanto Kuva 1. Menetelmät Finventia

Lahden Renkomäen maa-ainesottoon liittyvä linnustokatsaus ja lausunto linnustollisesta merkitysksestä, 2013 Johdanto Kuva 1. Menetelmät Finventia Lahden Renkomäen maa-ainesottoon liittyvä linnustokatsaus ja lausunto linnustollisesta merkitysksestä, 2013 FM (biologi) Tommi Lievonen /, 26.9.2013 Johdanto Renkomäen soranottoalueelle on käynnistetty

Lisätiedot

Malmin lentokenttä luontoharrastajan näkökulmasta

Malmin lentokenttä luontoharrastajan näkökulmasta Malmin lentokenttä luontoharrastajan Ilkka Lyytikäinen 20.10.2007 Kentän luontoarvot 2 3 Siipiparatiisi Luonnonomainen niitty, joka niitetään säännöllisesti Niitty - pensaisto - metsä muodostavat kokonaisuuden,

Lisätiedot

Vesilintujen runsauden muutoksia seurantaa, syitä. Jukka Kauppinen 2010

Vesilintujen runsauden muutoksia seurantaa, syitä. Jukka Kauppinen 2010 Vesilintujen runsauden muutoksia seurantaa, syitä Jukka Kauppinen 2010 Vesilinnuston pitkäaikaisseurantaa ik i Pohjois-Savon järvien linnustokehityksestä on seuranta-aineistoa 1930-luvun puolivälistä alkaen.

Lisätiedot