ARKTINEN MYRSKY. Globaalin Logistiikan Muutokset ja Suomen Nousu Maailmannäyttämölle. Mika Aaltonen Michael Loescher

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "ARKTINEN MYRSKY. Globaalin Logistiikan Muutokset ja Suomen Nousu Maailmannäyttämölle. Mika Aaltonen Michael Loescher"

Transkriptio

1 ARKTINEN MYRSKY Globaalin Logistiikan Muutokset ja Suomen Nousu Maailmannäyttämölle Mika Aaltonen Michael Loescher

2 All rights reserved. Except as noted below, no part of this publication may be reproduced, distributed, or transmitted in any form or by any means, including photocopying, recording, or other electronic or mechanical methods, without the prior written permission of the publisher, except in the case of brief quotations embodied in critical reviews and certain other noncommercial uses permitted by copyright laws in the United States of America and in Finland. The authors convey limited license for Aalto University to reproduce and distribute the document in a mutually agreed form. In all cases, authorship attribution must be present and clearly displayed.

3 ARKTINEN MYRSKY Globaalin Logistiikan Muutokset ja Suomen Nousu Maailmannäyttämölle Mika Aaltonen Michael Loescher

4 1. FILOSOFIAMME Yksilöinä tulevaisuutemme on varma. Ja koska näin on, taito tarttua hetkeen on monelle hyvän elämän resepti. Lopulta kuitenkin, ennemmin tai myöhemmin, kuolema kohtaa jokaisen. Instituutioiden heimon, yrityksen tai kansakunnan kohdalla tilanne on toinen. Instituutiomme ovat yhteisten toimiemme tuloksia. Ne ylläpitävät sitä, mitä tiedämme ja sitä, mitä arvostamme. Instituution näkökulmasta tulevaisuus näyttää epävarmalta. Riskien läsnäolo päätöksenteossa on sen sijaan varmaa ja niitä on pakko arvioida. Tämä pitää erityisen hyvin paikkansa hallitusten kohdalla. Valtion virkamiesten tehtävänä on huolehtia riskeistä kansalaisten ja tulevien sukupolvien puolesta. Kun kirjoitamme tätä raporttia keväällä 2013, maailma kamppailee edelleen talouskriisin kourissa. Talouden tikapuiden yläpäässä, rikkaat ovat köyhempiä kuin ennen. Keskellä, miljoonien ihmisten vuosien kovalla työllä ansaittu omaisuus on kadonnut kuin tsunamin tuloksena. Pohjalla, köyhät ovat taas kerran entistä ahtaammalla. ylläpitämisestä. Päinvastoin, olemme vakuuttuneita siitä, että maailma on läpikäymässä pitkää ja vaivalloista muutosta. Olemme menossa kohti uutta, jännittävää ja pelottavaakin tulevaisuutta. Eikä kukaan meistä osaa kertoa tarkkaa suuntaa. Meidän on rakennettava maailma uudestaan päätös päätökseltä seuraavien vuosikymmenten aikana. Meidän yhteistyömme perustuu uskolle siitä, että maailma pyörii toivon varassa, ajatukset antavat toivolle siivet ja uudet ajatukset syntyvät työtä tekemällä. Kuten tämän raportin kohdalla, tehtävämme on kehittää analyysijärjestelmiä ja käyttää uusimpia menetelmiä, jotka rakentavat tukevan ja puolueettoman pohjan päätöksenteolle. Helsinki ja Washington Kevät 2013 Mika Aaltonen ja Michael Loescher Meidän työssämme kysymys ei ole minkään status quon, poliittisen, taloudellisen tai yhteiskunnallisen, 1

5 2. YHTEENVETO Harvoin jokin maa varmuudella kohtaa epäjatkuvuustekijän, jolla on valtava vaikutus sen tulevaisuuteen. Tällainen muutos on Suomella edessä. Ymmärrettävästi, monella suomalaisella päätöksentekijällä on vaikeuksia ymmärtää edessä olevan muutoksen suuruutta. Tulevien 30 vuoden aikana, on hyvin todennäköistä, että kolme suuren mittakaavan muutosta tapahtuu lähes samanaikaisesti ja osuu sille kohdalle planeettaa, jossa Suomi sijaitsee. Kun näin tapahtuu, niin uskomattomalta kuin se tänään kuulostaakin, Suomi siirtyy Euroopan periferiasta, paikasta joka koko Suomen historian ajan on määrittänyt Suomea ja suomalaisuutta, keskelle kansainvälisiä kuljetusväyliä. Tämän jälkeen mikään ei ole enää niin kuin ennen. Suuri osa taloudellisista, poliittisista ja kansallista turvallisuutta koskevista strategioista ja oletuksista, joiden varaan ne on rakennettu, pyyhkiytyy pois. Riski ja epävarmuus ovat keskeisiä teemoja työssämme. Varmuudet ja varmuuksien lausujat sen sijaan aiheuttavat kylmiä väreitä. Ihmisten on vaikea käsittää, että tulevaisuus tulee aina olemaan suurelta osin ennakoimaton. Se, mitä kuitenkin voimme tehdä on käyttää menetelmiä ja rakentaa tiimejä, jotka nojaavat kohti tulevaisuutta eivätkä takerru nykyisiin asemiin odottamaan sitä. Analyytikon työssä yksi hankalimmista asioista on erottaa aidosti monimutkaiset asiat asioista, jotka ovat ainoastaan vaikeita. Monimutkaisissa ongelmissa on usein kyse monista muuttujista, joiden todennäköisyydet vaihtelevat ja jotka sisältävät erilaisia riskejä. Usein olemme epävarmoja muuttujista itsestään. Kykymme tulla toimeen tällaisten ongelmien kanssa on edelleenkin rajoittunutta. Toisenlaiset ongelmat, vaikka niissäkin olisi monia muuttujia ja vaikka nekin tuntuisivat vaikeilta, ovat sellaisia, jotka pystymme ratkomaan, kunhan saamme riittävästi aikaa ja resursseja. Näkemyksemme mukaan organisaatiot menestyvät tai kaatuvat päätöstensä mukana. Hyvät päätökset rakentavat tulevaisuutta, huonot vaarantavat sen. Organisaatiot, jotka pystyvät tuottamaan tasokasta analyysia tämän päivän päätösten tueksi pärjäävät paremmin kuin organisaatiot, jotka eivät siihen pysty. 2

6 Kaksi kuvaamaamme ongelmaa sekoitetaan usein keskenään. Voisimme puhua tästä pitkään, mutta yksi esimerkki riittänee maailmanmarkkinoiden romahtaminen oli ennakoitavissa. Tärkein syy romahdukselle oli lyhytaikaisten korkojen jyrkkä lasku vuosien 2002 ja 2004 välillä. Ympäri maailmaa, joka yö miljardeja euroja ja dollareita sijoitetaan lyhytkestoisiin sijoitusinstrumentteihin. Kun USA:n politiikka salli lyhytaikaisten korkojen laskea, se viime kädessä mahdollisti uusien riskipitoisempien ja läpinäkymättömien instrumenttien menestyksen, koska raha piti pystyä sijoittamaan tuottavasti. Samaan aikaan käynnissä oli myös toisenlainen mekanismi. Ennakointi, milloin romahdus tarkalleen tapahtuisi, ei ole ainoastaan hankalaa vaan se voisi olla erittäin haitallista oman uran kannalta. Tällainen tieto ei ylipäänsä ole tervetullutta. Eikä mikään tiedon määrä riitä vakuuttamaan kymmeniätuhansia talouspuolen päätöksentekijöitä, joiden jokaisen vastuulla on tuottaa korkoa asiakkailleen joka yö. Palataan esimerkistä tämän raportin aiheeseen. Globaalin logistiikan logiikan muuttuessa tulevien 30 vuoden aikana merkittävästi, nykyinen status quo täytyy ajoissa ja onnistuneesti haastaa, jotta voimme välttää katastrofin ja hyötyä uusista nousevista mahdollisuuksista. Tämä vaatii, että analyysin pitää olla erittäin hyvää ja yksityiskohtaista. Jollain tavoin analyysin pitää vakuuttaa päätöksentekijä ottamaan kurssi, joka on hyvin toisenlainen vallitsevasta, joka usein on päätöksentekijän itsensä ottama tai hyväksymä. Tällaisissa tilanteissa, jotka ovat tyypillisiä meidän sukupolvellemme ja todennäköisesti meitä seuraaville sukupolville, menestyminen vaatii sekä päätöksenteon kyvykkyyden että analyyttisen kyvykkyyden parantumista. Tästä syystä olemmekin iloisia voidessamme ottaa tämän toimeksiannon vastaan. Olemme havainneet, että kolme valtavankokoista trendiä osuu kohdallemme suunnilleen sukupolven päässä meistä. Nämä trendit ovat niin suuria, että meidän täytyy suunnitella tulevaisuuttamme ainakin kahden vuosikymmenen aikajänteellä. Tarkastellaan niitä pohtien, millaisia vaikutuksia niillä voi olla sekä millaista analyysia tarvitsemme: Jäämeren sulaminen mahdollistaa uusien logististen reittien synnyn ja käyttämisen. Tämä aikaansaa suunnattoman muutoksen globaalissa logistiikassa kohti pohjoista, maapallon kattoa. Suuret öljy- ja kaasulöydöt Alaskassa, Pohjois- Kanadassa, Pohjois-Norjassa ja Pohjois-Venäjällä 3

7 sekä Grönlannin ja Siperian tundran sulaminen avaavat merkittävimmät uudet tutkimus- ja hyödyntämisskenaariot sitten Amerikan löytymisen. Ja samalla suomalainen yhteiskunta, sen talouden rakenne ja turvallisuusstrategiat näyttävät hyvin erilaisilta verrattuna tämänpäiväisiin. Odotettavissa oleva TransAasian junaradan modernisointi yhdistää neljä maailman suurinta taloutta Saksan, Korean, Kiinan ja Japanin suoraan maareittiä pitkin 24/7, 365 päivää vuodessa. Jokainen näistä trendeistä tapahtuu eri aikajänteen mukaan, erilaisten poliittisten, taloudellisten ja turvallisuuspoliittisten pohdintojen seurauksena. Monelle suomalaiselle voi olla järkytys, miten liitoksissa olemme tapahtumiin muualla maailmassa, jopa Tyynellä Valtamerellä, joiden emme koskaan ajatelleet koskettavan meitä. Seurattavia asioita on paljon, mutta jos otamme lähtökohdaksemme tämän päivän taloudellisen tilanteen ja tarkastelemme sitä kuvattujen kolmen kehityskulun kautta, alla oleva kuva saattaa olla hyvinkin osuva. Arktinen maailma näyttää hyvin erilaiselta ja toimii hyvin erilailla kuin päiväntasaajan maailma. Erityisesti, jos asiaa arvioidaan Suomen näkökulmasta. Ensimmäistä kertaa historiansa aikana Suomi ei ole periferiassa vaan se voi astua keskeisempään rooliin maailmannäyttämöllä. Maailmannäkymä Suomesta n

8 3. ARKTINEN MYRSKY Tänään, kun puhe kääntyy kansallisiin strategioihin on muodikasta puhua erilaisista teknologioista, digitaalisuudesta ja virtuaalisuudesta, ja jättää maantiede huomiotta. Mutta maantiede on edelleen tärkeä tekijä. Suomen kohdalla tämä on erityisen totta. Suomi on pohjoinen reitti läntisen Euroopan, Jäämeren ja Euraasian välillä. Lukemattomat sukupolvet ovat maksaneet veronsa tämän sijainnin takia. Sama sijainti on toisaalta eristänyt ja suojellut suomalaista kulttuuria, koska viime päiviin asti se on enemmän määritellyt Euroopan rajaa kuin toiminut tienristeyksenä Euroopan ja Euraasian välillä. Nyt tämä asetelma on muuttumassa. Pohjois-Atlantilla merimiehet kutsuvat Täydelliseksi Myrskyksi erittäin harvinaisia olosuhteita, jotka syntyvät, kun kolme suunnatonta vesimassaa törmäävät toisiinsa eri suunnista. Samanlainen kolmesta eri suunnasta lähestyvä myrsky, me kutsumme sitä nimellä Arktinen Myrsky, puhaltaa väistämättä ja varmasti Suomen yli, mutta se tuo mukanaan mahdollisuuden, jos toimimme nyt. Suomi sijaitsee täsmälleen esiin nousevien 2000 luvun kuljetusreittien keskuksessa. Uudet, muotoutumassa olevat 5 Maailman kauppareittien dynamiikka n. 2040

9 kuljetusreitit tuovat mukanaan suuria muutoksia kansainvälisessä toimintaympäristössä: Pohjois-Euroopasta ja Itämeren alueesta muotoutuu todennäköisesti Uusi Välimeri tuoden mukanaan mahdollisuuksia kulttuuriselle, taloudelliselle ja diplomaattiselle uudistumiselle. Saksa, Puola ja Itämeren alueen maat saavat uuden reitin energian lähteille eivätkä enää ole täysin Venäjän kaasu- ja öljyputkien varassa. Aasian 4 miljardin ihmisen markkinat ovat logistisesti naapurissa. Ja Suomen kansallisen turvallisuuden strategiset lähtökohdat muuttuvat dramaattisesti. E n s i m m ä i n e n g l o b a a l i n l o g i s t i i k a n uudelleenjärjestäytymiseen vaikuttavista muutoksista on Jäämeren hillitön sulaminen, jonka eri näkemysten mukaan uskotaan jatkuvan nykyisellä tahdilla ja mahdollistavan pohjoisten reittien käytön kesäisin ilman jäämurtajien apua 2020 luvulla. Tämä tarkoittaa, että monenlaista lastia voidaan kuljettaa arktisista satamista Pohjois-Amerikkaan, Etelä-Amerikkaan, Aasiaan ja Australiaan, paikoin jopa 60% nykyisiä lyhyemmillä reiteillä. Nykyisin, merikuljetukset riippuvat kalustosta, joka on suunniteltu mahtumaan tietyille reiteille ja kanaville. Huomenna, kuten 1500 luvulla tapahtui, ja tässä historia toistaa itseään, globaalit kuljetusreitit ovat hyvin toisenlaiset. Beringin salmen kautta Tyyni valtameri, Aasian maat ja USA:n neljä tärkeintä rautatielinjaa, jotka kulkevat mantereen poikki, ovat saavutettavissa. Suomi ja Itämeren alueen maat yhdistyvät suoraan jokaiseen maailman suureen talouteen Saksaan, USA:han, Koreaan, Japaniin ja Kiinaan. Toinen suuren mittakaavan muutos, joka vahvistaa ensimmäistä, on ensimmäinen korkean teknologian junarata Euraasian mantereen läpi. Venäjän hallitus aikoo yksityistää TransAasian junaradan modernisoinnin, joka kulkiessaan Pietarista Vladivostokiin, yhdistäisi Euroopan Kiinan satamiin. Tämä kehityskulku saa vauhtia, kun Venäjän talous pääsee uomiinsa, mutta se tulee tarvitsemaan ulkoista rahoitusta. Tähän liittyen, modernisoitu rata Moskovan ja Berliinin välillä saatiin jo avattua. Kiinan rautatieministeriö on puolestaan ilmoittanut Pekingin suunnitelmista investoida n. 160 miljardia euroa Kiinan ratojen ja satamien uudistamiseen. Nämä yhdistyvät TransAasian junarataan kuten myös kahteen muuhun rataan Intiaan ja Indokiinaan. Lähes kaikki analyytikot ovat samaa mieltä siitä, että jossain vaiheessa 2020 luvulla nämä ratahankkeet ovat riittävän pitkällä aikaansaadakseen massiivisen muutoksen globaalissa logistiikassa. 6

10 Suomi on kuvatun kehityksen keskiössä kahdessa kohtaa, ensiksi pohjoisten merireittien kautta, toiseksi TransAasian junaradan kautta. Tämä kehitys tuo mukanaan runsaasti mahdollisuuksia ja haasteita, joista haluamme kuvata muutamia, keskittyen taloudelliseen kehitykseen: Jo alkuaankin halpa (suhteessa Eurooppaan) logistiikka Kiinaan halpenee entisestään. Suuri, halpa, ja kohtuullisen koulutettu työvoima pääsee entistä helpommin Euroopan ja maailman työmarkkinoille. Arktiset reitit avautuvat Kanadan ja Siperian metsiin. Tästä päivästä noin 30 vuoden sisällä seuraavat syvälliset vaikutukset Suomen teolliseen rakenteeseen ovat sekä positiivisia että negatiivisia. Telakkateollisuus on mielenkiintoisen murroksen edessä, kun osa nykyisistä aluksista, jotka on suunniteltu kulkemaan ahtaampia Panaman ja Suezin kanavia, korvataan uudenlaisilla pohjoisille reiteille sopivilla aluksilla. Uudet, syntyvät markkinat ovat hyvin kilpailtuja, ja kilpailun luonne tulee muuttumaan nykyisestä. Esimerkiksi mahdollisuudet yhä yksilöidymmälle tuotannolle toteutuvat, kun kuljetuskustannukset laskevat ja markkinat ovat suhteellisesti lähempänä. Yhteenvetona, pohjoinen pallonpuolisko muodostaa uuden supermantereen, eräänlaisen Pangaean, jonka toimijat yhdistyvät toisiinsa uusien ja uudenaikaisten rata- ja meriyhteyksien kautta. Liitämme näihin kahteen edellä kuvattuun trendiin kolmannen suunnattomien öljy- ja kaasuvarantojen löytymisen. Pohjois-Kanadassa ja Pohjois-Venäjällä olevat e n e r g i ava r a n n o t s i i r t ä v ä t m a a i l m a n h u o m i o n energiakysymyksissä entistä enemmän kohti pohjoista. Vaikka kestävä kehitys on trendinä vahvistuva, globaali päätöksentekomaisema on mielestämme edelleenkin sen kaltainen, että seuraavassa kuviossa kuvatut energiaresurssit tullaan hyödyntämään yhtä väistämättömästi kuin Jäämeri tulee sulamaan. Arktisen Myrskyn myötä maailmanpolitiikan ja talouden dynamiikka tulee muuttumaan. Nämä muutokset tulevat romuttamaan monia oletuksia, joiden varassa Suomi on koko historiansa ajan toiminut ja vaatimaan strategisen ajattelun ja käytännön perusteellista uudelleenarviointia 7

11 poliittisesti, taloudellisesti ja kansallisen turvallisuuden näkökulmista. Meidän tehtävämme on kertoa tästä tarpeesta ja luoda tälle arvioinnille tukeva ja riippumaton analyyttinen pohja. Pohjoisen pallonpuoliskon öljy- ja kaasuvarannot. 8

12 9

13 4. LYHYT MUISTIO METODOLOGIASTA Maailmassa on harvoja projekteja, joilla on yhtä pitkä tarkastelun aikajänne kuin tässä raportissa eli 30 vuotta, ja vielä harvempia niitä löytyy Suomesta. Syyt raportin pitkään aikajänteeseen ovat: Ilmiöillä jotka olemme nimenneet Arktiseksi Myrskyksi, on suuri todennäköisyys toteutua tämän aikajänteen sisällä 30 vuoden kuluessa. On tärkeää, että tämän päivän päätösten takana olevia oletuksia voidaan jatkuvasti päivittää tilanteiden muuttuessa. Jos globaali logistiikka kehittyy tässä raportissa kuvatulla tavalla ja Suomi ei ole huolellisesti arvioinut tilannetta, seuraukset ovat katastrofisemmat kuin useimmissa strategisissa projekteissa. Tämä raportti kuvaa tilannetta, joka tuo mukanaan paljon enemmän mahdollisuuksia kuin uhkia, ja mahdollisesti ratkaisuja tämän päivän hyvin vaikeisiin haasteisiin koskien yhteiskunnan ja teollisuuden rakenteellista uudistumista ja kilpailukyvyn ylläpitämistä. Monien strategisten mahdollisuuksien hyödyntäminen vaatii vuosien työn. Kun tarkastelemme Suomen tämän päivän päätöksiä, monet niistä ovat vääriä ja vievät Suomea väärään suuntaan, kun niitä arvioidaan Arktisen Myrskyn trendien näkökulmasta. Aikaa on vielä riittävästi ja mahdollisuuksia paljon. Menetelmäosaamisen merkitys kasvaa, kun aikajänne pitenee. Organisaatioilla on taipumus puolustaa nykyisiä asemia ja suunnitelmia, jos analyysi ei ole vakuuttava. Tämä p i t ä ä e r i t y i s e n hy v i n p a i k k a n s a p u o l u s t u s - j a liikenneministeriöiden kohdalla, joissa suuria summia investoidaan pitkillä aikajänteillä. Tämä pitää paikkansa myös olemassa olevan teollisuuden kanssa, erityisesti kun ne perustuvat klusterimalliin niin kuin Suomessa. Tällaisilla järjestelmillä on taipumus ylläpitää olemassa olevia rakenteita, ja niillä on vaikeuksia nähdä ja toteuttaa mahdollisuuksia, jotka sijaitsevat niiden ulkopuolella. Tämä raportti ei sisällä ihmeellisiä algoritmejä tai viitekehyksiä, jotka ratkaisevat Suomen ongelmat yhdessä hetkessä. Työmme tulema on tulos pitkän aikavälin 10

14 Yksi tutkimuksessa käytetyistä topologioista. operaatioanalyysista, jossa tarkastelemme Suomen rajojen ulkopuolella tapahtuvia muutoksia, jotta voimme parantaa tämän päivän päätöksentekoa. Fossil Fuel Land Destruction Human Activities Biological Response Ecological Shifts Food Chain Modified Climate Change Ocean Currents ReSpeciation Weather Patterns Tiedon keruussa on käytetty hyväksi primaareja tiedon lähteitä kuten NASAa (National Aeronautistics and Space Administration) ja NOAAa (National Oceanic and Atmospheric Administration), ja useita tutkimusmenetelmiä perinteisistä analyyseista erilaisiin koko analyysin haastetta hahmottaviin topologioihin. Topologia on huolellisesti laadittu analyyttinen malli, kangas tai ristikko ovat osuvia analogioita, joka sitoo tutkimusongelman aikaan ja paikkaan ja joka sisältää kaikki tarvittavat havainnot, jotka kuvaavat ongelman kehittymistä. Topologian sisään mahtuvat sekä leveät trendit että tarkat yksityiskohdat. Topologia on luonteeltaan staattinen, se näyttää kuinka ongelma jaetaan kriittisiin osiin, joiden muutosta voidaan seurata. Kuvassa nuolet edustavat ylätason huomioita, ei ilmaston muutosta itseään vaan siinä tapahtuvien muutosten sosioekonomisia seurauksia toimeksiannon kannalta. Tyypillisesti, topologioilla on useita tiedon keräämisen pisteitä. Ne voivat kuvata tilanteen absoluuttista kehitystä, lisätä tai vähentää jonkin arvoa. Ne voivat sijaita ajassa, 11

15 fyysisessä ulottuvuudessa, digitaalisesti tai ulottuvuuksien yhdistelmänä. Jotkut elementit ovat hyvin herkkiä aikakysymyksille, toiset taas kestävämpiä. Joskus on tarpeen ymmärtää vain suhteellinen muutos tai muutoksen suunta. Tällöin topologia toimii erityisen tehokkaasti, koska se vähentää työtä ja nopeuttaa tiedon tuottamista. Prosessi alkaa ongelman riittävän yksityiskohtaisella tunnistamisella. Ja jatkuu datan keräämisellä niin kauan, että ratkaisevat ulottuvuudet käyvät ilmeisiksi ja edelleen lisädatan keräämisellä niin, että tärkeimmät uhat ja mahdollisuudet on mahdollista kuvata. Tällä tavalla olemme toimineet kyseisen raportin kanssa. Aluksi esitimme globaalin logistiikan logiikan, ja siihen vaikuttavat kolme trendiä Jäämeren sulamisen, TransAasian junaradan ja uudet, pohjoiset energiavarannot. Seuraavassa kappaleessa kuvaamme yksityiskohtaisemmin viimeajan muutoksia ja raportin viimeisessä osiossa ehdotamme analyysiimme perustuvia päätöksiä ja vaihtoehtoja. 12

16 5. VIIMEAIKAISET KEHITYSSUUNNAT Jäämeren sulaminen avaa mahdollisuuden Luoteisväylän ja Koillisväylän kehittymiselle. Tällä hetkellä tie-, juna-, putkija pääomainfrastruktuuri Pohjois-Amerikassa on selvästi Venäjän vastaavia kehittyneempiä. Lisäksi, Hudson Bay Kanadassa on toiminut maataloustuotteiden ja mineraalien vientisatamana vuosikymmeniä. Se sijaitsee myös selvästi Koillisväylää etelämpänä. Uskomme että, molemmat reitit tullaan ottamaan käyttöön niin nopeasti kuin se on realistisesti mahdollista. Koillisväylä on tarpeen siirtymiselle idästä länteen TransAasian junaradan yläpuolella. Suurin osa pohjoisista Venäjän energiavarannoista on luonnonkaasua, jota sillä on jo entuudestaan paljon. Venäjän erilaiset ja monimutkaiset yhteistyökuviot ulkomaisten öljynvientiyritysten kanssa tehostavat olemassa olevien putkien kautta tapahtuvaa vientiä. Vielä tärkeämpää on, että Koillisväylä on avain avautuviin Siperian rikkauksiin. Luoteisväylä, Labradorista Beaufortin Merelle, on Kanadalaisille heidän omaisuuttaan, kuten siitä huolehtiminen ja sen kehittäminen. Kanadan pohjoisessa sijaitsevat öljyreservit ovat suurimmat, Venezuelan ja Saudi Arabian jälkeen. Kanadan öljy sijaitsee Albertan, Saskatchewan ja Newfoundlandin provinsseissa. Ja mielenkiintoista kyllä, 99 % Kanadan öljyviennistä suuntautuu USA:han! Tämä tilanne saattaa muuttua, mikäli USA:n poliittiset suhteet Venezuelaan muuttuvat. Silloin Venezuelasta tuotaisiin öljyä USA:han ja osa Kanadan tuottamasta öljystä voitaisiin viedä muihin maihin. Esimerkiksi Norjan ja Suomen läpi Itäisen Euroopan maihin. Amerikkalaisia ohjaa Luoteisväylän suhteen kaksi motiivia: kansallisen turvallisuuden varmistaminen ja polttava tarve hyödyntää pohjoisia öljy- ja kaasuvarantoja. Jäämerellä sijaitsevat öljy- ja kaasuvarannot ovat niin suuret, että niiden täysi hyödyntäminen muuttaisi maailman poliittista ja taloudellista tasapainoa. USA:lle niiden käyttöönotto on välttämätöntä. Se tekee niin riippumatta öljyn hinnasta vähentääkseen ulkomaan velkaansa. Seuraavaksi lyhyt yhteenveto Jäämeren viimeaikaisesta tilasta. NASAn satelliittiohjelma otti seuraavalla sivulla olevan valokuvan elokuun 26 päivä

17 26, 2012 rikkoi edellisen minimin, syyskuun 18, 2007, ja sulaminen jatkui vielä useita viikkoja. Tuloksena on pienin koskaan mitattu taso siitä lähtien, kun pohjoista jääpeitettä on tarkkailtu. Yli kolmenkymmenen vuoden kuluessa jääpeitteen kesäajan minimi on pienentynyt 13 % vuosikymmenessä. Myös jään paksuus on ohentunut. Arktisen jääpeitteen koko oli 4.1 miljoonaa nelikilometriä neliökilometriä vähemmän kuin esimerkiksi neliökilometriä on Irlannin kokoinen alue. Olemme puhuneet paljon siitä, miten Jäämeren avautuminen tulee muuttamaan globaalin logistiikan rakennetta. Jäämeri 26 elokuuta Se näyttää, miten Jäämeren jää on sulanut pienimmälle tasolleen yli 30 vuoden mittaisella ajanjaksolla, jolloin sitä on mitattu. Viiva kuvassa kertoo keskimääräisen minimin vuosilta , satelliittien mittaamana. Joka kesä jää sulaa minimiin, kunnes kylmempi sää jäädyttää merta uudestaan. Elokuun Toinen vähintään yhtä merkittävä Jäämeren sulamisesta seuraava asia on, että ensimmäisen kerran sitten vuoden 1492 suunnattomat tuntemattomat maa-alueet aukeavat Grönlannissa, Siperiassa, jään alla Jäämerellä ja Antarktiksella tutkimukselle. Suurimmat rikkaudet sijaitsevat jossain Uralin ja Tyynen meren välillä Siperiassa, alueen poikkeuksellisen paleogeologisen luonteen vuoksi. Alue arvioidaan iältään noin 350 miljoonaa vuotta vanhaksi. 14

18 Jos alueen rikkauksia hyödynnetään suuremmassa mittakaavassa, mittakaavaa ja seurauksia voi ehkä miettiä lukemalla talouden mullistuksesta, joka seurasi Espanjan hyödyntäessä uuden maailman kulta- ja hopeavarantoja. Kaksi Reittiä Jäämeren läpi kulkee kaksi reittiä. Molemmat on perin pohjin tutkittu kylmän sodan aikana, venäläisten, amerikkalaisten ja englantilaisten ydinsukellusveneiden toimesta. J ä ä m e r i o n i t s e a s i a s s a parhaiten tunnettu kaikista meristä. Luoteisväylä Amerikan ja Kanadan p o h j o i s p u o l e l l a k u l k e v a a v ä y l ä ä k u t s u t a a n Luoteisväyläksi. Se on ollut kesäisin vapaa jäästä neljän vuoden ajan. Luoteisväylällä on k o l m e e r i r e i t t i ä, j a lämpimänä kesänä reittejä voidaan erottaa kuusi. Luoteisväylä 15

19 idästä länteen koostuu siirtymisestä Kanadan saaristosta, joka suojaa laivoja lähes koko matkan, kunnes saavutaan Beaufortin merelle. Tässä on tärkeä etu suhteessa Koillisväylään, joka vaatii avoimen meren koko matkan ajaksi. Luoteisväylä tarjoaa suojaa ja satamia sekä vaihtoehtoisia reittejä. Idästä länteen reitti kulkee seuraavasti. Alus jostakin USA:n itärannikon satamasta lähtee pohjoiseen, ohittaa ensin Halifaxin, Nova Scotian, joka on yksi Pohjois-Atlantin parhaista satamista. Alus kulkee St Johnsin, Newfoundlandin, toisen hyvin kehittyneen sataman ohi ja jatkaa Labradorin meren läpi, josta laiva matkalla Hudsonin lahteen suuntaisi Hudsonin salmea pitkin, Baffin Saaren ja Quebecin välitse. Reitti jatkuu kohti pohjoista ja kulkee Davisin salmen läpi, joka jakaa Grönlannin ja Kanadan alueet, Baffinin lahteen. Tällä reitillä on pitkään toimineita armeijan tukikohtia, USA:n ja Kanadan miehittämiä, joista jokainen sisältää kommunikaatioteknologian, sääaseman ja lentokentän. Luoteisväylä jatkaa länteen päin Dundeen satamaan ja etenee Parryn kanavaa pitkin Devonin saaren ja Baffin saaren välitse McCluren salmeen, Beaufortin merelle ja lopulta Beringin salmeen. Luoteisväylän molemmat päät vievät suuriin kaupunkeihin, moderneihin satamiin ja rautatieyhteyksien luo. Junan voi ottaa Alaskasta tai Yukonilta Miamiin tai San Diegoon tai New Yorkiin vain yhdellä junan vaihdolla. Rahtikuljetus on vielä tukevammalla pohjalla. Seitsemän junareittiä kulkee Pohjois-Amerikan läpi. Näiden vieressä kulkevat kaksi- tai nelikaistaiset moottoritiet. Luoteis-Kanada ja Alaska ovat suosittuja turistikohteita, Länsi-Kanada on lähteenä monille mineraaleilla ja myös rikas vehnän viljelyalue. Alaskan putkiterminaali Valdezissa. Kanadalainen moottoritie Albertassa, lähellä Athabascan öljylähteitä ja moottoritie 63 Edmontonissa. Koillisväylä Norjasta tuleva virtaus lämmittää Barentsin merta eikä meriliikenteelle ole esteitä. Lännessä reitti alkaa Novaja Zemljan saaristosta, jossa on testattu vetypommeja vuosien 1950 ja 1992 välillä ja johon nykyään tuodaan käytöstä poistetut sukellusveneet. Reitti Karanmerelle voidaan tehdä kahdella tavalla. Kapean Karaportin kautta saarten eteläpäästä tai Novaja Zemljan pohjoispuolelta. Karanmeren itäinen puoli johtaa Severnaya Zemljan saaristoon, joka vie Laptevin merelle. Karanmeri on matala, harvoin syvempi kuin 110 metriä. Se on jään peitossa 10 kk vuodessa ja lämpötila on 4 astetta kylmempi 16

20 kuin Barentsin merellä. Ob, Jenisei, Taimyra ja Pyasina laskevat Karanmereen. Karanmeren tärkeimmät satamat ovat Dikson ja Novy Port. Dikson on jäämerellä ja Novy Port Ob-joen varrella. Dikson on maailman pohjoisimpia ja eristäytyneimpiä kaupunkeja. Sen väkiluku oli vuonna asukasta. Vuonna 1989 asukkaita oli Satama on hyvin rajoittunut, ei junarataa, syvyys vain 8 metriä, eikä mahdollisuutta korjata aluksia. 17

21 Novy Port ei ole paljon paremmassa kunnossa. Se on kuitenkin maailman seitsemänneksi suurimman joen varrella, joka kulkee syvälle Venäjän sisään. Alueen paras satama on Dudinka. Suurin osa tämän hetken lyhyestä rahdista kulkeekin Dudinkan ja Murmanskin välillä. Dudinka on myös Keski-Siperian ainoan kaasuputken terminaali. Koillisväylä jatkuu itään päin Taymirin niemimaan ohi Laptevinmereen ja siitä uuden Siperin Saarien kautta Itä- Siperian merelle. Viimeinen etappi onkin sitten Wrangelin saaren ali Tsuktsimeren läpi Beringinsalmelle. Meidän näkemyksemme on, että Luoteisväylän infrastruktuuri on tällä hetkellä kehittyneempää kuin Koillisväylän. Uskomme, että Venäjän on kerättävä huomattavan suuria pääomia suhteellisen nopeaan tahtiin pysyäkseen kilpailukykyisenä Luoteisväylän kehittymisen kanssa. Koillisväylä sisältää suuria lupauksia Siperian luonnonvarojen käyttöönoton suhteen. Siperian geologia vaikuttaa erityisen lupaavalta ja on todennäköistä, että se sisältää huomattavia mineraalivaroja. Lisäksi pohjoiseteläsuunnassa Jäämerelle juoksevat joet tulevat eräänä päivänä olemaan valtateitä Venäjän satamiin. Tilanteen Taustalla Olevat Syyt Ei ole epäilystä, etteikö Siperian avautuminen sisältäisi suurempia rikkauksia kuin Luoteisväylän avautuminen. Niiden hyödyntämisen vaatima aikajänne ja kustannukset ovat todennäköisesti myös pitkiä ja suuria. Tässä muutamia kansainväliseen päätöksentekijäympäristöön liittyviä muuttujia, jotka suurelta osin ohjaavat tapahtuvaa kehitystä: USA on erittäin riippuvainen tuontiöljystä. Sillä on kiire hyötyä Jäämeren varannoista. Putket ja infrastruktuuri hyödyntämistä varten on ollut valmiina vuodesta 1977 asti, Point Barrowssa, Alaskassa. Kiinan tarve turvata öljyn saatavuus ja kehittää parempia yhteyksiä Euroopan markkinoille voi johtaa huomattaviin sijoituksiin TransAasian junarataan, joka lisäisi Kiinan kontrollia rataan. Mikäli öljyn ja kaasun hinta pysyy alhaisena, Venäjän kehitys hidastuu. USA:n tilanne on päinvastainen, öljyn tuojamaana se on kiinnostunut Jäämeren alueiden käyttöönotosta lähes kaikkien taloudellisten skenaarioiden aikana. 18

22 Avainkysymykset Suomen Kannalta Vastaukset siihen, miten Luoteisväylä ja Koillisväylä otetaan käyttöön, ovat kummankin väylän kohdalla erilaiset ja erityiset. Luoteisväylän kohdalla Hudsonin Lahti on tärkein terminaali bulkkiviennille, kuten vehnän, raudan ja muiden raskaiden hyödykkeiden. Tyynelle valtamerelle, samat hyödykkeet, jos ne eivät ole menossa USA:han, kulkevat Vancouverin ja Brittiläisen Kolumbian satamien kautta. Luoteisväylän käyttöön liittyessä on hyvä pitää mielessä kaksi asiaa: USA:n ja Kanadan, tarve käyttää Jäämeren energiavarantoja. Tällä hetkellä kyseessä on vahvasti kahdenkeskinen kumppanuussuhde, mutta ajan kuluessa USA:n öljyn kysyntä voi muuttua, samoin sen kumppanuudet ja tämä voi merkitä Kanadan öljyn vientirakenteen muuttumista globaaliksi. Toiseksi, vaikka esimerkiksi norjalainen Friddtjof Nansen instituutti toteaa raportissaan, että Jäämeren militarisointi on epätodennäköistä. Väite ei ole koskaan pitänyt paikkaansa, Jäämeri on ollut hyvin militarisoitu 1950-luvulta lähtien ja siihen liittyvät miljardien eurojen suuruiset resurssit. Olemme todenneet, että selkeä Euroopan Jäämeren terminaali puuttuu. Lontoo, Rotterdam ja Hampuri ovat etelässä eikä yksikään sijaitse idässä. Arkangel, Murmansk, Kirkenes tai Narvik ei pysty nykyisellään vastaamaan globaaleihin logistiikan vaatimuksiin. Tällä hetkellä lähin suuri satama Koillisväylän varrella on Petropavlosk. Se pystyy käsittelemään rahtia ja korjaamaan aluksia. Koillisväylän suhteen ensi silmäyksellä näyttäisi, että tulevaisuutta ajatellen Murmansk olisi paras vaihtoehto ankkuroida läntinen kaupallinen liikenne. Jos tarkastelemme asiaa huolellisemmin, kaupunki on toiminut laivaston tukikohtana toisen maailmansodan ajoista lähtien ja edelleen monet laivat korjataan siellä. Murmansk- Severmorsk on Venäjän armeijan ytimessä, mutta on vaikea uskoa, että Venäjän amiraliteetti sallisi rakentaa sinne kansainvälisen terminaalin. Samalla tavalla kun on vaikea ajatella, että USA sallisi kaupallisen terminaalin rakentamisen Norfolkiin tai Pearl Harboriin. Tai englantilaiset Scapa Foehin. Tässä suhteessa Arkangel olisi parempi valinta. Se on suurempi, Valkoisen meren suojaama ja lähempänä markkinoita. 19

23 Suomalaisten kuulee usein pohtivan, miksi liikenne kulkisi Suomen kautta. Nykyisellään, ei mistään syystä, koska siihen ei ole riittävää infrastruktuuria ei satamaa Jäämerellä eikä ratayhteyttä siihen. Mutta, jos transmodaalinen satama rakennettaisiin esimerkiksi Kirkenesiin tai Tromssaan ja se yhdistettäisiin junaradalla Helsinkiin ja tunnelin läpi Tallinnaan, tie johtaisi Välimerelle asti. Tällaisen sataman kautta Norja pystyisi tuomaan luonnonkaasuaan turvautumatta Tanskan salmen läpi kulkevaan reittiin. Kumppanuuslaskelmissa Norjan kanssa Suomen kustannukseksi voisi tulla ratayhteyden laajennus Kirkenesiin, tai vastaavaan valittuun satamaan, ja osa Helsinki-Tallinna tunnelista. Kuten olemme todenneet, Suomi sijaitsee täsmälleen puolessa välissä Shanghain ja Los Angelesin välillä, ja tästä syystä Helsinki sopii harvinaisen hyvin, paremmin kuin esimerkiksi Frankfurt, lentoliikenteen noodiksi Aasian ja Pohjois-Amerikan välillä. Ajan mittaan tällaiselle satamalla, junaradalla ja lentokentällä olisi suuri merkitys EU:lle, koska se toimisi EU:n reittinä Jäämerelle. Ja itäisen Euroopan maille, jotka se yhdistäisi pohjoiseen Jäämereen ja etelään Välimereen. Kumppanuuslaskelmissa EU:n kanssa rautatien hinnalla, ja jaettujen tunneliin ja satamaan liittyvien kustannusten hinnalla EU saisi yhteyden uuteen valtamereen. Tällä on suuri merkitys koko EU:n toiminnan kannalta. Suomen näkökulmasta globaalin logistiikan kehittyminen ja mielekkään, uuden roolin löytäminen sen sisällä, on yksi tärkeimmistä, mahdollisista strategisista keinoista, joita Suomella tällä hetkellä on sopeutua globaaliin muutoksen. Suomen taloudellisesta tilasta kertovat luvut 1980 luvulta lähtien osoittavat, että suomalainen yhteiskunta toimii hyvinä aikoina, mutta vaikeina aikoina sen kyky sopeutua muutoksiin on rajallista. Tähän on useita syitä. Muun muassa se, että suuri osa työpaikoista on julkisella sektorilla. Ja se, että ylipäänsä pienen maan teollinen rakenne on suppea. Jonka vuoksi joustavuutta toimia erilaisten olosuhteiden vallitessa puuttuu. Kun mietimme keinoja ylittää pienen talouden mukanaan tuomia rajoituksia, tässä raportissa esittämämme astuminen m a a i l m a n n ä y t t ä m ö l l e j a s i i r t y m i n e n logistiikkabusinekseen on yksi ilmeisemmistä mahdollisuuksista. Pahempi vaihtoehto on, jos kansainvälisen logistiikan muutoksesta huolimatta Suomi jää edelleen periferiaan. Tämäkään ei ole perusteeton näkökulma, ja tätä kehitystä 20

24 tukevat Berliinin ja Moskovan välisen junaradan modernisointi, Venäjän Itämeren kaasuputki, ja tämän skenaarion lopulta löisi lukkoon se, jos ainoa Jäämeren terminaali olisi venäläinen. Asiaan Liittyvä Kansainvälinen Näyttämö On kahdeksan valtiota, joilla on maata napapiirin yläpuolella: USA, Kanada, Venäjä, Norja, Tanska, Suomi, Ruotsi ja Islanti. Nämä maat kuuluvat Arktiseen neuvostoon, joka perustettiin vuonna Näistä maista viidellä on rantaviivaa Jäämerelle: USA, Kanada, Venäjä, Norja ja Tanska. Siitä lähtien, kun vuonna 2007 tilastoitiin Jäämeren jäämassan ennätyksellisen pieni koko kansainvälisen tutkija ja päätöksentekoyhteisön huomio on keskittynyt arktisen jääpeitteen koon ja paksuuden sekä niiden ja ilmastonmuutoksen välisen yhteyden tutkimiseen. Jonkin verran on myös pohdittu Jäämeren muutoksen mukana tuomia sosioekonomisia seurauksia. Uusia mahdollisuuksia kuljetuksille, öljy- ja kaasuvarojen hyväksikäytölle, kalastukselle ja turismille aukeaa. Halu hallita Jäämeren yhä saavutettavissa olevampia öljy- ja kaasuvaroja on tuonut alueen viisi rannikkovaltiota yhteen valmistelemaan vaatimuksiaan arktisen alueen itsemääräämisoikeuksista. Venäjä on kartoittanut arktisella alueella sijaitsevan vedenalaisen Lomonosovin harjanteen ominaisuuksia pystyäkseen osoittamaan sen olevan osa Venäjän mannerta. Jos näin on, ja jos tämä väite hyväksytään, Venäjälle kuuluu noin puolet arktisesta alueesta. Vuonna 2007 Venäjä lähetti jäämurtajan ja kaksi minisukellusvenettä Lomonosovin harjanteen päähän kiinnittämään titaniumisen Venäjän lipun ja väittäen aluetta omakseen. Tämän lisäksi keskustelua käydään neljästä arktisesta alueesta: Jäämassan sulaessa Kanadan pohjoisen saariston edustalta, alue avautuu purjehdukselle. Ottawan mukaan alue lukeutuu Kanadan aluevesiin. USA ja Kanada neuvottelevat maiden välisestä rajasta Beaufortin Merellä. USA ja Venäjä ovat pääsemässä sopimukseen kiistellystä raja-alueesta Bearingin salmella. Tanska ja Kanada kiistelevät Hansin saaren, pieni kivipala Grönlannin ja Ellesmeren saaren välissä, oikeuksista. Tämä väittely kuvaa tilannetta hyvin. 21

25 Kyse on avautuvan meriväylän ja alueen ympärillä olevien luonnonvarojen oikeuksista. Kiinnostus arktista aluetta kohtaan nousi entisestään vuonna 2008, jolloin US Geological Survey julkaisi tutkimuksensa, jonka mukaan arktinen mannerjalusta saattaa sisältää maailman laajimmat jäljellä olevat öljyvarannot. Ei siis ihme, että useat maat ovat kiinnostuneita laajentamaan aluevesiään yli Artikla 76 mainitun 200 merimailin. Aluevesien laajennus riippuu veden syvyydestä, mannerrinteen sijainnista ja pohjasakan paksuudesta. Vuonna 2008, Kanadan pääministeri ilmoitti Kanadan käyttävän 100 miljoona Kanadan dollaria tulevien viiden vuoden aikana sen arktisten mineraalien ja energiaresurssien kartoittamiseen sekä sen aluevaatimusten vahvistamiseen. Vuonna 2009, Bushin hallitus myönsi presidentin direktiivin koskien mannerjalustaa, merikuljetusta ja kansallista turvallisuutta arktisella alueella. Kiinan kasvava kiinnostus arktisen alueen kehitystä kohtaan johtuu mahdollisuudesta lyhyempiin kuljetusreitteihin ja pääsyn uusiin energiavaroihin. Kiina on hyvin riippuvainen viennistä ja öljyn tuonnista, joka tällä hetkellä tapahtuu suurelta osin Singaporen väylän kautta. Tyynellä merellä on hyvin vähän öljyvarantoja, Bruneita lukuun ottamatta. Kiina on käyttänyt viimeiset 20 vuotta satamiensa, jotka liittyvät laajoihin teollisuusalueisiin, modernisointiin. Kiinan talous on kasvanut 1990 luvulta lähtien ja lähes koko talous on riippuvainen meriteistä. Lisäksi Kiinalla ei ole omia öljyvaroja. TransAasian junayhteyden merkitys tulee vielä selkeämmäksi, kun toteamme, että Kiinan suurimmat tulevaisuuden markkinat, sen oman arvion mukaan, ovat Euroopassa. Ja toiseksi, että sen lähimmät öljyresurssit eivät ole Venezuela tai Nigeria vaan Kazakstan. Ei siis ihme, että Kiina on tehnyt aktiivisesti tutkimusta arktisella alueella ja sen suunnitelmissa on rakentaa arktiseen tutkimukseen kykeneviä aluksia. Se on perustanut tutkimusaseman Svalbardiin ja kasvattanut Reykjavikin suurlähetystönsä kokoa. Mielestämme pitkällä aikajänteellä Kiina edustaa suurinta villiä korttia. Tässä muutama ajatus, joiden pitäisi pitää lukija hereillä öisin: Kiinan johdon tarve ylläpitää korkea talouskasvu. Kiinan tarve päästä markkinoille ja turvata öljyn tuonti, myös muuta reittiä kuin Malakan salmea pitkin. Saksan, ennen kaikkea Deutsche Bankin, vahva 22

26 vaikutus Aasiassa monien projektien, ennen kaikkea rautatieprojektien, muodossa ja Kiinan taloudellisen datan luotettavuus. 23

27 6. SEURAUKSET SUOMEN PÄÄTÖKSENTEOLLE Edellä kuvatut kehityskulut sopivat pääasiassa Suomelle hyvin, koska ne avaavat uusia mahdollisuuksia vaikeisiin, pitkän aikavälin haasteisiin. Mutta ainoastaan, mikäli S u o m e n p ä ä t ö k s e n t e o n p e r u s o l e t u k s i a l i i t t ye n innovaatiopolitiikkaan, talouteen ja kansalliseen turvallisuuteen tarkastellaan huolellisesti ja rehellisesti. Tämä vaatii kivuliasta itseanalyysia. Yli 20 vuotta Suomi on sijoittanut huomattavan summan veronmaksajien rahoja innovaatiojärjestelmäänsä. On vaikea sanoa, kuinka hyvin innovaatiojärjestelmä on toiminut, koska tavoitteet on ilmaistu sosiaalisin termein uudelleen ohjata suomalaista työvoimaa, luoda työpaikkoja ja varmistaa talouden kilpailukyky tulevaisuudessa. Jos mittarit olisi rakennettu innovaatiojärjestelmään, voisimme helposti todeta onko se menestynyt vai epäonnistunut. E i o l e s e l v ä ä, k u i n k a m o n i a t y ö p a i k k o j a innovaatiojärjestelmä on tuottanut. Eikä ole selvää, kuinka paljon erilaisia työpaikkoja on luotu. Molemmat seikat ovat strategisen uusiutumisen avaintekijöitä. Muutama fakta auttaa ymmärtämään, miten suuria haasteita Suomella on edessään. Tänään Suomella on vain muutama merkittävän kokoinen kansainvälinen teollinen yritys. Suomen vienti ei ole kasvanut, eivätkä suomalaiset yritykset ole teknologisesti edellä samankaltaisia tuotteita tuottaviin kansainvälisiin yrityksiin nähden. Ehkä yksi parhaista viime aikojen suomalaisen innovaation indikaattoreista on Nokia. Tai sen tappio kilpailussa Applea, RIMMiä ja Huaweita vastaan viimeisen kymmenen vuoden a i k a n a, j o l l o i n i n n ova t i iv i s i m m a t e l e k t r o n i s e t kuluttajatuotteet nousivat markkinoille. Tappion tekee entistä tuskaisammaksi se, että Nokian GSM-sidonnaiset patentit ylittävät kaikkien kilpailijoiden patenttien määrän, ainoastaan Ericsson on lähellä Nokiaa. Siitä huolimatta markkinoita ei pystytty tuomaan kotiin. Vaikka Suomessa on paljon insinöörejä, patenttien määrä on pieni verrattuna läntiseen Eurooppaan, USA:han tai Japaniin. Jos patenttien määrä suhteutetaan teknologisen koulutuksen saaneiden määrään, luku on vielä surullisempi. Kun tarkastelemme innovaatiojärjestelmää sen omien tavoitteiden läpi, vaikka data on rajallista, voimme todeta, 24

28 että Suomen talous ei ole vielä tehnyt strategista muutosta, mitä se tavoittelee. T ä h ä n o n l i s ä t t ä v ä k e s k u s t e l u l o g i s t i i k a s t a j a infrastruktuurista. Koska ainoa tapa, jolla Suomen talous voi kasvaa, on lisäämällä ja muuttamalla vientiään. Vielä ennen 2008 taloudellista romahdusta 56 % Suomen viennistä ja tuonnista oli EU:n sisällä. Näkemyksemme mukaan muuttuva globaali logistiikka, kuten olemme Arktisen Myrskyn avulla kuvanneet, ei edusta vain polkua viennin lisäämiselle vaan se voi olla yksi parhaista tulevaisuuden sektoreista, jota Suomen pitäisi tukea. Arktisen Myrskyn mahdollisuuksien hyödyntäminen, globaalin logistiikan muutoksen tuomien mahdollisuuksien r e a l i s o i m i n e n, o n h a a s t e k o k o s u o m a l a i s e l l e innovaatiojärjestelmälle. Tarvitsemme tiukkaa analyyttista osaamista muuttuvan tilanteen ja siitä nousevien liiketoimintamahdollisuuksien tunnistamiseen ja kustannus/hyötyanalyyseja resurssien allokoimiseen. Vain tätä kautta Arktinen Myrsky tuo mukanaan uusia yrityksiä ja työpaikkoja, monipuolistaa Suomen viennin rakennetta ja vahvistaa Suomen kilpailukykyä. Parannusehdotuksia N ä m ä e h d o t u k s e t k o s k e v a t s u o m a l a i s t a innovaatiojärjestelmää yleisesti, mutta ne ovat erityisen tärkeitä, kun puhumme globaalin logistiikan muutoksista ja siitä, miten Suomi voisi niistä hyötyä. Prosessi. Yksinkertaistettuna, sisään laitetaan veronmaksajien rahat ja ulos tulee tutkimuksia. Järjestelmästä puuttuu viime hetken tieto, tai lähes viime hetken tieto, jonka varassa yleisestä keskustelusta siirrytään yksittäisiin mahdollisuuksiin. Reflektointi. Suomessa helposti oletetaan, että mikä tahansa uusi teknologia tuottaa uusia työpaikkoja, ilman analyysia siitä, millaisia projekteja muualla maailmassa pyörii. Myös järjestelmällinen kustannus-hyöty analyysien käyttö puuttuu. Tämä antaa faktuaalisen pohjan allokoida resursseja. Perspektiivi. Tietoyhteiskunnassa kilpailuetu koostuu paremmasta tiedosta kuin kilpailijoilla. Globaalissa taloudessa myös tiedon pitää olla globaalia. Innovaatioilla on aikansa ja paikkansa, siispä myös tiedon pitää olla reaaliaikaista. 25

29 Jotta Suomi pystyisi kääntämään globaalin logistiikan muutokset strategiseksi edukseen, se tarvitsee vaikuttavamman, verkottuneemman, integroituneemman ja modernimman innovaatio- ja analyysijärjestelmän. Logistiikan Muutosten Vaikutukset Suomeen Vastalöydetyt arktiset öljy- ja kaasuvarastot ovat suunnattoman kokoiset. Suorin reitti arktisen öljyn ja kaasun luo olisi lyhyt korkean teknologian meri-maasilta sopivasta kaupungista Muurmanskista, Kirkenesistä, Narvikista tai Tromssasta Kemiin tai Ouluun. Ja pidemmälle Baltian junarataan. Ja Euroopan TEN-verkkoon yleisemmin. Sataman valinta tuo mukanaan monia, pitkäkestoisia taloudellisia, poliittisia ja ympäristöllisiä seurauksia, joista suurin nousee vallinnasta Muurmanskin ja norjalaisten satamavaihtoehtojen välillä. Kaasulinja voi kulkea Baltiaan Helsinki Tallinna reittiä tuoden uutta energiaa Eurooppaan kulkematta Venäjän alueen kautta tai käyttämättä Venäjän kaasua. Tämä reitti muuttaa Suomen talouden rakennetta luomalla kokonaan uuden kaupallisen ekosysteemin Suomen länsirannikolle. Toisaalta, Suomi sijaitsee lähes täsmälleen Shanghain ja Los Angelesin välisen ilmareitin keskipisteessä. Helsinki on lähempänä ja halvempi kuin Frankfurt, erityisesti jos se yhdistetään korkean teknologian käytäviin ja uusiin satamiin. Suomella on mahdollisuus nousta Euroopan pohjoiseksi logistiikan hubiksi, samalla kun kaikesta logistiikasta tulee pohjoista. Samanaikaisesti, yllä mainittu kehitys muuttaa dramaattisesti Suomen kansallisen turvallisuuden rakentumisen perusteita. Arktisen Myrskyn maailmassa, paljon siitä, mikä tuntuu mahdottomalta tänään, tulee mahdollista huomenna. Suomen on helpompi rakentaa kansallisen turvallisuuden strategia. Suomen poliittinen asema muuttuisi NATOn ja EU:n itäisestä asemasta Pohjois-Euroopan kaupan ja energiavirtojen keskukseksi. Kumppanuudet muuttuvat, kun Suomen maaperästä tulee strategisesti arvokas. Kansallinen Turvallisuus Tämän päivän Suomi on yksi maailman vaikeimmista maista puolustaa. Suomen historia ennen ja jälkeen itsenäisyyttä 1917 kertoo kansallisuuden turvallisuuden turvaamisen haasteellisuudesta. Tänään keskeisiä kysymyksiä ovat: puolustusjärjestelmien korkeat hinnat, kustannus-hyöty suhteet kumppanuusstrategioissa ja ennen kaikkea tarve 26

30 testata uusien teknologioiden hyödyllisyyttä armeijan sovelluksina. Arktisen Myrskyn maailmassa, Suomen kansallinen turvallisuus rakentuu maantieteellisen muutoksen takia toisista elementeistä kuin tähän asti. Koko strateginen pelikenttä muuttuu. Suomen kansallisen turvallisuuden strategia heijastaa sen poliittisia päämääriä ja taloudellisia keinoja. Vaikeudet rahoittaa riittävä puolustus ja maasotakäynnin pitkät perinteet ovat rajoittaneet kansallisen turvallisuuden strategioiden ja käytäntöjen kehittymistä. Sukupolvia Suomen puolustusstrategiaa on leimannut ajatus ostetaan, mitä voidaan ja toivotaan parasta. Koska Suomi ei voi ostaa, mitä se tarvitsee, valinnat ovat usein epätyydyttäviä. Kun Arktisen Myrskyn skenaarioissa selvisi, että Suomen parhaat mahdollisuudet toteuttaa taloudellisen hyvinvoinnin strategioita sijaitsevat kansallisten fyysisten rajojen ulkopuolella, vaikeudet, jotka liittyvät korkean osaamisen ja teknologian tulevaisuuden kehittämiseen aukenivat. Sama huomio toimi Suomen kansallisen turvallisuuden rakentamisen suhteen. Tällä hetkellä se on haasteellista, koska puolustusstrategioita ja operatiivisia toimia ohjaa oletus siitä, että toiminnan pitää tapahtua Suomen maaperällä. Ja toiseksi, jos olemme kriittisiä, Suomelta puuttuvat tekijät, jotka tekisivät siitä arvokkaan tai korvaamattoman sen kumppanien silmissä. Päinvastoin, nykyisellään Suomi on hyvä paikka käydä taistelu. Mahdollisuus toisenlaisille strategioille, jotka ovat kustannuksiltaan kohtuullisia, käytännössä saavutettavia ja poliittisesti hyväksyttäviä, on olemassa Arktisen Myrskyn skenaarioiden sisällä. On myös tulevaisuudessa selvää, että maantiede sanelee monia reunaehtoja Suomen kansallisen turvallisuuden suhteen. Pitkä raja Venäjän kanssa asettaa Venäjän valtaisat pohjoiset joukot, ilmavoimat ja Itämeren joukot toiselle puolen, ja Euroopan joukot toiselle puolen. Suomi sijaitsee, minkä tahansa Venäjän pyrkimyksen ja Eurooppaan välissä, kuten myös minkä tahansa Euroopan pohjoisen pyrkimyksen ja Venäjän välissä. Postmodernissa sodankäynnissä rintamalinjat eivät kuitenkaan ole ainoastaan lineaarisia vaan samanaikaisesti sotaa käydään useammissa kohteissa. Tämä merkitsee sitä, että Suomen maaperä on liian pieni, jotta se voisi ostaa aikaa uudelleen järjestäytyä tai odottaa kumppanien tukea. 27

31 Tästä syystä syntyvät aivan toisenlaiset olosuhteet kuin Talvisodan aikaan. Toinen merkittävästi uusi asia, joka muuttaa ei peliä vaan koko pelikentän, on Arktisen Myrskyn rakentamat muuttuneet olosuhteet, jotka lähtien liikkeelle muuttuvasta globaalista logistiikasta vaikuttavat Suomen talouden ja yhteiskunnan uudelleenjärjestäytymiseen. Varsinkin silloin, kun Suomi katsoo ja kehittää taloutensa tulolähteitä omien fyysisten rajojensa ulkopuolella, maantieteellä ja muuttuvalla globaalilla logistiikalla on entistä suurempi merkitys Suomen taloudellisen vakauden ja kansallisen turvallisuuden lähteenä. Suomen kyky ylläpitää ystävälliset, toimivat ja molemminpuolisesti rakentavat suhteet Venäjän kanssa on edelleen elintärkeää Suomen tulevaisuuden kannalta. Siitä syystä, että kasvumarkkinat ovat suurelta osin idässä, kuten myös TransAasian junaradan luoma maayhteys ja avautuva Koillisväylä. 28

32 Printed jointly in the United States of America and in Finland Publisher s Cataloging-in-Publication data Aaltonen, Mika and Loescher, Michael. Arktinen Myrsky/ Mika Aaltonen and Michael Loescher p. cm. ISBN Pending 1. The main category of the book Analysis. Other category. 2. Intelligence. Another subject category Climate Change. From one perspective global logistics shifts. HF0000.A0 A dc First Edition

33 MIKA AALTONEN on kauppatieteiden tohtori, ennakoinnin ja kompleksisuuden dosentti, Journal of Futures Research toimituskunnan jäsen, E:CO Journalin toimituskunnan jäsen, Royal Society of Artsin jäsen, Helsinki Sustainability Centerin toimitusjohtaja ja päätöksentekoon erikoistuneen tutkimusalueen johtaja Aalto yliopistossa. MICHAEL LOESCHER on valittu kahdesti 100 huipputyöntekijän joukkoon USA:n hallituksen henkilökunnasta. Hän on johtanut kolme vuotta Euroopan suurinta intelligence keskusta ja kirjoittanut viisi kirjaa ennakoinnista, päätöksenteosta ja riskien arvioinnista. Hänen kirjansa Proteus on käytössä 17 maassa oppikirjana.

EU:n metsästrategia - metsäteollisuuden näkökulma

EU:n metsästrategia - metsäteollisuuden näkökulma EU:n metsästrategia - metsäteollisuuden näkökulma Robinwood Plus Workshop, Metsäteollisuus ry 2 EU:n metsät osana globaalia metsätaloutta Metsien peittävyys n. 4 miljardia ha = 30 % maapallon maapinta-alasta

Lisätiedot

Meriliikennevirrat Suomenlahdella 2007 & 2015. Jenni Kuronen

Meriliikennevirrat Suomenlahdella 2007 & 2015. Jenni Kuronen Meriliikennevirrat Suomenlahdella 2007 & 2015 Jenni Kuronen 0 Suomenlahden meriliikennevirrat WP1 Tavoitteet: Selvittää Suomenlahden meriliikennevirrat v. 2007 Tuottaa tulevaisuusskenaarioita Suomenlahden

Lisätiedot

Suomen aluerakenteen ja liikennejärjestelmän kehityskuva 2050. Kehityskuvanäkökulmat - Teknologian, luonnonvarojen ja palvelujen Suomi

Suomen aluerakenteen ja liikennejärjestelmän kehityskuva 2050. Kehityskuvanäkökulmat - Teknologian, luonnonvarojen ja palvelujen Suomi Suomen aluerakenteen ja liikennejärjestelmän kehityskuva 2050 Kehityskuvanäkökulmat - Teknologian, luonnonvarojen ja palvelujen Suomi Aluerakenteen ja liikennejärjestelmän kehityskuvan tavoitteet Väestö,

Lisätiedot

Puun monipuolinen jalostus on ratkaisu ympäristökysymyksiin

Puun monipuolinen jalostus on ratkaisu ympäristökysymyksiin Puun monipuolinen jalostus on ratkaisu ympäristökysymyksiin Metsätieteen päivät Metsäteollisuus ry 2 Maailman metsät ovat kestävästi hoidettuina ja käytettyinä ehtymätön luonnonvara Metsien peittävyys

Lisätiedot

Strategisen tutkimuksen infotilaisuus 5.3. 2015 Kansallismuseo

Strategisen tutkimuksen infotilaisuus 5.3. 2015 Kansallismuseo Strategisen tutkimuksen infotilaisuus 5.3. 2015 Kansallismuseo Per Mickwitz STN:n puheenjohtaja 1 SUOMEN AKATEMIA STN:n ensimmäiset ohjelmat Valtioneuvosto päätti vuoden 2015 teemoista 18.12.2014. Strategisen

Lisätiedot

Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa

Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa 1. Mitkä ovat kasvun tyylilajit yleensä? 2. Globalisaatio haastaa rikkaat maat; olemme siis hyvässä seurassa 3. Kasvu tulee tuottavuudesta; mistä tuottavuus

Lisätiedot

KONTTILIIKENTEEN KEHITYNÄKYMÄT SUOMENLAHDELLA KYMENLAAKSON KAUPPAKAMARIN LOGISTIIKKAPÄIVÄ 21.5.2008 PROFESSORI JORMA TAINA TURUN KAUPPAKORKEAKOULU

KONTTILIIKENTEEN KEHITYNÄKYMÄT SUOMENLAHDELLA KYMENLAAKSON KAUPPAKAMARIN LOGISTIIKKAPÄIVÄ 21.5.2008 PROFESSORI JORMA TAINA TURUN KAUPPAKORKEAKOULU KONTTILIIKENTEEN KEHITYNÄKYMÄT SUOMENLAHDELLA KYMENLAAKSON KAUPPAKAMARIN LOGISTIIKKAPÄIVÄ 21.5.2008 PROFESSORI JORMA TAINA TURUN KAUPPAKORKEAKOULU PYRIN ANTAMAAN VAIN PIENEN PINTARAAPAISUN TÄLLÄ HETKELLÄ

Lisätiedot

Maailmantalouden tila, suunta ja Suomi

Maailmantalouden tila, suunta ja Suomi ICC - INFO Q 1-2014 Maailmantalouden tila, suunta ja Suomi Maailmantalouden tila ja suunta - World Economic Survey 1 / 2014 Timo Vuori, maajohtaja, Kansainvälinen kauppakamari ICC Suomi 1 World Economic

Lisätiedot

SAIKA Suomen aineeton pääoma kansallisen talouden ajurina Tulevaisuuden tutkimuskeskus Turun yliopisto

SAIKA Suomen aineeton pääoma kansallisen talouden ajurina Tulevaisuuden tutkimuskeskus Turun yliopisto SAIKA Suomen aineeton pääoma kansallisen talouden ajurina Tulevaisuuden tutkimuskeskus Turun yliopisto SAIKA-tutkimusprojekti 1.11.2009-31.12.2011) Professori Pirjo Ståhle Tulevaisuuden tutkimuskeskus,

Lisätiedot

Pohjoinen periferia ja Arktinen ohjelma 2014-2020 (NPA) Paula Mikkola

Pohjoinen periferia ja Arktinen ohjelma 2014-2020 (NPA) Paula Mikkola Pohjoinen periferia ja Arktinen ohjelma 2014-2020 (NPA) Paula Mikkola Suomen kansallinen kontaktihenkilö (Fin-RCP) Ohjelma-alueen yhteiset erityispiirteet 1) Syrjäinen, harvaan asuttu ja osittain arktinen

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

Kotkan meripäivät Itämeren aallot 16.7.2009

Kotkan meripäivät Itämeren aallot 16.7.2009 Kotkan meripäivät Itämeren aallot 16.7. Energiahankkeiden vaikutus Itämeren turvallisuustilanteeseen Dosentti, erikoistutkija Alpo Juntunen MpKK, strategian, Helsinki 0 Suomenlahti ja Itämeri ovat olleet

Lisätiedot

Pohjoisen Skandinavian pääkaupunki

Pohjoisen Skandinavian pääkaupunki Pohjoisen Skandinavian pääkaupunki Matti Pennanen, kaupunginjohtaja Oulu, Finland Esittelyvideo >> KOILLISVÄYLÄ (NORTHERN SEA ROUTE) MURMANSK RUOTSI SUOMI OULU ARKANGELI NORJA OSLO HELSINKI TUKHOLMA PIETARI

Lisätiedot

Itämeren alueen meriteollisuuden erityispiirteet ja yhteistyömahdollisuudet

Itämeren alueen meriteollisuuden erityispiirteet ja yhteistyömahdollisuudet Itämeren alueen meriteollisuuden erityispiirteet ja yhteistyömahdollisuudet Tapio Karvonen 7.6.2012 Itämeri-foorumi 0 Sisältö Laivanrakennuksen tila maailmalla Trendit Itämeren alueen maiden meriteollisuuden

Lisätiedot

INNOVAATIOPOLITIIKAN MUUTOSTRENDIT MIKSI JA MITEN? Johtaja Timo Kekkonen, Innovaatioympäristö ja osaaminen, Elinkeinoelämän Keskusliitto EK

INNOVAATIOPOLITIIKAN MUUTOSTRENDIT MIKSI JA MITEN? Johtaja Timo Kekkonen, Innovaatioympäristö ja osaaminen, Elinkeinoelämän Keskusliitto EK INNOVAATIOPOLITIIKAN MUUTOSTRENDIT MIKSI JA MITEN? Johtaja Timo Kekkonen, Innovaatioympäristö ja osaaminen, Elinkeinoelämän Keskusliitto EK Mikä on innovaatio innovaatiostrategia innovaatiopolitiikka???

Lisätiedot

VAIN KILPAILU- KYKYINEN EUROOPPA MENESTYY. Metsäteollisuuden EU-linjaukset

VAIN KILPAILU- KYKYINEN EUROOPPA MENESTYY. Metsäteollisuuden EU-linjaukset VAIN KILPAILU- KYKYINEN EUROOPPA MENESTYY Metsäteollisuuden EU-linjaukset 1 EUROOPAN UNIONI on Suomelle tärkeä. EU-jäsenyyden myötä avautuneet sisämarkkinat antavat viennistä elävälle Suomelle ja suomalaisille

Lisätiedot

Maailmantalouden tila, suunta ja Suomi

Maailmantalouden tila, suunta ja Suomi ICC - INFO 14.8.2013 Maailmantalouden tila, suunta ja Suomi Esittely - Maailmantalouden tila ja suunta World Economic Survey 3 / 2013 Timo Vuori, maajohtaja, Kansainvälinen kauppakamari ICC Suomi 1 World

Lisätiedot

Suomi nousuun. Aineeton tuotanto

Suomi nousuun. Aineeton tuotanto Suomi nousuun Aineeton tuotanto Maailman talous on muutoksessa. Digitalisoituminen vie suomalaiset yritykset globaalin kilpailun piiriin. Suomen on pärjättävä tässä kilpailussa, jotta hyvinvointimme on

Lisätiedot

JÄÄMEREN RAUTATIE ROVANIEMI-KIRKKONIEMI WWW.ARCTICCORRIDOR.FI

JÄÄMEREN RAUTATIE ROVANIEMI-KIRKKONIEMI WWW.ARCTICCORRIDOR.FI JÄÄMEREN RAUTATIE ROVANIEMI-KIRKKONIEMI WWW.ARCTICCORRIDOR.FI KILPAILUKYKYÄ INVESTOIJILLE JA YRITYKSILLE Jäämeren rautatie parantaa yrityten ja invetoijien toimintamahdolliuukia arktiella alueella. Uuia

Lisätiedot

Supporting the contribution of higher education institutions to regional development: Case Jyväskylä region

Supporting the contribution of higher education institutions to regional development: Case Jyväskylä region KESKIMAA 90 VUOTTA Supporting the contribution of higher education institutions to regional development: Case Jyväskylä region OECD/IMHE 2006 ESITYKSEN RAKENNE 1. Hankkeen tarkoitus ja toteutus 2. OECD:n

Lisätiedot

Merenkulun merkitys Suomen taloudelle ja kilpailukyvylle. Logistics 2013

Merenkulun merkitys Suomen taloudelle ja kilpailukyvylle. Logistics 2013 Merenkulun merkitys Suomen taloudelle ja kilpailukyvylle Logistics 2013 Suomen ulkomaankauppa alueittain 2012, %-osuudet Tavaravienti, 56,8 mrd euroa Tavaratuonti, 59,2 mrd euroa Yhdysvallat 6.3 % Muu

Lisätiedot

Teollisoikeudet Venäjällä ja eräissä Euraasian maissa - kokemuksia hyödyntämisestä. Tiivistelmä. Pertti Kiuru

Teollisoikeudet Venäjällä ja eräissä Euraasian maissa - kokemuksia hyödyntämisestä. Tiivistelmä. Pertti Kiuru Teollisoikeudet Venäjällä ja eräissä Euraasian maissa - kokemuksia hyödyntämisestä Tiivistelmä Pertti Kiuru Tausta Tässä tutkimuksessa tarkastellaan suomalaisten yritysten kokemuksia teollisoikeuksien

Lisätiedot

Tanska. Legoland, Billund

Tanska. Legoland, Billund Pohjoismaat Tanska Kokonaispinta-ala: 43 376 km² Rantaviiva: 7 313 km Korkein kohta: Yding Skovhøj 173 m Isoin sisävesistö: Arresø 41 km² Pisin joki: Gudenå 158 km Asukasluku: 5 400 000 (2006) Pääkaupunki:

Lisätiedot

Onko päästötön energiantuotanto kilpailuetu?

Onko päästötön energiantuotanto kilpailuetu? Onko päästötön energiantuotanto kilpailuetu? ClimBus päätösseminaari Finlandia-talo, 9.6.2009 Timo Karttinen Kehitysjohtaja, Fortum Oyj 1 Rakenne Kilpailuedusta ja päästöttömyydestä Energiantarpeesta ja

Lisätiedot

Älyä ja tietoa liikenteeseen Asta Tuominen Liikennevirasto

Älyä ja tietoa liikenteeseen Asta Tuominen Liikennevirasto Älyä ja tietoa liikenteeseen Asta Tuominen Liikennevirasto 13.3.2014 Sisältö Liikennevirasto lyhyesti Lähivuosina meillä ja maailmalla Liikenneviraston strategia Mitä älyliikenne tarkoittaa? Esimerkkejä

Lisätiedot

EK-SYL Kansainväliset koulutusmarkkinat, uhkia ja mahdollisuuksia Seminaari 25.9.2012 Helsinki. Kansainväliset koulutusmarkkinat

EK-SYL Kansainväliset koulutusmarkkinat, uhkia ja mahdollisuuksia Seminaari 25.9.2012 Helsinki. Kansainväliset koulutusmarkkinat EK-SYL Kansainväliset koulutusmarkkinat, uhkia ja mahdollisuuksia Seminaari 25.9.2012 Helsinki Kansainväliset koulutusmarkkinat Seppo Hölttä Tampereen yliopisto Johtamiskorkeakoulu Higher Education Group

Lisätiedot

KAUPPAKAMARIEN YHTEINEN LIIKENNEOHJELMA. YRITYSTEN KANNALTA, KILPAILUKYVYN LÄHTÖKOHDISTA Oulu 8.5.2014 Samuli Haapasalo Keskuskauppakamari

KAUPPAKAMARIEN YHTEINEN LIIKENNEOHJELMA. YRITYSTEN KANNALTA, KILPAILUKYVYN LÄHTÖKOHDISTA Oulu 8.5.2014 Samuli Haapasalo Keskuskauppakamari KAUPPAKAMARIEN YHTEINEN LIIKENNEOHJELMA YRITYSTEN KANNALTA, KILPAILUKYVYN LÄHTÖKOHDISTA Oulu 8.5.2014 Samuli Haapasalo Keskuskauppakamari LIIKENTEEN JA LIIKKUMISEN SUURI MERKITYS IHMISET, INNOVAATI0T,

Lisätiedot

BOTNIAN KÄYTÄVÄ YHTEYS POHJOISEEN

BOTNIAN KÄYTÄVÄ YHTEYS POHJOISEEN BOTNIAN KÄYTÄVÄ YHTEYS POHJOISEEN Euroopan tulevaisuuden kilpailukyvyn ydintekijä on TEN-T liikenneverkkoon perustuva saavutettavuus. Botnian käytävä on osa TEN-T ydinverkkoa kulkee pohjois-etelä-suuntaisesti

Lisätiedot

Metsäalan strategiset valinnat: varmistelua vai riskeihin varautumista?

Metsäalan strategiset valinnat: varmistelua vai riskeihin varautumista? Metsäalan strategiset valinnat: varmistelua vai riskeihin varautumista? Jakob Donner-Amnell Metsäalan tulevaisuusfoorumi Globalisaatiokehityksen tempoilevuus suuri Yritykset ja julkinen valta panostavat

Lisätiedot

Maailmantalouden tila, suunta ja Suomi

Maailmantalouden tila, suunta ja Suomi ICC - INFO Q 3-2014 Maailmantalouden tila, suunta ja Suomi Maailmantalouden tila ja suunta - World Economic Survey 3 / 2014 Maajohtaja Timo Vuori, Kansainvälinen kauppakamari ICC Suomi 1 Maailmantalouden

Lisätiedot

Globaalin talouden murros. Leena Mörttinen 22.1.2015

Globaalin talouden murros. Leena Mörttinen 22.1.2015 Globaalin talouden murros Leena Mörttinen 22.1.2015 Globaalin talouden murros: kolme näkökulmaa 1. Teollisuuden murros: uudet teknologiat sekä tuhoavat että luovat uutta 2. Politiikan murros: poliittiset

Lisätiedot

Kuinka suuri vesistöalue voidaan tehdä tunnetuksi? Topiantti Äikäs Dos., FT Oulun yliopisto, maantieteen laitos 23.3.2010, Imatran kylpylä

Kuinka suuri vesistöalue voidaan tehdä tunnetuksi? Topiantti Äikäs Dos., FT Oulun yliopisto, maantieteen laitos 23.3.2010, Imatran kylpylä Kuinka suuri vesistöalue voidaan tehdä tunnetuksi? Topiantti Äikäs Dos., FT Oulun yliopisto, maantieteen laitos 23.3.2010, Imatran kylpylä Päivän aiheet: Ihmeellinen imago: suhde mielikuvaan ja brandiin

Lisätiedot

Suomen Metsäosaamisen Vientiseminaari: Kokemuksia ja ajatuksia metsäosaamisen viennin haasteista

Suomen Metsäosaamisen Vientiseminaari: Kokemuksia ja ajatuksia metsäosaamisen viennin haasteista Suomen Metsäosaamisen Vientiseminaari: Kokemuksia ja ajatuksia metsäosaamisen viennin haasteista 17.06 2010 Tapani Oksanen, Indufor Oy Muutama sana Induforista Riippumaton metsäalan neuvonantajaorganisaatio,

Lisätiedot

Grant Thorntonin tuore Women in Business -tutkimus: Naisten määrä johtotehtävissä laskenut selvästi myös Suomessa

Grant Thorntonin tuore Women in Business -tutkimus: Naisten määrä johtotehtävissä laskenut selvästi myös Suomessa Lehdistötiedote 6.3.2015 Grant Thorntonin tuore Women in Business -tutkimus: Naisten määrä johtotehtävissä laskenut selvästi myös Suomessa Naisjohtajien määrässä on ollut havaittavissa hidasta laskua viimeisen

Lisätiedot

KONEen yhtiökokous 2014. 24. helmikuuta 2014 Matti Alahuhta, toimitusjohtaja

KONEen yhtiökokous 2014. 24. helmikuuta 2014 Matti Alahuhta, toimitusjohtaja KONEen yhtiökokous 2014 24. helmikuuta 2014 Matti Alahuhta, toimitusjohtaja 2013: Vahvaa kokonaiskehitystä 2013 2012 Historiallinen muutos Vertailukelpoinen muutos Saadut tilaukset M 6 151,0 5 496,2 11,9

Lisätiedot

Kestävää energiaa maailmalle Voiko sähköä käyttää järkevämmin?

Kestävää energiaa maailmalle Voiko sähköä käyttää järkevämmin? Kestävää energiaa maailmalle Voiko sähköä käyttää järkevämmin? Maailman sähkönnälkä on loppumaton Maailman sähkönkulutus, biljoona KWh 31,64 35,17 28,27 25,02 21,9 2015 2020 2025 2030 2035 +84% vuoteen

Lisätiedot

Miten Ukrainan tilanne heijastuu Suomen talouteen?

Miten Ukrainan tilanne heijastuu Suomen talouteen? Miten Ukrainan tilanne heijastuu Suomen talouteen? Donetsk Luhansk Donetskin ja Luhanskin alueella asuu 6,5 milj. ihmistä eli 15% Ukrainan väkiluvusta. Krimin niemimaalla, ml. Sevastopol, asuu lähes 2,5

Lisätiedot

SUOMALAIS-VENÄLÄINEN PÄÄTTÄJIEN METSÄFOORUMI 2. - 4.3.2011 GLOBAALIT KILPAILUKYVYN EDELLYTYKSET MUUTOKSESSA

SUOMALAIS-VENÄLÄINEN PÄÄTTÄJIEN METSÄFOORUMI 2. - 4.3.2011 GLOBAALIT KILPAILUKYVYN EDELLYTYKSET MUUTOKSESSA SUOMALAIS-VENÄLÄINEN PÄÄTTÄJIEN METSÄFOORUMI 2. - 4.3.2011 GLOBAALIT KILPAILUKYVYN EDELLYTYKSET MUUTOKSESSA 2.4.2011 Petteri Pihlajamäki Executive Vice President, Pöyry Management Consulting Oy Esityksen

Lisätiedot

Finpro Foresight. Toimitusjohtaja Kari Häyrinen Finpro ry 9-11-2010

Finpro Foresight. Toimitusjohtaja Kari Häyrinen Finpro ry 9-11-2010 Finpro Foresight Toimitusjohtaja Kari Häyrinen Finpro ry 9-11-2010 Finpron Missio Rakentamassa kansainvälisesti menestyvää Suomea Strategy 2010-2012 / Finpro ry 2 Finpron toiminnan perusta Kilpailukykyä

Lisätiedot

uusia päämääriä Rio+20 Lisää tähän ja otsikko kestävä kehitys tuloksia ja Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK

uusia päämääriä Rio+20 Lisää tähän ja otsikko kestävä kehitys tuloksia ja Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK Rio+20 Lisää tähän ja otsikko kestävä kehitys tuloksia ja uusia päämääriä Johtaja, EK Säteilevät Naiset seminaari Rion ympäristö- ja kehityskonferenssi 1992 Suurten lukujen tapahtuma 180 valtiota, 120

Lisätiedot

Metsäbiotalouden uudet mahdollisuudet. Sixten Sunabacka Strateginen johtaja Työ- ja elinkeinoministeriö Metsäalan strateginen ohjelma

Metsäbiotalouden uudet mahdollisuudet. Sixten Sunabacka Strateginen johtaja Työ- ja elinkeinoministeriö Metsäalan strateginen ohjelma Metsäbiotalouden uudet mahdollisuudet Sixten Sunabacka Strateginen johtaja Työ- ja elinkeinoministeriö Metsäalan strateginen ohjelma Esityksen sisältö Metsäalan nykytilanne Globaalit trendit sekä metsäbiotalouden

Lisätiedot

KASVAVAN KYBERTURVAMARKKINAN PELINTEKIJÄ

KASVAVAN KYBERTURVAMARKKINAN PELINTEKIJÄ KASVAVAN KYBERTURVAMARKKINAN PELINTEKIJÄ Petri Kairinen, CEO (twitter: @kairinen) Lupaavat pörssiyhtiöt tilaisuus 3.3.2015 3.3.2015 Nixu 2015 1 PIDÄMME DIGITAALISEN YHTEISKUNNAN TOIMINNASSA. 3.3.2015 Nixu

Lisätiedot

ULKOASIAINMINISTERI ALEXANDER STUBBIN PUHEENVUORO SUOMEN JA VENÄJÄN DIPLOMAATTISUHTEIDEN 90-VUOTISJUHLASSA EDUSKUNNASSA 17.11.2010

ULKOASIAINMINISTERI ALEXANDER STUBBIN PUHEENVUORO SUOMEN JA VENÄJÄN DIPLOMAATTISUHTEIDEN 90-VUOTISJUHLASSA EDUSKUNNASSA 17.11.2010 Puhuttaessa muutokset mahdollisia ULKOASIAINMINISTERI ALEXANDER STUBBIN PUHEENVUORO SUOMEN JA VENÄJÄN DIPLOMAATTISUHTEIDEN 90-VUOTISJUHLASSA EDUSKUNNASSA 17.11.2010 Arvoisat kuulijat, viime viikolla tapasin

Lisätiedot

Avoimen datan liiketoimintamallit. Matti Rossi, Aalto University School of Business

Avoimen datan liiketoimintamallit. Matti Rossi, Aalto University School of Business Avoimen datan liiketoimintamallit Matti Rossi, Aalto University School of Business Bio Tietojärjestelmätieteen professori Aalto-Yliopiston kauppakorkeakoulussa Vähemmistöomistaja MetaCase Consulting oy:ssä

Lisätiedot

Ilmastonmuutoksen vaikutukset Selkämeren satamien toimintaan ja merenkulkuun

Ilmastonmuutoksen vaikutukset Selkämeren satamien toimintaan ja merenkulkuun @Finnlines @Bore Ilmastonmuutoksen vaikutukset Selkämeren satamien toimintaan ja merenkulkuun Kirsi-Maria Viljanen, MKK 0 Ilmastonmuutoksen vaikutukset merenkulkuun Globaali ilmiö Vaikutukset: Suorat vaikutukset

Lisätiedot

3. Arvot luovat perustan

3. Arvot luovat perustan 3. Arvot luovat perustan Filosofia, uskonto, psykologia Integraatio: opintojen ohjaus Tässä jaksossa n Omat arvot, yrityksen arvot n Visio vie tulevaisuuteen Osio 3/1 Filosofia Uskonto 3. Arvot luovat

Lisätiedot

VILJAKAUPAN RISKIENHALLINTA

VILJAKAUPAN RISKIENHALLINTA VILJAKAUPAN RISKIENHALLINTA 26.3.2009 1 Riskienhallinnan yleiset periaatteet ja sovellukset 2 Markkinariskien hallinnan tarve ja lähtökohdat EU:n maatalouspolitiikka kehittyy entistä markkinalähtöisempään

Lisätiedot

Suomi - saari Euroopan sisämeren rannalla

Suomi - saari Euroopan sisämeren rannalla Suomi - saari Euroopan sisämeren rannalla Tekniikan päivät 16.1.2008 klo 9 Dipoli, Espoo professori Ulla Tapaninen Turun yliopisto / Merenkulkualan koulutus- ja tutkimuskeskus Merikotka tutkimuskeskus

Lisätiedot

Tulossuunnittelu 2016-2019 Kaakkois-Suomen ELY-keskus. Strategiset valinnat

Tulossuunnittelu 2016-2019 Kaakkois-Suomen ELY-keskus. Strategiset valinnat Kaakkois-Suomen ELY-keskus Strategiset valinnat Tulossopimusesityksen pitkän aikavälin strategiset tavoitteet Rajallinen määrä asioita Linjassa hallitusohjelman ja sen kärkihankkeiden kanssa Linjassa maakuntaohjelmien

Lisätiedot

Johdattelu skenaariotyöskentelyyn. Tapio Huomo, Toimitusjohtaja HMV PublicPartner

Johdattelu skenaariotyöskentelyyn. Tapio Huomo, Toimitusjohtaja HMV PublicPartner Johdattelu skenaariotyöskentelyyn Tapio Huomo, Toimitusjohtaja HMV PublicPartner 1.-2.6.2010 Majvik 1 Skenaariotyöskentelyn tausta ja tavoitteet Virittäydytään työskentelyyn World Economic Forumin WEF)

Lisätiedot

Suomen (tavara)liikenne. Kestävä kehitys. Pöyry Infra Oy. Veli Himanen 22.8.2007

Suomen (tavara)liikenne. Kestävä kehitys. Pöyry Infra Oy. Veli Himanen 22.8.2007 Kestävä kehitys Suomen (tavara)liikenne 22.8.2007 Veli Himanen Pöyry Infra Oy Sisältö 1 Mitä on kestävä kehitys 2 Maapallon ja ihmiskunnan esihistoria 3 Imaston nykyinen muutos 4 Moderni maailma 5 Mihin

Lisätiedot

Energia ja luonnonvarat: tulevaisuuden gigatrendit. Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK

Energia ja luonnonvarat: tulevaisuuden gigatrendit. Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK Energia ja luonnonvarat: tulevaisuuden gigatrendit Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK Energia ja luonnonvarat: tulevaisuuden gigatrendit Gigaluokan muuttujia Kulutus ja päästöt Teknologiamarkkinat

Lisätiedot

Onko biotaloudessa Suomen tulevaisuus? Anu Kaukovirta-Norja, Vice President, Bio and Process Technology VTT

Onko biotaloudessa Suomen tulevaisuus? Anu Kaukovirta-Norja, Vice President, Bio and Process Technology VTT Onko biotaloudessa Suomen tulevaisuus? Anu Kaukovirta-Norja, Vice President, Bio and Process Technology VTT 2 Maapallo kohtaa haasteet - kestävän kehityksen avaimet Vähähiilisyys Niukkaresurssisuus Puhtaat

Lisätiedot

Onko velkakriisi todellakin loppunut? Meelis Atonen. konsernin kultapuolen johtaja

Onko velkakriisi todellakin loppunut? Meelis Atonen. konsernin kultapuolen johtaja Himmeneekö kullan kiilto? Onko velkakriisi todellakin loppunut? Meelis Atonen TAVEX OY konsernin kultapuolen johtaja Mikä on nykyinen maailmantalouden terveys? Lopulta taivaalta sataa euroja EKP on luvannut

Lisätiedot

Maailmantalouden kehitystrendit [Tilastokeskus 3.10.2007] Jaakko Kiander Palkansaajien tutkimuslaitos

Maailmantalouden kehitystrendit [Tilastokeskus 3.10.2007] Jaakko Kiander Palkansaajien tutkimuslaitos Maailmantalouden kehitystrendit [Tilastokeskus 3.10.2007] Jaakko Kiander Palkansaajien tutkimuslaitos Maailmantalouden kehitystrendit! Lyhyen ajan muutokset Talouden suhdanteet Makrotalouden epätasapainot!

Lisätiedot

Verkostoidu Porin seudulla -hanke

Verkostoidu Porin seudulla -hanke Itämeren laaja-alaisin teollisuuspuisto Satamatoimintaa hyödyntävälle Teollisuudelle Kaupalle Logistiikka-alan yrityksille Rakentuu olemassa olevan teollisuuden ja teollisuusklustereiden ympärille Satakunta

Lisätiedot

Havaintoja arktisesta

Havaintoja arktisesta Luosto Classic Business Forum 9.8.2013 Havaintoja arktisesta Jäämeri Pohjoinen meritie Meritie Aasiaan LNG Port-of-Choice or Port-of-Necessity? Jäämeri Olemme vasta havahtumassa arktiseen haasteeseen ja

Lisätiedot

MERENKULKUALAN KOULUTUS- JA TUTKIMUSKESKUS Meriliikenteen kehitys Itämerellä

MERENKULKUALAN KOULUTUS- JA TUTKIMUSKESKUS Meriliikenteen kehitys Itämerellä MERENKULKUALAN KOULUTUS- JA TUTKIMUSKESKUS Meriliikenteen kehitys Itämerellä 0 MKK pähkinänkuoressa Turun yliopiston erillislaitos Perustettu 1980 5 toimipistettä 42 työntekijää Vuonna 2011: 38 julkaisua

Lisätiedot

Arktiset tiedonlähteet

Arktiset tiedonlähteet L I I S A H A L L I K A I N E N 2 0. 0 5. 2 0 1 6 Arktiset tiedonlähteet Sairaalakirjastopäivät, Rovaniemi 19.-20.2016 Arktinen alue A L O I T U S D I A V O I O L L A M Y Ö S K U V A L L I N E N Mitä arktinen

Lisätiedot

Arktista, kestävää kehitystä luontoa, elantoa, yhteistyötä

Arktista, kestävää kehitystä luontoa, elantoa, yhteistyötä Arktista, kestävää kehitystä luontoa, elantoa, yhteistyötä Arktisten alueiden merkitys kasvaa tulevaisuudessa. Ilmastonmuutos ja napajään mahdollinen sulaminen avaavat Jäämerelle uuden merireitin ja samalla

Lisätiedot

Matkailulla on hyvät kasvuedellytykset: Tartutaan niihin strategisella ohjelmalla

Matkailulla on hyvät kasvuedellytykset: Tartutaan niihin strategisella ohjelmalla Matkailulla on hyvät kasvuedellytykset: Tartutaan niihin strategisella ohjelmalla 3 matkailuviestiämme Matkailu on eräs maailman nopeimmin kasvavista aloista ja sillä on kasvuedellytyksiä Suomessa Suomi

Lisätiedot

Energiajärjestelmän haasteet ja liikenteen uudet ratkaisut

Energiajärjestelmän haasteet ja liikenteen uudet ratkaisut Energiajärjestelmän haasteet ja liikenteen uudet ratkaisut Vihreä moottoritie foorumi 18.8.2010, Fortum, Espoo Petra Lundström Vice President, CTO Fortum Oyj Kolme valtavaa haastetta Energian kysynnän

Lisätiedot

Lentoliikenteen merkitys ja kehitysnäkymät Itämeren alueella

Lentoliikenteen merkitys ja kehitysnäkymät Itämeren alueella Helsinki, Itämeri, Eurooppa, Aasia Lentoliikenteen merkitys ja kehitysnäkymät Itämeren alueella Toimitusjohtaja Samuli Haapasalo Helsingin kaupungin kansainvälisen toiminnan kumppanuusseminaari 27.10.2010

Lisätiedot

KOTISAIRAANHOITO HARMONIA OY. Kotimainen hyvinvointipalveluiden tuottajaverkosto

KOTISAIRAANHOITO HARMONIA OY. Kotimainen hyvinvointipalveluiden tuottajaverkosto KOTISAIRAANHOITO HARMONIA OY Kotimainen hyvinvointipalveluiden tuottajaverkosto Kotisairaanhoito Harmonia Oy Pienestä suureksi v.2001-2010 Tuotteet: Kotihoidon palvelut Kaikki palvelut samasta osoitteesta.

Lisätiedot

Uponorin ja KWH-yhtymän yhdyskuntateknisen liiketoiminnan suunniteltu fuusio. Jyri Luomakoski, Uponor Oyj Peter Höglund, KWH-yhtymä Oy

Uponorin ja KWH-yhtymän yhdyskuntateknisen liiketoiminnan suunniteltu fuusio. Jyri Luomakoski, Uponor Oyj Peter Höglund, KWH-yhtymä Oy Uponorin ja KWH-yhtymän yhdyskuntateknisen liiketoiminnan suunniteltu fuusio Jyri Luomakoski, Uponor Oyj Peter Höglund, KWH-yhtymä Oy Sopimuksen pääkohdat Uponor ja KWH-yhtymä ovat julkistaneet aikeensa

Lisätiedot

Alihankinnan kilpailukyky elintärkeää työpaikkojen säilymiselle Suomesssa

Alihankinnan kilpailukyky elintärkeää työpaikkojen säilymiselle Suomesssa Alihankinnan kilpailukyky elintärkeää työpaikkojen säilymiselle Suomesssa 24.9.2013 Pääekonomisti Jukka Palokangas Maailmantalouden kasvunäkymät vuodelle 2014 (ennusteiden keskiarvot koottu syyskuussa

Lisätiedot

Pitkäjänteisellä yhteistyöllä tuloksellisuutta case Arctic Development

Pitkäjänteisellä yhteistyöllä tuloksellisuutta case Arctic Development Pitkäjänteisellä yhteistyöllä tuloksellisuutta case Arctic Development OSKE vaikuttajapäivä 28.9.2011 Mikael Ollikainen, KOSKE MiO Innovaatio ja Idea Innovaatio on yrityksen markkinoille tuoma uusi tai

Lisätiedot

Mitä jos Suomen hyvinvoinnista puuttuisi puolet? Tiedotustilaisuus 11.2.2011

Mitä jos Suomen hyvinvoinnista puuttuisi puolet? Tiedotustilaisuus 11.2.2011 Mitä jos Suomen hyvinvoinnista puuttuisi puolet? Tiedotustilaisuus 2 Jorma Turunen toimitusjohtaja 3 Globaali rakennemuutos siirtää työtä ja pääomia Aasiaan Teollisuustuotannon jakauma maailmassa 1950-2009

Lisätiedot

Low Carbon Finland 2050 platform VTT:n, VATT:n, GTK:n ja METLA:n yhteishanke

Low Carbon Finland 2050 platform VTT:n, VATT:n, GTK:n ja METLA:n yhteishanke Low Carbon Finland 2050 platform VTT:n, VATT:n, GTK:n ja METLA:n yhteishanke Tekesin Tie kestävään talouteen ohjelma Tiina Koljonen VTT Technical Research Centre of Finland 2 Low Carbon Finland 2050 platform

Lisätiedot

RAHAPÄIVÄ 20.9.2011 Megatrendien hyödyntäminen. Matti Alahuhta Toimitusjohtaja, KONE Oyj

RAHAPÄIVÄ 20.9.2011 Megatrendien hyödyntäminen. Matti Alahuhta Toimitusjohtaja, KONE Oyj RAHAPÄIVÄ 20.9.2011 Megatrendien hyödyntäminen Matti Alahuhta Toimitusjohtaja, KONE Oyj Agenda Taloudellinen kehitys Johtaminen megatrendejä hyödyntäen Johtaminen tämän päivän epävarmassa ympäristössä

Lisätiedot

Suomen arktinen strategia

Suomen arktinen strategia Liite 1 Suomen arktinen strategia EU-asioiden alivaltiosihteeri Jukka Salovaara Talousneuvosto 18.1.2011 Miksi Arktinen Strategia Arktisen merkitys kasvaa EU saa vahvemman arktisen ulottuvuuden (laajentuminen)

Lisätiedot

Projektin käynnistämisseminaari POHTO, 23-24.10.2003. DELFOI I Tuloksia. Toimintaympäristön kartoittaminen ja signaalit suunnan muutoksista

Projektin käynnistämisseminaari POHTO, 23-24.10.2003. DELFOI I Tuloksia. Toimintaympäristön kartoittaminen ja signaalit suunnan muutoksista Projektin käynnistämisseminaari POHTO, 23-24.10.2003 DELFOI I Tuloksia Toimintaympäristön kartoittaminen ja signaalit suunnan muutoksista Tuomo Kuosa Tutkija Turun kauppakorkeakoulun Tulevaisuuden tutkimuskeskus

Lisätiedot

Bioenergiapolitiikka & talous

Bioenergiapolitiikka & talous Argumenta: Biomassa kestävä käyttö 4.5. 2011 Kommentteja Juha Honkatukian esitykseen: Bioenergiapolitiikka & talous Markku Ollikainen, Helsingin yliopisto, taloustieteen laitos Kommentti 1. Makromallin

Lisätiedot

Maailman väestonkasvu-ennuste / FAO 2050 vuoteen + 2 miljardia ihmistä

Maailman väestonkasvu-ennuste / FAO 2050 vuoteen + 2 miljardia ihmistä Maailman väestonkasvu-ennuste / FAO 2050 vuoteen + 2 miljardia ihmistä Maailman väkiluku Maailma Kehittyvät maat Kehittyneet maat Sato 2013/2014: Maailman viljatase tasapainoisempi Syksyn 2013 sato oli

Lisätiedot

YETTS. Tampereen seutukunnan mittaus ja GIS päivät Ikaalinen. Tampereen Sähkölaitos & Tammerkosken Energia Oy TJ, dos.

YETTS. Tampereen seutukunnan mittaus ja GIS päivät Ikaalinen. Tampereen Sähkölaitos & Tammerkosken Energia Oy TJ, dos. YETTS Tampereen seutukunnan mittaus ja GIS päivät Ikaalinen Tampereen Sähkölaitos & Tammerkosken Energia Oy TJ, dos. Veli Pekka Nurmi 2.4.2008 Turvallisuustilanteet Nyt Aiemmin Rauhan aika Poikkeusolot

Lisätiedot

TEEMME KYBERTURVASTA TOTTA

TEEMME KYBERTURVASTA TOTTA TEEMME KYBERTURVASTA TOTTA Petri Kairinen, CEO (twitter: @kairinen) Pörssin Avoimet Ovet 1.9.2015 1.9.2015 Nixu 2015 1 PIDÄMME DIGITAALISEN YHTEISKUNNAN TOIMINNASSA. 1.9.2015 Nixu 2015 2 DIGITAALINEN YHTEISKUNTA

Lisätiedot

Suomen logistinen kilpailukyky

Suomen logistinen kilpailukyky 1 Suomen logistinen kilpailukyky -Liikennepoliittisen selonteon selvitysmiesryhmä* ja Logistiikkaselvitys 2012 Väylät & Liikenne 2012 Erikoistutkija Tomi Solakivi 30.8.2012 *Jyrki Paavola (pj.), Antti

Lisätiedot

Wood Valley Suomen puulaakso. Aki Saarinen 23.11.2011

Wood Valley Suomen puulaakso. Aki Saarinen 23.11.2011 Wood Valley Suomen puulaakso M. Sc. Paper Tech. (1991) MBA (2007) 1989-1997 Kymmene / UPM-Kymmene 1997-2011 Valmet / Metso Paper / Metso 2011- Humap Oy Sisältö sivu 2 Sisältö sivu 3 Esityksen tarkoitus

Lisätiedot

Kolarctic ENPI CBC - Rahoitusohjelma. Kansainvälisen EU-rahoituksen koulutus Rovaniemi 21.09.2010

Kolarctic ENPI CBC - Rahoitusohjelma. Kansainvälisen EU-rahoituksen koulutus Rovaniemi 21.09.2010 Kolarctic ENPI CBC - Rahoitusohjelma Kansainvälisen EU-rahoituksen koulutus Rovaniemi 21.09.2010 Kolarctic ENPI CBC Yleistä - ENPI = European Neighbourhood and Partnership Instrument - CBC = Cross-border

Lisätiedot

Vähäpäästöisen talouden haasteita. Matti Liski Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Kansantaloustiede (economics)

Vähäpäästöisen talouden haasteita. Matti Liski Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Kansantaloustiede (economics) Vähäpäästöisen talouden haasteita Matti Liski Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Kansantaloustiede (economics) Haaste nro. 1: Kasvu Kasvu syntyy työn tuottavuudesta Hyvinvointi (BKT) kasvanut yli 14-kertaiseksi

Lisätiedot

Energialähteet: ulkopolitiikka, talous ja ympäristö

Energialähteet: ulkopolitiikka, talous ja ympäristö Energialähteet: ulkopolitiikka, talous ja ympäristö Taustaa: Energia ulkosuhteissa Onnistuneen energiapolitiikan keskeisimmät kriteerit ovat saatavuus (ulkosuhteet), hinta (talous) ja ympäristö Talouden

Lisätiedot

VILJAMARKKINAT 19.03.2015 Riskienhallinta ja Markkinaseuranta. Max Schulman / MTK

VILJAMARKKINAT 19.03.2015 Riskienhallinta ja Markkinaseuranta. Max Schulman / MTK VILJAMARKKINAT 19.03.2015 Riskienhallinta ja Markkinaseuranta Max Schulman / MTK Viljan hintoihin vaikuttavat tekijät Tarjonta ja kysyntä tuotannon ja kulutuksen tasapaino Varastotilanne Valuuttakurssit

Lisätiedot

Puhdasta energiaa tulevaisuuden tarpeisiin. Fortumin näkökulmia vaalikaudelle

Puhdasta energiaa tulevaisuuden tarpeisiin. Fortumin näkökulmia vaalikaudelle Puhdasta energiaa tulevaisuuden tarpeisiin Fortumin näkökulmia vaalikaudelle Investoiminen Suomeen luo uusia työpaikkoja ja kehittää yhteiskuntaa Fortumin tehtävänä on tuottaa energiaa, joka parantaa nykyisen

Lisätiedot

Dream Team Hallituksen ja operatiivisen johdon kyvykkyys. MPS-Yhtiöt Vesa Schutskoff

Dream Team Hallituksen ja operatiivisen johdon kyvykkyys. MPS-Yhtiöt Vesa Schutskoff Dream Team Hallituksen ja operatiivisen johdon kyvykkyys MPS-Yhtiöt Vesa Schutskoff Tunnemme ihmisen Tunnistamme johtajuuden Mittaamme ja analysoimme Luomme arvokasta kasvua jokaiselle Digitaalisuus on

Lisätiedot

Kohti Pariisia kansainvälinen ilmastosopimus. Harri Laurikka Energiateollisuuden syysseminaari Helsinki 13.11.2014

Kohti Pariisia kansainvälinen ilmastosopimus. Harri Laurikka Energiateollisuuden syysseminaari Helsinki 13.11.2014 Kohti Pariisia kansainvälinen ilmastosopimus Harri Laurikka Energiateollisuuden syysseminaari Helsinki 13.11.2014 Lähde: IEA, 2014 Sisältö Mistä Pariisissa neuvotellaan? Neuvottelutilanne Liman kokous

Lisätiedot

Venäjän kehitys. Pekka Sutela Pellervon Päivä 2016 Helsinki

Venäjän kehitys. Pekka Sutela Pellervon Päivä 2016 Helsinki Venäjän kehitys Pekka Sutela Pellervon Päivä 2016 Helsinki 7.4.2016 Pekka Sutela 1 Talous: Ennustajat ovat yksimielisiä lähivuosista Kansantulon supistuminen jatkuu vielä tänä vuonna Supistuminen vähäisempää

Lisätiedot

Maailmantalouden voimasuhteiden muutos. Kadettikunnan seminaari 11.4.2013 Jaakko Kiander Eläkevakuutusyhtiö Ilmarinen

Maailmantalouden voimasuhteiden muutos. Kadettikunnan seminaari 11.4.2013 Jaakko Kiander Eläkevakuutusyhtiö Ilmarinen Maailmantalouden voimasuhteiden muutos Kadettikunnan seminaari 11.4.2013 Jaakko Kiander Eläkevakuutusyhtiö Ilmarinen Ennakoitua nopeampi muutos Jo pitkään on odotettu, että Kiinan ja Intian talouksien

Lisätiedot

Ohjattua suorituskykyä.

Ohjattua suorituskykyä. Ohjattua suorituskykyä. Yhdyskuntatekniset ajoneuvot Toimiala Rakennuskoneet Maa- ja metsätalouskoneet Kuljetus ja logistiikka Suorituskykyä. Kaikkien komponentien täydellisen integroinnin ansiosta saavutetaan

Lisätiedot

Etelä Suomen näkökulmasta

Etelä Suomen näkökulmasta Aluerakenteen ja liikennejärjestelmän kehityskuva 2050 Aluerakenteen kh kehitys Etelä Suomen näkökulmasta Suunnittelujohtaja Ari Pietarinen 25.11.2013 Etelä Suomen aluerakenne 2030 Asuminen, ympäristö

Lisätiedot

Tulevaisuuden markkinat tulevaisuuden yrittäjä. Vesa Puhakka vesa.puhakka@oulu.fi

Tulevaisuuden markkinat tulevaisuuden yrittäjä. Vesa Puhakka vesa.puhakka@oulu.fi Tulevaisuuden markkinat tulevaisuuden yrittäjä Vesa Puhakka vesa.puhakka@oulu.fi Dynaamisessa liiketoimintaympäristössä on valtavasti informaatiota mutta vähän tietoa. Koska suurin osa yrityksistä ja ihmisistä

Lisätiedot

ELINA HILTUNEN. matkaopas TULEVAISUUTEEN TALENTUM, HELSINKI 2012

ELINA HILTUNEN. matkaopas TULEVAISUUTEEN TALENTUM, HELSINKI 2012 ELINA HILTUNEN i matkaopas TULEVAISUUTEEN TALENTUM, HELSINKI 2012 Copyright 2012 Talentum Media Oy ja Elina Hiltunen Kustantaja: Talentum Media Oy Kansi: Päivi Koipijärvi Kuvat: Elina Hiltunen, Virpi Lehtinen

Lisätiedot

Talouden modernin rakenneanalyysin uudet tilastotarpeet

Talouden modernin rakenneanalyysin uudet tilastotarpeet Talouden modernin rakenneanalyysin uudet tilastotarpeet Kansallisten tilastojen rooli kansainvälistyvässä taloudessa seminaari Tilastokeskus 19.4.2007 Pekka Ylä-Anttila Teemat Miten globalisoituva maailmantalous

Lisätiedot

Digitaalisen maailman näkymiä. 27.11.2013 Minna Karvonen

Digitaalisen maailman näkymiä. 27.11.2013 Minna Karvonen Digitaalisen maailman näkymiä 27.11.2013 Minna Karvonen Aikajana Trendit > 5 vuotta Skenaariot > 15 vuotta Utopiat > 50 vuotta Mitä tiedämme Digitaalinen maailma on arkea sen laaja rihmasto on näkymättömissä

Lisätiedot

Valuvatko Barentsin mahdollisuudet Lapin ohi? Mitä Suomessa pitää tehdä?"

Valuvatko Barentsin mahdollisuudet Lapin ohi? Mitä Suomessa pitää tehdä? Valuvatko Barentsin mahdollisuudet Lapin ohi? Mitä Suomessa pitää tehdä?" TIISTAINA 29.3.2011 klo 18:00 20:00 Arktikum-talon Polarium-salissa, (Pohjoisranta 4, Rovaniemi) Suomi ei lukeudu jäämeren rantavaltioihin,

Lisätiedot

Energia- ja ympäristötutkimuksen rahoitusmahdollisuudet tiukentuvan talouden Euroopassa

Energia- ja ympäristötutkimuksen rahoitusmahdollisuudet tiukentuvan talouden Euroopassa Energia- ja ympäristötutkimuksen rahoitusmahdollisuudet tiukentuvan talouden Euroopassa Eikka Kosonen Euroopan komission Suomen-edustuston päällikkö 7.2.2012 Eurooppa tarvitsee tutkimusta ja innovointia

Lisätiedot

Metsäteollisuuden vienti Suomesta 2003 Arvo 11 mrd. EUR

Metsäteollisuuden vienti Suomesta 2003 Arvo 11 mrd. EUR 1 Metsäteollisuuden vienti Suomesta 2003 Arvo 11 mrd. EUR Eurooppa Aasia 77 % 11 % Muut 16 % Pohjois-Amerikka Afrikka Latin. Amerikka 7 % 2 % 1 % USA 7 % Oseania Päämarkkinamaat Saksa 1 % 18 % Muu Eurooppa

Lisätiedot

Pikaraitiotie. Mikä se on. Davy Beilinson

Pikaraitiotie. Mikä se on. Davy Beilinson Pikaraitiotie Mikä se on Davy Beilinson Pikaraitiotien suunnittelutavoitteet Tavoitteena on kohtuuhintainen, tehokas joukkoliikenneväline, jonka kapasiteetti ja matkanopeus (noin 25 km/h pysähdyksineen)

Lisätiedot

Education at a Glance 2013: Sukupuolten väliset erot tasoittumassa

Education at a Glance 2013: Sukupuolten väliset erot tasoittumassa Education at a Glance 2013: Sukupuolten väliset erot tasoittumassa Education at a Glance: OECD Indicators (EaG) on OECD:n koulutukseen keskittyvän työn lippulaivajulkaisu, joka kertoo vuosittain koulutuksen

Lisätiedot

Mullistaako liuskekaasu energiamarkkinat? Energiateollisuuden kevätseminaari 23.5.2013, Oulun kaupunginteatteri Tiina Koljonen, VTT

Mullistaako liuskekaasu energiamarkkinat? Energiateollisuuden kevätseminaari 23.5.2013, Oulun kaupunginteatteri Tiina Koljonen, VTT Mullistaako liuskekaasu energiamarkkinat? Energiateollisuuden kevätseminaari 23.5.2013, Oulun kaupunginteatteri Tiina Koljonen, VTT 2 Liuskekaasua Eurooppaan? Forsström & Koljonen 2013. Arvioita liuskekaasun

Lisätiedot

Globaalin kehityksen epävarmuus

Globaalin kehityksen epävarmuus Globaalin kehityksen epävarmuus Metsäalan tulevaisuusseminaari, 1.11.2007 Jukka Pirttilä Tutkimuskoordinaattori Palkansaajien tutkimuslaitos Puheen rakenne Kyse talouden globalisaatiosta: kansallisten

Lisätiedot