Tarinoita sivistyksestä s

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Tarinoita sivistyksestä s. 12 13"

Transkriptio

1

2 u n i v e r s sisällysluettelo Näkökulma: Luottamus ja vastuu yliopistossa ja yhteiskunnassa 1 Tutkijat perehtyvät saimaannorpan tuntemattomaan talveen 2 Suomen turvallisuuspoliittinen asema on hyvä 5 Enemmän politiikkaa tasa-arvopolitiikkaan 6 Tsunami ei pyyhkäissyt pois Sri Lankan poliittista konfliktia 8 Tarinoita sivistyksestä s Joensuun yliopisto on tehokas ja taloudellinen 10 Tarinoita sivistyksestä 12 Koodi palvelee maahanmuuttaja-asioissa 14 Insinööristä diplomi-insinööriksi täydennyskoulutusta Joensuussa 16 Kääntäjä keskiössä, tulkki tapetilla 18 Maahanmuuttajien terveydenhoidossa on kehitettävää 19 Tiälä on kuulkee tillaa hengittee ja ajatella 20 Järvitutkijat pohtivat ilmastonmuutoksen seurauksia 21 Onko luovasta taloudesta voimavaraksi? 23 u n i v e r s Seuraava univers ilmestyy Päätoimittaja Kari Hippi Aineiston on oltava toimituksessa Toimitussihteeri Sari Eskelinen 7 vrk ennen lehden ilmestymistä. Julkaisusihteeri Leena Konttinen Valokuvaajat Varpu Heiskanen, Ilkka Konttinen Ilmoitushinnat takakansi 400 e (neliväri) Painopaikka Joensuun yliopistopaino 1/1 sivu 250 e (mv) Levikki kpl 1/2 sivua 150 e (mv) ISSN /4 sivua 90 e (mv) univers ilmestyy yhdeksän kertaa 1/8 sivua 65 e (mv) lukuvuodessa. Hinnat eivät sisällä arvonlisäveroa. Lehden julkaisija JOENSUUN YLIOPISTO Tulliportinkatu 1, Joensuu PL 111, Joensuu puh. (013) s-posti: Internet

3 Olli Saastamoinen metsätieteellisennäkökulma tiedekunnan dekaani Luottamus ja vastuu yliopistossa ja yhteiskunnassa Muutama vuosi sitten valvoin erään luentosarjani päättökuulustelua. Noin puolet 30 opiskelijan joukosta oli ulkomaisia. Kuulusteluajasta oli kulunut vasta osa, kun eturivissä istunut amerikkalainen opiskelijaneitonen nousi ylös ja poistui luentosalista. Olin hieman hämmentynyt, kävelin ovelle ja näin hänen menevän naisten kammariin. Hän palasi pian. Kysyttyäni, miksi hän ei ollut pyytänyt lupaa poistua tenttisalista, hän vastasi I have given my word. Hänelle oli selvää, että kotiyliopistossa annettu rehellisyyslupaus pätee myös muulla. Luottamus on ollut yksi yhteiskunnallisten instituutioiden rakentumisen ja pysyvyyden ehtoja perheestä kansallisvaltioon. Käsite on merkityksellinen kaikissa ihmistieteissä psykologiasta kansainväliseen politiikkaan. Viime vuosina se on saanut nostetta sosiaalisen pääoman keskeisenä osana. Sosiaaliseen pääomaan kuuluvat sosiaaliset siteet ja niiden vastavuoroisuuden normit. Hyvinvointiyhteiskuntaa luonnehtiva pyrkimys etujen ja taakkojen oikeudenmukaiseen jakoon edustaa ja vahvistaa sosiaalista pääomaa, samoin yritysten yhteiskuntavastuu. Luottamus yhteiskunnassa ja organisaatioissa helpottaa asioiden sujumista. Jos se kehittyy teoreettiseen maksimiinsa, kuulusteluissa ei tarvita valvojaa lainkaan. Joensuun yliopisto koordinoi Metsäalan tulevaisuusfoorumi-hanketta. Sen alkuvuodesta ilmestyneessä raportissa arvioitiin sosiaalisen pääoman kehittyneen metsäsektorilla myönteisesti jälleenrakennuksen vuosista aina viime vuosikymmenen lamaan saakka. Sosiaalisen pääoman nykyisen ja tulevan kehityksen suurimpien ongelmien nähtiin johtuvan kansainvälisen talouden kilpailusta ja sen heijastumisesta työllisyyteen ja nuorison luottamukseen. Kysyttiin, onko metsäsektorin sosiaalinen pääoman rapautumassa? Niin dramaattista vahvistusta kysymyksen aiheellisuudelle, mitä päätös Voikkaan paperitehtaan sulkemisesta merkitsi, tuskin kukaan osasi odottaa. Luottamuksen mureneminen ei ole yksin sosiaalinen kysymys. Klaus Helkaman ja Tuija Seppälän vuonna 2004 Sitralle raportoima kansainvälinen vertailu viittasi siihen, että taloudellinen kasvu liittyi työteliäisyyttä ja suoriutumista korostavaan arvomaailmaan ja suureen sosiaaliseen pääomaan. Siksi tekisi mieli uskoa, että viimeistä sanaa Voikkaasta ei vielä ole sanottu. Monia kysymyksiä on jäänyt avoimeksi. Sanelevatko rahoitusmarkkinoiden näkemykset paperiteollisuuden kapasiteetin? Missä kulkee raja terveen kannattavuuden ja kohtuuttomien tuotto-odotusten välillä? Onko mikä tahansa etujen ja taakkojen epäsymmetria hyväksyttävissä? Voisiko muutosten hallintaa parantaa metsäsektorin yhteistoimin? Taloustieteen nobelisti Joseph Stigliz kuvasi parin vuoden takaisessa kirjassaan Yhdysvaltain talouden 1990-lukua maansa historian ahneimmaksi kymmenluvuksi. Aika näyttää, tullaanko kuluvan vuosikymmenen taloushistoria maassamme kuittaamaan samoin sanoin? Yliopistojen tehtävä kasvattaa nuorisoa palvelemaan isänmaata ja ihmiskuntaa kannustaa yhteisvastuullisuuteen ei ahtaaseen itsekkyyteen. Yliopistojen kasvatusvastuuseen kuuluu koulutuksen sisältö, laatu ja tavoitteet. Vastuunkanto kuuluu tiedekunnille ja jokaiselle opettajalle erikseen. Metsäsektorin myllerrys ei ole ainoa asia, joka on tehnyt metsänhoitajien työmarkkinoista tiukahkot. Siihen on vaikuttanut myös ammattikorkeakoulujen metsäkoulutuksen hallitsematon kasvu. Metsätieteellinen tiedekunta on pyrkinyt olemaan vastuullinen kouluttaja. Koulutusta on monipuolistettu, kotimaista sisäänottoa on supistettu ja ulkomaisten opiskelijoiden koulutusta lisätty. Kapasiteetin muutokset on tehty ja tavoitteiden alittumisen riski otettu nuoria opiskelijoitamme metsäalan tulevaisuuden tekijöitä ei tiedekunnan rahoitustarpeita ajatellen.

4 u n i v e r s Kuutti paistattelee päivää. teksti Sari Eskelinen kuvat Juha Taskinen, Anni Rautio, Ari Kirjavainen Tutkijat perehtyvät saimaannorpan tuntemattomaan talveen Saimaannorpan talvielämää on toistaiseksi tutkittu vähän. Norpan talvikäyttäytymisestä ei siksi tiedetä paljoa, mutta nyt salaperäisyyden verhoa ollaan avaamassa Joensuun yliopiston biologian laitoksen ja Karjalan tutkimuslaitoksen tutkimushankkeessa. Tänä keväänä alkaneessa noin kolmivuotisessa hankkeessa selvitetään saimaannorpan talviaikaista käyttäytymisekologiaa ja siihen vaikuttavia tekijöitä. Tietoa pyritään saamaan myös erilaisista häiriötekijöistä, joita norpalle mahdollisesti aiheutuu talviseen pesimäaikaan. Esimerkiksi rantarakentaminen ja Saimaan vesistöjen talviaikainen virkistyskäyttö ovat jatkuvasti lisääntyneet norpan pesimäalueilla. Myös ilmaston lämpeneminen luo oman uhkakuvansa norpan pesimiseen. Tieteellistä tutkimusta tarvitaan, jotta voidaan arvioida tämän yhden maailman uhanalaisimman hylkeen selviytymistä muuttuvissa olosuhteissa, aiheesta väitöskirjaansa valmisteleva tutkija Marja Niemi toteaa. Niemi aloitti tutkijana Karjalan tutkimuslaitoksen ekologian osastolla tammikuussa. Niemi siirtyi Joensuuhun Kuopiosta, missä hän opiskeli soveltavaa eläintiedettä. Gradunsa hän teki ilveksistä. Merinisäkkäät ovat aina kiinnostaneet minua ja innostuin, kun huomasin, että Joensuussa haetaan tutkijaa norppatutkimukseen. On hienoa, että Suomessa pystyy tutkimaan tällaista eläintä. Tekniikka tutkimuksen apuna Joensuun yliopistossa on toistaiseksi tehty joitakin alustavia tutkimuksia saimaannorpan talvielämästä. Niiden perusteella tiedetään, että norppien talvikäyttäytyminen eroaa melko paljon kesäkäyttäytymisestä.

5 SAIMAANNORPPA Phoca hispida saimensis Norppakanta on tällä hetkellä noin 280 yksilöä. Keskimääräinen elinikä on noin 20 vuotta. Norppa saavuttaa sukukypsyyden 4 5-vuotiaana. Poikaset syntyvät helmikuun lopussa lumipesien suojiin. Vedenalaiset kamerat odottavat jään alle asentamista. Emo ja kuutti on kuvattu vedenalaisella kameralla hengitysavannolla. Vuonna 2000 laskennoissa löytyi 53 kuuttia, vuonna 2003 niitä syntyi 51 ja vuonna 2004 ennätykselliset 64 poikasta. Viime vuonna laskennoissa löydettiin 40 poikasta. Kaikille pesimäalueille ei kuitenkaan ehditty sopivaan laskenta-aikaan, mutta arvioiden mukaan poikasia syntyi noin 65. Lähde: Norpat viettävät talvisin aikaa pesissään. Myös sukelluspituudet muuttuvat eli sukelluksissa ollaan pidempiä aikoja. Tulokset ovat tosin alustavia ja tässä tutkimuksessa haluamme selvittää, onko näin. Haluamme lisätietoja myös norppien pesäkäyttäytymisestä sekä nuorten norppien levittäytymisestä, Niemi selvittää. Saimaannorppien avovesiaikaista käyttäytymistä on tutkittu radiolähettimien avulla Joensuun yliopistossa jo luvun alusta lähtien. Vuodesta 2002 lähtien käyttäytymistutkimus on painottunut vedenalaisiin ääni- ja kuvaseurantoihin. Saimaannorpan talvielämää selvittävässä tutkimuksessa käytetään molempia menetelmiä ja pyritään sitä kautta avaamaan uusi näkökulma norppien talviaikaiseen elämään. Parhaillaan tutkijat seuraavat Haukivedellä vedenalaisten kameroiden ja mikrofonien avulla norppien pesäkäyttäytymistä. Kevään säät ovat hankaloittaneet tutkimuksen tekemistä, sillä jäällä on ollut poikkeuksellisen paljon vettä. Olemme jo jääneet pari kertaa kelkoilla kiinni pehmeään sohjoon, joten haastetta tutkimuksen tekemisessä riittää. Touko-kesäkuun aikana norppiin kiinnitetään radiolähettimiä, joiden avulla hylkeiden elämää voidaan seurata tarkasti jopa yli vuoden ajan. Lähetin liimataan eläimen alaselkään. Tänä keväänä lähettimiä asennetaan aikuisille norpille, mutta ensi vuonna niitä pyritään kiinnittämään myös kuutteihin. Vastaanotinten avulla eläimet voidaan paikallistaa, ja niitä voidaan seurata. Sitä kautta saamme tietoa siitä, mikä on norpan elinpiiri, ja liikkuuko se talvella eri paikoissa kuin kesällä. Tutkimme myös norpan vuorokausiaktiivisuutta, Niemi kuvaa. Maastotutkimuksia tehdään kolmen vuoden ajan. Niiden aikana lähetin voidaan kiinnittää vuosittain viidelle hylkeelle. Lämpimät talvet uhka norpalle Ilmastonmuutoksesta saattaa muodostua uusi uhka saimaannorpan tulevaisuudelle. Norppa pesii jäälle ja kinoksiin, joten ne ovat elintärkeitä poikasten selviytymiselle. Ihanneolosuhteissa jäällä on lumikinoksia, joihin norppa voi tehdä pesänsä. Ellei lunta ole, norppa synnyttää jäälle. Silloin kuutin eloonjäämisen riskit kasvavat, Niemi muistuttaa. Pesä suojelee norpan poikasta kylmyydeltä ja pedoilta. Lumipesässä lämpötila ei laske miinuksen puolelle. Kyllähän kuutti pärjää jäälläkin, jos se saa riittävästi ruokaa ja pystyy pitämään lämpönsä. Selviytyminen on kuitenkin haasteellisempaa, jos kuutti jää vaille pesän suojaa.

6 u n i v e r s Pekka Visurin mukaan suurvaltojen kamppailu jatkuu tulevaisuudessakin. Tutkija Marja Niemi nauhoittaa norppien ääniä. Toistuvat lämpimät talvet voivat olla uhka koko saimaannorppapopulaatiolle. Talvella 2001 saatiin viimeksi esimakua siitä, miten normaalia lämpimämpi ja arvaamattomampi sää vaikuttaa norppien pesimiseen. Silloin syntyi useita kuutteja jäälle. Monet pesät myös romahtivat ennen aikojaan. Victoria-kuutti selvisi viidestä jäältä löytyneestä kuutista ainoana hengissä talvesta. Se kuitenkin menehtyi myöhemmin kalaverkkoon. Muut jäältä löydetyt kuutit joutuivat kettujen tai koirien saaliiksi. On vielä spekulaatiota sanoa, mitkä ilmastonmuutoksen vaikutukset norppakantaan ovat, mutta eihän se tulevaisuus kovin valoisalta näytä, jos Saimaalla ei enää ole lunta ja jäätä. Rahoitusta useista lähteistä Norpan talvielämää selvittävä tutkimus tehdään yhteistyössä Maailman luonnon säätiön (WWF), Metsähallituksen Kuutti ja emonorppa. ja Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen kanssa. Tutkimusta rahoittavat myös ympäristöministeriö, Raija ja Ossi Tuuliaisen säätiö sekä muutama yksityinen säätiö. Rahoitusvaikeuksissa kamppailleelle Joensuun yliopiston norppatutkimukselle nyt myönnetty rahoitus mahdollistaa tärkeän tutkimustyön jatkamisen Saimaalla.

7 Teksti ja kuva Kalle Ojatalo Suomen turvallisuuspoliittinen asema on hyvä Maailmantilanteen kehitys on ollut Suomelle suotuisa, joten maa kykenee puolustamaan itseään ja toimimaan kansainvälisessä yhteistyössä turvallisuuspolitiikan alalla. Ei siis ole mitään syytä maalailla uusia uhkakuvia. Valtiotieteen tohtori, dosentti, eversti evp. Pekka Visuri Maanpuolustuskorkeakoulusta alusti 27. maaliskuuta Joensuun yliopistossa aiheesta Kylmästä sodasta uuteen maailmaan. Tilaisuuden järjestivät Pohjois-Karjalan Historiallinen yhdistys ja Joensuun Rauhanryhmä. Visurin mukaan elämme parhaillaan syvällistä maailmanpolitiikan murrosvaihetta. Suurvaltojen kilpailu öljy- ja maakaasuvarojen hallinnasta kiristyy lähivuosina. Siihen osallistuvat taloudellisesti heikkenevä supervalta Yhdysvallat sekä nopeasti voimistuvan Kiinan ohella Euroopan unioni (EU), Venäjä, Japani ja Intia. Suurvaltojen taloudelliset edut törmäävät tulevaisuudessa toisiinsa lähinnä eteläisessä Aasiassa, Visuri kertoo. Suomi on nyt maailman rauhallisimpia alueita, ja sitä etua kannattaa käyttää hyväksi. Suomella on kuitenkin mahdollisuus joutua epäsuorasti suurvaltaselkkauksien vaikutusten piiriin, koska Suomi sijaitsee Venäjän naapurissa ja pohjoisten merialueiden tuntumassa. Suomi ei ole todennäköinen Venäjän hyökkäyksen kohde, Visuri korostaa. Pohjolan vakaa tilanne voidaan säilyttää tulevaisuudessakin. Se on Venäjänkin etu, sillä sen ongelmat ovat etelässä. Visurin mukaan Suomen täytyy kyetä puolustamaan omaa aluettaan, koska missään muualla siitä ei kanneta huolta. Suomeen ei olisi odotettavissa tehokkaita apuvoimia, koska suurvaltojen voimat ja kiinnostus suuntautuvat muualle. Virolaiset ovat esimerkiksi Naton jäseninä tervetulleita Irakin ja Afganistanin sotiin, mutta Yhdysvalloilla ei ole halukkuutta käyttää resursseja Viron alueen puolustukseen, Visuri painottaa. Yhdysvaltoja kiinnostaa öljy Yhdysvallat rahoittaa nyt sotilasmenojaan lainaamalla rahaa etupäässä Kiinalta mutta myös Japanilta ja eurooppalaisilta, Visuri kertoo. Yhdysvalloilla ei ole enää kauan taloudellisia resursseja nykyiseen sotapolitiikkaan. Asiantuntijat ovat arvioissaan erimielisiä siitä, kuinka kauan tilanne voi jatkua, mutta kukaan ei usko, että suurvalta voisi säilyttää asemansa lainaamalla jatkuvasti rahaa ulkomailta. Visurin mukaan ajatus, että Yhdysvallat asettuisi Euroopan turvaksi, perustunee väärinkäsitykseen kylmän sodan asetelmien jatkumisesta. Amerikkalaisten mielenkiinto on nyt öljylähteiden suunnalla, Visuri sanoo. Washingtonissa toimivan tutkimuslaitoksen CSIS:n johtava analyytikko Anthony Cordesman kirjoitti Naton tiedotuslehdessä vuonna 2005, että Nato ei välttämättä pysy yhtenäisenä liittona, koska Yhdysvaltojen ja Euroopan intressit eroavat toisistaan suuresti. Turvallisuuspolitiikka määriteltävä Suomessa EU pystyy hyvin puolustamaan itseään ilman ulkopuolistakin apua. Toisaalta unioni ei poliittisen hajanaisuutensa vuoksi kykene käyttämään sotilaallista voimaa perinteisen suurvallan tapaan. Unionin voima perustuu rauhanomaisiin keinoihin, joiden käyttö vie aikaa, mutta takaa kestäviä tuloksia, Visuri toteaa. Euroopan unionin ja varsinkin Naton laajentaminen merkitsee Visurin mielestä käytännössä blokkiutumista uusine jakolinjoineen erityisesti suhteessa itään. Tämän estämiseksi EU:n rajoille tulisi muodostaa toimivia liitännäisjäsenyyksiä. Unionin piirissä tehdyt tilannearviot eivät ole sellaisinaan päteviä Suomen uhka-arvioiden pohjaksi. Suomessa ei ole erityistä terroristiongelmaa eikä joukkotuhoaseiden leviäminen ole nimenomaan uhka suomalaisille. Siksi turvallisuuspolitiikan peruslinjaukset eivät Suomessa välttämättä vastaa EU: n ydinmaiden ratkaisuja, Visuri kertoo. Maantieteelliset ja historialliset kokemukset tuottavat erilaisia johtopäätöksiä Euroopassa, eikä Suomella ole siinä mitään hävettävää. Pekka Visurin mukaan suurvaltojen kamppailu jatkuu tulevaisuudessakin.

8 u n i v e r s teksti Sari Eskelinen kuva Varpu Heiskanen Enemmän politiikkaa tasa-arvopolitiikkaan Hallitusneuvos Marianne Laxenin lääke suomalaiseen tasa-arvopolitiikkaan on yksinkertainen ja ytimekäs. Hän vaatii siihen enemmän politiikkaa. Valtaa ja vallankäyttöä on muutettava niin, että naiset pitävät siitä. Nykyinen järjestelmä pitää kyseenalaistaa ja katsoa, miltä pohjalta olisi lähdettävä liikkeelle, Laxen linjasi. Laxen tarkasteli tasa-arvopolitiikan toteutumista eri Pohjoismaissa Naisten täydet poliittiset oikeudet 100 vuotta -juhlakonferenssissa, joka pidettiin Carelia-salissa 22. maaliskuuta. Tapahtumassa tarkasteltiin suomalaisten naisten tasa-arvoa niin historian kuin nykyisyydenkin näkökulmasta. Tasa-arvokonferenssin avannut sosiaali- ja terveysministeri Tuula Haatainen tarkasteli Suomen hallituksen työtä tasaarvon edistämisessä. Aktiivisella tasa-arvopolitiikalla on myös maailmanlaajuista merkitystä. Tasa-arvouudistukset ovat sellaista pääomaa, jota vanheneva Eurooppa tarvitsee menestyäkseen globaalissa kilpailussa. Valta valita Vaikka Suomessa vietetään naisten äänioikeuden 100-vuotisjuhlaa, on naisia edelleen politiikan ja liike-elämän huipulla vähän. Naisten ja vallan välissä on usein paljon puhuttu lasikatto, jonka läpi ylöspäin pyrkivän on vaikea puskea päätään. Suomalaisen tasa-arvon ja kansanvallan historiaa tarkastellut kirjailija Kaari Utrio muistutti, että lasikaton alle jääminen voi olla myös naisten tietoinen valinta. Vallan tavoittelussa vaarantuu helposti muu elämänsisältö kuten perhe, ystävät ja vapaa-aika. Järkevä naisihminen miettii, onko valta uhrausten arvoinen. Tasa-arvon edistäminen ei kuitenkaan ole yksin naisten asia. Professori Juha Ministeri Elisabeth Rehn toivoi YK:lta aktiivisempaa otetta tasaarvokysymyksissä. Sihvola korosti, että tasa-arvotyö edellyttää merkittäviä lisäponnistuksia myös suomalaisilta miehiltä. Olennainen kysymys on tasa-arvon edistäminen perheen sisällä. Miesten ja naisten suhteiden perheessä on oltava tasa-arvoa ja oikeudenmukaisuuskasvatusta tukeva. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että on uudistettava lainsäädäntöä ja etenkin työelämän käytäntöjä siten, ettei isiä pelkästään kannusteta vaan velvoitetaan kantamaan täysimittainen osuutensa lasten kasvatuksesta. Naiset mukaan rauhanprosessiin Ministeri Elisabeth Rehn tarkasteli kriittisesti tasa-arvon toteutumista Yhdistyneissä kansakunnissa (YK). Järjestön korkeimmissa viroissa ei naisia juurikaan näy. Sen sijaan YK:n alajärjestöjen johtopaikoille naisia on viime vuosina nimitetty. On mielenkiintoista huomata, että naiset johtavat ja ovat johtaneet niitä YK-järjestöjä, jotka liittyvät naisiin, lapsiin ja humanitäärisiin ongelmiin, kun taas kovempia arvoja edustavat järjestöt ovat kuuluneet miehille. Rehn nosti esiin myös YK:n kriisinhallinnan tasa-arvon näkökulmasta. Vaikka järjestön päätöslauselmassa 1325 vaaditaan naisten osallistumista rauhanrakentamiseen rauhanneuvottelujen kaikilla tasoilla, on ajatus jäänyt lähes kuolleeksi kirjaimeksi. Naisten osallistuminen on välttämättömyys kestävän rauhan aikaansaamiseksi. Eihän yli puolta väestöstä voi jättää tulevaisuutensa hahmottamisen ulkopuolelle, Rehn painotti. Europarlamentaarikko Pia-Noora Kauppi nosti esiin Euroopan unionin työn tasa-arvotyössä. Hänen mukaansa naisten määrän lisääntyminen Euroopan parlamentissa on kiihdyttänyt järjestön tasa-arvotyötä. Tuoreimpana osoituksena siitä on muun muassa maaliskuussa hyväksytty päätöslauselma Euroopan tasa-arvoinstituutin perustamisesta. Itä-Suomen läänin maaherra Pirjo Ala-Kapee toi tasa-arvotyön Euroopan unionin alueiden tasolle. Itä-Suomessa naiset ovat olleet perinteisesti aktiivisia politiikassa. Ala-Kapee korosti myös naisyrittäjyyteen kannustaneiden hankkeiden merkitystä keskeisenä tasa-arvoa edistävänä tekijänä. Työ tasa-arvon hyväksi on Itä-Suomessa ollut monipuolista ja motivaatio on hyvä. Yksi keskeinen ja jatkuva haaste on eri toimijoiden, järjestöjen, julkisen hallinnon ja yrittäjien yhteistyön ja verkottumisen tiivistäminen.

9 kolumni Kalle Määttä verovähennyksestäkö pelastusrengas Erinäiset tahot ovat esittäneet verovähennysoikeuden myöntämistä yrityksille, kun ne tekevät lahjoituksia yliopistoille. Mielenkiintoinen ajatus, joka ensi alkuun voi vaikuttaa jopa hyvältä. Lähemmässä tarkastelussa saattaa kuitenkin päätyä hieman toisenlaiseen lopputulokseen. Heti alkuun on todettava se paradoksaalinen seikka, että verovähennyskeskustelu on lyhyellä aikavälillä omiaan vähentämään lahjoituksia yliopistoille. Mitä järkeä tässä vaiheessa on tehdä lahjoituksia, jos lykkäämällä lahjoitus ehkä muutaman vuoden päähän siitä olisi saatavissa vähennys tuloverotuksessa? Tässä valossa olisi syytä siirtyä pikimmiten sanoista tekoihin, jotta mainittu epäkohta vältettäisiin. Mutta epäkohdat eivät suinkaan tyhjenny edellä mainittuun. On otettava huomioon, että vähennysoikeus olisi todennäköisesti ainoastaan tietty verokannan osoittama prosenttiosuus tehdyn lahjoituksen määrästä. Tämä luonnollisesti on omiaan vähentämään yritysten kannustinta lahjoitusten tekemiseen. Toisaalta se lisää paineita siihen, että yritykset hakevat tuottoja tekemistään lahjoituksista. Näin ollen perustutkimus tuskin hyötyy sanotunlaisesta verovähennysoikeudesta, vaan lahjoitukset suuntautuvat enemmän tai vähemmän soveltavaan, elinkeinoelämää lähellä olevaan tutkimukseen. Kannustinta lahjoituksiin verovähennysoikeudenkin voimassa ollessa vähentää se, että yleensä muutkin kuin lahjoituksen tehnyt yritys hyötyvät tutkimustuloksista lahjoitusviroissa. Näin ollen törmäämme 1/n-ongelmaan, jossa yksi yritys maksaisi viulut, mutta n kappaletta yrityksiä pääsisi hyötymään tutkimustuloksista. Tällaisissa olosuhteissa verovähennysoikeus tuskin paljoakaan kannustaa lahjoitusten tekemiseen yliopistoille. Toisaalta pahimmillaan tämän ongelman välttäminen voi johtaa järjestelyihin, joilla suoraan ja epäsuorasti pyritään salaamaan tutkimustuloksia. Tämäkö olisi tulevaisuuden visio tiedeyhteisöstä? Jos verovähennykset kannustaisivat yrityksiä huomattaviin lahjoituksiin, muodostaisivat ne joka tapauksessa epävarmemman rahoituspohjan kuin vallitseva julkisvaltavetoinen rahoitus. Esimerkiksi, mitä tapahtuisi, jos Suomessa päädyttäisiin kansainvälisen verokilpailun puristuksessa veromalliin, jossa elinkeinotuloa ei enää verotettaisi? Taitaisivat lahjoitukset loppua ja sen myötä osa yliopiston rahoituksesta. Entä kansainvälisen kilpailun luomat paineet muutoin? Tuskinpa Intiasta tai Kiinasta käsin lähdettäisiin suurella innostuksella kehittämään Joensuun yliopistoa. Kysymyksiä on helppo jatkaa: Onko yliopistojen rahoituspohja muodostumassa pätkärahoitukseksi lahjoitusvähennyksen myötä? Kuinka tasapuolisesti lahjoitukset suuntautuisivat eri yliopistoille ja korkeakouluille? Tulisiko verovähennysoikeuden myötä otettua huomioon vain suuryritysten intressit ja pienyritystutkimus jäisi entistä pahemmin lapsipuolen asemaan? Ehdotus siis synnyttää paljon enemmän kysymyksiä kuin antaa vastauksia. Verovähennyksestä ei siis ole pelastusrenkaaksi yliopistojen supistuvalle rahoitukselle; enimmillään kysymys taitaa olla oljenkorresta. Tämä huomioon ottaen yliopistolahjoitusten verovähennysoikeuden sisällyttämisestä verolainsäädäntöön ei kannata lähteä maksamaan kovinkaan korkeaa hintaa.

10 u n i v e r s Vuorisen mielestä tsunamin jälkeen olisi hyvä pysähtyä pohtimaan, miten tsunamin herättämää auttamisen henkeä voitaisiin hyödyntää myös muiden katastrofien avustamisessa. Kaikkialla maailmassa on hiljaisia tsunameja ja uusia syntyy koko ajan. Ne eivät kuiteksti Sari Eskelinen kuvat Varpu Heiskanen Tsunami ei pyyhkäissyt pois Sri Lankan poliittista konfliktia Myöskään kansainvälisen avun kohdentamisessa ei aina kyetty ottamaan huomioon maan poliittista kahtiajakoa. Avustusjärjestöt saattoivat ostaa maata yhdeltä etniseltä ryhmältä ja asuttaa hankitulle maa-alueelle toiseen etniseen ryhmään kuuluvaa väestöä, mikä syvensi konfliktia. Myös avustusjärjestöjen keskinäinen koordinaatio oli heikkoa. Osa srilankalaisista sai avustuksia useilta eri tahoilta, kun taas osa väestöstä ei saanut apua lainkaan. Sri Lankan kansallista rauhanneuvostoa johtavan Jehan Pereran mukaan tsunami aiheutti Sri Lankassa kolme aaltoa: tuhoisan hyökyaallon, myötätunnon aallon sekä rahallisen avun aallon. Jehan Perera toivoi, että sekä Sri Lankan hallitus että LTTE voisivat haudata erimielisyytensä ja lähteä rakentamaan rauhaa ja oikeudenmukaista yhteiskuntaa kaikille. Jos näin tapahtuu, Sri Lanka voisi vieläkin rakentaa uuden tulevaisuuden tsunamin aiheuttamista menetyksistä ja surusta. Tapaninpäivänä 2004 Kaakkois-Aasiaa koetellut tsunami herätti maailmalla valtavan myötätunnon aallon. Katastrofialueelle virtasi kansainvälistä avustusrahaa 14 miljardia dollaria, mikä on noin kolme kertaa enemmän kuin muuhun humanitaariseen apuun vuodessa saatava rahoitus. Mittavasta avusta huolimatta jälleenrakennus kangertelee. Esimerkiksi Sri Lanka sai avustusrahaa 2,2 miljardia dollaria, mutta summasta on käytetty vasta murto-osa. Sri Lankan kansallista rauhanneuvostoa johtava Jehan Perera arvioi Joensuun yliopistolla 3. huhtikuuta järjestetyssä Aasiaan!-tapahtuman seminaarissa, että jälleenrakentamisen hitauteen ovat vaikuttaneet niin maan sisäiset poliittiset tekijät kuin ongelmat katastrofiavun koordinoinnissa. Sekä Sri Lankan hallitus että tamilien järjestö LTTE näkivät tsunamin mukanaan tuomat poliittiset mahdollisuudet. Tsunamit voivat pyyhkiä pois ihmisiä ja kyliä, mutta ne eivät huuhdo pois poliittisia rajoja, Perera totesi. Uusi ristiriitojen siemen Tsunamin aiheuttama katastrofi avasi Sri Lankassa uuden mahdollisuuden rauhan aikaansaamiseksi. Välittömästi tsunamin jälkeen Sri Lankan hallinnon edustajat ja tamilien edustajat avustivat yhdessä katastrofin uhreja. Yhteistyö vaikeutui kuitenkin nopeasti. Sen sijaan, että tsunami olisi vahvistanut rauhanprosessia, se päinvastoin syvensi Sri Lankan poliittista jakoa. Se herätti vihamielisyydet uudelleen ja loi uusia ristiriitoja. Koordinaatiota tarvitaan Humanitaarisen avun koordinointi herätti Aasiaan!-seminaarissa keskustelua laajemminkin. Ulkoministeriön globaaliosaston osastopäällikkö Anneli Vuorinen painotti, että avunantajien on pystyttävä koordinoimaan antamaansa apua paremmin. Liian usein avunantajat toimivat yksin, kun he haluavat painottaa oman brändinsä näkyvyyttä. Yhteistyötä olisi tehtävä myös paikallisten järjestöjen kanssa, sillä ne tuntevat paikalliset olosuhteet.

11 Ihmiset ovat aidosti rakentamassa omaa elämäänsä. tenkaan välttämättä herätä maailman huomiota samalla tavalla kuin paljon näkyvyyttä saanut Aasian tsunami. Tsunamin jälkeen avustusjärjestöillä ja tsunamista kärsineiden maiden hallituksilla on ollut riittävästi rahaa jälleenrakennukseen, joka ongelmista huolimatta on päässyt käyntiin. Ulkoministeriön humanitaarisen avun yksikön lähetystöneuvos Timo Karmakallio muistutti jälleenrakentamisen negatiivisista vaikutuksista. Jälleenrakennuksessa pyörivät niin suuret rahat, että se aiheuttaa inflaatiota ja markkinavääristymiä. Tsunamialueilla voidaan puhua jopa tsunamiteollisuudesta eli elinkeinoista, jotka elävät niin kauan, kun kansainvälistä apua on saatavissa. Kirkon ulkomaanavun humanitaarisen avun päällikkö Helena Manninen-Visuri korostikin, että jälleenrakennusohjelmissa on oltava oikeudenmukainen ja tasapuolinen. Usein jälleenrakennusta hidastuttavat tuhoalueiden sekavat maanomistusolot, pula rakennusaineista sekä palkkatason nousu. Humanitaarista apua tarvitaan maailmalla jatkossakin, sillä katastrofien määrä on kasvussa. Aasia on vaaravyöhykkeessä myös tulevaisuudessa. Katastrofien laajuutta Aasiassa lisää se, että alueella asuu 56 prosenttia maailman väestöstä. Kun katastrofi iskee alueelle, ihmisiä kuolee ja jää kodittomiksi paljon, Suomen Punaisen Ristin katastrofiavun päällikkö Kalle Löövi huomautti. Löövi muistutti toivosta katastrofien keskellä. Esimerkiksi Sri Lankassa syntyvyys on noussut tsunamin jälkeen. Ihmiset ovat aidosti rakentamassa omaa elämäänsä. Mika Kinnunen ja Milla Paumo juontavat tiistaisin lähetettävää Campusradion lähetystä Radio Rexin studiossa. Campusradio tekee yliopistomaailmaa tutuksi Radio Rexin Campusradio kertoo tiistai-iltapäivisin asiaa yliopistomaailmasta, sen ilmiöistä ja ihmisistä. Ohjelmaa toimittavat Joensuun yliopiston opiskelijat Mika Kinnunen ja Milla Paumo. Campusradio on ohjelma, joka pyrkii esittelemään yliopistomaailmaa sellaisille, jotka eivät sitä niin hyvin tunne, Kinnunen tiivistää ohjelmapolitiikan. Campusradio on makasiinityyppinen ohjelma, jossa on mukana haastatteluja, uutisia sekä musiikkia. Ohjelman musiikkiosuudessa pyritään nostamaan Joensuun yliopiston uusi hallitus esiin paikallisia yhtyeitä ja muusikoita. Kevään aikana Campusradiossa on käsitelty muun muassa yliopiston esteettömyyskartoitusta, Kalevalaa ja Pohjois- Karjalan historiallista seuraa. Loppukeväästä olemme suunnitelleet juhlapäiviin liittyviä aiheita. Esimerkiksi vappuna käsittelemme vappua, Paumo kuvaa. Campusradion lähetyksiä voi kuulla vakiopaikalla tiistaisin kello Kevään viimeinen lähetys on 2. toukokuuta. Lähetykset jatkuvat ensi syksynä. Joensuun yliopiston hallituksen jäsenet on valittu seuraavaksi nelivuotiskaudeksi. Uuden hallituksen toimikausi alkaa 1. elokuuta. Opiskelijajäsenten toimikausi on kaksi vuotta. Uuden hallituksen kokoonpanoon kuuluvat rehtori Perttu Vartiainen ja vararehtori Teuvo Pohjolainen. Professoreja edustavat (varajäsenet suluissa) Tapani Pakkanen (Seppo Kellomäki), Jopi Nyman (Jorma Enkenberg) ja Pirkkoliisa Ahponen (Matti Tolvanen). Muiden opettajien, tutkijoiden ja muun henkilökunnan edustajia ovat taloussihteeri Tuula Ranne (lehtori Sakari Ylönen), yliassistentti Antero Puhakka (hallintopäällikkö Pertti Elsinen), lehtori Eeva Kuusela (lehtori Anu Haapala). Opiskelijoiden edustajia ovat Karri Heikkilä (Ari Mattila), Salla Remes (Tuomas Green) ja Tuomo Lukkarinen (Satu Hakola).

12 u n i v e r s teksti Harri Lukkarinen Joensuun yliopisto on tehokas ja taloudellinen Yleiskuvan Joensuun yliopiston asemasta suomalaisessa yliopistomaailmassa saa tarkastelemalla sen panosten ja tuotosten osuutta tulosalueittain toisaalta sen edustamilla koulutusaloilla, toisaalta kaikista yliopistoista ja koulutusaloista. Tarkastelu osoittaa, että yliopisto tuottaa enemmän perustutkintoja kuin sen osuus perustutkinto-opiskelijoista on. Lisäksi yliopisto tuottaa maistereita keskimääräistä edullisemmin. Yliopisto on myös tehokas tohtorien tuottaja eli se tuottaa enemmän tohtoreita kuin sen suhteellinen osuus jatkotutkinto-opiskelijoista on. Joensuun yliopistolla on perustutkintoopiskelijoista 4,9 prosentin osuus maan kaikista opiskelijoista ja 8,2 prosentin osuus edustamiensa koulutusalojen opiskelijoista. Maisterintutkinnoista yliopistolla on vastaavasti 5,4 prosenttia kaikista ja 10,3 prosenttia edustamillaan koulutusaloilla. Yliopisto tuottaa siis enemmän perustutkintoja kuin sen osuus perustutkinto-opiskelijoista on. Yliopiston kustannukset perustutkintokoulutuksen tulosalueella olivat 4,5 prosenttia kaikkien yliopistojen kustannuksista ja 9,5 prosenttia edustamiensa koulutusalojen kustannuksista. Yliopisto tuottaa näin ollen maistereita keskimääräistä edullisemmin. Jatkotutkinto-opiskelijoista Joensuun yliopistolla on 3,5 prosenttia kaikista ja 6,7 prosenttia edustamillaan aloilla. Tohtorintutkintoja yliopisto tuottaa 3,8 prosenttia kaikista ja 8 prosenttia edustamillaan aloilla. Yliopisto on siis myös tehokas tohtorien tuottaja eli se tuottaa enemmän tohtoreita kuin sen suhteellinen osuus jatkotutkinto-opiskelijoista on. Tulos on samansuuntainen, kun tarkastellaan tutkijakouluopiskelijoiden osuutta. Joensuun yliopistolla oli tutkijakouluopiskelijoita 3,2 prosenttia kaikista ja 7,2 prosenttia edustamillaan aloilla. Tohtorin tutkintojen osuus oli vastaavasti 3,8 prosenttia ja 8 prosenttia. Yliopiston kustannukset jatkotutkintokoulutuksen tulosalueella olivat 4,2 prosenttia kaikista ja 9,9 prosenttia yliopiston edustamilla koulutusaloilla. Näyttäisi siis siltä, että tohtoreita tuotetaan tehokkaasti, mutta tuhlailevasti. Tämä ei kuitenkaan pidä paikkaansa: vuodesta 2004 lähtien yliopisto on panostanut erityisesti jatkotutkintokoulutukseen. Esimerkiksi tutkijakouluissa olevien opiskelijoiden määrä kasvoi vuodesta 2003 vuoteen 2005 noin 67 prosenttia (72:sta 120:een). Panostus ei vielä näy tohtoreiden määrässä tulosta on odotettavissa vasta vuodesta 2007 alkaen. Joensuun yliopiston tutkimushenkilökunnan määrä oli 2,9 prosenttia kaikista ja 6,2 prosenttia yliopiston edustamilla koulutusaloilla. Yliopiston kustannukset tutkimuksen tulosalueella olivat 3,6 prosenttia kaikista ja 7,6 prosenttia edustamillaan koulutusaloilla. Vastaavasti tieteellisiä julkaisuja tuotettiin 4,6 prosenttia (vuoden 2004 tieto) kaikista ja 11 prosenttia (vuoden 2004 tieto) Joensuun yliopiston edustamilla aloilla. Tämä osoittaa, että yliopisto tuottaa vähäisemmällä tutkijamäärällä ja vähäisemmällä rahoituksella lukumääräisesti enemmän tieteellisiä julkaisuja eli se on myös tällä sektorilla tehokas. Joensuun yliopisto on siis keskimääräistä tehokkaampi ja taloudellisempi keskeisillä tulosalueilla. Ennusteiden mukaan maistereiden ja tohtorien määrä lisääntyy merkittävästi seuraavan kolmen vuoden aikana ilman panosten määrän olennaista kasvua, jolloin yliopistosta tulee entistä tuottavampi ja taloudellisempi. 10

13 Kielipoliisi iskee Erkki Savolainen AK I E L I K O L U M N I Kielipoliisin käsikirja (Tammi 2005) on Pirkko Muikku-Wernerin toimittama uudenlainen kieliopas, joka pyrkii asiasisällöstä tinkimättä myös viihdyttämään lukijaa. Takakannen mukaan kielipoliisi on pilkuntarkka lainvartija, jonka tehtävänä on suomen kielen väärinkäytösten estäminen, selvittäminen ja syyteharkintaan saattaminen. Kirja sisältää muun muassa kielipoliisin ohjesäännön, vihjeosoitteen sekä kokoelman kuulustelukysymyksiä. Siispä minäkin kannan tässä korteni kekoon. Pidätin viime syksynä kirjallisen viestinnän kurssillani Savonlinnassa kaikki ensimmäisten vuosikurssien opiskelijat viikkokausia kestävään tutkintaan. Operaatio oli naamioitu kielenhuollon harjoituksiksi sekä oppimispäiväkirjan pitämiseksi. Lopuksi oli kirjallisen kuulustelu, jota opetussuunnitelmassa kutsutaan tentiksi. Näin onnistuin saamaan tutkittavilta arvokasta todistusaineistoa sekä useita tunnustuksia ja monenlaisia selityksiä. Esitutkinnan jälkeen määräsin opiskelijat kirjoittamaan yhdyskuntapalveluna mahdollisimman huolitellulla kielellä kandidaatin tutkielman, jonka tarkastan vielä erikseen. Vain muutamat opiskelijat vapautuivat heti tutkinnan alussa niiden todistusten perusteella, jotka he olivat saaneet aiemmista kuulusteluista. Tuomarina ja päätöksentekijänä heidän asiassaan toimi tiedekunnan dekaani. Kielipoliisin vartiointitehtävä kohdistuu ennen muuta kaikille yhteiseen kirjoitettuun yleiskieleen. Tunnustusten mukaan opiskelijoilla on tekstiviestien kirjoittamisessa oma kielensä ja sähköpostiviestit kavereille ovat pitkälti puhekieltä. Messenger kuulemma toimii puhekielen ja kirjoitetun kielen tehosekoittimena. Eräät tosin olivat sitä mieltä, että yleis- ja puhekielen raja on hämärtynyt jo liikaa. Muuan kertoi miettineensä, syrjäyttääkö puhekieli lopulta kokonaan yleiskielen. Toinen katsoi, että välinpitämättömyys suomen kielestä on tarttunut myös uuteen opettajapolveen, jolloin yleinen vapautta suosiva käsitys vaarantaa väistämättä yleiskielen asemaa. Suomen kielen välimerkeistä pilkku on tunnetusti kielipoliisin lempilapsi ja herättää muissakin suuria tunteita. Opiskelijoiden mukaan vapaamuotoisissa sähköposti- ja tekstiviesteissä harva pysähtyy miettimään pilkutusta, ja siksi säännöt pikkuhiljaa unohtuvat. Syynä myönnettiin olevan myös laiskuus, kun ei jakseta opiskella pilkkusäännöissä tarvittavia lauseopin käsitteitä. Osaamattomuuden syyksi sanottiin myös ajanpuute, kun lukion äidinkielen kursseja on vähennetty. Eräs opettaja kuulemma korjasi oppilaiden aineista pilkkuvirheet mieluummin itse kuin opetti sääntöjä kunnolla. Ja vielä tämä: joissakin kouluissa painotetaan niin paljon vieraiden kielten pilkkusääntöjä, että ne menevät sekaisin suomen sääntöjen kanssa. Pitäisikö kielipoliisin rajavartiolaitoksen sulkea maan rajat vieraiden kielten vaikutukselta? Opiskelijoiden mielestä Suomen kielimaiseman muuttumiseen ovat vaikuttaneet eniten Internet ja vieraiden kielten opiskelu sekä matkustaminen. Mutta muutosta ei pidetty mitenkään huonona asiana. Vieraskieliset lainat eivät uhkaa suomen kieltä vaan rikastuttavat sitä. Sitaattilainojen taivuttamista pidettiin tosin hankalana, kun aina ei tiedä, miten sanat lausutaan. Ongelmallisin oikeinkirjoituksen asia, johon eräs opiskelija oli törmännyt, on nimi Ben Zyskowicz. Sitä kun on mahdoton kirjoittaa oikein ilman että tarkistaa nimen asun netistä. 11

14 u n i v e r s Yliopistoissa on paljon tutkimusta, joka jää kirjastoihin pölyttymään. Tarina kertoo, että esimerkiksi väitöskirjoilla on keskimäärin kolme lukijaa ja näistäkin kaksi lukee tuotoksen virkansa puolesta. Joensuun yliopistossa kolme vuotta toimineen Sivistyksen tarina -hankkeen yhtenä tavoitteena onkin ollut tutkimuksen tuominen lähemmäs useampia lukijoita ja television katsojia. Sivistyksen tarina -hanke Sana sivistys tuli suomen kieleen nykyisessä merkityksessään 1800-luvun alkupuolella, johdoksena sanasta siveä tai siviä. Suomen kielen sivistys-sana liittyy kiinteästi myös saksalaiseen Bildungtraditioon, jonka mukaan sivistys on ihmiseksi tulemista oppimisen kautta. Sivistyksen tarina -hankkeessa sivistystä on tutkittu usean tieteenalan tutkijoiden, opiskelijoiden ja dokumentin tekijöiden voimin, toteavat hankkeen vetäjät Päivi Harinen ja Juha Kauppila. Sivistyksen tarina -hankkeessa on yritetty palata tutkimuksen perusasioiden äärelle. Tuotantoon perustuvasta tehdasajattelusta on pyritty takaisin tekemiseen, jossa toteutuisivat luomisen ilo ja vapaus. Hankkeen seminaareissa on valmistunut perus- ja jatko-opiskelijoiden opinnäytteitä ja käsikirjoitettu Sivistyskansan tarina -dokumenttia, jonka on Yleisradion Avoimelle yliopistolle tuottanut joensuulaisen Markku Kurosen tuotantoyhtiö Fixidea Productions ja ohjannut elokuvaohjaaja Mikko Keinonen. Loppukesäksi hankkeesta on valmistumassa dokumenttisarjaan liittyvä kirja Opinpaikat sivistyksellisiä elämänkulkuja kansakunnan elämäkerrassa. Kirjassa kuvataan erilaisia sivistyksen ja oppimisen polkuja aina 1800-luvulta 2000-luvulle asti. J.V. Snellman on Sivistyskansan tarinan päähenkilö. Kuva YLE Kuvapalvelu. kirjoittajat Päivi Harinen, Esko Hartikainen, Leila Hurmalainen, Juha Kauppila Tarinoita sivisty Käsitteistä kuviksi Dokumentin käsikirjoittaminen on ollut monivaiheinen prosessi. Prosessiin osallistuminen on vaatinut osallistujilta pitkäjänteistä sitoutumista ja uskoa omiin ideoihin. On ollut mielenkiintoista seurata, kuinka idealakanoista syntyi vähitellen valmis dokumentti. Erityisenä haasteena on ollut tieteellisten käsitteiden muuntaminen kuviksi ja draamalliseksi kerronnaksi. Erityisen mukavaa on ollut käsitteiden ja ajatusten pohtiminen kuvina ja prosesseina, toteaa historian tutkija Esko Hartikainen. Kolmiosaisessa sivistyskansan tarinan dokumentissa päähenkilönä esiintyy Johan Vilhelm Snellman, jonka syntymästä tulee tänä vuonna kuluneeksi 200 vuotta. Keskustelukumppaneikseen hän saa sarjan eri jaksoissa muun muassa Uno Cygnaeuksen, Gustaf Johanssonin ja Minna Canthin. Snellman valittiin sarjan päähenkilöksi, koska suomalainen sivistysajattelu perustuu pitkälti snellmanilaisiin lähtökohtiin, sanoo Snellmanin kasvatusfilosofiasta väitöskirjaansa valmisteleva Leila Hurmalainen. Hanke on koonnut yhteen eri tieteenalojen edustajia. On ollut avartavaa tarkastella samoja asioita useiden eri tieteenalojen näkökulmista. Onhan ryhmäämme kuulunut historian, 12

15 Ohjaaja Mikko Keinonen (vas.) ja äänimies Sami Pasanen valmistautuvat Sivistyskansan tarinan kuvaukseen. a ja Sirja Möttönen yksestä sosiologian ja kasvatustieteen edustajia, aikuiskasvatuksen yliassistentti Sirja Möttönen toteaa. Toivottavasti tämä tieteenalojen välinen vuoropuhelu välittyy myös dokumentin katsojille ja kirjan lukijoille. Sivistyskansan tarina Sarjaa varten haastateltiin kaikkiaan pariakymmentä sivistyksen asiantuntijaa. Sarjassa ovat äänessä muun muas- Sirja Möttönen, Leila Hurmalainen, Esko Hartikainen ja Juha Kauppila pohtivat tiedesarjan ja oppikirjan käyttöä opetuksessa. sa kasvatustieteilijät Sirkka Ahonen, Juha Kauppila (Joensuun yliopisto), Kari Uusikylä, tietoyhteiskuntatutkija Ilkka Tuomi, filosofi Eero Ojanen, Snellman-tutkija Raimo Savolainen, kirkkohistorioitsijat Esko M. Laine ja Hannu Mustakallio (Joensuun yliopisto), sosiologi Leena Koski (Joensuun yliopisto) sekä mediatutkija Juha Herkman. Dokumentin osat: Sinivalkoinen sivistys, Sallittu hedelmä ja Arvon mekin ansaitsemme esitysajat: YLE TV1 ovat perjantaisin 21.4., ja kello 17.10, uusinta seuraavana sunnuntaina kello YLE Teema tiistaina 9.5. alkaen kello 19.30, uusinta keskiviikkona kello Joensuun yliopistossa käsikirjoitetulle kolmiosaiselle TV-dokumentille Sivistyskansan tarina Yle on arvioinut yli miljoonaan nousevaa katsojamäärää. Sarjan esittämisestä Yhdysvaltojen Minnesotan Twin cities public television -kanavalla neuvotellaan. 13

16 u n i v e r s teksti Kalle Ojatalo kuvat Varpu Heiskanen Koodi palvelee maahanmuuttaja-asioissa Helmikuun alussa toimintansa aloittanut Koodi on Joensuun seudun maahanmuuttajatyön koordinointiprojekti. Projektin toteutuksesta vastaa Joensuun yliopiston täydennyskoulutuskeskus ja sen tarkoituksena on erityisesti Joensuun kaupungin maahanmuuttajatoiminnan kehittäminen ja koordinoiminen. Koodi on osa Joensuun kaupungin kansainvälisyysstrategiaa ja kestää vuoden 2007 loppuun. Koodi lähti liikkeelle, kun täydennyskoulutuskeskuksen kehittämispäällikkö Mari Pekkarinen otti yhteyttä Joensuun kaupungin yhteyspäällikkö Janna Puumalaiseen. Koodi tukee ulkomailta muuttaneita työnhaussa ja kieliopinnoissa. Ilman apua koulutetun ja kielitaitoisenkin maahanmuuttajan on vaikea pärjätä. Projektipäällikkönä Koodissa työskentelee Riitta-Liisa Koponen ja palveluohjaajina toimivat Irina Tere sekä Saija Huttunen. Koodin toimintaa rahoittavat TE-keskus, Euroopan sosiaalirahasto, Joensuun kaupunki sekä pienemmässä mitassa Perlos ja Abloy. Koodi antaa yksilöllistä ohjausta Koodin yhteistyökumppaneita ovat esimerkiksi työnantajat, Suomen Punaisen Ristin rahoittama Vatakka-toimintakeskus, eri viranomaistahot ja koulutusorganisaatiot. Projektin tavoitteena on päivittää Joensuun kaupungin maahanmuuttajatyön ohjelma ja tuottaa uutta monikielistä materiaalia. Kun Suomeen halutaan työssäkäyviä maahanmuuttajia, täytyy huomioida, että se vaatii yksilöllistä ohjausta ja koulutusta. Projekti auttaa maahanmuuttajia työnhaussa ja suomen kielen opinnoissa sekä neuvoo asiakkaita toimimaan suomalaisessa yhteiskunnassa. Välillä Koodin henkilökunta jalkautuu kentälle ja luo yritysvierailuilla kontakteja työnantajien ja maahanmuuttajien välille. Koodia mainostetaan myös neuvontapisteenä, josta eri tahot voivat kysyä esimerkiksi luotettavaa maahanmuuttajataustaista työntekijää, työharjoittelijaa, kielen kääntäjää tai vaikkapa asioimistulkkia. Kontaktien luominen maahanmuuttajien ja työnantajien välille on tärkeää, koska useilta maahanmuuttajilta puuttuvat suomalaiset ystävät ja tuttavat, jotka luovat onnistuneen työnhaun vaatiman sosiaalisen verkoston. Koodi pyrkii osaltaan rakentamaan tätä tarvittavaa yhteyttä. Saatamme lähteä esimerkiksi esittelemään uutta ihmistä rakennustyömaalle, mikä helpottaa työn saamista, Koponen kertoo. Kun Suomeen halutaan työssäkäyviä maahanmuuttajia, täytyy huomioida, että se vaatii yksilöllistä ohjausta ja koulutusta, Koponen sanoo. Työpaikka haaveena Anzhela Purmonen on kotoisin Segezhasta Venäjän Karjalasta. Hän muutti Suomeen kahdeksan vuotta sitten. Purmonen on saanut Venäjällä ekonomin koulutuksen, ja hän on toiminut palkanlaskijana Segezhassa. Purmonen tuli Koodiin mukaan noin kuukausi sitten, kun Saija Huttunen soitti hänelle ja kysyi, haluaisiko hän työharjoitteluun Joensuun seudun kansalaisopistolle. Purmonen työskentelee nyt kansalaisopiston vastaanotossa. Hän on aiemmin toiminut asiakaspalvelutyössä Kontiolahden kansalaisopistossa. Purmosen mukaan maahanmuuttajan on hyvin vaikea työllistyä varsinkin ilman suomalaista tutkintoa. Siksi hän suunnitteleekin tutkinnon suorittamista täällä. Haaveenani on löytää työpaikka, Purmonen toteaa. Juha Pasanen toimii kielten suunnittelijaopettajana Joensuun seudun kansalaisopistossa. Pasanen kehuu Purmosta joustavaksi ja ystävälliseksi sekä hyväksi ohjattavaksi. Pasanen näkisi mielellään kansalaisopiston vastaanotossa vakinaisesti palkatun henkilön, jolla on monikulttuurinen tausta. Pasasen mukaan vastaanotto on tärkeä paikka, talon henki ja palvelualttius mitataan siellä. Hän arvioi, että jo noin kymmenen prosenttia kansalaisopiston asiakkaista puhuu äidinkielenään jotain muuta kieltä kuin suomea. Suuri osa 14

17 Jamal Ben Dahoud opiskelee suurtalouskokiksi. puhuu äidinkielenään venäjää. Siksi ihanteellinen henkilö vastaanotossa puhuisi suomea, venäjää ja englantia, Pasanen toteaa. Monikulttuurisuutta Pasanen kuvaa haastavaksi, aina oppii jotain uutta ja asioita joutuu perustelemaan. Mikään ei ole itsestään selvää. Oman kulttuurin asiat muuttuvat näkyviksi, Pasanen sanoo. Kulttuurieroja huomaa esimerkiksi ihmisten tavoissa hoitaa asioita. Joidenkin kanssa tulee olla yhteydessä sähköpostitse tai kasvokkain. Joidenkin kanssa asiat hoituvat sen kummemmin suunnittelematta, Pasanen kertoo. Koodi välitti työpaikan Jamal Ben Dahoud muutti Marokon Agadirista Suomeen nelisen vuotta sitten. Hän on naimisissa ja pienen lapsen isä. Hän puhuu jo hyvin suomea, vaikka alussa kieliopinnot tuottivat tuskaa. Dahoudilla on takanaan englannin kielen yliopisto-opintoja Marokossa. Suomessa hän on opiskellut ravintola-alaa ja valmistuu pian Anzhela Purmonen työskentelee Joensuun seudun kansalaisopiston kansliassa. suurtalouskokiksi. Ravintola-ala oli luonteva valinta minulle, koska olen jo Marokossa työskennellyt kokkina, Dahoud kertoo. Saija Huttunen kertoi Dahoudille Deli Chinassa kesällä avautuvasta työpaikasta, ja Dahoud pääsee kesällä aloittamaan työt siellä. Omatoimisen työnhaun kautta en ole saanut työtarjouksia Joensuun ravintoloista, Dahoud sanoo. Dahoud toivoo jatkossakin asuvansa Joensuussa. Elämä on täällä rauhallisempaa ja parempaa kuin Etelä-Suomessa. 15

18 u n i v e r s teksti Jesse Varis kuva Sampo Kokkonen Insinööristä diplomi-insinööriksi täydennyskoulutusta Joensuussa Syksyllä 2004 käynnistyi Joensuun yliopiston tiloissa Modernit suunnittelu- ja valmistusmenetelmät konetekniikassa -täydennyskoulutusohjelma, joka pätevöittää ohjelmaan osallistuvat 29 opisto- ja ammattikorkeakouluinsinööriä diplomi-insinööreiksi. Insinööristä diplomi-insinööriksi -täydennyskoulutukselle näyttää olleen tilausta, sillä hakemuksia koulutukseen tuli keväällä 2004 kaikkiaan 79 kappaletta. Joensuun Tiedepuistossa toimivan Imtecin johtaja Jyrki Peltomaan mukaan suuri hakijamäärä kertoo paitsi koneenrakennuksen vahvasta kehityksestä maakunnassa myös kovan kilpailun tuottamasta tarpeesta kehittää ja erikoistaa yritysten ja insinöörikunnan osaamista. Peltomaa, joka on myös yksi täydennyskoulutusohjelman opiskelijoista, näkee koulutuksen hyödyn siirtyvän nopealla aikavälillä yrityksiin muun muassa opiskelijoiden tekemien erikois- ja diplomitöiden kautta. Uskoisin, että tämän tyyppiselle koulutukselle olisi kysyntää vielä useita kursseja eteenpäin, sillä alueen yritykset ovat päässeet aidosti vaikuttamaan koulutuksen sisältöön. Yritysten toivelistalta koulutukseen on sisällytetty muun muassa johtamistaitoja ja investointien hallintaa. Työn ohessa suoritettavan ohjelman laajuus on 80 opintoviikkoa, joka yhdessä aiemmin suoritetun tutkinnon ja 20 opintoviikon laajuisen diplomityön kanssa täyttää Lappeenrannan teknillisen yliopiston konetekniikan osaston DI-tutkinnon vaatimukset. Noin kolme vuotta kestävä koulutus antaa osallistujille valmiuksia kustannustehokkaiden suunnittelu- ja valmistusmenetelmien hyödyntämiseen nykyisten tuotteiden sekä uusien innovatiivisten tuotteiden ja valmistusteknologioiden osalta. Konetekniikan opintojen lisäksi koulutus sisältää diplomi-insinööriltä vaadittavat perusopinnot sekä perustiedot liiketaloudesta ja johtamisesta. Haalarit kuitattu ja vappuasustepuoli täten ainoastaan tupsulakkia vajaa. 16

19 Aikuisopiskelijat vahvasti motivoituneita Täydennyskoulutusohjelma edellyttää opiskelijoilta paljon itsenäistä työskentelyä, sillä lähiopetusta on vähemmän kuin perusopiskelijoilla. Lähiopetusta annetaan kahtena tai kolmena viikonloppuna kuukaudessa. Koulutuspaikkana toimii pääasiassa Joensuun yliopisto. Lappeenrannan käynnit rajoittuvat lähinnä laboratoriotöiden tekemiseen. Vapaa-ajan ongelmia ei todellakaan ole ollut opiskelujen aloittamisen jälkeen. Opiskelu on tahtonut syödä ajan tehokkaasti muilta harrasteilta, vahvistavat koulutukseen osallistuvat Annika Saukkonen ja Markku Pirinen. Molemmat kuitenkin kehuvat opiskelijaryhmän hyvää opiskelumotivaatiota ja yhteishenkeä. Vaikka porukka opiskeleekin tosissaan, niin pienelle huumorille löytyy kuitenkin aina sijaa, kertoo Pirinen. Vahvaan opiskelumotivaatioon on kiinnittänyt huomiota myös täydennyskoulutusohjelman ohjausryhmän puheenjohtaja, hitsaustekniikan professori Jukka Martikainen Lappeenrannan teknillisen yliopiston konetekniikan osastolta. Varsin positiivinen joukko tämä täällä Joensuussa on. Kun katselee opintosuorituksia, niin ei siellä juurikaan jälkeenjääneisyyttä ole. Lähes kaikki suorittavat tentit sitä mukaan, kun niitä tulee ja rästiin jäänneille on olemassa selkeät syyt. Opetuksellisia haasteita Varsinaisten aineopintojen ja syventävien opintojen opetuksesta vastaavat pääasiassa Lappeenrannan teknillisen yliopiston asiantuntijat. Matemaattisluonnontieteellisissä ja muissa perusvalmiuksia antavissa opinnoissa ovat kouluttajina toimineet myös Joensuun Uskoisin, että tämän tyyppiselle koulutukselle olisi kysyntää vielä useita kursseja eteenpäin, sillä alueen yritykset ovat päässeet aidosti vaikuttamaan koulutuksen sisältöön. yliopiston opettajat. Martikaisen mukaan viikonloppuun ajoittuva opetustyö on ollut joillekin opettajille uusi ja vähän vieraskin kokemus. Samoin niukat lähiopetustunnit on koettu haasteellisiksi, varsinkin kun opiskelijat ovat varsin innokkaita keskustelemaan. Myös opiskelijoiden vahva työelämätausta on mietityttänyt joitakin opettajia, sillä luennolla esitettävät kysymykset ovat kohtuullisen haastavia verrattuna perusopiskelijoiden esittämiin, eikä niihin välttämättä löydy siltä istumalta vastausta. Kyllä minäkin kirjoittelen paperin nurkkaan aina jotakin mitä on tullut keskusteluissa esille, vaikka vuosikymmeniä olenkin opettanut. Vaativista opetustilanteista saa paljon itsekin, toteaa Martikainen. Vappuna virallisesti teekkareiksi Opiskelijoilla on käsillä mielenkiintoiset ajat, sillä vappuun mennessä 50 opintoviikkoa täydennyskoulutusohjelmassa suorittaneet kastetaan ja lakitetaan juhlallisesti teekkareiksi. Tällöin voi myös vaihtaa täydennyskoulutusopiskelijan statuksen virallisesti Lappeenrannan teknillisen yliopiston opiskelijaksi. Lukukausi ei ole kuitenkaan vappuna vielä lähelläkään päätöstä, sillä luennot jatkuvat aina kesäkuun puoliväliin saakka. Syksyn luennot alkavat puolestaan elokuun lopussa, joten kesällä ennättää kuitenkin hieman hengähtääkin lopputyön aiheen miettimisen lomassa tietenkin. Itä-Suomen lääninhallituksen Euroopan sosiaalirahaston tavoite 1-ohjelmasta rahoittaman ohjelman toteuttaa Lappeenrannan teknillinen yliopisto yhdessä Joensuun Tiedepuisto Oy:n ja Joensuun yliopiston täydennyskoulutuskeskuksen kanssa. Haetaan ehdokkaita tasa-arvopalkinnon saajaksi Joensuun yliopisto myöntää Flooran päivän juhlassa tasa-arvopalkinnon Joensuun yliopiston piirissä toimivalle henkilölle tai yhteisölle, joka on edistänyt tasa-arvoa ja yhdenvertaisuutta. Palkinnon tarkoituksena on nostaa tasaarvotietoisuutta Joensuun yliopistossa myönteisellä tavalla, innostaa keskusteluun tasa-arvoasioista ja edistää tasa-arvoisen ja yhdenvertaisen työyhteisön ja opiskeluilmapiirin kehittämistä. Palkinnon saajasta odotetaan esityksiä yliopiston piirissä toimivilta henkilöiltä tai yhteisöjen edustajilta. Esitykset pyydetään toimittamaan hallintoviraston kirjaamoon 9.5. mennessä. Palkinnonsaajan valitsee esitysten perusteella palkintokomitea, jonka muodostavat Joensuun yliopiston tasa-arvoneuvottelukunnan, ylioppilaskunnan ja Joensuun Tutkijanaiset ry:n edustaja sekä naistutkimuksen professori. Lisätietoja palkinnon perusteista antavat tasa-arvoneuvottelukunnan puheenjohtaja Pirkkoliisa Ahponen (p. 4215, ja sihteeri Taru Kontkanen (p. 2388, taru. Postmoderni muuttaa ihmistä Karjalan teologinen seura järjesti 6. huhtikuuta Joensuun yliopistolla yleisöillan aiheesta Globalisaation ajan teologia. Valtioneuvoston kanslian päällikkö, valtioneuvos Risto Volanen alusti tilaisuudessa. Volanen pohti länsimaisen ihmisen mentaliteetin rakentumista vuoden aikana. 17

20 u n i v e r s teksti Minna Surakka kuva Arja Parviainen Kääntäjä keskiössä, tulkki tapetilla IV Kääntämisen ja tulkkauksen tutkimuksen symposiumi Savonlinnassa Neljättä kertaa järjestetty Kääntämisen ja tulkkauksen tutkimuksen symposiumi KäTu2006 pidettiin Savonlinnassa huhtikuuta. Kääntäjien, tulkkien ja käännöstieteen tutkijoiden yhteistyöfoorumina toimiva symposiumi järjestetään vuosittain eri yliopistoissa yhteistyössä Suomen kääntäjien ja tulkkien liiton opettajien ja tutkijoiden jaoston kanssa. Symposiumivuoron osuminen Joensuun yliopistolle juuri tänä vuonna sattui sopivaan saumaan: Kansainvälisen viestinnän laitoksen edeltäjä, Savonlinnan kieli-instituutti, liitettiin osaksi Joensuun yliopistoa 25 vuotta sitten, ja laitos toimii parhaillaan viimeistä lukukautta itsenäisenä laitoksena. Hallintorakenteen uudistuksen jälkeen kääntämisen ja tulkkauksen koulutusohjelmaa toteutetaan osana humanistisen tiedekunnan vieraat kielet ja käännöstiede -oppiaineryhmää. Käännöstieteen tutkimus keskittyy kääntäjiin KäTu2006-symposiumin teemaksi oli valittu kääntäjä keskiöön. Varsinaisen käännöstieteellisen tutkimuksen alkuaikoina 1980-luvulla kääntäjät ja tulkit joutuivat aluksi marginaaliin, sillä tutkimus oli lingvististä ja keskittyi teksteihin. Alusta alkaen tutkijoissa on kuitenkin ollut myös niitä, joita on kiinnostanut kääntäjä tai tulkki päätöksentekijänä ja aktiivisena toimijana. Kääntäjää ja tulkkia tarkasteltiin symposiumiesitelmissä muun muassa ideologisena toimijana, käännöskritiikin kohteena, vieraan kulttuurin merkkiteosten välittäjänä, kielen ja kulttuurin uudistajana sekä työyhteisön jäsenenä. Symposiumiesitelmissä kuultiin myös viittomakielen tulkkien ja kääntäjien näkökulma. Symposiumissa pohdittiin myös kääntäjänkoulutusta, erityisesti sen suhdetta työelämään, ja perustettiin työryhmä, jonka tehtävänä on luoda yliopistoille suositukset tai laatia ohjeistus osana opiskelua teetettävistä todellisista käännös- ja tulkkaustoimeksiannoista. Lisäksi ennen varsinaisen symposiumin alkua järjestettiin erityisesti opiskelijoille tarkoitettu Kääntäjänä käännöstoimistossa -tapahtuma, jonka esityksissä valotettiin kääntäjän ja lokalisoijan työn arkea. Kääntäjä kasvaa ja kutistuu Toinen symposiumin plenaristeista, Kansainvälisen viestinnän laitoksen professori Riitta Jääskeläinen, tarkasteli esitelmässään kääntäjän muuttumassa olevaa asemaa käännöstieteessä ja työmarkkinoilla. Yhtäältä kääntäjä on noussut käännöstutkimuksen keskiöön ja kääntäjien ja kääntämisen näkyvyys on kasvanut. Osaltaan tähän on vaikuttanut kansainvälistyminen, joka lisää kääntämisen ja tulkkauksen tarvetta; esimerkiksi EU:n käännösbudjetin arvioidaan nousevan yli miljardiin euroon kuluvana vuonna. KäTu2006 keräsi Savonlinnaan ison joukon alan asiantuntijoita ja opiskelijoita. Toisaalta kääntäjien asema työmarkkinoilla on heikentymässä: toimeksiantajat odottavat yhä useammin saavansa hyvää, nopeasti ja halvalla, eivätkä edelleenkään tunne kääntäjän työtä tai sen vaatimuksia kovin hyvin. Jääskeläinen toivoikin kääntämisen tutkimuksen tuottavan jatkossa entistä enemmän tutkittua tietoa kääntäjän työstä ja asemasta. 18

Puhe Jyväskylän yliopiston avajaisissa 7.9.2011

Puhe Jyväskylän yliopiston avajaisissa 7.9.2011 Puhe Jyväskylän yliopiston avajaisissa 7.9.2011 Antti Yli-Tainio Jyväskylän yliopiston ylioppilaskunta Tervetuliaissanat Arvoisa rehtori, hyvät opiskelijatoverit ja henkilökunnan edustajat, Haluan toivottaa

Lisätiedot

Tekniikan alan yliopistoopiskelijoiden työssäkäynti 2014

Tekniikan alan yliopistoopiskelijoiden työssäkäynti 2014 Tekniikan alan yliopistoopiskelijoiden työssäkäynti 2014 Esittäjän nimi 24.11.2014 1 Sisältö: Keskeisiä tuloksia Aineiston kuvailu Taustatiedot (Sp, ikä, yliopisto, tutkinnot, vuosikurssi, opintopisteet)

Lisätiedot

Eksperttityön hyödyntäminen ammattiopistossa

Eksperttityön hyödyntäminen ammattiopistossa Eksperttityön hyödyntäminen ammattiopistossa 9.6.2016 Leena Mäkelä 4/5/13 Stadin ammattiopisto Suomen suurin ammattiopisto Ammattiopistossa toimivat Helsingin kaupungin järjestämä nuorten ja aikuisten

Lisätiedot

Esityslistaa muokattiin. Ops-asiat lisättiin kohtaan 6. Tämän jälkeen esityslista hyväksyttiin.

Esityslistaa muokattiin. Ops-asiat lisättiin kohtaan 6. Tämän jälkeen esityslista hyväksyttiin. Nefa-Jyväskylä Ry. Esityslista Historian ja etnologian laitos 6/2014 Historica PL 35 40014 Jyväskylän yliopisto nefa-hallitus@lists.jyu.fi 7.5.2014 Hallituksen kokous Aika: 7.5.2014 Klo 16.00 Paikka: Yliopiston

Lisätiedot

Selvitys Joensuun lentosaavutettavuudesta

Selvitys Joensuun lentosaavutettavuudesta Selvitys Joensuun lentosaavutettavuudesta 2 JOHDANTO JA YHTEENVETO Korkeatasoinen ja toimiva lentoliikenne on merkittävä osa alueiden kilpailukykyä. Tämän vuoksi Pohjois- Karjalan maakuntaliitto osallistuu

Lisätiedot

Tehtävä Vakuutustieteen professorin tehtävä 1.8.2015 alkaen toistaiseksi. Tehtävän ala Vakuutustiede: yksityisvakuutus ja sosiaalivakuutus

Tehtävä Vakuutustieteen professorin tehtävä 1.8.2015 alkaen toistaiseksi. Tehtävän ala Vakuutustiede: yksityisvakuutus ja sosiaalivakuutus 1 TAMPEREEN YLIOPISTO Johtamiskorkeakoulu TEHTÄVÄNTÄYTTÖSUUNNITELMA VAKUUTUSTIETEEN PROFESSORI Tehtävä Vakuutustieteen professorin tehtävä 1.8.2015 alkaen toistaiseksi Tehtävän ala Vakuutustiede: yksityisvakuutus

Lisätiedot

HENKILÖKOHTAINEN OPINTOSUUNNITELMA

HENKILÖKOHTAINEN OPINTOSUUNNITELMA 1 (6) HENKILÖKOHTAINEN OPINTOSUUNNITELMA Tohtoriopintojen opetussuunnitelma löytyy tiedekunnan jatko-opinto-oppaasta: www.utu.fi/fi/yksikot/edu/tutkimus/tohtorikoulutus/opinnot/opinto-opas/sivut/home.aspx

Lisätiedot

TIEDEKUNTANEUVOSTON KOKOUS 1/2011

TIEDEKUNTANEUVOSTON KOKOUS 1/2011 LUONNONTIETEELLINEN TIEDEKUNTA TIEDEKUNTANEUVOSTON KOKOUS 1/2011 Aika Paikka tiistaina 15.2.2011 klo 13.15 alkaen luonnontieteellisen tiedekunnan kokoushuone YL136-1 Käsiteltävät asiat Hallintopäällikön

Lisätiedot

Kiikarissa Kiina ja Japani Yanzu- ja Ippo -hankkeiden seminaari

Kiikarissa Kiina ja Japani Yanzu- ja Ippo -hankkeiden seminaari Kiikarissa Kiina ja Japani Yanzu- ja Ippo -hankkeiden seminaari Opetushallitus 15.1.2016 Hankekoordinaattori Veli-Matti Palomäki KIIKARISSA KIINA JA JAPANI 9:30 Seminaarin avaus Eira Kasper, Vaskivuoren

Lisätiedot

ZA4540. Flash Eurobarometer 198 Perceptions of Higher Education Reforms. Country Specific Questionnaire Finland

ZA4540. Flash Eurobarometer 198 Perceptions of Higher Education Reforms. Country Specific Questionnaire Finland ZA4540 Flash Eurobarometer 198 Perceptions of Higher Education Reforms Country Specific Questionnaire Finland Eurobarometer / Flash Eurobarometer Flash on Higher Education Reform (DG EAC/A2) Final Questionnaire

Lisätiedot

Osaaminen työllistää

Osaaminen työllistää Osaaminen työllistää Kuopion seudulla on yhteensä yli 50 000 työpaikkaa. Savilahden ympäristössä on työpaikkoja seuraavasti: KYS: 4200 Teknian yritysryväs 2300 Kuopion yliopisto 1700 Sektoritutkimuslaitokset

Lisätiedot

Kuinka suuri osa opiskelupaikoista varataan ensimmäistä korkeakoulupaikkaansa hakeville syksyn 2014 haussa?

Kuinka suuri osa opiskelupaikoista varataan ensimmäistä korkeakoulupaikkaansa hakeville syksyn 2014 haussa? 9. Usein kysytyt kysymykset Miten opiskelijavalintojen uudistus toteutetaan vaiheittain? Opiskelijavalintauudistuksen ensimmäisessä vaiheessa korkeakoulut voivat oman päätöksensä mukaan varata paikkoja

Lisätiedot

Yliopistotason opetussuunnitelmalinjaukset

Yliopistotason opetussuunnitelmalinjaukset Yliopistotason opetussuunnitelmalinjaukset Aalto-yliopiston akateemisten asiain komitea 30.8.2011 Alkaneen lukuvuoden aikana suunnitellaan yliopiston perustutkintojen opetussuunnitelmat ja tutkintovaatimukset

Lisätiedot

HELENA AAVARINNE, THT, KASV.LIS. HOITOTIETEELLISEN KOULUTUKSEN JA TUTKIMUSTOIMINNAN ALKUVAIHEITA OULUN YLIOPISTOSSA

HELENA AAVARINNE, THT, KASV.LIS. HOITOTIETEELLISEN KOULUTUKSEN JA TUTKIMUSTOIMINNAN ALKUVAIHEITA OULUN YLIOPISTOSSA HELENA AAVARINNE, THT, KASV.LIS. HOITOTIETEELLISEN KOULUTUKSEN JA TUTKIMUSTOIMINNAN ALKUVAIHEITA OULUN YLIOPISTOSSA TAUSTAA JA VALMISTELUTYÖTÄ KOULUTUKSEN ALOITTAMISEKSI Kansainvälinen yhteistyö Ulkomailta

Lisätiedot

Tutkintojen, oppimäärien ja muiden osaamiskokonaisuuksien sijoittuminen vaativuustasoille

Tutkintojen, oppimäärien ja muiden osaamiskokonaisuuksien sijoittuminen vaativuustasoille Tutkintojen, oppimäärien ja muiden osaamiskokonaisuuksien sijoittuminen vaativuustasoille Liite Kansallinen vaativuustaso / eurooppalaisen tutkintojen viitekehyksen taso Taso1 Tutkinnot, oppimäärät ja

Lisätiedot

Monikulttuurisuus näyttötutkinnoissa

Monikulttuurisuus näyttötutkinnoissa Monikulttuurisuus näyttötutkinnoissa KT 1.9.2016 Taustaa Valtioneuvoston asetus ammatilliseen aikuiskoulutukseen liittyvästä henkilökohtaistamisesta 1.8.2015 Näyttötutkinto-opas 2015 Näyttötutkinto-oppaan

Lisätiedot

Esko-Juhani Tennilä /vas Erkki Tuomioja /sd sihteeri Olli-Pekka Jalonen valiokuntaneuvos. 1 Nimenhuuto Toimitettiin nimenhuuto. Läsnä oli 17 jäsentä.

Esko-Juhani Tennilä /vas Erkki Tuomioja /sd sihteeri Olli-Pekka Jalonen valiokuntaneuvos. 1 Nimenhuuto Toimitettiin nimenhuuto. Läsnä oli 17 jäsentä. ULKOASIAINVALIOKUNTA PÖYTÄKIRJA 55/2009 vp Tiistai 9.6.2009 kello 11.30-14.00 Läsnä pj. vpj. jäs. vjäs. Pertti Salolainen /kok Markku Laukkanen /kesk Eero Akaan-Penttilä /kok Eero Heinäluoma /sd Liisa

Lisätiedot

Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa, jonka tavoitteena on parantaa silmän-käden yhteistyötä ja

Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa, jonka tavoitteena on parantaa silmän-käden yhteistyötä ja Leikkiä oppia liikkua harjoitella syödä nukkua terapia koulu päiväkoti kerho ryhmä haluta inhota tykätä jaksaa ei jaksa Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa,

Lisätiedot

14 17.02.2016. Seuraavien tehtävien osalta esitetään tehtäväalan ja tehtävämäärityksen uudelleen määrittely:

14 17.02.2016. Seuraavien tehtävien osalta esitetään tehtäväalan ja tehtävämäärityksen uudelleen määrittely: Filosofisen tiedekunnan tiedekuntaneuvosto 14 17.02.2016 Tiedekunnassa vapautuneiden tehtävien tehtäväalan ja tehtävämäärityksen uudelleenmäärittelyn hyväksyminen Valmistelija hallintopäällikkö Kari Korhonen

Lisätiedot

Aasian kieliä ja kulttuureita tutkimassa. Paja

Aasian kieliä ja kulttuureita tutkimassa. Paja Esittäytyminen Helpottaa tulevan päivän kulkua. Oppilaat saavat lyhyesti tietoa päivästä. Ohjaajat ja oppilaat näkevät jatkossa toistensa nimet nimilapuista, ja voivat kutsua toisiaan nimillä. Maalarinteippi,

Lisätiedot

TEKSTIVIESTI SÄHKÖPOSTI KUTSU

TEKSTIVIESTI SÄHKÖPOSTI KUTSU TEKSTIVIESTI SÄHKÖPOSTI KUTSU a) TEKSTIVIESTIN KIRJOITTAMINEN Hei Minna! (Hei!) (Kiitos viestistä(si).) Asia lyhyesti Terveisin Minna / T. Minna / Terveisin Minna Aho (MUISTA LÄHETTÄJÄ!!!) Kirjoita tähän

Lisätiedot

Korkeakoulu- ja tiedeyksikön tavoitteista ja tehtävistä Johtaja Anita Lehikoinen

Korkeakoulu- ja tiedeyksikön tavoitteista ja tehtävistä Johtaja Anita Lehikoinen Korkeakoulu- ja tiedeyksikön tavoitteista ja tehtävistä 1.3.2007 Johtaja Anita Lehikoinen Korkeakoulu- ja tiedeyksikkö Yksikössä on koulutuksen tulosalue ja tutkimuksen tulosalue. Henkilöt johtaja Anita

Lisätiedot

ITÄ-SUOMEN MESTARUUSKILPAILUT JOROINEN

ITÄ-SUOMEN MESTARUUSKILPAILUT JOROINEN TULOKSET..009 19:09 SARJA M Kainulainen Olavi PS 95 9 191 1 45 51 Mankinen Mika PS 89 95 184 5 Seppä Timo SS 91 90 181 Eskelinen 4 1 Jukka PS 95 81 17 5 59 Hassinen Ari PK 89 81 170 Kirjavainen 4 Mikko

Lisätiedot

LT /FT tutkinto. Tutkinnon rakenne

LT /FT tutkinto. Tutkinnon rakenne LT /FT tutkinto Tutkinnon rakenne Lääketieteellisessä tiedekunnassa voi suorittaa seuraavat jatkotutkinnot: lääketieteen tohtori (LT) filosofian tohtori (FT) ja filosofian lisensiaatti (FL) (lääketieteellisen

Lisätiedot

Suomen suurlähetystö Astana

Suomen suurlähetystö Astana LAPPEENRANNAN TEKNILLINEN YLIOPISTO Kauppakorkeakoulu Talousjohtaminen Suomen suurlähetystö Astana Harjoitteluraportti Elina Hämäläinen 0372524 Sisällysluettelo 1. Johdanto... 1 2. Lähtövalmistelut...

Lisätiedot

KURSSIEN ESIVALINTA LUKUVUODELLE

KURSSIEN ESIVALINTA LUKUVUODELLE KURSSIEN ESIVALINTA LUKUVUODELLE 2017-2018 on tärkein lukiolaisen vaikuttamisen työkalu seuraavan lukuvuoden kurssitarjotin kootaan kurssien esivalinnan antamien tietojen pohjalta tapahtuu tammi-helmikuussa

Lisätiedot

Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson

Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson 1 Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson Arvoisa ohjausryhmän puheenjohtaja rehtori Lauri Lantto, hyvä työseminaarin puheenjohtaja suomen

Lisätiedot

Kysely sosiaalityö pääaineena vuosina valmistuneille

Kysely sosiaalityö pääaineena vuosina valmistuneille Kysely sosiaalityö pääaineena vuosina 2005-2007 valmistuneille TAUSTATIEDOT 1) Sukupuoli nmlkj mies nmlkj nainen 2) Opintojen aloitusvuosi 3) Valmistumisvuosi 4) Millä perusteella valitsit opiskelupaikkasi?

Lisätiedot

Mitä lukion jälkeen?

Mitä lukion jälkeen? Mitä lukion jälkeen? Ammattikorkeakouluopinnot Yliopisto-opinnot Ylioppilaspohjainen ammatillinen perustutkinto Ammattitutkinnot Avoimen yliopiston tai ammattikorkeakoulun opinnot Kansanopistojen opintolinjat

Lisätiedot

Oikeustieteiden tiedekunnan tiedekuntaneuvoston jäsenille. Dekaani, professori Matti Niemivuo siirtyy eläkkeelle 1.11.2013 lukien.

Oikeustieteiden tiedekunnan tiedekuntaneuvoston jäsenille. Dekaani, professori Matti Niemivuo siirtyy eläkkeelle 1.11.2013 lukien. Oikeustieteiden tiedekunnan tiedekuntaneuvoston jäsenille Oikeustieteiden tiedekunnan tiedekuntaneuvosto kokoontuu valitsemaan dekaanin tiistaina 24.9.2013 klo 8.15 oikeustieteiden tiedekunnan kokoushuoneessa

Lisätiedot

Opintopisteiden keruusta osaamiseen

Opintopisteiden keruusta osaamiseen Opintopisteiden keruusta osaamiseen Johanna Annala, yliopistonlehtori (yliopistopedagogiikka) johanna.annala@uta.fi Taija Tuominen, opintopsykologi opintopsykologi@uta.fi LTL orientoivat 9.11.2011 Yliopistolaki

Lisätiedot

Helka Pirinen. Esimies muutoksen johtajana

Helka Pirinen. Esimies muutoksen johtajana Helka Pirinen Esimies muutoksen johtajana Talentum Helsinki 2014 Copyright 2014 Talentum Media Oy ja Helka Pirinen Kansi: Ea Söderberg, Hapate Design Sisuksen ulkoasu: Sami Piskonen, Suunnittelutoimisto

Lisätiedot

Ammattitaitoista työvoimaa yhteistyöllä -projekti

Ammattitaitoista työvoimaa yhteistyöllä -projekti YHDEKSÄN N + 1 KYSYMYSTÄ YSEILLE Pohjois-Karjalan kauppakamari ja Pohjois-Karjalan Aikuisopisto toteuttivat 13.-24.11.2006 Yhdeksän + 1 kysymystä yseille internetkyselyn Pohjois-Karjalan peruskoulujen

Lisätiedot

E-kirjan kirjoittaminen

E-kirjan kirjoittaminen 1 E-kirjan kirjoittaminen Ohjeet e-kirjan kirjoittamiseen Tämän ohjeistuksen tavoitteena on auttaa sinua luomaan yksinkertainen e-kirja (pdftiedosto) asiakkaallesi. Kirja näyttää hänelle kuinka hyvin ymmärrät

Lisätiedot

Yliopistojen rakenteellinen ja toiminnallinen kehittäminen. Kalervo Väänänen Rehtori Turun yliopisto

Yliopistojen rakenteellinen ja toiminnallinen kehittäminen. Kalervo Väänänen Rehtori Turun yliopisto Yliopistojen rakenteellinen ja toiminnallinen kehittäminen Kalervo Väänänen Rehtori Turun yliopisto Valtion vuoden 2016 talousarvio Turun yliopiston näkökulmasta 5.4. Tiede-, teknologia- ja innovaatiopolitiikka

Lisätiedot

Teoksen portfolion edellyttää osallistumista välipalavereihin ja päättötyönäyttelyyn sekä oman päättötyösi esittelyn

Teoksen portfolion edellyttää osallistumista välipalavereihin ja päättötyönäyttelyyn sekä oman päättötyösi esittelyn PÄÄTTÖTYÖOPAS SISÄLLYSLUETTELO Mikä on päättötyö... 1 Päättötyö ja päättötodistus... 2 Milloin päättötyön voi suorittaa... 3 Miten päättötyö suoritetaan... 4 Portfolio... 5 Näitä asioita voisit portfoliossasi

Lisätiedot

HUOM! Tämä ohje korvaa 19.4.2016 päivätyn ohjeen. Muutokset on merkitty punaisella

HUOM! Tämä ohje korvaa 19.4.2016 päivätyn ohjeen. Muutokset on merkitty punaisella Jyväskylän yliopisto 28.4.2016 Humanistinen tiedekunta 31.12.2016 asti Humanistis-yhteiskuntatieteellinen tiedekunta 1.1.2017 alkaen HUOM! Tämä ohje korvaa 19.4.2016 päivätyn ohjeen. Muutokset on merkitty

Lisätiedot

Itä-Suomen mestaruuskilpailut Joroinen

Itä-Suomen mestaruuskilpailut Joroinen http://kesa.sporttisaitti.com Itä-Suomen mestaruuskilpailut Joroinen 28.06.2014 Päivitetty Lopputulokset 28.6.2014 20:46 Sarja M 1 54 MARKO HOLOPAINEN M PK 19 22 41 0 2 61 JUHA HEIKKILÄ M PK 20 18 38 1

Lisätiedot

OPINNÄYTE OJENNUKSEEN. Se on vaan gradu!

OPINNÄYTE OJENNUKSEEN. Se on vaan gradu! OPINNÄYTE OJENNUKSEEN Se on vaan gradu! 5.10.2011 Jaana O. Liimatainen Päivän ohjelma 15.15-17 Teemat: Opinnäytetyöprosessi Meininkiä tekemiseen esitys löytyy: valmistu.net http://teemailtapaivat.wikispaces.com

Lisätiedot

Orientoivat opinnot osa III opintojen suunnittelu ja HOPS

Orientoivat opinnot osa III opintojen suunnittelu ja HOPS Orientoivat opinnot osa III opintojen suunnittelu ja HOPS Yhteiskunta- ja kulttuuritieteiden yksikkö 21.10.2013 YKYY0 Orientoivat opinnot ja HOPS 2 op 1. Orientoivat I: Tutkinto- ja opintoasiat Ma 2.9

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus (YAKJAI15A3)

Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus (YAKJAI15A3) Hämeen Ammattikorkeakoulu Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus (YAKJAI15A3) code name 1 2 3 sum YAKJA15APROFILOIVA-1000 PROFILOIVA 90 YAKJA15AYKJ01-1000 Toimintaympäristön muutos

Lisätiedot

TEEMA 3 Opintojen alkuvaihe. Kolme kierrosta Learning cafe ta aikataulut ja tilat

TEEMA 3 Opintojen alkuvaihe. Kolme kierrosta Learning cafe ta aikataulut ja tilat TEEMA 3 Opintojen alkuvaihe Kolme kierrosta Learning cafe ta aikataulut ja tilat - Kierros I klo 10.15-11.10 (55 min) - Kierros II klo 11.15 11.45 (35 min) - Kierros III klo 11.50 12.20 (30 min) - Yhteenveto

Lisätiedot

Asiantuntijana työmarkkinoille

Asiantuntijana työmarkkinoille Asiantuntijana työmarkkinoille Vuosina 2006 ja 2007 tohtorin tutkinnon suorittaneiden työllistyminen ja heidän mielipiteitään tohtorikoulutuksesta 23.8.2010, Helsinki Juha Sainio, Turun yliopisto Aineisto

Lisätiedot

EU-koheesiopolitiikan valmistelu sekä OECD-raportin politiikkasuositukset

EU-koheesiopolitiikan valmistelu sekä OECD-raportin politiikkasuositukset EU-koheesiopolitiikan 2020+ valmistelu sekä OECD-raportin politiikkasuositukset Maakunnan yhteistyöryhmä 20.2.2017 Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja EU:n budjetin rakenne tehtäväalueittain 2014-2020

Lisätiedot

Kansalais- ja vapaaehtoistyö

Kansalais- ja vapaaehtoistyö Kansalais- ja vapaaehtoistyö Yhdistysverkosto ry 2016 Juha Saurama 2015 Kansalais- ja vapaaehtoistoiminta Ihmiset eivät enää osallistu entisessä määrin perinteiseen kansalaisja vapaaehtoistoimintaan Ihmiset

Lisätiedot

FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI B7-0254/1. Tarkistus. Cristian Dan Preda, Arnaud Danjean PPE-ryhmän puolesta

FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI B7-0254/1. Tarkistus. Cristian Dan Preda, Arnaud Danjean PPE-ryhmän puolesta 11.6.2013 B7-0254/1 1 Johdanto-osan 7 viite ottaa huomioon 31. tammikuuta 2013 ja 18. helmikuuta 2013 annetut Euroopan unionin neuvoston päätelmät Malista, ottaa huomioon 31. tammikuuta 2013, 18. helmikuuta

Lisätiedot

KIRJASTO- JA TIETOPALVELUALAN AMMATILLISET ERIKOISTUMIS- OPINNOT (60 op)

KIRJASTO- JA TIETOPALVELUALAN AMMATILLISET ERIKOISTUMIS- OPINNOT (60 op) KIRJASTO- JA TIETOPALVELUALAN AMMATILLISET ERIKOISTUMIS- OPINNOT (60 op) 15.1.2014 31.5.2015 Aikuis- ja täydennyskoulutuspalvelut Linnankatu 6, PL 51, 87101 KAJAANI www.aikopa.fi 2 KIRJASTO- JA TIETOPALVELUALAN

Lisätiedot

Nykyiset aiemmin hankitun osaamisen tunnustamiskäytännöt yliopistoissa

Nykyiset aiemmin hankitun osaamisen tunnustamiskäytännöt yliopistoissa Nykyiset aiemmin hankitun osaamisen tunnustamiskäytännöt yliopistoissa Tunnustetaanko osaaminen? Helsinki 3.12.2007 Riitta Pyykkö, Turun yliopisto Säädöspohjan antama tausta opiskelijavalintaa koskevat

Lisätiedot

KORKEASTI KOULUTETUT TYÖTTÖMÄT HÄMEESSÄ JA HEILLE SUUNNATUT PALVELUT

KORKEASTI KOULUTETUT TYÖTTÖMÄT HÄMEESSÄ JA HEILLE SUUNNATUT PALVELUT KORKEASTI KOULUTETUT TYÖTTÖMÄT HÄMEESSÄ JA HEILLE SUUNNATUT PALVELUT Vuokko Laine, yrityspalvelut Korkeasti koulutettujen yhdyshenkilö 1 11.6.2015 Hämeen TE-toimisto/Vuokko Laine Taustaa Kesällä 2014 nimetty

Lisätiedot

9.2.3. Englanti. 3. luokan keskeiset tavoitteet

9.2.3. Englanti. 3. luokan keskeiset tavoitteet 9.2.3. Englanti Koulussamme aloitetaan A1 kielen (englanti) opiskelu kolmannelta luokalta. Jos oppilas on valinnut omassa koulussaan jonkin toisen kielen, opiskelu tapahtuu oman koulun opetussuunnitelman

Lisätiedot

Jyväskylän yliopisto Humanistinen tiedekunta

Jyväskylän yliopisto Humanistinen tiedekunta Jyväskylän yliopisto Humanistinen tiedekunta 24.3.2015 Lukuvuoden 2015 2016 työsuunnitelmat YKSITYISKOHTAINEN OHJE SoleTM:n lomakepohja on käytettävissä 30.3.2015. Numerointi vastaa SoleTM:n lomakkeen

Lisätiedot

Osalliseksi omaan lähiyhteisöön Susanna Tero, Malike-toiminta

Osalliseksi omaan lähiyhteisöön Susanna Tero, Malike-toiminta Osalliseksi omaan lähiyhteisöön 1.12.2015 Susanna Tero, Malike-toiminta Kun YK:n vammaisten henkilöiden oikeuksia koskeva sopimus saatetaan Suomessa voimaan. Sopimus laajentaa esteettömyyden ja saavutettavuuden

Lisätiedot

Vuohijärven luonto- ja kulttuuritalo, Näkkimistötie 1, Vuohijärvi

Vuohijärven luonto- ja kulttuuritalo, Näkkimistötie 1, Vuohijärvi Kouvolan kaupunki Pöytäkirja 2/2016 14 Vapaa-ajan asukastoimikunta 13.05.2016 Aika 13.05.2016 klo 16:00-18:45 Paikka Läsnä Vuohijärven luonto- ja kulttuuritalo, Näkkimistötie 1, 47900 Vuohijärvi Luettelon

Lisätiedot

Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita!

Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita! Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita! Vuoden 2013 aikana 359 Turun yliopiston opiskelijaa suoritti yliopiston rahallisesti tukeman harjoittelun. Sekä harjoittelun suorittaneilta opiskelijoilta

Lisätiedot

RAKENNETUN SUOMEN TARINA

RAKENNETUN SUOMEN TARINA RAKENNETUN SUOMEN TARINA LASSE ANSAHARJU / VASTAVALO.FI Rakennusurakka Suomi: runsaan sadan vuoden työ takana, mitä siitä näkyy tässä ajassa? Kirja on ainutlaatuinen esitys rakennetun ympäristömme vaiheista

Lisätiedot

K O O D E E. Kangasalan Kristillisdemokraatit toivottaa hyvää alkavaa syksyä ja menestystä vaaleissa.

K O O D E E. Kangasalan Kristillisdemokraatit toivottaa hyvää alkavaa syksyä ja menestystä vaaleissa. K O O D E E Kangasalan Kristillisdemokraattien tiedotuslehti 3/2012 Kangasalan Kristillisdemokraatit toivottaa hyvää alkavaa syksyä ja menestystä vaaleissa. Sisällys: Puheenjohtajan mietteitä.. 3 Vierailu

Lisätiedot

Säätiöt rahoittajina

Säätiöt rahoittajina Säätiöt rahoittajina Jyväskylä 9.2.2012 Aluksi Kun suunnittelimme ohjelmaa tälle päivälle, yksi ajatus oli tarjota lisätietoa yhdestä rahoitusvaihtoehdosta, säätiöistä. Joskus ne toimivat tarpeeseen, sen

Lisätiedot

OPINTONSA ALOITTANEIDEN VASTAAVUUDET OPETUSSUUNNITELMAAN. Opetussuunnitelman muutokset näkyvät vahvennetulla fontilla.

OPINTONSA ALOITTANEIDEN VASTAAVUUDET OPETUSSUUNNITELMAAN. Opetussuunnitelman muutokset näkyvät vahvennetulla fontilla. 1 VARHAISERITYISOPETUKSEN KOULUTUS (VEO) (Opetussuunnitelma 2009-2010) OPINTONSA 2005-2008 ALOITTANEIDEN VASTAAVUUDET 2009-2010 OPETUSSUUNNITELMAAN. Opetussuunnitelman 2009-2010 muutokset näkyvät vahvennetulla

Lisätiedot

Suomalainen kunta. Menestystarina yhä vuonna 2017

Suomalainen kunta. Menestystarina yhä vuonna 2017 Suomalainen kunta Menestystarina yhä vuonna 2017 Suomalainen kunta menestystarina yhä vuonna 2017 Suomalainen kunnallishallinto on kansainvälinen menestystarina. Kunnat järjestävät kansalaisten hyvinvointipalvelut

Lisätiedot

Kansainvälinen yhteistyö Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa. Leena Anttila Maa- ja metsätalousministeriö

Kansainvälinen yhteistyö Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa. Leena Anttila Maa- ja metsätalousministeriö Kansainvälinen yhteistyö Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa Leena Anttila Maa- ja metsätalousministeriö Sivu 1 17.11.2015 Kansainvälinen Leader-yhteistyö ohjelmakaudella 2007-2013 Missä onnistuttiin?

Lisätiedot

KYSELY YLIOPISTON TOHTORIKOULUTUKSESTA JA JATKOTUTKINTOLINJAUKSIEN TOTEUTUMISESTA

KYSELY YLIOPISTON TOHTORIKOULUTUKSESTA JA JATKOTUTKINTOLINJAUKSIEN TOTEUTUMISESTA Kopio e-lomakkeesta 11.3.2011 Kysely sulkeutunut 4.4.2011 Helsingin yliopiston vastuullisille tutkijoille suunnattu KYSELY YLIOPISTON TOHTORIKOULUTUKSESTA JA JATKOTUTKINTOLINJAUKSIEN TOTEUTUMISESTA Taustatiedot

Lisätiedot

TULOKSET 19:00 Itä-Suomen mestaruuskilpailut Kuopio

TULOKSET 19:00 Itä-Suomen mestaruuskilpailut Kuopio ILMAHIRVI TULOKSET 9:00 Itä-Suomen mestaruuskilpailut..0 Kuopio etunimi sukunimi piiri ak. lk. lopputulos ratko M Aki Nyyssönen SS 9 9 9 0 Markku Kontturi PK 9 89 85 0 Pauli Markkanen PS 9 90 8 0 4 Olli

Lisätiedot

Kevät 2004 - Mitä vaikutusmahdollisuuksia Suomella on Euroopan unionin päätöksentekojärjestelmässä?

Kevät 2004 - Mitä vaikutusmahdollisuuksia Suomella on Euroopan unionin päätöksentekojärjestelmässä? Ylioppilaskoetehtäviä YH4-kurssi Eurooppalaisuus ja Euroopan unioni Alla on vanhoja Eurooppalaisuus ja Euroopan unioni -kurssiin liittyviä reaalikoekysymyksiä. Kevät 2004 - Mitä vaikutusmahdollisuuksia

Lisätiedot

Työelämään sijoittuminen

Työelämään sijoittuminen Työelämään sijoittuminen Teologisessa tiedekunnassa vuonna 2009 ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden uraseurantakysely 2014 ja vertailu vuonna 2007 valmistuneiden kyselyyn 2012. Materiaalin tuottanut

Lisätiedot

Työvoiman ja opiskelijoiden liikkuvuutta Itä-Suomen ja Karjalan Tasavallan välillä edistävä Petroskoin neuvontapiste.

Työvoiman ja opiskelijoiden liikkuvuutta Itä-Suomen ja Karjalan Tasavallan välillä edistävä Petroskoin neuvontapiste. Työvoiman ja opiskelijoiden liikkuvuutta Itä-Suomen ja Karjalan Tasavallan välillä edistävä Petroskoin neuvontapiste Joensuu, 2013 Historia 3.9.2009 Seminaari Sortavalassa projektin perustamisesta, jonka

Lisätiedot

WWW-osoite Virallinen sähköpostiosoite Emoyhtiön konsernin nimi Yksikön nimi. Diaari /0/2014

WWW-osoite Virallinen sähköpostiosoite Emoyhtiön konsernin nimi Yksikön nimi. Diaari /0/2014 Hakemuksen tiedot Onko kyseessä Tutkimusorganisaatio Rahoitus yliopistoille, ammattikorkeakouluille ja muille tutkimusorganisaatioille Strategiseen tutkimusavaukseen Organisaation tiedot Perustiedot Y-tunnus

Lisätiedot

Nuorisotyöttömyydestä ja nuorista työelämän ulkopuolella. Pekka Myrskylä Tilastokeskuksen ent. kehittämispäällikkö

Nuorisotyöttömyydestä ja nuorista työelämän ulkopuolella. Pekka Myrskylä Tilastokeskuksen ent. kehittämispäällikkö Nuorisotyöttömyydestä ja nuorista työelämän ulkopuolella Pekka Myrskylä Tilastokeskuksen ent. kehittämispäällikkö 16.09.2016 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010

Lisätiedot

ILMASTONMUUTOS. Erikoiseurobarometri (EB 69) kevät 2008 Euroopan parlamentin / Euroopan komission kyselytutkimus Tiivistelmä

ILMASTONMUUTOS. Erikoiseurobarometri (EB 69) kevät 2008 Euroopan parlamentin / Euroopan komission kyselytutkimus Tiivistelmä Viestinnän pääosasto KANSALAISMIELIPITEEN SEURANNAN YKSIKKÖ Bryssel, 15/10/2008 ILMASTONMUUTOS Erikoiseurobarometri (EB 69) kevät 2008 Euroopan parlamentin / Euroopan komission kyselytutkimus Tiivistelmä

Lisätiedot

Oheisessa liitteessä on määritelty lyhyesti, millaiset kehittämistoimet hankerekisteriin laitetaan, ja mitä rekisterikenttiin on tarkoitus kirjata.

Oheisessa liitteessä on määritelty lyhyesti, millaiset kehittämistoimet hankerekisteriin laitetaan, ja mitä rekisterikenttiin on tarkoitus kirjata. 09.12.2015 1 (5) n käyttöönotto Satakunnan sairaanhoitopiirissä Satakunnan sairaanhoitopiirissä tehdään paljon hyvää kehittämistyötä eri vastuualueilla ja yksiköissä. Laajan kehittämistyön näkyväksi tekemisen

Lisätiedot

Toimintakertomus 2012

Toimintakertomus 2012 Toimintakertomus 2012 Leena Roivas Puheenjohtaja 2011-2014 TOIMINTA-AJATUS Liitto on ammatillisesti ja yhteiskunnallisesti vastuunsa tuntevien naisten puolueisiin sitoutumaton järjestö, joka on aktiivisesti

Lisätiedot

USKONTOTIETEEN HOPS. Humanistinen tiedekunta

USKONTOTIETEEN HOPS. Humanistinen tiedekunta USKONTOTIETEEN HOPS Humanistinen tiedekunta ORIENTOIVIEN OPINTOJEN HOPS (2 op) Jakson aikana opiskelija hankkii valmiudet opintojensa aloittamiseen ja tutkintonsa suunnitteluun sekä tutustuu opiskeluympäristöönsä

Lisätiedot

1 luku Tehtävät. Professorin tehtävät

1 luku Tehtävät. Professorin tehtävät Sibelius-Akatemian hallinnointiohjeen liite 9 Hallitus 25.1.2012 Päivitysvastuu: hallintojohtaja OPETUS- JA TUTKIMUSHENKILÖSTÖN REKRYTOINTISÄÄNTÖ 1 luku Tehtävät 1 Professorin tehtävät Professorin tehtävistä

Lisätiedot

1. Oppimisen ohjaamisen osaamisalue. o oppijaosaaminen o ohjausteoriaosaaminen o ohjausosaaminen. 2. Toimintaympäristöjen kehittämisen osaamisalue

1. Oppimisen ohjaamisen osaamisalue. o oppijaosaaminen o ohjausteoriaosaaminen o ohjausosaaminen. 2. Toimintaympäristöjen kehittämisen osaamisalue Sivu 1 / 5 Tässä raportissa kuvaan Opintojen ohjaajan koulutuksessa oppimaani suhteessa koulutukselle asetettuihin tavoitteisiin ja osaamisalueisiin. Jokaisen osaamisalueen kohdalla pohdin, miten saavutin

Lisätiedot

Urheilijan henkisen toimintakyvyn tukeminen

Urheilijan henkisen toimintakyvyn tukeminen Urheilijan henkisen toimintakyvyn tukeminen ELÄMÄN HALLINTA & HYVÄ ARKI ITSEVARMA URHEILIJA MYÖNTEINEN ASENNE MOTIVAATIO & TAVOITTEEN ASETTAMINEN Myönteinen asenne Pidä hyvää huolta sisäisestä lapsestasi,

Lisätiedot

Kasvatustieteiden (yleinen ja aikuiskasvatustiede) aineopinnot 35 op

Kasvatustieteiden (yleinen ja aikuiskasvatustiede) aineopinnot 35 op Kasvatustieteiden (yleinen ja aikuiskasvatustiede) aineopinnot 35 op Esimerkkejä opintopoluista aineopinnot syksyllä 2013 tai keväällä 2014 aloittaneille. Aineopinnot 35 op koostuvat: A 1. Yhteiset sisältöopinnot

Lisätiedot

Korkeakoulu- ja tiedepolitiikan sektoritutkimuksen tutkijatapaaminen Opetusministeriö Muuttuva akateeminen professio Timo Aarrevaara

Korkeakoulu- ja tiedepolitiikan sektoritutkimuksen tutkijatapaaminen Opetusministeriö Muuttuva akateeminen professio Timo Aarrevaara Korkeakoulu- ja tiedepolitiikan sektoritutkimuksen tutkijatapaaminen Opetusministeriö 4.12.2008 Muuttuva akateeminen professio Timo Aarrevaara Muuttuva akateeminen professio-hanke Lähtökohtana järjestelmien

Lisätiedot

Aikuiskoulutustutkimus 2006

Aikuiskoulutustutkimus 2006 Koulutus 2008 Aikuiskoulutustutkimus 2006 Aikuiskoulutukseen osallistuminen Aikuiskoulutuksessa 1,7 miljoonaa henkilöä Aikuiskoulutukseen eli erityisesti aikuisia varten järjestettyyn koulutukseen osallistui

Lisätiedot

Aiemmin hankitun tunnistaminen ja tunnustaminen (AHOT) UEF:ssa

Aiemmin hankitun tunnistaminen ja tunnustaminen (AHOT) UEF:ssa Aiemmin hankitun tunnistaminen ja tunnustaminen (AHOT) UEF:ssa Kansallinen Bologna-seurantaseminaari Simo. Juvaste ( joensuu.fi ) Sisältö Itä-Suomen Yliopisto (UEF) 2010 AHOT JoY:ssä ja KY:ssä Käynnistämisvaiheet

Lisätiedot

Aiemmin tehdyt opinnot Miten eteenpäin?

Aiemmin tehdyt opinnot Miten eteenpäin? Aiemmin tehdyt opinnot Miten eteenpäin? Opintotutorit Marja Elonheimo ja Salla Mäkinen Opintotutor-biz@aalto.fi Vastaanotto tiistaisin klo 12-13 BIZ Opiskelijapalvelut, U-249 Tiistai 6.9.2016 Oletko muistanut

Lisätiedot

Kansainvälisyys korkeakoulujen ohjauksessa ja rahoituksessa Tomi Halonen

Kansainvälisyys korkeakoulujen ohjauksessa ja rahoituksessa Tomi Halonen Kansainvälisyys korkeakoulujen ohjauksessa ja rahoituksessa 7.3.2012 Tomi Halonen Ohjauksen kokonaisuus ja välineet Politiikkaohjaus Hallitusohjelma Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelma Säädösohjaus

Lisätiedot

Neuvontapalvelut pilottityöpaja 4 / muistio

Neuvontapalvelut pilottityöpaja 4 / muistio Neuvontapalvelut pilottityöpaja 4 / 24.4. muistio Parasta ja hyödyllistä hankkeessa on ollut Tapaamiset. On tutustuttu toisiimme ja eri kaupunkien matkailutiloihin. Muiden tekemisen peilaaminen omaan toimintaan

Lisätiedot

Pohjoisen puolesta maailmaa varten. l apin yliopisto Kasvatustieteiden tiedekunta

Pohjoisen puolesta maailmaa varten. l apin yliopisto Kasvatustieteiden tiedekunta Pohjoisen puolesta maailmaa varten l apin yliopisto Kasvatustieteiden tiedekunta pohjoisen puolesta Kasvatuksen ja koulutuksen pohjoiset maisemat piirtyvät eteesi Lapin yliopiston kasvatustieteiden tiedekunnassa.

Lisätiedot

Opas 3. luokalle siirtyvälle

Opas 3. luokalle siirtyvälle Kuopion kaupunki, kasvun ja oppimisen palvelualue Opas 3. luokalle siirtyvälle Lukuvuosi 2014-2015 Valinnat 2. luokan kevätlukukaudella Oppilas valitsee 2. luokan kevätlukukauden alussa ensimmäisen vieraan

Lisätiedot

PALKKAKYSELY PALKKAKYSELY

PALKKAKYSELY PALKKAKYSELY 1. PALKKAKYSELY 1 Suomen Rakennusinsinöörien Liitto RILin jäsenille tehtiin lokakuussa 2016 työmarkkinatutkimus internet-kyselynä. Kysely toteutettiin yhteistyössä Tekniikan Akateemisten Liitto TEKin vastaavan

Lisätiedot

Kestävän kehityksen asiantuntijapaneelin viestit

Kestävän kehityksen asiantuntijapaneelin viestit Kestävän kehityksen asiantuntijapaneelin viestit Ilmastonmuutokseen sopeutuminen sosiaalisena ja yhteiskuntaa läpäisevänä tehtävänä Jukka Noponen ja Juho Saari 22.4.2014 Asiantuntijapaneeli kokoontunut

Lisätiedot

Kuinka laadin tutkimussuunnitelman? Ari Hirvonen I NÄKÖKULMIA II HAKUILMOITUS

Kuinka laadin tutkimussuunnitelman? Ari Hirvonen I NÄKÖKULMIA II HAKUILMOITUS Kuinka laadin tutkimussuunnitelman? Ari Hirvonen 15.9.2014 I NÄKÖKULMIA II HAKUILMOITUS I NÄKÖKULMIA Hyvä tutkimussuunnitelma Antaa riittävästi tietoa, jotta ehdotettu tutkimus voidaan arvioida. Osoittaa,

Lisätiedot

Kalvomateriaalia: SCI-A0000 Johdatus opiskeluun

Kalvomateriaalia: SCI-A0000 Johdatus opiskeluun Kalvomateriaalia: SCI-A0000 Johdatus opiskeluun 2016 Luento #3 Tiedeyhteisö ja työelämä Kysymyksiä parin viikon takaa Toinen kotimainen kieli https://into.aalto.fi/display/filc/toinen+kotimainen+kieli

Lisätiedot

Itä-Suomen yliopiston Avoimen yliopiston opintoinfo torstaina klo alkaen

Itä-Suomen yliopiston Avoimen yliopiston opintoinfo torstaina klo alkaen Itä-Suomen yliopiston Avoimen yliopiston opintoinfo torstaina 25.8.2011 klo 17.30 alkaen Kuopio: L 22, Snellmania Joensuu: AU100, Aurora ACP-videoneuvottelu: http://connect.joensuu.fi/avoin/ Sisältö: Yleistä

Lisätiedot

Leena Nissilä Asiantuntijayksikön päällikkö, opetusneuvos. Opetushallitus Hakaniemenkatu Helsinki

Leena Nissilä Asiantuntijayksikön päällikkö, opetusneuvos. Opetushallitus Hakaniemenkatu Helsinki Maahanmuuttajaoppilaan kohtaaminen Leena Nissilä Asiantuntijayksikön päällikkö, opetusneuvos Opetushallitus Hakaniemenkatu 2 00530 Helsinki 09-7747 7705 leena.nissila@oph.fi Osaamisen ja sivistyksen asialla

Lisätiedot

Opetustoimen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista annetun asetuksen muuttaminen

Opetustoimen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista annetun asetuksen muuttaminen Lausunto 1 (5) Opetus- ja kulttuuriministeriö kirjaamo@minedu.fi Lausuntopyyntö OKM/83/010/2014 Opetustoimen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista annetun asetuksen muuttaminen Koulutuksella hankitun tutkinnon

Lisätiedot

Työelämään sijoittuminen

Työelämään sijoittuminen Työelämään sijoittuminen Oikeustieteellisessä tiedekunnassa vuonna 2009 ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden uraseurantakysely 2014 ja vertailu vuonna 2007 valmistuneiden kyselyyn 2012. Materiaalin

Lisätiedot

Kasvatustieteet, välivuosi ja avoimen yliopiston opinnot. Anita Soppi Anna Slunga Jyväskylän yliopisto

Kasvatustieteet, välivuosi ja avoimen yliopiston opinnot. Anita Soppi Anna Slunga Jyväskylän yliopisto Kasvatustieteet, välivuosi ja avoimen yliopiston opinnot Anita Soppi Anna Slunga Jyväskylän yliopisto Alkutehtävä Valitse kortti, joka kuvastaa fiiliksiäsi/mietteitäsi/suhtautumistasi elämään lukion jälkeen

Lisätiedot

Johdanto kauppatieteiden opiskeluun ti klo Tervetuloa! UEF ADUCATE

Johdanto kauppatieteiden opiskeluun ti klo Tervetuloa! UEF ADUCATE Johdanto kauppatieteiden opiskeluun ti 10.2.2015 klo 17.00-18 Tervetuloa! Kaikille avoin yliopisto Avoin yliopisto opetus vastaa yliopiston perusopetusta eli avoimessa yliopistossa tehdyt opintosuoritukset

Lisätiedot

KESKI-SUOMEN MAAKUNNAN YHTEISTYÖRYHMÄN MAASEUTUJAOSTO Sivu 1 PÖYTÄKIRJA N:o 1/2002 MAASEUTUJAOSTON KOKOUS

KESKI-SUOMEN MAAKUNNAN YHTEISTYÖRYHMÄN MAASEUTUJAOSTO Sivu 1 PÖYTÄKIRJA N:o 1/2002 MAASEUTUJAOSTON KOKOUS KESKI-SUOMEN MAAKUNNAN YHTEISTYÖRYHMÄN MAASEUTUJAOSTO Sivu 1 PÖYTÄKIRJA N:o 1/2002 KOKOUSTIEDOT MAASEUTUJAOSTON KOKOUS Aika: klo 9.00 12.15 Paikka: Kukkaismäen maaseutumatkailutila, Jämsän Juokslahti,

Lisätiedot

Kasvatustieteiden (yleinen ja aikuiskasvatustiede) aineopinnot 35 op

Kasvatustieteiden (yleinen ja aikuiskasvatustiede) aineopinnot 35 op Kasvatustieteiden (yleinen ja aikuiskasvatustiede) aineopinnot 35 op Esimerkkejä opintopoluista aineopinnot syksyllä 2013 tai keväällä 2014 aloittaneille. Aineopinnot 35 op koostuvat: A 1. Yhteiset sisältöopinnot

Lisätiedot

HAKIJAN OPAS. AMK-INSINÖÖRISTÄ KONETEKNIIKAN (Koneteollisuuden tuotantotekniikka) DIPLOMI-INSINÖÖRIKSI. Seinäjoella toteutettava koulutus

HAKIJAN OPAS. AMK-INSINÖÖRISTÄ KONETEKNIIKAN (Koneteollisuuden tuotantotekniikka) DIPLOMI-INSINÖÖRIKSI. Seinäjoella toteutettava koulutus HAKIJAN OPAS AMK-INSINÖÖRISTÄ KONETEKNIIKAN (Koneteollisuuden tuotantotekniikka) DIPLOMI-INSINÖÖRIKSI Seinäjoella toteutettava koulutus Seinäjoen ammattikorkeakoulun tekniikan yksikössä järjestetään avoimet

Lisätiedot

Sektoritutkimuksen neuvottelukunta ja sen jaostot

Sektoritutkimuksen neuvottelukunta ja sen jaostot Sektoritutkimuksen neuvottelukunta ja sen jaostot Sari Löytökorpi, pääsihteeri Sektoritutkimus yhteiskuntapolitiikkaa ja yhteiskunnallisia palveluja tukevaa tutkimustoimintaa palvelee poliittisessa päätöksenteossa

Lisätiedot

USKONTODIALOGI DIAKONIATYÖSSÄ

USKONTODIALOGI DIAKONIATYÖSSÄ USKONTODIALOGI DIAKONIATYÖSSÄ Kokemuksia toisinuskovan kohtaamisesta Kajaanin seurakunnassa Tuula Haataja JOS VOISIKIN ITSE VALITA MILLAISTA ERILAISUUTTA JOUTUU LÄHELLÄÄN SIETÄMÄÄN Maija Paavilainen Mutta

Lisätiedot

PROFESSORILIITON STRATEGIA VUOTEEN 2022

PROFESSORILIITON STRATEGIA VUOTEEN 2022 HYVÄKSYTTY VALTUUSTOSSA 25.11.2016 TIEDOSSA TULEVAISUUS www.professoriliitto.fi Professoriliiton tehtävät Professoriliiton sääntöjen mukaan liitto toimii yliopistolain tarkoittamien yliopistojen, Maanpuolustuskorkeakoulun

Lisätiedot

EUROOPAN PARLAMENTTI

EUROOPAN PARLAMENTTI EUROOPAN PARLAMENTTI 1999 2004 Naisten oikeuksien ja tasa-arvoasioiden valiokunta VÄLIAIKAINEN 2003/2001(BUD) 12. elokuuta 2003 LAUSUNTOLUONNOS naisten oikeuksien ja tasa-arvoasioiden valiokunnalta budjettivaliokunnalle

Lisätiedot