VIIPURIN PITÄJÄLÄINEN

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "VIIPURIN PITÄJÄLÄINEN"

Transkriptio

1 VIIPURIN PITÄJÄLÄINEN Viipurin pitäjäseura ry:n lehti 2 / 2 012

2 SISÄLLYS Viipurin pitäjäläinen 2/2011 Pääkirjoitus 3 Elojuhla 4 Piispa Alopaeuksen tarkastusmatka juhlaesitelmän tiivistelmä 6 Viipurilaiset Heinjoen tiellä - kesämatka Karjalaiset kesäjuhlat Lahdessa 15 Vierailu Hyrsylän Mutkaan 16 Laura Virolainen in memoriam 17 Hallitus tutuksi 18 Vuoden virvottava 19 Viipurin ympäristön evakuointi - esitelmän tiivistelmä 20 Tie Parikkalaan - lasten päivä kesäkuussa Tunnistatko kuvan rakennuksen? 23 Pekka Turtiaisen muisteluksia 24 Tervetuloa Puurojuhlaan 25 Kutsu syyskokoukseen 25 Kallen kanssa Karjalaan 26 Pro Monrepos uutisia 28 Pitäjäsäätiön ja Viiva säätiön historiikki 30 Kalenteri Ilmoituksia 34 Hallituksen yhteystiedot Toimitus vastaava päätoimittaja toimitussihteeri taitto painosmäärä painopaikka kannet sisus kannen kuva Marja-Leena Evinen Anne Uotinen Jari Stirkkinen 330 kpl Karkkilan Painopalvelu Oy 120 g offset-paperi 80 g offset-paperi Rautatien rakentaminen merkitsi kaikenlaisen toimeliaisuuden kasvua maalaiskunnan kylässä. Viipurin -Antrean rataa Karisalmen kohdalla. Kuva: Jari Stirkkinen 2012 Haluatko kirjoittaa omaan pitäjälehteemme? Toimi näin: Toimita teksti ja kuvia toimitussihteerinä toimivalle Anne Uotiselle joko - kirjeitse osoitteeseen Anne Uotinen, Aino Acktén tie 1 A 6, Helsinki - sähköpostitse osoitteeseen Laita kuvien taakse tieto kuvienottajasta sekä kuvien palautusosoite. Laita myös kaikkeen muuhun palautettavaksi haluttavaan materiaaliin palautusosoite. Kirjoitukset ja muu aineisto vuoden 2013 ensimmäistä lehteä varten tulee toimittaa mennessä. Kiitos kaikille tähän lehteen kirjoittaneille ja kuvia toimittaneille! Terveisin lehden toimitus. 2

3 Viipurin pitäjäläinen 2/2011 Hyvät pitäjäläiset Tiedättekö mitä ovat pinteli, säppäli, säpsä ja sorokka, entä korvalusikka, rekko ja kärpänen? No nehän ovat suomalaiseen kansallipukuun liittyviä asioita kuten päähineitä ja erilaisia kirjailuja. Minulle nuo termit olivat uusia ja tulivat ns. puun takaa istuessani Karjalatalon juhlasalissa kuuntelemassa luentoa karjalaisista kansallispuvuista. Karjalan Liitto järjesti lauantaina tilaisuuden, jossa esiteltiin karjalaisia kansallispukuja. Suomen kansallispukukeskuksen konsultti Taina Kangas aloitti iltapäivän kertomalla sanoin ja kuvin kansanpuvuista ja kansallispuvuista sekä läntisten ja itäisten kansallispukujen eroista. Esitelmää seurasi karjalaisten kansallispukujen esittely, jonka juonsi Karjalan Liiton toiminnanjohtaja Satu Hallenberg, tietenkin kansallispukuun pukeutuneena. Salin täyttänyt yleisö tuntui nauttivan niin luennosta kuin pukujen esittelystäkin, pukuja oli ilahduttavan paljon. Joukossa oli myös muutama miesten kansallispuku. Kaukolan miehen puvun hattu oli komea, suorastaan mahtipontinen. Monet mannekiineista olivat itse valmistaneet asunsa, Valkjärven puvun esitellyt oli yksi heistä. Puvun tekoon, kun ainakin kirjailut olivat kokonaan käsityötä, häneltä oli kulunut kaksi ja puoli vuotta. Hän oli sanojensa mukaan nauttinut joka neulanpistosta. Lopputulos olikin upea. Viipurin uuden puvun näytöksessä esitteli Annuli Perheentupa. Viipurin pukua käyttää myös Karjalan Liiton puheenjohtaja, seuramme jäsen Marjo Matikainen-Kallström. Näin kertoi juontaja, mutta tuonhan me jo tiesimme. Viipurin, myös Viipurin pitäjän naisen puvun hameen leveiden raitojen väreinä ovat tiilenpunainen, keltainen, harmaanvihreä ja ruskea. Hame laskostetaan siten, että tiilenpunainen väri on vallitseva. Hameessa on edessä leveä vastalaskos. Liivi on mustaa samettia tai mustaa villakangasta ja ommeltu kiinni hameeseen. Liivi kiinnitetään edestä kahdella kullanvärisellä hakasparilla. Paidan kauluksessa on kapea reikäommelrivi. Päähine on mustalla silkillä päällystetty kirjailtu pinteli, jonka reunassa on kapea valkoinen pitsi. Takana on mustat silkkinauhat. Päähineenä voi myös käyttää silkkihapsuista natsia. Tytöt käyttävät silkkinauhoja. Musta nauhakoristeinen vyötasku on reunustettu vaalealla nauhalla. Tasku kiinnitetään liivin helmaan. Pukuun kuuluu kullattu pitkänomainen solki. Sukat ovat valkoiset. Jo pelkästään kansallispukunäytös osoitti kuinka rikas ja monipuolinen on karjalainen kulttuuri ja kuinka monta erilaista asiaa kulttuurin sateenvarjon alle mahtuu. Jos ei juhlapukuperinne ole juttusi, niin entäpä ruoka tai arkkitehtuuri, kirjallisuus tai musiikki, vai miten olisi virpomalorut? Oletko sinä löytänyt jo oman suosikkisi karjalaisen kulttuurin suuresta sylistä? Viipurin puvun mukaista värikylläistä syksyä ja kiireetöntä Joulun odotusta kaikille lukijoille. Marja-Leena Evinen 3

4 Elojuhlassa perehdyttiin Vanhan ja Uuden Suomen yhdistymiseen vuonna 1812 Pitäjäseuran Elojuhlaa vietettiin aiemmasta poiketen vasta syyskuun puolivälissä. Juhla on jo muutaman vuoden ajan kokenut yleisökatoa ja siirtämällä juhlan pitoajankohta elokuulta syyskuuhun ajattelimme saavamme suuremman juhlayleisön. Aurinkoinen sää toi kuitenkin vain muutaman vieraan lisää. Järjestäjät ja esiintyjät mukaan lukien ohjelmasta, tarjoiluista ja ennen kaikkea hyvästä seurasta oli nauttimassa noin 70 henkeä. Viipurin pitäjän lipulle -laulun jälkeen tilaisuuden avannut puheenjohtaja Timo Lindroos kertoi pitäjäseuran jäsenyyden kiinnostavan, lähes jokaisessa kokouksessa on hyväksytty uusia jäseniä. Hän kertoi, että myös Viipuri kiinnostaa. Viipuria on muisteltu niin Ilta-Sanomissa kuin Helsingin Sanomien verkkolehdessä. Avauksensa lopuksi hän kukitti keväällä kunniajäseneksi kutsutun Mauno Kempin. Uuden kunniajäsenen kukittivat Timo Lindroos ja Päivi Putkonen-Hegazi. Juhlan tieteellisestä annista vastasi dosentti Kyllikki Tiensuu, joka kertoi piispa Magnus Jacob Alopaeuksen tsaari Aleksanteri I saamasta tehtävän annosta tarkastaa Vanhan Suomen seurakuntien tila. esitelmä valaisi Vanhan Suomen seurakuntaelämää ja sen organisointia. Esitelmä toi myös tuulahduksen menneestä esitykseen sisältyneiden vanhojen kirjoitusten lainausten muodossa. Kanssakäymisen muodollisuus kuulosti varsin jäykältä ja huvittavaltakin nykysuomalaisen korvissa. Dosentti Kyllikki Tiensuu tarkistaa esitysvälineet Timo Lindroosin kanssa ennen varsinaista juhlaa. Elojuhlassa laulunjohtajan debyyttinsä Pitäjäseuran parissa suoritti sopraano Maria Heiskanen, jonka esilaulaman Sellanen ol Viipuri - laulun jälkeen siirryttiin Kaarina Mannin luotsaaman emännistön kattamaan kahvipöytään, jossa oli riisi- ja perunapiirakoiden lisäksi maksapiirakkaa sekä pikku pullia. Väliajan jälkeen kajautettiin haastamisesta vertynein äänihuulin Laulu Viipurista. Sen jälkeen Wiipuri-Yhdistyksen puheenjohtajan Matti Lepistön oli hyvä tulla tuomaan terveiset sisar-/veljesseuralle. Matti muistutti, että ensin oli pääkaupungissa yksi iso seura Pääkaupungin karjalaiset, nyt on monta erillistä seuraa, joista jokainen painii samojen ongelmien kanssa: jäsenistö ikääntyy, rahat vähenevät ja osallistuvat vähenevät. Miksi emme saa porukkaa enää mukaan, hän ihmetteli. Matti Lepistö kiitteli ystävällisesti sekä Elojuhlamme henkeä että pitäjäseuramme lehteä ja kysyi, voisimmeko tehdä yhdessä vielä parempaa lehteä. Hän perään kuulutti myös Viipurin ja Viipurilaisjärjestöjen näkymistä Karjalan Liiton hallinnossa nykyistä suuremmalla painoarvolla. Vaikka Wiipuri- Liitto lakkautettiin, pitäisi saada jokin tapa tehdä yhteistyötä. Lopuksi hän kysyi olisiko aika Viipuri-Päivien uudelle tulemiselle? 4

5 Tulevaisuuteen kurottavan puheenvuoron jälkeen lavan otti haltuun hurmaava Lauluyhtye Viisveisaa, johon kuuluvat jäseninä Kirsi Vakkilainen, Matleena Koskenniemi, Pekka Salminen, Matias Vakkilainen ja Markku Rämö. Matias Vakkilainen kertoi yhteyttä esitellessään sen jokaisella jäsenellä olevan sukujuuria luovutetussa Karjalassa mutta heidän esiintyvänvasta ensimmäistä kertaa Karjalatalolla. Kerta ei tule jäämään viimeiseksi. Yhtye aloitti Karjalan kunnailla, jonka jälkeen siirryttiin Malmsten-potpurin kautta Umberton Olet kaikki -kappaleeseen. Taidolla, tunteella ja huumorilla esitetyn musiikin ja riemukkaan shown päätti Juoruja -kappale, jossa juoru kulki entisaikojen tapaan suusta korvaan menetelmällä. Nykyisin saman asian hoitaa sosiaalinen media, Facebook ja Twitter. Mediat muuttuvat, muuta uteliaisuus muiden kuulumisia kohtaan ei. Kappaleen säveltäjäksi kerrottiin Vakkilainen. Olisiko ollut joku yhtyeestä? Tervetuloa toistekin. Teitä olisi kuunnellut pidempääkin. Laulun jälkeen palattiin historian pariin kun Viipurin pitäjäsäätiön asiamies Teuvo Moisio kertoi Viipurin pitäjäsäätiön ja Viiva Säätiön vastavalmistuneesta historiikista. Viiva-Säätiö on ollut Viipurin maalaiskunnan ja Vahvialan yhteinen säätiö. Kuntien tiet erosivat vuonna 1972 ja nyt kummallakin kunnalla on oma säätiönsä. Yhteisestä säätiöstä ehdittiin jakaa noin 1000 opiskelija-apurahaa sekä avustuksia mm. Viipurin maalaiskunnan historiikkien kirjoittamiseen. Viipurin pitäjäsäätiö on viime vuosikymmenten aikana avustanut noin 30 kyläkirjan teossa sekä hautamuistomerkkien hankinnassa ja hautausmaiden hoidossa. Historiikin julkaisemisen jälkeen kajautettiin Karjalaisten laulu ja suoritettiin arvonta. Aulis Juvonen jututti kirjamyynnin ohessa Lyykylästä kotoisin olevia Aleksanteri ja Juhana Jääskeläistä. Lauluyhtye Viisveisaa. Juhlan juonsi pitäjäseuran hallituksen jäsen Heimo Kemppi. teksti: Anne Uotinen kuvat: Päivi Parjanen Opetusneuvos Teuvo Moisio. 5

6 Piispa Magnus Jacob Alopaeus valmistelemassa Vanhan Suomen liittämistä tarkastusmatkalla Karjalassa Tiivistelmä dosentti Kyllikki Tiensuun juhlaesitelmästä Pitäjäseuran Elojuhlassa Vanha ja Uusi Suomi Kuluvana vuonna on juhlittu Helsingin nousua pääkaupungiksi 200 sitten. Toinen vuoden 1812 merkkitapahtuma oli niin kutsutun Vanhan Suomen liittäminen muun Suomen eli Uuden Suomen yhteyteen. Molemmat tapahtumat siirsivät Suomen 200 kilometriä Pietarin suuntaan. Vanha Suomi muodostui niistä alueista, jotka Ruotsi menetti Venäjälle Suuren Pohjan sodan päättäneessä Uudenkaupungin rauhassa 1721 ja Hattujen sodan jälkeen 1743 Turun rauhassa. Suomen sodan jälkeisessä Haminan rauhassa loputkin Suomesta, Venäjältä katsoen uusi Suomi, liitettiin keisarikuntaan. Ruotsin ja Venäjän raja 1700-luvun lopussa. Vihreällä Uudenkaupungin rauhassa Venäjälle siirtynyt alue ja keltaisella Turun rauhassa Venäjälle siirtynyt alue. Näyteikkuna länteen Porvoon valtiopäivillä 1809 Aleksanteri I antoi Suomen säädyille hallitsijanvakuutuksen. Maa sai autonomisen aseman. Ruotsin vallan aikaiset lait ja oikeuskäytäntö jäivät voimaan, ja suomalaiset saattoivat vastedes hoitaa maansa asioita varsin itsenäisesti. Autonomisesta Suomesta oli tuleva osoitus keisarin vapaamielisyydestä, Suomi olisi Ruotsin mallin mukainen modernin valtion kokeilukenttä, eräänlainen näyteikkuna koko läntiselle Euroopalle. Aleksanteri I tunsi Vanhan Suomen oloja sinne vuonna 1803 tekemänsä tarkastusmatkan perusteella. Hän oli nähnyt, ettei Venäjän vallan aika ollut parantanut sikäläisen väestön oloja. Myös ulkopoliittisilla tekijöillä oli oma vaikutuksensa. Keisari tavoitteli suomalaisten suosiota, jottei ulkopuolelta tuleva yllytys saisi heitä taipumaan takaisin Ruotsin puoleen. Uudenkaupungin rauhan jälkeen Vanhan Suomen luterilainen kirkko joutui Pietarissa toimineen Viron, Liivinmaan ja Suomen asiain keisarillisen oikeuskollegion alaiseksi. Tämä virasto hoiti keisarikunnan vierasuskoisten uskontokysymyksiä. Vanha Suomi jaettiin kahteen kirkkohallinnolliseen alueeseen, jotka vastasivat hiippakuntia. Niitä johtivat konsistorit, joista toinen toimi Viipurissa ja toinen Haminassa. Haminan konsistoripiirin muodosti Turun rauhassa Venäjään liitetty Vanhan Suomen osa. Konsistorien esimiehinä olivat Viipurin ja Haminan kirkkoherrat, joilla oli tuomiorovastin arvo. Piispoja ei Vanhaan Suomeen nimitetty. Konsistorien jäseniksi kutsuttiin lähiseurakuntien kirkkoherroja ja koulumiehiä. Viipurin konsistorin virkakielenä oli saksa, Haminassa taas suurimman osan ajasta ruotsi. Konsistoripiirit oli jaettu rovastikuntiin, joita oli Viipurin piirissä neljä ja Haminan piirissä kaksi. Vanhan Suomen papisto Uudenkaupungin rauhaa lähinnä seuranneina vuosina Viipurin konsistoripiirin papiston sivistystaso ei ollut kehuttava: lähes puolet oli päässyt virkaansa ilman akateemisia opintoja. Tilanne parani, kun pappeja saatiin Ruotsin 6

7 puoleisesta Suomesta ja kun Vanhan Suomen miehet pääsivät opiskelemaan Turun yliopistoon. Papinvirkojen saanti Vanhassa Suomessa houkutteli onneaan koettamaan niitäkin, jotka olivat kompuroineet urallaan läntisten esimiestensä ankaramman valvonnan alaisina. Vuosisadan puolivälistä lähtien pappissivistyksen taso Vanhassa Suomessa nousi jatkuvasti. Yliopistossa opiskelusta tuli papiksi pääsyn säännöllinen ehto. Turun lisäksi opiskeltiin Tartossa. Vanhan Suomen seurakuntaelämä ei juuri poikennut rajan länsipuolen käytännöistä. Papiston koulutustaso oli alempi kuin Turun ja Porvoon hiippakunnissa. Toisaalta Haminan konsistori antoi rippikouluohjeet jo 1744, Porvoon tuomiokapituli vasta 30 vuotta myöhemmin. Rauhanteossa raja oli vedetty useiden seurakuntien läpi, joten jumalanpalveluselämän järjestämisessä oli hankaluuksia. Mäntyharjun seurakunnasta suurin osa jäi Ruotsin puolelle, mutta kirkko ja pappila Vanhaan Suomeen. Keisari Aleksanteri I antoi käskykirjeen Vanhan Suomen liittämisestä uuteen Suomeen Muutos astui voimaan vuoden 1812 alussa. Entinen Vanha Suomi muodosti siitä lähtien Suomen suuriruhtinaskunnassa Viipurin läänin. Ja koska uskonto on kaiken valtiollisen moraalin korkein pyhitys, keisari piti velvollisuutenaan suunnata siihen ensimmäiset toimenpiteensä, jotta ennen kuin yhdistys yhteiskunnallisella alallaan tuleekaan voimaan, hengellisiä siteitä valmisteltaisiin ja lujitettaisiin. Magnus Jacob Alopaeus Aleksanteri I oli Porvoon valtiopäivillä saanut erityisen hyvän kuvan Porvoon hiippakunnan piispasta Magnus Jacob Alopaeuksesta. Niinpä hän päätti, että Vanha Suomi liitettäisiin uutena löytölapsena kirkollisesti suoraan Porvoon hiippakuntaan. Porvoon piispa Magnus Jacob Alopaeus ( ) Magnus Jacob Alopaeus kuului Porvoon hiippakunnassa paljon vaikuttaneeseen sukuun: isoisä Magnus oli toiminut Viipurin ja isosetä Anders Mäntyharjun kirkkoherrana 1700-luvun alkupuolella, isä David Alopaeus taas Leppävirran kirkkoherrana ja setä Magnus Porvoon tuomiorovastina saman vuosisadan lopulla. Magnus Jacobin viidestä pojasta vanhimmat Pehr Johan ja Magnus sekä toiseksi nuorin Carl Elias olivat kukin vuorollaan Porvoon tuomiorovasteja, ja hänen tuomaripoikansa pojasta Carl Henrikistä tuli Porvoon piispa Magnus Jacobin serkku, diplomaatti Frans David Alopaeus vaikutti merkittävästi keisarin päätökseen yhdistää Vanha ja Uusi Suomi. Marraskuun 7. päivänä 1811 keisari antoi piispa Magnus Jacob Alopaeukselle käskyn ottaa käsiinsä Viipurin läänin kirkollisten asioiden hoito ja tehdä sinne piispantarkastusmatka. Keisari oli miettinyt keinoja, jolla palauttaa maakuntaan se menestys, joka sieltä niin kauan on puuttunut. Keisarin mielestä oli tarpeen ensi sijassa pitää huolta sen siveellisistä oloista, ne kun ovat kaiken yhteiskunnallisen kukoistuksen pohja. Magnus Jacob Alopaeus nimitettiin Vanha Suomen piispaksi lähes 66-vuotiaana. Hän ryhtyi tarmokkaasti järjestämään hiippakuntaansa yhdistetyn Vanhan Suomen 7

8 Jumalanpalvelusten toimittamisessa ei Vanhassa Suomessa juuri ollut huomautettavaa. Ehtoollista oli vietetty useimmissa seurakunnissa joka toinen pyhä. Katekismuksesta saarnattiin enää harvemmin. Kirkkolaulu itäisen Suomen seurakunnissa oli ilmeisen hyvää, koska siihen ei puututtu. Rippikoulua pidettiin yleensä kakkirkollisia oloja tavoitteenaan muuttaa ne läntisen Suomen kaltaisiksi. Alopaeuksen tarkastusmatkan tuli keisarin ohjeen mukaan tapahtua mahdollisimman pian ja sen avulla piispan piti oppia tuntemaan maakunnan uskonnollinen henki sekä tutkia papiston hengellistä kantaa, teologista sivistystä ja taitavuutta virantoimituksessa. Lopuksi piispan oli tehtävä keisarille tiliä havainnoistaan ja ehdotettava parannuksia järjestyksen palauttamiseksi maakuntaan. Keisarin käskykirjettä täydensi Pietarissa toimineen Suomen asiain komitean puheenjohtajan Gustaf Mauritz Armfeltin piispalle lähettämä kirje. Armfelt ilmoitti keisarin toivovan, että Alopaeus kävisi - mikäli vuodenaika ja piispan korkeaikä sen sallisivat - myös uuden alueen kaukaisimmissa osissa, joihin epäkohdat olivat juurtuneet pahimmin. Porkkanana piispalle Armfelt ilmoitti, että näkymät Arvon Piispan suunnitelmalle Porvoon lukion laajentamisesta ja parantamisesta [yliopistoksi] näyttivät valoisilta. Piispa kirjoitti Armfeltille, että hän oli tyrmistynyt sitä korkeaa luottamusta mitä Hänen Keisarillinen Majesteettinsa osoitti minulle. Piispa oli päättänyt tehdä työnsä mahdollisimman hyvin ja käydä kaukaisimmissakin seurakunnissa. Alopaeus totesi: Olen kyllä kuullut, että suuretkin epäjärjestykset ovat juurtuneet Inkerin rajaa vasten olevien seurakuntien papistoon. Arnfeltin mielestä barbaria ja kurjuus Vanhassa Suomessa eivät varmaan olisi kasvaneet tähän mittaan, jollei hengellinen eli kirkkokuri olisi ollut yhtä huonoissa käsissä kuin maallinen valta; minulle on erittäin tärkeää tietää totuus ja tietää, mitä teitä pitäisi kulkea siviilihallintoa luotaessa. Armfelt jatkoi: Viipurin läänin papeista kiertää yleensäkin oikeita skandaalijuttuja. Kunpa ne eivät olisi tosia! Sillä muuten tarvitaan enemmän kuin kehotuksia järjestykseen ja hyvien esikuvien voimaansaattamiseen. Alopaeuksen tarkastusmatka Pitkä, kuukausia kestänyt tarkastusmatka ( ) ulottui Viipurin läänin kaukaisimpiinkin seurakuntiin ja oli 68-vuotiaalle piispalle epäilemättä voimia kysyvä. Piispan seurueeseen kuului kaksi hänen omaa poikaansa; silloinen Porvoon tuomiorovasti Pehr Johan Alopaes, piispan vanhin poika ja amanuenssina 18-vuotias ylioppilas Carl Elias Alopaeus. Alopaeuksella oli kaikkiaan 13 lasta. Ensimmäinen tarkastuskohde oli Pyhtää ja matka päättyi 2.3. Valkealassa. Joulupyhät piispa seurueineen vietti Viipurissa. Tärkeimmissä ja myös kaukaisimmissa seurakunnissa pidettiin jumalapalvelus ja kristinopinkuulustelu. Muualla tapahtui suppeampi tarkastus seurakunnan luottamusmiesten läsnä ollessa sekä ns. agenda, jolla tarkoitettiin papistoa, kirjanpitoa ja virkataloa koskevien asioiden läpikäyntiä. Jos jokin seurakunta piti ohittaa, sen papisto kutsuttiin kuitenkin naapuripitäjän tarkastustilaisuuteen tutkittavaksi. Piispan tarkastuskaavassa oli noin sata kysymystä, ja tarkastusta leimasi kauttaaltaan melkoinen ankaruus. Vaikutus rahvaaseen oli tarkastusmatkan historiasta kirjoittaneen Sigfrid Sireniuksen kuvauksen mukaan Rahvas taas, jonka silloin elävä miespolvi ei ollut koskaan piispaan nähnyt, vastaanotti Alopaeuksen kaikkialla yksimielisellä ihastuksella, kun tämä henkeväpiirteinen mies tuli kookkaana, arvokkaana ja juhlallisen vakavana ja joka paikassa ilmaisten, että seurakuntain paras oli hänen ainoa silmämääränsä. Tällä kansalla on huolia paljon, ja ensimmäiseksi se antoi --- uskonnolliset huolensa miehelle, joka osoitti lämpimästi ottavansa osaa rahvaan tärkeimpiin ja pyhimpiin asioihin. 8

9 si viikkoa syksyin keväin. Kansanlukutaitoa testattiin varsinkin kummeilla ja avioliittoon aikovilta. Kinkerien pito oli suurimmassa osassa seurakuntia moitteetonta. Lasten lukutaito perustui etupäässä kotiopetukseen. Kansan uskonnollis-siveellisestä elämästä Alopaeus antaa yleensä hyvän arvion, vaikka esimerkiksi Jaakkimassa tuntui rahvas olevan hiukan röyhkeän puoleista, kumminkin useat täälläkin siivoja, Taipalsaaressa kaikki hyvin; kiitettyjä monista asioista, Savitaipaleella ei mitään törkeitä rikoksia, mutta kappelissa taipuvaisia varkauteen; vihkimättömiä pareja taitaa olla jne. sekal. seurakunda. Talonpoikien suhde kirkkoon oli Alopaeuksen huomioiden mukaan läheinen. Syyksi hän arveli lahjoitusmaaolojen kurjuutta, jonka keskellä talonpojat näkivät papistossa parhaan tukensa. Papistoa tutkiessaan Alopaeus puuttui ankarasti laiminlyönteihin ja sopimattomaan elämään, milloin sellaista esiintyi. Piispa havaitsi varsinkin nuoremman papiston koulutuksessa vakavia puutteita, sillä konsistorit olivat vihkineet papeiksi liian nuoria miehiä ja jopa sellaisia, joilla ei ollut edes latinan kielen taitoa. Piispalliset nuhteet kohdistuivat joidenkin pappien juopotteluun ja epäsopuun oman emännän kanssa. Matkaohjelma Lähtö Porvoosta , Pyhtää , Kymi, Vehkalahti, Haminan konsistori, Haminan ruotsinkielinen kaupunkiseurakunta, Virolahti, Säkkijärvi, sunnuntaina Viipurin suomenkielinen maa- ja kaupunkiseurakunta, Viipurin konsistori, Viipurin ruotsalainen kaupunkiseurakunta ja Viipurin saksalainen seurakunta. Joulupyhät vietettiin Viipurissa Koivisto, Uusikirkko ja Kuolemajärven kappeli. Kivennapa, Muolaa, Valkjärvi ja Raudun papisto, Pyhäjärvi, Räisälä sekä Käkisalmen ja Kaukolan papisto, Antrea, Hiitola, Kurkijoki, Parikkala, Jaakkima, Sortavala, Impilahti, Ruskeala, Uukuniemi, Kerimäki, Sääminki, Ruokolahti ja Rautjärven kappeli, Jääski, Joutseno, Lappeenranta, Lappee, Lemi, Savitaipale, Luumäki ja 2.3. Valkeala, jonne tarkastusmatka päättyi. Piispan havaintoja Viipurissa 1. Kirkkohera Jacob Schroeder saarnasi piispantarkastuksen alkajaisjumalanpalveluksessa taitavasti sunnuntain evankeliumista. Schroeder oli muutenkin kelpo pappi, opiskellut yliopistossakin kaksi vuotta. 2. Kuulustelun tuloksena piispa ilmoitti olevansa hyvillään siitä, että niin vanhemman kuin nuoremmankin väen - muutamaa poikkeusta lukuun ottamatta - lukutaito oli hyvä. Lisäksi suurin osa vanhoista, ripillä käyneistä omasi osin hyvän, osin välttävän kristinopintaidon. Piispa kehotti seurakuntalaisia mitä hellimmin kasvamaan päivittäin Jumalan ja Herran Jeesuksen Kristuksen totisessa tuntemisessa ja kunnioituksessa ja antamaan tämän tiedon vaikuttaa kristillisiä hyveitä ja hyviä tekoja. 3. Piispa kehotti viipurilaisia rukoilemaan Jumalaa Korkean Esivallan puolesta ja nyt alamaisella kiitollisuudella tunnustamaan Hänen Keisarillisen Majesteettiinsa erinomaisen suuri armo siinä, että hän on ilmoittanut aikovansa yhdistää tämän maan uuteen Suomeen. (Mäntyharjulla, jossa raja kulkenut seurakunnan läpi, rukoiltiin molempien niiden esivaltojen puolesta, joiden alaisiksi oli jouduttu. ) 4. Jumalanpalveluksen ja kuulustelun jälkeen siirryttiin kirkon kuoriin seurakunnan säätyläisten ja kuudennusmiesten, talon- ja tilanomistajien sekä papiston kanssa ja ryhdyttiin tutkimaan seurakunnan tilaa ja taloutta ja sitä, miten papit olivat tehtävänsä hoitaneet. Todettiin, että papit olivat hoitaneet tehtävänsä moitteettomasti. 5. Esivallan kuulutukset oli luettu selkeällä äänellä saarnatuolista. 6. Kristinopin kuulusteluja ennen ripittäytymistä ehtoolliselle menoa varten ei aina ollut pidetty. 9

10 7. Jotkut talolliset valittivat, ettei pitäjänkoulumestarin Argillanderin opetuksesta ollut hyötyä, mihin kirkkoherra huomautti, että rahvaan olisi pitänyt halukkaammin lähettää lapsiaan kouluun eikä vitkastella, kuten olivat tehneet. 8. Avioliittokuulutukset oli hoidettu kolmena peräkkäisenä sunnuntaina. 9. Seurakunnan taloutta oli hoidettu huolellisesti. 10. Kiistaa suomalaisen ja ruotsalaisen seurakunnan kesken oli tullut hautausmaiden käytöstä: suomalaisella seurakunnalla oli kaksi ja ruotsalaisella yksi. Valitettiin, että ruotsalaisen seurakunnan jäsenen tultua haudatuksi suomalaiselle hautausmaalle multarahat kuitenkin maksettiin ruotsalaiselle seurakunnalle. 11. Lopuksi Herra Kirkkoherra antoi sen vakuutuksen, että seurakunnan jäsenet käyttäytyvät yleensä hyvin, kävivät ahkerasti Herran huoneessa ja käyttivät armonvälineitä. 12. Häissä ja muissa kokoontumisissa he esiintyvät säädyllisesti. 13. Suurempia rikoksia ei ollut tehty eikä vallalla ollut - yleisesti ottaen - mainittavia paheita 14. Tarkastuspöytäkirjan mukaan: Seurakunnassa ei sanota olevan vihkimättömiä pareja eikä sellaisiakaan, jotka olisi tuomittu menemään keskenään naimisiin, mutta jotka eivät olisi totelleet. 15. Konsistorissa pidetyssä tarkastuksessa todettiin, ettei Vanhan Suomen seurakuntia ollut luokiteltu taloudellisen aseman mukaan kuten uudessa Suomessa. Suurimpiin katsottiin kuuluviksi: Jaakkima, Kurkijoki, Uusikirkko, Parikkala, Räisälä ja Muolaa. Keskivertoja: Viipuri (yliviivattu edellisestä listasta), Kivennapa, Sortavala, Hiitola, Antrea, Valkjärvi, Sakkola. Pienimpiä: Koivisto, Pyhäjärvi, Käkisalmi, Rautu, Ruskeala, Uukuniemi ja Impilahti. Tarkastuksen tulos Loppuraportissa Alopaeus totesi, että hänen ennakkokäsityksenä Vanhan Suomen kirkollisista oloista oli ollut kaikkea muuta kuin valoisa. Hän oli kuitenkin huomannut, etteivät olot olleetkaan niin huonolla tolalla, kuin hän oli tarkastuskierrokselle lähtiessään olettanut. Kaikki parannusehdotukset, jotka Alopaeus esitti, saivat keisarin hyväksynnän. Niiden tähtäyspisteenä oli ennen muuta papiston sivistystason nostaminen ja kirkollisten käytäntöjen yhdenmukaistaminen Porvoon hiippakunnan kanssa. Sigfried Sirenius arvioi sata vuotta sitten Alopaeuksen osuutta Vanhan Suomen liittämishankkeessa: Ja kun yhdistämisen jälkeen kului joku aika, niin oli kokonaan hävinnyt se juopa, joka kerran oli eroittanut kirkkomme ja kansamme molemmat osat toisistaan. Sen juovan tasoittajien joukossa elää aina kunniakkaana piispa M.J.Alopaeuksen nimi. Alopaeuksen tarkastusmatkasta laadittu kertomus on Porvoon tuomiokapitulin arkistossa Hämeenlinnan maakunta-arkistossa. 10

11 Viipurilaiset Heinjoen tiellä - pitäjäseuran kesämatka 2012 Viipurin pitäjäseuran perinteinen kotiseutumatka kohdistui vuonna 2012 rohkeasti jo naapurin puolelle eli pistäydyimme kylässä Heinjoen pitäjässä, Viipurin maalaiskunnan itärajan takana. Samalla reissulla kävimme myös omissa tutuissa kylissämme Karisalmella, Näätälässä ja Rajaharjussa. Tiistaina Tavan mukaan matkaan lähdettiin aikaisin aamulla Helsingistä; sitäkin aikaisemmin Lohjalta ja Vihdistä. Tällä matkalla oli mukana huomattava määrä uusia tuttavuuksia, mutta ydinryhmä muodostui jälleen tutuista, jokavuotisista reissaajista, jotka ovat jo tottuneet monenmoisiin kommelluksiin! Busseja olisi tarvittu jo toinenkin, jotta kaikki innostuneet oltaisiin saatu mukaan. Matkasää vaihteli puolipilvisestä aurinkoiseen, eikä liika kuumuus haitannut. Rehevää Virojokea ihaillessa tuli kyllä mieleen ostaa Rajahovin kaupasta rajan toisella puolella varmaankin tarvittavia puolustusvälineitä eli hyttysmyrkkyä! Muutoin alkumatka sujui tällä erää ongelmitta ja viivytyksittä Viipurin liepeille. Poikkesimme ihailemaan Sorvalin hautausmaan entisestä ehompaa kuntoa paljon tuntuu talkooporukka taas edenneen hautausmaan kunnostuksessa viime kesästä, kiitoksia heille. Puheenjohtajamme Timo Lindroos piti pienen esitelmän hautausmaan ja juuri sen tähän päätyalueelle haudattujen viipurilaissaksalaisten kauppiassukujen historiasta, kun me kuuntelijat seisoimme Hackmannin suvun uudelleenrakennetulla hautamuistomerkillä. Ympärillä seisoivat kallellaan, osa suorastaan lappeellaan tai osittain maahan uponneina useat Thesleffin suvun ja muiden entisten mahtisukujen kauniit hautakivet. Ehkäpä jonakin päivänä näemme kunnostettuna myös sen alueen, jossa muinaiset maalaiskuntalaiset ovat saaneet leposijansa. Hotelli Victorian kattoterassilla. Kuva AU. Majoituimme tällä kertaa Hotelli Druzhbaan, tuttu sekin, ja illastimme siellä yhdessä nykyvenäläiseen malliin; nälkä lähti ja olut oli hyvää! Jälkiruoaksi päätimme tehdä iltakävelyn kaupungille. Hujautimme lasihissillä Hotelli Victorian upealle terassille ihailemaan vanhan, kauniin Viipurimme näköaloja terassi lienee maisemiltaan toiseksi paras kaupungissa heti Linnan tornin jälkeen, ja ehdottomasti ensimmäinen meille jalkavaivaisille! Kaunis, tyyni ilta saikin kaupungin hehkumaan parhaimmillaan, ja auringonlasku oli mieliinpainuva elämys. Tarjolla oli myös aivan mainioita jäätelöannoksia mannermaisten juomaviritysten ohella. Hengennostatusta loimme hauskoilla kaskuillamme ja lopulta aivotyötäkin vaadittiin: juuri Sorvalin hautausmaalla. Kuva AU. Näkymä linnan suuntaan kattoterassilta. Kuva ML. 11

12 opettajaksi valmistuva nuori Lina esitti muiden ratkaistavaksi pikku arvoituksen. Vastausta ei juuri keltään saatu, ja ongelma jäi vaivaamaan jopa yöunia! Keskiviikkona Hotelli Druzhban mielenkiintoisen aamupalan nautittuamme lähdimme bussilla Talin kautta ajelemaan kohti Karisalmea. Ilma oli puolipilvinen ja hikinen ennusti siis ukkossateen tuloa. Timo-heimopäällikkömme kertoili viipurilaisrakennusten historiakatkelmia ajaessamme kaupungin halki. Kiersimme hiukan Portinhoikan risteyksen kautta ja katsastimme vauhdissa venäläisten sotamuistomerkin. Samalla Raimo Matikainen, Talin poika, kertoi muisteluksiaan paikasta: Isän kanssa käytiin Portinhoikassa sodan jälkeen, alue oli täynnä tankkien ja kuormaautojen romuja. Venäläiset eivät valloittaneet itse Talia vaan suomalaiset polttivat sen lähtiessään. Tali oli tyypillinen maatalousmiljöö, jota halkoi rata ja dominoivat kartanot. Raimo luetteli seudun kartanoita: Talin kartano, koulutila, Mannikkalan kartano sekä muita. Lyykylän ja Repolan järvet näkyivät myös. Talin kosken kupeella oli aikanaan perunajauhotehdas, mikä tuhoutui sodassa. Rapukoskella oli voimalaitos 1900-luvun alusta ja Ylivedellä sahoja jo 1700-luvun alussa. Ville osti 1928 talon Karisalmelta, jossa toimi puuseppänä. Vaimo oli nimeltään Lydia ja heidän nuorempi poikansa siis Annen ja matkalla mukana olleen Marja Liikasen isä. Helmikuussa 1940 isovanhemmat ja isä lähtivät evakkoon, ja uudelleen lopullisesti Villen vanhempi poika Veijo toimi myös sota-aikana puuseppänä VR:n konepajalla. Antti Uotinen puolestaan perusti perheineen kaupan Rajaharjuun 1930-luvun puolivälissä. Vuonna 1894 rakennettiin rautatie Karisalmelle, ja asema hieman myöhemmin, pääosin puutavarakuljetuksia varten. Karisalmen tienoo muodostui vähitellen viipurilaisten kesähuvilaalueeksi, sillä junamatka kesti vain puoli tuntia; siellä oli noin 200 vapaa-ajanasuntoa. Vuonna 1938 Karisalmen asemalta lähti ja saapui yli matkustajaa vuodessa, mutta tavaraa enää vajaa tonnia, kertoo Näätälän ja Karisalmen yhteinen kyläkirja. Aseman läheisyydessä oli kolme kauppaa (osuuskauppa, Poutasen kauppa ja Rouhiaisen kauppa) sekä kansakoulu. Asemalla pysähdyimme ja teimme jäätelöostoksia puodissa. Näätälästä kertoi meille vuorostaan Leena Eskola. Näätälänjärvi taas on kuulu vaaleanpunaisista lumpeistaan, joita yritimme kurkkia bussistakin kun ylitimme Lillukan siltaa. Järvessä oli harvinaisia lumpeita ainakin vielä 1990-luvulla. Kylässä oli aikanaan noin 100 taloa, vireä kyläkunta: maataloutta ja maidontuotantoa luvulla Leenan taata ja mummo rakensivat oman asunnon eläkepäiviään varten, mutta joutuivatkin ne sitten viettämään Tampereella. Karisalmen asemalla siskokset Anne ja Marja. Kuva ML. Täältä käännyimme Karisalmen tielle; koski jäi taakse oikealle. Karisalmen historiasta ja alueesta kertoi meille matkan kuluessa Anne Uotinen, jonka isä oli viettänyt lapsuutensa ja nuoruutensa Karisalmella. Naapurikylästä Näätälästä oli kotoisin isoisä Otto Wilhelm eli Ville Uotinen, jonka äiti oli kylän kuppari ja hieroja. Uotisten perheessä oli 5 veljestä, joista kaksi jaksoi aikuiseksi: Ville ja Antti. Uotisen Näkymä Lillukansalmen sillalta. Kuva ML. Näätälässäkin pidimme tauon, ja ihailimme kaunista ja tiiviisti rakennettua tasamaan kylää 12

13 kukkasineen. Kävelimme porukalla Lillukansalmen sillalle ottamaan kuvia järvimaisemista, ja samalla yllätti ukkoskuuro. Seuraavaksi ajelimme Rajaharjuun, ja Kyllikki Honkaniemi muisteli kotiaan siellä. Tie sinne oli aikanaan hyvä ja vei aina Käkisalmeen asti. Vanhasen suku, siis Kyllikinkin, muutti 1860-luvulla Muolaan pitäjästä ensin Näätälään ja sieltä Rajaharjuun, josta ostivat talon. Kylä oli pieni, vain 6 8 taloa ja koulu. Koulu sitten paloi ja lehmä hirtti itsensä samana talvena; uusi koulu rakennettiin ja sekin paloi sodan aikana, kertoi Kyllikki. Ennen sotia Pietariin vietiin kylästä kaikennäköistä, jopa eläviä kananpoikia! Matti Vanhasella oli kylän ensimmäinen auto, jolla naapuritkin sitten pääsivät Viipurissa käymään. Vanhasen talon paikalla on nykyisin sora- ja hiekkavarastoalue, ainutlaatuisen hieno ruusukenttä on tuhottu täysin. Ohitettiin myös Kähärin kylän tienristi, josta Kyllikin sisarelle mentiin. Sieltä on kotoisin myös matkatoverimme Sirkka Kemppi, joka kertoili omasta lapsuudestaan Kähärissä. Pitäjä oli kuulu hevostenkasvatuksesta ja ravureistaan, nykyään se on taas karhupitäjäksikin kutsuttu jälkiä on löytynyt! Heinjoki oli pieni kunta ja itsenäistynyt Muolaasta Pitäjässä oli kaksi paikalliskeskustaa, Ristseppälä ja Kämärän kylä; erillistä kirkonkylää ei ole. Kyliä oli aikanaan 16; nykyisin paljon uutta huvila-asutusta. Marjan kotitilan nimi oli Rouhimäki, paikkakunnalla kun asui runsaasti Rouhiaisia! Liian pienen vanhan kirkon tilalle suunnitteli kuulu arkkitehti Jac. Ahrenberg punatiilisen kirkon, joka sitten jatkosodassa räjäytettiin torneineen päivineen sotilaallisista syistä tornista olisi voinut ampua helposti lähiseudun asukkaita. Vain kivijalka on jäljellä kirkonmäellä. Vuonna 1939 Heinjoella oli 3669 asukasta, 1941 n palasi takaisin lähteäkseen taas pikapuoliin pois. Heinjokisia sijoitettiin sitten Karkkilaan, Vihtiin, Pusulaan ja Karjalohjalle. Marjan oma perhe asui Somerniemellä. Seuraavaksi saavuimmekin matkan pääkohteeseen Heinjoelle. Oppaanamme naapuripitäjässä toimi Heinjoki-seurasta Marja Paakki. Hänen äitinsä ja isänsä olivat kotoisin Heinjoelta, ja nimeltään Rouhiainen ja Hyytiäinen. Isän suku oli lähtöisin Kirvusta ja äidin suku Vuosalmelta. Heinjoen kirkonmäellä. Kuva AU. Heinjoen uusi koulu mallia Kuva AU. Heinjoki on muodoltaan kuin hiukan venynyt neliö, luonnehtii Marja. Vaihtelevaa maastoa: harjuja, peltoja, isoja vesiä. Alueen luontoa kuvaa hyvin yli 50 järveä tai lampea. Hienoin nähtävyys oli Linnalampi näköalakukkuloineen; aikoinaan sillä oli sijainnut puinen linnoituskin. Matkalla Heinjoen kirkolle ylitimme lähes huomaamattoman Heinjoen peltoaukeaman keskellä. Aikanaan, tuhansia vuosia sitten, se oli mahtava vuolas virta, jota pitkin Laatokan ja Vuoksen vedet vierivät kohti Suomenlahtea! Me pysähdyimme kirkonmäen liepeille ja kävelimme kukkivan kedon poikki räjäytetyn kirkon kivijalkamuistomerkille pikku sateessa. Vanhojen käkkärämäntyjen katveessa Marja Paakki ja Timo Lindroos lausuivat tervehdyksensä menneille sukupolville ja laskivat kukkavihot ristin juureen. Lopuksi lauloimme joukolla Suvivirren. 13

14 Kirkonmäen jälkeen kävelimme alas järvenrantaan ihailemaan venevalkamaa ja kuulua Vetokalliota. Takaisintultua saimmekin kahvit ja sämpylät sekä sitten autossa juhlavammin kuohuviiniä Vanhasen suvun rouvien tarjoamana, kiitoksia! Illallinen nautittiin koko matkalaisjoukon kesken totuttuun tapaan Pyöreässä Tornissa. Ja jälkipelit taas Victorian terassilla, jossa palattiin edellisen illan arvoitukseen. Vain yksi oli keksinyt siihen ratkaisun, joten pakkohan se lopuillekin oli paljastaa. Murhaaja ei kuitenkaan ollut hovimestari. Sen sijaan paikallinen baarimikko antoi meille vieraille mielenkiintoisen näytöksen maan komentokielestä: istu!, kun yksi matkalaisista koitti ostaa drinkkiä baaritiskiltä. Kahvitauko sateensuojassa. Kuva ML. Viipuriin saavuttuamme halukkaat ajettiin bussilla vielä Taidemuseolle, jossa oli hieno Ranskan 1700-luvun hovielämää esittelevä Eremitaasin näyttely. Lisäksi pääsimme yllättäen osallistumaan viereisessä Taidekoulussa suomalaisen valokuvanäyttelyn avajaisiin! Näyttelyssä oli esillä sotaa edeltäviä, Viipurin Teatterin näyttelijöitä kuvaavia otoksia, jotka oli kuvannut Helioksen perustaja Eino Partanen. Hänen tyttärensä, Tapiolan kuulu muotokuvaaja Aila Teräväinen oli myös paikalla pirteänä kuten aina. Oli hienoa huomata näyttelyn kiinnostavan kovasti myös paikallista mediaa ja kulttuuriväkeä. Kuva: Marjo Matikainen-Kallström pääsi kesken kotiseutumatkan Viipuri-keskuksen organisoiman näyttelyn avaajaksi. Kuva AU. Sunnuntaina aamupäivällä Punaisenlähteen torin laidalla nähtyä: kun palokunta ei pääse sammutustöihin ovesta niin mennään sammuttamaan ikkunan kautta huojuvia alumiinitikkaita pitkin... Kuvat JS. Torstaina Aamulla pakattuamme kassimme lähdettiin bussilla Pellavakauppaan tekemään pakollisia loisto-ostoksia ja osa jälleen leipäkauppaan ja Taidemuseoon, lähellä kun oltiin. Sitten vapaata ostosten tekoa tai muuta mukavaa kuten tutustumista Viipuri-keskuksen uusiin tiloihin. Sankarihautausmaan ja kukkien laskun jälkeen koitti kova arki eli lähdimme kotimatkalle jälleen. Matkalla Vaalimaalle Pekka Turtia muisteli sota-ajan tapahtumia Kivisillan kohdalla ja Kasakkakivellä. Samoin kuulimme tarinoita Tienhaarasta ja Ykspään joesta, jonne pikku-pekka meinasi kerran hukkua. Mukavien kertomusten siivittäminä jatkoimme kotiin Helsinkiin ja edelleen Lohjalle asti. Ensi kesänä taas reissataan samaan aikaan samoille tienoille, ja pidetään porukalla yhtä hauskaa! teksti: Liisa Munsterhjelm kuvat: Marja Liikanen (ML), Jari Stirkkinen (JS) ja Anne Uotinen (AU) 14

15 Karjalaiset kesäjuhlat Lahdessa Kesäjuhlien teemana Lahdessa olivat Karjalaiset kädentaidot. Yhdessä World Design Capital (WDC) Lahden kanssa toteutettiin Juuret WDC ohjelmakokonaisuus. Sen huipentumana oli designsuunnittelijoiden suunnittelemien pukujen esittely. Suunnittelijoina olivat muun muassa suunnittelijaparit Rintala ja Vaskelainen sekä Vainio ja Seitsonen. Pukujen kuosi on valmistettu Viipurin kansallispukukankaan pohjalta. Asut olivat iltapuku- ja käyttövaateasukokonaisuuksia, myös miesten asuja oli esillä. Esillä oli myös oma pitäjäseuramme. Seuraavassa muutamia kuvia Lahden juhlista. Kuvat ovat Timo Lindroosilta. Niin lauantain avajaiset kuin sunnuntain päiväjuhla pidettiin sisätiloissa, Isku-areenalla. Puheenjohtaja Timo Lindroos seuramme infotaulun äärellä. Lauantain aurinkoinen sää vaihtui sunnuntaiksi sateeseen. Vedestä huolimatta lipunkantajamme airuineen marssi ylpeänä kulkueessa. Pitäjäseuran kirjojen uskollinen myyjä Aulis Juvonen (vasemmalla) on saanut Timo ja Aila Lindroosin avukseen. eikä sotilassoittokuntakaan livennyt rivistä sateen vuoksi. 15

16 Vierailulla Hyrsylän Mutkassa Viisitoista pitäjäseuralaista kokoontui aurinkoisena elokuun lauantaina Nummi-Pusulan Hyrsylän kylään tutustumaan Aira Samulinin emännöimään Hyrsylän Mutkaan. Airan Laatokan Karjalassa sijainneen kotikylän entisten asukkaiden kunniaksi rakennuttama karjalainen hirsilinna kohoaa ylväänä kauniissa pihapiirissä. Hirsilinnan ovat rakentaneet käsityönä samat rakentajat, jotka tekivät Bomba-talon Nurmekseen. Talon alakerrassa sijaitsee Lelumuseo, jossa on mm. 500 nukkea ja 200 nallea. Kaikki museoon kelpuutettavat lelut ovat vähintään 50 vuotta vanhoja. Siellä on myös Lotille omistettu nurkkaus. Sisääntulokerroksessa avautuu mahtava tupa, jossa mahtuu kahvittelemaan suurempikin joukko. Täällä talon emäntä kertoili meille Karjalaan jääneen Hyrsylän mutkan, talon ja oman elämänsä vaiheista nauttiessamme ruusukupeista päiväkahveja ja herkullisia kanelipullia. Apunaan Airalla oli pojantyttärensä Kiti. Yläkerrassa oli valokuvanäyttely. 8 hehtaarin tontilla on ensi vuonna 30 vuotta täyttävän hirsilinnan lisäksi, mm. aittoja 1700-luvulta, veturi nimeltä Kana, patsas joka on omistettu Airan isälle, jatkosodan alussa kuolleelle Viktor Suviolle, patsas Berliinin olympialaisissa nyrkkeilyssä kulta voittaneelle sedälle Sten Suviolle sekä Lada mielenterveystyön kunniaksi. Pihapiiriin on rakennettu myös paviljonkeja sekä vanhuuden koti tanssistudioineen. Sieltä löytyy myös tunnettujen suomalaisten (mm. Johannes Virolainen ja Jorma Uotinen) istuttamia puita. Pihapiirin täydentäminen ei lopu vielä tähän. Ensi vuonna otetaan käyttöön kasvihuone ja vanhuuden talon taakse kumpareeseen on istutettu 400 kasvia. Pitäjäseura kiittää mielenkiintoisesta esittelystä ja toivottaa 85 vuotta nuorelle Airalle ja ensi vuonna juhlivalle hirsilinnalle edelleen monia armorikkaita vuosia ja menestystä. Hyrsylän Mutkan hirsilinna koko komeudessaan. Etualalla Viktor Suvion patsas. Nalleja on monenlaisia. Aira Samulin kertoessa elämästään me muut nautimme päiväkahvit ruusukupeista. Tuvan keinutuolit koeistunnassa. Vasemmalta Virpi Juvonen-Kugge, Aila Lindroos ja Päivi Salo. teksti ja kuvat: Anne Uotinen Melkein kaikki osallistujat saatiin yhteyskuvaan. 16

17 Laura Virolainen in memoriam Syyskesän kuulaat tuulet toivat suruviestin tullessaan. Laura Virolainen oli nukkunut ikiuneen. Hän oli taistellut urhoollisesti runsaan vuoden vaikeaa sairautta vastaan, mutta sitten oli annettava periksi. Laura otti kohtalon tahdon annettuna vastaan ja lähti täältä tyynesti ja rauhallisesti. Johan mie oon saat näi kaua ellää. Laura syntyi Viipurin pitäjän Yläsommeen kylän Paakkasen taloon 30. toukokuuta Virolaisen suvun suurperhe oli jo hajonnut ja Paakkasella asuivat nyt enää isä Joonas Virolainen, äiti Maria Sofia o.s. Reponen, vuonna 1922 syntynyt veli Sakari ja Laura. Leikkikavereita Lauralla riitti, sillä sukulaistaloja oli naapurustossa useita ja koko Yläsommeen alakoulu toimi Lauran kotitalossa Paakkasella, suures kammaris. Sinne hän livahti vähän väliä kuunteluoppilaaksi. Lapsuudenajan paras ystävä oli Hilkka Repo. Hilkan kanssa kirmattiin läpi setäläisten pihan ja ohi mennessä tarkastettiin ja kohennettiin halvaantunen sukulaistädin istuma-asentoa. Täti oli aina iloinen ja hyvillään, kun häntä autettiin. Ja siitä kipaistiin eteenpäin kohti Hilkan kotia. Yläsommeen kylässä oli Lauran lapsuusvuosien aikana paljon lapsia. Kylän talot sijaitsivat lähellä toisiaan ja naapureiden kanssa oltiin päivittäin tekemisissä. Lapsuuden aika säilyi Lauran mielessä läpi koko elämän onnellisena ja auvoisena aikana. Iloinen ja huoleton lapsuus päättyi sitten yhtäkkiä sodan syttymiseen. Laura oli 12-vuotias, kun kotikylä ensimmäisen kerran jätettiin ja lähdettiin sotaa pakoon. Yläsommeen kyläläisten talvisodan evakkopaikka oli Korpilahti. Korpilahdelta muutettiin keväällä 1941 Lohjalle ja Lohjalta keväällä 1942 Kannaksen takaisinvaltauksen jälkeen taas kotiin Yläsommeeseen. Voi sitä riemua! Niin muisteli Laura monta kertaa. Kodin kaikki rakennukset, saunaa lukuun ottamatta, olivat tuhoutuneet, mutta ilo kotiinpaluusta voitti kaikki vastukset. Kesällä 1944 oli edessä uusi evakkotaival. Nyt määränpäänä oli Satakunta ja Kullaa. Sieltä muutettiin vuonna 1945 Lohjan Iso-Teutariin ja seuraavana vuonna Lohjan Vanhakylään. Ja Vanhakylästä tuli Virolaisen perheen uusi kotipaikka. Sinne rakennettiin uusi elämä ja sinne juurruttiin. Työuransa Laura teki kirjanpitäjänä Keskustapuolueen puoluetoimistossa ja Nuoren Keskustan Liitossa. Hän aloitti työnsä 1950-luvulla ja työskenteli siellä eläkkeelle jäämiseensä asti. Nuorena Laura oli käynyt Alkio-opiston ja alkiolaisuus säilyi hänen elämäsään pitempäänkin. Hän toimi monia vuosia Alkio-opiston kannatusyhdistyksen hallituksessa. Toinen tärkeä toimialue Lauran elämässä olivat erilaiset karjalaiset yhdistykset. Niissä hän oli useammassakin pitkäaikaisena ja ansiokkaana tilintarkastajana. Esimerkiksi Viipurin pitäjäseurassa hän toimi tilintarkastajana yli 10 vuotta aina vuoteen 2011 saakka. Nyt vanhemmalla iällä Karjala-asiat korostuivat etisestään. Kun olemme oman nuorisoseuramme puitteissa pitäneet muistelutilaisuuksia, Laura on ollut aina mukana. Nykyisen Yläsommeen ja Porlammin nuorisoseuran toiminta oli muutenkin lähellä Lauran sydäntä. Sen eteen hän oli aina valmis tekemään työtä. Myös kotikylämatkoille, niin omaan kylään kuin koko pitäjänkin alueelle, Laura lähti aina innokkaasti mukaan ja oli valmis jakamaan muistojaan matkakumppaneidensa kanssa. Laura asui reilusti yli 50 vuotta Helsingissä, mutta tärkeänä paikkana pysyi Lohjan Vanhakylä. Siellä asui Lauran perhe. Mutta juuret, ne olivat edelleen Viipurin pitäjän Yläsommeen kylässä, Paakkasen talossa. Muistotilaisuudessa Lauran lapsuudenajan ystävä totesi: Lauran mukana meiltä meni iso osa Karjalaa. Kaipaamme lämmöllä ystäväämme Lauraa. teksti: Pirkko Vahvelainen kuva: Anne Uotinen 17

18 Hallitus tutuksi - eli kuka on kukin pitäjäseuran hallituksessa Jatkamme viime lehdissä ollutta hallituksen jäsenten esittelyä. Vuorossa ovat tällä kertaa hallituksen jäsen Heimo Kemppi sekä lehden toimitussihteeri Anne Uotinen. Mitä asioita haluat edistää Pitäjäseuran hallituksen jäsenenä? Yritän osaltani pitää karjalaisuutta esillä ja siirtää sitä myös tuleville sukupolville. Mitä muuta harrastat? Harrastukseni, osin työni on jääkiekon parissa myös kansainvälisellä tasolla. urheilu on aina ollut kiinnostavaa ja myös matkustelu omatoimisesti. Kuka olet? Heimo Olavi Kemppi. Milloin ja missä olet syntynyt? Helsingissä Missä asut? Asun Hyvinkäällä. Keitä kuuluu perheeseesi? Asustelen yksinäni. Perheeseen kuuluu poika Antti ja hänen vaimonsa Heidi, jotka asuvat Klaukkalassa. Mitä teet työksesi? Varsinaisen työelämäni olin hotellialalla sekä työtehtävissä että opetustyössä alan kouluissa. Nyttemmin teen matkailualan töitä kuljettajana ja matkanjohtajana. Missä ovat juuresi Karjalassa? Molemmin puolin Viipurin maalaiskunnasta: äiti, o.s. Skyttä, on Kilpeenjoen Sydänmaalta ja isä Pihkalasta. Mitä karjalaisuus sinulle merkitsee? Karjalaisuus on juureni ja osa minua. Käynnit Karjalassa ovat mukavia tutustumisia vanhempieni elinympäristöön ja monien suomalaisten historiaan. Kuka olet? Anne Uotinen Milloin ja missä olet syntynyt? Olen syntynyt Helsingissä maaliskuussa Missä asut? Asun Helsingissä, Pohjois-Haagassa. Keitä kuuluu perheeseesi? Olen sinkku. Lasken kuitenkin ydin-perheeseeni Helsingissä asuvan äitini sekä sisareni perheineen ja koirineen. Mitä teet työksesi? Olen ollut Helsingin kaupungin palveluksessa lähes koko tähänastisen työurani. Nykyisin toimin kaupunkisuunnitteluvirastossa hallintotehtävissä. Koulutukseltani olen valtiotieteen maisteri. Missä ovat juuresi Karjalassa? Nyt jo edesmennyt isäni syntyi Vahvialan Hanhijoella, mutta asui pikkupojasta lähtien Karisalmella. Äiti on kotoisin Lappeenrannasta. 18

19 Mitä karjalaisuus sinulle merkitsee? Karjalaisuus ja helsinkiläisyys muodostavat juureni tasapuolisesti. Karjalaisuuden ja karjalaisen kulttuurin eri osa-alueisiin olen päässyt tutustumaan monipuolisesti viimeisten 30 vuoden aikana niin Wiipurilaisen Osakunnan, Karjalaisen Nuorisoliiton, Karjalan Liiton kuin Karjalan säätiönkin kautta. Suurimman ja kestävimmän vaikutuksen ovat tehneet itse karjalaiset ihmiset, joihin olen saanut tutustua. Mitä asioita haluat edistää Pitäjäseuran hallituksen jäsenenä? Viipurin pitäjäläinen -lehden toimitussihteerinä toivon, että mahdollisimman moni kirjoittaisi muisteluistaan Viipurin maalaiskunnasta. Evakkoon lähteneiden keski-ikä on jo varsin korkea ja ensikäden tietoa siirtyy unohduksiin kovaa vauhtia. Kirjasta lukeminen ei ole sama kuin elävien ihmisten kertomat omakohtaiset kokemukset. Toivon myös, että lehteen sisältyvät jutut kotiseutumatkoista ja juhlista kertoisivat toiminnastamme niille jäsenillemme, jotka eivät pääse tai jaksa enää tulla tilaisuuksiimme. Toivon myös palautetta jäsenistöltämme, minkälaisia tapahtumia ja minkä aihepiirien esitelmiä tai esiintyjiä he haluaisivat tilaisuuksiimme. Ennen kaikkea haluaisin, että yhteenkuuluvaisuudentunne maalaiskuntalaisten kesken säilyisi yli sukupolvirajojen. Siten saamme seuramme elämään myös tulevaisuudessa. Mitä muuta harrastat? Karjalaisen seuratoiminnan lisäksi koetan ehtiä lukemaan ja tapaamaan ystäviäni. Harrastan myös pilatesta ja vesijumppaa kerran viikossa. Matkustaminen on aina mielenkiintoista. Kesällä tärkeä paikka on vanhempieni rakentama kesämökki Somerolla. Vuoden virvottava Pitäjäseuran hallitus on valinnut jo kolmena keväänä Vuoden virvottavan. Tänä vuonna valinta osui musiikkineuvos Anneli Kupariseen Lahdesta. Anneli Kuparinen on tehnyt pitkän päivätyön pedagogina kanteleen soiton edistämisessä ja johtanut kansainvälisestikin tunnettua kanteleyhtyettä Finn-Kanteleet, jonka Annelin äiti Tyyne Niikko perusti Karjalassa jo yli 70 vuotta sitten. Anneli Kuparinen on myös pitäjäseuralle tärkeä henkilö, onhan hän säveltänyt pitäjämme oman lippulaulun, johon hänen miehensä, pitäjäseuramme uusi kunniajäsen, kotiseutuneuvos Teuvo Kuparinen on laatinut hienot sanat. Anneli Kuparinen käytiin virpomassa Kuparisten kauniissa kodissa Lahdessa lauantaina Virpojina toimivat Timo Lindroos, Marja-Leena Evinen, Liisa Munsterhjelm ja Aulis Juvonen. Paikalla olivat tilaisuutta juhlistamassa myös hyvät naapurit Teuvo Moisio ja vaimonsa Marja. Timo oli kaivanut yhden virpomalorun sijaan esiin useampia, jotta virpominen varmasti onnistuisi. Ja onnistuihan se kun jokainen virpoja esitti valitsemansa lorun virvottavalle! Virallisen virpomisen jälkeen isäntäväki tarjoili virpojille kahvia ja herkullisia pääsiäisleivonnaisia pöydän täydeltä. Ja läksiäislahjaksi sai jokainen vieras valita mukaansa Annelin taidokkaasti koristeleman, ison pääsiäismunan! teksti ja kuvat: Liisa Munsterhjelm 19

20 Viipurin ympäristön evakuointi Lyhennelmä Heikki Reijosen esitelmästä Viipurin pitäjäseuran kevätkokouksessa Insinööri Heikki Reijonen kertoi aluksi lyhyesti omasta taustastaan: Reijonen syntyi Honkaniemen talossa Rauhalan kylässä, Säiniön lähistöllä Viipurin maalaiskunnassa. Hän joutui lähtemään perheensä kanssa evakkoon kaksi kertaa. Kokonaiskatsausta Viipurin läänin evakkoonlähtijöistä ei ole tehty. Reijonen on kuitenkin keskustellut tutkimuksen teettämisestä viipurilaisjärjestöjen kanssa. Reijonen on harrastanut evakuoinnin tutkimusta toistakymmentä vuotta. Hän jakoi myös kevätkokouksen varttuneille osallistujille EVAK- KO-kyselykaavakkeen ja pyysi heitä vastamaan kyselyynsä. Evakuointi Viime sodat ovat olleet suurin Suomea kohdannut onnettomuus ja niiden aikaiset evakuoinnit suurin kansallinen operaatiomme, toteaa Reijonen. Evakuointia oli jo ennakoitu, ja edeltävässä tilanteessa Viipurin maalaiskunnan alue oli jaettu kahteen suojeluskunta-alueeseen: Säiniön ja Talin alueisiin. Suojeluskuntien toimintarooli oli keskeinen kun alueet jouduttiin evakuoimaan. Reijosen tutkimus perustuu suojeluskuntien sotapäiväkirjoihin, evakuoinnin johtajan Johannes Virolaisen muistelmiin, J. Ahokkaan muistelmiin sekä tutkijan äidin kirjeisiin ja omiin muistoihin. Reijonen esitteli lähdeaineistoaan, joka sisälsi mm. 106 kirjallista lähdettä. EVAKKOHISTORIA on laaja ja monitahoinen evakuoinnin selvitys. Evakkolajit Mitä ovat evakot? Sana on kansainvälisessä käytössä edelleen. Viime sotiemme aikoina sanalla käsitettiin kotinsa pakosti jättämään joutuvia, sotaa muualle Suomeen pakenevia ihmisiä. Nykyevakoita voisivat olla esimerkiksi Japanin tsunamia paenneet ihmiset. Sanan käsite on myös muuttunut, nykyään sitä käytetään laajasti eri yhteyksissä, esimerkiksi home-evakot. Oleellista sanalle on lähtijän mahdollisuus palata vielä, ainakin teoriassa. Evakoita oli viime sotien aikaan montaa lajia, ainakin Karjalan, Sallan ja Lapin evakot sekä Petsamon evakot. Kiireisimpiä olivat evakuoinnit rintaman alle jäävillä tai jo jääneillä alueilla, missä noin 80 % rakennuksista poltettiin. Reijonen esitti tässä yhteydessä kartan luovutetuista alueista. Reijosen esitelmä keskittyi rintamaevakoihin. Rintamaevakot pakenivat perääntyvän rintaman alta. Rintaman takaa oli n kilometriä laajalta alueelta evakuoitava väestöä, jotteivät asukkaat jäisi mahdollisesti perääntyvän armeijan alle tai rintaman murtumakohdissa vihollisen tielle. Heikki Reijonen kertoi myös yleisestä sodan alun euroopanpolitiikasta ja ajan historiallisista tapahtumista muissa maissa. Kannaksen evakuoinnin tapahtumakalenteri alkoi yleinen liikekannallepano rajapitäjien evakuointia; - vapaalippuja juniin jaettiin myös jo lähtemään halukkaille viipurilaisille - siirrettiin taustapitäjien asukkaita lähemmäs Viipuria ja Lappeenrantaan - maan hallitus tosin katsoi, ettei mitään uhkaa ole! koulut alkoivat uudelleen - perheet palasivat evakosta Viipuriin myös rajavyöhykkeen koulut alkoivat uudelleen talvisota alkoi klo maa julistettiin sotatilaan klo Suojeluskunnat alistettiin osaksi armeijaa sodan alkaessa. Ote Talin suojeluskunnan sotapäiväkirjasta: Muonitusvahvuus 730 henkilöä. 3 komppaniaa Taliin. Vartiointi- ja viestintätehtäviä. Säiniön suojeluskunnan sotapäiväkirjan merkinnät alkavat vasta myöhemmin. Reijonen esitti karttapiirroksen ensimmäisistä evakuointialueista: takarajoina Antrea, Käkisalmi ja Räisälä sekä Viipurin maalaiskunnan raja. Valtioneuvoston sisäasiainministeriö toimitti käskykirjeen Viipurin lääninhallitukselle: - Kaikki tarpeettomat ihmiset poistettava välittömästi alueelta. Tämä koski lähinnä vanhuksia, lapsia, sairaita ja vammaisia. - Väestön lisäksi kehotettiin poistamaan 20

HENKIKIRJOJEN MIKROFILMIRULLAT

HENKIKIRJOJEN MIKROFILMIRULLAT HENKIKIRJOJEN MIKROFILMIRULLAT Luettelo sisältää Mikkelin maakunta-arkistossa käytettävissä olevat henkikirjojen (v. 1634- -1937) rullafilmit. Luettelon lopussa on hakemisto pitäjien kuulumisesta eri kihlakuntiin.

Lisätiedot

MARIA MARGARETHA JA EVA STINA KATAINEN

MARIA MARGARETHA JA EVA STINA KATAINEN MARIA MARGARETHA JA EVA STINA KATAINEN Tämä tarina on kertomus kahdesta sisaresta. Sisarukset syntyivät Savossa, Pielaveden Heinämäellä. Heidän isänsä nimi oli Lars Katainen ja äitinsä etunimi oli Gretha.

Lisätiedot

LAUSEEN KIRJOITTAMINEN. Peruslause. aamu - minä - syödä muro - ja - juoda - kuuma kahvi Aamulla minä syön muroja ja juon kuumaa kahvia.

LAUSEEN KIRJOITTAMINEN. Peruslause. aamu - minä - syödä muro - ja - juoda - kuuma kahvi Aamulla minä syön muroja ja juon kuumaa kahvia. LAUSEEN KIRJOITTAMINEN Peruslause aamu - minä - syödä muro - ja - juoda - kuuma kahvi Aamulla minä syön muroja ja juon kuumaa kahvia. minä - täti - ja - setä - asua Kemi Valtakatu Minun täti ja setä asuvat

Lisätiedot

Entisajan vaatteissa. Tehtävät koululle

Entisajan vaatteissa. Tehtävät koululle Entisajan vaatteissa Tehtävät koululle Työpajassa tutustutaan arkipukeutumiseen 1900-luvun alussa. Keski-Suomi sijaitsee itäisen ja läntisen kulttuurialueen rajalla, mikä on johtanut kulttuuripiirteiden

Lisätiedot

Tämän leirivihon omistaa:

Tämän leirivihon omistaa: Tämän leirivihon omistaa: 1 Tervetuloa kesäleirille! Raamiksilla tutustumme Evankeliumin väreihin. o Keltainen kertoo Jumalasta ja taivaasta, johon pääsen uskomalla Jeesukseen. o Musta kertoo, että olen

Lisätiedot

Terveisiä Poutapilvestä! Kesä sujui Imatralla oikein mukavasti. Sää oli vaihteleva koko Suomessa ja niin meilläkin. Välillä satoi ja välillä paistoi.

Terveisiä Poutapilvestä! Kesä sujui Imatralla oikein mukavasti. Sää oli vaihteleva koko Suomessa ja niin meilläkin. Välillä satoi ja välillä paistoi. 2007 Terveisiä Poutapilvestä! Kesä sujui Imatralla oikein mukavasti. Sää oli vaihteleva koko Suomessa ja niin meilläkin. Välillä satoi ja välillä paistoi. Nyt on hyvä muistella mennyttä kesää ja sen tapahtumia.

Lisätiedot

Pääkirjoitus: Oppilaskunnan kuulumiset: Tässä ihana lukijamme uusin ViLu-numero.

Pääkirjoitus: Oppilaskunnan kuulumiset: Tässä ihana lukijamme uusin ViLu-numero. VILU Kevät 2016 Pääkirjoitus: Tässä ihana lukijamme uusin ViLu-numero. Penkkarit ja vanhojen tanssit menivät vilauksessa ja loma tulee vastaan, vaikka kuinka yrittäisit sitä vältellä. Luntakin on satanut,

Lisätiedot

Yhteystiedot: www.ursa.fi/yhd/planeetta Sähköposti: kajaanin.planeetta@gmail.com

Yhteystiedot: www.ursa.fi/yhd/planeetta Sähköposti: kajaanin.planeetta@gmail.com Julkaisija: Kajaanin Planeetta ry Päätoimittaja: Jari Heikkinen Teksti ja kuvat: Jari Heikkinen, jos ei muuta mainita Ilmestyminen: Kolme numeroa vuodessa (huhtikuu, elokuu, joulukuu) Yhteystiedot: www.ursa.fi/yhd/planeetta

Lisätiedot

Copylefted = saa monistaa ja jakaa vapaasti 1. Käännä omalle kielellesi. Ilolan perhe

Copylefted = saa monistaa ja jakaa vapaasti 1. Käännä omalle kielellesi. Ilolan perhe Ilolan perhe 1 Pentti ja Liisa ovat Reinon, Jaanan ja Veeran isä ja äiti. Heidän lapsiaan ovat Reino, Jaana ja Veera. 'Pikku-Veera' on perheen nuorin. Hän on vielä vauva. Henry-vaari on perheen vanhin.

Lisätiedot

AJANILMAISUT AJAN ILMAISUT KOULUTUSKESKUS SALPAUS MODUULI 3

AJANILMAISUT AJAN ILMAISUT KOULUTUSKESKUS SALPAUS MODUULI 3 AJAN ILMAISUT AJAN ILMAISUT 1. PÄIVÄ, VIIKONPÄIVÄ 2. VUOROKAUDENAIKA 3. VIIKKO 4. KUUKAUSI 5. VUOSI 6. VUOSIKYMMEN, VUOSISATA, VUOSITUHAT 7. VUODENAIKA 8. JUHLAPÄIVÄT MILLOIN? 1. 2. 3. 4. maanantai, tiistai,

Lisätiedot

Vesteristen kesäretki Rautalammilla 1-3.7.2011. Photos from Vesterinen's summerhappenings 2011 1(56) Kuvat, photos Jorma A.

Vesteristen kesäretki Rautalammilla 1-3.7.2011. Photos from Vesterinen's summerhappenings 2011 1(56) Kuvat, photos Jorma A. 1(56) Vesteristen kesäretki Rautalammilla 1-3.7.2011 Photos from Vesterinen's summerhappenings 2011 Kuvat, photos Jorma A. Vesterinen Sukuseuramme lippu liehui Korholan kartanon lippusalossa koko kesätapahtumamme

Lisätiedot

Ksenia Pietarilainen -keppinuket

Ksenia Pietarilainen -keppinuket Ksenia Pietarilainen -keppinuket - Leikkaa hahmot ja lavasteet irti. - Liimaa hahmon peilikuvat yhteen pohjapaloistaan. - Taita hahmot pystyyn siten, että valkoinen pala jää pöytää vasten. - Liimaa hahmo

Lisätiedot

Suomen historia. Esihistoria ( 1300) Ruotsin vallan aika (1300 1809) Venäjän vallan aika (1809 1917) Itsenäinen Suomi (1917 )

Suomen historia. Esihistoria ( 1300) Ruotsin vallan aika (1300 1809) Venäjän vallan aika (1809 1917) Itsenäinen Suomi (1917 ) 2009-2013 Suomen historia Esihistoria ( 1300) Ruotsin vallan aika (1300 1809) Venäjän vallan aika (1809 1917) Itsenäinen Suomi (1917 ) Sotien jälkeinen aika (1945 ) Nykyaika Esihistoria ( 1300) Suomi

Lisätiedot

Lucia-päivä 13.12.2013

Lucia-päivä 13.12.2013 Lucia-päivä 13.12.2013 Perjantai 13.12.2013 oli tapahtumarikas päivä: oli Lucia-päivä! Päivä alkoi klo 8.15 juhlasalissa, kun Luciat esiintyivät EKOn väen ja joulupuuroon kutsuttujen vieraiden edessä.

Lisätiedot

KOTIHARJUN SAUNAYHDISTYS ry

KOTIHARJUN SAUNAYHDISTYS ry To 17. Su 20.5.2012 Saunaretki Karjalaan Sivu 1 / 14 Kotiharjun Saunayhdistys ry:n perinteinen kevätretki Karjalan maisemiin ja sen saunoihin. Entistä Suomea. Heino Tours Finland, Kotka. Venäjän puolella.

Lisätiedot

Eira Paunu ~ Optima Magistra Vitae

Eira Paunu ~ Optima Magistra Vitae Eira Paunu ~ Optima Magistra Vitae Toimituskunta Lassi Karivalo Pirjo-Liisa Sillgren Merja Karivalo Tanja Nieminen Jyväskylä 2014 Jyväskylän Nuorten Naisten Kristillinen Yhdistys ry, 2014 Toimituskunta:

Lisätiedot

Jeremia, kyynelten mies

Jeremia, kyynelten mies Nettiraamattu lapsille Jeremia, kyynelten mies Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Jonathan Hay Sovittaja: Mary-Anne S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2014 Bible

Lisätiedot

Sävel Oskar Merikanto Sanat Pekka Ervast

Sävel Oskar Merikanto Sanat Pekka Ervast Sävel Oskar Merikanto Sanat Pekka Ervast KUOLEMAN KUNNIAKSI Pekka Ervast Oskar Merikanto Teoksen taustaa Tukholman kongressi 1913 ja Oskar Merikanto. Kuten lukijamme tietävät, pidetään ensi kesänä Tukholmassa

Lisätiedot

TERVEISET TÄÄLTÄ IMATRAN POUTAPILVEN PALVELUKODISTA

TERVEISET TÄÄLTÄ IMATRAN POUTAPILVEN PALVELUKODISTA TERVEISET TÄÄLTÄ IMATRAN POUTAPILVEN PALVELUKODISTA KERROMME KULUNEEN VUODEN KUULUMISISTA JA VIIME VUODEN MIELEENPAINUVISTA TAPAHTUMISTA Talvella oli paljon pakkasta ja lunta. Paljon vaatteita päälle ja

Lisätiedot

Matkaraportti: Italia

Matkaraportti: Italia Matkaraportti: Italia Noora Heikkonen Vietimme Italiassa neljä viikkoa ja viisi päivää. Tässä ajassa ehdimme tutustua sekä asuinkaupunkiimme Padovaan että muihinkin Pohjois- Italian tunnetuimpiin kaupunkeihin.

Lisätiedot

Löydätkö tien. taivaaseen?

Löydätkö tien. taivaaseen? Löydätkö tien taivaaseen? OLETKO KOSKAAN EKSYNYT? LÄHDITKÖ KULKEMAAN VÄÄRÄÄ TIETÄ? Jos olet väärällä tiellä, et voi löytää perille. Jumala kertoo Raamatussa, miten löydät tien taivaaseen. Jumala on luonut

Lisätiedot

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä.

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. 1 Lapsen nimi: Ikä: Haastattelija: PVM: ALKUNAUHOITUS Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. OSA

Lisätiedot

Kolmannen luokan luokkalehti

Kolmannen luokan luokkalehti Kolmasluokkalainen 5 Pääkirjoitus 6 Sähkökatkos koulussa 8 Lumiluola 10 Erityisopettajan haastattelu 12 Rehtorin haastattelu 14 Maalivahti Miikka Kiprusoff 16 Kuviskerho 18 3. luokan sarjakuvia 3 Kolmasluokkalainen

Lisätiedot

Lämpimät onnentoivotukset teille molemmille hääpäivänänne. Onnittelut kihlauksestanne ja kaikkea hyvää tulevaisuuteen!

Lämpimät onnentoivotukset teille molemmille hääpäivänänne. Onnittelut kihlauksestanne ja kaikkea hyvää tulevaisuuteen! 祝 福 : 结 婚 Onnittelut! Toivomme teille molemmille kaikkea onnea maailmassa. Onnittelut! Toivomme teille molemmille kaikkea onnea maailmassa. Lämpimät onnentoivotukset teille molemmille hääpäivänänne Lämpimät

Lisätiedot

suurempi valoisampi halvempi helpompi pitempi kylmempi puheliaampi

suurempi valoisampi halvempi helpompi pitempi kylmempi puheliaampi TEE OIKEIN Kumpi on (suuri) suurempi, Rovaniemi vai Ylitornio? Tämä talo on paljon (valoisa) valoisampi kuin teidän vanha talo. Pusero on (halpa) halvempi kuin takki. Tämä tehtävä on vähän (helppo) helpompi

Lisätiedot

Simo Sivusaari. Nuori puutarhuri

Simo Sivusaari. Nuori puutarhuri Simo Sivusaari Simo Yrjö Sivusaari syntyi 26.10.1927 Vaasassa. Hän kävi kolmivuotisen puutarhaopiston ja on elättänyt perheensä pienellä taimi- ja kukkatarhalla. Myynti tapahtui Vaasan torilla ja hautausmaan

Lisätiedot

Valokuvat ja teksti 16.5.2015 Juhani Junna

Valokuvat ja teksti 16.5.2015 Juhani Junna YSTÄVYYS JA YHTEISTYÖSOPIMUKSEN ALLEKIRJOITUS KAMENNOGORSKIN KAUPUNGIN, VIIPURIN PIIRIN, LENINGRADIN ALUEEN, ANTREAN JA VUOKSENRANNAN SÄÄTIÖN SEKÄ KIRVU SÄÄTIÖN KANSSA. VIIPURIN ALUEHALLINNON KABINETISSA,

Lisätiedot

Pablo-vaari pääsee hoivakotiin

Pablo-vaari pääsee hoivakotiin Pablo-vaari pääsee hoivakotiin Tämä on tarina kunnan hoivakodin rakentamisesta. Päättävistä kunnan sedistä ja tädeistä, hoivakotipaikkaa tarvitsevista vanhuksista ja hoivakotien rakentajasta. Tämä tarina

Lisätiedot

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat Matkatyö vie miestä 5.4.2001 07:05 Tietotekniikka on helpottanut kokousten valmistelua, mutta tapaaminen on silti arvossaan. Yhä useampi suomalainen tekee töitä lentokoneessa tai hotellihuoneessa. Matkatyötä

Lisätiedot

Renkajärven valokuvauskilpailu 2011 jälleen upeita kuvia!

Renkajärven valokuvauskilpailu 2011 jälleen upeita kuvia! Renkajärven valokuvauskilpailu 2011 jälleen upeita kuvia! Suojeluyhdistyksen valokuvauskilpailu järjestettiin nyt kolmannen kerran. Kilpailuaika oli 13.2.-5.6.2011. Yhdistyksen hallitus oli antanut kilpailun

Lisätiedot

Seinäjoen seurakunnan varhaiskasvatuksen kehittämisasiakirja

Seinäjoen seurakunnan varhaiskasvatuksen kehittämisasiakirja Seinäjoen seurakunnan varhaiskasvatuksen kehittämisasiakirja Kun pienen lapsen äiti ja isä ottavat lapsen syliin ja painavat häntä lähelle sydäntään, he antavat hänelle rakkautta ja huolenpitoa. Tällä

Lisätiedot

Liperi_4 29.8.2014 TAULU 1 I Maria Laakkonen, s. 1694 Liperin Heinoniemi, k. 29.4.1765 Liperi. Puoliso: 8.8.1736 Liperi Petter Mustonen, s.

Liperi_4 29.8.2014 TAULU 1 I Maria Laakkonen, s. 1694 Liperin Heinoniemi, k. 29.4.1765 Liperi. Puoliso: 8.8.1736 Liperi Petter Mustonen, s. Liperi_4 29.8.2014 TAULU 1 I Maria Laakkonen, s. 1694 Liperin Heinoniemi, k. 29.4.1765 Liperi. Puoliso: 8.8.1736 Liperi Petter Mustonen, s. 1711 Liperin Vaivio, Mustola, k. 29.3.1781 Liperi. Pehr peri

Lisätiedot

Kanneljärven Kuuterselkä

Kanneljärven Kuuterselkä Kanneljärven Kuuterselkä Se vetää puoleensa joka kesä siellä päivänvalon nähneitä ja meitä heidän lapsiaan ja lastenlapsiaan sekä puolisoitamme ja ystäviämme. Tänä kesänä matkasimme 10.-12.6.2013 ja tiistai

Lisätiedot

bab.la Sanontoja: Yksityinen kirjeenvaihto Onnentoivotukset suomi-suomi

bab.la Sanontoja: Yksityinen kirjeenvaihto Onnentoivotukset suomi-suomi Onnentoivotukset : Avioliitto Onnittelut! Toivomme teille molemmille kaikkea onnea maailmassa. Onnittelut! Toivomme teille molemmille kaikkea onnea maailmassa. Vastavihityn Lämpimät onnentoivotukset teille

Lisätiedot

Suomen Metsästäjäliiton Uudenmaan piiri ry:n Jäsentiedotuksia

Suomen Metsästäjäliiton Uudenmaan piiri ry:n Jäsentiedotuksia Suomen Metsästäjäliiton Uudenmaan piiri ry:n Jäsentiedotuksia Suomen Metsästäjäliiton Uudenmaan piiri ry Julkaisija: Piiritoimisto Osoite: Keskuskatu 12 B 12 04600 MÄNTSÄLÄ Puhelin: 019 6871 300 E-Mail:

Lisätiedot

Usko. Elämä. Yhteys.

Usko. Elämä. Yhteys. Usko. Elämä. Yhteys. Aina kun kokoonnumme yhteen seurakuntana, haluamme, että usko, elämä ja yhteys näkyvät keskellämme. Me uskomme Jumalan yliluonnolliseen voimaan. Jumalalle ei ole mikään mahdotonta!

Lisätiedot

Tekninen ja ympäristötoimiala

Tekninen ja ympäristötoimiala Lahden seudun ympäristöpalvelut Tekninen ja ympäristötoimiala 6.11.2006 24.11. alkaa kaamos. Aurinko painuu alas Suomen pohjoisimmassa kolkassa, Nuorgamissa noustakseen seuraavan kerran taivaanrantaan

Lisätiedot

Opet Venäjällä. (Tekstit Jari Mustonen Juha Järvisen ja Tarja Lehmuskosken avustamana )

Opet Venäjällä. (Tekstit Jari Mustonen Juha Järvisen ja Tarja Lehmuskosken avustamana ) Opet Venäjällä Viime kesänä Helsingin ortodoksisen seurakunnan ja SOOLin opettajat tekivät yhteisen matkan Venäjälle. Oppaanamme toimi rutinoitunut Venäjän matkaaja isä Stefan Holm. Matkan käytännön järjestelyistä

Lisätiedot

TEE OIKEIN. Minun naapuri on (rikas) kuin minä. Hänellä on (iso) asunto ja (hieno) auto.

TEE OIKEIN. Minun naapuri on (rikas) kuin minä. Hänellä on (iso) asunto ja (hieno) auto. TEE OIKEIN Kumpi on (suuri), Rovaniemi vai Ylitornio? Tämä talo on paljon (valoisa) kuin teidän vanha talo. Pusero on (halpa) kuin takki. Tämä tehtävä on vähän (helppo) kuin tuo. Minä olen (pitkä) kuin

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

Suomen Asutusmuseo - Tietopaketti ja kysymykset museovierailun tueksi

Suomen Asutusmuseo - Tietopaketti ja kysymykset museovierailun tueksi Suomen Asutusmuseo - Tietopaketti ja kysymykset museovierailun tueksi Oheiset kysymykset on tarkoitettu museovierailun yhteyteen tai museovierailun jälkeiseen tuntityöskentelyyn. Tietopaketti toimii opettajanmateriaalina,

Lisätiedot

JOKA -pronomini. joka ja mikä

JOKA -pronomini. joka ja mikä JOKA -pronomini joka ja mikä Talon edessä on auto. Auto kolisee kovasti. Talon edessä on auto, joka kolisee kovasti. Tuolla on opettaja. Opettaja kirjoittaa jotain taululle. Tuolla on opettaja, joka kirjoittaa

Lisätiedot

1. palvelupiste: mitattiin verenpainetta, veren sokeriarvoja sekä testattiin tasapainoa

1. palvelupiste: mitattiin verenpainetta, veren sokeriarvoja sekä testattiin tasapainoa IkäArvokas palvelupäivä Kangaslammin seurakuntasalissa keskiviikkona 23.9.2015 klo 11-15 Leiripäivään kutsuttiin mukaan erityisesti kotona yksin asuvia ikäihmisiä, jotka harvoin pääsevät mukaan toimintaan

Lisätiedot

Kajaanin Planeetan jäsenlehti Nro 2/201 0

Kajaanin Planeetan jäsenlehti Nro 2/201 0 Kaanin Planeetan jäsenlehti Nro 2/201 0 Tähtitieteellinen yhdistys Kaanin Planeetta ry Julkaisi: Kaanin Planeetta ry Päätoimitta: Jari J.S. Heikkinen Ilmestyminen: Kolme numeroa vuodessa (huhtikuu, elokuu,

Lisätiedot

Tehtäviä. Saraleena Aarnitaival: Kirjailijan murha

Tehtäviä. Saraleena Aarnitaival: Kirjailijan murha Saraleena Aarnitaival: Kirjailijan murha JULKAISIJA: Oppimateriaalikeskus Opike, Kehitysvammaliitto ry Viljatie 4 C, 00700 Helsinki puh. (09) 3480 9350 fax (09) 351 3975 s-posti: opike@kvl.fi www.opike.fi

Lisätiedot

Tuttuja hommia ja mukavaa puuhaa

Tuttuja hommia ja mukavaa puuhaa Maanantai 22.6. Hei olen Joni ja aloitin kesätyöt tänään. Päivä alkoi aamupäivästä kahdentoista pintaan perehdytyksellä työtoimista, sekä ohjeista blogin pitämisen suhteen. Loppu päivä menikin hyllyttäessä

Lisätiedot

VIRKISTYSLEIRI SOMPALAN LEIRIKESKUKSESSA

VIRKISTYSLEIRI SOMPALAN LEIRIKESKUKSESSA VIRKISTYSLEIRI SOMPALAN LEIRIKESKUKSESSA 12. 16.8.2013 Olipa tosi mukava kurssi. Sopivan rauhallinen tempoltaan ja kuitenkin tarpeeksi jokaiselle sopivia aktiviteetteja ja paikka mitä loistavin! Lähdimme

Lisätiedot

Rakkaat Dikonin turvakodin ystävät ja tukijat

Rakkaat Dikonin turvakodin ystävät ja tukijat Kummikirje 1-2016 3.5. 2016 Rakkaat Dikonin turvakodin ystävät ja tukijat Olen uusi Venäjän alueen kummityön kordinaattori Ammi Kallio. Tämä on ensimmäinen kummikirje, jonka kirjoitan teille alueelta.

Lisätiedot

Jeesus parantaa sokean

Jeesus parantaa sokean Nettiraamattu lapsille Jeesus parantaa sokean Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Janie Forest Sovittaja: Ruth Klassen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org BFC PO Box 3

Lisätiedot

Matka Kronstadtiin keväällä 2007. Ote erään matkalaisen matkapäiväkirjasta

Matka Kronstadtiin keväällä 2007. Ote erään matkalaisen matkapäiväkirjasta Matka Kronstadtiin keväällä 2007 Ote erään matkalaisen matkapäiväkirjasta Su-Ma, 13-14.5. Tulimme kaikki matkalle lähtijät koulun pihalle sunnuntai-iltana kello kymmenen maissa. Yksi matkalaisista kuitenkin

Lisätiedot

Jeesus ruokkii 5000 ihmistä

Jeesus ruokkii 5000 ihmistä Nettiraamattu lapsille Jeesus ruokkii 5000 ihmistä Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Janie Forest Sovittaja: Ruth Klassen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org BFC PO

Lisätiedot

Terveisiä Imatralta Poutapilvestä!

Terveisiä Imatralta Poutapilvestä! Terveisiä Imatralta Poutapilvestä! Nyt on jo kevät. Halusimme kertoa, kuinka kulunut talvi meillä sujui. Sää on ollut vaihteleva koko talven. Tällä hetkellä meidän pihalla on aika paljon lunta. Sää oli

Lisätiedot

Työharjoittelu Saksassa - Kleve 19.4.2014 Työharjoittelu paikka - Kleidorp Ajankohta 1.3 11.4.2014

Työharjoittelu Saksassa - Kleve 19.4.2014 Työharjoittelu paikka - Kleidorp Ajankohta 1.3 11.4.2014 Stephar Stephar Matkaraportti Työharjoittelu Saksassa - Kleve 19.4.2014 Työharjoittelu paikka - Kleidorp Ajankohta 1.3 11.4.2014 Tässä matkaraportista yritän kertoa vähän, että miten minulla meni lentomatka,

Lisätiedot

SANATYYPIT JA VARTALOT

SANATYYPIT JA VARTALOT SANATYYPIT JA VARTALOT nominatiivi Kuka? Mikä? Millainen? t-monikko Ketkä? Mitkä? Millaiset? vartalo genetiivi Kenen? Minkä? Millaisen? opiskelija opiskelijat opiskelija- opiskelijan pöytä pöydät pöydä-

Lisätiedot

Jumalan lupaus Abrahamille

Jumalan lupaus Abrahamille Nettiraamattu lapsille Jumalan lupaus Abrahamille Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Byron Unger; Lazarus Sovittaja: M. Maillot; Tammy S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org

Lisätiedot

Sukuseuran matka Pietariin 13 16.5.2010

Sukuseuran matka Pietariin 13 16.5.2010 Sukuseuran matka Pietariin 13 16.5.2010 Ohessa olemme pyrkineet heijastamaan joitakin tapahtumia ja tunnelmia sukuseuran matkasta. Lyhyellä matkakertomuksellamme tahdomme jakaa hauskan ja antoisan matkamme

Lisätiedot

OIKARISTEN. sukuseura ry:n. Toimintakertomus vuodelta. Näkymä Halmevaaralta Kontiomäelle kuvat Sirpa Heikkinen

OIKARISTEN. sukuseura ry:n. Toimintakertomus vuodelta. Näkymä Halmevaaralta Kontiomäelle kuvat Sirpa Heikkinen OIKARISTEN sukuseura ry:n Toimintakertomus vuodelta Näkymä Halmevaaralta Kontiomäelle kuvat Sirpa Heikkinen 2011 OIKARISTEN SUKUSEURA RY TOIMINTAKERTOMUS 30.11.2011 Oikaristen 11-vuotias sukuseura toimii

Lisätiedot

Nettiraamattu lapsille. Jumalan lupaus Abrahamille

Nettiraamattu lapsille. Jumalan lupaus Abrahamille Nettiraamattu lapsille Jumalan lupaus Abrahamille Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Byron Unger; Lazarus Sovittaja: M. Maillot; Tammy S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org

Lisätiedot

Haapaveden Yhteiskoulusta 50 vuotta sitten, keväällä 1965 ylioppilaslakin saaneet kokoontuivat Haapaveden lukion vieraina ylioppilasjuhlassa

Haapaveden Yhteiskoulusta 50 vuotta sitten, keväällä 1965 ylioppilaslakin saaneet kokoontuivat Haapaveden lukion vieraina ylioppilasjuhlassa Haapaveden Yhteiskoulusta 50 vuotta sitten, keväällä 1965 ylioppilaslakin saaneet kokoontuivat Haapaveden lukion vieraina ylioppilasjuhlassa 30.5.2015. Riemuylioppilaat 2015 Keväällä 1965 silloisesta Haapaveden

Lisätiedot

TUOHITUN KYLÄYHDISTYKSEN KESÄRETKI 29.7.2012 SASTAMALAAN

TUOHITUN KYLÄYHDISTYKSEN KESÄRETKI 29.7.2012 SASTAMALAAN TUOHITUN KYLÄYHDISTYKSEN KESÄRETKI 29.7.2012 SASTAMALAAN Retki alkoi aamukahvilla matkan varrella, retkeläisiä oli 13. Kuljetuksesta huolehti Salon Tilausmatkojen oma julkkis, maailmanmatkaaja Jani, jonka

Lisätiedot

- Kummalla on vaaleammat hiukset? - Villellä on vaaleammat hiukset.

- Kummalla on vaaleammat hiukset? - Villellä on vaaleammat hiukset. MAI FRICK KOMPARAATIO ELI VERTAILU 1. Komparatiivi -mpi -mpa, -mma monikko: -mpi, -mmi - Kumpi on vanhempi, Joni vai Ville? - Joni on vanhempi kuin Ville. - Kummalla on vaaleammat hiukset? - Villellä on

Lisätiedot

Teksti: Pekka Kneckt, Kuvat: Kari Niva ja Eero Aula

Teksti: Pekka Kneckt, Kuvat: Kari Niva ja Eero Aula Juhla-,kokous- ja muistelumamatka Lappiin Teksti: Pekka Kneckt, Kuvat: Kari Niva ja Eero Aula Kukonlaulun aikaan syyskuun 19.päivänä aloitimme LaaksojenAutoteknillisen yhdistyksen matkan Rovaniemen suuntaan.

Lisätiedot

Työssäoppimassa Sunny Beachilla Bulgariassa 12.7. 23.8.2011

Työssäoppimassa Sunny Beachilla Bulgariassa 12.7. 23.8.2011 Työssäoppimassa Sunny Beachilla Bulgariassa 12.7. 23.8.2011 Sunny Beach on upea rantalomakohde Mustanmeren rannikolla Bulgariassa. Kohde sijaitsee 30 kilometrin päässä Burgasista pohjoiseen. Sunny Beachin

Lisätiedot

Kuva viime vuoden MENNEEN AJAN JOULUMARKKINOILTA Lohjan keskiaikaisella kirkonmäellä.

Kuva viime vuoden MENNEEN AJAN JOULUMARKKINOILTA Lohjan keskiaikaisella kirkonmäellä. Paakkasen Sanomat Virolaisen sukuseuran lehti No 34 2/2012 Kuva viime vuoden MENNEEN AJAN JOULUMARKKINOILTA Lohjan keskiaikaisella kirkonmäellä. Hyvät sukulaiset Palautetaanpa taas mieliimme sukuseuramme

Lisätiedot

Klo 15.30 KARLIN SUKUSEURA RY:N SÄÄNTÖMÄÄRÄINEN SUKUKOKOUS Kokouksessa käsitellään sääntöjen määräämät asiat Sääntömuutokset

Klo 15.30 KARLIN SUKUSEURA RY:N SÄÄNTÖMÄÄRÄINEN SUKUKOKOUS Kokouksessa käsitellään sääntöjen määräämät asiat Sääntömuutokset KARLIN SUKUSEURA RY KUTSU SUKUJUHLAAN JA SUKUKOKOUKSEEN 16.6.2013 Karlin sukuseura ry:n sukuneuvostolla on ilo kutsua Sinut perheineen yhdistyksen sääntöjen edellyttämään varsinaiseen sukukokoukseen 16.6.2013.

Lisätiedot

Jokainen haastattelija muotoilee pyynnön omaan suuhunsa sopivaksi sisällön pysyessä kuitenkin samana.

Jokainen haastattelija muotoilee pyynnön omaan suuhunsa sopivaksi sisällön pysyessä kuitenkin samana. Muistatko? hanke Kysymykset yksilöhaastatteluun Alkulämmittelynä toimivat jokaisen haastattelun alussa täytettävän perustietolomakkeen kysymykset (nimi, syntymäaika ja paikka, osoite jne.). Haastattelun

Lisätiedot

Nettiraamattu lapsille. Kuningas Daavid (2. osa)

Nettiraamattu lapsille. Kuningas Daavid (2. osa) Nettiraamattu lapsille Kuningas Daavid (2. osa) Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Lazarus Sovittaja: Ruth Klassen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2009 Bible for

Lisätiedot

Velkaperää. ennen ja nyt. Opaskurssi 2005 Satu Halonen

Velkaperää. ennen ja nyt. Opaskurssi 2005 Satu Halonen Velkaperää ennen ja nyt Opaskurssi 2005 Velkaperää ennen ja nyt Arkkitehti Birger Brunilan piirtämän ja vuonna 1930 vahvistetun asemakaavan mukaan kaupungin osiin XII XIV kaavoitettiin uusia omakotitontteja.

Lisätiedot

Nettiraamattu. lapsille. Prinssi joesta

Nettiraamattu. lapsille. Prinssi joesta Nettiraamattu lapsille Prinssi joesta Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: M. Maillot; Lazarus Sovittaja: M. Maillot; Sarah S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org BFC PO

Lisätiedot

JEESUS OPETTAA JA PARANTAA GALILEASSA

JEESUS OPETTAA JA PARANTAA GALILEASSA Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) JEESUS OPETTAA JA PARANTAA GALILEASSA Kuva taidegraafikko Kimmo Pälikkö 1. Kertomuksen taustatietoja a) Missä kertomus tapahtui Kapernaumissa, synagoogassa

Lisätiedot

Julkaisuvapaa 4.3.2009 klo 15. Äitisemme Vuokkiniemi on matka matriarkkojen maahan

Julkaisuvapaa 4.3.2009 klo 15. Äitisemme Vuokkiniemi on matka matriarkkojen maahan Julkaisuvapaa 4.3.2009 klo 15 Äitisemme Vuokkiniemi on matka matriarkkojen maahan Vuokkiniemi on pieni mutta kuuluisa kylä Vienan Karjalassa suuren Venäjän läntisellä laidalla. Äitisemme Vuokkiniemi on

Lisätiedot

Vuokko ja Seppo Vänskä 11-17 Kubo-cho Nishinomiya-shi 662-0927 JAPAN puh. (0) 798-34-2119 seppo.vanska@sekl.fi vuokko.vanska@uusitie.

Vuokko ja Seppo Vänskä 11-17 Kubo-cho Nishinomiya-shi 662-0927 JAPAN puh. (0) 798-34-2119 seppo.vanska@sekl.fi vuokko.vanska@uusitie. Vuokko ja Seppo Vänskä 11-17 Kubo-cho Nishinomiya-shi 662-0927 JAPAN puh. (0) 798-34-2119 seppo.vanska@sekl.fi vuokko.vanska@uusitie.com Lähettikirje 3/2006 07.05.2006 Hyvät ystävät ja esirukoilijat! Toukokuun

Lisätiedot

Ruotsin aikaan -näyttelyyn

Ruotsin aikaan -näyttelyyn Tehtäviä Ruotsin aikaan -näyttelyyn Sisällys 2 3 4 5 5 6 9 10 Ruotsin ajan suomalaisia Kuvateksti historiallisille kuville Ristikko Aikajärjestys Loppuarviointia Ratkaisut Sanaselityksiä 2 YHTEINEN HISTORIAMME

Lisätiedot

Pieksämäellä yli 500 nuorta suunnitteli tulevaisuuttaan nuorten johdolla

Pieksämäellä yli 500 nuorta suunnitteli tulevaisuuttaan nuorten johdolla 20.11.2015 Pieksämäellä yli 500 nuorta suunnitteli tulevaisuuttaan nuorten johdolla Suunnitelmissa lukio Roope Salmisen juonnoilla yli 500 nuorta kokoontui Pieksämäen veturitorille suunnittelemaan polkuja

Lisätiedot

Pauli Holmlund. Pauli, Varma ja Else Holmlund n. 1926.

Pauli Holmlund. Pauli, Varma ja Else Holmlund n. 1926. Pauli Holmlund Pauli Johansson Holmlund syntyy 17.10.1904 Porissa ja käy siellä koulunsa. 16- vuotiaana hän lähtee vapaaehtoisena vapauttamaan Karjalaa. Sisaret naureskelevat, kun Pauli luulee ottavansa

Lisätiedot

VAIN YKSI PALASI KIITTÄMÄÄN

VAIN YKSI PALASI KIITTÄMÄÄN Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) VAIN YKSI PALASI KIITTÄMÄÄN 1. Kertomuksen taustatietoja a) Missä kertomus tapahtui Tapahtuman paikka on joku kylä Samarian ja Galilean rajalla b) Vieraat

Lisätiedot

Tärkeät paikat. Jaa muistoja yhdessä sukulaisen tai ystävän kanssa. Kerro lapsuutesi tärkeistä paikoista. Leikkaa tästä kysymyskortit!

Tärkeät paikat. Jaa muistoja yhdessä sukulaisen tai ystävän kanssa. Kerro lapsuutesi tärkeistä paikoista. Leikkaa tästä kysymyskortit! LUONNOS Sukumuistelupeli Tärkeät paikat Jaa muistoja yhdessä sukulaisen tai ystävän kanssa. Kerro lapsuutesi tärkeistä paikoista. Leikkaa tästä kysymyskortit! Voit myös keksiä itse lisää kysymyksiä! Jokainen

Lisätiedot

epostia Jyväskylän Versojen koteihin 6.12.2009

epostia Jyväskylän Versojen koteihin 6.12.2009 . (tulostettava pdf-versio) sivu 1(6) Itsenäisyyspäivän jumalanpalvelus Kuva 1 Tässä vielä harjoiteltiin Viimeisiä veneitä Anne-Maija näyttää sanoja etupenkissä Itsenäisyyspäivänä olikin sunnuntai ja perinteinen

Lisätiedot

Jyväskylä Valon kaupunki 22.9.2012

Jyväskylä Valon kaupunki 22.9.2012 Jyväskylä Valon kaupunki 22.9.2012 Alvar Aallon jalanjäljillä Lähdimme Kirstin kanssa kahden tutustumaan junakyydillä Jyväskylän elämään, maisemiin ja ihmisiin. Jyväskylä on minulle nuoruudestani tuttu

Lisätiedot

Karj ala, sua ikävöin

Karj ala, sua ikävöin Karj ala, sua ikävöin Vuoksenrantalaisten muistojen kirja Toimittanut Tatu Vanhanen Julkaisija Vuoksenrannan pitäjäseura r.y. Sisältö Johdantoa muistojen kirjaan 13 Tatu Vanhanen Vuolteen varjossa 37 Arvi

Lisätiedot

Tapio Nikkari Elisenvaara nykyisin

Tapio Nikkari Elisenvaara nykyisin Tapio Nikkari Elisenvaara nykyisin Vietin elämäni ensimmäisen vuosikymmenen Elisenvaaran asemanseudulla. Ensimmäisessä osassa kerroin Elisenvaaran kylästä ja lapsuuteni maisemista ennen sotia. Toisessa

Lisätiedot

Papu-sammakko seikkailee ympäri Suomea ja opettaa viittomia

Papu-sammakko seikkailee ympäri Suomea ja opettaa viittomia Papu-sammakko seikkailee ympäri Suomea ja opettaa viittomia Papu-sammakko on Kehitysvammaliiton hanke, jossa leikkimielinen pehmohahmo vie eteenpäin tärkeitä viestintä- ja tunneasioita. Sammakko matkustaa

Lisätiedot

YLEISARKISTOJEN MIKROFILMIRULLAT Muu mikrokuvattu aineisto

YLEISARKISTOJEN MIKROFILMIRULLAT Muu mikrokuvattu aineisto YLEISARKISTOJEN MIKROFILMIRULLAT Muu mikrokuvattu aineisto Luettelo sisältää Mikkelin maakunta-arkistossa käytettävissä olevat muut mikrokuvatut aineistot, kuten läänin- ja voudintilit, tuomiokirjat, perukirjat,

Lisätiedot

Kuningas Daavid (2. osa)

Kuningas Daavid (2. osa) Nettiraamattu lapsille Kuningas Daavid (2. osa) Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Lazarus Kääntäjä: Anni Kernaghan Sovittaja: Ruth Klassen Suomi Kertomus 21/60 www.m1914.org Bible for Children, PO

Lisätiedot

Nettiraamattu lapsille. Jumala koettelee Abrahamin rakkautta

Nettiraamattu lapsille. Jumala koettelee Abrahamin rakkautta Nettiraamattu lapsille Jumala koettelee Abrahamin rakkautta Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Byron Unger; Lazarus Sovittaja: M. Maillot; Tammy S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children

Lisätiedot

Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) VIINITARHAAN TÖIHIN

Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) VIINITARHAAN TÖIHIN Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) VIINITARHAAN TÖIHIN Tänään meillä on kaksi vertausta, joissa kutsutaan väkeä töihin viinitarhaan. 2. Itse kertomus Raamatusta rinnakkaispaikkoineen Kukin

Lisätiedot

ESTIEM Nordic Regional Coordination Meeting Lappeenranta 4.- 8.10.2012

ESTIEM Nordic Regional Coordination Meeting Lappeenranta 4.- 8.10.2012 ESTIEM Nordic Regional Coordination Meeting Lappeenranta 4.- 8.10.2012 Torstaina 4.10. saapuivat osallistujat ympäri Suomea ja Norjan Trondheimista. Illalla kokoonnuimme Kaplaakin kiltahuoneelle, jonne

Lisätiedot

HIIRIKAKSOSET. Aaro 22.2.2013. Lentoturma

HIIRIKAKSOSET. Aaro 22.2.2013. Lentoturma NALLE PUH Olipa kerran Nalle Puh. Nalle Puh lähti tapaamaan veljeään. Nalle Puh ja hänen veljensä nauroi itse keksimäänsä vitsiä. Se oli kuka on Nalle Puhin veli. Vastaus oli puhveli. Sitten he söivät

Lisätiedot

Bulevardi 12:n WSOY:n kirjamyymälään Vuojoen kartanon kesäretkestä. WSOY:n edustaja Joni Strandberg WSOY "Puutarhan aika" "Onnellinen puutarhuri"

Bulevardi 12:n WSOY:n kirjamyymälään Vuojoen kartanon kesäretkestä. WSOY:n edustaja Joni Strandberg WSOY Puutarhan aika Onnellinen puutarhuri Kirja- ja matkailta Karkasimme puutarhaan kirjojen ja matkojen pariin karkauspäivänä 29.2. Hyvissä ajoin ennen tilaisuuden alkua väkeä alkoi saapua Bulevardi 12:n WSOY:n kirjamyymälään tekemään edullisia

Lisätiedot

K O O D E E. Kangasalan Kristillisdemokraatit toivottaa hyvää alkavaa syksyä ja menestystä vaaleissa.

K O O D E E. Kangasalan Kristillisdemokraatit toivottaa hyvää alkavaa syksyä ja menestystä vaaleissa. K O O D E E Kangasalan Kristillisdemokraattien tiedotuslehti 3/2012 Kangasalan Kristillisdemokraatit toivottaa hyvää alkavaa syksyä ja menestystä vaaleissa. Sisällys: Puheenjohtajan mietteitä.. 3 Vierailu

Lisätiedot

Sukuseura Kanko ry. www-sivut: koti.welho.com/rkarppin/kanko/ Sähköposti: sskanko@welho.com. Muut yhteystiedot:

Sukuseura Kanko ry. www-sivut: koti.welho.com/rkarppin/kanko/ Sähköposti: sskanko@welho.com. Muut yhteystiedot: Jäsenlehti 1/2009 Sukuseura Kanko ry www-sivut: koti.welho.com/rkarppin/kanko/ Sähköposti: sskanko@welho.com Muut yhteystiedot: Puheenjohtaja: Sirpa Karppinen Venemestarintie 29 A, 00980 Helsinki puh.

Lisätiedot

nopea hidas iloinen surullinen hauska vakava rauhallinen reipas kovaääninen hiljainen raju herkkä salaperäiset selkeät

nopea hidas iloinen surullinen hauska vakava rauhallinen reipas kovaääninen hiljainen raju herkkä salaperäiset selkeät nopea hidas iloinen surullinen hauska vakava rauhallinen reipas kovaääninen hiljainen raju herkkä salaperäiset sanat selkeät sanat CC Kirsi Alastalo 2016 Kuvat: Papunetin kuvapankki, www.papunet.net, Sclera

Lisätiedot

Sukuyhdistys Souranderin kesäjuhla Helsingissä Katajanokan Kasinolla 18.8.2012

Sukuyhdistys Souranderin kesäjuhla Helsingissä Katajanokan Kasinolla 18.8.2012 Sukuyhdistys Souranderin kesäjuhla Helsingissä Katajanokan Kasinolla 18.8.2012 Scripsit Karoliina Sourander Kuusi vuotta oli taas vierähtänyt hurjan nopeasti, kun aurinkoisena ja tänä kesänä poikkeuksellisen

Lisätiedot

TOIVASTEN SUKUSEURAN SUKUKOKOUS KUOPIOSSA 25.-26.7.2015

TOIVASTEN SUKUSEURAN SUKUKOKOUS KUOPIOSSA 25.-26.7.2015 TOIVASTEN SUKUSEURAN SUKUKOKOUS KUOPIOSSA 25.-26.7.2015 Toivasten Sukuseura ry oli taas kutsunut jäseniään ja muitakin Toivasia ja Toivas-mielisiä kokoontumaan Kuopion Hotelli Atlakseen seuraamaan seuran

Lisätiedot

Kaksi taakan kantajaa. (Pojalla raskas taakka ja tytöllä kevyt)

Kaksi taakan kantajaa. (Pojalla raskas taakka ja tytöllä kevyt) Draama-Taakankantajat Kirjoittanut Irma Kontu Draama perustuu Raamatunjakeisiin: Fil. 4:6-7 Älkää olko mistään huolissanne, vaan saattakaa aina se, mitä tarvitsette, rukoillen, anoen ja kiittäen Jumalan

Lisätiedot

Poniuutisia Englannista Laloushkat valloittavat. Kurkista pelitutkijan kaappiin

Poniuutisia Englannista Laloushkat valloittavat. Kurkista pelitutkijan kaappiin Numero 3 2014 10,00 Coquettenuket Voiko nuken rakastaa loppuun, VAI ONKO BARBIELLA TOIVOA LEIKIN JÄLKEEN? Poniuutisia Englannista Laloushkat valloittavat Terri Davisin tie NUKKETAITEILIJAKSI Kurkista pelitutkijan

Lisätiedot

Matti tapasi uuden naapurin Jussin. Matti: Hei, olen Matti. Asun talossa sinun rakennuksen oikealla puolella. Jussi: Hei! Olen Jussi, hauska tavata!

Matti tapasi uuden naapurin Jussin. Matti: Hei, olen Matti. Asun talossa sinun rakennuksen oikealla puolella. Jussi: Hei! Olen Jussi, hauska tavata! Matti tapasi uuden naapurin Jussin Matti: Hei, olen Matti. Asun talossa sinun rakennuksen oikealla puolella. Jussi: Hei! Olen Jussi, hauska tavata! M : Niin olet muuttanut uuteen taloon nyt. Miltä sinusta

Lisätiedot

Ihmisen toivottomuuden alku

Ihmisen toivottomuuden alku Nettiraamattu lapsille Ihmisen toivottomuuden alku Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Byron Unger; Lazarus Sovittaja: M. Maillot; Tammy S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Alina Rukkila Tuottaja: Bible for

Lisätiedot

Nettiraamattu lapsille. Viisas kuningas Salomo

Nettiraamattu lapsille. Viisas kuningas Salomo Nettiraamattu lapsille Viisas kuningas Salomo Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Lazarus Sovittaja: Ruth Klassen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2013 Bible for Children,

Lisätiedot

Outi Rossi JIPPII. Matkaan Jeesuksen kanssa. Kuvittanut Susanna Sinivirta. Fida International ry

Outi Rossi JIPPII. Matkaan Jeesuksen kanssa. Kuvittanut Susanna Sinivirta. Fida International ry Outi Rossi JIPPII Matkaan Jeesuksen kanssa Kuvittanut Susanna Sinivirta Fida International ry JIPPII Matkaan Jeesuksen kanssa, 4. painos C Outi Rossi Kuvitus Susanna Sinivirta Fida International ry Kirjapaino

Lisätiedot