Kirkkokahvilaan on helppo poiketa - sivu 11

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Kirkkokahvilaan on helppo poiketa - sivu 11"

Transkriptio

1 Hyvinkään seurakuntalehti Päiväkerholaiset odottavat pääsiäistä Keskiaukeama Kirkkokahvilaan on helppo poiketa - sivu 11

2 Olli Nykänen - kaupungin tietohallintopäällikkö - harrastaa valokuvausta Hyvinkään kaupungin tietohallintopäällikön Olli Nykäsen työtehtävälista uhkaa paisua hyvin suureksi. Kadehdin välillä niitä, jotka voivat keskittyä yhteen asiaan, hän sanoo. Kristillinen maailmankatsomus on tukeva pohja Kaksi ja puoli vuotta Hyvinkään kaupungin tietohallintopäällikkönä ollut Olli Nykänen, 49, on saanut uudet työtilat Wanhalle villatehtaalle valmistuneesta kaupungintalosta. Hänen työnsä sisältää kaupungin tietojenkäsittelyn yleistä suunnittelua ja ohjausta. 2 Kaupunki on kirjava organisaatio, eikä kukaan yksinään hallitse kaikkea. Siksi eri yksikköjen on oltava yhteistyössä. Tietohallintopäällikkönä olen sillanrakentaja-asemassa eri toimijoiden ja it-ammattilaisten välillä. Olli Nykäsellä on työtovereina kaksitoista it-ammattilaista, joiden ammattikuva vaihtelee. Joku vastaa tietyistä laiteasioista, toinen tietynlaisista ohjelmista ja kolmas jostakin muusta. It-tehtävissä kapea-alaisuus mahdollistaa usein syvällisemmän asiantuntemuksen. Minun tehtäväni on johtaa, koordinoida ja tietää kaikesta vähän. Näin huomaa tietävänsä tosi vähän. Käsiteltävien asioiden paljous on suuri. Kadehdin välillä niitä, jotka voivat keskittyä yhteen asiaan. Siksi teen yksityiselämässäni jotakin aivan muuta. Olen alkanut elvyttää vanhaa nuoruuden ajan harrastusta eli valokuvausta. Valokuvauksessa ei vielä ole löytynyt erityisaluetta, johon voisi keskittyä. Tähän saakka kuvia on kertynyt muun muassa matkoilta. Valokuvien jälkikäsittely tietokoneella antaa kuitenkin harrastukseen lisää ulottuvuutta. Tärkeä vastapaino työlle on sekin, että perheasiat ovat kunnossa. Olli Nykänen on ollut sairaanhoitajavaimonsa kanssa naimisissa vuodesta Heillä on tyttö ja kaksi poikaa, jotka ovat jo aikuisia Seurakunnan nuorten joukossa Lahdessa syntyneen ja koulunsa käyneen Olli Nykäsen isä kuoli, kun poika oli seitsemän ikäinen. Isän kuoleman kokemus ei ollut minulle kovin raju, tai ehkä en alakouluikäisenä vain heti tajunnut asian vakavuutta. Myöhemmin se kyllä mietitytti, ja rippikoulun jälkeen olin mukana Joutjärven seurakunnan seurakuntanuorissa. Siellä tutustuin myös tulevaan vaimooni. Viime syksynä Nykäset osallistuivat Joutjärven seurakunnan 50-vuotisjuhlan yhteydessä entisille seurakuntanuorille järjestettyyn vanhojen nuorten iltaan. Nuoruus on aikaa, jolloin rakennetaan maailmankatsomusta. Seurakunnan nuorissa mukana olo loi meille tietyn perustan ja vahvan tuttavapohjan. Nytkin, vaikka emme olleet tavanneet joitakin pariinkymmeneen vuoteen, oli välillämme vahva tuttuuden kokemus. Varusmiespalveluksen jälkeen Olli Nykänen opiskeli diplomi-insinööriksi Otaniemen teknillisessä korkeakoulussa. Hän oli teknisen fysiikan koulutusohjelmassa pääaineenaan yrityksen talous. Toisena pääaineena oli työpsykologia. Myös kiinnostukseni suomen kieleen on aina ollut vahva. Opiskeluaikana hakeuduin töihin Tekniikan Sanastokeskukseen, joka laatii sanastoja eri alojen asiantuntijoiden kanssa. Sanastokeskus määrittelee muun muassa käsitteitä ja tutkii niiden välisiä suhteita sekä sitä, miten ne ilmenevät erityisalan puhutussa ja kirjoitetussa kielessä. Olin 1990-luvulla mukana perustamassa Tietotekniikan termitalkootoimintaa, jota Sanastokeskus jatkaa edelleen (ks. fi). Usko yksinkertaistuu Ennen Hyvinkään kaupungin työhön tulemistaan Olli Nykänen työskenteli Vantaan seurakuntayhtymän tietohallintopäällikkönä sekä kauppa ja teollisuusministeriössä. Kristillistä uskoa hän pitää tekemiensä ratkaisujen yhtenä taustavoimana. Jotenkin toivoo, että se olisi selkäytimessä. Seurakunta oli minulle ympäristönä tuttu, mikä helpotti tehtävän hoitoa Vantaalla, mutta sitäkin tehtävää olisi ehkä voinut hoitaa vaikka ateisti. En ole ollut hengellisissä tehtävissä enkä ole niihin pyrkinytkään. Nykäset käyvät silloin tällöin joissakin seurakunnan tilaisuuksissa. Olen huomannut, että tietyssä elämänvaiheessa ei kaipaa mitään erikoista. On hoidettava työnsä ja perheasiansa, ja elämä menee. Ikähaarukkaan vuotta keskittyy monta asiaa. Sitten tulee aika, jolloin lapset muuttavat pois ja koti hiljenee. Mutta työelämä on näköjään sellaista, että siinä ei olekaan muuta kuin kiihkeitä vaiheita. Kristilliseen maailmankatsomukseen ja uskoon liittyvät asiat ovat kiteytyneet Olli Nykäsen ajattelussa entistä yksinkertaisemmiksi. Hän nostaa Raamatusta esiin kohdan, jossa fariseukset rukoilevat monisanaisesti ja kuuluvasti. Sinne tulee myös eräs mies, joka rukoilee: Jumala, ole minulle syntiselle armollinen. (Luuk. 18: 13). Työn vastapainoksi Olli Nykänen on elvyttänyt nuoruuden aikaista valokuvausharrastustaan.

3 Kirkonmäki-gallup teksti ja kuvat Mistä pääsiäinen on saanut nimensä? Hyvinkään seurakuntalehti 2 / Pääsiäinen on meidän kristittyjen suurin juhla, koska Jeesus sovitti ristillä kuollessaan syntimme ja nousi pääsiäisaamuna haudasta. Mikael Agricolan luoma sana pääsiäinen viittaa myös 40 päivää kestäneestä paastosta vapautumiseen. Juutalaiset muistelevat omalla pääsiäisellään, happamattoman leivän juhlallaan, Egyptin orjuudesta vapautumista. Kymmenestä vitsauksesta viimeisenä Jumala koetteli maata surmaamalla ihmisten ja karjan esikoiset. Koska juutalaiset sivelivät ovenpielet karitsan verellä, esikoisten surmaaja kulki heidän kotiensa ja karjasuojiensa ohi. Heprean kielen pääsiäistä tarkoittava pesah tulee verbistä pasah, kulkea ohi tai säästää. Pesah-sanasta juontuu ortodoksien keittiön herkullisen pääsiäisruuan nimi, pasha. Sinikka Pulli Pääsiäinen tulee Jeesuksen ylösnousemuksesta. Hämärästi muistan myös, että pääsiäinen liittyy juutalaisen kansan pääsyyn Egyptistä. Itse vietän pääsiäistä rauhallisesti. Joskus olen laittanut ruohoa kasvamaan. Riitta Niiranen Sitä en muista aivan tarkkaan, mutta minulle pääsiäinen on tärkeä ylösnousemisen juhla. Mieleeni on jäänyt kolmetoista vuotta sitten ollut kiirastorstai, kun äitini siunattiin Iisalmessa haudan lepoon. Sillä pääsiäisellä oli minulle syvällisempi merkitys. Sini Laaksometsä Pääsiäinen tulee siitä, kun juutalaiset pääsivät pois Egyptin orjuudesta. Ortodoksina menen vähän ennen keskiyötä pääsiäisyön jumalanpalvelukseen, johon kuuluu kirkon kiertäminen kulkueessa. Jumalanpalveluksen jälkeen on seurakuntasalissa pääsiäisateria. Henry Virtanen Pääsiäinen liittyy Jeesuksen ristinkuolemaan ja ylösnousemukseen. Alunperin se liittyy juutalaisten pääsyyn Egyptin orjuudesta. Viime pääsiäisen aikaan olin jumalanpalveluksessa Janakkalan Pyhän Laurin kirkossa. Marko Virta Lähden tänään Australian Melbourneen, jossa olen ollut kuusi vuotta paperitehtaan käyttöinsinöörinä. Pääsiäisenä työntekijöillä on kaksi vapaapäivää, mutta minä päivystän. Pääsiäinen liittyy Jeesuksen elämään, hänen ylösnousemukseensa. Tim Partanen Muistan juutalaisten historiasta sen, kun ne pakenivat Egyptistä. Minun ei tule käytyä seurakunnan tilaisuuksissa enkä vietä pääsiäistä erikoisesti. Saatan syödä silloin mämmiä. Kristus on Pääsiäinen on ollut tänä vuonna tavallista odotetumpi, onhan sen ajankohta myöhäisin mahdollinen, vain viikko ennen vappua. Myös kevät on antanut odottaa itseään, lunta ja pakkasta on riittänyt. Kevätpäiväntasausta seuraavan täydenkuun jälkeinen sunnuntai on perinteisesti määrännyt pääsiäispäivän ajankohdan, jolloin se on aikaisintaan ja viimeistään Tämän lehden saadessasi pääsiäinen on lähellä, odotus päättyy. Monet ovat valmistautuneet pääsiäiseen paastonaikaa viettäen. Myös paasto päättyy kun ylösnousemuksen suuri juhla koittaa pääsiäisyönä. Eduskuntavaalien vuoksi kevät on ollut kuuma vaalikevät. Samaan aikaan kirkkoa ja seurakuntaa ravistelleet keskustelut ovat myös käyneet kuumina. On jouduttu puhumaan asioista, joista aiemmin on vaiettu. Kipeiden kysymysten esiin nouseminen haastaa oppimaan vuoropuhelua ja keskustelua. Onko meillä niihin taitoa? Voimmeko kunnioittaa toisiamme vaikka suhtaudumme asioihin eri tavalla? Milloin olemme valmiit myöntämään, että meillä on tässä vielä paljon opittavaa? Tarvitaan keskustelua, kuuntelemista ja halua ymmärtää sekä tahtoa kunnioittaa toista osapuolta. Kaiken tämän keskellä kirkko edelleen on. Seurakunta toimii, ovet ovat auki jokaiselle. Pääsiäisen ajan monet eri tilaisuudet toivottavat tervetulleeksi ja kutsuvat mukaan. Kirkko on ja seurakunta on koska Kristus on. Sanoma ylösnousemuksesta lähti liikkeelle tyhjältä haudalta ja sanoma on edelleen sama. Kirkko elää edelleen tuosta sanomasta. Armon ja totuuden ikuinen sanoma puhuttelee meitä tässä ajassa niin kuin se on puhutellut sukupolvia ennen meitä. Kenelläkään meistä ei ole yksinoikeutta Jumalan sanaan eikä sen ainoaan lopulliseen tulkintaan. Elävää sanomaa Kristuksen ylösnousemuksesta ei voida lukita vain tietyn aikakauden tai tietyn aatesuunnan omaisuudeksi. Sanomaa Kristuksesta ei ole tarkoitettu lyömäaseeksi toisiamme vastaan. On tarkoitus että Raamatun sanassa kohtaamme Kristuksen. Raamatun sana on elämän sanaa, jota meidän tulee oppia tuntemaan ja noudattamaan toisiamme kunnioittaen ja kuunnellen. Nuorten virressä lauletaan: etsijänä pysyn, kuuntelemaan jään, aina suuntaa kysyn, tiedän matkan pään. (virsi 513). Palmusunnuntai aloittaa hiljaisen viikon. Tuon sunnuntain raamatunsana kehottaa meitä: Olkoon teilläkin sellainen mieli, joka Kristuksella Jeesuksella oli. (Fil. 2:5). Ylösnoussut Kristus kutsuu meitä seuraansa, etsimään, seuraamaan ja kulkemaan kohti päämäärää. Hyvää pääsiäistä. Virpi Koivisto virpi.koivisto@evl.fi Hyvinkään seurakuntalehti Päätoimittaja Ilkka Järvinen, p. (019) , ilkka.jarvinen@evl.fi Toimitussihteeri Jorma Ersta, p. (019) , jorma.ersta@evl.fi Viestintätoimikunta: Sinikka Ala-Paavola, Tuija Linna-Pirinen, Risto Nihtilä, Tuija Palonen, Timo Reuhkala. Toimituskunta: Reijo Huuskonen, Outi Korppinen, Tanja Koskela, Tuija Mattila, Inkeri Toiviainen,. Kustantaja Kotimaa-Kustannus Osakeyhtiö PL 29, Hämeenkatu Hyvinkää Puh. (019) Hyvinkään seurakuntalehti 2 / Ulkoasu Paino Salon lehtitehdas. Painos kpl. ISSN Seuraava lehti ilmestyy

4 Matteus-passio Palmusunnuntaina 4 Viikkoja, kuukausia Mitä tekisit, jos saisit tietää, että sinulla on elinaikaa jäljellä viikkoja tai korkeintaan kuukausia? Jumppaisitko vartalon kesäkuntoon ja ostaisit uusia kevätvaatteita? Hankkisitko moottoripyörän vai lukisitko vihdoinkin Sinuhe egyptiläisen? Tekisitkö töissä valmiiksi kaikki keskeneräiset tehtävät ja iltapuhteina siivoaisit vaatehuoneen? Kun esitin saman kysymyksen tuttavilleni, yksi ilmoitti haluavansa vielä kokeilla esteratsastusta. Toinen nauttisi kotona olosta ja järjestäisi isot juhlat. Kolmas toivoisi ehtivänsä Pääsiäissaarille. Välillä on terveellistä miettiä, mikä elämässä on tärkeintä. Mitä jäisin eniten kaipaamaan, jos se otettaisiin pois? Normaalielämässä päivät ja viikot seuraavat toisiaan suhteellisen samanlaisina. Arki muuttuu itsestäänselvyydeksi, ja elämme ikään kuin aikaa olisi loputtomasti. Arki alkaa puuduttaa. Silloin helposti unohtuu, että emme tiedä päiviemme määrää emme myöskään läheistemme päivien määrää. Sain viime syksynä muistutuksen elämän rajallisuudesta, kun eräs läheinen oli saattohoidossa. Silloin tajusin, että tärkeät sanat oli sanottava heti eikä odotettava parempaa hetkeä. En voinut tietää, mikä keskustelu jäisi viimeiseksi. Sairaalasängyn äärellä oli uskallettava puhua myös tuonpuoleisista asioista, vaikka aiemmin olimme sujuvasti vaienneet niistä. Silloin ainakin hetkellisesti rohkaistuin sanomaan myös muille läheisille, että he ovat minulle rakkaita. Usein loppu tulee yllättäen. Silloin on myöhäistä puhua tärkeistä asioista. Mutta silloinkin, kun lääkäri antaa elinaikaa viikkoja tai kuukausia, on monesti liian myöhäistä toteuttaa haaveita. Voimat ovat jo hiipuneet. Miksi siis lykätä haaveiden toteuttamista? Jos haaveilet laskuvarjohypystä, mikset tekisi sitä nyt? Tai jos suurin unelmasi on matkustaa junalla Kiinaan, eikö sitä voisi toteuttaa ensi kesänä? Unelmat voivat olla myös pieniä, kuten leivinuunilla leipomista tai vuorokaudeksi hiljaisuuteen vetäytymistä. Olennaisinta on, ettei päivästä toiseen mieti sitten kun, vaan tarttuu hetkeen. Sopivan tasapainon löytäminen on vaikeaa. Pitäisi toteuttaa itseään ja nauttia elämästä, elämmehän vain kerran. Ei kuitenkaan saisi tuijotella liiaksi omaan napaan, vaan pitäisi kantaa vastuuta myös muista ihmisistä, eläimistä ja koko luomakunnasta. Tässä riittää haastetta elämänmittaiselle matkalle. Toisten matka on lyhyt, meidän mielestämme ehkä liian lyhyt. Toisten matka on pitkä, ja se voi jopa tuntua liian pitkältä. Jokaisen matkan on Jumala kuitenkin suunnitellut. Annaleena Pakkanen Kirjoittaja toimii tiedottajana Radiolähetysjärjestö Sanansaattajissa (SANSA). Kirjoitus julkaistaan myös SANSAn Lähde-lehdessä. Protestanttisen kirkkomusiikin suurin luomus Matteus-passio kuullaan jälleen kolmen vuoden tauon jälkeen tulevana Palmusunnuntaina Hyvinkään kirkossa. Tätä passiojärkälettä on aikojen saatossa kutsuttu monilla nimillä: barokkimusiikin huipentuma, länsimaisen taidemusiikin kulmakivi, Bachin tuhannen sävellyksen virtuoosimainen huippu, keskeinen osa länsimaista tajuntaa, vain eräitä mainitakseni. Passio on evankeliumitekstien mukainen kärsimyshistoria sävelesityksen muodossa. Matteus-passio perustuu Matteuksen evankeliumin lukuihin 26 ja 27. Nyt kuultavassa esityksessä 80-henkinen kaksoiskuoro yhdessä solistien kanssa laulaa kaksoisorkesterin säestämänä tämän kärsimyshistorian. Massiivisuus istuu teokseen jo lähtökohtaisestikin. Johann Sebastian Bachilla oli Leipzigin kaupungin musiikinjohtajana ja kanttorina Tuomas-koulussaan paljon laulajia ja soittajia käytettävänään, suurteoksia kuten tämä passio pystyttiin siis esittämään. Dramaattinen kerronta etenee tapahtumarikkaana musiikkina ja polveilee monivärisesti milloin dramaattisena ja syvän tunteellisena, milloin taas pelkistetyn hartaana täynnä syvää eläytymistä. Kuulija tunnistaa tutun virsimelodian, joka toistuu viidesti ja pelkistyneisyydessään kiteyttää kuin timantti suuren kokonaisuuden sen hetkiseksi polttopisteeksi. Hyvinkään Oratoriokuoroa ja Hyvinkään Orkesteria johtaa dir.mus. Matti Heroja. Solisteina esiintyvät Esa Ruuttunen (Jeesus), Jukka Heroja (evankelista), Sirkka Lampimäki (sopraano), Sirpa Nuuttila (altto), Juha Moisio (tenori) ja Markus Nieminen (basso). Marjut Sipakon valmentama Sävelkeijuista ja Rytmiritareista koostuva lapsikuoro avustaa. Matteus-passio Hyvinkään kirkossa Palmusunnuntaina alkaa klo Passion kokonaiskesto tauon kera on noin 3 ½ tuntia. Sisäänpääsy vapaa, ohjelma 15. Pitkäperjantaimusiikkinäytelmä yllättää katsojat Veli-Pekka Toiviainen Esityksessä vallitsee koko ajan sellainen outo ihmetys ja odotus, mitä ihmettä nyt tapahtuu. Tapahtumat etenevät viimeiseltä aterialta ylösnousemuksen ihmeeseen, kirkkoteatteriohjaaja Jouni Laine kertoo Hyvinkään kirkossa pitkäperjantaina kello 16 ja 19 nähtävästä Pitkäperjantaimusiikkinäytelmästä. Musiikkinäytelmän alkuperäistekstin on kirjoittanut ohjaaja Antti Sevanto. Draamaryhmää on viehättänyt kevään harjoituksissa luoda tuttuja kohtauksia aivan uudella tekstillä. Esityksen on dramatisoinut ja ohjannut Jouni Laine. Koska meillä on toteutettu vuosien aikana monenlaisia pääsiäisnäytelmiä, on ollut haasteellista tehdä niiden jälkeen uusi näytelmä. Oli vähän jännittävääkin odottaa sitä, millainen siitä lähtee tulemaan. Emme ole tehneet mitään muunnelmaa jostakin entisestä, vaan Pitkäperjantai-musiikkinäytelmä on rakennettu aivan uudella sapluunalla, Jouni Laine jatkaa. Antti Sevannon teksti on hänen mukaansa terävää ja ytimekästä. Musiikkinäytelmän seuraajien ei tarvitse kuunnella pitkiä repliikkejä. Kysymyksessä on kristikunnan suurin juhla. Koko kristinusko alkaa pääsiäisen tapahtumista. Siinä ollaan kristinuskon ytimessä. Vanhat virret eläviksi Jouni Laine kertoo, että Pitkäperjantai-musiikkinäytelmä rakentuu kolmelle elementille: roolihenkilöt, musiikkiryhmä ja draamaryhmä. Musiikkia ja lauluryhmä KokoNaista johtaa Helena Lehtinen. Laulut ovat löytyneet pääosin vanhoista virsikirjoista myös Ruotsin kirkon suomenkielisestä virsikirjasta. Ne Helena Lehtinen on sovittanut uuteen muotoon. Meitä yllätti se, kuinka koskettavaa pääsiäismusiikkia virsikirjoissa on. On ilo nostaa unohduksissa olleita virsiä eloon. Draamaryhmää ohjaa Titta Tunkkari. Valot ja äänentoiston hoitavat alan ammattilaiset Aki Nousiainen ja Seppo Airisto. Puvut ovat Eeva Mantereen käsialaa. Pääsiäisnäytelmät ovat rikastuttaneet Hyvinkään seurakuntaelämää kahdenkymmenen vuoden ajan eli vuodesta 1991 lähtien, jolloin aloitettiin Marjatta Haapasen ohjaamalla Ylös Jerusalemiin pääsiäisvaelluksella. Sitten tulivat vuoroon Ristintie ja Ruukunkantaja. Lisäksi on nähty Nukkepassioita. Tänä pääsiäisenä on pääsiäismusikaalin lisäksi uutuutena Koulupassio, jota esitetään pääsiäisviikolla Hyvinkään kouluissa neljän hengen hyvin harjoitetulla ryhmällä. Heillä on esityksissään puvut, taustafondi ja valot.

5 Kesäteatterinäytelmä Rautatiemuseon pihapiiristä Palopuroon Hyvinkääläiset ovat tottuneet suunnistamaan kesäisin Suomen Rautatiemuseon pihapiirin kesäteatterikatsomoon. Siellä on vuosien varrella saatu nauttia korkeatasoisesta kirkkoteatterista. Kesä 2011 tulee tekemään tässä poikkeuksen kun kesäteatteri muuttaa Palopuroon kirkkoteatteriohjaaja Jouni Laineen kotitilalle. Vaihtoehtoista kesäteatteripaikkaa on haettu jo vuosia ja kaikkein parhaiten toiveemme täyttyvät Palopuron uudessa kesäteatterissa, Jouni Laine sanoo. Palopuron kesäteatterin katsomot ovat jo paikoillaan. Niihin tulee vielä kate, jollaista aiemmin ei ollut. Katsomosta avautuu upea näkymä avaraan maalaismaisemaan. Rautatiemuseolla vierähti kymmenen kesää. Mahdollisuudet toteuttaa kesäteatteria luovasti ja uudistuvasti olivat siellä loppuun käytetyt. Lavastukselle ja tekniikalle Palopuro antaa uusia mahdollisuuksia, koska rakenteita ei tarvitse purkaa esityskauden aikana, Laine toteaa. Palopurolle on Hyvinkään keskustasta alle kymmenen minuutin ajomatka ja perillä odottaa 200-paikkainen parkkipaikka. Toivon yleisön löytävän ja innostuvan uudesta paikasta. Näytelmän väliajalla myös virvokemyynti toimii entiseen tapaan. Palopuron uudessa kesäteatterissa saa ensiiltansa 18. kesäkuuta 2011 Helena Konttisesta kertova kesäteatterinäytelmä Karjalan Profeetta. Näytelmän tuottaa Hyvinkään seurakunta / Teatteri Beta. Näytelmän rakenne pohjautuu Paavo Kiurun romaaniin, Karjalan naisprofeetta, vuodelta 1946 ja näytelmän muotoon sen on kirjoittanut ohjaaja Jouni Laine. Musiikista vastaa Helena Lehtinen, puvustuksesta Eeva Mantere ja lavastuksesta Marika Laine. Karjalan Profeetta kertoo Helena Konttisen elämästä ja kasvusta teinivuosien piikatytöstä tunnetuksi Karjalan herätyssaarnaajaksi. Näytelmää on toteuttamassa noin 30 näyttelijää. Lippuja esityksiin voi varata etukäteen Hyvinkään seurakunnan neuvonnasta, puh. (019) 45611, tai tuntia ennen esitystä kesäteatterin lippukassalta. Lippujen hinnat ovat 12 ja lapset 6. Katettu katsomo. Karjalan Profeetta esitetään Hyvinkäällä, Palopuron uudessa kesäteatterissa (Hamburgintie 41) seuraavasti: La klo Esitys I Su klo Esitys II Ke klo Esitys III Su klo Esitys IV Ke klo Esitys V Pe 1.7. klo Esitys VI La 2.7. klo Esitys VII Su 3.7. klo Esitys VIII Tuija tuli mielellään takaisin seurakuntaan Hyvinkään seurakuntalehti 2 / Taivaan Isä on varannut minulle hyvän työosan, kun olen saanut työskennellä eri-ikäisten ihmisten kanssa, sanoo maaliskuussa kotiseurakuntansa diakoniatyössä aloittanut Tuija Vänskä. Hanna Tarkiainen Kirkkoteatteriohjaaja Jouni Laine Palopuron idyllisessä maalaismaisemassa. Jorma Ersta Kouluikäisenä Tuija Vänskä ajatteli diakoniatyötä, mutta veljensä esimerkistä hän opiskeli Raudaskylän kristillisessä opistossa nuorisotyönohjaajaksi. Ensimmäinen vakinainen työpaikka oli pienessä Toholammin seurakunnassa. Siellä tein nuorisotyönohjaajan työtä lapsista vanhuksiin yhdessä papin ja kanttorin kanssa. Vuodesta 1982 viime vuoden huhtikuun loppuun saakka Tuija Vänskä oli Hyvinkään seurakunnassa päiväkerhotyön toiminnanohjaajana, vastaavana lapsityönohjaajana ja viimeksi johtavana lapsityönohjaajana. Aloin opiskella diakoniaa ja sain vihkimyksen vuonna Viime toukokuusta lähtien olin Järvenpään seurakunnan diakoniatyöntekijänä. Kun Hyvinkään seurakunnassa vapautui diakoniatyöntekijän virka, hain siihen, ja aloin työni maaliskuun alussa. Tulin oikein mielelläni takaisin kotiseurakuntaan. Tuijan työalueina ovat vanhus-, vastaanotto- ja verkostotyö. Meillä on seurakunnassa eläkeläisten kerhoja, retkiä, leirejä ja erilaisia tapahtumia. Hyvin tärkeitä ovat kotikäynnit, jolloin on mahdollista tavoittaa ihmisiä, joilla ei ole mahdollisuutta päästä järjestettyihin tapahtumiin. Ihmiset tulevat diakoniatyön vastaanotolle saadakseen apua taloudellisiin kysymyksiin tai työelämään, ihmissuhteisiin ja terveydentilaan liittyviin asioihin. Verkostotyö on yhteistyötä eri tahojen kanssa, vanhustyössä esimerkiksi eläkeläisjärjestöjen ja kotihoidon kanssa. Tuija Vänskästä oli hyvä käydä työssä muuallakin, mikä antoi avarakatseisuutta omiin työnäkyihin. Työni on mielenkiintoista ja antoisaa. Mutta aina on oltava nöyrällä paikalla ja valmis oppimaan uutta. Seurakunnan työ on minulle kutsumus ja tärkeä osa elämää. Koen ikääntyvät ihmiset arvokkaina. Heillä on paljon elämäntietoa ja -kokemusta. Terhi Makkonen rohkaisee ottamaan yhteyttä, jos jollakin on kysyttävää tai kehittämisideoita. Hänen numeronsa ovat (019) ja Terhi on lapsityönohjaaja ja muodostelmaluistelija Maaliskuun alussa johtavana lapsityönohjaajana aloittanut Terhi Makkonen oli aikaisemmin työssä Sipoon suomalaisessa seurakunnassa. Hän kiteyttää seurakunnan lapsityön tehtäväksi tukea perheitä ja koteja kristillisessä kasvatuksessa. Aikamoista hurlumheitä on ensimmäinen kuukausi ollut. Tulee paljon asioita, jotka pitää päättää saman tien. Suunnittelemme kovasti ensi syksyä ja käymme kehityskeskustelua. Työssä on ollut älyttömän mukavaa, täällä on hyvä fiilis. Lappeenrannassa syntynyt Terhi toimi nuorena aktiivisesti Lappeen seurakunnan nuorissa. Hän opiskeli ensin Pieksämäellä nuorisotyönohjaajaksi, mutta halusi kehittää omaa ammatillisuuttaan valmistuen vielä lapsityönohjaajaksi Järvenpään DIAK:ista vuonna Hyvinkään seurakunnassa on vahva päivä- ja iltapäiväkerhotyö. Se on hyvä. Lisäksi on aktiivisesti toimivat Tutuntuvat eli perhekerhot. Silti toimintaa olisi kehitettävä. Voisimme järjestää esimerkiksi alkuillan perhekerhotoimintaa. Terhi Makkosen aviomies Kalle on luokanopettaja. Heillä on kaksi tytärtä, Aino, 7 ja Ilona, 4. Aino aloitti seurakunnan päiväkerhon kolmivuotiaana. Molemmat tytöt olivat seurakunnan muskarissa. Makkoset ovat käyneet myös perheleireillä ja perhemessuissa. Viidettä vuotta olen harrastanut muodostelmaluistelua Helsingin luistelijoissa. Minut sai mukaan lajin kauneus ja haastavuus. Olen Creme de Ments -aikuisjoukkueessa. Perheen kanssa käymme yleisövuoroilla luistelemassa. Osallistumme myös perhesählyyn. Hyvinkään seurakunta sai Kirkon ympäristödiplomin Kirkkohallitus myönsi Hyvinkään seurakunnalle Kirkon ympäristödiplomin. Ympäristödiplomi on osoitus siitä, että seurakunta täyttää ympäristövastuunsa toiminnassaan. Ympäristötavoitteet on kirjattu ympäristösuunnitelmaan ja tavoitteiden toteutumisesta raportoidaan vuosittain tilinpäätöksessä. Perinteisten ympäristöaiheisten jumalanpalvelusten ja hartausten lisäksi jumalanpalvelussuunnitelmaan otetaan Luomakunnan sunnuntai. Ympäristökasvatus on luonteva osa lapsi- ja nuorisotyötä Hyvinkään seurakunnassa. Hyvinkään seurakunnan tavoitteena on ottaa ympäristökasvatus vuoden 2012 painopisteeksi kaikissa työmuodoissa. Energiansäästöön tähtääviä toimenpiteitä toteutetaan kiinteistöjen peruskorjausten yhteydessä, esimerkkinä Sääksin leirikeskuksen maalämpö. Hautausmaille on tehty ympäristö- ja jätehuoltoselvitykset eikä haitallisia kemikaaleja käytetä. Sääksin metsäalueille on perustettu luonnosuojelualue. Ympäristödiplomiasiasta kerrotaan lisää tulevissa Kirkonmäeltä-lehdissä. 5

6 Marli Spieker radion äiti Teresa Hyvinkäällä toukokuussa Vaikka maailman avuntarve on rannaton, yksikin ihminen voi auttaa. Jos avun vastaanottaja on nainen, apu tavoittaa myös perheen, yhteisön ja lopulta valtion. Brasilialaissyntyinen Trans World radion lähetystyöntekijä Marli Spieker perusti Project Hannah (Hanna-työ) -ohjelman. Työ on reilussa kymmenessä vuodessa saanut pelastettua epätoivosta jo satojatuhansia naisia Aasiassa, Afrikassa ja Euroopassa. Hanna-työ on aivan omanlaistaan toimintaa, jonka viehätys piilee rukouksessa. Suomessa on yli tuhat hannaa ja lähes 40 Hanna-ryhmää. Suomen hannat tukevat naisten radio-ohjelmia erityisesti Indonesiassa, Kambodžassa ja Intiassa. Kaikkiaan ohjelmia tehdään noin 60 kielellä, ja Hanna-ryhmiä on sadassa maassa. Marli Spieker puhuu Hyvinkään kirkossa (Hämeenkatu 16) tiistaina klo Tilaisuuden järjestää Radiolähetysjärjestö Sanansaattajat r.y. yhteistyössä Hyvinkään seurakunnan kanssa. Lisätietoja: Kirkkopäivät Lahdessa Kirkkopäiviä on pidetty jo vuodesta 1918 lähtien. Kyseessä on koko kirkon yhteinen juhla ja foorumi, jonka odotetaan keräävän Lahteen noin kävijää. Joka toinen vuosi järjestettävät päivät tuo yhteen seurakuntien työntekijät, luottamushenkilöt, seurakuntalaiset ja myös kirkkokriitikot. Kirkkopäivät on suurtapahtuma, jossa hengenelämä, kulttuurinautinnot ja terävä yhteiskunnallinen keskustelu yhdistyvät uudella tavalla. Tilaisuuksia tulee olemaan viikonlopun aikana noin 100 eri puolilla kaupunkia ja ohjelmaa suunnataan kaikenikäisille. Pääjärjestäjinä Kirkkopäivissä ovat Kirkkopalvelut ry ja Lahden Seurakuntayhtymä. Ohjelmaa Kirkkopäiville tuottavat myös monet kristilliset järjestöt ja herätysliikkeet. Lisätietoja: Moni nainen kirkkomme rakentajana Valokuva vuoden vaihteesta kertoo, että Hyvinkään valmistuvan kirkon rakennus- ja siivoustöissä oli lukuisa joukko myös naisia. Kirkon juhlakirjassa on mainittu nimeltä vain muutama ja siksi on aiheellista julkaista seurakunnan arkistosta löytynyt valokuva. Ehkäpä joku lukija tunnistaa sieltä tutut kasvot. Vera Hursti seisoo saarnastuolin vierellä. Hän oli kirkkorakennuksella eri tehtävissä koko rakennusajan. Tehköön valokuva kunniaa kaikille ahkerille uurastajille ja tuokoon lämpimän kiitoksen hyvästä työstä erityisesti kaikille kirkon rakentajanaisille. 6 Tapio Turunen Ahdista ylösnousemukseen Pääsiäisen kirkollista sanastoa Pitkäperjantai miten niin pitkä? Onko siinä enemmän kuin 24 tuntia? Tai passiodraama hedelmäinen näytelmäkö? Kristilliset tekstit sisältävät asiaan vihkiytymättömille usein vaikeasti ymmärrettäviä sanoja. Saattaapa koko puhe kuulostaa kaanaan kieleltä, joka avautuu yhtä vähän kuin heprea tai munkkilatina. Tarvitaan tulkintaa, perustietoa ja perehtymistä kuten missä tahansa erityisalalla. Seuraavassa avataan tiivistetysti kimppu pääsiäiseen tavalla tai toisella liittyviä raamatullisia ja kirkolliseen elämään liittyviä termejä. Apuna on käytetty prof. Seppo A. Teinosen aikanaan kokoamaa ja myöhemmin päivitettyä kirjaa TEOLOGIAN SANAKIRJA termiä (Kirjapaja 1999). Ahti/ ahtisaarna (latinan sanasta actus) Kristuksen kärsimyshistorian katkelma evankeliumeista. Tavanomaista saarnatekstiä pitempi jakso luetaan hiljaisen viikon iltatilaisuuksissa ennen pääsiäistä. Tekstin selitystä kutsutaan ahtisaarnaksi. Hiljainen viikko/ piinaviikko Palmusunnuntaista alkava ja pääsiäiseen päättyvä viikko, jolloin muistetaan ja tutkitaan Kristuksen kärsimystietä ja piinaa edestämme. Viikon kullekin arkipäivälle on annettu oma (epävirallinen, alkusoinnusta nouseva) nimityksensä: malkamaanantai, tikkutiistai, kellokeskiviikko, kiirastorstai, pitkäperjantai, lankalauantai. Kiirastorstai (suomalainen sana kiiras viittaa kärsimykseen tai puhdistamiseen) Hiljaisen viikon torstai, jolloin muistetaan Herran pyhän ehtoollisen asettamista ja vietetään ehtoollista, liturginen väri violetti. Kirkko puetaan ehtoollisen jälkeen pitkäperjantain surusta kertovaan mustaan väriin. Liturginen väri Pääsiäisjakson aikaan kirkoissa on nähtävillä alttarilla, saarnatuolissa, messun toimittajien yllä useita pyhien luonnetta kuvaavia värejä: muun muassa katumuksen violettia tai sinistä, surun mustaa, kiitoksen ja juhla-ajan valkoista sekä arkipyhien toivon vihreää. Antti Laadon Lopun ajat -kirja on samalla kertaa äärimmäisen ajankohtainen ja ajaton. Åbo Akademien Vanhan testamentin ja judaistiikan professori Antti Laato lukee toisella kädellä Raamattua, toisella sanomalehteä. Koko pyhän kirjamme profeetallinen, lopun ajoista puhuva aineisto tulee tässä suhteellisen suppeassa kirjassa läpi käydyksi. On lämmittävää lukea, miten viime vuosikymmenet vallalla olleen liberaalieksegetiikan tulokset ja väitteet tunteva professori alleviivaa Raamatun luotettavuutta, sisäistä yhtenäisyyttä ja oikein ymmärrettyä itseään korjaavuutta vaikeita, hämäriltä tuntuvia kohtia valaistaan kirkkaammilla. Vanhan testamentin Danielin ja Hesekielin kirjan mystisiltä vaikuttavat näyt avautuvat hänen Pääsiäismuna symbolisoi uuden elämän alkua ja ylösnousemusta kuolleista. Noidat Noidat eivät kuulu kristilliseen perinteeseen muuten kuin että Kristus on voittanut kaikki pahan vallat, jotka luulivat päässeensä voitolle Jeesuksen kuollessa. Palmusunnuntain virpovien pikkunoitien uusi perinne on sekoitus vanhaa pohjalaista ja karjalaista tapaa. Palmusunnuntai Hiljaisen viikon aloittava pyhäpäivä, jolloin evankeliumeista luetaan Jeesuksen saapumisesta Jerusalemin aasilla ratsastaen. Ihmiset levittivät hänen tielleen palmunoksia, mistä sunnuntain nimitys johtuu. Kotoisessa perinteessä palmu on korvautunut keväisillä pajunoksilla. Passiodraama/passiomusiikki (latinan passio tarkoittaa muun muassa kärsimystä) Pitkäperjantain ja pääsiäisen sanoma on innoittanut lukemattomia kirjoittajia ja säveltäjiä luomaan vaikuttavia näytelmiä ja musiikkia. Tunnetuimpiin kuuluvat Oberammergaun kärsimysnäytelmä ja Matteus-passio, joka jälleen esitetään Hyvinkäälläkin. Pitkäperjantai Kristuksen ristinkuoleman muistopäivä. Jumalanpalveluksissa on koruton liturgia, urut ovat usein vaiti. Pääsiäinen (heprean pesah, latinan pascha, viittaa ohi kulkemiseen) Kristuksen ylösnousemuksen päivä. Juhlan merkityksen johdosta meillä mukaansa sitä paremmin, mitä pidemmälle historiassa edetään. Jeesuksen ja Paavalin kuvaukset oman aikansa arvomaailmasta, missä kristillinen uskon oli uitava elävän lohen tavalla vastavirtaan, ovat hämmästyttävän yhteismitallisia omaan aikaamme nähden. Lopun aikaa käsittelevä kirjallisuus on kuin rannaton meri. Ei ihme, että moni menee pyörälle päästään. Antti Laato ei lisää hämmennystä, vaan asettaa palasia kohdalleen. Ennen muuta hän auttaa keskittymään ydinasioihin. Kristityn asenne kuohuvan maailman mullistuksiin ei todellakaan ole pelko, vaan luottamus häneen, joka on Ensimmäinen ja viimeinen, Alku ja loppu. Reijo Huuskonen vietetään myös toista pääsiäispäivää. Heprean ja latinan pääsiäistä tarkoittavat nimet nousevat siitä, että juutalaisille pääsiäinen on Egyptistä vapautumisen juhla; juuri vapautumisen alla kuoleman enkeli kulki verellä merkittyjen juutalaiskotien ohi. Ortodoksien yksi tunnettu pääsiäisruoka on pasha. Pääsiäisjakso/pääsiäispiiri Kirkkovuotemme jakautuu joulu-, pääsiäis- ja helluntaijaksoon. Pääsiäisjakso alkaa paastoaikaa edeltävistä sunnuntaipäivistä ja päättyy viimeiseen pääsiäisen jälkeiseen sunnuntaihin. Pääsiäismuna symbolisoi uuden elämän alkua ja ylösnousemusta kuolleista. Eri kirkkojen perinteeseen kuuluvat iloisen väriset maalatut pääsiäismunat. Pääsiäispupu ei myöskään kuulu kristilliseen perinteeseen, vaan on kotoista juhlan rekvisiittaa. Ylösnousemus Raitista opetusta ajan ilmiöistä Kristillisen uskon keskeinen sanoma kuulutetaan pääsiäisenä: Kristus on ylösnoussut totisesti ylösnoussut! Kuolema ei voinut häntä pitää, vaan hänet herätettiin ja sen jälkeen hän ilmestyi lukuisille ystävilleen ennen taivaaseen astumistaan. Antti Laato, Lopunajat Perussanoma 2010, 71 s. Reijo Huuskonen

7 Kirkollisilla juhlilla on vankka tausta Kristillisiä juhlapyhiä vietetään laajasti ympäri maapalloa niissä maissa, joissa kirkolla on vahva asema. Varsinkin Euroopassa matkailtaessa on asia huomioitava etukäteen. Turistipaikat ja kaupat saattavat olla kirkollisen pyhän vuoksi kiinni. Vanhassa testamentissa on lukuisia kohtia, joissa Jumala määrää valitsemansa kansan viettämään erilaisia juhlia. Juhlien tarkoitus oli muistuttaa kansaa Jumalan väkevistä pelastusteoista ja avusta. Niitä oli pidettävä sukupolvesta sukupolveen. Ohjeet juhlien kulusta ja tavoista saattoivat olla hyvinkin yksityiskohtaisia. Juhlat jaksottivat elämää ja toivat virkistystä arjen keskelle. Juutalaiset vapautuivat Egyptin orjuudesta ja viettävät heille luvatussa maassaan edelleen pääsiäistä syöden lammaspaistia ja happamatonta leipää. Saman aterian nautti myös Jeesus opetuslapsineen ennen ristinkuolemaansa, hautaamistaan ja ylösnousemustaan. Näistä tapahtumista saimme kristillisenä perintönämme kiirastorstain, pitkäperjantain ja pääsiäisen. Kristilliset juhlapyhät vaikuttavat Meidän kirkkovuotemme alkaa ensimmäisestä adventtisunnuntaista. Laulamme Hoosianna (oi auta, oi pelasta), kun Jeesus ratsastaa aasilla Jerusalemiin. Sen jälkeen seuraavat: joulu, tapaninpäivä, uusivuosi, loppiainen, kynttilänpäivä, laskiainen, palmusunnuntai, pitkäperjantai, pääsiäinen, helatorstai, helluntai, pyhän kolminaisuuden päivä, kirkastussunnuntai ja tuomiosunnuntai. Muita kirkollisia juhlapäiviä ovat mikkelinpäivä, pyhäinpäivä ja kaksi rukouspäivää, jotka ovat tänä vuonna ja Kirkolliset juhlapäivät rytmittävät niidenkin ihmisien elämää, jotka eivät välitä Jeesuksesta. Sunnuntain viettokin on kristillistä alkuperää. Sehän mainitaan myös Jumalan Moosekselle antamassa kymmenessä käskyssä: Pphilippe de Champaignen maalaus viimeisestä ehtoollisesta vuodelta Muista pyhittää lepopäivä. Suomen lakikin säätelee sunnuntaista työntekoa. Loppiainen ja helatorstai Joulua vanhempaa juhlaa, loppiaista, vietetään 6. tammikuuta itämaan tietäjien Betlehemiin saapumisen muistoksi. Samalla pidetään esillä myös lähetystyötä. Vuosina loppiainen oli työmarkkinajärjestöjen toivomuksesta välisten päivien lauantaina. Myös helatorstaita pidettiin mainittuina vuosina lauantaisin. Silloin sen nimenä oli Kristuksen taivaaseen astumisen päivä. Helatorstai on Jeesuksen taivaaseen astumisen muistopäivä. Se on 40. päivänä pääsiäisestä. Pääsiäisen ajankohdan liikkuvuudesta johtuen helatorstain ajankohta vaihtelee. Hela- eli aikaisemmin käytetyn helkatorstain nimi tulee meille muinaisruotsin sanasta haelghi, pyhä. Maailmanlaajuisella kristillisellä kirkolla on yksi vahva opillinen lähde eli Raamattu, jonka keskeinen sanoma on syntimme sovittaneesta Jumalan Pojasta, Jeesuksesta Kristuksesta. Ilman Raamattua ja sen elämäämme tasapainottavaa sanomaa ei ole olemassa mitään kristillistä kirkkoa. Kirkollisten juhlapäivien vietto pitää meidät osaltaan kiinni Raamatun opetuksessa ja uskossa. Málagan Semana Santa eli Pyhä Viikko on suuri juhla Roomalaiskatolisen Espanjan palmusunnuntaista pääsiäiseen kestävä viikko meidän Hiljainen viikkomme on nimeltään Semana Santa eli Pyhä Viikko. Silloin Jeesuksen kärsimyshistorian tapahtumat esitetään kulkuein, draaman tavoin. Veli-Pekka Toiviainen aikoo viettää vaimonsa Inkerin kanssa Semana Santaa tutuksi tulleessa Málagassa miljoonan ihmisen joukossa. Helsingin kokoisessa Málagassa on tuon viikon aikana 45 katolisten veljeskuntien järjestämää kulkuetta, joissa on lavettien kantajina noin ihmistä. Kulkueissa esitetään laveteilla patsain Jeesuksen koko kärsimyshistoria, kun se meillä Suomessa kerrotaan ahtisaarnoissa, kertoo rovasti Veli-Pekka Toiviainen, joka aikanaan perusti ja käynnisti sekä Costa del Solin (1985) että Costa Blancan (1988) suomalaiset seurakunnat. Kulkueiden tarkat reitit ja aikataulut löytyvät ohjelmalehdistä. Eri puolilta kaupunkia veljeskuntien omista tukikirkoista lähtevät kulkueet ohjautuvat vuoron perään kaupungin keskustaan, jossa on katujen varsilla ja katsomoissa kymmeniätuhansia ihmisiä. Hyvinkään seurakuntalehti 2 / Pyhän Viikon kulkueet käynnistyvät Palmusunnuntaina. Kulkueen kierros kestää 5 7 tuntia. Kulkueissa esitetty kärsimyshistoria on tarkoitettu kaikille aisteille. Tapahtumissa on musiikkia, soittokuntia, armeijan osastoja, laulua. Keskiviikkona Rico -kulkueen saapuessa keskustaan tullihuoneen eteen päästetään vapaaksi yksi ihan oikea vanki. Hän kävelee sitten kulkueen mukana vapauttavan Jeesus-tronon (lavetin) edessä. Kantajat saattavat kulkea pää hupussa ja kahleet nilkoissa, heitä sanotaan katujiksi. Kulkuereitin varrella kerrostalon parvekkeelta on yksinlaulajia, jotka esittävät riipaisevia andalusialaisia valituslauluja (la Saeta). Kaikkien aistien kristillisyyttä Veli-Pekka Toiviainen on havainnoinut luterilaisuuden ja katolisuuden eroja kokemustensa pohjalta. Luterilaisuus on Jumalan Sanan kristillisyyttä, sitä kuunnellaan, se on lähinnä korvien kautta välittyvää. Etelä-Euroopan roomalaiskatolinen kristillisyys on kaikkien aistien uskontoa. Sinä näet, kuulet, haistat, maistat, teet. Ihminen on siellä hyvässä mielessä teatraalinen ja osallistuva, me Suomessa tuppaamme jäädä helposti sivusta katsojiksi. Onneksi meillekin on tullut sieltä viime vuosina jouluseimet kirkkoihin ja passionäytelmät. Pyhän Viikon aikana pidetään päivin ja illoin useita messuja kirkoissa. Pitkäperjantain ja Pääsiäisen välisenä lankalauantaina kulkueita ei ole, koska Jeesus on silloin haudassa. Pääsiäispäivän aamuna on yksi ainoa kulkue nimeltään Santísimo Cristo Resucitado eli Pyhimmän Ylösnousseen Kristuksen kulkue. Veli-Pekka Toiviaisen mukaan kulkueita järjestävillä, meidän herätysliikkeitämme vastaavilla, veljeskunnilla on merkittävää sosiaalista työtä. Niiden kautta purkautuu laaja maallikkovastuu. Lähdemme pyhälle matkalle osallistuaksemme Málagan evankeliumiin, joksi Hiljaisen viikon kulkuetapahtumia kutsutaan. 7

8 Pyhän kohtaamisessa olem Luterilainen kirkkomme on valinnut vuosien teemaksi pyhän. Meitä halutaan rohkaista pyhän kokemiseen ja siinä elämiseen. Tarkoituksena on myös kirkastaa kristillistä sanomaa ja vahvistaa vastuullista elämäntapaa. Viime vuoden aiheena oli Häivähdys Pyhää. Tänä vuonna pohdimme, mitä on Oikeus Pyhään. Vuonna 2012 olemme Pyhän yhteydessä. Kysymys nuorille pyhästä Nuorisotyöntekijä Olli Uotilan vetämään raamattupiiriin kokoontuneet nuoret vastaavat kysymykseen, mikä on pyhää? Patrik Ahonen: Se on varmasti jotakin kirkollista Nuoret pohtivat yhdessä mikä on pyhää. 8 ja hiljaista. Se näkyy papin työssä. Tatu Latostenmaa: Esimerkiksi Raamattu on kauan tunnettu pyhä asia. Linda Lång: Hyvä ruoka ja läheiset ihmiset ovat pyhiä asioita. Nea Pettinen: Mikä tahansa voi olla pyhää, kun ihminen niin ajattelee. Elina Remes: Ystävyys on pyhää. Aleksanteri Hirvonen: Makkara ja ykkösolut. Jenna Koivisto: Elämä on pyhää. Peetro Sakki: Ruoka. Henna Lappi: Elämä on pyhää. Veronica Sjöberg: Ihminen. Hiljentyminen seurakunnassa on pyhää Mummon kammarissa kokoontuvan Omaishoitajat ja läheiset -yhdistyksen kokoontumisessa on vetäjänä Aliisa Pitkänen. Kello välisenä aikana ihmiset juovat hänen keittämäänsä kahvia, tekevät käsitöitä ja jakavat kuulumisia. Esitämme joillekin saman kysymyksen: mikä on pyhää? Maila Leinonen sanoo olevansa paljasjalkainen hyvinkääläinen. Hän neuloo ja vastaa: Hiljentyminen seurakunnan yhteydessä ja kirkossa käyminen on pyhää. Minä käyn Vanhan kirkon pienissä tilaisuuksissa. Se on minun rippikirkko. Vanhan ajan pappi Peltonen oli rippipappina. Artturi Lohilahti viittaa kysyttäessä pääsiäispyhiin. Nehän me pyhitämme. Kirkossa käynnissä on ongelmia, kun minulla on huono kuulo. Papin puheista en saa mitään selvää. Uruilla säestetty virrenveisuu menee puuroksi. Lapsesta saakka olen oppinut pyhittämään kaikki kirkolliset pyhät. Järvenpäässä nuoriso- ja vapaa-ajanohjaajaksi opiskeleva Jenni Lappalainen on tutustumassa Mummon kammarissa vapaaajan toimintaan. Minun mielestäni jokaisen henkilökohtaiset arvot ovat pyhiä. Pyhä arvo on koskematon, johon toinen ei voi mennä. Esimerkkeinä ovat uskonnollinen vakaumus ja perhearvot. Myös hartaudet nuorten kanssa ja messut ovat mielestäni pyhiä asioita. Pyhä toteutuu kriminaalija päihdetyössä Kriminaali- ja päihdetyöstä vastaavan diakoniatyöntekijä Kristiina Leinosen mukaan päihdediakonian toiminnot noudattavat kirkkovuotta, kirkollisia juhlia ja sunnuntaipäivien aiheita. Kirkollisia teemoja nostetaan esiin muun muassa Vehkojan seurakuntakeskuksen päihteettömässä saunaryhmässä ja Vanhan kirkon pullakirkossa, yksilö- ja ryhmätapaamisissa, verkostotyössä sekä retkillä, leireillä ja seurakuntatapahtumissa. Pullakirkossa on mahdollisuus pyhän kohtaamiseen ja hiljentymiseen ennen viikonloppua. Siellä kuullaan Jumalan sanaa, rukoillaan yhdessä ja yksin sekä annetaan mahdollisuus esirukoukseen. Osallistujat voivat myös itse puhua, mitä on sydämellä. Pullakirkkoon osallistujille Jumala, kirkko, kristilliset symbolit ja uskonto ovat pyhiä. Sitä ovat myös jumalanpalvelukset, hengellinen musiikki, hartaudet ja rukous. Pyhällä on monta merkitystä. Pyhänä koetaan lapset ja vanhukset, koko ihminen. Sauna on pyhä asia Saunaryhmään tulijat keskustelevat paljon erilaisista asioista niin kuin suomalaiseen perinteeseen kuuluu. Sauna koetaan pyhänä asiana. Ryhmässä on noussut esille uskonnon, Jumalan tai vaikkapa luonnon kokeminen pyhänä. Pyhää on ystävyys ja toveruuus, rehellisyys ja niin edelleen. Yhdessä jaetaan asioita, samankaltaisia elämäntilanteita, se- Maila Leinonen käy.

9 me perimmäisen äärellä Nopsajalat näyttävät tekemiään pääsiäiskukkoja. kin on osa pyhää. Pyhä-teema yhdistyy myös 18. huhtikuuta tehtävään päihteettömään retkeen Vivamoon, jossa katsotaan Ihmisen Poika -pääsiäisnäytelmää. Kesäkuussa tutustutaan Bengtskärin majakan kirkkoon. Elokuun päihteettömällä kesäleirillä Lammin Tervaniemessä on leirimessu Diakoniatyössä pyhä on mukana arjessa ja juhlassa, lähimmäisen auttamisessa ja vierellä kulkemisessa. Diakonia on upeaa työtä, pyhää työtä siellä, missä ihmiset elävät elämäänsä. Pyhä ulottuu myös kuoleman jälkeiseen elämään. Kristus on pyhä, kuolema on voitettu. Seurakunta voi tuoda ihmisille lohtua ja pyhän kokemuksia kuoleman kohtaamisessa sekä äkillisissä päihteisiin ja rikoksiin liittyvissä kriiseissä. Diakoniatyö erottuu muusta päihde- ja kriminaalityöstä hengellisellä toiminnalla. Pyhä-teema otetaan esiin myös vankilavierailuilla. Diakonian asiakkaat kokevat seurakunnan ja kirkon pyhänä. Puolin sekä toisin kunnioitetaan toista ihmistä ja ihmisarvoista elämää. Ihmisen kohtaaminen on työntekijällekin pyhä asia. Nopsajalat askartelevat kukkoja pääsiäiseksi Kirkonmäen liikuntapäiväkerhon Nopsajalat ovat työn touhussa. Eeva Nyberg ja Pirjo Putkuri huolehtivat siitä, että kaikki lapset saavat tehtyä kukkonsa valmiiksi. Tarvitaan pahvinen kartio, värikkäitä lappuja, höyheniä ja liimaa. Ryhmässä on yhteensä 13 lasta, mutta tällä kertaa heistä on paikalla kahdeksan: Veeti, Emilia, Miska, Roosa, Leevi, Daniel, Markus ja Ville. He ovat iältään 4 6 vuotta. Veeti sanoo maalanneensa kotona pääsiäismunan. Samaa sanovat myös Emilia ja Miska. Eeva Nyberg esittelee lasten aikaisemmin luomia koristeita. Kolmivuotiaat ovat tehneet sormiväreillä tipuja munanmuotoisiin pahveihin, jotka on ripustettu ylös. Neljävuotiaat ovat tehneet tärkätystä harsokankaasta eli tarlataanista kanoja ja viisivuotiaat tarlataanimunia. Ennen palmusunnuntaita teemme vielä virpomisvitsoja. Antti Lohilahti pyhittää pyhät. Hyvinkään seurakuntalehti 2 / Minun mielestäni jokaisen henkilökohtaiset arvot ovat pyhiä, Jenni Lappalainen sanoo. 9

10 Matkaevästä Yksi sana riittää Monet Israeliin matkaavat turistiryhmät käyvät Jerusalemissa sekä Pyhän Haudan kirkossa että ns. Puutarhahaudalla. Varhaisin perimätieto Jeesuksen ristiinnaulitsemisen paikasta ja haudasta sijoittuu monumentaalisen Pyhän Haudan kirkon sisälle. Tuohon kirkkoon astuva kulkija voi aavistaa lähestyvänsä paikkaa, jossa Jeesus sovitti ihmiskunnan synnit. Moni protestanttinen matkailija viivähtää mielellään myös anglikaanikristittyjen ylläpitämällä Puutarhahaudalla vaikka tietääkin, ettei se todennäköisesti ole aito Jeesuksen hauta. Mutta Puutarhahaudan kaunis ympäristö antaa tilaisuuden pysähtyä miettimään ylösnousemuksen salaisuutta. Pari viikkoa takaperin Puutarhahaudallakin oli melkein tungosta. Yritin kuitenkin muistella Johanneksen pääsiäiskertomusta. Ajattelin Magdalan Mariaa, joka vavahti tyhjällä haudalla: Minun Herrani on viety pois, enkä tiedä, minne hänet on pantu. Havahdun siihen, että elämän erämaapoluilla uskon vähäisyyttä tuntiessani olen hapuillut Marian tavoin: Minne ovat vieneet Herrani? Huomaan, että Jumalan sanaa mitätöivän ajan hengen paineessa on sydämeni kysellyt: Minne ovat vieneet Herrani? Murhe vaihtui iloksi, kun Jeesus ilmestyi Marialle. Jeesus sanoi hätäilevälle ihmiselle: Maria! Yksi sana riittää: Maria! Jeesuksen kutsu kertoo enemmän kuin tuhat väitettä. Haudalta lähti ilosanoman tuoja ja toivon viesti: Minä olen nähnyt Herran. Päivi Poukka väitteli 1. huhtikuuta kasvatustieteen tohtoriksi aiheenaan moraalikasvatus japanilaisen alakoulun opetussuunnitelmauudistuksessa. Kuvassa Päivi Poukka yhdessä miehensä Martin kanssa. Jeesus kutsuu ihmistä omalla nimellä, henkilökohtaisesti. Ylösnoussut Vapahtaja yhä etsii kadonneita ja nostaa maailman kylmältä lattialta. Jumalan armo voi yhä parantaa maailman kylmän tuulen vilustuttamia. Kristuksen kasvojen valo voi yhä karkottaa katoavaisuuden pelon. Hätäilevää ihmistä Jeesus yhä lähestyy rakkaudella. Vapahtajan ääni voi yhä tuoda ilon ja toivon. Yksi sana riittää. Elävä yhteys Jumalaan ei synny ihmisen rakkaudessa ja teossa Jumalaa kohtaan. Jumala itse rakkaudessaan tulee ihmisen luokse ja lahjoittaa pelastuksen, jonka Kristus on ansainnut puolestamme. Jumalan lahjaksi antama usko omistaa tämän aarteen. Usko muuttaa mielen kyselemään elämässä Jumalan tahtoa. Maria tunnisti Herransa äänen. Martti Lutherin mukaan kirkko Kristuksen ruumiina on ne karitsat, jotka kuulevat paimenensa äänen. Usko syntyy ja elää ylösnousseen Vapahtajan kohtaamisesta, Hänen lupauksistaan. Vapahtajan kutsu, evankeliumin ääni on hyvä sana Jumalan ystävyyttä kaipaavalle. Kristuksen työ jatkuu Pyhän Hengen työnä hänen seurakunnassaan. Jeesus lähetti opetuslapsensa julistamaan parannusta ja syntien anteeksiantamusta. Kun Pyhä Henki tekee sanan eläväksi, niin Kristus tulee lähelle ihmistä, yhtä lähelle kuin kerran Mariaa, joka etsi Herraansa. Evankeliumia ei voi päätellä, sen voi vain kuulla. Jyrki Rauhala Japanilaiset elävät luonnonmullistusten keskellä Minä ja vaimoni Päivi olimme 11. maaliskuuta kuntosalilla, kun vähän ennen kolmea alkoi voimakas tärinä. Kuntosali heilui kunnolla, ja valot välkkyivät. Keräydyimme eteiseen. Maanjäristys kesti varsin pitkään, kuusi minuuttia, Martti Poukka sanoo. Poukat ovat Suomen luterilaisen evankeliumiyhdistyksen (SLEY) lähetystyöntekijöitä ja Hyvinkään seurakunnan nimikkolähettejä, jotka aloittivat työn Tokiossa viime syyskuussa. Pariskunta on parhaillaan Suomessa, koska Päivi Poukalla oli huhtikuun alussa väitöstilaisuus. Muutkin SLEY:n Tokiossa olevat lähetystyöntekijät kutsuttiin kotimaahan. Siihen vaikutti Suomen ulkoministeriön matkustusohje, jossa suositeltiin poistumista suur-tokion alueelta. Poukkien kaksi lasta opiskelevat Suomessa. Maanjäristys palautti mieleen aikaisemmat muistot 17. tammikuuta vuonna 1995 olleesta Koben maanjäristyksestä. Tokiossakin olimme tottuneet pieniin järistyksiin, mutta tämä oli aivan toista. Kyllä se oli pelottavaa, Päivi Poukka kertoo. Japanilaiset elävät koko elämänsä luonnonmullistusten varjossa. Niitä ovat maanjäristysten lisäksi tsunamit, tulivuorenpurkaukset, maanvyörymät ja rankkasateet. Heidät on kasvatettu ottamaan yhteistä vastuuta. Ihmisten käyttäytyminen on katastrofin keskellä hallittua ja kurinalaista, vaikka heillä on myös epävarmuutta, pelkoa ja surua. Itselläni on sellainen ajatus, että elämme niin kauan kuin Herra suo. Tehdään työtä niin kauan kuin on elinpäiviä ja toivon mukaan jatketaan taivaassa, Martti Poukka kiteyttää. Kouluissa annetaan moraalikasvatusta Pastori Martti Poukka ja opettaja Päivi Poukka olivat ensimmäisen kerran Japanissa lähetystyössä vuosina Sen jälkeen Martti oli Köyliön seurakunnan pastorina ja kanttorina, johon ammattiin hän samalla opiskeli. Vuosina hän toimi Radiolähetysjärjestö Sanansaattajien aluesihteerinä ja valmistui vuonna 2005 työnohjaajaksi. Päivi Poukka aloitti vuonna 2002 kasvatustieteen jatko-opinnot ja väitteli 1. huhtikuuta tohtoriksi. Hänen englanninkielisen väitöskirjansa aihe on suomennettuna: Moraalikasvatus japanilaisen alakoulun opetussuunnitelmauudistuksessa 2000-luvulle siirryttäessä: Tavoitteena rikas ja kaunis kokoro. Kokoro tarkoittaa muun muassa ihmisen sydäntä ja sielua, mutta sillä on muitakin merkityksiä. Analysoin väitöskirjassani Japanin opetusministeriön opetussuunnitelmaa ja sen julkaisemaa moraalikasvatuksen kirjasarjaa, jota on jaettu koululaisille. Valtakunnallisessa opetussuunnitelmassa opetetaan itsensä jatkuvaa kehittämistä, toisista huolehtimista, elämän ja ihmistä suuremman kunnioittamista ja yhteiskunnallisen panoksen antamista, johon liittyvät aktiivinen osallistuminen sekä tuottavuus ryhmän jäsenenä ja Japanin kansalaisena. Suomi-kirkko palvelee Martti ja Päivi Poukka palaavat todennäköisesti toukokuussa takaisin Tokioon, Suomi-kirkolle, joka on 20 vuotta vanha betoninen rakennus. Martti toimii siellä japanilaisen seurakunnan kirkkoherrana. Kerran kuukaudessa on suomalaisille hartaustilaisuus, johon tulee myös suomalaisia opiskelijoita. Sunnuntaisin on japanilaisen seurakunnan messu ehtoollisineen ja kirkkokahvit. Kaksi kertaa kuukaudessa on sunnuntaina raamattuopetusta ja kerran hengellisen laulun opetusta. Päivi Poukka opettaa lauantaisin japanilaisille suomen kieltä. Paikalla on noin kolmekymmentä henkeä, yleensä nuoria aikuisia. Heistä jotkut ovat lähdössä Suomeen opiskelemaan ja töihin. Toiset ovat asuneet Suomessa. Aika moni osaa suomea hyvin. Eräs nuori nainen tekee väitöskirjaa suomen kielen infinitiivistä. Minä pidän myös englanninpiirejä ja raamattutunteja. Olemme antaneet yhdessä myös kasteopetusta. Lisäksi tehtäviini kuuluu ihmisten vastaanottaminen ja majoittaminen. Teen myös toimistotöitä ja pidän yhteyttä Suomessa oleviin lähettäviin seurakuntiin. Messuissa käyvien keski-ikä on noin 35 vuotta. Japanilaiset kutsuvat ystäviään joulun jumalanpalveluksiin. Japanissa on havaittavissa Suomi-rakkautta. Martti Poukka kertoo, että kerran kuukaudessa kokoontuvaa suosittua ruokapiiriä pitää japanilainen nainen. Viimeksi hän toi testattavaksemme Runebergin torttuja. Ihmiset haluavat oppia suomalaista ruuanvalmistusta. Samalla voimme pitää esillä Jumalan sanaa. 10

11 Kadulla liikkunut Mikko Hurskainen sai kahville Alexin (vas.), Janin ja Niken. Jan ja Nikke aikovat mennä ensi kesänä purjehdusrippikouluun Kotkan vesille. Kirkkokahvilaan on helppo poiketa juttelemaan Syksystä lähtien on Vanhassa kirkossa pidetty perjantai-iltaisin kello kirkkokahvilaa. Siitä kirkkovaltuustolle aloitteen tehnyt Helka Muhonen on itsekin aktiivisesti mukana perjantai-illoissa. Perusteena tälle toiminnalle on tavoittaa hyvinkääläisiä, hän sanoo. Ja kertoa siitä, että Jumala rakastaa jokaista ihmistä tämän elämäntilanteesta riippumatta, Muhosen vieressä istuva rouva toteaa. Jonkin verran on tullut ihmisiä kahvilaan, joka on tarkoitettu kaikenikäisille. Meillä on täällä kahvittelua ja kello 20 on iltahartaus, jonka jälkeen voi jäädä vielä keskustelemaan. Esirukoustakin on, Helka Muhonen jatkaa. Mikko Hurskainen tulee ulkoa kahville. Hän on jakanut muiden tavoin kadulla pieniä kutsulappuja. Mukanaan hän on tuonut kadulta kolme nuorta miestä: Alexin, Janin ja Niken. He ovat ensimmäistä kertaa kirkkokahvilassa. Jan ja Nikke ovat menossa ensi kesänä Kotkan vesille purjehdusrippikouluun. Maratonilla Jerusalemissa Maaliskuun 25. päivänä Helka Muhonen osallistui historian ensimmäiseen Jerusalemissa pidettyyn maratontapahtumaan. Hän on juossut aikaisemmin maratonit Tukholmassa, Helsingissä ja Espoossa. Jerusalemissa oli hyvä juosta, vaikka maasto oli rankka. Reitti kulki keskustan katuja ja nousi Scopusvuorelle. Yhden kerran juoksimme vanhan kaupungin sisään. Matkaa oli 42,2 kilometriä. Miehille oli asetettu tavoiteajaksi 2 tuntia 20 minuuttia. Kenialainen voitti ajalla Helka sanoo olevansa onnellinen päästessään maaliin, vaikka harjoittelu oli jäänyt vähälle kovan talven vuoksi. Juoksun aikana ihmiset kannustivat katujen varsilla, joukossa oli koululuokkiakin. Hyvinkään seurakuntalehti 2 / Kuluneen talven ajan on pidetty perjantai-iltaisin kello kaikenikäisille avointa kirkkokahvilaa. Oikealla oleva Markku Kymäläinen on kutsunut ihmisiä kadulta sisään. Helka Muhonen teki kirkkovaltuustolle aloitteen kirkkokahvilasta. Hän osallistui maaliskuussa historian ensimmäiseen Jerusalemin maratoniin ja vertaa juoksemista uskonelämään. Uskossa eläminen on kuin maratonjuoksua. Siinä on huippuhetkiä ja notkahduksia. Ilman tankkausta ei pysty selviämään. Välillä täytyy saada urheilujuomaa. Ilman uskovien yhteyttä uskokaan ei kestä. Ihminen tekee itse valintansa Markku Kymäläinen muistelee kirkkoherra Hannu Pelkosen aikaa, jolloin seurakunnasta lähetettiin kirjeitä koteihin ja pyydettiin ihmisiä raamattu- ja rukouspiireihin. Tällä kirkkokahvilalla on aktivoitu meitä vapaaehtoisia kutsumaan ihmisiä, tarkoituksena on välittää heille evankeliumia. Hän kertoo kolmekymmentä vuotta sitten tapahtuneesta elämänsä parhaimmasta muutoksesta. Se oli klassinen tilanne. Olin käynyt jo seurakunnan tilaisuuksissa, mutta Jumala pisti minut valitsemaan hänen tiensä tai maailman tien. Selvisi, että en voinut kulkea toinen jalka maailmassa. Seurakunnan toiminnassa mukana oleminen vahvisti uskonelämää. Ylilyöntejä ei tullut, kun miehellä oli hyvät hengelliset isät ja johdattajat. Maailmassa käydään Jumalan ja Saatanan välistä kamppailua. Maallistuminen tapahtuu pikku hiljaa elintason noustessa ja leivän yltäkylläisyydessä, Jumalan avun tarve vähenee. Ei ajatella elämän loppumista ja Jumalan lupausta iankaikkisesta elämästä. Markku Kymäläisen mukaan olemme nyt havahtumassa maapallon saastumiseen ja energiavarojen loppumiseen. Jesajan kirjassa sanotaan (Jes. 24: 5): Maa on saastunut asukkaittensa alla, sillä he ovat rikkoneet lait, muuttaneet käskyt, hyljänneet iankaikkisen liiton. Elämisen mahdollisuudet huononevat, ja ruuasta tulee kova kilpailu. Öljyn tuotanto ei riitä vastaamaan kysyntää. Ihmiskunnalla on edessä henkiinjäämistaistelu. Alkaa tulla Jumala mieleen ja kysely, miten tästä selvitään. Ihmiskunnalla on vain yksi suunta selviytyä. 11

12 Kuvakollaasi Jorma Ersta. S a r j a s s a k ä s i t e l l ä ä n a j a n k o h t a i s i a p u h e e n a i h e i t a Ajan ilmiö Sodat, tsunami ja Raamattu Maailmalla kuohuu. On uutisnälkää ja uutispelkoa. Mitä seuraavaksi Libyassa tai Pohjois-Afrikan/Lähi-Idän uusissa ja vanhoissa kriisipesäkkeissä? Juuttuuko diktaattoria kukistamaan rientänyt liittouma lopulta Saharan hiekkaan? Eikö Japanin Fukushiman ydinreaktoreita saada millään hallintaan? Mihin suuntaan kääntyy säteily, joka Tyynen valtameren mannerlaattojen liikahtelun tuottaman maanjäristyksen ja tuhoisan tsunamin jälkeen toi tuhoa tuhon päälle? Ei ihme, että nämä viime kuukausien hälyttävät uutiset ovat lietsoneet lopunajallisia tunnelmia. Sään ääri-ilmiöt maailmalla ja myös meillä Suomessa kiihdyttävät keskustelua. Joditablettien taannoinen loppuminen apteekeista kertoi pinnan alaisesta pelosta. Älkää menettäkö malttianne! Onko Raamattuansa lukevalla kristityllä jokin erityinen näkökulma maailma tapahtumiin? Lisääkö Raamattu löylyä vai valaako öljyä laineille? Viestittävätkö tihenevät katastrofit tämän maailmankauden loppuvaiheesta, vai onko turhaa ja jopa vahingollista levottomuuden lietsomista hakea Raamatusta opastusta ajan arviointiin? Erilaisia lopunajan profetioita nimittäin sikiää tällaisina aikoina. Raamatun opetusta työkseni tekevänä ajattelen, että on aivan oikein seurata uutisia ja lukea Raamattua rinta rinnan. Mutta se tulee tehdä kiihkottomasti. Varsinkin tulee karttaa liian suoria sovelluksia päivänpolttaviin tapahtumiin. Raamattu nimittäin itse varottaa maltin menettämisestä erilaisten sotauutisten ja onnettomuuksien äärellä. Näitä kaikkia tulee sen mukaan tapahtumaan, mutta se ei ole vielä loppu. Mitä tulee arabimaailman levottomuuksiin, niin ainakaan toistaiseksi uskonnolla ei ole ollut niissä keskeistä sijaa. Työttömyys, 12 heimo- ja klaaniristiriidat, johtajien itsekäs vallan- ja rahankahminta ja muu epätasaarvo on synnyttänyt ymmärrettävän vastareaktion. Uusi sosiaalinen media antaa välineet tiedon levittämiseen. Tilanne voi kehittyä moneen suuntaan. Kristittyjen tehtävä on rukoilla kaikkien kärsivien puolesta ja edesauttaa evankeliumille ehkä avautuvia uusia mahdollisuuksia. Entä Raamattu? Keski-Afganistanin Behsudissa vuonna 1960 syntynyt Nasrollah Peik joutui sukulaisineen Neuvostoliiton valtaan nostaman nukkehallitsijan joukkojen ja sitä vastaan taistelleiden Pakistanin, arabimaiden sekä Yhdysvaltojen tukemien mujahideen-muslimisissien välisen sodan keskelle. Sota kesti vuodesta 1979 vuoteen 1989 saakka. Siinä kuoli 1,3 miljoonaa ihmistä ja noin kuusi miljoonaa joutui pakolaisuuteen. Nasrollah Peik asuu vaimonsa sekä kahden poikansa ja tyttärensä kanssa Hyvinkäällä. He tulivat Suomeen vuonna 2002 Teheranista, jonne olivat sukulaisineen paenneet. Koulun jälkeen olin erilaisissa kulttuuritehtävissä. Tein juttuja ja otin valokuvia pieniin lehtiin. Opiskelin radio- ja televisioalaa. Afganistanin sisällissodan aikana hän valo- ja videokuvasi järkyttäviä tapahtumia. Materiaalia toimitettiin ulkomaisille uutisvälineille sekä Afganistanin televisioon ja arkistoon. Sota oli surullista aikaa, jota en haluaisi muistella. Kuolleiden näkeminen ja heidän kuvaamisensa teki pahaa. Kerran hän oli kuvaamassa Kabulissa paikassa, jonne oli osunut pommeja. Eräs äiti oli tehnyt kotona leipätai- Raamatussa on muutamia kirjoja ja erityisiä jaksoja, jotka käsittelevät viimeisiä tapahtumia. Kolmesta Uuden testamentin evankeliumista löytyy ns. synoptinen apokalypsi eli Jeesuksen lopunajallinen puhe (Matt. 24, Mark. 13, Luuk. 21). Siinä Jeesus ottaa kantaa siihen, loppuuko tämä maailma joskus ja mitkä merkit mahdollisesti sitä edeltävät. Puheen keskuksena on kuitenkin viesti siitä, että historiamme keskelle saapuu eräänä päivänä sama Kristus, joka kaksituhatta vuotta sitten nousi Isänsä luo taivaaseen. Sitä ennen sanoma Kristuksesta julistetaan kaikkialla maailmassa todistukseksi, minkä jälkeen tulee loppu. Tätä Jeesuksen julkista paluuta, paruusiaa edeltää Jeesuksen mukaan vaikea aika. Siihen sisältyy kosmisia mullistuksia, luonnon järkkymisiä, saastumista, hengellistä sekavuutta eli eksytyksiä, Raamatun ohjeellisuudesta luopumista, kristittyjen vainoa mutta samalla yhä uusien ihmisten tavoittamista evankeliumilla, suljettujen ovien avautumista, toivon löytymistä epätoivon keskellä. Tietyllä tapaa maailman meno jatkuu entisellään, kuten kerran Nooan aikana, kunnes Kristuksen takaisintulo muuttaa kaiken. Tämän päivän tiedemiehet ja Raamattu ovat yhtä mieltä siitä, että maailmamme on rajallinen. Sillä on alku ja sillä on loppu. Luonnonvarat ja elinmahdollisuudet planeettamme pinnalla ovat rajalliset. Tietyt prosessit kuten saastuminen ja ilmastonmuutos näyttävät nopeutuvan. Ei ole pelottelua tiedostaa näitä tosiasioita. Pelon sijasta Raamattu kehottaa rohkaisemaan mielensä ja toimimaan eri tavoin maailmamme ja sen hädänalaisten hyväksi. Seurakunnan varsinaisena tehtävänä on julistaa loppuun asti evankeliumia eli parannusta syntien anteeksisaamiseksi ja iankaikkisen elämän toivoa. Vieläkin sodan kauheudet valvottavat öisin Reijo Huuskonen kinan ja lähti paistamaan leipiä läheiseen leipomoon. Kun hän palasi taloonsa, siihen oli osunut hänen poissa ollessaan pommi. Taloon oli kuollut sekä mies että monta lasta. Minä kuvasin kolmen lapsen ruumiita. Näitä vastaavia tapahtumia oli paljon. Miettiessään maailmassa yhä käytäviä sotia Nasrollahin mieleen nousevat aina Afganistanin sodan kauheudet. Suomi on rauhallinen maa, mutta edelleen Aasiassa kuolee ihmisiä väkivaltaisesti. Terrorismi on paha asia. Joskus en saa yöllä nukuttua, kun mietin sodan kauhuja. Ihmisellä on oikeus olla rauhassa. Uskon, että Jumala auttaa tässä asiassa. Minun ja perheeni elämässä on positiivista, että saamme elää demokraattisessa maassa. Kiitos Suomen valtiolle ja ihmisille, koska minua ja perhettäni on autettu.

13 Paimenpsalmi on Ilonan mielipaikka Ilona Matilainen on toukokuun puolelle saakka seurakunnassa työharjoittelussa. Koska nykyelämä on hektistä, hän peräänkuuluttaa vanhaa ja hyvää yhteisöllisyyttä sekä aikaa lähimmäisille. Mikkelin Otavasta kotoisin oleva Ilona Matilainen opiskelee Järvenpään Diakissa diakonista sosiaalityötä. Puolentoistavuoden kuluttua hän valmistuu sosionomi-diakoniksi. Parhaillaan Ilona on Hyvinkään seurakunnassa kahden kuukauden työharjoittelussa. On vaikuttanut erittäin lämpimältä tulla tänne seurakuntaan enkä koe olevani täällä ylimääräinen rasite. Aikaisemmin olen ollut harjoittelemassa kunnassa ja yksityisellä puolella. Kuntien resurssit ovat tiukalla, mikä heijastuu sosiaalityöhön. Työntekijöillä on hirveä kiire. Opiskelujen aikana moni opiskelija lähtee työharjoitteluun ja opiskelijavaihtoon ulkomaille. Heitä menee muun muassa Intiaan ja Afrikkaan. Ilona lähtee ensi syksynä Saksaan, Fuldan yliopistoon, jossa on neljän kuukauden kansainvälinen sosiaalityön opintokokonaisuus. Isäni Heikki osaa hyvin saksaa, ja minä luin sitä koulussa monta vuotta. Isäni isä Sulo Matilainen oli sodan aikana lentäjänä. Sen jälkeen hän muutti Saksaan, jossa vietti viimeiset vuosikymmenensä Käytyään rippikoulun Ilona Matilainen oli Mikkelin maaseurakunnassa isosena. Menin mukaan, koska seurakunnassa oli mielekästä tekemistä ja mukavia ihmisiä. Saimme pohtia yhdessä uskonasioita ja kyseenalaistaa. Hän halusi saada vastauksia esimerkiksi kysymyksiin: onko Jumala olemassa ja miksi maailmassa on pahuutta. Vastauksiakin alkoi löytyä. Tajusin, että Jumala on olemassa. Hänen armonsa tulee esiin Jeesuksessa, joka on meidän syntiemme sovittaja. Näen Jumalan rakastavana Taivaan Isänä. Minulla on ollut aina lämmin suhde seurakuntaan. Polun pää Usko on elämän voimavara Ilona Matilaisen suunnitelmissa on hakeutua valmistumisensa jälkeen seurakunnalliseen diakoniatyöhön. Häntä kiinnostavat myös mielenterveys-, päihde- ja lastensuojelutyö. Opiskelualan valintaan vaikuttivat diakoniatyön hyvät arvot. Diakoniassa ihmistä ei nähdä vain tietyn etuuden hakijana, vaan häntä kuunnellaan ja autetaan kokonaisvaltaisesti. Tapa lähestyä ihmistä nousee seurakunnan arvoista. Jumalan rakkautta halutaan välittää myös niille ihmisille, jotka ovat yhteiskunnan reunoilla ja ulkopuolella. Elämä on hektistä. Siksi peräänkuulutan vanhaa, hyvää yhteisöllisyyttä ja aikaa, koska ihmiset aikatauluttavat elämänsä liian tarkasti. Ilonan elämää kantava voimavara on usko, josta saa iloa. Hän liikkuu mielellään Tuusulanjärven rantamaisemissa ja käy Naisvoimistelijoiden jumpissa. Parhaillaan hän on järjestämässä Diakin kevätvaellusta. Mikkelissä kävin partiossa. Lippukunnallani Otavan Otsoilla on kanootteja, ja niillä me meloimme Puulavedellä. Lempikohtani Raamatussa on Psalmi 23, joka alkaa sanoilla: Herra on minun paimeneni, ei minulta mitään puutu. Usko tuo elämääni mahdollisuuksia. Voin jättää turhan murehtimisen pois. Taulukko Krypto - sana-arvoitus Taulukko Krypto on sanaristikko, jossa jokaiseen tyhjään ruutuun on merkitty siihen kuuluvaa kirjainta vastaava numero. Ristikon ratkojan on pääteltävä, mikä kirjain kutakin numeroa vastaa. Kuva antaa vihjeen avainkirjaimista. Krypton laati Aarre Kiveinen Oikein vastanneiden kesken arvotaan kaksi kirjapalkintoa. Lähetä ratkaisusi torstaihin mennessä kirjekuoressa osoitteeseen: Kirkonmäeltä-lehti, PL 29, Hyvinkää. Kuoreen merkintä Krypto sana-arvoitus Kirkonmäeltä-lehden 1/2011 krypto-sanaristikkokilpaan osallistui 28 henkeä ja kirjapalkinnon voittivat Tuire Toivonen ja Anne Hutri Onnea voittajille! Hyvinkään seurakuntalehti 2 / Sivu 1 13

14 Lasten nurkka Yhdessä ehtoolliselle Kiirastorstaina monet kristityt tulevat kirkkoon ehtoolliselle. Tuon päivän Raamatun tekstissä kerrotaan Jeesuksen viimeisestä ateriasta yhdessä oppilaittensa kanssa. Tuohon tapahtumaan juuri ennen ristin ja ylösnousemuksen pääsiäistä liittyy myös meidän jokaviikkoinen ehtoollisenviettomme kirkossa. Me kokoonnumme viettämään ehtoollisateriaa Jeesuksen muistoksi sunnuntaisin messuun. Uskomme, että Jeesus on itse salatulla tavalla läsnä ehtoollisen leivässä ja viinissä. Hän antaa meille siinä synnit anteeksi ja hoitaa meitä. Jeesus kutsuu ehtoolliselle kaikkia kastettuja kristittyjä, yhtälailla lapsia kuin aikuisiakin. Lapsi on aina tervetullut ehtoollispöytään. Jos lapsen vierellä ei ole ehtoollispöydässä hänen vanhempaansa tai jotakuta muuta hänen kristillisestä kasvatuksestaan vastaavaa aikuista ja jos lapselle ei ole opetettu ehtoollisen merkitystä, voidaan lapsi siunata. Myös silloin, jos on kyse aivan pienestä lapsesta, yleensä lapsi siunataan. Aikuisen on hyvä kertoa ehtoollisen jakajalle, ottaako lapsi ehtoollisen, vai siunataanko hänet. Myös pelkkä leipä tai viinissä kastettu leipä on täydellinen ehtoollinen. Itsenäisesti ehtoolliselle voi tulla rippikoulun käynyt ja konfirmoitu kirkkomme jäsen. Tapaamisiin Jumalan perheväen yhteisellä aterialla! Tarja Tomminen Mummon kammarin (Helenenkatu 34 D) kevätmyyjäiset ma 2.5. klo Myynnissä käsitöitä ym. vaikkapa äitienpäivälahjaksi, arpoja ja kahvio. Tervetuloa! Mummon kammarissa ei ole avoimien ovien toimintaa hiljaisella viikolla RISTINJUHLA Pitkäperjantaina klo 15.00, Uudenmaankatu 13 Ilkka Järvinen, Reijo Arkkila kanttori Taru Paasio Hyvinkään Evankelinen kuoro johtaa Arja Hämäläinen Tervetuloa! Järj. Sley ja Hyvinkään seurakunta Diakoniatyön vapaaehtoisten kevätretki Järvenpään seurakunnan Leiriniemen leirikeskukseen la Lähtö klo 9.45 kirkolta, paluu klo Ilmoittautumiset ti mennessä diakoniatoimistoon p. (019) Tervetuloa! Maukas ja runsas Äitienpäivälounas su klo seurakuntakeskuksessa, Hämeenkatu 16 Aikuiset 27 e, lapset 17 e 14 Vanhusten leiri Sääksin leirikeskuksessa Leiriaika on maanantaista keskiviikkoon Leirillä sinulla on mahdollisuus olla toisten seurassa ja nauttia alkukesän luonnosta. Leirimaksu on 40 sisältäen kuljetuksen, ruoan ja majoituksen. Maksu laskutetaan leirin jälkeen. Vapautusta leirimaksusta voi anoa ennen leirin alkua diakoniatoimistosta. Ilmoittaudu leirille mennessä diakoniatoimistoon ma, ti, to ja pe klo p. (019) Leirille otetaan enintään 20 leiriläistä. Ilmoittautuneille lähetetään leirikirjeet, joissa kerrotaan leirin ohjelma ja mukaan otettava varustus. Leirin ohjaajina toimivat diakoniatyöntekijät Päivi Lievonen ( ) ja Tuija Vänskä ( ) Hyvinkään seurakunnan ruokapalveluihin haetaan ruokapalvelutyöntekijää Sääksin leirikeskukseen ajalle Kelpoisuusvaatimuksena on soveltuva ammatillinen perustutkinto tai käytännön ammattitehtävissä hankittu kokemus. Tehtävän hoito edellyttää hyvää yhteistyökykyä ja soveltuvuutta työskentelemään erilaisissa keittiötehtävissä. Työpäiviä on myös viikonloppuisin. Tehtävän palkkaus on vaativuusryhmän mukainen. Tehtävään valitun on ennen palvelussuhteen alkamista toimitettava hyväksyttävä lääkärinlausunto terveydentilastaan. Hakijalle on eduksi kirkon työn tuntemus. Hakemukset todistusjäljennöksineen tulee toimittaa klo mennessä osoitettuna Hyvinkään seurakunta, pitopalvelu, PL 29, Hyvinkää. Lisätietoja antaa pääemäntä Aino Kuronen puh. (019) Yhteiskristilliset Vappulaulajaiset Hyvinkään kirkossa, Hämeenkatu 16 Vappuna, su klo 15 Puhe pastori Pekka Mäkelä Vapaaseurakunnasta, todistuspuheenvuoroja, mukana ylistysryhmä Kastepisarat. Hyvinkään seurakunnasta Ilkka Järvinen, Minna Kettunen ja Johanna Rantalankila. Tilaisuuden jälkeen sima- ja munkkitarjoilu yläsalissa. Tervetuloa! Järj. Yhteiskristillinen työryhmä Tervetuloa! Pitopalvelu, p. (019) , Aino Kuronen Pääsiäisleiri hiihtäen ja lasketellen Lapissa nuorille ja heidän perheilleen. Hinnat: aikuiset 310, v. ja opiskelijat 210, v. 180, 7 11 v. 150, alle 7 v Alle rippikouluikäiset voivat lähteä mukaan aikuisen tai vanhemman sisaruksen kanssa, alle 12-vuotiaat vain aikuisen kanssa. Mahdollisuus vain osittaiseen maksuvapautukseen. Ks. ilmoittautuminen nro 2. Vapaita paikkoja jäljellä Valtakunnallinen Syke-suurleiri vuotiaille Partaharjussa. Leirille voi lähteä koko perhe. Majoitus seurakunnan teltoissa. Hinnat: Aikuiset 100, lapset 80. Mahdollisuus hakea osittaista maksuvapautusta. Ks. ilmoittautuminen nro 2. Ilmoittautuminen viimeistään Kesäkerhot 7 12 vuotiaille arkisin klo 9 14 Martin, Paavolan ja Vehkojan seurakuntakodeissa sekä seurakuntakeskuksessa, Hämeenkatu 16. Kerhot on tarkoitettu jo vuoden koulussa olleille. Hinta 6 / päivä. Ilmoittautua voi koko ajaksi tai osaksi aikaa. Ilmoittautuminen puh ma-ke klo ja Junnuleirit 6 8 vuotiaille Usmituvalla (eskariin menevistä alkaen tokaluokalle meneviin) Hinta 20, sisarale -50%. Ks. ilmoittautuminen nro 1. Ilmoittautuminen viimeistään Pyöräleiri Usmituvalla 7 12 vuotiaille (jo vuoden koulussa olleille). Leiri on päiväleiri, jossa pyöräillään Usmituvalle ja takaisin päivittäin. Hinta 6 / päivä. Ilmoittautua voi koko viikoksi tai osaksi viikkoa. Ks. ilmoittautuminen nro 1. Ilmoittautuminen viimeistään Leiri 7 9 vuotiaille Sääksin leirikeskuksessa (jo vuoden koulussa olleille). Hinta 40, sisarale 50%. Ks. ilmoittautuminen nro 1. Ilmoittautuminen viimeistään Leiri vuotiaille Sääksin leirikeskuksessa. Hinta 40, sisarale 50%. Ks. ilmoittautuminen nro 1. Ilmoittautuminen viimeistään Kummi-kummilapsi-päivä Sääksin leirikeskuksessa. Hinta 15 kummi, 5 kummilapsi. Ilmoittautuminen 1: tapahtuu ilmoittautumislomakkeella, joita saa Hyvinkään seurakunnan neuvonnasta tai internetistä varkka.betsku.net. Lomake lähetetään sähköisesti netissä, tuomalla lomake seurakunnan neuvontaan tai lähettämällä se osoitteeseen: Hyvinkään seurakunta, varhaisnuorisotyö ilmoittautumiset, PL 29, HYVINKÄÄ. Leiripaikat arvotaan ilmoittautumisajan päätyttyä ja arvonnan tulos ilmoitetaan kaikille leiripaikkaa hakeneille. Tiedustelut puh ma-ke klo Ilmoittautuminen 2: Tiedustelut ja ilmoittautumiset puh ma - ke klo tai ilmoittautumislomakkeella, jota saa internetistä osoitteesta: varkka.betsku.net. Lomake lähetetään sähköisesti netissä. Leiriläiset otetaan leirille ilmoittautumisjärjestyksessä.

15 H u h t i k u u t o u k o k u u Muutokset mahdollisia. Seuraa kirkollista ilmoittelua. torstai Mummon kammarin perhepäivä 10 Torstaitovi Vehkojan srk-keskuksessa. Vieraana kaupunginjohtaja Raimo Lahti. 13 Vanhan kirkon lähetyspiiri, Vanhan kirkon sivusalissa Mummon kammarin käsityökerho Vehkojan srk-keskuksen rippikoulusalissa. 18 Nuorten ryhmä Kuvastus srk-keskuksessa Tuomas-piiri Vehkojan srk-keskuksessa. perjantai Raamattupiiri srk-keskuksessa 13 Raamattupiiri 19 Kahvila-ilta 19 Pianistien iltasoitto II Vehkojan srk-keskuksessa. Musiikkiopiston pianisteja. Ohjelma 5. lauantai Yhteisvastuun henkilöautojen kesärenkaiden vaihtotempaus Hyriassa, Karankatu 3-5 (ajo Munckinkadun puolelta). Mahd. vapaita aikoja voi tiedustella srk:n vaihteesta p. (019) Renkaiden vaihto ja pesu 30. Maksu käteisenä. 14 Konfirmaatiomessu (talvi-levi) Hyvinkään kirkossa, Tanja Koskela, Tarja Tomminen, Taru Paasio. Hiljaisen viikon ja pääsiäisen ohjelma alla. tiistai Avoin rukouspiiri Martin srk-talossa 12 Mummon kammari 13 Kehitysvammaisten pääsiäiskirkko Hyvinkään kirkossa Sanna Ylä-Jussila, Leena Ranta, Minna Kettunen, Mari Kahra ja Päivi Lievonen, Neliapila-kuoro. 18 Lähetysilta, Luther-talo (Sley) keskiviikko Kytäjä-kerho Kytäjän kirkon sivusalissa. Väinö Talvio, osa 4, Leena Pajamo. Ruokailu. Sopii palvelubussin aikatauluihin. (Kerho seur. kerran 21.9.) Vanhan kirkon Raamattu- ja rukouspiiri Vanhan kirkon sivusalissa 12 Mummon kammari 16 Seurakuntaveisaajat 18 Hengellisten laulujen ilta Palopuron koululla, Kosti Kallio ja Marjut Sipakko. torstai Mummon kammarin perhepäivä 10 Kansainvälinen naisten kerho Paavolan srk-kodissa. 13 Vanhan kirkon lähetyspiiri, Vanhan kirkon sivusalissa Mummon kammarin käsityökerho Vehkojan srk-keskuksen rippikoulusalissa. 18 Nuorten ryhmä Kuvastus srk-keskuksessa Tuomas-piiri Vehkojan srk-keskuksessa. perjantai Raamattupiiri srk-keskuksessa 13 Raamattupiiri 18 Avoin rukouspiiri srk-keskuksen kappelissa 19 Kirkkokahvila lauantai Kätevä-piirin Lähetyskahvila Mummon kammarissa. sunnuntai Yhteisvastuukeräyksen päätösmessu Hyvinkään kirkossa, Ilkka Järvinen, Tarja Tomminen, Erkki Hannonen, Virpi Koivisto, Kaisa Laakso ja Päivi Lievonen. Yhteisvastuun kiitoskahvit yläsalissa. 10 Sanajumalanpalvelus Paavolan srk-kodilla, Jyrki Rauhala ja Marjut Sipakko. Klo Linja-autokuljetus Rauhannummen hautausmaalle 15 Yhteiskristilliset Vappulaulajaiset Hyvinkään kirkossa Ilkka Järvinen, Minna Kettunen ja Johanna Rantalankila. Ylistysryhmä Kastepisarat. 18 Iltakirkko Vanhassa kirkossa, Heidi Kajander-Maavuori ja Minna Kettunen. maanantai Mummon kammarin kevätmyyjäiset (Helenenkatu 34 D). Myynnissä käsitöitä ym. vaikkapa äitienpäivälahjaksi, sekä arpoja. Kahvio Avoin rukouspiiri Mummon kammarilla. 18 Avoin Raamattupiiri Paavolan srk-kodilla Israel Raamattu- ja rukouspiiri työkeskuksen (Hämeenkatu 16) aulakahviossa, vieraana rovasti Reijo Huuskonen. tiistai Avoin rukouspiiri Martin seurakuntatalossa 12 Mummon kammari. 13 Paavolan eläkeläiskerho Paavolan srk-kodissa. 18 Lähetysilta, Luther-talo (Sley) keskiviikko Vanhan kirkon Raamattu- ja rukouspiiri Vanhan kirkon sivusalissa 12 Mummon kammari 14 Hakalan eläkeläiskerho, Ahmankatu Seurakuntaveisaajat 18 Kätevä-piiri Mummon kammarilla 19 Ilmestyskirjaluento torstai Mummon kammari. Perhepäivä Kehitysvammaisten kerho Martin srk-talossa Mummon kammarin käsityökerho Vehkojan srk-keskuksen rippikoulusalissa. 18 Ylistysryhmä Kastepisarat srk-keskuksessa Ruut-piiri Vehkojan srk-keskuksen piharakennuksessa (viim. kerta) Tuomas-piiri Vehkojan srk-keskuksessa. perjantai Pullakirkko Vanhassa kirkossa, Kristiina Leinonen, Leena Ranta ja Minna Kettunen Lähetysmyyjäiset srk-keskuksessa. 11 Raamattupiiri srk-keskuksessa 13 Raamattupiiri 19 Kirkkokahvila sunnuntai Äitienpäivämessu Hyvinkään kirkossa. Äitienpäivälounas srk-keskuksessa. 10 Perhemessu Paavolan srk-kodissa Äitienpäivälounas Hiljainen viikko ja Pääsiäinen Palmusunnuntai Konfirmaatiomessu (Peräseinäjoki) Hyvinkään kirkossa, Virpi Koivisto, Petra Pohjanraito, Marjut Sipakko ja Outi Korppinen. 10 Messu Paavolan seurakuntakodissa Ilkka Järvinen, saarna teol. maist. Kalle Virta, Taru Paasio ja Vehkojan kuoro. 12 Messu Vehkojan srk-keskuksessa, Marko Huhtala, Erkki Hannonen, Leo ja Sari Louhivaara, musiikki. Kirkkokahvit. 14 Vehkoja-päivän gospel-konsertti Vehkojan srk-keskuksessa, Leo ja Sari Louhivaara. Vapaa pääsy. 15 Verkostotapaaminen Vehkojan srk-keskuksessa. Opetusta, ylistystä ja rukousta. Mukana pastori Marko Huhtala. Nyyttikestikahvit. 15 Siionin kanteleen lauluseurat, Suvi Kurikka, Sirpa Kallio ja Helena Lehtinen (ELY). 17 J. S. Bachin Matteuspassio Hyvinkään kirkossa. Hyvinkään Oratoriokuoro ja Hyvinkään Orkesteri, johtaa Matti Heroja. Lapsikuorot Sävelkeijut ja Rytmiritarit, valmennus Marjut Sipakko. Solistit: Sirkka Lampimäki, sopraano Sirpa Nuuttila, altto, Juha Moisio, tenori, Jukka Heroja, tenori, Esa Ruuttunen, basso ja Markus Nieminen, basso. Ohjelma 15 Hiljaisen viikon maanantai Avoin Raamattupiiri Paavolan srk-kodilla, Jaakko Uronen Israel Raamattu- ja rukouspiiri työkeskuksen aulakahviossa. Vieraana Matti Juurikkala Helluntaiseurakunnasta. Hyvinkään seurakuntalehti 2 / Hiljaisen viikon iltakirkko. Paastonajan virsiä. Ilkka Järvinen, Taru Paasio ja Seurakuntaveisaajat. Hiljaisen viikon tiistai Avoin rukouspiiri Martin srk-talossa, Helka Muhonen 13 Paavolan eläkeläiskerho Paavolan srk-kodissa, Britta Toiviainen. 18 Pääsiäisnäytelmä rippikoululaisille Hyvinkään kirkossa. Ryttylän lähetysopiston taidelinja, Heidi Kajander-Maavuori, Tanja Koskela ja Riikka Hautakoski. 18 Lähetysilta Luther-talossa, Kiitos, kiitos Karitsalle, Jukka Niemelä (Sley). 19 Hiljaisen viikon iltakirkko, Laura Maria Latikka, Helena Lehtinen ja Musiikkiopiston barokkisoittajat. Hiljaisen viikon keskiviikko Raamattu- ja rukouspiiri, Antti ja Annukka Pohjanraito. 14 Sotiemme veteraanien keskustelupiiri srk-keskuksessa, J. Uronen. 19 Hiljaisen viikon iltakirkko. Pergolesi: Stabat Mater, Annamaria Hannonen, sopraano, Kaisa Kautto, altto. Soitinyhtyettä johtaa Erkki Hannonen, Paula Kivivuori. 19 Hiljaisen viikon ehtoollishartaus Kaukasten palvelutalossa, Virpi Koivisto ja Marjut Sipakko. Seurakunnassa tapahtuu Kiirastorstai Kiirastorstain messu Vanhassa kirkossa, Pauliina Kivivuori, Kosti Kallio, Marjut Sipakko ja Helena Lehtinen. 19 Kiirastorstain messu Hyvinkään kirkossa, Leena Ranta, Ilkka Järvinen, Kaisa Laakso ja Hyvinkään kirkkokuoro, joht. Erkki Hannonen. 19 Kiirastorstain messu Kytäjän kirkossa, Tanja Koskela ja Marjut Sipakko. 19 Kiirastorstain messu Vehkojan srk-keskuksessa, Esa Kokko, Taru Paasio ja Vehkojan kuoro. 20 Kiirastorstain messu Paavolan srk-kodissa, Jyrki Rauhala ja Minna Kettunen. srk-keskuksessa. Hinta: 27, lapset 17. Järj. Pitopalvelu. Lisätietoja: (019) , Aino Kuronen. 12 Messu ja äitienpäiväjuhla Vehkojan srk-keskuksessa. 15 Verkostotapaaminen Vehkojan srk-keskuksessa. 18 Tuomasmessu Hyvinkään kirkossa. maanantai Mummon kammari Avoin rukouspiiri Mummon kammarilla 18 Avoin Raamattupiiri Paavolan srk-kodilla tiistai Avoin rukouspiiri Martin srk-talossa 12 Mummon kammari. 18 Lähetysilta, Luther-talo (Sley) 19 Hanna-piiri työkeskuksen aulakahviossa. keskiviikko Vanhan kirkon Raamattu- ja rukouspiiri Vanhan kirkon sivusalissa. 12 Mummon kammari 16 Seurakuntaveisaajat Volare-kuorojen kevätkonsertti Vehkojan srk-keskuksessa. 19 Ilmestyskirjaluento torstai Mummon kammari. Perhepäivä. 10 Kansainvälinen naisten kerho Paavolan srk-kodissa. Liikuntaa Mummon kammarin käsityökerho Vehkojan srk-keskuksen rippikoulusalissa. 18 Nuorten ryhmä Kuvastus srk-keskuksessa Pauliina Hannuniemi Pitkäperjantai Pitkäperjantain sanajumalanpalvelus Hyvinkään kirkossa, Marko Huhtala, Saija Lottonen ja Erkki Hannonen. 15 Ristinjuhla, Ilkka Järvinen, Reijo Arkkila, Taru Paasio ja Hyvinkään Evankelinen kuoro, joht. Arja Hämäläinen (Järj. Sley ja Hyvinkään seurakunta). 16 ja 19 Pääsiäismusiikkinäytelmä Pitkäperjantai Hyvinkään kirkossa. Käsikirjoitus Antti Sevanto, ohjaus Jouni Laine, musiikki Helena Lehtinen, lauluyhtye KokoNainen, koreografia Titta Tunkkari. Hiljainen lauantai Pääsiäisyön Tuomasmessu Hyvinkään kirkossa, Pauliina Kivivuori, Tanja Koskela ja Helena Tuomas-piiri Vehkojan srk-keskuksessa perjantai Raamattupiiri srk-keskuksessa 13 Raamattupiiri 18 Avoin rukouspiiri srk-keskuksessa 19 Kirkkokahvila lauantai Häämusiikkikonsertti. Seurakunnan kanttorit esittelevät häämusiikkia. Erityisesti toivotetaan tervetulleiksi ensi kesän hääparit. sunnuntai Nuorisotyön kirkkopyhä, isosten tehtävään siunaaminen Hyvinkään kirkossa. Nuorten ryhmä Kuvastus. 10 Messu Paavolan seurakuntakodissa 12 Messu Kaukasten palvelutalossa 12 Messu Vehkojan seurakuntakeskuksessa 15 Siionin kanteleen lauluseurat Vanhassa kirkossa. Puhe: Tanja Koskela Säestys: Paavo Erelä Juonto: Annikki Erelä (ELY) Parisuhdeiltapäivä srk-keskuksessa, Sanna ja Timo Jattu. 17 Ylistysmessu Vehkojan srk-keskuksessa. maanantai Mummon kammari Avoin rukouspiiri Mummon kammarilla Donkkis Big Night Paavolan srk-kodissa. Lehtinen. Tuomaskuoro ja soitinryhmä. Pääsiäispäivä sunnuntai Pääsiäispäivän messu Hyvinkään kirkossa, Jyrki Rauhala, Ilkka Järvinen, Heidi Kajander-Maavuori, Taru Paasio ja Hyvinkään kirkkokuoro, joht. Erkki Hannonen. Kirkkokahvit kirkon yläsalissa. 10 Pääsiäispäivän messu Paavolan srk-kodissa, Virpi Koivisto, saarna teol. yo Katja Saarikoski, Marjut Sipakko. Kirkkokahvit. Klo 13 linja-autokuljetus Rauhannummen hautausmaalle. 14 Pääsiäispäivän hartaus Rauhannummen kappelissa, Esa Kokko ja Minna Kettunen. 2. pääsiäispäivä maanantai Messu Hyvinkään kirkossa, Laura Maria Latikka, Pauliina Kivivuori ja Taru Paasio. Mukana Katekumenaattiryhmä. 15 Perhemessu Martin seurakuntatalossa, Laura Maria Latikka, Marjut Sipakko, Volare Piccolo -kuoro, joht. Linda Aaltonen. Draama: Magdalan Maria kohtaa Jeesuksen, esiintyjät Karoliina Purola ja Mika Valtonen. Ohjaus: Jouni Laine. 15 Siioninvirsiseurat Kaisa ja A-P Laaksolla, Vehkojantie 17, Tapio Piilola, Toivo Rautama. 18 Kansainvälinen messu, Evening Prayer and Holy communion, in Old church, Virpi Koivisto, Kosti Kallio, Marjut Sipakko ja Päivi Lammela. 15

16 Hyvinkäällä on vielä noin 300 veteraania plus lesket ja puolisot. Isäni kaatuminen on vaikuttanut koko elämääni, sanoo yhdeksänvuotiaana orvoksi jäänyt Esko Sarvikas. Hän on toiminut vuosia veteraanien elämäntilanteen kohentamiseksi. Esko Sarvikas on hyvän perusturvan puolustaja Teollisuusalalla elämäntyönsä tehnyt Esko Sarvikas, 78, viettää tulevaa pääsiäistä vaimonsa Anjan ja heidän Hyvinkäällä asuvan tyttärensä Mirjan kanssa. Kunnallisissa luottamustehtävissä ja järjestöissä mukana olleen miehen sydämellä ovat erityisesti perusturvan kehittäminen ja sotiemme veteraanit, jotka järjestävät kirkossa tilaisuuksiaan. Vuodesta 2003 viime vuoden kevääseen olin Hyvinkään sotaveteraanit -yhdistyksen puheenjohtaja, minkä jälkeen vedin vielä Pohjois-Uudenmaan veteraanikeräystä. Kuortaneella nelilapsisen maanviljelijäperheen esikoisena syntynyt Esko Sarvikas sai kodin perintönä isänmaallisuuden. Minulla oli oikein hyvä ja tasapainoinen lapsuus, koska isovanhempanikin antoivat turvallisuutta. Isäni Jussi oli Suojeluskunta-aktiivi, ja äitini Laina toimi Lotissa. Meistä pojista tehtiin miehiä, kun saimme opetella ajamaan hevosta isän hevoskärryillä. Ollessani 9-vuotias lapsuuteni loppui, kun isä kaatui 21. heinäkuuta vuonna Enoni ja setäni kaatuivat jo talvisodassa. Sota sotki Eskon lapsuuden. Äidin äiti piti perheen asioita järjestyksessä. Kirkossa käynnit olivat raskaita, kun viiden vuoden aikana haudattiin sankarivainajia. Niistä asioista ei nykyään paljon puhuta. Tämän päivän ihmiset eivät ymmärrä, mitä veteraanit joskus tekivät. Nyt ei tarvitse miettiä Stalinia. Yli puolet veteraaneista elää kansaneläkkeen perusosalla. Lesket ovat vielä surkeammassa asemassa. Hyvinkäällä on vielä vajaa 300 veteraania ja sen päälle saman verran leskiä ja puolisoita. Hitleristä kertovassa kirjassa olen menossa kohdassa, jossa hän kaappasi vallan, sanoo Esko Sarvikas, joka lukee elämäkertojen lisäksi historiaa ja taloutta käsitteleviä kirjoja. Raumalla kiinni työhön Toimintatarmonsa ja innostuksensa erilaiseen järjestötoimintaan Esko Sarvikas arvelee perineensä isovanhemmiltaan. Isoisän isä Aleksanteri Koivisto edusti Venäjän keisarin aikana Suomen senaatissa talonpoikassäätyä ja oli myös itsenäisen Suomen ensimmäisessä eduskunnassa. Hän oli perustamassa Kuortaneelle mielisairaalaa, osuuskauppaa ja säästöpankkia. Minä kävin Alavuden yhteiskoulussa keskikoulun ja armeijan Korian pioneerirykmentissä. Suunnittelin Tampereen teknilliseen opistoon menoa, mutta lainan rahoittaminen olisi tullut liian kalliiksi. Päädyin Rauman kauppaopistoon ja valmistuin merkonomiksi vuonna Raumalla olivat Rauma-Repolan sellutehdas ja laivatelakka. Yritys otti hänet osto-osastolle työhön. Elettiin aikaa, jolloin oli saatu tehtyä viimeiset Neuvostoliittoon menevät sotakorvauslaivat. Opin työssäni kaikki säännöstelyasiat. Mitään ei saanut viedä eikä tuoda ilman lisenssiä. Anja-vaimo löytyi Raumalta, ja avioliitto solmittiin vuonna Perheeseen syntyi Jussi ja Mirja. Poika on diplomiinsinööri ja toimii Valkeakoskella UPM- Kymmenen logistiikkajohtajana. Hänellä on kolme poikaa. Perheetön Mirja toimii fysioterapeuttina Hyvinkäällä. Esko Sarvikas toi perheensä Hyvinkäälle vuonna 1957 ja oli 12,5 vuotta Vanutehtaan osto- ja konttoripäällikkönä. Vuoden 1970 alussa hänestä tuli Hangossa olleen Hyvonin tehtaan hallintojohtaja, minkä jälkeen oli vuorossa Wärtsilän emalitehtaan johtajan tehtävät Järvenpäässä. Vuonna 1989 minulla oli ensimmäinen syöpäleikkaus ja jäin sairaseläkkeelle. Syksyllä 1990 tultiin takaisin Hyvinkäälle. Kunnallis- ja järjestötoimintaa Esko Sarvikas on toiminut Hyvinkään maalaiskunnan ja kaupungin sekä Hangon kaupungin valtuustoissa ja Hyvinkään sekä Hangon kaupunkien hallituksissa. Viimeiset 20 vuotta meni sosiaaliturvan tehtävissä. Hyvinkäällä hän toimi muun muassa Etelä-Suomen syöpäosastossa ja Vammaisjärjestöjen yhteistyöelimessä, Vajeessa sekä kaikkien Hyvinkään palvelutalojen hallituksissa. Mäntykoto on hänen rakennuttama. Eskolan toimintakeskuksen kehittäminen oli myös Sarvikkaan tehtäviä. Nykyiselle paikalleen tullut keskus sai nimekseen Onnensilta. Hän on huolissaan veteraaneista, vammaisista ja vanhuksista sekä siitä, että perusturva yritetään siirtää yhteiskunnalta liikemiesten käsiin. Minulle on tehty kolme syöpäleikkausta. Viime vuoden huhtikuussa minulta leikattiin aortan pullistuma ja vaihdettiin munuaisvaltimot. Ison erikoissairaalassa tehdyn leikkauksen jälkeen sain kovan keuhkokuumeen, josta minut vedettiin sähköllä takaisin tähän maailmaan. Sellaisia töitä ei tehdä markkinavoimilla. Täytyy toivoa, että kesää kohden pääsisin itse kävelemään. Hänen mielestään Suomessa tarvitaan huippuluokan terveydenhoitoa, ja sitä ei pysty antamaan kuin yhteiskunta. Esko Sarvikas ei ymmärrä tämänhetkistä kapinointia kirkkoa vastaan. Hyvinkään seurakunta tarjoaa monenlaista palvelua, josta löytyy kaikille jotakin. Elämme levotonta aikaa. Odotan pienellä jännityksellä eduskuntavaaleja. Vaalien tulos tulee olemaan monelle yllätys. 16

Kirkkovuosi. Kuva: Seppo Sirkka

Kirkkovuosi. Kuva: Seppo Sirkka Kirkkovuosi Adventti aloittaa kirkkovuoden. Ensimmäisenä adventtina lauletaan Hoosianna ja sytytetään ensimmäinen kynttilä, toisena toinen, kolmantena kolmas ja neljäntenä neljäs kynttilä. Adventti, Adventus

Lisätiedot

Liturgiset värit. Vihreä on kesän ja kasvun väri. Valkoinen merkitsee iloa ja puhtautta. Punainen kuvaa tulta ja verta. Violetti kuvaa katumusta.

Liturgiset värit. Vihreä on kesän ja kasvun väri. Valkoinen merkitsee iloa ja puhtautta. Punainen kuvaa tulta ja verta. Violetti kuvaa katumusta. Kirkkovuosi Vihreä on kesän ja kasvun väri Liturgiset värit Valkoinen merkitsee iloa ja puhtautta. Punainen kuvaa tulta ja verta. Violetti kuvaa katumusta. Musta on surun ja murheen väri. Talvi Ensimmäinen

Lisätiedot

Kirkko vuosi alkaa ensimmäisestä adventista Adventin väri on valkoinen. Se kuvaa iloa ja puhtautta

Kirkko vuosi alkaa ensimmäisestä adventista Adventin väri on valkoinen. Se kuvaa iloa ja puhtautta Kirkkovuoden juhlat Kirkko vuosi alkaa ensimmäisestä adventista Adventin väri on valkoinen. Se kuvaa iloa ja puhtautta Adventin jälkeen seuraava juhla on Suomen itsenäisyyspäivä 6.12$ Kirkossa rukoillaan

Lisätiedot

Tämän leirivihon omistaa:

Tämän leirivihon omistaa: Tämän leirivihon omistaa: 1 Tervetuloa kesäleirille! Raamiksilla tutustumme Evankeliumin väreihin. o Keltainen kertoo Jumalasta ja taivaasta, johon pääsen uskomalla Jeesukseen. o Musta kertoo, että olen

Lisätiedot

VUOSAAREN SEURAKUNNAN STRATEGIA Missio, visio ja toiminta-ajatus

VUOSAAREN SEURAKUNNAN STRATEGIA Missio, visio ja toiminta-ajatus VUOSAAREN SEURAKUNNAN STRATEGIA Missio, visio ja toiminta-ajatus Missio Välitämme pelastuksen evankeliumia Jumalan armosta sanoin ja teoin. Visio Seurakuntamme on armon ja rauhan yhteisö, joka tuo ajallista

Lisätiedot

Kolehtikohteet Huhtasuon alueseurakunnassa (punaisella alueneuvoston päätettävät)

Kolehtikohteet Huhtasuon alueseurakunnassa (punaisella alueneuvoston päätettävät) 91, liite 2 / Sivu 1 / 6 Kolehtikohteet Huhtasuon alueseurakunnassa 1.1. 31.5.2018 (punaisella alueneuvoston päätettävät) ma 1.1. la 6.1. Uudenvuodenpäivä Jeesuksen nimessä Loppiainen Jeesus, maailman

Lisätiedot

Helatorstai Joh.17:24-26, Apt.1:6-9 lähtöjuhlan saarna

Helatorstai Joh.17:24-26, Apt.1:6-9 lähtöjuhlan saarna Helatorstai Joh.17:24-26, Apt.1:6-9 lähtöjuhlan saarna Me juhlimme tänään Jeesuksen taivaaseen astumista. Miksi Jeesus meni pois? Eikö olisi ollut parempi, että hän olisi jäänyt tänne. Helposti ajattelemme,

Lisätiedot

Palmusunnuntaista pääsiäiseen

Palmusunnuntaista pääsiäiseen Palmusunnuntaista pääsiäiseen 25.3-2.4.2018 Jumala toimii ennen ihmistä Pääsiäiskertomukset lepäävät kahden peruspilarin varassa. Hauta on tyhjä. Tämä on väkevä tosiasia, jota evankelistat eivät mitenkään

Lisätiedot

Kolminaisuusoppi. Jumala: Isä - Poika - Pyhä Henki

Kolminaisuusoppi. Jumala: Isä - Poika - Pyhä Henki Kolminaisuusoppi Jumala: Isä - Poika - Pyhä Henki KOLMINAISUUSOPPI - KIRKON TÄRKEIN OPPI Kolminaisuusoppia pidetään yhtenä kristinuskon tärkeimmistä opeista. Se erottaa kirkon uskon muista uskonnoista.

Lisätiedot

Outi Rossi JIPPII. Matkaan Jeesuksen kanssa. Kuvittanut Susanna Sinivirta. Fida International ry

Outi Rossi JIPPII. Matkaan Jeesuksen kanssa. Kuvittanut Susanna Sinivirta. Fida International ry Outi Rossi JIPPII Matkaan Jeesuksen kanssa Kuvittanut Susanna Sinivirta Fida International ry JIPPII Matkaan Jeesuksen kanssa, 4. painos C Outi Rossi Kuvitus Susanna Sinivirta Fida International ry Kirjapaino

Lisätiedot

TERVETULOA SEURAKUNTAAN KIRKKO ELÄMÄN ARJESSA JA JUHLASSA

TERVETULOA SEURAKUNTAAN KIRKKO ELÄMÄN ARJESSA JA JUHLASSA TERVETULOA SEURAKUNTAAN KIRKKO ELÄMÄN ARJESSA JA JUHLASSA KRISTILLINEN SEURAKUNTA Seurakunta on kristittyjen yhteisö. Se toimii paikallisesti ja osana suurempaa kokonaisuutta, maailmanlaajuista kristillistä

Lisätiedot

1. OMA USKONTONI PERHEESSÄ JA KOULUSSA

1. OMA USKONTONI PERHEESSÄ JA KOULUSSA 1. OMA USKONTONI PERHEESSÄ JA KOULUSSA Kun olet koulussa oman uskonnon oppitunnilla, opit ortodoksiseen uskontoon kuuluvia asioita. Tässä jaksossa tutustut ortodoksisuuteen kodeissa ja lähiympäristössäsi.

Lisätiedot

AJANILMAISUT AJAN ILMAISUT KOULUTUSKESKUS SALPAUS MODUULI 3

AJANILMAISUT AJAN ILMAISUT KOULUTUSKESKUS SALPAUS MODUULI 3 AJAN ILMAISUT AJAN ILMAISUT 1. PÄIVÄ, VIIKONPÄIVÄ 2. VUOROKAUDENAIKA 3. VIIKKO 4. KUUKAUSI 5. VUOSI 6. VUOSIKYMMEN, VUOSISATA, VUOSITUHAT 7. VUODENAIKA 8. JUHLAPÄIVÄT MILLOIN? 1. 2. 3. 4. maanantai, tiistai,

Lisätiedot

Kouluun lähtevien siunaaminen

Kouluun lähtevien siunaaminen Kouluun lähtevien siunaaminen Tätä aineistoa käytetään rukoushetkessä (ks. sen rakenne s. 9), jossa siunataan kouluun lähtevät. Siunaaminen toimitetaan keväällä tai juuri ennen koulun alkamista. Siunaamisen

Lisätiedot

Pääsiäisaika. Kirkkonummen suomalainen seurakunta

Pääsiäisaika. Kirkkonummen suomalainen seurakunta Pääsiäisaika 2013 Kirkkonummen suomalainen seurakunta Hartaudet ja jumalanpalvelukset Kirkkonummen Pyhän Mikaelin kirkko, Tallinmäki 1 Su 24.3. klo 10 Palmusunnuntain messu Tiellä ken vaeltaa? Suomen Lähetysseuran

Lisätiedot

+ SEURAKUNTAAN TUTUSTUMISTEHTÄVÄT JA ULKOA OPETELTAVAT ASIAT + PERUSOHJEET:

+ SEURAKUNTAAN TUTUSTUMISTEHTÄVÄT JA ULKOA OPETELTAVAT ASIAT + PERUSOHJEET: 1 + SEURAKUNTAAN TUTUSTUMISTEHTÄVÄT JA ULKOA OPETELTAVAT ASIAT + Nimesi: Osoitteesi: Puhelinnumerosi: PERUSOHJEET: Seurakunnan toimintaan tutustumista varten käyt 3-4 kertaa itsenäisesti jumalanpalveluksessa

Lisätiedot

Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) JEESUS 12-VUOTIAANA

Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) JEESUS 12-VUOTIAANA Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) JEESUS 12-VUOTIAANA Kuva taidegraafikko Kimmo Pälikkö 1. Kertomuksen taustatietoja Juutalaiset pojat kävivät kotikaupunkinsa synagoogassa koulua 5-vuotiaasta

Lisätiedot

Ristiäiset. Lapsen kaste

Ristiäiset. Lapsen kaste Ristiäiset Lapsen kaste Ilo palvella! Loimaan seurakunta OHJELMA Alkuvirsi Ristinmerkki Raamatunluku Mark. 10: 13 16 Puhe Uskontunnustus Kaste Virsi Yhteinen esirukous ja Isä Meidän rukous Siunaus Päätösvirsi

Lisätiedot

Kolehtisuunnitelma 1.7.2015-31.12.2015

Kolehtisuunnitelma 1.7.2015-31.12.2015 su 5.7. Apostolien päivä Kadonnut ja jälleen löytynyt Seurakuntien diakoniatyötä tukevan Suurella Sydämellä -verkkopalvelun kehittämiseen Kirkkopalveluiden kautta. Kirkkopalvelut ry, PL 279, 00181 Helsinki,

Lisätiedot

MITEN TEET AIKAAN LIITTYVIÄ KYSYMYKSIÄ JA MITEN VASTAAT NIIHIN?

MITEN TEET AIKAAN LIITTYVIÄ KYSYMYKSIÄ JA MITEN VASTAAT NIIHIN? MITEN TEET AIKAAN LIITTYVIÄ KYSYMYKSIÄ JA MITEN VASTAAT NIIHIN? 1. MILLOIN? KOSKA? 2. MIHIN AIKAAN? 3. MINÄ PÄIVÄNÄ? 4. MILLÄ VIIKOLLA? 5. MISSÄ KUUSSA? 6. MINÄ VUONNA? 7. MILLÄ VUOSIKYMMENELLÄ? 8. MILLÄ

Lisätiedot

PERIKOOPPIKALENTERI

PERIKOOPPIKALENTERI PERIKOOPPIKALENTERI 28.11.2004 20.11.2005 28.11.2004 2. vuosikerta 1. adventtisunnuntai Kuninkaasi tulee nöyränä LITURGINEN VÄRI: valkoinen, maanantaista lauantaihin violetti tai sininen. Sak. 9: 9 Ps.

Lisätiedot

Kristinusko (AR) Kristinuskon historia. Kristinuskon syntymä

Kristinusko (AR) Kristinuskon historia. Kristinuskon syntymä Kristinusko (AR) Kristinuskon historia Kristinuskon syntymä Juutalaisuudessa oli kauan jo odotettu, että maan päälle syntyy Messias, joka pelastaa maailman. Neitsyt Maria synnytti pojan Jeesus Nasaretilaisen,

Lisätiedot

JEESUS RUKOILEE GETSEMANESSA

JEESUS RUKOILEE GETSEMANESSA Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) JEESUS RUKOILEE GETSEMANESSA 1. Kertomuksen taustatietoja a) Missä kertomus tapahtui Getsemane-niminen puutarha, yrttitarha Öljymäellä. b) Ajallinen yhteys

Lisätiedot

VERBI + TOINEN VERBI = VERBIKETJU

VERBI + TOINEN VERBI = VERBIKETJU VERBI + TOINEN VERBI = VERBIKETJU 1. Apuverbi vaatii seuraavan verbin määrämuotoon. Lisää verbi luettelosta ja taivuta se oikeaan muotoon. Voimme Me haluamme Uskallatteko te? Gurli-täti ei tahdo Et kai

Lisätiedot

MIKSI JEESUS KUOLI RISTILLÄ?

MIKSI JEESUS KUOLI RISTILLÄ? Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) MIKSI JEESUS KUOLI RISTILLÄ? 1. Kertomuksen taustatietoja a) Vieraat termit Synti on Jumalan käskyjen rikkomista. Raamattu nimittää sitä mm. laittomuudeksi,

Lisätiedot

Löydätkö tien. taivaaseen?

Löydätkö tien. taivaaseen? Löydätkö tien taivaaseen? OLETKO KOSKAAN EKSYNYT? LÄHDITKÖ KULKEMAAN VÄÄRÄÄ TIETÄ? Jos olet väärällä tiellä, et voi löytää perille. Jumala kertoo Raamatussa, miten löydät tien taivaaseen. Jumala on luonut

Lisätiedot

Perikooppikalenteri adventtisunnuntai adventtisunnuntain jälkeinen viikko. 2.

Perikooppikalenteri adventtisunnuntai adventtisunnuntain jälkeinen viikko. 2. Perikooppikalenteri 1.12.2019 22.11.2020 2. vuosikerta 1.12.2019 1. adventtisunnuntai Kuninkaasi tulee nöyränä LITURGINEN VÄRI: valkoinen, maanantaista lauantaihin violetti tai sininen. Sak. 9:9 Ps. 24:7

Lisätiedot

SUUREN PAASTON HETKET ja ENNEN PYHITETTYJEN LAHJOJEN LITURGIA III, VI JA IX HETKI

SUUREN PAASTON HETKET ja ENNEN PYHITETTYJEN LAHJOJEN LITURGIA III, VI JA IX HETKI Päivitetty 26.12.2014 SUUREN PAASTON HETKET ja ENNEN PYHITETTYJEN LAHJOJEN LITURGIA III, VI JA IX HETKI P: Alkusiunaus L: Amen. Kunnia olkoon sinulle... Taivaallinen Kuningas... Pyhä Jumala... Isä meidän...

Lisätiedot

Majakka-ilta 21.11.2015. antti.ronkainen@majakka.net

Majakka-ilta 21.11.2015. antti.ronkainen@majakka.net Majakka-ilta 21.11.2015 antti.ronkainen@majakka.net Majakka-seurakunta Majakan missio: Majakka-seurakunta kutsuu, opettaa, palvelee, varustaa, lähtee ja lähettää! Majakan arvolauseke: Yhdessä olemme aivan

Lisätiedot

MESSU SELKOMUKAUTUS virikemateriaalia messuun mukautetut osat sinisellä, voidaan muokata käyttötilanteen mukaan. I Johdanto. 1.

MESSU SELKOMUKAUTUS virikemateriaalia messuun mukautetut osat sinisellä, voidaan muokata käyttötilanteen mukaan. I Johdanto. 1. MEU ELKOMUKAUTU virikemateriaalia messuun mukautetut osat sinisellä, voidaan muokata käyttötilanteen mukaan I Johdanto 1. Alkuvirsi 2. Alkusiunaus L Isän ja Pojan ja Pyhän Hengen nimeen. Aamen, aamen,

Lisätiedot

Nettiraamattu lapsille. Jumala koettelee Abrahamin rakkautta

Nettiraamattu lapsille. Jumala koettelee Abrahamin rakkautta Nettiraamattu lapsille Jumala koettelee Abrahamin rakkautta Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Byron Unger; Lazarus Sovittaja: M. Maillot; Tammy S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children

Lisätiedot

Hyvä Sisärengaslainen,

Hyvä Sisärengaslainen, Hyvä Sisärengaslainen, Tervetuloa SLEY:n nuorisotyön sisärenkaan raamattukouluun! Tämän kevään kuluessa käymme läpi Johanneksen evankeliumin lyhyissä jaksoissa. Voit lähettää kysymyksiä, palautetta, esirukousaiheita

Lisätiedot

PERIKOOPPIKALENTERI

PERIKOOPPIKALENTERI PERIKOOPPIKALENTERI 1.12.2013 23.11.2014 2. vuosikerta 1.12.2013 1. adventtisunnuntai Kuninkaasi tulee nöyränä LITURGINEN VÄRI: valkoinen, maanantaista lauantaihin violetti tai sininen. Sak. 9: 9 Ps. 24:

Lisätiedot

Opettajalle KIRKKOVUOSI. KIRKKOVUOSI Kirkkovuosi Joulu Pääsiäinen Muita kirkkovuoden tärkeitä päiviä Liturgiset värit TAVOITE TAUSTATIETOA JA VINKKEJÄ

Opettajalle KIRKKOVUOSI. KIRKKOVUOSI Kirkkovuosi Joulu Pääsiäinen Muita kirkkovuoden tärkeitä päiviä Liturgiset värit TAVOITE TAUSTATIETOA JA VINKKEJÄ Kirkkovuosi Joulu Pääsiäinen Muita kirkkovuoden tärkeitä päiviä Liturgiset värit KIRKKOVUOSI Opettajalle TAVOITE Oppilas saa käsityksen, mitä kirkkovuosi tarkoittaa ja miten se eroaa kalenterivuodesta.

Lisätiedot

Perikooppikalenteri adventtisunnuntai adventtisunnuntain jälkeinen viikko. 1.

Perikooppikalenteri adventtisunnuntai adventtisunnuntain jälkeinen viikko. 1. Perikooppikalenteri 1.12.2024 29.11.2025 1. vuosikerta 1.12.2024 1. adventtisunnuntai Kuninkaasi tulee nöyränä LITURGINEN VÄRI: valkoinen, maanantaista lauantaihin violetti tai sininen. Sak. 9:9 Ps. 24:7

Lisätiedot

PUISTOLAN SEURAKUNTAPIIRIN kevät 2016

PUISTOLAN SEURAKUNTAPIIRIN kevät 2016 PUISTOLAN SEURAKUNTAPIIRIN kevät 2016 Puistolan kirkko Tapulin seurakuntakoti PUISTOLAN KIRKKO Messut sunnuntaisin klo 10 17.1. 2.su.lopp. Jeesus ilmaisee jumalallisen voimansa. Esko M. Laine, Sofia Tuomenvirta,

Lisätiedot

TÄÄ OLIS TÄRKEE! Lapsivaikutusten arviointi

TÄÄ OLIS TÄRKEE! Lapsivaikutusten arviointi v TÄÄ OLIS TÄRKEE! Lapsivaikutusten arviointi Lapset ja nuoret näkyviksi Kangasalan seurakunnassa info työntekijöille ja luottamushenkilöille v Mikä ihmeen LAVA? Lapsivaikutusten arviointi eli LAVA on

Lisätiedot

Perikooppikalenteri adventtisunnuntai adventtisunnuntain jälkeinen viikko. 1.

Perikooppikalenteri adventtisunnuntai adventtisunnuntain jälkeinen viikko. 1. Perikooppikalenteri 2.12.2018 24.11.2019 1. vuosikerta 2.12.2018 1. adventtisunnuntai Kuninkaasi tulee nöyränä LITURGINEN VÄRI: valkoinen, maanantaista lauantaihin violetti tai sininen. Sak. 9:9 Ps. 24:7

Lisätiedot

PERIKOOPPIKALENTERI

PERIKOOPPIKALENTERI PERIKOOPPIKALENTERI 30.11.2014 22.11.2015 3. vuosikerta 30.11.2014 1. adventtisunnuntai Kuninkaasi tulee nöyränä LITURGINEN VÄRI: valkoinen, maanantaista lauantaihin violetti tai sininen. Sak. 9: 9 Ps.

Lisätiedot

E. Kaste seurakunnan jumalanpalveluksessa

E. Kaste seurakunnan jumalanpalveluksessa E. Kaste seurakunnan jumalanpalveluksessa Kasteesta ja siihen valmistautumisesta ks. Lapsen kasteen kaava (1. A). Kun kaste toimitetaan seurakunnan jumalanpalveluksessa (messu, sanajumalanpalvelus, viikkomessu,

Lisätiedot

Perikooppikalenteri adventtisunnuntai adventtisunnuntain jälkeinen viikko. 1.

Perikooppikalenteri adventtisunnuntai adventtisunnuntain jälkeinen viikko. 1. Perikooppikalenteri 29.11.2015 20.11.2016 1. vuosikerta 29.11.2015 1. adventtisunnuntai Kuninkaasi tulee nöyränä LITURGINEN VÄRI: valkoinen, maanantaista lauantaihin violetti tai sininen. Sak. 9:9 Ps.

Lisätiedot

PERIKOOPPIKALENTERI

PERIKOOPPIKALENTERI PERIKOOPPIKALENTERI 27.11.2005 26.11.2006 27.11.2005 3. vuosikerta 1. adventtisunnuntai Kuninkaasi tulee nöyränä LITURGINEN VÄRI: valkoinen, maanantaista lauantaihin violetti tai sininen. Sak. 9: 9 Ps.

Lisätiedot

Tulkaa, juokaa kuolemattomuuden

Tulkaa, juokaa kuolemattomuuden Tulkaa, juokaa kuolemattomuuden lähteestä "Jumalanpalvelus - seurakunnan elämän lähde Keminmaan seurakunnan ja Hengen uudistus kirkossamme ry:n talvitapahtuma 23.-25.1.2009 Reijo Telaranta 1. Aterian aikana

Lisätiedot

Ensimmäinen Johanneksen kirje 4. osa

Ensimmäinen Johanneksen kirje 4. osa Ensimmäinen Johanneksen kirje 4. osa 1 opettaja- Isak Penzev 21.0.3.2013 Jatkamme Johanneksen kirjeen tutkimista. Tämä oppitunti kuuluu opetussarjaan, jossa me tutkimme Uutta testamenttia. Kun me tutkimme

Lisätiedot

tahdotteko yhdessä seurakunnan kanssa huolehtia siitä, että NN saa kristillisen kasvatuksen? Vastaus: Tahdon.

tahdotteko yhdessä seurakunnan kanssa huolehtia siitä, että NN saa kristillisen kasvatuksen? Vastaus: Tahdon. LAEN KATE ELKOMUKAUTU virikemateriaalia lapsen kasteeseen mukautetut osat sinisellä, voidaan muokata käyttötilanteen mukaan I Johdanto 1. Virsi 2. Alkusiunaus Isän ja ojan ja yhän Hengen nimeen. Herra

Lisätiedot

Tuomasmessun kulku. Messun aloitus. Alkusiunaus. Ennen messun alkua on mahdollisuus yksityiseen rippiin.

Tuomasmessun kulku. Messun aloitus. Alkusiunaus. Ennen messun alkua on mahdollisuus yksityiseen rippiin. Tuomasmessun kulku Ennen messun alkua on mahdollisuus yksityiseen rippiin. Messun aloitus Kirkossa vallitsee hiljaisuus. Messun alkua odoteltaessa lauletaan rukoushymnejä. Rukousalttareilla voi hiljentyä

Lisätiedot

Jeesus söi viimeisen aterian oppilaittensa kanssa. Aterialla Jeesus otti leivän, mursi siitä palan ja kiitti.

Jeesus söi viimeisen aterian oppilaittensa kanssa. Aterialla Jeesus otti leivän, mursi siitä palan ja kiitti. Viimeinen ateria Jeesus sanoi oppilailleen: - On tullut minun aikani mennä pois. Jeesus tarkoitti, että hän kuolee pian. Oppilailleen Jeesus lupasi: - Minä olen aina teidän kanssanne. Älkää olko surullisia.

Lisätiedot

Nettiraamattu. lapsille. Tuhlaajapoika

Nettiraamattu. lapsille. Tuhlaajapoika Nettiraamattu lapsille Tuhlaajapoika Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Lazarus Sovittaja: Ruth Klassen; Sarah S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2012 Bible for Children,

Lisätiedot

MIES JA NAINEN JUMALAN LUOMUKSINA. Matin ja Maijan eväät Pekka Tuovinen, 15.11.2015

MIES JA NAINEN JUMALAN LUOMUKSINA. Matin ja Maijan eväät Pekka Tuovinen, 15.11.2015 MIES JA NAINEN JUMALAN LUOMUKSINA Matin ja Maijan eväät Pekka Tuovinen, 15.11.2015 LUOMINEN 1) Raamattu kertoo kaiken olevaisen synnystä yksinkertaisen (entisajan) maailmankuvan puitteissa. 2) Raamatun

Lisätiedot

PERIKOOPPIKALENTERI

PERIKOOPPIKALENTERI PERIKOOPPIKALENTERI 2.12.2012 24.11.2013 1. vuosikerta 2.12.2012 1. adventtisunnuntai Kuninkaasi tulee nöyränä LITURGINEN VÄRI: valkoinen, maanantaista lauantaihin violetti tai sininen. Sak. 9:9 Ps. 24:7

Lisätiedot

Päivän psalmi. Hallelujasäe. 2. vuosikerta. Päivän psalmi. Hallelujasäe. 1. lukukappale

Päivän psalmi. Hallelujasäe. 2. vuosikerta. Päivän psalmi. Hallelujasäe. 1. lukukappale Perikooppikalenteri 2.12.2001-24.11.2002 02.12.2001 1. adventtisunnun Kuninkaasi tulee nöyränä LITURGINEN VÄRI: valkoinen, maanansta lauanhin violetti sininen. Sak. 9: 9 Ps. 24: 7 10 Ps. 85: 8 Sak. 9:

Lisätiedot

Jeesus ruokkii 5000 ihmistä

Jeesus ruokkii 5000 ihmistä Nettiraamattu lapsille Jeesus ruokkii 5000 ihmistä Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Janie Forest Sovittaja: Ruth Klassen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org BFC PO

Lisätiedot

Perikooppikalenteri adventtisunnuntai adventtisunnuntain jälkeinen viikko. 3.

Perikooppikalenteri adventtisunnuntai adventtisunnuntain jälkeinen viikko. 3. Perikooppikalenteri 3.12.2017 25.11.2018 3. vuosikerta 3.12.2017 1. adventtisunnuntai Kuninkaasi tulee nöyränä LITURGINEN VÄRI: valkoinen, maanantaista lauantaihin violetti tai sininen. Sak. 9:9 Ps. 24:7

Lisätiedot

Raamatun lainaukset vuoden 1992 raamatunkäännöksestä.

Raamatun lainaukset vuoden 1992 raamatunkäännöksestä. elämä alkaa tästä 2008 Evangelism Explosion International Kaikki oikeudet pidätetään. Ei saa kopioida missään muodossa ilman kirjallista lupaa. Raamatun lainaukset vuoden 1992 raamatunkäännöksestä. Asteikolla

Lisätiedot

Päihde- ja kriminaalityöhön eri järjestöille, Kirkkohallituksen kautta. Kirkkohallitus (PL 210, 00131 Helsinki, viitenumeroluettelo)

Päihde- ja kriminaalityöhön eri järjestöille, Kirkkohallituksen kautta. Kirkkohallitus (PL 210, 00131 Helsinki, viitenumeroluettelo) 1 KAJAANIN SEURAKUNTA Kolehtisuunnitelma 1.1. 7.6.2015 to 1.1. Uudenvuodenpäivä Jeesuksen nimessä Tansanian syrjäseudulla asuvien lasten peruskoulutuksen tukemiseen Suomen Setlementtiliiton kautta. Suomen

Lisätiedot

Evankeliumitekstissä Jeesus kertoo, että Isä herättää kuolleet, ja että myös hänellä, Pojalla on valtaa antaa elämä kenelle tahtoo.

Evankeliumitekstissä Jeesus kertoo, että Isä herättää kuolleet, ja että myös hänellä, Pojalla on valtaa antaa elämä kenelle tahtoo. 1 Jeesus sanoi juutalaisille:»totisesti, totisesti: ei Poika voi tehdä mitään omin neuvoin, hän tekee vain sitä, mitä näkee Isän tekevän. Mitä Isä tekee, sitä tekee myös Poika. Isä rakastaa Poikaa ja näyttää

Lisätiedot

94 3. sunnuntai ennen paastonaikaa (Septuagesim a)

94 3. sunnuntai ennen paastonaikaa (Septuagesim a) S isä lly slu e tte lo : 7 1. adventtisunnuntai Kristuksesta, oikeasta kuninkaasta Matt. 21:1-9 14 2. adventtisunnuntai Varoitus, lohdutus ja kehotus Luuk. 21:25-36 21 3. adventtisunnuntai Kristuksen ylistyspuhe

Lisätiedot

Havaintomateriaalia - avuksi sinulle

Havaintomateriaalia - avuksi sinulle Havaintomateriaalia - avuksi sinulle - lapsi ja nuorisotyöhön - taide- ja leirikoulutyöhön - lähetyskasvatukseen - teemapäiviin - kirkollisiin tapahtumiin - ystävyysseurakunta- työhön - erityisryhmille

Lisätiedot

Me lähdemme Herran huoneeseen

Me lähdemme Herran huoneeseen Me lähdemme l Herran huoneeseen "Jumalanpalvelus - seurakunnan elämän lähde Keminmaan seurakunnan ja Hengen uudistus kirkossamme ry:n talvitapahtuma 23.-25.1.2009 Reijo Telaranta Ilo valtasi minut, kun

Lisätiedot

JOULUN TUNNELMA. Ken saavuttaa nyt voi joulun tunnelmaa niin parhaimman lahjan hän itselleen näin saa.

JOULUN TUNNELMA. Ken saavuttaa nyt voi joulun tunnelmaa niin parhaimman lahjan hän itselleen näin saa. JOULUN TUNNELMA Nyt joulun kellot näin kaukaa soi, joulurauhaa julistaa. Äänet hiljentyvät kaupungin ja on kiire jäänyt taa. Nyt syttyy tähdet nuo miljoonat jokaiselle tuikkimaan. Jälleen kodeissa vain

Lisätiedot

Nettiraamattu. lapsille. Nainen kaivolla

Nettiraamattu. lapsille. Nainen kaivolla Nettiraamattu lapsille Nainen kaivolla Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Lazarus Sovittaja: Ruth Klassen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2007 Bible for Children,

Lisätiedot

Pääsiäinen Munkkiniemen seurakunnassa 2018

Pääsiäinen Munkkiniemen seurakunnassa 2018 Pääsiäinen Munkkiniemen seurakunnassa 2018 Ilon ja valon pääsiäinen Pääsiäinen on ylivoimaisesti suurin juhlan aihe mitä voin kuvitella. Me tavoittelemme sitä ja pelkäämme, ettei se ole totta. Tässä pääsiäisen

Lisätiedot

ORIVEDEN SEURAKUNNAN KOLEHTISUUNNITELMA AJALLE

ORIVEDEN SEURAKUNNAN KOLEHTISUUNNITELMA AJALLE ORIVEDEN SEURAKUNNAN KOLEHTISUUNNITELMA AJALLE 1.5.-30.9.2019 su 5.5. 2. sunnuntai pääsiäisestä Hyvä Paimen Toivoa naisille mediatyöhön Aasiassa, Lähi-idässä ja Itä-Euroopassa Medialähetys Sanansaattajien

Lisätiedot

Apologia-forum 25.-27.4.2014

Apologia-forum 25.-27.4.2014 Mikä on kristinuskolle luovuttamatonta? Kuvat: sxc.hu Apologia-forum 25.-27.4.2014 Ryttylän Kansanlähetysopisto Pääpuhujana prof. John Lennox (oxfordin yliopisto) Tiede usko luominen evoluutio www.kansanlahetysopisto.fi/apologiaforum

Lisätiedot

lapset - nuoret perheet

lapset - nuoret perheet lapset - nuoret perheet Hyvinkään seurakunnassa kevät 2016 1 PERHEMESSUT 17.1. Vehkojalla klo 11.00 Perhebrunssi klo 9.30 alk. 24.1. Hyvinkään kirkossa klo 10.00 (rippikoulusunnuntai) 31.1. Vauvakirkko

Lisätiedot

LIPERIN SEURAKUNTA - KOHTAAMISEN PAIKKA. Seurakunnan strategia

LIPERIN SEURAKUNTA - KOHTAAMISEN PAIKKA. Seurakunnan strategia LIPERIN SEURAKUNTA - KOHTAAMISEN PAIKKA Seurakunnan strategia TOIMINTA-AJATUS Liperin seurakunta kohtaa ihmisen, huolehtii jumalanpalveluselämästä, sakramenteista ja muista kirkollisista toimituksista,

Lisätiedot

Kun olen hätääntynyt ja ahdistunut, odotan

Kun olen hätääntynyt ja ahdistunut, odotan 1. syyskuuta Jumala, minun Jumalani, sinua minä odotan. Sieluni janoaa sinua, ruumiini ikävöi sinua ja uupuu autiomaassa ilman vettä. Ps. 63:2 Kun olen hätääntynyt ja ahdistunut, odotan kiihkeästi Jumalan

Lisätiedot

SAARNA JÄRVENPÄÄN KIRKOSSA 7.9.2014 JEESUS PARANTAJAMME

SAARNA JÄRVENPÄÄN KIRKOSSA 7.9.2014 JEESUS PARANTAJAMME SAARNA JÄRVENPÄÄN KIRKOSSA 7.9.2014 JEESUS PARANTAJAMME Evankeliumi Matteuksen mukaan (Matt.12:33-37) Jeesus sanoi: Jos puu on hyvä, sen hedelmäkin on hyvä, mutta jos puu on huono, sen hedelmäkin on huono.

Lisätiedot

Vas. Tina ja keskellä Thaimaalaisia joita kävimme tapaamassa ja lahjoittamassa thaimaalaista ruokaa, jota oli tuotu Kirkolle jaettavaksi.

Vas. Tina ja keskellä Thaimaalaisia joita kävimme tapaamassa ja lahjoittamassa thaimaalaista ruokaa, jota oli tuotu Kirkolle jaettavaksi. Kaija Grundell Kaohsiung, Taiwan 29.04.2016 Terveiset kesäisen kuumasta Kaohsiungista! Päivälämpötila jo yli +30! Kielenopiskeluni päättyi helmikuun lopussa. Alla kuvassa opettajiani ja takarivissä opiskelutovereita,

Lisätiedot

lapset - nuoret perheet

lapset - nuoret perheet lapset - nuoret perheet Hyvinkään seurakunnassa 2015 1 PERHEMESSUT 25.1. Hyvinkään kirkossa klo 10 8.3. Martin srk-talossa klo 15 15.3. Vehkojan srk-keskuksessa klo 11. Perhebrunssi klo 9.30 alk. 29.3.

Lisätiedot

JEESUKSEN YLÖSNOUSEMUS JA VARHAINEN KRISTINUSKO

JEESUKSEN YLÖSNOUSEMUS JA VARHAINEN KRISTINUSKO JEESUKSEN YLÖSNOUSEMUS JA VARHAINEN KRISTINUSKO Ylösnousemustutkimukseen liittyy laaja filosofinen keskustelu, koska kyseessä on kristinuskon oppijärjestelmän kannalta varsin keskeinen uskonkappale Jeesuksen

Lisätiedot

Nettiraamattu lapsille. Nainen kaivolla

Nettiraamattu lapsille. Nainen kaivolla Nettiraamattu lapsille Nainen kaivolla Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Lazarus Sovittaja: Ruth Klassen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2010 Bible for Children,

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

lapset - nuoret - perheet

lapset - nuoret - perheet lapset - nuoret - perheet Hyvinkään seurakunnassa syksyllä 2013 1 PERHEMESSUT 01.9. Koululaisten kirkkopyhä Hyvinkään kirkko klo 10 15.9. Perhemessu Martin srk-talo klo 15 29.9. Mikkelinpäivän perhemessu

Lisätiedot

Nettiraamattu lapsille. Pietari ja rukouksen voima

Nettiraamattu lapsille. Pietari ja rukouksen voima Nettiraamattu lapsille Pietari ja rukouksen voima Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Janie Forest Sovittaja: Ruth Klassen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2013 Bible

Lisätiedot

Opettajalle JOKAINEN IHMINEN ON ARVOKAS

Opettajalle JOKAINEN IHMINEN ON ARVOKAS Miten kohtelet muita? Ihmiset ovat samanarvoisia Vastuu ja omatunto Missä Jumala on? Opettajalle TAVOITE Oppilas saa keskustelujen ja tekstien kautta mahdollisuuden muodostaa ja syventää käsityksiään ihmisyydestä

Lisätiedot

RAKKAUS, ANTEEKSIANTAMINEN JA RUKOUS (1. Joh. 4:8) Hääjuhlan puhe Juha Muukkonen. Rinnetie 10. 95420 Tornio. puh. 050 359 6939

RAKKAUS, ANTEEKSIANTAMINEN JA RUKOUS (1. Joh. 4:8) Hääjuhlan puhe Juha Muukkonen. Rinnetie 10. 95420 Tornio. puh. 050 359 6939 RAKKAUS, ANTEEKSIANTAMINEN JA RUKOUS (:8) Hääjuhlan puhe Juha Muukkonen Rinnetie 10 95420 Tornio puh. 050 359 6939 s-posti: juha.muukkonen@gen.fi kotisivu: www.gen.fi Raamatunkäännös: KR 1933/38 JÄSENNYS

Lisätiedot

Omatoiminen tehtävävihko

Omatoiminen tehtävävihko Rippikoulu 2014 Ilomantsin ev.lut. seurakunta Omatoiminen tehtävävihko Nimi Rippikouluryhmä palautettava viimeistään 30.4.2014 Rippikoulusi alkaa nyt eikä vasta kesällä leirijaksolle tullessasi. Omatoimiset

Lisätiedot

Jumalan lupaus Abrahamille

Jumalan lupaus Abrahamille Nettiraamattu lapsille Jumalan lupaus Abrahamille Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Byron Unger; Lazarus Sovittaja: M. Maillot; Tammy S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org

Lisätiedot

KONFIRMAATIOMESSU B SELKOMUKAUTUS virikemateriaalia konfirmaatiomessuun mukautetut osat sinisellä, voidaan muokata käyttötilanteen mukaan

KONFIRMAATIOMESSU B SELKOMUKAUTUS virikemateriaalia konfirmaatiomessuun mukautetut osat sinisellä, voidaan muokata käyttötilanteen mukaan KONFIRMAATIOMEU B EKOMUKAUTU virikemateriaalia konfirmaatiomessuun mukautetut osat sinisellä, voidaan muokata käyttötilanteen mukaan I Johdanto 1. Alkuvirsi 2. Alkusiunaus Isän ja Pojan ja Pyhän Hengen

Lisätiedot

Usko. Elämä. Yhteys.

Usko. Elämä. Yhteys. Usko. Elämä. Yhteys. Aina kun kokoonnumme yhteen seurakuntana, haluamme, että usko, elämä ja yhteys näkyvät keskellämme. Me uskomme Jumalan yliluonnolliseen voimaan. Jumalalle ei ole mikään mahdotonta!

Lisätiedot

MIHIN OIKEIN LUOTAT? JA KYSYMYS YLPEYDESTÄ JA NÖYRYYDESTÄ VARIKKO 23.8.2015

MIHIN OIKEIN LUOTAT? JA KYSYMYS YLPEYDESTÄ JA NÖYRYYDESTÄ VARIKKO 23.8.2015 MIHIN OIKEIN LUOTAT? JA KYSYMYS YLPEYDESTÄ JA NÖYRYYDESTÄ VARIKKO 23.8.2015 JES. 36:4-7 "Ilmoittakaa Hiskialle, että suurkuningas, Assyrian kuningas, sanoo näin: Mihin oikein luotat, kun luulet yhä olevasi

Lisätiedot

Matt. 17: 1-13 Pirkko Valkama

Matt. 17: 1-13 Pirkko Valkama Loisto yllättää Matt. 17: 1-13 Pirkko Valkama Matt. 17:1-3 1 Kuuden päivän kuluttua Jeesus otti mukaansa Pietarin sekä Jaakobin ja tämän veljen Johanneksen ja vei heidät korkealle vuorelle yksinäisyyteen.

Lisätiedot

LAMMIN SEURAKUNTA ADVENTTI JA JOULUAIKA 2014

LAMMIN SEURAKUNTA ADVENTTI JA JOULUAIKA 2014 LAMMIN SEURAKUNTA ADVENTTI JA JOULUAIKA 2014 JUMALANPALVELUKSET Su 30.11.2014 klo 10 Adventin messu Lammin kirkossa klo 18 Adventtihartaus Evolla Pitkäniemenjärven Tuulenpesällä (opastus Evokeskukselta)

Lisätiedot

Hyviä ja huonoja kuninkaita

Hyviä ja huonoja kuninkaita Nettiraamattu lapsille Hyviä ja huonoja kuninkaita Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Lazarus Sovittaja: Ruth Klassen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org BFC PO Box 3

Lisätiedot

Kaksi taakan kantajaa. (Pojalla raskas taakka ja tytöllä kevyt)

Kaksi taakan kantajaa. (Pojalla raskas taakka ja tytöllä kevyt) Draama-Taakankantajat Kirjoittanut Irma Kontu Draama perustuu Raamatunjakeisiin: Fil. 4:6-7 Älkää olko mistään huolissanne, vaan saattakaa aina se, mitä tarvitsette, rukoillen, anoen ja kiittäen Jumalan

Lisätiedot

Osallisuus - vastaus kirkon kaikkiin ongelmiin? Seurakunnan tietoinen ja aktiivinen osallistuminen messussa

Osallisuus - vastaus kirkon kaikkiin ongelmiin? Seurakunnan tietoinen ja aktiivinen osallistuminen messussa Osallisuus - vastaus kirkon kaikkiin ongelmiin? Seurakunnan tietoinen ja aktiivinen osallistuminen messussa Kirkko kantaa huolta siitä, etteivät kristityt olisi sivullisina ja mykkinä katselijoina tätä

Lisätiedot

Katekismus rukouksen apuvälineenä

Katekismus rukouksen apuvälineenä Katekismus rukouksen apuvälineenä On sanottu, että kaikista maailman katekismuksista Lutherin Vähä Katekismus on ainoa, jota voi rukoilla. Rukouksen näkökulma on katekismuksessa aivan keskeinen. Keskiajalla

Lisätiedot

Kirkkovuoden pyhien raamatuntekstit

Kirkkovuoden pyhien raamatuntekstit Kirkkovuoden pyhien raamatuntekstit JOULUJAKSO Adventtiaika 1. adventtisunnuntai Otsikko: Kuninkaasi tulee nöyränä antifoni: Sak. 9: 9 psalmi: Ps. 24: 7 10 1. vsk Jes. 62: 10 12 2. vsk Sak. 9: 9 10 3.

Lisätiedot

Kaste jumalanpalveluksen yhteydessä

Kaste jumalanpalveluksen yhteydessä Kaste jumalanpalveluksen yhteydessä Kun kaste toimitetaan seurakunnan yhteisessä jumalanpalveluksessa, siihen liitetään tässä esitetyt kohdat. Saarnan jälkeen vanhemmat ja kummit siirtyvät kastettavan

Lisätiedot

Juha Muukkonen Rinnetie Tornio puh s-posti: gen.fi kotisivu:

Juha Muukkonen Rinnetie Tornio puh s-posti: gen.fi kotisivu: LASTEN EHTOOLLINEN? (Ote 26.7.2016 ystävälle lähetetystä kirjeestä.) Juha Muukkonen Rinnetie 10 95420 Tornio puh. 050 359 6939 s-posti: juha.muukkonen@ gen.fi kotisivu: www.gen.fi Lasten osallistuminen

Lisätiedot

Armo olkoon teille ja rauha Jumalalta, meidän Isältämme ja Herralta Jeesukselta Kristukselta!

Armo olkoon teille ja rauha Jumalalta, meidän Isältämme ja Herralta Jeesukselta Kristukselta! KIRKKOPÄIVÄT LAHDESSA 13.-15.5.2011 Saarna Kärkölän kirkossa 15.5.2011 3. sunnuntai pääsiäisestä (Jubilate) JUMALAN KANSAN KOTI-IKÄVÄ (Joh. 17:11-17) Armo olkoon teille ja rauha Jumalalta, meidän Isältämme

Lisätiedot

lapset - nuoret perheet

lapset - nuoret perheet lapset - nuoret perheet Hyvinkään seurakunnassa syksyllä 2014 1 PERHEMESSUT 7.9. Hyvinkään kirkko klo 10.00 (koululaisten iltakerhojen kerhonohjaajien siunaaminen) 14.9. Martti klo 15.00 (päiväkerholaisten

Lisätiedot

Prinssistä paimeneksi

Prinssistä paimeneksi Nettiraamattu lapsille Prinssistä paimeneksi Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: M. Maillot; Lazarus Sovittaja: E. Frischbutter; Sarah S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org

Lisätiedot

opettaja Isak Penzev 4.10.2012

opettaja Isak Penzev 4.10.2012 1 Herran juhlat 4: Shemini Atzeret - Simchat Toora opettaja Isak Penzev 4.10.2012 Shalom, hyvät ystävät. Jatkamme oppituntia, jonka aiheena haluan käsitellä Herran juhlia. Olemme edelleen 3. Mooseksenkirjassa

Lisätiedot

VAIN YKSI PALASI KIITTÄMÄÄN

VAIN YKSI PALASI KIITTÄMÄÄN Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) VAIN YKSI PALASI KIITTÄMÄÄN 1. Kertomuksen taustatietoja a) Missä kertomus tapahtui Tapahtuman paikka on joku kylä Samarian ja Galilean rajalla b) Vieraat

Lisätiedot

Hyvä Sisärengaslainen,

Hyvä Sisärengaslainen, Lisää 1. Joh 3:sta? http://www.sley.fi/luennot/raamattu/ UT/Johanneksen_kirjeet/1Joh03EK.h tm Hyvä Sisärengaslainen, 1. Johanneksen kirjeen kolmas luku puhuu Jumalan lahjasta, mutta myös hänen pyhästä

Lisätiedot

VUODEN 2019 KIRKKOKOLEHDIT KORPILAHDELLA tammikuu-toukokuu

VUODEN 2019 KIRKKOKOLEHDIT KORPILAHDELLA tammikuu-toukokuu VUODEN 2019 KIRKKOKOLEHDIT KORPILAHDELLA tammikuu-toukokuu 1. Päivään sidotut kolehdit ti 1.1. Uudenvuodenpäivä Jeesuksen nimessä Alueseurakunnan nimikkotyö Keniassa, Marja Ochieng. su 6.1. Loppiainen

Lisätiedot

Palat esitellään kinkeritilanteessa, tämän voi tehdä opettaja tai etukäteen valittu oppilas. Kullekin palalle on aikaa muutama minuutti.

Palat esitellään kinkeritilanteessa, tämän voi tehdä opettaja tai etukäteen valittu oppilas. Kullekin palalle on aikaa muutama minuutti. JOHDANTO - sopisi 2. luokkalaisille 1) JOHDANTO pala aiheena anteeksi pyytäminen Liturgisena lauluna alkusiunaus: Pappi: Isän ja Pojan ja Pyhän Hengen nimeen Seurakunta: Aamen, aamen, aamen Pappi: Herra,

Lisätiedot

Luuk.14:26-35. Kutsu Jumalan valtakuntaan

Luuk.14:26-35. Kutsu Jumalan valtakuntaan Luuk.14:26-35. Kutsu Jumalan valtakuntaan Tämän sunnuntain teema on " kutsu Jumalan valtakuntaan ". Päivän tekstissä Jeesus itse asiassa esittää kutsun Jumalan valtakuntaan, vaikka tuo kutsu kuulostaakin

Lisätiedot