1/2005. Kesäiset akvarellit maalasi Julia Lind. hamis_k_05.indd :54:10

Transkriptio

1 1/2005 Kesäiset akvarellit maalasi Julia Lind hamis_k_05.indd :54:10

2 Pääkirjoitus: Sisällys Pääkirjoitus Vanhojen päivän tanssit Abin elämää 2005 Kuvisprojekti Retki Pisteeseen Ollaan elokuvahulluja Terhi Hakkinen tentissä Kotitalous Auditorio - rahan tuhlausta? Skönheten och Odjuret Kulturelles Deutsch im... Sarjakuvatyttö Milla Niemelä Kevätpörriäisen kertomaa Roskaa kuvaputken täydeltä! Summer Lopon mietteitä Mikä ihmeen Mese? Vuosikertomus Mitä nyt, Hämeenkylä? Hämeenkylän lukion ja yläkoulun lehti Julkaisija Hämeenkylän lukio Hämeenkylän yläkoulu Varistontie Vantaa Puh tai Fax Tekijät Ida-Maria Björkvist Anni Kolehmainen Ulla Lappalainen Satu Lappi Emmi Merta Mikko Mitronen Henna Numminen Essi Palonen Anssi Rulamo Terhi Seinä Jouni Tukiainen Toimitussihteeri Paula Koskimäki Taitto Salla Laaksonen Kansi Julia Lind Hämis on ilmestynyt vuodesta hamis_k_05.indd 2-3 Kaksi vuotta sitten alkanut koulumme peruskorjaus on aiheuttanut jokapäiväiseen koulutyöhön monenlaisia järjestelyjä, mutta ollut myös erityisen suuri ilonaihe. Kun peruskorjaus aikanaan alkoi, se oli meille selkeä tieto ja lupaus siitä, että Hämeenkylän koulu ja lukio saavat ajanmukaiset ja hyvin toimivat koulutilat. Tiedossa oli, että syyskuussa 2005 häämöttää maali, parakeista luovutaan ja kiertolaiselämämme muilla kouluilla on ohi. Erityisellä kiitollisuudella muistan Variston koulua, joka on moninaisissa vaiheissa ojentanut meille auttavan kätensä. Samoihin aikoihin peruskorjauksen alkamisen kanssa alkoi myös opetussuunnitelmien uudistaminen. Opettajamme tekivät siinä suuren työn. Perusopetuksessa uudet opetussuunnitelmat on otettu käyttöön tämän lukuvuoden alusta ja lukiossa ne otetaan käyttöön syksyllä Lukion medialinjan muotoutuminen nykyiseksi on ollut pitkän kehittämistyön tulos. Siihen työhön ovat monet alan erityisosaajat uhranneet paljon talkootunteja. Syksy 2005 on medialinjalla ollut erityisen odotuksen kohde, koska tuolloin saadaan peruskorjauksen viimeisen vaiheen valmistuttua käyttöön myös mediastudio. Silloin medialinja voi täysipainoisesti toimia omalla koululla. Medialinjakin on elänyt kiertolaiselämää. Tilojaan on antanut linjan käyttöön mm. Espoon-Vantaan teknillinen ammattikorkeakoulu. Joululomalle jäimme erityisen iloisissa tunnelmissa. Peruskorjaus oli loman aikana siirtymässä viimeiseen vaiheeseen ja tiesimme sen tuovan paljon helpotusta koulun arkeen. Yhä useampi opettaja pääsisi työskentelemään uusissa tiloissa ja oppilailla yhä pienempi määrä tunteja olisi parakeissa, vanhoissa tiloissa ei enää kellään. Joulu, rauhan ja ilon juhla, toi maapallon toiselta puolelta tiedon järkyttävästä luonnonkatastrofista. Tyynen meren alueen tsunami osoittautui myös Suomen rauhan ajan suurimmaksi onnettomuudeksi. Se kosketti syvästi myös Hämeenkylää. Kaksi oppilastamme perheineen sai surmansa tsunamissa. Hiljainen suru ja kaipaus on ollut läsnä koko kevätlukukauden. Maaliskuussa, ylioppilaskirjoitusten aikaan kouluyhteisöömme tuli tieto Vantaan sivistystoimen viraston suunnitelmista. Meille ilmoitettiin, että suunnitelmissa on Hämeenkylän lukion ja Vaskivuoren lukion yhdistäminen niin, että Hämeenkylästä lukiolaiset siirtyisivät Vaskivuoreen elokuussa Samaan aikaan yhdistettäisiin Hämeenkylän koulu ja Myyrmäen koulu niin, että Myyrmäen koulusta oppilaat tulisivat Hämeenkylään. Esitystä perusteltiin taloudellisin syin. Tällä ratkaisulla kerrottiin saavutettavan vuonna 2006 säästöjä euroa ja seuraavana vuonna euroa. Ensiksi tätä ei voinut edes uskoa todeksi. Olihan nykyinen kouluverkko vahvistettu kaupunginvaltuuston v.2001 hyväksymässä koulutuspoliittisessa ohjelmassa. Kiinteistöä peruskorjataan parhaillaan peruskoulun ja lukion käyttöön. Peruskorjaus ei ole edes valmis, kun käyttötarkoitusta ollaan jo muuttamassa. Kesälomalle jäädessämme emme tiedä kouluyhteisömme kohtaloa. Ratkaisuja kerrotaan tehtävän kesällä. Koulujen johtokunnat, vanhemmat ja oppilaat ovat suhtautuneet esityksiin erittäin kriittisesti, ehdotettujen ratkaisujen taloudellisia, pedagogisia ja toiminnallisia perusteita on vahvasti epäilty. Aika näyttää, mikä on näiden äänien merkitys. Joka tapauksessa vanhan sananlaskun mukaan: Onni yksillä, kesä kaikilla. Samalla, kun kiitän koko kouluyhteisöä kuluneesta lukuvuodesta, toivotan teille jokaiselle oikein hyvää kesää. Paistakoon aurinko teille jokaiselle sekä konkreettisesti että kuvaannollisesti. Irja Ansalehto-Salmi rehtori :54:12

3 Vanhojen päivän tanssit Vanhojen päivän tanssit ovat pitkäaikainen perinne Suomalaisessa kouluhistoriassa. Monien vanhemmat ovat olleet ennen lapsiaan tanssimassa vanhojen päivän tansseissa. Tämän lukukauden aikana koulussamme vietettiin edellisten vuosien tapaan vanhojen päivän tanssit, joihin aloitimme harjoittelut jo viime joulukuussa. Niin kuin kaikessa uudessa, alku oli kankeaa, mutta alun jännityksen lauettua jokaisesta kehittyi melkoinen parketin partaveitsi(ainakin suurimmasta osasta). Juontajan pestiä hoiti ansiokkaasti Joe Awuah-Addae (3D). Harjoittelimme kymmentä erilaista tanssia, joita olivat: Poloneesi Avaustanssi Mignon Cicapo Pas d Espane Wienervalssi Tango Salty Dog Rag Virginia Reel Lambeth Walk Kun pääsimme harjoittelussa vauhtiin alkoi tunnelma vapautua, mutta ennen vanhemmille tanssimista melkein kaikkien sydän löi ainakin kahta sataa. Tällä kertaa tanssimme vanhemmille poikkeuksellisesti Kilterin koulussa, koska niin kuin kaikki tietävät, oma salimme on remontissa. Joten myös kiitokset Kilterin koululle salin lainaamisesta. Sitten kaikki alkoi. Nimiä alettiin luetella ja pari toisensa perään liukui Poloneesin tahdissa vanhempien ja sukulaisten silmien eteen. Vanhojen päivän tanssit olivat alkaneet! Esitettyämme vanhemmille kaikki kymmenen tanssia siirryimme ravintola Omenapuuhun jatkamaan iltaa. Tässä vaiheessa olimme urakkamme puolivälissä, sillä edessämme oli vielä rankka päivä. Seuraavana päivänä tanssimme koko ohjelmiston neljään kertaan, koska tila ongelmien johdosta tanssimme aulassa. Ensimmäinen päivän yleisö oli vierailevasta naapurikoulustamme Variston ala-asteelta, jolta tanssijat saivat raikuvat aplodit esityksestään. Ensimmäisen esityksen jälkeen tanssijat saivat viiden minuutin hengähdystauon ennen seuraavien katsojien tuloa. Jolloin sama rumba alkoi taas alusta. Poloneesin tahdilla astelimme sisään ja lopettelimme rennon Lambeth Walkin tahdissa. Niin kuin aikaisempina vuosina katsojat olivat saaneet äänestää vuoden paria. Giuliana Mirabella ja Jussi Mäkelä voittivat äänestyksen suurella äänivyöryllä. Hämiksen toimitus onnittelee voittajaparia, sekä esittää kiitoksensa tanssiopettajiaan Anna-Maija Eerolaa ja Janica Aulenia pitkäjänteisestä opetuksesta. Jutta Virkkula pareineen sekä vuoden pariksi valitut Giuliana Mirabella ja Jussi Mäkelä. Tauolla Kilterin koululla. 4 hamis_k_05.indd :54:14

4 6 hamis_k_05.indd 6-7 Abin elämää 2005 Wanhat Pukuloistoa parhaimmillaan! Tänä vuonna abi-ikäryhmä oli vuonna 86 syntyneet ja mukana oli tietenkin myös muutama veteraani edelliseltä vuosikurssilta. Alkuvuosi oli abien kannalta ihan samanlainen kuin edellisetkin, mutta kaikki muuttui kun edessä oli penkkarit, prelit, sekä ylioppilaskirjoitukset. Ylioppilaskirjoituksiin valmistautuminen alkoi jo vuoden alusta. Kerrattiin reaalia, matikkaa ja kieliä. Pian edessä olivat prelit, joka oli uusi asia sekin ainakin suurimmalle osalle joukosta. Prelit tulivat vastaan yksi kerrallaan ja pian huomattiin, ettei niiden suorittamiseen tarvittukaan professorin tutkintoa. Vihdoin prelit olivat ohitse ja ruvettiin jo valmistautumaan seuraavaan suureen tapahtumaan. Penkkarit on perinteinen abien valmistumista kuvaava juhla ja niitä on vietetty lukioissa jo kauan. Tämä vuosi ei eronnut penkkareiden kohdalla juuri muista. Luvassa oli menoa ja meininkiä, musiikkia ja karkkia. Spektaakkelin suun- nittelu aloitettiin jo vuoden alusta, mutta ensimmäiset näkyvät aikaan saannokset valmistuivat perinteiseen tapaan muutamaa päivää ennen penkkareita. Kaikesta huolimatta tämän vuoden spektaakkeli oli menestys. Melkein kaikki meni juuri niin kuin oli suunniteltu. Aamulla muulla koululla oli normaalit oppitunnit ja sillä aikaa abit valmistautuivat suureen juhlaansa. Aiheena tänä vuonna oli 70-luvun disko, ja kaikki abit olivat pukeutuneet diskokuninkaiksi tai muiksi samaan aihepiiriin liittyviksi hahmoiksi. Kellon lyödessä kymmenen oli abiradion aika. Olli-Matti Rantanen porukoineen soitti abiradiossa teemaan liittyvää musiikkia ja mukaan mahtui myös muutama uudempi biisi. Musiikin tauotessa luettiin muun koulun lähettämiä tekstiviestejä, kerrottiin tarinoita sekä vitsejä. Näin myös muut saivat tavallaan vaikuttaa abiradion etenemiseen. Abiradion jälkeen oli vuorossa RO eli ryhmän ohjaus tuokio. Abit kuitenkin ke :54:17

5 rääntyivät ruokalaan, jossa jaettiin päättötodistukset niille joilla kaikki tarvittavat kurssit olivat jo kasassa. Lisäksi opettajat olivat laatineet jokaisesta abista hauskan ja luontevat kuvailun, jonka he lausuivat todistusta antaessa. Persoonallisuutta jos jonkin näköistä oli kasassa tässä vuosiluokassa. Oli hieman ujompaa ja hiljaisempaa, mutta toisaalta taas hyvinkin villejä sekä äänekkäitä yksilöitäkin oli mukaan mahtunut. Vihdoin oli odotettu tarpeeksi ja suurin juhla oli alussa. THE ABI SHÖY oli nyt tulossa. Koko koulu kerääntyi innolla odottamaan koulun aulaan tätä huikeaa spektaakkelia. Abishow sisälsi tänä vuonna muutaman musiikkiesityksen, hieman muunneltua videomateriaalia koulun oppilaista, tanssikilpailun johon osallistui kaksi opettajaparia, jotka ottivat mittaa toisistaan. Tietenkin mukana oli perinteinen palkintojen jako, jossa palkittiin abien lemmikki opettajat ja muu koulun henkilökunta. Ennen kuin kukaan edes ehti huomata, olivat penkkarit jo ohitse. Onneksi seuraava mukava kokemus oli edessä jo muutaman tunnin päästä, kun lähdettiin abiristeilylle. Pian kaikki olisi lopussa, edessä olisi enää vain pahin: ylioppilaskirjoitukset! Ken hän lienee - Putteko siinä? 8 hamis_k_05.indd 8-9 Kuvisprojekti koulun käytävien taideteoksiksi Osa abeista jännitti niitä kauheasti, melkeinpä sai paniikkikohtauksen. Osa taas ei ollut juuri moksiskaan vaan eli ihan niin kuin ennenkin. Ylioppilaskirjoituksiin valmistauduttiin lukemalla ahkerasti ja käymällä eri aineiden kertauskursseja. Joillakin valmistautuminen jäi pelkkiin kertauskursseihin. Pian tuli päivä jolloin oli ensimmäiset kuullunymmärtämiset. Suurimmalla osalla ne menivät ihan hyvin eikä mitään hätää ollut. Tietenkin joukkoon mahtui muutama pettymys, mutta nekin unohtuivat pian ja kaikki siirtyivät valmistautumaan seuraavaan kokeeseen. Ylioppilaskirjoitukset ovat suuri, ehkä suurin tapahtuma monen lukiolaisen oppitaipaleella. Niinpä osa porukasta hieman hätääntyi kun joku ei mennyt aivan niin kuin olisi odottanut. Ei maailma kuitenkaan tähän kaadu, elämä jatkuu ja saahan kaikkia kirjoitus aineita korottaa jos ei ole tyytyväinen saavutukseensa. Nyt ylioppilaskirjoitukset ovat jo ohi ja suurin jännitys on jo mennyt, mutta yksi asia on vielä monella auki. Mihin seuraavaksi? Se on tällä hetkellä polttava kysymys monen abin sisimmässä. Osa pitää välivuoden, jotkut jatkavat opiskelua ja osa pojista menee elämänkouluun eli armeijaan. Tulevien abien täytyy siis muistaa, että myös abit ovat ihmisiä eikä heiltä sen enempää odoteta. Tämänvuotinen lukion kuvataiteen 5. kurssi Kokeillen, koetellen järjestettiin niin, että tuotimme ryhmätöinä taideteoksia, jotka sijoitetaan koulun käytäville. Tutustuimme aluksi Kiasmassa ja Tennispalatsin taidemuseoissa olleisiin näyttelyihin ja haimme niistä ideoita teoksiimme. Sitten n. 18-henkinen joukkomme hajautui neljäksi ryhmäksi ja ryhtyi ideoimaan teoksia. Jokainen ryhmä työsti teoksensa eri tavoin ja erilaisin materiaalein. Aurinko syntyi vanerilevylle liimatuista murretuista cd-levyn palasista. Historiallinen reliefi tehtiin poltetuista keramiikkalaatoista, Elämänpuu paperimassasta kovalevylle ja Enkeli rautalankaverkosta, paperista ja höyhenistä. Vantaan kaupunki on säästöillänsä laiminlyönyt mm. koulumme taidehan- Höyhenistä enkeliksi kinnat ammattitaiteilijoilta. Näin ollen olemme toteuttaneet ne itse. Muun muassa Tikkurilan uuden lukion taideteoshankinnat maksoivat useita kymmeniä tuhansia euroja. Arvostamme omia tuotoksiamme ja haluamme, että koulumme on näköisemme. Ulla Lappalainen Jouni Tukiainen :54:22

6 10 hamis_k_05.indd Ollaan elokuvahulluja Retki Pisteeseen Kevään Viestinnän perusteet - kurssilla olemme tehneet artikkelin, jostakin itselle tutusta aiheesta, sarjafilmin ja katselleet vanhoja elokuvia yms. Opettajamme halusi innostaa meitä toimittajan ammatin pariin viemällä meidät vierailulle. Kohteena oli Piste Helsingin Sanomatalossa. Kukaan ei oikein tiennyt millainen paikka se olisi, mutta kaikki odottivat matkaa innolla. Kun päivä koitti, tapasimme aulassa tuntia aikaisemmin kuin yleensä. Matkustimme bussilla ja olimme Helsingissä ajoissa, joten saimme puolituntia aikaa jaloitteluun. Useimmat kävivät Postin uudessa musiikkikirjastossa ja Foorumissa. Kun vuoromme oli mennä Pisteeseen, oppaamme johdatti meidät Sanomatalon alimpaan kerrokseen. Sinne oli rakennettu pieni kaupunki. Ihmettelimme aluksi, miksi siellä oli sellainen, mutta myöhemmin asia selvisi meille. Ihan aluksi menimme kaikki istumaan auditorioon?, ja siellä meille näytettiin lehtikuvia. Oppaamme selvitti meille, minkälainen uutiskuva on ja miten se eroaa muista kuvista. H ä n kertoi meille lehdistä joita he julkaisevat ja lehtien historiasta ja näytti mm. ensimmäisen Ilta-Sano- mien näköispainoksen. Mielestämme se oli mielenkiintoista, mutta takana oli jo aika pitkä koulupäivä joten joitain hieman väsytti. Meille selvisi Ilta-Sanomien lööpin ja sen kannen merkitykset. Lööpin tarkoitus on saada ihmiset kiinnostumaan lehden sisällöstä ja kannen tehtävä on saada ihmiset ostamaan lehti. Tämän jälkeen saimme muistilehtiöt puhelimet ja kynät ja meidän piti muodostaa ryhmät. Tarkoituksena oli, että liikkuisimme kaupungissa ja kokoaisimme tietoa tietystä aiheesta, josta tekisimme artikkelin. Muistioihin kirjoitimme asioita, joita saimme selville ihmisiltä joita haastattelimme. Jouduimme käyttämään puhelinta, kun otimme soittoja vastaan tai soittaessamme jollekin henkilölle. Puhelin ei kuitenkaan ollut oikea, ja sillä pystyi soittamaan vain tiettyihin numeroihin. Saimme joka ryhmä eri aiheen ja tehtäessä sitä meitä auttoi tietokoneella oleva Masa Majava ja eräs päätoimittaja. Kun olimme hankkineet tarvittavat tiedot, palasimme takaisin omaan ryhmäämme. Siellä kokosimme tietomme yhteen ja vastasimme aiheeseen liittyviin kysymyksiin, jotka olivat tietokoneella. Lopulta meidän piti päättää millaisen jutun laitamme lehteen, kansikuvan sekä otsikon. Kun tehtävämme oli suoritettu, katsoimme artikkelimme screeniltä. Kierroksen aikana opimme paljon asioita journalismista, lehdistä ja niiden tarkoituksesta. Reissu oli hyvin mukava ja luultavasti kaikki viihtyivät. Mukanamme oli viestinnänopettajamme Paula Koskimäki ja koulunkäyntiavustaja Jonna Vuorinen. Ida-Maria Björkvist ja Essi Palonen Vapaamuotoinen, elokuvan historiaan ja nykypäivään pureutuva kurssi AI 13 toteutettiin keväällä ensi kertaa. Ohjelmistossa oli katkelmia alkaen Chaplinin mykkäelokuvista, Walt Disneyn piirrettyjen kautta aina Suomifilmin klassikoihin. Nähtiin muun muassa pitkään sensuurin hyllyillä lojunut, mutta mahtavasti tunnelmansa säilyttänyt Risto Orkon Jääkärin morsian. Ohjelmistossa oli myös Marx-veljesten äänifilmejä, sekä uudempia klassioita James Bondista aina Pulp fictioniin saakka. Olipa hyvä että kaikki kurssilaiset olivat täyttäneet yli 16 vuotta. Kurssin päätti esseesuoritus elokuvan historiasta. Kuvassa omaa tekstiään kirjoittaa oppilas Antti Uino. Lämmöllä muistaen Jon Huuhtanen Nea Lempinen :54:25

7 Biologian opettajana saa tutustua myös tällaisiin kavereihin Terhi Hakkinen tentissä Tapasimme Terhi Hakkisen biologian kaksoistunnin välisellä välitunnilla.meillä ei ollut hirveästi aikaa, mutta saimme sentään jotain Terhistä irti. Kysymyksiä oli paljon, ja vastauksia sateli. Haastattelun alussa Terhi kertoi itselleen kuuluvan hyvää, mutta lopusta emme tiedä. Lempinäyttelijä? - Brad Pitt on ihan kiva Nimi? - Terhi Tepa Hakkinen Ammatti? - Opettaja Syntymäpaikka? - Nokia Missä olet työskennellyt aiemmin? - Mansikkamaalla, pubissa, kaupan kassalla, ja Turussa, biotekniikan keskuksessa. Lempiruoka? - Lihapullat Lempielokuva? - Esim. Love Story 12 hamis_k_05.indd Opettajan ammatti on ollut Terhillä mielessä pienestä pitäen, vaikka hän kertoi muidenkin ammattien olleen vaihtoehtoina. Terhi kertoi omien lempiaineittensa omina kouluaikoinaan olleen maantieto ja biologia. Musiikki ei Terhiltä luonnistunut kuulemma ollenkaan. Juuri biologian ja maantiedon opettajaksi Terhi halusi siksi, koska on aina ollut kiinnostunut kyseisistä aineista. Kiinnostavin aihe biologiassa on Terhin mielestä ysin ihmiskurssi. Terhi tuli tänne, Hämeenkylän kouluun viime vuoden, 2004, loppukesästä, jolloin koulut siis alkoivat. Tähän kouluun hän haki avoimen paikan perusteella. Palkkakin tuntuu kivalta. Terhi kertoo viihtyneensä hyvin. Parhaaksi opekamuksi hän ilmoittaa muut biologian opettajat, ja äidinkielen opettajan, Kirsi Kaartusen. Yläasteen Terhi valitsi ala-asteen ja lukion sijasta siksi, jottei tarvitsisi olla äiti hahmona pienemmille, ja toisaalta taas lukiolaiset eivät välttämättä innostu aiheesta niin paljon. Terhi tuli siis tänne - remontin keskelle - mikä ei kuitenkaan ole huono juttu. Parasta Terhistä remontissa on joulun jälkeen käyttöön tulleet uudet, hienot luokat. Kello läheni seuraavan tunnin alkua, mutta vielä oli aikaa pariin kysymykseen. Kysyimme, kenen kanssa Terhi haluaisi vaihtaa roolia, jos se olisi mahdollista. Pitkän mietinnän jälkeen saimme vastauksen: Joku kuninkaallinen olisi kiva olla, luontaisetujen takia. Delfiini Terhi taas olisi, jos pitäisi olla jokin eläin. Olisi kiva uida vapaasti, Terhi lisää. Terhi kertoi meille käyneensä monissa maissa, mutta tärkeimmiksi hän ilmoitti Irlannin - jossa vietti aikaa puoli vuotta - ja Israelin. Etelä- Amerikkaan Terhi haluaisi kertomansa mukaan matkustaa. Aika Terhin kanssa päättyi, ja biologian tunti jatkui. Aiheena olivat vesinisäkkäät. Kiitos Terhille haastattelusta! Satu Lappi, Henna Numminen ja Emmi Merta Lempilaulaja? - Maija Vilkkumaa (Uusin levykin löytyy) Idolisi? - Ei ole varsinaista Voisitko olla opettaja koko ikäsi? - Miksikä en? Biologian tunnilla :54:27

8 Kotitalous Kotitalous, mitä se oikein on, mitä hyötyä siitä on? Kotitalous on mukava oppiaine, jota opiskellaan pääsääntöisesti yläasteella seitsemännellä luokalla ja myöhemmin, jos on valinnut sen valinnaisena aineena kahdeksannella ja yhdeksännellä luokalla. Kotitaloudessa perehdytään ruoanlaittoon ja sen laittamisen harjoitteluun, mutta siinä oppii myös paljon muutakin kuin pelkästään ruoanlaittoa. Se miksi kotitaloudesta on hyötyä meille, on se että sen avulla kaikki jotka eivät osaa laittaa ruokaa itselleen oppivat sen kautta tekemään sitä. Kotitaloudesta on myös hyötyä myöhemminkin elämässä, koska jokainen joka on käynyt kurssin tai pari kotitaloutta niin osaa siten vanhana myös tehdä itselleen ruokaa ja auttaa muita ruoanlaitossa. Itse rakastin yläasteella kotitaloutta, joten sanon tämän nyt. Jos joku tykkää todella paljon ruoan laittamisesta, niin älä pistä unelmiasi hukkaan. Hae Perhoon opiskelemaan kotitaloutta äläkä mihinkään räkäiseen ammattikouluun. Mutta jos et pääse Perhoon hae mieluiten lukioon ja sitten vasta sen jälkeen hae YO -papereilla vaikka Haaga Instituuttiin tai Perhoon. Uuden kotitalousopettajan Haastattelu Opettajan nimi? Annariikka Orrensalo Miten päädyit kouluumme? Ystäväni Hannele Myllylä pyysi minua tulemaan hänen sijaisekseen, koska hän oli muuttamassa Tampereelle. Missä olit ennen kouluamme? Opetin kotitaloutta Ressun peruskoulussa Helsingissä. Kauanko olet opettanut kotitaloutta? Pari vuotta olen opettanut Miksi oppilaat tarvitsevat kotitaloutta? Kotitalous on mielestäni tarpeellinen aine kaikille oppilaille, sekä tytöille että pojille. Vuosikymmeniä sitten kotona opittiin arjessa tarvittavat käytännön taidot, kuten ruoanvalmistus, vaatehuolto ja siivous. Nykyään perheiden taloudellinen asema on aikaisempaa parempi, joten yhä useammin vaatehuolto- ja siivouspalveluita ostetaan Köksäntunnin tuloksista nauttimassa 14 hamis_k_05.indd kodin ulkopuolelta. Lisäksi ruoanvalmistus on yksinkertaistunut einesten ja puolivalmisteiden käytön yleistyttyä. Mikäli kotitaloutta ei kouluissa opetettaisi, jäisivät monen lapsen kotona tarvittavien taitojen taso valitettavan vähäiseksi. Kotitalous antaa oppilaille mahdollisuuden käytännön kädentaitojen kehittämiseen teoriapainotteisten aineiden joukossa. Mitä mieltä olet koulumme oppilaista? He ovat mahtavia, ihan kuten jokaiannariikka nen muukin nuori. Anni Kolehmainen Orrensalo on koulun uusi köksänmaikka. Auditorio turhaa rahan tuhlaustako? Pyöreä auditorio on jo jonkin aikaa koristanut koulumme julkisivua. Se ei varmasti ole jättänyt ketään kylmäksi. Etenkin ne lukiolaiset, jotka ovat päässeet kokeilemaan kokeen tekemistä auditoriossa, ovat hermostuneet tyystin koko paikkaan. Auditorio on kokeiden tekemistä varten mahdollisimman huono paikka. Koska rakennusmiehet tyrivät ja penkkirivien etäisyydet vaihtelevat 79 ja 110 cm:n välillä, monissa paikoissa kokeen tekeminen on tuskaa. Reunapaikoilla etäisyys on niin suuri, että koetta joutuu tekemään selkä aivan kyyryssä, ja sekös on ikävää. Joissakin paikoissa taas jaloille ei ole juurikaan tilaa. Lisäksi pöydät ja penkit menevät joissakin kohdissa aivan kieroon, niin että sinulla ei välttämättä olekaan aivan edessäsi pöytää, vaan vaikkapa kahden pöydän välinen railo. Sekin on ikävää, että kun joku rivin keskellä koetta tekevä saa sen valmiiksi, hänen lähtiessään rivin muut opiskelijat joutuvat keskeyttämään kokeen tekemisen ja pistämään pöytälevyn sivuun. Se on todella hermostuttavaa. Kaikista vioistaan huolimatta audi- torio maksoi ihan törkeästi. Siitä jouduttiin pulittamaan euroa, ja kaiken lisäksi suorakaiteen muotoinen olisi ollut puolet halvempi. Koska auditoriossa on 158 penkkiä, yhden penkin hinnaksi tulee 3164 euroa. Näinä taloudellisesti vaikeina aikoina se on melko iso summa. Auditorio sopii erinomaisesti kaikenlaisiin tiedotustilaisuuksiin ja luentoihin, mutta kaikki missä pitää käyttää paperia ja kynää täytyy pitää kaukana auditoriosta. Jotta auditorio ei saisi pelkkiä haukkuja, niin todettakoon, että siellä on hyvä kuuluvuus ja sisustuksen värit ovat mieltä rauhoittavat. Pyöreä muoto on myös aika tyylikäs, vaikkei siitä käytännön hyötyä olekaan. Kaiken kaikkiaan auditoriosta voidaan todeta, että se on OK omaan tarkoitukseensa, mutta sitä on turhaan yritetty muuttaa kokeentekopaikaksi. Auditoriossa penkkirivin reunassa tehdyn kokeen jälkeen kokeen tekeminen tavallisessa luokassa on mahtava kokemus. Anssi Rulamo :54:33

9 Skönheten och Odjuret i Svenska teatern Familjemusikalen Skönheten och Odjuret baserar sig på Disneys saga som berättar om en flicka, Bell, som bor i ett hus på landet med sin far och sina två äldre systrar. Bell kallas Skönheten. En dag går hennes pappa till ett slott där det finns en rosenträdgård. Han plockar en ros till Bell men han vet inte att ett odjur bor i slottet. Odjuret är argt och han kräver betalning för rosen: antingen pappa eller en av döttrarna ska komma till slottet och arbeta som trädgårdsmästare. När fadern kommer tillbaka hem och berättar till döttrarna vad Odjuret har sagt går Bell i faderns ställe till slottet. I slottet ser han odjuret och den första träffen är inte trevlig. Odjuret ryter och Bell blir skrämd av honom. I slottet bor också tjänare och Odjuret är elakt mot alla. Litet senare märker alla att Odjuret är kär i Skönheten. En av tjänarna lär Odjuret goda seder och dans. Byborna anfaller slottet och det blir ett stort slagsmål men Skönheten hinner ändå säga trollformeln jag älskar dig och vill gifta mig med dig och förbannelsen försvinner. Tjänarna kan tala igen och Odjuret blir igen prins. Odjuret förändras till en stålig man och de lever livet lyckligt till slutet. Handlingen var inte densamma som i Disneys film. Tjänare var möbel i filmen, men stumma i pjäsen. I pjäsen hade Skönheten också två systrar såsom i Askungen. Skådespelet var jätteroligt och härligt. Skådespelarna var fantastiska. Pjäsens bästa sak var att slottets tjänare inte kunde tala för de var alla stumma. Jag tyckte mycket om Skönheten och Odjuret. Den var rolig och skådespelare var bra. Jag tycker att musikalen passar lika bra för vuxna och barn. Först när jag hörde att vi måste gå till Svenska teatern tänkte jag att jag avskyr det. Jag hade fel. Jag var rädd för att jag inte förstår vad skådespelarna pratar. Jag förstod något. Teatern var en bra erfarenhet. Vi njöt av skådespelet: Sirinan Boonbut Jonna Haataja Anne Heikkinen Jenna Heinonen Pia Hiltunen 16 hamis_k_05.indd Noora Himmanen Henna Huttunen Nina Kallio Sami Laaksonen Giuliana Mirabella Hieu Nguyen Heidi Piirainen Ville Pulkki Terhi Savolainen Jenna Turkka Minttu Tuunanen Jenni Valonen Tea Kangasniemi, lärare Bilder: Svenska Teatern Kulturelles Deutsch im Frühjahr 2005 Im Kino: Goodbye Lenin 03 saksan ryhmä katsoi huhtikuussa saksalaisen Wolfgang Beckerin menestyselokuvan Goodbye Lenin. Elokuvan tarjosi jälleen Goetheinstituutti pääkaupunkiseudun lukioiden saksan oppilaille elokuvateatteri Orionissa. Goodbye Lenin on ollut menestys ympäri maailmaa ja se on saanut useita palkintoja. Helsingissäkin elokuvaa on esitetty jo yli vuosi. Elokuvan suosio on helppo ymmärtää, sillä se kertoo huumorin keinoin Saksan muurin murtumisesta ja ihmisten elämästä tuona aikana sekä luo todentuntuisen illuusion DDR:stä. Elokuvan päähenkilön äitiä suojellaan siltä faktalta, että DDR lakkaa olemasta ja lännen kulttuuri tunkee entiseen eristäytyneeseen valtioon. Taustalla on epäilys, että äidin terveydentila ei kestäisi totuutta. Vaikka elokuva on komedia, on siihen saatu tragediaa mukaan esim. se miten perheen äiti on valinnut ideologian ja jäi itään vaikka isä on paennut lännen puolelle siinä uskossa, että perhe seuraa perässä. Elokuva esitettiin saksaksi, tekstitys englanniksi. Im Theater:Andorra von Max Frisch 03 saksan ryhmä on tänä keväänä ollut varsin kulturelli, sillä maanantaina suuntasimme Martinlaakson lukion auditorioon katsomaan saksaksi esitettyä näytelmää Andorra. Kyseessä oli lukion saksan-, äidinkielen-, ja ilmaisutaidon kurssien yhteisprojekti. Näytelmä kertoo kuvitteellisesta Andorran valtiosta ja juutalaisesta päähenkilöstä, joka syntyperänsä takia saa syyttä kärsiä. Tosin aivan lopussa, näytelmää etukäteen tuntematta, oli vaikea tietää kuoliko päähenkilö, koska näyttämölle jäivät vain hänen kenkänsä. Tästä ei voi syyttää näyttelijöitä, joiden saksan ääntämys oli kaunista ja artikulaatio aitoa, vaan kirjailija Max Frischiä, jonka vaikeaselkoisesta näytelmästä martsarilaiset olivat rakentaneet kelpo esityksen. Tosin lukuun ottamatta päähenkilöä, joka hallitsi sekä esityskielen että näyttelemisen erinomaisesti, jäi vaikutelma, että näyttelijöiden valinnassa oli painotettu enemmän kielitaitoa :54:34

10 Sarjakuvatyttö Milla Niemelä Milla Niemelä on Hämiksessä luokalla 9 e. Hänen harrastuksenaan on sarjakuvien piirtäminen. Aiheet hän saa omasta elämästään ja koulusta tai jos joskus näkee jotain erikoista. Milla on piirtänyt pienestä pitäen, hahmot ovat vähän kuin omia tunteita. Sarjakuvissa saattaa myös olla juoni, pisin juonellinen sarjakuva on 56 sivua pitkä. Sarjakuvanpiirtäminen on harrastus joka lievittää stressiä. Milla ei ole vielä tarjonnut kuviaan julkaistavaksi. Helposti kynään tarttuu kun on vihainen tai surullinen. Parhaat sarjat näytetään ystäville j a perhellle. Sarjakuvaa suunnitelllaan juonikaavion avulla. Sarjakuvat tehdään lyijykynillä, joskus tusseilla, kaikki ovat tallessa kansioissa. Milla haaveileeki pääsevänsä graafiselle alalle. Hän myös seuraa muiden piirtämiä sarjakuvia. Kiinnostavia ovat esimerkiksi japanilaiset Kevätpörriäisen kertomaa Keväisin ilmestyy Helsingin luokanopettajien julkaisema lehti Kevätpörriäinen, johon on koottu pääkaupunkiseudun ala-asteiden oppilaiden kirjoituksia eri aiheista. Tässä muutamia. Jos koulua ei olisi? Jos koulua ei olisi, meillä olisi enemmän aikaa itsellemme ja harrastuksille. Vanhemmat opettaisivat meille kaiken tarpeellisen, ja kyllä me itsekin oppisimme. Minä en ymmärrä miksi koulusta tehtiin niin tylsä. Elämähän pitäisi olla hauskaa eikä pelkkää kertolaskua ja äikän aineita. Mutta tuskin koulua lopettaa aiotaan, joten kai tätä nyt vain pitää kestää. Arttu 6B Kotona voisi olla tylsää, eikä aina näkisi koulukavereita. En osaisi välttämättä laskea enkä lukea. hyvät puolet:ei tarvitsisi kuunnella opettajan selityksiä (esim. historian- ja uskonnontunnilla). Julia 6C Äiti opettaisi minua. Saisi aina nukkua pitkään. Ei tarvitsisi tehdä läksyjä. Etsisin kavereita itse. Haluaisin pelata kotona. Hakisin kaupasta ruokaa. Pelaisin fudista. Leikkisin hyrrillä. Olisi kivaa jos kaikki toteutuu. Lari 2A Meidän koulun uudet tuulet Meidän koulun uudet tuulet on aivan liian suuret. Meidän uusi ope on aivan liian nopea. Hän ei älyä mitään, ei taida järki päässä itää.tahtoo hän laittaa kaikki uusiksi mutta menee kaikki aivan muusiksi. Ei voi mitään täytyy pärjätä muuten taitaa kaikki särkyä. Noora 5A Meidän koulun ilma on hirveää. Mutta me saadaan uusi ilmastointi ja se on paras mitä on. Tim 5D 18 hamis_k_05.indd Oppilailta kysyttiin myös mitä he ymmärtävät seuraavista kouluun liittyvistä termeistä: Tuntikehys välitunti, tunnit kehystetään välitunnein tunnin kestävä kehyksen teko OPS (opetussuunnitelma) opettajien pakosuunnitelma opettajien painon seuranta opettajien psykologi (eivät kestä oppilaita) oppilaat pölisevät sikana. Opettajien keksimä lyhenne. Kun ope vaihtuu, antaa vanha ope uudelle lapun jossa lukee ops ja silloin uusi ope tietää miten suhtautua luokkaan. Kouluverkko kun koulu käy kalassa, niin koululla on koulun kalaverkko koulun sisäinen juoruketju kouluverkkoon napataan myöhässä olevia oppilaita Oppilashuolto oppilas, joka on rasittunut suuresta läksymäärästä niin, että hänet pitää pistää huoltoon oppilas huolletaan kerran vuodessa autohuoltamossa. Pesu kuuluu pakettiin mukaan. Lehden luki: Terhi Seinä :54:38

11 20 Roskaa kuvaputken täydeltä! Reality on päivän sana. Roskaa, eli reality-tv:tä, tulee joka tuutista niin, että heikkohermoista hirvittää. Laskimme Hämiksen toimituksessa, että reality-sarjoja on ainakin 60. Mitä televisiosta tulisi jos ei olisi realitysarjoja? Toimituksessa pohdimme tätä, mutta emme keksineet mitä televisiosta tulisi jos ei reality ohjelmia. Yksi ehdotus joka pyöri ajatuksissamme oli, että talk show:t ja erilaiset visailut täyttivät ohjelmiston ennen tosi-tv:n aikakautta. Nykyään tuntuu, että kaikki uudet ideat joita TV-yhtiöt saavat ovat tosi-tv:tä. Näistä lukuisista sarjoista vain muutama on sellaisia, joita jaksaa katsoa. Parhaimmissa reality-sarjoissa on yksinkertainen mutta toimiva idea. Luultavasti käy niin, että kun tosi-tv-sarjoja tulee vielä lisää ja niiden taso alenee entisestään, niin lopulta koko suuri reality-hirviö romahtaa, kun kukaan ei jaksa katsoa tosi-tv:tä enää sekuntiakaan. Yleistä allötystä on havaittavissa jo nyt, ja jos katsojille tarjotaan vielä parin vuoden ajan talonrakennuskilpai- luita ja yleistä turhaa sekoilua, näiden sarjojen katsojaluvut romahtavat. Koska reality-sarjoissa on ainakin periaatteessa aitoja ihmisiä, niin esimerkiksi homot ovat yrittäneet osoittaa niiden avulla olevansa samanlaisia kuin muut. Se ei ole oikein onnistunut, sillä usein homot ovat tosi-tv-sarjoissa kaikkein ärsyttävimpiä henkilöitä. Reality-sarjoihin päätyy yleensä muutenkin kaikenlaisia julkisuudenkipeitä hörhöjä. Kaikenlaisia vähemmistöjä yritetään nostaa reality-tv:n avulla yleiseen tietoisuuteen. Jotkut käyttävät sarjoja myös keinona ilmaista poliittinen mielipiteensä. Yhdysvalloissa tehdyissä sarjoissa kilpailijat ovatkin usein persoonallisia, mutta Suomessa ei yleensä ole onnistuttu saamaan henkilöihin mielenkiintoa, mikä vie koko sarjan kiinnostavuuden. Reality-sarjojen henkilöt ovat malliesimerkkejä turhista julkkiksista. He nousevat julkisuuteen ja pysyvät lehtien sivuilla viikon tai parhaimmillaan kaksi viikkoa ja katoavat sitten. Tosi-tv-julkkiksia on jo niin paljon, ettei jossakin tusinasarjassa esiintyminen ole enää takuu superjulkkikseksi pääsystä. Täytyy toivoa, että reality-sarjojen määrä putoaa jossakin vaiheessa kohtuulliseksi. Muuten luvun televisiotarjonta onkin yhtäkkiä yksipuolisempaa kuin muutama vuosikymmen sitten. Entä sitten kun reality-tv-sarjojen määrää vähennetään? Alkaako taas talk show n aikakausi? Käynnistyykö jälleen uusi kierre? Mikko Mitronen ja Anssi Rulamo SUMMER (three poems by second year students) Summer s warm messed place little kids playing ground angely faces like fairy tales -Kfestivals, friends, foals - fighting music, mosquitos, marketplaces - mupping summercar smell, stablemates - short skirts driving, drunk. cottage. clio. blueberries. - army. desire. Stipendejä ovat Hämeenkylän lukiolle ja koululle lahjoittaneet: ABB AKTIA säästöpankki EVTEK Frendi-kuva Helsingin ortodoksinen seurakunta Hämeenkylän koulun oppilaskunta Hämeenkylän lukion vanhempainyhdistys Hämeenkylän seurakunta Lasten Päivän säätiö Lions Club Hämeenkylä Opettajakunnan rahasto Selecta Oy Zonta Club Vantaa II Kirjastipendien lahjoittajat: Finska vetenskaps-societeten - Suomen Tiedeseura Nuorten Akatemia Otava Pohjola-Norden Sverigekontakt i Finland Stipendit 2005 Summer came sun is burning hot People on green grass no stress, it s summer warm breeze tickles the leaves in the tree. Bob fell down in the well nobody cares cos it s summer. Bob spends whole summer in well at least the water is warm. Lehtistipendien lahjoittajat: Metsäteollisuus Tiede-lehti HÄMEENKYLÄN LUKION MEDIALIN- JAN YHTEISTYÖKUMPPANIT LUKU- VUONNA AKTIA säästöpankki, Myyrmäki Espoon-Vantaan teknillinen ammattikorkeakoulu Hämeenkylän seurakunta LIONS CLUB Hämeenkylä KIITOKSET LAHJOITTAJILLE JA YHTEISTYÖKUMPPA- NEILLE! Tutustu Hämeenkylän lukion medialinjan kotisivuihin osoitteessa fi/hamis/medialinja Sivuilta löydät mm. opiskelijoiden toimittamia radio- ja televisiouutisia. 21 hamis_k_05.indd :54:39

12 Lopon mietteitä Lukion opinto-ohjaaja Tapio Peltonen on tärkeä henkilö, jolle on asiaa tuon tuostakin. Opinnot takkuavat, tai paras mahdollinen tulos jää saavuttamatta. Mitä kulisseissa tapahtuu? Opo paljasti kymmenen kuumaa kysymystä Hämiksen lukijoille: Mä en yhtään tiedä, mihin pyrkisin opiskelemaan. Mä en tiedä mikä must tulee isona. Mä en tiedä mihin pyrkisin, enkä halua ajatellakaan asiaa. Ahdistaa... Printtaat sä mun todistuksen, kun en yhtään tiedä paljo mul on kursseja. Printtaat sä mun lukujärjestyksen, kun mä en tiedä mitä mä oon valinnu täs jaksos... Missä luokassa meidän tunti on? Voinks mä opiskella tän kurssin ens vuonna? Onks se hakuaika menny jo? Voisko tän opiskella itsenäisesti? PS. Onhan toki sitten vielä useita aivan spesifejä kysymyksiä tyyliin : Mihin valmistuu kansaivälisen kaupan koulutusohjelmasta, missä sitä voi opiskella, miten pyritään, miten vaikuttaa ylppärit, mull ois vähän kiire,bussi lähtee koht... Vu o s i ke r t o m u s Terveisin Tapio/lopo Hyviä linkkejä työnhakuun Mikä ihmeen Mese? Messenger - nuorten puhekielellä tunnettu mese on tietokoneohjelma, joka on helposti ladattavissa internetistä. Sen välityksellä voi kommunikoida ihmisten, ystävien, tuttavien, ja miksei vihamiestenkin kanssa ympäri maailmaa. Messenger omaa yli 42 miljoonaa käyttäjää. Keskustellessasi voit myös esimerkiksi tekemisen puutteen lomassa pelata erilaisia interaktiivisia pelejä, kuten pasianssi, ristinolla, tammi tai miinaharava. Nykytekniikka mahdollistaa sinut myös messengerin välityksellä keskustelemaan puhelimitse mikrofonin avulla, tai web-kameran avulla näkemään ystäväsi, kuin oikeassa elämässä. Ohjelman ero tavallisiin chatteihin on se, että se että käytävät keskustelut ovat yksityisiä, eivätkä siis ulkopuoliset voi nähdä niitä. Messengerin saat ladattua koneellesi osoitteesta msn.com. Ja tuloksen tekivät... Henna Numminen 22 hamis_k_05.indd :54:40

13 Tapahtui lukuvuonna Hämeenkylässä Elokuu Opettajien suunnittelupäivä Koulutyö alkoi luokkien tutustumispäivä Holmaan Mopojuhla Lukion uusien opiskelijoiden tutustumispäivä Holmassa Peruskorjauksen toisen vaiheen jälkitarkastus Yläkoulu vastaanotti STAKES: n ja Opetushallituksen luovuttaman kouluterveyspalkinnon Syyskuu 1.9. Lukion 02/01:n vanhempainilta Ylioppilaskokeen kuullun ymmärtämiset Jelgava Gimnazijasta 10 opiskelijaa ja kaksi opettajaa Yläkoulun ulkoilupäivä, teemana lähiympäristö ja kulttuuri Lukiolaisten liiton info lukion 2003 ja 2004 aloittaneille luokkien vanhempainilta lukion liikuntailtapäivä Ylioppilastutkinnon kirjalliset kokeet ja 9. luokkien vanhempainilta Lokakuu Nälkäpäivän keräys luokkien keittiöharjoittelu alkoi, jatkui 5. jakson alkupuolelle luokkalaisten päihdeinfo Taksvärkki UNICEF:n hyväksi Beninin lasten koulunkäynnin auttamiseen Syysloma Abiluokkien vanhempainilta Lukion 04 aloittaneiden vanhempainilta Marraskuu Finnish-British Societyn kirjoituskilpailu lukiossa Fysiikka- kilpailu lukiossa luokkalaiset TET:ssä Peruskorjauksen harjannostajaiset Aikakauslehtipäivä Kemia- kilpailu lukiossa Lukion opettajien koulutuspäivä Note- päivä Yläkoulun vierailu alueemme alakouluissa Ammatinvalintailta 9.-luokkalaisten Joulukuu Talousguru- kutsukilpailu lukiossa Syksyn ylioppilasjuhla, itsenäisyysjuhla Lukion tähtitieteen kurssit (n. 50 opiskelijaa) Heurekassa Lucia- juhla Peruskorjauksen kolmannen vaiheen vastaanotto Yläkoulun puurojuhla Lukion puurojuhla Yläkoulun ja lukion joulukirkko Tammikuu Freeze News- medialinjan tv-uutisten ensimmäinen lähetys Kevätlukukauden aloitus, tsunamissa kadonneiden oppilaiden muistotilaisuus :n vanhempainilta Konsertti tuleville 7.-luokkalaisIlle auditoriossa, 6.-luokkalaisten vanhempainilta lukion esittely peruskoululaisille ja peruskoululaisten vanhemmmille luokkien eduskuntavierailu Helmikuu 1.2. Vanhempainkokous koulun uuden johtokunnan valitsemiseksi vko 7 Sanomalehtiviikko Abiturienttien preliminääri 9.2. Oppilaskonsertti yläkoululle Ylioppilaskokeen kuullun ymmärtämiset Yläkoulun talviliikuntapäivä Opettajien pelastusharjoitukset Penkinpainajaiset Vanhojen päivä Talviloma Maaliskuu 8.3. Ainereaali-ilta, alustajana YTL:N historian jaoksen puheenjohtaja, dosentti Heikki Mikkeli Hämeenkylän yhteiskoulun vuoden 1980 ylioppilaat vierailivat koululla Kevään ylioppilaskirjoitukset Yläkoulun opettajien Veso (½) Pääsiäisloma Koulun uusi johtokunta aloitti työskentelyn Huhtikuu 5.4. Johtokunnan järjestämä keskustelutilaisuus Länsi-Vantaan kouluasioista 6.4. Yläkoulun opettajien Veso (½) Toukokuu 9.5. lukiosta n. 50 opiskelijaa Heurekan Aivopäivässä vko luokkien vierailut Martinlaakson voimalaitoksella Opettajien suunnittelupäivä YT-lain mukainen henkilökunnan kuuleminen kouluverkkokysymyksistä Tulevien 7.-luokkalaisten tutustumiskäynti Poliisin laillisuuskasvatusluennot 9.-luokkalaisille, luennot piti vanhempi konstaapeli Kari Hänninen luokat vierailulla World Skills- ammattitaidon MM- kilpailuissa, vierailun tarjosivat Teknologiateollisuus ry ja Metallityöväen liitto ry luokkia vierailulla ehkäisyneuvolassa E ja 9F Helsingin Sanomien toimittajatapaaminen Ysipäivä luokkalaisten mopokoulu luokat Vantaan taidemuseossa ja 9. luokat Linnanmäellä luokkien ulkoiluretki Petikossa 4.6. Kevätjuhlat ja ylioppilasjuhla Hämeenkylän kirkossa Hämeenkylän lukio Kevään 2005 ylioppilaat Aalto Juho Ahjoniemi Antti Andersson Janne Böhlström Joakim Gurko Samuli Heininen Jenna Hellén Ville Helmi Sanna Hietala Henri Hiironen Timo Hjelt Silvana Honkanen Marko Hyttinen Mikko Hyytiäinen Olli Hämäläinen Heli Ikkala Jenni Ikonen Henrik Isohanni Juho Isokoski Alisa Jelonen Katri Jumppanen Aleksi Jämsén Joel Kaira Henri Karttunen Elisa Kaskenmäki Katja Kivi Linda Kivilehto Tommi Koivulaakso Suvi Lahnalampi Kimo Laitinen Miia Laxman Iina Leinonen Katja Lesch Petri Lundström Lasse Luoma Kalle Maanoja Teemu Merivirta Laura Nevala Mika Ollonqvist Pirkka Oravala Juho Peltoniemi Heidi Pesonen Esa Ranta Janne Rantanen Olli-Matti Riikonen Niilo Ripatti Ville Rossi Senja Räsänen Tuija Rönnberg Matias Salonen Tapio Salonen Tomi Sundberg Joakim Suomela Henrietta Suominen Lauri Tauro Heidi Toivanen Joonas Tukia Ella Tuononen Niko Udd Juuso Vainikainen Sari Waris Roope Westerlund Oskari Vuorio Juha Väre Heidi Äijö Olli hamis_k_05.indd :54:40

14 Hämeenkylän koulun johtokunta asti Pelkonen, Jarmo puheenjohtaja Laakso, Sirpa varapuheenjohtaja Muut varsinaiset jäsenet Maanoja Tapio, Sipikari Merja, Tanskanen Ritva, Varajäsenet Hopsu-Neuvonen Arja, Lindqvist Margit, Pelkonen Maija, Pohjola Jarmo, Salonen Risto Hämeenkylän koulun johtokunta alkaen Merta, Juha puheenjohtaja Sipikari, Merja varapuheenjohtaja Muut varsinaiset jäsenet Kohvakka Ulla, Kuivalainen Kari, Pippuri Riitta Varajäsenet Niemelä-Pynttäri Marjut, Oinas Saila, Mäkelä Kari, Pietilä Merja, Vesalainen Veijo Hämeenkylän koulun ja lukion yhteiset opettajat Ansalehto-Salmi, Irja, rehtori Möykky, Marika biologia, maantiede, terveystieto, apulaisrehtori Eerola, Anna-Maija liikunta, terveystieto Haussalo, Pekka fysiikkaa, tietotekniikka Hulkkonen, Kaija konsultoiva erityisopettaja Hyry, Matti uskonto, psykologia, media Kantola, Pilvi uskonto, filosofia, psykologia, elämänkatsomustieto Koskela, Raija matematiikka, tietotekniikka Koskimäki, Paula äidinkieli ja kirjallisuus, viestintä, media Kuivalainen, Maarit biologia maatiede Lappalainen, Ulla kuvataide Levomäki, Jukka liikunta Metsoila, Markku kemia, fysiikka, matematiikka Multamäki, Maaret kuvataide, tekstiilityö Ojala, Katja musiikki (sairas- ja äitiyslomalla alkaen, sijainen Minna Hilke) Vuorinen, Kirsi englanti Sivutoimiset yhteiset opettajat Paajanen, Jyrki liikunta, salibandyvalmennus Rauhanen, Hannele tietotekniikka, viestintä Pesu, Tapio liikunta, jalkapallovalmennus Tapio, Teija ilmaisutaito, draama Hämeenkylän koulun opettajat Hakkinen, Terhi Jokinen, Hely Juolahti, Ulla biologia, maantiede matematiikka, fysiikka, kemia opinto-ohjaus Kaartunen,Kirsi äidinkieli Kallio, Mirja-Lea erityisopettaja (hoitovapaalla) Karhunen, Anneli ruotsi, saksa Karjalainen, Leena äidinkieli ja kirjallisuus Koskela, Heli matematiikka, fysiikka, kemia Laamanen, Vilja erityisopettaja ( ) Lampinen, Mika erityisopettaja (virkavapaalla ) Launonen, Helena englanti, ranska Launonen, Liisa englanti Linna-Aro, Marjatta ruotsi Myllylä, Hannele kotitalous, terveystieto ( ) Orhanen, Marita kotitalous Orrensalo,Annariikka kotitalous, terveystieto ( ) Pekkala, Mikael tekninen työ, erityisopetus Sillanpää, Jorma tekninen työ Starck, Hellevi matematiikka, fysiikka, kemia Virtanen,Anna-Maija historia ja yhteiskuntaoppi Hämeenkylän koulun sivutoimiset opettajat Hyvärinen, Miisa Sampo, Peter suomi toisena kielenä liikunta Hämeenkylän lukion opettajat Salonen, Clas Hirvonen, Tarja (hoitovapaalla) Kalleinen,Tuula Kangasniemi, Tea Kantonen, Virpi Kulju, Vilho Peltonen, Tapio Rautio, Pirjo Seinä, Terhi matematiikka, apulaisrehtori biologia, maantiede, äidinkieli ja kirjallisuus ruotsi englanti historia ja yhteiskuntaoppi opinto-ohjaus ranska ruotsi, saksa Hämeenkylän lukion sivutoimiset opettajat Aulen, Janica liikunta Casas Piiroinen, Marcos espanja Erähalme, Vesa uskonto, media Kittelä, Sanna latina Koskinen, Heikki fysiikka Malinen, Timo medialinjan radiotyö Paavola de Romero, Ritva espanja Seppälä, Toivo medialinjan verkkolehtikurssi Wilson, Mikko medialinjan televisiotyö Lukioverkon opettajat Kastu, Kari Ruohonen, Ritva elämänkatsomustieto venäjä Muu henkilökunta Eskelinen, Mari terveydenhoitaja ( lähtien) Castren-Andersson, Hannele yläkoulun koulukuraattori Huilaja, Mikko atk-tuki (sivutoiminen) Markkanen, Raija lukion koulusihteeri Palm, Maj-Britt terveydenhoitaja ( asti) Toivola Pirjo yläkoulun koulusihteeri Tomperi, Martti kouluisäntä Vuorinen, Jonna koulunkäyntiavustaja Keittiön henkilökunta Honkanen, Aila Haapanen, Harri Salminen, Tiina Vanninen, Raija ruokapalveluesimies kokki ruokapalvelutyöntekijä ruokapalvelutyöntekijä Laitoshuollon henkilökunta Marjatta Koivisto (koko lukuvuoden ja edelleen) Mikkola Seija ( asti) Hakala Tuula( asti) Pykäläinen Minna ( ) Brygger Riikka ( edelleen) Ruuhijoki Pirjo ( ) Lukion opiskelijamäärä 20. syyskuuta 2004 Poikia Tyttöjä 04A Tea Kangasniemi B Virpi Kantonen C Tuula Kalleinen D Markku Metsoila A Matti Hyry B Raija Koskela C Pekka Haussalo D Paula Koskimäki A Terhi Seinä B Clas Salonen C Kirsi Vuorinen Yht Hämeenkylän koulun oppilaat ja luokanvalvojat lv , poikia tyttöjä yht. 7A Marjatta Linna-Aro B Maija Eerola C Jorma Sillanpää D Maaret Multamäki E Hannele Myllylä ja Marita Orhanen yht A Pilvi Kantola B Marika Möykky C Liisa Launonen D Leena Karjalainen E Hellevi Starck F Kirsi Kaartunen yht A Terhi Hakkinen B Hely Jokinen C Anneli Karhunen D Helena Launonen E Ulla Maija Lappalainen F Katja Ojala yht Yhteensä hamis_k_05.indd :54:41

15 hamis_k_05.indd :55:25