Yhteiskuntavastuu 2011

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Yhteiskuntavastuu 2011"

Transkriptio

1 Suurten projektien vuodet Yhteiskuntavastuu 2011 Teollisuuden Voima Oyj - Hyvinvointia ydinsähköllä

2 2 LUKUOHJE TVO pähkinänkuoressa TVO:n yhteiskuntavastuun tavoitteena on tukea suomalaisten hyvinvointia tuottamalla ilmastoystävällistä ja kohtuuhintaista sähköä turvallisesti ja luotettavasti. TVO on tuottanut sähköä Olkiluodossa yli 33 vuotta. Yhteiskunta- Ydinvoimaan liittyvät asiat ovat usein laajoja ja monimutkaisia. Olemme yrittäneet parantaa luettavuutta kertomalla asioista asiantuntijoiden haastattelujen kautta. Haastatteluja täydentävät faktalaatikot ja taulukot sekä TVO:n inter- Kotipaikka Käyvät laitosyksiköt Rakenteilla oleva laitosyksikkö Suunnitteilla oleva laitosyksikkö Osuus Meri-Porin hiilivoimalaitoksesta (%) Olkiluodon tuulivoimalaitos Helsinki Olkiluoto 1 (OL1) ja Olkiluoto 2 (OL2) Olkiluoto 3 (OL3) Olkiluoto 4 (OL4) 45 vastuuraportissamme kerromme, miten yhteiskuntavastuu sisältyy jokapäiväiseen vastuulliseen toimintaamme. Raporttimme on laadittu Global Reporting Initiative (GRI) -ohjeiston mukaisesti. GRI-indikaattoritaulukko on sivuilla Raportin sisällön suunnittelussa olemme tukeutuneet selvityksiin netsivut. Lisää tietoa vastuullisuudesta sekä TVO:n toiminnasta vuonna 2011 on yhtiön internetsivuilla sekä yhtiön muissa vuosiraporteissa, jotka myös löytyvät internetsivuilta. Raportit ovat saatavilla myös TVO:n Vierailukeskuksessa Olkiluodossa. TVO julkaisee yhteiskuntavastuu- Omistajille toimitetun sähkön määrä yht. (GWh) - OL1 (GWh) - OL2 (GWh) - Meri-Pori (GWh) * sisältää tuulivoimasähköä 1,9 (1,1) GWh ja kaasuturbiinisähköä 0,3 (0,4) GWh Toimitetun sähkön osuus Suomen sähkön käytöstä (%) * ,7 sidosryhmiämme kiinnostavista aiheista ja teemoista sekä TVO:n yhteiskuntavastuuryhmän yhtiön johdolle tekemän kyselyn tuloksiin tärkeimmistä yhteiskuntavastuun aiheista. Näiden perusteella laatimamme olennaisuusmatriisi on sivuilla Sidosryhmillemme kiinnostavimmista keskustelunaiheista olemme muodostaneet neljä teemaa: turvallisuus, ympäristö, uraani kalliosta kallioon ja TVO:n vuosi raportin sekä suomeksi että englanniksi. Riippumaton ja puolueeton akkreditoitu todentaja DNV Certification Oy/AB on varmentanut ja todentanut yhteiskuntavastuuraportin GRI:n G3-ohjeiston vaatimusten ja ohjeiston mukaiseksi. Todentamislausunto on sivulla 78. Suluissa on esitetty vuoden 2010 luvut. Taloudelliset raporttimme on tarkastanut Eero Suomela KHT ja KHT-yhteisö PricewaterhouseCoopers Oy ja ympäris- Käyttökertoimet yhteensä (%) - OL1 (%) - OL2 (%) Liikevaihto (M ) Investoinnit (M ) T&K-toiminnan kulut (M ) Pitkä- ja lyhytaikaiset lainat* (M ) * ilman VYR-osuutta Omavaraisuusaste (%) Henkilöstöä keskimäärin vuoden 2011 aikana 92,8 94,8 90, , Teemojen avulla haluamme tuoda esille niihin liittyvää Olkiluodossa tehtävää määrätietoista työtä ja osaamisen kehittämistä. töraporttimme DNV Certification Oy/Ab. TVO:n osakkaat ja osuudet (%) EPV Energia Oy Fortum Power and Heat Oy Karhu Voima Oy Kemira Oyj Oy Mankala Ab Pohjolan Voima Oy 6,5 25,8 0,1 1,0 8,1 58,5

3 04 TVO omistajan näkökulmasta 06 Toimitusjohtajan katsaus 08 Toimintaympäristö 14 Olennaisuusmatriisi 3 16 Turvallisuus 32 Uraani kalliosta kallioon 42 Ympäristö 54 TVO:n vuosi GRI-indikaaTTOritaulukko 77 RaporTOintiperiaatteet ja raportin sisältö 78 Todentamislausunto 79 Yhteys- ja lisätiedot Teollisuuden Voima Oyj (TVO) tuottaa ydinsähköä Eurajoen Olkiluodossa kahdella laitosyksiköllä, rakentaa kolmatta ja on käynnistänyt neljännen laitosyksikön kilpailu- ja suunnitteluvaiheen. TVO tuottaa vuosittain noin kuudesosan Suomessa käytetystä sähköstä. Yhtiön palveluksessa on yli 800 ydinalan osaajaa Eurajoen Olkiluodossa ja Helsingissä.

4 4 TVO omistajan näkökulmasta PVO:n toimitusjohtaja, TVO:n hallituksen puheenjohtaja Lauri VirKKUnen Hyvä käytettävyys, turvallisuus ja luottamus kulkevat yhdessä Yhteiskunta tarvitsee TVO:ta me kohtuuhintaista ja vakaata perus- nassamme siitä, että ydinvoima kuuluu Olkiluotoon on ja TVO yhteiskuntaa. Olkiluodossa tuotettu ydinsähkö on kilpailukykyistä ja vakaata sähköä, joka ylläpitää Suomen kansallista kilpailukykyä. Toisaalta yhteiskunta määrittää ja mahdollistaa TVO:n toiminnan. Elämme hyvässä kuormaa, jota Olkiluodossa tuotetaan. Ydinvoima edellyttää luottamusta Virkkunen toteaa ydinvoimatuotannon olevan mitä suurimmassa määrin luottamusbisnestä. Eri sidosryhmien luottamus on TVO:n toiminnalle elintärkeää. Omistajien Suomessa energiantuotantovalikoimaan, antaa yhtiölle selkänojaa toiminnan jatkuvaan kehittämiseen. Yli 40-vuotisen historiansa ajan TVO on kantanut vastuuta turvallisuusasioiden kehittämisestä. Olkiluotoon on kehittynyt vahva jatkuvan parantamisen kulttuuri, josta modernisointihankkeet ja vuosihuoltojen yhteydessä tehdyt inves- kehittynyt vahva jatkuvan parantamisen kulttuuri. Ydinvoimalaitoksessa turvallisuus ja käytettävyys kulkevat tiukasti käsi kädessä, sillä vain turvallista laitosta voi käyttää. symbioosissa, TVO:n hallituksen puheenjohtaja Lauri Virkkunen toteaa. luottamuksen lisäksi suuren yleisön, median, päättäjien ja kumppanien on voitava luottaa TVO:hon. Vuosikymmenten hyvä toiminta on rakentanut luottamuspää- toinnit ovat oivallisia esimerkkejä. Vain turvallinen laitos tuottaa Olkiluodon ydinvoimalaitoksen jatkuvasti maailman huippuluokkaa olevat käyttökertoimet kertovat siitä, että laitosyksiköitä osataan käyttää hyvin ja samalla ylläpide- omaa. Siitä osoituksena ovat esimerkiksi Omistajat haluavat laitosten käyvän tään myös korkeaa turvallisuuskulttuuria. Meillä on Suomessa vähän kansallisia OL3- ja OL4-laitosyksiköiden periaate- tasaisen varmasti ja tuottavan mahdol- Mankala-periaate on Virkkusen mie- energiaresursseja, vain puuta, turvet- päätökset. lisimman paljon sähköä. Hyvä käytettä- lestä mahdollistanut TVO:n koko toimin- ta sekä vähän vesivoimaa. Kaukana Suomessa vallitseva vakaa po- vyys on avainasemassa, kun on kyseessä nan ja kasvun merkittäväksi suomalai- päämarkkinoistaan toimivan teollisuuden liittinen toimintaympäristö muodostaa ns. peruskuormalaitos, joka tuottaa säh- seksi sähköntuottajaksi ja maailmallakin kilpailukyvylle sähkön hinta on merkittävä erinomaisen kasvualustan TVO:n kehit- köä jatkuvasti 24 tuntia vuorokaudessa, huomioiduksi ydinvoiman edelläkävijäksi ja tekijä. Pyörien pyörittämiseksi tarvitsem- tämiselle. Yhteinen näkemys yhteiskun- Virkkunen selittää. vertailukohteeksi.

5 tvo omistajan näkökulmasta 5 TVO ja Olkiluodon ydinvoimalaitos eivät olisi syntyneet ilman toimintamallia, jossa osakkaat rakentavat voimavaransa yhdistämällä suuren mittaluokan tuotantoa. TVO:n olisi ollut vaikeaa selvitä alkuvuosien suurista investoinneista ilman osakkaidensa vahvaa tukea. Mankala-malli on vuosien varrella arvioitu useammankin kerran ja aina todettu lainsäädännön ja käytäntöjen mukaiseksi. TVO:sta on omistajiensa tuella kehittynyt maailmanluokan ydinvoimayhtiö, jonka tuottama sähkö luo hyvinvointia laajasti yhteiskuntaan. Keskustellen eteenpäin Vuonna 2011 TVO:n hallituksen puheenjohtajana toiminut Virkkunen kuvaa TVO:n hallitustyöskentelyä keskustelevaksi, monipuoliseksi ja mielenkiintoiseksi. Hallitus ei luonnollisesti puutu päivittäiseen johtamiseen vaan toimii toimitusjohtajan sparraajana, haastajana ja tukena. Kokoonnuimme 16 kertaa vuonna Hallituksen tehtävänä on valvoa, että toimiva johto rakentaa sopivat turvallisuusjärjestelmät sekä varmistaa niiden toiminnan ja laadun. Hallituksessa on runsaasti energia-alan osaamista, ja tarvittaessa käytössä on myös omistajayritysten asiantuntijoita. Fukushiman onnettomuus ja Säteilyturvakeskukselle, STUKille, annetut selvitykset näkyivät viime vuoden hallitustyöskentelyssä. TVO käy jatkuvaa vuoropuhelua myös viranomaisten kanssa toimintansa kehittämisestä. Tarvittavat kehittämiskohteet tulevat aikanaan myös hallituksen käsittelyyn investointiesityksinä. Kasvu on iso haaste TVO elää historiansa suurinta kasvun vaihetta. Rakenteilla oleva OL3-laitosyksikkö valmistuttuaan kaksinkertaistaa Olkiluodon voimalaitoksen sähköntuotannon. Suunnitteilla oleva OL4-yksikkö lisää tuotantoa saman verran. Lisäksi saarella laajennetaan käytetyn polttoaineen välivarastoa, iso hanke sekin. On selvää, että näin valtava kasvu tuo haasteita. Olennaisen tärkeää on se, että yhtiötä kehitetään ja laajennetaan säilyttämällä vallitseva vahva turvallisuuskulttuuri ja laitosyksiköiden hyvä käytettävyys, jotka ovat olleet OL1- ja OL2-yksiköille luonteenomaista. Virkkusen mukaan kasvun haastavuutta lisää vielä se, että samaan aikaan TVO:sta on eläköitymässä joukko pitkään mukana olleita ydinvoiman suomalaisia pioneereja. Heidän osaamisensa siirtäminen nuoremmille on ensiarvoisen tärkeää. Edessä olevat suuret hankkeet, kuten OL3:n käyttöönotto ja OL4:n rakentaminen, lankeavat jo pääosin uusien TVO elää historiansa suurinta kasvun vaihetta. osaajien vedettäviksi. Kasvuun tarvitaan sekä taloudellisia resursseja että erinomaista osaamista ja sen ylläpitämistä. Hallituksen tehtävänä on omalta osaltaan varmistaa resurssien riittävyys. Olkiluodossa on erinomaiset lähtökohdat rakentaa tulevaa. Uskon TVO:n kykyyn selviytyä edessä olevista haasteista. Ydinvoimayhtiön yhteiskuntavastuun ytimessä suurimpana ja merkittävimpänä asiana on ydinturvallisuus. Siihen liittyvistä asioista puhutaan hallituksen jokaisessa kokouksessa. Yhteiskuntavastuu ja sen eri osa-alueet ovat muutenkin hallituksen agendalla, sillä hallituksen tehtävänä on katsoa, että TVO:n mahdollisuudet ydinsähkön tuottajana säilyvät. Aktiivinen vuoropuhelu sidosryhmiemme kanssa on tärkeä osa tätä tehtävää, Virkkunen linjaa. Lauri Virkkunen

6 6 toimitusjohtajan katsaus turvallista tuotantoa, aktiivista vuoropuhelua Viime vuonna Suomessa käytiin paljon keskustelua taloudesta, talouskasvusta ja sen tarpeellisuudesta. Yhteisenä tavoitteena on kaikkien kansalaisten hyvinvointi. Laaja yksimielisyys vallitsee myös siitä, että hyvinvoinnin ylläpitämiseksi tarvitaan kestävää taloudellista kasvua. Taloudellinen kasvu syntyy työstä ja tehtaiden tuotannosta. Tämä puolestaan vaatii energiaa - erityisesti sähköä. TVO on osa tätä suomalaista hyvinvointiketjua ja yhteiskuntavastuulupauksemme onkin hyvinvointia ydinsähköllä. Tuotimme kahdella ydinvoimalaitosyksiköllämme viime vuonna noin kuudesosan Suomessa käytetystä sähköstä. Olkiluodon voimalaitoksen tuotantotulos oli hyvä. Kokonaistuotanto oli 14,2 miljardia kilowattituntia. Jäimme pari prosenttia asetetusta tavoitteestamme, kun molempien laitosyksiköiden vuosihuolloissa korjaustyöt kestivät ennakoitua pidempään. Laitosyksiköiden käyttökerroin oli yhteensä 92,8 (93,5) prosenttia, mikä on erittäin hyvä tulos kansainvälisessä vertailussa. Laitosyksiköillä on tehty sähköä jo yli 33 vuoden ajan, mutta modernisoinnit ja turvallisuusinvestoinnit ovat pitäneet huolen siitä, että laitosyksiköt ovat jopa paremmassa kunnossa kuin valmistuessaan. Ikääntymisen merkkejä tulee toki silloin tällöin esiin. Ennakkohuollolla ja modernisoinneilla ikääntymisilmiöitä pyritään hallitsemaan pitkäjänteisesti ja mahdollisimman hyvin. Toisaalta uskon, että yksiköiden nuoruusvuodet ovat nyt ohi, ja parhaimmat tuottavuusvuodet vielä edessä. Molempien laitosyksiköiden nettosähköteho on nyt 880 MW, mikä on 20 MW enemmän kuin kaksi vuotta sitten. Projektit etenivät Vaikka OL3-laitosyksikkö on viivästynyt alkuperäisestä aikataulustaan, tapahtui kuluneen vuoden aikana monia, selvästi näkyviä askeleita eteenpäin. OL3:n rakennustyöt ja pääkomponenttien asennustyöt ovat suurelta osin valmiit, viime vuoden lopulla lähes kaikki betonityöt oli tehty, turbiinilaitoksella asennukset olivat jo viimeistelyvaiheessa ja kokonaisuutena projekti eteni käyttöönoton valmisteluun. Työmaan henkilövahvuus vuoden lopussa oli noin ja työturvallisuus säilyi hyvällä tasolla koko vuoden. Laitosyksikkö valmistuu sähkön tuotantoon laitostoimittajan arvion mukaan elokuussa Olkiluoto 4 -hankkeessa edettiin kilpailu- ja suunnitteluvaiheeseen, ja kaikki nykyiset omistajat ilmoittivat sitoutuvansa Jarmo Tanhua

7 toimitusjohtajan katsaus 7 hankkeen tähän vaiheeseen. Vuoden ydinvoimalaitosonnettomuus. Tässä ra- tsunami ja näiden seurauksena tapah- Vuorovaikutus jatkui vilkkaana aikana viimeisteltiin tarjouspyyntöasia- portissa kerromme, kuinka turvallisuutta tunut vakava ydinonnettomuus vaikutti Tavoitteenamme on lisätä keskinäistä kirjat, hanke organisoitui omaksi osastok- hoidetaan Olkiluodon ydinvoimalaitoksella. meihin monin tavoin. Ydinvoimaan ja luottamusta sidosryhmissämme ja tukea seen ja sen organisaatiota vahvistettiin. Turvallisuus ei liity vain laitteisiin ja tek- turvallisuuskulttuuriimme kuuluu, että avointa ja rakentavaa vuorovaikutusta lähi- Rekrytoinnit jatkuvat tulevina vuosina. niikkaan vaan ennen kaikkea henkilöstön seurasimme, tutkimme ja analysoimme alueellamme, suomalaisessa yhteiskunnas- osaamiseen, asenteeseen ja turvallisuus- tapahtumaa, teimme selvityksiä ja myös sa ja toimialallamme maailmanlaajuisesti. Turvallisuus tärkeintä yhteiskuntavastuussamme Toiminta-ajatuksemme mukaisesti tuotamme sähköä suomalaisen yhteis- kulttuuriin, jota yhtiössä noudatamme. Osaamisen varmistaminen avainasia päätöksiä siitä, mitä voimme tapahtumasta oppia ja miten voimme omia laitoksiamme sekä toimintatapojamme yhä parantaa. Vuoden aikana oli monia vuorovaikutustapahtumia ja niistä ehkä tärkeimpiä olivat lähiseudun asukkaiden tapaamiset. Turvallisuus- ja käytetyn polttoaineen loppusijoituskysymykset kiinnostavat kunnan tarpeisiin turvallisesti, taloudellisesti ja ympäristöystävällisesti. Noiden Henkilöstön osaamisen varmistaminen ja kasvavan yhtiön haasteisiin vastaaminen Ympäristövaikutukset vähäisiä eniten myös lähiseudulla, ja tiedon välittäminen näistä kysymyksistä on meidän laatusanojen lunastamiseksi teemme ovat meille tärkeimpiä työhyvinvoinnin Tuotamme Olkiluodossa sähköä ympäris- keskeisimpiä viestintäasioitamme. tunnollisesti töitä joka päivä. Tuotannon asioita. Olemme keskellä isoa sukupolven- tön kannalta kestävällä tavalla. Tuotan- Ydinvoimayhtiössä yhteiskuntavas- turvallisuus on meidän yhteiskuntavas- vaihdosta, ja kun samanaikaisesti yhtiös- tomme hiilidioksidipäästöt vastaavat uu- tuun on oltava integroituna kaikkeen tuutamme ympäröivälle yhteiskunnalle ja sä on menossa monia mittavia projekteja, siutuvan energian päästötasoa. Autamme toimintaan, kehittämiseen ja johtami- se on koko henkilöstön yhteinen asia. asettaa se suuria vaatimuksia henkilöstön näin ilmastonmuutoksen hillinnässä. seen. Vastuullisuus on arvojamme ja sen Johtajisto arvioi viime vuonna osaamiselle ja koulutukselle. Osaamisen Pyrimme minimoimaan ympäristöön mukaisesti toimii koko henkilöstö. Kiitän yhteiskuntavastuun kehitysprojektissa varmistaminen onkin viime vuosina ollut kohdistuvat haitalliset vaikutukset henkilöstöä ja lukuisia alihankkijoitamme tuotannon turvallisuuden yhtiön tär- yhtiön strategisia tavoitteita. tuotantoketjun kaikissa vaiheissa. Toinen hyvästä ja vastuullisesta toimintavuo- keimmäksi yhteiskuntavastuuasiaksi. Kun Olemme tehostaneet monia toimia teemamme tässä raportissa onkin uraanin desta. Toteutuneesta toiminnasta on ilo tämä sama tuli esille myös henkilöstön henkilöstömme työhyvinvoinnin kehit- käyttö koko ketjussa kaivoksesta aina kertoa kaikille sidosryhmillemme. arvokoulutuksessa, yhteiskuntavastuu on tämiseksi ja työ jatkuu. Osaamisen käytetyn polttoaineen loppusijoitukseen yhtiössämme oikealla tavalla sisäistetty. jatkuvan kehittämisen lisäksi pidämme asti. Jarmo Tanhua Toimintamme turvallisuudesta emme huolta henkilöstön työturvallisuudesta ja Vuoden aikana auditoimme uraanin toimitusjohtaja tingi piiruakaan, emme missään olosuh- varmistamme sekä edistämme laadukkai- tuotantoa Kazakstanissa ja ryhmämme teissa. den ja tasapuolisten työolosuhteiden to- arvion mukaan asiat olivat siellä kunnossa. Turvallisuus on valittu myös tämän teutumista. Nolla tapaturmaa -tavoitetta Lisätietoja ympäristöasioista, tavoit- raportin teemoihin. Se on niitä asioita, emme työturvallisuudessa vielä saavutta- teista ja niiden toteutumisesta saa lisäksi joista sidosryhmämme haluavat tietoa neet, mutta onnistuimme siitä huolimatta erillisestä ympäristöraportista, joka eikä vähiten siksi, että viime vuonna hyvin. Työ tätä tavoitetta kohti jatkuu. löytyy nettisivuiltamme. tapahtui Japanissa, Fukushimassa, vakava Japanissa sattunut maanjäristys,

8 8 toimintaympäristö Yhteisessä eurooppalaisessa energia- POLitiikassa OLLaan tienhaarassa.

9 Energiapolitiikkaa epätietoisuuden ilmapiirissä toimintaympäristö 9 Eurooppalaista energiapolitiikkaa tehdään epätietoisuuden ilmapiirissä. Epävarma taloustilanne heijastelee energiasektorillekin: jäsenmaa noudattaa itsekästä, omiin tarpeisiinsa ja lähtökohtiinsa perustuvaa ja yhteiset tavoitteet hylkäävää kansallista energiapolitiikkaa, Leskelä toteaa. Nyt suositaan lyhyellä aikavälillä kuta- maassa syrjäyttää usein esimerkiksi ilmasto- ja ympäristötavoitteet, hän kiteyttää ongelmaa. Saksan päätös oli aikamoinen isku yhteistä energiapolitiikkaa havittelevalle Euron kriisi vaikuttaa investointeihin Vuonna 2011 euro ajautui kriisiin ensin Portugalin, sitten Kreikan ja pienemmässä investoinnit ovat jäissä ja hankkeita lykätään. Talouspolitiikka on syrjäyttänyt ilmastopolitiikan päättäjien agendalta ja ydinvoiman renessanssi sai vähintäänkin kolhun Fukushiman ydinvoimalaitosonnettomuudesta. kin maata hyödyttäviä toimia, pidemmällä aikavälillä voi tosin olla, että valitut keinot eivät ole hyödyksi edes tälle kyseiselle maalle, Hyvärinen kommentoi. Kansalliset intressit hallitsevina Energiapolitiikkaa tehdään yhä selvemmin omista kansallisista intresseistä. komissiolle. Tosin uskon päätöksen tulevan vielä uuteen harkintaan. Huomattavaa on myös se, että komission omassa energian tiekartassa ydinvoimalla on edelleen oma, selvä roolinsa päästötöntä energiantuotantoa tavoiteltaessa, Rämö huomauttaa. Leskelä pelkää Saksan, ison ja keskeisen EU:n jäsenmaan, kesäisen päätöksen määrin Espanjan ja Italian kansantalouksien kasvavien alijäämien mukana. Hyvä esimerkki on Saksan päätös luopua sulkea ydinvoimalat nopeutetussa aika- Energiantuotannon toimintaympäristöstä ydinvoimasta. Tähän Saksalla on täysi oi- taulussa vaikuttavan energiapolitiikkaan ja sen muutostrendeistä keskustelevat keus, mutta vaikutuksia muihin maihin ei laajemminkin. sähkötuotannosta vastaava johtaja ole edes mietitty. On selvää, että päätös Kukin jäsenmaa haluaa olla oikeassa Jukka Leskelä Energiateollisuus ry:stä, vaikuttaa sekä yhteiseen energiapolitiik- ja saada myös muut toimimaan oman yhteiskuntasuhdejohtaja Esa Hyvärinen kaan että naapurimaiden energiapoliitti- mallinsa mukaisesti. Isoilla jäsenmailla Fortumista sekä energia- ja ilmastopo- siin ratkaisuihin, Hyvärinen aloittaa. on tähän luonnollisesti pieniä jäsenmaita litiikan johtava asiantuntija Jouko Rämö Oman maan hyvinvointi on syrjäyt- paremmat mahdollisuudet. Tähän asti Pohjolan Voimasta. tämässä yhteisesti asetettujen tavoit- ydinvoimakriittiset maat, kuten Itävalta, Yhteisessä eurooppalaisessa teiden toteuttamista. Hyvä esimerkki Alankomaat ja Tanska eivät ole olleet energiapolitiikassa ollaan nyt tavallaan ovat työpaikat: jäsenmaille toissijaista energiapolitiikan keskiössä, mutta Saksan tienhaarassa. Kehitetäänkö sitä määrätie- on vaikkapa työpaikkojen ympäristö- siirtyminen tähän leiriin muuttaa tasapai- toisesti kohti avoimia energiamarkkinoita ystävällisyys niiden määrään verrattu- noa, hän arvelee. vai ajaudutaanko tilanteeseen, jossa kukin na. Työllisyyden ylläpitäminen omassa Jukka Leskelä

10 10 toimintaympäristö Komission omassa energian tiekartassa ydinvoimalla on edelleen oma, selvä roolinsa päästötöntä energiatuotantoa tavoiteltaessa. EU:n keskuspankki on yrittänyt elvyttää eurotalouksia syytämällä lisää rahaa markkinoille. Vahvat euromaat ovat joutuneet tukemaan ylivelkaantuneita kriisimaita euron vakaannuttamiseksi. Rahamarkkinoilla tunnelma on odottava ja epävarmuus taloudesta suurta, Rämö toteaa. Talouden epävarmuus heijastuu joka puolelle, energiasektorillekin. On epäselvää, saavutetaanko tavoitteeksi asetettu kasvu vai jatkuuko euromaiden kriisi ja miten se vaikuttaa EU-maiden talouksiin ja kilpailukykyyn, Hyvärinen pohtii. Energiasektorille kaivataan lähivuosien aikana runsaasti investointeja korvaamaan niin ikääntyviä kuin fossiilisia polttoaineita käyttäviä tuotantolaitoksia. Myös sähköverkkoihin kaivataan paljon investointeja. Komission arvioiden mukaan EU-maiden energiasektorin investointeihin tarvitaan seuraavan 10 vuoden aikana miljardia euroa, Rämö kertoo. Tukipolitiikka sotkee investointeja uusiutuvaan energiaan Yhteisesti sovitut tavoitteet ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi edellyttävät nekin investointeja päästöttömiin energiantuotantomuotoihin. Talouden epävarmuus ja vakauttamistoimiin liittyvät säästöpaketit vaikuttavat hankkeiden kannattavuuslaskelmiin ja vaikeuttavat investointien käynnistymistä, Rämö jatkaa. - Oman haasteensa tuovat erilaiset kansalliset tukimuodot ja niiden jatkuva muuttuminen. Yhteisillä markkinoilla tukien pitäisi olla mahdollisimman samantasoisia eri maissa. Olisi myös pohdittava, miten tuista aikanaan luovutaan. Enemmistö kaikista EU:n sähköntuotantoinvestoinneista tehdään jo tukien varassa. Se on kilpailukykyä ja markkinoiden tehokasta toimintaa ajatellen huolestuttava kehitys, Leskelä pohtii. Ydinvoiman renessanssille kolhu Vuodesta 2011 ei tullut ydinvoimalle hyvä vuosi. Fukushiman ydinvoimalaitosonnettomuuden seurauksena ydinvoiman turvallisuutta arvioitiin ja arvioidaan uudelleen useassa maassa. Merkittävimpiä päätöksiä ovat eittämättä Saksan ja Italian päätökset. Saksassa ydinvoimalaitokset suljetaan nopeutetussa aikataulussa, Italiassa ei syntynyt jo varmana pidettyä rakentamispäätöstä. Tehdyt päätökset vaikuttavat hyvin hätäisiltä ja sisäpoliittisilta: Saksassa käytiin vaaleja ja Italiassa päätös liittyi Berlusconin lähtölaskentaan, Rämö harmittelee. Selvää on, että stressitestien seurauksena ydinvoiman turvallisuuteen liittyvä lainsäädäntö Euroopassa tiukkenee ja yhdenmukaistuu. Tämä on Suomen kannalta vain hyvä asia, sillä nyt lainsäädäntö lähestyy suomalaista lainsäädäntöä, Leskelä toteaa. Jouko Rämö

11 toimintaympäristö 11 Stressitestien seurauksena ydinturvallisuuden vastuu siirtyy kansallisilta päättäjiltä vääjäämättä enemmän EU:lle. Samalla on kuitenkin huolehdittava etteivät ydinvoimayhtiöt joudu tasapainoilemaan kahden erilinjaisen säätelijän välissä, Hyvärinen varoittaa. On vaikea tietää, mitä Fukushima todella merkitsee eurooppalaiselle ydinvoimalle pitkällä aikavälillä. Tarvitsemme suuren mittaluokan päästöttömän energiantuotantomuodon. Tarvitsemme joko hiiltä tai ydinvoimaa. Mikäli hiilidioksidin talteenotto (CCS) ei saavuta nykyistä suurempaa hyväksyttävyyttä, ydinvoimalle ei oikein ole vaihtoehtoja, Hyvärinen jatkaa. Esimerkiksi Tsekissä uudet ydinvoimahankkeet ovat kyllä vauhdittuneet Saksan päätöksestä. Siellä sähköntuotanto on teollisuutta ja sähkön vienti ymmärretään kansantaloudelle arvokkaaksi siinä kuin muukin vienti, Rämö kertoo. Tsekissä rakennetaan ydinvoimaa suurella innolla ja vientiä ajatellen. Suhtautuminen ydinsähkön tuotantoon on useimmissa maissa tästä poikkeavaa. Esimerkiksi Suomessa minkä tahansa muun teollisen jätti-investoinnin edeltä lakaistaisiin pienetkin kivet tarkkaan pois ja investoijan eteen levitettäisiin punainen matto. Ydinvoiman kohdalla investoinnit eivät kelpaakaan vaan emmitään ja mietitään investoinnin tarpeellisuutta, Leskelä kummastelee. Sähkö on ratkaisu, ei ongelma EU antoi 4 energiaan liittyvää tiekarttaa vuoden 2011 aikana. Tiekartoissa sähkö esitetään ratkaisuna, ei ongelmana, mikä on hyvin positiivista. Sähkö esitetään merkittävänä keinona lisätä energiatehokkuutta. Pelkästään energiatehokkuuden lisäämiseen tarvitaan sähköä. Meidän tehtävänämme on nyt etsiä päästöttömiä tapoja tuottaa tätä hyödykettä, Hyvärinen toteaa tyytyväisenä. Tiekartat eivät oikeastaan ole vielä tiekarttoja, vaan tavoitetta esitteleviä suunnitelmia eikä niissä ei juurikaan oteta kantaa miten tavoitteeseen päästään. Toteutusta varten tarvitaan sitten oikea tiekartta, Leskelä pohtii. Leskelä jatkaa pohdintaansa miettimällä ilmasto- ja energiapolitiikan tavoitteenasetantaa. Vaikuttaa siltä, että keinoista olisi tullut tavoitteita. Nyt pitäisi pikaisesti miettiä, mikä oikea tavoite on. Halutaanko ratkaista ilmastokysymys vai varmistaa uusiutuvan energian kansallisia tukia. Ilmastokysymyksen ratkaisemisessa tarvitsemme kustannustehokkaita, johdonmukaisia ja samaan suuntaan vieviä keinoja. Nyt kansallisesti päätetyt keinot ovat usein päällekkäisiä, ristikkäisiä ja vaikutuksiltaan toisensa kumoavia. EU-pöydissä kansallisten erityisolosuhteiden ymmärtäminen on tärkeää, etenkin Suomea ajatellen. Suomi poikkeaa monessa suhteessa keskivertoisesta EU-maasta, Rämö väittää. Ilmastonmuutoksen hillintä päästökaupalla sekä uusiutuvan energian että energiatehokkuuden lisääminen tarvitsisivat loogiset, selvät ja pitkäaikaiset pelisäännöt. Vain siten kolme tavoitetta voi toteutua. Tavoitteen saavuttamiseksi 27 jäsenmaan sekä EU:n on toimittava samansuuntaisesti yhdenmukaisilla keinoilla, Leskelä toteaa. Sähkö on tuote, jonka tuotannossa on edelleen tilaa tutkimukselle ja innovaatioille. Pelkästään energiatehokkuuden lisäämiseen tarvitaan sähköä. Esimerkiksi autoilussa siirtyminen fossiilisista polttoaineista sähköautoiluun lisää sähköntarvetta. Haasteena on tuottaa sähkö aiempaa paremmin, hyväksyttävästi ja kestävällä tavalla, Hyvärinen päättää. Esa Hyvärinen

12 12 toimintaympäristö Talouspolitiikka syrjäytti ilmastopolitiikan päättäjien agendalta Viime vuonna kansainvälinen talous- ja energiasektorin sekä kotitalous- kapasiteetti oli muutamaa voimalai- välisellä INES-luokituksella vakavim- kehitys etenkin euromaissa heijastui asiakkaiden ankarasti kritisoimat tosta lukuun ottamatta käytössä. paan luokkaan 7. talouspolitiikan välityksellä lähes energiaverojen korotukset. Uusi Euroopan komissio antoi 4 Onnettomuuden seurauksena kaikkeen päätöksentekoon. Talouskrii- hallitus päätti karsia uusiutuvan keskustelunavaajaksi tarkoitettua työ- ja elinkeinoministeriö (TEM) sin syvetessä euromaiden hallitukset energian tukia valtiontalouden tasa- tiekarttaa, jotka ulottuvat vuoteen pyysi STUKilta Suomen ydintur- sopivat vakauttamispaketista ja siihen painottamiseksi 25 miljoonalla eurolla 2050 saakka. Ilmastoon, liikentee- vallisuusviranomaisena selvityksen liittyvistä säästötoimista ylivelkaantu- muiden säästötoimien ohessa. seen, luonnonvaroihin ja energiaan siitä, miten suomalaisissa ydinvoi- neiden kansantalouksien tasapainot- liittyvät tiekartat tähtäävät ilmas- maloissa on varauduttu tulviin ja tamiseksi. Vuosi päättyi epävarmaan odotukseen EU:n etsiessä edelleen ulospääsyä euron kriisistä. Sähköä kulutettiin edellisvuotta vähemmän tonmuutoksen torjuntaan sekä resurssi- että energiatehokkuuden lisäämiseen. Sähkön rooli on merkit- muihin äärimmäisiin luonnonilmiöihin. STUK pyysi Fennovoimaa, Fortumia ja Teollisuuden Voimaa Kevään eduskuntavaalit muutti- Suomessa kulutettiin vuonna 2011 tävä tiekarttojen saavuttamisessa. selvittämään, miten niiden käytössä, vat poliittisia valtasuhteita ja vaalien sähköä noin 4 prosenttia edellis- rakenteilla ja suunnitteilla olevissa jälkeen Suomeen muodostettiin kuuden puolueen enemmistöhallitus vuotta vähemmän, 84,4 miljardia kilowattituntia. Vuoden alkupuoliskolla Ydinturvallisuus etualalle ydinvoimalaitoksissa on varauduttu poikkeuksellisiin luonnonolosuhteisiin reilusti yli kuukauden kestäneiden teollisuuden suhdanteet sekä kylmä Japanin historian suurin maanjäris- ja varmistettu sähkön sekä jääh- neuvottelujen jälkeen. Hallitusohjelma talvi kasvattivat sähkön kulutusta, tys ja sitä seurannut tsunamiaalto dytysveden saatavuus erilaisissa painottaa taloudenhoitoa. Ydinvoi- mutta syksyllä talouden laskusuh- vaurioittivat pahoin Fukushima häiriö- ja onnettomuustilanteissa. man lisärakentamiseen liittyvät danne sekä lämmin syksy käänsivät Dai-ichin ydinvoimalaitosta Myöhemmin keväällä EU-mai- rakentamislupahakemukset hallitus kulutuksen laskuun. Sähkön lämpö- Voimalan sähkönsaanti katkesi den ydinturvallisuusviranomaiset lupaa käsitellä viivytyksettä. Uusina tilakorjattu kulutuksen väheneminen eikä reaktorirakennuksessa olleen käynnistivät Eurooppa-neuvoston energiapoliittisina elementteinä oli 1,3 prosenttia edellisvuodesta. ydinpolttoaineen jälkilämmön poisto aloitteesta ydinvoimalaitosten hallitus selvittää 170 miljoonan euron Sähkön tuonti kasvoi 32 prosent- onnistunut. Voimalaitoksen ykkös- ja turvallisuustilannetta selvittäneet keräämistä ns. windfall-veron avulla. tia edellisvuodesta. Sähkön käytön kakkosyksiköt vaurioituivat pahasti ja stressitestit. Suomessa stressi- Myös uraaniveron käyttöönottoa uusi kulutushuippu saavutettiin pak- laitokselta vapautui ilmaan ja mereen testejä koordinoi STUK, joka jätti selvitetään. kasjaksolla , kun tilastoitu radioaktiivisia päästöjä. Fukushiman kansallisen loppuraportin EU:n ko- Vuoden 2011 alusta tulivat voi- huipputeho oli MW. Tuolloin onnettomuus on luokiteltu kansain- missiolle vuoden lopussa. maan edellisen hallituksen esittämät lähes koko kotimainen tuotanto-

13 toimintaympäristö 13 Sähkön Hankinta energialähteittäin 2011 Yhteensä 84,4 TWh 1 Jäte 0,8 % 2 Turve 6,2 % 3 Kivihiili 11,8 % Öljy 0,4 % Biomassa 11,9 % 4 6 Maakaasu 10,9 % Tuuli 0,6 % Nettotuonti 16,4 % 9 Vesivoima 14,6 % 10 Ydinvoima 26,4 % Sähkön kokonaiskulutus 2011 Yhteensä 84,4 TWh Teollisuus yhteensä 48 % Muu kulutus yhteensä 49 % Asuminen ja maatalous 27 % 2 Palvelut ja rakentaminen 22 % 3 Häviöt 3 % 4 Metsäteollisuus 25 % 5 Kemianteollisuus 8 % 6 Metallinjalostus 10 % 7 Muu teollisuus 5 % Lisätietoja osoitteessa Lähde: Energiateollisuus ry, Energiavuosi Ydinvoima EU:ssa Euroopan unionissa lähes 30 prosenttia jäsenmaiden sähköstä tuotetaan ydinvoimalla. Ydinvoimalaitoksia on 14 jäsenmaassa. Yhteensä EU:n alueella on 134 ydinvoimalaitosyksikköä. EU:ssa on rakenteilla 6 uutta ydinvoimalaitosyksikköä. EU:ssa 2/3 hiilidioksidipäästöttömästä sähköstä on ydinvoimaa. Lähde: ja

14 14 OLEnnaisuusmatriisi TVO:n vastuullisuuden olennaisuusarvio Vuoden aikana kävimme läpi ja analysoimme sidosryhmien käsityksiä TVO:n yhteiskuntavastuuasioista. Tämän olennaisuusanalyysin tavoitteena oli tunnistaa ne asiat, jotka vaikuttavat yhtiön yhteiskuntavastuun toteutumiseen ja toisaalta analyysin tuloksia hyödynnettiin vuoden 2011 yhteiskuntavastuuraportin laadinnassa. Raportissa keskitymme niihin vastuullisuusasioihin, jotka sidosryhmät ovat kokeneet tärkeimmiksi. Näin toivomme raportin parhaiten palvelevan eri sidosryhmiämme. Olennaisuusanalyysi nosti esille sidosryhmillemme tärkeimmät yhteiskuntavastuuasiat, jotka ryhmiteltiin neljän teeman alle: turvallisuus, ympäristö, uraanin kulku kalliosta kallioon ja TVO yhtiönä. Analyysi sisälsi yhtiön johdon, henkilöstön ja ulkoisten sidosryhmien keskusteluja ja tutkimuksia. Sidosryhmille tärkeitä asioita selvitimme kahden tutkimuksen avulla. Viestintätoimisto Pohjoisranta toteutti vuoden 2011 aikana kyselyn päättäjille, virkamiehille sekä medialle, vaikuttajille, asiantuntijoille sekä kansalaisjärjestöille. Kysely tehtiin internetkyselynä, ja sitä täydennettiin 35 teemahaastattelulla. Kysely lähetettiin 468 henkilölle ja vastaajia oli 208 eli vastausprosentti oli 44. Olennaisuusanalyysissä hyödynnettiin myös Yhdyskuntatutkimus Oy:n tekemää vuosittaista Energia-asennetutkimusta. Näiden lisäksi huomioimme myös Vierailukeskuksessa kävijöiltä saatuja kommentteja ja kyselyitä. Keväällä 2011 yhteiskuntavastuun kehitysprojektin yhteydessä käytiin TVO:n johtajien kanssa keskustelut (8 haastattelua) yhteiskuntavastuuseen liittyvistä asioista ja niiden käsittelystä eri toimintojen yhteydessä. Lisäksi keskusteltiin, kuinka vastuullisuusasioita tulisi kehittää yhtiössä. Näiden keskustelujen yhteenveto esitettiin johtajistolle johtoryhmän kokouksessa. Syyskuussa yhtiön asiantuntijoille järjestetyssä arvokoulutuksessa keskusteltiin yhtiön arvoista. Yhtenä arvona keskusteltiin vastuullisuudesta: Mitä se on, kuinka se toteutuu arkityössä ja miten sitä tulisi kehittää. Olennaisuusanalyysissä hyödynnettiin sekä yritysjohdon että henkilöstön haastattelujen tuloksia ja niitä on käytetty olennaisuusmatriisissa yhtiön vastuullisuusasioiden tärkeysasteen määrittelyssä. Sidosryhmien näkemyksiä TVO:n olennaisista yhteiskuntavastuuasioista saadaan parhaiten ja jatkuvasti lukuisten vierailuiden yhteydessä. TVO:lla käy vuosittain yli vierasta ja vierailuista kerromme tarkemmin sivuilla Vierailuiden lisäksi sidosryhmien näkemyksiä kartoitettiin tutkimuksen avulla, joka oli jatkoa keväällä 2009 tehdylle tutkimukselle. Edellinen tutkimus suunnattiin medialle, virkamiehille ja Olkiluodon lähialueen poliittisille päättäjille. Nyt tehdyssä tutkimuksessa oli laajempi kohderyhmä. Uusia kohderyhmiä olivat poliittiset taustavaikuttajat, asiantuntijat sekä työmarkkina-, opiskelija- ja kansalaisjärjestöt. Näiden tutkimusten tulokset on hyödynnetty olennaisuusanalyysissä ilmaisemassa asian tärkeyttä sidosryhmille. TVO:n sidosryhmät Tärkeimpiä sidosryhmiämme ovat: henkilöstö omistajat viranomaiset naapurit ja lähikunnat päättäjät rahoittajat alihankkijat ja tavarantoimittajat tiedotusvälineet suuri yleisö.

15 olennaisuusmatriisi olennaisuusmatriisi 15 Merkitys sidosryhmille Kohtalainen Suuri Erittäin merkittävä Kohtalainen Suuri Erittäin merkittävä Merkitys TVO:lle Turvallisuus 1. Ydinturvallisuus 2. Häiriötilanteiden hyvä hoitaminen 8. Jatkuva kehittäminen 9. Henkilöstön osaamisen kehittäminen 15. Työturvallisuus Kalliosta kallioon - elinkaari Käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoituksen turvallisuus Hankintaketjun vastuullisuus Ympäristöasiat 4. Ympäristövaikutukset tuotannon aikana 5. Tuotannon vähäiset hiilidioksidipäästöt 17. Energiatehokkuus tuotannossa 18. Rakennusvaiheen ympäristövaikutukset TVO yhtiönä 6. Tuotannon varmuus 7. Ydinvoiman hyväksyttävyys 10. Tuotannon kotimaisuus 11. Viestinnän avoimuus 13. Harmaan talouden torjunta 14. Tuotannon taloudellinen kannattavuus 16. Yhteistyö lähialueella 19. Työllistävä vaikutus 20. Hallinnon avoimuus ja eettisyys 21. Sidosryhmäyhteistyö 22. Sponsorointi

16 16 TURVALLISUUS Sarianna Niemi Jukka Henttinen Soili Vaimala Esa Mannola Mikko Kosonen

17 Turvallisuutta aina pahimpaan varautuen TURVALLISUUS 17 Ydinenergialaki edellyttää ydinenergian käytön olevan turvallista eikä siitä saa aiheutua vahinkoa ihmisille, ympäristölle tai omaisuudelle. Tämä hyvä ja viisas linjaus ohjaa kaikkea toimintaamme, ydinturvallisuudesta vastaava johtaja Esa Mannola kertoo. maattisesti monilla tavoin. Turvallisuus määrittää kaikkea tekemäämme, sillä vain turvallisia laitosyksiköitä voidaan käyttää sähköntuotantoon, Kosonen tiivistää. Mannola painottaa ydinturvallisuuden olevan kaikkien yhteinen asia. Ydinturvallisuutta eivät tee yksittäiset työntekijät tai organisaatioyksiköt vaan kaikkien on osallistuttava ja oltava mukana. Jatkuvan parantamisen periaate Fysiikan lait ydinturvallisuuden perustana Ydinturvallisuutta kehitetään analysoimalla riskejä ja varautumalla niihin. Ydinturvallisuuden perustana ovat aina lopulta fysiikan pätevät ja muuttumattomat lait, Mannola toteaa. Ydinvoimaloissa noudatetaan sekä syvyyssuuntaisia turvallisuusperiaatteita parannuskohteita laitoksen toimintavarmuudelle ja parannamme yleistä käyttövarmuutta. Menetelmän avulla kehitämme ja analysoimme erilaisia skenaarioita, mietimme, mitä voisi tapahtua ja yritämme varautua näihin, Mannola kertoo. Moninkertaiset turvajärjestelmät Meillä on Olkiluodon ydinvoimalaitoksella on turvallisuuskulttuurille hyvin keskeis- että moninkertaisia vapautumisesteitä. nelinkertaiset turvajärjestelmät, jolloin Ydinenergialaki mielessä pitäen varau- tä. Tekniikan, osaamisen, asenteen ja Useat erilaiset sekä rinnakkaiset yhden vikaantuessa vuoroon astuu toinen dumme aina pahimpaan mahdolliseen valmiuksien on oltava kohdillaan ja niitä turvallisuusjärjestelmät vähentävät vastaava. Käyttäjän virheet tai useatkaan tiedossa olevaan uhkaan, tuotantojoh- on vietävä alati eteenpäin. Meidän on onnettomuuden mahdollisuutta. Turvalli- laiteviat eivät pääse aikaansaamaan va- taja Mikko Kosonen puolestaan avaa jatkuvasti analysoitava riskejä ja niiden suusjärjestelmien suunnittelu ja mitoitus kavaa onnettomuutta, Kosonen selittää. TVO:n turvallisuuskulttuurin perusfilo- todennäköisyyksiä sekä etsittävä tapoja perustuu laskennallisiin onnettomuus- Ylläpidämme ja kehitämme valmiuk- sofiaa. edistää turvallisuuskulttuuria ja kouluttaa analyyseihin ja kokeelliseen tietoon. siamme mahdollisten seurausten lieven- Ydinvoimalaitoksessa kaikki liit- henkilöstöä. Laskemme erilaisille poikkeamille, tämiseksi. Erilaisten hätäjärjestelmien ja tyy turvallisuuteen. Turvallisuus menee häiriötilanteille ja mahdollisille tapahtumille onnettomuuksien hallintajärjestelmien ja meillä aina kaiken muun edelle ja jokainen todennäköisyyksiä. Käytämme ns. PRA- valmiiden toimintamallien avulla voimme tehtävä arvioidaan aina sen turvallisuus- menetelmää (Probabilistic Risk Assess- eristää radioaktiiviset aineet ympäristös- vaikutuksen perusteella. Ydinvoimalaitok- ment), jonka avulla arvioimme toiminnal- tä ja estää pysyvien haittojen muodostu- sen turvallisuutta rakennetaan syste- lisia tai suunnitelmallisia riskejä, etsimme minen onnettomuustilanteissa. TVO:lainen turvallisuuskulttuuri TVO:lainen turvallisuuskulttuuri on organisaation toimintatavoista ja yksittäisten ihmisten asenteista muodostuva kokonaisuus, jonka tuloksena ydinvoimalaitoksen turvallisuuteen vaikuttavat tekijät saavat kukin tärkeytensä edellyttämän huomion ja ovat etusijalla päätöksiä tehtäessä.

18 * 18 TURVALLISUUS Suurimmat muutoshankkeet olkiluodossa MWe Reaktoritehon nosto vuonna 1984 Lämpötehon nousu MWth:sta MWth:iin korkeapaineturbiinien avarrus Turbiinilaitoksen modernisointi vuosina Tehon nousu 19 MWe laitosyksikköä kohden välitulistimien uusinta kaksivaiheisiksi korkeapaineturbiinien uusinta 840 mwe 860 mwe 880 mwe mwe 710 mwe Neljän vuoden modernisointiprojekti vuosina Reaktoritehon nousu MWth:sta MWth:iin, nettosähkötehon nousu 130 MWh/laitosyksikkö. matala- ja korkeapaineturbiinien uusinta höyrynerottimen vaihto ja ylipainesuojausventtiilien asennus pääkiertopumppujen sähkönsyötön uusinta päämuuntajan ja generaattorin katkaisijan vaihto latauskoneen modernisointi Modernisointiprojektit vuosina Tehon nousu 20 MWe laitosyksikköä kohden matalapaineturbiinien uusinta generaattorin ja sen jäähdytysjärjestelmän uusinta merivesipumppujen uusinta sisempien eristysventtiilien uusinta TVO ei mieti turvallisuusasioita yksin. Muut ydinvoimayhtiöt, alan järjestöt, tutkimuslaitokset ja viranomaistahot etsivät keinoja kehittää ydinvoiman turvallisuutta ja turvallisuuskulttuuria voimalaitoksilla. Esimerkiksi ydinvoimayhtiöiden yhteinen järjestö WANO (World Association of Nuclear Operators) antaa turvallisuuteen liittyviä ehdotuksia ja suosituksia. Ydinenergialaki velvoittaa meitä kehittämään turvallisuutta jatkuvasti. Ydinenergian käytön turvallisuus on pidettävä niin korkealla tasolla kuin käytännöllisin toimin on mahdollista ja turvallisuuden kehittämiseksi on tehtävä toimenpiteet, joita käyttökokemukset ja turvallisuustutkimukset sekä tieteen ja tekniikan kehittyminen huomioiden voidaan pitää perusteltuina. Lain velvoitteiden mukaisesti jatkuva parantaminen ja laitosyksiköiden kehittäminen kuuluu TVO:n arvoihin ja toimintaperiaatteisiin, Mannola selittää. Toimia sähkönsyötön varmistamiseksi Turvallisuuskulttuuri muodostuu usean eri tekijän yhdistelmästä. Varautuminen pahimpaan merkitsee sekä tekniikan että toiminnan jatkuvaa arviointia. Laitoksella tarvitaan kattavat suojaus- ja valvontajärjestelmät sekä valmiit, jatkuvasti harjoitellut toimintamallit. Olemmekin kehittäneet laitosyksiköitämme vuosien varrella ja vahvistaneet niiden turvallisuusominaisuuksia. Hyvä esimerkki ovat toimet, joilla olemme varmistaneet ympäristön turvallisuuden siinäkin erittäin epätodennäköisessä tilanteessa, että reaktorisydän vaurioituisi vakavasti tai jopa sulaisi. Reaktorisydän sijaitsee paineastiassa, joka puolestaan sijaitsee kaasutiiviissä suojarakennuksessa, Mannola kertoo. Suojarakennuksen eheyden ja tiiveyden varmistamiseksi vakavassa onnettomuustilanteessa olemme rakentaneet järjestelmän, jonka avulla suojarakennus voidaan esimerkiksi sähkön saannista riippumatta täyttää laitoksen palovesijärjestelmästä saatavalla vedellä. Laitosyksiköiden suojarakennukset on myös varustettu suodatetulla paineenalennusjärjestelmällä. Mikäli suojarakennuksen paineen hallinta edellyttäisi höyryn ja kaasun päästämistä ulos, tämä voidaan tehdä suodatetun

19 TURVALLISUUS 19 Vain turvallisia laitosyksiköitä voidaan käyttää sähköntuotantoon. paineenalennusjärjestelmän ansiosta ilman merkittävää radioaktiivisten aineiden päästöä ympäristöön. Olemme kiinnittäneet paljon huomiota myös laitosyksiköiden sähkönsaantiin ja parantaneet sähköjärjestelmiä. Niinpä Olkiluotoon saadaan sähköä sekä 400 että 110 kv:n ulkoisesta verkosta ja tarvittaessa myös läheisestä vesivoimalaitoksesta. Laitosyksikkökohtaisesti sähköä tuottaa tarvittaessa joko oma päägeneraattori tai neljä dieselgeneraattoria, joista jokainen syöttää sähköä oman osajärjestelmänsä turvallisuusjärjestelmille. Olemme lisäksi parantaneet laitosyksiköiden välistä sähkönsyöttöä. Näiden lisäksi Olkiluodossa on TVO:n ja Fingridin yhdessä rakennuttama kaasuturbiinilaitos, jonka kaksi kaasuturbiiniyksikköä tuottavat tarvittaessa varavoimaa, Mannola jatkaa. Modernit OL1- ja OL2-yksiköt Laitosyksiköillä on lisäksi käytössä uudenaikaiset vakavien onnettomuuksien hallintajärjestelmät. Voimmekin todeta, että Olkiluodossa on hyvin modernit nykyaikaiset laitosyksiköt, vaikka ne on otettu käyttöön jo yli 30 vuotta sitten. Meillä on laitosyksiköiden kehittämisessä jatkuvan parantamisen periaate ja pitkän tähtäimen suunnitelma tulevaisuuden toimenpiteistä ja tehtävistä modernisoinneista, Kosonen toteaa tyytyväisenä. OL1- ja OL2-laitosyksiköitä on kehitetty suurissa modernisointihankkeissa, joiden tavoitteena on parantaa laitosyksiköiden turvallisuutta, luotettavuutta ja suorituskykyä. Samalla varmistetaan laitetoimittajien tuotetuki ja varaosien saatavuus. Viimeisin suuri modernisointihanke oli keväällä OL2-yksikön käyttöiän pidentämiseen tähdännyt hanke. OL1-yksiköllä vastaava toteutettiin edelliskevään vuosihuollon yhteydessä. TVO:n stressitestiselvitys lokakuussa STUKille Eurooppa-neuvosto päätti keväällä toteuttaa ydinvoimalaitosten turvallisuusselvityksen eli ns. stressitestin. Ydinvoimalaitokset jättivät kansallisille säteilyturvallisuusviranomaisille omat selvityksensä Moninkertaiset turvallisuusjärjestelmät ehkäisevät onnettomuuksia Useat erilaiset sekä rinnakkaiset turvallisuusjärjestelmät vähentävät onnettomuuden mahdollisuutta Olkiluodossa. Turvallisuusjärjestelmien suunnittelu ja mitoitus perustuvat laskennallisiin onnettomuusanalyyseihin ja kokeelliseen tietoon. Yhden järjestelmän vikaantuessa käytettävissä on vielä useita muita järjestelmiä. Olkiluodossa on nelinkertaiset turvajärjestelmät, joten yhden vikaantuessa vuoroon astuu toinen vastaava. Käyttäjän virheet tai useatkaan laiteviat eivät aikaansaa vakavaa onnettomuutta. Vuonna 2011 Olkiluodon ydinvoimalaitoksella sattui yksi INES 1 -luokan tapahtuma (2), joka koski ulospuhallusjärjestelmän venttiilien ohjausja päämännissä havaittuja säröjä. Korjauksena venttiileihin vaihdettiin uudet osat ja korjaavana toimenpiteenä tullaan mm. tarkastamaan turvallisuuden kannalta tärkeiden laitteiden ennakkohuolto- ja vaihtoohjelmat. Vuonna 2011 laadimme toiminnastamme myös kaksi erikoisraporttia, jotka luokiteltiin INES 0 -luokan (3) tapahtumaksi (ei merkitystä ydintai säteilyturvallisuuteen). Ydinvoimalaitoksen yli 30 vuoden käyttöhistorian aikana on ollut kaikkiaan 3 INES 2 -luokan tapahtumaa ja useita INES 1 -luokan tapahtumia. Japanin Fukushiman ydinvoimalaitoksen onnettomuus luokiteltiin vakavuusasteikolla vakavimpaan luokkaan 7. Lisätietoja ja

20 20 TURVALLISUUS lokakuun lopussa ja STUK lähetti EU-komissiolle Suomen kansallisen raportin joulukuun lopussa. Testien tarkoituksena oli selvittää, miten ydinvoimalaitoksilla on varauduttu maanjäristyksiin, tulviin sekä äärimmäisiin sääolosuhteisiin. Näiden lisäksi arvioitiin ydinvoimalaitosten turvallisuusjärjestelmien samanaikaisesta pettämisestä aiheutuvia seurauksia ja varautumista vakaviin onnettomuuksiin. Olemme arvioineet esimerkiksi sellaista tilannetta, jossa sähkönsyöttö tai ulkoinen lämpönielu eli TVO:n tapauksessa merivesijäähdytys ei toimisi ja näiden lisäksi kaikki moninkertaiset vara- ja turvallisuusjärjestelmät menetettäisiin, TVO:n säteilyturvallisuusjaoksen päällikkö Pekka Viitanen kertoo. Viitanen vastasi TVO:n STUKille jätetyn selvityksen kokoamisesta. Monipuolisessa selvitysprosessissamme ei tullut esille suuria muutostarpeita Olkiluodon voimalaitosyksiköille. Tehty selvitystyö osoittaa, että uudistukset ja modernisointihankkeet ovat pitäneet OL1- ja OL2-laitosyksiköt ajan tasalla ja ne noudattavat nykyaikaisia turvallisuusvaatimuksia. OL3:lla uudet turvallisuusominaisuudet ja vakavien onnettomuuksien hallintajärjestelmät ovat olleet suunnittelun lähtökohtana alusta lähtien ja laitosyksikkö onkin ensimmäinen, jossa ne otetaan käyttöön heti käynnistyksestä lähtien. Olennaisinta Olkiluodon voimalaitoksen vakavien onnettomuuksien välttämisessä on sähkökäyttöisten turvallisuusjärjestelmien sähkönsaannin varmistaminen. Sähkönsaanti on Olkiluodossa varmistettu moninkertaisin turvajärjestelyin. Viitanen kertoo, että TVO parantaa edelleen vedensaantia reaktoriin tilanteessa, jossa vettä ei saataisi kiinteiden turvallisuusjärjestelmien kautta. Vettä syötettäisiin tällöin palovesijärjestelmän kautta reaktorirakennuksen polttoainealtaisiin ja reaktoripaineastiaan. STUK on parhaillaan uusimassa ydinturvallisuusohjeistoaan, ja TVO huomioi meneillään olevista säännöstömuutoksista mahdollisesti tulevat uudet vaatimukset Olkiluodon kaikilla laitosyksiköillä. Turvallisuusjärjestelmien kehitys jatkuu STUKin kansallisessa raportissa todetaan suomalaisten ydinvoimayhtiöiden parantaneen ydinvoimalaitosten turvallisuutta järjestelmällisesti niiden käyttöönotosta lähtien. Vaikka laitosten maanjäristys- ja säänkestävyyttä on parannettu, stressitestien yhteydessä ilmeni tarvetta lisätä järjestelmiä, joilla varmistetaan Olkiluodon voimalaitoksen sähkön saanti silloin, jos kaikki sähkönsaannin varajärjestelmät menetetään samanaikaisesti. STUK totesi myös, että valmiussuunnittelussa ei ole otettu riittävästi huomioon useampaan laitosyksikköön samanaikaisesti kohdistuvaa onnettomuutta. STUK arvioi, että henkilöresurssien riittävyyttä pitää vahvistaa näiden tilanteiden varalle. Jatkamme STUKin kanssa turvallisuusselvitysten analysoimista ja teemme tarvittavat toimenpiteet tulevina vuosina. Osa esille tulleista kehitystoimista on jo suunnittelupöydillä, osaa selvitämme vielä. Varmaa on, että ydinturvallisuus jatkaa kehittymistään, Mannola päättää. TurvallisuuskulTTUUriin liittyvät ohjeet TVO:laisille: varmistu noudata HUOLEHDi PysäHDY ja ajattele raportoi LUO kyseenalaista ja kehitä

21 TURVALLISUUS 21 työkunnostasi Tilanteen ratkaiseminen syyllisiä tärkeämpää TOImINTatapOJa ja ohjeita tinkimättömästi omasta ja muiden turvallisesta työskentelystä ja työskentelyolosuhteista ENNEN toimimista ja arvioi TOImINNan seuraukset havaitut ongelmat ja puutteet välittömästi ilmapiiriä, jossa tapahtumista VOIdaan raportoida ilman pelkoa syyllistämisestä TOImINTaa osana jatkuvaa parantamista Yritämme ehkäistä toiminnan häiriöistä aiheutuvia riskejä erilaisilla harjoitelluilla toimintamalleilla. Inhimillisten virheiden hallinnan menetelmät ovat osa hyvää ammattikäytäntöä ydinvoimalaitoksilla, kertoo TVO:n henkilöstön kehityspäällikkönä toimiva Petri Koistinen. Kannustamme työntekijöitä raportoimaan virheistä ja havainnoista, yritämme ylläpitää matalaa raportointikynnystä. Emme syyllistä vaan kehitämme toimintatapojamme vastaavien tapahtumien estämiseksi. Meille on tärkeää harkinta ja tilanteen analysointi, eikä mitään tehdä harkitsematta vaan aina pysähdytään miettimään ja pohtimaan. TVO:lla käytettävän PATA-periaatteen mukaisesti töitä tehdessä pitää aina ensin Pysähtyä ja Ajatella, Toimia vasta sitten ja lopuksi Arvioida, menikö kaikki oikein. - Turvallisuuskulttuurimme mukaisesti TVO käyttää työn aloituskokousta, riippumatonta varmennusta, parityöskentelyä, työn lopetuskokousta TVO:lla käytetään PATAperiaatetta: Pysähdy ja Ajattele, Toimi ja lopuksi Arvioi. ja selkeää kommunikointia. Hyvällä suunnittelulla ja ennakoinnilla voimme välttää virheitä. Koistinen kertoo, että tavoitteena on järjestelmä, jossa tekniikka, ihminen ja työmenetelmät kohtaavat ja täydentävät toisiaan. TVO:lla on otettu oppia alan parhaista käytännöistä ja menetelmistä. Tunnistamme virheen mahdollisuuden. Jokainen tekee virheitä. Sen sijaan niiden salailua tai piilottelua emme hyväksy. Virheistä pitää kertoa jo senkin vuoksi, että haluamme oppia niistä. Työskentely ydinvoimalaitoksessa edellyttää ammattimaisuutta, osaamisensa jatkuvaa ylläpitoa ja korkeaa moraalia. Ohjeet ja toimintatavat on osattava - on oltava ydinvoima-alan ammattilainen.

22 22 TURVALLISUUS Henkilöstön säteilyannokset tarkassa valvonnassa Säteilysuojelun tehtävänä on huolehtia työntekijöiden säteilyturvallisuudesta ja estää radioaktiivisen kontaminaation kulkeutuminen Olkiluodon ydinvoimalaitosyksiköiltä ympäristöön, säteilysuojelusta vastaava jaospäällikkö Jukka Henttinen kertoo. Säteilyä mitataan Olkiluodossa ja sen ympäristössä jatkuvasti ja monin tavoin. Säteilyvalvontaa TVO:lla ohjaavat lainsäädännön ohella viranomaisohjeet, kansainväliset suositukset sekä TVO:n turvallisuuskulttuurin periaatteet. Ennakkosuunnittelu minimoi säteilyaltistuksen määrän Kaikkien ydinvoimalaitoksen valvonta-alueella työskentelevien säteilyannosta valvotaan ja mitataan annosmittareilla. Niiden lisäksi STUK tekee säteilytyöntekijöiden ja lähiseudun asukkaiden kokokehomittauksia. TVO mittaa säteilyä myös ympäristöstä eli ilmasta, vedestä ja maaperästä sekä eliöstöstä. Mittaustulokset osoittavat kiistatta sen, että Olkiluodon ydinvoimalaitos ei ole aiheuttanut haitallista säteilyaltistusta ihmisille tai ympäristölle. Pyrimme toiminnassamme siihen, että työntekijät altistuvat säteilylle mahdollisimman vähän. Erityisen tyytyväisiä olemme kevään suurten vuosihuoltojen hyviin säteilysuojelutuloksiin, Henttinen kertoo. Olkiluodon saaren historian suurimmissa vuosihuolloissa alitettiin molemmilla laitosyksiköillä tavoitteet, OL2:lla jopa kuudella prosentilla yksikön laajasta huoltoseisokista huolimatta. Kevään 2011 vuosihuolloissa annosmittauksia tehtiin OL1:llä (2 504) ja OL2:lla (1 701) henkilölle. Säteilyturvakeskus STUK teki lisäksi 72 (70) henkilölle kokokehomittauksia. Hyvät saavutukset ovat tulosta koulutuksen ja ohjeistuksen mukaisesta työntekijöiden työskentelytavasta sekä suojavarusteiden, kuten esimerkiksi hengityssuojainten käytöstä, Henttinen toteaa. Valvonta-alueella säteilysuojelu kaikessa mukana Olkiluodon ydinvoimalaitos on jaettu säteilymittausten perusteella valvonta- ja tarkkailualueeseen sekä näiden ulkopuoliseen säteilysuojelun kannalta luokittelemattomaan alueeseen. Jokaisella valvontaalueella työskentelevällä on mukanaan kaksi säteilyannosmittaria, passiivinen TL-dosimetri ja reaaliajassa annosta näyttävä elektroninen dosi- metri. Valvonta-alueelta työntekijät poistuvat kaksinkertaisen säteilymittauksen eli henkilömonitoroinnin kautta. Valvonta-alueella tehtävät eri toimet vaativat pääsääntöisesti säteilytyöluvan, joka on esitettävä säteilyvalvojalle aina ennen työn aloittamista. Säteilysuojelujaos osallistuu laitosyksiköillä tapahtuvien työvaiheiden suunnitteluun tavoitteena annosten minimointi ja mahdollisimman hyvin toimivat säteilysuojelutoimenpiteet. Töiden ennakkosuunnittelu on tärkeää. Valvonta-alueella säteilyvalvonta on mukana kaikissa työvaiheissa ja töiden aloittamisesta on informoitava säteily-

Stressitestien vaikutukset Suomessa

Stressitestien vaikutukset Suomessa Stressitestien vaikutukset Suomessa Keskustelutilaisuus stressitesteistä STUKissa 16.5.2012 Keijo Valtonen Sisältö Toimiiko nykyinen turvallisuusajattelu onnettomuuden opetuksien perusteella? Mitä vaikutuksia

Lisätiedot

TVO:n kuulumiset ja OL4

TVO:n kuulumiset ja OL4 TVO:n kuulumiset ja OL4 ATS Syysseminaari Jarmo Tanhua Teollisuuden Voima Oyj Ydinvoimalla tärkeä rooli ilmastonmuutoksen hillinnässä Sähköntuotantoa ilman hiilidioksidipäästöjä Kustannustehokas ja valmis

Lisätiedot

Stressitestit Tärkeimmät havainnot Suomessa ja Euroopassa

Stressitestit Tärkeimmät havainnot Suomessa ja Euroopassa Stressitestit Tärkeimmät havainnot Suomessa ja Euroopassa Keskustelutilaisuus stressitesteistä 16.5.2012 Tomi Routamo Mitä kansallisia ja kansainvälisiä selvityksiä onnettomuuden johdosta on tehty? Kansalliset

Lisätiedot

Puhdasta energiaa tulevaisuuden tarpeisiin. Fortumin näkökulmia vaalikaudelle

Puhdasta energiaa tulevaisuuden tarpeisiin. Fortumin näkökulmia vaalikaudelle Puhdasta energiaa tulevaisuuden tarpeisiin Fortumin näkökulmia vaalikaudelle Investoiminen Suomeen luo uusia työpaikkoja ja kehittää yhteiskuntaa Fortumin tehtävänä on tuottaa energiaa, joka parantaa nykyisen

Lisätiedot

Energia- ja ilmastopolitiikan infografiikkaa. Elinkeinoelämän keskusliitto

Energia- ja ilmastopolitiikan infografiikkaa. Elinkeinoelämän keskusliitto Energia- ja ilmastopolitiikan infografiikkaa Elinkeinoelämän keskusliitto Energiaan liittyvät päästöt eri talousalueilla 1000 milj. hiilidioksiditonnia 12 10 8 Energiaan liittyvät hiilidioksidipäästöt

Lisätiedot

Hyvinvointia ydinsähköllä

Hyvinvointia ydinsähköllä Hyvinvointia ydinsähköllä KIRKKAASTI KÄRJESSÄ Olemme toimittaneet sähköä Olkiluodon saarelta jo yli 30 vuotta turvallisesti ja luotettavasti. Suomalaisen työn, osaamisen ja omistajuuden merkiksi tuottamallemme

Lisätiedot

Energiavuosi 2009. Energiateollisuus ry 28.1.2010. Merja Tanner-Faarinen päivitetty: 28.1.2010 1

Energiavuosi 2009. Energiateollisuus ry 28.1.2010. Merja Tanner-Faarinen päivitetty: 28.1.2010 1 Energiavuosi 29 Energiateollisuus ry 28.1.21 1 Sähkön kokonaiskulutus, v. 29 8,8 TWh TWh 11 1 9 8 7 6 5 4 3 2 1 197 1975 198 1985 199 1995 2 25 21 2 Sähkön kulutuksen muutokset (muutos 28/29-6,5 TWh) TWh

Lisätiedot

Sähkö ja kilpailukyky kolme näkökulmaa

Sähkö ja kilpailukyky kolme näkökulmaa Sähkö ja kilpailukyky Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK Säteilevät Naiset -seminaari Sähkö ja kilpailukyky kolme näkökulmaa Sähkö tuotannontekijänä Sähkö tuotteena Sähköön liittyvä cleantech-liiketoiminta

Lisätiedot

Vantaan Energian sidosryhmäkyselyn yhteenveto

Vantaan Energian sidosryhmäkyselyn yhteenveto Vantaan Energian sidosryhmäkyselyn yhteenveto Sidosryhmäkysely Vantaan Energian sidosryhmäkysely toteutettiin 11.-20.9.2013 Kyselyyn vastasi 445 henkilöä. Vastausprosentti oli 27,6. - Yksityisasiakas 157

Lisätiedot

Miten sähköä kannattaa tuottaa - visiointia vuoteen 2030

Miten sähköä kannattaa tuottaa - visiointia vuoteen 2030 Miten sähköä kannattaa tuottaa - visiointia vuoteen 2030 Jukka Leskelä Energiateollisuus ry SESKOn kevätseminaari 2013 20.3.2013, Helsinki 1 Kannattavuus? Kilpailukykyisesti Kokonaisedullisimmin Tuottajan

Lisätiedot

Hiilineutraalin energiatulevaisuuden haasteet

Hiilineutraalin energiatulevaisuuden haasteet Hiilineutraalin energiatulevaisuuden haasteet Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Energiateollisuuden ympäristötutkimusseminaari 1 Energia on Suomelle hyvinvointitekijä Suuri energiankulutus Energiaintensiivinen

Lisätiedot

Missio ja arvot. Missio

Missio ja arvot. Missio Pohjolan Voima Omakustannushintaan perustuva toimintamalli on tehokas tapa toteuttaa energiainvestointeja. Toimintamalli mahdollistaa sen, että hankkeisiin osallistuu suoraan ja välillisesti laaja joukko

Lisätiedot

POHJOLAN VOIMA ON VOIMAVAROJEN YHDISTÄJÄ

POHJOLAN VOIMA ON VOIMAVAROJEN YHDISTÄJÄ POHJOLAN VOIMA ON VOIMAVAROJEN YHDISTÄJÄ POHJOLAN VOIMA ON VOIMAVAROJEN YHDISTÄJÄ Pohjolan Voima on voimavarojen yhdistäjä, joka lisää asiakkaidensa kilpailukykyä tuottamalla tehokkaita ja innovatiivisia

Lisätiedot

Ydinturvallisuustyö Fukushman Dai-ichin onnettomuuden jälkeen

Ydinturvallisuustyö Fukushman Dai-ichin onnettomuuden jälkeen Ydinturvallisuustyö Fukushman Dai-ichin onnettomuuden jälkeen Pääjohtaja, Professori 1 Ydinturvallisuustyö Fukushiman jälkeen: tilanne tänään Yleismaailmallisesti ydinturvallisuus on parempi tänään kuin

Lisätiedot

Lisää uusiutuvaa - mutta miten ja millä hinnalla? VTT, Älykäs teollisuus ja energiajärjestelmät Satu Helynen, Liiketoiminnan operatiivinen johtaja

Lisää uusiutuvaa - mutta miten ja millä hinnalla? VTT, Älykäs teollisuus ja energiajärjestelmät Satu Helynen, Liiketoiminnan operatiivinen johtaja Lisää uusiutuvaa - mutta miten ja millä hinnalla? VTT, Älykäs teollisuus ja energiajärjestelmät Satu Helynen, Liiketoiminnan operatiivinen johtaja Energiateollisuus ry:n syysseminaari 13.11.2014, Finlandia-talo

Lisätiedot

Meri-Porin voimalaitoksen turvallisuustiedote

Meri-Porin voimalaitoksen turvallisuustiedote Meri-Porin voimalaitoksen turvallisuustiedote MERI-PORIN VOIMALAITOKSEN TURVALLISUUSTIEDOTE Tässä turvallisuustiedotteessa kuvataan Meri-Porin voimalaitoksen toimintaa ja toiminnasta aiheutuvia vaaratekijöitä.

Lisätiedot

EU-prosessin kytkös kansalliseen energia- ja ilmastotiekarttaan. Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Tietoisku toimittajille Helsinki, 15.1.

EU-prosessin kytkös kansalliseen energia- ja ilmastotiekarttaan. Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Tietoisku toimittajille Helsinki, 15.1. . EU-prosessin kytkös kansalliseen energia- ja ilmastotiekarttaan Energiateollisuus ry Tietoisku toimittajille Helsinki, 15.1.2014 Kansallinen energia- ja ilmastotiekartta Hallitusohjelman mukainen hanke

Lisätiedot

Energia ja luonnonvarat: tulevaisuuden gigatrendit. Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK

Energia ja luonnonvarat: tulevaisuuden gigatrendit. Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK Energia ja luonnonvarat: tulevaisuuden gigatrendit Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK Energia ja luonnonvarat: tulevaisuuden gigatrendit Gigaluokan muuttujia Kulutus ja päästöt Teknologiamarkkinat

Lisätiedot

Säteilevät Naiset- seminaari Sähköä ilmassa Sähkömarkkinat ja älykkäät sähköverkot 17.3.2011

Säteilevät Naiset- seminaari Sähköä ilmassa Sähkömarkkinat ja älykkäät sähköverkot 17.3.2011 1 Säteilevät Naiset- seminaari Sähköä ilmassa Sähkömarkkinat ja älykkäät sähköverkot 17.3.2011 Marja-Leena Järvinen Säteilyturvakeskus Esityksen sisältö 2 STUKin tehtävät ulkomailla sattuneen ydinvoimalaitosonnettomuuden

Lisätiedot

Kotimaisen biohiilipelletin kilpailukyvyn varmistaminen energiapolitiikan ohjauskeinoilla - esitys

Kotimaisen biohiilipelletin kilpailukyvyn varmistaminen energiapolitiikan ohjauskeinoilla - esitys Kotimaisen biohiilipelletin kilpailukyvyn varmistaminen energiapolitiikan ohjauskeinoilla - esitys 11.1.16 Tausta Tämä esitys on syntynyt Mikkelin kehitysyhtiön Miksein GreenStremiltä tilaaman selvitystyön

Lisätiedot

Vesivoima Suomessa ja vaelluskalojen palauttaminen jokiin. Ympäristöakatemia 2014 1.8.2014

Vesivoima Suomessa ja vaelluskalojen palauttaminen jokiin. Ympäristöakatemia 2014 1.8.2014 Vesivoima Suomessa ja vaelluskalojen palauttaminen jokiin Ympäristöakatemia 201 1 Energiateollisuus ry energia-alan elinkeino- ja työmarkkinapoliittinen järjestö edustaa kattavasti yrityksiä, jotka harjoittavat

Lisätiedot

Toimintaympäristö: Fortum

Toimintaympäristö: Fortum Toimintaympäristö: Fortum SAFIR2014 Strategiaseminaari 22.4.2010, Otaniemi Petra Lundström Vice President, CTO Fortum Oyj Sisältö Globaali haastekuva Fortum tänään Fortumin T&K-prioriteetit Ajatuksia SAFIRin

Lisätiedot

PVO-INNOPOWER OY. Tuulivoima Suomessa ja maailmalla 15.6.2011 Tuulta Jokaiselle, Lapua Suunnitteluinsinööri Ari Soininen

PVO-INNOPOWER OY. Tuulivoima Suomessa ja maailmalla 15.6.2011 Tuulta Jokaiselle, Lapua Suunnitteluinsinööri Ari Soininen PVO-INNOPOWER OY Tuulivoima Suomessa ja maailmalla 15.6.2011 Tuulta Jokaiselle, Lapua Suunnitteluinsinööri Ari Soininen Pohjolan Voima Laaja-alainen sähköntuottaja Tuotantokapasiteetti n. 3600 MW n. 25

Lisätiedot

VAIN KILPAILU- KYKYINEN EUROOPPA MENESTYY. Metsäteollisuuden EU-linjaukset

VAIN KILPAILU- KYKYINEN EUROOPPA MENESTYY. Metsäteollisuuden EU-linjaukset VAIN KILPAILU- KYKYINEN EUROOPPA MENESTYY Metsäteollisuuden EU-linjaukset 1 EUROOPAN UNIONI on Suomelle tärkeä. EU-jäsenyyden myötä avautuneet sisämarkkinat antavat viennistä elävälle Suomelle ja suomalaisille

Lisätiedot

Sähkövisiointia vuoteen 2030

Sähkövisiointia vuoteen 2030 Sähkövisiointia vuoteen 2030 Professori Sanna Syri, Energiatekniikan laitos, Aalto-yliopisto SESKO:n kevätseminaari 20.3.2013 IPCC: päästöjen vähentämisellä on kiire Pitkällä aikavälillä vaatimuksena voivat

Lisätiedot

Teollisuuden Voima Oyj Vuosikatsaus

Teollisuuden Voima Oyj Vuosikatsaus Teollisuuden Voima Oyj Vuosikatsaus Tammikuu joulukuu 2007 OL3:n reaktorirakennuksen alaosan vaativat valutyöt tehtiin helmi-maaliskuussa. Kansikuva: Olkiluodon ydinvoimalaitosyksiköt marraskuussa 2007.

Lisätiedot

VN-TEAS-HANKE: EU:N 2030 ILMASTO- JA ENERGIAPOLITIIKAN LINJAUSTEN TOTEUTUSVAIHTOEHDOT JA NIIDEN VAIKUTUKSET SUOMEN KILPAILUKYKYYN

VN-TEAS-HANKE: EU:N 2030 ILMASTO- JA ENERGIAPOLITIIKAN LINJAUSTEN TOTEUTUSVAIHTOEHDOT JA NIIDEN VAIKUTUKSET SUOMEN KILPAILUKYKYYN VN-TEAS-HANKE: EU:N 23 ILMASTO- JA ENERGIAPOLITIIKAN LINJAUSTEN TOTEUTUSVAIHTOEHDOT JA NIIDEN VAIKUTUKSET SUOMEN KILPAILUKYKYYN Seminaariesitys työn ensimmäisten vaiheiden tuloksista 2.2.216 EU:N 23 ILMASTO-

Lisätiedot

Voiko teknologia hillitä ilmastonmuutosta? Climbus-päättöseminaari 9.6.2009 Jorma Eloranta Toimitusjohtaja, Metso-konserni

Voiko teknologia hillitä ilmastonmuutosta? Climbus-päättöseminaari 9.6.2009 Jorma Eloranta Toimitusjohtaja, Metso-konserni Voiko teknologia hillitä ilmastonmuutosta? Climbus-päättöseminaari 9.6.2009 Jorma Eloranta Toimitusjohtaja, Metso-konserni Voiko teknologia hillitä ilmastonmuutosta? Esityksen sisältö: Megatrendit ja ympäristö

Lisätiedot

Liiketoimintakatsaus. Markus Rauramo 9.4.2013

Liiketoimintakatsaus. Markus Rauramo 9.4.2013 Liiketoimintakatsaus Markus Rauramo 9.4.2013 Liiketoimintakatsaus Fortumin strategia Liiketoimintojen kehitys Investoinnit Vuosi 2012 keskeisten tunnuslukujen valossa Asiakastyytyväisyys Henkilöstö ja

Lisätiedot

Teollisuuden Voima Oyj Hyvinvointia ydinsähköllä. OL4 Sähköä tulevaisuuden Suomelle

Teollisuuden Voima Oyj Hyvinvointia ydinsähköllä. OL4 Sähköä tulevaisuuden Suomelle Teollisuuden Voima Oyj Hyvinvointia ydinsähköllä OL4 Sähköä tulevaisuuden Suomelle OL4-hanke etenee Teollisuuden Voima Oyj:n (TVO) ylimääräinen yhtiökokous teki vuoden 2011 lopussa päätöksen Olkiluoto

Lisätiedot

Energia- ja ilmastotiekartan 2050 valmistelu Suomen Kaasuyhdistyksen syyskokous 20.11.2013

Energia- ja ilmastotiekartan 2050 valmistelu Suomen Kaasuyhdistyksen syyskokous 20.11.2013 Energia- ja ilmastotiekartan 2050 valmistelu Suomen Kaasuyhdistyksen syyskokous 20.11.2013 Sami Rinne TEM / Energiaosasto Esityksen sisältö Suomen energiankulutus ja päästöt nyt 2020 tavoitteet ja niiden

Lisätiedot

Vermon lämpökeskuksen turvallisuustiedote

Vermon lämpökeskuksen turvallisuustiedote Vermon lämpökeskuksen turvallisuustiedote VERMON VOIMALAITOKSEN TURVALLISUUSTIEDOTE Tässä turvallisuustiedotteessa kuvataan Vermon lämpökeskuksen toimintaa ja toiminnasta aiheutuvia vaaratekijöitä. Tiedotteessa

Lisätiedot

Suomen ilmasto- ja energiastrategia Fingridin näkökulmasta. Toimitusjohtaja Jukka Ruusunen, Fingrid Oyj

Suomen ilmasto- ja energiastrategia Fingridin näkökulmasta. Toimitusjohtaja Jukka Ruusunen, Fingrid Oyj Suomen ilmasto- ja energiastrategia Fingridin näkökulmasta Toimitusjohtaja Jukka Ruusunen, Fingrid Oyj Käyttövarmuuspäivä Finlandia-talo 26.11.2008 2 Kantaverkkoyhtiön tehtävät Voimansiirtojärjestelmän

Lisätiedot

Biopolttoaineiden edistäminen energiateollisuuden näkökulmasta

Biopolttoaineiden edistäminen energiateollisuuden näkökulmasta Biopolttoaineiden edistäminen energiateollisuuden näkökulmasta Jukka Makkonen Energiateollisuus ry Kotimaista energiaa puusta ja turpeesta -seminaari Oulu, 1 Energiateollisuus ry energia-alan elinkeino-

Lisätiedot

Vart är Finlands energipolitik på väg? Mihin on Suomen energiapolitiikka menossa? 11.10.2007. Stefan Storholm

Vart är Finlands energipolitik på väg? Mihin on Suomen energiapolitiikka menossa? 11.10.2007. Stefan Storholm Vart är Finlands energipolitik på väg? Mihin on Suomen energiapolitiikka menossa? 11.10.2007 Stefan Storholm Energian kokonaiskulutus energialähteittäin Suomessa 2006, yhteensä 35,3 Mtoe Biopolttoaineet

Lisätiedot

Sähkön toimitusvarmuus ja riittävyys

Sähkön toimitusvarmuus ja riittävyys Sähkön toimitusvarmuus ja riittävyys Hiilitieto ry:n talviseminaari 26.3.2015 ylijohtaja Riku Huttunen Sisältö Komission näkemyksiä kapasiteetin riittävyyden varmistamisesta Sähkötehon riittävyys Suomessa

Lisätiedot

Omakustannushintainen mankalatoimintamalli. lisää kilpailua sähköntuotannossa

Omakustannushintainen mankalatoimintamalli. lisää kilpailua sähköntuotannossa Omakustannushintainen mankalatoimintamalli lisää kilpailua sähköntuotannossa Mankalatoimintamalli lisää kilpailua sähkömarkkinoilla Omakustannushintainen mankalatoimintamalli tuo mittakaava- ja tehokkuusetuja

Lisätiedot

Mistä kunnianhimoa Suomen ilmastopolitiikkaan?

Mistä kunnianhimoa Suomen ilmastopolitiikkaan? Mistä kunnianhimoa Suomen ilmastopolitiikkaan? Prof. Jyri Seppälä Suomen ympäristökeskus Kuntaliitto 12.3.2013 Lähtökohta Ilmastonmuutoksen uhka nähtävä todellisena - Keskustelua ja näkyvyyttä tulee lisätä

Lisätiedot

Ajankohtaista energia- ja ilmastopolitiikassa

Ajankohtaista energia- ja ilmastopolitiikassa Ajankohtaista energia- ja ilmastopolitiikassa Päivi Myllykangas, EK Aluetoiminta 16.12.2010 Energia- ja ilmastopolitiikan kolme perustavoitetta Energian riittävyys ja toimitusvarmuus Kilpailukykyiset kustannukset

Lisätiedot

SATAKUNTALIITTO 1 (2) The Regional Council of Satakunta

SATAKUNTALIITTO 1 (2) The Regional Council of Satakunta SATAKUNTALIITTO 1 (2) Elinkeinoministeri Mauri Pekkarinen KANNANOTTO 12.4.2010 Olkiluodolla kilpailuetuja lisäydinvoiman rakentamiseksi Suomalaisen energiapolitiikan tavoitteita ovat: kotimaista uusiutuvaa

Lisätiedot

Energiasektorin globaali kehitys. Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 15.11.2013

Energiasektorin globaali kehitys. Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 15.11.2013 Energiasektorin globaali kehitys Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 15.11.2013 Maailman primäärienergian kulutus polttoaineittain, IEA New Policies Scenario* Mtoe Current policies scenario 20

Lisätiedot

Valtakunnallinen energiatase ja energiantuotannon rakenne Suomessa

Valtakunnallinen energiatase ja energiantuotannon rakenne Suomessa Valtakunnallinen energiatase ja energiantuotannon rakenne Suomessa Jukka Leskelä Energiateollisuus Vesiyhdistyksen Jätevesijaoston seminaari EU:n ja Suomen energiankäyttö 2013 Teollisuus Liikenne Kotitaloudet

Lisätiedot

Energiasta kilpailuetua. Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala EK:n toimittajaseminaari 22.9.2009

Energiasta kilpailuetua. Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala EK:n toimittajaseminaari 22.9.2009 Energiasta kilpailuetua Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala EK:n toimittajaseminaari 22.9.2009 Energiasta kilpailuetua Energia tuotannontekijänä Energia tuotteena Energiateknologia liiketoimintana 2

Lisätiedot

Taskutieto 2012. Taskutieto 2012 1

Taskutieto 2012. Taskutieto 2012 1 Taskutieto 2012 Taskutieto 2012 1 2 Taskutieto 2012 04 11 Teollisuuden Voima Oyj Olkiluodon ydinvoimalaitos 4 Yhtiö 5 Osakkaat ja osuudet 7 Tärkeitä päivämääriä 10 Avainluvut 10 Ydinjätehuolto 22 Määritelmiä

Lisätiedot

Energiaturpeen käyttö GTK:n turvetutkimukset 70 vuotta seminaari Esa Lindholm, Bioenergia ry, 28.11.2012

Energiaturpeen käyttö GTK:n turvetutkimukset 70 vuotta seminaari Esa Lindholm, Bioenergia ry, 28.11.2012 Energiaturpeen käyttö GTK:n turvetutkimukset 70 vuotta seminaari Esa Lindholm, Bioenergia ry, 28.11.2012 Energiaturpeen käyttäjistä Kysyntä ja tarjonta Tulevaisuus Energiaturpeen käyttäjistä Turpeen energiakäyttö

Lisätiedot

1 Miksi tarvitsemme kestävää kehitystä?

1 Miksi tarvitsemme kestävää kehitystä? Kestävä kehitys Kelassa 2012 Sisältö 1 Miksi tarvitsemme kestävää kehitystä? 3 Painopisteenä kestävyys 3 Ohjelman perusta ja tavoite 3 Yhteinen globaali haaste 3 Kestävyys on monien asioiden summa 4 2

Lisätiedot

EU:n energia- ja ilmastopolitiikan avainkysymykset. Mikael Ohlström Elinkeinoelämän keskusliitto EK 15.1.2014

EU:n energia- ja ilmastopolitiikan avainkysymykset. Mikael Ohlström Elinkeinoelämän keskusliitto EK 15.1.2014 EU:n energia- ja ilmastopolitiikan avainkysymykset Elinkeinoelämän keskusliitto EK 15.1.2014 EU:n energia- ja ilmastopolitiikan nykytila Kolme rinnakkaista tavoitetta vuoteen 2020 ( 20-20-20 ) 1) Kasvihuonekaasupäästöt

Lisätiedot

Taskutieto Avainluvut vuodelta 2012

Taskutieto Avainluvut vuodelta 2012 Taskutieto Avainluvut vuodelta 2012 04 Teollisuuden Voima Oyj 4 Yhtiö 5 Osakkaat ja osuudet 07 Olkiluodon ydinvoimalaitos 8 OL1- ja OL2- laitosyksiköiden tuotanto 10 OL1- ja OL2- laitosyksiköiden käyttökertoimet

Lisätiedot

BIOENERGIALLA UUSIUTUVAN ENERGIAN TAVOITTEISIIN

BIOENERGIALLA UUSIUTUVAN ENERGIAN TAVOITTEISIIN BIOENERGIALLA UUSIUTUVAN ENERGIAN TAVOITTEISIIN Päättäjien Metsäakatemia Majvik, 7. toukokuuta 2013 Esa Härmälä Ylijohtaja Työ- ja elinkeinoministeriö Suomi on saavuttamassa kaikki EU:n ilmasto- ja energiapoliittiset

Lisätiedot

Taskutieto. Avainluvut vuodelta 2014. Teollisuuden Voima Oyj Hyvinvointia ydinsähköllä

Taskutieto. Avainluvut vuodelta 2014. Teollisuuden Voima Oyj Hyvinvointia ydinsähköllä Taskutieto Avainluvut vuodelta 2014 Teollisuuden Voima Oyj Hyvinvointia ydinsähköllä 4TEOLLISUUDEN VOIMA OYJ 4 Yhtiö 6 Omistajat 7 Talouden tunnusluvut 8OLKILUODON YDINVOIMALAITOS 8 Tuotanto 9 Laitosyksiköiden

Lisätiedot

Ydinvoimarakentamisen uudet tuulet ja ilmastonmuutos. Janne Björklund ydinvoimakampanjavastaava

Ydinvoimarakentamisen uudet tuulet ja ilmastonmuutos. Janne Björklund ydinvoimakampanjavastaava Ydinvoimarakentamisen uudet tuulet ja ilmastonmuutos Janne Björklund ydinvoimakampanjavastaava Sisältö Yleistä Suomen ydinvoimahankkeet Ydinvoima ja ilmastonmuutos Ydinvoimavapaat ratkaisumallit Sähkönkulutuksesta

Lisätiedot

Suomalaista, turvallista, erilaistettua ja vastuullisesti tuotettua

Suomalaista, turvallista, erilaistettua ja vastuullisesti tuotettua Liite 15.12.2008 65. vuosikerta Numero 4 Sivu 6 Suomalaista, turvallista, erilaistettua ja vastuullisesti tuotettua siinä kuluttajien odotuksia tulevaisuuden broilerituotteilta Sari Forsman-Hugg, MTT,

Lisätiedot

Pienimuotoisen energiantuotannon edistämistyöryhmän tulokset

Pienimuotoisen energiantuotannon edistämistyöryhmän tulokset Pienimuotoisen energiantuotannon edistämistyöryhmän tulokset Aimo Aalto, TEM 19.1.2015 Hajautetun energiantuotannon työpaja Vaasa Taustaa Pienimuotoinen sähköntuotanto yleistyy Suomessa Hallitus edistää

Lisätiedot

Turvallisuuskulttuuri ja ydinlaitosrakentaminen

Turvallisuuskulttuuri ja ydinlaitosrakentaminen ja ydinlaitosrakentaminen - Tsernobyl 1986 - Onnettomuustutkinnan yhteydessä luotiin Turvallisuuskulttuuri -käsite - Turvallisuuskulttuuri -käsite määriteltiin 1991 ensimmäisen kerran 1991 IAEA:n (The

Lisätiedot

Selvitys yhteiskunnallisten vaikuttajien näkemyksistä energia-alan toimintaympäristön kehityksestä - Tiivistelmä tutkimuksen tuloksista

Selvitys yhteiskunnallisten vaikuttajien näkemyksistä energia-alan toimintaympäristön kehityksestä - Tiivistelmä tutkimuksen tuloksista Selvitys yhteiskunnallisten vaikuttajien näkemyksistä energia-alan toimintaympäristön kehityksestä - Tiivistelmä tutkimuksen tuloksista Tutkimuksen tarkoitus ja tutkimusasetelma Pohjolan Voima teetti alkuvuoden

Lisätiedot

Luku 2 Sähköhuolto. Asko J. Vuorinen Ekoenergo Oy. Pohjana: Energiankäyttäjän käsikirja 2013

Luku 2 Sähköhuolto. Asko J. Vuorinen Ekoenergo Oy. Pohjana: Energiankäyttäjän käsikirja 2013 Luku 2 Sähköhuolto Asko J. Vuorinen Ekoenergo Oy Pohjana: Energiankäyttäjän käsikirja 2013 1 Sisältö Uusiutuvat lähteet Ydinvoima Fossiiliset sähköntuotantotavat Kustannukset Tulevaisuusnäkymät 2 Maailman

Lisätiedot

Voiko ilmasto- ja energiapolitiikalla olla odottamattomia vaikutuksia? Jarmo Vehmas Tulevaisuuden tutkimuskeskus, Turun yliopisto www.tse.

Voiko ilmasto- ja energiapolitiikalla olla odottamattomia vaikutuksia? Jarmo Vehmas Tulevaisuuden tutkimuskeskus, Turun yliopisto www.tse. Voiko ilmasto- ja energiapolitiikalla olla odottamattomia vaikutuksia? Jarmo Vehmas Tulevaisuuden tutkimuskeskus, Turun yliopisto www.tse.fi/tutu Esityksen sisältö Suomen energiajärjestelmän ja energiapolitiikan

Lisätiedot

Ydinvoimalaitoksen rakentamislupahakemus. Pyhäjoen teemailta 4.5.2015

Ydinvoimalaitoksen rakentamislupahakemus. Pyhäjoen teemailta 4.5.2015 Ydinvoimalaitoksen rakentamislupahakemus Pyhäjoen teemailta 4.5.2015 Suomen viranomaiset ja rakentamislupahakemusprosessi Rakentamislupahakemus valtioneuvostolle Rakentamislupa-aineisto Säteilyturvakeskukselle

Lisätiedot

Suomen ilmasto ja energiastrategia Maakaasupäivät Turussa 26.11.2008

Suomen ilmasto ja energiastrategia Maakaasupäivät Turussa 26.11.2008 Suomen ilmasto ja energiastrategia Maakaasupäivät Turussa 26.11.2008 Taisto Turunen Työ- ja elinkeinoministeriö Energiaosasto Päästöoikeuden hinnan kehitys vuosina 2007 2008 sekä päästöoikeuksien forwardhinnat

Lisätiedot

Kotimaisen energiantuotannon varmistaminen reunaehdot ja käytettävissä olevat vaihtoehdot ja niiden potentiaalit

Kotimaisen energiantuotannon varmistaminen reunaehdot ja käytettävissä olevat vaihtoehdot ja niiden potentiaalit Kotimaisen energiantuotannon varmistaminen reunaehdot ja käytettävissä olevat vaihtoehdot ja niiden potentiaalit Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Maakaasuyhdistyksen kevätkokous Tampere, 24.4.2008 1

Lisätiedot

Euroopan energialinjaukset Hiilitieto ry:n seminaari 26.3.2014

Euroopan energialinjaukset Hiilitieto ry:n seminaari 26.3.2014 Euroopan energialinjaukset Hiilitieto ry:n seminaari 26.3.2014 Sanna Syri Professori, energiatalous Aalto-yliopisto, Energiatekniikan laitos EU:n 2020 tavoitteet 20-20-20-10 tavoitteet -20% kasvihuonekaasujen

Lisätiedot

Ilmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä

Ilmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä Ilmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä Kasvihuoneilmiö on luonnollinen, mutta ihminen voimistaa sitä toimillaan. Tärkeimmät ihmisen tuottamat kasvihuonekaasut ovat hiilidioksidi (CO

Lisätiedot

Kemijoki Oy tänään Erkki Huttula Ympäristöpäällikkö. Lapin kalastusaluepäivät 13.-14.11.2014 13.11.2014

Kemijoki Oy tänään Erkki Huttula Ympäristöpäällikkö. Lapin kalastusaluepäivät 13.-14.11.2014 13.11.2014 Kemijoki Oy tänään Erkki Huttula Ympäristöpäällikkö 13.11.2014 1 Tässä esityksessä Kemijoki Oy:n tunnuslukuja Yhtiön historia Kemijoki Oy:n uusi toimintamalli Ajankohtaista kalarintamalla Padottu voima

Lisätiedot

Suomesta bioöljyn suurvalta seminaari. Tilaisuuden avaus ja bioöljyt osana Suomen energiapalettia

Suomesta bioöljyn suurvalta seminaari. Tilaisuuden avaus ja bioöljyt osana Suomen energiapalettia Suomesta bioöljyn suurvalta seminaari Tilaisuuden avaus ja bioöljyt osana Suomen energiapalettia Juho Korteniemi Työ- ja elinkeinoministeriö Lahti 15.10.2012 Sisällys Cleantechin strateginen ohjelma Puhtaan

Lisätiedot

EU:N 2030 ILMASTO- JA ENERGIAPOLITIIKAN LINJAUSTEN TOTEUTUSVAIHTOEHDOT JA NIIDEN VAIKUTUKSET SUOMESSA

EU:N 2030 ILMASTO- JA ENERGIAPOLITIIKAN LINJAUSTEN TOTEUTUSVAIHTOEHDOT JA NIIDEN VAIKUTUKSET SUOMESSA EU:N 23 ILMASTO- JA ENERGIAPOLITIIKAN LINJAUSTEN TOTEUTUSVAIHTOEHDOT JA NIIDEN VAIKUTUKSET SUOMESSA TEM, Energia- ja ilmastostrategian valmisteluun liittyvä asiantuntijatilaisuus 27.1.216 ENSIMMÄISEN VAIHEEN

Lisätiedot

Puhtaan energian ohjelma. Jyri Häkämies Elinkeinoministeri

Puhtaan energian ohjelma. Jyri Häkämies Elinkeinoministeri Puhtaan energian ohjelma Jyri Häkämies Elinkeinoministeri Puhtaan energian kolmiloikalla vauhtia kestävään kasvuun 1. 2. 3. Talous Tuontienergian vähentäminen tukee vaihtotasetta Työpaikat Kotimaan investoinneilla

Lisätiedot

Kemijoki Oy esittäytyy

Kemijoki Oy esittäytyy Kemijoki Oy esittäytyy Ismo Heikkilä Fingridin verkkotoimikunta 25.2.2016 1 Suomen merkittävin vesi- ja säätövoiman tuottaja 20 voimalaitosta, kolmannes Suomen vesisähköstä Tuotanto 5 333 GWh (2015) Kokonaisteho

Lisätiedot

Energiamarkkinoiden nykytila ja tulevaisuus

Energiamarkkinoiden nykytila ja tulevaisuus Energiamarkkinoiden nykytila ja tulevaisuus 27.10.2015 Juha Vanhanen Gaia Consulting Oy Gaia Consulting Oy Kestävän liiketoiminnan konsulttitoimisto vuodesta 1993 Strateginen kumppani ja käytännön toteuttaja

Lisätiedot

Joensuun voimalaitoksen turvallisuustiedote

Joensuun voimalaitoksen turvallisuustiedote Joensuun voimalaitoksen turvallisuustiedote JOENSUUN VOIMALAITOKSEN TURVALLISUUSTIEDOTE Tässä turvallisuustiedotteessa kuvataan Joensuun voimalaitoksen toimintaa ja toiminnasta aiheutuvia vaaratekijöitä.

Lisätiedot

Haasteista mahdollisuuksia

Haasteista mahdollisuuksia Haasteista mahdollisuuksia Sähkön ja kaukolämmön hiilineutraali visio 2050 Jukka Leskelä, Energiateollisuus ry 1 Kuntien ilmastokonferenssi 6.5.2010 Tulevaisuudesta päätetään nyt Pääomaintensiivistä ja

Lisätiedot

Energiaa ja elinvoimaa

Energiaa ja elinvoimaa Energiaa ja elinvoimaa Lappilainen ENERGIA 11.5.2010 Asiakaslähtöinen ja luotettava kumppani Rovaniemen Energia-konserni Rovaniemen kaupunki Konsernin liikevaihto 40 milj. Henkilöstö 100 hlö Yksiköiden

Lisätiedot

Miten kohti EU:n energia- ja ilmastotavoitteita vuodelle 2020

Miten kohti EU:n energia- ja ilmastotavoitteita vuodelle 2020 Miten kohti EU:n energia- ja ilmastotavoitteita vuodelle 2020 Jukka Saarinen TEM BioRefine-loppuseminaari 27.11.2012 EU:n ilmasto- ja energiapaketin velvoitteet Kasvihuonekaasupäästöjen (KHK) tavoitteet:

Lisätiedot

Ydinvoimalaitoksen polttoaine

Ydinvoimalaitoksen polttoaine Ydinvoimalaitoksen polttoaine Teemailta, Pyhäjoen toimisto 23.4.2014 Hanna Virlander/Minttu Hietamäki Polttoainekierto Louhinta ja rikastus Jälleenkäsittely Loppusijoitus Konversio Välivarastointi Väkevöinti

Lisätiedot

Kansallinen energiaja ilmastostrategia

Kansallinen energiaja ilmastostrategia Kansallinen energiaja ilmastostrategia Valtioneuvoston selonteko eduskunnalle Petteri Kuuva Tervetuloa Hiilitieto ry:n seminaariin 21.3.2013 Tekniska, Helsinki Kansallinen energia- ja ilmastostrategia

Lisätiedot

Tulevaisuuden päästötön energiajärjestelmä

Tulevaisuuden päästötön energiajärjestelmä Tulevaisuuden päästötön energiajärjestelmä Helsinki 16.9.2009 1 Miksi päästötön energiajärjestelmä? 2 Päästöttömän energiajärjestelmän rakennuspuita Mitä jos tulevaisuus näyttääkin hyvin erilaiselta? 3

Lisätiedot

Kantaverkkotariffin KVS2016 kehittäminen. Neuvottelukunta 28.8.2014

Kantaverkkotariffin KVS2016 kehittäminen. Neuvottelukunta 28.8.2014 Kantaverkkotariffin KVS2016 kehittäminen Neuvottelukunta 28.8.2014 2 Kantaverkkotariffi 2016 - aikataulutus Hankkeen käynnistys Energiavirasto Keskustelu tariffirakenteesta sekä loistehon ja loistehoreservin

Lisätiedot

Energiaa ja ilmastostrategiaa

Energiaa ja ilmastostrategiaa Säteilevät naiset seminaari 17.3.2009 Energiaa ja ilmastostrategiaa Sirkka Vilkamo Työ- ja elinkeinoministeriö Energiaosasto Kasvihuonekaasupäästöt, EU-15 ja EU-25, 1990 2005, EU:n päästövähennystavoitteet

Lisätiedot

Fortum Otso -bioöljy. Bioöljyn tuotanto ja käyttö sekä hyödyt käyttäjälle

Fortum Otso -bioöljy. Bioöljyn tuotanto ja käyttö sekä hyödyt käyttäjälle Fortum Otso -bioöljy Bioöljyn tuotanto ja käyttö sekä hyödyt käyttäjälle Kasperi Karhapää Head of Pyrolysis and Business Development Fortum Power and Heat Oy 1 Esitys 1. Fortum yrityksenä 2. Fortum Otso

Lisätiedot

Yrityksen kokemuksia päästökaupasta YJY:n seminaari 14.11.2006. Vantaan Energia Oy. Tommi Ojala

Yrityksen kokemuksia päästökaupasta YJY:n seminaari 14.11.2006. Vantaan Energia Oy. Tommi Ojala Yrityksen kokemuksia päästökaupasta YJY:n seminaari 14.11.2006 Vantaan Energia Oy Tommi Ojala 1 Missio Vantaan Energia tuottaa energiapalveluja Suomessa. 2 Visio 2012 Vantaan Energia on Suomen menestyvin

Lisätiedot

SÄHKÖN TOIMITUSVARMUUS

SÄHKÖN TOIMITUSVARMUUS SUOMEN ATOMITEKNILLISEN SEURAN VUOSIKOKOUS 21.2.2007 Eero Kokkonen Johtava asiantuntija Fingrid Oyj 1 14.2.2007/EKN Tavallisen kuluttajan kannalta: sähkön toimitusvarmuus = sähköä saa pistorasiasta aina

Lisätiedot

Poliittinen riski Suomessa. Energiateollisuus ry 20.6.2012

Poliittinen riski Suomessa. Energiateollisuus ry 20.6.2012 Poliittinen riski Suomessa Energiateollisuus ry 20.6.2012 Poliittinen riski Suomessa: Tutkimusasetelma Aula Research Oy toteutti kyselytutkimuksen lainsäädännöllisen kehityksen ennustettavuudesta ja poliittisesta

Lisätiedot

Nestemäiset polttoaineet ammatti- ja teollisuuskäytön kentässä tulevaisuudessa

Nestemäiset polttoaineet ammatti- ja teollisuuskäytön kentässä tulevaisuudessa Nestemäiset polttoaineet ammatti- ja teollisuuskäytön kentässä tulevaisuudessa Teollisuuden polttonesteet 9.-10.9.2015 Tampere Helena Vänskä www.oil.fi Sisällöstä Globaalit haasteet ja trendit EU:n ilmasto-

Lisätiedot

Fingrid 2014. Neuvottelukunta 13.3.2015

Fingrid 2014. Neuvottelukunta 13.3.2015 Fingrid 2014 Neuvottelukunta 13.3.2015 2 Toimintaympäristö 2014: Eurooppa EU:lle uudet ilmasto- ja energiatavoitteet vuodelle 2030: kasvihuonekaasupäästöt -40%, uusiutuva energia 27%, energiatehokkuuden

Lisätiedot

SUOMEN ULKOASIAINHALLINTO. Ympäristöasiat

SUOMEN ULKOASIAINHALLINTO. Ympäristöasiat SUOMEN ULKOASIAINHALLINTO Ympäristöasiat Visio Ulkoasiainhallinto ottaa ympäristönäkökulmat huomioon kaikessa toiminnassaan tulevina vuosina. Missio Osana yhteiskuntavastuuta tavoitteemme on minimoida

Lisätiedot

Askeleita kohti C02-vapaata tulevaisuutta

Askeleita kohti C02-vapaata tulevaisuutta Askeleita kohti C02-vapaata tulevaisuutta Climbus Päätösseminaari 2009 9.-10 kesäkuuta Finlandia talo, Helsinki Marja Englund Fortum Power and Heat Oy 11 6 2009 1 Sisältö Hiilidioksidin talteenotto ja

Lisätiedot

HALLITUSPARTNERIT ESITTÄYTYY

HALLITUSPARTNERIT ESITTÄYTYY Seppo Mustonen HALLITUSPARTNERIT ESITTÄYTYY Pohjois-Suomen Hallituspartnerit ry Jäsenet 91 kpl PKyritykset Hallituspartnerien tarkoituksena on edistää ammattimaista ja eettisesti korkeatasoista Suomessa

Lisätiedot

Paikallinen ja palveleva kumppani jo vuodesta 1919. Tapamme toimia. Leppäkosken Sähkö Oy. Arvomme. Tarjoamme kestäviä energiaratkaisuja asiakkaidemme

Paikallinen ja palveleva kumppani jo vuodesta 1919. Tapamme toimia. Leppäkosken Sähkö Oy. Arvomme. Tarjoamme kestäviä energiaratkaisuja asiakkaidemme Energiantuotanto Paikallinen ja palveleva kumppani jo vuodesta 1919 Sähkö -konserni on monipuolinen energiapalveluyritys, joka tuottaa asiakkailleen sähkö-, lämpö- ja maakaasupalveluja. Energia Oy Sähkö

Lisätiedot

Taskutieto 2011 Taskutieto 2011 1

Taskutieto 2011 Taskutieto 2011 1 Taskutieto 2011 Taskutieto 2011 1 2 Taskutieto 2011 04 11 Teollisuuden Voima Oyj 4 Yhtiö 5 Osakkaat ja osuudet 7 Tärkeitä päivämääriä 10 Avainluvut 10 Ydinjätehuolto Olkiluodon ydinvoimalaitos 11 OL1-

Lisätiedot

Taskutieto. Avainluvut vuodelta 2013. Teollisuuden Voima Oyj Hyvinvointia ydinsähköllä

Taskutieto. Avainluvut vuodelta 2013. Teollisuuden Voima Oyj Hyvinvointia ydinsähköllä Taskutieto Avainluvut vuodelta 2013 Teollisuuden Voima Oyj Hyvinvointia ydinsähköllä 4Teollisuuden Voima Oyj 4 Yhtiö 5 Omistajat 8 Talouden tunnusluvut 9Olkiluodon ydinvoimalaitos 9 Tuotanto 13 Säteilyannokset

Lisätiedot

TUULIVOIMA KOTKASSA 28.11.2013. Tuulivoima Suomessa

TUULIVOIMA KOTKASSA 28.11.2013. Tuulivoima Suomessa TUULIVOIMA KOTKASSA Tuulivoima Suomessa Heidi Lettojärvi 1 Tuulivoimatilanne EU:ssa ja Suomessa Kansalliset tavoitteet ja suunnitteilla oleva tuulivoima Yleiset tuulivoima-asenteet Tuulivoimahankkeen kehitys

Lisätiedot

Rosatom laitostoimittajana

Rosatom laitostoimittajana Rosatom laitostoimittajana Teemailta 27.9.2013 Prof. Juhani Hyvärinen Ydintekniikkajohtaja Fennovoima neuvottelee laitostoimituksesta Rosatomin kanssa Fennovoima ja venäläinen Rosatom allekirjoittivat

Lisätiedot

EU:n vuoden 2030 tavoitteiden kansantaloudelliset vaikutukset. Juha Honkatukia Yksikönjohtaja Valtion taloudellinen tutkimuskeskus

EU:n vuoden 2030 tavoitteiden kansantaloudelliset vaikutukset. Juha Honkatukia Yksikönjohtaja Valtion taloudellinen tutkimuskeskus EU:n vuoden 2030 tavoitteiden kansantaloudelliset vaikutukset Juha Honkatukia Yksikönjohtaja Valtion taloudellinen tutkimuskeskus Peruslähtökohtia EU:n ehdotuksissa Ehdollisuus - Muun maailman vaikutus

Lisätiedot

Kohti puhdasta kotimaista energiaa

Kohti puhdasta kotimaista energiaa Suomen Keskusta r.p. 21.5.2014 Kohti puhdasta kotimaista energiaa Keskustan mielestä Suomen tulee vastata vahvasti maailmanlaajuiseen ilmastohaasteeseen, välttämättömyyteen vähentää kasvihuonekaasupäästöjä

Lisätiedot

Sisältö. Sisältö Taustaa Ympäristövastuu Sosiaalinen vastuu Taloudellinen vastuu 2 KERAVAN ENERGIA -YHTIÖT

Sisältö. Sisältö Taustaa Ympäristövastuu Sosiaalinen vastuu Taloudellinen vastuu 2 KERAVAN ENERGIA -YHTIÖT KERAVAN ENERGIA -YHTIÖT YMPÄRISTÖ- JA YHTEISKUNTAVASTUURAPORTTI Sisältö 2 3 4 5 6 Sisältö Taustaa Ympäristövastuu Sosiaalinen vastuu Taloudellinen vastuu 2 KERAVAN ENERGIA -YHTIÖT TAUSTAA Keravan Energian

Lisätiedot

Kestävää energiaa maailmalle Voiko sähköä käyttää järkevämmin?

Kestävää energiaa maailmalle Voiko sähköä käyttää järkevämmin? Kestävää energiaa maailmalle Voiko sähköä käyttää järkevämmin? Maailman sähkönnälkä on loppumaton Maailman sähkönkulutus, biljoona KWh 31,64 35,17 28,27 25,02 21,9 2015 2020 2025 2030 2035 +84% vuoteen

Lisätiedot

EU:n metsästrategia - metsäteollisuuden näkökulma

EU:n metsästrategia - metsäteollisuuden näkökulma EU:n metsästrategia - metsäteollisuuden näkökulma Robinwood Plus Workshop, Metsäteollisuus ry 2 EU:n metsät osana globaalia metsätaloutta Metsien peittävyys n. 4 miljardia ha = 30 % maapallon maapinta-alasta

Lisätiedot

STY:n tuulivoimavisio 2030 ja 2050

STY:n tuulivoimavisio 2030 ja 2050 STY:n tuulivoimavisio 2030 ja 2050 Peter Lund 2011 Peter Lund 2011 Peter Lund 2011 Maatuulivoima kannattaa Euroopassa vuonna 2020 Valtiot maksoivat tukea uusiutuvalle energialle v. 2010 66 miljardia dollaria

Lisätiedot

Turun Seudun Energiantuotanto Oy Naantalin uusi voimalaitos. Astrum keskus, Salo 2.12.2014

Turun Seudun Energiantuotanto Oy Naantalin uusi voimalaitos. Astrum keskus, Salo 2.12.2014 Turun Seudun Energiantuotanto Oy Naantalin uusi voimalaitos Astrum keskus, Salo 2.12.2014 Turun Seudun Energiantuotanto Oy Turun Seudun Energiantuotanto Oy TSME Oy Neste Oil 49,5 % Fortum Power & Heat

Lisätiedot

Ydinvoima ja ilmastonmuutos

Ydinvoima ja ilmastonmuutos Ydinvoima ja ilmastonmuutos Onko ydinvoima edes osaratkaisu ilmastokatastrofin estämisessä? Ydinvoima päästötöntä? Jos ydinvoima olisi päästötöntä, auttaisiko ilmastokatastrofin torjunnassa? Jäädyttääkö

Lisätiedot

Tasapainoisempi tuotantorakenne Venäjällä. Tapio Kuula Toimitusjohtaja Fortum

Tasapainoisempi tuotantorakenne Venäjällä. Tapio Kuula Toimitusjohtaja Fortum Tasapainoisempi tuotantorakenne Venäjällä Tapio Kuula Toimitusjohtaja Fortum Etenemme strategian mukaisesti Missio Fortumin toiminnan tarkoitus on tuottaa energiaa, joka edesauttaa nykyisten ja tulevien

Lisätiedot