DIAKONISEN AVUN TARVE JAPANISSA Lähettien kokemuksia

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "DIAKONISEN AVUN TARVE JAPANISSA Lähettien kokemuksia"

Transkriptio

1 DIAKONISEN AVUN TARVE JAPANISSA Lähettien kokemuksia Kansanlähetysopisto Lähetystyöntekijälinja 2009 Kurssityö Kaarina ja Anssi Savonen 1

2 SISÄLTÖ 1 JOHDANTO 3 2 TYÖN TAUSTAA Näkökohtia Japanin yhteiskuntaan Diakonian määrittely ja perustelut Aineiston kokoaminen ja käsittely TULOKSET Lähetystyöntekijöiden kohtaama hätä ja avuntarve Japanissa Japanin yhteiskunnan auttamisjärjestelmä lähetystyöntekijöiden kokemana Seurakunnan ja lähetystyöntekijöiden antama apu Diakoniatyön kehittäminen Lähetystyöntekijöiden pohdintoja ja huomioita POHDINTA 18 LÄHTEET..21 LIITTEET..22 2

3 1 JOHDANTO Tässä lähetystyöntekijälinjan kurssityössä tutustutaan Japanin lähetystyöhön diakonian näkökulmasta. Esiteltävänä on Japanissa toimivien lähetystyöntekijöiden kokemuksia ihmisten hädästä ja kärsimyksestä sekä Japanin yhteiskunnan sosiaalihuollon toimivuudesta. Samalla näkyväksi tuodaan lähetystyöntekijöiden työssä ja japanilaisissa seurakunnissa ilmenevä diakoninen toiminta. Lähetystyöntekijöiden pohdinnat ja ajatukset diakoniatyön kehittämisestä Japanissa on myös pyritty huomioimaan tässä työssä. Syynä tämän aiheen valinnalle on se, että diakonisen avun tarve Japanissa on perinteisesti varsin huonosti tunnistettu teema. Aiheesta tuntui saavan parhaiten tietoa kysymällä asiasta suoraan kentällä olevilta lähetystyöntekijöiltä. Tärkeänä koettiin myös antaa lähetystyöntekijöille kerrankin mahdollisuus jakaa kuuluville sitä hiljaista tietoa, jota heille on kertynyt lähetyskentällä toimiessaan. Kuvatessamme lähetystyöntekijöiden harjoittamaa diakoniatyötä, tuomme myös esille yhden tärkeän kokonaisuuden lähetystyöntekijöiden työstä. Tämän työn on tarkoitus välittää tietoa Japanin lähetyksestä kaikille sen ystäville. Työn tarkoituksena on myös pyrkiä nostamaan mahdollisimman monen sydämelle halun olla rukouksin mukana japanilaisten iloissa ja suruissa sekä hitaasti kasvavien kristillisten kirkkojen kasvukivuissa. Kurssityön alkupuolella esitellään yleisiä näkökohtia japanilaiseen yhteiskuntaan, diakoniaan sekä tämän työn varsinaisen aineiston hankkimiseen liittyen. Sitten on vuorossa lähetystyöntekijöiden kokemusten käsittely ja tarkastelu. Lopuksi pohdintaosuudessa tutkistellaan, mitä johtopäätöksiä diakonian ilmenemisestä Japanin lähetyskentällä pitäisi tehdä. 3

4 2 TYÖN TAUSTAA 2.1 Näkökohtia Japanin yhteiskuntaan Väestörakenne Japanilaiset ovat pitkäikäisiä, keskimääräinen elinikäodote on yli 82 vuotta. Japanin väestö onkin nopeassa tahdissa vanhenemassa, koska syntyvyys on varsin matalalla tasolla. Japanin väkiluvun ennustetaan tulevina vuosikymmeninä putoavan rajusti. Nämä väestörakenteen isot muutokset johtavat erilaisiin sosiaalisiin ja taloudellisiin ongelmiin, kuten työvoiman väheneminen ja sosiaaliturvan ylläpidon kallistuminen. Esimerkiksi vanhusten määrän kasvaessa, on julkisen eläkerahaston toiminta vaikeuksissa. Maahanmuuton lisääntyminen voisi olla ratkaisu työvoimapulaan, mutta ajatus ei herätä japanilaisissa kovin suurta kannatusta. Asiaa vaikeuttaa myös se, että maahanmuuttajien on yleensä vaikeaa sopeutua japanilaiseen elämänmenoon. (Wikipedia, Japani 2009.) Japanin väestörakenteen muuttuessa vaikeudeksi muodostuu mahdollistaa kaikille ikääntyville ihmisarvoinen ja hyvä vanhuus. Isoja kysymyksiä Japanissa tulee olemaan, pystytäänkö kaikille vanhuksille tasapuolisesti järjestämään hyvä hoito sekä turvallinen ja sosiaalisesti riittävän virikkeellinen elämä. Työelämä Japanissa työelämä on usein rankkaa ja kuluttavaa. Suuri osa japanilaisista elää suurissa kaupungeissa, joissa töihin meno ja töistä paluu tapahtuu ruuhkassa ihmisvilinän keskellä. Miljoonakaupungeissa työmatkat, jotka sisältävät usein lukuisia vaihtoja kulkuvälineestä toiseen, saattavat ruuhkassa venähtää pitkiksi. Japanilaiset purkavat väsymystään usein työmatkoilla torkkumalla esimerkiksi junan istuimella. Työpaikalla pitää olla virkeä ja tehokas. Töitä tehdään useimmiten myöhään iltaan asti. Flunssan takia ei töistä jäädä yleensä pois. Erityisesti miesten liiallinen työnteko on tunnistettu ja tunnustettu ongelmaksi Japanin parlamenttia myöten. (Koskiaho 1995, ) 4

5 Japanin työelämän kovuus on pahoinvointia aiheuttava tekijä, vaikkakin ahkera työnteko on ollut tae japanilaisten taloudelliselle menestykselle. Miehet uuvuttavat ja polttavat itsensä työelämässä. Mikäli miehellä on perhettä, vaimo ja lapset joutuvat kärsimään siitä, että mies on paljon pois kotoa. Stressaantuneena miehellä ei liene kovin paljon voimavaroja vaimon huomioimiselle ja lasten kasvatukselle silloinkaan kun hän on fyysisesti läsnä kotona. On varsin selvää, että tällainen työkulttuuri johtaa monien ihmisten henkiseen kärsimykseen. Koulutusjärjestelmä ja nuoriso Japanilainen koulutusjärjestelmä perustuu koululaisten ja opiskelijoiden väliselle kilpailulle. Kilpailu parhaisiin kouluihin pääsystä alkaa jo lastentarhasta saakka. Varsinaisen koulun lisäksi monet oppilaat käyvät myös erilaisissa valmennuskouluissa, joissa pyritään ottamaan etumatkaa ikätovereiden osaamistasoon. Japanin lapsia ja nuoria velvoitetaan opiskelemaan ahkerasti, jotta aikuisiällä voisi saada mahdollisimman hyvän työpaikan. Suorituspaineet johtavat usein siihen, että nuoret kärsivät ahdistusneuroosista. Paineista ei nuoren ole helppo puhua edes vanhemmille, monet jäävätkin yksin ongelmiensa kanssa. Japanissa nuoret ovat reagoineet kyseisiin koulumaailmaan liittyviin ongelmiin eri tavoin, esimerkiksi syrjäytymällä, koulusta kieltäytymällä, koulukiusaamisella, rikosten tekemisellä sekä prostituutiolla. (Hänninen 2009.) Japanissa arvioidaan olevan noin koulutuksesta ja työelämästä syrjäytynyttä nuorta sekä kymmeniä tai satoja tuhansia hikikomoreita. Hikikomoreilla tarkoitetaan huoneisiinsa sulkeutuneita ja sosiaalisista kontakteista kieltäytyviä nuoria. Japanin työministeriö on yrittänyt vastata ongelmaan kehittämällä nuorten työllistämiskeskuksia, mutta ongelmana on se että syrjäytyneillä ei usein ole halua poistua kotoa ja oma-aloitteisuutta tarttua valtion tarjoamiin tukimuotoihin. Valtion suunnitelmissa on jatkossa pyrkiä paikallistamaan avun tarpeessa olevat nuoret ja lähettää heidän luokseen nuorisotyöntekijöitä ja muita spesialisteja. (Animelehti 2009.) Vammaiset Varsinaisia vammaispalveluja on Japanissa vähänlaisesti. Suurin osa japanilaisista vammaisista asuukin lähiomaisten luona. Vammaiset saavat pienehköä eläkettä sekä vammaistukea vammautumisen vaikeusasteen mukaisesti. Japanin kiintiölain mukaan yritysten työvoimasta tulisi muutaman prosentin olla vammaisia työntekijöitä, mutta yrittäjät maksavat usein mieluummin sakkoja kuin palkkaavat vammaisia. Sakkorahoilla rahoitetaan vammaisjärjestöjen ylläpitämiä 5

6 suojatyöpaikkoja. Kehitysvammaisten opetus järjestetään yleensä erityiskouluissa, joissa sovelletaan normaalia opetussuunnitelmaa. Vammaiset saavat kouluavustajia järjestöjen toimesta. (Kehitysvammahuollon tietopankki 2004.) Sosiaalijärjestelmä Japanilaisissa sosiaalipolitiikan asiantuntijoissa on niitä, jotka myöntävät japanilaisen sosiaalijärjestelmän räikeät puutteet. Kansan köyhimmistä huolehditaan huonosti, koska yhteiskunta ei ole tottunut sosiaalitukea tarvitsevien olemassaoloon. Valtion budjetista vain vajaa prosentti on varattu sosiaaliapuun. Sosiaaliavustukset ovat aivan liian pieniä, jotta niillä realistisesti voisi selvitä korkeista elinkustannuksista. Japanin valtion sosiaaliturvapolitiikka on etupäässä pyrkinyt siihen, että ihmiset selviäisivät omillaan, mutta ihmisten henkilökohtaisten kriisien mahdollisuutta ei ole kunnolla huomioitu. Japanilaisten ajatuksissa elää syviä stereotypioita, esimerkiksi köyhät leimataan herkästi laiskoiksi toisen luokan kansalaisiksi. Joka tapauksessa apua tarvitsevien määrä on maassa kasvussa. Muun muassa asunnottomuus ja turhautuneiden ihmisten epätoivoiset teot ovat seurausta riittämättömästä sosiaalihuollosta. (Maailma.net.) 2.2 Diakonian määrittely ja perustelut Raamatulliset perustelut diakonialle Diakonian perustelut nousevat ensisijaisesti Raamatusta. Vanhassa Testamentissa on monia kohtia, joissa Herra kehottaa omaa kansaansa pitämään huolta yhteiskunnan heikko-osaisista, kuten leskistä, orvoista ja muukalaisista. Monet profeetat, esimerkiksi Amos, taistelivat yhteiskunnallista epäoikeudenmukaisuutta vastaan. Uuden Testamentin puolella Jeesuksen Kristuksen toiminnassaan antama esimerkki ohjaa kristittyä kohtaamaan lähimmäisiään rakastaen, uhrautuen, kuunnellen, parantaen ja palvellen. Myös Jeesuksen opetukset, esimerkiksi Kultainen sääntö ja Laupias samarialainen tähtäävät rakastavaan lähimmäisen kohteluun. Apostolien tekojen kertomukset alkuseurakunnan harjoittamasta laupeudentyöstä osoittavat, että diakonia on alusta alkaen kuulunut kristillisen kirkon elämään. (Raamattu) Diakonia luterilaisessa kirkossa Suomen evankelisluterilaisen kirkko määrittelee diakonisen auttamisen seuraavasti: Diakoninen auttaminen on kristilliseen rakkauteen perustuvaa avun antamista erityisesti niille, joiden hätä on 6

7 suurin ja joita ei muulla tavoin auteta. Auttaminen on apua tarvitsevan ihmisen ehdot, mahdollisuudet ja rajoitukset huomioon ottavaa toimintaa, jonka tarkoituksena on joko vastata avun tarpeeseen tai tukea ihmistä tulemaan mahdollisimman hyvin toimeen rajoitetun avun varassa. Diakoniatyössä mahdollistetaan toivoa, vahvistetaan ihmisten voimavaroja ja omatoimista selviytymistä sekä edistetään terveyttä. Diakoniatyössä kohdataan ihmisten arkea, sairautta, kuolemaa ja elämän monimutkaisia kysymyksiä. Diakoniaan kuuluu hätää aiheuttaviin syihin vaikuttamista sekä piilossa olevan hädän etsimistä ja löytämistä. Diakoniatyössä tuetaan perheitä, yksilöitä, ryhmiä ja yhteisöjä. Diakoninen tehtävä kuuluu jokaiselle seurakuntalaiselle. Jokainen kristitty on kutsuttu palvelemaan lähimmäisiään niillä lahjoilla ja taidoilla, joita heille on annettu. Lähimmäisenrakkauden keskeinen toteuttamispaikka on arkisessa kutsumuksessa ja jokapäiväisissä lähisuhteissa. Jotta diakoniaa kristillisen kirkon tehtävänä voidaan toteuttaa riittävän laaja-alaisesti, tarvitaan seurakunnissa vapaaehtoisten organisoitua toimintaa. Kansainvälinen diakonia on kehitysyhteistyötä maailman köyhimmillä alueilla, apua katastrofialueilla, pakolaisapua sekä tukea sisarkirkoille. Suomen evankelisluterilaisen kirkon seurakunnat toteuttavat kansainvälistä diakoniaa Kirkon Ulkomaanavun sekä kirkon lähetysjärjestöjen kautta. (Diakonian asiasanasto 2004.) Diakonia Japanin lähetystyössä On aina muistettava, että lähetystyön ensisijaisena tehtävä ei ole korjata yhteiskunnan ongelmia ja autella ihmisiä heidän maallisissa ongelmissaan, vaan julistaa evankeliumia. Kuitenkin evankeliumin synnyttämään kristilliseen elämään kuuluu vastuu hädänalaisista lähimmäisistä ja avuntarvitsijoiden tukeminen. Siksi lähetystyöntekijät eivätkä Japanin kirkot voi ummistaa silmiään yhteiskunnan epäkohdilta ja yksittäisten ihmisten kärsimyksiltä. Seurakuntien tulee Japanissakin pyrkiä tunnistamaan ihmisten hädän olemusta ja vastaamaan siihen. Seurakuntien tehtävä on myös varustaa jäseniään toimimaan lähimmäistensä hyväksi omassa arjessaan. 7

8 2.3 Aineiston kokoaminen ja käsittely Kyselylomake Tämän kurssityön aineisto on koottu lähettämällä sähköpostitse kyselylomake (Liite 1) Suomen Evankelisluterilaisen Kansanlähetyksen kentällä oleville Japanin lähetystyöntekijöille. Näistä 13 lähetistä kahdeksan vastasi kyselyyn kahden viikon määräajassa. Aineiston katsottiin olevan riittävä, eikä kyselyä tarvinnut enää lähettää muiden järjestöjen läheteille eikä kotimaassa oleville Japanin lähetystyöntekijöille. Kyselylomakkeen ensimmäinen kysymys tarkasteli lähetystyöntekijöiden kohtaamaa ja havaitsemaa hätää ja ihmisten avuntarvetta Japanissa. Toisen kysymyksen kohdalla lähetit saivat kertoa käsityksiään Japanin yhteiskunnan järjestämästä sosiaali- ja terveydenhuollosta. Kolmanneksi selviteltiin kirkon ja seurakuntien diakoniatyön ilmenemistä sekä lähetystyöntekijöiden tehtäviä rakkauden palvelutyössä. Neljäs kysymys kartoitti lähetystyöntekijöiden näkemyksiä kirkon diakoniatyön kehittämishaasteista Japanissa. Viides kysymys oli sillä tavalla avoin, että sen kohdalla lähetit saivat halutessaan vielä vapaasti pohdiskella diakonian ja inhimillisen hädän esille nostattamia ajatuksia. Aineiston analysointi Lähettien vastaukset käsiteltiin pääsääntöisesti edellä kuvattujen viiden aihealueen puitteissa. Usein lähetit olivat vastanneet niin laajasti, että yhden kysymyksen vastauksesta löytyi sisältöjä myös toisiin aihealueeseen. Vastausten tarkastelussa eri lähettien vastauksista koottiin aihealueittain yhteenvedot siten, että kunkin lähetin esille tuomat näkökulmat pyrittiin tasapuolisesti huomioimaan ja kirjaamaan ylös. Työskentelyä helpotti se, että lähettien näkemykset eri asioista olivat yleensä keskenään varsin yhteneviä. Aiheiden kokonaisesitykseen tuo oman rikkautensa se, että erilaisina lähetteinä ja ihmisinä kukin vastanneista toi kokonaisuuteen tärkeitä yksilöllisiä huomioita. 8

9 3 TULOKSET 3.1 Lähetystyöntekijöiden kohtaama hätä ja avuntarve Japanissa Suomen evankelisluterilaisen Kansanlähetyksen Japanin kentän lähetystyöntekijät kertoivat kohtaavansa japanilaisessa arjessa kaikenlaisia ongelmia melko usein. Lisäksi Japanin mediassa puhutaan paljon erilaisista ihmisten ongelmista, joita lähetit eivät katukuvassa ja työssään niin runsaina kohtaa. Piilotettuja ja vaiettuja vaikeuksia on siis japanilaisilla runsaasti, mikä on japanilaisen häpeäkulttuurin vaikutusta. Perinteisesti esimerkiksi vammaisia on saatettu piilotella. Köyhyys Yhteiskunnallinen tilanne on jonkin verran muuttunut lähettien silmissä viimeisten vuosikymmenten aikana. Kokenut lähetystyöntekijä kertoi, että 1970-luvun puolivälissä oli selvemmin havaittavissa köyhyyttä, mikä ilmeni mm. asuntojen vaatimattomuutena ja tieverkoston huonokuntoisuutena. Välissä Japanissa on ollut vauraampia ajanjaksoja, mutta juuri tällä hetkellä tuore talouskriisi on lisännyt joidenkin taloudellisia vaikeuksia. Rikkaiden ja köyhien välinen kuilu on kasvanut. Tavallisessa kaupunkikuvassa ei köyhyyttä välttämättä näe, mutta laman vaikutuksesta kaupungeissa ovat esimerkiksi laajentuneet ne alueet, joissa asunnottomiksi jääneet elelevät teltoissa ja hökkeleissä. Joillakin asunnottomilla on kyllä työpaikka, mutta vaikeat vuokraehdot saattavat tiputtaa pienituloisen asunnottomaksi. Eräs lähetti kertoi osa-aikatyötä tekevästä, jolla ei riittänyt rahaa auton katsastamiseen. Pienituloiset joutuvat siis tekemään isoja valintoja siitä, mihin he haluavat käyttää vähäiset rahansa. Päihdeongelmat Erityisen paljon asunnottomuutta ilmenee alkoholistien keskuudessa. Alkoholin kulutus on Japanissa yleistä, vaikka julkijuopottelua ei juuri ilmene. Alkoholin liikakäyttö on niitä asioita, jotka tapahtuvat salassa. Myös huume- ja peliriippuvuuksista kärsiviä ovat lähetit jonkin verran kohdanneet. 9

10 Mielenterveysongelmat Yksittäisistä avuntarvitsijaryhmistä ehkäpä suurin on mielenterveysongelmaiset, joita lähetystyöntekijät kertoivat usein tai päivittäin kohtaavansa. Seurakuntien tilaisuuksiin osallistuu paljon mielenterveysongelmaisia ja kaikki lähetit olivat työssään olleet eri tavoin tekemisissä heidän kanssaan. Mielenterveysongelmat ovat yleisyydestään huolimatta erityisen vaiettu ja hävetty ilmiö Japanissa. Vammaisuus Fyysistä vammaisuutta ilmenee Japanissa nykyään suunnilleen samaan tapaan kuin Suomessakin. Lähettien kokemusten mukaan vammaisia näkyy myös melko paljon katukuvassa, kun palvelukeskukset tai vapaaehtoiset ovat ulkoilemassa esimerkiksi pyörätuolipotilaiden kanssa. Ihmissuhdeongelmat Yhtenä isona ongelmakenttänä lähetit toivat esille erilaiset ihmissuhdevaikeudet. Parisuhteeseen ja avioliittoon liittyvät ongelmat ovat yleisiä. Lähetit olivat kohdanneet myös perheissä esiintyvää perheväkivaltaa. Väkivalta ja muu häiriökäyttäytyminen on lisääntymässä muutenkin Japanissa. Koulukiusaamista esiintyy. Yhtenä ohuena ongelmakäyttäytymisen muotona eräs lähetti kertoi ns. huijaritarinoista, eli seurakunnankin piiriin saattaa soluttautua ihmisiä, jotka pyrkivät hyötymään seurakuntalaisten mahdollisesta hyväntahtoisuudesta. Vaikeudet työssä ja opiskelussa Perinteinen tragedia Japanissa on se, jos yksilö syystä tai toisesta epäonnistuu opiskelussa tai työelämässä. Erityisen kova paikka on myös se, jos jokin onnettomuus kohtaa itseä tai perhettä. Tämä kaikki epäonnistumisen pelko johtuu kovista arvoista ja ulkonaisen hyvinvoinnin suuresta ihannoinnista. Japanilaiset ohjelmoivat herkästi elämänsä liian kiireiseksi. Loppuun palamiset ja epäonnistumisen kokemukset johtavat korkeisiin itsemurhalukuihin. Lähetit kertoivat kohdanneensa työssään myös hikikomori-ilmiötä ja muuta syrjäytymistä. Vanhuus Vanheneminen ja lapsiluvun väheneminen ovat laajoja yhteiskunnallisia ongelmia Japanissa. Vanhukset kokevat yhä useammin syvää yksinäisyyttä, kun nuoremmat sukupolvet eivät välttämättä huolehtimaan heistä. Perinteisesti vanhukset ovat asuneet kotona lastensa perheissä, mutta kasvavan kaupungistumisen myötä ydinperheet ovat yleistyneet suuresti. 10

11 3.2 Japanin yhteiskunnan auttamisjärjestelmä lähetystyöntekijöiden kokemana Suuria haasteita ja kehittämispyrkimyksiä Lähetystyöntekijät kokivat, että Japanin yhteiskunnassa on ihmisten sosiaaliturvassa tapahtunut kehitystä parempaan suuntaan. Vähäosaisten auttaminen on pitkään ollut lapsen kengissä, mutta viime aikoina yrityksiä muutokseen on ollut nähtävillä. Päättäjien on ollut pakko valpastua monenlaisten ongelmien edessä. Tyypillistä japanilaista mentaliteettia onkin se, että kipeistä yhteiskunnallisista asioista vaietaan, kunnes jotain kriittistä tapahtuu laiminlyöntien seurauksena. Peräkammariin kätkettyjen vammaisten ja mielenterveyspotilaitten tultua viime aikoina laajamittaisemmin ulos kaapeistaan, on yhteiskunnan pakko reagoida jotenkin. Aiemmin Japanissa on myös enemmän ajateltu, että perhe ja suku huolehtivat jäsenistään. Tämä ajattelu on muutoksessa. Nykyään esimerkiksi isovanhemmista huolehtiminen ei ole enää niin itsestään selvää, joten tästäkin syystä yhteiskunnalle tulee entistä enemmän paineita. Auttamiskulttuurin vaatimaton historia Japanissa juontaa juurensa sitkeistä asenteista. Luontaisesti japanilainen ajattelee, että ihminen on itse aiheuttanut ongelmansa ja saa myös selvitä niistä itse. Tästä syystä avun hakeminen ja avun antaminen ei ole helppoa. Välinpitämättömyys toisen asioita kohtaan on syvä ongelma. Naapurit ovat arkoja puuttumaan toistensa asioihin. Pelätään, että auttaessa saattaa joutua itse vaikeuksiin. Häpeä, ylpeys ja varattomuus estävät avun tarvitsijaa hakeutumasta avun piiriin. Rahaa japanilaisilla olisi lähimmäisten auttamiseen, mutta valmiutta jakaa omaa hyvää ei ole. Omia perheenjäseniä kohtaan japanilaiselta kyllä riittää rakkautta ja omista pyritään huolehtimaan, mutta ulkopuoliset ovat ulkopuolisia ja heidän syrjintänsä on tavallista. Kärjistyksenä ulospäin suuntautuvasta auttamisesta on se lähetin havainto, että korkeintaan köyhien maiden lapsille voi japanilainen joskus kuvitella antavansa apua. Japanin viranomaiset ovat viime vuosina ansiokkaasti pyrkineet kehittämään sosiaalijärjestelmää mm. tutkimalla pohjoismaisia sosiaaliturvan malleja. Kristillisestä kontekstista poimitut mallit eivät kuitenkaan sellaisenaan toimi shintolais-buddhalaisessa yhteiskunnassa. Lähimmäisenrakkauden periaatteet eivät ole edes kaikkien japanilaisten ammatti-ihmisten sisäistämiä, sillä monien viranomaisten on todettu laiminlyövän vaitiolovelvollisuuttaan levittämällä huhuja ja juoruja. Kouluissa opettajat eivät ole herkkiä puuttumaan koulukiusaamiseen. Viranomaiset saattavat levittää kätensä ja sallia asunnottomien majoittumisen kaupungin puistoalueella, koska paikkaa ja keinoa asunnottomien majoittamiseksi ei ole. 11

12 Sosiaali- ja terveydenhuolto Lähettien kokemuksen mukaan japanilainen työttömyysturva ja sosiaaliturva ovat ainakin jollakin tavalla toimivia. Yhteiskunta voi järjestää työttömälle ja asunnottomalle asunnon, vuokra-avustusta ja ruokarahaa, mutta moni ei osaa anoa näitä etuuksia. Sosiaaliturvan saantiehdot lienevät myös useissa tapauksissa melko tiukat. Häpeän ja kasvojen menettämisen pelon aiheuttama kynnys hakea taloudellista ja muuta apua on korkea. Lähettien havainto on se, että tänä päivänä fyysisesti vammaisten ja kehitysvammaisten asiat on Japanissa suhteellisen hyvin hoidettu. Kouluissa erillisessä vammaisten luokassa annetaan yksilöllistä opetusta, silti vammaiset saavat samalla kuulua myös tavalliseen koululuokkaan. Mielenterveysongelmaisten tilanne on sen puolestaan melko huono. Vaikka henkinen pahoinvointi Japanissa on laajaa ja ilmeistä, sen hoitoon ei ole läheskään riittäviä resursseja. Sopeuttavat avohoidot mielenterveyspotilaille ovat vasta pikkuhiljaa kehittymässä, koska perinteisesti ihmisten mielenterveysongelmat on pyritty eristämään laitoksiin. Vanhusten hoitoon on myös satsattu paremmin viime vuosina. Tätä on edistänyt mm. se, että lapset eivät enää niin itsestään selvästi hoida vanhempiaan kotona. Vanhuksia varten on perustettu myös päivähoitokeskuksia, joihin vanhukset joskus viedään jopa autokuljetuksella. Järjestötyö Positiivista on se, että viime vuosina Japanissa on enenevässä perustettu erilaisia laitoksia ja avustusjärjestöjä. Vapaaehtoisuuteen perustuvaa, voittoa tavoittelematonta auttamistyötä on nykypäivän Japanissa lähettien kokemuksen mukaan melko paljon. Huono-osaisille on esimerkiksi nuorten naisten kristillinen yhdistys tarjonnut vaate- ja ruokalahjoituksia. Yhtenä tukimuotona alkaa olla saatavilla myös erilaista vertaisryhmätoimintaa. 3.3 Seurakunnan ja lähetystyöntekijöiden antama apu Diakoniatyön resurssit Japanin kirkoissa Länsi-Japanin evankelisluterilaisessa kirkossa toimivat suomalaiset lähetit kokivat, että kirkon ja seurakuntien taloudellisten resurssien rajallisuuden vuoksi mahdollisuudet toteuttaa diakoniaa ovat vähäiset. Tämän vuoksi kirkossa ei juuri ole ulospäin suuntautuvaa diakoniatyötä. Koska 12

13 seurakuntalaisia on vähän, kuluu vastuunkantajien aika seurakunnan toiminnan pyörittämiseen, eikä diakoniaan ehditä juurikaan erillisesti paneutua. Avuntarvitsijoiden kohtaaminen seurakunnissa Mielenterveysongelmaisten koputellessa kristillisten kirkkojen oville, ovat seurakunnat usein kyvyttömiä auttamaan. Tämä johtuu paljolti asennevaikeuksista, joita seurakuntalaisilla on psyykkisistä ongelmista kärsiviä kohtaan. Mielenterveyspotilaita vierastetaan, koska heidän kohtaamiseen ja auttamiseen kuluu paljon aikaa. Myös auttamistaidosta ja empatiasta on usein puutetta. Joissain tapauksissa seurakunnissa häpeillään, jos paikalla on esimerkiksi vammaisia. Vankilasta vapautuneeseen seurakuntalaiseen on suhtauduttu todella varauksellisesti ja tuomitsevasti. Surullista onkin, että edes seurakunnan toimintaan ei erilaisia aina meinata hyväksyä mukaan. Seurakunnissa on jossain määrin yritetty panostaa diakoniakasvatukseen väärien asenteiden muuttamiseksi. Työntekijöiden antama apu Lähetystyöntekijät kertovat sekä heidän että japanilaisten pastoreiden työn olevan varsin diakoniapainotteista. Kukin lähetti auttaa ihmisiä parhaansa mukaan koulutuksensa, näkökykynsä ja luontaisen empatiansa puitteissa. Yrityksiä auttaa on paljon, lähetit esimerkiksi antavat paljon aikaansa kärsivien rinnalla kulkemiseen. Silti lähettien kokemus on pitkälti se, että auttamisen tulokset usein aika heikkoja. Tämän koettiin johtuvan ihmisten ongelmien syvyydestä, diakoniatyön määrärahojen puutteesta sekä auttajien koulutuksen ja asiantuntemuksen riittämättömyydestä. Lähetit hoitavat auttamisesta koituvat taloudelliset menot useimmiten omalla kustannuksellaan. Auttamisen ja tukemisen elementti on Japanin lähetyksessä jatkuvasti läsnä, läheteillä on pysyvä pyrkimys rakkaudellisiin, hyväksyviin ja kannustaviin kohtaamisiin ihmisten kanssa. Seurakunnan jäsenet diakonian toteuttajina Kokemus Japanin lähetyskentältä on se, että seurakunnan diakoniatyössä vapaaehtoisten vastuunkantajien merkitys on erittäin suuri, koska palkattuja työntekijöitä ja lähetystyöntekijöitä on vähän. Vaikka organisoidusta diakonisesta vapaaehtoistyöstä on puutetta, jotkut seurakuntalaiset näyttävät itse omaehtoisesti toteuttavan kristityn kutsumustaan auttamalla lähimmäisiä. Kristinuskon sanoma on siis saanut ainakin jossain määrin murtaa luontaisia japanilaisia ennakkoluuloja ja estoja kohdata vaikeuksissa olevia. 13

14 Eräässä japanilaisessa seurakunnassa kerrotaan seurakuntalaisten upeasta keskinäisestä yhteydestä ja tukiverkosta. Nämä seurakuntalaiset ovat löytäneet toinen toisiaan tukevan, hoitavan ja rohkaisevan ilmapiirin, jossa vaikeuksissa olevia on osattu kohdata esimerkiksi kotikäynneillä. Tässä seurakunnassa autetut ovat voineet myöhemmin olla puolestaan auttamassa muita. Tämä tapaus näyttää osoittavan, että seurakunnan pastorin diakoninen aktiivisuus ei ole suoraan yhteydessä seurakuntalaisten aktiivisuuteen auttamisen saralla. Yksi merkittävä seikka seurakunnan yhteydestä Japanissa tapahtuvaan auttamistyöhön on se, että kirkkojen piirissä on saanut kasvaa väkeä, jotka ovat löytäneet paikkansa maallisten instituutioiden sosiaalisessa työssä. Näiden kristittyjen työnsä kautta antama todistus on toki tärkeä, mutta silti huomattavasti vahvempi todistusarvo lienee kristillisen seurakunnan omalla suoranaisella diakoniatyöllä. Kristilliset laitokset Kristillisen lähetystyön kasvatus- ja koulutustoiminnalla Japanissa on pidemmät perinteet kuin kirkon auttamistyöllä. Kuitenkin maasta löytyy joitakin kristillisiä sairaaloita ja kristillisten vanhainkotien määrä on lisääntynyt merkittävästi viime aikoina. Eräällä seurakunnalla on myös kehitysvammaisten suojatyökeskus, jossa tehdään uusiopaperia ja kortteja myyntiin. Vierailut ja vierellä kulkeminen Lähetystyöntekijät tekevät käyntejä sairaiden luona sekä tarvittaessa saattavat, ohjaavat ja huolehtivat sairaiden pääsystä sairaanhoidon piiriin. Lähetystyöntekijän ja seurakunnan työntekijän toimenkuvaan kuuluu myös silloin tällöin kotikäynnit. Lähetit, pastorit ja seurakunnan vastuunkantajat ovat käyneet myös vankiloissa tapaamassa seurakunnan jäseniä, kirjeenvaihtoakin on ollut vankien kanssa. Myös jouluvierailuilla on käyty orpokodeissa ja vankiloissa lähettien tai raamattukoulun opiskelijoiden toimesta. Lähetystyöntekijä on tilapäisesti voinut myös majoittaa yösijaa tarvitsevan. Joskus lähetystyöntekijä on saanut auttaa koditonta asunnon hankkimisessa. Sielunhoito ja keskusteluapu Japanin lähetit antavat säännöllisesti monelle henkilökohtaista sielunhoitoa ja psyyken kuntoutusta. Usein muodostuu pitkiä ja tiiviitä auttamissuhteita esimerkiksi mielenterveyskuntoutujien, alkoholistien, yksinäisten ja eri tavoin vammaisten kanssa. Lähettien työ on paljolti ongelmissa olevien kuuntelemista. Lähetit auttavat ihmisiä löytämään ratkaisuja tilanteisiinsa esimerkiksi 14

15 rohkaisemalla puhumaan kipeistäkin asioista. Auttamistilanteiden ytimessä on Jumalan sanasta löytyvän avun ja rohkaisun välittäminen hädänalaiselle sekä rukoilu autettavan puolesta. Ihmissuhteisiin liittyviä kysymyksiä lähetystyöntekijät kohtaavat päivittäin. Lähetit ovat eri tavoin selvittelemässä ihmisten keskinäisiä välejä. Lähetit antavat opetusta ja ohjausta perhe- ja parisuhdeongelmien keskellä kamppaileville. Parisuhteensa vaikeuksista kertovien avioparien kohtaamiset ovat luonteeltaan hyvinkin sielunhoidollisia. Avioparien kanssa tapahtuviin keskusteluihin osallistuu joko yksittäinen lähetystyöntekijä tai lähettipariskunta yhdessä. Ryhmätoiminta Seurakunnat voivat Japanissa olla tarjoamassa yksinäisille henkireiän esimerkiksi erilaisten ryhmätilanteiden muodossa, vapaamuotoisia tilanteita ihmisten väliselle yhdessäololle on mahdollistettu. Vammaisille ja mielenterveysongelmaisille on seurakunnissa omat ryhmänsä. Joissain seurakunnissa kokoontuu erilaisten lasten ryhmä, jossa huomioidaan ryhmään osallistuvien lasten vammat ja puutteet. 3.4 Diakoniatyön kehittäminen Kristillisen historian puuttuessa Japani on erittäin kovaa maaperää diakoniatyön kehittymisen kannalta. Kristityt elävät oman kristillisyytensä kanssa pienenä vähemmistönä ja kovassa paineessa ympäröivän yhteiskunnan ja oman suvun keskellä. Näissä olosuhteissa seurakunnista tulee helposti turvapaikkoja ulkopuolista uhkaa vastaan, jolloin seurakunnalla ei ole voimia kohdata ja auttaa heikossa asemassa olevia. Diakoniakasvatus Länsi-Japanin evankelisluterilaisessa kirkossa on kuitenkin varovaisesti nähtävillä, että diakonia on saamassa uutta jalansijaa. Teologisessa seminaarissa on ollut joitakin diakoniaan ja ihmisarvoon liittyviä luentoja. Koulutus seminaarissa ei kuitenkaan riitä, vaan diakonian koulutukset on vietävä seurakuntiin, jotta kuulijakunta olisi mahdollisimman laaja. Lähetystyöntekijät korostavatkin diakoniakasvatuksen lisäämistä tärkeimpänä kehittämistarpeena Japanin seurakuntaelämässä. Koska diakoninen ajattelumalli on vierasta japanilaisessa kulttuurissa, 15

16 tarvitaan koulutusta monella eri tasolla. Seurakuntien työntekijöitä pitäisi kouluttaa, samalla seurakuntalaisia olisi kasvatettava ymmärtämään, että diakoniavastuu ei ole vain pastoreilla ja läheteillä vaan jokaisella seurakuntalaisella. Seurakuntalaisia tulisi varustaa kohtaamaan vammaisia ja sairaita. Vapaaehtoistoiminnan kehittäminen Koska seurakuntien taloudelliset resurssit näyttävät tulevaisuudessakin pysyvän vähäisinä, ei diakonian tarpeisiin ole helppoa saada uusia palkattuja työntekijöitä, vaikka heitä kipeästi tarvittaisiin. Tilanteessa korostuu vapaaehtoisten seurakuntalaisten vastuu diakonian harjoittajina. Siksi näille vapaaehtoisille tulisi kirkon suoda kaikki mahdollinen koulutus ja tuki. Länsi- Japanin evankelisluterilaisessa kirkossa on aiemmin toteutettu suomalaisen lähetin kokoamana diakoniatyön esittelykansio. Erilaisia diakoniatyön suunnitelmiakin on tehty, vaikka varsinaista kirkon diakoniatyöhön eriytynyttä työntekijää ei tällä hetkellä ole. Kirkon diakoniatoimikunta on kokoontunut viime aikoina muutaman kerran vuodessa. Lähetystyön rooli diakonian kehittämisessä Lähetysjärjestöt joutuvat jatkossa edelleen tarkastelemaan pitkäntähtäimen rooliaan Länsi-Japanin evankelisluterilaisessa kirkossa. Lähetysjärjestöillä on paljon haasteita ja myös annettavaa kirkon diakoniatyölle. Yhtenä ajatuksena on itänyt, että diakoniatyöstä, kuten myös lapsi- ja nuorisotyöstä, tulisi selkeämmin erityistyömuoto koko kirkolle. Tavoitteena on, että erityistyömuotona diakoniaa pystyttäisiin paremmin kehittämään asiaan paneutuvien yhteistyöllä. Lähetystyö voisi tukea diakoniaa antamalla diakoniakoulutusta kirkon työntekijöille ja vapaaehtoisille. Esille on noussut myös ajatus nimetä kirkolle lähetystyöntekijä, jonka erityisvastuualueena olisi diakoniatyön asiantuntijana, kouluttajana, innostajana ja organisoijana toimiminen. Sisäistä prosessointia ja ulospäin suuntautumista Japanin seurakunnissa kaivattaisiin laajamittaisempaa pohdintaa, miten diakoniaa voitaisiin käytännössä toteuttaa. Seurakuntien olisi etsittävä keskuudestaan ihmisiä, joiden lahjat ja kutsumus sopisivat diakoniatyöhön. Yhtenä käytännön tavoitteena olisi saada seurakunnissa kokoon diakoniatyön vapaaehtoisryhmiä, joissa keskinäinen kannustus ja yhteisen näyn terävöittäminen toteutuisivat. Seurakunnissa olisi saatava nostettua uskoa ja luottamusta siihen, että seurakunta kykenee auttamaan myös konkreettisesti. Seurakunnan sisäiseen yhteyteen ja hyvään yhteishenkeen 16

17 olisi pyrittävä julistuksen ja kaitsennan kautta, sillä vain yhteys ja seurakuntalaisten hyvät keskinäiset välit mahdollistavat diakonian nostamalla esiin halun auttaa. Kirkon ja diakoniatyön olisi tärkeää ajaa Japanissa läpi asenne: aineellisesta hyvinvoinnista henkiseen hyvinvointiin. Kristillisen sanoman tuominen julki voi avata auttamiselle ja lähimmäisenrakkaudelle sijaa Japanissa. Siksi kirkkojen on näyttävä ja evankeliumi on tehtävä tunnettavaksi. Jos kirkot saavat pidettyä kynnyksen matalalla, niillä on myös paremmat mahdollisuudet kohdata ihmisten hätää. Ajankohtaisiin tarpeisiin vastaaminen Kirkossa on syytä muistaa arkisen diakoniatyön tärkeys. Seurakuntien on tulevaisuudessa pyrittävä enenevässä määrin tarjoamaan seuraa yksinäisille vanhuksille ja kaakaopyhäkoulun tyyppisiä ryhmiä suurkaupunkien heitteillä oleville lapsille. Seurakuntien olisi myös saatava lisää kontakteja vankiloihin, jotta evankeliumi ja kristittyjen tuoma virkistys voisi tavoittaa ahdistuneita vankeja. Myös seurakunnan pappien puolisoille olisi tarjottava mahdollisuus puhumiseen ja sielunhoitoon sekä vertaisryhmään, sillä heidän on usein mahdotonta avautua omassa pienessä seurakunnassa. Yhtenä isona haasteena kirkolle on asunnottomien auttaminen. Länsi-Japanin evankelisluterilaisen kirkon toiminta-alueella yhtenä erittäin merkittävänä lähihistorian tapahtumana on muistissa Koben maanjäristys, jossa kuoli 6600 henkeä, loukkaantuneita oli ja kotinsa menettäneitä Ymmärrettävästi tuon luonnonmullistuksen välillisiä seurauksia korjataan edelleen. Hat-Kobessa maanjäristyksen raunioille rakennetulla asuinalueella elää paljon onnettomuudessa kotinsa menettäneitä. Kirkko on aloittanut evankelioimistyön tuolla alueella, jossa haasteena diakoniatyölle on yksinäisten ja masentuneiden ihmisten suuri lukumäärä. 3.5 Lähetystyöntekijöiden pohdintoja ja huomioita Auttamisen vaikeus Hädänalaisten ihmisten, kuten köyhien, kohtaaminen ei ole yleensä läheteillekään helppoa. On kipeää kysellä itseltään, mitä voisin tehdä näiden ihmisten hyväksi ja millä tavoin auttaa heitä. 17

18 Lähetystyöntekijän ristinä on myös kutsumus toimia esimerkkinä muille, vaikka omakin palvelutaito ja kyky rakastaa ovat vajavaiset. Tilausta kirkon sanomalle Näyttää todennäköiseltä, että Japanin valtio ei tule selviämään sosiaalisista ongelmistaan nykyään käytössä olevilla perinteisillä keinoilla. Ihmisten hätään olisi tilausta Jeesuksen alkuperäisellä sanomalla ja sen käytäntöön panemisella. Japanilaiselle valtaväestölle voisi olla puhuttelevaa, jos diakoniatyön esiinmarssi saisi olla kirkastamassa evankeliumia. On tarpeellista kehittää diakoniatyötä ja löytää uusia keinoja auttaa ihmisiä, sillä avun tarpeessa ja ahtaalla olevat ihmiset ovat yleensä hyvää ja otollista maaperää ilosanomalle. Evankeliumin ja diakonian yhteys Evankeliumi Jeesuksesta Kristuksesta synnyttää ihmissydämissä rakkauden joka vie palvelemaan lähimmäisiä, jotta diakonian kautta yhä uudet ihmiset löytäisivät tiensä ristin rakkauden äärelle. Diakonia ja evankeliointi kuuluvat Jumalan valtakunnan työssä erottamattomasti yhteen. 4 POHDINTA Tässä lähetystyöntekijälinjan kurssityössä on pyritty valottamaan erästä Japanin lähetystyöntekijöiden työhön kuuluvaa kokonaisuutta, josta lähetyksen ystävät Suomessa eivät liene kovin laajasti tietoisia. Mielissämme saattaa helposti vauraassa teollisuusvaltiossa tehtävä lähetystyö yleistyä puhtaaksi evankeliumin sanalliseksi julistukseksi ja ihmisten hengellisiin kysymyksiin rajoittuvaksi. Jumalan lähetyksessä sanoma Kristuksesta koskettaa aina ihmisiä fyysisesti, psyykkisesti, sosiaalisesti ja hengellisesti eli kokonaisvaltaisesti. Herrammekaan ei tullut vain opettamaan ja julistamaan, vaan palvelemaan, vierellä kulkemaan ja auttamaan. Samaa, kokonaisvaltaisesti pelastavaa, työtään Jeesus jatkaa seurakunnassaan Pyhän Henkensä kautta tänäkin päivänä. Lähetystyöntekijöiden kokemukset osoittavat, että rikkaasta Japanista löytyy taloudellisissa ongelmissa olevia ihmisiä. Niillekään, joilla ei ole huolta toimeentulosta, ei raha ole voinut tuoda onnea. Materiaalisen onnen tavoittelun perässä ihmiset ahdistuvat, palavat loppuun ja masentuvat. 18

19 Ihmissuhteissa on monilla vaikeuksia, koska häpeäkulttuurin takia ei ongelmista ole helppo puhua suoraan toisen ihmisen kanssa. Se yhteiskunnallinen systeemi ja ihmisten mentaliteetti, joka on tehnyt japanilaisista menestyjiä maailmantaloudessa, on kykenemätön auttamaan heitä sisäisen tyhjyyden ja onnettomuuden keskellä. Ne menetelmät, joita liikemaailmassa käytetään, ovat voimattomia tuottamaan pysyvää onnea, iloa ja apua kärsiville. Japanin yhteiskunta on pulassa, kun vähitellen aletaan uskaltaa tuoda esille peiteltyjä ongelmia. Kuten lähetystyöntekijöiden pohdinnat osoittavat, on kristillisen kirkon sanomalla tilausta tässä Japanin tilanteessa. Kristinusko ei vierasta vaikeuksia, ongelmia ja häpeää, vaan evankeliumin sanoma on kirkkaimmillaan siellä, missä on epäonnistumista, erheitä ja toivottomuuden tunnetta. Sanoma häpeällisesti kärsivästä Kirkkauden Kuninkaasta ei jätä vastaanottajaansa pimeyden puolelle, vaan murtaa kaikki kahleet ja synnyttää uutta elämää. Jeesuksella oli jaloa käyttöä epäonnistuneille opetuslapsille, Hänellä on rakkauden ja toivon ajatuksia myös uurastukseen ja menestyksen tavoitteluun uupuneille japanilaisille. Samaan aikaan kun Japanin yhteiskunta yrittää epätoivoisesti keksiä keinoja ratkoa kansalaistensa ongelmia, on Japanin seurakuntien löydettävä keinoja elää evankeliumin omistamisesta kumpuavaa lähimmäisenrakkautta todeksi. Lähetystyön haasteena on tukea piskuisia seurakuntia nostamaan päänsä ja käärimään hihansa. Kirkolla on annettavana Kristus, jossa kaikki viisauden ja tiedon aarteet on kätkettyinä. Jumalan sanasta voimansa saava seurakunta löytää myös keinot ja rakkauden auttaa, vaikkakin kirkon omat voimat olisivat vähäiset. Japanin seurakuntien talous on tiukalla ja kuitenkin ympärillä Japanissa on paljon taloudellista vaurautta. Tässä tilanteessa ei voi välttyä pohtimasta, miten kristittyinä voisimme, viekkaasti kuin käärmeet mutta viattomina kuin kyyhkyset, käyttää väärää rikkautta ilosanoman eteenpäin viemiseksi. Voisiko seurakunta kutsumuksensa mukaisesti esimerkiksi tulevaisuudessa tuottaa sellaisia kärsimystä lievittäviä palveluita, joihin Japanin valtio olisi halukas antamaan taloudellisen tukensa. Voisiko seurakunta voittaa puolelleen muita rahoittajia esimerkiksi järjestämällä hyväntekeväisyyskampanjoita, joihin ihmisten uskonnollisesta vakaumuksestaan riippumatta olisi helppoa osallistua? Ainakin evankeliumin väistämättömän voittokulun myötä seurakuntiin saavutetaan myös varakkaita ihmisiä, joiden lompakkokin tulee uskoon. Edellä käsitelty saattaa kuulostaa raadolliselta maallisen menestyksen tavoittelulta, mutta ihmisten hädänalaisuuden ollessa kyseessä, on meillä lupa tehdä rohkeitakin visioita pyrkiessämme lievittämään inhimillistä kärsimystä Japanissa ja muualla maailmassa. 19

20 Suurimmat voitot diakonian saralla tullaan kuitenkin saamaan siinä, että evankeliumi pystyy hankkimaan pienillä resursseilla isoja voittoja. Japanin kirkoille on syytä rukoilla viisautta diakonisen vapaaehtoistyön organisoinnissa. Asialleen omistautuneet vapaaehtoiset saattavat olla luovempia ja luomisvoimaisempia auttamisen toteuttamisessa kuin palkatut konsanaan. Pyyteettömästä palvelumielestä kumpuava auttaminen on myös usein parempi todistus ulkopuolisille kuin käsi ojossa tarjoutuva auttaminen. Jatkossa olisi mielenkiintoista tutkia evankeliumin etenemisen ja Japanin seurakuntien toteuttaman diakoniatyön kehittymisen suhdetta. Onko seurakunnan kasvulla suoraa ja näkyvää yhteyttä siihen, miten antaumuksellisesti seurakunta on voinut palvellen rakastaa ihmisiä yhteyteensä? Kiinnostavaa olisi havainnoida myös sitä, painottuvatko tulevaisuudessa Suomesta Japaniin tehtävässä lähetystyössä entistä enemmän diakoniset haasteet. Tähän vaikuttaa varmaankin etupäässä Japanin seurakuntien kyky organisoida omaa, vapaaehtoisuuteen perustuvaa, diakoniatyötä. 20

21 LÄHTEET Diakonian asiasanasto Viitattu Hänninen, R Japanin modernin ajan yhteiskuntahistorian tutkiminen suomalaisesta näkökulmasta. Viitattu Japanin uusi ase hikikomoriutta vastaan Animelehti. Artikkeli Viitattu Koskiaho B Japani - yhteiskunta murroksessa. Helsinki: Painatuskeskus Oy. Maailma.net. Japanilainen yhteiskunta sulkee silmänsä köyhiltä. Artikkeli. Viitattu Viitapohja, K Kehitysvammahuollon tietopankki. Japanin kehitysvammahuolto tukeutuu järjestöihin. Viitattu Wikipedia Japani. Artikkeli. Viitattu Japani 21

22 LIITTEET Liite 1 Kysymyksiä Japanin läheteille: 1. Missä määrin olet havainnut Japanissa köyhyyttä, mielenterveysongelmia, päihdeongelmia, vammaisuutta, yksinäisyyttä ja muita ihmiselämän vaikeuksia? Kerro mihin ilmiöihin olet törmännyt ja kuinka usein. (Esim. päivittäin/ melko usein/ harvoin/ ei koskaan) 2. Miten Japanin yhteiskunta, käsityksesi mukaan, hoitaa vaikeuksissa olevien ihmisten auttamisen? 3. Miten lähetystyöntekijät / seurakunta ovat kohdanneet ja auttaneet näitä ihmisiä? 4. Kuinka seurakunnan diakoniatyötä pitäisi mielestäsi kehittää Japanissa? 5. Haluatko sanoa vielä jotain muuta tästä aihepiiristä? 22

Kuva: SXC/S. Braswell. Näky

Kuva: SXC/S. Braswell. Näky Näky Kuva: SXC/S. Braswell Kansanlähetys Yhteystiedot Suomen Evankelisluterilainen Kansanlähetys (SEKL) on vuonna 1967 perustettu Suomen evankelisluterilaisen kirkon lähetysjärjestö, jonka tarkoituksena

Lisätiedot

LIPERIN SEURAKUNTA - KOHTAAMISEN PAIKKA. Seurakunnan strategia

LIPERIN SEURAKUNTA - KOHTAAMISEN PAIKKA. Seurakunnan strategia LIPERIN SEURAKUNTA - KOHTAAMISEN PAIKKA Seurakunnan strategia TOIMINTA-AJATUS Liperin seurakunta kohtaa ihmisen, huolehtii jumalanpalveluselämästä, sakramenteista ja muista kirkollisista toimituksista,

Lisätiedot

Vammaisohjelma 2009-2011. Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymä

Vammaisohjelma 2009-2011. Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymä Vammaisohjelma 2009-2011 Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymä Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymän vammaisohjelma Johdanto Seurakuntayhtymän vammaisohjelma pohjautuu vammaistyöstä saatuihin kokemuksiin. Vammaistyön

Lisätiedot

Tule mukaan. kirkon diakoniatyöhön! Astut mukaan auttamaan

Tule mukaan. kirkon diakoniatyöhön! Astut mukaan auttamaan Tule mukaan kirkon diakoniatyöhön! Astut mukaan auttamaan Diakonissa, sairaanhoitaja (AMK) Johanna Saapunki Työpaikka: Kuusamon seurakunta Työtehtävät: perusdiakonia, kehitysvammatyö Mikä on parasta työssä?

Lisätiedot

Esimerkkejä Lähellä ihmistä -eheytymisseminaarien aiheista:

Esimerkkejä Lähellä ihmistä -eheytymisseminaarien aiheista: Esimerkkejä Lähellä ihmistä -eheytymisseminaarien aiheista: 1. Kohti ehyempää elämää -koulutus vierellä kulkijoille (mieluummin: tukihenkilöille) (suunnattu ensisijaisesti vastuunkantajille) - Raamatun

Lisätiedot

AIKUISVÄESTÖN HYVINVOINTIMITTARI Minun elämäntilanteeni

AIKUISVÄESTÖN HYVINVOINTIMITTARI Minun elämäntilanteeni AIKUISVÄESTÖN HYVINVOINTIMITTARI Minun elämäntilanteeni Ihmisen hyvinvointi on kokonaisuus, jossa on eri osa-alueita. Tämä mittari auttaa sinua hahmottamaan, mitä asioita hyvinvointiisi kuuluu. Osa-alueet:

Lisätiedot

VUOSAAREN SEURAKUNNAN STRATEGIA Missio, visio ja toiminta-ajatus

VUOSAAREN SEURAKUNNAN STRATEGIA Missio, visio ja toiminta-ajatus VUOSAAREN SEURAKUNNAN STRATEGIA Missio, visio ja toiminta-ajatus Missio Välitämme pelastuksen evankeliumia Jumalan armosta sanoin ja teoin. Visio Seurakuntamme on armon ja rauhan yhteisö, joka tuo ajallista

Lisätiedot

Turvallisuus osana hyvinvointia

Turvallisuus osana hyvinvointia Turvallisuus osana hyvinvointia Päijät-Hämeen sosiaalipoliittinen foorumi 12.5.2009 Marjaana Seppänen marjaana.seppanen@helsinki.fi Hyvinvointi ja turvallisuus Hyvinvointi ja turvallisuus Hyvinvointi =

Lisätiedot

Vapaaehtoisten antaman kasvokkainen Raha-asiain neuvonta Helsingin ev.lut. seurakunnissa

Vapaaehtoisten antaman kasvokkainen Raha-asiain neuvonta Helsingin ev.lut. seurakunnissa Vapaaehtoisten antaman kasvokkainen Raha-asiain neuvonta Helsingin ev.lut. seurakunnissa Diakonian talousneuvonnan projektityöntekijä Soile Niemi Takuu-Säätiön ajankohtaispäivä 14.12.2016 On osa ev.lut.

Lisätiedot

Kaikki uskontosidonnaiset ryhmät. Evankelisluterilainen uskonto 7.11 USKONTO

Kaikki uskontosidonnaiset ryhmät. Evankelisluterilainen uskonto 7.11 USKONTO 7.11 USKONTO Kaikki uskontosidonnaiset ryhmät Uskonnon opetuksessa tarkastellaan elämän uskonnollista ja eettistä ulottuvuutta oppilaan oman kasvun näkökulmasta sekä laajempana yhteiskunnallisena ilmiönä.

Lisätiedot

TOIVON TIEKARTTA SUOMEN LÄHETYSSEURAN STRATEGIA

TOIVON TIEKARTTA SUOMEN LÄHETYSSEURAN STRATEGIA TOIVON TIEKARTTA SUOMEN LÄHETYSSEURAN STRATEGIA 2017-2022 Suomen Lähetysseura on perustettu vuonna 1859 ja se on Suomen evankelis-luterilaisen kirkon ja sen seurakuntien lähetysjärjestö. Lähetysseuran

Lisätiedot

USKONTO 7. ja 8. luokka ( 7. vuosiluokalla 1½ viikkotuntia ja 8. luokalla ½ viikkotuntia)

USKONTO 7. ja 8. luokka ( 7. vuosiluokalla 1½ viikkotuntia ja 8. luokalla ½ viikkotuntia) USKONTO 7. ja 8. luokka ( 7. vuosiluokalla 1½ viikkotuntia ja 8. luokalla ½ viikkotuntia) TAVOITTEET tapoihimme, lakeihimme jne. ymmärtää, että erilaiset uskonnot muissa kulttuureissa määrittävät niiden

Lisätiedot

HAASTEENA AKTIIVISET SENIORIT MYÖS MARGINAALISSA!

HAASTEENA AKTIIVISET SENIORIT MYÖS MARGINAALISSA! HAASTEENA AKTIIVISET SENIORIT MYÖS MARGINAALISSA! Diak Länsi 29.11.2007 Rehtori, dosentti Jorma Niemelä 1. Ihmisarvoinen vanhuus kuuluu jokaiselle. Siihen kuuluu oikeus olla osallisena ympäröivästä yhteisöstä

Lisätiedot

Lähetysnäkymme 2014-2018. Lähetystyö raikkaassa Pyhän Hengen johdatuksessa

Lähetysnäkymme 2014-2018. Lähetystyö raikkaassa Pyhän Hengen johdatuksessa Lähetysnäkymme 2014-2018 Lähetystyö raikkaassa Pyhän Hengen johdatuksessa POHJOIS-KARJALAN HELLUNTAISEURAKUNTIEN LÄHETYSNÄKY 2014-2018 Seurakunnan lähetystyön näky ja tehtävä Näky: Sytyttää ja levittää

Lisätiedot

Mikä solu on? Ylistaron Helluntaiseurakunta

Mikä solu on? Ylistaron Helluntaiseurakunta Mikä solu on? Ylistaron Helluntaiseurakunta!1 LUENTO 1 MIKÄ SOLU ON?!2 Näky Tavoite, jota kohti ponnistelemme Toiminnan tulos Kaikille yhteinen Kuka näkymme määrittelee? Pastori tai vanhimmat? Jokainen

Lisätiedot

Seurakuntaan Kirkkovaltuusto Kirkkoneuvosto Menot 5 781 780

Seurakuntaan Kirkkovaltuusto Kirkkoneuvosto Menot 5 781 780 Mihin verorahat käytetään? Vuosi 2011 Seurakunnan hallinto Jumalanpalvelukset ja kirkkomusiikki 190 298 Muut seurakuntatilaisuudet 63 615 Investoinnit (kurssikeskus yms.) 293 395 Hautaan siunaaminen 117

Lisätiedot

Helatorstai Joh.17:24-26, Apt.1:6-9 lähtöjuhlan saarna

Helatorstai Joh.17:24-26, Apt.1:6-9 lähtöjuhlan saarna Helatorstai Joh.17:24-26, Apt.1:6-9 lähtöjuhlan saarna Me juhlimme tänään Jeesuksen taivaaseen astumista. Miksi Jeesus meni pois? Eikö olisi ollut parempi, että hän olisi jäänyt tänne. Helposti ajattelemme,

Lisätiedot

SAAVUTETTAVUUSOHJELMA 2014 2016

SAAVUTETTAVUUSOHJELMA 2014 2016 SAAVUTETTAVUUSOHJELMA 2014 2016 Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymä, Yhteinen kirkkoneuvosto 28.11.2013 1 SISÄLLYSLUETTELO JOHDANTO.2 1. SAAVUTETTAVA SEURAKUNTA.2 2. FYYSINEN SAAVUTETTAVUUS ELI ESTEETÖN

Lisätiedot

Mahdollisuuksien kirkko Annmari Salmela / Vapaaehtoistyo.fi Facebook:

Mahdollisuuksien kirkko Annmari Salmela / Vapaaehtoistyo.fi  Facebook: Mahdollisuuksien kirkko Annmari Salmela / Vapaaehtoistyo.fi annmari.salmela@vapaaehtoistyo.fi Twitter: @AnnmariSa / @Vapaaehtoistyo Facebook: Vapaaehtoistyofi.fi Trendit uutta yhteisyyttä kohti Seurakunnat

Lisätiedot

ETIIKKA ERI KIRKOISSA IR

ETIIKKA ERI KIRKOISSA IR ETIIKKA ERI KIRKOISSA IR Kristinuskon mukaan niin sanottu kristillinen etiikka on yleispätevä etiikka. Tämä ei tarkoita sitä, että olisi olemassa joku tietty kristinuskoon pohjautuva etiikka. Kristillisen

Lisätiedot

NUORTENILLAN KYSELYKOOSTE

NUORTENILLAN KYSELYKOOSTE NUORTENILLAN KYSELYKOOSTE KYSELY TEHTY 1.3.2014 NUORTENILLASSA AIHE: SEURAKUNTA Johdanto: Alkusysäys tälle kyselylle tuli eräässä sunnuntaikokouksessa, jota ennen seurakunnan nuorisotyöntekijä oli pyytänyt

Lisätiedot

ORIVEDEN SEURAKUNNAN KOLEHTISUUNNITELMA AJALLE

ORIVEDEN SEURAKUNNAN KOLEHTISUUNNITELMA AJALLE ORIVEDEN SEURAKUNNAN KOLEHTISUUNNITELMA AJALLE 1.5.-30.9.2019 su 5.5. 2. sunnuntai pääsiäisestä Hyvä Paimen Toivoa naisille mediatyöhön Aasiassa, Lähi-idässä ja Itä-Euroopassa Medialähetys Sanansaattajien

Lisätiedot

Seurakuntavaalit 2018 Vaalikone. Koonti valituiksi tulleiden luottamushenkilöiden (N=3797) vastauksista

Seurakuntavaalit 2018 Vaalikone. Koonti valituiksi tulleiden luottamushenkilöiden (N=3797) vastauksista Seurakuntavaalit 2018 Vaalikone Koonti valituiksi tulleiden luottamushenkilöiden (N=3797) vastauksista Vaalikoneeseen vastanneet, seurakuntavaaleissa 2018 valituiksi tulleet Valituiksi tulleista 3797 henkilöä

Lisätiedot

KOTISEURAKUNTA. - yhteinen tehtävämme. Kontiolahden seurakunnan strategia KONTIOLAHDEN SEURAKUNTA

KOTISEURAKUNTA. - yhteinen tehtävämme. Kontiolahden seurakunnan strategia KONTIOLAHDEN SEURAKUNTA KOTI - yhteinen tehtävämme Kontiolahden seurakunnan strategia 2017-2020 ARVOMME Usko Yhteys Jumalaan on kristityn elämän kestävä perusta Jo 500 vuotta jatkunut luterilainen reformaatio on muokannut kirkkoamme

Lisätiedot

Mikkelissä islamin opetus järjestetään keskitetysti ja yhdysluokkaopetuksena.

Mikkelissä islamin opetus järjestetään keskitetysti ja yhdysluokkaopetuksena. 13.4.6 Uskonto Islam Tässä oppimääräkuvauksessa tarkennetaan kaikille yhteisiä uskonnon sisältöjä. Paikalliset opetussuunnitelmat laaditaan uskonnon yhteisten tavoitteiden ja sisältökuvausten sekä eri

Lisätiedot

Löydätkö tien. taivaaseen?

Löydätkö tien. taivaaseen? Löydätkö tien taivaaseen? OLETKO KOSKAAN EKSYNYT? LÄHDITKÖ KULKEMAAN VÄÄRÄÄ TIETÄ? Jos olet väärällä tiellä, et voi löytää perille. Jumala kertoo Raamatussa, miten löydät tien taivaaseen. Jumala on luonut

Lisätiedot

PIRKKALAN SEURAKUNNAN STRATEGIA. Porukalla Pirkkalassa yhdessä ollaan enemmän

PIRKKALAN SEURAKUNNAN STRATEGIA. Porukalla Pirkkalassa yhdessä ollaan enemmän PIRKKALAN SEURAKUNNAN STRATEGIA Porukalla Pirkkalassa yhdessä ollaan enemmän PERUSTEHTÄVÄ / MISSIO Seurakunta kutsuu ihmisiä armollisen ja kolmiyhteisen Jumalan yhteyteen, julistaa evankeliumia ja rohkaisee

Lisätiedot

Nettiraamattu lapsille. Tyttö, joka eli kahdesti

Nettiraamattu lapsille. Tyttö, joka eli kahdesti Nettiraamattu lapsille Tyttö, joka eli kahdesti Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Janie Forest Sovittaja: Ruth Klassen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2010 Bible

Lisätiedot

Ruoka-apukysely Kemi ja Rovaniemi Marianne Hietaranta

Ruoka-apukysely Kemi ja Rovaniemi Marianne Hietaranta Ruoka-apukysely Kemi ja Rovaniemi 2018 Marianne Hietaranta Ruoka-apukyselyn tarkoitus ja vastaajat Mitä haluttiin tutkia? Keitä ruoka-avussa käy? Millaisia ovat näiden ihmisten kokemukset omasta terveydestä

Lisätiedot

KOHTAAMISEN YHTEISÖ Puijon seurakunnan toiminnan suunta vuoteen 2020

KOHTAAMISEN YHTEISÖ Puijon seurakunnan toiminnan suunta vuoteen 2020 KOHTAAMISEN YHTEISÖ Puijon seurakunnan toiminnan suunta vuoteen 2020 MISSIO Kirkon ja seurakunnan tehtävä perustuu Jeesuksen antamiin lähetys- ja kastekäskyyn sekä rakkauden kaksoiskäskyyn. VISIO Puijon

Lisätiedot

Kolehtisuunnitelma 1.7.2015-31.12.2015

Kolehtisuunnitelma 1.7.2015-31.12.2015 su 5.7. Apostolien päivä Kadonnut ja jälleen löytynyt Seurakuntien diakoniatyötä tukevan Suurella Sydämellä -verkkopalvelun kehittämiseen Kirkkopalveluiden kautta. Kirkkopalvelut ry, PL 279, 00181 Helsinki,

Lisätiedot

Vanhempien päihdeongelma ja perhetyö. Espoo 13.3.2013 Matti Rajamäki Kalliolan Kansalaistoiminnan yksikkö

Vanhempien päihdeongelma ja perhetyö. Espoo 13.3.2013 Matti Rajamäki Kalliolan Kansalaistoiminnan yksikkö Vanhempien päihdeongelma ja perhetyö Espoo 13.3.2013 Matti Rajamäki Kalliolan Kansalaistoiminnan yksikkö Yleistä Alkoholin kokonaiskulutus oli noin 10,1 litraa asukasta kohden vuonna 2012. Yli 90 % suomalaisista

Lisätiedot

TERVETULOA Savonlinnan seurakunnan VAPAAEHTOISEKSI

TERVETULOA Savonlinnan seurakunnan VAPAAEHTOISEKSI TERVETULOA Savonlinnan seurakunnan VAPAAEHTOISEKSI VAPAAEHTOISTOIMINTA KIRKOSSA vahvistaa osallisuutta seurakunnan elämässä ja toiminnassa antaa mahdollisuuksia toteuttaa seurakuntalaisuutta ja kristillisyyttä

Lisätiedot

Opetuksen tavoite: T2 ohjata oppilasta tutustumaan opiskeltavan uskonnon keskeisiin käsitteisiin, kertomuksiin ja symboleihin

Opetuksen tavoite: T2 ohjata oppilasta tutustumaan opiskeltavan uskonnon keskeisiin käsitteisiin, kertomuksiin ja symboleihin T1 herättää oppilaassa mielenkiinto uskonnon opiskelua kohtaan ja opastaa tuntemaan oman perheen uskonnollista ja katsomuksellista taustaa Oppilas herää mielenkiinto uskonnon opiskelua kohtaan. Oppilas

Lisätiedot

Toimintatehtävä: Mene puhelimellasi osoitteeseen

Toimintatehtävä: Mene puhelimellasi osoitteeseen Missio Rasti 1. Kirkon uusi lähetyksen peruslinjaus on nimeltään Yhteinen todistus. Kuinka monta lähetysjärjestöä kirkossamme toimii? A. Kaksi B. seitsemän C. yhdeksän Mene puhelimellasi osoitteeseen www.sakasti.evl.fi/yhteinentodistus

Lisätiedot

Mitkä alla olevista asioista pitävät paikkansa sinun kohdallasi? Katso lista rauhassa läpi ja rastita ne kohdat, jotka vastaavat sinun ajatuksiasi.

Mitkä alla olevista asioista pitävät paikkansa sinun kohdallasi? Katso lista rauhassa läpi ja rastita ne kohdat, jotka vastaavat sinun ajatuksiasi. SYYT ELÄÄ Tehtävän tarkoituksena on kartoittaa ja vahvistaa niitä syitä, joiden vuoksi nuori tahtoo elää. Samalla sen avulla voidaan arvioida hyvin monipuolisesti nuoren elämäntilannetta ja kokemusmaailmaa.

Lisätiedot

Majakka-ilta 21.11.2015. antti.ronkainen@majakka.net

Majakka-ilta 21.11.2015. antti.ronkainen@majakka.net Majakka-ilta 21.11.2015 antti.ronkainen@majakka.net Majakka-seurakunta Majakan missio: Majakka-seurakunta kutsuu, opettaa, palvelee, varustaa, lähtee ja lähettää! Majakan arvolauseke: Yhdessä olemme aivan

Lisätiedot

1. Mihin Tyttöjen Talon toimintoihin olet Isosiskona osallistunut? 2. Mitä ilonaiheita Isosiskona toimiminen on herättänyt sinussa?

1. Mihin Tyttöjen Talon toimintoihin olet Isosiskona osallistunut? 2. Mitä ilonaiheita Isosiskona toimiminen on herättänyt sinussa? Tyttöjen Talo Rovaniemi Syksy 2016 Isosisko-kyselyn yhteenvetoa 1. Mihin Tyttöjen Talon toimintoihin olet Isosiskona osallistunut? 10/10 vastaajaa Teehetki 7/10 Muita tapahtumia ja teemakertoja 4/10 Toivetorstai

Lisätiedot

Oma ääni kuuluviin omat taidot näkyviin

Oma ääni kuuluviin omat taidot näkyviin Oma ääni kuuluviin omat taidot näkyviin Hyvää Ikää Kaikille seminaari Seinäjoella 18.9.2014 Marjut Mäki-Torkko Vammaispalvelujen johtaja, KM Mitä ajattelet ja sanot minusta Sitä luulet minusta Sinä olet

Lisätiedot

Oppilas tietää mihin uskontokuntaan hän ja hänen perheensä kuuluu. Oppilas tietää mihin uskontokuntaan hän, hänen perheensä ja lähisukunsa kuuluu.

Oppilas tietää mihin uskontokuntaan hän ja hänen perheensä kuuluu. Oppilas tietää mihin uskontokuntaan hän, hänen perheensä ja lähisukunsa kuuluu. T1 herättää oppilaassa mielenkiinto uskonnon opiskelua kohtaan ja opastaa tuntemaan oman perheen uskonnollista ja katsomuksellista taustaa Oppilas tietää mihin uskontokuntaan hän ja hänen perheensä kuuluu.

Lisätiedot

Maanviljelijä ja kylvösiemen

Maanviljelijä ja kylvösiemen Nettiraamattu lapsille Maanviljelijä ja kylvösiemen Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: M. Maillot; Lazarus Sovittaja: E. Frischbutter; Sarah S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children

Lisätiedot

Onko kirkko kiinnostunut hyvinvoinnista tai hyvästä elämästä? Jouni Sirviö Kokkolan suomalainen seurakunta

Onko kirkko kiinnostunut hyvinvoinnista tai hyvästä elämästä? Jouni Sirviö Kokkolan suomalainen seurakunta Onko kirkko kiinnostunut hyvinvoinnista tai hyvästä elämästä? Jouni Sirviö Kokkolan suomalainen seurakunta I) Hyvinvointityön paikka kirkon elämässä - teologinen näkökulma II) Paikallisseurakunnan toiminta

Lisätiedot

Meidän kirkko Osallisuuden yhteisö

Meidän kirkko Osallisuuden yhteisö Meidän kirkko Osallisuuden yhteisö Suomen evankelis-luterilaisen kirkon strategia vuoteen 2015 Kirkon strategia 2015 -työryhmän esitys kirkkohallitukselle KIRKON PERUSTEHTÄVÄ (MISSIO) Kirkon tehtävä on

Lisätiedot

Naturalistinen ihmiskäsitys

Naturalistinen ihmiskäsitys IHMISKÄSITYKSET Naturalistinen ihmiskäsitys Ihminen on olento, joka ei poikkea kovin paljon eläimistä: ajattelulle ja toiminnalle on olemassa aina jokin syy, joka voidaan saada selville. Ihminen ei ole

Lisätiedot

Mieletön mahdollisuus. Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti

Mieletön mahdollisuus. Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti Mieletön mahdollisuus Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti Tukea. Toivoa. Mukana. Ilona. Tukea lapsille ja nuorille, joiden vanhempi on sairastunut psyykkisesti Mieletön Mahdollisuus -projektin

Lisätiedot

Auttavan kohtaamisen harjoittelu seurakuntaharjoittelussa TUM-412 luento 2018 sl Aura Nortomaa

Auttavan kohtaamisen harjoittelu seurakuntaharjoittelussa TUM-412 luento 2018 sl Aura Nortomaa Auttavan kohtaamisen harjoittelu seurakuntaharjoittelussa TUM-412 luento 2018 sl Aura Nortomaa Teologinen tiedekunta / Aura Nortomaa 13.10.2017 1 Kohtaamisen taidot teologin ydinosaamisena Kohtaamisen

Lisätiedot

Pelot vaikuttavat myös aikuisen elämään. Ne voivat olla tiettyjen käyttäytymismalliemme taustalla eikä aina mitenkään tiedostettuja asioita.

Pelot vaikuttavat myös aikuisen elämään. Ne voivat olla tiettyjen käyttäytymismalliemme taustalla eikä aina mitenkään tiedostettuja asioita. Järvenpää 1.2.2009 Saarna Joh 6: 16-21 Älä pelkää, älkää pelätkö! Joku on laskenut että Raamatussa on nämä lauseet 365 kertaa. Jokaiselle päivälle riittää siis oma älä pelkää -lause. Äsken kuullussa evankeliumitekstissä

Lisätiedot

Armoon pohjaten maailmassa aikaansaaden

Armoon pohjaten maailmassa aikaansaaden Lundin hiippakunnan visio Armoon pohjaten maailmassa aikaansaaden Oppimaan innostaen ja toivon ympärille kokoontuen... kaste perustana kohtaamaan elämän ja maailman haasteet Armoon pohjaten, maailmassa

Lisätiedot

Näkökulmia omaishoitajuuteen omaishoidon moninaisuus. Kaksin et ole yksin seminaari, Kivitippu

Näkökulmia omaishoitajuuteen omaishoidon moninaisuus. Kaksin et ole yksin seminaari, Kivitippu Näkökulmia omaishoitajuuteen omaishoidon moninaisuus Kaksin et ole yksin seminaari, Kivitippu 18.10.2011 Omaishoito osana perheen elämää Elämä muuttuu? omaishoito voi tulla elämään erilaisissa elämänvaiheissa

Lisätiedot

Aamunavaus yläkouluihin, lukioihin ja ammattikouluihin

Aamunavaus yläkouluihin, lukioihin ja ammattikouluihin Aamunavaus yläkouluihin, lukioihin ja ammattikouluihin Punainen Risti on maailmanlaajuinen järjestö, jonka päätehtävänä on auttaa hädässä olevia ihmisiä. Järjestön toiminta pohjautuu periaatteisiin, jotka

Lisätiedot

#tulevaisuudenpeloton. Opiskelijakyselyn tulokset Huhtikuu 2018

#tulevaisuudenpeloton. Opiskelijakyselyn tulokset Huhtikuu 2018 #tulevaisuudenpeloton Opiskelijakyselyn tulokset Huhtikuu 2018 Opiskelijakyselyn tulokset Taustatiedot Kysely toteutettiin ajalla 20.3.-8.4.2018 Vastaajia 2055 Lähes 70 % kyselyyn vastanneista oli naisia

Lisätiedot

Usko. Elämä. Yhteys.

Usko. Elämä. Yhteys. Usko. Elämä. Yhteys. Aina kun kokoonnumme yhteen seurakuntana, haluamme, että usko, elämä ja yhteys näkyvät keskellämme. Me uskomme Jumalan yliluonnolliseen voimaan. Jumalalle ei ole mikään mahdotonta!

Lisätiedot

Lapsen & perheen kirkkopolku ja perhelähtöinen työote

Lapsen & perheen kirkkopolku ja perhelähtöinen työote Lapsen & perheen kirkkopolku ja perhelähtöinen työote Raija Ojell ja Minna Tuominen Valtakunnalliset seurakuntien varhaiskasvatuksen Neuvottelupäivät Vantaalla 26.-27.9.2019 Lapsen ja perheen kirkkopolku

Lisätiedot

Apologia-forum 25.-27.4.2014

Apologia-forum 25.-27.4.2014 Mikä on kristinuskolle luovuttamatonta? Kuvat: sxc.hu Apologia-forum 25.-27.4.2014 Ryttylän Kansanlähetysopisto Pääpuhujana prof. John Lennox (oxfordin yliopisto) Tiede usko luominen evoluutio www.kansanlahetysopisto.fi/apologiaforum

Lisätiedot

ROMANILASTEN PERUSOPETUKSEN TUKEMISEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

ROMANILASTEN PERUSOPETUKSEN TUKEMISEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA ROMANILASTEN PERUSOPETUKSEN TUKEMISEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA SISÄLLYSLUETTELO 1. Romanioppilaiden määrä ja opetuksen vastuutahot kunnassa 3 2. Romanioppilaan kohtaaminen 4 3. Suvaitsevaisuuden ja hyvien

Lisätiedot

Kirkonpalvelijat ry:n OPINTO- JA KOULUTUSPÄIVÄT Mikkelissä 29.06.2011. Keijo Toivanen

Kirkonpalvelijat ry:n OPINTO- JA KOULUTUSPÄIVÄT Mikkelissä 29.06.2011. Keijo Toivanen Kirkonpalvelijat ry:n OPINTO- JA KOULUTUSPÄIVÄT Mikkelissä 29.06.2011 Keijo Toivanen 2 KIRKONPALVELIJA HÄMMENNYSTEN KESKELLÄ Arvoristiriidat Erilaisuuden sietäminen 3 1. Jäsenmäärien kehitys( pako kirkosta

Lisätiedot

Miten luterilaisuus ilmenee Suomessa? Tulevan kirkon nelivuotiskertomuksen esittelyä

Miten luterilaisuus ilmenee Suomessa? Tulevan kirkon nelivuotiskertomuksen esittelyä Miten luterilaisuus ilmenee Suomessa? Tulevan kirkon nelivuotiskertomuksen esittelyä Kimmo Ketola 1 Synodaalikirjan haasteet lukijalle Haastaa lukijan reflektoimaan katsomustaan suhteessa ajankohtaisiin

Lisätiedot

EROKUMPPANIT. Nalleperhe Karhulan tarina

EROKUMPPANIT. Nalleperhe Karhulan tarina EROKUMPPANIT Nalleperhe Karhulan tarina Avuksi vanhempien eron käsittelyyn lapsen kanssa Ulla Sauvola 1 ALKUSANAT Tämä kirja on tarkoitettu avuksi silloin, kun vanhemmat eroavat ja asiasta halutaan keskustella

Lisätiedot

Kolminaisuusoppi. Jumala: Isä - Poika - Pyhä Henki

Kolminaisuusoppi. Jumala: Isä - Poika - Pyhä Henki Kolminaisuusoppi Jumala: Isä - Poika - Pyhä Henki KOLMINAISUUSOPPI - KIRKON TÄRKEIN OPPI Kolminaisuusoppia pidetään yhtenä kristinuskon tärkeimmistä opeista. Se erottaa kirkon uskon muista uskonnoista.

Lisätiedot

KOHTI KAIKENIKÄISTEN EUROOPPALAISTA

KOHTI KAIKENIKÄISTEN EUROOPPALAISTA FI IKÄSYRJINNÄN TORJUMINEN EU:SSA JA KANSALLISESTI Ikäsyrjintä on koko yhteiskuntaa koskeva monitahoinen kysymys. Sen tehokas torjuminen on vaikea tehtävä. Ei ole yhtä ainoaa keinoa, jolla tasa-arvo eri

Lisätiedot

Tervetuloa rakentamaan omaa seurakuntaasi ja Kristuksen kirkkoa!

Tervetuloa rakentamaan omaa seurakuntaasi ja Kristuksen kirkkoa! 7.8.2018 Tervetuloa rakentamaan omaa seurakuntaasi ja Kristuksen kirkkoa! Raamatussa seurakunta on yhteisö, jossa kaikki palvelevat toisiaan. Jokaisella on jotakin annettavaa. Sinulla on lahjoja; erilaista

Lisätiedot

Järjestötoimintaan sitoutumisen haasteet ja mahdollisuudet

Järjestötoimintaan sitoutumisen haasteet ja mahdollisuudet Järjestötoimintaan sitoutumisen haasteet ja mahdollisuudet Sanoista tekoihin tavoitteena turvalliset, elinvoimaiset ja hyvinvoivat alueet seminaari 16.-17.2.2011 Tutkimuksen puheenvuoro Arjen turvaa kylissä

Lisätiedot

KRISTILLINEN KASVATUS

KRISTILLINEN KASVATUS KRISTILLINEN KASVATUS Ammattitaitovaatimukset Osaamisen arviointi osaa tukea lapsen hengellistä kasvua syventää kokonaisvaltaisen osaamista ottaen huomioon lapselle ominaiset tavat toimia luo turvallisen

Lisätiedot

Timo Tavast Hiippakuntadekaani Porin seurakuntayhtymän yhteinen kirkkovaltuusto

Timo Tavast Hiippakuntadekaani Porin seurakuntayhtymän yhteinen kirkkovaltuusto Timo Tavast Hiippakuntadekaani Porin seurakuntayhtymän yhteinen kirkkovaltuusto 7.11.2012 Kirkko- ja seurakuntakäsitys, jossa sekä salatulla että näkyvällä on paikkansa Kaksinaisuus kirkon / seurakunnan

Lisätiedot

SEURAKUNTA - YHTEISVASTUUN YHTEISÖ

SEURAKUNTA - YHTEISVASTUUN YHTEISÖ SEURAKUNTA - YHTEISVASTUUN YHTEISÖ SDP:N SEURAKUNTAVAALIOHJELMA 2018 SEURAKUNTA - YHTEISVASTUUN YHTEISÖ Marraskuussa valitaan evankelisluterilaisen kirkon luottamushenkilöt seurakunta-/kirkkoneuvostoihin

Lisätiedot

Tämän leirivihon omistaa:

Tämän leirivihon omistaa: Tämän leirivihon omistaa: 1 Tervetuloa kesäleirille! Raamiksilla tutustumme Evankeliumin väreihin. o Keltainen kertoo Jumalasta ja taivaasta, johon pääsen uskomalla Jeesukseen. o Musta kertoo, että olen

Lisätiedot

Helluntaiseurakunta. Käytäntöjä uusien työmuotojen aloittamiseksi

Helluntaiseurakunta. Käytäntöjä uusien työmuotojen aloittamiseksi Rovaniemen Helluntaiseurakunta Välähtikö? Käytäntöjä uusien työmuotojen aloittamiseksi 2 Rovaniemen helluntaiseurakunnan käytäntöjä uuden työmuodon aloittamiseksi Rovaniemen helluntaiseurakunnan käytäntöjä

Lisätiedot

Kriisitilanteen eettiset periaatteet

Kriisitilanteen eettiset periaatteet Kriisitilanteen eettiset periaatteet Kristiina Kumpula pääsihteeri Kirkot kriisien kohtajana Kriisien auttajat auttavat eriarvoisesti Köyhyys ja eriarvoisuus heikentävät ihmisten mahdollisuutta selviytyä

Lisätiedot

Aikuisväestön hyvinvointimittari 2.6. Minun elämäntilanteeni

Aikuisväestön hyvinvointimittari 2.6. Minun elämäntilanteeni PKS kaupungit ja Socca 13.12.2017 1 Aikuisväestön hyvinvointimittari 2.6 Minun elämäntilanteeni Ihmisen hyvinvointi on kokonaisuus, joka muodostuu eri osa-alueista. Seuraava kyselyssä käydään läpi kaikki

Lisätiedot

Turun A-kilta: virtaa vertaisuudesta

Turun A-kilta: virtaa vertaisuudesta Turun A-kilta: virtaa vertaisuudesta Historiaa Turun A-Kilta on perustettu 1962. Sen toiminnan tarkoituksena on auttaa ja tukea päihdeongelmaisia ponnisteluissa riippumattomuuteen päihteistä sekä tukea

Lisätiedot

PASTORI, TEOLOGIAN TOHTORI MARTTI VAAHTORANNAN VIRKAAN ASETTAMINEN Helsingissä

PASTORI, TEOLOGIAN TOHTORI MARTTI VAAHTORANNAN VIRKAAN ASETTAMINEN Helsingissä 1/6 Ryttylä 6.8.2008 Matti Väisänen PASTORI, TEOLOGIAN TOHTORI MARTTI VAAHTORANNAN VIRKAAN ASETTAMINEN Helsingissä 10.08.2008 Kristuksessa rakas veljemme Martti Vaahtoranta ja läsnä oleva seurakunta, tervehdin

Lisätiedot

Kirkon diakoniarahasto

Kirkon diakoniarahasto Kirkon vapaaehtoiset taloudellisissa vaikeuksissa olevien tukena Kirkon diakoniarahasto Soile Niemi Diakonian talousneuvontaprojekti Itä-Helsingin seurakunnat soile.niemi@evl.fi p. 09 2340 4841, 050 523

Lisätiedot

K a s v a m me y h d e s sä L A P S I- J A P E R H E D I A K O N I A

K a s v a m me y h d e s sä L A P S I- J A P E R H E D I A K O N I A KOULULAISTEN AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN NEUVOTTELUPÄIVÄT 15.-16.10.2012 JYVÄSKYLÄ J e s a j a 1:17 Opetelkaa tekemään hyvää, harrastakaa oikeutta, ojentakaa väkivaltaisia, hankkikaa orvoille oikeus, ajakaa

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

EWA-HYVINVOINTIPROFIILIEN YHTEENVETO VUOTIAIDEN HYVINVOINTIA EDISTÄVÄT KOTIKÄYNNIT

EWA-HYVINVOINTIPROFIILIEN YHTEENVETO VUOTIAIDEN HYVINVOINTIA EDISTÄVÄT KOTIKÄYNNIT EWA-HYVINVOINTIPROFIILIEN YHTEENVETO 2017-75-VUOTIAIDEN HYVINVOINTIA EDISTÄVÄT KOTIKÄYNNIT Sisällysluettelo Kuva-, kuvio- ja taulukkoluettelo... 3 1 JOHDANTO... 4 2 TOIMINTAKYKY... 6 2.1 Itsenäisyys...

Lisätiedot

HÄMEENKYRÖN SEURAKUNNAN DIAKONIATYÖN PERUSTOIMEN KUVAUS 2012

HÄMEENKYRÖN SEURAKUNNAN DIAKONIATYÖN PERUSTOIMEN KUVAUS 2012 HÄMEENKYRÖN SEURAKUNNAN DIAKONIATYÖN PERUSTOIMEN KUVAUS 2012 1. PERUSTEHTÄVÄ Diakoniatyön perustelut löytyvät sekä Raamatusta, että Kirkko järjestyksestä. Minun oli nälkä, ja te annoitte minulle ruokaa.

Lisätiedot

AIKUISSOSIAALITYÖN JA JÄRJESTÖJEN YHTEISTYÖ -ASIAKKAIDEN HYVINVOINTIA LISÄÄMÄSSÄ SEKÄ MOLEMPIIN SUUNTIIN TAPAHTUVAN TIEDONKULUN VAHVISTAMISEKSI

AIKUISSOSIAALITYÖN JA JÄRJESTÖJEN YHTEISTYÖ -ASIAKKAIDEN HYVINVOINTIA LISÄÄMÄSSÄ SEKÄ MOLEMPIIN SUUNTIIN TAPAHTUVAN TIEDONKULUN VAHVISTAMISEKSI AIKUISSOSIAALITYÖN JA JÄRJESTÖJEN YHTEISTYÖ -ASIAKKAIDEN HYVINVOINTIA LISÄÄMÄSSÄ SEKÄ MOLEMPIIN SUUNTIIN TAPAHTUVAN TIEDONKULUN VAHVISTAMISEKSI 1. LÄHTÖKOHDAT Sosiaalityöntekijät kokivat osan asiakastilanteista

Lisätiedot

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi JUTTUTUOKIO Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi Opettajan ja oppilaan välinen suhde on oppimisen ja opettamisen perusta. Hyvin toimiva vuorovaikutussuhde kannustaa,

Lisätiedot

Suomalainen luterilaisuus ja diakonia

Suomalainen luterilaisuus ja diakonia Suomalainen luterilaisuus ja diakonia Veli-Matti Salminen Diakonian tutkimuksen päivä 10.11.2017 DIAK Luterilainen reformaatio ja hyvinvointivaltio Esping-Andersenin (1990) kolme hyvinvointivaltiomallia:

Lisätiedot

Maahanmuuttajien saaminen työhön

Maahanmuuttajien saaminen työhön Maahanmuuttajien saaminen työhön Maahanmuuttajien kotoutumisessa kielitaito ja jo olemassa olevan osaamisen tunnistaminen ovat merkittävässä roolissa oikeiden koulutuspolkujen löytämiseksi ja maahanmuuttajien

Lisätiedot

Seinäjoen seurakunnan varhaiskasvatuksen kehittämisasiakirja

Seinäjoen seurakunnan varhaiskasvatuksen kehittämisasiakirja Seinäjoen seurakunnan varhaiskasvatuksen kehittämisasiakirja Kun pienen lapsen äiti ja isä ottavat lapsen syliin ja painavat häntä lähelle sydäntään, he antavat hänelle rakkautta ja huolenpitoa. Tällä

Lisätiedot

IkäArvokas -projekti. Anu Silvennoinen 19.05.2014 PIEKSÄMÄKI

IkäArvokas -projekti. Anu Silvennoinen 19.05.2014 PIEKSÄMÄKI IkäArvokas -projekti Anu Silvennoinen 19.05.2014 PIEKSÄMÄKI 2 IkäArvokas projektin taustalla ajatuksia eli mistä yhteisvastuu hanke sai alkunsa Vanhuus voi viedä pohjattomaan yksinäisyyteen Kolmasosa vanhuksista

Lisätiedot

JUMALAN OLEMASSAOLOA. En voinut enää kieltää

JUMALAN OLEMASSAOLOA. En voinut enää kieltää Aikamedia 2 En voinut enää kieltää JUMALAN OLEMASSAOLOA n Vuosia sitten ajattelin, että elämässä ei ole mitään järkeä. Identiteettiongelmien keskellä minulla ei ollut hajuakaan siitä, kuka minä olen, mistä

Lisätiedot

Keskikesä 2015. Rakas esirukoilijani. Maanjäristyksen jäljet

Keskikesä 2015. Rakas esirukoilijani. Maanjäristyksen jäljet Rakas esirukoilijani Keskikesä 2015 Maanjäristyksen jäljet Nepalin 25.4. alkaneet maanjäristykset ovat jatkuneet tähän päivään saakka. Voit seurata maanjäristyksiä USA:n hallituksen sivuilta http://earthquake.usgs.gov/earthquakes/map

Lisätiedot

Sosiaalinen osallisuus mitä se on ja miten sitä voi edistää?

Sosiaalinen osallisuus mitä se on ja miten sitä voi edistää? Sosiaalinen osallisuus mitä se on ja miten sitä voi edistää? Osallisuus osana arkea 19.3.2019 Veera Laurila, Sokra-koordinaatiohanke Osallisuus on Ihminen kokee olevansa merkityksellinen osa kokonaisuutta.

Lisätiedot

Kristinusko (AR) Kristinuskon historia. Kristinuskon syntymä

Kristinusko (AR) Kristinuskon historia. Kristinuskon syntymä Kristinusko (AR) Kristinuskon historia Kristinuskon syntymä Juutalaisuudessa oli kauan jo odotettu, että maan päälle syntyy Messias, joka pelastaa maailman. Neitsyt Maria synnytti pojan Jeesus Nasaretilaisen,

Lisätiedot

Armolahjat ja luonnonlahjat

Armolahjat ja luonnonlahjat Armolahjat ja luonnonlahjat Rakkauden palvelua varten Jumalan antamat lahjat Luonnonlahjat ja armolahjat liittyvät t syvällisell llisellä tavalla ihmisen kokonaisvaltaiseen kutsumukseen. Luonnonlahjat

Lisätiedot

MIHIN RAHANI RIITTÄVÄT -TUTKIMUKSEN TULOKSET. Jaakko Kiander #iareena

MIHIN RAHANI RIITTÄVÄT -TUTKIMUKSEN TULOKSET. Jaakko Kiander #iareena MIHIN RAHANI RIITTÄVÄT -TUTKIMUKSEN TULOKSET Jaakko Kiander 1.2.219 @KianderJaakko #iareena MIKSI TÄMÄ TUTKIMUS? Ikääntyvien talous puhuttaa ja eläkkeelle jääminen aiheuttaa elämänmuutoksia, joita tämä

Lisätiedot

Kouluun lähtevien siunaaminen

Kouluun lähtevien siunaaminen Kouluun lähtevien siunaaminen Tätä aineistoa käytetään rukoushetkessä (ks. sen rakenne s. 9), jossa siunataan kouluun lähtevät. Siunaaminen toimitetaan keväällä tai juuri ennen koulun alkamista. Siunaamisen

Lisätiedot

Kysely etäomaishoitajille kyselyn tuloksia

Kysely etäomaishoitajille kyselyn tuloksia Kysely etäomaishoitajille kyselyn tuloksia 1. Sukupuoli Mies 4 12% Nainen 29 88% 2. Ikäsi 18-40 8 24% 41-65 24 73% yli 65 1 3% 3. Oletko Opiskelija 1 3% Kokopäivätyössä 21 64% Osapäivätyössä 2 6% Työtön

Lisätiedot

Ajatuksia ikääntyvien palomiesten peloista Tuula Mattila/ Uudet Tuumat

Ajatuksia ikääntyvien palomiesten peloista Tuula Mattila/ Uudet Tuumat Ajatuksia ikääntyvien palomiesten peloista Tuula Mattila/ Uudet Tuumat Tuula Mattila/ Uudet Tuumat 6.5.2014 1 Kyselyn tarkoituksena oli selvittää ikääntyvien palomiesten pelkoja ja pelkojen vaikutusta

Lisätiedot

Lähimmäisyys ja välittäminen, arvot ja käytännöt. Timo Pokki, Dila Diakonialaitos Lahti

Lähimmäisyys ja välittäminen, arvot ja käytännöt. Timo Pokki, Dila Diakonialaitos Lahti Lähimmäisyys ja välittäminen, arvot ja käytännöt Timo Pokki, Dila Diakonialaitos Lahti Lähimmäisyys merkitsee parhaimmillaan sitä, että meitä ympäröi ihmisten turvaverkko. Tarvittaessa se auttaa ja tukee

Lisätiedot

Hyvinvointikysely oppilaille

Hyvinvointikysely oppilaille Hyvinvointikysely oppilaille Haluaisimme kuulla, mitä sinä ajattelet kouluhyvinvointiin liittyvistä asioista. Kyselyyn vastataan nimettömästi ja vastaukset käsitellään luottamuksellisesti. Jos et osaa

Lisätiedot

FOCUS stipendiaattitoiminnan nimikkoraportti 2/2014, Nepal

FOCUS stipendiaattitoiminnan nimikkoraportti 2/2014, Nepal 1 FOCUS stipendiaattitoiminnan nimikkoraportti 2/2014, Nepal Kumppani FOCUS-Nepal Hankkeen kuvaus FOCUS on nepalilainen kansalaisjärjestö ja Suomen Lähetysseuran yhteistyökumppani, joka työskentelee erityisesti

Lisätiedot

Me lähdemme Herran huoneeseen

Me lähdemme Herran huoneeseen Me lähdemme l Herran huoneeseen "Jumalanpalvelus - seurakunnan elämän lähde Keminmaan seurakunnan ja Hengen uudistus kirkossamme ry:n talvitapahtuma 23.-25.1.2009 Reijo Telaranta Ilo valtasi minut, kun

Lisätiedot

Yhdessä oleminen ja kohtaaminen turvallisuutta luovana tekijänä turvallisuutta luovana Marttaliitto tekijänä ry

Yhdessä oleminen ja kohtaaminen turvallisuutta luovana tekijänä turvallisuutta luovana Marttaliitto tekijänä ry Yhdessä oleminen ja kohtaaminen turvallisuutta luovana tekijänä Yhdessä oleminen Pirkko Elomaa-Vahteristo ja kohtaaminen 21.10.2010 turvallisuutta luovana Marttaliitto tekijänä ry Pirkko Elomaa-Vahteristo

Lisätiedot

Miksi nuorisopsykiatristen palveluiden kysyntä lisääntyy?

Miksi nuorisopsykiatristen palveluiden kysyntä lisääntyy? Miksi nuorisopsykiatristen palveluiden kysyntä lisääntyy? Joitakin havaintoja kentältä Tampereelta kahdenkymmenen vuoden perspektiivistä ja 38 vuoden kokonaisperspektiivistä peruskoulusta kokonaisuudessaan

Lisätiedot

MIES JA NAINEN JUMALAN LUOMUKSINA. Matin ja Maijan eväät Pekka Tuovinen, 15.11.2015

MIES JA NAINEN JUMALAN LUOMUKSINA. Matin ja Maijan eväät Pekka Tuovinen, 15.11.2015 MIES JA NAINEN JUMALAN LUOMUKSINA Matin ja Maijan eväät Pekka Tuovinen, 15.11.2015 LUOMINEN 1) Raamattu kertoo kaiken olevaisen synnystä yksinkertaisen (entisajan) maailmankuvan puitteissa. 2) Raamatun

Lisätiedot

Tänään on hyvä päivä tulla vapaaehtoiseksi.

Tänään on hyvä päivä tulla vapaaehtoiseksi. Ryhdy Reddie Kids -lastenkerhon ohjaajaksi Tehtävät: Ohjaat 7 12 -vuotiaita lapsia, tutustutat heidät Punaisen Ristin arvoihin ja toimintaan, harjoittelet heidän kanssaan leikkien ja pelien avulla ensiaputaitoja.

Lisätiedot

HYVINVOINTIKERTOMUS. Lapset ja nuoret

HYVINVOINTIKERTOMUS. Lapset ja nuoret HYVINVOINTIKERTOMUS Lapset ja nuoret LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINTI JOENSUUSSA Lapsiperheiden määrä suhteessa kaikkiin perheisiin on laskenut. Yksinhuoltajaperheitä on lähes neljännes lapsiperheistä. Lasten

Lisätiedot