DIAKONISEN AVUN TARVE JAPANISSA Lähettien kokemuksia

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "DIAKONISEN AVUN TARVE JAPANISSA Lähettien kokemuksia"

Transkriptio

1 DIAKONISEN AVUN TARVE JAPANISSA Lähettien kokemuksia Kansanlähetysopisto Lähetystyöntekijälinja 2009 Kurssityö Kaarina ja Anssi Savonen 1

2 SISÄLTÖ 1 JOHDANTO 3 2 TYÖN TAUSTAA Näkökohtia Japanin yhteiskuntaan Diakonian määrittely ja perustelut Aineiston kokoaminen ja käsittely TULOKSET Lähetystyöntekijöiden kohtaama hätä ja avuntarve Japanissa Japanin yhteiskunnan auttamisjärjestelmä lähetystyöntekijöiden kokemana Seurakunnan ja lähetystyöntekijöiden antama apu Diakoniatyön kehittäminen Lähetystyöntekijöiden pohdintoja ja huomioita POHDINTA 18 LÄHTEET..21 LIITTEET..22 2

3 1 JOHDANTO Tässä lähetystyöntekijälinjan kurssityössä tutustutaan Japanin lähetystyöhön diakonian näkökulmasta. Esiteltävänä on Japanissa toimivien lähetystyöntekijöiden kokemuksia ihmisten hädästä ja kärsimyksestä sekä Japanin yhteiskunnan sosiaalihuollon toimivuudesta. Samalla näkyväksi tuodaan lähetystyöntekijöiden työssä ja japanilaisissa seurakunnissa ilmenevä diakoninen toiminta. Lähetystyöntekijöiden pohdinnat ja ajatukset diakoniatyön kehittämisestä Japanissa on myös pyritty huomioimaan tässä työssä. Syynä tämän aiheen valinnalle on se, että diakonisen avun tarve Japanissa on perinteisesti varsin huonosti tunnistettu teema. Aiheesta tuntui saavan parhaiten tietoa kysymällä asiasta suoraan kentällä olevilta lähetystyöntekijöiltä. Tärkeänä koettiin myös antaa lähetystyöntekijöille kerrankin mahdollisuus jakaa kuuluville sitä hiljaista tietoa, jota heille on kertynyt lähetyskentällä toimiessaan. Kuvatessamme lähetystyöntekijöiden harjoittamaa diakoniatyötä, tuomme myös esille yhden tärkeän kokonaisuuden lähetystyöntekijöiden työstä. Tämän työn on tarkoitus välittää tietoa Japanin lähetyksestä kaikille sen ystäville. Työn tarkoituksena on myös pyrkiä nostamaan mahdollisimman monen sydämelle halun olla rukouksin mukana japanilaisten iloissa ja suruissa sekä hitaasti kasvavien kristillisten kirkkojen kasvukivuissa. Kurssityön alkupuolella esitellään yleisiä näkökohtia japanilaiseen yhteiskuntaan, diakoniaan sekä tämän työn varsinaisen aineiston hankkimiseen liittyen. Sitten on vuorossa lähetystyöntekijöiden kokemusten käsittely ja tarkastelu. Lopuksi pohdintaosuudessa tutkistellaan, mitä johtopäätöksiä diakonian ilmenemisestä Japanin lähetyskentällä pitäisi tehdä. 3

4 2 TYÖN TAUSTAA 2.1 Näkökohtia Japanin yhteiskuntaan Väestörakenne Japanilaiset ovat pitkäikäisiä, keskimääräinen elinikäodote on yli 82 vuotta. Japanin väestö onkin nopeassa tahdissa vanhenemassa, koska syntyvyys on varsin matalalla tasolla. Japanin väkiluvun ennustetaan tulevina vuosikymmeninä putoavan rajusti. Nämä väestörakenteen isot muutokset johtavat erilaisiin sosiaalisiin ja taloudellisiin ongelmiin, kuten työvoiman väheneminen ja sosiaaliturvan ylläpidon kallistuminen. Esimerkiksi vanhusten määrän kasvaessa, on julkisen eläkerahaston toiminta vaikeuksissa. Maahanmuuton lisääntyminen voisi olla ratkaisu työvoimapulaan, mutta ajatus ei herätä japanilaisissa kovin suurta kannatusta. Asiaa vaikeuttaa myös se, että maahanmuuttajien on yleensä vaikeaa sopeutua japanilaiseen elämänmenoon. (Wikipedia, Japani 2009.) Japanin väestörakenteen muuttuessa vaikeudeksi muodostuu mahdollistaa kaikille ikääntyville ihmisarvoinen ja hyvä vanhuus. Isoja kysymyksiä Japanissa tulee olemaan, pystytäänkö kaikille vanhuksille tasapuolisesti järjestämään hyvä hoito sekä turvallinen ja sosiaalisesti riittävän virikkeellinen elämä. Työelämä Japanissa työelämä on usein rankkaa ja kuluttavaa. Suuri osa japanilaisista elää suurissa kaupungeissa, joissa töihin meno ja töistä paluu tapahtuu ruuhkassa ihmisvilinän keskellä. Miljoonakaupungeissa työmatkat, jotka sisältävät usein lukuisia vaihtoja kulkuvälineestä toiseen, saattavat ruuhkassa venähtää pitkiksi. Japanilaiset purkavat väsymystään usein työmatkoilla torkkumalla esimerkiksi junan istuimella. Työpaikalla pitää olla virkeä ja tehokas. Töitä tehdään useimmiten myöhään iltaan asti. Flunssan takia ei töistä jäädä yleensä pois. Erityisesti miesten liiallinen työnteko on tunnistettu ja tunnustettu ongelmaksi Japanin parlamenttia myöten. (Koskiaho 1995, ) 4

5 Japanin työelämän kovuus on pahoinvointia aiheuttava tekijä, vaikkakin ahkera työnteko on ollut tae japanilaisten taloudelliselle menestykselle. Miehet uuvuttavat ja polttavat itsensä työelämässä. Mikäli miehellä on perhettä, vaimo ja lapset joutuvat kärsimään siitä, että mies on paljon pois kotoa. Stressaantuneena miehellä ei liene kovin paljon voimavaroja vaimon huomioimiselle ja lasten kasvatukselle silloinkaan kun hän on fyysisesti läsnä kotona. On varsin selvää, että tällainen työkulttuuri johtaa monien ihmisten henkiseen kärsimykseen. Koulutusjärjestelmä ja nuoriso Japanilainen koulutusjärjestelmä perustuu koululaisten ja opiskelijoiden väliselle kilpailulle. Kilpailu parhaisiin kouluihin pääsystä alkaa jo lastentarhasta saakka. Varsinaisen koulun lisäksi monet oppilaat käyvät myös erilaisissa valmennuskouluissa, joissa pyritään ottamaan etumatkaa ikätovereiden osaamistasoon. Japanin lapsia ja nuoria velvoitetaan opiskelemaan ahkerasti, jotta aikuisiällä voisi saada mahdollisimman hyvän työpaikan. Suorituspaineet johtavat usein siihen, että nuoret kärsivät ahdistusneuroosista. Paineista ei nuoren ole helppo puhua edes vanhemmille, monet jäävätkin yksin ongelmiensa kanssa. Japanissa nuoret ovat reagoineet kyseisiin koulumaailmaan liittyviin ongelmiin eri tavoin, esimerkiksi syrjäytymällä, koulusta kieltäytymällä, koulukiusaamisella, rikosten tekemisellä sekä prostituutiolla. (Hänninen 2009.) Japanissa arvioidaan olevan noin koulutuksesta ja työelämästä syrjäytynyttä nuorta sekä kymmeniä tai satoja tuhansia hikikomoreita. Hikikomoreilla tarkoitetaan huoneisiinsa sulkeutuneita ja sosiaalisista kontakteista kieltäytyviä nuoria. Japanin työministeriö on yrittänyt vastata ongelmaan kehittämällä nuorten työllistämiskeskuksia, mutta ongelmana on se että syrjäytyneillä ei usein ole halua poistua kotoa ja oma-aloitteisuutta tarttua valtion tarjoamiin tukimuotoihin. Valtion suunnitelmissa on jatkossa pyrkiä paikallistamaan avun tarpeessa olevat nuoret ja lähettää heidän luokseen nuorisotyöntekijöitä ja muita spesialisteja. (Animelehti 2009.) Vammaiset Varsinaisia vammaispalveluja on Japanissa vähänlaisesti. Suurin osa japanilaisista vammaisista asuukin lähiomaisten luona. Vammaiset saavat pienehköä eläkettä sekä vammaistukea vammautumisen vaikeusasteen mukaisesti. Japanin kiintiölain mukaan yritysten työvoimasta tulisi muutaman prosentin olla vammaisia työntekijöitä, mutta yrittäjät maksavat usein mieluummin sakkoja kuin palkkaavat vammaisia. Sakkorahoilla rahoitetaan vammaisjärjestöjen ylläpitämiä 5

6 suojatyöpaikkoja. Kehitysvammaisten opetus järjestetään yleensä erityiskouluissa, joissa sovelletaan normaalia opetussuunnitelmaa. Vammaiset saavat kouluavustajia järjestöjen toimesta. (Kehitysvammahuollon tietopankki 2004.) Sosiaalijärjestelmä Japanilaisissa sosiaalipolitiikan asiantuntijoissa on niitä, jotka myöntävät japanilaisen sosiaalijärjestelmän räikeät puutteet. Kansan köyhimmistä huolehditaan huonosti, koska yhteiskunta ei ole tottunut sosiaalitukea tarvitsevien olemassaoloon. Valtion budjetista vain vajaa prosentti on varattu sosiaaliapuun. Sosiaaliavustukset ovat aivan liian pieniä, jotta niillä realistisesti voisi selvitä korkeista elinkustannuksista. Japanin valtion sosiaaliturvapolitiikka on etupäässä pyrkinyt siihen, että ihmiset selviäisivät omillaan, mutta ihmisten henkilökohtaisten kriisien mahdollisuutta ei ole kunnolla huomioitu. Japanilaisten ajatuksissa elää syviä stereotypioita, esimerkiksi köyhät leimataan herkästi laiskoiksi toisen luokan kansalaisiksi. Joka tapauksessa apua tarvitsevien määrä on maassa kasvussa. Muun muassa asunnottomuus ja turhautuneiden ihmisten epätoivoiset teot ovat seurausta riittämättömästä sosiaalihuollosta. (Maailma.net.) 2.2 Diakonian määrittely ja perustelut Raamatulliset perustelut diakonialle Diakonian perustelut nousevat ensisijaisesti Raamatusta. Vanhassa Testamentissa on monia kohtia, joissa Herra kehottaa omaa kansaansa pitämään huolta yhteiskunnan heikko-osaisista, kuten leskistä, orvoista ja muukalaisista. Monet profeetat, esimerkiksi Amos, taistelivat yhteiskunnallista epäoikeudenmukaisuutta vastaan. Uuden Testamentin puolella Jeesuksen Kristuksen toiminnassaan antama esimerkki ohjaa kristittyä kohtaamaan lähimmäisiään rakastaen, uhrautuen, kuunnellen, parantaen ja palvellen. Myös Jeesuksen opetukset, esimerkiksi Kultainen sääntö ja Laupias samarialainen tähtäävät rakastavaan lähimmäisen kohteluun. Apostolien tekojen kertomukset alkuseurakunnan harjoittamasta laupeudentyöstä osoittavat, että diakonia on alusta alkaen kuulunut kristillisen kirkon elämään. (Raamattu) Diakonia luterilaisessa kirkossa Suomen evankelisluterilaisen kirkko määrittelee diakonisen auttamisen seuraavasti: Diakoninen auttaminen on kristilliseen rakkauteen perustuvaa avun antamista erityisesti niille, joiden hätä on 6

7 suurin ja joita ei muulla tavoin auteta. Auttaminen on apua tarvitsevan ihmisen ehdot, mahdollisuudet ja rajoitukset huomioon ottavaa toimintaa, jonka tarkoituksena on joko vastata avun tarpeeseen tai tukea ihmistä tulemaan mahdollisimman hyvin toimeen rajoitetun avun varassa. Diakoniatyössä mahdollistetaan toivoa, vahvistetaan ihmisten voimavaroja ja omatoimista selviytymistä sekä edistetään terveyttä. Diakoniatyössä kohdataan ihmisten arkea, sairautta, kuolemaa ja elämän monimutkaisia kysymyksiä. Diakoniaan kuuluu hätää aiheuttaviin syihin vaikuttamista sekä piilossa olevan hädän etsimistä ja löytämistä. Diakoniatyössä tuetaan perheitä, yksilöitä, ryhmiä ja yhteisöjä. Diakoninen tehtävä kuuluu jokaiselle seurakuntalaiselle. Jokainen kristitty on kutsuttu palvelemaan lähimmäisiään niillä lahjoilla ja taidoilla, joita heille on annettu. Lähimmäisenrakkauden keskeinen toteuttamispaikka on arkisessa kutsumuksessa ja jokapäiväisissä lähisuhteissa. Jotta diakoniaa kristillisen kirkon tehtävänä voidaan toteuttaa riittävän laaja-alaisesti, tarvitaan seurakunnissa vapaaehtoisten organisoitua toimintaa. Kansainvälinen diakonia on kehitysyhteistyötä maailman köyhimmillä alueilla, apua katastrofialueilla, pakolaisapua sekä tukea sisarkirkoille. Suomen evankelisluterilaisen kirkon seurakunnat toteuttavat kansainvälistä diakoniaa Kirkon Ulkomaanavun sekä kirkon lähetysjärjestöjen kautta. (Diakonian asiasanasto 2004.) Diakonia Japanin lähetystyössä On aina muistettava, että lähetystyön ensisijaisena tehtävä ei ole korjata yhteiskunnan ongelmia ja autella ihmisiä heidän maallisissa ongelmissaan, vaan julistaa evankeliumia. Kuitenkin evankeliumin synnyttämään kristilliseen elämään kuuluu vastuu hädänalaisista lähimmäisistä ja avuntarvitsijoiden tukeminen. Siksi lähetystyöntekijät eivätkä Japanin kirkot voi ummistaa silmiään yhteiskunnan epäkohdilta ja yksittäisten ihmisten kärsimyksiltä. Seurakuntien tulee Japanissakin pyrkiä tunnistamaan ihmisten hädän olemusta ja vastaamaan siihen. Seurakuntien tehtävä on myös varustaa jäseniään toimimaan lähimmäistensä hyväksi omassa arjessaan. 7

8 2.3 Aineiston kokoaminen ja käsittely Kyselylomake Tämän kurssityön aineisto on koottu lähettämällä sähköpostitse kyselylomake (Liite 1) Suomen Evankelisluterilaisen Kansanlähetyksen kentällä oleville Japanin lähetystyöntekijöille. Näistä 13 lähetistä kahdeksan vastasi kyselyyn kahden viikon määräajassa. Aineiston katsottiin olevan riittävä, eikä kyselyä tarvinnut enää lähettää muiden järjestöjen läheteille eikä kotimaassa oleville Japanin lähetystyöntekijöille. Kyselylomakkeen ensimmäinen kysymys tarkasteli lähetystyöntekijöiden kohtaamaa ja havaitsemaa hätää ja ihmisten avuntarvetta Japanissa. Toisen kysymyksen kohdalla lähetit saivat kertoa käsityksiään Japanin yhteiskunnan järjestämästä sosiaali- ja terveydenhuollosta. Kolmanneksi selviteltiin kirkon ja seurakuntien diakoniatyön ilmenemistä sekä lähetystyöntekijöiden tehtäviä rakkauden palvelutyössä. Neljäs kysymys kartoitti lähetystyöntekijöiden näkemyksiä kirkon diakoniatyön kehittämishaasteista Japanissa. Viides kysymys oli sillä tavalla avoin, että sen kohdalla lähetit saivat halutessaan vielä vapaasti pohdiskella diakonian ja inhimillisen hädän esille nostattamia ajatuksia. Aineiston analysointi Lähettien vastaukset käsiteltiin pääsääntöisesti edellä kuvattujen viiden aihealueen puitteissa. Usein lähetit olivat vastanneet niin laajasti, että yhden kysymyksen vastauksesta löytyi sisältöjä myös toisiin aihealueeseen. Vastausten tarkastelussa eri lähettien vastauksista koottiin aihealueittain yhteenvedot siten, että kunkin lähetin esille tuomat näkökulmat pyrittiin tasapuolisesti huomioimaan ja kirjaamaan ylös. Työskentelyä helpotti se, että lähettien näkemykset eri asioista olivat yleensä keskenään varsin yhteneviä. Aiheiden kokonaisesitykseen tuo oman rikkautensa se, että erilaisina lähetteinä ja ihmisinä kukin vastanneista toi kokonaisuuteen tärkeitä yksilöllisiä huomioita. 8

9 3 TULOKSET 3.1 Lähetystyöntekijöiden kohtaama hätä ja avuntarve Japanissa Suomen evankelisluterilaisen Kansanlähetyksen Japanin kentän lähetystyöntekijät kertoivat kohtaavansa japanilaisessa arjessa kaikenlaisia ongelmia melko usein. Lisäksi Japanin mediassa puhutaan paljon erilaisista ihmisten ongelmista, joita lähetit eivät katukuvassa ja työssään niin runsaina kohtaa. Piilotettuja ja vaiettuja vaikeuksia on siis japanilaisilla runsaasti, mikä on japanilaisen häpeäkulttuurin vaikutusta. Perinteisesti esimerkiksi vammaisia on saatettu piilotella. Köyhyys Yhteiskunnallinen tilanne on jonkin verran muuttunut lähettien silmissä viimeisten vuosikymmenten aikana. Kokenut lähetystyöntekijä kertoi, että 1970-luvun puolivälissä oli selvemmin havaittavissa köyhyyttä, mikä ilmeni mm. asuntojen vaatimattomuutena ja tieverkoston huonokuntoisuutena. Välissä Japanissa on ollut vauraampia ajanjaksoja, mutta juuri tällä hetkellä tuore talouskriisi on lisännyt joidenkin taloudellisia vaikeuksia. Rikkaiden ja köyhien välinen kuilu on kasvanut. Tavallisessa kaupunkikuvassa ei köyhyyttä välttämättä näe, mutta laman vaikutuksesta kaupungeissa ovat esimerkiksi laajentuneet ne alueet, joissa asunnottomiksi jääneet elelevät teltoissa ja hökkeleissä. Joillakin asunnottomilla on kyllä työpaikka, mutta vaikeat vuokraehdot saattavat tiputtaa pienituloisen asunnottomaksi. Eräs lähetti kertoi osa-aikatyötä tekevästä, jolla ei riittänyt rahaa auton katsastamiseen. Pienituloiset joutuvat siis tekemään isoja valintoja siitä, mihin he haluavat käyttää vähäiset rahansa. Päihdeongelmat Erityisen paljon asunnottomuutta ilmenee alkoholistien keskuudessa. Alkoholin kulutus on Japanissa yleistä, vaikka julkijuopottelua ei juuri ilmene. Alkoholin liikakäyttö on niitä asioita, jotka tapahtuvat salassa. Myös huume- ja peliriippuvuuksista kärsiviä ovat lähetit jonkin verran kohdanneet. 9

10 Mielenterveysongelmat Yksittäisistä avuntarvitsijaryhmistä ehkäpä suurin on mielenterveysongelmaiset, joita lähetystyöntekijät kertoivat usein tai päivittäin kohtaavansa. Seurakuntien tilaisuuksiin osallistuu paljon mielenterveysongelmaisia ja kaikki lähetit olivat työssään olleet eri tavoin tekemisissä heidän kanssaan. Mielenterveysongelmat ovat yleisyydestään huolimatta erityisen vaiettu ja hävetty ilmiö Japanissa. Vammaisuus Fyysistä vammaisuutta ilmenee Japanissa nykyään suunnilleen samaan tapaan kuin Suomessakin. Lähettien kokemusten mukaan vammaisia näkyy myös melko paljon katukuvassa, kun palvelukeskukset tai vapaaehtoiset ovat ulkoilemassa esimerkiksi pyörätuolipotilaiden kanssa. Ihmissuhdeongelmat Yhtenä isona ongelmakenttänä lähetit toivat esille erilaiset ihmissuhdevaikeudet. Parisuhteeseen ja avioliittoon liittyvät ongelmat ovat yleisiä. Lähetit olivat kohdanneet myös perheissä esiintyvää perheväkivaltaa. Väkivalta ja muu häiriökäyttäytyminen on lisääntymässä muutenkin Japanissa. Koulukiusaamista esiintyy. Yhtenä ohuena ongelmakäyttäytymisen muotona eräs lähetti kertoi ns. huijaritarinoista, eli seurakunnankin piiriin saattaa soluttautua ihmisiä, jotka pyrkivät hyötymään seurakuntalaisten mahdollisesta hyväntahtoisuudesta. Vaikeudet työssä ja opiskelussa Perinteinen tragedia Japanissa on se, jos yksilö syystä tai toisesta epäonnistuu opiskelussa tai työelämässä. Erityisen kova paikka on myös se, jos jokin onnettomuus kohtaa itseä tai perhettä. Tämä kaikki epäonnistumisen pelko johtuu kovista arvoista ja ulkonaisen hyvinvoinnin suuresta ihannoinnista. Japanilaiset ohjelmoivat herkästi elämänsä liian kiireiseksi. Loppuun palamiset ja epäonnistumisen kokemukset johtavat korkeisiin itsemurhalukuihin. Lähetit kertoivat kohdanneensa työssään myös hikikomori-ilmiötä ja muuta syrjäytymistä. Vanhuus Vanheneminen ja lapsiluvun väheneminen ovat laajoja yhteiskunnallisia ongelmia Japanissa. Vanhukset kokevat yhä useammin syvää yksinäisyyttä, kun nuoremmat sukupolvet eivät välttämättä huolehtimaan heistä. Perinteisesti vanhukset ovat asuneet kotona lastensa perheissä, mutta kasvavan kaupungistumisen myötä ydinperheet ovat yleistyneet suuresti. 10

11 3.2 Japanin yhteiskunnan auttamisjärjestelmä lähetystyöntekijöiden kokemana Suuria haasteita ja kehittämispyrkimyksiä Lähetystyöntekijät kokivat, että Japanin yhteiskunnassa on ihmisten sosiaaliturvassa tapahtunut kehitystä parempaan suuntaan. Vähäosaisten auttaminen on pitkään ollut lapsen kengissä, mutta viime aikoina yrityksiä muutokseen on ollut nähtävillä. Päättäjien on ollut pakko valpastua monenlaisten ongelmien edessä. Tyypillistä japanilaista mentaliteettia onkin se, että kipeistä yhteiskunnallisista asioista vaietaan, kunnes jotain kriittistä tapahtuu laiminlyöntien seurauksena. Peräkammariin kätkettyjen vammaisten ja mielenterveyspotilaitten tultua viime aikoina laajamittaisemmin ulos kaapeistaan, on yhteiskunnan pakko reagoida jotenkin. Aiemmin Japanissa on myös enemmän ajateltu, että perhe ja suku huolehtivat jäsenistään. Tämä ajattelu on muutoksessa. Nykyään esimerkiksi isovanhemmista huolehtiminen ei ole enää niin itsestään selvää, joten tästäkin syystä yhteiskunnalle tulee entistä enemmän paineita. Auttamiskulttuurin vaatimaton historia Japanissa juontaa juurensa sitkeistä asenteista. Luontaisesti japanilainen ajattelee, että ihminen on itse aiheuttanut ongelmansa ja saa myös selvitä niistä itse. Tästä syystä avun hakeminen ja avun antaminen ei ole helppoa. Välinpitämättömyys toisen asioita kohtaan on syvä ongelma. Naapurit ovat arkoja puuttumaan toistensa asioihin. Pelätään, että auttaessa saattaa joutua itse vaikeuksiin. Häpeä, ylpeys ja varattomuus estävät avun tarvitsijaa hakeutumasta avun piiriin. Rahaa japanilaisilla olisi lähimmäisten auttamiseen, mutta valmiutta jakaa omaa hyvää ei ole. Omia perheenjäseniä kohtaan japanilaiselta kyllä riittää rakkautta ja omista pyritään huolehtimaan, mutta ulkopuoliset ovat ulkopuolisia ja heidän syrjintänsä on tavallista. Kärjistyksenä ulospäin suuntautuvasta auttamisesta on se lähetin havainto, että korkeintaan köyhien maiden lapsille voi japanilainen joskus kuvitella antavansa apua. Japanin viranomaiset ovat viime vuosina ansiokkaasti pyrkineet kehittämään sosiaalijärjestelmää mm. tutkimalla pohjoismaisia sosiaaliturvan malleja. Kristillisestä kontekstista poimitut mallit eivät kuitenkaan sellaisenaan toimi shintolais-buddhalaisessa yhteiskunnassa. Lähimmäisenrakkauden periaatteet eivät ole edes kaikkien japanilaisten ammatti-ihmisten sisäistämiä, sillä monien viranomaisten on todettu laiminlyövän vaitiolovelvollisuuttaan levittämällä huhuja ja juoruja. Kouluissa opettajat eivät ole herkkiä puuttumaan koulukiusaamiseen. Viranomaiset saattavat levittää kätensä ja sallia asunnottomien majoittumisen kaupungin puistoalueella, koska paikkaa ja keinoa asunnottomien majoittamiseksi ei ole. 11

12 Sosiaali- ja terveydenhuolto Lähettien kokemuksen mukaan japanilainen työttömyysturva ja sosiaaliturva ovat ainakin jollakin tavalla toimivia. Yhteiskunta voi järjestää työttömälle ja asunnottomalle asunnon, vuokra-avustusta ja ruokarahaa, mutta moni ei osaa anoa näitä etuuksia. Sosiaaliturvan saantiehdot lienevät myös useissa tapauksissa melko tiukat. Häpeän ja kasvojen menettämisen pelon aiheuttama kynnys hakea taloudellista ja muuta apua on korkea. Lähettien havainto on se, että tänä päivänä fyysisesti vammaisten ja kehitysvammaisten asiat on Japanissa suhteellisen hyvin hoidettu. Kouluissa erillisessä vammaisten luokassa annetaan yksilöllistä opetusta, silti vammaiset saavat samalla kuulua myös tavalliseen koululuokkaan. Mielenterveysongelmaisten tilanne on sen puolestaan melko huono. Vaikka henkinen pahoinvointi Japanissa on laajaa ja ilmeistä, sen hoitoon ei ole läheskään riittäviä resursseja. Sopeuttavat avohoidot mielenterveyspotilaille ovat vasta pikkuhiljaa kehittymässä, koska perinteisesti ihmisten mielenterveysongelmat on pyritty eristämään laitoksiin. Vanhusten hoitoon on myös satsattu paremmin viime vuosina. Tätä on edistänyt mm. se, että lapset eivät enää niin itsestään selvästi hoida vanhempiaan kotona. Vanhuksia varten on perustettu myös päivähoitokeskuksia, joihin vanhukset joskus viedään jopa autokuljetuksella. Järjestötyö Positiivista on se, että viime vuosina Japanissa on enenevässä perustettu erilaisia laitoksia ja avustusjärjestöjä. Vapaaehtoisuuteen perustuvaa, voittoa tavoittelematonta auttamistyötä on nykypäivän Japanissa lähettien kokemuksen mukaan melko paljon. Huono-osaisille on esimerkiksi nuorten naisten kristillinen yhdistys tarjonnut vaate- ja ruokalahjoituksia. Yhtenä tukimuotona alkaa olla saatavilla myös erilaista vertaisryhmätoimintaa. 3.3 Seurakunnan ja lähetystyöntekijöiden antama apu Diakoniatyön resurssit Japanin kirkoissa Länsi-Japanin evankelisluterilaisessa kirkossa toimivat suomalaiset lähetit kokivat, että kirkon ja seurakuntien taloudellisten resurssien rajallisuuden vuoksi mahdollisuudet toteuttaa diakoniaa ovat vähäiset. Tämän vuoksi kirkossa ei juuri ole ulospäin suuntautuvaa diakoniatyötä. Koska 12

13 seurakuntalaisia on vähän, kuluu vastuunkantajien aika seurakunnan toiminnan pyörittämiseen, eikä diakoniaan ehditä juurikaan erillisesti paneutua. Avuntarvitsijoiden kohtaaminen seurakunnissa Mielenterveysongelmaisten koputellessa kristillisten kirkkojen oville, ovat seurakunnat usein kyvyttömiä auttamaan. Tämä johtuu paljolti asennevaikeuksista, joita seurakuntalaisilla on psyykkisistä ongelmista kärsiviä kohtaan. Mielenterveyspotilaita vierastetaan, koska heidän kohtaamiseen ja auttamiseen kuluu paljon aikaa. Myös auttamistaidosta ja empatiasta on usein puutetta. Joissain tapauksissa seurakunnissa häpeillään, jos paikalla on esimerkiksi vammaisia. Vankilasta vapautuneeseen seurakuntalaiseen on suhtauduttu todella varauksellisesti ja tuomitsevasti. Surullista onkin, että edes seurakunnan toimintaan ei erilaisia aina meinata hyväksyä mukaan. Seurakunnissa on jossain määrin yritetty panostaa diakoniakasvatukseen väärien asenteiden muuttamiseksi. Työntekijöiden antama apu Lähetystyöntekijät kertovat sekä heidän että japanilaisten pastoreiden työn olevan varsin diakoniapainotteista. Kukin lähetti auttaa ihmisiä parhaansa mukaan koulutuksensa, näkökykynsä ja luontaisen empatiansa puitteissa. Yrityksiä auttaa on paljon, lähetit esimerkiksi antavat paljon aikaansa kärsivien rinnalla kulkemiseen. Silti lähettien kokemus on pitkälti se, että auttamisen tulokset usein aika heikkoja. Tämän koettiin johtuvan ihmisten ongelmien syvyydestä, diakoniatyön määrärahojen puutteesta sekä auttajien koulutuksen ja asiantuntemuksen riittämättömyydestä. Lähetit hoitavat auttamisesta koituvat taloudelliset menot useimmiten omalla kustannuksellaan. Auttamisen ja tukemisen elementti on Japanin lähetyksessä jatkuvasti läsnä, läheteillä on pysyvä pyrkimys rakkaudellisiin, hyväksyviin ja kannustaviin kohtaamisiin ihmisten kanssa. Seurakunnan jäsenet diakonian toteuttajina Kokemus Japanin lähetyskentältä on se, että seurakunnan diakoniatyössä vapaaehtoisten vastuunkantajien merkitys on erittäin suuri, koska palkattuja työntekijöitä ja lähetystyöntekijöitä on vähän. Vaikka organisoidusta diakonisesta vapaaehtoistyöstä on puutetta, jotkut seurakuntalaiset näyttävät itse omaehtoisesti toteuttavan kristityn kutsumustaan auttamalla lähimmäisiä. Kristinuskon sanoma on siis saanut ainakin jossain määrin murtaa luontaisia japanilaisia ennakkoluuloja ja estoja kohdata vaikeuksissa olevia. 13

14 Eräässä japanilaisessa seurakunnassa kerrotaan seurakuntalaisten upeasta keskinäisestä yhteydestä ja tukiverkosta. Nämä seurakuntalaiset ovat löytäneet toinen toisiaan tukevan, hoitavan ja rohkaisevan ilmapiirin, jossa vaikeuksissa olevia on osattu kohdata esimerkiksi kotikäynneillä. Tässä seurakunnassa autetut ovat voineet myöhemmin olla puolestaan auttamassa muita. Tämä tapaus näyttää osoittavan, että seurakunnan pastorin diakoninen aktiivisuus ei ole suoraan yhteydessä seurakuntalaisten aktiivisuuteen auttamisen saralla. Yksi merkittävä seikka seurakunnan yhteydestä Japanissa tapahtuvaan auttamistyöhön on se, että kirkkojen piirissä on saanut kasvaa väkeä, jotka ovat löytäneet paikkansa maallisten instituutioiden sosiaalisessa työssä. Näiden kristittyjen työnsä kautta antama todistus on toki tärkeä, mutta silti huomattavasti vahvempi todistusarvo lienee kristillisen seurakunnan omalla suoranaisella diakoniatyöllä. Kristilliset laitokset Kristillisen lähetystyön kasvatus- ja koulutustoiminnalla Japanissa on pidemmät perinteet kuin kirkon auttamistyöllä. Kuitenkin maasta löytyy joitakin kristillisiä sairaaloita ja kristillisten vanhainkotien määrä on lisääntynyt merkittävästi viime aikoina. Eräällä seurakunnalla on myös kehitysvammaisten suojatyökeskus, jossa tehdään uusiopaperia ja kortteja myyntiin. Vierailut ja vierellä kulkeminen Lähetystyöntekijät tekevät käyntejä sairaiden luona sekä tarvittaessa saattavat, ohjaavat ja huolehtivat sairaiden pääsystä sairaanhoidon piiriin. Lähetystyöntekijän ja seurakunnan työntekijän toimenkuvaan kuuluu myös silloin tällöin kotikäynnit. Lähetit, pastorit ja seurakunnan vastuunkantajat ovat käyneet myös vankiloissa tapaamassa seurakunnan jäseniä, kirjeenvaihtoakin on ollut vankien kanssa. Myös jouluvierailuilla on käyty orpokodeissa ja vankiloissa lähettien tai raamattukoulun opiskelijoiden toimesta. Lähetystyöntekijä on tilapäisesti voinut myös majoittaa yösijaa tarvitsevan. Joskus lähetystyöntekijä on saanut auttaa koditonta asunnon hankkimisessa. Sielunhoito ja keskusteluapu Japanin lähetit antavat säännöllisesti monelle henkilökohtaista sielunhoitoa ja psyyken kuntoutusta. Usein muodostuu pitkiä ja tiiviitä auttamissuhteita esimerkiksi mielenterveyskuntoutujien, alkoholistien, yksinäisten ja eri tavoin vammaisten kanssa. Lähettien työ on paljolti ongelmissa olevien kuuntelemista. Lähetit auttavat ihmisiä löytämään ratkaisuja tilanteisiinsa esimerkiksi 14

15 rohkaisemalla puhumaan kipeistäkin asioista. Auttamistilanteiden ytimessä on Jumalan sanasta löytyvän avun ja rohkaisun välittäminen hädänalaiselle sekä rukoilu autettavan puolesta. Ihmissuhteisiin liittyviä kysymyksiä lähetystyöntekijät kohtaavat päivittäin. Lähetit ovat eri tavoin selvittelemässä ihmisten keskinäisiä välejä. Lähetit antavat opetusta ja ohjausta perhe- ja parisuhdeongelmien keskellä kamppaileville. Parisuhteensa vaikeuksista kertovien avioparien kohtaamiset ovat luonteeltaan hyvinkin sielunhoidollisia. Avioparien kanssa tapahtuviin keskusteluihin osallistuu joko yksittäinen lähetystyöntekijä tai lähettipariskunta yhdessä. Ryhmätoiminta Seurakunnat voivat Japanissa olla tarjoamassa yksinäisille henkireiän esimerkiksi erilaisten ryhmätilanteiden muodossa, vapaamuotoisia tilanteita ihmisten väliselle yhdessäololle on mahdollistettu. Vammaisille ja mielenterveysongelmaisille on seurakunnissa omat ryhmänsä. Joissain seurakunnissa kokoontuu erilaisten lasten ryhmä, jossa huomioidaan ryhmään osallistuvien lasten vammat ja puutteet. 3.4 Diakoniatyön kehittäminen Kristillisen historian puuttuessa Japani on erittäin kovaa maaperää diakoniatyön kehittymisen kannalta. Kristityt elävät oman kristillisyytensä kanssa pienenä vähemmistönä ja kovassa paineessa ympäröivän yhteiskunnan ja oman suvun keskellä. Näissä olosuhteissa seurakunnista tulee helposti turvapaikkoja ulkopuolista uhkaa vastaan, jolloin seurakunnalla ei ole voimia kohdata ja auttaa heikossa asemassa olevia. Diakoniakasvatus Länsi-Japanin evankelisluterilaisessa kirkossa on kuitenkin varovaisesti nähtävillä, että diakonia on saamassa uutta jalansijaa. Teologisessa seminaarissa on ollut joitakin diakoniaan ja ihmisarvoon liittyviä luentoja. Koulutus seminaarissa ei kuitenkaan riitä, vaan diakonian koulutukset on vietävä seurakuntiin, jotta kuulijakunta olisi mahdollisimman laaja. Lähetystyöntekijät korostavatkin diakoniakasvatuksen lisäämistä tärkeimpänä kehittämistarpeena Japanin seurakuntaelämässä. Koska diakoninen ajattelumalli on vierasta japanilaisessa kulttuurissa, 15

16 tarvitaan koulutusta monella eri tasolla. Seurakuntien työntekijöitä pitäisi kouluttaa, samalla seurakuntalaisia olisi kasvatettava ymmärtämään, että diakoniavastuu ei ole vain pastoreilla ja läheteillä vaan jokaisella seurakuntalaisella. Seurakuntalaisia tulisi varustaa kohtaamaan vammaisia ja sairaita. Vapaaehtoistoiminnan kehittäminen Koska seurakuntien taloudelliset resurssit näyttävät tulevaisuudessakin pysyvän vähäisinä, ei diakonian tarpeisiin ole helppoa saada uusia palkattuja työntekijöitä, vaikka heitä kipeästi tarvittaisiin. Tilanteessa korostuu vapaaehtoisten seurakuntalaisten vastuu diakonian harjoittajina. Siksi näille vapaaehtoisille tulisi kirkon suoda kaikki mahdollinen koulutus ja tuki. Länsi- Japanin evankelisluterilaisessa kirkossa on aiemmin toteutettu suomalaisen lähetin kokoamana diakoniatyön esittelykansio. Erilaisia diakoniatyön suunnitelmiakin on tehty, vaikka varsinaista kirkon diakoniatyöhön eriytynyttä työntekijää ei tällä hetkellä ole. Kirkon diakoniatoimikunta on kokoontunut viime aikoina muutaman kerran vuodessa. Lähetystyön rooli diakonian kehittämisessä Lähetysjärjestöt joutuvat jatkossa edelleen tarkastelemaan pitkäntähtäimen rooliaan Länsi-Japanin evankelisluterilaisessa kirkossa. Lähetysjärjestöillä on paljon haasteita ja myös annettavaa kirkon diakoniatyölle. Yhtenä ajatuksena on itänyt, että diakoniatyöstä, kuten myös lapsi- ja nuorisotyöstä, tulisi selkeämmin erityistyömuoto koko kirkolle. Tavoitteena on, että erityistyömuotona diakoniaa pystyttäisiin paremmin kehittämään asiaan paneutuvien yhteistyöllä. Lähetystyö voisi tukea diakoniaa antamalla diakoniakoulutusta kirkon työntekijöille ja vapaaehtoisille. Esille on noussut myös ajatus nimetä kirkolle lähetystyöntekijä, jonka erityisvastuualueena olisi diakoniatyön asiantuntijana, kouluttajana, innostajana ja organisoijana toimiminen. Sisäistä prosessointia ja ulospäin suuntautumista Japanin seurakunnissa kaivattaisiin laajamittaisempaa pohdintaa, miten diakoniaa voitaisiin käytännössä toteuttaa. Seurakuntien olisi etsittävä keskuudestaan ihmisiä, joiden lahjat ja kutsumus sopisivat diakoniatyöhön. Yhtenä käytännön tavoitteena olisi saada seurakunnissa kokoon diakoniatyön vapaaehtoisryhmiä, joissa keskinäinen kannustus ja yhteisen näyn terävöittäminen toteutuisivat. Seurakunnissa olisi saatava nostettua uskoa ja luottamusta siihen, että seurakunta kykenee auttamaan myös konkreettisesti. Seurakunnan sisäiseen yhteyteen ja hyvään yhteishenkeen 16

17 olisi pyrittävä julistuksen ja kaitsennan kautta, sillä vain yhteys ja seurakuntalaisten hyvät keskinäiset välit mahdollistavat diakonian nostamalla esiin halun auttaa. Kirkon ja diakoniatyön olisi tärkeää ajaa Japanissa läpi asenne: aineellisesta hyvinvoinnista henkiseen hyvinvointiin. Kristillisen sanoman tuominen julki voi avata auttamiselle ja lähimmäisenrakkaudelle sijaa Japanissa. Siksi kirkkojen on näyttävä ja evankeliumi on tehtävä tunnettavaksi. Jos kirkot saavat pidettyä kynnyksen matalalla, niillä on myös paremmat mahdollisuudet kohdata ihmisten hätää. Ajankohtaisiin tarpeisiin vastaaminen Kirkossa on syytä muistaa arkisen diakoniatyön tärkeys. Seurakuntien on tulevaisuudessa pyrittävä enenevässä määrin tarjoamaan seuraa yksinäisille vanhuksille ja kaakaopyhäkoulun tyyppisiä ryhmiä suurkaupunkien heitteillä oleville lapsille. Seurakuntien olisi myös saatava lisää kontakteja vankiloihin, jotta evankeliumi ja kristittyjen tuoma virkistys voisi tavoittaa ahdistuneita vankeja. Myös seurakunnan pappien puolisoille olisi tarjottava mahdollisuus puhumiseen ja sielunhoitoon sekä vertaisryhmään, sillä heidän on usein mahdotonta avautua omassa pienessä seurakunnassa. Yhtenä isona haasteena kirkolle on asunnottomien auttaminen. Länsi-Japanin evankelisluterilaisen kirkon toiminta-alueella yhtenä erittäin merkittävänä lähihistorian tapahtumana on muistissa Koben maanjäristys, jossa kuoli 6600 henkeä, loukkaantuneita oli ja kotinsa menettäneitä Ymmärrettävästi tuon luonnonmullistuksen välillisiä seurauksia korjataan edelleen. Hat-Kobessa maanjäristyksen raunioille rakennetulla asuinalueella elää paljon onnettomuudessa kotinsa menettäneitä. Kirkko on aloittanut evankelioimistyön tuolla alueella, jossa haasteena diakoniatyölle on yksinäisten ja masentuneiden ihmisten suuri lukumäärä. 3.5 Lähetystyöntekijöiden pohdintoja ja huomioita Auttamisen vaikeus Hädänalaisten ihmisten, kuten köyhien, kohtaaminen ei ole yleensä läheteillekään helppoa. On kipeää kysellä itseltään, mitä voisin tehdä näiden ihmisten hyväksi ja millä tavoin auttaa heitä. 17

18 Lähetystyöntekijän ristinä on myös kutsumus toimia esimerkkinä muille, vaikka omakin palvelutaito ja kyky rakastaa ovat vajavaiset. Tilausta kirkon sanomalle Näyttää todennäköiseltä, että Japanin valtio ei tule selviämään sosiaalisista ongelmistaan nykyään käytössä olevilla perinteisillä keinoilla. Ihmisten hätään olisi tilausta Jeesuksen alkuperäisellä sanomalla ja sen käytäntöön panemisella. Japanilaiselle valtaväestölle voisi olla puhuttelevaa, jos diakoniatyön esiinmarssi saisi olla kirkastamassa evankeliumia. On tarpeellista kehittää diakoniatyötä ja löytää uusia keinoja auttaa ihmisiä, sillä avun tarpeessa ja ahtaalla olevat ihmiset ovat yleensä hyvää ja otollista maaperää ilosanomalle. Evankeliumin ja diakonian yhteys Evankeliumi Jeesuksesta Kristuksesta synnyttää ihmissydämissä rakkauden joka vie palvelemaan lähimmäisiä, jotta diakonian kautta yhä uudet ihmiset löytäisivät tiensä ristin rakkauden äärelle. Diakonia ja evankeliointi kuuluvat Jumalan valtakunnan työssä erottamattomasti yhteen. 4 POHDINTA Tässä lähetystyöntekijälinjan kurssityössä on pyritty valottamaan erästä Japanin lähetystyöntekijöiden työhön kuuluvaa kokonaisuutta, josta lähetyksen ystävät Suomessa eivät liene kovin laajasti tietoisia. Mielissämme saattaa helposti vauraassa teollisuusvaltiossa tehtävä lähetystyö yleistyä puhtaaksi evankeliumin sanalliseksi julistukseksi ja ihmisten hengellisiin kysymyksiin rajoittuvaksi. Jumalan lähetyksessä sanoma Kristuksesta koskettaa aina ihmisiä fyysisesti, psyykkisesti, sosiaalisesti ja hengellisesti eli kokonaisvaltaisesti. Herrammekaan ei tullut vain opettamaan ja julistamaan, vaan palvelemaan, vierellä kulkemaan ja auttamaan. Samaa, kokonaisvaltaisesti pelastavaa, työtään Jeesus jatkaa seurakunnassaan Pyhän Henkensä kautta tänäkin päivänä. Lähetystyöntekijöiden kokemukset osoittavat, että rikkaasta Japanista löytyy taloudellisissa ongelmissa olevia ihmisiä. Niillekään, joilla ei ole huolta toimeentulosta, ei raha ole voinut tuoda onnea. Materiaalisen onnen tavoittelun perässä ihmiset ahdistuvat, palavat loppuun ja masentuvat. 18

19 Ihmissuhteissa on monilla vaikeuksia, koska häpeäkulttuurin takia ei ongelmista ole helppo puhua suoraan toisen ihmisen kanssa. Se yhteiskunnallinen systeemi ja ihmisten mentaliteetti, joka on tehnyt japanilaisista menestyjiä maailmantaloudessa, on kykenemätön auttamaan heitä sisäisen tyhjyyden ja onnettomuuden keskellä. Ne menetelmät, joita liikemaailmassa käytetään, ovat voimattomia tuottamaan pysyvää onnea, iloa ja apua kärsiville. Japanin yhteiskunta on pulassa, kun vähitellen aletaan uskaltaa tuoda esille peiteltyjä ongelmia. Kuten lähetystyöntekijöiden pohdinnat osoittavat, on kristillisen kirkon sanomalla tilausta tässä Japanin tilanteessa. Kristinusko ei vierasta vaikeuksia, ongelmia ja häpeää, vaan evankeliumin sanoma on kirkkaimmillaan siellä, missä on epäonnistumista, erheitä ja toivottomuuden tunnetta. Sanoma häpeällisesti kärsivästä Kirkkauden Kuninkaasta ei jätä vastaanottajaansa pimeyden puolelle, vaan murtaa kaikki kahleet ja synnyttää uutta elämää. Jeesuksella oli jaloa käyttöä epäonnistuneille opetuslapsille, Hänellä on rakkauden ja toivon ajatuksia myös uurastukseen ja menestyksen tavoitteluun uupuneille japanilaisille. Samaan aikaan kun Japanin yhteiskunta yrittää epätoivoisesti keksiä keinoja ratkoa kansalaistensa ongelmia, on Japanin seurakuntien löydettävä keinoja elää evankeliumin omistamisesta kumpuavaa lähimmäisenrakkautta todeksi. Lähetystyön haasteena on tukea piskuisia seurakuntia nostamaan päänsä ja käärimään hihansa. Kirkolla on annettavana Kristus, jossa kaikki viisauden ja tiedon aarteet on kätkettyinä. Jumalan sanasta voimansa saava seurakunta löytää myös keinot ja rakkauden auttaa, vaikkakin kirkon omat voimat olisivat vähäiset. Japanin seurakuntien talous on tiukalla ja kuitenkin ympärillä Japanissa on paljon taloudellista vaurautta. Tässä tilanteessa ei voi välttyä pohtimasta, miten kristittyinä voisimme, viekkaasti kuin käärmeet mutta viattomina kuin kyyhkyset, käyttää väärää rikkautta ilosanoman eteenpäin viemiseksi. Voisiko seurakunta kutsumuksensa mukaisesti esimerkiksi tulevaisuudessa tuottaa sellaisia kärsimystä lievittäviä palveluita, joihin Japanin valtio olisi halukas antamaan taloudellisen tukensa. Voisiko seurakunta voittaa puolelleen muita rahoittajia esimerkiksi järjestämällä hyväntekeväisyyskampanjoita, joihin ihmisten uskonnollisesta vakaumuksestaan riippumatta olisi helppoa osallistua? Ainakin evankeliumin väistämättömän voittokulun myötä seurakuntiin saavutetaan myös varakkaita ihmisiä, joiden lompakkokin tulee uskoon. Edellä käsitelty saattaa kuulostaa raadolliselta maallisen menestyksen tavoittelulta, mutta ihmisten hädänalaisuuden ollessa kyseessä, on meillä lupa tehdä rohkeitakin visioita pyrkiessämme lievittämään inhimillistä kärsimystä Japanissa ja muualla maailmassa. 19

20 Suurimmat voitot diakonian saralla tullaan kuitenkin saamaan siinä, että evankeliumi pystyy hankkimaan pienillä resursseilla isoja voittoja. Japanin kirkoille on syytä rukoilla viisautta diakonisen vapaaehtoistyön organisoinnissa. Asialleen omistautuneet vapaaehtoiset saattavat olla luovempia ja luomisvoimaisempia auttamisen toteuttamisessa kuin palkatut konsanaan. Pyyteettömästä palvelumielestä kumpuava auttaminen on myös usein parempi todistus ulkopuolisille kuin käsi ojossa tarjoutuva auttaminen. Jatkossa olisi mielenkiintoista tutkia evankeliumin etenemisen ja Japanin seurakuntien toteuttaman diakoniatyön kehittymisen suhdetta. Onko seurakunnan kasvulla suoraa ja näkyvää yhteyttä siihen, miten antaumuksellisesti seurakunta on voinut palvellen rakastaa ihmisiä yhteyteensä? Kiinnostavaa olisi havainnoida myös sitä, painottuvatko tulevaisuudessa Suomesta Japaniin tehtävässä lähetystyössä entistä enemmän diakoniset haasteet. Tähän vaikuttaa varmaankin etupäässä Japanin seurakuntien kyky organisoida omaa, vapaaehtoisuuteen perustuvaa, diakoniatyötä. 20

21 LÄHTEET Diakonian asiasanasto Viitattu Hänninen, R Japanin modernin ajan yhteiskuntahistorian tutkiminen suomalaisesta näkökulmasta. Viitattu Japanin uusi ase hikikomoriutta vastaan Animelehti. Artikkeli Viitattu Koskiaho B Japani - yhteiskunta murroksessa. Helsinki: Painatuskeskus Oy. Maailma.net. Japanilainen yhteiskunta sulkee silmänsä köyhiltä. Artikkeli. Viitattu Viitapohja, K Kehitysvammahuollon tietopankki. Japanin kehitysvammahuolto tukeutuu järjestöihin. Viitattu Wikipedia Japani. Artikkeli. Viitattu Http://fi.wikipedia.org, Japani 21

22 LIITTEET Liite 1 Kysymyksiä Japanin läheteille: 1. Missä määrin olet havainnut Japanissa köyhyyttä, mielenterveysongelmia, päihdeongelmia, vammaisuutta, yksinäisyyttä ja muita ihmiselämän vaikeuksia? Kerro mihin ilmiöihin olet törmännyt ja kuinka usein. (Esim. päivittäin/ melko usein/ harvoin/ ei koskaan) 2. Miten Japanin yhteiskunta, käsityksesi mukaan, hoitaa vaikeuksissa olevien ihmisten auttamisen? 3. Miten lähetystyöntekijät / seurakunta ovat kohdanneet ja auttaneet näitä ihmisiä? 4. Kuinka seurakunnan diakoniatyötä pitäisi mielestäsi kehittää Japanissa? 5. Haluatko sanoa vielä jotain muuta tästä aihepiiristä? 22

LIPERIN SEURAKUNTA - KOHTAAMISEN PAIKKA. Seurakunnan strategia

LIPERIN SEURAKUNTA - KOHTAAMISEN PAIKKA. Seurakunnan strategia LIPERIN SEURAKUNTA - KOHTAAMISEN PAIKKA Seurakunnan strategia TOIMINTA-AJATUS Liperin seurakunta kohtaa ihmisen, huolehtii jumalanpalveluselämästä, sakramenteista ja muista kirkollisista toimituksista,

Lisätiedot

HAASTEENA AKTIIVISET SENIORIT MYÖS MARGINAALISSA!

HAASTEENA AKTIIVISET SENIORIT MYÖS MARGINAALISSA! HAASTEENA AKTIIVISET SENIORIT MYÖS MARGINAALISSA! Diak Länsi 29.11.2007 Rehtori, dosentti Jorma Niemelä 1. Ihmisarvoinen vanhuus kuuluu jokaiselle. Siihen kuuluu oikeus olla osallisena ympäröivästä yhteisöstä

Lisätiedot

Mikkelissä islamin opetus järjestetään keskitetysti ja yhdysluokkaopetuksena.

Mikkelissä islamin opetus järjestetään keskitetysti ja yhdysluokkaopetuksena. 13.4.6 Uskonto Islam Tässä oppimääräkuvauksessa tarkennetaan kaikille yhteisiä uskonnon sisältöjä. Paikalliset opetussuunnitelmat laaditaan uskonnon yhteisten tavoitteiden ja sisältökuvausten sekä eri

Lisätiedot

ETIIKKA ERI KIRKOISSA IR

ETIIKKA ERI KIRKOISSA IR ETIIKKA ERI KIRKOISSA IR Kristinuskon mukaan niin sanottu kristillinen etiikka on yleispätevä etiikka. Tämä ei tarkoita sitä, että olisi olemassa joku tietty kristinuskoon pohjautuva etiikka. Kristillisen

Lisätiedot

Mikä solu on? Ylistaron Helluntaiseurakunta

Mikä solu on? Ylistaron Helluntaiseurakunta Mikä solu on? Ylistaron Helluntaiseurakunta!1 LUENTO 1 MIKÄ SOLU ON?!2 Näky Tavoite, jota kohti ponnistelemme Toiminnan tulos Kaikille yhteinen Kuka näkymme määrittelee? Pastori tai vanhimmat? Jokainen

Lisätiedot

Näkökulmia omaishoitajuuteen omaishoidon moninaisuus. Kaksin et ole yksin seminaari, Kivitippu

Näkökulmia omaishoitajuuteen omaishoidon moninaisuus. Kaksin et ole yksin seminaari, Kivitippu Näkökulmia omaishoitajuuteen omaishoidon moninaisuus Kaksin et ole yksin seminaari, Kivitippu 18.10.2011 Omaishoito osana perheen elämää Elämä muuttuu? omaishoito voi tulla elämään erilaisissa elämänvaiheissa

Lisätiedot

TERVETULOA Savonlinnan seurakunnan VAPAAEHTOISEKSI

TERVETULOA Savonlinnan seurakunnan VAPAAEHTOISEKSI TERVETULOA Savonlinnan seurakunnan VAPAAEHTOISEKSI VAPAAEHTOISTOIMINTA KIRKOSSA vahvistaa osallisuutta seurakunnan elämässä ja toiminnassa antaa mahdollisuuksia toteuttaa seurakuntalaisuutta ja kristillisyyttä

Lisätiedot

KOHTAAMISEN YHTEISÖ Puijon seurakunnan toiminnan suunta vuoteen 2020

KOHTAAMISEN YHTEISÖ Puijon seurakunnan toiminnan suunta vuoteen 2020 KOHTAAMISEN YHTEISÖ Puijon seurakunnan toiminnan suunta vuoteen 2020 MISSIO Kirkon ja seurakunnan tehtävä perustuu Jeesuksen antamiin lähetys- ja kastekäskyyn sekä rakkauden kaksoiskäskyyn. VISIO Puijon

Lisätiedot

Seurakuntaan Kirkkovaltuusto Kirkkoneuvosto Menot 5 781 780

Seurakuntaan Kirkkovaltuusto Kirkkoneuvosto Menot 5 781 780 Mihin verorahat käytetään? Vuosi 2011 Seurakunnan hallinto Jumalanpalvelukset ja kirkkomusiikki 190 298 Muut seurakuntatilaisuudet 63 615 Investoinnit (kurssikeskus yms.) 293 395 Hautaan siunaaminen 117

Lisätiedot

Lähimmäisyys ja välittäminen, arvot ja käytännöt. Timo Pokki, Dila Diakonialaitos Lahti

Lähimmäisyys ja välittäminen, arvot ja käytännöt. Timo Pokki, Dila Diakonialaitos Lahti Lähimmäisyys ja välittäminen, arvot ja käytännöt Timo Pokki, Dila Diakonialaitos Lahti Lähimmäisyys merkitsee parhaimmillaan sitä, että meitä ympäröi ihmisten turvaverkko. Tarvittaessa se auttaa ja tukee

Lisätiedot

HÄMEENKYRÖN SEURAKUNNAN DIAKONIATYÖN PERUSTOIMEN KUVAUS 2012

HÄMEENKYRÖN SEURAKUNNAN DIAKONIATYÖN PERUSTOIMEN KUVAUS 2012 HÄMEENKYRÖN SEURAKUNNAN DIAKONIATYÖN PERUSTOIMEN KUVAUS 2012 1. PERUSTEHTÄVÄ Diakoniatyön perustelut löytyvät sekä Raamatusta, että Kirkko järjestyksestä. Minun oli nälkä, ja te annoitte minulle ruokaa.

Lisätiedot

Naturalistinen ihmiskäsitys

Naturalistinen ihmiskäsitys IHMISKÄSITYKSET Naturalistinen ihmiskäsitys Ihminen on olento, joka ei poikkea kovin paljon eläimistä: ajattelulle ja toiminnalle on olemassa aina jokin syy, joka voidaan saada selville. Ihminen ei ole

Lisätiedot

SAAVUTETTAVUUSOHJELMA 2014 2016

SAAVUTETTAVUUSOHJELMA 2014 2016 SAAVUTETTAVUUSOHJELMA 2014 2016 Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymä, Yhteinen kirkkoneuvosto 28.11.2013 1 SISÄLLYSLUETTELO JOHDANTO.2 1. SAAVUTETTAVA SEURAKUNTA.2 2. FYYSINEN SAAVUTETTAVUUS ELI ESTEETÖN

Lisätiedot

Miten luterilaisuus ilmenee Suomessa? Tulevan kirkon nelivuotiskertomuksen esittelyä

Miten luterilaisuus ilmenee Suomessa? Tulevan kirkon nelivuotiskertomuksen esittelyä Miten luterilaisuus ilmenee Suomessa? Tulevan kirkon nelivuotiskertomuksen esittelyä Kimmo Ketola 1 Synodaalikirjan haasteet lukijalle Haastaa lukijan reflektoimaan katsomustaan suhteessa ajankohtaisiin

Lisätiedot

Meidän kirkko Osallisuuden yhteisö

Meidän kirkko Osallisuuden yhteisö Meidän kirkko Osallisuuden yhteisö Suomen evankelis-luterilaisen kirkon strategia vuoteen 2015 Kirkon strategia 2015 -työryhmän esitys kirkkohallitukselle KIRKON PERUSTEHTÄVÄ (MISSIO) Kirkon tehtävä on

Lisätiedot

Kristinusko (AR) Kristinuskon historia. Kristinuskon syntymä

Kristinusko (AR) Kristinuskon historia. Kristinuskon syntymä Kristinusko (AR) Kristinuskon historia Kristinuskon syntymä Juutalaisuudessa oli kauan jo odotettu, että maan päälle syntyy Messias, joka pelastaa maailman. Neitsyt Maria synnytti pojan Jeesus Nasaretilaisen,

Lisätiedot

Seinäjoen seurakunnan varhaiskasvatuksen kehittämisasiakirja

Seinäjoen seurakunnan varhaiskasvatuksen kehittämisasiakirja Seinäjoen seurakunnan varhaiskasvatuksen kehittämisasiakirja Kun pienen lapsen äiti ja isä ottavat lapsen syliin ja painavat häntä lähelle sydäntään, he antavat hänelle rakkautta ja huolenpitoa. Tällä

Lisätiedot

Toimintatehtävä: Mene puhelimellasi osoitteeseen

Toimintatehtävä: Mene puhelimellasi osoitteeseen Missio Rasti 1. Kirkon uusi lähetyksen peruslinjaus on nimeltään Yhteinen todistus. Kuinka monta lähetysjärjestöä kirkossamme toimii? A. Kaksi B. seitsemän C. yhdeksän Mene puhelimellasi osoitteeseen www.sakasti.evl.fi/yhteinentodistus

Lisätiedot

Mieletön mahdollisuus. Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti

Mieletön mahdollisuus. Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti Mieletön mahdollisuus Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti Tukea. Toivoa. Mukana. Ilona. Tukea lapsille ja nuorille, joiden vanhempi on sairastunut psyykkisesti Mieletön Mahdollisuus -projektin

Lisätiedot

JUMALAN OLEMASSAOLOA. En voinut enää kieltää

JUMALAN OLEMASSAOLOA. En voinut enää kieltää Aikamedia 2 En voinut enää kieltää JUMALAN OLEMASSAOLOA n Vuosia sitten ajattelin, että elämässä ei ole mitään järkeä. Identiteettiongelmien keskellä minulla ei ollut hajuakaan siitä, kuka minä olen, mistä

Lisätiedot

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi JUTTUTUOKIO Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi Opettajan ja oppilaan välinen suhde on oppimisen ja opettamisen perusta. Hyvin toimiva vuorovaikutussuhde kannustaa,

Lisätiedot

Pietari ja rukouksen voima

Pietari ja rukouksen voima Nettiraamattu lapsille Pietari ja rukouksen voima Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Janie Forest Sovittaja: Ruth Klassen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2013 Bible

Lisätiedot

FOCUS stipendiaattitoiminnan nimikkoraportti 2/2014, Nepal

FOCUS stipendiaattitoiminnan nimikkoraportti 2/2014, Nepal 1 FOCUS stipendiaattitoiminnan nimikkoraportti 2/2014, Nepal Kumppani FOCUS-Nepal Hankkeen kuvaus FOCUS on nepalilainen kansalaisjärjestö ja Suomen Lähetysseuran yhteistyökumppani, joka työskentelee erityisesti

Lisätiedot

Armoon pohjaten maailmassa aikaansaaden

Armoon pohjaten maailmassa aikaansaaden Lundin hiippakunnan visio Armoon pohjaten maailmassa aikaansaaden Oppimaan innostaen ja toivon ympärille kokoontuen... kaste perustana kohtaamaan elämän ja maailman haasteet Armoon pohjaten, maailmassa

Lisätiedot

Nettiraamattu lapsille. Pietari ja rukouksen voima

Nettiraamattu lapsille. Pietari ja rukouksen voima Nettiraamattu lapsille Pietari ja rukouksen voima Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Janie Forest Sovittaja: Ruth Klassen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2013 Bible

Lisätiedot

KRISTILLINEN KASVATUS

KRISTILLINEN KASVATUS KRISTILLINEN KASVATUS Ammattitaitovaatimukset Osaamisen arviointi osaa tukea lapsen hengellistä kasvua syventää kokonaisvaltaisen osaamista ottaen huomioon lapselle ominaiset tavat toimia luo turvallisen

Lisätiedot

Timo Tavast Hiippakuntadekaani Porin seurakuntayhtymän yhteinen kirkkovaltuusto

Timo Tavast Hiippakuntadekaani Porin seurakuntayhtymän yhteinen kirkkovaltuusto Timo Tavast Hiippakuntadekaani Porin seurakuntayhtymän yhteinen kirkkovaltuusto 7.11.2012 Kirkko- ja seurakuntakäsitys, jossa sekä salatulla että näkyvällä on paikkansa Kaksinaisuus kirkon / seurakunnan

Lisätiedot

Kuusamon evankelis-luterilaisen seurakunnan seurakuntalaisuuskysely

Kuusamon evankelis-luterilaisen seurakunnan seurakuntalaisuuskysely Kuusamon evankelis-luterilaisen seurakunnan seurakuntalaisuuskysely Kysely on tarkoitettu kaikille seurakuntalaisille. Tavoitteena on kartoittaa vastaajien tietämystä ja ajatuksia Kuusamon ev.lut. seurakunnan

Lisätiedot

Vapaaehtoistoiminta ikääntyvien parissa Vapaaehtoistoiminnan peruskurssi Setlementti Louhela ry

Vapaaehtoistoiminta ikääntyvien parissa Vapaaehtoistoiminnan peruskurssi Setlementti Louhela ry Vapaaehtoistoiminta ikääntyvien parissa Vapaaehtoistoiminnan peruskurssi 2.2.2016 Setlementti Louhela ry Oikeus hyvään elämään iästä ja toimintakyvystä riippumatta Iäkkäät ihmiset eivät ole yhtenäinen

Lisätiedot

Nettiraamattu lapsille. Jeesuksen ihmeitä

Nettiraamattu lapsille. Jeesuksen ihmeitä Nettiraamattu lapsille Jeesuksen ihmeitä Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Byron Unger; Lazarus Sovittaja: E. Frischbutter; Sarah S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org

Lisätiedot

Ruut: Rakkauskertomus

Ruut: Rakkauskertomus Nettiraamattu lapsille Ruut: Rakkauskertomus Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Janie Forest Sovittaja: Lyn Doerksen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2012 Bible for

Lisätiedot

RAKKAUS, ANTEEKSIANTAMINEN JA RUKOUS (1. Joh. 4:8) Hääjuhlan puhe Juha Muukkonen. Rinnetie 10. 95420 Tornio. puh. 050 359 6939

RAKKAUS, ANTEEKSIANTAMINEN JA RUKOUS (1. Joh. 4:8) Hääjuhlan puhe Juha Muukkonen. Rinnetie 10. 95420 Tornio. puh. 050 359 6939 RAKKAUS, ANTEEKSIANTAMINEN JA RUKOUS (:8) Hääjuhlan puhe Juha Muukkonen Rinnetie 10 95420 Tornio puh. 050 359 6939 s-posti: juha.muukkonen@gen.fi kotisivu: www.gen.fi Raamatunkäännös: KR 1933/38 JÄSENNYS

Lisätiedot

Miestyö on työtä, jonka kohteena ja lähtökohtana on mies itse

Miestyö on työtä, jonka kohteena ja lähtökohtana on mies itse MIESTYÖ Miestyön keskus Miestyö on työtä, jonka kohteena ja lähtökohtana on mies itse Myyteissä mies on... itsenäinen, ei tarvitse muiden apua ei näytä tunteitaan, ei pelkää vahva ja osaava käyttää tarvittaessa

Lisätiedot

Nettiraamattu. lapsille. Jeesuksen ihmeitä

Nettiraamattu. lapsille. Jeesuksen ihmeitä Nettiraamattu lapsille Jeesuksen ihmeitä Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Byron Unger; Lazarus Sovittaja: E. Frischbutter; Sarah S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org

Lisätiedot

Tyttö, joka eli kahdesti

Tyttö, joka eli kahdesti Nettiraamattu lapsille Tyttö, joka eli kahdesti Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Janie Forest Sovittaja: Ruth Klassen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2007 Bible

Lisätiedot

Turpakäräjät

Turpakäräjät Turpakäräjät 17.1.2017 Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen kuntien tehtävänä Näkökulmia ennaltaehkäisevän päihde- ja mielenterveystyön kehittämiseen kunnissa Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen kunnissa

Lisätiedot

K a s v a m me y h d e s sä L A P S I- J A P E R H E D I A K O N I A

K a s v a m me y h d e s sä L A P S I- J A P E R H E D I A K O N I A KOULULAISTEN AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN NEUVOTTELUPÄIVÄT 15.-16.10.2012 JYVÄSKYLÄ J e s a j a 1:17 Opetelkaa tekemään hyvää, harrastakaa oikeutta, ojentakaa väkivaltaisia, hankkikaa orvoille oikeus, ajakaa

Lisätiedot

KIRKKOHALLITUS. Kirkko: yhteistä näkyä kohti

KIRKKOHALLITUS. Kirkko: yhteistä näkyä kohti KIRKKOHALLITUS Kirkko: yhteistä näkyä kohti 1 Asiakirjan tausta Faith and Order-asiakirja BEM (Baptism, Eucharist Ministry l. Kaste, ehtoollinen, virka 1982) ja siitä saadut perusteelliset vastaukset KMN:n

Lisätiedot

Kansalais- ja vapaaehtoistyö

Kansalais- ja vapaaehtoistyö Kansalais- ja vapaaehtoistyö Yhdistysverkosto ry 2016 Juha Saurama 2015 Kansalais- ja vapaaehtoistoiminta Ihmiset eivät enää osallistu entisessä määrin perinteiseen kansalaisja vapaaehtoistoimintaan Ihmiset

Lisätiedot

ITSENÄISTYVILLE NUORILLE

ITSENÄISTYVILLE NUORILLE JO ITSENÄISTYNEILTÄ- ITSENÄISTYVILLE NUORILLE Talla.... vihkolla haluamme jakaa kokemuksiamme teille. Omilleen-toiminnan kokemusasiantuntijaryhmä on suunnitellut vihkon sisällön. Ryhmään on osallistunut

Lisätiedot

Haluaisin, että kirkko johon kuulun on

Haluaisin, että kirkko johon kuulun on VIRITTÄYTYMINEN AIHEESEEN Haluaisin, että kirkko johon kuulun on LEIKIN TAVOITE Johdatella ajatuksia illan aiheeseen. Herätellä miettimään mitä minä ajattelen kirkosta, sekä tuoda esiin myös toisten ajatuksia,

Lisätiedot

HYVINVOIVA SIHTEERI. Haasta itsesi huipulle seminaari Tapio Koskimaa Työhyvinvointipäällikkö

HYVINVOIVA SIHTEERI. Haasta itsesi huipulle seminaari Tapio Koskimaa Työhyvinvointipäällikkö HYVINVOIVA SIHTEERI Haasta itsesi huipulle seminaari 23.9.2016 Tapio Koskimaa Työhyvinvointipäällikkö SIHTEERI 2 26.9.2016 SIHTEERI ENNEN Kun esimies tuli aamulla töihin, hänen sihteerinsä oli ovella vastassa

Lisätiedot

SEURAKUNTAOPISTO LAPSI- JA PERHETYÖN PERUSTUTKINTO 1. Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Kristillinen kasvatus AMMATTITAIDON OSOITTAMINEN/ARVIOINTI

SEURAKUNTAOPISTO LAPSI- JA PERHETYÖN PERUSTUTKINTO 1. Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Kristillinen kasvatus AMMATTITAIDON OSOITTAMINEN/ARVIOINTI SEURAKUNTAOPISTO LAPSI- JA PERHETYÖN PERUSTUTKINTO 1 Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Kristillinen kasvatus AMMATTITAIDON OSOITTAMINEN/ARVIOINTI Tutkintotilaisuuden työpaikat ja ajankohdat suunnitellaan

Lisätiedot

KYSELY: Lasten ja nuorten kriisiavun saatavuus 11/2016

KYSELY: Lasten ja nuorten kriisiavun saatavuus 11/2016 KYSELY: Lasten ja nuorten kriisiavun saatavuus 11/2016 KYSELY: Lasten ja nuorten kriisiavun saatavuus Tausta Perheen kriisitilanteessa - esimerkiksi avioerossa, perheenjäsenen kuollessa tai joutuessa onnettomuuteen

Lisätiedot

Lastensuojelullisen Huolen Arvioinnin Työväline VANHEMMAN JA PERHEEN ELÄMÄNTILANNE

Lastensuojelullisen Huolen Arvioinnin Työväline VANHEMMAN JA PERHEEN ELÄMÄNTILANNE Lastensuojelullisen Huolen Arvioinnin Työväline VANHEMMAN JA PERHEEN ELÄMÄNTILANNE Valma-hanke 2004-2005 Lastensuojelullisen huolen arvioinnin työväline on kokonaisuudessaan tarkoitettu välineeksi silloin

Lisätiedot

PÄÄROOLISSA MINÄ SOTE-PEDA Tapio Koskimaa työhyvinvointipäällikkö

PÄÄROOLISSA MINÄ SOTE-PEDA Tapio Koskimaa työhyvinvointipäällikkö PÄÄROOLISSA MINÄ SOTE-PEDA 5.2.2016 Tapio Koskimaa työhyvinvointipäällikkö 2 10.2.2016 Keskeinen lähtökohta työhyvinvoinnille yksilö yhteisöllisyyden rakentajana ja yhteisöllisyys yksilön tukena arvostava

Lisätiedot

LUENTO TUETUSTA PÄÄTÖKSENTEOSTA JA ITSEMÄÄRÄÄMISOIKEUDESTA. Satu Rautiainen, YTL Mikkeli / Kuopio

LUENTO TUETUSTA PÄÄTÖKSENTEOSTA JA ITSEMÄÄRÄÄMISOIKEUDESTA. Satu Rautiainen, YTL Mikkeli / Kuopio LUENTO TUETUSTA PÄÄTÖKSENTEOSTA JA ITSEMÄÄRÄÄMISOIKEUDESTA Satu Rautiainen, YTL Mikkeli 05.10. / Kuopio 11.10. Luentoni perustuu lisensiaatintutkimukseeni Itsemääräämisoikeus vammaisten henkilöiden kokemana

Lisätiedot

RAY TUKEE BAROMETRIN KYSELYLOMAKE Rauman MTY Friski Tuult ry

RAY TUKEE BAROMETRIN KYSELYLOMAKE Rauman MTY Friski Tuult ry Tässä kyselyssä järjestötoiminta = Rauman Friski Tuult ry:n toiminta Kyselyitä lähetettiin marraskuussa yhdistyksen jäsenkirjeen mukana kappaletta. Kyselyn vastausprosentti oli, % JÄRJESTÖTOIMINTAAN OSALLISTUMINEN

Lisätiedot

Kehitysvammaisena eläminen. Tuuli Patinen& Saara Tuomiranta

Kehitysvammaisena eläminen. Tuuli Patinen& Saara Tuomiranta Kehitysvammaisena eläminen Tuuli Patinen& Saara Tuomiranta Yleistä kehitysvammaisuudesta Vaikeus oppia ja ymmärtää uusia asioita Kehitysvammaisuudessa on asteita ja ne vaihtelevat lievästä syvään Syitä

Lisätiedot

Vas. Tina ja keskellä Thaimaalaisia joita kävimme tapaamassa ja lahjoittamassa thaimaalaista ruokaa, jota oli tuotu Kirkolle jaettavaksi.

Vas. Tina ja keskellä Thaimaalaisia joita kävimme tapaamassa ja lahjoittamassa thaimaalaista ruokaa, jota oli tuotu Kirkolle jaettavaksi. Kaija Grundell Kaohsiung, Taiwan 29.04.2016 Terveiset kesäisen kuumasta Kaohsiungista! Päivälämpötila jo yli +30! Kielenopiskeluni päättyi helmikuun lopussa. Alla kuvassa opettajiani ja takarivissä opiskelutovereita,

Lisätiedot

HAKEMUS TÄYSIAIKAISEKSI OPISKELIJAKSI TEOLOGINEN SEMINAARI

HAKEMUS TÄYSIAIKAISEKSI OPISKELIJAKSI TEOLOGINEN SEMINAARI HAKEMUS TÄYSIAIKAISEKSI OPISKELIJAKSI TEOLOGINEN SEMINAARI Hakijan henkilötiedot Sukunimi Etunimet Valokuva Henkilötunnus Osoite Postinumero ja -toimipaikka Puhelinnumero (t) Sähköposti 1 Siviilisääty

Lisätiedot

TÄHÄN TULEE JÄRJESTÖN NIMI. RAY tukee -barometri 2016

TÄHÄN TULEE JÄRJESTÖN NIMI. RAY tukee -barometri 2016 RAY tukee -barometri 2016 JÄRJESTÖTOIMINTAAN OSALLISTUMINEN 1. Kuinka usein olet osallistunut tämän sosiaali- ja terveysalan järjestön toimintaan 12 viime kuukauden aikana? Järjestöllä tarkoitetaan tässä

Lisätiedot

Vanhemman/huoltajan kyselylomake 1.

Vanhemman/huoltajan kyselylomake 1. Liite 8 Vanhemman/huoltajan kyselylomake 1. VN1 Hyvä kuntoutujan vanhempi/huoltaja, Tämä kyselylomake on osa tutkimusta narkolepsiaa sairastavien lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskursseista, jollaiseen

Lisätiedot

RAY TUKEE BAROMETRI Tietoa järjestöille

RAY TUKEE BAROMETRI Tietoa järjestöille RAY TUKEE BAROMETRI 2016 Tietoa järjestöille MIKÄ RAY TUKEE -BAROMETRI ON? Raha-automaattiyhdistyksen suunnittelema RAY tukee -barometri on erityyppisten järjestöjen ja avustuskohteiden kohderyhmille suunnattu,

Lisätiedot

Miehet haluavat seksiä useammin kuin naiset

Miehet haluavat seksiä useammin kuin naiset Miehet haluavat seksiä useammin kuin naiset Julkisessa keskustelussa nostetaan ajoittain esille väitteitä siitä, haluavatko miehet vai naiset seksiä useammin ja joutuvatko jotkut elämään seksuaalisessa

Lisätiedot

IHMISET, STRATEGIA JA SEURAKUNTA. ESPOON HIIPPAKUNNAN LUOTTAMUSHENKILÖIDEN NEUVOTTELUPÄIVÄ Kirkkonummi Kai Peltonen

IHMISET, STRATEGIA JA SEURAKUNTA. ESPOON HIIPPAKUNNAN LUOTTAMUSHENKILÖIDEN NEUVOTTELUPÄIVÄ Kirkkonummi Kai Peltonen ESPOON HIIPPAKUNNAN LUOTTAMUSHENKILÖIDEN NEUVOTTELUPÄIVÄ Kirkkonummi 2.4.2016 Kai Peltonen Miksi olet ryhtynyt seurakunnan luottamushenkilöksi? MIKÄ ON? Augsburgin tunnustus (1530): artikla V: Jotta saisimme

Lisätiedot

Kohtaamisen taito lastensuojelussa/ Lasse-koulutukset : Kokemusasiantuntijoiden viestit

Kohtaamisen taito lastensuojelussa/ Lasse-koulutukset : Kokemusasiantuntijoiden viestit Kohtaamisen taito lastensuojelussa/ Lasse-koulutukset 2014-2015: Kokemusasiantuntijoiden viestit Kohtaamisessa tärkeää: Katse, ääni, kehon kieli Älä pelkää ottaa vaikeita asioita puheeksi: puhu suoraan,

Lisätiedot

IKÄIHMISTEN HYVINVOINNIN

IKÄIHMISTEN HYVINVOINNIN IKÄIHMISTEN HYVINVOINNIN PYSYVYYS JA KULUTUSTOTTUMUKSET KÄKÄTE-seminaari 6.9.2012 Sirpa Kärnä YTT, Lehtori (ent.) Savonia-amk, Iisalmen yksikkö LUENNON NÄKÖKULMA JA AIHEALUEET (1) Suomalaisten ikääntyminen

Lisätiedot

PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA

PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA Annamari Mäki-Ullakko, Ilmarinen, 5.11.2015 ESITYKSEN SISÄLTÖ 1. Oma jaksaminen on perusta 2. Työyhteisössä jokainen vaikuttaa ja on vastuussa 3. Ammattitaidon

Lisätiedot

Osalliseksi omaan lähiyhteisöön Susanna Tero, Malike-toiminta

Osalliseksi omaan lähiyhteisöön Susanna Tero, Malike-toiminta Osalliseksi omaan lähiyhteisöön 1.12.2015 Susanna Tero, Malike-toiminta Kun YK:n vammaisten henkilöiden oikeuksia koskeva sopimus saatetaan Suomessa voimaan. Sopimus laajentaa esteettömyyden ja saavutettavuuden

Lisätiedot

Tietokilpailu 5 Väkivallasta perheessä saa puhua Mitä tarkoittaa avun saaminen?

Tietokilpailu 5 Väkivallasta perheessä saa puhua Mitä tarkoittaa avun saaminen? Tietokilpailu 5 Väkivallasta perheessä saa puhua Mitä tarkoittaa avun saaminen? Tähän tietokilpailuun on kerätty kysymyksiä väkivallasta perheessä ja rikosprosessiin liittyen. Tietokilpailun voi pitää

Lisätiedot

Koulutilastoja Kevät 2014

Koulutilastoja Kevät 2014 OPETTAJAT OPPILAAT OPETTAJAT OPPILAAT Koulutilastoja Kevät. Opiskelijat ja oppilaat samaa Walter ry:n työpajat saavat lähes yksimielisen kannatuksen sekä opettajien, että oppilaiden keskuudessa. % opettajista

Lisätiedot

ZA4811. Flash Eurobarometer 227 (Expectations of European Citizens Regarding the Social Reality in 20 Years' Time)

ZA4811. Flash Eurobarometer 227 (Expectations of European Citizens Regarding the Social Reality in 20 Years' Time) ZA4811 Flash Eurobarometer 227 (Expectations of European Citizens Regarding the Social Reality in 20 Years' Time) Country Specific Questionnaire Finland Flash Eurobarometer on The expectations and wishes

Lisätiedot

Suomen Pipliaseura ry STRATEGIA 2016 SUOMEN PIPLIASEURA. Vahvistettu hallituksen kokouksessa

Suomen Pipliaseura ry STRATEGIA 2016 SUOMEN PIPLIASEURA. Vahvistettu hallituksen kokouksessa SUOMEN PIPLIASEURA STRATEGIA 2016 2018 Vahvistettu hallituksen kokouksessa 20.1.2016 ARVOT MISSIO Usko ja lähimmäisenrakkaus Työmme lähtökohtana on Raamattu. Jumala rakastaa kaikkea luomaansa ja Raamattu

Lisätiedot

Kolumbian kirkko. Kumppani: Kolumbian evankelis-luterilainen kirkko (IELCO) CO010 Kolumbian kirkko Sopimuskohderaportti 1/2015.

Kolumbian kirkko. Kumppani: Kolumbian evankelis-luterilainen kirkko (IELCO) CO010 Kolumbian kirkko Sopimuskohderaportti 1/2015. 1 Kolumbian kirkko Kumppani: Kolumbian evankelis-luterilainen kirkko (IELCO) Hankkeen kuvaus: Kolumbian evankelis-luterilainen kirkko on vakiinnuttanut toimintansa, mutta tarvitsee edelleen tukea eri kirkollisilla

Lisätiedot

Ehyeksi aikuiseksi osa 3. 12 askelta Ehyempään aikuisuuteen - Opas Kristus-keskeisen parantumisen tielle, 1996

Ehyeksi aikuiseksi osa 3. 12 askelta Ehyempään aikuisuuteen - Opas Kristus-keskeisen parantumisen tielle, 1996 12 askelta Ehyempään aikuisuuteen - Opas Kristus-keskeisen parantumisen tielle, 1996 Saarnaajan kirjasta (4:9-12) voidaan lukea Kristus-keskeisen kumppanuuden periaate: Kaksin on parempi kuin yksin, sillä

Lisätiedot

HYVÄN ASIAKASPALVELUN AAKKOSET SEURAKUNNASSA Kouluttaja Tytti Pietilä, Agricola. Toimistohenkilöiden teemapäivät Turku

HYVÄN ASIAKASPALVELUN AAKKOSET SEURAKUNNASSA Kouluttaja Tytti Pietilä, Agricola. Toimistohenkilöiden teemapäivät Turku HYVÄN ASIAKASPALVELUN AAKKOSET SEURAKUNNASSA Kouluttaja Tytti Pietilä, Agricola Toimistohenkilöiden teemapäivät Turku KOKEMUKSENI HYVÄSTÄ PALVELUSTA Kerro tilanteesta, jossa Sinä olet ollut asiakkaana

Lisätiedot

Raamatun oikea ja väärä IR

Raamatun oikea ja väärä IR Raamatun oikea ja väärä IR Raamattu koostuu 66 eri kirjasta ja jokainen kirja on syntynyt johonkin tarkoitukseen. Raamattu ei ole yksi yhtenäinen kokonaisuus eikä siitä sen vuoksi voi poimia yksiselitteisiä

Lisätiedot

ADHD-HÄIRIÖN LAPSEEN AIHEUTTAMIEN VAIKUTUSTEN YMMÄRTÄMINEN

ADHD-HÄIRIÖN LAPSEEN AIHEUTTAMIEN VAIKUTUSTEN YMMÄRTÄMINEN ADHD-HÄIRIÖN LAPSEEN AIHEUTTAMIEN VAIKUTUSTEN YMMÄRTÄMINEN Tämä luku käsittelee perheensisäisiä ongelmia perheissä, joissa on ADHD-lapsi. Mukana on kappaleita, joissa käsitellään häiriön ymmärtämistä lapsen

Lisätiedot

Varhainen tukihyvinvoinnin. lapselle

Varhainen tukihyvinvoinnin. lapselle Tiedosta hyvinvointia Varhaisen tuen tutkimus ja kehittäminen 1 Varhainen tukihyvinvoinnin edellytys lapselle KT, erikoistutkija Liisa Heinämäki Stakes Liisa Heinämäki Tiedosta hyvinvointia Varhaisen tuen

Lisätiedot

EVANKELIS-LUTERILAINEN USKONTO VUOSILUOKAT 1-2

EVANKELIS-LUTERILAINEN USKONTO VUOSILUOKAT 1-2 EVANKELIS-LUTERILAINEN USKONTO VUOSILUOKAT 1-2 Oppiaineen tehtävä vuosiluokilla 1-2 Uskonnon opetuksen tehtävänä on antaa oppilaille laaja uskonnollinen ja katsomuksellinen yleissivistys. Opetus perehdyttää

Lisätiedot

MUISTIO KOKEMA-KEHITTÄJÄASIAKASRYHMÄN 2. KOKOUS. ke 20.4.2016 klo 14:30-16:00, Torikatu 50, kokoushuone 8 Kehittäjäasiakasta ja ryhmänohjaajat

MUISTIO KOKEMA-KEHITTÄJÄASIAKASRYHMÄN 2. KOKOUS. ke 20.4.2016 klo 14:30-16:00, Torikatu 50, kokoushuone 8 Kehittäjäasiakasta ja ryhmänohjaajat 1 MUISTIO KOKEMA-KEHITTÄJÄASIAKASRYHMÄN 2. KOKOUS Aika: Läsnä: ke 20.4.2016 klo 14:30-16:00, Torikatu 50, kokoushuone 8 Kehittäjäasiakasta ja ryhmänohjaajat 1 Esittäytymiskierros, uudet jäsenet Kokouksen

Lisätiedot

Global Mindedness kysely. Muuttaako vaihto-opiskelu opiskelijan asenteita? Kv päivät Tampere May- 14

Global Mindedness kysely. Muuttaako vaihto-opiskelu opiskelijan asenteita? Kv päivät Tampere May- 14 Global Mindedness kysely Muuttaako vaihto-opiskelu opiskelijan asenteita? Kv päivät Tampere 13.5. May- 14 Mistä olikaan kyse? GM mittaa, kuinka vastaajat suhtautuvat erilaisen kohtaamiseen ja muuttuuko

Lisätiedot

Sairaalasielunhoidon ja diakonian avohoitoprojekti

Sairaalasielunhoidon ja diakonian avohoitoprojekti Sairaalasielunhoidon ja diakonian avohoitoprojekti 2013-2015 Muut kaikki hylkää, Yhteisen seurakuntatyön ja seurakuntien mahdollisuudet vanhusten avohoidon ja kotisairaalan asiakkaiden henkisiin ja hengellisiin

Lisätiedot

Unohtuuko hiljainen asiakas?

Unohtuuko hiljainen asiakas? Unohtuuko hiljainen asiakas? - yhdenvertaisuuden pullonkaulat päihdepalveluissa Päihdetyön seminaari Kuopio 5.11.2015 Heidi Poikonen Sosiaalioikeuden yliopisto-opettaja Oikeustieteiden laitos Oikeudellinen

Lisätiedot

Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön

Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön strategia 2025 Turvalliseen huomiseen Visio Suomessa asuvat turvallisuustietoiset ja -taitoiset ihmiset ja yhteisöt turvallisessa ympäristössä. Toiminta-ajatus on osaltaan

Lisätiedot

Mikä on osaamisen ydintä, kun tavoitteena on asiakkaan osallisuuden vahvistaminen lastensuojelussa?

Mikä on osaamisen ydintä, kun tavoitteena on asiakkaan osallisuuden vahvistaminen lastensuojelussa? Mikä on osaamisen ydintä, kun tavoitteena on asiakkaan osallisuuden vahvistaminen lastensuojelussa? Oulun seudun lastensuojelun kehittämisyksikön päätösseminaari 30.10.2009 Mirva Makkonen 1 Miksi osallisuus?

Lisätiedot

Nyakaton Luterilainen Raamattuopisto. Mwanza, Tanzania VIKTORIAJÄRVEN ITÄISEN HIIPPAKUNNAN TYÖNTEKIJÄKOULUTUS. Nimikkohankeraportti 1/2014

Nyakaton Luterilainen Raamattuopisto. Mwanza, Tanzania VIKTORIAJÄRVEN ITÄISEN HIIPPAKUNNAN TYÖNTEKIJÄKOULUTUS. Nimikkohankeraportti 1/2014 VIKTORIAJÄRVEN ITÄISEN HIIPPAKUNNAN TYÖNTEKIJÄKOULUTUS Nyakaton Luterilainen Raamattuopisto Mwanza, Tanzania Nimikkohankeraportti 1/2014 Hankenumero 14106 115 Nyakato Luterilainen Koulutuskeskus perustettiin

Lisätiedot

Pekka Ervastin avauspuhe Ruusu-Ristin vuosikokouksessa 1934

Pekka Ervastin avauspuhe Ruusu-Ristin vuosikokouksessa 1934 Pekka Ervastin avauspuhe Ruusu-Ristin vuosikokouksessa 1934 Lausun teidät kaikki tervetulleiksi Ruusu-Ristin vuosikokoukseen. Olemme nyt saapuneet kaikki viettämään neljättätoista vuosikokousta ja toinen

Lisätiedot

Ehkäisevän päihdetyön hanke Loppuseminaari Janne Takala, projektikoordinaattori A klinikkasäätiö Lasinen lapsuus

Ehkäisevän päihdetyön hanke Loppuseminaari Janne Takala, projektikoordinaattori A klinikkasäätiö Lasinen lapsuus Ehkäisevän päihdetyön hanke Loppuseminaari 11.11.2010 Janne Takala, projektikoordinaattori A klinikkasäätiö Lasinen lapsuus Haasteena lapsen oikeus päihteettömään elämään A-klinikkasäätiö > hoitopalvelutuotanto

Lisätiedot

Urheilijan henkisen toimintakyvyn tukeminen

Urheilijan henkisen toimintakyvyn tukeminen Urheilijan henkisen toimintakyvyn tukeminen ELÄMÄN HALLINTA & HYVÄ ARKI ITSEVARMA URHEILIJA MYÖNTEINEN ASENNE MOTIVAATIO & TAVOITTEEN ASETTAMINEN Myönteinen asenne Pidä hyvää huolta sisäisestä lapsestasi,

Lisätiedot

MAALLA MELKEIN KAUPUNGISSA KÄRKÖLÄN KUNNAN STRATEGIA

MAALLA MELKEIN KAUPUNGISSA KÄRKÖLÄN KUNNAN STRATEGIA MAALLA MELKEIN KAUPUNGISSA KÄRKÖLÄN KUNNAN STRATEGIA 2007 2020 KÄRKÖLÄN KUNTA STRATEGIA 2007 2020 1 (4) JOHDANTO Kunnanvaltuusto hyväksyi Kärkölän kunnan strategian 2001 2010 22.10.2001. Kunnallinen toimintaympäristö

Lisätiedot

MAUSTE PROJEKTI KATAJA RY. Kouluttaja Helka Silventoinen Pari-ja Seksuaaliterapeutti Kulttuuritulkki

MAUSTE PROJEKTI KATAJA RY. Kouluttaja Helka Silventoinen Pari-ja Seksuaaliterapeutti Kulttuuritulkki MAUSTE PROJEKTI KATAJA RY Kouluttaja Helka Silventoinen Pari-ja Seksuaaliterapeutti Kulttuuritulkki Monikulttuurisuus ja ihmissuhteet Ihmissuhteisiin ja parisuhteeseen liittyviä kysymyksiä on hyvä ottaa

Lisätiedot

KIRKKO HELSINGISSÄ - strategia vuoteen 2020

KIRKKO HELSINGISSÄ - strategia vuoteen 2020 KIRKKO HELSINGISSÄ - strategia vuoteen 2020 2 Arvot Liitymme Suomen evankelis-luterilaisen kirkon arvoihin, joita ovat pyhän kunnioitus, vastuullisuus, oikeudenmukaisuus ja totuudellisuus. Toiminta-ajatus

Lisätiedot

Turva Minulla on turvallinen olo. Saanko olla tarvitseva? Onko minulla huolehtiva aikuinen? Suojellaanko minua pahoilta asioilta? Perusturvallisuus on edellytys lapsen hyvän itsetunnon ja luottamuksellisten

Lisätiedot

Vertaistukiryhmä ja saattohoitorinki urbaanissa Afrikassa; uusia sosiaalisen pääoman muotoja Afrikkalaisen yhteisöllisyyden murentuessa

Vertaistukiryhmä ja saattohoitorinki urbaanissa Afrikassa; uusia sosiaalisen pääoman muotoja Afrikkalaisen yhteisöllisyyden murentuessa Vertaistukiryhmä ja saattohoitorinki urbaanissa Afrikassa; uusia sosiaalisen pääoman muotoja Afrikkalaisen yhteisöllisyyden murentuessa TT Auli Vähäkangas, DIAK Etelä, Järvenpää Diakonian tutkimuksen päivä

Lisätiedot

Uskonnollisuuden ja kirkon muutos ja diakonia. Diakonian tutkimuksen päivä YTT, TT, johtaja Hanna Salomäki Kirkon tutkimuskeskus

Uskonnollisuuden ja kirkon muutos ja diakonia. Diakonian tutkimuksen päivä YTT, TT, johtaja Hanna Salomäki Kirkon tutkimuskeskus Uskonnollisuuden ja kirkon muutos ja diakonia Diakonian tutkimuksen päivä 8.11.2013 YTT, TT, johtaja Hanna Salomäki Kirkon tutkimuskeskus Uskonnollisuuden muutoslinjoja Instituutioista irtautuva uskonnollisuus:

Lisätiedot

Mitä kuuluu isä? Mannerheimin Lastensuojeluliiton valtakunnallisen isäkyselyn satoa. 5.3.2009 Mirjam Kalland, MLL Maija Säkäjärvi, Sosiaalikehitys Oy

Mitä kuuluu isä? Mannerheimin Lastensuojeluliiton valtakunnallisen isäkyselyn satoa. 5.3.2009 Mirjam Kalland, MLL Maija Säkäjärvi, Sosiaalikehitys Oy Mitä kuuluu isä? Mannerheimin Lastensuojeluliiton valtakunnallisen isäkyselyn satoa 5.3.2009 Mirjam Kalland, MLL Maija Säkäjärvi, Sosiaalikehitys Oy Kyselyllä haluttiin tietoa Millainen toiminta kiinnostaa

Lisätiedot

ANNETAAN LAPSILLE LAPSUUS

ANNETAAN LAPSILLE LAPSUUS ANNETAAN LAPSILLE LAPSUUS Kuullaan lapsen ääni Varhaiskasvatuksen kehittämissuunnitelma 2014 VAKE-työryhmä: Anne-Maria Ahlstedt Kirsi Marila Kirsi Risto Iiris Tornack Kuvat: kannessa ja sivuilla 3, 4,

Lisätiedot

KÖYHYYS JA LUOKKAEROT. Maunu T. Asikainen Alisa J. Salminen Ilona V. A. Anttila

KÖYHYYS JA LUOKKAEROT. Maunu T. Asikainen Alisa J. Salminen Ilona V. A. Anttila KÖYHYYS JA LUOKKAEROT Maunu T. Asikainen Alisa J. Salminen Ilona V. A. Anttila KÖYHYYDEN MÄÄRITELMIÄ Euroopassa köyhyysrajana käytetään yleisesti pienituloisuuteen perustuvaa määritelmää, mikä n 60% kotitalouksien

Lisätiedot

Armo olkoon teille ja rauha Jumalalta, meidän Isältämme ja Herralta Jeesukselta Kristukselta!

Armo olkoon teille ja rauha Jumalalta, meidän Isältämme ja Herralta Jeesukselta Kristukselta! KIRKKOPÄIVÄT LAHDESSA 13.-15.5.2011 Saarna Kärkölän kirkossa 15.5.2011 3. sunnuntai pääsiäisestä (Jubilate) JUMALAN KANSAN KOTI-IKÄVÄ (Joh. 17:11-17) Armo olkoon teille ja rauha Jumalalta, meidän Isältämme

Lisätiedot

PALVELUKESKUKSET INTOA ELÄMÄÄN YSTÄVÄPIIRI

PALVELUKESKUKSET INTOA ELÄMÄÄN YSTÄVÄPIIRI PALVELUKESKUKSET Palvelukeskuksissa tuetaan alueen asukkaiden aktiivisuutta ja kotona selviytymistä sekä pyritään edistämään ikäihmisten liikunta- ja toimintakykyä, terveyttä ja sosiaalista kanssakäymistä.

Lisätiedot

Yhdistyksen tuki omaishoitajille

Yhdistyksen tuki omaishoitajille Salon seudun omaiset ja läheiset ry Yhdistyksen tuki omaishoitajille Omaishoitajien laki-ilta 26.2.2013 Kaupungintalo, Valtuustosali Seija Hyvärinen Toiminnan tavoitteet 1 Toiminnalla edistetään kotona

Lisätiedot

ZA5209. Flash Eurobarometer 269 (Intergenerational Solidarity) Country Specific Questionnaire Finland

ZA5209. Flash Eurobarometer 269 (Intergenerational Solidarity) Country Specific Questionnaire Finland ZA5209 Flash Eurobarometer 269 (Intergenerational Solidarity) Country Specific Questionnaire Finland FLASH 269 Haluaisin kysyä muutaman kysymyksen, jotka liittyvät yhteiskuntamme muodostavien eri sukupolvien

Lisätiedot

Koe elämäsi suhteiden löytöretki! Toimiva vuorovaikutus tuottaa hyvinvointia

Koe elämäsi suhteiden löytöretki! Toimiva vuorovaikutus tuottaa hyvinvointia Koe elämäsi suhteiden löytöretki! Toimiva vuorovaikutus tuottaa hyvinvointia TIE EHTYMÄTTÖMIIN IHMISSUHTEISIIN Reflekta pähkinänkuoressa Reflekta Oy on työhyvinvoinnin kehittämiseen ja kestävään kehitykseen

Lisätiedot

Autettavasta auttajaksi Punaisessa Ristissä

Autettavasta auttajaksi Punaisessa Ristissä Autettavasta auttajaksi Punaisessa Ristissä Turvapaikanhakijan kotoutuminen ja hyvinvointi vapaaehtoinen rinnalla kulkijana Milla Mäkilä Stressiä aiheuttavia tekijöitä vastaanottokeskuksessa Epätietoisuus

Lisätiedot

Strategiatyö: Case Allergia- ja astmaliitto Iholiiton Kevätpäivät Tampere

Strategiatyö: Case Allergia- ja astmaliitto Iholiiton Kevätpäivät Tampere Strategiatyö: Case Allergia- ja astmaliitto 2016-2020 Iholiiton Kevätpäivät 19.3.2016 Tampere Ajattelulle annettava aikaa - strategia ei synny sattumalta, vaan riittävän vuorovaikutuksen tuloksena Miten

Lisätiedot

Senioribarometri 2006. SEINÄJOEN KAUPUNKI SOSIAALI- JA TERVEYSKESKUS / HJ www.seinajoki.fi

Senioribarometri 2006. SEINÄJOEN KAUPUNKI SOSIAALI- JA TERVEYSKESKUS / HJ www.seinajoki.fi Senioribarometri 2006 Senioribarometrin tarkoitus Päätimme heti pilotoida myös Senioribarometrin, sillä vanhemman väestön tarpeet ja toiveet ovat meille tärkeitä sekä toiminnallisesti että taloudellisesti.

Lisätiedot

LUTERILAISUUS TÄNÄÄN SCHMALKALDENIN OPINKOHTIEN VALOSSA

LUTERILAISUUS TÄNÄÄN SCHMALKALDENIN OPINKOHTIEN VALOSSA STI, 25.9.2013 DANIEL NUMMELA LUTERILAISUUS TÄNÄÄN OPINKOHTIEN VALOSSA TUNNUSTUSKIRJAT TUTUIKSI JOHDANTO - 1517 Lutherin 95 teesiä - 1530 Augsburgin tunnustus - 1537 Schmalkaldenin opinkohdat 1 JOHDANTO

Lisätiedot

Henkilökohtaisen avun hakeminen. Työpaja

Henkilökohtaisen avun hakeminen. Työpaja Henkilökohtaisen avun hakeminen Työpaja 10.10.2013 Vammaispalvelulaki - Henkilökohtainen apu liittyy vammaispalvelulakiin. - Vammaispalvelulaki uudistui 1.9.2009. - Vammaispalvelulakia muutettiin, jotta

Lisätiedot