Puutuoteteollisuuden kehittäminen

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Puutuoteteollisuuden kehittäminen"

Transkriptio

1 Puutuoteteollisuuden kehittäminen VTT Antti Kivimaa, Senior Advisor Media-aamiainen

2 2 Metsäteollisuus Euroopassa Puutuoteteollisuuden liikevaihto Euroopassa (EU27) vuonna 2008 oli noin 270 mrd. euroa, työntekijöitä 2,8 milj. ja yrityksiä (Eurostat) sahateollisuus 38 mrd. euroa (14 %), henkilöä (12 %) ja kpl (11 %). rakennusosat 20 % (54 mrd.), puupohjaiset levyt 9 % (24 mrd.), muut 9 % huonekaluteollisuus puolet (48 %) liikevaihdosta ja yritystä (levytuotteet) Sellu-, paperi- ja kartonkiteollisuuden liikevaihto on noin 79 mrd. euroa, työpaikkoja ja yrityksiä noin 800, tehtaita 1100 (CEPI). Kertaluokkaa puutuoteteollisuutta pienempi; suora vertailu on toimialasisältöjen vuoksi hankalaa. Suomessa suuryhtiöt keskittyvät paperin tuottamiseen. Metsäteollisuustuotannon arvo oli 2010H1 Mry:n mukaan 9,5 mrd. euroa, josta 3 mrd. euroa puutuoteteollisuudesta ja 6,5 mrd. euroa massa- ja paperiteollisuudesta. vuositasolla paperiteollisuus mrd. ja puutuotteet 6 7 mrd. sellu-, paperi- ja kartonkitehtaita on 50, teollisia sahoja 170 ja levytehtaita 15 klusteri työllistää suoraan n suomalaista Maailman sahatavaran tuotanto on noin 400 milj.m3, Eurooppa omavarainen, kulutus noin 100 milj.m3. Kiina on voimakkaassa kasvussa ja kun Intian kasvu alkaa, tulee kysyntä nousemaan maailmalla voimakkaasti. Mountain pine beetle on tuhonnut läntisessä Kanadassa jopa 700 milj.m3 mäntypuuta (MMM).

3 3 Metsäteollisuuden puun käytön muutokset Suomessa Suomen metsät kasvavat vuosittain noin 100 milj. m 3, josta voi kestävästi hakata noin 70 milj. m 3. Käyttö on nykyisin 55 milj. m 3 (80 %) kestävä hakkuu noin 80 milj. m 3 (Kärkkäinen/Metla). Suojelu- ja rantametsät on jo huomioitu. Nykyisen teollisuuden puun käytön kapasiteetti on yhä n. 65 milj. m 3. Vaikka kapasiteettia on suljettu, on pullonkauloja avattu jäljellä olevissa tehtaissa (TEM). Polttoon menevän puun määrän nousu 6 milj. m 3 =>13,5 milj. m 3 v (TEM); tästä valtaosa kannoista ja nuorista puista (huono raaka-aine jalostukseen) Perinteisen kuituteollisuuden käytön pysyvästi laskiessa on puutuoteteollisuudella mahdollisuus kasvaa. Hidaskasvuisen puun etuna on sen lujuus ja stabiilius ja kohtuuhinta. NSBK-sellun paras raaka-aine on ison tukin pinta (= sahahake) Perussahatavarana on puun arvo on noin 3 4-kertainen verrattuna käyttöön selluhakkeena tai polttoaineena, jolloin sen osuus on maksimoitava. Vuodesta 1955 on havutukin määrä kaksinkertaistunut ja osuus noussut 37 %:sta 47 %:nttiin hakkuista ja tukin osuus kantorahoista on nykyisin yli 70 % (Metla)

4 4

5 5

6 6

7 7 Puumateriaalin parempi kokonaishyödyntäminen Suomen pinta-alasta on 2/3 metsää. Metsänkasvusta käytetään teollisesti 2/3. Puutuoteteollisuus maksaa yli 2/3 kantorahatulosta. Perussahatavaran kustannuksista 2/3 on raaka-ainetta. 2/3 energiapuusta tulee päätehakkuista. Metla ennustaa kuitupuun käytön vähenevän neljänneksellä, jolloin kuitupuun käyttö pienenisi 7 milj. m 3 ja hakkeen käyttö 3 milj. m 3. Vastapainoksi puutuotteiden raaka-ainetta pitää saada tehtyä entistä pienemmästä puusta. Paine huonolaatuisimman ja vaikeasti jalostettavan puun energiakäyttöön tai biomassojen uuttamiseen kasvaa. Prosessien sivutuotevirroissa on hyviä ja logistisesti hyödynnettäviä raaka-aineita kemian teollisuuteen ja jatkojalostukseen. Puutuoteteollisuuden pitää muuttaa toimintatapaansa siten, että tutkimuksen ja tuotekehityksen, uusien tuotteiden ja palvelujen on noustava merkittäväksi osaksi jokapäiväistä liiketoimintaa. Historiassa vain yksittäisiä merkittäviä panostuksia. Paremmat arviointimenetelmät ja loppukäytön mukainen kokorunkohinnoittelu ovat kaikille käyttäjille tasapuolisia. Muutos on mahdollinen, kun puutuoteteollisuus maksaa parhaan hinnan ja kuitupuun käyttö vähenee ja energiakäyttö kasvaa.

8 8 Miksi puun käyttö on ekologista? Metsät toimivat hiilinieluina Puutuotteet varastoivat hiiltä Puumateriaalin ekologisuus Puun käyttö vähentää CO 2 -intensiivisten materiaalien käyttöä Puun lisäkäyttö vähentää kasvihuoneilmiötä. Puurakentamisen osuuden lisääminen Euroopassa 10 %:lla kattaisi jopa 25 % Kioton päästötavoitteista (ECE, FAO 2003) Uusiutuvana luonnonvarana puu toimii pitkäaikaisena hiilivarastona. Vanhimmat käytössä olevat puusillat Lüzernissa Sveitsissä ovat 1300-luvulta. Puutuotteen keskimääräinen elinikä on arviolta 75 vuotta. Rakentaminen käyttää Euroopassa luonnonvaroista noin % ja tuottaa % jätteistä (EU Relief 2003, painon mukaan). On siirryttävä uusiutuviin raaka-aineisiin. Yksittäisenä lukuna hätkähdyttää sementinvalmistuksen aiheuttamat CO 2 - päästöt, jotka ovat koko maailman CO 2 -päästöistä 5 8 % (UM003:00/2010-raportti ja eri lähteitä esim. IEA (2007) Tracking Industrial Energy Efficiency and CO2 Emissions) Puuta on helppo työstää yksinkertaisin työkaluin ja syntyvä jäte on vaaratonta.

9 9 Puu verrattuna muihin rakennusmateriaaleihin Täyttä faktaa puun eduista (Puuinfo.fi):

10 10 Puun ekologisuus yllättää: esimerkkejä Kiloon kuivaa puuta sitoutuu 1,5 kiloa hiilidioksidia. Puinen omakotitalo sitoo hiiltä perheen 10-vuotisen autoilun päästöjen verran (Mry). Puun käytön lisääminen Euroopassa 4 %:lla vuodessa vähentäisi tonnia CO 2 -päästöjä > päästökauppa-arvo lähes 2 mrd. euroa (CeiBois) Jos Euroopan asuntorakentaminen perustuisi betonin sijasta puuhun, vähenisi luonnonvarojen kulutus 70 % ja rakennusmateriaalien valmistuksen sekä rakentamisen aikainen energiankulutus 40 % ja CO 2 -päästöt 60 % (Mry) Puolet Suomen bioenergiasta tuotetaan selluprosesseissa sekä neljäsosa saadaan kuoresta ja muusta teollisuuden jätepuusta (Metsäliitto). Puusta poltetaan 40 % energiaksi, ja 70 % uusiutuvasta energiasta on peräisin metsäteollisuudesta (UPM). Puuta poltettaessa syntyy hyvin vähän typpeä, rikkiä ja tuhkaa. Puun eristävyys on 15 kertaa parempi kuin betonin, 400 kertaa parempi kuin teräksen ja 1770 kertaa parempi kuin alumiinin (TRADA UK), ei kylmäsiltoja.

11 11 Massiivipuun käyttö seinärakenteessa säästää energiaa Massiivipuinen seinärakenne puskuroi merkittävästi sekä lämpötilan että kosteuden muutoksia, vähentää ilmanvaihdon tarvetta, mahdollistaa talvella 1-2 astetta matalamman lämpötilan ja säästää siten energiaa (Aalto yliopisto)

12 12 Puun käytön lisääminen asuinrakentamisessa Sahatuista tuotteista yli 2/3 käytetään suoraan tai epäsuoraan (ovet, ikkunat ja kalusteet) rakentamiseen tai asumiseen. Suomi ei ole pientaloja lukuunottamatta puurakentamisen kärkimaa, mutta osaaminen ja menetelmät ovat siirrettävissä tänne Itävallasta ja Ruotsista. Suomi ei ole kymmeneen vuoteen edistynyt kerrostalojen ja vaativien julkisten rakennusten puurakentamisessa. Koetalojen ongelmat veivät halut projektien jatkamiseen ja betoniteollisuus on hoitanut oman tonttinsa hyvin. Ruotsin Växjössä on kunnan päätöksillä edistetty puukerrostalorakentamista. Kaavoituksella ja rakennuttajiin (ei rakentajiin) vaikuttamisella on mahdollista edetä nopeasti myös Suomessa. Rakentamiseen voidaan kehittää ratkaisuja, joissa hyödynnetään puun keveys, nopea asennus ja elementtien helppo kuljetus. Työ on siirrettävissä työmaalta tehtaaseen sekä uudis- että korjausrakentamisessa. Laatu ja tuottavuus nousevat. Puurunkoisten rakennusten osuus rakennuskannasta: Pohjois-Amerikka 90 %, Skotlanti 70 %, Pohjoismaat 45 %, Japani 45 % ja Eurooppa 8 10 % (CeiBois)

13 13 Puun käytön lisäämisen seurannaisvaikutuksia Rakennusten käytönaikainen energiankulutus vähenee uusien määräysten myötä. Tämä johtaa siihen, että rakennusten valmistusvaiheessa materiaalien erot korostuvat, koska eri materiaaleilla on erilaiset elinkaaret ja vaikutukset kokonaisenergian kulutukseen. Puurakenteilla on yleisesti helpompi vähentää rakennusten energiankulutusta, kunhan huolehditaan tiiviydestä. Puu sietää hyvin lämpötilan suuriakin muutoksia ja ilmansaasteita, mutta sen kosteus on pidettävä hallinnassa. Jokainen muita rakennusmateriaaleja (teräs, alumiini, betoni ja muovi) korvaava puukuutiometri vähentää CO 2 -päästöjä noin 1,1 tonnia ja kun puukuutiometri sitoo CO 2 :ta noin 0,9 tonnia on sen yhteisvaikutus 2,0 tonnia CO 2 :ta (ECE, FAO 2003). Puusta tehty runkorakenne kestää oikein suunniteltuna ja konstruoituna hyvin dynaamisia kuormituksia kuten maanjäristyksiä (Japani)

14 14 Uusia rakentamismääräyksiä ja portaaleja Suomeen Kerrostalojen puurakentamisen ja -ulkoverhousten esteenä ovat Suomessa olleet tiukat materiaaliperusteiset (ei toiminnalliset) EU-määräykset. Muutoksia runkoa ja julkisivuverhousta koskeviin paloteknisiin suunnitteluperusteisiin ehdotettu: enintään 4-kerroksiset rakennukset rakenteellisin suojauksin 5 8-kerroksiset lisäksi sprinklattava enintään 7-kerroksisiin asuintaloihin mahdollisuus puiseen lisäkerrokseen betonirunkoisten talojen julkisivujen remontointi puuverhouksella enintään 4 kerrosta (tai 5 8 kerrosta sprinklattava) Näillä vapautetaan markkinoita ja voidaan tavoitella Ruotsin tilannetta, jossa vuonna 2010 uusista kerrostalokohteista 17 % oli tehty puusta (tavoitetta Suomeen 2020 mennessä). Suomeen tarvitaan eri tekniikoilla toteutettuja demonstraatiokohteita. Puuinfon (puuinfo.fi) toiminta on suunnattu puurakentamisen edistämiseen. Tavoitteena osaamisportaali, jossa ratkaisut, toimittajat ja määräykset löytyvät yhdessä paikassa. Finnish Wood Research on käynnistänyt laajan teollisen puuelementtirakentamisen TEPUTUtutkimushankkeen, jossa luodaan puurakentamiselle yhtenäinen ja avoin järjestelmä, jollainen kilpailevilla materiaaleilla on ollut jo vuosikymmeniä. EU-laajuinen TES Energyfacade -ohjelmassa on kehitetty vanhojen betonitalojen lisäeristämistä ja parannettu ulkoasua puurunkoelementeillä.

15 15 Puutuoteteollisuus Suomessa nyt Puu on raaka-aineena epähomogeenista, eikä sitä puutuoteteollisuuden prosesseilla muuteta. Puuta pilkotaan, valikoidaan ja vikoja poistetaan (poikkeuksena lastu- ja kuitulevyt, MDF). Vaneri-, kertopuu- ja liimapuuprosesseissa viat hajautetaan. Konservatiivinen ja hajanainen puutuoteteollisuus on jakautunut kahteen ryhmään: sellu-paperivetoiset integraatit UPM, StoraEnso ja Metsäliitto/Finnforest yksityiset toimijat; valtaosin pieniä ja yrittäjävetoisia (poikkeus VAPO Timber) Teollisuus ei ole ollut tutkimusintensiivistä, poikkeuksena UPM-vaneri ja Finnforest Kerto sekä muutamat yksittäiset projektit Sahateollisuudessa on viimeiset vuotta kehitetty vahvasti tuottavuutta eli sahausnopeuksia ja automatisointia. Tässä ollaan tultu tien päähän. Kun puuraaka-aine muodostaa yli 2/3 sahan kustannuksista, on resurssit ja tutkimus kohdistettava puuraaka-aineen parempaan ja tarkempaan hyödyntämiseen. Raaka-ainetta tutkitaan jo nyt ennen sahausta röntgenien avulla ja lopputuotteita konenäköskannereilla, jolloin jokainen kappale voidaan lajitella yksilöllisesti, ja koko sahauksen arvoa voidaan nostaa jopa % (VTT:n SisuPUU-projekti)

16 16 Miksi puun käytön kokonaiskuva muuttuu? Puu on materiaalina kotimainen, ympäristöystävällinen ja hiiltä sitova (hiilijalanjälki ja LCA). TEM on liputtanut vahvasti puurakentamisen ja puutuoteteollisuuden kehittämisen puolesta, ja puurakentamisen esteitä ollaan lopulta purkamassa. Tekes on panostanut merkittävästi puutuoteohjelmiin ja tutkimuksiin. Teollisuus on perustanut Finnish Wood Research FWR:n, joka toteuttaa teknologiahankkeita. VTT on merkittävästi mukaan useissa FWR:n hankkeissa. Puuinfo tukee voimakkaasti puun käyttöä rakentamisessa. Ruotsissa ja Norjassa rakennetaan jo korkeita puukerrostaloja, suuriakin puurunkoisia tiesiltoja ja kevyen liikenteen siltoja. FlexWood EU-projekti, jossa VTT on ollut aloitteentekijänä, on avaus ajatteluun puun loppukäytöstä ja tiedon virtaamiseen takaisin sahalle ja sieltä hakkuukoneeseen. Jo metsässä puuta katkottaessa pitäisi tietää, millaiseen käyttöön siitä jalostettava puutuote on menossa. Nykytekniikalla se on jo mahdollista. Momentum: puutuoteteollisuuden vahvistamiselle sekä puusta rakentamiselle muutenkin kuin pientaloissa, uusille toimintatavoille ja tuotteille panostamalla T&K:hon

17 17 Uudet, merkittävät puun käyttömahdollisuudet Puusiltojen normitus: tavoitteena elementtijärjestelmä, standardisoidut tuotteet ja nopea projektien läpivienti sekä töiden siirtäminen työmaalta tehtaalle Puuraaka-aineen tunnistaminen alusta loppuun järjestelmä: tarve esim. design-huonekalujen valmistajalle ja asiakkaalle, joille taataan sertifioitu puu, tieto kasvupaikasta, prosessointitavasta ja valmistajasta. Puumateriaalin palosuojaus. Ratkaisu avaisi merkittävät markkinat puupohjaisille ulkoverhouksille: kevyet ja kivisiä tuotteita paremmat ratkaisut elementtitaloihin. Löytyykö ratkaisuja puiden omista uuteaineista tai nanopinnoitteista? Ikkunakarmien valmistus yhdistelmätuotteina: laminoidaan eriste massiivipuun kanssa tai tehdään ilmataskuja. Seinien paksuuksien kasvaessa entistä tärkeämpi ja mahdollisempi asia. Parantaisi puun kilpailukykyä muoviin ja alumiiniin verrattuna. Saksassa puuikkunat enää 15 % volyymeistä. Myrkyttömyys. Lahonsuojauksen haasteena nykyisten aineiden myrkyllisyys. Löytyykö ratkaisuja nanoteknologiasta tai puun omiin mekanismeihin perustuvista aineista? Suojaus puuta tuhoavilta eliöiltä. Suojaaminen esim. termiiteiltä avaisi markkinoita kehittyvissä maissa, joissa puu olisi muutoin erinomainen ratkaisu.

18 18 Blue skies - nämäkö vielä kehitettävä valmiiksi? Nykyisen sahatavaralajittelun tavoitteena on, että yksillä säännöillä lajitellaan kaikkiin käyttöihin sopivia puutavaralaatujaa. Tuloksena on puutavaralajittelu, joka ei sovi kenellekään ja joka vain vahvistaa tukkukaupan ja maahantuojien asemaa. Nykytekniikka mahdollistaa yksilöllisen lajittelun. Parempi käyttö sivutuotevirroille havupuusahoilla (logistiikka kunnossa) pintapuuhake edelleen havusellun raaka-aineeksi (lujin NSBK-sellu) kuori käytetään nyt sahatavaran kuivauksen energialähteenä, voidaanko siitä uuttaa arvokkaita ainesosia ennen polttoa sahanpuru on valmiiksi murustettu - voiko uuttaminen tuoda lisäarvoa? Löytyykö muista sivuvirroista kuin hakkeesta arvokkaita uuteaineita kemian teollisuudelle, jottei kaikki menisi vain energiaksi? Sahoista ja vaneritehtaista pitäisi muodostaa raaka-aineiden esikäsittelylaitoksia, (myös metsäjakeet) koska niillä on logistiikka, koneet ja tilaa ja ovat lähellä raaka-ainelähteitä koko maassa. Jos esim. kuusenoksat sisältävät sopivia uuteaineita lääketeollisuudelle, voidaan oksat leikata pois sahatusta aihiosta ja tehdä puusta sormijatkamalla oksatonta raaka-ainetta edelleen jalostukseen.

19 19 VTT luo teknologiasta liiketoimintaa

Metsäteollisuuden ja talouden tulevaisuus Suomessa vuoteen 2020

Metsäteollisuuden ja talouden tulevaisuus Suomessa vuoteen 2020 Metsäteollisuuden ja talouden tulevaisuus Suomessa vuoteen 2020 Lauri Hetemäki Puu- ja erityisalojen liitto 110 vuotta juhlaseminaari, 14.5.2009, Sibeliustalo, Lahti Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet

Lisätiedot

Hirsitaloteollisuus r.y.

Hirsitaloteollisuus r.y. Hirsitaloteollisuus r.y. Yhdistyksen tarkoituksena on toimia yhdyssiteenä hirsitaloteollisuutta harjoittavien yritysten kesken sekä edistää tehdasvalmisteisten hirsitalojen käytön, menekin ja tuotannon

Lisätiedot

Suomen Sahat Sidosryhmäpäivä 09. Markkinakatsaus Helsinki

Suomen Sahat Sidosryhmäpäivä 09. Markkinakatsaus Helsinki Suomen Sahat Sidosryhmäpäivä 09 Markkinakatsaus 24.11.2009 Helsinki Sahateollisuus on metsäteollisuuden selkäranka Järeän puun hankinta käynnistää kaiken keskeisen toiminnan metsissämme Saha- ja vaneriteollisuus

Lisätiedot

Arvio Suomen puunjalostuksen tuotannosta ja puunkäytöstä vuoteen 2020

Arvio Suomen puunjalostuksen tuotannosta ja puunkäytöstä vuoteen 2020 Arvio Suomen puunjalostuksen tuotannosta ja puunkäytöstä vuoteen 2020 Lauri Hetemäki & Riitta Hänninen Tiedotustilaisuus 27.5.2009, Helsingin yliopiston päärakennus, Helsinki Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet

Lisätiedot

Puutuotealan tutkimuksen painopisteet. FINNISH WOOD RESEARCH OY Topi Helle

Puutuotealan tutkimuksen painopisteet. FINNISH WOOD RESEARCH OY Topi Helle Puutuotealan tutkimuksen painopisteet FINNISH WOOD RESEARCH OY Topi Helle 1. Puutuoteteollisuus 2. Finnish Wood Research (FWR) Oy 3. FWR:n puutuotealan tutkimuksen painopisteet 4. Yhteenveto Puutuoteteollisuus

Lisätiedot

Venäjän n raakapuun vienti Pohjois-Eurooppaan

Venäjän n raakapuun vienti Pohjois-Eurooppaan Venäjän n raakapuun vienti Pohjois-Eurooppaan Muuttuva Venäjä -metsäseminaari Joensuu 7.5.21 Jari Viitanen Metla Sisällys Raakapuun vienti Venäjältä 1992 28 Venäläisen raakapuun viennin globaali jakautuminen

Lisätiedot

Etelä-Savon metsäbiotalous

Etelä-Savon metsäbiotalous n metsäbiotalous vahva metsätaloudessa ja puutuotteissa Metsäbiotalous vastaa yli puolesta maakunnan biotalouden tuotoksesta. Vahvoja toimialoja ovat puutuoteteollisuus ja metsätalous (metsänhoito, puunkorjuu

Lisätiedot

Maailman metsäteollisuuden kohtalonkysymykset

Maailman metsäteollisuuden kohtalonkysymykset Maailman metsäteollisuuden kohtalonkysymykset Petteri Pihlajamäki, varatoimitusjohtaja Pöyry Forest Industry Consulting Oy Paperin ja kartongin maailmanmarkkinat Kaksi maailmaa: Kehittyvät markkinat 3-5%/v

Lisätiedot

Satakunnan metsäbiotalous

Satakunnan metsäbiotalous Satakunnan metsäbiotalous Satakunnassa massa ja paperi ovat metsäbiotalouden kärjessä Metsäbiotalouden osuus maakunnan biotalouden tuotoksesta on 41 %. Muussa biotaloudessa tärkeimmät sektorit ovat elintarviketeollisuus

Lisätiedot

METSÄ GROUP Liikevaihto 5,0 mrd. euroa Henkilöstö 9 600

METSÄ GROUP Liikevaihto 5,0 mrd. euroa Henkilöstö 9 600 Avainluvut 2015 METSÄ GROUP Liikevaihto 5,0 mrd. euroa Henkilöstö 9 600 METSÄLIITTO OSUUSKUNTA Konsernin emoyritys Omistajina 116 000 suomalaista metsänomistajaa METSÄ FOREST Puunhankinta ja metsäpalvelut

Lisätiedot

Uudenmaan metsäbiotalous

Uudenmaan metsäbiotalous Uudenmaan metsäbiotalous Uusimaa - määrissä suuri, osuuksissa pieni Metsäbiotalouden osuus maakunnan biotalouden tuotoksesta on 22 %. Tärkein biotalouden sektori on elintarviketeollisuus. Metsäbiotalous

Lisätiedot

Metsätalouden näkymät

Metsätalouden näkymät Metsätalouden näkymät Pääkaupunkiseudun Metsäpäivä 3.9.2016 Metsäjohtaja Juha Mäntylä Metsäteollisuus ja puun käyttö Metsäteollisuus pitää Suomen elinvoimaisena 4 Metsäteollisuus on elintärkeää yli 50

Lisätiedot

Maailman hiilidioksidipäästöt fossiilisista polttoaineista ja ennuste vuoteen 2020 (miljardia tonnia hiiltä)

Maailman hiilidioksidipäästöt fossiilisista polttoaineista ja ennuste vuoteen 2020 (miljardia tonnia hiiltä) Maailman hiilidioksidipäästöt fossiilisista polttoaineista ja ennuste vuoteen 22 (miljardia tonnia hiiltä) 1 8 6 4 2 19 191 192 193 194 195 196 197 198 199 2 21 22 Yhteensä Teollisuusmaat Kehitysmaat Muut

Lisätiedot

Etelä-Pohjanmaan metsäbiotalous

Etelä-Pohjanmaan metsäbiotalous Etelä-Pohjanmaan metsäbiotalous Etelä- Pohjanmaan metsäbiotalouden perusta puutuotteissa Metsäbiotalouden suurin toimiala on puutuoteteollisuus. Se työllistää lähes 60 prosenttia maakunnan metsäbiotalouden

Lisätiedot

Keski-Suomen metsäbiotalous

Keski-Suomen metsäbiotalous Keski-Suomen metsäbiotalous metsäbiotaloudella suuri merkitys aluetaloudelle Metsäbiotalouden osuus maakunnan kokonaistuotoksesta on 14 %, arvonlisäyksestä 10 % ja työllisyydestä 6 %. Merkitys on selvästi

Lisätiedot

Energian tuotanto ja käyttö

Energian tuotanto ja käyttö Energian tuotanto ja käyttö Mitä on energia? lämpöä sähköä liikenteen polttoaineita Mistä energiaa tuotetaan? Suomessa tärkeimpiä energian lähteitä ovat puupolttoaineet, öljy, kivihiili ja ydinvoima Kaukolämpöä

Lisätiedot

Metsä Group Jyväskylän hankintapiiri 01.03.2016. 23.6.2016 Esityksen nimi

Metsä Group Jyväskylän hankintapiiri 01.03.2016. 23.6.2016 Esityksen nimi Metsä Group Jyväskylän hankintapiiri 01.03.2016 2 23.6.2016 Esityksen nimi Äänekosken biotuotetehdashanke Piiripäällikkö Matti Rossi, Metsä Group Metsä- ja viherpäivät, Jyväskylä, 7.-8.6.2016 Avainluvut

Lisätiedot

Biotuotetehtaan mahdollistama puunhankinnan lisäys ja sen haasteet Olli Laitinen, Metsä Group

Biotuotetehtaan mahdollistama puunhankinnan lisäys ja sen haasteet Olli Laitinen, Metsä Group Biotuotetehtaan mahdollistama puunhankinnan lisäys ja sen haasteet Olli Laitinen, 1 Aiheena tänään Metsäteollisuus vahvassa nousussa Äänekosken biotuotetehdas Investointien vaikutukset puunhankintaan 2

Lisätiedot

LAATUPUUN TARVE JA KYSYNTÄNÄKYMÄT

LAATUPUUN TARVE JA KYSYNTÄNÄKYMÄT Itä-Savon laatukasvatuspäivä, Rantasalmi 21.8.2012 Metla, PUU-ohjelma ja Itä-Suomen alueyksikkö LAATUPUUN TARVE JA KYSYNTÄNÄKYMÄT Tukkipuun kysyntä ja merkitys metsätaloudelle Saha- ja vaneriteollisuuden

Lisätiedot

CROSS CLUSTER 2030 Metsä- ja energiateollisuuden Skenaariot Jaakko Jokinen, Pöyry Management Consulting Oy 8.10.2014

CROSS CLUSTER 2030 Metsä- ja energiateollisuuden Skenaariot Jaakko Jokinen, Pöyry Management Consulting Oy 8.10.2014 CROSS CLUSTER 23 Metsä- ja energiateollisuuden Skenaariot Jaakko Jokinen, Pöyry Management Consulting Oy 8.1.214 MIHIN UUSIA BIOTUOTTEITA TARVITAAN? ÖLJYTUOTTEIDEN NETTOTUONTI Öljyn hinnan nopea nousu

Lisätiedot

Metsäalan merkitys. Toimitusjohtaja Timo Jaatinen, Metsäteollisuus ry 26.8.2011

Metsäalan merkitys. Toimitusjohtaja Timo Jaatinen, Metsäteollisuus ry 26.8.2011 Metsäalan merkitys Toimitusjohtaja Timo Jaatinen, Metsäteollisuus ry Metsäteollisuus on oleellinen osa Suomen kansantaloutta Metsäteollisuuden osuus Suomen Teollisuustuotannosta 13 % Tehdasteollisuuden

Lisätiedot

Pohjois-Savon metsäbiotalous

Pohjois-Savon metsäbiotalous n metsäbiotalous ssa metsäbiotaloudella on merkittävä aluetaloudellinen rooli Metsäbiotalous muodostaa 40 % maakunnan biotalouden tuotoksesta. Biotaloudessa tärkein sektori on elintarviketeollisuus. Metsäbiotalouden

Lisätiedot

Keski-Pohjanmaan metsäbiotalous

Keski-Pohjanmaan metsäbiotalous Keski-Pohjanmaan metsäbiotalous Keski-Pohjanmaa puutuotteista pientä lisää biotalouteen Metsäbiotalouden osuus maakunnan koko biotalouden tuotoksesta on 19 %, joka on selvästi maakuntien keskiarvoa pienempi.

Lisätiedot

Puu paperiksi ja energiaksi?

Puu paperiksi ja energiaksi? Puu paperiksi ja energiaksi? Lauri Hetemäki FINBIO Kevätpäivä 2009 Helsinki Congress Paasitorni, 22.4.2009 Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute www.metla.fi

Lisätiedot

Kohti puhdasta kotimaista energiaa

Kohti puhdasta kotimaista energiaa Suomen Keskusta r.p. 21.5.2014 Kohti puhdasta kotimaista energiaa Keskustan mielestä Suomen tulee vastata vahvasti maailmanlaajuiseen ilmastohaasteeseen, välttämättömyyteen vähentää kasvihuonekaasupäästöjä

Lisätiedot

metsäteollisuuden tuotantolaitokset Tuotannon supistuminen johtui työkiistan aikaisista seisokeista toisella neljänneksellä.

metsäteollisuuden tuotantolaitokset Tuotannon supistuminen johtui työkiistan aikaisista seisokeista toisella neljänneksellä. Metsäteollisuuden tuotanto Tuotanto Suomessa tammi-syyskuussa 25 Paperia ja Puuta Tuotanto normaalitasolla kolmannella neljänneksellä Kuluvan vuoden heinä-syyskuussa metsäteollisuuden tuotantolaitokset

Lisätiedot

Pohjanmaan metsäbiotalous

Pohjanmaan metsäbiotalous n metsäbiotalous massa ja paperi etunenässä Metsäbiotalouden osuus maakunnan koko biotalouden tuotoksesta on 42 %. Muita biotalouden tärkeitä sektoreita ovat maatalous ja elintarviketeollisuus. Metsäbiotalouden

Lisätiedot

Etelä-Karjalan metsäbiotalous

Etelä-Karjalan metsäbiotalous Etelä-Karjalan metsäbiotalous Etelä-Karjalassa metsäbiotalouden merkitys maakunnan taloudessa on Suomen suurin Metsäbiotalous muodostaa pääosan maakunnan koko biotaloudesta. Esimerkiksi tuotoksesta sen

Lisätiedot

Kanta-Hämeen metsäbiotalous

Kanta-Hämeen metsäbiotalous en metsäbiotalous en biotaloutta vetää elintarvikesektori Metsäbiotalous muodostaa 3-5 % koko maakunnan tuotoksesta, arvonlisäyksestä, investoinneista ja työllisyydestä. Suhteelliset osuudet ovat lähellä

Lisätiedot

Pirkanmaan metsäbiotalous

Pirkanmaan metsäbiotalous Pirkanmaan metsäbiotalous Pirkanmaa metsäbiotalouden kärkimaakunta Metsäbiotalous muodostaa lähes puolet maakunnan koko biotalouden tuotoksesta. Osuus on selvästi keskimääräistä suurempi. Kivijalkana on

Lisätiedot

Päijät-Hämeen metsäbiotalous

Päijät-Hämeen metsäbiotalous en metsäbiotalous en metsäbiotalouden veturina on puutuoteteollisuus Metsäbiotalouden osuus maakunnan biotalouden tuotoksesta on 39 %. Biotaloudessa merkittävä sektori on myös elintarviketeollisuus. Metsäbiotalouden

Lisätiedot

Tutkimuspäivä

Tutkimuspäivä Tutkimuspäivä 31.8.2016 Puutuoteteollisuus Lähtötilanteena hajanainen ryhmittymä (2015) Puuinfo SPY Hirsitaloteollisuus PPK Suomen Sahat Porrasvalmistajat Puutuotejaos Rakennusteollisuus Lämpöpuu Liimapuu

Lisätiedot

Johdatus työpajaan. Teollisuusneuvos Petteri Kuuva Päättäjien 41. metsäakatemia, Majvik

Johdatus työpajaan. Teollisuusneuvos Petteri Kuuva Päättäjien 41. metsäakatemia, Majvik Johdatus työpajaan Teollisuusneuvos Petteri Kuuva Päättäjien 41. metsäakatemia, Majvik 14.9.2016 Bioenergian osuus Suomen energiantuotannosta 2015 Puupolttoaineiden osuus Suomen energian kokonaiskulutuksesta

Lisätiedot

Biotalous eri strategisissa linjauksissa: Miten uusiutuvia raaka-aineita riittävästi kaikille? Paavo Pelkonen Itä-Suomen yliopisto

Biotalous eri strategisissa linjauksissa: Miten uusiutuvia raaka-aineita riittävästi kaikille? Paavo Pelkonen Itä-Suomen yliopisto Biotalous eri strategisissa linjauksissa: Miten uusiutuvia raaka-aineita riittävästi kaikille? Paavo Pelkonen Itä-Suomen yliopisto Oikea taho vastaamaan kysymykseen olisivat markkinavoimat. Niitä ei saa

Lisätiedot

Kansallinen energia- ja ilmastostrategia vuoteen Elinkeinoministeri Olli Rehn

Kansallinen energia- ja ilmastostrategia vuoteen Elinkeinoministeri Olli Rehn Kansallinen energia- ja ilmastostrategia vuoteen 2030 Elinkeinoministeri Olli Rehn 24.11.2016 Skenaariotarkastelut strategiassa Perusskenaario Energian käytön, tuotannon ja kasvihuonekaasupäästöjen kokonaisprojektio

Lisätiedot

Keski- ja Itä-Euroopan metsätietopalvelu

Keski- ja Itä-Euroopan metsätietopalvelu METSÄVARAT Metsänomistus v. 7 1 Puulajien osuus puuston tilavuudesta v. Yksityistämisen alla oleva maa 1 % Lepät 1 % Haapa 3 % Muut puulajit 5 % Yksityinen 35 % Valtio 9 % Rauduskoivu 18 % Mänty 1 % Kuusi

Lisätiedot

Lapin metsäbiotalous

Lapin metsäbiotalous Lapin metsäbiotalous Lapissa metsäbiotalouden merkitys maakunnan taloudessa on suuri Metsäbiotalous muodostaa pääosan maakunnan koko biotaloudesta. Esimerkiksi tuotoksesta sen osuus on 60 %. Kivijalkana

Lisätiedot

Metsätilinpito Puuaineksesta yli puolet poltetaan

Metsätilinpito Puuaineksesta yli puolet poltetaan Ympäristö ja luonnonvarat 2014 Metsätilinpito 2013 Puuaineksesta yli puolet poltetaan Suomessa käytetyn puun kokonaismäärästä poltettiin lähes 52 prosenttia vuonna 2013 Osuus on viime vuosina hieman kasvanut

Lisätiedot

Arvioita Suomen puunkäytön kehitysnäkymistä

Arvioita Suomen puunkäytön kehitysnäkymistä Arvioita Suomen puunkäytön kehitysnäkymistä Lauri Hetemäki Metsien käytön tulevaisuus Suomessa -seminaari, Suomenlinna, 25.3.2010, Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research

Lisätiedot

PUUN OSTAJIEN NÄKEMYS. Puuta lisää metsistä -seminaari 15.4.2016 Tomi Salo, metsäjohtaja

PUUN OSTAJIEN NÄKEMYS. Puuta lisää metsistä -seminaari 15.4.2016 Tomi Salo, metsäjohtaja PUUN OSTAJIEN NÄKEMYS Puuta lisää metsistä -seminaari 15.4.2016 Tomi Salo, metsäjohtaja TEOLLISUUS KÄYTTI PUUTA 63,9 MILJOONAA KUUTIOTA VUONNA 2014 Raakapuun lisäksi teollisuus käytti sivutuotteena syntyvää

Lisätiedot

MAAILMAN MODERNEIN BIOTUOTETEHDAS

MAAILMAN MODERNEIN BIOTUOTETEHDAS MAAILMAN MODERNEIN BIOTUOTETEHDAS OSSI PUROMÄKI METSÄ FIBRE, 1 on kannattava ja kilpailukykyinen metsäteollisuuskonserni 2 Metsä Fibre lyhyesti METSÄ FIBRE Maailman johtavia havuselluntuottajia ja suuri

Lisätiedot

Puuhuolto/puun hankinta - Case Stora Enso. Yritysvastuujohtaja Pekka Kallio-Mannila

Puuhuolto/puun hankinta - Case Stora Enso. Yritysvastuujohtaja Pekka Kallio-Mannila Puuhuolto/puun hankinta - Case Stora Enso Yritysvastuujohtaja Pekka Kallio-Mannila Stora Enso Stora Enso on pakkaus-, biomateriaali-, puutuote- ja paperiteollisuuden maailmanlaajuinen edelläkävijä Maailmanlaajuisesti

Lisätiedot

Kainuun metsäbiotalous

Kainuun metsäbiotalous n metsäbiotalous elää edelleen puusta Metsäbiotalous muodostaa 41 % maakunnan koko biotalouden tuotoksesta. Työllisyydessä osuus on noin 1,5-kertainen maakuntien keskiarvoon verrattuna. Metsäbiotalouden

Lisätiedot

Uusinta uutta puusta ja metsästä. Euroopan Unionin ilmasto- ja energiasitoumusten merkitys metsä- ja puusektorilla

Uusinta uutta puusta ja metsästä. Euroopan Unionin ilmasto- ja energiasitoumusten merkitys metsä- ja puusektorilla Uusinta uutta puusta ja metsästä Metlan Itä-Suomen kevätmetsäpäivä 28.4.2009 Euroopan Unionin ilmasto- ja energiasitoumusten merkitys metsä- ja puusektorilla Jari Parviainen Metsäntutkimuslaitos (Metla),

Lisätiedot

Suomen metsäteollisuus voi menestyä kansainvälisessä kilpailussa

Suomen metsäteollisuus voi menestyä kansainvälisessä kilpailussa Suomen metsäteollisuus voi menestyä kansainvälisessä kilpailussa Matti Kärkkäinen professori Metsäalan tulevaisuusfoorumi 16.3.2005, Sibelius-talo, Lahti Matti Kärkkäinen 1 Sahatavaran kulutus henkeä kohti

Lisätiedot

SUOMALAIS-VENÄLÄINEN PÄÄTTÄJIEN METSÄFOORUMI 2. - 4.3.2011 GLOBAALIT KILPAILUKYVYN EDELLYTYKSET MUUTOKSESSA

SUOMALAIS-VENÄLÄINEN PÄÄTTÄJIEN METSÄFOORUMI 2. - 4.3.2011 GLOBAALIT KILPAILUKYVYN EDELLYTYKSET MUUTOKSESSA SUOMALAIS-VENÄLÄINEN PÄÄTTÄJIEN METSÄFOORUMI 2. - 4.3.2011 GLOBAALIT KILPAILUKYVYN EDELLYTYKSET MUUTOKSESSA 2.4.2011 Petteri Pihlajamäki Executive Vice President, Pöyry Management Consulting Oy Esityksen

Lisätiedot

Riittääkö bioraaka-ainetta. Timo Partanen

Riittääkö bioraaka-ainetta. Timo Partanen 19.4.2012 Riittääkö bioraaka-ainetta 1 Päästötavoitteet CO 2 -vapaa sähkön ja lämmön tuottaja 4/18/2012 2 Näkökulma kestävään energiantuotantoon Haave: Kunpa ihmiskunta osaisi elää luonnonvarojen koroilla

Lisätiedot

Äänekosken biotuotetehdas

Äänekosken biotuotetehdas Äänekosken biotuotetehdas Metsä Groupin avainluvut 2014 METSÄ GROUP Liikevaihto 5,0 mrd. euroa Henkilöstö 10 500 METSÄLIITTO OSUUSKUNTA Konsernin emoyritys Omistajina 122 000 suomalaista metsänomistajaa

Lisätiedot

Pohjois-Pohjanmaan metsäbiotalous

Pohjois-Pohjanmaan metsäbiotalous Pohjois-Pohjanmaan metsäbiotalous Pohjois-Pohjanmaalla metsäbiotalouden veturina on vahva metsäteollisuus Metsäbiotalouden osuus maakunnan koko biotaloudesta on 40 %. Merkittävin biotalouden sektori on

Lisätiedot

Biopolttoaineiden hiilineutralisuusja kestävyyskriteerit ukkospilviä taivaanrannassa?

Biopolttoaineiden hiilineutralisuusja kestävyyskriteerit ukkospilviä taivaanrannassa? Biopolttoaineiden hiilineutralisuusja kestävyyskriteerit ukkospilviä taivaanrannassa? Margareta Wihersaari Jyväskylän yliopisto www.susbio.jyu.fi Esityksen runko: - Esityksen tavoite ja rajaus - Hieman

Lisätiedot

Energia ja luonnonvarat: tulevaisuuden gigatrendit. Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK

Energia ja luonnonvarat: tulevaisuuden gigatrendit. Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK Energia ja luonnonvarat: tulevaisuuden gigatrendit Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK Energia ja luonnonvarat: tulevaisuuden gigatrendit Gigaluokan muuttujia Kulutus ja päästöt Teknologiamarkkinat

Lisätiedot

Varsinais-Suomen metsäbiotalous

Varsinais-Suomen metsäbiotalous Varsinais-Suomen metsäbiotalous - metsäbiotalous pientä Metsäbiotalouden osuus maakunnan biotalouden tuotoksesta on 12 %. Biotalouden tärkeitä sektoreita ovat elintarviketeollisuus, maatalous ja lääketeollisuus.

Lisätiedot

Metsäbiotalous. Suomessa ja maakunnissa. Helsinki, Panu Kallio, Tapio Oy Jouko Lehtoviita, Tapio Oy

Metsäbiotalous. Suomessa ja maakunnissa. Helsinki, Panu Kallio, Tapio Oy Jouko Lehtoviita, Tapio Oy Metsäbiotalous Suomessa ja maakunnissa Panu Kallio, Jouko Lehtoviita, Helsinki, Esityksen sisältö Metsäbiotalous Suomessa Maakuntien metsäbiotalous Metsäbiotalouden osuus maakuntien biotaloudesta Esimerkki

Lisätiedot

Jyväskylä 13.10.2010, Hannes Tuohiniitty Suomen Pellettienergiayhdistys ry. www.pellettienergia.fi

Jyväskylä 13.10.2010, Hannes Tuohiniitty Suomen Pellettienergiayhdistys ry. www.pellettienergia.fi Pelletti on modernia puulämmitystä Jyväskylä 13.10.2010, Hannes Tuohiniitty Suomen Pellettienergiayhdistys ry. Pelletin valmistus Pelletti on puristettua puuta Raaka-aineena käytetään puunjalostusteollisuuden

Lisätiedot

Energia- ja ilmastostrategia ja sen vaikutukset metsäsektoriin

Energia- ja ilmastostrategia ja sen vaikutukset metsäsektoriin Energia- ja ilmastostrategia ja sen vaikutukset metsäsektoriin Elinkeinoministeri Olli Rehn Päättäjien 40. Metsäakatemia Majvikin Kongressikeskus 26.4.2016 Pariisin ilmastokokous oli menestys Pariisin

Lisätiedot

Rakennusten paloturvallisuus määräykset ja ohjeet

Rakennusten paloturvallisuus määräykset ja ohjeet Rakennusten paloturvallisuus määräykset ja ohjeet 2011 6.4.2011 Puurakentamista on pyritty edistämään kauan Puun rakennuskäytön lisäämiselle vahva tahtotila Hallitusohjelmissa Lipponen I:stä lähtien Puurakentamista

Lisätiedot

EU vaatii kansalaisiltaan nykyisen elämänmuodon täydellistä viherpesua.

EU vaatii kansalaisiltaan nykyisen elämänmuodon täydellistä viherpesua. EU vaatii kansalaisiltaan nykyisen elämänmuodon täydellistä viherpesua. Se asettaa itselleen energiatavoitteita, joiden perusteella jäsenmaissa joudutaan kerta kaikkiaan luopumaan kertakäyttöyhteiskunnan

Lisätiedot

Energiatehokkuuden kansalliset tavoitteet ja toteutus

Energiatehokkuuden kansalliset tavoitteet ja toteutus Energiatehokkuuden kansalliset tavoitteet ja toteutus Helena Säteri, ylijohtaja ARY 4.8.2009 Valkeakoski Helena Säteri, ympäristöministeriö/ ARY Asuntomessuseminaari Valkeakoskella 4.8.2009 Kohti uutta

Lisätiedot

Resurssitehokkuus. Puutuoteteollisuuden tutkimuspäivä. Heikki Pajuoja Metsäteho Oy

Resurssitehokkuus. Puutuoteteollisuuden tutkimuspäivä. Heikki Pajuoja Metsäteho Oy Resurssitehokkuus Puutuoteteollisuuden tutkimuspäivä Heikki Pajuoja Metsäteho Oy 31.8.2016 Resurssitehokkuus strategiassa 1/2 Tavoitteena on parantaa puutuoteteollisuuden resurssitehokkuutta energian,

Lisätiedot

Metsä Groupin biotuotetehdas. Timo Merikallio, projektinjohtaja, Metsä Fibre

Metsä Groupin biotuotetehdas. Timo Merikallio, projektinjohtaja, Metsä Fibre Metsä Groupin biotuotetehdas Timo Merikallio, projektinjohtaja, Metsä Fibre Metsäteollisuuden suurin investointi Suomessa Investoinnin arvo 1,2 mrd. euroa Sellun vuosituotanto 1,3 milj. tonnia (nykyisin

Lisätiedot

METSÄTEOLLISUUS - INNOVAATIOT MENESTYKSEN MOOTTORINA. Biotalous innostaa innovaatioihin Hämeenlinna, Alina Ruonala-Lindgren

METSÄTEOLLISUUS - INNOVAATIOT MENESTYKSEN MOOTTORINA. Biotalous innostaa innovaatioihin Hämeenlinna, Alina Ruonala-Lindgren METSÄTEOLLISUUS - INNOVAATIOT MENESTYKSEN MOOTTORINA Biotalous innostaa innovaatioihin Hämeenlinna, 13.10.2016 Alina Ruonala-Lindgren METSÄTEOLLISUUS RY EDUSTAA NOIN 80 METSÄTEOLLISUUTTA HARJOITTAVAA JÄSENYRITYSTÄ

Lisätiedot

Uusiutuvien ja kestävien raakaaineiden

Uusiutuvien ja kestävien raakaaineiden Uusiutuvien ja kestävien raakaaineiden kokonaisvaltainen hyötykäyttö TkT Risto Korpinen Luonnonvarakeskus Uudet liiketoimintamahdollisuudet Uudet tuotteet, palvelut ja teknologia Biokomponenttien erotus

Lisätiedot

Vähähiilinen puukerrostalo

Vähähiilinen puukerrostalo Vähähiilinen puukerrostalo Puuidea 2016 Vantaa 17.03.2016 Matti Kuittinen Arkkitehti, tutkimuspäällikkö 1.Miksi vähähiilisyys? 2.Miten syntyy vähähiilinen kerrostalo? 3.Mahdollisuuksia puualalle EU: 10,9

Lisätiedot

Metsäteollisuuden ja bioenergian tulevaisuuden näkymät

Metsäteollisuuden ja bioenergian tulevaisuuden näkymät Metsäteollisuuden ja bioenergian tulevaisuuden näkymät Lauri Hetemäki Metsätalouden ja politiikan uudet linjat seminaari, Metla ja Tapio, Eduskunta, 23.9.2009 Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet

Lisätiedot

Ekovilla Oy 2010 multimediaesittely

Ekovilla Oy 2010 multimediaesittely Puukuitupohjaisia lämmöneristeitä valmistava Ekovilla Oy on 30-vuotias rakennusteollisuusyritys, joka toimii Kuusan-koskella. Yhtiöllä on tehtaat myös Kiimingissä ja Ylistarossa. Ekovilla on orgaanisten

Lisätiedot

Öljyä puusta. Uuden teknologian avulla huipputuotteeksi. Janne Hämäläinen Päättäjien metsäakatemian vierailu Joensuussa

Öljyä puusta. Uuden teknologian avulla huipputuotteeksi. Janne Hämäläinen Päättäjien metsäakatemian vierailu Joensuussa Öljyä puusta Uuden teknologian avulla huipputuotteeksi Janne Hämäläinen 30.9.2016 Päättäjien metsäakatemian vierailu Joensuussa Sisältö 1) Joensuun tuotantolaitos 2) Puusta bioöljyksi 3) Fortum Otso kestävyysjärjestelmä

Lisätiedot

Metsäsektorin avaintilastoja 2016

Metsäsektorin avaintilastoja 2016 18.10.2016 Metsäsektorin avaintilastoja 2016 Luonnonvarakeskus / Tilastopalvelut Yhteystiedot: Jari Viitanen, puh. 029 532 3033, sähköposti: jari.viitanen@luke.fi (vuoden 2016 ennusteet) Martti Aarne,

Lisätiedot

Metallien kierrätys on RAUTAA!

Metallien kierrätys on RAUTAA! Metallien kierrätys on RAUTAA! METALLEJA VOI KIERRÄTTÄÄ L O P U T T O M A S T I M E T A L L I N E L I N K A A R I Metallituotteen valmistus Metallituotteen käyttö Metallien valmistuksessa raaka-aineiden,

Lisätiedot

Toimialojen rahoitusseminaari. Puutuoteteollisuus. Helsinki

Toimialojen rahoitusseminaari. Puutuoteteollisuus. Helsinki Toimialojen rahoitusseminaari Puutuoteteollisuus Helsinki 12.5.2016 Pasi Loukasmäki Puutuotealan Toimialat TOL 2008 mukaan TOL 16 Sahatavaran ja puutuotteiden valmistus Puun sahaus, höyläys ja kyllästys

Lisätiedot

Suomen metsien kehitys ja hakkuumahdollisuudet

Suomen metsien kehitys ja hakkuumahdollisuudet Suomen metsien kehitys ja hakkuumahdollisuudet Olli Salminen Metla Metsäenergia nyt ja 2030 - teknologiat, kilpailukyky ja ympäristö ForestEnergy2020 -seminaari 8.-9.10.2014 Jyväskylä Alustuksen sisältö:

Lisätiedot

Kierrätämme hiiltä tuottamalla puuta

Kierrätämme hiiltä tuottamalla puuta Kierrätämme hiiltä tuottamalla puuta Ympäristöjohtaja Liisa Pietola, MTK MTK:n METSÄPOLITIIKN AMK-KONFERENSSI 9.3.2016 Miksi hiilenkierrätys merkityksellistä? 1. Ilmasto lämpenee koska hiilidioksidipitoisuus

Lisätiedot

Kestävää kasvua biotaloudesta. Suomen biotalousstrategia

Kestävää kasvua biotaloudesta. Suomen biotalousstrategia Kestävää kasvua biotaloudesta Suomen biotalousstrategia 8.5.2014 Biotalous on talouden seuraava aalto BKT ja Hyvinvointi Fossiilitalous Luontaistalous 1900 2014 2030 Biotalous on talouden seuraava aalto,

Lisätiedot

Teollisuus- ja palvelutuotannon kasvu edellyttää kohtuuhintaista energiaa ja erityisesti sähköä

Teollisuus- ja palvelutuotannon kasvu edellyttää kohtuuhintaista energiaa ja erityisesti sähköä Teollisuus- ja palvelutuotannon kasvu edellyttää kohtuuhintaista energiaa ja erityisesti sähköä Jos energian saanti on epävarmaa tai sen hintakehityksestä ei ole varmuutta, kiinnostus investoida Suomeen

Lisätiedot

Metsät Suomen menneisyys ja tulevaisuus. Ylijohtaja Johanna Buchert Luonnonvarakeskus

Metsät Suomen menneisyys ja tulevaisuus. Ylijohtaja Johanna Buchert Luonnonvarakeskus Metsät Suomen menneisyys ja tulevaisuus Ylijohtaja Johanna Buchert Luonnonvarakeskus Biotalous on talouden seuraava aalto BKT Hyvinvointi Fossiilitalous Luontaistalous 1900 2014 2030 Ref. Kestävää kasvua

Lisätiedot

KIVIAINESHUOLTO KIERTOTALOUDESSA SEMINAARI KIERTOTALOUS CLEAN TECH

KIVIAINESHUOLTO KIERTOTALOUDESSA SEMINAARI KIERTOTALOUS CLEAN TECH KIVIAINESHUOLTO KIERTOTALOUDESSA SEMINAARI 28.10.2015 KIERTOTALOUS CLEAN TECH HS 28.09.2013 Kansainvälisen ilmastopaneelin johtaja Rajendra Pachauri suosittelee varautumaan katastrofeihin Kansainvälisen

Lisätiedot

Uusia tuotteita tutkimuksen ja kehityksen kautta. Päättäjien metsäakatemia Majvik Niklas von Weymarn Ohjelmapäällikkö, Metsäklusteri Oy

Uusia tuotteita tutkimuksen ja kehityksen kautta. Päättäjien metsäakatemia Majvik Niklas von Weymarn Ohjelmapäällikkö, Metsäklusteri Oy Uusia tuotteita tutkimuksen ja kehityksen kautta Päättäjien metsäakatemia Majvik 15.9.2010 Niklas von Weymarn Ohjelmapäällikkö, Metsäklusteri Oy Maailmalla tapahtuu.. Perinteinen puunjalostus paperiksi

Lisätiedot

Metsäteollisuuden ulkomaankauppa, helmikuu 2014

Metsäteollisuuden ulkomaankauppa, helmikuu 2014 Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE Metsäteollisuuden ulkomaankauppa, helmikuu 2014 18/2014 15.5.2014 Aarre Peltola Venäläisen puun osuus tuonnista kasvussa Suomeen

Lisätiedot

Kerrostalorakentaminen Suomessa

Kerrostalorakentaminen Suomessa PUUKERROSTALORAKENTAMINEN PUUIDEA 2016 Original Sokos Hotel Vantaa, Hertaksentie 2, Tikkurila, Vantaa 17.3.2016 klo 9.30 10.00 Kerrostalorakentaminen Suomessa Markku Karjalainen Associate professor (rakennusoppi)

Lisätiedot

Keski- ja Itä-Euroopan metsätietopalvelu

Keski- ja Itä-Euroopan metsätietopalvelu METSÄVARAT Metsänomistus v. 1 Puulajien osuus puuston tilavuudesta v. 1 Yksityisyritykset 11 % Yksityistä misen alla oleva maa 15 % Valtion metsähallinto 37 % Muut puulajit Tervaleppä % 5 % Harmaaleppä

Lisätiedot

METSÄSEKTORIN SUHDANNEKATSAUS Riitta Hänninen, Jussi Leppänen ja Jari Viitanen

METSÄSEKTORIN SUHDANNEKATSAUS Riitta Hänninen, Jussi Leppänen ja Jari Viitanen METSÄSEKTORIN SUHDANNEKATSAUS 2011 2012 Riitta Hänninen, Jussi Leppänen ja Jari Viitanen 20.10.2011 Sisällys Maailmantalous ja vientimarkkinat Sahateollisuuden näkymät Massa ja paperiteollisuuden näkymät

Lisätiedot

Mahdollisuudet lisätä puun käyttöä hallirakentamisessa Päivi Myllylä, Puuinfo Oy

Mahdollisuudet lisätä puun käyttöä hallirakentamisessa Päivi Myllylä, Puuinfo Oy Mahdollisuudet lisätä puun käyttöä hallirakentamisessa Päivi Myllylä, Puuinfo Oy Suomessa puurakentamisen suurimmat kasvumahdollisuudet ovat ammattimaisessa rakennuttamisessa 100 90 80 70 60 50 40 30 20

Lisätiedot

Ympäristövaikutukset Ratamopalveluverkon vaihtoehdoissa

Ympäristövaikutukset Ratamopalveluverkon vaihtoehdoissa Päätösten ennakkovaikutusten arviointi EVA: Ratamoverkko-pilotti Ympäristövaikutukset Ratamopalveluverkon vaihtoehdoissa Ve0: Nykytilanne Ve1: Ratamopalveluverkko 2012 Ve2: Ratamopalveluverkko 2015 1.

Lisätiedot

Metsät ja EU:n 2030 ilmasto- ja energiakehys

Metsät ja EU:n 2030 ilmasto- ja energiakehys VTT TECHNICAL RESEARCH CENTRE OF FINLAND LTD Metsät ja EU:n 2030 ilmasto- ja energiakehys ForestEnergy 2020 -seminaari 7.10.2015 Tommi Ekholm, VTT Hanke VNK:n rahoittama, toteuttajina VTT, VATT, Luke ja

Lisätiedot

PEFC palveluita koko yhteiskunnalle Auvo Kaivola PEFC Suomi Suomen Metsäsertifiointi ry

PEFC palveluita koko yhteiskunnalle Auvo Kaivola PEFC Suomi Suomen Metsäsertifiointi ry PEFC palveluita koko yhteiskunnalle 2.10.2014 Auvo Kaivola PEFC Suomi Suomen Metsäsertifiointi ry 1 PEFC:n kansainvälinen organisaatio PEFC Council on globaali, voittoa tavoittelematon kansainvälinen organisaatio,

Lisätiedot

Energia ja ympäristö liiketoiminta-alue. DM 420002 01-2009 Copyright Tekes

Energia ja ympäristö liiketoiminta-alue. DM 420002 01-2009 Copyright Tekes Energia ja ympäristö liiketoiminta-alue Energia- ja ympäristöklusteri Energialiiketoiminta Ympäristöliiketoiminta Energian tuotanto Polttoaineiden tuotanto Jakelu Siirto Jakelu Jalostus Vesihuolto Jätehuolto

Lisätiedot

Mitä metsätalousalan strategiat, muutostekijät ja tulevaisuuden näkymät merkitsevät ammatillisessa koulutuksessa. Tauno Kivinen

Mitä metsätalousalan strategiat, muutostekijät ja tulevaisuuden näkymät merkitsevät ammatillisessa koulutuksessa. Tauno Kivinen Mitä metsätalousalan strategiat, muutostekijät ja tulevaisuuden näkymät merkitsevät ammatillisessa koulutuksessa Tauno Kivinen 1 Esityksen sisältö Metsätalousalan strategiset vaikutukset ammatillisessa

Lisätiedot

Metsä- ja puuala. Hämeen alueellinen verkostopäivä Tapani Pöykkö

Metsä- ja puuala. Hämeen alueellinen verkostopäivä Tapani Pöykkö Metsä- ja puuala Hämeen alueellinen verkostopäivä 20.1.2016 Tapani Pöykkö Hämeen metsävarat Metsätalousmaata on Kanta- ja Päijät-Hämeessä kaikkiaan noin 620 000 hehtaaria, joista valtaosa on yksityisten

Lisätiedot

Ilmastonmuutos. Ihmiskunnan suurin haaste. Paula Lehtomäki Ympäristöministeri

Ilmastonmuutos. Ihmiskunnan suurin haaste. Paula Lehtomäki Ympäristöministeri Ilmastonmuutos Ihmiskunnan suurin haaste Paula Lehtomäki Ympäristöministeri 1 2 Ilmastonmuutos edelleen tosiasia Maapallon keskimääräinen lämpötila noussut 100 vuoden aikana 0,74 C 15 lämpimintä vuotta

Lisätiedot

Teolliset tuhkapoisteet

Teolliset tuhkapoisteet CLEAN TECH Teolliset tuhkapoisteet Micropulva on kehittänyt hyvin tuloksin cleantech- teknologia ratkaisuja seuraaviin kiertotalouden sovellutuksiin: Kivihiilen pölypoltossa syntyvästä hiilipitoisesta

Lisätiedot

Metsä Board Vahvaa kasvua korkealaatuisissa pakkauskartongeissa

Metsä Board Vahvaa kasvua korkealaatuisissa pakkauskartongeissa Metsä Board Vahvaa kasvua korkealaatuisissa pakkauskartongeissa Katri Sundström Sijoittajasuhdejohtaja Pörssi-ilta, Turku 16.11.2016 METSÄ GROUP Liikevaihto EUR 5.0 mrd. euroa Henkilöstö 9 600 METSÄLIITTO

Lisätiedot

Arvioita Suomen massa- ja paperiteollisuuden tuotannolle ja energiavaikutuksille

Arvioita Suomen massa- ja paperiteollisuuden tuotannolle ja energiavaikutuksille Arvioita Suomen massa- ja paperiteollisuuden tuotannolle ja energiavaikutuksille Lauri Hetemäki Hallituksen ilmasto- ja energiapolitiikan ministerityöryhmän kokous, Valtioneuvoston linna, 30.3.2010 Metsäntutkimuslaitos

Lisätiedot

Paperiliiton hallitusohjelmatavoitteita

Paperiliiton hallitusohjelmatavoitteita Paperiliiton hallitusohjelmatavoitteita 2015-2018 27.2.2015 1 Varmuus laadukkaista työpaikoista Työntekijöiden osalta ei ole perusteita tuotannon siirtämiseksi muihin maihin. Suomalaisten työntekijöiden

Lisätiedot

Maaseudun Energia-akatemia Arviointi oman tilan energian kulutuksesta

Maaseudun Energia-akatemia Arviointi oman tilan energian kulutuksesta Maaseudun Energia-akatemia Arviointi oman tilan energian kulutuksesta Maaseudun energia-akatemia Tavoitteena - Maatalouden energiatietouden ja energian tehokkaan käytön lisääminen - Hankkeessa tuotetaan

Lisätiedot

Vain hyviä syitä, Julkisen hirsirakentamisen seminaari Pudasjärvi Kansliapäällikkö Hannele Pokka. Hyvät seminaarivieraat,

Vain hyviä syitä, Julkisen hirsirakentamisen seminaari Pudasjärvi Kansliapäällikkö Hannele Pokka. Hyvät seminaarivieraat, 1 Vain hyviä syitä, Julkisen hirsirakentamisen seminaari 8.-9.9.2016 Pudasjärvi Kansliapäällikkö Hannele Pokka Hyvät seminaarivieraat, Olen iloinen, että minut kutsuttiin tutustumaan hirsirakentamiseen

Lisätiedot

PUUPOHJAISET LIIKENNEPOLTTOAINEET JA TIELIIKENTEEN KASVIHUONEKAASUJEN VÄHENTÄMINEN SUOMESSA Esa Sipilä, Pöyry Management Consulting Oy

PUUPOHJAISET LIIKENNEPOLTTOAINEET JA TIELIIKENTEEN KASVIHUONEKAASUJEN VÄHENTÄMINEN SUOMESSA Esa Sipilä, Pöyry Management Consulting Oy PUUPOHJAISET LIIKENNEPOLTTOAINEET JA TIELIIKENTEEN KASVIHUONEKAASUJEN VÄHENTÄMINEN SUOMESSA Esa Sipilä, Pöyry Management Consulting Oy ForestEnergy2020-tutkimusohjelman vuosiseminaari, Joensuu 7 Lokakuuta

Lisätiedot

Jämsän energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Jämsän energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy Jämsän energiatase 2010 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Jämsän energiatase 2010 Öljy 398 GWh Turve 522 GWh Teollisuus 4200 GWh Sähkö 70 % Prosessilämpö 30 % Puupolttoaineet 1215 GWh Vesivoima

Lisätiedot

Hajautettu lämmöntuotanto liiketoimintana

Hajautettu lämmöntuotanto liiketoimintana Hajautettu lämmöntuotanto liiketoimintana - kokemuksia EU-hankkeista Forest Energy 2020 vuosiseminaari Joensuu, 9.10.2013 Jyrki Raitila, VTT Taustaa VTT (Jyväskylä) ollut mukana useissa EU- ja maakuntaprojekteissa,

Lisätiedot

Uusiutuvien luonnonvarojen tutkimus ja kestävän talouden mahdollisuudet

Uusiutuvien luonnonvarojen tutkimus ja kestävän talouden mahdollisuudet Uusiutuvien luonnonvarojen tutkimus ja kestävän talouden mahdollisuudet Ympäristölounas Lammin biologinen asema 29.5.2015 Ilkka P. Laurila, kehitysjohtaja Luonnonvarakeskus ilkka.p.laurila@luke.fi Ilkka

Lisätiedot

Yllättikö puun alkuperän hallinnan vaatimus FSC- ja PEFC-standardit

Yllättikö puun alkuperän hallinnan vaatimus FSC- ja PEFC-standardit Yllättikö puun alkuperän hallinnan vaatimus FSC- ja PEFC-standardit Timo Soininen Pääarvioija, Tuotepäällikkö FSC CoC 1 Julkinen Yllättikö puun alkuperän hallinnan vaatimus Esittely Timo Soininen Metsäteollisuuden

Lisätiedot

Uusia mahdollisuuksia suuren ja pienen yhteistyöstä

Uusia mahdollisuuksia suuren ja pienen yhteistyöstä Uusia mahdollisuuksia suuren ja pienen yhteistyöstä Olli Laitinen Metsäliitto Puunhankinta 1 2 3 Edistämme kestävän kehityksen mukaista tulevaisuutta Tuotteidemme pääraaka-aine on kestävästi hoidetuissa

Lisätiedot