Tampereen kaupunki Tietotuotanto ja laadunarviointi VÄ E S TÖ. Akseli 3/2011. Tilastollisia tiedonantoja Tampereelta

Transkriptio

1 Tampereen kaupunki Tietotuotanto ja laadunarviointi VÄ E S TÖ T YÖ L L I S Y YS HY V I N V O I N T I A S U M I N E N TA LO U S O R I G O S S A : Ym p ä r i s t ö A J A N KO H TA I S TA : Po r m e s t a r i k ä y n n i s t i Ta m p e r e S e n i o r - o h j e l m a n Akseli 3/2011 Tilastollisia tiedonantoja Tampereelta

2 Tampereen kaupunki Tietotuotanto ja laadunarviointi Akseli Tilastollisia tiedonantoja Tampereelta 3/2011 Väestö 1 Työllisyys 3 Hyvinvointi 6 Asuminen 8 Talous 10 Origossa: Ympäristö 13 Ajankohtaista 16 Julkaisuja ja tutkimuksia 17 Kun kehityksen pyörät pyörivät, Akseli pitää muutoksen koossa. Se osoittaa kehityksen suuntaa, ylös, alas, eteen- tai taaksepäin. Julkaisu ilmestyy neljä kertaa vuodessa, helmi-, touko, elo- ja marraskuussa. Tarkasteltavia aiheita ovat mm. väestö, väestönmuutokset, työllisyys, rakentaminen, asuminen, hyvinvointi ja talous. Akselissa esitellään myös julkaisuja ja tutkimuksia sekä muita ajankohtaisia asioita. Tässä numerossa teemana on ympäristö. Origossa tarkastellaan Tampereen kaupungin ympäristöpolitiikkaa ja ympäristön tilan ja kestävän kehityksen seurantaa. Lisäksi kerrotaan muun muassa vihreän viikon tapahtumista ja esitellään luontokoulu Korennon toimintaa. Ympäristöteema näkyy myös julkaisuja ja tutkimuksia -osiossa. Ajankohtaista-osiossa pormestari Timo P. Nieminen esittelee käynnistämänsä TampereSenior -ohjelman. Kuvat: Pauli Asikainen ISSN-L ISSN Tampere

3 AKSELI 3/2011 Väestö 1 Väestön kasvu neljännesvuosittain IV nelj. III nelj II nelj. I nelj. Kokonaismuutos Lähde: Tilastokeskus VÄESTÖ Tampereen väkiluku kasvaa hieman edellisvuotta enemmän Tilastokeskuksen ennakkotietojen perusteella Tampereella asui kesäkuun 2011 lopussa henkilöä. Väkiluku on kasvanut edellisen vuoden lopusta 90 henkilöllä. Vuonna 2010 vastaavana ajankohtana väkiluku kasvoi seitsemällä henkilöllä. Uusia tamperelaisia syntyi tammi kesäkuun aikana 1 263, mikä on 37 vähemmän kuin vastaavana ajankohtana viime vuonna. Kuolleita oli 986. Näin ollen alkuvuoden luonnollinen väestönlisäys oli 277 henkilöä, mikä on 85 henkilöä enemmän kuin viime vuonna samana ajankohtana * Kuntien välinen nettomuutto on ollut koko alkuvuoden Tampereelle negatiivinen tammikuuta lukuun ottamatta. Tampereelle muutti tammi kesäkuun aikana henkilöä, kun pois muuttajia oli henkilöä. Tampereen väkiluvun kasvun saa aikaan syntyneiden enemmyys ja positiivinen nettomaahanmuutto. Maahanmuuton muuttovoitto oli tammi kesäkuussa 185 henkilöä, mikä on kuusi henkilöä enemmän kuin vastaavana ajankohtana edellisenä vuonna. Kaupunkiseudun kuntien kasvu tammi-kesäkuu 2011 Ylöjärvi +354 Pirkkala +324 Tampere +90 Nokia +186 Lempäälä +185 Kangasala +155 Vesilahti +68 Orivesi +7 Syntyneiden enemmyys Nettomuutto yhteensä Lähde: Tilastokeskus Pirkkalan kasvu kaupunkiseudun suurinta Tampereen kaupunkiseudun ennakkoväkiluku kesäkuun lopussa oli Tämä oli henkilöä enemmän kuin edellisen vuoden lopussa. Suhteellinen kasvu tammi kesäkuussa oli 0,4 prosenttia, mikä on 0,1 prosenttiyksikköä edellisvuotta enemmän. Kaupunkiseudun kunnista suhteellisesti suurin väestönlisäys oli tammi kesäkuussa Pirkkalassa, jossa väkiluku kasvoi 1,9 prosenttia. Toiseksi suurinta väestönlisäys oli Vesilahdessa, jossa väkiluku kasvoi 1,6 prosenttia. Yli prosentin väestönlisäykseen ylsi vielä Ylöjärvi 1,2 prosentilla. Lempäälässä väkiluku kasvoi 0,9, Nokialla 0,6 ja Kangasalla 0,5 prosenttia. Orivedelläkin seitsemän henkilön väestönlisäys sai aikaan 0,1 prosentin kasvun. Tampere jäi kaupunkiseudun ainoana nollakasvuun.

4 2 AKSELI 3/2011 Väestö Helsinki Espoo Vantaa Lahti +196 Oulu +155 Tampere +90 Jyväskylä -18 Kouvola -160 Turku -208 Kuopio -321 Suurten kaupunkien kasvu tammi kesäkuu 2011 Syntyneiden enemmyys Nettomuutto yhteensä Lähde: Tilastokeskus Espoossa ja Vantaalla väestönkasvu suurten kaupunkien nopeinta Suurista kaupungeista väkiluku kasvoi tammi kesäkuussa nopeimmin pääkaupunkiseudun kaupungeissa. Suhteellisesti suurin väkiluvun kasvu oli Vantaalla ja Espoossa, joissa väestönlisäys oli 0,8 prosenttia. Seuraavaksi nopeimmin kasvoi Helsinki, jonka väkiluku kasvoi 0,5 prosenttia. Oulussa väestönlisäystä oli 0,1 prosenttia. Tampere jäi nollakasvullaan kuuden suurimman kaupungin vertailussa toiseksi viimeiseksi. Turussa väestönmuutos jäi negatiivisen puolelle - 0,1 prosenttiin. Määrällisesti väestönlisäys oli suurinta Helsingissä, jossa väkiluku kasvoi henkilöllä. Espoo ylsi lähes asukkaan kasvuun ja Vantaakin yli asukkaan. Myös Lahdessa ja Oulussa väkiluku kasvoi enemmän kuin Tampereella. Tampereen sk Suurten seutukuntien kasvu tammi kesäkuu 2011 Helsingin sk Oulun sk +907 Seinäjoen sk +580 Turun sk +357 Jyväskylän sk +266 Lahden sk +233 Syntyneiden enemmyys Nettomuutto yhteensä Lähde: Tilastokeskus Tampereen kasvu suurten seutukuntien kolmanneksi nopeinta Tammi kesäkuussa suurista seutukunnista kasvoi suhteellisesti nopeimmin Helsingin seutukunta, jossa väkiluku kasvoi henkilöä. Suhteellinen väestönlisäys oli Helsingin seutukunnassa 0,6 prosenttia. Suhteellisesti toiseksi eniten kasvoi Seinäjoen seutukunta, jossa väkiluku kasvoi 0,5 prosenttia. Tampere jakaa kolmanneksi nopeimmin kasvavan seutukunnan sijoituksen Oulun seutukunnan kanssa 0,4 prosentin kasvulla. Tampereen seutukunnan väkiluku kasvoi henkilöä ja Oulun 907 henkilöä. Seuraavaksi nopeinta kasvu oli Jyväskylän seutukunnassa (0,2 %). 0,1 prosentin kasvuun ylsivät vielä Turun ja Lahden seutukunnat, mutta Joensuun seutukunnassa jäätiin nollakasvuun. Porin ja Kuopion seutukunnissa väkiluku sen sijaan pienentyi 0,1 prosenttia edellisvuoden lopusta. Helsingin, Seinäjoen ja Lahden seutukunnissa väestönlisäykseen vaikutti erityisesti positiivinen nettomuutto, kun taas Oulun, Turun ja Jyväskylän seutukunnissa väkilukua kasvatti kuolleisuutta huomattavasti suurempi syntyvyys. Tampereen seutukunnassa syntyneiden enemmyyden ja nettomuuton vaikutus väestönlisäykseen oli lähes yhtä suuri.

5 AKSELI 3/2011 Työllisyys 3 TYÖLLISYYS % Työttömyysaste, nelj. vuosi Tampere Koko maa Lähde: Pirkanmaan ELY-keskus Työttömyysaste nousi kesällä Kesäkuun lopussa Tampereella oli työtöntä työnhakijaa. Työttömyysaste oli 13,3 prosenttia, mikä on 0,9 prosenttiyksikköä toukokuuta korkeampi. Edellisvuoden kesäkuusta työttömyysaste on kuitenkin laskenut 1,7 prosenttiyksikköä. Työttömyysaste on ollut laskussa koko alkuvuoden toukokuuhun asti, kunnes se nousi tyypilliseen tapaan kesäkuussa oppilaitoksista valmistuneiden astuttua työmarkkinoille. Vuoden 2010 loppuun verrattuna työttömyysaste on laskenut 0,6 prosenttiyksikköä. Myös koko Pirkanmaalla työttömien määrä kasvoi kesäkuussa kuukauden takaisesta, vaikka koko alkuvuoden ajan työttömien määrä on laskenut. Pirkanmaalla työttömiä oli kesäkuun lopussa henkilöä ja työttömyysaste oli 10,2 prosenttia. Työttömyysaste nousi toukokuun lopusta 0,7 prosenttiyksikköä, mutta laski edellisvuoden kesäkuusta 1,3 prosenttiyksikköä. Työttömyysaste on laskenut vuoden 2010 lopusta 1,4 prosenttiyksikköä. Koko maassa työttömyysaste oli kesäkuun lopussa 9,2 prosenttia, joten Tampereen työttömyysaste on koko maan keskiarvoa peräti 4,1 prosenttiyksikköä korkeampi. Koko Pirkanmaahan verrattuna Tampereen työttömyysaste on 3,1 prosenttiyksikköä korkeampi. Verrattaessa koko maan, Pirkanmaan ja Tampereen työttömyysasteen muutosta edellisen vuoden kesäkuuhun on Tampereen työttömyysaste kuitenkin laskenut eniten eli 1,7 prosenttiyksikköä Alle 25-vuotiaat, yli 50-vuotiaat ja pitkäaikaistyöttömät, kesäkuu yli 50-vuotiaat yli vuoden työttömänä alle 25-vuotiaat Lähde: Pirkanmaan ELY-keskus Pirkanmaan korkein työttömyysaste oli Tampereella (13,3 %). Seuraavaksi korkein työttömyysaste kirjattiin Valkeakoskella ja Urjalassa, joissa molemmissa se oli 12,0 prosenttia. Tampereen seutukunnan työttömyysaste (11,4 %) oli Etelä-Pirkanmaan (työttömyysaste 11,7 %) jälkeen maakunnan korkein. Maakunnan alhaisin työttömyysaste oli Punkalaitumella (5,5 %) ja seutukunnista Lounais-Pirkanmaalla (5,9 %). Nuorisotyöttömien määrä vähentynyt edellisvuodesta Keskikesän kynnyksellä niin nuorisotyöttömien, pitkäaikaistyöttömien kuin yli 50-vuotiaidenkin työttömien määrä kasvoi Tampereella. Toukokuuhun verrattuna alle 25-vuotiaiden työttömien määrä kasvoi 296, pitkäaikaistyöttömien määrä 61 ja yli 50-vuotiaiden työttömien määrä 46 henkilöllä. Edellisen vuoden kesäkuuhun verrattuna nuorten työllisyys

6 4 AKSELI 3/2011 Työllisyys on parantunut eniten. Vuonna 2011 kesäkuussa nuorisotyöttömiä oli 2 048, kun vuotta aiemmin heitä oli 687 enemmän. Nuorisotyöttömyys laski edellisvuoden vastaavasta ajankohdasta 25,1 prosenttia. Viime vuoden lopusta lähtien nuorisotyöttömyys on laskenut 85 henkilöllä. Myös pitkäaikaistyöttömien kohdalla työtilanne näyttää vihdoin hieman parantuneen. Edellisvuoden lopusta yli vuoden työttömänä olleiden määrä vähentyi 144 henkilöä. Myös edellisvuoden kesäkuuhun verrattuna pitkäaikaistyöttömiä on nyt 26 henkilöä vähemmän. Muutos ei ole suuri mutta suunta on kuitenkin oikea, koska vuoden 2009 syksystä lähtien pitkäaikaistyöttömien määrä oli pitkään nousussa. Kesäkuun lopussa työttömistä tamperelaisista työnhakijoista enemmistö oli miehiä. Heitä oli 7 668, kun naisia oli Miesten osuus oli kesäkuun lopussa 53,1 prosenttia ja naisten 46,9 prosenttia. Viime vuoden kesäkuussa työttömistä työnhakijoista oli miehiä 54,4 prosenttia, joten vuodessa työttömien miehien määrä on laskenut 1,3 prosenttiyksikköä ja naisten määrä on vastaavasti noussut saman verran. Yli 50-vuotiaita työttömiä oli kesäkuun lopussa henkilöä, mikä on 158 henkilöä vähemmän kuin vuosi sitten kesäkuussa. Kaupunkiseudun kuntien työttömyysaste, kesäkuu % Tampere Nokia Orivesi Lempäälä Pirkkala Ylöjärvi Kangasala Vesilahti Lähde: Pirkanmaan ELY-keskus Tampereella kaupunkiseudun korkein työttömyysaste Tampereen kaupunkiseudun kuntien työttömyysaste oli kesäkuun lopussa 11,6 prosenttia. Edellisvuoden kesäkuusta työttömyysaste laski 1,5 prosenttiyksikköä ja vuoden 2010 lopusta 0,7 prosenttiyksikköä. Kaupunkiseudun alhaisin työttömyysaste oli Vesilahdella, 7,3 prosenttia. Alle koko maan keskimääräisen työttömyysasteen (9,2 %) jäivät lisäksi Kangasala (8,3 %), Pirkkala (8,5 %), Ylöjärvi (8,5 %) ja Lempäälä (8,7 %). Kaupunkiseudun korkein työttömyysaste oli Tampereella (13,3 %). Seuraavaksi suurin työttömyysaste oli Nokialla (10,1 %) ja Orivedellä (9,9 %). Edellisvuoden kesäkuuhun verrattuna työttömyys on vähentynyt eniten Tampereella, jossa laskua on ollut 1,7 prosenttiyksikköä. Hitainta lasku on ollut Kangasalla ja Lempäälässä, joissa molemmissa työttömyysaste laski 0,9 prosenttiyksiköllä.

7 AKSELI 3/2011 Työllisyys Suurten kaupunkien työttömyysaste, kesäkuu % Oulu Turku Tampere Vantaa Helsinki Espoo Lähde: Pirkanmaan ELY-keskus Suurista kaupungeista Tampereen työttömyysaste on laskenut nopeimmin Suomen suurista kaupungeista korkein työttömyysaste oli kesäkuun lopussa Oulussa, 14,3 prosenttia. Turussa työttömyysaste oli toiseksi korkein 13,5 prosentilla ja Tampere sijoittui kolmanneksi 13,3 prosentin työttömyysasteella. Vielä vuoden 2010 lopussa Tampereen työttömyysaste oli suurista kaupungeista korkein. Pääkaupunkiseudun suurissa kaupungeissa työttömyysasteet ovat edelleen pysyneet alhaisimpina. Espoossa työttömyysaste on suurien kaupunkien alhaisin, vain kuusi prosenttia. Vuoden takaisiin työttömyyslukuihin verrattuna työttömyysaste on pienentynyt kaikissa suurissa kaupungeissa, eniten Tampereella (1,7 prosenttiyksikköä). Toiseksi eniten eli 0,7 prosenttiyksikköä työttömyys on laskenut Espoossa. Hitainta työttömyyden väheneminen on ollut Turussa, jossa työttömyysaste on pienentynyt 0,4 prosenttiyksikköä. Suurten seutukuntien työttömyysaste, kesäkuu % Jyväskylän seutukunta Oulun seutukunta Lahden seutukunta Tampereen seutukunta 10 suurimman keskiarvo Turun seutukunta Koko maa Helsingin seutukunta Lähde: Pirkanmaan ELY-keskus Jyväskylän ja Oulun seuduilla työttömyys on korkeinta Kymmenen suurimman seutukunnan työttömyysasteen keskiarvo oli kesäkuun lopussa 11,1 prosenttia, mikä on 0,9 prosenttiyksikköä vähemmän kuin vuosi sitten kesäkuussa. Vuodessa työttömyysaste laskikin kaikissa suurissa seutukunnissa. Tampereen seutukunnassa työttömyysaste on pienentynyt muihin suuriin seutukuntiin verrattuna nopeimmin, peräti 1,6 prosenttiyksikköä vuoden takaisesta. Jyväskylän ja Oulun seutukunnissa työttömyysaste on suurten seutukuntien korkein, 12,9 prosenttia. Lahden seutukunnassa työttömyysaste laski edellisvuodesta 1,3 prosenttiyksikköä ja nyt se on 11,8 prosenttia. Helsingin seutukunnassa on edelleen suurten seutukuntien alhaisin työttömyysaste (7,4 %). Turun seutukunnassa työttömyysaste on toiseksi alhaisin, 10,6 prosenttia.

8 6 AKSELI 3/2011 Hyvinvointi Toimeentulotuen saajat ja uudet asiakkaat % 90 % 80 % 70 % 60 % 50 % 40 % 30 % 20 % 10 % 0 % Tammi-kesä 2011 Toimeentulotuen saajat Toimeentulotukea saaneet kotitaloudet perhetyypeittäin ,0 % 6,5 % 7,8 % 12,3 % 10,8 % 7,2 % 29,8 % 43,6 % 5,1 % 30,0 % 12,3 % 6,1 % 28,5 % 47,6 % 45,3 % Tampere Helsinki Kuusikko Uudet asiakkaat Pari, lapsia Yksinhuoltaja Pari, ei lapsia Yhden hengen talous, nainen Yhden hengen talous, mies Asumistukea saaneet ruokakunnat Ruokakunnat Ruokakunnat yhteensä Muutos, % % 25,0 20,0 15,0 10,0 5,0 0,0-5,0-10,0-15,0-20,0-25,0 Lähde: Tietula Lähde: Kuusikko-työryhmä Lähde: Kela HYVINVOINTI Toimeentulotuen asiakkaiden määrä kääntyi laskuun Tammi kesäkuussa 2011 toimeentulotuen asiakkaita oli , vastaavana aikana viime vuonna asiakkaita oli Asiakasmäärät laskivat 0,8 prosenttia. Kahden viime vuoden ajan toimeentulotuen asiakasmäärät nousivat. Vuonna 2009 asiakasmäärä kasvoi henkilöllä ja yhteensä toimeentulotuen asiakkaita oli Vuonna 2010 asiakasmäärän nousu tasaantui ja toimeentulotukea sai asiakasta. Tammi kesäkuun aikana toimeentuloturvan piiriin tuli uutta asiakasta. Koko viime vuonna uusia toimeentulotuen asiakkaita oli 4 630, mikä on hieman vähemmän kuin vuonna 2009, jolloin uusia asiakkaita oli Myös toimeentulotukea saavien ruokakuntien määrä on kääntynyt laskuun. Tammi kesäkuussa ruokakuntien määrä oli Vähennystä vuoden takaisesta on ruokakuntaa eli 10,8 prosenttia. Toimeentulotukimenot kuitenkin kasvoivat tammi kesäkuun aikana. Menot olivat 16,4 miljoonaa euroa, joka on noin euroa enemmän kuin vuosi sitten vastaavana ajanjaksona. Koko vuoden 2010 toimeentulotukimenot olivat 32,4 miljoonaa euroa. Toimeentulotuen tarve kohdistuu vähimmäisetuuksien varassa eläviin. Työttömät ja työmarkkinatuen saajat ovat suurin ryhmä toimeentulotuen asiakkaista. Ansiosidonnaisia etuuksia saavilla ja päätoimisessa työsuhteessa olevilla toimeentuloturvan tarve on vähäistä. Yksinasuvien osuus kuuden suurimman kaupungin toimeentulotukea saavista kotitalouksista oli vuonna 2010 jo 73,8 prosenttia. Tampereella yksinasuvien osuus oli 73,4 prosenttia ja Helsingissä 77,6 prosenttia. Yksinasuvien naisten osuus kuusikkokuntien tuensaajista kasvoi puolella prosenttiyksiköllä verrattuna vuodentakaiseen. Asumistuen saajien määrä tasaantui Yleisellä asumistuella on merkittävä osuus työikäisten pienituloisten ruokakuntien asumismenojen tasaajana. Yleistä asumistukea saa tyypillisesti ruokakunta, joka elää yhden henkilön tulojen varassa. Vuonna 2010 yleistä asumistukea sai Tampereella ruokakuntaa, joista yksin asuvien osuus oli 60,4 prosenttia. Lapsiperheiden osuus oli 30,6 prosenttia ruokakunnista. Vuonna 2009 yleistä asumistukea saavien määrä kasvoi jyrkästi, 22,4 prosenttia, vuoteen 2008 verrattuna. Vuoden 2010 aikana tilanne tasaantui. Kela mak-

9 AKSELI 3/2011 Hyvinvointi 7 soi Tampereella vuonna 2010 yhteensä 38,8 miljoonaa euroa yleistä asumistukea. Tuki oli 212,9 euroa 0 64-vuotiasta tamperelaista kohden. Velkaneuvonnan asiakkaat, tammi kesäkuu Velkaneuvonnan kysyntä laskusuunnassa Uudet tamperelaiset asiakkaat Asiakaskäynnit, yhteensä Neuvonta puhelimitse, sähköpostilla, kirjeitse Tammi-kesä 2011 Lähde: Talous- ja velkaneuvonta Velkaneuvontaan tuli tammi kesäkuussa 552 uutta asiakasta, joista tamperelaisia oli 446. Viime vuoteen verrattuna velkaneuvonnan kysyntä näyttäisi vähentyvän. Vuonna 2010 uusien asiakkaiden yhteydenottoja oli 1 328, joista tamperelaisten osuus oli 995. Myös asiakaskäyntien määrä on kääntynyt laskuun. Tammi kesäkuun aikana tehtiin asiakaskäyntiä, kun koko viime vuoden aikana asiakaskäyntejä oli Neuvontaa annettiin puhelimitse, kirjeitse ja sähköpostilla kertaa. Yhteydenotot neuvontaan ovat vähentyneet, kun niitä vielä koko viime vuonna oli yhteensä Varsinaiset huostaanotot ja kiireelliset sijoitukset Tammi-kesä Varsinaiset huostaanotot, lapsia 2011 Kiireelliset sijoitukset/toimenpiteitä Lähde: Hallintopalvelukeskus Lasten kiireelliset sijoitukset ovat laskussa Lasten kiireellisten sijoitusten määrä on kääntynyt laskuun. Tammi kesäkuun aikana kiireellisiä sijoituksia tehtiin 126, kun vastaavana ajankohtana vuosi sitten niitä tehtiin 133. Tänä vuonna sijoitetuista lapsista 32 oli alle kouluikäisiä. Alakouluikäisiä oli 25 ja vuotiaita 69. Vuonna 2010 kiireellisesti sijoitettiin 232 lasta, joista 125 eli yli puolet oli teini-ikäisiä, 59 alle kouluikäisiä ja 48 alakouluikäisiä. Eniten kiireellisesti sijoitetaan teini-ikäisiä vuotiaita nuoria ja usein syynä on nuoren oma päihteiden käyttö, koulunkäyntivaikeudet tai perheen sisäiset ristiriidat. Pienten lasten sijoitusten syynä on yleensä vanhempien alkoholin käyttö, mielenterveysongelmat ja riittämätön vanhemmuus. Varsinaisia huostaanottoja tehtiin tammi-kesäkuun aikana 46. Huostaanottojen määrä on kasvanut hieman viime vuodesta, jolloin vastaava luku oli 40. Eniten alkuvuoden aikana otettiin huostaan 7 12-vuotiaita lapsia, vuotiaita nuoria otettiin huostaan 14 ja alle kouluikäisiä lapsia 13. Yleisimmät syyt pienten ja alakouluikäisten lasten huostaanottoon ovat vanhempien päihteiden käyttö, perheiden ristiriidat ja vanhemmuuden puute. Vuonna 2010 huostaanottojen määrä oli 84, joka on enemmän kuin kertaakaan 20 viime vuoden aikana. Pieniä, alle kouluikäisiä lapsia otettiin huostaan 35, alle kouluikäisiä 18 ja teini-ikäisiä nuoria 31.

10 8 AKSELI 3/2011 Asuminen ASUMINEN , milj. m 3 Valmistuneet asunnot III-IVnelj. I-II nelj * Rakentamisen jatkuva vuosiarvio, nelj. vuosi Lähde: Rakennusvalvonta Asuntotuotanto hyvässä vauhdissa Asuntotuotanto on odotusten mukaisesti piristynyt selvästi edellisvuodesta. Vuoden 2011 ensimmäisellä puoliskolla Tampereella valmistui 926 asuntoa, mikä on puolet koko vuoden arviosta. Alkuvuodesta valmistuneista asunnoista oli vuokra-asuntoja 544 ja omistusasuntoja 382. Vuosi sitten, tammi kesäkuussa 2010, valmistui yhteensä vain 339 asuntoa ja vuosina vastaavana ajankohtana keskimäärin 665 asuntoa. Asuntotuotanto pienentyi vuosittain vuodesta 2006 ja erityisesti vuodet 2009 ja 2010 olivat taantuman seurauksena asuntotuotannossa poikkeuksellisen hiljaisia. Nyt piristynyt tuotanto onkin osittain paikkaamassa taantuman seurauksena syntynyttä vajetta. Vuoden 2012 asuntotuotanto tulee Tampereen kaupungin asuntotoimen arvion mukaan olemaan asuntoa, mikäli talouskehitys jatkuu suotuisana. 2,0 1,5 1,0 myönnetyt 0,5 aloitetut valmistuneet 0, Lähde: Rakennusvalvonta Aloitettujen asuntojen määrä oli tammi kesäkuussa 824 asuntoa. Kasvua edellisvuodesta on 14 prosenttia. Rakennuslupia on vuoden 2011 alkupuoliskon aikana myönnetty 995 asunnolle, mikä on 23 prosenttia enemmän kuin vuonna 2010 vastaavana ajankohtana. Vielä vuoden ensimmäisellä neljänneksellä rakennusluvissa myönnettyjen asuntojen määrä oli vain noin puolet vuoden takaisiin lukuihin verrattuna. Heinäkuussa 2011 on rakenteilla vuonna 2012 tai myöhemmin valmistuvia myytäviä omistusasuntoja noin 660. Lisäksi ennakkomarkkinoinnissa on noin 460 omistusasuntoa. Vuokra-asuntoja on rakenteilla noin 560, jotka valmistuvat ensi vuonna. Rakennuslupa on myönnetty tai sitä on haettu kaikkiaan noin vuokra-asuntoon. Indeksi 2005= Asuntojen hinnat Helsinki Pääkaupunkiseutu (PKS) Tampere Turku Muu Suomi (koko maa - PKS) Lähde: Tilastokeskus Asuntojen hinnat kääntyivät laskuun Tampereella Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan vanhojen asuntojen hinnat laskivat Tampereella 1,0 prosenttia vuoden 2011 toisella neljänneksellä. Kerrostaloasuntojen hinnat laskivat 2,5 prosenttia. Rivitaloasunnoissa hintojen nousu sen sijaan jatkui 2,0 prosentilla. Vuoden takaiseen verrattuna asuntojen hinnat ovat nousseet Tampereella 2,8 prosenttia. Myös Turussa vanhojen asuntojen hinnat laskivat verrattuna edelliseen neljännekseen. Laskua oli 1,5 prosenttia. Pääkaupunkiseudulla asuntojen hinnat sen sijaan nousivat 1,3 prosenttia. Koko maassa asuntojen hinnat nousivat 1,1 prosenttia verrattuna edelliseen neljännekseen ja 3,2 prosenttia verrattuna vuoden takaiseen. Asuntojen hintojen nousu on

11 AKSELI 3/2011 Asuminen 9 siis koko maassa hidastunut inflaation tuntumaan (3,5 %). Vanha kerrostaloasunto maksoi Tampereella keskimäärin euroa/m² ja rivitaloasunto euroa/m² vuoden 2011 toisella neljänneksellä. Helsingissä kerrostaloasunnosta joutui maksamaan keskimäärin euroa/m² ja rivitaloasunnosta keskimäärin euroa/m². Pääkaupunkiseudun ulkopuolella vanhan asunnon keskimääräinen neliöhinta oli euroa. Uusien asuntojen hinnat nousivat koko maassa 3,1 prosenttia vuoden 2011 toisella neljänneksellä. Pääkaupunkiseudulla hinnat nousivat 0,7 prosenttia ja muualla Suomessa 4,5 prosenttia. Edelliseen vuoteen verrattuna uusien asuntojen hinnat nousivat koko maassa 8,0 prosenttia. Indeksi 2005= Asuntojen vuokrat Helsinki Pääkaupunkiseutu (PKS) Tampere Turku Koko maa pl. PKS Lähde: Tilastokeskus Asuntojen vuokrat nousivat muuta maata hitaammin Tampereen asuntojen vuokrien vuosinousu vuoden 2011 ensimmäisellä neljänneksellä oli Tilastokeskuksen mukaan 1,4 prosenttia. Arava-asuntojen vuokrat nousivat 2,4 prosenttia ja vapaarahoitteisten asuntojen vuokrat 0,9 prosenttia verrattuna vuoden takaiseen. Vuokrat nousivat erityisesti yksiöissä, joissa nousua oli 7,0 prosenttia. Suurempien asuntojen osalta vuokrien nousu oli puolen prosentin luokkaa. Edelliseen vuosineljännekseen verrattuna vuokrat nousivat Tampereella 0,2 prosenttia. Koko maassa vuokrien vuosinousu oli 3,1 prosenttia. Helsingissä vuokrat nousivat 6,0, Espoossa 4,4 ja Vantaalla 3,7 prosenttia. Turussa vuokrat nousivat 5,5 prosenttia vuoden takaiseen verrattuna. Vapaarahoitteisen asunnon keskimääräinen vuokra oli Tampereella vuoden 2011 ensimmäisellä neljänneksellä 11,58 euroa/m². Kaikkien asuntojen keskivuokra oli 10,94 /m². Helsingissä vapaarahoitteisten asuntojen keskivuokrat olivat vuoden ensimmäisellä neljänneksellä 15,47 /m² ja kaikkien asuntojen keskivuokrakin oli 13,39 euroa/m². Turussa kaikkien asuntojen keskivuokrat olivat ensimmäisellä neljänneksellä 10,34 /m².

12 10 AKSELI 3/2011 Talous TALOUS Maailmantalouden kasvu hidastui teollisuusmaiden johdolla Euroopan velkakriisit, Japanin maanjäristys ja tsunami sekä Yhdysvaltojen talouden ongelmat hidastivat maailmantalouden kasvua alkuvuonna IMF:n maailmantalouskatsauksen mukaan maailmantalouden elpyminen taantumasta jatkuu, mutta epätasaisena eri maanosissa ja maanosien sisällä. Suuria haasteita on ollut erityisesti luonnonkatastrofin kärsineessä Japanissa sekä Yhdysvalloissa, jossa toipuminen luottokriisistä on tapahtunut hitaasti. Yhdysvaltojen tilannetta varjostavat lisäksi Japanin katastrofin vaikutukset maan talouteen sekä liittovaltion velkakatosta kesän aikana käyty kiista. Elokuun alkupäivinä saavutettu sopu velkakaton nostamisesta antaa Yhdysvalloille lisäaikaa etsiä ratkaisuja liittovaltion talouden kestävyysongelmaan. Sopu ei kuitenkaan poistanut velkakattokiistan herättämää epäluottamusta. Pörssikurssit laskivat elokuun alussa rajusti reaktiona Yhdysvaltojen ja euroalueen velkaongelmiin. Myös kehittyvissä talouksissa kasvun voimakkain vaihe alkaa olla ohi. Erityinen haaste useissa kehittyvissä talouksissa on inflaatio, jonka kielteiset kasvuvaikutukset näkyvät jo selvästi esimerkiksi Intiassa ja Brasiliassa. Euroalue kasvaa epätasaisesti Euroalueella kasvu oli vahvaa vuoden ensimmäisellä puoliskolla, mutta kasvun ennakoidaan hidastuvan vuoden loppuun tultaessa. Kasvua hidastavat jo useampaan maahan levinnyt velkakriisi, kansainvälisen talouden kasvun hidastuminen sekä yliarvostettu euro. Heinäkuussa euroalueen kriisikokouksessa sovittiin Kreikalle myönnettävästä uudesta lainapaketista, jonka toivotaan lisäävän luottamusta koko euroalueen talouteen. Riski velkakriisin syvenemisestä ja uudesta finanssikriisistä on kuitenkin yhä merkittävä. Huolia herättää Espanjan ja etenkin Italian tilanne. Muissa keskeisissä euromaissa, Ranskassa ja Saksassa, talouskehitys on kuitenkin toistaiseksi ollut myönteistä. Suomen talous kasvoi yli 5 % Suomessa talouden elpyminen käynnistyi noin puoli vuotta euroalueen keskiarvon perässä, mutta on viimeisen vuoden ajan ollut jopa Saksan kasvuvauhtia ripeämpää. Vuoden 2010 toiselta neljännekseltä alkaen Suomen talous on kasvanut keskimäärin yli 5 prosenttia. Maailmanlaajuisen

13 AKSELI 3/2011 Talous 11 kysynnän heikkeneminen alkaa kuitenkin heijastua myös Suomen talouteen. EK:n teollisuuden ja rakentamisen luottamusindikaattorit kääntyivät heinäkuussa laskuun. Palvelualojen luottamus säilyi vahvana. Saldoluku Kuluttajien odotukset taloudesta vuoden kuluttua Luottamus omaan talouteen Luottamus Suomen talouteen Lähde: Tilastokeskus Kuluttajien luottamus talouteen heikentyi Kuluttajien luottamus talouteen on selvästi heikentynyt euroalueen velkakriisin ja kustannusten nousun saattelemana. Heinäkuussa 34 prosenttia Tilastokeskuksen kuluttajabarometrin vastaajista arvioi maamme talouden huononevan. Vielä huhtikuussa osuus oli 19 prosenttia. Vuosi sitten heinäkuussa odotukset olivat selvästi optimistisemmat, kun vain 10 prosenttia pelkäsi maan talouden huononevan vuoden kuluessa. Oman taloutensa kohentumiseen luotti heinäkuussa 26 prosenttia kuluttajista ja 15 prosenttia pelkäsi taloutensa huononevan. Luottamus omaan talouteen ei ole merkittävästi muuttunut alkuvuoden aikana. Vaikka kuluttajien luottamus omaan talouteen on toistaiseksi pysynyt hyvänä, oletetaan kuluttajahintojen nousun heikentävän sitä. Inflaatio kiihtyi kesäkuussa 3,5 prosenttiin. Kuluttajahintoja nosti Tilastokeskuksen mukaan erityisesti asumisen ja ravinnon kallistuminen. Asuntojen hintojen nousun hidastuminen alkuvuoden 2011 aikana suitsee kuitenkin osaltaan inflaatiota, jonka odotetaan vaimenevan vuonna 2012 hieman yli 2 prosentin tasolle. Hallitusohjelmassa paljon kuntiin vaikuttavia linjauksia Pääministeri Jyrki Kataisen hallituksen ohjelma Neuvottelutulos Kataisen hallituksen hallitusohjelmasta julkaistiin kesäkuussa Hallituksen painopistealueet alkaneella hallituskaudella ovat köyhyyden, eriarvoisuuden ja syrjäytymisen vähentäminen, julkisen talouden vakauttaminen sekä kestävän talouskasvun, työllisyyden ja kilpailukyvyn vahvistaminen. Hallitusohjelmassa on odotetusti paljon kuntiin ja kuntatalouteen vaikuttavia linjauksia. Kuntaliiton kokoaman arvion mukaan hallitusohjelmaan kirjatut kuntien tehtävien lisäykset ja tulojen leikkaukset lisäävät kunnissa painetta kiristää kunnallisverotusta. Toisaalta hallituksen sitoutuminen edistämään kuntatalouden vakautta ja kestävyyttä nähdään myönteisenä merkkinä Kuntien valtionosuuksiin on hallitusohjelman mukaan odotettavissa yli 600 miljoonan euron leikkauksia. Tampereen osuus leikkauksista on arvion mukaan noin 27 miljoonaa euroa. Leikkausten vastapainoksi kuntien osuus yhteisöveron tuotosta maksetaan 5 prosenttiyksiköllä korotettuna vuosi-

14 12 AKSELI 3/2011 Talous na 2012 ja Kuntaliiton mukaan tämä kuntien veropohjan laajentaminen ei kuitenkaan riitä turvaamaan kuntapalvelujen rahoitusta. Kunnille on tiedossa lukuisia uusia tehtäviä, joista merkittävimmäksi Kuntaliitto arvioi vuonna 2013 voimaan astuvan vanhuspalvelulain. Lakiluonnoksen mukaan 75 vuotta täyttäneille säädettäisiin subjektiivinen oikeus hoivaan ja kuntoutukseen, minkä arvioidaan kuntien ikärakenteen muutoksen saattelemana nostavan merkittävästi vanhustenhoidon kustannuksia. Merkittäviä ovat myös kokeilu työllisyyden hoidon päävastuun siirtämisestä kunnille viimeistään 12 kuukauden työttömyyden jälkeen sekä nuorten yhteiskuntatakuun toteuttaminen niin, että alle 25-vuotiaille nuorille ja alle 30-vuotiaille vastavalmistuneille tarjotaan työ-, harjoittelu-, opiskelu-, työpaja- tai kuntoutuspaikka viimeistään kolmen kuukauden kuluessa työttömäksi joutumisesta. Uusien tehtävien ja velvoitteiden lisäämistä kunnille on toisaalta tarkoitus rajoittaa ja hallitus lupaa maksaa yli puolet uudistusten aiheuttamista todellisista kustannuksista. Hallitus sitoutuu myös kehittämään uusien ja laajenevien tehtävien vaikutusarviointia. Kuntauudistus pohjautuu vahvoihin peruskuntiin Hallitus aikoo toteuttaa koko maan laajuisen kuntauudistuksen, jonka tavoitteena on vahvoihin peruskuntiin pohjautuva, elinvoimainen kuntarakenne. Vahva peruskunta koostuu hallitusohjelman mukaan luonnollisista työssäkäyntialueista ja on riittävän suuri pystyäkseen itsenäisesti vastaamaan peruspalveluista. Toteutuessaan kuntauudistus tarkoittanee muutoksia myös Pirkanmaalla. Hallitus määrittelee kuntauudistuksen tarkemmat kriteerit ja etenemisen vuoden 2011 loppuun mennessä. Kuntaliiton analyysi hallitusohjelmasta löytyy Kuntaliiton sivulta osoitteesta: uutisia/2011/hallitusohjelma_arvio_pivitetty/liiton%20analyysi%20hallitusohjelmasta.pdf Hallitusohjelma kokonaisuudessaan löytyy Valtioneuvoston sivuilta osoitteesta:

15 ORIGOSSA AKSELI 3/2011 Ympäristö 13 YMPÄRISTÖ Ympäristövaikutusten hallintaa ja seurantaa tehostetaan. Syksyllä 2011 kaupunginvaltuusto saa hyväksyttäväkseen Tampereen kaupungin ympäristöpolitiikan Siinä linjataan seuraavan kymmenen vuoden tavoitteet ja visiot vuodelle 2050 ympäristönsuojelun eri osa-alueille sekä kerrotaan kootusti niihin liittyvät toimenpideohjelmat sekä arvioidaan kokonaiskustannuksia. Kaupungin toiminnan ympäristövaikutuksia seurataan ja raportoidaan jatkossa vuosittain kestävän kehityksen raportissa sekä ympäristötilinpäätöksessä. Ympäristön tilaa arvioidaan valtuustokausittain valmisteltavassa Tampereen ympäristön tila -raportissa. Vuonna 2013 aloittavalle uudelle valtuustolle valmistellaan myös Tampereen ympäristön tulevaisuus -raportti. Kestävän kehityksen raportointi uudistuu 2010 Tampereen kaupungin kestävän kehityksen raportti Kestävän kehityksen raportin tarkoituksena on seurata ja arvioida indikaattoreiden avulla, kehittyykö Tampereen kaupungin toiminta kestävään suuntaan. Tampereen kaupungin tavoitteena on tarjota kuntalaisille mahdollisuudet ympäristöä säästävään ja kestävän kehityksen mukaiseen elämäntapaan. Lisäksi kaupungin omat konkreettiset teot ovat tärkeitä, koska ne toimivat esimerkkinä sekä asukkaille että alueella toimiville yrityksille ja yhteisöille. Syksyn aikana sähköisessä muodossa ilmestyvässä vuoden 2010 kestävän kehityksen raportissa esitetään ekologisen ja sosiaalisen kestävyyden indikaattoritiedot vuosilta 2009 ja 2010 sekä pääsääntöisesti myös niitä edeltäviltä kolmelta vuodelta. Kestävän kehityksen raportoinnista ja käytetyistä indikaattoreista on sovittu yhteisesti kuuden suurimman kaupungin kanssa ja jatkossa kestävän kehityksen raportti ilmestyy myös Tampereella vuosittain. Ympäristötoiminnan taloudellisten tunnuslukujen järjestelmällinen seuranta aloitettiin vuoden 2010 aikana, mikä mahdollistaa ympäristötilinpäätöksen laatimisen jatkossa vuosittain. Ensimmäinen Kirjapitolautakunnan kuntajaoston yleisohjeen mukainen ympäristötilinpäätös on tarkoitus laatia vuodesta 2011.

16 14 AKSELI 3/2011 Ympäristö Soukonvuori on Tampereen uusin luonnonsuojelualue Pirkanmaan ELY-keskus vahvisti Tampereen uusimman luonnonsuojelualueen eli Soukonvuoren suojelun tänä keväänä. Alue löytyy Kauppi Niihaman virkistysalueelta ja sen pintaala on 45,5 hehtaaria. Suojelualue on kaupungin kolmanneksi suurin Teiskon Vattulan ja Pyynikin jälkeen. Soukonvuoren myötä Tampereen luonnonsuojelualueiden laajuus on nyt 354,76 hehtaaria. Kaupungin maa-alasta tämä vastaa kuitenkin vain noin 0,6 prosenttia mikä on selvästi pienempi kuin monissa muissa kunnissa kuuden suurimman kunnan välisessä vertailussa luku on selvästi pienin. Suora vertailu ei kuitenkaan ole mielekästä johtuen kunnan maapinta-alasta, erilaisten luontotyyppien ja potentiaalisten kohteiden määrästä ja pinta-aloista sekä maanomistussuhteista. Vihreää viikkoa vietettiin jälleen kesäkuun alussa Kansainvälinen Vihreä viikko 2011 järjestettiin Tampereella perinteiseen tapaan kesäkuun ensimmäisellä viikolla sunnuntaista sunnuntaihin. Vihreän viikon ja maailman ympäristöpäivän kansainväliset teemat vaihtuvat vuosittain. Vuonna 2011 ympäristöpäivän teemana oli metsät luonto palveluksessasi ja vihreän viikon teema oli materiaalitehokkuus käytä vähemmän, elä paremmin. Vihreän viikon järjesti Tampereen kaupungin ympäristönsuojeluyksikkö yhdessä kaupungin eri yksiköiden, tamperelaisten yhdistysten ja muiden tahojen kanssa. Vihreän viikon tapahtumiin osallistui yhteensä yli henkilöä, joista suurimman osan veti maanantainen Tammelantorilla järjestetty Ympäristötori yli osallistujan voimin. Luontokoulu Korento tavoitti lukuvuonna lähes tamperelaista Tampereen luontokoulu Korento toimii ympäristökasvatuksen tukena kouluille ja päiväkodeille. Luontokoulupäivät Terälahdessa ovat lapsille ja nuorille sekä heidän opettajilleen tehokas tapa toteuttaa tutkivaa oppimista. Korento jalkautuu resurssien mukaan myös tamperelaisille kouluille ja päiväkodeille, sillä toimintaan on kuulunut myös kummikoulutoimintaa, ympäristöagenttikoulutuksia, kesäkursseja, koulutuksia opettajille ja kasvattajille, ja tukea Vihreä lippu -kouluille ja -päiväkodeille.

17 AKSELI 3/2011 Ympäristö 15 Lukuvuonna Korennon tavoitti pääkohderyhmästään eli eskareista ja 4.- ja 7. luokkalaisista keskimäärin 65 prosenttia. Kokonaisuudessaan Korento tavoitti lähes tamperelaista, mikä oli kuitenkin henkilöstöresurssien vähenemisen vuoksi 27 prosenttia vähemmän kuin edellisenä lukuvuotena. Myös lukuvuoden kävijämäärien odotetaan samasta syystä edelleen laskevan. Lisätietoa luontokoulun toiminnasta ja asiakasmääristä löytyy Korennon internet-sivuilta: luontokoulu/ Reilun kaupan elintarvikkeiden käyttö viisinkertaistui, Ateria siirtyi Luomun portaille Tampereen kaupunki on Reilun kaupan kaupunki ja osana sen tavoitteita Reilun kaupan elintarvikkeiden käyttö viisinkertaistui Tampereen Aterian toimipaikoissa vuonna Eniten Reilun kaupan tuotteista käytetään kahvia ja banaaneja. Keväällä 2011 Tampereen Aterian 155 keittiötä liittyi EkoCentrian ylläpitämään ja maa- ja metsätalousministeriön rahoittamaan Portaat luomuun -ohjelmaan ja sitoutui käyttämään säännöllisesti luomuraaka-aineita. Käytössä on luomuhiutaleita, luomupiimää, luomuleipää, luomupastaa ja luomukananmunia. Luontokoulu Korennon toimintaan osallistuneet lukuvuonna Ryhmän tyyppi Oppilaskäynnit Aikuisia (mm. opettajia ja lastentarhanopettajia) Osallistumiskäynnit yhteensä Koululaiset Päivähoito Lukio Ympäristöagentit Kesäkurssit Luonto ja taide Aikuinen ja lapsi Ympäristökurssi Kummikoulu-, yms. koululaisryhmät Koko päivän koulutukset (mm. Luontotaidekurssi, VESO-päivä) Lyhyemmät koulutukset (mm. Vihreä lippu) Avoimet ovet, ympäristötori yms. tilaisuudet Yhteensä Lähde: Luontokoulu Korento 150

18 16 AKSELI 3/2011 Ajankohtaista AJANKOHTAISTA TampereSenior-ohjelma käynnistyi Pormestarina olen halunnut nostaa esille niin kaupunkilaisten hyvinvointia kuin kaupungin kehitystäkin. Olen pitänyt myös tärkeänä sitä, että pystymme ennakoimaan tulevaisuuden haasteita ja kehittämään Tamperetta siten, että tämä olisi hyvä paikka asua ja elää. Tilastoja tarkasteltaessa ei voi olla välttymättä siltä tosiasialta, että väestömme ikääntyy. Samanlainen trendi koskee koko Suomea ja myös monia muita maita. Euroopassa seuraavan kahdenkymmenen vuoden aikana yli 65-vuotiaiden määrä kasvaa 40 prosentilla ja vuoteen 2060 mennessä 90 prosenttia. Käynnistämäni uusi strateginen ohjelma, TampereSenior, on koko kaupungin organisaation yhteinen ohjelma, johon toivotaan mukaan laajasti myös muita tahoja. Ohjelma käynnistyy vuoden 2012 alusta, joka on myös Euroopan unionin aktiivisen ikääntymisen teemavuosi. Ohjelma kestää vuoden 2020 loppuun asti. Tämän syksyn aikana on tavoitteena luoda ohjelman periaatteet ja puitteet, määrittää tavoitteita ja linjata ohjelman sisältöä. TampereSenior-ohjelman lähtökohta on nähdä ikääntyminen voimavarana, mahdollisuuksia luovana, positiivisena muutoksena. Muutos on niin merkittävä, että siihen on varauduttava huolellisesti kaikilla elämänaloilla ja koko seutukunnalla. Ohjelman tavoitteena on lisätä asenteita muokkaavaa tietopohjaa ikääntyvän yhteiskunnan mahdollisuuksista ja vahvistaa Tampereen kaupunkiseudun yhteistyötä ikäihmisten palvelujen järjestämisessä. Ohjelmassa kootaan käynnissä olevat keskeiset tutkimus- ja kehittämishankkeet sekä levitetään ja jalkautetaan niiden parhaita käytäntöjä. Tarkoitus on myös edistää ikäihmisten tarpeisiin vastaavien yritysten työtä ja uusien yritysten käynnistymistä. Ohjelman myötä Tampereen kaupungilla on mahdollisuudet luoda ikäihmisten palveluista uusi kehittämissektori ja uutta työtä seutukunnan asukkaille sekä saada siten itselleen kansallisesti ja kansainvälisesti positiivista mainetta. Kannustan ja rohkaisen kaikkia osallistumaan TampereSenior-ohjelmaan! Timo P. Nieminen Pormestari

19 AKSELI 3/2011 Julkaisuja ja tutkimuksia 17 JULKAISUJA JA TUTKIMUKSIA Kuuden suurimman kaupungin toimeentulotuen vuoden 2010 vertailuraportti valmistunut Kuusikko muodostuu Suomen kuudesta väkiluvultaan suurimmasta kaupungista. Väestömäärän mukaisessa järjestyksessä Kuusikkoon kuuluvat Helsinki, Espoo, Tampere, Vantaa, Turku ja Oulu. Kuusikon työryhmissä vertaillaan kaupunkien sosiaali- ja terveyspalveluja vuosittain. Tiedot on koottu kuntien omista tietojärjestelmistä ja tilinpäätöksistä. Kaupunkien edustajat sopivat tiedonkeruulle mahdollisimman yhdenmukaiset määritelmät, toteuttavat tiedonkeruun käytännössä ja analysoivat tulokset. Kuusikko-työryhmien sihteerit kokoavat tiedot raporteiksi. Uusimmassa vertailuraportissa Kuusikko-kuntien toimeentulotuen kehitystä kuvaa tukea saaneiden kotitalouksien määrän ja kustannusten kasvu, joka kuitenkin hidastui vuoteen 2009 verrattuna. Kuusikko-kunnissa toimeentulotukea saaneiden kotitalouksien määrä lisääntyi 3 prosentilla vuonna 2010, kun kasvua vielä vuonna 2009 oli 13 prosenttia. Tuensaajien määrä kasvoi kaikissa muissa kunnissa paitsi Oulussa. Kuusikko-kunnissa 74 prosenttia toimeentulotuen saajista oli yksinasuvia. Yksinhuoltajia Kuusikon tuensaajista oli 12 prosenttia, mutta suhteessa väestömäärään yksinhuoltajia on enemmän toimeentulotuen saajana kuin muita perhetyyppejä. Kuusikko-kunnissa elää lapsista selvästi suurempi osa toimeentulotuen varassa kuin aikuisväestöstä, sillä lapsiväestöstä eli toimeentulotukea saaneessa kotitaloudessa 12 prosenttia, kun 18 vuotta täyttäneestä väestöstä osuus oli 8,7 prosenttia. Lapsilla on selvästi suurempi riski joutua toimeentulotuen tarpeeseen kuin aikuisväestöllä. Kaupungeissa toimeentulotuen asiakasrakenteelle on tyypillistä yksinhuoltajien ja yksinasuvien suuri osuus. Nuorisotyöttömyys kääntyi laskuun vuoden 2010 aikana, mutta siitä huolimatta uusien nuorten toimeentulotuen saajien määrä kasvoi. Kuusikko-kunnissa toimeentulotukimenot kasvoivat 6 prosenttia. Kustannusten kannalta oleellinen muutos vuonna 2010 oli toimeentulotuen tarpeen keston piteneminen. Osoitteessa olevilla nettisivuilla on tietoa Kuusikko-kuntien yhteistyöstä ja sieltä löytyvät myös julkaistut vertailuraportit.

20 18 AKSELI 3/2011 Julkaisuja ja tutkimuksia Pia Salo Tampereen kaupunki Tampereen kantakaupunkialueen pienvesiselvitys Tampereen kaupunki Ympäristönsuojelun julkaisuja 1/2011 Tampereen kantakaupunkialueen pienvesiselvitys Tampereen kaupungin ympäristönsuojeluyksikön tilaaman selvityksen tavoitteena oli kartoittaa kaikki Tampereen kantakaupunkialueella sijaitsevat, uuden vesilain tarkoittamat pienvedet. Kartoituksen päämääränä oli selvittää alueen pienvesien sijainti, valuma-alue, hydrologis morfologinen tila, fysikaalis kemiallinen vedenlaatu, ekologinen tila, maisema- ja virkistysarvot, maankäyttö, muita huomionarvoisia asioita sekä laatia toimenpide-ehdotuksia. Jokaisesta pienvesikohteesta tuli koota kohdekortti selvitettyjen asioiden perusteella. Pienvesikohdekorttien aineisto kerättiin eri tietolähteistä. Sijainti, valuma-alue, ekologinen tila, maisema- ja virkistysarvot sekä maankäyttö selvitettiin Tampereen kaupungin rasterikarttojen sekä paikkatietokantojen avulla. Osa tiedoista saatiin asiantuntijoita haastattelemalla. Tietoja kerättiin myös Tampereen kaupungin arkistosta sekä maastokäynnein. Maastokäyntejä ei kaikkien kohteiden osalta voitu suorittaa lumen suuren määrän vuoksi. Toimenpide-ehdotukset laadittiin aineistosta ilmenneiden seikkojen perusteella. Selvityksen tuloksena syntyi 118 pienvesikohdekorttia, joista virtavesikortteja 46, lampikortteja 20 ja lähdekortteja 52 kappaletta. Kohdekortit ovat Tampereen kaupungin käytössä Excel-muotoisina. Pienvesikohteista koottiin paikkatietoaineistot, jotka ovat myös tilaajan käytössä. Paikkatietoaineistoa päivitettäessä päivittyvät myös kohdekortit. Selvityksen tuloksia voidaan hyödyntää jatkossa myöhemmin tehtävässä pienvesien kunnostusohjelmassa. Aineistosta selvisi, että pienvesiä koskevaa tietoa ei ole tarpeeksi, jotta niiden tilaa voitaisiin arvioida luotettavasti tai laatia kokonaisvaltainen kunnostussuunnitelma. Lisäselvityksiä tarvitaan varsinkin veden laatua sekä ekologista tilaa koskien. Joidenkin kohteiden sijainti tulee tarkistaa. Selvityksessä ei ole mukana kaikki kantakaupunkialueen pienvesikohteet, koska niitä ei ollut opinnäytetyön puitteissa mahdollista kartoittaa. Selvitys on luettavissa kokonaisuudessaan osoitteessa Kantakaupunkialueen_pienvesiselvitys.pdf Lisätietoja: Pia Salo, ympäristötarkastaja Puh

21 AKSELI 3/2011 Julkaisuja ja tutkimuksia 19 Rakennustekniikan laitos 1 Tampereen asuinrakennusten energiankulutus ja päästöt selvitetty Jaakko Vihola, Juhani Heljo Toteutettavissa olevat energiansäästöpotentiaalit Tampereen kaupungin asuinrakennuskannassa Tampere 2011 Energiansäästösopimukset ja poliittiset päätökset edellyttävät energiansäästöä rakennuksissa. Tampereen kaupungin ECO 2 -hankkeessa on päätetty varmistaa säästöjen toteutuminen. Tämän työn ohjaamiseksi tilattiin Tampereen teknillisen yliopiston Rakennustekniikan laitokselta laskelmat, miten Tampereen asuinrakennuskannassa energiaa kuluu ja miten käytännössä voitaisiin saavuttaa 20 prosentin energiansäästö vuoteen 2020 mennessä. Työssä ei pyritty suureen tarkkuuteen, vaan selvittämään säästöjen suuruusluokkaa. Lopputuloksena oli, että 20 prosentin energiansäästöön ei pääse helposti. Säästön toteutumisen varmistaminen vaatii määrätietoista, pitkäjänteistä ja laaja-alaista työtä, mikä ei aivan pienillä resursseilla onnistu. Selvityksen tavoitteeksi asetettiin niiden keinojen esittäminen, joilla voidaan saavuttaa Tampereen asuinrakennuskannassa kymmenen vuoden aikana 20 prosentin energiansäästö. Tarkastelun pääpaino oli nykyisen rakennuskannan kulutuksen jakaantumisen esittämisessä ja rakennusten suunnitelmallisen korjaustoiminnan yhteydessä tehtävien energiansäästötoimenpiteiden vaikutusten arvioinnissa. Tämän lisäksi työssä on esitetty myös suunnitelmallisen korjaustoiminnan kautta saavutettavat vähennykset kasvihuonekaasupäästöjen osalta. Tällä hetkellä Tampereen rakennuskanta kuluttaa hyötyenergiaa (nettoenergia) noin 4 TWh/a. Tämä hyötyenergia sisältää sähkön, rakennusten lämmityksen ja käyttöveden lämmityksen. Tästä asuinrakennusten osuus on noin 2,1 TWh/a. Asuinrakennuskannassa käyttöveden lämmitykseen käytettävä energia on noin 13 prosenttia kokonaisenergiankulutuksesta, tilojen ja ilmanvaihtoilman lämmittämiseen kuluu noin 63 prosenttia energiasta ja loput 24 prosenttia on rakennuksissa käytettävää huoneisto- ja kiinteistösähköä. Suunnitelmallisen asuinrakennuskannan korjaustoiminnan vaikutuksesta energiansäästöä syntyisi noin 6 prosenttia kymmenessä vuodessa kun verrataan säästöä koko energian kulutukseen sisältäen tilojen lämmityksen, lämpimän käyttöveden sekä kiinteistösähkön ja huoneistosähkön. Säästön määrää voidaan lisätä ohjaamalla valintoja selvityksessä käytettyjä oletuksia energiatehokkaampiin ratkaisuihin. Selvityksen tekivät dipl.ins. Jaakko Vihola ja lab.ins. Juhani Heljo Tampereen teknillisen yliopiston Rakennustekniikan laitokselta Rakennustuotannon ja -talouden yksiköstä.

22 20 AKSELI 3/2011 Julkaisuja ja tutkimuksia Selvitys löytyy kokonaisuudessaan osoitteesta eco2.fi/uploads/hankkeet/tatos-loppuraportti.pdf Lisätietoja: Pauli Välimäki, ECO 2 -hankkeen johtaja Puh etunimi.sukunimi@tampere.fi 1,33 (24 %) Tamperelaisen ekologisen jalanjäljen rakenne 0,5 (9 %) Tamperelaisen jalanjälki 5,51 gha 0,26 (5 %) 0,54 (10 %) 2,88 (52 %) Ravinto Asuminen Liikkuminen Tavarat ja palvelut Rakentaminen Tamperelaisten ekologinen jalanjälki laskettu Ekologinen jalanjälki on maankäyttöön perustuva ekologisen kestävyyden mittari. Se kuvaa globaalihehtaareina, kuinka paljon maa- ja vesialueita tarvitaan kulutuksemme tyydyttämiseen käytettyjen uusiutuvien luonnonresurssien tuottamiseen ja kulutukseen liittyvien hiilidioksidipäästöjen sitomiseen. Tamperelaisen ekologinen jalanjälki laskettiin Ekokumppanit Oy:n vetämässä KuntaJälki-hankkeessa, jossa kehitettiin suomalaiskuntien jalanjäljen laskentaan tarkoitettu Kunta- Jälki-malli. Tampereen lisäksi kuntarahoitteiseen hankkeeseen osallistui 23 muuta kuntaa ja se toteutettiin yhteistyössä Kuntaliiton kanssa. Vuoden 2007 tiedoilla laskettu tamperelaisen keskimääräinen ekologinen jalanjälki oli kooltaan 5,51 globaalihehtaaria, joka vastaa suuruudeltaan karkeasti kahden Tammelantorin kokoista aluetta. Tämä on 11 prosenttia pienempi kuin suomalaisen 6,16 globaalihehtaarin jalanjälki. Tamperelaisten kokonaisjalanjälki oli yhteensä globaalihehtaaria ollen kuusinkertainen kaupungin pinta-alaan verrattuna. Tamperelaisen jalanjälki on yli kolminkertainen verrattuna jokaista maapallon asukasta kohden saatavilla olevaan biokapasiteettiin. Mikäli kaikki maailman ihmiset kuluttaisivat luonnonvaroja yhtä paljon kuin tamperelaiset, tarvittaisiin yhden maapallon sijaan siis 3,1 planeettaa. Kulutustoiminnoittain tarkasteltuna hieman yli puolet tamperelaisten jalanjäljestä koostuu ravinnosta ja neljännes tavaroiden ja palveluiden kulutuksesta. Maankäytön jakaumassa suurin osuus on puolestaan energiamaalla, jota tarvitaan fossiilisten hiilidioksidipäästöjen sitomiseen. Ekologinen jalanjälki auttaa meitä näkemään oman toimintamme osana suurempaa kokonaisuutta ja tavoittelemaan sen myötä kestävämpää elämäntapaa. Tampereen kaupunki voi toimillaan tukea asukkaiden kestävämpiä kulutusvalintoja ja lisäksi kaupungin omat konkreettiset teot ovat tärkeitä, koska ne toimivat esimerkkinä sekä asukkaille että alueel-

23 AKSELI 3/2011 Julkaisuja ja tutkimuksia 21 la toimiville yrityksille ja yhteisöille. Hankkeessa tullaan vielä vuoden 2011 aikana tuottamaan kuntalaisille suunnattu henkilökohtaisen ekologisen jalanjäljen nettilaskuri. Tamperelaisen ekologisen jalanjäljen kesäkuussa 2011 valmistuneeseen tulosraporttiin voi tutustua osoitteessa Lisätietoja: Sanna Mari Huikuri, kestävän kehityksen suunnittelija Puh Marko Nurminen, kehityspäällikkö, Ekokumppanit Oy Puh

24 Faktat II/2011 Väestö Tampere Tampereen kaupunkiseutu Pääkaupunkiseutu Väkiluku, ennakkotieto Vuosimuutos, henkilöä Vuosikasvu, % 0,8 1,1 1,2 Työttömyys Työttömät Vuosimuutos, henkilöä Työttömyysaste, % 13,3 11,6 7,7 Vuosimuutos, %-yksikköä -1,7-1,5-0,6 Asuminen Asuntojen hinnat, /m 2, II/ Asuntojen vuokrat, /m 2, I/ , ,04 Asuntotuotanto tammi kesäkuu 2011, asuntoa Vuosimuutos, % 173,2.... Lisätietoja: Matias Ansaharju Puh etunimi.sukunimi@tampere.fi Aino Järventausta Puh etunimi.sukunimi@tampere.fi