Tampereen kaupunki Tietotuotanto ja laadunarviointi VÄ E S TÖ. Akseli 3/2011. Tilastollisia tiedonantoja Tampereelta

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Tampereen kaupunki Tietotuotanto ja laadunarviointi VÄ E S TÖ. Akseli 3/2011. Tilastollisia tiedonantoja Tampereelta"

Transkriptio

1 Tampereen kaupunki Tietotuotanto ja laadunarviointi VÄ E S TÖ T YÖ L L I S Y YS HY V I N V O I N T I A S U M I N E N TA LO U S O R I G O S S A : Ym p ä r i s t ö A J A N KO H TA I S TA : Po r m e s t a r i k ä y n n i s t i Ta m p e r e S e n i o r - o h j e l m a n Akseli 3/2011 Tilastollisia tiedonantoja Tampereelta

2 Tampereen kaupunki Tietotuotanto ja laadunarviointi Akseli Tilastollisia tiedonantoja Tampereelta 3/2011 Väestö 1 Työllisyys 3 Hyvinvointi 6 Asuminen 8 Talous 10 Origossa: Ympäristö 13 Ajankohtaista 16 Julkaisuja ja tutkimuksia 17 Kun kehityksen pyörät pyörivät, Akseli pitää muutoksen koossa. Se osoittaa kehityksen suuntaa, ylös, alas, eteen- tai taaksepäin. Julkaisu ilmestyy neljä kertaa vuodessa, helmi-, touko, elo- ja marraskuussa. Tarkasteltavia aiheita ovat mm. väestö, väestönmuutokset, työllisyys, rakentaminen, asuminen, hyvinvointi ja talous. Akselissa esitellään myös julkaisuja ja tutkimuksia sekä muita ajankohtaisia asioita. Tässä numerossa teemana on ympäristö. Origossa tarkastellaan Tampereen kaupungin ympäristöpolitiikkaa ja ympäristön tilan ja kestävän kehityksen seurantaa. Lisäksi kerrotaan muun muassa vihreän viikon tapahtumista ja esitellään luontokoulu Korennon toimintaa. Ympäristöteema näkyy myös julkaisuja ja tutkimuksia -osiossa. Ajankohtaista-osiossa pormestari Timo P. Nieminen esittelee käynnistämänsä TampereSenior -ohjelman. Kuvat: Pauli Asikainen ISSN-L ISSN Tampere

3 AKSELI 3/2011 Väestö 1 Väestön kasvu neljännesvuosittain IV nelj. III nelj II nelj. I nelj. Kokonaismuutos Lähde: Tilastokeskus VÄESTÖ Tampereen väkiluku kasvaa hieman edellisvuotta enemmän Tilastokeskuksen ennakkotietojen perusteella Tampereella asui kesäkuun 2011 lopussa henkilöä. Väkiluku on kasvanut edellisen vuoden lopusta 90 henkilöllä. Vuonna 2010 vastaavana ajankohtana väkiluku kasvoi seitsemällä henkilöllä. Uusia tamperelaisia syntyi tammi kesäkuun aikana 1 263, mikä on 37 vähemmän kuin vastaavana ajankohtana viime vuonna. Kuolleita oli 986. Näin ollen alkuvuoden luonnollinen väestönlisäys oli 277 henkilöä, mikä on 85 henkilöä enemmän kuin viime vuonna samana ajankohtana * Kuntien välinen nettomuutto on ollut koko alkuvuoden Tampereelle negatiivinen tammikuuta lukuun ottamatta. Tampereelle muutti tammi kesäkuun aikana henkilöä, kun pois muuttajia oli henkilöä. Tampereen väkiluvun kasvun saa aikaan syntyneiden enemmyys ja positiivinen nettomaahanmuutto. Maahanmuuton muuttovoitto oli tammi kesäkuussa 185 henkilöä, mikä on kuusi henkilöä enemmän kuin vastaavana ajankohtana edellisenä vuonna. Kaupunkiseudun kuntien kasvu tammi-kesäkuu 2011 Ylöjärvi +354 Pirkkala +324 Tampere +90 Nokia +186 Lempäälä +185 Kangasala +155 Vesilahti +68 Orivesi +7 Syntyneiden enemmyys Nettomuutto yhteensä Lähde: Tilastokeskus Pirkkalan kasvu kaupunkiseudun suurinta Tampereen kaupunkiseudun ennakkoväkiluku kesäkuun lopussa oli Tämä oli henkilöä enemmän kuin edellisen vuoden lopussa. Suhteellinen kasvu tammi kesäkuussa oli 0,4 prosenttia, mikä on 0,1 prosenttiyksikköä edellisvuotta enemmän. Kaupunkiseudun kunnista suhteellisesti suurin väestönlisäys oli tammi kesäkuussa Pirkkalassa, jossa väkiluku kasvoi 1,9 prosenttia. Toiseksi suurinta väestönlisäys oli Vesilahdessa, jossa väkiluku kasvoi 1,6 prosenttia. Yli prosentin väestönlisäykseen ylsi vielä Ylöjärvi 1,2 prosentilla. Lempäälässä väkiluku kasvoi 0,9, Nokialla 0,6 ja Kangasalla 0,5 prosenttia. Orivedelläkin seitsemän henkilön väestönlisäys sai aikaan 0,1 prosentin kasvun. Tampere jäi kaupunkiseudun ainoana nollakasvuun.

4 2 AKSELI 3/2011 Väestö Helsinki Espoo Vantaa Lahti +196 Oulu +155 Tampere +90 Jyväskylä -18 Kouvola -160 Turku -208 Kuopio -321 Suurten kaupunkien kasvu tammi kesäkuu 2011 Syntyneiden enemmyys Nettomuutto yhteensä Lähde: Tilastokeskus Espoossa ja Vantaalla väestönkasvu suurten kaupunkien nopeinta Suurista kaupungeista väkiluku kasvoi tammi kesäkuussa nopeimmin pääkaupunkiseudun kaupungeissa. Suhteellisesti suurin väkiluvun kasvu oli Vantaalla ja Espoossa, joissa väestönlisäys oli 0,8 prosenttia. Seuraavaksi nopeimmin kasvoi Helsinki, jonka väkiluku kasvoi 0,5 prosenttia. Oulussa väestönlisäystä oli 0,1 prosenttia. Tampere jäi nollakasvullaan kuuden suurimman kaupungin vertailussa toiseksi viimeiseksi. Turussa väestönmuutos jäi negatiivisen puolelle - 0,1 prosenttiin. Määrällisesti väestönlisäys oli suurinta Helsingissä, jossa väkiluku kasvoi henkilöllä. Espoo ylsi lähes asukkaan kasvuun ja Vantaakin yli asukkaan. Myös Lahdessa ja Oulussa väkiluku kasvoi enemmän kuin Tampereella. Tampereen sk Suurten seutukuntien kasvu tammi kesäkuu 2011 Helsingin sk Oulun sk +907 Seinäjoen sk +580 Turun sk +357 Jyväskylän sk +266 Lahden sk +233 Syntyneiden enemmyys Nettomuutto yhteensä Lähde: Tilastokeskus Tampereen kasvu suurten seutukuntien kolmanneksi nopeinta Tammi kesäkuussa suurista seutukunnista kasvoi suhteellisesti nopeimmin Helsingin seutukunta, jossa väkiluku kasvoi henkilöä. Suhteellinen väestönlisäys oli Helsingin seutukunnassa 0,6 prosenttia. Suhteellisesti toiseksi eniten kasvoi Seinäjoen seutukunta, jossa väkiluku kasvoi 0,5 prosenttia. Tampere jakaa kolmanneksi nopeimmin kasvavan seutukunnan sijoituksen Oulun seutukunnan kanssa 0,4 prosentin kasvulla. Tampereen seutukunnan väkiluku kasvoi henkilöä ja Oulun 907 henkilöä. Seuraavaksi nopeinta kasvu oli Jyväskylän seutukunnassa (0,2 %). 0,1 prosentin kasvuun ylsivät vielä Turun ja Lahden seutukunnat, mutta Joensuun seutukunnassa jäätiin nollakasvuun. Porin ja Kuopion seutukunnissa väkiluku sen sijaan pienentyi 0,1 prosenttia edellisvuoden lopusta. Helsingin, Seinäjoen ja Lahden seutukunnissa väestönlisäykseen vaikutti erityisesti positiivinen nettomuutto, kun taas Oulun, Turun ja Jyväskylän seutukunnissa väkilukua kasvatti kuolleisuutta huomattavasti suurempi syntyvyys. Tampereen seutukunnassa syntyneiden enemmyyden ja nettomuuton vaikutus väestönlisäykseen oli lähes yhtä suuri.

5 AKSELI 3/2011 Työllisyys 3 TYÖLLISYYS % Työttömyysaste, nelj. vuosi Tampere Koko maa Lähde: Pirkanmaan ELY-keskus Työttömyysaste nousi kesällä Kesäkuun lopussa Tampereella oli työtöntä työnhakijaa. Työttömyysaste oli 13,3 prosenttia, mikä on 0,9 prosenttiyksikköä toukokuuta korkeampi. Edellisvuoden kesäkuusta työttömyysaste on kuitenkin laskenut 1,7 prosenttiyksikköä. Työttömyysaste on ollut laskussa koko alkuvuoden toukokuuhun asti, kunnes se nousi tyypilliseen tapaan kesäkuussa oppilaitoksista valmistuneiden astuttua työmarkkinoille. Vuoden 2010 loppuun verrattuna työttömyysaste on laskenut 0,6 prosenttiyksikköä. Myös koko Pirkanmaalla työttömien määrä kasvoi kesäkuussa kuukauden takaisesta, vaikka koko alkuvuoden ajan työttömien määrä on laskenut. Pirkanmaalla työttömiä oli kesäkuun lopussa henkilöä ja työttömyysaste oli 10,2 prosenttia. Työttömyysaste nousi toukokuun lopusta 0,7 prosenttiyksikköä, mutta laski edellisvuoden kesäkuusta 1,3 prosenttiyksikköä. Työttömyysaste on laskenut vuoden 2010 lopusta 1,4 prosenttiyksikköä. Koko maassa työttömyysaste oli kesäkuun lopussa 9,2 prosenttia, joten Tampereen työttömyysaste on koko maan keskiarvoa peräti 4,1 prosenttiyksikköä korkeampi. Koko Pirkanmaahan verrattuna Tampereen työttömyysaste on 3,1 prosenttiyksikköä korkeampi. Verrattaessa koko maan, Pirkanmaan ja Tampereen työttömyysasteen muutosta edellisen vuoden kesäkuuhun on Tampereen työttömyysaste kuitenkin laskenut eniten eli 1,7 prosenttiyksikköä Alle 25-vuotiaat, yli 50-vuotiaat ja pitkäaikaistyöttömät, kesäkuu yli 50-vuotiaat yli vuoden työttömänä alle 25-vuotiaat Lähde: Pirkanmaan ELY-keskus Pirkanmaan korkein työttömyysaste oli Tampereella (13,3 %). Seuraavaksi korkein työttömyysaste kirjattiin Valkeakoskella ja Urjalassa, joissa molemmissa se oli 12,0 prosenttia. Tampereen seutukunnan työttömyysaste (11,4 %) oli Etelä-Pirkanmaan (työttömyysaste 11,7 %) jälkeen maakunnan korkein. Maakunnan alhaisin työttömyysaste oli Punkalaitumella (5,5 %) ja seutukunnista Lounais-Pirkanmaalla (5,9 %). Nuorisotyöttömien määrä vähentynyt edellisvuodesta Keskikesän kynnyksellä niin nuorisotyöttömien, pitkäaikaistyöttömien kuin yli 50-vuotiaidenkin työttömien määrä kasvoi Tampereella. Toukokuuhun verrattuna alle 25-vuotiaiden työttömien määrä kasvoi 296, pitkäaikaistyöttömien määrä 61 ja yli 50-vuotiaiden työttömien määrä 46 henkilöllä. Edellisen vuoden kesäkuuhun verrattuna nuorten työllisyys

6 4 AKSELI 3/2011 Työllisyys on parantunut eniten. Vuonna 2011 kesäkuussa nuorisotyöttömiä oli 2 048, kun vuotta aiemmin heitä oli 687 enemmän. Nuorisotyöttömyys laski edellisvuoden vastaavasta ajankohdasta 25,1 prosenttia. Viime vuoden lopusta lähtien nuorisotyöttömyys on laskenut 85 henkilöllä. Myös pitkäaikaistyöttömien kohdalla työtilanne näyttää vihdoin hieman parantuneen. Edellisvuoden lopusta yli vuoden työttömänä olleiden määrä vähentyi 144 henkilöä. Myös edellisvuoden kesäkuuhun verrattuna pitkäaikaistyöttömiä on nyt 26 henkilöä vähemmän. Muutos ei ole suuri mutta suunta on kuitenkin oikea, koska vuoden 2009 syksystä lähtien pitkäaikaistyöttömien määrä oli pitkään nousussa. Kesäkuun lopussa työttömistä tamperelaisista työnhakijoista enemmistö oli miehiä. Heitä oli 7 668, kun naisia oli Miesten osuus oli kesäkuun lopussa 53,1 prosenttia ja naisten 46,9 prosenttia. Viime vuoden kesäkuussa työttömistä työnhakijoista oli miehiä 54,4 prosenttia, joten vuodessa työttömien miehien määrä on laskenut 1,3 prosenttiyksikköä ja naisten määrä on vastaavasti noussut saman verran. Yli 50-vuotiaita työttömiä oli kesäkuun lopussa henkilöä, mikä on 158 henkilöä vähemmän kuin vuosi sitten kesäkuussa. Kaupunkiseudun kuntien työttömyysaste, kesäkuu % Tampere Nokia Orivesi Lempäälä Pirkkala Ylöjärvi Kangasala Vesilahti Lähde: Pirkanmaan ELY-keskus Tampereella kaupunkiseudun korkein työttömyysaste Tampereen kaupunkiseudun kuntien työttömyysaste oli kesäkuun lopussa 11,6 prosenttia. Edellisvuoden kesäkuusta työttömyysaste laski 1,5 prosenttiyksikköä ja vuoden 2010 lopusta 0,7 prosenttiyksikköä. Kaupunkiseudun alhaisin työttömyysaste oli Vesilahdella, 7,3 prosenttia. Alle koko maan keskimääräisen työttömyysasteen (9,2 %) jäivät lisäksi Kangasala (8,3 %), Pirkkala (8,5 %), Ylöjärvi (8,5 %) ja Lempäälä (8,7 %). Kaupunkiseudun korkein työttömyysaste oli Tampereella (13,3 %). Seuraavaksi suurin työttömyysaste oli Nokialla (10,1 %) ja Orivedellä (9,9 %). Edellisvuoden kesäkuuhun verrattuna työttömyys on vähentynyt eniten Tampereella, jossa laskua on ollut 1,7 prosenttiyksikköä. Hitainta lasku on ollut Kangasalla ja Lempäälässä, joissa molemmissa työttömyysaste laski 0,9 prosenttiyksiköllä.

7 AKSELI 3/2011 Työllisyys Suurten kaupunkien työttömyysaste, kesäkuu % Oulu Turku Tampere Vantaa Helsinki Espoo Lähde: Pirkanmaan ELY-keskus Suurista kaupungeista Tampereen työttömyysaste on laskenut nopeimmin Suomen suurista kaupungeista korkein työttömyysaste oli kesäkuun lopussa Oulussa, 14,3 prosenttia. Turussa työttömyysaste oli toiseksi korkein 13,5 prosentilla ja Tampere sijoittui kolmanneksi 13,3 prosentin työttömyysasteella. Vielä vuoden 2010 lopussa Tampereen työttömyysaste oli suurista kaupungeista korkein. Pääkaupunkiseudun suurissa kaupungeissa työttömyysasteet ovat edelleen pysyneet alhaisimpina. Espoossa työttömyysaste on suurien kaupunkien alhaisin, vain kuusi prosenttia. Vuoden takaisiin työttömyyslukuihin verrattuna työttömyysaste on pienentynyt kaikissa suurissa kaupungeissa, eniten Tampereella (1,7 prosenttiyksikköä). Toiseksi eniten eli 0,7 prosenttiyksikköä työttömyys on laskenut Espoossa. Hitainta työttömyyden väheneminen on ollut Turussa, jossa työttömyysaste on pienentynyt 0,4 prosenttiyksikköä. Suurten seutukuntien työttömyysaste, kesäkuu % Jyväskylän seutukunta Oulun seutukunta Lahden seutukunta Tampereen seutukunta 10 suurimman keskiarvo Turun seutukunta Koko maa Helsingin seutukunta Lähde: Pirkanmaan ELY-keskus Jyväskylän ja Oulun seuduilla työttömyys on korkeinta Kymmenen suurimman seutukunnan työttömyysasteen keskiarvo oli kesäkuun lopussa 11,1 prosenttia, mikä on 0,9 prosenttiyksikköä vähemmän kuin vuosi sitten kesäkuussa. Vuodessa työttömyysaste laskikin kaikissa suurissa seutukunnissa. Tampereen seutukunnassa työttömyysaste on pienentynyt muihin suuriin seutukuntiin verrattuna nopeimmin, peräti 1,6 prosenttiyksikköä vuoden takaisesta. Jyväskylän ja Oulun seutukunnissa työttömyysaste on suurten seutukuntien korkein, 12,9 prosenttia. Lahden seutukunnassa työttömyysaste laski edellisvuodesta 1,3 prosenttiyksikköä ja nyt se on 11,8 prosenttia. Helsingin seutukunnassa on edelleen suurten seutukuntien alhaisin työttömyysaste (7,4 %). Turun seutukunnassa työttömyysaste on toiseksi alhaisin, 10,6 prosenttia.

8 6 AKSELI 3/2011 Hyvinvointi Toimeentulotuen saajat ja uudet asiakkaat % 90 % 80 % 70 % 60 % 50 % 40 % 30 % 20 % 10 % 0 % Tammi-kesä 2011 Toimeentulotuen saajat Toimeentulotukea saaneet kotitaloudet perhetyypeittäin ,0 % 6,5 % 7,8 % 12,3 % 10,8 % 7,2 % 29,8 % 43,6 % 5,1 % 30,0 % 12,3 % 6,1 % 28,5 % 47,6 % 45,3 % Tampere Helsinki Kuusikko Uudet asiakkaat Pari, lapsia Yksinhuoltaja Pari, ei lapsia Yhden hengen talous, nainen Yhden hengen talous, mies Asumistukea saaneet ruokakunnat Ruokakunnat Ruokakunnat yhteensä Muutos, % % 25,0 20,0 15,0 10,0 5,0 0,0-5,0-10,0-15,0-20,0-25,0 Lähde: Tietula Lähde: Kuusikko-työryhmä Lähde: Kela HYVINVOINTI Toimeentulotuen asiakkaiden määrä kääntyi laskuun Tammi kesäkuussa 2011 toimeentulotuen asiakkaita oli , vastaavana aikana viime vuonna asiakkaita oli Asiakasmäärät laskivat 0,8 prosenttia. Kahden viime vuoden ajan toimeentulotuen asiakasmäärät nousivat. Vuonna 2009 asiakasmäärä kasvoi henkilöllä ja yhteensä toimeentulotuen asiakkaita oli Vuonna 2010 asiakasmäärän nousu tasaantui ja toimeentulotukea sai asiakasta. Tammi kesäkuun aikana toimeentuloturvan piiriin tuli uutta asiakasta. Koko viime vuonna uusia toimeentulotuen asiakkaita oli 4 630, mikä on hieman vähemmän kuin vuonna 2009, jolloin uusia asiakkaita oli Myös toimeentulotukea saavien ruokakuntien määrä on kääntynyt laskuun. Tammi kesäkuussa ruokakuntien määrä oli Vähennystä vuoden takaisesta on ruokakuntaa eli 10,8 prosenttia. Toimeentulotukimenot kuitenkin kasvoivat tammi kesäkuun aikana. Menot olivat 16,4 miljoonaa euroa, joka on noin euroa enemmän kuin vuosi sitten vastaavana ajanjaksona. Koko vuoden 2010 toimeentulotukimenot olivat 32,4 miljoonaa euroa. Toimeentulotuen tarve kohdistuu vähimmäisetuuksien varassa eläviin. Työttömät ja työmarkkinatuen saajat ovat suurin ryhmä toimeentulotuen asiakkaista. Ansiosidonnaisia etuuksia saavilla ja päätoimisessa työsuhteessa olevilla toimeentuloturvan tarve on vähäistä. Yksinasuvien osuus kuuden suurimman kaupungin toimeentulotukea saavista kotitalouksista oli vuonna 2010 jo 73,8 prosenttia. Tampereella yksinasuvien osuus oli 73,4 prosenttia ja Helsingissä 77,6 prosenttia. Yksinasuvien naisten osuus kuusikkokuntien tuensaajista kasvoi puolella prosenttiyksiköllä verrattuna vuodentakaiseen. Asumistuen saajien määrä tasaantui Yleisellä asumistuella on merkittävä osuus työikäisten pienituloisten ruokakuntien asumismenojen tasaajana. Yleistä asumistukea saa tyypillisesti ruokakunta, joka elää yhden henkilön tulojen varassa. Vuonna 2010 yleistä asumistukea sai Tampereella ruokakuntaa, joista yksin asuvien osuus oli 60,4 prosenttia. Lapsiperheiden osuus oli 30,6 prosenttia ruokakunnista. Vuonna 2009 yleistä asumistukea saavien määrä kasvoi jyrkästi, 22,4 prosenttia, vuoteen 2008 verrattuna. Vuoden 2010 aikana tilanne tasaantui. Kela mak-

9 AKSELI 3/2011 Hyvinvointi 7 soi Tampereella vuonna 2010 yhteensä 38,8 miljoonaa euroa yleistä asumistukea. Tuki oli 212,9 euroa 0 64-vuotiasta tamperelaista kohden. Velkaneuvonnan asiakkaat, tammi kesäkuu Velkaneuvonnan kysyntä laskusuunnassa Uudet tamperelaiset asiakkaat Asiakaskäynnit, yhteensä Neuvonta puhelimitse, sähköpostilla, kirjeitse Tammi-kesä 2011 Lähde: Talous- ja velkaneuvonta Velkaneuvontaan tuli tammi kesäkuussa 552 uutta asiakasta, joista tamperelaisia oli 446. Viime vuoteen verrattuna velkaneuvonnan kysyntä näyttäisi vähentyvän. Vuonna 2010 uusien asiakkaiden yhteydenottoja oli 1 328, joista tamperelaisten osuus oli 995. Myös asiakaskäyntien määrä on kääntynyt laskuun. Tammi kesäkuun aikana tehtiin asiakaskäyntiä, kun koko viime vuoden aikana asiakaskäyntejä oli Neuvontaa annettiin puhelimitse, kirjeitse ja sähköpostilla kertaa. Yhteydenotot neuvontaan ovat vähentyneet, kun niitä vielä koko viime vuonna oli yhteensä Varsinaiset huostaanotot ja kiireelliset sijoitukset Tammi-kesä Varsinaiset huostaanotot, lapsia 2011 Kiireelliset sijoitukset/toimenpiteitä Lähde: Hallintopalvelukeskus Lasten kiireelliset sijoitukset ovat laskussa Lasten kiireellisten sijoitusten määrä on kääntynyt laskuun. Tammi kesäkuun aikana kiireellisiä sijoituksia tehtiin 126, kun vastaavana ajankohtana vuosi sitten niitä tehtiin 133. Tänä vuonna sijoitetuista lapsista 32 oli alle kouluikäisiä. Alakouluikäisiä oli 25 ja vuotiaita 69. Vuonna 2010 kiireellisesti sijoitettiin 232 lasta, joista 125 eli yli puolet oli teini-ikäisiä, 59 alle kouluikäisiä ja 48 alakouluikäisiä. Eniten kiireellisesti sijoitetaan teini-ikäisiä vuotiaita nuoria ja usein syynä on nuoren oma päihteiden käyttö, koulunkäyntivaikeudet tai perheen sisäiset ristiriidat. Pienten lasten sijoitusten syynä on yleensä vanhempien alkoholin käyttö, mielenterveysongelmat ja riittämätön vanhemmuus. Varsinaisia huostaanottoja tehtiin tammi-kesäkuun aikana 46. Huostaanottojen määrä on kasvanut hieman viime vuodesta, jolloin vastaava luku oli 40. Eniten alkuvuoden aikana otettiin huostaan 7 12-vuotiaita lapsia, vuotiaita nuoria otettiin huostaan 14 ja alle kouluikäisiä lapsia 13. Yleisimmät syyt pienten ja alakouluikäisten lasten huostaanottoon ovat vanhempien päihteiden käyttö, perheiden ristiriidat ja vanhemmuuden puute. Vuonna 2010 huostaanottojen määrä oli 84, joka on enemmän kuin kertaakaan 20 viime vuoden aikana. Pieniä, alle kouluikäisiä lapsia otettiin huostaan 35, alle kouluikäisiä 18 ja teini-ikäisiä nuoria 31.

10 8 AKSELI 3/2011 Asuminen ASUMINEN , milj. m 3 Valmistuneet asunnot III-IVnelj. I-II nelj * Rakentamisen jatkuva vuosiarvio, nelj. vuosi Lähde: Rakennusvalvonta Asuntotuotanto hyvässä vauhdissa Asuntotuotanto on odotusten mukaisesti piristynyt selvästi edellisvuodesta. Vuoden 2011 ensimmäisellä puoliskolla Tampereella valmistui 926 asuntoa, mikä on puolet koko vuoden arviosta. Alkuvuodesta valmistuneista asunnoista oli vuokra-asuntoja 544 ja omistusasuntoja 382. Vuosi sitten, tammi kesäkuussa 2010, valmistui yhteensä vain 339 asuntoa ja vuosina vastaavana ajankohtana keskimäärin 665 asuntoa. Asuntotuotanto pienentyi vuosittain vuodesta 2006 ja erityisesti vuodet 2009 ja 2010 olivat taantuman seurauksena asuntotuotannossa poikkeuksellisen hiljaisia. Nyt piristynyt tuotanto onkin osittain paikkaamassa taantuman seurauksena syntynyttä vajetta. Vuoden 2012 asuntotuotanto tulee Tampereen kaupungin asuntotoimen arvion mukaan olemaan asuntoa, mikäli talouskehitys jatkuu suotuisana. 2,0 1,5 1,0 myönnetyt 0,5 aloitetut valmistuneet 0, Lähde: Rakennusvalvonta Aloitettujen asuntojen määrä oli tammi kesäkuussa 824 asuntoa. Kasvua edellisvuodesta on 14 prosenttia. Rakennuslupia on vuoden 2011 alkupuoliskon aikana myönnetty 995 asunnolle, mikä on 23 prosenttia enemmän kuin vuonna 2010 vastaavana ajankohtana. Vielä vuoden ensimmäisellä neljänneksellä rakennusluvissa myönnettyjen asuntojen määrä oli vain noin puolet vuoden takaisiin lukuihin verrattuna. Heinäkuussa 2011 on rakenteilla vuonna 2012 tai myöhemmin valmistuvia myytäviä omistusasuntoja noin 660. Lisäksi ennakkomarkkinoinnissa on noin 460 omistusasuntoa. Vuokra-asuntoja on rakenteilla noin 560, jotka valmistuvat ensi vuonna. Rakennuslupa on myönnetty tai sitä on haettu kaikkiaan noin vuokra-asuntoon. Indeksi 2005= Asuntojen hinnat Helsinki Pääkaupunkiseutu (PKS) Tampere Turku Muu Suomi (koko maa - PKS) Lähde: Tilastokeskus Asuntojen hinnat kääntyivät laskuun Tampereella Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan vanhojen asuntojen hinnat laskivat Tampereella 1,0 prosenttia vuoden 2011 toisella neljänneksellä. Kerrostaloasuntojen hinnat laskivat 2,5 prosenttia. Rivitaloasunnoissa hintojen nousu sen sijaan jatkui 2,0 prosentilla. Vuoden takaiseen verrattuna asuntojen hinnat ovat nousseet Tampereella 2,8 prosenttia. Myös Turussa vanhojen asuntojen hinnat laskivat verrattuna edelliseen neljännekseen. Laskua oli 1,5 prosenttia. Pääkaupunkiseudulla asuntojen hinnat sen sijaan nousivat 1,3 prosenttia. Koko maassa asuntojen hinnat nousivat 1,1 prosenttia verrattuna edelliseen neljännekseen ja 3,2 prosenttia verrattuna vuoden takaiseen. Asuntojen hintojen nousu on

11 AKSELI 3/2011 Asuminen 9 siis koko maassa hidastunut inflaation tuntumaan (3,5 %). Vanha kerrostaloasunto maksoi Tampereella keskimäärin euroa/m² ja rivitaloasunto euroa/m² vuoden 2011 toisella neljänneksellä. Helsingissä kerrostaloasunnosta joutui maksamaan keskimäärin euroa/m² ja rivitaloasunnosta keskimäärin euroa/m². Pääkaupunkiseudun ulkopuolella vanhan asunnon keskimääräinen neliöhinta oli euroa. Uusien asuntojen hinnat nousivat koko maassa 3,1 prosenttia vuoden 2011 toisella neljänneksellä. Pääkaupunkiseudulla hinnat nousivat 0,7 prosenttia ja muualla Suomessa 4,5 prosenttia. Edelliseen vuoteen verrattuna uusien asuntojen hinnat nousivat koko maassa 8,0 prosenttia. Indeksi 2005= Asuntojen vuokrat Helsinki Pääkaupunkiseutu (PKS) Tampere Turku Koko maa pl. PKS Lähde: Tilastokeskus Asuntojen vuokrat nousivat muuta maata hitaammin Tampereen asuntojen vuokrien vuosinousu vuoden 2011 ensimmäisellä neljänneksellä oli Tilastokeskuksen mukaan 1,4 prosenttia. Arava-asuntojen vuokrat nousivat 2,4 prosenttia ja vapaarahoitteisten asuntojen vuokrat 0,9 prosenttia verrattuna vuoden takaiseen. Vuokrat nousivat erityisesti yksiöissä, joissa nousua oli 7,0 prosenttia. Suurempien asuntojen osalta vuokrien nousu oli puolen prosentin luokkaa. Edelliseen vuosineljännekseen verrattuna vuokrat nousivat Tampereella 0,2 prosenttia. Koko maassa vuokrien vuosinousu oli 3,1 prosenttia. Helsingissä vuokrat nousivat 6,0, Espoossa 4,4 ja Vantaalla 3,7 prosenttia. Turussa vuokrat nousivat 5,5 prosenttia vuoden takaiseen verrattuna. Vapaarahoitteisen asunnon keskimääräinen vuokra oli Tampereella vuoden 2011 ensimmäisellä neljänneksellä 11,58 euroa/m². Kaikkien asuntojen keskivuokra oli 10,94 /m². Helsingissä vapaarahoitteisten asuntojen keskivuokrat olivat vuoden ensimmäisellä neljänneksellä 15,47 /m² ja kaikkien asuntojen keskivuokrakin oli 13,39 euroa/m². Turussa kaikkien asuntojen keskivuokrat olivat ensimmäisellä neljänneksellä 10,34 /m².

12 10 AKSELI 3/2011 Talous TALOUS Maailmantalouden kasvu hidastui teollisuusmaiden johdolla Euroopan velkakriisit, Japanin maanjäristys ja tsunami sekä Yhdysvaltojen talouden ongelmat hidastivat maailmantalouden kasvua alkuvuonna IMF:n maailmantalouskatsauksen mukaan maailmantalouden elpyminen taantumasta jatkuu, mutta epätasaisena eri maanosissa ja maanosien sisällä. Suuria haasteita on ollut erityisesti luonnonkatastrofin kärsineessä Japanissa sekä Yhdysvalloissa, jossa toipuminen luottokriisistä on tapahtunut hitaasti. Yhdysvaltojen tilannetta varjostavat lisäksi Japanin katastrofin vaikutukset maan talouteen sekä liittovaltion velkakatosta kesän aikana käyty kiista. Elokuun alkupäivinä saavutettu sopu velkakaton nostamisesta antaa Yhdysvalloille lisäaikaa etsiä ratkaisuja liittovaltion talouden kestävyysongelmaan. Sopu ei kuitenkaan poistanut velkakattokiistan herättämää epäluottamusta. Pörssikurssit laskivat elokuun alussa rajusti reaktiona Yhdysvaltojen ja euroalueen velkaongelmiin. Myös kehittyvissä talouksissa kasvun voimakkain vaihe alkaa olla ohi. Erityinen haaste useissa kehittyvissä talouksissa on inflaatio, jonka kielteiset kasvuvaikutukset näkyvät jo selvästi esimerkiksi Intiassa ja Brasiliassa. Euroalue kasvaa epätasaisesti Euroalueella kasvu oli vahvaa vuoden ensimmäisellä puoliskolla, mutta kasvun ennakoidaan hidastuvan vuoden loppuun tultaessa. Kasvua hidastavat jo useampaan maahan levinnyt velkakriisi, kansainvälisen talouden kasvun hidastuminen sekä yliarvostettu euro. Heinäkuussa euroalueen kriisikokouksessa sovittiin Kreikalle myönnettävästä uudesta lainapaketista, jonka toivotaan lisäävän luottamusta koko euroalueen talouteen. Riski velkakriisin syvenemisestä ja uudesta finanssikriisistä on kuitenkin yhä merkittävä. Huolia herättää Espanjan ja etenkin Italian tilanne. Muissa keskeisissä euromaissa, Ranskassa ja Saksassa, talouskehitys on kuitenkin toistaiseksi ollut myönteistä. Suomen talous kasvoi yli 5 % Suomessa talouden elpyminen käynnistyi noin puoli vuotta euroalueen keskiarvon perässä, mutta on viimeisen vuoden ajan ollut jopa Saksan kasvuvauhtia ripeämpää. Vuoden 2010 toiselta neljännekseltä alkaen Suomen talous on kasvanut keskimäärin yli 5 prosenttia. Maailmanlaajuisen

13 AKSELI 3/2011 Talous 11 kysynnän heikkeneminen alkaa kuitenkin heijastua myös Suomen talouteen. EK:n teollisuuden ja rakentamisen luottamusindikaattorit kääntyivät heinäkuussa laskuun. Palvelualojen luottamus säilyi vahvana. Saldoluku Kuluttajien odotukset taloudesta vuoden kuluttua Luottamus omaan talouteen Luottamus Suomen talouteen Lähde: Tilastokeskus Kuluttajien luottamus talouteen heikentyi Kuluttajien luottamus talouteen on selvästi heikentynyt euroalueen velkakriisin ja kustannusten nousun saattelemana. Heinäkuussa 34 prosenttia Tilastokeskuksen kuluttajabarometrin vastaajista arvioi maamme talouden huononevan. Vielä huhtikuussa osuus oli 19 prosenttia. Vuosi sitten heinäkuussa odotukset olivat selvästi optimistisemmat, kun vain 10 prosenttia pelkäsi maan talouden huononevan vuoden kuluessa. Oman taloutensa kohentumiseen luotti heinäkuussa 26 prosenttia kuluttajista ja 15 prosenttia pelkäsi taloutensa huononevan. Luottamus omaan talouteen ei ole merkittävästi muuttunut alkuvuoden aikana. Vaikka kuluttajien luottamus omaan talouteen on toistaiseksi pysynyt hyvänä, oletetaan kuluttajahintojen nousun heikentävän sitä. Inflaatio kiihtyi kesäkuussa 3,5 prosenttiin. Kuluttajahintoja nosti Tilastokeskuksen mukaan erityisesti asumisen ja ravinnon kallistuminen. Asuntojen hintojen nousun hidastuminen alkuvuoden 2011 aikana suitsee kuitenkin osaltaan inflaatiota, jonka odotetaan vaimenevan vuonna 2012 hieman yli 2 prosentin tasolle. Hallitusohjelmassa paljon kuntiin vaikuttavia linjauksia Pääministeri Jyrki Kataisen hallituksen ohjelma Neuvottelutulos Kataisen hallituksen hallitusohjelmasta julkaistiin kesäkuussa Hallituksen painopistealueet alkaneella hallituskaudella ovat köyhyyden, eriarvoisuuden ja syrjäytymisen vähentäminen, julkisen talouden vakauttaminen sekä kestävän talouskasvun, työllisyyden ja kilpailukyvyn vahvistaminen. Hallitusohjelmassa on odotetusti paljon kuntiin ja kuntatalouteen vaikuttavia linjauksia. Kuntaliiton kokoaman arvion mukaan hallitusohjelmaan kirjatut kuntien tehtävien lisäykset ja tulojen leikkaukset lisäävät kunnissa painetta kiristää kunnallisverotusta. Toisaalta hallituksen sitoutuminen edistämään kuntatalouden vakautta ja kestävyyttä nähdään myönteisenä merkkinä Kuntien valtionosuuksiin on hallitusohjelman mukaan odotettavissa yli 600 miljoonan euron leikkauksia. Tampereen osuus leikkauksista on arvion mukaan noin 27 miljoonaa euroa. Leikkausten vastapainoksi kuntien osuus yhteisöveron tuotosta maksetaan 5 prosenttiyksiköllä korotettuna vuosi-

14 12 AKSELI 3/2011 Talous na 2012 ja Kuntaliiton mukaan tämä kuntien veropohjan laajentaminen ei kuitenkaan riitä turvaamaan kuntapalvelujen rahoitusta. Kunnille on tiedossa lukuisia uusia tehtäviä, joista merkittävimmäksi Kuntaliitto arvioi vuonna 2013 voimaan astuvan vanhuspalvelulain. Lakiluonnoksen mukaan 75 vuotta täyttäneille säädettäisiin subjektiivinen oikeus hoivaan ja kuntoutukseen, minkä arvioidaan kuntien ikärakenteen muutoksen saattelemana nostavan merkittävästi vanhustenhoidon kustannuksia. Merkittäviä ovat myös kokeilu työllisyyden hoidon päävastuun siirtämisestä kunnille viimeistään 12 kuukauden työttömyyden jälkeen sekä nuorten yhteiskuntatakuun toteuttaminen niin, että alle 25-vuotiaille nuorille ja alle 30-vuotiaille vastavalmistuneille tarjotaan työ-, harjoittelu-, opiskelu-, työpaja- tai kuntoutuspaikka viimeistään kolmen kuukauden kuluessa työttömäksi joutumisesta. Uusien tehtävien ja velvoitteiden lisäämistä kunnille on toisaalta tarkoitus rajoittaa ja hallitus lupaa maksaa yli puolet uudistusten aiheuttamista todellisista kustannuksista. Hallitus sitoutuu myös kehittämään uusien ja laajenevien tehtävien vaikutusarviointia. Kuntauudistus pohjautuu vahvoihin peruskuntiin Hallitus aikoo toteuttaa koko maan laajuisen kuntauudistuksen, jonka tavoitteena on vahvoihin peruskuntiin pohjautuva, elinvoimainen kuntarakenne. Vahva peruskunta koostuu hallitusohjelman mukaan luonnollisista työssäkäyntialueista ja on riittävän suuri pystyäkseen itsenäisesti vastaamaan peruspalveluista. Toteutuessaan kuntauudistus tarkoittanee muutoksia myös Pirkanmaalla. Hallitus määrittelee kuntauudistuksen tarkemmat kriteerit ja etenemisen vuoden 2011 loppuun mennessä. Kuntaliiton analyysi hallitusohjelmasta löytyy Kuntaliiton sivulta osoitteesta: uutisia/2011/hallitusohjelma_arvio_pivitetty/liiton%20analyysi%20hallitusohjelmasta.pdf Hallitusohjelma kokonaisuudessaan löytyy Valtioneuvoston sivuilta osoitteesta:

15 ORIGOSSA AKSELI 3/2011 Ympäristö 13 YMPÄRISTÖ Ympäristövaikutusten hallintaa ja seurantaa tehostetaan. Syksyllä 2011 kaupunginvaltuusto saa hyväksyttäväkseen Tampereen kaupungin ympäristöpolitiikan Siinä linjataan seuraavan kymmenen vuoden tavoitteet ja visiot vuodelle 2050 ympäristönsuojelun eri osa-alueille sekä kerrotaan kootusti niihin liittyvät toimenpideohjelmat sekä arvioidaan kokonaiskustannuksia. Kaupungin toiminnan ympäristövaikutuksia seurataan ja raportoidaan jatkossa vuosittain kestävän kehityksen raportissa sekä ympäristötilinpäätöksessä. Ympäristön tilaa arvioidaan valtuustokausittain valmisteltavassa Tampereen ympäristön tila -raportissa. Vuonna 2013 aloittavalle uudelle valtuustolle valmistellaan myös Tampereen ympäristön tulevaisuus -raportti. Kestävän kehityksen raportointi uudistuu 2010 Tampereen kaupungin kestävän kehityksen raportti Kestävän kehityksen raportin tarkoituksena on seurata ja arvioida indikaattoreiden avulla, kehittyykö Tampereen kaupungin toiminta kestävään suuntaan. Tampereen kaupungin tavoitteena on tarjota kuntalaisille mahdollisuudet ympäristöä säästävään ja kestävän kehityksen mukaiseen elämäntapaan. Lisäksi kaupungin omat konkreettiset teot ovat tärkeitä, koska ne toimivat esimerkkinä sekä asukkaille että alueella toimiville yrityksille ja yhteisöille. Syksyn aikana sähköisessä muodossa ilmestyvässä vuoden 2010 kestävän kehityksen raportissa esitetään ekologisen ja sosiaalisen kestävyyden indikaattoritiedot vuosilta 2009 ja 2010 sekä pääsääntöisesti myös niitä edeltäviltä kolmelta vuodelta. Kestävän kehityksen raportoinnista ja käytetyistä indikaattoreista on sovittu yhteisesti kuuden suurimman kaupungin kanssa ja jatkossa kestävän kehityksen raportti ilmestyy myös Tampereella vuosittain. Ympäristötoiminnan taloudellisten tunnuslukujen järjestelmällinen seuranta aloitettiin vuoden 2010 aikana, mikä mahdollistaa ympäristötilinpäätöksen laatimisen jatkossa vuosittain. Ensimmäinen Kirjapitolautakunnan kuntajaoston yleisohjeen mukainen ympäristötilinpäätös on tarkoitus laatia vuodesta 2011.

16 14 AKSELI 3/2011 Ympäristö Soukonvuori on Tampereen uusin luonnonsuojelualue Pirkanmaan ELY-keskus vahvisti Tampereen uusimman luonnonsuojelualueen eli Soukonvuoren suojelun tänä keväänä. Alue löytyy Kauppi Niihaman virkistysalueelta ja sen pintaala on 45,5 hehtaaria. Suojelualue on kaupungin kolmanneksi suurin Teiskon Vattulan ja Pyynikin jälkeen. Soukonvuoren myötä Tampereen luonnonsuojelualueiden laajuus on nyt 354,76 hehtaaria. Kaupungin maa-alasta tämä vastaa kuitenkin vain noin 0,6 prosenttia mikä on selvästi pienempi kuin monissa muissa kunnissa kuuden suurimman kunnan välisessä vertailussa luku on selvästi pienin. Suora vertailu ei kuitenkaan ole mielekästä johtuen kunnan maapinta-alasta, erilaisten luontotyyppien ja potentiaalisten kohteiden määrästä ja pinta-aloista sekä maanomistussuhteista. Vihreää viikkoa vietettiin jälleen kesäkuun alussa Kansainvälinen Vihreä viikko 2011 järjestettiin Tampereella perinteiseen tapaan kesäkuun ensimmäisellä viikolla sunnuntaista sunnuntaihin. Vihreän viikon ja maailman ympäristöpäivän kansainväliset teemat vaihtuvat vuosittain. Vuonna 2011 ympäristöpäivän teemana oli metsät luonto palveluksessasi ja vihreän viikon teema oli materiaalitehokkuus käytä vähemmän, elä paremmin. Vihreän viikon järjesti Tampereen kaupungin ympäristönsuojeluyksikkö yhdessä kaupungin eri yksiköiden, tamperelaisten yhdistysten ja muiden tahojen kanssa. Vihreän viikon tapahtumiin osallistui yhteensä yli henkilöä, joista suurimman osan veti maanantainen Tammelantorilla järjestetty Ympäristötori yli osallistujan voimin. Luontokoulu Korento tavoitti lukuvuonna lähes tamperelaista Tampereen luontokoulu Korento toimii ympäristökasvatuksen tukena kouluille ja päiväkodeille. Luontokoulupäivät Terälahdessa ovat lapsille ja nuorille sekä heidän opettajilleen tehokas tapa toteuttaa tutkivaa oppimista. Korento jalkautuu resurssien mukaan myös tamperelaisille kouluille ja päiväkodeille, sillä toimintaan on kuulunut myös kummikoulutoimintaa, ympäristöagenttikoulutuksia, kesäkursseja, koulutuksia opettajille ja kasvattajille, ja tukea Vihreä lippu -kouluille ja -päiväkodeille.

17 AKSELI 3/2011 Ympäristö 15 Lukuvuonna Korennon tavoitti pääkohderyhmästään eli eskareista ja 4.- ja 7. luokkalaisista keskimäärin 65 prosenttia. Kokonaisuudessaan Korento tavoitti lähes tamperelaista, mikä oli kuitenkin henkilöstöresurssien vähenemisen vuoksi 27 prosenttia vähemmän kuin edellisenä lukuvuotena. Myös lukuvuoden kävijämäärien odotetaan samasta syystä edelleen laskevan. Lisätietoa luontokoulun toiminnasta ja asiakasmääristä löytyy Korennon internet-sivuilta: luontokoulu/ Reilun kaupan elintarvikkeiden käyttö viisinkertaistui, Ateria siirtyi Luomun portaille Tampereen kaupunki on Reilun kaupan kaupunki ja osana sen tavoitteita Reilun kaupan elintarvikkeiden käyttö viisinkertaistui Tampereen Aterian toimipaikoissa vuonna Eniten Reilun kaupan tuotteista käytetään kahvia ja banaaneja. Keväällä 2011 Tampereen Aterian 155 keittiötä liittyi EkoCentrian ylläpitämään ja maa- ja metsätalousministeriön rahoittamaan Portaat luomuun -ohjelmaan ja sitoutui käyttämään säännöllisesti luomuraaka-aineita. Käytössä on luomuhiutaleita, luomupiimää, luomuleipää, luomupastaa ja luomukananmunia. Luontokoulu Korennon toimintaan osallistuneet lukuvuonna Ryhmän tyyppi Oppilaskäynnit Aikuisia (mm. opettajia ja lastentarhanopettajia) Osallistumiskäynnit yhteensä Koululaiset Päivähoito Lukio Ympäristöagentit Kesäkurssit Luonto ja taide Aikuinen ja lapsi Ympäristökurssi Kummikoulu-, yms. koululaisryhmät Koko päivän koulutukset (mm. Luontotaidekurssi, VESO-päivä) Lyhyemmät koulutukset (mm. Vihreä lippu) Avoimet ovet, ympäristötori yms. tilaisuudet Yhteensä Lähde: Luontokoulu Korento 150

18 16 AKSELI 3/2011 Ajankohtaista AJANKOHTAISTA TampereSenior-ohjelma käynnistyi Pormestarina olen halunnut nostaa esille niin kaupunkilaisten hyvinvointia kuin kaupungin kehitystäkin. Olen pitänyt myös tärkeänä sitä, että pystymme ennakoimaan tulevaisuuden haasteita ja kehittämään Tamperetta siten, että tämä olisi hyvä paikka asua ja elää. Tilastoja tarkasteltaessa ei voi olla välttymättä siltä tosiasialta, että väestömme ikääntyy. Samanlainen trendi koskee koko Suomea ja myös monia muita maita. Euroopassa seuraavan kahdenkymmenen vuoden aikana yli 65-vuotiaiden määrä kasvaa 40 prosentilla ja vuoteen 2060 mennessä 90 prosenttia. Käynnistämäni uusi strateginen ohjelma, TampereSenior, on koko kaupungin organisaation yhteinen ohjelma, johon toivotaan mukaan laajasti myös muita tahoja. Ohjelma käynnistyy vuoden 2012 alusta, joka on myös Euroopan unionin aktiivisen ikääntymisen teemavuosi. Ohjelma kestää vuoden 2020 loppuun asti. Tämän syksyn aikana on tavoitteena luoda ohjelman periaatteet ja puitteet, määrittää tavoitteita ja linjata ohjelman sisältöä. TampereSenior-ohjelman lähtökohta on nähdä ikääntyminen voimavarana, mahdollisuuksia luovana, positiivisena muutoksena. Muutos on niin merkittävä, että siihen on varauduttava huolellisesti kaikilla elämänaloilla ja koko seutukunnalla. Ohjelman tavoitteena on lisätä asenteita muokkaavaa tietopohjaa ikääntyvän yhteiskunnan mahdollisuuksista ja vahvistaa Tampereen kaupunkiseudun yhteistyötä ikäihmisten palvelujen järjestämisessä. Ohjelmassa kootaan käynnissä olevat keskeiset tutkimus- ja kehittämishankkeet sekä levitetään ja jalkautetaan niiden parhaita käytäntöjä. Tarkoitus on myös edistää ikäihmisten tarpeisiin vastaavien yritysten työtä ja uusien yritysten käynnistymistä. Ohjelman myötä Tampereen kaupungilla on mahdollisuudet luoda ikäihmisten palveluista uusi kehittämissektori ja uutta työtä seutukunnan asukkaille sekä saada siten itselleen kansallisesti ja kansainvälisesti positiivista mainetta. Kannustan ja rohkaisen kaikkia osallistumaan TampereSenior-ohjelmaan! Timo P. Nieminen Pormestari

19 AKSELI 3/2011 Julkaisuja ja tutkimuksia 17 JULKAISUJA JA TUTKIMUKSIA Kuuden suurimman kaupungin toimeentulotuen vuoden 2010 vertailuraportti valmistunut Kuusikko muodostuu Suomen kuudesta väkiluvultaan suurimmasta kaupungista. Väestömäärän mukaisessa järjestyksessä Kuusikkoon kuuluvat Helsinki, Espoo, Tampere, Vantaa, Turku ja Oulu. Kuusikon työryhmissä vertaillaan kaupunkien sosiaali- ja terveyspalveluja vuosittain. Tiedot on koottu kuntien omista tietojärjestelmistä ja tilinpäätöksistä. Kaupunkien edustajat sopivat tiedonkeruulle mahdollisimman yhdenmukaiset määritelmät, toteuttavat tiedonkeruun käytännössä ja analysoivat tulokset. Kuusikko-työryhmien sihteerit kokoavat tiedot raporteiksi. Uusimmassa vertailuraportissa Kuusikko-kuntien toimeentulotuen kehitystä kuvaa tukea saaneiden kotitalouksien määrän ja kustannusten kasvu, joka kuitenkin hidastui vuoteen 2009 verrattuna. Kuusikko-kunnissa toimeentulotukea saaneiden kotitalouksien määrä lisääntyi 3 prosentilla vuonna 2010, kun kasvua vielä vuonna 2009 oli 13 prosenttia. Tuensaajien määrä kasvoi kaikissa muissa kunnissa paitsi Oulussa. Kuusikko-kunnissa 74 prosenttia toimeentulotuen saajista oli yksinasuvia. Yksinhuoltajia Kuusikon tuensaajista oli 12 prosenttia, mutta suhteessa väestömäärään yksinhuoltajia on enemmän toimeentulotuen saajana kuin muita perhetyyppejä. Kuusikko-kunnissa elää lapsista selvästi suurempi osa toimeentulotuen varassa kuin aikuisväestöstä, sillä lapsiväestöstä eli toimeentulotukea saaneessa kotitaloudessa 12 prosenttia, kun 18 vuotta täyttäneestä väestöstä osuus oli 8,7 prosenttia. Lapsilla on selvästi suurempi riski joutua toimeentulotuen tarpeeseen kuin aikuisväestöllä. Kaupungeissa toimeentulotuen asiakasrakenteelle on tyypillistä yksinhuoltajien ja yksinasuvien suuri osuus. Nuorisotyöttömyys kääntyi laskuun vuoden 2010 aikana, mutta siitä huolimatta uusien nuorten toimeentulotuen saajien määrä kasvoi. Kuusikko-kunnissa toimeentulotukimenot kasvoivat 6 prosenttia. Kustannusten kannalta oleellinen muutos vuonna 2010 oli toimeentulotuen tarpeen keston piteneminen. Osoitteessa olevilla nettisivuilla on tietoa Kuusikko-kuntien yhteistyöstä ja sieltä löytyvät myös julkaistut vertailuraportit.

20 18 AKSELI 3/2011 Julkaisuja ja tutkimuksia Pia Salo Tampereen kaupunki Tampereen kantakaupunkialueen pienvesiselvitys Tampereen kaupunki Ympäristönsuojelun julkaisuja 1/2011 Tampereen kantakaupunkialueen pienvesiselvitys Tampereen kaupungin ympäristönsuojeluyksikön tilaaman selvityksen tavoitteena oli kartoittaa kaikki Tampereen kantakaupunkialueella sijaitsevat, uuden vesilain tarkoittamat pienvedet. Kartoituksen päämääränä oli selvittää alueen pienvesien sijainti, valuma-alue, hydrologis morfologinen tila, fysikaalis kemiallinen vedenlaatu, ekologinen tila, maisema- ja virkistysarvot, maankäyttö, muita huomionarvoisia asioita sekä laatia toimenpide-ehdotuksia. Jokaisesta pienvesikohteesta tuli koota kohdekortti selvitettyjen asioiden perusteella. Pienvesikohdekorttien aineisto kerättiin eri tietolähteistä. Sijainti, valuma-alue, ekologinen tila, maisema- ja virkistysarvot sekä maankäyttö selvitettiin Tampereen kaupungin rasterikarttojen sekä paikkatietokantojen avulla. Osa tiedoista saatiin asiantuntijoita haastattelemalla. Tietoja kerättiin myös Tampereen kaupungin arkistosta sekä maastokäynnein. Maastokäyntejä ei kaikkien kohteiden osalta voitu suorittaa lumen suuren määrän vuoksi. Toimenpide-ehdotukset laadittiin aineistosta ilmenneiden seikkojen perusteella. Selvityksen tuloksena syntyi 118 pienvesikohdekorttia, joista virtavesikortteja 46, lampikortteja 20 ja lähdekortteja 52 kappaletta. Kohdekortit ovat Tampereen kaupungin käytössä Excel-muotoisina. Pienvesikohteista koottiin paikkatietoaineistot, jotka ovat myös tilaajan käytössä. Paikkatietoaineistoa päivitettäessä päivittyvät myös kohdekortit. Selvityksen tuloksia voidaan hyödyntää jatkossa myöhemmin tehtävässä pienvesien kunnostusohjelmassa. Aineistosta selvisi, että pienvesiä koskevaa tietoa ei ole tarpeeksi, jotta niiden tilaa voitaisiin arvioida luotettavasti tai laatia kokonaisvaltainen kunnostussuunnitelma. Lisäselvityksiä tarvitaan varsinkin veden laatua sekä ekologista tilaa koskien. Joidenkin kohteiden sijainti tulee tarkistaa. Selvityksessä ei ole mukana kaikki kantakaupunkialueen pienvesikohteet, koska niitä ei ollut opinnäytetyön puitteissa mahdollista kartoittaa. Selvitys on luettavissa kokonaisuudessaan osoitteessa Kantakaupunkialueen_pienvesiselvitys.pdf Lisätietoja: Pia Salo, ympäristötarkastaja Puh

21 AKSELI 3/2011 Julkaisuja ja tutkimuksia 19 Rakennustekniikan laitos 1 Tampereen asuinrakennusten energiankulutus ja päästöt selvitetty Jaakko Vihola, Juhani Heljo Toteutettavissa olevat energiansäästöpotentiaalit Tampereen kaupungin asuinrakennuskannassa Tampere 2011 Energiansäästösopimukset ja poliittiset päätökset edellyttävät energiansäästöä rakennuksissa. Tampereen kaupungin ECO 2 -hankkeessa on päätetty varmistaa säästöjen toteutuminen. Tämän työn ohjaamiseksi tilattiin Tampereen teknillisen yliopiston Rakennustekniikan laitokselta laskelmat, miten Tampereen asuinrakennuskannassa energiaa kuluu ja miten käytännössä voitaisiin saavuttaa 20 prosentin energiansäästö vuoteen 2020 mennessä. Työssä ei pyritty suureen tarkkuuteen, vaan selvittämään säästöjen suuruusluokkaa. Lopputuloksena oli, että 20 prosentin energiansäästöön ei pääse helposti. Säästön toteutumisen varmistaminen vaatii määrätietoista, pitkäjänteistä ja laaja-alaista työtä, mikä ei aivan pienillä resursseilla onnistu. Selvityksen tavoitteeksi asetettiin niiden keinojen esittäminen, joilla voidaan saavuttaa Tampereen asuinrakennuskannassa kymmenen vuoden aikana 20 prosentin energiansäästö. Tarkastelun pääpaino oli nykyisen rakennuskannan kulutuksen jakaantumisen esittämisessä ja rakennusten suunnitelmallisen korjaustoiminnan yhteydessä tehtävien energiansäästötoimenpiteiden vaikutusten arvioinnissa. Tämän lisäksi työssä on esitetty myös suunnitelmallisen korjaustoiminnan kautta saavutettavat vähennykset kasvihuonekaasupäästöjen osalta. Tällä hetkellä Tampereen rakennuskanta kuluttaa hyötyenergiaa (nettoenergia) noin 4 TWh/a. Tämä hyötyenergia sisältää sähkön, rakennusten lämmityksen ja käyttöveden lämmityksen. Tästä asuinrakennusten osuus on noin 2,1 TWh/a. Asuinrakennuskannassa käyttöveden lämmitykseen käytettävä energia on noin 13 prosenttia kokonaisenergiankulutuksesta, tilojen ja ilmanvaihtoilman lämmittämiseen kuluu noin 63 prosenttia energiasta ja loput 24 prosenttia on rakennuksissa käytettävää huoneisto- ja kiinteistösähköä. Suunnitelmallisen asuinrakennuskannan korjaustoiminnan vaikutuksesta energiansäästöä syntyisi noin 6 prosenttia kymmenessä vuodessa kun verrataan säästöä koko energian kulutukseen sisältäen tilojen lämmityksen, lämpimän käyttöveden sekä kiinteistösähkön ja huoneistosähkön. Säästön määrää voidaan lisätä ohjaamalla valintoja selvityksessä käytettyjä oletuksia energiatehokkaampiin ratkaisuihin. Selvityksen tekivät dipl.ins. Jaakko Vihola ja lab.ins. Juhani Heljo Tampereen teknillisen yliopiston Rakennustekniikan laitokselta Rakennustuotannon ja -talouden yksiköstä.

22 20 AKSELI 3/2011 Julkaisuja ja tutkimuksia Selvitys löytyy kokonaisuudessaan osoitteesta eco2.fi/uploads/hankkeet/tatos-loppuraportti.pdf Lisätietoja: Pauli Välimäki, ECO 2 -hankkeen johtaja Puh ,33 (24 %) Tamperelaisen ekologisen jalanjäljen rakenne 0,5 (9 %) Tamperelaisen jalanjälki 5,51 gha 0,26 (5 %) 0,54 (10 %) 2,88 (52 %) Ravinto Asuminen Liikkuminen Tavarat ja palvelut Rakentaminen Tamperelaisten ekologinen jalanjälki laskettu Ekologinen jalanjälki on maankäyttöön perustuva ekologisen kestävyyden mittari. Se kuvaa globaalihehtaareina, kuinka paljon maa- ja vesialueita tarvitaan kulutuksemme tyydyttämiseen käytettyjen uusiutuvien luonnonresurssien tuottamiseen ja kulutukseen liittyvien hiilidioksidipäästöjen sitomiseen. Tamperelaisen ekologinen jalanjälki laskettiin Ekokumppanit Oy:n vetämässä KuntaJälki-hankkeessa, jossa kehitettiin suomalaiskuntien jalanjäljen laskentaan tarkoitettu Kunta- Jälki-malli. Tampereen lisäksi kuntarahoitteiseen hankkeeseen osallistui 23 muuta kuntaa ja se toteutettiin yhteistyössä Kuntaliiton kanssa. Vuoden 2007 tiedoilla laskettu tamperelaisen keskimääräinen ekologinen jalanjälki oli kooltaan 5,51 globaalihehtaaria, joka vastaa suuruudeltaan karkeasti kahden Tammelantorin kokoista aluetta. Tämä on 11 prosenttia pienempi kuin suomalaisen 6,16 globaalihehtaarin jalanjälki. Tamperelaisten kokonaisjalanjälki oli yhteensä globaalihehtaaria ollen kuusinkertainen kaupungin pinta-alaan verrattuna. Tamperelaisen jalanjälki on yli kolminkertainen verrattuna jokaista maapallon asukasta kohden saatavilla olevaan biokapasiteettiin. Mikäli kaikki maailman ihmiset kuluttaisivat luonnonvaroja yhtä paljon kuin tamperelaiset, tarvittaisiin yhden maapallon sijaan siis 3,1 planeettaa. Kulutustoiminnoittain tarkasteltuna hieman yli puolet tamperelaisten jalanjäljestä koostuu ravinnosta ja neljännes tavaroiden ja palveluiden kulutuksesta. Maankäytön jakaumassa suurin osuus on puolestaan energiamaalla, jota tarvitaan fossiilisten hiilidioksidipäästöjen sitomiseen. Ekologinen jalanjälki auttaa meitä näkemään oman toimintamme osana suurempaa kokonaisuutta ja tavoittelemaan sen myötä kestävämpää elämäntapaa. Tampereen kaupunki voi toimillaan tukea asukkaiden kestävämpiä kulutusvalintoja ja lisäksi kaupungin omat konkreettiset teot ovat tärkeitä, koska ne toimivat esimerkkinä sekä asukkaille että alueel-

23 AKSELI 3/2011 Julkaisuja ja tutkimuksia 21 la toimiville yrityksille ja yhteisöille. Hankkeessa tullaan vielä vuoden 2011 aikana tuottamaan kuntalaisille suunnattu henkilökohtaisen ekologisen jalanjäljen nettilaskuri. Tamperelaisen ekologisen jalanjäljen kesäkuussa 2011 valmistuneeseen tulosraporttiin voi tutustua osoitteessa Lisätietoja: Sanna Mari Huikuri, kestävän kehityksen suunnittelija Puh Marko Nurminen, kehityspäällikkö, Ekokumppanit Oy Puh

24 Faktat II/2011 Väestö Tampere Tampereen kaupunkiseutu Pääkaupunkiseutu Väkiluku, ennakkotieto Vuosimuutos, henkilöä Vuosikasvu, % 0,8 1,1 1,2 Työttömyys Työttömät Vuosimuutos, henkilöä Työttömyysaste, % 13,3 11,6 7,7 Vuosimuutos, %-yksikköä -1,7-1,5-0,6 Asuminen Asuntojen hinnat, /m 2, II/ Asuntojen vuokrat, /m 2, I/ , ,04 Asuntotuotanto tammi kesäkuu 2011, asuntoa Vuosimuutos, % 173,2.... Lisätietoja: Matias Ansaharju Puh Aino Järventausta Puh

TAMPEREEEN TYÖLLISYYS TAMMI KESÄKUUSSA 2008

TAMPEREEEN TYÖLLISYYS TAMMI KESÄKUUSSA 2008 TILASTOTIEDOTE Sivu 1 / 6 TAMPEREEEN TYÖLLISYYS TAMMI KESÄKUUSSA 2008 Tampereen työllisyyden kehitys jatkoi hidastumistaan Työnvälitysrekisteritietojen mukaan Tampereella oli tämän vuoden puolivälissä

Lisätiedot

TAMPEREEN VÄESTÖNMUUTOS TAMMI MAALISKUUSSA 2008

TAMPEREEN VÄESTÖNMUUTOS TAMMI MAALISKUUSSA 2008 TILASTOTIEDOTE Sivu 1 / 8 TAMPEREEN VÄESTÖNMUUTOS TAMMI MAALISKUUSSA 28 Tampereen maaliskuun muuttotappio oli aiempia vuosia suurempi Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan Tampereella asui maaliskuun

Lisätiedot

Toimintaympäristö. Tampereen kaupunkiseudun väestö ja väestönmuutokset. 19.6.2013 Jukka Tapio

Toimintaympäristö. Tampereen kaupunkiseudun väestö ja väestönmuutokset. 19.6.2013 Jukka Tapio Toimintaympäristö Tampereen kaupunkiseudun väestö ja väestönmuutokset Tampereen kaupunkiseudun väestö ja väestönmuutokset Tampereen kaupunkiseudun väkiluku kasvaa Tampereen kaupunkiseudun väkiluku oli

Lisätiedot

Väestönmuutokset 2013 Tammi-lokakuu

Väestönmuutokset 2013 Tammi-lokakuu muutokset 2013 Tammi-lokakuu Tampere Tampereen kaupunkiseutu Suurimmat kaupungit Suurimmat seutukunnat Tampereella lähes 220 200 asukasta Tampereen väkiluku lokakuun 2013 lopussa oli 220 194 asukasta.

Lisätiedot

Väestökatsaus. Kesäkuu 2015

Väestökatsaus. Kesäkuu 2015 Väestökatsaus Kesäkuu 2015 Mikäli väestö kehittyy loppuvuodesta samoin kuin vuosina 2012-2014 keskimäärin, kaupungin väkiluku on vuoden lopussa noin 185 600. 185 000 184 000 183 790 183 824 183 000 182

Lisätiedot

Väestökatsaus. Heinäkuu 2015

Väestökatsaus. Heinäkuu 2015 Väestökatsaus Heinäkuu 2015 Turun ennakkoväkiluku oli heinäkuun lopussa 183975, jossa kasvua vuodenvaihteesta 151 henkeä. Elävänä syntyneet 1 159 Kuolleet 1 038 Syntyneiden enemmyys 121 Kuntien välinen

Lisätiedot

Toimintaympäristö. Muuttoliike. 6.5.2014 Jukka Tapio

Toimintaympäristö. Muuttoliike. 6.5.2014 Jukka Tapio Toimintaympäristö Muuttoliike Muuttoliike 2013 Muuttovoitto kasvanut, mutta muuttaminen vähentynyt Tampere sai vuonna 2013 muuttovoittoa yhteensä 2 366 henkilöä. Muuttovoitto kasvoi selvästi vuodesta 2012,

Lisätiedot

Väestökatsaus. Toukokuu 2015

Väestökatsaus. Toukokuu 2015 Väestökatsaus Toukokuu 2015 Väestönmuutokset tammi-toukokuussa 2015 Elävänä syntyneet 810 Kuolleet 767 Syntyneiden enemmyys 43 Kuntien välinen tulomuutto 3 580 Kuntien välinen lähtömuutto 3 757 Kuntien

Lisätiedot

MUUTOKSEN SUUNNAT PORISSA

MUUTOKSEN SUUNNAT PORISSA MUUTOKSEN SUUNNAT PORISSA Lokakuu-joulukuu 2013 Sisältö Työllisyyskehitys Väestökehitys Sisäinen ja ulkoinen elinvoima 1. Työllisyyskehitys Porin työllisyyden kehitys loka-joulukuussa 2013 1 (2) Satakunnan

Lisätiedot

TAMPEREEN MUUTTOLIIKE 2007

TAMPEREEN MUUTTOLIIKE 2007 TILASTOTIEDOTE Sivu 1 / 7 TAMPEREEN MUUTTOLIIKE 2007 Ulkomaisen muuttoliikkeen merkitys kasvussa Tampereen vuonna 2007 saama muuttovoitto oli 927 henkilöä, mistä ulkomaisen muuttoliikkeen osuus oli peräti

Lisätiedot

Asuntotuotantokysely 3/2015

Asuntotuotantokysely 3/2015 Asuntotuotantokysely 3/2015 Sami Pakarinen Lokakuu 2015 1 (2) Lokakuun 2015 asuntotuotantokyselyn tulokset RT:n asuntotuotantokysely lähetettiin Talonrakennusteollisuuden jäsenille. Kysely tehdään kolmesti

Lisätiedot

Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2012

Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2012 asuntokuntia Tekninen ja ympäristötoimiala I Irja Henriksson 30.9.2013 Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2012 Lahdessa oli vuoden 2012 lopussa 53 880 asuntokuntaa, joiden määrä kasvoi vuodessa 558 asuntokunnalla.

Lisätiedot

Asuntotuotantokysely 2/2015

Asuntotuotantokysely 2/2015 Asuntotuotantokysely 2/2015 Sami Pakarinen Kesäkuu 2015 1 (2) Kesäkuun 2015 asuntotuotantokyselyn tulokset RT:n asuntotuotantokysely lähetettiin Talonrakennusteollisuuden jäsenille. Kysely tehdään kolmesti

Lisätiedot

Työttömyyskatsaus. Huhtikuu 2015

Työttömyyskatsaus. Huhtikuu 2015 Työttömyyskatsaus Huhtikuu 2015 Edellisvuoden huhtikuuhun verrattuna Turun työttömyysaste nousi 1,4 prosenttiyksikköä. 18 16 16,9 16,7 16,2 15,9 14 12 % 10 8 6 4 2 0 2014 2015 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12

Lisätiedot

Toimintaympäristö: Työllisyys

Toimintaympäristö: Työllisyys Toimintaympäristö: Työllisyys Tampere 24.3.2009 Jenni Kallio Prosenttia 31.12. 14,0-19,4 (13) 11,0-13,9 (25) 8,0-10,9 (32) 6,0-7,9 (20) 3,6-5,9 (13) Työllisyys 2008 % 25,0 22,5 Työttömyys kääntyi nousuun

Lisätiedot

Toimintaympäristö: Asuntojen hinnat ja vuokrat 14.3.2012

Toimintaympäristö: Asuntojen hinnat ja vuokrat 14.3.2012 Toimintaympäristö: Asuntojen hinnat ja vuokrat 14.3.2012 T A M P E R E E N K A U P U N K I Toimintaympäristö: Asuntojen hinnat ja vuokrat Tampere 14.3.2012 Jesse Marola www.tampere.fi/tilastot etunimi.sukunimi@tampere.fi

Lisätiedot

Työttömyyskatsaus Toukokuu 2015

Työttömyyskatsaus Toukokuu 2015 Työttömyyskatsaus Toukokuu 2015 Edellisvuoden toukokuuhun verrattuna Turun työttömyysaste nousi prosenttiyksiköllä. 18 16 16,9 16,7 16,2 15,9 15,7 14 12 % 10 8 6 4 2 0 2014 2015 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11

Lisätiedot

Työttömyyskatsaus Kesäkuu 2015

Työttömyyskatsaus Kesäkuu 2015 Työttömyyskatsaus Kesäkuu 2015 Edellisvuoden kesäkuuhun verrattuna Turun työttömyysaste nousi 1,3 prosenttiyksikköä. 18 16 16,9 16,7 16,2 15,9 15,7 18,1 14 12 % 10 8 6 4 2 0 2014 2015 1 2 3 4 5 6 7 8 9

Lisätiedot

Pirkanmaan työllisyyskatsaus Tammikuu 2014

Pirkanmaan työllisyyskatsaus Tammikuu 2014 NÄKYMIÄ HELMIKUU 2014 PIRKANMAAN ELY-KESKUS Pirkanmaan työllisyyskatsaus Tammikuu 2014 Julkaisuvapaa tiistaina 25.2.2014 klo 9.00 Pirkanmaan tilanne ennallaan Työttömien työnhakijoiden määrä oli lähes

Lisätiedot

Työttömyyskatsaus Marraskuu 2015. Strategia ja kehittämisyksikkö/kimmo Lemmetyinen

Työttömyyskatsaus Marraskuu 2015. Strategia ja kehittämisyksikkö/kimmo Lemmetyinen Työttömyyskatsaus Marraskuu 2015 Strategia ja kehittämisyksikkö/kimmo Lemmetyinen Turussa oli työttömiä työnhakijoita marraskuun lopussa 14696, joista miehiä 8412 ja naisia 6284. Turun työttömyysaste oli

Lisätiedot

Työttömyyskatsaus Lokakuu 2015

Työttömyyskatsaus Lokakuu 2015 Työttömyyskatsaus Lokakuu 2015 Turussa oli työttömiä työnhakijoita lokakuun lopussa 14576, joista miehiä 8272 ja naisia 6304. Turun työttömyysaste oli 16,0 %, lisäystä edellisvuodesta 0,4 prosenttiyksikköä.

Lisätiedot

Muuttoliike 2007. 29.5.2008 Janne Vainikainen

Muuttoliike 2007. 29.5.2008 Janne Vainikainen Muuttoliike 27 29.5.28 Janne Vainikainen Muuttoliike 27 Tampereen saama muuttovoitto pieneni. Muuttovoittoa kertyi 927 henkilöä, kun edeltävänä vuonna voitto oli 1 331 henkilöä. Taustalla oli kotimaan

Lisätiedot

Asuntotuotantokysely 2/2016

Asuntotuotantokysely 2/2016 Asuntotuotantokysely 2/2016 Sami Pakarinen Kesäkuu 2016 1 (2) Kesäkuun 2016 asuntotuotantokyselyn tulokset RT:n asuntotuotantokysely lähetettiin Talonrakennusteollisuuden jäsenille. Kysely tehdään kolmesti

Lisätiedot

Työttömyyskatsaus Heinäkuu 2015

Työttömyyskatsaus Heinäkuu 2015 Työttömyyskatsaus Heinäkuu 2015 Turun työttömyysaste oli heinäkuun lopussa 18,7 %, lisäystä edellisvuodesta 0,9 prosenttiyksikköä. Kasvu oli hieman pienempi kuin koko maan 1,1 prosenttiyksikköä. 10 suurimman

Lisätiedot

MUUTOKSEN SUUNNAT PORISSA. II neljännes (huhti-kesäkuu) 2015

MUUTOKSEN SUUNNAT PORISSA. II neljännes (huhti-kesäkuu) 2015 MUUTOKSEN SUUNNAT PORISSA II neljännes (huhti-kesäkuu) 2015 1 TYÖLLISYYSKEHITYS 2 VÄESTÖKEHITYS 3 MUU YLEINEN KEHITYS 1. Työllisyyskehitys Porin työllisyyskehitys huhti-kesäkuussa 2015 Satakunnan työttömyysaste

Lisätiedot

Työttömyyskatsaus Syyskuu 2015

Työttömyyskatsaus Syyskuu 2015 Työttömyyskatsaus Syyskuu 2015 Turussa oli työttömiä työnhakijoita syyskuun lopussa 14884, joista miehiä 8349 ja naisia 6535. Turun työttömyysaste oli %, lisäystä edellisvuodesta 0,9 prosenttiyksikköä.

Lisätiedot

Työttömyyskatsaus Elokuu 2015

Työttömyyskatsaus Elokuu 2015 Työttömyyskatsaus Elokuu 2015 Turun työttömyysaste oli elokuun lopussa 16,8 %, lisäystä edellisvuodesta 0,7 prosenttiyksikköä. Kasvu oli hieman pienempi kuin koko maan 0,9 prosenttiyksikköä. 10 suurimman

Lisätiedot

Vanhojen asuntojen hintojen kasvu yhtä ripeää kuin pääkaupunkiseudulla

Vanhojen asuntojen hintojen kasvu yhtä ripeää kuin pääkaupunkiseudulla Tekninen ja ympäristötoimiala I Irja Henriksson 14.2.2013 Vanhojen asuntojen hintojen kasvu yhtä ripeää kuin pääkaupunkiseudulla Asunnon hintaan vaikuttaa moni tekijä, joista mainittakoon rakennuksen talotyyppi,

Lisätiedot

Muutoksen suunnat Porissa III neljännes/2013. Timo Aro ja Timo Widbom, 1.11.2013

Muutoksen suunnat Porissa III neljännes/2013. Timo Aro ja Timo Widbom, 1.11.2013 Muutoksen suunnat Porissa III neljännes/2013 Timo Aro ja Timo Widbom, Sisältö Työllisyyskehitys Väestökehitys Muu yleinen kehitys I Työllisyyskehitys 1. Työllisyyskehitys Porin työllisyyden kehitys heinäsyyskuussa

Lisätiedot

Asuntomarkkinakatsaus 21.5.2015. Ekonomistit

Asuntomarkkinakatsaus 21.5.2015. Ekonomistit Asuntomarkkinakatsaus 21.5.2015 Ekonomistit 2 Sisällysluettelo 1. Tiivistelmä asuntomarkkinoiden kehityksestä 2. Asuntojen hinnat 3. Asuntojen hinnat alueilla 4. Asuntojen hintojen suhde palkkaan 5. Vuokrat

Lisätiedot

MUUTOKSEN SUUNNAT PORISSA

MUUTOKSEN SUUNNAT PORISSA Kuva: Antero Saari Kuva: Toni Mailanen MUUTOKSEN SUUNNAT PORISSA II neljännes (huhtikuu-kesäkuu) 2014 Kuva: Toni Mailanen Kuva: Toni Mailanen Kuva: Antero Saari Sisältö Alue- ja paikallistalouden kehitys

Lisätiedot

MUUTOKSEN SUUNNAT PORISSA

MUUTOKSEN SUUNNAT PORISSA Kuva: Antero Saari Kuva: Toni Mailanen Kuva: Toni Mailanen MUUTOKSEN SUUNNAT PORISSA IV neljännes (loka-marraskuu) 2014 Kuva: Marianne Ståhl 23.2.2015 KONSERNIHALLINTO Timo Aro ja Timo Widbom Kuva: Toni

Lisätiedot

MONISTEITA 2 / 2010. Asuntojen hinnat ja vuokrat Tampereella vuosina 2004 2009

MONISTEITA 2 / 2010. Asuntojen hinnat ja vuokrat Tampereella vuosina 2004 2009 MONISTEITA 2 / 2010 Asuntojen hinnat ja vuokrat Tampereella vuosina 2004 2009 TAMPEREEN KAUPUNKI ASUNTOTOIMI 17.8.2010 1. JOHDANTO...2 2. TAMPEREEN ASUNTOKANTA JA MARKKINATILANNE...3 3. ASUNTOJEN HINTATILASTO

Lisätiedot

Paljonko Suomeen tarvitaan lisää asuntoja ja mihin ne on järkevä rakentaa? Asuntomarkkinat 2016 Hotel Scandic Park Helsinki Sami Pakarinen

Paljonko Suomeen tarvitaan lisää asuntoja ja mihin ne on järkevä rakentaa? Asuntomarkkinat 2016 Hotel Scandic Park Helsinki Sami Pakarinen Paljonko Suomeen tarvitaan lisää asuntoja ja mihin ne on järkevä rakentaa? Asuntomarkkinat 2016 Hotel Scandic Park Helsinki 26.1.2016 Sami Pakarinen Asuntotuotantotarve 2040 -projektin tausta VTT päivitti

Lisätiedot

Selvitys 2/2014. Asunnottomat 2013 14.2.2014

Selvitys 2/2014. Asunnottomat 2013 14.2.2014 ISSN 1237-1288 Lisätiedot: Hannu Ahola (tilastot) Puh. 4 996 67 Saara Nyyssölä Puh. 4 172 4917 Selvitys 2/214 Asunnottomat 213 14.2.214 Asunnottomuustiedot perustuvat Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskuksen

Lisätiedot

Asuntotuotantokysely 1/2016

Asuntotuotantokysely 1/2016 Asuntotuotantokysely 1/2016 Sami Pakarinen Helmikuu 2016 1 (2) Helmikuun 2016 asuntotuotantokyselyn tulokset RT:n asuntotuotantokysely lähetettiin Talonrakennusteollisuuden jäsenille. Kysely tehdään kolmasti

Lisätiedot

Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2014

Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2014 asuntokuntia Tekninen ja ympäristötoimiala I Irja Henriksson 25.9.2015 Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2014 Lahdessa oli vuoden 2014 lopussa 54 666 asuntokuntaa, joiden määrä kasvoi vuodessa 513 asuntokunnalla.

Lisätiedot

Väestökatsaus. Lokakuu 2015

Väestökatsaus. Lokakuu 2015 Väestökatsaus Lokakuu 2015 Turun ennakkoväkiluku oli lokakuun lopussa 185 747, jossa oli kasvua vuodenvaihteesta 1 923 henkeä. Elävänä syntyneet 1 634 Kuolleet 1 467 Syntyneiden enemmyys 167 Kuntien välinen

Lisätiedot

Elävänä syntyneet Suomessa 1943-2013

Elävänä syntyneet Suomessa 1943-2013 1943 1945 1947 1949 1951 1953 1955 1957 1959 1961 1963 1965 1967 1969 1971 1973 1975 1977 1979 1981 1983 1985 1987 1989 1991 Tekninen ja ympäristötoimiala Pauli Mero 15.12.2014 LAPSIPERHEIDEN RAKENNE SUOMESSA,

Lisätiedot

Toimintaympäristö. Asuntojen hinnat ja vuokrat. 16.6.2014 Leena Salminen

Toimintaympäristö. Asuntojen hinnat ja vuokrat. 16.6.2014 Leena Salminen Toimintaympäristö Asuntojen hinnat ja vuokrat Asuntojen hinnat laskeneet Asuntojen hinnat Vuoden 2008 finanssikriisin aiheuttaman asuntojen hintojen notkahduksen jälkeen ne ovat suhteellisen nopeasti palanneet

Lisätiedot

Rakentamisen suhdannenäkymät Itä-Suomessa

Rakentamisen suhdannenäkymät Itä-Suomessa Rakentamisen suhdannenäkymät Itä-Suomessa Sami Pakarinen Kimmo Anttonen Huhtikuu 2016 Itä-Suomen rakentamisen suhdannetilanne hyvin tyydyttävä Itä-Suomen rakentamisen suhdannetilanne jatkunee tänä vuonna

Lisätiedot

Kuvio 1. Suomen rahalaitoksista nostetut kotitalouksien uudet asuntolainat ja uusien nostojen keskikorko

Kuvio 1. Suomen rahalaitoksista nostetut kotitalouksien uudet asuntolainat ja uusien nostojen keskikorko Kuvio. Suomen rahalaitoksista nostetut kotitalouksien uudet asuntolainat ja uusien nostojen keskikorko asuntolainat, m keskikorko, %,,,,,, Lähde: Suomen Pankki Kuvio. Suomen rahalaitoksista nostetut kotitalouksien

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 3/2014

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 3/2014 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 3/214 16 14 12 1 8 C Tehdasteollisuus 24-3 Metalliteollisuus 6 4 2 25 26 27 28 29 21 211 212 213 214

Lisätiedot

Toimintaympäristö. Asuntojen hinnat ja vuokrat. 6.6.2013 Jukka Tapio

Toimintaympäristö. Asuntojen hinnat ja vuokrat. 6.6.2013 Jukka Tapio Toimintaympäristö Asuntojen hinnat ja vuokrat Asuntojen hinnat ja vuokrat Asuntojen hinnat nousussa Diat 4-7 Vanhojen asuntojen* hinnat nousivat Tampereella vuonna 2012 1,9 prosenttia. Asuntojen hinnat

Lisätiedot

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2014

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2014 14 2014 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2014 Helsingin työllisyysaste oli vuoden 2014 ensimmäisellä neljänneksellä 71,8 prosenttia. Naisilla työllisyysaste oli 72,2 prosenttia

Lisätiedot

Työttömyysasteen kehitys (12 kk liukuva keskiarvo) suurimmissa maakunnissa ajalla 2007 2013 (heinä)

Työttömyysasteen kehitys (12 kk liukuva keskiarvo) suurimmissa maakunnissa ajalla 2007 2013 (heinä) Maakunnan tila 1 Työttömyysasteen kehitys (12 kk liukuva keskiarvo) suurimmissa maakunnissa ajalla 27 213 (heinä) 14,5 14, 13,5 13, 12,5 12, 11,5 11, 1,5 1, 9,5 9, 8,5 8, 7,5 7, 6,5 6, 5,5 5, Luku alueen

Lisätiedot

Asuntomarkkinakatsaus/ekonomistit 10.2.2015

Asuntomarkkinakatsaus/ekonomistit 10.2.2015 Asuntomarkkinakatsaus/ekonomistit 10.2.2015 2 Sisällysluettelo 1. Tiivistelmä asuntomarkkinoiden kehityksestä 2. Asuntojen hinnat 3. Asuntojen hinnat alueilla 4. Asuntojen hintojen suhde palkkaan 5. Vuokrat

Lisätiedot

Asuntomarkkinakatsaus 1/2013

Asuntomarkkinakatsaus 1/2013 ISSN 1237-1288 Lisätiedot: Hannu Ahola 0400 996 067 Asuntomarkkinakatsaus 1/2013 31.1.2013 Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus (ARA) kerää ja analysoi asuntomarkkinoita ja rakentamista koskevia tietoja

Lisätiedot

Helsingin väestöennuste 1.1.2009-2040

Helsingin väestöennuste 1.1.2009-2040 Helsingin väestöennuste 1.1.2009-2040 Pekka Vuori, tilastot ja tietopalvelu Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Oy Väkiluvun muutos alueittain Helsingin seudulla (14 kuntaa) 1995 2008* 20 000 18 000 16 000

Lisätiedot

Väestömäärän kehitys, ikärakenne ja kielijakauma 31.12.2013 Hyvinkään kaupunki Talousosasto 13.1.2015

Väestömäärän kehitys, ikärakenne ja kielijakauma 31.12.2013 Hyvinkään kaupunki Talousosasto 13.1.2015 Väestömäärän kehitys, ikärakenne ja kielijakauma 31.12.2013 Hyvinkään kaupunki Talousosasto 13.1.2015 Väestötilastot 2013 Väestötilastojen avulla seurataan Hyvinkään väestömäärän kehitystä ja väestörakennetta.

Lisätiedot

TILASTOJA 2014:22. Väestön ja väestönmuutosten. tammi-kesäkuussa 2014. www.hel.fi/tietokeskus

TILASTOJA 2014:22. Väestön ja väestönmuutosten. tammi-kesäkuussa 2014. www.hel.fi/tietokeskus TILASTOJA 2014:22 Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudulla tammi-kesäkuussa 2014 Tilastoja ISSN-L 1455-7231 ISSN 1796-721X Lisätietoja: Tea Tikkanen Puh. 09 310 36386 Etunimi.sukunimi@hel.fi

Lisätiedot

Lappeenrannan toimialakatsaus 2013

Lappeenrannan toimialakatsaus 2013 Lappeenrannan toimialakatsaus 2013 14.10.2013 Tilaaja: Lappeenrannan kaupunki Toimittaja: Kaupunkitutkimus TA Oy Tietolähde: Tilastokeskus, asiakaskohtainen suhdannepalvelu Kuvaajat: Yhteyshenkilöt: Yritysten

Lisätiedot

Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin

Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin Espoo Valtuuston seminaari 22.4.2015 Seppo Laakso, Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin Helsingin seudun kasvu 2000-luvulla Bruttokansantuote v. 2010 hinnoin, Ind.2000=100

Lisätiedot

Väestönmuutokset ja ikärakenne 2013

Väestönmuutokset ja ikärakenne 2013 henkilöä Tekninen ja ympäristötoimiala I Irja Henriksson 4.6.2014 Väestönmuutokset ja ikärakenne 2013 on Suomen yhdeksänneksi suurin kaupunki, jonka väkiluku oli vuoden 2013 lopussa 103 364. Vuodessa väestömäärä

Lisätiedot

TIEDOTE 4/2014 TYÖSSÄKÄYNTI KUOPIOSSA

TIEDOTE 4/2014 TYÖSSÄKÄYNTI KUOPIOSSA KUOPION KAUPUNKI Konsernipalvelu Talous- ja strategiapalvelu Elokuu 213 TIEDOTE 4/214 TYÖSSÄKÄYNTI KUOPIOSSA Väestö pääasiallisen toiminnan mukaan Kuopiossa 31.12.212 Tilastokeskuksen keväällä 214 julkaisemien

Lisätiedot

Muutoksen suunnat Porissa II neljännes/2013

Muutoksen suunnat Porissa II neljännes/2013 Muutoksen suunnat Porissa II neljännes/2013 Kehittämispäällikkö Timo Aro 18.8.2013 Kuva: Jan Virtanen Sisältö Työllisyyskehitys Väestökehitys Muu yleinen kehitys I Työllisyyskehitys Porin työllisyyden

Lisätiedot

Väestönmuutokset 2011

Väestönmuutokset 2011 Tekninen ja ympäristötoimiala I Irja Henriksson 17.6.2012 Väestönmuutokset 2011 Suomen kahdeksanneksi suurimman kaupungin Lahden väkiluku oli vuoden 2011 lopussa 102 308. Vuodessa väestömäärä lisääntyi

Lisätiedot

2015:31. Yleinen Asumistuki Helsingissä 2014

2015:31. Yleinen Asumistuki Helsingissä 2014 1:1 Yleinen Asumistuki Helsingissä 1 Keitä ovat yleisen asumistuen saajat Helsingissä? Yleinen asumistuki 1 on tarkoitettu pienituloisille ruokakunnille asumismenojen vähentämiseksi. Pääasiassa asumistukeen

Lisätiedot

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 3. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2013

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 3. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2013 34 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 3. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2013 Helsingin työllisyysaste oli vuoden 2013 kolmannella neljänneksellä 73,3 prosenttia. Työllisyysaste on ollut laskussa vuoden 2012 alusta

Lisätiedot

Keski-Pirkanmaan työ- ja elinkeinotoimiston tiedote 20.11.2012

Keski-Pirkanmaan työ- ja elinkeinotoimiston tiedote 20.11.2012 n tiedote 20.11.2012 Tilannekatsaus 31.10.2012 alue: Hämeenkyrö, Ikaalinen, Juupajoki, Kangasala, Lempäälä, Nokia, Orivesi, Pälkäne, Vesilahti ja Työttömyys kasvoi edelleen 1 Keski-Pirkanmaan TE-toimiston

Lisätiedot

STM:n strategia ja hallitusohjelma, vanhuspolitiikan lähivuodet

STM:n strategia ja hallitusohjelma, vanhuspolitiikan lähivuodet STM:n strategia ja hallitusohjelma, vanhuspolitiikan lähivuodet Gerontologisen kuntoutuksen seminaari 23.9.2011 Kehitysjohtaja Klaus Halla Sosiaali- ja terveysministeriö Missä toimimme 2010-luvulla Globalisaatio

Lisätiedot

Kuuden suurimman kaupungin toimeentulotuki 2007

Kuuden suurimman kaupungin toimeentulotuki 2007 Kuuden suurimman kaupungin toimeentulotuki 2007 Aikuissosiaalityön ja toimeentulotuen työryhmä Aila Kumpulainen 12.6.08 Kuusikko-työryhmän julkaisusarja Teksti: Aila Kumpulainen Kansi: Kati Rosenberg ISSN

Lisätiedot

TAMPEREEN KAUPUNKISEUDUN ASUNTOPOLIITTINEN OHJELMA 2030. Pekka Hinkkanen 20.4.2010

TAMPEREEN KAUPUNKISEUDUN ASUNTOPOLIITTINEN OHJELMA 2030. Pekka Hinkkanen 20.4.2010 TAMPEREEN KAUPUNKISEUDUN ASUNTOPOLIITTINEN OHJELMA 2030 Pekka Hinkkanen 20.4.2010 Ohjelman lähtökohdat: Asuntopoliittisen ohjelman konkreettisia tavoitteita ovat mm.: Asuntotuotannossa varaudutaan 91 000

Lisätiedot

Osakeasuntojen hinnat Helsingissä tammi-maaliskuussa 2013

Osakeasuntojen hinnat Helsingissä tammi-maaliskuussa 2013 Helsingin kaupungin tietokeskus Tilastoja 17 2013 Osakeasuntojen hinnat Helsingissä tammi-maaliskuussa 2013 Asuntojen keskihinta 3 885 Keskihinta kerrostaloasunnoissa 4 032 ja rivitaloasunnoissa 3 370

Lisätiedot

Asuntomarkkinakatsaus/ekonomistit 12.9.2014

Asuntomarkkinakatsaus/ekonomistit 12.9.2014 Asuntomarkkinakatsaus/ekonomistit 12.9.2014 2 Sisällysluettelo 1. Tiivistelmä asuntomarkkinoiden kehityksestä 2. Asuntojen hinnat 3. Asuntojen hinnat alueilla 4. Asuntojen hintojen suhde palkkaan 5. Vuokrat

Lisätiedot

Tilastokatsaus 11:2012

Tilastokatsaus 11:2012 Osuus asuntokannasta, % Tilastokatsaus 11:2012 14.12.2012 Tietopalvelu B14:2012 n asuntokanta 31.12.2011 ja sen muutokset 2000-luvulla Tilastokeskuksen asuntokantatilaston mukaan lla oli vuoden 2011 lopussa

Lisätiedot

AKSELI. Tilastollisia tiedonantoja Tampereelta

AKSELI. Tilastollisia tiedonantoja Tampereelta AKSELI Tilastollisia tiedonantoja elta /29 Väestö Työllisyys Aluetalous Asuminen Rakentaminen Hyvinvointi Origossa Köyhyys Mikä Akseli? Akseli on Tietotuotannon ja laadunarvioinnin uusi ajankohtaiskatsaus,

Lisätiedot

Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudun kunnista tammi kesäkuussa 2013

Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudun kunnista tammi kesäkuussa 2013 Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudun kunnista tammi kesäkuussa 2013 Tilastoja 2013:25 Tilastoja ISSN-L 1455-7231 ISSN 1796-721X Lisätietoja: Päivi Selander Puh.09-310 36411 etunimi.sukunimi@hel.fi

Lisätiedot

Katsaus Kemin ja Kemi- Tornio-seudun kehitykseen 12/2013

Katsaus Kemin ja Kemi- Tornio-seudun kehitykseen 12/2013 Katsaus Kemin ja Kemi- Tornio-seudun kehitykseen 12/213 Kehittämis- ja talousosasto Kehittämispalvelut 1/214 [1] Syntyneet Vuonna 213 Kemi-Tornio seudulla on ennakkotietojen mukaan syntynyt vähemmän lapsia

Lisätiedot

Rakentamisen suhdannenäkymät Satakunnassa

Rakentamisen suhdannenäkymät Satakunnassa Rakentamisen suhdannenäkymät Satakunnassa Sami Pakarinen Markku Leppälehto Lokakuu 2015 Satakunnan talonrakentamisen suhdannetilanne on tyydyttävä Satakunnan talonrakentamisen suhdannetilanne on rakennusalan

Lisätiedot

kunnista tammi maaliskuussa

kunnista tammi maaliskuussa Tilastoja 2014:13 Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja etoja Helsingin seudun kunnista tammi maaliskuussa 2014 Tilastoja ISSN-L 1455-7231 ISSN 1796-721X Tiivistelmä Väkiluku on kasvanut määrältään

Lisätiedot

Asuntomarkkina- ja väestötietoja 2010

Asuntomarkkina- ja väestötietoja 2010 ISSN 1237-1288 Lisätiedot: Hannu Ahola 4 996 67 Pekka Pelvas 4 67 831 Selvitys 7/211 Asuntomarkkina- ja väestötietoja 21 23.6.211 Asuntomarkkina- ja väestötietoja 21 Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus

Lisätiedot

Yksityishenkilöiden tulot ja verot vuonna 2012

Yksityishenkilöiden tulot ja verot vuonna 2012 2014:28 Yksityishenkilöiden tulot ja verot vuonna 2012 Helsingissä mediaanitulo 26 300 euroa Helsinkiläisen vuositulot keskimäärin 32 800 euroa Pääomatuloja huomattavasti edellisvuotta vähemmän Veroja

Lisätiedot

Yleinen asumistuki Helsingissä 2010

Yleinen asumistuki Helsingissä 2010 Tilastoja Helsingin kaupungin tietokeskus 2 211 Yleinen asumistuki Helsingissä 21 Yleistä asumistukea sai Helsingissä noin 2 ruokakuntaa. Helsingin asuntokunnista 8 prosenttia sai yleistä asumistukea.

Lisätiedot

TILASTOJA 2014:30. Väestön ja väestönmuutosten. seudulla tammi-syyskuussa 2014. www.hel.fi/tietokeskus

TILASTOJA 2014:30. Väestön ja väestönmuutosten. seudulla tammi-syyskuussa 2014. www.hel.fi/tietokeskus TILASTOJA 2014:30 Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudulla tammi-syyskuussa 2014 Tilastoja ISSN-L 1455-7231 ISSN 1796-721X Lisätietoja: Tea Tikkanen Puh. 09 310 36386 Etunimi.sukunimi@hel.fi

Lisätiedot

VÄKILUKU JATKAA TURUSSA KASVUAAN JA SALOSSA LASKUAAN

VÄKILUKU JATKAA TURUSSA KASVUAAN JA SALOSSA LASKUAAN VÄKILUKU JATKAA TURUSSA KASVUAAN JA SALOSSA LASKUAAN Varsinais-Suomen väestökehitys jatkaa vuonna 2013 samansuuntaista kehitystä kuin vuonna 2012. Turun kaupungin väkiluku kasvaa ja Salon kaupungin vähenee

Lisätiedot

TYÖLLISYYSKATSAUS. Lisätiedot: Ennakkotiedot: KESÄKUU 2009 puh. 010 604 8050 ja 010 604 8051 Julkistettavissa 21.7.2009 klo 9.

TYÖLLISYYSKATSAUS. Lisätiedot: Ennakkotiedot: KESÄKUU 2009 puh. 010 604 8050 ja 010 604 8051 Julkistettavissa 21.7.2009 klo 9. TYÖLLISYYSKATSAUS Lisätiedot: Ennakkotiedot: KESÄKUU 29 puh. 1 64 85 ja 1 64 851 Julkistettavissa 21.7.29 klo 9. www.tem.fi/tyollisyyskatsaus ISSN 1797-3694 (pdf) 35 ' 3 25 2 (1) 15 1 5 (2) 21 '2 '3 '4

Lisätiedot

Tampereen kaupunki Tietotuotanto ja laadunarviointi VÄ E S TÖ. Akseli 4/2011. Tilastollisia tiedonantoja Tampereelta

Tampereen kaupunki Tietotuotanto ja laadunarviointi VÄ E S TÖ. Akseli 4/2011. Tilastollisia tiedonantoja Tampereelta Tampereen kaupunki Tietotuotanto ja laadunarviointi VÄ E S TÖ T YÖ L L I S Y YS T YÖ PA I K AT HY V I N V O I N T I A S U M I N E N A LU E TA LO U S Akseli 4/2011 Tilastollisia tiedonantoja Tampereelta

Lisätiedot

Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudulla tammi-kesäkuussa 2015

Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudulla tammi-kesäkuussa 2015 2015:25 Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudulla tammi-kesäkuussa 2015 Tilastoja ISSN-L 1455-7231 ISSN 1796-721X Lisätietoja: Tea Tikkanen, Puh. 09 310 36386 Pekka Vuori, Puh. 09 310

Lisätiedot

Selvitys 1/2015. Asunnottomat 2014 29.1.2015. Ulkona, tilap.suoj., asuntoloissa. Kuvio 1. Asunnottomien määrä 1987 2014.

Selvitys 1/2015. Asunnottomat 2014 29.1.2015. Ulkona, tilap.suoj., asuntoloissa. Kuvio 1. Asunnottomien määrä 1987 2014. 1987 1988 1989 199 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2 21 22 23 24 25 26 27 28 29 21 211 212 213 214 Lisätiedot: Hannu Ahola (tilastot) Puh. 4 996 67 Mari Stycz Puh. 5 572 6727 Selvitys 1/215

Lisätiedot

Muuttajien taustatiedot 2005

Muuttajien taustatiedot 2005 TILASTOTIEDOTE Sivu 1 / 1 2008:9 30.5.2008 Muuttajien taustatiedot 2005 Tilastokeskus julkaisi muuttajien taustatiedot vuodelta 2005 poikkeuksellisen myöhään eli huhtikuun lopussa 2008. Tampereelle muutti

Lisätiedot

Pirkanmaan työllisyyskatsaus Syyskuu 2015

Pirkanmaan työllisyyskatsaus Syyskuu 2015 NÄKYMIÄ LOKAKUU 215 PIRKANMAAN ELY-KESKUS Pirkanmaan työllisyyskatsaus Syyskuu 215 Julkaisuvapaa tiistaina 2.1.215 klo 9. Pirkanmaan työttömyys samalla tasolla kuin syyskuussa 1997 Työttömyys oli kasvanut

Lisätiedot

Työttömyyskatsaus Joulukuu 2015

Työttömyyskatsaus Joulukuu 2015 Työttömyyskatsaus Joulukuu 2015 Turussa oli työttömiä työnhakijoita joulukuun lopussa 14696, joista miehiä 9205 ja naisia 6926. Turun työttömyysaste oli 17,7 %, lisäystä edellisvuodesta 0,4 prosenttiyksikköä.

Lisätiedot

TILASTOJA 2015:3. Väestön ja väestönmuutosten. tammi-joulukuussa 2014. www.hel.fi/tietokeskus

TILASTOJA 2015:3. Väestön ja väestönmuutosten. tammi-joulukuussa 2014. www.hel.fi/tietokeskus TILASTOJA 2015:3 Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudulla tammi-joulukuussa 2014 Tilastoja ISSN-L 1455-7231 ISSN 1796-721X Lisätietoja: Tea Tikkanen Puh. 09 310 36386 Etunimi.sukunimi@hel.fi

Lisätiedot

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2012

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2012 15 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2012 Helsingin työllisyysaste oli vuoden 2012 ensimmäisellä neljänneksellä 72,6 prosenttia. Työllisyysaste putosi vuoden takaisesta prosenttiyksikön

Lisätiedot

YHDISTYMISSELVITYS TUUSNIEMI KUOPIO TOIMINTAYMPÄRISTÖ

YHDISTYMISSELVITYS TUUSNIEMI KUOPIO TOIMINTAYMPÄRISTÖ YHDISTYMISSELVITYS TUUSNIEMI KUOPIO TOIMINTAYMPÄRISTÖ 1 Tuusniemen kunnan ja Kuopion kaupungin toimintaympäristökuvaus Toimintaympäristön muutoshaasteet Tuusniemen kunnan ja Kuopion kaupungin toimintaympäristön

Lisätiedot

Asuntojen vuokrat Helsingissä vuonna 2006

Asuntojen vuokrat Helsingissä vuonna 2006 Tilastoja Helsingin kaupungin tietokeskus 7 7 Vapaarah. vuokra-as. keskivuokra, /m/kk 1,-1,9 1,5-11,9 1,-13, Asuntojen vuokrat Helsingissä vuonna Muutos edellisestä vuodesta: Kaikki asunnot 1, %, kaikki

Lisätiedot

Asuntotuotantotarve 2015-2040

Asuntotuotantotarve 2015-2040 VTT TECHNICAL RESEARCH CENTRE OF FINLAND LTD Asuntotuotantotarve 2015-2040 Erikoistutkija Terttu Vainio 25.1.2016 Suomen väestökehitys 2015 ennusteen mukaan (miljoonaa henkilöä) nettomaahanmuutto omavaraisväestö

Lisätiedot

TYÖLLISYYSKATSAUS. Lisätiedot: Ennakkotiedot: KESÄKUU 2008 puh. 010 60 48051 ja 010 60 48050 Julkistettavissa 22.7.2008 klo 9.00

TYÖLLISYYSKATSAUS. Lisätiedot: Ennakkotiedot: KESÄKUU 2008 puh. 010 60 48051 ja 010 60 48050 Julkistettavissa 22.7.2008 klo 9.00 TYÖLLISYYSKATSAUS Lisätiedot: Ennakkotiedot: KESÄKUU 28 puh. 1 6 4851 ja 1 6 485 Julkistettavissa 22.7.28 klo 9. www.tem.fi/tyollisyyskatsaus ISSN 1797-3694 (pdf) 4 ' 35 3 25 (1) 2 15 1 5 (2) Kuvio 1.

Lisätiedot

Keski-Pirkanmaan työ- ja elinkeinotoimiston tiedote 21.12.2010

Keski-Pirkanmaan työ- ja elinkeinotoimiston tiedote 21.12.2010 n tiedote 21.12.2010 Tilannekatsaus 30.11.2010 alue: Hämeenkyrö, Ikaalinen, Juupajoki, Kangasala, Kuhmalahti, Lempäälä, Nokia, Orivesi, Pälkäne, Vesilahti ja Työllisyydessä positiivista kehitystä vuoden

Lisätiedot

Osakeasuntojen hinnat Helsingissä loka joulukuussa 2013

Osakeasuntojen hinnat Helsingissä loka joulukuussa 2013 Helsingin kaupungin tietokeskus Tilastoja 1 2014 Osakeasuntojen hinnat Helsingissä loka joulukuussa 2013 Valokuva: Kallio Virva Kuparinen Asuntojen keskihinta 3 973 /m 2 Keskihinta kerrostaloasunnoissa

Lisätiedot

Viekö vai tuoko kuntareformi työpaikkoja. Henna Virkkunen hallinto- ja kuntaministeri Kauppakamarifoorumi 17.11.2011

Viekö vai tuoko kuntareformi työpaikkoja. Henna Virkkunen hallinto- ja kuntaministeri Kauppakamarifoorumi 17.11.2011 Viekö vai tuoko kuntareformi työpaikkoja Henna Virkkunen hallinto- ja kuntaministeri Kauppakamarifoorumi 17.11.2011 Suomen väestöllisen huoltosuhteen muutokset vuosina 1970-2040 indeksi 80 indeksi 80 70

Lisätiedot

Asumisen tukeminen nuorisotakuun toteutumisen mahdollisuutena. Tuomas Nurmela Puheenjohtaja Nuorisoasuntoliitto

Asumisen tukeminen nuorisotakuun toteutumisen mahdollisuutena. Tuomas Nurmela Puheenjohtaja Nuorisoasuntoliitto Asumisen tukeminen nuorisotakuun toteutumisen mahdollisuutena Tuomas Nurmela Puheenjohtaja Nuorisoasuntoliitto Miksi nuorisotakuuta tarvitaan? Vuosittain noin 3 5 % ikäluokasta ei jatka toisen asteen opetukseen

Lisätiedot

TYÖLLISYYSKATSAUS 2008 '09 '10 '11 '12 '13 '14

TYÖLLISYYSKATSAUS 2008 '09 '10 '11 '12 '13 '14 TYÖLLISYYSKATSAUS Lisätiedot: Ennakkotiedot: KESÄKUU 214 puh. 29 4 8 Julkistettavissa 22.7.214 klo 9. www.tem.fi/tyollisyyskatsaus ISSN 1797-3694 (pdf) 4 ' 3 3 2 (1) 2 1 1 (2) Kuvio 1. Työttömät työnhakijat

Lisätiedot

Rakentamisen suhdannenäkymät

Rakentamisen suhdannenäkymät Rakentamisen suhdannenäkymät Varsinais-Suomessa Julkiset palvelurakennukset m 3 8 7 6 5 4 3 2 1 23 24 25 26 27 28 29 21 211 212 213 Bo Salmén Markku Leppälehto Huhtikuu 214 Varsinais-Suomen talonrakentamisen

Lisätiedot

Tampereen kaupunki Tietotuotanto ja laadunarviointi VÄ E S TÖ ASUMINEN HY VINVOINTI ORIGOSSA: Akseli 2/2011. Tilastollisia tiedonantoja Tampereelta

Tampereen kaupunki Tietotuotanto ja laadunarviointi VÄ E S TÖ ASUMINEN HY VINVOINTI ORIGOSSA: Akseli 2/2011. Tilastollisia tiedonantoja Tampereelta Tampereen kaupunki Tietotuotanto ja laadunarviointi VÄ E S TÖ T YÖ L L I S Y YS T YÖ S S Ä K ÄY N T I ASUMINEN HY VINVOINTI TA LO U S ORIGOSSA: E D U S K U N TAVA A L I T 2 1 1 Akseli 2/211 Tilastollisia

Lisätiedot

Lappeenrannan toimialakatsaus 2011

Lappeenrannan toimialakatsaus 2011 Lappeenrannan toimialakatsaus 2011 21.10.2011 Tilaaja: Lappeenrannan kaupunki Toimittaja: Kaupunkitutkimus TA Oy Tietolähde: Tilastokeskus, asiakaskohtainen suhdannepalvelu Kuvaajat: Yhteyshenkilöt: Yritysten

Lisätiedot

Asuntojen hinnat ja vuokrat vuonna 2015

Asuntojen hinnat ja vuokrat vuonna 2015 euroa/m2 Irja Henriksson 22.3.2016 Asuntojen hinnat ja vuokrat vuonna 2015 Asunnon hintaan vaikuttaa moni tekijä, joista mainittakoon rakennuksen talotyyppi, sijainti sekä huoneistotyyppi. Yksiöiden neliöhinta

Lisätiedot