Kotiuttamisrahaa kannatetaan

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Kotiuttamisrahaa kannatetaan"

Transkriptio

1 Ruotuväki, PL 25, HKI MP2 Itella Oyj Keskeytyksissä ei merkittävää muutosta Varusmiehiltä asepalvelukselle hyvä arvosana uutiset, sivu 4 puolustusvoimien uutislehti 49. vuosikerta n:o 7 (1074) verkossa > Kuva: Esa Ylijääskö Kotiuttamisrahaa kannatetaan Ruotuväen kyselyn mukaan eduskuntapuolueet tukevat kotiuttamisrahan palauttamista. Puolueet ovat erityisen valmiita parantamaan varusmiesten sosiaalista asemaa. Erimielisyyksiä puolueilla on varuskuntarakenteeseen liittyen. Maanpuolustuskorkeakoulun erikoistutkijat jakoivat puolueet vastausten perusteella kolmeen eri ryhmittymään. uutiset, sivu 3 Varaosavaje paranemaan päin puolustushaaroissa uutiset, sivu 5 Drakenia ei ole unohdettu kentällä, sivu 10 Inttibiisit tahdittavat palvelusta vapaalla, sivu 15

2 2 ruotuväki 7/2011 pääkirjoitus Keskeyttämättä paras nurkka Transatlanttiset suhteet - EVVK? Pintatilanne pitää suhteuttaa historialliseen kehitykseen. Peruskoulutuskaudella eli P-kaudella keskeyttäneiden määrä on lähellä lopullista lukua, sillä vain harva keskeyttää enää sen jälkeen. Niinpä P-kauden poistumia seurataan tarkkaan.tämän vuoden ensimmäisen saapumiserän keskeytysprosentti oli 13,7. Viime vuoden talven saapumiserään verrattuna siinä on pientä nousua, mutta muutaman vuoden perspektiivillä katsottuna ei voi puhua merkittävästä muutoksesta. Etenkin toimittajilla on monesti kiusaus nähdä pieni prosentinkin heilahdus puoleen tai toiseen suurena mullistuksena; oli kyse sitten puolueiden kannatuksesta, keskeyttämisistä tai mistä tahansa mittauksesta. Tämä johtuu uutisen logiikasta: "Puolustusvoimissa kaikki ennallaan" -tyylisen otsikon kiinnostavuus lähentelee nollaa. Toisaalta taustalla on myös psykologisia tekijöitä. Kun aika on katoava luonnonvara, on monella toimittajalla tarve tornitouhua olla jonkun suuremman murroksen äärellä, sillä myöhemmin sellainen ei ehkä osukaan kohdalle. Pitkän linjan tutkijat osaavat suhteuttaa niin sanotun pintatilanteen historialliseen kehitykseen.turun yliopiston valtio-opin professori Matti Wibergin mukaan puolueiden kannatusmuutoksia yliuutisoidaan, vaikka pienet muutokset mahtuvat virhemarginaalien sisään. Uutispäivä Demarissa ( ) hän toteaa, että mittausuutisissa korostetaan usein desimaalin väärän puolen lukuja. Vaikka tulevissa vaaleissa saattaa jonkun puoleen kannatus muuttua desimaalin merkittävämmältäkin puolelta, suuria mullistuksia suomalaisessa politiikassa tuskin nähdään. *** Palveluksen keskeytys on toki hankalaa yksittäiselle henkilölle, mutta myös puolustusvoimille. Joukkotuotantosuunnitelmia joudutaan hiomaan, ja keskeytyksillä on taloudellisiakin seurauksia - myös laajemmin yhteiskunnalle. Siitä huolimatta prosentin suuruisten muutoksien merkitystä ei pidä liioitella. Tällainen kausivaihtelu ei ole merkki suomalaiseen asevelvollisuuden rapautumisesta, saatikka maanpuolustushengen laskusta. Poistumat eivät johdu koulutuksen sisällöstä tai esimiehistä, sillä loppukyselyjen mukaan näitä arvostetaan korkealle. Kun näissä kyselyissä asteikko on yhdestä viiteen, viitosen ollessa paras arvo, mielikuva armeija-ajasta on saanut keskiarvon 3,9. Siviilielämässäkään tulee harvemmin arvotettua mielikuvaa tietystä ajanjaksosta näin korkealle. Keskeyttämisten lisäksi toinen esimerkki puolustusvoimia koskevasta yliuutisoinnista on naisten vapaaehtoiseen asepalvelukseen hakeutuminen. Määrä vaihtelee vuosittain ylös tai alas, mutta pitkällä aikavälillä trendi pysyy ennallaan. *** Lotta Svärd Säätiön perustamisesta on kulunut 90 vuotta. Säätiön ja Lottaperinneliiton järjestämää Lotan tarina -näytelmää oli saapunut seuraamaan paljon lottia ja sotaveteraaneja. Juhla oli hyvä muistutus siitä, että keskeytys ei ole ollut aina mahdollista. > jyrkivainio@hotmail.com Suomen Atlantti-Seura järjesti alkuvuodesta Turun yliopiston kanssa Studia Generalia -luentosarjan aiheesta Suomi ja transatlanttiset suhteet Kylmästä sodasta Afganistaniin. Luentosarjan luennoitsijat olivat parhaita suomalaisia asiantuntijoita, mutta myös asianosaisia, suomalaista ulkopolitiikkaa ohjanneita ja tehneitä aikalaistoimijoita. Luentosarja oli menestys. Se myös paljasti, miten vieras aihe transatlanttiset suhteet, eli Pohjois-Amerikan ja Euroopan väliset poliittiset-, taloudelliset- ja kulttuurisuhteet, Suomessa on. Eräs kansainvälisiä suhteita yliopistossa opiskeleva nuorukainen kertoi kuulleensa ensimmäistä kertaa termin transatlanttiset suhteet. Miksi Suomessa transatlanttisten suhteiden osaaminen ja analyysi on heikkoa? Yksi syy on historiassamme, mutta ennen kaikkea historian kerronnassamme. Toinen syy on Suomen tekemissä valinnoissa. Edellä mainituista syistä johtuen transatlanttiset suhteet aiheena on jäänyt kansalaisille etäiseksi ja tuntemattomaksi. Tätä tukee se, että suomalaiset kokevat turvallisuuspoliittiset kysymykset edelleen poliittisen eliitin kysymyksiksi. Tuntuu kuin tietoisesti yhä osa historiastamme jätettäisiin kertomatta. Ymmärrettävää tämä oli kylmän sodan aikana, jolloin Suomi asemoi itsensä ensi sijassa suhteessa Neuvostoliittoon ja pyrki taiten pysymään suurvaltojen ristiriitojen ulkopuolella. Tilanne oli kaksijakoinen, koska todellisuudessa koko kylmän sodan ajan Suomi ei ollut irrallaan muusta maailmasta. Puolueettomana, irti suurvaltasuhteista, Suomi kytkeytyi Euroopan taloudelliseen yhteistyöhön ja toimi aloitteellisesti monenkeskisillä foorumeilla. Suomen tekemät valinnat johtivat sivullisen tietovajeeseen transatlanttisissa suhteissa, kuten suurlähettiläs Jukka Valtasaari on todennut. Tämä näkyi esimerkiksi Georgian kriisissä vuonna Koska Suomi ei ole Naton jäsen, keskeisistä transatlanttisista kysymyksistä päätettäessä Suomella ei ole paikkaa niissä pöydissä, joissa päätöksiä tehdään. Kylmässä sodassa Naton pelote suojasi niin Ruotsia kuin välillisesti myös Suomea. Tämä käy ilmi mm. tuoreesta ruotsalaisselvityksestä Salattu allianssi. Ruotsin salaiset Nato-yhteydet, jossa ruotsalaistoimittaja ja historiantutkija Mikael Holmström toteaa kuvan Ruotsin puolueettomuudesta olevan väärä ja epätäydellinen. Ruotsi harjoitti koko kylmän sodan ajan salassa yhteistyötä Naton kanssa, mikä julkisesti kiistettiin. *** Suomi selvisi kylmästä sodasta luvulla maailma muuttui, Neuvostoliitto romahti ja Suomi liittyi Euroopan unionin jäseneksi vuonna EU-jäsenyyden myötä Suomi tuli avoimesti osaksi transatlanttista yhteisöä. Transatlanttiset suhteet ovat kuitenkin jääneet kansalaisille vieraaksi. Terhi Suominen Pääsihteeri Suomen Atlantti-Seura kysymys mielipide Edellisessä lehdessä kysyimme: Onko oikein lahjoittaa puolustusvoimien vanhaa kalustoa? Ilmalaiva ITALIA kävi Suomessa jo 1928 Liittyen ilmalaiva-aukeamaan Ruotoväki-lehdessä nro 6/2011 ( ) haluan todeta että italialaisen suunnittelijan ja tutkimusretkeilijän Umberto Nobilen ilmalaiva ITALIA lensi Suomen yli matkallaan Italiasta Huippuvuorille. ITALIA saapui Suomen ilmatilaan Kristiinankaupungin tasalla iltapäivällä. Reitti jatkui Laihian ja Seinäjoen kautta pohjoiseen. Oulu ohitettiin puolenyön aikaan, josta lennettiin Kemi, Rovaniemen, Sodankylän ja Ivalon kautta Jäämerelle. Suomen ja Norjan raja ylitettiin 4.5. aamulla klo 7. Ilmalaiva lensi Suomessa monessa paikassa niin matalalla, että sekä ilmalaivan nimi ITALIA että Italian lippu näkyivät maasta. ITA- LIAn ylittäessä Etelä-Pohjanmaata ilmavoimien Hansa-lentokone (miehistönä insinörikapteeni Armas Rauhamaa ja vääpeli Viljami Virtanen) lensi ilmalaivan rinnalla ja valokuvasi harvinaisen vieraan. Kerrotaan että ITALIAn jo poistuttua Suomesta oli Etelä- Pohjanmaan metsistä löytynyt muutama italialainen viinipullo muistona ilmalaivan vierailusta! Perillä Huippuvuorilla ITA- LIAn kolmas tutkimuslento päättyi katastrofiin. Paluumatkalla Pohjoisnavalta ilmalaiva putosi huonossa säässä tuntemattomaan paikkaan Monessa maassa oli suurella kiinnostuksel- Carl-Fredrik Geust Dipl.ins. Kyllä 64% 36% Ei Vastauksia yhteensä: 870 Seuraava kysymys: Pitäisikö Suomen osallistua Libyan operaatioon? Vastaa lähettämällä tekstiviesti Äänestykseen voi osallistua myös Ruotuväen RV K (kyllä) tai RV E (ei) numeroon16308 www-sivuilla osoitteessa > KUSTANTAJA: Puolustusvoimat TILAUS-, LASKUTUS- JA OSOITEASIAT: Puh arkisin kello ruotuvaki@mil.fi Seuraava numero ilmestyy ISSN (painettu) ISSN (verkkolehti) Pirkanmaan Lehtipaino Oy Tampere 2011 PÄÄTOIMITTAJA Mikko Ilkko Puh Fax mikko.ilkko@mil.fi UUTISPÄÄLLIKKÖ Juha Heikkinen Puh Fax juha.heikkinen@mil.fi TUOTANTOSIHTEERI Kaarina Honkalammi Puh Fax kaarina.honkalammi@mil.fi LEVIKKISIHTEERI Kaartinjääkäri Henri Ågren Puh GRAAFIKKO Kaartinjääkäri Tuukka Hettula TOIMITTAJAT Kokelas Ilkka Penttinen Puh Kokelas Petri Ruohio Puh Alikersantti Tuomas Hämäläinen Puh Korpraali Tiia Turunen Puh Kaartinjääkäri Jan Hellman Puh Kaartinjääkäri Miika Lähdeniemi Puh Kaartinjääkäri Kalle Mäkelä Puh VALOKUVAAJAT Kaartinjääkäri Esa-Pekka Ylijääskö Puh VERKKOTOIMITTAJA Kaartinjääkäri Jan Telford Puh Toimituksen ja palvelupisteen käyntiosoite: Punanotkonkatu 4, Postiosoite: PL 25, Helsinki, Internet-osoite: Puhelinvaihde: Toimituskunnan varusmiesten sähköpostiosoite on muotoa: etunimi.sukunimi@ruotuvaki.fi

3 ruotuväki 7/2011 uutiset 3 Kotiuttamisraha yhdistää puolueita Eduskuntapuolueet ovat valmiita kohentamaan varusmiesten sosiaalista asemaa. Maanpuolustus,korkeakoulun tutkijat näkevät vastauksissa selkeitä asenne-eroja. Petri Ruohio Lähes jokainen kahdeksasta eduskuntapuolueesta kannattaa kotiuttamisrahan palauttamista. Ruotuväen tekemässä vaalikyselyssä ainoastaan vihreät eivät paljasta kantaansa kotiuttamisrahakysymykseen. - Monet jäävät huonoon taloudelliseen tilanteeseen varusmiesajan loppuessa. Se voisi myös toimia porkkanana, mikä estäisi keskeyttämisiä, pohditaan esimerkiksi kristillisdemokraattien vastauksessa. Perussuomalaiset ja sdp näkevät kotiuttamisrahan ensisijaisena tapana parantaa varusmiesten sosiaalista asemaa. Kokoomus on puolestaan laskenut, kuinka paljon kotiuttamisraha tulisi nykyisellään valtiolle maksamaan. - Uudistuksen kustannusvaikutus olisi noin 2,7 3,3 miljoonaa euroa vuodessa toteutettavasta mallista riippuen, puolueen vastauksessa todetaan. Kotiuttamisrahan jakaminen lopetettiin vuonna 1993 osana talouslaman mukanaan tuomia leikkauksia. Rahallisesti se oli määritetty vastaamaan kahden viikon elinkustannuksia. Kuva: Esa Ylijääskö / Grafiikka Eduskuntapuolueiden keinoissa vedota varusmiehiin on nähtävissä selkeitä eroja. Päivärahanostolle peukkua Päivärahojen korottamisen suhteen puolueet ovat melko yksimielisiä. Vihreiden ja Vasemmistoliiton mukaan päivärahojen korotus mahdollistuu siirryttäessä valikoivaan asepalvelukseen. Vihreät kannattaa huomattavasti nykyistä valikoivampaa asepalvelusta. Kun valikointia aletaan toteuttaa, varusmiesten päivärahaa tulee korottaa ja turvata eläke-edut palvelusajalta, vihreiden vastauksessa todetaan. Myös keskustan vastauksessa otetaan esille eläke-etuisuuksien saaminen palvelusajalta. Rkp ja kokoomus korottaisivat päivärahoja suhteessa elinkustannusten kasvuun. Nykyisiin palvelusaikoihin puoluekentällä ollaan pääosin tyytyväisiä. Ainoastaan vihreät ja vasemmisto haluavat puuttua palvelusaikoihin puolustusvoimien radikaalin muutoksen yhteydessä. Rkp nostaa vastauksessaan esille naisten aktiivisemman värväyksen varusmiespalvelukseen. - Tätä voidaan tukea esimerkiksi laajentamalla kutsuntoja koskemaan myös naisia, puolue kommentoi. Kysyttäessä varusmiespalveluksen aikaisen koulutuksen hyödyntämisestä näkee suurosa puolueista, että varusmiespalveluksesta on jo nykyisellään hyötyä työelämässä. Kolme ryhmittymää Maanpuolustuskorkeakoulun Strategian laitoksen erikoistutkijat Tommi Koivula ja Joonas Sipilä löysivät puolueiden vastauksista mielenkiintoisia näkökulmia. - Monet vastaukset heijastavat puolueiden poliittisia näkemyksiä ja ehkä myös niiden tulkintaa omien äänestäjiensä maailmankuvasta, tutkijat kommentoivat. He hahmottelevat puolueiden puolustusvoimia koskevista vastauksista kolme eri filosofiaa. Suurin rajanveto voidaan tutkijoiden mukaan tehdä vasemmiston ja vihreiden muodostaman ryhmän sekä kokoomuksen, rkp:n, sdp:n ja kristillisdemokraattien ryhmittymän välille. -Vihreiden ja vasemmiston vastauksissa heijastuu halu varusmiespalveluksen radikaaliin muutokseen: nykyisen järjestelmän ja sen perustana olevien uhkakuvien nähdään kaipaavan laajamittaistakin uudistusta, asiantuntijat analysoivat. -Sen sijaan kokoomuksen, kristillisdemokraattien, sosialidemokraattien ja RKP:n piirissä näyttää olevan valmiutta varusmiespalveluksen uudistuksiin nykyisen järjestelmän perustalta. Tämä ilmenee esimerkiksi varovaisuutena menolisäyksissä ja valmiutena harkita varuskuntaverkon karsimista, Koivula ja Sipilä jatkavat. Ryhmien ulkopuolelle jäävät keskusta ja perussuomalaiset, jotka ovat asiantuntijoiden mukaan näkemyksiltään konservatiivisempia. - Keskustan ja perussuomalaisten vastauksissa korostuu säilyttävä ja aluepolitiikkaa painottava näkemys. Näille puolueille on ominaista suurempi vastahakoisuus järjestelmän merkittäviin uudistuksiin. Eduskuntapuolueiden täydelliset vastaukset kysymyksiin ovat luettavissa Ruotuväen verkkosivuilla. Varuskuntarakenne jakaa mielipiteet Petri Ruohio Eduskuntapuolueiden näkemykset puolustusvoimien tulevasta varuskuntarakenteesta eroavat. Esimerkiksi kokoomus tarkastelisi varuskuntarakennetta puolustusvoimauudistuksen yhteydessä. Myös kristillisdemokraatit sitovat varuskuntarakenteen muutokset joukkotuotantotarpeiden yhteyteen. Rkp ei kyselyssä ottanut kantaa varuskuntarakenteeseen. Vasemmisto ja vihreät olisivat valmiita puuttumaan rakenteisiin. Vihreät olisi valikoivan asevelvollisuusmallinsa myötä valmis karsimaan varuskuntien määrää, kun taas vasemmisto keskittyisi tehostamiseen. - Varuskuntien osalta erikoistumalla pienempiin ja tehokkaampiin yksiköihin vältettäisiin varuskuntaverkon liiallinen karsiminen, vasemmisto linjaa. Keskusta suhtautuu nihkeästi varuskuntarakenteen karsimiseen. - Joukko-osastoja ja muita puolustusvoimien toimintoja tulee jatkossakin olla kattavasti eri puolilla maata. Puolustusvoimien toiminnalla eri puolilla maata on ainakin välillinen vaikutus kansalaisten maanpuolustustietoisuuteen ja -tahtoon, puolueen vastauksessa todetaan. Myöskään perussuomalaiset eivät periaatteessa halua vähentää varuskuntien määrää. -Ainoa varuskunta, jonka lakkauttamisesta voidaan kanssamme edes keskustella, on Dragsvik. Se voitaisiin mahdollisesti yhdistää Upinniemen varuskuntaan, puolue ehdottaa. Sosialidemokraateille varuskuntarakenteen muutos ei ole itseisarvo. - On katsottava koulutettavien määrää ja sitä, että varusmiehiltä ei tule liian pitkiä matkoja kotiin. Varusteet pelastivat rauhanturvaajan hengen Suomalaiset rauhanturvaajat partioimassa Afganistanissa. Kuva: Puolustusvoimat / Elina Katajamäki Jan Hellman - Voidaan sanoa, että kranaattikonekiväärin suojamekanismi ja rauhanturvaajan yllä olleet suojavarusteet pelastivat rauhanturvaajan hengen Afganistanissa, toteaa Porin Prikaatin tiedottaja Markus Malila. Suomalainen rauhanturvaaja loukkaantui suomalaisten ampumasta kranaattikonekiväärin ammuksesta 15. maaliskuuta Afganistanissa Camp Northern Lightsissa Mazar-e-Sharifissa. Ammus osui rauhanturvaajaa yläselkään suomalaisjoukkojen valmistautuessa ampumaharjoitukseen. Ammuksen suojamekanismi toimi tilanteessa, eikä ammus räjähtänyt osuessaan rauhanturvaajaan. Vahingonlaukauksen jälkeen loukkaantunut rauhanturvaaja toimitettiin hoitoon saksalaiseen kenttäsairaalaan Mazar-e-Sharifiin. Rauhanturvaajan vammat eivät todennäköisesti vaadi leikkaushoitoa, mutta toipumisajan takia hänet evakuoitiin Suomeen. Varusteet toimivat vaaditulla tavalla Kranaattikonekiväärin suojamekanismi eli naamiovarmistus toimi tilanteessa suunnitellulla tavalla. - Ampumatarvike ei saa virittyä liian aikaisin. Ammuksen on lennettävä minimissään metrin päähän ennen räjähdystä. Lisäksi rauhanturvaajalla oli päällään raskas luotisuojaliivi, täsmentää Porin Prikaatin taisteluvälineupseeri, kapteeni Timo Borman. Vahingonlaukaus ammuttiin 40 KRKK mallin kranaattikonekiväärillä, joita Suomen puolustusvoimilla on käytössään 40 kappaletta. Ase on suunniteltu käytettäväksi asutuskeskustaisteluissa. Kranaattikonekivääri on räjähtäviä kranaatteja ampuja ase, joka pystyy kerta- ja sarjatuleen. Onnettomuuden syistä puolustusvoimilla ei ole tarkempaa tietoa. Malilan mukaan kyse on joko teknisestä viasta tai inhimillisestä erehdyksestä.

4 4 uutiset ruotuväki 7/2011 lyhyesti Yhdysvaltain ilmavoimien kadetit opintomatkalla Suomessa Yhdysvaltain ilmavoimien Cadet Squadron 23:n viisihenkinen delegaatio vieraili Suomessa viime viikolla. Delegaatio koostui neljästä kadetista sekä yhdestä upseerista. - Vierailun aikana osasto tutustui Suomen lentokoulutukseen. Lisäksi kadetit tutustuivat puolustusvoimien turvallisuusympäristöön sekä Ilmavoimien eri haaroihin. Ensi kuussa lähdemme vastavuoroisesti tutustumaan Yhdysvaltain ilmavoimien toimintaan, täsmentää Ilmasotakoulun Koulutuskeskuksen johtaja everstiluutnantti Joni Mahonen. JHe Uudet nahkavarsikengät tulevat käyttöön kesällä Puolustusvoimat tilaa Sievin Jalkineelta paria uusia maihinnousukenkiä. Ensimmäiset paria saadaan toimitettua armeijan käyttöön kesäkuussa, Sievin toimitusjohtaja Markku Jokinen kertoo. - Tuotteemme osoittautui tarjouskilpailussa edullisimmaksi, tekniset vaatimukset täyttäväksi tuotteeksi. Kenkämme läpäisi muun muassa tiukan puolustusvoimien vesitestin, hän selvittää. Kenkien tilaus viivästyi, kun tarjouskilpailun hävinnyt Jalas valitti asiasta markkinaoikeuteen. Oikeus kuitenkin katsoi, että puolustusvoimat oli toiminut hankinnassaan oikeusohjeiden mukaisesti. JTe Sosiaalisen median ohjeistus vireillä Puolustusvoimat tulee ohjeistamaan henkilökuntaansa ja varusmiehiä entistä tarkemmin sosiaalisen median käytössä. Asiaa valmistelemaan on asetettu työryhmä. Olemme tässä asiassa hieman jälkijunassa. Lähes kaikissa itseään kunnioittavissa virastoissa ja yrityksissä on jo samankaltaiset ohjeet siitä, mitä asioita voi julkaista ja mitä ei, kertoo viestintäjohtaja, eversti Jyrki Heinonen. Ohjeistuksella ei pyritä rajoittamaan yksittäisen henkilön toimintaa internetissä. Heinosen mukaan tarkoituksena on luoda selkeä kanta siitä, mikä on puolustusvoimien kannalta hyväksyttävää. OKa Panssarimuseon kulmilla kolaroitiin Panssariprikaatin puoliperävaunullinen kuorma-auto kolaroi pikkubussin kanssa viime torstaina Parolassa. Yhteentörmäys sattui Panssarimuseon viereisessä risteyksessä aamukahdeksalta. Kyseessä oli pieni törmäys ja henkilövahingoilta vältyttiin. Autoihin tuli pieniä vaurioita. - Peltivaurioita tuli, mutta meidän autojen vahingot saadaan korjattua suhteellisen helposti. Pikkubussin vaurioista en tiedä, Panssariprikaatin tiedottaja, kapteeni Ari Viitala kertoo. MLä Keskeytysten määrän nousu ei merkittävää Sopeutumishäiriöt merkittävin terveydellinen syy keskeytyksiin. Armeijassa vietettyä aikaa arvostetaan loppukyselyjen mukaan korkealle. Kalle Mäkelä Kuluneella peruskoulutuskaudella varusmiespalveluksensa keskeyttäneiden määrä ei ole lisääntynyt merkittävästi viime vuosista. Tammikuun saapumiserästä 13,7 prosenttia keskeytti asepalveluksensa ensimmäisen kahdeksan viikon aikana. Viime vuoden poistumaan verrattuna keskeytysprosentti on kasvanut lievästi. Poistuman nousu mahtuu kuitenkin talvi- ja kesäkohtaisen vaihtelun piiriin. Jos nykyisiä poistumia verrataan vuosien 2008 ja 2009 keskeytysmääriin, on kasvu pysähtynyt, Pääesikunnan henkilöstöosaston koulutussektorin päällikkö, everstiluutnantti Vesa Virtanen toteaa. Peruskoulutuskauden jälkeen harva enää keskeyttää asepalveluksensa. Yleensä lopetuspäätös syntyy kahden ensimmäisen palvelusviikon aikana. Useimmiten keskeytys johtuu terveystarkastuksessa havaitusta seikasta, joka ei salli palveluksen jatkamista, Virtanen selvittää. Sopeutumishäiriöt suurena syynä Tammikuun saapumiserästä 1300 varusmiestä jätti palveluksensa kesken terveydellisten seikkojen takia. Luku vastaa noin kolmea neljäsosaa koko poistumasta. Yleisimmät keskeytyksiin johtaneet terveydelliset syyt ja niiden osuudet eivät ole juuri muuttuneet viime heinäkuun saapumiserästä. 41 prosenttia keskeytyksistä johtui mielenterveydellisistä syistä. Tukija liikuntaelinsairaudet muodostivat 16 prosenttia, ylipaino tai vastaava syy 10 prosenttia ja vammat kahdeksan prosenttia poistumasta. Eriasteiset sopeutumishäiriöt olivat Sotilaslääketieteen keskuksen perusterveydenhuollon yksikön johtajan, lääkintäeversti Ilkka Mäkitien mukaan merkittävimmät mielenterveydelliset syyt keskey Kun asepalvelus ahdistaa, loppukyselytutkimuksen mukaan paras tuki löytyy oman ryhmän sisältä. tyksiin. Fyysisesti ollaan valmiita varusmiespalveluksen haasteisiin, mutta henkisesti 19-vuotias voi olla hieman nuori määrätietoiseen sotilaskoulutukseen, Mäkitie kertoo. Loppukyselyt tukevat palveluksen mielekkyyttä Keskeytyksistä huolimatta selkeä enemmistö suorittaa edelleen asepalveluksen loppuun. Loppukyselyjen mukaan asepalvelusta myös arvostetaan korkealle. Lisäksi koulutuksen haasteellinen sisältö sekä omat esimiehet saivat korkeat arvosanat.virtanen toivookin, että keskeytysten sijaan kiinnitettäisiin huomiota etenkin varusmiesten loppukyselyjen tuloksiin. Kalle Mäkelä Lohtaja säilynyt puhtaana Petri Ruohio Vastikään valmistuneen raportin mukaan puolustusvoimien ampuma- ja harjoitustoiminnasta ei ole aiheutunut merkittävää haittaa Lohtajalla. Merenpohjasta ei tutkimuksissa löytynyt jäämiä räjähde- tai polttoaineista. Tutkimuksen Vattajanniemellä toteutti FCG Finnish Consulting Group Oy. Ympäristötutkimus otettiin merenpohjasta ampumatoiminnan historian pohjalta valituista pisteistä. Tutkimus kohdennettiin erityisesti alueille ampumatoiminnan maalialueina toimineille alueille. - Lisäksi tutkimuksen vertailukohtana käytettiin ampumasektorin ulkopuolista, puhtaaksi arvioitua pistettä sekä Kokkolan kaupungin edustalta valikoitua aluetta, kertoo ympäristöylitarkastaja Matias Warsta Pääesikunnan logistiikkaosastolta. Kokkolan edustan pohjaeläinlajisto havaittiin jopa suppeammaksi kuin Vattajanniemen alueen lajisto. Laaja alue haasteena - Ongelmalliseksi tutkimuksen teki alueen laajuus, jolloin selvitystä on hankala tehdä aukottomasti. Tutkimuksessa käytettyjen mallinnusten perusteella pystyttiin kuitenkin löytämään koko aluetta mahdollisimman hyvin edustavat näytteidenottoalueet, Warsta toteaa. Merenpohja luodattiin mahdollisten ammus- ja metallijätteen jäämien varalta. Romua ei juurikaan havaittu pohjan pintakerroksessa. Kemiallisilla analyyseilla ei myöskään löydetty jäämiä räjähdys- tai polttoaineista. Biotesteillä selvitettiin lisäksi ammuntojen vaikutusta eliöiden elinmahdollisuuksiin, johon ampumatoiminnalla ei raportin mukaan ole merkittävää vaikutusta. Ryhmähengen merkitys on suuri Simo Rantanen aloitti tammikuussa asepalveluksen Porin Prikaatissa. Viiden viikon jälkeen hän keskeytti palveluksen terveydellisistä syistä. Rantanen kertoo, ettei lopettaminen ollut helppoa ja hän paini ajatuksen kanssa pitkään. Ongelmakseni koituivat jalkani. Ne eivät kestäneet jatkuvia fyysisiä harjoituksia, Rantanen selvittää. Omassa taloudessa asuvat varusmiehet kokevat raha-asioiden painostavan muita seikkoja enemmän palveluksensa aikana. Puolen vuoden asepalvelusta Porin Prikaatissa suorittava Alexander Honkala toteaa elävänsä säästöjensä turvin päivärahoista ja valtion maksamasta vuokrasta huolimatta. Puolen vuoden miehenä tulen vielä toimeen. Jos palvelisin pitempään, joutuisin varmasti käymään lomilla töissä, Honkala huomauttaa luvulta lähtien järjestetyistä ilmatorjunta-ammunnoista ei ole ollut merkittävää haittaa Lohtajalla. Varusmiespalveluksensa suorittaneiden kokemukset asepalveluksesta ovat kuitenkin pääosin positiivisia, Virtanen huomauttaa. Asepalvelusta suorittava kohtaa ajoittain erilaisia huolia ja murheita. Varsinkin oman kaverin keskeyttäessä, voi palveluksen mielekkyys kyseenalaistua. Tammikuussa Porin Prikaatista kotiutunut Mikael Aaltonen uskoo, että ryhmän tuki on parasta lääkettä. Kyllä sitä katsoi silmät pyöreänä, kun kaveri lähti kotiin. Meidän porukassa oli kuitenkin hyvä fiilis ja oikea asenne hoitaa hommat kunnialla loppuun, Aaltonen tähdentää. Ei aihetta jatkotoimenpiteisiin Nyt saadut tulokset eivät johda alueella suurempiin jatkotoimenpiteisiin. Vattajanniemen siviilikäyttöä edistävän Pro Vattaja -liikkeen puheenjohtaja Esko Kaikkonen ei suhtaudu tuloksiin varauksetta. - Kokkolan edustan merialue ei ole oikea vertailukohta Vattajan edustan merialueelle. Kokkolan Ykspihlajassa on metalli- ja kemianalan suurteollisuutta, joka on kymmeniä vuosia liannut merialuetta, Kaikkonen kritisoi. - Lohtajan meritutkimus onnistui hankkeena yli odotusten, sillä erittäin asiantuntevan konsultin avulla näytteenotto pystyttiin kohdistamaan alueille, joille mahdolliset haitta-aineet kerääntyisivät. Tulokset vahvistavat käsitystä siitä, että ampumatoiminta ei vaaranna olennaisesti alueen ympäristöä, Warsta vastaa väitteisiin. Kuva: Juhani Kandell Kuva: Esa Ylijääskö

5 ruotuväki 7/2011 uutiset 5 Puolustushaarojen varaosatilanne paranemassa tähtäimessä Miten äänestäminen onnistuu palveluksessa? Juho Takkunen Varastonhoitaja Matti Mäkelä järjestelee varaosia varastossa Millog Oy:n Riihimäen yksikössä. Millog Oy toimittaa pääosan maavoimien varaosista. Maa-, meri- ja ilmavoimien varaosavaje on pienenemään päin. Varaosatilanne on ollut viime vuosina haastava kaikissa puolustushaaroissa. Maavoimien Esikunnan mukaan rauhanajan varaosatilanne on tällä hetkellä maavoimissa tyydyttävä.varaosamäärärahat riittävät päivittäiseen kunnossapitoon. Pienimillään varaosamäärärahat ovat olleet noin 12 miljoonaa euroa, kun kokonaistarve vuosittain on noin 30 miljoonaa euroa. Määrärahat ovat nousseet sitä mukaa, kun tietoisuus varaosien todellisesta kokonaistarpeesta on tarkentunut, selventää Maavoimien Esikunnan kunnossapito- ja kuljetussektorin johtaja, everstiluutnantti Jukka Honkanen. Merivoimissa erikoismateriaalin normaaliolojen varaosatilanne on Merivoimien Esikunnan mukaan parantunut viime vuosina ja on nyt kohtuullinen kriittisten varaosien osalta. Päivittäisistä varaosista on kuitenkin edelleen vajetta. Kunnossapidon vuosittainen lisätarve on noin kahdeksan miljoonaa euroa, johon kuuluvat normaali- ja poikkeusoloissa tarvittavat varaosat, toteaa Merivoimien Esikunnan huolto-osaston kunnossapitosektorin johtaja, insinöörikomentaja Jaarle Wilska. Ilmavoimissa varaosavajeen syveneminen on tänä vuonna saatu pysäytettyä, mutta varaosien kulumisen ja kustannusten nousun takia vaje on edelleen kymmeniä miljoonia euroja. Joidenkin varaosien toimitusajat ovat yhdestä kolmeen vuoteen, joten varaosahankinnoissa pitää olla hyvä suunnittelu, toteaa insinöörieversti Juha Hakulinen Ilmavoimien Materiaalilaitokselta. Suunnittelussa puutteita Puolustusvaliokunnan lausunnosta hallituksen esitykseen valtion vuoden 2010 talousarvioksi ilmenee, että vuosina 2009 ja 2010 kaikkia puolustushaaroja on vaivannut varaosavaje. Varaosien hankkimista ei ole suunniteltu hyvin. En usko, että syynä on huolimattomuus, sanoo hallintosihteeri Iikka Marttila puolustusministeriön resurssipoliittisen osaston materiaaliyksiköstä. Majuri Kalervo Raunama Pääesikunnan logistiikkaosastolta kertoo, että vuonna 2010 on laadittu puolustusvoimain komentajan toimeksi antama kunnossapito- ja varaosaselvitys. Kokonaisuutena tavoite on, että vaje saadaan viiden vuoden aikana kuntoon. Kunnossapidon ja varaosien viiden vuoden kokonaistarve on reilu 1,5 miljardia euroa. Tästä summasta pääosa on rahoitussuunnitelmissa, joista suurin osa on rahoitettu, Raunama sanoo. Kuva: Lassi Häkkinen Petri Ruohio Huhtikuun 17. valitaan uusi eduskunta, ja äänioikeutettuja ovat myös varusmiehet. Apulaisosastopäällikkö Tuija Sundberg Pääesikunnan oikeudelliselta osastolta, miten varusmiesten kansalaisoikeuden toteutuminen varmistetaan? Pääesikunta on ennen vaaleja antanut valtakunnallisen käskyn asiasta. Olennaista on, että käskyyn sisältyvät asiat informoidaan kaikissa joukko-osastoissa sekä henkilökunnalle että varusmiehille. Lomasuunnitelmat tulee laatia siten, että jokaisella on myönnetty loma tai vapaa joko ennakkoäänestysajankohtana tai varsinaisena vaalipäivänä siten, että äänestäminen on äänestyspaikkojen aukioloajat huomioiden tosiasiallisesti mahdollista. Voidaanko varusmiehelle myöntää lomaa äänestystä varten, mikäli hän on vaalipäivänä palveluksessa tai poistumiskiellossa? uutisia muualta Ylipaineistus ja sumu suojaavat säteilyltä Varusmiehille ei ennakkoäänestysmahdollisuuden vuoksi tarvitse myöntää varsinaisena vaalipäivänä vapaata äänestämistä varten, paitsi silloin, kun asianosaisella ei hänestä itsestään riippumattomista syistä ole ollut mahdollisuutta osallistua ennakkoäänestykseen. Tilaisuus äänestämiseen tulee järjestää myös niille, jotka kärsivät poistumisrangaistusta tai - kieltoa. Tilaisuus voidaan järjestää joko kuljettamalla henkilöt äänestyspaikalle tai keskeyttämällä poistumiskiellon tai -rangaistuksen täytäntöönpano joukko-osaston komentajan päätöksellä siksi aikaa, että henkilöllä on todellinen tilaisuus käyttää äänioikeuttaan. Miten toteutetaan vuodeosaston soturien äänestäminen? Ellei varuskuntien terveysasemilla ympärivuorokautisessa hoidossa oleville henkilöille voida järjestää kuljetusta lähimpään ennakkoäänestyspaikkaan, tulee terveysasemien tarvittaessa ottaa yhteyttä kunnan vaalitoimikuntaan ennakkoäänestysmahdollisuuden järjestämiseksi. Kalustopäivitys turvaa maavoimien suorituskyvyn Jan Telford Puolustusvoimat ostaa Ruotsista 2,7 miljoonalla eurolla 147 panssaroitua MTLB-miehistönkuljetusajoneuvoa. Kauppa on osa pohjoismaista Nordefco-puolustusyhteistyötä. - Kaluston yhdenmukaistaminen on yksi tapa tiivistää suhteitamme, Ruotsin puolustusvoimien sotavarustepäällikkö, kontra-amiraali Leif Nylander toteaa. - Kauppasopimus sopii maiden kehityssuunnitelmiin. Ruotsissa ei ole enää tarvetta näin suurelle määrälle MTLB-vaunukalustoa. Säästämme esimerkiksi varastointikustannuksissa, ja Suomi saa puolestaan päivitettyä kalustoaan, puolustustarvikkeiden myyntiin keskittyvän viraston (FXM) pääjohtaja Ulf Hammarström tiivistää. Miika Lähdeniemi Vaunut käyttövalmiita Kuntotestit uusiksi FXM:n johtaja Joakim Wallin ja kenraalimajuri Raimo Jyväsjärvi allekirjoittivat tyytyväisinä sopimuksen. Puolustusvoimien kuntotestimenetelmät on laitettu uuteen uskoon. Jatkossa niin varusmiehillä, ammattisotilailla, reserviläisillä kuin siviilityöntekijöilläkin on yhtenäiset kuntotestit. Ammattisotilaiden testeistä poistuvat puristusvoima- ja toistokyykistysliikkeet. Varusmiesten puolestaan ei enää tarvitse tehdä leuanvetoa eikä selkälihasliikkeitä. Niiden poistuminen perustuu siihen, että etunojapunnerrukset riittävät yläraajojen voimaa testaavaksi liikkeeksi. - Syynä ei ollut se, etteivätkö varusmiehet enää jaksaisi vetää leukoja. Kyllä he jaksavat, puolustusvoimien liikuntasuunnittelija Kai Pihlainen korosti puheessaan kuntotestauspäivillä Lahden urheilukoululla. Hankittu kalusto on alhaisesta hinnastaan huolimatta hyvässä kunnossa. Maavoimien materiaalilaitoksen johtajan, kenraalimajuri Raimo Jyväsjärven mukaan ajoneuvot ovat vähän käytettyjä; ne on valmistettu 1980-luvulla ja hankittu Ruotsiin 90-luvun alussa. Cooper tai polkupyörätesti Kuva: Markus Kontiainen Hankinnan yhteydessä Ruotsi modernisoi kaluston. - Tarvitsemme näitä vaunuja täydentämään nykyistä ajoneuvokantaa sekä harjoittelu- ja koulutuskäyttöön. Samalla kaupan myötä voidaan maavoimien materiaalista kehittämistä ja resursseja kohdentaa muille tärkeille alueille. Voimme myös luopua vanhemmista BTR-50 -vaunuista, Jyväsjärvi kertoo. - Vaunuilla on ajettu vain kilometriä ja yli puolella alle kolmetuhatta. Meidän käytössämme yhdellä vaunulla ajetaan keskimäärin 700 kilometriä vuodessa, hän jatkaa. Nykyisellä käyttöprofiililla vaunuja ei tarvitse laajemmin peruskorjata 15 vuoteen. Hankittujen vaunujen elinkaari voidaan ulottaa aina 2030-luvulle. Uudessa testausjärjestelmässä on ikäporrastus eli kovin vaatimustaso on nuoremmilla sotilailla. Ammattisotilaina työskenteleville naisille luotiin myös oma arviointitaulukko. Yli 40-vuotiailla sotilailla on vastedes mahdollisuus korvata perinteinen 12 minuutin juoksutesti polkupyöräergometritestillä. Siviilityöntekijät ja vanhemmat reserviläiset voivat puolestaan suorittaa UKK kävelytestin. - Iän tuoma suorituskyvyn lasku on otettu huomioon, Kai Pihlainen selvitti. Huhtikuun alussa otetaan käyttöön uusi MILFIT-tietojärjestelmä, jonne kirjataan kaikki fyysistä toimintakykyä mittaavat tiedot. Kun kaikki kuntotestit ovat yhtenäisiä, tulosten vertaileminen helpottuu. Miinalaiva Hämeenmaan tehtävänä on säilyttää toimintakykynsä vaikeissakin olosuhteissa. Kemiallisten ja biokemiallisten hyökkäysten torjumisen lisäksi alus kykenee suojautumaan myös ydinlaskuemaa vastaan, uutisoidaan Turun Sanomissa. Kuten taisteluaineet, myös ydinsäteily tarttuu kiinni kiinteän aineeseen kuten pölyhiukkasiin, selvittää aluksen suojelusta vastaava luutnantti Heikki Nevalainen. Hiukkaset on mahdollista paitsi torjua myös pestä pois ihmisten ja esineiden päältä. Alukseen synnytetään ylipaine, jolloin ulkoilma ei pääse vuotamaan aluksen sisään. Miehistön tarvitsema hengitysilma otetaan aluksen sisälle suurten aktiivihiilisuodattimien kautta. Turun Sanomat Lapin Hornetit pysyvät kotikentällä Lapin Lennoston Hornet-taistelukoneet voivat ainakin toistaiseksi operoida rauhallisessa kotimaakunnan ilmatilassa. Näillä näkymin Suomi ei lähetä sotilaallisia joukkoja siis käytännössä Hornetejaan Libyaan torjumaan diktaattori Muammar Gaddafin hirmutekoja omaa kansaansa vastaan, pohtii Lapin Kansa pääkirjoitus. Jos Suomi jotenkin osallistuu operaatioon, se ei tapahtune asein, vaan maan hallitus tarjonnee ainoastaan humanitaarista apua. Libyan kriisi astui suomalaisten arkeen kun ruotsalaislehdet kertoivat alkuviikosta, että Nato voi pyytää Suomea ja Ruotsia osallistumaan Libyan asevienti- ja lentokiellon valvontaan yhdessä länsiliittoutuman kanssa. Lapin Kansa Kriisinhallintatehtävät kiinnostavat Varusmiesten kiinnostus kansainvälisiin kriisinhallintatehtäviin on kasvussa, vaikka tilanne esimerkiksi Afganistanissa on muuttunut entistä vaarallisemmaksi, uutisoidaan Ylen uutisissa. Valmiusjoukkoihin on viime vuosina hakeutunut väkeä entistä kiihtyvämpään tahtiin. Tänä vuonna heitä oli kaikkiaan yli 600, joista 250 valittiin. Lähetämme heti varusmiespalveluksen jälkeen reserviläisiä operaatioihin. Aikaisemmin näin ei tehty. Tämä saattaa olla myös yksi vaikuttava tekijä, sanoo Porin Prikaatin komentaja eversti Eero Pöytsiä. YLE Toimittanut Henri Ågren

6 6 maailmalla ruotuväki 7/2011 Norsunluurannikko toivoo YK:n väliintuloa Norsunluurannikon marraskuisten presidentinvaalien voittaja Alassane Ouattara vaatii, että YK:n on ryhdyttävä toimiin maan siviilien suojelemiseksi. Vaalit hävinnyt presidentti Laurent Gbagbo ei ole suostunut luopumaan vallasta vaan majailee hotellissa Abidjanissa tukijoukkojen ympäröimänä. Ouattaran ja Gbagbon joukkojen yhteenotoissa on kuollut YK:n mukaan 440 ihmistä. Emme voi ymmärtää, että kansainvälinen yhteisö on aloittanut toimet Libyassa, muttei voi tehdä pitävää päätöstä Norsunluurannikosta, Ouattaran edustaja Anne Ouloto kritisoi. (AFP 21.3.) JTa Afgaanijoukot lisäävät vastuutaan Afganistanin presidentin Hamid Karzain mukaan seitsemän alueen turvallisuusvastuu siirtyy kesällä Afganistanin omille turvallisuus- ja poliisivoimille. Pitkään talibanien tukikohtana säilynyt Lashkar Gahin kaupunki Helmandin maakunnassa eteläisessä Afganistanissa siirtyy myös afgaanijoukkojen haltuun. Helmand sijaitsee levottomalla seudulla, mikä luo oman haasteensa. Sotilasliitto Naton on tarkoitus siirtää vastuuta Afganistanin turvajoukoille maakunta kerrallaan. Kokonaan maa pyritään jättämään afgaaneille vuoteen 2014 mennessä. (REUTERS- YLE-HS 22.3) JTe Yhdeksän tuomittiin sotilasjohtajan murhasta Kolumbiassa yhdeksän miestä on saanut neljänkymmenen vuoden vankilatuomion puolisotilaallisen AUC-järjestön entisen johtajan Carlos Castano Gilin murhasta. Vuonna 2004 tapahtuneen murhan sanotaan johtuneen valtataisteluista liittyen oikeistolaisjärjestön rooliin tuottoisassa kokaiinikaupassa. AUC:n toiminta loppui pääosiltaan vuonna 2006 Kolumbian hallituksen päästyä sopimukseen järjestön kanssa. (BBC 17.3) PRu Intia ostaa eniten aseita Intia on ollut viime vuosina maailman suurin aseiden ostaja, kertoo Tukholman rauhantutkimuslaitos Sipri. Viiden suurimman aseostajan joukossa oli kaikkiaan neljä Aasian maata. Intian osuus aseostoista vuosina oli yhteensä 9 prosenttia. Suurin osa maan tuomista aseista oli Venäjältä. Suurimman aseidenviejän tittelin nappasi Yhdysvallat ennen Venäjää. Yhdysvallat vei aseista 30 prosenttia. Siprin tilastojen mukaan kansainvälisten asetoimitusten määrä kasvoi yhteensä 24 prosenttia verrattuna vuosiin STT Iltalehti 14.3.THä Japanin armeija taistelee maanjäristystä vastaan Japanissa maanjäristyksiin ollaan valmistauduttu hyvin Lainsäädäntö on kehittynyt vastaamaan kriisioloihin Ilkka Penttinen Japanin itsepuolustusvoimat mobilisoitiin nopeasti auttamaan maanjäristyksen ja tsunamin runtelemia alueita. Japanin pääministeri Naoto Kan ilmoitti jo seuraavana päivänä japanilaisen sotilaan avustavan parhaan kykynsä mukaan. Ulkoministeriön Aasian ja Oseanian yksikön päällikkö Johan Schalin kertoo Japanin armeijan olevan varustautunut myös maanjäristyksiä ja muita luonnonmullistuksia varten. - Japani, mukaanlukien Japanin armeija, on erittäin hyvin varautunut katastrofivalmiuteen. Armeijan valmiutta ollaan kehitetty Japanin päättäjät heräsivät maanjäristysten uhkaan vuoden 1995 Kōben maanjäristyksen jälkeen. Jo Kōben maanjärityksen aikaan Japanissa asunut Jari Vaario kuvailee lakimuutoksia, jotka ovat muuttaneet armeijan roolia kriisiavussa. Hän kertoo päättäjien katsoneen tarpeelliseksi lisätä armeijan liikkumisvalmiutta äärimmäisissä luonnonmullistuksissa. - Kōben järistyksen jälkeen hallitus muutti kriisinhallintamenetelmää. Nyt esimerkiksi armeijalle on annettu valtuudet mennä kriisialueelle tietyn maanjäristystason ylityttyä. Heillä on automaattisesti valtuudet mennä sinne paikan päälle ilman että paikallisviranomaiset antaisivat lupaa. Myös Japanin Suomen suurlähettiläs Hiroshi Maruyaman kertoo armeijalla olevan nykyään keskeinen rooli maanjäristyksen jälkeen. Hän kuvailee sen roolia välittömäksi avuksi. Jälleenrakennuksessa itsepuolustusvoimilla ei ole merkittävää roolia. - Armeijalla on kyky palauttaa kulkuyhteydet alueelle, muttei jälleenrakennuskykyä. Armeija palvelee enemmänkin ensiapuna ja jälkeenpäin yksityinen sektori tai valtio hoitavat toisen askeleen, vahingoittuneen infrastruktuurin jälleenrakennuksessa. pakina Japanissa kriisitilanteihiin ollaan varauduttu Japanin valmius jopa suuren kokoluokan maanjäristykseen on maailman huippuja. Sen maanjäristyksen uhrien etsintään erikoistunut ryhmä Urban Search and Rescue Team, USAR, on avustanut myös muissa maanjäristyksissä maailmalla. Viimeksi ryhmä oli avustamassa Uuden-Seelannin Christchurchin maanjäristysalueella, josta ryhmä hälytettiin välittömästi Sendain maanjäristyksen jälkeen. Japanilaiset ovat varautuneet uhkiin hyvin, mutta Schalinin mukaan se hankaloittaa myös ulkopuolisen avun hankkimista. Valtion oma hyvä katastrofivalmius sulkee myös muita avustusmahdollisuuksia pois. Lady näyttää jalkaa Kuninkaallisen laivaston sotilasslangin kehitys on jo toisella tai kolmannella kierroksellaan. Osa sanonnoista on pitänyt pintansa ajan hampaista huolimatta. Niinpä häivehävittäjän terävimmästä nörtistä saatetaan sanoa: he knows the ropes, hän tuntee köydet. Todellisuudessa ainoa köysi, jota hän ymmärtää, on valokaapelinippu, mutta sen sitten sitäkin paremmin. Osa sanonnoista on levinnyt yleiseen käyttöön eivätkä kaikki brititkään tiedä niiden alkuperää. Muuan tällaisista kehotuksista on show a leg tai shake a leg. Siten kannustetaan nousemaan reippaasti ylös aamu-unilta tai kiirehtimään yleensäkin. Alkujaan se kuului purjelaivojen kieleen. Japanin itsepuolustusvoimat aloittivat avustustyöt välittömästi Sendain maanjäristyksen jälkeen - Japani on aika varauksellinen pyytämään sellaista apua, josta tulee paljon koordinointikysymyksiä. Varsinkin pienemmän avustusryhmän organisointi on vaikeaa. Pääsääntöisesti Japani on ollut varauksellinen pyytämään apua, koska heillä on kaikki se, mitä me voimme tarjota kohtuullisessa ajassa. Tästä huolimatta Japani on pyytänyt ja ottanut vastaan apua sekä lähialueen mailta että suuremmilta valtioilta. Kehitysalueita löytyy aina Isot purjelaivat vaativat satoja merimiehiä, joiden ikävä maalle oli tietysti kova. Laivan ollessa redillä merimiehiä ei päästetty maihin, mutta heidän vaimojensa sallittiin tulla laivalle yöpymään. Aamulla miehet piti saada vällyjen alta töihin, mutta naiset saivat jäädä lepäämään ja pukeutumaan rauhassa. Kun peittoihin ei sopinut kurkistella, komennettiin show a leg, näyttäkää jalka. Karvajalkaisille annettiin kepillä vauhtia päivän töihin, mutta sirolla pohkeella varustetut saivat jäädä nukkumaan. Merimiesten vaimojen statukseen suhtauduttiin luottavaisesti, turhia tarkistelematta ja kohteliaasti. Sana lady vaelsi samalla tarkoittamasta yläluokkaista naista kohti ironisempia merkityksiä: Ainakin osa vaimoista kuului kategoriaan ladies of the night. Maavoimissa brittipäivystäjien vanha herätyshuuto wake ye! on liukumassa muotoon "Wakey, wakey". Sitä seuraa usein kehotus Rise and shine. Sanonta on pohjaltaan raamatullinen ja lähtöisin Jesajan kirjan 60. luvun ensimmäisestä jakeesta: Arise, shine; for thy light is come Nouse, ole kirkas, sillä sinun valkeutesi tulee. Kyseessä ei kuitenkaan olisi sotilaskieli, ellei kehotuksessa olisi myös piruilua. Sana shine viittaa nimittäin kenkien kiiltoon eikä aurinkoiseen hymynaamaan. Merivoimissa herätyskehotus alkaa usein huudolla All ands, All, Vaario kertoo maan vastanneen aiemmin opittuihin ongelmakohtiin nopeasti. Kōben maanjäristyksen aikaan haasteita oli runsaasti myös armeijan osalta. - Armeijaa ei päästetty alueelle, kun siellä ei saatu tarvittavia lupia. Ulkomaalaisia ei päästetty alueelle, koska silloin oli viisumiongelmia. Koirat pistettiin karanteeniin, kun niillä ei ollut lääkärilupia. Jos verrataan tämän hetkistä tilannetta, niin se on kuin aivan eri planeetalta. Nyt tilanteeseen on reagoitu erittäin nopeasti. Parantamisen varaa on yhä. Esimerkiksi Fukushiman ydinvoimaloiden vaurioihin ei oltu varauduttu. Myös lainsäädäntö on ollut myöhässä. - Nyt on ollut pitkälti sähköyhtiön hallussa yrittää hoitaa paikallisesti ongelma, kunnes se on pahentunut niin pahaksi, että jossain vaiheessa on pitänyt pyytää ulkopuolelta apua, Vaario summaa. Armeija on esimerkiksi päässyt erikoisajoneuvoillaan kuljettamaan järistysalueille ruokaa. Japanin ands. Purjelaivoilla kaikkia käsiä hands tarvittiin purjeiden kiskomiseen eikä voimaa hukattu h-kirjaimen huutamiseen. Kokeilkaa vaikka: ands irtoaa huutona paljon helpommin kuin hands. Kaikkia käsiä tarvittiin eniten, kun laiva pakotettiin nousemaan tuuleen eli purjehtimaan tuulta vastaan. Siitä on jäänyt elämään sail close to the wind. Sanonnalla tarkoitetaan nykyään riskien ottamista tai menemistä liian pitkälle. Vielä yleisempi sanonta tulee hyökkäävän purjelaivan taktisesta liikkeestä, jolla viedään tuuli vastustajan purjeista. Knock the wind out of someone's sails merkitsee myös samaa kuin lyödä ilmat pihalle. Sitä sopii käyttää silloinkin, haasteellisessa maastossa alueiden tavoittaminen olisi muilta viranomaisilta vaikeaa. Japanin armeija on maan kokoon nähden suhteellisen pieni. Toisen maailmansodan jälkeen armeija hajoitettiin ja se sai nykyisen muotonsa itsepuolustusvoimina vasta Niiden palveluksessa on yhteensä vajaat henkeä vuoden 2006 tilastojen mukaan. Joukoista yli viideosa mobilisoitiin maanjäristyksen vaatimaan avustustyöhön välittömästi maanjäristyksen jälkeen. Kalle Liesinen Sanasto: all ands = all hands = kaikki knock the wind out of someone's sails = ilmat pihalle, puhti pois, peittää tuuli know the ropes = hallita asia lady of the night = prostituoitu rise and shine = ylös ja ulos sail close to the wind = ottaa riskejä (purjehtia lähes vastatuuleen) show a leg = shake a leg = reippaasti ylös, vauhtia hommaan kun onnistuu nöyryyttämään öykkäriä ikävän oikeaan osuvalla toteamuksella, joka saa rehentelijän purjeet nolosti lepattamaan. Kuva:

7 ruotuväki 7/2011 reportaasi 7 Kuvat: Esa Ylijääskö: Jäälautat jäävät tappiolle miinalaivan jyrätessä vastuttamattomasti niiden yli. Hyvästi jää Miinalaiva Hämeenmaa korkkasi saaristoväylän telakointimatkallaan Jäänmurtokyky on miinalaivan tärkeä ominaisuus Petri Ruohio Turun saaristo valmistautuu silmin nähden uutta kesää varten. Auringon häikäisemällä rannikolla näkyy jo pieniä täpliä routaista maata, mutta suurinta osaa maastosta peittää edelleen valkea lumi ja jää. Kun miinalaiva Pohjanmaa on suorittamassa tärkeää suojausoperaatiota aurinkoisella Adeninlahdella, on miinalaiva Hämeenmaa matkalla Turun Pansiosta telakalle Kemiön saaren lähistölle Teijoon. Telakalla odottavat korjaustoimenpiteet. - Laivalle tehdään vuosihuolto, kiteyttää Hämeenmaan päällikkö, komentajakapteeni Jarmo Holopainen. Ei uutta Urhoa Ennen telakalle pääsyä miinalaiva tekee työtä, johon sitä ei varsinaisesti ole suunniteltu. Laiva toimii jäänmurtajana avaten väylän Pansiosta telakka-alueelle. - Vaikka toimenpide on vuosittainen, haluttiin operaatiosta tiedottaa erikseen, jotta saaristossa liikkuvat saisivat tietää väylän alueelle olevan nyt avoinna, Holopainen taustoittaa. - Miinalaiva Uusimaa on myöhemmin tulossa kunnostettavaksi samalle telakalle, joten samalla helpotetaan sen liikkumista, Holopainen jatkaa. Uudeksi jäänmurtaja Urhoksi Hämeenmaasta tuskin on. - Jäänmurtaminen on vain lisäominaisuus, joka miinalaivoilla on. Laivoilta puuttuu esimerkiksi jäänmurtamiseen olennaisesti liittyvä hinauskalusto, Holopainen toteaa. Jäänmurtokyky laivalle on saatu rakentamalla laivan pohjaosa vahvemmasta materiaalista kuin sen yläosa. Holopaisen mukaan Hämeenmaan kyvyt riittävät senttimetrin paksuisen kiintojään silppuamiseen. Kävelyvauhtia kyntäen Jäänumurtajan roolin omaksuneen Hämeenmaan läpitunkevan voiman tuntee erityisesti laivan keulassa. Jäälautat sirpaloituvat laivan ajettua niiden yli kuin jättimäiset palapelin palat. Meteli on korviahuumaava myös majoitustiloissa eli skanssissa. Mitä muuta voisikaan odottaa, kun massiiviset jäälautat raastavat armotta miinalaivan kylkiä. Laiva purjehtii sukkelasti varsinkin jäänmurtajien valmiiksi avaamissa vesissä, mutta illan hämärtyessä laiva pääsee pureutumaan koskemattomaan kiintojäähän, mikä onkin hieman monimutkaisempi operaatio. Laivan koneiden voima puree vaikeuksitta edessä häämöttävään jäämattoon, mutta pohjakaivojen tukkeutuminen tuottaa suuresta jäämäärästä johtuen omat haasteensa laivalle. Vauhtia joudutaan hidastamaan selkeästi. - Pahimmillaan kuljimme kävelyvauhtia, toteaa Holopainen laivan löydettyä telakalle. Laivan lipuessa yön pimeydessä vain valonheittimensä turvin, on Pahimmillaan kuljimme kävelyvauhtia. tunnelma suorastaan hyytävä. Lokit rääkyvät aavemaisesti metsästäessään valon myötä pintaan nousseita kaloja yöpalakseen. Ränniajoa ja konehommia Jäinen ympäristö ei häiritse konealiupseeri Severi Saarenmaan työtä. Hämeenmaan varusmiehille jäänmurtoreissu ei tarjoa mitään tavallisuudesta poikkeavaa. Pääosan ajasta laivalla vallitseekin melko seesteinen tunnelma. Välillä tunnelma kuitenkin tiivistyy, kun palohälytysharjoitus katkaisee laivan arkirutiinit. Miehistö kiirehtii ennalta sovituille paikoille ja kantahenkilökuntaan kuuluva alkaa kiskoa savusukeltajan keltamustaa univormua ylleen. Toimintaa on selkeästi harjoiteltu, ja se sujuu ongelmitta. Laivaa ohjastamaan päässeelle matruusi Antti Karppiselle ruorimiehenä toimiminen jäisissä olosuhteissa on uusi kokemus. - En ole ennen päässyt tällaista ränniajoa ajamaan. Normaalisti laiva ohjataan vain käskettyyn suuntaan, Karppinen toteaa valmiin jäänmurtajaväylän seuraamiseen viitaten. Laivan ohjataan puolen tunnin vuoroissa, eikä jäätilanne Karppisen mukaan suuresti vaikeuta sitä. Alikersantti Severi Saarenmaankaan työhön jää ei suuremmin vaikuta. Konealiupseerin töihin kuuluu erilaisten mittareiden ja niistä löytymättömien asioiden, kuten mahdollisten öljyvuotojen tarkkaileminen. - Jään kolinaa tuskin kuulee konehuoneeseen, tai se oikeastaan vastaa vain kovaa merenkäyntiä, Saarenmaa kertoo jäänmurtamisen vaikutuksesta työhönsä. Corkista Livornoon Jäänmurto-operaatio on ensimmäinen varsinainen reissu, jonka Hämeenmaa on tehnyt tämän vuoden aikana. Talvikuukaudet on Auringon laskiessa Hämeenmaa pureutui paksumpaan kiintojäähän. käytetty tiukasti huoltoon ja koulutukseen. Aluksella onkin edessään kova koetus toukokuussa, kun laiva sijaistaa miinalaiva Pohjanmaata kadettien koulutuspurjehduksella. Purjehdus vie kadetit aina Irlannin Corkin kautta Italian Livornoon ja Madeiralle. - Gibraltarin paikkeilla olisi tarkoitus kohdata ATALANTA-operaatiosta palaava Miinalaiva Pohjanmaa, mikäli aikataulut saadaan yhteensovitettua, Holopainen täsmentää. Telakkahuollon jälkeen laivan pitäisi olla valmis viiden viikon vaativaan haasteeseen. Silloin kyytiä ei saane enää kiintojää.

8 8 intiaanit ruotuväki 7/2011 Pohjois- ja Etelä Amerikan historia kiteytyy monelle intiaanien värikkäisiin sulkapäähineisiin ja raivokkaisiin sotahuutoihin. Sarjakuvat, televisio-ohjelmat ja elokuvat kertovat eurooppalaisten uudisraivaajien vaikeista vaiheista uudella mantereella.intiaaneja pidetään edelleen rohkeina sotureina, mutta millaista oikeastaan oli intiaanien sodankäynti? P ohjois-amerikassa eli eurooppalaisten tullessa 1500-luvulla useita eri intiaaniheimoja ja kansoja, jotka luonnollisesti erosivat toisistaan hyvinkin paljon. Helsingin yliopiston Yhdysvaltain tutkimuksen professori Markku Henriksson muistuttaa, etteivät intiaanit olleet sen sotaisempia tai vähemmän sotaisia kuin muutkaan maailman kansat. En usko siihen näkemykseen että intiaanit olisivat jotenkin erityisen sotaisia. Mutta se ei tarkoita, etteikö sotaa olisi käyty. Monelle intiaanikansalle sota oli lähes jokapäivästä leipää, mutta niinhän se on ollut eurooppalaisillekin, hän selventää. Merkittävimmät erot eurooppaalaisten ja intiaanien sodankäynnillä ovat sodankäynnin syyt. Eurooppalaiset sotivat nimenomaan maasta, maan hallinnasta ja maan omistuksesta, mutta ainakin useimmille intiaaneille omistus ja maa eivät liity yhteen,vaan ne ovat kaksi eri asiaa. Tosin intiaanitkin sotivat myös resursseista, mutta lähinnä maataloustuotteista ja esimerkiksi siitä, kuka saa viljellä maata, muistuttaa Henriksson. Eurooppalaisilla oli myös selkeä hierarkinen johtosuhde, mikä on johtanut siihen että eurooppalaisessa sodankäynnissä ollaan aina oltu valmiita uhraamaan joukkoja päämäärän saavuttamiseksi. Intiaaneilla sen sijaan samankaltainen ajattelu on hyvin vähäistä. Tämä on itseasiassa yksi merkittävä syy siihen, miksi intiaanit hävisivät sodan. Niin kauan kun omia tappioita ei kärsitty, taistelu meni hyvin, mutta heti jos menetyksiä alkoi tulla niin vetäydyttiin, Henrikson selventää. Liittolaisuuden syövereissä Aluksi eurooppalaisten yhteistyö intiaanien kanssa sujui hyvin aluperäisväestön pienistä epäluuloista huolimatta, mutta tilanne kärjistyi nopeasti. Espanjalaisten aloitettua hopeakaivostoimintansa tilanne paikallisten intiaanien, pääosin apachien, kanssa johti pahoihin konflikteihin, jotka kärjistyivät lopulta täysimittaiseksi sodaksi. Meksikon itsenäistyttyä 1800-luvulla tilanne jatkui jokseenkin samana. Yhdysvaltojen aloitettua sodan Meksikoa vastaan pitivät intiaanit heitä aluksi liittolaisinaan yhteistä vihollista vastaan. Hopeakaivokset olivat kuitenkin myös yhdysvaltalaisten intresseissä, joten lopulta tilanne myös intiaanien ja yhdysvaltalaisten välillä kärjistyi. Loppujen lopuksi Yhdysvaltojen sanotaan voittaneen sodan apacheja vastaan ainoastaan siksi, että se oli saanut omiin riveihinsä niin paljon apacheja. Apacheilla oli keskinäisiä riitoja, minkä lisäksi he olivat riidassa kaikkien muiden ympäröivien intiaanien kanssa. Osa apacheista ajatteli, ettei sotaa yhdysvaltalaisia vastaan voida voittaa, joten he liittoutuivat heidän kanssaan, Henriksson kertoo. Vuoristojen kummitukset Intiaanit tunnetaan edelleen sotataidoistaan etenkin sissisodankäynnissä. Menestys johtunee intiaanien luontaiseen varovaisuuteen perustuvasta strategiasta; soturin rohkeutta arvostettiin, mutta uhkarohkeutta pidettiin lähinnä typeränä. Sissisodankäynti ei suinkaan ollut intiaaneille tyypillinen taistelumuoto. Ensimmäiset kuvaukset ranskalaisten ja intiaanien välisistä kahakoista kertovat, että intiaanit hyökkäsivät avorivissä samoin kuin eurooppalaisetkin. Alkuperäisasukkaat ottivat kuitenkin nopeasti opikseen suurista menetyksistä ja siirtyivät sissisodankäyntiin. Eurooppalaisilla oli tuliaseita, jotka aiheuttivat suurta tuhoa vaikkeivät ne olleetkaan sinällään ihmeellisiä.vaikka nuolet olivatkin taistelussa nopeampia kuin musketit, aiheuttivat tuliaseet paljon enemmän tuhoa kuin nuolet, kertoo Henriksson. Eräänlaisen sissisodankäynnin peruste oli taito piiloutua maastossa kuin maastossa. Aukealla paikalla apachesoturi piiloutui nopeasti kaivautumalla ruohikon alla niin, että hänet oli mahdotonta havaita vaikka vihollinen olisi suorastaan kävellyt hänen ylitseen.ympäristön tuntemus oli myös avainasemassa apachien sotamenestykselle. Vaikka apachit liikkuivat pienissä ryhmissä, he pystyivät silti naruttamaan yhdysvaltojen armeijaa vielä 1800-luvun lopulla ja jopa 1900-luvun alussa. He tunsivat alueensa hyvin, joten he pystyivät tekemään nopeita yllätyshyökkäyksiä ja vetäytymään piiloon vuoristoon iskun tehtyään, Henriksson konkretisoi.

9 ruotuväki 7/2011 Intiaanit 9 1. Punaisenjoen taistelu, , Texas, William Sherman johti yli 14 taistelua arapaho-, comanche-, cheyenne- ja kiowaheimoja vastaan, jotka antautuivat lopulta. 2. Wounded Kneen verilöyly, 1890, Dakota, Yhdysvaltojen ratsuväkirykmentti surmasi yli 300 lakotaintiaania saarrettuaan heidät ensin. 3. Pequot-sota, 1637, Connecticut ja Rhode Island, Uudisasukkaan kuolema johti intiaanin surmaamiseen. Henkiin jääneet myytiin orjiksi Bermudaan. 4. Pontiacin salaliitto, 1763, Ohio-joen laakso, Soturipäällikkö Pontiac ja suuri liittouma ajoi britannialaiset pois kaikista asemistaan, lukuunottamatta Detroitia. Piiritettyään linnoitusta 4-5 kuukautta, he vetääntyivät löytääkseen ruokaa talveksi. Päänahanmetsästäjät Skalpeeraus, eli päänahan irroittaminen kuolleelta vastustajalta, on yksi intiaaneihin liitetyistä legendoista.aivan tuulesta temmattu väite ei ole, sillä tapa tunnettiin voitonmerkkinä lähes kaikissa intiaaniryhmissä enemmän tai vähemmän.voimakas yleistyminen ja leviäminen tapahtui kuitenkin vasta eurooppalaisten vaikutuksesta. Käytännössä kaikkialla vihamielisistä intiaaneista maksettiin niin kutsuttua tapporahaa, ja todistaakseen tappaneensa vihamielisen intiaanin täytyi ruumis kuljettaa maksupaikalle. Ongelmaksi muodostuivat kuitenkin kerääntyvät ja mätänevät ruumiit, joita oli hankala käsitellä. Ratkaistakseen ongelman eurooppalaiset ottivat käyttöön skalppeerauksen. Aikaisemmin ruumiista pystyttiin sanomaan, että mihin heimoon se kuulu ja oliko heimo vihamielinen vai ei. Pienestä tukanpalasestahan ei enää pystynyt erottamaan heimoa, Henriksson kertoo. Päänahan oton yleistyttyä eurooppalaisten keskuudessa alkoivat intiaanit pohtia, olisiko tapa ollut syynä eurooppalaisten hyvään sotamenestykseen. Henrikssonin mukaan päänahkaa oli jo aikaisemmin pidetty voitonmerkkinä, joten he ajattelivat eurooppalaisten saavan kaatuneiden intiaanien voimat päänahan kautta. Intiaanit pohtivat, että jos näin on niin ehkä meidänkin kannattaa ottaa päänahka, jotta mekin voimme saada kaatuneiden vihollisten voimat, hän täsmentää. Hevonen uudisti sodankäynnin Eurooppalaiset toivat mukanaan hevosia lähtiessään valloittamaan uutta mannerta 1500-luvulla. Intiaaneille aluksi outo ilmestys sulautui kuitenkin nopeasti niin kiinteäksi osaksi kulttuuria, että monet eurooppalaiset mieltävät intiaanit juurikin ratsukansaksi. Intiaaneille hevoset siirtyivät kuitenkin vasta vuoden 1680 jälkeen. Silloin espanjalaiset ajettiin pois Arizonan alueilta kahdeksitoista vuodeksi ja he jättivät hevosensa jälkeensä. Sadassa vuodessa intiaanit olivat jo ymmärtäneet, mitä etuja hevoset toivat. Apachet ja muut intiaanit alkoivat sekä ryöstää hevosia että käydä kauppaa niistä. Osa hevosista myös villiintyi.vähitellen hevoset levisivät koilliseen, pohjoiseen ja suurille tasangoille, jossa syntyi meille kaikkein tutuin suurten tasankojen intiaanikulttuuri, Henriksson taustoittaa. Tasankojen ratsastajakulttuuri syntyi noin 1700-luvun lopulla ja se kesti noin sata vuotta. Tasankointiaanit tuhottiin lopulta suurten intiaanisotien myötä 1800-luvun lopulla. Henrikssonin mukaan hevosen tulo lisäsi kaikkien niiden intiaanikulttuurien vaurautta, jotka pystyivät omaksumaan hevosen käyttöönoton. Liikkuvuus lisääntyi ja jalustimien tultua käyttöön hevosen selästä jousella ampuminen ja keihäiden heittäminen helpottuivat huomattavasti. Hevonen oli suuri muutos intiaanikulttuureille, hän lisää. Lähteet: Alexander B.Adams,Apassit sotapolulla,art House, Pentti Virrankoski,Yhdysvaltain ja Kanadan Intiaanit, Suomalaisen Kirjallisuudenseura, Benjamin Capps, Old West The Indians,Time Life, Michael G. Johnson, Richard Hook, Encyclopedia of native tribes of North America, Compendium, Helsingin yliopiston Yhdysvaltain tutkimuksen professori Markku Henriksson on kirjoittanut teoksen Intiaanit Pohjois-Amerikan alkuperäiskansojen historia yhdessä Helsingin yliopiston maailmankulttuurien laitoksen tutkijan, Rani-Henrik Anderssonin kanssa. Tautien kukistama kansa Vaikka eurooppalaisilla olikin yleensä aseteknologinen ylivoima taistelutilanteissa, se ei ollut loppujen lopuksi ratkaiseva tekijä intiaanien kukistamisessa. Jouset ja keihäät olivat nopeampia käyttää kuin suustaladattavat musketit ja intiaanien sotataito yhdistettynä paikallistuntemukseen oli vailla vertaa. Intiaanien voittajaksi onkin nimetty eurooppalaisten mukaanaan tuomat taudit. Isorokko oli ehkä kaikkein tuhoisimpia intiaaneja surmanneista taudeista. Eurooppalaiset ovat aina eläneet kotieläinten kanssa lähekkäin, usein jopa saman katon alla. Intiaanit eivät kuitenkaan juurikaan pitäneet kotieläimiä, joten heille ei ollut muodostunut yhtä vahvaa immuniteettiä tauteja vastaan. Intiaaneillakin oli toki sairauksia jo ennen eurooppalaisten tuloa, esimerkiksi ientulehdukset ja vatsataudit olivat yleisiä. Intiaanit olivat kuitenkin pienissä ryhmissä liikkuvaa kansaa, joten taudit eivät useinkaan levinneet muihin ryhmiin, Henriksson paljastaa. Kuva: Tiia Turunen

10 10 kentällä ruotuväki 7/2011 Kosonen SKJA:n johtoon Afganistanissa toimivan Suomalaisen kriisinhallintajoukon uusi komentaja on everstiluutnantti Petri Kosonen. Kosonen otti SKJA:n komentajan tehtävät vastaan everstiluutnantti Mikael Feldtiltä. SKJA:n ja ruotsalaisen FS20:n joukot järjestäytyivät paraatimuotoon lippukentälle maanantaina 21. maaliskuuta todistamaan uuden komentajan valintaa. Odotan kaikkien täyttävän sotilaallisista hyveistä tärkeimmän: tekemään saamansa tehtävät parhaalla mahdollisella tavalla. Samalla jokaisen tulee huolehtia omasta ja ennen kaikkea palvelustoverin turvallisuudesta, Kosonen sanoi sotilaille. THä Kilpiä UNTSO:n komentajaksi Kenraalimajuri Jouni Kilpiää esitetään YK:n UNTSO -operaation komentajaksi. UNTSO on YK -johtoinen operaatio, jonka tehtävänä on valvoa aselepoa Lähi-idässä. Suomi on ollut mukana operaatiossa vuodesta 1967 lähtien. Kilpiällä on pitkä kokemus erilaisista rauhanturvaoperaatioista niin Balkanilla kuin Lähi-idässä - Kyseessä on erittäin tärkeä ja merkittävä nimitys, joka nostaa varmasti myös Suomen arvovaltaa YK:n organisaatiossa, viestintäjohtaja Jyrki Iivonen puolustusministeriöstä kommentoi nimitystä. PRu Rysäkari myyntiin Puolustusvoimien omistama historiallinen sotilassaari Rysäkari on tulossa myyntiin kevään aikana. Puolustusvoimien kanssa pitää vielä keskustella sotilaskäyttöön liittyvistä rajoituksista. Tavoitteena on kuitenkin päästä esittelemään kohdetta keväällä, kertoo johtava asiantuntija Erkki Vaalasranta saaren omistavasta Senaatti-kiinteistöistä. Esittelyjä aiotaan järjestää aktiivisesti kesällä. Siinä vaiheessa esittelymateriaali on valmis ja voimme luovuttaa esimerkiksi rakennushistoriasta tietoa kiinnostuneille, Vaalasranta selvittää. THä Romumetallijutussa vaaditaan vankeutta Syyttäjä vaatii puolustusvoimien romumetallin myyntiin liittyvässä lahjusjutussa kolmelle henkilölle vähintään kahden vuoden ehdottomia vankeusrangaistuksia. Pirkanmaan käräjäoikeudessa luettiin syytteet muun muassa lahjuksen vastaanottamisesta, törkeästä virkavelvollisuuden rikkomisesta ja törkeistä petoksista. Lahjus on vaatimuksemme kannalta toisarvoinen, kihlakunnansyyttäjä Mikko Jaatinen sanoo. Yksi syytetyistä toimi tapahtuma-aikana Maavoimien Materiaalilaitoksen palveluksessa. Tuomio annetaan kansliapäätöksenä KMä Lohikäärme ei ole unohtunut Rautarouva jylisee yhä Draken-ritarien muistoissa. Ilmavoimista löytyvät Mosse-kuskit, ritarit ja sukkahousumiehet. Kari Lindholm Suomen ilmatilaa 28 vuotta vartioinut Lohikäärme ei ole vaipunut unholaan. Se on nukkunut Ruususen utuista unta jo 10 vuotta, Draken-ritareiden muistoissa. Viime elokuussa tuli kuluneeksi 10 vuotta Saab 35 Drakenin (DK) viimeisestä lennosta Rovaniemellä. Suomi valmistautui uuden jokasään hävittäjäkoneen hankkimiseen 40 vuotta sitten. Ensimmäisten DK-koulutuksen Ruotsissa saaneiden lentoupseerien joukossa olivat myös DK-ritarit, hävittäjälentäjät Jussi Haila ja Veli Vihtori Taka. Vaikka Rysky ei enää rymistele, muistot siitä eivät haihdu koskaan. Korvissa kaikuu yhä Rautarouvan ponteva jylinä, vahvistaa DK-208:n eli Jussin Tullingesta Tikkakoskelle kesällä 1972 lentänyt kapteeni evp. Jussi Haila. Rovaniemeläisen Veli Takan ensilento DK:lla ei unohdu, vaikka aikaa siitä on jo kohta 40 vuotta. Kun taustapeileistä paistoi siipiin maalattu tre kronor, edessä välkehti meri ja kuulokkeissa solkattiin tukholmaa tuntui, että nyt ollaan kaukana kotoa, Vihtori kertoo. Kun Group Sex lähti Ruotsiin kolumni Nuuska, mälli, biitti, konna DK-ritarit Jussi Haila (oik.) ja Veli Taka ovat lentopalveluksesta eläkkeellä samoin kuin on myös Lapin Lennoston monumentti, Kuorevedellä koottu tuntia lentänyt DK-211. Lapissa asuu toinenkin kuorevetinen, DK 203 on monumenttina Kittilän lentoaseman kupeessa, Taka tietää. Päätös länsimaisen Drakenin hankinnasta Suomen ilmavoimille tehtiin eduskunnassa kylmän sodan aikana, kesäkuussa Group Sex eli kuusi Hämeen lennoston lentoupseeria lähetettiin lento-oppiin Tullingeen marraskuussa Aikaisempaa lentokokemusta oli meillä kaikilla, kertoo Vampirea, Fougaa, Gnatia sekä MiG 15:sta ja 21:sta ohjannut kapteeni evp. Taka. Rapakon taakse ruotsinlautan kyydissä matkustivat Takan ja Hailan lisäksi myös Kari Heilimo, Hannu Hantta Helvelahti, Pekka Kanninen ja Mikko Järvi. Laivuepalveluksessa Mikko Järvi oli lentänyt muun muassa Vihurilla, Vampirella ja Gnatilla sekä Ranskan koelentokurssilla Miragella. Pekka, Hantta ja minä olimme lentäneet MG:llä. Karilla oli kokemusta Fougasta. Häntä lukuun ottamatta kaikki olivat myös lennonopettajia, Haila kertoo. Mukanaan he toivat ilmavoimien ensimmäiset Ruotsista vuokraamat Bertilit eli Saab Draken 35BS -koneet. S tarkoittaa Suomen vaatimusten mukaiseksi modifioitua konetta. Ensimmäisenä Lohikäärmeen selässä Luonetjärvelle karauttivat Hävittäjälentolaivue 11:n tuleva komentaja Mikko Järvi koneella DK-202 eli Mikko, ja lentueen päällikkö Pekka Kanninen koneella DK-204 eli Pekka. Vääntäminen palasi Härmään Nuuskaamisen sanotaan tuovan lisäpotkua fyysisiin suorituksiin sekä antavan piristystä syksyn synkkiin leiriaamuihin Tupakka ja alkoholi ovat pysyneet kauppojen hyllyillä Samalla Ruotsista saapunut lannoite sen kun yleistyy varuskunnissa. Eduskunnassa nähtiin vuosi takaperin häkellyttävä timojutila - ilmiö, kun Paavo Arhinmäki heitti mällin huuleen kesken eduskunnan kyselytunnin. Tämä johti silloisen pääministeri Matti Vanhasen ja Arhinmäen sanailuun, jonka puoluejohtaja kuitenkin kuittasi tyynesti jotkut käyttävät purkkaa, toiset nuuskaavat. Suomessa nuuskan myynti kiellettiin vuonna 1992, kuten kaikissa silloisissa Euroopan maissa. Tämä sääntö ei näytä hetkauttavan nykyisiä isänmaan puolustajia ja nuuskaaminen on paisunut yhä laajemmaksi ilmiöksi. Varuskunnissa nuuskaaminen on arkipäivää, mikä on huomattu 1960-luvun ohjushuumassa kaartotaistelu eli vääntäminen oli unohdettu ilmavoimissa. Ruotsalaiset väänsivät Raakkeneilla kovasti, se oli meille yllätys, Taka kertoo. Vaikka Draken oli raskas Rysky, sen hankinta palautti kaartotappelun taidot Härmään. Tiukka liikehtiminen ja suuret kohtauskulmat saattoivat aiheuttaa DK:lle vaarallisen sakkaustilan, superstallin, joita sattui Suomessa vain kahdesti. Vihtori joutui superstalliin Puolangan yllä, kun oli lennolla sittemmin ilmavoimien komentajana toimineen Jouni Pystysen kanssa. DK pyrki peräsinvian takia kääntymään katolleen. Siksi Taka veti koneen metrissä tyhjäkäynnille, jolloin se lähti vauhdin loputtua lepattamaan kohti maata kuin syksyinen koivun lehti. Kone oikeni hitusta vaille heittoistuinhyppyä, noin tuhannessa metrissä. Laskeutumisen jälkeen kävelin platalla notkuvin polvin ja vilkuilin samalla taivaalle nähdäkseni, milloin laskuvarjo aukeaa, Taka muistelee. Siinä, missä MG-miehet olivat mossekuskeja, olivat oikeat hävittäjälentäjät DK-ritareita. Joystickillä ja tietokoneella jenkkirautaa ilmassa pyörittäviä Hornet F-18 -lentäjiä DK-ritarit puhuttelivat sukkahousumiehiksi. Hornet-miehet ovat niitä uuden sukupolven tietokonenörttejä, DK-simulaattoriopettajana vuoteen 1990 saakka Lapin Lennostossa toiminut Taka lohkaisee. Ilmavoimien lentokalusto lähetti ilmaan myös eri koulukuntien välisiä hilpeitä kommentteja. Lapin Lennoston DK:t olivat Rissalan käskijän mielestä pommareita. Vastaavasti Rissalan MG:t olivat meidän nokkamiehen mukaan ämpärillä tankattavia, Taka muistaa. Rautarouvasta kaljapurkkeja myös kantahenkilökunnan keskuudessa. Aamulla ampumaradalle lähdettäessä yliluutnantti pyöräyttää mojovan biitin huuleen ja illalla kasarmille palatessa majailee huulessa vieläkin sama likainen konna. Nuuskaamisen taustalla on yhteinen traditio, joka yhdistää niin varusmiehet kuin henkilökunnankin. Nuuskaamisesta löytyy myös monia ongelmia. Kesällä paahtava aurinko sulattaa satojen varusmiesten nuuskarasiat tupien peltikaappeihin ja pistävä haju alkaa levitä koko varuskuntaan. Terveydellisestä näkökulmasta katsottuna tämä kuitenkaan ei ole olennaisin asia, vaan jokaisen pitäisi tiedostaa riskit itse. Nuuskaamiselle on myös löydetty nikotiiniton korvike kauppojen hyllyltä, jota kuitenkin pidetään enemmän markkinointikikkana kuin todellisena nikotiinihimon sammuttajana. Ärsyttävin ongelma nuuskaamisesta koituu komppanian siivoojille. Nämä joutuvat poimimaan limaisia biittejä niin vessan katoista kuin luokkahuoneista. Osassa varuskunnista tämä on herättänyt paljon keskustelua siitä pitäisikö nuuska kieltää täysin ja sallia silti Vuonna 1962 valmistettu Jussi siirrettiin Ilmavoimien Teknillisen Koulun pelastuspalvelun harjoituskoneeksi toukokuussa Sittemmin sekin on murskattu ja kiertää maailmalla uusiokäytössä, Haila kertoo. Veli Takan kesällä 1972 Suomeen lentämä DK-212 eli Vihtori murskattiin vuonna Samalla kertaa sulattoon joutuivat myös DK-210 eli Kari ja DK- 204 eli Pekka. Mikko sijoitettiin Halliin. Jussi Hailan Ruotsista Suomeen vuonna 1972 lentämästä DK-208:sta tehtiin muistomerkki Turkun lentoaseman lähelle viime vuoden marraskuussa. Onnistuin polttamaan DK- 206:n siiven harjoituslennolla Rovaniemellä talvella Lennolla tuleen syttynyt Hantta on ollut monumenttina Ähtärissä (DK- 206A), Taka sanoo. Vihtori palveli Lapin Lennostossa hävittäjälentäjänä vuoteen 1980 saakka. Minä taas lähdin Ruotsin keikan jälkeen kapteenikurssille Kauhavalle, jonka jälkeen siirryin lennonopettajaksi ja siitä edelleen liikennelentäjäksi, Haila sanoo. Saab J 35 Draken Tunnetaan lempinimillä mm. Vanha Rouva, Rautarouva ja Rysky Suurin nopeus Mach 1,8 Siiven kärkiväli 9,42 m Pituus 15,34 m Korkeus 3,89 m Lentopaino kg Lakikorkeus 18 km Volvo Flygmotor RM6C (Rolls Royce Avon 300) Tykki 30 mm Aden Infrapunaohjus AIM-9P2 Sidewinder Infrapunaohjus HM-58 Falcon Tutkaohjus HM-55 Falcon Henri Ågren > henri.agren@ruotuvaki.fi tupakointi, vaikka kaikki natsat eivät varmastikaan osuisi tuhkikseen. Nuuskaamisella ja sen vaikutuksella on myös tietty tehtävä. Nuuskaamisen sanotaan tuovan lisäpotkua fyysisiin suorituksiin sekä antavan piristystä syksyn synkkiin leiriaamuihin. Asia, jonka itse näen keskeisempänä on, että nuuskaaminen luo yhteisöllisyyttä, jonka myötä syntyvät etenkin uudet kaverisuhteet. Vaikutukset ovat yleensä arveluttavia. Pitkän ja urhean käytön jälkeen olet luultavasti rahasi menettänyt röpelöhuuli. Kuva: Kari Lindström

11 ruotuväki 7/2011 kentällä 11 Lotat voivat taas juhlia palveluksessa Kylmän sodan aikana Lotta Svärdin työstä vaiettiin julkisuudessa. Lottatoiminta elää ja voi nykyään hyvin. Tuomas Hämäläinen Lotilla on syytä juhlaan. He voivat olla nykyiseen asemaansa tyytyväisiä. Meitä pidetään hyvänä ja arvostetaan. Nyt olemme samanlaisia ihmisiä kuin muutkin, miettii lotta Elsa Vanhala. Lotta Svärd -järjestön 90-vuotisjuhlatilaisuudessa Oopperatalolla ilo oli ymmärrettävästi ylimmillään. Tuntemukset ovat hienot. Tulin Lahdesta, kun sain henkilökohtaisen kutsun. Olen siitä ylpeä, esimerkiksi kanttiinitehtävissä ja keittäjänä sodan aikaan työskennellyt Vanhala hehkutti. Lottien kunniaksi tilaisuudessa järjestettiin juhlava Lotan tarina - näytelmä. Hienoissa puitteissa on päästy tätä järjestämään. Lottien arvoisessa paikassa, Lotta Svärd -järjestön puheenjohtaja Irmeli Lemberg tiivisti. Juhlatuulella ollut Elsa Vanhala tunnetaan myös Eldankajärven jää -laulun lotta Lunkreenina. Kuva: Jukka Lehtinen NIMI JA SOTILASARVO IKÄ Mikko Repo, jääkäri. 20 TOIMENKUVA Lääkintämies PALVELUSPAIKKA Kontioranta KOULUTUS Ylioppilas JOTAIN MUUTA, MITÄ? Edustaa Kontiolahden urheilijoita joten on Kaisa Mäkäräisen seuratoveri. ASUINPAIKKA Joensuu 40 vuotta hiljaisuudessa Aina lotilla ei ole samanmoista juhlaa ollut. Vuonna 1944 valvontakomissio vaati valtioneuvoston lakkauttamaan naisten vapaaehtoisen maanpuolustusjärjestön Lotta Svärdin ja luovuttamaan järjestön varat valtiolle. Muun muassa lottapuvun käyttö kiellettiin ja se vaadittiin hävitettäväksi. Kaikki täytyi piilottaa, puvut ruotuväki 40 vuotta sitten Muonittajat jos haluatte, että ruokalassanne ei ole helvetinmoista meteliä. Ja jos haluatte viedä voiton kotiin säästämällä valtion ruokaa, aikaa ja työvoimaa. Siirtykää ihmeessä ruoan jakeluun seisovasta pöydästä. Huonoja puolia ei ole, väittävät Kainuun Rajavartioston talousmiehet. Siellä menetelmää on kokeiltu jo kolme vuotta. Kun voin säännöstely Kainuun Rajavartiostossa lopetettiin, sen kulutus väheni. Kun he siirtyivät kolme vuotta sitten säästämään ruokaa seisovan pöydän ansiosta, myös meteli loppui. Risteilijät Miika Lähdeniemi Medianomi Riikka Halonen lopetti vastikään oman yritystoiminnan ja siirtyi puolustusvoimien palvelukseen. Halonen on toiminut maaliskuun alusta alkaen Tykistöprikaatin tiedotussihteerinä Niinisalossa. astiakärryissä pysyivät kutakuinkin puhtaina sillä pojat saavat vapaasti valita, mitä syövät ja kuinka paljon. Tämä kaikki varusmiesten hyväksi: Ruoan säästyessä emännät voivat keittää parempaa ja vaihtelevampaa ruokaa kuin ennen. Tämä on johtanut siihen, että ruoka kelpaa myös kantahenkilökunnalle, joista osa syökin sen täällä. Edellisen päivän keittämättömät perunat tarjotaan seuraavana päivänä paistettuina ja on kumma, jos nämä eivät tekisi kauppaansa, sanovat emännät ruokalasta. Ruoka Kainuun Rajavartioston "Toimin aiemmin neljä ja puoli vuotta mainosalan yrittäjänä. Huomasin tämän paikan olevan avoinna ja koin sen hyvinkin mielenkiintoiseksi. Minulla oli hyvin positiivinen kuva paitsi puolustusvoimista työnantajana myös Tykistöprikaatista. Näiden pohjalta uskalsin lähteä hakemaan työtä. Aiempaa kosketuspintaa puolustusvoimiin minulla ei ollut. Esimerkiksi sukulaisiani ei ole ollut puolustusvoimissa töissä, enkä ole itse käynyt inttiä, joten hieman pystymetsästä tähän organisaatioon tultiin. Parin työviikon jälkeen positiivinen kuva on vain vahvistunut. Tykkään kovasti tästä työstä. Pidän myös työskentelytyylistä, sillä täällä asiat hoidetaan fiksulla tavalla. Työyhteisön vastaanottokin on ollut myönteistä. Olen ehtinyt tekemään varsinaista työtä vasta viikon verran, minkä jälkeen olen ollut kouluttautumassa viestintäalan kurssilla 52-vuotispäivänä oli niin erinomaista, että puolikymmentä varusmiestä joutui turvautumaan vatsavaivoissaan idän pikkujättiläiseen, lääkintäalikersantti Jorma Mannisen apuun. Olen kotoisin Suomussalmelta ja minun on sanottava, että hyvin harva varusmies saa yhtä hyvää sapuskaa kotonaan kuin täällä. Miehet lihovat ratkaisevasti, vaikka ulkopalvelus on raskasta. Me syömme täällä kuin herrat seurahuoneella, Manninen kertoo. Ruotuväki Panssariprikaatissa. Mitä enemmän työtä tekee, sitä paremmin pääsee kaikesta perille. Työhöni kuuluu ainakin erilaisten materiaalien taittoa, uutisten kirjoittamista ja valokuvaamista. Nyt aloittaneiden multimediavarusmiesten kanssa toimimme tiiminä. Puolustusvoimissa on paljon tosi mielenkiintoisia juttuja. Tämä on niin laaja juttu, että opittavaa riittää. Se onkin tulevaisuuden keskeisin haaste." ja kahvikupit. On ollut kova työ saada kaikki takaisin, talvisodassa koontipaikalla kanttiinissa ja sotilaiden muonitustehtävissä toiminut sekä jatkosodassa siirtolaisia muonittanut ja heille majoittumispaikkoja järjestänyt lotta Maire Wessman tuumii. Lotta Svärdin työstä vaiettiin julkisuudessa 40 vuotta. Konkreettisesti lottien ja järjestön merkitys sai valtiovallan täyden tunnustuksen vasta vuonna 1991 Finlandiatalossa. Neuvostoliiton hajottua samana vuonna suomalainen historiakulttuuri alkoi saada uusia sävyjä. Talvi- ja jatkosotaa alettiin muistella uuspatrioottisessa hengessä, ja lotat nousivat esille. Lottahistoria alkoi saada positiivista näkyvyyttä. Lotat, joista monet olivat vaienneet historiastaan sotien jälkeiset vuosikymmenet, saivat nyt mahdollisuuden julkisesti käsitellä työtään ja kokemuksiaan, Itä-Suomen yliopiston dosentti Tiina Kinnunen analysoi. Sittemmin esimerkiksi lottaperinneyhdistyksiä on perustettu kaikkialle. Turun yhdistykseen liityin vuonna 1994, kun se perustettiin. Meitä on siinä yli 600, Turussa asuva Wessman kertoo. Seisova pöytä ruokkii Kainuun rajamiehiä eteenpäin Yrittäjyys vaihtui puolustusvoimiin Tiedotussihteeri Riikka Halosen mielestä asiat hoidetaan puolustusvoimissa fiksulla tavalla. Vatsanväänteitä, sanoo lääkintäalikersantti Jorma Manninen. Potilaana alikersantti Aatu Kela. Kuva: Ruotuväki Kuva: Juhani Rauvala Tähtäimessä ammattiurheilu Miika Lähdeniemi Huhtikuussa kotiutuvalla jääkäri Mikko Revolla on tavanomaisesta poikkeavat suunnitelmat varusmiespalveluksen jälkeen. Ampumahiihtoa harrastava Repo tähtää tosissaan ammattiurheilijan uralle. Sitä varten tarvitaan kuitenkin vahva taustatiimi ja taloudellista tukea. Neuvottelut ovatkin koko ajan vireillä. -Bisnekset pyörivät koko ajan, mutta mitään ei ole lyöty lukkoon, Repo kertoo. Repo on suorittanut varusmiespalvelustaan lääkintämiehenä Pohjois-Karjalan Prikaatissa Kontiorannassa. Tavalliseen rivimieheen verrattuna päiväohjelma on kuitenkin ollut hieman erilainen. -Loppujen lopuksi olen aina puolet päivästä treenivapailla. Varuskuntasairaalassa olen tainnut päivystää kolme neljä päivää koko palvelusaikana. Puolustusvoimien puolelta on löytynyt joustoa ja tukea hiihtoharjoittelun suhteen. Repo kehuu Kontiorannan harjoitusolosuhteita, jotka ovat hänen mukaansa oikein hyvät. -Meillä on ollut myös Prikaatin järjestämiä hiihtoleirejä. Meitä on ollut siellä pieni, mutta iskukykyinen ryhmä. Aika on kulunut nopeasti Lääkintämiehen koulutus ei ollut vielä palvelukseen astuessa Revolle selviö. Peruskoulutuskauden kuluessa kuva mieluisimmasta koulutuksesta kuitenkin muotoutui. Repo on viihtynyt tehtävässään, ja aika on mennyt hänen mukaansa nopeasti. -Aluksi oli tiukka neljän viikon lääkintämiesleiri, jossa opetettiin perustaitoja. Sen jälkeen olen ollut tavallisilla leireillä lääkintämiehenä. -Normaalileirillä lääkintämies valvoo hygieniaa, puuttuu epäkohtiin, evakuoi, antaa ensiapua, pitää huolta joukkueesta ja jakaa Buranaa sekä laastareita, Repo valottaa. Jouluksi maajoukkueeseen Asepalvelus on kuluneella kilpailukaudella luonnollisesti vaikuttanut kisojen määrään. Kauden pääkilpailu oli nuorten MMkisat, joissa parhaaksi sijoitukseksi tuli viestin neljäs sija. -Suksien kanssa oli ongelmia, enkä muutenkaan päässyt sillä tavalla kuntoon. Se johtui osittain varmasti kilpailuiden vähyydestä, Repo arvelee. Revon tähtihetket ampumahiihtäjänä ajoittuvat talveen 2009, jolloin joensuulainen osallistui Euroopan nuorten olympiafestivaaleihin eli EYOF-kisoihin.Tuloksena oli kultamitalit sekä pikamatkalta että takaa-ajosta. Joka toinen vuosi järjestettävät EYOF-kisat ovat tärkeä näytön paikka alle 18-vuotiaille urheilijoille. -Taso on siellä yhtä kova kuin MM-kisoissa. Ne ovat kuin junnujen olympialaiset, joita arvostetaan hiihtopiireissä tosi paljon. Moni voittaja on noussut huipulle asti, Repo huomauttaa. Jatkossa rimaa on tarkoitus nostaa entistäkin korkeammalle. Kun asepalveluskaan ei ole kohta enää täyttämässä päiviä, Repo aikoo satsata täysillä ampumahiihtoon. -Ensi kaudella lähdetään parantamaan tuloksia. Jos kaikki lähtee menemään hyvin ja saan olla terveenä, tavoitteena on olla maailmancup-joukkueessa ennen joulua. Kontiolahden urheilijoita edustava Repo saa vertaistukea oman perheen sisältä, sillä hänen siskonsa ja pikkuveljensä ovat myös ampumahiihtoharrastajia.

12 12 kentällä ruotuväki 7/2011 Moderni Louhi torjuu tehokkaasti ympäristövahinkoja Louhi on myös huippuluokan öljy ja kemikaalivahinkojen torjunta-alus. Laiva kerää öljyä myös jääolosuhteissa ja korkeissa aallokoissa. Tuomas Hämäläinen Öljy- ja kemikaalivahinkojen torjunta-alus Louhi edustaa uusinta öljyvahinkojen ja aluskemikaalivahinkojen torjuntatekniikkaa. Kirkkonummen Upinniemeen sijoitettava monitoimialus parantaa ympäristövahinkojen torjuntavalmiutta Suomenlahdella. Vaikka valmiutemme torjua öljy- ja kemikaalionnettomuuksia on hyvä, se ei vielä ole riittävä. Torjuntaominaisuuksiltaan huippuluokkaa olevan Louhi-aluksen myötä tässä on otettu merkittävä askel, ympäristökeskuksen kansliapäällikkö Hannele Pokka sanoo. Öljynhavainnointijärjestelmä mittaa Louhen öljynhavainnointijärjestelmällä saadaan mitattua öljylautan paikka ja koko. Menetelmä perustuu laivan tutkan radioaaltojen heijastumiseen, ja sitä voidaan käyttää myös huonoissa näkyvyysolosuhteissa. Öljyä Louhi kerää öljyntorjunta-aluksille tutulla tavalla. Tämänkin aluksen öljynkeräys perustuu harjausmenetelmään, joka on ennestään todettu tehokkaaksi ja Suomen olosuhteisiin sopivaksi menetelmäksi, ympäristökeskuksen ylitarkastaja Jukka Pajala kertoo. Laivassa on öljyn keräämiseen neljäntyyppisiä harjakeräimiä. Aluksen peräkannelta käytetään uutena laitteistona jääharjoja. Niillä öljyä voidaan kerätä myös jääolosuhteissa. Öljyä korkeammissa aallokoissa Louhi pystyy keräämään öljyä Kuva: Ilkka Lastumäki avovedessä korkeammassa aallokossa kuin Suomen muut torjunta-alukset. Tähän tarkoitukseen on uusi ominaisuus: kiinteään harjastoon yhdistetty aallonvaimennustankki. Monitoimialus on rakennettu myös kemikaalivahinkojen torjuntaa varten. Laiva pystyy ottamaan talteen vaarallisia aineita. Se antaa suojaa ulkopuolisen kemikaaliräjähdyksen painevaikutuksilta ja pystyy selviämään miehistön vaarantumatta turvallisesti pois räjähdysherkästä tai myrkyllisestä kaasupilvestä. Kaasupitoisuuksien noustessa alus suljetaan ilmatiiviisti ja ylipaineistetaan niin, ettei ulkopuolista suodattamatonta ilmaa pääse laivaan. Pitoisuuksia saadaan mitattua aluksen ulkopuolisilla mittareilla. Huoltotöitä, sammutusta ja sukellusta Monitoimialusta käytetään myös muun muassa merikaapelin laskuun, sukellustoimintaan ja erilaisiin huoltotöihin. Lisäksi Louhi soveltuu vaarassa olevien alusten hätähinaus-, palonsammutus- ja muihin pelastustehtäviin. Kriisiaikojen varalta Louhella on esimerkiksi kyky laskea miinoja, ja siinä on paikat keulatykille sekä konekivääreille. 48 miljoonaa euroa maksanut Louhi-alus on noin 71 metriä pitkä ja 15 metriä leveä. Sen tankkeihin mahtuu noin 1200 kuutiometriä kerättyä öljyä ja 200 kuutiometriä kemikaaleja. Louhi on suunniteltu otettavaksi käyttöön toukokuussa huomio! verkossa Sotapelejä hyödynnetään puolustusvoimissa Miinalaivan tiivis tunnelma vaatii joskus erityisjärjestelyjä. Lähetä meille osoitteeseen oma ehdotuksesi Huomio!-kuvaksi ja liitä mukaan yhteystietosi. Julkaistusta kuvasta on palkintona elokuvalippu. Kuva: Esa Ylijääskö Jan Telford Sotapelien suurkuluttajia löytyy nykyään lähes joka ikäluokasta. Battlefield ja Call of Duty pelisarjat tarjoavat ehkäpä alan merkittävimpinä edustajina pelaajalle värisyttävän aidon tuntuiseksi mainostettua viihdettä. Sotapelien vaikutuksista ihmiseen etenkin nuoriin on keskusteltu kauan. Englanniksi väittelylle on olemassa oma käsitekin (video game controversy). Nämä mahdollisesti sotapeleihin liittyvät vaikutukset ovat olleet esillä myös puolustusvoimissa. Pelien negatiiviset lieveilmiöt eivät ole kuitenkaan itsestään selviä. - Laajamittaisissakaan tutkimuksissa ei ole löydetty selvää yhteyttä pysyvän väkivaltaisen käytöksen ja runsaan pelaamisen välille. Sotapelit eivät itsessään altista psyykkisille häiriöille, kuten syrjäytymiselle. Ongelmia ilmenee, kun ihmisen elämässä ei ole muuta sisältöä kuin pelaaminen, sanoo pelitohtori Tony Manninen LudoCraft oy:sta. Pelien pelaamisessa on tärkeää muistaa kohtuullisuus. Ihmiselle ei tee sen parempaa katsoa elokuvia Virtuaalimaailman edut on huomattu puolustusvoimissa. tai lukea päiväkausia putkeen. Manninen kertoo myös, etteivät epäilykset kohtuullisen uutta ilmiötä kuten videopelejä kohtaan ole ainutlaatuisia: - Aikaisemmin puhuttiin rockin turruttavasta vaikutuksesta tai kuinka kokonainen tyttösukupolvi oli vaarassa pilaantua The Beatlesin myötä. Nyt samoja keskusteluja on käyty pelien kautta. Pelaamisesta voi olla haittaa jo ennestään psyykkisistä häiriöistä kärsivälle, mutta pelitutkijan mukaan etenkin ryhmässä pelaaminen vaatii taktista ajattelua ja analyyttisyyttä, ei raakaa verenhimoa. Virtuaaliharjoittelusta maastoon Sotapeleistä kehitettyjä simulaattoreita on käytetty Panssariprikaatissa. Parolassa käytetään Virtual Battlespace 2 jalkaväkisimulaattoria, jota myös yhdysvaltalaisja brittisotilaat käyttivät harjoitteluun Irakissa. Kuva: Jukka Lehtinen Eri aselajit voivat harjoitella tarkoituksiinsa räätälöidyillä, pc-peleihin pohjautuvilla simulaattoreilla aidontuntuisissa olosuhteissa. Myös johtajat voivat testata organisoimistaitojaan. - Mielestäni puolustusvoimat voisi hyödyntää simulaattoreita enemmänkin. Heti peruskoulutuskaudella oppitunneilla lyöty raskas teoriapaketti ja kaatosateessa vietetyt taisteluharjoitukset eivät varmaan lievitä alokkaiden alkushokkia, saati motivoi heitä kehittämään kykyjään, Manninen kertoo. - Taistelutaitojen kehittäminen virtuaalisesti voisi saada monet innostumaan armeijasta enemmän. Tämän jälkeen kenttäharjoittelukin olisi siedettävämpää. Käytännön harjoituksia ei tietenkään kokonaan voi korvata simulaattoreilla, mutta niistä saisi hyvän pohjan, hän jatkaa. Eri simulaattoreita pyritään kehittämään niin, että ne pystyisivät keskustelemaan paremmin. Tällöin voitaisiin järjestää laajoja yhteistoimintaharjoituksia eri aselajien kesken. Parhaimmillaan näin päästäisiin hyvin lähelle oikeaa sodankäyntiä.

13 ruotuväki 7/2011 vapaalla 13 Kuvat: Esa Ylijääskö Partiohiihdon MM-joukkue Sami Orpana (vasemmalla), Timo Antila, Teemu Härkönen ja Toni Närväinen vei kultaa harjoittelematta kertaakaan yhdessä. Sotilashiihtäjät maailman huipulla Partiohiihdon maailmanmestarit ovat maajoukkuetason hiihtäjiä. Miika Lähdeniemi Puolustusvoimilla on iskukykyinen joukko hiihtolajeissa menestyviä sotilaita. Sotilashiihdon vahvasta asemasta saatiin osoitus helmikuussa Sarajevossa, kun suomalainen joukkue saavutti MM-kultaa partiohiihdossa. Kersantti Toni Närväisen johtamassa partiossa hiihtivät vanhempi rajavartija Teemu Härkönen sekä Suomen maajoukkuettakin edustaneet vanhempi merivartija Timo Antila ja upseerioppilas Sami Orpana. Partiohiihto eroaa esimerkiksi viestihiihdosta siinä, että kilpailumatka on pidempi ja koko joukkue hiihtää sen yhdessä. Näin ollen menestyvässä partiossa ei voi olla selkeää heikointa lenkkiä. - Siellä pitää mennä heikoimman mukaan. Aina on joku matkan varrella vähän tiukemmalla kuin muut, Timo Antila kertoo. Voitokas joukkue oli ilmeisen tasavahva kokoonpano, sillä joukkuetoverit kehuvat kilvan toisiaan. - Meillä oli tosi tasainen joukkue. Ketään ei tarvinnut odotella, eikä ollut jarrumiestä, Antila kiittää. Kokeneemmat hiihtäjät jakavat kiitosta etenkin joukkueen ensikertalaiselle Sami Orpanalle, joka suorittaa varusmiespalvelustaan Lahden Urheilukoulussa. Tällä hetkellä hän on reserviupseerikoulussa. - Moni ei ole päässyt varusmiespalveluksen aikana joukkueeseen. Sami pääsi ja onnistui vielä hyvin. Ampumahiihtäjä Timo Antila on edustanut Suomea Olympialaisissakin. Se on kova juttu, Teemu Härkönen muistuttaa. Näytöt ratkaisevat Partiohiihto kilpaillaan MM-kisojen päätöspäivänä, ja edustusjoukkue valitaan vasta viime hetkillä. Edustajat seulotaan henkilökohtaisten kisojen edesottamusten perusteella. - Joukkueen kokoonpano selvisi vasta vuorokausi ennen kilpailua. Valmentaja katsoo henkilökohtaisten kilpailuiden perusteella, mikä on paras mahdollinen porukka, Närväinen selvittää. Partion jäsenet ovat menestyneitä yksilöurheilijoita, joten yhteisen harjoittelun puute ei vaivannut. Viime hetkillä lähinnä vain hiottiin yhteistä partiotaktiikkaa. Kilpailureissulta tarttui mukaan muutakin kuin kultaa ja kunniaa. Hiihtäjät pääsivätkin näkemään ja kokemaan Bosnia-Hertsegovinan kulttuuria. - Tutustuimme paikalliseen kulttuuriin ja näimme sisällissodan runteleman maan. Hiihdon ohessa oli sopivasti sotahistoriaa, Toni Närväinen kertoo. Kesällä ei lusmuilla Timo Antilan ja Sami Orpanan kohdalla Sarajevon kisat eivät jääneet kauden ainoiksi MM-mittelöiksi. Kaksikko suuntasi Sarajevosta Venäjälle edustamaan Suomen maajoukkuetta ampumahiihdon maailmanmestaruuskisoissa. Suurempaa menestystä ei kuitenkaan irronnut. Ampumahiihdon sesonkiaika alkaa olla tältä keväältä ohitse. Jäljellä on enää kansallisten kisojen lisäksi SM-hiihdot. Harjoituksissa ei kuitenkaan aleta löysäilemään lumien sulettua. Maailmanmestarit korostavat, että kesän aikana tehdään tärkeä pohjatyö tulevaa talvikautta varten. - Kokonaisuutena sanoisin, että 60 prosenttia työstä tehdään kesällä ja 40 prosenttia talvella, Närväinen arvioi. Kesähelteillä hiihtäjät harrastavat muun muassa rullahiihtoa. Puolustusvoimat tukee harjoittelua järjestämällä urheilijoille leirejä kerran kuukaudessa. tupavisa 1. Mikä on raja-arvon toinen nimitys matematiikassa? 2. Kuka ohjasi elokuvan Raja 1918? 3. Mikä eläin on Rajavartiolaitoksen tunnuksessa? 4. Mitkä maat ovat Libyan rajanaapureita? 5. Minkä kalalajin latinankielinen nimi on Raja clavata? 6. Mikä yhdysvaltalainen Raja Raymond Gosnell on ammatiltaan? 7. Mitkä teollisuuden alat ovat olleet keskeisiä Rajamäen kylän historiassa? 8. Mikä suomalainen bändi on tehnyt Raja -nimisen albumin? 9. Missä Aleksis Kiven Seitsemässä veljeksessä esiintyvä yliluonnollinen olento Rajanhaltija kummittelee? 10. Ketkä käyttävät kuvan barettia? Elämyksellistä särmikkyyttä musiikin ilotulitusta! sukupolvien välinen silta ANTTI TUISKU, JAAKKO RYHÄNEN, SAARA AALTO KAARTIN SOITTOKUNTA, KARJALAN SOTILASSOITTOKUNTA JA RAKUUNASOITTOKUNTA, LAIVASTON SOITTOKUNTA JA SATAKUNNAN SOTILAS- SOITTOKUNTA, PUOLUSTUSVOIMIEN VARUSMIESSOITTOKUNTA, GREX MUSICUS 6.9. KOUVOLA JÄÄHALLI 8.9. JYVÄSKYLÄ SYNERGIA-AREENA SEINÄJOKI SEINÄJOKI AREENA TAMPERE JÄÄHALLI TURKU TURKUHALLI HELSINKI JÄÄHALLI LIPUT 20 vastaukset 1. Limes 2. Lauri Törhönen 3. Karhu 4. Egypti, Sudan, Tšad, Niger, Algeria ja Tunisia 5. Okarauskun 6. Elokuvaohjaaja ja -leikkaaja 7. Hiiva- ja alkoholiteollisuus 8. Stam1na 9. Vääryydellä siirretyllä rajalla 10. Erikoisrajajääkärit

14 14 vapaalla ruotuväki 7/2011 kirjat Näyttely Sota Kirjoittaja Sebastian Junger Kustantaja Tammi Julkaisuvuosi 2010 Kirjassa Sota ollaan Korengalin laaksossa Afganistanissa. Sebastian Junger on viettänyt siellä paljon aikaa amerikkalaisjoukkojen mukana ja kertoo nyt kirjassaan ennen kaikkea yksittäisten taistelijoiden tarinaa miltä tuntuu olla taistelemassa Afganistanissa ja mitä etulinjassa tapahtuu. Junger kuvailee, millaisia ihmisiä taistelijat ovat ja mitä heidän päässään liikkuu. Hektisimmillään hän kertoo tulitaisteluiden kulusta ja siitä, miten taisteleva ryhmä toimii yhteen. Hän avaa lukijalle taistelukentällä vallitsevaa kaverihenkeä ja kertoo kummallisiltakin tuntuvista rutiineista, rituaaleista ja äärimmäisestä tarkkuudesta, jota jokainen noudattaa siksi, ettei aiheuttaisi kenenkään toisen kuolemaa. Vangitsevia ovat myös ne hetket, kun mitään ei tapahdu ja kaikki elävät taistelun odotuksessa. Kirjaa lukiessa tulee väistämättä mieleen televisiosarja Generation Kill tai jopa The Pacific, joita kirja tyylillisesti muistuttaa. Junger ei käy läpi politiikkaa tai sodan taustoja laajemmin, vaan keskittyy kuvaamaan ihmisiä ja heidän toimintaansa. Lukijalle kirja toimii kuin mielenkiintoinen dokumentti tai toimintajännäri kohtaukset etenevät jouhevasti tapahtumasta toiseen kuvaten yksityiskohtia myöten taistelijoiden toimintaa. Mielestäni kirjan parasta antia on pohdinta siitä, mikä tekee hyvän taistelijan, mitä on rohkeus ja mikä saa yksittäisen taistelijan vaikka kuolemaan ryhmänsä tai joukkueensa puolesta. Sota kuvaa myös kiinnostavalla tavalla eroa siviilimaailman ja etulinjassa olon välillä. Kaarina Honkalammi Se lasku kannatti maksaa havainnollistaa Suomen sotien taloudellisia vaikutuksia kuvien ja tekstien avulla. Kuva: Esa Ylijääskö Papit sisällissodassa 1918 Kirjoittaja Ilkka Huhta Kustantaja Kirjapaja Julkaisuvuosi 2010 Se lasku kannatti maksaa Ilkka Huhdan teos Papit sisällissodassa 1918 on raikas näkökulma vuoden 1918 tapahtumiin. Huhta rakentaa henkilökuvan muutamasta sodassa olleesta papista tukeutuen erityisesti päiväkirja- ja kirjeenvaihtoaineistoon. Vuonna 1918 papiston sympatia oli valkoisen armeijan puolella. Vaikka moni pappi myötäili työväen asiaa, suhtauduttiin työläisten radikalisoitumiseen ehdottoman kielteisesti ja syystä: vallankumouksellisten murhien uhriksi joutui myös kymmenen pappia. Kun vallankumoushanketta lähdettiin kukistamaan, ei raamatullista retoriikkaa säästelty. Valkoinen armeija vertautui Israelin sotajoukkoihin, jotka saivat käskynsä suoraan Jumalalta. Vaikka sisällissotaan liittyi suuria aatteellisia intohimoja, piirtää Huhta kenttäpapin päivittäisestä työstä varsin arkisen kuvan. Pappi lämmittää saunaa ja juttelee miesten kanssa. Potevatpa papit kirjeissään omaa koti-ikäväänsä siinä missä muutkin miehet. Sodan loppuvaiheessa ja sen päätyttyä papit joutuivat raskaisiin tilanteisiin. Kuolemantuomiota sinänsä ei pidetty vääränä, mutta punavankien mielivaltaista surmaamista oli papiston vaikea hyväksyä. Julkisesta kritiikistä valkoista armeijaa kohtaan pidättäydyttiin, mutta päiväkirjoihin pappien ahdistus tallentui. Huhta kirjoittaa innostavasti ja kirjan henkilöihin on helppo samastua. Eettisten ongelmien käsittely jää kirjassa loppujen lopuksi vähäiseksi. Onko syy kirjailijassa vai siinä, että kenttäpapit vaikenivat vaikeimmista kysymyksistä? Ville Huuskonen Lottamuseossa nähdään Tuusulassa Se lasku kannatti maksaa - näyttely helmikuussa. Näyttely on lainattu Keski-Suomen museolta, ja se koostuu 17 seinätaulusta, joihin on havainnollistettu Suomen sotien aiheuttamia kustannuksia valokuvin. Oman pikantin lisäyksensä tuo Lottamuseon oma osuus, jossa käsitellään muun muassa sotien jälkeistä Työmaahuolto ry:n syntymistä. Näyttelyssä on esillä koskettavia kuvia sotaajalta ja sen jälkeen. Etenkin kuva kirkosta, jossa kaatuneiden sotilaiden arkut täyttävät koko alttarin, on mieleenpainuva. Suomen sodat olivat epäilemättä raskaita etenkin niissä taistelleille nuorille miehille. Usein kuitenkin unohdetaan kotirintaman rooli Suomen sotien aikaisena tukipilarina. Näyttelyssä tuodaan esille etenkin Suomen sodista aiheutuneet teollisuuden rakennemuutokset ja sitä seuranneet elämänmuutokset sotien jälkeen. Sotakorvaukset uudistivat teollisuutta Näyttelyn kuvissa vakavailmeiset valvontakomission jäsenet marssivat manttelinliepeet liehuen tarkastamaan Suomen teollisuustuotantoa. Suomen valtio velvoitettiin maksamaan kaikkiaan 150 miljardia silloista markkaa sotakorvauksia Neuvostoliitolle.Valtava korvaussumma oli pienelle valtiolle lähes mahdoton, mutta Suomi, vastoin kaikkia odotuksia, selvisi siitä. Sotakorvaukset eivät olleet ainoat taloudelliset rasitteet Suomen valtiolle sotien jälkeen. Jälleenrakennukseen esimerkiksi Lapissa upposi valtavia summia. Työttömyys oli korkea, sodassa invalidisoituneiden hoitoon ja kuntoutukseen upposi penni jos toinenkin ja tuotanto oli matala. Vaikeassa tilanteessa Suomi onnistui kuitenkin lisäämään tuotantoaan ja parantamaan tuotteidensa laatua, millä oli myöhemmin valtavat ulkopolittiset vaikutukset; Suomi miellettiin luotettavaksi ja laadukkaaksi kauppakumppaniksi. Lottien uudet tuulet Lomamatka kotiin 3. luokassa ja kolme päivää perillä. Sotien aikaan Lotta Svärd otti ison roolin puolustusvoimien tukena huoltotehtävissä. Vaikka esimerkiksi näyttelyn kuvissa nuoret lotat hymyilevät kauniisti puuhaillessaan keittiössä, oli sodan arki kaikkea muuta kuin leikkiä. Sodassa järjestön kokemus karttui huomattavasti, työtavat ja organisaatio kehittyivät ammattimaisiksi. Työ rintamalla oli lotillekin rankkaa. Oman kuvansa ajasta kertoo näyttelyssä esillä oleva Lottien henkilöstölehden ensimmäisessä numerossa ollut nimikilpailu, jossa ensimmäinen palkinto oli Lomamatka kotiin 3. luokassa ja kolme päivää perillä. Nykyään itsestäänselvät asiat, kuten kotona perheen kanssa vietetty aika, olivat sota-aikana harvinaista herkkua. Parisiin rauhansopimuksessa vaadittiin lakkauttamaan Suomen puolisotilaalliset järjestöt, mikä koski myös Lotta Svärdiä. Lottien työttömyys sodan jälkeen oli kuitenkin suurta, joten entiset lotat perustivat Työmaahuolto ry:n. Uudella yhdistyksellä voitiin turvata naisten toimeentulo sodan jälkeen ja samalla auttaa Suomen jälleenrakennusurakkaa esimerkiksi Lapissa. Työmaahuolto ry huolehti esimerkiksi eri työmaiden muonituksesta ja vapaa-ajantoiminnasta. Suurena etuna oli sota-ajalta hankittu kokemus suurten joukkojen muonituksesta ja muusta organisoinnista. Tiia Turunen konsolipelit Bulletstorm Xbox 360 People Can Fly, Epic Games, EA Bulletstorm kertoo futuristisen palkkamurhaajaryhmän tarinan. Ryhmä huomaa eräällä keikalla tulleensa petetyksi pahemman kerran. Tästä pelin päähenkilö Gray repii maastohousunsa. Epäonnistuneen kostoreissun jälkeen Gray löytää itsensä galaksin väkivaltaisimmalta planeetalta taistelemassa paikasta missä tahansa muualla. Peli tarjoaa ketsuppista väkivaltaviihdettä onnistuneesti. Bulletstormin oma Skill Shot -systeemi palkitsee mahdollisimman verisen lahtaamisen jakamalla pisteitä, joilla taas saa aseisiin ostettua paukkuja ja erikoisominaisuuksia. Jos pelaaja esimerkiksi onnistuu pudottamaan vihollisen jyrkänteeltä alas, peli palkitsee pelaajan ruhtinaallisesti. Tämä kannustaa miettimään mitä väkivaltaisempia tapoja hyödyntää Grayn erikoisuutta; Leach-nimistä laitetta, jolla voi vetää vihollisia tai objekteja itseään kohti. Bulletstormissa on harmittavan paljon kauneusvirheitä. Pelin putkimaisuus voi häiritä joitakin pelaajia, eikä käsikirjoituksen huono huumori sitä ainakaan auta. Peliä voi pelata yhdellä konsolilla vain yksi pelaaja, mikä on modernissa räiskinnässä auttamaton miinus. Tähän listaan on lisättävä ajoittain heikot kontrollit, jotka nekin olisivat anteeksiannettavissa, jos vastapuoli tarjoaisi hyvän vastuksen. Vihollisen älykkyysosamäärä on kuitenkin samaa luokkaa varsikenkien kokojen kanssa. Tavallisesti vihulaiset eivät ymmärrä koukkauksen käsitettä ja jos joku valopää huomaakin pelaajan kiertäneen selustaan, lähtee tämä salamana kamikaze-hyökkäykseen. Kokonaisuutena Bulletstorm on hiomattoman hauska arcade-räiskintä, missä riittää verta ja suolenpätkiä riittävästi kelle tahansa jääkärille tai tykkimiehelle. Lauri Pajunen Motorstorm - Apocalypse Ps3 Evolution Studios Evolution Studios on alkanut kehittää urakalla uudenlaista materiaalia. Aiemmin viidestä World Rally Championship -pelistä tunnettu pelifirma on siirtynyt rallista romurallin puolelle. Motorstorm ei ole aivan tyypillisimpiä festivaaleja maailmassa. Kilpailuja ei käydä tavanomaisissa maisemissa kuminkäryisen tuulenvireen lämmittämällä rata-alueella. Kilpailussa on meneillään lopun alku. Festivaalit keskittyvät maailmanlopun kynsissä murenevaan ympäristöön. Autoilla päästellään apokalyptisten luonnonvoimien alla karisevassa metropolissa. Kylät ovat tyhjentyneet. Kilpailijoita luonnonolot eivät paljoa paina, vaan pelissä päästellään sortuvien talojen ja siltojen alitse. Peli ei ainoastaan keskity kilpailemiseen vaan itseasiassa selviytymiseen. Pelin runkona toimii Festival Mode, joka käsittää yli 40 erillistä kilpailua. Ajoneuvoluokkia on 13 ja nyt mukana ovat myös chopperit, urheiluautot sekä ratamoottoripyörät. Peli jää varsin pinnalliseksi vaikkakin idea on loistava. Pelin ajettavuus on melko heikko. Kaasu pohjassa voi painella ratojen alusta loppuun asti eikä jarrupaloja tarvitse juurikaan kuluttaa. Vastapelaajia voi yrittää työntää ympäri rinnalla ajettaessa tai pysäyttää vastustajan vauhti kiilaten auton ajoradan sivuun pysäiköityihin autoihin tai talon seiniin. Toimintakaahailu puree hetken, mutta niin sanottu koukutus puuttuu. Grafiikat eivät tarjoa silmänruokaa pelaajalle vaan Motorstorm näyttää jo valmiiksi vanhalta peliltä.ainoa hauska kokemus pelissä oli ratojen muuttuminen kierroksittain.ympäristö järisee ja saa heikoimmat talot rojahtamaan katutasolle kuljettajien häiriöksi. Ehkä nuoremmat pelaajat voivat innostua enemmän romurallin täyteisestä kisailusta. Jukka Lehtinen

15 ruotuväki 7/2011 VAPAALLA 15 V arusmiehen elämänkaarta tahdittavat lukuisat kappaleet aina palvelukseen astumisesta kotiutumiseen. Tunnetuimmat kappaleet periytyvät saapumiserältä toiselle, ja etenkin seuraavan kotiutumisen lähetessä kasarmien käytävät raikuvat laajasta valikoimasta inttiä käsitteleviä rallatuksia. Monilta jää kuitenkin TJ0-päivän lähetessä tai syvimmän palveluksen keskellä huomaamatta, mitä loppujen lopuksi piilee nuotin vierestä riemumielin laulettujen sävellysten takana? Toimittaja ja popkriitikko Otto Talvio ruoti viittä inttibiisiä, tiheällä aamukammalla. Kappaleet ovat jokseenkin suppealle joukolle suunnattuja hoilotuskappaleita, erityisesti nämä tj 0 -aiheiset kappaleet kuten Klamydia ja Alikersantti Kiili, Talvio kokoaa. Reservin porteilla Klamydian kappale Mä lähden himaan kiteyttänee kaikkien kotiutuvien varusmiesten tunnelmat tiiviiseen ja melkoisen uhoavaan pakettiin. Kappaleen kertosäe, Mä lähden himaan, mä lähden himaan, ei iske enää mikään ei mua määrää vääpelikään!, ei jätä kotiutumispäivän ajatustasosta mitään arvailujen varaan. Klamydia on eräänlainen klassikko. Se on myös ainoa epäsentimentaalinen kappale valikoimasta. Se ei luota nostalgiaan, kuten kaikki muut kappaleet, analysoi Talvio. Alikersantti Kiili TJ0 kappaleen ydin piilee myöskin reserviin poistu -käskyn lumossa; Herra luutnantti, tänään on se aamu jolloin nolla napsahti. Kuten lähes kaikkien muidenkin, myös tämän kappaleen sanoitus koostuu armeijaslangista ja laajasta valikoimasta perisuomalaisia kirosanoja. Talvio laskee koko TJ0 -kappaleen inttihuumorin piikkiin. Lapsellista machoilua yhdistettynä kiroiluun, hän huokaa. Lopeta valittaminen tai mene sivariin, ketään ei kiinnosta Matti Isoperkkiön Mä hajoan -kappale iskelmäsävyinen itkuvirsi kertoo, kuinka Mä hajoan, siivouspalveluun, iltavahvariin, kun kanssas tetsasin.talvion mukaan kappale on tosikkomaisen vakavissaan tehty ja se on kuin kömpelöön mollibiisiin sovitettu inttijuttu. Tekee mieli mennä sanomaan tälle dudelle, että lopeta valittaminen tai mene sivariin. Ketään ei kiinnosta, hän hajoaa. Pekka Ruuskan Rafaelin enkelin uudelleensanoitettu versio kiteyttää suomalaisen nykytaistelijan pahimman vihollisen: kyllästymisen. Kumpi voittaa, sissi vai rakuuna, kysyy minulta ryhmänjohtaja. Mikä minä olen sille vastaamaan, loppusota ei kiinnosta paskaakaan, kappaleen surumielinen sotilas laulelee. Veksin enkeli kuulostaa aika vilpittömältä intti-iskelmältä eikä siinä myöskään ole enää minkäänlaista lapsellista innostumista, vaan ihan puhdasta kyllästymistä. Kuulostaa väärillä sanoilla lauletulta karaokelta, mutta on jotenkin sympaattinen, Talvio tuumii. Siinä missä armeija on rankkaa varusmiehille, saavat oman osansa myös kotirintaman joukot. Tyttö- tai poikaystävät joutuvat venyttämään kärsivällisyyttään houkutuksia täynnä olevassa siviilielämässä odottaessaan kultaansa kotiin. Iskelmälaulaja Heidi Kyrö on tainnut kokea intin varjopuolen kovimman kautta, Mä 270 yötä unta susta näin, mut taistelussa voitolle niin, mä viimein jäin. Kappale on aivan käsittämätön, se että hänen kundikaverinsa on ollut intissä yhdeksän kuukautta ei vielä kuulosta kovin häikäisevältä uroteolta, kritisoi Talvio. Soundtrack kasvuriitille Aina kun kaksi reserviläistä kohtaa, alkaa ulkopuoliselle yleisölle käsittämätön inttijargonia. Keskustelussa kiitävät täpärit, teksit ja veksit sellaista vauhtia, ettei selväjärkinen pysy niiden laskuissa. Pian tuopposen tahdittamana iloiset reserviläiset siirtyvät muistojen kultaamien kasarmien musiikilliseen antiin, inttibiiseihin. Biiseissä käytetään kieltä, joka on puoliksi teini-ikäisten valitusta ja puoliksi inttislangia, jonka ei ole tarkoituskaan aueta kuin niille, jotka ovat kokeneet saman yhdistävän kokemuksen. Nämä ovat soundtrack kasvuriitille, Talvio summaa. Inttibiisien kepeän kuoren alla väijyy vakavampia ajatuksia. Jyrkkä hierarkia ja lapsellinen kapina ylempiarvoisia vastaan on yhteistä kaikille viidelle kappaleelle. Harmaanvihreän kasarmiarjen valopilkku löytyy kuitenkin kotiutumisesta;talvio katsoo, että vapautuminen on kaikkien biisien perusajatus, eikä niissä jäädä haikailemaan intin perään. Näissä tämä nuorten miesten pullistelu menee juuri sen takia läpi, että se kuuluu inttikokemukseen, hän pohtii. Arvo ja nimi: Upseerikokelas Otto Leppänen Kotiutuminen: Kappale: Diddy Coming Home Miksi: Se on niin hajottava! Arvo ja nimi: Kaartinjääkäri Piia Noronen Kotiutuminen: Kappale: Klamydia Mä lähden himaan Miksi: On sellaiset fiilikset. Arvo ja nimi: Alikersantti Kalle Vainikka Kotiutuminen: Kappale: The Lonely Island I'm On A Boat Miksi: Liittyy veneilyyn! Arvo ja nimi: Oppilas Juho Leinonen Kotiutuminen: Kappale: Kuuntelen enimmäkseen radiota, mutta ehkä joku Pendulumin uusi biisi. Miksi: Ne ovat mukavia ja energisiä.

16 16 takakansi ruotuväki 7/2011 potretti Asia edellä, Arto sivussa Juho Takkunen Arto Nyberg si ee kivennäisvettä töölöläisessä kahvilassa. On maanantai, ja takana on jälleen yksi lähetys yli seitsemän vuotta TV1:llä pyörinyttä Arto Nyberg -keskusteluohjelmaa. Show ssa Nyberg haastattelee suomalaisia julkisuuden henkilöitä suorassa lähetyksessä. Konsepti on toimiva, sillä ohjelma houkuttelee joka sunnuntai television eteen suuren määrän katsojia. Haastattelua edeltävän illan lähetystä on seurannut yli puoli miljoonaa suomalaista. Ohjelman haastatteluiden taustalla on perusteellinen pohjatyö, jota Nyberg tekee tiiminsä eli Liisa Akimofin ja Mia Rakisen kanssa. Vaikka ohjelma suunnitellaan hyvin, kysymykset eivät ole kiveen hakattuja. Nyberg voi tarpeen vaatiessa heittää paperit vaikka kokonaan roskiin ja improvisoida. Osa ohjelman ideaa on myös se, että haastattelu tehdään suorana, ja asiat jäävät siihen. Nyberg vertaakin työrutiiniaan tenttiin lukemiseen ja sen jälkeiseen pään tyhjenemiseen. Jos nyt kysyt, kuka oli haastateltavana kaksi viikkoa sitten, en muista. Joutuu kaivamaan jonkin aikaa, hän tunnustaa. Journalistiikkaa ja puheviestintää Jyväskylän yliopistossa opiskellut Nyberg tahtoo olla enemmän neutraali toimittaja kuin karismaattinen tv-tähti. Johtoajatus on, että haastateltava on tärkeä ja minä vain välittäjäaine. Jos ohjelmassa mentäisiin minä edellä, se olisi loppunut jo viisi vuotta sitten, väittää Nyberg. Aseella uhkailua Tadzhikistanissa Arto Nybergin mielestä jokainen ihminen on haastattelun arvoinen. Tavoite on kohdella kaikkia tasavertaisesti, onpa kyseessä ministeri tai kanisteri, hän sanoo. Varusmiespalveluksensa Nyberg suoritti Karjalan Prikaatin kranaatinheitinkomppaniassa kahdeksan kuukauden kunnianarvoisana kirjurina. 25 vuotta kotiutumisen jälkeen reservin korpraali luonnehtii palvelustaan kasvattavaksi kokemukseksi. En ole sotaintoinen. Mutta sivistyksellisesti ja koulutuksellisesti olisi kannattanut mennä aukkiin ja rukkiin, jotta olisi saanut kokonaiskuvan suomalaisen yhteiskunnan rakenteesta, Nyberg pohtii. Mieleenpainuvampia kokemuksia Nybergille on jäänyt Suomen Punaisen Ristin siviilikriisinhallintatehtävistä Tadzhikistanista, jonne hän päätyi hieman puolivahingossa vuonna Nyberg jakoi ruoka-apua pääkaupungin Dushanben alueen vanhuksille, jotka elivät köyhissä oloissa sisällissodan keskellä. Nybergin komennusta oli jäljellä enää neljä päivää, kun hän joutui työtoverinsa kanssa tiukkaan tilanteeseen. Mutkaisella vuoristotiellä tuli vastaan miehiä, jotka pysäyttivät parivaljakon auton aseilla uhaten. Kolme jätkää tähtäsi pistooleilla silmien väliin. Tiesin, että noilla ei ole mitään hävittävää ja Nyt voin aavistaa, miltä elämän loppuminen tuntuu. meillä ei ole yhteistä kieltä. Ajattelin, että tämä päättyy tähän, muistelee Nyberg. Tilanne ratkesi lopulta, kun Nyberg antoi yhdelle asemiehistä tupakkaan tulta ja miehet päästivät avustustyöntekijät lähtemään. Myöhemmin muistot ovat tulleet välillä uniin. Nyt voin aavistaa, miltä elämän loppuminen tuntuu, toimittaja pohtii. Ilosaarirock päätön ajatus Nykyisin Nyberg muun muassa laulaa Mauri Kunnaksen perustamassa Nyrok Dolls -yhtyeessä, jonka keikkailu on tosin viime aikoina jäänyt vähiin aikatauluongelmien takia. Vaikka keikkakalenteriin ei buukkauksia ensi kesälle tulisikaan, Nyberg pääsee lavalle ainakin kerran, sillä hän juontaa Joensuun Ilosaarirockin heinäkuussa. Kyseessä on toimittajan ensimmäinen käynti Itä-Suomen suurimmilla rockfestareilla. Järjestäjien täytyy olla hulluja, kun haluavat 45-vuotiaan asiaohjelmaa toimittavan miehen juontajaksi. Olihan se niin päätön ajatus, että pakko on mennä, nauraa Nyberg. Sanatesti ja hulvaton biisi Lopuksi Nyberg pääsee samanlaiseen sanatestiin, joita hän tekee haastateltavilleen ohjelmassaan. Asevelvollisuus? Toistaiseksi toimii. Ruotuväki? Sanomalehti. Puolustusvoimauudistus? En tiedä mitään. Gonahtaminen? Sekä ikäviä että positiivisia muistoja. Aamut? 240. Arto Nyberg -ohjelman rutiineihin kuuluu lopuksi soittaa jonkun haastateltavista toivekappale. Nyberg itse suosittelee Ruotuväen lukijoille kuunneltavaksi Leo Jokelan biisiä Nainen, poliisi ja taksi. Sen teksti on aivan hulvaton. Arto Nyberg Ikä: 44 Asuinpaikka: Helsinki Ammatti: Toimittaja Sotilasarvo: Korpraali res. Motto: Niin tai näin, aina väärin päin. Kuvat: Lassi Häkkinen poiminta Opiskele upseeriksi Henri Ågren Maanpuolustuskorkeakoulussa opiskelijat varustetaan vaatteista tietokoneisiin. Opiskelijaksi Maanpuolustuskorkeakouluun voit hakea 12.4 mennessä korkeakoulujen yhteishaussa. Koulutus tarjoaa vankan yliopistopohjaisen koulutuksen sekä nousujohteisen uran puolustusvoimien ja rajavartiolaitoksen tehtävissä. Maanpuolustuskorkeakoulussa voit hakea maa,-meri tai ilmasotalinjalle, riippumatta varusmiespalvelusaikaisesta puolustushaarasta. Koulutus tapahtuu Maanpuolustuskorkeakoulussa Helsingissä sekä osittain puolustushaara- ja aselajikouluissa eri puolilla Suomea. Upseerina saat opintoaikana paremmat opintoedut kuin muissa korkeakouluissa. Esimerkiksi valtion tarjoaman ilmaisen majoituksen, muonituksen sekä terveydenhuollon. Koulutus takaa lisäksi vaihtelevat työtehtävät ja varman työpaikan kehittyvässä organisaatiossa. Viime vuonna 558 hakijan joukosta noin 170 hakijaa valittiin koulutukseen, Maanpuolustuskorkeakoulun sektorinjohtaja, kapteeni Mika Penttinen sanoo. Valintakoe järjestetään lauantaina 14.toukokuuta. Kuva:Puolustusvoimat Haku Maanpuolustuskorkeakouluun mennessä. Katso lisää osoitteesta > > kalenteri Vapaa-aika ja hyvinvointi messut Jyväskylä Vapaa-aika ja hyvinvointi messut Jyväskylän Pavilijongissa. Tavoitteena parantaa maanpuolustuskoulutuksen tunnettavuutta puolustusvoimien ja reserviläisliiton yhteisellä messuosastolla. Messut avoinna kello 10 alkaen. Liput 13e/12e/6e. > Reserviläisten SM-pilkkikisat 2.4. Ristiina Reserviläisten SM-pilkkikisat loma,- ja kurssikeskus Heimarissa kello Joukkuekilpailu, jossa miehet ja naiset kilpailevat erikseen. Liput 15e. > Jari Sillanpää & Satakunnan Sotilassoittokunta 1.4.Pori Jari Sillanpää ja Satakunnan Sotilassoittokunta esittävät Sillanpää...Asemissa konsertin Promenadisalissa kello 19 alkaen. Liput ennakkoon Lippupalvelusta 25e/20e/15e. Jatkosotaan Kevään 2011 yleisöluentosarja Helsinki Suomen Sotahistoriallinen Seura järjestää Miinoja Kronstadtiin Pommeja Turkuun yleisöluennon Sibelius-lukion juhlasalissa Tutkija Carl-Fredrik Geustin johdolla. Luennot alkavat kello Tapahtumaan on vapaa pääsy.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

Suomen suurin maanpuolustusjärjestö. Jäsenkysely puolustusmenojen säästöistä ja puolustusvoimauudistuksesta

Suomen suurin maanpuolustusjärjestö. Jäsenkysely puolustusmenojen säästöistä ja puolustusvoimauudistuksesta Suomen suurin maanpuolustusjärjestö Jäsenkysely puolustusmenojen säästöistä ja puolustusvoimauudistuksesta Jäsenkyselyn toteutus Reserviläisliiton jäsenkysely toteutettiin 19.-26.3. välisenä aikana webropol-kyselysovelluksella.

Lisätiedot

Otsikko RESERVILÄISLIITTO JÄRJESTÖKUVATUTKIMUS 2008

Otsikko RESERVILÄISLIITTO JÄRJESTÖKUVATUTKIMUS 2008 Otsikko RESERVILÄISLIITTO JÄRJESTÖKUVATUTKIMUS 2008 Otsikko Tutkimuksen tavoitteena oli kartoittaa kuvaa Reserviläisliitosta, sekä jäsenten että ulkopuolisten silmin Esim. mitä toimintaa jäsenet pitävät

Lisätiedot

Tasavallan presidentin vaali

Tasavallan presidentin vaali Tasavallan presidentin vaali 2012 Selkoesite Presidentinvaali Tämä esite kertoo presidentinvaalista, joka järjestetään Suomessa vuonna 2012. Presidentin tehtävät Presidentti johtaa Suomen ulkopolitiikkaa

Lisätiedot

TUTKIMUSOSIO Julkaistavissa klo 00:01. Puoluekartta: Oikeistossa kuusi, keskusta-oikeistossa kaksi ja vasemmistossa kolme puoluetta

TUTKIMUSOSIO Julkaistavissa klo 00:01. Puoluekartta: Oikeistossa kuusi, keskusta-oikeistossa kaksi ja vasemmistossa kolme puoluetta TUTKIMUSOSIO Julkaistavissa.. klo : Puoluekartta: Oikeistossa kuusi, keskusta-oikeistossa kaksi ja vasemmistossa kolme puoluetta Puolueiden välisiä eroja on perinteisesti havainnollistettu vasemmiston

Lisätiedot

Havaintoja varusmiesten loppukyselyistä 2011-2012

Havaintoja varusmiesten loppukyselyistä 2011-2012 Havaintoja varusmiesten loppukyselyistä 2011-2012 Esityksen sisältö Merkinnät 1-10, 2-10, 1-11 ja 2-11 tarkoittavat seuraavaa: 1-10 = vuoden 2010 heinäkuussa kotiutuneiden varusmiesten vastaukset = kesä

Lisätiedot

PERSU EI MYY P****TTÄÄN POLITIIKAN PELIKENTTÄ MIELIPIDETUTKIMUSTEN VALOSSA

PERSU EI MYY P****TTÄÄN POLITIIKAN PELIKENTTÄ MIELIPIDETUTKIMUSTEN VALOSSA PERSU EI MYY P****TTÄÄN POLITIIKAN PELIKENTTÄ MIELIPIDETUTKIMUSTEN VALOSSA Suomen Markkinointitutkimusseura 18.11.2014 Juho Rahkonen POLIITTINEN YLEISTILANNE MARRASKUUSSA 2014 Vielä muutama vuosi sitten

Lisätiedot

Kokoomus kyvykkäin puolue SDP ja Keskusta kolmen kärjessä

Kokoomus kyvykkäin puolue SDP ja Keskusta kolmen kärjessä TUTKIMUSOSIO kyvykkäin puolue SDP ja kolmen kärjessä 1 Kansalaisten mielestä kyvykkäin puolue valtakunnallisissa asioissa eduskunnassa on kokoomus ( %), käy ilmi KAKS Kunnallisalan kehittämissäätiön tutkimuksesta.

Lisätiedot

TIIVISTELMÄ SEMINAARIA VARTEN TEHDYSTÄ MIELIPIDETUTKIMUKSESTA

TIIVISTELMÄ SEMINAARIA VARTEN TEHDYSTÄ MIELIPIDETUTKIMUKSESTA Toimintakyky turvallisuuden johtamisessa -arvoseminaari Poliisiammattikorkeakoulu 10.10.014 Seminaarin järjestäjät: Poliisiammattikorkeakoulu, Maanpuolustuskorkeakoulun johtamisen ja sotilaspedagogiikan

Lisätiedot

Kartoitus Rauman kaupallisen keskustan kaupan ja palvelujen tilanteesta ja kehittymisestä Rauman Yrittäjät ry Aamukahvitilaisuus 12.6.

Kartoitus Rauman kaupallisen keskustan kaupan ja palvelujen tilanteesta ja kehittymisestä Rauman Yrittäjät ry Aamukahvitilaisuus 12.6. Kartoitus Rauman kaupallisen keskustan kaupan ja palvelujen tilanteesta ja kehittymisestä 2018 Rauman Yrittäjät ry Aamukahvitilaisuus 12.6.2018 Työn Tausta Samankaltainen tutkimus tehty kaksi kertaa aikaisemmin,

Lisätiedot

Suomalainen asevelvollisuus

Suomalainen asevelvollisuus Koulutuspäällikkö Prikaatikenraali Jukka Sonninen Suomalainen asevelvollisuus Suomalainen asevelvollisuus Perustuu puolustuksen tarpeisiin J O U K K O T U O TA N T O A S E V E LV O L L I S U U S M AT

Lisätiedot

Valtuutetut: Kunnan elinvoimaisuuden kehittäminen on kunnan tärkein tehtävä, palvelujen tuottaminen listan viimeisenä

Valtuutetut: Kunnan elinvoimaisuuden kehittäminen on kunnan tärkein tehtävä, palvelujen tuottaminen listan viimeisenä Valtuutetut: Kunnan elinvoimaisuuden kehittäminen on kunnan tärkein tehtävä, palvelujen tuottaminen listan viimeisenä Käytännössä kaikki valtuutetut ( %) pitävät kunnan elinvoimaisuuden kehittämistä erittäin

Lisätiedot

KUNTIEN KASVUNÄKYMÄT 2014

KUNTIEN KASVUNÄKYMÄT 2014 KUNTIEN KASVUNÄKYMÄT 2014 Kysely lähti yhteensä 9826 vastaajalle. 8101 kunnanvaltuutetulle 276 kunnasta 1725 johtavalle viranhaltijalle 303 kunnasta Kyselyyn vastasi 2363 vastaajaa 288 kunnasta Vastausprosentti

Lisätiedot

Lehdistötiedote PUOLUEBAROMETRI kevät 2019 Kantar TNS Oy

Lehdistötiedote PUOLUEBAROMETRI kevät 2019 Kantar TNS Oy Lehdistötiedote PUOLUEBAROMETRI kevät 0 Kantar TNS Oy Julkaisuvapaa.. klo Tyytyväisyys sekä hallitukseen että oppositioon aiempaa hieman suurempaa Runsas kolmasosa suomalaisista ( %) ajattelee Juha Sipilän

Lisätiedot

Luottamus hallituksen kykyyn hoitaa maan asioita on vähentynyt viime vuodesta

Luottamus hallituksen kykyyn hoitaa maan asioita on vähentynyt viime vuodesta 12.7.2016 Luottamus hallituksen kykyyn hoitaa maan asioita on vähentynyt viime vuodesta Suomalaisista alle kolmannes (30 %) ilmoittaa, että Juha Sipilän hallituksen (keskusta, perussuomalaiset, kokoomus)

Lisätiedot

Aikuisten kokemuksia mopoilun riskeistä

Aikuisten kokemuksia mopoilun riskeistä Aikuisten kokemuksia mopoilun riskeistä Kysely vuonna 2010 Leena Pöysti Sisältö Johdanto... 3 Kokemuksia mopoilusta osana muuta liikennettä... 3 Mikä olisi mopolle sopiva huippunopeus liikenteessä... 3

Lisätiedot

M PELTOLA Olli Puolustusvoimien logistiikkala 15:11,2 +0,0. M TUHKALAINEN Janne Kainuun prikaati 15:13,3 +2,1

M PELTOLA Olli Puolustusvoimien logistiikkala 15:11,2 +0,0. M TUHKALAINEN Janne Kainuun prikaati 15:13,3 +2,1 Hiihdon sotilaiden SM-kilpailut Sodankylässä TULOKSET Maastohiihto 22.3.2017 Miehet 45v M45 1. 7 PELTOLA Olli Puolustusvoimien logistiikkala 15:11,2 +0,0 M45 2. 4 TUHKALAINEN Janne Kainuun prikaati 15:13,3

Lisätiedot

Noin 2500 valtuutettua lähdössä ehdokkaaksi maakuntavaaleihin Vasemmistoliitossa suurin, Keskustassa vähäisin kiinnostus

Noin 2500 valtuutettua lähdössä ehdokkaaksi maakuntavaaleihin Vasemmistoliitossa suurin, Keskustassa vähäisin kiinnostus Noin 0 valtuutettua lähdössä ehdokkaaksi maakuntavaaleihin Vasemmistoliitossa suurin, Keskustassa vähäisin kiinnostus Noin 0 valtuutettua eli prosenttia ( % varmasti ja % todennäköisesti) kaupunkien ja

Lisätiedot

NUORTEN LIIKENNETURVALLISUUDEN PARANTAMINEN PORISSA

NUORTEN LIIKENNETURVALLISUUDEN PARANTAMINEN PORISSA NUORTEN LIIKENNETURVALLISUUDEN PARANTAMINEN PORISSA Kuninkaanhaan koulun liikenneturvallisuuskysely 2014 Yhteenveto oppilaiden vastauksista ja ajatuksista www.ts.fi 1/11 Leena-Maria Törmälä, Ramboll Finland

Lisätiedot

Kesäaikajärjestelyistä luopuminen, syyskuu 2018 Sakari Nurmela Kantar TNS Oy

Kesäaikajärjestelyistä luopuminen, syyskuu 2018 Sakari Nurmela Kantar TNS Oy Kesäaikajärjestelyistä luopuminen, syyskuu 8 Sakari Nurmela Kantar TNS Oy Johdanto Seuraavassa esitetään yhteenveto tutkimuksesta, jossa selvitettiin suomalaisten mielipiteitä Euroopan komission esittämästä

Lisätiedot

HALLITUS VASTAAN OPPOSITIO KANSAN KANTA

HALLITUS VASTAAN OPPOSITIO KANSAN KANTA Julkaistavissa.. klo. jälkeen HALLITUS VASTAAN OPPOSITIO KANSAN KANTA Hallitukseen luotetaan enemmän kuin oppositioon Suomalaisista kaksi viidestä ( %) ilmoittaa, että hallituksen kyky hoitaa maamme asioita

Lisätiedot

SUOMALAISTEN SUHDE PUOLUEISIIN. Epäusko puolueiden aikaansaannoksiin on lisääntynyt

SUOMALAISTEN SUHDE PUOLUEISIIN. Epäusko puolueiden aikaansaannoksiin on lisääntynyt SUOMALAISTEN SUHDE PUOLUSIIN Epäusko puolueiden aikaansaannoksiin on lisääntynyt Jotta vaaleissa kannattaisi äänestää, puolueilla tulee nähdä jokin rooli yhteiskunnan kehittämisessä ja ylläpitämisessä.

Lisätiedot

Kuva: Tuomas Kaarkoski

Kuva: Tuomas Kaarkoski Kuva: Tuomas Kaarkoski RESERVILÄISLIITTO ON SUOMEN SUURIN MAANPUOLUSTUS- JÄRJESTÖ. RESERVILÄISLIITTO ESITTÄYTYY Koko valtakunnan kattava puolustusjärjestelmämme perustuu yleiseen asevelvollisuuteen ja

Lisätiedot

Muistio E-P Senioripoliisien helmikuun tapaamisesta Kauhavan Lentosotakoululla alkaen klo 10.00

Muistio E-P Senioripoliisien helmikuun tapaamisesta Kauhavan Lentosotakoululla alkaen klo 10.00 Muistio E-P Senioripoliisien helmikuun tapaamisesta Kauhavan Lentosotakoululla 16.2.2010 alkaen klo 10.00 Erittäin sumuisena helmikuun kolmannen tiistain aamupäivänä ajeli runsaslukuinen senioripoliisijoukko

Lisätiedot

Lenita-show veti lehterit täyteen Porissa Sali on aina täysi

Lenita-show veti lehterit täyteen Porissa Sali on aina täysi Lenita-show veti lehterit täyteen Porissa Sali on aina täysi Julkaistu: 14.7. 14:07 IS SUOMIAREENA Yhdysvaltain Suomen suurlähettiläs Bruce Oreck vertasi Yhdysvaltain ja Euroopan asenne-eroa erikoisella

Lisätiedot

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat Matkatyö vie miestä 5.4.2001 07:05 Tietotekniikka on helpottanut kokousten valmistelua, mutta tapaaminen on silti arvossaan. Yhä useampi suomalainen tekee töitä lentokoneessa tai hotellihuoneessa. Matkatyötä

Lisätiedot

Kainuun prikaatin vastuualueen ampuma- ja harjoitusalueet

Kainuun prikaatin vastuualueen ampuma- ja harjoitusalueet 1 n vastuualueen ampuma- ja harjoitusalueet käyttää pääsääntöisesti Kassunkurun ampuma-aluetta Kajaanissa, Vuosangan ampuma-aluetta Kuhmossa, Sotinpuron ampuma-aluetta Nurmeksessa ja Hiukkavaaran ampuma-aluetta

Lisätiedot

Neljännes kansalaisista luottaa hallituksen kykyyn hoitaa maan asioita

Neljännes kansalaisista luottaa hallituksen kykyyn hoitaa maan asioita TUTKIMUSOSIO Neljännes kansalaisista luottaa hallituksen kykyyn hoitaa maan asioita Suomalaisista vain reilu neljännes ( %) arvioi, että hallituksen kyky hoitaa maamme asioita on erittäin tai melko hyvä,

Lisätiedot

Arvoisa herra pääministeri, arvoisat MTS:n entiset ja nykyiset jäsenet sekä MTS:n ystävät, hyvät naiset ja herrat,

Arvoisa herra pääministeri, arvoisat MTS:n entiset ja nykyiset jäsenet sekä MTS:n ystävät, hyvät naiset ja herrat, 1 MTS:n 40-vuotisjuhlaseminaari 22.11.2016 Kansallismuseon auditorio MTS:n puheenjohtaja, kansanedustaja Sofia Vikman Arvoisa herra pääministeri, arvoisat MTS:n entiset ja nykyiset jäsenet sekä MTS:n ystävät,

Lisätiedot

SDP olisi suosituin puolue maan hallitukseen

SDP olisi suosituin puolue maan hallitukseen TUTKIMUSOSIO Julkaistavissa 6.3.29 klo. SDP olisi suosituin puolue maan hallitukseen KAKS Kunnallisalan kehittämissäätiön tuoreimmassa vuoden 29 Ilmapuntaritutkimuksessa selvitettiin suomalaisten hallituspuoluetoiveita.

Lisätiedot

Näin syntyy Ulkopolitiikka. Yhteistyötä, hiljaisia signaaleja ja sinnikästä editointia

Näin syntyy Ulkopolitiikka. Yhteistyötä, hiljaisia signaaleja ja sinnikästä editointia Näin syntyy Ulkopolitiikka Yhteistyötä, hiljaisia signaaleja ja sinnikästä editointia Joonas Pörsti / UP / 17.9.2014 Ulkopolitiikka on sitoutumaton kansainvälisiin suhteisiin erikoistunut aikakauslehti.

Lisätiedot

Kuva: Tuomas Kaarkoski

Kuva: Tuomas Kaarkoski Kuva: Tuomas Kaarkoski RESERVILÄISLIITTO ON SUOMEN SUURIN MAANPUOLUSTUS- JÄRJESTÖ. Kuva: Kari Virtanen RESERVILÄISLIITTO ESITTÄYTYY Koko valtakunnan kattava puolustusjärjestelmämme perustuu yleiseen asevelvollisuuteen

Lisätiedot

Kysely lähetettiin Helmen kautta toukokuun lopussa 2018 Vastausaika kaksi viikkoa Vastauksia tuli 548 suomenkielistä ( peruskoululaisia n 4000) ja

Kysely lähetettiin Helmen kautta toukokuun lopussa 2018 Vastausaika kaksi viikkoa Vastauksia tuli 548 suomenkielistä ( peruskoululaisia n 4000) ja 2018 Kysely lähetettiin Helmen kautta toukokuun lopussa 2018 Vastausaika kaksi viikkoa Vastauksia tuli 548 suomenkielistä ( peruskoululaisia n 4000) ja 161 ruotsinkielistä (peruskouluikäisiä n 900) 21%

Lisätiedot

SUOMEN PUNAISEN RISTIN VALTUUSTON KEVÄTKOKOUS

SUOMEN PUNAISEN RISTIN VALTUUSTON KEVÄTKOKOUS SUOMEN PUNAISEN RISTIN VALTUUSTON KEVÄTKOKOUS Aika Perjantaina 20.5.2016, kello 13.05-16.23 Paikka Hotelli Haaga, Nuijamiestentie 10, Helsinki 1 KOKOUKSEN AVAUS Valtuuston puheenjohtaja Eero Rämö avasi

Lisätiedot

Julkisten palvelujen tulevaisuus

Julkisten palvelujen tulevaisuus Julkisten palvelujen tulevaisuus Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL Kuntatutkimuksen tulosesitys 14.3.2017 Luottamuksellinen Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti JHL:n toimeksiannosta kyselytutkimuksen

Lisätiedot

Reserviläisliitto - Jäsentutkimus 2013

Reserviläisliitto - Jäsentutkimus 2013 Reserviläisliitto - Jäsentutkimus 2013 ETTA PARTANEN MEIJU AHOMÄKI SAMU HÄMÄLÄINEN INNOLINK RESEARCH OY TUTKIMUKSESTA YLEENSÄ Tämä on Reserviläisliiton 2013 tutkimusraportti. Tutkimuksella selvitettiin

Lisätiedot

Rinnakkaislääketutkimus 2009

Rinnakkaislääketutkimus 2009 Rinnakkaislääketutkimus 2009 Rinnakkaislääketeollisuus ry Helmikuu 2009 TNS Gallup Oy Pyry Airaksinen Projektinumero 76303 Tämän tutkimuksen tulokset on tarkoitettu vain tilaajan omaan käyttöön. Niitä

Lisätiedot

AATE, PERINTEET JA MIELIKUVAT SELITTIVÄT PUOLUEVALINTAA KUNTAVAALEISSA

AATE, PERINTEET JA MIELIKUVAT SELITTIVÄT PUOLUEVALINTAA KUNTAVAALEISSA AATE, PERINTEET JA MIELIKUVAT SELITTIVÄT PUOLUEVALINTAA KUNTAVAALEISSA Aatteellisilla tekijöillä (2 % vaikutti ratkaisevasti tai paljon), perinteillä sekä mielikuvilla puolueen harjoittamasta politiikasta

Lisätiedot

Kolme neljästä kuntapäättäjästä somessa vihreät ja perussuomalaiset aktiivisimpia

Kolme neljästä kuntapäättäjästä somessa vihreät ja perussuomalaiset aktiivisimpia Antti Mykkänen, asiamies, VTM KAKS Kunnallisalan kehittämissäätiö Tutkimus kuntapäättäjien some-käyttäytymisestä: Kolme neljästä kuntapäättäjästä somessa vihreät ja perussuomalaiset aktiivisimpia Kolme

Lisätiedot

Mitä välii? Tutkimus nuorten suhteesta politiikkaan Mikael Thuneberg, T-Media

Mitä välii? Tutkimus nuorten suhteesta politiikkaan Mikael Thuneberg, T-Media Mitä välii? Tutkimus nuorten suhteesta politiikkaan Mikael Thuneberg, T-Media Tutkimuskohteet 1. Yleisellä tasolla nuorten suhtautuminen yhteiskunnalliseen vaikuttamiseen ja politiikkaan, nuorille tärkeät

Lisätiedot

Hän oli myös koulullamme muutaman sunnuntain ohjeistamassa meitä. Pyynnöstämme hän myös naksautti niskamme

Hän oli myös koulullamme muutaman sunnuntain ohjeistamassa meitä. Pyynnöstämme hän myös naksautti niskamme Kiinaraportti Sain kuulla lähdöstäni Kiinaan 3 viikkoa ennen matkan alkua ja siinä ajassa en ehtinyt edes alkaa jännittää koko matkaa. Meitä oli reissussa 4 muuta opiskelijaa lisäkseni. Shanghaihin saavuttua

Lisätiedot

Lastentuntien opettaminen Taso 1

Lastentuntien opettaminen Taso 1 Lastentuntien opettaminen Taso 1 OSA 2: JAKSOT 8-12 LEIKIN MERKITYS JA OHJAAMINEN BAHÀ Ì-LASTENTUNNEILLA Ruhi-instituutti Kirja 3 JAKSO 8 Sanotaan, että leikkiminen on lasten työtä. Itse asiassa leikit

Lisätiedot

Eurooppalaisten kauppakamareiden Women On Board hanke tähtää naisten osuuden lisäämiseen kauppakamareiden hallituksissa.

Eurooppalaisten kauppakamareiden Women On Board hanke tähtää naisten osuuden lisäämiseen kauppakamareiden hallituksissa. LISÄÄ NAISIA KAUPPAKAMAREIDEN LUOTTAMUSTEHTÄVIIN 12.11.7 Eurooppalaisten kauppakamareiden Women On Board hanke tähtää naisten osuuden lisäämiseen kauppakamareiden hallituksissa. Tutkimuksen avulla selvitetään

Lisätiedot

1. Minkä puolueen kunnanvaltuutettuna toimitte?

1. Minkä puolueen kunnanvaltuutettuna toimitte? 1. Minkä puolueen kunnanvaltuutettuna toimitte? 25% 5 75% 10 Keskusta Kokoomus Kristillisdemokraatit Perussuomalaiset Ruotsalainen Kansanpuolue 10 Sosialidemokraatit Vasemmistoliitto Vihreät Jokin muu

Lisätiedot

Kevätretki Tykistöprikaatiin

Kevätretki Tykistöprikaatiin Pirkan Viesti Kesäkuu 3/2009 Teksti : Ilkka Mäntyvaara Kuvat: Jorma Hautala Tykkiä 155K98 laitetaan ampumakuntoon. Kevätretki Tykistöprikaatiin Pirkanmaan Maanpuolustusyhdistys ja Tampereen Reserviupseerien

Lisätiedot

Heikki Kurttila. Isäntämaasopimus. Pirtin klubi 5.4.2016

Heikki Kurttila. Isäntämaasopimus. Pirtin klubi 5.4.2016 Heikki Kurttila Isäntämaasopimus hyppy kohti NATOa Pirtin klubi 5.4.2016 Historiaa: Paasikiven Kekkosen linja Paasikivi: Olipa Venäjä miten vahva tai miten heikko hyvänsä, aina se on tarpeeksi vahva Suomelle.

Lisätiedot

KUNTAVAALEISSA ÄÄNESTETTIIN VELVOLLISUUDEN TUNNOSTA

KUNTAVAALEISSA ÄÄNESTETTIIN VELVOLLISUUDEN TUNNOSTA KUNTAVAALEISSA ÄÄNESTETTIIN VELVOLLISUUDEN TUNNOSTA Tärkein äänestämään ajava tekijä kuntavaaleissa oli velvollisuuden tunne, käy ilmi KAKS Kunnallisalan kehittämissäätiön tutkimuksesta. Enemmän kuin neljä

Lisätiedot

1. Yleistä tutkimuksesta 2. Tutkimuksen tulokset 3. Yhteenveto. Sisällys

1. Yleistä tutkimuksesta 2. Tutkimuksen tulokset 3. Yhteenveto. Sisällys 1. Yleistä tutkimuksesta 2. Tutkimuksen tulokset 3. Yhteenveto Sisällys 1 1. Yleistä tutkimuksesta 2. Tutkimuksen tulokset 3. Yhteenveto Yleistä tutkimuksesta 2 YLEISTÄ TUTKIMUKSESTA Tutkimuksen tavoitteena

Lisätiedot

Luottamuspuntari. tammikuu Kantar TNS Jaakko Hyry. Luottamus poliitikkoihin tammikuu

Luottamuspuntari. tammikuu Kantar TNS Jaakko Hyry. Luottamus poliitikkoihin tammikuu Luottamuspuntari tammikuu 0 Kantar TNS Jaakko Hyry Tutkimuksen toteuttaminen Aineisto kerättiin. 3.. 0 välisenä aikana Gallup Kanavalla. Kanava on Kantar TNS Oy:n erikseen rekrytoitu viikkovastaajapaneeli,

Lisätiedot

Kadettikunnan viestintätutkimus 2015

Kadettikunnan viestintätutkimus 2015 Kadettikunnan viestintätutkimus 2015 Heidi Honkamaa Risto Sinkko Kadettikunnan syyskokous 24.10.2015 Toteutus Webropol-kysely toteutettiin aikavälillä 17.09-30.09.2015 Kysely lähetettiin kaikille sähköpostiosoitteen

Lisätiedot

Raportointi >> Perusraportti Tasa arvovaalikone

Raportointi >> Perusraportti Tasa arvovaalikone heli.kiemunki (Lapin ammattiopisto), olet kirjautuneena sisään. 10. maaliskuuta 2011 10:16:23 Your boss is {0} Kirjaudu ulos Etusivu Kyselyt Raportointi Asetukset Käyttäjätiedot Ota yhteyttä Oppaat Help

Lisätiedot

20-30-vuotiaat työelämästä

20-30-vuotiaat työelämästä Sakari Nurmela Tutkimuksen toteuttaminen ja sisältö Tutkimuksen toteuttaminen Tutkimukseen vastanneet edustavat maamme 20-30-vuotiasta lapsetonta väestöä (pl. Ahvenanmaan maakunnassa asuvat). Kyselyyn

Lisätiedot

Sosiaalinen media. Havaintoja eduskuntavaalien kampanjasta ja pohdintoja koskien presidentinvaaleja

Sosiaalinen media. Havaintoja eduskuntavaalien kampanjasta ja pohdintoja koskien presidentinvaaleja Sosiaalinen media Havaintoja eduskuntavaalien kampanjasta ja pohdintoja koskien presidentinvaaleja Eduskuntavaalit käydään vuonna 2011 Facebookissa [ ] puolueet menevät sinne, missä ihmiset jo ovat Helsingin

Lisätiedot

Valtuutetut: hyvinvointi, terveys ja elinvoima tärkeimmät kunnan ja maakunnan yhteistyöalueet

Valtuutetut: hyvinvointi, terveys ja elinvoima tärkeimmät kunnan ja maakunnan yhteistyöalueet Tutkimusosio Valtuutetut: hyvinvointi, terveys ja elinvoima tärkeimmät kunnan ja maakunnan yhteistyöalueet Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen on tärkein ( % valtuutetuista pitää erittäin tai melko tärkeänä)

Lisätiedot

Kysely lähetettiin 159 ehdokkaalle. Siihen vastasi 97 ehdokasta ja vastaamatta jätti 62.

Kysely lähetettiin 159 ehdokkaalle. Siihen vastasi 97 ehdokasta ja vastaamatta jätti 62. 28.5.2004 SAK:N KYSELY EUROPARLAMENTTIVAALIEN EHDOKKAILLE Kysely lähetettiin 159 ehdokkaalle. Siihen vastasi 97 ehdokasta ja vastaamatta jätti 62. Kysymysten vastausvaihtoehdot ovat: täysin samaa mieltä

Lisätiedot

Turvallisempi vai turvattomampi tulevaisuus

Turvallisempi vai turvattomampi tulevaisuus Kuva Turvallisempi vai turvattomampi tulevaisuus "Jos ajattelette nykyistä maailmantilaa kokonaisuutena, niin uskotteko Suomen ja suomalaisten elävän seuraavien viiden vuoden aikana turvallisemmassa vai

Lisätiedot

Jeesus ruokkii 5000 ihmistä

Jeesus ruokkii 5000 ihmistä Nettiraamattu lapsille Jeesus ruokkii 5000 ihmistä Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Janie Forest Sovittaja: Ruth Klassen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org BFC PO

Lisätiedot

Saa mitä haluat -valmennus

Saa mitä haluat -valmennus Saa mitä haluat -valmennus Valmennuksen jälkeen Huom! Katso ensin harjoituksiin liittyvä video ja tee sitten vasta tämän materiaalin tehtävät. Varaa tähän aikaa itsellesi vähintään puoli tuntia. Suosittelen

Lisätiedot

Suomen sota päättyy. Vaaran vuodet

Suomen sota päättyy. Vaaran vuodet Suomen sota päättyy Vaaran vuodet Vaaran vuodet nimitystä on käytetty Suomessa toisen maailmansodan jälkeisestä epävarmasta ajanjaksosta, jolloin Suomen pelättiin muuttuvan kommunistiseksi valtioksi joko

Lisätiedot

HE 52/2015 vp. Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sotilasvammalain 6 e :n muuttamisesta

HE 52/2015 vp. Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sotilasvammalain 6 e :n muuttamisesta Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sotilasvammalain :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi sotilasvammalakia siten, että kunnan järjestämistä kotipalveluista

Lisätiedot

Käsitelty versio: Julkaistu versio: Otsikko: Pääministerin sukulaisten omistamalla yrityksellä noin puolen miljoonan euron tilaus Terrafamesta</field>

Käsitelty versio: Julkaistu versio: Otsikko: Pääministerin sukulaisten omistamalla yrityksellä noin puolen miljoonan euron tilaus Terrafamesta</field> Julkaistu versio: Otsikko: Pääministerin enojen, serkkujen ja lasten omistamalla yrityksellä noin puolen miljoonan euron tilaus Terrafamesta Alaotsikko: Terrafamen kaivokselle tilauksen saanut

Lisätiedot

TUTKIMUSOSIO Julkaistavissa

TUTKIMUSOSIO Julkaistavissa TUTKIMUSOSIO Julkaistavissa.. KANNATTAJAT MÄÄRITTELIVÄT PUOLUEET POLIITTISELLE KARTALLE kokoomus on oikeisto- ja vasemmistoliitto vasemmistopuolue Puolueiden välisiä eroja on perinteisesti havainnollistettu

Lisätiedot

Tehtäviä. Sisko Istanmäki: Liian paksu perhoseksi

Tehtäviä. Sisko Istanmäki: Liian paksu perhoseksi Sisko Istanmäki: Liian paksu perhoseksi JULKAISIJA: Oppimateriaalikeskus Opike, Kehitysvammaliitto ry Viljatie 4 C, 00700 Helsinki puh. (09) 3480 9350 fax (09) 351 3975 s-posti: opike@kvl.fi www.opike.fi

Lisätiedot

Märsky 29.10.2012. Heikki Pajunen Novetos Oy. Luomme menestystarinoita yhdessä

Märsky 29.10.2012. Heikki Pajunen Novetos Oy. Luomme menestystarinoita yhdessä Märsky 29.10.2012 Heikki Pajunen Novetos Oy Luomme menestystarinoita yhdessä Aamun ajatus By Positiivarit: Maanantai 29.10.2012 AAMUN AJATUS Elämä on 10-prosenttisesti sitä miten elää ja 90-prosenttisesti

Lisätiedot

Kansanedustajat, syksy 2015

Kansanedustajat, syksy 2015 Kansanedustajat, syksy 215 1. Puolue 1 2 4 Keskusta Kokoomus Kristillisdemokraatit Perussuomalaiset Ruotsalainen kansanpuolue Sosialidemokraatit Vasemmistoliitto Vihreät 4 2. Vastaajan sukupuoli 1 2 Nainen

Lisätiedot

Bryssel 13. toukokuuta 2011 Nuoret liikkeellä -hanketta koskeva Flash-Eurobarometri

Bryssel 13. toukokuuta 2011 Nuoret liikkeellä -hanketta koskeva Flash-Eurobarometri MEMO/11/292 Bryssel 13. toukokuuta 2011 Bryssel 13. toukokuuta 2011 Nuoret liikkeellä -hanketta koskeva Flash-Eurobarometri Nuorista eurooppalaisista 53 prosenttia muuttaisi ulkomaille töihin Yli puolet

Lisätiedot

Terveyspalvelujen tulevaisuus Suomessa. Eduskuntavaaliehdokastutkimus

Terveyspalvelujen tulevaisuus Suomessa. Eduskuntavaaliehdokastutkimus Terveyspalvelujen tulevaisuus Suomessa Eduskuntavaaliehdokastutkimus Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti kyselytutkimuksen eduskuntavaaliehdokkaiden parissa koskien terveyspalvelualan tulevaisuutta

Lisätiedot

ILMASTONMUUTOS. Erikoiseurobarometri (EB 69) kevät 2008 Euroopan parlamentin / Euroopan komission kyselytutkimus Tiivistelmä

ILMASTONMUUTOS. Erikoiseurobarometri (EB 69) kevät 2008 Euroopan parlamentin / Euroopan komission kyselytutkimus Tiivistelmä Viestinnän pääosasto KANSALAISMIELIPITEEN SEURANNAN YKSIKKÖ Bryssel, 15/10/2008 ILMASTONMUUTOS Erikoiseurobarometri (EB 69) kevät 2008 Euroopan parlamentin / Euroopan komission kyselytutkimus Tiivistelmä

Lisätiedot

HENKISTÄ TASAPAINOILUA

HENKISTÄ TASAPAINOILUA HENKISTÄ TASAPAINOILUA www.tasapainoa.fi TASAPAINOA! Kaiken ei tarvitse olla täydellisesti, itse asiassa kaikki ei koskaan ole täydellisesti. Tässä diasarjassa käydään läpi asioita, jotka vaikuttavat siihen,

Lisätiedot

Presidentinvaalitutkimus, kesä 2011 Taloustutkimus Oy Jari Pajunen & Tuomo Turja

Presidentinvaalitutkimus, kesä 2011 Taloustutkimus Oy Jari Pajunen & Tuomo Turja Presidentinvaalitutkimus, kesä 2011 Taloustutkimus Oy Jari Pajunen & Tuomo Turja 30.6.2011 1 30.6.2011 T2622-2626 Jari Pajunen Toteutus Tämä tutkimus on tehty YLE Uutisten toimeksiannosta. Tutkimus- ja

Lisätiedot

Vajaa viikko ennen hallituskriisiä vain neljännes kansalaisista luotti hallituksen kykyyn hoitaa maan asioita oppositiollekaan ei kehuja

Vajaa viikko ennen hallituskriisiä vain neljännes kansalaisista luotti hallituksen kykyyn hoitaa maan asioita oppositiollekaan ei kehuja Vajaa viikko ennen hallituskriisiä vain neljännes kansalaisista luotti hallituksen kykyyn hoitaa maan asioita oppositiollekaan ei kehuja Sivu Suomalaisista vain neljännes ( %) ilmoitti, että hallituksen

Lisätiedot

Kaiken varalta. harvinaisempien turvallisuustarpeiden saavuttamisessa. Naisten voimavarojen ja

Kaiken varalta. harvinaisempien turvallisuustarpeiden saavuttamisessa. Naisten voimavarojen ja Kaiken varalta harvinaisempien turvallisuustarpeiden saavuttamisessa. Naisten voimavarojen ja taitojen hyödyntäminen suunnitelmallisesti normaaliolojen häiriötilanteissa ja poikkeusoloissa tukee yhteiskunnan

Lisätiedot

Hyvästä paras. Miksi jotkut yritykset menestyvät ja toiset eivät?

Hyvästä paras. Miksi jotkut yritykset menestyvät ja toiset eivät? 1 Hyvästä paras Miksi jotkut yritykset menestyvät ja toiset eivät? Nimi: Nina Granqvist Päivämäärä: Teos: Hyvästä paras Kirjailija: Jim Collins Kirjapisteet: 3 2 Jim Collinsin teos Hyvästä paras on noussut

Lisätiedot

Anne Niemi. Osaava ja pätevä ja mukava

Anne Niemi. Osaava ja pätevä ja mukava eduskuntaan 2015 Hyvä ystävä, tule kanssani yhteiselle matkallemme tekemään Suomesta parempi paikka yrittää, tehdä työtä ja pitää huoli kaikista. Muutos parempaan alkaa nyt. Seuraa Annea Ota yhteyttä minuun.

Lisätiedot

Jonnan tarina. Keväällä 2007

Jonnan tarina. Keväällä 2007 Sairastui syömishäiriöön 19-vuotiaana, 2006 Hoitosuhde kotikaupunkinsa nuorisopsykiatriseen poliklinikkaan jo ennen syömishäiriötä ahdistuksen takia Nyt 26-vuotias - Nuorisopsykiatrian poliklinikalla syömishäiriötä

Lisätiedot

Rintala Aino-Kaisa Tuomainen Janne. Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus. Pöytäkirjantarkastajien valinta

Rintala Aino-Kaisa Tuomainen Janne. Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus. Pöytäkirjantarkastajien valinta Iitin kunta Kokouskutsu 8/2017 1 Aika 16.10.2017 klo 18:00 Paikka Lisätietoja Kunnantalo, 1. kerroksen kokoushuone Huom! Lautakunta on päätösvaltainen vain täysilukuisena. Esteestä pyydetään ilmoittamaan

Lisätiedot

Tiedotusvälineet viestivät ymmärrettävästi - poliitikkojen ja virkamiesten kielestä ei saada selvää

Tiedotusvälineet viestivät ymmärrettävästi - poliitikkojen ja virkamiesten kielestä ei saada selvää Tutkimusosio Julkaistavissa.. Tiedotusvälineet viestivät ymmärrettävästi - poliitikkojen ja virkamiesten kielestä ei saada selvää Selvä enemmistö ( %) suomalaisista katsoo, että tiedotusvälineet viestivät

Lisätiedot

Karavaanariseurue kuluttaa vierailupaikkakunnallaan päivittäin lähes 120 euroa

Karavaanariseurue kuluttaa vierailupaikkakunnallaan päivittäin lähes 120 euroa 1 Tiedotusvälineille Julkaisuvapaa 7.7.2006 klo 11:00 Karavaanariseurue kuluttaa vierailupaikkakunnallaan päivittäin lähes 120 euroa Keskimääräinen karavaanariseurue käyttää leirintäaluepaikkakunnilla

Lisätiedot

Ehdokkuus maakuntavaaleissa kiinnostaa satojatuhansia suomalaisia

Ehdokkuus maakuntavaaleissa kiinnostaa satojatuhansia suomalaisia TUTKIMUSOSIO 1 Ehdokkuus maakuntavaaleissa kiinnostaa satojatuhansia suomalaisia -0 -kertaisesti mielellään mukaan lähteviä ehdokasmäärään nähden Maakuntavaaliehdokkaiksi voisi pyydettäessä olla lähdössä

Lisätiedot

Mitkä puolueet maan hallitukseen?

Mitkä puolueet maan hallitukseen? Mitkä puolueet maan hallitukseen? Enemmistö haluaa keskustan ja :n maan seuraavaan hallitukseen Näkemyksiä maamme puolueista kartoitettiin tutkimuksessa kysymyksenasettelulla, jossa vastaajien tuli nimetä

Lisätiedot

Presidentinvaalitutkimus 2011

Presidentinvaalitutkimus 2011 Presidentinvaalitutkimus 2011 Taloustutkimus Oy Jari Pajunen & Tuomo Turja 28.07.2011 1 28.7.2011 T2627-2630 Jari Pajunen, Tuomo Turja Toteutus Tämä tutkimus on tehty YLE Uutisten toimeksiannosta. Tutkimus-

Lisätiedot

HARRASTANUT VIIMEISEN 7 PÄIVÄN AIKANA (%)

HARRASTANUT VIIMEISEN 7 PÄIVÄN AIKANA (%) 1 Johdanto Tämän tutkimusyhteenvedon tehtävänä on antaa tietoja kansalaisten liikunnan ja kuntoilun harrastamisesta. Tutkimuksen tarkoituksena on ollut selvittää, missä määrin kansalaiset harrastavat liikuntaa

Lisätiedot

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 13.9.2012 Seinäjoki

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 13.9.2012 Seinäjoki Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 13.9.2012 Seinäjoki 1 Kyselyn toteuttaminen Valmistu töihin! -Seinäjoen raportissa käsitellään sekä Tamperelaisten että Seinäjokelaisten nuorten vastauksia.

Lisätiedot

Työn voimavarat ja vaatimukset kaupan alalla

Työn voimavarat ja vaatimukset kaupan alalla Taulukkoraportti Työn voimavarat ja vaatimukset kaupan alalla Tässä taulukkoraportissa verrataan kaupan esimiesten ja myymälätyöntekijöiden työn voimavaroja, vaatimuksia ja hyvinvointia. Kysely toteutettiin

Lisätiedot

Retki Panssariprikaatiin 10.5.2011

Retki Panssariprikaatiin 10.5.2011 Retki Panssariprikaatiin 10.5.2011 Retkellä oli mukana 12 senioria ja heidän seuralaistaan. Matkaan lähdettiin Tokeen bussilla Vanhalta kirkolta kello 11.00. Panssariprikaatin portilla meitä oli vastassa

Lisätiedot

1. Seuraava kuvaus on lyhennetty lastensuojelun asiakirjoista. Lue kuvaus ja vastaa sitä koskevaan kysymykseen.

1. Seuraava kuvaus on lyhennetty lastensuojelun asiakirjoista. Lue kuvaus ja vastaa sitä koskevaan kysymykseen. FINLAND: 1. Seuraava kuvaus on lyhennetty lastensuojelun asiakirjoista. Lue kuvaus ja vastaa sitä koskevaan kysymykseen. Pentti, 2-vuotias poika Pentti syntyi seitsemän viikkoa etuajassa ja vietti neljä

Lisätiedot

Vaalikysely. 1. Minkä puolueen kunnanvaltuutettuna toimitte? 2. Kotikuntanne asukasmäärä. 3. Vastaajan sukupuoli. Vastaajien määrä: 80

Vaalikysely. 1. Minkä puolueen kunnanvaltuutettuna toimitte? 2. Kotikuntanne asukasmäärä. 3. Vastaajan sukupuoli. Vastaajien määrä: 80 Vaalikysely 1. Minkä puolueen kunnanvaltuutettuna toimitte? 25% 5 75% 10 Keskusta Kokoomus Kristillisdemokraatit Perussuomalaiset Ruotsalainen Kansanpuolue 10 Sosiaalidemokraatit Vasemmistoliitto Vihreät

Lisätiedot

Vapaaehtoinen asepalvelus. MTS:n seminaari; Asevelvollisuus haasteiden edessä? Pääsihteeri Anni Lahtinen, Suomen Sadankomitea

Vapaaehtoinen asepalvelus. MTS:n seminaari; Asevelvollisuus haasteiden edessä? Pääsihteeri Anni Lahtinen, Suomen Sadankomitea Vapaaehtoinen asepalvelus MTS:n seminaari; Asevelvollisuus haasteiden edessä? 20.9.2018 Pääsihteeri Anni Lahtinen, Suomen Sadankomitea Sadankomitean visio: Suomen armeija perustuu pieneen ja hyvin koulutettuun

Lisätiedot

Syyrian tilanne. Kyllä Ei osaa sanoa Ei. Suomen tulisi lisätä humanitaarista apua alueelle

Syyrian tilanne. Kyllä Ei osaa sanoa Ei. Suomen tulisi lisätä humanitaarista apua alueelle Syyrian tilanne "Syyriassa on käyty sisällissotaa jo parin vuoden ajan. Miten kansainvälisen yhteisön ja Suomen tulisi mielestänne toimia tilanteen ratkaisemiseksi?" Kyllä Ei Kuva Suomen tulisi lisätä

Lisätiedot

Kansalaiset: Kokoomus, SDP ja Keskusta yhtä kyvykkäitä kuntapuolueita

Kansalaiset: Kokoomus, SDP ja Keskusta yhtä kyvykkäitä kuntapuolueita Julkaistavissa sunnuntaina.1. klo 00.01 Kansalaiset: Kokoomus, ja Keskusta yhtä kyvykkäitä kuntapuolueita Kokoomus ( % pitää osaavana ja kyvykkäänä), ( %) ja keskusta ( %) ovat kansalaisten mielestä osaavimmat

Lisätiedot

Eurooppavaalien lähtölaskenta: seitsemän poliittista ryhmää

Eurooppavaalien lähtölaskenta: seitsemän poliittista ryhmää Eurooppavaalien lähtölaskenta: seitsemän poliittista ryhmää Euroopan parlamentin jäsenet eivät istu ja seiso lähtökohtaisesti maanmiestensä ja -naistensa joukoissa, vaan järjestäytyvät poliittisiin ryhmiin

Lisätiedot

Suomalaisten käsityksiä kirjastoista

Suomalaisten käsityksiä kirjastoista Suomalaisten käsityksiä kirjastoista Kesäkuu, Public Sakari Nurmela Työnro: Kantar TNS Oy, tentie C, Espoo Johdanto Tässä yhteenvetoraportissa esitetään keskeiset tulokset tutkimuksesta, jossa tarkasteltiin

Lisätiedot

Kolmen vuoden takuu. Hiab Loglift- ja Hiab Jonsered -puutavara- ja kierrätysnosturit

Kolmen vuoden takuu. Hiab Loglift- ja Hiab Jonsered -puutavara- ja kierrätysnosturit Kolmen vuoden takuu Hiab Loglift- ja Hiab Jonsered -puutavara- ja kierrätysnosturit Pysy huipulla Mikään ei voita kunnon yöunia kovan työpäivän jälkeen. Nukut hyvin, kun tiedät, että aamulla edessäsi on

Lisätiedot

VALTIMON KUNTA VUODEN 2017 KUNTAVAALIT KH 187

VALTIMON KUNTA VUODEN 2017 KUNTAVAALIT KH 187 Keskusvaalilautakunta, kokous nro 1/2017 17, ilmoitusasian kohta 6 /pöytäkirjan liite nro 7 Kunnanhallitus 187 16.12.2016 Kunnanhallitus 1 12.01.2017 VUODEN 2017 KUNTAVAALIT KH 187 Seuraavat yleiset vaalit

Lisätiedot

Mediamaailman haasteet Viestintä edunvalvonnassa A G R O S E N I O R I T 1. 1 2. 2 0 1 5 M I K A E L P E N T I K Ä I N E N

Mediamaailman haasteet Viestintä edunvalvonnassa A G R O S E N I O R I T 1. 1 2. 2 0 1 5 M I K A E L P E N T I K Ä I N E N Mediamaailman haasteet Viestintä edunvalvonnassa A G R O S E N I O R I T 1. 1 2. 2 0 1 5 M I K A E L P E N T I K Ä I N E N Murros muuttaa maailman Murros on teknologialähtöinen. Sen ilmentymä on internet

Lisätiedot

Kuntavaalikysely Julkis- ja yksityisalojen toimihenkilöliitto Jyty ry

Kuntavaalikysely Julkis- ja yksityisalojen toimihenkilöliitto Jyty ry Kuntavaalikysely 2017 Julkis- ja yksityisalojen toimihenkilöliitto Jyty ry 3.4.2017 Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti kyselytutkimuksen kevään 2017 kuntavaaleissa ehdokkaaksi asettuvien parissa

Lisätiedot

2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012*

2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012* Palkansaajien työmatkatapaturmat 28-212 (aiemman analyysin päivitys) 16.1.213 TVL/AH Analyysin aineistona on kaikki palkansaajille lakisääteisestä tapaturmavakuutuksesta korvatut työmatkatapaturmat. Vapaaehtoisesti

Lisätiedot

PIRAATTIPUOLUE VAALITULOS 2011 19.5.2011

PIRAATTIPUOLUE VAALITULOS 2011 19.5.2011 PIRAATTIPUOLUE VAALITULOS 2011 19.5.2011 SISÄLTÖ Lähtökohta vaaleihin Mitä tehtiin Vaalitulos Vaikutukset Muut puolueet Onnistumiset Kehittämistarpeet Toimenpiteitä LÄHTÖKOHTA VAALEIHIN Tavoitteena x ehdokasta

Lisätiedot

ProCountor-asiakastyytyväisyyskysely, syksy 2008

ProCountor-asiakastyytyväisyyskysely, syksy 2008 Sivu 1(8) ProCountor-asiakastyytyväisyyskysely, syksy 2008 ProCountor tutki syyskuun alussa asiakkaittensa tyytyväisyyttä ProCountor-ohjelmistoon sekä Helpdesk-palveluun. Asiakaskyselyyn vastasi 179 käyttäjää.

Lisätiedot

Aseta kaupunginosanne identiteetin kannalta annetut vaihtoehdot tärkeysjärjestykseen 26 % 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 %

Aseta kaupunginosanne identiteetin kannalta annetut vaihtoehdot tärkeysjärjestykseen 26 % 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % Kaupunginosakyselyn vastaukset: Kyselyjä lähetettiin 74 kpl ja vastauksia saatiin 44 kpl. Kyselyn vastausprosentiksi muodostui 59%. Kyselyt lähetettiin Tampereen asukas- ja omakotiyhdistysten puheenjohtajille.

Lisätiedot