Kevättä kohden kirkastuu Viime vuonna Suomessa tuotettiin yli 10 miljoonaa kuutiota sahatavaraa.

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Kevättä kohden kirkastuu Viime vuonna Suomessa tuotettiin yli 10 miljoonaa kuutiota sahatavaraa."

Transkriptio

1 M Suomen Posti Oyj Puutuoteteollisuuden uutis- ja ammattilehti 1 / Sivu 4 Volyymi laski, liikevaihto kasvoi Viime vuonna taloteollisuuden liikevaihto kasvoi hieman, vaikka volyymi laski. Myös tänä vuonna pientalojen aloitusten ennustetaan vähenevän. Taloteollisuudessa eletään mielenkiintoisia aikoja, sillä usea tehdas on laajentanut toimintaansa joidenkin taas irtisanoessa työntekijöitä. Sahateollisuuden näkymät: Kevättä kohden kirkastuu Vuodenvaihteen Viime vuonna Suomessa tuotettiin yli 10 miljoonaa kuutiota sahatavaraa. Vuodenvaihteessa ja alkuvuodesta oli, ja on osin edelleen, laajoja tuotannon supistuksia: mm. Stora-Enson Varkauden ja Uimaharjun sahat sekä UPM:n Seikun seisoivat vielä tammikuun lopussa. Myös Metsäliiton Puutuoteteollisuuden kaikki sahat seisoivat vuoden vaihteessa, mutta tammikuun lopulla ne kävivät jo normaaliin 2/5 -tahtiin. Niin ikään Ruotsissa ja Saksassa on ollut laajoja tuotannon rajoituksia. Tilauskannat lyhyitä Pohjois-Afrikka on tärkeä mäntymarkkina ja siellä tilanne näyttää normaalilta ja hinnankorotuksia haetaan. Egyptissä hinnat ovatkin kehittyneet nyt hyvin. Kauppaa tehdään koko ajan, mutta lyhyillä tilauskannoilla, kertoo myyntijohtaja Eero Valio Metsäliiton Puutuoteteollisuudesta. Kuusen osalta hän kertoo tilanteen kääntyneen parempaan suuntaan. Joistakin tuotteista on jo nyt pula ja uskon kysyntää olevan keväällä, arvioi Valio. UPM:llä ja Stora Ensolla oli tammikuun lopussa meneillään tulosjulkistusta edeltävä hiljainen kausi, joten näistä yrityksistä ei voitu kertoa markkinanäkymistä. Valuuttakurssi tuo piristystä Euron heikentyminen sekä dollariin että jeniin nähden tuo euroalueelta viejille suhteellista etua esim. ruotsalaisiin nähden. Euron ja dollarin suhde on parissa vuodessa laskenut 1,4:stä 1,3:een ja tämä vaikuttaa erityisesti Pohjois-Afrikan vientiin. Yleisesti uskotaan euron alenevan edelleen ja jopa vaihtosuhteen vajoamista yhteen ei pidetä mahdottomana. Jenin osalta jo tapahtunut muutos on vielä suurempi, mitä dollarin osalta on jo tapahtunut, eli suhde on pudonnut 133:sta noin 100:aan. Jenin hyvin suuri lasku ei välttämättä tuo kuitenkaan pidemmällä aikavälillä hyötyä, sillä Japani on hyvin vientivoittoinen maa ja viennin vaikeutuminen vaikuttaa koko kansantalouteen ja rakentamisvilkkauteen. Japanissa näyttääkin nyt olevan pientä valoa, ja laajat tuotannon supistukset Suomessa ja muissa sahaajamaissa ovat pysäyttäneet sahatavaran hinnan laskun ja alalla uskotaan, että pohjahinnat on jo rämmitty ja suunta voi olla vain ylöspäin. näyttää, että asiakkaat alkavat uskoa rakentamisen elpymiseen, kertoo Suomen Sahat ry:n toimitusjohtaja Kai Merivuori. Japanin tsunamin jälkeinen jälleenrakentaminen on kestänyt johtuen alueiden täydellisestä tuhoutumisesta. Maassa onkin jouduttu miettimään kaikki aivan alusta alkaen: mille alueelle ryhdytään ylipäänsä rakentamaan ja mihin teollisuus ja työpaikat sijoittuvat. Myös Kai Merivuori uskoo sahatavaran hintojen laskun pysähtyneen ja uudet kaupat tehdään nousevin hinnoin. Vaikka joistakin tuotteista on jo nyt ollut pulaa, ei Merivuori näe kuitenkaan vielä mitään markkinalähtöistä vetoa vaan kysyntä johtuu toimitusketjun lähes kädestä suuhun -tason varastoista. Suomen Sahat ry:n jäsensahat käyvät nyt pääosin normaalin käyntiasteen mukaan. Vuodenvaihteessa myös niillä oli tuotantoseisokkeja. Kotimaan kustannuskehitys huolestuttaa Toimitusjohtaja Merivuori on huolissaan kuljetuskustannusten aiheuttamista lisäkustannuksista jo ennestään kannattavuusongelmien kanssa painivalle sahateollisuudelle. Dieselvero nosti kustannuksia, rikkidirektiivi on tuomassa nousupaineita ja kuljetustuen supistuminen useiden sahojen osalta peräti 60 prosenttia on näiden yritysten kannalta todella iso ongelma. On erikoista, että nykyisessä taloustilanteessa sahateollisuuden olosuhteita kiristetään, vaikka kotimaisiin tuotantopanoksiin ja toisaalta vientimarkkinoihin perustuen sahojen suora ja välillinen merkitys kansantaloudelle ja etenkin kauppataseeseen on suuri, ihmettelee Merivuori. Sivu 6 Ikkunateollisuudella lievää laskua edessä Eurokriisin pitkittyminen ja kuluttajien epävarmuus tulevaisuudesta heijastuvat rakentamiseen ja sitä kautta ikkunateollisuuteen. Hankintapäätöksiä ei uskalleta tehdä epävarmuuden keskellä. Sivu 8 Mikroyrittäjyyttä Lopella Vuonna 1986 puusepänliikkeensä perustanut Petri Niemi erikoistui 1990-luvun lopulla puisiin perinneikkunoiden, eikä ole katunut päätöstään. Sivu 10 Perheyrittäjä toimii pitkäjänteisesti Perheyrittäjyydestä ja omistajan roolista perheyrityksessä, viennistä ja kotimaisen tuotannon suosimisen tärkeydestä kertoo juuri 50-vuotispäiväänsä viettänyt kolmannen polven perheyrittäjä Markku Koskinen.

2 2 Puu&Tekniikka numero 1 /2012 Tikusta asiaa Tukin hinta laskenut Itävallassa Tukin hinta laski loppuvuodesta Itävallassa ja myös alkuvuodesta erityisesti lyhyissä sopimuksissa tukin hinta on hieman laskenut. Sahoilla on riittävästi puuta sahattavaksi ja metsänomistajat toivovatkin tukin hinnan lähtevän nousuun toisella neljänneksellä. Liimapuun varastot kasvaneet Euroopassa vielä marraskuun loppupuolelle suhteellisen tasaisena jatkunut liimapuumarkkina hiljeni selvästi joulukuussa ja on pysynyt vaisuna tammikuussakin samalla kun hinnat ovat laskeneet joidenkin tuotteiden osalta euroa kuuti- Tirolin ja Salzburgin alueella puun korjuu on pysähdyksissä runsaan lumen tulon vuoksi. Lumi on aiheuttanut myös puustovahinkoja, mutta niiden ei uskota vaikuttavan puumarkkinoihin. olta. Tuottajien varastot ovat kasvaneet ja toistaiseksi tuotantoa on pääosin jatkettu, vaikkakin vajaalla teholla. Mikäli markkinat eivät ala vetää, joutuvat keskieurooppalaiset valmistajat tuotannonrajoituksiin. Saksassa rakennuslupien määrä kasvoi Saksassa asuntojen rakennuslupien määrä kasvoi tammi-marraskuussa viime vuonna lähes viidenneksen kappaleeseen. Omakotitalojen luvat kasvoivat 16 prosenttia, kerrostalojen 23 prosenttia. Marraskuussa nousu kuitenkin hiljeni kymmeneen prosenttiin, kun vielä syyskuussa kasvu oli 21 prosenttia. Tikut kokosi mls, lähde Euwid ja woodnet.se Britannian myynti piristynyt Britannian sahatavaramarkkinoiden pohja uskotaan jo sivuutetun. Sekä tuonti- että kotimaan sahatavaran kysyntä on piristynyt joulukuusta. Syynä on varastojen pienuus koko ketjussa satamia myöten. Skandinaavisten tuottajien varastot ovat myös pienentyneet ja spot-markkinoilla uskotaan saatavuuden heikkenevän lähiviikkoina edelleen johtuen sekä kysynnästä että tuotannonrajoituksista. Sahaajien toivomien hinnannousujen läpi saaminen ei kuitenkaan ole varmaa, sillä Britannian sahatavaran kulutuksen uskotaan tänä vuonna olevan viimevuotista vähemmän. Olympiarakentamiseen ei enää tarvita sahatavaraa ja asuntorakentaminen pysyy alhaisella tasolla. Venäjän sahatavaran tuotanto kasvoi Venäjän viime vuoden tammimarraskuun sahatavaran tuotanto kasvoi hieman yli seitsemän prosenttia edellisvuodesta 18,6 miljoonaan kuutioon. Marraskuun tuotanto oli 1,6 miljoonaa kuutiota. Koko alkuvuoden syyskuuhun asti tuotanto kasvoi kuukaudesta toiseen, mutta syyskuusta alkaen määrät ovat ol- leet laskusuunnassa. Marraskuun tuotanto oli yli kuusi prosenttia vähemmän kuin lokakuussa. Laskun syitä on useita: talvikorjuu ei syksyllä päässyt vauhtiin, heikot markkinat niin Euroopassa kuin muualla ja kausivaihtelu on vähentänyt kysyntää myös kotimaassa. Vanerintehtaat käynnissä Japanissa Viisi kuudesta maanjäristyksessä ja tsunamissa vaurioituneesta vaneritehtaasta on aloittanut tuotantonsa loppuvuodesta. Vaurioituneiden tehtaiden yhteiskapasiteetti on noin kuutiota kuukaudessa, noin kolmasosa koko Ja- Ikea jarruttelee Intiassa Intialaisten vaatimukset, että kolmasosan valikoimasta pitää olla kotimaisista yrityksistä jarruttaa Ikean suunnitelmia perustaa tavaratalo Intiaan. panin kapsiteetista. Suurilta pullonkauloilta tarjonnassa kuitenkin on vältytty, sillä muut tehtaat aloittivat täystuotannon heti tsunamin jälkeen. Myös tuonti erityisesti Kiinasta ja Indonesiasta lisääntyi. Ikea on aiemmin päättänyt kaksinkertaistaa hankintojensa arvon Intiasta miljardiin dollariin. AVENTOS Huonekaluteollisuus kasvoi Saksassa Saksan huonekaluteollisuuden tuotannon arvo kasvoi viime tammi-lokakuussa seitsemän prosenttia. Erityisesti alkuvuosi oli vilkas. Tuloksen tekemistä heikensivät kuitenkin nousseet materiaali- ja palkkakustannukset. Tälle vuodelle ennustetaan edelleen kolmen prosentin kasvua ja tuotannon arvoksi 17,2 miljardia euroa, mikä on vuoden 2008 taso. VAATIVAN AMMATTILAISEN MERKIT Ruotsin metsäteollisuus jarrutti Viime vuonna Ruotsin metsäteollisuuden tuotanto ja vienti, sahatavaraa lukuun ottamatta. vähenivät. Sahatavaratuotanto laski 16,8 miljoonaan kuutioon edellisvuoden 17 miljoonasta kuutiosta. Sahatavaran vienti nousi 11,6 miljoonaan kuutioon. Suuret euro-maat sekä Japani pitivät yllä vientiä. Ruotsin metsäteollisuustuotteiden viennin arvo laski noin prosentin 128 miljardiin kruunuun. Sen sijaan sahatavaran viennin arvo laski peräti kahdeksan prosenttia johtuen hintojen laskusta. Kustantaja Puu & Tekniikka Oy Päätoimittaja maija-liisa@puutekniikka.fi puh Toimitus toimitus@puutekniikka.fi Kimmo Janas Faktapro Oy PL 4, Espoo puh. (09) kimmo.janas@puutekniikka.fi puh Ilmoitusmarkkinointi Sana-Saku Oy Muuttolinnunreitti 23 A Espoo maija-liisa@sana-saku.fi Tilaukset/ osoitteenmuutokset Puu&Tekniikan tilaus on veloitukseton. Paino Allatum Oy, Mikkolantie 24, Pori Maksuton! Tilaa veloituksetta! Tilaukset / osoitteenmuutokset / tilausten lopetukset: Pyydämme sinua ystävällisesti tekemään sinulle veloituksettoman lehden tilausta koskevat muutokset sivuillamme ja valitse vasemmalla olevasta valikosta oikea vaihtoehto. Näin tiedot päivittyvät viiveettä ja oikein! Ilmoitusten peruuttaminen ja reklamaatiot Ilmoitus on peruttava viikkoa ennen lehden ilmestymistä. Reklamaatiot viikon kuluessa lehden ilmestymisestä kirjallisena. Ilmoitusaineistot Suositeltavin tiedostomuoto on Adobe Acrobatilla tehty painokelpoinen pdf-tiedosto, johon kaikki tarvittavat fontit, kuvat ja Levikki: yli kpl, yli eri toimipaikkaan kattaen koko puutuoteteollisuuden: sahat, talo- ja levyteollisuuden, puutavaraliikkeet, rakennuspuusepänteollisuuden, kalusteja huonekaluteol lisuuden ym. pienvalmistajat, arkkitehtitoimistot ja sisustussuunnittelijat, rakennusinsinööritoimistot, kuntien elinkeinojohtajat, oppilaitokset sekä teknisen työn opettajat ym. alasta kiinnostuneet. grafiikka on sisällytetty. Aineiston värierottelu on tehtävä oikealla ICC-profiililla. Lisätiedot ja aineisto-ohjeet Muut käytettävät ohjelmat: Freehand, InDesign, Photoshop, Adobe Illustrator. Värit määritellään prosessiväreinä (CMYK). Kuvat ja grafiikka korkearesoluutioisina tiff- tai eps -muodossa. Fontit Adoben PostScript-fontteja. Mikäli käytetään muita kirjasimia, tekstit täytyy vektoroida tai liittää tarvittavat fontit mukaan. Aineiston toimitus: Sähköpostilla: aineistot@puutekniikka.fi Taitto Adverbi Oy, Itäportti 4 B, Espoo. Puh. (09) jouko.savolainen@adverbi.fi

3 numero 1/2012 Puu&Tekniikka 3 P ä ä k i r j o i t u s Päätoimittaja maija-liisa@puutekniikka.fi Vientiä saatava lisää Suomalaisten vientiyritysten ja teollisuuden etujärjestöjen hätähuudot ovat voimistuneet, syystäkin. Suomen vienti on viime vuosina hiipunut huolestuttavissa määrin. Teknologiateollisuuden osalta pudotus on ollut rajuinta, mutta valitettavasti metsäteollisuuden luvut eivät ole olleet juuri lohdullisempia, sillä vuoden 2010 vientitulot putosivat vuodesta 2007 yli pari miljardia. Puutuoteteollisuuden osuutta tästä oli noin puolet. Viime vuoden lukuja ei vielä metsäteollisuudesta ole saatavissa. Viennin väheneminen tasaisesti eri teollisuudenaloilta onkin johtanut siihen, että kauppataseen vaje oli viime tammimarraskuulta yli kolme miljardia euroa. Summa vastaa lähes työ- ja elinkeinoministeriön budjettia. Vielä viisi vuotta sitten tase oli viisi miljardia euroa positiivinen. Yritysten ja etujärjestöjen hätähuudot ovat kohdistuneet erilaisiin veroihin ja kustannusnousuihin, jotka ovat jo heikentäneet ja heikentävät tulevaisuudessa lisää teollisuuden kilpailukykyä. Vain ylläpitämällä suomalaisen työn tulokset maailmallekin vietynä kilpailukykyisinä pystymme pitämään yllä hyvinvointivaltiomme. Suomen päämarkkinat ovat kaukana ja rahtikustannukset Itämeren perukoilta maksavat. Työvoimakustannustenkin nousu on vaikeuttanut yritysten tilannetta, erityisesti verrattuna Saksaan. Suomi ei ole pärjännyt tuottavuuden kehityksessä esimerkiksi Saksalle, jossa erityisesti yritysten koko palveluketjun tuottavuus päihittää suomalaisen. Yritykset eivät aina voi kuitenkaan syyttää kilpailukyvyn puutteesta pelkästään liiketoimintaympäristöä ja sen epäedullisuutta. Useimmissa yrityksissä ja niiden palveluketjuissa on runsaasti mahdollisuuksia parantaa tehokkuutta ja tuottavuutta. Läheskään aina ei tarvita edes suuria kone- tai laiteinvestointeja. Riittää, kun toiminnot käydään järjestelmällisesti läpi ja kyseenalaistetaan kaikki näin on aina tehty -ajatusmallit. Siihen tarvitaan yhteistyötä ja avoimuutta sekä kaikkien selkeää halua kehittää yritystä. Vain kannattava yritys pystyy tarjoamaan työpaikkoja ja luomaan niitä lisää. Suomalaiselle puutuoteteollisuudelle mahdollisesti Helsinkiin nousevan Guggenheim museon rakentaminen puusta loisi aivan uusia mahdollisuuksia rakentaa ja vahvistaa mielikuvaa Suomesta puurakentamisen ja -osaamisen edelläkävijämaana. Sen lisäksi, että arkkitehtuuriltaan mielenkiintoa herättävä rakennus toisi maahamme runsain mitoin lisää turisteja, vahvistaisi se myös koko puualan vientimahdollisuuksia. Onkin hienoa, että puuala on tarttunut ainutlaatuiseen tilaisuuteen ja selvittää mahdollisuuksia hankkeen toteuttamiseksi. puuinfo.fi PUUINFO JÄRJESTÄÄ YHTEISTYÖKUMPPANEIDENSA KANSSA KEVÄÄLLÄ 2012: Puurakentamisseminaari 13 paikkakunnalla HELSINKI RAUMA VAASA KEMI YLIVIESKA KUHMO 1.3. KOUVOLA 7.3. TAMPERE 8.3. JYVÄSKYLÄ SEINÄJOKI JOENSUU MIKKELI VANTAA Päivän ohjelma koostuu neljästä moduulista: VALTION PUUOHJELMAT, MATERIAALI- JA ENERGIA- TEHOKKUUS: Puurakentaminen valtiovallan näkökulmasta Uudet energiatehokkuusmääräykset alkaen, ERA 17 -linjaukset Rakennusmateriaalien resurssitehokkuus ja hiilijalanjälki LÄHIÖTALOJEN KORJAUS: Puun mahdollisuudet lähiösaneerauksessa Kestävät ja paloturvalliset puujulkisivut PUUKERROSTALORAKENTAMINEN: Kattava kokonaispaketti puukerrostalorakenta misesta RunkoPES-tilannekatsaus ja puukerrostalojen asukaspalaute Korkeapainevesisumu-asuntosprinklaus Puukerrostalojen kaupalliset rakentamisjärjestelmät JULKINEN PUURAKENTAMINEN: Suuret puurakentamishankkeet Uudistuneet palomääräykset KOHDERYHMÄT: rakennuttajat, rakentajat, suunnittelijat, kaavoit tajat, kuntapäättäjät, palo- ja rakennusvalvontaviranomaiset Ilmoittaudu mukaan! Katso paikkakuntakohtaiset ohjelmat: Kahvi- ja lounastarjoilu. TILAISUUS ON MAKSUTON.

4 4 Puu&Tekniikka numero 1 /2012 Taloteollisuus viime vuonna: Volyymi laski, liikevaihto kasvoi Rakennustutkimus RTS Oy:n tilastojen mukaan viime vuonna aloitettiin omakotitaloa, 400 vähemmän kuin edellisenä vuonna. Tämän vuoden aloitusmääräksi ennustetaan taloa, joista talopakettien osuus on 7 500, vähennystä viime vuoteen arvioidaan olevan 500 yksikköä. Myös mökkipakettien määrän ennustetaan laskevan toimitukseen, viime vuonna vastaava luku oli Erillisten saunarakennusten määrän ennustetaan pysyvän viime vuoden kappaleen tasossa. Viime vuonan rivitaloasuntojen määrä kasvoi 200 yksiköllä asuntoaloitukseen. Tänä vuonna aloitusmäärän ennustetaan pysyvän viime vuoden tasossa. Vaikka hienoista volyymien laskua onkin tiedossa, ei romahdusta ole tulossa tämän hetken ennusteiden mukaan johtuen mm. Hirsitalovalmistajille Tehokkaat koneet sekä pienille että suurille valmistajille Hirsikoko jopa 300x320 mm Elementtitalo- ja ristikkovalmistajille Laadukkaat Randek koneet Perhospöydät Manuaaliset ja automaattiset linjat Supertehokas kattoristikkolinja Komponenttisahat PL 104 (Norokatu 5) Lahti Puh makron@makron.fi Viime vuonna pientalojen aloitusmäärä laski hieman edelliseen vuoteen verrattuna, liike vaihto kasvoi kuitenkin prosentin verran. Tänä vuonna aloitusmäärä laskee ennusteiden mukaan edelleen jonkin verran. edelleen suhteellisen alhaisena pysyvästä työttömyydestä sekä lainakorkojen alhaisuudesta, arvioi johtaja Kimmo Rautiainen Pientaloteollisuus PTT ry:stä. Hiljaisia signaaleja? Puu on säilyttänyt asemansa pientalojen runkomateriaalina. Kivitalojen osuus on pysynyt melko vakaana vuosien ajan, viime vuonna osuus kuitenkin nousi 13 prosenttiin. Hirsitalojen osuus on prosenttia, joten valtaosa, kolme Better Technologies to Build Better neljännestä aloitettavista taloista on puurunkoisia. Myös julkisivut valmistuvissa taloissa ovat puuta valtaosin, sen osuus on samaa luokkaa kuin rungoissa eli 74 prosenttia. Puualan ei pidä kuitenkaan tuudittautua hyvien lukujen pysyvyyteen, sillä ostajilla on haluja myös muunlaisiin julkisivuihin. Rakennustutkimus RTS Oy:n toimitusjohtaja Aarne Jussilan mukaan uusin Suomi Asuu -tutkimus puhuu karua kieltä: Jos ostajat voisivat valita vapaasti pientalonsa julkisivun, olisi valinta nykyistä huomattavasti useammin tiiliverhous tai rappaus. Puuverhouksen valita jäisi noin 40 prosenttiin, kun se nyt on 74 prosenttia. Kiven lisäksi myös hirsi yli kaksinkertaisti osuutensa tutkimuksessa. Puuverhouksen parhaimpina puolina pidetään edullisuutta ja sopivuutta omatoimirakentajalle. Sillä myös päästään usein hyvään lopputulokseen ja pitää muistaa, että talotehtailla on aktiivinen puujulkisivujen tarjonta, toteaa Jussila. Omakotitalojen kannasta puujulkisivujen osuus on 55 prosenttia, tiilen 28, rappauksen 9 ja hirren 8 prosenttia. Entistä valmiimpia Vaikka viime vuonna toimitettiin edellisvuotta vähemmän omakotipaketteja, kasvoi alan liikevaihto johtuen entistä valmiimmista paketeista. Myös muuttovalmiiden asuntojen osuus on kasvanut vuosi vuodelta ja näin myös teollisen rakentamisen osuus on lisääntynyt. Koko pientaloasuntoaloituksista eli omakotitalosta ja 4000 rivitaloasunnosta yhteensä yli puolet eli 55 prosenttia oli viime vuonna avaimet käteen -toimituksia. Toimitettavien pientalojen toimistussisältö kasvaa koko ajan ja muuttovalmiiden talojen osuus kokonaismäärästä lisääntyy tasaisesti. Kuva on PRT-Forestiin kuuluvan Jokeri Talot Oy:n tuotannosta. Kun verrataan talotoimituksia kuluttajahinnoin, ylitti avaimet käteen -rakennuttaminen viime vuonna arvoltaan talopakettirakentamisen liiketoiminnan arvon. Talopakettien keskihinta on Rakennustutkimus RTS Oy:n mukaan euroa ja markkinaksi saadaan siten 430 miljoonaa euroa. Avaimet käteen -toimitusten keskihinta Talotehdas nousee Raaheen Kastelli-talot Oy rakentaa parhaillaan elementtitehdasta Raaheen. Aiemmin työmaalla tapahtunut rakentaminen siirtyy osin sisätiloihin. Kastelli-talot Oy valmistaa vuositasolla taloa, silti yrityksellä ei ole ollut omaa talotehdasta. Precut-komponentit on ostettu yhteistyökumppaneilta, pääosin Puukeskus Oy:stä ja viime vuosina yhä enenevässä määrin raahelaiselta Woodcomp Oy:stä. Sen toimitusten osuus on noussut jo noin Kastellitalojen tarpeesta. Lisää kilpailukykyä Uusi neliön tuotantolaitos nousee Woodcompin tehtaan viereen ja oli euroa ja markkina vastaavasti 460 miljoonaa euroa. Avaimet käteen -toimituksissa talojen koko on hieman keskimääräistä taloa pienempi eli noin 135 neliötä kun se keskimäärin on 175 neliötä. sen rakentaa Kaselli-talojen ja Woodcompin perustama KW- Components Oy. Precutina toimitettavat puurunko- ja ulkoverhousosat siirtyvät näin helposti elementtivalmistukseen viereiseen tehdashalliin. Muuttovalmiiden talojen määrä on lisääntynyt koko ajan. Omalla elementtivalmistuksella haemme kustannustehokkuutta ja nopeutta ja siten entistä parempaa kilpailukykyä. Vaikka siirrymme osin elementteihin, rakenteet pysyvät samoina, sillä emme halua luopua Kastellin rakenteellisista vahvuuksista, korostaa toimitusjohtaja Antti Pohjola Kastelli-talot Oy:stä. Kapasiteetti 400 taloa Uuden tehtaan kapasiteetti tulee olemaan kaksivuorotyössä 400 taloa vuodessa ja se työllistää alkuvaiheessa Kastelli kirinyt Suurimmat talotoimittajat ovat Kastellitalot ja PRT-Forest (Jukka, Jokeri, Lappli, Kontio), joilla kummallakin oli viime vuonna noijn 13 prosentin osuus. Kastelli on lisännyt ja PRT-Forest hieman menettänyt osuuttaan edellisestä vuodesta. Finndomo (Omakoti, Finndomokoti, Kotitalo) on pitänyt osuutensa noin 12 prosentissa. Uuden tehtaan tuotanto alkaa kesällä ja ensimmäiset elementit tulevat ulos heinäkuussa. kymmenen henkilöä. Investoinnin arvo on 2 3 miljoonaa euroa. Haluamme opetella elementtivalmistuksen kunnolla, jotta laatu pysyy ja sen vuoksi tehtaan automaatiota ei ole viety tässä vaiheessa kovin pitkälle. Alkuvaiheessa tehdas toimii yhdessä vuorossa ja markkinatilanteen mukaan tuotantoa lisätään, kertoo Pohjola. Tilanne kohtuullinen Tammikuun lopussa toimitusjohtaja Pohjola arvioi talokauppatilanteen kohtuulliseksi. Tilauskanta on samoissa lukemissa viime vuoteen verrattuna. Suomen taloudessa on kuitenkin paljon positiivisia tekijöitä, niin että asiakkaita on riittänyt: pankeissa on rahaa ja korot ovat matalalla eikä työttömyyskään ole noussut. -mls

5 numero 1/2012 Puu&Tekniikka 5 Pikanttitalojen viennin Venäjälle odotetaan kasvavan lähiaikoina merkittävästi. Pikanttitalot laajentaa Viitasaarelainen Viita Wood Oy laajentaa Pikanttitalot -tuotemerkillä markkinoitavaa talotuotantoaan edelleen. Viime syksynä valmistui uusi tuotantolinja ja nyt tehdään uutta varastotilaa ja lisää elementtipöytiä. Myös uusi tuotantotilojen laajennus on neuvottelun alla. Laajennustyöt on hoidettu omin voimin, myös elementtipöytien valmistus. Valmistettavat elementit ovat yksilöllisiä ja tuotanto on siten edelleen pitkälti käsityövaltaista. Pikanttitalot Oy on vantaalainen myynti-, markkinointi ja urakointiyhtiö, Muurametalot Oy:n Tornion tehtaan laajennus otettiin käyttöön viime kuun alussa. Tuotantotilaa tuli lisää lähes neliötä, myös varastotilat lisääntyivät. Muurametalojen toimitusjohtaja Lauri Vappula kertoo lähes puolentoista miljoonan euron investoinnin mahdollistavan kapasiteetin nostamisen jopa lähes 500 taloon vuodessa. Viime vuonna valmistui 240 muuttovalmista taloa. Volyymin lisäystä tärkeämpää on kuitenkin toimintojen järkeistäminen ja tehokkuuden paraneminen samalla kun pystymme rakentamaan talotekniikkaa aiempaa pidemmälle. LapTi Groupin uusin yhtiö LapWall Oy perustaa Pyhännälle Suomen suurimman puurakenteisten elementtien valmistukseen erikoistuneen tehtaan. Elementtitoimitukset tehtaalta käynnistyvät maaliskuussa Yhteistyössä Pyhännän kunnan kanssa rakennettavan tehtaan pinta-ala on m 2. Investoinnin kokonaisarvo on yli viisi miljoonaa euroa. Yhtiö työllistää jo alkuvaiheessa useita kymmeniä työntekijöitä. Yhtiön omistus jakautuu LapTi Groupin henkilöomistajille sekä perustetun yhtiön avainhenkilöille. elementtivalmistus tapahtuu konserniin kuuluvassa Viita Wood Oy:ssä. Viime vuonna valmistui yli 50 kohdetta, joista noin puolet oli rivi- ja paritalokohteita. Vienti Venäjälle kasvaa Pikanttitalojen toimitusjohtaja Mikko Suoperä kertoo tälle vuodelle budjetoidun 80 kohdetta, osin kasvavan Venäjän viennin ansiosta. Meillä on parhaillaan menossa 15 paritalon toimitus Venäjälle ja neuvottelemme merkittävästi isommasta kohteesta. Vienti olisi tuskin mahdollista ilman uutta venäläistä yhtiökumppania, joka haki suomalaista elementtitoimittajaa ja me puolestamme olimme etsimässä sijoittajaa, kertoo Suoperä. Hänen mukaansa venäläiset luottavat suomalaiseen rakentamisen laatuun ja haluavat suomalaisia tuotteita, vaikka ne ovat kalliimpia. Vienti Venäjälle ei ole aiheuttanut yhtiölle minkäänlaisia ongelmia. Meillä on venäläinen yhteistyökumppani, tuotteet lastataan venäläisiin rekkoihin ja käytössä on kokeneet huolintaliikkeet. Kun myymme elementit vapaasti tehtaalla -hintaan, olemme välttyneet ongelmilta, kertoo Suoperä. Pikanttitalojen liikevaihto oli viime vuonna yli kaksi miljoonaa, Viita Woodin miljoona euroa. Työntekijöitä Pikanttitaloissa on seitsemän ja Viita Woodissa 16. -mls Muurametalot lisäsi kapasiteettia Tehdas työllistää suoraan noin 120 henkilöä, joista 25 työskentelee Jyväskylässä Muurametalojen laajennus mahdollistaa aiempaa tehokkaamman tuotannon. Elementtitehdas Pyhännälle LapWall Oy:n toimitusjohtajaksi on nimitetty Jarmo Pekkarinen. Hän on toiminut aiemmin Mellano Oy:n toimitusjohtajana. Tuotantokapasiteettia tehtaassa tulee käynnistysvaiheessa olemaan noin m 2, mikä vastaa noin omakotitalon elementtituotantoa. Toimitamme elementtejä LapTi Groupin omien tarpeiden lisäksi muille rakennusliikkeille, rautakauppaketjuille ja talotehtaille. Yhtiön tuotevalikoimaan kuuluvat elementit kerros-, rivi- ja luhtitalorakentamiseen sekä kasvaville päiväkoti- ja hoivakotimarkkinoille. Tarjoamme tuotteitamme myös valmiiksi asennettuna, sijaitsevassa pääkonttorissa. Liikevaihto on noin 27 miljoonaa euroa. -mls kertoo toimitusjohtaja Jarmo Pekkarinen. LapWall Oy:n tehtaan nykyaikainen teknologia mahdollistaa tehokkaan toimitusketjun hallinnan tilauksen tekemisestä asennukseen saakka. LapTi Group on valtakunnallisesti toimiva asunto- ja hoivatilarakentamiseen erikoistunut yritysryhmä. LapTi Groupin muita yrityksiä ovat Rakennusliike LapTi, kiinteistötekniikkayhtiö Nuo- Tek ja hoivakiinteistöihin erikoistunut LapTi-Hoivatilat. Yritysryhmä työllistää noin 300 henkilöä. Vuoden 2011 liikevaihto on noin 50 Meur. Ei ole sattuma *, että Puu&Tekniikka on alan tärkein tietolähde. Lukijatutkimuksessa* esitetty kysymys: Puualan tietoa on tarjolla monista eri lähteistä. Arvioi seuraavien lähteiden merkitystä omalta kannaltasi. Internet yleensä Puu&Tekniikka Päivälehdet Messut Talousalan aikakauslehdet 8 Kauppalehti 9 Siksi mainos Puu&Tekniikassa tuo tulosta! Puualan tietolähteiden merkitys Puumies Woodworking Puuntyöstö Hyvin tärkeä Melko tärkeä 31 Varaa oma tilasi tulevista Puu&Tekniikan numeroista. Saat mainoksellesi puualan päättäjien jakamattoman huomion! Soita , s-posti: maija-liisa@puutekniikka.fi Jonkin verran merkitystä Ei merkitystä / En seuraa * Lukijatutkimus 2010, Focus Master Oy, luettavissa

6 6 Puu&Tekniikka numero 1 /2012 Ikkunateollisuudella lievää Eurokriisin pitkittyminen ja kuluttajien epävarmuus tulevaisuudesta heijastuvat rakentamiseen ja sitä kautta ikkunateollisuuteen. Hankintapäätöksiä ei uskalleta tehdä epävarmuuden keskellä. Toissa vuonna rakennuspuuteollisuuden luvut tulivat roimasti alas niin tuotanto- kuin arvopuolellakin, monissa tuoteryhmissä puhuttiin yli viidenneksen laskuista. Viime vuonna asuntotuotannon elvyttyä, myös tuotantopuolella otettiin takaisin edellisvuoden tappioita ja lähestyttiin kolmen, neljän vuoden takaista tasoa. Koska yli 70 prosenttia rakennuspuutuotannosta menee asuntorakentamiseen, asuntotuotannon heilahtelut näkyvät myös tällä puolella. Rakennusalan virallinen kanta on, että tilanne huononee alkaneena vuonna, mutta lasku jäänee käytännössä kohtuulliseksi. Toimialasta riippuen puhutaan 5 15 prosentin laskusta. Vuoden 1998 kaltaista voimakasta pudotusta ei kuitenkaan ole tapahtumassa, arvioi erityisasiantuntija Markku Leinos Rakennusteollisuus RT ry:stä. Rakenteilla, myynnissä ja valmiina olevat vapaarahoitteiset asunnot kpl Lähde: STH-Group Rakennusteollisuus RT ry Bo Salmén 2/1/12 Rakennusalalla ollaan opittu pelkäämään myymättömien asuntojen määrää lvun synkimpinä vuosina puhuttiin yli myymättömästä asunnosta. Puuikkunat merkittäviä korjausrakentamisessa Vuonna 2009 ikkunoita käytettiin uudisrakennus- ja korjausrakentamisessa yhteensä noin 1,3 miljoonaa yksikköä, josta määrä kasvoi seuraavana vuonna runsaaseen 1,5 miljoonaan yksikköön. Viime vuonna ikkunakysyntä väheni noin 3 prosenttia mm. asuntoyhtiöiden korjausavustuksen loppumisen joh- Rakennustuoteteollisuuden tuotannon määrä, trendiviiva 2005=100 Lähde: Tilastokeskus Rakennusteollisuus RT ry Bo Salmén 2/1/12 Saha- ja puusepänteollisuuden tuotteiden valmistuksen arvioidaan laskevan jonkin verran kuluvana vuonna. dosta. Tänä vuonna määrän arvioidaan laskevan edelleen 3 prosentin luokkaa. Kun vuonna 2009 liikuttiin ikkunamarkkinoilla 440 miljoonan euron pinnassa, noustiin vuonna 2010 viidenneksellä eli noin 530 miljoonaan euroon. Kasvun syitä olivat sekä lisääntynyt kauppa että valmistettujen ikkunoiden korkeammat hinnat. Viime vuonna liikuttiin samassa tasossa, mutta vuodelle 2012 arvioidaan muutaman prosentin laskua. Valtaosa toimitetuista ikkunoista oli puu-alumiini-ikkunoita, perinteisten puuikkunoiden osuuden jäädessä omakotipuolella 9 prosentin paikkeille. Korjausrakentamisessa puuikkunoiden osuus sitä vastoin oli noin neljännes. Suurimpia ikkunavalmistajia ovat Fenestra, Pihla-Ikkunat, Skaala, Domus ja Tiivi. Lisäksi alueellisesti näyttelevät paikalliset puusepät merkittävää roolia varsinkin korjausrakennuspuo lella. Tuotekehityshaasteita Erilaiset lämmöneristysvaatimukset ja lisäominaisuudet asettavat paineita ikkunateollisuudelle. Mutta kun ikkunaa lähdetään jalostamaan, on Uutta verta ikkunateollisuuteen Suomen Villa Palvelut Oy:n toimintaa toimitusjohtajana ja yhtenä osakkaana luotsaa Harri Matilainen, joka haluaisi tuoda ikkunateollisuuteen uusia ajatuksia mm. komposiittiteollisuudesta, jossa palveli aiemmin. Toimitusjohtaja Harri Matilainen peräänkuuluttaa vuoropuhelua puutuotealalle ja vientiin panostamista. Suomen Villa Palvelut Oy:n ikkuna- ja ovitehdas juontaa juurensa vuoteen 1967, jolloin Honkarakenne perusti oman tehtaan Kilvakkalaan palvelemaan hirsitalotuotantoaan. Nykyiselle paikalleen Teiharjuun tehdas siirtyi vuonna 2001, jolloin Pekka Heikkurinen osti pääosan ikkunatehtaan osakekannasta ja yhtiön nimeksi tuli PW Windows Oy. Pekka Heikkurinen oli kaikkien tuntema kokenut ikkunantekijä, joka rakenteli ikkunalinjoja jo 1970-luvulla Ouluxin ikkunatehtaanjohtajana. Elämä on ajautumista Suomen Villa Palvelut Oy perustettiin vuonna 2009 Harri Matilaisen ja Seppo Kalliomäen ostaessa Heikkurisen kanssa PW Windowsin liiketoiminnan. Matilainen kertoo aloittaneensa konsultointipohjalta tuotannossa, ja tarkoitus oli vähitellen siirtää vetovastuita Heikkuriselta. Pekan yllättävän sairastumisen johdosta sisäänajovaihe jäi yllättävän lyhyeksi ja jouduin ottamaan toimitusjohtajan tehtävät hoitaakseni ennakoitua aikaisemmin, Harri Matilainen muistelee. Tuotannon puolella oli töissä kuitenkin joukko pitkän linjan ammattilaisia, joiden ydinosaaminen rakentui mm. DK- ja DKA-ikkunoiden ympärille, joten hyppääminen liikkuvaan junaan ei arveluttanut. Elämähän on ajautumista, ja minäkin tavallaan ajauduin tähän tehtävään pikemminkin kuin hakeuduin, Matilainen naurahtaa. Hän joutui heti kovaan paikkaan laman tultua, mutta oli entisenä lentopalloilijana tottunut kestämään maitohappojen imeytymistä elimistöönsä. Oma identiteetti löytyi Heti aluksi oli mietittävä, keitä olemme ja ketkä ovat asiakkaitamme, muistelee Harri Matilainen varsin suppean asiakaskunnan ja kiristyneen taloustilanteen keskelle joutumistaan. Tällaisen pienen yrityksen on erittäin tärkeää löytää oma paikkansa ja roolinsa markkinoilla. Pienenä yrityksenä Suomen Villa Palveluilla ei ollut mahdollisuuksia lähteä rakentamaan laajaa myyntiverkostoa isompien valmistajien tyyliin, joten yhtiössä keskityttiin teollisten asiakkaiden, esimerkiksi talotehtaiden palvelemiseen. Viime viikolla asennetussa Masterwoodin Teknomat 2000 cnc-työstökeskuksessa on mm. erilliset servomoottorit tappi- ja haarukkatyyppisten saranoiden poraukseen ja kiinnitykseen, minkä ansiosta saranat ovat aina suorassa ja samassa tasossa toisiinsa nähden. Koneessa on myös jyrsinyksiköt, millä saadaan tehtyä erilaisia heloitustyöstöjä eri astekulmiin. Vahvuutemme onkin palvella isoja asiakkaita, jotka saattavat olla monta kertaa meitä suurempia. Tällä puolella ainakin uskon olevan hyötyä aikaisemman elämäni kokemuksista, Matilainen toteaa. Avainasiakkuus on ratkaisevassa roolissa tässä toiminnassa. Yhtiössä on tarkoitus panostaa jatkossa entistä enemmän MSEAikkunoiden valmistukseen, joka tällä hetkellä edustaa jo yli puolta tuotannosta. Tässä yksi pääsyy uusimpaan koneinvestointiin. Juuri asennetulla Masterwoodin Teknomat 2000 cnctyöstökeskuksella saatava mittatarkkuus ja laatu paranevat aikaisemmin käytössä olleisiin koneisiin verrattuna. Puussa mahdollisuuksia Harri Matilainen myöntää olonsa uutena puutuoteteollisuudessa herättävän vielä joissakin alan vanhemmissa yrittäjissä ihmetystä, ja onpa tilannetta ehditty jo hyödyntää negatiivisessakin mielessä. Alan vanhoillisuus on pistänyt hänellä silmään jo uran alkutaipaleella. Puu on meillä Suomessa niin keskeisessä roolissa, että mielestäni pitäisi löytää uusia avauksia hyödyntää tuota raaka-ainetta. Uskon esimerkiksi puurakentamisen lisääntymisen hyödyttävän muitakin kuin vain sahureita. Matilainen ei näe mahdottomana yhdistellä erilaisia materiaaleja perinteisiin puurakenteisiin. Hybridipuitekaan ei ole hänen mielestään mahdoton tulevaisuudessa. Mielestäni meidän pitäisi käydä enemmän keskustelua alan sisällä esimerkiksi tuotekehitysmahdollisuuksistamme. Varsinkin pienten yritysten välillä hän toivoo vuoropuhelua. Emme me voi kilpailla keskenämme, kyllä ne isot valmistajat toimivat meistä riippumatta.

7 numero 1/2012 Puu&Tekniikka 7 laskua edessä mahdollista löytää erilaisia eksoottisia jalokaasuja ja puolijohdekalvoja, mutta siinä vaiheessa aletaan Leinoksen mielestä erkaantua arkituotteen hintatasosta. Karmi- ja puiteosan ratkaisuissa ollaan tutkimuspuolella kehittämässä uusia innovaatioita, joilla olisi mahdollista pudottaa jopa kolmanneksella nykyisen parhaimman markkinoilla olevan ikkunan lämmöneristystä. Lasillehan me emme enää pysty paljoa tekemään. Viidettä lasia on turha enää laittaa, mikäli toivomme saavamme edes jonkin verran auringonvaloa sisään. Ongelmia riittää Kun ikkunoiden lämpötekniikka on parantunut, on lasin ulkopinnan höyrystyminen ja myös jäätyminen yleistymässä. Jäätyminen on yksinkertaisesti fysikaalinen totuus, jota kuluttajat eivät tunnu ymmärtävän, Markku Leinos toteaa. Insinöörit koettavat keksiä uusia ratkaisuja, kuten kemiallisen pintajännityksen muutos. Onpa joku ehdottanut lämpövastustakin. Toinen ikkunavalmistajien yhteinen haaste on hänen kertomansa mukaan ilman lämmön talteenottolaitteistojen aiheuttamat ongelmat. Sisäilmasuodattimet tahtovat tukkiintua, jonka ansiosta asuntojen painesuhteet muuttuvat ja asunnot voivat muuttua ylipaineisiksi. Silloin ilmavirtaukset ikkunoiden läpi menevät päälaelleen ja kosteaa sisäilmaa virtaa puitteiden väliin. Se saa aikaan ulkolasin sisäpinnan höyrystymisen, selvittää Markku Leinos. Tämä on erittäin hankala tilanne ikkunateollisuudelle. Passiivitalot tuovat myös omat ongelmansa ikkunavalmistajille. Seloy Oy valmistaa eristyslaseja erilaisiin käyttötarkoituksiin: rakennuksiin, kulkuneuvoihin, koneisiin, laitteisiin ja lähes kaikkeen, missä yleensä laseja käytetään.seloy Oy:n tuotteita ovat perinteinen eristyslasi, TPS-BU-eristyslasi sekä laminoitu lasi. Lisäksi välitämme kaikkia rakennuslasituotteita. Kun ikkunoiden u-arvossa mennään voimakkaasti alaspäin, auringon sisään tuleva säteily ei pääse mistään pois. Tuntuu uskomattomalta, että meillä Suomessakin tulee jäähdytystarvetta, mutta ilman uusia teknisiä ratkaisuja ajaudumme väkisin siihen tilanteeseen. Kimmo Janas Seuraavan Puu&Tekniikan teema on puusta rakentaminen Lisäjakelu: talonrakennusteollisuuden ja kuntien teknisen toimen johdot sekä rakennesuunnittelutoimistot Huittinen puh fi Aidosti tehokas Ilmestyy 29.2., varaukset Varaa oma tilasi tulevista Puu&Tekniikan numeroista , s-posti: maija-liisa@puutekniikka.fi Mikä viennissä kangertelee? Meillä on loistava raaka-aine Suomessa, ja se on hinnallisestikin kilpailukykyistä. Toisaalta suomalainen puutuotebrandi on maailmalla arvostettua. Miksi meillä ei kuitenkaan ole merkittävämpää vientiteollisuutta? kysyy Matilainen. Se että me jaamme täällä sitä yhtä ja samaa 280 miljoonan euron kakkua yhä uudelleen ei tunnu järkevältä. Vähän avarakatseisemmin pitäisi katsoa maailmaa. Tuotteesta se ei voi olla hänen mielestään kiinni, vaan pikemminkin vientiosaamisesta. Täytyisi löytää ylpeys omaa osaamista kohtaan ja lähteä ennakkoluulottomasti tähyämään maailmaa maamme rajojen ulkopuolelta. Tietenkin pitäisi myös pystyä mukautumaan asiakkaiden toiveiden mukaan. Vaikka meillä jokaisessa Pohjoismaassa onkin omat ikkunastandardimme, kyse ei Matilaisen mielestä ole kuitenkaan mistään rakettitieteestä. Vaikka minulle nauretaan monessakin ikkunatehtaassa, me aioimme tosissamme katsoa Venäjä-kortin. Ja koko venäjänkielinen Eurooppa kiinnostaa meitä. Pienenä toimijana emme hae mitään mammuttimarkkinoita, pieni siivukin riittää meille, Harri Matilainen toteaa. UUSINTA UUTTA! Uusi TPS-BU-eristyslasi ja Optitherm S1N-selektiivilasi Huippuhyvät U-arvot - 2k4-15 argon 1,0 W/m 2 K - 3k4-15 argon 0,5 W/m 2 K Uusi TPS-BU 4SG muodostaa fyysisen sidoksen ja kemiallisen tartunnan lasiin - tiiviimpi, kestävämpi ja myös vastustuskykyisempi korkeille lämpötiloille Voidaan valmistaa myös SG-eristyslasiksi. Seloy ei seuraa kehitystä - Me viemme sitä eteenpäin! Kimmo Janas

8 8 Puu&Tekniikka numero 1 /2012 Vajaan 400 neliön tuotantohallin uusin investointi on viime toukokuussa taloon tullut Biessen cnc-työstökeskus. Vuositasolla tuotantomäärämme vaihtelee ikkunayksikön välillä. Ovia valmistuu noin 100 yksikköä vuodessa. Vielä takavuosina suositut kaarevat ja vinot ikkunat ovat jääneet pois lähes kokonaan muodista, kertovat Mia ja Petri Niemi. Mikroyrittäjyyttä Lopella Petri Niemi käynnisti oman puusepänliikkeensä vuonna 1986 kotitilansa navetassa Lopella. Olin ollut jo muutaman vuoden höylärinä läheisillä sahoilla, mutta en ollut päässyt oikein toteuttamaan omia ideoitani, Niemi muistelee. Alusta lähtien tuotteina ovat olleet Tähti-ikkuna -tuotemerkillä tunnetut ikkunat. Jonkin verran on vuosien varrella tehty tilauskalusteitakin sekä toiminnan alkuvaiheissa myös rahtihöyläystä. Nykyinen tuotantohalli rakennettiin 1989 ja vanha verstas muutettiin puutavarakuivaamoksi. Samoihin aikoihin aloitettiin myös pienimuotoinen sahaustoiminta. Siinä vaiheessa sahasimme kaiken raaka-aineen itse erikoismäntytyvistä. Kuivauskustannusten noustua liian korkeiksi omiin tarpeisiin sahaaminen lopetettiin mutta jatkettiin rahtisahausta vielä jonkin aikaa. Sahurina toimineen Petri Niemen isän jäätyä eläkkeelle, sahaustoiminta lopetettiin 2000-luvun alussa. Lama puhuttaa Yrityksen käynnistämiseksi oli otettu valuuttalainaa, joten 1990-luvun devalvaatio tuntui puusepänliikkeen toiminnassa. Se oli kova paukku, kaikki lainat tuplaantuivat yhdessä yössä, Petri Niemi huokaisee. Sitä vastoin juuri taakse jäänyt taantuma ei vaikuttanut Puusepänliike P. Niemen toimintaan käytännössä lainkaan. Mittatilaus- ja perinneikkunapuoli on kuitenkin sen verran erikoista, ettei taantuma vaikuttanut siellä. Korkeintaan hieman hintatasoon, mutta ei ainakaan kysyntään. Niemet suhtautuvatkin varsin luottavaisesti tulevaisuuteen yleisistä lamapuheista huolimatta. Puhumallahan se lama tulee, jos on tullakseen. Ihmisillä, joilla on mahdollisuuksia, pitäisi jatkaa elämäänsä normaaliin tapaan. Pitäisi kuluttaa, käyttää ja tehdä remontteja jne., toteaa Petri Niemi. Tällä perinneikkunapuolella näkee usein, että kun remonttia on siirretty turhan pitkään, ovat seinärakenteetkin kärsineet ja lopullinen remontti on varsin kallis, lisää Mia Niemi. Erikoistuminen kannatti Vakioikkunoissa käyty kova kilpailu sai Niemen erikoistumaan perinneikkunoihin 1990-luvun lopulla. Vuonna 2001 tuotantohallin tulipalon Kestävät ikkunahelat Moritelta MORITE OY Telakkatie Teijo jälkeen kuvaan tulivat ikkunoiden rinnalle myös ovet. En ole koskaan pitänyt alumiini-ikkunoista, minusta puusepän pitää tehdä puuikkunoita, hän naurahtaa. Erikoistumista edesauttoi myös perinneikkunoiden kysynnän kasvu. En usko, että olisimme enää alalla, ellemme olisi tehneet tuota erikoistumispäätöstä aikanaan. Toki vakioikkunoitakin valmistetaan, mutta todella vähäisessä määrin lempääläisen yhteistyökumppanin kanssa. Perinneikkunoita menee pääsääntöisesti saneerauskohteisiin, mutta joukkoon mahtuu vuosittain muutamia uudisrakennuskohteitakin. Hinnallisesti perinneikkuna on noin viidenneksen alumiini-puuikkunaa kalliimpi. Puinen ulkopuite on jo raaka-aineeltaankin kalliimpi kuin alumiininen, mikä tuntuu uskomattomalta, Petri Niemi toteaa. Hän on aina panostanut käyttämänsä raaka-aineen laatuun ja Niemi kehaiseekin monivuotista raaka-ainetoimittajaansa Lopen Rakennuspuuta, joka on erikoistunut tyvimäntyjen sahaamiseen. Karmi- ja ovirunkoaihiot Niemi ostaa Keminmaalta. Lähempää ei ole löytynyt tarvittavan tiukkasyistä ja laadukasta materiaalia. Pienessä yrityksessä ei kannata kittilastaa käyttää, Petri Niemi naurahtaa. Loppi tunnetaan parhaimmin perunatuotannostaan, mutta monille perinteisiä puuikkunoita hankkineelle se on tullut tutuksi myös Tähtiikkunoista. Pieni ja joustava 1990-luvun puolivälissä Puusepänliike P. Niemi Ky työllisti parhaimmillaan viisi henkeä, mutta nykyään toimintaa pyöritetään avioparin kesken. Mia Niemi siirtyi puusepänliikkeen palvelukseen kokopäiväisesti äitiyslomansa jälkeen Päävastuu on konttoritöissä, mutta tarvittaessa apua löytyy niin maalauspuolelle kuin uuden cnckoneen käyttöönkin. Silloin parikymmentä vuotta sitten kausivaihtelut olivat vielä niin suuria, että jouduin aina välillä lomauttamaan väkeä, mikä ei tietenkään ollut mukavaa. Nykyinen perheen kesken toimiminen on loppujen lopuksi huomattavasti helpompaa ja lopputulos on jopa parempi, Petri Niemi huomauttaa. Laatua ja kapasiteettia Pyrkimys saada pienellä porukalla paljon aikaiseksi on johtanut vuosien mittaan useiden vanhojen puuntyöstökoneiden hankintaan. Perusajatuksena oli, ettei tarvitse turhaan asetuksia vaihdella, kun joka työlle löytyi oma kone, Niemi kertoo. Parin vuoden harkinnan jälkeen Niemet hankkivat viime toukokuussa uuden Biessen Rover A cnc-työstökeskuksen. Samalla jäi 11 vanhaa konetta työttömäksi. Petri Niemi kertoo investoinnin olleen varsin mittava 2-hengen mikroyritykseen ja myöntää koko maailmankatsomuksen muuttuneen koneen myötä. Samalla kun kone tekee vaikkapa ovirunkoa, voin itse tehdä vierellä jotain muuta, kun ei tarvitse vahtia konetta. Oikeastaan kone tekee kahden hengen edestä töitä. Hän arvioi yrityksen kapasiteetin lisääntyneen uuden cnc-työstökeskuksen myötä parhaimmillaan jopa 20 prosenttia. Toisaalta teemme sen verran erikoisiakin ikkunoita, ettei koneista välttämättä ole apua. On paljon erikoisia ruutujakoja, pellavaöljykittauksia lasituksissa, käsin maalausta jne. Ne ovat juuri niitä töitä, joita isommat ikkunatehtaat eivät ota tehdäkseen, Niemi tarkentaa. Kapasiteetin noston rinnalle nostaa Mia Niemi lisääntyneen turvallisuuden sekä oman työn kevenemisen. Tämä hieman vanhempaa tekniikkaa edustava, ns. cnc-kone on varsin yleisessä käytössä Euroopassa. Lopelle se ostettiin takavuosina Kuopiosta. Enää ei tarvitse juoksennella ympäri hallia kapulan kanssa, kun kaikki tapahtuu yhdessä paikassa, hän toteaa. Pienyrittäjän arkea Konekauppiaiden asennoituminen cnc-työstökeskuksen hankintavaiheessa ihmetyttää Petri Niemeä, elettiin kuitenkin aikaa, jolloin puuntyöstökonekauppa oli romahtanut edellisvuodesta. Täytyy antaa kiitos Penopelle, jossa ei hetkeäkään epäilty, että mitä tämän kokoinen yritys tekee tuollaisella koneella, Mia Niemi huomauttaa. Kyllähän niitä tarjouksia saatiin useammaltakin kauppiaalta, mutta ei niissä käytännössä otettu lainkaan huomioon meidän tarpeitanne, muistelee Petri Niemi. Mutta tietenkin isot linjakaupat kiinnostavat aina enemmän kuin pienen yrityksen, projektin aikanakin muuttuvat tarpeet. CE-merkintä herättää myös Niemen verstaalla ihmettelyä. Kukaan ei tunnu tietävän, mi- tä se merkitsee tä- män ko- koiselle yritykselle. Sama on yleensäkin muutosten kanssa, pk-yrittäjien on yllättävän vaikea saada itseään koskevaa tietoutta. Syksyisistä myrskytuhoista puhuttaessakin ovat pienet yritykset tuntuneet unohtuneen täysin. Kyllä lehdissä kerrotaan, kuinka maanviljelijöillä on vaikeaa, mutta entä yrittäjillä. Meilläkin oli sähköt poikki neljä päivää. Eli kuinka paljon meidän asiakkaatkin kärsivät toimitusongelmiemme takia? Petri Niemi huokaisee. Kimmo Janas Tässä toimitusta odottamassa perinneikkunoita Lappeenrannan seudulle.

9 numero 1/2012 Puu&Tekniikka Kuluttajien odotukset omasta taloudesta vuoden kuluttua OT-KUMI OY saldo Tiiviste-, Lasitus- ja Muotonauhat Lähde: Tilastokeskus Rakennusteollisuus RT ry Bo Salmén 2/1/12 Kuluttajien epävarmuus tulevaisuudestaan heijastuu myös niin asuntokauppaan kuin kalustemyyntiinkin. Kalusteteollisuus muutosten kourissa Viime vuonna kalusteiden kysyntä liikkui vielä lähes vuoden 2010 tasossa. Kalustetilauksissa uudisrakentamisen lasku näkyy viiveellä eli vasta tämän vuoden puolella. Alkaneena vuonna kalustekäytön arvioidaan laskevan nelisen prosenttia. Noin 2,5 miljoonasta kalusteyksiköstä valtaosa eli runsaat 1,6 miljoonaa yksikköä on keittiökalusteita ja lähes yksikköä vaatekomeroita loppujen edustaessa kylpyhuoneja märkätilakalusteita. Kun kalustekaupan arvo oli vuonna 2009 kuluttajahinnoin 530 miljoonaa euroa, noussee se viime vuonna runsaaseen 650 miljoonaan euroon. Uusjako käynnissä Kalusteteollisuutta leimaa kaksi seikkaa. Ensiksikin se on hyvin harvojen hallussa. Niin kerrostalo- kuin pientalotoimituksistakin vastaa vain kourallinen valmistajia Suomessa. Novart ja Topi ovat johtavia pelureita Iskun jäätyä kauaksi kärjestä. Alueellisesti paikalliset puusepänliikkeet saattavat näytellä tärkeää roolia varsinkin korjausrakennuspuolella, mutta valtakunnallisesti niiden toiminta ei ole kuitenkaan merkittävää. Markkinoilla oleva yksikkömäärä on säilynyt varsin tasaisena, kun taas yksiköiden hinta on ollut jatkuvassa kasvussa lisääntyneen varustelun ansiosta. Toinen alalle leimaa-antava tekijä on muutokset markkinaosuuksissa. Kauppatapojen hajaantuminen on yksi tosiseikoista, joka on saanut kalus teteollisuuden pohti maan alan pelisääntö jä uudelleen. Alalla on selvästi käynnissä uusjako. Erilaiset tukkukeittiömielikuvan itsestään antavat toimijat ovat lisänneet markkinaosuuttaan, arvioi Rakennusteollisuus RT ry:n erityisasiantuntija Markku Leinos. Asennuspuolella ollaan hänen mukaansa palaamassa aimo harppaus taaksepäin vastuun asennuksesta ja sen laadusta siirtyessä asiakkaan harteille. Keittiökalustekauppa on tyypillisimmillään tapahtuma, jossa myyjän ja ostajan käsitykset siitä, mistä kauppaa tehdään, eroavat selvästi toisistaan, Leinos huomauttaa. Raaka-aineongelmia Lastulevyn saatavuus on aiheuttanut joillakin kalustevalmistajilla ongelmia. Puhoksen viimesyksyisen konkurssin jälkeen ainoa kotimainen lastulevyvalmistaja on Koskisen Oy, jolla on yli kolmannes maamme lastulevymarkkinoista hallussaan. Levytuontia on lisätty myös mm. Baltian maista. Yksi suurimpia ongelmia on tänä päivänä lastulevyn hinta. Hintapaineita ovat aiheuttaneet mm. pinnoitteiden nopea kallistuminen. Moni Baltian lastu- levyvalmistajista on myös nostanut hintojaan aikaisemman alemyynnin sijaan. Valtiovallan energiapoliittiset päätökset ovat myös syöneet pohjaa kalusteteollisuuden raaka-ainehuollolta. Tästä on myös Euroopan levyteollisuusliitto EPF ollut huolissaan ja järjestänyt viime vuonna mielenilmaustempauksia eri puolilla Eurooppaa hätähuutona alan raaka-aineen riittävyyden puolesta. Kyllä lastulevy on kuitenkin luonnollinen runkomateriaali kalusteissa. Levytuotanto on saatu viime vuosina trimmattua siihen kuntoon, että esimerkiksi formaldehydin osalta kaikki nykytasoiset EU-vaatimukset täyttyvät, Leinos huomauttaa. Puh Myynnistä tuotantoon yhdellä ohjelmistolla. Kalustekauppa käy jatkossakin Kuluttajien taloudellinen epävarmuus vaikuttaa suoraan myös teollisuuden kauppaan. Yksi voimakkaimmin kuluttajien tulevaisuuskuvaan vaikuttanut tekijä on ollut Euroopan rahamarkkinoita riepotteleva eurokriisi. Leinos ei kuitenkaan usko euron romahtamiseen, vaan luottaa euromaiden päättäjien asiantuntemukseen ja kykyihin. Jos työllisyys säilyy jotakuinkin kohtuullisella tasolla ja kansallinen kilpailukyky kohdallaan, niin ainoastaan asuntojen hintataso ja kuluttajien usko tulevaisuuteen tulevat mielestäni vaikuttamaan keittiökalustekauppaan. Kimmo Janas Tärkein siksi tehokkain. 3D-mallinnus valokuvamaiset näkymäkuvat tuotehinnoittelu tarjouslaskenta mitoitetut valmistuspiirustukset materiaaliluettelot räjäytyskuvat asennuskuvat Vertex InD -ohjelmisto palvelee koko toimitusketjua. Jälleenmyyjä mallintaa ohjelmiston helppokäyttöisten toimintojen ja laajojen tuotekirjastojen avulla tarkan 3D-tuotemallin asiakkaan toiveiden mukaan. Ohjelmisto tuottaa automaattisesti tarjoukset eri vaihtoehtoineen ja suunnitelmat voidaan tulostaa korkealaatuisina 3D-näkymäkuvina tarjouksen oheen. Samasta 3D-mallista Vertex InD tuottaa tehtaalle mitoitetut valmistuspiirustukset osaluetteloineen, tuoterakennetietoineen ja asennuskuvineen. Ota meihin yhteyttä, niin tulemme esittelemään, miten Vertex InD tehostaa yrityksesi toimintaa yhteensovittamalla jälleenmyyjien, suunnittelun ja tuotannon tarpeet koko toimitusketjua palvelevaksi kokonaisratkaisuksi. Vertex Systems Oy Vaajakatu TAMPERE Puh. (03) Fax (03) info@vertex.fi 9

10 10 Puu&Tekniikka numero 1 /2012 Perheyrittäjä toimii pitkä Koskisen Oy on nykyisin maamme ainoa lastulevyn valmistaja.yritys tuottaa myös sahatavaraa jatkojalosteineen, vaneria, erilaisia sisustustuotteita sekä taloja. Perheyrityksen perillisille vanhempien työn jatkaminen ei aina ole itsestään selvää. Reilut viikko sitten 50 vuotta täyttänyt Markku Koskinen teki päätöksensä aikoinaan kansakoulun välitunnilla. Päämäärä, perheyrityksen kehittäminen, on ollut selvä siitä alkaen. Koskisen konserni on Suomen suurimpia ja vanhimpia puutuoteteollisuuden perheyrityksiä. Se on laajentunut yli sadan vuoden aikana sahauksesta lastulevy- ja vanerituotantoon, sisustustuotteiden sekä talopakettien valmistukseen. Kotimaan tuotannon lisäksi yrityksellä on saha myös Venäjällä. Viime vuoden 215 miljoonan euron liikevaihdosta noin 60 prosenttia tuli viennistä. Työntekijöitä on noin tuhat. Markku Koskinen on sisarensa Eva Paksuniemen sekä veljensä Kari Koskisen kanssa kolmannen polven yrittäjä. Kaikki sisarukset ovat aktiivisesti mukana konsernin toiminnassa ja ensimmäiset neljännen polven edustajat ovat jo olleet kesätöissä yrityksessä. Sisäsyntyinen innovatiivisuus Pystyäkseen toimimaan sadan vuoden ajan yrityksessä pitää olla valmiutta kehittyä yhteiskunnan muutosten myötä. Markku Koskinen toteaakin perheyritysten olevan sisäsyntyisesti innovatiivisia, sillä tuotteille ja palveluille pitää etsiä koko ajan uusia käyttökohteita samalla kun niitä parannetaan. Isä Kalevi Koskinen oli nopea päätöksentekijä ja ehkä sieltä me sisarukset olemme saaneet uskallusta testata uusia asioita. Pyrimme tukemaan innovaatioita ja rohkeutta koko yrityksessä ja kannustamme ihmisiä tuomaan esiin uusia ajatuksia tai epäkohtia. Ammattijohtajuus tärkeää Perheyritysten ongelma on usein, että hallitus koostuu perheenjäsenistä, jolloin ulkopuolisten näkemysten saaminen yrityksen kehittämiseksi jää helposti vajaaksi. Myös yrityksen epävirallinen organisaatio eli vanhempi sukupolvi saattaa tehdä yritystä koskevia päätöksiä ohi virallisen johdon. Markku Koskinen korostaa erityisesti ison perheyrityksen tarvitsevan ammattimaisen johdon ja hallituksen. Koskisen Oy:ssä ensimmäinen suvun ulkopuolinen toimitusjohtaja oli jo 80-luvulla. Toimitusjohtaja Pekka Päkkilää sparraa nyt hallitus, jossa perheen ulkopuolelta ovat mukana Anne Berner, Aarno Pelkonen ja Anssi Vanjoki. Hallituksen jäsenistä enemmistö on perheen ulkopuolisia. He edustavat eri alojen yrityksiä ja tuovat näin erilaisia ajatuksia liiketoimintaan ja hallintoon. Omistajat puolestaan keskustelevat keskenään asioista omistajaneuvostossa ja näin yrityksen hallinnosta on saatu selkeä. Omistajan oikea rooli Markku Koskinen sisaruksineen on osallistunut aktiivisesti myös yrityksen operatiiviseen toimintaan ja kaikki ovat tehneet jo pitkän uran yrityksessä. Opiskelupaikkakin valikoitui yrityksen lähtökohdista. Puuteollisuuden diplomiinsinöörin vaihtoehtona oli metsänhoitajan tutkinto. Isäni varmisti, että todella haluan insinööriksi, sillä hän itse valmistui aikoinaan metsänhoitajaksi oman isänsä eikä omien toiveidensa mukaan. Olen pyrkinyt omille lapsilleni korostamaan, että opiskelivat he mitä tahansa, on heidän syytä tietää perusasiat yrityksen Puun asema rakennusteollisuudessa vahvistuu Puuinfon toimitusjohtaja Mikko Viljakainen aloitti Puutuoteteollisuus ry:n toimitusjohtajana tämän vuoden alussa. Hän jatkaa edelleen myös Puuinfossa. Puutuoteteollisuus ry edustaa puutuotejaoston yrityksiä Rakennustuoteteollisuus RTT:ssä, mikä on yksi viidestä Rakennusteollisuus RT:n toimialajärjestöstä. RT on EK:n alainen toimialajärjestö, joka ottaa kantaa kaikkiin yleisiin koko rakennusalaa koskeviin asioihin Painoarvo kasvanut Puutuoteteollisuus ry:een kuuluu tällä hetkellä 17 yritystä, mm. ikkuna-, ovi-, kattotuoli- ja taloteollisuudesta. Mukana ovat mm. Metsäliitto Osuuskunta sekä viime vuonna jäseniksi liittyneet Stora Enso Oy ja UPM Oy ja Versowood Oy, joiden tulo lisäsi yhdistyksen painoarvoa. Uudet yritykset ovat Viljakaisen mukaan jatkossakin tervetulleita vaikuttamaan mihin suuntaan rakentaminen ja rakennustuotteiden käyttö Suomessa menee. Yhdistyksen toiminta on elinkeinopolitiikkaa, joten sa- Mikko Viljakainen korostaa puualan erilaisten, usein pienten organisaatioiden välisen yhteistyön merkitystä. Järkevällä yhteistyöllä saadaan olemassa olevat resurssit aiempaa paremmin hyödyttämään koko puualaa. Puuala vahvistaa näkymistään ja edunvalvontaansa rakennusteollisuudessa. Puurakentamiseen liittyvä edunvalvonta siirtyi vuodenvaihteessa Metsäteollisuus ry:stä Puutuoteteollisuus ry:lle. man katon alle mahtuvat niin pienet kuin suuret yritykset, sanoo toimitusjohtaja Viljakainen. Puurakentamisen edunvalvoja Kaikki puurakentamiseen liittyvä edunvalvonta on nyt saman katon alla Rakennusteollisuus RT:n kanssa. Osallistumalla aiempaa voimakkaammin RT:n toimintaan voimme parhaiten vaikuttaa jo valmisteluvaiheessa rakennusalan kannanottoihin ja edunvalvontaan. Rakennustuoteteollisuudessa on myös paljon sellaista osaamista, joista puuala voi hyötyä, toteaa Viljakainen. Metsäteollisuus ry tekee edelleen puutuoteteollisuuden ja sen tuotteiden edunvalvontatyötä. Työnjako menee esimerkiksi koulutuksen osalta siten, että meidän tehtävänä on valvoa rakentamisen koulutusta ja puunkäytön osaamista siinä, Metsäteollisuus puolestaan edistää puualan koulutusta ja siihen liittyvää rakentamisen osaamista, selventää Mikko Viljakainen. Puurakentaminen on saanut viime aikoina aiempaa enemmän julkisuutta ja puurakentamisen edistäminen on herättänyt välillä kipakoitakin kommentteja alan lehdissä erityisesti puun kanssa kilpailevilta toimialoilta, jotka myös toimivat RT:n talossa. Tunnemme olevamme tervetulleita saman katon alle, vaikka emme kaikista asioita ole samaa mieltä. Ei kilpailevien alojen pidäkään olla samaa mieltä kaikista asioita, mutta asiakkaalla pitää olla oikeus valita tasavertaisesti eri materiaalien välillä, sanoo Viljakainen. Yhteistyö tuo lisävoimaa Myös Puuinfo on muuttanut RT:n tiloihin. Järjestötoiminnassa on sama tilanne kuin messuilla: yksi pieni osasto hukkuu näytteilleasettajien joukkoon, mutta iso osasto huomataan. Puuinfo jatkaa taloudellisesti ja hallinnollisesti itsenäisenä toimijana puun käytön edistämiseksi ja alkaneen vuoden aikana tavoitteenamme on lisätä toimintaa entisestään, kertoo Mikko Viljakainen. Tämän kuun puolivälissä alkaa uudistettu Road Show, mikä kiertää ympäri Suomea kevään aikana. Puuinfo osallistuu myös erilaisiin kohderyhmätapaamisiin mm. rakennuttajille tai kansainvälisille arkkitehdeille suunnattuihin tilaisuuksiin. Kehitämme koko ajan myös puuinfo.fi palvelua ja uutta on tulossa mm. palonsuojaukseen sekä sisustamiseen. Tavoitteena on parantaa sisustustuotteiden markkinoille pääsyä. Arkkitehdit ovat niistä hyvin kiinnostuneita, mutta niitä on vaikea löytää. Palvelussa tuottajat voivat tehdä myös koemarkkinointia uusille tuotteille, selvittää Viljakainen lähitulevaisuuden työsarkaa.

11 numero 1/2012 Puu&Tekniikka 11 jänteisesti taloudesta ja yrityksen hoitamisesta. On myös tärkeää, että omistaja keskittyy yrityksessä oikeaan rooliin: siihen mitä haluaa ja mitä kykenee tekemään. Yhdistystoiminta tärkeää Markku Koskinen toimii aktiivisesti alan järjestöissä, mm. Suomen Sahat ry:n sekä alan henkilöyhdistysten hallituksessa. Koen yleishyödyllisen yhdistystoiminnan tärkeänä osana yrittämistä, sillä siinä pääsee keskustelemaan ja kehittämään asioita kollegojen kanssa kansallisesti hyvien ratkaisujen löytämiseksi. Kuvat: Koskisen Oy Jos itsellä on idea, jolla ei ole käyttöä omassa yrityksessä, jaan sen mielelläni muille hyödynnettäväksi, kertoo Koskinen. Vientiä saatava lisää Vielä viisi vuotta sitten kauppatase eli viennin ja tuonnin arvon erotus oli yli yhdeksän miljardia euroa positiivinen. Viime vuosien aikana summa on hiipunut tasaisesti alaspäin ja tammimarraskuun alijäämä oli yli kolme miljardia euroa, suurin vuosikymmeniin. Markku Koskinen onkin huolissaan Suomen kauppataseen muuttumisesta alijäämäiseksi Viimeinen havainto heinä-syyskuu Teknologiateollisuuden 2007 Lähde: 2008 Eurostat uudet tilaukset ja tilauskanta Viimeinen havainto heinä-syyskuu supistuivat hieman Lähde: 2008 Eurostat loppuvuonna. Alan yritysten liikevaihto Suomes- Viimeinen havainto heinä-syyskuu omilla valinnoillaan Lähde: Eurostat kauppataseeseen, sa oli viime vuonna noin muistuttaa Markku 68 miljardia euroa, vuonsa 23 Koskinen. na 2008 se oli 82 miljardia Hankinnoissa pitäisi suosia euroa. ensin paikallista, sitten Tilauskantatiedustelun suomalaista, sitten eurooppalaista. mukaan uusien tila- Myös kiinnittämällä usten arvo väheni lokajoulukuussa huomiota tuotteiden ja niiden kuusi pro- tuotannon eettisyyteen parannetaan Suomen ja Euroopan viime vuosien optiokohut ja vaan ajanjaksoon 2010, Markku Koskisen mukaan senttia verrattuna vastaa- hyvinvointia. yritysten toimintojen nopeat mutta oli neljä prosenttia enemmän kuin edeltä- alasajot ovat vieneet yrittäjyyden arvostusta. Nämä vällä neljänneksellä. Syk- Kuljetukset iso haaste Puualan yrityksille kuljetukset muodostuvat vuosi vuodet tilaukset olivat noin eivät yleensä ole kuitenkaan syyn 2008 verrattuna uu- liittyneet perheyrityksiin, jotka pyrkivät hoitamaan asioita niin, delta kovemmaksi haasteeksi. VR on supistanut lastaus- leikkauksia. ettei kertarysäyksellä tulisi isoja kolmanneksen alemmalla tasolla. paikkoja eikä Koskisenkaan Suomen vienti on jäänyt kilpailijamaista pihalle enää tulee junaa, joten Venäjältä tuleva tuontipuu Suomen vienti on jäänyt kilpailijamaista Suomen vienti on kaukana talouskriisiä edeltävästä ajasta Tavara- ja palveluviennin arvo vuosineljänneksittäin, käyvin hinnoin, indeksi siirretään Suomen junasta kumipyörille Lahdessa Suomen vienti on kaukana 155talouskriisiä edeltävästä ajasta vienti on 160 jäänyt Suomen kilpailijamaista vienti on kaukana talouskriisiä edeltävästä ajasta Tavara- palveluviennin arvo vuosineljänneksittäin, käyvin hinnoin, indeksi Suomen Erityisesti vienti alempi on jäänyt tieverkko on päässyt Tavara- ja rapautu- palveluviennin arvo 145vuosineljänneksittäin, käyvin hinnoin, indeksi kilpailijamaista Suomen vienti maan pahasti. 160on kaukana talouskriisiä 155 edeltävästä ajasta Tuntuu uskomattomalta, 155 jäänyt kilpailijamaista Suomen vienti on että nykyisessä 135 Tavara- ja palveluviennin arvo vuosineljänneksittäin, 145käyvin hinnoin, indeksi Suomen vienti on 130 hyvinvointimaassa kaukana 150 talouskriisiä ei ole edeltävästä varaa ylläpitää kilpailijamaista 145 yritystoiminnal- 135 ajasta 140 Suomen vienti on jäänyt 125 Tavara- ja palveluviennin arvo vuosineljänneksittäin, käyvin hinnoin, 120 indeksi Suomen vienti on kaukana talouskriisiä le elintärkeää 140 edeltävästä tieverkostoa. ajasta Se Suomi 125 kuitenkin 135 rakennettiin paljon 110 Tavara- ja palveluviennin arvo vuosineljänneksittäin, käyvin hinnoin, indeksi 120 niukemman 130 talouden aikana Suomi Ruotsi luvuilla, 125 ihmettelee Koskinen ,I = Suomi Ruotsi Uhkana 115oleva rikkidirektiivi ja sen 110 aiheuttamat lisä ,I = 100 Saksa Viimeinen havainto heinä-syyskuu kustannukset 105 laivaliikenteelle 90 Suomi Lähde: Eurostat Ruotsi Saksa Alankomaat pahentavat 100tilannetta entisestään, sillä 95vientikuljetukset 2005,I = 100 Ruotsi Lähde: Saksa Eurostat Alankomaat Viimeinen havainto heinä-syyskuu tapahtuvat pääosin meriteitse ,I = Suomalaisten poliitikkojen pitäisi olla paljon nykyistä enemmän huolissaan kauppataseesta. Vielä 90-luvun laman jälkeen ymmärrettiin viennin merkitys koko kansantalouden hyvinvoinnille. Nyt mietitään, miten rahat käytetään ja mistä säästetään eikä sitä tärkeintä: mistä raha 160 tulee ja miten sitä saadaan lisää Paras tapa 155 kasvattaa valtion rahavirtoja 150olisi viedä 140 enemmän puujalosteita. Suomessa voitaisiin sahata miljoonaa kuutiota sahatavaraa nykyisen kymmenen mil joonan sijaan. Tuon kolmen miljoonan kuution vientitulo, noin puolet nykyisistä sahatavaran vientieuroista, jää nyt 100 joka 120vuosi saamatta, 110 korostaa 95 Koskinen. 115 Mitä 105pidemmäl- le 110 jalostettuja 100 tuotteita vie- 90 dään, 105 sitä suurempi ,I = 100 positiivinen 100vaikutus sillä 90on kauppataseeseen ,I = Suosi suomalaista Meistä jokainen vaikuttaa Teknologiateollisuuden Saksa Alankomaat tilaukset supistuivat Viimeinen havainto heinä-syyskuu Lähde: 2008 Eurostat Alankomaat Suomen tavara- ja palveluvienti on 23 tällä hetkellä koko vuoden tasolle korotettuna vajaat 20 miljardia euroa pienempi kuin kesällä Viennin tasopudotuksesta suunnilleen puolet on toteutunut elektroniikkateollisuudessa ja kolmannes kone- ja metallituoteteollisuudessa. Loppuosa vähennyksestä on toteutunut muilla teollisuuden toimialoilla. Myös puutuoteteollisuuden tuotteiden viennin arvo on laskenut vuoden 2007 yli kolmesta miljardista eurosta vuoden 2010 noin kahteen miljardiin euroon. 23 Suomi Ruotsi Suomi SaksaRuotsi Alankomaat Saksa Alankomaat Puuala rakennuttajaksi? Uskon ja toivon, että tänä vuonna otetaan selviä edistysaskelia puurakentamisen lisäämiseksi. Lentoonlähtö on pitkälti kiinni rakennuttajista ja rakentajista ja olemmekin valmiita kuuntelemaan, mitä valtiovallan taholla voidaan tehdä vielä paremmin, korosti elinkeinoministeri Jyri Häkämies viime viikolla pidetyssä valtakunnallisen puurakentamisohjelman käynnistysseminaarissa. Asumisen Osaamisklusterin ja Työ- ja elinkeinoministeriön järjestämään tilaisuuteen oli ilahduttavasti saatu mukaan runsaasti rakennuttajien sekä myös rakentajien edustajia. Seminaarissa puhutti mm. riskipääomien saamisen vaikeus. Ministeri Häkämiehen mukaan kannattaviin hankkeisiin ja sitä hänen mukaansa myös puurakentaminen näyttää olevan rahaa on kyllä saatavissa. Valtion erikoisrahoitukselta ei voida kuitenkaan vaatia liikaa, jo nyt Finnveran ym. rahoituslähteiden riskinottokykyä on vahvistettu, sanoi Häkämies. Guggenheim Viime viikkoina on runsaasti puhuttu mahdollisesta Helsinkiin sijoittuvasta Guggenheim-museosta. Elinkeinoministeri Hä- kämies viittasi ylipormestari Jussi Pajusen toiveeseen tehdä museo puurakenteisena, jolloin sen brandiarvo nousisi aivan uudelle tasolle. Asiaa ei kuitenkaan ole yhteisesti käsitelty hallituksessa, totesi Häkämies. Osaamiseen panostettava Useissa puheenvuoroissa nostettiin esiin koulutuksen Puukerrostalojen rakentamisen tavoitteeksi on asetettu kymmenen prosentin osuus tällä hallituskaudella. Suunnitteilla on jo yhteensä 5700 asunnon verran kerrostalokohteita. ja osaamisen merkitys. Työministeri Lauri Ihalainen korosti, ettei rakennusala saa toistaa kaivosteollisuuden virhettä ja päästää osaamista rapautumaan. Lähivuosina alalta eläköityy runsaasti osaavaa henkilöstöä ja näin tulevaisuudessa koulutuksen merkitys entisestään kasvaa, erityisesti puurakentamisessa. Eduskunnassa pidetyssä puurakentamisohjelman käynnistysseminaarissa esiintyivät mm. kehittämispäällikkö Vesa Ijäs (vas.), elinkeinoministeri Jyri Häkämies, maa-ja metsätalousministeri Jari Koskinen sekä työministeri Lauri Ihalainen. Lahden tiede- ja yrityspuiston tekemässä tutkimuksessa rakennuttajien ja rakennesuunnittelijoiden mielestä suurimmat riskit puukerrostaloissa liittyvät rakennesuunnitteluun ja osaamiseen. Puualan oma rakennuttajaorganisaatio? Lahden tiede- ja yrityspuiston kehittämispäällikkö Vesa Ijäs peräänkuuluttaa metsäteollisuuden omaa rakennuttajaorganisaatiota. Jos puukerrostalojen rakentamista halutaan vauhdittaa, on siitä suurimman hyödyn saajan eli metsäteollisuuden taholta löydyttävä innostusta rakennuttajaorganisaation perustamiseen, joka alkaa rakennuttaa omaan, pitkäaikaiseen omistukseensa puukerrostaloja. Vuokra-asunnoissa on liiketoimintamahdollisuus yleishyödyllisille toimijoille, miksi ne eivät olisi mahdollisuus myös uudelle puukerrostalojen rakennuttajalle, kysyi Ijäs. Puukaupan toimintaa tehostetaan Maa- ja metsätalousministeri Jari Koskinen muistutti, että puuvarojen riittäminen myös tulevaisuudessa teollisuuden tarpeisiin turvataan parhaiten pitämällä huoli siitä, että metsätalous on kannattavaa elinkeinotoimintaa. Näin taataan metsänomistajien kiinnostus metsätalouteen, totesi Koskinen. Puumarkkinatyöryhmä on Koskisen mukaan jos saanut puukauppaan lisää avoimuutta ja läpinäkyvyyttä ja sitä kautta myös luottamusta. Metsäntutkimuslaitoksen kokoaman puukaupan hintainformaation kattavuutta on lisätty sekä on luotu raakapuun hintaindeksi, minkä ympärille kehitetään uusia puukauppakäytäntöjä. Myös sähköisen puukauppapaikan muodostamisessa on edistytty. Metsäntutkimuslaitos tekee keväällä tutkimuksen puumarkkinan pullonkauloista, listasi Koskinen puukaupan edistämiseksi tehtyjä toimenpiteitä.

12 12 Puu&Tekniikka numero 1 /2012 Uutta puusepille Seinäjoella Tapahtuman perinteet juontavat juurensa 90-luvulle ja alalla puhutaankin yleisesti Puuseppäpäivistä. Maantieteellisesti lähekkäin sijoittuneet yritykset pitävät ovensa auki ja pannun kuumana vierailijoille ja näin puusepillä on mahdollisuus tutustua tehokkaasti yritysten tarjoamiin uutuuksiin. Sekä kävijät että järjestäjät ovat kokeneet tilaisuuden tärkeäksi yhteistyömuodoksi. Kävijöitä on ollut runsaasti. Tänä vuonna useissa yrityksissä on mukana myös ulkomaisia päämiehiä ja näin puualan yrittäjät saavat halutessaan syvällistäkin tietoa tuotteista ja niiden ominaisuuksista sekä tulevaisuuden kehityssuunnista, kertoo päivien työvaliokunnan puheenjohtaja toimitusjohtaja Hannu Rantanen Suomen Helakeskus Oy:stä. Hän huomauttaa lisäksi, että tänä vuonna tapahtuma järjestetään viimevuotista aiemmin, jo maaliskuun lopussa. Oy Eurohela Trading Ltd esittelee mm. uuden Aluco komposiittilevyn. Se on kestävä, helposti työstettävä levy moneen käyttökohteeseen. Uusia, Zow-messuilla esiteltyjä saksalaisen Wilh. Beckerin vetimistä on esillä mm. uusi Lakeus-vedinsarja, mikä julkistettiin sen kunniaksi, että viime marraskuussa Eurohela Trading valittiin Wilh. Beckerin Suomen edustajaksi. (1.) 1. Tänä vuonna 30 vuotta täyttävällä Helatukku Finland Oy:llä on esiteltävänä uusia mittatarkkoja Claudia valumarmorialtaita, laaja valikoima uusia vedinmalleja sekä led-valaisimia erityisesti kylpyhuoneisiin. Myös espanjalaisen Indauxin keittiölaatikoiden uusi sukupolvi on esillä. (2.) Perinteiseen, avoimien ovien merkeissä vietettävään Puusepänteollisuuden ammattitapahtumaan osallistuu tänä vuonna kuusi seinäjokelaista yritystä R Mokki Oy esittelee toimitiloissaan mm. Ressam-profiililaatikon lisävarusteineen, Alveus uutuusaltaita, vedinvalikoiman, uusi a keittiömekanismeja, sähköisiä nostimia sekä liukuovijärjestelmiä. Kävijät tapaavat myös uuden toimitusjohtajan Markus Erkkosen sekä uuden myyntiedustajan Matti Kuoppalan. (3.) Suomen Helakeskuksen merkittävin esiteltävä uutuus on kotimaisen Hermans Måleri Oy:n maalatut mdf-kalusteovet, joita on erikoismittojen lisäksi saatavissa korkeakiiltoisina kahta eri astetta. Helakeskuksesta on tulossa pitkän tauon jälkeen myös kalusteovitoimittaja. (4.) 6. Suomen Kone ja Terä Oy:llä on ensiesittelyssä uusi Festool Center, jossa voidaan aiempaa laajemmin esitellä Feston koneita ja niiden lisälaitteita. Feston kouluttajat myös kouluttavat käyttäjiä kevään ja syksyn aikana. Myös valaisimista on esillä uudenlainen myymäläkonsepti. (5.) KJ Markkinointi Oy Runkovaraston tiloissa on esillä sokkelittomia komeroita ja erilaisia kaappeja ja niiden komponentteja, esim. liukuovikomeron läpirei itetyt sivut ja niiden hyllyt, sekä kaappeihin sopivat mekanismit. (6.) Lyhyesti Puukauppamuistojen tallennushanke Metsähistorian Seura ja Suomalaisen Kirjallisuuden Seura keräävät huhtikuun loppuun saakka muistoja puukaupasta 1950-luvulta tähän päivään. Tallennushanke on jatkoa vuosien Metsäkauppaperinteen keruukilpailulle, jossa kerätyt muistot ulottuivat 1960-luvulle asti. Keruun järjestäjät odottavat muistoja kaikilta puukauppaan osallistuneilta: metsänomistajilta, metsureilta, puunostajilta, metsäpäälliköiltä tai vaikkapa mittamiehen apulaisilta. Kirjoituksissa voi käsitellä puukaupan tapahtumia yksittäisen ihmisen näkökulmasta tai pohtia valtakunnallisia kehityslinjoja. Kirjoitukset voivat perustua omiin tai lähipiirin kokemuksiin, sivusta seurattuihin tapahtumiin tai haastatteluihin. Martela osti muuttoliikkeen Toimitilojen ratkaisutoimittaja Martela Oyj on ostanut muuttopalveluja ja tilamuutoksia tarjoavan Grundell Oy:n. Martelan toimitusjohtaja Heikki Martela näkee markkinoiden muutoksen luovan edellytyksiä palveluliiketoiminnan kasvulle. Martela on hakenut erilaisia kasvumahdollisuuksia koti- ja lähimarkkinoilta, ja palveluliiketoiminta on meille kiinnostava kasvuala. Grundellin myötä lisäämme palvelutuotantoamme ja pyrimme myös kehittämään asiakastarpeeseen uutta. Martelan tavoitteena on luoda asiakkaalle toimivat ja inspiroivat tilat, jotka tukevat asiakkaan toimintaa. Palvelut yhdessä vahvan kalustemallistomme sekä kiinnostavien tuotemerkkien edustusten kanssa mahdollistavat ratkaisut kaikkiin tilojen muutostarpeisiin, Heikki Martela kertoo. Finnveran rahoitus lisääntyi Pk-yritysrahoituksen kysyntä lisääntyi viime vuonna 13 prosenttia edellisvuodesta. Vientitakuiden ja erityistakausten kysyntä sen sijaan oli lähes kolmanneksen edellisvuotta pienempi. Laskuun vaikuttivat paitsi yksittäisten pääomatavarakauppojen kausivaihtelut myös investointipäätöksiä lykänneet epävarmuustekijät. Finnveran antamien rahoitustarjousten määrä kasvoi etenkin viennin rahoituksessa, mikä perustui edellisen vuoden voimakkaaseen vientitakuukysyntään. Keväällä 2011 kasvu jo todella orasti, mutta kesällä tapahtui jotakin, joka muutti markkinoiden tunnelman täysin. Syksyllä taas eurokriisi hallitsi uutisia, mutta Suomessa yritysrahoitus toimi silti lähes normaalisti, eikä reaalitaloudessa tapahtunut merkittävää heikentymistä. Suomessa toimivat pankit ja Finnvera rahoittivat yrityksiä yhdessä jopa hieman enemmän kuin vuonna 2010, Finnveran toimitusjohtaja Pauli Heikkilä kertaa viime vuoden tapahtumia. Finnvera rahoitti katsauskaudella kotimaista yritystoimintaa 866 miljoonalla eurolla, mikä Metsätilastollinen vuosikirja 2011 Uusi Metsätilastollinen vuosikirja 2011 tarjoaa kokonaiskuvan Suomen metsätaloudesta ja -teollisuudesta, metsävaroista ja puumarkkinoista. Kirja sisältää tilastoja myös metsien terveydestä, monimuotoisuudesta ja monikäytöstä sekä keskeiset kansainväliset metsätilastot. Kirjassa esitetään tuoreimpia tietoja viimeisemmästä valtakunnan metsävarojen 11. inventoinnista sekä tulokset eliölajien oli kolme prosenttia edellisvuotta enemmän. Suhdannerahoitusta myönnettiinkin selkeästi yli puolet enemmän kuin vuotta aiemmin eli 173 miljoonaa euroa yhteensä 410 yritykselle. Finnvera voi tarjota suhdannerahoitusta vielä vuoden 2012 loppuun saakka. uusimmasta uhanalaisuusarvioinnista. Kansainvälisiä metsätilastoja käsittelevä luku sisältää kesäkuussa ilmestyneitä tietoja Euroopan metsien tilaa käsittelevästä raportista. Vuosikirjaan on lisätty yhteenveto Uutta viennin rahoitukseen Finnvera aloitti tämän vuoden alussa vientiluottojen rahoittamisen. Uusi vienninrahoitusjärjestelmä turvaa omalta osaltaan suomalaisten vientiyritysten kilpailuasemaa. Se on tarkoitettu suomalaisia pääomatavaroita ostavien ulkomaisten asiakkaiden pitkäaikaisiin rahoitusjärjestelyihin. Pk-yrityksille Finnvera on avannut uuden Vientikaupan rahoitus -ohjelman. Yhtiö tarjoaa yhdessä pankkien kanssa aktiivista suoraa vientiä harjoittaville pk-yrityksille käytännönläheisen mahdollisuuden tutustua viennin maksutapoihin ja erilaisiin rahoitusjärjestelyihin. Yritykset valitaan ohjelmaan hakemusten perusteella, ja ensimmäinen hakuaika päättyy Suomen metsäsektorin tärkeimmistä tunnusluvuista ja Suomen puuvirtoja kuvaava kaavio.. Kaikki Metlan metsätilastot julkaistaan myös internetissä, maksullisessa MetinfoTilastopalvelussa.

13 Puutekniikka_85x185_polut.indd numero 1/2012 Puu&Tekniikka 13 Lyhyesti Suomalaiskoneita Venäjän suurimmalle sahalle Veisto Oy, Heinolan Sahakoneet Oy ja Valon Kone Oy toimittavat laitteet Venäjän suurimmalle sahalle LDK No.1, joka sijaitsee Keski-Siperian Lesosibirskissä, Krasnojarskin alueella. Veiston sahat Veisto toimittaa toukokuussa HewSaw SL sekä HewSaw R200 A.1.2. sahalinjat. Uuden sahan toiminta käynnistyy vuoden lopussa. LDK 1-sahalaitos on tuotannoltaan Venäjän suurin ja sen kapasiteetti tulee uudistusten jälkeen olemaan m 3 valmista sahatavaraa vuodessa. Raaka-ainepohjana on 75 prosenttisesti mäntyä, loput lehtikuusta. HewSaw SL sahalinja soveltuu cm tukin sahaukseen. Vastaava sahalinja on toimitettu mm. Vapo Timber Oy:n Hankasalmen sahalle keväällä Myös Dongwha Timbers on valinnut sen sahalinjakseen ja se toimitetaan Australian kaakkoisrannikolle keväällä Uusia asuntoja tarvitaan puoli miljoonaa VTT:n tutkimuksen mukaan seuraavan 20 vuoden aikana tulisi rakentaa asuntoa riippuen siitä, miten Suomi houkuttelee maahanmuuttajia ja kuinka suuri osuus nykyisestä asuntokannasta poistuu. Vuosina rakennettaisiin tämän mukaan noin asuntoa vuosittain ja vuosina tämän jälkeen hieman vähemmän. Tutkimus vahvistaa, että Helsingin seudun asuntotarve on maan suurin ja sinne sekä kasvukeskuksiin rakennetaan reilu kolmannes uudesta asuntokannasta. Muualla Suomessa asuntoja tarvitaan lisää erityisesti Tampereen, Turun, Lahden, Jyväskylän ja Oulun seuduille. Vapo Timberille uusi ERP-järjestelmä Savcor Forest toimittaa ERP-järjestelmän Vapo Timber Oy:lle. Sen toimitus aloitettiin tammikuun alussa ja projekti kestää vuoden. Savcor Forestin Meka ERP tulee korvaamaan käytössäolevat vanhat yksikkökohtaiset toiminnanohjausjärjestelmät yhtenäistäen toimintamalleja kaikilla kolmella tuotantolinjoilla Nurmeksessa, Kevätniemessä sekä Hankasalmella. Taustalla on Vapo Timberin viimevuotinen organisaatiomuutos, jossa toiminnot sulautettiin kolme tuotantolinjaa kattavaksi yhdeksi sahaksi. Järjestelmä tuo mukanaan merkittäviä muutoksia toi- Lesosibirskiin toimitetaan myös pienen puun sahaukseen soveltuva HewSaw R200 A.1.2. sahalinja. Sahalinjan perään on asennettu ristisahaava jakosahayksikkö. Heinolan tuorelajittelu Heinola toimittaa Lesosibirskiin kaksi tuorelajittelulaitosta ja kaksi rimoituslaitosta. Toimitukseen sisältyy erilliset tuorelajittelulaitokset sydäntavaralle ja laudoille sekä molemmille omat rimoituskoneet. Asuntotuotannon määrä voi vaihdella suuresti suhteessa todelliseen asuntotuotantotarpeeseen. Esimerkiksi monet asuvat toisin kuin haluaisivat, ja tämä potentiaali voi muuttua asuntokysynnäksi houkuttelevalla tarjonnalla. Toisaalta Suomessa on paljon tilapäisessä käytössä olevia tai kokonaan tyhjiä asuntoja. VTT arvioi, että kolmannes uudisasuntotuotannosta korvaa nykyisten asuntojen poistumaa. Rekisteritiedon mukaan maahanmuutto Suomeen kaksinkertaistui luvulla maahanmuuttajia on ollut keskimäärin vuodessa. VTT arvioi siirtolaisuuden osuudeksi asuntotarpeesta kymmenen prosenttia. minnan kolmelle eri osaalueelle; tilaus-toimitus -ketjun hallintaan, varastonhallintaan sekä johdon raportointiin. Muutoksilla tähdätään ennen kaikkea läpinäkyvyyden lisäämiseen tuotantolinjojen välillä. Erityisesti reaaliaikaiset, graafiset visualisoinnit varastotilanteista ja edistykselliset tiedon louhinnan mahdollisuudet yritysjohdolle ovat odotettuja edistyksiä. Vapo Timber saa käyttöönsä työkaluja tuotannon strategiseen suunnitteluun sekä raaka-aineen ja myynnin yhteensovittamiseen, sanoo Vapo Timberin toimitusjohtaja Juha Hakala. Puukauppamuistojen tallennushanke Metsähistorian Seura ja Suomalaisen Kirjallisuuden Seura keräävät huhtikuun loppuun saakka muistoja puukaupasta 1950-luvulta tähän päivään. Tallennushanke on jatkoa vuosien Metsäkauppaperinteen keruukilpailulle, jossa kerätyt muistot ulottuivat 1960-luvulle asti. Keruun järjestäjät odottavat muistoja kaikilta puukaup- Valtioneuvosto on päättänyt leikata Itä- ja Pohjois- Suomen alueen pk-yritysten kuljetustukia peräti 60 prosentilla vuoden 2012 alusta. Metsäteollisuuden osalta kuljetustuen leikkaaminen kohdistuu erityisesti puutuoteteollisuuteen. Valtioneuvoston päätös kuljetustukien leikkaamisesta kasvattaa merkittävästi Pohjois-Suomessa, Kainuussa ja Itä-Suomessa toimivien metsäteollisuuden pienten ja keskisuurten yritysten kuljetuskustannuksia. Metsäteollisuus ry:n kritisoi kuljetuskustannusten nousua, sillä iskee erityisesti puutuoteteollisuuteen, joka on paikallisesti ja alueellisesti merkittävä työllistäjä. Kuljetustuen piirissä olevissa Lapissa ja Kainuussa metsäteollisuuden osuus teollisuustuotannon bruttoarvosta on lähes 35 prosenttia. Kuljetustukijärjestelmän tarkoituksena on ollut ylläpitää harvaan asuttujen alu- Laitosten kokonaiskapasiteetti on noin m 3 sahatavaraa vuodessa. Laitoksia käytetään kahdessa vuorossa. Sahatavaran lajittelu tapahtuu automaattisesti sydäntavaralla 30 ja sivulaudoilla 35 matalapudotteiseen pystylokeroon. Sydäntavaralla lajittelua ohjaavat dimensiomittaukset ja sivulaudoilla näiden lisäksi vajaasärmämittaukseen perustuvat trimmerikatkaisut. Laitoksiin asennetaan nykyaikaiset Heinolan automaatio ja ohjausjärjestelmät. Toimitusten asennus aloitetaan Lesosibirskissä alkusyksystä 2012 ja toiminnassa ne ovat tilaajalla vielä vuoden 2012 aikana. Tilaaja asentaa laitokset. Tilaajalla on ollut jo entuudestaan useita heinolalaisten rakentamia Plan- Sellin lajittelulaitoksia. Heinolan toimituksen kokonaisarvo on noin kuusi miljoonaa euroa. Kokonaistoimituksesta vastaa Heinolan sisaryhtiö tallinnalainen Hekotek AS. Laitostoimitukseen kuuluu Veiston ja Heinolan toimitusten lisäksi kaksi Hekotekin sahaan syöttöä ja Valon koneen kuorimakoneet. ALIPAINETARTTUJAT wacuumgrippers Ilmoitus puutekniikka lehteen 10 kertaa Lineartec Oy paan osallistuneilta: metsänomistajilta, metsureilta, puunostajilta, metsäpäälliköiltä tai vaikkapa mittamiehen apulaisilta. Kirjoituksissa voi käsitellä puukaupan tapahtumia yksittäisen ihmisen näkökulmasta tai pohtia valtakunnallisia kehityslinjoja. Kirjoitukset voivat perustua omiin tai lähipiirin kokemuksiin, sivusta seurattuihin tapahtumiin tai haastatteluihin. Kuljetuskustannukset nousevat Arvo Nuutinen eiden pk-yritysten toimintaedellytyksiä keventämällä pitkistä kuljetusmatkoista johtuvaa kustannusrasitetta. Metsäteollisuus ry:n mukaan vastaavanlainen kuljetustukijärjestelmä on käytössä myös Ruotsissa, jossa kuljetustukien taso on Suomeen verrattuna moninkertainen. Myös muut eri kuljetusmuotoihin kohdistettavat kustannustason nostot lisäävät merkittävästi yritysten kustannusrasitetta. Vuoden 2012 alussa voimaan tuleva dieselveron korotus nostaa metsäteollisuuden tiekuljetuskustannuksia vähintään 20 miljoonalla eurolla vuodessa. Alan merenkulun vuosikustannukset uhkaavat rikkidirektiivin myötä nousta vuoden 2015 alussa vähintään 200 miljoonalla eurolla. Suomalaisessa metsäteollisuudessa logistiikkakustannukset lohkaisevat lähes viidenneksen liikevaihdosta, kun Keski-Euroopassa kuljetuskustannusten osuus jää alle 10 prosentin. Puualan päätöksentekijät lukevat Puu&Tekniikkaa! Puu&Tekniikan lukijoiden osallistuminen päätöksentekoon* Henkilöstö ja koulutus 71 Tuotannon koneet ja laitteet 62 Tuotannon raaka-aineet, komponentit, tarvikkeet 61 Huolto ja ylläpito 61 Kuljetusvälineet ja materiaalinkäsittely 56 * Lukijatutkimus 2010, Focus Master Oy Varaa mainostilasi ensi vuoden numeroistamme! Meiltä saat HETI varastosta: - kalusterungot (valkoinen, pähkinä, tammi ja kirsikka) - - mdf-ovet, sileä R2 puhdas valkea - - kalvo-ovet, sileä R2 kiiltävä valkea - Design-ovet, Creme ja Mocca - Laatikot, saranat jne.. %

14 14 Puu&Tekniikka numero 1 /2012 Tapahtumia Ura putkessa Helmikuu ZOW 2012, huonekaluteollisuuden komponentteja ja tarvikkeita, Bad Salzuflen Stockholm Furniture Fair 2012, huonekaluja, Tukholma Expobois Paris 2012, puuntyöstökoneita, Pariisi Piensahateollisuuden 7. valtakunnalliset talvisahauspäivät Leppävirta, Sokos Hotelli Vesileppis India Wood 2012, puuntyöstökoneita, materiaaleja, heloja, Bangalore Bautec 2012, rakennusteollisuus, Berlin Kiev Build 2012, rakennusteollisuus, Kiev Kiev Interiors 2012, sisustusala, Kiev. Maaliskuu MEBLE BIURO BUDMA INTERIOR 2012, huonekaluja, toimistokalusteita, valaisimia, Poznan.meble.mtp.pl/pl FMY 2012, Yecian huonekalumessut, Yecia (Espanja) MIFF 2012, Malesian kansainväliset huonekalumessut, Kuala Lumpur RAKSA, rakennusalan erikoistapahtuma, Lahti IFFS/AFS 2012, Singaporen kansainväliset huonekalumessut, Singapore Salone del Mobile 2012, huonekaluja, Firenze WMF ja FAM 2012, huonekaluteollisuuden koneita ja tarvikkeita, Beijing PTY:n Kauppiaspäivät, huonekalualan kauppiaspäivät, Lahti LAS Expo 2012, puutuoteteollisuus ja metsänhoito, Kielce (Puola) Holz-Handwerk 2012, puusepänteollisuuden koneita ja tarvikkeita, Nürnberg Fensterbau 2012, ikkuna-, ovi- ja julkisivuteollisuuden koneita ja tarvikkeita, Nürnberg Puusepänteollisuuden ammattitapahtuma, Seinäjoki. Huhtikuu Mosbuild, Venäjän suurimmat rakennus- ja sisustusmessut, Moskova Eurocucina 2012, keittiökalusteita, Milano Forest and Wood 2012, metsäteollisuus ja puusepänteollisuus, Riga Technodomus, puuntyöstökoneita, Rimini Puu 12 tuotteet ja rakentaminen, Helsinki. puu+12+tuotteet+ja+rakentaminen/a Interzum Moscow/Interkomplekt 2012, huonekaluteollisuuden tarvikkeita, Moskova Technomebel 2012, huonekaluteollisuus, Sofia. Toukokuu 4.5. PTY:n 65. Vuosikokous, Seinäjoki Xylexpo 2012, puuntyöstökoneita ja tarvikkeita, Milano Expowood 2012, puusepänteollisuus, Brasov (Romania). Veloituksettoman Puu&Tekniikan osoitteen muutokset, tilaukset ja lopetukset osoitteessa Uraputkessa? Lähetä nimitystiedot toimitus@puutekniikka.fi Eridomic Oy Stora Enson tytäryhtiön Eridomic Oy:n suunnittelu- ja myyntipäällikkö Marko Kellberg on nimitetty yhtiön toimitusjohtajaksi. FinScan Oy Toimitusjohtajaksi on nimitetty DI, emba Pasi Kenola. Hän on aiemmin työskennellyt yhtiön myyntijohtajana. Yhtiön toimitusjohtajana vuodesta 1988 työskennellyt DI Jaakko Riihinen jatkaa hallituksen jäsenenä. Metsäliiton Puutuoteteollisuus Puutuoteteollisuuden liiketoiminta jakaantuu jatkossa kolmeen liiketoimintalinjaan: Rakentamisen tuotteet, Vanerituotteet sekä Saha- ja jalostetuotteet. Johtoryhmän jäseneksi ja Rakentamisen tuotteet -liiketoimintalinjan johtajaksi on nimitetty insinööri Ari Tiukkanen. Tiukkanen aloittaa tehtävässään viimeistään toukokuussa Ari Tiukkanen on viimeksi toiminut Revenio Groupiin kuuluvan Icare Finland Oy:n toimitusjohtajana ja sitä ennen Metsäliiton Puutuoteteollisuudessa Kerto-liiketoiminnan johtajana. Saha- ja jalostetuotteet -liiketoimintalinjasta vastaa Joni Lukkaroinen. Vanerituotteet-liiketoimintalinjaa johtaa Lasse Wikström. Stora Enso uudisti liiketoimintarakenteensa Kiilto Oy Teknologiajohtaja Mikko Viljanmaa vastaa tuotekehityksen ja tuotannon lisäksi myös ostotoiminnoista. Tutkimuspäällikkö Raija Polvinen vastaa rakennustarvikkeiden ja teollisuusliimojen tuotekehitystoiminnasta. Tuotekehityspäällikkö Marjaana Halosen vastuualueena on parkettituotteet. Tuotekehityspäällikkö Tapani Harjunalasen vastuulla ovat 1-komponenttiset polyuretaaniliimat, PIR-liimat, valuhartsit sekä liimamassat ja mattoliimat. Tuotekehityspäällikkö Ilkka Salonen vastaa sulateliimojen lisäksi Sitol-liimoista. Tuotekehityspäällikkö Mika Ronkainen vastaa seinätasoitteiden ja saumalaastien lisäksi seinäliimoista Miktech Oy Hannu Hulkko on nimitetty projektipäälliköksi vastuualueenaan itäsuomalaisten puutuoteteollisuusyritysten kansainvälistymisen edistäminen, erityisalueena Kiinan ja Japanin markkinat. Hulkon työtehtävät kuuluvat Eastwood-hankekokonaisuuteen. Toyota Material Handling Finland Oy DI Pasi johtajaksi. Hän siirtyy tehtävään Nieminen on nimitetty toimitus- metsäkonevalmistaja Oy Logset Ab:n toimitusjohtajan tehtävistä. Stora Enso uudistaa liiketoiminta- ja raportointisegmenttirakenteensa. Konserni yhdistää kolme paperiraportointisegmenttiään, Sanomalehti- ja kirjapaperi, Aikakauslehtipaperi ja Hienopaperi, yhdeksi liiketoiminta-alueeksi ja raportointisegmentiksi nimeltään Printing and Reading, jonka johtaja on Juha Vanhainen. Raportointisegmentit Kuluttajapakkauskartonki ja Teollisuuspakkaukset muodostavat Renewable Packaging -nimisen liiketoiminta-alueen ja raportointisegmentin johtajanaan Mats Nordlander. Uutena liiketoiminta-alueena ja raportointisegmentinä aloittaa Biomaterials, joka sisältää pääasiassa yhtiön yhteisyrityssellutehtaat ja ne sellutehtaat, joiden yhteydessä ei ole paperi- tai kartonkitehdasta sekä puuviljelmät. Tämän johdossa on Juan Bueno. Puutuotteet-liiketoiminta-alueen uudeksi nimeksi tulee Building and Living ja sen johtaja on Hannu Kasurinen. Penope Oy Keski- ja Itä-Suomen alueen myynnistä vastaa myyntipäällikkö Miikka Kivistö. Hän vastaa edelleen myös yrityksen myyntiorganisaatiosta ja markkinoinnista. Projecta Oy DI Markus Tasala on nimitetty toimitusjohtajaksi. Viimeksi hän toimi yhtiön varatoimitusjohtajana ja sitä ennen myyntijohtajana. Markus Tasala on vuonna 1946 perustetun perheyrityksen kolmannen sukupolven edustaja. Aiemmin toimitusjohtajana toiminut Reijo Laaksonen jatkaa Projecta Oy:n ja sen tytäryhtiöiden hallituksen jäsenenä. SAVO Design & Technic Oy Vesa Jaakkola on nimitetty kalusteteollisuuden myyntijohtajaksi. Markus Mäntykangas on aloittanut myynti-insinöörinä, hän on aikaisemmin toiminut vastaavissa tehtävissä Eurohela Trading Oy:ssä. Tommi Lapinleimu on nimitetty myyntijohtajaksi. Saku Kaarna on aloittanut teknisenä tuotepäällikkönä, hänen vastuualueenaan on liesikuvut. Kaarna siirtyi tehtävään Halton Oy:stä. Michaela Sundström on nimitetty asiakaspalveluun ja Kaija Tiilikainen on aloittanut ostoassistenttina. TEM Dosentti Markku Karjalainen on nimitetty valtakunnallisen puurakentamisohjelman kehittämispäällikön virkaan. Palvelu jatkuu suomeksi Weinig -ryhmään kuuluvan Waco Jonsereds Ab:n markkinointipäällikkö Bror-Erik Back man siirtyi joulukuussa eläkkeelle 42 vuoden alalla työskentelyn jälkeen. Haluan kiittää kaikkia hyvästä yhteistyöstä ja hauskoista hetkistä, joita olen saanut kokea suomalaisten asiakkaiden kanssa, sanoo Backman. Wacoon liittyvissä asioissa on suomenkielistä palvelua edelleen saatavissa ja yhteyshenkilö on Awutek Oy:n tuotepäällikkö Pekka Rasanen. Vertex Systems Oy Petri Rinta-Opas on nimitetty Vertexin keittiöja kalustetoimialan myynti-insinööriksi. WSValutec Oy Puutekniikan insinööri Mikko Pitkänen on nimitetty myyntipäälliköksi päävastuualueenaan myynti ja markkinointi Suomessa. Konetekniikan insinööri Juha Pöylijoki on nimitetty varaosista vastaavaksi henkilöksi. Stora Enso Building and Living -liiketoiminta-alue Pia Aaltonen-Forsell on nimitetty talousjohtajaksi ja johtoryhmän jaseneksi vastuualueenaan myös IT ja yrityskaupat. Hän on toiminut aiemmin Stora Enson Group Controllerina. Päivi-Liisa Kauhanen on nimitetty viestintäja vastuullisuusjohtajaksi ja johtoryhmän jäseneksi. Hän on toiminut aiemmin Stora Enson Suomen viestintäjohtajana. Duncan Mayes on nimitetty strategia- ja innovaatiojohtajaksi ja johtoryhmän jäseneksi. Hän on toiminut aiemmin Building and Living -liiketoiminta-alueen tuotekehitysjohtajana. Jari Suominen on nimitetty Nordic Business Unit -liitoiminnan johtajaksi ja johtoryhmän jäseneksi. Hän on toiminut aiemmin Building and Living -liiketoimintaalueen talousjohtajana. Suomen metsäkeskuksen johto aloitti Lahdessa Vuoden 2012 alussa voimaan tulevan lakimuutoksen myötä Suomen 13 alueellista metsäkeskusta yhdistettiin yhdeksi valtakunnalliseksi metsäkeskukseksi, jonka keskustoimisto on Kauppakeskus Triossa Lahdessa. Alueelliset metsäkeskukset jatkavat toimintaansa Suomen metsäkeskuksen alueyksiköinä. Väliaikaisena johtajana toimii metsänhoitaja Ari Eini Jyväskylästä. Hän on aiemmin toiminut Metsäkeskus Keski-Suomen johtajana. Suomen metsäkeskuksen johtajan paikka on parhaillaan julkisessa haussa.

15 numero 1/2012 Puu&Tekniikka 15 Lyhyesti Evon metsäopetus 150 vuotta Suomalaisen metsäopetuksen historia alkoi 150 vuotta sitten, kun Lammin Evolla aloitettiin metsänhoitajien koulutus. Nykyään Evon metsäopetus on osa Hämeen ammattikorkeakoulua ja Hämeen ammatti-instituuttia. Käytännön metsänhoidon tarpeita täyttämään Evon metsänhoito-opiston rinnalle perustettiin 1876 metsänvartijakoulu. Korkeampi metsäopetus eli metsänhoitajakoulutus siirrettiin yliopistoon vuonna 1908, mikä aluksilaski Evon arvostusta, mutta käytännön metsäammattilaisia tarvittiin. Metsänvartijan tutkintonimike muutettiin 1922 metsätyönjohtajaksi ja vuonna 1940 edelleen metsäteknikoksi. Metso toimittaa pellettilämpölaitoksen Tampereen Energiantuotanto Oy:lle Tampereen Sarankulmaan. Laitoksen toimittaa Metson ja Wärtsilän yhteisyritys MW Power. Toimitus käsittää täydellisen avaimet käteen -kattilalaitosratkaisun, mukaan lukien kaiken tarvittavan laitteiston ja käyttöönoton. Saatu tilaus on suurin pellettiä hyödyntävä laitos Suomessa ja sen teknologinen ratkaisu on Suomessa ensimmäinen laatuaan. Lämpölaitos toimii huippukuorma- ja varalaitokse- Vuonna 1965 säädetty uusi laki muutti Evon metsäkoulun keskikoulupohjaiseksi metsäopistoksi. Laki oli tärkeä myös siksi, että se mahdollisti naisten opiskelun Evolla. Ensimmäiset neljä naisopiskelijaa aloittivat vuonna Vuonna 1989 perustettiin Evon metsäoppilaitos, johon yhdistettiin sekä metsäopiston että metsätyökoulun koulutusohjelmat ja opetus. Hieman aikaisemmin 1980-luvulla metsäteknikko-nimikkeen tilalle oli otettu käyttöön myös metsätalousinsinööri-nimike. Laajan opetusuudistuksen myötä vuonna 1996 Evon metsäoppilaitoksen metsätalousinsinöörikoulutus liittyi osaksi Hämeen ammattikorkeakoulua (HAMK). Toisen asna ja korvaa nykyisin käytössä olevien öljy- ja kaasukäyttöisten kattilalaitosten käyttöä. Laitoksen pääpolttoaineena on puupelletti ja sen lämpöteho on 33 MW. Vanhan kattilakannan korvaaminen uudella modernilla pellettikattilalla vähentää merkittävästi kaukolämmön lämpökeskusten tuotannon CO 2 -päästöjä. Pellettipolttoaine jauhetaan pölyksi erillisilla jauhinmyllyillä, jonka jälkeen pöly käsitellään ja poltetaan kattilassa pölypolttimella. Polttoprosessin sääteen metsurikoulutus siirtyi Hämeen ammattiinstituuttiin. Evon kannalta ammattikorkeakoulun perustaminen merkitsi ympyrän sulkeutumista, kun siellä ryhdyttiin jälleen antamaan korkeampaa metsäopetusta lähes 90 vuoden tauon jälkeen. Nykyään Evo tarjoaa jälleen metsällisen oppimispolun toisen asteen perusopinnoista korkeaasteen koulutukseen. Metsäopetuksen lisäksi Evon kampuksella ja läheisessä opetusmetsässä toimivat Metsäntutkimuslaitos, Metsähallitus sekä Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos. Juhlavuoden avaavat Evon avoimet ovet lauantaina Metsolta Suomen suurin pellettilämpölaitos dettävyys on huomattavan suuri ja pölymäisellä polttoaineella lämpöä tuotetaan puhtaasti, energiatehokkaasti ja joustavasti. Pölypolttoon perustuva pellettien hyödyntäminen on uutta Suomessa, Ruotsissa sitä on jo hyödynnetty. Uuden laitoksen lämmöntuotanto aloitetaan vuoden 2012 lopulla. Tilaus si- Viidet messut yhdessä Helsingin Messukeskuksessa järjestetetään OmaPiha, OmaMökki, Oma Koti, Sisusta! ja Tee Se Itse -messut, joihin osallistuu yli 600 näytteilleasettajaa. Uutuutena messuilla on työnäytösalue, jossa voi seurata esim. terassin rakentamista. OmaMökki-messuilla on esillä mökin hankintaan, rakentamiseen ja kunnostamiseen liittyviä tuotteita ja palveluita. Yksi messujen teemoista on tänä vuonna sauna: näytteilleasettajien esittelemien saunarakennusten lisäksi messuilla on ohjelmassa sauna-aiheisia seminaareja ja tietoiskuja. sältyy Massa, paperi ja voimantuotannon vuoden 2012 ensimmäisen vuosineljänneksen saatuihin tilauksiin. Metsähallitus uudistaa paikkatietojärjestelmän Metsähallituksen uuden entistä tehokkaamman ja joustavamman järjestelmän on määrä olla valmis vuoden 2013 alussa. Paikkatietojärjestelmän uudistamisen yhteydessä parannetaan myös metsätalouden suunnitteluprosesseja. Metsätaloudessa paikkatietojärjestelmää käytetään sekä metsävaratietojen hallintaan että metsätaloustoimenpitei- Maaliskuun Nürnbergissä järjestettävät Holz-Handwerk -messut on myyty täyteen jo lokakuun lopulla. 16. kerran järjestettävillä puuteollisuuden kone- ja tarvikemessuilla on luvassa perinteisten näyttelyosastojen lisäksi luvassa runsaasti oheisohjelmaa. Saksan puuntyöstökonevalmistajien liitto VDMA on keräännyt messujen mielenkiintoisimmat koneet erityiseen näytökseen, jossa koneiden käytännöllisyyden voi jokainen itse todeta. Dreams of Wood -osio esittelee puisia leluja ja sisustusesineitä. Baijerin puuseppäyhdistys järjestää TSD Cupin, joka osa maanlaajuista kampanjaa, jolla pyritään innostamaan nuoria puusepän ammattiin. den suunnitteluun. Lisäksi järjestelmään tallennettuja suunnittelutietoja hyödynnetään muissa tietojärjestelmissä kuten puutavaran korjuun ja kuljetusten ohjauksessa ja optimoinnissa. Järjestelmän toimittajaksi on valittu kilpailutuksen tuloksena työyhteenliittymä, johon kuuluvat Karttakeskus, Arbonaut Oy ja Esri Finlad Oy. Lastut lentävät Holz-Handwerkissa Fensterbau panostaa energiaan Samanaikaisesti Holz- Handwerkin kanssa järjestetään fensterbau/ frontale 2012, maailman johtava messutapahtuma ikkunoille, oville ja julkisivuille. Messujen viimeisenä päivänä järjestetään kiinteistökonferenssi teemalla Asuinrakennusten ikkunat ja julkisivut: trendejä ratkaisuja käytännön esimerkkejä. Toinen mielenkiintoinen oheistapahtuma on Energia Plus ikkunoiden, julkisivujen ja lasin tuottamat energiasäästöt, jossa esitellään uusinta teknologiaa, jolla ikkunateollisuus voi hyödyntää rakennussektorin energiansäästötrendiä. Ammattilaiset asialla Hiomatarvikkeita Jalopuuta Jalopuuta Lämpökäsiteltyä puuta Lämpökäsiteltyä puuta Lämpökäsiteltyä puuta - Kaikkea hiontaan - Laadustaan tunnettu Lisätietoja: p myynti@hiomant.fi Sorvarinkatu 7, TURKU Lankkuerä Koivua, kirsikkaa ja päärynää. 10m3 eräkoko rahtivapaasti. Eräkoko: 5m3 valkoista koivua, A-laatu + 2,5m3 kirsikkaa + 2,5m3 päärynää. Läpisahattua, puusepänkuivaa, paksuus 32/50 ja pituus noin Laatu AB(C). Hinta 600 eur/m3 (sis. alv) puh DLH Finland Oy Heidehofintie VANTAA P Latokarinkatu TURKU P Heinolan Ruskopuu Oy Hevossaari Heinola Puh. (03) Mika Erjansalo Telefax (03) Hjt-Holz Oy Vilppula puh hannu.salo@hjt-holz.com Pintakäsittelylaitteet SPRAYTEC MAALAUSLAITTEET MAALAUSLINJAT PUH Puhaltimet Busch Vakuumteknik Oy Sinikellontie Vantaa Puh. (09) Telefax (09) Pumput Busch Vakuumteknik Oy Sinikellontie Vantaa Puh. (09) Telefax (09) Puutavaraa Hakalan Puutukku Oy Mukkulankatu Lahti Puh. (03) / Jukka Mattila Telefax (03) mattila.hakalanpuutukku@kopteri.net Puuöljyt Parasta puulle! Lisätietoja: puh. (019) info@osmocolor.com Ammattilaiset asialla ilmoitushinnat: 40 x 50 mm ladottu 300 euroa / 4 numeroa 40 x 50 mm 4-v kehystetty 600 euroa / 4 numeroa Myös muut koot mahdollisia. Alv lisätään hintoihin Soita / Maija-Liisa ja varaa ilmoitustilasi.

16 Al-Ko suodattimet Penope Oy:lle Penope Oy:n purunpoistolaitteistot täydentyvät Al-Kon suodattimilla. Saksalaisen Al- Kon pölynpoisto- ja ilmankäsittely on yksi yhtiön monista tuotealueista. Suodattimien vakiovarusteita ovat mm. puhdasilmaimuri, paineilmapuhdistus ja suuremmissa malleissa automaattinen sammutusjärjestelmä. Mahdollisessa keräilyastioiden tulipalossa laitteessa oleva paineistettu sammutusvesi ohjataan Hyötyneliöitä lisää liukuovilla Eclisse Pocket Door -liukuovijärjestelmässä ovi liukuu vaivattomasti ja turvallisesti seinän sisään ja tuo näin lisäneliöitä hyötykäyttöön. Liukuovikehys sopii yhtä hyvin uudisrakentamiseen kuin saneerauskohteisiin. Saatavana on laaja valikoima nopeasti toimitettavia standardituotteita sekä lisäksi erikoismitat vaativiin kohteisiin. Jokaisessa Eclissen tuotesovelluksessa voidaan käyttää vähintään 40 mm paksua ovileh- keräilyastioiden päälle. Laitteissa on kestävät, erikoispinnoitetut letkusuodattimet, palautusilma on 0,1 mg/m 3. Suodattimien kapasiteetti on aina m 3 /h asti. Suodattimet toimitetaan valmiina tuotteena, jolloin tilaajalle jää vain syöttöjännitteen ja paineilman liittämiset. Lisätietoja: Penope Oy, olli.rintala@penope.fi p teä tai kehyksetöntä lasiovea. Eclissen liukuovikehyksen asentaminen on helppoa ja työkaluksi ainoastaan ruuvimeisseli. Eclissen patentoitu irrotettava liukukisko mahdollistaa sen huoltamisen ja ovivaihdokset seinää purkamatta. Italialaisen Eclissen tuotteita edustaa Suomessa Raitatuote Oy. Lisätietoja: Markus Merinen, puh , markus.merinen@raitatuote.fi Hiontaa ilman rasittavaa tärinää Boschin epäkeskohiomakone GEX AVE Professional antaa hyvän hiomatuloksen ja vähentää käyttäjään kohdistuvaa tärinää. Se on markkinoiden ensimmäinen epäkeskohiomakone, jossa hiomayksikkö on eriytetty rungosta. Tärinä on vain 2.5 m/s 2, joten tärinä ei rasita ammattilaistenkaan käsiä. Rungosta erotettu hiomayksikkö varmistaa hiomalautasen pysymisen käsiteltävänä olevan esineen pinnassa tasaisesti kiinni. Koneen hallittu käyttäminen erilaisissa työskentelyasennoissa on helppoa kumilla pehmustettujen kahvaja kosketuspintojen ansiosta. 400 watin moottori varmistaa voiman riittämisen vaativiinkin töihin, ja kierrosluvun esivalitsimella löytyy Suunnitteluohjelma kalustealalle Keittiö- ja kalustetoimialan tarpeisiin kehitetty Vertex InD -ohjelmisto tarjoaa tehokkaan, koko toimitusketjua palvelevan kokonaisratkaisun. Valmistustarkat tasopiirustukset syntyvät automaattimitoituksen ja tarkistustoimintojen avulla virheettömästi ja saadut piirustukset, osaluettelot sekä muut tulosteet tulevat kerralla oikein. oikea kierrosnopeus. Kahta kokoa (125 mm tai 150 mm) olevat hioma-alustat tuovat joustavuutta eri kohteisiin. Koneesta on suora liitäntä joko imuriin tai mikrosuodatinkoteloon. Epäkeskohiomakone on yhteensopivia Bosch GAS 15 L -märkä-/kuivaimurin kanssa. Letkussa on mukana adapteri Boschin ammattisähkötyökaluille. Imurissa on myös pistorasia sähkötyökalujen kytkentään. Kun liitetyn työkalun käynnistää, myös imuri käynnistyy automaattisesti. Eurooppanormin mukainen pölyluokka on L. Lisätietoja: Robert Bosch Oy, Erkki.Rissanen@ fi.bosch.com, puh Piirustukset tulostuvat automaattisesti pdf-kirjojen muodossa ja niissä on kaikki valmistukseen tarvittavat piirustukset. Vertexin 3D-malli voidaan julkaista myös 3D pdf-muodossa juuri sen näköisenä kuin halutaan. 3D pdf-malli on kokoonpanomuotoinen ja siihen voidaan tallettaa valmiiksi haluttuja katselukulmia. Soukupin ikkuna- ja ovityöstökoneita Suomeen Eurotec Oy ja tsekkiläinen Soukup spol s.r.o ovat aloittaneet yhteistyön ikkuna- ja ovityöstökoneiden edustamista Suomessa. Soukupin malliston viidestä tuoteperheestä löytyy joustavia ja tehokkaita CNC-ohjattuja tapitus- ja ikkunantyöstökoneita niin pienille kuin suurillekin tuotantolaitoksille. Crafter on pk-yrityksille tarkoitettu puoli- tai täysautomaattinen tapituskone vakio- ja erikoistuotteiden valmistamiseen. Wizard on keskisuurten valmistajien työstölinja ikkunan ja oven kehyksien tuottamiseen. Uusi vastapainotrukki Jungheinrich tuo markkinoille uudet sähkötoimiset EFG 425- ja EFG 430 -malliset vastapainotrukit, jotka kuluttavat energiaa jopa 13 prosenttia aiempaa vähemmän. Toisessa kuorman painopisteen etäisyys on kasvanut 600 millimetriin ja toinen on rungoltaan erityisen lyhyt, mikä pienentää kääntösädettä. Uudessa EFG 425 ja 430:ssä on tarjolla kaksi eri varustelupakettia, joilla trukit voidaan räätälöidä. Modulaariset tukijärjestelmät auttavat kuljettajaa eri tilanteessa. Access Control esimerkiksi on järjestelmä, joka vapauttaa trukin käyttöön vasta kun tietyt varotoimet (istuinkyt- Wizard-Drillex mahdollistaa lisäksi pysty- ja vaakaporauksien ja jyrsintöjen tekemisen. Arcus mahdollistaa kaari- ja muotoikkunoiden osien joustavan ja hallitun tuotannon. Malliston helmi on viime keväänä Lignassa ensi-iltansa saanut Dexter työstölinja ikkunoiden ja ovien massatuotantoon. Koneen joustavan ohjauksen ansiosta Dexterillä voidaan kustannustehokkaasti valmistaa niin suuret sarjat kuin yksittäisetkin tuotteet. Lisätietoja: Eurotec Oy, kimen aktivointi, turvavyön kiinnitys) on suoritettu tietyssä järjestyksessä. Lift Control -tukijärjestelmässä tietystä nostokorkeudesta alkaen alennetaan myös kallistusnopeutta, keskitetään integroitu sivusiirto tarvittaessa esiasetettuun keskiasentoon sekä näytetään maston kallistus. Seuraavat -lehdet: Puusta rakentaminen, koulutus Lisäjakelu talonrakennusteollisuuden ja kuntien teknisen toimen johdolle sekä rakennesuunnittelutoimistoihin. Varaukset: mennessä Sahateollisuus, puun kuivaus, lämpökäsittely Varaukset: 9.3. mennessä Huonekaluteollisuus, pintakäsittely Lisäjakelu: Technodomus, Rimini ( ). Varaukset mennessä. Aidosti tehokas Ilmoitushinnat ja lukijatutkimus: Soita / ja varaa tilasi!

PTT-ennuste: Metsäsektori

PTT-ennuste: Metsäsektori MSO 17.10.2014 PTT-ennuste: Metsäsektori syksy 2014 Paula Horne Sahatavaran tuotanto jatkunut vientivetoisena Sahatavaran vientihinta Suomesta, 3kk keskiarvo 250 240 230 220 210 200 190 180 Sahatavaran

Lisätiedot

Rakentamisen suhdannenäkymät Satakunnassa

Rakentamisen suhdannenäkymät Satakunnassa Rakentamisen suhdannenäkymät Satakunnassa Sami Pakarinen Markku Leppälehto Lokakuu 2015 Satakunnan talonrakentamisen suhdannetilanne on tyydyttävä Satakunnan talonrakentamisen suhdannetilanne on rakennusalan

Lisätiedot

Rakentamisen suhdannenäkymät Itä-Suomessa

Rakentamisen suhdannenäkymät Itä-Suomessa Rakentamisen suhdannenäkymät Itä-Suomessa Sami Pakarinen Kimmo Anttonen Maaliskuu 2018 Itä-Suomen rakentamisen suhdannetilanne jatkuu hyvänä Itä-Suomen rakentamisen suhdannetilanne jatkunee tänä vuonnakin

Lisätiedot

Rakentaminen Suomessa

Rakentaminen Suomessa Rakennusteollisuuden suhdannejulkistus Syksy 2017 4.10.2017 Kimmo Anttonen Aluepäällikkö Talonrakennusteollisuus Itä Suomi Rakentaminen Suomessa 1 Rakentamisen kasvu jatkuu tänä vuonna arviolta 4 prosentin

Lisätiedot

RAAHEN SEUTUKUNNAN YRITYSBAROMETRI 2012

RAAHEN SEUTUKUNNAN YRITYSBAROMETRI 2012 RAAHEN SEUTUKUNNAN YRITYSBAROMETRI 2012 Anetjärvi Mikko Karvonen Kaija Ojala Satu Sisällysluettelo 1 TUTKIMUKSEN YLEISTIEDOT... 2 2 LIIKEVAIHTO... 5 3 TYÖVOIMA... 6 3.1 Henkilöstön määrä... 6 3.2 Rekrytoinnit...

Lisätiedot

Rakennusteollisuus RT Asuntotuotantokysely. Syksy

Rakennusteollisuus RT Asuntotuotantokysely. Syksy Asuntotuotantokysely Syksy 15.10. 1. Yleiskuva positiivinen Arviot vapaarahoitteisen omistusasuntojen ja vuokra-asuntojen tämänvuotisista aloituksista ovat laskeneet hieman viime kyselyistä. Aloitusten

Lisätiedot

Rakennusteollisuus RT Asuntotuotantokysely

Rakennusteollisuus RT Asuntotuotantokysely Rakennusteollisuus RT Asuntotuotantokysely Kesä 2019 1. Yleiskuva Arviot vapaarahoitteisen asuntotuotannon tämänvuotisista aloituksista ovat nousseet viime kyselyistä. Syynä tähän on sijoittajakysynnän

Lisätiedot

Rakentamisen suhdannenäkymät Varsinais-Suomessa

Rakentamisen suhdannenäkymät Varsinais-Suomessa Rakentamisen suhdannenäkymät Varsinais-Suomessa Sami Pakarinen Markku Leppälehto Lokakuu 2017 Varsinais-Suomen talonrakentamisen suhdannetilanne jatkuu hyvänä Varsinais-Suomen talonrakentamisen suhdannetilanne

Lisätiedot

Rakentamisen suhdannenäkymät Satakunnassa

Rakentamisen suhdannenäkymät Satakunnassa Rakentamisen suhdannenäkymät Satakunnassa Jouni Vihmo Markku Leppälehto Huhtikuu 2019 Satakunnan rakentamisen suhdannetilanne on ollut melko hyvällä tasolla Satakunnan rakentamisen suhdannetilanne on viimeisen

Lisätiedot

Rakentamisen suhdannenäkymät Itä-Suomessa

Rakentamisen suhdannenäkymät Itä-Suomessa Rakentamisen suhdannenäkymät Itä-Suomessa Sami Pakarinen Kimmo Anttonen Maaliskuu 2017 Itä-Suomen rakentamisen suhdannetilanne jatkuu hyvänä Itä-Suomen rakentamisen suhdannetilanne jatkunee tänä vuonna

Lisätiedot

Rakentamisen suhdannenäkymät Varsinais-Suomessa

Rakentamisen suhdannenäkymät Varsinais-Suomessa Rakentamisen suhdannenäkymät Varsinais-Suomessa Sami Pakarinen Markku Leppälehto Huhtikuu 2018 Varsinais-Suomen talonrakentamisen suhdannetilanne jatkuu todella hyvänä Varsinais-Suomen talonrakentamisen

Lisätiedot

OSAVUOSIKATSAUS 1-3/2009

OSAVUOSIKATSAUS 1-3/2009 OSAVUOSIKATSAUS 1-3/2009 TAMMI-MAALISKUU 2009 Toimitusjohtaja Mika Ihamuotila: Vuoden ensimmäinen neljännes oli erittäin haasteellinen vaikean markkinatilanteen vuoksi. Liikevaihto laski ja tulos heikkeni

Lisätiedot

Rakentamisen suhdannenäkymät Satakunnassa

Rakentamisen suhdannenäkymät Satakunnassa Rakentamisen suhdannenäkymät Satakunnassa Sami Pakarinen Markku Leppälehto Lokakuu 2014 Satakunnan talonrakentamisen suhdannetilanne on jokseenkin tyydyttävä Satakunnan talonrakentamisen suhdannetilanne

Lisätiedot

metsäteollisuuden tuotantolaitokset Tuotannon supistuminen johtui työkiistan aikaisista seisokeista toisella neljänneksellä.

metsäteollisuuden tuotantolaitokset Tuotannon supistuminen johtui työkiistan aikaisista seisokeista toisella neljänneksellä. Metsäteollisuuden tuotanto Tuotanto Suomessa tammi-syyskuussa 25 Paperia ja Puuta Tuotanto normaalitasolla kolmannella neljänneksellä Kuluvan vuoden heinä-syyskuussa metsäteollisuuden tuotantolaitokset

Lisätiedot

Asuntotuotantokysely 3/2015

Asuntotuotantokysely 3/2015 Asuntotuotantokysely 3/2015 Sami Pakarinen Lokakuu 2015 1 (2) Lokakuun 2015 asuntotuotantokyselyn tulokset RT:n asuntotuotantokysely lähetettiin Talonrakennusteollisuuden jäsenille. Kysely tehdään kolmesti

Lisätiedot

Rakentamisen suhdannenäkymät Satakunnassa

Rakentamisen suhdannenäkymät Satakunnassa Rakentamisen suhdannenäkymät Satakunnassa Sami Pakarinen Markku Leppälehto Lokakuu 2017 Satakunnan talonrakentamisen suhdannetilanne tasaantunut Satakunnan talonrakentamisen suhdannetilanne on rakennusalan

Lisätiedot

Asuntotuotantokysely 2/2018

Asuntotuotantokysely 2/2018 Asuntotuotantokysely 2/ Sami Pakarinen Kesäkuu Kesäkuun asuntotuotantokyselyn tulokset RT:n asuntotuotantokysely lähetettiin Talonrakennusteollisuuden jäsenille. Kysely tehdään kolmesti vuodessa. Kyselyn

Lisätiedot

Puurakentamisen markkinat kotimaassa ja Venäjällä. Juhani Marttila Lahti 13.11.2008

Puurakentamisen markkinat kotimaassa ja Venäjällä. Juhani Marttila Lahti 13.11.2008 Puurakentamisen markkinat kotimaassa ja Venäjällä Juhani Marttila Lahti 13.11.2008 Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute www.metla.fi Rakennusmarkkinat vuonna

Lisätiedot

SUHDANNEKATSAUS 2/2011

SUHDANNEKATSAUS 2/2011 SUHDANNEKATSAUS 2/2 SKOLIN JÄSENYRITYSTEN HENKILÖSTÖ 1989...212 16 14 12 Ennuste 1 8 6 4 2 89 9 91 92 93 94 95 96 97 98 99 1 2 3 4 5 6 7 8 9 1 12 SUUNNITTELU- JA KONSULTTITOIMISTOJEN LIITTO SKOL RY Eteläranta

Lisätiedot

MARKKINAKATSAUS, HUHTIKUU 2015

MARKKINAKATSAUS, HUHTIKUU 2015 Rakennustutkimus RTS Oy MARKKINAKATSAUS, HUHTIKUU 2015 Pientalot Vapaa-ajan asunnot Hirsitalot, hirsiloma-asunnot Hirsiteollisuus Pudasjärvellä 9.4.2015 Rakennustutkimus RTS Oy DI Aarne Jussila, toimitusjohtaja

Lisätiedot

Asuntotuotantokysely 1/2016

Asuntotuotantokysely 1/2016 Asuntotuotantokysely 1/2016 Sami Pakarinen Helmikuu 2016 1 (2) Helmikuun 2016 asuntotuotantokyselyn tulokset RT:n asuntotuotantokysely lähetettiin Talonrakennusteollisuuden jäsenille. Kysely tehdään kolmasti

Lisätiedot

SUHDANNEKATSAUS 2/2010

SUHDANNEKATSAUS 2/2010 SUHDANNEKATSAUS 2/2 SKOLIN JÄSENYRITYSTEN HENKILÖSTÖ 1989...211 16 14 12 Ennuste 8 6 4 2 89 9 91 92 93 94 95 96 97 98 99 1 2 3 4 5 6 7 8 9 11 SUHDANNEKATSAUS 2/2 29..2 1 (3) SUUNNITTELUALA KÄÄNTYY HITAASTI

Lisätiedot

Asuntotuotantokysely 1/2017

Asuntotuotantokysely 1/2017 Asuntotuotantokysely 1/2017 Sami Pakarinen Helmikuu 2017 1 (2) Helmikuun 2017 asuntotuotantokyselyn tulokset RT:n asuntotuotantokysely lähetettiin Talonrakennusteollisuuden jäsenille. Kysely tehdään kolmasti

Lisätiedot

Asuntotuotantokysely 2/2015

Asuntotuotantokysely 2/2015 Asuntotuotantokysely 2/2015 Sami Pakarinen Kesäkuu 2015 1 (2) Kesäkuun 2015 asuntotuotantokyselyn tulokset RT:n asuntotuotantokysely lähetettiin Talonrakennusteollisuuden jäsenille. Kysely tehdään kolmesti

Lisätiedot

Rakennustutkimus RTS Oy PIENTALORAKENTAMISEN MARKKINANÄKYMÄ MAALISKUUSSA 2011. Salutorget 10.3.2011 Aarne Jussila aarne@jussila.

Rakennustutkimus RTS Oy PIENTALORAKENTAMISEN MARKKINANÄKYMÄ MAALISKUUSSA 2011. Salutorget 10.3.2011 Aarne Jussila aarne@jussila. Rakennustutkimus RTS Oy PIENTALORAKENTAMISEN MARKKINANÄKYMÄ MAALISKUUSSA 2011 Salutorget 10.3.2011 Aarne Jussila aarne@jussila.fi 040-900 5601 1 PIENTALO- JA LOMARAKENTAMISEN NÄKYMÄ 1.3. SEURANTATIETOJEN

Lisätiedot

Markkinakommentti. Julkaisuvapaa 7.10.2009 ARVOASUNTOJEN KAUPPA KIIHTYY PERHEASUNTOJEN RINNALLA

Markkinakommentti. Julkaisuvapaa 7.10.2009 ARVOASUNTOJEN KAUPPA KIIHTYY PERHEASUNTOJEN RINNALLA Markkinakommentti Julkaisuvapaa 7.10.2009 ARVOASUNTOJEN KAUPPA KIIHTYY PERHEASUNTOJEN RINNALLA Jos perheasuntojen kauppalukumäärät ovat loppukesän ja alkusyksyn aikana kasvaneet voimakkaasti verrattuna

Lisätiedot

Rakentamisen suhdannenäkymät Satakunnassa

Rakentamisen suhdannenäkymät Satakunnassa Rakentamisen suhdannenäkymät Satakunnassa Sami Pakarinen Markku Leppälehto Marraskuu 2016 Satakunnan talonrakentamisen suhdannetilanne helpottamassa Satakunnan talonrakentamisen suhdannetilanne on rakennusalan

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

Rakennusteollisuuden suhdannejulkistus Syksy Kimmo Anttonen Aluepäällikkö Talonrakennusteollisuus Itä Suomi

Rakennusteollisuuden suhdannejulkistus Syksy Kimmo Anttonen Aluepäällikkö Talonrakennusteollisuus Itä Suomi Rakennusteollisuuden suhdannejulkistus Syksy 2018 3.10.2018 Kimmo Anttonen Aluepäällikkö Talonrakennusteollisuus Itä Suomi Rakentaminen Suomessa Rakentamisen kasvu jatkuu tänä vuonna arviolta 3 prosentin

Lisätiedot

Asuntotuotantokysely 2/2016

Asuntotuotantokysely 2/2016 Asuntotuotantokysely 2/2016 Sami Pakarinen Kesäkuu 2016 1 (2) Kesäkuun 2016 asuntotuotantokyselyn tulokset RT:n asuntotuotantokysely lähetettiin Talonrakennusteollisuuden jäsenille. Kysely tehdään kolmesti

Lisätiedot

Rakentamisen suhdannenäkymät Itä-Suomessa

Rakentamisen suhdannenäkymät Itä-Suomessa Rakentamisen suhdannenäkymät Itä-Suomessa Sami Pakarinen Kimmo Anttonen Huhtikuu 2016 Itä-Suomen rakentamisen suhdannetilanne hyvin tyydyttävä Itä-Suomen rakentamisen suhdannetilanne jatkunee tänä vuonna

Lisätiedot

Sami Pakarinen Lokakuu (7)

Sami Pakarinen Lokakuu (7) Sami Pakarinen Lokakuu 2017 1 (7) 2 (7) Lokakuun 2017 asuntotuotantokyselyn tulokset Asuntotuotantokyselyn tulokset: Asuntotuotannossa uusi ennätys, etenkin pääkaupunkiseutu kärsii tonttipulasta RT:n asuntotuotantokysely

Lisätiedot

Teknologiateollisuuden / Suomen näkymät

Teknologiateollisuuden / Suomen näkymät Teknologiateollisuuden / Suomen näkymät 26.1.2017 Pääekonomisti Jukka Palokangas 25.1.2017 Teknologiateollisuus 1 Teknologiateollisuuden liikevaihto Suomessa 25.1.2017 Teknologiateollisuus Lähde: Macrobond,

Lisätiedot

Venäjän kaupan barometri Kevät 2015. Suomalais-Venäläinen kauppakamari Tutkimuksen tekijä:

Venäjän kaupan barometri Kevät 2015. Suomalais-Venäläinen kauppakamari Tutkimuksen tekijä: Venäjän kaupan barometri Kevät 2015 Suomalais-Venäläinen kauppakamari Tutkimuksen tekijä: Venäjän kaupassa ollaan kasvuhakuisia Tämän kevään Barometrissä esitimme kolme ylimääräistä kysymystä, joista yksi

Lisätiedot

PTT:n suhdannekatsaus 1/2014

PTT:n suhdannekatsaus 1/2014 Suhdannekatsaus 1/2014 10.2.2014 PTT:n suhdannekatsaus 1/2014 Vuosi 2013 alavireinen kuluttajien toiveet ja toteutuva asuntorakentaminen eivät kohtaa Vuoden alkupuoliskolla pankkien tiukentuneet lainansaantiehdot

Lisätiedot

Heikki Vauhkonen 10.2.2011. Tulikivi Oyj

Heikki Vauhkonen 10.2.2011. Tulikivi Oyj Heikki Vauhkonen 10.2.2011 Tulikivi Oyj Osavuosikatsaus 01-012/2010 Tulikivi-konsernin liikevaihto neljännellä vuosineljänneksellä oli 16,6 me (15,6 me 10-12/2009), liikevoitto 0,8 (0,3) me ja tulos ennen

Lisätiedot

Rakennusalan suhdannenäkymät

Rakennusalan suhdannenäkymät Rakennusalan suhdannenäkymät Bo Salmén Bo Salmén 9.5.2012 1 Kokonaistuotannon ja rakentamisen kehitys muutos edellisestä vuodesta, % Lähde: Tilastokeskus, RT 2 3 Talonrakennustuotanto, kaikki rakennukset,

Lisätiedot

Lappeenrannan toimialakatsaus 2013

Lappeenrannan toimialakatsaus 2013 Lappeenrannan toimialakatsaus 2013 14.10.2013 Tilaaja: Lappeenrannan kaupunki Toimittaja: Kaupunkitutkimus TA Oy Tietolähde: Tilastokeskus, asiakaskohtainen suhdannepalvelu Kuvaajat: Yhteyshenkilöt: Yritysten

Lisätiedot

Asuntotuotantokysely 3/2016

Asuntotuotantokysely 3/2016 Asuntotuotantokysely 3/2016 Sami Pakarinen Lokakuu 2016 1 (2) Lokakuun 2016 asuntotuotantokyselyn tulokset RT:n asuntotuotantokysely lähetettiin Talonrakennusteollisuuden jäsenille. Kysely tehdään kolmesti

Lisätiedot

Teknologiateollisuuden talousnäkymät

Teknologiateollisuuden talousnäkymät Teknologiateollisuuden talousnäkymät 30.3.2017 Pääekonomisti Jukka Palokangas 31.3.2017 Teknologiateollisuus 1 Teknologiateollisuus Suomen suurin elinkeino 51 % Suomen koko viennistä. Alan yritykset investoivat

Lisätiedot

Rakentamisen suhdannenäkymät Satakunnassa

Rakentamisen suhdannenäkymät Satakunnassa Rakentamisen suhdannenäkymät Satakunnassa Sami Pakarinen Markku Leppälehto Huhtikuu 2018 Satakunnan rakentamisen suhdannetilanne hyvällä tasolla Satakunnan rakentamisen suhdannetilanne on talvikautena

Lisätiedot

Rakentamisen suhdannenäkymät Varsinais-Suomessa

Rakentamisen suhdannenäkymät Varsinais-Suomessa Rakentamisen suhdannenäkymät Varsinais-Suomessa Sami Pakarinen Markku Leppälehto Huhtikuu 2017 Varsinais-Suomen talonrakentamisen suhdannetilanne on hyvässä nosteessa Varsinais-Suomen talonrakentamisen

Lisätiedot

SUHDANNEKATSAUS 2/2004

SUHDANNEKATSAUS 2/2004 SUHDANNEKATSAUS 2/24 SKOLIN JÄSENYRITYSTEN HENKILÖSTÖ 1984..25 12 Ennuste 1 8 6 4 2 84 85 86 87 88 89 9 91 92 93 95 96 97 98 1 2 3 4 5 6 SUHDANNEKATSAUS 2/24 29.1.24 1(3) SUUNNITTELUALAN KASVUNÄKYMÄT HIIPUIVAT

Lisätiedot

Puutalojen ja rakennuspuusepäntuotteiden valmistus. Helsinki 29.11.2012

Puutalojen ja rakennuspuusepäntuotteiden valmistus. Helsinki 29.11.2012 Puutalojen ja rakennuspuusepäntuotteiden valmistus Helsinki 29.11.2012 TOIMIALAN KUVAUS JA RAJAUS Muiden rakennuspuusepän tuotteiden valmistus TOL 1623, joka jakaantuu kahteen alatoimialaan: Puutalojen

Lisätiedot

SUHDANNEKATSAUS 1/2012

SUHDANNEKATSAUS 1/2012 SUHDANNEKATSAUS 1/2 SKOLIN JÄSENYRITYSTEN HENKILÖSTÖ 1989...213 16 14 Ennuste 1 8 6 4 2 89 9 91 92 93 94 95 96 97 98 99 1 2 3 4 5 6 7 8 9 1 13 SUUNNITTELU- JA KONSULTTITOIMISTOJEN LIITTO SKOL RY Eteläranta

Lisätiedot

Puutuoteteollisuuden vaikutukset Suomessa ja Pirkanmaalla

Puutuoteteollisuuden vaikutukset Suomessa ja Pirkanmaalla Puutuoteteollisuuden vaikutukset Suomessa ja lla Paula Horne, Jyri Hietala, Matleena Kniivilä, Janne Huovari Pellervon taloustutkimus PTT Laskelmat Pellervon taloustutkimus PTT Lähteenä käytetty seuraavia

Lisätiedot

Asuntotuotantokysely kesäkuu 2019

Asuntotuotantokysely kesäkuu 2019 Asuntotuotantokysely kesäkuu 2019 28.6.2019 Asuntotuotantokysely 2/2019 2 (3) Asuntotuotantokysely Rakennusteollisuus RT:n asuntotuotantokysely lähetetään Talonrakennusteollisuus ry:n jäsenille. Kysely

Lisätiedot

Rakentamisen suhdannenäkymät

Rakentamisen suhdannenäkymät Rakentamisen suhdannenäkymät Varsinais-Suomessa Julkiset palvelurakennukset m 3 8 7 6 5 4 3 2 1 23 24 25 26 27 28 29 21 211 212 213 Bo Salmén Markku Leppälehto Huhtikuu 214 Varsinais-Suomen talonrakentamisen

Lisätiedot

Rakentamisen suhdannenäkymät Varsinais-Suomessa

Rakentamisen suhdannenäkymät Varsinais-Suomessa Rakentamisen suhdannenäkymät Varsinais-Suomessa Sami Pakarinen Markku Leppälehto Lokakuu 2016 Varsinais-Suomen talonrakentamisen suhdannetilanne on hyvä Varsinais-Suomen talonrakentamisen suhdannetilanne

Lisätiedot

Rakentamisen suhdannenäkymät Varsinais-Suomessa

Rakentamisen suhdannenäkymät Varsinais-Suomessa Rakentamisen suhdannenäkymät Varsinais-Suomessa Sami Pakarinen Markku Leppälehto Lokakuu 2015 Varsinais-Suomen talonrakentamisen suhdannetilanne on tyydyttävä Varsinais-Suomen talonrakentamisen suhdannetilanne

Lisätiedot

Puutuoteteollisuuden menestystekijät Joni Lukkaroinen 19.5.2011. perjantai, 13. toukokuuta 2011 1

Puutuoteteollisuuden menestystekijät Joni Lukkaroinen 19.5.2011. perjantai, 13. toukokuuta 2011 1 Puutuoteteollisuuden menestystekijät Joni Lukkaroinen 19.5.2011 perjantai, 13. toukokuuta 2011 1 Sisällys: 1 Puutuoteteollisuus Euroopassa 2 Tuotantokeskeisyydestä asiakaskeskeisyyteen 3 Jalostusarvon

Lisätiedot

METSÄSEKTORIN SEKTORIN SUHDANNEKATSAUS Metsäntutkimuslaitos Riitta Hänninen* ja Jari Viitanen. *

METSÄSEKTORIN SEKTORIN SUHDANNEKATSAUS Metsäntutkimuslaitos Riitta Hänninen* ja Jari Viitanen. * METSÄSEKTORIN SEKTORIN SUHDANNEKATSAUS 2009 2010 2010 Metsäntutkimuslaitos 30.10.2009 Riitta Hänninen* ja Jari Viitanen * riitta.hanninen@metla.fi Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish

Lisätiedot

RAAHEN SEUTUKUNNAN YRITYSBAROMETRI 2014

RAAHEN SEUTUKUNNAN YRITYSBAROMETRI 2014 RAAHEN SEUTUKUNNAN YRITYSBAROMETRI 2014 Sisällysluettelo 1. Selvityksen yleistiedot... 3 1.1. Toimialat... 3 1.2. Taustatiedot... 4 2. Liikevaihto ja talousodotukset... 4 2.1. Liikevaihtoindeksit... 4

Lisätiedot

Asuntotuotantokysely 2/2017

Asuntotuotantokysely 2/2017 Asuntotuotantokysely 2/2017 Sami Pakarinen Kesäkuu 2017 1 (2) Kesäkuun 2017 asuntokatsaus Asuntotuotantokyselyn tulokset: Asuntotuotannossa ennätys, omistusasuntojen kysyntä paikkaa kovan rahan vuokra-asuntojen

Lisätiedot

Suhdannekatsaus. Betonipäivät , Messukeskus, Helsinki Sami Pakarinen

Suhdannekatsaus. Betonipäivät , Messukeskus, Helsinki Sami Pakarinen Suhdannekatsaus Betonipäivät 3.11.2016, Messukeskus, Helsinki Sami Pakarinen Maailman ja Suomen talous Maailman talous kasvaa kohtuullista vauhtia Rakennusteollisuus RT 3.11.2016 3 vuosimuutos, % Suomessa

Lisätiedot

Metsien potentiaali ja hyödyntämisedellytykset

Metsien potentiaali ja hyödyntämisedellytykset Metsien potentiaali ja hyödyntämisedellytykset Teollisuuden Metsänhoitajat ry:n vuosikokous ja Metsätehon iltapäiväseminaari Sixten Sunabacka Työ- ja elinkeinoministeriö Metsäalan strateginen ohjelma (MSO)

Lisätiedot

Puutuoteteollisuuden vaikutukset Suomessa ja Päijät-Hämeessä

Puutuoteteollisuuden vaikutukset Suomessa ja Päijät-Hämeessä Puutuoteteollisuuden vaikutukset Suomessa ja Päijät-Hämeessä Paula Horne, Jyri Hietala, Matleena Kniivilä, Janne Huovari Pellervon taloustutkimus PTT Laskelmat Pellervon taloustutkimus PTT Lähteenä käytetty

Lisätiedot

Rakennusteollisuuden suhdanteet, kevät 2015. Rakennusfoorumi 5.5.2015 Sami Pakarinen

Rakennusteollisuuden suhdanteet, kevät 2015. Rakennusfoorumi 5.5.2015 Sami Pakarinen Rakennusteollisuuden suhdanteet, kevät 2015 Rakennusfoorumi 5.5.2015 Sami Pakarinen MAAILMAN JA SUOMEN TALOUS Halventuneet öljy ja euro vauhdittavat taloutta Rakennusteollisuus RT 5.5.2015 3 Euroalueen

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 2/2017

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 2/2017 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 2/217 16 14 12 1 24-3 Metalliteollisuus C Tehdasteollisuus 8 6 4 2 27 28 29 21 211 212 213 214 215 216

Lisätiedot

RAKENNUS- JA KIINTEISTÖALAN NÄKYMÄT PIRKANMAALLA 2010 2011

RAKENNUS- JA KIINTEISTÖALAN NÄKYMÄT PIRKANMAALLA 2010 2011 RAKENNUS- JA KIINTEISTÖALAN NÄKYMÄT PIRKANMAALLA 2010 2011 Pirkanmaan rakennuspäivä 2.11.2009, Tampere Markku Riihimäki VTT Rakentamisen markkinat ja vaikuttavuus 3.11.2010 2 BAROMETRIN RAHOITTAJAT Talonrakennusteollisuus

Lisätiedot

Rakennusteollisuuden suhdanteet syksy Rakennusteollisuus RT ry

Rakennusteollisuuden suhdanteet syksy Rakennusteollisuus RT ry Rakennusteollisuuden suhdanteet syksy 2016 Rakennusteollisuus RT ry 11.10.2016 Rakennusteollisuus RT ry:n hallituksen puheenjohtaja, YIT Oyj:n varatoimitusjohtaja Tero Kiviniemi Rakennusteollisuus RT:n

Lisätiedot

Vientirenkaan kautta Venäjälle. Kivi 2009 Live! Joensuu 8.10.2009

Vientirenkaan kautta Venäjälle. Kivi 2009 Live! Joensuu 8.10.2009 Kivi 2009 Live! Joensuu 8.10.2009 Karelment Oy Karelment Oy -Nurmeksessa toimiva talotehdas - perustettu 1994 Yhtiön omistus ja johto Toimitusjohtaja Kyösti Kettunen, Nurmes Markkinointijohtaja Ari Kilpeläinen,

Lisätiedot

Puutuoteteollisuuden vaikutukset Suomessa ja Satakunnassa

Puutuoteteollisuuden vaikutukset Suomessa ja Satakunnassa Puutuoteteollisuuden vaikutukset Suomessa ja Satakunnassa Paula Horne, Jyri Hietala, Matleena Kniivilä, Janne Huovari Pellervon taloustutkimus PTT Laskelmat Pellervon taloustutkimus PTT Lähteenä käytetty

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 9/2016

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 9/2016 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 9/216 16 14 12 1 8 24-3 Metalliteollisuus C Tehdasteollisuus 6 4 2 26 27 28 29 21 211 212 213 214 215

Lisätiedot

RAAHEN SEUTUKUNNAN YRITYSBAROMETRI 2013

RAAHEN SEUTUKUNNAN YRITYSBAROMETRI 2013 RAAHEN SEUTUKUNNAN YRITYSBAROMETRI 2013 Hiltunen Heikki Junnila Tiia Luukkonen Aki Sisällysluettelo 1 TUTKIMUKSEN YLEISTIEDOT... 2 2 LIIKEVAIHTO... 5 3 TYÖVOIMA... 6 3.1 Henkilöstön määrä... 6 3.2 Rekrytoinnit...

Lisätiedot

Puutuoteteollisuuden vaikutukset Suomessa ja Varsinais-Suomessa

Puutuoteteollisuuden vaikutukset Suomessa ja Varsinais-Suomessa Puutuoteteollisuuden vaikutukset Suomessa ja Varsinais-Suomessa Paula Horne, Jyri Hietala, Matleena Kniivilä, Janne Huovari Pellervon taloustutkimus PTT Laskelmat Pellervon taloustutkimus PTT Lähteenä

Lisätiedot

Lappeenrannan toimialakatsaus 2014

Lappeenrannan toimialakatsaus 2014 Lappeenrannan toimialakatsaus 2014 14.10.2014 Tilaaja: Lappeenrannan kaupunki Toimittaja: Kaupunkitutkimus TA Oy Tietolähde: Tilastokeskus, asiakaskohtainen suhdannepalvelu Kuvaajat: Yhteyshenkilöt: Yritysten

Lisätiedot

Puutuoteteollisuuden vaikutukset Suomessa ja Uudellamaalla. Paula Horne, Jyri Hietala, Matleena Kniivilä, Janne Huovari Pellervon taloustutkimus PTT

Puutuoteteollisuuden vaikutukset Suomessa ja Uudellamaalla. Paula Horne, Jyri Hietala, Matleena Kniivilä, Janne Huovari Pellervon taloustutkimus PTT Puutuoteteollisuuden vaikutukset Suomessa ja Uudellamaalla Paula Horne, Jyri Hietala, Matleena Kniivilä, Janne Huovari Pellervon taloustutkimus PTT Laskelmat Pellervon taloustutkimus PTT Lähteenä käytetty

Lisätiedot

POHJOISMAINEN TUTKIMUS ASUNTOKAUPAN AJANKOHTAISISTA ASIOISTA (=tulosten julkistaminen Suomen tulosten osalta)

POHJOISMAINEN TUTKIMUS ASUNTOKAUPAN AJANKOHTAISISTA ASIOISTA (=tulosten julkistaminen Suomen tulosten osalta) Jukka Malila Toimitusjohtaja KIINTEISTÖNVÄLITYSALAN KESKUSLIITTO RY POHJOISMAINEN TUTKIMUS ASUNTOKAUPAN AJANKOHTAISISTA ASIOISTA (=tulosten julkistaminen Suomen tulosten osalta) Helsinki 6.9.2011 ESITYKSEN

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 11/2016

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 11/2016 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 11/216 16 14 12 1 8 24-3 Metalliteollisuus C Tehdasteollisuus 6 4 2 26 27 28 29 21 211 212 213 214 215

Lisätiedot

Rakentaminen sinnittelee yhä Ensi vuodesta tulee vaikeampi. Pääekonomisti Jouni Vihmo

Rakentaminen sinnittelee yhä Ensi vuodesta tulee vaikeampi. Pääekonomisti Jouni Vihmo Rakentaminen sinnittelee yhä Ensi vuodesta tulee vaikeampi Pääekonomisti Jouni Vihmo 15.10.2019 Joka viides suomalainen työllistyy uuden rakentamisesta tai olemassa olevan kiinteistön hoidosta Kaikkien

Lisätiedot

Teknologiateollisuuden tilanne ja näkymät

Teknologiateollisuuden tilanne ja näkymät Teknologiateollisuuden tilanne ja näkymät Jukka Palokangas, pääekonomisti Teknologiateollisuuden liikevaihto Suomessa 2,1=1 27 26 25 24 23 22 21 2 19 18 17 16 15 14 13 12 11 1 9 8 7 Muutos: 1-7,28/1-7,27,%

Lisätiedot

Puutuoteteollisuuden vaikutukset Suomessa ja Satakunnassa. Paula Horne, Jyri Hietala, Matleena Kniivilä, Janne Huovari Pellervon taloustutkimus PTT

Puutuoteteollisuuden vaikutukset Suomessa ja Satakunnassa. Paula Horne, Jyri Hietala, Matleena Kniivilä, Janne Huovari Pellervon taloustutkimus PTT Puutuoteteollisuuden vaikutukset Suomessa ja Satakunnassa Paula Horne, Jyri Hietala, Matleena Kniivilä, Janne Huovari Pellervon taloustutkimus PTT Laskelmat Pellervon taloustutkimus PTT Lähteenä käytetty

Lisätiedot

Honkarakenne Oyj varsinainen yhtiökokous

Honkarakenne Oyj varsinainen yhtiökokous Honkarakenne Oyj varsinainen yhtiökokous 12.4.2019 Toimitusjohtajan katsaus 12.4.2019 Toimitusjohtaja Marko Saarelainen HONKA LUKUINA 1958 perustettu 50 maata 85 000 rakennusta Maailman ensimmäinen teollisesti

Lisätiedot

Puutuoteteollisuuden vaikutukset Suomessa ja Varsinais-Suomessa

Puutuoteteollisuuden vaikutukset Suomessa ja Varsinais-Suomessa Puutuoteteollisuuden vaikutukset Suomessa ja Varsinais-Suomessa Paula Horne, Jyri Hietala, Matleena Kniivilä, Janne Huovari Pellervon taloustutkimus PTT Laskelmat Pellervon taloustutkimus PTT Lähteenä

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 1/2017

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 1/2017 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 1/217 16 14 12 1 24-3 Metalliteollisuus C Tehdasteollisuus 8 6 4 2 27 28 29 21 211 212 213 214 215 216

Lisätiedot

Rakentamisen suhdannenäkymät Varsinais-Suomessa

Rakentamisen suhdannenäkymät Varsinais-Suomessa Rakentamisen suhdannenäkymät Varsinais-Suomessa Jouni Vihmo Markku Leppälehto Lokakuu 2019 Varsinais-Suomen talonrakentamisen suhdannetilanne on rauhoittumassa Varsinais-Suomen talonrakentamisen suhdannetilanne

Lisätiedot

Stora Enson muutos jatkuu

Stora Enson muutos jatkuu Stora Enson muutos jatkuu Jouko Karvinen, toimitusjohtaja, Markus Rauramo, talousjohtaja, Juha Vanhainen, Suomen maajohtaja 19.8.2009 Sisältö Stora Enson muutos jatkuu Toimenpiteet Taloudelliset vaikutukset

Lisätiedot

Rakennustuotannon arvo vuonna 2011 Yhteensä 28,5 mrd.

Rakennustuotannon arvo vuonna 2011 Yhteensä 28,5 mrd. Rakennustuotannon arvo vuonna 211 Yhteensä 28,5 mrd. Talonrakentaminen 22,7 mrd. Maa- ja vesirakentaminen 5,7 mrd. Ko rja usrakent am in en 1,3 mrd. Kunnossapito 1,6 mrd. Asuinrakennukset Muut rakennukset

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 11/2015

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 11/2015 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 11/215 16 14 12 1 8 24-3 Metalliteollisuus C Tehdasteollisuus 6 4 2 25 26 27 28 29 21 211 212 213 214

Lisätiedot

Elintarviketeollisuuden talouskatsaus. Syyskuu 2019

Elintarviketeollisuuden talouskatsaus. Syyskuu 2019 Elintarviketeollisuuden talouskatsaus Syyskuu 2019 Suhdannetilanne normaali, varovaisin odotuksin syksyyn Alkuvuosi 2019 oli elintarviketeollisuudelle suotuisa ja suhdanteet etenivät myönteisesti. Odotukset

Lisätiedot

Rakennusalan suhdannenäkymät. XLII Rakennuskonepäivät Viking Line, M/S Gabriella Sami Pakarinen

Rakennusalan suhdannenäkymät. XLII Rakennuskonepäivät Viking Line, M/S Gabriella Sami Pakarinen Rakennusalan suhdannenäkymät XLII Rakennuskonepäivät Viking Line, M/S Gabriella 2.11.2017 Sami Pakarinen Maailman ja Suomen talous Maailmantalous kasvaa tänä vuonna hyvää vauhtia Rakennusteollisuus RT

Lisätiedot

KONEen osavuosikatsaus tammi kesäkuulta heinäkuuta 2012 Matti Alahuhta, toimitusjohtaja

KONEen osavuosikatsaus tammi kesäkuulta heinäkuuta 2012 Matti Alahuhta, toimitusjohtaja KONEen osavuosikatsaus tammi kesäkuulta 2012 19. heinäkuuta 2012 Matti Alahuhta, toimitusjohtaja Q2 2012: Vahva kehitys jatkui Q2/2012 Q2/2011 Historiallinen muutos Vertailukelpoinen muutos Saadut tilaukset

Lisätiedot

Rakennusteollisuuden suhdanteet syksy Rakennusteollisuus RT ry

Rakennusteollisuuden suhdanteet syksy Rakennusteollisuus RT ry Rakennusteollisuuden suhdanteet syksy 2018 Rakennusteollisuus RT ry 2.10.2018 Rakennusteollisuus RT:n pääekonomisti Sami Pakarinen Maailman ja Suomen talous Maailmantalous jatkaa kasvuaan, kauppasota ja

Lisätiedot

Rakentamisen suhdannenäkymät Satakunnassa

Rakentamisen suhdannenäkymät Satakunnassa Rakentamisen suhdannenäkymät Satakunnassa Sami Pakarinen Markku Leppälehto Maaliskuu 2017 Satakunnan rakentamisen suhdannetilanne kohenee Satakunnan rakentamisen suhdannetilanne on talvikautena koettu

Lisätiedot

REMAX Balloon Perspective Ammattilaisten näkemys alkuvuoden 2018 asuntomarkkinoista

REMAX Balloon Perspective Ammattilaisten näkemys alkuvuoden 2018 asuntomarkkinoista REMAX Balloon Perspective Ammattilaisten näkemys alkuvuoden 2018 asuntomarkkinoista Pekka Ronkainen / kehitysjohtaja 30.1.2018 FINLAND Balloon Perspective - ennuste Miltä alkuvuoden 2018 asuntomarkkinat

Lisätiedot

Talouskasvu hidastuu. Rakentaminen sinnittelee vielä. Jouni Vihmo

Talouskasvu hidastuu. Rakentaminen sinnittelee vielä. Jouni Vihmo Talouskasvu hidastuu Rakentaminen sinnittelee vielä Jouni Vihmo 23.8.219 Euroopan talous Kovempaan kasvuun ensi vuonna? Italia, Saksa, brexit, kauppasota, Kiinan kasvu 6, Vuosimuutos (%) 4, 2,, 2, 4, 6,

Lisätiedot

Skaala Group. Vuonna 1956 perustettu perheyritys. Skaala missio:

Skaala Group. Vuonna 1956 perustettu perheyritys. Skaala missio: Vuonna 1956 perustettu perheyritys Erikoistunut ikkunoiden, ovien ja julkisivulasitusten tuotantoon, myyntiin ja markkinointiin. Yksi johtavista ikkunateollisuuden yrityksistä Pohjoismaissa. Omistus ja

Lisätiedot

Osavuosikatsaus Q2/2013. Toimitusjohtaja Jani Nieminen

Osavuosikatsaus Q2/2013. Toimitusjohtaja Jani Nieminen Osavuosikatsaus Q2/2013 Toimitusjohtaja Jani Nieminen Suomen johtava asuntovuokrausyritys Vuonna 1969 perustettu VVO on Suomen johtava asuntovuokraukseen erikoistunut yritys. Liiketoiminta perustuu asuntojen

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 3/2017

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 3/2017 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 3/217 16 14 12 1 24-3 Metalliteollisuus C Tehdasteollisuus 8 6 4 2 27 28 29 21 211 212 213 214 215 216

Lisätiedot

Metsätalouden näkymät

Metsätalouden näkymät Metsätalouden näkymät Pääkaupunkiseudun Metsäpäivä 3.9.2016 Metsäjohtaja Juha Mäntylä Metsäteollisuus ja puun käyttö Metsäteollisuus pitää Suomen elinvoimaisena 4 Metsäteollisuus on elintärkeää yli 50

Lisätiedot

Asuntomarkkinakatsaus 21.5.2015. Ekonomistit

Asuntomarkkinakatsaus 21.5.2015. Ekonomistit Asuntomarkkinakatsaus 21.5.2015 Ekonomistit 2 Sisällysluettelo 1. Tiivistelmä asuntomarkkinoiden kehityksestä 2. Asuntojen hinnat 3. Asuntojen hinnat alueilla 4. Asuntojen hintojen suhde palkkaan 5. Vuokrat

Lisätiedot

Lappeenrannan toimialakatsaus 2016

Lappeenrannan toimialakatsaus 2016 Lappeenrannan toimialakatsaus 2016 30.9.2016 Tilaaja: Lappeenrannan kaupunki Toimittaja: Kaupunkitutkimus TA Oy Tietolähde: Tilastokeskus, asiakaskohtainen suhdannepalvelu Kuvaajat: Yhteyshenkilöt: Yritysten

Lisätiedot

Asuntotuotantokysely 3/2018

Asuntotuotantokysely 3/2018 Asuntotuotantokysely 3/ Sami Pakarinen Lokakuu Lokakuun asuntotuotantokyselyn tulokset RT:n asuntotuotantokysely lähetettiin Talonrakennusteollisuuden jäsenille. Kysely tehdään kolmesti vuodessa. Kyselyn

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 12/2016

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 12/2016 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 12/216 16 14 12 1 8 24-3 Metalliteollisuus C Tehdasteollisuus 6 4 2 26 27 28 29 21 211 212 213 214 215

Lisätiedot

Lemminkäinen Oyj. Osavuosikatsaus 1-3/2011 Toimitusjohtaja Timo Kohtamäki

Lemminkäinen Oyj. Osavuosikatsaus 1-3/2011 Toimitusjohtaja Timo Kohtamäki Lemminkäinen Oyj Osavuosikatsaus 1-3/211 Toimitusjohtaja Timo Kohtamäki Keskeistä tammi-maaliskuun osavuosikatsauksessa Alkuvuoden tappio johtuu infratoiminnan kausiluonteisuuudesta. Työkausi on jo osin

Lisätiedot

Teknologiateollisuuden Talousnäkymät Pääekonomisti Jukka Palokangas

Teknologiateollisuuden Talousnäkymät Pääekonomisti Jukka Palokangas Teknologiateollisuuden Talousnäkymät 2.11.2017 Pääekonomisti Jukka Palokangas 1.11.2017 Teknologiateollisuus 1 Maailmantalouden kasvu jatkuu entisellään 2018 Teknologiateollisuudessa 2017: - liikevaihto

Lisätiedot

Taloudellisen taantuman vaikutukset metsäsektorilla Metsäneuvoston kokous 10.3. 2009. Toimitusjohtaja Anne Brunila Metsäteollisuus ry

Taloudellisen taantuman vaikutukset metsäsektorilla Metsäneuvoston kokous 10.3. 2009. Toimitusjohtaja Anne Brunila Metsäteollisuus ry Taloudellisen taantuman vaikutukset metsäsektorilla Metsäneuvoston kokous 10.3. 2009 Toimitusjohtaja Anne Brunila Metsäteollisuus ry Paperiteollisuuden tuotannossa jyrkkä käänne vuoden 2008 lopulla 2 Massa-

Lisätiedot

Suominen Yhtymä Oyj. Toimintakatsaus. Tulostiedote Esitys Kalle Tanhuanpää toimitusjohtaja

Suominen Yhtymä Oyj. Toimintakatsaus. Tulostiedote Esitys Kalle Tanhuanpää toimitusjohtaja Tulostiedote 1.1. - 31.12.27 Esitys 11.2. Toimintakatsaus Kalle Tanhuanpää toimitusjohtaja Suominen yhteensä Milj. EUR Q4/27 Q4/26 27 26 Liikevaihto 54,1 54,2 215,2 22,6 Liikevoitto ennen arvonalennuksia

Lisätiedot

Keitele Group ja Kemijärven tehtaan avaamat mahdollisuudet puutalouden kehittämiselle

Keitele Group ja Kemijärven tehtaan avaamat mahdollisuudet puutalouden kehittämiselle Keitele Group ja Kemijärven tehtaan avaamat mahdollisuudet puutalouden kehittämiselle Keitele Group taustaa Lappi Timber Oy saha Keitele Engineered Wood Oy liimapuutehdas Hankkeen vaikuttavuus Puuta maailman

Lisätiedot