Kohti muuttuvaa maailmaa - Naiset, väestö ja ilmasto

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Kohti muuttuvaa maailmaa - Naiset, väestö ja ilmasto"

Transkriptio

1 Kohti muuttuvaa maailmaa - Naiset, väestö ja ilmasto Tiivistelmä YK:n väestörahaston vuosiraportista State of the World Population

2 Sisällys Johdanto Ilmastonmuutoksen anatomia Kuilun reunalla Tien päällä Joustokykyä voi parantaa Muutoksen moottorit Kohti muuttuvaa maailmaa - Naiset, väestö ja ilmasto Tiivistelmä YK:n väestörahaston vuosiraportista State of the World Population 2009 Viisi askelta pois kuilun reunalta Sanasto Tilastot Toimittajat: Laura Lipsanen, Sini Karusto ja Riikka Närhi Raportin on alkuperäisestä englanninkielisestä versiosta: State of the World Population Facing a changing world: women, population and climate lyhentäen suomentanut Tuuli Hakkarainen. Ulkoasu: Otto Paakkanen Kannen kuva: Joerg Boethling/Still PIctures Toim. Huom. Julkaisussa käytetään lisääntymisterveyden ja -oikeuksien käsitettä alkuperäisen raportin terminologiaa noudattaen. Suomalaisessa ajattelussa ja kielenkäytössä vakiintuneempi käsite on seksuaaliterveys ja -oikeudet. ISBN (nid.) ISBN (PDF) Mick Tsikas/Reuters Newprint Oy Loimaa Painotuote

3 K ööpenhaminassa järjestetään joulukuussa YK:n 15. ilmastokokous, joka kokoaa yhteen maailman ilmastoneuvottelijat. Maailman hallituksilla on edessään haastavuudessaan ainutlaatuisia ongelmia. Miten hallita ihmisten vaikutusta ilmastoon? Miten sopeutua ilmastonmuutokseen nyt ja tulevaisuudessa? I lmastoneuvottelijoiden käsissä on, kohtaavatko maailman hallitukset ongelmat silmästä silmään, vai väistävätkö ne vastuun edessä. Lukuisissa Kööpenhaminaa edeltäneissä keskusteluissa on pohdittu, miten vastuu päästöjen rajoittamisesta sekä uuden teknologian ja matalahiilisen energian käyttöön ottamisesta tulisi jakaa. Mikä on paras tapa vähentää hiilipäästöjä? Kuka ottaa taloudellisen vastuun ilmastonmuutoksesta nyt ja tulevaisuudessa? Nämä kysymykset ovat ratkaisevan tärkeitä. Silti on tärkeää kysyä myös, miten ilmastonmuutos vaikuttaa naisiin, miehiin, poikiin ja tyttöihin. On myös kysyttävä, miten yksittäiset ihmiset voivat nopeuttaa tai jarruttaa ilmastonmuutoksen vastaista työtä. Ilmastonmuutos uhkaa pahimmin etenkin kehittyvissä maissa asuvia köyhiä. He asuvat muita useammin alueilla, joita uhkaavat tulvat, myrskyt ja merenpinnan nousu. Heidän elantonsa riippuu tavallista useammin maataloudesta ja kalastuksesta. Kun kuivuus iskee, sateet muuttuvat ennustamattomiksi ja hurrikaanit liikkuvat ennennäkemättömällä voimalla, he näkevät nälkää tai menettävät elantonsa. Köyhien joukossa naiset ovat erityisen haavoittuvaisia. Tulevaisuudessa ilmastonmuutoksesta tulee keskustella uudella tasolla. Taloudellisen ja teknisen ulottuvuuden lisäksi on otettava huomioon inhimillinen näkökulma, mukaan lukien gender. Kööpenhaminassa voidaan solmia sopimus, joka valjastaa ilmastonmuutoksen vastaiseen työhön niin naisten kuin miesten luovuuden. YK:n väestörahasto UNFPA on kehitysjärjestö, joka puolustaa jokaisen naisen, miehen ja lapsen oikeutta nauttia terveestä elämästä ja yhtäläisistä oikeuksista ja joka auttaa vähentämään köyhyyttä. UNFPA haluaa varmistaa, että jokainen raskaus on toivottu, jokainen syntymä on turvallinen, yhdelläkään nuorella ei ole hi-virusta tai aidsia ja että kaikkia tyttöjä ja naisia kohdellaan arvostavasti ja kunnioittavasti. Asiat, joita UNFPA ajaa, ovat olennaisia myös ilmastonmuutoksen kannalta. Maailman väestön tila raportti osoittaa, että ilmastonmuutoksessa on kyse muustakin kuin energiatehokkuudesta ja teollisuuden hiilipäästöistä. Kyse on myös väestödynamiikasta, köyhyydestä ja sukupuolten välisestä tasa-arvosta. Vuosien saatossa kansainvälinen yhteisö on alkanut suhtautua väestökysymyksiin uudella tavalla. Painotus on siirtynyt ihmiskeskeiseen malliin, joka perustuu ihmisoikeuksiin ja kunnioittaa tietoisia valintoja. Syntyvyyden rajoittamista vaativat tahot eivät ota huomioon kansainvälistä konsensusta ja kysymyksen monimutkaisuutta. Vuonna 1994 hallitukset sopivat kansainvälisessä väestö- ja kehityskonferenssissa, että ihmisoikeuksien ja sukupuolten välisen tasa-arvon tulisi olla jokaisen väestöön ja kehitykseen liittyvän ohjelman ohjenuorana. Ensinnäkin naisilla ja heidän kumppaneillaan tulee olla oikeus päättää lastensa lukumäärästä ja ajoituksesta. Lisäksi tytöille ja naisille on taattava mahdollisuus osallistua yhteiskunnan toimintaan ja antaa oma panoksensa talouskasvun ja kehityksen hyväksi. Kehitystä ja talouskasvua on edistetty keinoin, jotka eivät ole kestäviä. Ilmastonmuutoksen voi pysäyttää vain, jos löydämme uuden, entistä tasa-arvoisemman ja kestävämmän tavan elää, tuottaa ja kuluttaa. Edistys ja kehitys on määriteltävä uudelleen. Koska kasvihuonekaasujen vähentäminen ja ilmastonmuutokseen sopeutuminen ovat niin monimutkaisia haasteita, itsestään selvät ratkaisut eivät riitä. Tarvitaan innovatiivisia strategioita. Kaikkein tehokkaimmat ratkaisut nousevat ruohonjuuritasolta ja pohjautuvat paikallisyhteisöjen tietoon omasta lähiympäristöstään. Ne voimaannuttavat ihmisiä, jotka joutuvat sopeutumaan muuttuneen maailman oloihin, sen sijaan että tekisivät heistä uhreja tai rasittaisivat heitä kohtuuttomasti. Ne eivät luo uutta riippuvuutta kehittyneiden ja kehittyvien maiden välille. Kestävän ratkaisun ytimessä ovat ihmiset. Raportti osoittaa, että naisilla on voimaa nousta ilmastonmuutosta vastaan, jos heidän voimaantumistaan tuetaan konkreettisin toimin. Maailman hallitukset, kansalaisyhteiskunta ja YK antavat tärkeän panoksen Kööpenhaminan kokoukseen, jos ne lähestyvät ilmastonmuutosta laajemmin ja vivahteikkaammin kuin aikaisemmin ja ottavat huomioon sukupuolinäkökulman ja väestön. Näin on mahdollista vastata haasteeseen, joka ulottuu pitkälle tulevaisuuteen. n Johdanto Thoraya Ahmed Obaid UNFPA:n pääsihteeri. 3

4 LUKU 1 4

5 Ilmastonmuutoksen anatomia Maapallon lämpötila on viimeisen sadan vuoden aikana noussut 0.74 astetta. Vaikkei luku kuulosta dramaattiselta, on lämpötilan nousu vaikuttanut planeettamme ekosysteemeihin kylliksi uhatakseen ihmisten hyvinvointia. Nousu viestii myös paljon vakavammasta ongelmasta. Lukuisat asiantuntijat ovat ennustaneet, että nykytrendin jatkuessa lämpötila nousee vuoteen 2100 mennessä vielä neljästä kuuteen astetta. Seuraukset olisivat katastrofaaliset niin ympäristön, ihmisten elinolojen, talouden kuin ihmisten itsensä kannalta. Tutkijat ovat vuosi toisensa jälkeen yksimielisempiä siitä, että lämpenemisen syynä ovat kasvihuonekaasut, joita jatkuvasti vaurastuva ihmiskunta tuottaa etenkin teollistuneissa maissa. Vaikka osa 1900-luvulla havaitusta lämpötilan noususta voidaan selittää luonnollisella vaihtelulla, ei viime aikojen dramaattiselle lämpötilannousulle ole löytynyt luonnollisia syitä. Luonnosta on turha etsiä selitystä sille, miksi kymmenen lämpimintä vuotta sitten vuoden 1880 ovat osuneet viimeisten 13 vuoden ajanjaksolle. Kasvihuonekaasuja, kuten hiilidioksidia ja metaania syntyy luonnossa. Ne saavat aikaan niin sanotun kasvihuoneilmiön, jonka johdosta auringon lämpö ei poistu maasta vaan jää lämmittämään ilmakehää. Jollei kasvihuonekaasuja olisi, suurin osa auringon säteilystä karkaisi takaisin avaruuteen, eikä maapallolla olisi elämää. Etenkin fossiilisten polttoaineiden runsas käyttö viimeisten 40 vuoden aikana, kemiallisten lannoitteiden käyttöön perustuva maatalous sekä teollisuudessa käytetyt CFC-kaasut ovat suistaneet kasvihuonekaasujen luonnollisen tuotannon raiteiltaan. Samaan aikaan maapallon luontaiset, miljoonia vuosia toimineet hiilinielut ovat kutistuneet metsien ja muun kasvillisuuden raivaamisen sekä meren hiilidioksidipitoisuuden nousun myötä. Kun maapallon pinta lämpenee, ilmasto muuttuu. Epäsäännölliset sateet näivettävät ruuantuotantoa. Merenpinta nousee sitä mukaa kun jäätiköt sulavat, mikä vaarantaa miljoonien alavilla mailla asuvien ihmisten hengen. Vesivarojen kutistuessa makeaa vettä riittää yhä harvemmalle, ja maatalous kärsii. Myrskyt yleistyvät, voimistuvat ja aiheuttavat vakavia tulvia. Lämpötilan nousun myötä trooppiset taudit leviävät lämpimiltä alueilta kohti napoja. Olemme jo saattaneet saavuttaa pisteen, jossa ilmastossa tapahtuneita muutoksia on mahdotonta tehdä tekemättömäksi. Tällöin puhutaan niin sanotusta kriittisestä pisteestä tai leimahduspisteestä, josta ei ole paluuta entiseen. 5 XinHua/Xinhua Press/ Corbis.

6 Kasvihuonekaasut n Yleisimpiä ihmisen toiminnasta syntyviä kasvihuonekaasuja ovat hiilidioksidi, metaani, fluoriyhdisteet ja dityppioksidi. Kasvihuonekaasut ovat suurin ilmastonmuutoksen aiheuttaja. Myös noki ja muutokset maapinnan heijastavuudessa nopeuttavat lämpenemistä. Kasvihuonekaasu Lähteet Hiilidioksidi Metaani Dityppioksidi Halogenoidut hiilivedyt, fluoriyhdisteet Fossiiliset polttoaineet, metsien raivaus maanviljelyksen tieltä, sementin tuotanto Fossiiliset polttoaineet, metsien raivaus maanviljelyksen tieltä, sementin tuotanto Teollisuuden prosessit, kemialliset lannoitteet Vuodot kylmä- ja ilmastointilaitteista sekä aerosoleista, alumiiniteollisuus, magnesiumin sulatus Viimeinen pisara n Tutkijoiden mukaan tiettyjen rajapyykkien ylittäminen johtaa niin kutsuttuun leimahdusilmiöön, jolloin ilmastonmuutoksen pysäyttäminen ei enää ole ihmisten vallassa. Ilmiötä havainnollistaa ajatus paperinpalasta, jota kuumennetaan kunnes se leimahtaa palamaan. Palavaa paperia ei enää saa entiselleen, mutta kuumennusvaiheessa on mahdollista laskea lämpöä niin, ettei paperi alun perinkään pääse syttymään. Sama pätee tutkijoiden mukaan ilmastonmuutokseen. Jos astumme tietyn rajan yli, ei enää auta vaikka kaikki kasvihuonekaasupäästöt lopetettaisiin, vaan hallitsematon ilmastonmuutos jatkaa etenemistään ihmisten toimista huolimatta. Kriittinen piste... Grönlannin jääpeite sulaa Läntisen Etelämantereen jäälaatta romahtaa mereen El Niño -ilmiö vahvistuu Amazonin alueen metsät tuhotaan Intian monsuunisateet häiriintyvät Saharan, Sahelin alueen ja Länsi-Afrikan monsuunisateet häiriintyvät...ja mitä sen ohittamisesta todennäköisesti seuraa? Merenpinta nousee pahimmillaan 7 metriä Merenpinta nousee pahimmillaan 5 metriä Äärimmäiset sääilmiöt, kuten kuivuus Kaakkois-Aasiassa, yleistyvät Joukoittain eläin- ja kasvilajeja kuolee sukupuuttoon ja sademäärä vähenee Laajoilla alueilla kärsitään kuivuudesta ja äärimmäiset sääilmiöt lisääntyvät Äärimmäiset sääilmiöt lisääntyvät. Lisäksi Saharan ja Sahelin alueet saattavat muuttua vehreämmiksi yksi ilmastonmuutoksen harvoista positiivisista vaikutuksista 6

7 Ed Darack/Corbis. Maailman jääpeitteet uhattuna Vuonna 2008 tutkijat havaitsivat, että arktisten alueiden lämpötilanmuutokset eivät selity luonnollisella vaihtelulla, vaan ovat suoraa seurausta ihmisen toiminnasta. Kyseisen vuoden aikana kertyi yhä enemmän todisteita siitä, että Jäämeren jääpeite on katoamassa odotettua nopeammin, sillä sekä ilman että meriveden lämpötila on kohonnut. Kanadan pohjoispuolitse kulkeva Luoteisväylä on jo toista vuotta peräkkäin vapaa jäästä. Tänä vuonna myös Siperian editse kulkeva Koillisväylä aukesi merenkululle. On todennäköistä, että väylät ovat viimeksi olleet yhtä aikaa auki ennen edellistä jääkautta, noin vuotta sitten. Suurin Pohjoisnavan jäämassoista peittää Grönlannin saaren. Jää on vahvimmillaan kolme kilometriä paksu. Jäämassan sulaminen nostaisi merenpintaa arviolta kuusi metriä. Vielä viime aikoihin saakka jäätiköntutkijat uskoivat, että jää sulaisi hiljalleen vuosituhansien kuluessa. Sulaminen on kuitenkin paljon nopeampaa kuin luonnossa yleensä: tällä hetkellä jää sulaa sadan kuutiokilometrin vuosivauhtia. Hiljattain valmistuneen, Grönlannin jääpeitettä arvioineen analyysin mukaan on mahdollista, että peite sulaa kokonaan seuraavien vuosikymmenien aikana, jos ennustettu lämpötilannousu toteutuu. Myös eteläisen napa-alueen jäätiköt, erityisesti Läntisen Etelämantereen jäälaatta, kutistuvat. Laatan sulaminen nostattaisi merenpintaa noin viidellä metrillä. Vuonna 2008 valmistunut tutkimus jääpeitteen sulamisesta osoitti, että merenpinta voi seuraavan sadan vuoden aikana nousta noin kaksi metriä jos Grönlannin ja Etelänavan jäätikkö sekä muut jäätiköt sulavat. Nousu olisi ennennäkemätön. Merenpinta nousi 1700-luvulla kaksi senttiä, 1800-luvulla kuusi senttiä ja 1900-luvulla 19 senttiä luvun ennusteet perustuvat vuosituhannen ensimmäisiin vuosiin ja povaavat tällä hetkellä 30 sentin nousua. Ennuste vetää vertoja viime jääkauden lopun lukemille. Tuolloin sulavat jäämassat saivat 7

8 Ilmastonmuutoksen aiheuttamia uhkia n Maailman keskilämpötila voi nousta jopa 6.4 astetta vuosisadan loppuun mennessä. n Jos maailman keskilämpötila kohoaa yli 2.5 astetta, jopa 30 prosenttia kaikista maailman kasvija eläinlajeista on vaarassa kuolla sukupuuttoon. n Kolmannes maailman koralliriutoista voi tuhoutua, kun veden lämpötila nousee ja vesi happamoituu. n Merenpinta voi vuosisadan loppuun mennessä nousta keskimäärin 43 senttiä. n Arktiset jääalueet voivat vuosisadan puolivälin jälkeen sulaa kesäisin kokonaan. n Joka kuudes maailman maa voi kärsiä ruuan puutteesta vakavan kuivuuden vuoksi. n Vuoteen 2075 mennessä 3 7 miljoonaa ihmistä voi kärsiä jatkuvasta vesipulasta. merenpinnan nousemaan senttiä vuosisadan aikana. Kun otetaan huomioon väestöntiheys merenpinnan nousun koskettamilla alueilla, yhden metrin nousu häätäisi kodeistaan Aasiassa 100 miljoonaa ihmistä, etupäässä Kiinan itäosissa, Bangladeshissa ja Vietnamissa. Euroopassa kotinsa menettäisi 14 miljoonaa ihmistä, Afrikassa ja Etelä-Amerikassa 8 miljoonaa. Vuoden 2008 tutkimustulokset osoittivat, että merenpinnan nousu on voimakkaampaa ja alkaa aikaisemmin kuin vielä kaksi vuotta sitten uskottiin. Veden lämpölaajenemisen, vuoristojen jääpeitteen sulamisen ja mannerjään kutistumisen vuoksi merenpinta tulee nousemaan, vaikka kuinka torjuisimme ilmastonmuutosta. Seurauksiin on valmistauduttava viipymättä. Napa-alueille ja Jäämeren pohjan kerrostumiin eli sedimentteihin on varastoitunut valtavia määriä metaania. Ikirouta muodostaa jäähän varastoituneelle kaasulle eräänlaisen kannen. Jos kansi lämpenemisen seurauksena ohenee tai häviää kokonaan, vapautuu ilmakehään valtavia määriä metaania, mikä voimistaisi ilmaston lämpenemistä entisestään. Runsaat metaanipäästöt voisivat kiihdyttää lämpenemistä ja muuttaa luonnon hiilinielut hiilen tuottajiksi, mikä puolestaan voisi johtaa nopeaan ja hallitsemattomaan lämpötilan nousuun. Meriveden lämpeneminen uhkaa belizeläisten toimeentuloa Turismi tuo leivän belizeläisen pöytään. Kaikista belizeläisistä alalla on joka neljäs työikäinen, ja se on naisten suurin yksittäinen työllistäjä. Monet heistä, kuten 20-vuotias Anita Cano, ovat yksinhuoltajia. Anita työskentelee sukellusyrityksessä San Pedrossa, muttei usko työpaikan säilyvän. Se on taloustilanteen vuoksi epävarmaa, hän toteaa. Myös Andre Paz, Amigos del Mar -sukellusliikkeen opas kertoo myynnin romahtaneen muutaman vuoden takaisesta yli puolella. Pinnan alla näkyy vähemmän kaloja, koralleja ja värejä, hän kertoo. Andre ja tämän työtoveri uskovat, että syypää muutokseen on ilmaston lämpeneminen. Jos Karibian rannikon koralliriutat kärsivät pahasti, vaikutukset heijastuvat turismin lisäksi myös muihin sektoreihin. Korallikato uhkaa maan reilun kahdentuhannen kalastajan työpaikkoja. Kalastus tuottaa 6 8 prosenttia Belizen bruttokansantuotteesta. Jos koralliriutat tuhoutuvat, maa on myös alttiimpi alati vahvistuville ja yleistyville hirmumyrskyille. Amigos del Marissa vaikutukset näkyvät jo. Neljä työntekijää on irtisanottu ja yksi kymmenestä laivasta myyty. Ennen veimme päivässä 30 ihmistä sukeltamaan, snorklaamaan ja kalastamaan. Määrä on pudonnut puoleen, kertoo Andre. 8

9 Andi Gitow/UNTV Hiilinielut vaarassa Metsät kykenevät varastoimaan yhä vähemmän hiiltä, sillä niiden pinta-ala hupenee jatkuvasti. Tällä hetkellä metsät itse asiassa tuottavat päästöjä. Vuosittain puolitoista miljardia tonnia hiiltä pääsee ilmakehään maankäytön muutosten seurauksena, mikä johtuu lähes yksinomaan trooppisten metsien tuhoamisesta. Myös koskemattomien metsien kyky varastoida hiiltä on vaarassa. Metsät ovat voineet jo saavuttaneet pisteen, jossa hiilen varastointi on huipussaan. Etenkin pohjoisella pallonpuoliskolla lämpeneminen on alkanut heikentää metsien kykyä varastoida hiiltä. Korkeat lämpötilat rasittavat puita varsinkin kesäisin. Yhteyttäminen loppuu tavallista aikaisemmin, eikä kasvi enää varastoi hiiltä. Rasittuneet metsät ovat myös alttiita saasteille, tulipaloille, loisille ja sairauksille, jotka saattavat muuttaa ne hiilinieluista hiilen tuottajiksi. Myös toinen merkittävä hiilinielu, meret, ovat vaarassa. Viimeisten 150 vuoden aikana meriin on imeytynyt prosenttia ilmakehään vapautuneesta hiilidioksidista, minkä seurauksena niiden happamuus on noussut kolmanneksen. Happamoitumisen seurauksena simpukat, äyriäiset ja korallit eivät kykene kalkkeutumaan, jolloin sekä niiden selviytyminen että niistä elantonsa saavien ihmisten toimeentulo vaarantuvat. Nokea ilmassa Ihminen vaikuttaa ilmastonmuutokseen muutenkin kuin tuottamalla kasvihuonekaasuja. Todisteita on kertynyt yhä enemmän muun muassa siitä, että noki, jota syntyy metsäpaloista, hiilivoimaloista, dieselmoottoreista ja kotitalouksien käytöstä, aiheuttaa muutoksia ilmastossa. Ilmakehään jäävät tummat hiukkaset vetävät puoleensa säteilyä, joka lämmittää ilmakehää entisestään. Maailman nokipäästöt kasvavat nopeasti, ja yksinään Kiinan päästöjen arvioidaan tuplaantuneen sitten vuoden Noen aiheuttama lämpeneminen saattaa olla hallitustenvälisen ilmastopaneelin IPCC:n edelliseen raporttiin verrattuna jopa kolminkertainen, mikä tekisi siitä hiilidioksidin jälkeen toiseksi pahimman ilmastonmuutoksen edistäjän. Alati kasvava huoli vesivarojen riittävyydestä kiinnittää huomion siihen, miten ilmastonmuutos vaikuttaa veden kiertokulkuun maapallolla. Uusimmat tutkimukset ovat ennustaneet, että vesivarannot tyhjentyvät Välimeren alueella ja Yhdysvaltojen Keskilännessä, että joet kuivuvat Kiinassa ja Lähi-idässä ja että niiden virtaama muuttuu arvaamattomaksi Etelä-Aasiassa. Lämpötilan nousu aiheuttaa vakavia uhkia IPCC on ryhmitellyt lämpötilan nousun ja sen vaikutukset ihmisiin ja ympäristöön erilaisiin luokkiin, jotka vaihtelevat vaatimattomasta ja hallittavissa olevasta katastrofaaliseen. Jollei kasvihuonekaasupäästöjä ensin jäädytetä nykytasolle ja sitten ryhdytä välittömästi laskemaan niitä, lämpötilan nousu uhkaa aiheuttaa ekosysteemeille, luonnonvaroille, ihmisille ja taloudelle laajamittaista tuhoa. Se päättäisi kehittyneiden maiden vaurauden ja vaarantaisi kehittyvissä maissa asuvien ihmisten elämän edellytykset. Ilmastonmuutoksen tutkimuksessa on yhä avoimia kysymyksiä. Nykytiedon pohjalta voidaan kuitenkin sanoa, että lähivuosien aikana on vaarana saavuttaa kriittisiä pisteitä, joiden ylittäminen voi pysyvästi häiritä sääilmiöitä, joiden ansiosta puolet maailman asukkaista voi viljellä maata ja jotka ylläpitävät hiilinieluja ja estävät tärkeimpiä mannerjäätiköitä sulamasta. n 9

10 LUKU 2 Associated Press 10

11 Kuilun reunalla Ihmisen aiheuttaman ilmastonmuutoksen vastaisessa taistelussa kaikkein tärkeintä on pysäyttää sen paheneminen. Toimet, joihin nyt ryhdymme tulevaisuuden kasvihuonekaasupäästöjen leikkaamiseksi, auttavat meitä välttämään katastrofin pitkällä aikavälillä. Viivyttelyyn ei ole aikaa, sillä olemme jo kuilun reunalla. IPCC:n mukaan jo nykyiset kasvihuonekaasupäästöt voivat nostaa lämpötilaa yli kahdella asteella verrattuna teollista vallankumousta edeltäneeseen aikaan. Kahden asteen nousu on yleisesti tunnustettu raja, jota ei tule ylittää jos potentiaalisesti katastrofaaliset seuraukset halutaan välttää. Ihminen tuottanut kasvihuonekaasuja jo pitkään Kaikki kansat ja ihmiset ovat osaltaan myötävaikuttaneet ilmakehän lämpenemiseen. Ihmiset tuottavat hiilidioksidia käyttäessään fossiilisia polttoaineita ja raivatessaan viljelysmaita, sekä metaania, josta yli puolet syntyy maatiloilla. Lisäksi ihmiset tuottavat typpioksideja, joista neljä viidesosaa syntyy maataloudessa, sekä lukuisia muita kaasuja. Teollisen vallankumouksen jälkeen ilmakehään päässeet kasvihuonekaasut ovat vauhdittaneet ilmastonmuutosta etenkin viimeisten 40 vuoden aikana niin paljon, että vain yhteistuumin toteutettu, laaja-alainen ja kaikki maailman valtiot ja kansat yhteen kokoava voimanponnistus saattaa hidastaa tai estää maan pinnan lämpenemisen. Vuosien 1850 ja 2002 välillä maat, joita nykyisin kutsumme kehittyneiksi, tuottivat noin kolme neljäsosaa fossiilisten polttoaineiden aiheuttamista hiilidioksidipäästöistä, kun taas maat joita kutsumme kehittyviksi tuottivat puuttuvan neljänneksen. Kun mukaan lasketaan maankäytön muutoksista aiheutuvat päästöt, metsien tuhoutuminen ja muut tekijät, ovat kehittyvien maiden päästöt viime aikoina kuitenkin kasvaneet rajusti. Tällä hetkellä ne vastaavat jo yli puolta maailman päästöistä. Uskotaan, että Kiina ohitti Yhdysvallat fossiilisten polttoaineiden tuottamissa hiilidioksidipäästöissä vuonna Vaikka kehittyneet maat ovat tuottaneet suurimman osan fossiilisten polttoaineiden aiheuttamista hiilidioksidipäästöistä sitten teollisen vallankumouksen sarastuksen, tulevat kehittyvät maat Kansainvälisen energiavirasto IEA:n arvion mukaan vastaamaan suurimmasta osasta fossiilisten polttoaineiden aiheuttamasta hiilidioksidipäästöjen kasvusta vuosien 2008 ja 2030 välillä. Joitakin poikkeuksia lukuunottamatta henkilöä kohti lasketut päästöt ovat kuitenkin edelleen huomattavasti suuremmat kehittyneissä maissa. 11

12 Jokainen ihminen vaikuttaa Väestönkasvu vaikuttaa päästöjen kasvuun sekä teollistuneissa että kehittyvissä maissa, vaikka on vaikea arvioida sen osuutta suhteessa muihin tekijöihin. Jokainen uusi ihminen tulee kuluttamaan ravintoa ja tarvitsemaan asumuksen. Suurin osa tulee käyttämään energiaa kuluttavia kulkuneuvoja, käyttämään sähköä sekä polttoainetta kodin lämmittämiseen. Väestönkasvun vaikutus päästöihin on luonnollisesti vahvin alueilla, joilla henkeä kohden laskettu kulutus on kaikkein korkein siis teollistuneissa maissa. Teollistuneissa maissa henkeä kohden lasketut päästöt ovat valmiiksi korkeat ja kehittyvissä maissa ne nousevat jatkuvasti. Olemme kuilun partaalla. Koko ihmiskunnan on tartuttava toimeen. Asiantuntijoiden mukaan kuilun reunalta on mahdollista vetäytyä palauttamalla ilmakehä ensin tilaan, jossa se oli vuonna Kriittinen kysymys, johon neuvottelijat, hallitukset ja maiden kansalaiset joutuvat vastaamaan on, kuinka päästövähennykset jaetaan tasapuolisesti tilanteessa, jossa osa maailman kansoista on edistänyt ilmastonmuutosta suhteettoman paljon toisia enemmän. Väestönkasvu ja päästöt Valtaosa ilmastonmuutokseen perehtyneistä asiantuntijoista uskoo, että ilmiön ymmärtämiseksi on olennaista ottaa huomioon väestörakenteen muutos ja väestökasvun nopeus. Myös IPCC:n neljäs arviointiraportti tukee ajatusta. Siinä todetaan, että 1900-luvun kolmen viimeisen vuosikymmenen aikana maailmanlaajuisia päästöjä lisäsivät eniten henkeä kohden laskettu bruttokansantuote ja väestönkasvu. Ilmastoneuvottelijat ovat alkaneet nostaa väestökysymyksiä esiin Kööpenhaminassa joulukuussa 2009 järjestettävän ilmastokokouksen alla. Yksikään hallitus tai YK:n alajärjestö ei kuitenkaan ole ehdottanut väestönkasvun rajoittamista. Itse asiassa kukaan ei ole viime aikoihin saakka uskaltanut ilmastopuheissa mainita sanaa väestö siinä pelossa, että leimaantuisi väestönkasvun rajoittamisen kannattajaksi. Nyt osa keskustelijoista on kuitenkin varovasti huomauttanut, että väestönkasvun vaikutusta ilmastonmuutokseen tulisi ainakin arvioida. Euroopan unioni on jättänyt käsiteltäväksi ehdotuksen, jossa väestönkasvun trendit lasketaan kasvihuonekaasujen vähennystavoitteisiin vaikuttavien tekijöiden joukkoon. Muut huomioon otettavat tekijät ovat henkeä kohden laskettu bruttokansantuote, kansantalouden hiili-intensiteetti ja menneiden vuosien päästötrendit. Hiili-intensiteetti kertoo, kuinka paljon päästöjä yhden euron, dollarin tai muun hyvinvoinnin yksikön tuottaminen aiheuttaa. Käsitteen nimi juontaa siitä, että kaikki päästöt suhteutetaan hiilidioksidin lämmitysvaikutukseen. Jos yhden euron arvoisen hyvinvoinnin lisäyksen voi tuottaa vähemmillä päästöillä, voi maailmantalous kasvaa vaikka päästöt eivät kasva tai jopa kääntyvät laskuun. Kulutustottumukset, väestönkasvu vai molemmat? Eräät tahot ovat sitä mieltä, että kulutustottumukset ja kulutuksen määrä vaikuttavat päästöihin väestönkasvua enemmän. Ympäristö- ja kehityskysymyksiin erikoistunut Atiq Rahman huomautti 1990-luvulla, että henkeä kohden tuotettujen päästöjen osalta maailmassa vallitsee äärimmäinen eriarvoisuus ja että ilmastopommin aiheuttaa kulutus, ei väestö. 12

13 Werachai Wansamngan/UNEP/Still Pictures Viimeisten kahden vuosikymmenen aikana ei ole haastettu ajatusta, jonka mukaan päästöjen vähentäminen tulisi aloittaa karsimalla kulutusta. Kun syyttää kulutusta, voi vastuun ilmastonmuutoksesta vierittää rikkaiden ja paljon kuluttavien maiden harteille. Maailman rikkaimmat seitsemän prosenttia vastaavat 50 prosentista maailman päästöistä, kun taas köyhimmät 50 prosenttia ovat vastuussa ainoastaan seitsemästä prosentista päästöistä, kirjoitti ympäristötoimittaja Fred Pearce vuonna Useiden laskelmien mukaan noin prosenttia päästöjen lisääntymisestä selittyy väestönkasvulla. Intialaisten tutkijoiden Jyoti Parikhin ja J. P. Painulyn mukaan hidastunut väestönkasvu voi vähentää päästöjä huomattavasti siitä, mitä ne muutoin olisivat vuonna Jokainen ihminen tuottaa päästöjä, mutta on välillisesti vastuussa myös jälkeläistensä tuottamista päästöistä. Siksi perhesuunnittelun hyödyt moninkertaistuvat ajan myötä. Väestö kasvaa, vaan kuinka nopeasti? n YK on laatinut kolme eri vaihtoehtoa maailman väestönkasvusta vuoteen 2050 mennessä. Jos mielimme saavuttaa joko alhaisen tai keskimääräisen väestönkasvun, vapaaehtoista perhesuunnittelua on lisättävä etenkin vähiten kehittyneissä maissa. Vuonna 2005 vähiten kehittyneiden maiden hedelmällisessä iässä olevista ja avioliitossa tai parisuhteessa elävistä naisista 24 prosenttia käytti nykyaikaista ehkäisyä. 23 prosenttia samassa tilanteessa olevista naisista ei käyttänyt lainkaan ehkäisyä, vaikka ei olisi halunnut tulla raskaaksi tuolloin tai seuraavien kahden vuoden aikana. Tällöin voidaan myös puhua perhesuunnittelun tarpeesta, jota ei pystytä täyttämään. Kehitysmaissa on noin 106 miljoonaa naimisissa olevaa naista, joiden tarvetta perhesuunnitteluun ei voida täyttää. Ei-toivottuja raskauksia ehkäistävä kaikkialla maailmassa Kansainvälisen väestö- ja kehityskonferenssi ICPD:n toimintasuunnitelman mukaan ihmisten lisääntymisoikeuksia on kunnioitettava, ja kaikille on taattava pääsy lisääntymisterveyspalveluiden, muun muassa vapaaehtoisten perhesuunnittelupalveluiden pariin. Tämä etupäässä kehittyville maille suunnattu viesti koskee myös kehittyneitä maita. Guttmacher-instituutin tekemän tutkimuksen mukaan ei-toivotut raskaudet ovat itse asiassa yleisempiä teollistuneissa kuin kehittyvissä maissa. Euroopassa, Australiassa, Kanadassa, Japanissa, Uudessa-Seelannissa ja Yhdysvalloissa keskimäärin 41 prosenttia raskauksista on ei-toivottuja. Kehittyvissä maissa 13

14 luku on 35 prosenttia. Ei-toivottujen raskauksien ehkäiseminen voisi pitkällä aikavälillä hidastaa väestönkasvua ja vähentää tulevaisuuden kasvihuonekaasupäästöjä. ta useammin yhden hengen talouksissa, etenkin teollistuneissa maissa. Toisaalta vanhusten taloudellinen tilanne tavallisesti heikkenee ja kulutus laskee. Kaupungistuminen on yhtä lailla monimutkainen tutkimuskohde. Eräät tutkijat uskovat, että päästöt lisääntyvät ihmisten muuttaessa kaupunkeihin, toiset puolestaan vetoavat siihen, että kaupunkiväestö tuottaa alle puolet maailman päästöistä vaikka yli puolet maailman ihmisistä asuu nykyään kaupungeissa. Joka tapauksessa kaupungit piristävät taloudellista toimintaa usein myös muualla maassa ja lisäävät näin kulutusta, joka puolestaan tuottaa päästöjä. On silti otettava huomioon, että talouden muutoksilla on välittömämpiä vaikutuksia päästöihin kuin väestön muutoksilla. Väestö ja tulevaisuuden päästöt Yksikään ihminen ei ole hiilineutraali. Jokainen ihminen on osa ongelmaa, ja siksi kaikkien on oltava jollain lailla myös osa ratkaisua. Nicholas Sternin mukaan ilmastokatastrofi on vältettävissä, jos jokainen maailman 9 miljardista asukkaasta tuottaa vuoden 2050 tienoilla enintään noin kaksi tonnia päästöjä. Määrä on niin alhainen, ettei yksikään suuri ihmis- tai maaryhmä voi ylittää tai alittaa sitä huomattavasti. Naiset ja metsien uudelleenistutus Väestö ja ilmastonmuutos puntarissa Väestönkasvun vaikutus päästöihin on monimutkainen. Päästöjen kasvu on monen muuttujan summa, johon vaikuttavat väestönkasvun lisäksi myös muutokset taloudessa ja teknologiassa. Myös väestön ikärakenteen muutos, lisääntyvä kaupungistuminen ja kotitalouksien koko vaikuttavat päästöihin. Tutkijat alkoivat eritellä väestön vaikutusta päästöihin vasta 1990-luvulla. Jo varhain havaittiin, että päästöjen kokonaismäärä kohosi huomattavasti, kun kotitalouden koko laski usein kokonaishedelmällisyyden laskun ja taloudellisen kasvun seurauksena. Tutkijat tulivat siihen tulokseen, että energiankulutuksen perusyksikkö on koti, jota ilmastoidaan ja lämmitetään riippumatta siitä, asuuko taloudessa yksi ihminen vai suurperhe. Havainto sai tutkijat jopa toteamaan, että avioero voi tuottaa enemmän päästöjä kuin lapsen saaminen. Myös väestön ikääntymisellä voi olla vaikutusta päästöihin. Väestön elinvuosien lisääntyessä myös päästöt lisääntyvät. Vanhukset asuvat tavallisn On yllättävää kuinka vähän sukupuolen ja metsäkadon välistä yhteyttä on tutkittu, kun otetaan huomioon selkeä yhteys, joka vallitsee polttopuun keruun sekä ruoanlaiton ja saviastioiden polton välillä. Tutkimukset osoittavat, että naisten pitää monissa kehittyvissä maissa kulkea jatkuvasti kauemmas polttopuuta etsiessään. Esimerkiksi eräässä sudanilaisessa maaseutuyhteisössä keruumatka on nelinkertaistunut kymmenessä vuodessa. Maaseudulla asuvien naisten elanto riippuu usein metsän tarjoamista resursseista. Metsäkato voi siksi heikentää naisten tulonhankintamahdollisuuksia. Se vaikuttaa myös naisten terveyteen. Raskaiden polttopuukuormien kantaminen pitkien matkojen takaa voi johtaa selkärangan vaurioihin, vaikeuttaa raskausaikaa ja lisätä äitiyskuolleisuuden riskiä. Naisiin keskittyneet järjestöt, kuten Kenian Green Belt Movement ja yhdysvaltalainen Women s Environment and Development -järjestö ovat mobilisoituneet suojelemaan ja jopa laajentamaan metsäalueita. 61 maata kartoittanut tutkimus selvitti, että maissa, joissa toimii huomattava määrä nais- ja ympäristöjärjestöjä, kärsittiin merkittävästi vähemmän metsäkadosta. 14 Associated Press

15 Jos alhaisen väestönkasvun ennuste toteutuu, voi sitä selittää parempi pääsy lisääntymisterveys- ja perhesuunnittelupalveluiden pariin, sekä tyttöjen ja naisten oikeuksien ja vapauksien edistäminen. Eräässä tutkimuksessa on todettu, että jokainen dollari, joka investoidaan vapaaehtoiseen perhesuunnitteluun ja tyttöjen koulutukseen, saa aikaan yhtä suuret päästövähennykset kuin jos sama summa investoitaisiin tuuli- tai ydinvoimaan. Kun tyttöjen ja naisten hyvinvointiin panostetaan niin, että heidän terveytensä, hyvinvointinsa ja yhteiskunnallinen asemansa paranee, myös hedelmällisyys laskee ja pitkällä aikavälillä päästöt vähenevät. Naiset ja päästöjen vähentäminen Naiset tuottavat keskimäärin puolet koko maailman, ja prosenttia useimpien kehittyvien maiden ruoasta. Luonnon kyky varastoida hiiltä viljelymaahan, metsiin, puihin ja kasveihin on saanut yhä enemmän huomiota, kun päästöjä pyritään vähentämään kaikin mahdollisin keinoin. Jos löydetään taloudellisia keinoja tukea hiilen varastoitumista maahan, ovat maata viljelevät naiset päästöjen hillitsemisessä avainasemassa. Huomion kohdistaminen naisten maanviljelyyn voisi vaikuttaa suuresti heidän toimeentuloonsa, jos maanomistusta sääteleviä lakeja ja kulttuurisia käytänteitä muutettaisiin niin, että naisilla olisi enemmän valtaa viljelemiinsä maihin ja maanviljelystä ansaitsemiinsa tuloihin. On jo saatu nähdä, miten naiset ovat ryhtyneet toimeen hiilidioksidipäästöjen vähentämiseksi. Wangari Maathai voitti Nobelin rauhanpalkinnon elinikäisestä ympäristöaktivismista, joka sai alkunsa projektista, jossa hän kannusti naisia istuttamaan kymmeniä tuhansia puita Kenian pilaantuneille ja metsäkadon vaivaamille maille. Intiassa Chipko-liike sai naiset suojelemaan metsiä ja metsänkäyttöoikeuksiaan 1970-luvulla. Nämä alkuperäiset puunhalaajat muodostivat puiden ympärille ihmisketjuja ja suostuttelivat puita kaatamaan tulleet metsurit luopumaan aikeistaan. Liike sai aikaan suuria uudistuksia Intian metsiä koskevassa lainsäädännössä, minkä seurauksena maan metsäpinta-ala on nykyään paljon suurempi kuin jollei liikettä olisi ollut. n 15 Associated Press

16 LUKU 3 16

17 Tien päällä Ympäristö on aina vaikuttanut siihen, miten ihmiset ovat liikkuneet ja levittäytyneet ympäri maailmaa. Historian saatossa he ovat jättäneet taakseen alueet, joilla elämän edellytykset ovat huonontuneet tai muuttuneet liian haastaviksi. Paimentolaiskansat ovat muuttaneet asuinpaikkaa vuodenajan mukaan ja taanneet elantonsa herkkiä ekosysteemejä suojelemalla. Vuosien 1930 ja 1936 välinen kuivuus Yhdysvaltojen Keskilännessä sai sadattuhannet ihmiset muuttamaan asuinsijoiltaan, ja Afrikan Sahelin alueen kuivuus pakotti 1970-luvulla miljoonat maanviljelijät ja paimentolaiset muuttamaan lähemmäs kaupunkeja. Ympäristönmuutosten aiheuttaman muuttoliikkeen laajuus ja luonne ovat kuitenkin alkaneet muuttua viimeisten kahden vuosikymmenen aikana. Vaikka luotettavia tilastoja ei ole saatavilla, oletetaan, että jo seuraavien kahden vuosikymmenen aikana yhä suuremmat ihmisjoukot muuttavat ympäristösyistä. Muuttoliikkeeseen varautuminen tulisi aloittaa jo nyt. Ympäristön ja muuttoliikeen välinen suhde on monimutkainen. Yhtäältä muutokset ympäristössä voivat laukaista muuttoliikkeen, toisaalta muuttoliike ja pakolaisuus voivat vaatia veronsa ympäristöstä niin lähtöpaikassa, määränpäässä kuin näiden välillä. Seurauksena voi olla varsinainen noidankehä: muuttoliike vaikuttaa ympäristön rappeutumiseen määränpäässä ja kannustaa muuttamaan eteenpäin. Ympäristön rappeutumisella viitataan prosesseihin, jotka voivat aiheutua joko ilmastosta tai ihmisen toiminnasta, esimerkiksi tehomaatalouden aiheuttamasta maaperän huononemisesta. Ilmastonmuutos ja muuttoliike Jo 1990-luvulla IPCC määritteli muuttoliikkeen yhdeksi ilmastonmuutoksen vakavimmista seurauksista. Ympäristösyistä johtuvaa muuttoliikettä tapahtuu lähinnä maiden sisällä, sekä vähemmässä määrin maiden välillä. Ilmastonmuutoksen seurauksena jotkut ihmiset voivat jäädä kokonaan ilman kotimaata. Vaikka asiantuntijat ovat yhtä mieltä siitä, että ilmastonmuutos tulee olemaan yksi muuttoliikkeen suurimmista taustatekijöistä, on ongelman laajuus vielä hämärän peitossa. Arviointia vaikeuttaa tilastojen puute. Tiedämme silti, että muutokset ympäristössä aiheuttavat paljon muuttoliikettä ja pakolaisuutta. AFP/Getty Images 17

18 Tilastoidut luonnonkatastrofit ovat viimeisten kahdenkymmenen vuoden aikana kaksinkertaistuneet, ja seitsemän kymmenestä liittyy ilmastoon. Näiden aiheuttamat luonnonkatastrofit koskevat myös yhä useampaa ihmistä: vuosina ne vaikuttivat 2,2 miljardin ihmisen elämään, kun kymmenen edeltävän vuoden aikana luku oli 1,8 miljardia. Maailmassa arvellaan tällä hetkellä olevan 25 miljoonaa ympäristöpakolaista. Lukuun eivät sisälly ihmiset, jotka ovat joutuneet muuttamaan ympäristön tilan huononnuttua hiljalleen eivätkä ne, joiden ruokaturvaa ilmaston muutokset ovat vähentäneet. Tulevien ilmastopakolaisten määrää on vaikea ennustaa. Arvioidaan, että vuosisadan puoliväliin mennessä 50 miljoonasta miljardiin ihmistä joutuu muuttamaan maan sisällä tai maiden välillä, joko väliaikaisesti tai pysyvästi. Yleisimmän arvion mukaan ilmastopakolaisia on vuosisadan puoliväliin mennessä noin 200 miljoonaa. Ilmiöstä on hankala keskustella jo siksi, ettei kansainvälisessä pakolaislaissa ole ympäristö- ja ilmastopakolaisen määritelmää. Myytti ja todellisuus Uskomus, jonka mukaan kehitysmaissa olisi miljoonia ympäristöpakolaisia valmiina etsimään turvaa ja uutta elämää teollisuusmaista, on harhaanjohtava. Kun Oreba nykyisin astuu ulos ovesta, hän astuu suoraan mereen. Oreba ja tämän mies Titera, heidän kaksi lastaan sekä pari kanaa, kolme porsasta ja koira, asuvat autissa eli avomajassa. He kuuluvat Kiribatin atollivaltion Tebike Inano -yhteisöön, joka asuu Tarawan rannikolla. Oraba on nähnyt meren muuttuvan etenkin viimeisen kymmenen vuoden aikana. Vesi nousee, hän kertoo ja selittää, kuinka on miehensä kanssa jo monesti lisännyt hiekkaa kodin lattialle, jotta se pysyisi kuivana. Alkujaan katonraja oli todella korkealla, mutta nyt se alkaa olla hyvin lähellä. Jos vielä lisäämme hiekkaa, pääni osuu pian kattoon. Monet Tarawan asukkaat ovat rakentaneet rantavalleja maidensa suojaksi. Jos meri jatkaa nousuaan, ne eivät riitä. Haluamme jäädä tänne, mutta pakon edessä meidän on lähdettävä, Oreba sanoo. Mutta mihin Oreba ja tuhannet muut voivat mennä? Kiribati koostuu Tyynen valtameren keskellä sijaitsevista 33 atollista, kapeista korallin, hiekan ja kalkkikiven muodostamista maakaistaleista, jotka ovat hädin tuskin kolmea metriä merenpinnan yläpuolella. Pienet saaret ovat erityisen alttiita ilmastonmuutoksen vaikutuksille, kuten merenpinnan nousulle, yhä kovemmille myrskyille, rannikon eroosiolle ja suolaveden sekoittumiselle makean veden varastojen kanssa. Toisin kuin monilla muilla alavien maiden kansoilla, kiribatilaisilla ei ole ylänköjä joille siirtyä. Meidän on erittäin vaikea sopeutua ilmastonmuutokseen, selittää Kiribatin presidentti Anote Tong. Jos muutamme pois rannikolta, tulemme rannikolle saaren toisella puolen. Kiribatilaiset aikovat elää atolleillaan mahdollisimman pitkään, mutta lopulta heidän ei auta muu kuin lähteä. Jos muutamme toiseen maahan, menetämme luonnollisesti osan kulttuuristamme. Mutta jollemme lähde, menetämme koko maan ja kansan. Valinnanvaraa ei ole. n 18 J. Royan/Still Pictures Ei paikkaa minne mennä

19 Pääasiassa ympäristöpakolaisuus on ja tulee todennäköisesti säilymään maiden sisäisenä ilmiönä. Naapurivaltion rajan ylittää melko pieni joukko ihmisiä, ja vielä harvempi muuttaa kotiseudultaan naapurimaata kauemmas. Lisäksi on havaittu, että ympäristön pilaantuminen saattaa itse asiassa vähentää kansainvälistä, kauas suuntautuvaa muuttoliikettä. Esimerkiksi 1980-luvun kuivuus Malissa ei johtanut suureen muuttoaaltoon, sillä satonsa menettäneillä perheillä ei ollut varaa pitkiin matkoihin. Kun siirtolaiset suuntaavat kauas kotoaan, määränpää valitaan usein valmiiden tukiverkostojen mukaan, tai se määräytyy vakiintuneiden tai perinteisten muuttoreittien, tai kotimaan ja muuttomaan välisten suhteiden pohjalta. Yleensä ympäristöpakolaisuus on luonteeltaan määräaikaista, sillä ihmiset haluavat palata kotiinsa heti kun se on turvallista ja mahdollista. Tähän mennessä suurin osa ympäristöpakolaisista on ollut vähiten kehittyneiden maiden maaseutuväestöä. Tulevaisuudessa siirtolaisuus voi iskeä ennennäkemättömällä voimalla myös kaupunkeihin, kun nouseva merenpinta uhkaa peittää alleen tiheästi asutetut rannikot, joilla sijaitsee yli puolet maailman 39 suurimmasta miljoonakaupungista. Näistä kaupungeista 12:ssa asuu yli 10 miljoonaa ihmistä. Kun luonto ajaa liikkeelle Vaikka ihmiset joutuvat joskus pakenemaan kodeistaan äärimmäisten sääilmiöiden ajamina, on syynä paljon useammin hiljalleen etenevä ympäristön pilaantuminen, joka voi johtua myös muista syistä kuin ilmastonmuutoksesta. On kuitenkin hankala tehdä tarkkoja ennusteita ilmastonmuutoksen vaikutuksesta muuttoliikkeeseen. Luonnokatastrofit voivat tuhota infrastruktuuria, vaikeuttaa palveluiden tarjontaa ja haitata työntekoa siinä määrin, että suuret ihmismassat lähtevät liikkeelle. Esimerkiksi Yhdysvaltoihin vuonna 2005 iskenyt hirmumyrsky Katrina ajoi noin miljoona ihmistä kodeistaan. Samaan aikaan kun suuret luonnonmullistukset pääsevät otsikoihin, jäävät vähemmän dramaattiset, asteittain etenevät ympäristönmuutokset kansainvälisessä mediassa vaille huomiota. Silti juuri nämä muutokset, kuten aavikoituminen, juomaveden ehtyminen ja rantojen ja maaperän eroosio, ovat yhtä tuhoisia ja aiheuttavat suurimman osan ympäristöpakolaisuudesta. Uskotaan, että viimeisten kahden vuosikymmenen aikana noin 10 miljoonaa ihmistä on Afrikassa muuttanut tai joutunut siirtolaiseksi ympäristön Ympäristöpakolaisen määritelmä n Ilmastonmuutoksen vuoksi asuinpaikkaansa muuttaville ihmisille ei ole vakiintunutta määritelmää. Kansainvälinen siirtolaisjärjestö IOM on ehdottanut seuraavaa ympäristöpakolaisen määritelmää: Ympäristöpakolainen on henkilö, jonka täytyy joko asteittaisen tai äkillisen ympäristönmuutoksen aiheuttaman haitan vuoksi jättää vakituinen asuinpaikkansa joko pakon edessä tai vapaaehtoisesti, väliaikaisesti tai pysyvästi, ja joka muuttaa joko maan sisällä tai sen rajojen ulkopuolelle. rappeutumisen ja aavikoitumisen seurauksena. Ympäristön tilan heikentyminen ja ympäristötuhot voivat olla eri asteisia, jolloin ne myös vaikuttavat eri tavoin ihmisten liikkuvuuteen. Kun ympäristön tilan heikentyminen on vasta alussa tai vielä vähäistä, on siirtolaisuus usein väliaikaista eikä siihen yleensä tarvitse pakottaa. Kun ympäristötuhot ovat vakavia tai peruuttamattomia, kuten merenpinnan noustessa, muuttoliike on pysyvämpää ja ihmiset täytyy asuttaa uudelleen. Jotkin alueet saattavat olla alttiita sekä hitaasti etenevälle ympäristön tilan heikentymiselle että äkillisille luonnonkatastrofeille. Hiljalleen etenevä ympäristön rappeutuminen lisää alueen haavoittuvuutta luonnonkatastrofin iskiessä. Yhteisvaikutuksia Ympäristön tila ja muuttoliike ovat yhteydessä konfliktien syntyyn ja päinvastoin. Ilmastonmuutos ja ympäristön tilan heikkeneminen saavat ihmiset liikkumaan, jolloin konflikteja voi syntyä esimerkiksi maan- ja vedenkäytöstä. Darfurissa aavikoituminen, maan pilaantuminen ja metsäkato ovat pahentaneet kuivuuden vaikutusta paikallisiin kyliin. Maanviljelijöiden ja paimentolaisten välit ovat tulehtuneet, kun laitumet, viljelykelpoinen maa ja makea vesi käyvät vähiin. Paljon riippuu silti paikallisista olosuhteista. Ympäristön 19

20 ja ilmaston muutokset eivät väistämättä johda muuttoliikkeeseen ja sen aiheuttamiin ongelmiin. Väestönkasvu, köyhyys ja instituutiot vaikuttavat siihen, miten ympäristössä tapahtuvat muutokset vaikuttavat ihmisten elämään. Puhutaan ympäristön kantokyvystä, joka mittaa valmiutta vastata esimerkiksi väestönkasvun ja ilmastonmuutoksen paineisiin. Instituutioiden kantokyvyllä mitataan, miten yhteiskuntarakenteet selviävät ympäristön paineiden puristuksessa. Tien päälle vai ei? Erityisesti silloin kun kyseessä on ympäristön asteittainen rappeutuminen, tekee muuttopäätöksen joko yksilö tai kotitalous. Analysoitaessa yksilöiden, kotitalouksien ja yhteisöjen reaktioita ympäristössä tapahtuviin muutoksiin, voidaan saada kuva siitä, milloin muuttoliikkeet ovat todennäköisiä, ketkä muuttavat ja miksi. Päätös lähteä matkaan riippuu lukuisista tekijöistä, myös ympäristön ja instituutioiden kantokyvystä. Ympäristöön ja ilmastonmuutokseen liittyvät syyt ovat sekä teoriassa että käytännössä vaikea erottaa muista taustatekijöistä. Muuttopäätös riippuu aina tulotasosta, sosiaalisista verkostoista, sukupuolten välisistä suhteista sekä vaihtoehdoista, joita muuttamiselle koetaan olevan. Aivan kuten ympäristö on vain yksi syy, joka aiheuttaa pakolaisuutta, on pakolaisuus vain yksi tapa, jolla ympäristön muutokseen voi vastata. Vaikutukset jakautuvat epätasaisesti Ihmisryhmien välillä on eroja siinä, kuinka paljon ne kärsivät muutoksista tai sopeutuvat niihin. Ilmastonmuutos vahvistaa eroja entisestään. Herkästi haavoittuvat ja sosiaalisesti marginalisoidut ihmiset, kuten naiset, lapset, vanhukset ja alkuperäiskansat, kärsivät ympäristönmuutoksesta yleisesti ottaen eniten. Ilmastonmuutoksen vaikutuksia arvioidessa on jatkuvasti otettava huomioon sukupuolikysymykset, ikä ja ihmisten monimuotoisuus, sekä räätälöitävä toimenpiteet vastaamaan näiden ryhmien tarpeita. Siirtolaisuus on selvitymiskeino, joka vaatii muun muassa taloudellisia resursseja, eikä siksi ole kaikkien ulottuvilla. Naiset, lapset ja vanhukset jäävät usein aloilleen siinä missä nuoret miehet todennäköisemmin jättävät kotinsa. Jäljelle jäävät perheenjäsenet, etenkin naiset, voivat olla yhä haavoittuvammassa asemassa. He saattavat joutua ottamaan harteilleen koko talouden hoidon, vaikka samaan aikaan heidän ansaitsemismahdollisuutensa vähenevät. Esimerkiksi Senegalin Tambacoundan alueella 90 prosenttia vuotiaista miehistä on ainakin kerran elämässään ollut siirtolaisena. Naiset voivat luonnonkatastrofin kohdatessa olla haavoittuvampia, jos miehet ovat muuttaneet pois kotoa. Tilastojen mukaan luonnonkatastrofeissa kuolee enemmän naisia kuin miehiä, sillä naisten tiedonsaantia on rajattu, heitä säätelevät tiukemmat käyttäytymiskoodit ja heillä on käytössään huonommat resurssit. Monissa yhteiskunnissa naiset myös kantavat päävastuun lapsista ja asettavat näiden turvallisuuden oman hyvinvointinsa edelle. Myös maaperän köyhtyminen, aavikoituminen, kuivuus, vesipula, tulvat ja muut ympäristönmuutokset koskettavat erityisesti naisia, 20

21 Mikä saa ihmiset muuttamaan? n Hydrometeorologiset katastrofit, esimerkiksi äärimmäiset sääilmiöt kuten hirmumyrskyt, tulvat ja mutavyöryt, jotka voivat johtaa äkilliseen muuttoaaltoon. n Ympäristön rappeutuminen, kuten aavikoituminen, vesipula ja maaperän köyhtyminen, jotka voivat johtaa hiljalleen etenevään muuttoliikkeeseen tai pakolaisuuteen. n Maa-alueen menetys, kuten eroosio ja meren noususta johtuva rannikkoalueiden tulviminen. Menetykset koskevat vakavimmin alavilla rannikkoalueilla ja uppoavilla saarilla asuvia ihmisiä ja voivat johtaa jopa kotimaan katoamiseen. n Alueen luokittelu riskialttiiksi. Hallitukset voivat luokitella luonnonkatastrofeille riskialttiita, vaarallisia alueita, joilta väestön on muutettava pois. Tämä voi aiheuttaa hiljalleen etenevää muuttoliikettä, ihmisten siirtymistä uusille alueille ja pakolaisuutta, joka tapahtuu yleensä maan sisällä. n Luonnonvarojen rajallisuuden aiheuttamat aseelliset konfliktit ja väkivalta. Konfliktit voivat saada alkunsa ruoan- ja vedensaannin vaikeutuessa ja viljeltävän maan pinta-alan kutistuessa. Tämä voi aiheuttaa sekä hiljalleen etenevää että äkillistä muuttoliikettä ja pakolaisuutta. Reuters Nepalissa muutetaan tulvien ja mutavyöryjen tieltä n Itä- ja Länsi-Nepalissa vuoden 2008 tulvat koskettivat neljännesmiljoonaa ihmistä. Heistä suurin osa oli köyhiä ja kokenut tulvat ja mutavyöryt jo vuotta aiemmin. Nepalin inhimillisen kehityksen indeksi on matala, ja yli 80 prosenttia kansasta elää alle kahdella dollarilla päivässä. Tulvat ja mutavyöryt ovat yhteydessä vuodenaikaan ja metsien hakkuuseen erityisesti vuoristoisilla alueilla. Tulvien uskotaan yleistyvän ilmastonmuutoksen myötä, sillä sateet leviävät kohti länttä sulattaen lunta ja jäätiköitä, mikä saa valmiiksi vuolaat joet tulvimaan yli äyräiden sadekauden saapuessa. 21

22 sillä he työskentelevät kehittyvissä maissa huomattavasti enemmän omavaraistalouden, luonnonvarojen ja veden keräämisen parissa kuin miehet. Sekä asteittain että äkillisesti tapahtuvan muuton yhteydessä olemassaolevat syrjinnän ja hyväksikäytön muodot usein vahvistuvat. Naisia ja tyttöjä uhkaa seksuaalinen ja sukupuoleen perustuva väkivalta, ihmiskauppa, lasten hyväksikäyttö sekä alkoholinkäyttöön liittyvä väkivalta. Polttopuun ja veden keruu sekä työn etsiminen on pakolaisnaisille ja -tytöille vaarallisempaa pakolaisleireillä ja kaupungeissa. Monissa yhteiskunnissa nainen on miestä heikommassa asemassa yrittäessään hankkia henkilöpapereita tai vaatiessaan omaisuuttaan takaisin. Vaikka väestön avuntarve kasvaa kriisitilanteissa, terveydenhuoltopalvelut usein kärsivät tai niitä ei ole saatavilla. On vaarana, ettei tyttöjen ja naisten seksuaaliterveydestä huolehdita riittävästi, kun lukuisat tarpeet kilpailevat keskenään. Kaiken kaikkiaan pakkomuutto lisää haavoittuvien väestöryhmien, kuten odottavien äitien, vanhusten ja vammaisten, terveysriskejä. Ympäristöpakolaisuuden seurauksena yhä enemmän ihmisiä muuttaa suurkaupunkeihin, joiden slummeissa ei alun alkaenkaan ole kunnon terveydenhuoltoa, infrastruktuuria tai muita palveluita. Muuttoliikkeen voimistuessa myös slummien olot huononevat. Uusilla asukkailla ei usein ole muuta mahdollisuutta kuin saastuttaa ympäristöä tai ylittää sen kantokyky, jotta he saisivat perustarpeensa tyydytetyiksi. Jos kohtuuhintaisia asuntoja ei ole tarjolla, asukkaat turvautuvat laittomaan rakentamiseen ja epähygienisiin käytäntöihin. Näistä aiheutuu terveysriskejä sekä maaperän pilaantumista, joka altistaa slummeja mutavyöryille ja tulville. Ilmastonmuutoksen torjuminen ja siihen sopeutuminen on mahdollista vain jos siihen osallistuvat myös tytöt ja naiset. Ympäristöpakolaisuus ei ole aina huono asia, vaan siitä voi olla yksilöille ja yhteisöille myös hyötyä. Ympäristöpakolaiset voivat palatessaan tuoda mukanaan uusia kykyjä ja tietotaitoa, joiden avulla luodaan uusia mahdollisuuksia elinkeinoille ja annetaan potkua paikallistaloudelle. Muuttoliikkeet voivat siis auttaa ihmisiä sopeutumaan ympäristönmuutokseen. Paikallaan pysyminen voi puolestaan huonontaa sopeutumismahdollisuuksia. Katse tulevaisuuteen Kukaan ei tiedä, kuinka monta miljoonaa ihmistä ympäristösyyt ajavat kodeistaan. Kansainvälisen yhteisön tulee varautua siihen, että yhä useampi ihminen joutuu jättämään kotinsa joko väliaikaisesti tai pysyvästi. Avustusjärjestöt, päättäjät, kehitysavun antajat, pakolaisvirtoja vastaanottavat maat ja muutoksesta kärsivät valtiot ovat samassa veneessä, sillä kukaan ei tiedä kuinka paljon ympäristöpakolaisia on odotettavissa. Tarvitaan lisää monitieteellistä tutkimusta, tilastoja ja eri toimijoiden välistä yhteistyötä. Ilmastonmuutoksen torjuminen ja siihen sopeutuminen on mahdollista vain jos siihen osallistuvat myös tytöt ja naiset. Naisten osal- 22

23 AFP/Getty Images listaminen paitsi vähentää heidän haavoittuvuuttaan, myös parantaa yhteisön selviytymismahdollisuuksia. Sopeutumisohjelmien menestys riippuu myös alkuperäiskansojen osallistumisesta. On huomattu, että parhaat keinot lisätä muutoksesta kärsineiden kansojen joustokykyä löydetään usein silloin, kun ollaan valmiita oppimaan alkuperäiskansojen kokemuksista ja rakentamaan paikallisten resurssien ja tiedon varaan. Alkuperäiskansat on tärkeää ottaa mukaan sopeutumista koskevaan päätöksentekoon myös siksi, että ilmastonmuutos vaikuttaa heihin muita rajummin. Alkuperäiskansojen identiteetti on sidoksissa perinteisiin asuinalueisiin ja elinkeinoihin. Molemmat ovat ilmastonmuutoksen vuoksi uhattuna, mikä saattaa ajaa asukkaat kodeistaan. Muuttaminen voi olla tehokas keino sopeutua ilmastonmuutoksen vaikutuksiin. Luonnonkatastrofin aiheuttama suunnittelematon, äkkinäinen muutto saa kuitenkin aikaan ketjureaktion, josta voi seurata lisää vaikeuksia, kuten konflikteja, köyhyyttä ja yhä pahenevia ympäristötuhoja. Kattava tutkimus voisi antaa uusia työkaluja katastrofien välttämiseen tai vähentämiseen, jolloin muuttaminen olisi yksi vaihtoehto, ei niinkään ainoa selviytymiskeino. n 23

Päästöt kasvavat voimakkaasti. Keskilämpötilan nousu rajoitetaan 1,5 asteeseen. Toteutunut kehitys

Päästöt kasvavat voimakkaasti. Keskilämpötilan nousu rajoitetaan 1,5 asteeseen. Toteutunut kehitys Maapallon ilmasto on jo lämmennyt noin asteen esiteollisesta ajasta. Jos kasvihuonekaasupäästöjä ei nopeasti vähennetä merkittävästi, 1,5 asteen raja ylitetään. Päästöt kasvavat voimakkaasti Maapallon

Lisätiedot

Mitä jos ilmastonmuutosta ei torjuta tiukoin toimin?

Mitä jos ilmastonmuutosta ei torjuta tiukoin toimin? Mitä jos ilmastonmuutosta ei torjuta tiukoin toimin? Ilmastonmuutos on jo pahentanut vesipulaa ja nälkää sekä lisännyt trooppisia tauteja. Maailman terveysjärjestön mukaan 150 000 ihmistä vuodessa kuolee

Lisätiedot

Hiiltä varastoituu ekosysteemeihin

Hiiltä varastoituu ekosysteemeihin Hiiltä varastoituu ekosysteemeihin BIOS 3 jakso 3 Hiili esiintyy ilmakehässä epäorgaanisena hiilidioksidina ja eliöissä orgaanisena hiiliyhdisteinä. Hiili siirtyy ilmakehästä eliöihin ja eliöistä ilmakehään:

Lisätiedot

Laura Londénin puhe Maailman Syntyvyys seminaarissa STATE OF WORLD POPULATION REPORT 2018

Laura Londénin puhe Maailman Syntyvyys seminaarissa STATE OF WORLD POPULATION REPORT 2018 Laura Londénin puhe Maailman Syntyvyys seminaarissa 14.11.2018. STATE OF WORLD POPULATION REPORT 2018 Tervetuloa State of World Population 2018 raportin julkaisutilaisuuteen. Tämän vuoden raportti kertoo

Lisätiedot

Mikä määrää maapallon sääilmiöt ja ilmaston?

Mikä määrää maapallon sääilmiöt ja ilmaston? Mikä määrää maapallon sääilmiöt ja ilmaston? Ilmakehä Aurinko lämmittää epätasaisesti maapalloa, joka pyörii kallellaan. Ilmakehä ja sen ominaisuudet vaikuttavat siihen, miten paljon lämpöä poistuu avaruuteen.

Lisätiedot

Ilmastonmuutokset skenaariot

Ilmastonmuutokset skenaariot Ilmastonmuutokset skenaariot Mistä meneillään oleva lämpeneminen johtuu? Maapallon keskilämpötila on kohonnut ihmiskunnan ilmakehään päästäneiden kasvihuonekaasujen johdosta Kasvihuoneilmiö on elämän kannalta

Lisätiedot

Uusinta tietoa ilmastonmuutoksesta: luonnontieteelliset asiat

Uusinta tietoa ilmastonmuutoksesta: luonnontieteelliset asiat Uusinta tietoa ilmastonmuutoksesta: luonnontieteelliset asiat Jouni Räisänen Helsingin yliopiston fysiikan laitos 3.2.2010 Lähteitä Allison et al. (2009) The Copenhagen Diagnosis (http://www.copenhagendiagnosis.org/)

Lisätiedot

Ilmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä

Ilmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä Ilmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä Kasvihuoneilmiö on luonnollinen, mutta ihminen voimistaa sitä toimillaan. Tärkeimmät ihmisen tuottamat kasvihuonekaasut ovat hiilidioksidi (CO

Lisätiedot

ILMASTONMUUTOS ARKTISILLA ALUEILLA

ILMASTONMUUTOS ARKTISILLA ALUEILLA YK:n Polaari-vuosi ILMASTONMUUTOS ARKTISILLA ALUEILLA Ilmastonmuutos on vakavin ihmiskuntaa koskaan kohdannut ympärist ristöuhka. Ilmastonmuutos vaikuttaa erityisen voimakkaasti arktisilla alueilla. Vaikutus

Lisätiedot

R U K A. ratkaisijana

R U K A. ratkaisijana R U K A ratkaisijana Ruoka globaalien haasteiden ratkaisijana Ruokaturvan ja kestävien ruokajärjestelmien tulee nousta kehitys poliittiseksi paino pisteeksi ja näkyä kehitysyhteistyön rahoituksessa. MAAPALLOLLA

Lisätiedot

ILMASTONMUUTOS JA KEHITYSMAAT

ILMASTONMUUTOS JA KEHITYSMAAT KEHITYSYHTEISTYÖN PALVELUKESKUKSEN KEHITYSPOLIITTISET TIETOLEHTISET 9 ILMASTONMUUTOS JA KEHITYSMAAT Ilmastonmuutosta pidetään maailman pahimpana ympäristöongelmana. Vaikka siitä ovat päävastuussa runsaasti

Lisätiedot

Ilmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä

Ilmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä Ilmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä Kasvihuoneilmiö on luonnollinen ilman sitä maapallolla olisi 33 C kylmempää. Ihminen voimistaa kasvihuoneilmiötä ja siten lämmittää ilmakehää esimerkiksi

Lisätiedot

Hallitustenvälisen. lisen ilmastopaneelin uusin arviointiraportti

Hallitustenvälisen. lisen ilmastopaneelin uusin arviointiraportti Mitä tiede sanoo Hallitustenvälisen lisen ilmastopaneelin uusin arviointiraportti IPCC:n arviointiraportit Poikkeuksellinen koonti ja synteesi laajan ja monipuolisen tieteenalan tiedosta Erittäinin arvovaltainen

Lisätiedot

IPCC 5. ilmastonmuutoksen tieteellinen tausta

IPCC 5. ilmastonmuutoksen tieteellinen tausta IPCC 5. arviointiraportti osaraportti 1: ilmastonmuutoksen tieteellinen tausta Sisällysluettelo 1. Havaitut muutokset Muutokset ilmakehässä Säteilypakote Muutokset merissä Muutokset lumi- ja jääpeitteessä

Lisätiedot

Ilmastosodat. Antero Honkasalo

Ilmastosodat. Antero Honkasalo Ilmastosodat Antero Honkasalo Ilmastonmuutos etenee Ilmastonmuutos etenee päästöjen rajoittamisesta huolimatta; muutos on huomenna suurempi kuin tänään Lämpötila nousee Merten pinta nousee Sään ääri-ilmiöt

Lisätiedot

TAVOITE 1: Tavoitteena on poistaa köyhyys kaikissa muodoissa kaikkialta.

TAVOITE 1: Tavoitteena on poistaa köyhyys kaikissa muodoissa kaikkialta. TAVOITE 1: Tavoitteena on poistaa köyhyys kaikissa muodoissa kaikkialta. Ei köyhyyttä! Tarkoittaa esimerkiksi: Äärimmäinen köyhyys poistuu ja köyhyydessä elävien määrä vähenee ainakin puolella joka maassa.

Lisätiedot

Luku 8. Ilmastonmuutos ja ENSO. Manner 2

Luku 8. Ilmastonmuutos ja ENSO. Manner 2 Luku 8 Ilmastonmuutos ja ENSO Manner 2 Sisällys ENSO NAO Manner 2 ENSO El Niño ja La Niña (ENSO) ovat normaalista säätilanteesta poikkeavia ilmastohäiriöitä. Ilmiöt aiheutuvat syvänveden hitaista virtauksista

Lisätiedot

EU vaatii kansalaisiltaan nykyisen elämänmuodon täydellistä viherpesua.

EU vaatii kansalaisiltaan nykyisen elämänmuodon täydellistä viherpesua. EU vaatii kansalaisiltaan nykyisen elämänmuodon täydellistä viherpesua. Se asettaa itselleen energiatavoitteita, joiden perusteella jäsenmaissa joudutaan kerta kaikkiaan luopumaan kertakäyttöyhteiskunnan

Lisätiedot

IPCC 5. ARVIOINTIRAPORTTI OSARAPORTTI 1 ILMASTONMUUTOKSEN TIETEELLINEN TAUSTA

IPCC 5. ARVIOINTIRAPORTTI OSARAPORTTI 1 ILMASTONMUUTOKSEN TIETEELLINEN TAUSTA IPCC 5. ARVIOINTIRAPORTTI OSARAPORTTI 1 ILMASTONMUUTOKSEN TIETEELLINEN TAUSTA SISÄLLYSLUETTELO 1. HAVAITUT MUUTOKSET MUUTOKSET ILMAKEHÄSSÄ SÄTEILYPAKOTE MUUTOKSET MERISSÄ MUUTOKSET LUMI- JA JÄÄPEITTEESSÄ

Lisätiedot

Mikä muuttuu, kun kasvihuoneilmiö voimistuu? Jouni Räisänen Helsingin yliopiston fysiikan laitos

Mikä muuttuu, kun kasvihuoneilmiö voimistuu? Jouni Räisänen Helsingin yliopiston fysiikan laitos Mikä muuttuu, kun kasvihuoneilmiö voimistuu? Jouni Räisänen Helsingin yliopiston fysiikan laitos 15.4.2010 Sisältöä Kasvihuoneilmiö Kasvihuoneilmiön voimistuminen Näkyykö kasvihuoneilmiön voimistumisen

Lisätiedot

Ilmastokaaos vai uusi teollinen vallankumous?

Ilmastokaaos vai uusi teollinen vallankumous? Ilmastokaaos vai uusi teollinen vallankumous? Oras Tynkkynen, Helsinki 21.10.2008 Ilmastokaaos vai uusi teollinen vallankumous? Vesipula 1,5 ºC:n lämpötilan nousu voi altistaa vesipulalle 2 miljardia ihmistä

Lisätiedot

Ilmastonmuutos tilannekatsaus vuonna 2013

Ilmastonmuutos tilannekatsaus vuonna 2013 Ilmastonmuutos tilannekatsaus vuonna 2013 Kirsti Jylhä Ilmatieteen laitos Ilmastonmuutos AurinkoATLAS Sää- ja ilmastotietoisuudella innovaatioita ja uutta liiketoimintaa Helsinki 20.11.2013 Esityksen pääviestit

Lisätiedot

Jätevettä syntyy monista kodin toiminnoista, kuten wc, suihku ja ruuanlaitto. Vesivessan vetäminen kuluttaa paljon vettä.

Jätevettä syntyy monista kodin toiminnoista, kuten wc, suihku ja ruuanlaitto. Vesivessan vetäminen kuluttaa paljon vettä. Vesivessan vetäminen kuluttaa paljon vettä. Jätevettä syntyy monista kodin toiminnoista, kuten wc, suihku ja ruuanlaitto. 1-2 Teollisuusmaissa ja kehitysmaiden varakkaammissa perheissä käytetään vesivessoja.

Lisätiedot

Kiertotalouden ja ekotehostamisen haasteet ja mahdollisuudet. Green Key -te tapäivä Toiminnanjohtaja Leo Stranius

Kiertotalouden ja ekotehostamisen haasteet ja mahdollisuudet. Green Key -te tapäivä Toiminnanjohtaja Leo Stranius Kiertotalouden ja ekotehostamisen haasteet ja mahdollisuudet Green Key -teemailtapäivä 24.10.2017 Toiminnanjohtaja Leo Stranius Leo Stranius, HM Luonto-Liiton / Kansalaisareenan toiminnanjohtaja Ympäristöasiantuntija

Lisätiedot

Tulevaisuus (ilmaston)muutoksessa tilannekatsaus Suomeen ja ulkomaille. Jyri Seppälä Suomen ympäristökeskus

Tulevaisuus (ilmaston)muutoksessa tilannekatsaus Suomeen ja ulkomaille. Jyri Seppälä Suomen ympäristökeskus Tulevaisuus (ilmaston)muutoksessa tilannekatsaus Suomeen ja ulkomaille Jyri Seppälä Suomen ympäristökeskus Ilmastotalkoot Satakunnassa, Rauma 9.11.2016 Ilmastonmuutoksen taustalla etenkin fossiilisten

Lisätiedot

Taustatietoa muistiinpanoja ppt1:tä varten

Taustatietoa muistiinpanoja ppt1:tä varten Taustatietoa muistiinpanoja ppt1:tä varten Dia 1 Ilmastonmuutos Tieteellinen näyttö on kiistaton Tämän esityksen tarkoituksena on kertoa ilmastonmuutoksesta sekä lyhyesti tämänhetkisestä tutkimustiedosta.

Lisätiedot

Ilmastonmuutos. ja kehitysmaat. Simon de Trey-White / WWF-UK

Ilmastonmuutos. ja kehitysmaat. Simon de Trey-White / WWF-UK Ilmastonmuutos ja kehitysmaat Simon de Trey-White / WWF-UK Lämpenevä ilmasto Maa ja sitä ympäröivä ilmakehä pystyvät pidättämään auringosta tulevaa lämpöä. Ilmakehän kykyä sitoa lämpöä kutsutaan kasvihuoneilmiöksi,

Lisätiedot

YK: vuosituhattavoitteet

YK: vuosituhattavoitteet YK: vuosituhattavoitteet Tavoite 1. Poistetaan äärimmäinen nälkä ja köyhyys -Aliravittujen määrä on lähes puolittunut 23,3%:sta 12,9%:iin. -Äärimmäisen köyhyysrajan alapuolella elävien määrä on puolittunut

Lisätiedot

IHMISKUNTA MUUTTAA ILMASTOA

IHMISKUNTA MUUTTAA ILMASTOA IHMISKUNTA MUUTTAA ILMASTOA Kimmo Ruosteenoja Ilmatieteen laitos, Ilmastotutkimusryhmä KASVIHUONEILMIÖ ILMASTONMUUTOSTEN TUTKIMINEN MALLIEN AVUL- LA TULEVAISUUDEN ILMASTO ILMASTONMUUTOSTEN VAIKUTUKSIA

Lisätiedot

LUONTOA VOI SUOJELLA SYÖMÄLLÄ

LUONTOA VOI SUOJELLA SYÖMÄLLÄ LUONTOA VOI SUOJELLA SYÖMÄLLÄ Syöminen vaikuttaa ympäristöön. Ruoan tuottamiseen tarvitaan valtavasti peltoja, vettä, ravinteita ja energiaa. Peltoja on jo niin paljon, että niiden määrää on vaikeaa lisätä,

Lisätiedot

Ilmastonmuutos. Ari Venäläinen

Ilmastonmuutos. Ari Venäläinen Ilmastonmuutos Ari Venäläinen Maapallo on lämmennyt vuosisadassa 0.74 C (0.56 0.92 C). 12 kaikkein lämpimimmästä vuodesta maapallolla 11 on sattunut viimeksi kuluneiden 12 vuoden aikana. Aika (vuosia)

Lisätiedot

ILMASTONMUUTOKSEN VAIKUTUS METSIIN JA METSIEN SOPEUTUMINEN MUUTOKSEEN

ILMASTONMUUTOKSEN VAIKUTUS METSIIN JA METSIEN SOPEUTUMINEN MUUTOKSEEN ILMASTONMUUTOKSEN VAIKUTUS METSIIN JA METSIEN SOPEUTUMINEN MUUTOKSEEN Metlan tiedotustilaisuus 27.5.2009 Risto Seppälä 1 TAUSTAA Vuonna 2007 luotiin Global Forest Expert Panel (GFEP) -järjestelmä YK:n

Lisätiedot

Ajankohtaista ilmastonmuutoksesta ja Espoon kasvihuonekaasupäästöistä

Ajankohtaista ilmastonmuutoksesta ja Espoon kasvihuonekaasupäästöistä Kuva: NASA Ajankohtaista ilmastonmuutoksesta ja Espoon kasvihuonekaasupäästöistä Ympäristölautakunnan ja kestävä kehitys ohjelman ilmastoseminaari Espoo 3.6.2014 johannes.lounasheimo@hsy.fi Kuva: NASA

Lisätiedot

Yleistä. Millaiseksi ilmastomme on muuttumassa?

Yleistä. Millaiseksi ilmastomme on muuttumassa? Millaiseksi ilmastomme on muuttumassa? Espanjan rankkasateet syyskuussa 2019 ttps://yle.fi/uutiset/3-10969538 1 Yleistä Kasvihuoneilmiö on elämän kannalta hyvä asia, mutta sen jatkuva, tasainen voimistuminen

Lisätiedot

Kasvihuoneilmiö tekee elämän maapallolla mahdolliseksi

Kasvihuoneilmiö tekee elämän maapallolla mahdolliseksi Kasvihuoneilmiö tekee elämän maapallolla mahdolliseksi H2O CO2 CH4 N2O Lähde: IPCC Intergovernmental Panel on Climate Change Lämpötilan vaihtelut pohjoisella pallonpuoliskolla 1 000 vuodessa Lämpötila

Lisätiedot

Vaasanseudun energiaklusteri ilmastonmuutoksen torjunnan ja päästöjen vähentämisen näkökulmasta. Ville Niinistö 17.5.2010

Vaasanseudun energiaklusteri ilmastonmuutoksen torjunnan ja päästöjen vähentämisen näkökulmasta. Ville Niinistö 17.5.2010 Vaasanseudun energiaklusteri ilmastonmuutoksen torjunnan ja päästöjen vähentämisen näkökulmasta Ville Niinistö 17.5.2010 Ilmastonmuutoksen uhat Jo tähänastinen lämpeneminen on aiheuttanut lukuisia muutoksia

Lisätiedot

Kasvin soluhengityksessä vapautuu vesihöyryä. Vettä suodattuu maakerrosten läpi pohjavedeksi. Siirry asemalle: Ilmakehä

Kasvin soluhengityksessä vapautuu vesihöyryä. Vettä suodattuu maakerrosten läpi pohjavedeksi. Siirry asemalle: Ilmakehä Vettä suodattuu maakerrosten läpi pohjavedeksi. Pysy asemalla: Pohjois-Eurooppa Kasvin soluhengityksessä vapautuu vesihöyryä. Sadevettä valuu pintavaluntana vesistöön. Pysy asemalla: Pohjois-Eurooppa Joki

Lisätiedot

Mitä ilmastolle on tapahtumassa Suomessa ja globaalisti

Mitä ilmastolle on tapahtumassa Suomessa ja globaalisti Mitä ilmastolle on tapahtumassa Suomessa ja globaalisti Ilmastonmuutosviestintää Suuri osa tämän esityksen materiaaleista löytyy Ilmasto-opas.fi sivustolta: https://ilmasto-opas.fi/fi/ Mäkelä et al. (2016):

Lisätiedot

Tulva tuhosi Minória Manuelin viljelmät

Tulva tuhosi Minória Manuelin viljelmät Minória Manuel osoittaa pellolleen, jonka vesi valtasi Zambesi-joen tulviessa. Tulva tuhosi Minória Manuelin viljelmät Pellolla jalat uppoavat syvälle lämpimään mutaan. Siellä täällä näkyy vielä auringossa

Lisätiedot

Ilmastonmuutos. Ihmiskunnan suurin haaste. Paula Lehtomäki Ympäristöministeri

Ilmastonmuutos. Ihmiskunnan suurin haaste. Paula Lehtomäki Ympäristöministeri Ilmastonmuutos Ihmiskunnan suurin haaste Paula Lehtomäki Ympäristöministeri 1 2 Ilmastonmuutos edelleen tosiasia Maapallon keskimääräinen lämpötila noussut 100 vuoden aikana 0,74 C 15 lämpimintä vuotta

Lisätiedot

EUROOPAN PARLAMENTTI

EUROOPAN PARLAMENTTI EUROOPAN PARLAMENTTI 1999 2004 Naisten oikeuksien ja tasa-arvoasioiden valiokunta 29. elokuuta 2002 PE 315.505/13-23 TARKISTUKSET 13-23 Lausuntoluonnos (PE 315.505) Amalia Sartori Ehdotus Euroopan parlamentin

Lisätiedot

Miten ilmastonmuutos vaikuttaa liikunnan olosuhteisiin?

Miten ilmastonmuutos vaikuttaa liikunnan olosuhteisiin? Miten ilmastonmuutos vaikuttaa liikunnan olosuhteisiin? Ari Venäläinen Ilmastotutkimus- ja sovellutukset Aineistoa: Ilmatieteen laitos / Ilmasto ja globaalimuutos IPCC ONKO TÄMÄ MENNYTTÄ 1 JA TÄMÄ NYKYISYYTTÄ

Lisätiedot

ILMASTOSTRATEGIA JA SEN TAVOITTEET. Hannu Koponen 21.9.2011

ILMASTOSTRATEGIA JA SEN TAVOITTEET. Hannu Koponen 21.9.2011 ILMASTOSTRATEGIA JA SEN TAVOITTEET Hannu Koponen 21.9.2011 Sektorikohtaiset tavoitteet vuoteen 2020 Vertailuvuosi 2004-2006 Liikenne -30% Lämmitys -30% Sähkönkulutus -20% Teollisuus ja työkoneet -15% Maatalous

Lisätiedot

Ilmastonmuutoksen vaikutukset tiemerkintäalaan

Ilmastonmuutoksen vaikutukset tiemerkintäalaan Ilmastonmuutoksen vaikutukset tiemerkintäalaan Ilmastonmuutosviestintää Suuri osa tämän esityksen materiaaleista löytyy Ilmasto-opas.fi sivustolta: https://ilmasto-opas.fi/fi/ Mäkelä et al. (2016): Ilmastonmuutos

Lisätiedot

Mistä tiedämme ihmisen muuttavan ilmastoa? Jouni Räisänen, Helsingin yliopiston fysiikan laitos

Mistä tiedämme ihmisen muuttavan ilmastoa? Jouni Räisänen, Helsingin yliopiston fysiikan laitos Mistä tiedämme ihmisen muuttavan ilmastoa? Jouni Räisänen, Helsingin yliopiston fysiikan laitos 19.4.2010 Huono lähestymistapa Poikkeama v. 1961-1990 keskiarvosta +0.5 0-0.5 1850 1900 1950 2000 +14.5 +14.0

Lisätiedot

Ilmastonmuutos globaalina ja paikallisena ilmiönä

Ilmastonmuutos globaalina ja paikallisena ilmiönä Ilmastonmuutos globaalina ja paikallisena ilmiönä Muuttuva Selkämeri Loppuseminaari 25.5.2011 Kuuskajaskari Anna Hakala Asiantuntija, MMM Pyhäjärvi-instituutti 1 Ilmasto Ilmasto = säätilan pitkän ajan

Lisätiedot

TAVOITE 1: Tavoitteena on poistaa köyhyys kaikissa muodoissa kaikkialta.

TAVOITE 1: Tavoitteena on poistaa köyhyys kaikissa muodoissa kaikkialta. TAVOITE 1: Tavoitteena on poistaa köyhyys kaikissa muodoissa kaikkialta. Ei köyhyyttä! Tarkoittaa esimerkiksi: Äärimmäinen köyhyys poistuu ja köyhyydessä elävien määrä vähenee ainakin puolella joka maassa.

Lisätiedot

Puutarhakalusteita tropiikista?

Puutarhakalusteita tropiikista? Puutarhakalusteita tropiikista? Tietoa kuluttajille Suomen luonnonsuojeluliitto ry Oletko aikeissa ostaa uudet puutarhakalusteet, ja viehättäkö sinua tummasta puusta tehdyt aurinkotuolit, joita mainoslehtiset

Lisätiedot

Energia- ja ilmasto-ohjelma 04/2019. MAIJA ALASALMI Kehittämispäällikkö

Energia- ja ilmasto-ohjelma 04/2019. MAIJA ALASALMI Kehittämispäällikkö Energia- ja ilmasto-ohjelma 04/2019 MAIJA ALASALMI Kehittämispäällikkö Esityksen sisältö 1. Miksi energia- ja ilmastoohjelmaa tarvitaan 2. Tavoitteet 3. Tavoitetila vuonna 2035 4. Päästöjen tilanne Vaasassa

Lisätiedot

Globaali kiertotalous ja kestävä kehitys

Globaali kiertotalous ja kestävä kehitys Globaali kiertotalous ja kestävä kehitys KOHTI KESTÄVIÄ VALINTOJA MITEN VOIMME VAIKUTTAA KIERTOTALOUTEEN Tuula Pohjola TkT Crnet Oy 4/21/2015 Crnet Oy/Tuula Pohjola 1 Tuula Pohjola, TkT Erityisala vastuullinen

Lisätiedot

Alakoulun aamunavaukset

Alakoulun aamunavaukset Alakoulun aamunavaukset Tyttöjen oikeudet Tiedätkö, mitä ovat lapsen oikeudet? Maailman valtioiden johtajat ovat tehneet sopimuksen, että kaikkien maailman lasten tulee saada elää turvassa, opiskella peruskoulussa,

Lisätiedot

Ilmastonmuutos. Ovatko lukiolaiset tietoisia ilmastonmuutoksesta? Yrittävätkö lukiolaiset tietoisesti ehkäistä ilmastonmuutosta?

Ilmastonmuutos. Ovatko lukiolaiset tietoisia ilmastonmuutoksesta? Yrittävätkö lukiolaiset tietoisesti ehkäistä ilmastonmuutosta? Ilmastonmuutos Ovatko lukiolaiset tietoisia ilmastonmuutoksesta? Yrittävätkö lukiolaiset tietoisesti ehkäistä ilmastonmuutosta? Mikä ilmastonmuutos on? ilmastonmuutos on suurin ympäristöongelma maailmassa

Lisätiedot

AKT:N JA EU:N YHTEINEN PARLAMENTAARINEN EDUSTAJAKOKOUS

AKT:N JA EU:N YHTEINEN PARLAMENTAARINEN EDUSTAJAKOKOUS AKT:N JA EU:N YHTEINEN PARLAMENTAARINEN EDUSTAJAKOKOUS Sosiaali- ja ympäristöasioiden valiokunta 2.3.2009 AP/100.505/AM/1-19 TARKISTUKSET 1-19 Mietintöluonnos (APP/100.383/A) Yhteisesittelijät: Netty Baldeh

Lisätiedot

Energian tuotanto ja käyttö

Energian tuotanto ja käyttö Energian tuotanto ja käyttö Mitä on energia? lämpöä sähköä liikenteen polttoaineita Mistä energiaa tuotetaan? Suomessa tärkeimpiä energian lähteitä ovat puupolttoaineet, öljy, kivihiili ja ydinvoima Kaukolämpöä

Lisätiedot

Liikkumisvalinnat vaikuttavat ilmastoon. Kasvihuonekaasupitoisuudet ovat lisääntyneet teollistumista edeltävästä ajasta nykyaikaan verrattuna.

Liikkumisvalinnat vaikuttavat ilmastoon. Kasvihuonekaasupitoisuudet ovat lisääntyneet teollistumista edeltävästä ajasta nykyaikaan verrattuna. Ruokailutottumuksilla ei ole merkitystä ilmastonmuutoksen kannalta. Liikkumisvalinnat vaikuttavat ilmastoon. Aurinko säätelee maapallon lämpötilan yleistä kehitystä. Viime vuosikymmeninä merenpinnan nousu

Lisätiedot

Onko päästötön energiantuotanto kilpailuetu?

Onko päästötön energiantuotanto kilpailuetu? Onko päästötön energiantuotanto kilpailuetu? ClimBus päätösseminaari Finlandia-talo, 9.6.2009 Timo Karttinen Kehitysjohtaja, Fortum Oyj 1 Rakenne Kilpailuedusta ja päästöttömyydestä Energiantarpeesta ja

Lisätiedot

Synergiat ja kompromissit kestävän kehityksen tavoitteiden välillä

Synergiat ja kompromissit kestävän kehityksen tavoitteiden välillä Synergiat ja kompromissit kestävän kehityksen tavoitteiden välillä Kohti arviointia 2.0 seminaari 14.12.2017 Pia Katila Luonnonvarakeskus Tavoitteiden väliset kytkökset tuovat haasteita arvioinnille 17

Lisätiedot

MTK JA ILMASTOVIISAS MAATALOUS

MTK JA ILMASTOVIISAS MAATALOUS MTK JA ILMASTOVIISAS MAATALOUS Pieksämäki 14.1.2014 Vesa Kallio Toiminnanjohtaja MTK-Etelä-Savo % Kaikkein kiihkein kiista uhkaa tulla vesivaroista. Makeasta vedestä on pula jo nyt, ja jos ilmastonmuutosta

Lisätiedot

Ilmastomuutoksesta ilmastopolitiikkaan

Ilmastomuutoksesta ilmastopolitiikkaan Vantaan rauhanpuolustajat Tikkurila 30.1.2006 Ilmastomuutos, Laura Rontu 1 Ilmastomuutoksesta ilmastopolitiikkaan Laura Rontu, meteorologi, Helsinki laura.rontu@fmi.fi 29. tammikuuta 2006 Vantaan rauhanpuolustajat

Lisätiedot

Luonnonsuojelu on ilmastonsuojelua

Luonnonsuojelu on ilmastonsuojelua Luonnonsuojelu on ilmastonsuojelua MATTI SNELLMAN Suomessa erityisesti metsät ja suot varastoivat suuria määriä hiiltä. Luonnon omista hiilivarastoista huolehtimalla suojelemme sekä luonnon monimuotoisuutta

Lisätiedot

Köyhyyden poistaminen on koko yhteiskunnan etu Dos. Timo Pokki Lahden diakonialaitos 6.5.2010 Mitä on globaali köyhyys? Köyhyyden mittaamiseen ei ole yhtä yleisesti hyväksyttyä ja kiistatonta mittaria.

Lisätiedot

ILMASTONMUUTOKSEN VAIKUTUS METSIIN JA METSIEN SOPEUTUMINEN MUUTOKSEEN

ILMASTONMUUTOKSEN VAIKUTUS METSIIN JA METSIEN SOPEUTUMINEN MUUTOKSEEN ILMASTONMUUTOKSEN VAIKUTUS METSIIN JA METSIEN SOPEUTUMINEN MUUTOKSEEN Metsien käytön tulevaisuus Suomessa -ohjausryhmä Kerkkä 17.11.2008 Risto Seppälä 1 TAUSTAA Vuonna 2007 luotiin Global Forest Expert

Lisätiedot

Turvallista matkaa? Kampanja pakolaisten ja siirtolaisten oikeuksien puolesta.

Turvallista matkaa? Kampanja pakolaisten ja siirtolaisten oikeuksien puolesta. Päivätyökeräys 2016 2017 Turvallista matkaa? Kampanja pakolaisten ja siirtolaisten oikeuksien puolesta. Tällä hetkellä Maailmassa on yli 60 miljoonaa ihmistä, jotka ovat joutuneet jättämään kotinsa hakeakseen

Lisätiedot

MAA ILMASTA YANN ARTHUS-BERTRAND OPPIMATERIAALI: TEHTÄVÄT

MAA ILMASTA YANN ARTHUS-BERTRAND OPPIMATERIAALI: TEHTÄVÄT MAA ILMASTA YANN ARTHUS-BERTRAND OPPIMATERIAALI: TEHTÄVÄT I LUONNONYMPÄRISTÖT II LUONNONVARAT 1) MAKEA VESI 2) MAAPERÄ 3) METSÄ 4) MERET JA VALTAMERET III IHMISET IV ILMASTONMUUTOS JA LUONNONKATASTROFIT

Lisätiedot

ILMASTONMUUTOS. Taso 1. Vastuullinen kuluttaminen. Tehtävien lisätiedot opettajalle. Vinkki!

ILMASTONMUUTOS. Taso 1. Vastuullinen kuluttaminen. Tehtävien lisätiedot opettajalle. Vinkki! ILMASTONMUUTOS Taso 1 Vastuullinen kuluttaminen Tuokaa jokainen kotoa yksi tarpeettomaksi käynyt tavara. Pohtikaa ryhmissä, miksi tuote on alun perin ostettu. Entä miksi se on tehty ja missä se on valmistettu?

Lisätiedot

Talouskasvua ja materiaalivirtaa vai kohtuutta. Eija Koski Pääkaupunkiseudun Kierrätyskeskus Oy

Talouskasvua ja materiaalivirtaa vai kohtuutta. Eija Koski Pääkaupunkiseudun Kierrätyskeskus Oy Talouskasvua ja materiaalivirtaa vai kohtuutta Eija Koski Pääkaupunkiseudun Kierrätyskeskus Oy Ranskalainen arvoitus: Vesihyasintti Huomaat lammessa vesihyasintin Sen määrä kaksinkertaistuu joka päivä

Lisätiedot

Ilmastonmuutos pähkinänkuoressa

Ilmastonmuutos pähkinänkuoressa Ilmastonmuutos pähkinänkuoressa Sami Romakkaniemi Sami.Romakkaniemi@fmi.fi Itä-Suomen ilmatieteellinen tutkimuskeskus Ilmatieteen laitos Ilmasto kuvaa säämuuttujien tilastollisia ominaisuuksia Sää kuvaa

Lisätiedot

Ilmastonmuutoksen haaste ihmiskunnalle viimeinen varoitus. Pasi Toiviainen 2009

Ilmastonmuutoksen haaste ihmiskunnalle viimeinen varoitus. Pasi Toiviainen 2009 Ilmastonmuutoksen haaste ihmiskunnalle viimeinen varoitus Pasi Toiviainen 2009 Laurin Jäntin säätiön kunniamaininta Toiviainen on kirjoittanut dramaattisen mutta vahvoihin tosiseikkoihin pohjaavan kirjan

Lisätiedot

Uskotko ilmastonmuutokseen? Reetta Jänis Rotarykokous 24.10.2013

Uskotko ilmastonmuutokseen? Reetta Jänis Rotarykokous 24.10.2013 Uskotko ilmastonmuutokseen? Reetta Jänis Rotarykokous 24.10.2013 Maapallolle saapuva auringon säteily 100 % Ilmakehästä heijastuu 6% Pilvistä heijastuu 20 % Maanpinnasta heijastuu 4 % Lämpösäteily Absorboituminen

Lisätiedot

Suomi ja kestävän kehityksen haasteet

Suomi ja kestävän kehityksen haasteet Suomi ja kestävän kehityksen haasteet Maailmanpolitiikka ja tulevaisuuden kehityslinjat Paula Lehtomäki Ympäristöministeri 11.5.2010 Mitä on kestävä kehitys? Taloudellinen, sosiaalinen ja ympäristöllinen

Lisätiedot

Frank Martela Tutkijatohtori, Aalto-yliopisto Osakas, Filosofian Akatemia Oy

Frank Martela Tutkijatohtori, Aalto-yliopisto Osakas, Filosofian Akatemia Oy ONKO SUOMI VARAUTUNUT HYVINVOINNIN JA TALOUSKASVUN IRTIKYTKEYTYMISEEN AIKANA JOLLOIN TYÖTÄ EI ENÄÄ OLE KAIKILLE JA HIILIDIOKSIDIPÄÄSTÖT VÄHENEVÄT RAJUSTI? Frank Martela Tutkijatohtori, Aalto-yliopisto

Lisätiedot

Mahdollisuutemme ja keinomme maatalouden kasvihuonekaasupäästöjen. Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto Maitovalmennus

Mahdollisuutemme ja keinomme maatalouden kasvihuonekaasupäästöjen. Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto Maitovalmennus Mahdollisuutemme ja keinomme maatalouden kasvihuonekaasupäästöjen pienentämiseksi Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto Maitovalmennus 4.9.2019 IPCC raportit 10/2018 ja 8/2019: Ilmasto lämpenee hälyttävällä

Lisätiedot

Suomen kasvihuonekaasujen päästöt 5 miljoonaa tonnia yli Kioton velvoitteiden

Suomen kasvihuonekaasujen päästöt 5 miljoonaa tonnia yli Kioton velvoitteiden Julkaistavissa 30.12.2003 klo 13.00 2003:16 Lisätietoja: Tilastokeskus / Mirja Kosonen (09) 1734 3543, 050 5005 203; ympäristöministeriö / Jaakko Ojala (09) 1603 9478, 050 3622 035 Suomen kasvihuonekaasujen

Lisätiedot

Ilmastonmuutoksen vaikutukset säähän Suomessa

Ilmastonmuutoksen vaikutukset säähän Suomessa Ilmastonmuutoksen vaikutukset säähän Suomessa Lentosäämeteorologi Antti Pelkonen Ilmatieteen laitos Lento- ja sotilassääyksikkö Tampere-Pirkkalan lentoasema/satakunnan lennosto Ilmankos-kampanja 5.11.2008

Lisätiedot

Katsaus maailman tulevaisuuteen

Katsaus maailman tulevaisuuteen Katsaus maailman tulevaisuuteen Katsaus tulevaisuuteen Tulevaisuudentutkimus tiedonalana Miltä tulevaisuus näyttää Silmäys nykyisyyteen Ikuisuuden perspektiivi Tulevaisuudentutkimus tiedonalana Tulevaisuudentutkimus

Lisätiedot

PERUSTIETOA ILMASTONMUUTOKSESTA

PERUSTIETOA ILMASTONMUUTOKSESTA PERUSTIETOA ILMASTONMUUTOKSESTA Kasvihuoneilmiö ja ilmastonmuutos Ilmakehän aiheuttama luonnollinen kasvihuoneilmiö Maapallon ilmakehä toimii kasvihuoneen lasikaton tavoin päästäen auringosta tulevan säteilyn

Lisätiedot

Suomen (tavara)liikenne. Kestävä kehitys. Pöyry Infra Oy. Veli Himanen 22.8.2007

Suomen (tavara)liikenne. Kestävä kehitys. Pöyry Infra Oy. Veli Himanen 22.8.2007 Kestävä kehitys Suomen (tavara)liikenne 22.8.2007 Veli Himanen Pöyry Infra Oy Sisältö 1 Mitä on kestävä kehitys 2 Maapallon ja ihmiskunnan esihistoria 3 Imaston nykyinen muutos 4 Moderni maailma 5 Mihin

Lisätiedot

ILMASTONMUUTOS IHMISTEN SYYTÄKÖ?

ILMASTONMUUTOS IHMISTEN SYYTÄKÖ? ILMASTONMUUTOS IHMISTEN SYYTÄKÖ? Page 1 of 18 Kimmo Ruosteenoja Ilmatieteen laitos ESITYS VIERAILIJARYHMÄLLE 13.V 2014 ESITYKSEN SISÄLTÖ 1. KASVIHUONEILMIÖ JA SEN VOIMISTUMINEN 2. KASVIHUONEKAASUJEN PÄÄSTÖSKENAARIOT

Lisätiedot

ILMASTONMUUTOSSKENAARIOT JA LUONTOYMPÄRISTÖT

ILMASTONMUUTOSSKENAARIOT JA LUONTOYMPÄRISTÖT ILMASTONMUUTOSSKENAARIOT JA LUONTOYMPÄRISTÖT Kimmo Ruosteenoja Ilmatieteen laitos kimmo.ruosteenoja@fmi.fi MUUTTUVA ILMASTO JA LUONTOTYYPIT -SEMINAARI YMPÄRISTÖMINISTERIÖ 17.I 2017 ESITYKSEN SISÄLTÖ 1.

Lisätiedot

Kaikki lapset kouluun Schools for Africa Alakoulut

Kaikki lapset kouluun Schools for Africa Alakoulut Kaikki lapset kouluun Schools for Africa Alakoulut Tulosta nämä muistiinpanot erikseen, et voi lukea niitä esityksen aikana näyttöruudulta! Ohjeita F5 = aloita diaesitys = siirry eteenpäin nuolinäppäimillä

Lisätiedot

Ilmastonmuutoksesta. Lea saukkonen Ilmatieteen laitos

Ilmastonmuutoksesta. Lea saukkonen Ilmatieteen laitos Ilmastonmuutoksesta ja sään ääri ri-ilmiöistä Lea saukkonen Ilmatieteen laitos 9.12.2008 Havaittu globaali lämpötilan muutos 9.12.2008 2 Havaitut lämpötilan muutokset mantereittain Sinisellä vain luonnollinen

Lisätiedot

Ilmasto muuttuu mitä tapahtuu Suomessa?

Ilmasto muuttuu mitä tapahtuu Suomessa? Ilmasto muuttuu mitä tapahtuu Suomessa? Prof. Yrjö Viisanen Research Director Turning research and technology into high quality services Ilmaston säätelijät 24.11.2016 2 Ilmaston säätelijät Muutos missä

Lisätiedot

Metsien rooli kansainvälisissä ilmastoneuvotteluissa

Metsien rooli kansainvälisissä ilmastoneuvotteluissa Metsien rooli kansainvälisissä ilmastoneuvotteluissa WEC Finlandin & Ilmansuojeluyhdistys ry:n seminaari 12.3.2018 Outi Honkatukia Ilmastoasioiden pääneuvottelija Keskeiset viestit 1. Maankäytöllä on väliä

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

Miten ilmasto muuttuu ja mitä vaikutuksia muutoksilla on?

Miten ilmasto muuttuu ja mitä vaikutuksia muutoksilla on? Miten ilmasto muuttuu ja mitä vaikutuksia muutoksilla on? Esityksen sisältö Kasvihuoneilmiö ja ilmastonmuutos Ilmastonmuutos ja sen vaikutukset tähän mennessä Odotettavissa oleva ilmastonmuutos ja sen

Lisätiedot

Matkailun ympäristövaikutukset

Matkailun ympäristövaikutukset Matkailun ympäristövaikutukset Onko tulevaisuudessa vielä ympäristöä, johon matkustaa ja jossa elää? Heikki Korpela Tehty Turun yliopiston ylioppilaskunnan ympäristöviikon

Lisätiedot

Ilmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä

Ilmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä Ilmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä Kasvihuoneilmiö on luonnollinen, mutta ihminen voimistaa sitä toimillaan. Tärkeimmät ihmisen tuottamat kasvihuonekaasut ovat hiilidioksidi (CO

Lisätiedot

Ajankohtaista ilmastopolitiikasta

Ajankohtaista ilmastopolitiikasta Ajankohtaista ilmastopolitiikasta Ympäristöjohtaja Liisa Pietola, MTK Ympäristö- ja maapolitiikan ajurit Ilmasto-energiapolitiikka: hillintä ja sopeutuminen kierrätämme hiiltä biomassoilla -tuottavassa

Lisätiedot

Terveys muuttuvassa ympäristössä. TERVE! s

Terveys muuttuvassa ympäristössä. TERVE! s Terveys muuttuvassa ympäristössä TERVE! s. 48 61 Ihminen muokkaa ja muuttaa ympäristöään Muutokset välttämättömiä myös terveyden kannalta (esim. pellot, laitumet, vesijohto ja viemäröintijärjestelmät )

Lisätiedot

Lataa Maapallon ilmastohistoria - Juha Pekka Lunkka. Lataa

Lataa Maapallon ilmastohistoria - Juha Pekka Lunkka. Lataa Lataa Maapallon ilmastohistoria - Juha Pekka Lunkka Lataa Kirjailija: Juha Pekka Lunkka ISBN: 9789524950831 Sivumäärä: 286 Formaatti: PDF Tiedoston koko: 24.47 Mb Maapallon ilmasto ja ympäristö ovat muuttuneet

Lisätiedot

Maailman metsät kestävän kehityksen haasteita ja ratkaisuja Alustus Päättäjien Metsäakatemiassa 14.9.2011

Maailman metsät kestävän kehityksen haasteita ja ratkaisuja Alustus Päättäjien Metsäakatemiassa 14.9.2011 Maailman metsät kestävän kehityksen haasteita ja ratkaisuja Alustus Päättäjien Metsäakatemiassa 14.9.2011 Vesa Kaarakka, metsäneuvonantaja UM / kehityspoliittinen osasto toimialapolitiikan yksikkö Metsän

Lisätiedot

MITÄ YHTEISTÄ ON PIKKULEIJONALLA JA ITÄMEREN KUUTILLA?

MITÄ YHTEISTÄ ON PIKKULEIJONALLA JA ITÄMEREN KUUTILLA? Ukko-Pekka Luukkonen Pikkuleijona maailmanmestari maalivahti JARI LUUKKONEN / WWF, SEPPO KERÄNEN / WWF, ERIC ISSELEE / SHUTTERSTOCK, MARKUS TRIENKE / FLICKR MITÄ YHTEISTÄ ON PIKKULEIJONALLA JA ITÄMEREN

Lisätiedot

Ilmastonmuutos ja työelämä

Ilmastonmuutos ja työelämä Ilmastonmuutos ja työelämä 23.11.2016 Reija Ruuhela Ilmastoasiantuntija Ilmastokeskus Tammi-syyskuu 2016 mittaushistorian lämpimin 23.11.2016 WMO / NOAA 2 Ilmaston lämpeneminen riippuu meistä KHK päästöt

Lisätiedot

Väestönkasvuun vaikuttavat tekijät - Mitä Suomi voi tehdä?

Väestönkasvuun vaikuttavat tekijät - Mitä Suomi voi tehdä? Väestönkasvuun vaikuttavat tekijät - Mitä Suomi voi tehdä? Minna Säävälä Dosentti, erikoistutkija Väestöliitto, Väestöntutkimuslaitos Väestöräjähdys ja elämän tulevaisuus -seminaari Eduskunnan lisärakennuksen

Lisätiedot

Ilmastonmuutosta hillitsemässä

Ilmastonmuutosta hillitsemässä Ilmastonmuutosta hillitsemässä Ekotukihenkilöiden tapaaminen 9.11.2011 Pääsihteeri Leo Stranius 1 Leo Stranius, HM Luonto-Liiton pääsihteeri Ympäristöasiantuntija Kansalaistoiminnan tutkija Lue lisää:

Lisätiedot

VALINTOJA KUUMENTAVIA SKENAARIOITA & VIILENTÄVIÄ. Näyttely ilmastonmuutoksesta. Kuumentavia skenaarioita & Viilentäviä valintoja, juliste 1.

VALINTOJA KUUMENTAVIA SKENAARIOITA & VIILENTÄVIÄ. Näyttely ilmastonmuutoksesta. Kuumentavia skenaarioita & Viilentäviä valintoja, juliste 1. KUUMENTAVIA SKENAARIOITA & VIILENTÄVIÄ VALINTOJA Näyttely ilmastonmuutoksesta Kuumentavia skenaarioita & Viilentäviä valintoja, juliste 1. Tee Muutos -ilmastokampanja 2006. MITEN IHMINEN OSAA MUUTTAA ILMASTOA?

Lisätiedot

BH60A0000 Ympäristötekniikan perusteet M. Horttanainen, R. Soukka, L. Linnanen Nimi:

BH60A0000 Ympäristötekniikan perusteet M. Horttanainen, R. Soukka, L. Linnanen Nimi: Tentissä saa olla käsinkirjoitetut muistiinpanot mukana. Mitään monistettua tai tulostettua materiaalia ei saa olla tentissä. Laskimen käyttö on kielletty. Tenttikysymysten vastaukset on kirjoitettava

Lisätiedot

Ilmastonmuutos ja luonnonkatastrofit

Ilmastonmuutos ja luonnonkatastrofit Ilmastonmuutos ja luonnonkatastrofit Tuulivoimaa vai tornadoja? - ilmastonmuutos ja luonnonkatastrofit Ilmastokampanjavastaava Lauri Myllyvirta lauri.myllyvirta@maanystavat.fi Ilmastonmuutos näkyy jo Maapallon

Lisätiedot

Miten Suomen ilmasto muuttuu tulevaisuudessa?

Miten Suomen ilmasto muuttuu tulevaisuudessa? 28.1.2019 Miten Suomen ilmasto muuttuu tulevaisuudessa? Ari Venäläinen, Ilari Lehtonen, Kimmo Ruosteenoja, Mikko Laapas, Pentti Pirinen Ilmatieteen laitos, Sään ja ilmastonmuutoksen vaikutustutkimus Ilmastonmuutosta

Lisätiedot

Globaali näkökulma ilmastonmuutokseen ja vesivaroihin

Globaali näkökulma ilmastonmuutokseen ja vesivaroihin Vesihuolto, ilmastonmuutos ja elinkaariajattelu nyt! Maailman vesipäivän seminaari 22.3.2010 Globaali näkökulma ilmastonmuutokseen ja vesivaroihin Tutkija Hanna Tietäväinen Ilmatieteen laitos hanna.tietavainen@fmi.fi

Lisätiedot