Kohti muuttuvaa maailmaa - Naiset, väestö ja ilmasto

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Kohti muuttuvaa maailmaa - Naiset, väestö ja ilmasto"

Transkriptio

1 Kohti muuttuvaa maailmaa - Naiset, väestö ja ilmasto Tiivistelmä YK:n väestörahaston vuosiraportista State of the World Population

2 Sisällys Johdanto Ilmastonmuutoksen anatomia Kuilun reunalla Tien päällä Joustokykyä voi parantaa Muutoksen moottorit Kohti muuttuvaa maailmaa - Naiset, väestö ja ilmasto Tiivistelmä YK:n väestörahaston vuosiraportista State of the World Population 2009 Viisi askelta pois kuilun reunalta Sanasto Tilastot Toimittajat: Laura Lipsanen, Sini Karusto ja Riikka Närhi Raportin on alkuperäisestä englanninkielisestä versiosta: State of the World Population Facing a changing world: women, population and climate lyhentäen suomentanut Tuuli Hakkarainen. Ulkoasu: Otto Paakkanen Kannen kuva: Joerg Boethling/Still PIctures Toim. Huom. Julkaisussa käytetään lisääntymisterveyden ja -oikeuksien käsitettä alkuperäisen raportin terminologiaa noudattaen. Suomalaisessa ajattelussa ja kielenkäytössä vakiintuneempi käsite on seksuaaliterveys ja -oikeudet. ISBN (nid.) ISBN (PDF) Mick Tsikas/Reuters Newprint Oy Loimaa Painotuote

3 K ööpenhaminassa järjestetään joulukuussa YK:n 15. ilmastokokous, joka kokoaa yhteen maailman ilmastoneuvottelijat. Maailman hallituksilla on edessään haastavuudessaan ainutlaatuisia ongelmia. Miten hallita ihmisten vaikutusta ilmastoon? Miten sopeutua ilmastonmuutokseen nyt ja tulevaisuudessa? I lmastoneuvottelijoiden käsissä on, kohtaavatko maailman hallitukset ongelmat silmästä silmään, vai väistävätkö ne vastuun edessä. Lukuisissa Kööpenhaminaa edeltäneissä keskusteluissa on pohdittu, miten vastuu päästöjen rajoittamisesta sekä uuden teknologian ja matalahiilisen energian käyttöön ottamisesta tulisi jakaa. Mikä on paras tapa vähentää hiilipäästöjä? Kuka ottaa taloudellisen vastuun ilmastonmuutoksesta nyt ja tulevaisuudessa? Nämä kysymykset ovat ratkaisevan tärkeitä. Silti on tärkeää kysyä myös, miten ilmastonmuutos vaikuttaa naisiin, miehiin, poikiin ja tyttöihin. On myös kysyttävä, miten yksittäiset ihmiset voivat nopeuttaa tai jarruttaa ilmastonmuutoksen vastaista työtä. Ilmastonmuutos uhkaa pahimmin etenkin kehittyvissä maissa asuvia köyhiä. He asuvat muita useammin alueilla, joita uhkaavat tulvat, myrskyt ja merenpinnan nousu. Heidän elantonsa riippuu tavallista useammin maataloudesta ja kalastuksesta. Kun kuivuus iskee, sateet muuttuvat ennustamattomiksi ja hurrikaanit liikkuvat ennennäkemättömällä voimalla, he näkevät nälkää tai menettävät elantonsa. Köyhien joukossa naiset ovat erityisen haavoittuvaisia. Tulevaisuudessa ilmastonmuutoksesta tulee keskustella uudella tasolla. Taloudellisen ja teknisen ulottuvuuden lisäksi on otettava huomioon inhimillinen näkökulma, mukaan lukien gender. Kööpenhaminassa voidaan solmia sopimus, joka valjastaa ilmastonmuutoksen vastaiseen työhön niin naisten kuin miesten luovuuden. YK:n väestörahasto UNFPA on kehitysjärjestö, joka puolustaa jokaisen naisen, miehen ja lapsen oikeutta nauttia terveestä elämästä ja yhtäläisistä oikeuksista ja joka auttaa vähentämään köyhyyttä. UNFPA haluaa varmistaa, että jokainen raskaus on toivottu, jokainen syntymä on turvallinen, yhdelläkään nuorella ei ole hi-virusta tai aidsia ja että kaikkia tyttöjä ja naisia kohdellaan arvostavasti ja kunnioittavasti. Asiat, joita UNFPA ajaa, ovat olennaisia myös ilmastonmuutoksen kannalta. Maailman väestön tila raportti osoittaa, että ilmastonmuutoksessa on kyse muustakin kuin energiatehokkuudesta ja teollisuuden hiilipäästöistä. Kyse on myös väestödynamiikasta, köyhyydestä ja sukupuolten välisestä tasa-arvosta. Vuosien saatossa kansainvälinen yhteisö on alkanut suhtautua väestökysymyksiin uudella tavalla. Painotus on siirtynyt ihmiskeskeiseen malliin, joka perustuu ihmisoikeuksiin ja kunnioittaa tietoisia valintoja. Syntyvyyden rajoittamista vaativat tahot eivät ota huomioon kansainvälistä konsensusta ja kysymyksen monimutkaisuutta. Vuonna 1994 hallitukset sopivat kansainvälisessä väestö- ja kehityskonferenssissa, että ihmisoikeuksien ja sukupuolten välisen tasa-arvon tulisi olla jokaisen väestöön ja kehitykseen liittyvän ohjelman ohjenuorana. Ensinnäkin naisilla ja heidän kumppaneillaan tulee olla oikeus päättää lastensa lukumäärästä ja ajoituksesta. Lisäksi tytöille ja naisille on taattava mahdollisuus osallistua yhteiskunnan toimintaan ja antaa oma panoksensa talouskasvun ja kehityksen hyväksi. Kehitystä ja talouskasvua on edistetty keinoin, jotka eivät ole kestäviä. Ilmastonmuutoksen voi pysäyttää vain, jos löydämme uuden, entistä tasa-arvoisemman ja kestävämmän tavan elää, tuottaa ja kuluttaa. Edistys ja kehitys on määriteltävä uudelleen. Koska kasvihuonekaasujen vähentäminen ja ilmastonmuutokseen sopeutuminen ovat niin monimutkaisia haasteita, itsestään selvät ratkaisut eivät riitä. Tarvitaan innovatiivisia strategioita. Kaikkein tehokkaimmat ratkaisut nousevat ruohonjuuritasolta ja pohjautuvat paikallisyhteisöjen tietoon omasta lähiympäristöstään. Ne voimaannuttavat ihmisiä, jotka joutuvat sopeutumaan muuttuneen maailman oloihin, sen sijaan että tekisivät heistä uhreja tai rasittaisivat heitä kohtuuttomasti. Ne eivät luo uutta riippuvuutta kehittyneiden ja kehittyvien maiden välille. Kestävän ratkaisun ytimessä ovat ihmiset. Raportti osoittaa, että naisilla on voimaa nousta ilmastonmuutosta vastaan, jos heidän voimaantumistaan tuetaan konkreettisin toimin. Maailman hallitukset, kansalaisyhteiskunta ja YK antavat tärkeän panoksen Kööpenhaminan kokoukseen, jos ne lähestyvät ilmastonmuutosta laajemmin ja vivahteikkaammin kuin aikaisemmin ja ottavat huomioon sukupuolinäkökulman ja väestön. Näin on mahdollista vastata haasteeseen, joka ulottuu pitkälle tulevaisuuteen. n Johdanto Thoraya Ahmed Obaid UNFPA:n pääsihteeri. 3

4 LUKU 1 4

5 Ilmastonmuutoksen anatomia Maapallon lämpötila on viimeisen sadan vuoden aikana noussut 0.74 astetta. Vaikkei luku kuulosta dramaattiselta, on lämpötilan nousu vaikuttanut planeettamme ekosysteemeihin kylliksi uhatakseen ihmisten hyvinvointia. Nousu viestii myös paljon vakavammasta ongelmasta. Lukuisat asiantuntijat ovat ennustaneet, että nykytrendin jatkuessa lämpötila nousee vuoteen 2100 mennessä vielä neljästä kuuteen astetta. Seuraukset olisivat katastrofaaliset niin ympäristön, ihmisten elinolojen, talouden kuin ihmisten itsensä kannalta. Tutkijat ovat vuosi toisensa jälkeen yksimielisempiä siitä, että lämpenemisen syynä ovat kasvihuonekaasut, joita jatkuvasti vaurastuva ihmiskunta tuottaa etenkin teollistuneissa maissa. Vaikka osa 1900-luvulla havaitusta lämpötilan noususta voidaan selittää luonnollisella vaihtelulla, ei viime aikojen dramaattiselle lämpötilannousulle ole löytynyt luonnollisia syitä. Luonnosta on turha etsiä selitystä sille, miksi kymmenen lämpimintä vuotta sitten vuoden 1880 ovat osuneet viimeisten 13 vuoden ajanjaksolle. Kasvihuonekaasuja, kuten hiilidioksidia ja metaania syntyy luonnossa. Ne saavat aikaan niin sanotun kasvihuoneilmiön, jonka johdosta auringon lämpö ei poistu maasta vaan jää lämmittämään ilmakehää. Jollei kasvihuonekaasuja olisi, suurin osa auringon säteilystä karkaisi takaisin avaruuteen, eikä maapallolla olisi elämää. Etenkin fossiilisten polttoaineiden runsas käyttö viimeisten 40 vuoden aikana, kemiallisten lannoitteiden käyttöön perustuva maatalous sekä teollisuudessa käytetyt CFC-kaasut ovat suistaneet kasvihuonekaasujen luonnollisen tuotannon raiteiltaan. Samaan aikaan maapallon luontaiset, miljoonia vuosia toimineet hiilinielut ovat kutistuneet metsien ja muun kasvillisuuden raivaamisen sekä meren hiilidioksidipitoisuuden nousun myötä. Kun maapallon pinta lämpenee, ilmasto muuttuu. Epäsäännölliset sateet näivettävät ruuantuotantoa. Merenpinta nousee sitä mukaa kun jäätiköt sulavat, mikä vaarantaa miljoonien alavilla mailla asuvien ihmisten hengen. Vesivarojen kutistuessa makeaa vettä riittää yhä harvemmalle, ja maatalous kärsii. Myrskyt yleistyvät, voimistuvat ja aiheuttavat vakavia tulvia. Lämpötilan nousun myötä trooppiset taudit leviävät lämpimiltä alueilta kohti napoja. Olemme jo saattaneet saavuttaa pisteen, jossa ilmastossa tapahtuneita muutoksia on mahdotonta tehdä tekemättömäksi. Tällöin puhutaan niin sanotusta kriittisestä pisteestä tai leimahduspisteestä, josta ei ole paluuta entiseen. 5 XinHua/Xinhua Press/ Corbis.

6 Kasvihuonekaasut n Yleisimpiä ihmisen toiminnasta syntyviä kasvihuonekaasuja ovat hiilidioksidi, metaani, fluoriyhdisteet ja dityppioksidi. Kasvihuonekaasut ovat suurin ilmastonmuutoksen aiheuttaja. Myös noki ja muutokset maapinnan heijastavuudessa nopeuttavat lämpenemistä. Kasvihuonekaasu Lähteet Hiilidioksidi Metaani Dityppioksidi Halogenoidut hiilivedyt, fluoriyhdisteet Fossiiliset polttoaineet, metsien raivaus maanviljelyksen tieltä, sementin tuotanto Fossiiliset polttoaineet, metsien raivaus maanviljelyksen tieltä, sementin tuotanto Teollisuuden prosessit, kemialliset lannoitteet Vuodot kylmä- ja ilmastointilaitteista sekä aerosoleista, alumiiniteollisuus, magnesiumin sulatus Viimeinen pisara n Tutkijoiden mukaan tiettyjen rajapyykkien ylittäminen johtaa niin kutsuttuun leimahdusilmiöön, jolloin ilmastonmuutoksen pysäyttäminen ei enää ole ihmisten vallassa. Ilmiötä havainnollistaa ajatus paperinpalasta, jota kuumennetaan kunnes se leimahtaa palamaan. Palavaa paperia ei enää saa entiselleen, mutta kuumennusvaiheessa on mahdollista laskea lämpöä niin, ettei paperi alun perinkään pääse syttymään. Sama pätee tutkijoiden mukaan ilmastonmuutokseen. Jos astumme tietyn rajan yli, ei enää auta vaikka kaikki kasvihuonekaasupäästöt lopetettaisiin, vaan hallitsematon ilmastonmuutos jatkaa etenemistään ihmisten toimista huolimatta. Kriittinen piste... Grönlannin jääpeite sulaa Läntisen Etelämantereen jäälaatta romahtaa mereen El Niño -ilmiö vahvistuu Amazonin alueen metsät tuhotaan Intian monsuunisateet häiriintyvät Saharan, Sahelin alueen ja Länsi-Afrikan monsuunisateet häiriintyvät...ja mitä sen ohittamisesta todennäköisesti seuraa? Merenpinta nousee pahimmillaan 7 metriä Merenpinta nousee pahimmillaan 5 metriä Äärimmäiset sääilmiöt, kuten kuivuus Kaakkois-Aasiassa, yleistyvät Joukoittain eläin- ja kasvilajeja kuolee sukupuuttoon ja sademäärä vähenee Laajoilla alueilla kärsitään kuivuudesta ja äärimmäiset sääilmiöt lisääntyvät Äärimmäiset sääilmiöt lisääntyvät. Lisäksi Saharan ja Sahelin alueet saattavat muuttua vehreämmiksi yksi ilmastonmuutoksen harvoista positiivisista vaikutuksista 6

7 Ed Darack/Corbis. Maailman jääpeitteet uhattuna Vuonna 2008 tutkijat havaitsivat, että arktisten alueiden lämpötilanmuutokset eivät selity luonnollisella vaihtelulla, vaan ovat suoraa seurausta ihmisen toiminnasta. Kyseisen vuoden aikana kertyi yhä enemmän todisteita siitä, että Jäämeren jääpeite on katoamassa odotettua nopeammin, sillä sekä ilman että meriveden lämpötila on kohonnut. Kanadan pohjoispuolitse kulkeva Luoteisväylä on jo toista vuotta peräkkäin vapaa jäästä. Tänä vuonna myös Siperian editse kulkeva Koillisväylä aukesi merenkululle. On todennäköistä, että väylät ovat viimeksi olleet yhtä aikaa auki ennen edellistä jääkautta, noin vuotta sitten. Suurin Pohjoisnavan jäämassoista peittää Grönlannin saaren. Jää on vahvimmillaan kolme kilometriä paksu. Jäämassan sulaminen nostaisi merenpintaa arviolta kuusi metriä. Vielä viime aikoihin saakka jäätiköntutkijat uskoivat, että jää sulaisi hiljalleen vuosituhansien kuluessa. Sulaminen on kuitenkin paljon nopeampaa kuin luonnossa yleensä: tällä hetkellä jää sulaa sadan kuutiokilometrin vuosivauhtia. Hiljattain valmistuneen, Grönlannin jääpeitettä arvioineen analyysin mukaan on mahdollista, että peite sulaa kokonaan seuraavien vuosikymmenien aikana, jos ennustettu lämpötilannousu toteutuu. Myös eteläisen napa-alueen jäätiköt, erityisesti Läntisen Etelämantereen jäälaatta, kutistuvat. Laatan sulaminen nostattaisi merenpintaa noin viidellä metrillä. Vuonna 2008 valmistunut tutkimus jääpeitteen sulamisesta osoitti, että merenpinta voi seuraavan sadan vuoden aikana nousta noin kaksi metriä jos Grönlannin ja Etelänavan jäätikkö sekä muut jäätiköt sulavat. Nousu olisi ennennäkemätön. Merenpinta nousi 1700-luvulla kaksi senttiä, 1800-luvulla kuusi senttiä ja 1900-luvulla 19 senttiä luvun ennusteet perustuvat vuosituhannen ensimmäisiin vuosiin ja povaavat tällä hetkellä 30 sentin nousua. Ennuste vetää vertoja viime jääkauden lopun lukemille. Tuolloin sulavat jäämassat saivat 7

8 Ilmastonmuutoksen aiheuttamia uhkia n Maailman keskilämpötila voi nousta jopa 6.4 astetta vuosisadan loppuun mennessä. n Jos maailman keskilämpötila kohoaa yli 2.5 astetta, jopa 30 prosenttia kaikista maailman kasvija eläinlajeista on vaarassa kuolla sukupuuttoon. n Kolmannes maailman koralliriutoista voi tuhoutua, kun veden lämpötila nousee ja vesi happamoituu. n Merenpinta voi vuosisadan loppuun mennessä nousta keskimäärin 43 senttiä. n Arktiset jääalueet voivat vuosisadan puolivälin jälkeen sulaa kesäisin kokonaan. n Joka kuudes maailman maa voi kärsiä ruuan puutteesta vakavan kuivuuden vuoksi. n Vuoteen 2075 mennessä 3 7 miljoonaa ihmistä voi kärsiä jatkuvasta vesipulasta. merenpinnan nousemaan senttiä vuosisadan aikana. Kun otetaan huomioon väestöntiheys merenpinnan nousun koskettamilla alueilla, yhden metrin nousu häätäisi kodeistaan Aasiassa 100 miljoonaa ihmistä, etupäässä Kiinan itäosissa, Bangladeshissa ja Vietnamissa. Euroopassa kotinsa menettäisi 14 miljoonaa ihmistä, Afrikassa ja Etelä-Amerikassa 8 miljoonaa. Vuoden 2008 tutkimustulokset osoittivat, että merenpinnan nousu on voimakkaampaa ja alkaa aikaisemmin kuin vielä kaksi vuotta sitten uskottiin. Veden lämpölaajenemisen, vuoristojen jääpeitteen sulamisen ja mannerjään kutistumisen vuoksi merenpinta tulee nousemaan, vaikka kuinka torjuisimme ilmastonmuutosta. Seurauksiin on valmistauduttava viipymättä. Napa-alueille ja Jäämeren pohjan kerrostumiin eli sedimentteihin on varastoitunut valtavia määriä metaania. Ikirouta muodostaa jäähän varastoituneelle kaasulle eräänlaisen kannen. Jos kansi lämpenemisen seurauksena ohenee tai häviää kokonaan, vapautuu ilmakehään valtavia määriä metaania, mikä voimistaisi ilmaston lämpenemistä entisestään. Runsaat metaanipäästöt voisivat kiihdyttää lämpenemistä ja muuttaa luonnon hiilinielut hiilen tuottajiksi, mikä puolestaan voisi johtaa nopeaan ja hallitsemattomaan lämpötilan nousuun. Meriveden lämpeneminen uhkaa belizeläisten toimeentuloa Turismi tuo leivän belizeläisen pöytään. Kaikista belizeläisistä alalla on joka neljäs työikäinen, ja se on naisten suurin yksittäinen työllistäjä. Monet heistä, kuten 20-vuotias Anita Cano, ovat yksinhuoltajia. Anita työskentelee sukellusyrityksessä San Pedrossa, muttei usko työpaikan säilyvän. Se on taloustilanteen vuoksi epävarmaa, hän toteaa. Myös Andre Paz, Amigos del Mar -sukellusliikkeen opas kertoo myynnin romahtaneen muutaman vuoden takaisesta yli puolella. Pinnan alla näkyy vähemmän kaloja, koralleja ja värejä, hän kertoo. Andre ja tämän työtoveri uskovat, että syypää muutokseen on ilmaston lämpeneminen. Jos Karibian rannikon koralliriutat kärsivät pahasti, vaikutukset heijastuvat turismin lisäksi myös muihin sektoreihin. Korallikato uhkaa maan reilun kahdentuhannen kalastajan työpaikkoja. Kalastus tuottaa 6 8 prosenttia Belizen bruttokansantuotteesta. Jos koralliriutat tuhoutuvat, maa on myös alttiimpi alati vahvistuville ja yleistyville hirmumyrskyille. Amigos del Marissa vaikutukset näkyvät jo. Neljä työntekijää on irtisanottu ja yksi kymmenestä laivasta myyty. Ennen veimme päivässä 30 ihmistä sukeltamaan, snorklaamaan ja kalastamaan. Määrä on pudonnut puoleen, kertoo Andre. 8

9 Andi Gitow/UNTV Hiilinielut vaarassa Metsät kykenevät varastoimaan yhä vähemmän hiiltä, sillä niiden pinta-ala hupenee jatkuvasti. Tällä hetkellä metsät itse asiassa tuottavat päästöjä. Vuosittain puolitoista miljardia tonnia hiiltä pääsee ilmakehään maankäytön muutosten seurauksena, mikä johtuu lähes yksinomaan trooppisten metsien tuhoamisesta. Myös koskemattomien metsien kyky varastoida hiiltä on vaarassa. Metsät ovat voineet jo saavuttaneet pisteen, jossa hiilen varastointi on huipussaan. Etenkin pohjoisella pallonpuoliskolla lämpeneminen on alkanut heikentää metsien kykyä varastoida hiiltä. Korkeat lämpötilat rasittavat puita varsinkin kesäisin. Yhteyttäminen loppuu tavallista aikaisemmin, eikä kasvi enää varastoi hiiltä. Rasittuneet metsät ovat myös alttiita saasteille, tulipaloille, loisille ja sairauksille, jotka saattavat muuttaa ne hiilinieluista hiilen tuottajiksi. Myös toinen merkittävä hiilinielu, meret, ovat vaarassa. Viimeisten 150 vuoden aikana meriin on imeytynyt prosenttia ilmakehään vapautuneesta hiilidioksidista, minkä seurauksena niiden happamuus on noussut kolmanneksen. Happamoitumisen seurauksena simpukat, äyriäiset ja korallit eivät kykene kalkkeutumaan, jolloin sekä niiden selviytyminen että niistä elantonsa saavien ihmisten toimeentulo vaarantuvat. Nokea ilmassa Ihminen vaikuttaa ilmastonmuutokseen muutenkin kuin tuottamalla kasvihuonekaasuja. Todisteita on kertynyt yhä enemmän muun muassa siitä, että noki, jota syntyy metsäpaloista, hiilivoimaloista, dieselmoottoreista ja kotitalouksien käytöstä, aiheuttaa muutoksia ilmastossa. Ilmakehään jäävät tummat hiukkaset vetävät puoleensa säteilyä, joka lämmittää ilmakehää entisestään. Maailman nokipäästöt kasvavat nopeasti, ja yksinään Kiinan päästöjen arvioidaan tuplaantuneen sitten vuoden Noen aiheuttama lämpeneminen saattaa olla hallitustenvälisen ilmastopaneelin IPCC:n edelliseen raporttiin verrattuna jopa kolminkertainen, mikä tekisi siitä hiilidioksidin jälkeen toiseksi pahimman ilmastonmuutoksen edistäjän. Alati kasvava huoli vesivarojen riittävyydestä kiinnittää huomion siihen, miten ilmastonmuutos vaikuttaa veden kiertokulkuun maapallolla. Uusimmat tutkimukset ovat ennustaneet, että vesivarannot tyhjentyvät Välimeren alueella ja Yhdysvaltojen Keskilännessä, että joet kuivuvat Kiinassa ja Lähi-idässä ja että niiden virtaama muuttuu arvaamattomaksi Etelä-Aasiassa. Lämpötilan nousu aiheuttaa vakavia uhkia IPCC on ryhmitellyt lämpötilan nousun ja sen vaikutukset ihmisiin ja ympäristöön erilaisiin luokkiin, jotka vaihtelevat vaatimattomasta ja hallittavissa olevasta katastrofaaliseen. Jollei kasvihuonekaasupäästöjä ensin jäädytetä nykytasolle ja sitten ryhdytä välittömästi laskemaan niitä, lämpötilan nousu uhkaa aiheuttaa ekosysteemeille, luonnonvaroille, ihmisille ja taloudelle laajamittaista tuhoa. Se päättäisi kehittyneiden maiden vaurauden ja vaarantaisi kehittyvissä maissa asuvien ihmisten elämän edellytykset. Ilmastonmuutoksen tutkimuksessa on yhä avoimia kysymyksiä. Nykytiedon pohjalta voidaan kuitenkin sanoa, että lähivuosien aikana on vaarana saavuttaa kriittisiä pisteitä, joiden ylittäminen voi pysyvästi häiritä sääilmiöitä, joiden ansiosta puolet maailman asukkaista voi viljellä maata ja jotka ylläpitävät hiilinieluja ja estävät tärkeimpiä mannerjäätiköitä sulamasta. n 9

10 LUKU 2 Associated Press 10

11 Kuilun reunalla Ihmisen aiheuttaman ilmastonmuutoksen vastaisessa taistelussa kaikkein tärkeintä on pysäyttää sen paheneminen. Toimet, joihin nyt ryhdymme tulevaisuuden kasvihuonekaasupäästöjen leikkaamiseksi, auttavat meitä välttämään katastrofin pitkällä aikavälillä. Viivyttelyyn ei ole aikaa, sillä olemme jo kuilun reunalla. IPCC:n mukaan jo nykyiset kasvihuonekaasupäästöt voivat nostaa lämpötilaa yli kahdella asteella verrattuna teollista vallankumousta edeltäneeseen aikaan. Kahden asteen nousu on yleisesti tunnustettu raja, jota ei tule ylittää jos potentiaalisesti katastrofaaliset seuraukset halutaan välttää. Ihminen tuottanut kasvihuonekaasuja jo pitkään Kaikki kansat ja ihmiset ovat osaltaan myötävaikuttaneet ilmakehän lämpenemiseen. Ihmiset tuottavat hiilidioksidia käyttäessään fossiilisia polttoaineita ja raivatessaan viljelysmaita, sekä metaania, josta yli puolet syntyy maatiloilla. Lisäksi ihmiset tuottavat typpioksideja, joista neljä viidesosaa syntyy maataloudessa, sekä lukuisia muita kaasuja. Teollisen vallankumouksen jälkeen ilmakehään päässeet kasvihuonekaasut ovat vauhdittaneet ilmastonmuutosta etenkin viimeisten 40 vuoden aikana niin paljon, että vain yhteistuumin toteutettu, laaja-alainen ja kaikki maailman valtiot ja kansat yhteen kokoava voimanponnistus saattaa hidastaa tai estää maan pinnan lämpenemisen. Vuosien 1850 ja 2002 välillä maat, joita nykyisin kutsumme kehittyneiksi, tuottivat noin kolme neljäsosaa fossiilisten polttoaineiden aiheuttamista hiilidioksidipäästöistä, kun taas maat joita kutsumme kehittyviksi tuottivat puuttuvan neljänneksen. Kun mukaan lasketaan maankäytön muutoksista aiheutuvat päästöt, metsien tuhoutuminen ja muut tekijät, ovat kehittyvien maiden päästöt viime aikoina kuitenkin kasvaneet rajusti. Tällä hetkellä ne vastaavat jo yli puolta maailman päästöistä. Uskotaan, että Kiina ohitti Yhdysvallat fossiilisten polttoaineiden tuottamissa hiilidioksidipäästöissä vuonna Vaikka kehittyneet maat ovat tuottaneet suurimman osan fossiilisten polttoaineiden aiheuttamista hiilidioksidipäästöistä sitten teollisen vallankumouksen sarastuksen, tulevat kehittyvät maat Kansainvälisen energiavirasto IEA:n arvion mukaan vastaamaan suurimmasta osasta fossiilisten polttoaineiden aiheuttamasta hiilidioksidipäästöjen kasvusta vuosien 2008 ja 2030 välillä. Joitakin poikkeuksia lukuunottamatta henkilöä kohti lasketut päästöt ovat kuitenkin edelleen huomattavasti suuremmat kehittyneissä maissa. 11

12 Jokainen ihminen vaikuttaa Väestönkasvu vaikuttaa päästöjen kasvuun sekä teollistuneissa että kehittyvissä maissa, vaikka on vaikea arvioida sen osuutta suhteessa muihin tekijöihin. Jokainen uusi ihminen tulee kuluttamaan ravintoa ja tarvitsemaan asumuksen. Suurin osa tulee käyttämään energiaa kuluttavia kulkuneuvoja, käyttämään sähköä sekä polttoainetta kodin lämmittämiseen. Väestönkasvun vaikutus päästöihin on luonnollisesti vahvin alueilla, joilla henkeä kohden laskettu kulutus on kaikkein korkein siis teollistuneissa maissa. Teollistuneissa maissa henkeä kohden lasketut päästöt ovat valmiiksi korkeat ja kehittyvissä maissa ne nousevat jatkuvasti. Olemme kuilun partaalla. Koko ihmiskunnan on tartuttava toimeen. Asiantuntijoiden mukaan kuilun reunalta on mahdollista vetäytyä palauttamalla ilmakehä ensin tilaan, jossa se oli vuonna Kriittinen kysymys, johon neuvottelijat, hallitukset ja maiden kansalaiset joutuvat vastaamaan on, kuinka päästövähennykset jaetaan tasapuolisesti tilanteessa, jossa osa maailman kansoista on edistänyt ilmastonmuutosta suhteettoman paljon toisia enemmän. Väestönkasvu ja päästöt Valtaosa ilmastonmuutokseen perehtyneistä asiantuntijoista uskoo, että ilmiön ymmärtämiseksi on olennaista ottaa huomioon väestörakenteen muutos ja väestökasvun nopeus. Myös IPCC:n neljäs arviointiraportti tukee ajatusta. Siinä todetaan, että 1900-luvun kolmen viimeisen vuosikymmenen aikana maailmanlaajuisia päästöjä lisäsivät eniten henkeä kohden laskettu bruttokansantuote ja väestönkasvu. Ilmastoneuvottelijat ovat alkaneet nostaa väestökysymyksiä esiin Kööpenhaminassa joulukuussa 2009 järjestettävän ilmastokokouksen alla. Yksikään hallitus tai YK:n alajärjestö ei kuitenkaan ole ehdottanut väestönkasvun rajoittamista. Itse asiassa kukaan ei ole viime aikoihin saakka uskaltanut ilmastopuheissa mainita sanaa väestö siinä pelossa, että leimaantuisi väestönkasvun rajoittamisen kannattajaksi. Nyt osa keskustelijoista on kuitenkin varovasti huomauttanut, että väestönkasvun vaikutusta ilmastonmuutokseen tulisi ainakin arvioida. Euroopan unioni on jättänyt käsiteltäväksi ehdotuksen, jossa väestönkasvun trendit lasketaan kasvihuonekaasujen vähennystavoitteisiin vaikuttavien tekijöiden joukkoon. Muut huomioon otettavat tekijät ovat henkeä kohden laskettu bruttokansantuote, kansantalouden hiili-intensiteetti ja menneiden vuosien päästötrendit. Hiili-intensiteetti kertoo, kuinka paljon päästöjä yhden euron, dollarin tai muun hyvinvoinnin yksikön tuottaminen aiheuttaa. Käsitteen nimi juontaa siitä, että kaikki päästöt suhteutetaan hiilidioksidin lämmitysvaikutukseen. Jos yhden euron arvoisen hyvinvoinnin lisäyksen voi tuottaa vähemmillä päästöillä, voi maailmantalous kasvaa vaikka päästöt eivät kasva tai jopa kääntyvät laskuun. Kulutustottumukset, väestönkasvu vai molemmat? Eräät tahot ovat sitä mieltä, että kulutustottumukset ja kulutuksen määrä vaikuttavat päästöihin väestönkasvua enemmän. Ympäristö- ja kehityskysymyksiin erikoistunut Atiq Rahman huomautti 1990-luvulla, että henkeä kohden tuotettujen päästöjen osalta maailmassa vallitsee äärimmäinen eriarvoisuus ja että ilmastopommin aiheuttaa kulutus, ei väestö. 12

13 Werachai Wansamngan/UNEP/Still Pictures Viimeisten kahden vuosikymmenen aikana ei ole haastettu ajatusta, jonka mukaan päästöjen vähentäminen tulisi aloittaa karsimalla kulutusta. Kun syyttää kulutusta, voi vastuun ilmastonmuutoksesta vierittää rikkaiden ja paljon kuluttavien maiden harteille. Maailman rikkaimmat seitsemän prosenttia vastaavat 50 prosentista maailman päästöistä, kun taas köyhimmät 50 prosenttia ovat vastuussa ainoastaan seitsemästä prosentista päästöistä, kirjoitti ympäristötoimittaja Fred Pearce vuonna Useiden laskelmien mukaan noin prosenttia päästöjen lisääntymisestä selittyy väestönkasvulla. Intialaisten tutkijoiden Jyoti Parikhin ja J. P. Painulyn mukaan hidastunut väestönkasvu voi vähentää päästöjä huomattavasti siitä, mitä ne muutoin olisivat vuonna Jokainen ihminen tuottaa päästöjä, mutta on välillisesti vastuussa myös jälkeläistensä tuottamista päästöistä. Siksi perhesuunnittelun hyödyt moninkertaistuvat ajan myötä. Väestö kasvaa, vaan kuinka nopeasti? n YK on laatinut kolme eri vaihtoehtoa maailman väestönkasvusta vuoteen 2050 mennessä. Jos mielimme saavuttaa joko alhaisen tai keskimääräisen väestönkasvun, vapaaehtoista perhesuunnittelua on lisättävä etenkin vähiten kehittyneissä maissa. Vuonna 2005 vähiten kehittyneiden maiden hedelmällisessä iässä olevista ja avioliitossa tai parisuhteessa elävistä naisista 24 prosenttia käytti nykyaikaista ehkäisyä. 23 prosenttia samassa tilanteessa olevista naisista ei käyttänyt lainkaan ehkäisyä, vaikka ei olisi halunnut tulla raskaaksi tuolloin tai seuraavien kahden vuoden aikana. Tällöin voidaan myös puhua perhesuunnittelun tarpeesta, jota ei pystytä täyttämään. Kehitysmaissa on noin 106 miljoonaa naimisissa olevaa naista, joiden tarvetta perhesuunnitteluun ei voida täyttää. Ei-toivottuja raskauksia ehkäistävä kaikkialla maailmassa Kansainvälisen väestö- ja kehityskonferenssi ICPD:n toimintasuunnitelman mukaan ihmisten lisääntymisoikeuksia on kunnioitettava, ja kaikille on taattava pääsy lisääntymisterveyspalveluiden, muun muassa vapaaehtoisten perhesuunnittelupalveluiden pariin. Tämä etupäässä kehittyville maille suunnattu viesti koskee myös kehittyneitä maita. Guttmacher-instituutin tekemän tutkimuksen mukaan ei-toivotut raskaudet ovat itse asiassa yleisempiä teollistuneissa kuin kehittyvissä maissa. Euroopassa, Australiassa, Kanadassa, Japanissa, Uudessa-Seelannissa ja Yhdysvalloissa keskimäärin 41 prosenttia raskauksista on ei-toivottuja. Kehittyvissä maissa 13

14 luku on 35 prosenttia. Ei-toivottujen raskauksien ehkäiseminen voisi pitkällä aikavälillä hidastaa väestönkasvua ja vähentää tulevaisuuden kasvihuonekaasupäästöjä. ta useammin yhden hengen talouksissa, etenkin teollistuneissa maissa. Toisaalta vanhusten taloudellinen tilanne tavallisesti heikkenee ja kulutus laskee. Kaupungistuminen on yhtä lailla monimutkainen tutkimuskohde. Eräät tutkijat uskovat, että päästöt lisääntyvät ihmisten muuttaessa kaupunkeihin, toiset puolestaan vetoavat siihen, että kaupunkiväestö tuottaa alle puolet maailman päästöistä vaikka yli puolet maailman ihmisistä asuu nykyään kaupungeissa. Joka tapauksessa kaupungit piristävät taloudellista toimintaa usein myös muualla maassa ja lisäävät näin kulutusta, joka puolestaan tuottaa päästöjä. On silti otettava huomioon, että talouden muutoksilla on välittömämpiä vaikutuksia päästöihin kuin väestön muutoksilla. Väestö ja tulevaisuuden päästöt Yksikään ihminen ei ole hiilineutraali. Jokainen ihminen on osa ongelmaa, ja siksi kaikkien on oltava jollain lailla myös osa ratkaisua. Nicholas Sternin mukaan ilmastokatastrofi on vältettävissä, jos jokainen maailman 9 miljardista asukkaasta tuottaa vuoden 2050 tienoilla enintään noin kaksi tonnia päästöjä. Määrä on niin alhainen, ettei yksikään suuri ihmis- tai maaryhmä voi ylittää tai alittaa sitä huomattavasti. Naiset ja metsien uudelleenistutus Väestö ja ilmastonmuutos puntarissa Väestönkasvun vaikutus päästöihin on monimutkainen. Päästöjen kasvu on monen muuttujan summa, johon vaikuttavat väestönkasvun lisäksi myös muutokset taloudessa ja teknologiassa. Myös väestön ikärakenteen muutos, lisääntyvä kaupungistuminen ja kotitalouksien koko vaikuttavat päästöihin. Tutkijat alkoivat eritellä väestön vaikutusta päästöihin vasta 1990-luvulla. Jo varhain havaittiin, että päästöjen kokonaismäärä kohosi huomattavasti, kun kotitalouden koko laski usein kokonaishedelmällisyyden laskun ja taloudellisen kasvun seurauksena. Tutkijat tulivat siihen tulokseen, että energiankulutuksen perusyksikkö on koti, jota ilmastoidaan ja lämmitetään riippumatta siitä, asuuko taloudessa yksi ihminen vai suurperhe. Havainto sai tutkijat jopa toteamaan, että avioero voi tuottaa enemmän päästöjä kuin lapsen saaminen. Myös väestön ikääntymisellä voi olla vaikutusta päästöihin. Väestön elinvuosien lisääntyessä myös päästöt lisääntyvät. Vanhukset asuvat tavallisn On yllättävää kuinka vähän sukupuolen ja metsäkadon välistä yhteyttä on tutkittu, kun otetaan huomioon selkeä yhteys, joka vallitsee polttopuun keruun sekä ruoanlaiton ja saviastioiden polton välillä. Tutkimukset osoittavat, että naisten pitää monissa kehittyvissä maissa kulkea jatkuvasti kauemmas polttopuuta etsiessään. Esimerkiksi eräässä sudanilaisessa maaseutuyhteisössä keruumatka on nelinkertaistunut kymmenessä vuodessa. Maaseudulla asuvien naisten elanto riippuu usein metsän tarjoamista resursseista. Metsäkato voi siksi heikentää naisten tulonhankintamahdollisuuksia. Se vaikuttaa myös naisten terveyteen. Raskaiden polttopuukuormien kantaminen pitkien matkojen takaa voi johtaa selkärangan vaurioihin, vaikeuttaa raskausaikaa ja lisätä äitiyskuolleisuuden riskiä. Naisiin keskittyneet järjestöt, kuten Kenian Green Belt Movement ja yhdysvaltalainen Women s Environment and Development -järjestö ovat mobilisoituneet suojelemaan ja jopa laajentamaan metsäalueita. 61 maata kartoittanut tutkimus selvitti, että maissa, joissa toimii huomattava määrä nais- ja ympäristöjärjestöjä, kärsittiin merkittävästi vähemmän metsäkadosta. 14 Associated Press

15 Jos alhaisen väestönkasvun ennuste toteutuu, voi sitä selittää parempi pääsy lisääntymisterveys- ja perhesuunnittelupalveluiden pariin, sekä tyttöjen ja naisten oikeuksien ja vapauksien edistäminen. Eräässä tutkimuksessa on todettu, että jokainen dollari, joka investoidaan vapaaehtoiseen perhesuunnitteluun ja tyttöjen koulutukseen, saa aikaan yhtä suuret päästövähennykset kuin jos sama summa investoitaisiin tuuli- tai ydinvoimaan. Kun tyttöjen ja naisten hyvinvointiin panostetaan niin, että heidän terveytensä, hyvinvointinsa ja yhteiskunnallinen asemansa paranee, myös hedelmällisyys laskee ja pitkällä aikavälillä päästöt vähenevät. Naiset ja päästöjen vähentäminen Naiset tuottavat keskimäärin puolet koko maailman, ja prosenttia useimpien kehittyvien maiden ruoasta. Luonnon kyky varastoida hiiltä viljelymaahan, metsiin, puihin ja kasveihin on saanut yhä enemmän huomiota, kun päästöjä pyritään vähentämään kaikin mahdollisin keinoin. Jos löydetään taloudellisia keinoja tukea hiilen varastoitumista maahan, ovat maata viljelevät naiset päästöjen hillitsemisessä avainasemassa. Huomion kohdistaminen naisten maanviljelyyn voisi vaikuttaa suuresti heidän toimeentuloonsa, jos maanomistusta sääteleviä lakeja ja kulttuurisia käytänteitä muutettaisiin niin, että naisilla olisi enemmän valtaa viljelemiinsä maihin ja maanviljelystä ansaitsemiinsa tuloihin. On jo saatu nähdä, miten naiset ovat ryhtyneet toimeen hiilidioksidipäästöjen vähentämiseksi. Wangari Maathai voitti Nobelin rauhanpalkinnon elinikäisestä ympäristöaktivismista, joka sai alkunsa projektista, jossa hän kannusti naisia istuttamaan kymmeniä tuhansia puita Kenian pilaantuneille ja metsäkadon vaivaamille maille. Intiassa Chipko-liike sai naiset suojelemaan metsiä ja metsänkäyttöoikeuksiaan 1970-luvulla. Nämä alkuperäiset puunhalaajat muodostivat puiden ympärille ihmisketjuja ja suostuttelivat puita kaatamaan tulleet metsurit luopumaan aikeistaan. Liike sai aikaan suuria uudistuksia Intian metsiä koskevassa lainsäädännössä, minkä seurauksena maan metsäpinta-ala on nykyään paljon suurempi kuin jollei liikettä olisi ollut. n 15 Associated Press

16 LUKU 3 16

17 Tien päällä Ympäristö on aina vaikuttanut siihen, miten ihmiset ovat liikkuneet ja levittäytyneet ympäri maailmaa. Historian saatossa he ovat jättäneet taakseen alueet, joilla elämän edellytykset ovat huonontuneet tai muuttuneet liian haastaviksi. Paimentolaiskansat ovat muuttaneet asuinpaikkaa vuodenajan mukaan ja taanneet elantonsa herkkiä ekosysteemejä suojelemalla. Vuosien 1930 ja 1936 välinen kuivuus Yhdysvaltojen Keskilännessä sai sadattuhannet ihmiset muuttamaan asuinsijoiltaan, ja Afrikan Sahelin alueen kuivuus pakotti 1970-luvulla miljoonat maanviljelijät ja paimentolaiset muuttamaan lähemmäs kaupunkeja. Ympäristönmuutosten aiheuttaman muuttoliikkeen laajuus ja luonne ovat kuitenkin alkaneet muuttua viimeisten kahden vuosikymmenen aikana. Vaikka luotettavia tilastoja ei ole saatavilla, oletetaan, että jo seuraavien kahden vuosikymmenen aikana yhä suuremmat ihmisjoukot muuttavat ympäristösyistä. Muuttoliikkeeseen varautuminen tulisi aloittaa jo nyt. Ympäristön ja muuttoliikeen välinen suhde on monimutkainen. Yhtäältä muutokset ympäristössä voivat laukaista muuttoliikkeen, toisaalta muuttoliike ja pakolaisuus voivat vaatia veronsa ympäristöstä niin lähtöpaikassa, määränpäässä kuin näiden välillä. Seurauksena voi olla varsinainen noidankehä: muuttoliike vaikuttaa ympäristön rappeutumiseen määränpäässä ja kannustaa muuttamaan eteenpäin. Ympäristön rappeutumisella viitataan prosesseihin, jotka voivat aiheutua joko ilmastosta tai ihmisen toiminnasta, esimerkiksi tehomaatalouden aiheuttamasta maaperän huononemisesta. Ilmastonmuutos ja muuttoliike Jo 1990-luvulla IPCC määritteli muuttoliikkeen yhdeksi ilmastonmuutoksen vakavimmista seurauksista. Ympäristösyistä johtuvaa muuttoliikettä tapahtuu lähinnä maiden sisällä, sekä vähemmässä määrin maiden välillä. Ilmastonmuutoksen seurauksena jotkut ihmiset voivat jäädä kokonaan ilman kotimaata. Vaikka asiantuntijat ovat yhtä mieltä siitä, että ilmastonmuutos tulee olemaan yksi muuttoliikkeen suurimmista taustatekijöistä, on ongelman laajuus vielä hämärän peitossa. Arviointia vaikeuttaa tilastojen puute. Tiedämme silti, että muutokset ympäristössä aiheuttavat paljon muuttoliikettä ja pakolaisuutta. AFP/Getty Images 17

18 Tilastoidut luonnonkatastrofit ovat viimeisten kahdenkymmenen vuoden aikana kaksinkertaistuneet, ja seitsemän kymmenestä liittyy ilmastoon. Näiden aiheuttamat luonnonkatastrofit koskevat myös yhä useampaa ihmistä: vuosina ne vaikuttivat 2,2 miljardin ihmisen elämään, kun kymmenen edeltävän vuoden aikana luku oli 1,8 miljardia. Maailmassa arvellaan tällä hetkellä olevan 25 miljoonaa ympäristöpakolaista. Lukuun eivät sisälly ihmiset, jotka ovat joutuneet muuttamaan ympäristön tilan huononnuttua hiljalleen eivätkä ne, joiden ruokaturvaa ilmaston muutokset ovat vähentäneet. Tulevien ilmastopakolaisten määrää on vaikea ennustaa. Arvioidaan, että vuosisadan puoliväliin mennessä 50 miljoonasta miljardiin ihmistä joutuu muuttamaan maan sisällä tai maiden välillä, joko väliaikaisesti tai pysyvästi. Yleisimmän arvion mukaan ilmastopakolaisia on vuosisadan puoliväliin mennessä noin 200 miljoonaa. Ilmiöstä on hankala keskustella jo siksi, ettei kansainvälisessä pakolaislaissa ole ympäristö- ja ilmastopakolaisen määritelmää. Myytti ja todellisuus Uskomus, jonka mukaan kehitysmaissa olisi miljoonia ympäristöpakolaisia valmiina etsimään turvaa ja uutta elämää teollisuusmaista, on harhaanjohtava. Kun Oreba nykyisin astuu ulos ovesta, hän astuu suoraan mereen. Oreba ja tämän mies Titera, heidän kaksi lastaan sekä pari kanaa, kolme porsasta ja koira, asuvat autissa eli avomajassa. He kuuluvat Kiribatin atollivaltion Tebike Inano -yhteisöön, joka asuu Tarawan rannikolla. Oraba on nähnyt meren muuttuvan etenkin viimeisen kymmenen vuoden aikana. Vesi nousee, hän kertoo ja selittää, kuinka on miehensä kanssa jo monesti lisännyt hiekkaa kodin lattialle, jotta se pysyisi kuivana. Alkujaan katonraja oli todella korkealla, mutta nyt se alkaa olla hyvin lähellä. Jos vielä lisäämme hiekkaa, pääni osuu pian kattoon. Monet Tarawan asukkaat ovat rakentaneet rantavalleja maidensa suojaksi. Jos meri jatkaa nousuaan, ne eivät riitä. Haluamme jäädä tänne, mutta pakon edessä meidän on lähdettävä, Oreba sanoo. Mutta mihin Oreba ja tuhannet muut voivat mennä? Kiribati koostuu Tyynen valtameren keskellä sijaitsevista 33 atollista, kapeista korallin, hiekan ja kalkkikiven muodostamista maakaistaleista, jotka ovat hädin tuskin kolmea metriä merenpinnan yläpuolella. Pienet saaret ovat erityisen alttiita ilmastonmuutoksen vaikutuksille, kuten merenpinnan nousulle, yhä kovemmille myrskyille, rannikon eroosiolle ja suolaveden sekoittumiselle makean veden varastojen kanssa. Toisin kuin monilla muilla alavien maiden kansoilla, kiribatilaisilla ei ole ylänköjä joille siirtyä. Meidän on erittäin vaikea sopeutua ilmastonmuutokseen, selittää Kiribatin presidentti Anote Tong. Jos muutamme pois rannikolta, tulemme rannikolle saaren toisella puolen. Kiribatilaiset aikovat elää atolleillaan mahdollisimman pitkään, mutta lopulta heidän ei auta muu kuin lähteä. Jos muutamme toiseen maahan, menetämme luonnollisesti osan kulttuuristamme. Mutta jollemme lähde, menetämme koko maan ja kansan. Valinnanvaraa ei ole. n 18 J. Royan/Still Pictures Ei paikkaa minne mennä

19 Pääasiassa ympäristöpakolaisuus on ja tulee todennäköisesti säilymään maiden sisäisenä ilmiönä. Naapurivaltion rajan ylittää melko pieni joukko ihmisiä, ja vielä harvempi muuttaa kotiseudultaan naapurimaata kauemmas. Lisäksi on havaittu, että ympäristön pilaantuminen saattaa itse asiassa vähentää kansainvälistä, kauas suuntautuvaa muuttoliikettä. Esimerkiksi 1980-luvun kuivuus Malissa ei johtanut suureen muuttoaaltoon, sillä satonsa menettäneillä perheillä ei ollut varaa pitkiin matkoihin. Kun siirtolaiset suuntaavat kauas kotoaan, määränpää valitaan usein valmiiden tukiverkostojen mukaan, tai se määräytyy vakiintuneiden tai perinteisten muuttoreittien, tai kotimaan ja muuttomaan välisten suhteiden pohjalta. Yleensä ympäristöpakolaisuus on luonteeltaan määräaikaista, sillä ihmiset haluavat palata kotiinsa heti kun se on turvallista ja mahdollista. Tähän mennessä suurin osa ympäristöpakolaisista on ollut vähiten kehittyneiden maiden maaseutuväestöä. Tulevaisuudessa siirtolaisuus voi iskeä ennennäkemättömällä voimalla myös kaupunkeihin, kun nouseva merenpinta uhkaa peittää alleen tiheästi asutetut rannikot, joilla sijaitsee yli puolet maailman 39 suurimmasta miljoonakaupungista. Näistä kaupungeista 12:ssa asuu yli 10 miljoonaa ihmistä. Kun luonto ajaa liikkeelle Vaikka ihmiset joutuvat joskus pakenemaan kodeistaan äärimmäisten sääilmiöiden ajamina, on syynä paljon useammin hiljalleen etenevä ympäristön pilaantuminen, joka voi johtua myös muista syistä kuin ilmastonmuutoksesta. On kuitenkin hankala tehdä tarkkoja ennusteita ilmastonmuutoksen vaikutuksesta muuttoliikkeeseen. Luonnokatastrofit voivat tuhota infrastruktuuria, vaikeuttaa palveluiden tarjontaa ja haitata työntekoa siinä määrin, että suuret ihmismassat lähtevät liikkeelle. Esimerkiksi Yhdysvaltoihin vuonna 2005 iskenyt hirmumyrsky Katrina ajoi noin miljoona ihmistä kodeistaan. Samaan aikaan kun suuret luonnonmullistukset pääsevät otsikoihin, jäävät vähemmän dramaattiset, asteittain etenevät ympäristönmuutokset kansainvälisessä mediassa vaille huomiota. Silti juuri nämä muutokset, kuten aavikoituminen, juomaveden ehtyminen ja rantojen ja maaperän eroosio, ovat yhtä tuhoisia ja aiheuttavat suurimman osan ympäristöpakolaisuudesta. Uskotaan, että viimeisten kahden vuosikymmenen aikana noin 10 miljoonaa ihmistä on Afrikassa muuttanut tai joutunut siirtolaiseksi ympäristön Ympäristöpakolaisen määritelmä n Ilmastonmuutoksen vuoksi asuinpaikkaansa muuttaville ihmisille ei ole vakiintunutta määritelmää. Kansainvälinen siirtolaisjärjestö IOM on ehdottanut seuraavaa ympäristöpakolaisen määritelmää: Ympäristöpakolainen on henkilö, jonka täytyy joko asteittaisen tai äkillisen ympäristönmuutoksen aiheuttaman haitan vuoksi jättää vakituinen asuinpaikkansa joko pakon edessä tai vapaaehtoisesti, väliaikaisesti tai pysyvästi, ja joka muuttaa joko maan sisällä tai sen rajojen ulkopuolelle. rappeutumisen ja aavikoitumisen seurauksena. Ympäristön tilan heikentyminen ja ympäristötuhot voivat olla eri asteisia, jolloin ne myös vaikuttavat eri tavoin ihmisten liikkuvuuteen. Kun ympäristön tilan heikentyminen on vasta alussa tai vielä vähäistä, on siirtolaisuus usein väliaikaista eikä siihen yleensä tarvitse pakottaa. Kun ympäristötuhot ovat vakavia tai peruuttamattomia, kuten merenpinnan noustessa, muuttoliike on pysyvämpää ja ihmiset täytyy asuttaa uudelleen. Jotkin alueet saattavat olla alttiita sekä hitaasti etenevälle ympäristön tilan heikentymiselle että äkillisille luonnonkatastrofeille. Hiljalleen etenevä ympäristön rappeutuminen lisää alueen haavoittuvuutta luonnonkatastrofin iskiessä. Yhteisvaikutuksia Ympäristön tila ja muuttoliike ovat yhteydessä konfliktien syntyyn ja päinvastoin. Ilmastonmuutos ja ympäristön tilan heikkeneminen saavat ihmiset liikkumaan, jolloin konflikteja voi syntyä esimerkiksi maan- ja vedenkäytöstä. Darfurissa aavikoituminen, maan pilaantuminen ja metsäkato ovat pahentaneet kuivuuden vaikutusta paikallisiin kyliin. Maanviljelijöiden ja paimentolaisten välit ovat tulehtuneet, kun laitumet, viljelykelpoinen maa ja makea vesi käyvät vähiin. Paljon riippuu silti paikallisista olosuhteista. Ympäristön 19

20 ja ilmaston muutokset eivät väistämättä johda muuttoliikkeeseen ja sen aiheuttamiin ongelmiin. Väestönkasvu, köyhyys ja instituutiot vaikuttavat siihen, miten ympäristössä tapahtuvat muutokset vaikuttavat ihmisten elämään. Puhutaan ympäristön kantokyvystä, joka mittaa valmiutta vastata esimerkiksi väestönkasvun ja ilmastonmuutoksen paineisiin. Instituutioiden kantokyvyllä mitataan, miten yhteiskuntarakenteet selviävät ympäristön paineiden puristuksessa. Tien päälle vai ei? Erityisesti silloin kun kyseessä on ympäristön asteittainen rappeutuminen, tekee muuttopäätöksen joko yksilö tai kotitalous. Analysoitaessa yksilöiden, kotitalouksien ja yhteisöjen reaktioita ympäristössä tapahtuviin muutoksiin, voidaan saada kuva siitä, milloin muuttoliikkeet ovat todennäköisiä, ketkä muuttavat ja miksi. Päätös lähteä matkaan riippuu lukuisista tekijöistä, myös ympäristön ja instituutioiden kantokyvystä. Ympäristöön ja ilmastonmuutokseen liittyvät syyt ovat sekä teoriassa että käytännössä vaikea erottaa muista taustatekijöistä. Muuttopäätös riippuu aina tulotasosta, sosiaalisista verkostoista, sukupuolten välisistä suhteista sekä vaihtoehdoista, joita muuttamiselle koetaan olevan. Aivan kuten ympäristö on vain yksi syy, joka aiheuttaa pakolaisuutta, on pakolaisuus vain yksi tapa, jolla ympäristön muutokseen voi vastata. Vaikutukset jakautuvat epätasaisesti Ihmisryhmien välillä on eroja siinä, kuinka paljon ne kärsivät muutoksista tai sopeutuvat niihin. Ilmastonmuutos vahvistaa eroja entisestään. Herkästi haavoittuvat ja sosiaalisesti marginalisoidut ihmiset, kuten naiset, lapset, vanhukset ja alkuperäiskansat, kärsivät ympäristönmuutoksesta yleisesti ottaen eniten. Ilmastonmuutoksen vaikutuksia arvioidessa on jatkuvasti otettava huomioon sukupuolikysymykset, ikä ja ihmisten monimuotoisuus, sekä räätälöitävä toimenpiteet vastaamaan näiden ryhmien tarpeita. Siirtolaisuus on selvitymiskeino, joka vaatii muun muassa taloudellisia resursseja, eikä siksi ole kaikkien ulottuvilla. Naiset, lapset ja vanhukset jäävät usein aloilleen siinä missä nuoret miehet todennäköisemmin jättävät kotinsa. Jäljelle jäävät perheenjäsenet, etenkin naiset, voivat olla yhä haavoittuvammassa asemassa. He saattavat joutua ottamaan harteilleen koko talouden hoidon, vaikka samaan aikaan heidän ansaitsemismahdollisuutensa vähenevät. Esimerkiksi Senegalin Tambacoundan alueella 90 prosenttia vuotiaista miehistä on ainakin kerran elämässään ollut siirtolaisena. Naiset voivat luonnonkatastrofin kohdatessa olla haavoittuvampia, jos miehet ovat muuttaneet pois kotoa. Tilastojen mukaan luonnonkatastrofeissa kuolee enemmän naisia kuin miehiä, sillä naisten tiedonsaantia on rajattu, heitä säätelevät tiukemmat käyttäytymiskoodit ja heillä on käytössään huonommat resurssit. Monissa yhteiskunnissa naiset myös kantavat päävastuun lapsista ja asettavat näiden turvallisuuden oman hyvinvointinsa edelle. Myös maaperän köyhtyminen, aavikoituminen, kuivuus, vesipula, tulvat ja muut ympäristönmuutokset koskettavat erityisesti naisia, 20

21 Mikä saa ihmiset muuttamaan? n Hydrometeorologiset katastrofit, esimerkiksi äärimmäiset sääilmiöt kuten hirmumyrskyt, tulvat ja mutavyöryt, jotka voivat johtaa äkilliseen muuttoaaltoon. n Ympäristön rappeutuminen, kuten aavikoituminen, vesipula ja maaperän köyhtyminen, jotka voivat johtaa hiljalleen etenevään muuttoliikkeeseen tai pakolaisuuteen. n Maa-alueen menetys, kuten eroosio ja meren noususta johtuva rannikkoalueiden tulviminen. Menetykset koskevat vakavimmin alavilla rannikkoalueilla ja uppoavilla saarilla asuvia ihmisiä ja voivat johtaa jopa kotimaan katoamiseen. n Alueen luokittelu riskialttiiksi. Hallitukset voivat luokitella luonnonkatastrofeille riskialttiita, vaarallisia alueita, joilta väestön on muutettava pois. Tämä voi aiheuttaa hiljalleen etenevää muuttoliikettä, ihmisten siirtymistä uusille alueille ja pakolaisuutta, joka tapahtuu yleensä maan sisällä. n Luonnonvarojen rajallisuuden aiheuttamat aseelliset konfliktit ja väkivalta. Konfliktit voivat saada alkunsa ruoan- ja vedensaannin vaikeutuessa ja viljeltävän maan pinta-alan kutistuessa. Tämä voi aiheuttaa sekä hiljalleen etenevää että äkillistä muuttoliikettä ja pakolaisuutta. Reuters Nepalissa muutetaan tulvien ja mutavyöryjen tieltä n Itä- ja Länsi-Nepalissa vuoden 2008 tulvat koskettivat neljännesmiljoonaa ihmistä. Heistä suurin osa oli köyhiä ja kokenut tulvat ja mutavyöryt jo vuotta aiemmin. Nepalin inhimillisen kehityksen indeksi on matala, ja yli 80 prosenttia kansasta elää alle kahdella dollarilla päivässä. Tulvat ja mutavyöryt ovat yhteydessä vuodenaikaan ja metsien hakkuuseen erityisesti vuoristoisilla alueilla. Tulvien uskotaan yleistyvän ilmastonmuutoksen myötä, sillä sateet leviävät kohti länttä sulattaen lunta ja jäätiköitä, mikä saa valmiiksi vuolaat joet tulvimaan yli äyräiden sadekauden saapuessa. 21

22 sillä he työskentelevät kehittyvissä maissa huomattavasti enemmän omavaraistalouden, luonnonvarojen ja veden keräämisen parissa kuin miehet. Sekä asteittain että äkillisesti tapahtuvan muuton yhteydessä olemassaolevat syrjinnän ja hyväksikäytön muodot usein vahvistuvat. Naisia ja tyttöjä uhkaa seksuaalinen ja sukupuoleen perustuva väkivalta, ihmiskauppa, lasten hyväksikäyttö sekä alkoholinkäyttöön liittyvä väkivalta. Polttopuun ja veden keruu sekä työn etsiminen on pakolaisnaisille ja -tytöille vaarallisempaa pakolaisleireillä ja kaupungeissa. Monissa yhteiskunnissa nainen on miestä heikommassa asemassa yrittäessään hankkia henkilöpapereita tai vaatiessaan omaisuuttaan takaisin. Vaikka väestön avuntarve kasvaa kriisitilanteissa, terveydenhuoltopalvelut usein kärsivät tai niitä ei ole saatavilla. On vaarana, ettei tyttöjen ja naisten seksuaaliterveydestä huolehdita riittävästi, kun lukuisat tarpeet kilpailevat keskenään. Kaiken kaikkiaan pakkomuutto lisää haavoittuvien väestöryhmien, kuten odottavien äitien, vanhusten ja vammaisten, terveysriskejä. Ympäristöpakolaisuuden seurauksena yhä enemmän ihmisiä muuttaa suurkaupunkeihin, joiden slummeissa ei alun alkaenkaan ole kunnon terveydenhuoltoa, infrastruktuuria tai muita palveluita. Muuttoliikkeen voimistuessa myös slummien olot huononevat. Uusilla asukkailla ei usein ole muuta mahdollisuutta kuin saastuttaa ympäristöä tai ylittää sen kantokyky, jotta he saisivat perustarpeensa tyydytetyiksi. Jos kohtuuhintaisia asuntoja ei ole tarjolla, asukkaat turvautuvat laittomaan rakentamiseen ja epähygienisiin käytäntöihin. Näistä aiheutuu terveysriskejä sekä maaperän pilaantumista, joka altistaa slummeja mutavyöryille ja tulville. Ilmastonmuutoksen torjuminen ja siihen sopeutuminen on mahdollista vain jos siihen osallistuvat myös tytöt ja naiset. Ympäristöpakolaisuus ei ole aina huono asia, vaan siitä voi olla yksilöille ja yhteisöille myös hyötyä. Ympäristöpakolaiset voivat palatessaan tuoda mukanaan uusia kykyjä ja tietotaitoa, joiden avulla luodaan uusia mahdollisuuksia elinkeinoille ja annetaan potkua paikallistaloudelle. Muuttoliikkeet voivat siis auttaa ihmisiä sopeutumaan ympäristönmuutokseen. Paikallaan pysyminen voi puolestaan huonontaa sopeutumismahdollisuuksia. Katse tulevaisuuteen Kukaan ei tiedä, kuinka monta miljoonaa ihmistä ympäristösyyt ajavat kodeistaan. Kansainvälisen yhteisön tulee varautua siihen, että yhä useampi ihminen joutuu jättämään kotinsa joko väliaikaisesti tai pysyvästi. Avustusjärjestöt, päättäjät, kehitysavun antajat, pakolaisvirtoja vastaanottavat maat ja muutoksesta kärsivät valtiot ovat samassa veneessä, sillä kukaan ei tiedä kuinka paljon ympäristöpakolaisia on odotettavissa. Tarvitaan lisää monitieteellistä tutkimusta, tilastoja ja eri toimijoiden välistä yhteistyötä. Ilmastonmuutoksen torjuminen ja siihen sopeutuminen on mahdollista vain jos siihen osallistuvat myös tytöt ja naiset. Naisten osal- 22

23 AFP/Getty Images listaminen paitsi vähentää heidän haavoittuvuuttaan, myös parantaa yhteisön selviytymismahdollisuuksia. Sopeutumisohjelmien menestys riippuu myös alkuperäiskansojen osallistumisesta. On huomattu, että parhaat keinot lisätä muutoksesta kärsineiden kansojen joustokykyä löydetään usein silloin, kun ollaan valmiita oppimaan alkuperäiskansojen kokemuksista ja rakentamaan paikallisten resurssien ja tiedon varaan. Alkuperäiskansat on tärkeää ottaa mukaan sopeutumista koskevaan päätöksentekoon myös siksi, että ilmastonmuutos vaikuttaa heihin muita rajummin. Alkuperäiskansojen identiteetti on sidoksissa perinteisiin asuinalueisiin ja elinkeinoihin. Molemmat ovat ilmastonmuutoksen vuoksi uhattuna, mikä saattaa ajaa asukkaat kodeistaan. Muuttaminen voi olla tehokas keino sopeutua ilmastonmuutoksen vaikutuksiin. Luonnonkatastrofin aiheuttama suunnittelematon, äkkinäinen muutto saa kuitenkin aikaan ketjureaktion, josta voi seurata lisää vaikeuksia, kuten konflikteja, köyhyyttä ja yhä pahenevia ympäristötuhoja. Kattava tutkimus voisi antaa uusia työkaluja katastrofien välttämiseen tai vähentämiseen, jolloin muuttaminen olisi yksi vaihtoehto, ei niinkään ainoa selviytymiskeino. n 23

Mitä jos ilmastonmuutosta ei torjuta tiukoin toimin?

Mitä jos ilmastonmuutosta ei torjuta tiukoin toimin? Mitä jos ilmastonmuutosta ei torjuta tiukoin toimin? Ilmastonmuutos on jo pahentanut vesipulaa ja nälkää sekä lisännyt trooppisia tauteja. Maailman terveysjärjestön mukaan 150 000 ihmistä vuodessa kuolee

Lisätiedot

Ilmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä

Ilmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä Ilmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä Kasvihuoneilmiö on luonnollinen, mutta ihminen voimistaa sitä toimillaan. Tärkeimmät ihmisen tuottamat kasvihuonekaasut ovat hiilidioksidi (CO

Lisätiedot

ILMASTONMUUTOS ARKTISILLA ALUEILLA

ILMASTONMUUTOS ARKTISILLA ALUEILLA YK:n Polaari-vuosi ILMASTONMUUTOS ARKTISILLA ALUEILLA Ilmastonmuutos on vakavin ihmiskuntaa koskaan kohdannut ympärist ristöuhka. Ilmastonmuutos vaikuttaa erityisen voimakkaasti arktisilla alueilla. Vaikutus

Lisätiedot

ILMASTONMUUTOS JA KEHITYSMAAT

ILMASTONMUUTOS JA KEHITYSMAAT KEHITYSYHTEISTYÖN PALVELUKESKUKSEN KEHITYSPOLIITTISET TIETOLEHTISET 9 ILMASTONMUUTOS JA KEHITYSMAAT Ilmastonmuutosta pidetään maailman pahimpana ympäristöongelmana. Vaikka siitä ovat päävastuussa runsaasti

Lisätiedot

Ilmastokaaos vai uusi teollinen vallankumous?

Ilmastokaaos vai uusi teollinen vallankumous? Ilmastokaaos vai uusi teollinen vallankumous? Oras Tynkkynen, Helsinki 21.10.2008 Ilmastokaaos vai uusi teollinen vallankumous? Vesipula 1,5 ºC:n lämpötilan nousu voi altistaa vesipulalle 2 miljardia ihmistä

Lisätiedot

Jätevettä syntyy monista kodin toiminnoista, kuten wc, suihku ja ruuanlaitto. Vesivessan vetäminen kuluttaa paljon vettä.

Jätevettä syntyy monista kodin toiminnoista, kuten wc, suihku ja ruuanlaitto. Vesivessan vetäminen kuluttaa paljon vettä. Vesivessan vetäminen kuluttaa paljon vettä. Jätevettä syntyy monista kodin toiminnoista, kuten wc, suihku ja ruuanlaitto. 1-2 Teollisuusmaissa ja kehitysmaiden varakkaammissa perheissä käytetään vesivessoja.

Lisätiedot

Taustatietoa muistiinpanoja ppt1:tä varten

Taustatietoa muistiinpanoja ppt1:tä varten Taustatietoa muistiinpanoja ppt1:tä varten Dia 1 Ilmastonmuutos Tieteellinen näyttö on kiistaton Tämän esityksen tarkoituksena on kertoa ilmastonmuutoksesta sekä lyhyesti tämänhetkisestä tutkimustiedosta.

Lisätiedot

Ilmastonmuutos tilannekatsaus vuonna 2013

Ilmastonmuutos tilannekatsaus vuonna 2013 Ilmastonmuutos tilannekatsaus vuonna 2013 Kirsti Jylhä Ilmatieteen laitos Ilmastonmuutos AurinkoATLAS Sää- ja ilmastotietoisuudella innovaatioita ja uutta liiketoimintaa Helsinki 20.11.2013 Esityksen pääviestit

Lisätiedot

IHMISKUNTA MUUTTAA ILMASTOA

IHMISKUNTA MUUTTAA ILMASTOA IHMISKUNTA MUUTTAA ILMASTOA Kimmo Ruosteenoja Ilmatieteen laitos, Ilmastotutkimusryhmä KASVIHUONEILMIÖ ILMASTONMUUTOSTEN TUTKIMINEN MALLIEN AVUL- LA TULEVAISUUDEN ILMASTO ILMASTONMUUTOSTEN VAIKUTUKSIA

Lisätiedot

Vaasanseudun energiaklusteri ilmastonmuutoksen torjunnan ja päästöjen vähentämisen näkökulmasta. Ville Niinistö 17.5.2010

Vaasanseudun energiaklusteri ilmastonmuutoksen torjunnan ja päästöjen vähentämisen näkökulmasta. Ville Niinistö 17.5.2010 Vaasanseudun energiaklusteri ilmastonmuutoksen torjunnan ja päästöjen vähentämisen näkökulmasta Ville Niinistö 17.5.2010 Ilmastonmuutoksen uhat Jo tähänastinen lämpeneminen on aiheuttanut lukuisia muutoksia

Lisätiedot

Ajankohtaista ilmastonmuutoksesta ja Espoon kasvihuonekaasupäästöistä

Ajankohtaista ilmastonmuutoksesta ja Espoon kasvihuonekaasupäästöistä Kuva: NASA Ajankohtaista ilmastonmuutoksesta ja Espoon kasvihuonekaasupäästöistä Ympäristölautakunnan ja kestävä kehitys ohjelman ilmastoseminaari Espoo 3.6.2014 johannes.lounasheimo@hsy.fi Kuva: NASA

Lisätiedot

LUONTOA VOI SUOJELLA SYÖMÄLLÄ

LUONTOA VOI SUOJELLA SYÖMÄLLÄ LUONTOA VOI SUOJELLA SYÖMÄLLÄ Syöminen vaikuttaa ympäristöön. Ruoan tuottamiseen tarvitaan valtavasti peltoja, vettä, ravinteita ja energiaa. Peltoja on jo niin paljon, että niiden määrää on vaikeaa lisätä,

Lisätiedot

Miten ilmastonmuutos vaikuttaa liikunnan olosuhteisiin?

Miten ilmastonmuutos vaikuttaa liikunnan olosuhteisiin? Miten ilmastonmuutos vaikuttaa liikunnan olosuhteisiin? Ari Venäläinen Ilmastotutkimus- ja sovellutukset Aineistoa: Ilmatieteen laitos / Ilmasto ja globaalimuutos IPCC ONKO TÄMÄ MENNYTTÄ 1 JA TÄMÄ NYKYISYYTTÄ

Lisätiedot

Kasvihuoneilmiö tekee elämän maapallolla mahdolliseksi

Kasvihuoneilmiö tekee elämän maapallolla mahdolliseksi Kasvihuoneilmiö tekee elämän maapallolla mahdolliseksi H2O CO2 CH4 N2O Lähde: IPCC Intergovernmental Panel on Climate Change Lämpötilan vaihtelut pohjoisella pallonpuoliskolla 1 000 vuodessa Lämpötila

Lisätiedot

Ilmastonmuutos. Ovatko lukiolaiset tietoisia ilmastonmuutoksesta? Yrittävätkö lukiolaiset tietoisesti ehkäistä ilmastonmuutosta?

Ilmastonmuutos. Ovatko lukiolaiset tietoisia ilmastonmuutoksesta? Yrittävätkö lukiolaiset tietoisesti ehkäistä ilmastonmuutosta? Ilmastonmuutos Ovatko lukiolaiset tietoisia ilmastonmuutoksesta? Yrittävätkö lukiolaiset tietoisesti ehkäistä ilmastonmuutosta? Mikä ilmastonmuutos on? ilmastonmuutos on suurin ympäristöongelma maailmassa

Lisätiedot

ILMASTOSTRATEGIA JA SEN TAVOITTEET. Hannu Koponen 21.9.2011

ILMASTOSTRATEGIA JA SEN TAVOITTEET. Hannu Koponen 21.9.2011 ILMASTOSTRATEGIA JA SEN TAVOITTEET Hannu Koponen 21.9.2011 Sektorikohtaiset tavoitteet vuoteen 2020 Vertailuvuosi 2004-2006 Liikenne -30% Lämmitys -30% Sähkönkulutus -20% Teollisuus ja työkoneet -15% Maatalous

Lisätiedot

Globaali kiertotalous ja kestävä kehitys

Globaali kiertotalous ja kestävä kehitys Globaali kiertotalous ja kestävä kehitys KOHTI KESTÄVIÄ VALINTOJA MITEN VOIMME VAIKUTTAA KIERTOTALOUTEEN Tuula Pohjola TkT Crnet Oy 4/21/2015 Crnet Oy/Tuula Pohjola 1 Tuula Pohjola, TkT Erityisala vastuullinen

Lisätiedot

Talouskasvua ja materiaalivirtaa vai kohtuutta. Eija Koski Pääkaupunkiseudun Kierrätyskeskus Oy

Talouskasvua ja materiaalivirtaa vai kohtuutta. Eija Koski Pääkaupunkiseudun Kierrätyskeskus Oy Talouskasvua ja materiaalivirtaa vai kohtuutta Eija Koski Pääkaupunkiseudun Kierrätyskeskus Oy Ranskalainen arvoitus: Vesihyasintti Huomaat lammessa vesihyasintin Sen määrä kaksinkertaistuu joka päivä

Lisätiedot

Luonnonsuojelu on ilmastonsuojelua

Luonnonsuojelu on ilmastonsuojelua Luonnonsuojelu on ilmastonsuojelua MATTI SNELLMAN Suomessa erityisesti metsät ja suot varastoivat suuria määriä hiiltä. Luonnon omista hiilivarastoista huolehtimalla suojelemme sekä luonnon monimuotoisuutta

Lisätiedot

EUROOPAN PARLAMENTTI

EUROOPAN PARLAMENTTI EUROOPAN PARLAMENTTI 1999 2004 Naisten oikeuksien ja tasa-arvoasioiden valiokunta 29. elokuuta 2002 PE 315.505/13-23 TARKISTUKSET 13-23 Lausuntoluonnos (PE 315.505) Amalia Sartori Ehdotus Euroopan parlamentin

Lisätiedot

Kaikki lapset kouluun Schools for Africa Alakoulut

Kaikki lapset kouluun Schools for Africa Alakoulut Kaikki lapset kouluun Schools for Africa Alakoulut Tulosta nämä muistiinpanot erikseen, et voi lukea niitä esityksen aikana näyttöruudulta! Ohjeita F5 = aloita diaesitys = siirry eteenpäin nuolinäppäimillä

Lisätiedot

Ilmastonmuutoksen haaste ihmiskunnalle viimeinen varoitus. Pasi Toiviainen 2009

Ilmastonmuutoksen haaste ihmiskunnalle viimeinen varoitus. Pasi Toiviainen 2009 Ilmastonmuutoksen haaste ihmiskunnalle viimeinen varoitus Pasi Toiviainen 2009 Laurin Jäntin säätiön kunniamaininta Toiviainen on kirjoittanut dramaattisen mutta vahvoihin tosiseikkoihin pohjaavan kirjan

Lisätiedot

Ilmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä

Ilmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä Ilmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä Kasvihuoneilmiö on luonnollinen, mutta ihminen voimistaa sitä toimillaan. Tärkeimmät ihmisen tuottamat kasvihuonekaasut ovat hiilidioksidi (CO

Lisätiedot

Köyhyyden poistaminen on koko yhteiskunnan etu Dos. Timo Pokki Lahden diakonialaitos 6.5.2010 Mitä on globaali köyhyys? Köyhyyden mittaamiseen ei ole yhtä yleisesti hyväksyttyä ja kiistatonta mittaria.

Lisätiedot

Tulva tuhosi Minória Manuelin viljelmät

Tulva tuhosi Minória Manuelin viljelmät Minória Manuel osoittaa pellolleen, jonka vesi valtasi Zambesi-joen tulviessa. Tulva tuhosi Minória Manuelin viljelmät Pellolla jalat uppoavat syvälle lämpimään mutaan. Siellä täällä näkyy vielä auringossa

Lisätiedot

Onko päästötön energiantuotanto kilpailuetu?

Onko päästötön energiantuotanto kilpailuetu? Onko päästötön energiantuotanto kilpailuetu? ClimBus päätösseminaari Finlandia-talo, 9.6.2009 Timo Karttinen Kehitysjohtaja, Fortum Oyj 1 Rakenne Kilpailuedusta ja päästöttömyydestä Energiantarpeesta ja

Lisätiedot

Puutarhakalusteita tropiikista?

Puutarhakalusteita tropiikista? Puutarhakalusteita tropiikista? Tietoa kuluttajille Suomen luonnonsuojeluliitto ry Oletko aikeissa ostaa uudet puutarhakalusteet, ja viehättäkö sinua tummasta puusta tehdyt aurinkotuolit, joita mainoslehtiset

Lisätiedot

MAA ILMASTA YANN ARTHUS-BERTRAND OPPIMATERIAALI: TEHTÄVÄT

MAA ILMASTA YANN ARTHUS-BERTRAND OPPIMATERIAALI: TEHTÄVÄT MAA ILMASTA YANN ARTHUS-BERTRAND OPPIMATERIAALI: TEHTÄVÄT I LUONNONYMPÄRISTÖT II LUONNONVARAT 1) MAKEA VESI 2) MAAPERÄ 3) METSÄ 4) MERET JA VALTAMERET III IHMISET IV ILMASTONMUUTOS JA LUONNONKATASTROFIT

Lisätiedot

Ilmastonmuutosta hillitsemässä

Ilmastonmuutosta hillitsemässä Ilmastonmuutosta hillitsemässä Ekotukihenkilöiden tapaaminen 9.11.2011 Pääsihteeri Leo Stranius 1 Leo Stranius, HM Luonto-Liiton pääsihteeri Ympäristöasiantuntija Kansalaistoiminnan tutkija Lue lisää:

Lisätiedot

Maailman metsät kestävän kehityksen haasteita ja ratkaisuja Alustus Päättäjien Metsäakatemiassa 14.9.2011

Maailman metsät kestävän kehityksen haasteita ja ratkaisuja Alustus Päättäjien Metsäakatemiassa 14.9.2011 Maailman metsät kestävän kehityksen haasteita ja ratkaisuja Alustus Päättäjien Metsäakatemiassa 14.9.2011 Vesa Kaarakka, metsäneuvonantaja UM / kehityspoliittinen osasto toimialapolitiikan yksikkö Metsän

Lisätiedot

MTK JA ILMASTOVIISAS MAATALOUS

MTK JA ILMASTOVIISAS MAATALOUS MTK JA ILMASTOVIISAS MAATALOUS Pieksämäki 14.1.2014 Vesa Kallio Toiminnanjohtaja MTK-Etelä-Savo % Kaikkein kiihkein kiista uhkaa tulla vesivaroista. Makeasta vedestä on pula jo nyt, ja jos ilmastonmuutosta

Lisätiedot

PERUSTIETOA ILMASTONMUUTOKSESTA

PERUSTIETOA ILMASTONMUUTOKSESTA PERUSTIETOA ILMASTONMUUTOKSESTA Kasvihuoneilmiö ja ilmastonmuutos Ilmakehän aiheuttama luonnollinen kasvihuoneilmiö Maapallon ilmakehä toimii kasvihuoneen lasikaton tavoin päästäen auringosta tulevan säteilyn

Lisätiedot

Ilmastonmuutoksen vaikutukset säähän Suomessa

Ilmastonmuutoksen vaikutukset säähän Suomessa Ilmastonmuutoksen vaikutukset säähän Suomessa Lentosäämeteorologi Antti Pelkonen Ilmatieteen laitos Lento- ja sotilassääyksikkö Tampere-Pirkkalan lentoasema/satakunnan lennosto Ilmankos-kampanja 5.11.2008

Lisätiedot

Uskotko ilmastonmuutokseen? Reetta Jänis Rotarykokous 24.10.2013

Uskotko ilmastonmuutokseen? Reetta Jänis Rotarykokous 24.10.2013 Uskotko ilmastonmuutokseen? Reetta Jänis Rotarykokous 24.10.2013 Maapallolle saapuva auringon säteily 100 % Ilmakehästä heijastuu 6% Pilvistä heijastuu 20 % Maanpinnasta heijastuu 4 % Lämpösäteily Absorboituminen

Lisätiedot

Matkailun ympäristövaikutukset

Matkailun ympäristövaikutukset Matkailun ympäristövaikutukset Onko tulevaisuudessa vielä ympäristöä, johon matkustaa ja jossa elää? Heikki Korpela Tehty Turun yliopiston ylioppilaskunnan ympäristöviikon

Lisätiedot

Ilmastonmuutos ja luonnonkatastrofit

Ilmastonmuutos ja luonnonkatastrofit Ilmastonmuutos ja luonnonkatastrofit Tuulivoimaa vai tornadoja? - ilmastonmuutos ja luonnonkatastrofit Ilmastokampanjavastaava Lauri Myllyvirta lauri.myllyvirta@maanystavat.fi Ilmastonmuutos näkyy jo Maapallon

Lisätiedot

Suomen (tavara)liikenne. Kestävä kehitys. Pöyry Infra Oy. Veli Himanen 22.8.2007

Suomen (tavara)liikenne. Kestävä kehitys. Pöyry Infra Oy. Veli Himanen 22.8.2007 Kestävä kehitys Suomen (tavara)liikenne 22.8.2007 Veli Himanen Pöyry Infra Oy Sisältö 1 Mitä on kestävä kehitys 2 Maapallon ja ihmiskunnan esihistoria 3 Imaston nykyinen muutos 4 Moderni maailma 5 Mihin

Lisätiedot

Ilmastonmuutoksen vaikutukset energiasektoriin hköverkon sopeutumiseen Suomessa

Ilmastonmuutoksen vaikutukset energiasektoriin hköverkon sopeutumiseen Suomessa Ilmastonmuutoksen vaikutukset energiasektoriin ja sähks hköverkon sopeutumiseen Suomessa FINADAPT 340 Veera Peltomaa & Miia Laurikainen 01.04.2008 Taustaa & menetelmät Tutkimuksen tavoitteena kartoittaa

Lisätiedot

Liikennepolttoaineet nyt ja tulevaisuudessa

Liikennepolttoaineet nyt ja tulevaisuudessa Liikennepolttoaineet nyt ja tulevaisuudessa Perinteiset polttoaineet eli Bensiini ja Diesel Kulutus maailmassa n. 4,9 biljoonaa litraa/vuosi. Kasvihuonekaasuista n. 20% liikenteestä. Ajoneuvoja n. 800

Lisätiedot

Katsaus maailman tulevaisuuteen

Katsaus maailman tulevaisuuteen Katsaus maailman tulevaisuuteen Katsaus tulevaisuuteen Tulevaisuudentutkimus tiedonalana Miltä tulevaisuus näyttää Silmäys nykyisyyteen Ikuisuuden perspektiivi Tulevaisuudentutkimus tiedonalana Tulevaisuudentutkimus

Lisätiedot

Väestönkasvuun vaikuttavat tekijät - Mitä Suomi voi tehdä?

Väestönkasvuun vaikuttavat tekijät - Mitä Suomi voi tehdä? Väestönkasvuun vaikuttavat tekijät - Mitä Suomi voi tehdä? Minna Säävälä Dosentti, erikoistutkija Väestöliitto, Väestöntutkimuslaitos Väestöräjähdys ja elämän tulevaisuus -seminaari Eduskunnan lisärakennuksen

Lisätiedot

Kestävyys tuotteiden suunnittelun ja teknologian haasteena. Antero Honkasalo Ympäristöministeriö

Kestävyys tuotteiden suunnittelun ja teknologian haasteena. Antero Honkasalo Ympäristöministeriö Kestävyys tuotteiden suunnittelun ja teknologian haasteena Antero Honkasalo Ympäristöministeriö Ekologinen jalanjälki Ekosysteempipalvelut ovat vakavasti uhattuna Erilaiset arviot päätyvät aina samaan

Lisätiedot

Apilanurmien mahdollisuudet tulevaisuuden ilmastossa - tietoja kirjallisuudesta

Apilanurmien mahdollisuudet tulevaisuuden ilmastossa - tietoja kirjallisuudesta Apilanurmien mahdollisuudet tulevaisuuden ilmastossa - tietoja kirjallisuudesta Pohjois-Savon maatalouden sopeutuminen ilmastonmuutokseen, Kuopio 20.11.2014 4.12.2014 Hannu Känkänen Lämpötilan nousu Lämpenevät

Lisätiedot

Metsien hiilivarastot ja energiapuun korjuun vaikutukset. Jari Liski Suomen ympäristökeskus

Metsien hiilivarastot ja energiapuun korjuun vaikutukset. Jari Liski Suomen ympäristökeskus Metsien hiilivarastot ja energiapuun korjuun vaikutukset Jari Liski Suomen ympäristökeskus Käsitteitä Hiilivarasto Hiilivaraston muutos Hiilinielu = kasvava hiilivarasto Hiililähde = pienenevä hiilivarasto

Lisätiedot

Ilmasto- ja hiilisuureiden mittaaminen ja niiden globaali kehitys

Ilmasto- ja hiilisuureiden mittaaminen ja niiden globaali kehitys Ilmasto- ja hiilisuureiden mittaaminen ja niiden globaali kehitys Natalia Pimenoff, Heikki Tuomenvirta Ilmatieteen laitos 1/27/09 Sisältö Ilmasto- ja hiilisuureiden mittaaminen Hiilen kierto hidas vs.

Lisätiedot

Globaali näkökulma ilmastonmuutokseen ja vesivaroihin

Globaali näkökulma ilmastonmuutokseen ja vesivaroihin Vesihuolto, ilmastonmuutos ja elinkaariajattelu nyt! Maailman vesipäivän seminaari 22.3.2010 Globaali näkökulma ilmastonmuutokseen ja vesivaroihin Tutkija Hanna Tietäväinen Ilmatieteen laitos hanna.tietavainen@fmi.fi

Lisätiedot

Attac ry, Kirkon Ulkomaanavun Changemaker-verkosto, Maan ystävät ry, Reilun kaupan puolesta Repu ry

Attac ry, Kirkon Ulkomaanavun Changemaker-verkosto, Maan ystävät ry, Reilun kaupan puolesta Repu ry Globalisaation monet kasvot Attac ry, Kirkon Ulkomaanavun Changemaker-verkosto, Maan ystävät ry, Reilun kaupan puolesta Repu ry 1 Mitä globalisaatio on? Maailmanlaajuistuminen, "maailmankylä" Maiden rajat

Lisätiedot

ETELÄ-KARJALAN ILMASTONMUUTOS-KYSELYT VUOISINA 2007, 2009 ja 2010

ETELÄ-KARJALAN ILMASTONMUUTOS-KYSELYT VUOISINA 2007, 2009 ja 2010 LOPPURAPORTTI 1(12) 2011 ETELÄ-KARJALAN ILMASTONMUUTOS-KYSELYT VUOISINA 2007, ja Imatralla ja Lappeenrannassa suoritettiin ilmastonmuutos-kysely kolmannen kerran syksyllä. Kysely kohdistettiin kuntalaisille.

Lisätiedot

Ilmasto puntari työkalu ilmastoherkkään suunnitteluun

Ilmasto puntari työkalu ilmastoherkkään suunnitteluun Ilmasto puntari työkalu ilmastoherkkään suunnitteluun Ilmastopuntari on tehty auttamaan sinua ja järjestöäsi huomioimaan ilmastonmuutoksen vaikutukset Etelän hanketyössä. Ilmastonmuutoksen suorien ja epäsuorien

Lisätiedot

Pakolaisuus ja auttamisen etiikka. SHS-järjestö auttaa Adenin lahden ylityksestä selvinneitä pakolaisia Jemenissä. Kuva: UNHCR

Pakolaisuus ja auttamisen etiikka. SHS-järjestö auttaa Adenin lahden ylityksestä selvinneitä pakolaisia Jemenissä. Kuva: UNHCR Pakolaisuus ja auttamisen etiikka SHS-järjestö auttaa Adenin lahden ylityksestä selvinneitä pakolaisia Jemenissä. Kuva: UNHCR Kuka on pakolainen? Pakolaisen määritelmä perustuu Genevessä solmittuun YK:n

Lisätiedot

Ilmastonmuutos ja uudet liiketoimintamahdollisuudet

Ilmastonmuutos ja uudet liiketoimintamahdollisuudet Ilmastonmuutos ja uudet liiketoimintamahdollisuudet Pirkanmaan yrittäjät By Göran Kari Symlink Technologies Oy 1 Symlink Technologies Oy Ydinajatus ILMASTO YHTEISKUNNAN RAKENNE JA TOIMINTA ILMASTON MUUTOS

Lisätiedot

LIIKENNEVALINNAT VAIKUTUSMAHDOLLISUUDET BIODIESEL SÄHKÖAUTO YMPÄRISTÖ LIIKENNE YHTEISKUNTA LIIKETALOUS KAVERIT BUSSIT AUTOT

LIIKENNEVALINNAT VAIKUTUSMAHDOLLISUUDET BIODIESEL SÄHKÖAUTO YMPÄRISTÖ LIIKENNE YHTEISKUNTA LIIKETALOUS KAVERIT BUSSIT AUTOT LIIKENNEVALINNAT YMPÄRISTÖ LIIKENNE YHTEISKUNTA LIIKETALOUS KAVERIT BUSSIT AUTOT MOPOT PYÖRÄILY SAASTEET ILMASTONMUUTOS KASVIHUONEILMIÖ AURINKO TYPPIOKSIDI HIILIDIOKSIDI PÄÄSTÖT VALINTA KÄVELY TERVEYS

Lisätiedot

Hyvät ystävät! Hukkuuko Helsinki? -tilaisuudessa Malmilla 10.1.2006

Hyvät ystävät! Hukkuuko Helsinki? -tilaisuudessa Malmilla 10.1.2006 Hyvät ystävät! Hukkuuko Helsinki? -tilaisuudessa Malmilla 10.1.2006 keskusteltiin ilmastonmuutoksesta. Tutkija Kimmo Ruosteenoja, ympäristöjohtaja Pekka Kansanen ja kansanedustaja Tarja Cronberg alustivat.

Lisätiedot

Kaisa Lindström. rehtori, Otavan Opisto

Kaisa Lindström. rehtori, Otavan Opisto Kaisa Lindström rehtori, Otavan Opisto Energiapotentiaalin aliarviointi Hallituksen esityksessä energiatehokkuuden ja uusiutuvan energian potentiaalit on aliarvioitu ja sähkönkulutuksen kasvu yliarvioitu.

Lisätiedot

Jatkuuko kaupungistuminen väestönkasvun moottorina?

Jatkuuko kaupungistuminen väestönkasvun moottorina? Jatkuuko kaupungistuminen väestönkasvun moottorina? Ihmiset uskovat, että kaupungeissa on paremmat mahdollisuudet työhön, opiskeluun ja vapaa ajan viettoon. (*****) Jyväskylä kasvaa pienemmät kaupungit

Lisätiedot

Ilmastonmuutos ja ilmastomallit

Ilmastonmuutos ja ilmastomallit Ilmastonmuutos ja ilmastomallit Jouni Räisänen, Helsingin yliopiston Fysikaalisten tieteiden laitos FORS-iltapäiväseminaari 2.6.2005 Esityksen sisältö Peruskäsitteitä: luonnollinen kasvihuoneilmiö kasvihuoneilmiön

Lisätiedot

Mitä Kööpenhaminan jälkeen? WWF:n odotukset Meksikon kokoukselle

Mitä Kööpenhaminan jälkeen? WWF:n odotukset Meksikon kokoukselle Liisa Rohweder, Pääsihteeri, WWF Suomi 14.1.2010 Puhe Helsingin yliopiston alumnijuhlissa 14.1.2010 / Helsingin yliopisto Mitä Kööpenhaminan jälkeen? WWF:n odotukset Meksikon kokoukselle Ilmastonmuutos

Lisätiedot

VIHREÄ IDEOLOGIA SOLIDARITEETTIA KÄYTÄNNÖSSÄ Lyhyt tiivistelmä Ympäristöpuolue Vihreiden puolueohjelmasta

VIHREÄ IDEOLOGIA SOLIDARITEETTIA KÄYTÄNNÖSSÄ Lyhyt tiivistelmä Ympäristöpuolue Vihreiden puolueohjelmasta VIHREÄ IDEOLOGIA SOLIDARITEETTIA KÄYTÄNNÖSSÄ Lyhyt tiivistelmä Ympäristöpuolue Vihreiden puolueohjelmasta Tämä teksti on lyhyt tiivistelmä Ympäristöpuolue Vihreiden puolueohjelmasta. Kun puolueohjelma

Lisätiedot

Energia, ilmasto ja ympäristö

Energia, ilmasto ja ympäristö Energia, ilmasto ja ympäristö Konsultit 2HPO 1 Hiilidioksidipitoisuuden vaihtelu ilmakehässä Lähde: IPCC ja VNK 2 Maailman kasvihuonepäästöt Lähde: Baumert, K. A. ja VNK 3 Maailman kasvihuonepäästöjen

Lisätiedot

RAHAPÄIVÄ 20.9.2011 Megatrendien hyödyntäminen. Matti Alahuhta Toimitusjohtaja, KONE Oyj

RAHAPÄIVÄ 20.9.2011 Megatrendien hyödyntäminen. Matti Alahuhta Toimitusjohtaja, KONE Oyj RAHAPÄIVÄ 20.9.2011 Megatrendien hyödyntäminen Matti Alahuhta Toimitusjohtaja, KONE Oyj Agenda Taloudellinen kehitys Johtaminen megatrendejä hyödyntäen Johtaminen tämän päivän epävarmassa ympäristössä

Lisätiedot

PYLL-seminaari 30.3.2011. Näkökulmia Etelä-Savon shp:n väestön hyvinvoinnin seurantaan ja strategisiin johtopäätöksiin

PYLL-seminaari 30.3.2011. Näkökulmia Etelä-Savon shp:n väestön hyvinvoinnin seurantaan ja strategisiin johtopäätöksiin PYLL-seminaari 30.3.2011 Näkökulmia Etelä-Savon shp:n väestön hyvinvoinnin seurantaan ja strategisiin Sairaalajohtaja Jari Välimäki PYLL -menetelmä perustuu kuolleen iän ja odotettavissa olevan eliniän

Lisätiedot

Energiatietäjä-kilpailukysymyksiä

Energiatietäjä-kilpailukysymyksiä Energiatietäjä-kilpailukysymyksiä Lämmitys: Terveellinen ja energiataloudellinen lämpötila on: a) 19 C b) 21 C c) 25 C Suositeltava sisälämpötila koulurakennuksessa on 20-21 C. Tuulettaminen pitämällä

Lisätiedot

Hiilineutraalin energiatulevaisuuden haasteet

Hiilineutraalin energiatulevaisuuden haasteet Hiilineutraalin energiatulevaisuuden haasteet Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Energiateollisuuden ympäristötutkimusseminaari 1 Energia on Suomelle hyvinvointitekijä Suuri energiankulutus Energiaintensiivinen

Lisätiedot

ROMANIT - vanha vähemmistö Romanit ovat lähteneet Intiasta 800-luvulla ja asettuneet Eurooppaan 1300-luvulta alkaen.

ROMANIT - vanha vähemmistö Romanit ovat lähteneet Intiasta 800-luvulla ja asettuneet Eurooppaan 1300-luvulta alkaen. Koulutusaineiston pohdintatehtäviä ROMANIT EUROOPASSA Ihmisoikeudet, liikkuvuus ja lapset 1. OSA: ROMANIT - Vähemmistönä Euroopassa ROMANIT - vanha vähemmistö Romanit ovat lähteneet Intiasta 800-luvulla

Lisätiedot

Kierrätämme hiiltä tuottamalla puuta

Kierrätämme hiiltä tuottamalla puuta Kierrätämme hiiltä tuottamalla puuta Ympäristöjohtaja Liisa Pietola, MTK MTK:n METSÄPOLITIIKN AMK-KONFERENSSI 9.3.2016 Miksi hiilenkierrätys merkityksellistä? 1. Ilmasto lämpenee koska hiilidioksidipitoisuus

Lisätiedot

Johtuuko tämä ilmastonmuutoksesta? - kasvihuoneilmiön voimistuminen vaikutus sääolojen vaihteluun

Johtuuko tämä ilmastonmuutoksesta? - kasvihuoneilmiön voimistuminen vaikutus sääolojen vaihteluun Johtuuko tämä ilmastonmuutoksesta? - kasvihuoneilmiön voimistuminen vaikutus sääolojen vaihteluun Jouni Räisänen Helsingin yliopiston fysiikan laitos 15.1.2010 Vuorokauden keskilämpötila Talvi 2007-2008

Lisätiedot

Ilmaston ja sen muutoksen

Ilmaston ja sen muutoksen Ilmaston ja sen muutoksen tutkimus Ilona Riipinen 28.9.2006 Helsingin yliopisto, fysikaalisten tieteiden laitos, ilmakehätieteiden osasto Sääjailmasto Sää = ilmakehän hetkellinen tila puolipilvistä, T

Lisätiedot

Ilmastonmuutoksen kansainväliset vaikutukset. Matti Heinonen, Migri

Ilmastonmuutoksen kansainväliset vaikutukset. Matti Heinonen, Migri Ilmastonmuutoksen kansainväliset vaikutukset Matti Heinonen, Migri Tampere 30.9.2015 Matti Heinonen 2 "Tulevaisuus ei ole jokin paikka, johon olemme menossa, vaan paikka, jonka me luomme. Polkuja tulevaisuuteen

Lisätiedot

Taantumasta rakennemuutokseen: Miten Suomen käy? Matti Pohjola

Taantumasta rakennemuutokseen: Miten Suomen käy? Matti Pohjola Taantumasta rakennemuutokseen: Miten Suomen käy? Matti Pohjola Suomen kansantalouden haasteet 1) Syvä taantuma jonka yli on vain elettävä 2) Kansantalouden rakennemuutos syventää taantumaa ja hidastaa

Lisätiedot

TULEVA TYÖELÄMÄ Alustus seminaarissa Haasteet kovenevat millaista kuntoutusta työikäisille? Paasitorni 30.9. 2014

TULEVA TYÖELÄMÄ Alustus seminaarissa Haasteet kovenevat millaista kuntoutusta työikäisille? Paasitorni 30.9. 2014 Antti Kasvio, vanhempi tutkija TULEVA TYÖELÄMÄ Alustus seminaarissa Haasteet kovenevat millaista kuntoutusta työikäisille? Paasitorni 30.9. 2014 Ennakoinnin vaikea tehtävä Aiempia säännönmukaisuuksia talouskasvu

Lisätiedot

Maailmantalouden kehitystrendit [Tilastokeskus 3.10.2007] Jaakko Kiander Palkansaajien tutkimuslaitos

Maailmantalouden kehitystrendit [Tilastokeskus 3.10.2007] Jaakko Kiander Palkansaajien tutkimuslaitos Maailmantalouden kehitystrendit [Tilastokeskus 3.10.2007] Jaakko Kiander Palkansaajien tutkimuslaitos Maailmantalouden kehitystrendit! Lyhyen ajan muutokset Talouden suhdanteet Makrotalouden epätasapainot!

Lisätiedot

Suomen muuttuva ilmasto

Suomen muuttuva ilmasto Ilmastonmuutos ja rakentaminen Suomen muuttuva ilmasto Kirsti Jylhä Ilmatieteen laitos Ilmastonmuutoksen tutkimusyksikkö Ympäristö ja Yhdyskunta 2012 -messut Ilmastonmuutos ja paikalliset ratkaisut - mitä

Lisätiedot

Kestävän kehityksen peruskirja (engl. Earth Charter)

Kestävän kehityksen peruskirja (engl. Earth Charter) Kestävän kehityksen peruskirja (engl. Earth Charter) on julistus, johon on koottu oikeudenmukaisen, kestävän ja rauhanomaisen yhteiskunnan rakentamiseen tähtäävät eettiset perusperiaatteet. Elämme maapallon

Lisätiedot

Puu vähähiilisessä keittiössä

Puu vähähiilisessä keittiössä Puu vähähiilisessä keittiössä 16.09.2013 Matti Kuittinen Arkkitehti, tutkija Tässä esityksessä: 1. Miksi hiilijalanjälki? 2. Mistä keittiön hiilijalanjälki syntyy? 3. Puun rooli vähähiilisessä sisustamisessa

Lisätiedot

Suojellaan yhdessä meriämme!

Suojellaan yhdessä meriämme! Suojellaan yhdessä meriämme! Hei! Minä olen merikilpikonna Sammy. Elämäni on yhtä seikkailua! Voin elää jopa 150-vuotiaaksi ja ehdinkin joutua elämäni aikana mitä jännittävimpiin tilanteisiin. Jo munasta

Lisätiedot

Kestävän kehityksen haasteet ja mahdollisuudet. 29.8.2012 Mari Pantsar-Kallio, Strateginen johtaja Cleantech, työ- ja elinkeinoministeriö

Kestävän kehityksen haasteet ja mahdollisuudet. 29.8.2012 Mari Pantsar-Kallio, Strateginen johtaja Cleantech, työ- ja elinkeinoministeriö Kestävän kehityksen haasteet ja mahdollisuudet 29.8.2012 Mari Pantsar-Kallio, Strateginen johtaja Cleantech, työ- ja elinkeinoministeriö Tämän päivät faktat Maailman luonnonvarojen käyttö on kestämättömällä

Lisätiedot

Maailman hiilidioksidipäästöt fossiilisista polttoaineista 1900 1998 ja ennuste vuoteen 2020 (miljardia tonnia)

Maailman hiilidioksidipäästöt fossiilisista polttoaineista 1900 1998 ja ennuste vuoteen 2020 (miljardia tonnia) Maailman hiilidioksidipäästöt fossiilisista polttoaineista 19 1998 ja ennuste vuoteen 22 (miljardia tonnia) 4 3 2 1 19 191 192 193 194 195 196 197 198 199 2 21 22 Yhteensä Teollisuusmaat Kehitysmaat Muut

Lisätiedot

Ilmastonmuutos, kaupungit ja yritykset. Markku Rummukainen Lundin yliopisto Markku.Rummukainen@cec.lu.se

Ilmastonmuutos, kaupungit ja yritykset. Markku Rummukainen Lundin yliopisto Markku.Rummukainen@cec.lu.se Ilmastonmuutos, kaupungit ja yritykset Markku Rummukainen Lundin yliopisto Markku.Rummukainen@cec.lu.se Ilmasto muuttuu, mutta peli ei ole vielä pelattu Lämpenee, merenpinnan taso nousee, jäät sulavat

Lisätiedot

Uudenkaupungin kasvihuonekaasupäästöt 2007

Uudenkaupungin kasvihuonekaasupäästöt 2007 Uudenkaupungin kasvihuonekaasupäästöt 2007 Olli-Pekka Pietiläinen, Suomen ympäristökeskus, 20.2.2009 Ilmastonmuutos on haastavin ja ajankohtaisin maailmanlaajuisista ympäristöuhkista johtuu kasvihuonekaasujen

Lisätiedot

Tulosta alias-kortit kaksipuolisina alta. Leikkaa kortit irti arkista.

Tulosta alias-kortit kaksipuolisina alta. Leikkaa kortit irti arkista. Tulosta alias-kortit kaksipuolisina alta. Leikkaa kortit irti arkista. alkuperäiskansa Kansa, joka ennen maan valloitusta tai asuttamista on asunut alueella, ja joka on säilyttänyt omat sosiaaliset, taloudelliset

Lisätiedot

Ilmastonmuutoksen vaikutukset Selkämeren satamien toimintaan ja merenkulkuun

Ilmastonmuutoksen vaikutukset Selkämeren satamien toimintaan ja merenkulkuun @Finnlines @Bore Ilmastonmuutoksen vaikutukset Selkämeren satamien toimintaan ja merenkulkuun Kirsi-Maria Viljanen, MKK 0 Ilmastonmuutoksen vaikutukset merenkulkuun Globaali ilmiö Vaikutukset: Suorat vaikutukset

Lisätiedot

Helmikuussa 2005 oli normaali talvikeli.

Helmikuussa 2005 oli normaali talvikeli. Boris Winterhalter: MIKÄ ILMASTONMUUTOS? Helmikuussa 2005 oli normaali talvikeli. Poikkeukselliset sääolot Talvi 2006-2007 oli Etelä-Suomessa leuto - ennen kuulumatontako? Lontoossa Thames jäätyi monasti

Lisätiedot

SUOMI SADAN VUODEN KULUTTUA

SUOMI SADAN VUODEN KULUTTUA SUOMI SADAN VUODEN KULUTTUA Page 1 of 22 Kimmo Ruosteenoja Ilmatieteen laitos KOULULAISTEN YMPÄRISTÖPÄIVÄ ELÄINTARHA 17.IV 2015 ESITYKSEN SISÄLTÖ Page 2 of 22 1. KASVIHUONEILMIÖN PERUSAJATUS 2. KASVIHUONEKAASUJEN

Lisätiedot

Ruoka ja vesi ovat kriittisiä elementtejä globaalisti Suomen erityispiirteet

Ruoka ja vesi ovat kriittisiä elementtejä globaalisti Suomen erityispiirteet Ruoka ja vesi ovat kriittisiä elementtejä globaalisti Suomen erityispiirteet Olli Varis Matti Kummu, Miina Porkka, Mika Jalava Maailman väkiluku: 1960: 3.0 miljardia 2012: 7.0 miljardia 2040: ~9 miljardia

Lisätiedot

Vihreä, keltainen, sininen ja punainen biotalous

Vihreä, keltainen, sininen ja punainen biotalous Vihreä, keltainen, sininen ja punainen biotalous MMM:n tiekartta biotalouteen 2020 1 MMM:n hallinnonalan strategiset päämäärät Pellot, metsät, vedet, kotieläimet sekä kala- ja riistakannat ovat elinvoimaisia

Lisätiedot

Grant Thorntonin tuore Women in Business -tutkimus: Naisten määrä johtotehtävissä laskenut selvästi myös Suomessa

Grant Thorntonin tuore Women in Business -tutkimus: Naisten määrä johtotehtävissä laskenut selvästi myös Suomessa Lehdistötiedote 6.3.2015 Grant Thorntonin tuore Women in Business -tutkimus: Naisten määrä johtotehtävissä laskenut selvästi myös Suomessa Naisjohtajien määrässä on ollut havaittavissa hidasta laskua viimeisen

Lisätiedot

on ihmisen kasvot Ilmastonmuutoksella Ilmastonmuutoksen torjumisessa ja sen negatiivisiin vaikutuksiin sopeutumisessa on kysymys ihmisarvoisesta

on ihmisen kasvot Ilmastonmuutoksella Ilmastonmuutoksen torjumisessa ja sen negatiivisiin vaikutuksiin sopeutumisessa on kysymys ihmisarvoisesta Ilmastonmuutoksella on ihmisen kasvot Ilmastonmuutoksen torjumisessa ja sen negatiivisiin vaikutuksiin sopeutumisessa on kysymys ihmisarvoisesta elämästä ja monilla alueilla taistelusta eloonjäämisestä.

Lisätiedot

Työelämän muutos ja innovaatioyhteiskunnan osaamistarpeet

Työelämän muutos ja innovaatioyhteiskunnan osaamistarpeet Antti Kasvio Työterveyslaitos Työelämän muutos ja innovaatioyhteiskunnan osaamistarpeet Suomalainen koulutus 2030 foorumi 19.11. 2009 Jäsennystä Kaksi peruslähestymistapaa tulevaisuutta koskevassa keskustelussa

Lisätiedot

Maapallon kehitystrendejä (1972=100)

Maapallon kehitystrendejä (1972=100) Maapallon kehitystrendejä (1972=1) Reaalinen BKT Materiaalien kulutus Väestön määrä Hiilidioksidipäästöt Väestön kehitys maapallolla, EU-15-maissa ja EU:n uusissa jäsenmaissa (195=1) Maailman väestön määrä

Lisätiedot

IHMISOIKEUSKASVATUS Filosofiaa lapsille -menetelmällä

IHMISOIKEUSKASVATUS Filosofiaa lapsille -menetelmällä Pohdi! Seisot junaradan varrella. Radalla on 40 miestä tekemässä radankorjaustöitä. Äkkiä huomaat junan lähestyvän, mutta olet liian kaukana etkä pysty varoittamaan miehiä, eivätkä he itse huomaa junan

Lisätiedot

Johtamisen haasteet ympäristöpolitiikan toteuttamisessa

Johtamisen haasteet ympäristöpolitiikan toteuttamisessa Johtamisen haasteet ympäristöpolitiikan toteuttamisessa Ulla Koivusaari 29.11.2007 Studia Generalia - luentotilaisuus Työelämäosaamisen edistäminen Pirkanmaalla 1 Sisältö Kestävä kehitys ja sen uhkatekijät

Lisätiedot

Lead Facility Services Globally. ISS Palvelut ottaa vastuuta ympäristöstä yhdessä asiakkaan kanssa

Lead Facility Services Globally. ISS Palvelut ottaa vastuuta ympäristöstä yhdessä asiakkaan kanssa ISS Palvelut ottaa vastuuta ympäristöstä yhdessä asiakkaan kanssa TOIMINNALLASI ON ISO VAIKUTUS YMPÄRISTÖÖN Suurin osa ympäristövaikutuksista syntyy kiinteistöjen käytönaikaisista päivittäisistä toiminnoista,

Lisätiedot

Ketkä ovat täällä tänään? Olen. 13 1. Nainen. 16 2. Mies

Ketkä ovat täällä tänään? Olen. 13 1. Nainen. 16 2. Mies Ketkä ovat täällä tänään? Olen 13 1. Nainen 16 2. Mies 1 Taustatiedot Ketkä ovat täällä tänään? Ikä 5 1. < 25 1 6 8 6 3 2. < 35 3. < 45 4. < 55 5. < 65 6. 65 tai yli 2 7 3 5 1 9 Olen Ammatti 4 1. opiskelemassa

Lisätiedot

Ilmastopolitiikka ja maatalous uhka vai mahdollisuus?

Ilmastopolitiikka ja maatalous uhka vai mahdollisuus? Ilmastopolitiikka ja maatalous uhka vai mahdollisuus? Puheenjohtaja Juha Marttila, MTK Maatalouden tulevaisuus 3.11.2014, Oulu Luontomme tarjoaa mahdollisuuden vihreään kasvuun = hiilensidontaan Metsää

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

URBAANIEN ALUEIDEN VESIHUOLLON KEHITYS JA TULEVAISUUDEN HAASTEET Vesihuollon haasteet Afrikassa. Maailman vesipäivän seminaari, 23.3.

URBAANIEN ALUEIDEN VESIHUOLLON KEHITYS JA TULEVAISUUDEN HAASTEET Vesihuollon haasteet Afrikassa. Maailman vesipäivän seminaari, 23.3. URBAANIEN ALUEIDEN VESIHUOLLON KEHITYS JA TULEVAISUUDEN HAASTEET Vesihuollon haasteet Afrikassa Maailman vesipäivän seminaari, 23.3.2011, Helsinki Jarmo J. HUKKA Senior Consultant Water and Environment

Lisätiedot

Fidan projektikylän etuudet

Fidan projektikylän etuudet Säännöt Pelin tavoitteena on, että ainakin yksi kylän lapsista saa käydä koulun loppuun. Peli aloitetaan seisten. Kyläläinen, joka kuolee tai joutuu poistumaan koulusta tai kylästä, istuu alas. Jos vähintään

Lisätiedot

IPCC:n kolmas osaraportti: Ilmastonmuutoksen hillintä Erikoistutkija Laura Sokka VTT

IPCC:n kolmas osaraportti: Ilmastonmuutoksen hillintä Erikoistutkija Laura Sokka VTT IPCC:n kolmas osaraportti: Ilmastonmuutoksen hillintä 14.04.2014 Erikoistutkija Laura Sokka VTT Sisällys WG3 osaraportti ja ilmastonmuutoksen hillintä Uutta verrattuna 4. arviointiraporttiin Päästöjen

Lisätiedot

Suomen metsät ja metsäsektori vähähiilisessä tulevaisuudessa

Suomen metsät ja metsäsektori vähähiilisessä tulevaisuudessa Suomen metsät ja metsäsektori vähähiilisessä tulevaisuudessa Tuloksia hankkeesta Low Carbon Finland 25 -platform Maarit Kallio ja Olli Salminen Metsäntutkimuslaitos Metsät ja metsäsektori vaikuttavat Suomen

Lisätiedot

TARKISTUKSET 1-19. FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI. PE445.921v01-00 10.8.2010

TARKISTUKSET 1-19. FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI. PE445.921v01-00 10.8.2010 EUROOPAN PARLAMENTTI 2009-2014 Kehitysyhteistyövaliokunta 10.8.2010 PE445.921v01-00 TARKISTUKSET 1-19 kehitysyhteistyövaliokunta (PE445.921v01-00) Euroopan parlamentin Cancunin ilmastonmuutoskonferenssia

Lisätiedot