Miia Nuutila Nepalissa. Keski-Aasiassa. Jano 2011 Harri Syrjänen: Puhdas kaivovesi on puhdas ilo. UNICEF-kouluksi voi taas hakea

Transkriptio

1 Terveydenhuolto ongelmissa Keski-Aasiassa 6 Miia Nuutila Nepalissa 16 Jano 2011 Harri Syrjänen: Puhdas kaivovesi on puhdas ilo 8 UNICEF-kouluksi voi taas hakea 10 UNICEF Live ylitti tavoitteet 14 unite for children

2 Japanin tsunami Japanissa sattunut maanjäristys ja sitä seurannut tsunami aiheuttivat valtavaa tuhoa maan itärannikolla. Japanin hallitus ei ainakaan vielä, lehden mennessä painoon, ole pyytänyt UNICEFilta apua katastrofin hoidossa. Apua tarvitaan kuitenkin tälläkin hetkellä muun muassa Norsunluurannikolla. toimitus Sisältö Pääkirjoitus 4 Varainkeruu Kysymyskulma 6 Terveydenhuolto ongelmissa Keski-Aasiassa 8 Jano UNICEFin kouluyhteistyö 12 Pehmeät paketit on toimitettu perille 13 UNICEFin raportteja 14 UNICEF Live 6 Poliokriisi Keski-Aasiassa Polion piti olla vain etäinen muisto Keski-Aasiassa, kunnes tauti palasi alueelle ryminällä. Kuva UNICEF/Martti Penttilä UNICEF/NYHQ /Cullen Kuva Sami Ahonen 17 UNICEF vapaaehtoinen 18 Resume på svenska 19 Vapaaehtoisten yhteystiedot 8 Jano 2011 TV-kokki Harri Syrjänen: Puhdas vesi on elinehto 14 UNICEF Live Miia Nuutila tutustui Nepalin lasten oloihin tammikuussa. UNICEF-uutiset/UNICEF-nytt Suomen UNICEFin jäsen- ja tiedotuslehti Finlands UNICEFs medlems- och informationsblad Tämä tuote on painettu FSC-sertifioidulle paperille. Toimitus/Redaktion Kirsi Haru Taitto: HDAD Kansikuva: Martti Penttilä Lautatarhankatu 6, Helsinki Brädgårdsgatan 6, Helsingfors Puhelin/telefon toimitus@unicef.fi Hallitus/Styrelsen Matti Honkala, pj, Heikki Eskola, Antti Heikinheimo, Leena Karo, Mikael Knip, Anja Leino, Iris Länsilahti, Ulla Rehell, Maria Romantschuk, Thomas Wilhelmsson Hyvän tahdon lähettiläät/ Goodwill ambassadörer Eija Ahvo, Susanna Haavisto, Anna Hanski, Katri Helena Kalaoja, Rainer Kaunisto, Juha Laukkanen, Jyrki Linnankivi, Eppu Nuotio, Iiro Rantala, Micke Rejström, Axl Smith, Jorma Uotinen, Eija Vilpas Suojelija/Beskyddare Tohtori Pentti Arajärvi Painopaikka/Tryckeri Graafiset Palvelut Oy Painos/Upplaga 7000 ISSN unicefuutiset

3 PÄÄKIRJOITUS Kuva UNICEF/Martti Penttilä Me saamme vaikuttaa! Se miten tänään kohtelemme lapsiamme ja nuoriamme, ja minkälaiset elämän eväät heille annamme, määrittelee tulevaisuutemme. Omaan, lasten ja nuorten tulevaisuuteen voi taas vaikuttaa tänä keväänä äänestämällä. Meillä on mahdollisuus tehdä maailmastamme edes hitusen parempi paikka, ilman että meidän tarvitsee Pohjois-Afrikan tapaan nousta barrikadeille. Me voimme demokratian keinoin äänestämällä valita sellaiset edustajat, joiden oikeudenmukaisen arvomaailman turvin taataan lapsille ja nuorille hyvän elämän mahdollisuudet niin Suomessa kuin kehittyvissä maissa. Pohjois-Afrikan tilanne on lyhytjännitteisen päätöksenteon malliesimerkki. Sen määrällisesti suuri ja työtön nuoriso on kuitenkin ollut ennustettavissa oleva aikapommi jo parin vuosikymmenen ajan. Mutta ei ainoastaan Pohjois-Afrikka, vaan myös Suomi tarvitsee päätöksentekijöitä, jotka perustaisivat päätöksentekonsa tutkittuun tietoon, katsoisivat eteenpäin ja tekisivät päätöksiä, jotka kantavat myös tulevaisuuteen. Maailmantalouden lama ja katastrofit, niin ihmisen kuin luonnon aiheuttamat, purevat aina pahiten jo entuudestaan heikossa asemassa oleviin erityisesti lapsiin ja nuoriin. Tutkittua tietoa on, niin maailman kuin Suomen hyvinvoinnista. Tiedätkö mitä sinun ehdokkaasi aikoo muuten tehdä korjatakseen edellisen luvun laman vaikutukset lapsiin ja lapsiperheisiin? Mitä hän aikoo tehdä kolminkertaistuneelle lapsiköyhyydelle ja kasvaville hyvinvointieroille? Tarvitsemme eduskuntaan päättäjiä, jotka kykenevät tunnistamaan tehdyt virheet ja korjaamaan ne. Päättäjiä, jotka säästötarpeiden ja leikkausten paineessa ottavat huomioon myös nyt tehtävien päätösten pitkäkantoiset seuraukset. Ehdotan myös kysymään ehdokkaaltasi, miten hän suomalaisena näkee muun maailman? Onko muu maailma meille uhka vai mahdollisuus? Olisiko meillä hänen mielestään varaa antaa 0,7 % kehitysapua meitä heikommin pärjääville, ja riittäisikö tuo 99,3 % oman hyvinvointimme rakentamiseen ja ylläpitämiseen? Myönteinen vastaus kertoo ehdokkaasi ymmärtäneen, että emme elä eristyksissä, ja osa hyvinvointia on vastuun kantaminen niistä, jotka ovat heikoimmassa asemassa. Marja-Riitta Ketola pääsihteeri unicefuutiset

4 VARAINKERUU 2010 Loviisalainen Tytti Eriksson on ollut kaksi vuotta UNICEFin kuukausilahjoittaja. Hän toi UNICEF Live -iltaan avecina miehensä Markun. Kuva UNICEF/Martti Penttilä 1,2 % suomalaisista on UNICEFin kuukausilahjoittajia Autoimme enemmän kuin koskaan ennen Teksti Liisa Susiluoto 4 unicefuutiset Suomalaiset tukivat viime vuonna UNICEFin työtä 18 miljoonalla eurolla. Tulos on Suomen UNICEFin historian paras ja sen myötä olemme yksi suurimmista kehitysapuun varoja välittävistä kanavista Suomessa. Varat kertyivät kuukausilahjoittajalta, säännöllisesti vetoomuskirjeisiimme vastaavilta lahjoittajalta ja tuhannen UNICEF-kävelyn toteuttaneen koulun yli sadalta tuhannelta tomeralta koulukävelijältä ja heidän perheiltään. Varoja kertyi merkittävästi myös mm. yrityksiltä, tuotteiden myynnistä, vapaaehtoisten keräyskampanjoista ja erilaisten yhteistyötahojen tempauksista. Keräys- ja hallintokulut olivat 21 %. Tulos on UNICEFin maailmanlaajuiselle työlle merkittävä. Se takaa satojen tuhansien vaikeissa oloissa elävien lasten eloon jäännin ja kehityksen, koulunkäynnin, terveydenhuollon, suojan ja tasa-arvoisen kohtelun läpi lapsuus- ja nuoruusvuosien. Vuonna 2010 käytimme yhteensä 14,2 miljoonaa euroa maailmanlaajuiseen työhön lasten terveyden, koulutuksen ja suojelun turvaamiseksi. Tuhannet rokotteet, koulutarvikkeet, vesikanisterit ja suolasokeriliuokset löysivät perille suomalaisten tekemien lahjoitusten turvin. Suomen koululaiset keräsivät varoja Schools for Africa -kampanjaan ja turvasivat afrikkalaisten lasten koulunkäyntiä eurolla. Haitin maanjäristyksen ja Pakistanin tulvien lapsiuhrien auttamiseen tilitimme 2 miljoonaa euroa. Näillä varoilla UNICEF auttoi lapsia löytämään perheensä, saamaan puhdasta vettä ja suojan tarttuvia tauteja vastaan sekä aloittamaan koulunkäynnin. Lisäksi Pehmeiden pakettien aineettomien lahjojemme tuotto käytettiin hätäaputarvikkeiden hankintaan maailman eri kriisikohteissa. Suomalaiset tukivat UNICEFin työtä myös mm. ostamalla UNICEFin tuotteita, kortteja ja arpoja, lahjoittamalla Euron UNICEFille H&M:n liikkeissä, tai jättämällä testamentin UNICEFin hyväksi.

5 KYSYMYSKULMA Askarruttaako mieltäsi jokin UNICEFiin liittyvä kysymys? Lähetä se meille osoitteeseen Poimimme vuoden jokaiseen lehteen yhden kysymyksen, vastaamme kuitenkin kaikille kysymyksen lähettäneille. Miten rahat kerätään Vuonna 2010 Suomen UNICEF keräsi lahjoituksina ja tuotemyynnillä yhteensä 18 miljoonaa euroa seuraavasti: Miksi lahjoittaisin? Avusta ei ole hyötyä. Afrikkaan on kannettu rahaa vuosikymmeniä ja siitä ei ole seurannut mitään hyvää. On totta, että Afrikkaa, kuten monia muitakin alueita, on autettu vuosikymmeniä. Kaikki ongelmat eivät ole poissa, mutta hyvää kehitystä on tapahtunut: Yhä useampi lapsi, tytöt mukaan lukien, pääsee kouluun, myös Afrikassa. Kehitysmaissa lukutaitoisten ihmisten määrä on noussut yli 60 prosenttia vuodesta Lahjoitukset yksityishenkilöiltä 87 % 2. Lahjoitukset yrityksiltä 6 % 3. Tuotemyynti 7 % Lahjoitusten käyttö Yhteensä 14,2 miljoonaa euroa käytettiin pitkäkestoiseen kehitysyhteistyöhön, hätäapuun ja vaikuttamistyöhön Suomessa Lapsikuolleisuus on maailmanlaajuisesti laskenut yli 60 prosentilla vuodesta Viimeisten 20 vuoden aikana alle 5-vuotiaiden vuosittainen kuolleisuus on laskenut 12,7 miljoonasta 8,8 miljoonaan. Tuhkarokkoon kuolee yhä vähemmän lapsia, ja puhdasta vettä on saatavilla aikaisempaa helpommin. Kehitys ei rajoitu Aasiaan tai Etelä-Amerikkaan, vaan ulottuu myös moneen Afrikan maahan. Lapsikuolleisuuden vähentämisessä ovat onnistuneet esimerkiksi Eritrea, Malawi, Mosambik, Niger ja Etiopia. Pelkästään kehitysavulla ja lyhytkestoisilla projekteilla köyhyyttä ei pystytä poistamaan, vaan tarvitaan kestäviä, rakenteellisia muutoksia. Haasteet ovat kovat, sillä samaan aikaan kehitysmaiden kehittymistä rajoittavat monet poliittiset ja maailmankauppaan liittyvät tekijät. Valitettavasti on myös totta, että isoimmat kehityksen tarpeet ovat yhä Afrikan köyhimmissä maissa. Vaikeampaa on kuitenkin arvioida, millainen kehitysmaiden tilanne olisi, jos apua ei olisi annettu? Me UNICEFissa uskomme, että ihan jokaisella lapsella on oikeus syntyä ja kasvaa terveenä ja elää turvassa. Siksi autamme. Lapset lukuina 1. Kehitysyhteistyöhön 80 % 2. Hätäapuun 16 % 3. Vaikuttamistyöhön Suomessa 4 % Keräyskulut Jokaisesta eurosta käytetään 79 senttiä UNICEFin työhön kaikkialla maailmassa, 21 senttiä käytetään keräysten toteuttamiseen ja hallintoon. 1. Joka vuosi 2 miljoonaa lasta kuolee tauteihin, joihin on olemassa rokote UNICEFin työhön 79 % 2. Keräys- ja hallintokulut 21 % 1. Kuva UNICEF/Martti Penttilä unicefuutiset

6 UNICEFIN TYÖ KENTÄLLÄ Terveydenhuolto ongelmissa Keski-Aasian ja Itä-Euroopan alueella Poliokriisi paljasti karun totuuden Polio levisi salakavalasti Keski-Aasian alueella viime keväänä ja kesällä. Epidemian selvittelyssä nousi esiin totuus alueen terveydenhuollon tilasta. Teksti Martti Penttilä Polion piti olla vain etäinen muisto menneisyydessä Keski-Aasiassa. Koko alue oli julistettu poliovapaaksi jo kymmenisen vuotta sitten, kunnes, viime keväänä, harvinainen tauti palasi alueelle ryminällä. Kesän lopun tilastojen perusteella 75 prosenttia maailmassa vuonna 2010 todetuista poliotapauksista esiintyi keskiaasialaisessa Tadžikistanissa. Myös lähiseudun maissa, kuten Kazakstanissa ja Turkmenis- tanissa, havaittiin tautitapauksia. Polioviruksen epäillään levinneen Tadžikistaniin Intiasta, jossa poliota esiintyy kotoperäisenä. Keski-Aasian alueen valtioilla on ollut vaikeuksia myöntää polio-ongelman olemassaoloa. Sen seurauksena polio pääsi leviämään salakavalasti, kertoi UNICEFin Keski-Aasian ja Itä-Euroopan alueen (CEE/CIS-maat) varajohtaja Kirsi Madi vieraillessaan Suomessa loppuvuodesta Pieni ekaluokkalainen kävelee useamman kilometrin koulumatkan Altaissa Mongoliassa. UNICEF/NYHQ /Cullen 6 unicefuutiset

7 Polio Polio (poliomyelitis) on virustauti, jolta voi suojautua rokotuksella, mutta johon ei ole parannuskeinoa. Poliovirus tarttuu hengitysteiden välityksellä (pisaratartunta, suora kontakti) tai saastuneen ruoan ja veden mukana. Suurimmalle osalle sairastuneista ei tule oireita. Aika tartunnasta oireiden ilmaantumiseen on noin viikko. Alkuvaiheen oireet voivat muistuttaa vilustumista. Virus tarttuu helpoiten alle viisivuotiaisiin lapsiin. Noin yksi :sta tautiin sairastuneesta lapsesta kärsii halvauksesta ja jopa kuolemasta. Tautia esiintyy kotoperäisenä Afganistanissa, Intiassa, Nigeriassa ja Pakistanissa. Maailman terveysjärjestö WHO julisti Euroopan poliovapaaksi kesällä Lähteet: Rokote.fi, UNICEF.org, Polioeradiction.org Pakistanilainen tyttö sai alkuvuodesta poliorokotetta kotinsa ulkopuolella. Tammikuun lopulla Pakistanissa alkaneen polionvastaisen kampanjan tavoite on rokottaa 13 miljoonaa alle viisivuotiasta. UNICEF/NYHQ /Zaidi Kirsi Madi oli puhumassa Lapset monikulttuurisessa Suomessa -seminaarissa marraskuussa Helsingissä. Ongelmia laajalla skaalalla Madin mukaan poliokriisin selvittelyssä paljastui myös alueella pidempään kytenyt terveydenhuollon vakava heikkeneminen. Avustustyössä terveyssektorilta oltiin jo siirtymässä poispäin, kunnes heikko tilanne paljastui. Jo rauhoittuneen polioepidemian lisäksi Madi mainitsee alueen terveyssektorin ongelmiksi muun muassa hivin leviämisen, vammaisten lasten huonon kohtelun sekä vastasyntyneiden hylkäämisen sairaaloihin. Myös sairaaloiden ja terveyskeskuksien heikko kunto on hämmästyttänyt alueen varajohtajana viime vuonna aloittanutta Madia. Kävin eräässä aluesairaalassa Kirgisiassa, ja se oli shokki. Kaikki oli rapistunutta. He työskentelivät lähes pelkästään UNICEFin toimittamien tarvikepakkauksien avulla, Madi kertoo. Hiv leviää yhteiskunnan ulkopuolelle jääneiden keskuudessa Keski-Aasian ja Itä-Euroopan alue on tällä hetkellä ainoa alue maailmassa, jossa hivtartuntojen vuosittainen määrä on kasvussa. Heinäkuussa 2010 julkistettu Blame and Banishment -raportti kertoo alueen hiv-ongelman taustoista. Raportti paljastaa, että hiv leviää kaikessa hiljaisuudessa yhteiskunnan ulkopuolella elävien ihmisten keskuudessa. Useat riskiryhmään kuuluvat ovat suonensisäisten huumeidenkäyttäjiä, joita alueella on 3,7 miljoonaa. Määrä vastaa liki neljäsosaa kaikista maailman suonensisäisten huumeiden käyttäjistä. Hivin torjumista vaikeuttaa tautiin liittyvä häpeä ja leimautumisen pelko, mikä on korostunut Keski-Aasian ja Itä-Euroopan maissa. Lapsille ja nuorille, jotka elävät yhteiskunnan marginaalissa, täytyy taata mahdollisuus terveys- ja sosiaalipalveluihin, ja säästää heidät rankalta paheksunnalta, UNICEFin pääjohtaja Anthony Lake huomautti raportin julkaisun yhteydessä. Vastasyntyneet hylätään Yksi hurjimmista lieveilmiöistä terveydenhoidon saralla on vähävaraisten, usein nuorten vanhempien tapa hylätä lapsensa synnytyksen jälkeen sairaalaan. Pahinta on se, kun jopa sairaalan henkilökunta kannustaa vanhempia tähän sanomalla heille: ette te pysty lasta elättämään, Madi kertoo. Hylkäämisen seurauksena lapset joutuvat laitoksiin, joissa heidän kehityksensä ei etene normaalisti. Osissa laitoksista lapsilta puuttuvat virikkeet, eikä heistä pidetä kunnolla huolta. Lapset ovat myös vaarassa joutua väkivallan kohteiksi. Kuva UNICEF/Martti Penttilä Valokeila auttaisi Madin mukaan kansainvälinen kiinnostus aluetta kohtaan saattaisi olla avain kaikin puolin parempaan tulevaisuuteen. - Tämä alue (CEE/CIS-maat) jää usein vähälle huomiolle verrattuna esimerkiksi Afrikan maihin. Lisänäkyvyys alueen asioille ja ongelmille sekä lasten ja Erkki nuorten Koskiniemi. tilanteeseen auttaisi huomattavasti. unicefuutiset

8 JANO 2011 Harri Syrjänen on saanut osansa julkisuuden huumasta. Kymmenisen vuotta sitten tv-kokin kauppareissu katkesi tyypillisesti pyyntöön valita kansalaisille syötävät niin liha- kuin kalatiskistä. Kevään sulattaessa lumet UNICEFin Jano kampanjan kasvo herättelee puolestaan suomalaisia muistamaan, että suomalaisten ylpeys, puhdas vesi, on yhtä rakas etiopialais- kuin suomalaislapselle. Teksti: Eriikka Käyhkö Tv-kokki Harri Syrjänen: Puhdas vesi on elämän elinehto Koulutusta ei voi kukaan viedä pois. Kun se on kerran kylvetty, se on ja pysyy. 8 unicefuutiset Suomesta käsin on hankala kuvitella, miltä ylikansoitetun afrikkalaisslummin tyypillinen ainoa vesilähde voi näyttää. Jätteiden, kuten ruoantähteiden, muovikassien ja jopa suoranaisten ulosteiden seassa virtaava ruskea vesi on hölmistyttävä sekoitus puhdasta ja likaista, suoraan käymälöistä johdettua vettä. Myös vedenhakumatkat ovat poikkeuksetta pitkiä. Näin on maaseudulla, jossa lasten vedenhakureitti kulkee suoraan paahtavan auringon alla, kuivana kautena oranssinaan pöllyävässä maastossa. Ja yhtä lailla suurkaupungeissa, joiden valtavissa, jyrkkiin rinnemaastoihin sijoittuvissa slummeissa veden perässä ja sen kanssa kuljetaan kiemurtelevia kinttupolkuja pitkin helposti viitisen kilometriä päivässä. Erityisesti minua huolestuttavat tytöt, jotka vastaavat kotitöiden ohella perheen vesihuollosta, eivätkä pääse lainkaan kouluun, toteaa itsekin pienen tytön isä, UNICEFin Jano 2011-kampanjan kasvo Harri Syrjänen. Likainen vesi tappaa Ensimmäisen kerran Syrjänen osallistui Jano-kampanjaan viime vuonna, kun hän jakoi lehdistötilaisuudessa tunnustuksen viime vuoden keräysennätyksen tehneelle ravintolalle, SSP Finlandin pyörittämälle Vantaan lentoaseman Robert s Coffeelle. Kun minua sitten pyydettiin kampanjan kasvoksi, olin otettu, Harri kertoo. Syrjänen muistuttaa, että puhdas vesi on elämän elinehto. Vaikka toteamus kuulostaa trivialta, ollaan kaukana tilanteen hallinnasta. Puhtaan veden puutteen on laskettu tappavan maailmassa vuosittain 1,5 miljoonaa alle 5-vuotiasta lasta. Ripulin ja muiden tartuntojen lisäksi lapset kuolevat mm. malariaan malariahyttyset kun pesivät muun muassa slummien avonaisissa vesi- ja viemäriverkostoissa. UNICEFin Jano kampanjalla tuetaan Schools For Africa -ohjelmaa, jota itse Nelson Mandela on ollut lanseeraamassa.

9 Mikä on Jano kampanja? UNICEFin Jano kampanja nostaa esiin puhtaan veden merkityksen ja kerää varoja puhtaan veden, sanitaation ja hygienian hyväksi osana Etiopian Schools for Africa -ohjelmaa. MITÄ lahjoituksella saadaan? 1 Hygieniakoulutus neljälle oppilaalle 4 Vesihuollon rakentaminen kouluun yhtä oppilasta kohden 5 Sanitaatiotilojen rakentaminen kouluun yhtä oppilasta kohden 10 Hygieniakerho ja ympäristökoulutus kymmenelle oppilaalle 200 Ekologisen koulupuutarhan perustaminen ja koulun ympäristökerhon pyörittäminen PUHDASTA VETTÄ LAPSELLE 1 Suomalainen kraanavesi on tutkitusti ranskalaista pullovettä parempilaatuista. Ohjelma tavoittaa vuosittain 8 miljoonaa lasta 11 maailman köyhimmässä maassa. Se pyrkii takaamaan laadukkaan perusopetuksen maailman huono-osaisimmille lapsille. Kaivon voi vielä varastaa, mutta koulutusta ei voi kukaan viedä pois. Kun se on kerran kylvetty, se on ja pysyy, muistuttaa Syrjänen. UNICEFin Jano kampanjan kohdemaa on Etiopia. Maan 77 miljoonasta asukkaasta huimat 55 % on alle 18-vuotiaita. Kaikkien lasten saaminen kouluun onkin maan suurimpia haasteita. Huomattavasta edistyksestä huolimatta n. 2,8 miljoonaa peruskouluikäistä ei vielä käy koulua asia, jonka Etiopia pyrkii mm. UNICEFin tuella korjaamaan. Olemme tahtoneet UNICEFin kampanjassa nostaa kuvissa esiin lasten ilon puhtaan veden johdosta. Etiopiassa, niin kuin Suomessakin, lapset pyytävät mieluusti kalaa. Sitten tehdään maailman herkullisinta, ja varmasti myös maailman yksinkertaisinta ruokaa: grillattua tai paistettua kalaa. Jano kampanja Suomen UNICEF/Poliisihallituksen rahankeräyslupa 2020/ 2010/4249/ /koko maa. UNICEF käyttää varat puhtaaseen veteen osana Etiopian Schools for Africa -ohjelmaa Tutustu ja osallistu: Kuva UNICEF/Martti Penttilä Myös puhdas kaivovesi tuo ennennäkemätöntä riemua, ja keräyseuroilla rakennetaankin etiopialaiskouluihin niin kaivoja kuin käymälöitä. Tyttöjen koulunkäynnin kannalta on erityisen tärkeää, että kouluissa on erilliset käymälät tytöille ja pojille. Puhdas kaivovesi on puhdas ilo. Itse vietin lapsuuteni kesät Porvoon saaristossa. Meidän kaivo oli saaren ainoa kaivo, jossa vesi riitti kuivina kesinä. Vaikka sekään ei ollut ehtymätön, oli silti itsestäänselvyys, että vettä jaettiin muillekin, Syrjänen kertoo. Kaikkein tärkeimpänä kampanjointikohteena Syrjänen pitää itse koulutusta. Vihkimällä niin opettajat kuin koulun muu henkilökunta mahdollista terveydenhoitajaa ja keittäjää myöten vesihygienian perusteisiin, saavat lapset kipeästi kaivatut tiedot vesihuollon perusteista. Minusta on yllättävää, että hygieniakoulutus neljälle oppilaalle maksaa vain euron. Se on hyvä startti isolle muutokselle. Lapset kertovat kotona oppimansa, ja oikea tieto leviää vähitellen yhteisöön. Maailman paras kraanavesi Itse Harri on toistaiseksi käynyt Afrikan maista vauraimpiin maihin kuuluvassa Etelä-Afrikassa. Silti puhtaan veden merkitys on hänen mukaansa ravintolamaailmassa kansainvälinen selviö ainakin lainsäädännöllisellä tasolla. Englannissa asuessani naapurissa toimineen intialaisravintolan omistaja sai vuoden vankeutta kun paljastui, että hänen ravintolansa oli toiminut kolmen kuukauden ajan ilman puhdasta vettä. Rikettä pidettiin siis hyvin vakavana. Moni ravintola-alalla kadehtii leikkimielisesti Ranskaa, jossa jokainen ravintola-asiakas merkitsee myös yhtä myytyä pullollista vettä. Suomalainen kraanavesi on kuitenkin tutkitusti ranskalaista pullovettä parempilaatuista, niin ilmaista kuin se onkin! Kotikeittiössä hetken ja sesongin mukaan Ennen kuvauksen alkamista kokin kotikeittiössä Syrjänen pohtii nykymaailman ja median murrosta siitä vinkkelistä, että ihmisiä on hankala enää koskettaa millään. On aiempaa hankalampi herättää ihmisiä auttamaan. Hän näkee myös itsensä ja kokkausohjelmien suuren suosion osana hypeä. Kokkiohjelmien trendikkyys näkyy muun muassa siinä, millaisin odotuksin ja tiedoin kokin ammatista koulutukseen tullaan. Harvalla nuorella on mitään käsitystä työn rasittavuudesta, vaativuudesta ja sen nielemistä työtunneista. Olen edelleen äärimmäisen vaativa ruoan suhteen. Kotona kuitenkin syödään mitä huvittaa, vaikkakin aina sesongin mukaan. Lukijoita Harri kehottaa kesän kynnyksellä paitsi löystyttämään pussin nyörejä etiopialaislasten vesihuollon hyväksi, myös nauttimaan kotimaisista, tuoreista raakaaineista. Kasvukaudella ei ole fiksua nauttia säilykkeistä, vaan Suomen luonnosta ja sen tarjoamista harvinaisen puhtaista antimista. Näin myös ravintolakäynnin yhteydessä: ajanjaksolla UNICEFin Jano keräykseen osallistuvista ravintoloista asiakas saa kaupanpäällisiksi kassakuittiin merkinnän siitä, millä summalla on UNICEFin kampanjaan osallistunut. Se, mille ravintolalle Harri tällä kertaa pääsee lahjoittamaan mestarikerääjän palkinnon, paljastuu puolestaan ravintolakampanjan päätyttyä UNICEFin kampanjasivuilta, Ja huomaa: vaikket pääsisikään keräysaikana ravintolakäynnille, lahjoittaa voit myös tuttuun tapaan verkossa sekä katujen lipaskeräyksessä unicefuutiset

10 en_oikeuksien_juliste.indd UNICEFIN KOULUYHTEISTYÖ Lapsen oikeudet Barnrättigheter Lapsen oikeuksien opettaminen Lapsen oikeuksien asema opetussuunnitelmissa Hyväksyessään YK:n lapsen oikeuksien sopimuksen vuonna 1991 Suomi sitoutui siihen, että valtiolla on velvollisuus tiedottaa lapsen oikeuksista (lapsen oikeuksien sopimus, artikla 42). UNICEFilla YK-järjestönä on erityisrooli toimia sopimuksen valvojana ja asiantuntijana ja tätä kautta myös huolehtia siitä, että valtio täyttää tiedottamisvelvollisuutensa. Toki monet muutkin tahot tuovat panoksensa tiedottamistyöhön ja lapsen oikeuksien edistämiseen. Suuri edistysaskel lapsen oikeuksien saralla koettiin elokuussa 2010, kun Opetushallitus uudisti koulujen opetussuunnitelmat erityismääräyksellä. Uudistuksen myötä keskeiset ihmisoikeussopimukset, kuten lapsen oikeuksien sopimus, sisällytettiin opetussuunnitelmiin. Tämä tarkoittaa sitä, että ihmisoikeudet tulevat opetettaviksi asioiksi koulussa. Opetussuunnitelmauudistus on tärkeä, sillä jo vuonna 2005 YK:n lapsen oikeuksien komitea huomautti Suomen valtiota siitä, että ihmisoikeuksia, kuten lapsen oikeuksia ei opeteta Suomen kouluissa riittävästi. Oppimateriaalit auttavat opettamista Suomen UNICEFilla on paljon digitaalista materiaalia netissä, sekä perinteistä painettua materiaalia opettajan arkipäivän tueksi. Materiaalit ovat eri aineiden oppitunnille soveltuvia, sillä lapsen oikeuksien lisäksi niissä puhutaan terveydestä, puhtaasta vedestä, koulutuksesta, tasa-arvosta, suvaitsevaisuudesta, ympäristöstä, eri maiden elämästä ja kulttuurista. Alakoululaisten materiaali on suunniteltu juuri lapsille sopivaksi. Yläkouluille ja keskiasteelle on omaa nuorisolle suunniteltua materiaalia. Opettajan oppaita, animaatioita ja dokumenttielokuvia sekä julisteita voivat opettajat tilata UNICEFilta maksutta käyttöönsä. Lisäksi nettisivulle on koottu oppituokiovihjeitä eri oppiaineisiin. Nettimateriaalit opettajan on helppo printata tai heijastaa luokassa näkyviin tietokoneelta. Oppimisympäristössäkin on paljon uutta: uusia printattavia tehtävävihjeitä, ja tansanialaisen kylän rinnalle tullut laosilainen kylä Aasiasta. Kylissä soi musiikki ja puhekuplat ohjaavat tutustumaan vielä tarkemmin lapsen oikeuksiin. 10 unicefuutiset

11 UNICEFIN KOULUYHTEISTYÖ Teksti Ari Paloniemi UNICEF -kouluksi voi taas hakea Kotimaan kouluyhteistyöhömme kuuluu UNI CEF -kouluverkoston ylläpito. Kouluilla on mah dollisuus tänä keväänä jälleen hakea seuraa valle kaksivuotiselle UNICEF -koulukaudelle , mikäli koulu on ollut sään nöllisesti aktiivinen UNICEF -toi minnassaan kuutisen vuotta. UNICEF -kouluna toimiminen tarjoaa koululle mahdollisuuden huomioida kan sainvälinen näkökulma, lapsen oikeudet ja suvaitsevaisuus koulun toiminnas sa. Tärkeää olisi, että lapset itse osallistuvat UNICEF -toimintaan koulussaan ikätasolleen sopivalla tavalla. Käytännössä tämä voisi olla sitä, että esimerkiksi muutamalla äidinkielen ja katsomusaineen tunnilla harjoitellaan esittämään esitys UNICEFin työstä maailmalla tai lapsen oikeuksista. Myös liikunnallinen UNICEF -kävely kuuluu koulun ohjelmaan. UNICEF -koulun toiminta-ajatuksena on tuoda maailman lasten ja nuorten elin olosuhteet lähemmäksi suomalaista kou luarkea, sekä tutustua lasten oikeuksiin ja tukea UNICEFin työtä lasten hyväksi. Eri puolilla Suomea toimivat UNICEFkoulut ovat Suomen UNICEFin tärkeitä yhteistyökumppaneita, jotka tekevät tunnetuksi UNICEFin työtä ja edistävät suvaitsevaisuutta omalla paikkakunnallaan. Hakulomakkeet ja lisätietoa osoitteesta kouluissa Oppimateriaalit on helppo yhdistää osaksi koulun liikunnallista UNICEF -kävelyä. Kävelyyn ilmoittautuneet koulut saavat maksuttomassa materiaalipaketissa toimintaoppaan, jossa on valmiita oppituntitehtäviä ja vihjeitä materiaalin käyttöön eri oppiaineissa. Lumiset talvet ovat innostaneet kouluja toteuttamaan kävelyn talvella mäenlaskuna pulkkamäessä. Kävelyllä laskiaisperinteen saa mukaan nykyaikaan! Kun ulkoilusää ei ole suosiollinen, löytyy UNICEFin verkkosivuilta myös ohjeet liikuntatapahtuman järjestämiseksi urheiluhallissa. Tai kenties järjestätte vappudiskon? Tanssi on mitä parhainta liikuntaa. Lue lisää sivuilta Kuva UNICEF/Martti Penttilä Teksti Ari Paloniemi unicefuutiset

12 PEHMEÄT PAKETIT Vuonna 2010 ostetut Pehmeät paketit on toimitettu perille Teksti Sara Eronen UNICEFin Pehmeät paketit olivat jälleen vuonna 2010 suosittuja lahjoja. Pehmeitä paketteja ostettiin vuoden aikana noin eurolla edellisvuoden tapaan. Suomalaisten yksityishenkilöiden ja yritysten tuen ansiosta UNICEF pystyy toimittamaan elintärkeitä tarvikkeita niitä tarvitseville lapsille ympäri maailman. Lämpimät kiitoksemme kaikille lahjoja hankkineille! UNICEF/BANA /Noorani Rokotteet pitivät pintansa suosituimpina lahjoina Pehmeät paketit pitivät viimekin vuonna useimmiten sisällään rokotteita. Suomalaiset ostivat tuhkarokko-, polio- ja jäykkäkouristusrokotteita yhteensä yli lapselle. Lasten suojaksi toimitettiin myös ennätysmäärä malariaverkkoja, yli kappaletta. Muita suosikkilahjoja olivat koulutarvikkeet ja aliravitsemuksen hoidossa käytettävät ravintotuotteet. Yritykset jälleen vahvasti mukana Yritysten suosiossa olivat rokotteiden lisäksi erityisesti vesipumput sekä vesi- ja sanitaatiotarvikepakkaus 10 perheelle. Kokonaistuotosta yritysten antamien lahjojen osuus oli lähes 45 %. Raportti Pehmeiden pakettien toimituksista on ilmestynyt Suurin osa vuonna 2010 ostetuista Pehmeistä paketeista on jo toimitettu perille ja raportti vastaanottajamaista on ilmestynyt. Vuoden 2010 aikana ostettuja Pehmeitä paketteja on toimitettu muun muassa Pakistanin tulva-alueille ja Haitin maanjäristyksen uhreille. Koko raportti on luettavissa osoitteessa UNICEFin Pehmeät paketit ovat aitoja, konkreettisia lahjoja, jotka antavat tulevaisuuden heikoimmassa asemassa oleville lapsille muistathan Pehmeät paketit myös vuoden 2011 juhlissa! 100 poliorokotetta 14. Ravintojauhetta aliravituille lapsille, 600 pussia unicefuutiset

13 UNICEFIN RAPORTTEJA Nuoria auttamalla muutettaisiin kansakuntien kehityksen suuntaa United Nations Children s Fund 3 United Nations Plaza New York, NY 10017, USA pubdoc@unicef.org Website: Näin toteaa helmikuun lopulla julkistettu Maailman lasten tila raportti. Kyseessä on vuosittain ilmestyvä, keskeisin maailman lasten tilannetta vertaileva raportti. Tämänvuotisen raportin aiheena ovat nuoret, parhaillaan käynnissä olevan YK:n nuorten vuoden kunniaksi. Maailman väestöstä noin 18 % on nuoria*. Näistä 1,2 miljardista nuoresta noin miljardi elää kehitysmaissa. Pitkäaikainen investointi varhaislapsuuteen on tuottanut tulosta: yhä enemmän lapsia jää eloon, he ovat terveempiä ja yhä useampi pääsee aloittamaan peruskoulun. Nuoruus on puolestaan ajanjakso, jolloin köyhyys ja epätasa-arvo siirtyvät seuraavalle sukupolvelle. Liian moni tippuu tässä vaiheessa pois koulutuksen piiristä ja putoaa sivuraiteille. Lähes puolet maailman nuorista ei saa ikäisilleen sopivaa toisen asteen opetusta. Joka viides nuori ei käy koulua lainkaan. Tilanne on huonoin Itä- ja eteläisessä Afrikassa, jossa vain 24 % pojista ja 22 % tytöistä on toisen asteen opetuksessa. Nuorilla on edessään valtavia yhteisiä haasteita. Maailmantalouden lama on kohdistunut pahiten lapsiin ja nuoriin, humanitaaristen kriisien ja konfliktien määrä kasvaa, ilmastonmuutos aiheuttaa ympäristötuhoja ja kaupungistuminen on nopeaa. Nuoret tarvitsevat tietoa ja taitoa, sekä tukea ja apua näiden ongelmien kohtaamiseen. Heidän kohtalonsa määrittelee pitkälti kansainvälisen rauhan ja globaalin kehityksen tulevaisuuden. US $25.00 ISBN: Sales no.: E.11.XX.1 United Nations Children s Fund (UNICEF) February 2011 Scan this QR code or go to the UNICEF publications website THE STATE OF THE WORLD S CHILDREN 2011 ADOLESCENCE: AN AGE OF OPPORTUNITY Koonnut Kirsi Haru THE STATE OF THE WORLD S CHILDREN 2011 Adolescence An Age of Opportunity *YK:n määritelmän mukaan vuotiaat UNICEF HUmaNItarIaN action For CHIldrEN 2011 UNICEF Humanitarian Action for Children building resilience Tärkeintä katastrofien hallinnassa on valmiustyö Maaliskuun alkupuolella julkaistu, katastrofeja käsittelevä raportti Humanatarian Action for Children Report korostaa valmiustyön merkitystä katastrofiavussa. Kun riskialttiilla alueilla asuvia lapsia ja yhteisöjä tuetaan jo etukäteen, katastrofeihin voidaan varautua paremmin ja niiden aiheuttamia tuhoja ja menetyksiä pystytään vähentämään. Katastrofit Haitissa ja Pakistanissa ovat nostaneet keskusteluun valmiustyön merkityksen. UNICEF haluaakin lähentää humanitaarista apua ja kehitysyhteistyötä, jotta ne tukisivat toisiaan paremmin. Esimerkiksi opetusalalla UNICEF tukee kansallisen ja paikallistason viranomaisia turvallisten koulurakennusten suunnittelussa, sekä kouluttaa opettajia toimimaan hätätilanteiden varalta. Luonnonmullistukset, kuivuus, nälänhätä, väkivaltaiset konfliktit ja pitkäaikainen pakolaisuus ovat todellisuutta miljoonille ihmisille. Heikoimmassa asemassa ovat lapset, joita uhkaavat seksuaalinen väkivalta, rekrytointi lapsisotilaiksi, sekä puute perustarpeista, kuten vedestä, terveydenhuollosta ja koulutusmahdollisuuksista. Auttaakseen näitä lapsia UNICEF tarvitsee 1,4 miljardia dollaria katastrofiapuun. Molemmat raportit ovat luettavissa osoitteessa Maailman lasten tila raportin voi myös tilata lähettämällä sähköpostia toimitus@unicef.fi unicefuutiset

14 Lauantai-iltana yökerho Circus Helsingissä oli täynnä kuplivaa jännitystä. Suorana lähetyksenä MTV3:lla nähty UNICEF Live toi lavalle nimekkään esiintyjäkaartin juontaja Jaakko Saariluoman johdolla. Taululla välähtivät illan aikana tuoreet kuukausilahjoittajalukemat. Yhteensä 6500 ohjelman katsojaa teki hyvän päätöksen Teksti Kirsi Haru Kuvat UNICEF/Martti Penttilä Illan tulosta jännitti paikan päällä 150 aikaisempien tv-ohjelmien aikana mukaan liittynyttä UNICEFin kuukausilahjoittajaa aveceineen. Komeita harppauksia tehnyt luku tulostaululla nostatti kerta toisensa jälkeen raikuvat suosionosoitukset. Lähetyksen päättyessä yhteensä 6500 ohjelman katsojaa oli tehnyt hyvän päätöksen, ja liittynyt tukemaan kuukausittain maailman lapsia. Tähtikaarti lavalla Siinä missä Jaakko Saariluoma isännöi lavaa, eturiviä katsomossa hallitsi Pölvästin pariskunta. Pertti Sveholmin ja Elina Knihtilän roolihahmot heltyivät hekin lopulta kuukausilahjoittajiksi, vaikka alku ei lupaavalta näyttänytkään. 14 unicefuutiset

15 Kuva Eija Oksanen Tähtitieteilijä Esko Valtaoja puolestaan pohti maapalloa ja sen ongelmia universumin näkövinkkelistä. Hän peilasi siihen myös 5000 uuden kuukausilahjoittajan tavoitetta, ja kysyi mitä ihmettä ne 5 miljoonaa muuta meinaavat tehdä. Illan musiikkiesityksistä vastasivat Puhuva Kone yhdessä Elastisen kanssa, lauluyhtye Viisi, Kaija Koo sekä Lauri Ylönen. Taustalla soitti Anssi Kelan UNICEF Live -houseband. Jokaisella lapsella on haaveita Kuvausmatkalla Sierra Leonessa ollut Tapio Liinoja, ja Nepalissa lasten oloihin tutustunut Miia Nuutila spiikkasivat koskettavasti matkoilta tehdyt insertit. Illan todelliset tähdet olivatkin juuri näissä kuvissa he kantoivat raskaita hiekkasäkkejä, työskentelivät kaukana kotoa siirtotyöläisinä, auttoivat ja ikävöivät äitiä. He kävivät UNICEFin perustamaa koulua, tai leikkivät telttaleiriin perustetussa UNICEFin lapsiystävällisessä tilassa. Kaikilla oli haaveita, ja kaikki uskoivat parempaan tulevaisuuteen. Kuukausilahjoittajiemme ansiosta olemme taas hitusen lähempänä niiden toteutumista. Lämmin kiitos. Haudipadi Ibrahim! Voin soittaa nokialaisellani Sierra Leonen viidakkoon milloin tahansa. Minulla on Tuban kyläpäällikön numero. Päällikön nimi on Ibrahim ja myös hänellä on mahdollisuuus tiedustella Suomen kuulumiset. Näin sovimme päällikön talon edustalla marraskuun alussa, kun olin UNICEFin reissulla. Vielä ei ole pirissyt. Sierra Leonessa eliniänodote on 42 vuotta. Ibrahim on 65-vuotiaana jo todellinen vanhus. Ibrahimilla on kuusi vaimoa ja pari tusinaa lasta. Hän nauroi makeasti kuultuaan, että itselläni on vain yksi vaimo ja kaksi lasta. Minulla oli mukana valokuva perheestäni ja Ibrahimin veli Mohammed oli kiinnostunut mahdollisuuksista saada tyttäreni aviovaimorivistöön. Kerroin, että hän tuskin suostuisi lähtemään vaimoksi 40 vuotta vanhemmalle miehelle. Matka Afrikan orjarannikolle oli hätkähdyttävä. Monien tilastojen mukaan Sierra Leone on maailman köyhin maa. Vasta paikan päällä varmistuin siitä, että maan sisällissota oli ohi. Taistelut Tubassakin päättyivät jo 2002, mutta jälkiä paikkaillaan pitkään. Sota kosketti välillisesti tai välittömästi jokaista maan asukasta. Heitä on vajaa kuusi miljoonaa. Nyt Sierra Leonen rannikolla ja sisämaassa on noussut toivo paremmasta ja päivittäinen pelko on poissa enää ei tarvitse kivuta palmuun vihollisia tähyämään. Tärkeä osa tällä tiellä hyvinvointiin on neuvolaprojekti, jossa ilmainen terveydenhoito suunnataan odottaville ja imettäville äideille ja alle viisivuotiaille lapsille. Olen ylpeä, että tässä UNICEFin työssä sain pikkaisen olla mukana. Seurasin kuvausryhmän kanssa erään lääke-erän kulkua maan pääkaupungin Freetownin satamasta kohti Ibrahimin kotikulmia. Kookospalmu on Tuban kylän väelle tärkeä, kuten muuallakin maaseudulla. Palmuöljyä käytetään moneen tarkoitukseen, lisäksi puun lehdillä katetaan majat ja puusta saadaan myös harjat siivoukseen. Ja kaiken päälle vielä palmuviiniä, jota halutessaan voivat muslimitkin nauttia, se kun on selkeä luonnontuote. Palmuviinin valmistukseen ei kaivata ihmisen kättä. Saattaahan se pitää Ibrahiminkin arjen iloisempana, jos kuuden vaimon ylläpito tuntuu joskus hikiseltä. Kun UNICEF Live on ohi 12. maaliskuuta, voisin toki rimpauttaa viidakkoon Ibrahimille, mutta ehkä odotan seuraavaa matkaa ja päivitämme sitten vaimojen määrän puolin ja toisin. Ja mieluusti täältä pirkkalaisesta pakastimesta muuttaisi Atlantin rannalle pidemmäksikin aikaa. Tapio Liinoja PS. Haudipadi on tervehdys paikalliseen tapaan. unicefuutiset

16 Nepal jäi sydämeen Ennen kuin olin vieraillut Nepalissa, mielessäni välähteli kuvia värikkäistä vaatteista, huikeasta Himalaja-vuoristosta ja kuumuudesta. Muu pitikin kyllä paikkansa, mutta Nepalin pääkaupungissa Kathmandussa oli yllättävän kylmää, kun saavuimme sinne tammikuun puolessa välissä. Kuuden päivän aikana näimme ja koimme ihmeellisiä asioita, tutustuimme ihastuttaviin lapsiin ja saimme niin paljon tietoa Nepalista ja UNICEFin toiminnasta siellä, että maailmankuvaani ja sydäntäni todellakin ravisteltiin. En unohda noita päiviä koskaan. Haluan kertoa teille nepalilaisista ystävistäni Pramilasta ja Manojista. Pramila on 10-vuotias tyttö, joka on köyhyyden vuoksi lähetetty pois kotoa. Hän työskentelee, asuu ja elää pienen ravintolan omistajan palveluksessa. Hän herää varhain joka aamu ja tiskaa käsin astioita ravintolan takapihan perällä aamusta iltaan, välillä tarjoilee pöytiin ja palvelee muuten emäntäänsä. Illalla kun kuppila suljetaan, Pramila petaa itselleen vuoteen niiden pöytien päälle, joilla asiakkaat päivisin syövät ruokaansa. Pramila ikävöi kovasti äitiään. Ihmeellisin asia tässä lapsessa on se säteily ja aurinkoinen hymy, joka hänen kasvoillaan on kaikesta huolimatta. Ehkä se johtuu toivosta, jota hän kantaa sisällään. Pramila nimittäin saa käydä UNICEFin järjestämää koulua contact centre for working children kaksi tuntia päivässä. Koulussa on paitsi loistava opettaja, niin myös todella innokkaat oppilaat. Kaikenikäiset lapset viittaavat, kyselevät, vastaavat, laulavat, piirtävät ja tekevät laskutehtäviä sellaisella riemulla, että harvoin näkee. Ja yksi hieno asia koulussa on säästötili, johon oppilaat saavat tallettaa pienet kolikkonsa korkoa kasvamaan. Opiskelu antaa Pramilalle toivoa ja toivottavasti jonain päivänä hänellä on mahdollisuus muuttaa takaisin kotiin ja käydä ihan kokopäiväistä koulua ja opiskella haluamansa ammatin. Ja sitten Manoj, 12-vuotias veijari, joka on muuttanut perheensä kanssa paremman elämän toivossa lähelle Pokharan hiekkakaivoksia. He asuvat väliaikaisessa vuokraasunnossa todella alkeellisesti. On vain betonihökkeli, koko 5-henkinen perhe nukkuu yhdessä pienessä huoneessa, jonka peltinen rämisevä autotallin ovi lasketaan yöksi alas. Huoneen nurkassa on jonkinlainen tulisija, johon Manoj virittelee aamuvarhaisella tulen ja keittää koko perheelle riisiä. Perhe syö kaksi kertaa päivässä, aamulla ja illalla, yhteensä kilon riisiä eikä mitään muuta. Viereisissä hökkeleissä asuu paljon perheitä ja lapsia, jotka ovatkin kaiket päivät yhdessä. Perjantaisin ja lauantaisin Manoj käy parhaan ystävänsä Ajayn kanssa hiekkakaivoksillä töissä. Pojat jaksavat täyttää 10 hiekkasäkkiä päivässä ja kantaa ne porukalla ylös jyrkkää mäkeä hiekankaatopaikalle. He tienaavat 200 rupiaa päivässä eli n. 2 euroa, joka jaetaan usean pojan kesken. Säästöön ei jää juuri mitään. Mutta vaikka vaatteet ovat likaisia, suihkuja ja vessoja ei poikien kodeissa ole, nenät vuotavat ja varpaat palelevat sandaaleissa Nepalin kylmässä talvisäässä eikä vanhemmilla ole rahaa lähettää lapsiaan kouluun, niin siitä huolimatta Manoj ja veijarikaverit ovat leikkisiä ja iloisia. He eivät valita eivätkä kiukuttele turhasta. Heillä on toisensa ja onneksi he myös saavat käydä koulua edes kaksi tuntia päivässä. Ja opettaja kertoi että hän vie lapsia vuoron perään pesulle, niin että kaikki saavat peseytyä kerran viikossa. Koneessa paluumatkalla mietin, miten ihania lapset ovat, koska heillä on unelmia ja toivoa. Manoj esimerkiksi on lahjakas piirtämään ja rakastaa laulamista. Hän haluaisikin isona tulla laulajaksi. Kuva Hanna Hämäläinen Miia Nuutila Kuva Sami Ahonen 16 unicefuutiset

17 VAPAAEHTOISTYÖ UNICEFin 44 paikallisryhmässä toimii pari tuhatta vapaaehtoista ympäri Suomea Maria osallistui helmikuussa vapaaehtoisten kevätkoulutukseen Helsingissä. UNICEF vapaaehtoinen Käynnissä on parhaillaan EU:n vapaaehtoistyön teemavuosi. Sen kunniaksi esittelemme tänä vuonna lehden jokaisessa numerossa yhden UNICEFin vapaaehtoisen. Maria Väkiparta on Porin paikallisryhmän puheenjohtaja, sihteeri ja tiedottaja. Hän on kahden lapsen äiti, ja työskentelee Porin yliopistokeskuksen yhteyspäällikkönä. Teksti ja kuva Kirsi Haru Miten sinusta tuli UNICEF vapaaehtoinen? Silloinen puheenjohtaja Tarja Salmi kyseli kiinnostustani toimiessani kesällä 2006 Porin ensimmäisen Mahdollisuuksien Torin koordinaattorina. Olin aina arvostanut UNICEFin brändiä ja työtä joten lähdin mukaan; ensin lipaskerääjäksi ja kouluvierailijaksi, sitten sihteeri-tiedottajaksi ja vuodesta 2010 olen sekä ryhmän puheenjohtaja että sihteeri ja tiedottaja. Paljonko aikaa käytät vapaaehtoistyöhön? UNICEFiin noin 2 6 h/vko nyt kun meillä on UNICEF maakuntavuosi menossa, normaalisti ehkä 2 3h. Muihin järjestö- ja luottamustehtäviin menee myös noin 2 6h/vko Paras kokemuksesi vapaaehtoisena? Parasta on vaikea nimetä, mutta jokaisen uuden vapaaehtoisen kiinnittyminen ryhmään tuntuu palkinnolta. Myös ihmisten positiivinen suhtautuminen UNICEF-työhön lipaskeräysten ym. yhteydessä on motivoivaa. Terveisesi muille vapaaehtoisille? Kevätauringon säteitä ja tsemppiä Janopäiväkeräyksen organisointiin! Muistakaa aina sopivan paikan tullen kysellä ihmisten kiinnostusta lähteä mukaan toimintaan ja tarjotkaa erilaisia mukanaolon muotoja. Tervetuloa UNICEFin kesäpäiville aurinkoiseen Satakuntaan ! Suurin motivaatiolähteesi UNICEF-työssä? Tiedän auttavani kaikkein haavoittuvinta ja eniten avun tarpeessa olevaa ihmisryhmää, lapsia, ja tiedän että UNICEFin kautta apu todella menee perille! unicefuutiset

18 SVENSK RESUME Vi får påverka! Vår framtid beror på hur vi i dag bemöter våra barn och unga och vilka förutsättningar vi ger dem. Nu kan vi igen påverka vår egen, barnens och ungdomarnas framtid genom att rösta i vårens riksdagsval. Vi ges en möjlighet att göra världen till en lite grann bättre plats utan att för den skull vara tvungna att stå på barrikaderna som i Nordafrika. Vi kan i demokratisk ordning välja in sådana ledamöter i riksdagen, vilkas känsla för rättvisa garanterar att barn och unga ges förutsättningar för ett gott liv både i Finland och i utvecklingsländerna. Läget i Nordafrika är ett skolexempel på kortsiktigt beslutsfattande. Ändå har man redan i ett par årtionden kunnat se att den stora mängden arbetslösa ungdomar utgör en tidsinställd bomb. Men det är inte bara Nordafrika, utan också Finland, som behöver beslutsfattare, som grundar sina beslut på dokumenterade fakta, ser framåt och fattar beslut som kan försvaras också med tanke på framtiden. Kriserna i den globala ekonomin och olika katastrofer, de må vara orsakade av människan eller naturen, påverkar alltid mest dem som redan har det sämst ställt speciellt barn och unga. Forskningsresultat om välståndet, såväl i världen som i Finland, råder det ingen brist på. Har du förresten tagit reda på vad din kandidat tänkt göra för att korrigera följderna av 1990-talets depression på barn och barnfamiljer? Vad har han eller hon tänkt göra för att lindra barnfattigdomen, som tredubblats, och för att minska på de växande välståndsklyftorna? Vi behöver riksdagsledamöter som inser vilka misstag som gjorts och som klarar av att korrigera dem. Beslutsfattare som trots ständiga krav på inbesparingar och nedskärningar beaktar också de långsiktiga följderna av beslut som fattas i dag. Jag föreslår att du också frågar din kandidat hur han eller hon som finländare uppfattar den övriga världen. Ser din kandidat världen utanför Finland som ett hot eller en möjlighet? Borde vi ha råd med att ge 0,7 % i utvecklingsbistånd åt fattiga länder och borde 99,3 % räcka till för att bygga upp och upprätthålla vår egen välfärd? Ett jakande svar visar att din kandidat förstått att vi inte kan leva isolerade från omvärlden, och att i välståndet också ingår ett ansvar för de allra svagaste. Marja-Riitta Ketola generalsekreterare LEDAREN TÖRST 2011 RESULTAT Kuva UNICEF/Martti Penttilä TV-kocken Harri Syrjänen: Rent vatten är en förutsättning för liv UNICEFs Törst kampanjansikte påminner finländarna om att vår stolthet, rent vatten, är lika uppskattat av barnen i Etiopien som i Finland. Det är svårt att föreställa sig hur den enda vattenkällan i en överbefolkad afrikansk slum ofta ser ut. Det bruna vatten som strömmar bland massor av sopor, såsom matrester, plastkassar och till och med avföring, är en förbluffande blandning av rent vatten och vatten direkt från toaletter. Jag är speciellt bekymrad över flickorna, som vid sidan av hushållsarbetet har till uppgift att skaffa vatten till hemmet och inte kan gå i skolan, säger Harri Syrjänen, själv pappa till en liten flicka. De insamlade medlen från Törst kampanjen går till rent vatten, sanitet och hygien inom programmet Ethiopian Schools for Africa. Det kostar bara en euro att ge hygienutbildning åt fyra elever, det tycker jag är billigt! Det kan vara den gnista som ger upphov till stora förändringar. Barnen berättar där hemma vad de lärt sig och kunskapen sprider sig sedan så småningom i samhället, konstaterar Syrjänen. År 2010: Vi hjälpte mer än någonsin förr 1,2 % av finländarna stöder UNICEF som månadsgivare. Förra året stödde finländarna UNICEFs arbete med 18 miljoner euro. Det är det bästa resultatet någonsin i Finlands UNICEFs historia och det gör oss till en av de största kanalerna i Finland för förmedling av utvecklingsbistånd. Resultatet har stor betydelse för UNICEFs världsomfattande verksamhet. Det ger garantier för att tals barn, som lever under svåra förhållanden, kan överleva och utvecklas, gå i skola, få hälsovård, skydd och jämlikt bemötande under barn- och ungdomstiden. Insamlingskostnader Av varje euro går 79 cent till UNICEFs arbete i olika delar av världen, medan 21 cent går till utgifter för insamlingarna och administration. År 2010 samlade Finlands UNICEF in totalt 18 miljoner euro i form av gåvor och produktförsäljning enligt följande: gåvor från privatpersoner 87 %, gåvor från företag 6 %, produktförsäljning 7 %. 18 unicefuutiset

19 MYYNTIPISTEET JA YSTÄVÄMYYJÄT FORSSA Myyrä, Wahreninkatu 13, ma-pe 10 18, la-su Tuija Lietu, puh , HUOM! Vain Anna & Toivo -nukkeja. HANKO Fairytales, Santalantie 1-3 HYVINKÄÄ Salme Laitinen, Pellervontie 9, puh , ma-pe 15 21, la-su Uusi Apteekki, Uudenmaankatu 2, puh , ma-pe 9 18, la Annen Posliini, Hyvinkään rautatieasema, ma-pe HÄMEENLINNA Aarikka, Raatihuoneenkatu 13, puh , Paula Laine, ma-pe , la Parturi-Kampaamo Pääpaikka, Hallituskatu 12, puh , Arja Salmenoja, ma-pe 9 17, la 9 14 Petula, Kasarminkatu 9, puh , Ulla Timonen, ma-pe 10 17, la Marin Kammari, Myllytie 25, puh , Mari Kopra ILMAJOKI Lelukauppa Pii Poo, Ilkantie 11, puh , Maija Heikkinen-Ranto, ma-to 10 17, pe 10 18, la IMATRA Sormilla, Torkkelinkatu 1, ma-pe 10 17, la Liisa Kupiainen, Mäntyrinne 5 A 3, puh JOENSUU UNICEF-myymälä, Torikatu 12, puh , Aune Uimonen, ke JUANKOSKI Valokuvaamo Plakkari, Juankoskentie 17, puh , Erika Suominen, ma, ke-pe 9 17 JYVÄSKYLÄ UNICEF-kioski, Kaupunginkirjaston aula, Vapaudenkatu 39-41, puh , Arja Häkkinen, ma-pe 12 18, la KARJAA Karis aktivitetscenter, Landsbrovägen 30, puh , ma-pe 9 18 Fixit, Kroggårdsvägen 29, puh , ma-pe 9 14, myynnissä ainoastaan Anna & Toivo -nukkeja. KOKKOLA Maailmankauppa, Nuorten toimintakeskus Hansa, Torikatu 13, puh , ke KOUVOLA UNICEF-puoti, Pohjolatalo, Kauppamiehentie 4, puoti avoinna sopimuksen mukaan, yhteyshenkilö Pirkko Malte, pirkko.malte@yahoo. co.uk tai puh KUOPIO H-talo, 1. krs, Kauppakatu 32, puh , Marja-Leena Markkanen KURIKKA UNICEF-kauppa, Lehtocenter, Seurapuistikko 6, yhteyshenkilö Kati Ollila, tai Maija Myllykoski, , la LAPPEENRANTA UNICEF-myyntipiste Myyntivitriini, Maakuntakirjasto, Valtakatu 47, ti-pe 10 16, la 10 15, ma ja su suljettu. Tuuliviiri, Valtakatu 36, puh , ti-pe 10 18, la 10 16, su ja ma suljettu. MÄNTSÄLÄ Anne Karesti-Taskinen, Iivarintie 6, puh PIEKSÄMÄKI Myymälä-Galleria KÄHVERÄ, Torikatu 7, puh , ma-pe 10 17, la PIETARSAARI Riitta Palovuori, puh Anita Blomström, puh PORI Marjatta Landgren, puh Lastentarvikeliike Amalia, Isolinnankatu 24 (Herttuantori), puh , ma-pe 10 17, la ROVANIEMI Rovaniemen kaupungin Osviittapalvelut, Hallituskatu 7, ma-pe 8 16 SAVONLINNA Päivärannan ruusu, Olavinkatu 35, puh , ma-su 9 18 TAMMISAARI Sic-Sac Center, Pehr Sommarsgatan 13, puh , ma-pe 9 14, myynnissä ainoastaan Anna & Toivo -nukkeja. Turistbyrån, Rådhustorget, puh , ma-pe , myynnissä ainoastaan Anna & Toivo -nukkeja. TORNIO Liisan lahjaidea, Hallituskatu 6, puh , ma-pe 10 17, la TURKU UNICEF-puoti, Linnankatu 29, to VAASA Kehitysmaakauppa Endelea, Raastuvankatu 25, puh ma-pe 11 17, la YLISTARO Sirpa Rintamäki, Komuntie 2 A 3, puh ja UNICEFIN VAPAAEHTOISET Olemme Suomen UNICEFin vapaaehtoisia. Me toimimme, jotta maailman lapsi voisi hiukan paremmin huomenna kuin tänään; keräämme varoja ja tiedotamme lasten oikeuksista. Meitä UNICEFin paikallisryhmiä toimii 44 eri paikkakunnalla, tule sinäkin mukaan! Paikallisryhmien yhteyshenkilöt Lokalgruppernas kontaktpersoner ESPOO Tuulikki Siltanen, tuulikki.siltanen@elisanet.fi FORSSA Eija Ahtiainen, eija.ahtiainen@luukku.com HEINOLA Kaija Seppänen, kaija.seppanen@phnet.fi HELSINKI Maiju Rohkea, mrohkea@welho.com HYVINKÄÄ Salme Laitinen, HÄMEENLINNA Anja Leino, anja.leino@om.fi ILMAJOKI Elina Jaskari, elina.jaskari@ilmajoki.fi IMATRA Marjut Vuotila, marjut.vuotila@pp.inet.fi JOENSUU Pirjo Hyvärinen, pirjo.hyvarinen@luukku.com JYVÄSKYLÄ Katriina Dunn, katriina.dunn@gmail.com KAJAANI Anita Sinisalo, KALA- JA PYHÄJOKILAAKSO Kirsi Takkinen, kirsi.takkinen@gmail.com KEMI Juhani Romppanen, juhani.romppanen@kemi.fi KOILLIS-SAVO Tuula Alava, tuula.alava@suomi24.fi KOKKOLA Merja Seppälä, merja.seppala@cou.fi KOTKA Anu Vihavainen, anu1961@luukku.com KOUVOLA Anneli Becker, anneli.becker@kolumbus.fi KUOPIO Tanja Helminen, tanja.helminen@mainonnantekijat. com KURIKKA Marita Sarvela, marita.sarvela@windowslive.com KUUSAMO Virpi Alaräisänen, virpi.alaraisanen@pp.inet.fi LAHTI Leena Kemppi, zemppi@suomi24.fi LAPPEENRANTA Hilkka Hännikäinen hilkka.hannikainen@gmail.com MIKKELI Tommi Oksanen, tommi.oksanen@edu.mikkeli.fi MÄNTSÄLÄ Päivi Taskinen, paivi.taskinen@msoynet.com OULU Mari Poutiainen, mari.tuomaala@edu.kuopio.fi PIEKSÄMÄKI Marja Janhunen, marja.tuulikki@suomi24.fi PIETARSAARI Riitta Palovuori, riitta.palovuori@kotiposti.net PORI Maria Väkiparta, maria.vakiparta@gmail.com PORVOO Beatrice Wahlström, beatrice.wahlstrom@akan.fi RAUMA Kati Nordman, katinkainen@hotmail.com ROVANIEMI Pirjo Lappalainen, pirjo.lappalainen@tilitoimisto.inet.fi SALO Kati Rissanen kati.rissanen@gmail.com SAVONLINNA Minna Rasimus, minna.rasimus2@gmail.com SEINÄJOKI Tuula Salo, SOMERO Riina Kopra, riina.kopra@gmail.com TAMPERE Satu Rannisto, satu.rannisto@sarastus.fi TORNIO Hellevi Alamäki, hellevi.alamaki@pp.inet.fi TURKU Hanna-Leena Tikkanen, hannaleena.tikkanen@gmail.com VANTAA Iris Länsilahti, iris.lansilahti@jytyliitto.fi VARKAUS Arja Taskinen, arjataskinen@gmail.com VIHTI Riitta-Sisko Suistola, riitta.suistola@gmail.com VÄSTNYLAND Monica Lindgren, monica.lindgren@pp.inet.fi YLÄ-SAVO Tuija Karppanen, tuija.karppanen@olvi.fi ÄHTÄRI Kaisa Rantamäki, kaisa.rantamaki@opettaja.fi Lisätietoja vapaaehtoistoiminnasta Mer information om frivilligverksamhet Mia Granqvist, , mia.granqvist@unicef.fi unicefuutiset

20 M PUHDASTA VETTÄ LAPSELLE 1 Jano kampanja Suomen UNICEF/Poliisihallituksen rahankeräyslupa 2020/ 2010/4249/ /koko maa. UNICEF käyttää varat puhtaaseen veteen osana Etiopian Schools for Africa -ohjelmaa Tutustu ja osallistu: