TEKNILLINEN KORKEAKOULU. Sähkö- ja tietoliikennetekniikan osasto. Jan Wagner

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "TEKNILLINEN KORKEAKOULU. Sähkö- ja tietoliikennetekniikan osasto. Jan Wagner"

Transkriptio

1 TEKNILLINEN KORKEAKOULU Sähkö- ja tietoliikennetekniikan osasto Jan Wagner REAALIAIKA-PITKÄKANTAINTERFEROMETRIAN KEHITTÄMINEN METSÄHOVIN RADIOTUTKIMUSASEMALLA

2 Sisältö Lyhenteet ja symbolit iii 1 Johdanto 1 2 Reaaliaikainen e-vlbi Siirtyminen reaaliaikaiseen e-vlbi -havainnointiin Metsähovin PC-EVN -järjestelmä 4 3 Reaaliaikaisen e-vlbi:n kehitystyöt Metsähovissa VSIB-ajurin lähdekoodin päivitys Gbit/s verkkoyhteyden käyttöönotto Tsunami UDP -protokolla Lähetysten uudelleenaloitus Reaaliaikainen Tsunami e-vlbi Skannien siirto reaaliaikaisella Tsunami-palvelimella Aikarajoitetut uudelleenlähetykset reaaliaikasiirrossa Reaaliaikaisen e-vlbi -havainnoinnin automatisointi 8 4 Kolmen aseman e-vlbi Month7 EU-demonstraatio 10 5 Yhteenveto 12 ii

3 Lyhenteet ja symbolit 1PPS 1 pulssi per sekunti, aikareferenssin antama signaali e-vlbi Electronic VLBI, tietoliikenneverkkoja hyödyntävä VLBI EVN European VLBI Network, Euroopan VLBI-asemien yhteistyöverkosto EXPReS Express Production Real-Time e-vlbi Service, kehityshanke JIVE Joint Institute for Very Long Baseline Interferometry in Europe Mbit/s Megabittiä sekunnissa MTU Maximum Transmission Unit, Ethernetkehyksen kokorajoitus RAID Redundant Array of Independent Disks PC-EVN PC for the European VLBI Network, kuluttajatietokone VLBI-tiedonkeruuseen TCP/IP Transmission Control Protocol siirtoprotokolla Internet Protocol -joukosta UDP/IP User Datagram Protocol yhteydetön protokolla Internet Protocol -joukosta VLBI Very Long Baseline Interferometry, pitkäkantainterferometria VSI VLBI Standard Interface, kansainvälisesti standardoitu siirtoväylä näytteille VSIB VSI Board, Metsähovin I/O-kortti tietokoneille B Sekvenssinumero, tietolohkon numero L Pituus tavuina τ Aika R Bittinopeus, siirtonopeus ν Taajuus, havaintotaajuus ν Taajuuskaista, kaistanleveys iii

4 Luku 1 Johdanto Radioastronomissa käytetään optiseen astronomiaan verrattuna matalampia taajuuksia eli pitempiä aallonpituuksia. Käytännössä rakennustekniikka ja kustannukset rajoittavat toteutuskelpoisten reflektoriteleskooppien apertuurin noin 100 metriin ja radioteleskoopilla saavutettava resoluutio on yleensä vain kaariminuutin luokkaa. Huomattavasti suurempi erottelukyky saadaan interferometrialla. Useasta radioteleskoopeista syntetisoidaan apertuuri, jonka läpimitta vastaa kantaa eli asemien pisintä etäisyyttä toisistaan. Interferometrin erottelukyky on suoraan verrannollinen kannan pituuteen. Tavallisesti havainnoidulla mikroaaltoalueella käytetään tuhansien kilometrien kantoja ja havainnointia kutsutaan pitkäkantainterferometriaksi (Very Long Baseline Interferometry, VLBI). Interferoimalla eli korreloimalla keskenään asemien vastaanottamat signaalit saadaan jokaiselle asemaparille interferenssikuvio, jota jatkoprosessoimalla voidaan luoda tarkka kuva tähtitaivaan kohteen rakenteesta. Lopullisen kuvan tarkkuutta parantaa pidempien kantojen lisäksi asemien määrä, havaintoaika sekä interferoitujen signaalien kaistanleveys. Näistä käytännössä käyttökelpoisin vaihtoehto on kasvattaa kaistanleveyttä. Kaistanleveyden vaikutus VLBI:n herkkyyteen on esitetty kuvassa 1.1. VLBI:n historiassa on ollut jatkuvana tavoitteena käyttää yhä suurempia kaistanleveyksiä, mikäli tiedonkeruulaitteisto, tallennuskapasiteetti ja tiedonsiirtoreitin nopeus sen vain sallivat. Lisää tietoja USA:n ja sieltä myös Eurooppaan rantautuneen pitkäkantainterferometrian teknillisestä kehityksestä ja vanhojen Mark-tiedonkeruujärjestelmien ominaisuuksista löytyy lähteistä (Pre02; Whi99; Whi02). Maailmassa on joitakin harvoja korrelointipalveluja tarjoavia laitoksia, jotka prosessoivat VLBI-asemien tietoja. Euroopassa näistä sijaitsevat ainoastaan tähtitieteilijöihin keskittyvä hollantilainen Joint Institute for VLBI in Europe (JIVE) sekä geodeettisia VLBI-kokeita korreloiva Max-Planck-Institut für Radioastronomie. VLBI:ssä pitkien etäisyyksien takia eräs ongelma on asemien signaalien häiriötön ja häviötön siirto korrelaattorikeskukseen. Historialliesti tämä on tehty tallentamalla signaalit asemalla ja kuljettamalla tallennusmediat korrelaattorikeskukseen kuten kuvassa 1.2, koska tarpeeksi nopeita tietoverkkoja ei ollut käytettävissä järkevään hintaan. 1

5 Kuva 1.1. Esimerkki kaistanleveyden vaikutuksesta VLBI-kuvan RMS signaali-kohinasuhteeseen (µjy/keila) eri havainnointitaajuuksilla yhden kannan 12 tunnin kokeessa (Phi04). Kuva 1.2. VLBI-havainnoinnin toimintaperiaate, tiedonkeruu ja tallenteiden vanha fyysinen siirtotapa korrelaattoriasemalle (HHK03). Tietoverkkojen kehittyessä nopeammiksi näistä on tullut varteenotettava siirtotie myös VLBI-tiedoille. Tietoverkoilta vaadittu kapasiteetti on helposti laskettavissa. Jos tähtitaivaan kohteen RF-spektristä havainnoidaan kaistaa ν ja näytteistetään b bitillä, yleensä 1 4, on tiedonkeruujärjestelmän pystyttävä vähintään 2 ν b bittinopeuksiin. Jotta tiedot saadaan siirrettyä järjellisessä ajassa korrelaattoriasemalle, verkkoyhteyden nopeus tulee olla samaa luokkaa kuin tiedonkeruunopeus. Vielä vuonna 2006 tavallisimmin käytetyt tiedonkeruunopeudet olivat 128, 256 ja 512 Mbit/s. Nämä nopeudet ovat huomattavasti pienempiä kuin nykyisissä 1 Gbit/s lähiverkossa ja euroopanlaajuisessa GÉANT2 10 Gbit/s tutkimusverkossa saavutettavissa olevat tiedonsiirtonopeudet, joten tietojen siirto reaaliajassa asemalta korrelaattorille on verkkojen kannalta jo mahdollista. Express Production Real-Time e-vlbi Service EU-projektissa (EXPReS) näitä nopeita tietoverkkoja pyritään hyödyntämään VLBI-tietojen siirtoon (1; MRW07; MuR06). Alkutavoitteena on luopua kokonaan kuvan 1.2 asematietojen postituksesta ja siirtää tiedot ainoastaan Internetin yli. Pitkäkantainterferometriaa tällä siirtotavalla nimitetään Electronic VLBI:ksi (e-vlbi). Projektissa myöhempi tavoite on kasvattaa RF-kaistanleveyksiä ja siten siirtonopeuksia yli 512 Mbit/s. Näytteiden keruu ja siirto korrelaattoriasemalle nopeiden tutkimusverkkojen yli on seuraavien kappaleiden aiheena. Toimivat ja luotettavat siirrot vaativat Metsähovin tiedonkeruujärjestelmän ja muun muassa erään tiedonsiirtoprotokollan jatkokehitystöitä ja automatisointia. 2

6 Luku 2 Reaaliaikainen e-vlbi EXPReS -projektissa on tarkoitus luopua kovalevyistä ja kehittää reaaliaikainen kovalevytön e-vlbi. Täysin reaaliaikaisella e-vlbi:llä on useita teknisiä ja tieteellisiä etuja. Eduista ehkä tärkein on se, että korrelointiprosessi antaa väliaikaistuloksia reaaliajassa. Näistä pystytään havaitsemaan mahdolliset ongelmat jonkin aseman laitteistossa tai laitteiston asetuksissa, ja korjaustoimenpiteet voidaan aloittaa jo kokeen aikana. Näin ongelmista ja muuten mahdollisesti käyttökelvottomista asematiedoista koituvat tieteelliset harmit minimoituvat. Lisäksi korreloinnin lopputulos on saatavissa heti havainnoinnin jälkeen, joten tähtitieteilijät voivat ainakin periaatteessa aloittaa heti tuloksen jatkoprosessoinnin tarkaksi kuvaksi tai kartaksi kohteesta. Kolmanneksi reaaliaikaisen e-vlbi:n eduksi yleensä luvataan, että tähtitieteilijä voivat seurata aiempaa paremmin tähtitaivaan äkillisiä ja lyhytkestoisia ilmiöitä, esimerkiksi supernovia ja gammapurkauksia, ilman pitkään etukäteen tehtävää VLBI-aikataulusuunnittelua tai observatorioiden tiedonkeruujärjestelmien vaatimia esivalmisteluja. 2.1 Siirtyminen reaaliaikaiseen e-vlbi -havainnointiin Ensimmäinen vaihe on off-line e-vlbi. Tässä asemat tallentavat VLBI-kokeen aikana vanhaan tapaan tiedot kovalevyille. Heti kokeen jälkeen tiedot siirretään verkon yli korrelaattorille, mahdollisesti kokeen tiedonkeruunopeutta nopeammin. Seuraava vaihe on puoliksi reaaliaikainen e-vlbi. Asemat lähettävät näytteet reaaliajassa korrelaattoriasemalle, jossa ne kuitenkin tallennetaan ensin kovalevylle ja korreloidaan vasta joskus myöhemmin. Täysin reaaliaikaisessa e-vlbi:ssä tallennetaan vain korrelloinnin lopputulokset, ei asemien tietoja, joten se soveltuu lähinnä niihin VLBI-kokeisiin, joissa korrelointiprosessia ei haluta suorittaa useaan kertaan eri parametreilla. JIVE:n korrelaattoriaseman EXPReS-päivitystöiden päädyttyä täysin reaaliaikainen e-vlbi tulee mahdolliseksi myös EVN:ssä. 3

7 Vuoden 2006 ensimmäisellä puoliskolla EVN:ssä yleisin moodi oli off-line e-vlbi. Euroopassa paljon käytetyn amerikkalaisen Haystack-observatorion kehittämän Mark5-järjestelmän tapauksessa off-line e- VLBI on hankalaa, koska sen levypakalle tallennedut tiedot eivät näy tavallisina tiedostoina vaan vaativat erikoiskäsittelyä, ennen kuin ne voidaan siirtää korrelaattoriaseman Mark5-koneisiin tavallisilla tiedonsiirto-ohjelmilla (bbftp; EGAE). Eri tekijöistä johtuen jo pelkästään tiedonsiirto on erittäin hidasta, usein vain Mbit/s. Metsähovin PC-EVN -järjestelmän tapauksessa off-line e-vlbi on yksinkertaisempaa ja nopeampaa, koska näytevirrat on tallennettu tavallisiin Linux-tiedostoihin. Nämä voidaan suoraan siirtää korrelaattoriaseman levyille esimerkiksi jatkokehittämälläni nopealla Tsunami UDP -protokollalla (Wag06-1). Myös puoliksi reaaliaikainen e-vlbi onnistuu PC-EVN -järjestelmän tapauksessa käyttämällä jatkokehittämääni Tsunami-protokollaa ja -ohjelmistoa. Seuraavaksi esitellään oleellisimmat tiedot Metsähovin PC-EVN -järjestelmän rakenteesta ja annetaan taustatiedot seuraavassa luvussa kuvatuille kehitystöille, joiden kautta sekä automatisoitu off-line- että luotettava reaaliaikainen e-vlbi -havainnointi ovat tulleet mahdolliseksi PC-EVN:llä. 2.2 Metsähovin PC-EVN -järjestelmä Metsähovin PC-EVN -järjestelmä perustuu kuluttajatietokoneisiin, jotka on rakennettu tavallisista kaupan hyllystä saatavista komponenteista. Tietokoneeseen lisätään erityinen Metsähovissa vuonna 2003 kehitetty digitaalinen I/O-kortti (VSI Board, VSI) (RiM04), jolla voidaan kerätä antennisignaalia näytteistävän järjestelmän antamat näytteet erilliseltä VLBI Standard Interface (VSI) tietoväylältä (Whi00). VSIB-kortti voidaan liittää kaikkiin VSI-väylää käyttäviin järjestelmiin. Näistä näytteenottojärjestelmiä ovat ainakin amerikkalainen Digital Backend ja italialainen Digital Baseband Converter. VSIB-kortti voi kerätä näiden antamia näytteitä VSI-väylältä Mbit/s nopeudella. Suuremmat nopeudet ovat mahdollisia, jos VSI-väylää luetaan rinnakkain ja aikajakoisesti (RiM04). VSIB-kortilla on Linux-ajuri, joka alustaa kortin siirtämään DMA:lla näytteitä keskusmuistissa olevaan jatkuvaan BigPhysArea-rengaspuskuriin (Wel96). Ajuri myös toteuttaa Linux-merkkioheislaitteen rajapinnan, josta käyttäjäohjelmat voivat lukea näytteet kuin tavallisesta tiedostosta. Rengaspuskurin maksimikoko L V SIbuf on käyttäjän asetettavissa, yläraja on 740 MB. Vanhin tieto ylikirjoittuu ensimmäisenä, joten puskurin näytehistoria-aikaikkuna on τ V SIbuf = 8 L V SIbuf R V SI jollain VSI-väylän bittinopeudella R V SI. Esimerkiksi 512 Mbit/s nopeudella ja tavallisella 144 MB koolla puskurissa on viimeisten τ V SIbuf 2s näytteet. VSIB-kortilta luettujen näytteiden tallennuksessa levylle, esimerkiksi off-line e-vlbi:ssä, käytetään tason 0 ohjelmallista RAID:ia. Tekemiemme suorituskykytestien perusteella RAID0 vanhalla kesän 2006 kuluttajatietokoneella selviytyi helposti 1 2 Gbit/s nopeuksista (Mol06). Reaaliaikasiirroissa taas emolevyille integroidut 1 Gbit/s verkkopiirit ovat osoittautuneet tekemissämme siirtotesteissä enemmän kuin riittäviksi (MoW06). Tulosten perusteella kuluttajatietokone on täysin riittävä ainakin Mbit/s e-vlbi -käyttöön. Reaaliaikasiirtoon liittyvä kehitystyö esitetään seuraavassa luvussa. 4

8 Luku 3 Reaaliaikaisen e-vlbi:n kehitystyöt Metsähovissa Tässä luvussa esitellään oleellisimmat osat Metsähovissa tekemistäni kehitystöistä, joita vaadittiin EU EXPReS -projektissa demonstroimaan PC-EVN e-vlbi:n toimivuus projektin Month7 Demo - testipäivänä ja joiden kautta PC-EVN e-vlbi tuotantokäyttö on tullut mahdolliseksi 2007 aikana. 3.1 VSIB-ajurin lähdekoodin päivitys Metsähovissa A. Mujusen kirjoittama VSIB-ajuri oli alkujaan 2.4-kerneleille, mutta tavallisimmat Linuxjakelut olivat siirtyneet jo 2.6-sarjan ytimeen. Jotta VSIB olisi käyttökelpoinen observatorioitten uusissa koneissa, ajuri oli siirrettävä 2.6 ytimeen. Ohjelmointityö oli varsin suoraviivainen. Ajuriin oli tehtävä myös joitakin yksinkertaisia toiminnallisia lisäyksiä, joita nyt käytetään pääasiassa Australian LBAobservatorion ohjelmissa (Phi06). Päivittämäni VSIB-ajurin toimivuus testattiin lopuksi rasituskokeessa, jossa kerättiin kahdella PC-EVN -koneella tietoja RAID-levyille 60 tunnin ajan. Ajuri selvisi kokeista ilman ongelmia ja voitiin antaa levitykseen muille observatorioille (Mol06) Gbit/s verkkoyhteyden käyttöönotto Reaaliaikaista e-vlbi:tä varten Metsähoviin hankittiin EXPReS-rahoituksella kustannustehokas Extreme Networks Summit X450-24t -verkkokytkimen kuituoptiikkoineen sekä 10 Gbit/s kuituyhteys suoraan CSC:lle Funetin runkoverkkooon. Metsähovi oli näin maailman ensimmäinen radio-observatorio 10 Gbit/s yhteydellä, kun muilla oli samaan aikaan enintään 2.5 Gbit/s yhteys (RiM06). Yhdistimme kytkimen Ethernet-portteihin yhdistimme neljä uutta PC-EVN -testikonetta. Verkkoyhteyden nopeus Metsähovin ja ulkomaiden välillä testattiin lyhyesti iperf -ohjelmalla 1 Gbit/s nopeudella. Täyttä 10 Gbit/s ei kokeiltu; 1 Gbit/s toimi hyvin ja oli ensimmäisten e-vlbi -reaaliaikasiirtojen kannalta täysin riittävä. 5

9 Kuva 3.1. Tsunami UDP -protokollan asiakas- ja palvelinohjelmien rakenne (Mei02). 3.3 Tsunami UDP -protokolla Tsunami on Indianan Yliopiston Pervasive Technology Labs -tutkimuskeskuksessa kehitetty TCP:tä paljon nopeampi tiedonsiirtoprotokolla, josta 2002 julkaistiin beta-laatuinen lähdekoodi (Mei02). Ylläpitämäni huomattavasti parannettu versio löytyy SourceForge-projektista Tsunami UDP. Uutta Tsunamia voidaan e-vlbi:n lisäksi toki käyttää myös tavalliseen tiedostonsiirtoon (Wag06-1). Tsunamin yleisrakenne on esitetty kuvassa 3.1. Siirrettävä tiedosto jaetaan L block tavun kokoisiin numeroituihin lohkoihin B 0...N, jotka palvelin lähettää asiakkaalle peräkkäin UDP-paketeissa. Tiedonsiirron kulku ja häviöttömyys on lähes täysin asiakkaan hallinnassa. Jos asiakas huomaa lohkojen puuttuvan peräkkäisten lohkojen virrasta, se voi pyytää tai olla pyytämättä puuttuva lohko uudelleen lähetettäväksi. Asiakas kerää uudelleenlähetettävien lohkojen lohkonumerot ensin väliaikaiseen listaan, jonka maksimipituus L retxlist on oletusarvoisesti 2048 lohkoa. Kertynyt lista välitetään vähintään τ RP (τ RP = 350ms) väliajoin palvelimelle, joka lähettää nämä lohkot uudestaan. Mikäli L retxlist pituus ylittyy ajan τ RP sisällä, palvelimelle annetaan uudelleenaloituspyyntö, jolloin se peruuttaa peräkkäisessä lohkojen lähetyksessä takaisin asiakkaan antamaan lohkoon. Vastaanotettu tiedosto on näin aina tiettyyn lohkoon asti aukoton tämän ja juuri vastaanotetun lohkon välissä saa olla korkeintaan L retxlist aukkoa. Näin minimoidaan uudelleen lähetettävien lohkojen osuus UDP-kokonaisliikenteestä ja pidetään siirto tehokkaana. Tsunamiin tekemäni lukuisat korjaukset, uudelleenkirjoitetut osat ja toiminnalliset lisäykset on kuvattu tarkemmin diplomityössä, SourceForge-projektisivun ChangeLog-tiedostossa ja CVS:n historiatiedoissa. Alla kuvataan e-vlbi -käyttöön liittyvät tärkeimmät lisäykset Lähetysten uudelleenaloitus Eräs korjattava ongelma oli Tsunamin lähetyksen uudelleenaloitusmenetelmän periaatteellinen toimimattomuus. Koko tiedostonsiirto saattoi jo pienellä pakettihäviöllä satunnaiseen aikaan pysähtyä täysin. Ongelma ilmeni siirtokokeissa muun muassa Japanin Kashima-aseman kanssa. Syy oli suuri pakettihäviö ja pitkä TCP-kontrolliyhteyden kiertoviive τ RTT (round-trip time, RTT). Yli 6

10 L retxlist paketin puuttuessa asiakas lähettää uudelleenaloituspyynnön palvelimelle, mutta palvelin saa pyynnön ja voi reagoida siihen vasta TCP-kontrolliyhteyden τ RTT puolikkaan jälkeen. Linjalla vielä kulkevista aiemmista UDP-paketeista osa saapuu perille ja aiheuttaa jokainen oman uudelleenaloituspyynnön. Nämä jatkuvasti lähetetyt uudelleenaloituspyynnöt pysäyttivät tiedonsiirron kokonaan. Luotettavasti toimiva korjaus onnistui vain kirjoittamalla asiakaspuolella parempi toteutus uudelleenaloituspyynnölle. Nyt esimerkiksi linjalla vielä kulkevat lohkot jätetään huomioimatta. Korjausten jälkeen ongelmaa ei enää ilmaantunut ja Tsunami voitiin ottaa tuotantokäyttöön myös Euroopan ja Japanin välisiin siirtoihin Reaaliaikainen Tsunami e-vlbi Olennaisin ero versioiden välillä on, että reaaliaika-tsunami käyttää tiedoston sijaan VSIB-ajurin /dev/vsib merkkioheislaittetta. Toisin kuin tiedostoissa, vanhimmat tiedot häviävät aikaikkunan τ V SIbuf jälkeen. Koska itse protokolla on sama, tavallisia ja reaaliaikaisia Tsunami-ohjelmia voidaan käyttää ristikkäin. Eri käyttötavat on havainnollistettu taulukossa 3.1. Näistä yleisimmät ovat off-line e-vlbi ja realiaikainen e-vlbi tiedonkeruu, joita kehitin EXPReS-töissä. Taulukko 3.1. Tavallisen ja reaaliaikaisen Tsunamin yhteiskäyttö ja vastaavat VLBI-tiedonsiirtomoodit. Asiakas Palvelin: tavallinen reaaliaika tavallinen tiedostonsiirto, off-line e-vlbi reaaliaikainen e-vlbi tiedonkeruu reaaliaika reaaliaikainen e-vlbi tiedontoisto reaaliaikainen VSI-VSI siltaus Reaaliaikaisessa palvelimessa eräs lisäominaisuus tiedostopalvelimeen verrattuna on mahdollisuus tallentaa lähetetyt VSIB-tiedot palvelinkoneella olevaan tiedostoon, varmuuskopiointimielessä. Mikäli verkossa oli ongelmia siirron aikana, paikallinen kopio voidaan siirtää myöhemmin korrelaattorille Tsunamilla off-line e-vlbi -tiedostosiirtona. Lisäksi palvelimen on tiedettävä asiakkaan haluama tavumäärä, koska VSIB-merkkioheislaite kerää aina uusia näytteitä, eikä sillä siksi ole tiedostopituutta. Myös näytteenoton aloitusajankohta on kerrottava, jotta palvelin osaa käynnistää VSIB-kortin oikealla ajanhetkellä. Nämä toiminnot kuvataan seuraavassa kappaleessa Skannien siirto reaaliaikaisella Tsunami-palvelimella VLBI-kokeessa kaikki skannit tallennetaan kokeelle etukäteen laaditun VLBI-havainnointiaikataulun mukaan. Tästä luodaan asemakohtainen aikataulu, josta selviää skannien oikea UTC-aloitusajankohta ja haluttu tiedonkeruun kesto sekunneissa. Reaaliaikaisissa siirroissa yleensä korrelaattoriasemalla sijaitsevan asiakaskoneen on tunnettava asemien aikataulu ja pyydettävä sen mukaisesti skanneja observatorioiden reaaliaikaiselta Tsunami-palvelimelta. Palvelimelle oli jotenkin kerrottava skannin oikea UTC-aloitusajankohta ja siirrettävän tiedon määrä. Helpoin toteutustapa oli liittää nämä tiedot osaksi palvelimelta pyydetyn tiedoston tiedostonimeä, täten 7

11 protokollaa ja Tsunami-asiakasta ei tarvinnut muuttaa ja reaaliaikapalvelimeen oli vain lisättävä tiedostonimitulkki. EVN:ssä oli jo olemassa skannitiedostoille standardoitu nimeämiskäytäntö, joka esittää 10 mahdollista nimiformaattia (HKR04). Tiedostonimelle sallitaan käyttäjän määrittelemiä lisätietokenttiä, joita käytin hyväksi lisätietojen välittämiseen reaaliaikapalvelimelle. Tyypillinen skannin EVN-tiedostonimi on esimerkiksi euro84 mh b T12:25:30 dl= vsi. Tästä selviää aloitusaika ja lisätietokentässä dl= kerrotaan skannin kesto tavuina. EVN-tiedostonimitulkista oli sinänsä jo olemassa valmis versio, mutta siinä oli lukuisia ongelmia ja rajotuksia, minkä takia jouduin kirjoittamaan tulkin pitkälti uudelleen Tsunamille. Reaaliaikapalvelin aloittaa nyt tiedonsiirron vasta tarkasti annetulla ajanhetkellä käynnistämällä VSIBkortin tiedonkeruutilaan hieman ennen seuraavaa VSI-väylän sekuntipulssilla. Siirto päättyy kun asiakkaan mielestä kaikki tavut on vastaanotettu Aikarajoitetut uudelleenlähetykset reaaliaikasiirrossa Kaikentyyppisessä reaaliaikaisessa tiedonsiirrossa voi syntyä ongelmatilanteita, varsinkin jos vakio reaaliaikainen siirtonopeus yhdessä verkon muun tietoliikenteen kanssa on liian lähellä verkkoreitin pullonkaulan maksimikapasiteettia. Tällöin verkon muu liikenne voi aiheuttaa hetkellistä pakettihäviötä. Myös asiakaskoneen ylikuormittuminen voi aiheuttaa pakettihäviötä. Oletusarvoisesti asiakasohjelma pyytää kaikki siirrossa kadonneet lohkot uudestaan. Toki myös uudelleen lähetetyt lohkot saattavat kadota siirrossa. VSIB:in rajallisen näytehistorian τ V SIbuf takia vanhimmat tiedot ylikirjoittuvat ja tietyn ajan jälkeen asiakkaan uudelleenlähetyspyyntö palauttaakin ylikirjoitetut näytteet. Tilanne täytyy havaita Tsunamissa, koska vanhentuneiden lohkojen turha lähettäminen alentaa ruuhkautuneen siirron hyötynopeutta ennestään ja kasvattavat siirron kokonaishäviötä täysin aiheetta. Aikarajat uudelleenlähetyksille oli luonnollisinta toteutettaa Tsunami-asiakkaassa. Nyt asiakas pyytää vain tarpeeksi tuoreet puuttuvat lohkot uudelleen. Kriteerinä käytetään käyttäjän antamaa a priori - tietojen pohjalta estimoitua aikarajaa. Tällä toteutustavalla palvelin ei kuormita verkkoa turhaan ja protokollakin säilyy versioyhteensopivana. Paikallisesti Metsähovissa tehdyissä kuormituskokeissa aikarajoitukset osoittautuivat toimivan erittäin hyvin. Lähitulevaisuudessa erityisesti pitkän etäisyyden kansainvälisissä siirroissa huonohkojen runkoverkkojen yli aikarajoitukset voivat olla hyödyllisiä Reaaliaikaisen e-vlbi -havainnoinnin automatisointi Tsunami-asiakasohjelmaan tekemieni lisäysten ansiosta VLBI-kokeen tiedostonsiirrot voi käynnistää helposti skripteistä eikä pelkästään asiakasohjelman omalta komentoriviltä. VLBI-kokeen kaikkien skannien siirto peräjälkeen asiakaskoneelle onnistuu siten helposti yhdellä skriptillä, joka sisältää VLBI-kokeen asemakohtaisen aikataulun tiedot. Tämä havainnointiskripti ajetaan esimerkiksi korrelaattoriasemalla. 8

12 Skripti aloittaa aikataulun mukaisesti VLBI-kokeen skannien reaaliaikasiirrot tietyn observatorion PC- EVN -koneelta asiakaskoneelle. Havainnointiskripti sisältää myös joitakin muiden observatorioitten toivomia lisätoiminnallisuuksia, joiden avulla siirrot sietävät verkko-ongelmia huomattavasti paremmin. Jotta uuden VLBI-kokeen havainnointi olisi mahdollisimman helppoa, kirjoitin apuskriptit, jotka muuntavat asemakohtaisen aikataulutiedoston mainituksi havainnointiskriptiksi. Ajan tasalla olevat apuskriptit löytyvät muun muassa asemille laatimastani Metsähovi PC-EVN Linux-jakelusta ja asennusdokumentaatiosta (Wag06-2). 9

13 Luku 4 Kolmen aseman e-vlbi Month7 EU-demonstraatio EXPReS-projektissa oli tarkistuspiste, jossa oli esitettävä Metsähovissa tehty e-vlbi -kehitystyö ja demonstroitava PC-EVN -järjestelmän toiminta. Demonstraation tavoitteena oli siirtää Ruotsin Onsalan (On) ja Englannin Jodrell Bankin (Jb) asemien 256 ja 512 Mbit/s nopeuksilla kerättyjä tietoja JIVE:n korrelaattoriasemalle Hollantiin korreloitavaksi. Metsähovissa meillä ei ollut toimivaa vastaanotinta kokeen 22 GHz taajuusalueelle, joten emme osallistuneet teleskoopilla. Koska JIVE:n kapasiteetti ei riittänyt kahden reaaliaikaisen 512 Mbit/s virran vastaanottoon, nämä otettiin vastaan Metsähovissa ja siirrettiin myöhemmin korreloitavaksi JIVE:en. Yhteensä neljä tuntia kestävässä kokeessa oli neljä osioita, joissa jokaisessa tarkoitus oli tallentaa 18 usean minuutin pituista skannia. Ensimmäinen osio (A) sisälsi off-line e-vlbi siirtoa, kolmessa seuraavaassa (B1,B2,C) käytettiin siirtoa reaaliajassa. Kaikki siirrot tehtiin Tsunamilla ja kappaleen automatisointiskriptien avulla. Lisäksi reaaliaikasiirroissa käytettiin Tsunamin paikallista varmuuskopioominaisuutta. Tyypilliseen e-vlbi -henkeen kaikki osallistuneet asemat seurasivat kokeen etenemistä Skypekonferenssissa. Tämä auttoi huomattavasti nopeassa päätöksenteossa, joka oli tarpeen, kun JIVE huomasi VLBI-kokeen A-osion lopussa ongelmia omassa vastaanottavassa Mark5-koneessaan. VLBI-kokeen muiden osioiden suoritustapaa mikä asema lähettää tiedot minne jouduttiin näiden takia muuttamaan lennosta. Demonstraation kaikki osiot onnistuivat menestyksekkäästi. Osassa A Jb ja On asemilla paikallisesti tallennetut 512 Mbit/s skannit voitiin siirtää havainnoinnin jälkeen off-line e-vlbi:nä JIVE:n Mark5- koneelle jopa yli 600 Mbit/s nopeudella. Osassa B1 256 Mbit/s reaaliaikasiirrot Metsähoviin toimivat täysin ongelmitta ja tasaisella nopeudella. Osan B2 512 Mbit/s siirrot sujuivat myös erittäin hyvin, tosin Jb:n kuudesta skannista yksi kadotettiin konfiguraatiovirheen takia. Osassa C oli suunniteltu että Jb siirtää tietoja reaaliajassa JIVE:en, On Metsähoviin. JIVE:n yritykset korjata osan A jälkeen ilmenneet Mark5-ongelmat olivat vain pahentaneet tilannetta, eikä Jb:n siirtojen vastaanotto onnistunut. Koska B2-osassa 512 Mbit/s siirrot oli jo osoitettu toimivaksi, C-osasta luovuttiin parin JIVE:n lisäyrityksen jälkeen. 10

14 Kuva 4.1. Koko Suomen Internet-ulkomaanyhteyden tuleva ja lähtevä verkkoliikenne Month7- demonstraation ajalta. Jb ja On observatorioista tulleet 256 ja 512 Mbit/s e-vlbi -siirrot erottuvat muusta taustaliikenteestä piikkeinä ylemmässä käyrässä. Kuva on CSC:ltä (CSC; CWK06). Lopullinen siirtojen aito onnistuminen todettiin vasta sen jälkeen, kun JIVE oli saanut osien A, B1 ja B2 skannitiedostot siirrettyä Metsähovista ja korreloitua. Korrelointituloksista löytyivät odotetut interferenssikuviot, jotka osoittivat siirtojen toimineen ilman häviötä ja tuottaneen käyttökelpoisia skannitiedostoja. Tarkemmat tulokset löytyvät alkuperäisestä Month7 EU-raportista (CWK06). Demonstraatio oli lopuksi täysi menestys. Month7 verkkoliikennetilastoja katsottiin myöhemmin, ja osoittautui, että Metsähoviin tehdyt siirrot kaksinkertaistivat koko Suomen ulkomaanliikenteen, mikä näkyy Funetin verkkotilastoissa kuvassa 4.1. Esimerkki Tsunami-asiakkaan siirtotilastoista eräälle B2-osan 512 Mbit/s skannille on esitetty tekstin lopussa kuvassa 5.1. Tässä Onsalan siirrot kulkevat tasaisesti. Jb:n siirrossa näkyy lieviä purskeita, jotka todennäköisesti aiheutuvat Jb:n käyttämästä vanhasta nforce2-palvelinkoneesta. 11

15 Luku 5 Yhteenveto Edellä esitettiin pääpirteet Metsähovissa tekemästäni e-vlbi -kehitystyöstä EU EXPReS-projektissa. Näitä olivat Metsähovin PC-EVN -järjestelmän VSIB-ajurin päivittäminen uuteen 2.6-kerneliin ja e- VLBI-siirtoihin käytetyn Tsunami-tiedostonsiirtoprotokollaan liittyvät useat kehitystyöt. Helpompaa ja automaattisempaa reaaliaikaista VLBI-havainnointia varten loin apuskriptit, jotka muuntavat observatorion VLBI-aikataulu Tsunami-asiakaskriptiksi, jolla korrelaattoriasema voi hakea observatorion skannit. Suoritettujen kehitystöiden jälkeen Tsunamia on voitu käyttää erittäin hyvin esimerkiksi reaaliaikaisissa 512 Mbit/s siirroissa. PC-EVN -järjestelmän reaaliaikasiirtojen toimivuus todistettiin ensimmäistä kertaa EXPReS-projektin Month7-demonstraatiossa, jonka tuloksia kuvattiin tässä lyhyesti. Demonstraation jälkeen reaaliaikasiirrot ovat hitaasti yleistyneet EVN:ssä. Reaaliaikainen Tsunami ja VLBI-havainnointiskriptit ovat jo viikottaisessa tuotantokäytössä muun muassa Ruotsin Onsalassa, Saksassa Bonnin MPIfR:ssä ja Wettzellissä sekä koekäytössä Japanissa. Myös muut asemat harkitsevat näiden käyttöä. Bonnissa oleva geodeettinen korrelaattoriryhmä ylläpitää lisäksi omaa e-vlbi -sivustoa, jolle julkaistaan silloin tällöin automatisoitujen Tsunami-siirtojen raportteja ja lokitiedostoja (MPI07). Käyttökokemuksia löytyy myös julkaisusta (HMW07). 12

16 700 Phase B2 512 Mbps Jb to Mh, Last Scan : Mbps 600 Throughput [Mbit/s] Time in scan [s] 2 Phase B2 512 Mbps Jb to Mh, Last Scan : Retransmit % Retransmission Rate [%] Time in scan [s] 700 Phase B2 512 Mbps On to Mh, Last Scan : Mbps Throughput [Mbit/s] Time in scan [s] 2 Phase B2 512 Mbps On to Mh, Last Scan : Retransmit % Retransmission Rate [%] Time in scan [s] Kuva 5.1. Siirtonopeuden ja uudelleenlähetettyjen UDP-pakettien prosenttimäärien kuvaajat eräälle neljän minuutin reaaliaikaiselle 512 Mbit/s skannille, joita siirrettiin Month7-demonstraation osassa B2. Siirto Jodrell Bankista Metsähoviin on yllä, Onsalasta alla. 13

17 Kirjallisuutta [1] EU6, A Production Astronomy e-vlbi Infrastructure, Annex I - Description of Work, EU Sixth Framework Programme, Integrated Infrastructure Initiative, Contract EXPReS, 02/2007 [bbftp] G. Farrache, bbftp tiedostonsiirto-ohjelma, 10/2006 [CSC] Tieteen tietotekniikan keskus CSC, Tietoa Funet-verkon tilasta, status/, 10/2006 [EGAE] MIT Haystack Observatory, Experiment Guided Adaptive Endpoint, haystack.mit.edu/twiki/bin/view/evlbi/egae, 10/2006 [HMW07] R. Haas (OSO), A. Müskens (MPIfR), J. Wagner (MRO) ja muut, e-vlbi Data Transfer from Onsala and Metsähovi to the Bonn Correlator, Proceedings of the 18th Working Meeting on European VLBI for Geodesy and Astrometry, 2007 (in print) [HHK03] Teruyuki Hasegawa, Toru Hasegawa, N. Kawaguchi ja muut, Gbps Optical-connected Realtime VLBI Observation Testbed - A Multi-gigabit-rate Distributed Application in Astronomy, Global Telecommunications Conference 2003, Vol. 7, sivut , 2003 [HKR04] E. Himwich, Y. Koyama, C. Reynolds, A. Whitney, e-vlbi File-Naming Conventions, 2004, conventions.pdf, 02/2007 [Mei02] M. R. Meiss, Tsunami: A High-Speed Rate-Controlled Protocol for File Transfer, Indiana University, 2002, 02/2007 [MPI07] Max-Planck-Institut für Radioastronomie, Bonn, Geodetic VLBI at the Bonn Correlator, 06/2007 [Mol06] G. Molera, Computer tests in Metsähovi computers, 2006, vsib-tests/tests.html, 04/2007 [MoW06] G. Molera, J. Wagner, Tsunami data transfer tests, 2006, tsunamitests/, 06/

18 [RiM06] J. Ritakari, A. Mujunen, The first 10 Gbps customer link of Funet installed, CSCnews 3, sivut 20-23, 2006 [MuR06] A. Mujunen, J. Ritakari, Metsähovi Radio Observatory, Helsinki University of Technology TKK, EXPReS JRA1 FABRIC: Data Acquisition Requirements, EU FABRIC Reports 2006, acquisition_design.pdf, 12/2006 [MRW07] G. Molera, A. Mujunen, J. Ritakari, J. Wagner, Metsähovi Radio Observatory, Helsinki University of Technology TKK, B. Anderson, Jodrell Bank Observatory, University of Manchester, EXPReS JRA1 FABRIC Data Acquisition Design Report, EU FABRIC Reports 2007, acquisition_design.pdf, 12/2006 [Phi04] C. Phillips, evlbi scientific benefits, LBA evlbi Memos, ATNF CSIRO, csiro.au/vlbi/evlbi/memos.html, 12/2006 [Phi06] C. Phillips, LBA evlbi Download Page, ohjelmistojulkaisu, vlbi/evlbi/software/download.html, 12/2006 [Pre02] E. Preuss, The beginnings of VLBI at the 100-m radio telescope, Proceedings of the 6th European VLBI Network Symposium, Bonn, Saksa, kesäkuu 2002 [RiM04] J. Ritakari, A. Mujunen, Gbit/s VLBI and evlbi with Off-The-Shelf Components, International VLBI Symposium 2004 General Meeting Proceedings, sivut , 2004 [TKN06] H. Takeuchi, M. Kimura, J.-I. Nakajima ja muut, Development of a 4 Gbps Multifunctional Very Long Baseline Interferometry Data Acquisition System, Publications of the Astronomical Society of the Pacific, sivut , joulukuu 2006 [Tho91] A. R. Thompson, Interferometry and Synthesis in Radioastronomy, ISBN-13: , Krieger Publishing, 1991 [CWK06] J. Conway, J. Wagner, N. Kruithof ja muut, EXPReS FABRIC Month 7 Demonstration Report, EU FABRIC Reports 2006, fabric:fabric1_2_3_month7jec3.pdf, 12/2006 [Wag06-1] J. Wagner, Tsunami UDP Protocol, SourceForge-ohjelmistoprojekti, sourceforge.net, 10/2006 [Wag06-2] J. Wagner, Quick Install Guide And Cheatsheet For Setting Up A VSIB PC, 11/2006 [Wel96] M. Welch, Big physical area kernel patch, zr36120/, 10/

19 [Whi99] A. Whitney, Concept for an Affordable High-Data-Rate VLBI Recording and Playback System, Mark 5 Memo #1, MIT Haystack Observatory, Mark 5 Memo Series, 1999 [Whi00] A. R. Whitney ja muut, VLBI Standard Hardware Interface Specification Rev 1.0, MIT Haystack Observatory, 2000, 08_07_vsi-h_final_rev_1.pdf, 10/2006 [Whi02] A. R. Whitney, Mark 5 Disk-Based Gbps VLBI Data System, MIT Haystack Observatory, 2002, 02/

Reaaliaikaisen e-vlbi. kehitystyö Metsähovissa. Jan Wagner, Metsähovin radiotutkimusasema

Reaaliaikaisen e-vlbi. kehitystyö Metsähovissa. Jan Wagner, Metsähovin radiotutkimusasema Reaaliaikaisen e-vlbi pitkäkantainterferometrian kehitystyö Metsähovissa Jan Wagner, Metsähovin radiotutkimusasema jwagner@kurp.hut.fi VLBI (1/2) Yksittäiset radioteleskoopit: Resoluutio / D Sumea kuva

Lisätiedot

Referenssit ja näytteenotto VLBI -interferometriassa

Referenssit ja näytteenotto VLBI -interferometriassa Referenssit ja näytteenotto VLBI -interferometriassa Jan Wagner, jwagner@kurp.hut.fi Metsähovin radiotutkimusasema / TKK Eri taajuuksilla sama kohde nähdään eri tavalla ts. uutta tietoa pinta-ala D tarkkuustyötä

Lisätiedot

Professori Martti Hallikainen

Professori Martti Hallikainen TEKNILLINEN KORKEAKOULU Sähkö- ja tietoliikennetekniikan osasto Jan Wagner REAALIAIKA-PITKÄKANTAINTERFEROMETRIAN KEHITTÄMINEN METSÄHOVIN RADIOTUTKIMUSASEMALLA Diplomityö, joka on jätetty opinnäytteenä

Lisätiedot

Professori Martti Hallikainen

Professori Martti Hallikainen TEKNILLINEN KORKEAKOULU Sähkö- ja tietoliikennetekniikan osasto Jan Wagner REAALIAIKA-PITKÄKANTAINTERFEROMETRIAN KEHITTÄMINEN METSÄHOVIN RADIOTUTKIMUSASEMALLA Diplomityö, joka on jätetty opinnäytteenä

Lisätiedot

D B. Levykön rakenne. pyöriviä levyjä ura. lohko. Hakuvarsi. sektori. luku-/kirjoituspää

D B. Levykön rakenne. pyöriviä levyjä ura. lohko. Hakuvarsi. sektori. luku-/kirjoituspää Levyn rakenne Levykössä (disk drive) on useita samankeskisiä levyjä (disk) Levyissä on magneettinen pinta (disk surface) kummallakin puolella levyä Levyllä on osoitettavissa olevia uria (track), muutamasta

Lisätiedot

S-38.118 Teletekniikan perusteet

S-38.118 Teletekniikan perusteet S-38.118 Teletekniikan perusteet Laskuharjoitus 3 Paketoinnin hyötysuhde 1 Harjoitus 3 koostuu: Demoluento (45 min) Datan siirtäminen Internetissä yleensä Laskuesimerkki datan siirtämisestä Äänen siirtäminen

Lisätiedot

TK081001 Palvelinympäristö

TK081001 Palvelinympäristö TK081001 Palvelinympäristö 5 opintopistettä!! Petri Nuutinen! 8 opintopistettä!! Petri Nuutinen! RAID RAID = Redundant Array of Independent Disks Useasta fyysisestä kiintolevystä muodostetaan yhteinen

Lisätiedot

Tietokone. Tietokone ja ylläpito. Tietokone. Tietokone. Tietokone. Tietokone

Tietokone. Tietokone ja ylläpito. Tietokone. Tietokone. Tietokone. Tietokone ja ylläpito computer = laskija koostuu osista tulostuslaite näyttö, tulostin syöttölaite hiiri, näppäimistö tallennuslaite levy (keskusyksikössä) Keskusyksikkö suoritin prosessori emolevy muisti levy Suoritin

Lisätiedot

Mikä on internet, miten se toimii? Mauri Heinonen

Mikä on internet, miten se toimii? Mauri Heinonen Mikä on internet, miten se toimii? Mauri Heinonen Mikä on Internet? Verkkojen verkko Muodostettu liittämällä lukuisia aliverkkoja suuremmaksi verkoksi Sivustojen tekemiseen käytetään kuvauskielta HTML

Lisätiedot

Tietojenkäsittelyn perusteet 2. Lisää käyttöjärjestelmistä

Tietojenkäsittelyn perusteet 2. Lisää käyttöjärjestelmistä Tietojenkäsittelyn perusteet 2 Lisää käyttöjärjestelmistä 2011-02-09 Leena Ikonen 1 Systeemiohjelmat Systeemiohjelmiin kuuluvat Kääntäjät ja tulkit (+debuggerit) Käyttöjärjestelmä Linkittäjät Lataajat

Lisätiedot

Tikon Ostolaskujenkäsittely versio 6.1.2 SP1

Tikon Ostolaskujenkäsittely versio 6.1.2 SP1 Toukokuu 2012 1 (14) Tikon Ostolaskujenkäsittely versio 6.1.2 SP1 Asennusohje Toukokuu 2012 2 (14) Sisällysluettelo 1. Vaatimukset palvelimelle... 3 1.1..NET Framework 4.0... 3 1.2. Palvelimen Internet

Lisätiedot

KServer Etäohjaus Spesifikaatio asiakaspuolen toteutuksille

KServer Etäohjaus Spesifikaatio asiakaspuolen toteutuksille KServer Etäohjaus 1 (5) KServer Etäohjaus Spesifikaatio asiakaspuolen toteutuksille Palvelimen toteutuksen ollessa versio 1.0, spesifikaation versio 1.0.0. 2009, Riku Eskelinen/ KServer Software Development

Lisätiedot

Älypuhelinverkkojen 5G. Otto Reinikainen & Hermanni Rautiainen

Älypuhelinverkkojen 5G. Otto Reinikainen & Hermanni Rautiainen Älypuhelinverkkojen 5G Otto Reinikainen & Hermanni Rautiainen Johdanto [1][2] Viimeisen 30 vuoden aikana mobiiliverkkojen markkinaosuus on kasvanut merkittävästi Langattomia laitteita on joillain alueilla

Lisätiedot

Teknisiä käsitteitä, lyhenteitä ja määritelmiä

Teknisiä käsitteitä, lyhenteitä ja määritelmiä Teknisiä käsitteitä, lyhenteitä ja määritelmiä Yleistä Asuinkiinteistön monipalveluverkko Asuinkiinteistön viestintäverkko, joka välittää suuren joukon palveluja, on avoin palveluille ja teleyritysten

Lisätiedot

Netemul -ohjelma Tietojenkäsittelyn koulutusohjelma 31.10.2011

Netemul -ohjelma Tietojenkäsittelyn koulutusohjelma 31.10.2011 Tietojenkäsittelyn koulutusohjelma ICT1TN002 1/6 Tietokone ja tietoverkot 1 ICT1TN002 Harjoitus lähiverkon toiminnasta Tässä harjoituksessa tutustutaan lähiverkon toimintaan Netemul ohjelman avulla. Ohjelmassa

Lisätiedot

TIES530 TIES530. Moniprosessorijärjestelmät. Moniprosessorijärjestelmät. Miksi moniprosessorijärjestelmä?

TIES530 TIES530. Moniprosessorijärjestelmät. Moniprosessorijärjestelmät. Miksi moniprosessorijärjestelmä? Miksi moniprosessorijärjestelmä? Laskentaa voidaan hajauttaa useammille prosessoreille nopeuden, modulaarisuuden ja luotettavuuden vaatimuksesta tai hajauttaminen voi helpottaa ohjelmointia. Voi olla järkevää

Lisätiedot

Siltojen haitat. Yleisesti edut selvästi suuremmat kuin haitat 2/19/2003 79. Kytkin (switch) Erittäin suorituskykyisiä, moniporttisia siltoja

Siltojen haitat. Yleisesti edut selvästi suuremmat kuin haitat 2/19/2003 79. Kytkin (switch) Erittäin suorituskykyisiä, moniporttisia siltoja Siltojen haitat sillat puskuroivat ja aiheuttavat viivettä ei vuonsäätelyä => sillan kapasiteetti voi ylittyä kehysrakenteen muuttaminen => virheitä jää havaitsematta Yleisesti edut selvästi suuremmat

Lisätiedot

Internet ja tietoverkot 2015 Harjoitus 7: Kertaus

Internet ja tietoverkot 2015 Harjoitus 7: Kertaus Internet ja tietoverkot 2015 Harjoitus 7: Kertaus Tämän harjoituksen tarkoituksena on hieman kerrata TCP/IP-kerrosmallin sovelluskerroksen, kuljetuskerroksen, internet-kerroksen ja siirtoyhteyskerroksen

Lisätiedot

Tiedonsiirto helposti navetta-automaation ja tuotosseurannan välillä

Tiedonsiirto helposti navetta-automaation ja tuotosseurannan välillä Tiedonsiirto helposti navetta-automaation ja tuotosseurannan välillä Tiedonsiirto VMS-, Alpro- tai DelProtuotannonohjausjärjestelmästä Ammuohjelmistoon 5/2014 Asennettavat ohjelmat ja versiot VMS-Management

Lisätiedot

Ongelma(t): Miten tietokoneen käyttöjärjestelmä toimii sisäisesti, jotta resurssit saadaan tehokkaaseen käyttöön?

Ongelma(t): Miten tietokoneen käyttöjärjestelmä toimii sisäisesti, jotta resurssit saadaan tehokkaaseen käyttöön? Ongelma(t): Miten tietokoneen käyttöjärjestelmä toimii sisäisesti, jotta resurssit saadaan tehokkaaseen käyttöön? 2013-2014 Lasse Lensu 2 Systeemiohjelmat ovat tietokoneen laitteistoa lähellä olevia ohjelmia,

Lisätiedot

Käyttöopas kahden kameran väliseen tiedostojen siirtoon

Käyttöopas kahden kameran väliseen tiedostojen siirtoon Canon-digitaalikamera Käyttöopas kahden kameran väliseen tiedostojen siirtoon Sisällysluettelo Johdanto....................................... 1 Kuvien siirtäminen langattomassa yhteydessä........ 2 Kameran

Lisätiedot

Vaatimusmäärittely Ohjelma-ajanvälitys komponentti

Vaatimusmäärittely Ohjelma-ajanvälitys komponentti Teknillinen korkeakoulu 51 Vaatimusmäärittely Ohjelma-ajanvälitys komponentti Versio Päiväys Tekijä Kuvaus 0.1 21.11.01 Oskari Pirttikoski Ensimmäinen versio 0.2 27.11.01 Oskari Pirttikoski Lisätty termit

Lisätiedot

Korkean resoluution ja suuren kuva-alueen SAR

Korkean resoluution ja suuren kuva-alueen SAR Korkean resoluution ja suuren kuva-alueen SAR Risto Vehmas, Juha Jylhä, Minna Väilä ja prof. Ari Visa Tampereen teknillinen yliopisto Signaalinkäsittelyn laitos Myönnetty rahoitus: 50 000 euroa Esityksen

Lisätiedot

2 Konekieli, aliohjelmat, keskeytykset

2 Konekieli, aliohjelmat, keskeytykset ITK145 Käyttöjärjestelmät, kesä 2005 Tenttitärppejä Tässä on lueteltu suurin piirtein kaikki vuosina 2003-2005 kurssin tenteissä kysytyt kysymykset, ja mukana on myös muutama uusi. Jokaisessa kysymyksessä

Lisätiedot

mikä sen merkitys on liikkuvalle ammattilaiselle?

mikä sen merkitys on liikkuvalle ammattilaiselle? artikkeli WWAN-verkko WWAN-verkko: mikä sen merkitys on liikkuvalle ammattilaiselle? Nopeiden, saumattomien yhteyksien merkitys minkä tahansa yrityksen menestykseen sekä liikkuvan ammattilaisen tehokkuuteen

Lisätiedot

Kuva maailmasta Pakettiverkot (Luento 1)

Kuva maailmasta Pakettiverkot (Luento 1) M.Sc.(Tech.) Marko Luoma (1/20) M.Sc.(Tech.) Marko Luoma (2/20) Kuva maailmasta Pakettiverkot (Luento 1) WAN Marko Luoma TKK Teletekniikan laboratorio LAN M.Sc.(Tech.) Marko Luoma (3/20) M.Sc.(Tech.) Marko

Lisätiedot

AV-muotojen migraatiotyöpaja - ääni. KDK-pitkäaikaissäilytys 2013 -seminaari 6.5.2013 / Juha Lehtonen

AV-muotojen migraatiotyöpaja - ääni. KDK-pitkäaikaissäilytys 2013 -seminaari 6.5.2013 / Juha Lehtonen AV-muotojen migraatiotyöpaja - ääni KDK-pitkäaikaissäilytys 2013 -seminaari 6.5.2013 / Juha Lehtonen Äänimuodot Ääneen vaikuttavia asioita Taajuudet Äänen voimakkuus Kanavien määrä Näytteistys Bittisyvyys

Lisätiedot

Pertti Pennanen DOKUMENTTI 1 (5) EDUPOLI ICTPro1 29.10.2013

Pertti Pennanen DOKUMENTTI 1 (5) EDUPOLI ICTPro1 29.10.2013 Virtualisointi Pertti Pennanen DOKUMENTTI 1 (5) SISÄLLYSLUETTELO Virtualisointi... 2 Virtualisointiohjelmia... 2 Virtualisointitapoja... 2 Verkkovirtualisointi... 2 Pertti Pennanen DOKUMENTTI 2 (5) Virtualisointi

Lisätiedot

CUDA. Moniydinohjelmointi 17.4.2012 Mikko Honkonen

CUDA. Moniydinohjelmointi 17.4.2012 Mikko Honkonen CUDA Moniydinohjelmointi 17.4.2012 Mikko Honkonen Yleisesti Compute Unified Device Architecture Ideana GPGPU eli grafiikkaprosessorin käyttö yleiseen laskentaan. Nvidian täysin suljetusti kehittämä. Vuoden

Lisätiedot

1. Tietokoneverkot ja Internet. 1. 1.Tietokoneesta tietoverkkoon. Keskuskone ja päätteet (=>-80-luvun alku) Keskuskone ja oheislaitteet

1. Tietokoneverkot ja Internet. 1. 1.Tietokoneesta tietoverkkoon. Keskuskone ja päätteet (=>-80-luvun alku) Keskuskone ja oheislaitteet 1. Tietokoneverkot ja Internet 1.1. Tietokoneesta tietoverkkoon 1.2. Tietoliikenneverkon rakenne 1.3. Siirtomedia 1.4. Tietoliikenneohjelmisto eli protokolla 1.5. Viitemallit: OSI-malli, TCP/IP-malli 1.6.

Lisätiedot

Versiohallinta ja Subversion. 26.9.2007 Maunu Tuomainen mttuomai@jyu.fi

Versiohallinta ja Subversion. 26.9.2007 Maunu Tuomainen mttuomai@jyu.fi Versiohallinta ja Subversion 26.9.2007 Maunu Tuomainen mttuomai@jyu.fi Versiohallinta yleisesti Ongelma: lähdekoodin ja muun materiaalin säilyttäminen siten, että: se on kaikkien saatavilla tuorein versio

Lisätiedot

L models. Käyttöohje. Ryhmä Rajoitteiset

L models. Käyttöohje. Ryhmä Rajoitteiset Teknillinen korkeakoulu T-76.115 Tietojenkäsittelyopin ohjelmatyö Lineaaristen rajoitteiden tyydyttämistehtävän ratkaisija L models Käyttöohje Ryhmä Rajoitteiset Versio Päivämäärä Tekijä Muutokset 0.1

Lisätiedot

Johdanto. Tiedonsiirtoverkkojen perusteista

Johdanto. Tiedonsiirtoverkkojen perusteista Tiedonsiirtoviiveet Johdanto Internetissä liikkuva tieto siirretään pienissä paketeissa. Se kuinka nämä paketit liikkuvat siirtotiellä vaikuttaa suoraan käyttäjän kokemukseen internetyhteyden laadusta.

Lisätiedot

verkkolasku.fi 2.1.2011

verkkolasku.fi 2.1.2011 palveluna Notebeat Entrepreneur -ohjelmalla hoidat kaikki yrityksesi myynti- ja ostolaskut sähköisesti selainkäyttöliittymässä, sekä siirrät ne kätevästi tilitoimistoon. Säästät heti käyttöönotosta alkaen

Lisätiedot

Tiedonsiirron kokonaisoptimointi erilaisten tietoverkkojen yhteiskäytössä

Tiedonsiirron kokonaisoptimointi erilaisten tietoverkkojen yhteiskäytössä Tiedonsiirron kokonaisoptimointi erilaisten tietoverkkojen yhteiskäytössä Juuso Meriläinen 27.11.2015 Juuso Meriläinen Tiedonsiirron kokonaisoptimointi erilaisten tietoverkkojen yhteiskäytössä 1 / 11 Johdanto

Lisätiedot

S 38.1105 Tietoliikennetekniikan perusteet. Pakettikytkentäiset verkot. Helsinki University of Technology Networking Laboratory

S 38.1105 Tietoliikennetekniikan perusteet. Pakettikytkentäiset verkot. Helsinki University of Technology Networking Laboratory S 38.1105 Tietoliikennetekniikan perusteet Pakettikytkentäiset verkot Kertausta: Verkkojen OSI kerrosmalli Sovelluskerros Esitystapakerros Istuntokerros Kuljetuskerros Verkkokerros Linkkikerros Fyysinen

Lisätiedot

Vasteaika. Vasteaikaa koskeva ohje ei ole juuri muuttunut Robert B. Millerin vuonna 1968 pitämästä esityksestä:

Vasteaika. Vasteaikaa koskeva ohje ei ole juuri muuttunut Robert B. Millerin vuonna 1968 pitämästä esityksestä: Nielsen: "Olen tutkinut Webin käytettävyyttä vuodesta 1994, ja jokaisessa tutkimuksessa esiin on noussut sama asia: käyttäjät haluaisivat sivujen latautuvan nopeammin. Aluksi olin sitä mieltä, että käyttäjät

Lisätiedot

SSH Secure Shell & SSH File Transfer

SSH Secure Shell & SSH File Transfer SSH Secure Shell & SSH File Transfer TIETOHALLINTO Janne Suvanto 1.9 2002 Sisällysluettelo Sisällysluettelo... 1 Yleistä... 2 SSH Secure Shell ohjelman asetukset... 3 POP3 tunnelin asetukset... 6 Yhteyden

Lisätiedot

Tietokoneen muisti nyt ja tulevaisuudessa. Ryhmä: Mikko Haavisto Ilari Pihlajisto Marko Vesala Joona Hasu

Tietokoneen muisti nyt ja tulevaisuudessa. Ryhmä: Mikko Haavisto Ilari Pihlajisto Marko Vesala Joona Hasu Tietokoneen muisti nyt ja tulevaisuudessa Ryhmä: Mikko Haavisto Ilari Pihlajisto Marko Vesala Joona Hasu Yleisesti Muisti on yksi keskeisimmistä tietokoneen komponenteista Random Access Memory on yleistynyt

Lisätiedot

Länsi-Suomi-rastien ajanotossa käytetään E-Results Lite -ajanotto-ohjelmaa.

Länsi-Suomi-rastien ajanotossa käytetään E-Results Lite -ajanotto-ohjelmaa. Sivu 1/10 Länsi-Suomi-rastien ajanotossa käytetään E-Results Lite -ajanotto-ohjelmaa. Ohjelma käyttää suunnistusliiton emit -rekisteriä, joka sisältää nimet sekä leimasimien numerot. Rekisteriä on täydennetty

Lisätiedot

Luento 2: Tiedostot ja tiedon varastointi

Luento 2: Tiedostot ja tiedon varastointi HELIA 1 (19) Luento 2: Tiedostot ja tiedon varastointi Muistit... 2 Päämuisti (Primary storage)... 2 Apumuisti (Secondary storage)... 2 Tiedon tallennuksen yksiköitä... 3 Looginen taso... 3 Fyysinen taso...

Lisätiedot

Käyttöohje BTGP-38KM Bluetooth GPS Data Logger V1.0

Käyttöohje BTGP-38KM Bluetooth GPS Data Logger V1.0 Käyttöohje BTGP-38KM Bluetooth GPS Data Logger V1.0 I Johdanto 1. Yhteenveto BTGP-38KM Data Logger yhdistää kehittyneet Bluetooth- ja GPS-teknologiat yhteen tuotteeseen. Bluetooth-teknologia mahdollistaa

Lisätiedot

Kehittyneiden Aaltomuotojen Käytettävyys HF-alueen Tiedonsiirrossa

Kehittyneiden Aaltomuotojen Käytettävyys HF-alueen Tiedonsiirrossa MATNE Tutkimusseminaari 17.11.2011 Kehittyneiden Aaltomuotojen Käytettävyys HF-alueen Tiedonsiirrossa Markku Jokinen 2 Sisällys Johdanto WARP ohjelmistoradioalusta HF-toteutus lmenneet rajoitukset ohjelmistoradioalustalla

Lisätiedot

Tietoa ja ohjeita Hämäläisten ylioppilassäätiön asuntoloiden laajakaistaverkon käytöstä

Tietoa ja ohjeita Hämäläisten ylioppilassäätiön asuntoloiden laajakaistaverkon käytöstä Tietoa ja ohjeita Hämäläisten ylioppilassäätiön asuntoloiden laajakaistaverkon käytöstä Release 1 versio 4 14.9.2006 Espoon Taloyhtiöverkot Oy, 2006 Sisällysluettelo Osa 1: Perustietoa verkosta...3 Osa

Lisätiedot

LYHYEN KANTAMAN LANGATTOMAT SIIRTOTAVAT

LYHYEN KANTAMAN LANGATTOMAT SIIRTOTAVAT Last update : 05.09.2012 LYHYEN KANTAMAN LANGATTOMAT SIIRTOTAVAT H. Honkanen Lyhyen matkan langattoman siirron tarkoitus on siirtää tietoa ( = dataa ) lähietäisyydellä ( alle 1m 50m ) Siirtotekniikoita

Lisätiedot

VERKKOKÄYTTÄJÄN OPAS. Tulostuslokin tallennus verkkoon. Versio 0 FIN

VERKKOKÄYTTÄJÄN OPAS. Tulostuslokin tallennus verkkoon. Versio 0 FIN VERKKOKÄYTTÄJÄN OPAS Tulostuslokin tallennus verkkoon Versio 0 FIN Oppaassa käytetyt kuvakkeet Tässä käyttöoppaassa käytetään seuraavaa kuvaketta: Vinkki kertoo, miten toimia tietyissä tilanteissa, tai

Lisätiedot

FTP -AINEISTOSIIRRON OHJE PC / MAC Ympäristö

FTP -AINEISTOSIIRRON OHJE PC / MAC Ympäristö FTP -AINEISTOSIIRRON OHJE PC / MAC Ympäristö Versio 1.0 Tiedostonsiirto FTP -menetelmällä Lahden Väriasemoinnilla on käytössä suurempien tiedostojen siirtoa varten oma FTP -yhteys. Tällä menetelmällä saadaan

Lisätiedot

Tehtävä: FIL Tiedostopolut

Tehtävä: FIL Tiedostopolut Tehtävä: FIL Tiedostopolut finnish BOI 2015, päivä 2. Muistiraja: 256 MB. 1.05.2015 Jarkka pitää vaarallisesta elämästä. Hän juoksee saksien kanssa, lähettää ratkaisuja kisatehtäviin testaamatta esimerkkisyötteillä

Lisätiedot

Hammastankohissin modernisointi. Heikki Laitasalmi

Hammastankohissin modernisointi. Heikki Laitasalmi Hammastankohissin modernisointi Heikki Laitasalmi Loppudemossa Mitä oltiinkaan tekemässä V-malli Modbus viestintä (PLC VFD) Esitellään laitteet Lopuksi Modbusia käytännössä Hammastankohissi Arkkitehtuuri

Lisätiedot

DumpDbox-ohjelmiston asennus- ja käyttöohjeet Sisällys

DumpDbox-ohjelmiston asennus- ja käyttöohjeet Sisällys DumpDbox-ohjelmiston asennus- ja käyttöohjeet Sisällys 1. Esittely... 2 2. Asennusohjeet... 2 3. Yleiskuva ohjelmistosta... 3 4. Tietojen siirtäminen D-Boxin avulla... 4 4.1. Piirturitiedostojen siirtäminen...

Lisätiedot

Satelliittipaikannus

Satelliittipaikannus Kolme maailmalaajuista järjestelmää 1. GPS (USAn puolustusministeriö) Täydessä laajuudessaan toiminnassa v. 1994. http://www.navcen.uscg.gov/gps/default.htm 2. GLONASS (Venäjän hallitus) Ilmeisesti 11

Lisätiedot

Avoin data ja sen hyödyntäminen tähtitieteessä. Juhani Huovelin Fysiikan laitos Helsingin yliopisto

Avoin data ja sen hyödyntäminen tähtitieteessä. Juhani Huovelin Fysiikan laitos Helsingin yliopisto Avoin data ja sen hyödyntäminen tähtitieteessä Juhani Huovelin Fysiikan laitos Helsingin yliopisto Avoin data avain uuteen, 1.11.2011 Tiedesatelliittien datat tallennettu julkisiin arkistoihin jo kymmeniä

Lisätiedot

Kojemeteorologia. Sami Haapanala syksy 2013. Fysiikan laitos, Ilmakehätieteiden osasto

Kojemeteorologia. Sami Haapanala syksy 2013. Fysiikan laitos, Ilmakehätieteiden osasto Kojemeteorologia Sami Haapanala syksy 2013 Fysiikan laitos, Ilmakehätieteiden osasto Kojemeteorologia, 3 op 9 luentoa, 3 laskuharjoitukset ja vierailu mittausasemalle Tentti Oppikirjana Rinne & Haapanala:

Lisätiedot

Tekninen kuvaus Aineistosiirrot Interaktiiviset yhteydet iftp-yhteydet

Tekninen kuvaus Aineistosiirrot Interaktiiviset yhteydet iftp-yhteydet Tekninen kuvaus Aineistosiirrot Interaktiiviset yhteydet iftp-yhteydet 15.11.2012 Sisällysluettelo 1 Johdanto... 3 1.2 Interaktiivinen FTP-yhteystapa... 3 1.3 Linkki aineistosiirtopalveluun liittyvät dokumentit...

Lisätiedot

Arkkitehtuurikuvaus. Ratkaisu ohjelmistotuotelinjan monikielisyyden hallintaan Innofactor Oy. Ryhmä 14

Arkkitehtuurikuvaus. Ratkaisu ohjelmistotuotelinjan monikielisyyden hallintaan Innofactor Oy. Ryhmä 14 Arkkitehtuurikuvaus Ratkaisu ohjelmistotuotelinjan monikielisyyden hallintaan Innofactor Oy Ryhmä 14 Muutoshistoria Versio Pvm Päivittäjä Muutos 0.4 1.11.2007 Matti Eerola 0.3 18.10.2007 Matti Eerola 0.2

Lisätiedot

Järjestelmäarkkitehtuuri (TK081702) Web Services. Web Services

Järjestelmäarkkitehtuuri (TK081702) Web Services. Web Services Järjestelmäarkkitehtuuri (TK081702) Standardoidutu tapa integroida sovelluksia Internetin kautta avointen protokollien ja rajapintojen avulla. tekniikka mahdollista ITjärjestelmien liittämiseen yrityskumppaneiden

Lisätiedot

Väylät. Prosessorin tie ulkomaailmaan Pienissä järjestelmissä vain yksi väylä. Osoite, data ja ohjaussignaalit Prosessori ainoa herra (master)

Väylät. Prosessorin tie ulkomaailmaan Pienissä järjestelmissä vain yksi väylä. Osoite, data ja ohjaussignaalit Prosessori ainoa herra (master) Prosessorin tie ulkomaailmaan Pienissä järjestelmissä vain yksi väylä Prosessoriväylä Osoite, data ja ohjaussignaalit Prosessori ainoa herra (master) Suuremmissa erillisiä väyliä Muistiväylä Oheislaiteväylät

Lisätiedot

S-38.1105 Tietoliikennetekniikan perusteet. Piirikytkentäinen evoluutio. Annukka Kiiski

S-38.1105 Tietoliikennetekniikan perusteet. Piirikytkentäinen evoluutio. Annukka Kiiski S-38.1105 Tietoliikennetekniikan perusteet Piirikytkentäinen evoluutio Annukka Kiiski Verkon topologia Kuvaa verkon rakenteen Fyysinen vs looginen topologia Tähti asema keskitin Perustopologioita Kahdenvälinen

Lisätiedot

Operaattorivertailu SELVITYS PÄÄKAUPUNKISEUDULLA TOIMIVIEN 3G MATKAVIESTINVERKKOJEN DATANOPEUKSISTA

Operaattorivertailu SELVITYS PÄÄKAUPUNKISEUDULLA TOIMIVIEN 3G MATKAVIESTINVERKKOJEN DATANOPEUKSISTA Operaattorivertailu SELVITYS PÄÄKAUPUNKISEUDULLA TOIMIVIEN 3G MATKAVIESTINVERKKOJEN DATANOPEUKSISTA SISÄLLYSLUETTELO TIIVISTELMÄ... 3 YLEISTÄ... 4 TAVOITE... 4 PAIKKAKUNNAT... 5 MITATUT SUUREET JA MITTAUSJÄRJESTELMÄ...

Lisätiedot

Nopea tiedonsiirto terveydenhuollossa, ATM-tietoverkko

Nopea tiedonsiirto terveydenhuollossa, ATM-tietoverkko TTKK, MuIticast Oy Terveydenhuollon ATK-päivät Oulu, hotelli Vaakuna 16-17.5.1994 Nopea tiedonsiirto terveydenhuollossa, ATM-tietoverkko Mika Uusitalo Mika.Uusitalo@cc.tut.fi 931 / 3162429 Esityksen sisältö

Lisätiedot

KIITOS RICA OPTIMOINTIOHJELMAN VALITSEMISESTA

KIITOS RICA OPTIMOINTIOHJELMAN VALITSEMISESTA KIITOS RICA OPTIMOINTIOHJELMAN VALITSEMISESTA Asennusohjeiden sisältö 1. RICA optimointiohjelmoinnin periaate isoftloaderilla... 2 2. RICA isoftloader toimituspaketin sisältö... 3 3. isoftloader Sync-ohjelmiston

Lisätiedot

LevelOne PLI-2030. Asennusohje. 200Mbps HomePlug AV Ethernet-silta. Versio 07.04.12ish

LevelOne PLI-2030. Asennusohje. 200Mbps HomePlug AV Ethernet-silta. Versio 07.04.12ish LevelOne PLI-2030 200Mbps HomePlug AV Ethernet-silta Asennusohje Versio 07.04.12ish Esittely LevelOne 200Mbps HomePlug AV Ethernet-sillan avulla voit kytkeä mitkä tahansa Ethernet-liitännällä varustetut

Lisätiedot

Fluke-VR1710. Pikakäyttöopas. Häiriöjännitetallennin. Tämä opas on vain ohjeellinen. Tarkemmat ohjeet löydät englanninkielisestä User Manual-ohjeesta

Fluke-VR1710. Pikakäyttöopas. Häiriöjännitetallennin. Tämä opas on vain ohjeellinen. Tarkemmat ohjeet löydät englanninkielisestä User Manual-ohjeesta Fluke-VR1710 Häiriöjännitetallennin Pikakäyttöopas Tämä opas on vain ohjeellinen. Tarkemmat ohjeet löydät englanninkielisestä User Manual-ohjeesta Maaliskuu 2008 2006 Fluke Corporation, Kaikki oikeudet

Lisätiedot

Laajakaistaverkot kaikille. Juha Parantainen

Laajakaistaverkot kaikille. Juha Parantainen Laajakaistaverkot kaikille Juha Parantainen Liittymät Laajakaistaliittymät Suomessa 4 000 000 3 000 000 2 000 000 Mobiili (3G / 4G) Langaton (@450, WiMax) Kaapelimodeemi Kiinteistöliittymä DSL Valokuitu

Lisätiedot

Nexetic Shield Unlimited

Nexetic Shield Unlimited Nexetic Shield Unlimited Käyttöohje 1. Asennus ja käyttöönotto 2. Ohjelman käyttäminen 3. Lisäasetukset 4. Tietojen palautus 1. Asennus ja käyttöönotto Asiakasohjelman asennus Tehtyäsi tilauksen varmistusohjelmasta

Lisätiedot

T-111.361 Hypermediadokumentin laatiminen. Sisältö. Tavoitteet. Mitä on www-ohjelmointi? Arkkitehtuuri (yleisesti) Interaktiivisuuden keinot

T-111.361 Hypermediadokumentin laatiminen. Sisältö. Tavoitteet. Mitä on www-ohjelmointi? Arkkitehtuuri (yleisesti) Interaktiivisuuden keinot T-111.361 Hypermediadokumentin laatiminen -Ohjelmointi Peruskäsitys www-ohjelmoinnin kentästä Tekniikat interaktiivisuuden toteuttamiseen tekniikat tekniikat Tietokannat Juha Laitinen TKK/TML juha.laitinen@hut.fi

Lisätiedot

Microsoft Dynamics CRM 4.0. Jani Liukkonen

Microsoft Dynamics CRM 4.0. Jani Liukkonen Microsoft Dynamics CRM 4.0 Jani Liukkonen Microsoft Dynamics CRM kokonaisuus Täysi CRM toiminnallisuus ja joustavuus Vuorovaikutukset -Markkinointi Myynti -Asiakaspalvelu xrm -Prosessituki SOA -Joustava

Lisätiedot

WBelectronics. Infinity USB Phoenix - Käyttöohje

WBelectronics. Infinity USB Phoenix - Käyttöohje WBelectronics Infinity USB Phoenix - Käyttöohje Johdanto Laitteen asentaminen Onneksi olkoon Infinity USB Phoenix -laitteen hankinnasta! Infinity kytketään toimintaan kolmessa vaiheessa: 1) Asenna laite

Lisätiedot

Internet ja tietoverkot 2015 Harjoitus 5: (ISO/OSI-malli: Verkkokerros, TCP/IP-malli: internet-kerros)

Internet ja tietoverkot 2015 Harjoitus 5: (ISO/OSI-malli: Verkkokerros, TCP/IP-malli: internet-kerros) Internet ja tietoverkot 2015 Harjoitus 5: (ISO/OSI-malli: Verkkokerros, TCP/IP-malli: internet-kerros) Tämän harjoituksen tarkoituksena on tutustua IP-protokollaan. Kertausta - Harjoitus 4: Erään sovelluksen

Lisätiedot

CipherLab CPT-8001L -tiedonkeruupäätteen käyttö Ecomin kanssa

CipherLab CPT-8001L -tiedonkeruupäätteen käyttö Ecomin kanssa CipherLab CPT-8001L -tiedonkeruupäätteen käyttö Ecomin kanssa Sisällys Laitteen käyttöönotto...3 Latauskehdon asennus...3 Tiedonsiirto-ohjelman asennus...4 Keräilylaitteen käyttö...5 Viivakoodien luku...5

Lisätiedot

Yksityisautoilijoille ABAX AJOPÄIVÄKIRJA

Yksityisautoilijoille ABAX AJOPÄIVÄKIRJA The difference is ABAX Yksityisautoilijoille ABAX AJOPÄIVÄKIRJA The difference is ABAX 2 The difference is ABAX ABAX SÄHKÖINEN AJOPÄIVÄKIRJA Tähän esitteeseen on koottu vastauksia kysymyksiin, jotka liittyvät

Lisätiedot

LAS-TIEDOSTON SISÄLTÖ LIITE 2/1

LAS-TIEDOSTON SISÄLTÖ LIITE 2/1 LAS-TIEDOSTON SISÄLTÖ LIITE 2/1 LAS-TIEDOSTON SISÄLTÖ Las-tiedoston version 1.4 mukainen runko koostuu neljästä eri lohkosta, ja jokaiseen lohkoon voidaan tallentaa vain standardissa sovittua tietoa ja

Lisätiedot

BACnet protokolla kiinteistöautomaatiossa

BACnet protokolla kiinteistöautomaatiossa BACnet protokolla kiinteistöautomaatiossa Yrityksen toimintamalli Toimitusjohtajataso Toimitusjohtajan tehtävät Organisoi ja valvoo organisaation toimintaa sekä reagoi tarvittaessa. Myös raportointi on

Lisätiedot

Version päivittäminen

Version päivittäminen Version päivittäminen Puh: 02-2767 171 Fax: 02-2767 170 www.ecom.fi asiakaspalvelu@ecom.fi 1 Uuden version haku internetistä ja ohjelmiston rekisteröinti...3 1.1 Ohjelmiston Rekisteröiminen...3 1.2 Internet-rekisteröinnin

Lisätiedot

T-61.246 DSP: GSM codec

T-61.246 DSP: GSM codec T-61.246 DSP: GSM codec Agenda Johdanto Puheenmuodostus Erilaiset codecit GSM codec Kristo Lehtonen GSM codec 1 Johdanto Analogisen puheen muuttaminen digitaaliseksi Tiedon tiivistäminen pienemmäksi Vähentää

Lisätiedot

Office Synchronizer Julkaisutiedot. Versio 1.61

Office Synchronizer Julkaisutiedot. Versio 1.61 Office Synchronizer Julkaisutiedot Versio 1.61 Yrityksen hallinto Trimble Navigation Limited Engineering and Construction Division 5475 Kellenburger Road Dayton, Ohio 45424-1099 U.S.A. Puhelin: +1-937-233-8921

Lisätiedot

ANVIA ONLINE BACKUP ASENNUSOPAS 1(7) ANVIA ONLINE BACKUP ASENNUSOPAS 1.0

ANVIA ONLINE BACKUP ASENNUSOPAS 1(7) ANVIA ONLINE BACKUP ASENNUSOPAS 1.0 1(7) ANVIA ONLINE BACKUP Asioita, jotka tulee huomioida ennen asennusta! Koska palvelu sisältää myös sharing-ominaisuuden, on asiakas itse vastuussa millaisia tiedostoja palvelimelle varmuuskopioi ja kenelle

Lisätiedot

TIETOKONEYLIASENTAJAN ERIKOISAMMATTITUTKINTO

TIETOKONEYLIASENTAJAN ERIKOISAMMATTITUTKINTO TIETOKONEYLIASENTAJAN ERIKOISAMMATTITUTKINTO TEHTÄVÄ 2: Symantec Endpoint Protection Manager, SEPM keskitetyn tietoturva hallintaohjelmiston asennus, sekä vaadittavien palveluiden/roolien käyttöönottaminen

Lisätiedot

CT50A2602 Käyttöjärjestelmät Seminaarityö. Tietokoneen muisti nyt ja tulevaisuudessa

CT50A2602 Käyttöjärjestelmät Seminaarityö. Tietokoneen muisti nyt ja tulevaisuudessa CT50A2602 Käyttöjärjestelmät Seminaarityö Tietokoneen muisti nyt ja tulevaisuudessa Jyrki Eurén Raimo Asikainen Janne Laitinen Teppo Lapinkoski Manu Toivanen Pasi Ruuth Johdanto Taustaa Työn taustana ryhmän

Lisätiedot

OHJE RFID - Suoraohjauskoodin muodostamiseen Toshiba SX sarjan tulostimilla

OHJE RFID - Suoraohjauskoodin muodostamiseen Toshiba SX sarjan tulostimilla OHJE RFID - Suoraohjauskoodin muodostamiseen Toshiba SX sarjan tulostimilla 1.1 Suoraohjauskoodi Suoraohjauskoodi on tulostimen ymmärtämää komentokieltä. Tyypillisesti jokaisella tulostinmerkillä on oma

Lisätiedot

Security server v6 installation requirements

Security server v6 installation requirements CSC Security server v6 installation requirements Security server version 6.4-0-201505291153 Pekka Muhonen 8/12/2015 Date Version Description 18.12.2014 0.1 Initial version 10.02.2015 0.2 Major changes

Lisätiedot

EMVHost Online SUBJECT: EMVHOST ONLINE CLIENT - AUTOMAATTISIIRROT COMPANY: EMVHost Online Client sovelluksen käyttöohje AUTHOR: DATE: 15.03.

EMVHost Online SUBJECT: EMVHOST ONLINE CLIENT - AUTOMAATTISIIRROT COMPANY: EMVHost Online Client sovelluksen käyttöohje AUTHOR: DATE: 15.03. EMVHost Online SUBJECT: COMPANY: COMMENTS: AUTHOR: EMVHOST ONLINE CLIENT - AUTOMAATTISIIRROT NETS OY EMVHost Online Client sovelluksen käyttöohje NETS OY DATE: 15.03.2011 VERSION: 1.0 1 SISÄLLYS SISÄLLYS...

Lisätiedot

Projektisuunnitelma ja johdanto AS-0.3200 Automaatio- ja systeemitekniikan projektityöt Paula Sirén

Projektisuunnitelma ja johdanto AS-0.3200 Automaatio- ja systeemitekniikan projektityöt Paula Sirén Projektisuunnitelma ja johdanto AS-0.3200 Automaatio- ja systeemitekniikan projektityöt Paula Sirén Sonifikaatio Menetelmä Sovelluksia Mahdollisuuksia Ongelmia Sonifikaatiosovellus: NIR-spektroskopia kariesmittauksissa

Lisätiedot

HARJOITUSTYÖ: LabVIEW, Liiketunnistin

HARJOITUSTYÖ: LabVIEW, Liiketunnistin Tämä käyttöohje on kirjoitettu ESR-projektissa Mikroanturitekniikan osaamisen kehittäminen Itä-Suomen lääninhallitus, 2007, 86268 HARJOITUSTYÖ: LabVIEW, Liiketunnistin Tarvittavat laitteet: PC Labview

Lisätiedot

A B C D E F G H I J K L M N O P Q R S T U V W X Y Z Å Ä Ö

A B C D E F G H I J K L M N O P Q R S T U V W X Y Z Å Ä Ö -asetuksella voidaan muuttaa tulostimen asetuksia, jotka koskevat sarjaportin (Standardi sarja- tai Sarjaportti -asetukset) kautta tulostimeen lähetettäviä töitä. Lisätietoja saat valitsemalla valikon

Lisätiedot

Ilmoitus saapuneesta turvasähköpostiviestistä

Ilmoitus saapuneesta turvasähköpostiviestistä Tullin turvasähköposti Asiakkaan ohje www.tulli.fi versio 2.2 8.1.2015 Korvaa version 2.1 22.5.2014 Tullin turvasähköposti Tulli lähettää sinulle sähköpostiviestin salattuna silloin, kun viesti tai sen

Lisätiedot

Digikamera. Perustietoa digikamerasta ja kuvien siirtämisestä tietokoneelle

Digikamera. Perustietoa digikamerasta ja kuvien siirtämisestä tietokoneelle TEEMA 1 Tietokoneen peruskäyttö Digikamera Perustietoa digikamerasta ja kuvien siirtämisestä tietokoneelle Tämä tietopaketti hahmottaa lukijalle, millä tavalla kuvat voidaan siirtää kamerakännykästä tai

Lisätiedot

HITSAUKSEN TUOTTAVUUSRATKAISUT

HITSAUKSEN TUOTTAVUUSRATKAISUT Kemppi ARC YOU GET WHAT YOU MEASURE OR BE CAREFUL WHAT YOU WISH FOR HITSAUKSEN TUOTTAVUUSRATKAISUT Puolitetaan hitsauskustannukset seminaari 9.4.2008 Mikko Veikkolainen, Ratkaisuliiketoimintapäällikkö

Lisätiedot

Ajankohtaista peltolohkorekisterissä

Ajankohtaista peltolohkorekisterissä Ajankohtaista peltolohkorekisterissä Ajantasaistus keväällä 2009 Talvella 2008-2009 maataloushallinto teki ajantasaistusta yhteensä 104 kunnan alueella. Kaikkia kuntia ei ole ajantasaistettu kokonaisuudessaan,

Lisätiedot

25.11.2014. Työasema- ja palvelinarkkitehtuurit IC130301. Tallennusjärjestelmät. Tallennusjärjestelmät. 5 opintopistettä.

25.11.2014. Työasema- ja palvelinarkkitehtuurit IC130301. Tallennusjärjestelmät. Tallennusjärjestelmät. 5 opintopistettä. Työasema- ja palvelinarkkitehtuurit IC130301 5 opintopistettä Petri Nuutinen 5 opintopistettä Petri Nuutinen Tallennusjärjestelmät Tallennusjärjestelmät 1 = Small Computer System Interface, markkinoilla

Lisätiedot

Tikon tilaustenkäsittely ja Laskutus

Tikon tilaustenkäsittely ja Laskutus 17.4.2013 1 (16) Verkkolaskujen FTP siirto 17.4.2013 2 (16) 1 Toimintaperiaate... 3 1.1 A-Tapa Lähetys (laskutus) työasemilta, FTP avattu eri koneelle... 3 1.2 B-Tapa Lähetys (laskutus) FTP palvelimelta...

Lisätiedot

Asennusopas. Huomautus. Observit RSS

Asennusopas. Huomautus. Observit RSS Asennusopas Observit RSS Versio 5.3 Huomautus Tämä opas on uusia asennuksia varten. Axis-kamerapaketti sisältää käytettävän lehtisen. Jos sinulla on kysyttävää, ota yhteyttä tukeen: +46 60 61 67 50. Tarjoaja:

Lisätiedot

Signaalien datamuunnokset. Näytteenotto ja pito -piirit

Signaalien datamuunnokset. Näytteenotto ja pito -piirit Signaalien datamuunnokset Muunnoskomponentit Näytteenotto ja pitopiirit Multiplekserit A/D-muuntimet Jännitereferenssit D/A-muuntimet Petri Kärhä 26/02/2008 Signaalien datamuunnokset 1 Näytteenotto ja

Lisätiedot

Pertti Pennanen OSI 1 (4) EDUPOLI ICTPro1 29.10.2013

Pertti Pennanen OSI 1 (4) EDUPOLI ICTPro1 29.10.2013 Protokollat Pertti Pennanen OSI 1 (4) SISÄLLYSLUETTELO Protokollat... 1 OSI-mallin kerrokset ovat... 2 Fyysinen kerros (Ethernet) hubi, toistin... 2 Siirtoyhteyskerros (Ethernet) silta, kytkin... 2 Verkkokerros

Lisätiedot

ZyXEL AMG1312 ja 3G/4G-mokkulat

ZyXEL AMG1312 ja 3G/4G-mokkulat ZyXEL AMG1312 ja 3G/4G-mokkulat AMG1312-modeemi voi käyttää USB-porttiin liitettyjä 3G/4G-tikkuja nettiyhteyden muodostamiseen ja jakaa tämän yhteyden kaikille kotiverkon käyttäjille. Tämän toiminnan käyttöön

Lisätiedot

Kiitos tämän digitaalisen MP3-soittimen ostamisesta. Lue laitteen käyttöohje huolellisesti ennen käyttöä. Näin varmistat, että käytät laitetta oikein.

Kiitos tämän digitaalisen MP3-soittimen ostamisesta. Lue laitteen käyttöohje huolellisesti ennen käyttöä. Näin varmistat, että käytät laitetta oikein. Kiitos tämän digitaalisen MP3-soittimen ostamisesta. Lue laitteen käyttöohje huolellisesti ennen käyttöä. Näin varmistat, että käytät laitetta oikein. A. Huomaa 1) Sammuta virta, kun et käytä laitetta.

Lisätiedot

sivu 1 Verkkopäätteen muuttaminen Anvian uuteen tekniikkaan Ohje käy seuraaviin verkkopäätteisiin

sivu 1 Verkkopäätteen muuttaminen Anvian uuteen tekniikkaan Ohje käy seuraaviin verkkopäätteisiin sivu 1 Verkkopäätteen muuttaminen Anvian uuteen tekniikkaan Ohje käy seuraaviin verkkopäätteisiin Zyxel Prestige 645 ISP Zyxel Prestige 645 WEB Zyxel Prestige 645R Zyxel Prestige 645 Ennen aloitusta tarkista,

Lisätiedot

Videokuvan siirtäminen kamerasta tietokoneelle Windows Movie Maker -ohjelman avulla

Videokuvan siirtäminen kamerasta tietokoneelle Windows Movie Maker -ohjelman avulla Videokuvan siirtäminen kamerasta tietokoneelle Windows Movie Maker -ohjelman avulla 1. Digivideokamera liitetään tietokoneeseen FireWire-piuhalla. (Liitännällä on useita eri nimiä: myös IEEE 1394, DV,

Lisätiedot