TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA LÄNSI- JA SISÄ-SUOMEN ALUEHALLINTOVIRASTO Kansalaislähtöinen, vaikuttava toimija Sinun asiallasi

Transkriptio

1 TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA 2014 LÄNSI- JA SISÄ-SUOMEN ALUEHALLINTOVIRASTO Kansalaislähtöinen, vaikuttava toimija Sinun asiallasi

2 1 SISÄLLYSLUETTELO sivu Ylijohtajan esipuhe 2 1. Strateginen suunnittelu, tulosopimus ja kehys 4 2. LSSAVIn visio, toiminta-ajatus ja arvoperusta 5 3. Toimintaympäristön muutoksen heijastusvaikutukset 7 4. LSSAVIn kehittämisen strategiset painopisteet ja valinnat LSSAVIn viestinnän painopisteet Vastuualuekohtaiset tulostavoitteet ja keskeiset toimenpiteet Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat Työsuojelu Ympäristöluvat Pelastustoimi ja varautuminen Ruotsinkielinen opetustoimen palveluyksikkö Opetus- ja kulttuuritoimi Aluehallintoviraston ja toimialueen poliisilaitosten yhteistoiminta Hallinnon kehittämiseen ja rakenteellisiin muutoksiin liittyvät toimet Henkilöstörakenne ja sen kehittäminen Taloushallinto Tieto- ja virastopalvelut Avien yhteinen kehittämistoiminta LSSAVIn kansainvälisen toiminnan painopisteet 46

3 2 YLIJOHTAJAN ESIPUHE Aluehallintovirastojen toimintavuosi 2014 on taloudeltaan tähän astisista tiukin. Taustalla on suuri ja edelleen kasvava kestävyysvaje, julkisten tulojen riittämättömyys kattaa julkisia menoja. Huoltosuhde on heikentynyt ja yhä pienempi osa väestöstä kantaa vastuun kasvavista menoista. Miltei kaikki yhteiskunnan rakenteet ovat yhtä aikaa uudistusten kohteena. Lukuisat rakenteelliset muutokset odottavat lopullista päätöstä. Keskushallinnon, aluehallinnon ja paikallishallinnon yhtäaikainen kehittämistyö on haastava yhtälö. Kevään aikana tehtävät päätökset talouden tasapainottamiseksi ovat väistämättömiä. Hyvinvointiyhteiskunnan säilyttäminen vaatii ripeitä toimenpiteitä sekä tarvittavan rakennemuutoksen napakkaa läpivientiä. Aluehallintovirastoilla on laajan tehtäväkenttänsä ja asiantuntijuutensa myötä merkittävä rooli muutoksen edistämisessä. Muutos haastaa eritoten johtajuuden ja sen kyvykkyyden sitouttaa työyhteisö mukaan toimintakulttuurin muutokseen. Aluehallintoviraston arvojohtajuutta tukee tietojohtaminen: toimintaympäristön muutosten seuraaminen ja vaikutusten arviointi niin lyhyellä kuin pidemmällä tähtäyksellä on keskeistä viraston uuden vaikuttavamman ja entistä kansalaislähtöisemmän toimintakulttuurin kehittämisessä. Hallituksen rakennepakettiin sisältyen tullaan maaliskuun aikana antamaan aluehallintoa koskeva esitys. Olennaisinta tässä työssä on se, mikä on valtion keskushallinnon ja aluehallinnon välinen rooli ja se mihin sitä kokonaisuutena halutaan kehittää. Aluehallinnon uudistamisessa pitkän tähtäimen tavoitteena tulisi olla yksi alueellinen valtion aluehallintoviranomainen (aluehallintovirasto). Tämä tarkoittaa siis, että nykyiset avit ja niiden alueella toimivat ely-keskukset muodostavat jatkossa yhteisen alueella toimivan viraston. Käytännössä se tarkoittaisi avien ja maistraatein, elyjen ja tetoimistojen nykyisten ja tulevien vastuualueiden yhdistämistä saman viraston sisälle. Tähän tavoitteeseen etenemisen ensimmäinen askel on maistraattien yhdistäminen aveihin ja TEtoimistojen yhdistäminen ely-keskuksiin. Uudistuksen yhteydessä tulisi tehdä avien ja elyjen määrän uudelleenarviointi. Aluehallintoviranomaisten sisällä tapahtuvaa kehittämistyötä jatketaan tänä vuonna mm. hallinnon kehittämisenä. Tässä työssä on muistettava se, että hallintopalvelut eivät ole itseisarvo vaan saumattomasti virastojen substanssitoimintaan liittyvää tukipalvelua. Jos tavoitteena on edm. avien ja elyjen yhdistäminen pitkällä tähtäimellä, tulee nyt hallintopalveluja niin aveissa kuin elyissä kehitettäessä pitää mielessä tulevien alueellisten aluehallintovirastojen toimintojen volyymi. Koko maassa avit, maistraatit, elyt ja TE-toimistot työllistävät yhteensä henkeä. LSSAVIn osalta vastaava luku on 2200 henkeä. On selvää, että tällaiset virastot/toiminnot vaativat virastokohtaiset, substanssia tukevat hallintopalvelut. Sen sijaan ns. bulkkipalvelut eli kaikille virastoille yhteiset palvelut kuten palkanlaskenta voidaan hyvin hoitaa keskitettyinä palveluina. Johdonmukainen hallintopalvelujen kehittäminen edellyttää siis pitkäjänteisen kehittämistavoitteen huomioimista kaikessa toiminnan suunnittelussa, myös henkilöstöpalveluiden osalta. Edellä esitetyn mukainen tavoitteellinen ja vaiheittainen eteneminen luo parhaat edellytykset myös tuottavuuden

4 3 parantamistyölle. Tämä siitä syystä, että se tuo henkilöstön keskuuteen turvallisuutta ja vapauttaa inhimilliset voimavarat uuteen kehittämistyöhön eikä saavutettujen asemien ja etujen valvontaan. Kuntauudistus, sosiaali- ja terveysdenhuollon rakenteellinen uudistus ja jo tehdyt poliisin ja puolustusvoimain uudistukset vaikuttavat kaikki voimakkaasti aluehallintovirastojen toimintaan. Pelastustoimen rakenteellinen uudistus on parhaillaan käynnissä. Monia lainsäädännöllisesti merkittäviä hankkeita on vireillä ja jo astunut voimaan, näistä esimerkkinä vanhuspalvelulaki. Asiakaspalvelulaki puolestaan tulee määrittämään pitkälti julkisten palvelujen järjestämistä tulevaisuudessa. Uudistusten myötä aluehallintoviraston ja muiden viranomaisten yhteistoiminta tiivistyy entisestään. Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirastossa seurataan aktiivisesti niin kansallisia kuin globaaleja megatrendejä. Muutoksiin on varauduttu ja niiden vaikutukset viraston toimintaan pyritään ennakoimaan. Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintoviraston toiminnan lähtökohdat - arvoperusteinen, tietoon perustuva johtaminen - kansalais- ja asiakaslähtöisyys - uusi vaikuttava toimintakulttuuri: ennakoiva toiminta, informaatio-ohjaus ja yhteistoiminta - vastuualueiden välinen yhteistoiminta - yhteisöllisyys ja sisäinen yrittäjyys ovat jo osoittautuneet oikeiksi toiminnallisiksi periaatteiksi ja luovat edelleen perustan määrätietoiselle työlle kansalaislähtöisen, vaikuttavamman ja tuottavamman toiminnan kehittämiseksi. Virasto on onnistunut olemassaolonsa aikana vuodesta 2010 luomaan toimintakulttuurin ja tekemisen hengen, joka on mahdollistanut saavutettuihin tuloksiin pääsemisen. Tämän varaan on hyvä rakentaa ja valmistautua tulevien haasteiden ja muutosten kohtaamiseen vuonna Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto on Sinisen kirjan arvoprosessin pilottiorganisaatio. Sinisen kirjan teesit täydentävät viraston arvopohjaa ja ohjaavat toimintaa joka päivä. Ylijohtaja Jorma Pitkämäki

5 4 1. STRATEGINEN SUUNNITTELU, TULOSSOPIMUS JA KEHYS 2014 Aluehallintovirastojen strategia-asiakirja ja siitä johdettu vuosittain tarkistettava strateginen tulossopimus määrittävät aluehallintovirastojen yhteiset tavoitteet ja tehtävät. LSSAVIn toiminta- ja taloussuunnitelma määrittää keskeiset toimenpiteet tulossopimuksissa määritettyjen tavoitteiden saavuttamiseksi tulosneuvotteluissa sovitun kehyksen sisällä. Viraston strategisen suunnittelun vuosikello määrittää viraston toiminnan vuosisyklin. Strategisen tulossopimuksen tavoitteiden toteutumisesta raportoidaan ohjaaville tahoille syksyllä väliraportoinnin ja loppuvuodesta tulosneuvottelujen yhteydessä. Tuloksellisuusraportti taasen todentaa tehdyt toimet ja toiminnan tuloksellisuuden. Virasto seuraa itse tavoitteiden toteumista ja htv- ja taloustilannetta tiiviimmin ns. ylijohtajan neljännesvuosikatsausten yhteydessä. Lisäksi erityinen taloustilannetarkastelu tehdään marraskuun lopussa. Vuonna 2014 neljännesvuosikatsausten määräajat ovat seuraavat: Ylijohtajan neljännesvuosikatsaus I, TTS: Vastuualueiden vuoden toiminnan suunnittelun painopisteet. Ylijohtajan neljännesvuosikatsaus II, dl , strategiapäivän tausta-aineisto. Ylijohtajan neljännesvuosikatsaus III, dl , väliraportoinnin tausta-aineisto Ylijohtajan neljännesvuosikatsaus IV, dl , tulosneuvottelujen tausta-aineisto Ylijohtajan taloustilannekatsaus V, dl Johtoryhmän kokoukset pidetään pääsääntöisesti päätoimipaikassa Vaasassa. Johdon tilannekatsaukset järjestetään eri toimipaikoissa kiertävien henkilöstöinfojen yhteydessä. Näistä katsauksista kaksi linkitetään tulosraportoinnin sykliin. Viraston strategiapäivät järjestetään kaksi kertaa vuodessa, toukokuussa ( ) ja marraskuussa koko esimieskunnalle. Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto on laatinut Valtiovarainministeriön toimeksiannosta esityksen ennaltaehkäisevän työn ja informaatio-ohjauksen mittarien kehittämiseksi. Aluehallintoviraston toiminnan vaikuttavuutta ei nykymittaristolla pystytä seuraamaan. Uuden ennakoivan, informaatio-ohjaavan ja vuorovaikutteisen toimintakulttuurin vaikuttavuuden tulisi olla ensisijainen seurantakohde, koska vain niin saadaan todellista tietoa aluehallintoviraston kansalaislähtöisen toiminnan onnistumisesta. TULOSSOPIMUSVUOSI 2014 Vuoden 2014 osalta strategisen tulossopimuksen toiminnalliset tavoitteet voidaan saavuttaa ja virasto pysyy vuoden 2014 henkilötyövuosikehykseksi esitetyssä 173 henkilötyövuodessa, mutta esitetty kehysmääräraha vuodelle 2014 on riittämätön ja noin miljoona euroa alijäämäinen.

6 5 Aluehallintoviraston kehysmääräraha vuodelle 2014 on euroa. Aluehallintovirasto päätyi omassa määrärahaesityksessään euroon. Aluehallintoviraston esitykseen eivät sisältyneet elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksista siirtyvien henkilöiden palkkauskustannukset, jotka valtiovarainministeriön määrärahaesityksessä on arvioitu n euroksi. Merkittävimmät erot määrärahojen laskennassa johtuvat tulojen arvioinneista. Lisäksi aluehallintovirasto on laskenut palkkauskustannukset todellisten kustannusten perusteella. Ministeriön laskelmat perustuvat taas keskimääräisiin palkkauskustannuksiin. Pääosin edellä sanotuista tekijöistä johtuen Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirastolle esitetty kehysmääräraha vuodelle 2014 on riittämätön ja kehys on n. 1 miljoonaa euroa alijäämäinen. 2. LSSAVIN VISIO JA TOIMINTA-AJATUS JA ARVOT VISIOMME on olla Suomen edistynein aluehallintovirasto. LSSAVIn tavoitteena on toimia tuottavasti, tehokkaasti, kannattavasti ja järkevästi. Tänä päivänä voidaan todeta, että vuonna 2010 asetettu tavoite on täyttymässä. Tämä on edellyttänyt vahvaa ja näkemyksellistä johtamista, sitä tukevan ohjausjärjestelmän jatkuvaa kehittämistä ja määrätietoista työtä koko organisaation sitoutumiseksi työskentelemään yhteisten tavoitteiden eteen. MISSIOMME ja koko viraston uuden toimintakulttuurin johtava näkökulma on kansalaisten hyvinvoinnin edistäminen. Vuoden 2014 teema on asiakaslähtöinen vaikuttava toiminta. Toimintakulttuurin muutos ja sitä tukeva muutosjohtaminen jatkuu viraston toiminnan tuloksellisuuden ja vaikuttavuuden kasvattamiseksi. Ennakoivan, asiakaslähtöisen, poikkihallinnollisen, informaatio-ohjaavan ja yhteistyöhakui-sen toimintakulttuurin myötä syntyy toiminnallisia kokonaisuuksia, vastuualueiden yhteistyö tiivistyy ja päällekkäiset toiminnot vältetään. Toiminnassa painotetaan ennakoivaa valvontakulttuuria, ns. perinteisen valvontakulttuurin rinnalla ja joustavia, informaatio-ohjaavia asiakasprosesseja, esimerkkinä lupahallinto. Uuden toimintakulttuurin omaksumisessa ja käyttöönotossa LSSAVI on ollut edelläkävijä Suomessa.

7 6 ARVOMME ovat AVOIMUUS LAADUKKUUS Aluehallintovirastossa avoimuus on osa hyvää työkulttuuria. Lähtökohtana on tiedonkulun ja tiedottamisen varmistaminen. Avoin ja rakentava keskustelu työhön liittyvistä asioista ja esille nousseista ongelmista edistää asioiden ratkaisemista. Erilaisten mielipiteiden salliminen edistää luovuutta. Palautteen antaminen ja vastaanottaminen on osa avoimuutta. Avoimuus on myös rehellisyyttä. Käsiteltävistä asioista ja tehdyistä ratkaisuista tiedotetaan aktiivisesti ja riittävästi. Näin autetaan kansalaisia saamaan oikeaa ja ymmärrettävää tietoa toiminnasta. Aluehallintoviraston tehtävänä on avoimuuden toteuttamiseksi huolehtia asiakirjojen ja tietojärjestelmien sekä niihin liittyvien tietojen saatavuudesta ja käytettävyydestä. Työn ja palvelujen korkea laatu edellyttää henkilöstön vahvaa asiantuntemusta ja johtajilta kykyä johtaa. Sen vuoksi aluehallintoviraston tehtäviin valittaessa ja myös palvelussuhteen kestäessä painotetaan tehtävien hoitamista edistävää koulutusta ja ammattitaitoa sekä yhä enemmän yhteistyö- ja vuorovaikutustaitoja. Henkilöitä tehtäviin valittaessa on tavoitteena löytää kuhunkin tehtävään paras ja kyvykkäin henkilö. Aluehallintoviraston palvelut ovat laadukkaita. Siihen kuuluu tarpeellisen asiakirja-aineiston käyttäminen valmistelussa sekä muiden viranomaisten ja kansalaisten kuulemista koskevien periaatteiden noudattaminen. Päätökset perustellaan lakeihin tai muihin säädöksiin nojautuen. Asiakirjojen ja päätösten kieli on selkeää ja ymmärrettävää. Aluehallintovirastolla on hyvät valmiudet reagoida muutoksiin. Tämä edellyttää trendien ja heikkojen signaalien tunnistamista ja niihin reagoimista sekä aktiivista otetta etsiä ja testata uusia ratkaisumalleja. PALVELUHENKISYYS JA ASIAKASLÄHTÖISYYS Aluehallintoviraston henkilöstö huolehtii asianmukaisesta neuvonnasta viraston palvelujen käytössä sekä käsiteltävinä olevissa asioissa. Palveluhenkisyys sisältää myös asianmukaisen käyttäytymisen vaatimuksen. Työyhteisössä hyvä käytös kuuluu hyvään työilmapiiriin samoin kuin toisen kunnioittaminen. Aluehallintovirasto palvelee kansalaisia, yrityksiä ja yhteisöjä tehtävänään yhteiskunnan palvele-minen julkisia tehtäviä hoitamalla. Toiminta kustannetaan kansalaisten maksamista veroista, mikä antaa palveluhenkisyydelle konkreettisen sisällön; tavoitteena on palvelujjen korkea laatu, vaikuttavuus, tehokkuus ja taloudellisuus. Aluehallintovirasto kerää asiakaspalautetta ja arvioi palvelujensa laatua. OIKEUDENMUKAISUUS Aluehallintovirasto työnantajana kohtelee henkilöstään tasapuolisesti eikä syrji ketään palvelussuhteeseen otettaessa eikä palvelu-suhteen aikana. Henkilöstöllä on yhtäläinen arvo yksilönä ja työyhteisön jäsenenä. Oikeudenmukaisuus on myös tasa-arvoa ja yhdenvertaisuutta, riippumattomuutta sekä puolueettomuutta; samanlaisia tapauksia kohdellaan samalla tavalla. Aluehallintovirasto kohtelee kansalaisia yhdenvertaisesti. Ratkaisut ja päätökset ovat objektiivisesti ja asiallisesti perusteltavissa sekä perustuvat tosiasioihin ja tosiasioiden puolueettomaan arviointiin. Aluehallintoviraston toiminta on eettisesti ja moraalisesti korkea-tasoista. Toimintakulttuurin uudistaminen etenee priororisoitujen kehittämisteemojen myötä, joiden toteuttamiseen sitoudutaan. Vuonna 2014 teemat ovat yhteisöllisyys, vastuualueiden välinen yhteistoiminta ja uuden toimintakulttuurin mukaisen toiminnan jatkaminen kaikilla tasoilla. Vuonna 2014 vahvistetaan arvopohjaista toimintakulttuuria, panostetaan niin johtamis- kuin alaistaitojen kehittämiseen sekä jatketaan uusien toimintamallien maastouttamista (innovaatiojohtaminen) osaksi vastuualueiden arkea. Tavoitteena on työhyvinvoinnin parantaminen, positiivisen uteliaisuuden ja innostuneisuuden kasvattaminen ja uusien toimintamallien ennakkoluulotonkin kokeileminen. Viestintä tukee vahvasti teemojen toteutumista. Viraston vision ja mission eteenpäin vieminen edellyttää koko henkilöstön sitoutumista yhdessä sovittuihin arvoihin, niin kansalaisten palvelussa kuin oman työyhteisön sisällä. Ylin johto on

8 7 näyttänyt suunnan, vastuualuejohtajat ja esimiehet vievät sitä johtamisellaan ja esimerkillään eteenpäin. Henkilöstö kokonaisuudessaan vastaa arvojen viemisestä käytäntöön. Vahva yhteisöllisyys vahvistaa arvojen mukaista toimintaa. 3. TOIMINTAYMPÄRISTÖN MUUTOKSEN HEIJASTUSVAIKUTUKSET Suomen kuten muidenkin maiden on lähivuosina kyettävä samanaikaisesti huolehtimaan taloudellisesta kilpailukyvystä, taloudellisesta ja sosiaalisesta kestävyydestä, ympäristövastuista sekä inhimillisestä ja sosiaalisesta pääomasta jatkuvasti muuttuvassa toimintaympäristössä. Aluehallintovirastojen toiminnassa on otettava huomioon näiden nopeiden muutosten ja uusien näkökulmien asettamat uudet vaatimukset. VIRASTO JA TOIMIALUE Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintoviraston toimialueella ei ole tapahtunut suuria muutoksia vuoden aikana. Alueen 1,2 miljoonaa asukasta eli runsas viidennes Suomen väestöstä on asettunut 86 kunnan alueelle, joista 10 on enemmistöltään ruotsinkielisiä. Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirastossa on viisi vastuualuetta (uutena opetus- ja kulttuuritoimen vastuualue), ruotsinkielisen opetustoimen palveluyksikkö sekä hallintopalvelut-vastuuyksikkö. Tämän lisäksi virasto toimii kiinteässä yhteistoiminnassa toimialueen kahden pääpoliisilaitoksen, Pohjanmaan ja Sisä-Suomen poliisilaitoksen kanssa. Ruotsinkielisen opetustoimen palvelutoiminnan yksikön osalta toimintaa on kaikissa Suomen ruotsinkielisissä tai kaksikielisissä kunnissa. Länsi- ja Sisä-Suomen AVIn henkilöstön määrä on edelleen noin 300. Toiminta jatkuu yhteensä seitsemällä paikkakunnalla Vaasan ollessa pääpaikka. Jyväskylässä ja Tampereella on täyden palvelun toimipisteet. Työsuojelun osalta toimistot ovat myös Seinäjoella ja Kokkolassa ja Ruotsinkielisen opetustoimen palveluyksikön osalta myös Helsingissä ja Turussa. RAKENNEMUUTOKSET Käynnissä olevat ja jo toteutetut rakennemuutokset vaikuttavat kaikki osaltaan aluehallintoviraston toimintaan.

9 8 Yhteisenä nimittäjänä uudistuksille on euro, on saatava enemmän ja parempaa aikaan pienemmillä resursseilla. Keskushallinnon kehittämishanke KEHU tähtää yhteiseen valtioneuvostoon, josta syntyisi aluehallinnolle nykyistä parempi kokonaisvaltainen poikkihallinnollinen ohjaava vastinpari. Kuntarakennelain myötä on tavoitteena synnyttää elinvoimaisia, alueellisesti eheitä ja yhdyskuntarakenteeltaan toimivia työssäkäyntialueen tai muun toiminnallisen kokonaisuuden muodostamia uusia kuntia, joilla on edellytykset niin taloudellisesti kuin henkilöstövoimavarojenkin osalta kunnan asukkaiden palvelujen järjestämiseen. Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistuksen tavoitteena on vahvoihin kuntiin perustuva, pääsääntöisesti kaksitasoinen integroitu sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenne, jossa uuden laajan perustason tehtävien järjestämis- ja rahoitusvastuu on kunnilla. Tavoitteena on turvata sosiaali- ja terveydenhuollon lähipalvelut. Rakenteellisten muutosten myötä aluehallintoviraston asiakaslähtöisen (kuntalähtöisen) toiminnan merkitys korostuu entisestään. Sosiaali-, ja terveys- ja sivistystoimi ts. hyvinvointipalvelut muodostavat noin 80 % kuntien taloudesta. Näitä sektoreita koskevat eniten parhaillaan käynnissä olevat suuret rakenteelliset uudistukset. Kuntatalouden kiristyessä paineet priorisointiin kasvavat. Sosiaali- ja terveyspalveluiden osalta palvelutarjonnan rakenne muuttuu ja yksityisten palveluiden määrä julkisten rinnalla kasvaa entisestään. Ikäihmisten kotona asumisen myötä kotihoito lisääntyy. Vanhuspalvelulailla ja siihen mahdollisilla tarkennuksilla kotihoidon osalta on suuret taloudelliset ja toiminnalliset vaikutukset, jotka heijastuvat myös avien valvontatyöhön jatkossa. Opetus- ja kulttuuritoimen näkökulmasta suuren haasteen muodostavat kuntien ja muiden koulutuksen järjestäjien sekä kulttuuripalvelujen järjestäjien taloudellisen aseman heikkeneminen. Kunnat ovat turvautumassa enenevässä määrin lomautuksiin ja rajoittavat henkilöstönsä osallistumista mm. informaatio-ohjaukseen. Positiivisena asiana voidaan nähdä alueellisen yhteistyön vahvistuminen Osaava-ohjelman tukemana perusasteen ja toisen asteen koulutuksen kehittämisessä. Rakennemuutoksella on vaikutuksensa myös aluehallintoviraston kilpailun edistämistyöhön ja kuluttajapolitiikan harjoittamiseen. Hyvinvoinnin edistämiseen liittyy vahvasti terveen ja toimivan kilpailun edistäminen, jonka tukena toimii kansalaisille suunnattu informaatio-ohjaus ja viranhaltijoiden laaja perehdyttäminen tematiikkaan omavalvonnan tehostamiseksi. Poliisitoimen uuden organisaation myötä LSSAVIn ja toimialueen kahden poliisilaitoksen yhteistoiminnan muodot suunnitellaan käytännön tasolla 2014 vuoden aikana. Puolustusvoimain uudistus aiheutti niin ikään muutoksia LSSAVIn ja puolustusvoimain yhteistyötasoihin ja muotoihin ja tämän myötä yhteistyösopimukset uudistetaan. Käynnissä oleva pelastustoimen uudelleenorganisointi tulee vaikuttamaan myös aluehallintoviraston toimintaan. Aluehallintoviraston ja toimialueen pelastuslaitosten yhteistoiminta tiivistynee entisestään. VÄESTÖN HYVINVOINTI Väestön kasvu keskittyy maakuntakeskuksiin ja niiden vaikutusalueille. Väestöllisen huoltosuhteen heikkeneminen, keskusten väestörakenteen nuortuminen ja reuna-alueiden väestön ikääntyminen sekä monikulttuuristuva väestö haastavat toimialueen palvelurakenteen. Oman mausteensa tuo rannikkoseutujen vahva kaksikielisyys ja monikulttuuristuva väestörakenne.

10 9 Työllisyystilanne on edelleen huolestuttava, erityisesti nuorten ja yli 50-vuotiaiden osalta. Toimialueen maakunnissa työllisyystilanne vaihtelee ja sekä rakenteellisen työttömyyden että työvoimapulan yhtäaikainen esiintyminen kertovat kohtaannon ongelmista. Yhteiskunnassa polarisaatio on kasvanut ja osalla kansalaisista on riski ulkopuolisoitua. Syrjäytymisen seuraukset näkyvät LSSAVIn toimialueella niin väkivalta-, päihde- ja rikostilastoissa ja mm. lastensuojeluasiakkaiden ja toimeentulotukiasiakkaiden määrän kasvamisena. Hyvin suurella osalla toimialueen väestöstä asiat ovat hyvin. Ilahduttavaa on esim. viitteet nuorten alkoholinkäytön vähenemisestä. Huomiota tuleekin kiinnittää heikompiosaisiin ja erityisesti pyrkiä katkaisemaan huono-osaisuuden kierre varhaisessa vaiheessa. Aluehallintoviraston kokonaisturvallisuustyön kärjen Sinisen kirjan, laajan eri toimenpiteitä käsittävän arvoprosessin tavoitteena on lasten ja nuorten elämänhallinnan polun vahvistaminen oppimispolun rinnalla ja syrjäytymisen ehkäisy lyhyellä ja eritoten pitkällä tähtäyksellä. Väestön ikärakenteen muutokseen liittyen pitkät etäisyydet ja palvelurakenteiden murros, yleisen asenneilmaston koveneminen, monikulttuuristuvan yhteiskunnan lieveilmiöt sekä polarisaatio haastavat yhteiskunnan turvarakenteet. Toimialueen haasteita ovat eriytyvä kehitys niin kaupunkiseutujen sisällä kuin alueellisestikin, ikääntyvän väestön palvelut, pandemiat, sään ääriilmiöt ja väestön, ml. ei-toivottujen rikollisryhmien liikkuvuuden lisääntyminen. Työurien pidentäminen molemmista päistä on aluehallintovirastolle erityisen tärkeää. On huolehdittava siitä, että valtio on jatkossakin mielenkiintoinen ja kilpailukykyinen työpaikka. Virasto tekeekin yhteistyötä alueen yliopistojen ja korkeakoulujen kanssa ja osallistuu alueelliseen ennakointityöhön. Alueella on runsaasti toisen ja kolmannen asteen koulutuspaikkoja. Olennaista onkin miten koulutus, työ ja tekijät alueellisesti kohtaavat. Osaavan työvoiman riittävyys on LSSAVIn näkökulmasta ehdottoman tärkeää. Esimerkiksi sosiaali- ja terveydenhuollon valvontatyössä on havaintoja osaavan henkilöstön vajeesta. LSSAVIn henkilöstöllä on hyvät edellytykset jatkaa eläkeiän saavuttamiseen jälkeen hyvinvoivina ja arvostettuina työyhteisön jäseninä. Viraston on koko ajan varmistettava osaamisen ja hiljaisen tiedon siirto. Nuoremman polven tulee olla kasvamassa vanhemman polven rinnalla vaativiin asiantuntijatehtäviin. Kireänkin talouden aikana on pystyttävä huolehtimaan henkilostön työhyvinvoinnista, osaamisen tasosta ja jatkuvuudesta. ELINKEINOELÄMÄ JA JULKINEN SEKTORI Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintoviraston alueella on hyvinvointia, kasvua ja työllisyyttä generoivia kansainvälisiä osaamiskeskittymiä, paljon pk-yrityksiä sekä monipuolinen palvelusektori. LSSAVI palvelee toimialueen työpaikkoja hyvin monella eri tavoin.

11 10 TURVALLINEN TYÖPAIKKA Turvallinen työpaikka kattaa sekä sosiaalisen että fyysisen turvallisuuden ja hyvinvoinnin. Terveellisten ja turvallisten työolojen saavuttamisessa ja työurien pidentämisessä ja harmaan talouden torjunnassa on työsuojeluvastuualueella merkittävä rooli. Hyvinvoivan työpaikan tarkastelu liittyy osaltaan Peruspalvelut, oikeusturva - ja luvat vastuualueen työhön hyvinvointiyksikön, ympäristöterveydenhuollon ja elinkeinovalvontayksikön näkökulmista, se linkittyy myös opetustoimi- ja kulttuuri vastuualueen ja ruotsinkielisen opetustoimen palveluyksikön toimintaan. Yhtälailla sillä on liittymäpinta ympäristölupavastuualueen sekä pelastustoimi ja varautuminen -vastuualueen toimintaan. Turvallinen työpaikka onkin erinomainen esimerkki siitä, miten aluehallintovirastojen vastuualueiden on tiivistettävä yhteistoimintaa ja kehitettävä kokonaisvaltaista, asiakaslähtöistä toimintakulttuuria yhdessä. Työpaikoille kohdistuvasta tarkastustoiminnasta tuleekin kehittää entistäkin kokonaisvaltaisempaa, yhden käynnin periaatteen mukaista toimintaa. Tätä tukee kehitteillä oleva dynaaminen, sähköinen johdon toiminnanohjausjärjestelmä (Patio yhteistyöhankkeineen). Käynnissä oleva Kuntahanke tuo työsuojeluvalvonnan lähemmäksi tavallisista kuntatyöpaikkaa, oli se sitten päiväkoti tai vanhusten hoivakoti. Vanhustenhoidossa koetaan väkivallan uhkaa ja varsinkin haitallista psykososiaalista kuormittumista tavallista enemmän. Kuntien kiinteistönhoidon ja siivoustoimen työpaikat ovat uusia valvonnan kohteita. Kirjasto-, kulttuuri- ja vapaa-aikapalveluiden toimialalla esiintyy sisäilmaongelmia. Lisäksi asiakasväkivallan uhka, haitallinen häirintä sekä käsin tehtävät nostot eivät ole hallinnassa näillä työpaikoilla. Yksityisen koulutuksen (mm. kansanopistot) ja sairaankuljetuksen työpaikoilla on ongelmia työsuhde- ja työaikalainsäädännön noudattamisen suhteen. Perhe-, nuoriso- sekä ensi- ja turvakotien valvonnan tarpeet ovat nousseet esiin asiakasaloitteisen kysynnän ja POL-vastuualueella tehtyjen havaintojen myötä. Asiakasaloitteisen kysynnän perusteella suunnataan valvontaa myös metsätalouden työsuhdeasioihin ja työturvallisuuden erityisten tarpeiden osalta kouluihin ja työpajatoimintaan. Toimialueella sattui 21 % kaikista Suomessa vuonna 2011 sattuneista työtapaturmasta. Tapaturmia sattui palkansaajaa kohti eniten rakentamisessa, kiinteistöalan toiminnassa ja teollisuudessa. Yritysturvallisuuden osalta teollisuudessa suunnataan valvontaa pienimmille työpaikoille työturvallisuuden perusasioiden varmistamiseksi ja toisaalta suurille työpaikoille hallintajärjestelmien käytännön toimivuuden varmistamiseksi. Toimialueen vahva teollinen elinkeinoelämä ja vireä alkutuotanto näkyvä LSSAVissa kasvavina lupamäärinä. Meneillään olevat lainsäädännön uudistukset esim. ympäristönsuojelulain, luonnonsuojelulain ja jätelain osalta vaikuttavat suoraan luvitukseen. Meneillään olevat direktiiviuudistukset vaikuttavat luvitustoimintaan pidemmällä aikavälillä (esim. YVA-direktiivin ja erilaisten päästödirektiivien muutokset). Erityisen suuri muutos on teollisuuspäästödirektiivin eli IED:n toimeenpano lähivuosina. Näiden muutosten myötä paine informaatio-ohjaukseen kasvaa. Sähköisen lupajärjestelmän käyttöönotto vuoden 2014 aikana parantaa toiminnan asiakaslähtöisyyttä.

12 11 Toimialueen maakunnissa on kansallisesti suuri alkutuotannon osuus. Alkutuotannon rakennemuutoksen myötä tilojen määrä vähenee ja koot kasvavat. Rakennemuutoksella on vaikutus tilallisten ja eläinten hyvinvointiin sekä elintarviketurvallisuuteen. Täydentävien ehtojen valvontaan on tulossa muutoksia ohjelmakauden vaihtuessa ja odotettavissa voi olla isojakin muutoksia vuoden 2015 alusta. Elintarvikevalvonnan osalta Oiva-valvontajärjestelmän käyttö aiheuttaa muutoksia valvontaan ja yrittäjien toimintaan. LSSAVIN tilavalvonta- ja lupafoorumi yhteen sovittaa valvonnan ja elinkeinon näkemyksiä ennaltaehkäisevässä tarkoituksessa. 4. LSSAVIN KEHITTÄMISEN STRATEGISET PAINOPISTEET JA VALINNAT 2014 Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto jatkaa vuonna 2014 uuden toimintakulttuurin jalkauttamista. Asiakaslähtöisen vaikuttavan toimintakulttuurin edellytyksenä on toimintaympäristön tuntemus. Virasto varautuu muutoksiin seuraamalla aktiivisesti megatrendejä ja heikkoja signaaleja ja vaikuttamalla aktiivisesti niin lainsäädäntötyöhön kuin rakenteelliseen valmistelutyöhön. Vaikuttava toimintakulttuuri nojaa viiteen peruspilariin: Asiakaslähtöisyys Ennakoiva, innovoiva toiminta Informaatio-ohjaus Yhteistoiminta Tiedolla johtaminen Henkilöstöä kannustetaan ideoimaan ja kokeilemaan uusia työtapoja ja toimintamalleja LSSAVIn innovaatiokulttuurin mukaisesti. Viraston sisällä uusi toimintakulttuuri edellyttää vahvaa yhteisöllisyyttä ja vastuualueiden tiivistyvää yhteistoimintaa. Henkilöstö on vahvasti mukana asiakaslähtöisen toiminnan kehittämistyössä. ASIAKASLÄHTÖISYYS (KANSALAISET, KUNNAT, YRITYKSET, VIRANOMAISET, MUU SIDOSRYHMÄYHTEISTOIMINTA) LSSAVIn toiminnan tulee olla asiakaslähtöistä ja vaikuttavaa. Vuoden aikana toimintaa tarkastellaan entistäkin enemmän kansalaisten, kuntien, yritysten, viranomaisten ja muiden sidosryhmien näkökulmasta.. LSSAVIssa kehitetään asiakaslähtöisyyttä askel askeleelta eteenpäin. Kappaleessa 6 vastuualueet ovat jo avanneet asiakaslähtöisen toimintansa sisältöä ja toimintatapoja. Kehittämistyö jatkuu ja painopistettä siirretään entisestään ennakoivampaan ja informaatio-ohjaavampaan suuntaan. Yhteistoiminnan merkitys LSSAVIn sisällä ja edm. tahojen kanssa korostuu entisestään. Kuntalähtöinen vaikuttava toiminta on LSSAVIn vuoden 2014 sisäisen kehittämisen teema. Vastuualueiden osalta syvennetään niiden jo tekemää työtä ja kartoitetaan kuntiin kohdistuvat toimenpiteet, niiden aikataulu ja luonne. Selvityksen avulla luodaan kokonaiskuva LSSAVIn kuntakohtaisista toimenpiteistä vuonna Samanaikaisesti on käynnistetty kuntien toiminnallisten suunnitelmien ja niitä projisoivien maankäyttösuunnitelmien tarkastelu. Pilotointivuonna osallistutaan EPOELYn johtamiin kuntien kehityskeskustelukierroksiin ja muodostetaan kokonaiskuva kuntien suunnitelmista tänä ja lähivuosina. Vuoden aikana luodaan kuva

13 12 LSSAVIn toimialueen kuntien valmiussuunnittelusta sekä hyvinvointi- ja turvallisuussuunnitelusta ja päivitetään toimialueen hyvinvoinnin ja turvallisuuden tila indikaattorien valossa. Näiden eri prosessien myötä kehitetään LSSAVin kuntalähtöisen, kokonaisvaltaisen toiminnan suunnittelun malli, joka otetaan käyttöön vuonna Käytännössä tämä tarkoittaa toiminta- ja taloussuunnitelman valmistelun ajoittumista jatkossa loppuvuoteen. Kansalaisten ja kolmannen sektorin osallistaminen niin hyvinvointi- kuin turvallisuustyöhön on myös yksi vuoden 2014 kehittämisteemoista. Tähän liittyen on käynnissä erilaisia toimenpiteitä: kolmas sektori osallistuu syksyllä pidettävän valmiusharjoituksen suunnitteluun, kehittämistyö koskien kolmannen sektorin osallisuutta kansalaisten hyvinvoinnin ja turvallisuuden edistämiseksi on käynnistetty, kansalaisten ja kolmannen sektorin osallisuuden muotoja ja menetelmiä kehitetään yhteistyössä yliopistojen kanssa ja esimerkiksi vapaa-ajansektorin kanssa jatketaan Sinisen kirjan arvoprosessin toteuttamista. ENNAKOIVA, INNOVOIVA TOIMINTATAPA LSSAVI jatkaa ja edelleen kehittää ennakoivaa toimintaa. Virasto jatkaa nk. road show-tyyppisiä kiertueita eri teemojen osalta, usein yhteistyössä ko. keskusviraston kanssa. Teemana on usein lainsäädännön tai rakennemuutoksen vaikutusten avaaminen. Esimerkkinä ovat LSSAVIn ja Valviran, LSSAVIn ja EVIRAN sekä LSSAVIn ja Kilpailuviraston roadshowt. Vanhusten huollon valvonnan kuntakierrokset jatkuvat. Suunnitteilla on myös toinen kuntaroadshow kokonaisturvallisuuden ajankohtaisista teemoista. Vastuualueiden kuntiin kohdistuvat toimet kartoitetaan, ks. edellä. Innovaatiojohtamisessa henkilöstöä kannustetaan oman työn ja toimintatapojen kehittämiseen. Esimiesten vastuulla on henkilöstön osallisuuden mahdollistaminen ja erilaisten kehittämisaloitteiden arviointi yhteistyössä yksikön/vastuualueen kanssa, pienten pilottien toteuttaminen ja asian saattaminen viraston johdon tietoisuuteen hyvien käytäntöjen levittämiseksi. Vastuualueiden johtajien vastuulla on kertoa kehittämisaloitteista ja niiden tuloksena syntyneistä uusista toimintatavoista ylimmälle johdolla ( neljännesvuosikatsaukset) ja edelleen johtoryhmälle. Vuoden aikana järjestetään kolme henkilöstölle suunnattua tilaisuutta (Jyväskylä, Vaasa, Tampere) koskien asiakaslähtöisen, vaikuttavan toiminnan käytännön toimia LSSAVIssa. Päivän aikana mm. avataan uutta toimintakulttuuria LSSAVIn oman henkilöstön käytännön casejen kautta. INFORMAATIO-OHJAUS Informaatio-ohjauksen tarve on jatkuvasti kasvava. Opetus- ja kulttuuritoimen ja Ruotsinkielisen opetustoimen palveluyksikön osalta informaatio-ohjaus on luonteva toimintatapa, myös työsuojelussa sillä on merkittävä rooli. Muiden vastuualueiden osalta informaatio-ohjauksen

14 13 muotoja tulee edelleen kehittää. Informaatio-ohjauksen merkitys korostuu mm. oikeusprosessin kehittämisessä. Valveutuneet kansalaiset tuntevat oikeutensa ja niin kantelut kuin valitukset lisääntyvät. Hyvä informaatio-ohjaus ennakoi kansalaisten toimia, parantaa asiakkaiden tekemien asiakirjojen laatua (kantelut. valitukset, hakemukset ym.) ja edelleen vähentää tarvetta kannella tai valittaa. Lupaprosessien osalta informaatio-ohjaus on välttämätöntä prosessien sujuvoittamisen ja nopeuttamisen vuoksi. YHTEISTOIMINTA Tuloksellisuuden ja vaikuttavuuden kehittämisessä yhteistoiminta on avainasemassa. Yhteistoiminnan ja sidosryhmäyhteistyön tulee olla suunnitelmallista, tavoitteellista, koordinoitua ja järkevää. LSSAVIssa on päivitetty vuoden 2014 alussa vastuualuekohtaiset sidosryhmäanalyysit, joista selviää viraston henkilöstön osallistuminen niin kansainväliseen, kansalliseen, alueelliseen ja paikalliseen sidosryhmäyhteistyöhön. Laadittava yhteenveto toimii pohjana viraston ja sen vastuualueiden ennaltaehkäisevän työn ja informaatio-ohjauksen kehittämiselle sekä viranomais- ja muun yhteistoiminnan suunnittelulle. Olemassa olevat sidosryhmäverkostot, niiden merkittävyys ja rooli toiminnan kehittämisen ja resurssien allokoinnin näkökulmasta arvioidaan. Yhteistoiminnan tavoitteena on tuottaa lisäarvoa, ehkäistä päällekkäistä työtä ja säästää resursseja. Verkostojen johtamisosaamista ja verkostoissa toimimista kehitetään. Jo toimivien verkostojen, tilavalvonta- ja lupafoorumin, Get a life- verkoston, Nuoren hyvä elämä-foorumin, kokonaisturvallisuuden yhteistoiminnan, työsuojelulautakunnan, hyvinvointipalveluiden ohjauksen ja arvioinnin yhteistoiminnan jne. toiminta jatkuu. LSSAVI osallistuu edelleen mm. ELYneuvottelukuntiien ja maakunnallisten työryhmien työhön. Kokemuksia näistä verkostoista hyödynnetään. Yhteistä LSSAVIn itse koordinoimille verkostoille on toimialuekattavuus, ennaltaehkäisevyys, alhaalta ohjautuvuus ja osallistavuus. TIEDOLLA JOHTAMINEN Tietojohtaminen on strategisen johtamisen ja suunnittelun perusta palvellen viraston johtoa, vastuualueita ja ulkoisia sidosryhmiä. LSSAVI osallistuu aktiivisesti sähköisen ja dynaamisen toiminnanohjausjärjestelmän kehittämiseen. Johdon ohjausjärjestelmän kehittäminen etenee osana PATIO-hankekokonaisuutta. Hyvinvoinnin ja turvallisuuden toiminnanohjausjärjestelmän kehittäminen etenee Pation ja sähköisen hyvinvointi- ja turvallisuuskertomuksen kehittämistyön myötä. LSSAVIlle on ominaista jatkuva toimintaympäristön analysointi, megatrendien ja heikkojen signaalien tunnistaminen ja vaikutusten analysointi aluehallintovirastoon, sen vastuualueiden ja yksiköiden toimintaan. Tarkemmin näihin paneudutaan kaksi kertaa vuodessa pidettävillä strategiapäivillä. Toimintaympäristön analysointia tehostetaan paneutumalla mm. kuntien toiminalliseen suunnitteluun niin pienimuotoisten selvitysten ja

15 14 tutkimusten kuin kuntakierrosten avulla. Viraston tietojohtamista kehitetään ja henkilöstön analysointiosaamista vahvistetaan. YDINPROSESSIPERUSTEINEN KEHITTÄMISTYÖ Ylijohtajavetoiset ydinprosessit Hyvinvoiva yhteiskunta- hyvinvointiprosesssi Turvallinen yhteiskunta- turvallisuusprosessi Tasa-arvoinen yhteiskunta- oikeisturvaprosessi toteutuvat koko viraston ja sen eri vastuualueiden toiminnassa mitä moninaisimmin tavoin. LSSAVI on kehittänyt ja kehittää ydinprosesseja uuden toimintakulttuurin mukaisesti. HYVINVOIVA YHTEISKUNTA LSSAVI osallistuu eri tavoin (kuulemistilaisuudet, asiantuntijatapaamiset, lausunnot jne.) kuntauudistuksen sekä sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistuksen valmisteluun. Aluehallintoviraston erilaiset asiantuntijatehtävät jatkuvat vuonna Rakenteelliset muutokset lisäävät merkittävästi virastojen työtä niin suunnitteluaikana kuin toteutuessaan. HYVINVOINTIPALVELUJEN OHJAUS, VALVONTA JA ARVIOINTI LSSAVIlla on keskeinen rooli hyvinvointipalvelujen, sosiaalija terveys- ja sivistyspalvelujen ennaltaehkäisevässä valvonnassa, informaatio-ohjauksessa sekä lupahallinnossa. Virasto toimii kuntiin nähden aktiivisessa ohjaava, tukevassa ja valvovassa roolissa liittyen hyvinvointipalvelujen järjestämiseen nyt ja tulevaisuudessa. LSSAVI jatkaa kuntakierroksia aiheena mm. vanhustenhuollon sekä lasten ja nuorten hyvinvointiin sekä terveydenedistämiseen liittyvät palvelut. Hyvinvoinnin ja turvallisuuden toiminnan ohjausjärjestelmän kehittämistyö (PATIOn ja sähköisen hyvinvointikertomus) jatkuu. PSAVI johtaa Pation kehittämistyötä LSSAVIn toimiessa varapuheenjohtajana. LSSAVI osallistuu Kuntaliiton hallinnoiman sähköisen hyvinvointikertomuksen kehittämistyöhön. PERUSPALVELUJEN ARVIOINTI Aluehallintovirasto seuraa ja arvioi peruspalvelujen saatavuuden alueellista ja yhdenvertaista toteutumista. Vuotta 2013 koskevan arvioinnin teemana on vanhenevan väestön palvelut. Valtakunnallinen raportti valmistuu mennessä ja alueelliset raportit mennessä. Raportti julkaistaan sähköisessä muodossa.

16 15 LASTEN JA NUORTEN OSALLISUUDEN JA HYVINVOINNIN VAHVISTAMINEN Syrjäytymisen ehkäisy sekä lasten ja nuorten osallisuuden vahvistaminen on LSSAVIN kokonaisturvallisuusstrategian kärkiteema. Sinisen kirjan arvoprosessi kokoaa yhteen lasten ja nuorten hyvinvoinnin edistämiseksi kokonaisturvallisuustyön alla tehtävät toimet. Sinisen kirjan arvoprosessilla tavoitellaan nuorten osallisuuden vahvistamista korostamalla elämänhal-linnan polun merkitystä opinpolun rinnalla. Tavoitteena on kääntää syrjäytyvien käyrä laskuun vahvistamalla ennakoivaa, poikkihallinnollista toimintaa. Sinisen kirjan arvoprosessin näkökulmasta onkin olennaista, että kunnat tunnistavat lasten ja nuorten hyvinvoinnin edistämisen poikkihallinnollisen kokonaisuuden sekä ovat tietoisia toimenpiteiden vaikuttavuudesta ja kustannuksista. Sinisen kirjan arvoprosessi on itseohjautuva. Kukin taho päättää itse miten se vie sinisen kirjan ajatuksia eteenpäin. LSSAVI tukee toimijoita eri tavoin. Sininen kirja arvoprosessi jatkuu vuonna 2014 yhteistoiminnassa niin kuntien, viranomaisten, elinkeinoelämän, vapaa-ajan toimijoiden ja järjestöjen kanssa. Sininen kirja arvoprosessin päätapahtuma on laajassa yhteistyössä toisen kerran järjestettävä Get a life tapahtuma osana 9000 nuorta tavoittavaa Knowhow-messuja Tapahtuma järjestetään ulko-puolisen rahoituksen turvin. Toinen merkittävä tapahtuma on vuosittain eri paikkakunnilla kiertävä Nuoren hyvä elämä foorumi. Järjestyksessään neljäs foorumi on alkusyksyllä Varhainen puuttuminen on avainasia syrjäytymisen ehkäisemisessä. TEKES-rahoitteinen EPSHP:n ja LSSAVIn yhdessä suunnittelema Välittämisen koodi hanke on käynnistynyt Hankkeessa kehitetään asiakaslähtöisesti ennakoiva, varhaiseen havainnointiin ja välittämiseen perustuva toimintamalli ja sitä tukeva tiedonvälitysjärjestelmä, joiden avulla lasten ja nuorten syrjäytymistä ehkäistään. Tavoitteena on lapsen ja nuoren elämänhallinnan tukeminen varhaisin tukitoimin siten, että mahdollistetaan entistä parempi viranomaisyhteistyö sekä kehitetään viranomaisten ja vapaa-ajan järjestöjen yhteistyötä ja muodostetaan välittömiä asiakaskeskeisiä viranomaisriippumattomia matalan kynnyksen palveluita ilman medikalisointia. Lisäksi avataan kanava lapsen/nuoren itsensä huolen tai hädänilmaisulle ja edelleen nopealle avun saannille. Välittämisen koodiin liittyvä kuntakokeiluhakemus on myös parhaillaan vireillä. Hankkeessa tehdään arviointitutkimus Tampereen yliopiston toimesta. Nuorten ääntä kuullaan paremmin ja toimialueella kokeillaan uusia osallistavia menetelmiä, pitkälti yhteistyössä osallistamisen menetelmiä tutkivan ja kehittävän Vaasan yliopiston kanssa. OSAAVAohjelman puitteissa järjestettävä täydennyskoulutus tukee omalta osaltaan lasten ja nuorten osallisuuden vahvistamista. Terveydenedistämistyön, ennaltaehkäisevän päihdetyön ja

17 16 alkoholihallinnon laaja yhteistyö eri sidosryhmien kanssa on tiivistä. Työtä koordinoi LSSAVIn ehkäisevän päihdetyön ja terveyden edistämisen työryhmä PETE. TURVALLINEN YHTEISKUNTA KOKONAISTURVALLISUUDEN YHTEISTOIMINTA Kokonaisturvallisuuden yhteistoiminta käsittää kaksi laajaa kokonaisuutta; varautuminen ja valmiussuunnittelu ja hyvinvointi- ja turvallisuussuunnittelu. Kokonaisturvallisuuden yhteistoiminnan kautta muodostetaan siiviliyhteiskunnan tilannekuva. Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintoviraston toimialueella toimii ylijohtajavetoinen kokonaisturvallisuuden yhteistoimintaryhmä. Kokonaiskoordinoinnista ja hyvinvointi- Ja turvallisuussuunnittelusta vastaa kehitys- ja strategiapäällikkö apunaan sihteeristö. Varautumisen ja valmiussuunnittelun kokonaisuuden osalta pysyviä työelimiä ovat valmiustoimikunnat. Perusteilla on myös alueellinen valmiustoimikunta. Tästä kokonaisuudesta ja omalta osaltaan kokonaiskoordoinnista vastaa pelastustoimi- ja varautumisen vastuualueen johtaja. Kokonaisturvallisuuden yhteistoimintaryhmä ja sen sihteeristö jatkavat toimintaansa vuoden 2015 loppuun saakka. Kokoonpanot on päivitetty vuoden 2014 alussa. Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintoviraston kokonaisturvallisuusstrategian ( ml. sisäisen turvallisuuden alueellinen toimeenpanosuunnitelma) toteutus jatkuu vuonna Kokonaisturvallisuusstrategia on tilannekuva niin toimialueen kokonaisturvallisuuden toimijoista, heidän rooleistaan ja tehtävistään kuin myös alueen kokonaisturvallisuuden tilanteesta sekä tärkeimmistä kansallista ja alueellisista toimenpiteistä. Kokonaisturvallisuusstrategian toimenpidesalkkuun on koottu kaikki sekä kansallisen sisäisen turvallisuuden ohjelman että alueellisen kokonaisturvallisuusstrategian toimenpiteet. Kokonaisturvallisuuden yhteistoimintaryhmä ja sen sihteeristö jatkavat toimintaansa vuoden 2015 loppuun saakka. Kokoonpanot on päivitetty vuoden 2014 alussa. Huomattavaa on, että kokonaisturvallisuustyö linkiittyy tiiviisti koko aluehallintoviraston toimintaan. Suuri osa työstä on normaalia aluehallintoviraston lakisääteisten tehtävien hoitoa, joka projisoidaan nyt osaksi laajempaa kokonaisuutta. Tavoitteena on aluehallintoviraston henkilöstön monialaisen osaamisen, laajojen kokonaisuuksien ja asioiden riippuvuussuhteiden ymmärtämisen vahvistaminen. Kyse on tässäkin kansalaislähtöisen ennakoivan, informaatio-ohjaavan ja yhteistoiminnallisen sekä poikkihallinnollisen toimintakulttuurin omaksumisesta. Kokonaisturvallisuustyö onkin yhtenä aiheena henkilöstön uuden toimintakulttuurin kehittämispäivissä (ks. edellä.) Teemaryhmiä on kahdeksan. Vuonna 2014 teemaryhmätoiminta muuttuu, osa niistä siirtyy laajemman kokonaisuuden alle ja osa toimii jatkossa myös horisontaalisesti suhteessa kehittämiskokonaisuuksiin. Teemaryhmät ovat: 1. Päihteiden ehkäisy ja terveydenedistäminen, pj Juha Mieskolainen, LSSAVI 2. Väkivallan ja rikosten ehkäisy, pj. Lea Liukku, LSSAVI

18 17 3. Syrjäytymisen ehkäisy ja osallisuuden vahvistaminen (pääteema): siirtyy vuonna 2014 Turvallinen lapsuus ja nuoruus- kehittämiskokonaisuuden alle, vastuutaho Marja-Riitta Vest, LSSAVI 4. Yritysturvallisuus: pj Peer Haataja, Tampereen kauppakamari (vuodesta 2014 osa Turvallinen työpaikka- kehittämiskokonaisuutta, jonka vetovastuu sovitaan keväällä) 5. Turvallisuusviestintä: pj Annette Rinne, LSSAVI 6. Turvallisuusosaaminen-verkosto, pj Sirpa Virta, Tampereen yliopisto 7. Henkinen hyvinvointi ja turvallisuuden tunne: perustetaan vuonna 2014, pj Marja-Riitta Vest, LSSAVI. 8. Arjen ja asumisen turvallisuuden parantaminen, pj. Risto Kekki, LSSAVI (siirtyy osin kehittämiskokonaisuuksien alle; työ priorisoidaan 2014) Kokonaisturvallisuustyön aikana on noussut esiin valmiussuunnittelun ja varautumisen sekä turvallisuuden ja hyvinvoinnin kannalta ajankohtaisia, poikkihallinnollisia asiakokonaisuuksia, jotka vaativat yhtä aikaa usean eri viranomaisen ja toimijan asiantuntijuuden yhdistämistä niin toiminnan suunnittelussa kuin toteutuksessa. Kehittämiskokonaisuudet ovat: 1. Valmiustoimikuntien toiminnan kehittäminen ja uuden alueellisen valmiustoimikunnan perustaminen ja tavoitteen asettelu/tarja Wiikinkoski, LSSAVI 2. Turvallinen koulu- sosiaalinen ja fyysinen turvallisuus, Thomas Sundell, LSSAVI (yhteistyössä opetus- ja kulttuuritoimen vastuualueen kanssa) 3. Turvallinen lapsuus ja nuoruus-, Marja-Riitta Vest, LSSAVI 4. Turvallinen ikääntyminen: Ikäihmisten elinympäristön turvallisuus ja turvallisuuden tunne, Marja-Riitta Vest, LSSAVI (yhteistyössä POL-vastuualueen kanssa) 5. Turvallinen työpaikka- painopisteenä turvallisuusosaamisen kasvattaminen ja jatkuvuuden hallinta, vastuutaho sovitaan kevään aikana 6. Turvallinen asuin-, työ- ja elinympäristö ennakoiva ja informaatio-ohjaava yhdyskuntasuunnittelu, Marja-Riitta Vest, LSSAVI (yhteistyössä LSSAVIn horisontaalisen kaavapoolin kanssa) 7. Uudet kansalaisosallisuuden muodot kokonaisturvallisuustyössä, Harri Raisio VY ja Sirpa Virta TY 8. Kuntien hyvinvointi- ja turvallisuussuunnittelun edistäminen ja hyvinvoinnin ja turvallisuuden toiminnanohjausjärjestelmän kehittäminen, Marja-Riitta Vest, LSSAVI 9. Kolmas sektori ja yhteiskunnan turvallisuus/hyvinvointi, Tarja Wiikinkoski ja Marja-Riitta Vest, LSSAVI TOIMINTA 2014 Kokonaisturvallisuuden yhteistoimintaryhmä johtaa kokonaisturvallisuusstrategian toimeenpanoa ja seuraa sen toteutumista. Yt-ryhmä kokoontuu kaksi kertaa vuodessa: ja Kokonaisturvallisuuden yt-ryhmän sihteeristö koordinoi yhteistoimintaa käytännön tasolla. Se laatii koordinaattorin

19 18 apuna vuosittaisen toimintasuunnitelman, vastaa strategian toteutumisen seurannasta ja osin myös toimenpiteiden eteenpäin saattamisesta sekä vuosittaisen viestintä-suunnitelman laatimisesta ja viestinnän toteutumisesta yhteistoimintaryhmän linjausten mukaisesti. Sihteeristö kokoustaa viisi kertaa vuodessa: (workshop), , , x (workshop) ja Kokonaisturvallisuusstrategian toteutumista seurataan toimenpidesalkun avulla. Lisäksi kansallisen sisäisen turvallisuuden ohjelman osalta kansallisten toimenpiteiden etenemisestä raportoidaan SM:n ohjeiden mukaan vuosittain. Teemaryhmät/kehittämiskokonaisuudet raportoivat etenemisestä molempien tasojen osalta vuosittain kesäkuun loppuun mennessä. Toimenpidesalkku päivitetään elosyyskuussa. Vuonna 2014 laaditaan lisäksi - Toimialueen hyvinvoinnin ja turvallisuuden tilannekatsaus (vertailu tilanteeseen keväällä 2012) - Katsaukset kuntien hyvinvointi- ja turvallisuussuunnittelun ja valmiussuunnittelun nykytilaan kehittämisehdotuksineen. Ajankohtaista on kokonaisturvallisuuden sisäisen ja ulkoisen viestinnän tehostaminen ja kokonaisturvallisuuden sähköisen työtilan aktiivinen käyttöönotto LSSAVIn kuntalähtöiseen toimintaan liittyen suunnitellaan sopiva yhteistyömuoto ja -taso paikallistason (kuntien yhteyshenkilöverkosto) kanssa. Viranomaisyhteistoiminnan tiivistäminen jatkuu vuonna Vuoden aikana sovitaan käytännön tasolla yhteistoiminnasta toimialueen pääpoliisilaitosten ja puolustusvoimain kanssa sekä sovitaan tarve- ja lainsäädäntölähtöisesti yhteistoiminnasta myös muiden viranomaisten (pelastuslaitokset, sairaanhoitopiirit, merivartiosto, hätäkeskuslaitos, elyt ym.), järjestöjen ja elinkeinoelämän organisaatioiden kanssa. TASA-ARVOINEN YHTEISKUNTA OIKEUSPROSESSIN KEHITTÄMINEN Kaikissa oikeusturvaprosesseissa kehityssuuntana on asiakkaiden (niin kansalaisten kuin kuntien yms) hallinnollisen taakan keventäminen ja yhdevertaisen kohtelun turvaaminen. Oikeusturvaprosessi onkin vuonna 2014 aluehallintoviraston yksi uusien innovatiivisten toimintamallien kärkiteemoista. Tavoitteena on luoda ennakoivampi, informaatio-ohjaavampi ja kansalaislähtöisempi toimintatapa. Tavoitteena on tehostaa ja nopeuttaa kantelujen käsittelyä kehittämällä uusia malleja ja menettelytapoja tilanteessa, jossa kanteluja on paljon ja vireille tulevien määrä lisääntyy. Vaikka kantelujen käsittelyprosessi on vastikään valatakunnallisesti päivitetty, jatketaan myös itse prosessin kehittämistä. Prosessia noudattamalla kanteluasiat rajataan asianmukaisesti ja selvitykset hankitaan viivytyksettä ja yhdellä kertaa. Vuosittain voin 500 kantelusta 200 aiheuttaa toimenpiteen, nämä analysoidaan. Tapauksista luodaan sähköinen ns. kantelucasekirjasto, jota hyödynnetään informaatio-ohjauksessa linkitettynä jatkossa patio-

20 19 tietojärjestelmään. Kanteluanalyysit tehdään 3-4 kertaa vuodessa. Oikeusprosessin kehittämisuunnitelma valmistuu kesäkuun loppuun mennessä. Hallintolain kantelusäännösten sekä sosiaalihuollon asiakaslain että potilaslain muutosten tultua voimaan kanteluprosessiin tehdään tarvittavat muutokset. Lain muutosten jälkeen järjestetään kaikille kantelujen käsittelijöille kehittämispäivä, jossa kanteluprosessi käydään läpi. TASA-ARVO- JA YHDENVERTAISUUSSUUNNITTELU JA TOIMINNALLINEN TASA-ARVOTYÖ Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintoviraston toiminta on tasa-arvoista taaten asiakkaalle tasapuolisen palvelun iästä, sukupuolesta, etnisestä taustasta tai muusta henkilökohtaisesta syystä riippumatta. Aluehallintovirastojen keskeinen kansalaisten oikeusturvaa edistävä asiakirja on tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelma, joka on laadittu naisten ja miesten välisestä tasa-arvosta annetun lain (609/1986; myöhemmin tasa-arvolaki) ja yhdenvertaisuuslain (21/2004) mukaisesti. Tasa-arvolain lähtökohtana on valtavirtaistaminen, jolla tarkoitetaan tasa-arvon edistämisen kuulumista jokaisen työyhteisön normaaliin toimintaan. Yhdenvertaisuuslain tarkoituksena on edistää ja turvata yhdenvertaisuuden toteutumista sekä tehostaa syrjinnän kohteeksi joutuneen oikeussuojaa syrjintätilanteissa. Sukupuolinäkökulman valtavirtaistaminen merkitsee organisaation toimintatapojen ja palvelujen kehittämistä tasa-arvon kannalta. Taustalla on Tasa-arvolaki 4 ( /232) Viranomaisen velvollisuus edistää tasa-arvoa: Viranomaisen tulee kaikessa toiminnassaan edistää naisten ja miesten välistä tasa-arvoa tavoitteellisesti ja suunnitelmallisesti sekä luoda ja vakiinnuttaa sellaiset hallinto- ja toimintatavat, joilla varmistetaan naisten ja miesten tasa-arvon edistäminen asioiden valmistelussa ja päätöksenteossa. Toiminnallisessa tasa-arvossa on kysy hyvän hallinnon periaatteesta. Tulossopimuksen mukaan kaikkien avien velvollisuutena on jatkaa tasa-arvo- ja yhdenvertaisuusnäkökulman valtavirtaistamista toiminnan sisältökysymyksissä 2015 asti. LSSAVIn tehtävänä on koota tunnistetut osa-alueet aluehallintovirastojen yhteiseksi valtavirtaistamissuunnitelmaksi 2014 loppuun mennessä. Avien pilottisuvaukset valmistuvat elokuun loppuun mennessä ja avien toiminnallisen tasa-arvon strategia vuoden loppuun mennessä. Asiaan liittyvä koulutuspaketti on valmisteilla. Toiminnallisesta tasa-arvotyöstä viestitään jatkossa intrassa käytännön casejen avulla. TIETOJEN VÄLITTYMINEN VIRANOMAISTEN VÄLILLÄ Tietosuojalainsäädäntö muodostaa tärkeän perustan kansalaislähtöiselle viranomaistyölle. Tietojen luottamuksellinen vaihto monialaisessa viranomaisyhteistyössä on tärkeää silloin, kun se on kansalaisen edun mukaista. Erityisesti esimerkiksi lasten ja nuoren osallisuuden vahvistamisessa, turvallisen ikääntymisen tukemisessa, varautumisessa ja valmiussuunnittelussa, hyvinvointipalveluiden tulevien muotojen suunnittelussa, yhdenvertaisen ja tasapuolisen palvelun turvaamisessa sekä harmaan talouden ennalta ehkäisyssä korostuu tarve monialaiseen viranomaisyhteistyöhön. Varhaisen puuttumisen Välittämisen koodi- hanke testaa osaltaan nykýisen tietosuojalainsäädännön toimivuutta ja rajoja. Tähän liittyen on myös haettu mukaan Kuntakokeiluun teemana Hyvinvoinnin integroitu toimintamalli.