Esitys sivistystoimen palveluverkkosuunnitelmaksi Sipoon kunta
|
|
- Maija-Liisa Siitonen
- 7 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Esitys sivistystoimen palveluverkkosuunnitelmaksi Sipoon kunta
2 Sisällysluettelo 1. Johdanto 2. Palveluverkkosuunnitelman toteutusperiaate 3. Kuntastrategian reunaehdot ja liikkumavara palveluverkon kehittämiselle 4. SIVI:n omat tavoitteet ja linjaukset palveluverkon kehittämiselle 5. Söderkullan painopistealue 6. Nikkilän painopistealue 7. Talman painopistealue 8. Pohjois-Sipoon hajaasutusalue 9. Etelä-Sipoon haja-asutusalue 10. Johtopäätökset 11. Liitteet
3 1. Johdanto 1. Palveluverkkoselvityksen tavoitteet 2. Keskeiset rajaukset 3. Tiivistelmä palveluverkkosuunnitelman päälinjauksista
4 1. Johdanto 1. Palveluverkkoselvityksen tavoitteet Mitä Tuottaa palveluverkkosuunnitelmat ja ehdotukset tarvittavista investoinneista seuraavan 10 vuoden aikavälille siten, että se on vuosittain helposti päivitettävissä. Kehittää sivistysosastolle palveluverkkosuunnitelman kokonaishallintaperiaate ja suunnittelutyökalut palvelutuotannon ja investointitarpeiden määrittämiseksi Miksi Mahdollistaa sivistysosaston palveluverkon kehittämisvaihtoehtojen ja investointitarpeiden systemaattisen kartoittamisen sekä priorisoinnin kunnan päätöksenteon pohjaksi. Luo paremmat edellytykset kuntastrategiasta lähtevälle ja johdonmukaiselle päätöksenteolle kaikissa johtamis- ja päätöselimissä
5 1. Johdanto 2. Keskeiset rajaukset Selvityksessä keskitytään palveluverkon kehittämiseen ja investointitarpeiden määrittämiseen Sipoon kuntastrategian mukaisten painopistealueiden näkökulmasta. Suunnitelmassa ei käsitellä pedagogisia eikä palvelutuotantoon liittyviä linjauksia, joilla ei ole varsinaista vaikutusta palveluverkon muutoksille Palveluverkkosuunnitelman ajallisen vaikutuksen painopiste on 3 10 vuoden aikajänteellä 1 3 vuoden palveluverkkolinjaukset ja päätökset näkyvät jo investointiohjelmassa ja siksi niihin ei ensisijaisesti tässä suunnitelmassa keskitytä. Lukiota ei käsitellä
6 1. Johdanto 3. Tiivistelmä palveluverkkosuunnitelman päälinjauksista 1. Muodostetaan Söderkullassa, Nikkilässä ja myöhemmin lähellä toisiaan olevista tai lisää rakennettavista rakennuksista kampuksia 1. Suunnitellaan kampuksen palvelutilat monitoimisiksi 2. Muodostetaan uusista palvelutuotantotiloista modulaarisia ja vaiheittain kasvun mukaan rakennettavia rakennuksia 3. Yhdistetään ala- ja yläkoulun, varhaiskasvatuksen sekä pääsääntöisesti liikunnan, vapaa-ajan ja kulttuurin palvelutuotanto yhteisiin kampuksiin 4. Suomen- ja ruotsinkieliset kieliryhmät organisoidaan pääsääntöisesti saman kampuksen (koostuu useista rakennuksista) yhteyteen 5. Varhaiskasvatuksen kunnalliset päiväkodit pyritään rakentamaan kampusalueiden yhteyteen. Esiopetus toteutetaan koulujen yhteydessä sisältäen täydentävän päivähoidon. 2. Haja-asutusalueiden palveluverkkolinjaukset edellyttävät syvällisempää vaihtoehtojen taloudellisen vaikutuksen sekä hyötyjen ja haittojen analyysiä. Esitys em. laajuudessa mahdollista vasta vuoden 2016 päätöksenteossa. 3. Varhaiskasvatuksessa ja koulutuksessa parannetaan palvelutuotannon kustannustehokkuutta 4. Tilojen hallinnointi keskitetään toimitiloille
7 2. Palveluverkkosuunnitelman toteutusperiaate 1. Palveluverkkosuunnitelman laatimisen keskeiset työvaiheet 2. Projektin organisointi ja päävastuut 3. Palveluverkkosuunnitelman rakentamisen keskeiset näkökulmat
8 2. Palveluverkkosuunnitelman toteutusperiaate 1. Palveluverkkosuunnitelman laatimisen keskeiset työvaiheet Vaihe 1 Vaihe 2 Vaihe 3 Vaihe 4 Vaihe 5 Vaihe 6 Määrittely Projektin käynnistäminen ja ohjelman tarkempi suunnittelu. Palveluverkkosuunnitelman rakenteen ja tarkastelunäkökulmien määrittely Lähtötietoaineistojen määrittely Suunnittelutyökalujen ja esitysmudon määrittely Työryhmien organisointiperiaatteista sopiminen Käynnistäminen Yksikkökohtaisten työryhmien työn opastus, aikataulun ja tavoitteiden asettaminen. Palveluverkkosuunnitelman laatimisen käynnistäminen Varhaiskasvatus Koulutus Kulttuuri ja vapaaaika Ehdotukset ja ideat Yksiköiden esitykset palveluverkon kehittämisen tarpeista ja kehittämisen vaihtoehdoista Varhaiskasvatus Koulutus Kulttuuri ja vapaaaika Palveluverkkosuunnitelmien muodostaminen ja arviointi SIVI:n yksiköiden palveluverkkoanalyysien yhteensovittaminen SIVI:n palvelutuotannon tavoitteiden ja päälinjausten muodostaminen palveluverkon kehittämiselle Palveluverkkosuunnitelmien rakentaminen kuntapalveluiden painopistealueille sekä haja-asutusalueille Esitys palveluverkon kehittämisestä Palveluverkkosuunnitelmien kokoaminen SIVI:n kokonaissuunnitelmaksi Suunnitelman esittely ja testaaminen operatiivisen johdon, valiokuntien ja sivistysjaoston kanssa. Suunnitelman siirto investointien hallintaja päätösprosessiin. Iterointi ja toteutuksen valmistelu Palveluverkkosuunnitelman iteroinnit investointien hallinnan prosessin ohjauksessa Palvelutuotanto- ja palveluverkkosuunnitelmien käytäntöön viemisen valmistelu kunnan päätösten jälkeen. Palveluverkkosuunnitelman tuottamisprosessin ja suunnittelutyökalujen määrittely saatujen kokemusten pohjalta Vko 49, 2 4 Vko 5 Vko 10 Vko Vko Kesä - elokuu
9 2. Palveluverkkosuunnitelman toteutusperiaate 2. Palveluverkkoselvityksen organisointi ja vastuut Analysoi, ideoi ja ehdottaa sekä testaa ja syventää palveluverkkosuunnitelmaa oman yksikkönsä näkökulmasta Ohjaa, testaa ja antaa puitteet päätösesitysten muodostamiselle Ohjausryhmä Projektiryhmä Johtaa projektia, kokoaa ehdotukset, määrittelee vaihtoehdot ja muodostaa esityksen palveluverkkosuunnitelmaksi Koordinoi ja kokoaa lähtötietoaineistoja Lähtötietoaineistot Varhaiskasvatuksen työryhmä Suomenkielisen koulutuksen työryhmä Ruotsikielisen koulutuksen työryhmä Kulttuuri- ja vapaaaikapalveluiden työryhmä
10 2. Palveluverkkosuunnitelman toteutusperiaate 2. Ohjausryhmä ja projektiryhmä Ohjausryhmään osallistuvat tahot Sivistysvaliokunnan pj Sivistysvaliokunta Sivistysvaliokunta, ruotsinkielisen koulutusjaoston pj Sivistysvaliokunta, suomenkielisen koulutusjaoston pj Projektiryhmään osallistuvat tahot Sivistysosasto, suomenkieliset koulutuspalvelut Ruotsinkieliset koulutuspalvelut Varhaiskasvatuspalvelut Kulttuuri- ja vapaa-aikapalvelut Tekniset palvelut Kaavoituspalvelut Talous- ja hallintopalvelut Konsultti Projektiassistentti; lähtötietoaineistot Edustajat Juha Suuronen Henrik Möller Antti Skogster Maarit Rope Edustajat Kurt Torsell Hannu Ollikainen Mervi Keski-Oja Anne Laitinen Ilari Myllyvirta Pilvi Nummi-Sund Pekka Laitasalo (mahdollisuuksien mukaan) Urpo Laakkonen Hanna Salokaarto 10
11 2. Palveluverkkosuunnitelman toteutusperiaate 2. Yksiköiden työryhmät Varhaiskasvatuspalvelut Koulutuspalvelut suomenkielinen Koulutuspalvelut ruotsinkielinen Kulttuuri- ja vapaaaikapalvelut Mervi Keski-Oja Kurt Torsell Hannu Ollikainen Anne Laitinen Elina Sarin Liisa Juga Petra Paakkanen Malin Hollmén Irmeli Kujala Jorma Joki-Korpela Janne Holmkvist Annelie Åkerman- Anttila Sonja Westerlund Tiina Suojanen-Saari Jaana Lindstedt Mia Liljeberg Piritta Forsell Katja Sågbom Alatyöryhmät alueittain Kaikki päiväkotijohtajat Alatyöryhmät alueittain Alatyöryhmät alueittain Kaikki rehtorit Kaikki rehtorit Alatyöryhmät tarpeen mukaan Henkilöstökokoukset Henkilöstökokoukset Henkilöstökokoukset Henkilöstökokoukset
12 2. Palveluverkkosuunnitelman toteutusperiaate 3. Palveluverkkosuunnitelman rakentamisen keskeiset näkökulmat Kuntastrategia ja talouden investointivara Kunnan palvelutuotantojen yhteiset maantieteelliset painopistealueet Söderkulla Nikkilä Talma Haja-asutusalueet Pohjoinen, Eteläinen SIVI:n yhteiset linjaukset palveluverkon kehittämiselle Väestöennuste ikä- ja kieliryhmittäin + 10 vuotta Yht. Varhaiskasvatuksen Palveluverkkosuunnitelma + 10 v Koulutuksen Palveluverkkosuunnitelma + 10 v Kultuuri- ja vapaa-aikapalveluiden Palveluverkkosuunnitelma + 10 v Kaava-alueet ja niiden kehitys + 10 vuotta - Paikkatietoaineisto - Rakennusoikeudet - Kaavavaranto ja kaavoitusaikataulu - Infra investointien aikataulu Yht. Yht. Yht. Yht. Yksiköiden toiminta- ja palvelutuotantosuunnitelmat Yht. Yht. Yht. Yht. Yht. 12
13 3. Kuntastrategian reunaehdot ja liikkumavara palveluverkon kehittämiselle 1. Palveluverkon kehittämisen pääsuunta 2. Taloudelliset tavoitteet
14 3. Kuntastrategian reunaehdot ja liikkumavara palveluverkon kehittämiselle Palveluverkon kehittämisen pääsuunta Palveluverkkoa kehitetään kuntastrategian mukaisilla painopistealueilla. Söderkulla, Nikkilä, Talma sekä muut Pohjois- ja Etelä-Sipoon haja-asutusalueet, jotka luontaisimmin toimivat omina palvelualueinaan Kylien yhteisöllisyyttä ja aktiivisuutta korostetaan. Taloudelliset tavoitteet Talouden tasapaino ylläpidetään siten, että palvelujen tuottaminen ja laatu sekä investoinnit on kokonaisuutena kustannustehokkainta Palvelutuotannon kustannukset katetaan valtion osuuksilla ja verotuloilla. Pääoma- ja palvelutuotantokustannukset eivät saa lisätä kunnan velkaantumista Kun laajennusinvestoinnit katetaan uusien asiakkaiden tontinmyyntituloilla, asiakasmäärän kasvu ei aiheuta olemassa oleville asukkaille lisäkustannuksia. Laajennusinvestointi on lapsi- /oppilasmäärän kasvun vaatima lisätilainvestointi. Uudelleen investoinnit ja peruskorjaukset katetaan verovaroin. Tällöin investointien taloudellisuus tutkitaan kannattavuuslaskelmien avulla, joissa otetaan huomioon palvelun tuotantokustannukset (opetus) ja pääomakustannukset. Uudelleen investointi ja peruskorjaukset korvaavat olemassa olevia tiloja
15 4. SIVI:n linjaukset palveluverkon kehittämiselle 1. Yhteiset päälinjaukset 2. Palveluverkon kehitysskenaariot 3. Palveluverkkosuunnitelmien painopistealueet
16 4. SIVI:n linjaukset palveluverkon kehittämiseksi 1. Yhteiset päälinjaukset 1) Muodostetaan kasvun painopistealueilla Nikkilässä ja Söderkullassa sekä myöhemmin Talmassa lähellä toisiaan olevista tai lisää rakennettavista rakennuksista kampuksia, jotka mahdollistavat Dynaamisemman ja tehokkaamman palvelutuotannon sekä yhteistyön eri palvelutuottajien välillä. Palvelutuotantotilojen joustavan rakentamisen, jolloin tiloja voi hyödyntää useampi vastuualue Palvelut ja palvelutuotantotilat pyritään toteuttamaan mahdollisuuksien mukaan yhteistyössä yksityisen ja kolmannen sektorin kanssa. Erityisesti tämä koskee kulttuuri- ja vapaa-aikapalveluita. 2) Suunnitellaan kampuksen palvelutilat monitoimisiksi, joka mahdollistaa Palvelutilojen tehokkaan käytön myös muihin eri tarkoituksiin eri vuorokauden aikoina, kuten aikuiskoulutus, kulttuuri, liikunta, vapaa-aikapalvelut ja kokoontuminen. 3) Yhdistetään ala- ja yläkoulun, varhaiskasvatuksen sekä pääsääntöisesti liikunnan, vapaa-ajan ja kulttuurin palvelutuotanto yhteisiin kampuksiin. Oppilaiden siirtymiskynnys kasvatuksen eri portaissa madaltuu Yhteisöllisyys kasvaa Hallitaan paremmin kasvatuksen erityistarpeet ja tuki Luodaan vaikuttavampia ja kustannustehokkaampia palvelukeskittymiä
17 4. SIVI:n linjaukset palveluverkon kehittämiseksi 1. Yhteiset päälinjaukset 4) Muodostetaan palvelutuotantotiloista modulaarisia ja vaiheittain kasvun mukaan rakennettavia rakennuksia Mahdollistaa kehityksen mukaisen vaiheittaisen joustavan kasvun, toimitilan käyttötarkoitusmuutoksen tai pienentämisen todellisen väestökehityksen rytmissä Kapasiteetti Käyttötarve Modulaarinen kasvun ja käyttötarvemuutoksen hallinta 3 6 M /askel Vahva kasvu Keskivahva kasvu Rauhallinen kasvu tai vakiintunut tasapaino
18 4. SIVI:n linjaukset palveluverkon kehittämiseksi 1. Yhteiset päälinjaukset 5) Varhaiskasvatuksessa ja koulutuksessa parannetaan palvelutuotannon kustannustehokkuutta. Palvelutuotanto koostuu varhaiskasvatuksen / opetuksen ja seinien kustannuksista. Palvelutuotannon ja palveluverkon absoluuttiset kustannukset kasvavat, mutta samalla molempien suhteellista kustannustehokkuutta kasvatetaan Palveluverkon kustannusosuus n. 30 % Palvelutuotannon kustannusosuus n. 70 % Kustannukset / oppilas pienenee Palveluverkon kustannusosuus n. 20 % Palvelutuotannon kustannusosuus n. 80 %
19 4. SIVI:n linjaukset palveluverkon kehittämiseksi 1. Yhteiset päälinjaukset 6) Suomen- ja ruotsinkieliset kieliryhmät organisoidaan pääsääntöisesti saman kampuksen (koostuu useista rakennuksista) yhteyteen Ikä- ja kieliryhmiä voidaan joustavasti ja kustannustehokkaasti muutella fyysisestä tilasta toiseen tarpeen ja kehityksen mukaan. Samalla osa palveluista voidaan tarjota laadukkaasti ja kustannustehokkaasti molemmille kieliryhmille. Mahdollistaa nuorison luontaisen kanssakäymisen eri kieliryhmien välillä. 7) Varhaiskasvatuksessa Varhaiskasvatuksen kunnalliset päiväkodit pyritään rakentamaan kampusalueiden yhteyteen. Esiopetus toteutetaan koulujen yhteydessä sisältäen täydentävän päivähoidon. Varhaiskasvatuksen päiväkotien koossa pyritään jopa 8 ryhmäisiin kiinteistöihin Avoin varhaiskasvatus järjestetään isojen yksiköiden yhteydessä yhdessä pisteessä Söderkullassa ja Nikkilässä. Luovutaan mahdollisuuksien mukaan joustavasti ryhmäperhepäiväkodeista ja ostopalveluista. Kasvatetaan yksityistä palvelutuotantoa. Otetaan käyttöön palveluseteli, pääsääntöisesti ei ryhdytä palvelusitoumusmaksukäytäntöön
20 4. SIVI:n linjaukset palveluverkon kehittämiseksi 1. Yhteiset päälinjaukset 6) Tilojen hallinnointi keskitetään Tilojen hyödyntämisessä pyritään mahdollisimman tehokkaaseen, joustavaan ja monikäyttöiseen ratkaisuun. Myös sivistyksen ulkopuolisilla tahoilla tulee olla mahdollisuus käyttää monikäyttöön varattuja tiloja. Toimitilat hallinnoi ja vuokraa tiloja jatkossa. Pääkäyttäjänä sivistysosasto tuottaa tilojen hallinnoinnin puitteet ja tavoitteet. Tilojen monikäyttöisyyttä ja tehokkuutta edistetään siten, että uusien tilojen investointien suunnittelu ja toteuttaminen sekä myöhemmin palvelutuotannon suunnittelu tapahtuu yhteistyössä käyttäjien kanssa. Tilojen lyhytaikainen vuokraus toteutetaan Sipoo-talo toiminnon kautta
21 4. SIVI:n linjaukset palveluverkon kehittämiseksi 2. Palveluverkon kehitysskenaariot Palveluverkkojen kehittämisessä on kolme vaihtoehtoista kehitysskenaariota 1. Vahva keskittäminen Rakennetaan uutta keskittäen väestön kasvun mukaisessa rytmissä ja keskitetään vanhaa 2. Keskittäminen Keskitetään uutta rakentamista kasvun mukaan ja nykyistä nykyisen rakennuskannan elinkaaren mukaisesti. 3. Hajautetun palvelun jatkaminen Palvelutuotantoa jatketaan pääsääntöisesti nykyisen palveluverkon rakenteen mukaan sitä saneeraten. Laajennetaan kasvuverkkoa kasvun myötä samalla periaatteella pieniä yksiköitä lisäten. Eri alueilla voidaan noudattaa eri kehitysskenaarioiden periaatteita. Keskittäminen ja kasvu on kaksi eri asiaa. Keskittäminen on helpompaa ja taloudellisempaa, mikäli yhdyskunta kasvaa
22 4. SIVI:n linjaukset palveluverkon kehittämiseksi 3. Palveluverkkosuunnitelmien painopistealueet Erilliset palveluverkkosuunnitelmat on tehty kuntapalveluiden painopistealueille sekä niiden ulkopuolelle jääville haja-asutusalueille. 1. Söderkullan painopistealue 2. Nikkilän painopistealue 3. Talman painopistealue 4. Pohjois-Sipoon haja-asutusalue 5. Etelä-Sipoon haja-asutusalue
23 5. Söderkullan painopistealueen palveluverkkosuunnitelma 1. Painopistealueen määrittely 2. Yhdyskuntarakenteen kehitys 3. Väestön kehitys 4. Nykyisen palveluverkon ominaispiirteet 5. Palveluverkon kehittämisen päälinjaukset 6. Palveluverkon kehittämisen päävaiheet ja aikataulu 7. Palveluverkon kehittämisen vaikutukset + 10 vuotta
24 5. Söderkullan palveluverkkosuunnitelma 1. Painopistealueen määrittely Painopistealueen ominaispiirteet Nopeasti kasvava alue, joka palvelee myös muuta Etelä-Sipoota. Palveluverkolle tyypillistä voimakas keskittäminen. Painopistealueen tilastoalueet 8, 9 ja 30 Tilastoalueet
25 5. Söderkullan palveluverkkosuunnitelma 2. Yhdyskuntarakenteen kehitys Lähitulevaisuudessa ( 10 vuotta) kaavoittaminen ja rakentaminen keskittyvät Söderkullan nykyisen keskustan läheisyyteen. Tavoitteena on tiivistää ja asteittain laajentaa Söderkullan taajamakeskusta, niin että kaupunkirakenteen kasvu tukeutuu nykyisiin kaupallisiin, julkisiin ja liikenteellisiin palveluihin ja voimistaa Söderkullan keskusta. Merkittävät uudet alueet ovat Pähkinälehto ja Sipoonlahdenranta. Kaavoituksessa varaudutaan myös alueen kehittämiseen laajemmin Sibbesborgin ja Eriksnäsin osayleiskaavojen alueilla
26 5. Söderkullan palveluverkkosuunnitelma 3. Väestön kehitys Kehitysennusteessa on hyödynnetty INTO:n asukasennustetta, jota tarkennetaan vuosittain Alueen väestön kehityksen olettamana on voimakas kasvu Kasvusta ruotsinkielisiä 8 % Kerroin 0-6-vuotiaille 0,06 ja 7-15-vuotiaille 0,15 Suomenkieliset Suomenkieliset Ruotsinkieliset Ruotsinkieliset Söderkulla Nykyinen Lisäys yhteensä asukasmäärä yhteensä Lisäys yhteensä asukasmäärä yhteensä
27 5. Söderkullan palveluverkkosuunnitelma 4. Nykyisen palveluverkon ominaispiirteet Vastuualue Varhaiskasvatus Suomenkielinen koulutus Ruotsinkielinen koulutus Kulttuuri- ja vapaa-aikapalvelut Väestön kehityksen vaikutus ja kapasiteetin riittävyys Suomenkielisten osuus nopeasti kasvavaa, kapasiteettia tarvitaan runsaasti Ruotsinkielisten osuus hitaasti kasvava. Palveluverkon ominaispiirteet Kohtuullisen kokoiset yksiköt (Miili, Mäntymäki), haasteena Västerskogin alueen paikkojen riittävyys sekä esiopetuksen puuttuminen pienien koulujen yhteydestä. Tiivis kouluverkko, keskitetty Söderkullaan (Opintie ja Miilin tie) Tiivis kouluverkko Kirjasto, nuorisopalvelut Söderkullan keskustassa. Liikuntapalvelut koulujen yhteydessä. Erinomaiset ulkoilumaastot ja ulkoilureitit. Kulttuuritoimintaa Söderkullan kartanon alueella. Kansalaisopiston toiminta omissa ja koulun tiloissa
28 5. Söderkullan palveluverkkosuunnitelma 5. Palveluverkon kehittämisen päälinjaukset Vastuualue Yhteiset linjaukset Palveluverkon kehittämisen päälinjaukset Varhaiskasvatus Suomenkielinen koulutus Ruotsinkielinen koulutus Vahva keskittäminen Rakennetaan uutta keskittäen väestön kasvun mukaisessa rytmissä ja keskitetään vanhaa Kampusalue muodostuu Neiti Miilintien ympärille Muodostetaan suurempia kaksikielisiä varhaiskasvatusyksikköjä Miilintien koulun yhteyteen sekä Västerskogin alueelle tai yhteistyö Helsingin kanssa Varhaiskasvatuksen osalta pyritään kahteen jopa 8 ryhmäiseen päivähoitoyksikköön ja yksityiseen palvelutuotantoon Kasvatetaan 0 9 luokkien kapasiteettia voimakkaasti Neiti Miilintielle, Opintien yksikkö siirretään Miilintien yhteyteen Söderkulla Skolanin siirto kampusalueelle. Jatkuu 0 6 luokilla
29 5. Söderkullan palveluverkkosuunnitelma 5. Palveluverkon kehittämisen päälinjaukset Vastuualue Yhteiset linjaukset Palveluverkon kehittämisen päälinjaukset Vahva keskittäminen Kulttuuri- ja vapaa-aikapalvelut Rakennetaan uutta keskittäen väestön kasvun mukaisessa rytmissä ja keskitetään vanhaa Kampusalue muodostuu Neiti Miilintien ympärille Kampusalueelle järjestetään liikuntaan liittyvät palvelut, jotka ovat koko sivistystoimen käytössä. Kulttuuri- ja vapaa-aikapalvelut kootaan mahdollisuuksien mukaan kampusalueelle Ulkoilureittiverkosto ylläpidetään hyvässä kunnossa ja tarpeeksi laajana. Kulttuuripalvelutuotanto keskitetään Söderkullan kartanon alueelle tukeutuen alueen muihin toimijoihin. Söderkullan kirjasto on asukkaiden kohtaamispaikka jatkossakin. Nuorisotilat ja Kansalaisopiston teoria-, taito- ja taideaineiden opetus kampusalueen yhteydessä
30 Urheilukenttä Liikuntasali 5. Söderkullan palveluverkkosuunnitelma 6. Palveluverkon kehittämisen päävaiheet ja aikataulu Hansaksen päiväkoti 1. Sipoonlahden koulun 1. laajennus (+400 opp., käyttöön ) 2. Päiväkoti 1 (8 sarjainen, ) 3. Sipoonlahden koulun 2. laajennus (+400 opp.) + liikuntasali, kansalaisopisto ja nuorisotilat, Söderkulla skolanin siirto Miilin kampukseen (150+50, ) 5. Päiväkoti 2 (8 sarjainen) Mäntymäen pk:n laajennus, samalla Landsängenin siirto? Landsängenin päiväkoti Mäntymäen päiväkoti PK Opintien yksikön (180) siirto suunnitellaan tarkemmin joko 1. tai 3. vaiheessa riippuen kasvun voimakkuudesta PK Söderkulla skolan, Nuorisotilat, kansalaisopisto Sipoonlahden koulu Halli PK PK PK 200 Taasbyntien yksityisen päiväkoti? Päiväkoti Miili
31 5. Söderkullan palveluverkkosuunnitelma 7. Palveluverkon kehittämisen vaikutukset + 10 vuotta Vastuualue Taloudelliset vaikutukset Hyödyt ja haitat Varhaiskasvatus Investoinnit ovat pääosin laajennusinvestointeja (Landsängenin siirto on uudelleen investointi), jotka rahoitetaan tontinmyyntitulojen avulla. Investointikustannukset esitetään ja päätetään tarkemmin investointiohjelman yhteydessä Suomenkielinen koulutus Investoinnit ovat pääosin laajennusinvestointeja (Opintien siirto on uudelleen investointi), jotka rahoitetaan tontinmyyntitulojen avulla. Koulun laajennus mahdollista toteuttaa erillistä koulua 30 % tehokkaammin. Investointikustannukset esitetään ja päätetään tarkemmin investointiohjelman yhteydessä Isompi yksikkökoko mahdollistaa joustavammat opetus- ja varhaiskasvatusratkaisut, tasaisemmat ryhmäkoot, paremman pedakogiikan ja taloudellisemman palvelutuotannon Neliöt per oppilas ja tilakustannukset per oppilas tai lapsi laskevat
32 5. Söderkullan palveluverkkosuunnitelma 7. Palveluverkon kehittämisen vaikutukset + 10 vuotta Vastuualue Taloudelliset vaikutukset Hyödyt ja haitat Ruotsinkielinen koulutus Kulttuuri- ja vapaa-aikapalvelut Investoinnit ovat uudelleen investointeja, jotka rahoitetaan verovaroista. Kannattavuuslaskennassa otetaan huomioon nykyisen tontin vapautuminen ja myynti asuntotuotantoon sekä nykyisten tilojen välttämättömät saneerauskustannukset. Investointikustannukset esitetään ja päätetään tarkemmin investointiohjelman yhteydessä Mitä suurempi tilojen käyttöaste on eri toimintojen osalta, sitä vähemmän seiniin käytetään euroja ja sitä enemmän palveluun on käytettävissä euroja. Jäähalli ja uimahalli ovat suunnittelujakson ulkopuolella. Söderkullan koko tällä hetkellä 4000 asukas. Uimahallin vaatima alueellinen väestöpohja on tyypillisesti yli Jäähallin toteutus on todennäköisesti mahdollista aikaisemmin. Tulevaisuudessa jäähallille ja uimahallille varataan paikat Neiti Miilin tien läheisyyteen Isompi yksikkökoko mahdollistaa joustavammat opetus- ja varhaiskasvatusratkaisut, tasaisemmat ryhmäkoot, paremman pedakogiikan ja taloudellisemman palvelutuotannon Neliöt per oppilas ja tilakustannukset per oppilas tai lapsi laskevat Tilojen yhteiskäyttö ja yhteistyö yksityissektorin ja kolmannen sektorin kanssa on kunnan kokonaisetu, josta hyötyy kaikki tilojen käyttäjät
33 6. Nikkilän painopistealueen palveluverkkosuunnitelma 1. Painopistealueen määrittely 2. Yhdyskuntarakenteen kehitys 3. Väestön kehitys 4. Nykyisen palveluverkon ominaispiirteet 5. Palveluverkon kehittämisen päälinjaukset 6. Palveluverkon kehittämisen päävaiheet ja aikataulu 7. Palveluverkon kehittämisen vaikutukset + 10 vuotta
34 6. Nikkilän palveluverkkosuunnitelma 1. Painopistealueen määrittely Painopistealueen ominaispiirteet Kasvualue Palveluverkolle tyypillistä vaiheittain keskittäminen Painopistealueen tilastoalueet 22, 23, 24 ja 29 Tilastoalueet
35 6. Nikkilän palveluverkkosuunnitelma 2. Yhdyskuntarakenteen kehitys Tavoitteena on käynnistää henkilöjunaliikenne Keravan ja Nikkilän välillä vuoteen 2025 mennessä. Nikkilän taajama kasvaa tiivistymällä ja laajenemalla noin asukkaan taajamakeskukseksi, jolloin raideliikenteen käynnistäminen on kannattavaa. Tiivistyminen tapahtuu pienillä asemakaavan muutoksilla. Kartanon kaavarunko ja Jokilaakson asemakaava määrittävät uusia kasvusuuntia. Uusien työpaikkojen, elinkeinojen mahdollisuuksien ja monipuolisempien palveluiden toteutuminen ovat tärkeitä taajamakeskuksen vahvistumiseksi. Nikkilän vanha sairaala-alue muodostaa merkittävän kehittämispotentiaalin elinkeinojen, kulttuurin ja matkailun näkökulmasta
36 6. Nikkilän palveluverkkosuunnitelma 3. Väestön kehitys Kehitysennusteessa on hyödynnetty INTO:n asukasennustetta, jota tarkennetaan vuosittain Alueen väestön kehityksen olettamana on merkittävä kasvu Kasvusta ruotsinkielisiä 8 % Kerroin 0-6-vuotiaille 0,06 ja 7-15-vuotiaille 0,15 suomenkieliset suomenkieliset ruotsinkieliset ruotsinkieliset Nikkilä Nykyinen Lisäys yhteensä asukasmäärä yhteensä lisäys yhteensä asukasmäärä yhteensä
37 6. Nikkilän palveluverkkosuunnitelma 4. Nykyisen palveluverkon ominaispiirteet Vastuualue Varhaiskasvatus Suomenkielinen koulutus Ruotsinkielinen koulutus Kulttuuri- ja vapaa-aikapalvelut Väestön kehityksen vaikutus ja kapasiteetin riittävyys Kasvu hoidetaan Nikkilän Sydän kampuksen vaiheittaisilla laajennuksilla kasvun myötä Palveluverkon ominaispiirteet Ostopalvelupäiväkotien poistuminen Pienten yksiköiden korvaaminen Nikkilän sydämen päiväkodilla Yksityinen päiväkoti Nikkilään/kaksi yksityistä päiväkotia Nikkilään? Monta pientä yksisarjaista yksikköä, jotka ovat uusia ja pitkällälläkään tähtäyksellä niille on hankala löytää muuta käyttöä. Kapasiteetti on lähes täyskäytössä. Ei kestä väestön lisäystä. Ala- ja yläkoulut palvelevat koko Pohjois- Sipoota. Kapasiteetti lähes täyskäytössä. Ei kestä väestön lisäystä. Ruotsinkielinen yläkoulu palvelee koko Sipoon aluetta ja on tehokkaasti toteutettu. Kulttuuri- ja vapaa-aikapalvelut hajallaan alueella. Koulujen liikuntasalit palvelevat myös iltakäyttöä. Sipoon pääkirjasto on Nikkilässä.
38 6. Nikkilän palveluverkkosuunnitelma 5. Palveluverkon kehittämisen päälinjaukset Vastuualue Yhteiset linjaukset Palveluverkon kehittämisen päälinjaukset Varhaiskasvatus Suomenkielinen koulutus Ruotsinkielinen koulutus Keskittäminen Rakennetaan uutta keskittäen väestön kasvun mukaisessa rytmissä ja keskitetään vanhaa elinaaren mukaisesti Kampusalue muodostuu Lukkarin, Nikkilän Sydämen ja Kyrkobyn alueista. Muodostetaan suurempia kaksikielisiä varhaiskasvatusyksikköjä koulujen yhteyteen. Pyritään 8 ryhmäisiin päivähoitoyksiköihin ja yksityiseen palvelutuotantoon. Tiivis verkko Nikkilässä Koulutilojen järjestämisessä voidaan käyttää vaihtoehtoisia ratkaisuja kehitysvaiheesta riippuen. Lopullisena tavoitteena 0 9 luokat samaan kouluun. 0 9 tavoite voi liukua vasta palveluverkkosuunnitelman aikaperiodin ulkopuolelle. 0 9 yhtenäiskoulu on pitkällä aikajänteellä tavoitteena. Koulutus jatkuu nykyisellä periaatteella, 0-6 Kyrkoby ja Nikkilän sydän
39 6. Nikkilän palveluverkkosuunnitelma 5. Palveluverkon kehittämisen päälinjaukset Vastuualue Yhteiset linjaukset Palveluverkon kehittämisen päälinjaukset Keskittäminen Kulttuuri- ja vapaa-aikapalvelut Rakennetaan uutta keskittäen väestön kasvun mukaisessa rytmissä ja keskitetään vanhaa elinaaren mukaisesti Kampusalue muodostuu Lukkarin, Nikkilän Sydämen ja Kyrkobyn alueista. Kulttuuri- ja vapaa-aikapalvelut järjestetään kampusalueelle Kampusalueelle järjestetään liikuntaan liittyvät palvelut, jotka ovat koko sivistysosaston käytössä. Nuorisotilat ja Kansalaisopiston teoria-, taito- ja taideaineiden opetus kampusalueen yhteydessä. Ulkoilureittiverkosto ylläpidetään hyvässä kunnossa ja tarpeeksi laajana. Kulttuuripalvelutuotanto ja siihen liittyvä taideopetus keskitetään Jokipuiston alueelle tukeutuen alueen muihin toimijoihin. Kulttuuritapahtumissa hyödynnetään nykyistä enemmän Nikkilän kaupunkitilaa
40 6. Nikkilän palveluverkkosuunnitelma 6. Palveluverkon kehittämisen päävaiheet ja aikataulu 1. Nikkilän Sydän, yläkoulu ( opp, 2016) 2. Nikkilän Sydämen laajennus ja liikuntasali (300 opp hlö halli, ) 3. Nikkilän Sydämen päiväkoti (8 sarjainen, ) 4. Lukkarin koulun laajennus (300 opp) 5. Nikkilän kampuksen nuorisoja harrastetilat (Nykyistä tilasta aseman seudulta luovutaan) 6. Lukkarin päiväkoti (8 sarjainen) Lukkarin koulu PK Nikkilän sydän 3. PK Monitoimihalli 11 hajanaisesta päiväkodista siirrytään keskitettyyn 6 8:n päiväkodin palvelutuotantomalliin Bussiliikenteen katuterminaali LH NS 1. Enter Kungsvägens skola Kirjasto Kyrkoby skola
41 6. Nikkilän palveluverkkosuunnitelma 7. Palveluverkon kehittämisen vaikutukset + 10 vuotta Vastuualue Taloudelliset vaikutukset Hyödyt ja haitat Varhaiskasvatus Investoinnit ovat laajennus- ja uudelleen investointeja. Uudelleen investoinnilla korvataan nykyisiä pieniä yksi-kaksisarjaisia päiväkoteja. Uudelleen investoinnit rahoitetaan verovaroista ja siitä tehdään kannattavuuslaskenta. Alustavan laskelman perusteella takaisinmaksuaika on alle 5 vuotta. Laajennusinvestoinnit rahoitetaan tontimyyntituloilla. Investointikustannukset esitetään ja päätetään tarkemmin investointiohjelman yhteydessä Isompi yksikkökoko mahdollistaa joustavammat opetusratkaisut, tasaisemmat ryhmäkoot ja taloudellisemman palvelutuotannon Neliöt per oppilas ja tilakustannukset per oppilas tai lapsi laskevat
42 6. Nikkilän palveluverkkosuunnitelma 7. Palveluverkon kehittämisen vaikutukset + 10 vuotta Vastuualue Taloudelliset vaikutukset Hyödyt ja haitat Suomenkielinen koulutus Ruotsinkielinen koulutus Investoinnit ovat pääosin laajennusinvestointeja (Nikkilän Sydämen liikuntasali on uudelleen investointi), jotka rahoitetaan tontinmyyntitulojen avulla. Nikkilän Sydämen laajennus mahdollista toteuttaa erillistä koulua 50 % tehokkaammin. Investointikustannukset esitetään ja päätetään tarkemmin investointiohjelman yhteydessä Tilatarvevaihtoehtoja tullaan kartoittamaan kampusalueen kehittämisen myötä. Mahdolliset investointikustannukset esitetään ja päätetään tarkemmin investointiohjelman yhteydessä Isompi yksikkökoko mahdollistaa joustavammat opetusratkaisut, tasaisemmat ryhmäkoot ja taloudellisemman palvelutuotannon Neliöt per oppilas ja tilakustannukset per oppilas tai lapsi laskevat
43 6. Nikkilän palveluverkkosuunnitelma 7. Palveluverkon kehittämisen vaikutukset + 10 vuotta Vastuualue Taloudelliset vaikutukset Hyödyt ja haitat Kulttuuri- ja vapaa-aikapalvelut Mitä suurempi tilojen käyttöaste on eri toimintojen osalta, sitä vähemmän seiniin käytetään euroja ja sitä enemmän palveluun on käytettävissä euroja. Uimahalli on suunnittelujakson ulkopuolella. Nikkilän koko on tällä hetkellä 4000 asukasta. Uimahallin vaatima alueellinen väestöpohja on tyypillisesti yli Tilojen yhteiskäyttö on kunnan kokonaisetu, josta hyötyy kaikki tilojen käyttäjät
44 7. Talman painopistealueen palveluverkkosuunnitelma 1. Painopistealueen määrittely 2. Yhdyskuntarakenteen kehitys 3. Väestön kehitys 4. Nykyisen palveluverkon ominaispiirteet 5. Palveluverkon kehittämisen päälinjaukset 6. Palveluverkon kehittämisen päävaiheet ja aikataulu 7. Palveluverkon kehittämisen vaikutukset + 10 vuotta
45 7. Talman palveluverkkosuunnitelma 1. Painopistealueen määrittely Painopistealueen ominaispiirteet Väestömäärä staattinen. Kasvu käynnistyy suunnittelukauden loppupuolella. Muodostaa käytännössä talousalueen Keravan kanssa. Palveluverkolle tyypillistä nykyisen säilyttäminen ja varautuminen kasvuun. Painopistealueen tilastoalueet 17 ja 18 Tilastoalueet
46 7. Talman palveluverkkosuunnitelma 2. Yhdyskuntarakenteen kehitys Talman osayleiskaavan mukaisesti Talman alueesta on tarkoitus kehittää raideliikenteeseen tukeutuva, toiminnoiltaan monipuolinen, noin asukkaan taajamakeskus. Talman osayleiskaavassa osoitetaan asemakaavoitettavaksi tarkoitetut alueet, kunkin alueen pääasiallinen käyttötarkoitus sekä liikenneverkon periaatteet. Talmaan on tavoitteena luoda palveluita tarjoava keskusta, joka on myös houkutteleva tiiviille ja autottomalle asumiselle Asemakaavoitus ja toteutus käynnistyvät kunnan omistamilta mailta tulevan juna-aseman läheisyydestä Riittävä uusi asukasmäärä (noin 8000 asukasta asemanseudulla) on edellytys Kerava-Nikkilä välisen henkilöjunaliikenteen käynnistämiselle
47 7. Talman palveluverkkosuunnitelma 3. Väestön kehitys Kehitysennusteessa on hyödynnetty INTO:n asukasennustetta, jota tarkennetaan vuosittain Alueen väestön kehityksen olettamana on merkittävä kasvu Kasvusta ruotsinkielisiä 8 % Kerroin 0-6-vuotiaille 0,06 ja 7-15-vuotiaille 0,15 suomenkieliset suomenkieliset ruotsinkieliset ruotsinkieliset Talma Nykyinen Lisäys yhteensä asukasmäärä yhteensä lisäys yhteensä asukasmäärä yhteensä
48 7. Talman palveluverkkosuunnitelma 4. Nykyisen palveluverkon ominaispiirteet Vastuualue Varhaiskasvatus Suomenkielinen koulutus Ruotsinkielinen koulutus Kulttuuri- ja vapaa-aikapalvelut Väestön kehityksen vaikutus ja kapasiteetin riittävyys Kapasiteetin lisäystarve vasta vuonna 2021 Palveluverkon ominaispiirteet Talmassa yksi varhaiskasvatusyksikkö, joka sijaitsee koulun läheisyydessä. Toiminnalle mietitään tuotantotapaa; yksityinen/kunnallinen. 0 6 koulu, kapasiteetti täyskäytössä. Koulun sijainti hyvä nykyisen asukassijainnin suhteen. Ei palveluita Mårtensby skola Kansalaisopiston toimipiste. Liikuntapaikat koulun yhteydessä sekä yhdistysten ja yksityisten ylläpitäminä alueella. Asukkaat hakevat palvelunsa monesti Keravalta
49 7. Talman palveluverkkosuunnitelma 5. Palveluverkon kehittämisen päälinjaukset Vastuualue Yhteiset linjaukset Palveluverkon kehittämisen päälinjaukset Varhaiskasvatus Suomenkielinen koulutus Ruotsinkielinen koulutus Kulttuuri- ja vapaa-aikapalvelut Lyhyellä tähtäimellä Pitäydytään nykyisessä palveluverkossa lähes seuraavat 10 vuotta, koska väestö ei kasva. Pitkällä tähtäimellä keskittäminen Talman kampuksen suunnittelu ja rakentaminen käynnistyy suunnittelukauden loppupuolella Keskitetään uutta rakentamista kasvun mukaan ja nykyistä nykyisen rakennuskannan elinkaaren mukaisesti. Yhteistyö Keravan kanssa tavoitteena Suunnittelukaudella nykyinen päiväkoti saneerataan tai korvataan väliaikaisilla tiloilla tai tuotetaan yksityisen palveluntuottajan järjestämänä. 10 vuoden jälkeen muodostetaan suurempia varhaiskasvatusyksikköjä kampuksen yhteyteen. Pyritään 8 ryhmäisiin päivähoitoyksiköihin ja yksityiseen palvelutuotantoon. 10 vuoden aikana pysytään nykyisessä koulukoossa ja tiloissa. 10 vuoden jälkeen siirrytään asteittain 0 9 luokkiin. - Talman yksityisiä liikuntapalveluita hyödynnetään Mårtensby skola jatkossakin Kansalaisopiston toimipaikkana. Kulttuuri- ja vapaa-ajan palvelujen järjestäminen seuraa koulun kehitystä
50 7. Talman palveluverkkosuunnitelma 6. Palveluverkon kehittämisen päävaiheet ja aikataulu Talman koulu PK Suomenkielinen ryhmäperhepäiväkoti XXX Talma Ski
51 7. Talman palveluverkkosuunnitelma 7. Palveluverkon kehittämisen vaikutukset + 10 vuotta Vastuualue Taloudelliset vaikutukset Hyödyt ja haitat Varhaiskasvatus - - Suomenkielinen koulutus Ruotsinkielinen koulutus Kulttuuri- ja vapaa-aikapalvelut
52 8. Pohjois-Sipoon haja-asutusalueen palveluverkkosuunnitelma 1. Haja-asutusalueen määrittely 2. Yhdyskuntarakenteen kehitys 3. Väestön kehitys 4. Nykyisen palveluverkon ominaispiirteet 5. Palveluverkon nykyinen rakenne 6. Palveluverkon kehittämisen päävaihtoehdot 7. Palveluverkon kehittämisen vaikutukset + 10 vuotta
53 8. Pohjois-Sipoon haja-asutusalueen palveluverkkosuunnitelma 1. Haja-asutusalueen määrittely Haja-asutusalueen ominaispiirteet Väestömäärältään ja rakenteeltaan staattinen sekä hitaasti suomenkielistyvä haja-asutusalue Palveluverkon kehittämiselle useita vaihtoehtoja Painopistealueen tilastoalueet 19, 25 ja 26 Tilastoalueet
54 8. Pohjois-Sipoon haja-asutusalueen palveluverkkosuunnitelma 2. Yhdyskuntarakenteen kehitys Haja-asutusalueita kehitetään kyläkaavoituksen avulla. Linnanpellon osayleiskaava käsittää Linnanpellon kyläalueen sekä sitä ympäröiviä maa- ja metsätalousalueita. Kaava tuli lainvoimaiseksi Vuoden 2015 aikana käynnistetään Pohjois-Paippisten osayleiskaavan laatiminen. Kaavojen toteutuminen eli uusien rakennuspaikkojen käyttäminen riippuu yksityisistä maanomistajista, sillä kunta ei omista maata eikä kyläalueita asemakaavoiteta
55 8. Pohjois-Sipoon haja-asutusalueen palveluverkkosuunnitelma 3. Väestön kehitys Kehitysennusteessa on hyödynnetty INTO:n asukasennustetta, jota tarkennetaan vuosittain Alueen väestön kehityksen olettamana on merkittävä kasvu Kasvusta ruotsinkielisiä 8 % Kerroin 0-6-vuotiaille 0,06 ja 7-15-vuotiaille 0,15 suomenkieliset suomenkieliset ruotsinkieliset ruotsinkieliset Pohjoinen HA Nykyinen Lisäys yhteensä asukasmäärä yhteensä lisäys yhteensä asukasmäärä yhteensä
56 8. Pohjois-Sipoon haja-asutusalueen palveluverkkosuunnitelma 4. Nykyisen palveluverkon ominaispiirteet Vastuualue Varhaiskasvatus Väestön kehityksen vaikutus ja kapasiteetin riittävyys Palveluverkon ominaispiirteet Kouluverkon yhteydessä varhaiskasvatusta Suomenkielinen koulutus Ruotsinkielinen koulutus Kulttuuri- ja vapaa-aikapalvelut Kapasiteetin lievää vajausta Etelä- ja Pohjois Paippisissa Ei suomenkielistä omaa kouluverkkoa. Alueella kolme alakoulua (1-6) Norra Paipis skolan Södra Paipis skolan Borgby skolan Tuetaan kyläyhdistyksiä, jotka ylläpitävät kulttuuri- ja vapaa-aikapalveluita oman toimintasuunnitelmansa mukaisesti
57 8. Pohjois-Sipoon haja-asutusalueen palveluverkkosuunnitelma 5. Palveluverkon nykyinen rakenne Norra Paipis skola Suomenkielinen ryhmäperhepäiväkoti 6 km Ruotsinkielinen ryhmäperhepäiväkoti Ruotsinkielinen esiopetus Paippinen Södra Paipis skola 7 km Paippistentie 5 km Borgby skola Sibbo
58 8. Pohjois-Sipoon haja-asutusalueen palveluverkkosuunnitelma 6. Palveluverkon kehittämisen päävaihtoehdot Palveluverkon kehitysskenaariot 1. Vahva keskittäminen Rakennetaan uutta keskittäen väestön kasvun mukaisessa rytmissä ja keskitetään vanhaa 2. Keskittäminen Keskitetään uutta rakentamista kasvun mukaan ja nykyistä nykyisen rakennuskannan elinkaaren mukaisesti. 3. Hajautetun palvelun jatkaminen Palvelutuotantoa jatketaan pääsääntöisesti nykyisen palveluverkon rakenteen mukaan sitä saneeraten. Laajennetaan kasvuverkkoa kasvun myötä samalla periaatteella pieniä yksiköitä lisäten. Eri alueilla voidaan noudattaa eri kehitysskenaarioiden periaatteita. Pohjois-Sipoon palveluverkon kehitysskenaariot 1. Vahva keskittäminen Keskitetään Nikkilän kampukseen kaikki opetus ja varhaiskasvatus 2. Keskittäminen paikallisesti Keskitetään alakoulu ja esiopetus sekä sitä täydentävä päivähoito johonkin kyläkouluun. Varhaiskasvatus keskitetään vastaavasti. 3. Hajautetun palvelun jatkaminen Jatketaan kyläkouluja sekä järjestetään esiopetusta ja sitä täydentävää päivähoitoa niiden yhteydessä. Varhaiskasvatus jatkaa nykyisissä tiloissa
59 8. Pohjois-Sipoon haja-asutusalueen palveluverkkosuunnitelma 6. Palveluverkon kehittämisen päävaihtoehdot Vastuualue Yhteiset linjaukset Palveluverkon kehittämisen päälinjaukset Varhaiskasvatus Suomenkielinen koulutus Ruotsinkielinen koulutus Kulttuuri- ja vapaa-aikapalvelut 1. Keskistetään Nikkilän kampukseen kaikki opetus ja varhaiskasvatus Varhaiskasvatus keskitetään Nikkilän kampusalueen päiväkoteihin Opetus keskitetty Nikkilään Opetus keskitetään Nikkilän kampusalueelle Muita paikallisia rajoitetun tason liikuntapaikkapalveluja harkitaan tarpeen mukaan kyläkeskusten yhteyteen. Kansalaisopisto ei tarjoa opetusta kylillä
60 8. Pohjois-Sipoon haja-asutusalueen palveluverkkosuunnitelma 6. Palveluverkon kehittämisen päävaihtoehdot Vastuualue Yhteiset linjaukset Palveluverkon kehittämisen päälinjaukset Varhaiskasvatus Suomenkielinen koulutus Ruotsinkielinen koulutus Kulttuuri- ja vapaa-aikapalvelut 2. Keskittäminen paikallisesti Södra Paipisen päiväkotilapset siirtyvät joko Kartanon päiväkotiin tai Nikkilään tai vaihtoehtoisesti Norra Paipisiin. Opetus keskitetty Nikkilään. Södra Paipisen oppilaat siirtyvät Norra Paipisiin, Borgbyhyn tai Kyrkobyn kouluun. Norra Paipis Skolania laajennetaan. Esiopetus järjestetään vastaavien alakoulujen yhteydessä. Lisäksi esiopetus tulee Borgby:hyn Tuetaan kyläyhdistysten ja nuorisoseurojen toimintaa. Muita paikallisia rajoitetun tason liikuntapalveluja harkitaan tarpeen mukaan kyläkeskusten yhteyteen. Kansalaisopisto tarjoaa opetusta nykylaajuudessa myös kylissä
61 8. Pohjois-Sipoon haja-asutusalueen palveluverkkosuunnitelma 6. Palveluverkon kehittämisen päävaihtoehdot Vastuualue Yhteiset linjaukset Palveluverkon kehittämisen päälinjaukset Varhaiskasvatus Varhaiskasvatus jatkaa nykyisissä tiloissa. Suomenkielinen koulutus Ruotsinkielinen koulutus 3. Hajautetun palvelun jatkaminen Opetus keskitetty Nikkilään Jatketaan kyläkouluja sekä järjestetään esiopetusta ja sitä täydentävää päivähoitoa niiden yhteydessä. Kaikki koulut ylläpidetään tarkoituksen mukaisessa kunnossa. Kulttuuri- ja vapaa-aikapalvelut Tuetaan kyläyhdistysten ja nuorisoseurojen toimintaa. Muita paikallisia rajoitetun tason liikuntapalveluja harkitaan tarpeen mukaan kyläkeskusten yhteyteen. Kansalaisopisto tarjoaa opetusta nykylaajuudessa myös kylissä
62 8. Pohjois-Sipoon haja-asutusalueen palveluverkkosuunnitelma 7. Palveluverkon kehittämisen vaikutukset + 10 vuotta Vastuualue Keskitetty varhaiskasvatus Paikallisesti keskitetty varhaiskasvatus Hajautettu varhaiskasvatus Taloudelliset vaikutukset eri vaihtoehdoilla Tehdään selvitys vaihtoehdoista Koulujen kunto- ja peruskorjaustarpeen suuruus Koulujen oheistilojen riittävyys, esimerkkeinä esiopetus ja liikuntatilat Koulutoiminnan järjestäminen, sen taloudelliset ja laadulliset vaikutukset Naapurikuntien yhteistyön tulevaisuuden näkymät Kuljetusten järjestäminen Varhaiskasvatuksen toteuttamisen vaihtoehdot Mahdollisesti vapautuvien tilojen käyttö ja taloudelliset vaikutukset Hyödyt ja haitat eri vaihtoehdoilla Joustavuus, elinkelpoisuus, investoinnit, kustannustehokkuus, matkat ja kyläidentiteetti ovat erilaisia eri vaihtoehdoissa. Vaikutukset määritellään vaihtoehtojen selvittämisen yhteydessä
63 8. Pohjois-Sipoon haja-asutusalueen palveluverkkosuunnitelma 7. Palveluverkon kehittämisen vaikutukset + 10 vuotta Vastuualue Keskitetty ruotsinkielinen koulutus Paikallisesti keskitetty Ruotsinkielinen koulutus Hajautettu ruotsinkielinen koulutus Taloudelliset vaikutukset eri vaihtoehdoilla Tehdään selvitys vaihtoehdoista Koulujen kunto- ja peruskorjaustarpeen suuruus Koulujen oheistilojen riittävyys, esimerkkeinä esiopetus ja liikuntatilat Koulutoiminnan järjestäminen, sen taloudelliset ja laadulliset vaikutukset Naapurikuntien yhteistyön tulevaisuuden näkymät Kuljetusten järjestäminen Varhaiskasvatuksen toteuttamisen vaihtoehdot Mahdollisesti vapautuvien tilojen käyttö ja taloudelliset vaikutukset Hyödyt ja haitat eri vaihtoehdoilla Joustavuus, elinkelpoisuus, investoinnit, kustannustehokkuus, matkat ja kyläidentiteetti ovat erilaisia eri vaihtoehdoissa. Vaikutukset määritellään vaihtoehtojen selvittämisen yhteydessä
64 9. Etelä-Sipoon haja-asutusalueen palveluverkkosuunnitelma 1. Haja-asutusalueen määrittely 2. Yhdyskuntarakenteen kehitys 3. Väestön kehitys 4. Nykyisen palveluverkon ominaispiirteet 5. Palveluverkon nykyinen rakenne 6. Palveluverkon kehittämisen päävaihtoehdot 7. Palveluverkon kehittämisen vaikutukset + 10 vuotta
65 9. Etelä-Sipoon haja-asutusalueen palveluverkkosuunnitelma 1. Haja-asutusalueen määrittely Haja-asutusalueen ominaispiirteet Väestömäärältään ja rakenteeltaan staattinen sekä hitaasti suomenkielistyvä haja-asutusalue Palveluverkon kehittämiselle useita vaihtoehtoja Painopistealueen tilastoalueet 4, 5, 6, 7,10, 11, 12 ja 13 Tilastoalueet
66 9. Etelä-Sipoon haja-asutusalueen palveluverkkosuunnitelma 2. Yhdyskuntarakenteen kehitys Etelä-Sipooseen on laadittu Boxin osayleiskaava, joka sai lainvoiman Kantatilamitoituksen mukaisesti alueella voidaan ottaa käyttöön 150 uutta rakennuspaikkaa, mikä tarkoittaa noin 450 uutta asukasta. Kaavojen toteutuminen eli uusien rakennuspaikkojen käyttäminen riippuu yksityisistä maanomistajista, sillä kunta ei omista maata eikä kyläalueita asemakaavoiteta. Immersbyn osayleiskaavan suunnittelualue käsittää Immersbyn kylätaajaman alueen sekä osia Hindsbyn ja Östersundomin kylistä. Osayleiskaava on tavoitteena on saada valtuuston hyväksyttäväksi vuoden 2015 (?) aikana
67 9. Etelä-Sipoon haja-asutusalueen palveluverkkosuunnitelma 3. Väestön kehitys Kehitysennusteessa on hyödynnetty INTO:n asukasennustetta, jota tarkennetaan vuosittain Alueen väestön kehityksen olettamana on merkittävä kasvu Kasvusta ruotsinkielisiä 8 % Kerroin 0-6-vuotiaille 0,06 ja 7-15-vuotiaille 0,15 suomenkieliset suomenkieliset ruotsinkieliset ruotsinkieliset Eteläinen HA Nykyinen Lisäys yhteensä asukasmäärä yhteensä lisäys yhteensä asukasmäärä yhteensä
68 9. Etelä-Sipoon haja-asutusalueen palveluverkkosuunnitelma 4. Nykyisen palveluverkon ominaispiirteet Vastuualue Varhaiskasvatus Suomenkielinen koulutus Väestön kehityksen vaikutus ja kapasiteetin riittävyys Suomen- ja ruotsinkielisen väestön kasvu hyvin hidasta lähes muuttumaton. Muutokset perustuvat pääosin asukkaiden vaihtuessa nykyisessä rakennuskannassa. Uudet asukkaat pääosin suomenkielisiä. Väestön kasvu on riittämätöntä ylläpitää nykyistä palveluverkkoa. Palveluverkon ominaispiirteet Boxin koululla ei ole esiopetuksen tiloja. Tällä hetkellä toteutetaan ostopalvelupäivähoitona ulottuvalla sopimuksella, jota mahdollista jatkaa nykyisellä sopimuksella saakka. Päiväkodit Söderkullassa 4, joissa 17 ryhmää, joista 2 ei käytössä. Västerskogissa 3 päiväkotia, yhteensä 5,5 ryhmää, kapasiteetti jatkuvasti täysi. Söderkullassa Landsängen elinkaari maksimissaan 5 vuotta. Västerskogissa elinkaari noin 10 vuotta. Ei suomenkielistä koulutusta. Kaikki käyvät Söderkullassa
69 9. Etelä-Sipoon haja-asutusalueen palveluverkkosuunnitelma 4. Nykyisen palveluverkon ominaispiirteet Vastuualue Ruotsinkielinen koulutus Kulttuuri- ja vapaa-aikapalvelut Väestön kehityksen vaikutus ja kapasiteetin riittävyys Suomen- ja ruotsinkielisen väestön kasvu hyvin hidasta lähes muuttumaton. Muutokset perustuvat pääosin asukkaiden vaihtuessa nykyisessä rakennuskannassa. Uudet asukkaat pääosin suomenkielisiä. Väestön kasvu on riittämätöntä ylläpitää nykyistä palveluverkkoa. Palveluverkon ominaispiirteet Gumbo on elinkaaren lopussa; Gumbossa ei tiloja esikoululle, siirretty Ängskullenin esiopetus Söderkullaan , kunnes päätetään palveluverkkosuunnitelmassa pysyvämmin. Salpar on elinkaaren lopussa, mahdollista esiopetus, mutta esikoululaisia ei riittävästi, siirretty Söderkullaan , kunnes päätetään palveluverkkosuunnitelmassa pysyvämmin. Boxby skolan on kunnossa, mutta täyskäytössä. Ei sovi edes eskariryhmä. Eskari ostopalveluna moottoritien pohjoispuolella. Saariston virkistyskäyttöön panostetaan. Muilta osin kunnan kulttuuri- ja vapaaaikapalvelut tarjotaan Söderkullassa
70 9. Etelä-Sipoon haja-asutusalueen palveluverkkosuunnitelma 5. Palveluverkon nykyinen rakenne 4 km Box 4 km Söderkulla skola Sipoonlahden koulu Söderkulla Sipoonlahden koulu / Nti Miilintie Boxby skola 59 opp 3 km AK? PK. PK. PK. Gumbontie Västerskog, Ängskullen Metsärinne kielikylpy Eriksnäsintie Hitåntie Kalkkirannantie Salpar skola 55 opp 44 opp Gumbostrands skola 70
71 9. Etelä-Sipoon haja-asutusalueen palveluverkkosuunnitelma 6. Palveluverkon kehittämisen päävaihtoehdot Palveluverkon kehitysskenaariot 1. Vahva keskittäminen Rakennetaan uutta keskittäen väestön kasvun mukaisessa rytmissä ja keskitetään vanhaa 2. Keskittäminen Keskitetään uutta rakentamista kasvun mukaan ja nykyistä nykyisen rakennuskannan elinkaaren mukaisesti. 3. Hajautetun palvelun jatkaminen Palvelutuotantoa jatketaan pääsääntöisesti nykyisen palveluverkon rakenteen mukaan sitä saneeraten. Laajennetaan kasvuverkkoa kasvun myötä samalla periaatteella pieniä yksiköitä lisäten. Eri alueilla voidaan noudattaa eri kehitysskenaarioiden periaatteita. Etelä-Sipoon palveluverkon kehitysskenaariot 1. Vahva keskittäminen Keskitetään Söderkulla Skolaniin ja myöhemmin Miilintien kampukseen kaikki opetus ja varhaiskasvatus 2. Keskittäminen paikallisesti Keskitetään alakoulu ja esiopetus sekä sitä täydentävä päivähoito johonkin kyläkouluun. Varhaiskasvatus keskitetään vastaavasti. 3. Hajautetun palvelun jatkaminen Jatketaan kyläkouluja sekä järjestetään esiopetusta ja sitä täydentävää päivähoitoa niiden yhteydessä. Varhaiskasvatus jatkaa nykyisissä tiloissa
72 9. Etelä-Sipoon haja-asutusalueen palveluverkkosuunnitelma 6. Palveluverkon kehittämisen päävaihtoehdot Vastuualue Yhteiset linjaukset Palveluverkon kehittämisen päälinjaukset Varhaiskasvatus Suomenkielinen koulutus Ruotsinkielinen koulutus Kulttuuri- ja vapaa-aikapalvelut 1. Keskistetään kaikki opetus ja varhaiskasvatus alkuvaiheessa Söderkulla Skolaniin ja myöhemmin Neiti Miilintien kampukseen Varhaiskasvatus keskitetään alkuvaiheessa Söderkulla Skolaniin ja myöhemmin Neiti Miilintien kampukseen Opetus keskitetty Neiti Miilintien kampukseen. Opetus keskitetään alkuvaiheessa Söderkulla Skolaniin ja myöhemmin Neiti Miilintien kampukseen Tuetaan kyläyhdistysten ja nuorisoseurojen toimintaa. Saaristoalueen virkistyskäyttöön panostetaan jatkossakin. Yhteistyötä jatketaan yksityissektorin ja kolmannen sektorin palvelutuottajien kanssa. Uimapaikka merenrannalle
Esitys sivistystoimen palveluverkkosuunnitelmaksi Sipoon kunta
Esitys sivistystoimen palveluverkkosuunnitelmaksi 2015-2025 Sipoon kunta 1. Johdanto 1. Palveluverkkoselvityksen tavoitteet Mitä Tuottaa palveluverkkosuunnitelmat ja ehdotukset tarvittavista investoinneista
LisätiedotNimi/Namn Klo/kl. Tehtä vä/uppg Lisätiedot
Suomenkielinen koulutusjaosto 5/2015 1 Aika/Tid 26.08.2015, klo/kl. 18:00-19:00 Paikka/Plats Kuntala, Kunnanhallituksen kokoushuone 2 OSALLISTUJAT/DELTAGARE Nimi/Namn Klo/kl. Tehtä vä/uppg Lisätiedot LÄSNÄ/NÄRV.
LisätiedotKatsaus kouluinvestointien pedagogiikkasuunnitteluun ja lapsi- ja sidosryhmävaikutusten arviointeihin. Teknisen johtajan ajankohtaisasiat
Katsaus kouluinvestointien pedagogiikkasuunnitteluun ja lapsi- ja sidosryhmävaikutusten arviointeihin Teknisen johtajan ajankohtaisasiat Sipoon suunnittelua ohjaavia strategisia periaatteita 1. Palveluverkko
LisätiedotSipoon kunnan kouluverkkosuunnitelma
1 Sipoon kunnan kouluverkkosuunnitelma Kouluverkko-ohjausryhmän kannanotto 13.12.2010 LÄHTÖKOHTA Tulevaisuuden palveluverkko ja tuotanto rakennetaan niin pedagogisesti kuin rakenteellisestikin laadukkaasti
LisätiedotPäiväkoti- ja Kouluverkko. Toinen luonnos
Päiväkoti- ja Kouluverkko Toinen luonnos 6.11.2009 Sipoon kunnan kasvustrategiassa varaudutaan 35 000 uuteen asukkaaseen vuoteen 2025 mennessä. Kaavoitusohjelman mukaiset asukasmäärälisäykset ja palveluiden
LisätiedotLasten ja nuorten kasvun vastuualueen, Itäisen alueen palveluverkkosuunnittelu. 2018, esitys Nastolan alue
Lasten ja nuorten kasvun vastuualueen, Itäisen alueen palveluverkkosuunnittelu 2018, esitys Nastolan alue 25.4.2018 Oppilaaksiottoalueet keskiviikko, 11. huhtikuuta 2018 5 Koulujen oppilasennusteet,
LisätiedotTOLKKISTEN ELINKAARIHANKE
TOLKKISTEN ELINKAARIHANKE SIVISTYSLAUTAKUNTA Kaupunginhallitus valitsi kokouksessaan 5.10.2015 ( 281) Lemminkäinen talo Oy:n elinkaarihankkeiden palvelutuottajaksi. Palvelusopimus Porvoon kaupungin ja
LisätiedotKasvatus- ja sivistystoimen palvelukorit - kuntalainen edellä
Kasvatus- ja sivistystoimen palvelukorit - kuntalainen edellä Palveluverkkomuutosten taustalla I Toiminnan laatu Kaiken palvelutuotannon ja toiminnan lähtökohtana pitää olla kuntalainen (tuotantolähtöisyys
LisätiedotTekninen valiokunta/tekniska utskottet
Tekninen valiokunta/tekniska utskottet 112 11.10.2016 Teknisen valiokunnan talousarvio 2017 ja taloussuunnitelma 2017-2019/Investointiosa / Tekniska utskottets budget 2016 och ekonomiplan 2017-2019/Investeringsdel
LisätiedotKOULJAOS 41 Suomenkielinen koulutusjaosto Valmistelija: opetusjohtaja Annelie Nylund,annelie.nylund(at)sipoo.fi
Valtuusto 72 10.09.2012 Söderkullan koulukeskuksen hankesuunnitelman hyväksyminen 281/10.03.02/2012 281/10.03.02/2012 KOULJAOS 41 Suomenkielinen koulutusjaosto 23.4.2012 Valmistelija: opetusjohtaja Annelie
LisätiedotLisäselvitys lapsimäärän kehityksestä sekä skenaariosta varhaiskasvatuksen kehittämisestä
Lisäselvitys lapsimäärän kehityksestä sekä skenaariosta varhaiskasvatuksen kehittämisestä Kauniaisten kaupunkistrategiassa vuosille 2018 2022 on asetettu tavoitteeksi Oppiminen kohti tulevaisuutta, ja
LisätiedotVesiliikuntapalvelujen tarveanalyysi
Vesiliikuntapalvelujen tarveanalyysi Projektisuunnitelma 5.10.2017 Piritta Forsell, Edward Frisk, Ilari Myllyvirta, Kurt Torsell 1 Sisällysluettelo sivu 1. Projektin määrittely 3 2. Projektin tavoitteet
LisätiedotSipoonlahden koulun vaiheittainen laajentaminen
Sipoonlahden koulun vaiheittainen laajentaminen Projektisuunnitelma Ermo Mattila Sisällysluettelo sivu 1. Projektin määrittely 3 2. Projektin tavoitteet 7 3. Avustusten hakeminen 10 4. Laajennusvaiheiden
LisätiedotLIITE 1a. Suunnittelu
LIITE 1a. Suunnittelu ualueen sijainti kunnann opaskartalla. Kartassa on esitetty suunnittelualueen rajaus mustalla rajauksella. Kartassa yksi ruutu = 1 km. LIITE 1b. Suunnittelu ualueen alustava rajaus
LisätiedotKeskustan alueen varhaiskasvatusjärjestelyt
Keskustan alueen varhaiskasvatusjärjestelyt 29.3.2018 Perusperiaatteet Väestömäärän kehittymistä seurataan suunnittelussa, syntyvyys alentunut viimeisten viiden vuoden aikana koko Sastamalassa Perusopetukseen
LisätiedotNimi/Namn Klo/Kl. Tehtä vä/uppg
4/2018 1 Suomenkielinen koulutusjaosto Aika/Tid 28.05.2018, Klo/Kl. 17:30-21:05 Paikka/Plats Osallistujat/Deltagare Kuntalan kh kokoushuone Nimi/Namn Klo/Kl. Tehtä vä/uppg Läsnä/Närv. Alaterä Mandi 17:30-21:05
LisätiedotV a r h a i s k a s v a t u k s e n j a p e r u s o p e t u k s e n p a l v e l u v e r k k o s e l v i t y s 2018
V a r h a i s k a s v a t u k s e n j a p e r u s o p e t u k s e n p a l v e l u v e r k k o s e l v i t y s 2018 A s i a k a s k y s e l y n t u l o k s e t 1. Vastaajantaustatiedot: Valitseseuraavistavaihtoehdoistaparhaitenvastausnäkökulmaasikuvaavavaihtoehto:
LisätiedotKUNNAN HALLINTO. Kunnan- Kunnan valtuusto hallitus 2009-2012 2009-2010
KUNNAN HALLINTO Kunnan- Kunnan valtuusto hallitus 2009-2012 2009-2010 Ruotsalainen Kansanpuolue 16 4 Kansallinen Kokoomus 9 3 Yhteinen Sipoomme 7 2 Suomen Sosiaalidemokraattinen Puolue 5 1 Vihreä liitto
LisätiedotVAIHTOEHTOTARKASTELU LÄNSIALUEEN KOULUT JA PÄIVÄKODIT
VAIHTOEHTOTARKASTELU LÄNSIALUEEN KOULUT JA PÄIVÄKODIT Tutkitut vaihtoehdot Nykyverkko, parannettuna VE 0 + Kahden koulun malli VE 1 Kolmen koulun malli VE 2 Neljän koulun malli VE 3 Huom! Molemmat eivät
LisätiedotLasten ja nuorten kasvun vastuualueen, Pohjoisen alueen palveluverkkosuunnittelu. 2018, esitys
Lasten ja nuorten kasvun vastuualueen, Pohjoisen alueen palveluverkkosuunnittelu 2018, esitys Oppilaaksiottoalueet Koulujen oppilasennusteet, lasten määrä ja päivähoitopaikat varhaiskasvatuksessa Väestöennusteet,
LisätiedotKeski-Satakunnan kuntajakoselvitys Varhaiskasvatus, opetus ja vapaa-ajanpalvelut. Ohjausryhmän seminaari
Keski-Satakunnan kuntajakoselvitys Varhaiskasvatus, opetus ja vapaa-ajanpalvelut Ohjausryhmän seminaari 4.2.2014 Nykytilan kuvaus / Varhaiskasvatus Kunta Päivähoidossa olevien lasten määrä / Päiväkodit
LisätiedotRakennus kunnan omalla tontilla, pihaalue kyläyhteisön tontti. Huomioitava myynnissä. Ostokiinnostusta kiinteistöstä ollut.
Hindsbyn ent. koulu salkku Toimenpide Hindsbyntie 301 1903 rakennusvuosi toimenpide Myynti 04130 Sipoo 1973 korjaus vuosi Entinen kyläkoulurakennus jossa erilaista toimintaa ollut vuosien varrella ja talon
LisätiedotNikkilän Sydän oppilaaksiotto Nickby Hjärta - elevupptagningen
Nikkilän Sydän oppilaaksiotto Nickby Hjärta - elevupptagningen Nuorisovaltuusto Ungdomsfullmäktige Nikkilän Sydän - oppilaaksioton eri vaihtoehdot Nickby Hjärta elevupptagningens olika alternativ Hankesuunnitelmaprosessin
LisätiedotInvestoinnin vaatima toimenpide. Tämä investointiin liittyvä kuntokartoitus toteutetaan vuonna 2019, investoinnin toteutus vuonna 2022.
Kaikissa selvityksissä muodostetaan ja kuvataan strategianmukaiset vaihtoehdot ja tehdään niistä vaikutusten arviointia. Vaikutusten arvioinnin arvioitavat tekijät ovat ainakin: 1. Investointikustannukset
LisätiedotPalveluverkkotoimikunnan esitys Nurmijärven palveluverkon tiivistämiseksi. Palveluverkkotoimikunnan raportin tiivistelmä
Palveluverkkotoimikunnan esitys Nurmijärven palveluverkon tiivistämiseksi Palveluverkkotoimikunnan raportin 29.2.2016 tiivistelmä Nurmijärven palveluverkon tiivistäminen: yhteenveto Lähtökohtana ehdotuksille
LisätiedotLiite 1: Oppilasmäärät alueen kouluissa Liite 2: Laskentamallin perusteet ja koulujen sijainti alueella
Keskusta-Ounasjoen palveluverkkoselvitys Liite 1: Oppilasmäärät alueen kouluissa Liite 2: Laskentamallin perusteet ja koulujen sijainti alueella Koulutuslautakunta 17.12.2015 148 Ylikylän Vennivaaran alueen
LisätiedotSivistyspalveluiden tilaratkaisujen kehittäminen
Sivistyspalveluiden tilaratkaisujen kehittäminen Juvan kunta 10.2.2016 12.2.2016 Page 1 Toimeksiantona määritellä toimitilojen tarve Kunnanjohtaja perusti marraskuussa työryhmän, jonka tehtävänä on selvittää
Lisätiedot6,322123(78672,0(1. Suomenkielisen koulutusjaoston lausunto. Jari Alasmäki opetusjohtaja
6,322123(78672,0(1 3$/9(/89(5..2 Suomenkielisen koulutusjaoston lausunto Jari Alasmäki opetusjohtaja $/8.6, tehtävänantona /$$-$6,322123(78672,0(1 3$/9(/89(5..26(/9,7
LisätiedotTilastotietoja Sipoosta
Tilastotietoja Sipoosta Esite on laadittu Sipoon kunnan kehittämis- ja kaavoituskeskuksessa 2.8.2010. Lähteet: Tilastokeskus (taulukot),työ- ja elinkeinoministeriö (työvoima), Maanmittauslaitos (kunnan
LisätiedotS I P O O N K U N T A TOIMITILOJEN SALKUTUS
S I P O O N K U N T A TOIMITILOJEN SALKUTUS 31.1.2011 KOHDELUETTELO SALKUTTAIN KORJAUS Sipoon kunta 31.01.2011 Tilakonsultit TM2 Oy 243 As Oy Torpanpuisto (ent. päiväkoti Sagokällaren) K Korjaus Peruskorjaus
LisätiedotPalveluverkkotyöryhmän keskeiset ehdotukset ja niiden vaikutukset
Palveluverkkotyöryhmän keskeiset ehdotukset ja niiden vaikutukset Kaupunginhallitus 7.5.2015 1 Miksi selvitystyöhön ryhdyttiin? Kaupungin talous ei kestä nykyisellä mallilla jatkamista enää pitkään Kuntaliitosten
LisätiedotPÄIVÄKOTIVERKKO VUOTEEN
PÄIVÄKOTIVERKKO VUOTEEN 2020 Kymppi - Moni / Tilannekatsaus 31.5.2012 Ulla Rannanheimo aluekeskuksen palvelut aluekeskuksen palvelut Ydinkeskustan palvelut aluekeskuksen palvelut Maaseutukylä lähikeskus
LisätiedotRANTAKYLÄN PALVELUKESKUKSEN YMPÄRISTÖN ASEMAKAAVAMUUTOS
RANTAKYLÄN PALVELUKESKUKSEN YMPÄRISTÖN ASEMAKAAVAMUUTOS 15.6.2016 Maankäyttöinsinööri Kalle Sivén KAAVAHANKKEEN KUVAUS Asemakaavamuutos on käynnistetty Joensuun kaupungin aloitteesta loppuvuodesta 2013.
LisätiedotHailuodon kunta PÖYTÄKIRJA 9/2013 1
Hailuodon kunta PÖYTÄKIRJA 9/2013 1 Kunnanhallitus 25.06.2013 AIKA 25.06.2013 klo 14:00-17:26 PAIKKA Kunnanvirasto johtokeskus KÄSITELLYT ASIAT Otsikko Sivu 151 Kokouksen järjestäytyminen 3 152 Kunnanjohtajan
LisätiedotSalon kaupungin kouluverkkoselvitys
Salon kaupungin kouluverkkoselvitys Asukas-, kotiseutu- ja kyläyhdistysten ja kaupunginjohtajan tapaaminen Halikko, 21.11.2013 Kehityspäällikkö Janne Hyvärinen Strategisen kehittämisen osasto Koulu alueen
LisätiedotAsemakaava-alueiden ulkopuolinen rakentaminen Uudellamaalla, maakuntakaavoituksen näkökulma. Maija Stenvall, Uudenmaan liitto
Asemakaava-alueiden ulkopuolinen rakentaminen Uudellamaalla, maakuntakaavoituksen näkökulma Maija Stenvall, Uudenmaan liitto MAL verkosto Oulu 13.11.2012 Uudenmaan 2. vaihemaakuntakaava 2 Suunnittelualueena
LisätiedotSipoonlahden koulun vaiheittainen laajentaminen
Sipoonlahden koulun vaiheittainen laajentaminen Projektisuunnitelma Ermo Mattila Sisällysluettelo 1. Projektin määrittely 3 2. Projektin tavoitteet 7 3. Avustusten hakeminen 11 4. Projektin vaiheen 1 alustava
LisätiedotPalveluverkkosuunnitelman selvitysten vaikutusten arviointi ja ehdotus selvitysten toteuttamisajankohdista
Palveluverkkosuunnitelman selvitysten vaikutusten arviointi ja ehdotus selvitysten toteuttamisajankohdista Maria Mäntylä / suunnittelija, TEKY Helmikuu 2019 Tässä dokumentissa on kuvattu palveluverkkosuunnitelman
LisätiedotKOULUVERKKOSELVITYSTYÖRYHMÄN VÄLIKATSAUS 2016
KOULUVERKKOSELVITYSTYÖRYHMÄN VÄLIKATSAUS 2016 KOULUVERKKOSELVITYSTYÖRYHMÄN VÄLIKATSAUS Kouluverkkoselvitys on osa sivistysverkkoselvitystä, joka valmistuu syksyllä 2016 Tämän välikatsauksen tarkoituksena
LisätiedotJulkisten palveluiden selvitys Keran osayleiskaava Yleiskaavayksikkö/Laura Malm-Grönroos
Julkisten palveluiden selvitys 2015 Keran osayleiskaava 3.6.2015 Yleiskaavayksikkö/Laura Malm-Grönroos Johdanto Keran osayleiskaava-alue sijaitsee Leppävaaran suuralueella tulevan kaupunkiradan Keran aseman
LisätiedotLUONNOS : TOLKIS SKOLAN JA PÄIVÄKODIN RAKENTAMINEN
LUONNOS 12.5.2016: TOLKIS SKOLAN JA PÄIVÄKODIN RAKENTAMINEN Valmistelu ja lisätiedot: toimitilajohtaja Börje Boström, 040-5804131, borje.bostrom@porvoo.fi projektipäällikkö Tony Lökfors, 040-5449037 tony.lokfors@porvoo.fi
LisätiedotRuotsinkielisen peruskouluverkoston kehittäminen Pohjois-Kirkkonummella Oitbacka skolan lakkauttaminen (kv)
Kunnanhallitus 126 10.04.2017 Ruotsinkielisen peruskouluverkoston kehittäminen Pohjois-Kirkkonummella Oitbacka skolan lakkauttaminen (kv) Kunnanhallitus 10.04.2017 126 Ruotsinkielinen varhaiskasvatus-
LisätiedotStrategia Koululautakunta
Strategia 2016 2020 Koululautakunta Strategiset pääteemat Kasvava, viihtyisä ja vetovoimainen elinympäristö -Houkuttelevat asumisen edellytykset -Monipuoliset, helposti saatavilla olevat ja laadukkaat
LisätiedotAlueelle kohdistuvat suunnittelukaudella 2014-2018 seuraavat kaavoitushankkeet: Hanke Toteutusaika Toteutustapa Kustannusarvio
Asuntila Asuntilasta on rakentunut 1990-luvun loppupuolesta alkaen vajaan 3 000 asukkaan pientaloalue. Alue on laaja, yhtenäinen ja monipuolinen pientaloalue, jossa on lähipalvelut. Asuntila ei kasva enää
LisätiedotHeinolan kaupunki. Sivistystoimi Palveluverkkoselvitys 9.3.2015. Johannes Rinkinen
Heinolan kaupunki Sivistystoimi Palveluverkkoselvitys 9.3.2015 Johannes Rinkinen Lähtökohdat Seminaarin koulu ja Myllyojan koulu väistötiloissa Peruskorjaustarve lukiolla, Niemelä-talon kouluosassa ja
LisätiedotPalveluverkon kehittäminen Suutarila-Tapanilan alueiden johtokuntien tapaaminen
Palveluverkon kehittäminen Suutarila-Tapanilan alueiden johtokuntien tapaaminen 8.10.2014 Outi Salo linjanjohtaja Peruskoulut Helsingissä 1.8.2014 yhteensä 143 Peruskoulun oppilasmäärät Helsingissä 20.9.2014
LisätiedotPalveluverkkotoimikunnan esitys - kuntalaiskyselyn tuloksia
Palveluverkkotoimikunnan esitys - kuntalaiskyselyn tuloksia Risto Nikunlaakso 16.5.2016 1 Kuntalaiskysely palveluverkkotoimikunnan esityksestä Kuntalaisille varattiin mahdollisuus kommentoida palveluverkkotoimikunnan
LisätiedotSivistyspalvelujen kehitysnäkymät Keljonkangas-Säynätsalo alueella. Eino Leisimo Toimialajohtaja
Sivistyspalvelujen kehitysnäkymät Keljonkangas-Säynätsalo alueella Eino Leisimo Toimialajohtaja 8.12.2016 8.12.2016 Lähtökohdat (1) Palveluverkkoja kehitettävä aina niin alueiden kuin koko kaupungin näkökulmasta
LisätiedotKASVATUS- JA OPETUSLAUTAKUNTA
KASVATUS- JA OPETUSLAUTAKUNTA KÄYTTÖSUUNNITELMA 2013 KASVATUS- JA OPETUSLAUTAKUNTA JA VAPAA-AIKALAU- TAKUNTA Kasvatus- ja opetuslautakunnan tehtävänä on huolehtia koulutuksen ja varhaiskasvatuksen järjestämisestä.
LisätiedotParkanon koulukampus. Pedagogisen suunnittelun johtaminen ja yhteistyö rakennussuunnittelun kanssa elinkaarimallissa
Parkanon koulukampus Pedagogisen suunnittelun johtaminen ja yhteistyö rakennussuunnittelun kanssa elinkaarimallissa Lähtökohdat ja tavoite vuonna 2015 Kaksi alakoulua, yläkoulu ja lukio, 600+100 oppilasta
LisätiedotL O V I I S A N K A U P U N K I SIJOITUKSEN VAIHTOEHTOTARKASTELU
L O V I I S A N K A U P U N K I S U O M E N K I E L I N E N K O U L U K E S K U S SIJOITUKSEN VAIHTOEHTOTARKASTELU 28.4.2010 SIJOITUSVAIHTOEHTO A SUOMENKIELINEN KOULUKESKUS SIJOITUSVAIHTOEHTO B GENERALSHAGENS
LisätiedotHiukkavaara Oulun kaupungin keskeinen kasvusuunta. Laadittu yhteistyössä Kopa, YYP, SiKu ja Oulun Tilakeskus 18/06/2013
Oulun kaupungin keskeinen kasvusuunta Laadittu yhteistyössä Kopa, YYP, SiKu ja Oulun Tilakeskus 18/06/2013 Miksi on rakennettava? Oulun kaupunki on Pohjois-Suomen kasvava keskuskaupunki. Oulun kaupungin
LisätiedotRiihikallion koulukeskus. Vaihtoehtoiset mallit
Riihikallion koulukeskus Vaihtoehtoiset mallit Riihikallion koulukeskus 3 eri vaihtoehtoa VE1 koulun laajennus ja säilytettävien osien (2007-siipi ja liikuntasali) peruskorjaus VE2 koulun laajennus ja
LisätiedotNimi/Namn Klo/Kl. Tehtä vä/uppg
1/2017 1 Aika/Tid 23.01.2017, Klo/Kl. 17:30-19:20 Paikka/Plats Osallistujat/Deltagare Söderkullan kartano Nimi/Namn Klo/Kl. Tehtä vä/uppg Läsnä/Närv. Suuronen Juha 17:30-19:20 puh.joht./ordf. Sundman Richard
LisätiedotTerveellinen rakennus - kiinteistön omistajan vaihtoehdot
Terveellinen rakennus - kiinteistön omistajan vaihtoehdot Petri Hartikainen tilapäällikkö Kuopion Tilakeskus https://www.kuopio.fi/kuopion-tilakeskus Kaupunginhallitus 2/12 Kuopion Tilakeskus huolehtii
LisätiedotSivistystoimen tilajärjestelyt 2016
Sivistystoimen tilajärjestelyt 2016 Tiedotus- ja keskustelutilaisuus 31.3.2016 Usean vuoden vireillä ollut yhtenäiskouluhanke saadaan päätökseen kesällä 2016. Kivijärven koulun vuosiluokan 1-6 ja Simpeleen
LisätiedotValtuusto Kantatilaperiaatetta koskeva aloite/kaikki valtuustoryhmät 942/ /2015. KV 14 Valtuusto 26.1.
Valtuusto 18 15.06.2015 18 Kantatilaperiaatetta koskeva aloite/kaikki valtuustoryhmät 942/10.00.00/2015 KV 14 Valtuusto 26.1.2015 Kaikki valtuustoryhmät jättivät seuraavan yhteisen aloitteen: "Sipoon kunnanvaltuuston
LisätiedotMikko Laaksonen Poliitikon näkökulma opetustoimen uudistuksiin
Mikko Laaksonen 11.9.2013 Poliitikon näkökulma opetustoimen uudistuksiin RVS 2009-2012 4) KESKITYTÄÄN YDINPALVELUIHIN Palveluverkkoselvitys tehdään kaikkien palveluiden osalta poikkihallinnollisesti ja
LisätiedotSeudullinen varhaiskasvatuksen kehittämisen tiekartta -pohjaesitys
Seudullinen varhaiskasvatuksen kehittämisen tiekartta -pohjaesitys Varhaiskasvatuksen ryhmä 11.12.2017 Hyvinvointipalvelujen työryhmä 14.12.2017 ja 8.2.2018 Kuntajohtajakokous 23.2.2018 Seudullisen varhaiskasvatuksen
LisätiedotEspoon kaupunki Pöytäkirja Päivänkehrän koulun opetuksen järjestäminen lukuvuosina ja
23.09.2014 Sivu 1 / 1 3843/12.01.01/2014 178 Päivänkehrän koulun opetuksen järjestäminen lukuvuosina 2015-2016 ja 2016-2017 Valmistelijat / lisätiedot: Juha Nurmi, puh. 050 372 5852 etunimi.sukunimi@espoo.fi
LisätiedotSipoon Kansalaisopiston toimitilojen nykytilan ja tilatarpeen arviointi
Sipoon Kansalaisopiston toimitilojen nykytilan ja tilatarpeen arviointi Tilaohjelma Kunnan tekniikka ja ympäristöosasto teetti vuonna 2011 tilaohjelman ja tähän liittyvän toimitilojen salkutuksen. Toimitilojen
LisätiedotSipoonlahden koulun vaiheittainen laajentaminen
Sipoonlahden koulun vaiheittainen laajentaminen Projektisuunnitelmaluonnos Ermo Mattila Sisällysluettelo 1. Projektin määrittely 3 2. Projektin tavoitteet 6 3. Avustusten hakeminen 9 4. Projektin vaiheen
LisätiedotLasten ja nuorten kasvun vastuualueen, Itäisen alueen palveluverkkosuunnittelu. 2018, esitys Keskustan ja Kariston alueiden tilaisuus 16.4.
Lasten ja nuorten kasvun vastuualueen, Itäisen alueen palveluverkkosuunnittelu 2018, esitys Keskustan ja Kariston alueiden tilaisuus 16.4.2018 Oppilaaksiottoalueet keskiviikko, 11. huhtikuuta 2018 5
LisätiedotEspoon kaupunki Pöytäkirja 69. Valmistelijat / lisätiedot: Reetta Hyvärinen, puh Juha Nurmi, puh
20.05.2015 Sivu 1 / 1 2271/02.08.00/2015 69 Hansakallion koulun siirtokelpoisten tilojen tarveselvitys Valmistelijat / lisätiedot: Reetta Hyvärinen, puh. 043 824 8456 Juha Nurmi, puh. 050 372 5852 etunimi.sukunimi@espoo.fi
LisätiedotIISALMEN YLEISKAAVA strateginen
IISALMEN YLEISKAAVA strateginen 3 MALLIA KAUPUNGIN KEHITTÄMISEKSI IISALMEN KAUPUNKI PL 10, 74101 Iisalmi Puh. (017) 272 31 WWW.IISALMI.FI Iisalmen yleiskaava tavoitteet Kaupunkistrategiasta väestötavoite
LisätiedotTulevaisuuden palvelumalli 2025, kaakon palvelualue (Kaukajärvi, Annala, Haihara, Hervanta, Hervantajärvi, Rusko, Lukonmäki, Vuores, Hallila)
Tulevaisuuden palvelumalli 2025, kaakon palvelualue (Kaukajärvi, Annala, Haihara, Hervanta, Hervantajärvi, Rusko, Lukonmäki, Vuores, Hallila) Kaukajärven asukastilaisuus 30.3.2016 Kehittämisjohtaja Kari
LisätiedotJatkuva käyttö KOHDELUETTELO 08.10.2014. Jälleenhanki
Jatkuva käyttö KOHDELUETTELO 08.10.2014 Nimi Käyttäjä Osasto Tilatyyppi kem 2 nta arvo Jälleenhanki Tekninen arvo Tase arvo Salkku Toimenpide Kommentti Nikkilän sosiaali- ja terveysasema Työikäisten palvelut
LisätiedotSvenska skolanin ja varhaiskasvatuksen tilaratkaisujen talousvaikutukset sekä johtopäätökset
Svenska skolanin ja varhaiskasvatuksen tilaratkaisujen talousvaikutukset sekä johtopäätökset Svenska skolan- taustaa Koululla pitkät historialliset perinteet Oppilasmäärä on ollut viime vuosina laskeva,
LisätiedotPoSoTe, Tilatyöryhmän kokous
Kokousmuistio 23.02.2015 PoSoTe, Tilatyöryhmän kokous Kokousaika: 20.02.2015 klo 13.30-15.00 Kokouspaikka: Läsnä: Poissa: Pohjois-Savon liitto Juha Piiroinen (Suonenjoki), puheenjohtaja Mikko Hollmén (KYS)
LisätiedotJo päätetyt infrainvestoinnit (joka tapauksessa tehtävät tummennettu
Jo päätetyt infrainvestoinnit (joka tapauksessa tehtävät tummennettu Kunta Investointi Aikataulu M /vuosi M hanke yht. Muuta Hyvinkää Kuntatekniikka (sis. vh) 2014-5 Lepola III 2014-2017 3,6 Ara 0,4 M
LisätiedotKuntastrategia
Kuntastrategia 2018-2021 Olemme nuorekas ja uudistuva kunta Luontoa, palveluita, yrittäjyyttä kaikki kätevästi liikenneyhteyksien varrella. Liperissä kaikki tarvittava on luonnollisesti lähellä kolmessa
LisätiedotPäiväkoti- ja kouluverkkopäätösten kustannusvaikutukset ja alustava aikataulusuunnitelma. Kaupunginhallitus
Päiväkoti- ja kouluverkkopäätösten kustannusvaikutukset ja alustava aikataulusuunnitelma Kaupunginhallitus 12.11.2018 Päiväkoti- ja kouluverkko 2019-2033: alustava aikatauluja kustannusarvio Sivistys-
LisätiedotHYVINVOINNIN TOIMIALAN ORGANISAATIORAKENNE
HYVINVOINNIN TOIMIALAN ORGANISAATIORAKENNE HYVINVOINNIN TOIMIALAN TOIMINTA JA TALOUS VUONNA 2018 Hyvinvointilautakunnan tehtävänäon vastata toimialansa palveluista kokonaisuutena ja palvelujen yhteensovittamisesta.
LisätiedotKaupunginjohtajan talousarvioesitys Sivistystoimi Aulis Pitkälä
Kaupunginjohtajan talousarvioesitys 2018-2020 Sivistystoimi Aulis Pitkälä Kaikkien sivistyskaupunki Oppiva sivistyskaupunki Elinvoimainen sivistyskaupunki Innovatiivinen sivistyskaupunki Espoo on sivistyskaupunki
LisätiedotKäynnistämistapaaminen
Käynnistämistapaaminen Oulunkylän ala-asteen laajennus ja uusi lasten päiväkoti 12.3.2019 Klo 17-18:30 Käynnistämistapaamisessa mukana Outi Rinta-Filppula, rehtori, Oulunkylän ala-asteen koulu Arjariitta
LisätiedotMetsäkylän kaavoitushankkeet
Metsäkylä Metsäkylä on ollut vanhahko perinteinen pientaloalue. Viimeisen 20 vuoden aikana Metsäkylää on kehitetty merkittävästi asemakaavoittamalla uusia pientaloalueita. Tätä kautta asukasmäärä on noussut
LisätiedotAsukastilaisuus Myllypuron alueen palveluverkko Outi Salo Linjanjohtaja Helsingin opetusvirasto
Asukastilaisuus Myllypuron alueen palveluverkko 12.5.2015 Outi Salo Linjanjohtaja Helsingin opetusvirasto Miksi Myllypuron alueella tarkastellaan kouluverkkoa? Väestö alueella kasvaa, ja koulutilaa tarvitaan
LisätiedotKorson alueen kouluverkkosuunnitelman tiedotus- ja kuulemistilaisuus klo
Korson alueen kouluverkkosuunnitelman tiedotus- ja kuulemistilaisuus 11.9.2017 klo 18.00-20.30 Ohjelma tilaisuuden puheenjohtajana Katja Syvärinen Tarveselvityksen ja kouluverkkoasian käsittely Ilkka Kalo
LisätiedotSUOMENKIELISEN PERUSOPETUKSEN PALVELU- JA KOULUVERKKOSELVITYS 2015 / Jatkoselvitys
SUOMENKIELISEN PERUSOPETUKSEN PALVELU- JA KOULUVERKKOSELVITYS 2015 / Jatkoselvitys Vaasan kaupunki Suomenkielinen koulutoimi Lokakuussa 2015 Sisällys: 1. Lautakunnan toimeksianto 2. Alueen 1 alakoulujen
LisätiedotSivistystoimi. Palveluverkot, korjausten priorisointi ja investoinnit Valtuuston seminaari Juha Hovinen
Sivistystoimi Palveluverkot, korjausten priorisointi ja investoinnit Valtuuston seminaari Juha Hovinen TIKE (Tilakeskus) ja SITO (sivistystoimi) perusroolit TIKE arvioi, ohjelmoi ja priorisoi korjauskohteet
LisätiedotHELSINGIN KAUPUNKI RYHMÄKIRJE OPETUSVIRASTO Perusopetuslinja Linjanjohtaja
HELSINGIN KAUPUNKI RYHMÄKIRJE 032 1 Meilahden ala-asteen koulun johtokunta Pikku Huopalahden ala-asteen koulun johtokunta Meilahden yläasteen koulun johtokunta LAUSUNTOPYYNTÖ PALVELUVERKON KEHITTÄMISESTÄ
LisätiedotEspoon kaupunki Pöytäkirja Esiopetuksen ja siihen liittyvän päivähoidon järjestämisen vaihtoehtoiset tavat
16.12.2015 Sivu 1 / 1 5253/2015 05.10.00 219 Esiopetuksen ja siihen liittyvän päivähoidon järjestämisen vaihtoehtoiset tavat Valmistelijat / lisätiedot: Virpi Mattila, puh. 09 816 23022 Juha Nurmi, puh.
LisätiedotKasvatuksen ja koulutuksen toimiala. Palvelukokonaisuudet
Kasvatuksen ja koulutuksen toimiala Palvelukokonaisuudet KASVATUKSEN JA KOULUTUKSEN TOIMIALAN VUODEN 2016 BUDJETTIVOLYYMIT JA HENKILÖSTÖMÄÄRÄT Budjetti 2016 Henkilöstö Varhaiskasvatus 412 000 000 6 455
LisätiedotLiite 1 sisällysluettelo
1 Liite 1 sisällysluettelo 1 Investointiosa, Liite 1, investointiohjelman vaihtoehtojen kuvaus... 2 1.1 Investointiohjelman vaihtoehtojen yleiskuvaus... 2 1.2 Kunnan velkaantuminen ja kaavatalous investointiohjelman
LisätiedotStrategiakauden kasvutavoitteet (kasvu n. 4 5 % ) oikaistaan vastaamaan reaaliperustaa, joka on 3 4 %.
TALOUSARVIO 2017 TALOUSSUUNNITELMA VALTUUSTON LÄHETEKESKUSTELU 8.11.2016 LUETTELO KANNATETUISTA EHDOTUKSISTA YLEINEN OSA 1.1 KUNNANJOHTAJAN KATSAUS s. 1 nro 1 Timo Rope, Sami Virpiön kannattamana Neljännen
LisätiedotENON JAUIMAHARJUN YLÄKOULUJEN YHDISTÄMINEN. Riitta Huurinainen
ENON JAUIMAHARJUN YLÄKOULUJEN YHDISTÄMINEN Riitta Huurinainen 18.10.2017 NYKYTILANNE Uimaharjussa yhtenäiskoulu, oppilaita alakoulussa 122 ja yläkoulussa 56. Enossa yhtenäiskoulu, oppilaita alakoulussa
LisätiedotSivistysvaliokunta/ Bildningsutskottet Sivistysvaliokunta/ Bildningsutskottet 4 18.01.2016 5 14.06.2016 5 Ostopalvelupäivähoitosopimusten optiovuoden käyttö vuonna 2017-2018/Användande av optionsår år
LisätiedotSIVVLK 30 Sivistysvaliokunta Valmistelija: sivistysjohtaja Suvi-Päivikki Hiipakka,
Valtuusto 19 31.01.2011 Sipoon kunnan sivistysosaston palveluverkkosuunnitelma 1009/00.00.05/2010 SIVVLK 30 Sivistysvaliokunta 12.4.2010 Valmistelija: sivistysjohtaja Suvi-Päivikki Hiipakka, suvi-paivikki.hiipakka@sipoo.fi
LisätiedotPalveluverkkotyö Hyvinkäällä
Palveluverkkotyö Hyvinkäällä 5.3.2018 kaupungintalon aula 19.00 Tilaisuuden avaus Tuula Vanhatalo, opetuslautakunnan puheenjohtaja 19.05 Aikataulun läpikäynti, sivistystoimen suunnittelija Hanna-Mari Kujala
LisätiedotSivistys- ja kulttuuripalveluiden palveluverkkoselvitys. Oulun raati , Eteläinen alue
Sivistys- ja kulttuuripalveluiden palveluverkkoselvitys Oulun raati 17.1.2018, Eteläinen alue Ohjelma Kahvit klo 18.00 saakka klo 18.00 Tilaisuuden avaus, Satu Haapanen, sivistys- ja kulttuurilautakunnan
LisätiedotJOENSUUN MAANKÄYTÖN TOTEUTUSOHJELMA MATO-20
JOENSUUN MAANKÄYTÖN TOTEUTUSOHJELMA MATO-20 MATO-20-OHJELMAN TARKOITUS Vuosittain laadittavan ohjelman tarkoituksena on: sovittaa yhteen ja ennakoida maankäytön toteuttamista, palveluverkkoja, kunnallistekniikkaa,
LisätiedotLäntisen alueen palveluverkkoselvitys. Kasvu ja kulttuuri ydinprosessi Pekka Kares
Läntisen alueen palveluverkkoselvitys Kasvu ja kulttuuri ydinprosessi Pekka Kares 18.11.2015 Tausta Kaupunginvaltuusto on päättänyt lakkauttaa vaiheittain Mouhijärven lukion ja Äetsän Sarkia- lukion Tilat
LisätiedotLOHJAN KAUPUNKI KAAVOITUSOHJELMA
LOHJAN KAUPUNKI KAAVOITUSOHJELMA 2017-19 Seminaari 17.11.2017 klo 15-17 Muistio keskustelusta Leena Iso-Markku 1 LOHJAN KAUPUNKI KAAVOITUSOHJELMA 2017-19 Seminaari 17.11.2017 klo 15-17 Muistio keskustelusta
Lisätiedot6,3221.817$ 6LYLVW\VODXWDNXQWD 7$00,±(/2.88
6,3221.817$ 6LYLVW\VODXWDNXQWD 26$9826,.$76$86 7$00,±(/2.88 72,0,$/$ VASTUUALUE: 6,9,67
LisätiedotTuntiperusteinen asiakasmaksu varhaiskasvatukseen HYVINVOINTI- JA KOULUTUSPALVELUT
1 Tuntiperusteinen asiakasmaksu varhaiskasvatukseen HYVINVOINTI- JA KOULUTUSPALVELUT Tuntiperusteisen asiakasmaksun valmistelu Selvitys tuntiperusteiseen varhaiskasvatuksen asiakasmaksuun siirtymisestä
LisätiedotTilinpäätös 2015 Investointiosa
Investointiosa Kunnan toteutuneet bruttoinvestoinnit olivat 16,7 m talousarvion ollessa 18,5 m. Infran ja rakennusten bruttoinvestointibudjetti alittui 3,2 m :lla ja maanostossa talousarvio ylittyi 1,7
LisätiedotMAALLA MELKEIN KAUPUNGISSA KÄRKÖLÄN KUNNAN STRATEGIA
MAALLA MELKEIN KAUPUNGISSA KÄRKÖLÄN KUNNAN STRATEGIA 2007 2020 KÄRKÖLÄN KUNTA STRATEGIA 2007 2020 1 (4) JOHDANTO Kunnanvaltuusto hyväksyi Kärkölän kunnan strategian 2001 2010 22.10.2001. Kunnallinen toimintaympäristö
LisätiedotHelsingin kaupunki Pöytäkirja 14/ (5) Kaupunginhallitus Sj/
Helsingin kaupunki Pöytäkirja 14/2014 1 (5) 386 V 23.4.2014, Eläintarhan ala-asteen koulun, Länsi-Pasilan ala-asteen koulun ja Alppilan yläasteen koulun hallinnollinen yhdistäminen esitti kaupunginvaltuustolle
LisätiedotEtunimi Sukunimi
Selvitykset ja ohjelmat 2019 Sivistyslautakunta vahvistaa tulevien projektisuunnitelmien pohjaksi laadittavien alueellisten tarvekartoitusten aikataulut. Samalla vahvistetaan muiden ajankohtaisten selvitysten
LisätiedotSivistys osasto- Sipoo Osavuosikatsaus tammi-elokuu 2015
Sivistys osasto- Sipoo Osavuosikatsaus tammi-elokuu 2015 3.5 SIVISTYSVALIOKUNTA VASTUUALUE: KOULUTUS, VARHAISKASVATUS JA VAPAA-AJANTOIMINTA VASTUUHENKILÖ: Sivistysjohtaja Sivistysosasto Ta+muutos Toteutunut
Lisätiedot