Tutkimukseen perustuva opetus ja oppiminen maatalous-metsätieteellisessä tiedekunnassa

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Tutkimukseen perustuva opetus ja oppiminen maatalous-metsätieteellisessä tiedekunnassa"

Transkriptio

1 Opetuksen ja opintojen kehittämisen toimeenpanosuunnitelma 1

2 Tutkimukseen perustuva opetus ja oppiminen maatalous-metsätieteellisessä tiedekunnassa Maatalous-metsätieteellisen tiedekunnan opetus perustuu korkeatasoiseen ja ajankohtaiseen tutkimukseen. Tutkimuksen ja opetuksen yhteyttä vahvistetaan integroimalla opiskelijat osaksi tiedeyhteisöä opintojen alusta lähtien. Opetusmenetelmät ja opetuksen kehittäminen perustuvat yliopistopedagogiseen tutkimukseen Tiedekunnan opetuksessa toteutetaan oppimiskeskeisiä tutkivan oppimisen ja ongelmalähtöisen oppimisen malleja. Maatalous-metsätieteellisen tiedekunnan tunnusluvut vuonna 2008: Tiedekunnassa opiskeli 2362 perustutkinto-opiskelijaa, joista 3 % oli ulkomaisia opiskelijoita. Tiedekunnassa opiskeli 395 tohtoriopiskelijaa, joista 1,5 % oli ulkomaisia jatko-opiskelijoita. Päävalinnassa oli 351 aloituspaikkaa, joihin haki yhteensä 1160 henkilöä. Lisäksi erillisvalinnassa opiskelupaikan otti vastaan 36 opiskelijaa. Maisteriohjelmiin hyväksyttiin 48 opiskelijaa, joista 26 otti opiskelupaikan vastaan (4 suomalaista). Tiedekunnasta lähti vaihtoon 66 perustutkinto-opiskelijaa (3-12 kk) ja tiedekuntaan saapui 146 vaihtoopiskelijaa. Tiedekunnasta valmistui 510 maisteria ja 46 tohtoria. Opetuksen ja tutkimuksen henkilötyövuosia oli yhteensä

3 Sisältö 1 Tausta ja valmistelu Kuinka suunnitelma syntyi Edellisellä toimeenpanokaudella aloitettua: toimeenpanosuunnitelma Kansainvälisen arvioinnin palaute Opetuksen ja opintojen kehittäminen Motivoituneiden opiskelijoiden rekrytointi Työelämätiedon ja -yhteyksien vahvistaminen Korkeatasoisen opetuksen ja oppimisen edistäminen Opetustoiminnan johtamisen vahvistaminen Kansainvälisyyden, monikulttuurisuuden ja kolmikielisyyden edistäminen Toimeenpano, resurssit ja seuranta

4 1 Tausta ja valmistelu 1.1 Kuinka suunnitelma syntyi Opetuksen ja opintojen toimeenpanosuunnitelma jatkaa kaudella aloitettua pitkäjänteistä opetuksen ja opintojen kehittämistyötä, jonka tavoitteena on kehittää tiedekunnan opetuksen laatua, edistää opiskelumotivaatiota ja opintojen työelämävastaavuutta sekä lisätä opetuksen ja opintojen kansainvälistymistä. Suunnitelma tarjoaa työkaluja ja toimintamalleja kauden tavoiteohjelmassa opetukselle ja opinnoille asetettujen tavoitteiden saavuttamiseksi. Toimeenpanosuunnitelman valmistelutyö on myös toiminut tiedekunnan tavoiteohjelman opetus ja opinnot -osion linjausten pohjana. Toimeenpanosuunnitelman työstäminen aloitettiin keväällä 2009 kaikille tiedekuntalaisille avoimessa seminaarissa, jossa kerättiin ideoita ja ehdotuksia tiedekunnan opetuksen ja opintojen kehittämiseksi. Yhteinen tavoite oli saada tiedekunnalle konkreettinen ja toteutettavissa oleva kehittämissuunnitelma, jonka valmisteluun oli koko tiedekunnan opetushenkilöstön ja opiskelijoiden mahdollisuus osallistua. Saatua aineistoa käsiteltiin opetuksen kehittämistoimikunnan kokouksissa sekä kaikille avoimessa jatkoseminaarissa ja tiedekunnan strategiaseminaarissa. Avoimen valmistelun tueksi perustettiin virtuaalinen wikityöskentelyalue, jossa tiedekuntalaisten oli mahdollista lukea ja kommentoida toimeenpanosuunnitelman luonnoksia ja muuta valmistelumateriaalia. Toimeenpanosuunnitelmassa on huomioitu kehittämisseminaareissa nousseiden ehdotusten lisäksi edelliseltä toimeenpanokaudelta jatkuvat kehittämisaiheet, Helsingin yliopiston kauden opetuksen ja opintojen kehittämisohjelman linjaukset sekä tiedekunnassa vuonna 2008 toteutetun koulutuksen kansainvälisen arvioinnin suositukset. Lisäksi mukaan on nostettu laitosten vuosille laatimissa toimintasuunnitelmissa olleita opetukseen ja opintoihin liittyviä yhteisiä teemoja ja toimenpiteitä. Suunnitelmaluonnoksesta pyydettiin lisäksi kommentit tiedekunnan yhdeksältä ainelaitokselta sekä MMYL ry:ltä. Opetuksen ja opintojen kehittämisen toimeenpanosuunnitelma hyväksyttiin tiedekuntaneuvoston kokouksessa Opetuksen ja opintojen kehittämisen toimeenpanosuunnitelma käsittelee ensisijaisesti perustutkintoopetuksen ja -opintoihin liittyviä kehittämistavoitteita ja -toimenpiteitä. Jatko-opintoihin ja tohtorikoulutukseen liittyviä kehittämiskohteita on käsitelty tiedekunnan tavoiteohjelmassa Tutkimus-osiossa. 1.2 Edellisellä toimeenpanokaudella aloitettua: toimeenpanosuunnitelma Toimeenpanokaudella opetuksen ja opintojen kehittämisen painopisteinä on ollut motivoituneiden opiskelijoiden rekrytoiminen ja opiskelijoiden sitouttaminen tiedekunnan opiskelijoiksi. Muita kehittämiskohteita ovat olleet kansainvälisyyden lisääminen, tutkintojen tavoitteiden määrittäminen ja sisällön kehittäminen sekä monitieteisyyden vahvistaminen. Nämä aiheet ovat edelleen mukana yliopiston ja tiedekunnan opetuksen ja opintojen kehittämisessä. Motivoituneiden opiskelijoiden rekrytointi Tiedekunnan tavoitteena on ollut rekrytoida opiskelijoita, jotka ovat kiinnostuneita tiedekunnan koulutusaloista ja motivoituneita suorittamaan tutkinnon. Tiedekunnan ja sen edustamien alojen näkyvyyttä potentiaalisille opiskelijoille on parannettu uusimalla markkinointimateriaalia ja lisäämällä tiedotusta wwwsivuilla sekä lehdissä. Tiedekunta on esiintynyt kuluneella toimintakaudella aktiivisesti abi- ja koulutustapahtumissa sekä alan messuilla. Lisäksi tiedekunnan opiskelijat ovat kiertäneet omissa kotilukioissaan kertomassa opinnoistaan maatalous- metsätieteellisessä tiedekunnassa. Keskeinen uudistus oli keväällä 2009 käyttöön otetut valintaperusteet ja kaksiosainen, monivalinta- ja aineistokokeen sisältävä valintakoe. Lisäksi pääsykoekirjallisuutta vaihdettiin lukion oppikirjoista hakukohteiden koulutus- ja tutkimusalan kirjallisuuteen. Opiskelijarekrytoinnin kehittämisestä ovat vastanneet tiedekunnan kanslian suunnittelijat valintalautakunnan koordinoimana yhteistyössä laitosten edustajien kanssa. Opiskelijarekrytoinnin kehittämistä jatketaan kaudella , jotta uudistuksien vaikutuksia ja jatkokehittämistarpeita päästään arvioimaan pitkällä aikavälillä. Lisäksi alkavalla kaudella tulee kiinnittää aiempaa enemmän huomiota siihen, että erillisvalinnan kautta ja maisteriohjelmiin saadaan valittua mah- 4

5 dollisimman motivoituneita opiskelijoita, joilla on tarvittavat valmiudet opiskella ja suorittaa tutkinto tiedekunnassa. Sitouttaminen Rekrytoinnin kehittämisen lisäksi tiedekunnassa on kiinnitetty huomiota opiskelijoiden ja opettajien sitoutumiseen opintoihin ja opetukseen. Sitoutumista on vahvistettu ensisijaisesti ohjaus- ja palautejärjestelmiä kehittämällä sekä lisäämällä opettajien yliopistopedagogisista koulutusta. Toimenpiteillä on pyritty siihen, että opetus on laadukasta ja opiskelijat kokevat opiskelupaikan omakseen. Opintojen ohjausta on vahvistettu hops-ohjausjärjestelmän avulla, johon kuuluvat laitosten vuosittain päivitettävät ja raportoitavat hops-ohjaussuunnitelmat ja kahden ensimmäisen vuoden opiskelijoilta kerättävä hops-palaute. Tiedekunta tarjoaa työelämäohjausta vuosittain neljännen periodin alussa järjestettävässä työelämäviikossa. Opintopsykologi aloitti vastaanoton Viikin kampuksella syksyllä 2008 tiedekunnan tiloissa. Opetuksesta ja oppimisesta on alettu kerätä palautetta systemaattisesti kaikilta opintojaksoilta. Laitokset raportoivat palautejärjestelmästä vuosittain opetuksen kehittämistoimikunnalle (OKT). Palaute- ja ohjausjärjestelmän kehittämistä jatketaan kaudella Etenkin työelämä- ja harjoitteluohjausta tulee vahvistaa opintojen ohjauksen rinnalla yhtenä sitouttamisen keinona. Opetuksen ja opiskelun käytänteitä on tarpeen selventää ja toimintatapoja yhtenäistää niin laitosten kuin tiedekunnankin tasolla opetuksen ja opintojen sujuvoittamiseksi. Kansainvälisyyden ja kolmikielisyyden lisääminen Opetuksen ja opiskelun toimintaympäristön kansainvälisyyttä ja monikulttuurisuutta on lisätty käynnistämällä englanninkielisiä maisteriohjelmia ja metsätieteiden Atlantis-kaksoistutkinto-ohjelma. Liikkuvuuden helpottamiseksi ohjelmien haku- ja valintaprosesseja on kehitetty aiempaa nopeammiksi ja tehokkaammiksi ja markkinointia on lisätty muun muassa esitteiden avulla. Opiskelijavaihtomahdollisuuksia on selkiytetty siirtämällä Erasmus-vaihtosopimusten koordinointi laitoksilta tiedekuntatasolle. Myös opiskelijavaihdon verkkotiedotusta ja esitteitä on uusittu. Tiedekunnan englanninkielinen opetus on lisääntynyt maisteriohjelmien myötä. Tämä on edistänyt kansainvälistymistä myös kotimaisten opiskelijoiden keskuudessa. Samoin kotimaisten ja kansainvälisten tuutorikoulutusten yhdistäminen samoihin ryhmiin on lisännyt kotikansainvälistymistä tiedekunnassa. Ruotsin kielen asemaa on vahvistettu perustamalla Viikin ja Kumpulan kampukselle ruotsinkieliset opiskelijat ja opettajat yhdistävä kampusryhmä, Campusgruppen i Vik och Gumtäkt, joka on pohtinut muun muassa ruotsinkielisen äidinkielenopetuksen järjestämistä Viikin ja Kumpulan kampuksilla. Kampusryhmän ja Viikin ja Kumpulan kampusten ruotsinkielistä opetusta on koordinoinut osa-aikainen suunnittelija. Kandidaattitason vaihto-opiskelijoille sopivien englanninkielisten opintojaksojen tarjonnassa sekä ruotsinkielisten opintojaksojen tarjonnassa on kuitenkin edelleen haasteita. Vaihto-opiskelijoille tarjottavien opintojaksokokonaisuuksien kehittämistä jatketaan kaudella Tiedekunta saavuttaa liikkuvuustavoitteet tulevien vaihto-opiskelijoiden osalta, mutta vaihto-opiskelijoiksi lähtevien määrä on jäänyt alle tavoitteen. Myös opettajavaihdon lisäämiseksi tulee miettiä uusia toimenpiteitä. Tutkintojen tavoitteet ja sisällöt, monitieteisyys Tiedekunnan monitieteisyyden hyödyntäminen on ollut kuluneella kaudella keskeinen kehittämiskohde laitosten opetuksen ja opintojen suunnittelussa. Tiedekuntaan on perustettu uusia monitieteellisiä opintojaksoja (mm. bioenergiaketjut ja elintarvikeketjut). Lisäksi maatalous-metsätieteellinen tiedekunta koordinoi Helsingin yliopiston ympäristötutkimuksen ja -opetuksen yksikön HENVIn ympäristöopetusta. Vuonna 2008 perustetun HENVIn monitieteiseen ympäristöopetukseen on osallistunut vuosittain yli sata opiskelijaa eri tiedekunnista. HENVIssä on myös tehty tutkimusta monitieteisestä oppimisesta. Opetuksen ja opintojen monitieteisyys sekä pääaineiden välisen yhteistyön lisääminen ovat myös uusien laitosten kehittämiskohteita kaudella

6 1.3 Kansainvälisen arvioinnin palaute Vuosina tiedekunnassa toteutettiin koulutuksen kansainvälinen arviointi, jossa tiedekunnan vahvuuksiksi nostettiin muun muassa valmistuvien hyvät työllistymismahdollisuudet, harjoittelujen kautta saadut kontaktit työelämään, aktiiviset opiskelijajärjestöt sekä päätöksentekoon hyvin integroidut opiskelijat. Hyvinä käytänteinä pidettiin opetuksen suunnittelun organisointia laitoksilla sekä tiedekunnan neuvottelukunnalta saatavaa työelämäpalautetta. Arvioinnin loppuraportissa arviointipaneeli esitti tiedekunnalle seuraavat viisi suositusta, jotka on huomioitu toimeenpanosuunnitelman toimenpiteissä. Opetushenkilöstöä rekrytoidessa pitäisi huolehtia, että hakijoiden pedagogista pätevyyttä painotetaan tieteellisen asiantuntemuksen ohella. Ruotsinkielisten opiskelijoiden kielellisistä tarpeista pitäisi huolehtia. Yhteyksiä työelämään pitäisi jatkaa ja kehittää. Keinoja houkutella motivoituneita opiskelijoita tiedekuntaan pitäisi miettiä lisää. Opettavalla henkilöstöllä pitäisi olla vähintään minimitasoinen pedagoginen koulutus. 6

7 2 Opetuksen ja opintojen kehittäminen Strateginen tavoite vuosille Maatalous-metsätieteellisen tiedekunnan opetus on oppimiskeskeistä, linjakasta ja pedagogisesti korkeatasoista. Oppiminen tuottaa asiantuntijuutta, jossa yhdistyvät korkeatasoiseen tutkimukseen perustuva tieto sekä käytännön ongelmanratkaisutaidot. Strategiseen tavoiteeseen pääsemiseksi on kaudelle valittu kaksi kehittämistoimininnan painopistealuetta, jotka ovat motivoituneiden opiskelijoiden rekrytointi sekä työelämätiedon ja -yhteyksien vahvistaminen. Kolme muuta kehittämiskohdetta ovat korkeatasoisen opetuksen ja oppimisen edistäminen, opetustoiminnan johtamisen vahvistaminen sekä kansainvälisyyden, monikulttuurisuuden ja kolmikielisyyden edistäminen. Kehittämiskohteet vastaavat useisiin tiedekunnan tavoiteohjelmassa tunnistettuihin riskeihin. Opiskelijarekrytoinnin, ohjaus- ja palautejärjestelmien sekä työelämätiedon ja -yhteyksien kehittämisen keskeinen tavoite on vähentää opintojen hidastumista ja keskeytymistä sekä tukea opiskelijan kiinnittymistä tiedekuntaan ja laitokselle. Opetuksen yhteistyötä ja koordinointia lisäämällä on mahdollista säästää opettajien voimavaroja ja resursoida enemmän aikaa esimerkiksi tutkimukseen, pedagogiseen kouluttautumiseen tai kansainväliseen toimintaan. Kehittämisen tavoitteet ovat linjauksia siitä tilasta, johon tiedekunnan opetuksen ja opintojen kehittämisessä pyritään pitkällä aikavälillä. Suunnitelmaan on kirjattu yhteensä 16 toimenpidettä kehittämiskohteissa asetetun tavoitetilan saavuttamiseksi. Toimenpiteiden yhteydessä on annettu konkreettisia suosituksia ja esimerkkejä, joita laitokset soveltavat käytännön toimintaan omista lähtökohdistaan priorisoiden ja aikatauluttaen. Kunkin kehittämiskohteen loppuun on lisätty laatikoihin kehittämisseminaareissa esille tulleita hyvä käytänteitä ja muita vinkkejä, joita voidaan hyödyntää ja muokata omaan laitos- tai oppiaineympäristöön. Laitosrakenneuudistus vuoden 2010 alussa tuo tullessaan huomattavia muutoksia opetuksen ja opintojen toimintaympäristössä. Samalla se antaa uusia mahdollisuuksia muun muassa kehittää opetuksen työnjakoa, lisätä yhteistyötä laitosten sisällä ja niiden välillä sekä uudistaa ja yhtenäistää käytössä olevia toimintatapoja. Oppimiskeskeisen opetuksen tavoite on opiskelijan oppimisen tukeminen. Opetuksen linjakkuus tarkoittaa, että kaikki opetuksen osatekijät edistävät opiskelijoiden korkeatasoiseen ja syvälliseen ymmärrykseen tähtäävää oppimista ja osaamista. Opetuksessa on linjakkuuden näkökulmasta neljä tärkeää vaihetta: oppimistavoitteiden määrittely, opetettavan aineksen ja sisältöjen valinta, arviointikeinojen valinta ja opetusmenetelmienvalinta. Opetuksen suunnittelussa näiden neljän vaiheen on oltava samassa linjassa suhteessa toisiinsa. Kun ne tukevat toisiaan, ne vaikuttavat johdonmukaisesti ja samansuuntaisesti oppijaan. (Yliopiston Opetuksen ja opintojen kehittämisohjelma ) 2.1 Motivoituneiden opiskelijoiden rekrytointi Tavoite Tiedekunta kykenee valikoimaan opiskelijavalinnoissa hakijoista mahdollisimman motivoituneet opiskelijat, jotka haluavat sitoutua opintoihinsa ja suorittaa tiedekunnan tutkinnon. Tiedekuntaan valitulla opiskelijalla on paitsi valmius suoriutua tutkintoon vaadittavista opinnoista myös halu identifioitua valitsemansa pääaineen opiskelijaksi. Opiskelijamarkkinointi ja -tiedotus tukee mielikuvaa mielenkiintoisesta, nykyaikaisesta ja hyvät työllistymismahdollisuudet tarjoavasta opiskelupaikasta potentiaalisille opiskelijoille. Onnistunut opiskelijamarkkointi saavuttaa myös ne mahdolliset hakijat, jotka eivät entuudestaan tunne tiedekuntaa, mutta kiinnostuvat siitä saatuaan tietoa koulutusaloista ja niiden sisällöistä. Tarkoituksenmukaiset 7

8 pääsykoekirjat muodostavat hakijalle jo kokeeseen valmistautuessaan mielekkään ja oikean kuvan hakemastaan opintoalasta. Rakenteeltaan selkeä ja yhtenäinen valintakoe, selkeä suorittamisen ohjeistus ja hyvin toteutettu valvonta antavat tiedekunnasta myönteisen ja asiantuntevan kuvan sekä kannustavat kokeissa hyväksyttyjä valitsemaan tiedekunnan opiskelupaikakseen. Toimenpiteet 1. Kohdennetaan opiskelijamarkkinointia ja valitaan tarkoituksenmukaiset markkinointikanavat. Seurataan markkinoinnissa toteutettujen uudistusten vaikutuksia pitkällä aikavälillä ja kehitetään markkinointia saatujen kokemusten perusteella. Hyödynnetään aloittavilta opiskelijoilta kerättyä palautetta sekä haku- ja valintatilastoista saatua tietoa markkinoinnin kehittämisessä. Ylläpidetään yhteyksiä lukioihin ja muihin opiskelupaikkojen markkinoinnin kannalta keskeisiin tahoihin. Valitaan toimivimmat markkinointikanavat, joilla saavutetaan tiedekunnan opinnoista kiinnostuneet kohderyhmät. Kehitetään opiskelijamarkkinoinnin www-viestintää ja kartoitetaan uusia mahdollisia markkinointikanavia. Kehitetään maisterivaiheen ja erityisesti englanninkielisten maisteriohjelmien markkinointia. Etsitään uusia kanavia tavoittaa kansainvälisiä kohderyhmiä eri maanosista. 2. Analysoidaan valintakoeuudistuksen tulokset ja arvioidaan jatkokehittämistapeet. Analysoidaan vuonna 2009 toteutettu valintakoe ja erityisesti neljän hakukohteen yhteinen aineistokoe hyödyntämällä yliopistopedagogista tutkimusta. Selvitetään opiskelijavalinnan vaikutusta opiskelijoiden opinnoissaan menestymiseen. Kerätään tilastotietoa hakukohteittain tiedekuntaan hakeneista (mm. kaikki hakukohteet, valittu opiskelupaikka, menestys ylioppilaskokeissa, muut aiemmin suoritetut tutkinnot tai opinnot). Kerätään valinnoista palautetta tiedekuntaan hakeneilta ja aloittavilta opiskelijoilta sekä valintakokeen laatijoilta ja tarkastajilta. Kehitetään päävalintojen valintakoetta ja koejärjestelyjä kerätyn palautteen sekä haku- ja valintatilastoista saatujen tietojen perusteella. Valintalautakunta koordinoi opiskelijarekrytoinnin kehittämistä yhteistyössä laitosten kanssa. Laitosten tehtävä on arvioida omien hakukohteidensa osalta, että valintaperusteet, pääsykoekirjallisuus ja pääsykokeen rakenne vastaavat opinnoissa vaadittavaa pohjaosaamista ja antavat hakijalle oikean käsityksen hakemastaan opintoalasta. Jatkossa on tarpeen kiinnittää huomiota etenkin maisterivaiheeseen hyväksyttyjen opiskelijoiden motivaatioon ja valmiuksiin opiskella tiedekunnassa. Opiskelijoilla on merkittävä rooli tiedekunnan koulutuksen markkinoinnissa lukiolaisille ja muille potentiaalisille hakijoille, sillä huomattava osa tiedekuntaan hakeneista on saanut tietoa tiedekunnasta siellä jo opiskelevilta sukulaisilta tai tuttavilta. Paras suosittelija on opetukseen ja opintoihinsa tyytyväinen opiskelija. 2.2 Työelämätiedon ja -yhteyksien vahvistaminen Tavoite Opiskelijoiden urasuunnittelu ja työelämävalmiuksien kehittäminen ovat osa opintoja. Opiskelijat saavat ja hankkivat itse opinnoissaan tietoa työelämästä ja oman alansa työllistymismahdollisuuksista. Tulevaisuuteen uskovat ja omat mahdollisuutensa tuntevat opiskelijat ovat sitoutuneita opintoihinsa ja etenevät niissä tavoitteiden mukaisesti. Laitoksilla on tiiviit ja toimivat kontaktit oman alansa työnantajiin ja niitä hyödynnetään tutkintovaatimusten suunnittelussa, opetuksessa, opinnäytetöiden tekemisessä sekä harjoitteluissa. Kaikkiin tutkintoihin kuuluva harjoittelu antaa mahdollisuuden opetella työelämätaitoja työyhteisön jäsenenä käytännössä. Harjoittelu on tavoitteellista ja ohjattua, se tukee opitun soveltamista käytäntöön ja siihen liittyvät käytännöt ja ohjeistus ovat opiskelijalle ja harjoittelutyönantajalle selkeitä. Opiskelija saa harjoitteluohjausta sekä laitoksella että harjoittelupaikassa. 8

9 Toimenpiteet 3. Vahvistetaan opiskelijoiden työelämätietoa. Tiedekunnassa kehitetään opiskelijoiden urasuunnittelua tukevaa työelämäohjausta osana hops-järjestelmää. Laitokset tarjoavat alakohtaisia työelämäorientaatiokursseja esimerkiksi yhteistyössä urapalveluiden, ammattiliittojen sekä kampuksella järjestettävän työelämäviikon kanssa. Työelämätietoa jaetaan myös muiden opintojaksojen yhteydessä esimerkiksi kutsumalla vierailevia yrityselämän luennoitsijoita. 4. Kehitetään harjoitteluiden laatua. Selvennetään laitosten harjoittelukäytäntöjä ja kehitetään harjoittelujen ohjausta. Tiedekunnassa ja laitoksilla huolehditaan harjoittelujen laadusta ja ohjauksesta sekä yliopistolla että harjoittelutyönantajalla. Tiedekunnassa arvioidaan harjoittelujen konkreettiset kehittämistarpeet oman kartoituksen ja yliopiston asettaman harjoittelun kehittämistyöryhmän loppuraportin pohjalta sekä laaditaan omat suositukset työelämäyhteyksien ja harjoittelujen kehittämiseksi. 5. Vahvistetaan laitosten ja tiedekunnan työelämäyhteyksiä. Laitoksilla ylläpidetään työelämäkontakteja ja etsitään uusia yhteistyökumppaneita koordinoidusti. Kontaktien säilymisestä huolehditaan etenkin henkilövaihdosten yhteydessä. Laitoksilla ja tiedekunnassa hyödynnetään sidosryhmien tarjoamia työelämäkontakteja ja palveluita (esimerkiksi kotimainen ja kansainvälinen alumnitoiminta sekä ammattiliittojen ja ainejärjestöjen mentortoiminta) ja tehdään yhteistyötä niiden kanssa työelämätilaisuuksien järjestämisessä. Kartoitetaan tiedekunnassa käytössä olevat työelämäyhteyksien luomisen ja ylläpitämisen käytänteet ja laaditaan kartoituksen pohjalta suositukset kehittämiskohteiksi ja hyvien käytänteiden levittämiseksi. Hops-suunnittelu, harjoittelut sekä tiedekunnan ja laitoksen alumnitoiminta mahdollistavat monia eri tapoja vahvistaa opintojen työelämäorientaatiota, opiskelijoiden työelämävalmiuksia ja laitoksen työelämäyhteyksiä: Hops-työhön voi liittää osia, joissa opiskelijat haastattelevat työelämään siirtyneitä valmistuneita. Haastateltavien yhteystietoja saa esimerkiksi alumnilistalta. Saatu aineisto voidaan jakaa muille opiskelijoille pienryhmissä tai kurssin opetusalustalla verkossa. Aineistoa voidaan hyödyntää myös opiskelijapaikkojen markkinoinnissa. Opiskelijoiden on tärkeää päivittää hops harjoittelusta saatujen kokemusten jälkeen, sillä ne voivat vaikuttaa opintojen suunnitteluun sivuaineiden sekä vapaasti valittavien tai vaihtoehtoisten opintojen osalta. Harjoitteluiden jälkeen laitoksella tai oppiaineessa voidaan järjestää tilaisuus opetushenkilökunnan ja opiskelijoiden kesken, jossa jaetaan harjoittelussa saatuja kokemuksia ja annetaan palautetta työelämästä. Opetushenkilökunta saa palautetta opintojen työelämävastaavuudesta ja opiskelijat monipuolista tietoa erilaisista työtehtävistä. Alumnien ja opiskelijoiden välille luo yhteyksiä esimerkiksi kerran vuodessa laitoksella järjestettävä alumnitilaisuus. Tilaisuudessa voidaan käsitellä esimerkiksi maisterin tutkielman tekemistä, vastavalmistuneiden työnhakua sekä erilaisia urapolkuja ja työnkuvia. Tilaisuus voi olla myös hopstyöskentelyyn kuuluva osio. 2.3 Korkeatasoisen opetuksen ja oppimisen edistäminen Tavoite Tiedekunnan opetus on monitieteistä, joustavaa ja vastaa ajankohtaisiin haasteisiin. Opetuksessa osaamistavoitteet, opetusmenetelmät ja osaamisen arviointi tähtäävät syvälliseen oppimiseen. Tiedekunnasta valmistuvilla on oman alan asiantuntemuksen lisäksi vahvat kirjallisen ja suullisen 9

10 viestinnän taidot. Motivoiva ja pedagogisesti korkeatasoinen opetus sekä luova ja kannustava ilmapiiri edesauttavat opiskelijan kiinnittymistä omaan pääaineseen ja laitokseen. Opiskelijat saavat opintojensa tueksi henkilökohtaista oppimisen ohjausta. Opetuksesta, oppimisesta ja tutkinnoista kerättyä palautetta hyödynnetään opetuksen kehittämisessä. Opettajana ja ohjaajana kehittyminen on osa opettajan työtä. Opetustaitoja arvostetaan huomioimalla ne virantäytöissä. Toimenpiteet 6. Kehitetään opiskelijan henkilökohtaista oppimisen ohjausta. Vahvistetaan etenkin tutkielman tekemisen sekä harjoittelun ohjausta. Yksilöohjauksen ohella hyödynnetään ryhmäohjausta ja vertaistukiverkostoa. Hops-ohjaajat vahvistavat ohjausta kutsumalla ohjattavansa vähintään kerran vuodessa tapaamiseen. Laitoksella ja tiedekunnassa voidaan järjestää ohjauspäiviä, joissa tarjotaan ohjausta opintopolun eri vaiheisiin. Kandidaatti- ja maisterivaiheen opinnäytetyön ohjausta lisätään ja vastuita selvennetään laitoksilla ottamalla käyttöön opinnäytetyön ohjaussopimukset ja järjestämällä orientoivia tilaisuuksia kandidaatin tai maisterin tutkielmaa suunnitteleville opiskelijoille. Maisterivaiheen opiskelijoille luodaan mahdollisuus saada opintopisteitä kandidaattivaiheen opiskelijoiden oppimisen tukemisesta (esimerkiksi tuki laboratoriotöissä ja laskuharjoituksissa). Opiskelijoiden vertaistukiverkoston syntymistä ja integroitumista laitoksille tuetaan esimerkiksi tarjoamalla opiskelu- ja oleskelutiloja laitoksilla ja ottamalla heitä mukaan tutkimusryhmiin.ohjaajien vertaistukiverkostoa hyödynnetään esimerkiksi muodostamalla laitoksilla vanhemman ja nuoremman ohjaajan työpareja. 7. Kerätään palautetta opetuksesta, oppimisesta, tutkinnoista sekä niiden työelämävastaavuudesta (työelämäpalaute). Hyödynnetään saatua palautetta opetuksen kehittämisessä ja tutkintovaatimusten suunnittelussa. Laitoksilla käsitellään yhteisesti opintojaksoista saatua palautetta ja mietitään jatkotoimenpiteitä opetuksen kehittämiseksi. Palautteen vaikutuksesta opintojaksojen ja opetuksen kehittämiseen kerrotaan opiskelijoille. Tiedekunnassa kerätään ja käsitellään palautetta oppimisesta OPPI-kyselyn avulla. Laitoksilla ja tiedekunnassa kerätään ja käsitellään palautetta tutkinnoista ja niiden työelämävastaavuudesta esimerkiksi urapalveluiden ja muiden sidosryhmien teettämien selvitysten avulla, harjoitteluraporttien ja -kyselyiden avulla, osallistumalla tiedekunnan järjestämän työelämäviikon työnantajatilaisuuksiin tai järjestämällä omia alakohtaisia sidosryhmätilaisuuksia. Työelämäpalautteen kerääminen yhdistetään osaksi tiedekunnan alumnitoimintaa. 8. Edistetään opiskelijoiden monitieteisen asiantuntijuuden ja vahvojen äidinkielen taitojen kehittymistä. Laitoksilla hyödynnetään pääaineiden välistä yhteistyötä monitieteisten tutkintovaatimusten suunnittelussa ja opintojaksojen kehittämisessä. Tiedekunnassa edistetään monitieteisyyttä muun muassa ympäristötutkimuksen ja - opetuksen yksikön (HENVI) avulla. Integroidaan äidinkielen opintoja opintojaksoihin ja seminaareihin kielikeskuksen kielenopettajien tuella. 9. Tuetaan laitoksilla ja tiedekunnassa opettajien pedagogisen osaamisen kehittämistä. Opettajien tutkimukselle vapaat periodit ja pedagogiset kouluttautumistarpeet kartoitetaan kehityskeskusteluissa ja huomioidaan kokonaistyöajan suunnittelussa (ks. toimenpide 11). Kampuksella järjestetään vuosittain yliopistopedagogiikka- ja ohjauskoulutusta. Laitoksen opetusta koordinoiva henkilö voi organisoida laitoskohtaista koulutusta opettajien tarpeiden ja toiveiden mukaan pedagogisen yliopistonlehtorin tuella. Tiedekunnassa palkitaan pedagogista osaamista vuosittain jaettavalla Hyvä opettaja - palkinnolla. Lisäksi järjestetään Hyvän opetuksen päivä, jossa jaetaan hyviä opetuksen ja oppimisen käytäntöjä ja palkitaan tiedekunnassa tehtyä opetuksen kehittämistä. 10

11 Tiedekunta ylläpitää ja kehittää opettajien työn tueksi Opetuksen tuki-sivustoa, josta mm. löytyy hopsohjaukseen ja palautteen keruuseen liittyvää tukimateriaalia. Sivulta löytyy myös pohja ohjaussopimuksille sekä sopimusmalli opiskelijan ja työnantajan väliseen tutkielmayhteistyöhön. Laitoksilla voidaan järjestää tutkielmaa suunnitteleville tai sitä tekeville opiskelijoille orientoivia päiviä, joissa tutkielman tehneet voivat kertoa kokemuksistaan vertaisnäkökulmasta. Samassa vaiheessa olevien opiskelijoiden on helpompaa koota toisistaan tukiryhmiä yhteisen orientoivan tilaisuuden avulla. Opintojakson aikana kerättyä palautetta voidaan käsitellä esimerkiksi opintojakson viimeisellä luennolla, jolloin kehitysideoista voidaan keskustella opiskelijoiden kanssa vuorovaikutteisesti. Opiskelijoille tenttivastauksista ja oppimisesta annettavaa palautetta kannattaa antaa mahdollisimman pian tentin jälkeen, kun aihe on vielä ajankohtainen opiskelijoille. Alakohtaista työelämäpalautetta on mahdollista saada esimerkiksi laitoksilla järjestettävissä sidosryhmätapaamisissa alan työnantajille ja muille yhteistyökumppaneille. Tapaamisissa voi esimerkiksi vaihtaa tietoa ja kuulumisia mm. osaamistarpeista ja tutkintojen sisällöistä, viimeisimmistä tutkimuksista ja alan työllisyystilanteesta. 2.4 Opetustoiminnan johtamisen vahvistaminen Tavoite Opetustoiminnan johtamista vahvistetaan laitoksilla. Opetukseen ja ohjaukseen, tutkimukseen ja kehittämiseen sekä pedagogiseen kouluttautumiseen ja kansainvälistymiseen resursoidaan riittävät ajalliset ja taloudelliset voimavarat. Opetuksen resursoinnissa hyödynnetään tutkijoiden työpanos (noin 5 % tutkijan työajasta). Opetuksen ja opiskelun käytännöt, vastuut ja velvollisuudet ovat selkeät kaikille osapuolille. Opetuksesta saatua palautetta käsitellään koordinoidusti ja yhteisesti. Opettajien, opiskelijoiden ja tutkimushenkilökunnan välillä tehdään yhteistyötä ja vaihdetaan avoimesti tietoa. Ongelmatilanteisiin puututaan ajoissa. Opiskelija-opettajasuhdeluvulle asetetaan tavoitteet yliopiston linjausten mukaisesti. Toimenpiteet 10. Vahvistetaan opetustoiminnan koordinointia laitoksilla ja tiedekunnassa. Jokaisella laitoksella on opetuksesta vastaava henkilö, joka suunnittelee, kehittää ja koordinoi opetusta yhteistyössä opetushenkilöstön ja opiskelijoiden kanssa. Jokaisella laitoksella on säännöllisesti kokoontuva opintoasioita käsittelevä asiantuntijaryhmä, jossa käydään läpi esimerkiksi opiskelijapalautetta, opetussuunnitelmia ja opintojaksojen päällekkäisyyksiä. Ryhmä tekee aloitteita tai antaa suosituksia opetuksen kehittämiseksi. Ryhmässä on sekä opettaja- että opiskelijaedustus. Yksi ryhmän jäsenistä kuuluu tiedekunnan opetuksen kehittämistoimikuntaan (OKT) ja yksi valintalautakuntaan. Laitoksen yhteisen ryhmän lisäksi oppiaineet voivat muodostaa omia opetuksen kehittämis- tai opettajaryhmiä. Opetuksesta vastaava varadekaani kutsuu vähintään kerran vuodessa laitoksen opetuksesta vastaavat henkilöt ja oppiainevastaavat yhteiseen tapaamiseen, jossa keskustellaan tiedekunnan opetukseen liittyvistä asioista. 11. Resursoidaan opetukseen ja ohjaukseen, tutkimukseen ja kehittämiseen sekä pedagogiseen kouluttautumiseen ja kansainvälistymiseen riittävä aika opettajien kokonaistyöajasta. Laitosjohtaja/opetuksesta vastaava henkilö ja lähiesimiehet suunnittelevat yhdessä opettajien kanssa opetuksen työnjakoa laitoksella kokonaisuutena (esim. opetuksettomien periodien jaksotus, opettajatiimien muodostaminen). Opettajan mahdollisuudet ja tarpeet tutkimukseen, pedagogiseen pätevöitymiseen ja opettajavaihtoon kartoitetaan ja sovitaan kehityskeskusteluissa lähiesimiehen kanssa. 11

12 Jokaiselle laitokselle resursoidaan vähintään yksi kokoaikainen opintoneuvoja, joka hoitaa opintoneuvontaa koordinoidusti ja vähentää yleistä neuvontatyötä opettajilta. Opetuksessa hyödynnetään varsinaisen opetushenkilökunnan lisäksi laitoksen dosentteja, jatko-opiskelijoita, Suomen Akatemian rahoittamia tutkijoita, erillislaitosten asiantuntijoita, ulkomaisia vaihto-opettajia ja työelämän asiantuntijoita. 12. Selkiytetään opetuksen ja opiskelun käytäntöjä, vastuita ja velvollisuuksia kokoamalla laitostasolle yhteiset opetuksen ja opiskelun pelisäännöt. Laitoksilla kootaan ja sovitetaan yhteen käytössä olevat opetuksen ja opiskelun toimintatavat. Toimintatavat tehdään näkyviksi kaikille opiskelijoille ja opettajille. Laitosten pelisääntöjen pohjalta laaditaan tiedekuntaan yhteiset toimintaperiaatteet. 13. Asetetaan tavoitteet opiskelija-opettajasuhdeluvulle. Selvitetään opiskelija-opettajasuhdeluvun laskemisperiaatteet ja asetetaan tavoitteet suhdeluvulle yliopiston linjausten mukaisesti. Keskenään läheisten opetus- ja tutkimusalojen opettajat voivat muodostaa opintojaksojen järjestämisen tueksi opettajatiimejä vastuu- ja apuopettajista. Vastuuopettajuus kiertää kullakin tiimin opettajalla vuorovuosin niin, että jokaisella on vuorollaan mahdollisuus pitää opetuksesta vapaa lukukausi ja keskittyä esimerkiksi tutkimukseen tai kouluttautumiseen. Järjestely edellyttää joustavuutta ja aukotonta yhteistyötä opetuksen suunnittelussa. 2.5 Kansainvälisyyden, monikulttuurisuuden ja kolmikielisyyden edistäminen Tavoite Tiedekunnan ja laitosten opetustoiminnan suunnittelussa otetaan huomioon kansainvälisyyden ja kolmikielisyyden tarpeet. Kaikille tutkinto-opiskelijoille tarjotaan mahdollisuus kansainvälistyä. Opettajavaihto on osa yhä useamman opettajan työnkuvaa. Tiedekunnassa on riittävästi tarjolla vaihtoopiskelijoille sopivia kandidaatti- ja maisterivaiheen englanninkielisiä opintojaksoja. Tiedekunnan maisteriohjelmat ovat laadultaan korkeatasoisia. Tiedekunnassa huomioidaan myös ruotsinkielisten opiskelijoiden kielelliset tarpeet. Toimenpiteet 14. Kehitetään englanninkielisen opetuksen laatua kandidaatti- ja maisterivaiheessa. Huolehditaan englanninkielisen opetuksen riittävyydestä. Kandidaattivaiheen vaihto-opiskelijoille sopivista englanninkielisistä opintojaksoista kootaan laitoskohtaisia opintopaketteja. Opinto-oppaaseen ja WebOodiin lisätään kurssitietoihin merkintä siitä, soveltuuko kyseinen opintojakso kandidaattivaiheen vaihtoopiskelijoille. Maisteriohjelmien sisällön ja laadun kehittämistä jatketaan. Yhteistyötä ohjelmien välillä lisätään esimerkiksi tilastotieteen, tieteellisen kirjoittamisen, tieteen filosofian ja tiedonhaun opintojaksojen järjestämisessä. Jatketaan opetusyhteistyötä NOVA-yliopistoverkostossa. Perustetaan uusia alakohtaisia verkostoja esimerkiksi elintarviketieteissä. Jatketaan vierailevien ulkomaalaisten luennoitsijoiden kutsumiskäytäntöä ja hyödynnetään heidän asiantuntemustaan monipuolisesti. Kansainväliseen opetukseen voidaan yhdistää kieliopetusta kielikeskuksen tukipalvelujen avulla. Selvitetään tiedekunnan mahdollisuus tarjota maksullista tilauskoulutusta. 15. Lisätään opiskelijoiden ja opettajien kansainvälistymistä. Hops-ohjauksessa opintosuunnitelmaan sisällytetään kansainvälisyysosio, joka sisältää esimerkiksi kieliopintoja, vieraskielisiä opintojaksoja kotimaassa, vaihto-opiskelua, harjoittelua ulkomailla, kansainvälistä järjestötoimintaa tai ulkomaisten opiskelijoiden tuutorointia. 12

13 Vaihdon aikana suoritettuja opintoja hyväksiluetaan tutkintoon, jotta vaihtoon lähteminen ei viivästytä valmistumista. Tietoa vaihtoyliopiston opintojaksojen sisällöistä ja vaatimuksista saadaan esimerkiksi opettajavaihdossa. Opettajavaihto resursoidaan opettajien työaikaan kehityskeskusteluissa esimerkiksi varaamalla opetuksettomia periodeja. 16. Vahvistetaan ruotsin kielen asemaa opetuksessa ja opinnoissa. Kootaan tiedekunnassa vähintään yksi ruotsinkielinen sivuainekokonaisuus yhteistyössä esimerkiksi Hankenin kanssa. Tavoitellaan yhteistyötä Viikin ja Kumpulan kampuksen kanssa ruotsinkielisen äidinkielen opetuksen tarjoamiseksi. Kehitetään ruotsinkielistä opetusyhteistyötä ja kielikylpyopetusta muun muassa kemian, biotieteiden ja ympäristötieteiden aloilla. Osallistutaan opintojen kaksikielisen tutkinnon pilottihankkeeseen ja selvitetään sen soveltamismahdollisuus koko tiedekunnassa. Kannustetaan ruotsinkielisiä opettajia järjestämään vapaaehtoisia ruotsinkielisiä opintojaksoja yhteistyössä kielikeskuksen kanssa. Vieraalla kielellä opettavalla henkilöstöllä on mahdollisuus kehittää kielitaitoaan ja kykyään toimia monikulttuurisessa opetus- ja oppimisympäristössä esim. osallistumalla henkilöstökoulutuksena järjestettävään Teaching through English -kurssiin ja monikulttuurisen neuvonta- ja ohjaustyön koulutukseen. Oppimateriaalien tuottamiseen on mahdollisuus saada tukea käännös- ja kielentarkastuspalveluista. Opiskelijoita voidaan kannustaa vaihto-opiskeluun esimerkiksi jakamalla vaihdossa olleiden kokemuksia, korostamalla ulkomaanvaihdon etuja työllistymisen näkökulmasta sekä tiedottamalla vaihtoajoista, kohteista ja apurahoista kohdennetusti oppiainelistoilla. Vaihtoon lähtemisen suosittelemista edesauttaa myös se, että opettajat tuntevat vaihtoyliopiston ja ovat olleet itse siellä esimerkiksi opettajavaihdossa. Laitokset voivat ehdottaa uusia opiskelija- ja opettajavaihdon yhteistyökumppaneita tiedekunnan vaihtokoordinaattorille. 13

14 3 Toimeenpano, resurssit ja seuranta Kehittämiskohde Päävastuu Resurssit Seuranta Motivoituneiden opiskelijoiden rekrytointi Työelämätiedon ja - yhteyksien vahvistaminen Korkeatasoisen opetuksen ja opintojen edistäminen Opetustoiminnan johtamisen vahvistaminen tiedekunta suunnittelija, valintajärjestelmä suunnittelija, markkinointi laitokset, tiedekunta laitokset, tiedekunta suunnittelija, opetuksen kehittäminen OKT opetussuunnitelmatyö laitoksilla korkeakouluharjoittelija (OPPI-kyselyn analysointi) pedagoginen yliopistonlehtori OKT laitoksien opetuksen kehittämistyö laitokset opintoasioista vastaava laitosjohtaja laitosten opintoasiainsuunnittelijat, opintoneuvojat ja vastuuprofessorit laitosten opetuksen kehittämisryhmät hakijamäärät opiskelupaikan vastaanottaneiden määrät Etappi-tilastot valmistumistilastot tiedekunnassa järjestetyt työelämätilaisuudet ja -kurssit tiedekunnassa tehty opinnäyteyhteistyö Etappi-tilastot pedagogisen koulutuksen toteutuminen ja opintojaksojen osallistujamäärät laitosten - ja palauteraportointi vuosittain laitoksilla on opetuksesta vastaavat varajohtaja/muu vastuuhenkilö laitoksilla toimii yhteinen opetuksen kehittämisryhmä Kansainvälisyyden, monikulttuurisuuden ja kolmikielisyyden edistäminen laitokset, tiedekunta, kampusyhteistyö suunnittelija, kv-asiat suunnittelija, markkinointi maisteriohjelmien koordinaattorit kampuskoordinaattori OKT ulkomaanvaihtoon ja harjoitteluun lähtevien opiskelijoiden lukumäärä vaihtoon lähtevien opettajien lukumäärä ulkomaalaisten tutkintoopiskelijoiden lukumäärä ja suoritettujen tutkintojen määrä englanninkielisten ja ruotsinkielisten opintojaksojen lukumäärä ja osallistujamäärät Tiedekunnan opetustoimintaa koskevista strategisista päätöksistä vastaa tiedekuntaneuvosto dekaanin johdolla. Opetusasioista vastaava varadekaani vastaa tiedekunnalle asetettujen opetusta koskevien tehtävien valmistelusta ja toteuttamisesta opetuksen kehittämistoimikunnan tuella. Opintoasiainpalvelut vastaavat yliopistotason toimintojen ja linjausten koordinoimisesta ja seurannasta. Pedagoginen yliopistonlehtori toimii tiedekunnan opetuksen kehittämistyön pedagogisena tukena ja asiantuntijajäsenenä opetuksen kehittämistoimikunnassa, opetustaitotoimikunnassa ja tutkimus- ja jatkokoulutusjaostossa. Verkko-opetuksen tukihenkilö tarjoaa koulutusta, tukea ja apua verkko-opetuksen suunnitteluun ja opetusta tukevien verkkotyövälineiden käyttöön. Tiedekunnan dekaani, opintoasioista vastaava varadekaani, opintoasiainpäällikkö, pedagoginen yliopistonlehtori, suunnittelijat ja opetuksen kehittämistoimikunta tukevat ja seuraavat opetuksen kehittämistyötä tiedekunnassa ja laitoksilla. Toimeenpanosuunnitelman toteutumista seurataan vuosittain opetuksen kehittämistoimikunnassa, osana tiedekunnan toimintakertomusta sekä laitosten toiminta- ja taloussuunnitelmissa. 14

15 Muistiinpanoja 15

16 16

POHJOIS-KARJALAN AMMATTIKORKEAKOULU AIKUISKOULUTUS

POHJOIS-KARJALAN AMMATTIKORKEAKOULU AIKUISKOULUTUS AIKUISKOULUTUS OPISKELIJAPALAUTEKYSELYIDEN TULOKSET 2009 Tyytyväisyysindeksi on saatu laskemalla täysin ja osittain vastausten prosenttiosuudet yhteen. Jos tyytyväisyysindeksi on alle 50 %, se on merkitty

Lisätiedot

Testien käyttö korkeakoulujen opiskelijavalinnoissa seminaari Fulbright Centerissä. Maija Innola 17.11.2010

Testien käyttö korkeakoulujen opiskelijavalinnoissa seminaari Fulbright Centerissä. Maija Innola 17.11.2010 Testien käyttö korkeakoulujen opiskelijavalinnoissa seminaari Fulbright Centerissä Maija Innola 17.11.2010 Ulkomaisten opiskelijoiden määrä kasvanut suomalaisissa korkeakouluissa Vuonna 2009 ulkomaisia

Lisätiedot

Kauppatieteiden tutkinto-ohjelman opintojen ohjaussuunnitelma

Kauppatieteiden tutkinto-ohjelman opintojen ohjaussuunnitelma Tampereen yliopisto Johtamiskorkeakoulu Kauppatieteiden tutkinto-ohjelma Kauppatieteiden tutkinto-ohjelman opintojen ohjaussuunnitelma Tässä ohjaussuunnitelmassa kuvataan kauppatieteiden tutkinto-ohjelman

Lisätiedot

Opiskelun ja opetuksen tuen ja hallinnon aliprosessit. Pekka Linna KOOTuki-ryhmä, 13.3.2015

Opiskelun ja opetuksen tuen ja hallinnon aliprosessit. Pekka Linna KOOTuki-ryhmä, 13.3.2015 Opiskelun ja opetuksen tuen ja hallinnon aliprosessit Pekka Linna KOOTuki-ryhmä, 13.3.2015 1. Koulutus- ja opetussuunnittelu, aliprosessit 1. Korkeakoulun koulutusvastuiden strateginen suunnittelu 2. Koulutuksen

Lisätiedot

Yliopistotason opetussuunnitelmalinjaukset

Yliopistotason opetussuunnitelmalinjaukset Yliopistotason opetussuunnitelmalinjaukset Aalto-yliopiston akateemisten asiain komitea 30.8.2011 Alkaneen lukuvuoden aikana suunnitellaan yliopiston perustutkintojen opetussuunnitelmat ja tutkintovaatimukset

Lisätiedot

Koulutuksen, tutkimuksen ja yhteiskunnallisen vuorovaikutuksen tehtäväkokonaisuudet 10.12.2007 Tytti Tenhula

Koulutuksen, tutkimuksen ja yhteiskunnallisen vuorovaikutuksen tehtäväkokonaisuudet 10.12.2007 Tytti Tenhula Koulutuksen, tutkimuksen ja yhteiskunnallisen vuorovaikutuksen tehtäväkokonaisuudet 10.12.2007 Tytti Tenhula Tehtäväkokonaisuus KOULUTUS Apukysymyksiä Koulutuksen markkinointi Mm. www-sivut, esitteet,

Lisätiedot

HOPS ja opintojen suunnittelu

HOPS ja opintojen suunnittelu HOPS ja opintojen suunnittelu Hanna-Mari Kivinen, 8.12.2010 Matemaattis-luonnontieteellinen tiedekunta, Fysiikan laitos Mikä ihmeen HOPS? HOPS eli Henkilökohtainen OPintoSuunnitelma HOPS kuuluu 1.8.2005

Lisätiedot

Kestävä kehitys Tampereen yliopiston opetuksessa työpajojen yhteenveto ja tuloksia

Kestävä kehitys Tampereen yliopiston opetuksessa työpajojen yhteenveto ja tuloksia ESDAN-hanke,yhteenvetoKestäväkehitysTampereenyliopistonopetuksessatyöpajoista. AiraksinenHannajaRaatikainenSaana1.8.2012 Kestävä kehitys Tampereen yliopiston opetuksessa työpajojen yhteenveto ja tuloksia

Lisätiedot

KV-PÄIVÄT OULU Aikuiskoulutuksen kansainvälistyminen

KV-PÄIVÄT OULU Aikuiskoulutuksen kansainvälistyminen KV-PÄIVÄT OULU Aikuiskoulutuksen kansainvälistyminen Terttu Virtanen Aikuiskoulutusjohtaja Helsingin tekniikan alan oppilaitos Ammatillisen aikuiskoulutuksen kansainvälistyminen oleellinen osa oppilaitosten

Lisätiedot

Pohjoisen Keski-Suomen ammattiopisto

Pohjoisen Keski-Suomen ammattiopisto Pohjoisen Keski-Suomen ammattiopisto AIKUISKOULUTUKSEN LAATU- JA VAIKUTTAVUUS, OPISKELIJAPALAUTE KEVÄT 2015 Vastausprosentti: 43 % Koulutuksen sisällöt ja tavoitteet Sivu 1 / 10 Koulutuksen sisällöt ja

Lisätiedot

HUOM! Tämä ohje korvaa 19.4.2016 päivätyn ohjeen. Muutokset on merkitty punaisella

HUOM! Tämä ohje korvaa 19.4.2016 päivätyn ohjeen. Muutokset on merkitty punaisella Jyväskylän yliopisto 28.4.2016 Humanistinen tiedekunta 31.12.2016 asti Humanistis-yhteiskuntatieteellinen tiedekunta 1.1.2017 alkaen HUOM! Tämä ohje korvaa 19.4.2016 päivätyn ohjeen. Muutokset on merkitty

Lisätiedot

OHJAUS- JA HOPS-PROSESSI YMPÄRISTÖTEKNOLOGIAN KOULUTUSOHJELMASSA

OHJAUS- JA HOPS-PROSESSI YMPÄRISTÖTEKNOLOGIAN KOULUTUSOHJELMASSA OHJAUS- JA HOPS-PROSESSI YMPÄRISTÖTEKNOLOGIAN KOULUTUSOHJELMASSA Mikkelin ammattikorkeakoulun pedagogisen strategian mukaan ohjauksen tavoitteena on edistää opiskelijoiden sitoutumista opiskeluunsa, tukea

Lisätiedot

1 Hyväksytty kauppatieteen akateemisen komitean kokouksessa 31.5.2013

1 Hyväksytty kauppatieteen akateemisen komitean kokouksessa 31.5.2013 1 SIIRTYMÄSÄÄNNÖT AALTO-YLIOPISTON KAUPPAKORKEAKOULUN KTK- JA KTM-TUTKINTOJA SUORITTAVILLE Nämä siirtymäsäännöt sisältävät periaatteet, joita sovelletaan, kun ennen 1.8.2013 opintooikeuden saanut opiskelija

Lisätiedot

KOULUTUS JÄRJESTÖJEN KV-VASTAAVILLE. Järjestökoulutus 12.2.2014

KOULUTUS JÄRJESTÖJEN KV-VASTAAVILLE. Järjestökoulutus 12.2.2014 KOULUTUS JÄRJESTÖJEN KV-VASTAAVILLE Järjestökoulutus 12.2.2014 Koulutuksen sisältö Kansainvälisyys yliopistossa ja ylioppilaskunnassa Miten kansainvälisyys tällä hetkellä näkyy ainejärjestöissä? Kvvastaavana

Lisätiedot

25.-26.5.2010. LitM, opinto-ohjaaja Riitta Aikkola

25.-26.5.2010. LitM, opinto-ohjaaja Riitta Aikkola 25.-26.5.2010 LitM, opinto-ohjaaja Riitta Aikkola Opintojen edistäminen VAMK tiedote 24.1.2010 Suomen ylioppilaskuntien liitto ry:n hallitusvastaavan Hannu Jaakkolan artikkelista Korkeakoulujen on varmistettava,

Lisätiedot

KÄYTÄNNÖN OSAAJIA. Työelämäyhteistyö liiketalouden koulutusohjelmassa

KÄYTÄNNÖN OSAAJIA. Työelämäyhteistyö liiketalouden koulutusohjelmassa KÄYTÄNNÖN OSAAJIA Työelämäyhteistyö liiketalouden koulutusohjelmassa HYVÄT TYYPIT PALVELUKSESSASI Mikkelin ammattikorkeakoulu (MAMK) tarjoaa korkeinta ammatillista koulutusta, tekee työelämälähtöistä tutkimus-

Lisätiedot

Opinnot antavat sinulle valmiuksia toimia erilaisissa yritysten, julkishallinnon tai kolmannen sektorin asiantuntija- ja esimiestehtävissä.

Opinnot antavat sinulle valmiuksia toimia erilaisissa yritysten, julkishallinnon tai kolmannen sektorin asiantuntija- ja esimiestehtävissä. OPETUSSUUNNITELMA, johtaminen ja liiketoimintaosaaminen Liiketalouden ylempi ammattikorkeakoulututkinto antaa sinulle vankan kehittämisosaamisen. Syvennät johtamisen ja liiketoiminnan eri osa-alueiden

Lisätiedot

IL-palvelut Aalto-yliopistossa

IL-palvelut Aalto-yliopistossa IL-palvelut Aalto-yliopistossa IL 3D - ulottuvuudet esiin, IL-opetuksesta IL-palveluihin seminaari 30.11.2010 Virpi Palmgren, Otaniemen kampuskirjasto Anu Kangasaho, Töölön kampuskirjasto Eila Rämö, Arabian

Lisätiedot

Lisäopetuksen. opetussuunnitelma

Lisäopetuksen. opetussuunnitelma Lisäopetuksen opetussuunnitelma Sivistyslautakunta 14.10.2010 88 www.nurmijarvi.fi 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. Lisäopetuksen järjestämisen lähtökohdat ja opetuksen laajuus... 3 2. Lisäopetuksen tavoitteet...

Lisätiedot

Pohjoismaisten kielten yliopistonlehtorin (opetus- ja tutkimusalana ruotsin kieli) tehtäväntäyttösuunnitelma

Pohjoismaisten kielten yliopistonlehtorin (opetus- ja tutkimusalana ruotsin kieli) tehtäväntäyttösuunnitelma 1/6 TAMPEREEN YLIOPISTO Kieli-, käännös- ja kirjallisuustieteiden yksikkö Pohjoismaisten kielten yliopistonlehtorin (opetus- ja tutkimusalana ruotsin kieli) tehtäväntäyttösuunnitelma Tehtävä Tehtävän ala

Lisätiedot

Lääketieteellisen tiedekunnan opetustaidon arviointimatriisi

Lääketieteellisen tiedekunnan opetustaidon arviointimatriisi Lääketieteellisen tiedekunnan opetustaidon arviointimatriisi Opetustaidon arviointimatriisin tarkoitus on määritellä arviointikriteerit selkeästi ja läpinäkyvästi. Matriisia käytetään tukena opetustaitoa

Lisätiedot

Tavoitteena tutkinto

Tavoitteena tutkinto Tavoitteena tutkinto Helsingin yliopiston Opintojen suunnittelu Opintoja suunnitellessa on hyvä pohtia mitä ja miksi haluat opiskella millaisia tavoitteita sinulla on millainen olet opiskelijana miten

Lisätiedot

Kandidaattivaiheen työelämäopinnot ja maisterivaiheen harjoittelu/ pääaineena kasvatustiede tai kasvatuspsykologia, 18 op

Kandidaattivaiheen työelämäopinnot ja maisterivaiheen harjoittelu/ pääaineena kasvatustiede tai kasvatuspsykologia, 18 op Kandidaattivaiheen työelämäopinnot ja maisterivaiheen harjoittelu/ pääaineena kasvatustiede tai kasvatuspsykologia, 18 op Harjoittelun koordinaattori: Tiina Kemppainen Opintojakso Kuvaus Toteutus Kandidaatin

Lisätiedot

Hallintotieteiden perustutkintojen määräykset

Hallintotieteiden perustutkintojen määräykset Filosofinen tiedekunta / Hallintotieteet Hallintotieteiden perustutkintojen määräykset Tutkintojen järjestämistä ja suorittamista koskevat määräykset tarkentavat opetusta ja tutkintoja sääteleviä lakeja,

Lisätiedot

Aalto-yliopiston insinööritieteiden korkeakoulun kansainvälisen opiskelijavaihdon periaatteet

Aalto-yliopiston insinööritieteiden korkeakoulun kansainvälisen opiskelijavaihdon periaatteet Opintoasiain päällikön päätös 1 (1) Aalto-yliopiston insinööritieteiden korkeakoulun kansainvälisen opiskelijavaihdon periaatteet Aalto-yliopisto tukee perustutkinto-opiskelijoiden kansainvälistä opiskelijavaihtoa

Lisätiedot

14 17.02.2016. Seuraavien tehtävien osalta esitetään tehtäväalan ja tehtävämäärityksen uudelleen määrittely:

14 17.02.2016. Seuraavien tehtävien osalta esitetään tehtäväalan ja tehtävämäärityksen uudelleen määrittely: Filosofisen tiedekunnan tiedekuntaneuvosto 14 17.02.2016 Tiedekunnassa vapautuneiden tehtävien tehtäväalan ja tehtävämäärityksen uudelleenmäärittelyn hyväksyminen Valmistelija hallintopäällikkö Kari Korhonen

Lisätiedot

KASVATUSTIETEIDEN TIEDEKUNTA

KASVATUSTIETEIDEN TIEDEKUNTA Kasvatustieteiden tiedekunnan maisteritason erillinen opiskelijavalinta kauppatieteiden kandidaateille kevät 2014 Kasvatustieteiden maisterin tutkinto Valintaperusteet 1. Yleistä Joustava opintopolun kasvatuspsykologian

Lisätiedot

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8.

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8. Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille Hyväksytty 1.0/27.8.2009 Johtoryhmä Opetussuunnitelma 2.0/24.06.2010 2 (20) Sisällysluettelo 1 Tietoa Ammattiopisto

Lisätiedot

Pirkanmaan avoin oppimiskulttuuri ohjelman toimintasuunnitelma 2009-2013

Pirkanmaan avoin oppimiskulttuuri ohjelman toimintasuunnitelma 2009-2013 Pirkanmaan avoin oppimiskulttuuri ohjelman toimintasuunnitelma 2009-2013 Ohjelmaan osallistuvat kaikki Pirkanmaan toisen asteen oppilaitokset, lukiot ja ammatillinen koulutus, nuorisoasteen- ja aikuiskoulutus.

Lisätiedot

Tehtävä Vakuutustieteen professorin tehtävä 1.8.2015 alkaen toistaiseksi. Tehtävän ala Vakuutustiede: yksityisvakuutus ja sosiaalivakuutus

Tehtävä Vakuutustieteen professorin tehtävä 1.8.2015 alkaen toistaiseksi. Tehtävän ala Vakuutustiede: yksityisvakuutus ja sosiaalivakuutus 1 TAMPEREEN YLIOPISTO Johtamiskorkeakoulu TEHTÄVÄNTÄYTTÖSUUNNITELMA VAKUUTUSTIETEEN PROFESSORI Tehtävä Vakuutustieteen professorin tehtävä 1.8.2015 alkaen toistaiseksi Tehtävän ala Vakuutustiede: yksityisvakuutus

Lisätiedot

Martti Raevaara 24.5.2007 Virta III. OPETUSSUUNNITELMA lukuvuosille 2007-2010. Kuvataidekasvatuksen koulutusohjelma Virta@ -koulutus (TaM)

Martti Raevaara 24.5.2007 Virta III. OPETUSSUUNNITELMA lukuvuosille 2007-2010. Kuvataidekasvatuksen koulutusohjelma Virta@ -koulutus (TaM) Martti Raevaara 24.5.2007 Virta III OPETUSSUUNNITELMA lukuvuosille 2007-2010 Kuvataidekasvatuksen koulutusohjelma Virta@ -koulutus (TaM) Virt@ -koulutuksen opinnot johtavat taiteen maisterin tutkintoon

Lisätiedot

Koulutuksen ja tutkimuksen rakenteellinen kehittäminen ja profilointi UNIFIn puheenjohtaja rehtori Kalervo Väänänen

Koulutuksen ja tutkimuksen rakenteellinen kehittäminen ja profilointi UNIFIn puheenjohtaja rehtori Kalervo Väänänen Koulutuksen ja tutkimuksen rakenteellinen kehittäminen ja profilointi UNIFIn puheenjohtaja rehtori Kalervo Väänänen Hankkeiden tulosten julkistamistilaisuus 25.3.2015 klo 13.00 16.00 Aalto yliopiston Kauppakorkeakoulu

Lisätiedot

Ammatillisesta kasvusta uraohjaukseen

Ammatillisesta kasvusta uraohjaukseen Ammatillisesta kasvusta uraohjaukseen Kaakkois-Suomen ELO seminaari 26.3.2015 Lehtori, opinto-ohjaaja Jaakko Janhunen Kymenlaakson ammattikorkeakoulu Opiskelijan ohjaus uudistuu Kyamkissa Periaatteena

Lisätiedot

MIKKELIN AMMATTIKORKEAKOULU Terveysalan laitos 15.5.2012 Katri Ryttyläinen-Korhonen, Arja Palovaara, Ansa Iivanainen

MIKKELIN AMMATTIKORKEAKOULU Terveysalan laitos 15.5.2012 Katri Ryttyläinen-Korhonen, Arja Palovaara, Ansa Iivanainen MIKKELIN AMMATTIKORKEAKOULU Terveysalan laitos 15.5.2012 Katri Ryttyläinen-Korhonen, Arja Palovaara, Ansa Iivanainen TERVEYSALAN LAITOKSEN LAATUTYÖN KUVAUS 2012 Laatutyön tavoitteet Terveysalan laitoksen

Lisätiedot

Taideteollisen korkeakoulun ja Aalto-yliopiston näkökulmia

Taideteollisen korkeakoulun ja Aalto-yliopiston näkökulmia Kansallinen Bologna-seurantaseminaari, Dipoli 25.5.2009 Opetussuunnitelmatyön haasteet ja mahdollisuudet yliopistolakiuudistuksen ja korkeakoulutuksen rakenteellisen kehittämisen yhteydessä Taideteollisen

Lisätiedot

ITÄ-SUOMEN SUOMALAIS-VENÄLÄISEN KOULUN VISIO

ITÄ-SUOMEN SUOMALAIS-VENÄLÄISEN KOULUN VISIO ITÄ-SUOMEN SUOMALAIS-VENÄLÄISEN KOULUN VISIO Itä-Suomen koulu on oppilaistaan välittävä yhtenäinen suomalais-venäläinen kielikoulu - Monipuolisilla taidoilla ja avaralla asenteella maailmalle Tavoitteet

Lisätiedot

Opintojen suunnittelu ja opintoneuvonta

Opintojen suunnittelu ja opintoneuvonta Opintojen suunnittelu ja opintoneuvonta 7 Opintojen suunnittelu ja opintoneuvonta Yliopisto julkaisee yleisoppaan, jokaista tiedekuntaa varten oman opinto-oppaan sekä kieliopintoja varten on erillisen

Lisätiedot

Opetustoiminnan johtaminen Opetuksen asema ja arvostus

Opetustoiminnan johtaminen Opetuksen asema ja arvostus Opetustoiminnan johtaminen Opetuksen asema ja arvostus Jukka Kola Professori, Vararehtori Valtakunnalliset opintoasiainpäivät 11.-12.10.2012 Helsingin yliopisto 18.10.2012 1 Opetustoiminnan johtaminen

Lisätiedot

ISYY:n JÄRJESTÖPÄIVÄ Ainejärjestöjen kv-vastaavat. Järjestökoulutus 11.2.2014

ISYY:n JÄRJESTÖPÄIVÄ Ainejärjestöjen kv-vastaavat. Järjestökoulutus 11.2.2014 ISYY:n JÄRJESTÖPÄIVÄ Ainejärjestöjen kv-vastaavat Järjestökoulutus 11.2.2014 Keskustelun teemoja Kansainvälisyys yliopistossa ja ylioppilaskunnassa Miten kansainvälisyys tällä hetkellä näkyy ainejärjestöissä?

Lisätiedot

Valtioneuvoston asetus

Valtioneuvoston asetus Valtioneuvoston asetus Maanpuolustuskorkeakoulusta Annettu Helsingissä 30 päivänä joulukuuta 2008 Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti, joka on tehty puolustusministeriön esittelystä, säädetään Maanpuolustuskorkeakoulusta

Lisätiedot

Opiskelijaelämän kuopat ja henkilökohtainen opinto-ohjaus tukitoimena

Opiskelijaelämän kuopat ja henkilökohtainen opinto-ohjaus tukitoimena Opiskelijaelämän kuopat ja henkilökohtainen opinto-ohjaus tukitoimena Katja Munter Kehittäjä, lehtori HUMAK / Preventiimi Sivu 1 1. Opiskelijan terveys & voimavarat 2. Opiskelutaidot OPISKELUKYKY 4. Opiskeluympäristö

Lisätiedot

Pohjoisen puolesta maailmaa varten. l apin yliopisto Kasvatustieteiden tiedekunta

Pohjoisen puolesta maailmaa varten. l apin yliopisto Kasvatustieteiden tiedekunta Pohjoisen puolesta maailmaa varten l apin yliopisto Kasvatustieteiden tiedekunta pohjoisen puolesta Kasvatuksen ja koulutuksen pohjoiset maisemat piirtyvät eteesi Lapin yliopiston kasvatustieteiden tiedekunnassa.

Lisätiedot

Henkilöstön kehittämisen kokonaissuunnitelma Osaamisen kehittäminen

Henkilöstön kehittämisen kokonaissuunnitelma Osaamisen kehittäminen Henkilöstön kehittämisen kokonaissuunnitelma Osaamisen kehittäminen Sihteerifoorumi 5.6.2012 Sanna-Marja Heinimo 6.6.2012 1 Työssä tarvittava osaaminen Mitä osaamista tarvitset työssäsi? -Asiaosaaminen

Lisätiedot

VASTAVALMISTUNEIDEN PALAUTE 2014 TULOSESITTELY AALTO/ENG 3.12.2015 Pirre Hyötynen, TEK

VASTAVALMISTUNEIDEN PALAUTE 2014 TULOSESITTELY AALTO/ENG 3.12.2015 Pirre Hyötynen, TEK VASTAVALMISTUNEIDEN PALAUTE 204 TULOSESITTELY AALTO/ENG 3.2.205 Pirre Hyötynen, TEK TEKNIIKAN ALAN PALAUTEKYSELY VASTAVALMISTUNEILLE 3.2.205 2 3.2.205 204 ENG:LTÄ VALMISTUNEET, YHTEENVETO /4 Sivunumerot

Lisätiedot

Titta Koski, Tari Rantasuo, Anita Perttunen, Kaisa Karhu

Titta Koski, Tari Rantasuo, Anita Perttunen, Kaisa Karhu Titta Koski, Tari Rantasuo, Anita Perttunen, Kaisa Karhu OY:n strateginen valinta kehittää opiskelijoiden työelämävalmiuksia tuetun harjoittelujärjestelmän avulla (TOPIK) Vuosittain toteutetun seurannan

Lisätiedot

Kestävän kehityksen kriteerit, ammatilliset oppilaitokset

Kestävän kehityksen kriteerit, ammatilliset oppilaitokset Kestävän kehityksen kriteerit, ammatilliset oppilaitokset Osa 1: Kestävän kehityksen asioiden johtaminen Arvot ja strategiat KRITEERI 1 Kestävä kehitys sisältyy oppilaitoksen arvoihin, ja niiden sisältöä

Lisätiedot

Laatusampo 2 - hankkeen käytänteitä. Laatuseminaari 7.12.2015

Laatusampo 2 - hankkeen käytänteitä. Laatuseminaari 7.12.2015 Laatusampo 2 - hankkeen käytänteitä Laatuseminaari 7.12.2015 Hankeverkosto Sammosta ammennetaan Hankkeen tavoitteet Kehittää toimintamalleja ja tietovarastoja, joilla vahvistetaan johdon roolia ja osallistumista

Lisätiedot

Ohjausta palveleva eurooppalainen verkosto

Ohjausta palveleva eurooppalainen verkosto Euroguidance Ohjausta palveleva eurooppalainen verkosto Euroguidance Eurooppalainen Euroguidance-verkosto tukee ohjausalan ammattilaisia kansainväliseen liikkuvuuteen liittyvissä kysymyksissä ja vahvistaa

Lisätiedot

Kansallinen Erasmus seminaari 2011 - Erasmus harjoittelu hyväksi yhteistyöllä

Kansallinen Erasmus seminaari 2011 - Erasmus harjoittelu hyväksi yhteistyöllä Kansallinen Erasmus seminaari 2011 - Erasmus harjoittelu hyväksi yhteistyöllä Katja Kurasto, Oulun seudun ammattikorkeakoulu - Konsortiokoordinaattori, Oulun Erasmus-konsortio - Kansainvälisten asioiden

Lisätiedot

KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA VUOSILLE 2015-2020

KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA VUOSILLE 2015-2020 KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA VUOSILLE 2015-2020 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on

Lisätiedot

Valmis tutkinto työelämävalttina - VALTTI. Toimenpiteet ja toiveet Oulun seudun ammattikorkeakoulu, Diakonia ammattikorkeakoulun Oulun yksikkö

Valmis tutkinto työelämävalttina - VALTTI. Toimenpiteet ja toiveet Oulun seudun ammattikorkeakoulu, Diakonia ammattikorkeakoulun Oulun yksikkö Valmis tutkinto työelämävalttina - VALTTI Toimenpiteet ja toiveet Oulun seudun ammattikorkeakoulu, Diakonia ammattikorkeakoulun Oulun yksikkö PROJEKTISTA TIEDOTTAMINEN Kuusi yksikköä (15.4 Raahen tekniikan

Lisätiedot

KAKSOISTUTKINTO/DOUBLE DEGREE -KÄYTÄNTEET JAMKISSA NINA BJÖRN & KRISTIINA KORHONEN OPINTOASIAINPÄIVÄT TAMPEREELLA MARRASKUUSSA 2012 12.11.

KAKSOISTUTKINTO/DOUBLE DEGREE -KÄYTÄNTEET JAMKISSA NINA BJÖRN & KRISTIINA KORHONEN OPINTOASIAINPÄIVÄT TAMPEREELLA MARRASKUUSSA 2012 12.11. KAKSOISTUTKINTO/DOUBLE DEGREE -KÄYTÄNTEET JAMKISSA NINA BJÖRN & KRISTIINA KORHONEN OPINTOASIAINPÄIVÄT TAMPEREELLA MARRASKUUSSA 2012 12.11.2012 1 DOUBLE DEGREE-TUTKINNOT kansainvälinen kaksoistutkinto kahden

Lisätiedot

Harjoittelu omassa opetustyössä ammatillisen koulutuksen parissa

Harjoittelu omassa opetustyössä ammatillisen koulutuksen parissa Harjoittelu omassa opetustyössä ammatillisen koulutuksen parissa Ohjeet opiskelijalle Opiskelija harjoittelee omassa opetustyössään ammatillisessa koulutuksessa. Opetusharjoittelussa keskeisenä tavoitteena

Lisätiedot

Tutkintotodistukset yhteisohjelmissa ja korkeakoulujen maksullinen tutkintoon johtava koulutus

Tutkintotodistukset yhteisohjelmissa ja korkeakoulujen maksullinen tutkintoon johtava koulutus Tutkintotodistukset yhteisohjelmissa ja korkeakoulujen maksullinen tutkintoon johtava koulutus Erasmus Mundus ohjelmien tapaaminen 17.10.2011 Eeva Kaunismaa, opetus- ja kulttuuriministeriö Tutkintotodistukset

Lisätiedot

POLIISI (AMK) -MUUNTOKOULUTUS (45 op) OPETUSSUUNNITELMA. Lukuvuosi

POLIISI (AMK) -MUUNTOKOULUTUS (45 op) OPETUSSUUNNITELMA. Lukuvuosi 1 POLIISI (AMK) -MUUNTOKOULUTUS (45 op) OPETUSSUUNNITELMA Lukuvuosi 2015 2016 Opetussuunnitelma on käsitelty koulutustoiminnan ohjausryhmässä 5.5.2015. Poliisiammattikorkeakoulun hallitus on hyväksynyt

Lisätiedot

Tuutoreiden sitoutuminen Mitä keinoja kv-tuutoreiden sitoutumiseen? Miten toteutetaan? CIMOn kevätpäivät Lahti 22.5.2012

Tuutoreiden sitoutuminen Mitä keinoja kv-tuutoreiden sitoutumiseen? Miten toteutetaan? CIMOn kevätpäivät Lahti 22.5.2012 Tuutoreiden sitoutuminen Mitä keinoja kv-tuutoreiden sitoutumiseen? Miten toteutetaan? CIMOn kevätpäivät Lahti 22.5.2012 Tuula Hellstedt (tuula.hellstedt@helsinki.fi) Kansainvälisen vaihdon palvelut, Helsingin

Lisätiedot

HOTELLI- JA RAVINTOLA-ALAN koulutusohjelma MATKAILUN koulutusohjelma

HOTELLI- JA RAVINTOLA-ALAN koulutusohjelma MATKAILUN koulutusohjelma AMMATTIKORKEAKOULUTUTKINTO PÄIVÄOPISKELU HOTELLI- JA RAVINTOLA-ALAN MATKAILUN 210 op / Restonomi (AMK) / Bachelor of Hospitality Management / 2012 2015 HOTELLI- JA RAVINTOLA-ALAN MATKAILUN 210 op / Restonomi

Lisätiedot

Viestintä- strategia

Viestintä- strategia Viestintästrategia Viestinnän tehtävä on auttaa yliopiston strategisten linjausten toteutumista tukemalla ja tekemällä näkyväksi tutkimusta, koulutusta, yhteiskunnallista vuorovaikutusta ja johtamista.

Lisätiedot

Orientoiva info I uusille opiskelijoille Maanantaina 26.8.2013 klo 12.00-15.30 Porthania I Käyttäytymistieteellinen tiedekunta

Orientoiva info I uusille opiskelijoille Maanantaina 26.8.2013 klo 12.00-15.30 Porthania I Käyttäytymistieteellinen tiedekunta Orientoiva info I uusille opiskelijoille Maanantaina 26.8.2013 klo 12.00-15.30 Porthania I 26.8.2013 1 Ohjelma klo 12.15 Klo 12.30 klo 12.45 Dekaanin tervetulotoivotus Dekaani Patrik Scheinin Laitosjohtajat

Lisätiedot

KAJAANIN AMMATTIKORKEAKOULUN KANSAINVÄLISTYMISSTRATEGIA 2010-2015

KAJAANIN AMMATTIKORKEAKOULUN KANSAINVÄLISTYMISSTRATEGIA 2010-2015 KAJAANIN AMMATTIKORKEAKOULUN KANSAINVÄLISTYMISSTRATEGIA 2010-2015 27.5.2010 2 Kajaanin ammattikorkeakoulun kansainvälisen toiminnan strategia pohjautuu Opetus- ja kulttuuriministeriön Korkeakoulujen kansainvälistymisstrategiaan

Lisätiedot

TAUSTA JA TARVE. VALOA-hankkeen keskiössä Suomessa korkeakoulututkinnon opiskelevien ulkomaalaisten työllistyminen Suomeen

TAUSTA JA TARVE. VALOA-hankkeen keskiössä Suomessa korkeakoulututkinnon opiskelevien ulkomaalaisten työllistyminen Suomeen VALOA Ulkomaalaiset korkeakouluopiskelijat suomalaisille työmarkkinoille Milja Tuomaala ja Tiina Hämäläinen - VALOA-hankkeen esittely Oulun yliopiston kasvatustieteiden tiedekunnan Edutool- maisteriohjelmalle,

Lisätiedot

Osaaminen ja koulutus hallitusohjelman kärkihankkeet. Mirja Hannula EK-foorumi 9.11.2015 Rovaniemi

Osaaminen ja koulutus hallitusohjelman kärkihankkeet. Mirja Hannula EK-foorumi 9.11.2015 Rovaniemi Osaaminen ja koulutus hallitusohjelman kärkihankkeet Mirja Hannula EK-foorumi 9.11.2015 Rovaniemi Tavoitetila Sipilän hallitusohjelman 2025-tavoite Suomi on maa, jossa tekee mieli oppia koko ajan uutta.

Lisätiedot

OPALA ja LÄHTÖKYSELY 2009 Savonia-ammattikorkeakoulu. Liiketoiminta- ja kulttuurialan osaamisalue Amk-tutkinto-opiskelijat. Raportti 14.6.

OPALA ja LÄHTÖKYSELY 2009 Savonia-ammattikorkeakoulu. Liiketoiminta- ja kulttuurialan osaamisalue Amk-tutkinto-opiskelijat. Raportti 14.6. OPALA ja LÄHTÖKYSELY 2009 Savonia-ammattikorkeakoulu Liiketoiminta- ja kulttuurialan osaamisalue Amk-tutkinto-opiskelijat Raportti 14.6.2010 Heikki Likitalo, Liiketalous, Kuopio Sisällysluettelo 1. Kyselyn

Lisätiedot

Taideyliopiston kirjaston toimintasuunnitelma 2015 2017

Taideyliopiston kirjaston toimintasuunnitelma 2015 2017 TOIMINTASUUNNITELMAN TAUSTAT Luova ja energinen taideorganisaatio edellyttää kirjastoa, joka elää innovatiivisesti ajassa mukana sekä huomioi kehysorganisaationsa ja sen edustamien taiteen alojen pitkän

Lisätiedot

Huippuopettajat ESR-hanke 2010 2012. Loppuraportti 1. PROJEKTIN LÄHTÖKOHTA, TAVOITTEET JA KOHDERYHMÄ

Huippuopettajat ESR-hanke 2010 2012. Loppuraportti 1. PROJEKTIN LÄHTÖKOHTA, TAVOITTEET JA KOHDERYHMÄ Huippuopettajat ESR-hanke 2010 2012 Loppuraportti 1. PROJEKTIN LÄHTÖKOHTA, TAVOITTEET JA KOHDERYHMÄ Huippuopettajat ESR -koulutushankkeen tärkeimpänä tavoitteena oli parantaa yliopistokoulutuksen laatua.

Lisätiedot

Opiskelijavalinnat 2010 Helsingin yliopisto valtiotieteellinen tiedekunta. Outi Sirniö ja Elina Tuusa

Opiskelijavalinnat 2010 Helsingin yliopisto valtiotieteellinen tiedekunta. Outi Sirniö ja Elina Tuusa Opiskelijavalinnat 2010 Helsingin yliopisto valtiotieteellinen tiedekunta Outi Sirniö ja Elina Tuusa Sisällys 1 Johdanto... 1 2 Valtiotieteellisen tiedekunnan opiskelijavalinnat vuonna 2010... 2 Taulukko

Lisätiedot

Juliet-ohjelma: monipuolisia osaajia alaluokkien englannin opetukseen

Juliet-ohjelma: monipuolisia osaajia alaluokkien englannin opetukseen Juliet-ohjelma: monipuolisia osaajia alaluokkien englannin opetukseen Marja-Kaisa Pihko, Virpi Bursiewicz Varhennettua kielenopetusta, kielisuihkuttelua, CLIL-opetusta Alakoulun luokkien 1 6 vieraiden

Lisätiedot

HOPS-ohjauksen vaiheet ovat seuraavat: (alleviivatut kohdat ovat ehopsin toiminnallisuuksia)

HOPS-ohjauksen vaiheet ovat seuraavat: (alleviivatut kohdat ovat ehopsin toiminnallisuuksia) HOPS-PROSESSI Teatterikorkeakoulun perustutkintojen tutkintosäännön 12 :n mukaan opiskelija laatii opintojensa suunnittelun tueksi henkilökohtaisen opintosuunnitelman (HOPS). Opintosuunnitelma on tutkintokohtainen.

Lisätiedot

INARIN KUNTA LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA. Sivistyslautakunta 13.5.2009/47

INARIN KUNTA LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA. Sivistyslautakunta 13.5.2009/47 INARIN KUNTA LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA Sivistyslautakunta 13.5.2009/47 1 LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN SISÄLTÖ 1. Lisäopetuksen järjestämisen lähtökohdat ja opetuksen laajuus 3 2. Lisäopetuksen

Lisätiedot

Tohtoreiden uraseurannan tulokset. Urapalvelut

Tohtoreiden uraseurannan tulokset. Urapalvelut Tohtoreiden uraseurannan tulokset Urapalvelut Aarresaaren uraseuranta Aarresaari-verkosto on suomalaisten yliopistojen ura- ja rekrytointipalveluiden yhteistyöverkosto, johon kuuluu 12 yliopistoa Aarresaari

Lisätiedot

Aikuis-keke hanke - Aikuiskoulutuksen kestävän kehityksen sisällöt, menetelmät ja kriteerit

Aikuis-keke hanke - Aikuiskoulutuksen kestävän kehityksen sisällöt, menetelmät ja kriteerit Aikuis-keke hanke - Aikuiskoulutuksen kestävän kehityksen sisällöt, menetelmät ja kriteerit E N E M M Ä N O S A A M I S T A 21.11.2012 1 Mihin tarpeeseen hanke vastaa ja miten? Ammatillisella aikuiskoulutuksella

Lisätiedot

Perusopetukseen valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma. Outokummun kaupunki

Perusopetukseen valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma. Outokummun kaupunki Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Outokummun kaupunki 2 Sisältö 1 Perusopetuksen valmistavan opetuksen lähtökohdat... 3 2 Perusopetuksen valmistavan opetuksen tavoitteet ja keskeiset

Lisätiedot

Vaihtoehto A. Harjoittelu Oulun seudun harjoitteluverkostossa Vaihtoehto B. Harjoittelu Rovaniemen seudun harjoitteluverkostossa

Vaihtoehto A. Harjoittelu Oulun seudun harjoitteluverkostossa Vaihtoehto B. Harjoittelu Rovaniemen seudun harjoitteluverkostossa Vaihtoehto A. Harjoittelu Oulun seudun harjoitteluverkostossa Vaihtoehto B. Harjoittelu Rovaniemen seudun harjoitteluverkostossa Ohjeet opiskelijalle Vaihtoehdoissa A ja B opiskelija harjoittelee joko

Lisätiedot

Pedagoginen mentorointi (4 op)

Pedagoginen mentorointi (4 op) Pedagoginen mentorointi (4 op) 2012 Esittelyt ja alkutunnelmia Kuka olen, mistä ja millaisesta opistosta tulen ja mitä siellä teen työkseni? Tuntemukset tällä hetkellä/odotukset tälle koulutukselle? Miten

Lisätiedot

Ohjaus Tampereen yliopistossa. Opetusneuvoston Strategiset rastit seminaari 28.9.2011 klo 13.00-16.00 Pinni B1096

Ohjaus Tampereen yliopistossa. Opetusneuvoston Strategiset rastit seminaari 28.9.2011 klo 13.00-16.00 Pinni B1096 Ohjaus Tampereen yliopistossa Opetusneuvoston Strategiset rastit seminaari 28.9.2011 klo 13.00-16.00 Pinni B1096 1 Iltapäivän kulku Miksi ohjauksen kokonaissuunnitelma? Opetuksen kehittämispäällikkö Markku

Lisätiedot

Tarvittavan ammattitaidon hankkimisen henkilökohtaistaminen

Tarvittavan ammattitaidon hankkimisen henkilökohtaistaminen Tarvittavan ammattitaidon hankkimisen henkilökohtaistaminen Luokka Prosessin tarkoitus Prosessin omistaja Prosessin asiakkaat ja sidosryhmät Prosessin asiakastarpeet ja -odotukset Prosessin lähtötilanne

Lisätiedot

Korkeakoulujen opiskelijavalintojen uudistaminen, vaihe II

Korkeakoulujen opiskelijavalintojen uudistaminen, vaihe II Korkeakoulujen opiskelijavalintojen uudistaminen, vaihe II Miksi opiskelijavalintoja uudistetaan (OKM) Opiskelijavalintoja uudistamalla pyritään alentamaan korkeakouluopintojen aloittamisikää, saamaan

Lisätiedot

Sopimus lukiokoulutuspalvelujen tuottamisesta vuonna 2015 ja taloussuunnitelmakaudella 2015-2017

Sopimus lukiokoulutuspalvelujen tuottamisesta vuonna 2015 ja taloussuunnitelmakaudella 2015-2017 Sopimus lukiokoulutuspalvelujen tuottamisesta vuonna 2015 ja taloussuunnitelmakaudella 2015-2017 Sopimuksen tarkoitus Tällä operatiivisella sopimuksella pääprosessia edustava palvelujohtaja ja palvelutuotantoa

Lisätiedot

Opiskelijat ja työelämä O p e t t a j a t Koulutuspäälliköt

Opiskelijat ja työelämä O p e t t a j a t Koulutuspäälliköt Pedagoginen johtaminen ja opetuksen kehittäminen Salpauksessa - kaikki yhdessä tehtäviensä mukaisesti Opiskelijat ja työelämä O p e t t a j a t Koulutuspäälliköt Koulutusjohtajat Hankkeiden rahoitus Hannu

Lisätiedot

KOHTI UUTTA "KOULUTUSSTRATEGIAA"

KOHTI UUTTA KOULUTUSSTRATEGIAA KOHTI UUTTA "KOULUTUSSTRATEGIAA" Humanistisen tiedekunnan koulutuksen kehittämisen aamupäivä 26.8.2015 Minna-Riitta Luukka Hallitusohjelma OKM:n linjaukset Kesu Suomi osaamisen kasvu-uralle Miten kehitämme

Lisätiedot

Haasteena palautteen tehokas hyödyntäminen

Haasteena palautteen tehokas hyödyntäminen Haasteena palautteen tehokas hyödyntäminen Tekniikan yliopistokoulutusta kehittämässä 9.5.2012 Sakari Heikkilä, Aalto yliopisto Annikka Nurkka, Lappeenrannan teknillinen yliopisto Taustaa Aallossa Käytänteet

Lisätiedot

Vuoden 2008 Medisiinariliiton kannanotto ja nykytila

Vuoden 2008 Medisiinariliiton kannanotto ja nykytila Vuoden 2008 Medisiinariliiton kannanotto ja nykytila AVOIMUUS JA SIDONNAISUUDET -SEMINAARI Veli-Matti Isoviita puheenjohtaja, SML 6.3.2013 JOHDANTO: Sidonnaisuudet 1 LK, 5. vuosikurssi, Helsingin yliopisto

Lisätiedot

Ryhmätyö. Missä olemme hyviä? Benchmarking-hankkeiden seminaari 5.5.2015 Touko Apajalahti

Ryhmätyö. Missä olemme hyviä? Benchmarking-hankkeiden seminaari 5.5.2015 Touko Apajalahti Ryhmätyö Missä olemme hyviä? Benchmarking-hankkeiden seminaari 5.5.2015 Touko Apajalahti Tavoite Tunnistaa ja jakaa omia vahvuuksia Oppia toisilta Muodostaa kuva siitä, mitkä ovat Suomalaisen korkeakoulutuksen

Lisätiedot

Kansainvälinen yhteistyö ja liikkuvuus jatkuvan kehittämisen välineenä ammatillisessa koulutuksessa

Kansainvälinen yhteistyö ja liikkuvuus jatkuvan kehittämisen välineenä ammatillisessa koulutuksessa Kansainvälinen yhteistyö ja liikkuvuus jatkuvan kehittämisen välineenä ammatillisessa koulutuksessa Koulu goes Global 2.10.2012 Hämeenlinna Katriina Lammi-Rajapuro Ammatillinen koulutus, CIMO Ammatillisen

Lisätiedot

OULUN YLIOPISTO. Opinto-ohjaajien LUMA-päivä 1.2.2013. Jouni Pursiainen Dekaani

OULUN YLIOPISTO. Opinto-ohjaajien LUMA-päivä 1.2.2013. Jouni Pursiainen Dekaani OULUN YLIOPISTO Opinto-ohjaajien LUMA-päivä 1.2.2013 Jouni Pursiainen Dekaani OULUN YLIOPISTO OULUN YLIOPISTO Perustettu 1958 16 000 opiskelijaa ja 2 800 työntekijää 6 tiedekuntaa, tulevaisuudessa noin

Lisätiedot

Kieliä Jyväskylän yliopistossa

Kieliä Jyväskylän yliopistossa ieliä Jyväskylässä Kieliä Jyväskylän yliopistossa Pääainevalikoimaamme kuuluvat seuraavat kielet: englanti ranska ( romaaninen filologia ) ruotsi saksa suomi suomalainen viittomakieli venäjä Sivuaineena

Lisätiedot

VERO-OIKEUS Tax Law. Ammatillisten ja tieteellisten tavoitteiden saavuttamiseksi opinnoissa tulevat esille erityisesti seuraavat asiat:

VERO-OIKEUS Tax Law. Ammatillisten ja tieteellisten tavoitteiden saavuttamiseksi opinnoissa tulevat esille erityisesti seuraavat asiat: VERO-OIKEUS Tax Law Hallintotieteiden kandidaatin ja maisterin tutkintojen tavoitteet Vero-oikeus pääaineena suoritettavan hallintotieteiden kandidaatin tutkinnon (120 ov) ja maisterin tutkinnon (160 ov)

Lisätiedot

Kysely 1.vuoden opiskelijoille 2016

Kysely 1.vuoden opiskelijoille 2016 Kysely 1.vuoden opiskelijoille 2016 1. Mistä sait tietoa Helsingin Konservatorion ammatillisesta koulutuksesta? 2. Miksi hait Helsingin Konservatorion ammatilliseen koulutukseen? (tärkeimmät syyt) Vastaajien

Lisätiedot

Terveys ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä

Terveys ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä Terveys ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä Metropolia Ammattikorkeakoulu Radiografian ja sädehoidon koulutusohjelma: Röntgenhoitaja Röntgenhoitaja (AMK) Opinnot kestävät 3,5 vuotta

Lisätiedot

POIMU. -Polkuja sosiaalityöntekijäksi - projekti. 17.3.2014 kirsi.kuusinen-james@phsotey.fi

POIMU. -Polkuja sosiaalityöntekijäksi - projekti. 17.3.2014 kirsi.kuusinen-james@phsotey.fi POIMU -Polkuja sosiaalityöntekijäksi - projekti Ohjausryhmän tehtävät Hankesuunnitelman tavoitteiden ja toiminnan toteutumisen tilanne Rahoitussuunnitelman toteutuminen ja maksatuksen eteneminen Hankkeen

Lisätiedot

TVT-startti. elokuu 2013. Käyttäytymistieteellinen tiedekunta. www.helsinki.fi/yliopisto

TVT-startti. elokuu 2013. Käyttäytymistieteellinen tiedekunta. www.helsinki.fi/yliopisto TVT-startti elokuu 2013 Käyttäytymistieteellinen tiedekunta Johdannoksi TVT-ajokortti Mikä? Kenelle? Miksi? Miten? TVT-ajokortin suorittaminen Itseopiskelumateriaali Opetus Lähtötasotestit Näyttökoe Moodle

Lisätiedot

ALUEELLISEN TOIMINNAN MALLI VERSIO 1.0

ALUEELLISEN TOIMINNAN MALLI VERSIO 1.0 1 ALUEELLISEN TOIMINNAN MALLI VERSIO 1.0 HYVÄKSYTTY OHJAUSRYHMÄSSÄ 9.12.2014 teemu.japisson@valo.fi www.sport.fi Lähtökohdat eli miksi tarvitaan muutosta 2 kentän toimijat (seuratoimijat, urheilijat, liikkujat,

Lisätiedot

Opinto-ohjaaja ohjauksen kehittäjänä ja koordinaattorina Luksiassa

Opinto-ohjaaja ohjauksen kehittäjänä ja koordinaattorina Luksiassa Opinto-ohjaaja ohjauksen kehittäjänä ja koordinaattorina Luksiassa Opinto-ohjaajien ja ryhmänohjaajien tehtävänkuvien, yhteistyön ja työnjaon kehittäminen Yhdessä-hankkeen loppuseminaari 7.11.2014 Opinto-ohjaaja

Lisätiedot

Yliopiston hallinto ja säännöt (ja muuta mukavaa) Koposektori Jyväskylän yliopiston ylioppilaskunta 8.2.2012

Yliopiston hallinto ja säännöt (ja muuta mukavaa) Koposektori Jyväskylän yliopiston ylioppilaskunta 8.2.2012 Yliopiston hallinto ja säännöt (ja muuta mukavaa) Koposektori Jyväskylän yliopiston ylioppilaskunta 8.2.2012 Yliopiston hallinto Yliopiston ylin johto Monijäsenisiä hallintoelimiä Päättäviä toimielimiä

Lisätiedot

Täydennyskoulutusohjelman esittely

Täydennyskoulutusohjelman esittely KATI 13 Johtamisen täydennyskoulutusohjelma 70 op Täydennyskoulutusohjelman esittely KATI 13 ohjelman Lahdessa klo 15.45 alkaen Koulutuspäällikkö Tuuli Ikäheimonen Ohjelman sisältö KATI 13 Johtamisen täydennyskoulutusohjelma

Lisätiedot

Yrittäjyys ja liiketoimintaosaaminen Tradenomi (Ylempi AMK) Master of Business Administration

Yrittäjyys ja liiketoimintaosaaminen Tradenomi (Ylempi AMK) Master of Business Administration Tradenomi (Ylempi AMK) Master of Business Administration Koulutusohjelman tuottama tutkinto Tradenomi (Ylempi AMK) on ylempi korkeakoulututkinto, joka tuottaa saman pätevyyden julkisen sektorin virkaan

Lisätiedot

Sopimus lukiokoulutuspalvelujen tuottamisesta vuonna 2015 ja taloussuunnitelmakaudella 2015-2017 luonnos 27.8.2014

Sopimus lukiokoulutuspalvelujen tuottamisesta vuonna 2015 ja taloussuunnitelmakaudella 2015-2017 luonnos 27.8.2014 Sopimus lukiokoulutuspalvelujen tuottamisesta vuonna 2015 ja taloussuunnitelmakaudella 2015-2017 luonnos 27.8.2014 Sopimuksen tarkoitus Tällä operatiivisella sopimuksella pääprosessia edustava palvelujohtaja

Lisätiedot

REITTI AMMATTIIN hanke -tuettu oppisopimus 12.7.2010

REITTI AMMATTIIN hanke -tuettu oppisopimus 12.7.2010 REITTI AMMATTIIN hanke -tuettu oppisopimus 12.7.2010 Kuntoutuksen mahdollisuudet ja rooli syrjäytymisen ehkäisyssä 17.2.2011 Pirjo Kannisto Opetusministeriön linjauksia tulevaisuuden oppisopimuskoulutukseen

Lisätiedot

Yliopistojen kansainvälisen koulutuksen sähköinen rekrytointi- ja hakujärjestelmä -hanke OPM seminaari opiskelijavalinnoista 12.2.

Yliopistojen kansainvälisen koulutuksen sähköinen rekrytointi- ja hakujärjestelmä -hanke OPM seminaari opiskelijavalinnoista 12.2. Yliopistojen kansainvälisen koulutuksen sähköinen rekrytointi- ja hakujärjestelmä -hanke OPM seminaari opiskelijavalinnoista 12.2.2007 Helsingin yliopisto Kati Kettunen Opiskelijapalveluiden päällikkö

Lisätiedot

Ensimmäisen opiskeluvuoden merkitys Koulutuspäivä 28.5.2012 Minna Kaartinen-Koutaniemi

Ensimmäisen opiskeluvuoden merkitys Koulutuspäivä 28.5.2012 Minna Kaartinen-Koutaniemi Ensimmäisen opiskeluvuoden merkitys Koulutuspäivä 28.5.2012 Minna Kaartinen-Koutaniemi Erilaiset opiskelijaryhmät Uudet uudet Vanhat uudet, esim. alan vaihtajat Maisterivaiheen uudet Maisterivaiheen vanhat

Lisätiedot