4ASKELTA KASVUUN YRITTÄJÄT, INNOVAATIOT JA VERKOSTOT KANSAINVÄLISTYMINEN HAITIA. N:o 3 / Huhtikuu 2010

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "4ASKELTA KASVUUN YRITTÄJÄT, INNOVAATIOT JA VERKOSTOT KANSAINVÄLISTYMINEN HAITIA. N:o 3 / Huhtikuu 2010"

Transkriptio

1 ILMOITUSLIITE ILMOITUSLIITE N:o 3 / Huhtikuu 2010 Tämä julkaisu on Mediaplanetin tuottama teemalehti KANSAINVÄLISTYMINEN 4ASKELTA KASVUUN Älä istu innovaation päällä: Asiakkaan ymmärtäminen on kaupallistamisen avain AUTA HAITIA VASTAAMALLA KYSELYYMME KV-kaupan sopimukset Maksimoi kaupan hyödyt yritysjärjestelyillä BRIC -maat Esittelyssä Brasilia ja Venäjä Maasta pienikin ponnistaa Klusterit & vientirenkaat Potentiaali Tutustu Turkin suureen potentiaaliin YRITTÄJÄT, INNOVAATIOT JA VERKOSTOT Risto E. J. Penttilä: Mahdollisuudet ovat maailmalla KUVA: HEIKKI AHO

2 2 ILMOITUSLIITE TÄMÄ JULKAISU ON MEDIAPLANETIN TUOTTAMA TEEMALEHTI HAASTEITA Taloutemme nykytilaa on vertailtu 1990-luvun alun lamaan. Myös lääkkeitä uuteen nousuun on haettu parin vuosikymmenen takaa. On kyselty, mistä löytäisimme Nokian kaltaisen sammon taloutemme veturiksi. SUOSITTELEMME Uusi Nokia syntyy tuhansista puroista Tämä ja edellinen lamakausi ovat syntyhistorialtaan ja luonteeltaan aivan erilaiset. Opitaan menneistä virheistämme 1990-luvun romahdus johtui 1 ensi sijassa virheellisestä vahvan markan talouspolitiikasta. Vahva markka vaikeutti vientiä ja vauhditti tuontia. Valuuttamarkkinat vapautettiin tilanteessa, jossa kotimaiset korot olivat ylivahvan valuuttakurssin vuoksi korkealla. Kun yritykset saivat oikeuden ottaa ulkomaista luottoa, kotimaiset luotot vaihdettiin valuuttalainoihin, etenkin kun hallitus vakuutti, ettei markkaa enää koskaan devalvoida. Pankkeihin kertyi liiallista likviditeettiä, jota ne purkivat tyrkyttämällä rahaa kehnoin tai olemattomin vakuuksin sekä yrityksille että kotitalouksille. Talouden ylikuumentuessa valtion menot kasvoivat vuosina noin 50 prosentilla. Valitettavasti markan yliarvostusta ei kyetty purkamaan hallitulla tavalla heti vuoden 1991 eduskuntavaalien jälkeen, vaan vahvan markan politiikka jatkui aina vuoden 1992 lopulle saakka, jolloin ajauduttiin hallitsemattomiin devalvaatioihin. Pankkikriisi, konkurssiaalto, suurtyöttömyys ja valtiontalouden velkaantumiskierre johtuivat ensi sijassa oman talouspolitiikkamme virheistä. Nykylaman haasteita ratkomassa Lamasta pääsimme nousemaan suhteellisen helposti, 2 kun kilpailukyky korjautui ja vaihtotaseeseen syntyi vahva ylijäämä. Kansainvälinen kysyntä kasvoi. Yleinen talouspolitiikka ja veroratkaisut elvyttivät tuotantoa ja vientiä. Nokiasta tuli vientiin suuntautuvan ja taitavasti kansainvälistyvän yritystoiminnan veturi ja symboli. Nykylamamme synnytti kansainvälinen finanssikriisi, joka johti reaalitalouden romahtamiseen. Vientiyrityksemme ovat menettäneet suuren osan markkinoistaan. Maailmantalouden rakenteiden muuttumisen vuoksi osa niistä on menetetty lopullisesti. Vientituotannon palauttaminen entiselleen ja uusien markkinoiden avaaminen on vaikeaa. Lamaamme ovat syventäneet meille epäedulliset valuuttakurssit, jotka saattavat asettaa esteitä myös uudelle nousulle. Monimuotoisuuden edut näkyviin Perinteisillä vientimarkkinoilla kysynnän kasvun en- 3 nustetaan olevan hidasta. Niilläkin on taisteltava markkinaosuuksista, mutta kasvua on haettava ennen muuta nousevien talouksien markkinoilta. Tuotannon ja viennin edistämiseksi valtiovallan käytettävissä on aikaisempaa vähemmän välineitä. Veroratkaisuilla on edistettävä yritystoimintaa ja kilpailukykyä, mutta varsinaiseen verokilpailuun emme voi valtiontalouden suuren alijäämän vuoksi lähteä. Välineitä viennin ja kansainvälistymisen edistämiseksi on terotettava nyt kun VKEstrategiaa päivitetään. Suomalaisten yritysten vientiponnistuksia edistettäessä on muistettava, kuinka monimuotoinen yrityskenttämme on. Onneksi meillä on Nokian lisäksi useita muita maailmanluokan suuryrityksiä, jotka voivat puolustaa ja laajentaa jo nyt merkittäviä markkinaosuuksiaan. Niiden rinnalla toimii valtava määrä pieniä esimerkiksi ICT- ja ympäristöalan yrityksiä, jotka ovat saavuttaneet kansainvälisen huipun kapealla erikoisalallaan. PK-sektorista vahva pelaaja Uutta Nokiaa ei tule eikä 4 edes ICT -alan kaltaista yhtä sektoria, joka nostaisi Suomen talouden uuteen kukoistukseen. Menestyksemme voi perustua vain siihen, että taloutemme valtavirtaan ja sen vahvoihin sivujokiin virtaa yhä useampia pieniä puroja. Ne tuovat tullessaan talouteemme virkistävää raikkautta ja antavat yhdessä mahtavan vahvistuksen sekä talouteemme että työllisyyteemme. Uudessa VKE -strategiassa onkin keskityttävä pienten ja keskisuurten yritysten viennin Menestyksemme voi perustua vain siihen, että taloutemme valtavirtaan ja sen vahvoihin sivujokiin virtaa yhä useampia pieniä puroja. PK-sektorin tulee osallistua aktiivisesti strategiatyöhön. Paavo Väyrynen Ulkomaankauppa- ja kehitysministeri KUVA: SINI PENNANEN edistämiseen. PK-sektorin tulee osallistua aktiivisesti strategiatyöhön. VKE -toiminnassa on kaksi keskeistä toimijaa: ulkoasiainministeriö ja työ- ja elinkeinoministeriö. UM:n puolella käytettävissä ovat laaja edustustoverkko ja ministeriön asiantuntemus. Ulkomailla TEM:n alaisten toimijoiden ja UM:n yhteistyötä on tiivistettävä. Yhteistyön merkitys selkeästi esille Minun työssäni keskeisiä 5 ovat olleet VKE-matkat, joita olen vetänyt kuluneiden kolmen vuoden aikana eri puolille maailmaa. Tässäkin työssä olen havainnut pienyritysten mahdollisuudet ja toisaalta niiden vaikeudet viennin aikaansaamisessa. Olenkin esittänyt, että TEM ja Finpro tukisivat tähänastista enemmän pienten ja keskisuurten yritysten osallistumista VKE-matkoille. Myös kehitysministerinä olen pyrkinyt edistämään suomalaisten yritysten vientiä ja kansainvälistymistä. Tukea suunnataan aloille, joilla suomalaisilla yrityksillä on tarjottavanaan kilpailukykyisiä tuotteita ja palveluja. Yritysten mukanaoloa on edistetty muodostamalla avainaloille erityisiä yhteistyöklustereita. Yleensäkin korostan pienyritysten yhteistyön merkitystä sekä viennin edistämisessä että osallistumisessa kehitysyhteistyöhön. Valtiovallan tulee edistää yhteistyöjärjestelyjä, mutta viime kädessä sen syntyminen edellyttää yritysten omaa aktiivisuutta. Raimo Ala-Korpi Pirkanmaan ELY -keskus SIVU 4 UM:n VKE-palvelut Asemamaan liiketoimintaympäristön analysointi sekä uusien mahdollisuuksien että kaupan esteiden osalta; toimenpiteet esteiden poistamiseksi. Arvovalta- ja promootiopalvelut yrityksille kontaktien luomiseksi asemamaan viranomaisiin, yrityksiin jne.; yritysten promootiotilaisuudet; ministerin ja korkeiden virkamiesten VKE-matkat. Tietopalvelut, ml. maakatsaukset, Kauppapolitiikka-uutiskirjeet, alue- tai alakohtaiset VKE-seminaarit. Maahanmuuttajien työllistäminen juuri kv-tehtävissä antaisi yrityksille nopeasti sellaista kulttuurista ja hiljaista tietoa, jonka kerääminen ei omin päin ole helppoa tai edes mahdollista. Ulkomaankaupan sopimukset s.6 Ammattilaisen konsultointi sopimuksenteossa on tehokasta riskienhallintaa. Turkin mahdollisuudet s. 8 Suomalaisten sijoitusinto Turkkiin on kasvanut selvästi viimeisten vuosien aikana. Autamme lukijoitamme onnistumaan! KANSAINVÄLISTYMINEN N:O 3, HUHTIKUU 2010 Julkaisija: Suomi Mediaplanet Oy Unioninkatu 18, Helsinki Liiketoimintajohtaja: Sauli Asikainen Toimituspäällikkö: Eveliina Hämäläinen Layout: Lii Treimann Business Developer: Edvard Groundstroem Vastuussa tästä numerosta Projektipäällikkö: Kati Huurtela Puhelin: S-posti: Jaetaan Kauppalehden liitteenä Mediaplanetin liikeidea on luoda yhteistyökumppaneilleen uusia asiakkaita. Konseptimme perustuu korkealaatuiseen toimitukselliseen sisältöön, joka saa lukijamme toimimaan.

3 TÄMÄ JULKAISU ON MEDIAPLANETIN TUOTTAMA TEEMALEHTI 1ASKEL INSPIRAATIO ILMOITUSLIITE 3 HYÖDYNNÄ Y TUKI- JÄRJESTELMIÄ AVUSTUKSET Yritysten yhteishankkeiden kansainvälistymisavustusten myöntäminen vuonna 2010: BLANCCO OY Tiedon hävittämiseen erikoistuneen Blancco Oy:n pääosakas Kim Väisänen on sitä mieltä, että pitää olla maaninen silloin kun on lama ja depressiivinen kun bisnes luistaa. KUVA: PÄIVI SURAKKA Määrärahan painopisteitä ovat vuonna 2010 korkean teknologian toimialat, terveys- ja hyvinvointiteknologian alat, puutuote- ja puurakentamisen toimialat, rakentamisen, energia-, ilmasto- ja ympäristöalat sekä uudet toimialat ja palvelualat sekä yrityslähtöiset kulttuurivientihankkeet. Erityisiä kohdemaita ovat Venäjä, Kiina ja Intia. Kestävyyslajien kuningas Kysymys: Mistä kansainvälistyminen kannattaa aloittaa? Vastaus: Mitä kauemmas mennään, sitä helpommin tulee neppariin, toteaa Blancco Oy:n toimitusjohtaja Kim Väisänen. JOHTAJALTA JOHTAJALLE MONIKANSALLINEN YRITYS Lohkolämmittimien kauko-ohjaimia, tietokoneen lukituslaitteita ja nyt elektronisen tiedon hävitysohjelmistoja. Blancco Oy:n tuoteaihioiden kehitys on ollut jokseenkin mielenkiintoinen, mutta niin on ollut myös joensuulaisyrityksen taival kansainvälisesti arvostetuksi tiedonhävitysratkaisujen ammattilaiseksi. Ota pii-säännöstä mittari Vuonna 1997 perustettu Blancco Oy käy kansainvälistymisen malliesimerkistä. Yritys on laajentunut reipasta tahtia, 90 prosenttia liikevaihdosta kertyy ulkomailta ja tytäryhtiöitä löytyy tätä nykyä Yhdysvalloista, Ranskasta, Kanadasta, Saksasta, Ruotsista, Iso-Britanniasta, Australiasta ja Japanista. Vaikka kansainvälistyminen ei näytä tuottaneen Blanccolle kummempia vaikeuksia, ei toimitusjohtaja Väisänen kuitenkaan innostu hehkuttamaan ulkomaille etabloitumista helpoksi. Pii-sääntö kuvaa hyvin kansainvälistymisprosessia. Aikaa siihen menee kerrottuna piillä, tuloksia tulee jaettuna piillä ja rahaa menee kerrottuna piillä. Ainakaan KUVA: PÄIVI SURAKKA pelkän eksotiikan takia ei ulkomaille kannata lähteä, Väisänen toteaa, ja jatkaa: Kyllä se vanha viisaus pätee edelleen: vaikeudet kannattaa ottaa läheltä. Ensin pitää olla kotimaan markkinoilla asema saavutettuna ja aloittaa sitten esimerkiksi Ruotsista. Se ei ehkä ole kovin seksikästä, mutta järkevää se on, koska Ruotsissa on samankaltainen kulttuuri, käyttäytymissäännöt ja lainsäädäntö kuin Suomessa. Matki muita - mutta suomalaisittain Kulttuurierojen viidakossa selviämisestä riittää ohjeita ja oppaita, mutta pitkälle pääsee jo pelkällä tarkkaavaisuudella. Paras taktiikka on vaan matkia mitä paikalliset tekevät. Totta kai kannattaa säilyttää oma erityisluonteensa, mutta riittävä sopeutuminen paikalliseen kulttuuriin auttaa. Monissa paikoissa sitä paitsi arvostetaan suomalaisuutta. Esimerkiksi Japanissa me olemme Keskittyminen yhteen maahan kerrallaan voi myös parantaa onnistumisen mahdollisuuksia. Kim Väisänen Toimitusjohtaja, Blancco Oy saaneet hyviä tuloksia tällä suomalaisella vaatimattomuudella ja selkeydellä, Väisänen kokoaa. Blancco on laajentunut omarahoitteisesti ja jatkanut laajentumista myös talouden laskusuhdanteessa, tuotannontekijöiden ollessa edullisia. Jos laajentuminen ei ole mahdollista pelkän oman tulovirran avulla, keinoja on muitakin. Kyllä Suomessa on älyttömän hyviä kansainvälistymisen ohjelmia, tukijärjestelmiä ja hautomoita. Lähes aina löytyy joku taho, joka lähtee jakamaan riskiä. Tästä voimme kiittää korkeaa veroastetta, Väisänen muistuttaa. Keskity ja fokusoidu! Mitään tyhjentävää ja universaalia ohjetta menestyksekkäälle kansainvälistymiselle ei ole olemassa, mutta yleisestä huolellisuudesta ei ainakaan ole haittaa. Keskittyminen yhteen maahan kerrallaan voi myös parantaa onnistumisen mahdollisuuksia, sillä etabloituminen liian moneen maahan yhdellä kertaa voi kääntyä itseä vastaan. Fokus, fokus ja fokus. Kannattaa ottaa kerralla yksi maa ja tehdä se hyvin. Kun olin perustamassa Japanin toimistoa, keskityin siihen ja vain siihen. Ei minua silloin kiinnostanut mitä meillä tapahtui muissa maissa, niitä asioita hoitivat muut, Väisänen kertoo, ja jatkaa: Jalkatyö pitää tehdä ensin ja kannattaa tosissaan miettiä myös mikä on oikea liiketoimintamalli. Meilläkin malli on vaihtunut kolme kertaa, koska se on ollut tarpeellista. Nyt toimimme tytäryhtiöiden kautta, koska ohjattavuus niissä on hyvä ja se sopii meidän tämän hetkiseen tilanteeseen parhaiten, Väisänen kertoo. Ymmärrä aikasidonnaisuus Blancco on pitänyt fokuksen myös asiakkaissaan. Massaräätälöidyt tuotteet, joita tarjotaan lokalisoidusti kymmenellä eri kielellä, on suunniteltu asiakkaiden tarpeet silmällä pitäen. Huipputuote tarjoaa kuitenkin kilpailuetua vain hetkeksi. Ylivertaisuus on aina aikasidonnaista. Joskus ollaan huipulla, joskus ei. Menestykseen pitäisi suhtautua aika maanisdepressiivisesti. Kun yrityksellä menee hyvin kannattaa masentua, ja silloin kun menee huonosti pitää uskoa, että tunnelin päässä on valoa. Kansainvälistyminen ei ole mikään sprinttimatka. PÄIVI SURAKKA Työ- ja elinkeinoministeriö pyrkii rohkaisemaan erityisesti pk-yrityksiä jatkamaan ja vahvistamaan vientiponnisteluitaan. Ministeriö lisää rahoituskriteerien kannustavuutta. Jo syksyn 2009 hankkeista osia tai osakokonaisuuksia voitiin tukea tehostetusti korkeammalla valtionavustusosuudella. Tätä käytäntöä jatketaan myös vuonna Yrityksiä kannustetaan lisäavustuksin hakeutumaan kansainvälisille markkinoille. Perusprosentit ovat 50 % pienille ja keskisuurille yrityksille ja 25 % suurille yrityksille. Vientiverkostohankkeissa pienten yritysten avustusosuus voi olla 65 %, keskisuurten 50 % ja suurten yritysten 25 %, suurimpien yritysten jäädessä kokonaan avustuksen ulkopuolelle. Tapahtumakohtainen enimmäisavustus kasvaa euroon / yritys. Tästä voidaan perustellusta syystä poiketa. Vientiverkostohankkeissa voidaan hyväksyä verkoston valtionavustukseen pienehköjä näyttelykuluja tai muita markkinoinnin kustannuksia. Samoin voidaan valtionavusteisiin kustannuksiin hyväksyä osallistuvien yritysten yhden kohdealueelle tehdyn matkan kustannukset. Avustusta voidaan myöntää ulkomaankauppaa edistävälle järjestölle, yrityksiä edustavalle toimialayhteisölle tai yritykselle, joka vastaa vientiä edistävän hankkeen tai tapahtuman järjestämisestä. Avustusta voidaan käyttää Suomen vientitarjonnan ja osaamisen tunnetuksi tekemiseen uusilla markkinaalueilla, markkinaosuuksien laajentamiseen sekä yritysten kansainvälistymistä tukeviin suomalaisten viejäyritysten yhteisiin vienninedistämistapahtumiin. LÄHDE: TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖ

4 4 ILMOITUSLIITE TÄMÄ JULKAISU ON MEDIAPLANETIN TUOTTAMA TEEMALEHTI AJASSA KILPAILUETUA ROHKEALLA REKRYTOINNILLA 2ASKEL REKRYTOI R MAAHAN- MUUTTAJIA Kysymys: Miten kansainvälistyminen kannattaa aloittaa? Vastaus: Ottamalla oppia kokeneemmilta. Suomalaiset yritykset ovat suoraviivaisia kansainvälistyjiä. Suomalaiset yritykset menevät hyvin nopeasti asiakkaiden, loppukäyttäjien ja yhteistyökumppanien luo, kertoo Pirkanmaan ELY-keskuksen kansainvälistymispäällikkö Raimo Ala-Korpi. Toisaalta kansainvälistyminen alkaa usein liiallisella keskittymisellä yhteistyökumppanin löytämiseen ja myynti- ja jakelukanavan rakentamiseen, vaikka tietoa kohdemarkkinoista ja sen asiakkaista ei vielä ole tarpeeksi, jotta näitä päätöksiä edes voitaisiin tehdä. Osaaminen käyttöön Suomesta löytyy paljon kansainvälistymiseen liittyvää käytännön osaamista. Siitä huolimatta yritykset ostavat asiantuntija-apua etabloitumisensa tueksi vain harvoin. ELY-keskuksessa toivotaankin, että kansainvälistymisen haasteita jo kohdanneiden ammattilaisten poolia käytettäisiin enemmän hyväksi ja verkostoiduttaisiin myös kotimaisten yritysten kanssa, joiden avainhenkilöillä ja omistajilla on kohdemaasta rautaista osaamista. Monessa firmassa yrittäjämäinen asenne johtaa siihen, että kaikki tehdään itse. Mutta jos yrityksessä on vain yksi vientipäällikkö, niin kyllä hänen arvokas aikansa kannattaisi suunnata yhteistyökumppaneiden parissa toimimiseen, Ala-Korpi toteaa. Hanki rohkeasti sisäpiirin tietoa Muutakin kansainvälistymisen kannalta kriittistä osaamista on Suomessa tarjolla yllin kyllin. Maahanmuuttajien työllistäminen juuri kv-tehtävissä antaisi yrityksille nopeasti sellaista kulttuurista ja hiljaista tietoa, jonka kerääminen ei omin päin ole helppoa tai edes mahdollista. Pitäisi olla rohkeampi rekrytoimaan henkilöitä, jotka tuntevat kohdemaan, sen kulttuurin, verkostot ja kielen hyvin. Tätä Suomesta jo löytyvää, useiden kymmenien eri kansallisuuksien arvokasta reserviä pitäisi hyödyntää huomattavasti tehokkaammin, Ala-Korpi teroittaa. Raimo Ala-Korpi Kansainvälistymispäällikkö Pirkanmaan ELYkeskus KUVA: RAIMO VUORISALO Mikä on asiakkaalle arvokasta? Kilpailu on kovaa myös ulkomailla, eikä hinta ole välttämättä se omaperäisin ja kestävin kilpailuedun lähde. Ostajalle on tärkeää tietää mitä myyjä tekee ylivoimaisesti muita tarjoajia paremmin. Ennen myyntitilannetta kannattaa kirkastaa itselle se, missä oma yritys on paras juuri kohdemaan valitulle asiakasryhmälle. Asiakas tekee päätöksen tiettyjen argumenttien pohjalta, ja siksi on hyvä ymmärtää millä perusteilla kyseisessä segmentissä päätöksiä tehdään, Ala-Korpi toteaa. Laita luottamus etusijalle Kansainvälistyminen on investointi, joka vaatii onnistuakseen paljon aikaa, rahaa ja resursseja. Toisaalta jos verkostojen rakentamiseen on panostettu ja suhteet kohdemaahan ovat hyvät, voi etabloituminen onnistua vähäisemmilläkin sijoituksilla. Jos yrittäjän oma persoona ja tahtotila ovat uskottavia, alkavat yhteistyökumppanitkin luottaa siihen, että kohdemaahan on tultu tosissaan eikä siellä luovuteta heti ensimmäisistä vastoinkäymisistä. Hyvästä luottamuksesta rakentuu pitkäkestoisia asiakassuhteita, jotka kestävät myös epäonnistumisia, Ala-Korpi kokoaa. PÄIVI SURAKKA AJASSA VINKKI KANSAINVÄLISTYMISEN REITIT Kansainväliseen kasvuun tähtäävät PK-yritykset dyntävät erilaisia kilpailuetuja, strategioita ja liiketoi- hyömintamalleja. Seuraavassa esimerkkejä: Kansainvälistymisessään teknologisia ja muita uusia novaatioita kaupallistavien born global -yritykset. t. in- Teollisissa verkostoissa kasvavat yritykset, kuten alihankkijasta tai osatoimittajasta järjestelmätoimittajaksi si tai niin sanotuksi superalihankkijaksi muuttuvat yritykset. t. Osaamisintensiiviset palvelukonsepteja hyödyntävät tykset, esimerkiksi tietointensiiviset liike-elämän palvelut, franchising, sisällöntuotanto ja luovat yri- alat. KUVAD: ISTOKPHOTO.COM

5 TÄMÄ JULKAISU ON MEDIAPLANETIN TUOTTAMA TEEMALEHTI ILMOITUSLIITE 5 PK yrityksillä paljon kaivattuja vahvuuksia HUOMIO MAAILMALLA Jos verkostojen rakentamiseen on panostettu ja suhteet kohdemaahan ovat hyvät, voi etabloituminen onnistua vähäisemmilläkin sijoituksilla. KUVA: RAIMO VUORISALO Kasvun ajurit 6 selvitys tutki suomalaisten kasvuyritysten ja PK yritysten kansainvälistymisen menestystekijöitä ja esteitä. Tutkimuksen takana on Elinkeinoelämän keskusliitto ja Ernst & Young. PK-yritykset olivat jaettavissa kolmeen ryhmään raportoimiensa menestystekijöiden perusteella: markkinaosaajiin, tuotanto-osaajiin ja verkosto-osaajiin. Mikä osaaja olet? Markkinaosaajat luottavat kansainvälistymisessään erityisesti asiakassuhteiden hallintaan, markkinointiosaamiseen, kohdemarkkinoiden tuntemukseen ja viestintäosaamiseen. Tuotanto-osaajat pitävät tuotantoteknologian edistyksellisyyttä, tuotevalikoiman monipuolisuutta ja tuotteisiin liittyviä muita ominaisuuksia kansainvälisen menestyksen takeina. Verkosto-osaajat puolestaan muodostavat mielellään kontakteja messuilla ja asiakastapaamisissa sekä pitävät jakeluverkoston hallintaa ja yrityksen imagoa tärkeinä menestymisessä. Verkostoidu, verkostoidu, verkostoidu! Organisaatioiden väliset verkostot pohjautuvat ihmisten välisiin suhteisiin. On luonnollista, että jotkut yritysjohtajat osaavat yhteistyön organisoinnin ja hyvien kumppaneiden etsimisen paremmin kuin toiset. Erityisesti tämä korostuu PKyrityksissä: johtajan tai yrittäjän persoonallisuus voi nousta suureen rooliin liiketoimintamahdollisuuksien löytämisessä ja hyödyntämisessä. Hyvistä ja laajoista sosiaalisista verkostoista voi olla apua esimerkiksi yrittäjän etsiessä rahoittajia liiketoiminnalleen. Verkostoitunut toimintamalli antaa yrityksen hyödynnettäväksi huomattavasti laajemman osaamispohjan, auttaa kehittämään tarjontaa, luo joustavuutta ja kustannustehokkuutta tuotantorakenteisiin sekä avaa uusia kanavia asiakaskontakteihin. Tiedosta menestystekijät Tulokset osoittavat, että PK-yritykset ja kasvuyritykset luottavat kansainvälistymisessä samanlaisiin vahvuuksiin ja menestystekijöihin. Molemmissa yritysryhmissä sellaiset tekijät, kuten asiakassuhteiden hallinta, tuotteiden laatu, kohdemarkkinoiden tuntemus, viestintäosaaminen ja erikoistuminen, saivat suurimman painoarvon. Selvityksen tulokset herättävät lupauksia, sillä suuressa joukossa suomalaisia PK-yrityksiä näyttäisi olevan sellaisia vahvuuksia, joilla on todistettavasti saavutettu merkittävää kasvua kansainvälisiltä markkinoilta. Suurimmat kasvun esteet liittyivät kansainväliseen markkinointiin sekä sopivien jakelukanavien ja asiakkaiden löytämiseen. Kasvun ajurit 6 luettavissa internetissä: KATI HUURTELA Suomi ja innovaatiot Innovaatiotoiminta rajattomassa maailmassa: Suomen liittyminen ja asemoituminen globaaleihin osaamis- ja arvoverkostoihin edellyttää aktiivista osallisuutta ja vaikuttamista näihin verkostoihin, osaajien kansainvälistä liikkuvuutta sekä innovaatioympäristömme vetovoimaisuuden määrätietoista kehittämistä. Kysynnän ohjaama innovointi, joka ottaa huomioon käyttäjien tarpeet niin julkisen kuin yksityisenkin sektorin toiminnassa, edellyttää kannustavia markkinoita sekä käyttäjien ja kehittäjien yhteisiä innovaatioprosesseja. Innovaatioprosessi Yksilöillä ja tiiviillä innovaatioyhteisöillä on keskeinen asema innovaatioprosesseissa. Yksilöiden ja yrittäjien innovaatiokyvykkyys ja kannusteet ovat tulevaisuuden kriittisiä menestystekijöitä. Innovaatiotoiminnan tulosten hyödyntäminen edellyttää laaja-alaista, myös rakenteiden uudistamiseen tähtäävää kehittämistoimintaa ja määrätietoista muutosjohtamista.

6 6 ILMOITUSLIITE TÄMÄ JULKAISU ON MEDIAPLANETIN TUOTTAMA TEEMALEHTI AJASSA Sovi huolellisesti - pärjäät parhaiten Kysymys: Mistä tekijöistä koostuu ulkomaankaupan hyvä hallinta? Vastaus: Huolellisesti hoidetuista sopimus-, toimitus- ja maksumenettelyistä. Kun kauppaa tehdään eri kulttuureista käsin, voi taustalla vaikuttaa hyvinkin erilaiset olettamat siitä mikä on kaupan kohde, oli kyse sitten tavaran tai palvelujen myynnistä. Useimmat riidat syntyvät siitä, ettei olla riittävän johdonmukaisesti ja tyhjentävästi määritelty mitä ollaan ostamassa tai myymässä, mitä kultakin sopijapuolelta edellytetään, milloin toimitus tapahtuu ja mitkä seuraamukset ovat, jos näin ei tapahdu, kertoo lakiasiainjohtaja Juhani Ristaniemi KONEelta. Toinen ongelmallinen alue liittyy maksujen perintään, minkä takia maksuehdot maksuvakuuksineen sekä riitojen ratkaisutapa on tärkeä miettiä ja sopia tarkkaan. Kansainvälinen perintä voi olla kallista ja on usein tuloksiltaan hyvin epävarmaa. SUOJASSA. Huolellisesti hoidetut perusasiat suojaavat liiketoimintaasi ja helpottavat keskittymistä kaupankäyntiin pidemmällä aikavälillä. KUVA: ISTOCKPHOTO.COM Panosta sopimusmalliin - pärjäät pitkälle Ammattilaisen konsultointi sopimuksenteossa on tehokasta riskienhallintaa, varsinkin ensimmäisiä sopimuksia tehdessä sekä aina silloin, kun kaupan luonne muuttuu. Sopimukset kannattaa aina tehdä huolella joko hyödyntäen yleisesti hyväksi tunnustettuja sopimusmalleja tai pyytämällä ulkomaankaupan sopimuksiin perehtynyttä juristia laatimaan räätälöidyn sopimuksen. Kun joku muu kuin ammattilainen tekee sopimuksia, syntyy helposti tahattomia väärinkäsityksiä, Ristaniemi muistuttaa, ja jatkaa: Jos kaupankäynti on luonteeltaan hyvin samankaltaista, voi samalla huolella laaditulla sopimuspohjalla pärjätä hyvin pitkälti ilman juristin lisäapua. Erityistä tarkkaavaisuutta on kuitenkin kiinnitettävä liitteiden ja muiden kauppakohtaisten eroavaisuuksien kirjaamiseen johdonmukaisesti. Hallinnoi toimituksia - jaat riskiä Ulkomaankaupan toimitusten hallintaa voi lisätä Incoterms-toimituslausekkeilla, joiden avulla kaupan osapuolet sopivat toimituksen kustannusten jakautumisesta, toimenpidevelvollisuuksista sekä riskin siirtymispisteestä. Incotermseja voi suositella niiden helpon käytettävyyden ja tunnettuuden takia. Sisältö on vakiintunut, mikä tekee käytöstä turvallista, kertoo Suomen Ifin kuljetuskorvauspäällikkö Marja Korkka. Toimituslausekkeiden käytössä on tärkeä muistaa, että ne koskevat ainoastaan toimitukseen liittyviä velvoitteita ja riskiäkin ainoastaan kuljetuksessa tapahtuvan tavaran vaurioitumisen tai tuhoutumisen osalta. Kauppaan liittyvät muut asiat tulee sopia erikseen. Toimituslausekkeet voivat tarjota myös kilpailuetua. Yritykset pyrkivät usein minimoimaan omat kustannukset, mutta se voi kostautua, jos kilpailija tarjoaa toimituksia paremmilla ehdoilla. Toimituslausekkeita voi 3ASKEL TARKAT AT SOPIMUKSET käyttää myös profiloitumisen välineenä, Korkka kertoo. Valitse sopiva maksutapa Ulkomaankaupan saatavat turvataan valitsemalla kaupankohteeseen, kohdemaahan ja markkinoille sopiva maksutapa. Yleensä yrittäjillä on tuotteeseen liittyvät asiat hyvin hoidossa, mutta tämän lisäksi tulee ottaa huomioon kauppakumppanin luottoriski sekä kohdemaan poliittinen ja taloudellinen tilanne eli maariski, kertoo ICC Suomen Pekka Heino, Senior Advisor, Trade Finance. Kansainvälisen kaupan maksutavasta riippuen saatavaan liittyviä riskejä voidaan sopia jätettäväksi kokonaan tai osaksi ostajalle, myyjälle, ostajan pankille, myyjän pankille tai useamman osapuolen kesken jaettavaksi. Avoimen luottokaupan maksutapojen ehdottaminen ostajalle saattaa vaikuttaa helpolta tavalta lisätä ostajan kiinnostusta viennin kiristyneessä markkinatilanteessa. Vientisaatavia ei silti kannata riskeerata. Tuotteen erinomaisella laadulla ja kaupan syntymisellä ei ole mitään merkitystä jos vientisaatavaa ei koskaan saada yrityksen omalle tilille turvaamaan yrityksen toiminnan jatkuvuutta. Kauppasumman saaminen yrityksen tilille mahdollisimman nopeasti ja kokonaisena on koko ketjun tärkein osa, Heino muistuttaa. PÄIVI SURAKKA HUOMIO Kansainvälisen yrityskaupan lyhyt muistilista Miltä markkinoilta haetaan kasvua ja minkä takia? Suunnittelu ja pitkän tähtäimen strategia kannattaa tehdä huolella kotimaassa. Mitä synergioita kauppa tuo yritystenne välille? Onko ostokohde sopiva yrityksenne strategiaan? Onko kohdemaassa haastava poliittinen, taloudellinen tai lainsäädännöllinen järjestelmä, joka vaikuttaa liiketoimintamahdollisuuksiin ja kenties selittää sen, minkä takia markkinoilla ei ole vielä kovaa kilpailua? Onko kohdemaassa rajoituksia omistukselle tai sopimusten täytäntöönpanolle? Mitä eroja on kirjanpitolainsäädännöissä ja verotuskäytännöissä? Miten tämä vaikuttaa paikallisella ja konsernitasolla? Kuka ammattilainen sopii työhön parhaiten? Rajoittaako kohdemaa kansainvälistä rahaliikennettä jollakin tavoin? Miten onnistuvat esimerkiksi pääoman, osinkojen, korkojen, maksujen tai rojaltien siirrot konttorien välillä? Miten valuuttakurssit vaikuttavat ostettavan omaisuuden arvoon? Neuvottelut osapuolien kanssa tulee suunnitella huolellisesti, keskittää huomio sopimusmalleihin ja suojautua yllättävien vastuiden varalta. Ammattilaisen puoleen kääntyminen on suositeltavaa lähes aina se säästää rahaa ja minimoi riskejä. FOR RESULTS In all areas of corporate and commercial law

7 NÄKÖKULMA TÄMÄ JULKAISU ON MEDIAPLANETIN TUOTTAMA TEEMALEHTI ILMOITUSLIITE 7 LYHYESTI 1 2 Venäjä - nousevia mahdollisuuksia vai ikuinen lupaus? Kysymys: Mikä Venäjällä kiinnostaa edelleen suomalaisyrityksiä? Vastaus: Luonnonvarat, koulutettu kansakunta ja lähes täydellistä modernisaatiota vaativa teollinen rakenne ja infrastruktuuri tekevät markkinasta vähintäänkin houkuttavan. ESIMERKKI Venäjän talous nähdään edelleen kasvavana huolimatta nykyisestä talouskriisistä. Venäjän taloudellinen kasvu, kehittymättömät markkinat, ostovoiman kasvu, infrastruktuurin kehittämisen tarve, rakentaminen ja ympäristön huolto sekä energia-ala nähdään mahdollisuuksina. Suomalaisten yritysten liiketoimintamahdollisuudet löytyvät aloilta, jotka ovat voimakkaassa kehitysvaiheessa myös Suomessa, mutta elinkaaressaan pidemmällä kuin Venäjällä. Tällaisia pidemmän aikavälin liiketoiminnan potentiaalia omaavia aloja ovat mm. energiasektori ja hyvinvointisektori. FAKTAA VENÄJÄSTÄ Tärkeimmät vientituotteet: öljy- ja öljytuotteet, luonnonkaasu, metallit, puu- ja puutuotteet, kemikaalit, puolustusteollisuuden tuotteet Tärkeimmät tuontituotteet: koneet ja laitteet, elintarvikkeet, kulutustavarat, lääkkeet, vilja, puolivalmisteiset metallit Matkapuhelintiheys: simkorttien mukaan koko maassa keskimäärin 134,1 %, Moskovassa yli 195 % ja Pietarissa 174 % (V 2009), matkapuhelinkäyttäjiä 187,5 miljoonaa (2008). 3G 3 On pyrittävä näkemään milloin kehitystoimenpiteet ja investoinnit käynnistyvät Venäjällä. Jukka-Pekka Bergman johtaja, professori, Lappeenrannan Teknillinen Yliopisto, NORDI KUVA: LUT Energiasektori Venäjällä energiasektorilla on nostettavissa esille ainakin kolme liiketoiminnallista erityisaluetta: sähkömarkkinoiden avautumisen kautta sähköntuotantokapasiteetin modernisointi ja jakeluverkon uusiminen, energiatehokkuuteen liittyvät sekä uusiutuvia energiamuotoja hyödyntävät teknologiat. Venäjän sähkön tarpeen tyydyttämiseksi on arvioitu investointitarpeeksi yli 380 miljardia dollaria vuoteen 2030 mennessä. Tähän prosessiin on nyt mahdollista päästä mukaan Venäjän käynnistettyä sähkömarkkinoidensa avaamisen vuonna Energiatehokkuus on otettu Venäjällä myös yhdeksi keinoksi turvata energian saatavuus ja myös ympäristöasiat ovat yhä merkittävämpiä, mikä tarkoittaa liiketoimintamahdollisuuksia suomalaisille innovatiivisille toimijoille. tiheys 5-8%, 3G puhelimet 10 % (2009) Internet-käyttäjiä: 45,25 miljoonaa (2008) Tieverkosto: valtion, alueiden ja kaupunkien omistamia maanteita km, päällystettyä maantietä noin km, moottoritietä km Rautatieverkosto: yht km, leveäraiteista rautatietä km, josta sähköistetty km; kapearaitetista rautatietä 957 km (Sahalin saari) LÄHDE: FINPRO RIKAS VENÄJÄ 1. Purjeveneet keskellä Pietaria ovat osoitus uudesta vauraudesta. Neuvostoliiton aikaan tuollainen näky ei olisi ollut mahdollinen.. 2. Venäjä on valtavasta koostaan johtuen todella potentiaalinen markkina monille toimialoille. 3. Verikirkko, yksi Pietarin keskeisistä nähtävyyksistä. KUVAT: SUOMI-VENÄJÄ-SEURA/ GHADI BOUSTAN, ISTOCKPHOTO. COM, SUOMI-VENÄJÄ-SEURA/GHA- DI BOUSTANI Hyvinvointisektori ja ICT Hyvinvointisektori voidaan nähdä myös erittäin lupaavana alana samoista syistä kuin Suomessa ja muualla EU:ssa. Huoltosuhde on jo EU:n alueella epäedullinen ja Venäjä seuraa tätä kehitystä. Tämä pakottaa muuttamaan toimintamalleja hyvin radikaalisti ja hyödyntämään uusia ICT-sovelluksia tukemaan palveluja aina sairaaloista kodissa tapahtuviin palveluihin. Venäjällä sairaaloissa toimitaan vielä ilman toiminnanohjausjärjestelmiä ja muita meillä käytettäviä perussovelluksia. Kodinhoitopalveluita erityisryhmille kuten vanhuksille ei Venäjällä ole ollenkaan. Siellä tulee eteen aivan samat tehostamistarpeet kuin EU-maissakin, mutta nopeammin, sillä Venäjällä ei ole vanhusten kodeissa tapahtuvaa hoivapalvelua missään muodossa. ICT markkinoita tarkasteltaessa on hyvä katsoa koko Venäjää. Vuosituhannen alkuvuosina esimerkiksi ICT sektorin kokonaismarkkinat lähes kaksinkertaistuivat runsaasta 15 miljardista dollarista lähes 30 miljardiin dollariin. Uusiutuvat energialähteet Kolmantena ja ehkä pisimmän aikavälin mahdollisuutena voidaan pitää uusiutuvien energialähteiden hyödyntämistä. Venäjän valtiolla on tutkimus- ja innovaatioohjelma kansallisessa energiastrategiassaan sähköntuotannon monipuolistamiseksi ja uusiutuvien energialähteiden hyödyntämiseksi. Siinä mainitaan mm. meille kiinnostavat tehokkaat ja puhtaat polttotekniikat fossiilisten polttoaineiden käytössä, polttokennot, aurinkoenergia, bioenergia ja yleisesti uusiutuvia energiamuotoja hyödyntävät teknologiat. JUKKA-PEKKA BERGMAN Jyvät akanoista Mene nyt maailmalle, jos ylipäätään aiot sinne mennä! Näinä talouden viheliäisinä aikoina jyvät erottuvat akanoista, ja tulevaisuuden menestystarinoille luodaan perusta. Tiesitkö, että esimerkiksi Stockmann pysyi Venäjällä 1990-luvun lopun kriisin aikoina muiden länsimaisten globaalien tavarataloketjun Carrefourin johdolla jättäessä silloin taantuvat markkinat. Stockmannin asema Venäjällä tuskin olisi nykyisen kaltaisen, jos se olisi hädissään jättänyt uppoavan laivan eli Venäjän romahtaneet markkinat. Markkinoilla on taipumus palkita oman tiensä kulkijoita. LÄHDE: RISTO E.J. PENTTILÄ JA TIMO VUORI Suoraan uuteen teknologiaan Venäjän nousevia liiketoimintamahdollisuuksia on samoilla aloilla kuin Suomessa tai muualla EU:ssa. Toisaalta maalla ei ole rasitteena välivaiheiden teknologioita, jotka on käytettävä loppuun ennen uusimista kuten meillä, vaan voidaan hypätä suoraan uuteen teknologiaan ja jättää väliin meillä vielä käytössä olevia. On pyrittävä näkemään milloin kehitystoimenpiteet ja investoinnit käynnistyvät Venäjällä. Olemme ainakin vielä monilla nousevilla liiketoiminnan alueilla varsin edistyneellä tasolla ja siksi mahdollisuudet Venäjällä ovat hyvät. LÄHDE: JUKKA-PEKKA BERGMAN Vienti Venäjälle muutoksessa Venäjälle vienti Suomesta on painottunut pitkään koneiden, laitteiden ja kuljetusvälineiden vientiin eli korkeahkosti jalostettujen tuotteiden vientiin. Tämä kertoo paljolti siitä, että Venäjän teollisuus ei pysty edelleenkään tuottamaan riittävästi haluttuja tuotteita markkinoilleen. Näiden tuotteiden suhteellisen osuuden pienentyminen viennissämme Venäjälle vuoden prosentista vuoden 2009 alun noin 42 prosenttiin voi kuvastaa Venäjän paranevasta kyvystä tuottaa itse tarvitsemiaan tuotteita. Tämä voi osittain johtua myös ulkomaisista investoinneista Venäjän teolliseen tuotantoon, joka kasvoi vuonna 2008 lähes 40 prosenttia eli yritykset siirtyvät liiketoiminnassaan viennistä paikalliseen tuotantoon. LÄHDE: JUKKA-PEKKA BERGMAN

8 8 ILMOITUSLIITE TÄMÄ JULKAISU ON MEDIAPLANETIN TUOTTAMA TEEMALEHTI 4ASKEL AJASSA SEURAA MARKKINOITA TOP 3 NOUSUSSA Tarja Päivärinne, Varapresidentti, aluejohtaja, Finpro Venäjä, Baltia ja IVY -maat KUVA: FINPRO 1 2 Turkki suomalaisten sijoituskohteena Kysymys: Olisiko Turkista tulevaisuuden Kiina suomalaisyrityksille? Vastaus: Maalla on annettavanaan potentiaalisesti isot kasvumarkkinat, mahdollisuudet tuotantoon ja kuluttajamarkkinoihin, sekä edullista ja helposti saatavilla olevaa nuorta työvoimaa. ESITTELY Suomalaisten sijoitusinto Turkkiin on kasvanut selvästi viimeisten vuosien aikana, niin maan taloustilanteen kohentumisen kuin EU-jäsenyysneuvotteluprosessinkin takia. Suomalaisyritys Sampo-Rosenlew Oy lähti Turkin markkinoille vuonna 2005 hakemaan kasvua ja otetta myös maan lähimarkkinoihin. Yhtiön toimitusjohtajan Jali Prihtin mukaan Turkki on sekä logistisesti että kustannusten ja työvoiman kannalta erittäin hyvä lisä yhtiön tuotantoon. Turkki on erittäin kiinnostava kohde yrityksellemme. Turkkia ympäröivät markkinat ovat myös hyvin potentiaalisia, ja suhteellisen hankalia hoitaa Suomesta käsin. Käsittelemmekin Turkkia laajempana kokonaisuutena ympäröivine markkinoineen. Ylläty positiivisesti! Prihti epäilee, että suurin hidaste laajemmalle sijoitusbuumille Suomesta Turkkiin on edelleen tiedon puute. Suomalaiset yritykset eivät ehkä tunne Turkin markkinoita riittävästi. Kieltämättä meilläkin oli puutteelliset tiedot markkinoista alle 10 vuotta sitten. Suuremmat yritykset 3 Turkissa tuntuvat olevan hyvin johdettuja, ja senior management on korkeasti koulutettua. Mekin olemme olleet positiivisesti yllättyneitä yritysten tasosta Turkissa. FAKTAA TURKISTA Turkki on aina ollut turvallinen ympäristö liiketoiminnan aloituksen kannalta. Ahmet Ashaboglu Rahoitusjohtaja, Koc Holding KUVA: ASHABOGLUN OMA ARKISTO Tulevaisuuden EU:n kasvumoottori? Vuoden 2009 lopussa Turkissa oli lähes 73 miljoonaa asukasta. Maan vuotuinen väestönkasvu oli 1.5 % mikä on OECD-maiden nopeimpia, ja mikä osaltaan lisää maan kulutuskysyntää. Maan väestörakenne on talouskasvun kannalta myös suotuisa, sillä yli 65-vuotiaiden osuus suhteessa työikäiseen väestöön on hyvin alhainen. Rahayksikkö: Turkin liira (TRY) BKT käyvin hinnoin: 730,0 miljardia USD vuonna 2008 BKT henkeä kohti käyvin hinnoin: arviolta USD v Tärkeimmät teollisuustuotteet: tekstiilit ja vaatteet, rauta- ja terästuotteet, kemikaalit, koneet ja laitteet Tärkeimmät vientituotteet: vaatteet ja tekstiilit, maataloustuotteet Tärkeimmät tuontituotteet: koneet, laitteet ja kuljetusvälineet, valmistetut tavarat, kemialliset aineet Suurimmat vientimaat: Saksa, Britannia, UAE, Ranska, Venäjä ja USA (2008) Suurimmat tuontimaat: Venäjä, Saksa, Kiina, USA ja Italia (2008) Turkki kuuluu teollisuusmaiden järjestö OECD: hen, mutta on sen köyhin jäsenmaa. Eurostatin arvioiden mukaan bkt henkeä kohti oli ostovoimakorjattuna 45,5 prosenttia EU-maiden keskiarvosta vuonna Suhde on tosin noussut vuoden 2001 jälkeen ja nousee lähivuosina edelleen, kun bkt kasvaa EU-maiden keskiarvoa nopeammin. LÄHDE: FINPRO TURKKI NOUSEE 1. Suomalaisten sijoitusinto Turkkiin on kasvanut selvästi viimeisten vuosien aikana, niin maan taloustilanteen kohentumisen kuin EU-jäsenyysneuvotteluprosessinkin takia. 2. Turkin talous on elpymässä kansainvälisen taantuman vaikutuksesta odotettua nopeammin. 3. Jali Prihti: Turkkia ympäröivät markkinat ovat myös hyvin potentiaalisia, ja suhteellisen hankalia hoitaa Suomesta käsin. Käsittelemmekin Turkkia laajempana kokonaisuutena ympäröivine markkinoineen. KUVAT: ISTOCKPHOTO.COM JA SAM- PO-ROSENLEW OY:N KUVA-ARKISTO Tällä hetkellä suomalaissijoittajille yksi tärkeimmistä toimialoista Turkissa on rakentaminen ja sen osa-alueet. Maassa tarvitaan yhä enemmän myös teollisuutta palvelevaa infrastruktuuria ja jo menestyviä Turkkiin sijoittuneita suomalaisyrityksiä ovat olleet mm. vahvat alihankkijat teräs- tai konepajateollisuuden toimialoilla. Historiallisesti katsottuna maan taloudellinen ja lainsäädännöllinen ympäristö on ollut omiaan vaikeuttamaan suorien ulkomaisten investointien tuloa maahan. Nykyään tilanne on kuitenkin aivan erilainen, ja Turkista on tullut yksi suosituimmista kohteista FDI-investoinneille, kertoo Turkin suurimman teollisuusalan yrityksen Koc Holdinging rahoitusjohtaja Ahmet Ashaboglu. Turvallinen aloituskenttä Turkin talous on elpymässä kansainvälisen taantuman vaikutuksesta odotettua nopeammin, ja maan BKT:n odotetaan kasvavan parhaimmillaan jopa 7 % vuonna Turkista on siis nopeasti kehittymässä alueensa markkinajohtaja. Maa on aina ollut turvallinen ympäristö liiketoiminnan aloituksen kannalta. Maassamme toimii jo nyt monia suuria kansainvälisiä yrityksiä, kuten Ford, Fiat sekä Case New Holland autoteollisuusalalla sekä UniCredit rahoitussektorilla, jotka ovat jo vuosien ajan nauttineet Turkin markkinoiden tarjoamista korkeista ja kestävistä tuotoista, Ashaboglu sanoo. NINA GARLO-MELKAS KAZAKSTAN Luonnonvaroiltaan rikkaan Kazakstanin teolli-! suustuotanto on kasvanut talouskriisin jälkeen alkuvuodesta 10 %. Suomalaiset kasvuyritykset ovat löytämässä Keski-Aasian. Kiinnostus on kaksisuuntaista: Kazakstanin ylin poliittinen johto on nimennyt tutkimus-, innovaatio- ja koulutusosaamisemme ansiosta Suomen mallimaakseen sekä perustanut hallintoonsa Suomi-ryhmän. Voimakkaimmin kasvavia toimialaoja ovat jalostus- ja valmistava teollisuus, kaivosteollisuus ja energiatuotanto. Kazakstanissa satsataan myös infrastruktuuriin, koulutukseen, terveydenhoitoon sekä maatalouden ja elintarviketeollisuuden uudistamiseen. Pietro Karjalainen Vientikeskuksen päällikkö, Finpro Viet Nam KUVA: FINPRO VIETNAM Vietnamin kasvunäkymät! vuodelle 2010 jatkuvat vahvana huolimatta vuoden 2009 hetkellisestä hidastumisesta. Talouden tärkeimpinä moottoreina toimivat vahva kasvu sisämarkkinoilla, erityisesti rakennussektorilla sekä maan asema uutena tuotannon ja alihankinnan Eldoradona maan liityttyä WTO:n jäseneksi vuonna Suomalaiselle vientiosaamiselle Vietnamissa avautuu mahdollisuuksia etenkin Cleantech ja energiatehokkuussektorilla, rakennusteollisuuden komponenteissa ja teknologioissa sekä juuri käynnistyneen 3G verkon kuluttaja- ja ammattisovellusten ympäristössä. Nina Jaakkola, Vientikeskuksen päällikkö, Finpro Meksiko KUVA: FINPRO KOLUMBIA Vuoden 2010 kasvuennuste on! 4% ja inflaatio on ollut ennätysalhainen, vuonna %. Kolumbia on väkiluvultaan 3. suurin Latinalaisessa Amerikassa. Maailmanpankin mukaan maa on 37. liiketoimintaympäristön helppoudessa. Ulkomaalaiset investoinnit ovat nousussa valtion kannustinohjelmien myötä ja EU:n ja Kolumbian väliset vapaakauppasopimus neuvottelut saatiin juuri päätökseen. Maalla on öljyvarantoja mutta uusiutuvien energiamuotojen kehitykseen panostetaan kuten ympäristöteknologiaan. Valtio investoi 25 miljardia dollaria infrastruktuuriprojekteihin kuten maanteihin, lentokenttiin ja satamiin. Muita mielenkiintoisia aloja ovat kaivosteollisuus, terveydenhuolto ja ICT.

9 TÄMÄ JULKAISU ON MEDIAPLANETIN TUOTTAMA TEEMALEHTI ILMOITUSLIITE 9 Taaleritehdas on varainhoitotalo, joka keskittyy vaurastuvien yksityishenkilöiden kokonaisvaltaiseen yksityispankkiiripalveluun ja toimii instituutioasiakkaille sijoitussalkkuja täydentävien palveluiden tarjoajana sekä kehittyvän Euroopan asiantuntijana. Lisätietoa: EUROOPAN TULEVAISUUS IDÄN JA LÄNNEN PORTILLA? Itä-Euroopan taloudet kasvavat Länsi-Eurooppaa nopeammin. EU-jäsenyysprosessit ovat tuoneet alueelle poliittista ja taloudellista vakautta. Sijoittajalle Itä-Eurooppa tarjoaa kiehtovan markkinan ja korkeat tuottoodotukset. N opeasti kehittyvä Itä-Eurooppa on taloudellisesti, poliittisesti, väestöllisesti ja maantieteellisesti tärkeä alue. Venäjä, Turkki ja Puola ovat Itä-Euroopan suurimmat taloudet ja niissä on myös laajimmat ja likvideimmät osakemarkkinat. Näillä kolmella keskeisellä maalla on kuitenkin erilaiset kilpailuedut: Venäjällä korostuu raaka-aineiden merkitys, Puolan talous hyötyy läheisemmästä integraatiostaan EU-talouksiin, kun taas Turkin merkittävin voimavara on osaava ja edullinen työvoima. Turkki ponnistaa vakaista oloista voimakkaaseen kasvuun Jo maantieteellisesti Turkki on avainroolissa: Euroopan ja Lähi-idän porttina sekä öljyn ja kaasun kauttakulkuväylänä Keski-Aasiasta Eurooppaan. Demografialtaan Turkki poikkeaa perinteisistä länsimaista: väestönkasvu on erittäin nopeaa (1,5 % v. 2009) ja väestön keski-ikä on vain 28 vuotta (Suomen väestönkasvu on 0,5% ja keski-ikä 41 vuotta). Turkki on 73 miljoonalla asukkaallaan Euroopan kolmanneksi suurin maa. Turkin väestö on hyvin koulutettua - maan yliopistoista valmistuu korkeakoulututkinnon suorittanutta vuosittain. Osaavan, yritteliään ja edullisen työvoiman lisäksi Turkin kilpailukykyä lisää laadukas teollisuustuotanto. Turkin tähtitoimialoja ovat autoteollisuus, kodinkoneiden ja televisioiden valmistus sekä lasitavarateollisuus. Turismi on myös erittäin tärkeää; Turkki on maailman seitsemänneksi suurin matkailumaa yli 21 miljardin vuotuisilla turismituloillaan. Kaiken kaikkiaan Turkin talouden odotetaan kasvavan selvästi EU-talouksia nopeammin, ja se on jo nyt maailman 15 suurimman talouden joukossa. Kasvua vakauttaa kotitalouksien ja valtion maltillinen velkaantuminen sekä pankkisektorin erittäin hyvä kunto. Käynnissä olevat EU-neuvottelut lisäävät omalta osaltaan Turkin vakautta ja asemaa Euroopan tulevaisuudessa. Taaleritehtaalla ainutlaatuista osaamista Turkin markkinoista Taaleritehtaan näkemyksen mukaan Turkki on sijoittajalle mahdollisuuksien maa. Meillä on ylivertaista osaamista ja tietoa alueesta, yrityksistä ja toimijoista. Pitkäaikainen kokemuksemme mahdollistaa tehokkaan ja aktiivisen salkunhoidon, johon Istanbulin pörssi tarjoaa likvidin markkinan yli 300 listatulla yrityksellään, päivittäisellä noin 1,4 miljardin euron osakevaihdollaan ja 200 miljardin euron markkina-arvollaan (Helsingin pörssin päivävaihto 0,5 miljardia euroa ja arvo 159 miljardia euroa). sijoita kehittyvään markkinaan! Lue lisää Tai soita turkki-asiantuntijallemme Ari Metsolle, puh Näkökulma: Suomalaisena istanbulissa Lähteet: Turkstat, Istanbulin pörssi, Eurostat, Automanufacturers association, IMF, ISPAT, Association of Turkish Real Estate Investment Companies, Tilastokeskus Suomen väestötilasto 2009, France Diplomatie

10 10 ILMOITUSLIITE TÄMÄ JULKAISU ON MEDIAPLANETIN TUOTTAMA TEEMALEHTI AJASSA Mielenkiintoinen Brasilia kutsuu sijoittajia Kysymys: Miksi Brasiliaan kannattaa sijoittaa? Vastaus: Brasilia on Latinalaisen Amerikan merkittävin ja koko maailman 10. suurin markkina-alue. Brasilian vahvuuksiin kuuluvat valtavat luonnonvarat, elintarvikkeiden tuotantopotentiaali, energiavarat sekä suuret työvoima- ja kuluttajareservit, jotka tulevat jatkossakin varmistamaan kansainvälisten investoijien ja viejien mielenkiinnon maata kohtaan. SUURI MAA. Omavarainen Brasilia kutsuu monia sijoittajia valtavan kasvupotentiaalinsa vuoksi. KUVA: ISTOCKPHOTO.COM Tulossa talousmaailman johtonelikko Brasilia kuuluu Venäjän, Intian ja Kiinan ohella nopeasti kehittyvien ns. BRIC-maiden ryhmään, jonka talouskasvua on osaltaan vauhdittanut siirtyminen kapitalistiseen markkinatalouteen ja toisaalta alueen valtaisat luonnonvarat ja väkirikkaus. On arvioitu, että vuoteen 2050 mennessä BRICryhmällä on potentiaalia muodostua talousmaailman johtonelikoksi, jonka hallussa on neljäsosa koko maapallon pinta-alasta ja, jossa elää jopa 40 % koko maailman väestöstä. Viimeisten 25 vuoden aikana Brasilia on onnistunut kääntämään taloutensa uudelleen kasvuuralle. Kaikkein konkreettisimpia merkkejä talouden murroksesta ovat olleet reaalisen korkotason voimakas laskeminen sekä pitkäkestoinen ja talouskasvun kannalta tärkeä tuloerojen tasoittuminen. Matalat korot ovat lisänneet kulutusluottojen ottamista hyvinkin voimakkaasti, sanoo Itau Unibancon ekonomisti Guilherme da Nóbrega. FAKTAA BRASILIASTA Rahayksikkö: 1 real (BRL) = 100 centavos Valuuttakurssi: 1 USD = 2,31 BRL (arvio vuoden 2009 keskikurssiksi) BKT: käyvin hinnoin mrd. USD (arvio 2009) BKT henkeä kohden: käyvin hinnoin USD Inflaatio: 4,4 % (arvio 2009); ennuste vuodelle 2010 on 3,5 % Tärkeimmät teollisuuden alat: petrokemia, moottoriajoneuvot ja niiden osat, teräs, tekstiilit, sementti, puutavara, rautamalmi, tina, koneet ja laitteet Päävientituotteet: ajoneuvot ja niiden osat, metallurgian tuotteet, soijapavut, viljat ja ruokaöljyt, kemikaalit Päätuontituotteet: koneet ja elektroniset laitteet, kemikaalit, öljy, ajoneuvot Tärkeimmät kauppakumppanit: USA, Argentiina, Kiina ja Saksa Verotus: yritysvero 34 %, ALV 7-25 %, luksustuotteiden osalta jopa yli 300 %, palkkavero 15-27,5 % Vuonna 2008 Brasiliaan virranneiden suorien ulkomaisten sijoitusten määrä oli 45 miljardia USD. Suurin osa ulkomaisista suorista sijoituksista kohdistui palvelualalle. Toiseksi suurin kohde ulkomaisille sijoituksille oli teollisuus. Omavaraisuudesta etua Vaikka Brasilia on ainakin toistaiseksi suhteellisen harvojen suomalaisyritysten investointikohde, sen merkityksen arvioidaan kasvavan lähivuosina. Etenkin jos maa selviää meneillään olevasta talous- ja finanssikriisistä keskimääräistä nopeammin ja vähemmin vaurioin, kuten yleisesti ennakoidaan. Vuonna 2009 Hollanti oli Euroopan alueen aktiivisin ulkomainen sijoittaja Brasilian markkinoille 6.5 miljardin dollarin sijoituksellaan, vastaten noin 21 % kokonaismäärästä. Toiseksi tulivat espanjalaiset 3.4 miljardin sijoituksillaan (n. 11 %). Suomalaisten tekemät suorat investoinnit olivat samanaikaisesti 56 miljoonaa dollaria (n. 0,2 %). Brasilia on viime vuosina päässyt hyötymään Kiinan nopeasta kehityksestä, sillä se on auttanut maata vakiinnuttamaan oman kotimaisen raaka-ainetuotannon ja -viennin. Maa kiinnostaakin monia sijoittajia juuri sen omavaraisuuden johdosta. Maassa on paljon omaa ruoka- ja öljytuotantoa toisin kuin juuri Kiinassa, joka tarvitsee paljon tuontitavaraa. Tämä tekee siitä riippuvaisemman muista maista ja siten Brasiliaa epävakaisemman. Suomalaiset alat kelpaavat Brasiliassa Brasilian talouden houkuttavuutta tulevaisuudessa on omiaan lisäämään myös suuret tekeillä olevat investoinnit infrastruktuuriin, öljyteollisuuteen ja offshore-hankkeisiin. Nämä tarjoavat runsaita toimitus- ja investointimahdollisuuksia myös suomalaiselle elinkeinoelämälle. Toistaiseksi suomalaisyritysten tärkeimpiä toimialoja Brasiliassa ovat olleet metsäteollisuus, kaivostoiminta, energia-ala sekä telekommunikaatio-ala. NINA GARLO-MELKAS Vientirenkaasta vauhtia PKyritykselle Pienikin yritys, jolla on hyvä, innovatiivinen tuote, voi ottaa oman osansa maailman markkinoista. Niina Nummela, Turun kauppakorkeakoulun kansainvälisen liiketoiminnan professori, on tutkinut vientirenkaiden onnistumisia ja kehittämisen kohteita. Vientirenkaista osa onnistuu ja osa ei. Tutkimusten mukaan kaikista parhaiten onnistuvat ne vientirenkaat, joiden tarve lähtee yrityksistä itsestään. Silloin yrityksillä on vaadittava sitoutuminen - täytyy muistaa että vientirengas on väliaikaisratkaisu, tyypillisesti kestoltaan 2 3 vuotta. Kun vientitoiminta ulkoistetaan vientipäällikölle parin, kolmen vuoden ajaksi, saattaa renkaan päättyessä olla epäselvää, miten vientitoimintaa jatketaan. Kynnyskysymys on siinä, miten paljon vientikokemusta ja markkinatuntemusta on siirtynyt asiantuntijalta yritykselle. Riittämätön tiedonsiirto johtaa pahimmillaan tilanteeseen, jossa yritys on vientirenkaan päättyessä samassa tilanteessa kuin siihen lähtiessään. Onnistuminen edellyttää realistisia odotuksia. Vientirenkaaseen osallistumista suunnittelevan yrityksen kannattaa kysyä kokemuksia suoraan muilta jo osallistuneilta yrityksiltä suora palaute sekä yhteistyöstä, omasta panoksesta että asiantuntijan roolista on erittäin arvokasta. KATI HUURTELA Kasvava Brasilia on täynnä mahdollisuuksia Mielikuvat sambasta, rannoista ja jalkapallosta ei ole koko totuus Brasiliasta. Maasta on viimeisen 15 vuoden aikana muovautunut maailmantalouden mallioppilas, jonka kehittyvistä markkinoista sijoittaja pääsee hyötymään FIM Brazil rahaston avulla. - Lähdemme siitä, että tunnemme yritykset ja niiden johdon henkilökohtaisesti, joten käymme säännöllisesti tutustumassa niihin paikan päällä. Näin löydämme myös potentiaalisia sijoituskohteita ennen kuin ne ovat kansainvälisen huomion kohteina, Ripatti muistuttaa. - Brasilia selvisi maailmanlaajuisesta talouskriisistä melko vähällä suurten kotimarkkinoiden ja jo 1990-luvulta jatkuneen, viisaan talouspolitiikkansa ansiosta. Tulevina vuosina kasvua siivittävät esimerkiksi jalkapallon MM-kisat vuonna 2014, Rion olympialaiset 2016 sekä Brasilian edustalta tehdyt öljylöydöt, jotka tekevät maasta maailman suurimpiin kuuluvan öljymahdin, luettelee FIM Brazilin rahastonhoitaja Mikko Ripatti. Paikalla Suomessa ja Brasiliassa FIM Brazil rahasto sijoittaa Brasiliassa pörssinoteerattuihin yrityksiin. Aktiivinen, tuottava rahastosijoittaminen vaatii vahvaa markkina- ja paikallistuntemusta. FIM on ainoa Brasiliaan sijoittava rahastonhoitaja, jonka rahastoa hoidetaan Suomessa. Asiantuntevuus palkitaan: FIM Brazil on pärjännyt rahastovertailuissa hyvin. - Meille on tärkeää, että asiakkaamme saavat tietoa sijoituksistaan mahdollisimman reaaliaikaisesti ja tarvittaessa kasvotusten. Tukena on laaja yhteistyöverkosto Brasiliassa sekä Suomen suurin kehittyvien markkinoiden tiimi, Ripatti kertoo.

Venäjän ja Itä-Euroopan taloudelliset näkymät

Venäjän ja Itä-Euroopan taloudelliset näkymät Venäjän ja Itä-Euroopan taloudelliset näkymät Pekka Sutela 04.04. 2008 www.bof.fi/bofit SUOMEN PANKKI FINLANDS BANK BANK OF FINLAND 1 Venäjä Maailman noin 10. suurin talous; suurempi kuin Korea, Intia

Lisätiedot

Maailmantalouden kehitystrendit [Tilastokeskus 3.10.2007] Jaakko Kiander Palkansaajien tutkimuslaitos

Maailmantalouden kehitystrendit [Tilastokeskus 3.10.2007] Jaakko Kiander Palkansaajien tutkimuslaitos Maailmantalouden kehitystrendit [Tilastokeskus 3.10.2007] Jaakko Kiander Palkansaajien tutkimuslaitos Maailmantalouden kehitystrendit! Lyhyen ajan muutokset Talouden suhdanteet Makrotalouden epätasapainot!

Lisätiedot

Venäjä suomalaisyrityksille: suuri mahdollisuus, kova haaste. Asiantuntija Timo Laukkanen EK:n toimittajaseminaari 22.9.2009

Venäjä suomalaisyrityksille: suuri mahdollisuus, kova haaste. Asiantuntija Timo Laukkanen EK:n toimittajaseminaari 22.9.2009 Venäjä suomalaisyrityksille: suuri mahdollisuus, kova haaste Asiantuntija Timo Laukkanen EK:n toimittajaseminaari 22.9.2009 Suuri mahdollisuus Sijainti Täydentävä tuotantorakenne Naapurin tuntemus Rakennemuutostarve

Lisätiedot

Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa

Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa 1. Mitkä ovat kasvun tyylilajit yleensä? 2. Globalisaatio haastaa rikkaat maat; olemme siis hyvässä seurassa 3. Kasvu tulee tuottavuudesta; mistä tuottavuus

Lisätiedot

Kurkistus talouden tulevaisuuteen Sähköurakoitsijapäivät 21.11.2013. Johtava ekonomisti Penna Urrila

Kurkistus talouden tulevaisuuteen Sähköurakoitsijapäivät 21.11.2013. Johtava ekonomisti Penna Urrila Kurkistus talouden tulevaisuuteen Sähköurakoitsijapäivät 21.11.2013 Johtava ekonomisti Penna Urrila KYSYMYS: Odotan talousvuodesta 2014 vuoteen 2013 verrattuna: A) Parempaa B) Yhtä hyvää C) Huonompaa 160

Lisätiedot

INNOVAATIOPOLITIIKAN MUUTOSTRENDIT MIKSI JA MITEN? Johtaja Timo Kekkonen, Innovaatioympäristö ja osaaminen, Elinkeinoelämän Keskusliitto EK

INNOVAATIOPOLITIIKAN MUUTOSTRENDIT MIKSI JA MITEN? Johtaja Timo Kekkonen, Innovaatioympäristö ja osaaminen, Elinkeinoelämän Keskusliitto EK INNOVAATIOPOLITIIKAN MUUTOSTRENDIT MIKSI JA MITEN? Johtaja Timo Kekkonen, Innovaatioympäristö ja osaaminen, Elinkeinoelämän Keskusliitto EK Mikä on innovaatio innovaatiostrategia innovaatiopolitiikka???

Lisätiedot

RAHAPÄIVÄ 20.9.2011 Megatrendien hyödyntäminen. Matti Alahuhta Toimitusjohtaja, KONE Oyj

RAHAPÄIVÄ 20.9.2011 Megatrendien hyödyntäminen. Matti Alahuhta Toimitusjohtaja, KONE Oyj RAHAPÄIVÄ 20.9.2011 Megatrendien hyödyntäminen Matti Alahuhta Toimitusjohtaja, KONE Oyj Agenda Taloudellinen kehitys Johtaminen megatrendejä hyödyntäen Johtaminen tämän päivän epävarmassa ympäristössä

Lisätiedot

Maailmantalouden tila, suunta ja Suomi

Maailmantalouden tila, suunta ja Suomi ICC - INFO Q 3-2014 Maailmantalouden tila, suunta ja Suomi Maailmantalouden tila ja suunta - World Economic Survey 3 / 2014 Maajohtaja Timo Vuori, Kansainvälinen kauppakamari ICC Suomi 1 Maailmantalouden

Lisätiedot

Pirkanmaan ELY-keskus pk-yritysten kasvun ja kansainvälistymisen edistäjänä. Tiina Ropo kansainvälistymisasiantuntija Pirkanmaan ELY-keskus

Pirkanmaan ELY-keskus pk-yritysten kasvun ja kansainvälistymisen edistäjänä. Tiina Ropo kansainvälistymisasiantuntija Pirkanmaan ELY-keskus Pirkanmaan ELY-keskus pk-yritysten kasvun ja kansainvälistymisen edistäjänä Tiina Ropo kansainvälistymisasiantuntija Pirkanmaan ELY-keskus 21.11.2012 Paukkuja uuden kasvun aikaansaamiseksi uusien kasvuyritysten

Lisätiedot

Energia ja luonnonvarat: tulevaisuuden gigatrendit. Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK

Energia ja luonnonvarat: tulevaisuuden gigatrendit. Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK Energia ja luonnonvarat: tulevaisuuden gigatrendit Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK Energia ja luonnonvarat: tulevaisuuden gigatrendit Gigaluokan muuttujia Kulutus ja päästöt Teknologiamarkkinat

Lisätiedot

Team Finland-verkosto edistää Suomen taloudellisia ulkosuhteita, yritysten kansainvälistymistä, Suomeen suuntautuvia investointeja sekä maakuvaa.

Team Finland-verkosto edistää Suomen taloudellisia ulkosuhteita, yritysten kansainvälistymistä, Suomeen suuntautuvia investointeja sekä maakuvaa. TEAM FINLAND: TAUSTAA Team Finland-verkosto edistää Suomen taloudellisia ulkosuhteita, yritysten kansainvälistymistä, Suomeen suuntautuvia investointeja sekä maakuvaa. Taustatekijät 1. Maailmantalouden

Lisätiedot

Ilmastonmuutos, ilmastopolitiikka ja talous mitkä ovat näkymät?

Ilmastonmuutos, ilmastopolitiikka ja talous mitkä ovat näkymät? Markku Ollikainen Ympäristöekonomian professori Ilmastopaneelin puheenjohtaja Ilmastonmuutos, ilmastopolitiikka ja talous mitkä ovat näkymät? Helsingin seudun ilmastoseminaari 12.2.2015 1. Vihreä talous

Lisätiedot

Suorat ulkomaiset investoinnit maailmalla ja Suomessa 2014

Suorat ulkomaiset investoinnit maailmalla ja Suomessa 2014 Suorat ulkomaiset investoinnit maailmalla ja Suomessa 2014 FDI vuonna 2014 Globaali katsaus Globaali FDI 2014 - ennakkotiedot Globaalit investointivirrat kaukana huippuvuosista 2014 laskua 8 % (1260 mrd

Lisätiedot

Taantumasta rakennemuutokseen: Miten Suomen käy? Matti Pohjola

Taantumasta rakennemuutokseen: Miten Suomen käy? Matti Pohjola Taantumasta rakennemuutokseen: Miten Suomen käy? Matti Pohjola Suomen kansantalouden haasteet 1) Syvä taantuma jonka yli on vain elettävä 2) Kansantalouden rakennemuutos syventää taantumaa ja hidastaa

Lisätiedot

Teollinen Internet. Tatu Lund

Teollinen Internet. Tatu Lund Teollinen Internet Tatu Lund Suomalaisen yritystoiminnan kannattavuus ja tuottavuus ovat kriisissä. Nokia vetoinen ICT klusteri oli tuottavuudeltaan Suomen kärjessä ja sen romahdus näkyy selvästi tilastoissa.

Lisätiedot

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 2015. 31.8.2015 TULLI Tilastointi 1

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 2015. 31.8.2015 TULLI Tilastointi 1 Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 2015 31.8.2015 TULLI Tilastointi 1 VIENTI, TUONTI JA KAUPPATASE KUUKAUSITTAIN 2011-2015 7 Mrd. e 6 5 4 3 2 1 0-1 -2 2011 2012 2013 2014 2015 Vienti Tuonti Kauppatase 31.8.2015

Lisätiedot

Pk-yritysbarometri, kevät 2016. Alueraportti, Pirkanmaa

Pk-yritysbarometri, kevät 2016. Alueraportti, Pirkanmaa Pk-yritysbarometri, kevät 016 Alueraportti, 1: Yritysten osuudet eri toimialoilla, % Teollisuus 7 9 Rakentaminen Kauppa 1 1 1 16 Palvelut 60 61 Muut 1 1 0 0 30 40 0 60 70 : Henkilökunnan määrän muutosodotukset

Lisätiedot

Pk-yritysbarometri, syksy 2015. Alueraportti, Pohjois-Pohjanmaa Toimitusjohtaja Marjo Kolehmainen

Pk-yritysbarometri, syksy 2015. Alueraportti, Pohjois-Pohjanmaa Toimitusjohtaja Marjo Kolehmainen Pk-yritysbarometri, syksy 2015 Alueraportti, Pohjois-Pohjanmaa Toimitusjohtaja Marjo Kolehmainen 1 Liikevaihto nyt verrattuna edelliseen 12 kk takaiseen tilanteeseen, kaikki toimialat 60 50 40 30 20 10

Lisätiedot

Teollisuussijoitus Oy

Teollisuussijoitus Oy Teollisuussijoitus Oy Pääomasijoituksia kasvuyrityksille Juha Lehtola, Johtaja, Venture Capital- sijoitukset Missio Teollisuussijoitus on valtion pääomasijoitusyhtiö, joka pääomasijoittamisen keinoin ja

Lisätiedot

Pk-yritysbarometri, syksy 2015. Alueraportti, Kanta-Häme

Pk-yritysbarometri, syksy 2015. Alueraportti, Kanta-Häme Pk-yritysbarometri, syksy Alueraportti, : Yritysten osuudet eri toimialoilla, % Teollisuus Rakentaminen Kauppa 7 7 Palvelut 7 Muut 7 Lähde: Pk-yritysbarometri, syksy Pk-yritysbarometri, syksy alueraportti,

Lisätiedot

Mistä apua luonnontuotealan kansainvälistymiseen? Luonnontuotealan seminaari, Ähtäri 09.10.2003 Anneli Okkonen

Mistä apua luonnontuotealan kansainvälistymiseen? Luonnontuotealan seminaari, Ähtäri 09.10.2003 Anneli Okkonen Mistä apua luonnontuotealan kansainvälistymiseen? Luonnontuotealan seminaari, Ähtäri 09.10.2003 Anneli Okkonen Sisältö Mitä kansainvälistyminen on? Kansainvälistymisen menestystekijöitä Kansallisen innovaatioympäristön

Lisätiedot

Maailmantalouden tila, suunta ja Suomi

Maailmantalouden tila, suunta ja Suomi ICC - INFO Q 1-2014 Maailmantalouden tila, suunta ja Suomi Maailmantalouden tila ja suunta - World Economic Survey 1 / 2014 Timo Vuori, maajohtaja, Kansainvälinen kauppakamari ICC Suomi 1 World Economic

Lisätiedot

KAIVOSTEOLLISUUDEN KASVUOHJELMA 2015-2017

KAIVOSTEOLLISUUDEN KASVUOHJELMA 2015-2017 KAIVOSTEOLLISUUDEN KASVUOHJELMA 2015-2017 Tuomo Airaksinen, Finpro 24.2.2015 Team Finland kasvuohjelmat ja rahoitus Team Finland Pk-yritysten kansainvälisen liiketoiminnan kehittämiseen suunnattuja - toteutetaan

Lisätiedot

22.09.11 1 IIVARI MONONEN OY. Yritysoston kautta kansainvälistä kasvua Ari Mononen 22.9.2011

22.09.11 1 IIVARI MONONEN OY. Yritysoston kautta kansainvälistä kasvua Ari Mononen 22.9.2011 22.09.11 1 IIVARI MONONEN OY Yritysoston kautta kansainvälistä kasvua Ari Mononen 22.9.2011 22.04.09 2 LIIKEIDEA Iivari Mononen -konserni valmistaa ja myy infrastruktuurin rakentamisessa tarvittavia korkean

Lisätiedot

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 2014. 27.2.2015 TULLI Tilastointi 1

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 2014. 27.2.2015 TULLI Tilastointi 1 Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 214 27.2.215 TULLI Tilastointi 1 TUONTI, VIENTI JA KAUPPATASE 199-214 Mrd e 7 6 5 4 3 2 1-1 9 91 92 93 94 95 96 97 98 99 1 2 3 4 5 6 7 8 9 1 11 12 13 14 Kauppatase Tuonti

Lisätiedot

Talouden näkymiä vihdoin vihreää nousukaudelle? Reijo Heiskanen. Twitter : @OP_Pohjola_Ekon

Talouden näkymiä vihdoin vihreää nousukaudelle? Reijo Heiskanen. Twitter : @OP_Pohjola_Ekon Talouden näkymiä vihdoin vihreää nousukaudelle? Reijo Heiskanen Twitter : @OP_Pohjola_Ekon Markkinoilla kasvuveturin muutos näkyy selvästi indeksi 2008=100 140 Maailman raaka-aineiden hinnat ja osakekurssit

Lisätiedot

AV-Group Russia. Linkki tulokselliseen toimintaan Venäjän markkinoille

AV-Group Russia. Linkki tulokselliseen toimintaan Venäjän markkinoille AV-Group Russia Linkki tulokselliseen toimintaan Venäjän markkinoille AV-Group Russia tausta Asiantuntemus sekä tieto-taito Venäjän kaupasta ja markkinoista Halu auttaa ja tukea suomalaista liiketoimintaa

Lisätiedot

Tekes on innovaatiorahoittaja, joka kannustaa yrityksiä haasteelliseen tutkimus- ja kehitystoimintaan

Tekes on innovaatiorahoittaja, joka kannustaa yrityksiä haasteelliseen tutkimus- ja kehitystoimintaan Tekes lyhyesti Mitä Tekes tekee? Tekes on innovaatiorahoittaja, joka kannustaa yrityksiä haasteelliseen tutkimus- ja kehitystoimintaan Tekes hyväksyy korkeampia riskejä kuin yksityiset rahoittajat rahoittaa

Lisätiedot

Verkkokaupan kasvuohjelma tavoitteena globaali pk-yrittäjyys

Verkkokaupan kasvuohjelma tavoitteena globaali pk-yrittäjyys Verkkokaupan kasvuohjelma tavoitteena globaali pk-yrittäjyys Kari Pokkinen, Finpro 16.4.2015 2 Finpro Export Finland yritysten kansainvälistäjä Export Finland on suomalaisten yritysten kansainvälistäjä,

Lisätiedot

Luomun vientiseminaari 16.5. Team Finlandin anti luomuviennille

Luomun vientiseminaari 16.5. Team Finlandin anti luomuviennille Luomun vientiseminaari 16.5. Team Finlandin anti luomuviennille Ylitarkastaja Mikko Härkönen, TEM mikko.harkonen@tem.fi TEAM FINLAND: TAUSTAA Team Finland-verkosto edistää Suomen taloudellisia ulkosuhteita,

Lisätiedot

Onko sinun ideasi seuraava menestystarina? Pyydä asiantuntija-arvio alueesi Tuoteväylä-tiimistä

Onko sinun ideasi seuraava menestystarina? Pyydä asiantuntija-arvio alueesi Tuoteväylä-tiimistä Onko sinun ideasi seuraava menestystarina? Pyydä asiantuntija-arvio alueesi Tuoteväylä-tiimistä Tuo ideasi Tuoteväylän asiantuntijoiden arvioitavaksi Onko sinulla uusi innovatiivinen idea, josta voisi

Lisätiedot

Finpron kansainvälistymispalveluiden uudistuminen Jukka Lohivuo Aluepäällikkö, Export Finland 27.11.2014

Finpron kansainvälistymispalveluiden uudistuminen Jukka Lohivuo Aluepäällikkö, Export Finland 27.11.2014 Finpron kansainvälistymispalveluiden uudistuminen Jukka Lohivuo Aluepäällikkö, Export Finland 27.11.2014 2 25/09/2014 Finpro Finpron kansainvälinen verkosto 3 25/09/2014 Finpro Export Finlandin palvelut

Lisätiedot

Muutokset henkilökunnan määrässä yrityksen perustamisesta alkaen. 10 % 15 % kasvanut vähintään viidellä henkilöllä 9 % kasvanut 3-4 henkilöllä 44 % 22 % kasvanut 1-2 henkilöllä pysynyt ennallaan vähentynyt

Lisätiedot

Vientiverkostoyhteistyöllä kaukomaille. Alvarium TURKU

Vientiverkostoyhteistyöllä kaukomaille. Alvarium TURKU Vientiverkostoyhteistyöllä kaukomaille Alvarium TURKU Mikä on vientiverkosto 1 2 4-6 ei-kilpailevan yrityksen muodostama yhteenliittymä, jolla organisoidaan yhteinen viennin toteutus kokonaispakettina

Lisätiedot

Miten Ukrainan tilanne heijastuu Suomen talouteen?

Miten Ukrainan tilanne heijastuu Suomen talouteen? Miten Ukrainan tilanne heijastuu Suomen talouteen? Donetsk Luhansk Donetskin ja Luhanskin alueella asuu 6,5 milj. ihmistä eli 15% Ukrainan väkiluvusta. Krimin niemimaalla, ml. Sevastopol, asuu lähes 2,5

Lisätiedot

Kaupan näkymät 2012 2013. Myynti-, työllisyys- ja investointinäkymät

Kaupan näkymät 2012 2013. Myynti-, työllisyys- ja investointinäkymät Kaupan näkymät 2012 2013 Myynti-, työllisyys- ja investointinäkymät Kaupan myynti 2011 Liikevaihto yht. 127 mrd. euroa (pl. alv) 13% 13% 29 % Autokauppa Tukkukauppa Vähittäiskauppa Päivittäistavarakauppa

Lisätiedot

Suorat sijoitukset Suomeen ja ulkomaille viime vuosina

Suorat sijoitukset Suomeen ja ulkomaille viime vuosina Suorat sijoitukset Suomeen ja ulkomaille viime vuosina 17.4.2013 Topias Leino Suomen Pankki Rahoitusmarkkina- ja tilasto-osasto Maksutasetoimisto Esityksen sisältö Mitä tarkoitetaan suorilla ulkomaisilla

Lisätiedot

Accelerate your internationalization and export! KEURUU 22.11.2012

Accelerate your internationalization and export! KEURUU 22.11.2012 Accelerate your internationalization and export! KEURUU 22.11.2012 Askelmerkkejä kansainvälistymiseen Vientitoiminnan aloittaminen / uusien vientimaiden valinta - Kenelle tuotteenne / palvelunne on kehitetty?

Lisätiedot

Suomen kaupan barometri Kevät 2011. Suomalais-Venäläinen kauppakamari Tutkimuksen tekijä:

Suomen kaupan barometri Kevät 2011. Suomalais-Venäläinen kauppakamari Tutkimuksen tekijä: Suomen kaupan barometri Kevät 11 Suomalais-Venäläinen kauppakamari Tutkimuksen tekijä: 1 1 8 mrd. Suomen ja Venäjän välinen kauppa 9, 6,7,815,16 3 5 6 7 8 9 1 Lähteet: Suomen tulli Tilastokeskus Tavaroita

Lisätiedot

Metsäbiotalouden uudet mahdollisuudet. Sixten Sunabacka Strateginen johtaja Työ- ja elinkeinoministeriö Metsäalan strateginen ohjelma

Metsäbiotalouden uudet mahdollisuudet. Sixten Sunabacka Strateginen johtaja Työ- ja elinkeinoministeriö Metsäalan strateginen ohjelma Metsäbiotalouden uudet mahdollisuudet Sixten Sunabacka Strateginen johtaja Työ- ja elinkeinoministeriö Metsäalan strateginen ohjelma Esityksen sisältö Metsäalan nykytilanne Globaalit trendit sekä metsäbiotalouden

Lisätiedot

Maailmantalouden tila, suunta ja Suomi

Maailmantalouden tila, suunta ja Suomi ICC - INFO 14.8.2013 Maailmantalouden tila, suunta ja Suomi Esittely - Maailmantalouden tila ja suunta World Economic Survey 3 / 2013 Timo Vuori, maajohtaja, Kansainvälinen kauppakamari ICC Suomi 1 World

Lisätiedot

Miten lisää kilpailukykyä? Partneripäivät 12.9.2014 Leena Mörttinen

Miten lisää kilpailukykyä? Partneripäivät 12.9.2014 Leena Mörttinen Miten lisää kilpailukykyä? Partneripäivät 12.9.2014 Leena Mörttinen Suomen talous yskii Bruttokansantuote 2014 BKT kasvu, % Latvia Vuosimuutos, % Liettua Puola Ruotsi Iso-Britannia Luxemburg Romania Unkari

Lisätiedot

Suomen arktinen strategia

Suomen arktinen strategia Liite 1 Suomen arktinen strategia EU-asioiden alivaltiosihteeri Jukka Salovaara Talousneuvosto 18.1.2011 Miksi Arktinen Strategia Arktisen merkitys kasvaa EU saa vahvemman arktisen ulottuvuuden (laajentuminen)

Lisätiedot

Globaali tuotanto ja alihankinta seminaari. Taustamateriaali Tammikuu 2007 Nina Jaakkola, Finpro Meksiko

Globaali tuotanto ja alihankinta seminaari. Taustamateriaali Tammikuu 2007 Nina Jaakkola, Finpro Meksiko Globaali tuotanto ja alihankinta seminaari Taustamateriaali Tammikuu 2007 Nina Jaakkola, Finpro Meksiko Taustaa Ulkoiset tekijät Maailman moninapaisuus Haastavampi kansainvälinen kilpailu Sisäiset tekijät

Lisätiedot

Itämeren alueen meriteollisuuden erityispiirteet ja yhteistyömahdollisuudet

Itämeren alueen meriteollisuuden erityispiirteet ja yhteistyömahdollisuudet Itämeren alueen meriteollisuuden erityispiirteet ja yhteistyömahdollisuudet Tapio Karvonen 7.6.2012 Itämeri-foorumi 0 Sisältö Laivanrakennuksen tila maailmalla Trendit Itämeren alueen maiden meriteollisuuden

Lisätiedot

Pirkanmaan ELY-keskus vastaa kansainvälistymishaasteisiin

Pirkanmaan ELY-keskus vastaa kansainvälistymishaasteisiin Pirkanmaan ELY-keskus vastaa kansainvälistymishaasteisiin Tiina Ropo Kansainvälistymisasiantuntija Pirkanmaan ELY-keskus, Tiina Ropo, Innovaatiot ja Kansainvälistyvä liiketoiminta / Osaamisesta Kasvua

Lisätiedot

Ulkoasiainministeriön VKE-palvelut. Elinkeinoelämän ympäristöfoorumi 6.10.2010

Ulkoasiainministeriön VKE-palvelut. Elinkeinoelämän ympäristöfoorumi 6.10.2010 Ulkoasiainministeriön VKE-palvelut Elinkeinoelämän ympäristöfoorumi Vienninedistämisorganisaatiot Työ- ja elinkeinoministeriö Finpron vientikeskusverkosto 40 maassa Teknologian ja innovaatioiden kehittämiskeskus

Lisätiedot

Talouden näkymät. Pörssi-ilta Jyväskylä 18.11.2014 Kari Heimonen Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulu

Talouden näkymät. Pörssi-ilta Jyväskylä 18.11.2014 Kari Heimonen Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulu Talouden näkymät Pörssi-ilta Jyväskylä 18.11.2014 Kari Heimonen Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulu Talouden näkymät Ennustamisen vaikeus Maailma Eurooppa Suomi Talouden näkymät; 2008, 2009, 2010,

Lisätiedot

EU:n metsästrategia - metsäteollisuuden näkökulma

EU:n metsästrategia - metsäteollisuuden näkökulma EU:n metsästrategia - metsäteollisuuden näkökulma Robinwood Plus Workshop, Metsäteollisuus ry 2 EU:n metsät osana globaalia metsätaloutta Metsien peittävyys n. 4 miljardia ha = 30 % maapallon maapinta-alasta

Lisätiedot

KONE-, LAITE- JA ELEKTRONIIKKATEOLLISUUDEN ASIANTUNTIJASEMINAARI LAHTI 19.11.2009 Pekka Savolainen Hämeen TE-keskus

KONE-, LAITE- JA ELEKTRONIIKKATEOLLISUUDEN ASIANTUNTIJASEMINAARI LAHTI 19.11.2009 Pekka Savolainen Hämeen TE-keskus KONE-, LAITE- JA ELEKTRONIIKKATEOLLISUUDEN ASIANTUNTIJASEMINAARI LAHTI 19.11.2009 Pekka Savolainen Hämeen TE-keskus ELYjen toimipaikat ja aluejako Asetusluonnoksen 1.9. mukaan JOHTAJA LUONNOS 14.10.2009

Lisätiedot

ClimBus Business Breakfast Oulu 27.3.2009

ClimBus Business Breakfast Oulu 27.3.2009 ClimBus Business Breakfast Oulu 27.3.2009 Ritva Heikkinen Asiantuntija, Energia ja ympäristö Innovaatiot ja kansainvälistyvä liiketoiminta Pohjois-Pohjanmaan TE-keskus ClimBus Climbus Business Breakfast

Lisätiedot

Helsingin pörssin lupaavimmat osakkeet 2007

Helsingin pörssin lupaavimmat osakkeet 2007 AVAIMESI VAHVAAN VARAINHOITOON Helsingin pörssin lupaavimmat osakkeet 2007 Markus Salin Salkunhoitaja Elina Pankkiiriliike Oy www.elinavh.fi Elina Pankkiiriliike Oy Elina on sitoutumaton kotimainen varainhoitoyhtiö

Lisätiedot

CLEANTECH-INNOVAATIOIDEN KAUPALLISTAMINEN EAKR-HANKE A30069

CLEANTECH-INNOVAATIOIDEN KAUPALLISTAMINEN EAKR-HANKE A30069 INNOVAATIOPUTKESTA YRITYSTOIMINTAA CLEANTECH-INNOVAATIOIDEN KAUPALLISTAMINEN EAKR-HANKE A30069 INNOVAATIOPUTKESTA YRITYSTOIMINTAA Cleantech-innovaatioiden kaupallistaminen Antti Herlevi Loppuseminaari

Lisätiedot

PK-yritysten kansainvälistysmisohjelma

PK-yritysten kansainvälistysmisohjelma PK-yritysten kansainvälistysmisohjelma Mitä? 2 Valtakunnallinen pk-yritysten kansainvälistymisvalmiuksien arviointi- ja kehittämisohjelma Yritys-, tuote- ja maakohtaisesti suoritettava asiantuntijapalvelu

Lisätiedot

kansainväliseen liiketoimintaan 16.8.2013 #1027684

kansainväliseen liiketoimintaan 16.8.2013 #1027684 Kasvuväylä Vauhtia kansainväliseen liiketoimintaan 16.8.2013 #1027684 Kasvuväylä Kotimarkkinoilta kansainväliseen kasvuun Kasvuun ja kansainvälistymiseen parhaiten sopivat julkiset palvelut ja rahoitus

Lisätiedot

Miten kehittyä metsäteollisuuden hovihankkijasta myös kansainväliseksi energia-asiantuntijaksi

Miten kehittyä metsäteollisuuden hovihankkijasta myös kansainväliseksi energia-asiantuntijaksi Engineering and Technical Services since 1973 CTS GROWS GREEN Miten kehittyä metsäteollisuuden hovihankkijasta myös kansainväliseksi energia-asiantuntijaksi Antti Lukka, toimitusjohtaja CTS Engtec 3.11.2009

Lisätiedot

Alueiden kehitysnäkymät Kestävän kasvun ja uudistamisen mahdollisuudet

Alueiden kehitysnäkymät Kestävän kasvun ja uudistamisen mahdollisuudet Alueiden kehitysnäkymät Kestävän kasvun ja uudistamisen mahdollisuudet Elinkeinoministeri Olli Rehn Alueelliset kehitysnäkymät 2/2015 julkistamistilaisuus Jyväskylä 24.9.2015 Team Finland -verkoston vahvistaminen

Lisätiedot

Kansainvälistä liiketoimintaa elintarvikkeista. Sapuska

Kansainvälistä liiketoimintaa elintarvikkeista. Sapuska Kansainvälistä liiketoimintaa elintarvikkeista Sapuska Tekesin ohjelma 2009 2012 Miksi Sapuska? Tekesin Sapuska Kansainvälistä liiketoimintaa elintarvikkeista -ohjelma on suunnattu Suomessa toimiville

Lisätiedot

Finnveran osavuosikatsaus 1.1. 30.6.2008. Tausta-aineisto 28.8.2008

Finnveran osavuosikatsaus 1.1. 30.6.2008. Tausta-aineisto 28.8.2008 Finnveran osavuosikatsaus 1.1. 30.6.2008 Tausta-aineisto 28.8.2008 Sisältö 1. Alkuvuosi lyhyesti 2. Finnveran liiketoiminta 1.1. 30.6.2008 Kotimaan ja viennin rahoitus 3. Finnvera-konsernin avainluvut

Lisätiedot

Tekesin rahoitus yrityksille

Tekesin rahoitus yrityksille DM xx-2013 How to do business with drones? 26.8.2015 Tekesin rahoitus yrityksille Sampsa Nissinen Palvelujohtaja, Nuoret teollisuustuoteyritykset Tekes Yrityksille joilla on Halu ja kyky kasvaa Intoa ja

Lisätiedot

Markkinakatsaus raaka-ainemarkkinoilla kupla vai mahdollisuus? Leena Mörttinen

Markkinakatsaus raaka-ainemarkkinoilla kupla vai mahdollisuus? Leena Mörttinen Markkinakatsaus raaka-ainemarkkinoilla kupla vai mahdollisuus? 1 Leena Mörttinen Maailmantalous laskusuhdanteeseen kysyntäpaineet hieman helpottamassa 2006 2007 2008E 2009E BKT:n kasvu, % Tammi Huhti Tammi

Lisätiedot

Developing business together. SUOMI

Developing business together. SUOMI SUOMI Developing business together. Finnpartnership tarjoaa suomalaisyrityksille uusia yhteistyömahdollisuuksia kehitysmaissa Finnpartnership-liikekumppanuusohjelma tarjoaa suomalaisyrityksille kehitysmaaliiketoimintaan

Lisätiedot

Kasvu- ja omistajayrittäjyyden edistäminen

Kasvu- ja omistajayrittäjyyden edistäminen Kasvu- ja omistajayrittäjyyden edistäminen EK:n yrittäjävaltuuskunnan kesäkokous 14.8.2009 Valtiosihteeri Riina Nevamäki Työ- ja elinkeinoministeriö Kasvu- ja omistajayrittäjyyden seurantatyöryhmä Asetettu

Lisätiedot

Teknologiateollisuus merkittävin elinkeino Suomessa

Teknologiateollisuus merkittävin elinkeino Suomessa Teknologiateollisuus merkittävin elinkeino Suomessa 60 % Suomen koko viennistä. 80 % Suomen koko elinkeinoelämän t&k investoinneista. Alan yritykset työllistävät suoraan noin 290 000 ihmistä, välillinen

Lisätiedot

Pelastaako Luoteis-Venäjän ja Pietarin talouskasvu Itä-Suomen? Pekka Sutela www.bof.fi/bofit 4.9.2008 Venäjä / Neuvostoliitto Suomen kauppakumppanina 100 80 60 Osuus, % Vienti Venäjälle / NL:on Tuonti

Lisätiedot

Maailmantalouden vauhti kiihtyy?

Maailmantalouden vauhti kiihtyy? Maailmantalouden vauhti kiihtyy? Metsänomistajan talvipäivä, 30.1.2010 Timo Vesala, Rahoitusmarkkinaekonomisti timo.vesala@tapiola.fi, 09-4532458 3.2.2010 1 Agenda 1. Taloushistoria n.1980 2007 viidessä

Lisätiedot

uusia päämääriä Rio+20 Lisää tähän ja otsikko kestävä kehitys tuloksia ja Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK

uusia päämääriä Rio+20 Lisää tähän ja otsikko kestävä kehitys tuloksia ja Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK Rio+20 Lisää tähän ja otsikko kestävä kehitys tuloksia ja uusia päämääriä Johtaja, EK Säteilevät Naiset seminaari Rion ympäristö- ja kehityskonferenssi 1992 Suurten lukujen tapahtuma 180 valtiota, 120

Lisätiedot

Kaakkois-Suomen alueelliset kehitysnäkymät. OTE-jaosto 13.9.2012

Kaakkois-Suomen alueelliset kehitysnäkymät. OTE-jaosto 13.9.2012 Kaakkois-Suomen alueelliset kehitysnäkymät OTE-jaosto 13.9.2012 Kaakkois-Suomen alueelliset kehitysnäkymät Alueilla ja TEM:ssä laaditaan kaksi kertaa vuodessa alueellisten kehitysnäkymien katsaukset, jotka

Lisätiedot

Hallitusohjelma 2015. Investointeja tukeva politiikka

Hallitusohjelma 2015. Investointeja tukeva politiikka Hallitusohjelma Investointeja tukeva politiikka Talouskriisin aikana Suomen teollisuuden kiinteiden investointien määrä on alentunut enemmän kuin EU-maissa keskimäärin ja huomattavasti enemmän kuin kilpailijamaissamme.

Lisätiedot

Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana

Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana Helsingin Yrittäjien seminaari 1.3.2011 Kumppanuus Yritysmyönteistä yhteistyötä mikko.martikainen@tem.fi Mikko Martikainen

Lisätiedot

MITEN TALOUS MAKAA? Ilmarisen talousennuste, kevät 2016 24.5.2016

MITEN TALOUS MAKAA? Ilmarisen talousennuste, kevät 2016 24.5.2016 MITEN TALOUS MAKAA? Ilmarisen talousennuste, kevät 2016 24.5.2016 1 ILMARISEN TALOUSENNUSTE Historian ensimmäinen Julkistus jatkossa keväisin ja syksyisin Erityisesti yritysnäkökulma Keskiössä: 1. Bkt:n

Lisätiedot

Energia ja ympäristö liiketoiminta-alue. DM 420002 01-2009 Copyright Tekes

Energia ja ympäristö liiketoiminta-alue. DM 420002 01-2009 Copyright Tekes Energia ja ympäristö liiketoiminta-alue Energia- ja ympäristöklusteri Energialiiketoiminta Ympäristöliiketoiminta Energian tuotanto Polttoaineiden tuotanto Jakelu Siirto Jakelu Jalostus Vesihuolto Jätehuolto

Lisätiedot

EK-SYL Kansainväliset koulutusmarkkinat, uhkia ja mahdollisuuksia Seminaari 25.9.2012 Helsinki. Kansainväliset koulutusmarkkinat

EK-SYL Kansainväliset koulutusmarkkinat, uhkia ja mahdollisuuksia Seminaari 25.9.2012 Helsinki. Kansainväliset koulutusmarkkinat EK-SYL Kansainväliset koulutusmarkkinat, uhkia ja mahdollisuuksia Seminaari 25.9.2012 Helsinki Kansainväliset koulutusmarkkinat Seppo Hölttä Tampereen yliopisto Johtamiskorkeakoulu Higher Education Group

Lisätiedot

Alihankinnan kilpailukyky elintärkeää työpaikkojen säilymiselle Suomesssa

Alihankinnan kilpailukyky elintärkeää työpaikkojen säilymiselle Suomesssa Alihankinnan kilpailukyky elintärkeää työpaikkojen säilymiselle Suomesssa 24.9.2013 Pääekonomisti Jukka Palokangas Maailmantalouden kasvunäkymät vuodelle 2014 (ennusteiden keskiarvot koottu syyskuussa

Lisätiedot

Venäjän kaupan barometri Kevät 2015. Suomalais-Venäläinen kauppakamari Tutkimuksen tekijä:

Venäjän kaupan barometri Kevät 2015. Suomalais-Venäläinen kauppakamari Tutkimuksen tekijä: Venäjän kaupan barometri Kevät 2015 Suomalais-Venäläinen kauppakamari Tutkimuksen tekijä: Venäjän kaupassa ollaan kasvuhakuisia Tämän kevään Barometrissä esitimme kolme ylimääräistä kysymystä, joista yksi

Lisätiedot

Talouden näkymät ja riskit. Reijo Heiskanen Pääekonomisti

Talouden näkymät ja riskit. Reijo Heiskanen Pääekonomisti Talouden näkymät ja riskit Reijo Heiskanen Pääekonomisti Maailmantalouden kasvuennusteessa pientä laskupainetta, mutta iso kuva pitkälle ennallaan Maailmantalouden kasvu uhkaa jäädä hieman aiempia arvioita

Lisätiedot

Etabloituminen valituille markkinoille, työkaluna vientiverkosto. Turkka Ristimäki. KiVi IV. Technopolis Tampere 15.11.2011

Etabloituminen valituille markkinoille, työkaluna vientiverkosto. Turkka Ristimäki. KiVi IV. Technopolis Tampere 15.11.2011 Etabloituminen valituille markkinoille, työkaluna vientiverkosto Turkka Ristimäki KiVi IV Technopolis Tampere 15.11.2011 Mikä on vientiverkosto Yritys 5 Yritys 1 Yhteisvientipäällikkö Yritys 4 Yritys 2

Lisätiedot

Keski-Suomen skenaariot vetovoiman näkökulmasta

Keski-Suomen skenaariot vetovoiman näkökulmasta Keski-Suomen skenaariot vetovoiman näkökulmasta Kansainvälistymisen sylissä niukoin resurssein Kansainvälisyys ++++ Tietoliikenneyhteydet Junalla tunnissa Helsinkiin Metsä => uusia tuotteita ja palveluja

Lisätiedot

5 Menestyminen kansallisilla markkinoilla vaatii tuotekehityksen parantamista. 6 Menestyminen kv-markkinoilla vaatii tuotekehityksen parantamista

5 Menestyminen kansallisilla markkinoilla vaatii tuotekehityksen parantamista. 6 Menestyminen kv-markkinoilla vaatii tuotekehityksen parantamista Tavoitetaso Nykytaso Haastateltavan kommentit 1 Tuotteiden nykyinen kilpailukyky oman maakunnan alueella 4 4 4 2 Tuotteiden nykyinen kilpailukyky valtakunnallisilla markkinoilla 4 5 3 Lisää markkinointia

Lisätiedot

17.2.2015 Matti Paavonen 1

17.2.2015 Matti Paavonen 1 1 Uusi vuosi vanhat kujeet 17.2.2015, Palvelujen suhdannekatsaus Matti Paavonen, ekonomisti 2 Pohjalla voi liikkua myös horisontaalisesti BKT:n volyymin kausitasoitettu kuukausi-indeksi 116 2005 = 100

Lisätiedot

OSAVUOSIKATSAUS 1-3/2009

OSAVUOSIKATSAUS 1-3/2009 OSAVUOSIKATSAUS 1-3/2009 TAMMI-MAALISKUU 2009 Toimitusjohtaja Mika Ihamuotila: Vuoden ensimmäinen neljännes oli erittäin haasteellinen vaikean markkinatilanteen vuoksi. Liikevaihto laski ja tulos heikkeni

Lisätiedot

SUOMEN TALOUDEN HAASTEET JA MAHDOLLISUUDET. Suhdanneseminaari 2.4.2014 / toimitusjohtaja Harri Sailas

SUOMEN TALOUDEN HAASTEET JA MAHDOLLISUUDET. Suhdanneseminaari 2.4.2014 / toimitusjohtaja Harri Sailas SUOMEN TALOUDEN HAASTEET JA MAHDOLLISUUDET Suhdanneseminaari 2.4.2014 / toimitusjohtaja Harri Sailas SUOMEN TALOUDEN TUNNETUT HAASTEET Talouden pitkittynyt lama Vientiteollisuuden vakavat vaikeudet Kilpailukyvyn

Lisätiedot

Vientirenkaan kautta Venäjälle. Kivi 2009 Live! Joensuu 8.10.2009

Vientirenkaan kautta Venäjälle. Kivi 2009 Live! Joensuu 8.10.2009 Kivi 2009 Live! Joensuu 8.10.2009 Karelment Oy Karelment Oy -Nurmeksessa toimiva talotehdas - perustettu 1994 Yhtiön omistus ja johto Toimitusjohtaja Kyösti Kettunen, Nurmes Markkinointijohtaja Ari Kilpeläinen,

Lisätiedot

Tervetuloa! Finnvera Technopolis Roadshow 27.3.2015

Tervetuloa! Finnvera Technopolis Roadshow 27.3.2015 Tervetuloa! Finnvera Technopolis Roadshow 27.3.2015 Ohjelma Kassalla kasvaminen on kova laji 27.3.2015 Kuopio Moderaattorina Jukka Turunen, Technopolis 8.30 Verkottumisaamiainen ja ilmoittautuminen 9.00

Lisätiedot

Ruotsin markkinoiden mahdollisuudet. Suomalais-ruotsalainen kauppakamari Antti Vuori

Ruotsin markkinoiden mahdollisuudet. Suomalais-ruotsalainen kauppakamari Antti Vuori Ruotsin markkinoiden mahdollisuudet Suomalais-ruotsalainen kauppakamari Antti Vuori Miten Suomalais-ruotsalainen kauppakamari voi auttaa kansainvälistymisessä Suomalais-ruotsalainen kauppakamari Perustettu

Lisätiedot

MEK:n ja Finpron yhdistymisen merkitys matkailutoimialalle Tilannekatsaus 3.3.2014 Lapin Matkailuelinkeinon Liitto Ry

MEK:n ja Finpron yhdistymisen merkitys matkailutoimialalle Tilannekatsaus 3.3.2014 Lapin Matkailuelinkeinon Liitto Ry MEK:n ja Finpron yhdistymisen merkitys matkailutoimialalle Tilannekatsaus 3.3.2014 Lapin Matkailuelinkeinon Liitto Ry Jarno Valkeapää, Finpro Ry Finpron ja MEK:n integraatio 10.10.2013 Työ- ja elinkeinoministeriön

Lisätiedot

SUOMALAISEN HIRSITALON VIENTIVERKOSTO JAPANIIN EKOMUOTO

SUOMALAISEN HIRSITALON VIENTIVERKOSTO JAPANIIN EKOMUOTO SUOMALAISEN HIRSITALON VIENTIVERKOSTO JAPANIIN EKOMUOTO VERKOSTON VETURINA KUUSAMO HIRSITALOT CANNUS TUNTEE JAPANIN JA SEN RAKENNUSALAN ERITTÄIN KUSTANNUSTEHOKAS TAPA VIENTIIN SYNERGIAA JA KOON EKONOMIAA

Lisätiedot

NestorPartners Finland. Nestorit ja kansainvälinen toiminta. NestorPartners 2014

NestorPartners Finland. Nestorit ja kansainvälinen toiminta. NestorPartners 2014 NestorPartners Finland Nestorit ja kansainvälinen toiminta Yritysjohtajien yhteisö NestorPartners ry on kokeneiden yritysjohtajien yhteisö, jonka jäsenet toimivat elinkeinoelämän ja yhteiskunnan tehtävissä,

Lisätiedot

RUOKATURVALLISUUSRATKAISUT Viennin vauhdittajina. Jukka Lähteenkorva 8.9.2014

RUOKATURVALLISUUSRATKAISUT Viennin vauhdittajina. Jukka Lähteenkorva 8.9.2014 RUOKATURVALLISUUSRATKAISUT Viennin vauhdittajina Jukka Lähteenkorva 8.9.2014 HANKKEEN TAVOITTEET Tavoitteena on avata markkinoita innovatiivisille ratkaisuille ja yhteistoimintamalleille, joilla yritykset

Lisätiedot

Vauhtia Venäjänliiketoimintaan. Palvelut yrityksille

Vauhtia Venäjänliiketoimintaan. Palvelut yrityksille Vauhtia Venäjänliiketoimintaan Palvelut yrityksille Oikeita vastauksia oikeisiin kysymyksiin Suomalais-Venäläinen kauppakamari auttaa yrityksiä onnistumaan kaikissa Venäjän-liiketoiminnan elinkaaren vaiheissa.

Lisätiedot

JOHDANTO... 2 1 KILPAILUKYVYN PERUSTA ON KUNNOSSA... 3 2 PAIKALLISEN SOPIMISEN PELISÄÄNNÖT ON SAATAVA KUNTOON... 4 3 YRITYSRAHOITUSTA SAA PANKEISTA

JOHDANTO... 2 1 KILPAILUKYVYN PERUSTA ON KUNNOSSA... 3 2 PAIKALLISEN SOPIMISEN PELISÄÄNNÖT ON SAATAVA KUNTOON... 4 3 YRITYSRAHOITUSTA SAA PANKEISTA JOHDANTO... 2 1 KILPAILUKYVYN PERUSTA ON KUNNOSSA... 3 2 PAIKALLISEN SOPIMISEN PELISÄÄNNÖT ON SAATAVA KUNTOON... 4 3 YRITYSRAHOITUSTA SAA PANKEISTA PÄÄSÄÄNTÖISESTI HYVIN... 6 4 SUOMEN NYKYINEN KASVURAHOITUSJÄRJESTELMÄ

Lisätiedot

Globaaleja kasvukipuja

Globaaleja kasvukipuja Samu Kurri Kansainvälisen ja rahatalouden toimisto, Suomen Pankki Globaaleja kasvukipuja Euro & talous 1/2016 Rahapolitiikka ja kansainvälinen talous 22.3.2016 Julkinen 1 Esityksen teemat Maailmantalouden

Lisätiedot

Otteita Viron taloudesta

Otteita Viron taloudesta Otteita Viron taloudesta Jaanus Varu Suurlähetystöneuvos HELSINKI 08.05.2015 Viron talouden kehitys Viron talous nyt ja lähivuosina Viron talouden kehitys (1) Ostovoimalla tasoitettu BKT per capita vuonna

Lisätiedot

Öljyn hinnan romahdus

Öljyn hinnan romahdus Samu Kurri Suomen Pankki Öljyn hinnan romahdus Hiekkaa vai öljyä maailmantalouden rattaisiin? 21.5.215 Julkinen 1 Teemat Hinnan laskun välittömät seuraukset Vaikutukset talouden toimijoihin Markkinat,

Lisätiedot

Yrityksen toimet kansainvälistymiseen

Yrityksen toimet kansainvälistymiseen Since 1969 Yrityksen toimet kansainvälistymiseen Kansainvälistymisen edellytykset Kansainvälistyminen on yritykselle haastava askel, jonka onnistumista oikea tieto ja asiantunteva apu edistävät. Kansainvälistä

Lisätiedot

Kulttuuriviennin kehittämisohjelma 2007-2011. Kulttuuriviennin ja vaihdon starttipäivät Tampere, Vapriikki 23.4.2009

Kulttuuriviennin kehittämisohjelma 2007-2011. Kulttuuriviennin ja vaihdon starttipäivät Tampere, Vapriikki 23.4.2009 Kulttuuriviennin kehittämisohjelma 2007-2011 Kulttuuriviennin ja vaihdon starttipäivät Tampere, Vapriikki 23.4.2009 Kulttuuriviennin kehittämisohjelma 2007-2011 Esityksen osat: Kulttuuriviennin visio 2011

Lisätiedot

Rahoitusratkaisuja vientiin

Rahoitusratkaisuja vientiin Rahoitusratkaisuja vientiin Monipuolisia vienninrahoituspalveluja vientiyrityksille ja rahoittajille Finnvera edistää suomalaista vientiä tarjoamalla yrityksille sekä vientiä rahoittaville pankeille monipuolisia

Lisätiedot

JOM Silkkitie & Komodo -rahastot

JOM Silkkitie & Komodo -rahastot JOM Silkkitie & Komodo -rahastot JOM Rahastoyhtiö JOM Rahastoyhtiö Oy on Suomeen rekisteröity Aasian osakemarkkinoihin erikoistunut rahastoyhtiö. Hallinnoimme kahta aktiivisesti suoraan osakemarkkinoille

Lisätiedot