4ASKELTA KASVUUN YRITTÄJÄT, INNOVAATIOT JA VERKOSTOT KANSAINVÄLISTYMINEN HAITIA. N:o 3 / Huhtikuu 2010

Transkriptio

1 ILMOITUSLIITE ILMOITUSLIITE N:o 3 / Huhtikuu 2010 Tämä julkaisu on Mediaplanetin tuottama teemalehti KANSAINVÄLISTYMINEN 4ASKELTA KASVUUN Älä istu innovaation päällä: Asiakkaan ymmärtäminen on kaupallistamisen avain AUTA HAITIA VASTAAMALLA KYSELYYMME KV-kaupan sopimukset Maksimoi kaupan hyödyt yritysjärjestelyillä BRIC -maat Esittelyssä Brasilia ja Venäjä Maasta pienikin ponnistaa Klusterit & vientirenkaat Potentiaali Tutustu Turkin suureen potentiaaliin YRITTÄJÄT, INNOVAATIOT JA VERKOSTOT Risto E. J. Penttilä: Mahdollisuudet ovat maailmalla KUVA: HEIKKI AHO

2 2 ILMOITUSLIITE TÄMÄ JULKAISU ON MEDIAPLANETIN TUOTTAMA TEEMALEHTI HAASTEITA Taloutemme nykytilaa on vertailtu 1990-luvun alun lamaan. Myös lääkkeitä uuteen nousuun on haettu parin vuosikymmenen takaa. On kyselty, mistä löytäisimme Nokian kaltaisen sammon taloutemme veturiksi. SUOSITTELEMME Uusi Nokia syntyy tuhansista puroista Tämä ja edellinen lamakausi ovat syntyhistorialtaan ja luonteeltaan aivan erilaiset. Opitaan menneistä virheistämme 1990-luvun romahdus johtui 1 ensi sijassa virheellisestä vahvan markan talouspolitiikasta. Vahva markka vaikeutti vientiä ja vauhditti tuontia. Valuuttamarkkinat vapautettiin tilanteessa, jossa kotimaiset korot olivat ylivahvan valuuttakurssin vuoksi korkealla. Kun yritykset saivat oikeuden ottaa ulkomaista luottoa, kotimaiset luotot vaihdettiin valuuttalainoihin, etenkin kun hallitus vakuutti, ettei markkaa enää koskaan devalvoida. Pankkeihin kertyi liiallista likviditeettiä, jota ne purkivat tyrkyttämällä rahaa kehnoin tai olemattomin vakuuksin sekä yrityksille että kotitalouksille. Talouden ylikuumentuessa valtion menot kasvoivat vuosina noin 50 prosentilla. Valitettavasti markan yliarvostusta ei kyetty purkamaan hallitulla tavalla heti vuoden 1991 eduskuntavaalien jälkeen, vaan vahvan markan politiikka jatkui aina vuoden 1992 lopulle saakka, jolloin ajauduttiin hallitsemattomiin devalvaatioihin. Pankkikriisi, konkurssiaalto, suurtyöttömyys ja valtiontalouden velkaantumiskierre johtuivat ensi sijassa oman talouspolitiikkamme virheistä. Nykylaman haasteita ratkomassa Lamasta pääsimme nousemaan suhteellisen helposti, 2 kun kilpailukyky korjautui ja vaihtotaseeseen syntyi vahva ylijäämä. Kansainvälinen kysyntä kasvoi. Yleinen talouspolitiikka ja veroratkaisut elvyttivät tuotantoa ja vientiä. Nokiasta tuli vientiin suuntautuvan ja taitavasti kansainvälistyvän yritystoiminnan veturi ja symboli. Nykylamamme synnytti kansainvälinen finanssikriisi, joka johti reaalitalouden romahtamiseen. Vientiyrityksemme ovat menettäneet suuren osan markkinoistaan. Maailmantalouden rakenteiden muuttumisen vuoksi osa niistä on menetetty lopullisesti. Vientituotannon palauttaminen entiselleen ja uusien markkinoiden avaaminen on vaikeaa. Lamaamme ovat syventäneet meille epäedulliset valuuttakurssit, jotka saattavat asettaa esteitä myös uudelle nousulle. Monimuotoisuuden edut näkyviin Perinteisillä vientimarkkinoilla kysynnän kasvun en- 3 nustetaan olevan hidasta. Niilläkin on taisteltava markkinaosuuksista, mutta kasvua on haettava ennen muuta nousevien talouksien markkinoilta. Tuotannon ja viennin edistämiseksi valtiovallan käytettävissä on aikaisempaa vähemmän välineitä. Veroratkaisuilla on edistettävä yritystoimintaa ja kilpailukykyä, mutta varsinaiseen verokilpailuun emme voi valtiontalouden suuren alijäämän vuoksi lähteä. Välineitä viennin ja kansainvälistymisen edistämiseksi on terotettava nyt kun VKEstrategiaa päivitetään. Suomalaisten yritysten vientiponnistuksia edistettäessä on muistettava, kuinka monimuotoinen yrityskenttämme on. Onneksi meillä on Nokian lisäksi useita muita maailmanluokan suuryrityksiä, jotka voivat puolustaa ja laajentaa jo nyt merkittäviä markkinaosuuksiaan. Niiden rinnalla toimii valtava määrä pieniä esimerkiksi ICT- ja ympäristöalan yrityksiä, jotka ovat saavuttaneet kansainvälisen huipun kapealla erikoisalallaan. PK-sektorista vahva pelaaja Uutta Nokiaa ei tule eikä 4 edes ICT -alan kaltaista yhtä sektoria, joka nostaisi Suomen talouden uuteen kukoistukseen. Menestyksemme voi perustua vain siihen, että taloutemme valtavirtaan ja sen vahvoihin sivujokiin virtaa yhä useampia pieniä puroja. Ne tuovat tullessaan talouteemme virkistävää raikkautta ja antavat yhdessä mahtavan vahvistuksen sekä talouteemme että työllisyyteemme. Uudessa VKE -strategiassa onkin keskityttävä pienten ja keskisuurten yritysten viennin Menestyksemme voi perustua vain siihen, että taloutemme valtavirtaan ja sen vahvoihin sivujokiin virtaa yhä useampia pieniä puroja. PK-sektorin tulee osallistua aktiivisesti strategiatyöhön. Paavo Väyrynen Ulkomaankauppa- ja kehitysministeri KUVA: SINI PENNANEN edistämiseen. PK-sektorin tulee osallistua aktiivisesti strategiatyöhön. VKE -toiminnassa on kaksi keskeistä toimijaa: ulkoasiainministeriö ja työ- ja elinkeinoministeriö. UM:n puolella käytettävissä ovat laaja edustustoverkko ja ministeriön asiantuntemus. Ulkomailla TEM:n alaisten toimijoiden ja UM:n yhteistyötä on tiivistettävä. Yhteistyön merkitys selkeästi esille Minun työssäni keskeisiä 5 ovat olleet VKE-matkat, joita olen vetänyt kuluneiden kolmen vuoden aikana eri puolille maailmaa. Tässäkin työssä olen havainnut pienyritysten mahdollisuudet ja toisaalta niiden vaikeudet viennin aikaansaamisessa. Olenkin esittänyt, että TEM ja Finpro tukisivat tähänastista enemmän pienten ja keskisuurten yritysten osallistumista VKE-matkoille. Myös kehitysministerinä olen pyrkinyt edistämään suomalaisten yritysten vientiä ja kansainvälistymistä. Tukea suunnataan aloille, joilla suomalaisilla yrityksillä on tarjottavanaan kilpailukykyisiä tuotteita ja palveluja. Yritysten mukanaoloa on edistetty muodostamalla avainaloille erityisiä yhteistyöklustereita. Yleensäkin korostan pienyritysten yhteistyön merkitystä sekä viennin edistämisessä että osallistumisessa kehitysyhteistyöhön. Valtiovallan tulee edistää yhteistyöjärjestelyjä, mutta viime kädessä sen syntyminen edellyttää yritysten omaa aktiivisuutta. Raimo Ala-Korpi Pirkanmaan ELY -keskus SIVU 4 UM:n VKE-palvelut Asemamaan liiketoimintaympäristön analysointi sekä uusien mahdollisuuksien että kaupan esteiden osalta; toimenpiteet esteiden poistamiseksi. Arvovalta- ja promootiopalvelut yrityksille kontaktien luomiseksi asemamaan viranomaisiin, yrityksiin jne.; yritysten promootiotilaisuudet; ministerin ja korkeiden virkamiesten VKE-matkat. Tietopalvelut, ml. maakatsaukset, Kauppapolitiikka-uutiskirjeet, alue- tai alakohtaiset VKE-seminaarit. Maahanmuuttajien työllistäminen juuri kv-tehtävissä antaisi yrityksille nopeasti sellaista kulttuurista ja hiljaista tietoa, jonka kerääminen ei omin päin ole helppoa tai edes mahdollista. Ulkomaankaupan sopimukset s.6 Ammattilaisen konsultointi sopimuksenteossa on tehokasta riskienhallintaa. Turkin mahdollisuudet s. 8 Suomalaisten sijoitusinto Turkkiin on kasvanut selvästi viimeisten vuosien aikana. Autamme lukijoitamme onnistumaan! KANSAINVÄLISTYMINEN N:O 3, HUHTIKUU 2010 Julkaisija: Suomi Mediaplanet Oy Unioninkatu 18, Helsinki Liiketoimintajohtaja: Sauli Asikainen Toimituspäällikkö: Eveliina Hämäläinen Layout: Lii Treimann Business Developer: Edvard Groundstroem Vastuussa tästä numerosta Projektipäällikkö: Kati Huurtela Puhelin: S-posti: kati.huurtela@mediaplanet.com Jaetaan Kauppalehden liitteenä Mediaplanetin liikeidea on luoda yhteistyökumppaneilleen uusia asiakkaita. Konseptimme perustuu korkealaatuiseen toimitukselliseen sisältöön, joka saa lukijamme toimimaan.

3 TÄMÄ JULKAISU ON MEDIAPLANETIN TUOTTAMA TEEMALEHTI 1ASKEL INSPIRAATIO ILMOITUSLIITE 3 HYÖDYNNÄ Y TUKI- JÄRJESTELMIÄ AVUSTUKSET Yritysten yhteishankkeiden kansainvälistymisavustusten myöntäminen vuonna 2010: BLANCCO OY Tiedon hävittämiseen erikoistuneen Blancco Oy:n pääosakas Kim Väisänen on sitä mieltä, että pitää olla maaninen silloin kun on lama ja depressiivinen kun bisnes luistaa. KUVA: PÄIVI SURAKKA Määrärahan painopisteitä ovat vuonna 2010 korkean teknologian toimialat, terveys- ja hyvinvointiteknologian alat, puutuote- ja puurakentamisen toimialat, rakentamisen, energia-, ilmasto- ja ympäristöalat sekä uudet toimialat ja palvelualat sekä yrityslähtöiset kulttuurivientihankkeet. Erityisiä kohdemaita ovat Venäjä, Kiina ja Intia. Kestävyyslajien kuningas Kysymys: Mistä kansainvälistyminen kannattaa aloittaa? Vastaus: Mitä kauemmas mennään, sitä helpommin tulee neppariin, toteaa Blancco Oy:n toimitusjohtaja Kim Väisänen. JOHTAJALTA JOHTAJALLE MONIKANSALLINEN YRITYS Lohkolämmittimien kauko-ohjaimia, tietokoneen lukituslaitteita ja nyt elektronisen tiedon hävitysohjelmistoja. Blancco Oy:n tuoteaihioiden kehitys on ollut jokseenkin mielenkiintoinen, mutta niin on ollut myös joensuulaisyrityksen taival kansainvälisesti arvostetuksi tiedonhävitysratkaisujen ammattilaiseksi. Ota pii-säännöstä mittari Vuonna 1997 perustettu Blancco Oy käy kansainvälistymisen malliesimerkistä. Yritys on laajentunut reipasta tahtia, 90 prosenttia liikevaihdosta kertyy ulkomailta ja tytäryhtiöitä löytyy tätä nykyä Yhdysvalloista, Ranskasta, Kanadasta, Saksasta, Ruotsista, Iso-Britanniasta, Australiasta ja Japanista. Vaikka kansainvälistyminen ei näytä tuottaneen Blanccolle kummempia vaikeuksia, ei toimitusjohtaja Väisänen kuitenkaan innostu hehkuttamaan ulkomaille etabloitumista helpoksi. Pii-sääntö kuvaa hyvin kansainvälistymisprosessia. Aikaa siihen menee kerrottuna piillä, tuloksia tulee jaettuna piillä ja rahaa menee kerrottuna piillä. Ainakaan KUVA: PÄIVI SURAKKA pelkän eksotiikan takia ei ulkomaille kannata lähteä, Väisänen toteaa, ja jatkaa: Kyllä se vanha viisaus pätee edelleen: vaikeudet kannattaa ottaa läheltä. Ensin pitää olla kotimaan markkinoilla asema saavutettuna ja aloittaa sitten esimerkiksi Ruotsista. Se ei ehkä ole kovin seksikästä, mutta järkevää se on, koska Ruotsissa on samankaltainen kulttuuri, käyttäytymissäännöt ja lainsäädäntö kuin Suomessa. Matki muita - mutta suomalaisittain Kulttuurierojen viidakossa selviämisestä riittää ohjeita ja oppaita, mutta pitkälle pääsee jo pelkällä tarkkaavaisuudella. Paras taktiikka on vaan matkia mitä paikalliset tekevät. Totta kai kannattaa säilyttää oma erityisluonteensa, mutta riittävä sopeutuminen paikalliseen kulttuuriin auttaa. Monissa paikoissa sitä paitsi arvostetaan suomalaisuutta. Esimerkiksi Japanissa me olemme Keskittyminen yhteen maahan kerrallaan voi myös parantaa onnistumisen mahdollisuuksia. Kim Väisänen Toimitusjohtaja, Blancco Oy saaneet hyviä tuloksia tällä suomalaisella vaatimattomuudella ja selkeydellä, Väisänen kokoaa. Blancco on laajentunut omarahoitteisesti ja jatkanut laajentumista myös talouden laskusuhdanteessa, tuotannontekijöiden ollessa edullisia. Jos laajentuminen ei ole mahdollista pelkän oman tulovirran avulla, keinoja on muitakin. Kyllä Suomessa on älyttömän hyviä kansainvälistymisen ohjelmia, tukijärjestelmiä ja hautomoita. Lähes aina löytyy joku taho, joka lähtee jakamaan riskiä. Tästä voimme kiittää korkeaa veroastetta, Väisänen muistuttaa. Keskity ja fokusoidu! Mitään tyhjentävää ja universaalia ohjetta menestyksekkäälle kansainvälistymiselle ei ole olemassa, mutta yleisestä huolellisuudesta ei ainakaan ole haittaa. Keskittyminen yhteen maahan kerrallaan voi myös parantaa onnistumisen mahdollisuuksia, sillä etabloituminen liian moneen maahan yhdellä kertaa voi kääntyä itseä vastaan. Fokus, fokus ja fokus. Kannattaa ottaa kerralla yksi maa ja tehdä se hyvin. Kun olin perustamassa Japanin toimistoa, keskityin siihen ja vain siihen. Ei minua silloin kiinnostanut mitä meillä tapahtui muissa maissa, niitä asioita hoitivat muut, Väisänen kertoo, ja jatkaa: Jalkatyö pitää tehdä ensin ja kannattaa tosissaan miettiä myös mikä on oikea liiketoimintamalli. Meilläkin malli on vaihtunut kolme kertaa, koska se on ollut tarpeellista. Nyt toimimme tytäryhtiöiden kautta, koska ohjattavuus niissä on hyvä ja se sopii meidän tämän hetkiseen tilanteeseen parhaiten, Väisänen kertoo. Ymmärrä aikasidonnaisuus Blancco on pitänyt fokuksen myös asiakkaissaan. Massaräätälöidyt tuotteet, joita tarjotaan lokalisoidusti kymmenellä eri kielellä, on suunniteltu asiakkaiden tarpeet silmällä pitäen. Huipputuote tarjoaa kuitenkin kilpailuetua vain hetkeksi. Ylivertaisuus on aina aikasidonnaista. Joskus ollaan huipulla, joskus ei. Menestykseen pitäisi suhtautua aika maanisdepressiivisesti. Kun yrityksellä menee hyvin kannattaa masentua, ja silloin kun menee huonosti pitää uskoa, että tunnelin päässä on valoa. Kansainvälistyminen ei ole mikään sprinttimatka. PÄIVI SURAKKA Työ- ja elinkeinoministeriö pyrkii rohkaisemaan erityisesti pk-yrityksiä jatkamaan ja vahvistamaan vientiponnisteluitaan. Ministeriö lisää rahoituskriteerien kannustavuutta. Jo syksyn 2009 hankkeista osia tai osakokonaisuuksia voitiin tukea tehostetusti korkeammalla valtionavustusosuudella. Tätä käytäntöä jatketaan myös vuonna Yrityksiä kannustetaan lisäavustuksin hakeutumaan kansainvälisille markkinoille. Perusprosentit ovat 50 % pienille ja keskisuurille yrityksille ja 25 % suurille yrityksille. Vientiverkostohankkeissa pienten yritysten avustusosuus voi olla 65 %, keskisuurten 50 % ja suurten yritysten 25 %, suurimpien yritysten jäädessä kokonaan avustuksen ulkopuolelle. Tapahtumakohtainen enimmäisavustus kasvaa euroon / yritys. Tästä voidaan perustellusta syystä poiketa. Vientiverkostohankkeissa voidaan hyväksyä verkoston valtionavustukseen pienehköjä näyttelykuluja tai muita markkinoinnin kustannuksia. Samoin voidaan valtionavusteisiin kustannuksiin hyväksyä osallistuvien yritysten yhden kohdealueelle tehdyn matkan kustannukset. Avustusta voidaan myöntää ulkomaankauppaa edistävälle järjestölle, yrityksiä edustavalle toimialayhteisölle tai yritykselle, joka vastaa vientiä edistävän hankkeen tai tapahtuman järjestämisestä. Avustusta voidaan käyttää Suomen vientitarjonnan ja osaamisen tunnetuksi tekemiseen uusilla markkinaalueilla, markkinaosuuksien laajentamiseen sekä yritysten kansainvälistymistä tukeviin suomalaisten viejäyritysten yhteisiin vienninedistämistapahtumiin. LÄHDE: TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖ

4 4 ILMOITUSLIITE TÄMÄ JULKAISU ON MEDIAPLANETIN TUOTTAMA TEEMALEHTI AJASSA KILPAILUETUA ROHKEALLA REKRYTOINNILLA 2ASKEL REKRYTOI R MAAHAN- MUUTTAJIA Kysymys: Miten kansainvälistyminen kannattaa aloittaa? Vastaus: Ottamalla oppia kokeneemmilta. Suomalaiset yritykset ovat suoraviivaisia kansainvälistyjiä. Suomalaiset yritykset menevät hyvin nopeasti asiakkaiden, loppukäyttäjien ja yhteistyökumppanien luo, kertoo Pirkanmaan ELY-keskuksen kansainvälistymispäällikkö Raimo Ala-Korpi. Toisaalta kansainvälistyminen alkaa usein liiallisella keskittymisellä yhteistyökumppanin löytämiseen ja myynti- ja jakelukanavan rakentamiseen, vaikka tietoa kohdemarkkinoista ja sen asiakkaista ei vielä ole tarpeeksi, jotta näitä päätöksiä edes voitaisiin tehdä. Osaaminen käyttöön Suomesta löytyy paljon kansainvälistymiseen liittyvää käytännön osaamista. Siitä huolimatta yritykset ostavat asiantuntija-apua etabloitumisensa tueksi vain harvoin. ELY-keskuksessa toivotaankin, että kansainvälistymisen haasteita jo kohdanneiden ammattilaisten poolia käytettäisiin enemmän hyväksi ja verkostoiduttaisiin myös kotimaisten yritysten kanssa, joiden avainhenkilöillä ja omistajilla on kohdemaasta rautaista osaamista. Monessa firmassa yrittäjämäinen asenne johtaa siihen, että kaikki tehdään itse. Mutta jos yrityksessä on vain yksi vientipäällikkö, niin kyllä hänen arvokas aikansa kannattaisi suunnata yhteistyökumppaneiden parissa toimimiseen, Ala-Korpi toteaa. Hanki rohkeasti sisäpiirin tietoa Muutakin kansainvälistymisen kannalta kriittistä osaamista on Suomessa tarjolla yllin kyllin. Maahanmuuttajien työllistäminen juuri kv-tehtävissä antaisi yrityksille nopeasti sellaista kulttuurista ja hiljaista tietoa, jonka kerääminen ei omin päin ole helppoa tai edes mahdollista. Pitäisi olla rohkeampi rekrytoimaan henkilöitä, jotka tuntevat kohdemaan, sen kulttuurin, verkostot ja kielen hyvin. Tätä Suomesta jo löytyvää, useiden kymmenien eri kansallisuuksien arvokasta reserviä pitäisi hyödyntää huomattavasti tehokkaammin, Ala-Korpi teroittaa. Raimo Ala-Korpi Kansainvälistymispäällikkö Pirkanmaan ELYkeskus KUVA: RAIMO VUORISALO Mikä on asiakkaalle arvokasta? Kilpailu on kovaa myös ulkomailla, eikä hinta ole välttämättä se omaperäisin ja kestävin kilpailuedun lähde. Ostajalle on tärkeää tietää mitä myyjä tekee ylivoimaisesti muita tarjoajia paremmin. Ennen myyntitilannetta kannattaa kirkastaa itselle se, missä oma yritys on paras juuri kohdemaan valitulle asiakasryhmälle. Asiakas tekee päätöksen tiettyjen argumenttien pohjalta, ja siksi on hyvä ymmärtää millä perusteilla kyseisessä segmentissä päätöksiä tehdään, Ala-Korpi toteaa. Laita luottamus etusijalle Kansainvälistyminen on investointi, joka vaatii onnistuakseen paljon aikaa, rahaa ja resursseja. Toisaalta jos verkostojen rakentamiseen on panostettu ja suhteet kohdemaahan ovat hyvät, voi etabloituminen onnistua vähäisemmilläkin sijoituksilla. Jos yrittäjän oma persoona ja tahtotila ovat uskottavia, alkavat yhteistyökumppanitkin luottaa siihen, että kohdemaahan on tultu tosissaan eikä siellä luovuteta heti ensimmäisistä vastoinkäymisistä. Hyvästä luottamuksesta rakentuu pitkäkestoisia asiakassuhteita, jotka kestävät myös epäonnistumisia, Ala-Korpi kokoaa. PÄIVI SURAKKA AJASSA VINKKI KANSAINVÄLISTYMISEN REITIT Kansainväliseen kasvuun tähtäävät PK-yritykset dyntävät erilaisia kilpailuetuja, strategioita ja liiketoi- hyömintamalleja. Seuraavassa esimerkkejä: Kansainvälistymisessään teknologisia ja muita uusia novaatioita kaupallistavien born global -yritykset. t. in- Teollisissa verkostoissa kasvavat yritykset, kuten alihankkijasta tai osatoimittajasta järjestelmätoimittajaksi si tai niin sanotuksi superalihankkijaksi muuttuvat yritykset. t. Osaamisintensiiviset palvelukonsepteja hyödyntävät tykset, esimerkiksi tietointensiiviset liike-elämän palvelut, franchising, sisällöntuotanto ja luovat yri- alat. KUVAD: ISTOKPHOTO.COM

5 TÄMÄ JULKAISU ON MEDIAPLANETIN TUOTTAMA TEEMALEHTI ILMOITUSLIITE 5 PK yrityksillä paljon kaivattuja vahvuuksia HUOMIO MAAILMALLA Jos verkostojen rakentamiseen on panostettu ja suhteet kohdemaahan ovat hyvät, voi etabloituminen onnistua vähäisemmilläkin sijoituksilla. KUVA: RAIMO VUORISALO Kasvun ajurit 6 selvitys tutki suomalaisten kasvuyritysten ja PK yritysten kansainvälistymisen menestystekijöitä ja esteitä. Tutkimuksen takana on Elinkeinoelämän keskusliitto ja Ernst & Young. PK-yritykset olivat jaettavissa kolmeen ryhmään raportoimiensa menestystekijöiden perusteella: markkinaosaajiin, tuotanto-osaajiin ja verkosto-osaajiin. Mikä osaaja olet? Markkinaosaajat luottavat kansainvälistymisessään erityisesti asiakassuhteiden hallintaan, markkinointiosaamiseen, kohdemarkkinoiden tuntemukseen ja viestintäosaamiseen. Tuotanto-osaajat pitävät tuotantoteknologian edistyksellisyyttä, tuotevalikoiman monipuolisuutta ja tuotteisiin liittyviä muita ominaisuuksia kansainvälisen menestyksen takeina. Verkosto-osaajat puolestaan muodostavat mielellään kontakteja messuilla ja asiakastapaamisissa sekä pitävät jakeluverkoston hallintaa ja yrityksen imagoa tärkeinä menestymisessä. Verkostoidu, verkostoidu, verkostoidu! Organisaatioiden väliset verkostot pohjautuvat ihmisten välisiin suhteisiin. On luonnollista, että jotkut yritysjohtajat osaavat yhteistyön organisoinnin ja hyvien kumppaneiden etsimisen paremmin kuin toiset. Erityisesti tämä korostuu PKyrityksissä: johtajan tai yrittäjän persoonallisuus voi nousta suureen rooliin liiketoimintamahdollisuuksien löytämisessä ja hyödyntämisessä. Hyvistä ja laajoista sosiaalisista verkostoista voi olla apua esimerkiksi yrittäjän etsiessä rahoittajia liiketoiminnalleen. Verkostoitunut toimintamalli antaa yrityksen hyödynnettäväksi huomattavasti laajemman osaamispohjan, auttaa kehittämään tarjontaa, luo joustavuutta ja kustannustehokkuutta tuotantorakenteisiin sekä avaa uusia kanavia asiakaskontakteihin. Tiedosta menestystekijät Tulokset osoittavat, että PK-yritykset ja kasvuyritykset luottavat kansainvälistymisessä samanlaisiin vahvuuksiin ja menestystekijöihin. Molemmissa yritysryhmissä sellaiset tekijät, kuten asiakassuhteiden hallinta, tuotteiden laatu, kohdemarkkinoiden tuntemus, viestintäosaaminen ja erikoistuminen, saivat suurimman painoarvon. Selvityksen tulokset herättävät lupauksia, sillä suuressa joukossa suomalaisia PK-yrityksiä näyttäisi olevan sellaisia vahvuuksia, joilla on todistettavasti saavutettu merkittävää kasvua kansainvälisiltä markkinoilta. Suurimmat kasvun esteet liittyivät kansainväliseen markkinointiin sekä sopivien jakelukanavien ja asiakkaiden löytämiseen. Kasvun ajurit 6 luettavissa internetissä: KATI HUURTELA Suomi ja innovaatiot Innovaatiotoiminta rajattomassa maailmassa: Suomen liittyminen ja asemoituminen globaaleihin osaamis- ja arvoverkostoihin edellyttää aktiivista osallisuutta ja vaikuttamista näihin verkostoihin, osaajien kansainvälistä liikkuvuutta sekä innovaatioympäristömme vetovoimaisuuden määrätietoista kehittämistä. Kysynnän ohjaama innovointi, joka ottaa huomioon käyttäjien tarpeet niin julkisen kuin yksityisenkin sektorin toiminnassa, edellyttää kannustavia markkinoita sekä käyttäjien ja kehittäjien yhteisiä innovaatioprosesseja. Innovaatioprosessi Yksilöillä ja tiiviillä innovaatioyhteisöillä on keskeinen asema innovaatioprosesseissa. Yksilöiden ja yrittäjien innovaatiokyvykkyys ja kannusteet ovat tulevaisuuden kriittisiä menestystekijöitä. Innovaatiotoiminnan tulosten hyödyntäminen edellyttää laaja-alaista, myös rakenteiden uudistamiseen tähtäävää kehittämistoimintaa ja määrätietoista muutosjohtamista.

6 6 ILMOITUSLIITE TÄMÄ JULKAISU ON MEDIAPLANETIN TUOTTAMA TEEMALEHTI AJASSA Sovi huolellisesti - pärjäät parhaiten Kysymys: Mistä tekijöistä koostuu ulkomaankaupan hyvä hallinta? Vastaus: Huolellisesti hoidetuista sopimus-, toimitus- ja maksumenettelyistä. Kun kauppaa tehdään eri kulttuureista käsin, voi taustalla vaikuttaa hyvinkin erilaiset olettamat siitä mikä on kaupan kohde, oli kyse sitten tavaran tai palvelujen myynnistä. Useimmat riidat syntyvät siitä, ettei olla riittävän johdonmukaisesti ja tyhjentävästi määritelty mitä ollaan ostamassa tai myymässä, mitä kultakin sopijapuolelta edellytetään, milloin toimitus tapahtuu ja mitkä seuraamukset ovat, jos näin ei tapahdu, kertoo lakiasiainjohtaja Juhani Ristaniemi KONEelta. Toinen ongelmallinen alue liittyy maksujen perintään, minkä takia maksuehdot maksuvakuuksineen sekä riitojen ratkaisutapa on tärkeä miettiä ja sopia tarkkaan. Kansainvälinen perintä voi olla kallista ja on usein tuloksiltaan hyvin epävarmaa. SUOJASSA. Huolellisesti hoidetut perusasiat suojaavat liiketoimintaasi ja helpottavat keskittymistä kaupankäyntiin pidemmällä aikavälillä. KUVA: ISTOCKPHOTO.COM Panosta sopimusmalliin - pärjäät pitkälle Ammattilaisen konsultointi sopimuksenteossa on tehokasta riskienhallintaa, varsinkin ensimmäisiä sopimuksia tehdessä sekä aina silloin, kun kaupan luonne muuttuu. Sopimukset kannattaa aina tehdä huolella joko hyödyntäen yleisesti hyväksi tunnustettuja sopimusmalleja tai pyytämällä ulkomaankaupan sopimuksiin perehtynyttä juristia laatimaan räätälöidyn sopimuksen. Kun joku muu kuin ammattilainen tekee sopimuksia, syntyy helposti tahattomia väärinkäsityksiä, Ristaniemi muistuttaa, ja jatkaa: Jos kaupankäynti on luonteeltaan hyvin samankaltaista, voi samalla huolella laaditulla sopimuspohjalla pärjätä hyvin pitkälti ilman juristin lisäapua. Erityistä tarkkaavaisuutta on kuitenkin kiinnitettävä liitteiden ja muiden kauppakohtaisten eroavaisuuksien kirjaamiseen johdonmukaisesti. Hallinnoi toimituksia - jaat riskiä Ulkomaankaupan toimitusten hallintaa voi lisätä Incoterms-toimituslausekkeilla, joiden avulla kaupan osapuolet sopivat toimituksen kustannusten jakautumisesta, toimenpidevelvollisuuksista sekä riskin siirtymispisteestä. Incotermseja voi suositella niiden helpon käytettävyyden ja tunnettuuden takia. Sisältö on vakiintunut, mikä tekee käytöstä turvallista, kertoo Suomen Ifin kuljetuskorvauspäällikkö Marja Korkka. Toimituslausekkeiden käytössä on tärkeä muistaa, että ne koskevat ainoastaan toimitukseen liittyviä velvoitteita ja riskiäkin ainoastaan kuljetuksessa tapahtuvan tavaran vaurioitumisen tai tuhoutumisen osalta. Kauppaan liittyvät muut asiat tulee sopia erikseen. Toimituslausekkeet voivat tarjota myös kilpailuetua. Yritykset pyrkivät usein minimoimaan omat kustannukset, mutta se voi kostautua, jos kilpailija tarjoaa toimituksia paremmilla ehdoilla. Toimituslausekkeita voi 3ASKEL TARKAT AT SOPIMUKSET käyttää myös profiloitumisen välineenä, Korkka kertoo. Valitse sopiva maksutapa Ulkomaankaupan saatavat turvataan valitsemalla kaupankohteeseen, kohdemaahan ja markkinoille sopiva maksutapa. Yleensä yrittäjillä on tuotteeseen liittyvät asiat hyvin hoidossa, mutta tämän lisäksi tulee ottaa huomioon kauppakumppanin luottoriski sekä kohdemaan poliittinen ja taloudellinen tilanne eli maariski, kertoo ICC Suomen Pekka Heino, Senior Advisor, Trade Finance. Kansainvälisen kaupan maksutavasta riippuen saatavaan liittyviä riskejä voidaan sopia jätettäväksi kokonaan tai osaksi ostajalle, myyjälle, ostajan pankille, myyjän pankille tai useamman osapuolen kesken jaettavaksi. Avoimen luottokaupan maksutapojen ehdottaminen ostajalle saattaa vaikuttaa helpolta tavalta lisätä ostajan kiinnostusta viennin kiristyneessä markkinatilanteessa. Vientisaatavia ei silti kannata riskeerata. Tuotteen erinomaisella laadulla ja kaupan syntymisellä ei ole mitään merkitystä jos vientisaatavaa ei koskaan saada yrityksen omalle tilille turvaamaan yrityksen toiminnan jatkuvuutta. Kauppasumman saaminen yrityksen tilille mahdollisimman nopeasti ja kokonaisena on koko ketjun tärkein osa, Heino muistuttaa. PÄIVI SURAKKA HUOMIO Kansainvälisen yrityskaupan lyhyt muistilista Miltä markkinoilta haetaan kasvua ja minkä takia? Suunnittelu ja pitkän tähtäimen strategia kannattaa tehdä huolella kotimaassa. Mitä synergioita kauppa tuo yritystenne välille? Onko ostokohde sopiva yrityksenne strategiaan? Onko kohdemaassa haastava poliittinen, taloudellinen tai lainsäädännöllinen järjestelmä, joka vaikuttaa liiketoimintamahdollisuuksiin ja kenties selittää sen, minkä takia markkinoilla ei ole vielä kovaa kilpailua? Onko kohdemaassa rajoituksia omistukselle tai sopimusten täytäntöönpanolle? Mitä eroja on kirjanpitolainsäädännöissä ja verotuskäytännöissä? Miten tämä vaikuttaa paikallisella ja konsernitasolla? Kuka ammattilainen sopii työhön parhaiten? Rajoittaako kohdemaa kansainvälistä rahaliikennettä jollakin tavoin? Miten onnistuvat esimerkiksi pääoman, osinkojen, korkojen, maksujen tai rojaltien siirrot konttorien välillä? Miten valuuttakurssit vaikuttavat ostettavan omaisuuden arvoon? Neuvottelut osapuolien kanssa tulee suunnitella huolellisesti, keskittää huomio sopimusmalleihin ja suojautua yllättävien vastuiden varalta. Ammattilaisen puoleen kääntyminen on suositeltavaa lähes aina se säästää rahaa ja minimoi riskejä. FOR RESULTS In all areas of corporate and commercial law

7 NÄKÖKULMA TÄMÄ JULKAISU ON MEDIAPLANETIN TUOTTAMA TEEMALEHTI ILMOITUSLIITE 7 LYHYESTI 1 2 Venäjä - nousevia mahdollisuuksia vai ikuinen lupaus? Kysymys: Mikä Venäjällä kiinnostaa edelleen suomalaisyrityksiä? Vastaus: Luonnonvarat, koulutettu kansakunta ja lähes täydellistä modernisaatiota vaativa teollinen rakenne ja infrastruktuuri tekevät markkinasta vähintäänkin houkuttavan. ESIMERKKI Venäjän talous nähdään edelleen kasvavana huolimatta nykyisestä talouskriisistä. Venäjän taloudellinen kasvu, kehittymättömät markkinat, ostovoiman kasvu, infrastruktuurin kehittämisen tarve, rakentaminen ja ympäristön huolto sekä energia-ala nähdään mahdollisuuksina. Suomalaisten yritysten liiketoimintamahdollisuudet löytyvät aloilta, jotka ovat voimakkaassa kehitysvaiheessa myös Suomessa, mutta elinkaaressaan pidemmällä kuin Venäjällä. Tällaisia pidemmän aikavälin liiketoiminnan potentiaalia omaavia aloja ovat mm. energiasektori ja hyvinvointisektori. FAKTAA VENÄJÄSTÄ Tärkeimmät vientituotteet: öljy- ja öljytuotteet, luonnonkaasu, metallit, puu- ja puutuotteet, kemikaalit, puolustusteollisuuden tuotteet Tärkeimmät tuontituotteet: koneet ja laitteet, elintarvikkeet, kulutustavarat, lääkkeet, vilja, puolivalmisteiset metallit Matkapuhelintiheys: simkorttien mukaan koko maassa keskimäärin 134,1 %, Moskovassa yli 195 % ja Pietarissa 174 % (V 2009), matkapuhelinkäyttäjiä 187,5 miljoonaa (2008). 3G 3 On pyrittävä näkemään milloin kehitystoimenpiteet ja investoinnit käynnistyvät Venäjällä. Jukka-Pekka Bergman johtaja, professori, Lappeenrannan Teknillinen Yliopisto, NORDI KUVA: LUT Energiasektori Venäjällä energiasektorilla on nostettavissa esille ainakin kolme liiketoiminnallista erityisaluetta: sähkömarkkinoiden avautumisen kautta sähköntuotantokapasiteetin modernisointi ja jakeluverkon uusiminen, energiatehokkuuteen liittyvät sekä uusiutuvia energiamuotoja hyödyntävät teknologiat. Venäjän sähkön tarpeen tyydyttämiseksi on arvioitu investointitarpeeksi yli 380 miljardia dollaria vuoteen 2030 mennessä. Tähän prosessiin on nyt mahdollista päästä mukaan Venäjän käynnistettyä sähkömarkkinoidensa avaamisen vuonna Energiatehokkuus on otettu Venäjällä myös yhdeksi keinoksi turvata energian saatavuus ja myös ympäristöasiat ovat yhä merkittävämpiä, mikä tarkoittaa liiketoimintamahdollisuuksia suomalaisille innovatiivisille toimijoille. tiheys 5-8%, 3G puhelimet 10 % (2009) Internet-käyttäjiä: 45,25 miljoonaa (2008) Tieverkosto: valtion, alueiden ja kaupunkien omistamia maanteita km, päällystettyä maantietä noin km, moottoritietä km Rautatieverkosto: yht km, leveäraiteista rautatietä km, josta sähköistetty km; kapearaitetista rautatietä 957 km (Sahalin saari) LÄHDE: FINPRO RIKAS VENÄJÄ 1. Purjeveneet keskellä Pietaria ovat osoitus uudesta vauraudesta. Neuvostoliiton aikaan tuollainen näky ei olisi ollut mahdollinen.. 2. Venäjä on valtavasta koostaan johtuen todella potentiaalinen markkina monille toimialoille. 3. Verikirkko, yksi Pietarin keskeisistä nähtävyyksistä. KUVAT: SUOMI-VENÄJÄ-SEURA/ GHADI BOUSTAN, ISTOCKPHOTO. COM, SUOMI-VENÄJÄ-SEURA/GHA- DI BOUSTANI Hyvinvointisektori ja ICT Hyvinvointisektori voidaan nähdä myös erittäin lupaavana alana samoista syistä kuin Suomessa ja muualla EU:ssa. Huoltosuhde on jo EU:n alueella epäedullinen ja Venäjä seuraa tätä kehitystä. Tämä pakottaa muuttamaan toimintamalleja hyvin radikaalisti ja hyödyntämään uusia ICT-sovelluksia tukemaan palveluja aina sairaaloista kodissa tapahtuviin palveluihin. Venäjällä sairaaloissa toimitaan vielä ilman toiminnanohjausjärjestelmiä ja muita meillä käytettäviä perussovelluksia. Kodinhoitopalveluita erityisryhmille kuten vanhuksille ei Venäjällä ole ollenkaan. Siellä tulee eteen aivan samat tehostamistarpeet kuin EU-maissakin, mutta nopeammin, sillä Venäjällä ei ole vanhusten kodeissa tapahtuvaa hoivapalvelua missään muodossa. ICT markkinoita tarkasteltaessa on hyvä katsoa koko Venäjää. Vuosituhannen alkuvuosina esimerkiksi ICT sektorin kokonaismarkkinat lähes kaksinkertaistuivat runsaasta 15 miljardista dollarista lähes 30 miljardiin dollariin. Uusiutuvat energialähteet Kolmantena ja ehkä pisimmän aikavälin mahdollisuutena voidaan pitää uusiutuvien energialähteiden hyödyntämistä. Venäjän valtiolla on tutkimus- ja innovaatioohjelma kansallisessa energiastrategiassaan sähköntuotannon monipuolistamiseksi ja uusiutuvien energialähteiden hyödyntämiseksi. Siinä mainitaan mm. meille kiinnostavat tehokkaat ja puhtaat polttotekniikat fossiilisten polttoaineiden käytössä, polttokennot, aurinkoenergia, bioenergia ja yleisesti uusiutuvia energiamuotoja hyödyntävät teknologiat. JUKKA-PEKKA BERGMAN Jyvät akanoista Mene nyt maailmalle, jos ylipäätään aiot sinne mennä! Näinä talouden viheliäisinä aikoina jyvät erottuvat akanoista, ja tulevaisuuden menestystarinoille luodaan perusta. Tiesitkö, että esimerkiksi Stockmann pysyi Venäjällä 1990-luvun lopun kriisin aikoina muiden länsimaisten globaalien tavarataloketjun Carrefourin johdolla jättäessä silloin taantuvat markkinat. Stockmannin asema Venäjällä tuskin olisi nykyisen kaltaisen, jos se olisi hädissään jättänyt uppoavan laivan eli Venäjän romahtaneet markkinat. Markkinoilla on taipumus palkita oman tiensä kulkijoita. LÄHDE: RISTO E.J. PENTTILÄ JA TIMO VUORI Suoraan uuteen teknologiaan Venäjän nousevia liiketoimintamahdollisuuksia on samoilla aloilla kuin Suomessa tai muualla EU:ssa. Toisaalta maalla ei ole rasitteena välivaiheiden teknologioita, jotka on käytettävä loppuun ennen uusimista kuten meillä, vaan voidaan hypätä suoraan uuteen teknologiaan ja jättää väliin meillä vielä käytössä olevia. On pyrittävä näkemään milloin kehitystoimenpiteet ja investoinnit käynnistyvät Venäjällä. Olemme ainakin vielä monilla nousevilla liiketoiminnan alueilla varsin edistyneellä tasolla ja siksi mahdollisuudet Venäjällä ovat hyvät. LÄHDE: JUKKA-PEKKA BERGMAN Vienti Venäjälle muutoksessa Venäjälle vienti Suomesta on painottunut pitkään koneiden, laitteiden ja kuljetusvälineiden vientiin eli korkeahkosti jalostettujen tuotteiden vientiin. Tämä kertoo paljolti siitä, että Venäjän teollisuus ei pysty edelleenkään tuottamaan riittävästi haluttuja tuotteita markkinoilleen. Näiden tuotteiden suhteellisen osuuden pienentyminen viennissämme Venäjälle vuoden prosentista vuoden 2009 alun noin 42 prosenttiin voi kuvastaa Venäjän paranevasta kyvystä tuottaa itse tarvitsemiaan tuotteita. Tämä voi osittain johtua myös ulkomaisista investoinneista Venäjän teolliseen tuotantoon, joka kasvoi vuonna 2008 lähes 40 prosenttia eli yritykset siirtyvät liiketoiminnassaan viennistä paikalliseen tuotantoon. LÄHDE: JUKKA-PEKKA BERGMAN

8 8 ILMOITUSLIITE TÄMÄ JULKAISU ON MEDIAPLANETIN TUOTTAMA TEEMALEHTI 4ASKEL AJASSA SEURAA MARKKINOITA TOP 3 NOUSUSSA Tarja Päivärinne, Varapresidentti, aluejohtaja, Finpro Venäjä, Baltia ja IVY -maat KUVA: FINPRO 1 2 Turkki suomalaisten sijoituskohteena Kysymys: Olisiko Turkista tulevaisuuden Kiina suomalaisyrityksille? Vastaus: Maalla on annettavanaan potentiaalisesti isot kasvumarkkinat, mahdollisuudet tuotantoon ja kuluttajamarkkinoihin, sekä edullista ja helposti saatavilla olevaa nuorta työvoimaa. ESITTELY Suomalaisten sijoitusinto Turkkiin on kasvanut selvästi viimeisten vuosien aikana, niin maan taloustilanteen kohentumisen kuin EU-jäsenyysneuvotteluprosessinkin takia. Suomalaisyritys Sampo-Rosenlew Oy lähti Turkin markkinoille vuonna 2005 hakemaan kasvua ja otetta myös maan lähimarkkinoihin. Yhtiön toimitusjohtajan Jali Prihtin mukaan Turkki on sekä logistisesti että kustannusten ja työvoiman kannalta erittäin hyvä lisä yhtiön tuotantoon. Turkki on erittäin kiinnostava kohde yrityksellemme. Turkkia ympäröivät markkinat ovat myös hyvin potentiaalisia, ja suhteellisen hankalia hoitaa Suomesta käsin. Käsittelemmekin Turkkia laajempana kokonaisuutena ympäröivine markkinoineen. Ylläty positiivisesti! Prihti epäilee, että suurin hidaste laajemmalle sijoitusbuumille Suomesta Turkkiin on edelleen tiedon puute. Suomalaiset yritykset eivät ehkä tunne Turkin markkinoita riittävästi. Kieltämättä meilläkin oli puutteelliset tiedot markkinoista alle 10 vuotta sitten. Suuremmat yritykset 3 Turkissa tuntuvat olevan hyvin johdettuja, ja senior management on korkeasti koulutettua. Mekin olemme olleet positiivisesti yllättyneitä yritysten tasosta Turkissa. FAKTAA TURKISTA Turkki on aina ollut turvallinen ympäristö liiketoiminnan aloituksen kannalta. Ahmet Ashaboglu Rahoitusjohtaja, Koc Holding KUVA: ASHABOGLUN OMA ARKISTO Tulevaisuuden EU:n kasvumoottori? Vuoden 2009 lopussa Turkissa oli lähes 73 miljoonaa asukasta. Maan vuotuinen väestönkasvu oli 1.5 % mikä on OECD-maiden nopeimpia, ja mikä osaltaan lisää maan kulutuskysyntää. Maan väestörakenne on talouskasvun kannalta myös suotuisa, sillä yli 65-vuotiaiden osuus suhteessa työikäiseen väestöön on hyvin alhainen. Rahayksikkö: Turkin liira (TRY) BKT käyvin hinnoin: 730,0 miljardia USD vuonna 2008 BKT henkeä kohti käyvin hinnoin: arviolta USD v Tärkeimmät teollisuustuotteet: tekstiilit ja vaatteet, rauta- ja terästuotteet, kemikaalit, koneet ja laitteet Tärkeimmät vientituotteet: vaatteet ja tekstiilit, maataloustuotteet Tärkeimmät tuontituotteet: koneet, laitteet ja kuljetusvälineet, valmistetut tavarat, kemialliset aineet Suurimmat vientimaat: Saksa, Britannia, UAE, Ranska, Venäjä ja USA (2008) Suurimmat tuontimaat: Venäjä, Saksa, Kiina, USA ja Italia (2008) Turkki kuuluu teollisuusmaiden järjestö OECD: hen, mutta on sen köyhin jäsenmaa. Eurostatin arvioiden mukaan bkt henkeä kohti oli ostovoimakorjattuna 45,5 prosenttia EU-maiden keskiarvosta vuonna Suhde on tosin noussut vuoden 2001 jälkeen ja nousee lähivuosina edelleen, kun bkt kasvaa EU-maiden keskiarvoa nopeammin. LÄHDE: FINPRO TURKKI NOUSEE 1. Suomalaisten sijoitusinto Turkkiin on kasvanut selvästi viimeisten vuosien aikana, niin maan taloustilanteen kohentumisen kuin EU-jäsenyysneuvotteluprosessinkin takia. 2. Turkin talous on elpymässä kansainvälisen taantuman vaikutuksesta odotettua nopeammin. 3. Jali Prihti: Turkkia ympäröivät markkinat ovat myös hyvin potentiaalisia, ja suhteellisen hankalia hoitaa Suomesta käsin. Käsittelemmekin Turkkia laajempana kokonaisuutena ympäröivine markkinoineen. KUVAT: ISTOCKPHOTO.COM JA SAM- PO-ROSENLEW OY:N KUVA-ARKISTO Tällä hetkellä suomalaissijoittajille yksi tärkeimmistä toimialoista Turkissa on rakentaminen ja sen osa-alueet. Maassa tarvitaan yhä enemmän myös teollisuutta palvelevaa infrastruktuuria ja jo menestyviä Turkkiin sijoittuneita suomalaisyrityksiä ovat olleet mm. vahvat alihankkijat teräs- tai konepajateollisuuden toimialoilla. Historiallisesti katsottuna maan taloudellinen ja lainsäädännöllinen ympäristö on ollut omiaan vaikeuttamaan suorien ulkomaisten investointien tuloa maahan. Nykyään tilanne on kuitenkin aivan erilainen, ja Turkista on tullut yksi suosituimmista kohteista FDI-investoinneille, kertoo Turkin suurimman teollisuusalan yrityksen Koc Holdinging rahoitusjohtaja Ahmet Ashaboglu. Turvallinen aloituskenttä Turkin talous on elpymässä kansainvälisen taantuman vaikutuksesta odotettua nopeammin, ja maan BKT:n odotetaan kasvavan parhaimmillaan jopa 7 % vuonna Turkista on siis nopeasti kehittymässä alueensa markkinajohtaja. Maa on aina ollut turvallinen ympäristö liiketoiminnan aloituksen kannalta. Maassamme toimii jo nyt monia suuria kansainvälisiä yrityksiä, kuten Ford, Fiat sekä Case New Holland autoteollisuusalalla sekä UniCredit rahoitussektorilla, jotka ovat jo vuosien ajan nauttineet Turkin markkinoiden tarjoamista korkeista ja kestävistä tuotoista, Ashaboglu sanoo. NINA GARLO-MELKAS KAZAKSTAN Luonnonvaroiltaan rikkaan Kazakstanin teolli-! suustuotanto on kasvanut talouskriisin jälkeen alkuvuodesta 10 %. Suomalaiset kasvuyritykset ovat löytämässä Keski-Aasian. Kiinnostus on kaksisuuntaista: Kazakstanin ylin poliittinen johto on nimennyt tutkimus-, innovaatio- ja koulutusosaamisemme ansiosta Suomen mallimaakseen sekä perustanut hallintoonsa Suomi-ryhmän. Voimakkaimmin kasvavia toimialaoja ovat jalostus- ja valmistava teollisuus, kaivosteollisuus ja energiatuotanto. Kazakstanissa satsataan myös infrastruktuuriin, koulutukseen, terveydenhoitoon sekä maatalouden ja elintarviketeollisuuden uudistamiseen. Pietro Karjalainen Vientikeskuksen päällikkö, Finpro Viet Nam KUVA: FINPRO VIETNAM Vietnamin kasvunäkymät! vuodelle 2010 jatkuvat vahvana huolimatta vuoden 2009 hetkellisestä hidastumisesta. Talouden tärkeimpinä moottoreina toimivat vahva kasvu sisämarkkinoilla, erityisesti rakennussektorilla sekä maan asema uutena tuotannon ja alihankinnan Eldoradona maan liityttyä WTO:n jäseneksi vuonna Suomalaiselle vientiosaamiselle Vietnamissa avautuu mahdollisuuksia etenkin Cleantech ja energiatehokkuussektorilla, rakennusteollisuuden komponenteissa ja teknologioissa sekä juuri käynnistyneen 3G verkon kuluttaja- ja ammattisovellusten ympäristössä. Nina Jaakkola, Vientikeskuksen päällikkö, Finpro Meksiko KUVA: FINPRO KOLUMBIA Vuoden 2010 kasvuennuste on! 4% ja inflaatio on ollut ennätysalhainen, vuonna %. Kolumbia on väkiluvultaan 3. suurin Latinalaisessa Amerikassa. Maailmanpankin mukaan maa on 37. liiketoimintaympäristön helppoudessa. Ulkomaalaiset investoinnit ovat nousussa valtion kannustinohjelmien myötä ja EU:n ja Kolumbian väliset vapaakauppasopimus neuvottelut saatiin juuri päätökseen. Maalla on öljyvarantoja mutta uusiutuvien energiamuotojen kehitykseen panostetaan kuten ympäristöteknologiaan. Valtio investoi 25 miljardia dollaria infrastruktuuriprojekteihin kuten maanteihin, lentokenttiin ja satamiin. Muita mielenkiintoisia aloja ovat kaivosteollisuus, terveydenhuolto ja ICT.

9 TÄMÄ JULKAISU ON MEDIAPLANETIN TUOTTAMA TEEMALEHTI ILMOITUSLIITE 9 Taaleritehdas on varainhoitotalo, joka keskittyy vaurastuvien yksityishenkilöiden kokonaisvaltaiseen yksityispankkiiripalveluun ja toimii instituutioasiakkaille sijoitussalkkuja täydentävien palveluiden tarjoajana sekä kehittyvän Euroopan asiantuntijana. Lisätietoa: EUROOPAN TULEVAISUUS IDÄN JA LÄNNEN PORTILLA? Itä-Euroopan taloudet kasvavat Länsi-Eurooppaa nopeammin. EU-jäsenyysprosessit ovat tuoneet alueelle poliittista ja taloudellista vakautta. Sijoittajalle Itä-Eurooppa tarjoaa kiehtovan markkinan ja korkeat tuottoodotukset. N opeasti kehittyvä Itä-Eurooppa on taloudellisesti, poliittisesti, väestöllisesti ja maantieteellisesti tärkeä alue. Venäjä, Turkki ja Puola ovat Itä-Euroopan suurimmat taloudet ja niissä on myös laajimmat ja likvideimmät osakemarkkinat. Näillä kolmella keskeisellä maalla on kuitenkin erilaiset kilpailuedut: Venäjällä korostuu raaka-aineiden merkitys, Puolan talous hyötyy läheisemmästä integraatiostaan EU-talouksiin, kun taas Turkin merkittävin voimavara on osaava ja edullinen työvoima. Turkki ponnistaa vakaista oloista voimakkaaseen kasvuun Jo maantieteellisesti Turkki on avainroolissa: Euroopan ja Lähi-idän porttina sekä öljyn ja kaasun kauttakulkuväylänä Keski-Aasiasta Eurooppaan. Demografialtaan Turkki poikkeaa perinteisistä länsimaista: väestönkasvu on erittäin nopeaa (1,5 % v. 2009) ja väestön keski-ikä on vain 28 vuotta (Suomen väestönkasvu on 0,5% ja keski-ikä 41 vuotta). Turkki on 73 miljoonalla asukkaallaan Euroopan kolmanneksi suurin maa. Turkin väestö on hyvin koulutettua - maan yliopistoista valmistuu korkeakoulututkinnon suorittanutta vuosittain. Osaavan, yritteliään ja edullisen työvoiman lisäksi Turkin kilpailukykyä lisää laadukas teollisuustuotanto. Turkin tähtitoimialoja ovat autoteollisuus, kodinkoneiden ja televisioiden valmistus sekä lasitavarateollisuus. Turismi on myös erittäin tärkeää; Turkki on maailman seitsemänneksi suurin matkailumaa yli 21 miljardin vuotuisilla turismituloillaan. Kaiken kaikkiaan Turkin talouden odotetaan kasvavan selvästi EU-talouksia nopeammin, ja se on jo nyt maailman 15 suurimman talouden joukossa. Kasvua vakauttaa kotitalouksien ja valtion maltillinen velkaantuminen sekä pankkisektorin erittäin hyvä kunto. Käynnissä olevat EU-neuvottelut lisäävät omalta osaltaan Turkin vakautta ja asemaa Euroopan tulevaisuudessa. Taaleritehtaalla ainutlaatuista osaamista Turkin markkinoista Taaleritehtaan näkemyksen mukaan Turkki on sijoittajalle mahdollisuuksien maa. Meillä on ylivertaista osaamista ja tietoa alueesta, yrityksistä ja toimijoista. Pitkäaikainen kokemuksemme mahdollistaa tehokkaan ja aktiivisen salkunhoidon, johon Istanbulin pörssi tarjoaa likvidin markkinan yli 300 listatulla yrityksellään, päivittäisellä noin 1,4 miljardin euron osakevaihdollaan ja 200 miljardin euron markkina-arvollaan (Helsingin pörssin päivävaihto 0,5 miljardia euroa ja arvo 159 miljardia euroa). sijoita kehittyvään markkinaan! Lue lisää Tai soita turkki-asiantuntijallemme Ari Metsolle, puh Näkökulma: Suomalaisena istanbulissa Lähteet: Turkstat, Istanbulin pörssi, Eurostat, Automanufacturers association, IMF, ISPAT, Association of Turkish Real Estate Investment Companies, Tilastokeskus Suomen väestötilasto 2009, France Diplomatie

10 10 ILMOITUSLIITE TÄMÄ JULKAISU ON MEDIAPLANETIN TUOTTAMA TEEMALEHTI AJASSA Mielenkiintoinen Brasilia kutsuu sijoittajia Kysymys: Miksi Brasiliaan kannattaa sijoittaa? Vastaus: Brasilia on Latinalaisen Amerikan merkittävin ja koko maailman 10. suurin markkina-alue. Brasilian vahvuuksiin kuuluvat valtavat luonnonvarat, elintarvikkeiden tuotantopotentiaali, energiavarat sekä suuret työvoima- ja kuluttajareservit, jotka tulevat jatkossakin varmistamaan kansainvälisten investoijien ja viejien mielenkiinnon maata kohtaan. SUURI MAA. Omavarainen Brasilia kutsuu monia sijoittajia valtavan kasvupotentiaalinsa vuoksi. KUVA: ISTOCKPHOTO.COM Tulossa talousmaailman johtonelikko Brasilia kuuluu Venäjän, Intian ja Kiinan ohella nopeasti kehittyvien ns. BRIC-maiden ryhmään, jonka talouskasvua on osaltaan vauhdittanut siirtyminen kapitalistiseen markkinatalouteen ja toisaalta alueen valtaisat luonnonvarat ja väkirikkaus. On arvioitu, että vuoteen 2050 mennessä BRICryhmällä on potentiaalia muodostua talousmaailman johtonelikoksi, jonka hallussa on neljäsosa koko maapallon pinta-alasta ja, jossa elää jopa 40 % koko maailman väestöstä. Viimeisten 25 vuoden aikana Brasilia on onnistunut kääntämään taloutensa uudelleen kasvuuralle. Kaikkein konkreettisimpia merkkejä talouden murroksesta ovat olleet reaalisen korkotason voimakas laskeminen sekä pitkäkestoinen ja talouskasvun kannalta tärkeä tuloerojen tasoittuminen. Matalat korot ovat lisänneet kulutusluottojen ottamista hyvinkin voimakkaasti, sanoo Itau Unibancon ekonomisti Guilherme da Nóbrega. FAKTAA BRASILIASTA Rahayksikkö: 1 real (BRL) = 100 centavos Valuuttakurssi: 1 USD = 2,31 BRL (arvio vuoden 2009 keskikurssiksi) BKT: käyvin hinnoin mrd. USD (arvio 2009) BKT henkeä kohden: käyvin hinnoin USD Inflaatio: 4,4 % (arvio 2009); ennuste vuodelle 2010 on 3,5 % Tärkeimmät teollisuuden alat: petrokemia, moottoriajoneuvot ja niiden osat, teräs, tekstiilit, sementti, puutavara, rautamalmi, tina, koneet ja laitteet Päävientituotteet: ajoneuvot ja niiden osat, metallurgian tuotteet, soijapavut, viljat ja ruokaöljyt, kemikaalit Päätuontituotteet: koneet ja elektroniset laitteet, kemikaalit, öljy, ajoneuvot Tärkeimmät kauppakumppanit: USA, Argentiina, Kiina ja Saksa Verotus: yritysvero 34 %, ALV 7-25 %, luksustuotteiden osalta jopa yli 300 %, palkkavero 15-27,5 % Vuonna 2008 Brasiliaan virranneiden suorien ulkomaisten sijoitusten määrä oli 45 miljardia USD. Suurin osa ulkomaisista suorista sijoituksista kohdistui palvelualalle. Toiseksi suurin kohde ulkomaisille sijoituksille oli teollisuus. Omavaraisuudesta etua Vaikka Brasilia on ainakin toistaiseksi suhteellisen harvojen suomalaisyritysten investointikohde, sen merkityksen arvioidaan kasvavan lähivuosina. Etenkin jos maa selviää meneillään olevasta talous- ja finanssikriisistä keskimääräistä nopeammin ja vähemmin vaurioin, kuten yleisesti ennakoidaan. Vuonna 2009 Hollanti oli Euroopan alueen aktiivisin ulkomainen sijoittaja Brasilian markkinoille 6.5 miljardin dollarin sijoituksellaan, vastaten noin 21 % kokonaismäärästä. Toiseksi tulivat espanjalaiset 3.4 miljardin sijoituksillaan (n. 11 %). Suomalaisten tekemät suorat investoinnit olivat samanaikaisesti 56 miljoonaa dollaria (n. 0,2 %). Brasilia on viime vuosina päässyt hyötymään Kiinan nopeasta kehityksestä, sillä se on auttanut maata vakiinnuttamaan oman kotimaisen raaka-ainetuotannon ja -viennin. Maa kiinnostaakin monia sijoittajia juuri sen omavaraisuuden johdosta. Maassa on paljon omaa ruoka- ja öljytuotantoa toisin kuin juuri Kiinassa, joka tarvitsee paljon tuontitavaraa. Tämä tekee siitä riippuvaisemman muista maista ja siten Brasiliaa epävakaisemman. Suomalaiset alat kelpaavat Brasiliassa Brasilian talouden houkuttavuutta tulevaisuudessa on omiaan lisäämään myös suuret tekeillä olevat investoinnit infrastruktuuriin, öljyteollisuuteen ja offshore-hankkeisiin. Nämä tarjoavat runsaita toimitus- ja investointimahdollisuuksia myös suomalaiselle elinkeinoelämälle. Toistaiseksi suomalaisyritysten tärkeimpiä toimialoja Brasiliassa ovat olleet metsäteollisuus, kaivostoiminta, energia-ala sekä telekommunikaatio-ala. NINA GARLO-MELKAS Vientirenkaasta vauhtia PKyritykselle Pienikin yritys, jolla on hyvä, innovatiivinen tuote, voi ottaa oman osansa maailman markkinoista. Niina Nummela, Turun kauppakorkeakoulun kansainvälisen liiketoiminnan professori, on tutkinut vientirenkaiden onnistumisia ja kehittämisen kohteita. Vientirenkaista osa onnistuu ja osa ei. Tutkimusten mukaan kaikista parhaiten onnistuvat ne vientirenkaat, joiden tarve lähtee yrityksistä itsestään. Silloin yrityksillä on vaadittava sitoutuminen - täytyy muistaa että vientirengas on väliaikaisratkaisu, tyypillisesti kestoltaan 2 3 vuotta. Kun vientitoiminta ulkoistetaan vientipäällikölle parin, kolmen vuoden ajaksi, saattaa renkaan päättyessä olla epäselvää, miten vientitoimintaa jatketaan. Kynnyskysymys on siinä, miten paljon vientikokemusta ja markkinatuntemusta on siirtynyt asiantuntijalta yritykselle. Riittämätön tiedonsiirto johtaa pahimmillaan tilanteeseen, jossa yritys on vientirenkaan päättyessä samassa tilanteessa kuin siihen lähtiessään. Onnistuminen edellyttää realistisia odotuksia. Vientirenkaaseen osallistumista suunnittelevan yrityksen kannattaa kysyä kokemuksia suoraan muilta jo osallistuneilta yrityksiltä suora palaute sekä yhteistyöstä, omasta panoksesta että asiantuntijan roolista on erittäin arvokasta. KATI HUURTELA Kasvava Brasilia on täynnä mahdollisuuksia Mielikuvat sambasta, rannoista ja jalkapallosta ei ole koko totuus Brasiliasta. Maasta on viimeisen 15 vuoden aikana muovautunut maailmantalouden mallioppilas, jonka kehittyvistä markkinoista sijoittaja pääsee hyötymään FIM Brazil rahaston avulla. - Lähdemme siitä, että tunnemme yritykset ja niiden johdon henkilökohtaisesti, joten käymme säännöllisesti tutustumassa niihin paikan päällä. Näin löydämme myös potentiaalisia sijoituskohteita ennen kuin ne ovat kansainvälisen huomion kohteina, Ripatti muistuttaa. - Brasilia selvisi maailmanlaajuisesta talouskriisistä melko vähällä suurten kotimarkkinoiden ja jo 1990-luvulta jatkuneen, viisaan talouspolitiikkansa ansiosta. Tulevina vuosina kasvua siivittävät esimerkiksi jalkapallon MM-kisat vuonna 2014, Rion olympialaiset 2016 sekä Brasilian edustalta tehdyt öljylöydöt, jotka tekevät maasta maailman suurimpiin kuuluvan öljymahdin, luettelee FIM Brazilin rahastonhoitaja Mikko Ripatti. Paikalla Suomessa ja Brasiliassa FIM Brazil rahasto sijoittaa Brasiliassa pörssinoteerattuihin yrityksiin. Aktiivinen, tuottava rahastosijoittaminen vaatii vahvaa markkina- ja paikallistuntemusta. FIM on ainoa Brasiliaan sijoittava rahastonhoitaja, jonka rahastoa hoidetaan Suomessa. Asiantuntevuus palkitaan: FIM Brazil on pärjännyt rahastovertailuissa hyvin. - Meille on tärkeää, että asiakkaamme saavat tietoa sijoituksistaan mahdollisimman reaaliaikaisesti ja tarvittaessa kasvotusten. Tukena on laaja yhteistyöverkosto Brasiliassa sekä Suomen suurin kehittyvien markkinoiden tiimi, Ripatti kertoo.

11 TÄMÄ JULKAISU ON MEDIAPLANETIN TUOTTAMA TEEMALEHTI AMMATILLINEN NÄKÖKULMA Maailmantalous kasvaa tänä vuonna kohisten paitsi Euroopassa ja Yhdysvalloissa. Suomalaisille tuotteille ja palveluille on kysyntää, mutta kysyntä ei välttämättä löydy vanhoilta markkinoilta. Jos aiot mennä maailmalle joskus, tee se nyt! Mars maailmalle! Tiesitkö, että kansainvälisen kaupan ennustetaan kasvavan tänä vuonna lähes 10 prosenttia? Näin tapahtuu siitä huolimatta, että perinteiset markkinamme ja kauppakumppanimme Euroopassa ja Pohjois- Amerikassa ovat vasta toipumassa taantumasta. Tiesitkö, että tällä kertaa talouskasvun vetureina toimivien Kiinan ja Intian ohella kasvu on ripeätä erityisesti useissa pienemmissä talouksissa Aasiassa, Latinalaisessa Amerikassa, jopa Afrikassa? Myös Venäjällä ja itäisessä Euroopassa on viime aikoina ilmestynyt piristymisen merkkejä. Voidaan siis sanoa, että maailmantalous on päässyt teho-osastolta, mutta Eurooppa ja USA ovat vielä tarkkailussa. Uudelleenjako - nopeat syövät hitaat Tiesitkö, että taantuman jälkimainingeissa jaetaan markkinat ja markkinaosuudet uudelleen? Oikeaan aikaan oikeanlaisella asenteella ja tuotteella tai palvelulla liikkeellä olevat suomalaiset yritykset voivat vallata nyt uusia markkinoita. Tämän päivän mosaiikkimaailmassa markkinat ovat entistä sirpaleisemmat, mutta ennen kaikkea monipuolisemmat ja mielenkiintoisemmat. Nopeat syövät hitaat tässäkin maailmantalouden toipumispelissä. Kiitos paljon puhutun ja osin parjatun globalisaation kansainvälinen kauppa koskettaa lähes jokaista maata ja jokaista yritystä sekä tarjoaa niille kaikille uudenlaisia mahdollisuuksia vahvistaa kansainvälistymistä ja rakentaa yrityksen talouskasvua. Oikea asenne ja menestyksen avaimet Jos 1990-luvun lamasta toipuva Suomi-neito onnistui rakentamaan menestystarinasta Euroopasta Nokian toimiessa veturina, niin luvun taantumasta toipuvan Suomen nostavat nousuun lukuisat pkyritykset, jotka löytävät menestyksen avaimet ennakkoluulottomasta kansainvälisestä kaupasta kaikilta mantereilta ja maanosista. Historia taitaa toistaa itseään: 1930-luvun laman jälkeen jälkeisessä Suomessa kansainvälisyyden pioneereja olivat rohkeat perheyritykset, kuten Algol, Berner, Fiskars ja Rettig, jotka esimerkiksi kauppakamariverkoston avulla hakivat maailmalta kauppakumppaneita. Samanlaista asennetta tarvitaan nyt. Globaali verkostotalous ei ole vain suuryritysten temmellyskenttä. Avoin maailmantalous tarjoaa suunnattomia mahdollisuuksia pienille ja keskisuurille, joustaville, ripeille, osaaville ja ennakkoluulottomille yrityksille. Taantuman tuiverruksessa yritys kuin yritys on viilannut kilpailukykynsä kuntoon. MAAILMANTALOUS Avoin maailmantalous tarjoaa suunnattomia mahdollisuuksia pienille ja keskisuurille, joustaville, ripeille, osaaville ja ennakkoluulottomille yrityksille. Taantuman tuiverruksessa yritys kuin yritys on viilannut kilpailukykynsä kuntoon. Risto E.J. Penttilä & Timo Vuori Penttilä on Keskuskaupppakamarin toimitusjohtaja ja Vuori Kansainvälisen kauppakamarin maajohtaja Tilauksia odottamalla ei yhdenkään yrityksen tilanne parane. Rohkea moniottelija nousee nyt Nyt on oikea aika mitata kansainvälinen kisakunto kansainvälisillä kentillä. Kysymys on yrittäjän rohkeudesta ja ennakkoluulottomista asenteista. Kysymys on myös oikeanlaisesta osaamisesta: insinöörien ohella kansainvälistyvät yritykset tarvitsevat kaupallisia osaajia ja moniottelijoita, jotka pärjäävät yhä monikulttuurisempien markkinoiden pyörteissä. Tässä meillä suomalaisilla on paljon kehitettävää. Julkisen vallan ja muiden tahojen tarjoamat kansainvälistymispalvelut ovat Suomessa maailman huippua, mutta päätös kansainvälistymisestä ei ole tukiaisista kiinni. Päätös on kiinni yrittäjän rohkeudesta. Rohkeus ei kuitenkaan yksin riitä. Onnistuneessa maailmanvalloituksessa ja kansainvälistymisessä luotettavien yhteistyökumppaneiden ja verkostojen merkitys on yhä tärkeämpi. Lähes kaikissa maissa vaikuttavan kansainvälisen kauppakamariverkoston on oltava vastaisuudessa entistä paremmin ja tehokkaammin myös suomalaisyritysten kansainvälistymisen apuna ja tukena. Se on panos jonka sitoudumme antamaan taantumasta toipuvan Suomen yrityselämälle. ILMOITUSLIITE 11 5 PENTTILÄN VINKIT: Uskalla panostaa kansainvälistymiseen 1 Kaikki ovat riippuvaisia globaaleista hankintaverkostoista, joissa joustavien pk-yritysten merkitys korostuu. Suuryritykset kaipaavat pienyritysten panosta. Markkinoita ja mahdollisuuksia on lukematon määrä meillä ja maailmalla. Hae markkinoita Kaikkien yritysten ei tarvitse mennä Kiinaan, Intiaan 2 tai Venäjälle. Kasvupotentiaali ja markkinoita löytyy muultakin Euroopasta, Aasiasta, Latinalaisesta Amerikasta, jopa Afrikasta. Hyödynnä verkostoja 3 Kansainvälistyminen vaatii aikaa, panostusta ja verkostoja. Omien kontaktien ohella uskalla kysyä eri toimijoilta apua kansainvälistymiseen. Ole ennakkoluuloton 4 Opettele kulttuureja ja kieliä. Opi tuntemaan kauppakumppanisi liiketoiminta, mutta perehdy myös hänen kulttuuriinsa. Asiakkaan odotukset, arvot ja toimintatavat kumpuavat tämän omasta lähiympäristöstä. Ymmärtämällä asiakkaan kulttuuria, ymmärrät myös hänen tarpeitaan. Hanki kaupallista osaamista ja kokemusta 5 Teknisesti hienoinkaan laite ei mene kaupaksi, jos sitä ei osata myydä ja markkinoida. Innovatiivisen insinööritalouden haaste on tuotteiden kaupallistamisen onnistuminen. Älä unohda kansainvälisen kaupan konkareita, jotka muutoin jäävät rakentamaan laituria kesämökille. Finnfundilta riskirahoitusta yritysten hankkeisiin kehitysmaissa ja Venäjällä Finnfund rahoittaa kannattavia yksityisiä hankkeita haastavilla markkinoilla, joilla kaupallista rahoitusta on vaikea saada. Tarjoamme asiakasyrityksillemme oman pääoman ehtoista riskirahoitusta, pitkäaikaisia investointilainoja ja toimintaympäristöön liittyvää osaamista. Finnpartnership tarjoaa liikekumppanuustukea ja uusia yhteistyömahdollisuuksia kehitysmaissa Finnpartnership on ulkoasiainministeriön rahoittama ja Finnfundin hallinnoima liikekumppanuusohjelma. Finnpartnership tarjoaa suomalaisyrityksille liikekumppanuustukea ja avustaa yhteistyökumppanien löytämisessä. Tukea myönnetään nyt myös suomalaisen ympäristöteknologian pilottihankkeisiin. Teollisen yhteistyön rahasto Oy (Finnfund) PL 391 Uudenmaankatu 16 B Helsinki puh. (09) faksi (09) Finnpartnership c/o Finnfund PL 391 Uudenmaankatu 16 B Helsinki puh. (09) faksi (09)

12 12 ILMOITUSLIITE TÄMÄ JULKAISU ON MEDIAPLANETIN TUOTTAMA TEEMALEHTI KERRO MIELIPITEESI, ME KUUNTELEMME! Tavoitteemme on auttaa lukijoitamme menestymään. Mielipiteesi ja ajatuksesi ovat siis meille erityisen tärkeitä. Ryhtymällä kriitikoksi teet myös laajemmalti hyvää, sillä lahjoitamme me jokaista saamaamme lukijavastausta kohden yhden euron Haitia auttavaan hyväntekeväisyyteen. Tervetuloa kertomaan mielipiteesi tästä ja muista Mediaplanetin teemalehdistä! PUH OSALLISTU KYSELYYN OSOITTEESSA AUTA HAITIA VASTAAMALLA KYSELYYMME AUTA MEITÄ TEKEMÄÄN SINULLE VIELÄ PAREMPAA LUETTAVAA! Seuraa video-ohjelmaa reaaliajassa tänään klo YMPÄRISTÖ- LIIKETOIMINTA Mahdollisuuksia maailmalla Elinkeinoelämän keskusliitto EK yhteistyössä MediaPlanetin kanssa järjestää: High Tech Center Helsinki Mr. Huang Xing Ambassador, Embassy of the People s Republic of China Mr. Bruce J. Oreck Ambassador, Embassy of the United States of America Elinkeinoelämän ympäristöfoorumin kevätseminaari / Cleantech Finland Business Forum seminar 28 April Ohjelma: ILMOITTAUTUMINEN Aamukahvitarjoilu TILAISUUDEN AVAUS Tapani Järvinen, puheenjohtaja, Elinkeinoelämän ympäristöfoorumi Jarmo Perälä, Business Development Manager, Suomi Mediaplanet Oy BEYOND COPENHAGEN - THE ERA OF CLEANTECH COMPETITION Alexander Stubb, ulkoasiainministeri AGLOBAL ECONOMY TRANSFORMED Mr. Bruce J. Oreck, Ambassador, Embassy of the United States of America CLIMATE CHANGE AND FUTURE DEVELOPMENT IN CHINA Mr. Huang Xing, Ambassador, Embassy of the People s Republic of China EU FUNDING FOR ECO-INNOVATION- OPPORTUNITIES FOR FINNISH BUSINESSES Ms. Beatriz Yordi, Head of Eco-innovation unit EACI, European Commission VERKOTTUMISTAUKO Verkottumista ja tutstumista match-making messualueeseen, kahvitarjoilu PÖYRYN KOLMAS LOIKKA SYVEMMÄLLE YMPÄRISTÖ-LIIKETOIMINTAAN Jaana Tyynismaa, toimialajohtaja, ympäristöpalvelut, Pöyry Finland Oy PALVELUALAN PK - YRITYKSEN KOKEMUKSIA GLOBAALEILLA MARKKINOILLA Jussi Nykänen, toimitusjohtaja, GreenStream Network Oyj CLEANTECH FINLAND TIETOISKU 2010 Riikka Friman, markkinointipäällikkö, Cleantech Finland, Finpro Mari Pantsar-Kallio, ohjelmajohtaja, Ympäristöteknologian osaamisklusteri VERKOTTUMISTA Verkottumista ja tutstumista match-making messualueeseen TILAISUUS PÄÄTTYY/ CLOSING OF THE EVENT (09)