Tikkakosken tohinat Tikkakosken keskustan kehittämissuunnitelma

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Tikkakosken tohinat Tikkakosken keskustan kehittämissuunnitelma"

Transkriptio

1 Tikkakosken tohinat Tikkakosken keskustan kehittämissuunnitelma Annamari Löfgren Aalto-yliopisto / Arkkitehtuurin laitos / Kaupunkisuunnittelun diplomityö / elokuu 2014 valvoja: professori Trevor Harris / ohjaaja: arkkitehti Tuija Solin

2 Tikkakosken tohinat - Tikkakosken keskustan kehittämissuunnitelma Diplomityö, arkkitehtuuri Annamari Löfgren Aalto-yliopisto Taiteiden ja suunnittelun korkeakoulu Arkkitehtuurin laitos elokuu

3 Tiivistelmä Diplomityön aiheena on Tikkakosken keskustan kehittämissuunnitelma. Tikkakoski on pienimittakaavainen 1900-luvun taitteessa metalliteollisuuden myötä syntynyt noin 5000 asukkaan taajama 22 kilometriä Jyväskylästä pohjoiseen. Vuonna 2009 tehdyn kuntaliitoksen johdosta entiseen Jyväskylän maalaiskuntaan kuuluneesta Tekijä: Annamari Löfgren Diplomityön nimi: Tikkakosken tohinat - Tikkakosken keskustan kehittämissuunnitelma Päiväys: Sivumäärä: 109 Laitos: Arkkitehtuurin laitos Professuuri: Kaupunkisuunnittelu Professuurin koodi: A-36 Työn valvoja: Prof. Trevor Harris Työn ohjaaja: Arkkitehti Tuija Solin Avainsanat: Tikkakoski, täydennysrakentaminen, kehittäminen Tikkakoskesta tuli Jyväskylän aluekeskus ja näin ollen osa Jyväskylän kaupungin aluekeskusten kehittämisstrategiaa. Jyväskylän kaupunkistrategian tavoitteet aluekeskusten kehittämiselle luovat tavoitepohjan kehittämissuunnitelmalle. Diplomityö on ideatasoinen kaupunkirakenteen täydennysrakentamissuunnitelma, joka tähtää vuoteen Suunnitelman tavoitteena on luoda tulevaisuuden kestävää ja joustavaa asumis- ja palvelurakennetta sekä elävää taajamaympäristöä. Tikkakoskeen tutustutaan historian ja taajamaanalyysin kautta ja näiden pohjalta luodaan konsepti kehittämissuunnitelmalle. Analyysissa esiin nousseita teemoja pohjustetaan teoriaosiolla, joka puolestaan luo tavoitepohjan kehittämissuunnitelmalle kaupunkistrategian tavoitteiden lisäksi. Kehittämissuunnitelman tärkeimmät teemat historian ja analyysin pohjalta ovat luonnon korostaminen ja viheralueiden kehittäminen, taajamakeskustan kestävä täydennysrakentaminen ja katutilan kehittäminen sekä vanhan tehdasalueen kehittäminen. Moni tikkakoskelainen kokee vanhan tehdasalueen olevan taajaman sydän ja alueen historia on merkittävä koko Suomen mittakaavassa. Tulevaisuudessa asuinpaikat kilpailevat asukkaista ehkä entistäkin enemmän. Asuinalueelle luotu vahva imago voi auttaa tässä kilpailussa. Positiivisen mielikuvan luominen alueesta erottaa sen muista ja nostaa näin alueen arvoa ja kilpailukykyä. Tikkakoskea tulisikin tulevaisuudessa profiloida korkean elämänlaadun, joustavuuden, yhteisöllisyyden, ekologisuuden sekä luonnon kautta. Vaikka Tikkakosken taajama ei lähitulevaisuudessa kohtaa monen pienen kunnan tai taajaman tavoin väestön vähenemisen aiheuttamia ongelmia, vaikuttavat monet Suomen kuntia koskevat tulevaisuuden haasteet myös Tikkakoskeen. Väestön ikääntyminen, palvelujen keskittäminen, asumisen muutokset, taajamakeskustan ja vanhan tehdasalueen kehittäminen sekä energiataloudelliset haasteet on otettava Tikkakosken tulevaisuussuunnitelmissa tarkasteluun. 3

4 Development plan for the town centre of Tikkakoski Master s thesis, architecture Annamari Löfgren Aalto-university School of Art and Design Department of Architecture August

5 Abstract of master s thesis Author: Annamari Löfgren Title of thesis: Development plan for the town centre of Tikkakoski Date: Pages: 109 Department: Department of Architecture Academic Chair: Urban planning Chair code: A-36 Supervisor: Prof. Trevor Harris Instructor: Architect Tuija Solin Keywords: Tikkskoski, infill building, development This Master s thesis outlines a development plan for the town centre of Tikkakoski. Tikkakoski is a small-scale urban area of around 5000 inhabitants dating back from the turn of the 20th century, when the metal industry developed. It is situated 22 kilometres north of Jyväskylä, Finland. Due to a municipality merger in 2009, Tikkakoski went from being a part of the rural municipality of Jyväskylä to a regional centre of the Jyväskylä city area. As a result, the Jyväskylä city strategy for the development of the regional centres became relevant for Tikkakoski. The aims outlined in this strategy form the underlying framework for the development plan presented here. The Master s thesis presents ideas for infill building and densification of the Tikkakoski urban fabric by the year The plan aims to create sustainable and flexible areas for housing and services as well as a vibrant small-scale urban environment. The Tikkakoski context is examined through a historical and spatial analysis. The concept of the development plan is based on the results of these analyses. The themes that emerge through the analyses are further explored in the theory part, which in turn contributes to defining the aims and goals of the design, together with the framework presented in the city s strategy for regional development. The most important themes of the development plan, as indicated by the analysis, are: emphasizing the nature, upgrading the green areas, sustainable infill building of the urban centre, improving the streetscape and developing the old industrial area. Many people from Tikkakoski feel that the old industrial area forms the heart of the area and the regional history is important on a national scale. In the future the competition between areas vying for inhabitants may heat up. A strong regional identity may prove to be a strong asset in this competition. Creating a positive image of an area sets it apart from the rest, thereby raising its value and giving it a competitive edge. In light of this, Tikkakoski should in the future be profiled as an ecological and flexible place with a strong sense of community and enabling a high quality of life. The nature should also feature prominently in the image of Tikkakoski. Unlike several other small municipalities and urban areas, Tikkakoski will not in the near future be facing problems brought on by population decline. However, issues such as an ageing population, the centralization of services, changes in housing, the development of old industrial areas and the challenges brought on by energy efficiency requirements are issues that Tikkakoski shares with other Finnish municipalities. These questions must be addressed when drafting plans for the future Tikkakoski. 5

6 6

7 Tiivistelmä Abstract of master s thesis Sisällysluettelo Johdanto 1 Lähtökohdat: Tikkakoski - tehtaan luoma taajama 1.1. Sijainti Taajaman historia Kaavoituksen nykytila 28 2 Taajamarakenteen analyysi 2.1. Rakennuskanta ja palvelut Liikenne ja katutila Maasto ja maisema Väestörakenne Yhteenveto: Kehittämissuunnitelman teemat ja tavoitteet 62 3 Tulevaisuuden taajama: Tikkakosken keskustan kehittämissuunnitelma 3.1. Konsepti ja uusi imago Keskustan kehittämissuunnitelma 72 Loppusanat 105 Kiitokset 107 Lähteet 107 Liitteet: planssipienennökset 7

8 Johdanto Työn tausta ja oma motivaatio: Tikkakoski on noin 5000 asukkaan kylämäinen teollisuustaajama noin 22 kilometriä Jyväskylästä nelostietä pohjoiseen. Vuonna 2009 tehdyn kuntaliitoksen johdosta entiseen Jyväskylän maalaiskuntaan kuuluneesta Tikkakoskesta tuli Jyväskylän aluekeskus ja näin ollen osa Jyväskylän aluekeskusten kehittämisstrategiaa. Kesällä 2013 kaupunki haki diplomityöntekijää ideoimaan Tikkakosken keskustan kehittämissuunnitelmaa. Ennen työn aloitusta en ollut käynyt Tikkakoskella, Jyväskylässä tosin useasti. Minulla ei ollut ennakko-odotuksia eikä tunnesidettä suunnittelualuetta kohtaan. Koin tämän mahdollisuudeksi; Tikkakoski ja suhtautumiseni sitä kohtaan oli avoin tutkittavaksi. Lähdin siis mielenkiinnolla ja avoimin mielin tutustumaan Tikkakoskeen. Taajaman nykyproblematiikka: Tikkakosken taajama on pienimittakaavainen 1900-luvun taitteessa metalliteollisuuden myötä syntynyt tehdasyhdyskunta. Taajaman rakenne on levinnyt laajalle ja luonto on vahvasti läsnä väljässä rakenteessa. Taajamatila on paikoin vaikeasti hahmotettavissa, sillä puskittunut kasvillisuus estää pidempiä näkymälinjoja. Taajaman keskustaa ympäröivät asuinalueet ovat sisäisesti ehyitä, mutta eivät muodosta keskenään yhtenäistä kokonaisuutta. Taajaman keskusta on hajanainen. Taajama alkoi rakentua 1900-luvun alussa tehdasalueen ympärille. Tehdasyhdyskunta muodosti oman eristetyn piirinsä sijaiten erämaassa etäällä muista asutusryhmistä. Sijainti kaukana rautatiestä ja vesiliikenteestä on tarkoittanut aina turvautumista maantieliikenteeseen. Tikkakosken tehtaat olivat SOK:n jälkeen Jyväskylän maalaiskunnan toiseksi suurin teollinen työnantaja sota-ajasta 1960-luvulle saakka. Tehdas synnytti taajaman, johon rakentui kauppoja, pankki, koulu ja monenlaista yhdistystoimintaa. Toinen 8

9 merkittävä toimija alueella on ollut Puolustusvoimien Ilmavoimat 1930-luvun lopulta alkaen (Luonetjärven varuskunta). Tikkakoski ei ole yksin niiden vanhojen tehdastaajamien joukossa, joiden on kehitettävä uusia keinoja pysyäkseen kehittyvinä ja elävinä. Tikkakoskella sijaitseva Puolustusvoimien Ilmavoimien varuskunta-alue on tuonut vankan tuen taajamalle. Varuskunnan läheisyyden takia Tikkakosken palvelut on pystytty pitämään vähintään tyydyttävinä (Lappalainen, s.245). Viime vuonna alkaneen Puolustusvoimien rakenneuudistuksen myötä kaikki Ilmavoimien tukikohdat siirretään Tikkakoskelle. Varuskunta-alueen kasvu tuo alueelle lisää asukkaita ja tarpeen palveluiden säilymiselle. Tikkakosken väkiluvun on arvioitu nousevan tasaisesti, kun monessa muussa taajamassa tilanne on päinvastainen. Tikkakosken nykytilanne onkin monelta osin parempi kuin monen muun vanhan teollisuustaajaman. Vaikka Tikkakosken taajama ei lähitulevaisuudessa kohtaa monen pienen kunnan tai taajaman tavoin väestön vähenemisen aiheuttamia ongelmia, vaikuttavat monet Suomen kuntia koskevat tulevaisuuden haasteet myös Tikkakoskeen. Väestön ikääntyminen, palvelujen keskittäminen, asumisen muutokset, taajamakeskustan ja vanhan tehdasalueen kehittäminen sekä energiataloudelliset haasteet on otettava Tikkakosken tulevaisuussuunnitelmissa tarkasteluun. Tikkakoskella on paljon hyödynnettäviä vahvuuksia. Mikä on taajaman kokoava voima? Tavoitteet: Tavoitteenani on luoda selkeä kuva Tikkakosken luonteesta esittelemällä taajamaa sen historiasta nykytilaan sekä analysoimalla taajamarakenteen vahvuuksia ja ongelmakohtia. Tätä kautta pyrin suunnitelmassani vahvistamaan Tikkakosken identiteettiä ja taajamakuvaa, korjaamaan sen kaupunkitilallisia ongelmakohtia sekä luomaan kokoavan voiman ja imagon taajamalle. Pyrin suunnitelmassani luomaan tulevaisuuden kestävää ja joustavaa asumis- ja palvelurakennetta sekä elävää taajamaympäristöä. Työn rakenne: Diplomityöni koostuu kolmesta osasta. Ensimmäisessä osassa käyn läpi työni lähtökohtia: esittelen Tikkakosken taajaman historiaa sekä sen nykytilaa. Toisessa osassa analysoin taajamarakennetta ja kolmannessa osassa esittelen taajaman kehittämissuunnitelman. Suunnittelualueen rajaus: Suunnittelualue rajautuu taajamarakenteen analyysin ja Jyväskylän kaupunkirakennepalvelujen linjaamien aluekeskusten kehittämistavoitteiden pohjalta Tikkakosken keskustaajamaan. Tarkempi suunnittelualue kulkee Tikkakosken pääkadun eli Kirkkokadun molemmin puolin. Alueen voi nähdä muodostuvan kolmiosta: palvelukeskuksesta, vanhasta tehdasalueesta sekä liikuntapalvelujen keskittymästä. 9

10 1 Lähtökohdat: Tikkakoski - tehtaan luoma taajama Diplomityöni ensimmäisessä osassa esittelen Tikkakosken sijainnin ja paneudun Tikkakosken taajaman kehityshistoriaan aikajanan avulla. Osan tarkoituksena on luoda kuva Tikkakosken kehittymisestä tähän päivään Sijainti Tikkakoski sijaitsee Keski-Suomessa Jyväskylän kaupungissa. Tikkakoski on Jyväskylän kaupungin pohjoisin alue ja vuoden 2009 kuntaliitoksen myötä se on yksi Jyväskylän kaupungin uusista aluekeskuksista. Ennen vuotta 2009 Tikkakoski kuului Jyväskylän maalaiskuntaan. Tikkakoski muodostaa yhdessä Nyrölän kylämäisen alueen kanssa Jyväskylän kaupungin hallinnollisen alueen Tikkakoski-Nyrölän, jonka alueella asukkaita on noin Tikkakosken länsipuolinen Kuikan kylä ja eteläpuoleinen Puuppolan kylä ovat maakunnallisesti arvokkaita kulttuuriympäristöjä. Uurainen Laukaa Petäjävesi Jyväskylä Hankasalmi Muurame Toivakka Keski-Suomi 1 Jyväskylän kaupunki, kaupunkirakennepalvelut,

11 Nelostie Tikkakoski-Nyrölä Nyrölän kylä Tikkakoski Puuppola Jyväskylän lentokenttä Palokka Tikkakoskentie Jyväskylä Kuikan kylä Nyrölä Jyväskylän kaupunki 10km 10km 1km 1km 11

12 Tikkakosken taajama koostuu läntisemmästä Tikkakosken keskustasta ja itäisemmästä Liinalammin alueesta. Tikkakosken keskustan alueella asukkaita on reilut Pääosin pientaloasutuksesta koostuva taajama-alue on kooltaan noin 400 hehtaaria. Tässä diplomityössä keskitytään Tikkakosken keskustaajamaan ja Liinalammin taajama jätetään tarkastelun ulkopuolelle. Tikkakosken keskustaajaman pohjoisosassa sijaitseva vanha tehdasalue on merkittävä Suomen teollisuus- ja sotahistoriaan liittyvä rakennettu ympäristö ja alue on luokiteltu Museoviraston toimesta valtakunnallisesti arvokkaaksi rakennetuksi kulttuuriympäristöksi. Taajaman pohjoispuolella levittäytyy taajaman kokoon nähden massiivinen lentokenttä- ja varuskunta-alue (Luonetjärven varuskunta-alue ja lentoasema). Koko Luonetjärven varuskuntaalue itä- ja länsirantoineen on myös luokiteltu valtakunnallisesti arvokkaaksi rakennetuksi kulttuuriympäristöksi 3. 2 Jyväskylän kaupunki, kaupunkirakennepalvelut,

13 Tikkakosken keskustaajama Liinalammi 1 13

14 1.2. Taajaman historia Seuraavilla sivuilla kerron Tikkakosken taajaman syntyvaiheista ja kehityksestä tähän päivään. Tikkakoski on ollut merkittävä osa Suomen historiaa. Historian voi nähdä muodostuvan kahden vuosikymmenen sykleistä. Kappaleen lopussa selvitetään Tikkakosken kaavoituksen nykytilaa Jyväskylän kaupungin yleiskaavan, kaupunkistrategian sekä rakennemallin avulla luvuilla tehdas kasvaa edelleen sotatarviketeolliden myötä. Liinalammin alueelle ja Autiojoen rannalle rakennetaan lisää työväen asutusta. Myös julkisia rakennuksia rakennetaan. Luonetjärven lentokenttä ja varuskunta (Itäranta) perustetaan luvulla tehtaalla käynnistyy asetuotanto tilaajana Suomen valtio. Tehdas kasvaa voimakkaasti ja näin myös työväen asuintarve. Asutus levittäytyy Autiojoen rantoja pitkin luvulla myllyn yhteyteen perustetaan metallipaja, joka kasvaa vuosikymmenessä tehtaaksi väkiluku 1800-luvun loppupuolella perustetaan mylly Autiojoen alkujuoksulle ja Liinalammilla toimii saha- ja tervateollisuutta. aika n

15 1950-luvulla sotien jälkeen sotakorvausteollisuus kannattelee tehtaita. Idän vienti jatkuu ja kasvaa. Tikkaompelukoneiden tuotanto käynnistyy. Ensimmäinen asemakaava laaditaan vuonna Jälleenrakennuskaudella rakennetaan omakotitaloja ja uusia katulinjauksia laaditaan muutoskaava ja uusi liikekeskus valmistuu Kirkkokadun eteläpäähän samana vuonna luvulla Nokia ostaa Tikkakosken tehtaat luvulla Kirkkokadulle kehittyy uusi palvelukeskusta (sosiaali- ja terveyspalvelut, kunnallinen vuokra-asuminen) ja Liinalammin kaupat siirtyvät uuteen keskustaan. Luonetjärven varuskunnan Länsiranta rakennetaan luvulla tehdas laajenee uusilla elementtihalleilla, kun elektroniikkateollisuuden tuotanto käynnistyy luvulla Neuvostoliiton kaatumisen myötä idän vienti loppuu ja tuotanto lopetetaan. Tämän myötä Tikkakoskesta tulee maakunnallinen kriisitaajama, joka saa elvytysapua. Koko Suomi kärsii lamasta. Tehdasalueella toimii pienteollisuutta, kirjasto ja osa rakennuksista on tyhjillään. Jyväskylän maalaiskunta liitetään Jyväskylän kuntaan vuonna Tikkakoskesta tulee yksi Jyväskylän kasvavia pientalovaltaisia aluekeskuksia luvulla Puolustusvoimissa on tekeillä rakenneuudistus, mikä johtaa lennoston keskittämiseen Luonetjärven varuskuntaalueelle ja sen myötä alueen laajenemiseen. Väkiluvun kasvaessa Tikkakoskelle kaavoitetaan uusia pientaloalueita ja paine palvelujen kehittämisestä kasvaa. Jyväskylän kunnan yleiskaavatyö käynnistyy vuonna 2011 ja kaava valmistuu vuonna Aluekeskusten kehittäminen on yksi maankäytön suunnittelun pääpisteistä n Lähteet väestökäyrään: Laitakari 1943, s. 74 ; Lappalainen 1977.s 38 ; Tilastokeskus; Wilmi 2011, s. 68; Jyväskylän kaupunkirakennepalvelut

16 Tehtaan alkuvuodet Tikkakosken alue kuului Laukaan puolella olevaan Vehniän kartanoon, josta lohkaistiin 2200 hehtaarin suuruinen Tikkamannilan kartano 1800-luvun alussa. Vuonna 1890 insinööri Martin Stenij osti kartanon maista Tikkakosken koskiosuuden. Paikalla oli tällöin saha ja mylly, joiden yhteyteen Stenij pystytti viilaverstaan, takomon ja valimon (nykyisen Kirkkokadun pohjoispäähän). Tästä sai Tikkakosken metalliteollisuus alkunsa luvun lopulla Tikkakoskella ei juuri ollut muuta asutusta kuin Tikkamannilan kartanon torppa sekä myllärin asunto. Lähin kylä oli 3 kilometrin päässä oleva Kuikan kylä luvun alussa tehdasta vastapäätä rakennettiin kaksi työväen asuntolaa 6. Rakennukset on nyt purettu. Vuonna 1909 rakennettiin tehtaanjohtaja Stenijn asunnoksi jugendvaikutteinen Harmaa huvila, joka on säilynyt tähän päivään menneen ajan muistona 7 ja on nykyisin määritelty maakunnallisesti arvokkaaksi rakennetuksi kulttuuriympäristöksi. (Huvilan suunnitteli arkkitehti Yrjö Blomstedt, arkkitehti Aulis Blomstedtin isä.) Tikkakosken kaakkoisosaan Liinalammille perustettiin 1800-luvun lopulla myös tervatehdas, jonka ympärille rakennettiin työväenasumuksia sekä tehtaan johtajien asunto. Tervatehdas kuitenkin lopetti toimintansa 1920-luvulla. 8 Tästä Tikkakosken tehdasalue sai alkunsa. 2 4 Laitakari 1943, s Kolu et.al 1983, s.33 8 Kolu et.al 1983, s Kolu&Petrikainen&Penttinen&Rinta-Tassi 1983, s.18 7 Wilmi 2011, s

17 Tehdas kasvaa ja rakentaa Stenij ryhtyi ensimmäisenä Jyväskylän seudulla sähköistämään voimalaitostaan 9. Sahan ja myllyn toiminta kuitenkin lopetettiin, kun jyväskyläläiset liikemiehet ostivat tehtaan vuonna Vuonna 1912 muodostettiin Tikkakosken Rauta- ja Puuteollisuus osakeyhtiö 10. Uudistunut tehdas ryhtyi valmistamaan erilaisia moottoreita (mm. Tikka-moottori ja Geo-venemoottori) ja koneenosia kotimaan sekä Venäjän markkinoille. Tehtaalla aloitettiin myös nappien valmistus ja valimorakennuksen yhteyteen rakennettiin pieni nappitehdas. 11 Suomen itsenäistyttyä yhtiö kuitenkin keskittyi asetuotantoon päätilaajanaan Suomen valtio. Tehtävään ryhtyminen oli sekä taloudellisesti että teknillisesti haastavaa, sillä Suomessa ei siihen asti oltu valmistettu ampuma-aseita. Suomen ampuma-aseteollisuus saikin alkunsa Tikkakosken tehtailta. 12 Vuonna 1929 tehtaan nimi muuttui Oy Tikkakoski Ab:ksi ja tehtaan tuotantoa ryhdyttiin laajentamaan 13. Tehtaan kasvun myötä kasvoi myös työväki ja työväen asuntotarve. Vuonna 1916 tehdas rakennutti tehtaan lähelle joen varrelle lautarakenteisia neljän perheen asuinrakennuksia 14. Rakennukset purettiin myöhemmin. Ensimmäinen kauppa, sekatavarakauppa, perustettiin Tikkakoskelle tehtaan alueelle vuonna luvulla Tikkakoskella ei juurikaan rakennettu asuinrakennuksia 16. Vuonna 1927 Tikkakoski sai vaatimattoman kirjaston 17. Tehdasrakennukset etelästä katsoen vuonna Tehdasrakennus vuonna 1937 tapahtuneen laajennustyön jälkeen. 4 9 Laitakari 1943, s Laitakari 1943, s Wilmi 2011, s Laitakari 1943, s Laitakari 1943, s Wilmi 2011, s Laitakari 1943, s Kolu et.al 1983, s Wilmi 2011, s.86 17

18 Sota-ajan kasvu Taajamara kasvaa Autiojoen ja Luonetjärven rantoja pitkin. Kaakossa Liinalammin keskustaa. Tehdasalue ja kasvanutta taajamarakennetta noin vuonna Tehtaan nopea laajeneminen johti yhdyskunnan nopeaan kasvuun. Vuonna 1925 tehdas oli työllistänyt vain 26 henkeä, kun vuonna 1937 työntekijöitä oli jo Tehtaan kuuluisimmaksi tuotteeksi nousi sotien myötä täysin automatisoitu Suomi-konepistooli. Pistoolia vietiin Puolaan ja Etelä-Amerikkaan jo ennen sotia ja se patentoitiin kahdeksassa maassa. Sotien aikana tehdas valmisti myös ammuksia, konekiväärien patruunavöitä sekä aseiden osia. 19 Ammustehdas oli ilmaiskujen pelon vuoksi sijoitettu Talvisodan aikana louhittuun tunneliin Tunnelinmäellä 20. Sotien aikana tehtaalla valmistettiin myös menestyksekkäitä kilpa-aseita, muun muassa Tikka-kivääriä 21. Vuonna 1944 tehtaalla työskenteli jo 1000 henkeä. Sotien päätyttyä tehtaan suurimmaksi omistajaksi tuli Neuvostoliitto, joka luopui omistajuudestaan vasta vuonna luvulle tultaessa tehdas alkoi tukea omakotirakentamista myymällä tonttimaata edullisesti. Tällöin rakennettiin muutamia kymmeniä omakotitaloja, muun muassa vuosina nykyisen Oskarinkadun talot Autiojoen itärannalla tehdas rakennutti Autiojoen länsirannalle Tikkakosken ensimmäiset kivirakenteiset pienkerrostalot. Sotien aikana rakennettiin sekä Liinalammille että ammustehtaan ympäristöön paljon väliaikaisia parakkirakennuksia kasvaneelle työntekijämäärälle. 24 Asuinparakit purettiin 1970-luvulla 25. Vuonna 1937 Tikkakoskelle perustettiin Osuusliike Mäki-Matin liiketalo, jossa oli ruoka- ja sekatavaraliike sekä ravintola 26. Samana vuonna valmistui myös Tikkakosken alueen ensimmäinen kansakoulu. Tätä ennen lähin koulu oli ollut kolmen kilometrin päässä Kuikan kylässä. 27 Vuonna 1940 valmistui seuraava liiketalo, kaksikerroksinen Osuusliike Keskimaan talo, jossa oli myös ruoka- ja sekatavaraliike, ravintola ja ruokala. Seuraavana vuonna Tikkakoskelle valmistui myös Jyväskylän maalaiskunnan rakentama ns. terveystalo 28. Vuonna 1942 tapahtui paljon merkittäviä rakennushankkeita, mikä voidaan nähdä saavutuksena huomioiden sota-ajan ja siitä johtuvat rakennusvaikeudet. Vuonna 1942 rakennettiin Tikkakosken seuratalo, 18 Laitakari 1943, s Wilmi 2011, s Wilmi 2011, s Kolu et.al 1983, s.33; Wilmi 2011, s Laitakari 1943, s Laitakari 1943, s Laitakari 1943, s Wilmi 2011, s Wilmi 2011, s Laitakari 1943, s.86

19 Tikanmaja, jossa yhdistykset ja seurat pääsivät laajentamaan, monipuolistamaan ja virkistämään toimintaansa 29. Vuonna 1942 tehdasyhtiö rakennutti tehdasalueen pohjoispuolelle kolmikerroksisen liike-ja ravintolatalon 30. Rakennuksessa on tällä hetkellä baari sekä asuntoja. Samana vuonna saatiin Tikkakoskelle myös postiasema ja toinen koulurakennus, Jyväsjoen koulu 31. Juuri ennen Toista maailmansotaa ilmavoimien osasto muutti Luonetjärvelle ja lentokentän rakentaminen alkoi vuonna Sotilaslentokentän yhteyteen kehittyi 1950-luvulle tultaessa myös siviiliilmailukenttä 33. Tehdasyhtiö omisti maat Myllylammen pohjoispuolelta aina taajaman halki lounaaseen Koppelmäkeen saakka vuoteen 1947 asti, kunnes kunta osti suurimman osan maista 34. Tämä johti ensimmäisen asemakaavan laatimiseen vuonna 1950 Jyväskylän entisen kaupunginarkkitehdin Matti Hämäläisen johdolla. Kaava oli oikeusvaikutukseton, mutta siitä toteutuivat kaikki jälleenrakennuskaudella rakennetut katuosuudet sekä Koulukadun varrella oleva urheilukenttä 35. Sodan aikana tehdasrakennukset naamioitiin. 8 Tehdaan lipasosasto vuonna Tehdasalue ja Autiojoen rannan taloja Laitakari 1943, s Laitakari 1943, s Lappalainen 1977, s Lappalainen 1977, s Lappalainen 1977, s Laitakari 1943, s Laitakari 1943, s Kolu et.al 1983, s Kolu et.al 1983, s Keski-Suomen museo, Jyväskylän modernin rakennusperinnön inventointi , id

20 Kirkkokatu. Vasemmalla Tikkakosken kirkko ja kadun päässä tehdasalue Taajama sodan jälkeen Tikkakosken väkiluku kasvoi 1930-luvun alusta 1950-luvun alkuun kymmenkertaiseksi tehtaan ja Luonetjärven lentotukikohdan laajenemisen aiheuttaman tulomuuton ansiosta. Sodan jälkeen alueelle asutettiin myös siirtoväkeä. 36 Vuoteen 1950 mennessä Tikkakosken kylä oli saavuttanut taajaman rajat 37. Sotien jälkeen tehtaiden päätuote oli Tikka-ompelukone, jota vietiin pääasiassa Neuvostoliittoon. Kun Neuvostoliitto lopetti ompelukoneiden oston vuonna 1964, ryhtyi tehdas valmistamaan pääosin talvirenkaiden nastoja luvun lopulla työntekijöitä oli enää 220. Tällöin aloitettiin uudelleen myös kilpa- ja metsästysaseiden valmistus Tikka-tuotemerkillä koti- ja ulkomaan markkinoille. 38 Vuonna 1950 laaditun asemakaavan myötä rakennettiin 1950-luvulla jälleenrakennuskauden tyyppiomakotitalokatuja. Kirkkokadun rakentaminen Tikkakosken uudeksi julkisten palvelujen keskustaksi alkoi 1950-luvulla. Ensimmäisenä Kirkkokadun varteen valmistui kirkko vuonna 1957 ja sen eteläpuolelle kunnalliset terveydenhuollon rakennukset vuosina Jyväskylän maalaiskunnan ensimmäinen kunnallinen vuokrakerrostalo liikesiipineen valmistui syksyllä Vuonna 1960 Jyväskylän maalaiskunta teki päätöksen laadituttaa yleiskaava koko kunnan alueelta. Työtä tukevaksi toimielimeksi perustettiin vuonna 1966 kaavoituslautakunta ja rakennusvirastoon uusi kaavoitus- ja mittausosasto. Kunnassa ei tällöin ollut muuta lainvoimaista kaavaa kuin Juha Vikkulan vuonna 1964 laatima Tikkakosken rakennuskaava, joka päätettiin myös laatia uudelleen, sillä sen katsottiin johtavan yksityismaiden, lähinnä tehdasyhtiön maiden ansiottomaan arvonnousuun. Muutoskaava valmistui vuonna Asuinalueiden kasvusuunta oli aluksi pääasiassa Liinalammin alueella ja hiljalleen rakennettiin umpeen väli Tikkakosken keskustaan. 40 Tehdasalue 1950-luvulla Wilmi 2011, s. 86 Wilmi 2011, s Wilmi, s Lappalainen 1977, s Keski-Suomen museo, Jyväskylän modernin rakennusperinnön inventointi , id

21 Tikkakosken ensimmäinen asemakaava vuodelta Tikkakosken kartta vuonna Tikkakoski Ab:n ompelukoneiden kokoonpano-osastoa 1960-luvulla. 21

22 Hiljaiseloa ja taajamoitumista luvulla Luonetjärven varuskunta oli noussut Tikkakosken tärkeimmäksi työnantajaksi 41. Vuonna 1974 Oy Tikkakoski Ab siirtyi Oy Nokia Ab:n haltuun, jolloin alkoi elektroniikka-alan metallisten erikoistuotteiden valmistus luvun alussa tehdasalueelle rakennettiin uusi teollisuushalli tuotannon tehostamiseksi. Vuonna 1983 Oy Nokia Ab yhdisti tehtaan ja asetehdas Sako-osakeyhtiön Oy Sako-Tikka Ab:ksi. 42 Koko maassa oli 1960-luvun lopulta lähtien tunnusomaista rakentaa liikekeskuksia taajamien kauppapalveluille ja näin tehtiin myös Tikkakoskella. Liikekeskus avattiin Kirkkokadun eteläpäähän keväällä Tätä ennen Tikkakosken keskusta oli kehittynyt Liinalammella vanhan tervatehtaan ympäristöön 44. Vuonna 1973 vahvistettiin rakennuskaavan muutos, joka muun muassa mahdollisti vanhan omakotitaloasutuksen purkamisen kerrostalojen tieltä ja 1980-luvulla kunta osti lisää alueita jo omistamiensa maiden ympäristöstä luvulla rakennettiin keskustan länsipuolelle kuusi elementtikerrostaloa. Tikkakosken uusi ja ajanmukainen terveysasema valmistui Kirkkokadulle vuonna Talvella 1981 valmistui myös uusi monitoimitalo vanhan Tikanmajan tilalle luvun alussa varattiin uudeksi tehdasalueeksi 20 hehtaarin alue Liinalammilta Tikkakoskentien pohjoispuolelta, mutta tehdasalue eli pitkään hiljaiseloa. Lentoasema ja kasvava varuskunta-alue tekivät valtiosta merkittävän maanomistajan Tikkakoskella. Se omisti 1980-luvulla Jyväskylän maalaiskunnan puolella runsaat 2500 hehtaaria eli jopa enemmän kuin kunta Wilmi 2011, s Wilmi, s Wilmi 2011, s Wilmi 2011, s Wilmi 2011, s Silen&Tyvelä Wilmi 2011, s

23 Tikkakosken muutoskaava

24 Kriisitaajamasta kuntaliitokseen Ennen 1990-luvun alkua työllistivät tehdas ja varuskunta lähes kaikki taajaman asukkaat 48. Neuvostoliiton hajoamisen jälkeen idänkauppa loppui, tehdas joutui vaikeuksiin ja työpaikkoja menetettiin huomattavasti 49. Nokia myi 1990-luvun lopulla omistuksensa tehtaista Valmetille, joka fuusioitui samaan aikaan Metson kanssa. Metso puolestaan myi tehtaat vuonna 2000 italialaiselle asevalmistaja Berettalle. Tehdasalue oli jäänyt ikään kuin syrjään, kun tehtaan ympäristössä toimineet päivittäispalvelut olivat hiljalleen muuttaneet uuteen liikekeskustaan Kirkkokadun eteläpäähän 50. Tikkakoskesta tuli maakunnallinen kriisitaajama ; se valittiin yhdeksi Keski-Suomen erityisalueeksi, joka sai oman kehittämisohjelmansa. Ohjelmaan kuului muun muassa vuonna 1991 toimintansa aloittanut teollisuustaloyhtiö sekä lentoaseman kehittämissuunnitelma. 51 Tikkakosken yleiskaava hyväksyttiin vuonna 1992, ja sen avulla pyrittiin osittain saamaan taajama irti 1990-luvun alun lamasta luvun puolivälissä kunta osti myös Tunnelimäen alueen ts. Jokelan tilan, johon armeijan vanhat luolastotkin kuuluivat ja alueelle ryhdyttiin kaavoittamaan omakotitontteja 53. Tunnelinmäen pientaloalueen rakentaminen aloitettiin 2000-luvulla. Asuinalue oli Tikkakosken ensimmäinen asuinalue, jota ei rakennettu tehtaan tai varuskunnan työväen tarpeisiin. Tämä hetkellinen kriisiytyminen näkyi koko Suomessa lamana. Tikkakoskella sen voi nähdä heijastuneen voimakkaasti juuri keskustan kehittymiseen, joka jäi ikään kuin kesken laman tullessa. Keskustaa hajotti entisestään vuonna 2000 valmistunut S-Market Tikkakoskentien varteen, mutta toisaalta uusi kauppa vähensi kaupassakäyntitarvetta Jyväskylään tai lähistön kauppakeskuksiin 54. Kriisiytymisen myötä kunnassa kehitettiin myös ns. PALLAS-projekti, jolla selvitettiin mahdollisen aluehallinnon toteuttamista sekä alueellisen palvelutuotannon laajentamista. Kunnanhallitus kuitenkin lykkäsi kokeilua. Syksyllä 2000 taajama sai oman kehittämisohjelmansa, Kehittyvä Tikkakoski -ohjelman, jolla pyrittiin parantamaan vuorovaikutusta kuntalaisten ja hallinnon välillä sekä saamaan konkreettisia tavoitteita läpi maankäytössä ja asumisessa. Ohjelma ei kuitenkaan käynnistynyt kunnolla, kun suurempi seudullinen yhteistyö nousi hallinto- ja palvelukeskusteluissa pääteemaksi Silen&Tyvelä, Wilmi 2011, s Keski-Suomen museo, Jyväskylän modernin rakennusperinnön inventointi , id Wilmi 2011, s Wilmi, s Wilmi 2011, s Wilmi 2011, s

25 Tämän kehityksen voi nähdä lopulta pohjustaneen kuntaliitoksen syntyä. Jyväskylän kaupunki ajoi jo 1980-luvulla aktiivisesti kuntaliitoksen syntymistä. Kuntaliitoskeskustelu jatkui 2000-luvulle asti, kunnes vuoden 2008 helmikuussa Jyväskylän kaupunki, Jyväskylän maalaiskunta ja Korpilahden kunta tekivät esityksen kuntajaon muutoksesta valtioneuvostolle. 56 Kuntaliitoksen myötä vuoden 2009 alusta Jyväskylän kaupungista tuli maamme seitsemänneksi suurin kunta noin asukkaallaan ja kaupungin pinta-ala kasvoi 11-kertaiseksi. Ennen kuntaliitosta Jyväskylän maalaiskunnan väestönkehitys oli ollut nousujohteista koko 2000-luvun ja vuonna 2007 Jyväskylän maalaiskunnan asukasmäärä oli lähes ja Jyväskylän kaupungissa lähes asukasta. Jyväskylän maalaiskunta Jyväskylän kaupunki Korpilahti Liitoskunnat ennen kuntaliitosta Jyväskylän kunta kuntaliitoksen jälkeen Kuntarakenteen taustaa lyhyesti Kuntaliitoksen myötä Tikkakoskesta tuli Jyväskylän aluekeskus ja tätä kautta syntyi myös tarve Tikkakosken kehittämiselle. Sen spekuloiminen, hyödyttikö kuntaliitos Tikkakoskea, vaatisi tätä diplomityötä syvemmän tutkimuksen, joten siihen ei tässä työssä oteta kantaa. Jokainen kuntaliitos on erilainen, osa voi onnistua hyvin ja hyödyttää liitosalueita, osassa tilanne voi olla toisinpäin. Kun kuntaliitoksen haitat korostuvat liitoksen alussa ja hyödyt vasta pidemmällä aikajänteellä, on ymmärrettävää, miksi haitoista puhutaan kuntaliitosten alussa enemmän kuin hyödyistä. Yhdyskuntarakenteen toimivuuden paraneminen on esimerkki hyötytekijästä, jonka merkitys vaihtelee tapauskohtaisesti - muun muassa kuntien väestön määrästä, sijainnista ja tiheydestä riippuen. Koska kuntaliitosten kesken on paljon eroja, vahvojen yleistysten tekeminen on vaikeaa ja jopa vaarallista. Sen vuoksi onkin tärkeää tunnistaa yksittäisen kuntaliitoksen erityispiirteet ja ottaa ne tarkastelussa huomioon. (erikoisasiantuntija Arto Koski Kuntaliiton kuntarakennefoorumissa ) Kuntaliitokset ovat lisääntyneet viime vuosikymmeninä. Kuntaliitoksen syinä ovat yleensä taloudelliset ja toiminnalliset, toisinaan myös aluepoliittiset syyt. Kunnista ne, jotka pystyvät parhaiten vastaamaan tulevaisuuden haasteisiin, menestyvät parhaiten. Suuremman kunnan on varmasti helpompi vastata näihin haasteisiin, mutta missä menee raja kuntien kasvulle, milloin suureneminen kääntyykin huonontavaan suuntaan? Kunnan kannalta keskeiset strategiset ja kriittiset menestystekijät ovat ikärakenne ja väestömäärä, mutta kuntatalouden näkökulmasta myös se, millainen tulotaso kunnassa asuvilla on ja ennen kaikkea millainen se tulee olemaan tulevaisuudessa 57. Suurimpia kuntia ovat Helsinki, Espoo, Tampere, Vantaa, Oulu, Turku sekä Jyväskylä ja näiden kaupunkien seutukunnat ovat myös suurimpia muuttovoittajia. Varsinaisia seudun keskuskaupunkeja enemmän kasvavat niiden ympäryskunnat. Asuminen sijoittuu keskustoja useammin ympäryskuntiin, kun taas palvelut ja työpaikat ovat varsinaisessa kaupungissa. Väkiluvultaan Suomen suurimpien kuntien seutukunnat ovat muuttovoittoseutuja, kun taas kutistuvat kaupungit ovat kaikki alle asukkaan kaupunkeja. 58 Tikkakosken sijainti on tämän kehityssuunnan kannalta suotuisa; asuminen on halvempaa kuin Jyväskylän keskustassa ja asumisväljyys on suurempi, mutta Jyväskylän keskusta on saavutettavissa niin autolla kuin joukkoliikenteellä puolessa tunnissa. 55 Wilmi 2011, s Aro, Wilmi. S Tilastokeskus, muuttoliike

26 Lentokenttä vuonna Edessä 4-tien ja Tikkakoskentien risteys Aluekeskus Tehdasalueella toimii edelleen pienteollisuutta. Tikkakosken paloasema on sijoitettu tehdasalueelle. Osa vanhoista tehdasrakennuksista on tyhjillään, osassa on toimintaa, kuten kirjasto, kampaamo ja kuntosali. Kuten monet kunnat, myös Jyväskylän kaupunki, joutuu säästösyistä lakkauttamaan palveluja. Tikkakosken terveyskeskuspalvelut on siirretty Palokan terveysasemalle ja Tikkakosken uima- ja monitoimihalli on huonon kuntonsa vuoksi päätetty purkaa. Kuten aikajanasta voidaan nähdä, tehdas ja sen toiminta on ohjannut Tikkakosken kehitystä koko sen historian ajan. Tehdas syntyi asumattomaan erämaahan ja tehtaan kasvaessa syntyi tarve asuinrakentamiselle ja palveluille. Tehtaan kasvamisen myötä myös taajama kasvoi luvun alussa tehdas joutui ahdinkoon ja samoin koko taajama luvulla Tikkakoski alkoi jälleen hitaasti kasvaa luvulle tultaessa Tikkakosken tulevaisuusnäkymät ovat taas kääntyneet positiiviseen suuntaan. Väestöennusteen mukaan Tikkakosken keskustan asukasmäärä kasvaa vuoteen 2025 lähes 300 sadalla uudella asukkaalla luvulla Puolustusvoimissa on ollut tekeillä rakenneuudistus, mikä johtaa muualla sijaitsevien lennoston osastojen, Ilmavoimien Esikunnan, Ilmasotakoulun sekä Ilmavoimien soittokunnan siirtymiseen Luonetjärven varuskunta-alueelle. Väkiluvun kasvu luo paineen uusien pientaloalueiden kaavoittamiseen ja samoin paine palvelujen kehittämiselle kasvaa. Luonetjärven varuskunta-alueen kasvu vahvistaa Tikkakosken tulevaisuutta. Puolustusvoimien alueella on Tikkakosken kehitykseen sekä koko kunnan talouteen ja yksityistalouteen merkittäviä positiivisia vaikutuksia. Näkymä lentokentälle Tikkakoskentieltä. 59 Jyväskylän kaupunki, kaupunkirakennepalvelut,

27 Tikkakosken palvelukeskustaa (Kirkkokadun eteläpää). Tikkakosken terveysasema, josta palvelut on siirretty Palokan terveysasemalle. Näkymä kirkkokadulta Myllylammelle. Näkymä Kirkkokadulta tehdasalueelle. 27

28 Yleiskaava (lähde: Jyväskylän kaupunkirakennepalvelut 2014) Yhdyskuntarakenteen ohjaus Punainen alue: Aluekeskus (Tikkakosken keskusta) Ruskea alue: Kestävän liikkumisen taajama-alue Vaaleanvihreä alue: Viheralue Tummanvihreä alue: Päävirkistysalue Keltavihreä alue: Kyläalue Tummanpunainen ympyrä: Kylähelmi (Kuikan kylä) Harmaa alue: Tilaa vaativien työpaikkojen alue Harmaa viivoitettu alue: Tilaa vaativien työpaikkojen selvitysalue Vaaleanpunainen alue: Erityisalueet (lentokenttä- ja varuskunta-alue) Punertava aaltoviiva: lentomeluealue Paksu punainen viiva: Uusi moottoritie Punainen rengas: suunniteltu valtatien eritasoliittymä 1.3. Kaavoituksen nykytila Jyväskylän seudun rakennemalli laadittiin kuntaliitoksen jälkeen ja siihen pohjautuva uuden Jyväskylän yleiskaavatyö käynnistettiin vuoden 2011 alussa. Yleiskaavaluonnos oli nähtävänä vuonna Kaupunkirakennelautakunta ja kaupunginhallitus hyväksyivät yleiskaavaehdotuksen vuoden 2013 lopulla ja ehdotus on ollut nähtävillä alkuvuodesta 2014, ja uudelleen kesäkuussa Tavoitteena on, että kaava valmistuu ja hyväksytään kaupunginvaltuustossa vuoden 2014 aikana. Yleiskaavan tavoitteena on yhdyskuntarakenteen ohjaaminen siten, että olemassa oleva kaupunkirakenne eheytyy ja laajenee viisaasti, aluekeskuksia kehitetään ja kylähelmien elinvoimaisuus säilyy. Yleiskaavan osa-aluekartat Tikkakosken alueelta (harmaalla raidoitettu alue: voimaan jäävät osayleiskaavat) Kestävä liikkuminen Tummanpunainen alue: täydennysrakentamisen kohdealue Vaaleanruskea alue: (Tikkakoski) täydennysrakentamisen alue Vaaleankeltainen alue: toissijainen täydennysrakentamisen alue Sininen viiva: pyöräilyn aluereitti 28

29 Kulttuuri Turkoosi neliö: muinaismuistokohde Tummanvihreällä viivalla ympäröity alue: valtakunnallisesti arvokas rakennettu kulttuuriympäristö Tummanpunainen vinoneliö: maakunnallisesti arvokas rakennettu kulttuuriympäristö Maisema ja virkistys Vihreä alue: päävirkistysalueet Kirkkaan vihreä alue: ulkoilupuisto Tummanvihreä ympyrä: toiminnallisesti merkittävä virkistyspalvelukohde Tummansininen katkoviiva: ohjeellinen päävirkistysreitti Luontoarvojen verkottuminen Vihreä alue: päävirkistysalueet Tummanvihreä alue: luonnonsuojelualueet Sinisellä viivalla ympäröity alue: Natura 2000-alue Vesitalouden suojelu Siniset alueet: pohjavesialue 29

30 Yleiskaavan laadinnassa on käytetty kaupunginvaltuuston hyväksymää Jyväskylän kaupunkistrategiaa vuosille Strategiassa maankäytön suunnittelua koskee erityisesti kaupunkirakennepalvelujen valmisteleva osuus, josta voi nähdä myös tätä diplomityötä koskevat tavoitteet aluekeskusten suunnittelulle. Kaupunkistrategian tavoitteita, jotka vaikuttavat Tikkakosken kehittämiseen: Aluekeskusten kehittäminen Senioriasumisen edistäminen aluekeskuksissa Täydennysrakentamisen edistäminen Ekologisen ja kestävän kehityksen mukaisen toiminnan varmistaminen Julkisten ulkotilojen ja viherrakenteen kohentaminen Kevyen liikenteen mahdollisuuksien parantaminen Palveluverkkojen kehittäminen muuttunutta aluerakennetta vastaavaksi. Yhteispalvelupisteiden kehittämissuunnitelman vahvistaminen ja toteuttaminen Tikkakosken asemakaavan muutokset ja laajennukset käynnistetään tarpeen mukaan vaiheittain. Syksyllä 2013 on käynnistynyt Tikkakosken keskustan yleispiirteisen kehittämissuunnitelman laadinta, missä ideoidaan täydennysrakentamista, liikennettä, ulkoilu- ja viheralueita sekä kulttuurihistoriallisesti merkittävien alueiden kehittämisperiaatteita. Tämä diplomityö tulee olemaan suunnittelun taustalla. 60 Kaupunkistrategian lisäksi Jyväskylän kaupunki on laatinut KymppiR2013-nimisen maankäytön toteutusohjelman vuoteen Kaupunginvaltuusto on hyväksynyt ohjelman elokuussa Ohjelmassa aluekeskus määritellään keskukseksi, jolla on lähikeskusta laajempi väestöpohja ja seudullinen palvelumerkitys. Aluekeskuksia ovat Vaajakoski, Kuokkala, Palokka, Tikkakoski, Korpilahti sekä Eteläportti. KymppiR2013-ohjelman päätöksessä todettiin erityisesti, että maankäytön toteuttamisessa tulee edistää ikääntyvälle väestölle soveltuvaa asuinrakentamista entistä enemmän. Tämä tarkoittaa muun muassa aluekeskusten täydennysrakentamista ja senioriasuminen edistämistä ja koskee täten myös Tikkakosken keskustaa. Jyväskylän kaupungin yleiskaavan rinnalle tehdyssä mitoitusselvityksessä on tutkittu kunnan asumisen tulevaisuutta vuoteen 2040 asti. Uusien asuntojen tarpeeseen vaikuttavat väestön kasvun lisäksi väestörakenteen muutokset, kuten väestön ikääntyminen ja perherakenteen muuttuminen. Jyväskylässä asuntokuntien keskikoon ennakoidaan pienenevän ja asumisväljyyden kasvavan. Lisäksi varaudutaan tilapäisten ja niin sanottujen kakkosasuntojen määrän kasvuun. Lapsiperheiden määrä kuitenkin kasvaa edelleen jonkin verran, mikä pitää yllä myös suurempien asuntojen kysyntää. 61 Jyväskylän kaupunkiseudun väestönkasvusta suurin osa sijoittuu km:n säteelle Jyväskylästä, jolle alueelle Tikkakoskikin sijoittuu 62. Jyväskylän seudulla on myös laadittu pitkälle tulevaisuuteen tähtäävä 20X0-rakennemalli, jolla pyritään ohjaamaan seudun kuntien yhteistä maankäytön suunnittelua. Seutuun kuuluu Jyväskylän lisäksi Muurame, Hankasalmi, Laukaa, Toivakka, Uurainen ja Petäjävesi. Tässä rakennemallissa Tikkakosken keskusta nähdään tulevaisuudessa tiedon, osaamisen ja työpaikkojen vyöhykkeenä, logistisena KNOW-keskuksena. Tavoitteena on, että kevyt liikenne on määräävä liikkumistapa ja joukkoliikenneyhteydet hyvät. Keskustavyöhykkeellä on sekoittuneena asumista, opiskelu- ja työpaikkoja sekä vapaa-ajan ympäristöjä. Tiiviistä rakenteesta huolimatta alueella on runsaasti puistoja ja vihervyöhykkeitä ja etäisyydet palveluihin ovat lyhyet. Keskustan reunat nähdään elävänä ympäröivänä kylärakenteena. 60 Jyväskylän kaupunki, kaavoituskatsaus Keski-Suomen maakuntakaava, selostus, s Jyväskylän kaupunki, kaavoitus, 2012: Jyväskylän kaupungin yleiskaavan mitoitusselvitys vuoteen 2040

31 Keski-Suomen maakuntakaavassa Tikkakoski on merkitty logistiikan kehittämisen kohdealueeksi. Lentokentän ympäristö on logistisesti merkittävä ja siihen liittyvä yritystoiminta on sekä Tikkakosken että koko Keski-Suomen kannalta tärkeää. Nelostien muuttaminen moottoritieksi vahvistaa maantieliikennettä alueella. Yksi Jyväskylän kaupunkiseudun kasvun pääsuunnista on pohjoinen Tikkakosken suunta. Tikkakoski onkin merkitty kaavassa keskustatoimintojen alakeskukseksi, jonka kehittämisessä tulee kiinnittää erityistä huomiota keskustan ja muun taajaman selkeään rajaukseen ja keskusta-alueen kaupunkikuvaan. Luonnollisesti Tikkakoski on myös taajamatoimintojen alue, jonka suunnittelumääräyksessä todetaan, että kaavoituksessa tulee edistää yhdyskuntarakenteen eheyttämistä ja taajaman ydinaluetta tulee kehittää taajamakuvallisesti ja toiminnallisesti selkeäksi keskukseksi. Tikkakosken pohjoispuolelle levittäytyy suuri Puolustusvoimien varuskunta-alue, jonka toteutuksesta ja ylläpidosta vastaa valtio. Alueella olevat ampumaradat ovat kuitenkin julkisia ja niistä vastuu on kunnalla. Lentokentän ympäristö on merkitty melualueeksi maakuntakaavassa ja yleiskaavassa. Maakuntakaavan osa (lähde: Keski-Suomen maakuntakaava) Maakuntakaavan tavoitekartta vuoteen 2030 (lähde: Keski-Suomen maakuntakaava) 31

32 32 Tikkakosken asemakaavassa Kirkkokadun eteläpäässä, keskustassa, on pääasiassa asuin- ja liikerakennuksille kaavoitettuja tontteja. Vanhan terveyspalvelujen keskittymän tontit ovat kaavassa YS-tontteja. Kirkon pohjoispuoleisella tontilla Kirkkokadun länsipuolella ei tällä hetkellä ole rakentamista, se on kuitenkin kaavoitettu YOHS-tontiksi. Luonetjärven, Autiojoen ja Myllylammen rannat on pääasiassa kaavoitettu virkistystai lähivirkistysalueeksi ja lounaisrannan uimaranta uimarantaalueeksi. Vanha tehdasalue on luokiteltu valtakunnallisesti arvokkaaksi rakennetuksi kulttuuriympäristöksi (RKY 2009) ja kaavoitettu teollisuus- ja varastorakennusten korttelialueeksi. Tämä kaavamerkintä vaatii todennäköisesti osittain muutosta tulevaisuudessa, jos aluetta halutaan aktivoida ja saada alue paremmin taas osaksi yhdyskuntaa. Autiojoen ja urheilukeskittymän välissä on kaksi kaavoitettua pien- ja rivitalotonttia rakentamatta. Keskustasta melko kauas, Tunnelinmäelle, on kaavoitettu uusi pientaloalue. Autiojoen rannan itäpuolella tontit on kaavoitettu kiinni jokeen. Tonttien ranta-alueet on rajattu kaavassa alueeksi, jossa puusto on säilytettävä luonnontilaisena (ekologinen yhteys).

33 Tikkakosken asemakaava (Lähde: Jyväskylän kaupunki, kaupunkirakennepalvelut 2014) 33

34 2 Tikkakosken taajamarakenteen analyysi Tämän osan tarkoituksena on perehtyä Tikkakosken taajamarakenteeseen. Esittelen taajaman rakennetta rakennuskannan, palvelujen, liikenteen, maiseman ja väestön osalta. Lopuksi luon yhteenvedon keskusta-alueen ongelmakohdista ja taajamakuvasta sekä esittelen analyysin pohjalta nousseita teemoja suunnittelun avuksi Rakennukset ja palvelut Tikkakoski on kylämäinen taajama; sen rakennuskanta on pientalovaltaista ja pienipiirteistä. Taajaman rakennuskannassa on nähtävissä Toisen maailmansodan aikaisen sotatarviketeollisuuden kasvun vaikutus (pientalorakentaminen, ensimmäiset koulu- ja liikerakennukset) sekä sotien jälkeinen metalliteollisuus ja 1970-luvulla käynnistynyt elektroniikkateollisuus (tehdashallit, kerrostalorakentaminen) 63. Taajama koostuu selkeästi eri aikoina rakentuneista kokonaisuuksista, jotka ovat sisäisesti melko ehyitä, mutta eivät muodosta keskenään eheää kokonaisuutta. Taajaman rakenne on sinänsä ainutlaatuinen, että suurin osa rakentamisesta ennen 2000-lukua on ollut asuinrakentamista tehtaan tai varuskunnan työntekijöille tai tehdas-/ varuskuntarakennuksia. Pientaloja rakennettiin paljon ennen sotia ja sotien aikana ja 40-luvuilla. Vasta 2000-luvulla taajaman reunoille on rakennettu pientaloalueita (Tunnelimäen alue), jotka eivät liity varuskunnan tai tehtaan toimintaan Keski-Suomen museo, Jyväskylän modernin rakennusperinnön inventointi , id Silen&Tyvelä 2014

35 Tikkakosken ilmakuva. 17 Lähde: Jyväskylän kaupunki 35

36 lentokenttäalue RKY aluerajaus lentomelualueen raja tarkempi suunnittelualue suunnittelualue kerrostaloalue pientaloalue kerrostaloalue pientaloalue rky-alue Tikkakoski on pientalovaltainen taajama. Muutamat kerrostalot sijoittuvat palvelukeskustan ympäristöön. Lounaassa Tunnelinmäellä näkyy uusi rakennusvaiheessa oleva pientaloalue. 36

37 lentokenttäalue RKY aluerajaus lentomelualueen raja tarkempi suunnittelualue vanha tehdasalue suunnittelualue teollisuusalue armeijan alue kaupalliset palvelut utta, julkisia palveluja julkiset palvelut koulut liikuntapalvelut rky-alue Tikkakosken palvelut muodostavat kokonaisuuksia: koulut, liikuntapalvelut, muut palvelut, teollisuusalueet. Suunnittelualueen kaakkoisosan kaupalliset palvelut (ABC ja S-market) ovat hieman irrallaan keskustan rakenteesta. 37

38 10 11 RKY aluerajaus lentomelualueen raja tarkempi suunnittelualue suunnittelualue Kartta näyttää tekstissä esiteltyjen Tikkakosken tärkeiden rakennusten paikat. 38

39 Tikkakosken palvelukeskusta muistuttaa rakenteeltaan ja ongelmiltaan monia muita 1970-luvulla rakennettuja taajama- ja pieniä kuntakeskuksia. Palvelukeskusta Kirkkokadun eteläpäässä muodostuu molemmin puolin Kirkkokatua sijaitsevista yksikerroksisista liikerakennuksista. Itäpuolella on taajaman vanha liikekeskus (kartassa rakennus 1), joka muodostuu ruokakaupasta, postin ja pankin tiloista sekä ravintolasta. Toisella puolen Kirkkokatua on ruokakauppa ja apteekki (2). Molempien rakennusten edessä ja sivuilla on ylimitoitettu parkkikenttä. Keskusta on kaiken kaikkiaan hajanainen ja osittain huonossa kunnossa. Keskustaan saapumisen pääsuunta on etelästä Tikkakoskentieltä, mutta matala ja osittain huonokuntoinen rakennuskanta sekä parkkikenttä eivät viesti keskustamaisesta kaupunkitilasta. Keskustan luoteiskulmassa on tori, joka rajautuu kahdelta laidaltaan Kirkkokatuun ja Oskarinkatuun, ja kahdelta laidaltaan puustoon. Tämä rajautumattomuus on torin hahmottamisen kannalta haastavaa. Keskusta ikään kuin valuu hajanaiseksi ympäristöönsä. Torin ja koko keskustan ongelmana on myös Oskarinkadun ja Kirkkokadun välinen autotie, joka jakaa keskustaa ja lisää näin katutilan hajanaisuutta. Palvelukeskustan itäpuolella Myllylammenkadulla ja Laiturikujalla sijaitsee viisi 1970-luvulla rakennettua elementtikerrostaloa (3). Kerrostalojen rakentaminen sijoittuu aikaan, jolloin elektroniikkateollisuuden tuotantoa laajennettiin Tikkakosken tehtailla ja alueelle tarvittiin uusia asuntoja 65. Kerrostalot luovat epäsiistin näkymän idästä Tikkakoskentieltä keskustaan saavuttaessa. Keskustan kupeessa, kerrostaloja vastapäätä Myllylammenkadulla, sijaitsee vuonna 1996 valmistunut Tikkakosken veteraanitalo (4). Talon rakennuspiirustukset laati rakennusarkkitehti Pentti Murtosaari Arkkitehtuuritoimisto Pentti Murtosaari Ky:stä 66. Rakennuskokonaisuus koostuu yksikerroksisesta palvelutalosiivestä ja kolmikerroksisesta asuinkerrostalosta. Veteraanitalon palvelutalo-osa toimii palvelujen keskuksena myös kotona asuville vanhuksille. Kasvavalle senioriväestölle rakennus käy riittämättömäksi ja kuten kaupunkistrategiassakin linjataan, palvelu- ja tuettua asumista on lisättävä. Kerrostalojen ja senioritalon itäpuolella Myllylammen rannalla on hieno uimaranta. Keskustaan saapuminen, Tikkakoskentieltä Kirkkokadulle. Myllylammenkadun elementtikerrostaloja. 65 Keski-Suomen museo, Jyväskylän modernin rakennusperinnön inventointi , id Keski-Suomen museo, Jyväskylän modernin rakennusperinnön inventointi , id

40 Keskustaan, Kirkkokadulle, saapuminen Tikkakoskentieltä. Oikealle vanha liikekeskusta. Keskustan katutilaa, oikealla vanha liikekeskus, vasemmalla taka-alalla aukioalue. Tikkakoskentien ja Kirkkokadun risteys Kirkkokadulle katsottaessa. Oikealle vanha liikekeskusta, vasemmalla uudempi liikerakennus. Näkymä Kirkkokadulta. Oikealla terveyskeskuksen tontin kolmikerroksinen asuinkerrostalo. 40

41 Keskeisellä tontilla keskustan koillisnurkalla sijaitsevat Tikkakosken terveysaseman rakennus sekä keltatiilinen kolmikerroksinen asuinkerrostalo (5) luvun modernismia edustavan rakennuskokonaisuuden suunnitteli jyväskyläläinen arkkitehti Raimo Halonen ja se valmistui vuonna Terveyskeskusta remontoitiin ja 2000-luvuilla, jolloin sen julkisivujen alkuperäisarkkitehtuurin piirteet lähes hävitettiin. Kerrostalo sen sijaan on säilyttänyt alkuperäisen ilmeensä. 67 Terveysasema ei enää palvele tarkoituksessaan terveyskeskuspalvelujen siirryttyä Palokkaan, eikä rakennus tuo arvoa keskustalle eikä katutilalle. Vaikka terveyskeskuspalvelut saataisiin takaisin, ne sijoitettaisiin joka tapauksessa uuteen rakennukseen. Keskustasta pohjoiseen Kirkkokadun länsipuolella on entinen terveydenhuollon rakennusten keskittymä; vuonna 1961 valmistunut Tikkakosken terveystalo ja henkilökunnan asuinrivitalo sekä 1964 valmistunut lääkäritalo (6). Rakennukset suunnitteli Jyväskylän kaupungin asemakaavaarkkitehtina toiminut Juha Vikkula. Lääkäritalossa toimi 1990-luvulta lähtien päiväkoti, mutta tällä hetkellä rakennus on tyhjillään. Terveystalossa toimii nykyisin ainakin taksiasema. Rakennuskokonaisuus on alkuperäisasussaan säilynyt esimerkki 1960-luvun alun pienen mittakaavan julkisesta rakentamisesta taajamassa. 68 Rakennukset ovat kuitenkin haasteellisia säilyttää niinkin keskeisellä tontilla rajatun toiminnallisuutensa ja tehokkuutensa takia. Vastapäätä vanhaa terveydenhuollon rakennuskeskittymää Kirkkokadun itäpuolella sijaitsee vuonna 1967 valmistunut Tikkakosken ensimmäinen kunnallinen vuokrakerrostalo, ARAVA-talo (7). Se oli samalla Tikkakosken keskustan ensimmäinen kerrostalo. Rakennuksen suunnitteli arkkitehti Raimo Halonen. 69 Rakennus koostuu nelikerroksisesta asuinosasta ja pienestä yksikerroksisesta liiketilasiivestä ja edustaa näin 1960-luvun liiketilaa ja asumista yhdistävää arkkitehtuuria. Asuinkerrostalo jättää ikään kuin aukon Kirkkokadun katutilaan, mutta Laiturikujalle liikesiipi luo miellyttävää kaupunkitilaa. Tikkakosken terveysasema, josta palvelut on siirretty Palokan terveysasemalle. Taustalla kolmikerroksinen asuinkerrostalo. Näkymä Kirkkokadulta. Oikealla ARAVA-talo ja vasemmalla vanha terveydenhuollon rakennusten keskittymä. 67 Keski-Suomen museo, Jyväskylän modernin rakennusperinnön inventointi , id Keski-Suomen museo, Jyväskylän modernin rakennusperinnön inventointi 68 Keski-Suomen museo, Jyväskylän modernin rakennusperinnön inventointi , id , id

MAANKÄYTTÖSUUNNITELMA

MAANKÄYTTÖSUUNNITELMA PYHÄJOEN STRATEGINEN MAANKÄYTTÖSUUNNITELMA PARHALAHTI PYHÄJOEN KESKUSTA - hallinto ja palvelut (viheralueet ja väylät yhdistävät) - asuminen - ympäristöstä selkeästi erottuva kokonaisuus, joka osittain

Lisätiedot

Jyväskylän kaupallinen palveluverkko 2030

Jyväskylän kaupallinen palveluverkko 2030 Jyväskylän kaupunki Kaupallinen palveluverkkoselvitys Jyväskylän kaupallinen palveluverkko 2030 Tiivistelmä, kesäkuu 2010 Selvityksen sisältö 1. Kaupan sijainnin ohjaus 2. Kaavoitustilanne ja yhdyskuntarakenne

Lisätiedot

KARKKILAN KAUPUNGIN KAAVOITUSSUUNNITELMA 2013 2017

KARKKILAN KAUPUNGIN KAAVOITUSSUUNNITELMA 2013 2017 1 (8) KH 25.3.2013 KARKKILAN KAUPUNGIN KAAVOITUSSUUNNITELMA 2013 2017 TEKNINEN JA YMPÄRISTÖTOIMIALA, MAANKÄYTÖNSUUNNITTELU 2 (8) STRATEGISET PÄÄMÄÄRÄT / MAANKÄYTÖNSUUNNITTELU Ekologinen, kasvava puutarhakaupunki

Lisätiedot

KAAVASELOSTUS. Asemakaava Vierumäen Laviassuon ja Vuolenkoskentien väliselle alueelle

KAAVASELOSTUS. Asemakaava Vierumäen Laviassuon ja Vuolenkoskentien väliselle alueelle KAAVASELOSTUS Asemakaava Vierumäen Laviassuon ja Vuolenkoskentien väliselle alueelle LAHDEN AMMATTIKORKEAKOULU Tekniikan laitos Ympäristöteknologian koulutusohjelma Miljöösuunnittelun suuntautumisvaihtoehto

Lisätiedot

MARKKINAKENTÄN ALUEEN ASEMAKAAVAN MUUTOS

MARKKINAKENTÄN ALUEEN ASEMAKAAVAN MUUTOS HARTOLA, Kirkonseudun asemakaava-alue MARKKINAKENTÄN ALUEEN ASEMAKAAVAN MUUTOS SELOSTUS Ehdotus Koskee 21.3.2012 PÄIVÄTTYÄ ASEMAKAAVAKARTTAA Asemakaavan muutos koskee: Kirkonseudun asemakaava-alue kortteli

Lisätiedot

Kylien maankäytön suunnittelu ja kylähelmien kehittäminen. Case Jyväskylä

Kylien maankäytön suunnittelu ja kylähelmien kehittäminen. Case Jyväskylä Kylien maankäytön suunnittelu ja kylähelmien kehittäminen 3.9.2015 Iisalmi Case Jyväskylä Julia Virtanen Muuramen kunta Jyväskylä 2009 JYVÄSKYLÄ - Kaupunkikeskusta - 86 500 JKYLÄN MLK - Taajamia - 36 400

Lisätiedot

ÄÄNEKOSKI KORTTELIN 2032 (OSA) ASEMAKAAVAN MUUTOS KAAVASELOSTUS KAAVALUONNOS 5.11.2014

ÄÄNEKOSKI KORTTELIN 2032 (OSA) ASEMAKAAVAN MUUTOS KAAVASELOSTUS KAAVALUONNOS 5.11.2014 ÄÄNEKOSKI KORTTELIN 2032 (OSA) ASEMAKAAVAN MUUTOS KAAVASELOSTUS KAAVALUONNOS 5.11.2014 KAUPUNGINVALTUUSTO HYVÄKSYNYT xx.xx.2014 ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN SELOSTUS, JOKA KOSKEE 5. PÄIVÄNÄ MARRASKUUTA 2014 PÄIVÄTTYÄ

Lisätiedot

ASEMAKAAVAN SELOSTUS Vehkoja, asemakaavan muutos

ASEMAKAAVAN SELOSTUS Vehkoja, asemakaavan muutos ASEMAKAAVAN SELOSTUS Vehkoja, asemakaavan muutos Hyvinkään kaupungin 12. kaupunginosan asemakaavan muutos korttelissa 1127. 12:020 HYVINKÄÄN KAUPUNKI TEKNIIKKA JA YMPÄRISTÖ KAAVOITUS 13.3.2015 Asemakaavan

Lisätiedot

Juankosken rakennuskulttuurin inventointi 2011

Juankosken rakennuskulttuurin inventointi 2011 Juankosken rakennuskulttuurin inventointi 2011 Joulukuu 2011 Juha Rajahalme, rakennusarkkitehti AMK RakennusArkki RA Juankosken rakennuskulttuurin inventointi 2011 Inventoinnin tausta Juankosken keskustaajamassa

Lisätiedot

ASEMAKAAVAMUUTOKSEN SELOSTUS Klaukkala, Kiikkaistenkuja

ASEMAKAAVAMUUTOKSEN SELOSTUS Klaukkala, Kiikkaistenkuja Kaavatunnus: 3-331 Asianumero: 507/10.2.03/2012 ASEMAKAAVAMUUTOKSEN SELOSTUS Klaukkala, Kiikkaistenkuja Asemakaavanmuutos koskee korttelin 3086 tonttia 2 Asemakaavanmuutoksella muodostuu osa korttelista

Lisätiedot

LUOLALAN TEOLLISUUSTONTIN KAUPPAPAIKKASELVITYS

LUOLALAN TEOLLISUUSTONTIN KAUPPAPAIKKASELVITYS LUOLALAN TEOLLISUUSTONTIN KAUPPAPAIKKASELVITYS Naantalissa Luolalan kaupunginosassa on korttelissa 7 tontit 4, 5 ja 6 osoitettu liike- ja toimistorakennusten korttelialueeksi kaavamerkinnällä (K-1). Korttelialueelle

Lisätiedot

NUOTTASAAREN ASEMAKAAVAN KUMOAMINEN SUMMAN KYLÄN TILALLA 2:24

NUOTTASAAREN ASEMAKAAVAN KUMOAMINEN SUMMAN KYLÄN TILALLA 2:24 1 (6) HAMINAN KAUPUNKI KAUPUNKISUUNNITTELU Maankäytön suunnittelu PL 70 49401 HAMINA NUOTTASAAREN ASEMAKAAVAN KUMOAMINEN SUMMAN KYLÄN TILALLA 2:24 SELOSTUS NRO 515 KAAVA- ALUEEN SIJAINTI Sijainti Kymenlaakson

Lisätiedot

Luettelo selostuksen liiteasiakirjoista Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Tilastolomake Kaavakartta ja määräykset

Luettelo selostuksen liiteasiakirjoista Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Tilastolomake Kaavakartta ja määräykset RAUTALAMMIN KUNTA 1(7) SISÄLLYSLUETTELO 1 TIIVISTELMÄ...2 1.1 KAAVAPROSESSIN VAIHEET...2 1.2 ASEMAKAAVAN MUUTOS...2 1.3 ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN TOTEUTTAMINEN...2 2 LÄHTÖKOHDAT...2 2.1 SELVITYS SUUNNITTELUALUEEN

Lisätiedot

NEULANIEMEN OSAYLEISKAAVA. Rakennemallivaihtoehtojen vertailu LUONNOS. Strateginen maankäytönsuunnittelu 3.2.2015 TK

NEULANIEMEN OSAYLEISKAAVA. Rakennemallivaihtoehtojen vertailu LUONNOS. Strateginen maankäytönsuunnittelu 3.2.2015 TK NEULANIEMEN OSAYLEISKAAVA Rakennemallivaihtoehtojen vertailu LUONNOS Neulaniemen rakennemallien kuvaus VE1 Vuoristotie Malli pohjautuu kahteen tieyhteyteen muuhun kaupunkirakenteeseen. Savilahdesta tieyhteys

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 4/2015

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 4/2015 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 4/2015 TYÖNUMERO: E27370 SIIKAJOEN KUNTA RUUKIN ASEMANSEUDUN ASEMAKAAVAMUUTOS YH KORTTELIN 20 AJONEUVOLIITTYMÄÄ VARTEN SWECO YMPÄRISTÖ OY OULU JOHDANTO Maankäyttö-

Lisätiedot

Hausjärven kunnan maapoliittinen ohjelma 2008

Hausjärven kunnan maapoliittinen ohjelma 2008 Hausjärven kunta ohjelma 2008 Ehdotus 2.12.2008, hyväksyminen: Kvalt 16.12.2008 104 1 SISÄLLYS 1 JOHDANTO...2 1.1 MAAPOLITIIKAN YLEISET MÄÄRITELMÄT... 2 1.1.1 Maapolitiikka... 2 1.1.2 Maankäyttöpolitiikka...

Lisätiedot

Mänttä-Vilppulan kehityskuva. Rakennemallivaihtoehdot ja vertailu 28.4.2011

Mänttä-Vilppulan kehityskuva. Rakennemallivaihtoehdot ja vertailu 28.4.2011 Mänttä-Vilppulan kehityskuva Rakennemallivaihtoehdot ja vertailu 28.4.2011 RAKENNEMALLIVAIHTOEHDOT Rakennemallivaihtoehtojen kautta etsitään Mänttä-Vilppulalle paras mahdollinen tulevaisuuden aluerakenne

Lisätiedot

Liittyminen laajempaan kontekstiin

Liittyminen laajempaan kontekstiin Liittyminen laajempaan kontekstiin E-18 Yrityslohja Ympäristösi parhaat tekijät 2 Kartalle näkyviin myös meidän kohdeliittymät Pallukat eivät erotu ihan riittävästi taustakartasta. Lisää kontrastia. 3

Lisätiedot

Viherrakenne ja täydennysrakentaminen Jyväskylän esimerkkejä yleiskaavasta asemakaavoitukseen

Viherrakenne ja täydennysrakentaminen Jyväskylän esimerkkejä yleiskaavasta asemakaavoitukseen TÄYDENNYSRAKENTAMISEN SEMINAARI 28.5.2014 Työpaja-alustus / IV Viherympäristön merkitys täydennysrakentamisessa Viherrakenne ja täydennysrakentaminen Jyväskylän esimerkkejä yleiskaavasta asemakaavoitukseen

Lisätiedot

STRATEGINEN YLEISKAAVA KESKUSTAN KAUPUNKIKUVA JA VIHERVERKOSTO -TARKASTELU RAUMAN KAUPUNKI ERIKSSON ARKKITEHDIT OY ERIARC FORUM 27.8.

STRATEGINEN YLEISKAAVA KESKUSTAN KAUPUNKIKUVA JA VIHERVERKOSTO -TARKASTELU RAUMAN KAUPUNKI ERIKSSON ARKKITEHDIT OY ERIARC FORUM 27.8. ERIKSSON ARKKITEHDIT OY ERIARC FORUM RAUMAN KAUPUNKI STRATEGINEN YLEISKAAVA KESKUSTAN KAUPUNKIKUVA JA VIHERVERKOSTO -TARKASTELU 27.8.2010 www.eriarc.fi 1 JOHDANTO 1.1 Selvitysalue Selvityksessä on tarkasteltu

Lisätiedot

ASEMAKAAVAMUUTOKSEN OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Tontti 8-7-44, Kokkolan Terästalo Oy

ASEMAKAAVAMUUTOKSEN OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Tontti 8-7-44, Kokkolan Terästalo Oy KOKKOLAN KAUPUNKI KARLEBY STAD KAAVOITUSPALVELUT ASEMAKAAVAMUUTOKSEN OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Tontti 8-7-44, Kokkolan Terästalo Oy ASEMAKAAVAMUUTOSALUEEN LIKIMÄÄRÄINEN SIJAINTI ASEMAKAAVAMUUTOS

Lisätiedot

JALASJÄRVEN KUNTA KIRKONSEUDUN ASEMAKAAVAN MUUTOS OSAKORTTELI 215. Vastaanottaja Jalasjärven kunta

JALASJÄRVEN KUNTA KIRKONSEUDUN ASEMAKAAVAN MUUTOS OSAKORTTELI 215. Vastaanottaja Jalasjärven kunta Vastaanottaja Asiakirjatyyppi Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Päivämäärä JALASJÄRVEN KUNTA KIRKONSEUDUN ASEMAKAAVAN MUUTOS OSAKORTTELI 215 JALASJÄRVEN KUNTA KIRKONSEUDUN ASEMAKAAVAN MUUTOS OSAKORTTELI

Lisätiedot

KAAVJAOS 10 Kaavoitusjaosto 18.1.2012 Valmistelija: kaavoitusarkkitehti Johanna Horelli johanna.horelli (at) sipoo.fi

KAAVJAOS 10 Kaavoitusjaosto 18.1.2012 Valmistelija: kaavoitusarkkitehti Johanna Horelli johanna.horelli (at) sipoo.fi Valtuusto 9 07.04.2014 9 S 23 Söderkullan asemakaavan eteläosan kumoaminen, ehdotus 324/10.02.03/2013 KAAVJAOS 10 Kaavoitusjaosto 18.1.2012 Valmistelija: kaavoitusarkkitehti Johanna Horelli johanna.horelli

Lisätiedot

Kirkkokatu 9. Asemakaavan muutos, 689. Tontin viitesuunnitelma / Asemakaavan valmisteluvaiheen kuulemisaineisto (Kaavaluonnos) 1.6.

Kirkkokatu 9. Asemakaavan muutos, 689. Tontin viitesuunnitelma / Asemakaavan valmisteluvaiheen kuulemisaineisto (Kaavaluonnos) 1.6. Kirkkokatu 9 Asemakaavan muutos, 689 Tontin viitesuunnitelma / Asemakaavan valmisteluvaiheen kuulemisaineisto (Kaavaluonnos) 1.6.2015 Tontin sijainti Heinolan keskustassa Lähtökohdat Korttelin 20 tontille

Lisätiedot

RAIVION ASEMAKAAVANMUUTOS

RAIVION ASEMAKAAVANMUUTOS VAMMALAN KAUPUNKI TEKNINEN LAUTAKUNTA G:\AKVAT\Raivio\OASL1.doc 1/5 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA RAIVION ASEMAKAAVANMUUTOS ALUEEN SIJAINTI Asemakaava koskee Raivion kaupunginosan vanhimman osan

Lisätiedot

MYRSKYLÄ SEPÄNMÄKI-PALOSTENMÄKI ASEMAKAAVAN MUUTOS KAAVARUNKO JA VAIHTOEHDOT. Päiväys 16.11.2015.

MYRSKYLÄ SEPÄNMÄKI-PALOSTENMÄKI ASEMAKAAVAN MUUTOS KAAVARUNKO JA VAIHTOEHDOT. Päiväys 16.11.2015. Kunnanhallitus 7.12.2015 154 LIITE 94 MYRSKYLÄ SEPÄNMÄKI-PALOSTENMÄKI ASEMAKAAVAN MUUTOS KAAVARUNKO JA VAIHTOEHDOT Päiväys 16.11.2015. Vireille tulosta ilmoitettu: KH:n päätös 22.6.2015 Luonnos nähtävänä

Lisätiedot

Alue sijaitsee n. 1 km kaupungin keskustasta itään. Osoite: Itsenäisyydenkatu 6 ja 8. Liite 1.

Alue sijaitsee n. 1 km kaupungin keskustasta itään. Osoite: Itsenäisyydenkatu 6 ja 8. Liite 1. XVII KAUPUNGINOSAN KORTTELIN 314 TONTTIEN 1 JA 2 ASEMAKAAVAN MUUTOS- EHDOTUS. KARTTA NO 6680. (ITSENÄISWDENKATU 6 JA 8 ) Asemakaavan muutoksen selostus, joka koskee 28. päivänä maaliskuuta 1988 päivättyä

Lisätiedot

VAAJAKOSKI-JYSKÄ ASEMAKAAVAN MUUTOS JA LAAJEN- NUS

VAAJAKOSKI-JYSKÄ ASEMAKAAVAN MUUTOS JA LAAJEN- NUS 1 LIITE 1 JYVÄSKYLÄN MAALAISKUNTA 180-03-01-038 VAAJAKOSKI-JYSKÄ ASEMAKAAVAN MUUTOS JA LAAJEN- NUS ASEMAKAAVAN MUUTOKSELLA JA LAAJENNUKSELLA MUO- DOSTUU KORTTELIT 127 (OSA), 166-171 SEKÄ VIRKISTYS-, ERITYIS-

Lisätiedot

RASTILAN KESKUS RASTILAN LIIKEKESKUS / VIITESUUNNITELMALUONNOS / ARKKITEHTITOIMISTO ETTALA PALOMERAS OY

RASTILAN KESKUS RASTILAN LIIKEKESKUS / VIITESUUNNITELMALUONNOS / ARKKITEHTITOIMISTO ETTALA PALOMERAS OY RASTILAN KESKUS RASTILAN LIIKEKESKUS / VIITESUUNNITELMALUONNOS / 20.5.2016 ARKKITEHTITOIMISTO ETTALA PALOMERAS OY kartta.hel.fi Fonecta Johdanto Rastilan keskuksesta valmistellaan viitesuunnitelmaa asemakaavamuutoksen

Lisätiedot

LIITE 1. Ote Päijät-Hämeen maakuntakaavasta. Lainvoimainen maakuntakaava 2006, Päijät-Hämeen liitto.

LIITE 1. Ote Päijät-Hämeen maakuntakaavasta. Lainvoimainen maakuntakaava 2006, Päijät-Hämeen liitto. LIITE 1. Ote Päijät-Hämeen maakuntakaavasta. Lainvoimainen maakuntakaava 2006, Päijät-Hämeen liitto.. LIITE 2. Sysmän kirkonseudun kulttuurimaisema. RKY aluerajaus, Museovirasto 2009. LIITE 3. Asukaskyselyn

Lisätiedot

REIJOLAN ALUEEN OSAYLEISKAAVA

REIJOLAN ALUEEN OSAYLEISKAAVA Tekninen virasto Kaavoitus 19.05.2010 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA REIJOLAN ALUEEN OSAYLEISKAAVA Kuva 1. Suunnittelualue OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMAN TARKOITUS Uuden rakennus- ja maankäyttölain

Lisätiedot

KARKKILAN KAUPUNGIN KAAVOITUSSUUNNITELMA 2015 2019

KARKKILAN KAUPUNGIN KAAVOITUSSUUNNITELMA 2015 2019 KH 23.3.2015 KARKKILAN KAUPUNGIN KAAVOITUSSUUNNITELMA 2015 2019 TEKNINEN TOIMIALA, MAANKÄYTÖNSUUNNITTELU 1 (8) STRATEGISET PÄÄMÄÄRÄT / MAANKÄYTÖNSUUNNITTELU Ekologinen, kasvava puutarhakaupunki ja tiivis

Lisätiedot

ÄÄNEKOSKI VALIONPUISTON ASEMAKAAVAN MUUTOS, ROTKOLA KAAVASELOSTUS KAAVALUONNOS 29.5.2015 KAUPUNGINVALTUUSTO HYVÄKSYNYT..

ÄÄNEKOSKI VALIONPUISTON ASEMAKAAVAN MUUTOS, ROTKOLA KAAVASELOSTUS KAAVALUONNOS 29.5.2015 KAUPUNGINVALTUUSTO HYVÄKSYNYT.. ÄÄNEKOSKI VALIONPUISTON ASEMAKAAVAN MUUTOS, ROTKOLA KAAVASELOSTUS KAAVALUONNOS 29.5.2015 KAUPUNGINVALTUUSTO HYVÄKSYNYT.. ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN SELOSTUS, JOKA KOSKEE 29. PÄIVÄNÄ TOUKOKUUTA 2015 PÄIVÄTTYÄ

Lisätiedot

TIIVISTELMÄ Kivat naapurit selvitys (Kina) Jyväskylän kaupungin yleiskaavan luonnosvaihe 24.4.-21.5.2012 Kaavoitusarkkitehti Reijo Teivaistenaho

TIIVISTELMÄ Kivat naapurit selvitys (Kina) Jyväskylän kaupungin yleiskaavan luonnosvaihe 24.4.-21.5.2012 Kaavoitusarkkitehti Reijo Teivaistenaho TIIVISTELMÄ Kivat naapurit selvitys (Kina) Jyväskylän kaupungin yleiskaavan luonnosvaihe 24.4.-21.5.2012 Kaavoitusarkkitehti Reijo Teivaistenaho Mitä missä miksi? Yksi Jyväskylän kaupungin yleiskaavan

Lisätiedot

KY 2014 H3 ASEMAKAAVASELOSTUS

KY 2014 H3 ASEMAKAAVASELOSTUS KY 2014 H3 ASEMAKAAVASELOSTUS Ramsinkeskuksen asemakaava Olli Ojatalo 1. Perus ja tunnistetiedot 1.1 Tunnistetiedot Ramsinniemi, Vuosaari Helsinki Ramsinkeskuksen asemakaava Olli Ojatalo, maisema-arkkitehtuurin

Lisätiedot

Nurmeksen kaupungin tekninen palvelukeskus

Nurmeksen kaupungin tekninen palvelukeskus 1 Nurmeksen kaupungin tekninen palvelukeskus OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Ritoniemen 124 kaupunginosan matkailu- sekä katualueita että korttelia 14 koskeva asemakaavan muutos (Bomba - Sotkan ympäristö

Lisätiedot

TÖLBY, NORRSKOGENIN ASEMAKAAVA JA SIIHEN LIITTYVÄT VIRKISTYS- JA TIEALUEET

TÖLBY, NORRSKOGENIN ASEMAKAAVA JA SIIHEN LIITTYVÄT VIRKISTYS- JA TIEALUEET 1/7 Maankäyttö- ja rakennuslain 63. :n mukainen OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Kaavoitusosasto 23.1.2013, 5.1.2015 TÖLBY, NORRSKOGENIN ASEMAKAAVA JA SIIHEN LIITTYVÄT VIRKISTYS- JA TIEALUEET 2/7

Lisätiedot

Janakkalan kunta Turenki 5.9.2013

Janakkalan kunta Turenki 5.9.2013 1 KAAVA-ALUEEN SIJAINTI Alue sijaitsee n. 1 km Turengin keskustan länsipuolella ja rajoittuu Pyhämäentiehen ja Sairaalantiehen. KAAVAMUUTOKSEN TARKOITUS Valtuusto on 10.6.2013 60 hyväksynyt talouden tasapainottamisohjelman.

Lisätiedot

LIIKUNTAHALLIN ASEMAKAAVA (Valtatie 12:n rinnakkaistien asemakaavan muutos) OSALLISTUMIS JA ARVIOINTISUUNNITELMA

LIIKUNTAHALLIN ASEMAKAAVA (Valtatie 12:n rinnakkaistien asemakaavan muutos) OSALLISTUMIS JA ARVIOINTISUUNNITELMA LIIKUNTAHALLIN ASEMAKAAVA (Valtatie 12:n rinnakkaistien asemakaavan muutos) OSALLISTUMIS JA ARVIOINTISUUNNITELMA Pälkäneen kunta 3.6.2015 LIIKUNTAHALLIN ASEMAKAAVA (Valtatie 12:n rinnakkaistien asemakaavan

Lisätiedot

Asemakaavan ja asemakaavamuutoksen osallistumis- ja arviointisuunnitelma. Asemakaavamuutos koskee osaa kortteleista 14 ja 17 sekä puistoaluetta

Asemakaavan ja asemakaavamuutoksen osallistumis- ja arviointisuunnitelma. Asemakaavamuutos koskee osaa kortteleista 14 ja 17 sekä puistoaluetta LOIMAAN KAUPUNKI 3.8.2015 Asemakaavan ja asemakaavamuutoksen osallistumis- ja arviointisuunnitelma Nahinlahden alue, 7. (Myllykylä) kaupunginosa Asemakaavamuutos koskee osaa kortteleista 14 ja 17 sekä

Lisätiedot

SASTAMALAN KAUPUNGINOSAN KORTTELIN 6 ASEMAKAAVANMUUTOS

SASTAMALAN KAUPUNGINOSAN KORTTELIN 6 ASEMAKAAVANMUUTOS VAMMALAN KAUPUNKI TEKNINEN LAUTAKUNTA 1/7 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA SASTAMALAN KAUPUNGINOSAN KORTTELIN 6 ASEMAKAAVANMUUTOS ALUEEN SIJAINTI Asemakaavamuutos koskee Sastamalan kaupunginosan korttelia

Lisätiedot

Pännäisten asemakaavan muutos korttelissa 3. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) Kaavakoodi: 599401201402

Pännäisten asemakaavan muutos korttelissa 3. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) Kaavakoodi: 599401201402 Pännäisten asemakaavan muutos korttelissa 3 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) Kaavakoodi: 599401201402 2 Sisällysluettelo: 1. SUUNNITTELUALUE... 3 2. LÄHTÖKOHDAT JA TAVOITTEET... 4 3. SUUNNITTELUTILANNE...

Lisätiedot

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 13.10.2009

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 13.10.2009 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 13.10.2009 KAAVA-ALUEEN SIJAINTI Alue sijaitsee n. 1 km Turengin keskustan länsipuolella ja rajoittuu Pyhämäentiehen ja Sairaalantiehen. KAAVAMUUTOKSEN TARKOITUS Kunnanhallitus

Lisätiedot

Keskusta-alueet ja vähittäiskauppa kaupunkiseuduilla sekä näkökulmia asutuksen ja palveluverkon muutoksiin. Antti Rehunen ja Ville Helminen SYKE

Keskusta-alueet ja vähittäiskauppa kaupunkiseuduilla sekä näkökulmia asutuksen ja palveluverkon muutoksiin. Antti Rehunen ja Ville Helminen SYKE Keskusta-alueet ja vähittäiskauppa kaupunkiseuduilla sekä näkökulmia asutuksen ja palveluverkon muutoksiin Antti Rehunen ja Ville Helminen SYKE TÄYDENNYSRAKENTAMISEN SEMINAARI 28.5.2014 Keskusta-alueiden

Lisätiedot

KESKI-SUOMEN RAKENNEMALLI

KESKI-SUOMEN RAKENNEMALLI KESKI-SUOMEN LIITON STRATEGIASEMINAARI JA KUNTALIITON MAAKUNTAKIERROS KESKI-SUOMEN RAKENNEMALLI 6.9.2013 Kimmo Vähäjylkkä Aluejohtaja, AIRIX Ympäristö Strategista maankäytön suunnittelua / KEHITTÄMISVYÖHYKKEET

Lisätiedot

Aluerakenteen tasapainoinen kehittäminen hyödyntämällä olemassa olevia rakenteita ja alueiden omia vahvuuksia. Kyläverkoston kehittäminen sekä maaseudun elinkeinotoimintojen edistäminen ja muun toimintapohjan

Lisätiedot

Asemakaava ja asemakaavan muutos. Kymijoentie, Kymintie ja Kierikkalankatu

Asemakaava ja asemakaavan muutos. Kymijoentie, Kymintie ja Kierikkalankatu 1 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA TEHTÄVÄ PROJEKTI NRO OSOITE Asemakaava ja asemakaavan muutos 0313 Kymijoentie, Kymintie ja Kierikkalankatu ilmakuva asemakaava-alueesta ALOITE Pekka Kierikka, Kotkan

Lisätiedot

PÄLKÄNEEN KUNTA, TOMMOLAN ALUEEN ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 20.8.2008

PÄLKÄNEEN KUNTA, TOMMOLAN ALUEEN ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 20.8.2008 PÄLKÄNEEN KUNTA, TOMMOLAN ALUEEN ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 20.8.2008 SISÄLLYSLUETTELO 1. SUUNNITTELUALUE... 2 2. SUUNNITTELUTEHTÄVÄN MÄÄRITTELY JA TAVOITTEET...3 3. LAADITUT

Lisätiedot

Kuvia Kauniaisten keskusta-alueen muutoksesta 1900-luvun alusta vuoteen 2010. Muuttuva keskusta

Kuvia Kauniaisten keskusta-alueen muutoksesta 1900-luvun alusta vuoteen 2010. Muuttuva keskusta Kuvia Kauniaisten keskusta-alueen muutoksesta 1900-luvun alusta vuoteen 2010. Muuttuva keskusta GRANKULLA GRANKULLA KAUNIAINEN 1900-1910 (KAUNIAINEN) 1900-luvun alku - noin 1920-luvulle Thurmanin puistotie

Lisätiedot

Kunnanhallitus 198 01.09.2014 Kunnanhallitus 81 09.03.2015 LAUSUNTO LIMINGAN ANKKURILAHDEN - HAARANSILLAN - LIMINGANPORTIN OSAYLEISKAAVAEHDOTUKSESTA

Kunnanhallitus 198 01.09.2014 Kunnanhallitus 81 09.03.2015 LAUSUNTO LIMINGAN ANKKURILAHDEN - HAARANSILLAN - LIMINGANPORTIN OSAYLEISKAAVAEHDOTUKSESTA Kunnanhallitus 198 01.09.2014 Kunnanhallitus 81 09.03.2015 LAUSUNTO LIMINGAN ANKKURILAHDEN - HAARANSILLAN - LIMINGANPORTIN OSAYLEISKAAVAEHDOTUKSESTA 308/10.02.02/2014 KHALL 198 Limingan kunta on lähettänyt

Lisätiedot

Maankäyttö- ja rakennuslain 63 mukainen OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

Maankäyttö- ja rakennuslain 63 mukainen OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Maankäyttö- ja rakennuslain 63 mukainen OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Asemakaava nro 860700 Keski-Nikinmäen asemakaava ja asemakaavan muutos 002086 Suunnittelualue sijaitsee Nikinmäen kaupunginosassa,

Lisätiedot

LAPINNIEMI-VESIURHEILUALUETTA, TILAUSSAUNAN RAKENTAMINEN. KARTTA NO 8176. Kaava-alueen sijainti ja luonne. Kaavaprosessin vaiheet

LAPINNIEMI-VESIURHEILUALUETTA, TILAUSSAUNAN RAKENTAMINEN. KARTTA NO 8176. Kaava-alueen sijainti ja luonne. Kaavaprosessin vaiheet LAPINNIEMI-VESIURHEILUALUETTA, TILAUSSAUNAN RAKENTAMINEN. KARTTA NO 8176. Asemakaavan muutoksen selostus, joka koskee 13. päivänä helmikuuta 2009 päivättyä asemakaavakarttaa nro 8176. Asian hyväksyminen

Lisätiedot

KORPILAHDEN PÄIVÄKOTIKORTTELI

KORPILAHDEN PÄIVÄKOTIKORTTELI KORPILAHDEN PÄIVÄKOTIKORTTELI Kaupunginvaltuusto 16.2.2015 LEILA STRÖMBERG Kaupunginarkkitehti KAAVAN TAUSTASELVITYKSET Kaupungin strategiassa on esitetty tavoitteena mm. aluekeskusten kehittäminen, julkisten

Lisätiedot

KEITURIN-VIHRIÄLÄN ALUEEN ASEMAKAAVA JA MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA. 16.5.2012. Tark. 30.11.2012

KEITURIN-VIHRIÄLÄN ALUEEN ASEMAKAAVA JA MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA. 16.5.2012. Tark. 30.11.2012 V I R R A T KEITURIN-VIHRIÄLÄN ALUEEN ASEMAKAAVA JA MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 16.5.2012. Tark. 30.11.2012 SISÄLLYSLUETTELO 1. SUUNNITTELUALUE... 2 2. SUUNNITTELUTEHTÄVÄN MÄÄRITTELY.

Lisätiedot

KALAJOEN KAUPUNKI, KALAJOEN KESKUSTAN OSAYLEISKAAVA Luonnosvaiheen kuuleminen 15.1. 13.2.2015

KALAJOEN KAUPUNKI, KALAJOEN KESKUSTAN OSAYLEISKAAVA Luonnosvaiheen kuuleminen 15.1. 13.2.2015 KALAJOEN KAUPUNKI, KALAJOEN KESKUSTAN OSAYLEISKAAVA Luonnosvaiheen kuuleminen 15.1. 13.2.2015 ASUKASKYSELY OSAYLEISKAAVALUONNOKSESTA Vastaajan nimi: Osoite: Puhelinnumero / sähköpostiosoite: Olen kaava-alueen

Lisätiedot

MITÄ RAKENNEMALLI 20X0:N JA JYSELIN JÄLKEEN? JYVÄSKYLÄN SEUDUN MAL- VERKOSTOTYÖPAJA 30.9.2015

MITÄ RAKENNEMALLI 20X0:N JA JYSELIN JÄLKEEN? JYVÄSKYLÄN SEUDUN MAL- VERKOSTOTYÖPAJA 30.9.2015 MITÄ RAKENNEMALLI 20X0:N JA JYSELIN JÄLKEEN? JYVÄSKYLÄN SEUDUN MAL- VERKOSTOTYÖPAJA 30.9.2015 LÄHTÖKOHDAT Lähtökohdat MAL-kehittämiselle 3 Lähtökohdat MAL-kehittämiselle 4 Lähtökohdat MAL-kehittämiselle

Lisätiedot

KOKKOLAN KAUPUNKI TEKNINEN PALVELUKESKUS KAAVOITUSPALVELUT KARLEBY STAD TEKNISKA SERVICECENTRET PLANLÄGGNINGSTJÄNSTER

KOKKOLAN KAUPUNKI TEKNINEN PALVELUKESKUS KAAVOITUSPALVELUT KARLEBY STAD TEKNISKA SERVICECENTRET PLANLÄGGNINGSTJÄNSTER KOKKOLAN KAUPUNKI TEKNINEN PALVELUKESKUS KAAVOITUSPALVELUT KARLEBY STAD TEKNISKA SERVICECENTRET PLANLÄGGNINGSTJÄNSTER ASEMAKAAVAMUUTOKSEN OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA TONTTI 272-2-1-10, ASUNTO

Lisätiedot

Mäntsälän maankäytön visio 2040. Rakennemallien kuvaukset

Mäntsälän maankäytön visio 2040. Rakennemallien kuvaukset Mäntsälän maankäytön visio 2040 Rakennemallien kuvaukset 1 Sisällysluettelo 1 Rakennemallien kuvaukset... 3 1.1 Kaikilla mausteilla... 4 1.2 Pikkukaupunki... 6 1.3 Nykymalliin... 8 2 Vaikutusten arviointi...virhe.

Lisätiedot

Ilmajoen kunnan kaavoitustoimi Ilkantie 17 PL 20, 60801 Ilmajoki. Kaavoitusarkkitehti Kaisa Sippola puh. 044 4191 334

Ilmajoen kunnan kaavoitustoimi Ilkantie 17 PL 20, 60801 Ilmajoki. Kaavoitusarkkitehti Kaisa Sippola puh. 044 4191 334 Ilmajoki Asemakaavan muutos ja kumoaminen 2014 Antila-Paalutien alue Kaavaselostus 1 Perus- ja tunnistetiedot 1.1 Tunnistetiedot Kunta: Kunnanosa: Alue: Korttelit: Kaava: Ilmajoki Siltalan kunnanosa Antila-Paalutien

Lisätiedot

Sipoon Jokilaakso. Sipooseen! Sijoita kasvavaan. Uusi asuinalue Nikkilän keskustassa. www.sipoonjokilaakso.fi

Sipoon Jokilaakso. Sipooseen! Sijoita kasvavaan. Uusi asuinalue Nikkilän keskustassa. www.sipoonjokilaakso.fi Sipoon Jokilaakso Uusi asuinalue Nikkilän keskustassa Sijoita kasvavaan Sipooseen! www.sipoonjokilaakso.fi Sipoon Jokilaakson etuja ovat sijainti, luonto ja palvelut Sipoon Jokilaakso 2 Nikkilän keskustan

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA ASEMAKAAVAN MUUTOS 1. KAUPUNGINOSAN KORTTELI 9

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA ASEMAKAAVAN MUUTOS 1. KAUPUNGINOSAN KORTTELI 9 KOKKOLAN KAUPUNKI KARLEBY STAD OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA ASEMAKAAVAN MUUTOS 1. KAUPUNGINOSAN KORTTELI 9 Kaavoituspalvelut 05.10.2011 ¹) Täydennetty 29.9.2015 PERUSTIEDOT ALOITE TAI ASEMAKAAVATYÖN

Lisätiedot

JYVÄSKYLÄN JOUKKOLIIKENTEEN YLEISKAAVALLISET TARKASTELUT YLEISKAAVAN UUDEN MAANKÄYTÖN ARVIOINTI

JYVÄSKYLÄN JOUKKOLIIKENTEEN YLEISKAAVALLISET TARKASTELUT YLEISKAAVAN UUDEN MAANKÄYTÖN ARVIOINTI JYVÄSKYLÄN JOUKKOLIIKENTEEN YLEISKAAVALLISET TARKASTELUT YLEISKAAVAN UUDEN MAANKÄYTÖN ARVIOINTI YLEISKAAVAN UUDEN MAANKÄYTÖN ARVIOINTI 2 1. KAAVOITETTAVIEN ALUEIDEN ARVOTTAMINEN JOUK- KOLIIKENTEEN NÄKÖKULMASTA

Lisätiedot

METSÄPÄIVÄKODIN ASEMAKAAVAN MUUTOS (SUOLAHTI)

METSÄPÄIVÄKODIN ASEMAKAAVAN MUUTOS (SUOLAHTI) ÄÄNEKOSKI METSÄPÄIVÄKODIN ASEMAKAAVAN MUUTOS (SUOLAHTI) KAAVASELOSTUS KAAVALUONNOS 17.3.2014 KAUPUNGINHALLITUS HYVÄKSYNYT _._.2014 ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN SELOSTUS, JOKA KOSKEE 17. PÄIVÄNÄ MAALISKUUTA 2014

Lisätiedot

HAMINAN KAUPUNKI Tekninen toimi 4.10.2012

HAMINAN KAUPUNKI Tekninen toimi 4.10.2012 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 1(8) ASEMAKAAVAN MUUTOS KORTTELIN 54 TONTEILLA 3 JA 4 (PURSIMIEHENKATU 3 JA 5) 1 SUUNNITTELUALUE Suunnittelualue sijaitsee Saviniemen kaupunginosassa korttelin

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA KIISKINMÄEN ASEMAKAAVAN MUUTOS JA LAAJENNUS

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA KIISKINMÄEN ASEMAKAAVAN MUUTOS JA LAAJENNUS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA KIISKINMÄEN ASEMAKAAVAN MUUTOS JA LAAJENNUS 12.10.2015, tarkistettu 13.1.2016 KUNTA Euran kunta 050 Kylä Kauttua 406 Korttelit 902-926, 930-940, 950-969, 971-974 Kaavan

Lisätiedot

PUDASJÄRVEN KAUPUNKI

PUDASJÄRVEN KAUPUNKI Liite 1 PUDASJÄRVEN KAUPUNKI KORPISEN KYLÄ Tila 5:22 Valola Jurakkajärven ranta-asemakaavan laatiminen Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1.9.2010 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMAAN PÄIVITETTY

Lisätiedot

KORTTELI 27 UTAJÄRVI

KORTTELI 27 UTAJÄRVI KORTTELI 27 UTAJÄRVI ASEMAKAAVAN MUUTOS LUONNOS 23.5.2013 AIRIX Ympäristö Oy Mäkelininkatu 17 A 90100 OULU Puhelin 010 241 4600 Telefax 010 241 4601 UTAJÄRVEN KUNTA Laitilantie 5 PL 18 91600 UTAJÄRVI Vireilletulosta

Lisätiedot

KESKEISEN ALUEEN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS, KOLMOSTIEN JA KYLPYLÄKADUN LIITTYMÄALUE

KESKEISEN ALUEEN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS, KOLMOSTIEN JA KYLPYLÄKADUN LIITTYMÄALUE Liite 17 / Ymp.ltk 18.2.2014 / 25 KESKEISEN ALUEEN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS, KOLMOSTIEN JA KYLPYLÄKADUN LIITTYMÄALUE OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 18.2.2014 tark. 16.12.2014 IKAALISTEN KAUPUNKI Kaavoitus-

Lisätiedot

SUODENNIEMEN JYRMYSJÄRVEN ALUEEN UUSI ASEMA- KAAVA

SUODENNIEMEN JYRMYSJÄRVEN ALUEEN UUSI ASEMA- KAAVA SASTAMALAN KAUPUNKI TEKNINEN LAUTAKUNTA 1/6 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA SUODENNIEMEN JYRMYSJÄRVEN ALUEEN UUSI ASEMA- KAAVA ALUEEN SIJAINTI Uusi asemakaava koskee Sastamalan kaupungin Suodenniemen

Lisätiedot

NUMMEN PALVELUKESKUS ASEMAKAAVAMUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

NUMMEN PALVELUKESKUS ASEMAKAAVAMUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA NUMMEN PALVELUKESKUS ASEMAKAAVAMUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Hämeenlinnan kaupunki 4.6.2015 1 Sisällysluettelo 1. TEHTÄVÄ... 2 2. SUUNNITTELUALUE... 2 3. ALOITE... 2 4. NYKYINEN SUUNNITTELUTILANNE...

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Harju-Härkälä 2:n asemakaava 1(1) Kohde ja suunnittelualue Kaavoitettava alue sijaitsee Someron Harjun kaupunginosassa Paimionjoen ja Härkäläntien eteläpuolella noin 1 kilometri keskustasta etelään. Alueen

Lisätiedot

LAVIAN KARHIJÄRVEN RANTA-ASEMAKAAVA JA RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS. Kylän Haunia tila: Peltomäki 413-403-7-171 LUONNOSVAIHE 20.10.

LAVIAN KARHIJÄRVEN RANTA-ASEMAKAAVA JA RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS. Kylän Haunia tila: Peltomäki 413-403-7-171 LUONNOSVAIHE 20.10. LAVIAN KUNTA LAVIAN KARHIJÄRVEN RANTA-ASEMAKAAVA JA RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS Kylän Haunia tila: Peltomäki 413-403-7-171 LUONNOSVAIHE 20.10.2014 Ilmari Mattila Kaavoitus- ja Arkkitehtipalvelu Mattila Oy

Lisätiedot

NIINNIEMEN ASEMAKAAVA

NIINNIEMEN ASEMAKAAVA KAAVASELOSTUS 18.3.2008 JOUTSAN KUNTA NIINNIEMEN ASEMAKAAVA Luonnos 18.3.2008 Korttelit 1-7 sekä niihin liittyvät lähivirkistys-, liikenne-, katu- ja vesialueet i 1 TIIVISTELMÄ 2 1.1 Kaavaprosessin vaiheet

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Tammelan kunta Hakkapeliitantie 2 31300 Tammela puh 03 41201

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Tammelan kunta Hakkapeliitantie 2 31300 Tammela puh 03 41201 Kydön asemakaavalaajennus ja -muutos, korttelit 738 ja 738B Aluerajaus kunnanhallituksen päätös ei mittakaavassa Kohde ja suunnittelualue Hakija / Suunnittelutehtävä ja tavoite Alue sijoittuu osin Tammelan

Lisätiedot

KORTTELI 14, tontit 11 ja 12, ASEMAKAAVAN MUUTOS

KORTTELI 14, tontit 11 ja 12, ASEMAKAAVAN MUUTOS Sysmä, Suurikylä SISÄLLYS 1. SUUNNITTELUALUE 2. SUUNNITTELUN TAVOITTEET 3. SUUNNITTELUN LÄHTÖKOHDAT 3.0 Kaavoituspäätös 3.1 Maanomistus 3.2 Kaavatilanne 3.3 Rakennusjärjestys 3.4 Luonnon ja kulttuurihistorian

Lisätiedot

Kiinteistökehityshankkeista uutta vetovoimaa Kiinteistöhankkeet ja keskustan elinvoimaisuus

Kiinteistökehityshankkeista uutta vetovoimaa Kiinteistöhankkeet ja keskustan elinvoimaisuus Kiinteistökehityshankkeista uutta vetovoimaa Kiinteistöhankkeet ja keskustan elinvoimaisuus Apulaiskaupunginjohtaja Juha Isosuo, Hämeenlinna SISÄLLYSLUETTELO 1. Hämeenlinna 3-7 2. Mitkä asiat tukevat/

Lisätiedot

Kokemuksia vyöhykemenetelmästä Uudenmaan maakuntakaavatyössä Maija Stenvall. MAL verkosto Oulu 13.11.2012

Kokemuksia vyöhykemenetelmästä Uudenmaan maakuntakaavatyössä Maija Stenvall. MAL verkosto Oulu 13.11.2012 Kokemuksia vyöhykemenetelmästä Uudenmaan maakuntakaavatyössä Maija Stenvall MAL verkosto Oulu 13.11.2012 Valtakunnallisen alueluokittelun (VALHEA-malli) 2 tarkentaminen raideliikenteen osalta menetelmän

Lisätiedot

Kaupunkivihreän suunnittelun hyviä esimerkkejä Suomesta ja ulkomailta

Kaupunkivihreän suunnittelun hyviä esimerkkejä Suomesta ja ulkomailta Kaupunkivihreän suunnittelun hyviä esimerkkejä Suomesta ja ulkomailta TYÖPAJA Eväitä kestävän kaupunkivihreän suunnitteluun Ympäristöministeriö 8.10.2014 Mervi Vallinkoski, maisema-arkkitehti, Jyväskylän

Lisätiedot

ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN SELOSTUS Herunen, Valssitie

ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN SELOSTUS Herunen, Valssitie Kaavatunnus 1/7 5-021 Asianumero 471/10.02.03/2015 ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN SELOSTUS Herunen, Valssitie Asemakaavan muutos koskee asemakaavan mukaista puistoaluetta Valssitien alueella. Asemakaavan muutoksella

Lisätiedot

YMPÄRISTÖTOIMIALA KAUPUNKISUUNNITTELU KAAVOITUSYKSIKKÖ. ASEMAKAAVA Itä-Skanssi OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 5.6.2014

YMPÄRISTÖTOIMIALA KAUPUNKISUUNNITTELU KAAVOITUSYKSIKKÖ. ASEMAKAAVA Itä-Skanssi OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 5.6.2014 1 YMPÄRISTÖTOIMIALA KAUPUNKISUUNNITTELU ASEMAKAAVA Itä-Skanssi OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 5.6.2014 KAAVOITUSYKSIKKÖ Diaarinumero 2310-2014 Asemakaavatunnus 9/2014 Asemakaava laaditaan Skanssin

Lisätiedot

Y-TONTTI TOIVONTIE Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

Y-TONTTI TOIVONTIE Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Dnro 1454/2014 14:15 Y-TONTTI TOIVONTIE Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Asemakaavan muutos Riihimäen kaupunki Kaavoitusyksikkö 11.1.2015 päivitetty 9.11.2015 SISÄLLYSLUETTELO 1. TEHTÄVÄ... 1 2.

Lisätiedot

Kuva 1: Kaavamuutosalueen likimääräinen rajaus ja sijainti

Kuva 1: Kaavamuutosalueen likimääräinen rajaus ja sijainti FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Osallistumis- ja arviointisuunntelma 1 ( 5 ) TERVON KUNTA ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1 Hankekuvaus Asemakaavan muutos koskee kortteleja 9(osa),

Lisätiedot

ASEMAKAAVAN OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA KAANAANMAAN PIENTALOALUEEN POHJOISOSA, 2. VAIHE

ASEMAKAAVAN OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA KAANAANMAAN PIENTALOALUEEN POHJOISOSA, 2. VAIHE KOKKOLAN KAUPUNKI KARLEBY STAD KAAVOITUSPALVELUT ASEMAKAAVAN OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA KAANAANMAAN PIENTALOALUEEN POHJOISOSA, 2. VAIHE ASEMAKAAVATYÖN SUUNNITTELUALUE Kokkolan kaupungin kaavoituspalvelut

Lisätiedot

JYVÄSKYLÄN KAUPUNGIN YLEISKAAVAN MITOITUSSELVITYS VUOTEEN 2040. Jyväskylän kaupunki Kaavoitus Lokakuu 2012

JYVÄSKYLÄN KAUPUNGIN YLEISKAAVAN MITOITUSSELVITYS VUOTEEN 2040. Jyväskylän kaupunki Kaavoitus Lokakuu 2012 JYVÄSKYLÄN KAUPUNGIN YLEISKAAVAN MITOITUSSELVITYS VUOTEEN 2040 Jyväskylän kaupunki Kaavoitus Lokakuu 2012 Lähtökohdat Mitoitusselvityksessä tarkastellaan uusien asuntojen ja työpaikkaalueiden rakentamisen

Lisätiedot

MAANKÄYTTÖASIOITA HUITTISISSA 2011. KARMA:n kokous 29.3.2011 Ulla Ojala

MAANKÄYTTÖASIOITA HUITTISISSA 2011. KARMA:n kokous 29.3.2011 Ulla Ojala MAANKÄYTTÖASIOITA HUITTISISSA 2011 KARMA:n kokous 29.3.2011 Ulla Ojala Suunnittelu- ja maankäyttöpalvelut SMP Maankäyttö Maankäyttöpäällikkö Kiinteistösihteeri Paikkatietopalvelut Paikkatietoinsinööri

Lisätiedot

Maankäyttöyksikkö Markanvändningsenheten 15.11.2012 KAAVOITUSKATSAUS 2012 2013

Maankäyttöyksikkö Markanvändningsenheten 15.11.2012 KAAVOITUSKATSAUS 2012 2013 Maankäyttöyksikkö Markanvändningsenheten 15.11.2012 KAAVOITUSKATSAUS 2012 2013 KAAVOITUSKATSAUS 2012 2013 Kaavoituskatsaus laaditaan kerran vuodessa ja se sisältää selostuksen Kauniaisten kaupungissa sekä

Lisätiedot

MAISEMAAN SOVELTUVUUDEN ARVIOINTI KAUTTUAN LOHILUOMAN asemakaavan muutos

MAISEMAAN SOVELTUVUUDEN ARVIOINTI KAUTTUAN LOHILUOMAN asemakaavan muutos LIITE 7 Kuva: Rejlers Oy MAISEMAAN SOVELTUVUUDEN ARVIOINTI KAUTTUAN LOHILUOMAN asemakaavan muutos 17.6.2014 2 1. JOHDANTO... 3 2. SUUNNITTELUALUE... 3 2.2 Kuvakooste suunnittelualueesta ja rakennetusta

Lisätiedot

Akm 217: ASEMAKADUN JA NIITTYKADUN ASEMAKAAVAN MUUTOS

Akm 217: ASEMAKADUN JA NIITTYKADUN ASEMAKAAVAN MUUTOS Akm 217: ASEMAKADUN JA NIITTYKADUN ASEMAKAAVAN MUUTOS Raahen kaupungin 16.kaupunginosan korttelin 64 tontteja 32, 39, 40, 41, 42 ja 43 sekä korttelin 62 tontteja 38 ja 52 koskeva asemakaavan muutos. OSALLISTUMIS-

Lisätiedot

KUNTALIITOKSEN TAVOITTEENA LISÄÄ ELINVOIMAA - ONNISTUUKO JYVÄSKYLÄSSÄ? Kaupunginjohtaja Markku Andersson 30.08.2012

KUNTALIITOKSEN TAVOITTEENA LISÄÄ ELINVOIMAA - ONNISTUUKO JYVÄSKYLÄSSÄ? Kaupunginjohtaja Markku Andersson 30.08.2012 KUNTALIITOKSEN TAVOITTEENA LISÄÄ ELINVOIMAA - ONNISTUUKO JYVÄSKYLÄSSÄ? Kaupunginjohtaja Markku Andersson 30.08.2012 UUSI JYVÄSKYLÄ 2009 ASUKKAITA 130 000 MAAPINTA-ALA 106 km2 1172 km2 UURAINEN LAUKAA HANKASALMI

Lisätiedot

LENKKITIEN ASEMAKAAVAN MUUTOS, OSAKORTTELI 1203 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

LENKKITIEN ASEMAKAAVAN MUUTOS, OSAKORTTELI 1203 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA PAIMION KAUPUNKI Tekninen ja ympäristöpalvelut Kaavoitus LENKKITIEN ASEMAKAAVAN MUUTOS, OSAKORTTELI 1203 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA vireille tulo: 2.12.2014 päivitetty: 4.5.2015 on lakisääteinen

Lisätiedot

SATAKUNNAN MAAKUNTAKAAVA Ehdotus 27.4.2009

SATAKUNNAN MAAKUNTAKAAVA Ehdotus 27.4.2009 SATAKUNNAN MAAKUNTAKAAVA Ehdotus 27.4.2009 NAKKILAN TAAJAMAOSAYLEISKAAVAN Tarkistaminen ja laajentaminen 2010 SATAKUNNAN ALUESUUNNITTELUN YHTEISTYÖRYHMÄ 20.1.2011 * KAAVOITUSARKKITEHTI SUSANNA ROSLÖF Satakunnan

Lisätiedot

Asemakaavan ja asemakaavamuutoksen osallistumis- ja arviointisuunnitelma

Asemakaavan ja asemakaavamuutoksen osallistumis- ja arviointisuunnitelma LOIMAAN KAUPUNKI Asemakaavan ja asemakaavamuutoksen osallistumis- ja arviointisuunnitelma 17.09.2013 Nahinlahden alue (Myllykylä) 1( 5) Kaava-alueen sijainti Ilmakuva kaava-alueesta. Mikä osallistumis-

Lisätiedot

Arvokkaat kulttuuriympäristöt

Arvokkaat kulttuuriympäristöt Arvokkaat kulttuuriympäristöt Pirkanmaan Maisema-alueet Maisemallisesti ja kulttuurihistoriallisesti arvokkaat maatalousalueet Arvokkaat rakennetut kulttuuriympäristöt Kylätontit ja muu arkeologinen kulttuuriperintö

Lisätiedot

ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN SELOSTUS Kirkonkylä, kortteli 2061 tontti

ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN SELOSTUS Kirkonkylä, kortteli 2061 tontti Kaavatunnus 2-236 Asianumero 144/10.02.03/2014 ASRA.ltk: 12.05.2015 06.10.2015 ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN SELOSTUS Kirkonkylä, kortteli 2061 tontti t 1 Asemakaavan muutos koskee korttelin 2061 tonttia 1. makaavan

Lisätiedot

MIELEN ASKE Työkokous 29.1.2015. Mielenterveyskuntoutujien asuminen Maankäytön näkökulmia

MIELEN ASKE Työkokous 29.1.2015. Mielenterveyskuntoutujien asuminen Maankäytön näkökulmia MIELEN ASKE Työkokous 29.1.2015 Mielenterveyskuntoutujien asuminen Maankäytön näkökulmia 3.2.2015 Jyväskylä pähkinänkuoressa Jyväskylä on saanut kaupunkioikeudet 22.3.1837, Jyväskylän kaupunki, maalaiskunta

Lisätiedot

PARAISTEN KAUPUNKI KIRJAISSUNDET RANTA-ASEMAKAAVA- MUUTOS

PARAISTEN KAUPUNKI KIRJAISSUNDET RANTA-ASEMAKAAVA- MUUTOS PARAISTEN KAUPUNKI KIRJAISSUNDET RANTA-ASEMAKAAVA- MUUTOS Maanmittari Oy Öhman 2014 RANTA-ASEMAKAAVASELOSTUS 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT Ranta-asemakaavaselostus koskee 2.1.2014 päivättyä ranta-asemakaavakarttaa.

Lisätiedot

KANGASALAN KUNNAN TEKNINEN

KANGASALAN KUNNAN TEKNINEN KANGASALAN KUNTA TEKNINEN KESKUS VATIALAN ASEMAKAAVAN MUUTOS, LENKKITIE 1. PERUS- JA TUNNISTETIEDOT PÄIVÄYS 8.10.2013 ASEMAKAAVAN NUMERO 727 KUNTA KANGASALA OSA-ALUE NATTARI KYLÄ VATIALA KORTTELIT 1350

Lisätiedot

OSALLISTUMIS JA ARVIOINTISUUNNITELMA Monnin koulu lähiympäristöineen 2.4.2013, päivitetty 27.9.2013

OSALLISTUMIS JA ARVIOINTISUUNNITELMA Monnin koulu lähiympäristöineen 2.4.2013, päivitetty 27.9.2013 Liite 1 OSALLISTUMIS JA ARVIOINTISUUNNITELMA Monnin koulu lähiympäristöineen 2.4.2013, päivitetty 27.9.2013 Suunnittelualueen sijainti ja likimääräinen rajaus. 1. Suunnittelualue Suunnittelualue sijaitsee

Lisätiedot

Lepänkorvan silta kaavan muutos kaava nro 488 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTI- SUUNNITELMA 30.9.2015

Lepänkorvan silta kaavan muutos kaava nro 488 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTI- SUUNNITELMA 30.9.2015 30.9.2015 Lepänkorvan silta kaavan muutos kaava nro 488 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTI- SUUNNITELMA V a l k e a k o s k e n k a u p u n k i K a u p u n k i s u u n n i t t e l u S ä ä k s m ä e n t i e 2 3

Lisätiedot