Tikkakosken tohinat Tikkakosken keskustan kehittämissuunnitelma
|
|
- Ari Haavisto
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Tikkakosken tohinat Tikkakosken keskustan kehittämissuunnitelma Annamari Löfgren Aalto-yliopisto / Arkkitehtuurin laitos / Kaupunkisuunnittelun diplomityö / elokuu 2014 valvoja: professori Trevor Harris / ohjaaja: arkkitehti Tuija Solin
2 Tikkakosken tohinat - Tikkakosken keskustan kehittämissuunnitelma Diplomityö, arkkitehtuuri Annamari Löfgren Aalto-yliopisto Taiteiden ja suunnittelun korkeakoulu Arkkitehtuurin laitos elokuu
3 Tiivistelmä Diplomityön aiheena on Tikkakosken keskustan kehittämissuunnitelma. Tikkakoski on pienimittakaavainen 1900-luvun taitteessa metalliteollisuuden myötä syntynyt noin 5000 asukkaan taajama 22 kilometriä Jyväskylästä pohjoiseen. Vuonna 2009 tehdyn kuntaliitoksen johdosta entiseen Jyväskylän maalaiskuntaan kuuluneesta Tekijä: Annamari Löfgren Diplomityön nimi: Tikkakosken tohinat - Tikkakosken keskustan kehittämissuunnitelma Päiväys: Sivumäärä: 109 Laitos: Arkkitehtuurin laitos Professuuri: Kaupunkisuunnittelu Professuurin koodi: A-36 Työn valvoja: Prof. Trevor Harris Työn ohjaaja: Arkkitehti Tuija Solin Avainsanat: Tikkakoski, täydennysrakentaminen, kehittäminen Tikkakoskesta tuli Jyväskylän aluekeskus ja näin ollen osa Jyväskylän kaupungin aluekeskusten kehittämisstrategiaa. Jyväskylän kaupunkistrategian tavoitteet aluekeskusten kehittämiselle luovat tavoitepohjan kehittämissuunnitelmalle. Diplomityö on ideatasoinen kaupunkirakenteen täydennysrakentamissuunnitelma, joka tähtää vuoteen Suunnitelman tavoitteena on luoda tulevaisuuden kestävää ja joustavaa asumis- ja palvelurakennetta sekä elävää taajamaympäristöä. Tikkakoskeen tutustutaan historian ja taajamaanalyysin kautta ja näiden pohjalta luodaan konsepti kehittämissuunnitelmalle. Analyysissa esiin nousseita teemoja pohjustetaan teoriaosiolla, joka puolestaan luo tavoitepohjan kehittämissuunnitelmalle kaupunkistrategian tavoitteiden lisäksi. Kehittämissuunnitelman tärkeimmät teemat historian ja analyysin pohjalta ovat luonnon korostaminen ja viheralueiden kehittäminen, taajamakeskustan kestävä täydennysrakentaminen ja katutilan kehittäminen sekä vanhan tehdasalueen kehittäminen. Moni tikkakoskelainen kokee vanhan tehdasalueen olevan taajaman sydän ja alueen historia on merkittävä koko Suomen mittakaavassa. Tulevaisuudessa asuinpaikat kilpailevat asukkaista ehkä entistäkin enemmän. Asuinalueelle luotu vahva imago voi auttaa tässä kilpailussa. Positiivisen mielikuvan luominen alueesta erottaa sen muista ja nostaa näin alueen arvoa ja kilpailukykyä. Tikkakoskea tulisikin tulevaisuudessa profiloida korkean elämänlaadun, joustavuuden, yhteisöllisyyden, ekologisuuden sekä luonnon kautta. Vaikka Tikkakosken taajama ei lähitulevaisuudessa kohtaa monen pienen kunnan tai taajaman tavoin väestön vähenemisen aiheuttamia ongelmia, vaikuttavat monet Suomen kuntia koskevat tulevaisuuden haasteet myös Tikkakoskeen. Väestön ikääntyminen, palvelujen keskittäminen, asumisen muutokset, taajamakeskustan ja vanhan tehdasalueen kehittäminen sekä energiataloudelliset haasteet on otettava Tikkakosken tulevaisuussuunnitelmissa tarkasteluun. 3
4 Development plan for the town centre of Tikkakoski Master s thesis, architecture Annamari Löfgren Aalto-university School of Art and Design Department of Architecture August
5 Abstract of master s thesis Author: Annamari Löfgren Title of thesis: Development plan for the town centre of Tikkakoski Date: Pages: 109 Department: Department of Architecture Academic Chair: Urban planning Chair code: A-36 Supervisor: Prof. Trevor Harris Instructor: Architect Tuija Solin Keywords: Tikkskoski, infill building, development This Master s thesis outlines a development plan for the town centre of Tikkakoski. Tikkakoski is a small-scale urban area of around 5000 inhabitants dating back from the turn of the 20th century, when the metal industry developed. It is situated 22 kilometres north of Jyväskylä, Finland. Due to a municipality merger in 2009, Tikkakoski went from being a part of the rural municipality of Jyväskylä to a regional centre of the Jyväskylä city area. As a result, the Jyväskylä city strategy for the development of the regional centres became relevant for Tikkakoski. The aims outlined in this strategy form the underlying framework for the development plan presented here. The Master s thesis presents ideas for infill building and densification of the Tikkakoski urban fabric by the year The plan aims to create sustainable and flexible areas for housing and services as well as a vibrant small-scale urban environment. The Tikkakoski context is examined through a historical and spatial analysis. The concept of the development plan is based on the results of these analyses. The themes that emerge through the analyses are further explored in the theory part, which in turn contributes to defining the aims and goals of the design, together with the framework presented in the city s strategy for regional development. The most important themes of the development plan, as indicated by the analysis, are: emphasizing the nature, upgrading the green areas, sustainable infill building of the urban centre, improving the streetscape and developing the old industrial area. Many people from Tikkakoski feel that the old industrial area forms the heart of the area and the regional history is important on a national scale. In the future the competition between areas vying for inhabitants may heat up. A strong regional identity may prove to be a strong asset in this competition. Creating a positive image of an area sets it apart from the rest, thereby raising its value and giving it a competitive edge. In light of this, Tikkakoski should in the future be profiled as an ecological and flexible place with a strong sense of community and enabling a high quality of life. The nature should also feature prominently in the image of Tikkakoski. Unlike several other small municipalities and urban areas, Tikkakoski will not in the near future be facing problems brought on by population decline. However, issues such as an ageing population, the centralization of services, changes in housing, the development of old industrial areas and the challenges brought on by energy efficiency requirements are issues that Tikkakoski shares with other Finnish municipalities. These questions must be addressed when drafting plans for the future Tikkakoski. 5
6 6
7 Tiivistelmä Abstract of master s thesis Sisällysluettelo Johdanto 1 Lähtökohdat: Tikkakoski - tehtaan luoma taajama 1.1. Sijainti Taajaman historia Kaavoituksen nykytila 28 2 Taajamarakenteen analyysi 2.1. Rakennuskanta ja palvelut Liikenne ja katutila Maasto ja maisema Väestörakenne Yhteenveto: Kehittämissuunnitelman teemat ja tavoitteet 62 3 Tulevaisuuden taajama: Tikkakosken keskustan kehittämissuunnitelma 3.1. Konsepti ja uusi imago Keskustan kehittämissuunnitelma 72 Loppusanat 105 Kiitokset 107 Lähteet 107 Liitteet: planssipienennökset 7
8 Johdanto Työn tausta ja oma motivaatio: Tikkakoski on noin 5000 asukkaan kylämäinen teollisuustaajama noin 22 kilometriä Jyväskylästä nelostietä pohjoiseen. Vuonna 2009 tehdyn kuntaliitoksen johdosta entiseen Jyväskylän maalaiskuntaan kuuluneesta Tikkakoskesta tuli Jyväskylän aluekeskus ja näin ollen osa Jyväskylän aluekeskusten kehittämisstrategiaa. Kesällä 2013 kaupunki haki diplomityöntekijää ideoimaan Tikkakosken keskustan kehittämissuunnitelmaa. Ennen työn aloitusta en ollut käynyt Tikkakoskella, Jyväskylässä tosin useasti. Minulla ei ollut ennakko-odotuksia eikä tunnesidettä suunnittelualuetta kohtaan. Koin tämän mahdollisuudeksi; Tikkakoski ja suhtautumiseni sitä kohtaan oli avoin tutkittavaksi. Lähdin siis mielenkiinnolla ja avoimin mielin tutustumaan Tikkakoskeen. Taajaman nykyproblematiikka: Tikkakosken taajama on pienimittakaavainen 1900-luvun taitteessa metalliteollisuuden myötä syntynyt tehdasyhdyskunta. Taajaman rakenne on levinnyt laajalle ja luonto on vahvasti läsnä väljässä rakenteessa. Taajamatila on paikoin vaikeasti hahmotettavissa, sillä puskittunut kasvillisuus estää pidempiä näkymälinjoja. Taajaman keskustaa ympäröivät asuinalueet ovat sisäisesti ehyitä, mutta eivät muodosta keskenään yhtenäistä kokonaisuutta. Taajaman keskusta on hajanainen. Taajama alkoi rakentua 1900-luvun alussa tehdasalueen ympärille. Tehdasyhdyskunta muodosti oman eristetyn piirinsä sijaiten erämaassa etäällä muista asutusryhmistä. Sijainti kaukana rautatiestä ja vesiliikenteestä on tarkoittanut aina turvautumista maantieliikenteeseen. Tikkakosken tehtaat olivat SOK:n jälkeen Jyväskylän maalaiskunnan toiseksi suurin teollinen työnantaja sota-ajasta 1960-luvulle saakka. Tehdas synnytti taajaman, johon rakentui kauppoja, pankki, koulu ja monenlaista yhdistystoimintaa. Toinen 8
9 merkittävä toimija alueella on ollut Puolustusvoimien Ilmavoimat 1930-luvun lopulta alkaen (Luonetjärven varuskunta). Tikkakoski ei ole yksin niiden vanhojen tehdastaajamien joukossa, joiden on kehitettävä uusia keinoja pysyäkseen kehittyvinä ja elävinä. Tikkakoskella sijaitseva Puolustusvoimien Ilmavoimien varuskunta-alue on tuonut vankan tuen taajamalle. Varuskunnan läheisyyden takia Tikkakosken palvelut on pystytty pitämään vähintään tyydyttävinä (Lappalainen, s.245). Viime vuonna alkaneen Puolustusvoimien rakenneuudistuksen myötä kaikki Ilmavoimien tukikohdat siirretään Tikkakoskelle. Varuskunta-alueen kasvu tuo alueelle lisää asukkaita ja tarpeen palveluiden säilymiselle. Tikkakosken väkiluvun on arvioitu nousevan tasaisesti, kun monessa muussa taajamassa tilanne on päinvastainen. Tikkakosken nykytilanne onkin monelta osin parempi kuin monen muun vanhan teollisuustaajaman. Vaikka Tikkakosken taajama ei lähitulevaisuudessa kohtaa monen pienen kunnan tai taajaman tavoin väestön vähenemisen aiheuttamia ongelmia, vaikuttavat monet Suomen kuntia koskevat tulevaisuuden haasteet myös Tikkakoskeen. Väestön ikääntyminen, palvelujen keskittäminen, asumisen muutokset, taajamakeskustan ja vanhan tehdasalueen kehittäminen sekä energiataloudelliset haasteet on otettava Tikkakosken tulevaisuussuunnitelmissa tarkasteluun. Tikkakoskella on paljon hyödynnettäviä vahvuuksia. Mikä on taajaman kokoava voima? Tavoitteet: Tavoitteenani on luoda selkeä kuva Tikkakosken luonteesta esittelemällä taajamaa sen historiasta nykytilaan sekä analysoimalla taajamarakenteen vahvuuksia ja ongelmakohtia. Tätä kautta pyrin suunnitelmassani vahvistamaan Tikkakosken identiteettiä ja taajamakuvaa, korjaamaan sen kaupunkitilallisia ongelmakohtia sekä luomaan kokoavan voiman ja imagon taajamalle. Pyrin suunnitelmassani luomaan tulevaisuuden kestävää ja joustavaa asumis- ja palvelurakennetta sekä elävää taajamaympäristöä. Työn rakenne: Diplomityöni koostuu kolmesta osasta. Ensimmäisessä osassa käyn läpi työni lähtökohtia: esittelen Tikkakosken taajaman historiaa sekä sen nykytilaa. Toisessa osassa analysoin taajamarakennetta ja kolmannessa osassa esittelen taajaman kehittämissuunnitelman. Suunnittelualueen rajaus: Suunnittelualue rajautuu taajamarakenteen analyysin ja Jyväskylän kaupunkirakennepalvelujen linjaamien aluekeskusten kehittämistavoitteiden pohjalta Tikkakosken keskustaajamaan. Tarkempi suunnittelualue kulkee Tikkakosken pääkadun eli Kirkkokadun molemmin puolin. Alueen voi nähdä muodostuvan kolmiosta: palvelukeskuksesta, vanhasta tehdasalueesta sekä liikuntapalvelujen keskittymästä. 9
10 1 Lähtökohdat: Tikkakoski - tehtaan luoma taajama Diplomityöni ensimmäisessä osassa esittelen Tikkakosken sijainnin ja paneudun Tikkakosken taajaman kehityshistoriaan aikajanan avulla. Osan tarkoituksena on luoda kuva Tikkakosken kehittymisestä tähän päivään Sijainti Tikkakoski sijaitsee Keski-Suomessa Jyväskylän kaupungissa. Tikkakoski on Jyväskylän kaupungin pohjoisin alue ja vuoden 2009 kuntaliitoksen myötä se on yksi Jyväskylän kaupungin uusista aluekeskuksista. Ennen vuotta 2009 Tikkakoski kuului Jyväskylän maalaiskuntaan. Tikkakoski muodostaa yhdessä Nyrölän kylämäisen alueen kanssa Jyväskylän kaupungin hallinnollisen alueen Tikkakoski-Nyrölän, jonka alueella asukkaita on noin Tikkakosken länsipuolinen Kuikan kylä ja eteläpuoleinen Puuppolan kylä ovat maakunnallisesti arvokkaita kulttuuriympäristöjä. Uurainen Laukaa Petäjävesi Jyväskylä Hankasalmi Muurame Toivakka Keski-Suomi 1 Jyväskylän kaupunki, kaupunkirakennepalvelut,
11 Nelostie Tikkakoski-Nyrölä Nyrölän kylä Tikkakoski Puuppola Jyväskylän lentokenttä Palokka Tikkakoskentie Jyväskylä Kuikan kylä Nyrölä Jyväskylän kaupunki 10km 10km 1km 1km 11
12 Tikkakosken taajama koostuu läntisemmästä Tikkakosken keskustasta ja itäisemmästä Liinalammin alueesta. Tikkakosken keskustan alueella asukkaita on reilut Pääosin pientaloasutuksesta koostuva taajama-alue on kooltaan noin 400 hehtaaria. Tässä diplomityössä keskitytään Tikkakosken keskustaajamaan ja Liinalammin taajama jätetään tarkastelun ulkopuolelle. Tikkakosken keskustaajaman pohjoisosassa sijaitseva vanha tehdasalue on merkittävä Suomen teollisuus- ja sotahistoriaan liittyvä rakennettu ympäristö ja alue on luokiteltu Museoviraston toimesta valtakunnallisesti arvokkaaksi rakennetuksi kulttuuriympäristöksi. Taajaman pohjoispuolella levittäytyy taajaman kokoon nähden massiivinen lentokenttä- ja varuskunta-alue (Luonetjärven varuskunta-alue ja lentoasema). Koko Luonetjärven varuskuntaalue itä- ja länsirantoineen on myös luokiteltu valtakunnallisesti arvokkaaksi rakennetuksi kulttuuriympäristöksi 3. 2 Jyväskylän kaupunki, kaupunkirakennepalvelut,
13 Tikkakosken keskustaajama Liinalammi 1 13
14 1.2. Taajaman historia Seuraavilla sivuilla kerron Tikkakosken taajaman syntyvaiheista ja kehityksestä tähän päivään. Tikkakoski on ollut merkittävä osa Suomen historiaa. Historian voi nähdä muodostuvan kahden vuosikymmenen sykleistä. Kappaleen lopussa selvitetään Tikkakosken kaavoituksen nykytilaa Jyväskylän kaupungin yleiskaavan, kaupunkistrategian sekä rakennemallin avulla luvuilla tehdas kasvaa edelleen sotatarviketeolliden myötä. Liinalammin alueelle ja Autiojoen rannalle rakennetaan lisää työväen asutusta. Myös julkisia rakennuksia rakennetaan. Luonetjärven lentokenttä ja varuskunta (Itäranta) perustetaan luvulla tehtaalla käynnistyy asetuotanto tilaajana Suomen valtio. Tehdas kasvaa voimakkaasti ja näin myös työväen asuintarve. Asutus levittäytyy Autiojoen rantoja pitkin luvulla myllyn yhteyteen perustetaan metallipaja, joka kasvaa vuosikymmenessä tehtaaksi väkiluku 1800-luvun loppupuolella perustetaan mylly Autiojoen alkujuoksulle ja Liinalammilla toimii saha- ja tervateollisuutta. aika n
15 1950-luvulla sotien jälkeen sotakorvausteollisuus kannattelee tehtaita. Idän vienti jatkuu ja kasvaa. Tikkaompelukoneiden tuotanto käynnistyy. Ensimmäinen asemakaava laaditaan vuonna Jälleenrakennuskaudella rakennetaan omakotitaloja ja uusia katulinjauksia laaditaan muutoskaava ja uusi liikekeskus valmistuu Kirkkokadun eteläpäähän samana vuonna luvulla Nokia ostaa Tikkakosken tehtaat luvulla Kirkkokadulle kehittyy uusi palvelukeskusta (sosiaali- ja terveyspalvelut, kunnallinen vuokra-asuminen) ja Liinalammin kaupat siirtyvät uuteen keskustaan. Luonetjärven varuskunnan Länsiranta rakennetaan luvulla tehdas laajenee uusilla elementtihalleilla, kun elektroniikkateollisuuden tuotanto käynnistyy luvulla Neuvostoliiton kaatumisen myötä idän vienti loppuu ja tuotanto lopetetaan. Tämän myötä Tikkakoskesta tulee maakunnallinen kriisitaajama, joka saa elvytysapua. Koko Suomi kärsii lamasta. Tehdasalueella toimii pienteollisuutta, kirjasto ja osa rakennuksista on tyhjillään. Jyväskylän maalaiskunta liitetään Jyväskylän kuntaan vuonna Tikkakoskesta tulee yksi Jyväskylän kasvavia pientalovaltaisia aluekeskuksia luvulla Puolustusvoimissa on tekeillä rakenneuudistus, mikä johtaa lennoston keskittämiseen Luonetjärven varuskuntaalueelle ja sen myötä alueen laajenemiseen. Väkiluvun kasvaessa Tikkakoskelle kaavoitetaan uusia pientaloalueita ja paine palvelujen kehittämisestä kasvaa. Jyväskylän kunnan yleiskaavatyö käynnistyy vuonna 2011 ja kaava valmistuu vuonna Aluekeskusten kehittäminen on yksi maankäytön suunnittelun pääpisteistä n Lähteet väestökäyrään: Laitakari 1943, s. 74 ; Lappalainen 1977.s 38 ; Tilastokeskus; Wilmi 2011, s. 68; Jyväskylän kaupunkirakennepalvelut
16 Tehtaan alkuvuodet Tikkakosken alue kuului Laukaan puolella olevaan Vehniän kartanoon, josta lohkaistiin 2200 hehtaarin suuruinen Tikkamannilan kartano 1800-luvun alussa. Vuonna 1890 insinööri Martin Stenij osti kartanon maista Tikkakosken koskiosuuden. Paikalla oli tällöin saha ja mylly, joiden yhteyteen Stenij pystytti viilaverstaan, takomon ja valimon (nykyisen Kirkkokadun pohjoispäähän). Tästä sai Tikkakosken metalliteollisuus alkunsa luvun lopulla Tikkakoskella ei juuri ollut muuta asutusta kuin Tikkamannilan kartanon torppa sekä myllärin asunto. Lähin kylä oli 3 kilometrin päässä oleva Kuikan kylä luvun alussa tehdasta vastapäätä rakennettiin kaksi työväen asuntolaa 6. Rakennukset on nyt purettu. Vuonna 1909 rakennettiin tehtaanjohtaja Stenijn asunnoksi jugendvaikutteinen Harmaa huvila, joka on säilynyt tähän päivään menneen ajan muistona 7 ja on nykyisin määritelty maakunnallisesti arvokkaaksi rakennetuksi kulttuuriympäristöksi. (Huvilan suunnitteli arkkitehti Yrjö Blomstedt, arkkitehti Aulis Blomstedtin isä.) Tikkakosken kaakkoisosaan Liinalammille perustettiin 1800-luvun lopulla myös tervatehdas, jonka ympärille rakennettiin työväenasumuksia sekä tehtaan johtajien asunto. Tervatehdas kuitenkin lopetti toimintansa 1920-luvulla. 8 Tästä Tikkakosken tehdasalue sai alkunsa. 2 4 Laitakari 1943, s Kolu et.al 1983, s.33 8 Kolu et.al 1983, s Kolu&Petrikainen&Penttinen&Rinta-Tassi 1983, s.18 7 Wilmi 2011, s
17 Tehdas kasvaa ja rakentaa Stenij ryhtyi ensimmäisenä Jyväskylän seudulla sähköistämään voimalaitostaan 9. Sahan ja myllyn toiminta kuitenkin lopetettiin, kun jyväskyläläiset liikemiehet ostivat tehtaan vuonna Vuonna 1912 muodostettiin Tikkakosken Rauta- ja Puuteollisuus osakeyhtiö 10. Uudistunut tehdas ryhtyi valmistamaan erilaisia moottoreita (mm. Tikka-moottori ja Geo-venemoottori) ja koneenosia kotimaan sekä Venäjän markkinoille. Tehtaalla aloitettiin myös nappien valmistus ja valimorakennuksen yhteyteen rakennettiin pieni nappitehdas. 11 Suomen itsenäistyttyä yhtiö kuitenkin keskittyi asetuotantoon päätilaajanaan Suomen valtio. Tehtävään ryhtyminen oli sekä taloudellisesti että teknillisesti haastavaa, sillä Suomessa ei siihen asti oltu valmistettu ampuma-aseita. Suomen ampuma-aseteollisuus saikin alkunsa Tikkakosken tehtailta. 12 Vuonna 1929 tehtaan nimi muuttui Oy Tikkakoski Ab:ksi ja tehtaan tuotantoa ryhdyttiin laajentamaan 13. Tehtaan kasvun myötä kasvoi myös työväki ja työväen asuntotarve. Vuonna 1916 tehdas rakennutti tehtaan lähelle joen varrelle lautarakenteisia neljän perheen asuinrakennuksia 14. Rakennukset purettiin myöhemmin. Ensimmäinen kauppa, sekatavarakauppa, perustettiin Tikkakoskelle tehtaan alueelle vuonna luvulla Tikkakoskella ei juurikaan rakennettu asuinrakennuksia 16. Vuonna 1927 Tikkakoski sai vaatimattoman kirjaston 17. Tehdasrakennukset etelästä katsoen vuonna Tehdasrakennus vuonna 1937 tapahtuneen laajennustyön jälkeen. 4 9 Laitakari 1943, s Laitakari 1943, s Wilmi 2011, s Laitakari 1943, s Laitakari 1943, s Wilmi 2011, s Laitakari 1943, s Kolu et.al 1983, s Wilmi 2011, s.86 17
18 Sota-ajan kasvu Taajamara kasvaa Autiojoen ja Luonetjärven rantoja pitkin. Kaakossa Liinalammin keskustaa. Tehdasalue ja kasvanutta taajamarakennetta noin vuonna Tehtaan nopea laajeneminen johti yhdyskunnan nopeaan kasvuun. Vuonna 1925 tehdas oli työllistänyt vain 26 henkeä, kun vuonna 1937 työntekijöitä oli jo Tehtaan kuuluisimmaksi tuotteeksi nousi sotien myötä täysin automatisoitu Suomi-konepistooli. Pistoolia vietiin Puolaan ja Etelä-Amerikkaan jo ennen sotia ja se patentoitiin kahdeksassa maassa. Sotien aikana tehdas valmisti myös ammuksia, konekiväärien patruunavöitä sekä aseiden osia. 19 Ammustehdas oli ilmaiskujen pelon vuoksi sijoitettu Talvisodan aikana louhittuun tunneliin Tunnelinmäellä 20. Sotien aikana tehtaalla valmistettiin myös menestyksekkäitä kilpa-aseita, muun muassa Tikka-kivääriä 21. Vuonna 1944 tehtaalla työskenteli jo 1000 henkeä. Sotien päätyttyä tehtaan suurimmaksi omistajaksi tuli Neuvostoliitto, joka luopui omistajuudestaan vasta vuonna luvulle tultaessa tehdas alkoi tukea omakotirakentamista myymällä tonttimaata edullisesti. Tällöin rakennettiin muutamia kymmeniä omakotitaloja, muun muassa vuosina nykyisen Oskarinkadun talot Autiojoen itärannalla tehdas rakennutti Autiojoen länsirannalle Tikkakosken ensimmäiset kivirakenteiset pienkerrostalot. Sotien aikana rakennettiin sekä Liinalammille että ammustehtaan ympäristöön paljon väliaikaisia parakkirakennuksia kasvaneelle työntekijämäärälle. 24 Asuinparakit purettiin 1970-luvulla 25. Vuonna 1937 Tikkakoskelle perustettiin Osuusliike Mäki-Matin liiketalo, jossa oli ruoka- ja sekatavaraliike sekä ravintola 26. Samana vuonna valmistui myös Tikkakosken alueen ensimmäinen kansakoulu. Tätä ennen lähin koulu oli ollut kolmen kilometrin päässä Kuikan kylässä. 27 Vuonna 1940 valmistui seuraava liiketalo, kaksikerroksinen Osuusliike Keskimaan talo, jossa oli myös ruoka- ja sekatavaraliike, ravintola ja ruokala. Seuraavana vuonna Tikkakoskelle valmistui myös Jyväskylän maalaiskunnan rakentama ns. terveystalo 28. Vuonna 1942 tapahtui paljon merkittäviä rakennushankkeita, mikä voidaan nähdä saavutuksena huomioiden sota-ajan ja siitä johtuvat rakennusvaikeudet. Vuonna 1942 rakennettiin Tikkakosken seuratalo, 18 Laitakari 1943, s Wilmi 2011, s Wilmi 2011, s Kolu et.al 1983, s.33; Wilmi 2011, s Laitakari 1943, s Laitakari 1943, s Laitakari 1943, s Wilmi 2011, s Wilmi 2011, s Laitakari 1943, s.86
19 Tikanmaja, jossa yhdistykset ja seurat pääsivät laajentamaan, monipuolistamaan ja virkistämään toimintaansa 29. Vuonna 1942 tehdasyhtiö rakennutti tehdasalueen pohjoispuolelle kolmikerroksisen liike-ja ravintolatalon 30. Rakennuksessa on tällä hetkellä baari sekä asuntoja. Samana vuonna saatiin Tikkakoskelle myös postiasema ja toinen koulurakennus, Jyväsjoen koulu 31. Juuri ennen Toista maailmansotaa ilmavoimien osasto muutti Luonetjärvelle ja lentokentän rakentaminen alkoi vuonna Sotilaslentokentän yhteyteen kehittyi 1950-luvulle tultaessa myös siviiliilmailukenttä 33. Tehdasyhtiö omisti maat Myllylammen pohjoispuolelta aina taajaman halki lounaaseen Koppelmäkeen saakka vuoteen 1947 asti, kunnes kunta osti suurimman osan maista 34. Tämä johti ensimmäisen asemakaavan laatimiseen vuonna 1950 Jyväskylän entisen kaupunginarkkitehdin Matti Hämäläisen johdolla. Kaava oli oikeusvaikutukseton, mutta siitä toteutuivat kaikki jälleenrakennuskaudella rakennetut katuosuudet sekä Koulukadun varrella oleva urheilukenttä 35. Sodan aikana tehdasrakennukset naamioitiin. 8 Tehdaan lipasosasto vuonna Tehdasalue ja Autiojoen rannan taloja Laitakari 1943, s Laitakari 1943, s Lappalainen 1977, s Lappalainen 1977, s Lappalainen 1977, s Laitakari 1943, s Laitakari 1943, s Kolu et.al 1983, s Kolu et.al 1983, s Keski-Suomen museo, Jyväskylän modernin rakennusperinnön inventointi , id
20 Kirkkokatu. Vasemmalla Tikkakosken kirkko ja kadun päässä tehdasalue Taajama sodan jälkeen Tikkakosken väkiluku kasvoi 1930-luvun alusta 1950-luvun alkuun kymmenkertaiseksi tehtaan ja Luonetjärven lentotukikohdan laajenemisen aiheuttaman tulomuuton ansiosta. Sodan jälkeen alueelle asutettiin myös siirtoväkeä. 36 Vuoteen 1950 mennessä Tikkakosken kylä oli saavuttanut taajaman rajat 37. Sotien jälkeen tehtaiden päätuote oli Tikka-ompelukone, jota vietiin pääasiassa Neuvostoliittoon. Kun Neuvostoliitto lopetti ompelukoneiden oston vuonna 1964, ryhtyi tehdas valmistamaan pääosin talvirenkaiden nastoja luvun lopulla työntekijöitä oli enää 220. Tällöin aloitettiin uudelleen myös kilpa- ja metsästysaseiden valmistus Tikka-tuotemerkillä koti- ja ulkomaan markkinoille. 38 Vuonna 1950 laaditun asemakaavan myötä rakennettiin 1950-luvulla jälleenrakennuskauden tyyppiomakotitalokatuja. Kirkkokadun rakentaminen Tikkakosken uudeksi julkisten palvelujen keskustaksi alkoi 1950-luvulla. Ensimmäisenä Kirkkokadun varteen valmistui kirkko vuonna 1957 ja sen eteläpuolelle kunnalliset terveydenhuollon rakennukset vuosina Jyväskylän maalaiskunnan ensimmäinen kunnallinen vuokrakerrostalo liikesiipineen valmistui syksyllä Vuonna 1960 Jyväskylän maalaiskunta teki päätöksen laadituttaa yleiskaava koko kunnan alueelta. Työtä tukevaksi toimielimeksi perustettiin vuonna 1966 kaavoituslautakunta ja rakennusvirastoon uusi kaavoitus- ja mittausosasto. Kunnassa ei tällöin ollut muuta lainvoimaista kaavaa kuin Juha Vikkulan vuonna 1964 laatima Tikkakosken rakennuskaava, joka päätettiin myös laatia uudelleen, sillä sen katsottiin johtavan yksityismaiden, lähinnä tehdasyhtiön maiden ansiottomaan arvonnousuun. Muutoskaava valmistui vuonna Asuinalueiden kasvusuunta oli aluksi pääasiassa Liinalammin alueella ja hiljalleen rakennettiin umpeen väli Tikkakosken keskustaan. 40 Tehdasalue 1950-luvulla Wilmi 2011, s. 86 Wilmi 2011, s Wilmi, s Lappalainen 1977, s Keski-Suomen museo, Jyväskylän modernin rakennusperinnön inventointi , id
21 Tikkakosken ensimmäinen asemakaava vuodelta Tikkakosken kartta vuonna Tikkakoski Ab:n ompelukoneiden kokoonpano-osastoa 1960-luvulla. 21
22 Hiljaiseloa ja taajamoitumista luvulla Luonetjärven varuskunta oli noussut Tikkakosken tärkeimmäksi työnantajaksi 41. Vuonna 1974 Oy Tikkakoski Ab siirtyi Oy Nokia Ab:n haltuun, jolloin alkoi elektroniikka-alan metallisten erikoistuotteiden valmistus luvun alussa tehdasalueelle rakennettiin uusi teollisuushalli tuotannon tehostamiseksi. Vuonna 1983 Oy Nokia Ab yhdisti tehtaan ja asetehdas Sako-osakeyhtiön Oy Sako-Tikka Ab:ksi. 42 Koko maassa oli 1960-luvun lopulta lähtien tunnusomaista rakentaa liikekeskuksia taajamien kauppapalveluille ja näin tehtiin myös Tikkakoskella. Liikekeskus avattiin Kirkkokadun eteläpäähän keväällä Tätä ennen Tikkakosken keskusta oli kehittynyt Liinalammella vanhan tervatehtaan ympäristöön 44. Vuonna 1973 vahvistettiin rakennuskaavan muutos, joka muun muassa mahdollisti vanhan omakotitaloasutuksen purkamisen kerrostalojen tieltä ja 1980-luvulla kunta osti lisää alueita jo omistamiensa maiden ympäristöstä luvulla rakennettiin keskustan länsipuolelle kuusi elementtikerrostaloa. Tikkakosken uusi ja ajanmukainen terveysasema valmistui Kirkkokadulle vuonna Talvella 1981 valmistui myös uusi monitoimitalo vanhan Tikanmajan tilalle luvun alussa varattiin uudeksi tehdasalueeksi 20 hehtaarin alue Liinalammilta Tikkakoskentien pohjoispuolelta, mutta tehdasalue eli pitkään hiljaiseloa. Lentoasema ja kasvava varuskunta-alue tekivät valtiosta merkittävän maanomistajan Tikkakoskella. Se omisti 1980-luvulla Jyväskylän maalaiskunnan puolella runsaat 2500 hehtaaria eli jopa enemmän kuin kunta Wilmi 2011, s Wilmi, s Wilmi 2011, s Wilmi 2011, s Wilmi 2011, s Silen&Tyvelä Wilmi 2011, s
23 Tikkakosken muutoskaava
24 Kriisitaajamasta kuntaliitokseen Ennen 1990-luvun alkua työllistivät tehdas ja varuskunta lähes kaikki taajaman asukkaat 48. Neuvostoliiton hajoamisen jälkeen idänkauppa loppui, tehdas joutui vaikeuksiin ja työpaikkoja menetettiin huomattavasti 49. Nokia myi 1990-luvun lopulla omistuksensa tehtaista Valmetille, joka fuusioitui samaan aikaan Metson kanssa. Metso puolestaan myi tehtaat vuonna 2000 italialaiselle asevalmistaja Berettalle. Tehdasalue oli jäänyt ikään kuin syrjään, kun tehtaan ympäristössä toimineet päivittäispalvelut olivat hiljalleen muuttaneet uuteen liikekeskustaan Kirkkokadun eteläpäähän 50. Tikkakoskesta tuli maakunnallinen kriisitaajama ; se valittiin yhdeksi Keski-Suomen erityisalueeksi, joka sai oman kehittämisohjelmansa. Ohjelmaan kuului muun muassa vuonna 1991 toimintansa aloittanut teollisuustaloyhtiö sekä lentoaseman kehittämissuunnitelma. 51 Tikkakosken yleiskaava hyväksyttiin vuonna 1992, ja sen avulla pyrittiin osittain saamaan taajama irti 1990-luvun alun lamasta luvun puolivälissä kunta osti myös Tunnelimäen alueen ts. Jokelan tilan, johon armeijan vanhat luolastotkin kuuluivat ja alueelle ryhdyttiin kaavoittamaan omakotitontteja 53. Tunnelinmäen pientaloalueen rakentaminen aloitettiin 2000-luvulla. Asuinalue oli Tikkakosken ensimmäinen asuinalue, jota ei rakennettu tehtaan tai varuskunnan työväen tarpeisiin. Tämä hetkellinen kriisiytyminen näkyi koko Suomessa lamana. Tikkakoskella sen voi nähdä heijastuneen voimakkaasti juuri keskustan kehittymiseen, joka jäi ikään kuin kesken laman tullessa. Keskustaa hajotti entisestään vuonna 2000 valmistunut S-Market Tikkakoskentien varteen, mutta toisaalta uusi kauppa vähensi kaupassakäyntitarvetta Jyväskylään tai lähistön kauppakeskuksiin 54. Kriisiytymisen myötä kunnassa kehitettiin myös ns. PALLAS-projekti, jolla selvitettiin mahdollisen aluehallinnon toteuttamista sekä alueellisen palvelutuotannon laajentamista. Kunnanhallitus kuitenkin lykkäsi kokeilua. Syksyllä 2000 taajama sai oman kehittämisohjelmansa, Kehittyvä Tikkakoski -ohjelman, jolla pyrittiin parantamaan vuorovaikutusta kuntalaisten ja hallinnon välillä sekä saamaan konkreettisia tavoitteita läpi maankäytössä ja asumisessa. Ohjelma ei kuitenkaan käynnistynyt kunnolla, kun suurempi seudullinen yhteistyö nousi hallinto- ja palvelukeskusteluissa pääteemaksi Silen&Tyvelä, Wilmi 2011, s Keski-Suomen museo, Jyväskylän modernin rakennusperinnön inventointi , id Wilmi 2011, s Wilmi, s Wilmi 2011, s Wilmi 2011, s
25 Tämän kehityksen voi nähdä lopulta pohjustaneen kuntaliitoksen syntyä. Jyväskylän kaupunki ajoi jo 1980-luvulla aktiivisesti kuntaliitoksen syntymistä. Kuntaliitoskeskustelu jatkui 2000-luvulle asti, kunnes vuoden 2008 helmikuussa Jyväskylän kaupunki, Jyväskylän maalaiskunta ja Korpilahden kunta tekivät esityksen kuntajaon muutoksesta valtioneuvostolle. 56 Kuntaliitoksen myötä vuoden 2009 alusta Jyväskylän kaupungista tuli maamme seitsemänneksi suurin kunta noin asukkaallaan ja kaupungin pinta-ala kasvoi 11-kertaiseksi. Ennen kuntaliitosta Jyväskylän maalaiskunnan väestönkehitys oli ollut nousujohteista koko 2000-luvun ja vuonna 2007 Jyväskylän maalaiskunnan asukasmäärä oli lähes ja Jyväskylän kaupungissa lähes asukasta. Jyväskylän maalaiskunta Jyväskylän kaupunki Korpilahti Liitoskunnat ennen kuntaliitosta Jyväskylän kunta kuntaliitoksen jälkeen Kuntarakenteen taustaa lyhyesti Kuntaliitoksen myötä Tikkakoskesta tuli Jyväskylän aluekeskus ja tätä kautta syntyi myös tarve Tikkakosken kehittämiselle. Sen spekuloiminen, hyödyttikö kuntaliitos Tikkakoskea, vaatisi tätä diplomityötä syvemmän tutkimuksen, joten siihen ei tässä työssä oteta kantaa. Jokainen kuntaliitos on erilainen, osa voi onnistua hyvin ja hyödyttää liitosalueita, osassa tilanne voi olla toisinpäin. Kun kuntaliitoksen haitat korostuvat liitoksen alussa ja hyödyt vasta pidemmällä aikajänteellä, on ymmärrettävää, miksi haitoista puhutaan kuntaliitosten alussa enemmän kuin hyödyistä. Yhdyskuntarakenteen toimivuuden paraneminen on esimerkki hyötytekijästä, jonka merkitys vaihtelee tapauskohtaisesti - muun muassa kuntien väestön määrästä, sijainnista ja tiheydestä riippuen. Koska kuntaliitosten kesken on paljon eroja, vahvojen yleistysten tekeminen on vaikeaa ja jopa vaarallista. Sen vuoksi onkin tärkeää tunnistaa yksittäisen kuntaliitoksen erityispiirteet ja ottaa ne tarkastelussa huomioon. (erikoisasiantuntija Arto Koski Kuntaliiton kuntarakennefoorumissa ) Kuntaliitokset ovat lisääntyneet viime vuosikymmeninä. Kuntaliitoksen syinä ovat yleensä taloudelliset ja toiminnalliset, toisinaan myös aluepoliittiset syyt. Kunnista ne, jotka pystyvät parhaiten vastaamaan tulevaisuuden haasteisiin, menestyvät parhaiten. Suuremman kunnan on varmasti helpompi vastata näihin haasteisiin, mutta missä menee raja kuntien kasvulle, milloin suureneminen kääntyykin huonontavaan suuntaan? Kunnan kannalta keskeiset strategiset ja kriittiset menestystekijät ovat ikärakenne ja väestömäärä, mutta kuntatalouden näkökulmasta myös se, millainen tulotaso kunnassa asuvilla on ja ennen kaikkea millainen se tulee olemaan tulevaisuudessa 57. Suurimpia kuntia ovat Helsinki, Espoo, Tampere, Vantaa, Oulu, Turku sekä Jyväskylä ja näiden kaupunkien seutukunnat ovat myös suurimpia muuttovoittajia. Varsinaisia seudun keskuskaupunkeja enemmän kasvavat niiden ympäryskunnat. Asuminen sijoittuu keskustoja useammin ympäryskuntiin, kun taas palvelut ja työpaikat ovat varsinaisessa kaupungissa. Väkiluvultaan Suomen suurimpien kuntien seutukunnat ovat muuttovoittoseutuja, kun taas kutistuvat kaupungit ovat kaikki alle asukkaan kaupunkeja. 58 Tikkakosken sijainti on tämän kehityssuunnan kannalta suotuisa; asuminen on halvempaa kuin Jyväskylän keskustassa ja asumisväljyys on suurempi, mutta Jyväskylän keskusta on saavutettavissa niin autolla kuin joukkoliikenteellä puolessa tunnissa. 55 Wilmi 2011, s Aro, Wilmi. S Tilastokeskus, muuttoliike
26 Lentokenttä vuonna Edessä 4-tien ja Tikkakoskentien risteys Aluekeskus Tehdasalueella toimii edelleen pienteollisuutta. Tikkakosken paloasema on sijoitettu tehdasalueelle. Osa vanhoista tehdasrakennuksista on tyhjillään, osassa on toimintaa, kuten kirjasto, kampaamo ja kuntosali. Kuten monet kunnat, myös Jyväskylän kaupunki, joutuu säästösyistä lakkauttamaan palveluja. Tikkakosken terveyskeskuspalvelut on siirretty Palokan terveysasemalle ja Tikkakosken uima- ja monitoimihalli on huonon kuntonsa vuoksi päätetty purkaa. Kuten aikajanasta voidaan nähdä, tehdas ja sen toiminta on ohjannut Tikkakosken kehitystä koko sen historian ajan. Tehdas syntyi asumattomaan erämaahan ja tehtaan kasvaessa syntyi tarve asuinrakentamiselle ja palveluille. Tehtaan kasvamisen myötä myös taajama kasvoi luvun alussa tehdas joutui ahdinkoon ja samoin koko taajama luvulla Tikkakoski alkoi jälleen hitaasti kasvaa luvulle tultaessa Tikkakosken tulevaisuusnäkymät ovat taas kääntyneet positiiviseen suuntaan. Väestöennusteen mukaan Tikkakosken keskustan asukasmäärä kasvaa vuoteen 2025 lähes 300 sadalla uudella asukkaalla luvulla Puolustusvoimissa on ollut tekeillä rakenneuudistus, mikä johtaa muualla sijaitsevien lennoston osastojen, Ilmavoimien Esikunnan, Ilmasotakoulun sekä Ilmavoimien soittokunnan siirtymiseen Luonetjärven varuskunta-alueelle. Väkiluvun kasvu luo paineen uusien pientaloalueiden kaavoittamiseen ja samoin paine palvelujen kehittämiselle kasvaa. Luonetjärven varuskunta-alueen kasvu vahvistaa Tikkakosken tulevaisuutta. Puolustusvoimien alueella on Tikkakosken kehitykseen sekä koko kunnan talouteen ja yksityistalouteen merkittäviä positiivisia vaikutuksia. Näkymä lentokentälle Tikkakoskentieltä. 59 Jyväskylän kaupunki, kaupunkirakennepalvelut,
27 Tikkakosken palvelukeskustaa (Kirkkokadun eteläpää). Tikkakosken terveysasema, josta palvelut on siirretty Palokan terveysasemalle. Näkymä kirkkokadulta Myllylammelle. Näkymä Kirkkokadulta tehdasalueelle. 27
28 Yleiskaava (lähde: Jyväskylän kaupunkirakennepalvelut 2014) Yhdyskuntarakenteen ohjaus Punainen alue: Aluekeskus (Tikkakosken keskusta) Ruskea alue: Kestävän liikkumisen taajama-alue Vaaleanvihreä alue: Viheralue Tummanvihreä alue: Päävirkistysalue Keltavihreä alue: Kyläalue Tummanpunainen ympyrä: Kylähelmi (Kuikan kylä) Harmaa alue: Tilaa vaativien työpaikkojen alue Harmaa viivoitettu alue: Tilaa vaativien työpaikkojen selvitysalue Vaaleanpunainen alue: Erityisalueet (lentokenttä- ja varuskunta-alue) Punertava aaltoviiva: lentomeluealue Paksu punainen viiva: Uusi moottoritie Punainen rengas: suunniteltu valtatien eritasoliittymä 1.3. Kaavoituksen nykytila Jyväskylän seudun rakennemalli laadittiin kuntaliitoksen jälkeen ja siihen pohjautuva uuden Jyväskylän yleiskaavatyö käynnistettiin vuoden 2011 alussa. Yleiskaavaluonnos oli nähtävänä vuonna Kaupunkirakennelautakunta ja kaupunginhallitus hyväksyivät yleiskaavaehdotuksen vuoden 2013 lopulla ja ehdotus on ollut nähtävillä alkuvuodesta 2014, ja uudelleen kesäkuussa Tavoitteena on, että kaava valmistuu ja hyväksytään kaupunginvaltuustossa vuoden 2014 aikana. Yleiskaavan tavoitteena on yhdyskuntarakenteen ohjaaminen siten, että olemassa oleva kaupunkirakenne eheytyy ja laajenee viisaasti, aluekeskuksia kehitetään ja kylähelmien elinvoimaisuus säilyy. Yleiskaavan osa-aluekartat Tikkakosken alueelta (harmaalla raidoitettu alue: voimaan jäävät osayleiskaavat) Kestävä liikkuminen Tummanpunainen alue: täydennysrakentamisen kohdealue Vaaleanruskea alue: (Tikkakoski) täydennysrakentamisen alue Vaaleankeltainen alue: toissijainen täydennysrakentamisen alue Sininen viiva: pyöräilyn aluereitti 28
29 Kulttuuri Turkoosi neliö: muinaismuistokohde Tummanvihreällä viivalla ympäröity alue: valtakunnallisesti arvokas rakennettu kulttuuriympäristö Tummanpunainen vinoneliö: maakunnallisesti arvokas rakennettu kulttuuriympäristö Maisema ja virkistys Vihreä alue: päävirkistysalueet Kirkkaan vihreä alue: ulkoilupuisto Tummanvihreä ympyrä: toiminnallisesti merkittävä virkistyspalvelukohde Tummansininen katkoviiva: ohjeellinen päävirkistysreitti Luontoarvojen verkottuminen Vihreä alue: päävirkistysalueet Tummanvihreä alue: luonnonsuojelualueet Sinisellä viivalla ympäröity alue: Natura 2000-alue Vesitalouden suojelu Siniset alueet: pohjavesialue 29
30 Yleiskaavan laadinnassa on käytetty kaupunginvaltuuston hyväksymää Jyväskylän kaupunkistrategiaa vuosille Strategiassa maankäytön suunnittelua koskee erityisesti kaupunkirakennepalvelujen valmisteleva osuus, josta voi nähdä myös tätä diplomityötä koskevat tavoitteet aluekeskusten suunnittelulle. Kaupunkistrategian tavoitteita, jotka vaikuttavat Tikkakosken kehittämiseen: Aluekeskusten kehittäminen Senioriasumisen edistäminen aluekeskuksissa Täydennysrakentamisen edistäminen Ekologisen ja kestävän kehityksen mukaisen toiminnan varmistaminen Julkisten ulkotilojen ja viherrakenteen kohentaminen Kevyen liikenteen mahdollisuuksien parantaminen Palveluverkkojen kehittäminen muuttunutta aluerakennetta vastaavaksi. Yhteispalvelupisteiden kehittämissuunnitelman vahvistaminen ja toteuttaminen Tikkakosken asemakaavan muutokset ja laajennukset käynnistetään tarpeen mukaan vaiheittain. Syksyllä 2013 on käynnistynyt Tikkakosken keskustan yleispiirteisen kehittämissuunnitelman laadinta, missä ideoidaan täydennysrakentamista, liikennettä, ulkoilu- ja viheralueita sekä kulttuurihistoriallisesti merkittävien alueiden kehittämisperiaatteita. Tämä diplomityö tulee olemaan suunnittelun taustalla. 60 Kaupunkistrategian lisäksi Jyväskylän kaupunki on laatinut KymppiR2013-nimisen maankäytön toteutusohjelman vuoteen Kaupunginvaltuusto on hyväksynyt ohjelman elokuussa Ohjelmassa aluekeskus määritellään keskukseksi, jolla on lähikeskusta laajempi väestöpohja ja seudullinen palvelumerkitys. Aluekeskuksia ovat Vaajakoski, Kuokkala, Palokka, Tikkakoski, Korpilahti sekä Eteläportti. KymppiR2013-ohjelman päätöksessä todettiin erityisesti, että maankäytön toteuttamisessa tulee edistää ikääntyvälle väestölle soveltuvaa asuinrakentamista entistä enemmän. Tämä tarkoittaa muun muassa aluekeskusten täydennysrakentamista ja senioriasuminen edistämistä ja koskee täten myös Tikkakosken keskustaa. Jyväskylän kaupungin yleiskaavan rinnalle tehdyssä mitoitusselvityksessä on tutkittu kunnan asumisen tulevaisuutta vuoteen 2040 asti. Uusien asuntojen tarpeeseen vaikuttavat väestön kasvun lisäksi väestörakenteen muutokset, kuten väestön ikääntyminen ja perherakenteen muuttuminen. Jyväskylässä asuntokuntien keskikoon ennakoidaan pienenevän ja asumisväljyyden kasvavan. Lisäksi varaudutaan tilapäisten ja niin sanottujen kakkosasuntojen määrän kasvuun. Lapsiperheiden määrä kuitenkin kasvaa edelleen jonkin verran, mikä pitää yllä myös suurempien asuntojen kysyntää. 61 Jyväskylän kaupunkiseudun väestönkasvusta suurin osa sijoittuu km:n säteelle Jyväskylästä, jolle alueelle Tikkakoskikin sijoittuu 62. Jyväskylän seudulla on myös laadittu pitkälle tulevaisuuteen tähtäävä 20X0-rakennemalli, jolla pyritään ohjaamaan seudun kuntien yhteistä maankäytön suunnittelua. Seutuun kuuluu Jyväskylän lisäksi Muurame, Hankasalmi, Laukaa, Toivakka, Uurainen ja Petäjävesi. Tässä rakennemallissa Tikkakosken keskusta nähdään tulevaisuudessa tiedon, osaamisen ja työpaikkojen vyöhykkeenä, logistisena KNOW-keskuksena. Tavoitteena on, että kevyt liikenne on määräävä liikkumistapa ja joukkoliikenneyhteydet hyvät. Keskustavyöhykkeellä on sekoittuneena asumista, opiskelu- ja työpaikkoja sekä vapaa-ajan ympäristöjä. Tiiviistä rakenteesta huolimatta alueella on runsaasti puistoja ja vihervyöhykkeitä ja etäisyydet palveluihin ovat lyhyet. Keskustan reunat nähdään elävänä ympäröivänä kylärakenteena. 60 Jyväskylän kaupunki, kaavoituskatsaus Keski-Suomen maakuntakaava, selostus, s Jyväskylän kaupunki, kaavoitus, 2012: Jyväskylän kaupungin yleiskaavan mitoitusselvitys vuoteen 2040
31 Keski-Suomen maakuntakaavassa Tikkakoski on merkitty logistiikan kehittämisen kohdealueeksi. Lentokentän ympäristö on logistisesti merkittävä ja siihen liittyvä yritystoiminta on sekä Tikkakosken että koko Keski-Suomen kannalta tärkeää. Nelostien muuttaminen moottoritieksi vahvistaa maantieliikennettä alueella. Yksi Jyväskylän kaupunkiseudun kasvun pääsuunnista on pohjoinen Tikkakosken suunta. Tikkakoski onkin merkitty kaavassa keskustatoimintojen alakeskukseksi, jonka kehittämisessä tulee kiinnittää erityistä huomiota keskustan ja muun taajaman selkeään rajaukseen ja keskusta-alueen kaupunkikuvaan. Luonnollisesti Tikkakoski on myös taajamatoimintojen alue, jonka suunnittelumääräyksessä todetaan, että kaavoituksessa tulee edistää yhdyskuntarakenteen eheyttämistä ja taajaman ydinaluetta tulee kehittää taajamakuvallisesti ja toiminnallisesti selkeäksi keskukseksi. Tikkakosken pohjoispuolelle levittäytyy suuri Puolustusvoimien varuskunta-alue, jonka toteutuksesta ja ylläpidosta vastaa valtio. Alueella olevat ampumaradat ovat kuitenkin julkisia ja niistä vastuu on kunnalla. Lentokentän ympäristö on merkitty melualueeksi maakuntakaavassa ja yleiskaavassa. Maakuntakaavan osa (lähde: Keski-Suomen maakuntakaava) Maakuntakaavan tavoitekartta vuoteen 2030 (lähde: Keski-Suomen maakuntakaava) 31
32 32 Tikkakosken asemakaavassa Kirkkokadun eteläpäässä, keskustassa, on pääasiassa asuin- ja liikerakennuksille kaavoitettuja tontteja. Vanhan terveyspalvelujen keskittymän tontit ovat kaavassa YS-tontteja. Kirkon pohjoispuoleisella tontilla Kirkkokadun länsipuolella ei tällä hetkellä ole rakentamista, se on kuitenkin kaavoitettu YOHS-tontiksi. Luonetjärven, Autiojoen ja Myllylammen rannat on pääasiassa kaavoitettu virkistystai lähivirkistysalueeksi ja lounaisrannan uimaranta uimarantaalueeksi. Vanha tehdasalue on luokiteltu valtakunnallisesti arvokkaaksi rakennetuksi kulttuuriympäristöksi (RKY 2009) ja kaavoitettu teollisuus- ja varastorakennusten korttelialueeksi. Tämä kaavamerkintä vaatii todennäköisesti osittain muutosta tulevaisuudessa, jos aluetta halutaan aktivoida ja saada alue paremmin taas osaksi yhdyskuntaa. Autiojoen ja urheilukeskittymän välissä on kaksi kaavoitettua pien- ja rivitalotonttia rakentamatta. Keskustasta melko kauas, Tunnelinmäelle, on kaavoitettu uusi pientaloalue. Autiojoen rannan itäpuolella tontit on kaavoitettu kiinni jokeen. Tonttien ranta-alueet on rajattu kaavassa alueeksi, jossa puusto on säilytettävä luonnontilaisena (ekologinen yhteys).
33 Tikkakosken asemakaava (Lähde: Jyväskylän kaupunki, kaupunkirakennepalvelut 2014) 33
34 2 Tikkakosken taajamarakenteen analyysi Tämän osan tarkoituksena on perehtyä Tikkakosken taajamarakenteeseen. Esittelen taajaman rakennetta rakennuskannan, palvelujen, liikenteen, maiseman ja väestön osalta. Lopuksi luon yhteenvedon keskusta-alueen ongelmakohdista ja taajamakuvasta sekä esittelen analyysin pohjalta nousseita teemoja suunnittelun avuksi Rakennukset ja palvelut Tikkakoski on kylämäinen taajama; sen rakennuskanta on pientalovaltaista ja pienipiirteistä. Taajaman rakennuskannassa on nähtävissä Toisen maailmansodan aikaisen sotatarviketeollisuuden kasvun vaikutus (pientalorakentaminen, ensimmäiset koulu- ja liikerakennukset) sekä sotien jälkeinen metalliteollisuus ja 1970-luvulla käynnistynyt elektroniikkateollisuus (tehdashallit, kerrostalorakentaminen) 63. Taajama koostuu selkeästi eri aikoina rakentuneista kokonaisuuksista, jotka ovat sisäisesti melko ehyitä, mutta eivät muodosta keskenään eheää kokonaisuutta. Taajaman rakenne on sinänsä ainutlaatuinen, että suurin osa rakentamisesta ennen 2000-lukua on ollut asuinrakentamista tehtaan tai varuskunnan työntekijöille tai tehdas-/ varuskuntarakennuksia. Pientaloja rakennettiin paljon ennen sotia ja sotien aikana ja 40-luvuilla. Vasta 2000-luvulla taajaman reunoille on rakennettu pientaloalueita (Tunnelimäen alue), jotka eivät liity varuskunnan tai tehtaan toimintaan Keski-Suomen museo, Jyväskylän modernin rakennusperinnön inventointi , id Silen&Tyvelä 2014
35 Tikkakosken ilmakuva. 17 Lähde: Jyväskylän kaupunki 35
36 lentokenttäalue RKY aluerajaus lentomelualueen raja tarkempi suunnittelualue suunnittelualue kerrostaloalue pientaloalue kerrostaloalue pientaloalue rky-alue Tikkakoski on pientalovaltainen taajama. Muutamat kerrostalot sijoittuvat palvelukeskustan ympäristöön. Lounaassa Tunnelinmäellä näkyy uusi rakennusvaiheessa oleva pientaloalue. 36
37 lentokenttäalue RKY aluerajaus lentomelualueen raja tarkempi suunnittelualue vanha tehdasalue suunnittelualue teollisuusalue armeijan alue kaupalliset palvelut utta, julkisia palveluja julkiset palvelut koulut liikuntapalvelut rky-alue Tikkakosken palvelut muodostavat kokonaisuuksia: koulut, liikuntapalvelut, muut palvelut, teollisuusalueet. Suunnittelualueen kaakkoisosan kaupalliset palvelut (ABC ja S-market) ovat hieman irrallaan keskustan rakenteesta. 37
38 10 11 RKY aluerajaus lentomelualueen raja tarkempi suunnittelualue suunnittelualue Kartta näyttää tekstissä esiteltyjen Tikkakosken tärkeiden rakennusten paikat. 38
39 Tikkakosken palvelukeskusta muistuttaa rakenteeltaan ja ongelmiltaan monia muita 1970-luvulla rakennettuja taajama- ja pieniä kuntakeskuksia. Palvelukeskusta Kirkkokadun eteläpäässä muodostuu molemmin puolin Kirkkokatua sijaitsevista yksikerroksisista liikerakennuksista. Itäpuolella on taajaman vanha liikekeskus (kartassa rakennus 1), joka muodostuu ruokakaupasta, postin ja pankin tiloista sekä ravintolasta. Toisella puolen Kirkkokatua on ruokakauppa ja apteekki (2). Molempien rakennusten edessä ja sivuilla on ylimitoitettu parkkikenttä. Keskusta on kaiken kaikkiaan hajanainen ja osittain huonossa kunnossa. Keskustaan saapumisen pääsuunta on etelästä Tikkakoskentieltä, mutta matala ja osittain huonokuntoinen rakennuskanta sekä parkkikenttä eivät viesti keskustamaisesta kaupunkitilasta. Keskustan luoteiskulmassa on tori, joka rajautuu kahdelta laidaltaan Kirkkokatuun ja Oskarinkatuun, ja kahdelta laidaltaan puustoon. Tämä rajautumattomuus on torin hahmottamisen kannalta haastavaa. Keskusta ikään kuin valuu hajanaiseksi ympäristöönsä. Torin ja koko keskustan ongelmana on myös Oskarinkadun ja Kirkkokadun välinen autotie, joka jakaa keskustaa ja lisää näin katutilan hajanaisuutta. Palvelukeskustan itäpuolella Myllylammenkadulla ja Laiturikujalla sijaitsee viisi 1970-luvulla rakennettua elementtikerrostaloa (3). Kerrostalojen rakentaminen sijoittuu aikaan, jolloin elektroniikkateollisuuden tuotantoa laajennettiin Tikkakosken tehtailla ja alueelle tarvittiin uusia asuntoja 65. Kerrostalot luovat epäsiistin näkymän idästä Tikkakoskentieltä keskustaan saavuttaessa. Keskustan kupeessa, kerrostaloja vastapäätä Myllylammenkadulla, sijaitsee vuonna 1996 valmistunut Tikkakosken veteraanitalo (4). Talon rakennuspiirustukset laati rakennusarkkitehti Pentti Murtosaari Arkkitehtuuritoimisto Pentti Murtosaari Ky:stä 66. Rakennuskokonaisuus koostuu yksikerroksisesta palvelutalosiivestä ja kolmikerroksisesta asuinkerrostalosta. Veteraanitalon palvelutalo-osa toimii palvelujen keskuksena myös kotona asuville vanhuksille. Kasvavalle senioriväestölle rakennus käy riittämättömäksi ja kuten kaupunkistrategiassakin linjataan, palvelu- ja tuettua asumista on lisättävä. Kerrostalojen ja senioritalon itäpuolella Myllylammen rannalla on hieno uimaranta. Keskustaan saapuminen, Tikkakoskentieltä Kirkkokadulle. Myllylammenkadun elementtikerrostaloja. 65 Keski-Suomen museo, Jyväskylän modernin rakennusperinnön inventointi , id Keski-Suomen museo, Jyväskylän modernin rakennusperinnön inventointi , id
40 Keskustaan, Kirkkokadulle, saapuminen Tikkakoskentieltä. Oikealle vanha liikekeskusta. Keskustan katutilaa, oikealla vanha liikekeskus, vasemmalla taka-alalla aukioalue. Tikkakoskentien ja Kirkkokadun risteys Kirkkokadulle katsottaessa. Oikealle vanha liikekeskusta, vasemmalla uudempi liikerakennus. Näkymä Kirkkokadulta. Oikealla terveyskeskuksen tontin kolmikerroksinen asuinkerrostalo. 40
41 Keskeisellä tontilla keskustan koillisnurkalla sijaitsevat Tikkakosken terveysaseman rakennus sekä keltatiilinen kolmikerroksinen asuinkerrostalo (5) luvun modernismia edustavan rakennuskokonaisuuden suunnitteli jyväskyläläinen arkkitehti Raimo Halonen ja se valmistui vuonna Terveyskeskusta remontoitiin ja 2000-luvuilla, jolloin sen julkisivujen alkuperäisarkkitehtuurin piirteet lähes hävitettiin. Kerrostalo sen sijaan on säilyttänyt alkuperäisen ilmeensä. 67 Terveysasema ei enää palvele tarkoituksessaan terveyskeskuspalvelujen siirryttyä Palokkaan, eikä rakennus tuo arvoa keskustalle eikä katutilalle. Vaikka terveyskeskuspalvelut saataisiin takaisin, ne sijoitettaisiin joka tapauksessa uuteen rakennukseen. Keskustasta pohjoiseen Kirkkokadun länsipuolella on entinen terveydenhuollon rakennusten keskittymä; vuonna 1961 valmistunut Tikkakosken terveystalo ja henkilökunnan asuinrivitalo sekä 1964 valmistunut lääkäritalo (6). Rakennukset suunnitteli Jyväskylän kaupungin asemakaavaarkkitehtina toiminut Juha Vikkula. Lääkäritalossa toimi 1990-luvulta lähtien päiväkoti, mutta tällä hetkellä rakennus on tyhjillään. Terveystalossa toimii nykyisin ainakin taksiasema. Rakennuskokonaisuus on alkuperäisasussaan säilynyt esimerkki 1960-luvun alun pienen mittakaavan julkisesta rakentamisesta taajamassa. 68 Rakennukset ovat kuitenkin haasteellisia säilyttää niinkin keskeisellä tontilla rajatun toiminnallisuutensa ja tehokkuutensa takia. Vastapäätä vanhaa terveydenhuollon rakennuskeskittymää Kirkkokadun itäpuolella sijaitsee vuonna 1967 valmistunut Tikkakosken ensimmäinen kunnallinen vuokrakerrostalo, ARAVA-talo (7). Se oli samalla Tikkakosken keskustan ensimmäinen kerrostalo. Rakennuksen suunnitteli arkkitehti Raimo Halonen. 69 Rakennus koostuu nelikerroksisesta asuinosasta ja pienestä yksikerroksisesta liiketilasiivestä ja edustaa näin 1960-luvun liiketilaa ja asumista yhdistävää arkkitehtuuria. Asuinkerrostalo jättää ikään kuin aukon Kirkkokadun katutilaan, mutta Laiturikujalle liikesiipi luo miellyttävää kaupunkitilaa. Tikkakosken terveysasema, josta palvelut on siirretty Palokan terveysasemalle. Taustalla kolmikerroksinen asuinkerrostalo. Näkymä Kirkkokadulta. Oikealla ARAVA-talo ja vasemmalla vanha terveydenhuollon rakennusten keskittymä. 67 Keski-Suomen museo, Jyväskylän modernin rakennusperinnön inventointi , id Keski-Suomen museo, Jyväskylän modernin rakennusperinnön inventointi 68 Keski-Suomen museo, Jyväskylän modernin rakennusperinnön inventointi , id , id
ÄÄNEKOSKEN KAUPUNKI KESKI-SUOMEN OPISTON ASEMAKAAVAN MUUTOS (SUOLAHTI)
ÄÄNEKOSKEN KAUPUNKI KESKI-SUOMEN OPISTON ASEMAKAAVAN MUUTOS (SUOLAHTI) OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (MRL 63 ) 2.2.2015 1 SUUNNITTELUALUE Suunnittelualue sijaitsee noin 1,5 kilometrin etäisyydellä
LisätiedotMAANKÄYTTÖSUUNNITELMA
PYHÄJOEN STRATEGINEN MAANKÄYTTÖSUUNNITELMA PARHALAHTI PYHÄJOEN KESKUSTA - hallinto ja palvelut (viheralueet ja väylät yhdistävät) - asuminen - ympäristöstä selkeästi erottuva kokonaisuus, joka osittain
LisätiedotMerkinnällä osoitetaan sekoittuneen vakituisen asumisen, vapaa-ajan asumisen sekä matkailun ja virkistyksen kehittämisvyöhyke.
Asumisen ja vapaaajanasumisen vetovoima-alue sekoittuneen vakituisen asumisen, vapaa-ajan asumisen sekä matkailun ja virkistyksen kehittämisvyöhyke. Suunnittelumääräys: Kehittämisvyöhykkeellä on mahdollista
LisätiedotJyväskylän kaupallinen palveluverkko 2030
Jyväskylän kaupunki Kaupallinen palveluverkkoselvitys Jyväskylän kaupallinen palveluverkko 2030 Tiivistelmä, kesäkuu 2010 Selvityksen sisältö 1. Kaupan sijainnin ohjaus 2. Kaavoitustilanne ja yhdyskuntarakenne
LisätiedotAsemakaava-alueiden ulkopuolinen rakentaminen Uudellamaalla, maakuntakaavoituksen näkökulma. Maija Stenvall, Uudenmaan liitto
Asemakaava-alueiden ulkopuolinen rakentaminen Uudellamaalla, maakuntakaavoituksen näkökulma Maija Stenvall, Uudenmaan liitto MAL verkosto Oulu 13.11.2012 Uudenmaan 2. vaihemaakuntakaava 2 Suunnittelualueena
LisätiedotJuankosken rakennuskulttuurin inventointi 2011
Juankosken rakennuskulttuurin inventointi 2011 Joulukuu 2011 Juha Rajahalme, rakennusarkkitehti AMK RakennusArkki RA Juankosken rakennuskulttuurin inventointi 2011 Inventoinnin tausta Juankosken keskustaajamassa
LisätiedotKAAVASELOSTUS. Asemakaava Vierumäen Laviassuon ja Vuolenkoskentien väliselle alueelle
KAAVASELOSTUS Asemakaava Vierumäen Laviassuon ja Vuolenkoskentien väliselle alueelle LAHDEN AMMATTIKORKEAKOULU Tekniikan laitos Ympäristöteknologian koulutusohjelma Miljöösuunnittelun suuntautumisvaihtoehto
LisätiedotMARKKINAKENTÄN ALUEEN ASEMAKAAVAN MUUTOS
HARTOLA, Kirkonseudun asemakaava-alue MARKKINAKENTÄN ALUEEN ASEMAKAAVAN MUUTOS SELOSTUS Ehdotus Koskee 21.3.2012 PÄIVÄTTYÄ ASEMAKAAVAKARTTAA Asemakaavan muutos koskee: Kirkonseudun asemakaava-alue kortteli
LisätiedotKARKKILAN KAUPUNGIN KAAVOITUSSUUNNITELMA 2013 2017
1 (8) KH 25.3.2013 KARKKILAN KAUPUNGIN KAAVOITUSSUUNNITELMA 2013 2017 TEKNINEN JA YMPÄRISTÖTOIMIALA, MAANKÄYTÖNSUUNNITTELU 2 (8) STRATEGISET PÄÄMÄÄRÄT / MAANKÄYTÖNSUUNNITTELU Ekologinen, kasvava puutarhakaupunki
LisätiedotPOIKINTIEN ASEMAKAAVAN MUUTOS
PAIMION KAUPUNKI Tekninen ja ympäristöpalvelut Kaavoitus POIKINTIEN ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA vireille tulo:..2017 päivitetty: 14.3.2017 on lakisääteinen (MRL 63 ) kaavan
LisätiedotASEMAKAAVAN SELOSTUS Vehkoja, asemakaavan muutos
ASEMAKAAVAN SELOSTUS Vehkoja, asemakaavan muutos Hyvinkään kaupungin 12. kaupunginosan asemakaavan muutos korttelissa 1127. 12:020 HYVINKÄÄN KAUPUNKI TEKNIIKKA JA YMPÄRISTÖ KAAVOITUS 13.3.2015 Asemakaavan
LisätiedotOULUN SEUTU - YHDYSKUNTARAKENTEEN TIIVISTÄMINEN HYVÄLLÄ YHTEISTYÖLLÄ POHJOISKALOTIN YKKÖSEKSI
- YHDYSKUNTARAKENTEEN TIIVISTÄMINEN HYVÄLLÄ YHTEISTYÖLLÄ POHJOISKALOTIN YKKÖSEKSI 30.3.2010 SUOMEN SUURIN VÄESTÖNKASVU Virallinen ennuste 275.000 asukasta vuoteen 2025 mennessä 295.000 asukasta vuoteen
LisätiedotKESKEISET PERIAATTEET
NUMMI-PUSULA IKKALA KAAVARUNKO Luonnos 9.3.2009 KESKEISET PERIAATTEET 1 Suunnittelualue ja nykyinen maankäyttö Suunnittelualue käsittää Ikkalan kylätaajaman keskeisen ydinalueen. Suunnittelualueella sijaitsee
LisätiedotSELVITYS RANTALAN PAPPILAN ALUEEN MAANKÄYTÖN EDELLYTYKSISTÄ
RANTALAN PAPPILAN ALUE SELVITYS RANTALAN PAPPILAN ALUEEN MAANKÄYTÖN EDELLYTYKSISTÄ 1 1. Kaavatilanne 1.1 Maakuntakaava Pohjois-Savon maakuntakaava 2030 on vahvistettu YM:ssä 7.12.2011. Terveyskampuksen
LisätiedotROVANIEMEN KESKUSTAN OIKEUSVAIKUTTEINEN OSAYLEISKAAVA
ROVANIEMEN KESKUSTAN OIKEUSVAIKUTTEINEN OSAYLEISKAAVA Kaupunginvaltuuston informaatio to 9.12.2010 Rakennemallien vaihtoehdot Lähtötilanne ja tavoitteet Perusselvitykset Mitoitus Vyöhykkeet ja osa-alueet
LisätiedotLiite A 1/7 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (MRL 63. ) HÄGNANIN ASEMAKAAVA SULVALLA
1/7 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (MRL 63. ) HÄGNANIN ASEMAKAAVA SULVALLA Osallistumis- ja arviointisuunnitelman tarkoitus Maankäyttö- ja rakennuslain 63. :n mukaan kaavaa laadittaessa tulee riittävän
LisätiedotKAUPPAKATU 13. asemakaavan muutos ASUKAS- TILAISUUS Mauri Hähkiöniemi, kaavasuunnittelija (Jyväskylän kaupunki)
KAUPPAKATU 13 asemakaavan muutos ASUKAS- TILAISUUS 16.1.2019 Mauri Hähkiöniemi, kaavasuunnittelija (Jyväskylän kaupunki) tilaisuuden kulku 1. Asemakaavahankkeen esittely - lähtökohdat - tavoitteet - suunnittelu-
LisätiedotÄÄNEKOSKI KORTTELIN 2032 (OSA) ASEMAKAAVAN MUUTOS KAAVASELOSTUS KAAVALUONNOS 5.11.2014
ÄÄNEKOSKI KORTTELIN 2032 (OSA) ASEMAKAAVAN MUUTOS KAAVASELOSTUS KAAVALUONNOS 5.11.2014 KAUPUNGINVALTUUSTO HYVÄKSYNYT xx.xx.2014 ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN SELOSTUS, JOKA KOSKEE 5. PÄIVÄNÄ MARRASKUUTA 2014 PÄIVÄTTYÄ
LisätiedotASEMAKAAVAMUUTOKSEN SELOSTUS Klaukkala, Kiikkaistenkuja
Kaavatunnus: 3-331 Asianumero: 507/10.2.03/2012 ASEMAKAAVAMUUTOKSEN SELOSTUS Klaukkala, Kiikkaistenkuja Asemakaavanmuutos koskee korttelin 3086 tonttia 2 Asemakaavanmuutoksella muodostuu osa korttelista
LisätiedotKAUPUNKIRAKENNEPALVELUT-KAAVOITUS (4)
KAUPUNKIRAKENNEPALVELUT-KAAVOITUS 29.1.2019 1(4) HAUHON KIRKONKYLÄ ASEMAKAAVAN MUUTOS KORTTELIN 12 TONTIT 5 JA 6 SEKÄ KORTTELIN 17 TONTTI 2 (kiinteistöt 109-449-4-185, 109-449-4-57, 109-449-6-143, 109-449-6-1,
LisätiedotNUOTTASAAREN ASEMAKAAVAN KUMOAMINEN SUMMAN KYLÄN TILALLA 2:24
1 (6) HAMINAN KAUPUNKI KAUPUNKISUUNNITTELU Maankäytön suunnittelu PL 70 49401 HAMINA NUOTTASAAREN ASEMAKAAVAN KUMOAMINEN SUMMAN KYLÄN TILALLA 2:24 SELOSTUS NRO 515 KAAVA- ALUEEN SIJAINTI Sijainti Kymenlaakson
LisätiedotJOUTSAN ASEMAKAAVAN MUUTOS KORTTELISSA 100 / 1 ASEMAKAAVASELOSTUS. Ote asemakaavakartasta, kaavamuutosalue rajattuna punaisella
JOUTSAN ASEMAKAAVAN MUUTOS KORTTELISSA 100 / 1 ASEMAKAAVASELOSTUS Ote asemakaavakartasta, kaavamuutosalue rajattuna punaisella SISÄLLYSLUETTELO 1. LÄHTÖKOHDAT 1.1 Selvitys suunnittelualueen oloista 1.2
LisätiedotKylien maankäytön suunnittelu ja kylähelmien kehittäminen. Case Jyväskylä
Kylien maankäytön suunnittelu ja kylähelmien kehittäminen 3.9.2015 Iisalmi Case Jyväskylä Julia Virtanen Muuramen kunta Jyväskylä 2009 JYVÄSKYLÄ - Kaupunkikeskusta - 86 500 JKYLÄN MLK - Taajamia - 36 400
LisätiedotKAAVOITUKSEN HAASTEET JA MAHDOLLISUUDET IISALMEN KAUPUNGISSA
KAAVOITUKSEN HAASTEET JA MAHDOLLISUUDET IISALMEN KAUPUNGISSA SARI NIEMI IISALMEN KAUPUNKI 8.5.2012 Safa-palkinto 2011 Omaleimaisuutta ja perinteitä vaalivasta yhdyskuntasuunnittelusta IISALMI KUOPIO 85
LisätiedotSEMENTTIVALIMON ASEMAKAAVA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA
PAIMION KAUPUNKI Tekninen ja ympäristöpalvelut Kaavoitus SEMENTTIVALIMON ASEMAKAAVA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA vireille tulo:..2017 päivitetty: 8.5.2017 on lakisääteinen (MRL 63 ) kaavan laatimiseen
LisätiedotJOUTSAN ASEMAKAAVAN MUUTOS KORTTELISSA 407 / 5,6,7 ASEMAKAAVASELOSTUS. Ote peruskartasta, kaavamuutosalue rajattuna keltaisella
JOUTSAN ASEMAKAAVAN MUUTOS KORTTELISSA 407 / 5,6,7 ASEMAKAAVASELOSTUS Ote peruskartasta, kaavamuutosalue rajattuna keltaisella SISÄLLYSLUETTELO 1. LÄHTÖKOHDAT 1.1 Selvitys suunnittelualueen oloista 1.2
LisätiedotLIITE 1. Ote Päijät-Hämeen maakuntakaavasta. Lainvoimainen maakuntakaava 2006, Päijät-Hämeen liitto.
LIITE 1. Ote Päijät-Hämeen maakuntakaavasta. Lainvoimainen maakuntakaava 2006, Päijät-Hämeen liitto.. LIITE 2. Sysmän kirkonseudun kulttuurimaisema. RKY aluerajaus, Museovirasto 2009. LIITE 3. Asukaskyselyn
LisätiedotIISVEDEN METSÄN TONTTIA KOSKEVA ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAMUUTOS
Suonenjoen kaupunki IISVEDEN METSÄN TONTTIA KOSKEVA ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAMUUTOS Koskee osaa korttelista 1146 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Tekninen lautakunta, 23.11.2016 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA
LisätiedotOSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 4/2015
OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 4/2015 TYÖNUMERO: E27370 SIIKAJOEN KUNTA RUUKIN ASEMANSEUDUN ASEMAKAAVAMUUTOS YH KORTTELIN 20 AJONEUVOLIITTYMÄÄ VARTEN SWECO YMPÄRISTÖ OY OULU JOHDANTO Maankäyttö-
LisätiedotNEULANIEMEN OSAYLEISKAAVA. Rakennemallivaihtoehtojen vertailu LUONNOS. Strateginen maankäytönsuunnittelu 3.2.2015 TK
NEULANIEMEN OSAYLEISKAAVA Rakennemallivaihtoehtojen vertailu LUONNOS Neulaniemen rakennemallien kuvaus VE1 Vuoristotie Malli pohjautuu kahteen tieyhteyteen muuhun kaupunkirakenteeseen. Savilahdesta tieyhteys
LisätiedotOSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA
OTE AJANTASA-ASEMAKAAVASTA JA KAAVA-ALUEEN RAJAUS ALUEEN ORTOKUVA 2011 1 Kohde Kaavan lähtökohdat ja tavoitteet Vireilletulo Maakuntakaavojen yhdistelmä Asemakaavan muutos Korkeavaha I B Aloite: Kupungin
LisätiedotKAPTENSKANPOLUN ASEMAKAAVAN MUUTOS
PAIMION KAUPUNKI Tekninen ja ympäristöpalvelut Kaavoitus KAPTENSKANPOLUN ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA vireille tulo:..2017 päivitetty: 10.1.2017 on lakisääteinen (MRL 63 ) kaavan
LisätiedotLuettelo selostuksen liiteasiakirjoista Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Tilastolomake Kaavakartta ja määräykset
RAUTALAMMIN KUNTA 1(7) SISÄLLYSLUETTELO 1 TIIVISTELMÄ...2 1.1 KAAVAPROSESSIN VAIHEET...2 1.2 ASEMAKAAVAN MUUTOS...2 1.3 ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN TOTEUTTAMINEN...2 2 LÄHTÖKOHDAT...2 2.1 SELVITYS SUUNNITTELUALUEEN
LisätiedotPENNALA LASTIKANRINNE KORTTELI 36
ORIMATTILAN KAUPUNKI PENNALA LASTIKANRINNE KORTTELI 36 ASEMAKAAVAN MUUTOS KAAVASELOSTUS LUONNOS 9.2.2018 TARKISTETTU 19.3.2018 Asemakaavamuutoksen selostus, joka koskee 15.3.2018 päivättyä ehdotusvaiheen
LisätiedotHausjärven kunnan maapoliittinen ohjelma 2008
Hausjärven kunta ohjelma 2008 Ehdotus 2.12.2008, hyväksyminen: Kvalt 16.12.2008 104 1 SISÄLLYS 1 JOHDANTO...2 1.1 MAAPOLITIIKAN YLEISET MÄÄRITELMÄT... 2 1.1.1 Maapolitiikka... 2 1.1.2 Maankäyttöpolitiikka...
LisätiedotLUOLALAN TEOLLISUUSTONTIN KAUPPAPAIKKASELVITYS
LUOLALAN TEOLLISUUSTONTIN KAUPPAPAIKKASELVITYS Naantalissa Luolalan kaupunginosassa on korttelissa 7 tontit 4, 5 ja 6 osoitettu liike- ja toimistorakennusten korttelialueeksi kaavamerkinnällä (K-1). Korttelialueelle
LisätiedotOSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA
Dnro KAUS/911/10.02.03/2014 VP 18 /13.5.2014 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA VIIKINÄINEN (69.) KAUPUNGINOSA, KORTTELIN 12 ASEMAKAAVAN MUUTOS 609 1646 www.pori.fi/kaupunkisuunnittelu etunimi.sukunimi@pori.fi
LisätiedotYleiskaava Yleiskaavan yleisötilaisuus Vimmassa / Andrei Panschin
Yleiskaava 2029 Yleiskaavan yleisötilaisuus Vimmassa 26.11.2018 / Andrei Panschin Ohjelma 17:00-19:30 Andrei Panschin: Tervetuloa Christina Hovi: Kaupungin strategiat & yleiskaava Andrei Panschin: Yleiskaava
LisätiedotAsukastilaisuudessa esitetyt sijaintiehdotukset Kourulan alueen päiväkotikoululle ja ehdotettujen sijaintipaikkojen analyysi
LIITE 6 Asukastilaisuudessa 15.8.2017 esitetyt sijaintiehdotukset Kourulan alueen päiväkotikoululle ja ehdotettujen sijaintipaikkojen analyysi Tiistaina 15.8.2017 pidettiin Kuusimäen koulun ruokalassa
LisätiedotASEMAKAAVAMUUTOKSEN OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Tontti 8-7-44, Kokkolan Terästalo Oy
KOKKOLAN KAUPUNKI KARLEBY STAD KAAVOITUSPALVELUT ASEMAKAAVAMUUTOKSEN OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Tontti 8-7-44, Kokkolan Terästalo Oy ASEMAKAAVAMUUTOSALUEEN LIKIMÄÄRÄINEN SIJAINTI ASEMAKAAVAMUUTOS
LisätiedotMänttä-Vilppulan kehityskuva. Rakennemallivaihtoehdot ja vertailu 28.4.2011
Mänttä-Vilppulan kehityskuva Rakennemallivaihtoehdot ja vertailu 28.4.2011 RAKENNEMALLIVAIHTOEHDOT Rakennemallivaihtoehtojen kautta etsitään Mänttä-Vilppulalle paras mahdollinen tulevaisuuden aluerakenne
LisätiedotPENNALA LASTIKANRINNE KORTTELI 36
ORIMATTILAN KAUPUNKI PENNALA LASTIKANRINNE KORTTELI 36 ASEMAKAAVAN MUUTOS KAAVASELOSTUS Asemakaavamuutoksen selostus, joka koskee 4.5.2018 päivättyä asemakaavakarttaa. Asemakaavamuutos koskee korttelin
LisätiedotTekninen palvelukeskus Kaavoituspalvelut PL 43, KOKKOLA
Tekninen palvelukeskus 24.8.2015 Kaavoituspalvelut PL 43, 67101 KOKKOLA Vastaus kyselyyn kaavatiedoista Kokkolan avosairaanhoidon ja avoterveydenhuollon, suun terveydenhuollon sekä sosiaalipalveluiden
LisätiedotOSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA
Maankäyttö- ja rakennuslain 63 :n mukainen OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 3.12.2010 ASEMAKAAVANMUUTOS nro 002099, HÄMEENKYLÄ, OSA KORTTELISTA 12202 SEKÄ PUISTOALUETTA. KAAVAMUUTOSALUE Kaavamuutosalue
LisätiedotJALASJÄRVEN KUNTA KIRKONSEUDUN ASEMAKAAVAN MUUTOS OSAKORTTELI 215. Vastaanottaja Jalasjärven kunta
Vastaanottaja Asiakirjatyyppi Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Päivämäärä JALASJÄRVEN KUNTA KIRKONSEUDUN ASEMAKAAVAN MUUTOS OSAKORTTELI 215 JALASJÄRVEN KUNTA KIRKONSEUDUN ASEMAKAAVAN MUUTOS OSAKORTTELI
LisätiedotVyöhykesuunnittelu hajarakentamisen hallinnassa
Vyöhykesuunnittelu hajarakentamisen hallinnassa 13.11.2012 Vyöhykkeisyys ja kyläsuunnittelu yhdistyneen kaupungin suunnittelussa Aluearkkitehti Julia Virtanen Jyväskylän kaupunki Jyväskylä 2009 JYVÄSKYLÄ
LisätiedotAlppikylä. Laukkukuja 6
Alppikylä Laukkukuja 6 Tervetuloa aurinkoiseen Alppikylään Alppikylä sijaitsee Tattarisuon teollisuusalueen sekä Puistolan, Heikinlaakson ja Jakomäen asuinalueiden välissä. Sen pinta-ala on reilut 50 hehtaaria.
LisätiedotLiittyminen laajempaan kontekstiin
Liittyminen laajempaan kontekstiin E-18 Yrityslohja Ympäristösi parhaat tekijät 2 Kartalle näkyviin myös meidän kohdeliittymät Pallukat eivät erotu ihan riittävästi taustakartasta. Lisää kontrastia. 3
LisätiedotMEIJERITIEN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS, LÄNSIOSA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA
PAIMION KAUPUNKI Tekninen ja ympäristöpalvelut Kaavoitus MEIJERITIEN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS, LÄNSIOSA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA vireille tulo: 11.5.2015 päivitetty: 4.2.2016 on lakisääteinen
LisätiedotKY 2014 H3 ASEMAKAAVASELOSTUS
KY 2014 H3 ASEMAKAAVASELOSTUS Ramsinkeskuksen asemakaava Olli Ojatalo 1. Perus ja tunnistetiedot 1.1 Tunnistetiedot Ramsinniemi, Vuosaari Helsinki Ramsinkeskuksen asemakaava Olli Ojatalo, maisema-arkkitehtuurin
LisätiedotTäydennysrakentaminen Seinäjoki
Täydennysrakentaminen Seinäjoki 21.3.2019 Helsinki Kaavoitusjohtaja Martti Norja Seinäjoen historiaa Seinäjoen, joka oli Ilmajoen sivukylä, kasvu sai alkunsa kun Abraham Falander ( Wasastjärna) perusti
LisätiedotKORTTELIN 24 (OSA) ASEMAKAAVAN MUUTOS
KORTTELIN 24 (OSA) ASEMAKAAVAN MUUTOS KAAVASELOSTUS LUONNOS 28.2.2017 KAUPUNGINVALTUUSTO HYVÄKSYNYT:.. 2017 ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN SELOSTUS, JOKA KOSKEE 28. PÄIVÄNÄ HELMIKUUTA 2017 PÄIVÄTTYÄ KARTTAA 1 PERUS-
LisätiedotKirkkokatu 9. Asemakaavan muutos, 689. Tontin viitesuunnitelma / Asemakaavan valmisteluvaiheen kuulemisaineisto (Kaavaluonnos) 1.6.
Kirkkokatu 9 Asemakaavan muutos, 689 Tontin viitesuunnitelma / Asemakaavan valmisteluvaiheen kuulemisaineisto (Kaavaluonnos) 1.6.2015 Tontin sijainti Heinolan keskustassa Lähtökohdat Korttelin 20 tontille
LisätiedotKAAVJAOS 10 Kaavoitusjaosto 18.1.2012 Valmistelija: kaavoitusarkkitehti Johanna Horelli johanna.horelli (at) sipoo.fi
Valtuusto 9 07.04.2014 9 S 23 Söderkullan asemakaavan eteläosan kumoaminen, ehdotus 324/10.02.03/2013 KAAVJAOS 10 Kaavoitusjaosto 18.1.2012 Valmistelija: kaavoitusarkkitehti Johanna Horelli johanna.horelli
LisätiedotAURAN KUNTA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA, Liite 1 Sivu 1/ 6
OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA, Liite 1 Sivu 1/ 6 KAAVATILANNE KAAVATYÖTÄ OHJAAVAT ASIAKIRJAT Kaava-aluetta koskevat olemassa olevat kaavat, muut suunnitelmat ja selvitykset: 1. Valtakunnalliset
LisätiedotNahkurintorin alueen kehittämisen kumppanuushaku
Nahkurintorin alueen kehittämisen kumppanuushaku Kumppanuushaun kaavalliset lähtökohdat ja alueen käytön tavoitteet Nahkurintorin alue sijaitsee Lohjan kaupunkikeskustan kaupallisella ydinalueella. Kehittämisalue
LisätiedotTIIVISTELMÄ Kivat naapurit selvitys (Kina) Jyväskylän kaupungin yleiskaavan luonnosvaihe 24.4.-21.5.2012 Kaavoitusarkkitehti Reijo Teivaistenaho
TIIVISTELMÄ Kivat naapurit selvitys (Kina) Jyväskylän kaupungin yleiskaavan luonnosvaihe 24.4.-21.5.2012 Kaavoitusarkkitehti Reijo Teivaistenaho Mitä missä miksi? Yksi Jyväskylän kaupungin yleiskaavan
LisätiedotAk-330 Kemmolan asemakaava
Ympäristövirasto / TL 12.03.2013 sivu 1/7 Ak-330 Kemmolan asemakaava Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) Osallistumis- ja arviointisuunnitelma eli OAS on kooste kaavoitushankkeen keskeisestä tiedosta,
LisätiedotAlue sijaitsee n. 1 km kaupungin keskustasta itään. Osoite: Itsenäisyydenkatu 6 ja 8. Liite 1.
XVII KAUPUNGINOSAN KORTTELIN 314 TONTTIEN 1 JA 2 ASEMAKAAVAN MUUTOS- EHDOTUS. KARTTA NO 6680. (ITSENÄISWDENKATU 6 JA 8 ) Asemakaavan muutoksen selostus, joka koskee 28. päivänä maaliskuuta 1988 päivättyä
LisätiedotRovaniemen kaupunki Hirvaan yleiskaava yleiskaavan muutos Tilojen RN:o 16:9, 19:2, 19: 28 ja 19:35 alueilla
Rovaniemen kaupunki Hirvaan yleiskaava yleiskaavan muutos Tilojen RN:o 16:9, 19:2, 19: 28 ja 19:35 alueilla OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA KAAVOITUS 2007 SUUNNITTELUALUE: SIJAINTIKARTTA Hirvaan
LisätiedotMansikkaniemen asemakaava
Mansikkaniemen asemakaava 26.6.2018 IISALMEN KAUPUNKI PL 10, 74101 Iisalmi Puh. (017) 272 31 WWW.IISALMI.FI Hankkeen eteneminen Alueen kaavoitus on käynnistynyt seurakuntayhtymän aloitteesta 2017. KV päätös
LisätiedotOSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA LINIKKALA IV ASEMAKAAVAN MUUTOS FORSSAN KAUPUNKI MAANKÄYTÖN SUUNNITTELU
OTE AJANTASA-ASEMAKAAVASTA JA KAAVA-ALUEEN RAJAUS VIISTOKUVA ALUEELTA vuodelta 2009 Kaavoitus kohde Hakija/Aloite Asemakaavamuutoksen tarkoitus Maakuntakaava Asemakaavan muutos Dnro: Linikkala IV: Linikkalan
LisätiedotT i k k a k o s k i k e h i t t y y!
T i k k a k o s k i k e h i t t y y! 4.2. 2015 1. Avaus 2. Tikkakosken kehittämissuunnitelmasta yleensä 3. Tikkakosken tohinat; diplomityön esittely, Annamaija Löfgren 4. Koulu- ja liikuntakeskuksen yleissuunnitelmaluonnoksen
LisätiedotLANATIEN ASEMAKAAVAN MUUTOS
PAIMION KAUPUNKI Tekninen ja ympäristöpalvelut Kaavoitus LANATIEN ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA vireille tulo:..2016 päivitetty: 16.12.2016 on lakisääteinen (MRL 63 ) kaavan
LisätiedotLAPINNIEMI-VESIURHEILUALUETTA, TILAUSSAUNAN RAKENTAMINEN. KARTTA NO 8176. Kaava-alueen sijainti ja luonne. Kaavaprosessin vaiheet
LAPINNIEMI-VESIURHEILUALUETTA, TILAUSSAUNAN RAKENTAMINEN. KARTTA NO 8176. Asemakaavan muutoksen selostus, joka koskee 13. päivänä helmikuuta 2009 päivättyä asemakaavakarttaa nro 8176. Asian hyväksyminen
LisätiedotKeskusta-alueet ja vähittäiskauppa kaupunkiseuduilla sekä näkökulmia asutuksen ja palveluverkon muutoksiin. Antti Rehunen ja Ville Helminen SYKE
Keskusta-alueet ja vähittäiskauppa kaupunkiseuduilla sekä näkökulmia asutuksen ja palveluverkon muutoksiin Antti Rehunen ja Ville Helminen SYKE TÄYDENNYSRAKENTAMISEN SEMINAARI 28.5.2014 Keskusta-alueiden
LisätiedotKESKI-SUOMEN RAKENNEMALLI
KESKI-SUOMEN LIITON STRATEGIASEMINAARI JA KUNTALIITON MAAKUNTAKIERROS KESKI-SUOMEN RAKENNEMALLI 6.9.2013 Kimmo Vähäjylkkä Aluejohtaja, AIRIX Ympäristö Strategista maankäytön suunnittelua / KEHITTÄMISVYÖHYKKEET
LisätiedotHANGON KAUPUNKI HANGÖ STAD
HANGON KAUPUNKI HANGÖ STAD 14.4.2016 8.3.2016 12 Lainvoimainen Kaupunginvaltuusto Kaupunginhallitus 15.2.2016 33 4.8. 4.9.2014 Kaavaehdotus nähtävillä MRL 65, MRA 27 11.6.2014 Ympäristölautakunta 28.4.2014
LisätiedotViherrakenne ja täydennysrakentaminen Jyväskylän esimerkkejä yleiskaavasta asemakaavoitukseen
TÄYDENNYSRAKENTAMISEN SEMINAARI 28.5.2014 Työpaja-alustus / IV Viherympäristön merkitys täydennysrakentamisessa Viherrakenne ja täydennysrakentaminen Jyväskylän esimerkkejä yleiskaavasta asemakaavoitukseen
LisätiedotSTRATEGINEN YLEISKAAVA KESKUSTAN KAUPUNKIKUVA JA VIHERVERKOSTO -TARKASTELU RAUMAN KAUPUNKI ERIKSSON ARKKITEHDIT OY ERIARC FORUM 27.8.
ERIKSSON ARKKITEHDIT OY ERIARC FORUM RAUMAN KAUPUNKI STRATEGINEN YLEISKAAVA KESKUSTAN KAUPUNKIKUVA JA VIHERVERKOSTO -TARKASTELU 27.8.2010 www.eriarc.fi 1 JOHDANTO 1.1 Selvitysalue Selvityksessä on tarkasteltu
LisätiedotRASTILAN KESKUS RASTILAN LIIKEKESKUS / VIITESUUNNITELMALUONNOS / ARKKITEHTITOIMISTO ETTALA PALOMERAS OY
RASTILAN KESKUS RASTILAN LIIKEKESKUS / VIITESUUNNITELMALUONNOS / 20.5.2016 ARKKITEHTITOIMISTO ETTALA PALOMERAS OY kartta.hel.fi Fonecta Johdanto Rastilan keskuksesta valmistellaan viitesuunnitelmaa asemakaavamuutoksen
LisätiedotHyökännummi Kortteli 801 asemakaavan muutos
1(7) HYÖKÄNNUMMI KORTTELI 801 ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA PROJ. NRO 256 Hyökännummi Kortteli 801 asemakaavan muutos OSOITE TAI MUU PAIKANNUS Sijainti on osoitettu oheisessa
LisätiedotTeollisuusalueen asemakaavan muutos
TUUSNIEMEN KUNTA Teollisuusalueen asemakaavan muutos Kaavaselostus, luonnos FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 673-P35521 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus, luonnos 1 (10) Sisällysluettelo 1 PERUS-
LisätiedotOSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA MRL 63
MERIKARVIAN KUNTA 09.09.2017 KAAVA Merikarvian Kuuskeri rantayleiskaavan muutos koskien Peipun kylän tiloja Merimaa 484-401-14-34 ja 484-401-13-56 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA MRL 63 Aluearkkitehtivastaava
LisätiedotMÄNTSÄLÄN KUNTA Maankäyttöpalvelut
sivu 1(5) ASPELUNDIN ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA, OAS PROJ. NRO 257 Sijainti on osoitettu oheisessa karttaliitteessä. ALOITE TAI HAKIJA SUUNNITTELUN KOHDE Suunnittelualue Suunnittelun
LisätiedotREIJOLAN ALUEEN OSAYLEISKAAVA
Tekninen virasto Kaavoitus 19.05.2010 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA REIJOLAN ALUEEN OSAYLEISKAAVA Kuva 1. Suunnittelualue OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMAN TARKOITUS Uuden rakennus- ja maankäyttölain
LisätiedotMÄNTSÄLÄ 1. PERUS- JA TUNNISTETIEDOT URKUPILLI ASEMAKAAVAN MUUTOS KORTTELIT 601 OSA, 603 JA Tunnistetiedot. 1.2 Kaava-alueen sijainti
2 MÄNTSÄLÄ URKUPILLI ASEMAKAAVAN MUUTOS KORTTELIT 601 OSA, 603 JA 604. KAAVATUNNUS 176 1. PERUS- JA TUNNISTETIEDOT 1.1 Tunnistetiedot Asemakaavamuutoksen selostus, joka koskee 15. päivänä maaliskuuta 2010
LisätiedotLentomelu maankäytön suunnittelussa- Tuusula
Lentomelu maankäytön suunnittelussa- Tuusula Valtakunnalliset meluntorjuntapäivät 22-23.3.2017 Petteri Puputti, kaavasuunnittelija 23.3.2017 1 Tuusula Tuusula on kunta Uudenmaan maakunnassa Naapurikunnat:
Lisätiedotkansi Luku 19 Kaavoituksella ohjataan kaikkea rakentamista KM Suomi Luku 19
kansi Luku 19 Kaavoituksella ohjataan kaikkea rakentamista Ennakkokäsityksiä 1. Miksi on tärkeää, että rakentamista suunnitellaan tarkoin? 2. Mitä seikkoja pitää ottaa huomioon uuden koulun sijoittamisessa?
LisätiedotYLÄ-VISTA URHEILUPUISTON ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA. vireille tulo:
YLÄ-VISTA URHEILUPUISTON ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA vireille tulo: päivitetty:..2018..2018 on lakisääteinen (MRL 63 ) kaavan laatimiseen liittyvä asiakirja, jossa esitetään
LisätiedotRASTILAN KESKUS RASTILAN LIIKEKESKUS / VIITESUUNNITELMALUONNOS / ARKKITEHTITOIMISTO ETTALA PALOMERAS OY
RASTILAN KESKUS RASTILAN LIIKEKESKUS / VIITESUUNNITELMALUONNOS / 27.9.2016 ARKKITEHTITOIMISTO ETTALA PALOMERAS OY SIJAINTI kartta.hel.fi Fonecta NYKYTILANNE Rastilan liikekeskus sijaitsee Rastilan metroaseman
LisätiedotKärsämäen kunta Kaavoituskatsaus 2015
1 Kärsämäen kunta Kaavoituskatsaus 2015 Sisällysluettelo 1. Yleistä 2. Maakuntakaava 3. Yleiskaava 4. Asemakaava 5. Rakennusjärjestys 6. Ohjelmoimattomat kaavoitustyöt 7. Kaavoitusohjelma 8. Liitekartat
LisätiedotOsallistumis- ja arviointisuunnitelma
107-AK1901 MYNÄMÄEN KUNTA KORTTELI 1201 ASEMAKAAVAMUUTOS Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 22.3.2019 Nosto Consulting Oy Nosto Consulting Oy 2 (12) Osallistumis- ja arviointisuunnitelma kuvaa kaavamuutoksen
LisätiedotAsemakaavan ja asemakaavamuutoksen osallistumis- ja arviointisuunnitelma. Asemakaavamuutos koskee osaa kortteleista 14 ja 17 sekä puistoaluetta
LOIMAAN KAUPUNKI 3.8.2015 Asemakaavan ja asemakaavamuutoksen osallistumis- ja arviointisuunnitelma Nahinlahden alue, 7. (Myllykylä) kaupunginosa Asemakaavamuutos koskee osaa kortteleista 14 ja 17 sekä
LisätiedotKEVÄTKUMMUN KOULU JA PALVELUKESKUS Kortteli 901 ja kortteli 902 sekä puistoaluetta
KEVÄTKUMMUN KOULU JA PALVELUKESKUS Kortteli 901 ja kortteli 902 sekä puistoaluetta Asemakaava 506 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma PORVOON KAUPUNKISUUNNITTELU Osallistumis- ja arviointisuunnitelma
LisätiedotMaankäyttö- ja rakennuslain 63 mukainen OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA
Maankäyttö- ja rakennuslain 63 mukainen OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Asemakaava nro 860700 Keski-Nikinmäen asemakaava ja asemakaavan muutos 002086 Suunnittelualue sijaitsee Nikinmäen kaupunginosassa,
LisätiedotOsallistumis- ja arviointisuunnitelma 13.10.2009
Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 13.10.2009 KAAVA-ALUEEN SIJAINTI Alue sijaitsee n. 1 km Turengin keskustan länsipuolella ja rajoittuu Pyhämäentiehen ja Sairaalantiehen. KAAVAMUUTOKSEN TARKOITUS Kunnanhallitus
LisätiedotOSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS)
1 (6) 16.4.2019 Kuutinrannan asemakaavan muutos OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) Mikä on osallistumis- ja? Maankäyttö- ja rakennuslain 63 :n mukaan tulee kaavoitustyöhön sisällyttää kaavan laajuuteen
LisätiedotRuneberginkatu 5, 7, 9, 11, 13 ja 13a sekä Kotkantie 14. Kotkan kaupunki, Oy Shipstores Nyman & Co Ltd.
LIITE 6 1 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA TEHTÄVÄ PROJEKTI NRO OSOITE ALOITE Asemakaavan muutos 0714 Runeberginkatu 5, 7, 9, 11, 13 ja 13a sekä Kotkantie 14. Kotkan kaupunki, Oy Shipstores Nyman
LisätiedotÄÄNEKOSKI VALIONPUISTON ASEMAKAAVAN MUUTOS, ROTKOLA KAAVASELOSTUS KAAVALUONNOS 29.5.2015 KAUPUNGINVALTUUSTO HYVÄKSYNYT..
ÄÄNEKOSKI VALIONPUISTON ASEMAKAAVAN MUUTOS, ROTKOLA KAAVASELOSTUS KAAVALUONNOS 29.5.2015 KAUPUNGINVALTUUSTO HYVÄKSYNYT.. ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN SELOSTUS, JOKA KOSKEE 29. PÄIVÄNÄ TOUKOKUUTA 2015 PÄIVÄTTYÄ
LisätiedotKiinteistökehityshankkeista uutta vetovoimaa Kiinteistöhankkeet ja keskustan elinvoimaisuus
Kiinteistökehityshankkeista uutta vetovoimaa Kiinteistöhankkeet ja keskustan elinvoimaisuus Apulaiskaupunginjohtaja Juha Isosuo, Hämeenlinna SISÄLLYSLUETTELO 1. Hämeenlinna 3-7 2. Mitkä asiat tukevat/
LisätiedotIin kunta PL Ii KAAVOITUSKATSAUS
Iin kunta PL 24 90 Ii 6.2.2008 KAAVOITUSKATSAUS Kaavoituskatsaus käsittää tarkastelun Iin kunnassa ja Pohjois-Pohjanmaan liitossa vireillä olevista ja lähiaikoina vireille tulevista kaava-asioista. Iin
LisätiedotLIIKUNTAHALLIN ASEMAKAAVA (Valtatie 12:n rinnakkaistien asemakaavan muutos) OSALLISTUMIS JA ARVIOINTISUUNNITELMA
LIIKUNTAHALLIN ASEMAKAAVA (Valtatie 12:n rinnakkaistien asemakaavan muutos) OSALLISTUMIS JA ARVIOINTISUUNNITELMA Pälkäneen kunta 3.6.2015 LIIKUNTAHALLIN ASEMAKAAVA (Valtatie 12:n rinnakkaistien asemakaavan
LisätiedotAluerakenteen tasapainoinen kehittäminen hyödyntämällä olemassa olevia rakenteita ja alueiden omia vahvuuksia. Kyläverkoston kehittäminen sekä maaseudun elinkeinotoimintojen edistäminen ja muun toimintapohjan
LisätiedotOSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 22. kaupunginosa Etukylä, Etukyläntie, Suojakalliontie, Kokkokalliontie
OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 22. kaupunginosa Etukylä, Etukyläntie, Suojakalliontie, Kokkokalliontie Valmistelija Elina Masalin, kaavasuunnittelija, p. 040 773 7752 KAAVA NRO 0117 Kaupunkisuunnittelu
LisätiedotV i i a l a n e n t i s e n m u s e o n a l u e e n a s e m a k a a v a n muu tos. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma
V i i a l a n e n t i s e n m u s e o n a l u e e n a s e m a k a a v a n muu tos Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Kaavan laatija: Akaan kaupunki Päiväys: 4.11.2015 Diaari nro: AKAA: 645/2015 S i
LisätiedotOSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA
16-KAUPUNGINOSA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA HANKE Nokian kaupunki, asemakaava Asemakaava koskee Nokian kaupungin 16. kaupunginosan kaavoittamatonta aluetta/ kiinteistöjä 536-407-24-3, 536-407-10-31,
LisätiedotKALAJOEN KAUPUNKI, KALAJOEN KESKUSTAN OSAYLEISKAAVA Luonnosvaiheen kuuleminen 15.1. 13.2.2015
KALAJOEN KAUPUNKI, KALAJOEN KESKUSTAN OSAYLEISKAAVA Luonnosvaiheen kuuleminen 15.1. 13.2.2015 ASUKASKYSELY OSAYLEISKAAVALUONNOKSESTA Vastaajan nimi: Osoite: Puhelinnumero / sähköpostiosoite: Olen kaava-alueen
LisätiedotOSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA KUHALA III D ASEMAKAAVAMUUTOS FORSSAN KAUPUNKI MAANKÄYTÖN SUUNNITTELU
OTE AJANTASA-ASEMAKAAVASTA JA ORTOKUVA ALUEELTA 2011 KAAVA-ALUEEN RAJAUS Kaavoitus kohde Hakija/Aloite Asemakaavan tark. Maakuntakaava Asemakaava ja asemakaavan muutos: Kuhala III D: Keskustan kaupunginosan
LisätiedotVAAJAKOSKI-JYSKÄ ASEMAKAAVAN MUUTOS JA LAAJEN- NUS
1 LIITE 1 JYVÄSKYLÄN MAALAISKUNTA 180-03-01-038 VAAJAKOSKI-JYSKÄ ASEMAKAAVAN MUUTOS JA LAAJEN- NUS ASEMAKAAVAN MUUTOKSELLA JA LAAJENNUKSELLA MUO- DOSTUU KORTTELIT 127 (OSA), 166-171 SEKÄ VIRKISTYS-, ERITYIS-
Lisätiedot