Julkisten tutkimustulosten kaupallinen hyödyntäminen

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Julkisten tutkimustulosten kaupallinen hyödyntäminen"

Transkriptio

1 Julkisten tutkimustulosten kaupallinen hyödyntäminen Mari Hjelt, Marja-Liisa Niinikoski, Mikko Syrjänen, Ville Valovirta, Timo Törmälä Teknologiakatsaus 192/2006

2 Julkisten tutkimustulosten kaupallinen hyödyntäminen Mari Hjelt Marja-Liisa Niinikoski Mikko Syrjänen Ville Valovirta Timo Törmälä Teknologiakatsaus 192/2006 Helsinki 2006

3 Tekes rahoitusta ja asiantuntemusta Tekes on tutkimus- ja kehitystyön ja innovaatiotoiminnan rahoittaja ja asiantuntija. Tekesin toiminta auttaa yrityksiä, tutkimuslaitoksia, yliopistoja ja korkeakouluja luomaan uutta tietoa ja osaamista ja lisäämään verkottumista. Tekes jakaa rahoituksellaan teollisuuden ja palvelualojen tutkimus- ja kehitystyön riskejä. Toiminnallaan Tekes vaikuttaa liiketoiminnan kehittymiseen, elinkeinoelämän uudistumiseen, kansantalouden kasvuun, työllisyyden vahvistumiseen ja yhteiskunnan hyvinvointiin. Tekesillä on vuosittain käytettävissä avustuksina ja lainoina runsaat 400 miljoonaa euroa tutkimus- ja kehitysprojektien rahoitukseen. Teknologiaohjelmat Tekesin valintoja suomalaisen osaamisen kehittämiseksi Tekesin teknologiaohjelmat ovat laajoja monivuotisia kokonaisuuksia, jotka on suunnattu elinkeinoelämän ja yhteiskunnan tulevaisuuden kannalta tärkeille alueille. Teknologiaohjelmilla luodaan uutta osaamista ja yhteistyöverkostoja. Ohjelmien aiheiden valinnat perustuvat Tekesin strategian sisältölinjauksiin. Tekes ohjaa noin puolet yrityksille, yliopistoille, korkeakouluille ja tutkimuslaitoksille myöntämästään rahoituksesta teknologiaohjelmien kautta. Copyright Tekes Kaikki oikeudet pidätetään. Tämä julkaisu sisältää tekijänoikeudella suojattua aineistoa, jonka tekijänoikeus kuuluu Tekesille tai kolmansille osapuolille. Aineistoa ei saa käyttää kaupallisiin tarkoituksiin. Julkaisun sisältö on tekijöiden näkemys, eikä edusta Tekesin virallista kantaa. Tekes ei vastaa mistään aineiston käytön mahdollisesti aiheuttamista vahingoista. Lainattaessa on lähde mainittava. ISSN X ISBN Kansi: Oddball Graphics Taitto: DTPage Oy Paino: Painotalo Miktor, 2006

4 Esipuhe Tekes on Suomessa merkittävä soveltavan julkisen tutkimuksen rahoittaja. Vuonna 2005 Tekes myönsi yliopistojen, korkeakoulujen ja tutkimuslaitosten tutkimukseen yhteensä 179 miljoonaa euroa 745 julkiseen tutkimusprojektiin. Näihin projekteihin osallistui rahoituksella ja materiaalitai työpanostuksella lisäksi lukuisia kotimaisia yrityksiä. Tämä on osoitus siitä, että julkisen tutkimuksen kohteena on aiheita, joita teollisuus pitää kiinnostavina ja tärkeinä ja että projektit tuottavat osaamista ja innovaatioita, joita osallistuvat yritykset voivat hyödyntää liiketoiminnassaan. Teknologian ja osaamisen siirto julkisesta tutkimuksesta liiketoimintaan voi tapahtua useilla eri mekanismeilla ja myös hyvin erilaisilla aikajänteillä projektin luonteesta riippuen. Yritysten sopimus- ja tilaustutkimukset julkisilta tutkimuslaitoksilta, henkilörekrytoinnit yrityksiin, yritysten koulutus, teknologian lisensointi ja uusien yritysten perustaminen ovat tärkeimpiä kaupallistamisen tai liiketoiminnassa hyödyntämisen polkuja. Tätä selvitystä käynnistettäessä nähtiin julkisen tutkimuksen kaupallistamisen kentässä useita vahvoja muutostekijöitä, joiden vaikutusten arvellaan näkyvän lähivuosina. Yliopistolain muutos oli jo tuonut yliopistoille kolmannen tehtävän, joka liittyy yhteiskunnalliseen vuorovaikutukseen ja tutkimustulosten yhteiskunnalliseen vaikuttavuuteen. Tiedon, osaamisen ja teknologian määrätietoinen siirtäminen elinkeinoelämän käyttöön on yksi käytännön vuorovaikutuksen muoto. VTT:n uudistuneessa strategiassa on uuden tutkimuslähtöisen liiketoiminnan kehittäminen tullut selvästi aiempaa tärkeämmäksi. Korkeakoulukeksintölaki oli selvitystä käynnistettäessä hallituksen esitysvaiheessa, ja sittemmin eduskunnan hyväksymä. Kansainvälisesti on ennakoitu innovaatiotoiminnan luonteen muuttuvan avoimemmaksi, organisaatiorajat ylittäväksi vuorovaikutteiseksi prosessiksi. Selvityksen tavoitteena oli valottaa tulevaisuuden toimintaympäristön muutoksia ja analysoida kriittisesti nykyisiä julkisen tutkimuksen kaupallistamisen toimintamalleja. Aiheeseen liittyen on tehty viime vuosina useita kotimaisia ja kansainvälisiä raportteja. Näihin taustatietoihin sekä Tekesin asiakkaiden ja sidosryhmien näkemyksiin perustuen asetettiin tavoitteeksi tuottaa ehdotuksia kehittämisen uusiksi suuntaviivoiksi, etenkin Tekesin rahoitusinstrumenttien ja aktivointitoimintojen osalta. Selvityksen kohteeksi rajattiin hyvin varhaisen vaiheen kaupallistaminen. Ulkopuolelle jätettiin alkavien yritysten tukitoiminta, joka on saanut huomioita useissa viimeaikaisissa selvitystöissä. Kaupallisen hyödyntämisen tarkastelu laajana prosessina, joka alkaa jo hyvin varhaisessa vaiheessa tutkimuksen valmistelua, osoittautui arvokkaaksi työskentelytavaksi. Tärkeimmät tulokset ja havainnot liittyvätkin yhteen Tekesin ydinprosesseista: julkisen tutkimuksen rahoitustoimintaan, sen johtamismalleihin ja vaikuttavuuden ja tuloksellisuuden analysoimiseen. Kaupallistamisen tukitoimissa havaittiin erityisesti puutteista teknisen toimivuuden osoittamisen ja varsinaisen tuotteistuksen rahoituksessa. Selvityksen vastuullinen toteuttaja oli Gaia Group Oy, yhteistyössä Net Effect Oy:n ja Licentia Oy:n kanssa. Haluan lausua parhaimmat kiitokset TkT Mari Hjeltille ja työryhmälle Marja-Liisa Niinikoski, Mikko Syrjänen, Ville Valovirta ja Timo Törmälä. Ohjausryhmään osallistuivat opetusneuvos Erja Heikkinen Opetusministeriöstä, johtaja Anu Nokso-Koivisto Sitrasta, ja innovaatio-

5 asiamies Taina Saksa Helsingin yliopistosta, joille lämmin kiitos käytetystä ajasta ja paneutumisesta aiheeseen. Suuri kiitos kuuluu myös kaikille haastatteluihin, keskustelutilaisuuksiin ja työpajoihin osallistuneille yritysten, tutkimuslaitosten, yliopistojen ja korkeakoulujen sekä ministeriöiden edustajille. Helsingissä Aila Maijanen teknologia-asiantuntija Teknologian kehittämiskeskus Tekes

6 Sisältö Esipuhe Tiivistelmä 1 Johdanto Selvityksen viitekehys, keskeiset käsitteet ja toteutus Selvityksessä käytetyt keskeiset käsitteet Innovaatioiden kaupallistamisen eri vaiheet selvityksen viitekehys Selvityksen toteutus Toimintaympäristö nyt ja tulevaisuudessa Innovaatiopolitiikan tavoitteet ja haasteet Julkisen tutkimuksen rahoitus Lainsäädännön muutokset ja niiden vaikutukset Innovaation tie ideasta markkinoille Aihioiden syntyminen Potentiaalisten aihioiden tunnistaminen ja arviointi Potentiaalisten aihioiden jatkokehittäminen Innovaatioiden kaupallistamistavat Johtopäätökset Julkisen tutkimuksen tulosten kaupallisen hyödyntämisen tiellä kaksi ongelmavaihetta Tulokset kaupallistuvat, kun on motivaatiota ja osaamista tueksi tarvitaan strategista tahtotilaa Kaupallistaminen vaatii rahaa Yhteistyö on onnistuneen kaupallistamisen edellytys Suositukset Tekesin rahoitusmekanismeja ja rahoituksen ehtoja on kehitettävä Innovaatio-osaamisen ja -johtamisen vahvistaminen Lähdeluettelo Liite 1 Työpajojen ja keskustelutilaisuuksien osallistujat Tekesin teknologiakatsauksia

7 Tiivistelmä Selvityksen tausta ja tavoitteet Julkisella tutkimuksella tarkoitetaan tässä selvityksessä yliopistoissa, ammattikorkeakouluissa ja sektoritutkimuslaitoksissa tehtävää julkisrahoitteista tutkimusta. Julkinen tutkimus on verkottuneen innovaatiotoiminnan tärkeä resurssi. Yritysten kyky hyödyntää julkista tutkimusta nopeuttaa tuotekehitystoimintaa, yritysten kasvua ja uudistumista. Myös palvelusektori tarvitsee kehittyäkseen aktiivista kytkentää tutkimuksesta syntyvään korkeatasoiseen osaamiseen. Julkinen tutkimus on myös tärkeä lähde uusien yritysten synnylle puhumattakaan julkisen tutkimuksen merkityksestä osaamisen ylläpitämiseksi. Yliopistojen perustehtäviä ovat tutkimus ja koulutus. Uudistunut yliopistolaki velvoittaa yliopistot toimimaan vuorovaikutuksessa yhteiskunnan ja elinkeinoelämän kanssa sekä edistämään tutkimustulosten yhteiskunnallista vaikuttavuutta (nk. kolmas tehtävä). Yksi osa tätä velvoitetta on myös tutkimuksen tulosten saattaminen kaupallisesti hyödynnettäviksi. Lakimuutoksen tavoite on ollut edelleen selkiyttää yliopistojen velvollisuuksia ja tunnustaa niiden merkitys osallistua myös osaamisen ja teknologian siirtotoimintaan. Useat yliopistot ovat jo todenneet, että lakiin kirjattu lisäys toteaa vain jo pitkään vallinneen tilanteen ja tutkimustyön arkipäivän. Lakimuutos kuitenkin edelleen vahvistaa sitä, että yliopistojen johdon on otettava selkeästi kantaa myös tulosten kaupalliseen hyödyntämiseen. Tosiasia on myös se, että tutkimuksen rahoituksen perustaksi on noussut yhä vahvemmin kilpailtu rahoitus ja sopimustutkimus. Tutkimuksen rahoitukseen on kytketty yhä vahvemmin yrityksiä ja siten tutkimuksen tulosten hyödyntäminen ja erityisesti kaupallistaminen ovat yhä tärkeämmässä roolissa. Julkisen tutkimuksen tulosten kaupallistaminen on saanut viime vuosina yhä enemmän huomiota ja sama suuntaus jatkuu myös tulevaisuudessa. Tutkimuksen tulosten kaupallistaminen ja kaupallistamista edistävien toimenpiteiden kehittäminen on ollut kuitenkin hyvin haasteellista. On tuntuma, että julkisen tutkimuksen tuottamista tuloksista merkittävä osa jää kaupallisesti hyödyntämättä. Tämä perustuu näkemykselle siitä, että suomalainen tutkimus on useilla aloilla kansainvälisesti korkeatasoista ja tuottaa merkittävästi uutta tietoa. Oletettavasti potentiaalia olisi suuremmalle hyödyntämiselle. Hyödyntämisen haasteisiin kuuluu muun muassa se, että tutkimustulosten kaupallistaminen edellyttää usean alan erityisosaamista ja verkostomaista uudenlaista toimintaa, joihin liittyvät palvelut ovat epätasaisesti kehittyneet. Päävastuu innovaatiotoiminnan kehittämisestä on tutkimustahoilla. Innovaatiotoiminta perustuu kuitenkin monimuotoisiin verkostoihin ja tarvitsee tuekseen hyvin toimivan innovaatiojärjestelmän. Innovaatiojärjestelmän rakenteellisesta kehittämisestä ovat vastuussa useat julkiset tahot vastaten poliittisista toimenpiteistä ja linjauksista sekä julkisen rahoituksen suuntaamisesta. Julkista tutkimusta rahoitetaan monen kanavan kautta, mutta erityisesti tulosten kaupallisen hyödyntämisen edistämisen kannalta merkittävin tutkimuksen rahoittaja Suomessa on Tekes. Tekesin tutkimusrahoituksen tavoitteena on tutkimuksen tulosten tehokas ja laaja-alainen hyödyntäminen kotimaisessa teollisuudessa. Tekes on myös merkittävässä roolissa innovaatioympäristön kehittäjänä yhteistyössä muiden tahojen kanssa. Tulevaisuuden toimintaympäristön muutoksien analysoimiseksi ja erilaisten toimenpiteiden analysoimiseksi Tekes käynnisti syksyllä 2005 selvityksen, jonka tavoitteena oli tuottaa yhteenvetoa julkisen tutkimuksen tulosten kaupallistamisen haasteista ja analysoida kriittisesti Tekesin asiakkaiden ja sidosryhmien näkökulmasta nykyisten tutkimustulosten kaupallistamisen toimintamalleja ja tuottaa ehdotuksia kehittämisen uusiksi suuntaviivoiksi. Selvitys toteutettiin järjestämällä eri tahojen edustajia yhteen kokoavia työpajoja ja keskustelutilaisuuksia sekä puhelinhaastatteluin. Tässä raportissa on esitetty selvityksen tulokset ja tähän tiivistelmään on koottu selvityksen tärkeimmät johtopäätökset ja suositukset. Selvityksen rajaukset ja jäsentely Selvityshankkeessa tarkastellaan yliopistoissa, ammattikorkeakouluissa ja tutkimuslaitoksissa tehdyn julkisen tutkimuksen tulosten kaupallista hyödyntämistä. Päähuomio on erityisesti yliopistoissa. Kaupallista hyödyntämistä tarkastellaan laajana prosessina, joka on jäsennelty neljään vaiheeseen. Ensimmäinen vaihe on tutkimusjärjestelmän kyky tuottaa tuloksia ja aihioita, jotka ehkä ovat kaupallisesti mielenkiintoisia. Toinen ja kolmas vaihe kattavat potentiaalisten ideoiden tunnistamisen, suojaamisen ja niiden jatkokehittämisen. Neljäs ja viimeinen vaihe on varsinaisen kaupallistamistavan valinta. Kaupallistamistapoja on useita, mutta tarkemman analyysin kohteena ovat suora tulosten siirtyminen yrityksiin yhteistoimintatutkimuksen kautta, tutkimuslähtöinen uusien yritysten perustaminen sekä lisensointi ja immateriaalioikeuksien myynti.

8 Selvityksessä rajaudutaan tarkastelemaan kaupallistamisen mekanismeja aikaisessa vaiheessa lähellä tutkimuksen toteuttamista ennen kuin tulokset ovat selkeästi siirtyneet jonkin yrityksen haltuun. Tässä vaiheessa tuloksien kaupallistamiseen liittyy vielä erittäin suuria epävarmuuksia niin teknologisia, kaupallisia kuin muita liiketoiminnallisia riskejä. Selvityksen ulkopuolelle on siis rajattu kaupallistamiseen liittyvät haasteet yrityksissä. Esimerkiksi yritysten markkinointi- ja myyntitoimet ja näihin liittyvät julkiset palvelut eivät kuulu selvityksen piiriin. Myös yrityskehitysyhtiöiden toimintaa ei tarkastella yksityiskohtaisesti. Johtopäätökset ja suositukset Selvitys vahvisti kuvaa siitä, että julkisen tutkimusten tulosten kaupallistamisen prosessi ei ole niin tuloksellinen kuin se voisi olla. Tutkimustulosten kaupallista hyödyntämistä hidastaa kaksi pullonkaulavaihetta. Ensimmäinen ongelmavaihe sijoittuu prosessin hyvin varhaiseen vaiheeseen, missä potentiaalinen aihio on tunnistettava ja sitten siirrettävä jatkokehitettäväksi. Yksittäisen tutkijan merkitys on tässä vaiheessa suuri. Yleisesti todettiin, että varhaisessa vaiheessa yksittäisellä tutkijalla ei ole motivaatiota, kannustimia tai kokemusta tutkimustulosten kaupallistamispotentiaalin arvioimiseksi ja saattamiseksi kohti seuraavia vaiheita. Vaiheeseen liittyy myös rahoituksellisia aukkoja. Ennen kuin idea on kelvollinen yrityksille tarjottavaksi, sitä on jatkokehitettävä ja on osoitettava sen toimivuus. Tämän vaiheen rahoitus on puutteellista. Toinen ongelmavaihe on jo tiedostettu paremmin. Tuotekehityksen edettyä pidemmälle haasteena on rahoituksen löytyminen varsinaiselle tuotteistamiselle. Patenttisalkun hoitaminen ja lisensointitulojen kerryttäminen, uuden yrityksen perustaminen sekä tuoteideoiden saattaminen markkinoille yrityksissä vaativat kaikki huomattavasti rahaa ja vievät pitkän ajan. Tämän vaiheen rahoituksen puutteista on tehty viime vuosina paljon analyysejä ja uusia instrumentteja on myös kehitetty alkavien yritysten rahoituksen turvaamiseksi. Usein tässä vaiheessa julkisen tutkimuksen tulos on siirtynyt jo johonkin yritykseen ja kyseisen vaiheen analyysi jätettiin tässä selvityksessä pienemmälle huomiolle. Yleinen selvityksen johtopäätös on, että nykyinen tutkimuksen rahoitusrakenne ja innovaatiotoiminnan palvelurakenne eivät tue tutkimustulosten kaupallista hyödyntämistä parhaalla mahdollisella tavalla. Ulkopuolisen rahoituksen osuus on kasvanut ja sen hankkiminen vie suuren osan tutkijoiden ajasta ilman, että on osoitettu sen olevan esimerkiksi tulosten kaupallistamisen kannalta tuottoisampaa. Tekesin käyttämä jako erityyppisiin tutkimushankkeisiin on hyvä, mutta Tekesin täsmälliset tavoitteet näiden eri kategorioiden tutkimushankkeiden suhteen eivät ole rahoituksen hakijoille selviä. Tekes on rahoitusmekanismien kautta panostanut huomattavasti erityisesti yritys-tutkimusyhteistyöhön ja tämän on todettu toimivan Suomessa suhteellisen hyvin. Nykyiset rahoitusmekanismit eivät kuitenkaan enää aidosti uudista tutkimus-yritysyhteistyötä parhaalla mahdollisella tavalla. Rahoitusmekanismit ohjaavat siihen, että osassa tutkimushankkeita on mukana yrityksiä, joilla ei ole aitoa kiinnostusta tulosten hyödyntämistä kohtaan. Yleisesti Tekesin rahoitus voi olla ohjausvaikutuksiltaan suurempaa kuin esimerkiksi korkeakoulujen perusrahoitus tai Suomen Akatemian tutkimusrahoitus. Tekes voi halutessaan vaatia rahoitukselle tarkan vastineen tai ainakin seurata tosiasiallisen hyödyntämisen toteutumista tutkimustulosten saavuttamisen jälkeen. Kohdentamalla julkista rahoitusta hieman uusin tavoin voidaan edistää tutkimustulosten kaupallista hyödyntämistä. Rahoituskuilujen rinnalla yhtä suuri ongelma on edelleen motivaation ja osaamisen puuttuminen tulosten kaupalliseksi hyödyntämiseksi. Suomalainen hyvätasoinen tutkimus tuottaa hyviä aihioita, mutta näitä ei edes tunnisteta, jos tutkijat ja tutkimusryhmien johtajat eivät asennoidu kaupallistamiseen positiivisesti ja innostuneesti. Tarvitaan myös innovaatio-osaamisen ja -johtamisen vahvistamiseen liittyviä toimenpiteitä. Selvitys tuotti seuraavat yhdeksän pääsuositusta. 1. Tekesin julkisen tutkimuksen rahoituksen instrumentteja on selkeämmin eriytettävä toisistaan sekä niiden tavoitteita ja ehtoja on täsmennettävä. Rahoitettuja hankkeita on johdettava asetettujen tavoitteiden mukaisesti. Tekesin olisi edelleen määriteltävä tarkemmin erityyppisten tutkimushankkeiden täsmälliset tavoitteet tulosten kaupallisen hyödyntämisen edistämiseksi. Hankkeissa tulisi olla mukana entistä täsmällisemmät suunnitelmat hyödyntämisprosessista ja -vastuista silloin, kun hankkeilta edellytetään tulosten kaupallista hyödyntämistä. Erilaisia tutkimushankkeita olisi rahoitettava eri perustein sekä johdettava eri tavoin niille asetettujen tavoitteiden mukaisesti. On myös huomattava, että innovaatioaihioiden syntyminen ei ole sidoksissa pelkästään yksittäiseen hankkeeseen sovellettavaan rahoitusmuotoon. Rahoituksen pitkäjänteisyys ja määrätietoinen strateginen suuntaaminen on oleellista yksittäisten tutkimushankkeiden rahoitusmuotojen kehittämisen rinnalla. Lähtökohta tulisi olla se, että yritykset ovat mukana tutkimushankkeissa vain silloin, kun yritykset ovat niistä aidosti kiinnostuneita. Aito kiinnostus tutkimusta kohtaan tarkoittaa rahallista merkittävää panostusta tai muuta merkittävää osallistumista tutkimustyöhön. Tekesin tulisi seurata tarkemmin julkisen tutkimusten tulosten hyödyntämistä yrityksissä sekä asettaa yrityksille velvollisuuksia viedä tuloksia eteenpäin. Tutkimustahojen tulisi myös saada keksinnöistä käypä korvaus. Tavoitteena tulisi olla myös yritysten tulosten hyödyntämisvalmiuksien kehittäminen. Yritysten mukanaolo ei ole tulosten kaupallisen hyödyntämisen kannalta aina välttämätöntä. Tekes voisi rahoittaa suurempaa osaa tutkimushankkeista ilman yrityspartnerei-

9 ta. Tutkimushankkeiden toteuttajilta edellytettäisiin tällöin muulla tavoin osoitettua selkeää suunnitelmaa tulosten hyödyntämisestä ja tämän suunnitelman toteutumista olisi seurattava. Se, että tutkimustahojen ei ole pakko saada yrityksiä mukaan hankkeisiin ja toisaalta yrityksille asetettavien sitoutumisvaatimusten kasvattaminen voivat johtaa siihen, että yritysten kiinnostus julkista tutkimusta kohtaan vähenee. Toisaalta tutkimuksen tulosten tulisi aina olla aidosti yrityksiä kiinnostavia ja mukana tulisi olla vain hyödyntämistä eteenpäin vieviä tahoja. Mikäli yritykset eivät ole kiinnostuneita tutkimustuloksista, on näennäisyhteistyöhön kannustamisen sijaan uusittava tutkimuksen sisältöä tai on selkeästi hyväksyttävä tutkimuksen toisenlainen luonne ja sille on asetettava muita kuin kaupallisia hyödyntämistavoitteita. Myös tulosten hyödyntäminen ulkomailla tulisi hyväksyä. Merkittävä pullonkaula tulosten hyödyntämisen kannalta joillakin toimialoilla saattaa syntyä kyseisen toimialan yritysrakenteesta Suomessa. On parempi, että tutkimuksen tuloksia hyödynnetään jossakin, kuin että ne ovat siirtyneet sellaisen suomalaisen yrityksen haltuun, joka ei aio viedä eteenpäin tulosten kaupallistamista. Jo nyt on esimerkkejä tilanteista, joissa kaupallistaminen ulkomailla on johtanut molempia osapuolia hyödyttäviin uusiin tutkimushankkeisiin ja lisärahoitukseen. Laajempi tulosten hyödyntäminen edistää myös nykyistä paremmin toimivien markkinoiden syntymistä innovaatioaihioille. Nykyisten hankemuotojen sisällä Tekes toimii osin hyvin joustavasti. Joustavuus ja uusien toimintatapojen kokeilu ovat erittäin hyvä toimintatapa. Täsmällisemmin rahoitukselle asetetut tavoitteet eivät saisi johtaa siihen, että poikkeustapauksien ja uudenlaisten tilanteiden kohdalla Tekes ei rahoita niitä vedoten tiukkoihin hankemäärittelyihin. Esimerkkejä tällaisesta uusien toimintatapojen etsimisestä ovat olleet hankkeet, joissa on kehitetty palveluinnovaatioita tai liiketoimintaosaamista ja joiden myötä uusia toimintatapoja on linjattu. Olisi perusteltua, että uudenlaiset kokeilut mahdollistava tutkimushanketyyppi määriteltäisiin omaksi rahoitustyypikseen eikä kokeiluja tehtäisi rajattujen hankerahoitusmuotojen sisällä. 2. Tekesin tutkimusrahoituksesta merkittävä osa käytetään tällä hetkellä tutkimuksen perusrahoitukseen, missä kaupallisen hyödyntämisen näkökulma ei ole oleellinen. Tämänkaltaisen rahoituksen osuutta olisi pienennettävä, mikäli samalla varmistetaan, että tämä rahoitusvastuu hoidetaan jonkin muun rahoittajan, lähinnä Suomen Akatemian toimesta. Tekesin pitkäjänteiset panostukset strategiseen tutkimukseen ovat tärkeitä. Se täyttää etenkin teknisten tieteiden kohdalla perustutkimuksen rahoitusvajetta, ja toisaalta strateginen tutkimusrahoitus antaa mahdollisuuden reagoida nopeastikin toimintaympäristömuutoksiin. Panostukset pitkän ajan strategiseen tutkimukseen on tehtävä tietoisesti ja näiden hankkeiden kohdalla ei pidä asettaa ylimitoitettuja odotuksia tulosten kaupalliselle hyödyntämiselle. Tekesin rahoituksesta on kuitenkin tällä hetkellä suuntautunut yhä suurempi osa alueille, jotka eivät saa perustutkimuksen rahoitusta muista lähteistä. Tekes on siten ajautunut hoitamaan tutkimuksen perusrahoitusta tavoiteltua laajemmin. Tämänkaltaista rahoitusta ohjautuu etenkin keskipitkän aikavälin hankkeisiin, joissa yritysten mukanaolo on muodostunut näennäiseksi eikä hyödyntämistavoite ole aina ilmeinen. Jatkossa olisi harkittava erittäin tarkasti, onko Tekesin vastuu tutkimuksen perusrahoituksesta joillakin aloilla järkevää ja millä perustein Tekes hoitaa tätä. Suositus on, että tulosten kaupallisen hyödyntämisen edistämiseksi Tekesin tutkimuksen perusrahoitusvastuuta olisi vähennettävä ja tältä osin vapautuvaa rahoitusta suunnattava esimerkiksi innovaatioaihioiden jatkokehittämiseen. Samanaikaisesti olisi huolehdittava siitä, että näin syntyvä rahoitusvaje tutkimuksen perusrahoituksen puolella hoidettaisiin jostain muusta lähteestä. Ensisijaisesti tämä edellyttää Suomen Akatemian rahoituksen suuntaamista niille alueille, missä Tekes merkittävästi rahoittaa perustutkimusta. Tutkimuksen perusrahoitus on tärkeää ja Tekesin rahoituksen pienentymisen ei tulisi näivettää minkään alan tutkimusta ja koulutusta Suomessa. Tutkimuksen perusrahoituksen riittävyyden takaaminen on kansallinen haaste ja vaatii edelleen yhteistyötä eri rahoittajien kesken riittävän kansallisen osaamispohjan ylläpitämiseksi ja kansallisesti merkittävien osaamiskeskittymien aikaansaamiseksi. 3. Tekesin julkisen tutkimuksen hankkeiden tuloksena on synnyttävä selkeät edellytykset tutkimustulosten hyödyntämiselle. Tämä edellyttää käytännössä sitä, että Tekesin on tutkimushankkeen eri vaiheissa entistä systemaattisemmin ja tarkemmin seurattava aihioiden syntymistä, niiden tunnistamista sekä aihioiden jatkokehittämistä. Tutkimushankkeiden toteuttajien on hakemusvaiheessa asetettava näitä vaiheita koskevat tavoitteet ja Tekesin on seurattava niiden toteutumista. Ensimmäisessä suosituksessa jo todettiin, että tutkimushankkeiden kaupalliseen hyödyntämiseen liittyvät tavoitteet on asetettava selkeämmin ja hankkeita on johdettava näiden tavoitteiden mukaisesti. Tekesin perustehtävä on edistää tulosten hyödyntämistä. Tekes voisi olla huomattavasti tiukempi vaatimuksissaan tämän tavoitteen toteutumiseksi. Tiukemmat vaatimukset ja toisaalta suuremmat palkinnot tuloksellisuudesta tarkoittaisivat esimerkiksi seuraavia toimenpiteitä. Hankkeissa tulisi määritellä tarkemmin eritellen lopputuotoksiin ja prosessiin liittyvät hyödyntämistavoitteet. Näiden tavoitteiden saavuttamista olisi myös seurattava tarkemmin. Hankkeiden rahoituksen jatkuminen ja rahoitusmäärät hankkeiden edetessä tulisi sitoa todelliseen onnistumiseen.

10 Hankkeiden prosessinomaiseen hallintaan tulisi kiinnittää enemmän huomiota. Nykyisellään kiinnitetään huomiota lopputuotoksena syntyvään potentiaalisesti kaupallistettavaan tuotokseen, mutta jätetään huomioimatta prosessi, joka synnyttää aihioita, tunnistaa potentiaaliset, arvioi niitä ja päättää esimerkiksi jatkokehitystoimista. Tekesin on vaadittava, että hankkeille luodaan selkeä prosessikuvaus kaupallistamisen etenemisestä määrittäen täsmällisesti, kenen vastuulla eri tehtävät ovat hankkeen eri vaiheissa. Erityistä huomiota tulee kiinnittää siihen, että potentiaalisten ideoiden tunnistaminen on jonkun vastuulla. Tutkimushankkeiden etenemisen hallinnan tulisi olla analogista yritysten tuotekehitystoiminnan kanssa, mikä osaltaan kaventaa kuilua siirryttäessä tutkimuksesta tuotekehitykseen. Hankkeiden etenemisen seurannan vaatimusten tiukentuessa nykyisten tutkimussuunnitelmien merkitystä hankkeiden arvioinnissa tulisi vastaavasti pienentää. Tutkimusrahoituksen hakuprosessia tulisi keventää ja erityisesti palkita tutkimusyksiköitä, jotka ovat onnistuneet luomaan hyvät edellytykset tulosten kaupalliselle hyödyntämiselle ja jatkuvasti tuottavat kaupallisen hyödyntämisen kannalta relevantteja tutkimustuloksia. Selkeästi isompi osa rahoituksesta pienemmällä hakemusbyrokratialla tulisi kohdistaa näille tutkimusyksiköille. Tätä tarkoitusta varten voitaisiin perustaa Tekesin toimesta huippuyksikköohjelma. Yksittäisten hankkeiden onnistumisen tai epäonnistumisen sijaan tulisi kasvattaa yksittäisen tutkimusyksikön kokonaisuuden merkitystä rahoituspäätöksiä tehtäessä. Tutkimushankkeisiin tulisi tehdä varaus lisärahoituksesta varsinaisen kaupallistamisen kustannuksien kattamiseksi. Lisärahoitusta tarvitaan esimerkiksi yliopistojen patentoinnin kustannuksiin. Tämänkaltaisten tehtävien hoitamisen ei tarvitse olla tutkimusryhmän vastuulla vaan näitä palveluja voitaisiin tuottaa keskitetysti yliopiston, ammattikorkeakoulun tai tutkimuslaitoksen tasolla tai näiden yhteistyönä. Suositus asettaa suuria vaatimuksia Tekesin asiantuntijuudelle ja peräänkuuluttaa rahoittajan suurempaa vastuunkantoa annetun rahoituksen tuloksellisuudesta ja vaikuttavuudesta. Haasteena on myös se, että tarkemman tutkimushankkeen tavoitteiden asettamisen ja seurannan ei tulisi johtaa tutkimuksen riskien pienenemiseen. Päinvastoin, rahoituksessa tulisi ottaa isompiakin tutkimuksellisia riskejä, vaikka tutkimuksen etenemistä seurattaisiin tarkemmin ja pidemmälle. 4. Tekesin tai jonkun muun tahon olisi löydettävä rahoitusinstrumentti potentiaalisten aihioiden tekniseen ja toiminnalliseen validointiin (proof-of-concept). Selvityksessä tunnistettiin selkeimpänä yksittäisenä ongelmakohtana ideoiden jatkokehitys. Vaiheelta puuttuu usein selkeä vastuutaho. Jatkokehitys ei ole enää välttämättä tutkijan vastuulla, vaikkakin tutkijaa ja hänen osaamistaan useimmiten edelleen tarvitaan. Peruskysymyksenä tulisi olla se, voiko ideasta tulla kaupallisesti hyödynnettävä ja mikä on erilaisten etenemispolkujen todennäköisyys. Vastausten perusteella varsinaisesta kaupallistamisesta vastuun ottavien yritysten on mahdollista tehdä perustellut päätökset. Jatkokehitys kattaa monimuotoista toimintaa, mutta erityisesti pullonkaulana on potentiaalisten ideoiden tekninen ja toiminnallinen validointi (proof-of-concept). Validointivaiheen rahoitustarpeet ovat usein pienet ja konkreettiset vaadittavat toimenpiteet voidaan pilkkoa suhteellisen lyhyiksi (esimerkiksi muutamia kuukausia) ja rajatuiksi hankkeiksi. Voidaan arvioida, että hankekohtaisesti idean validointiin vaaditaan rahoitusta noin euroa ennen seuraavaan vaiheeseen siirtymistä. Arviolta nykytilanteessa tämän vaiheen hankkeita käynnistyisi Suomessa vuositasolla korkeintaan muutamia kymmeniä. Validoinnin toteuttamiseen olisi liitettävä selkeä suunnitelma sen tulosten perusteella tehtävistä toimista hyödyntämisprosessin eteenpäin viemiseksi. Rahoitusinstrumentin tulisi olla hyvin selektiivinen ja tarkasti harkittu, joskin joustava. Pääsääntöisesti rahoitusta saisi korkeakoulu, mutta tietyissä tilanteissa validointivaiheen vastuun voisi ottaa välittäjäorganisaatio tai muu taho, joka omistaa aihion oikeudet. Rahoituksen tulisi sallia esimerkiksi tutkijan siirtymisen validointivaiheen työhön tai ostopalvelujen käytön. Luonnollisesti rahoitusta ei kuitenkaan voida myöntää yritykselle, joka potentiaalisesti ottaa vastuun varsinaisesta kaupallistamisesta. Tekesin nykyisistä rahoitusinstrumenteista mikään ei sinällään tue tässä esitetyn jatkokehittämisen rahoittamista. Julkisen tutkimuksen rahoitusinstrumenteista uuden innovaatioläheisen tutkimuksen instrumenttia voisi kehittää tähän suuntaan ja pilotoida tässä tarkoituksessa. 5. Tekesin rahoituksen vaikuttavuuden seurantaa osana Tekesin omaa johtamisjärjestelmää on vahvistettava. Edellä esitetyt suositukset edellyttävät, että Tekes seuraa tiukemmin tutkimusrahoituksen kaupallistamistavoitteiden saavuttamista. Tällä hetkellä yleistä määrällistä tietoa tutkimustulosten kaupallistamisesta on hyvin vähän eikä Tekeskään ole tätä vaatinut hankkeiden seurannassa sillä täsmällisyydellä, mitä voisi vaatia. Minimissään tulisi kerätä tietoa esimerkiksi tutkimushankkeiden tuottamista patenteista patenttien tunnistenumeron tasolla. Tuloksellisuustietojen tarkempi kerääminen ei ole perusteltua, mikäli tietoa ei myös hyödynnetä ja kytketä osaksi rahoituspäätöksiä ja Tekesin omaa johtamisjärjestelmää. Tekesin on asetettava itselleen tulosmittariksi kaupallistamisen onnistuminen. Lisäksi on kiinnitettävä huomiota, että linjaukset esimerkiksi tutkimushankkeiden tavoitteista todella vaikuttavat itse rahoituspäätöksiin. Tekesin seurantajärjestelmän tulee olla yhdenmukainen mahdollisten opetusministeriön ja Suomen Akatemian

11 mittareiden kanssa. Kansallisilla keskeisillä innovaatiojärjestelmän toimijoilla yhdessä valtion tiede- ja teknologianeuvoston sekä Tilastokeskuksen kanssa voisi olla näiden mittareiden luomisesta yhteisvastuu. 6. Tutkijoiden kaupallistamisvalmiuksia osana tutkijankoulutusta on vahvistettava. Koulutuksen muokkaamisessa Tekesin rooli on pieni, mutta Tekes voi omalta osaltaan tarjota omaa osaamistaan kouluttajana ja kertoa siitä, mitä kaupallistaminen Tekesille ja tutkimuksen rahoitukselle merkitsee. Tekes on myös näköalapaikalla tunnistaen erilaisia ongelmatilanteita ja haasteita tutkimusryhmien työssä. Näitä kokemuksia tulisi jakaa ja edistää myös hyvien käytäntöjen tunnistamista ja levittämistä. Päävastuu tutkijankoulutuksen ja yleisesti koulutuksen kehittämisestä on kuitenkin opetusministeriöllä. Pitkällä tähtäimellä asenteet muokkautuvat koulutuksen ja kasvaneen tietoisuuden kautta. Tutkijankoulutettujen tulee olla tietoisia siitä, mitä tutkimustulosten hyödyntäminen yrityksissä tarkoittaa ja kokea, että tulosten kaupallinen hyödyntäminen ei ole ristiriidassa tutkimustyön kanssa. Tutkijoiden ensisijainen tehtävä on myös tulevaisuudessa tutkimuksen tekeminen, mutta tämän rinnalla ei ole haittaa myös kaupallistamisvalmiuksien parantamisesta. Muissa maissa ja Suomessa on jo lukuisia esimerkkejä alueen koulutuksesta, mutta näitä toimia on edelleen vahvistettava. Koulutuksessa ja valmiuksien kasvattamisessa on tunnistettava kaksi tasoa. Ensinnäkin on tarjottava laaja-alaista yleisvalmiuksien luomista, joka voi olla osa jo peruskoulutusta. Tämän rinnalla on tarjottava mahdollisuutena syvennettyä tieteenala- tai toimialakohtaista koulutusta. Yhteistyötä on hyödynnettävä siten, että esimerkiksi yhteistä laaja-alaista koulutusta tuetaan tutkijakoulujärjestelmän kautta ja koulutuksen olemassa oloa vaaditaan esimerkiksi opetusministeriön ja Suomen Akatemian toimesta tutkijakoulujen rahoituksesta päätettäessä. Tieteenalakohtaisessa koulutuksessa on koottava yhteen alan tutkijoita eri yliopistoista. 7. Yliopistojen innovaatiojohtamista on täsmennettävä ja innovaatiopalveluja on edelleen kehitettävä. Tätä kehitystyötä olisi tuettava osana yliopistojen tulosohjausta. Potentiaalisten keksintöjen tuottamisen ja eteenpäinviemisen keskiössä on yksittäinen tutkija ja tutkimusryhmä. Tutkimusryhmien vetäjien merkitys on suuri. Tutkimusryhmien työtä tukevat kokonaisuutena yliopisto ja erityisesti yliopiston tarjoamat palvelut sekä johdon tuki. Yleisesti innovaatiojohtamista ja innovaatiopalveluja on edelleen määrätietoisesti kehitettävä ja tätä on tuettava myös selkeästi yliopistojen ohjauksen kautta. Innovaatiotoiminnan merkitys tulee väistämättä kasvamaan yliopistojen arjessa. Positiivisuus tutkimustulosten hyödyntämistä kohtaan syntyy, kun toiminnalle on olemassa selkeät säännöt ja oikeutus. Päävastuussa innovaatiotoiminnan kehittämisestä ovat yliopistot itse, mutta muutosten aikaansaamiseksi merkittävin ohjauskeino on opetusministeriön tulosohjaus ja perusrahoituksen suuntaaminen. Opetusministeriö linjaa suositeltavia toimintatapoja ja kehittää myös toiminnan tuloksellisuutta seuraavia mittareita. Tällä hetkellä on kuitenkin vielä auki, miten opetusministeriö tulee mittaamaan yliopistojen tutkimustulosten yhteiskunnallista hyödyntämistä ja vaikuttavuutta. Tekes voi omalta osaltaan toimia nopeasti ja katalysoida keskustelua. Tekes voisi nykyistä aktiivisemmin osallistua innovaatiotoiminnan kehittämisen strategiseen keskusteluun korkeakoulujen, opetusministeriön ja muiden tahojen kanssa.. Yliopistojen on tarkasti määriteltävä omissa prosesseissaan, kenen vastuulla on innovaatiotoiminnan eri osiot. Yliopisto itse ei kaupallista, mutta yliopiston on tiedostettava kuka tai ketkä kaupallistavat tutkimuksen tuottamia tuloksia. Tutkimustulosten hyödyntämisen täsmällisen seurannan olisi oltava osa yliopiston johtamista ja ohjausta. Tällä hetkellä yhä edelleen monilla yliopistoilla on heikot yhteydet elinkeinoelämään ja yrityksiin. Tutkimusryhmien johtajien kyvyillä ja asenteella on iso merkitys, mutta näiden kehittämiseksi ei ole kohdistettu täsmällisiä instrumentteja. Yliopistojen tulisi rakentaa selkeät kannustimet ja toimintatavat tutkimusryhmien vetäjien innovaatioosaamisen vahvistamiseksi. Tutkimusryhmissä on erityisesti oltava innovaatioiden tunnistamisesta vastuussa olevat tahot. Nämä ihmiset yhdessä innovaatioasiamiehen kanssa muodostavat sisäisen innovaatiotoiminnan verkoston yliopiston sisälle. Innovaatioasiamiesten tehtäviä ja roolia voidaan edelleen kehittää. He ovat avainasemassa yliopiston innovaatiotoiminnassa ja heillä tulisi olla vankka kaupallistamisosaaminen, uskottavuutta ja kyky kommunikoida tutkijoiden kanssa. Heidän roolinsa tulisi kohdentua ideoiden tunnistamiseen, ei yksittäisen kaupallistamisprosessin hoitamiseen. 8. Innovaatiopalvelurakennetta on vahvistettava myös rahoitusta lisäämällä. Periaatteessa yliopistojen innovaatiotoiminnan toteuttaminen ei tarvitse lisärahoitusta. Toiminnan muuttaminen ja kehittäminen on kuitenkin kallista. Esimerkiksi nykyistä merkittävämpi patenttisalkkujen hoitaminen vaatisi merkittävää lisäresurssia. Innovaatiotoiminnan kehittämisen ja palvelukäytäntöjen käyttöönoton jälkeen itse toiminta on kuitenkin mahdollista nykyresurssilla perustuen aktiiviseen yhteistyöhön eri toimijoiden kanssa. Toimintojen uudelleenorganisointi voi jopa tehostaa nykyistä toimintaa. On myös muistettava Suomen pieni koko ja tutkimuksen volyymit. Koko Suomen tutkimustoiminta joillakin tieteenaloilla saattaa vastata kansainvälisen yksittäisen huippuyliopiston toimintaa. Ei ole perusteltua kehittää hajautettua järjestelmää ja vahvistaa osaamista kaikissa yliopistoissa erikseen. Rahoituksen puuttuminen nousee kuitenkin usein käytännössä esiin muutoksen aikaansaamiseksi. Käytännössä ra-

12 hoituksen puute on esimerkiksi este parhaiden henkilöiden palkkaamiseksi ja pitämiseksi yliopistojen innovaatiopalvelujen tuottajana. Tekes yhdessä muiden rahoittajien kanssa voisi katalysoida innovaatiopalvelujen kehittämistä tarjoamalla merkittävän rahallisen panostuksen toiminnan kehittämiseksi. Jos toimintakulttuuri on heikko, niin vahva rahoitusimpulssi voi toimia hyvänä katalysoijana. Lisärahoituspaketin tulisi olla kooltaan merkittävä siten, että se mahdollistaa myös esimerkiksi lisensointiin ja yritysten perustamiseen liittyvien toimien kehittämisen. Rahoitus tulisi avata kilpailulle siten, että se voidaan myöntää yksittäiselle yliopistolle tai yliopistojen ja muiden toimijoiden verkostoille. Rahoitusta ei tulisi myöntää kaikille tahoille, vaan valikoiden perustuen hyviin liiketoimintasuunnitelmiin. Rahoitusimpulssin vaikuttavuuden seuranta tulisi myös tehdä tarpeeksi pitkälle ajanjaksolle. 9. Tutkimustulosten hyödyntämisen edistämiseksi julkisen sektorin toimesta tarvitaan yhteinen kansallinen visio ja tavoitteiden määrittely. Hyvästä tutkimuksesta ei synny kaupallista hyödyntämistä siten kuin toivotaan. Yhteenvetona on todettava, että järjestelmään kohdistetut panostukset eli rahoituksen määrä ja henkilöresurssit ovat riittävät ja tuottavat hyviä aihioita. Aihioiden tunnistaminen ja jatkokehittäminen ovat kuitenkin osoittautuneet pulmalliseksi. Ehdoton edellytys tilanteen muuttamiseksi ja kaupallistamisen painoarvon nostamiseksi on tutkimustahojen päämäärätietoisuus asian edistämiseksi. Tämä tulee ajan myötä väistämättä nousemaan, mutta yhteisen vision ja tavoitteiden luomisen kautta tätä kehityskulkua voidaan nopeuttaa. Tällä hetkellä yhteinen kansallinen visio, kaupallistamiselle asetettavat yhteiset tavoitteet sekä vastuiden selkeä jakaminen puuttuvat. Yhteinen tahtotila tulisi luoda avainministeriöiden kauppa- ja teollisuusministeriö ja opetusministeriö rahoittajaorganisaatioiden ja innovaatiojärjestelmän toimijoiden yhteistyönä kattaen tutkimustahot, välittäjäorganisaatiot sekä erityisesti yritykset. Yhteisen tavoitteen luomisessa tulisi olla mukana valtion tiede- ja teknologianeuvosto. Päämääränä tulisi olla yhteisesti hyväksyttävän tavoitteen määrittely ja rahoituksen koordinointi. Yhteisten tavoitteiden luominen ei tarkoita, että kaikkia toimenpiteitä olisi kehitettävä valtakunnan laajuisesti. Yhteisen vision määrittelytyön tulisi tunnistaa tärkeimpiä kehitystoimia ja määritellä mikä osa näistä ehkä vaatii kansallisesti yhteistä työtä. Suurimman osan kehittämistyöstä tulisi kuitenkin tapahtua yliopistojen ja muiden tutkimustahojen omasta toimesta.

13 1 Johdanto Julkisella tutkimuksella tarkoitetaan tässä selvityksessä yliopistoissa, ammattikorkeakouluissa ja sektoritutkimuslaitoksissa tehtävää julkisrahoitteista tutkimusta. Tämänkaltaisen tutkimuksen tuloksia hyödynnetään monin eri tavoin yhteiskunnassa. Tässä selvityshankkeessa tarkastellaan erityisesti yliopistoissa tehdyn julkisen tutkimuksen tulosten kaupallista hyödyntämistä, millä tarkoitetaan tulosten kehittymistä ja siirtymistä yritysten markkinoilla myymiksi tuotteiksi. Julkinen tutkimus on verkottuneen innovaatiotoiminnan tärkeä resurssi. Yritysten kyky hyödyntää julkista tutkimusta nopeuttaa tuotekehitystoimintaa, yritysten kasvua ja uudistumista. Myös palvelusektori tarvitsee kehittyäkseen aktiivista kytkentää tutkimuksesta syntyvään korkeatasoiseen osaamiseen. Julkinen tutkimus on myös tärkeä lähde uusien yritysten synnylle puhumattakaan julkisen tutkimuksen merkityksestä osaamisen ylläpitämiseksi. Yliopistojen perustehtäviä ovat tutkimus ja koulutus. Uudistunut yliopistolaki velvoittaa yliopistot toimimaan vuorovaikutuksessa yhteiskunnan ja elinkeinoelämän kanssa sekä edistämään tutkimustulosten yhteiskunnallista vaikuttavuutta (nk. kolmas tehtävä). Yksi osa tätä velvoitetta on myös tutkimuksen tulosten saattaminen kaupallisesti hyödynnettäviksi. Lakimuutoksen tavoite on ollut edelleen selkiyttää yliopistojen velvollisuuksia ja tunnustaa niiden merkitys osallistua myös osaamisen ja teknologian siirtotoimintaan. Useat yliopistot ovat jo todenneet, että lakiin kirjattu lisäys toteaa vain jo pitkään vallinneen tilanteen ja tutkimustyön arkipäivän. Lakimuutos kuitenkin edelleen vahvistaa sitä, että yliopistojen johdon on otettava selkeästi kantaa myös tulosten kaupalliseen hyödyntämiseen. Tosiasia on myös se, että tutkimuksen rahoituksen perustaksi on noussut yhä vahvemmin kilpailtu rahoitus ja sopimustutkimus. Tutkimuksen rahoitukseen on kytketty yhä vahvemmin yrityksiä ja siten tutkimuksen tulosten hyödyntäminen ja erityisesti kaupallistaminen ovat yhä tärkeämmässä roolissa. Julkisen tutkimuksen tulosten kaupallistaminen on saanut viime vuosina yhä enemmän huomiota ja sama suuntaus jatkuu myös tulevaisuudessa. Julkisen tutkimuksen tulosten kaupallistaminen ja kaupallistamista edistävien toimenpiteiden kehittäminen on ollut hyvin haasteellista. On tuntuma, että julkisen tutkimuksen tuottamista tuloksista merkittävä osa jää kaupallisesti hyödyntämättä. Tämä perustuu näkemykselle siitä, että suomalainen tutkimus on useilla aloilla kansainvälisesti korkeatasoista ja tuottaa merkittävästi uutta tietoa. Oletettavasti potentiaalia olisi suuremmalle hyödyntämiselle. Merkittävimmät tunnistetut julkisen tutkimuksen tuloksien hyödyntämisen haasteet ovat olleet muun muassa seuraavat teemat. Ideoiden vieminen markkinoille vaatii monimuotoisia ja monen toimijan verkostoja. Tämän päivän innovaatioajattelussa verkostoista, jotka kytkevät yhteen niin tiedon tuottajia, teknologian kehittäjiä, tarjoajia ja käyttäjiä, on muotoutunut yhä enenevässä määrin innovaatioprosessien ja tieteellis-teknisen kehityksen mahdollistava tekijä. Tutkimustulosten kaupallistaminen edellyttää usean alan erityisosaamista. Kaupallistamisedellytysten arvioinnissa ja innovaatioiden tunnistamisessa teknologiatai tieteenalasta riippuen vaaditaan yhä moninaisempaa teknologista, tieteellistä, kaupallista ja juridista osaamista. Palvelualojen t&k-toiminnan vauhdittaminen on keskeistä talouden kilpailukyvyn vahvistamisen ja tuottavuuden parantamisen kannalta. Suomen innovaatioympäristö on useiden indikaattoreiden mukaan maailman korkeatasoisimpia. Suomalainen innovaatiojärjestelmä ja sen tarjoamat kaupallistamispalvelut ovat kuitenkin tällä hetkellä hyvin teknologia- ja patenttikeskeisiä. Tutkimustulosten tuottamien innovaatioaihioiden jatkojalostamiseen kohdennettuja palveluita on vähän. Määrätietoisen innovaatiopolitiikan harjoittamisen myötä on vahvistettu eri välittäjäorganisaatioiden sekä yliopistojen, ammattikorkeakoulujen ja tutkimuslaitosten kaupallistamispalveluita. Palveluista huolimatta innovaatiopotentiaalia jää tällä hetkellä paljon hyödyntämättä. Tutkimuksen synnyttämät aihiot ovat vielä etäällä markkinoista eivätkä sellaisenaan kaupallistettavissa. Pk-sektorin vahvistaminen tutkimustulosten kaupallistajana on haaste. Kansainvälisesti tarkastellen innovaatioiden kaupallistaminen yrityksissä on ollut Suomessa menestyksellistä. Suomalaisten yritysten sijoittuminen vertailussa on kuitenkin vain keskimääräisellä tasolla, kun innovaatioiden kaupallistamista mitataan omaa innovaatiotoimintaa harjoittavien yritysten osuudella pk-yrityksistä. Nämä haasteet eivät ole kattava lista tulevaisuuden toimintaympäristön haasteista. Innovaatiotoiminta julkisen tutkimuksen piirissä on jatkuvassa muutoksessa ja tulevaisuuden kehityskulkuja on mahdoton ennustaa. Yliopistojen toimintaa ohjaava lainsäädäntö muuttuu ja innovaatioiden edistäminen on nousemassa yhä korkeammalle kaikkien tutkimusorganisaatioiden strategioissa. 1

14 Päävastuu innovaatiotoiminnan kehittämisestä on itse tutkimustahoilla. Innovaatiotoiminta perustuu kuitenkin monimuotoisiin verkostoihin ja tarvitsee tuekseen hyvin toimivan innovaatiojärjestelmän. Innovaatiojärjestelmän rakenteellisesta kehittämisestä ovat vastuussa useat julkiset tahot vastaten poliittisista toimenpiteistä ja linjauksista sekä julkisen rahoituksen suuntaamisesta. Julkista tutkimusta rahoitetaan monen kanavan kautta, mutta erityisesti tulosten kaupallisen hyödyntämisen edistämisen kannalta merkittävin tutkimuksen rahoittaja Suomessa on Tekes. Tekesin tutkimusrahoituksen tavoitteena on tutkimuksen tulosten tehokas ja laaja-alainen hyödyntäminen kotimaisessa teollisuudessa.. Tekes on myös merkittävässä roolissa innovaatioympäristön kehittäjänä yhteistyössä muiden tahojen kanssa. Tulevaisuuden toimintaympäristön muutoksien analysoimiseksi ja erilaisten toimenpiteiden analysoimiseksi Tekes käynnisti syksyllä 2005 selvityksen, jonka tavoitteet ovat olleet seuraavat: Tehdä yhteenveto viimeaikaisista tutkimustulosten kaupallistamista koskevista tutkimuksista. Julkisen tutkimuksen tulosten kaupallistamista on pohdittu ja tutkittu viime aikoina paljon. Selvityksen yhtenä tehtävänä oli koota yhteen viime aikaiset tutkimukset ja niiden tärkeimmät johtopäätökset. Analysoida tutkimustulosten kaupallistamiseen käytettävien käytäntöjen ja toimintamallien toimivuutta ja nykytilaa sekä selvittää innovaatiojärjestelmään voimakkaasti vaikuttavia tulevaisuuden muutossuuntia. Selvittää yliopistojen toimintaympäristöön vaikuttavien lakimuutoksien vaikutuksia toimintaan. Näitä muutoksia ovat ensisijaisesti korkeakoulukeksintölain ja yliopistolain muutokset sekä se, että valtion talousarviolain muutos mahdollistaa yliopistoyhtiöiden perustamisen. Vertailla eri maiden toimintamalleja etsien hyviä käytännön esimerkkejä organisaatioista, erillistoimenpiteistä, kansallisista ohjelmista, infrastruktuurin kehittämishankkeista ja niiden toimintamalleista. Analysoida kriittisesti Tekesin asiakkaiden ja sidosryhmien näkökulmasta nykyisten tutkimustulosten kaupallistamisen toimintamalleja ja tuottaa ehdotuksia kehittämisen uusiksi suuntaviivoiksi. Selvitys tukee Tekesin käynnistämää kehittämishanketta, jonka tavoitteena on julkisesti rahoitetun tutkimuksen tulosten kaupallisen hyödyntämisen tehostaminen. Tekes tulee käyttämään kehittämishankkeesta saatuja tuloksia omien ydinprosessiensa ja uusien erillistoimenpiteiden kehittämiseen sekä laajemmin myös innovaatioympäristön kehittämiseen ja suomalaisten yritysten kilpailukyvyn edistämiseen. On huomattava, että käsillä oleva selvitys ei rajaudu tarkastelemaan vain Tekesin toimintaa, vaan kattaa laajemmin tutkimustulosten kaupallisen hyödyntämisen ja innovaatiojärjestelmän kehittämisen. Selvityksen toteuttajina toimi Gaia Group Oy:n, Net Effect Oy:n ja Licentia Oy:n muodostama konsortio. Tähän raporttiin on koottu yhteen selvityksen tulokset. Luvussa kaksi esitellään selvityksen toteutustapa sekä rajaukset. Kolmannessa luvussa luodaan katsaus toimintaympäristössä tapahtuviin muutoksiin mm. tutkimus- ja teknologiarahoituksen sekä lainsäädännön osalta. Tämän jälkeen luvussa neljä tehdään katsaus kirjallisuuden sekä muun selvityksessä kerätyn muun aineiston valossa keskeisiin kaupallistamiseen liittyviin haasteisiin innovaatioprosessin eri vaiheissa. Luku viisi kokoaa keskeiset johtopäätökset ja luku kuusi linjaa tutkimusryhmän kehittämisehdotukset tutkimustulosten kaupallistamisen edistämiseksi. 2

15 2 Selvityksen viitekehys, keskeiset käsitteet ja toteutus 2.1 Selvityksessä käytetyt keskeiset käsitteet Selvityksen aihepiiri on huomattavan laaja ja myös käsitteellisesti haastava. Ensinnäkin kaupallistaminen tai kaupallinen hyödyntäminen voidaan ymmärtää useilla tavoilla. Usein tutkijat itse suhtautuvat kaupallistamiseen terminä hieman epäluuloisesti ilman, että sen sisältöä on täsmällisesti rajattu tai ymmärretty. Viime aikojen keskustelussa nousee väistämättä kaupallistamisen yhteydessä esiin yliopistojen nk. kolmas tehtävä viitaten yliopistojen toimintaan vuorovaikutuksessa muun yhteiskunnan kanssa siten, että tutkimustulosten yhteiskunnallista vaikuttavuutta edistetään. Yhteiskunnallinen vaikuttavuus on yhtälailla laaja käsite, jonka alla on monitahoista tutkimustulosten hyödyntämistä. Yksi tulosten hyödyntämisen muoto on tulosten kaupallistaminen, joka edelleen tuottaa hyötyjä yhteiskunnalle lisääntyneenä yritystoimintana, työpaikkoina ja uusien teknologioiden käytön myötä syntyvinä hyötyinä. 1 Kaupallistamisella tai kaupallisella hyödyntämisellä tarkoitetaan selvityksessä tutkimus- ja tuotekehityshankkeiden tuloksena syntyneiden keksintöjen muokkaamista eteenpäin tuotteiksi ja näiden tuotteiden saattamista markkinoille. Kaupallistaminen viittaa selvityksessä ensisijaisesti koko prosessiin, jolla ideasta muokkautuu uutta liiketoimintaa. Innovaatiolla viitataan keksintöön, joka on jo saatettu hyvin pitkälle kaupallistettavaksi ja vähintään jo testattu markkinoilla. Innovaatio on näin ollen tuote, prosessi, metodologia ja niihin liittyvä toimintatapa, joka on 1) tietyn asiantuntijaryhmän ja julkisuuden omaperäiseksi ja uudeksi tunnistama ja nimeämä sekä 2) kaupallistettu ja/tai vakiintunut käyttöön ja 3) jonka suunnitteluun ja kehitykseen osallistuneet toimijat ja henkilöt ovat nimettävissä. 2 Teknologiansiirto on innovaation kaupallistamisprosessin vaihe, jossa korkeakoulussa tai tutkimuslaitoksessa synnytettyä innovaatioaihiota koskeva tieto sekä hyödyntämisoikeudet siirretään sitä hyödyntävälle yritykselle (tai mahdollisesti myös muulle toimijalle). Selvityksessä on rajauduttu tiukasti näiden määritelmien mukaiseen tutkimustulosten kaupallistamiseen laajemman yhteiskunnallisen tulosten hyödyntämisen sijaan. Rajaus ei siten ota kantaa esimerkiksi sosiaalisten innovaatioiden tarpeellisuuteen, vaan toteaa ainoastaan kaupallistamisen edellyttävän selvärajaisuutta, joka liittyy määriteltäviin ja siten vaihdettaviin immateriaalisiin omistusoikeuksiin. Näin ollen myös yritysten liiketoiminta kokonaisuutena ja yritysten liiketoimintaosaamisen vahvistaminen esimerkiksi korkeakoulujen toteuttaman koulutuksen kautta on jätetty selvityksen ulkopuolelle. On kuitenkin muistettava, että yritysten liiketoimintavalmiuksien edistämisessä on merkittävä osansa tutkimus- ja koulutusinstituutioilla. Esimerkiksi kauppakorkeakoulut tarjoavat ylintä koulutusta liiketoimintavalmiuksien luomiseksi. Liiketoimintaan liittyvän tutkimuksen tulokset osaltaan edistävät kaupallistamista, mutta eivät useinkaan ole tässä selvityksessä tarkasteltavia kaupallistettavia tuloksia 3. Selvityksessä tarkastellaan erityisesti kaupallistamisen mekanismeja aikaisessa vaiheessa lähellä tutkimuksen toteuttamista ja ennenkuin tulokset ovat selkeästi siirtyneet jonkin yrityksen haltuun. Tässä vaiheessa tuloksien kaupallistamiseen liittyy vielä erittäin suuria epävarmuuksia niin teknologisia, kaupallisia kuin muita liiketoiminnallisia riskejä. Pääsääntöisesti tarkastellaan vaihetta, jossa ei ole vielä selvää, mikä yritys ottaa kaupallistamisen vastuulleen. Selvityksen ulkopuolelle on siis rajattu kaupallistamiseen liittyvät haasteet yrityksissä. Esimerkiksi yritysten markkinointi- ja myyntitoimet ja näihin liittyvät julkiset palvelut eivät kuulu selvityksen piiriin. Poikkeus tästä rajauksesta on tutkimuslähtöinen uusyritysperustanta, jonka erityispiirteitä on tarkasteltava erikseen. Selvityksen tavoitteena on ollut erilaisten kaupallistamisen toimintamallien vertailu. Toimintamallien tuloksellisuuden selvittämisessä ja parhaiden toimintamallien tunnistamisessa on kuitenkin erilaisia vertailun haasteita. Ensinnäkin eri tieteenaloilla ja vastaavasti niiden tuloksia hyödyntävillä yrityksillä on erilaiset tilanteet tulosten kaupallista- 1 Määrittelyongelmat eivät ole vain Suomen haaste. Tuoreessa ruotsalaisessa raportissa, jossa etsittiin uudenlaista toimintamallia Kungliga Tekniska Högskolanille todettiin projektin päättyessä, että When the project was started we used the phrase Third Mission to label a series of activities and approaches. As we have explored different environments and reflected on what KTH wants to achieve, it has become more appropriate for us to drop talk of a third mission, considering that innovation and relationship development must be part of the University s first and second missions, education and research. (Vinnova, 2005) 2 Miettinen ym. (1999) 3 On tosin muistettava, että tutkimuspalvelut itsessään ovat tuotteita, jotka voidaan yhtälailla kaupallistaa. 3

16 miseksi. Esimerkiksi teknisten tieteiden tulokset ovat usein uusia teknologioita, joiden tie markkinoille on suoraviivainen ja tieteenaloilla on usein vakiintuneet suhteet alan yrityksiin. Kaupallistaminen on näillä aloilla helpommin hahmotettavissa ja perustuu pidempiin traditioihin kuin esimerkiksi monilla humanististen tieteiden alueilla. Teknisten tieteiden sisälläkin on kuitenkin huomattavia eroja tulosten kaupallistamisessa riippuen esimerkiksi tuloksia hyödyntävän yritystoiminnan t&k-panostushalukkuudesta ja eri toimialojen erityispiirteistä. Tämän selvityksen puitteissa ei ollut mahdollista tehdä kattavaa analyysiä eri tieteen- tai toimialojen erityispiirteistä ja kaupallistamisen haasteista. Selvitys pyrkii ensisijassa tunnistamaan yhteisiä ongelmia ja yleispäteviä toimintamalleja, jotka toimivat yhtälailla eri aloilla. Eri maiden toimintamallien vertailu on erityisen haasteellista. Tiedetään, että jokaisessa maassa on eroja tutkimustulosten kaupallisen hyödyntämisen onnistumisessa tutkimusyksiköiden ja tieteenalojen välillä kuten Suomessakin. Missään ei kuitenkaan ole löydetty yksiselitteistä selittävää tekijää joidenkin yliopistojen menestykselle. Menestys syntyy useiden tekijöiden summana ja siihen vaikuttavat myös kunkin maan tai alueen paikallisen toimintaympäristön piirteet. Kokonaisia innovaatiojärjestelmiä ei voida vertailla keskenään eikä niitä voida siirtää maasta toiseen. Selvityksessä nostetaan esiin eri maista hyviksi koettuja esimerkkejä ja analysoidaan näiden hyvyyttä selittäviä tekijöitä, mutta ei tehdä laajaa eri maiden vertailua 4. Tähän eri maiden vertailtavuuden ongelmaan on päädytty myös muissa vastaavissa selvityksissä. Usein selvityksissä päädytään myös samoihin yliopistoihin malliesimerkkeinä. Ruotsin KTH Kungliga Tekniska Högskolanin toimintamallien kehittämisen tueksi tehdyssä vertailuhankkeessa listattiin seuraava joukko Ruotsin innovaatiojärjestelmälle ominaisia piirteitä, jotka estävät parhaiden toimintamallien siirron suoraan ja jotka ovat myös hyvin tyypillisiä Suomen yliopistoille 5 : KTH on menestynyt vain keskinkertaisesti kansainvälisissä yliopistojen vertailuissa. Tähän vaikuttaa eniten yliopiston heikko kyky tarjota kansainvälistä huippukoulutusta, jota heikentävät heikko opetushenkilöstön lukumäärä opiskelijaa kohden sekä vähäinen määrä kansainvälisiä opiskelijoita. Heikko kansainvälisyys koulutuksessa heikentää myös edellytyksiä kansainväliselle tutkimusverkostoitumiselle. Parhaiden mallien yliopistoilla on vahva oma omaisuus, joka on usein sidottu maaomistukseen ja rakennuksiin. Tämä omaisuus tuottaa jatkuvasti tuloja, jotka mahdollistavat mittavienkin investointien teon ja edistävät yliopistojen taloudellista itsenäisyyttä. Kaikilla vertailun kohteena olleilla hyvien toimintamallien yliopistoilla oli mahdollisuus kerätä lukukausimaksuja vähintään EU:n ulkopuolelta tulevilta opiskelijoilta. Lukukausimaksut ovat yhä tärkeämpiä toiminnan rahoituslähteenä. Ruotsissa kustannukset tohtoriopiskelijan palkkaamiseksi ovat merkittävästi suuremmat kuin vertailun kohteina olleissa muissa yliopistoissa. Tutkimushenkilöstön palkkakustannuksilla on suora vaikutus yliopiston kykyyn houkutella teollisuusrahoitusta hankkeille. Teknisten tieteiden tutkimus oli vertailun kohteina olleissa maissa huomattavasti keskitetympää kuin Ruotsissa. Yhden alan huippututkimus on keskitetty yhteen yliopistoon tai saman alan yliopistot ovat muodostaneet keskenään kiinteitä kumppanuussuhteita. 2.2 Innovaatioiden kaupallistamisen eri vaiheet selvityksen viitekehys Kaupallistamisen prosessi on monivaiheinen ja koskee eri toimijoita. Kaupallistaminen voi myös edetä lukemattomia vaihtoehtoisia polkuja pitkin. Usein julkisen tutkimuksen tulosten kaupallistamisprosessissa erotellaan alkuvaiheessa vain kaksi vaihetta: tutkimus ja tätä seuraava teknologian siirto. Teknologian siirtomekanismeina listataan esimerkiksi yritys-tutkimusyhteistyö, lisensointi ja uusien yritysten perustaminen 6. Tutkimusvaihe sisältää kuitenkin jo ennen näitä valintoja monia vaiheita, joita on syytä tarkastella erikseen. Tuoreissa selvityksissä eri maissa on todettu, että kaupallistamisprosessin ymmärtämiseksi monivaiheista prosessia on syytä pilkkoa pienempiin osiin. Yksi esimerkki näistä vaiheista on esitetty kuvassa 2.1, johon on kopioitu Iso-Britanniassa pääomasijoittajien tekemässä selvityksessä käyttämä viitekehys yliopistoissa syntyvien uusien yritysten tukemisen tarkastelemiseksi. 4 Eri maissa ja erityisesti EU:n puitteissa tehdään jatkuvasti laajoja eri maita kattavia tiedonkeruita. Esimerkkinä voi mainita European Investment Fund:in tuoreen loppuraportin teknologiasiirtotoiminnasta Euroopassa verrattuna Yhdysvaltoihin, Israeliin ja Kanadaan (EIF, 2005). 5 Vinnova (2005). Vertailun kohteena olivat seuraavat yliopistot: Delft, Twente, Surrey, Cambridge, MIT, Tufts, Zurich ja Lausanne. 6 Ks. esim. EIF (2005). 4

17 Where University/ Reseach institute/ Laboratory University/ Project Project/Company Company What Research Proof of market & technology Market & technology development Product & business development Exploration of idea Technology creation First customer/ partner contacts Technology proof of concept First customer/ partners Product demonstrator/ preclinical trials - Grow customer base/ license agreements Product sales/ clinical trials Milestone options Yes/No Licence Spin-out Re-think Expand Re-think Funding source Government Government (PoC grants) University Research institute Laboratory Angels Venture capital Government (SBIR) Government (R&D grants) Industrial partner Venture capital Customers Industrial partner Government (SBIR) Banks Funding type Research grant Proof of concept grant Grant and equity Equity and debt Kuva 2.1. Kaupallistamisprosessin eri vaiheita 7. Kaupallistamisprosessien haasteiden jäsentämiseksi tässä selvityksessä tarkastellaan yksittäisen idean jalostumista aihiosta kaupallistetuksi innovaatioksi neljässä eri vaiheessa. Vaihe 1: Aihioiden syntyminen. Tutkimuksen tuloksena syntyy aihioita ja ideoita joko tiedostaen tai tiedostamatta. Tieteenala vaikuttaa merkittävällä tavalla aihioiden syntymisen todennäköisyyteen. Tässä vaiheessa aihioita ei ole vielä tunnistettu hyödyntämisen kannalta potentiaalisiksi ja niiden keksinnöllisyyttä ei ole arvioitu. Nykyisen innovaatiotutkimuksen mukaan perustutkimuksen ja soveltavan tutkimuksen ero innovaatiotoiminnan kannalta on vaikeasti identifioitavissa 8. Innovaatioaihioita ja -ideoita syntyy kaikentyyppisestä tutkimuksesta. Vaihe 2: Potentiaalisten innovaatioiden tunnistaminen ja arviointi. Jossakin vaiheessa idea tunnistetaan kaupallisen hyödyntämisen kannalta potentiaaliseksi ja se otetaan tarkemman arvioinnin kohteeksi. Kilpaillun tutkimusrahoituksen määrän lisäännyttyä vaatimukset hyödyntämisen mahdollisimman laajasta pohdinnasta jo tutkimusrahoitusta haettaessa ovat samanaikaisesti vahvistuneet. Ideoita otetaan arvioitavaksi yhä aikaisemmin, mutta tunnistamisprosessi ei ole vielä kehittynyt systemaattiseksi ja tulokselliseksi. Tunnistamisen jälkeen on nopeasti myös käynnistettävä potentiaalisten innovaatioiden suojaaminen patentoiden tai muin keinoin. Vaihe 3: Potentiaalisten innovaatioiden jatkokehitys ja kaupallistamistavan valinta. Potentiaalisiksi tunnistetut ja arvioidut ideat eivät useinkaan ole vielä valmiita kaupallistettaviksi vaan vaativat jatkokehitystä. Jatkokehitys on ymmärretty tässä selvityksessä teknistä validointia laajemmin, ja se voi koskea markkina-analyysien tekemistä, suojaamista, teknologista jatkokehitystä, testaamista tai muita toimia, jotka on tehtävä ennen keksinnön siirtymistä yritykselle. Vaiheen viimeinen osio on itse kaupallistamistavan valinta. Jatkokehityksen toimet tuottavat tietoa, jonka perusteella voidaan tehdä perusteltu päätös parhaan kaupallistamistavan valitsemiseksi. Vaihe 4: Kaupallistamistapa. Varsinainen kaupallistaminen voi tapahtua monin tavoin. Lisensiointi, yritysperustanta ja omistusoikeuden siirto ovat tapoja, joiden kautta potentiaalisiksi arvioidut ja tarvittaessa jatkokehitetyt innovaatiot siirtyvät markkinoille. Nämä vaiheet jäsentävät selvityksen havaintojen tekemistä sekä johtopäätösten ja kehittämisehdotusten laadintaa. Käytännön innovaatiotoiminnassa nämä vaiheet eivät kuitenkaan seuraa toisiaan täsmällisessä järjestyksessä lineaarisesti. Vuorovaikutteinen näkemys innovaatioista korostaa monimuotoisia ja monisuuntaisia innovaatioprosesseja. Esimerkiksi markkinoiden tarpeiden tunnistaminen voi synnyttää kysyntälähtöisiä uusia ideoita tutkimukselle ja toisinaan idean kaupallistamispolku on valittu jo ennen idean jatkokehitystä. 7 BVCA (2005) 8 Stokes (1997), Miettinen ym. (1999), Palmberg (2003) 5

18 Kaupallistamistapa Aihioiden syntyminen Jatkokehitys ja kaupallistamistavan valinta Potentiaalisten innovaatioiden tunnistaminen ja arviointi Kuva 2.2. Selvityksessä viitekehyksenä käytetyt kaupallistamisprosessin neljä vaihetta. 2.3 Selvityksen toteutus Selvitys toteutettiin neljässä vaiheessa elokuusta 2005 tammikuuhun 2006 välisenä aikana. Ensimmäiseksi suoritettiin katsaus aihetta koskevaan tausta-aineistoon ja kirjallisuuteen. Ensisijaisessa asemassa ovat olleet kotimaiset selvitykset ja tutkimukset julkisen tutkimuksen tulosten kaupallistamisesta. Tähän sisältyy myös valikoitu katsaus siihen laajaan ulkomaiseen aineistoon, joka käsittelee aihetta. Toisessa vaiheessa järjestettiin kolme asiantuntijatyöpajaa ajankohtaisten näkemysten keräämiseksi tutkimuksen kaupallistamista koskevista haasteista ja ongelmakohdista. Työpajoihin osallistui kaikkiaan 34 eri tahon edustajaa, joiden jakautuminen taustaorganisaatioiden mukaan on esitetty kuvassa 2.3. Aineistoa täydennettiin tämän jälkeen yliopistojen (sekä kapeasti myös tutkimuslaitosten ja ammattikorkeakoulujen) johdon ja menestyneiden tutkimusryhmien vetäjien puhelinhaastatteluilla (22 kpl). Aineiston perusteella muodostettuja alustavia johtopäätöksiä käsiteltiin kahdessa keskustelutilaisuudessa. Kaikki työpajoihin ja keskustelutilaisuuksiin osallistuneet on lueteltu liitteessä 1. Selvitystä on ohjannut ohjausryhmä, johon kuuluivat Heli Kukko (Tekes), Helena Laine (Tekes), Aila Maijanen (Tekes), Erja Heikkinen (OPM), Anu Nokso-Koivisto (Sitra) ja Taina Saksa (Helsingin yliopisto). Selvityksen rinnalla on samanaikaisesti ollut käynnissä useita samaa aihetta sivuavia hankkeita Suomessa ja ulkomailla, joihin on oltu yhteydessä työn edetessä. Erityisesti on hyödynnetty samaan aikaan käynnissä ollutta Tekesin TULI-toiminnan arviointia 9. Osana tätä arviointia on esimerkiksi tehty kansainvälisten toimintamallien vertailua. Arvioinnin toteuttajat ovat osallistuneet myös tämän selvityksen tekoon. Pk-yritys (alle 250 työntekijää) 9 Suuryritys 2 Tutkija 3 Korkeakoulun/ tutkimuslaitoksen johto 3 Korkeakoulun/tutkimuslaitoksen tutkimus-/innovaatiopalvelut Välittäjäorganisaatio (teknologiakeskus tms.) 8 8 Rahoittaja (Tekes, Suomen Akatemia tms.) 4 Kuva 2.3. Työpajoihin osallistuneiden tausta. 9 Valovirta ym. (2006). 6

19 3 Toimintaympäristö nyt ja tulevaisuudessa 3.1 Innovaatiopolitiikan tavoitteet ja haasteet Tutkimustulosten kaupallistaminen on noussut viime vuosina agendalle eurooppalaisessa innovaatiopoliittisessa keskustelussa lukuisissa maissa. Taustalla on paradoksaalisena näyttäytyvä tilanne, jossa monet tutkimus- ja kehittämistoimintaan merkittävän osan kansantuotteestaan käyttävät maat erityisesti Suomi ja Ruotsi eivät kuitenkaan ole niin tuloksellisia, kun tarkastellaan innovaatiotoiminnan taloudellista tuloksellisuutta sekä talouden tuottavuutta kuvaavia mittareita. Ongelma on eurooppalainen. Esimerkiksi patenttien määrässä mitattuna Eurooppaa jää selkeästi jälkeen Yhdysvaltoja. (Euroopassa on 170 patenttia miljoonaa asukasta kohden, kun vastaava luku Yhdysvalloissa on 400). 10 Yhtenä syynä innovaatiotoiminnan heikkoon tuloksellisuuteen vaikuttavana tekijänä on nähty tutkimustulosten kaupallistamisen toimintatavat ja palvelut. Ne eivät toimi riittävän hyvin. Euroopan unioni on ottanut tilanteen huomioon Lissabonin strategian toteutuksessa ja käynnistänyt toimenpiteitä tutkimustulosten kaupallisen hyödyntämisen edistämiseksi. Samaan aikaan useat Euroopan maat ovat laatineet kansallisia innovaatiopoliittisia linjauksia, joihin on sisältynyt tutkimuksen kaupallista hyödyntämistä koskevia tavoitteenasetteluja ja niitä toteuttavia ohjelmia sekä toimenpiteitä 11. Yksi määrätietoisen aktiivinen maa on esimerkiksi ollut Iso-Britannia, jonka viime vuosien politiikkatoimenpiteitä tutkimustulosten kaupallistamisen edistämiseksi on kuvattu laatikossa 3.1. Yleisesti eri maissa on myös noussut aktiivisemman keskustelun kohteeksi yliopistojen nk. kolmas tehtävä 12. Laatikko 3.1. Iso-Britannian innovaatiopolitiikan linjauksia ja toimenpiteitä tutkimustulosten kaupallistamisen edistämiseksi 13. Iso-Britannissa on panostettu voimakkaasti viime vuosina julkisin varoin rahoitetun tutkimuksen tulosten kaupallistamiseen. Hallitus käynnisti vuonna 1999 ohjelman, jonka tarkoituksena oli kannustaa englantilaisia yliopistoja kehittämään tutkimustulosten kaupallistamiseen liittyvää siemenrahoitusta, palveluja ja menettelytapoja. 25 miljoonan punnan panostus houkutteli rinnalleen 40 miljoonaa puntaa lisäsijoituksia muista lähteistä, lähinnä säätiöiltä. Tarkoituksena oli katalysoida teknologiansiirtoon ja kaupallistamiseen liittyvien palveluiden kehittymistä. Edistyneimmissä yliopistoissa ne olivat jo toki varsin pitkälle kehittyneitä, mutta valtaosalla hajanaisia. Vuosina rahoitetun Higher Education Investment Fund 2 -ohjelman rahoitus kattaa palveluiden kehittämisen, mutta edellyttää että perustettaville palveluille on laadittu liiketoimintasuunnitelma. Rahoitus jaetaan yliopistojen tai yliopistokonsortioiden hakemusten perusteella. Arvioinnin tulokset käsitellään kansallisessa johtoryhmässä, joka tekee suositukset rahoitettavista projekteista. Hallitus asetti alun perin tavoitteeksi toiminnan saattamisen kannattavaksi palveluiden ja lisenssien myynnistä saatavilla tuloilla viiden vuoden kuluessa. Viimeisimpien tietojen mukaan julkista rahoitusta oltaisiin jatkamassa kuitenkin vielä uudelle kaksivuotiselle ohjelmakaudelle. 10 Communication from the Commission: Science and technology, the key to Europe s future Guidelines for future European Union policy to support research. Com (2004) Eri maiden reaktioista ja toimenpiteistä löytyy kuvauksia esimerkiksi European Investment Fundin tekemästä selvityksetsä, EIF(2005). 12 Aiheesta käydään myös akateemista keskustelua ja pohdintaa siitä, miten yliopistolaitos kehittyy sen saadessa tulevaisuudessa yhä enemmän itsenäisyyttä samalla, kun sen riippuvuus muista toimijoista kasvaa. Ks. esim. Vinnova (2005). 13 Ohjelma koskee vain Englantia. Skotlannissa on tehty erilaisia ratkaisuja tutkimustulosten kaupallistamiseen liittyen 7

20 Suomessa kansallisen innovaatiopolitiikan harjoittamisessa 1980-luvulta alkaen erityisesti Tekesin asemaa, roolia ja tehtävää on vahvistettu luvun aikana kansallisen innovaatiopolitiikan rinnalla alettiin vahvistaa aluelähtöistä osaamiseen perustuvaa alueiden ja elinkeinojen kehittämistä sekä innovaatiotoimintaa, jota on toteutettu ohjelmaperusteisesti (osaamiskeskusohjelma) välittäjä- ja kehittäjäorganisaatioiden kautta, erityisesti teknologiakeskuksilla on ollut tässä keskeinen rooli. Viimeisten vuosien aikana myös aluekeskusohjelman sisällä on vahvistettu alueellisen innovaatiotoiminnan kehittämisen painotuksia. Yliopistot ja ammattikorkeakoulut itse ovat 1990-luvulta lähtien kehittäneet tutkimuspalveluiden rinnalle myös innovaatiotoiminnan tukipalveluja. Näissä on kuitenkin edelleen merkittäviä organisaatiokohtaisia eroja. Suomessa valtion tiede- ja teknologianeuvosto on hiljattain käsitellyt julkisen tutkimuksen kaupallista hyödyntämistä koskevia kysymyksiä linjauksissaan julkisen tutkimusjärjestelmän rakenteellisesta kehittämisestä. Siinä todetaan, että korkeakouluilla tulee olla ajantasaiset, eri välittäjäorganisaatioiden tarjoamat mahdollisuudet huomioon ottavat, yritysyhteistyötä sekä teknologian ja tutkimustulosten siirtoa koskevat strategiat 14. Yliopistojen edellytyksiä pyritään vahvistamaan erityisesti laajentamalla immateriaalioikeuksien siirtomahdollisuutta yrityksille, joissa yliopistot ovat osakkeenomistajina mukana. Lisäksi välittäjäorganisaatioiden yhteistyön tiivistäminen esitetään keinona lisätä osaamisintensiivisyyttä elinkeinopolitiikassa. Tutkimustulosten kaupallisen hyödyntämisen edellytysten luomiseksi on myös tehty lainsäädännöllisiä muutoksia, joita on tarkemmin kuvattu luvussa 3.3. Kansalliset linjaukset ovat osaltaan heijastuneet myös Tekesin uudistettuihin strategisiin sisältölinjauksiin, joiden perusteella Tekes suuntaa uusia teknologiaohjelmia ja pitkäjänteisen tutkimuksen rahoitusta. Kansallisten linjausten ohella Tekesin strategisiin sisältölinjauksiin ovat merkittävästi myös vaikuttaneet mm. globaalit muutosvoimat sekä markkina- ja teknologiatrendit. Toiminta-ajatuksensa mukaisesti Tekes edistää teollisuuden ja palvelujen kehittymistä teknologian ja innovaatioiden keinoin. Tämä uudistaa elinkeinoja, kasvattaa jalostusarvoa, tuottavuutta ja vientiä ja siten luo työllisyyttä ja hyvinvointia. Elinkeinoelämän uudistaminen ja hyvinvoinnin vahvistaminen vaikuttavat Tekesin päämääriin ja toimintatapoihin, jotka puolestaan heijastuvat rahoitettavien teknologioiden ja ns. sovellusten painopistealueiden valinnassa. Sovellusten painopisteet kohdistuvat niiden mahdollisuuksien hyödyntämiseen, joita suomalaisella elinkeinoelämällä nähdään olevan globaalissa taloudessa, ja ne lähtevät markkinoiden tarpeista. Teknologioiden painopisteet puolestaan liittyvät niihin teknologia- ja osaamisalueisiin, joihin panostetaan uusien sovellusmahdollisuuksien luomiseksi. Ne puolestaan perustuvat mahdollistaviin teknologioihin. Teknologiapainopistealueiksi on Tekesin uudessa strategiassa valittu tieto- ja viestintäteknologia, bioteknologia, materiaaliteknologia ja nanoteknologia. Näihin kaikkiin kytkeytyy liiketoimintaosaamisen ja liiketoiminnan kehittäminen. Sovellusten painopistealueita ovat vahvoja klustereita uudistavat tuotteet ja liiketoimintamallit, ympäristö ja energia, terveys ja hyvinvointi, palvelut, turvallisuus sekä työ ja vapaa-aika. 15 Tekes toimii kauppa- ja teollisuusministeriön tulosohjauksessa ja on yksi merkittävä kansallisen innovaatiopolitiikan toteuttaja. Verkottuneen ja monimuotoisen innovaatiotoiminnan näkökulmasta katsottuna innovaatio- ja tiedepolitiikka ja niiden väliset rajapinnat ovat entisestään lähestyneet ja toisaalta hämärtyneet. Innovaatioaihioita ja innovaatioita syntyy riippumatta tutkimuksen rahoituspohjasta. Tutkijan näkökulmasta katsottuna itse tutkimustyön tekemiseen vaikuttaa vain vähän se, kuka tutkimusta rahoittaa Näin ollen innovaatiotoiminnan näkökulmasta tarkasteltuna olennaista ei ole se, onko tutkimusta rahoitettu tiede- tai innovaatiopoliittisin perustein. Opetusministeriön tulosohjaama Suomen Akatemia on ollut ensisijaisesti suomalaisen tiedepolitiikan toteuttaja, mutta myös sen toiminnassa innovaatiotoiminnan merkitys on korostumassa ja rahoittajayhteistyö Tekesin kanssa lisääntynyt. Suomen Akatemian voimassa olevissa strategisissa linjauksissa onkin kiinnitetty huomiota muun muassa luovien tutkimusympäristöjen tukemiseen ja vahvistamiseen sekä rahoittaja- ja tutkimusyhteistyön syventämiseen. Hyvän vaikuttavuuden saavuttamisen näkökulmasta Akatemia strategiansa mukaisesti tehostaa erityisesti tutkimusohjelmien tulosten hyödyntämistä. Toiminnan tehostamisessa keskeistä on immateriaalioikeuksia koskevan tiedon lisääminen. 16 Suomalaisen innovaatiotoiminnan tukijärjestelmää koskeneen vuonna 2003 toteutetun arvioinnin mukaan suomalainen tukijärjestelmä on ollut hyvin teknologiapainottunut. Arvioinnin johtopäätösten mukaan painopistettä tulisi siirtää teknologioiden kehittämisestä itse innovaatioiden tukemiseen ja toteuttavissa hankkeissa käyttäjänäkökulmaa tulisi vahvistaa. Vastaavasti yrittäjyyteen ja yrittäjyyden edellytysten parantamiseen tulisi kiinnittää arvioinnin mukaan entistä enemmän huomiota. 17 Tämänkaltaista uudistumista on selkeästi havaittavissa aiemmin kuvatuissa Tekesin uusissa sisältölinjauksissa. 14 Valtioneuvoston periaatepäätös Tekes ( 2005). 16 Suomen Akatemia (2003). 17 Georghiuou ym. (2003). 8

VTT:n arviointi Esitys julkistustilaisuudessa

VTT:n arviointi Esitys julkistustilaisuudessa VTT:n arviointi Esitys julkistustilaisuudessa 31.1.2019 Gaia Consulting Oy Mari Hjelt, Solveig Roschier, Tuomas Raivio, Susanna Sepponen, Diane Palmintera, Jenni Mikkola 31.1.2019 31/01/2019 2 Arvioinnin

Lisätiedot

Business Finland -tutkimusrahoituspalvelut alkaen TIEDOT TARKENTUVAT SYKSYN 2017 AIKANA

Business Finland -tutkimusrahoituspalvelut alkaen TIEDOT TARKENTUVAT SYKSYN 2017 AIKANA Business Finland -tutkimusrahoituspalvelut 1.1.2018 alkaen TIEDOT TARKENTUVAT SYKSYN 2017 AIKANA OECD:n maaraportti 2017: Suomen suurimpia haasteita on tutkimustulosten ja uusien ideoiden muuntaminen innovaatioiksi

Lisätiedot

Serve Palveluliiketoiminnan edelläkävijöille

Serve Palveluliiketoiminnan edelläkävijöille Serve Palveluliiketoiminnan edelläkävijöille Serve Tekesin ohjelma 2006 2013 Serve luotsaa suomalaista palveluosaamista kansainvälisessä kärjessä Palveluliiketoiminnan kehittäminen vahvistaa yritysten

Lisätiedot

Innovatiiviset julkiset hankinnat yritysten mahdollisuudet uuteen liiketoimintaan. Tuomas Lehtinen HSY Älykäs Vesi 12.5.2015

Innovatiiviset julkiset hankinnat yritysten mahdollisuudet uuteen liiketoimintaan. Tuomas Lehtinen HSY Älykäs Vesi 12.5.2015 Innovatiiviset julkiset hankinnat yritysten mahdollisuudet uuteen liiketoimintaan Tuomas Lehtinen HSY Älykäs Vesi 12.5.2015 Haasteet vesialalla Monet yritykset pieniä kansainvälisen kasvun kynnyksellä

Lisätiedot

Kärkihankerahoituksen informaatiotilaisuus Suomen Akatemia ja Tekes

Kärkihankerahoituksen informaatiotilaisuus Suomen Akatemia ja Tekes Kärkihankerahoituksen informaatiotilaisuus Suomen Akatemia ja Tekes Ilona Lundström Johtaja, verkostoyritykset ja tutkimus, Tekes Riitta Maijala Johtaja, temaattinen tutkimusrahoitus, Suomen Akatemia 1

Lisätiedot

Toimintatapamuutokset ja verkostot mahdollistajina. Kestävä yhdyskunta

Toimintatapamuutokset ja verkostot mahdollistajina. Kestävä yhdyskunta Toimintatapamuutokset ja verkostot mahdollistajina Kestävä yhdyskunta Tekesin ohjelma 2007 2012 Kestävä yhdyskunta Rakennus- ja kiinteistöalan kansantaloudellinen merkitys on suuri. Toimialalla on myös

Lisätiedot

Tekesin Green Growth -ohjelman rahoitus ja palvelut yrityksille

Tekesin Green Growth -ohjelman rahoitus ja palvelut yrityksille Tekesin Green Growth -ohjelman rahoitus ja palvelut yrityksille Tuomo Suortti 25.10.2011 DM Esityksen runko Vihreän kasvun palikat ja ohjelman tavoitteet Ohjelman kohderyhmät Sparrauskysymyksiä: Mistä

Lisätiedot

Kansainvälistä liiketoimintaa elintarvikkeista. Sapuska

Kansainvälistä liiketoimintaa elintarvikkeista. Sapuska Kansainvälistä liiketoimintaa elintarvikkeista Sapuska Tekesin ohjelma 2009 2012 Miksi Sapuska? Tekesin Sapuska Kansainvälistä liiketoimintaa elintarvikkeista -ohjelma on suunnattu Suomessa toimiville

Lisätiedot

Ammattikorkeakoulujen tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminta

Ammattikorkeakoulujen tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminta Ammattikorkeakoulujen tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminta Ammattikorkeakoulu on kansainvälisesti arvostettu, autonominen ja vastuullinen: osaajien kouluttaja alueellisen kilpailukyvyn rakentaja

Lisätiedot

INNOVAATIOEKOSYSTEEMIT ELINKEINOELÄMÄN JA TUTKIMUKSEN YHTEISTYÖN VAHVISTAJINA

INNOVAATIOEKOSYSTEEMIT ELINKEINOELÄMÄN JA TUTKIMUKSEN YHTEISTYÖN VAHVISTAJINA INNOVAATIOEKOSYSTEEMIT ELINKEINOELÄMÄN JA TUTKIMUKSEN YHTEISTYÖN VAHVISTAJINA KOKONAISHANKKEEN KOLME PÄÄTEHTÄVÄÄ Osakokonaisuuden yksi tavoitteena oli selvittää, miten korkeakoulujen ja tutkimuslaitosten

Lisätiedot

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Tekesin ohjelma 2012 2015 Julkiset hankinnat uudistamisen välineeksi Haluamme edistää uutta toimintakulttuuria, jossa palveluhankinnoissa

Lisätiedot

Korkeakoulujen ja elinkeinoelämän yhteistyön vahvistaminen hallitusohjelmassa

Korkeakoulujen ja elinkeinoelämän yhteistyön vahvistaminen hallitusohjelmassa Korkeakoulujen ja elinkeinoelämän yhteistyön vahvistaminen hallitusohjelmassa Pirjo Kutinlahti ETIIKAN PÄIVÄ 2017: TUTKIMUS JA YRITYSYHTEISTYÖ 15.3.2017, Tieteiden talo, Helsinki KÄRKIHANKE 5: VAHVISTETAAN

Lisätiedot

Osaamisen ja koulutuksen kärkihanke 5: Vahvistetaan korkeakoulujen ja elinkeinoelämän yhteistyötä innovaatioiden kaupallistamiseksi

Osaamisen ja koulutuksen kärkihanke 5: Vahvistetaan korkeakoulujen ja elinkeinoelämän yhteistyötä innovaatioiden kaupallistamiseksi Osaamisen ja koulutuksen kärkihanke 5: Vahvistetaan korkeakoulujen ja elinkeinoelämän yhteistyötä innovaatioiden kaupallistamiseksi 15.3.2018 Opetusneuvos Petteri Kauppinen yhteistyötä innovaatioiden kaupallistamiseksi

Lisätiedot

Tekes on innovaatiorahoittaja, joka kannustaa yrityksiä haasteelliseen tutkimus- ja kehitystoimintaan

Tekes on innovaatiorahoittaja, joka kannustaa yrityksiä haasteelliseen tutkimus- ja kehitystoimintaan Tekes lyhyesti Mitä Tekes tekee? Tekes on innovaatiorahoittaja, joka kannustaa yrityksiä haasteelliseen tutkimus- ja kehitystoimintaan Tekes hyväksyy korkeampia riskejä kuin yksityiset rahoittajat rahoittaa

Lisätiedot

INNOVAATIOPOLITIIKAN MUUTOSTRENDIT MIKSI JA MITEN? Johtaja Timo Kekkonen, Innovaatioympäristö ja osaaminen, Elinkeinoelämän Keskusliitto EK

INNOVAATIOPOLITIIKAN MUUTOSTRENDIT MIKSI JA MITEN? Johtaja Timo Kekkonen, Innovaatioympäristö ja osaaminen, Elinkeinoelämän Keskusliitto EK INNOVAATIOPOLITIIKAN MUUTOSTRENDIT MIKSI JA MITEN? Johtaja Timo Kekkonen, Innovaatioympäristö ja osaaminen, Elinkeinoelämän Keskusliitto EK Mikä on innovaatio innovaatiostrategia innovaatiopolitiikka???

Lisätiedot

Tekesin innovaatiorahoitus tutkimusorganisaatioille 2013. visioita, osaamista ja mahdollisuuksia tutkimuksen keinoin

Tekesin innovaatiorahoitus tutkimusorganisaatioille 2013. visioita, osaamista ja mahdollisuuksia tutkimuksen keinoin Tekesin innovaatiorahoitus tutkimusorganisaatioille 2013 visioita, osaamista ja mahdollisuuksia tutkimuksen keinoin Kaupallisesti tai yhteiskunnallisesti uudella tavalla hyödynnettävä tieto ja osaaminen

Lisätiedot

MKA/JoS/JTa. Opetus- ja kulttuuriministeriö PL 29 00023 Valtioneuvosto kirjaamo@minedu.fi

MKA/JoS/JTa. Opetus- ja kulttuuriministeriö PL 29 00023 Valtioneuvosto kirjaamo@minedu.fi Lausunto 1 (3) 13.2.2014 MKA/JoS/JTa Opetus- ja kulttuuriministeriö PL 29 00023 Valtioneuvosto kirjaamo@minedu.fi Lausuntopyyntö OKM/3/010/2014 Luonnos hallituksen esitykseksi laiksi suomen akatemiasta

Lisätiedot

Tekes innovaatiorahoittajana. Johtaja Reijo Kangas Tekes 7.4.2014

Tekes innovaatiorahoittajana. Johtaja Reijo Kangas Tekes 7.4.2014 Tekes innovaatiorahoittajana Johtaja Reijo Kangas Tekes 7.4.2014 Rahoitamme sellaisten innovaatioiden kehittämistä, jotka tähtäävät kasvun ja uuden liiketoiminnan luomiseen Yritysten kehitysprojektit Tutkimusorganisaatioiden

Lisätiedot

Seuraavat askeleet Yliopistolakiuudistuksen vaikutusarvioinnin tulokset julkistusseminaari Ylijohtaja Tapio Kosunen

Seuraavat askeleet Yliopistolakiuudistuksen vaikutusarvioinnin tulokset julkistusseminaari Ylijohtaja Tapio Kosunen Seuraavat askeleet Yliopistolakiuudistuksen vaikutusarvioinnin tulokset julkistusseminaari 15.9.2016 Ylijohtaja Tapio Kosunen Mitä arvioinnin jälkeen? Opetus- ja kulttuuriministeriö antaa tämän vuoden

Lisätiedot

Tekes on innovaatiorahoittaja

Tekes on innovaatiorahoittaja DM 450969 01-2017 Tekes on innovaatiorahoittaja Yleisesittely 2017 Antti Salminen, Asiantuntija 30.3.2017 DM 450969 04-2014 Mitä Tekes tekee? Tekes on innovaatiorahoittaja, joka kannustaa yrityksiä haasteelliseen

Lisätiedot

Kokeile Uudistu Kansainvälisty Kasva

Kokeile Uudistu Kansainvälisty Kasva Tekesin rahoitus Kokeile Uudistu Kansainvälisty Kasva Tekesin rahoitus Tekesin rahoitus Rahoitamme yritysten kehitysprojekteja, jotka tähtäävät kasvuun ja liiketoiminnan uudistamiseen tai työelämän kehittämiseen.

Lisätiedot

VAIKUTTAVAA TUTKIMUSTA kokeiluehdotuksia vaikuttavuuden ja kaupallistamisen edistämiseksi

VAIKUTTAVAA TUTKIMUSTA kokeiluehdotuksia vaikuttavuuden ja kaupallistamisen edistämiseksi VAIKUTTAVAA TUTKIMUSTA kokeiluehdotuksia vaikuttavuuden ja kaupallistamisen edistämiseksi Tutkimusprofessori emeritus, johtaja Antti Hautamäki itutka-hanke Yliopistojen tutkimuksen vaikuttavuus Suomen

Lisätiedot

Tekesin tutkimushaut 2012

Tekesin tutkimushaut 2012 Tekesin tutkimushaut 2012 Marko Heikkinen, Tekes 01-2012 Sisältö Julkisen tutkimuksen rahoitus uudistuu Tutkimusrahoituksen projektityypit 2012 lukien Rahoituksen hakeminen 2012 Linkit lisätietoihin Julkisen

Lisätiedot

TULI. TULI rahoituksella tutkimuksesta liiketoimintaa. Ideasta liiketoiminnaksi 11.10.2011, Turku Harri Ojansuu, V-S ELY -keskus, Tekes

TULI. TULI rahoituksella tutkimuksesta liiketoimintaa. Ideasta liiketoiminnaksi 11.10.2011, Turku Harri Ojansuu, V-S ELY -keskus, Tekes TULI TULI rahoituksella tutkimuksesta liiketoimintaa Ideasta liiketoiminnaksi 11.10.2011, Turku Harri Ojansuu, V-S ELY -keskus, Tekes TULI Tutkimuksesta liiketoimintaa Tutkijoille, tutkijayhteistöille

Lisätiedot

Ajankohtaista Tekesistä ja Business Finlandista. Aki Parviainen

Ajankohtaista Tekesistä ja Business Finlandista. Aki Parviainen Ajankohtaista Tekesistä ja Business Finlandista Aki Parviainen 7.11.2017 Business Finland 1.1.2018 alkaen Finpro ja Tekes yhdistyvät uudeksi Business Finland -organisaatioksi. Saman katon alla kaikki innovaatiotoiminnan,

Lisätiedot

Näkökulma: VTT:n rooli innovaatiojärjestelmässä VTT on suuri osaamiskeskittymien verkko ja (strateginen) kansallinen (ja kansainvälinen) toimija Suome

Näkökulma: VTT:n rooli innovaatiojärjestelmässä VTT on suuri osaamiskeskittymien verkko ja (strateginen) kansallinen (ja kansainvälinen) toimija Suome VTT:n rooli innovaatiojärjestelmässä VTT:n strateginen ja toiminnallinen arviointi Päätösseminaari 27.9.2010 Ilkka Turunen Pääsihteeri Tutkimus- ja innovaationeuvosto t 1 Näkökulma: VTT:n rooli innovaatiojärjestelmässä

Lisätiedot

SHOK - Strategisen huippuosaamisen keskittymät

SHOK - Strategisen huippuosaamisen keskittymät SHOK - Strategisen huippuosaamisen keskittymät Innovaatioyhteistyöstä maailmanluokan läpimurtoja Tiede Hyvinvointi Strategia Huippuosaaminen Yhteistyö Kehitys Kasvu Talous innovaatiot Tulevaisuus Tutkimus

Lisätiedot

Green Growth - Tie kestävään talouteen

Green Growth - Tie kestävään talouteen Green Growth - Tie kestävään talouteen 2011-2015 Ohjelman päällikkö Tuomo Suortti 7.6.2011, HTC Ruoholahti Ohjelman kesto: 2011 2015 Ohjelman laajuus: 79 miljoonaa euroa Lisätietoja: www.tekes.fi/ohjelmat/kestavatalous

Lisätiedot

Tekesin strategia. Innovaatiotoiminnasta eväitä ihmisten, yritysten, ympäristön ja yhteiskunnan hyvinvointiin

Tekesin strategia. Innovaatiotoiminnasta eväitä ihmisten, yritysten, ympäristön ja yhteiskunnan hyvinvointiin Tekesin strategia Innovaatiotoiminnasta eväitä ihmisten, yritysten, ympäristön ja yhteiskunnan hyvinvointiin Toiminta-ajatus Tekes edistää teollisuuden ja palvelujen kehittymistä teknologian ja innovaatioiden

Lisätiedot

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa Tekesin ohjelma 2012 2015 Rahoitusta muutoksentekijöille Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa -ohjelmalle on asetettu kolme päätavoitetta,

Lisätiedot

Ajankohtaista Suomen Akatemiasta

Ajankohtaista Suomen Akatemiasta Ajankohtaista Suomen Akatemiasta Heikki Mannila 12.8.2015 1 Julkisen rahoituksen arvioidut rahavirrat 2015 900? Ammattikorkeakoulut Opetus- ja kulttuuriministeriö 270+55 Suomen Akatemia 1900 50 Yliopistot

Lisätiedot

TUTKIMUSINFRASTRUKTUURIHAKU FIRI 2010. Riitta Mustonen

TUTKIMUSINFRASTRUKTUURIHAKU FIRI 2010. Riitta Mustonen TUTKIMUSINFRASTRUKTUURIHAKU FIRI 2010 Riitta Mustonen 1 12.5.2010 FIRI 2010 -haun tutkimus- ja innovaatiopoliittiset perusteet Osa kansallista ja kansainvälistä tutkimus- ja innovaatiopolitiikkaa; tutkijat

Lisätiedot

BUSINESS FINLAND KUMPPANINA SUURILLE YRITYKSILLE

BUSINESS FINLAND KUMPPANINA SUURILLE YRITYKSILLE BUSINESS FINLAND KUMPPANINA SUURILLE YRITYKSILLE 3.1.2019 STRATEGINEN TAVOITE SUOMEA VARTEN Käynnistämme uutta kestävää kasvua innovoinnin ja kansainvälisen yhteistyön kautta 1 2 Yritysten globaali kasvu

Lisätiedot

Torstai Mikkeli

Torstai Mikkeli Torstai 14.2.2013 Mikkeli OSUVA (2012 2014) - Osallistuva innovaatiotoiminta ja sen johtamista edistävät tekijät sosiaali- ja terveydenhuollossa. hanke tutkii minkälaisilla innovaatiojohtamisen toimintatavoilla

Lisätiedot

Korjausrakentamisen palveluja ja teollista toimintaa

Korjausrakentamisen palveluja ja teollista toimintaa Miten julkiset hankinnat voivat tukea rakentamisen cleantechratkaisuja? Motiva / Tekes seminaari 10.2.2015 Korjausrakentamisen palveluja ja teollista toimintaa Tekesin Rakennettu ympäristö ja Huippuostajat

Lisätiedot

Käyttäjälähtöinen yhdistetty todellisuus

Käyttäjälähtöinen yhdistetty todellisuus Strateginen tutkimusavaus Käyttäjälähtöinen yhdistetty todellisuus Keskustelutilaisuus Tekesissä 21.8.2012 Eero Silvennoinen Yksikön johtaja, TkT Käyttäjälähtöinen yhdistetty todellisuus Keskustelutilaisuus

Lisätiedot

Tutkimuksen rahoitus valtion talousarviossa 2017

Tutkimuksen rahoitus valtion talousarviossa 2017 Tutkimuksen rahoitus valtion talousarviossa 2017 Heikki Mannila 4.10.2016 1 Jäsentely Rahoituksen kokonaisuudesta Akatemian rahoitus Kilpaillun tutkimusrahoituksen ominaisuuksia Tieteen eri roolit ja tutkimuksen

Lisätiedot

Botniastrategia. Arvostettu aikuiskoulutus. Korkea teknologia. Nuorekas. Vahva pedagoginen osaaminen. Mikro- ja pk-yrittäjyys. Tutkimus ja innovaatiot

Botniastrategia. Arvostettu aikuiskoulutus. Korkea teknologia. Nuorekas. Vahva pedagoginen osaaminen. Mikro- ja pk-yrittäjyys. Tutkimus ja innovaatiot 2015 Botniastrategia Kansainvälinen Nuorekas Vahva pedagoginen osaaminen Korkea teknologia Toiminnallinen yhteistyö Mikro- ja pk-yrittäjyys Vaikuttavuus Arvostettu aikuiskoulutus Tutkimus ja innovaatiot

Lisätiedot

Vapaa-ajan palvelujen kehittäminen yhteistyössä Tekesin kanssa

Vapaa-ajan palvelujen kehittäminen yhteistyössä Tekesin kanssa Vapaa-ajan palvelujen kehittäminen yhteistyössä Tekesin kanssa Polina Kiviniemi Vapaa-ajan palvelut ohjelma / FCG Finnish Consulting Group Oy Etelä-Karjalan matkailun kehittämispäivä 12.10.2010 Imatra

Lisätiedot

Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2007-2013

Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2007-2013 Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2007-2013 Ohjelman hallinto, verkostoituminen ja viestintä Reijo Keränen 22.1.2013 Aluksi Esitys keskittyy ohjelman hallintoon ml. verkostot ja viestintä Taustalla

Lisätiedot

Tekesin innovaatiorahoitus

Tekesin innovaatiorahoitus Tekesin innovaatiorahoitus Kaupallisesti tai yhteiskunnallisesti uudella tavalla hyödynnettävä tieto ja osaaminen Innovatiiviset liiketoimintakonseptit Innovaatio? Tuoteinnovaatiot Palveluinnovaatiot Prosessi-

Lisätiedot

Tekesin rooli ammattikorkeakoulujen tkirahoituksessa

Tekesin rooli ammattikorkeakoulujen tkirahoituksessa Enemmän irti innovaatiopolitiikasta - Ammattikorkeakoulujen osaaminen täysmittaiseen käyttöön Eduskunta 22.2.12 Tekesin rooli ammattikorkeakoulujen tkirahoituksessa Eero Silvennoinen Yksikön johtaja, TkT

Lisätiedot

Korjausrakentaminen teeman tulosseminaari

Korjausrakentaminen teeman tulosseminaari Rakennettu ympäristö ohjelman tulosseminaari Finlandiatalo Korjausrakentaminen teeman tulosseminaari 27.1.2015 Tekesin Rakennettu ympäristö ohjelma 2009-2014 Tekes Innovaatiorahoituskeskus Ohjelmapäällikkö

Lisätiedot

Kommentteja FinELibin strategiaan

Kommentteja FinELibin strategiaan 24.11.2011 Kommentteja FinELibin strategiaan 2012 2015 http://www.kansalliskirjasto.fi/attachments/5l4xoyz0b/62qj3tbul/files/currentfile/finelib_strategia_2012 2015.pdf Yleistä strategiasta Tiivis esitysmuoto

Lisätiedot

BUSINESS FINLAND KUMPPANINA SUURILLE YRITYKSILLE 2018

BUSINESS FINLAND KUMPPANINA SUURILLE YRITYKSILLE 2018 BUSINESS FINLAND KUMPPANINA SUURILLE YRITYKSILLE 2018 BUSINESS FINLANDIN TAVOITTEET Luomme mahdollisuuksia globaaliin kasvuun: 1 2 3 4 edistämällä asiakkaiden uudistumista tukemalla nousevia liiketoimintaekosysteemejä

Lisätiedot

CLEANTECH-INNOVAATIOIDEN KAUPALLISTAMINEN EAKR-HANKE A30069

CLEANTECH-INNOVAATIOIDEN KAUPALLISTAMINEN EAKR-HANKE A30069 INNOVAATIOPUTKESTA YRITYSTOIMINTAA CLEANTECH-INNOVAATIOIDEN KAUPALLISTAMINEN EAKR-HANKE A30069 INNOVAATIOPUTKESTA YRITYSTOIMINTAA Cleantech-innovaatioiden kaupallistaminen Antti Herlevi Loppuseminaari

Lisätiedot

Supporting the contribution of higher education institutions to regional development: Case Jyväskylä region

Supporting the contribution of higher education institutions to regional development: Case Jyväskylä region KESKIMAA 90 VUOTTA Supporting the contribution of higher education institutions to regional development: Case Jyväskylä region OECD/IMHE 2006 ESITYKSEN RAKENNE 1. Hankkeen tarkoitus ja toteutus 2. OECD:n

Lisätiedot

TKI-toiminnan laadunhallinta auditointiraporttien ( ) pohjalta

TKI-toiminnan laadunhallinta auditointiraporttien ( ) pohjalta TKI-toiminnan laadunhallinta auditointiraporttien (2012-2018) pohjalta Mira Huusko mira.huusko@karvi.fi 31.10.2018 Korkeakoulujen laatujärjestelmien seuranta- ja kehittämisseminaari Esityksen sisältö Tutkimuksen

Lisätiedot

Osallistujien näkemykset tutkimushaun kehittämiseksi ja tutkimusten vaikuttavuuden parantamiseksi

Osallistujien näkemykset tutkimushaun kehittämiseksi ja tutkimusten vaikuttavuuden parantamiseksi Osallistujien näkemykset tutkimushaun kehittämiseksi ja tutkimusten vaikuttavuuden parantamiseksi Digitaalinen liiketoiminta -tutkimustyöpaja! 29.4.2015, klo 12:00-16:30 Messukeskus Näkemykseni tutkimushaun

Lisätiedot

Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa

Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Tekesin ohjelma (2008) 2012 2015 Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Ohjelman tavoitteena on uudistaa sosiaali- ja terveyspalveluita innovaatiotoiminnan

Lisätiedot

Projektien rahoitus.

Projektien rahoitus. Projektien rahoitus Mika.Lautanala@tekes.fi Miten mukaan?? Aiheita Rakennuksen elinkaarenaikainen tiedonhallinta Organisaatioiden välinen tiedonhallinta -IFC Kansainvälisyys Yhteys ohjelmapäällikköön Arto

Lisätiedot

Malleja valinnanvapauden lisäämiseksi

Malleja valinnanvapauden lisäämiseksi Malleja valinnanvapauden lisäämiseksi VAHVAT VANHUSNEUVOSTO ääni kuuluviin ja osaaminen näkyväksi Tampere projektijohtaja Mari Patronen Tampereen hankkeet 1. Asiakas- ja palveluohjaus 2. Henkilökohtainen

Lisätiedot

Infra-alan innovaatiojärjestelmän. kehittäminen

Infra-alan innovaatiojärjestelmän. kehittäminen Infra-alan innovaatiojärjestelmän kehittäminen Infra-alan innovaatiojärjestelmä Hankkeen organisointi ja aikataulu hankkeen avainhenkilöt DI Lauri Merikallio (Tieliikelaitos) KTM Mari-Anna Vallas (Tieliikelaitos)

Lisätiedot

Mikä on avoimen tuotteen hallintamalli perustiedot ja taustoitus. Jukka Kääriäinen, Tapio Matinmikko, Raija Kuusela 22.4.2015 Jukka.kaariainen@vtt.

Mikä on avoimen tuotteen hallintamalli perustiedot ja taustoitus. Jukka Kääriäinen, Tapio Matinmikko, Raija Kuusela 22.4.2015 Jukka.kaariainen@vtt. Mikä on avoimen tuotteen hallintamalli perustiedot ja taustoitus Jukka Kääriäinen, Tapio Matinmikko, Raija Kuusela 22.4.2015 Jukka.kaariainen@vtt.fi Avoimen tuotteenhallinta Esityksen sisältö Mitä on tuotteenhallinta?

Lisätiedot

Innovaatioiden syntymisen ja käytön edistäminen maaseudulla selvitys innovaatiotoiminnasta Manner Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa

Innovaatioiden syntymisen ja käytön edistäminen maaseudulla selvitys innovaatiotoiminnasta Manner Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa Innovaatioiden syntymisen ja käytön edistäminen maaseudulla selvitys innovaatiotoiminnasta Manner Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa Sanna Ahvenharju Gaia Consulting Oy Kasvua ja Innovaatioita seminaari

Lisätiedot

Ideasta innovaatioksi. Panu Kuosmanen Aalto-yliopisto, Innovaatiopalvelut

Ideasta innovaatioksi. Panu Kuosmanen Aalto-yliopisto, Innovaatiopalvelut Ideasta innovaatioksi Panu Kuosmanen Aalto-yliopisto, Innovaatiopalvelut Esittelyä Teknologiansiirtopäällikkö ja johtava innovaatioasiantuntija, Aalto-yliopisto, 2010 IPR Specialist, Outotec Oyj, 2008

Lisätiedot

Lippulaiva: Hyvä hakemus. Keskustelua, kysymyksiä ja vastauksia

Lippulaiva: Hyvä hakemus. Keskustelua, kysymyksiä ja vastauksia Lippulaiva: Hyvä hakemus Keskustelua, kysymyksiä ja vastauksia Maiju Gyran 28.8.2017 1 SUOMEN AKATEMIA 2016 TIETEEN PARHAAKSI Lippulaivaohjelma Lippulaivat ovat osaamiskeskittymiä, joissa toteutuu - Korkeatasoinen

Lisätiedot

Akatemian rahoitusinstrumentit

Akatemian rahoitusinstrumentit Akatemian rahoitusinstrumentit Ohjelmapäällikkö Mikko Ylikangas, 10.6.2010 1 14.6.2010 Suomen Akatemian tehtävät Edistää tieteellistä tutkimusta ja sen hyödyntämistä Kehittää kansainvälistä tieteellistä

Lisätiedot

Osaamiskeskusohjelman lisäarvo innovaatioyhteisöille ja toiminnalle kirjamme havainnot ja lopputulemat

Osaamiskeskusohjelman lisäarvo innovaatioyhteisöille ja toiminnalle kirjamme havainnot ja lopputulemat Osaamiskeskusohjelman lisäarvo innovaatioyhteisöille ja toiminnalle kirjamme havainnot ja lopputulemat Kirjan esittely TEM:n innovaatioympäristöt ryhmän tilaisuudessa 11.3.2008 Val.tri. Soile Kuitunen

Lisätiedot

MULTIPOLISPÄIVÄT 3.11.2005 Snowpolis, Vuokatti. Juhani Kärkkäinen Kehittämisjohtaja Kainuun maakunta -kuntayhtymä

MULTIPOLISPÄIVÄT 3.11.2005 Snowpolis, Vuokatti. Juhani Kärkkäinen Kehittämisjohtaja Kainuun maakunta -kuntayhtymä MULTIPOLISPÄIVÄT 3.11.2005 Snowpolis, Vuokatti Juhani Kärkkäinen Kehittämisjohtaja Kainuun maakunta -kuntayhtymä Alueellisen kilpailukyvyn arviointimalli (Ståhle, Sotarauta & Pöyhönen 2004:6) Kainuun maakuntasuunnitelma

Lisätiedot

Huippuostajia ympäristöpalveluihin

Huippuostajia ympäristöpalveluihin Huippuostajia ympäristöpalveluihin Fiksu kysyntä luo markkinoita yritysten uusille ratkaisuille Tekes Piia Moilanen 28.8.2013 www.tekes.fi/huippuostajat Agenda o ELY:jen ympäristöpalveluhankinnat Ylijohtaja

Lisätiedot

Protomo. Uusi suomalainen innovaatioapparaatti. Petri Räsänen Hermia Oy

Protomo. Uusi suomalainen innovaatioapparaatti. Petri Räsänen Hermia Oy Protomo Uusi suomalainen innovaatioapparaatti Petri Räsänen Hermia Oy Mielestäni Suomen innovaatiojärjestelmän suurin haaste on tämä: Meillä on valtavasti tietopotentiaalia. Kuitenkaan tämä potentiaali

Lisätiedot

Talousarvioesitys vaikutukset opetukseen ja tieteeseen sekä innovaatiotoimintaan ja uuden työn luomiseen. Tulevaisuusvaliokunta 5.10.

Talousarvioesitys vaikutukset opetukseen ja tieteeseen sekä innovaatiotoimintaan ja uuden työn luomiseen. Tulevaisuusvaliokunta 5.10. Talousarvioesitys 2017 - vaikutukset opetukseen ja tieteeseen sekä innovaatiotoimintaan ja uuden työn luomiseen Tulevaisuusvaliokunta 5.10.2016 T&K&I - määrärahat talousarvioesityksessä T&K&I politiikan

Lisätiedot

Tero Oinonen

Tero Oinonen Tekes ja Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalvelujärjestelmässä -ohjelma 15.6.2011 Tero Oinonen DM 797721 Tekesin strategia DM 797721 Tekesin strategia Kasvua ja hyvinvointia uudistumisesta Tekes rahoittaa

Lisätiedot

Kansainvälistä liiketoimintaa elintarvikkeista Sapuska. Mitä ohjelman jälkeen?

Kansainvälistä liiketoimintaa elintarvikkeista Sapuska. Mitä ohjelman jälkeen? Kansainvälistä liiketoimintaa elintarvikkeista Sapuska Mitä ohjelman jälkeen? Tekesin ohjelma 2009 2012 Sapuska loppuu, elämä jatkuu! Tekesin Sapuska-ohjelmasta on muodostunut koko elintarvikealan tuntema

Lisätiedot

Tekesin julkisen tutkimuksen rahoitus:

Tekesin julkisen tutkimuksen rahoitus: Tekesin julkisen tutkimuksen rahoitus: Miksi ja mihin? Nostaa osaamisen tasoa tavoitteena kansainvälinen kärki Luo edellytyksiä uudelle liiketoiminnalle Valmistelee tutkimustulosten kaupallistamista Parantaa

Lisätiedot

MUISTIO 12.10.2015. 1. Johdanto

MUISTIO 12.10.2015. 1. Johdanto MUISTIO 12.10.2015 1. Johdanto Strateginen tutkimus on pitkäjänteistä, horisontaalista, ratkaisuhakuista ja tieteellisesti korkeatasoista tutkimusta, jonka tarkoituksena on löytää ratkaisuja merkittäviin

Lisätiedot

Serve-ohjelman panostus palvelututkimukseen

Serve-ohjelman panostus palvelututkimukseen Serve-ohjelman panostus palvelututkimukseen Jaana Auramo 1.2.2012 Miksi Serve panostaa palvelututkimukseen? Taataan riittävä osaamispohja yritysten kilpailukyvyn kasvattamiseen Tutkimusvolyymin ja laadun

Lisätiedot

Hanketoiminnan vaikuttavuus ja ohjaus 11.9.2013 klo 11.45-12.15

Hanketoiminnan vaikuttavuus ja ohjaus 11.9.2013 klo 11.45-12.15 Ammatillisen peruskoulutuksen valtionavustushankkeiden aloitustilaisuus Hanketoiminnan vaikuttavuus ja ohjaus 11.9.2013 klo 11.45-12.15 Opetusneuvos Leena.Koski@oph.fi www.oph.fi Hankkeen vaikuttavuuden

Lisätiedot

Suomi nousuun. Aineeton tuotanto

Suomi nousuun. Aineeton tuotanto Suomi nousuun Aineeton tuotanto Maailman talous on muutoksessa. Digitalisoituminen vie suomalaiset yritykset globaalin kilpailun piiriin. Suomen on pärjättävä tässä kilpailussa, jotta hyvinvointimme on

Lisätiedot

Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017

Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017 Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017 1. Johdanto Seuran ensimmäinen strategia on laadittu viisivuotiskaudelle 2013-2017. Sen laatimiseen ovat osallistuneet seuran hallitus sekä

Lisätiedot

Korkeakoulujen yhteiskunnallinen vuorovaikutus

Korkeakoulujen yhteiskunnallinen vuorovaikutus Korkeakoulujen yhteiskunnallinen vuorovaikutus Korkeakoulujen KOTA -seminaari 20.8.2013 Erikoissuunnittelija, KT Hannele Seppälä, Korkeakoulujen arviointineuvosto Korkeakoulujen yhteiskunnallisen ja alueellisen

Lisätiedot

WWW-osoite Virallinen sähköpostiosoite Emoyhtiön konsernin nimi Yksikön nimi. Diaari /0/2014

WWW-osoite Virallinen sähköpostiosoite Emoyhtiön konsernin nimi Yksikön nimi. Diaari /0/2014 Hakemuksen tiedot Onko kyseessä Tutkimusorganisaatio Rahoitus yliopistoille, ammattikorkeakouluille ja muille tutkimusorganisaatioille Strategiseen tutkimusavaukseen Organisaation tiedot Perustiedot Y-tunnus

Lisätiedot

Kirsti Kärkkäinen Ideapoiju Oy 5.2.2009

Kirsti Kärkkäinen Ideapoiju Oy 5.2.2009 Kirsti Kärkkäinen Ideapoiju Oy 5.2.2009 Hankkeessa on lukuisia toimijoita: tutkimusorganisaatioita, rahoittajia ja välittäjäorganisaatioita, joiden roolit ja työn tulokset tulee saada sopivalla tavalla

Lisätiedot

RAkenteellisen KEhittämisen Tukena TIetohallinto

RAkenteellisen KEhittämisen Tukena TIetohallinto RAkenteellisen KEhittämisen Tukena TIetohallinto TUTKI -osahanke Korkeakoulujen ja opetusministeriön yhteinen tietohallintohanke, jota CSC koordinoi Timo Tiihonen 26.05.2011 Sisältö Mitä luvattiin vuosi

Lisätiedot

Tutkimusideoista uutta tietoa ja liiketoimintaa Turvallisuus-ohjelman hakuinfo 14.9.2011

Tutkimusideoista uutta tietoa ja liiketoimintaa Turvallisuus-ohjelman hakuinfo 14.9.2011 Tutkimusideoista uutta tietoa ja liiketoimintaa Turvallisuus-ohjelman hakuinfo 14.9.2011 9:30 Johdanto Mikko Utriainen, teknologia-asiantuntija, Tekes 9:40 Uudistuva julkisen tutkimuksen rahoitus Asko

Lisätiedot

Tiina Tuurnala Merenkulkulaitos. Paikkatietomarkkinat Helsingin Messukeskus

Tiina Tuurnala Merenkulkulaitos. Paikkatietomarkkinat Helsingin Messukeskus Tiina Tuurnala Merenkulkulaitos Paikkatietomarkkinat 3.11.2009 Helsingin Messukeskus 9.11.2009 on paikkatietoinfrastruktuurin toteuttamiseen ja hyödyntämiseen liittyvän tiedon ja kokemusten vaihdon foorumi.

Lisätiedot

Yritystuet ja innovaatiorahoitus - taustaa ja yleisiä näkökohtia - Johtaja Timo Kekkonen

Yritystuet ja innovaatiorahoitus - taustaa ja yleisiä näkökohtia - Johtaja Timo Kekkonen Yritystuet ja innovaatiorahoitus - taustaa ja yleisiä näkökohtia - Johtaja Timo Kekkonen Yritystuet keskustelun tausta ja yleisiä huomioita Keskustelu käynnistyi poliittisella tasolla ja julkisuudessa

Lisätiedot

Luontomatkailun liiketoiminnan kehittäminen

Luontomatkailun liiketoiminnan kehittäminen Luontomatkailun liiketoiminnan kehittäminen 19.01.2018 I Henna Konu Itä-Suomen yliopisto Työryhmä: Henna Konu, Liisa Tyrväinen, Seija Tuulentie, Juho Pesonen, Katja Pasanen, Anja Tuohino Tavoitteet Selvittää

Lisätiedot

Kasvu- ja omistajayrittäjyyden edistäminen

Kasvu- ja omistajayrittäjyyden edistäminen Kasvu- ja omistajayrittäjyyden edistäminen EK:n yrittäjävaltuuskunnan kesäkokous 14.8.2009 Valtiosihteeri Riina Nevamäki Työ- ja elinkeinoministeriö Kasvu- ja omistajayrittäjyyden seurantatyöryhmä Asetettu

Lisätiedot

Julkinen sektori uusien teknologioiden kehittäjänä. Huippuostajat-ohjelman käynnistysseminaari Finlandia-talo, 28.8.2013 Ville Valovirta

Julkinen sektori uusien teknologioiden kehittäjänä. Huippuostajat-ohjelman käynnistysseminaari Finlandia-talo, 28.8.2013 Ville Valovirta Julkinen sektori uusien teknologioiden kehittäjänä Huippuostajat-ohjelman käynnistysseminaari Finlandia-talo, 28.8.2013 Ville Valovirta 2 Milloin julkisilla hankinnoilla kannattaa tavoitella innovaatioita?

Lisätiedot

Eläinten hyvinvoinnista uutta liiketoimintaa

Eläinten hyvinvoinnista uutta liiketoimintaa DM 1127464 2013 Eläinten hyvinvoinnista uutta liiketoimintaa 21.8.2013 Minna Hendolin DM 1127464 2013 1950 1980 2000 2013 Konepaja Palvelu Konekauppa Kemppi Oy konserni - Liikevaihto 120 miljoonaa euroa,

Lisätiedot

SHOK infotilaisuus Teija Lahti-Nuuttila, Kimmo Ahola Tekes

SHOK infotilaisuus Teija Lahti-Nuuttila, Kimmo Ahola Tekes SHOK infotilaisuus 17.2.2014 Teija Lahti-Nuuttila, Kimmo Ahola Tekes DM xx-2013 SHOK-johtoryhmän linjaukset uudistuksiksi Fokusoidaan toimintaa nykyistä terävämpiin osaamiskärkiin tähtäimenä uusien liiketoimintojen

Lisätiedot

Toimintalinja 2: Uusimman tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen (EAKR)

Toimintalinja 2: Uusimman tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen (EAKR) Toimintalinja 2: Uusimman tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen (EAKR) Yleistä Osaamiskeskittymien ja kaupunkien merkitys korostuu Harvaan asutun alueen kilpailukyvyn kehittämisessä hyödynnetään

Lisätiedot

Elintarvikealalle strategisen huippuosaamisen keskittymä MIKSI, MITEN JA MILLAINEN? Elintarvike-ja ravitsemusohjelma ERA Anu Harkki 13.11.

Elintarvikealalle strategisen huippuosaamisen keskittymä MIKSI, MITEN JA MILLAINEN? Elintarvike-ja ravitsemusohjelma ERA Anu Harkki 13.11. Elintarvikealalle strategisen huippuosaamisen keskittymä MIKSI, MITEN JA MILLAINEN? Elintarvike-ja ravitsemusohjelma ERA Anu Harkki 13.11.2006 Miksi huippuosaamisen keskittymä? Hyödyt kansalaisille Hyödyt

Lisätiedot

Tietoa päätöksentekoon: tilaisuuden avaus Valtiosihteeri Olli-Pekka Heinonen

Tietoa päätöksentekoon: tilaisuuden avaus Valtiosihteeri Olli-Pekka Heinonen Tietoa päätöksentekoon: tilaisuuden avaus 2.4.2014 Valtiosihteeri Olli-Pekka Heinonen Oppiva päätöksenteko ja toimeenpano Yhteinen agenda Strategiset integraatioprosessit Hallitusohjelma Ohjauspolitiikka

Lisätiedot

Hyvä Tekesin asiakas!

Hyvä Tekesin asiakas! RAPORTOINTIPYYNTÖ 5.6.2009 «Organisaatio» «Yksikko» «Etunimet» «Sukunimi» «Postiosoite» «Postinumero» «Postitoimipaikka» Hyvä Tekesin asiakas! Pyydämme teitä ystävällisesti täyttämään jälkiraportointilomakkeen

Lisätiedot

Ammattikorkeakoulujen koulutus, TKI-toiminta ja yritysyhteistyö. DL2021 vuosiseminaari Kirsi Viskari Saimaan ammattikorkeakoulu

Ammattikorkeakoulujen koulutus, TKI-toiminta ja yritysyhteistyö. DL2021 vuosiseminaari Kirsi Viskari Saimaan ammattikorkeakoulu Ammattikorkeakoulujen koulutus, TKI-toiminta ja yritysyhteistyö DL2021 vuosiseminaari Kirsi Viskari Saimaan ammattikorkeakoulu Ammattikorkeakoulujen TKI-faktoja Vuoden 2017 lukuja 2250 tutkimus- ja kehittämishanketta

Lisätiedot

Tuloksellisuuserä 1.9.2010. Akavan Erityisalojen linjauksia

Tuloksellisuuserä 1.9.2010. Akavan Erityisalojen linjauksia Tuloksellisuuserä 1.9.2010 Akavan Erityisalojen linjauksia Linjauksia Järjestelyerän käytöstä sovitaan paikallisesti järjestöjen edustajien ja työnantajan kesken Työnantajan tarjottava tuloksellisuushankkeita

Lisätiedot

VetoVoimaa meille kans! Rahoitusta tuottavien palvelujen organisointiin ja johtamiseen

VetoVoimaa meille kans! Rahoitusta tuottavien palvelujen organisointiin ja johtamiseen VetoVoimaa meille kans! Rahoitusta tuottavien palvelujen organisointiin ja johtamiseen Maarit Lahtonen, asiantuntija Työelämän innovaatiot ja kehittäminen DM 629213 11-2011 VetoVoimaa! tekesläisen silmin

Lisätiedot

Hanketoiminnan ohjaus ja vaikuttavuus

Hanketoiminnan ohjaus ja vaikuttavuus AMMATILLISEN PERUS- JA LISÄKOULUTUKSEN VALTIONAVUSTUSHANKKEIDEN 2014 ALOITUSTILAISUUS 11.9.2014 Hanketoiminnan ohjaus ja vaikuttavuus Opetusneuvos Vaikuttavuus Ei ole vain yhtä määritelmää siitä, mitä

Lisätiedot

Hyvinvointia ja säästöjä...

Hyvinvointia ja säästöjä... Hyvinvointia ja säästöjä... SOCIAL IMPACT BOND SIB SIB-sopimus eli tulosperusteinen rahoitussopimus on työkalu, jonka avulla kunta voi tukea asukkaittensa hyvinvointia ja ehkäistä erilaisia ongelmia. Yksityisiltä

Lisätiedot

ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011. Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu

ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011. Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011 Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu Hankkeen tavoitteet Pitkän aikavälin laadullisen ennakoinnin verkostohanke Teemallisesti hanke kohdistuu hyvinvointi-

Lisätiedot

Yrittäjyysohjelma 2014-15. Teknologiateollisuuden yrittäjävaliokunta

Yrittäjyysohjelma 2014-15. Teknologiateollisuuden yrittäjävaliokunta Yrittäjyysohjelma 2014-15 Teknologiateollisuuden yrittäjävaliokunta Teknologiateollisuuden yrittäjyysohjelma Ohjelma on Teknologiateollisuuden yrittäjävaliokunnan kannanotto teollisuuden toimintaedellytysten

Lisätiedot

Tekesin uudet ohjelmat Huippuostajat 2013-2016 Fiksu kaupunki 2013-2017. Tekes Ohjelmapäällikkö Sampsa Nissinen www.tekes.

Tekesin uudet ohjelmat Huippuostajat 2013-2016 Fiksu kaupunki 2013-2017. Tekes Ohjelmapäällikkö Sampsa Nissinen www.tekes. RESCA-hankkeen työpaja 23.9.2013 Pääposti Tekesin uudet ohjelmat Huippuostajat 2013-2016 Fiksu kaupunki 2013-2017 Tekes Ohjelmapäällikkö Sampsa Nissinen www.tekes.fi/huippuostajat Kasvua ja hyvinvointia

Lisätiedot

Suomen Akatemian kommentit tiedonantoon

Suomen Akatemian kommentit tiedonantoon Suomen Akatemia 28.1.2007 Sivistysvaliokunnalle Asia: Kirjallinen asiantuntijalausunto koskien KOMISSION TIEDONANTOA Tuloksia korkeakoulujen nykyaikaistamisesta: koulutus, tutkimus ja innovaatiot Suomen

Lisätiedot

Ammattikorkeakoulutuksessa tulevaisuus. Johtaja Anita Lehikoinen Educa-messut, Helsinki 28.1.2012

Ammattikorkeakoulutuksessa tulevaisuus. Johtaja Anita Lehikoinen Educa-messut, Helsinki 28.1.2012 Ammattikorkeakoulutuksessa tulevaisuus Johtaja Anita Lehikoinen Educa-messut, Helsinki 28.1.2012 SUOMALAINEN KORKEAKOULULAITOS 2020 Suomalainen korkeakoululaitos on vuonna 2020 laadukkaampi, vaikuttavampi,

Lisätiedot

UAV Memo projekti Tekesin näkökulmasta

UAV Memo projekti Tekesin näkökulmasta UAV Memo projekti Tekesin näkökulmasta Projektin loppuseminaari 18.11.2016 Lapin yliopisto Risto Mäkikyrö Haemme visionäärejä Tekesin strategia Toimintatapa- ja sisältöpainotukset ovat Luonnonvarat ja

Lisätiedot

Innovaatioammattikorkeakoulun. lähtökohdat. Sinimaaria Ranki

Innovaatioammattikorkeakoulun. lähtökohdat. Sinimaaria Ranki Innovaatioammattikorkeakoulun strategiset lähtökohdat Sinimaaria Ranki 2.9.2008 1 Taustalla vaikuttavat talouden muutosvoimat Informaatiokumous Ennuste: puolet maailmankaupasta immateriaalikauppaa Tuotanto

Lisätiedot

Riistatiedon merkitys hallinnonalan päätöksenteossa. ylitarkastaja Janne Pitkänen Maa- ja metsätalousministeriö

Riistatiedon merkitys hallinnonalan päätöksenteossa. ylitarkastaja Janne Pitkänen Maa- ja metsätalousministeriö Riistatiedon merkitys hallinnonalan päätöksenteossa ylitarkastaja Janne Pitkänen Maa- ja metsätalousministeriö 22.1.2013 Tänään kuulette... 1. Riistatiedon merkityksestä riistakonsernin strategiassa riistatieto

Lisätiedot