Vanhoissa asemissa on. taikaa ja tunnelmaa. Suupohjan seutukunnan asukaslehti TALVI / ISOJOKI KAUHAJOKI KARIJOKI KURIKKA TEUVA

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Vanhoissa asemissa on. taikaa ja tunnelmaa. Suupohjan seutukunnan asukaslehti TALVI / 2012-2013 ISOJOKI KAUHAJOKI KARIJOKI KURIKKA TEUVA"

Transkriptio

1 Suupohjan seutukunnan asukaslehti TALVI / ISOJOKI KAUHAJOKI KARIJOKI KURIKKA TEUVA Suupohjan Seutuverkosta otetaan mallia ympäri maailman s. 6 Hyvä sahti aina janottaa s. 14 Vanhoissa asemissa on taikaa ja tunnelmaa Suupohjan radoille on löytynyt uusi elämä koteina, ravintoloina ja kylätaloina. 100-vuotias Suupohjan ratakin etsii uusia toimintamuotoja, joihin vastaus voi löytyä vihreistä toimintamuodoista. Julkiset palvelut kehittyvät s. 5

2 2 sisällysluettelo pääkirjoitus Päätoimittajalta Yrityspalvelut helposti yhdeltä luukulta Kuntien investoinnit ENGAGE-hanke Suvimedia Maakuntakorkeakoulu Vanhassa asemassa on taikaa ja tunnelmaa Suupohjan rata - 40-vuoden odotus Kotouttamisohjelma, Komiampi Teuva Hyvä sahti aina janottaa Hyvän tuulen seutukunta Bändikoulu-hanke Uusi kehittämisstrategia Suupohjan kulttuuriyhdistyksen uudet haasteet Pelikoulutusta ammatti-instituutissa Etelä-Pohjanmaan maakuntakorkeakoulu on laajentunut Kauhajoelle ja Kurikkaan. Tavoitteena on vahvistaa ammattikorkeakoulujen ja yliopistojen opetus- ja palvelu-tarjonnan saatavuutta sekä tukea alueen kehittämistyötä." s.8. TALVI / Ulkoasu: Mediaporras Oy Painosmäärä: kpl Paino: Botnia Print ISSN LEHDEN JULKAISIJA Suupohjan elinkeinotoimen kuntayhtymä PÄÄTOIMITTAJA Timo Vesiluoma P s. 13 Suupohjan seutukunnan asukaslehti Tässä numerossa avustivat: Johanna Peltoniemi, Henna Toivola, Esa Ylikoski, Carita Latikka, Nina Lahtela, Hannu Vainionkulma taitto Kaisa Vuorela/Mediaporras oy s. 17 s. 18 Postiosoite Suupohjalainen, c/o Suupohjan elinkeinotoimen kuntayhtymä, Teknologiapuisto 1, Kauhajoki s. 8 timo vesiluoma päätoimittaja Suupohjalainen-asukaslehti ilmestyy taas pienen tauon jälkeen. Tällä kertaa uudistuneena ja uusien toimittajien voimin. Kiitos lehden uudistamisesta ja toimittamisesta Suupohjan viestintätiimille sekä SEK:n yhteistyökumppani Mediaporras Oy:lle, Esa Ylikoskelle ja lle. Suupohjalainen pyrkii valottamaan Suupohjassa meineillään olevia kehittämishankkeita sekä tuomaan tietoa alueen tapahtumista. Lisäksi haluamme nostaa esiin muutamia mielenkiintoisia Suupohjalaisia kohteita, henkilöitä ja teemoja. Tuulivoima ja uusiutuva energia ovat olleet kuluneen vuoden aikana paljon esillä julkisuudessa. Uusiutuvan energian ratkaisut lisännevätkin merkitystään tulevaisuudessa. Tuulivoiman käytön edistämiseksi on tehty ja tehdään paljon töitä myös Suupohjassa. Suupohja onkin monilla mittareilla hyvin potentiaalinen alue tuulivoiman suhteen. Alueen tuuliolosuhteet ovat suotuisia, eikä täällä ole merkittäviä rajoituksia mm. Puolustusvoimien alueiden tai lentoliikenteen suhteen. Alueella on suunnitteilla alan hankkeita useamman sadan myllyn edestä. Jos osakin hankkeista toteutuu ja nyrkkisääntönä pidetään sitä, että yksi mylly työllistää 0,7 henkilöä, voi tuulivoiman työllistävä vaikutus olla merkittävä. Oma lisänsä tuulivoimakokonaisuuteen on Suupohjan ammatti-instituutin käynnistämä, Suomessa uraa uurtava tuulivoima-asentajien koulutus. Noin 100 vuotta sitten Suupohja sai uuden valtaväylän, Suupohjan radan. Tässä lehdessä valotamme hiukan historiaa ja kerromme radan ja sen varrella olevien asemien vaiheista. Rata puolustaa paikkaansa myös Päätoimittajalta nykyään Etelä-Pohjanmaan yritysten kuljetusväylänä Kaskisiin ja sitä maailman merille. Radan kunnostaminen onkin ajankohtaista. Siksi alueen kuntien ja elinkeinoelämän toimijoiden pyrkimyksiä kunnostusrahan saamiseksi on kannustettava. Ja kuka tietää, tekniikan kehittyessä ja hiilineutraalien tavoitteiden lisääntyessä, rata voisi joskus palvella taas henkilöliikennettäkin. Nykyajan valtaväyliä ovat nopeat tietoverkot. Meillä Suupohjassa on poikkeuksellisen hyvät mahdollisuudet hyödyntää tietoyhteiskuntaa huippunopean, avoimen seutuverkon avulla. Verkon hienous piilee sen avoimuudessa. Verkko on avoin, niin kutsuttu open access, mikä tarkoittaa sitä, että se mahdollistaa lukuisten eri palveluntarjoajien toimimisen siinä. Seutuverkon hyödyntämistä pyrkii edistämään SEK:n vetämä ENGAGE-hanke. Se on 10 eurooppalaisen alueen yhteinen, Interreg IV C-rahoitettu hanke. ENGAGE -hankkeen yhteydessä Suupohjan verkko on nostettu monilla eurooppalaisilla alueilla ideaalimalliksi seudullisesta kuituverkosta. Tämän vuoksi kahdeksalta eurooppalaiselta alueelta on tulossa toimijoita työharjoitteluun Seutuverkkoomme. Myös meidän suupohjalaisten tulisi entistä enemmän pohtia sitä, miten verkkoa hyödynnetään entistä enemmän niin eri toimijoiden yhteistyössä, koulutuksessa kuin yrityselämän palveluissa. Ehkäpä ulkopuolinen näkemys auttaa meitäkin löytämään uusia ratkaisuja verkon hyödyntämiseen. Sähköiset ratkaisut eivät voi olla kuitenkaan ainoa yhteistyön muoto. Me kaikki tarvitsemme myös henkilökohtaisia tapaamisia ja inhimillistä kontaktia. Näin Joulun lähestyessä tämä on entistäkin tärkeämpää. Muistetaan siis kaikki toisiamme. Suupohjalainen-lehti haluaa toivottaa kaikille lukijoille Hyvää Joulua ja Onnellista Uutta Vuotta! Toivotaan myös, että tulevana talvikautena saamme nauttia hohtavista hangista, aurinkoisesta kelistä ja virkeästä mielestä!

3 4 5 Yrityspalvelut helposti yhdeltä luukulta Suupohjan alueen keskeiset yritys- ja elinkeinotoiminnan palveluorganisaatiot ovat syventäneet ja laajentaneet yhteistyötään. Uusille yrittäjille suunnattujen palveluiden kannalta tämä tarkoittaa sitä, että jatkossa tiedot ja palvelut löytyvät entistäkin helpommin. Tavoitteena on tehostaa palveluita poistamalla niiden päällekkäisyyksiä sekä samalla lisätä neuvonta- ja asiantuntijapalveluiden saatavuutta, monipuolisuutta ja laatua. Me toimijat tunnemme toistemme työnkuvat ja virastojen tarjoamat palvelut. Näin pystymme tehokkaaseen ja monipuoliseen palvelukokonaisuuteen, kertoo SEK:n elinkeinoasiamies Carita Latikka. Ei tarvitse juosta luukulta luukulle, vaan suurin osa asioista tulee yleensä hoidettua tässä minun kanssani. Asiakas ei välttämättä edes tiedä, kenen palvelua on loppujen lopuksi saanut, kun tästä onnistuvat niin starttirahahakemukset, liiketoimintasuunnitelmat kuin avustushakemuksetkin, Latikka naurahtaa. Pelkkä liikeidea riittää Carita Latikka kertoo ihanteellisen tilanteen olevan se, kun asiakas tulee pelkän liikeideansa kanssa. carita latikka Suupohjan elinkeinotoimen kuntayhtymä/ yrityspalvelut Suupohjan elinkeinotoimen kuntayhtymän yrityspalvelut auttavat alkavia yrittäjiä kaikissa liiketoiminnan käynnistämiseen liittyvissä asioissa aina liikeidean arvioinnista yrityksen perustamisasiakirjojen täyttämiseen. Kun mitään virallisia peliliikkeitä ei ole tehty, voin auttaa kysymään ne oikeat kysymykset, jotta paras toimintamuoto löytyy. Autan tekemään muun muassa liiketoimintasuunnitelman ja selvittämään rahoitusmahdollisuuksia ja tukimuotoja. Uusien yrittäjien lisäksi palveluita on myös kokeneemmille yrittäjille. Emme tokikaan unohda yrittäjää myöhemminkään, vaan mielellämme neuvomme heitä myös myöhemmin eri muutostilanteissa. Latikka kertoo, että tällä hetkellä paljon esillä ovat esimerkiksi omistajanvaihdosasiat, niin sukupolven vaihdokset että liiketoiminnasta luopuminenkin. Uusi sopimus tiivistää yhteistyöstä Uudessa sopimuksessa on sovittu entistä tarkemmin jokaisen toimijan tehtävät ja työnkuvat. Asiakkaalle suu- Yritys-Suomen palvelut SEK:n yrityspalveluissa on tekemisen meininkiä! rin hyöty on tehokas ja monipuolinen palvelu. Nyt tehdyn sopimuksen osapuolia ovat Suupohjan elinkeinotoimen kuntayhtymä(sek), Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus, Etelä-Pohjanmaan TE-toimisto, Suomen Metsäkeskus, Etelä-Pohjanmaan Uusyrityskeskus ry, Internetpalvelu: Yrityssuomi.fi on yrittäjille ja yrittäjäksi aikoville suunnattu 1 valtakunnallinen sivusto, joka kokoaa kaikki julkiset yrityspalvelut yhteen osoitteeseen. Puhelinpalvelu: yrittäjille ja yrittäjäksi aikoville tarkoitettu Yritys-Suomi puhelinpalvelu, josta saa tietoa yrityksen perustamiseen ja yrittäjänä toimimiseen sekä tietoa 2 julkisista yrityspalveluista. Ohjaus tarvittaessa seudullisiin yrityspalveluihin. 3Henkilökohtaiset palvelut eli seudulliset yrityspalvelut, kuten Yritys-Suomi/Suupohjan seutu, tarjoavat neuvoja ja palveluja yritystoiminnan aloittamiseen, kasvuun ja kehittämiseen. ProAgria Etelä-Pohjanmaa ja Suupohjan kehittämisyhdistys ry. Suupohjan alue on ainoa, jossa mukana on myös Metsäkeskus. Alueen elinkeinorakenteen kannalta on tärkeää, että heidänkin asiantuntemuksensa on mukana verkostossa. Käynnissä olevien yritysten palveluihin kuuluvat mm. erilaiset kehittämis- ja investointihankkeiden laatimiset, koulutustilaisuudet ja yrityskohtainen erikoiskonsultointi. Yrityspalveluyksikössä työskentelevät elinkeinoasiamiehet ja elinkeinojohtaja. Yksikön vetäjä on elinkeinoasiamies Carita Latikka. Yhteensä yksikössä on ollut syyskuun 2012 loppuun mennessä 340 asiakastapahtumaa, tavoite tälle vuodelle on 500 asiakastapahtumaa. Syyskuun loppuun mennessä SEK on ollut mukana perustamassa 30 yritystä alueelle perustetuista 95 yrityksestä. Alueelle on pitkästä aikaa perustettu myös tuotannollisia yrityksiä. Suurin osa perustetuista yrityksistä on kuitenkin edelleen palvelualalle. Yrityspalveluissa on kirjoitettu ahkerasti myös yrityshankkeita alueen yrityksien tarpeisiin. Yrityshankkeilla haetaan rahoitusta yrityksen erilaisiin investointeihin ja kehittämiseen. Syyskuun loppuun mennessä yritystukia on haettu noin 1,2 miljoonalla eurolla. Tuen osuus tästä summasta on yli euroa. Loppuosan yritykset maksavat itse. Omistajanvaihdosasiat ovat myös osa-alue, joissa yritys- Sopijaosapuolet ovat sitoutuneet edistämään alueen yrittäjyyttä, yritystoiminnan perustamista ja yritysten toimintaedellytyksiä sekä kansainvälistymistä järjestämällä julkiset yrityspalvelut mahdollisimman tehokkaasti yhteisen Yritys-Suomi palvelukonseptin mukaisesti. palvelut voivat olla avuksi alueen yrityksille. SEK onkin alkuvuoden aikana ollut mukana 7 eri omistajanvaihdostapahtumasta ja viisi näistä näyttää etenevän varsinaiseksi yrityskaupaksi saakka. Eikä tekemisen meininki ainakaan vähene loppuvuoden aikana, sillä yleensä yhteydenottojen määrä vain lisääntyy vuoden loppua kohti! Julkiset palvelut kehittyvät Investoinneilla iloa, terveyttä ja toiminnallisuutta Kuntien investoinnit lisäävät alueen vetovoimaisuutta, parantavat palveluita sekä nykyaikaistavat kuntien palveluyksiköiden tiloja ja laitteistoja. Koulujen ja terveyskeskusten remontoinnit vaikuttavat usein myös asukkaiden terveyteen ja viihtyvyyteen puhtaamman sisäilman muodossa. Kauhajoen koulukeskus. kuva: Mirja Koivisto/Tarina Kuva Tammikuussa 2013 Kauhajoen uusi yhteiskoulu avaa ovensa oppilaille. Suunnittelun ja toteutuksen lähtökohta on ollut uudenlainen. Opettajat ovat osallistuneet prosessiin alusta asti ja punaisena lankana on ajatus yhteisestä perusopetuksesta. Lähtökohtana on se, että samalla tontilla on sekä yläettä alakoulu. Fyysisten tilojen monikäyttöisyyden ja avattavuuden avulla voidaan ylittää rajoja ja luoda uudenlaista pedagogista toimintaa, kuvailee Kauhajoen yhteiskoulun rehtori Merja Paananen. Tarpeiden mukaan kestävästi Julkisia palveluita tarjoavien rakennusten remontointi ja kehittäminen on ollut esillä useissa Suupohjan kunnissa. Karijoella työn alla on ollut terveysaseman ja vanhankodin laajennukset. Teuvalla on valmistunut jo terveyskeskuksen osasto 1:n peruskorjaus. Yhteiskoulun laaja peruskorjaus on parhaillaan työn alla ja oppilaat pääsevät saneerattuihin tilojen vuoden 2014 alusta lukien. Teuvan kunnaninsinööri Markku Salonen näkee investoinnit vastauksena tarpeiden muutokselle. Palvelurakenteet ja palveluiden painopisteet muuttuvat. On selvä, että asiakkaiden ja koululaisten tarpeet ovat nyt erilaisia kuin esimerkiksi kolmekymmentä vuotta sitten. Teuvalla osastoremontissa on muun muassa ennakoitu suurien ikäluokkien vanhenemista tilasuunnittelussa. Painopiste on nyt Fyysisten tilojen monikäyttöisyyden ja avattavuuden avulla voidaan ylittää rajoja ja luoda uudenlaista pedagogista toimintaa. " kuntouttavassa hoidossa entistä enemmän. Koulukeskuksen saneerauksessa rakennus saatetaan tämän päivän ja tulevien vuosien vaatimusten tasolle ja sen odotetaan palvelevan opetustointa seuraavat vuotta. Energiatehokkuutta uusilla ratkaisuilla Kauhajoen uuden koulukeskuksen rakentamisen lisäksi työn alla on uusi päiväkoti ja terveyskeskuksen laajennus. Lisäosan myötä terveyskeskukseen saadaan liki 400 neliötä lisätilaa. Uusien tilojen valmistettua alkaa vanhan osan peruskorjaus. Muuttuviin tarpeisiin vastaaminen on myös ensisijaista Kauhajoella. Tilat ovat olleet ahtaat ja epäkäytännölliset. Lisäksi sisäilmaongelmat ovat asia, joka vaikuttaa suoraan henkilöstön ja potilaiden hyvinvointiin, kertoo Kauhajoen tekninen johtaja Harri Virtanen. Uusissa investoinneissa voidaan myös pitkällä tähtäimellä toimia kustannustehokkaammin, kun materiaalivalinnoissa tähdätään kestävyyteen ja teknisissa ratkaisuissa huomioidaan energiatehokkuus. Suupohjan tapahtumakalenteri siirtyi verkkoon Suupohjan tapahtumakalenterista löydät menot ajankohdittain, aiheittain, kunnittain tai kohderyhmittäin. Kiinnostaapa sinua sitten konsertit, markkinat tai messut, festivaalit, kurssit tai hengelliset tapahtumat, kaikki löytyvät nyt sähköisestä kalenterista. Tapahtumat on myös luokiteltu kolmeen ryhmään: lapset ja perheet, nuoret ja seniorit. Kalenteria tehdessä on pyritty siihen, että tapah- Teuvan yrittäjät 60-vuotta: Yrittäjyys pitää kunnan elinvoimaisena Teuvan yrittäjät perustettiin ja täsmälleen 60-vuotta myöhemmin juhli Teuvan nuorisoseuralla 120:n juhlavierasta Tapani Kansan tahdissa. Yrittäjyys Teuvalla elää edelleen vahvasti, kertoo yrittäjien puheenjohtaja Ari Ollikkala. Yhdistyksen 200 jäsentä pelkästään työllistävät 850 henkeä. Yrityksiä Teuvalla kaiken kaikkiaan on noin 350, joten työllistävä vaikutus on vieläkin suurempi, Ollikkala kertoo. Vajaan hengen kunnassa se on arvostettava määrä. Yrittäjyys pitää kunnan elinvoimaisena, sillä se tarjoaa työpaikkoja ja ihmisille palveluita. Yrittäjyyden uusi mahdollisuus Teuvalla on seu- tumat löytyvät mahdollisimman helposti etsijänsä tarpeiden mukaan. Lisäksi tapahtumat ovat nyt katsottavissa ajantasaisesti minä tahansa päivänä ja kellon aikana, kertovat tapahtumakenterin SEK:lle toteuttaneet Mika Ahonen ja Ari Paananen. Uusi palvelu korvaa Suupohjalaisessa aikaisemmin julkaistun menopalstan nykyaikaisella ja hyvin palvelevalla tavalla. Tapahtumakalenteri löytyy osoitteesta: tapahtumat.suupohja.fi tuverkko. Hyvien tietoliikenneyhteyksien kautta on mahdollista tehdä isojakin projekteja. Eikä tässä ole lentokenttäkään kaukana, josta pääse vaikka kuinka kauas maailmalle, Ollikkala pohtii. Tukea ja taustavoimaa yrittäjyydelle Ollikkala lähettää kiitoksensa pian päättyvälle Suupohjan toimialaytimet hankkeelle, joka on selkeästi vaikuttanut positiivisesti ja vireyttänyt yritystoimintaa. Toiveena olisi vielä, että kunta ja päättäjät tukisivat vielä vahvemmin paikallista yrittäjyyttä. Esimerkiksi kilpailuttamisessa tämä voitaisiin ottaa huomioon. Näin luodaan mahdollisuuksia, että omat yrittäjät voivat tarjota palveluita ja tätä kautta kehittääkin toimintaansa, kiteyttää Ollikkala.

4 6 7 Suvimedia on Suupohjalaisten kanava nopeat kuituverkot mahdollistavat Suupohjan alueelle uudenlaisia palveluita yksityisille ja yrityksille. Suupohjan kuituverkosta otetaan mallia ympäri maailman Suupohjan alue on edelläkävijänä avoimien kuituverkkojen rakentamisessa myös Euroopan mittakaavassa. Alueella on kuntien omistama, huippunopea seudullinen kuituverkko, jollaisesta monet muut vain haaveilevat. Nopea tietoverkko mahdollistaa erilaisten palveluiden kehittämisen ja näin myös maaseutualueiden elinvoimaisuuden. toimitussihteeri Kunnat omistavat Suupohjan alueella avoimen verkon. Avoimuus tarkoittaa sitä, että me tarjoamme teknologian ja viemme kuituyhteyden koteihin. Jokainen voi itse kilpailuttaa operaattorin, jolta varsinaisen verkkoyhteyden ottaa, kertoo projektipäällikkö Anne-Mari Leppinen. Elinvoimaa ja kilpailukykyä Yksi nopeiden kuituverkkojen hyöty on, että ne mahdollistavat erilaisia palveluita myös maaseudulle. Ruotsissa nopeita verk- koyhteyksiä on voitu käyttää esimerkiksi terveydenhuollon palveluiden tarjoamisessa haja-asutusalueilla. Lääkärin konsultaatiot tai vaikka lapsen kotihoidon valvonta käyvät yhteyksien tarjoamien videoyhteyksien avulla, Anne-Mari Leppinen visioi. Verkon päälle rakennettujen palvelut siis myös säästävät niin kustannuksia kuin ihmisten aikaakin, hän jatkaa. Suupohjan alueella on kokeiltu jo jonkin verran virtuaalineuvottelujen hyödyntämistä muun muassa eri virastojen palveluissa. Mahdollisuuksia on edelleen vaikka mihin, hetki voi vielä mennä, että asenteet ja rakenteet tukevat tätä kehitystä. Mikä on avoin kuituverkko? Valokuitu on erittäin ohut, lasista valmistettu johdin, jota pitkin signaali siirtyy valon muodossa Valokuitu on ominaisuuksiltaan ja tiedonsiirtokyvyltään ylivoimainen langattomiin ja kupariyhteyksiin verrattuna. Etuja ovat luotettavuus, rajaton kapasiteetti ja valmius myös tulevaisuuden sähköisten palveluiden käyttöön. Avoin verkko tarkoittaa sitä, että yksi taho omistaa verkon, mutta ei tarjoa palveluja vaan avaa verkon samoilla periaatteilla kaikille palveluntarjoajille. Tämä vaatii sen, että fyysinen verkko on erotettu palveluista. Esimerkkinä voi ajatella sähkömaailmaa, jossa siirtomaksu maksetaan verkon omistajalle ja itse sähkö kilpailuttamallensa sähköntarjoajalle. Syrjäytymisen ehkäisyä ja tiedon siirtoa Nopeiden kuituverkkoyhteyksien ja niiden käytön kehittäminen Suupohjan alueella on osa ENGAGE-hanketta, jossa mukana ovat Suupohjan elinkeinotoimen kuntayhtymä SEK sekä Etelä-Pohjanmaan liitto. Hankkeessa on mukana 12 eri tahoa 10:stä Euroopan maasta. Hankkeen tarkoituksena on ehkäistä digitaalista syrjäytymistä ja edesauttaa tietoliikenneverkkojen rakentumista haja-asutusalueille Euroopassa. Myös Etelä-Pohjanmaan maakuntaverkko voi mahdollisesti olla osa Suomen partnereiden toteutussuunnitelmaa. Etelä-Pohjanmaan liitto on mukana hankkeessa edistämässä hyviä käytäntö- Asunto- ja viestintäministeri Krista Kiuru tuli tutustumaan kuituverkon rakentamiseen. jä myös muihin seutukuntiin. Maakunnallisen liiton tavoite on tietenkin edistää verkkoyhteyksien saatavuutta koko maakunnan alueella. Nopeat verkkoyhteydet ovat sekä nykyaikaa että tulevaisuutta. Ihmisiä kohtaa digitaalinen syrjäytyminen varsinkin maaseutualuilla, jos tarvittavaa teknologiaa ei ole saatavilla, kansainvälisten hankkeiden päällikkö Jaakko Hallila kuvailee. Suupohjassa ollaan edelläkävijänä, koska avoin valokuituverkko on jo olemassa. Suupohjan mallista otetaankin nyt oppia muissa maissa, Hallila jatkaa.. Kaikki eivät Suupohjan alueella ymmärräkään, miten hyvät tietoliikennepalvelut heillä on saatavillaan. Kyllä sitä tällainen seinäjokinen kadehtii. Anne-Mari Leppinen ja Jaakko Hallila luotsaavat Etelä-Pohjanmaasta nopeiden yhteyksien maakuntaa. Kuva: laura syväoja Suvimedia-tv on verkon kautta näkyvä paikalliskanava Suupohjalaisten videoille. Kanava on ollut toiminnassa jo muutaman vuoden ajan. Keväällä toiminta sai uuden peruspilarin, kun sen taustalle perustettiin Suvimedia ry. esa ylikoski suvimedia ry Kanavan perusideana on tarjota kanava alueen ihmisten sisällöille. Lisäksi se tuottaa omaa sisältöä ja ajankohtaisia uutisia muun muassa kulttuurista, kuntien asioista tai vaikka ihmisten asioista. Yhdistyksen toiminnan tarkoituksena on kehittää ja ylläpitää paikallis- ja nettitelevisiotoimintaa. Lisäksi haluamme edistää ja vaalia paikallisen kulttuurisisällön taltioimista ja sen esiintuomista, kertoo Suvimedia Ry:n puheenjohtaja Esa Ylikoski. Yhdistyksessä on tällä hetkellä muutaman aktiivisen ihmisen joukko ja lisää etsitään koko ajan. Olemme huomanneet, että vakituista asiansa osaavaa työntekijää tarvitaan. Tavoitteena kuitenkin on, että ohjelmia syntyisi muutama viikossa. Pelkkien kansalaisten ilmaiseksi tekemien taltiointien turvin ei kanava pyöri, johtuen alueellamme olevasta pienestä väkimäärästä, hän jatkaa. Yhteistyössä eteenpäin Koska Suupohjan kunnilla ei ole satojen tuhansien saati miljoonien innovaatiorahastoja, jokin muu rahoituskanava tulisi olla. Yhteistyökuvioiden suhteen Suvimediassa käännytään perinteisten medioiden suuntaan. Paikallislehdet ovat viime vuosien aikana saaneet nettisivunsa pikkuhiljaa päivitettyä jokseenkin ajan tasalle. Videot tosin kyllä suurimmalta osalta puuttuvat edelleen. Tässä olisikin paikka yhteistyölle, pohtii Ylikoski. Ylikoski kehottaakin avaamaan silmät alati laajenevalle mediakentälle, kanavia viedä viestiään on nykyään lukuisia. Nettiä selatessa huomaa kuinka paljon pieniä paikal- Suvimedian historiaa Suvimedia-tv sai alkunsa SEK:n hallinnoiman Suvi- esiselvityshankkeen kautta ( ). Tätä hanketta seurasi pidempiaikainen Suvi-mediahanke ( ), jonka aikana kanava käynnistettiin. Tämän yleishyödyllisen kehittämishankkeen aikana toteutettiin myös IPTV-kanavan pilotointi verkko-osuuskunta Kuuskaistan palvelun kautta. Kanava on kyseisessä palvelussa mukana edelleen, mutta koska kanava on saanut netistä laajemman katsojapotentiaalin, on nettitelevisiota kehitetty vähän enemmän. liskanavia Suomesta löytyy. Ei olla vain YLE:n, maikkarin tai nelosen varassa. Näitä pieniä toimijoita tullaan tarvitsemaan jatkossakin, koska isojen kanavien kuvausryhmät eivät hevillä suurempien kaupunkien ulkopuolella liiku. Potentiaalinen markkinointikanava Kuntamarkkinointikin on alueellamme aika tavalla lapsen kengissä. Usein puhutaan kuinka varsinkin nuoria perheitä pitäisi saada paluumuuttajina takaisin kotiseudulle. Kunnille tulisikin esittää kysymys, miten ja koska ajattelitte markkinoida? Alueella on muutama aktiivinen tekijä. Olle Haaviston Kristiinankaupungissa luotsaama KRS-TV. Närpiössä NÄR-TV taas välittää ruotsin kanavat närpiöläisille, ja tekee samalla arvokasta paikallis-tv työtä. Suvimedia ry aikoo jatkossa toimia näiden tekijöiden kanssa sen eteen, että voisimme jatkossakin katsoa paikallista ohjelmaa. Myös niitä pienempiä tapahtumia, jotka eivät suurempia televisioyhtiöitä kiinnosta. Yksi televisiokuva kertoo enemmän kuin tuhat sanaa vai miten se menikään, sanailee Ylikoski.

5 8 9 Jätevesikiertue oli hyvä juttu Suupohjan Kehittämisyhdistys ry:n jätevesihanke järjesti viikon kestävän jätevesikiertueen syys-lokakuun vaihteessa. Kiertueen avulla jätevesineuvonta tuotiin asukkaiden lähelle, jolloin jätevesitietoutta saatiin helposti ja vaivattomasti. niina lahtela Tiedottaja Jätevesikiertue pysähtyi noin 40 kylässä muun muassa nuorisoseurojen, kauppojen ja kahviloiden pihoilla. Kohteessa oltiin minuuttia kerrallaan. Kyläläi- sillä oli näin hyvin aikaa jututtaa jätevesineuvojaa, jätevesineuvoja Jouko Kortesharju muistelee. Talkoolaisia saatiin mukaan Kiertueella olevaa traktoria ajoivat talkoolaiset. Lisäksi Junkkari lahjoitti kiertueelle korkeareunaisen viljaperävaunun. Jätevesikiertueen traktori kiersi pitkin kyliä kertomassa jätevesien puhdistuksesta. sessa hengessä. Sateiltakaan ei vältytty, mutta huippuhetki oli kuitenkin rankimman sateen pitäminen Teu- Ensin ajateltiin, että perävaunun sisälle laitettaisiin esitteitä ja kuivakäymälä. Sateiden takia päädyttiin laittamaan yhteistyökumppaneiden nimet traktorin kylkiin. Jätevesikiertue sujui Kortesharjun mukaan todella hyvin. Kiertue tavoitti 250 henkilöä. Kaikki sujui positiivivan Luovankylän kylätalon katoksen alla. Jätevesiasioista keskusteltiin sielläkin. Etäneuvottelu on kuin istuisi saman pöydän ääreen Teuvan yhteispalvelupiste otti toukokuussa käyttöönsä etäneuvottelupalvelut KELAn ja oikeusaputoimistojen osalta. Uudet palvelut ovat olleet ahkerassa käytössä ja vastaanotto on ollut kiinnostuneen positiivinen. Elämänlaatua, yrittäjyyttä ja tilaa hengittää Kolmentoista kilometrin päässä Isojoen keskustasta Vanhakylässä toimii Haapanen Forest Consulting. Yritys on metsänhoitaja Reija Haapasen vuonna 2003 perustama. Asuinpaikan voi valita myös elämänlaatua ajatellen, kun nykyaikana on monia töitä, joita voi tehdä lähes mistä vain. Maakuntakorkeakoulu tarjoaa palvelua koulutustarpeeseen Etelä-Pohjanmaan maakuntakorkeakoulu on laajentunut Kauhajoelle ja Kurikkaan. Tavoitteena on vahvistaa ammattikorkeakoulujen ja yliopistojen opetus- ja palvelutarjonnan saatavuutta sekä tukea alueen kehittämistyötä. Nuorille suunnatun ammattikorkeakouluopetuksen keskittyessä Seinäjoelle tuodaan tilalle korkeakouluopetusta, joka on suunnattu aikuisille. Alueella on jo laaja oppilaitosten kenttä, ja tarkoitus on toimia alueen koulutustarjonnan yhteistyöverkoston kehittäjänä. Tarkoitus ei ole kehittää uutta oppilaitosta, vaan luoda verkosto, jonka avulla aikuiskoulutuksen tarpeisiin voidaan vastata entistä parem- min. Tavoitteena on, että koulutus on myös löydettävissä ja saatavilla entistä paremmin, kuvailee korkeakoulukoordinaattori Pirjo-Leena Ketola. Ketola viittaa tällä muun muassa verkkopohjaisten oppimismahdollisuuksien entistä laajempaan hyödyntämiseen. Opiskelun esteinä ei ole tällöin aika eikä paikka, vaan tutkintoja voidaan suorittaa myös kotoa käsin. Kampukset kehittäjinä ja toteuttajina Maakuntakorkeakoulun yhteydessä vilahtavat myös sanat Kauhajoki Kampus ja Kurikka Tarja Sandvik ja Pirjo-Leena Ketola. Kampus. Kampukset toimivat EAKR-hankkeena, jonka päärahoittajana on EP:n liitto, muina rahoittajina alueen kunnat ja SeAMK. Fyysisesti toimistojen sijaintina ovat Jurvan Sella sekä Sööpärin kampusalue Kauhajoella. Jurvassa työskentelee yritysasiamies Tarja Sandvik ja minä taas työskentelen täällä Kauhajoen SeAMK:n tiloissa. Tarkoituksena on palvella laajasti Kurikan, Kauhajoen, Teuvan, Karijoen ja Isojoen alueita, Ketola kertoo. Kampusten tavoitteena on myös kehittää uusia malleja koulutuksen sekä TKI-toiminnan (tutkimus, kehitys, innovaatioit) luomiseen ja välittämiseen eteenpäin. Räätälöityjä koulutuspalveluita Koulutuksen ja erilaisten kehittämishankkeiden lisääntyessä alueen yritysten osaamistaso ja kehittymiskyky kasvaa, joka osaltaan tukee seutukunnan elinkelpoisuuden kohottamista ja kehittymistä. Tästä hyötyvät niin alueiden asukkaat, elinkeinoelämä, kaupungit ja kunnat kuin muutkin organisaatiot. Niin yritykset kuin kunnatkin voivat esimerkiksi pyytää meiltä räätälöityjä koulutuksia henkilöstön tarpeisiin. Autamme etsimään Maakuntakorkeakoulun palvelut: Alueen aikuisten ja nuorten aikuisten korkeakoulutuksen koulutustarpeiden selvittäminen sekä yritysten koulutus- ja kehittämistarpeiden kartoittaminen Aikuisten tarpeisiin räätälöity avoin korkeakouluopetus (sekä yliopisto-opinnot että amkopinnot) Yhteistyö muiden koulutusorganisaatioiden kanssa, kuten keskiaste ja vapaa sivistystyö Opinto-ohjauksen palvelut Koulutuksen saatavuuden kehittäminen mm. irtuaalioppimisympäristöt Täydennyskoulutus ja yrityksille suunnatut räätälöidyt koulutus- ja kehittämispalvelut Opiskelijoiden rekrytointi alueen yrityksiin harjoittelijoiksi ja opinnäytetöiden tekijöiksi sekä sitä kautta sitouttaminen alueen kehittämiseen Tutkimus- ja kehittämistoiminta Tutustu osoitteessa: juuri oikeanlaisen koulutuspaketin oikeanlaisen yhteistyökumppanin kanssa. Tällä lailla voimme toimia ihan konkreettisena apuna ja resurssina yrityksille, visio Ketola. Isoimmat hyödyt palvelusta on, että nyt asiakaspalvelija on tavattavissa joka päivä eikä vain kerran viikossa. Sen lisäksi ei tarvitse enää lähteä ajamaan kauemmas palveluja saadakseen, kertoo yhteispalvelupisteen palveluneuvoja Mailis Syväluoma. Kuin istuttaisiin saman pöydän ääressä KELAn kohdalla etäneuvottelu on mahdollista ilman ajanvarausta. Oikeusaputoimistoon aika pitää varata etukäteen. Kaiken kaikkiaan palvelu on otettu vastaan hyvin, mutta joitain huoliakin asiakkailla on. Joskus asiakkailla on kynnys käyttää palvelua, koska välineenä on tietokone. Mitään teknisiä taitoja ei kuitenkaan tarvita. Henkilöstö täällä ottaa yhteyden asiakkaan puolesta ja myös sulkee sen tapaamisen jälkeen. Myös henkilöllisyyden todistaminen onnistuu näyttämällä ajokorttia kameralle, Syväluoma ohjeistaa. Kaikin puolin keskustelu on niin kuin istuttaisiin pöydän ääressä. Ilman odottelua KELAn toimihenkilö on paikalla toimipisteessä maanantaisin, joka on edelleen kiireisin päivä. Jos haluaa välttyä odottamiselta, niin suosittelen todella kokeilemaan etäneuvottelupalvelua, joka on siis käytössä tiistaista perjantaihin, neuvoo Syväluoma. Pienempiä asioita yhteyspalvelupisteessä voi hoitaa myös suoraan palveluneuvojan kanssa. TE-keskuksen palveluita toimittaa työpaikkojen hakemiseen tarkoitettu tietokone ja lisäksi neuvojan kanssa onnistuu muun muassa lomakkeiden täyttäminen ja jättäminen. Olen syntynyt ja elänyt elämäni ensimmäiset 30 vuotta Helsingissä. Tottakai firmani voisi sijaita myös siellä, tai ihan missä vain, Reija Haapanen toteaa. Haapanen on kuitenkin valinnut rauhan, luonnon ja tilan. Nykyajan keskusteluihin nousseet slow life ja downshiftaus ovat juuri tätä. Elämän rauhoittamista, suorittamisen vähentämistä. Monet ottavat annettuna, että pitää ottaa iso asuntolaina, ostaa talo pääkaupunkiseudulta, kestää pitkät työmatkat ja ruuhkat. Mitä jos laittaisikin kuitenkin vähemmän rahaa niihin seiniin ja panostaisi enemmän elämänlaatuun. Yrittäjänä ympäri maailman Haapanen kertoo, että hänellä ei ole koko yritystoimintansa aikana ollut yhtään toimeksiantoa maakunnasta. Ympäri Suomen ja maailman töitä sen sijaan piisaa. Tutkimukset ja laskelmat valmistuvat pääosin kotona, ja asiakkaan kanssa neuvotellaan sekä tulokset toimitetaan verkkoyhteyksien avulla. Kirjojen ja raporttien kirjoittaminen on yksi tyypillinen toimenkuva, ja sehän vaatii rauhaa ja keskittymistä. Nyt on valmistumassa kirja Suomen valtakunnan metsien inventoinnin historiasta. Olen viime vuosina tehnyt myös kehitysapuprojekteja Nepalissa ja Tansaniassa. Tottakai opetustyö tapah- Reija Haapasen metsäalan yritys on kotonaan maaseudulla. kuva: Ville Kangasniemi tuu paikan päällä, mutta sen jälkeen voi opastaa vaikkapa Skypen tai sähköpostin avulla. Hyvä henki kannustaa Haapanen toimii myös juuri 50 vuotta täyttäneen Isojoen Yrittäjät ry:n puheenjohtajana. Yrittäjien toiminta on paikkakunnalla vahvaa. Juhlassa paikalla oli lähes 60 hen- keä ja jäsenistömme kattaa 60 prosenttia kunnan yrityksistä. Sukujuurien Isojoelle vetämä Haapanen pitää Isojoen henkeä hyvänä yrittämiselle. Isojoella on perinteisesti ollut maanviljelyksen ohella paljon yrittäjyyttä. Kun isoja työllistäjiä ei ole, ovat ihmiset tottuneet työllistämään itse itsensä. Yrittäjyys on varteenotettava mahdollisuus kenelle vain, eikä mikään pelottava kummajainen.

6 10 11 Suurin osa Suupohjan radan vanhoista asemista on yksityisomistuksessa. Useampia on asuntoina, Kristiinan ja Kurikan asemista on tehty ravintola. kuva: laura syväoja Haltija-Ellan ja Prinsessa-Ennin joulunodotus on täynnä kimallusta. Kuva: Aulassa löytyy edelleen alkuperäinen lipunmyyntitiski. kuva: laura syväoja Vanhassa asemassa on taikaa ja tunnelmaa Kauhajoen asema tai Mattilan asema Aronkylässä eli suurta päiväänsä marraskuun 1.päivä Ehkä lapset odottivat rautatien varressa äitien huolehtivien huutojen saattelemana. Ehkä isännät keskeyttivät hetkeksi tilan työt mennäkseen katsomaan, kuinka ensimmäinen juna saapui virallisesti pitkin Suupohjan rataa. Kenties päivä oli lähes samanlainen tumma loppusyksyn päivä, jona itse astun sisään samaisen aseman ovesta 101-vuotta myöhemmin. Ovella vastaan kävelee Ari Paananen, aseman uusi isäntä. Tulen ensimmäiseksi saliin, jonka yhdellä seinällä on lipunmyyntitiski. Paikallaan on edelleen alkuperäinen lasi. Lasissa on kurkistusluukku kasvojen korkeudella ja auk- Suupohjan seutukunnan asukaslehti ko, josta rahat ja liput vaihtoivat omistajaa. Katto on alkuperäinen, muuten pinnat ovat saaneet uuden ilmeen. Käytävää pitkin keittiöön Talon toisessa päässä, ruokatilassa, istuvat perheen äiti Merja sekä heidän 4-vuotias tyttärensä, joka kertoo nimekseen Haltija. Myöhemmin ihmisnimeksi paljastuu Ella. Pikku sisko Enni alias Prinsessa on vuoden ja neljä kuukautta. Paanaset ostivat vanhan aseman toukokuussa 2001 ja muuttivat jo jouluksi uuteen kotiin. Pieni kuusikin oli saa- Kansalliskirjapainolta on saapunut paketti Kristiinaan vuonna kuva: laura syväoja tu ruokasaliin, vaikka osa uudesta kodista oli vielä hieman kesken. Ensimmäiset kuukaudet menivät purkaessa ja kaapiessa, Paanaset kertovat. Istuimme äitini kanssa tässä ruokailutilassa poistamassa sähkötaltalla muovimaton liimaa ja kuitua lankkulattiasta. Sitä ei voinut tehdä kuin parikymmentä minuuttia kerrallaan, sitten piti vaihtaa tekijää, Merja muistelee. Tilaa rakennuksessa riittää. 320 neliöisestä kodista on vasta käytössä alakerta. Yläkerrasta löytyy neliöitä vielä saman verran. Suunnitelmia yläkerrankin varalle on. Se rakennetaan viimeistään sitten kun lapset tarvitsevat omia huoneita. Myös kodinhoitohuone on haaveissa. Ihana elämän mittainen projekti Aluksi Suupohjan radalla kulki yksi juna per päivä. Tilanne on sama myös tällä hetkellä. Kaskisiin kulkee puutavarajuna edes takaisin. Siitä kuuluu kolinaa, eikä saa mennä ladalle, tietää Ella. Merja toteaakin heti perään, että seuraava projekti on rakentaa aita tuohon talon ja ra- Istuimme äitini kanssa tässä ruokailutilassa poistamassa sähkötaltalla muovimaton liimaa ja kuitua lankkulattiasta. Sitä ei voinut tehdä kuin parikymmentä minuuttia kerrallaan, sitten piti vaihtaa tekijää, Merja muistelee. " dan väliin. Eikä se taida olla viimeisin projekti joka on tulossa. On puhetta yläkerrasta ja puutarhasta ja ulkorakennusten kunnostamisesta. Meille tämä sopii, eikä koskaan ole harmittanut, että teimme tällaisen valinnan. paanasten perhe Merja, Enni, Ella ja Ari ovat saaneet nauttia ainutlaatuisesta kodista jo yli 10-vuotta. kuva: laura syväoja Suupohjalainen TALVI

7 12 13 Suupohjan rata 40-vuoden odotus Kotouttamisohjelmalla hyvä startti uuteen kotimaahan Teuvasta vielä komiampi Rautatien saaminen Suupohjaan kesti 40 - vuotta. Ensimmäisen kerran asia tuli esille Pohjanmaan radan kulkureittiin liittyvien keskustelujen yhteydessä Valtiopäivillä. Suupohjan reitti ei saanut tuolloin kannatusta, vaikka hanketta edistämään luvattiin niin työvoimaa kuin ilmaista maatakin. Kymmenen vuotta myöhemmin, vuoden 1872 Valtiopäivillä oli esillä vaihtoehto, jossa rata olisi kulkenut reittiä Tampere-Kyröskoski (Hämeenkyrö) Kankaanpää Kauhava Ilmajoki Välimaa (Seinäjoki) Rantsila Temmes (Tyrnävä) Oulu. Vaasaan eli silloiseen Nikolainkaupunkiin oli tarkoitus rakentaa sivuraide Välimaalta. Asiat menivät kuitenkin toisin ja Suupohja jäi ilman rataansa. Vuoden Valtiopäivillä Pohjanmaan rata päätettiin rakentaa sisämaan kautta. Ratojen reittien valitsemisen kannalta tärkein tekijä oli helppous. Rannikon maaalueet olivat epäedullisempia rakentaa kuin sisämaan kuivat kankaat, kertoo historioitsija Liisa Ruismäki. Suupohjan rataa koskevista suunnitelmista ei kuitenkaan luovuttu, vaan sen otti esille kristiinalainen valtiopäivämies, sittemmin kauppaneuvos C. A. Carlström jälleen vuonna Hanke ei saanut kannatusta siitäkään huolimatta, vaikka rakentamiselle olisi ollut hyvät perusteet. Seutu, jonka läpi rautatietä ehdotettiin vietäväksi, oli kaikkein viljavimpia Suupohjassa ja koko maassa. Ilmajoki on tunnettu kautta Suomen, samoin Kurikka, Kauhajoki ja Lapväärtti. Vuosikymmenien aikana lähetettiin edustajistoja viemään sanaa hallitukselle, suunniteltiin jopa yksityisen rautatien rakentamista, pidettiin kokouksia ja tehtiin vetoomuksia. Kansanliike rautateiden rakentamisen vuoksi ei sinänsä ollut ainutlaatuinen Suomessa. Siihen aikaan jokainen halusi luonnollisesti rautatien omalle kylälleen, Ruismäki kuvaa. Monien vaihteiden jälkeen vuoden ylimää- Rautatieasema keisarivallan aikana. Kuva: A. Niemistö. Kauhajoki-Seuran arkisto Suupohjan rata. kuva: Kauhajoen museon kokoelma räisillä valtiopäivillä C.A. Carlström ja Kaskisen edustaja Gustaf Mattson saivat vihdoin voitettua porvarissäädyn vastarinnan ja myönteinen päätös tehtiin. Keisari Nikolai II antoi määräyksen rautatien rakentamisesta Seinäjoelta Kaskisiin eli lähes tasan 106-vuotta sitten. Arvio kustannuksista oli markkaa. Rakennussuunnitelmat valmistuivat 1909 ja työt aloitettiin saman vuoden lokakuussa. Kahden vuoden kuluttua rata oli valmis Teuvan Perälään asti ja liikenne valmiilla rataosalla aloitettiin marraskuussa Aluksi liikennöi yksi juna päivässä, joka kuljetti tervaa, puutavaraa ja ihmisiä. Rautatien merkitys oli alueelle aina merkittävä. Se helpotti kulkemista ja kapasiteetti tavaroiden kuljettamiseen oli aivan eri luokkaa, mitä hevospelillä, Ruismäki kertoo. Radan ympärille syntyi aktiivista elämää ja liiketoimintaa. Esimerkiksi Kauhajoella ennen viime sotia Aronkylä oli aktiivisempi toiminnan keskus kuin Kauhajoen kirkonkylä. Lähde: Liisa Ruismäki: Kauhajoen historia sekä Aulis J. Alanen: Ilmajoki vuoden 1809 jälkeen. Vihreydestä voi löytyä Suupohjan radan tulevaisuus Suupohjan radan kunnostaminen ja toiminnan aktivoiminen on aktiivisesti esillä radanvarsikunnissa. Peruskorjausta pidetään ehdottoman tärkeä alueelle ja sen elinkeinoelämälle. Kustannusarvion mukaan kunnostustyöt tulisivat maksamaan noin 100 miljoonaa euroa. Jotta kunnostaminen olisi perusteltua pitää radan volyymin kasvaa ja kustannustehokkuuden parantua. Sinänsä rautatieverkostot tulevat tulevaisuudessa olemaan merkittäviä kuljetusväyliä ympäristövaatimusten tiukentuessa, pohtii Etelä-Pohjanmaan kauppakamarin toimitusjohtaja Pertti Kinnunen. Kilpailukykyä ympäristöystävällisesti Suupohjan rata on ollut jo pitkään osa Pohjoismaista North East Cargolink projektia, joka kehittää itä-länsi suuntaista vihreää kuljetusväylää pohjoismaiden läpi Norjasta Suomen rajalle. Hiilineutraalit ratkaisut tuovat myös liiketoiminnallisia vaihtoehtoja, joita Kinnunen pitää selvittämisen arvoisina. Keskusteluissa on ollut esillä mielenkiintoinen ajatus biodieseljalostamosta, joka voisi sijaita Kaskisissa tai Kristiinankaupungissa. Jalostamo käyttäisi polttoainemateriaalina maa- ja kalatalouden sivutuotteita. Biodiesel voitaisiin tuoda junarataa pitkin Seinäjoelle suunnitteilla olevaan logistiikka keskukseen, joka hoitaa sen jakelun juna- ja rekkaliikenteelle. Kinnusen visioinnissa uusi toimiala toisi sekä teollisuutta alueelle, että kasvattaisi radan volyymia. Ainakin kannattaa selvittää löytyykö polttoainebisneksestä toimijaa, jota ajatus kiinnostaisi ja voidaanko toiminta järjestää tarvittavan kustannustehokkaasti. Joka tapauksessa Suupohjan radan toimintakuntoa tullaan ylläpitämään myös jatkossa. VR on sitoutunut toistaiseksi kunnostustoimenpiteisiin liikennekunnon säilyttämiseksi. Kotouttaminen on maahanmuuttajien sopeuttamista elämään uudessa kotimaassaan. Tämä tarkoittaa muun muassa kielitaidon kehittämistä, jotta työpaikan tai verkostojen luominen helpottuisi. Agnes SzemÁnin valmistelema kotouttamisohjelma luo yhteistyötä ja helpottaa uuteen maahan sopeutumista. kuva: laura syväoja Lyhyesti sanottuna kotouttamisohjelman tavoitteena on luoda mahdollisimman nopeasti itsenäisen ja tasavertaisen kansalaisuuden vaatimat valmiudet, kertoo uutta kotouttamisohjelmaa Suupohjan alueella valmistellut Agnes Szemán. Ohjelma pitää sisällään suunnitelman kotouttamista edistävistä ja tukevista toimenpiteitä, palveluista, yhteistyöstä ja vastuista. On tärkeää, että tällainen suunnitelma on olemassa, jotta maahanmuuttajien tarpeet voidaan ottaa huomioon. Szeman jatkaa, että suunnitelma helpottaa eri tahojen välistä yhteistyötä ja maahanmuuttajan kulkemista eri virastojen luomassa verkostossa. Kotouttamisohjelman tekeminen on syyskuussa 2011 uudistuneen kotouttamislain mukaan kunnan velvollisuus. Sen suunnittelemisessa on mukana useita eri tahoja esimerkiksi TE-toimisto, KELA, varhaiskasvatukset, koulut, asuntoviranomaiset ymv. Mielekästä ja hyvää elämää Kasvava maahanmuutto edellyttää peruspalveluiden kehittämistä myös maahanmuuttoväestölle soveltuviksi. Lisäksi tarvitaan erityisiä kotouttamispalveluita. Hyvin suunnitellusti ja toteutetusti kotouttamiseen panostaminen keventää eri sektoreiden työtä ja luo kustannustehokkuutta. Pitkällä aikavälillä kotouttamiseen osoitettavat lisäpanostukset tuovat säästöjä muun muassa työttömyys- ja toimeentulotukimenoissa. Keskeisimmin erityispalvelut liittyvät kielitaitoon, työllistymiseen ja yhteiskuntaan perehdyttämiseen, Agnes Szesmán kuvaa. Suunnitteilla olevista palveluista että maahanmuuttajien työllistymistä voitaisiin edistää muun muassa työpaikalla työaikana tapahtuva kieliopetuksen avulla. Lasten ja nuorten kotoutumisen ja sosiaalisen vahvistamisen edistämisestä esimerkkinä voisi olla mentoritoiminta kouluissa. On kaikkien etu, että kaikki kunnassa asuvat ihmiset voivat elää täysipainoista elämää ja osallistua yhteiskunnan ylläpitämiseen. Teuvan keskustan alueelle on tehty uunituore kehittämissuunnitelma Vielä komiampi Teuva - hankkeen avulla. Perusajatuksena on keskusta-alueen tilallinen ja toiminnallinen vahva muokkaus sekä tapahtumien lisääminen keskusta-alueella. Johanna peltoniemi projektipäällikkö laura syväoja toimitussihteeri Teuvan keskustan kehittämiseen liittyvä hanke sai alkunsa Teuvan kunnalle laaditusta markkinointistrategiasta vuonna Tällöin koettiin, että keskustataajaman ilme ja siistit ympäristöt ovat keskeinen vetovoimatekijä keskustassa, kertoo projektipäällikkö Johanna Peltoniemi. Kunta yhdessä kiinteistönomistajien ja yrittäjien kanssa päätti viedä keskustan kehittämishanketta eteenpäin. Kehittämistä yhteistuumin Kehittämisajatuksia haettiin vuorovaikutteisella menettelyllä. Hankkeelle perustettu taajamatyöryhmä. Suomen johtava alan asiantuntija Tuomas Santasalo tiimeineen veivät hanketta eteenpäin ja järjestivät muun muassa kaikille avoimen työpajan, Peltoniemi kuvaa prosessia Yhdessä virkamiehet, luottamusmiehet, kiinteistönomistajat, yrittäjät ja kuntalaiset miettivät ja ideoi- vat työpajassa konkreettisia ja toimivia kehittämisideoita. Kun niitä täydennetään muualta saatujen kokemusten ja mallien avulla, löytyy keskustan kehittämiselle toimiva polku. Vielä komiampi Teuva - hankkeen turvin halutaan keskusta-alueesta vetovoimainen ja kilpailukykyinen hankkeen työpaja, jossa oli mukana yrittäjiä, kiinteistönomistajia, virkamiehiä, kauppiaita sekä kuntalaisia. asiantuntijapalvelu Tuomas Santasalo Ky vei vielä komiampi teuva hanketta eteenpäin. Kuvassa Tuomas Santasalo ja Sito Oy:n edustaja Sisko Hovila. pienen kunnan keskusta. Keskustasta halutaan persoonallinen ja kaikkia väestöryhmiä palveleva. Viihtyisyys on kaikkien etu Suunnitelmassa keskeistä on muokata keskustasta viihtyisämpi paikka elää ja toimia. Keskustan selkeä merkitseminen, liikenteellinen rauhoittaminen ja kävelyalueen laadullinen kohottaminen muokkaa keskustaa aikaisempaa parempaan suuntaan. Peltoniemi kertoo, että viihtyvyys tuo merkittäviä etuja myös yritystoiminnalle. Se tuo asiakkaat lähemmäksi palveluita ja palveluiden vahvempi esille tuominen lisää niiden houkuttelevuutta ja käytettävyyttä. Kun keskustaan vielä tuodaan erilaisia tapahtumia ja toimintaa, Teuva on entistä elinvoimaisempi.

8 14 15 Ihana juoma on sahti täyttää mahan ja riuduttaa hermot suloiseen itu klanuun niin että joukon möhläys anihavoin paisuu parkinaksi vaan pikemminkin lauhtuu haparoivaksi plääsäykseksi... Se on tuo kultainen kansallisjuoma maan uumenien, salaperäisen itämisen, saunan löylyn ja saccharomyces-sieni vekkulin jalo yhteistyö... SAHDIN YLISTYS F.E. Sillanpään novellikokoelmasta Poika eli elämäänsä Sahtiopiston seinillä roikkuu jokaisen jäsenen oma nimikkotuoppi. kuva: laura syväoja Tapio Alatalo (vas.), Taisto Vanha-Viitakoski ja Hannu Väliviita kippistävät juuri valmistunutta sahtia. Kuva: laura syväoja Hyvä sahti aina janottaa Juhlajuoma, joulujuoma. En pääse paljoa porstuasta pidemmälle Sahtiopisto Kuurnan tiloihin, kun kädessäni on jo lasillinen suomalaista kansanperinnettä. Lasillinen sahtia. Voin tuntea kuinka menneiden aikojen henget, viikinkien ajoista lähtien, kerääntyvät ympärilleni seuraamaan kun maistan ensimmäisen kulaukseni. Kultainen pihkan ruskea väri, makeahko maltainen tuoksu. Pyörittelen juomaa suussani. Aluksi kirpeä, mutta jälkimakuna sahdille tunnusomainen banaanimainen maku (toki maistan sen vasta kun erikseen kysytään). Sahti maistuu ehkä makeahkolta oluelta, se on pak- sumpaa ja täyteläisempää, silti raikasta. Sahti on juhlajuoma, joka kulkee ihmisen mukana kehdosta hautaan, toteaa perinneyhdistys Kuurna ry:n puheenjohtaja Hannu Väliviita. Väliviidan lisäksi aloittelijaa sahdin saloihin opastavat myös Tapio Alatalo ja Taisto Vanha-Viitakoski. Miltäs konkareiden suussa se sahti sitten maistuu? Sahti maistuu joko hyvältä tai todella hyvältä, miehet naurahtavat. Sahti on maultaan uskomattoman monipuolinen ja maukas. Lisäksi sahti on mielestäni oluenteon historian puuttuva linkki Mesopotamian ja nykypäivän välillä. Sahti on ikään kuin lasillinen antropologiaa, olutkirjailija Michael Jackson (Helsingin Sanomien haastattelu 2002) Ylivoimainen juhlajuoma Joulun alusaika on Kuurnan omalla sahdinvalmistamolla vuoden kiireisintä. Juhlajuomaa pitää saada joka tuvan joulupöytään. Ehdottomasti kuuluu jouluun, mutta ei välttämättä ruuan kanssa. Sahti on parasta seurustelun juomana jälkeenpäin, miehet toteavat. Sahteja on niin monen makuisia kuin on valmistuskertoja, kahta samanlaista sahtia ei tule. Tavallista parempaa kuitenkin aina silloin tällöin. Jos jossain talossa on erityisen hyvää sahtia, on perinteisesti saattanut unohtua niin sanotusti kintaat edellisellä kyläreissulla. Niitähän pitää sitten seuraavana iltana mennä noutamaan, Väliviita tarinoi pilke silmäkulmassa. Mutta kenen sahti on parasta, joko siitä on yksimielisyys? Oma sahti, paras sahti, miehet toteavat yhteen ääneen. Tavallaan siis löytyy. yksimielisyys Viikingeiltä Sahdin toi Suomeen viikingit, joka selittää osaltaan sitä, miksi Häme ja Pirkanmaa ovat niin vahvaa sahtialuetta. Olutkulttuuri on lähtenyt viikinkien sahdista, viikinkisimasta jo 1000 vuotta sitten. Sitä perinnettä pyritään pitämään täällä yllä edelleen. Eri alueilla on omat valmistustapansa. Hämäläisessä sahdissa pääraaka-aine on mallastettu ohra. Pohjois-Satakunnassa ja Etelä-Pohjanmaalla taas ruis. Etelä-Pohjanmaalla sahtiperinne ulottuu lähinnä Isojoki, Karijoki, Jalasjärvi akselille. Kun perinteistä puhutaan niin, mikäs se kuurna sitten on? Se on siivilöintiastia, jossa mäski siivilöidään. Sinne laitetaan ensin katajanoksia pohjalle, jotta saadaan makua. Lopputulos on niin sanottu kantavierre, johon lisätään hiiva. Ne saavat astiassa seurustella pari päivää, jonka jälkeen juoma siirretään säilytysastioihin jälkikäymään pariksi viikoksi. Sitten sahti on parhaimmillaan nautittavaksi. Vielä siis ehtii saada oman joulusahdin pöytään, jos heti aloitat. Nuorempaa sukupolvea pyritään innostamaan myös perinteen vaalimiseen. Ville Väliviita, Juhamatti Itävaara, Johannes Vanhatalo ja Matti Saarinen tekevät kolmansia joulusahtejaan. kuva: laura syväoja Kun joulusahtia juo kunnolla, niin tulee hyvä ohravuosi, jos juo liikaa, niin ohrat menee lakoon." SAHTI Perinteinen suomalainen suodattamaton olut, jonka teossa käytetään etupäässä ohra- ja ruismaltaitas sekä joskus vehnää ja kauraa. Sahti on rekisteröity Euroopan unionin aidoksi perinteiseksi tuotteeksi helmikuussa Sahti eroaa oluesta mm. siten, että siinä on elävä hiiva ja oluesta se suodatetaan pois

9 16 17 Suupohja on hyvän tuulen seutukunta Kauhajoen Mustaisnevalla pyörii muutaman vuoden päästä uljas tuulivoimaturbiinien joukko. Näin siis, jos tuulivoimapuiston eteneminen jatkuu suunnitellun mukaisesti. Kauhajoen kaupungin oma tuulivoimaprojekti on kuitenkin vain yksi alueen monesta hankkeesta. Tavoitetaso tuulivoimalle on mahdollisimman paljon, naurahtaa nykyinen tuulivoimayrittäjä ja entinen SEK:n tuulivoimakoordinaattori Jaakko Leppinen. Jos kaikki hankkeet toteutuvat tuotettaan tuulivoimalla 750 megawattia energiaa. Valtion asettama tavoitetaso koko maassa on 2500 megawattia. Suomi on tuulinen maa, jossa on paljon erämaata. Tuulivoimapuistojen rakentamiselle on hyvät edellytykset." Jaakko Leppinen alkoi itse tuulivoimayrittäjäksi, koska näkee alassa tulevaisuuden potentiaalia. Yritystoimintamahdollisuuksia on niin teollisuuden-, rakentamisen- kuin huollonkin puolella eli paljon uusia työpaikkoja voidaan saada tätä kautta Suupohjan alueelle, Leppinen kannustaa. Hyvien edellytyksien maa Tuulivoimapuisto-hankkeet ovat lähteneet Suomessa käyntiin rannikolta, mutta nyt painopiste on siirtynyt enemmän sisämaahan päin. Tuulipuiston rakentaminen sisämaahan on mahdollista tuulivoimateknologian kehittymisen ansiosta, turbiinit ovat nyt sellaisia, että toimivat hyvin myös pienemmillä tuuli määrillä. Suomi on tuulinen maa, jossa on paljon erämaata. Tuulivoimapuistojen rakentamiselle on hyvät edellytykset, pohtii Leppinen. Suupohjan alueelle tulee nousemaan ensin pienempiä alle kymmenen turbiinin puistoja. Kahden kolmen vuoden päästä myös isommat puistot alkavat valmistua. Tuulivoima kohisten käyttöön Toimijoita, jotka käynnistävät omia projektejaan on useampia. Tuulivoimaa on rakenteilla Teuvalle, Kristiinankaupunkiin, useampia Kauhajoelle, Isojoelle, Karijoelle, Kaskisiin eli ympäri seutukuntaa ja sen lähialueita. Myös Suupohjan elinkeinotoimen kuntayhtymä SEK jatkaa tuulivoiman kehittämistä osana ensi vuonna käynnistyvää Energiaomavarainen Suupohja -hanketta. Leppinen kertookin, että tuulivoiman rakentamiseen liittyvät hankkeet ovat edenneet kaiken kaikkiaan positiivisesti. Projektit ovat edenneet siinä aikataulussa, mitä on ollut mahdollista. Mustaisneva jopa nopeasti, sillä kaupunki on vienyt kaavoitusja kartoitusasioita eteenpäin etupainotteisesti. Tyytyväinen voi olla. Bändikoulu-hanke on Oiva paikallisteko Suupohjan kulttuuriyhdistyksen toteuttama ja Suupohjan kehittämisyhdistyksen rahoittama Bändikoulu-hanke kerää arvostuksen osoituksia. Hanke valittiin neljän finalistin joukkoon valtakunnallisessa; Leader Oiva paikallisteko -sarjassa. Tampereella pidetyssä gaalassa hanke sijoittui jaetulle 2. sijalle kolmen muun kanssakilpailijan kanssa. Tuulivoima-asentajakoulutus alkaa Kauhajoella Tuulivoimapuistot tuovat alueelle uuden työllistävän alan, johon Suupohjan ammatti-instituutti on ensimmäisten oppilaitosten joukossa aloittamassa koulutusta. Tulevaisuuden suunnat pitää ottaa herkin aistein vastaan ja kun ensimmäiset tuulivoimapuistot valmistuvat 2-3 vuoden päästä on Suupohjalla valmiina monta ammattilaista. Jos kaikki, tai edes suurin osa hankkeista toteutuu tarkoittaa se vähintään tuulimyllyä, joita pitää korjata ja huoltaa. Alueesta on kasvamassa todellinen tuulivoimakeskittymä, pohtii Suupohjan ammatti-instituutin rehtori Matti Voutilainen. Tuulivoima-asentajakoulutus järjestetään Kauhajoella ja Kristiinankaupungissa, yhteistyössä on myös Etelä- Kymenlaakson ammattiopisto Kotkasta. Siellä ollaan oltu tekemässä alan tutkintosuunnitelmaa, joten opettamiseen on perehdytty syvällisesti. Koulutus siellä alkaa samaan aikaan kuin meilläkin eli näillä näkymin tammikuussa. Tulevaisuuden ala Ammatti-instituutin koulutukseen otetaan 20 opiskelijaa. Suosituksena on metalli- tai sähköalan koulutus tai kokemus. Kaiken kaikkiaan koulutus kestää 1,5-2 vuotta. ELY-keskukselta on haettu ESR-rahoitusta koulutuksen järjestämiseen, josta vihreää valoa onkin jo näytetty. Kun päätökset kuntarahoista saadaan, voidaan haku koulutukseen aloittaa. Tämä tapahtuu todennäköisesti joulu-tammikuussa. Koulutus on tapahtuu pääosin Kauhajoella. Työssäoppimisjaksoja järjestetään myös Kristiinankaupungissa, jossa valmistuu aikaisemmin tuulivoimapuistoja. Välineistö teknisten taitojen opiskeluun taas löytyy Kauhajoelta, Voutilainen kertoo. Kehityksen keskellä Opettajien ammatillista taitoa on lähdetty kehittämään jo vuosi sitten. Tutustumista on tehty ulkomaita myöten. Pyrimme hakemaan myös rahoitusta erilaisiin laiteinvestointeihin. Tanskassa ja Saksassa käytössä on myös tietokonesimulaatio-ohjelma, jollaisesta myös me haaveilemme. Ammatti-instituutti suunnittelee muutakin uusiutuvaan energiaan liittyvää koulutusta. Ajatuksissa on ammatillista lisäkoulutusta liittyen aurinkopaneeleihin, mutta sitä asiaa voidaan tarkastella tarkemmin vuoden päästä. Viedään nyt yksi asia läpi kerrallaan, naurahtaa Voutilainen. Bändikoulu-hanke osallistui Maa- ja Metsätalousministeriön yksikön Maaseutuverkoston järjestämään Parhaat Käytännöt kilpailukokonai- Kilpailuun lähetettiin liki 200 ehdotusta, jokainen finaaliin päässyt oli voittaja, Toivola iloitsee." suuteen. Useammista kategoriavaihtoehdoista valittiin ilmoittautuessa yksi. Kun ilmoitimme Bändikoulu-hanketta mukaan kilpailuun tuntui Oiva paikallisteko sarja oikeimmalta vaihtoehdolta, vaikka kilpailusarjoja oli muitakin, kertoo Henna Toivola Suupohjan kulttuuriyhdistyksestä. Kriteerit sarjassa olivat muun muassa asuinseudun elävöittäminen sekä tulosten ja toimenpiteiden siirrettävyys myös muille aluille. Meidän hankkeemme tarjosi matalan kynnyksen toimintaa maaseudulla. Lasten oli helppo osallistua opetukseen, koska se tapahtui koulupäivän jälkeen eikä erillisiä kyydityksiä tarvittu. Tarpeellisuudesta kertoo mielestäni se, että osallistui yli 100 nuorta ympäri maaseutua. Bändikoulu-hankeen esittely. kuva: Jannina Lahti Parhaat käytännöt ja paikallisteot Kilpailun tarkoituksena on viestiä Suomen maaseudun kehittämisohjelmien puitteissa syntyneistä, suomalaisesta maaseutuyrittäjyydestä ja maaseudun elinvoimaisuutta lisäävistä kehittämishankkeista. Näin hyviksi havaitut ideat ja toimintatavat siirtyvät eri puolille Suomea. Kilpailuun lähetettiin liki 200 ehdotusta, jokainen finaaliin päässyt oli voittaja, Toivola iloitsee. Kilpailun voitti Jämsänjoki-virtaa hanke, jossa elävöitettiin joenvarsien asutusta. Hankkeen aikana järjestettiin noin 80 tapahtumaa, joihin osallistui ihmistä. Kaikki finaaliin päässeet hankkeet olivat toteutettu erinomaisesti. Oli hieno olla tässä joukossa.

10 18 19 Toiminnanjohtaja Paavo Mattila ja kehittämispäällikkö Hanna-Leena Pihlajaniemi Suupohjan kehittämisyhdistyksestä luottavat jatkuvaan kehitykseen ja uusien ratkaisujen luomiseen. kuva: esa ylikoski Kehittämisstrategiaa tehdään alhaalta ylöspäin Suupohjan Kehittämisyhdistys valmistelee uutta kehittämisstrategiaa vuosille Ensimmäistä luonnosta on ollut tekemässä yli 80 henkilöä. Vuoden vaihteen jälkeen lähempään tutustumiseen päästään ympäri toiminta-alueen. Valmistelutyön lähtökohtana on laaja kumppanuuteen perustuva tekeminen. Valmistelua varten koottiin kuusi teemaryhmää paikallisten järjestöjen, kylätoimikuntien, yrittäjien ja kuntien edustajista. Jokainen teemaryhmä edustaa yhtä ohjelman painopistettä. Ohjelman painopisteiksi nousivat pienyrittäjyyden ja työpaikkojen säilymisen tukeminen, kestävät energiaratkaisut sekä digitaalinen Suupohja, kertoo kehittämispäällikkö Hanna-Leena Pihlajaniemi. Muita osa-alueita ovat elintarvike, peruspalvelut ja kylien kehittäminen sekä aktiivinen asukas. Koko Eurooppaa koskevina painopisteinä ovat lisäksi ilmastonmuutos, ympäristö ja innovaatiot, Pihlajaniemi täydentää. Kokonainen Kurikka mukana Leader-rahoitus on maaseudun kehittämisrahaa, jota voivat hakea niin yhdistykset, yritykset kuin kunnatkin. Suupohjan Kehittämisyhdistyksen nykyiseen toimintaalueeseen kuuluu Isojoki, Karijoki, Kauhajoki, Teuva ja Kurikan Jurvan alue. Syksyllä Kurikka teki päätöksen siirtyä kokonaisuudessaan osaksi Suupohjan kehittämisyhdistystä tulevalla ohjelmakaudella. Tämä on merkittävä asia sen kannalta, että toiminta-alueemme väkiluku pysyy tarpeeksi suurena oman kehittämisyhdistyksen säilyttämiseen, kertoo Suupohjan Kehittämisyhdistyksen toiminnanjohtaja Paavo Mattila. Etelä-Pohjanmaan alueella on neljä kehittämisyhdistystä, jotka ovat nyt lähellä toistensa koko luokkaa. Suupohjassa on monipuolinen ja monialainen yritysverkosto ja alue on tunnettu innovatiivisista toimintatavoistaan. Alueen yritykset, kunnat, kehittäjä-organisaatiot ja oppilaitokset tekevät tiiviistä yhteistyötä alueen kehittämiseksi." kuva: esa ylikoski Maakunnallisestikin on hyvä, että saadaan EU-tuet jaettua mahdollisimman tasaisesti eri alueille. On myös hyvä, että kunnat, joiden problematiikka on samankaltaista, ovat samalla kehittämisalueella. Rahoitustyökaluja yhä enemmän yrityksille Uusia ohjelmakausia suunnitellessa pyritään aina myös rahoitustyökalujen kehittämiseen. Hankkeiden osalta tavoitteena on byrokratian vähentäminen. Toivottavaa on, että hakemuksia ja hakijoita on paljon. Yksinkertaisemmat hakumenettelyt madaltavat osaltaan kynnystä tukien hakemiseen, Pihlajaniemi toteaa. Tulevalla ohjelmakaudella pyritään siirtymään myös maaseutuohjelman osalta sähköiseen hakumenettelyyn. Suunnitteilla on myös erilaisiin tarpeisiin vastaavia rahoitustyökaluja. Kehitteillä on erityisesti uusia avustusmuotoja yritysrahoitukseen, kertoo Paavo Mattila. Tällä hetkellä valmistelussa on, että investointiavustus nousisi 20 prosentista 30 prosenttiin. Uutena tulisi alustavien suunnitelmien mukaan perustamisavustus, joka voidaan myöntää könttäavustuksena aloittavalle tai alkutaipaleella olevalle yrittäjälle. Se voi olla noin euroa, jonka yritys voi käyttää kolmen vuoden aikana esimerkiksi henkilökunnan palkkaukseen, vuokra- tai korkomenoihin tai ostopalveluihin, avaa Mattila suunnitelmien sisältöä. Yrityksille suunnattuihin avustuksiin tulisi myös kokeilutoimintaan tarkoitettu euron kerta-avustus. Kehitysstrategiatyö jatkuu yhdessä Varsinaisen kehittämisstrategian koostamisesta ja kirjoittamisesta ovat tähän mennessä vastanneet kehittämispäällikkö Hanna-Leena Pihlajaniemi ja Suupohjan elinkeinotoimen kuntayhtymän kehitysjohtaja Timo Vesiluoma. Kehittämisstrategian työstämistä jatketaan osallistavalla menetelmällä kunhan Maa- ja metsätalousministeriö avaa varsinaisen haun. Suunnittelussa on koko ajan mukana osallistaminen. Periaatteessa kenellä tahansa on mahdollisuus kommentoida kehittämisstrategiaa. Tulemme kiertämään ensi vuoden puolella kaikki alueen kunnat, lisäksi luonnos kiertää kaikkien kuntien valtuustot, Pihlajaniemi kertoo. Kehittämisstrategia on myös nähtävillä eri vaiheissaan Suupohjan kehittämisyhdistyksen verkkosivuilla. Suupohjan Kulttuuriyhdistyksellä on uudet haasteet edessä Tämä syksy on ollut sanan varsinaisessa merkityksessä muutoksen syksy. Kunnissa painitaan erittäin isojen asioiden äärellä. Ensi vuoden budjetteja laadittaessa tulee löytää miljoonien eurojen säästöt, jotta kuntalaisille voidaan taata kaikki vaaditut peruspalvelut. HENNA TOIVOLA Suupohjan Kulttuuriyhdistys ry toiminnanjohtaja Tämä syksy on myös vaikuttanut Suupohjan Kulttuuriyhdistyksen tulevaisuuteen. Kuntien tiukat säästökuurit ovat johtaneet siihen, että seudullisen kulttuurityön kehittäminen on tullut jonkinlaisen tien päähän ja on pohdittava tulevaisuutta uudella tavalla. Tällä hetkellä yhdistyksen toiminta jatkuu vielä vuoden 2013 loppuun saakka kuten tähänkin asti, mutta siitä eteenpäin tilanne on vielä avoin. On löydettävä toiminnalle uudenlainen rakenne ja uudet rahoituskanavat, jotta yhdeksän vuoden työ saisi ansaitsemansa jatkon. Mihin säästöt mahdollisesti johtavat Kuntien säästäessä tasapuolisesti kaikkialta, on mahdollista, että kuntien yleiset kulttuuritoimet häviävät kohta kokonaan niiden pienten resurssien myötä. Siinä tilanteessa kaikki vastuu kulttuurista siirtyykin kolmannelle sektorille eli yhdistyksille ja harrastelijoille, jotka toimivat miltei poikkeuksetta vapaaehtoisvoimin ja harrastajanäkökulmasta. Tapahtumia ja toimintaa varmasti järjestetään, mutta vain jos löytyy aktiivisia ihmisiä, jotka jaksavat omaa aikaansa tähän laittaa. Vuonna 2003 kunnissa nähtiin seudullinen kulttuuriyhdistys todella tärkeänä Uudessa maaseutuohjelmassa kulttuurilla on merkitystä Suupohjan Kulttuuriyhdistys on saanut kunnian edustaa seudullista kulttuurikenttää aikoinaan, kun tämän hetkistä ohjelmakautta valmisteltiin. Sama kunnia sai jatkoa kuluvana syksynä, kun uutta maaseutuohjelmaa alettiin suunnitelemaan. Saimme vetovastuullemme Aktiivinen asukas -teemaryhmän, jossa aiheena olivat kulttuuri, viestintä ja kehitystyö. Tarkoituksena on, että tulevallakin ohjelmakaudella kulttuurihankkeille on budjetoitu rahaa ja niiden toteuttaminen Suupohjan alueella on mahdollista. Suupohjan Kulttuuriyhdistyksen toiminnan jatkumisella pystyttäisiin turvaamaan alueellamme ympärivuotinen ja ammattitaitoinen kulttuuripalveluiden tarjonta." Suupohjan alueella on käynnissä olevan ohjelmakauden aikana toteutettu kolme Suupohjan Kulttuuriyhdistyksen koordinoimaa kulttuurihanketta. Hankkeiden kautta rahaa alueelle on tullut reilut , josta kuntarahan osuus on ollut noin Tämä summa on melkoinen suhteutettuna Suupohjan alueen asukaslukuun tai maantieteelliseen kokoon. Nyt kuitenkin päällimmäiseksi huolenaiheeksi on nousemassa huoli tulevasta kuka koordinoi kulttuurihankkeita, jos Kulttuuriyhdistyksen toiminta lakkaa? Tällä hetkellä Suupohjan ylikuntarajoja toimivana tahona. Nyt vuonna 2012 tämä usean vuoden uurastus on koettu tarpeettomaksi, vaikka nimenomaan tässä tilanteessa kaikenlainen yhteistyö tulisi nähdä mahdollisuutena yhdistää resursseja ja löytää uusia tapoja toteuttaa palveluja. Suupohjan Kulttuuriyhdistyksen toiminnan jatkumisella pystyttäisiin turvaamaan alueellamme ympärivuotinen ja ammattitaitoinen kulttuuripalveluiden tarjonta, johon muuten pienillä tai olemattomilla resursseilla ei pystyttäisi. Kulttuuriyhdistys on selkeästi aktiivisin kulttuurihankkeiden toteuttaja ja seudullisen kulttuurikentän kehittäjä seutukunnassamme. Kuntien eroilmoitusten myötä, Kulttuuriyhdistyksen tulevaisuus on vielä täysin avoin vuoden 2014 alusta lähtien. Ilman pohjarahoitusta ja yksityistä rahoitusta ei hankkeita haeta saatikka toteuteta. Ja ilman kuntien jäsenmaksuja, joista Kulttuuriyhdistyksenkin hankkeiden pohjarahoitus on kertynyt, emme voi muuta kuin haikailla hakematta jäävien EU -rahojen perään. Uusi kasvo tarttuu haasteisiin Kulttuuriyhdistyksessä on sisäisestikin muutoksien vaihe meneillään. Olen jäämässä joulukuun puolivälissä äitiyslomalle ja sijaisekseni on valittu Kirsti Vuori Kauhajoelta. Ensi vuoden haasteet silmällä pitäen, toivoisinkin nyt teiltä kaikilta kulttuurin ystäviltä ideoita, kannustusta ja eritoten sitä kuuluisaa yhteisöllisyyttä, jotta pystyisimme takaamaan seudullisen kulttuurityön ja sen kehittämisen jatkumisen myös tulevaisuudessa.

11 20 Hyvää Joulua ja Onnea vuodelle 2013! Kauppaoppilaitos iskee ajan hermoon - Peliala on tätä hetkeä ja tulevaisuutta Suupohjan ammatti-instituutin kauppaoppilaitos astuu koulutuksen eturintamaan tarjoamalla ensi syksystä alkaen pelialaa ohjelmistotuotannon koulutusohjelmassaan (datanomi). Ala on tulevaisuuden ala maailmalla ja tekijöitä tarvitaan. hannu vainionkulma koulutusjohtaja Suomeen tarvitaan lisää Rovioita. Pelit myyvät ja kiinnostavat maailmanlaajuisesti. Vain taivas on rajana millaisia pelejä tehdään, kertoo Tieto- ja viestintätekniikan lehtori Margit Haapamäki kauppaoppilaitokselta. Koulutuksessa perehdytään pelituotannon prosessiin ja käydään läpi eri vaiheet käsikirjoituksesta graafiseen suunnitteluun, pelin toteutukseen, pelimoottoreiden käyttöön ja 3D -mallinnukseen. Myös videokuvaus, valokuvaus ja multimediatuotanto kuuluvat opinto-ohjelmaan. Koulutus pelien tekijöille Tärkeää on osata kuvakerronnan perusteet. Peleissä on elokuvallisia elementtejä, jotka pitää hallita, siksi kuvakerronta on tärkeää, sanoo videotuotannon lehtori Tomi Saarijärvi. Tutkinnon suorittanut voi Pelien tekijöitä tarvitaan. Ensi kevään yhteishaussa on mahdollista hakea pelialaa opiskelemaan. Kuva: Joni Rinta-Möykky toimia pelisuunnittelijana, -testaajana ja -ohjelmoijana sekä 3D-mallintajana. Tutkinto antaa myös hyvät valmiudet jatko-opiskeluun pelialalla. Oppiminen vaatii aitoa paneutumista koulutukseen. Opittuja ammattitaitoja hyödynnetään jo nykyisin varsin laajasti: teollisuudessa, 3Dmallinnuksessa, julkishallinnossa, useilla koulutusaloilla, listaa Haapamäki. Opiskelemaan hakeville ja tuleville haluaa koulutusjohtaja Hannu Vainionkulma puolestaan viestittää, että opiskelu voi olla hauskaa, mutta se ei ole kuitenkaan leikkimistä taikka pelaamista. Koulutus valmistaa pelien tekijöitä, ei pelaajia. Koulutus kestää kolme vuotta. Pelialaan suuntaavaan ohjelmistotuotannon datanomikoulutukseen haetaan ensi kevään valtakunnallisessa yhteishaussa. Nuorisoasteen koulutus käynnistyy ensi syksynä ja aikuisten vuotta myöhemmin. YHTEYSTIEDOT Isojoen kunta Teollisuustie Isojoki Puh. (06) Fax. (06) s-posti: Karijoen kunta Kristiinantie Karijoki Puh. (06) Fax. (06) s-posti: Kauhajoen kaupunki PL 500 (Hallintoaukio) Kauhajoki Puh. (06) Fax. (06) s-posti: Kurikan kaupunki PL 500 (Asematie 8) Kurikka Jurvan palvelupiste PL 5 (Koulutie 8) Jurva Puh. (06) Fax. (06) s-posti: Teuvan kunta PL 25 (Porvarintie 20 A 4) Teuva Puh. (06) Fax. (06) s-posti: Suupohjan elinkeinotoimen kuntayhtymä PL 112 (Teknologiapuisto 1) Kauhajoki Puh. (06) Fax. (06) s-posti: sek.suupohja.fi Suupohjan Kehittämisyhdistys ry Teknologiapuisto Kauhajoki Puh Fax s-posti: Suupohjan Kulttuuriyhdistys ry VT. Toiminnanjohtaja Kirsti Vuori Porvarintie 26 A Teuva Puh s-posti: Suupohjan seutukunnan asukaslehti

Yrityssalo Oy. Salon elinkeinoyhtiö

Yrityssalo Oy. Salon elinkeinoyhtiö Yrityssalo Oy Salon elinkeinoyhtiö Yrityssalo Oy Tervetuloa Yrityssaloon Salon kaupungin omistama elinkeinoyhtiö Armi Metsänoja Yrityssalo lyhyesti Salon kaupungin omistama elinkeinoyhtiö, osakeyhtiömuotoinen,

Lisätiedot

Kasvun polut ja kasvuyrittäjyys osana kaupunkiseudun elinvoimaa. Kaupunginvaltuuston seminaari 30.9.2013 Toimitusjohtaja Ari Hiltunen

Kasvun polut ja kasvuyrittäjyys osana kaupunkiseudun elinvoimaa. Kaupunginvaltuuston seminaari 30.9.2013 Toimitusjohtaja Ari Hiltunen Kasvun polut ja kasvuyrittäjyys osana kaupunkiseudun elinvoimaa Kaupunginvaltuuston seminaari 30.9.2013 Toimitusjohtaja Ari Hiltunen 3 000 Perustettujen yritysten lkm suurilla kaupunkiseuduilla 2006-2012

Lisätiedot

Case Uusikaupunki Muutos pakon edessä

Case Uusikaupunki Muutos pakon edessä Case Uusikaupunki Muutos pakon edessä Kauhava 10.10.2013 Yhteysjohtaja Kristiina Salo Uudenkaupungin kaupunki Uusikaupunki Perustettu 1617 Asukasmäärä 15 499 31.12.2011 Kesämökkejä 3873 Työvoima 6 652

Lisätiedot

Suupohjan kehittämisyhdistys ry

Suupohjan kehittämisyhdistys ry n kehittämisyhdistys ry Etelä-Pohjanmaa Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2007-2013 Myönnetyt hanketuet 1.1.- 31.12.2009 HANKE NRO HANKKEEN NIMI JA TOTEUTUSAIKA KOULUTUSHANKE 4013 Suvi-Media koulutushanke

Lisätiedot

TE-toimistouudistuksen tilanne SeutuYp koordinaattoreiden työkokous 20.3.2012

TE-toimistouudistuksen tilanne SeutuYp koordinaattoreiden työkokous 20.3.2012 TE-toimistouudistuksen tilanne SeutuYp koordinaattoreiden työkokous 20.3.2012 Jarmo Palm Työ- ja elinkeinotoimistot uudistuvat Uusituksen tavoitteena on työnvälityksen tehostaminen, yrityslähtöisyyden

Lisätiedot

Raahen seudun yrityspalvelut. SeutuYP koordinaattoreiden työkokous. Risto Pietilä Helsinki 26.5.2011. www.rsyp.fi

Raahen seudun yrityspalvelut. SeutuYP koordinaattoreiden työkokous. Risto Pietilä Helsinki 26.5.2011. www.rsyp.fi Raahen seudun yrityspalvelut SeutuYP koordinaattoreiden työkokous Risto Pietilä Helsinki 26.5.2011 www.rsyp.fi Raahen seudun yrityspalvelut on osa Raahen seutukunnan kehittämiskeskuksen toimintaa. 1. Raahen

Lisätiedot

KUNTAYHTYMÄ 14/2011, Yhtymähallitus Sivu 127

KUNTAYHTYMÄ 14/2011, Yhtymähallitus Sivu 127 Viranomainen SUUPOHJAN ELINKEINOTOIMEN PÖYTÄKIRJA KUNTAYHTYMÄ 14/2011, Sivu 127 KOKOUSAIKA 28.12.2011 klo 18.30 19.50 KOKOUSPAIKKA SAAPUVILLA OLLEET JÄSENET POISSA ESITTELIJÄ MUUT SAAPUVILLA OLLEET LAILLISUUS

Lisätiedot

viestintäsuunnitelma 2012 YRITYS-SUOMI Seinäjoen seutu Viestintäsuunnitelma 2012

viestintäsuunnitelma 2012 YRITYS-SUOMI Seinäjoen seutu Viestintäsuunnitelma 2012 YRITYS-SUOMI Seinäjoen seutu Viestintäsuunnitelma 2012 1 Taustaa Työ- ja elinkeinoministeriö kehittää ja koordinoi Yritys-Suomi-palvelukokonaisuutta Suomalainen yrityspalvelujärjestelmä on tehtyjen tutkimusten

Lisätiedot

Valtion kotouttamisohjelma ja siihen liittyvä kumppanuusohjelma

Valtion kotouttamisohjelma ja siihen liittyvä kumppanuusohjelma Valtion kotouttamisohjelma ja siihen liittyvä kumppanuusohjelma Finlandia-talo 16.9.2015 Fasilitaattorien osuudet / Risto Karinen ja Olli Oosi Kohti kumppanuutta, tavoitteet ja mahdollisuudet Kumppanuusohjelma

Lisätiedot

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 13.9.2012 Seinäjoki

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 13.9.2012 Seinäjoki Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 13.9.2012 Seinäjoki 1 Kyselyn toteuttaminen Valmistu töihin! -Seinäjoen raportissa käsitellään sekä Tamperelaisten että Seinäjokelaisten nuorten vastauksia.

Lisätiedot

Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille

Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille Sidosryhmätyöpaja 4.9.2013 Koulutuspäällikkö Matti Tuusa 10.9.2013 1 Kyselyn tuloksia 10.9.2013 2 Taustatiedot Kysely lähetettiin 18 henkilölle, joista

Lisätiedot

Uutta vetovoimaa bisnekseen.

Uutta vetovoimaa bisnekseen. Magneetti vetää uusia mahdollisuuksia Kurikkaan Kurikan Magneetti on uusi yritysalue ja kaupungin ykköshanke, joka yhdistää keskustan ja kolmostien vilkkaan valtaväylän. Uutta vetovoimaa bisnekseen. WWW.KURIKKA.FI

Lisätiedot

Onnistunut kotouttaminen kunnan näkökulmasta. Yhteisötoiminnan päällikkö Pasi Laukka, Oulu

Onnistunut kotouttaminen kunnan näkökulmasta. Yhteisötoiminnan päällikkö Pasi Laukka, Oulu Onnistunut kotouttaminen kunnan näkökulmasta Yhteisötoiminnan päällikkö Pasi Laukka, Oulu Maahanmuuttaja on yksilö! lähtömaa etninen ryhmä perhetausta, perhetilanne ikä (Suomeen tultaessa, nyt) maaseutu

Lisätiedot

Rahoitusta yritystoiminnan

Rahoitusta yritystoiminnan Rahoitusta yritystoiminnan alkuun Finnverasta rahoitusta yritystoiminnan käynnistämiseen Suunnitteletko yrityksen perustamista? Hyvä liikeidea, yrittäjävalmiudet ja huolellinen suunnittelu auttavat liiketoiminnan

Lisätiedot

KYLÄPALVELUT.FI WEB-PORTAALI. [Aidosti Kainuulainen Web-portaali]

KYLÄPALVELUT.FI WEB-PORTAALI. [Aidosti Kainuulainen Web-portaali] KYLÄPALVELUT.FI WEB-PORTAALI [Aidosti Kainuulainen Web-portaali] TAUSTA Kainuu harvaanasuttuna maakuntana on suurten haasteiden edessä: palvelujen järjestämisessä yritysten toimintaedellytysten parantamisessa

Lisätiedot

Onko sinulla hyvinvointialan yritys tai oletko suunnittelemas sa yrityksen perustamista? Kiinnostaako liiketoiminnan vastuul li suus?

Onko sinulla hyvinvointialan yritys tai oletko suunnittelemas sa yrityksen perustamista? Kiinnostaako liiketoiminnan vastuul li suus? Lykky Onko sinulla hyvinvointialan yritys tai oletko suunnittelemas sa yrityksen perustamista? Kiinnostaako liiketoiminnan vastuul li suus? Oulun seudun ammattikorkeakoulun (Oamk) Sosiaali- ja terveysalan

Lisätiedot

- VALOKUIDULLA ELINVOIMAA MAASEUDULLE - Anne-Mari Leppinen Hanna-Leena Pihlajaniemi 1.9.2011

- VALOKUIDULLA ELINVOIMAA MAASEUDULLE - Anne-Mari Leppinen Hanna-Leena Pihlajaniemi 1.9.2011 - VALOKUIDULLA ELINVOIMAA MAASEUDULLE - Anne-Mari Leppinen Hanna-Leena Pihlajaniemi 1.9.2011 Lukuja Verkon alueen koko: 5000 km2 Asukasmäärä: 44 000 Alueella on 7 kuntakeskusta sekä noin 55 kylää, joissa

Lisätiedot

Yritys-Suomi uudistuu Tornio 15.12.2015

Yritys-Suomi uudistuu Tornio 15.12.2015 Yritys-Suomi uudistuu Tornio 15.12.2015 Anne Syväjärvi Yritys-Suomi on julkisten yrityspalveluorganisaatioiden yhdessä muodostama palvelu yrityksille ja yrittämisestä kiinnostuneille. Monikanavainen Yritys-Suomi

Lisätiedot

Leader-rahoituksella kannustusta kuntien kansainvälisyyteen SK/2015

Leader-rahoituksella kannustusta kuntien kansainvälisyyteen SK/2015 Leader-rahoituksella kannustusta kuntien kansainvälisyyteen SK/2015 Mikä on Leader? Leader-ryhmät Leader-ryhmät ovat yhdistyksiä ja itsenäisiä toimijoita alueillaan Kannustamme paikalliseen kehittämiseen

Lisätiedot

Suomen Pakolaisapu Järjestöhautomo

Suomen Pakolaisapu Järjestöhautomo Suomen Pakolaisapu Järjestöhautomo Hankkeen taustaa Suomessa on arviolta tuhatkunta toimivaa maahanmuuttajayhdistystä Yhdistyksiä alettiin perustaa erityisesti 1990 luvun puolivälin jälkeen Reilu kolmannes

Lisätiedot

Kehittämiskysely 2012. Tulokset

Kehittämiskysely 2012. Tulokset Kehittämiskysely 2012 Tulokset Tausta Kehittämiskysely toteutettiin eteläpohjalaisissa kaluste- ja asumisteollisuuden yrityksissä loka-marraskuussa 2012 Kyselyn tavoitteena oli kartoittaa kohderyhmään

Lisätiedot

LIIKE- Seminaari, Sastamala 20130208 Jaakko Taitonen

LIIKE- Seminaari, Sastamala 20130208 Jaakko Taitonen 1 V. 2010 toteutetussa selvityksessä kysyttiin yritysten tärkeimmistä kehittämis-, ja osaamishaasteita kansainvälisessä kaupassa seuraavan 5 vuoden aikana. 2 Yhteenveto kommenteista, joiden suhteen toivottiin

Lisätiedot

Innovaatioista kannattavaa liiketoimintaa

Innovaatioista kannattavaa liiketoimintaa Innovaatioista kannattavaa liiketoimintaa 2 Osaamiskeskusohjelma (OSKE) luo edellytyksiä uutta luovalle, liiketaloudellisesti kannattavalle yhteistyölle, jossa korkeatasoinen tutkimus yhdistyy teknologia-,

Lisätiedot

Tervetuloa Työnvälitykseen

Tervetuloa Työnvälitykseen Tervetuloa Työnvälitykseen Välkommen till Arbetsförmedlingen Finska Tämä on Työnvälitys Haetko työtä? Haluatko lisätietoja työmarkkinoista? Tarvitsetko vinkkejä ja neuvoja löytääksesi haluamasi työn?

Lisätiedot

SADe-ohjelma 2009-2015: Mitkä ovat tulokset ja vaikutukset?

SADe-ohjelma 2009-2015: Mitkä ovat tulokset ja vaikutukset? SADe-ohjelma 2009-2015: Mitkä ovat tulokset ja vaikutukset? 9.9.2015, Ira Alanko ja Päivi Nurminen Kuntamarkkinat 2015 JulkICT-toiminto SADe-ohjelma lukuina Kuntaliitto, 6 ministeriötä, useita kymmeniä

Lisätiedot

YHTEISTYÖSTÄ LISÄVOIMAA YHDISTYKSILLE -MITEN PÄÄSTÄ ALKUUN?

YHTEISTYÖSTÄ LISÄVOIMAA YHDISTYKSILLE -MITEN PÄÄSTÄ ALKUUN? Kehittämistehtävä (AMK) Hoitotyö Terveydenhoitotyö 3.12.2012 Elina Kapilo ja Raija Savolainen YHTEISTYÖSTÄ LISÄVOIMAA YHDISTYKSILLE -MITEN PÄÄSTÄ ALKUUN? -Artikkeli julkaistavaksi Sytyn Sanomissa keväällä

Lisätiedot

Vaikuttavuutta alueella - onnistuneet auekehityscaset. Osaaminen ja innovaatiotoiminta Etelä-Pohjanmaalla. Rehtori Tapio Varmola

Vaikuttavuutta alueella - onnistuneet auekehityscaset. Osaaminen ja innovaatiotoiminta Etelä-Pohjanmaalla. Rehtori Tapio Varmola Vaikuttavuutta alueella - onnistuneet auekehityscaset Osaaminen ja innovaatiotoiminta Etelä-Pohjanmaalla Rehtori Tapio Varmola Taustaksi Millainen toiminta-alue on Etelä- Pohjanmaa? Koulutustaso Etelä-Pohjanmaalla

Lisätiedot

Apua, tukea ja toimintaa

Apua, tukea ja toimintaa Soita meille numeroon 050 4440 199 tai lähetä sähköpostia osoitteeseen asiakaspalvelu@mereo.fi. Tavataan ja keskustellaan yhdessä tilanteestasi. Teemme sinulle henkilökohtaisen, hyvin vointiasi tukevan

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

Maaseudun kehittämisohjelman mahdollisuudet maahanmuuttajien kotouttamiseen

Maaseudun kehittämisohjelman mahdollisuudet maahanmuuttajien kotouttamiseen Maaseudun kehittämisohjelman mahdollisuudet maahanmuuttajien kotouttamiseen Vastaanottava maaseutu Helsinki 22.1.2016 Marianne Selkäinaho Maa- ja metsätalousministeriö Mahdollisuuksien maaseutu Maaseutuohjelmalla

Lisätiedot

SUVI-ESISELVITYSHANKE 4.5.2007 31.1.2008

SUVI-ESISELVITYSHANKE 4.5.2007 31.1.2008 SUVI-ESISELVITYSHANKE 4.5.2007 31.1.2008 PAIKALLISEN DIGIMEDIATUOTANNON JAKELUKANAVAT JA TEKNIIKAT, PALVELUT JA LIIKETOIMINTAMALLIT SEKÄ TOIMIJOIDEN YHTEISTYÖMAHDOLLISUUDET SUUPOHJAN SEUTUVERKOSSA SISÄLLYSLUETTELO

Lisätiedot

MUUTOKSESSA MUKANA - Maahanmuuttajien ja valtaväestön aikuiskoulutus- ja työharjoitteluhanke 8.9.2008 31.1.2011

MUUTOKSESSA MUKANA - Maahanmuuttajien ja valtaväestön aikuiskoulutus- ja työharjoitteluhanke 8.9.2008 31.1.2011 MUUTOKSESSA MUKANA - Maahanmuuttajien ja valtaväestön aikuiskoulutus- ja työharjoitteluhanke 8.9.2008 31.1.2011 Projektin tavoitteet Projektin tavoitteet Maahanmuuton ja monikulttuurisuuden nostaminen

Lisätiedot

MINFO - Maahanmuuttajien alkuvaiheen neuvonnan ja ohjauksen kehittäminen 1.4.2010 31.12.2011

MINFO - Maahanmuuttajien alkuvaiheen neuvonnan ja ohjauksen kehittäminen 1.4.2010 31.12.2011 MINFO - Maahanmuuttajien alkuvaiheen neuvonnan ja ohjauksen kehittäminen 1.4.2010 31.12.2011 Projektin tavoitteet Projektin tavoitteet Toimiva alkuvaiheen neuvonta- ja ohjauspiste Kotkassa Maahanmuuttajien

Lisätiedot

Seinäjoen kaupungin Työllisyyspalvelut & AVANTI-HANKE Työllisyyden kuntakokeiluhanke

Seinäjoen kaupungin Työllisyyspalvelut & AVANTI-HANKE Työllisyyden kuntakokeiluhanke 10.4.2015 Seinäjoen kaupungin Työllisyyspalvelut & Avanti-hanke AVANTIBOOK Nro 6 Seinäjoen kaupungin Työllisyyspalvelut & AVANTI-HANKE Työllisyyden kuntakokeiluhanke Kaupungin Työllisyyspalvelut Seinäjoki

Lisätiedot

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 12.9.2012 Tampere

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 12.9.2012 Tampere Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 12.9.2012 Tampere 1 Kyselyn toteuttaminen Valmistu töihin! -Tampereen seudun kyselyn kohderyhmänä olivat paikalliset yliopistossa, ammattikorkeakoulussa ja ammattiopistossa

Lisätiedot

Johdon mentoripohjainen koulutus- ja valmennusohjelma

Johdon mentoripohjainen koulutus- ja valmennusohjelma Digitaalinen Polku Johdon mentoripohjainen koulutus- ja valmennusohjelma Yritysjohdon tukena Digitaalinen Polku pilottiohjelma alkaa! Kilpailukyky 2014 Digitaalinen Polku 2014 Osallistuminen ja kriteerit

Lisätiedot

Hyrian yrityspalvelut & Vaihtoaskel -hanke Asiakasvastaava Kirsi Niskala p. 0400 398 480, kirsi.niskala@hyria.fi

Hyrian yrityspalvelut & Vaihtoaskel -hanke Asiakasvastaava Kirsi Niskala p. 0400 398 480, kirsi.niskala@hyria.fi Hyrian yrityspalvelut & Vaihtoaskel -hanke Asiakasvastaava Kirsi Niskala p. 0400 398 480, kirsi.niskala@hyria.fi 1 HYRIA KOULUTUS 4.9.2014 Hyrian tarjoamat koulutukset & palvelut Yrittäjän ammattitutkinto

Lisätiedot

Hyvät eväät ETEENPÄIN

Hyvät eväät ETEENPÄIN Hyvät eväät ETEENPÄIN YRITYKSILLE SIIVET Yritysten kehittämispalvelut kaikissa ELY-keskuksissa UUSI PALVELUKOKONAISUUS pk-yrityksille Olipa yrityksesi minkä tahansa haasteen tai muutoksen edessä, saat

Lisätiedot

Palvelukonsepti suurasiakkaille

Palvelukonsepti suurasiakkaille Palvelukonsepti suurasiakkaille Merplast Oy on vuonna 2005 perustettu työpaikkojen työturvallisuuteen ja siihen liittyvään konsultointiin keskittyvä yhtiö. Asiakkaitamme ovat pienet ja keskisuuret yritykset,

Lisätiedot

STARTIAN YHTEISTYÖVERKOSTOSSA MUKANA

STARTIAN YHTEISTYÖVERKOSTOSSA MUKANA MIKÄ ON STARTIA? Vaasanseudun Uusyrityskeskus Startia yksi Suomen 32 uusyrityskeskuksesta toimii osana Vaasanseudun Kehitys Oy VASEKia uusien yrittäjien neuvontapalvelut seitsemän kunnan alueella käytettävissä

Lisätiedot

Kotona Suomessa -hanke

Kotona Suomessa -hanke Kotona Suomessa -hanke KOTONA SUOMESSA -hanke Uudenmaan ELY-keskuksen koordinaatiohanke HYVÄ ALKU -osahanke Kotoutumisen alkuvaiheen palvelukokonaisuuden ja palveluiden ulkopuolelle jääneiden kotoutumiskoulutuksen

Lisätiedot

YRITYS-SUOMI MUKANA YRITTÄJÄN ARJESSA. Sirpa Alitalo Työ- ja elinkeinoministeriö 30.5.2013

YRITYS-SUOMI MUKANA YRITTÄJÄN ARJESSA. Sirpa Alitalo Työ- ja elinkeinoministeriö 30.5.2013 YRITYS-SUOMI MUKANA YRITTÄJÄN ARJESSA Sirpa Alitalo Työ- ja elinkeinoministeriö 30.5.2013 Miten Yritys-Suomi on mukana yrittäjän arjessa? Miten perustan yrityksen? Mistä tiedän, onko ideani toimiva? Tarvitseeko

Lisätiedot

SENIORIKAHVILA TOIMINTA KAAMASEN KYLÄSSÄ. Riitta Sipola-Kellokumpu 28.1.2013 Inarin kunta Kotihoito

SENIORIKAHVILA TOIMINTA KAAMASEN KYLÄSSÄ. Riitta Sipola-Kellokumpu 28.1.2013 Inarin kunta Kotihoito SENIORIKAHVILA TOIMINTA KAAMASEN KYLÄSSÄ Riitta Sipola-Kellokumpu 28.1.2013 Inarin kunta Kotihoito Kaamanen Kaamasen kylään on Ivalosta matkaa noin 70 km. Kylässä asuu vajaa 200 kuntalaista, joista ikäihmisiä

Lisätiedot

HYVÄ-ALUEFOORUM. Risto Pietilä Oulu 29.10.2009. www.raahenseutukunta.fi www.rsyp.fi. Seudullisen yrityspalvelun rooli hyvinvointialan kehittämisessä

HYVÄ-ALUEFOORUM. Risto Pietilä Oulu 29.10.2009. www.raahenseutukunta.fi www.rsyp.fi. Seudullisen yrityspalvelun rooli hyvinvointialan kehittämisessä HYVÄ-ALUEFOORUM Seudullisen yrityspalvelun rooli hyvinvointialan kehittämisessä Risto Pietilä Oulu 29.10.2009 www.raahenseutukunta.fi www.rsyp.fi Raahen seudun yrityspalvelut on osa Raahen seutukunnan

Lisätiedot

11.02.2015/ Anna-Liisa Lämsä. Työnantajien näkemyksiä erityistä tukea tarvitsevien työllistämisestä

11.02.2015/ Anna-Liisa Lämsä. Työnantajien näkemyksiä erityistä tukea tarvitsevien työllistämisestä Työnantajien näkemyksiä erityistä tukea tarvitsevien työllistämisestä Työnantajakysely ja työnantajien haastattelut Vuoden 2014 alussa työnantajille tehty työnantajakysely 161 vastaajaa 51 työnantajan

Lisätiedot

YRITTÄJYYSINFO torstai 17.10. Auvo Turpeinen

YRITTÄJYYSINFO torstai 17.10. Auvo Turpeinen YRITTÄJYYSINFO torstai 17.10 Auvo Turpeinen Uusyrityskeskus toiminta: Elinkeinoelämän perustama yhteistoimintajärjestö 31 alueellista yhdistystä, yli 80 neuvontapistettä Suomessa vuodesta -89 saakka Jäseninä

Lisätiedot

Missio KERAVA ON VIHERKAUPUNKI, JOSSA KAIKKIEN ON HYVÄ OLLA KERAVA ON METROPOLIALUEEN YRITYSYSTÄVÄLLISIN KUNTA

Missio KERAVA ON VIHERKAUPUNKI, JOSSA KAIKKIEN ON HYVÄ OLLA KERAVA ON METROPOLIALUEEN YRITYSYSTÄVÄLLISIN KUNTA 1. Keravan kaupungin visio KERAVA ON METROPOLIALUEEN KÄRJESSÄ KULKEVA, VETO-VOIMAINEN, ROHKEA, MENESTYVÄ JA UUTTA LUOVA KAUPUNKI, JOSSA PALVELUT JA LUONTO OVAT JOKAISTA LÄHELLÄ Missio KERAVA ON VIHERKAUPUNKI,

Lisätiedot

Miten kumppanuus rakennetaan ja varmistetaan seudullisissa yrityspalveluissa?

Miten kumppanuus rakennetaan ja varmistetaan seudullisissa yrityspalveluissa? Yritys-Suomi -seminaari 06.05.2010 Miten kumppanuus rakennetaan ja varmistetaan seudullisissa yrityspalveluissa? - Miten sopimus syntyi Kotkan-Haminan seudulla? 10.5.2010 asiantuntija Eeva Koskimies Kaakkois-Suomen

Lisätiedot

MAAHANMUUTTAJILLE KOHDENNETTU TYÖLLISTÄMISPROJEKTI MaMuPlus-projekti 2009-2011

MAAHANMUUTTAJILLE KOHDENNETTU TYÖLLISTÄMISPROJEKTI MaMuPlus-projekti 2009-2011 Työvalmennussäätiö Tekevä Matarankatu 4 40100 Jyväskylä Keski-Suomen TE-keskus Cygnaeuksenkatu 1 40101 Jyväskylä MAAHANMUUTTAJILLE KOHDENNETTU TYÖLLISTÄMISPROJEKTI MaMuPlus-projekti 2009-2011 JATKOHAKEMUS

Lisätiedot

Terveyspalvelujen tulevaisuus

Terveyspalvelujen tulevaisuus Terveyspalvelujen tulevaisuus Kansalaisten parissa toteutetun tutkimuksen tulokset Lasipalatsi 10.12.2014 Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti kyselytutkimuksen kansalaisten parissa koskien terveyspalvelujen

Lisätiedot

Valmistelut avajaisia varten

Valmistelut avajaisia varten POISTARIPAJA -hanke 10.6.2014 Oona Salo Texvex Forssan avajaiset 3.6.2014 juhlistettiin Forssan Texvexin virallisia avajaisia iloisissa tunnelmissa. Päivään sopi niin lasten askartelua, tekstiilin lajittelua

Lisätiedot

Hallituspartnerit Itä-Suomi ry. Itäsuomalainen hallitustyön kehittäjä. 30.10.2014 Hallituspartnerit Itä-Suomi ry

Hallituspartnerit Itä-Suomi ry. Itäsuomalainen hallitustyön kehittäjä. 30.10.2014 Hallituspartnerit Itä-Suomi ry Hallituspartnerit Itä-Suomi ry Itäsuomalainen hallitustyön kehittäjä Hallituspartnerit ry:n toiminta alkoi Tampereella vuonna 2003. Alueellisia yhdistyksiä on sen jälkeen perustettu mm. Turkuun, Ouluun,

Lisätiedot

HYVINVOINTI- PALVELUITA HELPOSTI

HYVINVOINTI- PALVELUITA HELPOSTI HYVINVOINTI- PALVELUITA HELPOSTI Hyvinvointipalveluita asiakkaan parhaaksi Hyvinvointipalvelujen järjestäminen on yksi yhteiskunnan tärkeimmistä tehtävistä ellei jopa kaikkein tärkein. Onnistuminen tässä

Lisätiedot

Elinkeinopoliittinen ohjelma

Elinkeinopoliittinen ohjelma Elinkeinopoliittinen ohjelma Kunnan visio vuodelle 2025 Marttila on elinvoimainen ja yhteisöllinen, maltillisesti kasvava kunta, joka järjestää asukkailleen laadukkaat ja edulliset palvelut sekä turvaa

Lisätiedot

Mukana elämäsi suurimmissa päätöksissä

Mukana elämäsi suurimmissa päätöksissä VAIHDA MUKAVAMPAAN. Oikeanlainen koti kaikkiin elämäntilanteisiin Mukana elämäsi suurimmissa päätöksissä Sp-Koti on perustettu juuri sinua ja sinun asuntoasioitasi varten. Meidän arvomaailmamme lähtee

Lisätiedot

KAJAANIN KAMPUS KIRJASTORAKENNUS SEMINAARINKATU 2

KAJAANIN KAMPUS KIRJASTORAKENNUS SEMINAARINKATU 2 KAJAANIN KAMPUS KIRJASTORAKENNUS SEMINAARINKATU 2 2 Yrittäjän Kajaani Kajaani on kehittyvä yrityskaupunki sekä vireä kulttuuri- ja urheilukaupunki. Se on valittu suurista kaupungeista ja maakuntakeskuksista

Lisätiedot

MARKO SAARINEN marko.saarinen@solita.fi 040 740 1711. Solita Oy esittäytyy 30.1.2014

MARKO SAARINEN marko.saarinen@solita.fi 040 740 1711. Solita Oy esittäytyy 30.1.2014 MARKO SAARINEN marko.saarinen@solita.fi 040 740 1711 Solita Oy esittäytyy 30.1.2014 Seuraavat 15 20 minuuttia Me Digitalisoituminen Elämys Matkaopas Matkailun neuvontapalvelut tulevaisuudessa Aloituspalaveri

Lisätiedot

TERVETULOA TIEDOTUSTILAISUUTEEN

TERVETULOA TIEDOTUSTILAISUUTEEN TERVETULOA TIEDOTUSTILAISUUTEEN Kainuun Etu Oy - yritysten kehittämistä vuodesta 2001 - Palvelualojen (B-to-B) esiselvitys 2009 Lehdistötilaisuus 30.12.2009 klo 10.00 Harri Mähönen, Suomen Osaamistalo

Lisätiedot

Vanhojen rakennusten uusiokäyttö maaseudulla. Maaseutuverkoston tilannekatsaus 17.5.2013 Maikkulan kartano, Teemu Hauhia

Vanhojen rakennusten uusiokäyttö maaseudulla. Maaseutuverkoston tilannekatsaus 17.5.2013 Maikkulan kartano, Teemu Hauhia Vanhojen rakennusten uusiokäyttö maaseudulla Maaseutuverkoston tilannekatsaus 17.5.2013 Maikkulan kartano, Teemu Hauhia Maaseutuverkostotoiminnan painopisteet vuonna 2013 Yhteistyön ja verkostoitumisen

Lisätiedot

Ektakompus asukasyhdistysten ja Oulun kaupungin yhteinen yritys tuottaa apua kodin askareisiin. Kemi 27.2.2013 Sirkka-Liisa Mikkonen

Ektakompus asukasyhdistysten ja Oulun kaupungin yhteinen yritys tuottaa apua kodin askareisiin. Kemi 27.2.2013 Sirkka-Liisa Mikkonen Ektakompus asukasyhdistysten ja Oulun kaupungin yhteinen yritys tuottaa apua kodin askareisiin Kemi 27.2.2013 Sirkka-Liisa Mikkonen Ektakompus Oy Yhteiskunnallisen yrityksen toimikunnan perustelu: Ektakompus

Lisätiedot

Seppo Murto. Länsi-Suomen osaamiskeskus, Meriklusteriohjelma 2007-2013. Meritekniset laitteet ja veneteollisuus

Seppo Murto. Länsi-Suomen osaamiskeskus, Meriklusteriohjelma 2007-2013. Meritekniset laitteet ja veneteollisuus Länsi-Suomen osaamiskeskus, Meriklusteriohjelma 2007-2013 Seppo Murto o Meritekniset laitteet ja veneteollisuus o 2007-2009 venepuolen tutkimushankkeita, TEKES veneteknologiaohjelma o Haettiin uusia malleja

Lisätiedot

KAJAANIN KAMPUS HALLINTORAKENNUS SEMINAARINKATU 2

KAJAANIN KAMPUS HALLINTORAKENNUS SEMINAARINKATU 2 KAJAANIN KAMPUS HALLINTORAKENNUS SEMINAARINKATU 2 2 Yrittäjän Kajaani Kajaani on kehittyvä yrityskaupunki sekä vireä kulttuuri- ja urheilukaupunki. Se on valittu suurista kaupungeista ja maakuntakeskuksista

Lisätiedot

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 3.10.2012 Rovaniemi

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 3.10.2012 Rovaniemi Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 3.10.2012 Rovaniemi 1 Kyselyn toteuttaminen Valmistu töihin! Lapin alueen kyselyn kohderyhmänä olivat Rovaniemellä ja Kemi-Torniossa opiskelevat nuoret. Vastaajat

Lisätiedot

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 30.5.2012 Oulu

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 30.5.2012 Oulu Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 30.5.2012 Oulu 1 Kyselyn toteuttaminen Valmistu töihin! -Oulun seudun kyselyn kohderyhmänä olivat paikalliset yliopistossa ja ammattiopistossa opiskelevat nuoret.

Lisätiedot

Kyselyn yhteenveto Yritys-Suomi brändin lanseeraus kampanja 20.3.2012

Kyselyn yhteenveto Yritys-Suomi brändin lanseeraus kampanja 20.3.2012 Kyselyn yhteenveto Yritys-Suomi brändin lanseeraus kampanja 20.3.2012 Yritys-Suomi brändin lanseeraus kampanja Tammikuussa 2012 toteutettiin valtakunnallinen Yritys- Suomi lanseerauskampanja. Mikkelin

Lisätiedot

Tervehdys Omaishoitajat ja Läheiset -Liitosta, hyvät omaishoidon yhteyshenkilöt!

Tervehdys Omaishoitajat ja Läheiset -Liitosta, hyvät omaishoidon yhteyshenkilöt! Omaishoitajat ja Läheiset -Liitto ry Kunta- ja seurakunta -kirje 1 (5) Tervehdys Omaishoitajat ja Läheiset -Liitosta, hyvät omaishoidon yhteyshenkilöt! Tässä kirjeessä kerrotaan ajankohtaista tietoa omaishoidon

Lisätiedot

Asiakastyytyväisyys kohdallaan

Asiakastyytyväisyys kohdallaan Asiakastyytyväisyys kohdallaan 94 % asiakkaista suosittelee Maestroa Syksyllä 2012 teimme laajan asiakastyytyväisyyskyselyn ja selvitimme asiakkaidemme näkemyksiään Maestron myynnistä, asiakaspalvelusta

Lisätiedot

Ikäihmisten palvelusuunnitelma

Ikäihmisten palvelusuunnitelma Kirjasto- ja kulttuuripalvelut Ikäihmisten palvelusuunnitelma 2016-2018 Kuva Sirkku Petäjä www.nurmijarvi.fi Palveluja ikäihmisille Kirjasto- ja kulttuuripalvelut laati ensimmäisen ikäihmisten palvelusuunnitelman

Lisätiedot

Yritys-Suomen markkinointi Kotkan-Haminan seudulla Kristiina Kuparinen Cursor Oy 20.03.2012

Yritys-Suomen markkinointi Kotkan-Haminan seudulla Kristiina Kuparinen Cursor Oy 20.03.2012 Yritys-Suomen markkinointi Kotkan-Haminan seudulla Kristiina Kuparinen Cursor Oy 20.03.2012 Kotkan-Haminan seutu viisi kuntaa noin 88.000 asukasta noin 5000 yritystä meri ja raja 2 Avainluvut 2011 konserni

Lisätiedot

SEUTUKAUPUNKIMÄÄRITTELY PILOTIT

SEUTUKAUPUNKIMÄÄRITTELY PILOTIT SEUTUKAUPUNKIMÄÄRITTELY PILOTIT SEUTUKAUPUNGIT OVAT VAHVOJA PERUSKUNTIA JA MUODOSTAVAT YHDESSÄ MAAKUNTAKESKUSTEN KANSSA SUOMEN TULEVAN KUNTARAKENTEEN RUNGON SATAKUNTALIITTO TKI FOORUMI 10.4.2014 PERTTI

Lisätiedot

YHDESSÄ YRITYSTEN PUOLESTA

YHDESSÄ YRITYSTEN PUOLESTA 1 YHDESSÄ YRITYSTEN PUOLESTA KAUPPAKAMARI Työskentelemme elinvoimaisen Suomen puolesta. Suomi ilman hyvinvoivia yrityksiä on Suomi ilman hyvinvointia. Keskuskauppakamari ja 19 alueellista kauppakamaria,

Lisätiedot

KAJAANIN KAMPUS PÄÄRAKENNUS SEMINAARINKATU 2

KAJAANIN KAMPUS PÄÄRAKENNUS SEMINAARINKATU 2 KAJAANIN KAMPUS PÄÄRAKENNUS SEMINAARINKATU 2 2 Yrittäjän Kajaani Kajaani on kehittyvä yrityskaupunki sekä vireä kulttuuri- ja urheilukaupunki. Se on valittu suurista kaupungeista ja maakuntakeskuksista

Lisätiedot

LAPIN TIETOYHTEISKUNTAOHJELMA TAUSTA-AINEISTOA TYÖPAJAAN 2

LAPIN TIETOYHTEISKUNTAOHJELMA TAUSTA-AINEISTOA TYÖPAJAAN 2 LAPIN TIETOYHTEISKUNTAOHJELMA TAUSTA-AINEISTOA TYÖPAJAAN 2 TAUSTATIETOA OHJELMATYÖSTÄ Lapin liiton johdolla alueelle tuotetaan uusi tietoyhteiskuntaohjelma. Työ käynnistyi keväällä ja valmistuu vuoden

Lisätiedot

Starttiraha ******************************** Härmänmaan TE-toimisto, Yrityspalvelut Nikolaintie 6 62200 KAUHAVA Puh. 029 5046500

Starttiraha ******************************** Härmänmaan TE-toimisto, Yrityspalvelut Nikolaintie 6 62200 KAUHAVA Puh. 029 5046500 Härmänmaan TE-toimisto Starttiraha ******************************** Härmänmaan TE-toimisto, Yrityspalvelut Nikolaintie 6 62200 KAUHAVA Puh. 029 5046500 Starttirahan hakeminen Starttirahaa haetaan siitä

Lisätiedot

SEUDULLISET YRITYSPALVELUT SOPIMUS ETELÄ-PÄIJÄNTEEN SEUTU

SEUDULLISET YRITYSPALVELUT SOPIMUS ETELÄ-PÄIJÄNTEEN SEUTU SEUDULLISET YRITYSPALVELUT SOPIMUS ETELÄ-PÄIJÄNTEEN SEUTU Sopimuksen tausta Päijät-Hämeen seudullisen kehittämisyhtiörakenteen muuttuminen 1.1.2013 aiheuttaa muutoksia myös Seudullisten yrityspalvelujen

Lisätiedot

Kanta-Hämeen lähitutormalli pieni tarina 200 tukea tarvitsevan nuoren ohjaamisesta elämässään eteenpäin

Kanta-Hämeen lähitutormalli pieni tarina 200 tukea tarvitsevan nuoren ohjaamisesta elämässään eteenpäin Kanta-Hämeen lähitutormalli pieni tarina 200 tukea tarvitsevan nuoren ohjaamisesta elämässään eteenpäin Nuorten tuetut opinpolut -ohjelman esittely 9.12.2010 Verkatehdas, Hämeenlinna Esityksen sisältö

Lisätiedot

Laajakaistat markkinalähtöisesti

Laajakaistat markkinalähtöisesti Laajakaistat markkinalähtöisesti Teleyhtiön näkemys Matti Makkonen Toimitusjohtaja Anvia Oyj Anvia Oyj - entinen Vaasan läänin puhelin (VLP) Liikevaihto 2009 104 M Suomen 4. suurin teleoperaattori Johtava

Lisätiedot

Yhteisöllinen oppiminen ja asiakaslähtöinen toiminta avaimet tuottavuuteen ja kasvuun. Tekes-liideri aamukahvitilaisuus 27.5.

Yhteisöllinen oppiminen ja asiakaslähtöinen toiminta avaimet tuottavuuteen ja kasvuun. Tekes-liideri aamukahvitilaisuus 27.5. Yhteisöllinen oppiminen ja asiakaslähtöinen toiminta avaimet tuottavuuteen ja kasvuun Tekes-liideri aamukahvitilaisuus 27.5.2015, Tampere Yritys Lähtökohta Tarve kehittämiselle Esityksen sisältö Kehityshanke

Lisätiedot

Vaasan seudun viestinnän tavoitteet

Vaasan seudun viestinnän tavoitteet Vaasan seudun viestinnän tavoitteet 202020 Vakioidaan Vaasan seudun imago Suomen seutujen kuuden kärkeen Luodaan kansallisesti vahva kuva Vaasan seudusta erityisesti tekniikan alan osaajien työllistäjänä.

Lisätiedot

Kestävän energian kuntatiedotus ja Kestävä kylä selvitystyö

Kestävän energian kuntatiedotus ja Kestävä kylä selvitystyö Kestävän energian kuntatiedotus ja Kestävä kylä selvitystyö Kestävän energian päivä III 27.10.2014 Asikkala Petra Korkiakoski, HAMK Hämeen uusiutuvan energian tulevaisuus -hanke Esityksen sisältö Kestävän

Lisätiedot

28.10.2013 Ari Hiltunen

28.10.2013 Ari Hiltunen 28.10.2013 Ari Hiltunen Kaupunginhallituksen kokous 28.10.2013 Ari Hiltunen, toimitusjohtaja Mitattavuus ja vaikuttavuus Välittömät vaikutukset eli mitä tehdään ja välilliset tulokset muiden toimijoiden

Lisätiedot

Inkoo 2020 18.6.2015

Inkoo 2020 18.6.2015 Inkoo 2020 18.6.2015 Inkoon missio Inkoon kunta luo edellytyksiä inkoolaisten hyvälle elämälle sekä tarjoaa yritystoiminnalle kilpailukykyisen toimintaympäristön. Kunta järjestää inkoolaisten peruspalvelut

Lisätiedot

Arvoisa kansleri, rehtori, vararehtori ja kaikki muutkin LUMA-ystävät!

Arvoisa kansleri, rehtori, vararehtori ja kaikki muutkin LUMA-ystävät! PUHE 10.12.2012/Maija Aksela Arvoisa kansleri, rehtori, vararehtori ja kaikki muutkin LUMA-ystävät! Tänään on meille suuri päivä. Sydämellinen KIITOS yliopistolle tästä hienosta tunnustuksesta omasta sekä

Lisätiedot

Opsodiili, nuorten oppisopimuskoulutuksen toteutusedellytysten vahvistaminen

Opsodiili, nuorten oppisopimuskoulutuksen toteutusedellytysten vahvistaminen Opsodiili, nuorten oppisopimuskoulutuksen toteutusedellytysten vahvistaminen Pertti Karhunen, Esedu Hannu Fyhr, SAMIedu Juva 8.5.2015 Vedet virtaamaan - Etelä-Savon oppimisen, ohjauksen - Ja nuorisotakuun

Lisätiedot

Koillismaalaiset yritykset kaipaavat tietoa ja palvelua alueen yritysneuvontapalveluista

Koillismaalaiset yritykset kaipaavat tietoa ja palvelua alueen yritysneuvontapalveluista LEHDISTÖTIEDOTE, 28.11.2011 JULKAISUVAPAA HETI Yrityskyselyllä tietoa yritysneuvontapalvelusta Koillismaalaiset yritykset kaipaavat tietoa ja palvelua alueen yritysneuvontapalveluista Koillismaalaisille

Lisätiedot

KOTISAIRAANHOITO HARMONIA OY. Kotimainen hyvinvointipalveluiden tuottajaverkosto

KOTISAIRAANHOITO HARMONIA OY. Kotimainen hyvinvointipalveluiden tuottajaverkosto KOTISAIRAANHOITO HARMONIA OY Kotimainen hyvinvointipalveluiden tuottajaverkosto Kotisairaanhoito Harmonia Oy Pienestä suureksi v.2001-2010 Tuotteet: Kotihoidon palvelut Kaikki palvelut samasta osoitteesta.

Lisätiedot

Maanrakennusalan arki rallattamaan MaaRaksan avulla!

Maanrakennusalan arki rallattamaan MaaRaksan avulla! Maanrakennusalan arki rallattamaan MaaRaksan avulla! MaaRaksa auttaa yritystä: Parantamaan kannattavuutta tuomalla tehdyt työt ja tarvikkeet laskutukseen Säästämään aikaa poistamalla moneen kertaan samojen

Lisätiedot

Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014-2020 YRITYSRAHOITUS

Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014-2020 YRITYSRAHOITUS Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014-2020 YRITYSRAHOITUS Kevät 2015 Heikki Moilanen Lapin Ely-keskus Maaseutu- ja energia yksikkö 17.2.2015 OHJELMAKAUDEN RAHOITUS LAPIN ELY:LLÄ KÄYTÖSSÄ YRITYSTUKIIN

Lisätiedot

Yrittäjien käsitys innovaatioympäristön nykytilasta

Yrittäjien käsitys innovaatioympäristön nykytilasta Yrittäjien käsitys innovaatioympäristön nykytilasta Yrittäjien käsitys innovaatioympäristön nykytilasta 1 : Yksityiset toimijat yrittäjien tärkein voimavara Kysely toteutettiin yhteistyössä Suomen Yrittäjien

Lisätiedot

Jyväskylä 2012 - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Jyväskylä 2012 - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - Jyväskylä 2012 2 ON SYNNYTTÄÄ UUSIA KASVUYRITYKSIÄ JA VAUHDITTAA JO OLEMASSA OLEVIEN YRITYSTEN KASVUA. Tavoite Kummankin Kasvu Open 2012 kilpailusarjan (Kasvuyritykset ja Kasvun ideat) voittajat valitsevat

Lisätiedot

LAPUAN KAUPUNGIN STRATEGIA VUOTEEN

LAPUAN KAUPUNGIN STRATEGIA VUOTEEN LAPUAN KAUPUNGIN STRATEGIA VUOTEEN ARVOT Lapuan kaupunkikonsernin noudattamat arvot, joihin jokainen konsernissa työskentelevä henkilö sitoutuu. Oikeudenmukaisuus ja Tasapuolisuus Ihmisarvo on korvaamaton.

Lisätiedot

Etelä-Pohjanmaan Yrittäjyyskatsaus 2007

Etelä-Pohjanmaan Yrittäjyyskatsaus 2007 Etelä-Pohjanmaan Yrittäjyyskatsaus 2007 Yrittäjyysohjelma Etelä-Pohjanmaa Yrittäjyyskatsauksen tavoitteet Tarkastella poikkileikkauksena keväällä 2007, miltä Etelä-Pohjanmaan maakunta yrittäjyyden näkökulmasta

Lisätiedot

LEHTI kuuden alueen yhteinen hanke 2008-2011. Hyvinvointifoorum Tampere 4.11.2009

LEHTI kuuden alueen yhteinen hanke 2008-2011. Hyvinvointifoorum Tampere 4.11.2009 LEHTI kuuden alueen yhteinen hanke 2008-2011 Hyvinvointifoorum Tampere 4.11.2009 TAUSTAA LEHTI-HANKKEESTA (7 osahanketta kuudelta alueelta) EAKR-rahoitteinen, kuuden alueen yhteinen Yhdistävä teema on

Lisätiedot

Vauhtia Venäjänliiketoimintaan. Palvelut yrityksille

Vauhtia Venäjänliiketoimintaan. Palvelut yrityksille Vauhtia Venäjänliiketoimintaan Palvelut yrityksille Oikeita vastauksia oikeisiin kysymyksiin Suomalais-Venäläinen kauppakamari auttaa yrityksiä onnistumaan kaikissa Venäjän-liiketoiminnan elinkaaren vaiheissa.

Lisätiedot

Mahdollisten Green Care - toimijoiden lähtökohdat ja kiinnostus toimialan kehittämiseen Etelä- Pohjanmaalla

Mahdollisten Green Care - toimijoiden lähtökohdat ja kiinnostus toimialan kehittämiseen Etelä- Pohjanmaalla Mahdollisten Green Care - toimijoiden lähtökohdat ja kiinnostus toimialan kehittämiseen Etelä- Pohjanmaalla MMM Maria Suomela, Seinäjoen ammattikorkeakoulu Green Care-toiminnasta terveyttä, hyvinvointia

Lisätiedot

Helsingin Joutsen apteekki. Tiina Oksala

Helsingin Joutsen apteekki. Tiina Oksala Helsingin Joutsen apteekki 100-vuotisjuhlaseminaari Kaupunkikeskustan kivijalkakaupat Tiina Oksala Toimitusjohtaja, Erikoiskaupan Liitto Esityksen sisältö - Tiivistelmä esityksestä 17.11.2012 Erikoiskaupan

Lisätiedot

Vauhtia verkkoon. Sadan megan Suomi

Vauhtia verkkoon. Sadan megan Suomi Vauhtia verkkoon Sadan megan Suomi 1 Sisältö 1. Mikä 100 megan laajakaista? sivu 2-3 4. Mitä kaikkea valokuidulla saa? sivu 6 2. Tee sijoitus tulevaisuuteen sivu 4 5. Tilaa huippunopea laajakaista kotiisi

Lisätiedot

Työ- ja elinkeinoministeriön strategisten hankkeiden arviointi

Työ- ja elinkeinoministeriön strategisten hankkeiden arviointi Työ- ja elinkeinoministeriön strategisten hankkeiden arviointi Alustavia tuloksia HYVÄ hankkeen arvioinnista HYVÄ- hankkeen neuvottelukunta 18.2.2011, Toni Riipinen Arviointityön luonteesta Arviointityön

Lisätiedot

Kuntien kirjastotoimenjohtajat, lääninhallitusten kirjastoista vastaavat sivistystoimentarkastajat ja yhteispalvelualuevastaavat

Kuntien kirjastotoimenjohtajat, lääninhallitusten kirjastoista vastaavat sivistystoimentarkastajat ja yhteispalvelualuevastaavat 14.6.2005 VNK008:00/2003 Kuntien kirjastotoimenjohtajat, lääninhallitusten kirjastoista vastaavat sivistystoimentarkastajat ja yhteispalvelualuevastaavat YHTEISTYÖKUTSU: SUOMI VERKOSSA KAMPANJA KIRJASTOISSA

Lisätiedot