KESKI-SUOMEN KEHITTÄMISRAHASTON 2006 VUOSIRAPORTTI

Transkriptio

1 KESKI-SUOMEN LIITTO Julkaisu C 117 0:\06\Toimintakertomukset\Kehittämisrahasto\KEHITTÄMISRAHASTO 2006 koko raportti.doc KESKI-SUOMEN KEHITTÄMISRAHASTON 2006 VUOSIRAPORTTI Jyväskylä 2007

2 Julkaisija: Keski-Suomen liitto Sepänkatu 4, JYVÄSKYLÄ puhelin fax Kotisivu internetissä: Yhteydet henkilökuntaan: Internet: X400: G=etunimi; S=sukunimi; O=ksliitto; P=reg; A=elisa; C=fi ISSN ISBN ISBN (sähk.) Julkaisun avainsanat: Keski-Suomen Kehittämisrahasto Maakunta Painos: 100 kpl Painopaikka: Kopi-Jyvä Oy

3 1 Esipuhe Keski-Suomen Kehittämisrahasto on Keski-Suomen maakuntavaltuuston perustama rahasto, jonka tarkoituksena on tukea maakunnan henkistä ja taloudellista vaurastumista sekä yhteistyön kehittymistä rahoittamalla maakunnallisesti merkittäviä kehittämishankkeita sekä eri osapuolten yhteistyöhön perustuvia maakunnan kehittämishankkeita. Maakuntavaltuusto asetti vuoden taloussuunnitelmassa kehittämisrahaston hanketoiminnalle seuraavat tavoitteet: - edistetään maakunnan kilpailukykyä - varmennetaan maakunnan strategioiden toteutumista - tuodaan maakuntaa esille - tuetaan maakunnan vetovoimaisuutta edistäviä kohteita - varaudutaan uusiin avauksiin - tuetaan ohjelmiin liittyviä maakuntien välisiä hankkeita Kehittämisrahastosta rahoitetut hankkeet ovat tukeneet asetettuja tavoitteita. Hankkeilla tavoiteltiin ennen kaikkea uusia yrityksiä ja työpaikkoja, aktivoitiin maakunnan toimijaosapuolia kehitystyöhön ja tehtiin uusia kehittämistyön avauksia mm. esiselvityksiä rahoittamalla. Avustuksia myönnettiin yli euroa ja niillä myötävaikutettiin yli 4 miljoonan euron hankekannan syntymiseen. Tässä Keski-Suomen Kehittämisrahaston vuosiraportissa 2006 esitellään rahaston toimintaa ja esitellään päättyneet hankkeet. Toimintavuonna päättyi 38 hanketta. Ne esitellään ja arvioidaan liitteessä 3. Arvioinnit ovat joko liiton hankkeille nimeämien yhteyshenkilöiden itse kirjoittamia tai hankkeiden vetäjien kirjoittamia ja yhteyshenkilöiden hyväksymiä. Toimistosihteeri Riitta Heiskanen on koonnut taulukot ja liitteen 3 tekstit. Jyväskylässä 12. maaliskuuta 2007 Pirjo Ahola talouspäällikkö Keski-Suomen liitto

4 2 Sisältö Keski-Suomen Kehittämisrahaston 2006 vuosiraportti Esipuhe sivu 1. Kehittämisrahaston toiminta vuonna Rahaston hallinto 5 3. Rahaston talous 6 LIITTEET 1. Rahaston säännöt Vuoden 2006 rahastopääomasta rahoitetut kehittämishankkeet 3. Vuonna 2006 päättyneet hankkeet ja keskeiset tulokset

5 3 1. Kehittämisrahaston toiminta vuonna 2006 Keski-Suomen liittoon saapui noin 40 Keski-Suomen Kehittämisrahaston rahoitushakemusta vuonna Avustuksia myönnettiin 40 hankkeelle yhteensä euroa, keskimäärin euroa hanketta kohden. Hakijoiden kanssa käydyissä neuvotteluissa selvitettiin eri rahoitusmahdollisuuksia. Menettelyllä voitiin karsia jo ennakkoon kehittämisrahaston toimintaperiaatteisiin soveltumattomia hankkeita ja valita kehittämisrahaston tuen piiriin parhaiten soveltuvat hankkeet. Vuoden 2006 rahastopääomasta rahoitetut avustukset jakaantuivat hanketyypeittäin seuraavasti (erittely liitteessä 2): Hanketyyppi myönnetty, kpl myönnetty, euroa EU- ja muiden ohjelmien toteuttaminen, yrityshankkeet Kulttuuri- ja vetovoimahankkeet Osaamisen vahvistaminen Muut kehittämishankkeet Yhteensä Kehittämisrahaston avustuksella rahoitettiin pohjoisen Keski-Suomen EUohjelmatyötä. Luovan toimialan kehittämistä resursoitiin rahoittamalla Luovan toimialan toimialatyötä ja varaamalla rahoitusta luovan toimialan yritysten liiketoiminnan kehittämiseen. Liitto osallistui myös, Tieliikenteen teknologiakeskuksen valmisteluun, Jyväskylän alueen ratapiha- ja terminaali- sekä elinkeinoelämän kuljetustarpeiden kehitysnäkymiä koskevien selvitysten laadintaan. Kulttuuri- ja vetovoimahankkeiden kooltaan merkittävin päätös oli jo edellisen vuoden 2005 joulukuussa tehty päätös osallistua Rallin maailmanmestaruusosakilpailun rahoitukseen vuosille Liitto osallistui lisäksi 13 kulttuurihankkeen osarahoitukseen. Osaamista vahvistavista hankkeista merkittävin päätös oli Keski-Suomen oppimispaikkaverkoston jatkaminen. Hankkeella myötävaikutettiin seudullisten osaamisohjelmien rakentumiseen sekä siirrettiin osaamista ja innovaatiota koko maakunnan alueelle. Liitto jatkoi aiemmin päätettyjä useampivuotisia hankkeita. Nämä olivat elo-aluekoordinaattoritoiminta ja maaseudun osaamisen ja yrittäjyyden tukeminen. 2. Rahaston hallinto Hankkeita voivat toteuttaa julkiset ja yksityiset yhteisöt, säätiöt ja yksityiset henkilöt. Yhteishankkeet ovat toivottavia. Hakijan on esitettävä rahoitusta hakiessaan seikkaperäinen projektisuunnitelma, josta käyvät ilmi tavoitteet, toimenpiteet, aikataulu, hankkeen organisointi, kustannukset ja rahoitussuunnitelma.

6 4 Keski-Suomen Kehittämisrahaston avustuksia voi hakea vapaamuotoisella hakemuksella. Hakemuksia voi jättää jatkuvasti. Hankkeet valmistellaan Keski-Suomen liiton sisäisen työ- ja vastuualuejaon mukaisesti. Hankepäätökset tekee maakuntahallitus maakuntajohtajan esittelystä. Maakuntajohtajalle on siirretty päätösvalta hankkeissa, joille myönnetään korkeintaan euroa ja on haettu korkeintaan euroa. Hankkeen yhteyshenkilönä toimii hankkeen valmistelija, jollei toisin päätetä. Keski-Suomen Kehittämisrahaston avustus maksetaan hankkeen toteuttajan tilille pääsääntöisesti kahdessa erässä. Avustuksen ensimmäinen erä (50 %) maksetaan hankkeen käynnistyessä. Loppuosa maksetaan hankkeen päätyttyä. Loppulaskuun on liitettävä loppuraportti, rahoitustilitys sekä hankearviointi. Lyhytkestoisten ja pienten hankkeiden raportointi ja avustuksen maksatus voidaan sopia hakijan kanssa hoidettavaksi yhdellä kertaa ja/tai muuten joustavasti. Myönnetty avustus on käytettävä hankkeelle asetettujen tulosten saavuttamisen kannalta välttämättömien, mutta kohtuullisten menojen kattamiseen. Avustusten maksatusta seuraa Keski-Suomen liiton talouspäällikkö. 3. Rahaston talous Rahastoa kartutettiin eurolla vuonna Rahamäärä oli vajaat 30 prosenttia jäsenkuntien liitolle maksamista maksuosuuksista. Vuoden 2006 kirjanpitoon kirjattiin myönnettyjä avustuksia yhteensä euroa. Aiemmin myönnettyjä avustuksia jäi käyttämättä tai palautui euroa, joten nettoavustukset ovat euroa. Myönnettyjen avustusten määrää kasvatti mm. aiemmin päätettyjen avustusten (ELO aluekoordinaattori, Maaseudun osaamisen ja yrittäjyyden ohjelma, Päijänne-sinfonia, Rallin mm -osakilpailu) kirjaaminen kokonaisuudessaan myönnettyihin avustuksiin. Rahaston tilinpäätös vuodelta 2006 osoitti alijäämää ,74 euroa. Avustusvaraus (=myönnetyt maksamattomat avustukset) oli euroa. Keski-Suomen Kehittämisrahaston taseen loppusumma vuoden 2006 lopussa oli euroa. Keski-Suomen Kehittämisrahaston tuloslaskelma ja tase on esitetty Keski- Suomen liiton toimintakertomuksessa.

7 5 Kehittämisrahaston säännöt LIITE 1 1 Rahaston tarkoitus Keski-Suomen kehittämisrahaston tarkoituksena on tukea maakunnan henkistä ja taloudellista vaurastumista sekä yhteistyön kehittymistä rahoittamalla maakunnallisesti merkittäviä kehittämishankkeita sekä eri osapuolten yhteistyöhön perustuvia maakunnan kehittämishankkeita. 2 Pääoma ja sen kartuttaminen Rahaston pääomaa kartutetaan siirtämällä rahastoon Keski-Suomen liiton kunnilta keräämästä jäsenmaksusta vuosittain liiton talousarvion yhteydessä päätettävä summa. Rahaston pääomaa voidaan kartuttaa myös lahjoituksin. 3 Varojen säilyttäminen Rahaston varat talletetaan erilleen Keski-Suomen liiton varoista. Rahaston pääomalle lasketaan rahalaitoksen maksama korko. 4 Tukien myöntäminen ja maksatus Rahastosta voidaan myöntää avustuksia tai lainaa jatkuvasti ilman erillistä hakuaikaa kaikille maakunnallisille toimijoille projektiluonteiseen kehittämistyöhön. Keski-Suomen liiton maakuntahallitus voi antaa tuen hakijoille vuosittain tarkempia menettelytapaohjeita. Tuen hakijan on esitettävä hankkeestaan suunnitelma, josta käy selville vähintään: - tavoitteet ja merkitys - tehtävät ja toteutustapa - aikataulu - organisointi ja vastuuhenkilö - yksilöity kustannusarvio ja rahoitussuunnitelma Rahaston myöntämä enimmäisavustus on 50 % hankkeen kokonaiskustannuksista ja avustuksen ja lainan yhteismäärä on enintään 80 % hankkeen kokonaiskustannuksista. Erityistapauksissa maakuntahallitus, tai maakuntahallituksen delegointipäätöksen perusteella maakuntajohtaja, voi myöntää suuremmankin tuen kuitenkin niin, että avustuksen enimmäismäärä voi olla enintään 75 % ja avustuksen ja lainan yhteismäärä enintään 90 % kokonaiskustannuksista. Tuen saajan kanssa sovitaan erikseen avustuksen maksupostista. Edellytyksenä viimeisen avustuserän maksamiselle on, että hankkeen toteuttaja esittää hankkeen tulokset ja kirjanpitoon perustuvan selvityksen hankkeen toteutuneista kustannuksista. Ellei rahaston myöntämää avustusta/tukea ole käytetty päätöksen mukaiseen tarkoitukseen, avustus/tuki voidaan periä takaisin. 5 Rahaston hoito Rahastoa hoitaa Keski-Suomen liiton maakuntahallitus. Maakuntahallituksella on valta siirtää edelleen kehittämisrahaston rahojen käyttöä koskevaa päätösvaltaa maakuntajohtajalle.

8 6

9 7 Vuonna 2006 päättyneet hankkeet ja keskeiset tulokset 0\06\Toimintakertomukset\Kehittämisrahasto\Rahasto\2006 päättyneet hankkeet myöntämispvm hakija: HANKKEEN NIMI, myönnetty, yhteyshenkilö EU- JA MUIDEN OHJELMIEN TOTEUTTAMINEN, YRITYSHANKKEET Saarijärven kaupunki: PIENKAUPUNKIEN VERKKO (SMALL TOWN NETWORKS; SAARIJÄRVI, JÄMSÄ, VIITASAARI), myönnetty euroa, yhteyshenkilö Martti Ahokas Hanke on Jämsän, Saarijärven ja Viitasaarten kaupungin keskustojen kehittämishanke. Alueiden tarkoituksena lin päästä mukaan Pohjoisen Reuna-alueen (Periferian) Interreg III B hankkeeseen Small Towns Network, joka oli saanut EU:n myönteisen rahoituspäätöksen. Päätökseen liittyi suositus selvittää mahdollisuutta suomalaisten suurempaan osuuteen hankkeessa. Kaupungeilla on kiinnostusta ja tarvetta yhteistyöhön keskustojensa kehittämisessä: Viitasaari on laatinut keskustan yleissuunnitelman vuonna Varsinaisen ydinkeskustan ulkopuolisten alueiden ja eri toimijoiden välisten yhteistyömuotojen suunnittelussa on paljon yhteistä Jämsän ja Saarijärven kanssa. Jämsässä esim. yhteistyön kehittäminen ja ympäristön osalta avautuminen joelle olivat keskeisiä hankkeen elementtejä. Yrittäjien ja kaupungin idearyhmä on kokoontunut. Saarijärvellä oli laadittu kehittämishankkeen pohjaksi kaupallinen perusselvitys. Hanke nähtiin laajana toimijoiden yhteistyön ja ympäristön sekä elinkeinoelämän kehittämisen välineenä. Keskustan kehittämisryhmä on kokoontunut muutaman kerran. Ystävyyskuntien (SWE, DK, GE) kanssa on aloitettiin keskustelut partneriudesta. Hanke toteutti asetettuja tavoitteita kaupunkikeskusten elävöittämiseksi ja uudistamiseksi. Hanke edisti kuntien ja kuntatoimijoiden kansainvälistyrnistä sekä päätöksentekoelinten edustajien (luottamushenkilöt) ja kuntien virkamiesten keskuudessa kokemusten vaihtoa mukana olleissa kunnissa ja niiden kesken. Ammatillisesti hanke tuki suunnittelijoiden kokemuspiiriä ja toi mahdollisuuden parhaiden käytänteiden omaksumiselle. Hanke edisti kansalaisten ja vapaiden järjestöjen osallistumista kaupunki suunnitteluun ja kehittämiseen. Lisäksi hankkeen voi sanoa edistäneen yleistä aktiivisuutta kaupunkikeskustojen laadulliseen kehittämiseen ja uudistamiseen. Hanke toi keskisuomalaisille kaupungeille hyvät ja toteuttamiskelpoiset suunnitteluasiakirjat päätöksenteon avuksi. Suunnitelmat johtivat kaikissa kolmessa kaupungissa konkreettisiin toteuttamistoimiin keskustaympäristöjen laadun kohentamiseksi (torit, linjaautoasemat, kauppakeskukset). Hanke onnistui erinomaisesti Jyväskylän ammattikorkeakoulu: MATKAILUN VERKOSTO-OSAAMISKESKUKSEN KESKI-SUOMEN RAHOITUS, myönnetty euroa, palautunut 6.223,51 euroa, yhteyshenkilöt: Veli-Pekka Päivänen ja Hannu Korhonen Jyväskylän ammattikorkeakoulun matkailu- ja ravitsemisalan hallinnoima Matkailun verkosto-osaamiskeskus oli osa valtakunnallista osaamiskeskusohjelmaa vuosille Osaamiskeskuksella oli kaikkiaan neljä solmua. Tampereen solmu keskittyi kokous- ja kongressimatkailuun, Turku kulttuurimatkailuun, Savonlinnan teemana oli matkailu, vapaa-aika ja joustava elämäntapa. Keski-Suomessa keskityttiin hyvinvointimatkailun kehittämiseen. Verkostoa koordinoi Savonlinnan Innovaatiokeskus.

10 8 Osaamiskeskuksen tehtävänä oli edistää uuden tutkimustiedon hyödyntämistä matkailuelinkeinon kehittämisessä. Jyväskylän solmukohdan mottona on Virettä matkailusta, virettä matkailuun. Toiminnan tavoitteena oli tunnistaa hyvinvointialan sisältä löytyvät matkailun uudet liiketoimintamahdollisuudet sekä kehittää matkailualan toimijoiden koulutusta ja edistää viestintäteknologian hyödyntämistä matkailussa. Samoin tavoitteena oli kehittää asiakaslähtöisiä hyvinvointia edistäviä palveluketjuja, jotka loivat perustaa matkailulliselle huippuliiketoiminnalle. Tavoitteeseen pyrittiin tiiviissä yhteistyössä kärkiyritysten, alueellisten toimijoiden, koulutusorganisaatioiden, osaamiskeskusten ja alueen kuntien kanssa. Niin ikään hyödynnettiin alueella olevaa laajaa hyvinvointiosaamista ja sovellettiin sitä sekä keskisuomalaisten matkailuyritysten että muiden solmukohtien toimijoiden käyttöön. Keski-Suomen liitto osallistui verkosto-osaamiskeskuksen aluerahoitukseen koko toimintakauden ajan. Jyväskylä on mukana uudessa osaamiskeskusohjelmassa liitännäisjäsenenä, jolloin hanketyö edelleen mahdollistuu, joskin varsinaisia osaamiskeskuksia hieman pienemmällä kehittämisrahoituksella. Matkailun verkosto-osaamiskeskustyö on merkittävästi edistänyt Keski-Suomen hyvinvointimatkailuyritysten yhteistyötä ja tehostanut tuotekehitystä Jyväskylän ammattikorkeakoulu: ELINTARVIKEALAN OSAAMISKESKUS ELO- KOORDINAATTORI , myönnetty euroa, yhteyshenkilö Jouko Kahilainen Valtakunnallinen Elintarvikealan osaamiskeskus ELO muodostuu 11 alue ELO:sta. Ydintoimijoiden verkostossa on mukana Suomen merkittävimpiä valtakunnallisia elintarvikealan tutkimuslaitoksia, yliopistoja ja korkeakouluja sekä eri puolilla maata toimivia elintarvikealan osaamiskeskittymiä, alueeloista. Kukin alueelo toteuttaa oman alueensa elintarvikealan kehittämisohjelmaa. ELO-verkosto tarjoaa hanketoimintaan ja elintarvikeketjuille sen tarvitsemia asiantuntija- ja tutkimuspalveluja. ELO:n tehtävänä on vahvistaa kansallisesti tärkeän elintarvikekealan toiminta- ja kilpailukykyä kehittämällä ja tarjoamalla elintarvikeketjulle sen vaatimia asiantuntija- ja tutkimuspalveluja. ELO:n toiminta perustuu alueellisten vahvuuksien tunnistamiseen, osaamiskeskittymien yhteistoiminnan lisäämiseen sekä uusimman tiedon ja osaamisen välittämiseen elintarvikealan yrityksiin. Valtakunnallinen elintarvikealan osaamiskeskus ELO on toiminut vuodesta 1999 lähtien. ELO:n koordinaattorina on toiminut Agropolis Oy. ELOn muodostuu 10 sopimussuhteista alueellista kehittämisyksikköä, joista yhtenä on Jyväskylän ammattikorkeakoulu. Keski-Suomen ELO-solmukohdan tavoitteena on osana koko ELO-verkostoa vahvistaa elintarvikealan toiminta- ja kilpailukykyä alueellaan. Alueellisilla tiedonsiirtäjillä on syntynyt kiinteät yhteistyösuhteet elintarvikeklusterin kaikkiin osaamiskeskuksiin (Seinäjoki, Kuopio, Jokioinen, Turku ja Helsinki). Käytännössä merkittävän osan elintarvikeklusterin tiedonsiirrosta kentälle ovat vastanneet yritysten kanssa päivittäin kehittämistyötä tekevät alueelliset solmukohdat. Lisäksi verkoston avulla on löydettävissä yhteyksiä maailmanlaajuisesti. Tässä tehtävässä Jyväskylän ammattikorkeakoulu on onnistunut ainakin tyydyttävästi. Keski-Suomen ELO-solmukohta on hyvin tukenut Keski- Suomen pk-elintarvikealan kehittämistyötä asetettujen tavoitteiden suuntaan ja samalla vahvistanut Keski-Suomen omaa elintarvikealan osaamista. Toiminnassaan Keski- Suomen ELOn alueyksikkö on onnistunut vähintään tyydyttävästi.

11 Jyväskylän ammattikorkeakoulu, luonnonvarainstituutti, BIOENERGIA-ALAN TEK- NOLOGIAN SIIRRON YHTEISTYÖVERKOSTO, myönnetty euroa, palautunut 2.724, 26 euroa, yhteyshenkilö Jari Mikkonen EU:n tavoitteena on kaksinkertaistaa uusiutuvien energialähteiden käyttö vuoteen 2010 mennessä. Tämän tavoitteen toteuttamiseksi vaadittavat poliittiset, lainsäädännölliset ja teknologiset edellytykset ovat jo olemassa. Ongelmana on, että nämä edellytykset eivät vielä toteudu riittävästi käytännön tasolla. BTN-hankkeessa paneuduttiin nimenomaan tutkimustiedon jalkauttamiseen. Bioenergia-alan käytännön toimijat, kuten yrittäjät, suunnittelijat, käyttöhenkilöstö, opettajat, konsultit ja poliittiset päättäjät tarvitsivat neuvontaa ja koulutusta kaikkialla Itämeren alueen maissa. Hankkeen tavoitteena oli laatia alueellisia kehittämisohjelmia bioenergian kestävän käytön lisäämiseksi ja tuottaa korkeatasoisia, yhteiskunnalliset ja kestävyyden vaatimukset huomioonottavia bioenergia-alan koulutusohjelmia. Alueelliset bioenergian kehittämiskeskukset varustettaisiin koulutuksen, esittelyjen, ja kehitystyön vaatimilla laitteilla, tiloilla ja henkilöstöllä. Lisäksi toteutettaisiin pilottiluonteisia kehittämishankkeita biomassasta saatavan energian hyödyntämisketjun pullonkaulojen ja markkinaesteiden poistamiseksi. BTN-hankkeen johtava partneri oli Luonnonvarainstituutti. Hankkeen koordinaattorina toimi Jyväskylän Teknologiakeskus Oy. Suomalaisten yhteistyökumppaneina on mm. paikallisia bioenergia-alan yrityksiä ja tutkimuslaitoksia. Suomalaisten lisäksi hankkeesa ovat mukana partnerit Saksasta, Norjasta, Ruotsista ja Virosta. Hankkeen päärahoittajana toimi Euroopan Unionin Itämeren Jnterreg III B-yhteisöaloiteohjelma. Hankkeen konkreettisia tuloksia olivat Keski-Suomen bioenergiastrategian laatiminen, jonka avulla on mahdollisuus ohjata alueellista bioenergian käytön lisäämistä. Hankkeen tavoitteen mukaisesti perustettiin alan kehittämiseksi, koulutuksen ja tiedonvälityksen lisäämiseksi bioenergiakeskus, jonka käytössä ovat mm. opetustilat, polttoainelaboratorio, biodieselin valmistuslaitteisto ja muuta alan kehittämiseksi tarvittavaa laitteistoa. Hankkeessa tuotettiin opetuskäyttöön kansainvälinen paketti sekä puu että peltoenergian käytöstä sekä bioenergiareitti Keski-Suomessa kohdekuvauskansion, jotka osaltaan lisäävät maakunnan tunnettuutta bioenergiaosaajana kansainvälisillä markkinoilla Helsingin yliopisto (tutkimus- ja koulutuskeskus, Seinäjoki): RURAL BUSINESS IN- FORMATION EXCHANGE SYSTEM, myönnetty euroa, yhteyshenkilö Jouko Kahilainen Hankkeen tavoitteena oli auttaa ja tukea pienten ja keskisuurten maaseutuyritysten toimintaa ja helpottaa pääsyä informaation lähteille ja samalla edesauttaa päätöksenteon tehokkuutta tieto- ja viestintäteknologian sovelluksia hyväksi käyttäen, nostaa pkyrityksissä osaamisen ja tietoisuuden tasoa informaatioteknologian tarjoamiin mahdollisuuksiin liittyen sekä kehittää pilottisovelluksia yhdessä maaseudun pk-sektorin toimijoiden kanssa. Hankkeessa pyrittiin selvittämään keinoja, miten asiantuntijatieto olisi parhaalla mahdollisella tavalla hyödynnettävissä harvaan asutuilla alueilla ja syrjäisillä seuduilla toimivissa yrityksissä. Näiltä osin hankkeen testausosiosta tehtiin sopimus Keski- Suomessa JÄMSEK Oy:n ja Saarijärven seudun yrityspalvelu Oy:n kanssa. Käytännössä testausta toteutettiin vain Saarijärvellä.

12 10 Jyväskylän ammattikorkeakoulun luonnonvarayksikkö laati hankkeelle noin kuukauden työpanoksena kirjallisuuskatsauksen tietotekniikan hyödyntämisestä maaseutuyrityksissä ja erityisesti matkailu- ja luontomatkailuyrityksissä. Hanke järjesti järjesti seminaarin, jossa esiteltiin hankkeen tuloksia. Erityisesti seminaarissa keskusteltiin siitä, miten erilaisia tietoteknisiä ratkaisuja voi käyttää tai on käytetty hankkeessa hyväksi. Hanke tiedotti hyvin. Hanke oli enemmän tutkimushanke, joten konkreettisia tuloksia on vaikea osoittaa. Keski-Suomen osalta hanke toteutui korkeintaan tyydyttävästi Keski-Suomen liitto: LUOVAN TOIMINNAN TOIMIALAHANKE, myönnetty ohjelmasta euroa ja 2-ohjelmasta euroa, yhteyshenkilöt Mikko Kankainen ja Pirjo Peräaho Luova foorumi hanke on alansa toimijoiden verkottaja ja virtuaalisen markkinapaikan rakentaja. Hanketta toteutettiin sekä tavoite 1- että tavoite 2-alueella. Hanke oli perusosa luovan toimialan kehittämiskokonaisuutta, jossa vastuutahona oli Keski-Suomen liiton ohella Jyväskylän ammattikorkeakoulu. Hankkeessa kartoitettiin toimialan osaajat maakunnassa ja heidän erityistarpeensa. Verkostoitumista edistettiin erilaisilla foorumeilla: toimijafoorumit kokosivat substanssiosaajat, viranomaisfoorumeilla lisättiin elinkeinotoimijoiden ja rahoittajien tietämystä alan ominaispiirteistä ja vaikuttajafoorumeilla koottiin yhteen elinkeinoelämä ja luova toimiala. Keskisuomalaisen luovan osaamisen ja taidon esittelypaikka avattiin kesäkuussa Luovan toimialan merkitys suomalaisessa aluekehittämisessä on vahvistunut muutaman viime vuoden aikana, joten kehittämistyö aloitettiin Keski-Suomessa otolliseen aikaan. Foorumin toteutus on onnistunut hyvin. Jatkovaiheessa esille nousevat yhteistyön syventäminen muiden maakunnan keskeisimpien toimialojen kanssa, vaikuttajaja viranomaisfoorumeiden kehittäminen sekä Luova Paja portaalin nykyistä laajempi hyödyntäminen Saarijärven seudun yrityspalvelu Oy: OHJELMATYÖ POHJOISESSA KESKI- SUOMESSA, myönnetty euroa, palautunut 3.235,05 euroa, yhteyshenkilö Mikko Yrjönen Tavoite 1 ohjelman toteuttamiseksi Keski-Suomen liitolla ja Saarijärven Seudun Yrityspalvelulla oli ohjelmakauden ajan yhteinen ohjelmapäällikkö. Hänen tehtävänään oli ohjelman toteuttamisen yhteen sovittaminen alueen toimijoiden kesken ja ohjelmatyöhön liittyvän hallinnon hoitaminen. Ohjelmavuosina työ painottui ohjelman loppuunsaattamiseen ja uuden ohjelmakauden valmisteluihin. Seutukunta onnistui hyvin uuden ohjelmakauden edunvalvonnassa. Saarijärvi- Viitasaari seutukunta säilyi Suomessa korkeimman tukitason piirissä, ainoana NUTS 2- aluetason ulkopuolisena seutukuntana Euroopassa. Osaamis- ja työllisyysohjelma valmistui seutukunnalle elokuussa Ohjelmaa oli valmisteltu seudun oppimispaikkatiimin kokouksissa, seutukunnassa pidetyissä skenaarioseminaareissa ja toimialatyöryhmissä. Työ lähti liikkeelle osaamisohjelman laatimisesta ja syksyllä 2006 se laajennettiin käsittämään myös seudun työllisyysohjelman. Osaamis- ja työllisyysohjelman pilottihankkeeksi nostettiin toisen asteen koulu-

13 11 tuksen yhteistyön kehittäminen. Hankkeen hallinnoijaksi valittiin Pohjoisen Keski- Suomen koulutuskeskus ja hankkeelle haettiin rahoitusta Tavoite 1- ohjelmasta. Kansainvälisen hankeosaamisen seminaari pidettiin kehittämisyhtiöille ja projektihenkilöstölle joulukuussa Seminaarin loppukeskustelun pohjalta alettiin yhteistyössä alueen toimijoiden kanssa valmistella koulutushanketta kansainväliseen projektiosaamiseen Jyväskylän ammattikorkeakoulu, luonnonvarainstituutti: HAJAUTETUT BIOMASSA- POHJAISET ENERGIANTUOTANTORATKAISUT JA NIIDEN KÄYTTÖÖN SOVEL- TAMINEN, myönnetty euroa, yhteyshenkilö Mikko Yrjönen Hankekokonaisuuden tavoitteena oli: energiakasveja hyödyntävän biokaasuteknologian soveltava tutkimus ja testaaminen kenttäolosuhteissa, maatilojen aktivointi ja biokaasuun liittyvän tiedon siirto käytäntöön sekä kasvien biokaasukäytön toimintamallin kehittäminen. Osahankkeessa, johon Keski-Suomen Kehittämisrahastosta haetaan rahoitusta, tehdään biokaasuteknologiaa käytäntöön soveltavaa tutkimusta sekä käyttökokeita kenttäolosuhteissa JAMK:n bioenergiakeskuksen yhteistyömaatilalla. Tavoitteena oli biokaasuteknologian käytännön sovellusten kehittäminen ja testaus yksittäisen maatilan kokoluokassa. Biokaasun tuotannossa tarvittavaa teknologiaa on jo olemassa mutta ne soveltuvat pääasiassa mm. jätteiden ja lietteiden käsittelyyn, joten teknologiaa oli kehitettävä paremmin kasvimateriaalien hyödyntämiseen soveltuvaksi. Ammattikorkeakoulun ja yliopiston sekä yritysmaailman yhteistyön tarkoituksena on pyrkiä lisäämään hajautettujen biomassapohjaisten energiantuotantoratkaisujen käyttöönottoa. Ammattikorkeakoulun käytännön kehittämistyön ja yliopiston tutkimustyön kytkeminen toisiinsa tarjoaa uusia innovatiivisia mahdollisuuksia em. teknologioiden käyttöönotossa. Hankekokonaisuus on suunniteltu kolmivuotiseksi ja siksi vielä ei ole saatu tuloksia varsinaisista koeajoista. Keskeisimpiä tuloksia raportointijaksolla on kasvien biokaasukäyttöön liittyvän tiedon lisääntyminen maakunnassa. Pohjoisen Keski-Suomen kirjatilojen biokaasuntuotantopotentiaalia kartoitettiin. KULTTUURI- JA VETOVOIMAHANKKEET Keski-Suomen ympäristökeskus: KESKI-SUOMEN KULTTUURIYMPÄRISTÖOH- JELMA (KULTU), myönnetty euroa, yhteyshenkilö Jarkko Pietilä Hankkeen yleistavoitteena oli edistää Keski-Suomen kulttuuriympäristöjen säilymistä. Hankkeessa kerättiin systemaattisesti kulttuuriympäristöihin liittyvää tietoa, jaettiin tietoa osallisille ja päätöksenteon tueksi, edistettiin kulttuuriympäristöjen hoitoa ja vahvistettiin maakunnallista identiteettiä ja vetovoimaa kulttuuriympäristöarvoja korostamalla. Hankkeen konkreettisia tuotoksia ovat mm. Keski-Suomen ja neljän yksittäisen kunnan kulttuuriympäristöohjelmat, tuoreeseen tietoon perustuvat internet-sivut ja Keski- Suomen kulttuuriympäristökirja Viestejä maisemassa. Hankkeelle asetetut tavoitteet on saavutettu selkeästi resursseihin nähden tavoitteet on jopa ylitetty. Toteutustaho on esittänyt hankkeen ohjausryhmälle (Maku-ryhmälle) säännöllisesti työsuunnitelman ja tulevat työvaiheet. Hanke on tuottanut muhkean määrän tietoa ja käytäntöjä, joita hyödynnetään jatkossakin maakunnassa (mm. vuosittainen kulttuuriympäristöpalkinnon jakaminen). Tuloksiltaan hanke on ollut erittäin

14 12 onnistunut, ja siinä tuotettua perustietoa ja osaamista on helppo jalostaa jatkossa maakunnan kulttuuriympäristöjen hyväksi Ääneseudun kehitys Oy: HIRVASKANKAAN KEHITTÄMISHANKE, myönnetty euroa, palautunut 531,02 euroa, yhteyshenkilö Veli-Pekka Päivänen Hirvaskankaan alue valtatie 4:n ja kantatie 69:n liittymän ympärillä on valtakunnallisesti tunnettu liikenteen palvelukeskittymä. Alueelle on sen edullisen sijainnin ja luontaisen kysynnän myötä syntynyt merkittävää elinkeinotoimintaa. Konkreettiset suunnitelmat 4-tien tason nostamisesta Jyväskylä-Äänekoski välillä ovat nostaneet Hirvaskankaan alueelle kohdistuvaa asumiseen ja elinkeinotoimintaan tähtäävää kysyntää entisestään. Jyväskylä Äänekoski kaupunkitaajamien välille on kehittymässä yhtenäiseksi nauhaksi rakentuva elinkeinotoiminnan ja asumisen "nauhataajama" Jyväskylä - Palokka - Tikkakoski - Hirvaskangas - Äänekoski - Suolahti. Alueen kehittämiseen kytkeytyy lukuisia intressiryhmiä; Äänekosken kaupunki, Uuraisten kunta, Suolahden kaupunki, alueen asukkaat ja maanomistajat, alueella jo olevat yrittäjät, valtaisa määrä asiakkaita, Keski-Suomen Tiepiiri, Keski-Suomen liitto ja Keski-Suomen ympäristökeskus sekä Ääneseudun Kehitys Oy. Ääneseudun Kehitys Oy on laatimassa alueelle kehittämissuunnitelmaa, jonka tavoitteena on luoda Hirvaskankaan alueelle seudullisesti, maakunnallisesti ja valtakunnallisesti kilpailukykyinen elinkeinotoiminnan ja asumisen alue jonka toteutuksessa ympäristön ja elinkeinoelämän tarpeet on huomioitu. Hanke on toiminut hyvänä perustana Äänekosken kaupungin päättäessä hakeutua aluekeskusohjelmaan yhdessä Jyväskylän seudun kuntien kanssa. Pitkällä tähtäyksellä kehittämissuunnitelma antaa hyvän käsityksen alueen kehitystavoitteista ja mahdollistaa yritystoiminnan omien kehityshankkeiden liikkeelle saamista. Hankkeen yhteydessä tehtyä markkinointimateriaalin perustaa, Hirvaskangas 2020 visiota, hyödynnetään käynnistyvässä markkinointityössä Keski-Suomen liitto: LUOVAN TOIMIALAN SIEMENRAHOITUS, myönnetty euroa, palautunut 726,25 euroa, yhteyshenkilö Hannu Korhonen Keski-Suomessa käynnistynyttä Luovan toimialan kehittämistä vahvistetaan yrittäjyyteen suuntautuneiden toimijoiden kannustamisella. Luovan toimialan yritysten siemenrahoitus myönnettiin kertaluonteisesti 13 toimijalle tuote- ja palveluideoiden kehittämiseen, tuotantovälineiden ja tuotantotapojen kehittämiseen, pienimuotoisiin hankintoihin sekä matka-avustuksina kotimaisiin ja kansainvälisiin koulutus- ja verkottumistilaisuuksiin. Rahoituspäätöksissä etusija annettiin hankkeille, joiden tavoitteena oli toimialarajoja ylittävä ja uusia toimintatapoja luova yhteistyö. Vuoden 2005 hakukierroksella painopistealueena oli ensimmäistä kertaa kansainvälistymisen edistäminen. Rahoituksen hakijoina olivat luovan alan yritystoimintaa harjoittavat toimijat, esimerkiksi eri alojen taiteilijat, käsi- ja taideteollisuusyrittäjät, näyttely- ja tapahtumajärjestäjät, musiikki- ja AV-tuotannon parissa työskentelevät sekä mm. digitaalisen sisällön tuottajat.

15 13 Luovan toimialan siemenrahoitus on valtakunnallisestikin täysin uudenlainen rahoitusinstrumentti, joka asettuu perinteisen apurahoituksen ja yritysrahoituksen välimaastoon. Rahoituksen saajilta saadun suoran palautteen pohjalta voi todeta, että siemenrahoitus on erinomainen väline (luovan alan) yritystoiminnan kehittämiseen: avustukset ovat euromääräisesti kohtuullisen pieniä mutta niillä aikaansaadut tulokset ovat pitkävaikutteisia ja niiden kohdistuminen tiettyyn kehittämisalueeseen erittäin tarkkaa. Siemenrahoitus on kustannustehokas kehittämisväline. Siemenrahoitus on saanut positiivista huomiota myös kansallisesti. Se mainitaan Opetusministeriön Luovien alojen yritystoiminnan kehittäminen raportissa toimintamallina, jollainen tulisi luoda koko maahan (Luovien alojen yritystoiminnan kehittäminen verkostomainen toimintamalli selvitys, Opetusministeriön julkaisuja 2006:47, s. 47) Nuorten Keski-Suomi ry: ESISELVITYS NUORTEN YRITTÄJYYDEN JA AKTIIVI- SUUDEN KEHITTÄMISESTÄ, myönnetty euroa, yhteyshenkilö Pirjo Peräaho Esiselvityksen tavoitteena oli: 1) Etsiä ja valita neljä keskisuomalaista kuntaa esiselvityksen kohdekunniksi. Alustavasti kiinnostuksensa olivat ilmoittaneet Muuramen ohella Jämsänkoski, Keuruu ja Viitasaari, 2) Perustaa kullekin paikkakunnalle kehittämistiimi, jonka tehtävänä oli rakentaa paikallinen sisältö ja tavoitteet nuorten yrittäjyysprojektille yhdessä selvitystyön tekijöiden kanssa, 3) Järjestää kullakin paikkakunnalla laaja sitoutuspalaveri avainhenkilöille osallistujina henkilöitä, jotka ovat joko suoraan tai välillisesti tekemisissä nuorten yrittäjyyteen liittyvien päätösten ja asioiden kanssa, 4) Haastatella paikkakuntien avainhenkilöt nuorten toimintaa aktivoivaan malliin sitouttamiseksi, 5) Koota esiselvityksen johtopäätökset paikkakunnittain ja 6) Jakaa esiselvitysvaiheen aikana syntyneet tiedot ja luodaan edellytykset päätöksenteolle nuorten yrittäjyystalon paikallisen sovellutuksen käynnistämiseksi. Esiselvityksen tuloksena saataisiin tieto nuorten yrittäjyystalo-toimintamallin levittämismahdollisuuksista Keski-Suomessa ja suunnitelma nuorten yrittäjyyden edistämiseksi neljällä paikkakunnalla. Tuloksena saataisiin myös tietoa keskisuomalaisten paikkakuntien nuorten yrittäjyysosaamisesta sekä erilaisista yrittäjyyttä edistävistä toimenpiteistä. Hankkeessa tehtiin selvitykset toiminnan käynnistämiseksi ja toimintatavan toteuttamiseksi sekä Petäjävedellä että Suolahdessa. Petäjäveden uudessa nuorisotilassa otettiin heti alusta alkaen nuorilähtöinen ja yrittäjämäinen projektitoiminta yhdeksi toimintamuodoksi. Suolahdessa syntyi yhteinen vahva tahtotila oman yrittäjyystalotoimintamallin Suolahden voimavirran kehittämiseksi. Hankkeessa etsittiin verkostohankkeeseen sitoutuvat tahot ja luotiin yhteinen tahtotila ja toimintasuunnitelma nuorten yrittäjyystalojen verkostohankkeelle. Mukaan saatiin seuraavat tahot: Muuramen Innola, Suolahden Voimavirta, Uuraisten kunta ja sen verkostot, Jyvässeudun 4Hyhdistyksen TOK-hanke ja Nuorten Keski-Suomi ry:n oma NuK-Su-talo Sosiaali- ja terveysturvan keskusliitto: HYVINVOINTIANALYYSIN TOTEUTTAMINEN, myönnetty euroa, yhteyshenkilö Hannu Korhonen Keski-Suomi tavoittelee visionsa mukaisesti tiedolla, taidolla ja yrittäjyydellä tulevaisuuttaan rakentavaksi elämänlaadun maakunnaksi. Tiedon, taidon ja yrittäjyyden osalta on saatavissa tilastoaineistoihin perustuvaa seurantatietoa maakunnan menestymisestä visionsa suunnassa. Elämänlaatua on vaikeampi mitata käytössä olevin mittarein ja alan tilastoaineisto on rakennettu ennen muuta palvelutuotannon määrän kuvaamiseen.

16 14 Keski-Suomen liitto oli yhdessä maakunnan muiden toimijoiden kanssa suunnitellut jo pitkään hyvinvointianalyysin suorittamista. Sosiaali- ja terveysturvan keskusliitolla oli kokemusta po. analyysien suorittamisesta ja valmista vertailuaineistoa Keski-Suomen hyvinvoinnin tilan arvioimiseksi. Hankkeen tavoitteena oli tukea Keski-Suomen hyvinvointistrategian tavoitteistoa, tuoda uutta tietoa kunta- ja palvelurakenteen uudistamistyöhön sekä tiivistää maakunnallista hyvinvointialan yhteistyötä ja toimijaverkkoa. Keski-Suomen hyvinvointianalyysi (Hyvinvointi, palvelut ja elämänlaatu Keski- Suomessa -tutkimus) keräsi aiemmin tutkimatonta tietoa maakunnan asukkaiden kokemuksista ja mielikuvista hyvinvointipalveluista. Keski-Suomen liitto varmisti omalla rahoituksellaan koko maakunnan näkemysten tulemisen mukaan selvitystyön kohteeksi. Tutkimuksessa kerättiin yli vastausta, joka varmisti tutkimusten tulkinnalle edustavan lähtökohdan. Sosiaali- ja terveysturvan keskusliiton toteuttamana ja maakunnan hyvinvointilana toimijoiden yhteistyönä ja yhteisesti rahoittamana tutkimus onnistui erinomaisesti. Tutkimus toimii keskustelun avaajana hyvinvointipolitiikan arvoperustasta ja kehittämistarpeista maakunnassa, ja sen tietoja voidaan hyödyntää maakuntaohjelman toteuttamisessa. Myös Keski-Suomen liitto voi omalta osaltaan olla vaikuttamassa tutkimuksessa esiin nousseiden asiantilojen, esimerkiksi asukkaiden puutteellisten vaikuttamismahdollisuuksien, korjaantumisessa Keski-Suomen tanssin aluekeskus: TANSSIN ALUEKESKUSTOIMINNAN KÄYN- NISTYMINEN, myönnetty euroa, palautunut 3.089,60 euroa, yhteyshenkilö Hannu Korhonen Sisä-Suomen tanssin aluekeskuksen (Keski-Suomi ja Pirkanmaa) toiminta on tähän saakka painottunut Pirkanmaalle. Hankkeen tavoitteena oli laajentaa toimintaa Keski- Suomeen. Aluekeskuksen koordinaattorin palvelut ulottuvat jatkossa myös Keski- Suomeen. Tanssin aluekeskukselle asetettiin kolme tavoitetta: Sisä-Suomen tanssin aluekeskuksen toiminnan laajentaminen Keski-Suomeen, toimijoiden yhteistyön vahvistaminen ja tiivistäminen sekä maakunnallista rahoitusta vastaavan vastinrahoituksen saamisen OPM:stä toimintaa tukemaan. Aluekeskustoiminnasta vastasi Jyväskylän taidetanssiyhdistys. Toiminta ulottui koko maakuntaan. Tavoitteet täyttyivät vähintäänkin odotetusti. Tuotantoja valmistui kahdeksan kantaesitystä ja kaksi festivaalia. Toimintaan saatiin mukaan uusia rahoittajia, ja toiminta jatkuu siten myös vuonna 2007 tuottajan asetuttua organisoimaan aluekeskustyötä. Useiden henkilöiden vapaaehtoistyö oli merkittävänä lisänä aluekeskustyön käynnistymisessä Jyväskylän yliopisto: EU:N KULTTUURI 2000 OHJELMA, myönnetty euroa, yhteyshenkilö Hannu Korhonen 3D-BRIDGE Transferring of Cultural Heritage with New Technology hankkeen lähtökohtana oli tuottaa menetelmiä kulttuuriperinnön vaalimiseksi uuden tietotekniikan keinoin. Kansainvälisessä toimijakonsortiossa Keski-Suomesta oli mukana Jyväskylän yliopisto ja erityisesti yliopiston museo. Kehittämisrahaston varoin osallistuttiin Euroopan unionin Kulttuuri 2000 ohjelman mukaisen hankkeen kuntarahoitusosuuteen. Hankkeessa kehitettiin open source ajatteluun perustuva ohjelmistosovellus ja testattiin sen soveltuvuutta useissa eurooppalaisissa kulttuuriperintökohteissa. Keski- Suomesta mallinnuksen kohteena oli Jyväskylän yliopiston Seminaarinmäki. Hankkeen

17 15 tulokset, eri seminaarien ohjelmat, tiivistelmät ja videotallenteet ovat nähtävissä hankkeen kotisivuilla Hanke onnistui hyvin ja tulokset saavutettiin, se toteutettiin sisällöllisesti asiantuntevasti ja hankkeen tuottama raportointi on esimerkillistä Keuruun Kisailijat ry: SM-HIIHDOT KEURUULLA 2007, myönnetty euroa, yhteyshenkilö Hannu Korhonen Keuruun Kisailijat on saanut Suomen Hiihtoliitolta vuoden 2007 SM-hiihtojen järjestelyoikeudet. Hiihdot ovat ns. TV-kisat ja Sapporon MM-hiihtojen katsastukset. Tavoitteena oli, että kisoihin osallistuu 500 Suomen parasta hiihtäjää, huoltajaa ja valmentajaa ja katselijaa. Kisoille ja hankkeelle asetetut tulokset saavutettiin täydellisesti. Erityistä oli se, että lumenpuutteesta (ja kisaviikon puoliväliin jatkuneista vesisateista) johtunut jännitys kisojen järjestämiseksi sai valtakunnallista huomiota, mm. Suomen Kuvalehden viikon kuva, Helsingin Sanomien pilakuva ja Iltalehden arvio kisojen kuulumisesta viikon kolmen merkittävimmän urheilu-uutisen joukkoon. Tasokkaan maastoliikuntakeskuksen aikaansaamiseksi tehtiin kahden vuoden aikana tuhansia talkootunteja. Maastoliikuntakeskus ja siihen liittyvien rakennuksien sekä liikuntareittien kehittäminen ovat osa Hotelli Keurusselän alueen matkailun kehittämishanketta. Keski-Suomen liitto ja maakunnan tunnus ovat olleet esillä kaikessa kisamateriaalissa: info- ja mainostauluissa, netissä ja tukijoita koskevassa informaatiossa. Tulostavoite saavutettiin. Tapahtuma lisäsi Keuruun tunnettavuutta Teatterikone ry: ILONEN TALO, myönnetty euroa, yhteyshenkilö Hannu Korhonen Teatterikone on Joutsan seudulla toimiva ja nuorista teatterin ammattilaisista koostuva teatteri. Hankkeella valmistettiin Ilonen Talo produktio, joka on Kreetta Onkelin koskettava ja rankka kertomus. Teatterikoneen tavoitteena oli vierailla näytelmällään useilla kouluilla, kylätaloilla ja teattereissa eri puolilla Keski-Suomea 25 esityksellä. Ilonen talo -näytelmää esitettiin 29 kertaa ympäri maakuntaa. Esitykset keräsivät 3000 hengen yleisön. Hanke saavutti erittäin hyvin sille asetetut tavoitteet. Teatteria saatiin vietyä pienille paikkakunnille, pienimpinä varmaankin Venekosken kylä Hankasalmella ja Vuonteen kylä Laukaassa. Lisäksi vierailtiin kirkonkylillä ja pienemmissä kaupungeissa. Esitys loi pohjaa Teatterikoneen tuleville esityksille. Jatkossa tavoitteena on kehittää kiertuetoimintaa Jyväskylän kaupunki: KULTTUURISTA TERVEYTTÄ JA HYVINVOINTIA ESISELVITYS, myönnetty euroa, palautunut euroa. yhteyshenkilö Hannu Korhonen Esiselvityshankkeen tavoitteena oli tuottaa koottu selvitys kulttuurin ja sosiaali- ja terveydenhuollon rajapinnoista sekä yhteistyömahdollisuuksista hyvinvointipalveluissa.

18 16 Samoin tarkoitus oli selvittää kulttuuripalveluiden liittämisen mahdollisuudet osana hyvinvoinnin palveluita sekä hankkeeseen liittyviä jatkorahoitusmahdollisuuksia kansallisesti. Hanke tuotti raportin, jossa em. kysymyksiin on haettu vastauksia. Hanke toteutui laajassa toimijoiden yhteisvalmistelussa suunnitellusti. Ilmeni, että toiminta-alueen tavoitteet voidaan saavuttaa parhaiten kolmen erillishankkeen ja kolmen rahoituslahteen avulla. Hankkeet ovat 1) Työhyvinvointia kulttuurista hoiva- ja hoitoaloille, 2) Ammatillisen koulutuksen ja erityisosaamisen kehittäminen sekä 3) Hyvän elämän talot; hyvinvointia kulttuurista hoiva- ja hoitolaitoksiin Kuokkalan kulttuuriklubi ry: KILLERIROCK-TAPAHTUMA , myönnetty euroa, yhteyshenkilö Hannu Korhonen Hankkeen tavoitteena oli järjestää KilleriRock festivaali kesäkuuta Kyseessä oli uusi tapahtuma, johon on varattu Suomen ykkösesiintyjiä, mm. KWAN, Anssi Kela, Technicolour, PMMP, Jani Wickholm, Tiktak ja Miljoonasade. Tapahtumaan odotettiin kävijää kahden päivän aikana. Tavoitteena on saada aikaan tapahtumasta jokavuotinen ja Keski-Suomen suurin nuorisolle suunnattu tapahtuma. Pääsylipputulot ovat osallistuja-arvion perusteella valmistelijan laskelmien mukaan jopa euroa. Kaikkiaan 5 % tapahtuman pääsylipputuloista oli tarkoitus ohjata Kuokkalan Kulttuurirahastoon, josta niitä jaetaan lasten musiikki- ja taideharrastusten tukemiseen sekä stipendeinä. Killerirock toteutettiin Keski-Suomen Hevosurheilukeskus Killerillä l Esiintyviä bändejä oli 30, joista pääesiintyjäksi nousi euroviisuvoittaja Lordi. Huolimatta Lordin kuuluisuudesta, bändi ei vetänyt odotettua määrää yleisöä. Kävijämäärä oli noin henkilöä. Näin tapahtuman taloudellinen tuotto jäi kokonaisuudessaan miinukselle. Yleisö, esiintyjät ja viranomaiset olivat varsin tyytyväisiä järjestelyihin Jyväskylän ammattiopisto, INNOROAD-TIEHANKE, myönnetty euroa, palautunut 931,06 euroa, yhteyshenkilö Pirjo Peräaho Tieliikenteen teknologiakeskuksen valmisteluhankkeen tavoitteena oli mallintaa Lievestuoreella toimivan moottoriurheilukeskuksen rakenne laajennuksen jälkeen, tarkentaa liiketoimintasuunnitelmaa ja laatia tarvittava markkinointimateriaali yritysten ja sijoittajien kiinnostuksen herättämiseksi. Lievestuoreen moottoriurheilukeskuksen potentiaalisesta käytöstä on aiemmin laadittu tarvekartoitus, jonka tulosten perusteella liiketoimintasuunnitelmaa on ollut laatimassa Rakennus-Otava Oy, Laukaan kunta, ELC Finland Oy ja Innoroad-hankkeen osapuolet. Projektissa laadittiin visuaalinen mallinnus raskaan kaluston testaus- ja ajoharjoittelukeskukseksi. Mallinnuksen pohjalta on tuotettu erilaista markkinointimateriaalia: esite, kokousesite ja messustandi. Kartoitetun asiakaspotentiaalin mukaan keskuksen käyttövuorokausia voisi olla reilut 200 vuodessa. Alueen liiketoimintasuunnitelmaa on hankkeen aikana täsmennetty. Valmisteluvaihe toteutettiin hyvin. Tehty työ osoittaa puitteet raskaan kaluston testausja ajoharjoittelukeskukselle. Jatkossa korostuu entisestään taloudellisten realiteettien

19 17 ja erilaisten asiakassegmenttien tarpeiden yhteensovittaminen toimivaksi ja kannattavaksi kokonaisuudeksi Konneveden kunta: KESKI-SUOMEN MAAKUNTAVIESTI 2006, myönnetty euroa, yhteyshenkilö Mikko Yrjönen Konneveden kunta järjesti yhteistyössä Konneveden Urheilijoiden kanssa järjestyksessään 59. Keski-Suomen maakuntaviestin tammikuussa Keski-Suomen maakuntaviesti järjestettiin Konneveden Lapunmäen koulu ja liikuntakeskuksessa. Viestin käytännön järjestelyt hoidettiin yhteistyössä Konneveden kunnan ja Konneveden Urheilijoiden kesken. Maakuntaviestitapahtumaan osallistui noin 1300 henkilöä mm. runsaasti tiedotusvälineiden edustajia, joka mahdollisti tapahtuman hyvän näkyvyyden koko maakunnan alueella. Uutuutena käytössä oli mm. nettikahvila, jossa yleisö pystyi seuraamaan kilpailun kulkua reaaliajassa. Keskeisten toimijoiden antaman palautteen mukaan kilpailun järjestelyt hoidettiin kauttaaltaan erinomaisesti Mediatuotanto Amigos: ALVAR AALTO INTOHIMO RAKENTAMISEEN DOKUMENTTI, myönnetty euroa, yhteyshenkilö Hannu Korhonen Mediatuotanto Amigos Oy toteutti Keski-Suomen kehittämisrahaston osarahoituksella Alvar Aallosta kertovan kansainvälisen dokumenttielokuvan haastatteluosuudet. Haastatteluaineistoa kertyi korkealuokkaisella kuvanlaadulla kaikkiaan noin 15 tuntia. Tavoitteena oli saada uutta tietoa Alvar Aallosta, laajentaa yhtiön tuotepalettia ja vahvistaa osaamista sekä kehittää dokumenttikerronnan keinoja. Dokumenttiprojekti etenee suoritettujen haastattelujen jälkeen varsinaiseen käsikirjoitukseen ja mahdolliseen tuotantoon päätuotantoyhtiö Matila Röhr Productions Oy:n hallinnoimana. Hanke toteutui haastattelujen ja niiden taltioinnin osalta suunnitellusti. Uusista dramaturgisista kokeiluista osa osoittautui käyttökelpoisiksi, mutta osa toimi vain suunnitelmissa, ei käytännössä Saarijärven museo: KAUKANA KAVALA MAAILMA NÄYTTELY, myönnetty euroa, yhteyshenkilö Hannu Korhonen Saarijärven museon tavoitteena oli järjestää kesän ja syksyn 2006 aikana suuri nykytaiteen näyttely Kaukana Kavala Maailma. Näyttely vie katsojan eri taidemuotojen keinoin aina Dachaun keskitysleiriltä tänä päivänä tunnettuun Guantanamoon. Näyttely on ajankohtainen turvan ja turvallisuuden tuntemuksia käsittelevä kokonaisuus. Näyttelyn teemaa tuetaan luennoin ja työpajoin. Näyttelyhankkeen kautta Keski-Suomessa pystyttiin esittelemään erittäin korkeatasoisesti mitä ajankohtaisinta kansainvälistä nykytaidetta. Kokonaisuus käsitteli erittäin monipuolisesti ja ilman ylilyöntejä valittua teemaa. Näyttely toteutettiin monien eri toimijoiden yhteistyönä useassa eri paikassa - yhdessä teemaan liittyvien oheisnäyttelyiden kanssa luotiin varsin näkyvä ja laaja nykytaidekesä Keski-Suomeen. Näyttelytyön aikana syntyi tiivis 16 taiteilijan, kahden kuraattorin ja lukuisten keskisuomalaisten toimijoiden verkko, joka varmasti tuottaa myös uusia yhteisnäyttelyitä.

20 18 Näyttelyhankkeen sekä siihen liittyvien oheistapahtumien kautta saatiin luotua varsin moniportainen ja eri toimintaympäristöjä edustavien toimijoiden verkko - mukana oli tahoja kärki museoista taideharrastajajärjestöihin, sekä valtakunnan tapahtumajärjestäjistä paikallisiin muutaman hengen toimintaryhmiin Tämän eri toimijoiden työ osoitti hyvin mitä mahdollisuuksia maakunnassamme on toteuttaa laajempia nykyiset alueelliset ja toimijasektoritkin ylittäviä yhteishankkeita. Hankkeen kautta saatiin runsaammin huomioita myös ns. pienimmille toimijoille - esimerkiksi Juholan kävijämäärä nousi aikaisemmasta. Näyttää, että tämän toimijajoukon sisällä on jo syntynyt uusia yhteistyöhankkeita tuleville vuosille Luhangan kotiseutuyhdistys: PELTOLAN MÄKITUPALAISMUSEON KORJAUSLEI- RI, myönnetty euroa, yhteyshenkilö Pirjo Peräaho Teknillisen korkeakoulun arkkitehtiopiskelijat olivat järjestämässä yhdessä Luhangan kotiseutuyhdistyksen kanssa perinteisten rakenteiden tutkimus- ja korjausleirin Luhangan Tammijärvellä sijaitsevassa Peltolan mäkitupalaismuseossa. Leiri olisi toukokuussa Leirin tarkoituksena oli rakennuksen kunnostamisen ohella perinteisen puunrakennustaidon tallentaminen ja siirtäminen seuraaville sukupolville tutkimuksen ja käytännön tekemisen kautta. Korjausleirillä uusittaisiin heinäladon pärekatto ja ison tuvan porstuan permannon rakenteita sekä kunnostettaisiin ison tuvan ikkunoita. Hankkeelle asetetut tavoitteet toteutuivat täysin. Työn jälki oli erinomainen ja hanke sai tiedotusvälineissä runsaasti huomiota (TV, Itä-Häme, Keskisuomalainen) Jyväskylän elävän musiikin yhdistys Jelmu ry: LUTAKKO LIEKEISSÄ FESTIVAALI, myönnetty euroa, yhteyshenkilö Hannu Korhonen Jyväskylän elävän musiikin yhdistys Jelmu ry:n tavoitteena oli järjestää Lutakko liekeissä -rockfestivaalin Festivaalin tarkoituksena oli nostaa Jyväskylä Suomen festivaalikartalle ja lisätä elävän musiikin harrastuneisuutta Keski-Suomessa ja maakunnassa. Lutakko Liekeissä -festivaali saavutti sille asetetut toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet. Seuraava Lutakko Liekeissä -festivaali järjestetään lauantaina Lutakko Liekeissä festivaalista muodostunee jatkossa pitkäikäinen lisä Jyväskylän kulttuurielämään. Puolet festivaalin esiintyjistä oli paikallisia. Lutakko liekeissä festivaali tarjosi myös paikallisille musiikin harrastajille mahdollisuuden kokea elävää musiikkia uudessa ympäristössä. Festivaali sai paikallisen huomion lisäksi valtakunnallista mediajulkisuutta ja teki siten Jyväskylää tunnetuksi Suomen kulttuurielämässä Teatterikone ry: KIERTUEVALOKUVAKALUSTO, myönnetty euroa, yhteyshenkilö Hannu Korhonen Teatterikone ry hankki Kehittämisrahaston osa-rahoituksella kiertuevalokaluston. Kalusto on tarpeeseen nähden oikein mitoitettu ja tarvittaessa myöhemmin laajennettavissa. Hankinnalla saavutettiin tavoitteet hyvin. Pääkäyttäjänä kalustolla on Teatterikone itse, mutta kalusto on myös vuokrattavissa muille tarvitsijoille.

21 19 OSAAMISEN VAHVISTAMINEN Jyväskylän kesäyliopisto: VERKKOSIVUJEN KÄYTETTÄVYYS IKÄÄNTYVÄN NÄ- KÖKULMASTA ESISELVITYS, myönnetty euroa, yhteyshenkilö Mikko Yrjönen Hankkeen kuvaus, tavoite: Esiselvityksen tavoitteena oli mm. kehittää "ikääntyvien yliopiston hyväksymä" -laatustandardi, jonka avulla voitaisiin osoittaa verkkosivustojen ylläpitäjien huomioivan myös ikääntyvät käyttäjät. Esiselvityksessä paneuduttaisiin mm. verkkosivuja käyttävien ikääntyvien ongelmiin, joita he kohtaavat mm. heikentyneen näkökyvyn ja motoriikan vuoksi. Esiselvityksen kuluessa valmistui sähköinen arviointityökalu, verkkosivujen arviointikriteerit, Ikääntyvien yliopiston hyväksymä laatustandardi ja arvioinnin toimintamalli. Esiselvityksen kaikissa vaiheissa ratkaisevan työpanoksen antoivat senioritutorit mittavana vapaaehtoistyönä Leivonmäen kunta: LEIVONMÄEN LUONTOKESKUKSEN SIDOSRYHMÄTYÖ, myönnetty euroa, yhteyshenkilö Pirjo Peräaho Hankkeen tarkoituksena oli turvata Leivonmäen luontokeskuksen investoinnin käynnistämiseksi ja kehittämishankkeiden jatkamiseksi tarvittava yhteistyö eri sidosryhmien kanssa. Hankkeen avulla Leivonmäen luontokeskusta on viety aktiivisesti useiden eri kehittämishankkeiden yhteistyökumppaniksi esim. Jyväskylän yliopisto ja Piispalan nuorisokeskus. Luontokeskuksessa on järjestetty vuoden 2006 aikana erilaisia tapahtumia. Myös neuvottelukunta on jatkanut työtään. Kesällä 2006 kävijöitä oli Leivonmäellä noin henkilöä. Kansallispuiston opastuskeskuksen rakentaminen edellyttäisi noin kävijää vuodessa. Jatkossa haasteena onkin kansallispuiston tunnettuuden parantaminen sekä vetovoimaisten tapahtumien ja palvelujen järjestäminen kävijämäärän nostamiseksi. Tällä tavoin opastuskeskuksen rakentaminen tulisi taloudellisesti mahdolliseksi Wiitaunioni: WIITAUNIONIN KUNTAPARIN KOULUTUSKUSTANNUKSET, myönnetty euroa, palautunut 1.358,14 euroa, yhteyshenkilö Hannu Korhonen Viitasaaren kaupungin ja Pihtiputaan kunnan yhteinen kuntapari hanke edustaa pitkälle menevää ja innovatiivista kuntien yhteistyötä. Virkamies- ja myös luottamushenkilöhallinnon yhdistämisellä on etsitty virtaviivaista palvelutuotannon paikallista mallia. Sovelluksella on saatu aikaan selkeitä kustannussäästöjä. Keski-Suomen liiton osallisuus hankkeessa liittyy kuntarajat ylittävän yhteistyön selvittelyyn ja erityisesti prosessin henkilövalmennuksiin. Kuntapariyhteistyö ei onnistu ilman yhdensuuntaisesti toimivaa henkilöstöä kummassakin kunnassa ja kaikilla virkamiestasoilla. Prosessin voi arvioida toteutuneen tähän saakka hyvin, vaikkakin kokonaisuus muotoutuu edelleen. Kuntaparityöstä on saatu hyviä kokemuksia käynnistyvää kunta- ja palvelurakennehanketta varten.