KESKI-SUOMEN KEHITTÄMISRAHASTON 2006 VUOSIRAPORTTI

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "KESKI-SUOMEN KEHITTÄMISRAHASTON 2006 VUOSIRAPORTTI"

Transkriptio

1 KESKI-SUOMEN LIITTO Julkaisu C 117 0:\06\Toimintakertomukset\Kehittämisrahasto\KEHITTÄMISRAHASTO 2006 koko raportti.doc KESKI-SUOMEN KEHITTÄMISRAHASTON 2006 VUOSIRAPORTTI Jyväskylä 2007

2 Julkaisija: Keski-Suomen liitto Sepänkatu 4, JYVÄSKYLÄ puhelin fax Kotisivu internetissä: Yhteydet henkilökuntaan: Internet: X400: G=etunimi; S=sukunimi; O=ksliitto; P=reg; A=elisa; C=fi ISSN ISBN ISBN (sähk.) Julkaisun avainsanat: Keski-Suomen Kehittämisrahasto Maakunta Painos: 100 kpl Painopaikka: Kopi-Jyvä Oy

3 1 Esipuhe Keski-Suomen Kehittämisrahasto on Keski-Suomen maakuntavaltuuston perustama rahasto, jonka tarkoituksena on tukea maakunnan henkistä ja taloudellista vaurastumista sekä yhteistyön kehittymistä rahoittamalla maakunnallisesti merkittäviä kehittämishankkeita sekä eri osapuolten yhteistyöhön perustuvia maakunnan kehittämishankkeita. Maakuntavaltuusto asetti vuoden taloussuunnitelmassa kehittämisrahaston hanketoiminnalle seuraavat tavoitteet: - edistetään maakunnan kilpailukykyä - varmennetaan maakunnan strategioiden toteutumista - tuodaan maakuntaa esille - tuetaan maakunnan vetovoimaisuutta edistäviä kohteita - varaudutaan uusiin avauksiin - tuetaan ohjelmiin liittyviä maakuntien välisiä hankkeita Kehittämisrahastosta rahoitetut hankkeet ovat tukeneet asetettuja tavoitteita. Hankkeilla tavoiteltiin ennen kaikkea uusia yrityksiä ja työpaikkoja, aktivoitiin maakunnan toimijaosapuolia kehitystyöhön ja tehtiin uusia kehittämistyön avauksia mm. esiselvityksiä rahoittamalla. Avustuksia myönnettiin yli euroa ja niillä myötävaikutettiin yli 4 miljoonan euron hankekannan syntymiseen. Tässä Keski-Suomen Kehittämisrahaston vuosiraportissa 2006 esitellään rahaston toimintaa ja esitellään päättyneet hankkeet. Toimintavuonna päättyi 38 hanketta. Ne esitellään ja arvioidaan liitteessä 3. Arvioinnit ovat joko liiton hankkeille nimeämien yhteyshenkilöiden itse kirjoittamia tai hankkeiden vetäjien kirjoittamia ja yhteyshenkilöiden hyväksymiä. Toimistosihteeri Riitta Heiskanen on koonnut taulukot ja liitteen 3 tekstit. Jyväskylässä 12. maaliskuuta 2007 Pirjo Ahola talouspäällikkö Keski-Suomen liitto

4 2 Sisältö Keski-Suomen Kehittämisrahaston 2006 vuosiraportti Esipuhe sivu 1. Kehittämisrahaston toiminta vuonna Rahaston hallinto 5 3. Rahaston talous 6 LIITTEET 1. Rahaston säännöt Vuoden 2006 rahastopääomasta rahoitetut kehittämishankkeet 3. Vuonna 2006 päättyneet hankkeet ja keskeiset tulokset

5 3 1. Kehittämisrahaston toiminta vuonna 2006 Keski-Suomen liittoon saapui noin 40 Keski-Suomen Kehittämisrahaston rahoitushakemusta vuonna Avustuksia myönnettiin 40 hankkeelle yhteensä euroa, keskimäärin euroa hanketta kohden. Hakijoiden kanssa käydyissä neuvotteluissa selvitettiin eri rahoitusmahdollisuuksia. Menettelyllä voitiin karsia jo ennakkoon kehittämisrahaston toimintaperiaatteisiin soveltumattomia hankkeita ja valita kehittämisrahaston tuen piiriin parhaiten soveltuvat hankkeet. Vuoden 2006 rahastopääomasta rahoitetut avustukset jakaantuivat hanketyypeittäin seuraavasti (erittely liitteessä 2): Hanketyyppi myönnetty, kpl myönnetty, euroa EU- ja muiden ohjelmien toteuttaminen, yrityshankkeet Kulttuuri- ja vetovoimahankkeet Osaamisen vahvistaminen Muut kehittämishankkeet Yhteensä Kehittämisrahaston avustuksella rahoitettiin pohjoisen Keski-Suomen EUohjelmatyötä. Luovan toimialan kehittämistä resursoitiin rahoittamalla Luovan toimialan toimialatyötä ja varaamalla rahoitusta luovan toimialan yritysten liiketoiminnan kehittämiseen. Liitto osallistui myös, Tieliikenteen teknologiakeskuksen valmisteluun, Jyväskylän alueen ratapiha- ja terminaali- sekä elinkeinoelämän kuljetustarpeiden kehitysnäkymiä koskevien selvitysten laadintaan. Kulttuuri- ja vetovoimahankkeiden kooltaan merkittävin päätös oli jo edellisen vuoden 2005 joulukuussa tehty päätös osallistua Rallin maailmanmestaruusosakilpailun rahoitukseen vuosille Liitto osallistui lisäksi 13 kulttuurihankkeen osarahoitukseen. Osaamista vahvistavista hankkeista merkittävin päätös oli Keski-Suomen oppimispaikkaverkoston jatkaminen. Hankkeella myötävaikutettiin seudullisten osaamisohjelmien rakentumiseen sekä siirrettiin osaamista ja innovaatiota koko maakunnan alueelle. Liitto jatkoi aiemmin päätettyjä useampivuotisia hankkeita. Nämä olivat elo-aluekoordinaattoritoiminta ja maaseudun osaamisen ja yrittäjyyden tukeminen. 2. Rahaston hallinto Hankkeita voivat toteuttaa julkiset ja yksityiset yhteisöt, säätiöt ja yksityiset henkilöt. Yhteishankkeet ovat toivottavia. Hakijan on esitettävä rahoitusta hakiessaan seikkaperäinen projektisuunnitelma, josta käyvät ilmi tavoitteet, toimenpiteet, aikataulu, hankkeen organisointi, kustannukset ja rahoitussuunnitelma.

6 4 Keski-Suomen Kehittämisrahaston avustuksia voi hakea vapaamuotoisella hakemuksella. Hakemuksia voi jättää jatkuvasti. Hankkeet valmistellaan Keski-Suomen liiton sisäisen työ- ja vastuualuejaon mukaisesti. Hankepäätökset tekee maakuntahallitus maakuntajohtajan esittelystä. Maakuntajohtajalle on siirretty päätösvalta hankkeissa, joille myönnetään korkeintaan euroa ja on haettu korkeintaan euroa. Hankkeen yhteyshenkilönä toimii hankkeen valmistelija, jollei toisin päätetä. Keski-Suomen Kehittämisrahaston avustus maksetaan hankkeen toteuttajan tilille pääsääntöisesti kahdessa erässä. Avustuksen ensimmäinen erä (50 %) maksetaan hankkeen käynnistyessä. Loppuosa maksetaan hankkeen päätyttyä. Loppulaskuun on liitettävä loppuraportti, rahoitustilitys sekä hankearviointi. Lyhytkestoisten ja pienten hankkeiden raportointi ja avustuksen maksatus voidaan sopia hakijan kanssa hoidettavaksi yhdellä kertaa ja/tai muuten joustavasti. Myönnetty avustus on käytettävä hankkeelle asetettujen tulosten saavuttamisen kannalta välttämättömien, mutta kohtuullisten menojen kattamiseen. Avustusten maksatusta seuraa Keski-Suomen liiton talouspäällikkö. 3. Rahaston talous Rahastoa kartutettiin eurolla vuonna Rahamäärä oli vajaat 30 prosenttia jäsenkuntien liitolle maksamista maksuosuuksista. Vuoden 2006 kirjanpitoon kirjattiin myönnettyjä avustuksia yhteensä euroa. Aiemmin myönnettyjä avustuksia jäi käyttämättä tai palautui euroa, joten nettoavustukset ovat euroa. Myönnettyjen avustusten määrää kasvatti mm. aiemmin päätettyjen avustusten (ELO aluekoordinaattori, Maaseudun osaamisen ja yrittäjyyden ohjelma, Päijänne-sinfonia, Rallin mm -osakilpailu) kirjaaminen kokonaisuudessaan myönnettyihin avustuksiin. Rahaston tilinpäätös vuodelta 2006 osoitti alijäämää ,74 euroa. Avustusvaraus (=myönnetyt maksamattomat avustukset) oli euroa. Keski-Suomen Kehittämisrahaston taseen loppusumma vuoden 2006 lopussa oli euroa. Keski-Suomen Kehittämisrahaston tuloslaskelma ja tase on esitetty Keski- Suomen liiton toimintakertomuksessa.

7 5 Kehittämisrahaston säännöt LIITE 1 1 Rahaston tarkoitus Keski-Suomen kehittämisrahaston tarkoituksena on tukea maakunnan henkistä ja taloudellista vaurastumista sekä yhteistyön kehittymistä rahoittamalla maakunnallisesti merkittäviä kehittämishankkeita sekä eri osapuolten yhteistyöhön perustuvia maakunnan kehittämishankkeita. 2 Pääoma ja sen kartuttaminen Rahaston pääomaa kartutetaan siirtämällä rahastoon Keski-Suomen liiton kunnilta keräämästä jäsenmaksusta vuosittain liiton talousarvion yhteydessä päätettävä summa. Rahaston pääomaa voidaan kartuttaa myös lahjoituksin. 3 Varojen säilyttäminen Rahaston varat talletetaan erilleen Keski-Suomen liiton varoista. Rahaston pääomalle lasketaan rahalaitoksen maksama korko. 4 Tukien myöntäminen ja maksatus Rahastosta voidaan myöntää avustuksia tai lainaa jatkuvasti ilman erillistä hakuaikaa kaikille maakunnallisille toimijoille projektiluonteiseen kehittämistyöhön. Keski-Suomen liiton maakuntahallitus voi antaa tuen hakijoille vuosittain tarkempia menettelytapaohjeita. Tuen hakijan on esitettävä hankkeestaan suunnitelma, josta käy selville vähintään: - tavoitteet ja merkitys - tehtävät ja toteutustapa - aikataulu - organisointi ja vastuuhenkilö - yksilöity kustannusarvio ja rahoitussuunnitelma Rahaston myöntämä enimmäisavustus on 50 % hankkeen kokonaiskustannuksista ja avustuksen ja lainan yhteismäärä on enintään 80 % hankkeen kokonaiskustannuksista. Erityistapauksissa maakuntahallitus, tai maakuntahallituksen delegointipäätöksen perusteella maakuntajohtaja, voi myöntää suuremmankin tuen kuitenkin niin, että avustuksen enimmäismäärä voi olla enintään 75 % ja avustuksen ja lainan yhteismäärä enintään 90 % kokonaiskustannuksista. Tuen saajan kanssa sovitaan erikseen avustuksen maksupostista. Edellytyksenä viimeisen avustuserän maksamiselle on, että hankkeen toteuttaja esittää hankkeen tulokset ja kirjanpitoon perustuvan selvityksen hankkeen toteutuneista kustannuksista. Ellei rahaston myöntämää avustusta/tukea ole käytetty päätöksen mukaiseen tarkoitukseen, avustus/tuki voidaan periä takaisin. 5 Rahaston hoito Rahastoa hoitaa Keski-Suomen liiton maakuntahallitus. Maakuntahallituksella on valta siirtää edelleen kehittämisrahaston rahojen käyttöä koskevaa päätösvaltaa maakuntajohtajalle.

8 6

9 7 Vuonna 2006 päättyneet hankkeet ja keskeiset tulokset 0\06\Toimintakertomukset\Kehittämisrahasto\Rahasto\2006 päättyneet hankkeet myöntämispvm hakija: HANKKEEN NIMI, myönnetty, yhteyshenkilö EU- JA MUIDEN OHJELMIEN TOTEUTTAMINEN, YRITYSHANKKEET Saarijärven kaupunki: PIENKAUPUNKIEN VERKKO (SMALL TOWN NETWORKS; SAARIJÄRVI, JÄMSÄ, VIITASAARI), myönnetty euroa, yhteyshenkilö Martti Ahokas Hanke on Jämsän, Saarijärven ja Viitasaarten kaupungin keskustojen kehittämishanke. Alueiden tarkoituksena lin päästä mukaan Pohjoisen Reuna-alueen (Periferian) Interreg III B hankkeeseen Small Towns Network, joka oli saanut EU:n myönteisen rahoituspäätöksen. Päätökseen liittyi suositus selvittää mahdollisuutta suomalaisten suurempaan osuuteen hankkeessa. Kaupungeilla on kiinnostusta ja tarvetta yhteistyöhön keskustojensa kehittämisessä: Viitasaari on laatinut keskustan yleissuunnitelman vuonna Varsinaisen ydinkeskustan ulkopuolisten alueiden ja eri toimijoiden välisten yhteistyömuotojen suunnittelussa on paljon yhteistä Jämsän ja Saarijärven kanssa. Jämsässä esim. yhteistyön kehittäminen ja ympäristön osalta avautuminen joelle olivat keskeisiä hankkeen elementtejä. Yrittäjien ja kaupungin idearyhmä on kokoontunut. Saarijärvellä oli laadittu kehittämishankkeen pohjaksi kaupallinen perusselvitys. Hanke nähtiin laajana toimijoiden yhteistyön ja ympäristön sekä elinkeinoelämän kehittämisen välineenä. Keskustan kehittämisryhmä on kokoontunut muutaman kerran. Ystävyyskuntien (SWE, DK, GE) kanssa on aloitettiin keskustelut partneriudesta. Hanke toteutti asetettuja tavoitteita kaupunkikeskusten elävöittämiseksi ja uudistamiseksi. Hanke edisti kuntien ja kuntatoimijoiden kansainvälistyrnistä sekä päätöksentekoelinten edustajien (luottamushenkilöt) ja kuntien virkamiesten keskuudessa kokemusten vaihtoa mukana olleissa kunnissa ja niiden kesken. Ammatillisesti hanke tuki suunnittelijoiden kokemuspiiriä ja toi mahdollisuuden parhaiden käytänteiden omaksumiselle. Hanke edisti kansalaisten ja vapaiden järjestöjen osallistumista kaupunki suunnitteluun ja kehittämiseen. Lisäksi hankkeen voi sanoa edistäneen yleistä aktiivisuutta kaupunkikeskustojen laadulliseen kehittämiseen ja uudistamiseen. Hanke toi keskisuomalaisille kaupungeille hyvät ja toteuttamiskelpoiset suunnitteluasiakirjat päätöksenteon avuksi. Suunnitelmat johtivat kaikissa kolmessa kaupungissa konkreettisiin toteuttamistoimiin keskustaympäristöjen laadun kohentamiseksi (torit, linjaautoasemat, kauppakeskukset). Hanke onnistui erinomaisesti Jyväskylän ammattikorkeakoulu: MATKAILUN VERKOSTO-OSAAMISKESKUKSEN KESKI-SUOMEN RAHOITUS, myönnetty euroa, palautunut 6.223,51 euroa, yhteyshenkilöt: Veli-Pekka Päivänen ja Hannu Korhonen Jyväskylän ammattikorkeakoulun matkailu- ja ravitsemisalan hallinnoima Matkailun verkosto-osaamiskeskus oli osa valtakunnallista osaamiskeskusohjelmaa vuosille Osaamiskeskuksella oli kaikkiaan neljä solmua. Tampereen solmu keskittyi kokous- ja kongressimatkailuun, Turku kulttuurimatkailuun, Savonlinnan teemana oli matkailu, vapaa-aika ja joustava elämäntapa. Keski-Suomessa keskityttiin hyvinvointimatkailun kehittämiseen. Verkostoa koordinoi Savonlinnan Innovaatiokeskus.

10 8 Osaamiskeskuksen tehtävänä oli edistää uuden tutkimustiedon hyödyntämistä matkailuelinkeinon kehittämisessä. Jyväskylän solmukohdan mottona on Virettä matkailusta, virettä matkailuun. Toiminnan tavoitteena oli tunnistaa hyvinvointialan sisältä löytyvät matkailun uudet liiketoimintamahdollisuudet sekä kehittää matkailualan toimijoiden koulutusta ja edistää viestintäteknologian hyödyntämistä matkailussa. Samoin tavoitteena oli kehittää asiakaslähtöisiä hyvinvointia edistäviä palveluketjuja, jotka loivat perustaa matkailulliselle huippuliiketoiminnalle. Tavoitteeseen pyrittiin tiiviissä yhteistyössä kärkiyritysten, alueellisten toimijoiden, koulutusorganisaatioiden, osaamiskeskusten ja alueen kuntien kanssa. Niin ikään hyödynnettiin alueella olevaa laajaa hyvinvointiosaamista ja sovellettiin sitä sekä keskisuomalaisten matkailuyritysten että muiden solmukohtien toimijoiden käyttöön. Keski-Suomen liitto osallistui verkosto-osaamiskeskuksen aluerahoitukseen koko toimintakauden ajan. Jyväskylä on mukana uudessa osaamiskeskusohjelmassa liitännäisjäsenenä, jolloin hanketyö edelleen mahdollistuu, joskin varsinaisia osaamiskeskuksia hieman pienemmällä kehittämisrahoituksella. Matkailun verkosto-osaamiskeskustyö on merkittävästi edistänyt Keski-Suomen hyvinvointimatkailuyritysten yhteistyötä ja tehostanut tuotekehitystä Jyväskylän ammattikorkeakoulu: ELINTARVIKEALAN OSAAMISKESKUS ELO- KOORDINAATTORI , myönnetty euroa, yhteyshenkilö Jouko Kahilainen Valtakunnallinen Elintarvikealan osaamiskeskus ELO muodostuu 11 alue ELO:sta. Ydintoimijoiden verkostossa on mukana Suomen merkittävimpiä valtakunnallisia elintarvikealan tutkimuslaitoksia, yliopistoja ja korkeakouluja sekä eri puolilla maata toimivia elintarvikealan osaamiskeskittymiä, alueeloista. Kukin alueelo toteuttaa oman alueensa elintarvikealan kehittämisohjelmaa. ELO-verkosto tarjoaa hanketoimintaan ja elintarvikeketjuille sen tarvitsemia asiantuntija- ja tutkimuspalveluja. ELO:n tehtävänä on vahvistaa kansallisesti tärkeän elintarvikekealan toiminta- ja kilpailukykyä kehittämällä ja tarjoamalla elintarvikeketjulle sen vaatimia asiantuntija- ja tutkimuspalveluja. ELO:n toiminta perustuu alueellisten vahvuuksien tunnistamiseen, osaamiskeskittymien yhteistoiminnan lisäämiseen sekä uusimman tiedon ja osaamisen välittämiseen elintarvikealan yrityksiin. Valtakunnallinen elintarvikealan osaamiskeskus ELO on toiminut vuodesta 1999 lähtien. ELO:n koordinaattorina on toiminut Agropolis Oy. ELOn muodostuu 10 sopimussuhteista alueellista kehittämisyksikköä, joista yhtenä on Jyväskylän ammattikorkeakoulu. Keski-Suomen ELO-solmukohdan tavoitteena on osana koko ELO-verkostoa vahvistaa elintarvikealan toiminta- ja kilpailukykyä alueellaan. Alueellisilla tiedonsiirtäjillä on syntynyt kiinteät yhteistyösuhteet elintarvikeklusterin kaikkiin osaamiskeskuksiin (Seinäjoki, Kuopio, Jokioinen, Turku ja Helsinki). Käytännössä merkittävän osan elintarvikeklusterin tiedonsiirrosta kentälle ovat vastanneet yritysten kanssa päivittäin kehittämistyötä tekevät alueelliset solmukohdat. Lisäksi verkoston avulla on löydettävissä yhteyksiä maailmanlaajuisesti. Tässä tehtävässä Jyväskylän ammattikorkeakoulu on onnistunut ainakin tyydyttävästi. Keski-Suomen ELO-solmukohta on hyvin tukenut Keski- Suomen pk-elintarvikealan kehittämistyötä asetettujen tavoitteiden suuntaan ja samalla vahvistanut Keski-Suomen omaa elintarvikealan osaamista. Toiminnassaan Keski- Suomen ELOn alueyksikkö on onnistunut vähintään tyydyttävästi.

11 Jyväskylän ammattikorkeakoulu, luonnonvarainstituutti, BIOENERGIA-ALAN TEK- NOLOGIAN SIIRRON YHTEISTYÖVERKOSTO, myönnetty euroa, palautunut 2.724, 26 euroa, yhteyshenkilö Jari Mikkonen EU:n tavoitteena on kaksinkertaistaa uusiutuvien energialähteiden käyttö vuoteen 2010 mennessä. Tämän tavoitteen toteuttamiseksi vaadittavat poliittiset, lainsäädännölliset ja teknologiset edellytykset ovat jo olemassa. Ongelmana on, että nämä edellytykset eivät vielä toteudu riittävästi käytännön tasolla. BTN-hankkeessa paneuduttiin nimenomaan tutkimustiedon jalkauttamiseen. Bioenergia-alan käytännön toimijat, kuten yrittäjät, suunnittelijat, käyttöhenkilöstö, opettajat, konsultit ja poliittiset päättäjät tarvitsivat neuvontaa ja koulutusta kaikkialla Itämeren alueen maissa. Hankkeen tavoitteena oli laatia alueellisia kehittämisohjelmia bioenergian kestävän käytön lisäämiseksi ja tuottaa korkeatasoisia, yhteiskunnalliset ja kestävyyden vaatimukset huomioonottavia bioenergia-alan koulutusohjelmia. Alueelliset bioenergian kehittämiskeskukset varustettaisiin koulutuksen, esittelyjen, ja kehitystyön vaatimilla laitteilla, tiloilla ja henkilöstöllä. Lisäksi toteutettaisiin pilottiluonteisia kehittämishankkeita biomassasta saatavan energian hyödyntämisketjun pullonkaulojen ja markkinaesteiden poistamiseksi. BTN-hankkeen johtava partneri oli Luonnonvarainstituutti. Hankkeen koordinaattorina toimi Jyväskylän Teknologiakeskus Oy. Suomalaisten yhteistyökumppaneina on mm. paikallisia bioenergia-alan yrityksiä ja tutkimuslaitoksia. Suomalaisten lisäksi hankkeesa ovat mukana partnerit Saksasta, Norjasta, Ruotsista ja Virosta. Hankkeen päärahoittajana toimi Euroopan Unionin Itämeren Jnterreg III B-yhteisöaloiteohjelma. Hankkeen konkreettisia tuloksia olivat Keski-Suomen bioenergiastrategian laatiminen, jonka avulla on mahdollisuus ohjata alueellista bioenergian käytön lisäämistä. Hankkeen tavoitteen mukaisesti perustettiin alan kehittämiseksi, koulutuksen ja tiedonvälityksen lisäämiseksi bioenergiakeskus, jonka käytössä ovat mm. opetustilat, polttoainelaboratorio, biodieselin valmistuslaitteisto ja muuta alan kehittämiseksi tarvittavaa laitteistoa. Hankkeessa tuotettiin opetuskäyttöön kansainvälinen paketti sekä puu että peltoenergian käytöstä sekä bioenergiareitti Keski-Suomessa kohdekuvauskansion, jotka osaltaan lisäävät maakunnan tunnettuutta bioenergiaosaajana kansainvälisillä markkinoilla Helsingin yliopisto (tutkimus- ja koulutuskeskus, Seinäjoki): RURAL BUSINESS IN- FORMATION EXCHANGE SYSTEM, myönnetty euroa, yhteyshenkilö Jouko Kahilainen Hankkeen tavoitteena oli auttaa ja tukea pienten ja keskisuurten maaseutuyritysten toimintaa ja helpottaa pääsyä informaation lähteille ja samalla edesauttaa päätöksenteon tehokkuutta tieto- ja viestintäteknologian sovelluksia hyväksi käyttäen, nostaa pkyrityksissä osaamisen ja tietoisuuden tasoa informaatioteknologian tarjoamiin mahdollisuuksiin liittyen sekä kehittää pilottisovelluksia yhdessä maaseudun pk-sektorin toimijoiden kanssa. Hankkeessa pyrittiin selvittämään keinoja, miten asiantuntijatieto olisi parhaalla mahdollisella tavalla hyödynnettävissä harvaan asutuilla alueilla ja syrjäisillä seuduilla toimivissa yrityksissä. Näiltä osin hankkeen testausosiosta tehtiin sopimus Keski- Suomessa JÄMSEK Oy:n ja Saarijärven seudun yrityspalvelu Oy:n kanssa. Käytännössä testausta toteutettiin vain Saarijärvellä.

12 10 Jyväskylän ammattikorkeakoulun luonnonvarayksikkö laati hankkeelle noin kuukauden työpanoksena kirjallisuuskatsauksen tietotekniikan hyödyntämisestä maaseutuyrityksissä ja erityisesti matkailu- ja luontomatkailuyrityksissä. Hanke järjesti järjesti seminaarin, jossa esiteltiin hankkeen tuloksia. Erityisesti seminaarissa keskusteltiin siitä, miten erilaisia tietoteknisiä ratkaisuja voi käyttää tai on käytetty hankkeessa hyväksi. Hanke tiedotti hyvin. Hanke oli enemmän tutkimushanke, joten konkreettisia tuloksia on vaikea osoittaa. Keski-Suomen osalta hanke toteutui korkeintaan tyydyttävästi Keski-Suomen liitto: LUOVAN TOIMINNAN TOIMIALAHANKE, myönnetty ohjelmasta euroa ja 2-ohjelmasta euroa, yhteyshenkilöt Mikko Kankainen ja Pirjo Peräaho Luova foorumi hanke on alansa toimijoiden verkottaja ja virtuaalisen markkinapaikan rakentaja. Hanketta toteutettiin sekä tavoite 1- että tavoite 2-alueella. Hanke oli perusosa luovan toimialan kehittämiskokonaisuutta, jossa vastuutahona oli Keski-Suomen liiton ohella Jyväskylän ammattikorkeakoulu. Hankkeessa kartoitettiin toimialan osaajat maakunnassa ja heidän erityistarpeensa. Verkostoitumista edistettiin erilaisilla foorumeilla: toimijafoorumit kokosivat substanssiosaajat, viranomaisfoorumeilla lisättiin elinkeinotoimijoiden ja rahoittajien tietämystä alan ominaispiirteistä ja vaikuttajafoorumeilla koottiin yhteen elinkeinoelämä ja luova toimiala. Keskisuomalaisen luovan osaamisen ja taidon esittelypaikka avattiin kesäkuussa Luovan toimialan merkitys suomalaisessa aluekehittämisessä on vahvistunut muutaman viime vuoden aikana, joten kehittämistyö aloitettiin Keski-Suomessa otolliseen aikaan. Foorumin toteutus on onnistunut hyvin. Jatkovaiheessa esille nousevat yhteistyön syventäminen muiden maakunnan keskeisimpien toimialojen kanssa, vaikuttajaja viranomaisfoorumeiden kehittäminen sekä Luova Paja portaalin nykyistä laajempi hyödyntäminen Saarijärven seudun yrityspalvelu Oy: OHJELMATYÖ POHJOISESSA KESKI- SUOMESSA, myönnetty euroa, palautunut 3.235,05 euroa, yhteyshenkilö Mikko Yrjönen Tavoite 1 ohjelman toteuttamiseksi Keski-Suomen liitolla ja Saarijärven Seudun Yrityspalvelulla oli ohjelmakauden ajan yhteinen ohjelmapäällikkö. Hänen tehtävänään oli ohjelman toteuttamisen yhteen sovittaminen alueen toimijoiden kesken ja ohjelmatyöhön liittyvän hallinnon hoitaminen. Ohjelmavuosina työ painottui ohjelman loppuunsaattamiseen ja uuden ohjelmakauden valmisteluihin. Seutukunta onnistui hyvin uuden ohjelmakauden edunvalvonnassa. Saarijärvi- Viitasaari seutukunta säilyi Suomessa korkeimman tukitason piirissä, ainoana NUTS 2- aluetason ulkopuolisena seutukuntana Euroopassa. Osaamis- ja työllisyysohjelma valmistui seutukunnalle elokuussa Ohjelmaa oli valmisteltu seudun oppimispaikkatiimin kokouksissa, seutukunnassa pidetyissä skenaarioseminaareissa ja toimialatyöryhmissä. Työ lähti liikkeelle osaamisohjelman laatimisesta ja syksyllä 2006 se laajennettiin käsittämään myös seudun työllisyysohjelman. Osaamis- ja työllisyysohjelman pilottihankkeeksi nostettiin toisen asteen koulu-

13 11 tuksen yhteistyön kehittäminen. Hankkeen hallinnoijaksi valittiin Pohjoisen Keski- Suomen koulutuskeskus ja hankkeelle haettiin rahoitusta Tavoite 1- ohjelmasta. Kansainvälisen hankeosaamisen seminaari pidettiin kehittämisyhtiöille ja projektihenkilöstölle joulukuussa Seminaarin loppukeskustelun pohjalta alettiin yhteistyössä alueen toimijoiden kanssa valmistella koulutushanketta kansainväliseen projektiosaamiseen Jyväskylän ammattikorkeakoulu, luonnonvarainstituutti: HAJAUTETUT BIOMASSA- POHJAISET ENERGIANTUOTANTORATKAISUT JA NIIDEN KÄYTTÖÖN SOVEL- TAMINEN, myönnetty euroa, yhteyshenkilö Mikko Yrjönen Hankekokonaisuuden tavoitteena oli: energiakasveja hyödyntävän biokaasuteknologian soveltava tutkimus ja testaaminen kenttäolosuhteissa, maatilojen aktivointi ja biokaasuun liittyvän tiedon siirto käytäntöön sekä kasvien biokaasukäytön toimintamallin kehittäminen. Osahankkeessa, johon Keski-Suomen Kehittämisrahastosta haetaan rahoitusta, tehdään biokaasuteknologiaa käytäntöön soveltavaa tutkimusta sekä käyttökokeita kenttäolosuhteissa JAMK:n bioenergiakeskuksen yhteistyömaatilalla. Tavoitteena oli biokaasuteknologian käytännön sovellusten kehittäminen ja testaus yksittäisen maatilan kokoluokassa. Biokaasun tuotannossa tarvittavaa teknologiaa on jo olemassa mutta ne soveltuvat pääasiassa mm. jätteiden ja lietteiden käsittelyyn, joten teknologiaa oli kehitettävä paremmin kasvimateriaalien hyödyntämiseen soveltuvaksi. Ammattikorkeakoulun ja yliopiston sekä yritysmaailman yhteistyön tarkoituksena on pyrkiä lisäämään hajautettujen biomassapohjaisten energiantuotantoratkaisujen käyttöönottoa. Ammattikorkeakoulun käytännön kehittämistyön ja yliopiston tutkimustyön kytkeminen toisiinsa tarjoaa uusia innovatiivisia mahdollisuuksia em. teknologioiden käyttöönotossa. Hankekokonaisuus on suunniteltu kolmivuotiseksi ja siksi vielä ei ole saatu tuloksia varsinaisista koeajoista. Keskeisimpiä tuloksia raportointijaksolla on kasvien biokaasukäyttöön liittyvän tiedon lisääntyminen maakunnassa. Pohjoisen Keski-Suomen kirjatilojen biokaasuntuotantopotentiaalia kartoitettiin. KULTTUURI- JA VETOVOIMAHANKKEET Keski-Suomen ympäristökeskus: KESKI-SUOMEN KULTTUURIYMPÄRISTÖOH- JELMA (KULTU), myönnetty euroa, yhteyshenkilö Jarkko Pietilä Hankkeen yleistavoitteena oli edistää Keski-Suomen kulttuuriympäristöjen säilymistä. Hankkeessa kerättiin systemaattisesti kulttuuriympäristöihin liittyvää tietoa, jaettiin tietoa osallisille ja päätöksenteon tueksi, edistettiin kulttuuriympäristöjen hoitoa ja vahvistettiin maakunnallista identiteettiä ja vetovoimaa kulttuuriympäristöarvoja korostamalla. Hankkeen konkreettisia tuotoksia ovat mm. Keski-Suomen ja neljän yksittäisen kunnan kulttuuriympäristöohjelmat, tuoreeseen tietoon perustuvat internet-sivut ja Keski- Suomen kulttuuriympäristökirja Viestejä maisemassa. Hankkeelle asetetut tavoitteet on saavutettu selkeästi resursseihin nähden tavoitteet on jopa ylitetty. Toteutustaho on esittänyt hankkeen ohjausryhmälle (Maku-ryhmälle) säännöllisesti työsuunnitelman ja tulevat työvaiheet. Hanke on tuottanut muhkean määrän tietoa ja käytäntöjä, joita hyödynnetään jatkossakin maakunnassa (mm. vuosittainen kulttuuriympäristöpalkinnon jakaminen). Tuloksiltaan hanke on ollut erittäin

14 12 onnistunut, ja siinä tuotettua perustietoa ja osaamista on helppo jalostaa jatkossa maakunnan kulttuuriympäristöjen hyväksi Ääneseudun kehitys Oy: HIRVASKANKAAN KEHITTÄMISHANKE, myönnetty euroa, palautunut 531,02 euroa, yhteyshenkilö Veli-Pekka Päivänen Hirvaskankaan alue valtatie 4:n ja kantatie 69:n liittymän ympärillä on valtakunnallisesti tunnettu liikenteen palvelukeskittymä. Alueelle on sen edullisen sijainnin ja luontaisen kysynnän myötä syntynyt merkittävää elinkeinotoimintaa. Konkreettiset suunnitelmat 4-tien tason nostamisesta Jyväskylä-Äänekoski välillä ovat nostaneet Hirvaskankaan alueelle kohdistuvaa asumiseen ja elinkeinotoimintaan tähtäävää kysyntää entisestään. Jyväskylä Äänekoski kaupunkitaajamien välille on kehittymässä yhtenäiseksi nauhaksi rakentuva elinkeinotoiminnan ja asumisen "nauhataajama" Jyväskylä - Palokka - Tikkakoski - Hirvaskangas - Äänekoski - Suolahti. Alueen kehittämiseen kytkeytyy lukuisia intressiryhmiä; Äänekosken kaupunki, Uuraisten kunta, Suolahden kaupunki, alueen asukkaat ja maanomistajat, alueella jo olevat yrittäjät, valtaisa määrä asiakkaita, Keski-Suomen Tiepiiri, Keski-Suomen liitto ja Keski-Suomen ympäristökeskus sekä Ääneseudun Kehitys Oy. Ääneseudun Kehitys Oy on laatimassa alueelle kehittämissuunnitelmaa, jonka tavoitteena on luoda Hirvaskankaan alueelle seudullisesti, maakunnallisesti ja valtakunnallisesti kilpailukykyinen elinkeinotoiminnan ja asumisen alue jonka toteutuksessa ympäristön ja elinkeinoelämän tarpeet on huomioitu. Hanke on toiminut hyvänä perustana Äänekosken kaupungin päättäessä hakeutua aluekeskusohjelmaan yhdessä Jyväskylän seudun kuntien kanssa. Pitkällä tähtäyksellä kehittämissuunnitelma antaa hyvän käsityksen alueen kehitystavoitteista ja mahdollistaa yritystoiminnan omien kehityshankkeiden liikkeelle saamista. Hankkeen yhteydessä tehtyä markkinointimateriaalin perustaa, Hirvaskangas 2020 visiota, hyödynnetään käynnistyvässä markkinointityössä Keski-Suomen liitto: LUOVAN TOIMIALAN SIEMENRAHOITUS, myönnetty euroa, palautunut 726,25 euroa, yhteyshenkilö Hannu Korhonen Keski-Suomessa käynnistynyttä Luovan toimialan kehittämistä vahvistetaan yrittäjyyteen suuntautuneiden toimijoiden kannustamisella. Luovan toimialan yritysten siemenrahoitus myönnettiin kertaluonteisesti 13 toimijalle tuote- ja palveluideoiden kehittämiseen, tuotantovälineiden ja tuotantotapojen kehittämiseen, pienimuotoisiin hankintoihin sekä matka-avustuksina kotimaisiin ja kansainvälisiin koulutus- ja verkottumistilaisuuksiin. Rahoituspäätöksissä etusija annettiin hankkeille, joiden tavoitteena oli toimialarajoja ylittävä ja uusia toimintatapoja luova yhteistyö. Vuoden 2005 hakukierroksella painopistealueena oli ensimmäistä kertaa kansainvälistymisen edistäminen. Rahoituksen hakijoina olivat luovan alan yritystoimintaa harjoittavat toimijat, esimerkiksi eri alojen taiteilijat, käsi- ja taideteollisuusyrittäjät, näyttely- ja tapahtumajärjestäjät, musiikki- ja AV-tuotannon parissa työskentelevät sekä mm. digitaalisen sisällön tuottajat.

15 13 Luovan toimialan siemenrahoitus on valtakunnallisestikin täysin uudenlainen rahoitusinstrumentti, joka asettuu perinteisen apurahoituksen ja yritysrahoituksen välimaastoon. Rahoituksen saajilta saadun suoran palautteen pohjalta voi todeta, että siemenrahoitus on erinomainen väline (luovan alan) yritystoiminnan kehittämiseen: avustukset ovat euromääräisesti kohtuullisen pieniä mutta niillä aikaansaadut tulokset ovat pitkävaikutteisia ja niiden kohdistuminen tiettyyn kehittämisalueeseen erittäin tarkkaa. Siemenrahoitus on kustannustehokas kehittämisväline. Siemenrahoitus on saanut positiivista huomiota myös kansallisesti. Se mainitaan Opetusministeriön Luovien alojen yritystoiminnan kehittäminen raportissa toimintamallina, jollainen tulisi luoda koko maahan (Luovien alojen yritystoiminnan kehittäminen verkostomainen toimintamalli selvitys, Opetusministeriön julkaisuja 2006:47, s. 47) Nuorten Keski-Suomi ry: ESISELVITYS NUORTEN YRITTÄJYYDEN JA AKTIIVI- SUUDEN KEHITTÄMISESTÄ, myönnetty euroa, yhteyshenkilö Pirjo Peräaho Esiselvityksen tavoitteena oli: 1) Etsiä ja valita neljä keskisuomalaista kuntaa esiselvityksen kohdekunniksi. Alustavasti kiinnostuksensa olivat ilmoittaneet Muuramen ohella Jämsänkoski, Keuruu ja Viitasaari, 2) Perustaa kullekin paikkakunnalle kehittämistiimi, jonka tehtävänä oli rakentaa paikallinen sisältö ja tavoitteet nuorten yrittäjyysprojektille yhdessä selvitystyön tekijöiden kanssa, 3) Järjestää kullakin paikkakunnalla laaja sitoutuspalaveri avainhenkilöille osallistujina henkilöitä, jotka ovat joko suoraan tai välillisesti tekemisissä nuorten yrittäjyyteen liittyvien päätösten ja asioiden kanssa, 4) Haastatella paikkakuntien avainhenkilöt nuorten toimintaa aktivoivaan malliin sitouttamiseksi, 5) Koota esiselvityksen johtopäätökset paikkakunnittain ja 6) Jakaa esiselvitysvaiheen aikana syntyneet tiedot ja luodaan edellytykset päätöksenteolle nuorten yrittäjyystalon paikallisen sovellutuksen käynnistämiseksi. Esiselvityksen tuloksena saataisiin tieto nuorten yrittäjyystalo-toimintamallin levittämismahdollisuuksista Keski-Suomessa ja suunnitelma nuorten yrittäjyyden edistämiseksi neljällä paikkakunnalla. Tuloksena saataisiin myös tietoa keskisuomalaisten paikkakuntien nuorten yrittäjyysosaamisesta sekä erilaisista yrittäjyyttä edistävistä toimenpiteistä. Hankkeessa tehtiin selvitykset toiminnan käynnistämiseksi ja toimintatavan toteuttamiseksi sekä Petäjävedellä että Suolahdessa. Petäjäveden uudessa nuorisotilassa otettiin heti alusta alkaen nuorilähtöinen ja yrittäjämäinen projektitoiminta yhdeksi toimintamuodoksi. Suolahdessa syntyi yhteinen vahva tahtotila oman yrittäjyystalotoimintamallin Suolahden voimavirran kehittämiseksi. Hankkeessa etsittiin verkostohankkeeseen sitoutuvat tahot ja luotiin yhteinen tahtotila ja toimintasuunnitelma nuorten yrittäjyystalojen verkostohankkeelle. Mukaan saatiin seuraavat tahot: Muuramen Innola, Suolahden Voimavirta, Uuraisten kunta ja sen verkostot, Jyvässeudun 4Hyhdistyksen TOK-hanke ja Nuorten Keski-Suomi ry:n oma NuK-Su-talo Sosiaali- ja terveysturvan keskusliitto: HYVINVOINTIANALYYSIN TOTEUTTAMINEN, myönnetty euroa, yhteyshenkilö Hannu Korhonen Keski-Suomi tavoittelee visionsa mukaisesti tiedolla, taidolla ja yrittäjyydellä tulevaisuuttaan rakentavaksi elämänlaadun maakunnaksi. Tiedon, taidon ja yrittäjyyden osalta on saatavissa tilastoaineistoihin perustuvaa seurantatietoa maakunnan menestymisestä visionsa suunnassa. Elämänlaatua on vaikeampi mitata käytössä olevin mittarein ja alan tilastoaineisto on rakennettu ennen muuta palvelutuotannon määrän kuvaamiseen.

16 14 Keski-Suomen liitto oli yhdessä maakunnan muiden toimijoiden kanssa suunnitellut jo pitkään hyvinvointianalyysin suorittamista. Sosiaali- ja terveysturvan keskusliitolla oli kokemusta po. analyysien suorittamisesta ja valmista vertailuaineistoa Keski-Suomen hyvinvoinnin tilan arvioimiseksi. Hankkeen tavoitteena oli tukea Keski-Suomen hyvinvointistrategian tavoitteistoa, tuoda uutta tietoa kunta- ja palvelurakenteen uudistamistyöhön sekä tiivistää maakunnallista hyvinvointialan yhteistyötä ja toimijaverkkoa. Keski-Suomen hyvinvointianalyysi (Hyvinvointi, palvelut ja elämänlaatu Keski- Suomessa -tutkimus) keräsi aiemmin tutkimatonta tietoa maakunnan asukkaiden kokemuksista ja mielikuvista hyvinvointipalveluista. Keski-Suomen liitto varmisti omalla rahoituksellaan koko maakunnan näkemysten tulemisen mukaan selvitystyön kohteeksi. Tutkimuksessa kerättiin yli vastausta, joka varmisti tutkimusten tulkinnalle edustavan lähtökohdan. Sosiaali- ja terveysturvan keskusliiton toteuttamana ja maakunnan hyvinvointilana toimijoiden yhteistyönä ja yhteisesti rahoittamana tutkimus onnistui erinomaisesti. Tutkimus toimii keskustelun avaajana hyvinvointipolitiikan arvoperustasta ja kehittämistarpeista maakunnassa, ja sen tietoja voidaan hyödyntää maakuntaohjelman toteuttamisessa. Myös Keski-Suomen liitto voi omalta osaltaan olla vaikuttamassa tutkimuksessa esiin nousseiden asiantilojen, esimerkiksi asukkaiden puutteellisten vaikuttamismahdollisuuksien, korjaantumisessa Keski-Suomen tanssin aluekeskus: TANSSIN ALUEKESKUSTOIMINNAN KÄYN- NISTYMINEN, myönnetty euroa, palautunut 3.089,60 euroa, yhteyshenkilö Hannu Korhonen Sisä-Suomen tanssin aluekeskuksen (Keski-Suomi ja Pirkanmaa) toiminta on tähän saakka painottunut Pirkanmaalle. Hankkeen tavoitteena oli laajentaa toimintaa Keski- Suomeen. Aluekeskuksen koordinaattorin palvelut ulottuvat jatkossa myös Keski- Suomeen. Tanssin aluekeskukselle asetettiin kolme tavoitetta: Sisä-Suomen tanssin aluekeskuksen toiminnan laajentaminen Keski-Suomeen, toimijoiden yhteistyön vahvistaminen ja tiivistäminen sekä maakunnallista rahoitusta vastaavan vastinrahoituksen saamisen OPM:stä toimintaa tukemaan. Aluekeskustoiminnasta vastasi Jyväskylän taidetanssiyhdistys. Toiminta ulottui koko maakuntaan. Tavoitteet täyttyivät vähintäänkin odotetusti. Tuotantoja valmistui kahdeksan kantaesitystä ja kaksi festivaalia. Toimintaan saatiin mukaan uusia rahoittajia, ja toiminta jatkuu siten myös vuonna 2007 tuottajan asetuttua organisoimaan aluekeskustyötä. Useiden henkilöiden vapaaehtoistyö oli merkittävänä lisänä aluekeskustyön käynnistymisessä Jyväskylän yliopisto: EU:N KULTTUURI 2000 OHJELMA, myönnetty euroa, yhteyshenkilö Hannu Korhonen 3D-BRIDGE Transferring of Cultural Heritage with New Technology hankkeen lähtökohtana oli tuottaa menetelmiä kulttuuriperinnön vaalimiseksi uuden tietotekniikan keinoin. Kansainvälisessä toimijakonsortiossa Keski-Suomesta oli mukana Jyväskylän yliopisto ja erityisesti yliopiston museo. Kehittämisrahaston varoin osallistuttiin Euroopan unionin Kulttuuri 2000 ohjelman mukaisen hankkeen kuntarahoitusosuuteen. Hankkeessa kehitettiin open source ajatteluun perustuva ohjelmistosovellus ja testattiin sen soveltuvuutta useissa eurooppalaisissa kulttuuriperintökohteissa. Keski- Suomesta mallinnuksen kohteena oli Jyväskylän yliopiston Seminaarinmäki. Hankkeen

17 15 tulokset, eri seminaarien ohjelmat, tiivistelmät ja videotallenteet ovat nähtävissä hankkeen kotisivuilla Hanke onnistui hyvin ja tulokset saavutettiin, se toteutettiin sisällöllisesti asiantuntevasti ja hankkeen tuottama raportointi on esimerkillistä Keuruun Kisailijat ry: SM-HIIHDOT KEURUULLA 2007, myönnetty euroa, yhteyshenkilö Hannu Korhonen Keuruun Kisailijat on saanut Suomen Hiihtoliitolta vuoden 2007 SM-hiihtojen järjestelyoikeudet. Hiihdot ovat ns. TV-kisat ja Sapporon MM-hiihtojen katsastukset. Tavoitteena oli, että kisoihin osallistuu 500 Suomen parasta hiihtäjää, huoltajaa ja valmentajaa ja katselijaa. Kisoille ja hankkeelle asetetut tulokset saavutettiin täydellisesti. Erityistä oli se, että lumenpuutteesta (ja kisaviikon puoliväliin jatkuneista vesisateista) johtunut jännitys kisojen järjestämiseksi sai valtakunnallista huomiota, mm. Suomen Kuvalehden viikon kuva, Helsingin Sanomien pilakuva ja Iltalehden arvio kisojen kuulumisesta viikon kolmen merkittävimmän urheilu-uutisen joukkoon. Tasokkaan maastoliikuntakeskuksen aikaansaamiseksi tehtiin kahden vuoden aikana tuhansia talkootunteja. Maastoliikuntakeskus ja siihen liittyvien rakennuksien sekä liikuntareittien kehittäminen ovat osa Hotelli Keurusselän alueen matkailun kehittämishanketta. Keski-Suomen liitto ja maakunnan tunnus ovat olleet esillä kaikessa kisamateriaalissa: info- ja mainostauluissa, netissä ja tukijoita koskevassa informaatiossa. Tulostavoite saavutettiin. Tapahtuma lisäsi Keuruun tunnettavuutta Teatterikone ry: ILONEN TALO, myönnetty euroa, yhteyshenkilö Hannu Korhonen Teatterikone on Joutsan seudulla toimiva ja nuorista teatterin ammattilaisista koostuva teatteri. Hankkeella valmistettiin Ilonen Talo produktio, joka on Kreetta Onkelin koskettava ja rankka kertomus. Teatterikoneen tavoitteena oli vierailla näytelmällään useilla kouluilla, kylätaloilla ja teattereissa eri puolilla Keski-Suomea 25 esityksellä. Ilonen talo -näytelmää esitettiin 29 kertaa ympäri maakuntaa. Esitykset keräsivät 3000 hengen yleisön. Hanke saavutti erittäin hyvin sille asetetut tavoitteet. Teatteria saatiin vietyä pienille paikkakunnille, pienimpinä varmaankin Venekosken kylä Hankasalmella ja Vuonteen kylä Laukaassa. Lisäksi vierailtiin kirkonkylillä ja pienemmissä kaupungeissa. Esitys loi pohjaa Teatterikoneen tuleville esityksille. Jatkossa tavoitteena on kehittää kiertuetoimintaa Jyväskylän kaupunki: KULTTUURISTA TERVEYTTÄ JA HYVINVOINTIA ESISELVITYS, myönnetty euroa, palautunut euroa. yhteyshenkilö Hannu Korhonen Esiselvityshankkeen tavoitteena oli tuottaa koottu selvitys kulttuurin ja sosiaali- ja terveydenhuollon rajapinnoista sekä yhteistyömahdollisuuksista hyvinvointipalveluissa.

18 16 Samoin tarkoitus oli selvittää kulttuuripalveluiden liittämisen mahdollisuudet osana hyvinvoinnin palveluita sekä hankkeeseen liittyviä jatkorahoitusmahdollisuuksia kansallisesti. Hanke tuotti raportin, jossa em. kysymyksiin on haettu vastauksia. Hanke toteutui laajassa toimijoiden yhteisvalmistelussa suunnitellusti. Ilmeni, että toiminta-alueen tavoitteet voidaan saavuttaa parhaiten kolmen erillishankkeen ja kolmen rahoituslahteen avulla. Hankkeet ovat 1) Työhyvinvointia kulttuurista hoiva- ja hoitoaloille, 2) Ammatillisen koulutuksen ja erityisosaamisen kehittäminen sekä 3) Hyvän elämän talot; hyvinvointia kulttuurista hoiva- ja hoitolaitoksiin Kuokkalan kulttuuriklubi ry: KILLERIROCK-TAPAHTUMA , myönnetty euroa, yhteyshenkilö Hannu Korhonen Hankkeen tavoitteena oli järjestää KilleriRock festivaali kesäkuuta Kyseessä oli uusi tapahtuma, johon on varattu Suomen ykkösesiintyjiä, mm. KWAN, Anssi Kela, Technicolour, PMMP, Jani Wickholm, Tiktak ja Miljoonasade. Tapahtumaan odotettiin kävijää kahden päivän aikana. Tavoitteena on saada aikaan tapahtumasta jokavuotinen ja Keski-Suomen suurin nuorisolle suunnattu tapahtuma. Pääsylipputulot ovat osallistuja-arvion perusteella valmistelijan laskelmien mukaan jopa euroa. Kaikkiaan 5 % tapahtuman pääsylipputuloista oli tarkoitus ohjata Kuokkalan Kulttuurirahastoon, josta niitä jaetaan lasten musiikki- ja taideharrastusten tukemiseen sekä stipendeinä. Killerirock toteutettiin Keski-Suomen Hevosurheilukeskus Killerillä l Esiintyviä bändejä oli 30, joista pääesiintyjäksi nousi euroviisuvoittaja Lordi. Huolimatta Lordin kuuluisuudesta, bändi ei vetänyt odotettua määrää yleisöä. Kävijämäärä oli noin henkilöä. Näin tapahtuman taloudellinen tuotto jäi kokonaisuudessaan miinukselle. Yleisö, esiintyjät ja viranomaiset olivat varsin tyytyväisiä järjestelyihin Jyväskylän ammattiopisto, INNOROAD-TIEHANKE, myönnetty euroa, palautunut 931,06 euroa, yhteyshenkilö Pirjo Peräaho Tieliikenteen teknologiakeskuksen valmisteluhankkeen tavoitteena oli mallintaa Lievestuoreella toimivan moottoriurheilukeskuksen rakenne laajennuksen jälkeen, tarkentaa liiketoimintasuunnitelmaa ja laatia tarvittava markkinointimateriaali yritysten ja sijoittajien kiinnostuksen herättämiseksi. Lievestuoreen moottoriurheilukeskuksen potentiaalisesta käytöstä on aiemmin laadittu tarvekartoitus, jonka tulosten perusteella liiketoimintasuunnitelmaa on ollut laatimassa Rakennus-Otava Oy, Laukaan kunta, ELC Finland Oy ja Innoroad-hankkeen osapuolet. Projektissa laadittiin visuaalinen mallinnus raskaan kaluston testaus- ja ajoharjoittelukeskukseksi. Mallinnuksen pohjalta on tuotettu erilaista markkinointimateriaalia: esite, kokousesite ja messustandi. Kartoitetun asiakaspotentiaalin mukaan keskuksen käyttövuorokausia voisi olla reilut 200 vuodessa. Alueen liiketoimintasuunnitelmaa on hankkeen aikana täsmennetty. Valmisteluvaihe toteutettiin hyvin. Tehty työ osoittaa puitteet raskaan kaluston testausja ajoharjoittelukeskukselle. Jatkossa korostuu entisestään taloudellisten realiteettien

19 17 ja erilaisten asiakassegmenttien tarpeiden yhteensovittaminen toimivaksi ja kannattavaksi kokonaisuudeksi Konneveden kunta: KESKI-SUOMEN MAAKUNTAVIESTI 2006, myönnetty euroa, yhteyshenkilö Mikko Yrjönen Konneveden kunta järjesti yhteistyössä Konneveden Urheilijoiden kanssa järjestyksessään 59. Keski-Suomen maakuntaviestin tammikuussa Keski-Suomen maakuntaviesti järjestettiin Konneveden Lapunmäen koulu ja liikuntakeskuksessa. Viestin käytännön järjestelyt hoidettiin yhteistyössä Konneveden kunnan ja Konneveden Urheilijoiden kesken. Maakuntaviestitapahtumaan osallistui noin 1300 henkilöä mm. runsaasti tiedotusvälineiden edustajia, joka mahdollisti tapahtuman hyvän näkyvyyden koko maakunnan alueella. Uutuutena käytössä oli mm. nettikahvila, jossa yleisö pystyi seuraamaan kilpailun kulkua reaaliajassa. Keskeisten toimijoiden antaman palautteen mukaan kilpailun järjestelyt hoidettiin kauttaaltaan erinomaisesti Mediatuotanto Amigos: ALVAR AALTO INTOHIMO RAKENTAMISEEN DOKUMENTTI, myönnetty euroa, yhteyshenkilö Hannu Korhonen Mediatuotanto Amigos Oy toteutti Keski-Suomen kehittämisrahaston osarahoituksella Alvar Aallosta kertovan kansainvälisen dokumenttielokuvan haastatteluosuudet. Haastatteluaineistoa kertyi korkealuokkaisella kuvanlaadulla kaikkiaan noin 15 tuntia. Tavoitteena oli saada uutta tietoa Alvar Aallosta, laajentaa yhtiön tuotepalettia ja vahvistaa osaamista sekä kehittää dokumenttikerronnan keinoja. Dokumenttiprojekti etenee suoritettujen haastattelujen jälkeen varsinaiseen käsikirjoitukseen ja mahdolliseen tuotantoon päätuotantoyhtiö Matila Röhr Productions Oy:n hallinnoimana. Hanke toteutui haastattelujen ja niiden taltioinnin osalta suunnitellusti. Uusista dramaturgisista kokeiluista osa osoittautui käyttökelpoisiksi, mutta osa toimi vain suunnitelmissa, ei käytännössä Saarijärven museo: KAUKANA KAVALA MAAILMA NÄYTTELY, myönnetty euroa, yhteyshenkilö Hannu Korhonen Saarijärven museon tavoitteena oli järjestää kesän ja syksyn 2006 aikana suuri nykytaiteen näyttely Kaukana Kavala Maailma. Näyttely vie katsojan eri taidemuotojen keinoin aina Dachaun keskitysleiriltä tänä päivänä tunnettuun Guantanamoon. Näyttely on ajankohtainen turvan ja turvallisuuden tuntemuksia käsittelevä kokonaisuus. Näyttelyn teemaa tuetaan luennoin ja työpajoin. Näyttelyhankkeen kautta Keski-Suomessa pystyttiin esittelemään erittäin korkeatasoisesti mitä ajankohtaisinta kansainvälistä nykytaidetta. Kokonaisuus käsitteli erittäin monipuolisesti ja ilman ylilyöntejä valittua teemaa. Näyttely toteutettiin monien eri toimijoiden yhteistyönä useassa eri paikassa - yhdessä teemaan liittyvien oheisnäyttelyiden kanssa luotiin varsin näkyvä ja laaja nykytaidekesä Keski-Suomeen. Näyttelytyön aikana syntyi tiivis 16 taiteilijan, kahden kuraattorin ja lukuisten keskisuomalaisten toimijoiden verkko, joka varmasti tuottaa myös uusia yhteisnäyttelyitä.

20 18 Näyttelyhankkeen sekä siihen liittyvien oheistapahtumien kautta saatiin luotua varsin moniportainen ja eri toimintaympäristöjä edustavien toimijoiden verkko - mukana oli tahoja kärki museoista taideharrastajajärjestöihin, sekä valtakunnan tapahtumajärjestäjistä paikallisiin muutaman hengen toimintaryhmiin Tämän eri toimijoiden työ osoitti hyvin mitä mahdollisuuksia maakunnassamme on toteuttaa laajempia nykyiset alueelliset ja toimijasektoritkin ylittäviä yhteishankkeita. Hankkeen kautta saatiin runsaammin huomioita myös ns. pienimmille toimijoille - esimerkiksi Juholan kävijämäärä nousi aikaisemmasta. Näyttää, että tämän toimijajoukon sisällä on jo syntynyt uusia yhteistyöhankkeita tuleville vuosille Luhangan kotiseutuyhdistys: PELTOLAN MÄKITUPALAISMUSEON KORJAUSLEI- RI, myönnetty euroa, yhteyshenkilö Pirjo Peräaho Teknillisen korkeakoulun arkkitehtiopiskelijat olivat järjestämässä yhdessä Luhangan kotiseutuyhdistyksen kanssa perinteisten rakenteiden tutkimus- ja korjausleirin Luhangan Tammijärvellä sijaitsevassa Peltolan mäkitupalaismuseossa. Leiri olisi toukokuussa Leirin tarkoituksena oli rakennuksen kunnostamisen ohella perinteisen puunrakennustaidon tallentaminen ja siirtäminen seuraaville sukupolville tutkimuksen ja käytännön tekemisen kautta. Korjausleirillä uusittaisiin heinäladon pärekatto ja ison tuvan porstuan permannon rakenteita sekä kunnostettaisiin ison tuvan ikkunoita. Hankkeelle asetetut tavoitteet toteutuivat täysin. Työn jälki oli erinomainen ja hanke sai tiedotusvälineissä runsaasti huomiota (TV, Itä-Häme, Keskisuomalainen) Jyväskylän elävän musiikin yhdistys Jelmu ry: LUTAKKO LIEKEISSÄ FESTIVAALI, myönnetty euroa, yhteyshenkilö Hannu Korhonen Jyväskylän elävän musiikin yhdistys Jelmu ry:n tavoitteena oli järjestää Lutakko liekeissä -rockfestivaalin Festivaalin tarkoituksena oli nostaa Jyväskylä Suomen festivaalikartalle ja lisätä elävän musiikin harrastuneisuutta Keski-Suomessa ja maakunnassa. Lutakko Liekeissä -festivaali saavutti sille asetetut toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet. Seuraava Lutakko Liekeissä -festivaali järjestetään lauantaina Lutakko Liekeissä festivaalista muodostunee jatkossa pitkäikäinen lisä Jyväskylän kulttuurielämään. Puolet festivaalin esiintyjistä oli paikallisia. Lutakko liekeissä festivaali tarjosi myös paikallisille musiikin harrastajille mahdollisuuden kokea elävää musiikkia uudessa ympäristössä. Festivaali sai paikallisen huomion lisäksi valtakunnallista mediajulkisuutta ja teki siten Jyväskylää tunnetuksi Suomen kulttuurielämässä Teatterikone ry: KIERTUEVALOKUVAKALUSTO, myönnetty euroa, yhteyshenkilö Hannu Korhonen Teatterikone ry hankki Kehittämisrahaston osa-rahoituksella kiertuevalokaluston. Kalusto on tarpeeseen nähden oikein mitoitettu ja tarvittaessa myöhemmin laajennettavissa. Hankinnalla saavutettiin tavoitteet hyvin. Pääkäyttäjänä kalustolla on Teatterikone itse, mutta kalusto on myös vuokrattavissa muille tarvitsijoille.

21 19 OSAAMISEN VAHVISTAMINEN Jyväskylän kesäyliopisto: VERKKOSIVUJEN KÄYTETTÄVYYS IKÄÄNTYVÄN NÄ- KÖKULMASTA ESISELVITYS, myönnetty euroa, yhteyshenkilö Mikko Yrjönen Hankkeen kuvaus, tavoite: Esiselvityksen tavoitteena oli mm. kehittää "ikääntyvien yliopiston hyväksymä" -laatustandardi, jonka avulla voitaisiin osoittaa verkkosivustojen ylläpitäjien huomioivan myös ikääntyvät käyttäjät. Esiselvityksessä paneuduttaisiin mm. verkkosivuja käyttävien ikääntyvien ongelmiin, joita he kohtaavat mm. heikentyneen näkökyvyn ja motoriikan vuoksi. Esiselvityksen kuluessa valmistui sähköinen arviointityökalu, verkkosivujen arviointikriteerit, Ikääntyvien yliopiston hyväksymä laatustandardi ja arvioinnin toimintamalli. Esiselvityksen kaikissa vaiheissa ratkaisevan työpanoksen antoivat senioritutorit mittavana vapaaehtoistyönä Leivonmäen kunta: LEIVONMÄEN LUONTOKESKUKSEN SIDOSRYHMÄTYÖ, myönnetty euroa, yhteyshenkilö Pirjo Peräaho Hankkeen tarkoituksena oli turvata Leivonmäen luontokeskuksen investoinnin käynnistämiseksi ja kehittämishankkeiden jatkamiseksi tarvittava yhteistyö eri sidosryhmien kanssa. Hankkeen avulla Leivonmäen luontokeskusta on viety aktiivisesti useiden eri kehittämishankkeiden yhteistyökumppaniksi esim. Jyväskylän yliopisto ja Piispalan nuorisokeskus. Luontokeskuksessa on järjestetty vuoden 2006 aikana erilaisia tapahtumia. Myös neuvottelukunta on jatkanut työtään. Kesällä 2006 kävijöitä oli Leivonmäellä noin henkilöä. Kansallispuiston opastuskeskuksen rakentaminen edellyttäisi noin kävijää vuodessa. Jatkossa haasteena onkin kansallispuiston tunnettuuden parantaminen sekä vetovoimaisten tapahtumien ja palvelujen järjestäminen kävijämäärän nostamiseksi. Tällä tavoin opastuskeskuksen rakentaminen tulisi taloudellisesti mahdolliseksi Wiitaunioni: WIITAUNIONIN KUNTAPARIN KOULUTUSKUSTANNUKSET, myönnetty euroa, palautunut 1.358,14 euroa, yhteyshenkilö Hannu Korhonen Viitasaaren kaupungin ja Pihtiputaan kunnan yhteinen kuntapari hanke edustaa pitkälle menevää ja innovatiivista kuntien yhteistyötä. Virkamies- ja myös luottamushenkilöhallinnon yhdistämisellä on etsitty virtaviivaista palvelutuotannon paikallista mallia. Sovelluksella on saatu aikaan selkeitä kustannussäästöjä. Keski-Suomen liiton osallisuus hankkeessa liittyy kuntarajat ylittävän yhteistyön selvittelyyn ja erityisesti prosessin henkilövalmennuksiin. Kuntapariyhteistyö ei onnistu ilman yhdensuuntaisesti toimivaa henkilöstöä kummassakin kunnassa ja kaikilla virkamiestasoilla. Prosessin voi arvioida toteutuneen tähän saakka hyvin, vaikkakin kokonaisuus muotoutuu edelleen. Kuntaparityöstä on saatu hyviä kokemuksia käynnistyvää kunta- ja palvelurakennehanketta varten.

ELY-keskukselta viime vuonna 11,2 miljoonaa euroa yritystoiminnan ja maaseudun kehittämiseen

ELY-keskukselta viime vuonna 11,2 miljoonaa euroa yritystoiminnan ja maaseudun kehittämiseen 10.1.2014 RAHOITUKSEN VUOSIKATSAUS 1.1. - 31.12.2013 ELY-keskukselta viime vuonna 11,2 miljoonaa euroa yritystoiminnan ja maaseudun kehittämiseen Satakunnan ELY-keskus rahoitti viime vuonna yrityksiä noin

Lisätiedot

ETELÄ-SUOMEN EAKR-OHJELMA www.etela-suomeneakr.fi

ETELÄ-SUOMEN EAKR-OHJELMA www.etela-suomeneakr.fi ETELÄ-SUOMEN EAKR-OHJELMA www.etela-suomeneakr.fi Teemahankkeiden avoin haku 15.9. 31.10.2011 MILLAISIA HANKKEITA? Eteläsuomalaisten osaamiskeskittymien kehittäminen ja verkostoituminen Laajoja hankekokonaisuuksia

Lisätiedot

ELY-keskukselta viime vuonna 13,6 miljoonaa euroa yritystoiminnan ja maaseudun kehittämiseen

ELY-keskukselta viime vuonna 13,6 miljoonaa euroa yritystoiminnan ja maaseudun kehittämiseen 1.3. 2013 RAHOITUKSEN VUOSIKATSAUS 1.1. - 31.12.2012 ELY-keskukselta viime vuonna 13,6 miljoonaa euroa yritystoiminnan ja maaseudun kehittämiseen Satakunnan ELY-keskus rahoitti viime vuonna 199 yrityshanketta,

Lisätiedot

Tutkimukseen perustuva OSKE-toiminta

Tutkimukseen perustuva OSKE-toiminta Tutkimukseen perustuva OSKE-toiminta Metsätalouden edistämisorganisaatioiden kehittämishanke Tutkimustiedon siirto -työryhmä 10.9.2009 Uusiutuva metsäteollisuus -klusteriohjelma 2007-2013 Teija Meuronen

Lisätiedot

Kehittämisen tavoitteet, painopisteet ja arviointikriteerit Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) hankkeissa. Hakuinfo 12.6.

Kehittämisen tavoitteet, painopisteet ja arviointikriteerit Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) hankkeissa. Hakuinfo 12.6. Kehittämisen tavoitteet, painopisteet ja arviointikriteerit Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) hankkeissa Hakuinfo Hilkka Laine Hankkeilla tuetaan Keski-Suomen strategian toteutumista Etusijalla ovat

Lisätiedot

ALUEKESKUSOHJELMAN KULTTUURIVERKOSTO. Lappeenranta-Imatran kaupunkiseutu; Työpaja 14.3.2008

ALUEKESKUSOHJELMAN KULTTUURIVERKOSTO. Lappeenranta-Imatran kaupunkiseutu; Työpaja 14.3.2008 ALUEKESKUSOHJELMAN KULTTUURIVERKOSTO Lappeenranta-Imatran kaupunkiseutu; Työpaja 14.3.2008 Aluekeskusohjelman toteutus Aluekeskusohjelman kansallisesta koordinoinnista vastaa työ- ja elinkeinoministeriöministeriö

Lisätiedot

Maaseutuohjelman kansainvälisen yhteistyön raamit ohjelmakaudella

Maaseutuohjelman kansainvälisen yhteistyön raamit ohjelmakaudella Maaseutuohjelman kansainvälisen yhteistyön raamit ohjelmakaudella 2014-2020 Leena Anttila Maa- ja metsätalousministeriö Etelä-Suomen kv-hankepäivä Helsinki 23.5.2017 Sivu 1 19.5.2017 Esityksen sisältö

Lisätiedot

Keski Suomen liitto avaa kohdennetun hankehaun Keski Suomen sosiaali ja terveydenhuollon tulevan palvelurakenteen suunnittelemiseksi.

Keski Suomen liitto avaa kohdennetun hankehaun Keski Suomen sosiaali ja terveydenhuollon tulevan palvelurakenteen suunnittelemiseksi. 19.1.2010 HANKEHAKU Keski Suomen liitto avaa kohdennetun hankehaun Keski Suomen sosiaali ja terveydenhuollon tulevan palvelurakenteen suunnittelemiseksi. Rahoitushakemukset on jätettävä viimeistään 5.2.2010

Lisätiedot

Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu. Energiahankkeet. Jukka Väkeväinen Biostuli-hanke Valtimo 9.2.2010

Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu. Energiahankkeet. Jukka Väkeväinen Biostuli-hanke Valtimo 9.2.2010 Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu Energiahankkeet Jukka Väkeväinen Biostuli-hanke Valtimo 9.2.2010 Bioenergiaosaamisen tuotteistaminen liiketoiminnaksi Toteutus 1.8.2008 31.7.2010 Budjetti 199 000 PK

Lisätiedot

TEM. Valtioneuvoston asetus kiertotalouden investointi- ja kehittämishankkeisiin myönnettävästä avustuksesta. Soveltamisala

TEM. Valtioneuvoston asetus kiertotalouden investointi- ja kehittämishankkeisiin myönnettävästä avustuksesta. Soveltamisala 1 LUONNOS 13.11.2017 TY TEM Valtioneuvoston asetus kiertotalouden investointi- ja kehittämishankkeisiin myönnettävästä avustuksesta Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti säädetään valtionavustuslain (688/2001)

Lisätiedot

Maaseutuohjelman kansainvälisen yhteistyön raamit ohjelmakaudella

Maaseutuohjelman kansainvälisen yhteistyön raamit ohjelmakaudella Maaseutuohjelman kansainvälisen yhteistyön raamit ohjelmakaudella 2014-2020 Leena Anttila Maa- ja metsätalousministeriö Pohjois-Suomen kv-hankepäivä Oulu 7.2.2017 Sivu 1 6.2.2017 Mikä on kansainvälinen

Lisätiedot

Innovaatioista kannattavaa liiketoimintaa

Innovaatioista kannattavaa liiketoimintaa Innovaatioista kannattavaa liiketoimintaa 2 Osaamiskeskusohjelma (OSKE) luo edellytyksiä uutta luovalle, liiketaloudellisesti kannattavalle yhteistyölle, jossa korkeatasoinen tutkimus yhdistyy teknologia-,

Lisätiedot

Keski-Suomen koulutuksen ja osaamisen kehittämisen verkoston toimintasuunnitelma vuodelle 2017 Verkoston nimi: Osaava Metso

Keski-Suomen koulutuksen ja osaamisen kehittämisen verkoston toimintasuunnitelma vuodelle 2017 Verkoston nimi: Osaava Metso Keski-Suomen koulutuksen ja osaamisen kehittämisen verkoston toimintasuunnitelma vuodelle 2017 Verkoston nimi: Osaava Metso Verkosto: Hankasalmi Joutsa Jyväskylä Jämsä Kannonkoski Karstula Keuruu Kinnula

Lisätiedot

Luovan alan yritysten rahoitusmahdollisuudet

Luovan alan yritysten rahoitusmahdollisuudet Luovan alan yritysten rahoitusmahdollisuudet Keski-Suomessa Maaseudun paikalliset toimintaryhmät voivat rahoittaa mikroyritysten kehittämistoimintaa Rahoitus tulee Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmasta

Lisätiedot

Keski-Suomen Osuuspankkiliiton tulevaisuus seminaari Ikaalisten Kylpylä 7.- 8.11.2008

Keski-Suomen Osuuspankkiliiton tulevaisuus seminaari Ikaalisten Kylpylä 7.- 8.11.2008 KESKI-SUOMEN SUOMEN TULEVAISUUDEN NÄKYMÄT Keski-Suomen Osuuspankkiliiton tulevaisuus seminaari Ikaalisten Kylpylä 7.- 8.11.2008 maakuntajohtaja Anita Mikkonen Keski-Suomen liitto Visio Keski-Suomi tilastojen

Lisätiedot

JUURET LAAJALLA METROPOLIALUEELLA...YHDESSÄ TEEMME TULEVAISUUDELLE SIIVET. Siivet ja juuret LAAJAN METROPOLIALUEEN TULEVAISUUSTARKASTELU

JUURET LAAJALLA METROPOLIALUEELLA...YHDESSÄ TEEMME TULEVAISUUDELLE SIIVET. Siivet ja juuret LAAJAN METROPOLIALUEEN TULEVAISUUSTARKASTELU JUURET LAAJALLA METROPOLIALUEELLA....YHDESSÄ TEEMME TULEVAISUUDELLE SIIVET. Siivet ja juuret LAAJAN METROPOLIALUEEN TULEVAISUUSTARKASTELU TEKSTI: Lauri Kuukasjärvi, Ilona Mansikka, Maija Toukola, Tarja

Lisätiedot

Osavuosikatsaus 1/2016. Maakuntajohtajan katsaus 1 (6) MHS 4/2016 asia nro 63. Tuleva aluehallintouudistus

Osavuosikatsaus 1/2016. Maakuntajohtajan katsaus 1 (6) MHS 4/2016 asia nro 63. Tuleva aluehallintouudistus 1 (6) Osavuosikatsaus 1/2016 MHS 4/2016 asia nro 63 Maakuntajohtajan katsaus Tuleva aluehallintouudistus Pääministeri Sipilän hallitus on päättänyt toteuttaa vuoden 2019 alusta alkaen laajan SOTE- ja aluehallinnon

Lisätiedot

Oma Häme. Tehtävä: Aluekehitysviranomaisen tehtävät. Aluekehitys ja kasvupalvelut. Nykytilan kartoitus.

Oma Häme. Tehtävä: Aluekehitysviranomaisen tehtävät. Aluekehitys ja kasvupalvelut. Nykytilan kartoitus. Oma Häme Aluekehitys ja kasvupalvelut Nykytilan kartoitus Tehtävä: Aluekehitysviranomaisen tehtävät www.omahäme.fi Tehtävien nykytilan kartoitus Vastuu alueiden kehittämisestä on ALKE-lain perusteella

Lisätiedot

Ohjelmakauden 2000-2006 maaseudun kehittämisohjelmien teema-arviointi Havaintoja ja alustavia tuloksia

Ohjelmakauden 2000-2006 maaseudun kehittämisohjelmien teema-arviointi Havaintoja ja alustavia tuloksia Ohjelmakauden 2000-2006 maaseudun kehittämisohjelmien teema-arviointi Havaintoja ja alustavia tuloksia 24.11.2008 Helsingin yliopisto Ruralia-insituutti Seinäjoki Antti Saartenoja Arvioinnin taustaa MMM

Lisätiedot

Keski-Suomen AIKO-hankekuvaukset, rahoitetut hankkeet

Keski-Suomen AIKO-hankekuvaukset, rahoitetut hankkeet Keski-Suomen AIKO-hankekuvaukset, rahoitetut hankkeet 1. Keski-Suomen kauppakamari: Keski-Suomen tori Hanke on innovatiivinen 8 Hanke on kustannustehokas 10 Kuvaus ja arviointi Tavoitteena on lisätä keskisuomalaisten

Lisätiedot

Toimintatapamuutokset ja verkostot mahdollistajina. Kestävä yhdyskunta

Toimintatapamuutokset ja verkostot mahdollistajina. Kestävä yhdyskunta Toimintatapamuutokset ja verkostot mahdollistajina Kestävä yhdyskunta Tekesin ohjelma 2007 2012 Kestävä yhdyskunta Rakennus- ja kiinteistöalan kansantaloudellinen merkitys on suuri. Toimialalla on myös

Lisätiedot

Ideasta suunnitelmaksi

Ideasta suunnitelmaksi Ideasta suunnitelmaksi Lainsäädäntö ja ohjelma-asiakirja Laki eräiden työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonalan ohjelmien ja hankkeiden rahoittamisesta 1652/2009 Valtioneuvoston asetus eräiden työ- ja

Lisätiedot

Toimintalinja 2: Uusimman tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen (EAKR)

Toimintalinja 2: Uusimman tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen (EAKR) Toimintalinja 2: Uusimman tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen (EAKR) Yleistä Osaamiskeskittymien ja kaupunkien merkitys korostuu Harvaan asutun alueen kilpailukyvyn kehittämisessä hyödynnetään

Lisätiedot

LÄNSI-SUOMEN EAKR-OHJELMA

LÄNSI-SUOMEN EAKR-OHJELMA LÄNSI-SUOMEN EAKR-OHJELMA Vipuvoimaa EU:lta Keski-Suomeen 2007-2013 Koulutustilaisuudet 23.11. ja 4.12.2007 www.keskisuomi.fi/eulehti Pirjo Peräaho Hilkka Laine Keski-Suomen liitto LÄNSI-SUOMEN EAKR-OHJELMA

Lisätiedot

VALTAKUNNALLISET KEHITTÄMISHANKKEET OHJELMAKAUDELLA 2007-2013 KOKEMUKSIA JA HYVIÄ KÄYTÄNTÖJÄ

VALTAKUNNALLISET KEHITTÄMISHANKKEET OHJELMAKAUDELLA 2007-2013 KOKEMUKSIA JA HYVIÄ KÄYTÄNTÖJÄ VALTAKUNNALLISET KEHITTÄMISHANKKEET OHJELMAKAUDELLA 2007-2013 KOKEMUKSIA JA HYVIÄ KÄYTÄNTÖJÄ Timo Kukkonen, Hämeen ELY-keskus 15.1.2014 valtakunnallisten hankkeiden tilaisuus Sivu 1 Valtakunnalliset hankkeet

Lisätiedot

Kansainvälinen yhteistyö Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa. Leena Anttila Maa- ja metsätalousministeriö

Kansainvälinen yhteistyö Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa. Leena Anttila Maa- ja metsätalousministeriö Kansainvälinen yhteistyö Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa Leena Anttila Maa- ja metsätalousministeriö Sivu 1 17.11.2015 Kansainvälinen Leader-yhteistyö ohjelmakaudella 2007-2013 Missä onnistuttiin?

Lisätiedot

KOHTI UUTTA KUMPPANUUTTA KIIHTELYSVAARAN PITÄJÄSSÄ

KOHTI UUTTA KUMPPANUUTTA KIIHTELYSVAARAN PITÄJÄSSÄ KOHTI UUTTA KUMPPANUUTTA KIIHTELYSVAARAN PITÄJÄSSÄ PED-kumppanuusverkoston aloitusseminaari Kuntaliitto 10.3.2016 Projektisuunnittelija Marja Tiittanen Osuuskunta Viesimo Joensuun kaupungin kasvu kuntaliitosten

Lisätiedot

Pirkanmaan maaseudun kehittämissuunnitelma 2014-2020

Pirkanmaan maaseudun kehittämissuunnitelma 2014-2020 Pirkanmaan maaseudun kehittämissuunnitelma 2014-2020 Biotalous Pirkanmaalla 27.1.2015 Anne Värilä Maaseudun kehittämisen ohjelmavastaava Pirkanmaan ELY-keskus Alueelliset kehittämistoimenpiteet Koulutus

Lisätiedot

Maaseutuohjelman kansainvälisen yhteistyön raamit ohjelmakaudella

Maaseutuohjelman kansainvälisen yhteistyön raamit ohjelmakaudella Maaseutuohjelman kansainvälisen yhteistyön raamit ohjelmakaudella 2014-2020 Leena Anttila Maa- ja metsätalousministeriö Lapin kv-hankepäivä Rovaniemi 21.3.2017 Sivu 1 16.3.2017 Mikä on kansainvälinen hanke?

Lisätiedot

Puhtaiden luonnonvarojen energinen maakunta Pohjois-Karjalan maaseudun kehittämissuunnitelma vuosille 2014-2020 Sivu 12 1.10.2013 Puhtaiden luonnonvarojen energinen maakunta Pohjois-Karjalan maaseudun

Lisätiedot

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Tekesin ohjelma 2012 2015 Julkiset hankinnat uudistamisen välineeksi Haluamme edistää uutta toimintakulttuuria, jossa palveluhankinnoissa

Lisätiedot

Pohjois-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus. Yleisesittely

Pohjois-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus. Yleisesittely Pohjois-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Yleisesittely Pohjois-Savon ELY-keskus, viestintä 20.4.2010 1 Tausta Aloitti toimintansa 1.1.2010 osana valtion aluehallinnon uudistusta Tehtävät

Lisätiedot

SEINÄJOEN SEUDUN OSAAMISKESKUS Elintarvikekehityksen osaamisala. Ohjelmapäällikkö Salme Haapala Foodwest Oy salme.haapala@foodwest.

SEINÄJOEN SEUDUN OSAAMISKESKUS Elintarvikekehityksen osaamisala. Ohjelmapäällikkö Salme Haapala Foodwest Oy salme.haapala@foodwest. SEINÄJOEN SEUDUN OSAAMISKESKUS Elintarvikekehityksen osaamisala Ohjelmapäällikkö Salme Haapala Foodwest Oy salme.haapala@foodwest.fi 040-585 1772 JOHDANTO Etelä-Pohjanmaalla asuu 4 % Suomen väestöstä Alueella

Lisätiedot

Maaseudun biokaasu- ja biodieseltuotannon tuet

Maaseudun biokaasu- ja biodieseltuotannon tuet Maaseudun biokaasu- ja biodieseltuotannon tuet BIOKAASU JA BIODIESEL Uusia mahdollisuuksia maatalouteen - seminaari 15.11.2007 Juha S. Niemelä Keski-Suomen TE-keskus Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma

Lisätiedot

Miksi Oulun seudulla lähdettiin tekemään LNPO:ta? Salla Korhonen 11.9.2013

Miksi Oulun seudulla lähdettiin tekemään LNPO:ta? Salla Korhonen 11.9.2013 Miksi Oulun seudulla lähdettiin tekemään LNPO:ta? Salla Korhonen 11.9.2013 Taustaa Suomen kuntaliiton lapsipoliittinen ohjelma Eläköön lapset lapsipolitiikan suunta (2000) suosituksena jokaiselle kunnalle

Lisätiedot

Suomen ja ruotsin kielen joustava oppiminen ja ohjaus tulevaisuuden työelämän tarpeisiin

Suomen ja ruotsin kielen joustava oppiminen ja ohjaus tulevaisuuden työelämän tarpeisiin OKM/209/523/2016 AIESOPIMUS YHTEISTYÖSTÄ OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN RAHOITTAMASSA HANKKEESSA Suomen ja ruotsin kielen joustava oppiminen ja ohjaus tulevaisuuden työelämän tarpeisiin 1 OSAPUOLET Tämä

Lisätiedot

TUUSULAN SOSIAALI- JA TERVEYSLAUTAKUNTA Yhdistyksen vuosiavustushakemus 2017 ja avustussääntö. Sosiaali- ja terveysalan järjestöt ja yhdistykset

TUUSULAN SOSIAALI- JA TERVEYSLAUTAKUNTA Yhdistyksen vuosiavustushakemus 2017 ja avustussääntö. Sosiaali- ja terveysalan järjestöt ja yhdistykset TUUSULAN SOSIAALI- JA TERVEYSLAUTAKUNTA Yhdistyksen vuosiavustushakemus 2017 ja avustussääntö Sosiaali- ja terveysalan järjestöt ja yhdistykset Tuusulan sosiaali- ja terveyslautakunta PL 60 04301 Tuusula

Lisätiedot

SATAKUNNAN KULTTUURIFOORUMI

SATAKUNNAN KULTTUURIFOORUMI SATAKUNNAN KULTTUURIFOORUMI 12.3.2014 RAHOITUSMAHDOLLISUUDET OHJELMAKAUDELLA 2014-2020 Jyrki Tomberg Satakuntaliitto ESITYKSEN RAKENNE - Rakennerahasto-ohjelma 2014-2020 - Luova Eurooppa ohjelma - Central

Lisätiedot

LÄNSI-SUOMEN EAKR-OHJELMA

LÄNSI-SUOMEN EAKR-OHJELMA LÄNSI-SUOMEN EAKR-OHJELMA Vipuvoimaa EU:lta 2007-2013 Koulutustilaisuudet 23.11. ja 4.12.2007 www.keskisuomi.fi/lehti Pirjo Peräaho Hilkka Laine Keski-Suomen liitto LÄNSI-SUOMEN EAKR-OHJELMA Yritysten

Lisätiedot

VPK POHJOIS-SUOMEN VAMMAISPALVELUJEN KEHITTÄMISYKSIKÖN VALMISTELUHANKE. Jari Lindh Hankekoordinaattori Kolpeneen palvelukeskus

VPK POHJOIS-SUOMEN VAMMAISPALVELUJEN KEHITTÄMISYKSIKÖN VALMISTELUHANKE. Jari Lindh Hankekoordinaattori Kolpeneen palvelukeskus VPK POHJOIS-SUOMEN VAMMAISPALVELUJEN KEHITTÄMISYKSIKÖN VALMISTELUHANKE Jari Lindh Hankekoordinaattori Kolpeneen palvelukeskus VPK - käytännön, koulutuksen ja tutkimuksen yhteistyön areenana Vammaispalvelujen

Lisätiedot

PIÄLLYSMIES. Toimintasuunnitelma 2015. PIÄLLYSMIES RY Paikallinen Leader-toimintaryhmä

PIÄLLYSMIES. Toimintasuunnitelma 2015. PIÄLLYSMIES RY Paikallinen Leader-toimintaryhmä PIÄLLYSMIES Toimintasuunnitelma 2015 PIÄLLYSMIES RY Paikallinen Leader-toimintaryhmä Hyväksytty syyskokouksessa xx.xx.2014 1 Sisältö Yleistä... 2 Tehtävä ja painopistealueet... 2 Hanketoiminta... 3 Hallinto...

Lisätiedot

Yleisten apurahojen hakuohjeet

Yleisten apurahojen hakuohjeet Yleisten apurahojen hakuohjeet 1) Mihin tarkoitukseen rahasto jakaa yleisiä apurahoja? Erilaisia hankkeita tukemalla rahasto haluaa lisätä Suomen ja Norjan välisiä kontakteja sekä lisätä molempien maiden

Lisätiedot

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa Tekesin ohjelma 2012 2015 Rahoitusta muutoksentekijöille Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa -ohjelmalle on asetettu kolme päätavoitetta,

Lisätiedot

Kehittyvä Ääneseutu 2020

Kehittyvä Ääneseutu 2020 Kehittyvä Ääneseutu 2020 1 Ääneseutu 2020 Äänekoski on elinvoimainen, monipuolisen elinkeino- ja palvelutoiminnan sekä kasvava asumisen keskus. Äänekoski on Jyväskylän kaupunkiseudun palvelu- ja tuotannollisen

Lisätiedot

Maakunnan kehitysnäkymät ja järjestöjen rooli maakunnan kehittämisessä

Maakunnan kehitysnäkymät ja järjestöjen rooli maakunnan kehittämisessä Maakunnan kehitysnäkymät ja järjestöjen rooli maakunnan kehittämisessä Hannu Korhonen Keski-Suomen liitto Liittojen päätehtävät Alueiden käyttö - Maakuntasuunnitelma ja kaava - Yhdyskuntarakenne, liikenne,

Lisätiedot

OKM:n ja TEM:n ohjeistus vuodelle Kaakkois-Suomen luovien alojen kehittämisverkoston kokous 3/2016 ja 1/2017

OKM:n ja TEM:n ohjeistus vuodelle Kaakkois-Suomen luovien alojen kehittämisverkoston kokous 3/2016 ja 1/2017 OKM:n ja TEM:n ohjeistus vuodelle 2017 Kaakkois-Suomen luovien alojen kehittämisverkoston kokous 3/2016 ja 1/2017 Aineeton tuotanto ja luova talous Ohjaus tapahtuu työ- ja elinkeinoministeriön ja opetus-

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä 2014 2020. EAKR-rahoitus Etelä-Suomessa. Mari Kuparinen

Kestävää kasvua ja työtä 2014 2020. EAKR-rahoitus Etelä-Suomessa. Mari Kuparinen Kestävää kasvua ja työtä 2014 2020 EAKR-rahoitus Etelä-Suomessa Mari Kuparinen Uudenmaan liitto Ohjelmarakenne Toimintalinja Temaattinen tavoite Investointiprioriteetti Erityistavoite EAKR:n toimintalinjat

Lisätiedot

MAASEUDUN ARJEN PALVELUVERKOSTO. hankesuunnitelma

MAASEUDUN ARJEN PALVELUVERKOSTO. hankesuunnitelma MAASEUDUN ARJEN PALVELUVERKOSTO hankesuunnitelma Sisällys 1. Tausta... 3 2. Päätavoitteet... 3 3. Toimintasuunnitelma... 4 4. Ohjausryhmä... 5 5. Johtotyhmä... 6 6. Henkilöstö... 6 7. Kustannukset ja rahoitus...

Lisätiedot

Miten maakuntaohjelmaa on toteutettu Pohjois-Savossa. Aluekehitysjohtaja Satu Vehreävesa

Miten maakuntaohjelmaa on toteutettu Pohjois-Savossa. Aluekehitysjohtaja Satu Vehreävesa Miten maakuntaohjelmaa 2014-2017 on toteutettu Pohjois-Savossa Aluekehitysjohtaja Satu Vehreävesa 15.5.2017 Pohjois-Savon maakuntasuunnitelman 2030 ja maakuntaohjelman 2014-2017 toimintalinjat Aluerahoitukset

Lisätiedot

Kiteen hyvinvointikertomuksen tilannekatsaus ja yhdistysten osallisuus hyvinvointikertomuksen valmistelussa - vaikuttamisen paikat -

Kiteen hyvinvointikertomuksen tilannekatsaus ja yhdistysten osallisuus hyvinvointikertomuksen valmistelussa - vaikuttamisen paikat - Kiteen hyvinvointikertomuksen tilannekatsaus ja yhdistysten osallisuus hyvinvointikertomuksen valmistelussa - vaikuttamisen paikat - Arja Janhonen Kiteen kaupunki/perusturvakeskus Terveyden edistämisen

Lisätiedot

M A A L I. Luovien alojen lisäarvo perinteiselle teollisuudelle

M A A L I. Luovien alojen lisäarvo perinteiselle teollisuudelle M A A L I Luovien alojen lisäarvo perinteiselle teollisuudelle MIKSI? - luovat alat auttavat muita toimialoja parantamaan tuotteitaan ja palveluitaan - luovan osaamisen parempi hyödyntäminen lisää yritysten

Lisätiedot

Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa

Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Tekesin ohjelma (2008) 2012 2015 Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Ohjelman tavoitteena on uudistaa sosiaali- ja terveyspalveluita innovaatiotoiminnan

Lisätiedot

BIOKAASU: KYMENLAAKSON PAIKALLINEN AJONEUVOPOLTTOINE

BIOKAASU: KYMENLAAKSON PAIKALLINEN AJONEUVOPOLTTOINE BIOKAASU: KYMENLAAKSON PAIKALLINEN AJONEUVOPOLTTOINE 1. Taustaa... 3 2. Tavoite... 3 3. Tulokset... 4 4. Jatkotoimenpiteet... 4 5. Projektin tulosten yleistettävyys... 4 6. Toteutus... 4 a. Tehtävät ja

Lisätiedot

Fiksu kaupunki 2013-2017. Kokonaislaajuus 100 M, josta Tekesin osuus noin puolet

Fiksu kaupunki 2013-2017. Kokonaislaajuus 100 M, josta Tekesin osuus noin puolet Fiksu kaupunki 2013-2017 Kokonaislaajuus 100 M, josta Tekesin osuus noin puolet Energiatehokas ja kestävä Uusien ratkaisujen testaus Käyttäjät mukaan Rakentuu paikallisille vahvuuksille Elinvoimainen elinkeinoelämä

Lisätiedot

Leader-ryhmien hallitukset alueellisina ohjelmajohtajina. Marianne Selkäinaho Maa- ja metsätalousministeriö

Leader-ryhmien hallitukset alueellisina ohjelmajohtajina. Marianne Selkäinaho Maa- ja metsätalousministeriö Leader-ryhmien hallitukset alueellisina ohjelmajohtajina Marianne Selkäinaho Maa- ja metsätalousministeriö Sivu 1 24.4.2017 Kyse on paikallisesta kehittämisestä erilaisilla alueilla Kansalaisista ja yhteisöistä

Lisätiedot

Peräpohjolan kehitys ry

Peräpohjolan kehitys ry Peräpohjolan kehitys ry Peräpohjolan kehitys ry Rekisteröity maaseudun kehittämisyhdistys = toimintaryhmä Toiminta-alue: Keminmaa, Ranua, Simo, Tervola, Kemin asemakaavan ulkopuoliset alueet, Rovaniemen

Lisätiedot

Hämeen ELY-keskuksen rahoituskatsaus 2015

Hämeen ELY-keskuksen rahoituskatsaus 2015 NÄKYMIÄ MAALISKUU 2016 HÄMEEN ELY-KESKUS Hämeen ELY-keskuksen rahoituskatsaus 2015 ELY-keskuksen rahoitus Hämeen maakuntiin 72 milj. euroa Hämeen ELY-keskuksen toimialueen maakuntien työllisyyden, yritystoiminnan

Lisätiedot

SUVI-ESISELVITYSHANKE 4.5.2007 31.1.2008

SUVI-ESISELVITYSHANKE 4.5.2007 31.1.2008 SUVI-ESISELVITYSHANKE 4.5.2007 31.1.2008 PAIKALLISEN DIGIMEDIATUOTANNON JAKELUKANAVAT JA TEKNIIKAT, PALVELUT JA LIIKETOIMINTAMALLIT SEKÄ TOIMIJOIDEN YHTEISTYÖMAHDOLLISUUDET SUUPOHJAN SEUTUVERKOSSA SISÄLLYSLUETTELO

Lisätiedot

Koulutus- ja tiedonvälityshankkeet

Koulutus- ja tiedonvälityshankkeet Koulutus- ja tiedonvälityshankkeet Frami to 9.4.2015 (tietoja päivitetty asetusmuutoksen johdosta 1.5.2015) Kehittämishankkeet - tuensaaja Kehittämishankkeet tuen saaja - julkisoikeudelliset yhteisöt -

Lisätiedot

Mielen avain, Siuntio Vivo-Hanke. Toimintasuunnitelma 1.9.2013-31.4.2015

Mielen avain, Siuntio Vivo-Hanke. Toimintasuunnitelma 1.9.2013-31.4.2015 Mielen avain, Siuntio Vivo-Hanke Toimintasuunnitelma 1.9.2013-31.4.2015 Anita Dufholm Hankekoordinaattori 2013 2 1. Hankkeen tilannekatsaus KASTE II-JATKOHANKE, Sosiaali- ja terveysministeriön myöntämä

Lisätiedot

Uusi rahoituslaki ja soveltaminen. Hallitusneuvos Tuula Manelius AKY/Aluestrategiaryhmä

Uusi rahoituslaki ja soveltaminen. Hallitusneuvos Tuula Manelius AKY/Aluestrategiaryhmä Uusi rahoituslaki ja soveltaminen Hallitusneuvos Tuula Manelius AKY/Aluestrategiaryhmä Rahoituslaki ja rahoitusasetus Laki eräiden työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonalan ohjelmien ja hankkeiden rahoittamisesta

Lisätiedot

Omistajakuntien ja Räyskälä-Säätiön rahoitusosuudet olisivat seuraavat:

Omistajakuntien ja Räyskälä-Säätiön rahoitusosuudet olisivat seuraavat: 1LOP P I KESKELLÄ KASVU -SUOM EA 1 HALLINTO JA TALOUS 14.1.2015 FORSSnnJ KAUPUNKI Jakelun mukaan /oc / d y / 5 RÄYSKÄLÄN ILMAILUKESKUKSEN AIRPARK-HANKKEEN ESISELVITYSHANKE Lopen kunnantalolla 12.12.2014

Lisätiedot

Vapaa-ajan palvelujen kehittäminen yhteistyössä Tekesin kanssa

Vapaa-ajan palvelujen kehittäminen yhteistyössä Tekesin kanssa Vapaa-ajan palvelujen kehittäminen yhteistyössä Tekesin kanssa Polina Kiviniemi Vapaa-ajan palvelut ohjelma / FCG Finnish Consulting Group Oy Etelä-Karjalan matkailun kehittämispäivä 12.10.2010 Imatra

Lisätiedot

Rahoitettavan toiminnan painopisteet: EAKR kehittämisrahoitus

Rahoitettavan toiminnan painopisteet: EAKR kehittämisrahoitus Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma Rahoitettavan toiminnan painopisteet: EAKR kehittämisrahoitus Ohjelmapäällikkö Soile Juuti Pohjois-Savon liitto Maaliskuu 2014 EAKR-rahoituksen

Lisätiedot

OSAAMISTA JA UUSIA MAHDOLLISUUKSIA. myös uudella ohjelmakaudella?

OSAAMISTA JA UUSIA MAHDOLLISUUKSIA. myös uudella ohjelmakaudella? OSAAMISTA JA UUSIA MAHDOLLISUUKSIA myös uudella ohjelmakaudella? Etelä-Suomen työllisyys llisyys- ja kilpailukyky tavoite Etelä-Suomen EAKR - toimenpideohjelma 2007 2013 EK 5.3.2007 Ohjelman määrälliset

Lisätiedot

Maakunnallinen kulttuuriyhteistyö Maria Helo

Maakunnallinen kulttuuriyhteistyö Maria Helo Maakunnallinen kulttuuriyhteistyö Maria Helo Lähtökohdat Toimijat etäällä toisistaan, maakunnallisen toiminnan lisääminen - ) eri toimijoiden kohtaamisia ja voimavarojen tehokkaampaa yhdistämistä Tahto

Lisätiedot

Maakuntaohjelman

Maakuntaohjelman Maakuntaohjelman toteuttamissuunnitelma 2010-2011 Hannu Korhonen Pääpainotukset: Liikenteellinen saavutettavuus Uusien elinkeinokärkien käynnistäminen Hyvinvointipalvelujen turvaaminen Osaavan työvoiman

Lisätiedot

Keski-Suomen maaseutu- matkailun suuntaviivat 2007-2013

Keski-Suomen maaseutu- matkailun suuntaviivat 2007-2013 Keski-Suomen maaseutu- matkailun suuntaviivat 2007-2013 2013 Keski-Suomen Matkailuparlamentti 29.11.2006 Merja Ahonen Kehittämisohjelman kokoaminen Kehittämisohjelma tehdään yhteistyössä kehitys- ja kasvuhaluisten

Lisätiedot

Maaseuturahaston mahdollisuudet 2014-2020

Maaseuturahaston mahdollisuudet 2014-2020 Maaseuturahaston mahdollisuudet 2014-2020 Satakunnan rahoitusinfo Pori 5.6.2014 Satakunnan ELY-keskus, Aluekehitysyksikkö, Timo Pukkila 6.6.2014 1 Maaseuturahasto Satakunnassa 2007-2013 Satakunnan ELY-keskus

Lisätiedot

Kehittämishankkeet. Kukka Kukkonen, asiantuntija Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Maaseudun kehittämisen rahoitusinfo Kymmenen virran sali

Kehittämishankkeet. Kukka Kukkonen, asiantuntija Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Maaseudun kehittämisen rahoitusinfo Kymmenen virran sali Kehittämishankkeet Kukka Kukkonen, asiantuntija Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Maaseudun kehittämisen rahoitusinfo 5.5.2015 Kymmenen virran sali Sivu 1 6.5.2015 Hakujen alkaminen ja valintajaksot ELY-keskus

Lisätiedot

Ajankohtaista maaseutuverkostosta

Ajankohtaista maaseutuverkostosta Ajankohtaista maaseutuverkostosta Maaseutututkijatapaaminen Säkylä, 27. 28.8.2015 Joel Karlsson Sivu 1 30.8.2015 Maaseutuverkosto Maaseutuverkoston tehtävänä on edistää yhteistyötä ja tiedon vaihtoa verkoston

Lisätiedot

HAKUINFO 1.10.2015 päättyvä ESR-haku. Hyvä hakemus

HAKUINFO 1.10.2015 päättyvä ESR-haku. Hyvä hakemus HAKUINFO 1.10.2015 päättyvä ESR-haku Hyvä hakemus Hyvän hakemuksen piirteitä Ohjelman ja haun mukainen Selkeästi kirjoitettu; mitä tavoitellaan mitä tehdään tavoitteiden saavuttamiseksi mitä tuloksia saadaan

Lisätiedot

Kukoistava kotihoito hankkeen esittely

Kukoistava kotihoito hankkeen esittely 24.3.2017 Yksityisten palvelujentuottajat Kukoistava kotihoito hankkeen esittely Keski-Suomen ikäihmisten kotona pärjäämisen tuen uudistus VISIO ja PÄÄTAVOITE Visio Koko Keski-Suomen maakunnassa kotihoidolla

Lisätiedot

Biokaasusta energiaa Keski-Suomeen

Biokaasusta energiaa Keski-Suomeen Biokaasusta energiaa Keski-Suomeen Bioenergiasta elinvoimaa -klusterin tulosseminaari 8.12.2010 Saarijärven kaupungintalo Eeli Mykkänen Jyväskylä Innovation Oy 1 Biokaasusta energiaa Keski-Suomeen -hanke

Lisätiedot

Keski-Suomen kasvuohjelma

Keski-Suomen kasvuohjelma Keski-Suomen kasvuohjelma Keski-Suomen maakuntaohjelma 2011-2014 Hannu Korhonen Keski-Suomen liitto Lähtökohdat Tavoitteena selkeä ja helppokäyttöinen ohjelma toteuttajille konkreettinen! Taustalla maakuntasuunnitelman

Lisätiedot

Ajankohtaista maaseutuohjelmasta. Kukka Kukkonen, asiantuntija Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Maaseudun kehittämisen rahoitusinfo 25.2.

Ajankohtaista maaseutuohjelmasta. Kukka Kukkonen, asiantuntija Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Maaseudun kehittämisen rahoitusinfo 25.2. Ajankohtaista maaseutuohjelmasta Kukka Kukkonen, asiantuntija Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Maaseudun kehittämisen rahoitusinfo 25.2.2015, Pohto Sivu 1 26.2.2015 Ajankohtaista Ohjelmien ja säädösten tilanne

Lisätiedot

WWW-osoite Virallinen sähköpostiosoite Emoyhtiön konsernin nimi Yksikön nimi. Diaari /0/2014

WWW-osoite Virallinen sähköpostiosoite Emoyhtiön konsernin nimi Yksikön nimi. Diaari /0/2014 Hakemuksen tiedot Onko kyseessä Tutkimusorganisaatio Rahoitus yliopistoille, ammattikorkeakouluille ja muille tutkimusorganisaatioille Strategiseen tutkimusavaukseen Organisaation tiedot Perustiedot Y-tunnus

Lisätiedot

Hämeen liiton rahoitus

Hämeen liiton rahoitus Kanta-Hämeen rahoitus- ja ohjelmapäivä Osmo Väistö 3.4.2014 Hämeen liiton rahoitus Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020, Suomen rakennerahasto-ohjelma Maakunnan kehittämisraha Kanta-Hämeen osuus Suomen rakennerahastoohjelmasta

Lisätiedot

Forssan seudun Green Care - klusterihanke

Forssan seudun Green Care - klusterihanke Forssan seudun Green Care - klusterihanke 2016 2017 Yliopettaja Päivi Homan-Helenius, Hämeen ammattikorkeakoulu, Hoitotyön koulutusohjelma, Forssa Museo Militarian Tykkihalli, Linnankasarmi, Hämeenlinna

Lisätiedot

Oma Häme. Tehtävä: Alueellisen liikuntaneuvoston asettaminen, liikunnan edistäminen maakunnassa. Aluekehitys ja kasvupalvelut. Nykytilan kartoitus

Oma Häme. Tehtävä: Alueellisen liikuntaneuvoston asettaminen, liikunnan edistäminen maakunnassa. Aluekehitys ja kasvupalvelut. Nykytilan kartoitus Oma Häme Aluekehitys ja kasvupalvelut Nykytilan kartoitus Tehtävä: Alueellisen liikuntaneuvoston asettaminen, liikunnan edistäminen maakunnassa (Lakiehdotuksessa tehtävä on nimetty: alueellisen liikuntaneuvoston

Lisätiedot

YLEISAVUSTUS. 1 Avustuksen hakeminen

YLEISAVUSTUS. 1 Avustuksen hakeminen AVUSTUSOHJESÄÄNNÖT 1 (6) YLEISAVUSTUS 1 Avustuksen hakeminen Yleisavustusta voidaan myöntää Jyväskylän ammattikorkeakoulussa koulutusalajärjestöinä tai vastaavassa asemassa toimiville rekisteröidyille

Lisätiedot

Opetusministeriö asettaa tarvittaessa työryhmän ohjelman valmistelua ja seurantaa varten.

Opetusministeriö asettaa tarvittaessa työryhmän ohjelman valmistelua ja seurantaa varten. Annettu Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 2006 Valtioneuvoston asetus nuorisotyöstä ja -politiikasta Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti, joka on tehty opetusministeriön esittelystä, säädetään 27 päivänä

Lisätiedot

Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014-2020 YRITYSRAHOITUS

Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014-2020 YRITYSRAHOITUS Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014-2020 YRITYSRAHOITUS Kevät 2015 Heikki Moilanen Lapin Ely-keskus Maaseutu- ja energia yksikkö 17.2.2015 OHJELMAKAUDEN RAHOITUS LAPIN ELY:LLÄ KÄYTÖSSÄ YRITYSTUKIIN

Lisätiedot

Pohjois-Pohjanmaan TYKE 2011 KAM:n koordinoima verkostohanke työelämäpalvelujen kehittämiseen koko Pohjois-Pohjanmaalla

Pohjois-Pohjanmaan TYKE 2011 KAM:n koordinoima verkostohanke työelämäpalvelujen kehittämiseen koko Pohjois-Pohjanmaalla KAM:n koordinoima verkostohanke työelämäpalvelujen kehittämiseen koko Pohjois-Pohjanmaalla Työelämän kehittämis- ja palvelutehtävän valtionavustukset OKM myöntää avustukset ELY-keskusten kautta Avustusta

Lisätiedot

Valtionavustuksilla tukea kehittämiseen Hankeryhmäkohtaiset aloitustilaisuudet klo

Valtionavustuksilla tukea kehittämiseen Hankeryhmäkohtaiset aloitustilaisuudet klo Valtionavustuksilla tukea kehittämiseen Hankeryhmäkohtaiset aloitustilaisuudet 11.9.2014 klo 12.30-15.30 Osaamisperusteisten tutkinnon perusteiden toimeenpano Oppimisympäristöjen kehittäminen ja monipuolistaminen

Lisätiedot

on rahoitusta, neuvontaa & toimintaa paikkakunnan parhaaksi

on rahoitusta, neuvontaa & toimintaa paikkakunnan parhaaksi on rahoitusta, neuvontaa & toimintaa paikkakunnan parhaaksi Leader-ryhmät - Rekisteröityjä yhdistyksiä, jotka kannustavat asukkaita kehittämään omaa kotiseutuaan, lisäämään sen viihtyisyyttä sekä synnyttämään

Lisätiedot

Maaseudun kehittämisaamu. Yritysrahoituksen tietoisku. Keski-Suomen ELY-keskus

Maaseudun kehittämisaamu. Yritysrahoituksen tietoisku. Keski-Suomen ELY-keskus Maaseudun kehittämisaamu Yritysrahoituksen tietoisku Keski-Suomen ELY-keskus 28.9.2016 Maaseutuohjelman rahoitus yrityksille Rahoitusta vuosille 2014-2020 käytettävissä yhteensä n. 24 milj. Tukea myönnetään

Lisätiedot

Kansainvälisen yhteistyön raamit ohjelmakaudella

Kansainvälisen yhteistyön raamit ohjelmakaudella Kansainvälisen yhteistyön raamit ohjelmakaudella 2014-2020 Leena Anttila Maa- ja metsätalousministeriö Kv-hankkeiden koulutuspäivä Ikaalinen 22.9.2016 Sivu 1 5.10.2016 Mitä on opittu edellisiltä ohjelmakausilta?

Lisätiedot

Projektien rahoitus.

Projektien rahoitus. Projektien rahoitus Mika.Lautanala@tekes.fi Miten mukaan?? Aiheita Rakennuksen elinkaarenaikainen tiedonhallinta Organisaatioiden välinen tiedonhallinta -IFC Kansainvälisyys Yhteys ohjelmapäällikköön Arto

Lisätiedot

EAKR-RAHOITUKSEN HAKU 1.9.2014 MENNESSÄ

EAKR-RAHOITUKSEN HAKU 1.9.2014 MENNESSÄ EAKR-RAHOITUKSEN HAKU 1.9.2014 MENNESSÄ Pirkanmaan liitossa on haettavana Pohjanmaan liiton rahoituskehyksestä 880 000 euroa EU-tukea toimintalinjan 2 uusimman tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen

Lisätiedot

Kulttuuriperinnön eurooppalainen teemavuosi 2018 KULTTUURIPERINTÖMME: KUN MENNYT KOHTAA TULEVAN

Kulttuuriperinnön eurooppalainen teemavuosi 2018 KULTTUURIPERINTÖMME: KUN MENNYT KOHTAA TULEVAN Kulttuuriperinnön eurooppalainen teemavuosi 2018 Kulttuuriperintövuosi Projekteja, tapahtumia, aloitteita, kampanjoita ympäri Eurooppaa. Toteuttajina EU:n jäsenvaltiot, alueelliset ja paikalliset viranomaiset/toimijat,

Lisätiedot

Arktisissa olosuhteissa tapahtuvan erikoisterästen hitsauksen tuottavuuden ja laadun kehittäminen

Arktisissa olosuhteissa tapahtuvan erikoisterästen hitsauksen tuottavuuden ja laadun kehittäminen EAKR VALINTAESITYS Hankkeen perustiedot Kysymys Vastaus Hankkeen diaarinumero 4314/31/14 Hakemuksen saapumispvm 31.10.2014 Hakijan virallinen nimi Lapin ammattikorkeakoulu Oy Hankkeen julkinen nimi Alkamispäivämäärä

Lisätiedot

Rahoitusta yritystoiminnan

Rahoitusta yritystoiminnan Rahoitusta yritystoiminnan alkuun Finnverasta rahoitusta yritystoiminnan käynnistämiseen Suunnitteletko yrityksen perustamista? Hyvä liikeidea, yrittäjävalmiudet ja huolellinen suunnittelu auttavat liiketoiminnan

Lisätiedot

Työllisyyspoliittinen avustus Hankkeiden julkinen haku 2015

Työllisyyspoliittinen avustus Hankkeiden julkinen haku 2015 Työllisyyspoliittinen avustus Hankkeiden julkinen haku 2015 Välityömarkkina- ja yritysyhteistyöseminaari 11.2.2015 Palveluesimies Virpi Niemi Työllisyyspoliittisen avustuksen tarkoitus Työttömien työnhakijoiden

Lisätiedot

Hyrian yrityspalvelut & Vaihtoaskel -hanke Asiakasvastaava Kirsi Niskala p. 0400 398 480, kirsi.niskala@hyria.fi

Hyrian yrityspalvelut & Vaihtoaskel -hanke Asiakasvastaava Kirsi Niskala p. 0400 398 480, kirsi.niskala@hyria.fi Hyrian yrityspalvelut & Vaihtoaskel -hanke Asiakasvastaava Kirsi Niskala p. 0400 398 480, kirsi.niskala@hyria.fi 1 HYRIA KOULUTUS 4.9.2014 Hyrian tarjoamat koulutukset & palvelut Yrittäjän ammattitutkinto

Lisätiedot

KESKI-SUOMEN MAAKUNTAOHJELMA

KESKI-SUOMEN MAAKUNTAOHJELMA KESKI-SUOMEN MAAKUNTAOHJELMA 2007-2010 Maakuntasuunnitelma ja väliarvioinnin suositukset pohjana Valintoihin perustuva strateginen asiakirja MAO 2003 2006: yrittäjyys, osaaminen, maaseutu, työllisyys,

Lisätiedot

HEVOSVOIMAA -ESISELVITYSHANKE

HEVOSVOIMAA -ESISELVITYSHANKE HEVOSVOIMAA -ESISELVITYSHANKE 13.04. 15.10.2010 1 Hevosvoimaa -esiselvityshanke Rahoittaja Maaseudun Kehittämisyhdistys Viisari ry., hallinnoija Saarijärven Seudun Yrityspalvelu Oy Esiselvityshanke 13.4.

Lisätiedot

Sustainability in Tourism -osahanke

Sustainability in Tourism -osahanke 25.3.2013 Päivi Lappalainen Matkailun ja elämystuotannon osaamiskeskus Osaprojektin tavoitteet Osaprojektin tavoitteena oli työpajojen ja tilaisuuksien kautta koota yritysten näkemyksiä ja tarvetta vastuullisen

Lisätiedot

Satakunnan maakuntaohjelma

Satakunnan maakuntaohjelma Satakunnan maakuntaohjelma 2014-2017 Satakuntaliitto 13.9.2016 Kuvitus Taru Anttila Maakuntaohjelma 2014-2017 Maakuntaohjelma kokoaa toimenpiteet Satakunnan kehittämiseksi tulevaisuudessa. Ohjelmassa yhteen

Lisätiedot

EU:n rakennerahastokausi 2014-2020

EU:n rakennerahastokausi 2014-2020 EU:n rakennerahastokausi 2014-2020 Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma (versio 30.11.2012) ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa Mari Kuparinen 17.1.2013

Lisätiedot