KESKI-SUOMEN KEHITTÄMISRAHASTON 2006 VUOSIRAPORTTI

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "KESKI-SUOMEN KEHITTÄMISRAHASTON 2006 VUOSIRAPORTTI"

Transkriptio

1 KESKI-SUOMEN LIITTO Julkaisu C 117 0:\06\Toimintakertomukset\Kehittämisrahasto\KEHITTÄMISRAHASTO 2006 koko raportti.doc KESKI-SUOMEN KEHITTÄMISRAHASTON 2006 VUOSIRAPORTTI Jyväskylä 2007

2 Julkaisija: Keski-Suomen liitto Sepänkatu 4, JYVÄSKYLÄ puhelin fax Kotisivu internetissä: Yhteydet henkilökuntaan: Internet: X400: G=etunimi; S=sukunimi; O=ksliitto; P=reg; A=elisa; C=fi ISSN ISBN ISBN (sähk.) Julkaisun avainsanat: Keski-Suomen Kehittämisrahasto Maakunta Painos: 100 kpl Painopaikka: Kopi-Jyvä Oy

3 1 Esipuhe Keski-Suomen Kehittämisrahasto on Keski-Suomen maakuntavaltuuston perustama rahasto, jonka tarkoituksena on tukea maakunnan henkistä ja taloudellista vaurastumista sekä yhteistyön kehittymistä rahoittamalla maakunnallisesti merkittäviä kehittämishankkeita sekä eri osapuolten yhteistyöhön perustuvia maakunnan kehittämishankkeita. Maakuntavaltuusto asetti vuoden taloussuunnitelmassa kehittämisrahaston hanketoiminnalle seuraavat tavoitteet: - edistetään maakunnan kilpailukykyä - varmennetaan maakunnan strategioiden toteutumista - tuodaan maakuntaa esille - tuetaan maakunnan vetovoimaisuutta edistäviä kohteita - varaudutaan uusiin avauksiin - tuetaan ohjelmiin liittyviä maakuntien välisiä hankkeita Kehittämisrahastosta rahoitetut hankkeet ovat tukeneet asetettuja tavoitteita. Hankkeilla tavoiteltiin ennen kaikkea uusia yrityksiä ja työpaikkoja, aktivoitiin maakunnan toimijaosapuolia kehitystyöhön ja tehtiin uusia kehittämistyön avauksia mm. esiselvityksiä rahoittamalla. Avustuksia myönnettiin yli euroa ja niillä myötävaikutettiin yli 4 miljoonan euron hankekannan syntymiseen. Tässä Keski-Suomen Kehittämisrahaston vuosiraportissa 2006 esitellään rahaston toimintaa ja esitellään päättyneet hankkeet. Toimintavuonna päättyi 38 hanketta. Ne esitellään ja arvioidaan liitteessä 3. Arvioinnit ovat joko liiton hankkeille nimeämien yhteyshenkilöiden itse kirjoittamia tai hankkeiden vetäjien kirjoittamia ja yhteyshenkilöiden hyväksymiä. Toimistosihteeri Riitta Heiskanen on koonnut taulukot ja liitteen 3 tekstit. Jyväskylässä 12. maaliskuuta 2007 Pirjo Ahola talouspäällikkö Keski-Suomen liitto

4 2 Sisältö Keski-Suomen Kehittämisrahaston 2006 vuosiraportti Esipuhe sivu 1. Kehittämisrahaston toiminta vuonna Rahaston hallinto 5 3. Rahaston talous 6 LIITTEET 1. Rahaston säännöt Vuoden 2006 rahastopääomasta rahoitetut kehittämishankkeet 3. Vuonna 2006 päättyneet hankkeet ja keskeiset tulokset

5 3 1. Kehittämisrahaston toiminta vuonna 2006 Keski-Suomen liittoon saapui noin 40 Keski-Suomen Kehittämisrahaston rahoitushakemusta vuonna Avustuksia myönnettiin 40 hankkeelle yhteensä euroa, keskimäärin euroa hanketta kohden. Hakijoiden kanssa käydyissä neuvotteluissa selvitettiin eri rahoitusmahdollisuuksia. Menettelyllä voitiin karsia jo ennakkoon kehittämisrahaston toimintaperiaatteisiin soveltumattomia hankkeita ja valita kehittämisrahaston tuen piiriin parhaiten soveltuvat hankkeet. Vuoden 2006 rahastopääomasta rahoitetut avustukset jakaantuivat hanketyypeittäin seuraavasti (erittely liitteessä 2): Hanketyyppi myönnetty, kpl myönnetty, euroa EU- ja muiden ohjelmien toteuttaminen, yrityshankkeet Kulttuuri- ja vetovoimahankkeet Osaamisen vahvistaminen Muut kehittämishankkeet Yhteensä Kehittämisrahaston avustuksella rahoitettiin pohjoisen Keski-Suomen EUohjelmatyötä. Luovan toimialan kehittämistä resursoitiin rahoittamalla Luovan toimialan toimialatyötä ja varaamalla rahoitusta luovan toimialan yritysten liiketoiminnan kehittämiseen. Liitto osallistui myös, Tieliikenteen teknologiakeskuksen valmisteluun, Jyväskylän alueen ratapiha- ja terminaali- sekä elinkeinoelämän kuljetustarpeiden kehitysnäkymiä koskevien selvitysten laadintaan. Kulttuuri- ja vetovoimahankkeiden kooltaan merkittävin päätös oli jo edellisen vuoden 2005 joulukuussa tehty päätös osallistua Rallin maailmanmestaruusosakilpailun rahoitukseen vuosille Liitto osallistui lisäksi 13 kulttuurihankkeen osarahoitukseen. Osaamista vahvistavista hankkeista merkittävin päätös oli Keski-Suomen oppimispaikkaverkoston jatkaminen. Hankkeella myötävaikutettiin seudullisten osaamisohjelmien rakentumiseen sekä siirrettiin osaamista ja innovaatiota koko maakunnan alueelle. Liitto jatkoi aiemmin päätettyjä useampivuotisia hankkeita. Nämä olivat elo-aluekoordinaattoritoiminta ja maaseudun osaamisen ja yrittäjyyden tukeminen. 2. Rahaston hallinto Hankkeita voivat toteuttaa julkiset ja yksityiset yhteisöt, säätiöt ja yksityiset henkilöt. Yhteishankkeet ovat toivottavia. Hakijan on esitettävä rahoitusta hakiessaan seikkaperäinen projektisuunnitelma, josta käyvät ilmi tavoitteet, toimenpiteet, aikataulu, hankkeen organisointi, kustannukset ja rahoitussuunnitelma.

6 4 Keski-Suomen Kehittämisrahaston avustuksia voi hakea vapaamuotoisella hakemuksella. Hakemuksia voi jättää jatkuvasti. Hankkeet valmistellaan Keski-Suomen liiton sisäisen työ- ja vastuualuejaon mukaisesti. Hankepäätökset tekee maakuntahallitus maakuntajohtajan esittelystä. Maakuntajohtajalle on siirretty päätösvalta hankkeissa, joille myönnetään korkeintaan euroa ja on haettu korkeintaan euroa. Hankkeen yhteyshenkilönä toimii hankkeen valmistelija, jollei toisin päätetä. Keski-Suomen Kehittämisrahaston avustus maksetaan hankkeen toteuttajan tilille pääsääntöisesti kahdessa erässä. Avustuksen ensimmäinen erä (50 %) maksetaan hankkeen käynnistyessä. Loppuosa maksetaan hankkeen päätyttyä. Loppulaskuun on liitettävä loppuraportti, rahoitustilitys sekä hankearviointi. Lyhytkestoisten ja pienten hankkeiden raportointi ja avustuksen maksatus voidaan sopia hakijan kanssa hoidettavaksi yhdellä kertaa ja/tai muuten joustavasti. Myönnetty avustus on käytettävä hankkeelle asetettujen tulosten saavuttamisen kannalta välttämättömien, mutta kohtuullisten menojen kattamiseen. Avustusten maksatusta seuraa Keski-Suomen liiton talouspäällikkö. 3. Rahaston talous Rahastoa kartutettiin eurolla vuonna Rahamäärä oli vajaat 30 prosenttia jäsenkuntien liitolle maksamista maksuosuuksista. Vuoden 2006 kirjanpitoon kirjattiin myönnettyjä avustuksia yhteensä euroa. Aiemmin myönnettyjä avustuksia jäi käyttämättä tai palautui euroa, joten nettoavustukset ovat euroa. Myönnettyjen avustusten määrää kasvatti mm. aiemmin päätettyjen avustusten (ELO aluekoordinaattori, Maaseudun osaamisen ja yrittäjyyden ohjelma, Päijänne-sinfonia, Rallin mm -osakilpailu) kirjaaminen kokonaisuudessaan myönnettyihin avustuksiin. Rahaston tilinpäätös vuodelta 2006 osoitti alijäämää ,74 euroa. Avustusvaraus (=myönnetyt maksamattomat avustukset) oli euroa. Keski-Suomen Kehittämisrahaston taseen loppusumma vuoden 2006 lopussa oli euroa. Keski-Suomen Kehittämisrahaston tuloslaskelma ja tase on esitetty Keski- Suomen liiton toimintakertomuksessa.

7 5 Kehittämisrahaston säännöt LIITE 1 1 Rahaston tarkoitus Keski-Suomen kehittämisrahaston tarkoituksena on tukea maakunnan henkistä ja taloudellista vaurastumista sekä yhteistyön kehittymistä rahoittamalla maakunnallisesti merkittäviä kehittämishankkeita sekä eri osapuolten yhteistyöhön perustuvia maakunnan kehittämishankkeita. 2 Pääoma ja sen kartuttaminen Rahaston pääomaa kartutetaan siirtämällä rahastoon Keski-Suomen liiton kunnilta keräämästä jäsenmaksusta vuosittain liiton talousarvion yhteydessä päätettävä summa. Rahaston pääomaa voidaan kartuttaa myös lahjoituksin. 3 Varojen säilyttäminen Rahaston varat talletetaan erilleen Keski-Suomen liiton varoista. Rahaston pääomalle lasketaan rahalaitoksen maksama korko. 4 Tukien myöntäminen ja maksatus Rahastosta voidaan myöntää avustuksia tai lainaa jatkuvasti ilman erillistä hakuaikaa kaikille maakunnallisille toimijoille projektiluonteiseen kehittämistyöhön. Keski-Suomen liiton maakuntahallitus voi antaa tuen hakijoille vuosittain tarkempia menettelytapaohjeita. Tuen hakijan on esitettävä hankkeestaan suunnitelma, josta käy selville vähintään: - tavoitteet ja merkitys - tehtävät ja toteutustapa - aikataulu - organisointi ja vastuuhenkilö - yksilöity kustannusarvio ja rahoitussuunnitelma Rahaston myöntämä enimmäisavustus on 50 % hankkeen kokonaiskustannuksista ja avustuksen ja lainan yhteismäärä on enintään 80 % hankkeen kokonaiskustannuksista. Erityistapauksissa maakuntahallitus, tai maakuntahallituksen delegointipäätöksen perusteella maakuntajohtaja, voi myöntää suuremmankin tuen kuitenkin niin, että avustuksen enimmäismäärä voi olla enintään 75 % ja avustuksen ja lainan yhteismäärä enintään 90 % kokonaiskustannuksista. Tuen saajan kanssa sovitaan erikseen avustuksen maksupostista. Edellytyksenä viimeisen avustuserän maksamiselle on, että hankkeen toteuttaja esittää hankkeen tulokset ja kirjanpitoon perustuvan selvityksen hankkeen toteutuneista kustannuksista. Ellei rahaston myöntämää avustusta/tukea ole käytetty päätöksen mukaiseen tarkoitukseen, avustus/tuki voidaan periä takaisin. 5 Rahaston hoito Rahastoa hoitaa Keski-Suomen liiton maakuntahallitus. Maakuntahallituksella on valta siirtää edelleen kehittämisrahaston rahojen käyttöä koskevaa päätösvaltaa maakuntajohtajalle.

8 6

9 7 Vuonna 2006 päättyneet hankkeet ja keskeiset tulokset 0\06\Toimintakertomukset\Kehittämisrahasto\Rahasto\2006 päättyneet hankkeet myöntämispvm hakija: HANKKEEN NIMI, myönnetty, yhteyshenkilö EU- JA MUIDEN OHJELMIEN TOTEUTTAMINEN, YRITYSHANKKEET Saarijärven kaupunki: PIENKAUPUNKIEN VERKKO (SMALL TOWN NETWORKS; SAARIJÄRVI, JÄMSÄ, VIITASAARI), myönnetty euroa, yhteyshenkilö Martti Ahokas Hanke on Jämsän, Saarijärven ja Viitasaarten kaupungin keskustojen kehittämishanke. Alueiden tarkoituksena lin päästä mukaan Pohjoisen Reuna-alueen (Periferian) Interreg III B hankkeeseen Small Towns Network, joka oli saanut EU:n myönteisen rahoituspäätöksen. Päätökseen liittyi suositus selvittää mahdollisuutta suomalaisten suurempaan osuuteen hankkeessa. Kaupungeilla on kiinnostusta ja tarvetta yhteistyöhön keskustojensa kehittämisessä: Viitasaari on laatinut keskustan yleissuunnitelman vuonna Varsinaisen ydinkeskustan ulkopuolisten alueiden ja eri toimijoiden välisten yhteistyömuotojen suunnittelussa on paljon yhteistä Jämsän ja Saarijärven kanssa. Jämsässä esim. yhteistyön kehittäminen ja ympäristön osalta avautuminen joelle olivat keskeisiä hankkeen elementtejä. Yrittäjien ja kaupungin idearyhmä on kokoontunut. Saarijärvellä oli laadittu kehittämishankkeen pohjaksi kaupallinen perusselvitys. Hanke nähtiin laajana toimijoiden yhteistyön ja ympäristön sekä elinkeinoelämän kehittämisen välineenä. Keskustan kehittämisryhmä on kokoontunut muutaman kerran. Ystävyyskuntien (SWE, DK, GE) kanssa on aloitettiin keskustelut partneriudesta. Hanke toteutti asetettuja tavoitteita kaupunkikeskusten elävöittämiseksi ja uudistamiseksi. Hanke edisti kuntien ja kuntatoimijoiden kansainvälistyrnistä sekä päätöksentekoelinten edustajien (luottamushenkilöt) ja kuntien virkamiesten keskuudessa kokemusten vaihtoa mukana olleissa kunnissa ja niiden kesken. Ammatillisesti hanke tuki suunnittelijoiden kokemuspiiriä ja toi mahdollisuuden parhaiden käytänteiden omaksumiselle. Hanke edisti kansalaisten ja vapaiden järjestöjen osallistumista kaupunki suunnitteluun ja kehittämiseen. Lisäksi hankkeen voi sanoa edistäneen yleistä aktiivisuutta kaupunkikeskustojen laadulliseen kehittämiseen ja uudistamiseen. Hanke toi keskisuomalaisille kaupungeille hyvät ja toteuttamiskelpoiset suunnitteluasiakirjat päätöksenteon avuksi. Suunnitelmat johtivat kaikissa kolmessa kaupungissa konkreettisiin toteuttamistoimiin keskustaympäristöjen laadun kohentamiseksi (torit, linjaautoasemat, kauppakeskukset). Hanke onnistui erinomaisesti Jyväskylän ammattikorkeakoulu: MATKAILUN VERKOSTO-OSAAMISKESKUKSEN KESKI-SUOMEN RAHOITUS, myönnetty euroa, palautunut 6.223,51 euroa, yhteyshenkilöt: Veli-Pekka Päivänen ja Hannu Korhonen Jyväskylän ammattikorkeakoulun matkailu- ja ravitsemisalan hallinnoima Matkailun verkosto-osaamiskeskus oli osa valtakunnallista osaamiskeskusohjelmaa vuosille Osaamiskeskuksella oli kaikkiaan neljä solmua. Tampereen solmu keskittyi kokous- ja kongressimatkailuun, Turku kulttuurimatkailuun, Savonlinnan teemana oli matkailu, vapaa-aika ja joustava elämäntapa. Keski-Suomessa keskityttiin hyvinvointimatkailun kehittämiseen. Verkostoa koordinoi Savonlinnan Innovaatiokeskus.

10 8 Osaamiskeskuksen tehtävänä oli edistää uuden tutkimustiedon hyödyntämistä matkailuelinkeinon kehittämisessä. Jyväskylän solmukohdan mottona on Virettä matkailusta, virettä matkailuun. Toiminnan tavoitteena oli tunnistaa hyvinvointialan sisältä löytyvät matkailun uudet liiketoimintamahdollisuudet sekä kehittää matkailualan toimijoiden koulutusta ja edistää viestintäteknologian hyödyntämistä matkailussa. Samoin tavoitteena oli kehittää asiakaslähtöisiä hyvinvointia edistäviä palveluketjuja, jotka loivat perustaa matkailulliselle huippuliiketoiminnalle. Tavoitteeseen pyrittiin tiiviissä yhteistyössä kärkiyritysten, alueellisten toimijoiden, koulutusorganisaatioiden, osaamiskeskusten ja alueen kuntien kanssa. Niin ikään hyödynnettiin alueella olevaa laajaa hyvinvointiosaamista ja sovellettiin sitä sekä keskisuomalaisten matkailuyritysten että muiden solmukohtien toimijoiden käyttöön. Keski-Suomen liitto osallistui verkosto-osaamiskeskuksen aluerahoitukseen koko toimintakauden ajan. Jyväskylä on mukana uudessa osaamiskeskusohjelmassa liitännäisjäsenenä, jolloin hanketyö edelleen mahdollistuu, joskin varsinaisia osaamiskeskuksia hieman pienemmällä kehittämisrahoituksella. Matkailun verkosto-osaamiskeskustyö on merkittävästi edistänyt Keski-Suomen hyvinvointimatkailuyritysten yhteistyötä ja tehostanut tuotekehitystä Jyväskylän ammattikorkeakoulu: ELINTARVIKEALAN OSAAMISKESKUS ELO- KOORDINAATTORI , myönnetty euroa, yhteyshenkilö Jouko Kahilainen Valtakunnallinen Elintarvikealan osaamiskeskus ELO muodostuu 11 alue ELO:sta. Ydintoimijoiden verkostossa on mukana Suomen merkittävimpiä valtakunnallisia elintarvikealan tutkimuslaitoksia, yliopistoja ja korkeakouluja sekä eri puolilla maata toimivia elintarvikealan osaamiskeskittymiä, alueeloista. Kukin alueelo toteuttaa oman alueensa elintarvikealan kehittämisohjelmaa. ELO-verkosto tarjoaa hanketoimintaan ja elintarvikeketjuille sen tarvitsemia asiantuntija- ja tutkimuspalveluja. ELO:n tehtävänä on vahvistaa kansallisesti tärkeän elintarvikekealan toiminta- ja kilpailukykyä kehittämällä ja tarjoamalla elintarvikeketjulle sen vaatimia asiantuntija- ja tutkimuspalveluja. ELO:n toiminta perustuu alueellisten vahvuuksien tunnistamiseen, osaamiskeskittymien yhteistoiminnan lisäämiseen sekä uusimman tiedon ja osaamisen välittämiseen elintarvikealan yrityksiin. Valtakunnallinen elintarvikealan osaamiskeskus ELO on toiminut vuodesta 1999 lähtien. ELO:n koordinaattorina on toiminut Agropolis Oy. ELOn muodostuu 10 sopimussuhteista alueellista kehittämisyksikköä, joista yhtenä on Jyväskylän ammattikorkeakoulu. Keski-Suomen ELO-solmukohdan tavoitteena on osana koko ELO-verkostoa vahvistaa elintarvikealan toiminta- ja kilpailukykyä alueellaan. Alueellisilla tiedonsiirtäjillä on syntynyt kiinteät yhteistyösuhteet elintarvikeklusterin kaikkiin osaamiskeskuksiin (Seinäjoki, Kuopio, Jokioinen, Turku ja Helsinki). Käytännössä merkittävän osan elintarvikeklusterin tiedonsiirrosta kentälle ovat vastanneet yritysten kanssa päivittäin kehittämistyötä tekevät alueelliset solmukohdat. Lisäksi verkoston avulla on löydettävissä yhteyksiä maailmanlaajuisesti. Tässä tehtävässä Jyväskylän ammattikorkeakoulu on onnistunut ainakin tyydyttävästi. Keski-Suomen ELO-solmukohta on hyvin tukenut Keski- Suomen pk-elintarvikealan kehittämistyötä asetettujen tavoitteiden suuntaan ja samalla vahvistanut Keski-Suomen omaa elintarvikealan osaamista. Toiminnassaan Keski- Suomen ELOn alueyksikkö on onnistunut vähintään tyydyttävästi.

11 Jyväskylän ammattikorkeakoulu, luonnonvarainstituutti, BIOENERGIA-ALAN TEK- NOLOGIAN SIIRRON YHTEISTYÖVERKOSTO, myönnetty euroa, palautunut 2.724, 26 euroa, yhteyshenkilö Jari Mikkonen EU:n tavoitteena on kaksinkertaistaa uusiutuvien energialähteiden käyttö vuoteen 2010 mennessä. Tämän tavoitteen toteuttamiseksi vaadittavat poliittiset, lainsäädännölliset ja teknologiset edellytykset ovat jo olemassa. Ongelmana on, että nämä edellytykset eivät vielä toteudu riittävästi käytännön tasolla. BTN-hankkeessa paneuduttiin nimenomaan tutkimustiedon jalkauttamiseen. Bioenergia-alan käytännön toimijat, kuten yrittäjät, suunnittelijat, käyttöhenkilöstö, opettajat, konsultit ja poliittiset päättäjät tarvitsivat neuvontaa ja koulutusta kaikkialla Itämeren alueen maissa. Hankkeen tavoitteena oli laatia alueellisia kehittämisohjelmia bioenergian kestävän käytön lisäämiseksi ja tuottaa korkeatasoisia, yhteiskunnalliset ja kestävyyden vaatimukset huomioonottavia bioenergia-alan koulutusohjelmia. Alueelliset bioenergian kehittämiskeskukset varustettaisiin koulutuksen, esittelyjen, ja kehitystyön vaatimilla laitteilla, tiloilla ja henkilöstöllä. Lisäksi toteutettaisiin pilottiluonteisia kehittämishankkeita biomassasta saatavan energian hyödyntämisketjun pullonkaulojen ja markkinaesteiden poistamiseksi. BTN-hankkeen johtava partneri oli Luonnonvarainstituutti. Hankkeen koordinaattorina toimi Jyväskylän Teknologiakeskus Oy. Suomalaisten yhteistyökumppaneina on mm. paikallisia bioenergia-alan yrityksiä ja tutkimuslaitoksia. Suomalaisten lisäksi hankkeesa ovat mukana partnerit Saksasta, Norjasta, Ruotsista ja Virosta. Hankkeen päärahoittajana toimi Euroopan Unionin Itämeren Jnterreg III B-yhteisöaloiteohjelma. Hankkeen konkreettisia tuloksia olivat Keski-Suomen bioenergiastrategian laatiminen, jonka avulla on mahdollisuus ohjata alueellista bioenergian käytön lisäämistä. Hankkeen tavoitteen mukaisesti perustettiin alan kehittämiseksi, koulutuksen ja tiedonvälityksen lisäämiseksi bioenergiakeskus, jonka käytössä ovat mm. opetustilat, polttoainelaboratorio, biodieselin valmistuslaitteisto ja muuta alan kehittämiseksi tarvittavaa laitteistoa. Hankkeessa tuotettiin opetuskäyttöön kansainvälinen paketti sekä puu että peltoenergian käytöstä sekä bioenergiareitti Keski-Suomessa kohdekuvauskansion, jotka osaltaan lisäävät maakunnan tunnettuutta bioenergiaosaajana kansainvälisillä markkinoilla Helsingin yliopisto (tutkimus- ja koulutuskeskus, Seinäjoki): RURAL BUSINESS IN- FORMATION EXCHANGE SYSTEM, myönnetty euroa, yhteyshenkilö Jouko Kahilainen Hankkeen tavoitteena oli auttaa ja tukea pienten ja keskisuurten maaseutuyritysten toimintaa ja helpottaa pääsyä informaation lähteille ja samalla edesauttaa päätöksenteon tehokkuutta tieto- ja viestintäteknologian sovelluksia hyväksi käyttäen, nostaa pkyrityksissä osaamisen ja tietoisuuden tasoa informaatioteknologian tarjoamiin mahdollisuuksiin liittyen sekä kehittää pilottisovelluksia yhdessä maaseudun pk-sektorin toimijoiden kanssa. Hankkeessa pyrittiin selvittämään keinoja, miten asiantuntijatieto olisi parhaalla mahdollisella tavalla hyödynnettävissä harvaan asutuilla alueilla ja syrjäisillä seuduilla toimivissa yrityksissä. Näiltä osin hankkeen testausosiosta tehtiin sopimus Keski- Suomessa JÄMSEK Oy:n ja Saarijärven seudun yrityspalvelu Oy:n kanssa. Käytännössä testausta toteutettiin vain Saarijärvellä.

12 10 Jyväskylän ammattikorkeakoulun luonnonvarayksikkö laati hankkeelle noin kuukauden työpanoksena kirjallisuuskatsauksen tietotekniikan hyödyntämisestä maaseutuyrityksissä ja erityisesti matkailu- ja luontomatkailuyrityksissä. Hanke järjesti järjesti seminaarin, jossa esiteltiin hankkeen tuloksia. Erityisesti seminaarissa keskusteltiin siitä, miten erilaisia tietoteknisiä ratkaisuja voi käyttää tai on käytetty hankkeessa hyväksi. Hanke tiedotti hyvin. Hanke oli enemmän tutkimushanke, joten konkreettisia tuloksia on vaikea osoittaa. Keski-Suomen osalta hanke toteutui korkeintaan tyydyttävästi Keski-Suomen liitto: LUOVAN TOIMINNAN TOIMIALAHANKE, myönnetty ohjelmasta euroa ja 2-ohjelmasta euroa, yhteyshenkilöt Mikko Kankainen ja Pirjo Peräaho Luova foorumi hanke on alansa toimijoiden verkottaja ja virtuaalisen markkinapaikan rakentaja. Hanketta toteutettiin sekä tavoite 1- että tavoite 2-alueella. Hanke oli perusosa luovan toimialan kehittämiskokonaisuutta, jossa vastuutahona oli Keski-Suomen liiton ohella Jyväskylän ammattikorkeakoulu. Hankkeessa kartoitettiin toimialan osaajat maakunnassa ja heidän erityistarpeensa. Verkostoitumista edistettiin erilaisilla foorumeilla: toimijafoorumit kokosivat substanssiosaajat, viranomaisfoorumeilla lisättiin elinkeinotoimijoiden ja rahoittajien tietämystä alan ominaispiirteistä ja vaikuttajafoorumeilla koottiin yhteen elinkeinoelämä ja luova toimiala. Keskisuomalaisen luovan osaamisen ja taidon esittelypaikka avattiin kesäkuussa Luovan toimialan merkitys suomalaisessa aluekehittämisessä on vahvistunut muutaman viime vuoden aikana, joten kehittämistyö aloitettiin Keski-Suomessa otolliseen aikaan. Foorumin toteutus on onnistunut hyvin. Jatkovaiheessa esille nousevat yhteistyön syventäminen muiden maakunnan keskeisimpien toimialojen kanssa, vaikuttajaja viranomaisfoorumeiden kehittäminen sekä Luova Paja portaalin nykyistä laajempi hyödyntäminen Saarijärven seudun yrityspalvelu Oy: OHJELMATYÖ POHJOISESSA KESKI- SUOMESSA, myönnetty euroa, palautunut 3.235,05 euroa, yhteyshenkilö Mikko Yrjönen Tavoite 1 ohjelman toteuttamiseksi Keski-Suomen liitolla ja Saarijärven Seudun Yrityspalvelulla oli ohjelmakauden ajan yhteinen ohjelmapäällikkö. Hänen tehtävänään oli ohjelman toteuttamisen yhteen sovittaminen alueen toimijoiden kesken ja ohjelmatyöhön liittyvän hallinnon hoitaminen. Ohjelmavuosina työ painottui ohjelman loppuunsaattamiseen ja uuden ohjelmakauden valmisteluihin. Seutukunta onnistui hyvin uuden ohjelmakauden edunvalvonnassa. Saarijärvi- Viitasaari seutukunta säilyi Suomessa korkeimman tukitason piirissä, ainoana NUTS 2- aluetason ulkopuolisena seutukuntana Euroopassa. Osaamis- ja työllisyysohjelma valmistui seutukunnalle elokuussa Ohjelmaa oli valmisteltu seudun oppimispaikkatiimin kokouksissa, seutukunnassa pidetyissä skenaarioseminaareissa ja toimialatyöryhmissä. Työ lähti liikkeelle osaamisohjelman laatimisesta ja syksyllä 2006 se laajennettiin käsittämään myös seudun työllisyysohjelman. Osaamis- ja työllisyysohjelman pilottihankkeeksi nostettiin toisen asteen koulu-

13 11 tuksen yhteistyön kehittäminen. Hankkeen hallinnoijaksi valittiin Pohjoisen Keski- Suomen koulutuskeskus ja hankkeelle haettiin rahoitusta Tavoite 1- ohjelmasta. Kansainvälisen hankeosaamisen seminaari pidettiin kehittämisyhtiöille ja projektihenkilöstölle joulukuussa Seminaarin loppukeskustelun pohjalta alettiin yhteistyössä alueen toimijoiden kanssa valmistella koulutushanketta kansainväliseen projektiosaamiseen Jyväskylän ammattikorkeakoulu, luonnonvarainstituutti: HAJAUTETUT BIOMASSA- POHJAISET ENERGIANTUOTANTORATKAISUT JA NIIDEN KÄYTTÖÖN SOVEL- TAMINEN, myönnetty euroa, yhteyshenkilö Mikko Yrjönen Hankekokonaisuuden tavoitteena oli: energiakasveja hyödyntävän biokaasuteknologian soveltava tutkimus ja testaaminen kenttäolosuhteissa, maatilojen aktivointi ja biokaasuun liittyvän tiedon siirto käytäntöön sekä kasvien biokaasukäytön toimintamallin kehittäminen. Osahankkeessa, johon Keski-Suomen Kehittämisrahastosta haetaan rahoitusta, tehdään biokaasuteknologiaa käytäntöön soveltavaa tutkimusta sekä käyttökokeita kenttäolosuhteissa JAMK:n bioenergiakeskuksen yhteistyömaatilalla. Tavoitteena oli biokaasuteknologian käytännön sovellusten kehittäminen ja testaus yksittäisen maatilan kokoluokassa. Biokaasun tuotannossa tarvittavaa teknologiaa on jo olemassa mutta ne soveltuvat pääasiassa mm. jätteiden ja lietteiden käsittelyyn, joten teknologiaa oli kehitettävä paremmin kasvimateriaalien hyödyntämiseen soveltuvaksi. Ammattikorkeakoulun ja yliopiston sekä yritysmaailman yhteistyön tarkoituksena on pyrkiä lisäämään hajautettujen biomassapohjaisten energiantuotantoratkaisujen käyttöönottoa. Ammattikorkeakoulun käytännön kehittämistyön ja yliopiston tutkimustyön kytkeminen toisiinsa tarjoaa uusia innovatiivisia mahdollisuuksia em. teknologioiden käyttöönotossa. Hankekokonaisuus on suunniteltu kolmivuotiseksi ja siksi vielä ei ole saatu tuloksia varsinaisista koeajoista. Keskeisimpiä tuloksia raportointijaksolla on kasvien biokaasukäyttöön liittyvän tiedon lisääntyminen maakunnassa. Pohjoisen Keski-Suomen kirjatilojen biokaasuntuotantopotentiaalia kartoitettiin. KULTTUURI- JA VETOVOIMAHANKKEET Keski-Suomen ympäristökeskus: KESKI-SUOMEN KULTTUURIYMPÄRISTÖOH- JELMA (KULTU), myönnetty euroa, yhteyshenkilö Jarkko Pietilä Hankkeen yleistavoitteena oli edistää Keski-Suomen kulttuuriympäristöjen säilymistä. Hankkeessa kerättiin systemaattisesti kulttuuriympäristöihin liittyvää tietoa, jaettiin tietoa osallisille ja päätöksenteon tueksi, edistettiin kulttuuriympäristöjen hoitoa ja vahvistettiin maakunnallista identiteettiä ja vetovoimaa kulttuuriympäristöarvoja korostamalla. Hankkeen konkreettisia tuotoksia ovat mm. Keski-Suomen ja neljän yksittäisen kunnan kulttuuriympäristöohjelmat, tuoreeseen tietoon perustuvat internet-sivut ja Keski- Suomen kulttuuriympäristökirja Viestejä maisemassa. Hankkeelle asetetut tavoitteet on saavutettu selkeästi resursseihin nähden tavoitteet on jopa ylitetty. Toteutustaho on esittänyt hankkeen ohjausryhmälle (Maku-ryhmälle) säännöllisesti työsuunnitelman ja tulevat työvaiheet. Hanke on tuottanut muhkean määrän tietoa ja käytäntöjä, joita hyödynnetään jatkossakin maakunnassa (mm. vuosittainen kulttuuriympäristöpalkinnon jakaminen). Tuloksiltaan hanke on ollut erittäin

14 12 onnistunut, ja siinä tuotettua perustietoa ja osaamista on helppo jalostaa jatkossa maakunnan kulttuuriympäristöjen hyväksi Ääneseudun kehitys Oy: HIRVASKANKAAN KEHITTÄMISHANKE, myönnetty euroa, palautunut 531,02 euroa, yhteyshenkilö Veli-Pekka Päivänen Hirvaskankaan alue valtatie 4:n ja kantatie 69:n liittymän ympärillä on valtakunnallisesti tunnettu liikenteen palvelukeskittymä. Alueelle on sen edullisen sijainnin ja luontaisen kysynnän myötä syntynyt merkittävää elinkeinotoimintaa. Konkreettiset suunnitelmat 4-tien tason nostamisesta Jyväskylä-Äänekoski välillä ovat nostaneet Hirvaskankaan alueelle kohdistuvaa asumiseen ja elinkeinotoimintaan tähtäävää kysyntää entisestään. Jyväskylä Äänekoski kaupunkitaajamien välille on kehittymässä yhtenäiseksi nauhaksi rakentuva elinkeinotoiminnan ja asumisen "nauhataajama" Jyväskylä - Palokka - Tikkakoski - Hirvaskangas - Äänekoski - Suolahti. Alueen kehittämiseen kytkeytyy lukuisia intressiryhmiä; Äänekosken kaupunki, Uuraisten kunta, Suolahden kaupunki, alueen asukkaat ja maanomistajat, alueella jo olevat yrittäjät, valtaisa määrä asiakkaita, Keski-Suomen Tiepiiri, Keski-Suomen liitto ja Keski-Suomen ympäristökeskus sekä Ääneseudun Kehitys Oy. Ääneseudun Kehitys Oy on laatimassa alueelle kehittämissuunnitelmaa, jonka tavoitteena on luoda Hirvaskankaan alueelle seudullisesti, maakunnallisesti ja valtakunnallisesti kilpailukykyinen elinkeinotoiminnan ja asumisen alue jonka toteutuksessa ympäristön ja elinkeinoelämän tarpeet on huomioitu. Hanke on toiminut hyvänä perustana Äänekosken kaupungin päättäessä hakeutua aluekeskusohjelmaan yhdessä Jyväskylän seudun kuntien kanssa. Pitkällä tähtäyksellä kehittämissuunnitelma antaa hyvän käsityksen alueen kehitystavoitteista ja mahdollistaa yritystoiminnan omien kehityshankkeiden liikkeelle saamista. Hankkeen yhteydessä tehtyä markkinointimateriaalin perustaa, Hirvaskangas 2020 visiota, hyödynnetään käynnistyvässä markkinointityössä Keski-Suomen liitto: LUOVAN TOIMIALAN SIEMENRAHOITUS, myönnetty euroa, palautunut 726,25 euroa, yhteyshenkilö Hannu Korhonen Keski-Suomessa käynnistynyttä Luovan toimialan kehittämistä vahvistetaan yrittäjyyteen suuntautuneiden toimijoiden kannustamisella. Luovan toimialan yritysten siemenrahoitus myönnettiin kertaluonteisesti 13 toimijalle tuote- ja palveluideoiden kehittämiseen, tuotantovälineiden ja tuotantotapojen kehittämiseen, pienimuotoisiin hankintoihin sekä matka-avustuksina kotimaisiin ja kansainvälisiin koulutus- ja verkottumistilaisuuksiin. Rahoituspäätöksissä etusija annettiin hankkeille, joiden tavoitteena oli toimialarajoja ylittävä ja uusia toimintatapoja luova yhteistyö. Vuoden 2005 hakukierroksella painopistealueena oli ensimmäistä kertaa kansainvälistymisen edistäminen. Rahoituksen hakijoina olivat luovan alan yritystoimintaa harjoittavat toimijat, esimerkiksi eri alojen taiteilijat, käsi- ja taideteollisuusyrittäjät, näyttely- ja tapahtumajärjestäjät, musiikki- ja AV-tuotannon parissa työskentelevät sekä mm. digitaalisen sisällön tuottajat.

15 13 Luovan toimialan siemenrahoitus on valtakunnallisestikin täysin uudenlainen rahoitusinstrumentti, joka asettuu perinteisen apurahoituksen ja yritysrahoituksen välimaastoon. Rahoituksen saajilta saadun suoran palautteen pohjalta voi todeta, että siemenrahoitus on erinomainen väline (luovan alan) yritystoiminnan kehittämiseen: avustukset ovat euromääräisesti kohtuullisen pieniä mutta niillä aikaansaadut tulokset ovat pitkävaikutteisia ja niiden kohdistuminen tiettyyn kehittämisalueeseen erittäin tarkkaa. Siemenrahoitus on kustannustehokas kehittämisväline. Siemenrahoitus on saanut positiivista huomiota myös kansallisesti. Se mainitaan Opetusministeriön Luovien alojen yritystoiminnan kehittäminen raportissa toimintamallina, jollainen tulisi luoda koko maahan (Luovien alojen yritystoiminnan kehittäminen verkostomainen toimintamalli selvitys, Opetusministeriön julkaisuja 2006:47, s. 47) Nuorten Keski-Suomi ry: ESISELVITYS NUORTEN YRITTÄJYYDEN JA AKTIIVI- SUUDEN KEHITTÄMISESTÄ, myönnetty euroa, yhteyshenkilö Pirjo Peräaho Esiselvityksen tavoitteena oli: 1) Etsiä ja valita neljä keskisuomalaista kuntaa esiselvityksen kohdekunniksi. Alustavasti kiinnostuksensa olivat ilmoittaneet Muuramen ohella Jämsänkoski, Keuruu ja Viitasaari, 2) Perustaa kullekin paikkakunnalle kehittämistiimi, jonka tehtävänä oli rakentaa paikallinen sisältö ja tavoitteet nuorten yrittäjyysprojektille yhdessä selvitystyön tekijöiden kanssa, 3) Järjestää kullakin paikkakunnalla laaja sitoutuspalaveri avainhenkilöille osallistujina henkilöitä, jotka ovat joko suoraan tai välillisesti tekemisissä nuorten yrittäjyyteen liittyvien päätösten ja asioiden kanssa, 4) Haastatella paikkakuntien avainhenkilöt nuorten toimintaa aktivoivaan malliin sitouttamiseksi, 5) Koota esiselvityksen johtopäätökset paikkakunnittain ja 6) Jakaa esiselvitysvaiheen aikana syntyneet tiedot ja luodaan edellytykset päätöksenteolle nuorten yrittäjyystalon paikallisen sovellutuksen käynnistämiseksi. Esiselvityksen tuloksena saataisiin tieto nuorten yrittäjyystalo-toimintamallin levittämismahdollisuuksista Keski-Suomessa ja suunnitelma nuorten yrittäjyyden edistämiseksi neljällä paikkakunnalla. Tuloksena saataisiin myös tietoa keskisuomalaisten paikkakuntien nuorten yrittäjyysosaamisesta sekä erilaisista yrittäjyyttä edistävistä toimenpiteistä. Hankkeessa tehtiin selvitykset toiminnan käynnistämiseksi ja toimintatavan toteuttamiseksi sekä Petäjävedellä että Suolahdessa. Petäjäveden uudessa nuorisotilassa otettiin heti alusta alkaen nuorilähtöinen ja yrittäjämäinen projektitoiminta yhdeksi toimintamuodoksi. Suolahdessa syntyi yhteinen vahva tahtotila oman yrittäjyystalotoimintamallin Suolahden voimavirran kehittämiseksi. Hankkeessa etsittiin verkostohankkeeseen sitoutuvat tahot ja luotiin yhteinen tahtotila ja toimintasuunnitelma nuorten yrittäjyystalojen verkostohankkeelle. Mukaan saatiin seuraavat tahot: Muuramen Innola, Suolahden Voimavirta, Uuraisten kunta ja sen verkostot, Jyvässeudun 4Hyhdistyksen TOK-hanke ja Nuorten Keski-Suomi ry:n oma NuK-Su-talo Sosiaali- ja terveysturvan keskusliitto: HYVINVOINTIANALYYSIN TOTEUTTAMINEN, myönnetty euroa, yhteyshenkilö Hannu Korhonen Keski-Suomi tavoittelee visionsa mukaisesti tiedolla, taidolla ja yrittäjyydellä tulevaisuuttaan rakentavaksi elämänlaadun maakunnaksi. Tiedon, taidon ja yrittäjyyden osalta on saatavissa tilastoaineistoihin perustuvaa seurantatietoa maakunnan menestymisestä visionsa suunnassa. Elämänlaatua on vaikeampi mitata käytössä olevin mittarein ja alan tilastoaineisto on rakennettu ennen muuta palvelutuotannon määrän kuvaamiseen.

16 14 Keski-Suomen liitto oli yhdessä maakunnan muiden toimijoiden kanssa suunnitellut jo pitkään hyvinvointianalyysin suorittamista. Sosiaali- ja terveysturvan keskusliitolla oli kokemusta po. analyysien suorittamisesta ja valmista vertailuaineistoa Keski-Suomen hyvinvoinnin tilan arvioimiseksi. Hankkeen tavoitteena oli tukea Keski-Suomen hyvinvointistrategian tavoitteistoa, tuoda uutta tietoa kunta- ja palvelurakenteen uudistamistyöhön sekä tiivistää maakunnallista hyvinvointialan yhteistyötä ja toimijaverkkoa. Keski-Suomen hyvinvointianalyysi (Hyvinvointi, palvelut ja elämänlaatu Keski- Suomessa -tutkimus) keräsi aiemmin tutkimatonta tietoa maakunnan asukkaiden kokemuksista ja mielikuvista hyvinvointipalveluista. Keski-Suomen liitto varmisti omalla rahoituksellaan koko maakunnan näkemysten tulemisen mukaan selvitystyön kohteeksi. Tutkimuksessa kerättiin yli vastausta, joka varmisti tutkimusten tulkinnalle edustavan lähtökohdan. Sosiaali- ja terveysturvan keskusliiton toteuttamana ja maakunnan hyvinvointilana toimijoiden yhteistyönä ja yhteisesti rahoittamana tutkimus onnistui erinomaisesti. Tutkimus toimii keskustelun avaajana hyvinvointipolitiikan arvoperustasta ja kehittämistarpeista maakunnassa, ja sen tietoja voidaan hyödyntää maakuntaohjelman toteuttamisessa. Myös Keski-Suomen liitto voi omalta osaltaan olla vaikuttamassa tutkimuksessa esiin nousseiden asiantilojen, esimerkiksi asukkaiden puutteellisten vaikuttamismahdollisuuksien, korjaantumisessa Keski-Suomen tanssin aluekeskus: TANSSIN ALUEKESKUSTOIMINNAN KÄYN- NISTYMINEN, myönnetty euroa, palautunut 3.089,60 euroa, yhteyshenkilö Hannu Korhonen Sisä-Suomen tanssin aluekeskuksen (Keski-Suomi ja Pirkanmaa) toiminta on tähän saakka painottunut Pirkanmaalle. Hankkeen tavoitteena oli laajentaa toimintaa Keski- Suomeen. Aluekeskuksen koordinaattorin palvelut ulottuvat jatkossa myös Keski- Suomeen. Tanssin aluekeskukselle asetettiin kolme tavoitetta: Sisä-Suomen tanssin aluekeskuksen toiminnan laajentaminen Keski-Suomeen, toimijoiden yhteistyön vahvistaminen ja tiivistäminen sekä maakunnallista rahoitusta vastaavan vastinrahoituksen saamisen OPM:stä toimintaa tukemaan. Aluekeskustoiminnasta vastasi Jyväskylän taidetanssiyhdistys. Toiminta ulottui koko maakuntaan. Tavoitteet täyttyivät vähintäänkin odotetusti. Tuotantoja valmistui kahdeksan kantaesitystä ja kaksi festivaalia. Toimintaan saatiin mukaan uusia rahoittajia, ja toiminta jatkuu siten myös vuonna 2007 tuottajan asetuttua organisoimaan aluekeskustyötä. Useiden henkilöiden vapaaehtoistyö oli merkittävänä lisänä aluekeskustyön käynnistymisessä Jyväskylän yliopisto: EU:N KULTTUURI 2000 OHJELMA, myönnetty euroa, yhteyshenkilö Hannu Korhonen 3D-BRIDGE Transferring of Cultural Heritage with New Technology hankkeen lähtökohtana oli tuottaa menetelmiä kulttuuriperinnön vaalimiseksi uuden tietotekniikan keinoin. Kansainvälisessä toimijakonsortiossa Keski-Suomesta oli mukana Jyväskylän yliopisto ja erityisesti yliopiston museo. Kehittämisrahaston varoin osallistuttiin Euroopan unionin Kulttuuri 2000 ohjelman mukaisen hankkeen kuntarahoitusosuuteen. Hankkeessa kehitettiin open source ajatteluun perustuva ohjelmistosovellus ja testattiin sen soveltuvuutta useissa eurooppalaisissa kulttuuriperintökohteissa. Keski- Suomesta mallinnuksen kohteena oli Jyväskylän yliopiston Seminaarinmäki. Hankkeen

17 15 tulokset, eri seminaarien ohjelmat, tiivistelmät ja videotallenteet ovat nähtävissä hankkeen kotisivuilla Hanke onnistui hyvin ja tulokset saavutettiin, se toteutettiin sisällöllisesti asiantuntevasti ja hankkeen tuottama raportointi on esimerkillistä Keuruun Kisailijat ry: SM-HIIHDOT KEURUULLA 2007, myönnetty euroa, yhteyshenkilö Hannu Korhonen Keuruun Kisailijat on saanut Suomen Hiihtoliitolta vuoden 2007 SM-hiihtojen järjestelyoikeudet. Hiihdot ovat ns. TV-kisat ja Sapporon MM-hiihtojen katsastukset. Tavoitteena oli, että kisoihin osallistuu 500 Suomen parasta hiihtäjää, huoltajaa ja valmentajaa ja katselijaa. Kisoille ja hankkeelle asetetut tulokset saavutettiin täydellisesti. Erityistä oli se, että lumenpuutteesta (ja kisaviikon puoliväliin jatkuneista vesisateista) johtunut jännitys kisojen järjestämiseksi sai valtakunnallista huomiota, mm. Suomen Kuvalehden viikon kuva, Helsingin Sanomien pilakuva ja Iltalehden arvio kisojen kuulumisesta viikon kolmen merkittävimmän urheilu-uutisen joukkoon. Tasokkaan maastoliikuntakeskuksen aikaansaamiseksi tehtiin kahden vuoden aikana tuhansia talkootunteja. Maastoliikuntakeskus ja siihen liittyvien rakennuksien sekä liikuntareittien kehittäminen ovat osa Hotelli Keurusselän alueen matkailun kehittämishanketta. Keski-Suomen liitto ja maakunnan tunnus ovat olleet esillä kaikessa kisamateriaalissa: info- ja mainostauluissa, netissä ja tukijoita koskevassa informaatiossa. Tulostavoite saavutettiin. Tapahtuma lisäsi Keuruun tunnettavuutta Teatterikone ry: ILONEN TALO, myönnetty euroa, yhteyshenkilö Hannu Korhonen Teatterikone on Joutsan seudulla toimiva ja nuorista teatterin ammattilaisista koostuva teatteri. Hankkeella valmistettiin Ilonen Talo produktio, joka on Kreetta Onkelin koskettava ja rankka kertomus. Teatterikoneen tavoitteena oli vierailla näytelmällään useilla kouluilla, kylätaloilla ja teattereissa eri puolilla Keski-Suomea 25 esityksellä. Ilonen talo -näytelmää esitettiin 29 kertaa ympäri maakuntaa. Esitykset keräsivät 3000 hengen yleisön. Hanke saavutti erittäin hyvin sille asetetut tavoitteet. Teatteria saatiin vietyä pienille paikkakunnille, pienimpinä varmaankin Venekosken kylä Hankasalmella ja Vuonteen kylä Laukaassa. Lisäksi vierailtiin kirkonkylillä ja pienemmissä kaupungeissa. Esitys loi pohjaa Teatterikoneen tuleville esityksille. Jatkossa tavoitteena on kehittää kiertuetoimintaa Jyväskylän kaupunki: KULTTUURISTA TERVEYTTÄ JA HYVINVOINTIA ESISELVITYS, myönnetty euroa, palautunut euroa. yhteyshenkilö Hannu Korhonen Esiselvityshankkeen tavoitteena oli tuottaa koottu selvitys kulttuurin ja sosiaali- ja terveydenhuollon rajapinnoista sekä yhteistyömahdollisuuksista hyvinvointipalveluissa.

18 16 Samoin tarkoitus oli selvittää kulttuuripalveluiden liittämisen mahdollisuudet osana hyvinvoinnin palveluita sekä hankkeeseen liittyviä jatkorahoitusmahdollisuuksia kansallisesti. Hanke tuotti raportin, jossa em. kysymyksiin on haettu vastauksia. Hanke toteutui laajassa toimijoiden yhteisvalmistelussa suunnitellusti. Ilmeni, että toiminta-alueen tavoitteet voidaan saavuttaa parhaiten kolmen erillishankkeen ja kolmen rahoituslahteen avulla. Hankkeet ovat 1) Työhyvinvointia kulttuurista hoiva- ja hoitoaloille, 2) Ammatillisen koulutuksen ja erityisosaamisen kehittäminen sekä 3) Hyvän elämän talot; hyvinvointia kulttuurista hoiva- ja hoitolaitoksiin Kuokkalan kulttuuriklubi ry: KILLERIROCK-TAPAHTUMA , myönnetty euroa, yhteyshenkilö Hannu Korhonen Hankkeen tavoitteena oli järjestää KilleriRock festivaali kesäkuuta Kyseessä oli uusi tapahtuma, johon on varattu Suomen ykkösesiintyjiä, mm. KWAN, Anssi Kela, Technicolour, PMMP, Jani Wickholm, Tiktak ja Miljoonasade. Tapahtumaan odotettiin kävijää kahden päivän aikana. Tavoitteena on saada aikaan tapahtumasta jokavuotinen ja Keski-Suomen suurin nuorisolle suunnattu tapahtuma. Pääsylipputulot ovat osallistuja-arvion perusteella valmistelijan laskelmien mukaan jopa euroa. Kaikkiaan 5 % tapahtuman pääsylipputuloista oli tarkoitus ohjata Kuokkalan Kulttuurirahastoon, josta niitä jaetaan lasten musiikki- ja taideharrastusten tukemiseen sekä stipendeinä. Killerirock toteutettiin Keski-Suomen Hevosurheilukeskus Killerillä l Esiintyviä bändejä oli 30, joista pääesiintyjäksi nousi euroviisuvoittaja Lordi. Huolimatta Lordin kuuluisuudesta, bändi ei vetänyt odotettua määrää yleisöä. Kävijämäärä oli noin henkilöä. Näin tapahtuman taloudellinen tuotto jäi kokonaisuudessaan miinukselle. Yleisö, esiintyjät ja viranomaiset olivat varsin tyytyväisiä järjestelyihin Jyväskylän ammattiopisto, INNOROAD-TIEHANKE, myönnetty euroa, palautunut 931,06 euroa, yhteyshenkilö Pirjo Peräaho Tieliikenteen teknologiakeskuksen valmisteluhankkeen tavoitteena oli mallintaa Lievestuoreella toimivan moottoriurheilukeskuksen rakenne laajennuksen jälkeen, tarkentaa liiketoimintasuunnitelmaa ja laatia tarvittava markkinointimateriaali yritysten ja sijoittajien kiinnostuksen herättämiseksi. Lievestuoreen moottoriurheilukeskuksen potentiaalisesta käytöstä on aiemmin laadittu tarvekartoitus, jonka tulosten perusteella liiketoimintasuunnitelmaa on ollut laatimassa Rakennus-Otava Oy, Laukaan kunta, ELC Finland Oy ja Innoroad-hankkeen osapuolet. Projektissa laadittiin visuaalinen mallinnus raskaan kaluston testaus- ja ajoharjoittelukeskukseksi. Mallinnuksen pohjalta on tuotettu erilaista markkinointimateriaalia: esite, kokousesite ja messustandi. Kartoitetun asiakaspotentiaalin mukaan keskuksen käyttövuorokausia voisi olla reilut 200 vuodessa. Alueen liiketoimintasuunnitelmaa on hankkeen aikana täsmennetty. Valmisteluvaihe toteutettiin hyvin. Tehty työ osoittaa puitteet raskaan kaluston testausja ajoharjoittelukeskukselle. Jatkossa korostuu entisestään taloudellisten realiteettien

19 17 ja erilaisten asiakassegmenttien tarpeiden yhteensovittaminen toimivaksi ja kannattavaksi kokonaisuudeksi Konneveden kunta: KESKI-SUOMEN MAAKUNTAVIESTI 2006, myönnetty euroa, yhteyshenkilö Mikko Yrjönen Konneveden kunta järjesti yhteistyössä Konneveden Urheilijoiden kanssa järjestyksessään 59. Keski-Suomen maakuntaviestin tammikuussa Keski-Suomen maakuntaviesti järjestettiin Konneveden Lapunmäen koulu ja liikuntakeskuksessa. Viestin käytännön järjestelyt hoidettiin yhteistyössä Konneveden kunnan ja Konneveden Urheilijoiden kesken. Maakuntaviestitapahtumaan osallistui noin 1300 henkilöä mm. runsaasti tiedotusvälineiden edustajia, joka mahdollisti tapahtuman hyvän näkyvyyden koko maakunnan alueella. Uutuutena käytössä oli mm. nettikahvila, jossa yleisö pystyi seuraamaan kilpailun kulkua reaaliajassa. Keskeisten toimijoiden antaman palautteen mukaan kilpailun järjestelyt hoidettiin kauttaaltaan erinomaisesti Mediatuotanto Amigos: ALVAR AALTO INTOHIMO RAKENTAMISEEN DOKUMENTTI, myönnetty euroa, yhteyshenkilö Hannu Korhonen Mediatuotanto Amigos Oy toteutti Keski-Suomen kehittämisrahaston osarahoituksella Alvar Aallosta kertovan kansainvälisen dokumenttielokuvan haastatteluosuudet. Haastatteluaineistoa kertyi korkealuokkaisella kuvanlaadulla kaikkiaan noin 15 tuntia. Tavoitteena oli saada uutta tietoa Alvar Aallosta, laajentaa yhtiön tuotepalettia ja vahvistaa osaamista sekä kehittää dokumenttikerronnan keinoja. Dokumenttiprojekti etenee suoritettujen haastattelujen jälkeen varsinaiseen käsikirjoitukseen ja mahdolliseen tuotantoon päätuotantoyhtiö Matila Röhr Productions Oy:n hallinnoimana. Hanke toteutui haastattelujen ja niiden taltioinnin osalta suunnitellusti. Uusista dramaturgisista kokeiluista osa osoittautui käyttökelpoisiksi, mutta osa toimi vain suunnitelmissa, ei käytännössä Saarijärven museo: KAUKANA KAVALA MAAILMA NÄYTTELY, myönnetty euroa, yhteyshenkilö Hannu Korhonen Saarijärven museon tavoitteena oli järjestää kesän ja syksyn 2006 aikana suuri nykytaiteen näyttely Kaukana Kavala Maailma. Näyttely vie katsojan eri taidemuotojen keinoin aina Dachaun keskitysleiriltä tänä päivänä tunnettuun Guantanamoon. Näyttely on ajankohtainen turvan ja turvallisuuden tuntemuksia käsittelevä kokonaisuus. Näyttelyn teemaa tuetaan luennoin ja työpajoin. Näyttelyhankkeen kautta Keski-Suomessa pystyttiin esittelemään erittäin korkeatasoisesti mitä ajankohtaisinta kansainvälistä nykytaidetta. Kokonaisuus käsitteli erittäin monipuolisesti ja ilman ylilyöntejä valittua teemaa. Näyttely toteutettiin monien eri toimijoiden yhteistyönä useassa eri paikassa - yhdessä teemaan liittyvien oheisnäyttelyiden kanssa luotiin varsin näkyvä ja laaja nykytaidekesä Keski-Suomeen. Näyttelytyön aikana syntyi tiivis 16 taiteilijan, kahden kuraattorin ja lukuisten keskisuomalaisten toimijoiden verkko, joka varmasti tuottaa myös uusia yhteisnäyttelyitä.

20 18 Näyttelyhankkeen sekä siihen liittyvien oheistapahtumien kautta saatiin luotua varsin moniportainen ja eri toimintaympäristöjä edustavien toimijoiden verkko - mukana oli tahoja kärki museoista taideharrastajajärjestöihin, sekä valtakunnan tapahtumajärjestäjistä paikallisiin muutaman hengen toimintaryhmiin Tämän eri toimijoiden työ osoitti hyvin mitä mahdollisuuksia maakunnassamme on toteuttaa laajempia nykyiset alueelliset ja toimijasektoritkin ylittäviä yhteishankkeita. Hankkeen kautta saatiin runsaammin huomioita myös ns. pienimmille toimijoille - esimerkiksi Juholan kävijämäärä nousi aikaisemmasta. Näyttää, että tämän toimijajoukon sisällä on jo syntynyt uusia yhteistyöhankkeita tuleville vuosille Luhangan kotiseutuyhdistys: PELTOLAN MÄKITUPALAISMUSEON KORJAUSLEI- RI, myönnetty euroa, yhteyshenkilö Pirjo Peräaho Teknillisen korkeakoulun arkkitehtiopiskelijat olivat järjestämässä yhdessä Luhangan kotiseutuyhdistyksen kanssa perinteisten rakenteiden tutkimus- ja korjausleirin Luhangan Tammijärvellä sijaitsevassa Peltolan mäkitupalaismuseossa. Leiri olisi toukokuussa Leirin tarkoituksena oli rakennuksen kunnostamisen ohella perinteisen puunrakennustaidon tallentaminen ja siirtäminen seuraaville sukupolville tutkimuksen ja käytännön tekemisen kautta. Korjausleirillä uusittaisiin heinäladon pärekatto ja ison tuvan porstuan permannon rakenteita sekä kunnostettaisiin ison tuvan ikkunoita. Hankkeelle asetetut tavoitteet toteutuivat täysin. Työn jälki oli erinomainen ja hanke sai tiedotusvälineissä runsaasti huomiota (TV, Itä-Häme, Keskisuomalainen) Jyväskylän elävän musiikin yhdistys Jelmu ry: LUTAKKO LIEKEISSÄ FESTIVAALI, myönnetty euroa, yhteyshenkilö Hannu Korhonen Jyväskylän elävän musiikin yhdistys Jelmu ry:n tavoitteena oli järjestää Lutakko liekeissä -rockfestivaalin Festivaalin tarkoituksena oli nostaa Jyväskylä Suomen festivaalikartalle ja lisätä elävän musiikin harrastuneisuutta Keski-Suomessa ja maakunnassa. Lutakko Liekeissä -festivaali saavutti sille asetetut toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet. Seuraava Lutakko Liekeissä -festivaali järjestetään lauantaina Lutakko Liekeissä festivaalista muodostunee jatkossa pitkäikäinen lisä Jyväskylän kulttuurielämään. Puolet festivaalin esiintyjistä oli paikallisia. Lutakko liekeissä festivaali tarjosi myös paikallisille musiikin harrastajille mahdollisuuden kokea elävää musiikkia uudessa ympäristössä. Festivaali sai paikallisen huomion lisäksi valtakunnallista mediajulkisuutta ja teki siten Jyväskylää tunnetuksi Suomen kulttuurielämässä Teatterikone ry: KIERTUEVALOKUVAKALUSTO, myönnetty euroa, yhteyshenkilö Hannu Korhonen Teatterikone ry hankki Kehittämisrahaston osa-rahoituksella kiertuevalokaluston. Kalusto on tarpeeseen nähden oikein mitoitettu ja tarvittaessa myöhemmin laajennettavissa. Hankinnalla saavutettiin tavoitteet hyvin. Pääkäyttäjänä kalustolla on Teatterikone itse, mutta kalusto on myös vuokrattavissa muille tarvitsijoille.

21 19 OSAAMISEN VAHVISTAMINEN Jyväskylän kesäyliopisto: VERKKOSIVUJEN KÄYTETTÄVYYS IKÄÄNTYVÄN NÄ- KÖKULMASTA ESISELVITYS, myönnetty euroa, yhteyshenkilö Mikko Yrjönen Hankkeen kuvaus, tavoite: Esiselvityksen tavoitteena oli mm. kehittää "ikääntyvien yliopiston hyväksymä" -laatustandardi, jonka avulla voitaisiin osoittaa verkkosivustojen ylläpitäjien huomioivan myös ikääntyvät käyttäjät. Esiselvityksessä paneuduttaisiin mm. verkkosivuja käyttävien ikääntyvien ongelmiin, joita he kohtaavat mm. heikentyneen näkökyvyn ja motoriikan vuoksi. Esiselvityksen kuluessa valmistui sähköinen arviointityökalu, verkkosivujen arviointikriteerit, Ikääntyvien yliopiston hyväksymä laatustandardi ja arvioinnin toimintamalli. Esiselvityksen kaikissa vaiheissa ratkaisevan työpanoksen antoivat senioritutorit mittavana vapaaehtoistyönä Leivonmäen kunta: LEIVONMÄEN LUONTOKESKUKSEN SIDOSRYHMÄTYÖ, myönnetty euroa, yhteyshenkilö Pirjo Peräaho Hankkeen tarkoituksena oli turvata Leivonmäen luontokeskuksen investoinnin käynnistämiseksi ja kehittämishankkeiden jatkamiseksi tarvittava yhteistyö eri sidosryhmien kanssa. Hankkeen avulla Leivonmäen luontokeskusta on viety aktiivisesti useiden eri kehittämishankkeiden yhteistyökumppaniksi esim. Jyväskylän yliopisto ja Piispalan nuorisokeskus. Luontokeskuksessa on järjestetty vuoden 2006 aikana erilaisia tapahtumia. Myös neuvottelukunta on jatkanut työtään. Kesällä 2006 kävijöitä oli Leivonmäellä noin henkilöä. Kansallispuiston opastuskeskuksen rakentaminen edellyttäisi noin kävijää vuodessa. Jatkossa haasteena onkin kansallispuiston tunnettuuden parantaminen sekä vetovoimaisten tapahtumien ja palvelujen järjestäminen kävijämäärän nostamiseksi. Tällä tavoin opastuskeskuksen rakentaminen tulisi taloudellisesti mahdolliseksi Wiitaunioni: WIITAUNIONIN KUNTAPARIN KOULUTUSKUSTANNUKSET, myönnetty euroa, palautunut 1.358,14 euroa, yhteyshenkilö Hannu Korhonen Viitasaaren kaupungin ja Pihtiputaan kunnan yhteinen kuntapari hanke edustaa pitkälle menevää ja innovatiivista kuntien yhteistyötä. Virkamies- ja myös luottamushenkilöhallinnon yhdistämisellä on etsitty virtaviivaista palvelutuotannon paikallista mallia. Sovelluksella on saatu aikaan selkeitä kustannussäästöjä. Keski-Suomen liiton osallisuus hankkeessa liittyy kuntarajat ylittävän yhteistyön selvittelyyn ja erityisesti prosessin henkilövalmennuksiin. Kuntapariyhteistyö ei onnistu ilman yhdensuuntaisesti toimivaa henkilöstöä kummassakin kunnassa ja kaikilla virkamiestasoilla. Prosessin voi arvioida toteutuneen tähän saakka hyvin, vaikkakin kokonaisuus muotoutuu edelleen. Kuntaparityöstä on saatu hyviä kokemuksia käynnistyvää kunta- ja palvelurakennehanketta varten.

Maaseutuohjelman kansainvälisen yhteistyön raamit ohjelmakaudella

Maaseutuohjelman kansainvälisen yhteistyön raamit ohjelmakaudella Maaseutuohjelman kansainvälisen yhteistyön raamit ohjelmakaudella 2014-2020 Leena Anttila Maa- ja metsätalousministeriö Pohjois-Suomen kv-hankepäivä Oulu 7.2.2017 Sivu 1 6.2.2017 Mikä on kansainvälinen

Lisätiedot

Keski Suomen liitto avaa kohdennetun hankehaun Keski Suomen sosiaali ja terveydenhuollon tulevan palvelurakenteen suunnittelemiseksi.

Keski Suomen liitto avaa kohdennetun hankehaun Keski Suomen sosiaali ja terveydenhuollon tulevan palvelurakenteen suunnittelemiseksi. 19.1.2010 HANKEHAKU Keski Suomen liitto avaa kohdennetun hankehaun Keski Suomen sosiaali ja terveydenhuollon tulevan palvelurakenteen suunnittelemiseksi. Rahoitushakemukset on jätettävä viimeistään 5.2.2010

Lisätiedot

Keski-Suomen koulutuksen ja osaamisen kehittämisen verkoston toimintasuunnitelma vuodelle 2017 Verkoston nimi: Osaava Metso

Keski-Suomen koulutuksen ja osaamisen kehittämisen verkoston toimintasuunnitelma vuodelle 2017 Verkoston nimi: Osaava Metso Keski-Suomen koulutuksen ja osaamisen kehittämisen verkoston toimintasuunnitelma vuodelle 2017 Verkoston nimi: Osaava Metso Verkosto: Hankasalmi Joutsa Jyväskylä Jämsä Kannonkoski Karstula Keuruu Kinnula

Lisätiedot

JUURET LAAJALLA METROPOLIALUEELLA...YHDESSÄ TEEMME TULEVAISUUDELLE SIIVET. Siivet ja juuret LAAJAN METROPOLIALUEEN TULEVAISUUSTARKASTELU

JUURET LAAJALLA METROPOLIALUEELLA...YHDESSÄ TEEMME TULEVAISUUDELLE SIIVET. Siivet ja juuret LAAJAN METROPOLIALUEEN TULEVAISUUSTARKASTELU JUURET LAAJALLA METROPOLIALUEELLA....YHDESSÄ TEEMME TULEVAISUUDELLE SIIVET. Siivet ja juuret LAAJAN METROPOLIALUEEN TULEVAISUUSTARKASTELU TEKSTI: Lauri Kuukasjärvi, Ilona Mansikka, Maija Toukola, Tarja

Lisätiedot

Osavuosikatsaus 1/2016. Maakuntajohtajan katsaus 1 (6) MHS 4/2016 asia nro 63. Tuleva aluehallintouudistus

Osavuosikatsaus 1/2016. Maakuntajohtajan katsaus 1 (6) MHS 4/2016 asia nro 63. Tuleva aluehallintouudistus 1 (6) Osavuosikatsaus 1/2016 MHS 4/2016 asia nro 63 Maakuntajohtajan katsaus Tuleva aluehallintouudistus Pääministeri Sipilän hallitus on päättänyt toteuttaa vuoden 2019 alusta alkaen laajan SOTE- ja aluehallinnon

Lisätiedot

Toimintalinja 2: Uusimman tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen (EAKR)

Toimintalinja 2: Uusimman tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen (EAKR) Toimintalinja 2: Uusimman tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen (EAKR) Yleistä Osaamiskeskittymien ja kaupunkien merkitys korostuu Harvaan asutun alueen kilpailukyvyn kehittämisessä hyödynnetään

Lisätiedot

KOHTI UUTTA KUMPPANUUTTA KIIHTELYSVAARAN PITÄJÄSSÄ

KOHTI UUTTA KUMPPANUUTTA KIIHTELYSVAARAN PITÄJÄSSÄ KOHTI UUTTA KUMPPANUUTTA KIIHTELYSVAARAN PITÄJÄSSÄ PED-kumppanuusverkoston aloitusseminaari Kuntaliitto 10.3.2016 Projektisuunnittelija Marja Tiittanen Osuuskunta Viesimo Joensuun kaupungin kasvu kuntaliitosten

Lisätiedot

TUUSULAN SOSIAALI- JA TERVEYSLAUTAKUNTA Yhdistyksen vuosiavustushakemus 2017 ja avustussääntö. Sosiaali- ja terveysalan järjestöt ja yhdistykset

TUUSULAN SOSIAALI- JA TERVEYSLAUTAKUNTA Yhdistyksen vuosiavustushakemus 2017 ja avustussääntö. Sosiaali- ja terveysalan järjestöt ja yhdistykset TUUSULAN SOSIAALI- JA TERVEYSLAUTAKUNTA Yhdistyksen vuosiavustushakemus 2017 ja avustussääntö Sosiaali- ja terveysalan järjestöt ja yhdistykset Tuusulan sosiaali- ja terveyslautakunta PL 60 04301 Tuusula

Lisätiedot

Pohjois-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus. Yleisesittely

Pohjois-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus. Yleisesittely Pohjois-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Yleisesittely Pohjois-Savon ELY-keskus, viestintä 20.4.2010 1 Tausta Aloitti toimintansa 1.1.2010 osana valtion aluehallinnon uudistusta Tehtävät

Lisätiedot

Kansainvälinen yhteistyö Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa. Leena Anttila Maa- ja metsätalousministeriö

Kansainvälinen yhteistyö Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa. Leena Anttila Maa- ja metsätalousministeriö Kansainvälinen yhteistyö Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa Leena Anttila Maa- ja metsätalousministeriö Sivu 1 17.11.2015 Kansainvälinen Leader-yhteistyö ohjelmakaudella 2007-2013 Missä onnistuttiin?

Lisätiedot

Suomen ja ruotsin kielen joustava oppiminen ja ohjaus tulevaisuuden työelämän tarpeisiin

Suomen ja ruotsin kielen joustava oppiminen ja ohjaus tulevaisuuden työelämän tarpeisiin OKM/209/523/2016 AIESOPIMUS YHTEISTYÖSTÄ OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN RAHOITTAMASSA HANKKEESSA Suomen ja ruotsin kielen joustava oppiminen ja ohjaus tulevaisuuden työelämän tarpeisiin 1 OSAPUOLET Tämä

Lisätiedot

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa Tekesin ohjelma 2012 2015 Rahoitusta muutoksentekijöille Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa -ohjelmalle on asetettu kolme päätavoitetta,

Lisätiedot

Uusi rahoituslaki ja soveltaminen. Hallitusneuvos Tuula Manelius AKY/Aluestrategiaryhmä

Uusi rahoituslaki ja soveltaminen. Hallitusneuvos Tuula Manelius AKY/Aluestrategiaryhmä Uusi rahoituslaki ja soveltaminen Hallitusneuvos Tuula Manelius AKY/Aluestrategiaryhmä Rahoituslaki ja rahoitusasetus Laki eräiden työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonalan ohjelmien ja hankkeiden rahoittamisesta

Lisätiedot

Maaseudun biokaasu- ja biodieseltuotannon tuet

Maaseudun biokaasu- ja biodieseltuotannon tuet Maaseudun biokaasu- ja biodieseltuotannon tuet BIOKAASU JA BIODIESEL Uusia mahdollisuuksia maatalouteen - seminaari 15.11.2007 Juha S. Niemelä Keski-Suomen TE-keskus Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma

Lisätiedot

WWW-osoite Virallinen sähköpostiosoite Emoyhtiön konsernin nimi Yksikön nimi. Diaari /0/2014

WWW-osoite Virallinen sähköpostiosoite Emoyhtiön konsernin nimi Yksikön nimi. Diaari /0/2014 Hakemuksen tiedot Onko kyseessä Tutkimusorganisaatio Rahoitus yliopistoille, ammattikorkeakouluille ja muille tutkimusorganisaatioille Strategiseen tutkimusavaukseen Organisaation tiedot Perustiedot Y-tunnus

Lisätiedot

Kehittämishankkeet. Kukka Kukkonen, asiantuntija Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Maaseudun kehittämisen rahoitusinfo Kymmenen virran sali

Kehittämishankkeet. Kukka Kukkonen, asiantuntija Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Maaseudun kehittämisen rahoitusinfo Kymmenen virran sali Kehittämishankkeet Kukka Kukkonen, asiantuntija Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Maaseudun kehittämisen rahoitusinfo 5.5.2015 Kymmenen virran sali Sivu 1 6.5.2015 Hakujen alkaminen ja valintajaksot ELY-keskus

Lisätiedot

LÄNSI-SUOMEN EAKR-OHJELMA

LÄNSI-SUOMEN EAKR-OHJELMA LÄNSI-SUOMEN EAKR-OHJELMA Vipuvoimaa EU:lta Keski-Suomeen 2007-2013 Koulutustilaisuudet 23.11. ja 4.12.2007 www.keskisuomi.fi/eulehti Pirjo Peräaho Hilkka Laine Keski-Suomen liitto LÄNSI-SUOMEN EAKR-OHJELMA

Lisätiedot

Ajankohtaista maaseutuohjelmasta. Kukka Kukkonen, asiantuntija Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Maaseudun kehittämisen rahoitusinfo 25.2.

Ajankohtaista maaseutuohjelmasta. Kukka Kukkonen, asiantuntija Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Maaseudun kehittämisen rahoitusinfo 25.2. Ajankohtaista maaseutuohjelmasta Kukka Kukkonen, asiantuntija Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Maaseudun kehittämisen rahoitusinfo 25.2.2015, Pohto Sivu 1 26.2.2015 Ajankohtaista Ohjelmien ja säädösten tilanne

Lisätiedot

AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti

Lisätiedot

Koulutus- ja tiedonvälityshankkeet

Koulutus- ja tiedonvälityshankkeet Koulutus- ja tiedonvälityshankkeet Frami to 9.4.2015 (tietoja päivitetty asetusmuutoksen johdosta 1.5.2015) Kehittämishankkeet - tuensaaja Kehittämishankkeet tuen saaja - julkisoikeudelliset yhteisöt -

Lisätiedot

Opetusministeriö asettaa tarvittaessa työryhmän ohjelman valmistelua ja seurantaa varten.

Opetusministeriö asettaa tarvittaessa työryhmän ohjelman valmistelua ja seurantaa varten. Annettu Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 2006 Valtioneuvoston asetus nuorisotyöstä ja -politiikasta Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti, joka on tehty opetusministeriön esittelystä, säädetään 27 päivänä

Lisätiedot

Luovaa osaamista. Valtteri Karhu

Luovaa osaamista. Valtteri Karhu Luovaa osaamista Valtteri Karhu OKM:n valtakunnalliset toimenpidekokonaisuudet rakennerahasto-ohjelmassa Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus 1. Osuvaa osaamista 2. Kotona Suomessa (OKM ja TEM) 3. Osallistamalla

Lisätiedot

Työllisyyspoliittinen avustus Lapin TE-toimisto

Työllisyyspoliittinen avustus Lapin TE-toimisto Työllisyyspoliittinen avustus 1 Työllisyyspoliittisen avustuksen tarkoitus Työttömien työnhakijoiden työllistymisen edistäminen * parannetaan yleisiä työmarkkinavalmiuksia ja ammatillista osaamista Erityisesti

Lisätiedot

Keski-Suomen kasvuohjelma

Keski-Suomen kasvuohjelma Keski-Suomen kasvuohjelma Keski-Suomen maakuntaohjelma 2011-2014 Hannu Korhonen Keski-Suomen liitto Lähtökohdat Tavoitteena selkeä ja helppokäyttöinen ohjelma toteuttajille konkreettinen! Taustalla maakuntasuunnitelman

Lisätiedot

Maakunnallinen kulttuuriyhteistyö Maria Helo

Maakunnallinen kulttuuriyhteistyö Maria Helo Maakunnallinen kulttuuriyhteistyö Maria Helo Lähtökohdat Toimijat etäällä toisistaan, maakunnallisen toiminnan lisääminen - ) eri toimijoiden kohtaamisia ja voimavarojen tehokkaampaa yhdistämistä Tahto

Lisätiedot

Maakunnan kehitysnäkymät ja järjestöjen rooli maakunnan kehittämisessä

Maakunnan kehitysnäkymät ja järjestöjen rooli maakunnan kehittämisessä Maakunnan kehitysnäkymät ja järjestöjen rooli maakunnan kehittämisessä Hannu Korhonen Keski-Suomen liitto Liittojen päätehtävät Alueiden käyttö - Maakuntasuunnitelma ja kaava - Yhdyskuntarakenne, liikenne,

Lisätiedot

Vesihuoltolaitosten kehittämisrahasto

Vesihuoltolaitosten kehittämisrahasto Vesi ja yhdyskuntien kehitys-seminaari, 17.2.2012, Tampere Vesihuoltolaitosten kehittämisrahasto TkT Riina Liikanen 17.2.2012 1 Esiintyjän nimi Vesihuoltolaitosten kehittämisrahasto Perustettu v. 2003

Lisätiedot

Arktisissa olosuhteissa tapahtuvan erikoisterästen hitsauksen tuottavuuden ja laadun kehittäminen

Arktisissa olosuhteissa tapahtuvan erikoisterästen hitsauksen tuottavuuden ja laadun kehittäminen EAKR VALINTAESITYS Hankkeen perustiedot Kysymys Vastaus Hankkeen diaarinumero 4314/31/14 Hakemuksen saapumispvm 31.10.2014 Hakijan virallinen nimi Lapin ammattikorkeakoulu Oy Hankkeen julkinen nimi Alkamispäivämäärä

Lisätiedot

Projektien rahoitus.

Projektien rahoitus. Projektien rahoitus Mika.Lautanala@tekes.fi Miten mukaan?? Aiheita Rakennuksen elinkaarenaikainen tiedonhallinta Organisaatioiden välinen tiedonhallinta -IFC Kansainvälisyys Yhteys ohjelmapäällikköön Arto

Lisätiedot

Hämeen ELY-keskuksen rahoituskatsaus 2015

Hämeen ELY-keskuksen rahoituskatsaus 2015 NÄKYMIÄ MAALISKUU 2016 HÄMEEN ELY-KESKUS Hämeen ELY-keskuksen rahoituskatsaus 2015 ELY-keskuksen rahoitus Hämeen maakuntiin 72 milj. euroa Hämeen ELY-keskuksen toimialueen maakuntien työllisyyden, yritystoiminnan

Lisätiedot

Yritysrahoitus ohjelmakaudella Uuden rakennerahastokauden infotilaisuus Jouko Lankinen Kaakkois-Suomen ELY-keskus

Yritysrahoitus ohjelmakaudella Uuden rakennerahastokauden infotilaisuus Jouko Lankinen Kaakkois-Suomen ELY-keskus Yritysrahoitus ohjelmakaudella 2014-2020 Uuden rakennerahastokauden infotilaisuus 11.3.2014 Jouko Lankinen Kaakkois-Suomen ELY-keskus Yritysrahoituksen suuntaamisen perusteet Uusiutuva yritystukilainsäädäntö

Lisätiedot

Peräpohjolan kehitys ry

Peräpohjolan kehitys ry Peräpohjolan kehitys ry Peräpohjolan kehitys ry Rekisteröity maaseudun kehittämisyhdistys = toimintaryhmä Toiminta-alue: Keminmaa, Ranua, Simo, Tervola, Kemin asemakaavan ulkopuoliset alueet, Rovaniemen

Lisätiedot

Asetuksista/ hanketoiminta

Asetuksista/ hanketoiminta Leader 2014-2020 Asetuksista/ hanketoiminta Kehittämishankkeet Koulutus, tiedonvälitys, selvitykset, suunnitelmat Palveluiden kehittäminen Kylien kehittäminen, maisemien ja kulttuuri- ja luonnonperinnön

Lisätiedot

Lapin aluehallintovirasto

Lapin aluehallintovirasto Lapin aluehallintovirasto 25.2.2016 1 LIIKKUVA KOULU OHJELMAN KÄRKIHANKE: LIIKKUVA KOULU OHJELMAN KEHITTÄMISAVUSTUKSET LUKUVUODELLE 2016-2017 Lapin aluehallintovirasto 25.2.2016 2 o OKM toimeenpanee Sipilän

Lisätiedot

Kyläverkkohankkeiden rahoittaminen

Kyläverkkohankkeiden rahoittaminen Kyläverkkohankkeiden rahoittaminen Pirjo Onkalo, tarkastaja Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Maaseudun kehittämisen rahoitusinfo 28.5.2015 Kymmenen virran sali Yleistä laajakaistojen rahoittamisesta Ohjelmakaudella

Lisätiedot

Kansainvälinen avoimen hallinnon kumppanuushanke. 8 valtiota käynnisti vuonna Suomi liittyi huhtikuussa 2013

Kansainvälinen avoimen hallinnon kumppanuushanke. 8 valtiota käynnisti vuonna Suomi liittyi huhtikuussa 2013 Avoin Hallinto 2 Kansainvälinen avoimen hallinnon kumppanuushanke Tiedon saatavuus Kansalaisten osallisuus Hallinnon vastuullisuus Uusien teknologioiden hyödyntäminen 8 valtiota käynnisti vuonna 2011 Nyt

Lisätiedot

Valtionavustuksilla tukea kehittämiseen Hankeryhmäkohtaiset aloitustilaisuudet klo

Valtionavustuksilla tukea kehittämiseen Hankeryhmäkohtaiset aloitustilaisuudet klo Valtionavustuksilla tukea kehittämiseen Hankeryhmäkohtaiset aloitustilaisuudet 11.9.2014 klo 12.30-15.30 Osaamisperusteisten tutkinnon perusteiden toimeenpano Oppimisympäristöjen kehittäminen ja monipuolistaminen

Lisätiedot

Lapin aluehallintovirasto

Lapin aluehallintovirasto Lapin aluehallintovirasto 18.9.2015 1 PAIKALLISTEN KEHITTÄMISHANKKEIDEN VALTIONAVUSTUS VUONNA 2015 LAPIN ALUEHALLINTOVIRASTO 2 Lasten ja nuorten liikunnan kehittämisavustus Valtio tukee lasten ja nuorten

Lisätiedot

Vapaa-aikalautakunnan avustussääntö

Vapaa-aikalautakunnan avustussääntö Vapaa-aikalautakunnan avustussääntö Kurikan vapaa-aikalautakunnan 16.3.2016 hyväksymä Voimaantulo, kun vapaa-aikalautakunnan päätös on lainvoimainen. Vuoden 2016 haettavat avustukset käsitellään hyväksytyn

Lisätiedot

Euregio Karelia ja Toiminnan pääsuunnat Euregio Karelia seminaari Joensuu

Euregio Karelia ja Toiminnan pääsuunnat Euregio Karelia seminaari Joensuu Euregio Karelia ja Toiminnan pääsuunnat 2020 Euregio Karelia seminaari 2.11.2016 Joensuu Euregio Karelia pähkinänkuoressa Pohjois-Karjalan, Kainuun, Pohjois-Pohjanmaan ja Karjalan tasavallan välinen yhteistyöalue

Lisätiedot

Työllisyyspoliittinen avustus -tarkoitus ja tuettava toiminta

Työllisyyspoliittinen avustus -tarkoitus ja tuettava toiminta Työllisyyspoliittinen avustus -tarkoitus ja tuettava toiminta Toimijalle, joka järjestää ja kehittää työttömille työnhakijoille työmahdollisuuksia tai työkokeiluja sekä niihin liittyviä palveluja ja toimintamalleja

Lisätiedot

Opettajien osaamisen kehittäminen - tulevaisuuden näkymiä

Opettajien osaamisen kehittäminen - tulevaisuuden näkymiä Opettajien osaamisen kehittäminen - tulevaisuuden näkymiä Kimmo Hämäläinen, pääsihteeri Opetustoimen henkilöstökoulutuksen neuvottelukunta Virtuaaliopetuksen päivät Helsinki 08.12. 09.12.2010 Neuvottelukunnan

Lisätiedot

Kehittämishankkeiden valintakriteerit ohjelmakaudella

Kehittämishankkeiden valintakriteerit ohjelmakaudella 21.5.2015 Kehittämishankkeiden valintakriteerit ohjelmakaudella 2014-2020 Maa- ja metsätalousministeriö on 4.3.2015 vahvistanut Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman 2014-2020 toteutuksessa käytettävät

Lisätiedot

KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ , PK- YRITYSTOIMINNAN KILPAILUKYKY (EAKR)

KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ , PK- YRITYSTOIMINNAN KILPAILUKYKY (EAKR) KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ 2014-2020, PK- YRITYSTOIMINNAN KILPAILUKYKY (EAKR) Tavoitteena luoda yritystoiminnalle paras mahdollinen toimintaympäristö Tuetaan yritysten kasvua, kilpailukykyä ja uusiutumista

Lisätiedot

Forssan seudun Green Care - klusterihanke

Forssan seudun Green Care - klusterihanke Forssan seudun Green Care - klusterihanke 2016 2017 Yliopettaja Päivi Homan-Helenius, Hämeen ammattikorkeakoulu, Hoitotyön koulutusohjelma, Forssa Museo Militarian Tykkihalli, Linnankasarmi, Hämeenlinna

Lisätiedot

Satakunnan maakuntaohjelma

Satakunnan maakuntaohjelma Satakunnan maakuntaohjelma 2014-2017 Satakuntaliitto 13.9.2016 Kuvitus Taru Anttila Maakuntaohjelma 2014-2017 Maakuntaohjelma kokoaa toimenpiteet Satakunnan kehittämiseksi tulevaisuudessa. Ohjelmassa yhteen

Lisätiedot

Maaseuturahaston toimenpiteet laajakaistan edistämiseksi. Rovaniemi

Maaseuturahaston toimenpiteet laajakaistan edistämiseksi. Rovaniemi Maaseuturahaston toimenpiteet laajakaistan edistämiseksi Rovaniemi 7.6.2011 Laajakaistahankkeet EU:n elvytysvaroilla rahoitettavat laajat hajaasutusalueiden laajakaistahankkeet - Pilottihankkeet Pertunmaa

Lisätiedot

Helsingin kaupunginhallitus Pöytäkirja 1 (6) 9/

Helsingin kaupunginhallitus Pöytäkirja 1 (6) 9/ Helsingin kaupunginhallitus Pöytäkirja 1 (6) 15 Osallistuminen EU:n Suomen rakennerahasto-ohjelmasta toteutettavan hankkeen "Hankinnoista duunia" toteuttamiseen HEL 2015-002023 T 02 05 02 Päätös Päätöksen

Lisätiedot

Maaseutuohjelman kansainvälisen yhteistyön raamit ohjelmakaudella

Maaseutuohjelman kansainvälisen yhteistyön raamit ohjelmakaudella Maaseutuohjelman kansainvälisen yhteistyön raamit ohjelmakaudella 2014-2020 Leena Anttila Maa- ja metsätalousministeriö Varsinais-Suomen kv-hankepäivä Loimaa 11.11.2016 Sivu 1 7.11.2016 Kansainväliset

Lisätiedot

Lapin aluehallintovirasto

Lapin aluehallintovirasto Lapin aluehallintovirasto 27.9.2016 1 LIIKUNNALLISEN ELÄMÄNTAVAN PAIKALLISTEN KEHITTÄMISHANKKEIDEN AVUSTUKSET VUONNA 2017 2 AVUSTUKSEN TARKOITUS JA PERIAATTEET Liikunnallisen elämäntavan o Liikunnallisen

Lisätiedot

Kantri ry Rahoitusta paikallisesti. Kari Kylkilahti

Kantri ry Rahoitusta paikallisesti. Kari Kylkilahti 1 Kantri ry Rahoitusta paikallisesti Kari Kylkilahti Pirkanmaan leader-ryhmien toiminta-alueet 2014-20 2 Kantri ry perustettu 1997 toimintaryhmäksi hakeutumista varten myöntää EU-hankerahoitusta maaseudun

Lisätiedot

Katsaus päättyneisiin valtionavustushakuihin ja käynnistyviin hankkeisiin sekä toimintaohjeet uusille hankkeille

Katsaus päättyneisiin valtionavustushakuihin ja käynnistyviin hankkeisiin sekä toimintaohjeet uusille hankkeille Valtionavustushankkeiden 2016 aloitusseminaari Hankeryhmät Osaamisperusteisuuden ja asiakaslähtöisyyden edistäminen ja Ammatillisen koulutuksen kansainvälistyminen Katsaus päättyneisiin valtionavustushakuihin

Lisätiedot

Etelä-Pohjanmaan hakuinfo EAKR

Etelä-Pohjanmaan hakuinfo EAKR Etelä-Pohjanmaan hakuinfo EAKR Päivi Mäntymäki Aamupäivän ohjelmasta Klo 9.00 Klo 10.00 Klo 10.30 Klo 12.00 EAKR Kahvitauko ESR Tilaisuus päättyy 2 EAKR-haku Hakemuksia vain toimintalinjaan 2 Uuden tiedon

Lisätiedot

Odotukset maakuntauudistukselta

Odotukset maakuntauudistukselta Odotukset maakuntauudistukselta Kommenttipuheenvuoro Oulu 11.11.2016 Sote- ja Maakuntauudistus Maakunnille kootaan sosiaali- ja terveydenhuollon lisäksi myös muita tehtäviä: työ- ja elinkeinopalvelut sekä

Lisätiedot

Maaseudun kehittämisaamu. Yritysrahoituksen tietoisku. Keski-Suomen ELY-keskus

Maaseudun kehittämisaamu. Yritysrahoituksen tietoisku. Keski-Suomen ELY-keskus Maaseudun kehittämisaamu Yritysrahoituksen tietoisku Keski-Suomen ELY-keskus 28.9.2016 Maaseutuohjelman rahoitus yrityksille Rahoitusta vuosille 2014-2020 käytettävissä yhteensä n. 24 milj. Tukea myönnetään

Lisätiedot

Eurooppa investoi kestävään kalatalouteen. Pyhäjärven Kalainvestointien esiselvitys hanke. Hanke no: Dnro: 782/3561/2010

Eurooppa investoi kestävään kalatalouteen. Pyhäjärven Kalainvestointien esiselvitys hanke. Hanke no: Dnro: 782/3561/2010 HANKERAPORTTI 1. Hankkeen toteuttajan nimi 2. Hankkeen nimi ja hanketunnus Pyhäjärven Kalainvestointien esiselvitys hanke Hanke no: 1000778 Dnro: 782/3561/2010 3. Yhteenveto hankkeesta Pyhäjärven Kalainvestointien

Lisätiedot

Leader rahoitusta, toimintaa ja neuvontaa. Pirjo Ikäheimonen, JyväsRiihi ry

Leader rahoitusta, toimintaa ja neuvontaa. Pirjo Ikäheimonen, JyväsRiihi ry Leader 2014-2020 - rahoitusta, toimintaa ja neuvontaa Pirjo Ikäheimonen, JyväsRiihi ry Sivu 1 17.11.2014 ü Leader-ryhmät kaikille avoimia maaseudun kehittämisyhdistyksiä. ü Tavoitteena yritysten ja yhdistysten

Lisätiedot

Kasvun ja elinvoiman näkökulma maakuntauudistuksessa. Elinkeinoministeri Olli Rehn Oikeus- ja työministeri Jari Lindström

Kasvun ja elinvoiman näkökulma maakuntauudistuksessa. Elinkeinoministeri Olli Rehn Oikeus- ja työministeri Jari Lindström Kasvun ja elinvoiman näkökulma maakuntauudistuksessa Elinkeinoministeri Olli Rehn Oikeus- ja työministeri Jari Lindström Elinkeinoministeri Olli Rehn Uudistuksen tuettava kasvua Tavoitteenamme on suunnata

Lisätiedot

Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön

Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön strategia 2025 Turvalliseen huomiseen Visio Suomessa asuvat turvallisuustietoiset ja -taitoiset ihmiset ja yhteisöt turvallisessa ympäristössä. Toiminta-ajatus on osaltaan

Lisätiedot

KEVÄÄN 2007 TAVOITENEUVOTTELUT: Ylemmät ammattikorkeakoulututkinnot Koulutusohjelmat Hankerahoitus. Maija Innola OPETUSMINISTERIÖ

KEVÄÄN 2007 TAVOITENEUVOTTELUT: Ylemmät ammattikorkeakoulututkinnot Koulutusohjelmat Hankerahoitus. Maija Innola OPETUSMINISTERIÖ KEVÄÄN 2007 TAVOITENEUVOTTELUT: Ylemmät ammattikorkeakoulututkinnot Koulutusohjelmat Hankerahoitus Maija Innola OPETUSMINISTERIÖ Ylemmät ammattikorkeakoulututkinnot Mitoitus - Aloittajamäärä sisältyy aikuiskoulutuksen

Lisätiedot

Kuntaesimerkkinä Oulu

Kuntaesimerkkinä Oulu Kuntaesimerkkinä Oulu 20.3.2012 Yritysyhteistyön koordinaattori, Tekijäpuu palvelu / Tuvilta Työelämään hanke / Konsernipalvelut Satu Kaattari-Manninen Sosiaaliset näkökulmat julkisissa hankinnoissa Vaikka

Lisätiedot

Hanketoiminnan kansalliset rahoituslähteet: Kirjastot, liikunta ja nuoriso

Hanketoiminnan kansalliset rahoituslähteet: Kirjastot, liikunta ja nuoriso Hanketoiminnan kansalliset rahoituslähteet: Kirjastot, liikunta ja nuoriso Kirsi Kohonen Suunnittelija Itä-Suomen aluehallintovirasto Itä-Suomen aluehallintovirasto, Kirsi Kohonen, OKT-vastuualue 5.9.2014

Lisätiedot

Avustuksen hakija (hallinnollisesti vastuullinen verkoston jäsen) ja hankkeen koordinaattori Organisaatio Inarin kunta Ulla Hynönen

Avustuksen hakija (hallinnollisesti vastuullinen verkoston jäsen) ja hankkeen koordinaattori Organisaatio Inarin kunta Ulla Hynönen 1. Taustatiedot Raportoitavan Osaava-kehittämishankkeen nimi/nimet Osaava hanke Opetuksella tulevaisuuteen Avustuksen hakija (hallinnollisesti vastuullinen verkoston jäsen) ja hankkeen koordinaattori Organisaatio

Lisätiedot

Valintajaksot, valintamenettely ja haun avautuminen maaseutuohjelmassa

Valintajaksot, valintamenettely ja haun avautuminen maaseutuohjelmassa Valintajaksot, valintamenettely ja haun avautuminen maaseutuohjelmassa Frami 9.4.2015 Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus, Hanna Mäkimantila 2.4.2015 Hakujen avautuminen maaseutuohjelmassa on jatkuva haku haku

Lisätiedot

Lisää liikettä Liikunta Parempia tuloksia - Urheilu

Lisää liikettä Liikunta Parempia tuloksia - Urheilu Lisää liikettä Liikunta Parempia tuloksia - Urheilu Alueellinen terveysliikuntasuunnitelma Suunnitelma tehtiin yhdessä: Sairaanhoitopiiri - Normiohjaus - Osaaminen UKK-Instituutti - Informaatio-ohjaus

Lisätiedot

POVERIA BIOMASSASTA Hanke-esittely

POVERIA BIOMASSASTA Hanke-esittely POVERIA BIOMASSASTA Hanke-esittely 24.2.2016 Antti Niemi POVERIA BIOMASSASTA Toteutusaika: 1.9.2015-30.6.2018 Budjetti: 798 645 Päärahoittaja: ELY-keskus Euroopan maaseuturahaston varoista Tavoite: Uusiutuvan

Lisätiedot

Kymenlaakson ympäristökasvatusstrategia 2012 2020

Kymenlaakson ympäristökasvatusstrategia 2012 2020 Kymenlaakson ympäristökasvatusstrategia 2012 2020 Kymenlaakson ympäristökasvatusstrategia 2012 2020 Visio: Kymenlaaksolainen ympäristökasvatus on arvostettua käytännön toimintaa ja tiivistä yhteistyötä.

Lisätiedot

Fiksu kaupunki /2013 Virpi Mikkonen / Timo Taskinen

Fiksu kaupunki /2013 Virpi Mikkonen / Timo Taskinen Fiksu kaupunki 2013-2017 5/2013 Virpi Mikkonen / Timo Taskinen Fiksu kaupunki Suomi on edelläkävijä älykkäissä ympäristöissä. Fiksun kaupungin sujuva arki syntyy käyttäjätarpeiden sekä erilaisten osaamisten

Lisätiedot

Harkitsetko kehittämishanketta - 10 hyvää vinkkiä suunnitteluun. Seija Sukula Kehittämispäällikkö Kela

Harkitsetko kehittämishanketta - 10 hyvää vinkkiä suunnitteluun. Seija Sukula Kehittämispäällikkö Kela Harkitsetko kehittämishanketta - 10 hyvää vinkkiä suunnitteluun Seija Sukula Kehittämispäällikkö Kela 21.1.2015 Kelan rooli Kelalla lakisääteinen velvollisuus kehittää kuntoutusta Suomen merkittävimpiä

Lisätiedot

TOIMINTASUUNNITELMA 2016 Materia ry

TOIMINTASUUNNITELMA 2016 Materia ry TOIMINTASUUNNITELMA 2016 Materia ry SISÄLLYSLUETTELO 1. Johdanto 2. Hallitus ja hallituksen kokoukset 3. Jäsenet 4. Yhdistyksen toiminta 5. Näyttelyt, seminaarit ja muut tapahtumat 6. Muut toiminta 5.1

Lisätiedot

VYYHTI II -hanke. Riina Rahkila Projektipäällikkö ProAgria Oulu Oulun Maa- ja kotitalousnaiset

VYYHTI II -hanke. Riina Rahkila Projektipäällikkö ProAgria Oulu Oulun Maa- ja kotitalousnaiset VYYHTI II -hanke Riina Rahkila Projektipäällikkö ProAgria Oulu Oulun Maa- ja kotitalousnaiset 5.4.2016 Kuva Arto Lehto VYYHTI II hanke 2016-2018 Kuva Arto Lehto Hanke pähkinänkuoressa Toteutusalue Pohjois-Pohjanmaa,

Lisätiedot

Maaseudun kehittämisohjelma Yritystuet

Maaseudun kehittämisohjelma Yritystuet Maaseudun kehittämisohjelma 2014-2020 Yritystuet Asiantuntija Kalevi Hiivala Sivu 1 19.2.2015 Esityksen sisältö Yleistä maaseudun yritystuesta Investointituki Perustamistuki Valintakriteerit Hakeminen

Lisätiedot

Hanketoiminnan ohjaus ja vaikuttavuus

Hanketoiminnan ohjaus ja vaikuttavuus AMMATILLISEN PERUS- JA LISÄKOULUTUKSEN VALTIONAVUSTUSHANKKEIDEN 2014 ALOITUSTILAISUUS 11.9.2014 Hanketoiminnan ohjaus ja vaikuttavuus Opetusneuvos Vaikuttavuus Ei ole vain yhtä määritelmää siitä, mitä

Lisätiedot

Hippolis- Hevosalan osaamiskeskus

Hippolis- Hevosalan osaamiskeskus Hippolis- Hevosalan osaamiskeskus Kasvava hevosala Hevosalan tiedon, taidon, voimavarojen ja osaamisen kokoamisella tiiviiseen yhteistoimintaan on suuri merkitys hevosalan ja alueellisten hevoskeskittymien

Lisätiedot

Fiksu kaupunki /2013 Virpi Mikkonen. Kokonaislaajuus 100 M, josta Tekesin osuus noin puolet

Fiksu kaupunki /2013 Virpi Mikkonen. Kokonaislaajuus 100 M, josta Tekesin osuus noin puolet Fiksu kaupunki 2013-2017 8/2013 Virpi Mikkonen Kokonaislaajuus 100 M, josta Tekesin osuus noin puolet Miksi ohjelma? Kaupungistuminen jatkuu globaalisti Kaupungit kasvavat, kutistuvat ja muuttuvat Älykkäiden

Lisätiedot

Asia HAKUTIEDOTE 2013 Ammatillinen lisäkoulutus Valtakunnalliset työelämän kehittämis- ja palvelutehtävän valtionavustukset

Asia HAKUTIEDOTE 2013 Ammatillinen lisäkoulutus Valtakunnalliset työelämän kehittämis- ja palvelutehtävän valtionavustukset HAKUTIEDOTE 7.2.2013 22/2013 Asia HAKUTIEDOTE 2013 Ammatillinen lisäkoulutus Valtakunnalliset työelämän kehittämis- ja palvelutehtävän valtionavustukset Taustaa Säädösperusta Valtionavustuslaki (688/2001)

Lisätiedot

EU:n rakennerahastokausi Kestävää kasvua ja työtä - ohjelma. Carola Gunell,

EU:n rakennerahastokausi Kestävää kasvua ja työtä - ohjelma. Carola Gunell, EU:n rakennerahastokausi 2014-2020 Kestävää kasvua ja työtä - ohjelma Carola Gunell, 22.5.2014 Paljon muutoksia 2014-2020 kaudella! Ohjelma-alue koostuu kahdesta alueelta: IP-alue ELSA-alue Päätöksenteko

Lisätiedot

Verkoston kehittäminen Oppivat tuotantokonseptit -oppaan avulla

Verkoston kehittäminen Oppivat tuotantokonseptit -oppaan avulla Verkoston kehittäminen Oppivat tuotantokonseptit -oppaan avulla Oppivat tuotantokonseptit välineitä verkoston kehittämiseen 17.4.2012 Aalto-yliopiston perustieteiden korkeakoulu Helsingin yliopisto Lappeenrannan

Lisätiedot

PRO SOS uudenlaista sosiaalityötä yhdessä rakentamassa

PRO SOS uudenlaista sosiaalityötä yhdessä rakentamassa PRO SOS uudenlaista sosiaalityötä yhdessä rakentamassa PRO SOS hanke valtakunnallisesti Hankekokonaisuutta hallinnoi ja johtaa Seinäjoen ammattikorkeakoulu Oy ja sosiaalialan osaamiskeskus SONet BOTNIA

Lisätiedot

ASIAKASPALVELUN UUSI TOIMINTAMALLI AUTETAAN ASIAKASTA DIGITAALISTEN PALVELUIDEN KÄYTÖSSÄ (AUTA)

ASIAKASPALVELUN UUSI TOIMINTAMALLI AUTETAAN ASIAKASTA DIGITAALISTEN PALVELUIDEN KÄYTÖSSÄ (AUTA) VM056:00/2016 3.10.2016 ASIAKASPALVELUN UUSI TOIMINTAMALLI AUTETAAN ASIAKASTA DIGITAALISTEN PALVELUIDEN KÄYTÖSSÄ (AUTA) 1. AUTA-hankkeen valtionavustusohje Tässä ohjeessa kuvataan AUTA-hankkeen kokeilulle

Lisätiedot

Kokoelmat ja museopoliittinen ohjelma

Kokoelmat ja museopoliittinen ohjelma Kokoelmat ja museopoliittinen ohjelma TAKO-kevätseminaari 8.2.2017 Mirva Mattila Museopoliittinen ohjelmatyö (1/3) Työryhmän toimikausi 1.8.2015 31.12.2016 Tehtävät laatia linjaukset ja painopisteet museotoiminnalle

Lisätiedot

Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy. Socom

Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy. Socom Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy Socom TOIMINTASUUNNITELMA 2008 2 1 YLEISTÄ Socomin toimintaa säätelee laki sosiaalialan osaamiskeskustoiminnasta (1230/2001). Sen mukaan osaamiskeskusten tehtävänä

Lisätiedot

Kuntien ICT-muutostukiohjelma. Kunta- ja palvelurakennemuutostuen ICT-tukiohjelman uudelleen asettaminen

Kuntien ICT-muutostukiohjelma. Kunta- ja palvelurakennemuutostuen ICT-tukiohjelman uudelleen asettaminen Kuntien ICT-muutostukiohjelma Kunta- ja palvelurakennemuutostuen ICT-tukiohjelman uudelleen asettaminen Ossi Korhonen 11.12.2014 ICT-muutostukiprojekteissa nyt mukana yhteensä 135 kuntaa ICT-muutostuki

Lisätiedot

Oma Häme -hankkeen väliraportti

Oma Häme -hankkeen väliraportti Oma Häme -hankkeen väliraportti Tiedotustilaisuus 24.5.2016 Jukka Lindberg, projektipäällikkö Hämeen liitto www.omahäme.fi Missä menee Oma Häme hanke? Tiivistelmä: Sote III.sta Oma Häme hankkeeksi kevään

Lisätiedot

Satakunnan maakunnallinen yrittäjyyskasvatuksen strategia

Satakunnan maakunnallinen yrittäjyyskasvatuksen strategia Satakunnan maakunnallinen yrittäjyyskasvatuksen strategia 2010-2015 Satakunnan YES-keskus Projektipäällikkö Jenni Rajahalme Miksi maakunnallinen strategia? - OKM:n linjaukset 2009 herättivät kysymyksen:

Lisätiedot

sihteeristö Maakunnan yhteistyöryhmä Etelä-Suomen seuraava EAKR-hankehaku MYRS

sihteeristö Maakunnan yhteistyöryhmä Etelä-Suomen seuraava EAKR-hankehaku MYRS Maakunnan yhteistyöryhmän 43 05.10.2016 sihteeristö Maakunnan yhteistyöryhmä 42 17.10.2016 Etelä-Suomen seuraava EAKR-hankehaku MYRS 05.10.2016 43 Etelä-Suomen maakunnan liittojen vuoden 2017 EAKR-haku

Lisätiedot

Luovien alojen yritystoiminnan kasvun ja kansainvälistymisen kehittämisohjelman toteutuminen

Luovien alojen yritystoiminnan kasvun ja kansainvälistymisen kehittämisohjelman toteutuminen Luovien alojen yritystoiminnan kasvun ja kansainvälistymisen kehittämisohjelman 007-013 toteutuminen Ohjausryhmä ja hankkeiden yhteistapaaminen Helsinki 1.9.009 Kirsi Kaunisharju Kehittämisohjelman strateginen

Lisätiedot

Näitä avustuksia myönnetään kylä- tai asukasyhdistyksille ja muille yleishyödyllistä vapaaehtoistyötä tekeville yhdistyksille

Näitä avustuksia myönnetään kylä- tai asukasyhdistyksille ja muille yleishyödyllistä vapaaehtoistyötä tekeville yhdistyksille 10.11.2015 1 Karstulan kunnanvaltuusto varaa vuotuiseen talousarvioon määrärahan harkinnanvaraisia avustuksia varten, joilla tuetaan ja luodaan edellytyksiä paikalliselle kansalais-, liikunta-, nuoriso-,

Lisätiedot

Paikkaperustaisuus lähtökohtana maaseudun kehittämisessä. Salo

Paikkaperustaisuus lähtökohtana maaseudun kehittämisessä. Salo Paikkaperustaisuus lähtökohtana maaseudun kehittämisessä Salo 4.9.2014 Esityksen sisältö 1. Paikkaperustaisuus lähtökohtana maaseudun kehittämisessä 2. Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmän, YTR:n verkosto,

Lisätiedot

1 TOIMINTA-AJATUS 2 STRATEGISET LINJAUKSET

1 TOIMINTA-AJATUS 2 STRATEGISET LINJAUKSET TOIMINTASUUNNITELMA 2016 1 1 TOIMINTA-AJATUS Sairaanhoitajien koulutussäätiön tarkoituksena on tukea ja edistää hoitotyön koulutusta ja ammatillista toimintaa kartuttamalla säätiön varoja ja käyttämällä

Lisätiedot

TKI-TOIMINTA OSANA MAMKIN PERUSTEHTÄVÄÄ

TKI-TOIMINTA OSANA MAMKIN PERUSTEHTÄVÄÄ TKI-TOIMINTA OSANA MAMKIN PERUSTEHTÄVÄÄ Mikkelin ammattikorkeakoulu (MAMK) tarjoaa korkeinta ammatillista koulutusta, harjoittaa soveltavaa työelämän ja julkisen sektorin kilpailukykyä edistävää tutkimus-,

Lisätiedot

Maaseutuohjelman hanketukien valintaperusteet

Maaseutuohjelman hanketukien valintaperusteet Maaseutuohjelman hanketukien valintaperusteet Valintaperusteet muodostuvat alueella valittavissa toimenpiteissä neljästä aihealueesta, joiden alla esitetään tätä avaavia alakohtia, jotka konkretisoivat

Lisätiedot

POKAT Pohjois-Karjalan maakuntaohjelma

POKAT Pohjois-Karjalan maakuntaohjelma POKAT 2014 Pohjois-Karjalan maakuntaohjelma 2011-2014 Toimintalinjat: 1. Kilpailukykyiset elinkeinot ja yritystoiminta 2. Menestys viriää osaamisesta 3. Hyvinvoiva ja turvallinen maakunta 4. Puitteet houkutteleviksi

Lisätiedot

Maaseudun kehittämisohjelma Yritystuet

Maaseudun kehittämisohjelma Yritystuet Maaseudun kehittämisohjelma 2014-2020 Yritystuet Paltamo 10.2.2015 Yleistä maaseudun yritystuesta Monipuolisempaa ja vahvempaa yrittäjyyttä maaseudun yritystuilla. Yritysten perustamista ja investointeja

Lisätiedot

TRIO-ohjelman keskeiset tulokset. Ohjelman päätösseminaari Helsinki Harri Jokinen, ohjelmapäällikkö

TRIO-ohjelman keskeiset tulokset. Ohjelman päätösseminaari Helsinki Harri Jokinen, ohjelmapäällikkö TRIO-ohjelman keskeiset tulokset Ohjelman päätösseminaari Helsinki 2.12.2009 Harri Jokinen, ohjelmapäällikkö TRIO-ohjelma 2004 2009 TRIO on ollut Suomen suurin toimialakohtainen kehitysohjelma teknologiateollisuuden

Lisätiedot

Toimivat työmarkkinat - Osaajia ja työpaikkoja Keski- Suomeen

Toimivat työmarkkinat - Osaajia ja työpaikkoja Keski- Suomeen Toimivat työmarkkinat - Osaajia ja työpaikkoja Keski- Suomeen Maakunnallinen yhteistyö Juha S. Niemelä 27.11.2008 Yhteistyön lähtökohdat Yhdessä tekemisen kulttuuri Työllisyystilastot nousukaudenkin aikana

Lisätiedot

Yhteiskuntavastuu kehittämis- ja palvelutehtävänä. Rastor Oy

Yhteiskuntavastuu kehittämis- ja palvelutehtävänä. Rastor Oy Yhteiskuntavastuu kehittämis- ja palvelutehtävänä Rastor Oy Yhteiskuntavastuu kehittämis- ja palvelutehtävänä Yritykset toimivat hajautetuissa arvoverkostoissa, joissa on sekä suuria että pk yrityksiä/yhteisöjä.

Lisätiedot

Miten Tekes on mukana uudistamassa yrityksiä ICT:n avulla? Kari Penttinen

Miten Tekes on mukana uudistamassa yrityksiä ICT:n avulla? Kari Penttinen Miten Tekes on mukana uudistamassa yrityksiä ICT:n avulla? Kari Penttinen 22.5.2013 Tunnustusta päättyneen ohjelman projekteille Yritysprojektien ja tutkimusprojektien loppuraporttiin on kerätty ohjelman

Lisätiedot

Liikkumisen ohjauksen valtionavustukset Jenni Eskola

Liikkumisen ohjauksen valtionavustukset Jenni Eskola Liikkumisen ohjauksen valtionavustukset Jenni Eskola 21.5.2014 Avustuksen tausta: lainsäädäntö Avustuksen taustaa Avustuksella on tarkoitus tukea kestävien liikkumisen muotojen edistämiseen tähtääviä hankkeita

Lisätiedot