Palkki. Tyrnävä. Tyrnävän kunta. Asemakaava ASEMAKAAVAN SELOSTUS

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Palkki. Tyrnävä. Tyrnävän kunta. Asemakaava 20.11.2014 ASEMAKAAVAN SELOSTUS"

Transkriptio

1 Palkki Tyrnävä Asemakaava ASEMAKAAVAN SELOSTUS Tyrnävän kunta Mäkelininkatu 17 A, Oulu Puh Fax

2 1 Perustiedot 1.1 Suunnittelualueen sijainti 1.2 Luettelo selostuksen liiteasiakirjoista liitteet: 1. Luonnosvaiheen vastineet 2. Luontoselvitys 3. Asemakaavan seurantalomake 4. Rakentamistapaohjeet 2

3 Maastokuvat Mikko Korhonen (Sweco Ympäristö Oy) Viistoilmakuvat Suomen ilmakuva Oy Selostuksen sisällysluettelo 1 PERUSTIEDOT Suunnittelualueen sijainti Luettelo selostuksen liiteasiakirjoista TIIVISTELMÄ Kaavaprosessin vaiheet Asemakaava Asemakaavan toteuttaminen LÄHTÖKOHDAT Suunnittelualue Alueen yleiskuvaus Väestö, työllisyys ja palvelut Rakennettu ympäristö Luonnonympäristö Maisema ja maisemarakenne Kuvia suunnittelualueelta Maanomistus Kunnallistekniikka ja liikenne Ympäristön häiriötekijät Suunnittelutilanne Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Maakuntakaava Oulun seudun yhteinen yleiskaava Tyrnävän kirkonkylän osayleiskaava Asemakaava Muut aluetta koskevat suunnitelmat ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET Asemakaavan suunnittelun tarve ja alustavat tavoitteet Suunnittelun käynnistämistä koskevat päätökset Alustavat suunnitelmat Kaavarunkotyö Asemakaavaluonnos Osallistuminen ja yhteistyö Osalliset Vireilletulo Osallistuminen ja vuorovaikutusmenettelyt Viranomaisyhteistyö ASEMAKAAVAN KUVAUS Kaavan rakenne Mitoitus Palvelut Aluevaraukset

4 5.4.1 Korttelialueet Muut alueet Muut merkinnät ja määräykset ASEMAKAAVAN VAIKUTUKSET Vaikutukset luonnonympäristöön ja maisemaan Vaikutukset rakennettuun ympäristöön Sosiaaliset ja kulttuuriset vaikutukset Muut vaikutukset Tavoitteiden toteutuminen Ympäristön häiriötekijät ASEMAKAAVAN TOTEUTUS Toteuttaminen ja ajoitus Toteutuksen seuranta

5 2 TIIVISTELMÄ 2.1 Kaavaprosessin vaiheet Palkin alueen asemakaavoitus käynnistyi 2013, mutta alueen rakennetta oli kehitelty jo aikaisemmin vuosien aikana. Kaava on laitettu vireille Osallistumis- ja arviointisuunnitelma ja alustava kaavarunkoluonnos olivat nähtävillä Varsinainen kaavaluonnos oli nähtävillä Asemakaava Asemakaava jakautuu kahteen kokonaisuuteen. Isosuontien pohjoispuoli on varattu perinteiselle pientaloasumiselle ja tien eteläpuoli hevospainotteista toimintaa ja yrittämistä varten. Isosuontien pohjoispuoli on varattu asumiselle. Suurin osa tonteista sijoittuu läntiselle metsäalueelle kahden tonttikadun varrelle. Itäosassa, nykyisellä peltoalueella on myös tontteja Samettikadulta erkanevien teiden varrella. Samettitien länsipuolella oleva pelto jää viljelykäyttöön. Isosuontien eteläpuolelle sijoittuvat hevostoimintaan liittyvät korttelialueet ovat kahden kadun varrella. Katuja yhdistää toisiinsa kevyenliikenteen väylä. Kevyenliikenteenväylällä on sallittu sekä huolto-, hevoskuljetus- että hevosajoneuvoilla ajaminen. Yhteys helpottaa alueen tiestön talvikunnossapitoa sekä alueen käytettävyyttä hevostoimintaan (hevosten kuljetus jne.) Muuta läpiajoliikennettä vältetään. Säilyvät peltoalueet mahdollistavat hevosten laiduntaminen. Virkistysalueeksi merkitty metsä sallii hevosreittien toteuttamisen. 2.3 Asemakaavan toteuttaminen Kaavan toteutus voidaan aloittaa kaavan saatua lainvoiman. 3 LÄHTÖKOHDAT 3.1 Suunnittelualue 5

6 3.1.1 Alueen yleiskuvaus Kaava-alue on kulttuurivaikutteista maalaisympäristöä. Maisemaa hallitsevat talousmetsien reunustamat pellot. Asutusta on vähän ja se keskittyy pieniin, maaseutumaisiin ryhmiin. Alue sijaitsee Tyrnävän kunnan keskustaajamasta noin 1-1,2 km kaakkoon. Yhdyskuntarakenteellisesti alue on kunnan keskustan reuna-aluetta Väestö, työllisyys ja palvelut Alueella on maatalouteen liittyviä työpaikkoja. Palvelujen osalta alue tukeutuu Tyrnävän keskustaajaman palveluihin Rakennettu ympäristö Alueella on eri-ikäistä rakennuskantaa ja uusin rakennus on juuri valmistumassa. Alueella on kulttuurihistoriallisesti arvokkaita kohteita (lähde: Kirkonkylä osayleiskaava 2005). Seudullisesti merkittävät kohteet: Leskelä (ent. Palkki) (26) Alkujaan 1700-luvun asuinrakennus, joka on 1900-luvun asussaan. Pihapiirin ulkorakennukset ovat 1900-luvun alusta 1960-luvulle. Rakennukset muodostavat yhtenäisen kokonaisuuden. Yli-Palkki (27) Päärakennuksessa on toiminut luultavasti Tyrnävän ensimmäinen kauppa. Paikallisesti merkittävät kohteet: Jämsä (58) 1900-luvun alkupuolen pieni maatila. Kohde on purettu ja sen paikalle on rakennettu uudisrakennus. Ravila (59) 1900-luvun alun asuinrakennus osana pientä taloryhmää. Vuotila (60) 1940-luvun pieni tila on kesämökkikäytössä. Ulkorakennuksen seinässä on vuosiluku

7 Kohteet 58 ja 59 on tehty osayleiskaavatyön jälkeen alkuperäistä kulttuurihistoriallista arvoa heikentäviä muutoksia, eikä niitä merkitä kaavaan suojelukohteiksi Luonnonympäristö Kaava-alueella ei ole luonnonympäristön kannalta erityisen arvokasta ympäristöä. Suurin osa alueesta on peltoa ja talousmetsää. Metsät ovat pääosin tuoretta kangasta tai metsittyvää entistä suota. Alueen itäosassa on taimikoituvaa vanhaa hakkuualuetta. Alueelle on laadittu täydentävä luontoselvitys kesällä 2014 (Sweco Ympäristö Oy, liite 2) Maisema ja maisemarakenne Alue on osa Limingan lakeuden valtakunnallisesti arvokasta maisema-aluetta. Maisemarakenteeltaan alue kuluu alavaan Tyrnäväjoen laaksoon. Suunnittelualueen korkeuserot ovat vain noin 2 metriä. Maaperä muodostuu pääosin hienojakoisista maalajeista. Kallioperältään alue kuuluu Muhoksen muodostumaan. Maisemakuva on avoin. Laajoja peltoaukeita reunustavat metsät ja oleva asutus. Pitkiä näkymiä avautuu yli peltojen; Samettitien ja Isosuontien risteyksestä näkyy Tyrnävän kirkolle asti. 7

8 Viistokuva pohjoiseen (Suomen ilmakuva) Viistokuva etelään (Suomen ilmakuva) 8

9 3.1.6 Kuvia suunnittelualueelta 9

10 3.1.7 Maanomistus Alueen maanomistus on kunnalla, yksityisillä ja valtiolla. Kunnan maanomistus Kunnallistekniikka ja liikenne Alueella on vesijohto ja sähköverkko. Kunnallinen viemäri on tällä hetkellä vajaan kilometrin päässä. 10 Kunnallistekniikka

11 3.1.9 Ympäristön häiriötekijät Alueella ei ole mainittavia ympäristön häiriötekijöitä. Kirkkotien ja Isosuontien liikenne ei aiheuta merkittävää meluhaittaa. 3.2 Suunnittelutilanne Suunnittelualueella ovat tällä hetkellä voimassa - valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet - Pohjois-Pohjanmaan maakuntakaava - Oulun seudun yleiskaava Tyrnävän kirkonkylän osayleiskaava Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Valtioneuvoston päättämillä valtakunnallisilla alueidenkäyttötavoitteilla linjataan maamme alueidenkäyttöä tulevaisuuteen vastaten yhteiskunnassa meneillään olevan kehityksen tuomiin haasteisiin. Tavoitteet on jaettu yleis- ja erityistavoitteisiin niiden ohjausvaikutuksen perusteella. Maankäyttö- ja rakennuslain mukaan tavoitteet on huomioitava ja niiden toteutumista edistettävä maakunnan suunnittelussa, kuntien kaavoituksessa ja valtion viranomaisten toiminnassa. Alueidenkäyttötavoitteet on jaettu kuuteen asiakokonaisuuteen, joita ovat: 1. toimiva aluerakenne 2. eheytyvä yhdyskuntarakenne ja elinympäristön laatu 3. kulttuuri- ja luonnonperintö, virkistyskäyttö ja luonnonvarat 4. toimivat yhteysverkostot ja energiahuolto 5. Helsingin seudun erityiskysymykset 6. luonto- ja kulttuuriympäristöinä erityiset aluekokonaisuudet. Tämän kaavatyön osalta on huomioitava erityisesti toimivaan aluerakenteeseen, eheytyvään yhdyskuntarakenteeseen ja kulttuuriperintöön liittyvät valtakunnalliset tavoitteet Maakuntakaava Pohjois-Pohjanmaan maakuntakaava on vahvistettu ympäristöministeriössä ja se on saanut lainvoiman Maakuntakaavassa suunnittelualue sijaitsee taajamatoimintojen alueella (A). Tyrnävän kirkonkylä on osa merkittävää kulttuuriympäristön ja maiseman vaalimisen kannalta tärkeää aluetta, jonka arvot on huomioitava tarkemmassa suunnittelussa. Maakuntakaavan uudistustyö on käynnistynyt. 11

12 Suunnittelualue Ote maakuntakaavasta Oulun seudun yhteinen yleiskaava Suunnittelualueella on voimassa Oulun seudun yhteinen yleiskaava, joka tuli Tyrnävän osalta lainvoimaiseksi Kaavassa suunnittelualue on merkitty uudeksi asuinalueeksi ja maa- ja metsätalousalueeksi. Ote Oulun seudun yhteisestä yleiskaavasta. 12

13 3.2.4 Tyrnävän kirkonkylän osayleiskaava Ote Kirkonkylän osayleiskaavasta. Alueella on voimassa vuonna 2005 hyväksytty oikeusvaikutteinen Tyrnävän kirkonkylän osayleiskaava. Yleiskaavassa alue on merkitty asumisen reservialueeksi sekä maa- ja metsätalousalueeksi Asemakaava Alueella ei ole asemakaavaa. Ote ajantasakaavasta Muut aluetta koskevat suunnitelmat Rakennusjärjestys ja rakennuskiellot Kunnassa on hyväksytty rakennusjärjestys. Rakennusjärjestyksen päivittämistyö on menneillään. Rakennuskieltoja alueella ei ole. 13

14 Tyrnävän kuntastrategia Tyrnävällä on voimassa hyväksytty kuntastrategia. Strategissa todetaan Asumisesta ja ympäristöstä mm. Valtakunnallisesti arvokas Lakeuden kulttuurimaisema ja sitä ylläpitävän maatalouden toimintaedellytykset säilyvät., Asuinalueet ovat korkeatasoisia ja kestävän kehityksen mukaisia. ja Kunnassa on asumisvaihtoehtoja eri elämäntilanteisiin Liikennesuunnitelma Tyrnävälle on laadittu 2013 liikennesuunnitelma 2013 (Plaana Oy) Raportissa esitetään liikennesuunnitelman laatimista maankäytön suunnittelun yhteydessä Arkkitehtuurin, maankäytön ja kulttuuriympäristön käsikirja. Tyrnävälle on laadittu kunnanvaltuustossa hyväksytty Arkkitehtuurin, maankäytön ja kulttuuriympäristön käsikirja. Tavoitteina mainitaan mm. aktiivinen kulttuuriympäristö, kunnassa on vaihtoehtoja eri elämäntilanteisiin ja tarjoamme taajamissa monipuolisesti erikoistuneita houkuttelevia ja elinvoimaisia asuinympäristöjä Maisema- ja kulttuuriympäristöselvitys Ote liikennesuunnitelmasta Tyrnävän kirkonseudun yleiskaavaan on laadittu maisema- ja kulttuuriympäristöselvitys. Selvityksessä on määritelty mm. tärkeät näkymät, kulttuurihistorialliset kohteet/pihapiirit sekä näkymä kirkontornille Ote maisema- ja kulttuuriympäristö selvityksestä.

15 ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET 4.1 Asemakaavan suunnittelun tarve ja alustavat tavoitteet Asemakaavan tavoitteena on luoda monipuolisia asumisen ja elämisen vaihtoehtoja Tyrnävälle. Palkin alueelle tulee sekä pientaloalue, että väljemmin mitoitettu alue, jonka tonteilla hevostoiminnot ja asuminen yhdistyvät. Alueelle osoitetaan mm. hevosreitistö, lantala, maastoesterata, maneesi, parkkialue, harjoitusrata kärryille, hiittisuora, edellytykset hevospalveluille, kuten eläinlääkärille ja kengittäjille. Isosuontien pohjoisen puolen alueella tavoitellaan kohtuullista energiataloudellista mitoitusta ja noin pientalotonttia. Isosuontien eteläisellä puolella tavoitellaan pääasiassa 1-3 ha tonttikokoja hevosten pitoa varten. 4.2 Suunnittelun käynnistämistä koskevat päätökset Alustavat suunnitelmat Alueen asukkaiden ja Tyrnävän hevosharrastajien kanssa on tehty kaavarunkotyötä ja laadittu aluesuunnittelusta alustavia luonnostelmia vuosien aikana. Luonnoksia on hyödynnetty kaavarunkovaiheen suunnittelussa Kaavarunkotyö Kaavarunkotyö aloitettiin 2013 ja kunnanhallitus valitsi kahdesta vaihtoehdosta version, joka oli nähtävillä loppuvuodesta Ote kaavarungosta. 4.3 Asemakaavaluonnos Jo asemakaavoituksen alkuvaiheessa todettiin yleisrakenteeltaan käyttökelpoisimmaksi ja luontevimmaksi sellainen vaihtoehto, jossa hevostoiminnot sijoittuvat Isosuontien eteläpuolelle ja uudet, asumiseen tarkoitetut alueet tien pohjoispuolelle. Tällä ratkaisulla saadaan luonteva suojaetäisyys hevostoiminnan ja asumisen välille. Lisäksi etelä on tarvittaessa luonteva laajentumissuunta enemmän tilaa vaativalle toiminnalle. Pysyvä asuminen puolestaan tekee maisema-alueelle luontevan rajan suunnittelualueen pohjoislaidalla. 15

16 4.4 Osallistuminen ja yhteistyö Osalliset Osallisia asiassa ovat suunnittelu- ja vaikutusalueen maanomistajat, tontinhaltijat sekä asukkaat ja toimijat, joiden asumiseen, työntekoon tai muihin oloihin kaava saattaa huomattavasti vaikuttaa. Maankäyttö- ja rakennuslain 62 mukaan kaavoitukseen osallisia ovat alueen maanomistajat ja ne, joiden asumiseen, työntekoon tai muihin oloihin kaava saattaa huomattavasti vaikuttaa. Lisäksi osallisia ovat viranomaiset ja yhteisöt, joiden toimialaa suunnittelussa käsitellään. Osallisilla on mahdollisuus osallistua kaavan valmisteluun, arvioida kaavan vaikutuksia ja lausua, kirjallisesti tai suullisesti mielipiteensä asiasta. Tässä hankkeessa osallisia ovat mm: Alueen lähiympäristön maanomistajat, asukkaat, yrittäjät ja yhdistykset (keskeiset mainitaan tässä luettelossa) Kunnan toimielimet ja viranhaltijat, joiden toimialaa asia koskee Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Pohjois-Pohjanmaan liitto Pohjois-Pohjanmaan museo Museovirasto Oulun seudun ympäristötoimi Oulu-Koillismaan pelastuslaitos Puhelin- ja teleyhtiöt / DNA Palvelut Oulun seudun sähkö Oulun seudun lämpö Tyrnävän vesihuolto MTK Tyrnävä Tyrnävän hevosjalostusyhdistys ry Vireilletulo Kaava on laitettu vireille Osallistuminen ja vuorovaikutusmenettelyt Osallistumis- ja arviointisuunnitelma on ollut nähtävillä Kaavarunkoluonnos oli nähtävillä Luonnoksena kaava oli nähtävillä Kaikille avoin työpaja pidettiin Luonnoksesta annettiin 9 lausuntoa ja 7 mielipidettä. Palautteen perusteella selvityksiä täydennettiin ja kaavan rakenteeseen tehtiin suojaetäisyyksiä lisääviä muutoksia Viranomaisyhteistyö Kaavahankkeesta on pidetty viranomaisneuvottelu Kunnallistekniikkaa koskeva palaveri on pidetty ELY-keskuksen ja ympäristötoimen kanssa on pidetty kaavaneuvottelu Ympäristötoimen kanssa on pidetty rakentamistapaohjeistusta ja sen sisältöä koskeva neuvottelu

17 5 ASEMAKAAVAN KUVAUS 5.1. Kaavan rakenne Asemakaavassa hevostoimintaan liittyvät korttelialueet sijoittuvat kaava-alueelle Isonsuontien eteläpuolelle. Ko. korttelit sijoittuvat kahden kadun varsille. Katuja yhdistää toisiinsa kevyenliikenteen väylä. Kevyenliikenteenväylällä on sallittu sekä huolto-, hevoskuljetus- että hevosajoneuvoilla ajaminen. Yhteys helpottaa alueen tiestön talvikunnossapitoa sekä alueen käytettävyyttä hevostoimintaan (hevosten kuljetus jne.) Hevostoimintaan varatut tontit ovat isoja, 1-3 ha. Yksi tontti on varattu suurempaa yritystoimintaa varten (RHU). Tontille voidaan sijoittaa yhteinen maneesi ja ratsastuskenttä. Tontilla voidaan järjestää kansallisen tason kilpailuja. Muut tontit soveltuvat pienempään yritys- sekä harrastustoimintaa varten. Kaikilla tonteilla sallitaan asuminen ja majoitustoiminta. Laidunalueet on suunniteltu nykyisille peltoalueille kaava-alueen eteläosasiin. Hevostoimintojen ja asutuksen välinen suojaetäisyys on vähintään 50 metriä. Kaava-alueen rakenne on suunniteltu siten, että laitumet, reitit ja muut yhteisalueet on hyvin saavutettavissa ja että hevosilla täytyy liikkua mahdollisimman vähän kaduilla. Luonnosvaiheen jälkeen rajauksia on tarkistettu siten, että suoja-alueet hevostoimintoihin ovat kasvaneet. Isosuontien pohjoispuoli on varattu asumiselle. Länsiosan metsäalueella sekä sen vieressä tontit sijoittuvat kolmen tonttikadun varrelle. Itäosan tontit ovat Samettitien varrelta lähtevien kolmen kadun varsilla. Alueelle sijoittuu myös olevaa asutusta. Maaomistusoloista johtuen osalle olevista rakennuspaikoista joudutaan osoittamaan ajoyhteydet katuliittymien sijaan. Olevat pellot säilyvät Samettitien itäpuolista peltoa lukuun ottamatta. Alueen pääkokoojakatu on Isosuontie. Kevyenliikenteen yhteys Kirkkotien varteen on varattu tien eteläpuolelle. Uusi yhteys Tyrnävän keskustaan on suunniteltu myös, osin katuyhteyksiä hyödyntäen, kaava-alueen luoteiskulmasta. Vuonna 2013 laaditun liikennesuunnitelman mu- 17

18 kainen yhteys peltojen yli pohjoiseen ei ole tällä rakenteella tarkoituksenmukainen. Kaava ei kuitenkaan estä ko. yhteyden toteuttamista. Alueelle on laadittu selvitys bioenergian ja ennen kaikkea alueella syntyvän hevosenlannan hyödyntämisestä sekä selvitys energialaitoksen sijoittamisesta alueelle. Kaava-alueen pohjoisosaan on varattu ET-alue vesihuollon tarpeisiin sekä teholtaan alle 5 MWh bioenergialaitoksen sijoittamista varten. Laitoksen tuottamaa lämpöä hyödynnettäisiin Palkin alueella, mutta mahdollisesti myös muualla lähialueella. Myös korttelin 615 hevosurheilualueelle on merkitty ohjeellinen, lähinnä tonttikohtaiselle bioenergialaitokselle varattu alue. Voimalat sijaitsisivat lähimmillään n. 70 m lähimmästä asutuksesta. Kaavassa on hevostoimintaan tarkoitetut alueet sijoitettu siten, että talleista yms. on lähimpiin asuinrakennuksiin (ei-hevostila) n. 100 metriä matkaa ja vastaavasti laitumista n metriä. Kaavan etelälaidalla oleva metsä on merkitty pääosin virkistysalueeksi, jossa voi olla hevosreittejä Mitoitus Hevostoimintaan varattuja uusia tontteja (AM-1) alueella on 12. Hevostoiminnan mitoitus perustuu harrastuksen suurehkoon tilantarpeeseen. Jotta jokaisella tontilla olisi mahdollisuus erilaisten ulkotoimintojen järjestämiseen, on tonttien koot 1-2,5 ha. Yritystoimintaan varatut tontit ovat suurimpia. Rakennusoikeus on eritelty erikseen asumiselle, majoitukselle, talousrakennuksille ja hevostoiminnoille. Asumiseen on varattu rakennusoikeutta 250 m², majoitukselle m², talousrakennuksille 100 m² ja hevostoiminnoille m². Hevosten lukumäärä tontilla määräytyy siten, että yhtä hevosta varten tulee hevostoimintaan osoitettua aluetta (hev) olla 1000 m². Hevosia alueella voi olla n. 6-20/tontti alueesta riippuen. Yhteisen maneesin ja kentän korttelialueella (RHU) rakennusoikeus perustuu kansallisen kilpailutoiminnan mahdollistavaan maneesirakennukseen. Isosuontien pohjoispuolen asumiseen varatuilla korttelialueilla on yhteensä 35 uutta tonttia. Tonttien rakennusoikeus on esitetty neliömetreinä. Neliömääräiset rakennusoikeudet vaihtelevat asuinrakentamisessa 220 m m² välillä. Lisäksi tonteilla on erikseen osoitettu rakennusoikeus talousrakennuksia varten. Kortteleissa tonttikoko vaihtelee n. 1500m m² välillä. Korttelissa 608 on olevia tontteja sekä kolme uutta tonttia kunnan maalla. Tonttikoot vaihtelevat välillä n. 2500m m². Kortteleissa 610 ja 611 on uusia tontteja 8. Tonttikoot ovat n m m 2. Korttelissa 609 on kaksi uutta tonttia yksityisen omistamalla maalla. Korttelissa 612 on 3 uutta tonttia kunnan maalla. Tonttikoot on n m² sekä 2000 m² ja 2200 m². 5.3 Palvelut Alueelle muodostuu kaavassa uusia hevostoimintaan liittyviä palveluita. 18

19 5.4 Aluevaraukset Korttelialueet AO Erillispientalojen korttelialue Uudet ja olevat omakotitontit. Rakennusoikeus on osoitettu neliömääränä joka vaihtelee 200 m²:stä 250m². Lisäksi osalle tonteista on osoitettu erikseen talousrakennusten rakennusoikeus. Kerroskorkeus tonteilla on enintään 1 ½. AM-1 Maatilojen talouskeskusten korttelialue. Alue on varattu hevosurheiluun liittyvään yritys- ja harrastustoimintaan, sekä tämän toiminnan harjoittajan asuinkäyttöön. Tontille saa rakentaa hevosurheilutoimintaan liittyviä rakennuksia ja rakennelmia, tilapäiseen majoitukseen tarkoitettuja tiloja ja toimintaan liittyviä huolto- ja varastotiloja, sekä yhden enintään kaksiasuntoisen asuinrakennuksen. Hevosurheilu- ja hevostalousyritystoimintaan liittyvää rakennusoikeutta ei saa käyttää muun yritys- tai harrastustoiminnan rakentamiseen. Rakennusluvan yhteydessä tulee esittää tontinkäyttösuunnitelma, josta käyvät ilmi asumiseen ja hevosurheilu- tai hevosharrastustoimintaan liittyvien rakennettavaksi aiottujen rakennusten, rakennelmien ja niihin liittyvien toimintojen sijoittuminen tontille toteuttamisaikatauluarvioineen. Hevosurheiluun tarkoitetuille rakennuksille tulee hakea rakennuslupa viimeistään samanaikaisesti asuinrakennuksen rakennusluvan hakemisen kanssa, ja nämä tilat tulee toteuttaa samanaikaisesti asuinrakennuksen toteuttamisen kanssa. Hevostoimintaan tarkoitetut korttelialueet. Rakennusoikeus on määritelty erikseen asumiselle, majoitustiloille, talousrakennuksille ja hevostoimintaan. Asuminen, majoitus ja hevostoimintaan varsinaisesti liittymätön talousrakentaminen on osoitettu katujen varrelle n metriä leveälle rakennusalalle. Hevostoiminta talleineen, lantaloineen, aitauksineen jne. on osoitettu tontin takaosaan, laidun tai virkistysalueeseen rajautuen. RHU Hevosurheilua palvelevien rakennusten korttelialue. Korttelialueella voi olla hevostoimintaan liittyvää yritys- ja majoitustoimintaa sekä yksi alueen yrittäjän käyttöön tarkoitettu enintään kaksiasuntoinen asuinrakennus. Asuinrakennuksen kerrosala saa olla korkeintaan 300 m². Alue, joka on pääasiassa tarkoitettu yhteiseksi alueeksi. Alueelle voidaan sijoittaa kansallisen kilpailutoiminnan edellytykset täyttävä maneesi ja ratsastuskenttä. Lisäksi alueella voi olla hevostoimintaan liittyvää yritys- ja majoitustoimintaa sekä yrittäjän käyttöön yksi enintään kaksiasuntoinen asuinrakennus. 19

20 5.4.2 Muut alueet VL Lähivirkistysalue VL-1 Lähivirkistysalue. Alueelle toteutetaan hevosurheiluun tarkoitettuja reittejä. Alueelle saa toteuttaa maastomuotoiluja puhtaista ylijäämämaista. Virkistysalue, jonne toteutetaan hevosurheilureitit erillisen suunnitelman mukaan. MA Maisemallisesti arvokas peltoalue. MA-1 Maisemallisesti arvokas peltoalue. Maatalouteen liittyvä rakentaminen on sallittua. Alue voi olla laitumena ja sille saa toteuttaa ratsastus- yms. reittejä. ET Yhdyskuntateknistä huoltoa palvelevien rakennusten ja laitosten alue. 5.5 Muut merkinnät ja määräykset Asemakaavamääräykset: 1. Alue kuuluu valtakunnallisesti arvokkaaseen Limiganlakeuden maisemakokonaisuuteen ja se tulee huomioida rakentamisen laadussa ja maisemanhoidossa. 2. Viemärilaitoksen toiminta-alueella olevilla kiinteistöillä syntyvät jätevedet on aina Vesihuoltolain edellytysten täytyessä johdettava yleiseen viemäriin. 3. Hevostoiminnassa tulee huomioida ratsastuskentän ja ulkotarhan suojaetäisyydet: oja 5 m, valtaoja 20 m, puro yms. vesistö 100m 4. Hevostoimintaan varattua aluetta tulee olla 1000 m²/hevonen. 6 Asemakaavan vaikutukset Vaikutukset luonnonympäristöön ja maisemaan Kaava-alueella ei ole erityisen arvokasta luonnonympäristöä. Vaikutukset luonnonympäristöön ovat lähinnä välillisiä ja keskittyvät rakennusaikaan ja tapahtumien aikaiseen liikenteeseen. Voimakkaimmin ympäristö muuttuu peltoalueilla Isosuontien eteläpuolella ja metsäalueella Isosuontien pohjoispuolella, tien länsipäässä. Kaava-alueen itäosan metsissä hevosreittien rakentamisella ei ole suurta vaikutusta. 20

21 Hevosten lanta tulee kerätä lantaloihin, joten todennäköisyys vesistöpäätöistä on pieni. Ympäristöohjeiden mukaan lantalat ja karsinat tulee sijoittaa suojaetäisyyden päähän vesistöistä ja avo-ojista. Etäisyyksistä on maininta asemakaavamääräyksissä. Kaava muuttaa olevaa peltomaisemaa avoimesta suljetummaksi. Rakentamisen tyyli on kuitenkin maaseutumaista, joten vaikutukset eivät ole negatiivisia. Kaavamääräyksissä edellytetään arvokkaan maisema-alueen huomioiminen. Bioenergialaitokset ovat pieniä eikä niistä tehdyn selvityksen mukaan synny merkittäviä päästöjä. Laitosten toimintaedellytykset määritellään tarkemmin rakennus- yms. luvituksen yhteydessä Vaikutukset rakennettuun ympäristöön Kaavalla ei ole vaikutusta olevaan rakennuskantaan. Alueen yleisilme muuttuu rakennetummaksi. Kaava-alueella olevat kulttuurihistorialliset rakennukset on merkitty asiamukaisin suojelumerkinnöin Sosiaaliset ja kulttuuriset vaikutukset Asutus ja toiminta alueella lisääntyvät, joten se saattaa vaikuttaa ihmisten sosiaalisiin suhteisiin. Vaikutuksen positiivisuus tai negatiivisuus riippuu ihmisestä eikä sitä voi suoraan ennustaan. Kaava edistää hevos- ja maatalouskulttuuria. Kaavassa hevoset ja hevostoiminta tuodaan lähelle tiivistä asutusta. Suojaetäisyydet mahdollisesti häiriytyvään asutukseen on hoidettu sijoittamalla hevostoiminnat vähintään 50 m päähän Isosuontiestä, jolloin etäisyyttä asutukseen muodostuu riittävästi Muut vaikutukset Taloudelliset vaikutukset Kaavasta aiheutuu katurakentamisen ja kunnallistekniikan osalta kustannuksia kunnalle, mutta uudet asukkaat ja toiminnot voivat tuoda myös tuloja kuntaan. Vaikutukset liikenteeseen Kaava lisää liikennettä Isosuontiellä ja myös Kirkkotiellä. Vaikutus ei ole merkittävä, mutta edellyttää liikenneturvallisuusratkaisuja, kuten esim. kevyenliikenteenyhteyksiä. Vaikutukset yhdyskuntarakenteeseen Kaava-alue Tyrnävän keskustaajaman reuna-alueitta ja on luonteva asutuksen laajentumissuunta. Matkaa kuntakeskukseen on suhteellisen vähän, joten kaava ei hajauta yhdyskuntarakennetta. 21

22 Vaikutukset turvallisuuteen Kaavalla ei ole merkittävää vaikutusta yleiseen turvallisuuteen. Liikenne tulee lisääntymään Isosuontiellä, joten katurakentamisessa tulee kiinnittää huomiota liikenneturvallisuutta edistäviin ratkaisuihin. Uutta rakentamista. Ympäristö muuttuu sr sr sr pellot säilyvät pellot ja näkymä säilyy sr sr kv-yhteys 6.4 Tavoitteiden toteutuminen Kaava ei ole ristiriidassa olevan suunnittelutilanteen kanssa (valtakunnalliset alueidenkäytön tavoitteet, Pohjois-Pohjanmaan maakuntakaava, Oulun seudun yleiskaava 2020, Tyrnävän kirkonkylän osayleiskaavaa) Kaava toteuttaa kunnan strategiaa ja kunnan ympäristön kehittämistavoitteita. Liikennesuunnitelmasta poiketen kevyenliikenteen pääsuunnaksi on tarkentunut yhteys Isoahontien etelälaitaa Kirkkotielle ja edelleen kunnan keskustaan. Viranomaisneuvottelussa erillisen liikennesuunnitelman laatimista ei katsottu tarpeelliseksi. 6.5 Ympäristön häiriötekijät Kaavassa ei muodostu merkittäviä ympäristön häiriötekijöitä. 7 ASEMAKAAVAN TOTEUTUS 7.3 Toteuttaminen ja ajoitus Kaavan toteuttaminen voidaan käynnistää kaavan saatua lainvoiman. 22

23 7.4 Toteutuksen seuranta Tyrnävän kunnan rakennusvalvonta seuraa ja valvoo kaavan toteutusta rakennuslupien myöntämisen yhteydessä. Tyrnävän kunta Oulussa Sweco Ympäristö Oy Kristiina Strömmer Arkkitehti, ARK-260, YKS-260 Mikko Korhonen kaavasuunnittelija, TkK 23

24 LIITE 1 TYRNÄVÄN KIRKONSEUDUN ASEMAKAAVAN LAAJENNUS PALKIN ALUEELLE / LUONNOS- VAIHEEN VASTINEET Tyrnävän Palkin alueen asemakaavaluonnos oli nähtävillä välisenä aikana. Kaavaluonnoksesta pyydettiin lausunnot seuraavilta tahoilta: Pohjois-Pohjanmaan ELY keskus Pohjois-Pohjanmaan liitto Pohjois-Pohjanmaan museo Tyrnävän Vesihuolto Oy Museovirasto Oulu-Koillismaan pelastuslaitos Oulun seudun ympäristötoimi Oulun seudun sähkö DNA Tyrnävän kunnan tekninen lautakunta Tyrnävän kunnan sivistyslautakunta Tyrnävän kunnan sosiaali- ja terveyslautakunta Tyrnävän yrittäjät Tyrnävän Kirkkomännikön koulu Tyrnävän Kotiseutu- ja Museoyhdistys Tyrnävän MTK Lisäksi alueen maanomistajia ja asukkaita tiedotettiin luonnoksen nähtävilläolosta kirjeitse. SAAPUNEET LAUSUNNOT (9KPL) JA MIELIPITEET SEKÄ NIIHIN LAADITUT VASTINEET Pohjois-Pohjanmaan Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus / Alueiden käyttö Laaditun kaavaluonnoksen tavoitteena on monipuolistaa asumisen vaihtoehtoja Tyrnävällä. Kaava-alueelle on sijoitettu pientaloaluetta sekä väljemmän asumisen aluetta, jossa hevostoiminnot ja asuminen yhdistyvät. Kaava-alueella on voimassa oikeusvaikutteinen Tyrnävän kirkonkylän osayleiskaava, jossa Palkin alue on osoitettu asumisen reservialueeksi. Koko Palkin kaava-alue kuuluu valtakunnallisesti arvokkaaseen Limingan lakeuden maisema-alueeseen. Kaavaalueelle laadittuja vaihtoehtoisia rakennemalleja on käsitelty viranomaisneuvottelussa ELY-keskuksen mielestä laaditussa kaavaluonnoksessa on otettu hyvin huomioon valtakunnallisesti merkittävän maiseman säilyminen. Merkittävimmät peltoaukeat on säilytetty ja uusi rakentaminen sijoittuu pääosin metsäisille alueille tai rajaamaan avointa peltomaisemaa. Alue myös soveltuu hyvin tavoitteen mukaiseen asumisen ja hevoskasvatuksen yhdistämiseen. 24

25 Tyrnävälle on laadittu vuonna 2013 liikennesuunnitelma, jossa on esitetty mm. kevyen liikenteen tavoiteverkko. Tavoiteverkon mukaan kevyen liikenteen pääreitti Palkin alueelle tulisi Isosuontielle korttelin 608 länsiosassa. Kevyen liikenteen varausta ei ole otettu huomioon kaavaluonnoksessa. Kaavaluonnoksessa Isosuontie on oikeaoppisesti osoitettu katuna. Asemakaavassa katualueella liittymiä ei osoiteta ohjeellista liittymän sijaintia tarkoittavilla nuolimerkinnöillä. Sen sijaan ne kohdat, jossa liittymiä ei sallita, merkitään liittymäkieltoa osoittavalla merkinnällä. Muilta osin ELY-keskuksella ei ole huomautettavaa laadittuun kaavaluonnokseen. vastine Liikennesuunnitelman mukainen kevyenliikenteen yhteys ei ole paras mahdollinen. Uusi yhteys on parempi, koska se palvelee laajemmin asukkaita myös Kirkkotien varressa. Nuolimerkinnät poistetaan. Museovirasto Kaavamuutosalueelta ei ole tiedossa muinaismuistolain (295/63) nojalla rauhoitettuja kiinteitä muinaisjäännöksiä, eikä Museovirastolla ole asiassa huomautettavaa arkeologisen kulttuuriperinnön osalta. Kaavamuutoksen vaikutuksista rakennetun ja kulttuuriympäristön ja maiseman osalta arvioi Pohjois-Pohjanmaan museo. vastine Lausunto ei aiheuta toimenpiteitä. Pohjois-Pohjanmaan museo Asemakaavassa on osoitettu Tyrnävän kirkonseudun yleiskaavan mukaisesti sekä seudullisesti että paikallisesti merkittävät kohteet; myös maisema-alueella tärkeää avointa peltoaluetta on pystytty säilyttämään hyvin. Kohteiden suojelu merkintöjä tulee kuitenkin tarkistaa. Museon näkemyksen mukaan yleiskaavan mukaisten seudullisesti merkittävien kohteiden nro 26 Leskelä (ent. Palkki) ja nro 27 Yli-Palkki pihapiireissä olevat luhdit ja Yli-Palkin hirsinavetta tulee osoittaa samalla sr-2 -merkinnällä kuten asuinrakennukset. Kohde nro 58 Jämsä on purettu ja paikalle on rakennettu uudisrakennus, joten kohteen suojelumerkintä on syytä poistaa asemakaavasta. Museo ei edellytä myöskään kohteen nro 59, Ravila, asuinrakennukselle suojelumerkintää, Pohjois-Pohjanmaan museolla ei ole muilta osin huomautettavaa Palkin alueen asemakaavan luonnoksesta rakennetun kulttuuriympäristön osalta. vastine Kaavaan tehdään lausunnossa esitetyt tarkistukset. 25

26 Tyrnävän kunta / Tekninen lautakunta Tekninen lautakunta on antanut alueen rakennemallista lausunnon ( )ja siinä esille tuodut kohdat on otettu huomioon asemakaavan laajennusluonnoksessa. Asemakaava on monipuolinen ja sen suunnitteluvaiheessa on tehty runsaasti yhteistyötä alueen asukkaiden ja kuntalaisten kesken. Palkin alueen asemakaava tukee Tyrnävän monipuolisen elinkeinoelämän kehittymistä. vastine Lausunto ei aiheuta toimenpiteitä. Tyrnävän kunta / Sivistyslautakunta vastine Tyrnävän kirkonseudun asemakaavan laajennuksessa Palkin alueelle on otettu huomioon sivistysosaston tarpeet pääpiirteissään. Erityisesti lautakuntaa kiinnittää huomiota lasten liikenneturvallisuuteen Kirkkotien, Kylmäläntien ja Isonsuontien alueilla. Lasten turvallinen koulumatka on turvattava. Kirkkotien varteen on esitetty ohjeellisena kevyenliikenteen yhteys. Toteutus edellyttää yhteistyötä ELY-keskuksen kanssa. Tyrnävän vesihuolto 26 Pyydettynä lausuntonamme Palkin alueen asemakaavaa koskevasta luonnoksesta toteamme seuraavaa: Palkin alueen pohjoisosan mm. kortteleiden 608, 609, 610, 611, 612 ja 616 on rakennettu haja-asutusalueen matalapainejärjestelmällä kiinteistökohtaisin pumppaamoin useita vuosia sitten. Jo rakennettu järjestelmä on jatkosuunnittelussa otettava huomioon. Palkin alueen eteläinen osa Isonsuontien eteläpuolella on tarkoitettu hevosiin liittyvään ammatinharjoittamiseen ja harrastustoimintaan asumisen lisäksi. Alueen kaavaluonnos on laadittu toiminnan vaatimat tilantarpeet huomioiden. Tästä syystä tonttien koko on suuruusluokallisesti tavanomaisesta asema kaava-alueen tonttikoosta poikkeava, jopa yli 10-kertainen verrattuna esim. pohjoispuolen tontteihin. Kunnallistekniikan, etenkin viemäriverkoston rakentamiskustannukset ovat samassa suhteessa suuremmat kuin tavanomaisella asemakaavaalueella rakennettavan johtopituuden /tontti kasvun myötä. Alueelle on lisäksi tavanomaisella viettoviemäröintiin perustuvalla kaavaalueratkaisulla rakennettava jäteveden siirtopumppaamo todennäköisesti sekä etelä- että pohjoispuolelle erikseen. Yhden pumppaamon rakentamiskustannukset käyttökuntoon asennettuna ovat suuruusluokkaa /kpl. Kun yhtiön taksa- ja maksupolitiikan mm. liittymismaksujen osalta on perustuttava ns. aiheuttamisperiaatteeseen, eikä entisiä liittyjiä kohtaan ole oikeudenmukaista siirtää uusia ylimääräisiä kustannuksia heidän maksettavakseen, nousevat alueen liittymismaksut perinteisin ratkaisuin kohtuuttoman korkeiksi.

27 Eteläpuolisen hevosalueen osalta viemäröinti voitaisiinkin toteuttaa haja-asutusalueella käytetyn matalapainejärjestelmä perustein, jolloin kustannukset ja liittymismaksut olisivat saamaa suuruusluokkaa, n /tontti, kuin haja-asutusalueella. Asia selvitetään ja ratkaistaan jatkosuunnittelussa. Alueen pohjoisosalle on merkittävä ET-varaus rakennettavaa jätevesipumppaamoa varten. Paikka ei ole vielä tiedossa, se selviää vesihuollon yleissuunnitelman laatimisen myötä. Pohjoisosalle on jäämässä runsaasti tällä hetkellä maatalouskäytössä olevaa aluetta. Tulevaisuuteen varautuaksemme mm. kunnallistekniikan osalta tulisi näitä nyt entiseen käyttöön jääviä alueita tutkia kaavarunkotasolla, jotta mahdollisesti tulevaisuudessa tulevat ratkaisut olisivat toteutettavissa ilman turhia investointeja mahdollisimman tehokkaasti ja taloudellisesti. Etenkin viemäriverkoston mahdollisesti tulevat laajentamistarpeet pumppaamoineen ovat merkittävä kustannustekijä. Samalla voisi tutkia aluetehokkuuden kasvattamista jossain määrin kunnallistekniikan toteuttamiskustannusten optimoimiseksi. Lähtökohtaisesti pidämme selvänä, että alueelle ei tulla rakentamaan hulevesiviemärijärjestelmää. Korttelissa 601 tontti 2 on Tyrnävän Vesihuolto Oy:n omistuksessa. Tontilla sijaitsee keskeisen tärkeä lsonsuon paineensäätölaitos n. 500 m3 ala vesisäiliöineen ja varastotilaa säiliöiden päälle rakennettuna. Yhtiön tavoitteena ja tarkoituksena on kehittää mm. varastointitoimintojaan (tällä hetkellä toimistotilat huomioon ottaen neljässä paikassa) niitä keskittämällä. Tarkoituksena on ollut, ja asiasta on kunnan edustajien kanssa keskusteltukin useaan otteeseen, keskittää varastointitoiminnot po. paikalle kortteliin 601. Tämä raskas yhdistelmäajoneuvoliikenne huomioiden tarkoittaa n. 1 ha tontin varaamista kaavassa, minkä lisäksi tarpeelliset suoja-alueet asuntorakentamista vasten. Muuta lausuttavaa kaavaluonnoksesta meillä ei nyt ole. Varaamme kuitenkin mahdollisuuden täydentää lausuntoamme ehdotuksen käsittelyyn mennessä, mikäli tarvetta siihen tulee esille. Toivomme keskustelun laajentamista jatkossa koko infran suunnittelua koskevaksi. vastine Oleva verkosto otetaan jatkosuunnittelussa huomioon. Kaava-alueen eteläosa on suunniteltu hevostoimintaan ja siihen liittyvään asumiseen. Useamman samantyyppisen tontin sijoittaminen lähekkäin mahdollistaa erilaisten toimintojen yhteiskäytön esim. koneiden, lantahuollon jne. osalta. Lisäksi toiminnasta mahdollisesti aiheutuvat esteettiset haitat eivät vaikuta merkittävästi lähialueen muihin asukkaisiin. Hevostilat vaativat ison pinta-alan, joten aluetehokkuus jää luonnollisesti alhaisemmaksi kuin tavallisilla pientaloalueilla. Pumppaamolle osoitetaan paikka, kun sen sijainti on tiedossa. Kaavassa pelloiksi jääviä alueita on tutkittu kaavarunkotasolla ja suunnitelmista voidaan keskustella tarvittaessa vesihuoltolaitoksen kanssa. Aluetehokkuuden kasvattamista tutkitaan. 27

28 Korttelissa 601 olevan Tyrnävän Vesihuollon tontin laajentaminen 1 ha:riin on haastavaa. Alue risteyksessä on varsin ahdas ja yksityisen maanomistajan omistuksessa. Kaavoittaja tulee kutsumaan teknisen puolen asiantuntijat, joihin myös Tyrnävän vesihuolto kuuluu, Palkin alueen tekniikkapalaveriin ennen kaavaehdotuksen nähtäville asettamista. Tällöin varmistetaan mm. pumppaamolle osoitettava paikka sekä katsotaan vesihuollon tontin laajentamisen mahdollisuutta. HevosAgro Lähtökohtaisesti on erittäin hyvä asia, että Oulun seudun kunnat tarjoavat rakennuspaikkoja/tontteja hevosyrittämiseen ja -läheiseen asumiseen ja siten mahdollistavat omakotitalon ja hevostallin rakentamisen samalle alueelle. Useissa selvityksissä ja käytännössä on havaittu, että tämän tyyppiselle rakentamiselle tuntuisi olevan kysyntää. Hevostoimintoja on myös järkevää sijoittaa samalle alueelle. Laadukas ja turvallinen hevostoiminta edellyttää mittavia ja kustannuksiltaan kalliita rakennusinvestointeja, joita jokaisen toimijan ei ole mahdollista eikä järkevää toteuttaa pelkästään omaan käyttöönsä. Hevosalueella yrittäjät ja harrastajat voivat hyödyntää toiminnassa yhteisiä laadukkaita puitteita, kuten maneesia, reitistöjä ja hiittisuoraa. Kaavalla ja kunnan toiminnalla tulee aktiivisesti edistää yhteisten rakenteiden toteutumista. Yhteiset rakenteet voivat olla myös kynnyskysymys muiden tonttien kysynnälle. Kaavaluonnoksessa yritystontit ja isommat harrastetontit ovat toisella puolella tietä suhteessa maneesiin ja kenttään. Tavoite lienee, että yksityistallien lisäksi myös mahdolliset ratsastuskouluoppilaat käyttävät yhteistä maneesia. Epäilyä herättää, miten saadaan turvallisesti järjestettyä kulku tien yli talleilta maneesille? Ratsastuskouluyrityksessä on usein rajoitetusti henkilökuntaa ja usein on tarpeen, että oppilaat voivat kävellä turvallisesti hevosten kanssa tallilta maneesiin itsenäisesti. Pohdittava olisi, olisiko sittenkin järkevämpää, että yksi yritystontti (ratsastuskoulu) olisi maneesin kupeessa? Tai maneesitontti jotenkin hevos(yritys)tonttien keskellä? Varmistaisiko tämä ratkaisu myös maneesin ja kentän toteutumisen? Ratkaisu tuskin sulkisi pois myös kilpailujen järjestämistä alueella. Kaavaselvityksessä todetaan, että alueelle halutaan hevostoimintoja palvelevia toimintoja, mutta mitä ne kaavan puitteissa voivat olla? Mahdollistaako kaava (samoilla tonteilla kuin tallit), jos alueelle halutaan sijoittaa yhteinen lannankäsittelylaitos, eläinlääkärin toimitilat tai kengitys-, hevostarvikekaupan tms. palveluja? Mille toiminnalle on varattu ET-alue, joka on ihan asuintalojen vieressä? Soveltuuko se esim. lannan energiahyötykäyttöön aivan asutuksen läheisyydessä? Myös mahdollisten palveluiden tuoma asiakasliikenne tulee ottaa huomioon liikennejärjestelyjä ja hevosten turvallista liikkumista suunniteltaessa. Kokonaisuudessaan kaavaan tulisi jättää mahdollisuuksien mukaan muunneltavuutta, joka mahdollistaa erityyppisen ja kokoisen yritystoiminnan sijoittumisen 28

29 alueelle. Ennakkoon lienee täysin mahdotonta arvioida yksityiskohtaisesti mitä ja minkä kokoista hevosyritystoimintaa alueelle hakeutuu. vastine Maneesitontin sijoittaminen harraste- ja yrittäjätonttien väliin on maankäytöllisesti hankalaa. Kilpailukäyttöön tarkoitettu alue vaatii varsin runsaasti paikoitusyms. alueita, jotka voivat olla ison osaa vuodesta tyhjillään. Tällöin ko. tontti varaisi paljon tilaa keskeltä aktiivisempaa toimintaa ja estäisi mahdollisesti myös tonttien joustavan muuntamisen kaavan puitteissa. Turvallinen tienylitys perustuu siihen, että läpiajo on periaatteessa huoltoajoa lukuun ottamatta kielletty ja lisäksi on tarkoitus, että maneesille pääsee maaston kautta kiertämällä laidunalueen kautta, jolloin tien ylittäminen ei ole tarpeellista. RHU kaavamerkintä sallii ratsastuskoulun sijoittamisen maneesin kupeeseen. Merkintää täsmennetään siten, että ratsastuskoulun lisäksi tontille on mahdollista sijoittaa hevostoimintoihin liittyvää yritystoimintaa. Myös AM-tonteilla on tavoitteena, että tilojen yhteydessä voisi olla yritystoimintaa, kuten kengitystä, tarvikekauppaa jne. Kaavamerkintää täsmennystä yritystoiminnan osalta pohditaan. Lannan keskitettyä käsittelyä alueella tutkitaan. Alue on suunniteltu siten, että suurimman liikenteen vaatima yhteinen maneesi on heti alueen alussa. Lisäksi reitistöä on suunniteltu siten, että tien ylittämisen tarve hevosella olisi mahdollisimman vähäistä. Alueen muunneltavuutta erityisesti harraste-/yrittäjätonttien osalta tutkitaan lisää. Oulun seudun ympäristötoimi liikelaitos Oulun seudun ympäristötoimi toteaa Palkin alueen soveltuvan hyvin alueeksi, jossa monipuolinen asuminen ja hevostoiminnot yhdistyvät. Ympäristön vaihtelevuus ja yksityiskohdat ovat merkittävässä määrin alueen vetovoimatekijöitä ja näin ollen maisema ja maisemarakenne sekä luontoarvot (kasvillisuus, eläimistö ja linnut) tulisi kartoittaa riittävän yksityiskohtaisesti ja ottaa kaavatyössä huomioon. Isosuontien pohjoispuolella on komea mäntykangas, jossa on polku /kulkuuraverkosto, joka on tällä hetkellä varsin vilkkaassa ulkoilu- ja hevosharrastuskäytössä. Kyseisen alueen suunnittelussa asuinalueeksi tulisi ottaa lähtökohdaksi nykyinen kulkuverkosto ja mahdollisuuksien mukaan sen säilyttäminen asutuksen lomassa kulkevaksi. Isosuontien varteen, sen eteläpuolelle, sijoittuva pieni lampi tulisi osoittaa vesialueeksi (W) ja lampea voisi tuoda esille kunnostamalla sitä lähiympäristöineen. Myös lammen käyttömahdollisuutta alueen hulevesien käsittelyssä tulisi selvittää. Hevosten pitoon liittyviä toimintamalleja ja kaavamääräyksiä tulisi vielä selvittää ja harkita mm. lantalavaatimuksia, tarhojen rakenteita, tarhavesien käsittelyä ja 29

30 yhteisiä tarhoja koskevien kaava-määräysten esittämistä. Hevosurheilu- /hevosharrastustoimintojen sekä erillispientalojen korttelialueiden, AO, välille tulisi jättää riittävät suojavyöhykkeet ja välttää tilanteita, joissa maatilojen talouskeskusten korttelialue, AM-1, rajautuu AO-alueeseen. Hulevesien luonnonmukaiseen käsittelyyn tulisi kiinnittää huomiota. Erityisesti maatilojen talouskeskusten korttelialueen, AM-1 ja hevosurheilua palvelevien rakennusten korttelialueen, RHU, hulevesien käsittelyratkaisuja tulisi selvittää. Jätevesien osalta todetaan, että kaikki alueen rakennukset, joissa syntyy jätevesiä, tulisi liittää vesihuoltolaitoksen viemäriin. Isosuontien pohjoispuolella sijaitsee kiinteistö, jolla on koneurakoitsijatoimintaa. Koneurakoitsijan rakennuspaikka olisi tarpeen merkitä omalla asianmukaisella merkinnällä sekä jättää riittävä suojavyöhyke viereiseen AO korttelialueeseen. Nykyinen Isosuotien varren puustoinen vyöhyke olisi hyvä osoittaa kaavassa puustoiseksi suojavyöhykkeeksi. vastine Maisema- ja ympäristöarvojen täsmentämiseksi alueelle on Ympäristötoimen lausuntoon perustuen laadittu tarkennettu luontoselvitys kesällä Isosuontien pohjoispuolinen metsä on kaavoitettu tavallisille pientaloille eikä olevaa polkuverkostoa voitu hyödyntää kuin pieniltä osin. Pientalojen sijoittaminen metsäisille alueille mahdollistaa arvokkaiden peltoaukeiden säilyttämisen. Kaavan tueksi harkitaan laadittavaksi erilliset tarkemmat hevostiloja koskevat rakentamistapaohjeet, joissa käsitellään mm. lannan ja tarhavesien käsittelyä. Osana kaavaa niiden myöhempi muuttaminen esim. lainsäädännön takia saattaisi olla liian työlästä. Eri toimintojen sijoittuminen toistensa viereen tutkitaan vielä tarkemmin. Hulevesiratkaisuista lisätään tarvittaessa selvitystä selostukseen. Yksityiskohtaisemmat ratkaisut selvitetään lupavaiheessa. Kaavaan tulee määräys viemäverkkoon liittymisestä vesihuoltoyhtiön toiminta-alueella. Koneurakoitsijan tontti merkitään asianmukaisella merkinnällä. Puiston merkitsemistä suojavyöhykkeeksi harkitaan. Tyrnävän yrittäjät ry Tyrnävän yrittäjäyhdistyksen hallitus on tutustunut Palkin alueen asemakaavamuutokseen. Huomautettavaa asemakaavamuutokseen ei ole. vastine Lausunto ei aiheuta toimenpiteitä. 30

31 MIELIPITEET 1. Mielipiteenä esitettiin tilan 42:22 omistajien toiveesta, että tontti tulee jättää AOmerkinnälle (kuten luonnoksessa onkin). Tontin naapurissa olevan hevostilatontin tallirakennuksen ja lantala rakennusalueen raja toivottiin osoitettavan siten, että ne tulevat AO-tontin rajasta mahdollisimman kauas. vastine Ko. tontti voidaan merkitä AO:ksi ja ohjata naapuritontin tallirakennus ja lantala mahdollisimman kauas kyseisestä tontista. 2. Mielipiteessä tiedusteltiin, kuka laidunalueita valvoo ja huolehtii niistä. vastine Kunnanvaltuusto määrittelee alueille joko vuokra- tai myyntihinnat ja vuokralainen on itse vastuussa hallitsemistaan alueista. 3. Heikkinen Sanna ja Pertti : Tulisi olla hevosreitti Kirkkotien yli Isossuontien pohjoispuolelle ja siitä Isosuontien yli Palkin hevosreitille. Heillä on Kirkkotien länsipuolella 9 hevosen talli. Reitistöjen pituus tulisi ilmetä kaavassa tai kaavaselostuksessa ja niiden tulisi olla pitkiä. Hiittisuoran pituuden tulee olla vähintään 800m ja sen tulisi olla erillään ulkoilureiteistä. Hiittisuoran tulisi olla kunnolla kantava. Lisäksi ET-alueen osa (41:28) tulee kääntää toiselle puolelle eli VLpuolelle (41:35). Kyseinen kulmaus on yksityisessä omistuksessa. Omistajalla ei ole halua myydä risteysalueella olevaa palasta vesihuollolle. Alueen omistaja Maisemallisesti myös tärkeä säilyttää risteys rakentamattomana. Kunta omistaa itäpuolella olevaa aluetta. vastine Ohjeellista reittiyhteyttä Kirkkotien yli Palkin alueelle tutkitaan ja lisätään, mikäli se suinkin on mahdollista. Reitin sijoittamiselle aiheutuu haasteita, koska reitti johtaa uusien asuinalueiden välittömässä läheisyydessä. Reittien pituudet määritellään tarkemmin niiden varsinaisessa suunnittelussa. Kaavassa olevat reitit ovat ohjeellisia. Hiittisuoran sijoituksessa on pyritty siihen, että se olisi vähintään 800 m pitkä ja hieman erillään muista reiteistä. Tutkitaan ET-tontin aluevarauksen muuttamista mielipiteessä ehdotetulla tavalla ja keskustellaan asian ratkaisemiseksi myös Tyrnävän Vesihuolloin kanssa, jonka varasto sijaitsee alueella. 4. Osa tonteista on liian suuria. Tulisi olla enemmän tarjolla 1000m m 2 tontteja. Voisiko esim. Samettitien varren kaksi kunnan omistuk- 31

32 sessa olevaa suurta tonttia (kortteli 612, tontit 1 ja 4) jakaa molemmat 2 tontiksi? Samoin Isosuontien varressa oleva tontti, kortteli 608, tontti 3 jakaa kahdeksi? vastine Tonttikoon vaihtelua mm. pienemmäksi suunnitellaan. 5. Yksityiselle maanomistajalle maakauppojen yhteydessä luvattua tonttia (kortteli 605, tontti 3) toivotaan muutettavan kortteliin 610, tonttiin 4. Tontti tulisi muuttaa 1000m2 kokoiseksi. vastine Suunnitellaan uusi vaihtotontti ehdotetulle paikalle. 6. Bionenergian tuottamista ja bioenergialaitosta varten tarvitaan kaavaan mahdollisesti tilanvaraus vastine Kunta tutkii bioenergialaitoksen sijoittumismahdollisuuksia alueelle. 7. Onko suuria hevostilatontteja liikaa? Riittäisikö pari suurta tonttia, jos loput tontit ovat 1-1,5ha? vastine Hevostonttien kokoa ja määrää tutkitaan. 32

33 LIITE 2 LUONTOSELVITYS TYÖNUMERO: E TYRNÄVÄN KUNTA PALKIN ALUEEN LUONTOSELVITYS SWECO YMPÄRISTÖ OY Oulu 33

34 Sisältö 8 JOHDANTO... 9 KASVILLISUUDEN YLEISKUVAUS LINNUSTO JA MUU ELÄIMISTÖ ARVOKKAAT LUONTOKOHTEET JA LAJISTO YHTEENVETO LÄHTEET... 34

35 8 Johdanto Tyrnävän Palkin alueelle laaditaan asemakaavaa. Alueelle tulee sekä pientaloalue, että väljemmin mitoitettu alue, jonka tonteilla hevostoiminnot ja asuminen yhdistyvät. Palkin alue sijaitsee Tyrnävän keskustan kaakkoispuolella noin 1,5 km etäisyydellä keskustasta. Selvitysalueen rajaus on esitetty kuvassa 1. Kuva 1. Selvitysalueen rajaus. Luontoselvityksessä on kuvattu yleispiirteisesti alueen kasvillisuus sekä selvitetty alueen luonnon kannalta huomioitavat alueet ja kohteet. Luontoselvityksessä kartoitettiin mahdolliset luonnonsuojelulain, vesilain ja metsälain mukaiset luontotyypit sekä muut kasvillisuutensa puolesta huomioitavat kohteet ja uhanalainen ja muu huomionarvoinen lajisto. Selvityksen on tehnyt FM biologi Aija Degerman Sweco Ympäristö Oy:stä. Maastossa käytiin

36 9 Kasvillisuuden yleiskuvaus Maastonmuodoiltaan alue on tasainen, korkeuseroja ei juuri ole (kuva 2). Alue kuuluu kokonaisuudessaan Limingan lakeuden maisema-alueeseen. Selvitysalueen länsiosassa on Tyrnävänjoen läheisyyteen keskittyen laajoja viljelyskäytössä olevia peltoaukeita (kuvat 3 ja 4). Asutusta on Kylmäläntien molemmin puolin, erityisesti joen puolella selvitysaluerajauksen ulkopuolella, sekä Isosuontien varrella ja Samettitiellä, jossa on uudempia taloja. Isosuontien varressa on vedenottamo. Selvitysalueen itäosa on metsäinen (kuvat 5 ja 6). Turvekankaat ja soistumat on tehokkaasti ojitettu ja alue on metsätalouskäytössä. Metsät ovat eri-ikäisiä mäntypuustoisia kasvatusmetsiä. Isosuontien varressa on hakkuualueita ja taimikoita. Länsiosassa on joelle saakka jatkuva yhtenäinen kangasmetsäalue, jossa puusto on mäntyvaltaista (kuvat 7 ja 8). Metsäalueella risteilee useita polkuja. Polut vaikuttavat olevan sekä ulkoilijoiden että hevosella liikkuvien aktiivisessa käytössä. Alueella ei ole vesistöjä lukuun ottamatta Tyrnävänjokeen selvitysalueen länsipuolella laskevia metsäja pelto-ojia. Aivan selvitysalueen pohjoisreunalla on lyhyeltä matkalta karttatarkastelun mukaan uomaltaan luonnontilaisesti mutkitteleva oja. Ojan varressa kasvaa tiheää nuorta männikköä ja pensaikkoa eikä ojan varsi ole kasvillisuudeltaan luonnontilainen. Kuva 2. Ilmakuva alueen länsiosasta. 36

37 Kuvat 3 ja 4. Tyrnäväntien varressa on vanhempaa asutusta. Isosuontien varressa on laajoja peltoja. Kuvat 5 ja 6. Selvitysalueen itäosa on metsäinen. Isosuontien varressa on taimikkoa ja etelämpänä ojitettuja rämeitä ja turvekankaita. Kuvat 7 ja 8. Länsiosassa on mäntykangasta, jossa on hiekkateitä ja polkuja. Metsäinen alue jatkuu Isosuontien varressa. 37

38 10 Linnusto ja muu eläimistö Palkin alue ja Tyrnävän peltolakeudet kuuluu kansainvälisesti arvokkaaseen lintualueeseen (IBA) Oulun seudun kerääntymisalue, joka on myös Suomen arvokas lintualue (FINIBA). Oulun seudun kerääntymisalue Oulun, Kempeleen, Limingan, Lumijoen, Tyrnävän, Hailuodon, Muhoksen ja Siikajoen kuntien alueella on Suomen oloissa ainutlaatuinen rehevien matalien merenlahtien ja saariston muodostama kosteikkokokonaisuus, johon liittyvät kiinteästi rannikolta itäkaakkoon suuntautuvat laajat viljelyalueet. Laajoilla peltoalueilla on merkitystä muuton aikaisina levähdys- ja ruokailualueina. Alueen rajaus on esitetty kuvassa 9. Kuva 9. Oulun seudun kerääntymisalue (BirdLife). Suomen lintuatlaksen mukaan atlasruudulla 718:343 Tyrnävän keskusta pesii varmasti 50, todennäköisesti 8 ja mahdollisesti 28 lajia, pesivien lintujen lajimäärän ollessa yhteensä 86. Erillistä linnustoselvitystä alueella ei ole tehty. Maastokäynnillä havaittuja lajeja olivat teeri, peippo, käpytikka ja palokärki, keltasirkku, viherpeippo, punakylkirastas, hömötiainen ja talitiainen. Eläimistö on tavanomaista havumetsien lajistoa. Alueella esiintyviä lajeja ovat ainakin maastokäynnillä havaittujen jälkien perusteella hirvi, jänis ja orava. Muita mahdollisia lajeja ovat siili, kettu, rusakko ja metsäkauris (hatikka.fi). 38

Luettelo selostuksen liiteasiakirjoista Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Tilastolomake Kaavakartta ja määräykset

Luettelo selostuksen liiteasiakirjoista Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Tilastolomake Kaavakartta ja määräykset RAUTALAMMIN KUNTA 1(10) SISÄLLYSLUETTELO 1 TIIVISTELMÄ...2 1.1 KAAVAPROSESSIN VAIHEET...2 1.2 ASEMAKAAVAN MUUTOS...2 1.3 ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN TOTEUTTAMINEN...2 2 LÄHTÖKOHDAT...2 2.1 SELVITYS SUUNNITTELUALUEEN

Lisätiedot

RANTSILAN KIRKONKYLÄN KORTTELIN 33 TONTTIEN 1 5 ASEMAKAAVAN MUUTOS

RANTSILAN KIRKONKYLÄN KORTTELIN 33 TONTTIEN 1 5 ASEMAKAAVAN MUUTOS FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy SIIKALATVAN KUNTA RANTSILAN KIRKONKYLÄN KORTTELIN 33 TONTTIEN 1 5 ASEMAKAAVAN MUUTOS Kaavaselostus ASEMAKAAVAN MUUTOKSELLA MUODOSTUU KORTTELIN 33 TONTIT 1, 3, 4 JA 5 SEKÄ

Lisätiedot

Luettelo selostuksen liiteasiakirjoista Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Tilastolomake Havainnekuva Kaavakartta ja määräykset

Luettelo selostuksen liiteasiakirjoista Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Tilastolomake Havainnekuva Kaavakartta ja määräykset RAUTALAMMIN KUNTA 1 SISÄLLYSLUETTELO 1 TIIVISTELMÄ...2 1.1 KAAVAPROSESSIN VAIHEET...2 1.2 ASEMAKAAVA...2 1.3 ASEMAKAAVAN TOTEUTTAMINEN...2 2 LÄHTÖKOHDAT...2 2.1 SELVITYS SUUNNITTELUALUEEN OLOISTA...2 2.1.1

Lisätiedot

MYLLYLÄ KORTTELI 0608

MYLLYLÄ KORTTELI 0608 ORIMATTILAN KAUPUNKI MYLLYLÄ KORTTELI 0608 ASEMAKAAVAN MUUTOS KAAVASELOSTUS Asemakaavamuutoksen selostus, joka koskee 29.8.2016 päivättyä asemakaavakarttaa. Asemakaavamuutos koskee osaa korttelista 0608.

Lisätiedot

Suunnittelualue sijaitsee Keuruun länsiosassa Jyrkeejärven etelärannalla Hakemaniemessä.

Suunnittelualue sijaitsee Keuruun länsiosassa Jyrkeejärven etelärannalla Hakemaniemessä. 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT 1.1 Tunnistetiedot Kunta Kylä Tilat Kaavan nimi Kaavan laatu Keuruu Pihlajavesi 249-407-2-59 Hakemaniemi 249-407-2-97 Eemelinranta Pihlajaveden osayleiskaava Osayleiskaavan muutos

Lisätiedot

Riihiniemen ranta- asemakaava osittainen kumoaminen

Riihiniemen ranta- asemakaava osittainen kumoaminen S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A KAAVIN KUNTA Riihiniemen ranta- asemakaava osittainen kumoaminen Kaavaselostus FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P23617 Kaavaselostus 1 (2) Sisällysluettelo 1 Tiivistelmä...

Lisätiedot

Pännäisten asemakaavan muutos korttelissa 3. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) Kaavakoodi: 599401201402

Pännäisten asemakaavan muutos korttelissa 3. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) Kaavakoodi: 599401201402 Pännäisten asemakaavan muutos korttelissa 3 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) Kaavakoodi: 599401201402 2 Sisällysluettelo: 1. SUUNNITTELUALUE... 3 2. LÄHTÖKOHDAT JA TAVOITTEET... 4 3. SUUNNITTELUTILANNE...

Lisätiedot

Luettelo selostuksen liiteasiakirjoista Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Tilastolomake Kaavakartta ja määräykset

Luettelo selostuksen liiteasiakirjoista Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Tilastolomake Kaavakartta ja määräykset RAUTALAMMIN KUNTA 1(7) SISÄLLYSLUETTELO 1 TIIVISTELMÄ...2 1.1 KAAVAPROSESSIN VAIHEET...2 1.2 ASEMAKAAVA...2 1.3 ASEMAKAAVAN TOTEUTTAMINEN...2 2 LÄHTÖKOHDAT...3 2.1 SELVITYS SUUNNITTELUALUEEN OLOISTA...3

Lisätiedot

KAAVASELOSTUS UTAJÄRVI KORTTELI 53 ASEMAKAAVAN MUUTOS SWECO YMPÄRISTÖ OY OULU

KAAVASELOSTUS UTAJÄRVI KORTTELI 53 ASEMAKAAVAN MUUTOS SWECO YMPÄRISTÖ OY OULU UTAJÄRVI KORTTELI 53 ASEMAKAAVAN MUUTOS SWECO YMPÄRISTÖ OY OULU Käsittelyvaiheet Vireilletulopäivämäärä 24.2.2015 Valmisteluvaiheen kuuleminen (MRL 62 ) 11.3.-26.3.2015 Nähtävilläolo (MRA 27 ) Hyväksyminen,

Lisätiedot

ASEMAKAAVAN SELOSTUS Vanhatie 13 21:078. Asemakaavan muutos koskee 21. kaupunginosan korttelin 85 tonttia 10. Kaavan päiväys:

ASEMAKAAVAN SELOSTUS Vanhatie 13 21:078. Asemakaavan muutos koskee 21. kaupunginosan korttelin 85 tonttia 10. Kaavan päiväys: ASEMAKAAVAN SELOSTUS Vanhatie 13 21:078 Asemakaavan muutos koskee 21. kaupunginosan korttelin 85 tonttia 10 Kaavan päiväys: 12.11.2009 JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI KAUPUNKIRAKENNEPALVELUT / KAAVOITUS 1 PERUS- JA

Lisätiedot

LINTULA KORTTELIT 1501 JA 1502

LINTULA KORTTELIT 1501 JA 1502 ORIMATTILAN KAUPUNKI LINTULA KORTTELIT 1501 JA 1502 ASEMAKAAVAN MUUTOS KAAVASELOSTUS Asemakaavamuutoksen selostus, joka koskee 29.9.2016 päivättyä asemakaavakarttaa. Asemakaavamuutos koskee kortteleita

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 24.1.2013 luonnos OKKOSENRANTA ASEMAKAAVAN LAAJENNUS

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 24.1.2013 luonnos OKKOSENRANTA ASEMAKAAVAN LAAJENNUS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 24.1.2013 luonnos OKKOSENRANTA ASEMAKAAVAN LAAJENNUS Osallistumis- ja arviointisuunnitelma on maankäyttö- ja rakennuslain (MRL 63 ) mukainen asiakirja, jossa kuvataan

Lisätiedot

JOUTSAN ASEMAKAAVAN MUUTOS KORTTELISSA 407 / 5,6,7 ASEMAKAAVASELOSTUS. Ote peruskartasta, kaavamuutosalue rajattuna keltaisella

JOUTSAN ASEMAKAAVAN MUUTOS KORTTELISSA 407 / 5,6,7 ASEMAKAAVASELOSTUS. Ote peruskartasta, kaavamuutosalue rajattuna keltaisella JOUTSAN ASEMAKAAVAN MUUTOS KORTTELISSA 407 / 5,6,7 ASEMAKAAVASELOSTUS Ote peruskartasta, kaavamuutosalue rajattuna keltaisella SISÄLLYSLUETTELO 1. LÄHTÖKOHDAT 1.1 Selvitys suunnittelualueen oloista 1.2

Lisätiedot

EURAJOEN KUNTA. Lapijoen päiväkodin asemakaavan muutos. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma. Työ: 25177

EURAJOEN KUNTA. Lapijoen päiväkodin asemakaavan muutos. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma. Työ: 25177 EURAJOEN KUNTA Lapijoen päiväkodin asemakaavan muutos Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Työ: 25177 Turussa 19.3.2012, tark. 5.6.2012, tark. 4.9.2012, tark. 9.11.2012 AIRIX Ympäristö Oy PL 669 20701

Lisätiedot

KAUNISPÄÄN ASEMAKAAVAN MUUTOS; TARPOMA JA SIIHEN LIITTYVÄ RETKEILY-JA ULKOILUALUE ASEMAKAAVASELOSTUS LUONNOS

KAUNISPÄÄN ASEMAKAAVAN MUUTOS; TARPOMA JA SIIHEN LIITTYVÄ RETKEILY-JA ULKOILUALUE ASEMAKAAVASELOSTUS LUONNOS KAUNISPÄÄN ASEMAKAAVAN MUUTOS; TARPOMA JA SIIHEN LIITTYVÄ RETKEILY-JA ULKOILUALUE ASEMAKAAVASELOSTUS LUONNOS Inarin kunta Tekninen osasto Pekka Junttila Kaavoitusinsinööri 7.3.2016 1. PERUS- JA TUNNISTETIEDOT

Lisätiedot

PIEN-SAIMAAN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS. Savitaipaleen kunta (739) Saksan tila (osa) Kaavaehdotus

PIEN-SAIMAAN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS. Savitaipaleen kunta (739) Saksan tila (osa) Kaavaehdotus PIEN-SAIMAAN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS Savitaipaleen kunta (739) Saksan tila 739-421-7-414 (osa) Kaavaehdotus 10.8.2016 1 Osayleiskaavan muutoksen selostus, joka koskee Pien-Saimaan osayleiskaavaa. 1 PERUSTIEDOT

Lisätiedot

JOUTSAN RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS

JOUTSAN RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS JOUTSAN RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS SIIKANIEMI SELOSTUS Ote rantayleiskaavakartasta SISÄLLYSLUETTELO 1. LÄHTÖKOHDAT 1.1 Selvitys suunnittelualueen oloista 1.2 Alueen yleiskuvaus 1.3 Luonnonympäristö 1.4

Lisätiedot

KESKUSTAN ASEMAKAAVAN MUUTOS KORTTELI 205

KESKUSTAN ASEMAKAAVAN MUUTOS KORTTELI 205 132-AK1302b NAKKILAN KUNTA KESKUSTAN ASEMAKAAVAN MUUTOS KORTTELI 205 KAAVASELOSTUS Ehdotus 28.8.2013 Nosto Consulting Oy Nosto Consulting Oy 1 (13) Sisällysluettelo 1. Perus- ja tunnistetiedot... 3 1.1.

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) Alavuden kaupungin RITOLA 16. kaupunginosan kortteli 16005 ja siihen liittyvä suojaviheralue

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) Alavuden kaupungin RITOLA 16. kaupunginosan kortteli 16005 ja siihen liittyvä suojaviheralue OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) Alue Alavuden kaupungin RITOLA 16. kaupunginosan kortteli 16005 ja siihen liittyvä suojaviheralue / Ympäristöpalvelut 27.01.2015 2 1 n sisältö ja tarkoitus Maankäyttö-

Lisätiedot

MERIKARVIAN KUNTA MERIKARVIA, LAMMASSAAREN RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS. Koskien Ylikylän 417 tilaa Lammassaari 41:6

MERIKARVIAN KUNTA MERIKARVIA, LAMMASSAAREN RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS. Koskien Ylikylän 417 tilaa Lammassaari 41:6 MERIKARVIAN KUNTA MERIKARVIA, LAMMASSAAREN RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS Koskien Ylikylän 417 tilaa Lammassaari 41:6 KUNNAN KAAVATUNNUS 484RAKAM12010 19.09.2010 1. PERUS- JA TUNNISTETIEDOT Tunnistetiedot MERIKARVIA,

Lisätiedot

Asemakaavan muutoksen selostus sekä tonttijako ja tonttijaon muutos, joka koskee päivättyä asemakaavakarttaa nro

Asemakaavan muutoksen selostus sekä tonttijako ja tonttijaon muutos, joka koskee päivättyä asemakaavakarttaa nro Vantaan kaupunki Maankäyttö ja ympäristö Marja-Vantaa-projekti Asemakaavan muutoksen selostus sekä tonttijako ja tonttijaon muutos, joka koskee 20.8.2012 päivättyä asemakaavakarttaa nro 002123. 1 PERUS-

Lisätiedot

Ylitornio. Alkkulan asemakaavan muutos Kortteli 32a OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS)

Ylitornio. Alkkulan asemakaavan muutos Kortteli 32a OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) Seitap Oy Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1 Ylitornio Alkkulan asemakaavan muutos OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 30.6.2016 YLITORNIO KUNTA SEITAP OY 2016 Seitap Oy Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

Lisätiedot

KESKUSTAAJAMAN ASEMAKAAVAN MUUTOS KORTTELEISSA 21 JA 35

KESKUSTAAJAMAN ASEMAKAAVAN MUUTOS KORTTELEISSA 21 JA 35 S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A RUOKOLAHDEN KUNTA KESKUSTAAJAMAN ASEMAKAAVAN MUUTOS KORTTELEISSA 21 JA 35 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P20848 1 (8) P20848 Sisällysluettelo 1 SUUNNITTELUN KOHDE...

Lisätiedot

Ranta-asemakaavan muutos koskee osaa Sulkavan kunnan Ruokoniemen kylän tilasta 2:49.

Ranta-asemakaavan muutos koskee osaa Sulkavan kunnan Ruokoniemen kylän tilasta 2:49. SULKAVAN KUNTA RANTA-SASTAVIN RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS Kaavaselostus 26.11.2013 Ranta-asemakaavan muutos koskee osaa Sulkavan kunnan Ruokoniemen kylän tilasta 2:49. Ranta-asemakaavan muutoksella muodostuu

Lisätiedot

ASEMAKAAVAN MUUTOS, KAUPUNGINOSA 7 RAUHALA ANTINKYLÄ, KORTTELI 786 JA OSA KORTTELIA 717 (RAUHALANAUKIO)

ASEMAKAAVAN MUUTOS, KAUPUNGINOSA 7 RAUHALA ANTINKYLÄ, KORTTELI 786 JA OSA KORTTELIA 717 (RAUHALANAUKIO) L O V I I S A 9.9.2014 ASEMAKAAVAN MUUTOS, KAUPUNGINOSA 7 RAUHALA ANTINKYLÄ, KORTTELI 786 JA OSA KORTTELIA 717 (RAUHALANAUKIO) KAAVASELOSTUS 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT 1.1 Tunnistetiedot Alue: RAUHALANAUKIO,

Lisätiedot

Asemakaavan selostus Asemakaava nro A-2688, Laune, Eteläisen kehätien osa

Asemakaavan selostus Asemakaava nro A-2688, Laune, Eteläisen kehätien osa Asemakaavan selostus Asemakaava nro A-2688, Laune, Eteläisen kehätien osa 7.10.2016 kaavoitusarkkitehti Theodora Rissanen KUVA: Suunnittelualueen sijaintikartta (pohjassa on osoitekartta). Suunnittelualue

Lisätiedot

Asemakaavan muutos, kortteli 615

Asemakaavan muutos, kortteli 615 S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A NILSIÄN KAUPUNKI Asemakaavan muutos, kortteli 615 Kaavaselostus Hyväksytty: KVALT pp.kk.vvvv xx FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 5.10.2012 P195-P19523 Kaavaselostus

Lisätiedot

KAAVASELOSTUS UTAJÄRVI KORTTELI SWECO YMPÄRISTÖ OY OULU

KAAVASELOSTUS UTAJÄRVI KORTTELI SWECO YMPÄRISTÖ OY OULU UTAJÄRVI KORTTELI 45 SWECO YMPÄRISTÖ OY OULU Käsittelyvaiheet Vireilletulopäivämäärä Valmisteluvaiheen kuuleminen (MRL 62 ) 11.3.-26.3.2015 Nähtävilläolo (MRA 27 ) Hyväksyminen, kunnanhallitus Hyväksyminenkunnanvaltuusto

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (MRL 63 )

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (MRL 63 ) OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (MRL 63 ) Ak 5186 KANKAANPÄÄN KAUPUNKI 16.8.2016 ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS Kankaanpään kaupungin 1. kaupunginosan (Keskus) korttelin 26 osaa koskeva asemakaavan

Lisätiedot

Vaalan taajaman alueen asemakaavan muutos, teollisuusalueen korttelit 82 /KLT-2 ja 301 /KLT-2,T, lähivirkistysalue VL

Vaalan taajaman alueen asemakaavan muutos, teollisuusalueen korttelit 82 /KLT-2 ja 301 /KLT-2,T, lähivirkistysalue VL 1 (13) VAALAN KUNTA Vaalan taajaman alueen asemakaavan muutos, teollisuusalueen korttelit 82 /KLT-2 ja 301 /KLT-2,T, lähivirkistysalue VL Asemakaavaselostus Kaavamuutosalueen rajaus voimassa olevalla asemakaavakartalla.

Lisätiedot

NUOTTASAAREN ASEMAKAAVAN KUMOAMINEN SUMMAN KYLÄN TILALLA 2:24

NUOTTASAAREN ASEMAKAAVAN KUMOAMINEN SUMMAN KYLÄN TILALLA 2:24 1 (6) HAMINAN KAUPUNKI KAUPUNKISUUNNITTELU Maankäytön suunnittelu PL 70 49401 HAMINA NUOTTASAAREN ASEMAKAAVAN KUMOAMINEN SUMMAN KYLÄN TILALLA 2:24 SELOSTUS NRO 515 KAAVA- ALUEEN SIJAINTI Sijainti Kymenlaakson

Lisätiedot

ORIMATTILAN KAUPUNKI PELTOLA, PIENNARTIEN JA KUOKKATIEN KULMAUS, ASEMAKAAVAMUUTOKSEN OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

ORIMATTILAN KAUPUNKI PELTOLA, PIENNARTIEN JA KUOKKATIEN KULMAUS, ASEMAKAAVAMUUTOKSEN OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA päivitetty 1.6.2015 hyväksytty 23.4.2015 ORIMATTILAN KAUPUNKI PELTOLA, PIENNARTIEN JA KUOKKATIEN KULMAUS, ASEMAKAAVAMUUTOKSEN Orimattilan kaupunki, tekninen palvelukeskus Kaupungintalo, Erkontie 9 Puhelin

Lisätiedot

ASEMAKAAVAN SELOSTUS Rengaskatu 59 33:008

ASEMAKAAVAN SELOSTUS Rengaskatu 59 33:008 ASEMAKAAVAN SELOSTUS Rengaskatu 59 33:008 Asemakaavan muutos koskee 33. kaupunginosan korttelin 305 osaa sekä puistoaluetta Asemakaavan muutoksella muodostuu 33. kaupunginosan korttelin 305 tontti 1 Kaavan

Lisätiedot

LAPINNIEMI-VESIURHEILUALUETTA, TILAUSSAUNAN RAKENTAMINEN. KARTTA NO 8176. Kaava-alueen sijainti ja luonne. Kaavaprosessin vaiheet

LAPINNIEMI-VESIURHEILUALUETTA, TILAUSSAUNAN RAKENTAMINEN. KARTTA NO 8176. Kaava-alueen sijainti ja luonne. Kaavaprosessin vaiheet LAPINNIEMI-VESIURHEILUALUETTA, TILAUSSAUNAN RAKENTAMINEN. KARTTA NO 8176. Asemakaavan muutoksen selostus, joka koskee 13. päivänä helmikuuta 2009 päivättyä asemakaavakarttaa nro 8176. Asian hyväksyminen

Lisätiedot

ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN SELOSTUS, JOKA KOSKEE 5. PÄIVÄNÄ MAALISKUUTA 2014 PÄIVÄTTYÄ KARTTAA

ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN SELOSTUS, JOKA KOSKEE 5. PÄIVÄNÄ MAALISKUUTA 2014 PÄIVÄTTYÄ KARTTAA ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN SELOSTUS, JOKA KOSKEE 5. PÄIVÄNÄ MAALISKUUTA 2014 PÄIVÄTTYÄ KARTTAA 1. PERUS- JA TUNNISTETIEDOT Asemakaavan muutos koskee Äänekosken kaupungin 7. kaupunginosan korttelia 788 (osa)

Lisätiedot

MUIKKUTIEN ASEMAKAAVAN MUUTOS

MUIKKUTIEN ASEMAKAAVAN MUUTOS PÄLKÄNEEN KUNTA MUIKKUTIEN ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 06.10.2016 Näkymä kiinteistön Hiukanmäki peltoalueelle. OSALLISTUMIS-JA ARVIOINTISUUNNITELMA JA SEN TARKOITUS Osallistumis-

Lisätiedot

Hyökännummi Kortteli 801 asemakaavan muutos

Hyökännummi Kortteli 801 asemakaavan muutos 1(7) HYÖKÄNNUMMI KORTTELI 801 ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA PROJ. NRO 256 Hyökännummi Kortteli 801 asemakaavan muutos OSOITE TAI MUU PAIKANNUS Sijainti on osoitettu oheisessa

Lisätiedot

LAVIAN KUNTA ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

LAVIAN KUNTA ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA LAVIAN KUNTA ASEMAKAAVAN MUUTOS 29.10.2012 2012 SISÄLLYSLUETTELO 1. SUUNNITTELUALUE... 2 2. SUUNNITTELUTEHTÄVÄN MÄÄRITTELY JA TAVOITTEET... 2 3. LAADITUT SELVITYKSET JA AIEMMAT SUUNNITELMAT... 2 3.1. VALTAKUNNALLISET

Lisätiedot

KONNEVEDEN KIRKONKYLÄN ASEMAKAAVAN MUUTOS, KUHMONTIE

KONNEVEDEN KIRKONKYLÄN ASEMAKAAVAN MUUTOS, KUHMONTIE KONNEVEDEN KIRKONKYLÄN ASEMAKAAVAN MUUTOS, KUHMONTIE OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 2.1.2017 KUNTA Konnevesi (275) KYLÄ Kirkonkylä ALUE Kuhmontien katualue ja siihen liittyvät virkistysalueet

Lisätiedot

IVALON ASEMAKAAVAN MUUTOS JA LAAJENNUS; ETELÄPÄÄ

IVALON ASEMAKAAVAN MUUTOS JA LAAJENNUS; ETELÄPÄÄ IVALON ASEMAKAAVAN MUUTOS JA LAAJENNUS; ETELÄPÄÄ OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) Inarin kunta Tekninen osasto Pekka Junttila kaavoitusinsinööri 15.5.2012, 30.4.2013 Yleistä osallistumis- ja

Lisätiedot

KAAVIN KUNTA KAAVINJÄRVI RIKKAVESI YMPÄRISTÖN RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS. 1 MIKÄ ON OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS)

KAAVIN KUNTA KAAVINJÄRVI RIKKAVESI YMPÄRISTÖN RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS. 1 MIKÄ ON OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy OAS 1 (5) KAAVIN KUNTA KAAVINJÄRVI RIKKAVESI YMPÄRISTÖN RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS. OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1 MIKÄ ON OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

Lisätiedot

ASEMAKAAVALLA MUODOSTUU KORTTELIT 95, 96, 97, 98, 99, 100,101 SEKÄ PUISTO- JA KATUALUEET

ASEMAKAAVALLA MUODOSTUU KORTTELIT 95, 96, 97, 98, 99, 100,101 SEKÄ PUISTO- JA KATUALUEET KARVIAN KIRKONKYLÄN KORTTELEITA 82, 83 JA M-ALUETTA KOSKEVA ASEMAKAAVAN MUUTOS (Västilän asuin-alueen asemakaava) ASEMAKAAVALLA MUODOSTUU KORTTELIT 95, 96, 97, 98, 99, 100,101 SEKÄ PUISTO- JA KATUALUEET

Lisätiedot

JALASJÄRVEN KUNTA KIRKONSEUDUN ASEMAKAAVAN MUUTOS OSAKORTTELI 215. Vastaanottaja Jalasjärven kunta

JALASJÄRVEN KUNTA KIRKONSEUDUN ASEMAKAAVAN MUUTOS OSAKORTTELI 215. Vastaanottaja Jalasjärven kunta Vastaanottaja Asiakirjatyyppi Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Päivämäärä JALASJÄRVEN KUNTA KIRKONSEUDUN ASEMAKAAVAN MUUTOS OSAKORTTELI 215 JALASJÄRVEN KUNTA KIRKONSEUDUN ASEMAKAAVAN MUUTOS OSAKORTTELI

Lisätiedot

Saunataipaleen ranta-asemakaavan osittainen kumoaminen

Saunataipaleen ranta-asemakaavan osittainen kumoaminen SUONENJOEN KAUPUNKI ANNA-LIISA AIRAKSINEN, ERKKI AIRAKSINEN JA PEKKA AIRAKSINEN Saunataipaleen ranta-asemakaavan osittainen kumoaminen Kaavaselostus, FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 549230-P30817 Kaavaselostus,

Lisätiedot

Lausunto 1 (3) Dnro 511/05.01/2016. Aluesuunnittelu/ Heli Vauhkonen. Kirkkonummen kunta PL KIRKKONUMMI. Lausuntopyyntö

Lausunto 1 (3) Dnro 511/05.01/2016. Aluesuunnittelu/ Heli Vauhkonen. Kirkkonummen kunta PL KIRKKONUMMI. Lausuntopyyntö Lausunto 1 (3) 29.12.2016 Dnro 511/05.01/2016 Aluesuunnittelu/ Heli Vauhkonen Kirkkonummen kunta PL 20 02401 KIRKKONUMMI Lausuntopyyntö 11.11.2016 Lausunto Rastirannan ranta-asemakaavan luonnoksesta Kirkkonummen

Lisätiedot

Seitap Oy 2014 Simo, Merenrannikon yleiskaavan muutos. Simo Merenrannikon yleiskaava Yleiskaavan muutos Ykskuusessa YLEISKAAVAN MUUTOKSEN SELOSTUS

Seitap Oy 2014 Simo, Merenrannikon yleiskaavan muutos. Simo Merenrannikon yleiskaava Yleiskaavan muutos Ykskuusessa YLEISKAAVAN MUUTOKSEN SELOSTUS Simo Merenrannikon yleiskaava Yleiskaavan muutos Ykskuusessa YLEISKAAVAN MUUTOKSEN SELOSTUS Seitap Oy 2014 1. PERUS- JA TUNNISTETIEDOT Kaavan laatija: Seitap Oy, Ainonkatu 1, 96200 Rovaniemi Vastaava kaavoittaja

Lisätiedot

Ylitornio. Alkkulan asemakaavan Laajennus. Alkkulan teollisuusalue OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS)

Ylitornio. Alkkulan asemakaavan Laajennus. Alkkulan teollisuusalue OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) Seitap Oy Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1 Ylitornio Alkkulan asemakaavan Laajennus. OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 26.3.2015 YLITORNIO KUNTA SEITAP OY 2015 Seitap Oy Osallistumis-

Lisätiedot

JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI Kaupunkisuunnitteluosasto ASEMAKAAVAN SELOSTUS. Kirkkotie, Säynätsalo 19:087

JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI Kaupunkisuunnitteluosasto ASEMAKAAVAN SELOSTUS. Kirkkotie, Säynätsalo 19:087 JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI Kaupunkisuunnitteluosasto ASEMAKAAVAN SELOSTUS Kirkkotie, Säynätsalo 19:087 10.10.2007 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT Asemakaavan muutos koskee 31. kaupunginosan hautausmaa- ja katualuetta.

Lisätiedot

NAKKILAN KUNTA KESKUSTA-MYLLÄRIN ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

NAKKILAN KUNTA KESKUSTA-MYLLÄRIN ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA NAKKILAN KUNTA KESKUSTA-MYLLÄRIN ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 11.9.2008 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma koskee asemakaavan muutosta Nakkilan kunnan Myllärintien lännenpuoleisella

Lisätiedot

tarkistettu

tarkistettu Maankäyttö- ja rakennuslain 63 :n mukainen OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 11.4.2012 tarkistettu 26.11.2014 ARKKITEHTIOTOIMISTO IIRO TOIVONEN OY LEINIKKITIE 20B 01350 VANTAA PUH 09-8237919 0400-717

Lisätiedot

Kaavaselostus LUONNOS KUNNANHALLITUKSEN HYVÄKSYMÄ KUNNANVALTUUSTON HYVÄKSYMÄ

Kaavaselostus LUONNOS KUNNANHALLITUKSEN HYVÄKSYMÄ KUNNANVALTUUSTON HYVÄKSYMÄ Kaavaselostus LUONNOS 29.8.2016 KUNNANHALLITUKSEN HYVÄKSYMÄ KUNNANVALTUUSTON HYVÄKSYMÄ Kaavaselostus Sivu 1/8 SISÄLLYSLUETTELO 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT... 2 1.1 Suunnittelualueen sijainti ja kuvaus...

Lisätiedot

VEIKKOLAN TEOLLISUUSALUE Asemakaavan muutos kortteli 125 tontti 2

VEIKKOLAN TEOLLISUUSALUE Asemakaavan muutos kortteli 125 tontti 2 ASEMAKAAVANMUUTOKSEN SELOSTUS Kunta: Kirkkonummi Kaavan nimi: VEIKKOLAN TEOLLISUUSALUE Asemakaavan muutos kortteli 125 tontti 2 Hankenumero: 40118 Piirustusnro: 3121 Laatija: kaavoitusteknikko Mikael Pettersson.

Lisätiedot

Mähkön (6.) kaupunginosan korttelia nro 58 koskeva asemakaavamuutos ja sitova tonttijako (osakortteli 58)

Mähkön (6.) kaupunginosan korttelia nro 58 koskeva asemakaavamuutos ja sitova tonttijako (osakortteli 58) LIEKSAN KAUPUNKI Mähkön (6.) kaupunginosan korttelia nro 58 koskeva asemakaavamuutos ja sitova tonttijako (osakortteli 58) Kuva 1. Kaavamuutoksen tarkastelualue Maankäyttö- ja rakennuslain 63 ja asetuksen

Lisätiedot

LAPUAN KAUPUNKI 11. KOSKIKYLÄN KAUPUNGINOSA

LAPUAN KAUPUNKI 11. KOSKIKYLÄN KAUPUNGINOSA LAPUAN KAUPUNKI 11. KOSKIKYLÄN KAUPUNGINOSA ASEMAKAAVAN MUUTOS JA LAAJENNUS HUHTALANTIE VÄLI KOULUKATU-TILHENTIE OAS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 5.10.2015 5.10.2015 Lapuan kaupunki Maankäyttö-

Lisätiedot

VAALAN KUNTA. ÄPÄTINNIEMEN RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS Kaavaselostus

VAALAN KUNTA. ÄPÄTINNIEMEN RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS Kaavaselostus VAALAN KUNTA ÄPÄTINNIEMEN RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS Kaavaselostus Nähtävilläolo: Kaavaluonnos xx Kaavaehdotus xx Hyväksymispäivämäärät: Kunnanhallitus xx / xx Kunnanvaltuusto xx / xx Selostus koskee 25.3.2015

Lisätiedot

KONNEVEDEN KIRKONKYLÄN ASEMAKAAVAN MUUTOS, MUSEOTIE

KONNEVEDEN KIRKONKYLÄN ASEMAKAAVAN MUUTOS, MUSEOTIE KONNEVEDEN KIRKONKYLÄN ASEMAKAAVAN MUUTOS, MUSEOTIE OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 2.1.2017 KUNTA Konnevesi 275 KYLÄ Kärkkäiskylä 404 KORTTELI Kortteli 33 tontti 4 KIINTEISTÖ 275-404-23-217

Lisätiedot

Storklubbin asemakaavan muutos kortteleissa , Ala-Ähtävä. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) Kaavakoodi:

Storklubbin asemakaavan muutos kortteleissa , Ala-Ähtävä. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) Kaavakoodi: Storklubbin asemakaavan muutos kortteleissa 111-115, Ala-Ähtävä Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) Kaavakoodi: 599417201404 2 Sisällysluettelo: 1. SUUNNITTELUALUE... 3 2. LÄHTÖKOHDAT JA TAVOITTEET...

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA MYRSKYLÄ Päiväys 15.6.2015 KOSKENKYLÄNTIEN YRITYSALUE ASEMAKAAVA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) laaditaan kaavoituksen

Lisätiedot

Sivu 1. OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (MRL 63. ) Kaavoitusosasto TUOVILA Asemakaavan muutos Tuovilan koulu

Sivu 1. OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (MRL 63. ) Kaavoitusosasto TUOVILA Asemakaavan muutos Tuovilan koulu Sivu 1 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (MRL 63. ) Kaavoitusosasto 12.9.2016 TUOVILA Asemakaavan muutos Tuovilan koulu Sivu 1 Osallistumis- ja arviointisuunnitelman tarkoitus Kaavaa laadittaessa tulee

Lisätiedot

MÄNTSÄLÄN KUNTA. 1(7) Maankäyttöpalvelut 13.4.2011 KAPULI IIB-VAIHEEN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA, OAS

MÄNTSÄLÄN KUNTA. 1(7) Maankäyttöpalvelut 13.4.2011 KAPULI IIB-VAIHEEN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA, OAS 1(7) KAPULI IIB-VAIHEEN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA, OAS PROJ. NRO 223 Sijainti on osoitettu oheisessa karttaliitteessä. ALOITE TAI HAKIJA SUUNNITTELUN KOHDE

Lisätiedot

ORIMATTILAN KAUPUNKI RAUHALA, LAAKSOTIE - SANTAKUJAN ASEMAKAAVAMUUTOKSEN OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

ORIMATTILAN KAUPUNKI RAUHALA, LAAKSOTIE - SANTAKUJAN ASEMAKAAVAMUUTOKSEN OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 31.10.2012 ORIMATTILAN KAUPUNKI RAUHALA, LAAKSOTIE - SANTAKUJAN ASEMAKAAVAMUUTOKSEN OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 2012 Orimattilan kaupunki, tekninen palvelukeskus Kaupungintalo, Erkontie 9. Puhelin

Lisätiedot

KEITURIN-VIHRIÄLÄN ALUEEN ASEMAKAAVA JA MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA. 16.5.2012. Tark. 30.11.2012

KEITURIN-VIHRIÄLÄN ALUEEN ASEMAKAAVA JA MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA. 16.5.2012. Tark. 30.11.2012 V I R R A T KEITURIN-VIHRIÄLÄN ALUEEN ASEMAKAAVA JA MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 16.5.2012. Tark. 30.11.2012 SISÄLLYSLUETTELO 1. SUUNNITTELUALUE... 2 2. SUUNNITTELUTEHTÄVÄN MÄÄRITTELY.

Lisätiedot

ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN SELOSTUS. AsOy Snellmanin kartano

ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN SELOSTUS. AsOy Snellmanin kartano ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN SELOSTUS AsOy Snellmanin kartano 2 ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN SELOSTUS / ASUNTO OY SNELLMANINKARTANO 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT 1.1 Tunnistetiedot Asemakaavan muutos koskee 9. kaupunginosan

Lisätiedot

TERÄSTIE ASEMAKAAVAN SELOSTUS

TERÄSTIE ASEMAKAAVAN SELOSTUS 12097/10.02.01/2016 Asemakaavan muutos koskee Kaupunginosan 52, Koria korttelia 624 sekä puisto- ja katualuetta Selostus liittyy 2.9.2016 päivättyyn kaavakarttaan. Asemakaavan nro 52/005 TERÄSTIE ASEMAKAAVAN

Lisätiedot

IVALON ASEMAKAAVAN MUUTOS; KORTTELI 154 JA KADUNNIMI

IVALON ASEMAKAAVAN MUUTOS; KORTTELI 154 JA KADUNNIMI IVALON ASEMAKAAVAN MUUTOS; KORTTELI 154 JA KADUNNIMI ASEMAKAAVASELOSTUS Valmisteluvaihe Inarin kunta Tekninen osasto Venla Jomppanen Kaavasuunnittelija 5.10.2016 1 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT 1.1 Tunnistetiedot

Lisätiedot

ORIMATTILAN KAUPUNKI KESKUSTA, KÄRRYTIEN ASEMAKAAVAMUUTOKSEN OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 2012

ORIMATTILAN KAUPUNKI KESKUSTA, KÄRRYTIEN ASEMAKAAVAMUUTOKSEN OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 2012 11.4.2012 ORIMATTILAN KAUPUNKI KESKUSTA, KÄRRYTIEN ASEMAKAAVAMUUTOKSEN OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 2012 Orimattilan kaupunki, tekninen palvelukeskus Kaupungintalo, Erkontie 9. Puhelin (03)888

Lisätiedot

JOUTSAN KUNTA RANTA OSAYLEISKAAVA

JOUTSAN KUNTA RANTA OSAYLEISKAAVA JOUTSA KOIVULA 172-413-1-45 RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 20.09.2016 Ote rantaosayleiskaavasta, muutosalue rajattu punaisella SISÄLLYSLUETTELO 1. Sijainti ja nykytilanne

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA KIISKINMÄEN ASEMAKAAVAN MUUTOS JA LAAJENNUS

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA KIISKINMÄEN ASEMAKAAVAN MUUTOS JA LAAJENNUS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA KIISKINMÄEN ASEMAKAAVAN MUUTOS JA LAAJENNUS 12.10.2015, tarkistettu 13.1.2016 KUNTA Euran kunta 050 Kylä Kauttua 406 Korttelit 902-926, 930-940, 950-969, 971-974 Kaavan

Lisätiedot

Kaavaselostus

Kaavaselostus 4 NIVALAN KAUPUNKI KORTTELIN 309 ASEMAKAAVAN MUUTOS Kaavaselostus 15.5.2012 ASEMAKAAVAN MUUTOKSELLA MUODOSTUU kortteli 309, TONTIT 2 ja 4 ASEMAKAAVAN MUUTOKSELLA MUODOSTUU URHEILU- JA VIRKISTYSPALVELUJEN

Lisätiedot

MÄNTSÄLÄN KUNTA Maankäyttöpalvelut

MÄNTSÄLÄN KUNTA Maankäyttöpalvelut sivu 1(5) ASPELUNDIN ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA, OAS PROJ. NRO 257 Sijainti on osoitettu oheisessa karttaliitteessä. ALOITE TAI HAKIJA SUUNNITTELUN KOHDE Suunnittelualue Suunnittelun

Lisätiedot

alue, jolle kaavahankkeella saattaa olla vaikutuksia

alue, jolle kaavahankkeella saattaa olla vaikutuksia OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Raksilan kaupunginosan korttelia 2 tonttia nro 2 koskeva asemakaavan muutos (Teuvo Pakkalan katu) AM2025 asemakaavan muutosalue alue, jolle kaavahankkeella

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Tammelan kunta Hakkapeliitantie 2 31300 Tammela puh 03 41201. Kydön asemakaavamuutos, kortteli 738 (tontit 1-3)

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Tammelan kunta Hakkapeliitantie 2 31300 Tammela puh 03 41201. Kydön asemakaavamuutos, kortteli 738 (tontit 1-3) Kydön asemakaavamuutos, kortteli 738 (tontit 1-3) Aluerajaus kunnanhallituksen päätös 18.2.2013 OAS-vaiheen nähtävillä olo 2.5. 31.5.2013 luonnosvaiheen nähtävillä olo 2.5. 31.5.2013 ehdotusvaiheen nähtävillä

Lisätiedot

PYHÄSELKÄ TELMONSELÄN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS

PYHÄSELKÄ TELMONSELÄN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A LIPERIN KUNTA PYHÄSELKÄ TELMONSELÄN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS KAAVASELOSTUS EHDOTUS 1.3.2016 Kaavan valmisteluaineisto nähtävillä: 17.12.2015 15.1.2016 Kaavaehdotus nähtävillä:

Lisätiedot

KESKUSTAN ASEMAKAAVAN MUUTOS KORTTELI 205

KESKUSTAN ASEMAKAAVAN MUUTOS KORTTELI 205 132-AK1302b NAKKILAN KUNTA KESKUSTAN ASEMAKAAVAN MUUTOS KORTTELI 205 KAAVASELOSTUS 28.8.2013 28.11.2013 Nosto Consulting Oy Nosto Consulting Oy 1 (13) Sisällysluettelo 1. Perus- ja tunnistetiedot... 3

Lisätiedot

Vastaanottaja Laihian kunta. Asiakirjatyyppi Kaavaselostus. Päivämäärä 14.4.2014 LAIHIAN KUNTA ASEMAKAAVAN MUUTOS MAANTIET KADUIKSI

Vastaanottaja Laihian kunta. Asiakirjatyyppi Kaavaselostus. Päivämäärä 14.4.2014 LAIHIAN KUNTA ASEMAKAAVAN MUUTOS MAANTIET KADUIKSI Vastaanottaja Laihian kunta Asiakirjatyyppi Kaavaselostus Päivämäärä 14.4.2014 LAIHIAN KUNTA ASEMAKAAVAN MUUTOS MAANTIET KADUIKSI LAIHIAN KUNTA ASEMAKAAVAN MUUTOS, MAANTIET KADUIKSI KAAVASELOSTUS Tarkastus

Lisätiedot

ISO-KALAJÄRVI, RANTA-ASEMAKAAVA Ranta-asemakaava koskee Juhtimäen kylän (407), tilaa Metsäkestilä (2-87)

ISO-KALAJÄRVI, RANTA-ASEMAKAAVA Ranta-asemakaava koskee Juhtimäen kylän (407), tilaa Metsäkestilä (2-87) Liite 5 / Ymp.ltk 21.1.2014 / 8 ISO-KALAJÄRVI, RANTA-ASEMAKAAVA Ranta-asemakaava koskee Juhtimäen kylän (407), tilaa Metsäkestilä (2-87) OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 21.1.2014 IKAALISTEN KAUPUNKI

Lisätiedot

NAKKILAN KUNTA, Leistilä Asemakaavan muutos

NAKKILAN KUNTA, Leistilä Asemakaavan muutos NAKKILAN KUNTA, Leistilä Asemakaavan muutos OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 12.12.2008 Kuva 1: Alueen sijainti Osallistumis- ja arviointisuunnitelma koskee asemakaavan muutosta Leistilässä, Hormistontien

Lisätiedot

Tietola, kaava nro 460 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS)

Tietola, kaava nro 460 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) Tietola, kaava nro 460 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) Tässä asiakirjassa esitetään suunnittelualueen sijainti sekä aluetta koskevat lähtötiedot ja tavoitteet yleispiirteisesti. Lisäksi kerrotaan,

Lisätiedot

NAUVON RANTAYLEISKAAVAN MUUTOS KIRJAINEN, STRÖMAS NYTORP

NAUVON RANTAYLEISKAAVAN MUUTOS KIRJAINEN, STRÖMAS NYTORP PARAINEN NAUVON RANTAYLEISKAAVAN MUUTOS KIRJAINEN, STRÖMAS NYTORP KAAVASELOSTUS Maanmittari Oy Öhman KÄSITTELYVAIHEET Ilmoitus kaavamuutoksen aloituksesta kuulutettu Paraisten Kuulutuksissa 11.6.2015.

Lisätiedot

Janakkalan kunta Turenki

Janakkalan kunta Turenki Janakkalan kunta Turenki 17.8.2015 1 Kauriinmaa etelä D:no 267/2015 Asemakaava ja asemakaavan muutos Osallistumis- ja arviointisuunnitelma ALUEEN SIJAINTI Alue sijaitsee Turengin keskustan pohjoispuolella,

Lisätiedot

JÄMSÄN KAUPUNKI. MAANKÄYTTÖ- JA RAKENNUSLAIN 63 :n MUKAINEN OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

JÄMSÄN KAUPUNKI. MAANKÄYTTÖ- JA RAKENNUSLAIN 63 :n MUKAINEN OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA JÄMSÄN KAUPUNKI MAANKÄYTTÖ- JA RAKENNUSLAIN 63 :n MUKAINEN OSALLISTUMIS- JA Länkipohjan teollisuusalueen asemakaava (55. kaupunginosa) Tampereentie Tampere 65 km Jämsä 27 km Hirsikankaantie Suunnittelualue

Lisätiedot

Utsjoki Tenon Osman ranta-asemakaavan muutos Kortteli 14 rakennuspaikka 5 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS)

Utsjoki Tenon Osman ranta-asemakaavan muutos Kortteli 14 rakennuspaikka 5 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) Seitap Oy Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1 Utsjoki Tenon Osman ranta-asemakaavan muutos Kortteli 14 rakennuspaikka 5 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 07.10.2015 Seitap Oy 2015 Seitap

Lisätiedot

ASEMAKAAVAN SELOSTUS. 1. Perus- ja tunnistetiedot. 3. Lähtökohdat. 1.1 Tunnistetiedot. 1.2 Kaava-alueen sijainti. 1.3 Kaavan nimi ja tarkoitus

ASEMAKAAVAN SELOSTUS. 1. Perus- ja tunnistetiedot. 3. Lähtökohdat. 1.1 Tunnistetiedot. 1.2 Kaava-alueen sijainti. 1.3 Kaavan nimi ja tarkoitus ASEMAKAAVAN SELOSTUS 1. Perus- ja tunnistetiedot 1.1 Tunnistetiedot Suunnittelutyö koskee asemakaavamuutosta: Paraisten kaupungin Österbyn (05) kaupunginosan Korttelin 19 osassa sekä osassa Österbyntien

Lisätiedot

Ala-Ähtävän asemakaavan muutos, Langkulla (Malue muutetaan AO-alueeksi) Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) Kaavakoodi:

Ala-Ähtävän asemakaavan muutos, Langkulla (Malue muutetaan AO-alueeksi) Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) Kaavakoodi: Ala-Ähtävän asemakaavan muutos, Langkulla (Malue muutetaan AO-alueeksi) Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) Kaavakoodi: 599414201601 2 Sisällysluettelo: 1. SUUNNITTELUALUE... 3 2. LÄHTÖKOHDAT JA

Lisätiedot

ORIMATTILAN KAUPUNKI ÄMMÄNTÖYRÄS, OLLOSTENTIEN ASEMAKAAVAN OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

ORIMATTILAN KAUPUNKI ÄMMÄNTÖYRÄS, OLLOSTENTIEN ASEMAKAAVAN OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 3.5.2012 ORIMATTILAN KAUPUNKI ÄMMÄNTÖYRÄS, OLLOSTENTIEN ASEMAKAAVAN OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 2012 Orimattilan kaupunki, tekninen palvelukeskus Kaupungintalo, Erkontie 9. Puhelin (03) 888 111

Lisätiedot

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Nurmeksen kaupungin Pielisen - Kuokkastenjärven rantaosayleiskaavan osittainen muutos (Vihtorila ja Koivula) Kuva 1: Sijainti Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Nurmeksen kaupunki Lieksan ja Nurmeksen

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (MRL 63 )

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (MRL 63 ) OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (MRL 63 ) Ak 5188 KANKAANPÄÄN KAUPUNKI 25.10.2016 ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS Kankaanpään kaupungin 1. kaupunginosan (Keskus) korttelia 40 koskeva asemakaavan

Lisätiedot

Sahantien asemakaavan muutos

Sahantien asemakaavan muutos JUUPAJOEN KUNTA Sahantien asemakaavan muutos FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 9.12.2016 P26375P001 1 (5) 9.12.2016 Liite 2 Sisällysluettelo 1 n tarkoitus... 2 2 Suunnittelualue... 2 3 Suunnittelun tavoitteet...

Lisätiedot

TERVON KUNTA ALLAAN TILAN ASEMAKAAVA ( ) OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA. 1 Hankekuvaus

TERVON KUNTA ALLAAN TILAN ASEMAKAAVA ( ) OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA. 1 Hankekuvaus FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Osallistumis- ja arviointisuunntelma 1 ( 6 ) TERVON KUNTA ALLAAN TILAN ASEMAKAAVA (844-411-7-1) OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1 Hankekuvaus Asemakaava koskee Tervon

Lisätiedot

URPOLANKATU 22 - SELÄNNEKATU 31 ASEMAKAAVAMUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

URPOLANKATU 22 - SELÄNNEKATU 31 ASEMAKAAVAMUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA MIKKELIN KAUPUNKI tekninen toimi / kaupunkisuunnittelu PL 278, 50101 Mikkeli Tuija Mustonen puh. 040 129 4114, fax. (015) 194 2613, e-mail: etunimi.sukunimi@mikkeli.fi 954 URPOLANKATU 22 - SELÄNNEKATU

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Tammelan kunta Hakkapeliitantie 2 31300 Tammela puh 03 41201

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Tammelan kunta Hakkapeliitantie 2 31300 Tammela puh 03 41201 Kydön asemakaavalaajennus ja -muutos, korttelit 738 ja 738B Aluerajaus kunnanhallituksen päätös ei mittakaavassa Kohde ja suunnittelualue Hakija / Suunnittelutehtävä ja tavoite Alue sijoittuu osin Tammelan

Lisätiedot

HIU 19. KAUPUNGINOSA PURON TILAN KOHDALLA ASEMAKAAVAMUUTOS

HIU 19. KAUPUNGINOSA PURON TILAN KOHDALLA ASEMAKAAVAMUUTOS Uudenkaupungin kaupunki Ak 1905 Hallinto- ja kehittämiskeskus Kaupunkisuunnittelu HIU 19. KAUPUNGINOSA PURON TILAN KOHDALLA ASEMAKAAVAMUUTOS Asemakaavan muutoksen selostus, joka koskee xx.xx.xxxx päivättyä

Lisätiedot

KESKEISET PERIAATTEET

KESKEISET PERIAATTEET NUMMI-PUSULA IKKALA KAAVARUNKO Luonnos 9.3.2009 KESKEISET PERIAATTEET 1 Suunnittelualue ja nykyinen maankäyttö Suunnittelualue käsittää Ikkalan kylätaajaman keskeisen ydinalueen. Suunnittelualueella sijaitsee

Lisätiedot

Oulun kaupungin tekninen keskus

Oulun kaupungin tekninen keskus Oulun kaupungin tekninen keskus OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Ruskonselän kaupunginosan korttelia 15 ja korttelin 16 tontteja nro 3 ja 4 sekä katualuetta koskeva asemakaavan ja tonttijaon muutos

Lisätiedot

Utsuvaaran asemakaavan laajennus ja korttelin 802 asemakaavamuutos

Utsuvaaran asemakaavan laajennus ja korttelin 802 asemakaavamuutos 1 KITTILÄN KUNTA, 2. kunnanosa, Sirkka Utsuvaaran asemakaavan laajennus ja korttelin 802 asemakaavamuutos Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 11.4.2016 Ilmakuva Maanmittauslaitos 2014 2 1. Osallistumis-

Lisätiedot

PALTAMON KUNTA Tekniset palvelut

PALTAMON KUNTA Tekniset palvelut 1 (8) Tekniset palvelut asemakaavan muutos Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Paltamon kirkonkylän asemakaava-alueen korttelit 22, 23 ja 27 sekä niihin liittyvät vesi-, liikenne- ja viheralueet. Suunnittelualue

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA MYRSKYLÄ TEHTAANKUJA ASEMAKAAVAN MUUTOS Päiväys 15.2.2014 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) laaditaan kaavoituksen

Lisätiedot

Riihimäen kaupunki Kaavoitusyksikkö. 15.8.2008, päivitetty 16.10.2008, 13.11.2009, 26.2.2010, 30.4.2010 ja 17.3.2014

Riihimäen kaupunki Kaavoitusyksikkö. 15.8.2008, päivitetty 16.10.2008, 13.11.2009, 26.2.2010, 30.4.2010 ja 17.3.2014 Riihimäen kaupunki Kaavoitusyksikkö 15.8.2008, päivitetty 16.10.2008, 13.11.2009, 26.2.2010, 30.4.2010 ja 17.3.2014 LINJA-AUTOASEMAN ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (MRL 63

Lisätiedot

Ennen kaavaehdotuksen hyväksymistä kaupunki tekee maankäyttösopimuksen hakijoiden kanssa MRL 91 a ja b edellytysten mukaisesti.

Ennen kaavaehdotuksen hyväksymistä kaupunki tekee maankäyttösopimuksen hakijoiden kanssa MRL 91 a ja b edellytysten mukaisesti. OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA KAPERNAUMI KORTTELI 43 (OSA) TEKNIIKKAKESKUS Suunnittelualueen sijainti alue sijaitsee Seinäjoen kaupungin n korttelissa 43. Alue sijaitsee Ruukintien varressa Kaasumestarinkadun

Lisätiedot