Nokian keskustan liikennesuunnitelma

Transkriptio

1 Nokian keskustan liikennesuunnitelma

2

3 Sisältö 1. LÄHTÖKOHDAT Esipuhe Maankäyttö 1 2. LKENTEELLSET ONGELMAT NYKYTLANTEESSA. TAOTTEET 4 4. AJONEUOLKENNE Päätieverkko nykytilanteessa Keskusta nykytilanteessa 6 4. Liikenne-ennuste vuodelle Ajoneuvoliikenteen vaihtoehtotarkastelut 8 5. KEYT LKENNE 9 6. JOUKKOLKENNE PYSÄKÖNT KEHTTÄMSOHJELMA

4 1. Lähtökohdat 1.1 ESPUHE 1.2 MAANKÄYTTÖ Suunnitelmassa määritellään Nokian keskustan liikennejärjestelyiden periaatteet noin 20-0 vuoden aikatähtäimellä ennakoiden tulevaisuudessa odotettavissa olevia ongelmia. Liikenneverkkoratkaisun avulla pyritään luomaan yhdenmukainen, jatkuva, looginen ja tehokas liikennejärjestelmä. Liikenneverkkoratkaisun avulla voidaan määritellä liikenteen tilatarpeet kaavoitusta varten. Nokian keskustan osayleiskaavaa laadittiin samanaikaisesti liikennesuunnitelman kanssa. Projektiryhmä kokoontui työn aikana kuusi kertaa. Projektiryhmään kuuluvat Nokian kaupungilta Tommi Jalkanen, Juha Paattakainen, Juha Menonen, Asko Riihimäki ja Jorma Hakola, Pirkanmaan ELY-keskukselta Kari Korpela sekä Ramboll Finland Oy:ltä Juha Jokela ja Jouni Lehtomaa. Liikenne-ennusteen laati Hanna Kalenoja TTY:ltä. Työn aikana järjestettiin lisäksi joukkoliikennepalaveri, johon kutsuttiin projektiryhmän lisäksi operaattoreita sekä Tampereen kaupungin joukkoliikennetoimiston edustajia. Maankäytön osalta lähtökohtana on Tampereen kaupunkiseudun rakennesuunnitelma. Nokian osalta rakennesuunnitelmassa on oletettu, että vuonna 200 Nokialla asuu asukasta. Täten Nokian asukasmäärä kasvaa noin 700 asukkaalla nykytilanteesta. Nokian keskustaan on arvioitu muuttavan 4000 uutta asukasta ja syntyvän 1000 uutta työpaikkaa. Nokian keskustan maankäytön oletetaan tiivistyvän Pirkkalaistorin ja Härkitien ympäristössä sekä laajenevan itään Yrittäjäkadun suuntaan, rautatieaseman taakse Rounionkadun ympäristöön sekä lounaaseen alkoisen harjun alueelle. Taulukko 1. Nokialle rakennesuunnitelmassa esitetyt kasvualueet.. (*) Osa alueesta Tampereen ja Ylöjärven puolella, arvioitu Nokian osuus työpaikkamäärästä Alue Maankäytön kehittämisen toimenpiteet Alueen asukasmäärän lisäys Alueen asukasmäärän lisäys Uudet työpaikat Joukkoliikenteen kehittämisen toimenpiteet Joukkoliikenteen kehittämisen toimenpiteet Kolmenkulma(*) Uusi kehitettävä työpaikka-alue: toimistotilaa, paljon tilaa vaativaa kauppaa ja teollisuutta (*) Kehän suuntaisen joukkoliikenteen Uusi lähijunaliikenteen asema reitin kehittäminen 1 Nokia, keskusta Kuntakeskusta täydennetään kerrostalorakentamisella ja tiiviillä pientalorakentamisella Uusi lähijunaliikenteen lähiasema 48 Pitkäniemi Kehitettävä hyvinvointipalvelujen alue. 00 Bussiliikenteen laatukäytävä 51 Harjuniitty Laajentuva asuin- ja työpaikka-alue, kerrostalorakentamista sekä tiivistä ja väljää pientalorakentamista Bussiliikenteen laatukäytävän kehittäminen 55 Taivalkunta Laajentuva asuinalue, tiivistä ja väljää pientalorakentamista Sammalisto Laajentuva asuinalue, tiivistä ja väljää pientalorakentamista Nokian keskustan likennesuunnitelma

5 PY PY PY P ET sk2- P z s kv -9 sk v l -04 TY kr T se skv 4 l -0 z Kuva 1. Ote Tampereen kaupunkiseudun rakennesuunnitelmasta (2010) Ramboll PL PL 9 P skv M l -04 ks 1 s k v0 4 l - sk1-4 P ks 2 PY kr 25 ul PY sk v pv E k SM 20 TP L SM 19 ul 1 kr 27 PY -9 PY kr 4 LS PY sk1-2 W 1 sk1-6 M SM 52 L se 5 sk v- 9 TY-1 kr EH sk2-7 sk1- PYk r P s l kr 1 v- PY ma 1 z TY-1 PYk v W sk2-4 kr 2 kr 20 kr 18 L sk z s k v -9 sk1-5 sk2-6 skv l -04 kr 26 L kr 29 kr 9 k r 0 kr 7 kr 1 kr 6 l -s k v 04 P ma 5 ma 4 k r 8 p s PY ma 6 LR kr 28 kr 16 P kr 10 kr 15 TY kr 21 L z PY L SM 25 PL P PY S2-1 L-1 kr 11 9 sk2-2 kr 19 T v- kr 24 LS sk pv TP-1 W RM 0 kr 5 L SL (L 6) Kuva 2. Ote keskustan alustavasta osayleiskaavaluonnoksesta (alustava luonnos ). 2

6 2. Liikenteelliset ongelmat nykytilanteessa Nykytilanteessa Nokian keskustassa liikenteelliset ongelmat kohdistuvat pääasiassa liikenneturvallisuuteen. Erityisesti ydinkeskustaan saapuvilla väylillä keskustan läheisyydessä ja ydinkeskustaa kiertävillä kaduilla (Nokianvaltatie, Emäkoskentie, Pirkkalaistie, älimäenkatu ja Souranderintie) on onnettomuuskasaumia. Suuria, nopeita ja etuajo-oikeutettuja liikenneväyliä pitkin saavutaan aivan ydinkeskustaan, jossa liikenneväylien suuri tilantarve ja avoin katutila eivät vastaa liikenneympäristöä ja eri kulkumuotojen liikkumisen suhteita. Leveä katutila houkuttelee liian suuriin ajonopeuksiin. Liikenneverkon hierarkinen rakenne on ajan myötä muuttunut epäselväksi. Koillisesta keskustaan voidaan saapua lkantietä tai ihnuskatua ja keskustan pääkatujen valo-ohjattuja liittymiä voidaan kiertää Yrittäjäkatua tai Kerhokatua pitkin. Maankäytön laajeneminen ydinkeskustan ulkopuolelle tulee jatkossa kasvattamaan näitä ongelmia, kun mm. kevyen liikenteen määrä keskustaa kiertävän katuverkon ulkopuolella kasvaa. Liikenteen sujuvuudessa ei nykyisin ole ongelmia, mutta vanhat valo-ohjatut liittymät alkavat olla elinkaarensa loppuvaiheessa. Nokian keskustan katutiloissa korostuu nykyisin autoliikenne leveiden katutilojen myötä. Kevyen liikenteen katuylitysten merkitys tulee korostumaan jatkossa laajenevan maankäytön myötä. Joukkoliikenne on jakautunut Nokialla useille reiteille, mikä toisaalta luo hyvän kattavuuden säännöllisille käyttäjille, mutta vaikeuttaa satunnaista käyttöä järjestelmän monimutkaisuuden ja hitaan matka-ajan kautta. Myös joukkoliikenteen informaation saatavuudessa ja liityntäpysäköinnissä on ongelmia. Onnettomuuskasaumat v Kasaumassa vähintään: 1 tai useampi kuol. Kasaumassa johtanut onnettomuus vähintään: 1 tai tai useampi 2 tai useapi kuol.johtanutta louk.johtanut onnettomuutta onnettomuus tai tai 2 tai yhteensä useapi louk.johtanututta vähintään 5 onnettomuutta onnettomuutta KUOL.JOHT. tai yhteensä vähintään 5 onnettomuutta LOUK.JOHT. OMAS.AHNKO Kuva. Onnettomuuskasauma nykytilanteessa (Lähde: Kangasalan, Lempäälän, Nokian, Pirkkalan, esilahden ja Ylöjärven liikenneturvallisuussuunnitelma 2010). Nokian keskustan likennesuunnitelma

7 . Tavoitteet Työlle määriteltiin tavoitteet, joiden avulla pyritään muodostamaan Nokian keskustasta turvallinen, terveellinen, sujuva ja viihtyisä. Nokian keskustan lyhyet välimatkat mahdollistavat kevyen liikenteen kehittämisen. Kestävän kehityksen mukaisesti jalankululle, pyöräilylle ja joukkoliikenteelle rakennetaan houkuttelevia ratkaisuja, jotka tukevat näiden kulkutapojen käyttöä. Ohjaamalla autoilua oikeille reiteille sekä hillitsemällä ajonopeuksia keskustassa pyritään vähentämään autoilun aiheuttamia haittoja. Taulukko 2. Työn tavoitteet. Liikenneturvallisuus Kevyt liikenne Joukkoliikenne Autoliikenne Yhdyskuntarakenne hmisiin kohdistuvat vaikutukset Kustannukset Liikenneturvallisuus paranee. Erityisesti kevyen liikenteen olosuhteita parannetaan keskustassa. Autoliikenteen ajonopeuksia hillitään. Keskustan läpi kulkevat turvalliset ja sujuvat pääreitit. Jalankulun ja pyöräilyn yhteydet ovat suoria, jatkuvia ja turvallisia. Erityisesti ajoneuvoliikenteen risteämiskohdissa huomioidaan kevyen liikenteen turvallisuus. Ratkaisut tukevat joukkoliikenteen toimintaedellytyksiä. Bussiliikenne kattaa valtaosan nokialaisten liikkumistarpeista. Junayhteys ja moottoritien bussivuorot mahdollistavat nopean työmatkan Tampereelle joukkoliikenteellä. Liityntäliikennettä ja informaation saatavuutta kehitetään. Alueet hyvin ja turvallisesti saavutettavissa. Liikenneverkon selkeys ohjaa liikenteen oikeille reiteille ja ratkaisut alentavat ajonopeutta keskustassa parantaen liikenneturvallisuutta sekä vähentäen liikenteestä aiheutuvia haittoja. Autoliikenteen sujuvuuden varmistaminen vuonna 200. Maankäytön ja liikenteen ratkaisut tukevat toisiaan eheyttäen yhdyskuntarakennetta. Yhteenkytkentä luo kestävien kulkumuotojen kehittymiselle hyvät olosuhteet. Toteuttamisaikataulut sovitetaan yhteen. Elinympäristön laatu paranee. Kestäviä kulkumuotoja tukemalla sekä autoliikenteen ajonopeuksia hillitsemällä muodostetaan keskustassa turvallinen, terveellinen ja viihtyisä ympäristö. Toimenpiteet ovat kustannustehokkaita Ramboll 4

8 4. Ajoneuvoliikenne 4.1 PÄÄTEERKKO NYKYTLANTEESSA Nykytilanteessa Nokialle saavutaan valtateitä, 11 ja pitkin. Tampereen kehätie ja Nokian moottoritie Nokianvaltatien itäpuolella ovat kaksiajorataisia, vähintään nelikaistaisia väyliä. Tampereen läntisen kehätien (vt ) liittymät ovat eritasoliittymiä, minkä lisäksi Porintien (vt 11) itäisin (Öljytie) sekä Turuntien (vt ) kolme itäisintä liittymää (Nokianvaltatie, Nuijamiestentie/iholankatu ja Emäkoskentie) ovat eritasoliittymiä. Näiden länsipuolella valtatiet ovat kaksikaistaisia ja liittymät sivusuunnasta väistövelvollisia tasoliittymiä metriä Pori 001 Porintie Koukkujärven etl 11 ihnuskatu Ylöjärventie Rounionkatu aasa Ylöjärvi Nokian keskustaan saavutaan pääosin Nokianvaltatietä idän suunnasta ja Emäkoskentietä etelän ja lounaan suunnista. Molemmat ovat pääosin nelikaistaisia leveitä väyliä. Näiden lisäksi keskustaan saavutaan lännen (Siuron) suunnasta Nokianvaltatietä (mt 2505), luoteen suunnasta Porin yhdystietä (mt 001) ja koillisesta Kolmenkulman suunnasta ihnuskatua ja lkankatua pitkin. ihnuskadun-lkantien liikenteellinen merkitys kasvaa tulevaisuudessa Kolmenkulman alueen rakentuessa. Keskustan pohjoispuolella pääkokoojakatuina toimivat mm. Pinsiöntie ja Rounionkatu ja eteläpuolella Taivalkunnantie (mt 2501). Muun muassa Nokian keskustan läheisyydessä sijaitseva teollisuus aiheuttaa raskasta liikennettä ydinkeskustan katuverkolle. Suurten erikoiskuljetusten reittejä Nokialla ovat Nokianvaltatie, Sarpatintie, vt 11, vt Nokianvaltatien länsipuolella, Öljytie sekä Rounionkatu. Siuron valtatie läntinen katuyhteys 2501 Rauma Porin yhdystie 2505 Taivalkunnantie Pinsiöntie Emäkoskentie Kahtalammin etl lkankatu Turuntie Nokianvaltatie keskustan kehä pääkokooja alueellinen pääväylä valtatie olemassa oleva eritasoliittymä suunniteltu eritasoliittymä Tampere Pyhäjärventie Helsinki Jyväskylä Kuva 4. Päätieverkon liikenneverkko. 5 Nokian keskustan likennesuunnitelma

9 4.2 KESKUSTA NYKYTLANTEESSA Nokian keskustan sisääntuloväylien liikennemäärät ovat ydinkeskustan läheisyydessä nykytilanteessa noin ajoneuvoa vuorokaudessa. Erityisesti Nokianvaltatien ja Emäkoskentien liikennemäärät ovat suuria km/h nopeusrajoitusalue Nokian ydinkeskustaa eli Pirkkalaistorin ja Härkitien ympäristöä kiertää keskustan kehän omaisesti Nokianvaltatie, älimäenkatu, Pirkkalaistie ja Souranderintie. Nämä ovat nelikaistaisia katuja Souranderintietä lukuunottamatta km/h nopeusrajoitus Keskustassa on useita keskustan kehää ohittavia yhteyksiä, kuten Kerhokatu, Yrittäjäkatu ja Rautatienkatu. Nämä mahdollistavat liikenteen jakautumisen usealle reitille parantaen liikenteen sujuvuutta, mutta toisaalta ohjaavat läpikulkuliikennettä tarpeettomasti pääkaduilta alemmalle katuverkolle Aivan ydinkeskustassa Härkitien ja älikadun liikennejärjestelyjä on kehitetty viime vuosina mm. kiertoliittymien avulla ajonopeuksia hillitseväksi sekä viihtyisämmiksi Kuva 6. Nopeusrajoitukset keskustassa. Nokianvaltatiellä sinisellä merkittyjen kohtien nopeusrajoitus on 60 km/h. Kuva 5. Nokian keskustassa on voimakkaasti autoliikenteeseen painottuvia leveitä katuja kuten Nokianvaltatie. Kuva 7. Ydinkeskustassa liikennejärjestelyjä on kehitetty viime vuosina ajonopeuksia hillitsevään suuntaan (Härkitie) Ramboll 6

10 4. LKENNE-ENNUSTE UODELLE 200 uoden 200 liikenne-ennuste on laadittu Tampereen seudun liikennemallilla (TALL2005). Rakennesuunnitelman maankäyttöä tarkennettiin keskustassa. Päätieverkon osalta kiireellisin kehittämistarve kohdistuu valtatielle, jossa moottoritien länsipuolella kaksikaistaista osuutta tulisi kehittää nelikaistaiseksi. Muut päätieverkon parantamistarpeet kohdistuvat liittymiin. Koukkujärven (vt 11) ja Kahtalammen (vt ) liittymät tulee rakentaa jatkossa eritasoliittymiksi. Nokian keskustassa liikennemäärien ennustetaan kasvavan noin 5 % vuoteen 200 mennessä, jolloin Emäkoskentien ja Nokianvaltatien liikennemäärät kasvavat yli ajoneuvoon vuorokaudessa. Nokian läntinen katuyhteys (kuva) mahdollistaisi erityisesti Siuro - vt suunnan liikenteen siirtymisen pois keskustasta (Nokianvaltatie, Souranderintie ja Emäkoskentie). Läntisen katuyhteyden liikennemäärä olisi vuonna 200 noin 1700 ajon./vrk Nokianvaltatien ja Taivalkunnantien välissä. Liikenne siirtyisi pääasiassa Emäkoskentieltä läntiselle katuyhteydelle. Läntistä katuyhteyttä ei ole arvioitu toteutettavan vuoteen 200 mennessä. KL 2009/2010 KL 200 Pori Siuron valtatie läntinen katuyhteys Rauma Porin yhdystie Taivalkunnantie Porintie Pinsiöntie Emäkoskentie lkankatu un Turuntie Nokianvaltatie ihnuskatu Ylöjärventie Rounionkatu Y aasa Ylöjärvi keskustan kehä pääkokooja alueellinen pääväylä valtatie Pyhäjärventie Tampere Helsinki Jyväskylä metriä KL 2010 KL 200 Nokianvaltatie Souranderintie metriä r d Rautatienkatu Emäkoskentie Maununkatu Pinsiöntie Härkitie Pirkkalaistie älikatu Nokianvaltatie älimäenkatu lkantie Nokianvaltatie keskustan kehä pääkokooja alueellinen pääväylä metriä metriä Kuva 8. Liikenne-ennuste vuodelle 200 päätieverkolla. Läntisen katuyhteyden vaikutukset eivät näy liikennemäärissä. Kuva 9. Liikenne-ennuste vuodelle 200 Nokian keskustassa. Läntisen katuyhteyden vaikutukset eivät näy liikennemäärissä. 7 Nokian keskustan likennesuunnitelma

11 4.4 AJONEUOLKENTEEN AHTOEHTOTARKASTELUT Ajoneuvoliikenteen osalta tutkittiin liittymätyypeiltään kahta erilaista vaihtoehtoa: nykyisiin valo-ohjattuihin liittymiin ja niiden lisäämiseen perustuvaa vaihtoehtoa sekä kiertoliittymiin perustuvaa vaihtoehtoa. Liikennevalo-ohjatut liittymät erityisesti Nokianvaltatien, Souranderintien ja Rautatienkadun liittymässä sekä Emäkoskentien, Pirkkalaistien ja Souranderintien liittymässä ovat joka tapauksessa uusimisen tarpeessa. Liikenteellisten toimivuustarkasteluiden perusteella liikenteen 5 % kasvusta huolimatta liikenne saadaan toimimaan melko pienillä muutoksilla nykyjärjestelyjen pohjalta. Nokianvaltatien, ihnuskadun ja Yrittäjäkadun liittymä muutetaan porrastetusta liittymästä nelihaaraliittymäksi, joka pitää rakentaa joko valo-ohjatuksi tai osittain kaksikaistaiseksi turbo-kiertoliittymäksi. Härkitien, Pirkkalaistien ja älimäenkadun liittymä tulee myös muuttaa valo-ohjatuksi tai osittain kaksikaistaiseksi turbo-kiertoliittymäksi. lman näitä toimenpiteitä sivusuunnasta ei päästä liittymään pääliikennevirtaan iltahuipputunnin aikana. Lisäksi muissa liittymissä tarvitaan pieniä toimenpiteitä kaistamuutosten muodossa liikenteen sujuvuuden varmistamiseksi vuonna 200. Liikenteen sujuvuuden kannalta keskustan kehän liittymäratkaisut toimivat molemmilla vaihtoehdoilla suunnilleen samalla tasolla vuonna 200. aloohjauksen avulla voidaan varmistaa kevyen liikenteen turvallisuus suojateillä sekä hillitsemään ajonopeuksia yhteenkytkennän avulla. Kiertoliittymien avulla voidaan niin ikään hillitä ajonopeuksia keskustassa sekä parantaa liikenteen sujuvuutta joustavien järjestelyjen avulla ruuhka-aikojen ulkopuolella. Kiertoliittymävaihtoehdossa kevyen liikenteen tärkeimmät ylitykset tulee järjestää eritasossa turvallisuuden varmistamiseksi. Molemmissa vaihtoehdoissa tulee kiinnittää erityistä huomiota siihen, että liikenne ohjautuu halutuille reiteille. Kiertoliittymät valittiin pitkällä tähtäimellä Nokian keskustan ensisijaiseksi liittymätyypiksi. Perusteluina on sujuva ja joustava liikennöinti, alhaiset ajonopeudet sekä kaupunkikuvalliset näkökohdat kaistainen kiertoliittymä, kiertosaarekkeen halkaisija: 40 m ulkokaistan osuus liikenteestä: 10 % Tulosuunnan perusvälityskyky (hay/h) uunnan perusvälityskyky (hay/h) kaistainen kiertoliittymä, kiertosaarekkeen halkaisija: 40 m ulkokaistan osuus liikenteestä: 0 % 2 kaistainen kiertoliittymä, kiertosaarekkeen halkaisija: 40 m ulkokaistan osuus liikenteestä: 50 % 2 kaistainen kiertoliittymä, kiertosaarekkeen halkaisija: 40 m ulkokaistan osuus liikenteestä: 70 % 2 kaistainen kiertoliittymä, kiertosaarekkeen halkaisija: 40 m ulkokaistan osuus liikenteestä: 90 % 1 kaistainen kiertoliittymä, kiertosaarekkeen halkaisija: 0 m 1 kaistainen kiertoliittymä, kiertosaarekkeen halkaisija: 20 m Nokian vt / ihnuskatu Nokian vt / lkantie Nokian vt / Härkitie Nokian vt / Souranderintie Emäkoskentie / Souranderintie Kuva 11. Emäkoskentien ja Souranderintien (oik.) sekä Nokianvaltatien ja ihnuskadun liittymät. 0 Pirkkalaistie/Härkitie älimäenkatu/yrittäjänkatu Kiertävä liikenne (ajon./h) Kuva 10. Kiertoliittymillä liikenne saadaan toimimaan vielä vuoden 200 liikennemäärillä. Herkkyydet +0% 2011 Ramboll 8

12 5. Kevyt liikenne Nokialla on olemassa melko kattava kevyen liikenteen verkko. Pääyhteydet noudattelevat ajoneuvoliikenteen pääkatuverkkoa ja verkko on muutamaa poikkeusta lukuunottamatta yhtenäinen. Nokian keskusta-alueen toiminnot ja palvelut ovat hyvin saavutettavissa jalan sekä pyörällä. Kevyen liikenteen toimintaedellytyksiä tulisikin parantaa erityisesti tällä alueella mm. turvallisilla ja laadukkailla ratkaisuilla sekä kokonaisvaltaisella katutilan suunnittelulla. Myös koulureitteihin ja koulujen lähiympäristöön tulee kiinnittää erityistä huomiota. Ydinkeskustassa ja erityisesti keskustan kehän sisäpuolella jalankulun ja pyöräilyn tulee olla ensisijaisessa asemassa katuverkolla. Autoliikenteen kasvaessa turvallisuusongelmat kulminoituvat erityisesti kadunylityksiin, joiden turvallisuutta tulee parantaa. Ongelma korostuu erityisesti leveillä väylillä kuten keskustan kehällä, Nokianvaltatiellä ja älimäenkadulla, jossa kasvaneet liikennemäärät edellyttävät monin paikoin kevyen liikenteen eritasoratkaisuja. Autoilijoiden ajonopeuksien hillitseminen parantaa erityisesti kevyen liikenteen turvallisuutta. 11 Kävely-yhteyksien tulee olla turvallisia, esteettömiä, suoria, kattavia ja viihtyisiä. Esteettömät reitit johdetaan jatkuvien yhteyksien avulla suoraan kaikkiin päämatkakohteisiin. Reittien viihtyisyyteen kiinnitetään huomiota erityisesti ydinkeskustassa mm. katutilaratkaisujen ja viheristutusten avulla. Huomioidaan kevyen liikenteen yhteydet virkistyskäyttöön mm. puistojen yhteyksien avulla. Pyöräilijöillä tulee olla nykyistä yhtenäisemmät ja laadukkaammat reitit. Keskustassa tulee olla etelä-pohjoinen sekä itä-länsi suunnassa pääreitit, jotka mahdollistavat nopean etenemisen. Tämä edellyttää monin paikoin jalankululle ja pyöräilylle tarkoitetun tilan lisäämistä ja em. kulkumuotojen erottamista. Pitkämatkaista pyöräilyreittiä Tampereelle tulisi kehittää NokianvaltatienSarpatintien varteen nykyistä laatutasoa nostaen. Pyöräpysäköintiä kehitetään keskustassa sekä liikenteen merkittävissä solmukohdissa, joita ovat mm. Pirkkalaistorin ympäristön lisäksi rautatieasema, Yrittäjäkadun itäpää sekä itymarketin alue. 10 min pyöräillen Pirkkalaistorilta linnuntietä 5 min i pyöräillen ö äill Pirkkalaistorilta linnuntietä 10 min kävellen Pirkkalaistorilta linnuntietä 5 min kävellen Pirkkalaistorilta linnuntietä jalkakäytävä kevyen liikenteen väylä ala- ja yläaste keskiaste linja-autoasema rautatieasema metriä Kuva. Kevyen liikenteen yhteydet sekä liikenneterminaalien ja koulujen sijainti. 9 Kuva 1. Kevyen liikenteen matka-ajat Pirkkalaistorilta. Nokian keskustan likennesuunnitelma

13 M 6. Joukkoliikenne Nokialla on nykyisin hyvin kattava joukkoliikenteen tarjonta. Busseilla on kattava tarjonta Tampereelle ja Nokian keskustaan. Bussien vuorovälit ovat erityisesti ruuhka-aikana tiheitä ja joukkoliikenteellä on useita reittejä, joiden ansiosta matkat pysäkeille ovat lyhyitä. Mutkittelevien reittien johdosta matka-ajat ovat kuitenkin melko pitkiä ja reitistö epäselvä, mistä johtuen erityisesti satunnainen joukkoliikenteen käyttö on ongelmallista. Maankäytön hajaantuminen on ongelma bussiliikenteen kehittämiselle. Junalla on seitsemän edestakaista vuoroa päivässä Tampereen rautatieaseman ja Nokian välillä. Nopea junayhteys on kasvattanut junamatkustajien määrää nopeasti viime vuosina. Bussin ja junan yhteiskäyttöä estävät mm. erilliset lippujärjestelmät. Bussi- ja junaliikenne täydentävät jatkossa toisiaan tarjoten kattavat yhteydet Tampereen ja Nokian keskustan välillä. Joukkoliikenteen toimintaedellytyksiä tuetaan sijoittamalla maankäyttöä joukkoliikennekäytävien varteen, liittymä Ramboll ratkaisuilla, hyvillä kevyen liikenteen yhteyksillä pysäkeille, pysäkkiratkaisuilla, liityntäpysäköintiä kehittämällä sekä helpottamalla joukkoliikenteen käyttöä. Maankäytöltään vahvojen käytävien avulla voidaan kehittää joukkoliikennekäytäviä, mikä myös selkeyttää joukkoliikennereitistöä. Liittymäratkaisuja suunniteltaessa otetaan huomioon joukkoliikenteen tarpeet sekä kaistajärjestelyissä että mitoituksessa. Tulevaisuudessa rakennettavat kiertoliittymät rakennetaan riittävän suuriksi. Kevyen liikenteen yhteydet pysäkeille ovat turvallisia, suoria ja viihtyisiä. Keskustan läheisyydessä pysäkeillä on pääsääntöisesti reunakivellä erotettu odotustila ja käytetyimmillä joukkoliikennepysäkeillä on katos. Lisäksi solmukohdissa on pyöräpysäköintiä sekä rautatieasemalla autojen liityntäpysäköintiä. Joukkoliikenteen satunnaista käyttöä helpotetaan parantamalla informaation saatavuutta, mm. reittikarttojen ja muuttuvan informaation avulla. Lisäksi joukkoliikenteen lippujärjestelmiä kehitetään yhteiskäyttöä mahdollistavaksi. Seudullista linjastoa kehitetään kunnan rajat ylittävän palvelun avulla mm. Kolmenkulmassa. Kuva 14. Joukkoliikennereitit Nokian keskustassa nykytilanteessa. 10 Mmo J K Pika Hki E R Pika Pika Pika Pika Pika Pika Pika Pika Pika Pika Pika Pika Pika Pika Pika Pika Pika Pika Pika Pika Pika Pika Pika Pika Pika Pika Pika Pika Pika Pika Pika Pika Pika Pika Pika Pika Pika Pika Pika Pika Pika Pika Pika Pika Pika Pika Pika Pika Pika Rauma Rauma Rauma Rauma Rauma Rauma Rauma Rauma Rauma Rauma Rauma Rauma Rauma Rauma Rauma Rauma Rauma Rauma Rauma Rauma Rauma Rauma Rauma Rauma Rauma Rauma Rauma Rauma Rauma Rauma Rauma Rauma Rauma Rauma Rauma Rauma Rauma Rauma Rauma Rauma Rauma Rauma Rauma Rauma Rauma Rauma Rauma Rauma Rauma

14 7. Pysäköinti Autoliikenteellä on nykyisin pysäköintiä Nokian keskustassa mm. kauppojen pysäköintipaikoilla. Lisäksi keskustassa on melko paljon aikarajoitettua kadunvarsipysäköintiä. Rautatie- ja linja-autoaseman ympäristössä on selkeä tarve pysäköinnin kehittämiselle. Liityntäpysäköintipaikkoja rakennetaan lisää sekä autoille että pyörille. Pyörille rakennetaan katoksellisia, lukittavia paikkoja rautatieaseman lisäksi Pirkkalaistorilla ja liikenteen solmukohdissa. Myös saattoliikenteen tarpeet huomioidaan rautatie- ja linja-autoaseman läheisyydessä. Keskustan pysäköintiä kehitetään mahdollisuuksien mukaan laitospysäköinnin avulla, joka mahdollistaa maankäytön kehittämisen nykyisillä pysäköintialueilla. Keskustan pysäköintiratkaisuissa otetaan huomioon pidempiaikaisen pysäköinnin tarpeet esimerkiksi vyöhykepysäköinnin avulla. Ydinkeskustan pysäköinti voi tällöin olla 1-2 tunnin mukaan aikarajoitettua ja ydinkeskustan reunaalueilla pysäköinti voi olla vapaata palvellen päivisin työntekijäpysäköintiä sekä iltaisin ja öisin asukaspysäköintiä. Kuva 15. Liityntäpysäköintiä kehitetään ensisijaisesti rautatie- ja linja-autoaseman läheisyydessä. 11 Nokian keskustan likennesuunnitelma

15 8. Kehittämisohjelma Kuva 16. Nokian keskustan liikenteen kehittämisohjelma Ramboll

16 Taulukko. Päätieverkon ja Nokian keskustan liikenteen kehittämisohjelma. Kiireellisyys: = toteutus noin , = noin , = noin Nro Toimenpide Kiireellisyys Perustelu Ei kartalla Joukkoliikenteen informaation kehittäminen Reittikartat ja aikataulut pysäkeille, muuttuva informaatio liikenteen solmukohdissa 1 Pyöräliikenteen pääreitit keskustassa. Nopea pyöräreitti itä-länsi-suunnassa Nokianvaltatien viertä ja pohjoisetelä-suunnassa Härkitietä. Pidempimatkainen pyöräreitti Tampereelle Nokianvaltatien viertä edelleen Sarpatintielle. 2, 24 Kevyen liikenteen pääreitti keskustan läpi Nokianvaltatien ja Maununkadun sekä Nokianvaltatien ja Yrittäjäkadun liittymien välille 2 Maununkadulle pyöräyhteys (jalkakäytävä kevyen liikenteen väyläksi) Kevyen liikenteen edistäminen Kevyen liikenteen edistäminen Kevyen liikenteen edistäminen Rautatieaseman laiturijärjestelyt Joukkoliikenteen edistäminen 4 Pyöräpysäköinti Pirkkalaistorille, rautatieasemalle sekä Yrittäjäkadun itäpäähän. Lisäksi keskustan ulkopuolella itymarketin alueelle. 5 lkantien ja Kankaantaankadun kiertoliittymä ja liittymän muuttaminen nelihaaraliittymäksi 21 Yrittäjäkadun saneeraus sekä itäpään siirto ihnuskadun kohdalle. Ratkaisut eivät ohjaa läpikulkuliikennettä Yrittäjäkadulle. Toimii joukkoliikenteen liityntäpysäköintinä liikenteen solmukohdissa sekä edistää pyöräilyä Liikenneturvallisuus Liikenneverkon hierarkian selkeyttäminen ja maankäytön kehittäminen. Nelihaarainen kiertoliittymä muodostaa keskustaan tultaessa porttiaihion alentaen ajonopeuksia. Porrastettu liittymä aiheuttaisi lyhyen liittymävälin Nokianvaltatielle ihnuskadun ja Yrittäjäkadun välille, joka heikentäisi sujuvuutta liikennemäärien kasvaessa ja liikennevalotarpeen kasvaessa. Nelihaaraliittymän haittana saattaa olla läpikulkuliikenteen ohjautuminen ihnuskadulle ja Yrittäjäkadulla, joka on huomioitava katutilaratkaisuissa. 1 Nokian keskustan likennesuunnitelma

17 Nro Toimenpide Kiireellisyys Perustelu 7 Alikulkuyhteys Nokianvaltatien ali ihnuskadun ja Yrittäjäkadun liittymän länsipuolelle. 8 Turbo-kiertoliittymä Nokianvaltatielle ihnuskadun/ Yrittäjäkadun liittymään, joka muutetaan nelihaaraliittymäksi (Yrittäjäkadun saneerauksen ja itäpään siirron yhteydessä) Alikululla kevyen liikenteen turvallisuus ja edistäminen sekä autoliikenteen sujuvuus. Turbo-kiertoliittymä alentaa ajonopeuksia ydinkeskustan reunalla parantaen liikenneturvallisuutta, lisää liikenteen sujuvuutta ja joustavuutta sekä parantaa kaupunkikuvaa 9 Yksikaistainen kiertoliittymä Nokianvaltatielle Rautatienkadun/Souranderintien liittymään 10 Yksikaistainen kiertoliittymä älimäenkadun ja Yrittäjäkadun liittymään 15 Nokianvaltatielle reunakivellä korotettu keskikaista välillä ihnuskatu-lkantie. Alentaa ajonopeuksia ydinkeskustan reunalla parantaen liikenneturvallisuutta, lisää liikenteen sujuvuutta ja joustavuutta sekä parantaa kaupunkikuvaa. Liikennevaloliittymän tekninen uusimistarve. Alentaa ajonopeuksia ydinkeskustan reunalla parantaen liikenneturvallisuutta, lisää liikenteen sujuvuutta ja joustavuutta sekä parantaa kaupunkikuvaa Liikenneturvallisuus (ajonopeuksien hillitseminen) 26 Näkemäleikkaus Souranderintien ja Harjukadun liittymään Liikenneturvallisuus (näkyvyys) Ei kartalla Koukkujärven eritasoliittymä vt 11 ja Koukkujärventien liittymässä Liikenneturvallisuus ja autoliikenteen sujuvuus 11 Alikulkuyhteys Nokianvaltatien ali lkantien ja älimäenkadun liittymän länsipuolelle. Kevyen liikenteen turvallisuus ja edistäminen sekä autoliikenteen sujuvuus. Turbo-kiertoliittymä Nokianvaltatielle lkantien/ älimäenkadun liittymään Turbo-kiertoliittymä alentaa ajonopeuksia ydinkeskustan reunalla parantaen liikenneturvallisuutta, lisää liikenteen sujuvuutta erityisesti ruuhka-aikojen ulkopuolella ja joustavuutta sekä parantaa kaupunkikuvaa 2011 Ramboll 14

18 Nro Toimenpide Kiireellisyys Perustelu 1 Turbo-kiertoliittymä Emäkoskentien/Pirkkalaistien/ Souranderintien liittymään 14 Autopysäköinnin lisääminen rautatie- ja linja-autoaseman läheisyydessä 18 Yksikaistainen kiertoliittymä Härkitien ja Pirkkalaistien liittymään 16 Nokianvaltatien kaventaminen kaksikaistaiseksi välillä Souranderintie - Pinsiöntie 17 Yksikaistainen kiertoliittymä Nokianvaltatielle Pinsiöntien/ Härkitien liittymään 22 Alikulkuyhteyden tilavaraus Nokianvaltatien ali Härkitien ja Pinsiöntien liittymän itäpuolelle. Toteuttamiskelpoisuus tutkittava. 19 Pirkkalaistien-älimäenkadun katutilan kehittäminen ajonopeuksia hillitseväksi välillä Härkitie-Nokianvaltatie. Poikkileikkauksena 1+1 kaistainen katu, jossa esimerkiksi toisella puolella pysäköintiä reunakivellä korotettuna ja toisella puolella kaksisuuntainen pyörätie. 20 Nokianvaltatien katutilan kehittäminen ajonopeuksia hillitseväksi välillä Pinsiöntie/Härkitie-älimäenkatu/lkantie. Poikkileikkauksena 1+1 kaistainen katu. Käytöstä poistuvan katutilan käyttöä tutkittava tarkemmin. Alentaa ajonopeuksia ydinkeskustan reunalla parantaen liikenneturvallisuutta, lisää liikenteen sujuvuutta ja joustavuutta sekä parantaa kaupunkikuvaa. Liikennevaloliittymän tekninen uusimistarve. Joukkoliikenteen liityntäpysäköinnin kehittäminen Liikenneturvallisuus. Alentaa ajonopeuksia ydinkeskustan reunalla parantaen liikenneturvallisuutta, lisää liikenteen sujuvuutta ja joustavuutta sekä parantaa kaupunkikuvaa Liikenneturvallisuus ja ajonopeuden hillitseminen Alentaa ajonopeuksia ydinkeskustan reunalla parantaen liikenneturvallisuutta, lisää liikenteen sujuvuutta ja joustavuutta sekä parantaa kaupunkikuvaa Kevyen liikenteen edistäminen, liikenneturvallisuus ja autoliikenteen sujuvuus Liikenneturvallisuus (ajonopeuksien hillitseminen) Liikenneturvallisuus (ajonopeuksien hillitseminen) 15 Nokian keskustan likennesuunnitelma

19 Nro Toimenpide Kiireellisyys Perustelu 2 Tilavaraus alikululle. Tekninen toteutettavuus ja tilantarve tutkittava tarkemmin. 25 Souranderintien kaventaminen kaksikaistaiseksi välillä Kerhokatu-Emäkoskentie Ei kartalla t rakentaminen nelikaistaiseksi välillä Nokianvaltatie Emäkoskentie (mahdollisesti Kahtalammin eritasoliittymään asti) Liikenneturvallisuus Liikenneturvallisuus (ajonopeuksien hillitseminen) Liikenteen sujuvuus ja liikenneturvallisuus Ei kartalla Kahtalammin eritasoliittymä vt ja Sorvantien liittymään Liikenteen sujuvuus ja liikenneturvallisuus Ei kartalla t 11 parantaminen Nokia-Kiikoinen jälkeen Liikenneturvallisuus ja liikenteen sujuvuus Ei kartalla t parantaminen Nokialta Huittisiin jälkeen Liikenneturvallisuus ja liikenteen sujuvuus Ei kartalla Nokian läntinen katuyhteys tilavaraus Nokianvirran yli jälkeen 2011 Ramboll 16

20