Kiinteistöarviointi 4/10

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Kiinteistöarviointi 4/10"

Transkriptio

1 Kiinteistöarviointi 4/10 Suomen Kiinteistöarviointiyhdistys ry:n jäsenlehti 1

2 HALLITUS PUHEENJOHTAJA Kauko Viitanen Teknillinen Korkeakoulu HALLITUKSEN JÄSENET Arja Lehtonen Catella Property Oy Antti Orama Maanomistajien arviointikeskus Oy Hannu Ridell Newsec-Maakanta Oy Jyrki Halomo Ovenia Oy Sakari Haulos Maanmittauslaitos Seppo Koponen Realia Management Oy HALLITUKSEN VARAJÄSENET Kaisa Vuorio Citycon Oy Markku Airaksinen Maanmittauslaitos Juhani Tuuttila Helsingin kaupunki Perttu Pyykkönen Pellervon taloustutkimus PTT Juhani Väänänen Maanmittauslaitos Simo Hannelius Metsäntutkimuslaitos SIHTEERI (JÄSENREKISTERI/LEHTI) Juhana Hiironen puh TALOUDENHOITAJA Raija Valonen puh LEHDEN ILMOITUSHINNAT 1 sivu 135 ½ sivu 85 ¼ sivu 50 LEHDEN AINEISTO Artikkelit lehteen pyydetään toimittamaan sähköpostilla sihteerille. PAINOPAIKKA Meripaino Oy 2

3 Sisällys KIINTEISTÖARVIOINTI 4/10 Pakkolunastuskorvausten arviointi keskusteluttaa 4 Korvaukset voimajohtoalueiden korvauksissa 6 Toimistomarkkinoiden mallintaminen 10 Kehittämiskorvausten määrittämisestä 12 Uutisia lyhyesti 16 Tulevia tapahtumia 19 Kannen kuva: Kirsikka Niukkanen 3

4 Pakkolunastuskorvausten arviointi keskusteluttaa Maa muodostaa perustan kaikille toiminnoille. Osa toiminnoista on sen kaltaisia, että ne ovat yhteiskunnan kannalta tärkeää toteuttaa tietyssä paikassa. Tällaisissa tilanteissa maanomistaja joutuu yleisen edun vuoksi väistymään, joskus pakolla. Kiinteistöarviointi 4/10 Oikeusvaltioperiaatteisiin kuuluu toisaalta omaisuuden suoja, toisaalta velvollisuus alistua korvausta vastaan yleisen tarpeen edellyttämiin pakkolunastuksiin laissa säädetyissä tilanteissa. Näitä tilanteita on suomalaisessa lainsäädännössä useita kymmeniä. Ovatko pakkolunastuskorvaukset riittäviä? Pakkolunastuskorvauksen tulee lain mukaan kattaa luovuttajan taloudellisen menetyksen. Varsinaisesta lunastettavasta omaisuudesta on määrättävä käyvän hinnan mukainen korvaus. Oikeuskäytännössä käyvän hinnan käsite vastaa kansainvälisten arviointistandardien mukaista markkina-arvoa, ainakin sellaisilla kohteilla, joille markkina-arvo voidaan määrittää. Pakkolunastuskorvausta määrittävän virkamiehen tavoitteena on arvioida laissa säädetty korvaus, siis muun muassa lunastettavan omaisuuden markkina-arvo. Virkamies ei sinänsä ota kantaa siihen, onko oikein ja kohtuullista, että omistaja joutuu luopumaan omaisuudestaan vain markkina-arvoa vastaavalla hinnalla. Viimeaikoina on keskustelussa noussut esille markkinaarvon riittävyys. On nostettu esiin verotuksen vaikutus ja korvausarviointiin liittyvä epävarmuus. Molemmat ovat vakuuttavia argumentteja, tosin vapaaehtoisessa kaupassa myyjää kohtaavat samat ongelmat, verotuksen vaikutus usein jopa ankarampana. Ruotsissa pakkolunastuskorvauksia koskeneen pitkän keskustelun ja lainvalmistelun jälkeen elokuun alussa astui voimaan expropriationslagin muutos, jonka mukaan lunastettavasta omaisuudesta määrätään markkina-arvon mukainen korvaus korotettuna 25 %:lla. Tosin lain- 4

5 säädäntö Ruotsissa on muun muassa nykykäyttöopin ja lunastuskorvausten ankarahkon verotuksen vuoksi on ollut luovuttajan kannalta epäedullisempi kuin Suomessa. Suomalaisessa keskustelussa on nostettu esiin korvausperusteeksi korkein käypä hinta, joka tarkoittanee samaa kuin vanhan eli vuoden 1898 pakkolunastuslain kallein käypä hinta. Kuitenkaan siirryttäessä vuoden 1898 pakkolunastuslain kalleimman käyvän hinnan sijaan käyttämään vuoden 1977 lunastuslain käypää hintaa, ei korvaustasoissa ja korvausarvioinnissa tapahtunut muutosta. Onko siis korkein käypä hinta sama kuin kallein käypä hinta, joka puolestaan on sama kuin käypä hinta? Onko lunastuslainsäädäntömme vanhentunut? Tähän kysymykseen voi vastata sekä myöntävästi että kieltävästi. Lunastuslaki on kestänyt hyvin ajan hammasta ja virkamiehet ovat oppineet sitä käyttämään. Virkamiehet sinänsä tulevat toimeen nykyisen lain kanssa. omistajan saada tietyn suuruinen hyöty siitä, että hän luopuu omaisuudestaan yleisen tarpeen edessä? Tuleeko omistajalta pakkolunastustilanteissa poistaa se epävarmuus ja veroseuraamukset, jotka kohtaavat omistajaa hänen luopuessaan omaisuudestaan vapaaehtoisesti? Kysymykset ovat poliittisia, enkä virkamiehenä halua tähän periaatteelliseen keskusteluun ottaa osaa. Sen verran kuitenkin pistän lusikkani soppaan, että toivon korkeimman käyvän hinnan poistuvan keskustelusta. En pidä hyvänä lainsäädäntönä sitä, että korvausperuste irtaantuu kiinteistöarviointialalla vakiintuneesta käytännöstä ja käsitteistöstä. Tuomalla lainsäädäntöön epämääräinen uusi käsite saadaan taatusti ja pitkäksi aikaa aikaan uusia riitoja, jotka tulevat kalliiksi niin yhteiskunnalle kuin pakkolunastuksen asianosaisille. Mikäli poliittiseksi tahtotilaksi muodostuu sellainen, että nykyistä korvaustasoa on syytä korottaa, on ratkaisu syytä tehdä selkeäksi - esimerkiksi ruotsalaisen esikuvan mukaisesti. Sakari Haulos Lainsäädäntö yleisesti on kuitenkin 1970-luvun jälkeen kehittynyt, samoin kiinteistöarviointiala tieteenä. Meillä on pakkolunastuksen saralle pesiytynyt määrättyjä lunastushankkeita varten erillislainsäädäntöä kuten maanteitä, rautateitä, luonnonsuojelua ja maanpuolustusta varten. Jokaiseen erityislakiin on kasattu ikiomia korvaus- tai menettelysäännöksiään. Tältä osin tilanne ei ole tyydyttävä. Olisi tarkoituksenmukaista, että kaikella pakkolunastuksella olisi yhtenäinen korvaus- ja menettelysäännöstönsä. Oman lukunsa keskustelussa onkin sitten lunastuskorvauksen taso. Tuleeko sen olla täysi vai korkeampi? Tuleeko 5

6 Korvaukset voimajohtoalueiden lunastuksissa Diplomityössä Voimajohtoalueiden lunastuksissa rakennuspaikoille määrättävistä lunastuskorvauksista selvitettiin voimajohtoalueiden lunastustoimituksissa rakennuspaikoilla vallitsevan korvauskäytännön nykyinen tila ja kehittämistarpeet. Tutkimus rajattiin koskemaan asuin- ja lomarakennuspaikkoja. Tutkimusongelmaksi asetettiin: Miten voimajohtolunastuksissa rakennuspaikoille aiheutuvat menetykset tulisi korvata? Kiinteistöarviointi 4/10 Tutkimuksen teoriaosassa selvitettiin kirjallisuustutkimuksen avulla, mitä menetyksiä voimajohdon rakentaminen voi aiheuttaa rakennuspaikoille, mitkä näistä menetyksistä tulevat lunastustoimituksessa korvattaviksi ja miten nämä menetykset tulisi arvioida. Tutkimusongelmaan vastaamalla tutkimuksessa pyrittiin laatimaan ajantasainen tietopaketti käytännön arviointityön suorittajille. Lisäksi löydettiin joitakin ongelmakohtia nykyisestä korva uskäytännöstä. Rakennuspaikalle voi aiheutua taloudellisia menetyksiä sekä lunastuksesta että itse voimajohdosta. Ilmajohdolla ja kaapelilla menetykset ovat osittain erilaisia. Voimajohdon pitämistä varten lunastettavista käyttöoikeuden supistuksista voi aiheutua monenlaisia menetyksiä. Ne johtuvat esim. pylväsalaa koskevista rajoituksista, rakentamisrajoituksesta ja puiden pituusrajoituksista. Rakentamisrajoitus tarkoittaa, että johtoalueelle ei saa rakentaa uusia rakennuksia. Itse johdosta voi aiheutua menetyksiä erilaisten immissioiden, kuten esteettisen ja psyykkisen immission seurauksena. Esteettinen immissio tarkoittaa maiseman rumentumista. Psyykkinen immissio puolestaan liittyy voimajohtojen väitettyihin terveysvaikutuksiin, joiden olemassaoloa ei ole pystytty osoittamaan. Oikeuskäytännön mukaan terveysvaikutusten olemassaololla ei ole korvattavuuden kannalta merkitystä, sillä pelkkä epäilys niiden olemassaolosta voi alentaa kiinteistön markkina-arvoa, mikä on lunastustoimituksessa korvattava. Lähtökohtana luovuttajan varallisuusaseman säilyttäminen Lunastuslain mukaan lunastustoimituksessa tulee määrätä omaisuuden luovuttajalle täysi korvaus lunastettavasta omai- 6

7 suudesta (kohteenkorvaus), jäännösomaisuudelle aiheutuvasta pysyvästä haitasta (haitankorvaus) sekä kertaluonteisista vahingoista (vahingonkorvaus). Näiden tarkoituksena on säilyttää luovuttajan varallisuusasema muuttumattomana. Lunastussuhteen ulkopuolisillekin haitan- ja vahingonkärsijöille voidaan määrätä korvausta mutta vain, mikäli menetys on merkittävä ja korvaamista vaaditaan. Mikäli jäljelle jäävälle omaisuudelle aiheutuisi lunastuksesta erittäin huomattavaa haittaa, omistajalla on tietyin edellytyksin oikeus vaatia laajentamaan lunastusta koskemaan myös tätä omaisuutta. Tutkimuksen mukaan rakennuspaikkoja koskevissa voimajohtoalueiden lunastuksissa voi tulla korvattaviksi seuraavanlaiset menetykset: Kohteenkorvaukset: pylväsala kulkuoikeusalue pylväiden välillä johtoaukea reunavyöhyke kaapelialue menetetyt rakennukset, rakennelmat ja pihakasvillisuus Haitankorvaukset: rakentamisrajoitushaitta -rakentamismahdollisuuden väheneminen tai menettäminen kokonaan -rakennuksen epäedullisempi sijoittelu (pysyvä menetys) immissiohaitta -maisemaimmissio -psyykkinen immissio ja -melu muu jäännöskiinteistön arvon alentuminen Vahingonkorvaukset: rakentamisrajoitusvahinko -rakennuksen epäedullisempi sijoittelu (kertaluonteinen menetys) palautuvan työalueen hallinnan menetyksestä johtuva vahinko (kaapelilla) työnaikaiset vahingot muut vahingot Muun muassa kaavoituksellisilla seikoilla on yhteys korvattavuuteen. Asemakaavaan saatetaan ennalta ottaa määräyksiä tulevaa voimajohtohanketta varten. Sikäli kuin nämä määräykset johtuvat voimajohdosta, niiden aiheuttama haitta on korvattava siinä yhteydessä, kun voimajohtoalue lunastetaan. Lunastuksessa ei voi tulla korvattavaksi kuitenkaan sellaisen edun menetys, jonka saamiseen luovuttajalla ei ole ollut oikeutta. Tästä syystä ensimmäisessä asemakaavassa johdon vuoksi saamatta jäänyt rakennusoikeus ei voi tulla korvattavaksi. Immissiohaittojen korvaamiseen liittyy yleisen naapuruussuhdeoikeudellisen periaatteen mukaisesti aina sietokynnys: kohtuullinen haitta on siedettävä ilman oikeutta korvaukseen. Kiinteistöllä voidaan ajatella olevan oikeus korvaukseen vain tietyn suojatun etupiirin sisällä tapahtuvien muutosten johdosta. Lunastussuhteen ulkopuolisilla kiinteistöillä sietokynnys on korkeampi, sillä heille voidaan lunastuslain mukaan korvata vain merkittävät haitat. Molemmille sietokynnyksille on löydettävissä aihetta koskevasta oikeuskäytännöstä suuntaaantavat numeeriset rajat. Suojatun etupiirin ulottuvuudelle voidaan löytää metrimääräinen raja ja sietokynnystä vastaavaksi arvonalennuksiksi jokin rahamäärä tai vaihtoehtoisesti jokin suhteellinen osuus kiinteistön arvosta. Perinteisten arviointimenetelmien suora soveltaminen haasteellista Lunastuslain mukaan lunastuskorvaukset on arvioitava kauppa-arvo-, tuottoarvo- tai kustannusarvomenetelmällä. Koska kysymys on tietynasteisten käyt- 7

8 töoikeuden supistusten lunastamisesta, kohteenkorvausten arviointi ei ole niin yksinkertaista kuin silloin, kun lunastetaan omistusoikeus johonkin kiinteistöön tai sen osaan. Kauppa-arvomenetelmän edellyttämiä vertailukauppoja ei ole saatavilla eikä tuotto- ja kustannusarvomenetelmästäkään ole apua. Niinpä käyttöoikeuden supistuksen arviointi suoritetaan rakennusmaalla vakiintuneesti siten, että ensin selvitetään maapohjan käypä yksikköhinta noudattaen tasahintaperiaatetta ja tämän jälkeen korvataan arvioidusta yksikköhinnasta jokin prosentuaalinen osuus, jonka katsotaan vastaavan kyseisen asteista käyttöoikeuden supistusta. Immissiohaitan arviointiin voidaan etsiä apua tutkimuksista, joissa on selvitetty voimajohdon läheisyyden vaikutusta kiinteistön arvoon. Tutkimuksissa ei kuitenkaan ole voitu aina todeta, että voimajohdon läheisyydellä olisi mitään vaikutusta kiinteistön arvoon, taikka jos on, vaikutus on yleensä todettu vähäiseksi. Oikeuskäytännön mukaan voimajohdon immissiohaitta on kuitenkin korvattava. Arvioinnissa onkin tukeuduttava lähinnä oikeuskäytäntöön. Immissiohaitan suuruutta on tapana tarkastella prosenttiosuutena kiinteistön arvosta. Kiinteistön omistajalle aiheutuva taloudellinen menetys voitaisiin lunastuslain mukaan arvioida myös yhtenä eränä erotusarvomenetelmän avulla, jolloin kohde ja haitat arvioitaisiin yhdessä. Reunavyöhykkeistä määrättävät korvaukset vakiintumattomia. Tutkimuksen empiirisessä osassa selvitettiin voimajohtoalueiden lunastustoimituksissa rakennuspaikoilla nykyisin vallitseva korvauskäytäntö. Toimitusaineiston muodostivat aikavälillä lopetetut toimitukset, joita oli 89 kpl. Varsinaisen korvausaineiston muodostivat ne rakennuspaikat, joita koskevia korvausasioita oli käsitelty toimitusaineiston toimituksissa. Korvausaineistoon tuli 259 rakennuspaikan korvaustiedot. Korvaustapauksista n. 8 %:n osalta oli valitettu maaoikeuteen. Suuri osa valituksista on tässä vaiheessa vielä ratkaisematta. Pääosaan korvaustapauksista liittyi tavalla tai toisella olemassa oleva voimajohto. Hankkeissa oli tällöin käytännössä kysymys uuden johdon rakentamisesta vanhan rinnalle tai sen paikalle taikka olemassa olevan johdon käyttöoikeuden perustamisesta tai laajentamisesta. Pylväsalat ja kulkuoikeusalueet osuivat harvoin rakennuspaikoille. Ne oli tällöin korvattu maapohjan täydestä arvosta. Uutena lunastetun johtoaukean korvaukset olivat tavallisimmin n. 80 tai 100 %. Vastaavilla reunavyöhykkeen korvauksilla toimitusten välinen vaihtelu oli hyvin suurta eikä mitään vakiintunutta tasoa ollut mahdollista havaita. Pyöristetyt toimituskohtaiset korvaukset vaihtelivat välillä %. Kaapelialuetta oli lunastettu harvoin ja korvaus siitä oli tällöin ollut 100 %. Immissiohaitankorvaukset vaihtelivat välillä euroa. Sikäli kuin tarvittavat tiedot oli saatavilla, suhteelliset korvaukset näyttivät vaihdelleen välillä 0,5 30 %. Lunastusrelaation ulkopuolella immissiohaitan korvaaminen oli hyvin harvinaista. Immissiohaitan korvausten yhteydessä tarkasteltiin myös asuinrakennuksen etäisyyttä johdon keskilinjasta. Suojattu etupiiri näytti noudattavan suunnilleen oikeuskäytännön mukaista 200 metrin rajaa. Tosin jo yli 100 metrin johtoetäisyydelle määrätyt korvaukset olivat harvinaisia. Toisinaan korvaukset ovat olleet niin pieniä, että on syytä epäillä haitan kohtuuttomuutta ja siten yleisen sietokynnyksen ylittymistä. Tarkasteltaessa korvauksia johtoetäisyyden funktiona niiden huomattiin trendiltään vastaavan suunnilleen oikeuskäytännön mukaista 8

9 trendiä. Pelkän johtoetäisyyden funktiona korvauksia ei ole kuitenkaan mahdollista analysoida luotettavasti ja tarkasti. Rakentamisrajoitushaitasta oli määrätty haitankorvausta vain muutamassa tapauksessa. Korvausta tästä oli kuitenkin määrätty huomattavasti useammin siten, että sen sanottiin sisältyvän muuhun korvaukseen. Muut haitat kuin immissio- tai rakentamisrajoitushaitta olivat harvinaisia. Lunastuksen laajentamista oli vaadittu muutamien rakennuspaikkojen osalta mutta vaatimuksiin ei ollut koskaan suostuttu. Eräissä tilanteissa oli kuitenkin saatettu korvata jäännösomaisuuskin täydestä arvostaan. Rakentamisrajoitusvahingosta oli määrätty korvausta yhdessä tapauksessa. Maakaapelin palautuvan työalueen korvauksia oli käsitelty yhdessä toimituksessa, jossa korvaus oli 10 % maapohjan täydestä arvosta. Kohteen- ja haitankorvaus oli määrätty yhtenä eränä erotusarvomenetelmää soveltamalla vain yhdessä tapauksessa. Kohteenkorvaukset näyttävät ylittävän täyden korvauksen Tutkimuksessa löydettiin korvauskäytännöstä joitakin ongelmakohtia. Menetysten ja korvausten jaottelu ja nimitykset eivät ole vakiintuneita. Tutkimuksessa suositellaan, että korvauskäytäntöön omaksuttaisiin rakentamisrajoitushaitan ja -vahingon käsitteet. Kohteenkorvauksista johtoaukean ja reunavyöhykkeen korvaukset näyttäisivät intuitiivisesti pääteltynä ylittävän täyden korvauksen. Odotusarvomaan korvauksia koskevasta oikeuskäytännöstä on ehkä löydettävissä ylärajat rakennuspaikan korvauksille. Todellinen menetys johtoaukealla ja reunavyöhykkeellä ei ole kovin suuri, kun mahdollinen rakentamisrajoitushaitta korvataan erikseen. Reunavyöhykkeen korvausten ongelmana on lisäksi suuri hajonta. Rakentamisrajoitushaitta tulisi arvioida ja korvata aina erikseen, jos mahdollista. Jos haitta on niin vähäinen, että se on vaikeasti tunnistettavissa ja arvioitavissa, korvauksen sisällyttäminen maapohjakorvauksiin saattaa olla perusteltua. Rakentamisrajoitushaitan arviointi jää yleensä suoritettavaksi harkinnanvaraisesti. Immissiohaitan arvioinnissa on tukeuduttava lähinnä oikeuskäytäntöön. Arvioinnissa tulisi kuitenkin aina huomioida paikallisen markkinatilanteen vaikutus. Immissiohaitan kohdistuminen tonttiin ja rakennukseen epäselvää Arvioinnissa tarvittaisiin lisätietoa siitä, minkä verran immissiohaitan arvoa alentava vaikutus kohdistuu rakennuspaikkaan ja minkä verran se kohdistuu rakennukseen. Intuitiivisesti pääteltynä vaikutus kohdistuu suhteellisesti enemmän rakennuspaikkaan. Kuitenkin korvauskäytännössä arviointi on suoritettu koko kiinteistön arvon perusteella. Arviomiehen tulisi huomata näiden kahden arviointitavan ero, joka voi muodostua tapauksesta riippuen huomattavan suureksikin. Eri kiinteistöjen immissiohaittaprosentit eivät ole välttämättä vertailukelpoisia. Kohteen- ja haitankorvauksen yhdistäminen erotusarvomenetelmää soveltamalla ei ole ollut yleistä ja sen soveltamiseen liittyy ongelmia. Ensinnäkään sitä varten ei ole olemassa riittävän kattavia ja ajantasaisia hintatutkimuksia. Rakentamisrajoitushaitat ovat niin tapauskohtaisia, että niitä sisältävissä tapauksissa erotusarvomenetelmää ei luultavasti voitaisi normaalisti edes soveltaa. Kun kohteenkorvauksia on vakiintuneesti määrätty noudattaen tasahintaperiaatetta ja runsaita korvausprosentteja, erotusarvomenetelmän soveltaminen johtaisi lisäksi luultavasti alhaisempaan korvaustasoon. 9

10 Korvaukset voimajohtoalueiden lunastuksissa jatkuu... Lunastaja saattaa toisinaan ilmoittaa toimituksessa luopuvansa rakentamisrajoituksesta esim. jollakin alueella tai jonkin yksittäisen rakennushankkeen osalta. Asianosaisten oikeusturvan kannalta tällaiset vähäisetkin poikkeamat lunastettavan kohteen lunastusluvan mukaisesta määrittelystä tulisi kirjata toimituksessa julistettavaan lunastuspäätökseen, etenkin, jos niiden johdosta jotakin korvauksia jätetään määräämättä. Juho Nikander Nikanderin diplomityö palkittiin Suomen Kiinteistöarviointiyhdistyksen stipendillä. Työ katsottiin kiinteistöarviointialan ansioituneimmaksi opinnäytetyöksi vuonna Mallintamisessa on yksinkertaisuudessaan kysymys johonkin tiettyyn ilmiöön vaikuttavien tekijöiden tunnistamisesta ja syy-yhteyden esittämisestä numeerisesti historiallisen tiedon avulla. Rakennettua mallia voidaan tämän jälkeen edelleen käyttää valitun ilmiön ennustamiseen. Kiinteistömarkkinoiden mallintamiseen liittyy oleellisesti historiallisen tiedon, erityisesti vuokriin liittyvien aikasarjojen, huono saatavuus. Tämä ongelma ei ole vain suomalaisten tutkijoiden har- Toimistomarkkinoiden mallintaminen Toimistomarkkinoiden ja erityisesti vuokrien mallinnus sekä ennustaminen ovat olleet kasvava tutkimuksen kohde viime vuosikymmeninä. Kasvanut kiinnostus toimistovuokrien määräytymistä kohtaan ei yllätä, sillä onhan tulevaisuuden vuokrakassavirta yksi tärkeistä kiinteistön arvoon vaikuttavista tekijöistä. Merkittävä osa tutkimuksesta on kuitenkin suoritettu kypsillä ja läpinäkyvillä kiinteistömarkkinoilla, kuten Iso-Britanniassa. Monet vähemmän merkittävät markkinat, kuten Suomen toimistomarkkinat, eivät kuitenkaan ole houkutelleet tutkijoita, ja tutkimuksen määrä on pysynyt hyvin vähäisenä. Tätä kotimaisiin toimistomarkkinoihin liittyvää tutkimustyhjiötä pyrittiin täyttämään vuonna 2009 tehdyssä diplomityössä Econometric analysis of the central Helsinki office rents (Helsingin keskustan toimistovuokrien ekonometrinen analyysi), joka syvensi olemassa olevaa tutkimusta tarkastelemalla Helsingin keskustan toimistovuokrien määräytymistä. Tarkastelu rajoitettiin Helsingin keskustan toimistomarkkinoihin 10

11 mina, vaan koskee yhtälailla valtaosaa markkinoista ympäri maailman. Tästä syystä jouduttiin myös puheena olevassa tutkimuksessa tyytymään tarkoin rajattuun Helsingin ydinkeskustan toimistomarkkinaan. Tämä maantieteellisesti pieni, mutta arvonäkökulmasta huo-mattavasti merkittävämpi, osamarkkina on käytännössä katsoen ainoa alue Suomessa, jolta on ajallisesti riittävän kattava, luotettava ja tasalaatuinen vuokrien aikasarja. Kansainvälisesti toimistomarkkinoita ja vuokria on mallinnettu useilla eri menetelmillä, mutta yhdenkään näistä ei voida yksiselitteisesti tuottavan selkeästi toisiaan parempia tuloksia. Tässä tutkimuksessa hyödynnettiin yksiyhtälöistä dynaamista regressiomallia, joka olettaa toimistovuokrien määräytyvän kysynnän ja tarjonnan vuorovaikutuksesta. Tämän menetelmän etuna on sen yksinkertaisuus, ymmärrettävyys, mistä johtuen se on helposti hyödynnettävissä ennustamistarkoitukseen. Tutkittavat kysynnän sekä tarjonnan muuttujat valittiin aiemman tutkimusten löydösten sekä teorian perusteella. Tutkimukseen valitut toimistokysynnän muuttujat olivat bruttokansantuote, palvelusektorin arvonlisäys sekä toimistotyöllisyys. Vastaavasti toimistotarjonnan muuttujina tutkittiin valmistuneiden toimistojen lukumäärää, toimistokannan muutosta, toimistoaloituksia sekä toimistovajaakäyttöastetta. Vuokrat reagoivat kysynnän muutokseen viiveellä tekijöiden todettiin selittävän 62 prosenttisesti Helsingin keskusta toimistotilojen vuokratasojen muutokset. Tulokset vahvistavat osaltaan yleisesti hyväksytyn totuuden kiinteistömarkkinoiden jälkisyklisyydestä, sillä vuokrat reagoivat kysynnän muutokseen vuoden viipeellä. Vaikka malli osoittaa, että uuden toimistotilan valmistuminen vaikuttaa vuokratasoon välittömästi, on huomattava, että todellisuudessa toimistotila tulee vuokramarkkinoille ennakkomarkkinoinnin muodossa jo hyvissä ajoin ennen valmistumistaan. Tästä syystä todellisuudessa toimistovuokra saattaa reagoida myös tilatarjontaan jälkisyklisesti. Tätä ei kuitenkaan tutkimuksessa pystytty yksiselitteisesti osoittamaan. Mallia käytettiin lopuksi Helsingin keskustan toimistovuokran muutosten ennustamiseen. Ennuste tehtiin syksyllä 2009 ja se osoitti, että reaalinen vuokrataso tulisi laskemaan noin 11 prosenttia vuoden 2010 ensimmäisellä puoliskolla, mikä on linjassa vuonna 2009 tapahtumaan talouden äkkijarrutuksen kanssa. Jälkiviisaana voidaan kuitenkin todeta, ettei markkinavuokra Helsingin keskustan toimistotiloissa laskenut niin paljon kuin mitä malli ennusti. Toisaalta päätöksenteon kannalta muutoksen määrää tärkeämpi tekijä on usein muutoksen suunta, jonka malli onnistui ennustamaan oikein. Sami Kiehelä Kiehelän diplomityö esitettiin Suomen Kiinteistöarviointiyhdistys ry:n ja Auktorisoidut Kiinteistöarvioijat ry:n vuosikokouksissa Saatu vuokramalli osoittaa, että Helsingin keskustan toimistovuokrat ovat riippuvaisia kansallisesta palvelusektorin arvonlisän muutoksesta vuotta etukäteen sekä kuluvalla periodilla valmistuneiden toimistotilojen määrästä Helsingissä. Näiden 11

12 Kehittämiskorvausten määrittämisestä Kiinteistöarviointi 4/10 Kehittämiskorvauksesta säädetään maankäyttö- ja rakennuslain 91c-p :ssä. Kunnalla on oikeus tietyin edellytyksin periä asemakaava-alueen maanomistajalta kehittämiskorvausta, jolla katetaan asemakaava-alueen yhdyskuntarakentamisen kustannuksia. Kehittämiskorvausta voidaan periä enintään 60 % kaavan aiheuttamasta kaavatontin arvonnoususta. Kunnan on tehtävä kehittämiskorvauksen määräämisestä päätösehdotus, josta on pyydettävä maanmittaustoimiston lausunto. Kun kehittämiskorvausta määrätään, saadaan maanmittaustoimiston lausunnosta poiketa kiinteistön arvonnousua koskevalta osin vain erityisestä syystä. Maanmittaustoimiston rooli kehittämiskorvausmenettelyssä on merkittävä. Kunta ei saa tehdä lopullista päätöstä kehittämiskorvauksen määräämisestä ennen kuin se on saanut maanmittaustoimistosta päätösehdotusta koskevan lausunnon. Lausunnossa esitetty kannanotto sitoo oleelliselta osin kuntaa, koska tonttien arvioitu arvonnousu on kehittämiskorvauksen perusta ja määrää kehittämiskorvaukselle ylärajan. Menettely kehittämiskorvauslausuntojen antamisessa Maanmittauslaitos on keskittänyt kehittämiskorvauslausuntojen antamisen Etelä-Suomen ja Varsinais-Suomen maanmittaustoimistoihin, jotka antavat omaan toimialueeseensa liittyvien lausuntojen lisäksi muiden maanmittaustoimistojen toimialueiden lausunnot. Kehittämiskorvauslausunnon antamisesta laaditun menettelyohjeen (Maanmittauslaitoksen sisäinen ohje maankäyttö- ja rakennuslain 91 h ja 189 a mukaisista maanmittaustoimistojen lausunnoista) mukaan kunta informoi lausunnon antavaa maanmittaustoimistoa kehittämiskorvausmenettelyn todennäköisestä käytöstä hyvissä ajoin ennen kehittämiskorvausta koskevan päätösehdotuksen tekemistä. Heti, kun kehittämiskorvausta koskeva päätösehdotus on valmistunut, kunta toimittaa lausunnonantavaan maanmittaustoimistoon kirjallisen lausuntopyynnön, jonka liitteenä on päätösehdotus kaikkine liitteineen. 12

13 Maanmittaustoimisto toimittaa antamansa lausunnon kuntaan kolmen viikon kuluessa siitä, kun maanomistajille varattu, kehittämiskorvausta koskevaan päätösehdotukseen liittyvä muistutusaika on päättynyt. Kunta huolehtii lausunnon tiedoksi antamisesta maanomistajille, mutta maanmittaustoimisto antaa lausunnon myös maanomistajalle, mikäli tämä sitä pyytää. Maanmittaustoimisto perii kunnalta maksun lausunnon tekemisestä. Maksun määrä perustuu Maa- ja metsätalousministeriön Maanmittauslaitoksen suoritteita koskevan asetukseen (668/03). Maksu peritään lausunnon tekemiseen käytetyn ajan mukaan. Kehittämiskorvauslausunnon sisältö Maankäyttö- ja rakennuslain 91 h.1 :n mukaan kunnan on pyydettävä maanmittaustoimiston lausunto kehittämiskorvaukseen liittyvästä päätösehdotuksesta. 91 h.3 :ssä säädetään, että kehittämiskorvausta määrättäessä maanmittaustoimiston lausunnosta voidaan kiinteistön arvonnousua koskevilta osin poiketa vain erityisestä syystä. 91 h.1 :n sanamuodosta voidaan päätellä, että kehittämiskorvauslausunnosta tulee ainakin ilmetä arvio siitä, kuinka paljon asemakaava-alueen tonttien arvo on noussut sen johdosta, että alueelle on laadittu asemakaava. Maankäyttö- ja rakennuslain 91 c.2 :n mukaan tontin arvonnousu on arvioitava lunastuslain korvauksen arviointia koskevien periaatteiden mukaisesti. Kehittämiskorvausta koskevaan lakimuutokseen liittyvässä hallituksen esityksessä on yksityiskohtaisesti selostettu, millä periaatteilla ja arviointimenettelyillä arvio tontin arvonnoususta olisi määritettävä. Lainsäätäjän tarkoituksena on mitä ilmeisimmin ollut varmistaa, että kehittämiskorvauksen perusteena oleva tontin arvonnousu arvioidaan yleisesti hyväksyttyjä menettelyjä käyttäen puolueettomasti ja riippumattomasti siten, että kunnalla tai maanomistajalla ei ole mahdollisuutta vaikuttaa arvioon. Maankäyttö- ja rakennuslain 91 c :n nojalla kehittämiskorvauksen määrä täytyy suhteuttaa tontin arvonnousuun. 91 f :n mukaan kehittämiskorvauksen enimmäismäärä on päätettävä joko kuntakohtaisesti tai kaavoitettavalla alueella. Kaava-alueen tontteja on siis kohdeltava samoin perustein kehittämiskorvauksen suuruutta määrättäessä. Maanmittaustoimiston lausunnossa on siksi syytä ottaa kantaa siihen, onko kehittämiskorvaus määrätty tonttien arvonnousujen suhteessa. Maankäyttö- ja rakennuslain 91 g :n mukaan kehittämiskorvaus voidaan määrätä vain, jos sitova tonttijako on osoitettu asemakaavassa. Kehittämiskorvaus määrätään kullekin kaavan mukaiselle tontille erikseen riippumatta siitä, kuka tontin omistaa. 91 i :n mukaan kehittämiskorvaus määrätään sille, joka omistaa tontin korvauksen määräämisajankohtana. Koska maanmittaustoimiston lausunto laaditaan ennen korvauksen määräämistä, ei lausunnossa voida ottaa kantaa siihen, kenelle maanomistajista kehittämiskorvaus tulisi määrätä. Maanmittaustoimisto ei voi myöskään lausua siitä, miten suuria vähennyksiä kullekin maanomistajalle tulisi antaa lopullista kehittämiskorvausta määrättäessä. Mahdollisia kehittämiskorvausta alentavia vähennyksiä ovat katualueen ilmaisluovutusvelvollisuuden piiriin kuuluvan alueen arvo sekä maanomistajalta peritty katualueen korvaus (maankäyttöja rakennuslaki 91 c.4, 104 ja 105 ). 13

14 Edellä mainitut vähennykset vähennetään kehittämiskorvauksesta. Maankäyttö- ja rakennuslain 91 f :n mukainen kehittämiskorvauksen enimmäismäärä, 60 % tontin arvonnousun määrästä, lasketaan vasta näiden vähennyksien jälkeen. Näin ollen kehittämiskorvauslausunnossa ei välttämättä voida ottaa kantaa siihen, ollaanko joltain tontilta perimässä kehittämiskorvausta yli sallitun 60 %:n määrän. Esitetyn perusteella voidaan päätellä, että kehittämiskorvauslausunnon tärkein merkitys liittyy sen varmistamiseen, että lain tarkoittama tonttien arvonnousu arvioidaan riippumattomasti ja oikein, ja että korvaus määrätään tonttikohtaisesti oikeilla perusteilla. Mitä muuta sisältöä lausunnolta voidaan vaatia ja odottaa? Siihen ei laki yksiselitteisesti vastaa. Koska lausuntoja on tähän mennessä tehty vain kaksi, ei myöskään ole muotoutunut asiaan liittyviä käytäntöjä. Entä, miten pitäisi tulkita maankäyttö- ja rakennuslain 91 h.1 :n maininta siitä, että kehittämiskorvauslausunto annetaan kunnan tekemästä kehittämiskorvauksen määräämiseen liittyvästä päätösehdotuksesta? Päätösehdotuksessa otetaan kantaa paitsi tonttien arvonnousuun, myös kaikkiin muihin kehittämiskorvauksen perusteena oleviin seikkoihin. Näistä ehkä merkittävimpiä ovat 91 c :n tarkoittamien yhdyskuntarakentamisen kustannusten suuruus, laatu ja kohdentuminen tarkasteltavalle alueelle. Koska kunta voi 91 c :n nojalla periä kehittämiskorvauksella ainoastaan kyseiseen kaava-alueeseen liittyviä yhdyskuntarakentamisen kustannuksia, määrittävät edellä mainitut tekijät osaltaan ylärajan kaava-alueelta perittävän kehittämiskorvauksen yhteismäärälle. Onko lainsäätäjän tarkoituksena ollut, että maanmittaustoimisto tarkastelisi lausunnossaan myös kunnan päätösehdotuksessaan arvioimia yhdyskuntarakentamisen kustannuksia sekä niiden kohdistumista oikeaan alueeseen? Kun harkitaan, onko tällaiseen tarvetta ja mahdollisuutta, on otettava huomioon kuntien erilaisuus. Suurissa kunnissa yhdyskuntarakentaminen saattaa olla jokapäiväistä toimintaa, jota suunnittelevat ja toteuttavat korkean substanssin omaavat työntekijät. Pienissä kunnissa yhdyskuntarakentamiseen liittyvät resurssit saattavat olla paljon vähäisemmät. Toisaalta hankkeet vaihtelevat kooltaan ja vaikuttavuudeltaan huomattavasti, joten niiden kustannusten arvioiminen on aina erilainen ja tapauskohtainen prosessi. Kun kehittämiskorvausta koskevaa lainsäädäntöä valmisteltiin, esitettiin joidenkin intressiryhmien taholta toiveita siitä, että tonttien arvonnousuun liittyvän arvioinnin lisäksi myös yhdyskuntarakentamisen kustannusten arviointi annettaisiin riippumattoman toimijan tehtäväksi (mm. Ym VM 22/2002 vp - HE 167/2002 vp). Tähän kannanottoon on saattanut vaikuttaa paitsi epäilys kuntien kyvystä arvioida mainittuja kustannuksia, myös huoli siitä, pystyvätkö kunnat arvioimaan kustannukset riippumattomasti. Lopulliseen lakiin ei säädöksiä yhdyskuntarakentamisen kustannusten ulkopuolisesta arvioijasta kuitenkaan otettu. Tämä ei kuitenkaan estäne maanmittaustoimistoa asiaa lausunnossaan tarkastelemasta, varsinkin jos siitä on sovittu lausuntopyyntöä tehtäessä. Toisaalta maanmittaustoimiston arvioijan on tarkasteltava kriittisesti omaa kykyään suoriutua tällaisesta omaan ydinosaamisalueeseensa ehkä kuulumattoman tekijän arvioinnista. Vielä on muistettava, että maanmittaustoimiston lausunto on kuntaa sitova vain tonttien arvonnousua käsittelevältä osin, joten esimerkiksi yhdyskuntarakentamisen kustannusten käsittelyn merkitys saattaa lausunnossa jäädä pitkälti kunnan harkittavaksi. 14

15 Kehittämiskorvausmenettelystä ei ole paljonkaan kokemuksia. Siihen liittyvät menettelytavat ja prosessit eivät välttämättä ole selviä ainakaan kaikissa niissä kunnissa, joissa alan osaamista on käytettävissä rajallinen määrä. Sen vuoksi saattaisi olla luontevaa, että maanmittaustoimiston lausunnossa kiinnitettäisiin jonkinlaista huomiota myös siihen, täyttävätkö kunnan tekemä kehittämiskorvauspäätösehdotus lain säätämät edellytykset niiden seikkojen osalta, joita maanmittaustoimisto pystyy substanssiosaamisensa puolesta tarkastelemaan. On selvä, ettei maanmittaustoimisto voi ryhtyä tuomariksi hallintoviranomaisen päätösten suhteen, mutta tällainen tarkastelunäkökulma saattaisi antaa kunnalle eväitä lopullista kehittämiskorvauspäätöstä tehtäessä. Menettelyn kehittäminen Kehittämiskorvausmenettelyä on tähän mennessä ryhdytty soveltamaan ilmeisesti vain kahdessa tapauksessa. Kiinnostusta sitä kohtaan kuitenkin tunnetaan ja onkin mahdollista, että kehittämiskorvausta ryhdytään perimään aikaisempaa yleisemmin. Viimeistään siinä vaiheessa on ryhdyttävä tarkemmin pohtimaan myös kehittämiskorvauslausuntojen sisältöä ja merkitystä. Selvää on, että maanmittaustoimiston lausunnon täytyy kiinteistön arviointia koskevilta osiltaan täyttää kiinteistöarvioinnilta vaadittavat yleisesti hyväksytyt kriteerit. Lain säätämien lausuntoon liittyvien vähimmäisvaatimusten on myös luonnollisesti täytyttävä. Sen lisäksi voitaisiin sekä Maanmittauslaitoksen sisällä että yhteistyössä kuntasektorin ja ehkä myös maanomistajien edustajien kanssa pohtia, millainen kehittämiskorvauslausunnon tulisi olla, jotta se palvelisi mahdollisimman hyvin kaikkia osapuolia. Seppo Sadeharju 15

16 Uutisia lyhyesti Nikander ja Sulku saivat SKAY:n opinnäytetyöpalkinnon Suomen Kiinteistöarviointiyhdistyksen vuosittain jaettava opinnäytetyöpalkinto jaettiin tänä vuonna kahden opinnäytetyön kesken. Parhaina kiinteistöarviointialan opinnäytetöinä palkittiin: Juho Nikander: Voimajohtolunastuksissa rakennuspaikoille määrättävistä lunastuskorvauksista (2009). Petri Sulku: Pricing of covered bonds - evidence from the Nordic markets (2009). Artikkeli Nikanderin opinnäytetyöstä löytyy sivulta 5. Artikkeli Sulun diplomityöstä julkaistaan seuraavassa kiinteistöarviointilehdessä. SKAY:n puheenjohtaja Kauko Viitanen ojentaa opinnäytetyöpalkinnon nykyään PISA:n maanmittaustoimistossa maanmittausinsinöörinä (DI) toimivalle Juho Nikanderille. Kirjoittajastipendi Falkenbachille ja Hiiroselle Maanmittaus aikakauskirjan ja Nordic Journal of Surveying and Real Estate Research lehden julkaisutoimikunnan esityksestä Maanmittaustieteiden seuran hallitus myönsi vuoden 2010 kirjoittajastipendin diplomi-insinööri Juhana Hiiroselle artikkelista Voitonjakomenetelmä vesijätön arvioinnissa ja tekniikan tohtori Heidi Falkenbachille artikkelista Motivation and Market Selection of International Investors in Finnish Property Market. Hiirosen artikkeli julkaistiin Maanmittaus n:o 1/2010:ssa ja Falkenbachin artikkeli NJSR n:o 1/2010:ssa. Kuvassa oikealla: Palkinnot luovutettiin Maanmittaustieteiden päivillä Kuvassa Maanmittaustieteiden seuran puheenjohtaja Katri Koistinen, palkinnon saaja Juhana Hiironen sekä Maanmittaus aikakauskirjan päätoimittaja Kari I. Leväinen. 16 Kiinteistöarviointi 4/10

17 Uusille auktorisoiduille kiinteistöarvioijille jaettiin todistukset Vuonna 2010 kiinteistöarvioijien auktorisointikokeeseen haki 16 henkilöä, joista 7 henkilöä (Mikko Antila, Pekka Huttunen, Peter Karlsson, Kaisu Pienimäki, Juha Poutanen, Tom Qvisen ja Vesa Kiviluoto) suoritti hyväksyttävästi keskuskauppakamarin hyväksymä kiinteistönarvioitsija ja/tai auktorisoitu kiinteistöarvioija kokeen. Keskuskauppakamarin kiinteistöarviointilautakunta järjestää kiinteistöarvioijien auktorisointikokeen eli AKA-kokeen kerran vuodessa. AKA-kokeella mitataan kiinteistöarvioijan ammattitaito. Vain kokeen suorittaneilla henkilöillä on oikeus käyttää AKA-nimikettä (auktorisoitu kiinteistöarvioija). Seuraava AKA-koe järjestetään keväällä 2011 alustavasti tammi-helmikuun paikkeilla. Koe järjestetään tarvittaessa myös ruotsin kielellä. Lisätietoa: Kiinteistöarviointi 4/10 17

18 Uutisia lyhyesti Esitelmätilaisuus kehittämiskorvauksista Suomen Kiinteistöarviointiyhdistys järjesti maanantaina 25. lokakuuta esitelmätilaisuuden MRL 91 c :n mukaisesta kehittämiskorvauksesta ja sen määrittämisestä. Tilaisuudessa oli paikalla Maanmittauslaitoksen arviointipäällikkö Seppo Sadeharju (DI, AKA), joka kertoi puheenvuorossaan muun muassa, mikä kehittämiskorvaus on ja, mitä ongelmia sen määräämiseen liittyy. Tilaisuudessa oli paikalla myös MRL 12a luvun valmisteluun osallistunut Ympäristöministeriön lainsäädäntöneuvos Jyrki Hurmeranta, joka kommenttipuheenvuorossaan kertoi muun muassa kehittämiskorvausta koskevien säännösten taustasta. Tilaisuus pidettiin tuttuun tapaan Tieteiden talolla Helsingissä ja siihen osallistui yhteensä 28 yhdistyksen jäsentä. Artikkeli kehittämiskorvauksista on luettavissa sivulla Kiinteistöarviointi 4/10

19 Tulevia tapahtumia Asuinhuoneiston vuokrasopimukset ja vuokranmääritys ( , Helsinki) Vuokraustoiminnan koulutussarjan tavoitteena on perehdyttää osanottajat laaja-alaisesti vuokraustoiminnan säännöksiin, sopimustekniikkaan ja käytännön menettelyihin ja kysymyksiin. Koulutuksessa käydään läpi myös tavanomaisten asioiden hoitoa käräjäoikeuksissa. Tilaisuuksien kohderyhmänä ovat vuokraustoiminnasta vastuussa olevat henkilöt ja vuokrasopimuksia laativat henkilöt vuokraustoimintaa harjoittavissa yhteisöissä. Koulutustilaisuudet sopivat myös pienvuokranantajille. Lisätietoa: > Koulutus > Koulutustarjotin > Kiinteistönvälitys ja -arviointi Liikehuoneistojen vuokrasopimukset ja vuokranmääritys ( , Helsinki) Vuokraustoiminnan koulutussarjan tavoitteena on perehdyttää osanottajat laaja-alaisesti vuokraustoiminnan säännöksiin, sopimustekniikkaan ja käytännön menettelyihin ja kysymyksiin. Koulutuksessa käydään läpi myös tavanomaisten asioiden hoitoa käräjäoikeuksissa. Vuokraustoiminnan koulutussarjan tavoitteena on perehdyttää osanottajat laaja-alaisesti vuokraustoiminnan säännöksiin, sopimustekniikkaan ja käytännön menettelyihin ja kysymyksiin. Koulutuksessa käydään läpi myös tavanomaisten asioiden hoitoa käräjäoikeuksissa. Tilaisuuksien kohderyhmänä ovat vuokraustoiminnasta vastuussa olevat henkilöt ja vuokrasopimuksia laativat henkilöt vuokraustoimintaa harjoittavissa yhteisöissä. Koulutustilaisuudet sopivat myös pienvuokranantajille. Lisätietoa: > Koulutus > Koulutustarjotin > Kiinteistönvälitys ja -arviointi Kiinteistöarviointi 4/10 19

20 YHteisöjäsenemme Kiinteistöalan Koulutussäätiö Catella Property Oy Auktorisoidut Kiinteistöarvioijat ry. Maanomistajien Arviointikeskus Oy Fingrid Oyj Newsec-Maakanta Oy Realia Management Oy Suomen Toimitila-asiantuntijat Oy Laatumaa Jones Lang LaSalle Ovenia Oy Svenska Handelsbanken AB 20

Maa Korvausarviointi TkT Juhana Hiironen

Maa Korvausarviointi TkT Juhana Hiironen Maa-20.2334 Korvausarviointi 15.9.2015 TkT Juhana Hiironen Päivän aikataulu 14:15 14:45 Kertausta lukutehtävän aihepiiristä 14:45 15:15 Ryhmätyö 15:15 15:40 Ryhmätöiden esittely 15:40 15:45 Seuraavaksi

Lisätiedot

Voimalinjalunastus. Lunastusharjoitus. syksy 2015 Markku Vuorinen

Voimalinjalunastus. Lunastusharjoitus. syksy 2015 Markku Vuorinen Voimalinjalunastus Lunastusharjoitus syksy 2015 Markku Vuorinen 1 Voimalinjalunastus tulee yleensä ajankohtaiseksi, mikäli rakennetaan uusi, laajennetaan entistä taikka uusitaan vanhaa voimalinjaa. Esityksen

Lisätiedot

Ulkoilureitit. Ulkoilureittiin kuuluvaksi sen liitännäisalueena katsotaan ulkoilureitin käyttäjien lepoa ja virkistymistä varten tarvittavat alueet.

Ulkoilureitit. Ulkoilureittiin kuuluvaksi sen liitännäisalueena katsotaan ulkoilureitin käyttäjien lepoa ja virkistymistä varten tarvittavat alueet. Ulkoilulaki 606/73 ULKOILUREITTI Arvo Vitikainen 2016 Ulkoilureitit Jos yleisen ulkoilutoiminnan kannalta on tärkeätä saada johdetuksi ulkoilijain kulkeminen kiinteistön kautta eikä siitä aiheudu huomattavaa

Lisätiedot

LUNASTUSTOIMITUS 1. LUNASTUSTOIMITUKSEN KÄYTTÖALA 2. LUNASTUSTOIMITUSMENETTELY 3. LUNASTUSTOIMITUKSESSA RATKAISTAVAT ASIAT 4. HALTUUNOTTOKATSELMUS

LUNASTUSTOIMITUS 1. LUNASTUSTOIMITUKSEN KÄYTTÖALA 2. LUNASTUSTOIMITUSMENETTELY 3. LUNASTUSTOIMITUKSESSA RATKAISTAVAT ASIAT 4. HALTUUNOTTOKATSELMUS LUNASTUSTOIMITUS 1. LUNASTUSTOIMITUKSEN KÄYTTÖALA 2. LUNASTUSTOIMITUSMENETTELY 3. LUNASTUSTOIMITUKSESSA RATKAISTAVAT ASIAT 4. HALTUUNOTTOKATSELMUS 5. KOHTEEN VAHVISTAMINEN 6. KORVAUKSET JA KUSTANNUKSET

Lisätiedot

Muistio LÄHITUULI OY:N HAKEMUS SAADA LUNASTUSLUPA JA ENNAKKOHALTUUNOTTOLUPA (METSÄLAMMINKANGAS VUOLIJOKI)

Muistio LÄHITUULI OY:N HAKEMUS SAADA LUNASTUSLUPA JA ENNAKKOHALTUUNOTTOLUPA (METSÄLAMMINKANGAS VUOLIJOKI) Muistio 7.2.2017 TEM/1498/05.03.03/2015 LÄHITUULI OY:N HAKEMUS SAADA LUNASTUSLUPA JA ENNAKKOHALTUUNOTTOLUPA (METSÄLAMMINKANGAS VUOLIJOKI) Lunastuksen tarkoitus Keskeiset oikeussäännökset LähiTuuli Oy (jäljempänä

Lisätiedot

Maa Korvausarviointi TkT Juhana Hiironen

Maa Korvausarviointi TkT Juhana Hiironen Maa-20.2334 Korvausarviointi 8.9.2015 TkT Juhana Hiironen Mitä opit kurssin aikana? 1. Laskea taloudellisia menetyksiä erilaisissa lunastustilanteissa. 2. Ehdottaa määrättäväksi tulevan korvaussumman erilaisissa

Lisätiedot

Maankäyttö- ja rakennuslain poikkeamistoimivallan siirto kunnille. Kaupunginarkkitehti Ilmari Mattila

Maankäyttö- ja rakennuslain poikkeamistoimivallan siirto kunnille. Kaupunginarkkitehti Ilmari Mattila Maankäyttö- ja rakennuslain poikkeamistoimivallan siirto kunnille Kaupunginarkkitehti Ilmari Mattila 13.4.2016 Maankäyttö- ja rakennuslain poikkeamistoimivallan siirto kunnille Poikkeamistoimivallan siirtoa

Lisätiedot

Maankäyttö- ja rakennuslaki /132

Maankäyttö- ja rakennuslaki /132 Maankäyttö- ja rakennuslaki 5.2.1999/132 Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään: 43 Rakentamis ja toimenpiderajoitukset Lupaa rakennuksen rakentamiseen ei saa myöntää siten, että vaikeutetaan yleiskaavan

Lisätiedot

Kaavoitusta koskevat sopimukset

Kaavoitusta koskevat sopimukset Kaavoitusta koskevat sopimukset DECOMB hankkeen Sopimukset ja lainsäädäntö työryhmän kokous 27.9.2005 Tutkija Esa Hakkola Helsingin yliopisto Yksityisoikeuden laitos Lähtökohtia Maankäyttösopimus perinteinen

Lisätiedot

KML:N MUKAISET LUNASTUKSET

KML:N MUKAISET LUNASTUKSET KML:N MUKAISET LUNASTUKSET 1. VESIJÄTÖN LUNASTUS 2. YHTEISEN ALUEEN LUNASTUS 3. ULKOPALSTAN LUNASTUS 4. TONTIN / RAKENNUSPAIKAN OSAN LUNASTUS Aalto-yliopisto / Maankäyttötieteiden laitos Maaoikeusinsinööri

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON DIREKTIIVI

Ehdotus NEUVOSTON DIREKTIIVI EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 5.2.2013 COM(2013) 46 final 2013/0026 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON DIREKTIIVI Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 98/8/EY muuttamisesta jauhetun maissintähkän lisäämiseksi

Lisätiedot

Kaksi lunastustapausta

Kaksi lunastustapausta Kaksi lunastustapausta Case 1: Y-tontin lunastus Espoossa Case2: Kaavanmuutoksen jälkeinen liikennealueen lunastus Vantaalla Petri Lukin 7.9.2016, Kuntien ja Maanmittauslaitoksen yhteinen kiinteistötehtävien

Lisätiedot

www.finlex.fi Annettu Helsingissä 20 päivänä maaliskuuta 2015 20.3.2015/300 Laki laajarunkoisten rakennusten rakenteellisen turvallisuuden arvioinnista Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään: 1 Soveltamisala

Lisätiedot

Juupajoen kunta PALKKIO- JA MATKUSTUSSÄÄNTÖ. Hyväksytty

Juupajoen kunta PALKKIO- JA MATKUSTUSSÄÄNTÖ. Hyväksytty Juupajoen kunta PALKKIO- JA MATKUSTUSSÄÄNTÖ Hyväksytty 29.10.2012 Voimaantulo 1.1.2013 Sisällysluettelo: 1 Soveltamisala... 3 2 Kokouspalkkiot... 3 3 Samana päivänä pidetyt kokoukset... 4 4 Vuosipalkkiot...

Lisätiedot

Maankäyttösopimusten soveltamisohjeet

Maankäyttösopimusten soveltamisohjeet Maankäyttösopimusten soveltamisohjeet 1 Maankäyttösopimuksen tarpeellisuus Mikäli ensimmäinen asemakaava tai kaavamuutos laaditaan alueelle, jolla sijaitsee yksityisen omistamaa maata, tulee aina selvittää

Lisätiedot

Metsän arvostuskysymykset yhteismetsän laajentuessa liittymisten kautta. Arvokäsitteitä

Metsän arvostuskysymykset yhteismetsän laajentuessa liittymisten kautta. Arvokäsitteitä Metsän arvostuskysymykset yhteismetsän laajentuessa liittymisten kautta MML 3.5.2010 Eero Autere (MH) Raito Paananen Metsävaratietoasiantuntija (MMM, LKV) 5.5.2010 1 5.5.2010 2 Arvokäsitteitä Käyttöarvo

Lisätiedot

Maisematyöluvat. Pohjois-Savon ELY keskus/leila Kantonen

Maisematyöluvat. Pohjois-Savon ELY keskus/leila Kantonen Maisematyöluvat Pohjois-Savon ELY keskus/leila Kantonen 10.3.2015 Maisematyölupavelvollisuus Maankäyttö- ja rakennuslain (MRL) 128 :n 1 momentin 1 kohdan mukaan maisemaa muuttavaa rakennustyötä, puiden

Lisätiedot

Päiväys Datum Dnro Dnr 27.4.2011 YM 15/ 04 /2011 Oikeusministeriö Viite Hänvisning lausuntopyyntö Asia Ärende Lausunto Oikeusministeriö on pyytänyt ympäristöministeriöltä lausuntoa prosessityöryhmän ehdotuksesta

Lisätiedot

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 87/2001 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi kiinteän omaisuuden ja erityisten oikeuksien lunastuksesta annetun lain muuttamisesta Kiinteän omaisuuden ja erityisten oikeuksien lunastuksesta annettuun

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 135. Rakennuslautakunta 28.06.2012 Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 135. Rakennuslautakunta 28.06.2012 Sivu 1 / 1 Rakennuslautakunta 28.06.2012 Sivu 1 / 1 2979/10.03.00/2012 135 Betoniharkkorakenteisen tukimuurin ja muiden piharakenteiden rakentamista koskevan toimenpidepyynnön saattaminen rakennuslautakunnan käsiteltäväksi,

Lisätiedot

KAUPUNGIN LUOTTAMUSHENKILÖIDEN JA VIRANHALTIJOIDEN PALKKIOSÄÄNTÖ

KAUPUNGIN LUOTTAMUSHENKILÖIDEN JA VIRANHALTIJOIDEN PALKKIOSÄÄNTÖ KAUPUNGIN LUOTTAMUSHENKILÖIDEN JA VIRANHALTIJOIDEN PALKKIOSÄÄNTÖ Hyväksytty kaupunginvaltuustossa 19.3.2012 21 Voimaantulo 1.1.2013 1 Soveltamisala 2 Kokouspalkkiot Kaupungin luottamushenkilöille suoritetaan

Lisätiedot

Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista annetun lain 7 a :n muuttamisesta

Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista annetun lain 7 a :n muuttamisesta Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista annetun lain 7 a :n muuttamisesta Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista

Lisätiedot

Haapajärven kaupunki. Luottamushenkilöiden palkkiosääntö

Haapajärven kaupunki. Luottamushenkilöiden palkkiosääntö Haapajärven kaupunki Luottamushenkilöiden palkkiosääntö Kaupunginhallitus, Kaupunginvaltuusto 14.11.2011 66 1.11.2011 LUOTTAMUSHENKILÖIDEN PALKKIOSÄÄNTÖ 1 Soveltamisala Luottamushenkilölle suoritetaan

Lisätiedot

REITTITOIMITUS MOOTTORIKELKKAILUREITIT. Harri Mäki 10.12.2015 REILA-seminaari

REITTITOIMITUS MOOTTORIKELKKAILUREITIT. Harri Mäki 10.12.2015 REILA-seminaari REITTITOIMITUS MOOTTORIKELKKAILUREITIT Harri Mäki 10.12.2015 REILA-seminaari 2 Sovellettavat säädökset Sovelletaan maastoliikennelakia (1710/1995). Lisäksi soveltuvin osin ulkoilulain (606/1973) säännöksiä

Lisätiedot

HE 106/2013 vp. 51 euroon ja veron enimmäismäärä 140 eurosta taisiin ensimmäisen kerran vuodelta 2014

HE 106/2013 vp. 51 euroon ja veron enimmäismäärä 140 eurosta taisiin ensimmäisen kerran vuodelta 2014 HE 106/2013 vp Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi yleisradioverosta annetun lain :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi Esitys liittyy valtion vuoden

Lisätiedot

Kysymyksiä ja vastauksia - miksi Suomen Yrittäjät ei hyväksy paikallista sopimista koskevaa kompromissia

Kysymyksiä ja vastauksia - miksi Suomen Yrittäjät ei hyväksy paikallista sopimista koskevaa kompromissia 31.5.2016 1 (5) Kysymyksiä ja vastauksia - miksi Suomen Yrittäjät ei hyväksy paikallista sopimista koskevaa kompromissia Suomen Yrittäjät hylkäsi paikallista sopivan kompromissiesityksen. Esityksen hyväksyminen

Lisätiedot

Kuluttaja ei voi luopua hänelle tämän direktiivin mukaan kuuluvista oikeuksista.

Kuluttaja ei voi luopua hänelle tämän direktiivin mukaan kuuluvista oikeuksista. Neuvoston direktiivi 85/577/ETY, annettu 20 päivänä joulukuuta 1985, muualla kuin elinkeinonharjoittajan toimitiloissa neuvoteltuja sopimuksia koskevasta kuluttajansuojasta Virallinen lehti nro L 372,

Lisätiedot

1 (5) PIRKANMAAN SAIRAANHOITOPIIRIN KUNTAYHTYMÄN LUOTTAMUSHENKILÖIDEN PALKKIOSÄÄNTÖ. Valtuuston hyväksymä

1 (5) PIRKANMAAN SAIRAANHOITOPIIRIN KUNTAYHTYMÄN LUOTTAMUSHENKILÖIDEN PALKKIOSÄÄNTÖ. Valtuuston hyväksymä 1 (5) PIRKANMAAN SAIRAANHOITOPIIRIN KUNTAYHTYMÄN LUOTTAMUSHENKILÖIDEN PALKKIOSÄÄNTÖ PIRKANMAAN SAIRAANHOITOPIIRIN KUNTAYHTYMÄN LUOTTAMUSHENKILÖIDEN PALKKIOSÄÄNTÖ Valtuuston 14.9.1990 hyväksymä 1 Palkkiot

Lisätiedot

Componenta Oyj:n optio oikeudet 2016

Componenta Oyj:n optio oikeudet 2016 Sivu 1 / 5 Componenta Oyj:n optio oikeudet 2016 Componenta Oyj:n hallitus (hallitus) on päättänyt esittää 15.4.2016 kokoontuvalle Componenta Oyj:n (yhtiö) ylimääräiselle yhtiökokoukselle optio oikeuksien

Lisätiedot

Salon kaupungin luottamushenkilöiden kokouspalkkiosääntö. Salon kaupunginvaltuusto,

Salon kaupungin luottamushenkilöiden kokouspalkkiosääntö. Salon kaupunginvaltuusto, Salon kaupungin luottamushenkilöiden kokouspalkkiosääntö Salon kaupunginvaltuusto, 20.5.2013 83 698/01.02.01/2013 2(6) Sisällysluettelo: 1 Soveltamisala 3 2 Kokouspalkkiot 3 3 Samana päivänä pidetyt kokoukset

Lisätiedot

Talenom Oyj:n optio-oikeudet 2016 TALENOM OYJ:N OPTIO-OIKEUDET 2016

Talenom Oyj:n optio-oikeudet 2016 TALENOM OYJ:N OPTIO-OIKEUDET 2016 Sivu 1 / 5 TALENOM OYJ:N OPTIO-OIKEUDET 2016 Talenom Oyj:n (yhtiö) varsinainen yhtiökokous on 17.3.2016 päättänyt optio-oikeuksien antamisesta yhtiön hallituksen (hallitus) ehdotuksen 17.2.2016 mukaisesti

Lisätiedot

TUUSULAN KUNNAN SÄÄDÖSKOKOELMA TEKNISEN LAUTAKUNNAN JOHTOSÄÄNTÖ

TUUSULAN KUNNAN SÄÄDÖSKOKOELMA TEKNISEN LAUTAKUNNAN JOHTOSÄÄNTÖ TUUSULAN KUNNAN SÄÄDÖSKOKOELMA TEKNISEN LAUTAKUNNAN JOHTOSÄÄNTÖ Valtuusto 20.12.1999 190 Voimaan 1.1.2000 Valtuusto 21.3.2011 26 Voimaan 25.3.2011 Valtuusto 3.9.2012 81 Voimaan 7.9.2012 Valtuusto 7.12.2015

Lisätiedot

EXTRA. Ylemmät Toimihenkilöt YTN ry Ratavartijankatu 2 00520 Helsinki www.ytn.fi > Järjestösektori

EXTRA. Ylemmät Toimihenkilöt YTN ry Ratavartijankatu 2 00520 Helsinki www.ytn.fi > Järjestösektori JÄRJESTÖSEKTORIN EXTRA Ylemmät Toimihenkilöt YTN ry Ratavartijankatu 2 00520 Helsinki www.ytn.fi > Järjestösektori Elokuu 2011 Tiedätkö kuka sinua edustaa työpaikalla vai edustaako kukaan? Luottamusmies

Lisätiedot

HE 165/2004 vp ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

HE 165/2004 vp ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 165/2004 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi työntekijäin eläkemaksun ja palkansaajan työttömyysvakuutusmaksun huomioon ottamisesta eräissä päivärahoissa ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä

Lisätiedot

Näkökulmia maankäyttö- ja rakennuslain muuttamiseen

Näkökulmia maankäyttö- ja rakennuslain muuttamiseen Näkökulmia maankäyttö- ja rakennuslain muuttamiseen 12.9.2016 Uudistuksen aikataulu Lakimuutos tulisi voimaan vuonna 2017 ELY-keskuksia koskeva lainsäädäntö ja viranomaistoiminta muuttuvat vuoden 2019

Lisätiedot

Käyttötarkoituksen muutokset Lainsäädäntökatsaus

Käyttötarkoituksen muutokset Lainsäädäntökatsaus Käyttötarkoituksen muutokset Lainsäädäntökatsaus Rakennusvalvonnan ajankohtaisseminaari Savoy-teatteri, 2.12.2014 Hallitussihteeri Erja Werdi, Ympäristöministeriö, Rakennetun ympäristön osasto Lähtökohtia

Lisätiedot

MONIKANAVAJAKELUA KOSKEVA OLETTAMASÄÄNNÖSEHDOTUS - MONIKANAVAJAKELUA SELVITTÄVÄN TYÖRYHMÄN PUHEENJOHTAJAN ESITYS

MONIKANAVAJAKELUA KOSKEVA OLETTAMASÄÄNNÖSEHDOTUS - MONIKANAVAJAKELUA SELVITTÄVÄN TYÖRYHMÄN PUHEENJOHTAJAN ESITYS MONIKANAVAJAKELUA KOSKEVA OLETTAMASÄÄNNÖSEHDOTUS - MONIKANAVAJAKELUA SELVITTÄVÄN TYÖRYHMÄN PUHEENJOHTAJAN ESITYS 25.6.2008 Sakari Aalto 2 MONIKANAVAJAKELUA KOSKEVA OLETTAMASÄÄNNÖSEHDOTUS - MONIKANAVAJAKELUA

Lisätiedot

Maanmittauslaitokselle

Maanmittauslaitokselle 1(5) Maanmittauslaitokselle Yhtiömme tarkoituksena on uusia 110 kv voimansiirtoyhteys noin 48 km:n matkalla Hämeenlinnan ja Valkeakosken kaupungeissa sekä Hattulan kunnassa välillä Vanajan sähköasema -

Lisätiedot

Tekninen toimiala sai tietoonsa kaupunginvaltuuston asiaa koskevan pääätöksen vasta noin kolme viikkoa vuoden vaihteen jälkeen.

Tekninen toimiala sai tietoonsa kaupunginvaltuuston asiaa koskevan pääätöksen vasta noin kolme viikkoa vuoden vaihteen jälkeen. Tekninen lautakunta 54 10.02.2015 Kaupunginhallitus 79 02.03.2015 Kaupunginvaltuusto 11 30.03.2015 Rakentamattoman rakennuspaikan kiinteistövero 70/62/620/2015 TL 54 Selostus: Savonlinnan kaupungin valtuusto

Lisätiedot

Ohjausvaikutus alueiden käytön suunnitteluun (MRL 32.1 ja 32.3 )

Ohjausvaikutus alueiden käytön suunnitteluun (MRL 32.1 ja 32.3 ) Maakuntakaavan oikeusvaikutukset, Keski-Suomen liitto 1.6.2004 Jukka Reinikainen, YM MAAKUNTAKAAVAN OIKEUSVAIKUTUKSET Ohjausvaikutus alueiden käytön suunnitteluun (MRL 32.1 ja 32.3 ) Viranomaisvaikutus

Lisätiedot

Rakentaminen 110 kv johdon Ventusneva - Uusnivala vierelle pylväsvälillä 67-68

Rakentaminen 110 kv johdon Ventusneva - Uusnivala vierelle pylväsvälillä 67-68 LAUSUNTO 1 (3) Maankäyttö ja ympäristö / Heidi Oja 22.4.2015 AE-1 893-8-13 Kokkolan kaupunki Minna Torppa minna.torppa@kokkolaji Lausuntopyyntö 16.4.2015, RN:o 272-421-3-79 Rakentaminen 110 kv johdon Ventusneva

Lisätiedot

Tutkimuksesta vastaavan henkilön eettinen arvio tutkimussuunnitelmasta. Tapani Keränen TAYS

Tutkimuksesta vastaavan henkilön eettinen arvio tutkimussuunnitelmasta. Tapani Keränen TAYS eettinen arvio tutkimussuunnitelmasta Tapani Keränen TAYS eettinen arvio tutkimussuunnitelmasta: perusteet Tutkimuksesta vastaavan henkilön (TVH) tulee havaita ja arvioida tutkimukseen liittyvät eettiset

Lisätiedot

Rakentamattomien rakennuspaikkojen ilmoittaminen

Rakentamattomien rakennuspaikkojen ilmoittaminen 1/7 Valtuutussäännös Päivämäärä Kiinteistöverolaki (654/1992) 20 a 25.10.2016 Voimassaolo toistaiseksi Korvaa normin A6/200/2014 Diaarinumero A34/200/2016 Vastaanottaja Kunnat Rakentamattomien rakennuspaikkojen

Lisätiedot

Eettiset toimikunnat tähän asti järjestelmä edut ja haasteet. Tapani Keränen

Eettiset toimikunnat tähän asti järjestelmä edut ja haasteet. Tapani Keränen Eettiset toimikunnat tähän asti järjestelmä edut ja haasteet Tapani Keränen Eettisten toimikuntien toimivallan perusta on tutkimuslaki Ennen lääketieteelliseen tutkimukseen ryhtymistä on tutkimussuunnitelmasta

Lisätiedot

MUUTOKSENHAUSTA YLIOPPILASKUNNAN OMAISUUDEN SÄÄTIÖITTÄMISTÄ KOSKEVASTA PÄÄTÖKSESTÄ

MUUTOKSENHAUSTA YLIOPPILASKUNNAN OMAISUUDEN SÄÄTIÖITTÄMISTÄ KOSKEVASTA PÄÄTÖKSESTÄ 1/6 Pääsihteeri Kimmo Kääriä KY MUUTOKSENHAUSTA YLIOPPILASKUNNAN OMAISUUDEN SÄÄTIÖITTÄMISTÄ KOSKEVASTA PÄÄTÖKSESTÄ Taustaa Helsingin kauppakorkeakoulun ylioppilaskunta on valmistelemassa mahdollista omaisuutensa

Lisätiedot

YMPÄRISTÖMINISTERIÖ Muistio Luonnos EHDOTUS VALTIONEUVOSTON ASETUKSEKSI YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVI- OINTIMENETTELYSTÄ

YMPÄRISTÖMINISTERIÖ Muistio Luonnos EHDOTUS VALTIONEUVOSTON ASETUKSEKSI YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVI- OINTIMENETTELYSTÄ YMPÄRISTÖMINISTERIÖ Muistio Luonnos 7.3.2017 EHDOTUS VALTIONEUVOSTON ASETUKSEKSI YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVI- OINTIMENETTELYSTÄ PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Tiettyjen julkisten ja yksityisten hankkeiden ympäristövaikutusten

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 280. Kaupunginhallitus Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 280. Kaupunginhallitus Sivu 1 / 1 Kaupunginhallitus 14.09.2015 Sivu 1 / 1 3769/02.05.05/2015 Kaupunginhallituksen konsernijaosto 44 7.9.2015 280 Tapiolan Urheilutalo Oy:n vähemmistöosakkeiden lunastaminen Valmistelijat / lisätiedot: Antti

Lisätiedot

LUOTTAMUSHENKILÖIDEN PALKKIO- JA MATKUSTUSSÄÄNTÖ

LUOTTAMUSHENKILÖIDEN PALKKIO- JA MATKUSTUSSÄÄNTÖ LUOTTAMUSHENKILÖIDEN PALKKIO- JA MATKUSTUSSÄÄNTÖ 12.6.2012 Kemi-Tornionlaakson koulutuskuntayhtymä Lappia SISÄLLYSLUETTELO 1 Soveltamisala 1 2 Kokouspalkkiot 1 3 Samana päivänä pidetyt kokoukset 1 4 Vuosipalkkiot

Lisätiedot

LAKI SAIRAUSVAKUUTUSLAIN MUKAISEN OMAVASTUUAJAN KORVAAMISESTA MAATALOUSYRITTÄJILLE /118

LAKI SAIRAUSVAKUUTUSLAIN MUKAISEN OMAVASTUUAJAN KORVAAMISESTA MAATALOUSYRITTÄJILLE /118 LAKI SAIRAUSVAKUUTUSLAIN MUKAISEN OMAVASTUUAJAN KORVAAMISESTA MAATALOUSYRITTÄJILLE 17.1.1991/118 Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään: 1. (19.12.2008/996) 1 Maatalousyrittäjän eläkelaissa (1280/2006)

Lisätiedot

Rakentamis- ja toimenpiderajoitukset, rakennuskielto

Rakentamis- ja toimenpiderajoitukset, rakennuskielto Rakentamis- ja toimenpiderajoitukset, rakennuskielto Prof. Kai T. Kokko Lapin yliopisto, syksy 2011 Tentit 24.11. ja 26.1. Sisältö Rakentamisrajoitukset Toimenpiderajoitus Rakennuskiellot 1a Ehdollinen

Lisätiedot

KAUPUNGIN LUOTTAMUSHENKILÖIDEN JA VIRANHALTIJOIDEN PALKKIOSÄÄNTÖ

KAUPUNGIN LUOTTAMUSHENKILÖIDEN JA VIRANHALTIJOIDEN PALKKIOSÄÄNTÖ PAIMION KAUPUNKI KAUPUNGIN LUOTTAMUSHENKILÖIDEN JA VIRANHALTIJOIDEN PALKKIOSÄÄNTÖ Valtuuston hyväksymä: 13.12.2012 94 Voimaantulopäivämäärä: 1.1.2013 Valtuuston muuttama 25.4.2013 56 1 Soveltamisala Kaupungin

Lisätiedot

Kauppahinta on seitsemänkymmentäviisituhatta (75.000) euroa.

Kauppahinta on seitsemänkymmentäviisituhatta (75.000) euroa. KAUPPAKIRJA Myyjä Ostaja Raision kaupunki 0204428-5 PL 100 21201 Raisio Asunto Oy Raision Kerttulanpesä 0608552-7 c/o Lemminkäinen Talo Oy Rauhankatu 11 A 20100 Turku Kaupan kohde Alueelle 29.11.2010 hyväksytyn

Lisätiedot

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 19/ (1) Kaupunginhallitus Asianro 5025/ /2016

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 19/ (1) Kaupunginhallitus Asianro 5025/ /2016 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 19/2016 1 (1) 223 Asianro 5025/10.00.01.04/2016 Kiinteistöä Ekosorsa 297-430-1-277 koskeva maankäyttösopimus ja sopimus yhteistoiminnasta Vs. kiinteistöjohtaja Lauri Lytsy Maaomaisuuden

Lisätiedot

Asukkaan oikeusturva sisäilma-asioissa

Asukkaan oikeusturva sisäilma-asioissa Asukkaan oikeusturva sisäilma-asioissa Tiina Koskinen-Tammi, AA, OTT, VT Asianajotoimisto Alfa Oy Asukkaan oikeusturva sisäilmaasioissa Esityksen sisältö 1. Asukkaan oikeudet yksityisoikeudellisessa lainsäädännössä

Lisätiedot

Laitakallion VP-alueen ja yleisen tiealueen (LT) asemakaavan muutos

Laitakallion VP-alueen ja yleisen tiealueen (LT) asemakaavan muutos 1 Laitakallion VP-alueen ja yleisen tiealueen (LT) asemakaavan muutos Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Kuva 1. Ote opaskartasta ja suunnittelualueen rajaus. Fonecta kartat 1. Miksi kaavoitukseen on

Lisätiedot

Technopolis Oyj. Lausunto Technopolis Oyj:n sijoituskiinteistöjen arvonmäärityksestä 31.12.2015 Jukka Uusitalo Antti Huotari Leena Aaltonen 20.1.

Technopolis Oyj. Lausunto Technopolis Oyj:n sijoituskiinteistöjen arvonmäärityksestä 31.12.2015 Jukka Uusitalo Antti Huotari Leena Aaltonen 20.1. An International Associate of Technopolis Oyj Lausunto Technopolis Oyj:n sijoituskiinteistöjen arvonmäärityksestä 31.12.2015 Jukka Uusitalo Antti Huotari Leena Aaltonen 20.1.2016 Muodosta pdf arko-työkalut

Lisätiedot

A7-0277/102

A7-0277/102 10.9.2013 A7-0277/102 102 Johdanto-osan 19 a kappale (uusi) (19 a) Olisi varmistettava, että ympäristöraportit todentavilla henkilöillä on pätevyytensä ja kokemuksensa ansiosta tarvittava tekninen asiantuntemus

Lisätiedot

Projektityökurssi 2. Saija Toivonen TkT, Real Estate Research Group

Projektityökurssi 2. Saija Toivonen TkT, Real Estate Research Group Projektityökurssi 2 Saija Toivonen TkT, Real Estate Research Group No mitä tähän ny sit kantsis laittaa Teepä vähän markkinaanalyysiä! Markkina-analyysi - Kun etsitään kohteelle käyttötarkoitusta Kohteen

Lisätiedot

Lainsäädännön muutokset ja vaikutukset näyttötutkintojen järjestämiseen 2016

Lainsäädännön muutokset ja vaikutukset näyttötutkintojen järjestämiseen 2016 Lainsäädännön muutokset ja vaikutukset näyttötutkintojen järjestämiseen 2016 15.3.2016 Helsinki 16.3.2016 Tampere 21.3.2016 Oulu Anne Liimatainen Ammatillinen perus- ja aikuiskoulutus Näyttötutkintojärjestelmästä

Lisätiedot

Laki. EDUSKUNNAN VASTAUS 51/2004 vp. Hallituksen esitys laeiksi maankäyttö- ja rakennuslain sekä kiinteistönmuodostamislain muuttamisesta.

Laki. EDUSKUNNAN VASTAUS 51/2004 vp. Hallituksen esitys laeiksi maankäyttö- ja rakennuslain sekä kiinteistönmuodostamislain muuttamisesta. EDUSKUNNAN VASTAUS 51/2004 vp Hallituksen esitys laeiksi maankäyttö- ja rakennuslain sekä kiinteistönmuodostamislain muuttamisesta Asia Hallitus on vuoden 2003 valtiopäivillä antanut eduskunnalle esityksensä

Lisätiedot

HE 112/1996 vp. Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi kiinteistörekisterilain muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

HE 112/1996 vp. Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi kiinteistörekisterilain muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 112/1996 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi kiinteistörekisterilain muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi kiinteistörekisterilakia siten, että kiinteistötunnuksen

Lisätiedot

Tasapuolista kohtelua uusi yhdenvertaisuuslaki. MaRan Marraspäivä 19.11.2014 Varatuomari Kai Massa

Tasapuolista kohtelua uusi yhdenvertaisuuslaki. MaRan Marraspäivä 19.11.2014 Varatuomari Kai Massa Tasapuolista kohtelua uusi yhdenvertaisuuslaki MaRan Marraspäivä 19.11.2014 Varatuomari Kai Massa Johdannoksi MaRa-alalla palveluita tarjottaessa huomioitava yhdenvertaisuuslainsäädäntö: Rikoslakiin sisältyvä

Lisätiedot

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS)

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) 1 MITEN VOIN VAIKUTTAA RAKENNUSJÄRJESTYKSEEN? 1 Mikä on rakennusjärjestys Jokaisessa kunnassa tulee olla rakennusjärjestys, mutta sen määräykset voivat olla erilaisia kunnan eri alueilla (MRL 14.1 ). Rakennusjärjestyksen

Lisätiedot

Maantien lakkauttaminen Kaduksi muuttaminen

Maantien lakkauttaminen Kaduksi muuttaminen Maantien lakkauttaminen Kaduksi muuttaminen Sari Lajunen, lakimies, Liikennevirasto Tiealueen ja sen osan lakkauttaminen Sari Lajunen 2 Maantielaki 88 : maantien lakkaaminen Maantielaki 89 : maantien lakkauttaminen

Lisätiedot

LUOTTAMUSHENKILÖIDEN PALKKIOSÄÄNTÖ

LUOTTAMUSHENKILÖIDEN PALKKIOSÄÄNTÖ LUOTTAMUSHENKILÖIDEN PALKKIOSÄÄNTÖ Hyväksytty yhtymävaltuuston kokouksessa 27.2.2013 / 7 Yhtymähallitus 23.1.2013 Sisällys 1 Yleistä... 3 2 Kokouspalkkioiden määrä... 3 3 Toimielinten puheenjohtajien palkkiot...

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 9/ (5) Ympäristölautakunta Ysp/

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 9/ (5) Ympäristölautakunta Ysp/ Helsingin kaupunki Pöytäkirja 9/2015 1 (5) Asia tulisi käsitellä 9.6.2015 226 Vaasan hallinto-oikeuden päätös valitusasiassa, joka koskee AVI:n ympäristölupaa maaperän puhdistamisesta HEL 2014-006858 T

Lisätiedot

Hollolan kunta Valvontajaosto. Rakennusvalvonnan päätösvaltaluettelo alkaen

Hollolan kunta Valvontajaosto. Rakennusvalvonnan päätösvaltaluettelo alkaen Rakennusvalvonnan päätösvaltaluettelo 6.6.2016 alkaen Toimialajohtaja alueen päällikkö tekninen johtaja rakennustarkastaja 2 Maankäyttö- ja rakennuslaki MRL 15 Hyväksyy rakennusjärjestyksen MRL 21 Määrää

Lisätiedot

SUOMEN PYSTYKORVAJÄRJESTÖ FINSKA SPETSKLUBBEN RY

SUOMEN PYSTYKORVAJÄRJESTÖ FINSKA SPETSKLUBBEN RY SUOMEN PYSTYKORVAJÄRJESTÖ FINSKA SPETSKLUBBEN RY VUOSIKOKOUS 16.3. 2013 klo 14.00 Tampereella, Hotelli Rosendahlissa, Pyynikintie 13 PÖYTÄKIRJA 1 24 1. KOKOUKSEN AVAUS Suomen Pystykorvajärjestön puheenjohtaja

Lisätiedot

Päätös. Laki. tuloverolain muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta

Päätös. Laki. tuloverolain muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta EDUSKUNNAN VASTAUS 205/2008 vp Hallituksen esitys eräiksi metsäverotusta koskeviksi muutoksiksi Asia Hallitus on antanut eduskunnalle esityksensä eräiksi metsäverotusta koskeviksi muutoksiksi (HE 206/2008

Lisätiedot

Kauppakeskukset kestävässä yhdyskuntarakenteessa

Kauppakeskukset kestävässä yhdyskuntarakenteessa Kauppakeskukset kestävässä yhdyskuntarakenteessa Helsinki 9.10.2007 Tervetuloa! Välkommen! Welcome! yhteistyössä / in co-operation with Missio: on kauppa- ja ostoskeskusten järjestö, jonka toiminnassa

Lisätiedot

Rakennus- ja ympäristölautakunta Rakennus- ja ympäristölautakunta 39 03.03.2015 58 14.04.2015 Juoksevan uhkasakon tuomitseminen maksettavaksi korkeimman hallinto-oikeuden päätöksen perusteella kiinteistölle

Lisätiedot

Laajarunkoisten rakennusten rakenteellisen turvallisuuden arviointi

Laajarunkoisten rakennusten rakenteellisen turvallisuuden arviointi rakenteellisen turvallisuuden arviointi MTK Loimaa, syyskokous 1.12.2015 johtava rakennustarkastaja Harri Salminen Loimaan kaupunki Laki laajarunkoisten rakennusten rakenteellisen turvallisuuden arvioinnista

Lisätiedot

HE 106/1996 vp ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

HE 106/1996 vp ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 106/1996 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi elinkeinotulon verottamisesta annetun lain 51 b ja 51 d :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi elinkeinotulon

Lisätiedot

Mähkön (6.) kaupunginosan korttelia nro 58 koskeva asemakaavamuutos ja sitova tonttijako (osakortteli 58)

Mähkön (6.) kaupunginosan korttelia nro 58 koskeva asemakaavamuutos ja sitova tonttijako (osakortteli 58) LIEKSAN KAUPUNKI Mähkön (6.) kaupunginosan korttelia nro 58 koskeva asemakaavamuutos ja sitova tonttijako (osakortteli 58) Kuva 1. Kaavamuutoksen tarkastelualue Maankäyttö- ja rakennuslain 63 ja asetuksen

Lisätiedot

Rakennusjärjestyksen uusiminen

Rakennusjärjestyksen uusiminen Rakennusjärjestyksen uusiminen Vihdin kunta 22.11.2016 Pekka Laitinen johtava rakennustarkastaja Mikä on rakennusjärjestys? (MRL 14 ) Jokaisessa kunnassa tulee olla rakennusjärjestys Rakennusjärjestyksen

Lisätiedot

TYÖNUMERO: PORIN VESI VESIHUOLTOLAITOKSEN TOIMINTA-ALUE SWECO YMPÄRISTÖ OY TURKU

TYÖNUMERO: PORIN VESI VESIHUOLTOLAITOKSEN TOIMINTA-ALUE SWECO YMPÄRISTÖ OY TURKU TYÖNUMERO: 20600971 PORIN VESI SWECO YMPÄRISTÖ OY TURKU Muutoslista FIANRY FIANRY FIMKIT VALMIS MUUTOS PÄIVÄYS HYVÄKSYNYT TARKASTANUT LAATINUT HUOMAUTUS Sisältö 1 JOHDANTO... 1 2 LAINSÄÄDÄNTÖ... 1 3 MÄÄRITTELYPERUSTEET...

Lisätiedot

Julkaistu Helsingissä 31 päivänä joulukuuta 2012. 1057/2012 Maa- ja metsätalousministeriön asetus

Julkaistu Helsingissä 31 päivänä joulukuuta 2012. 1057/2012 Maa- ja metsätalousministeriön asetus SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 31 päivänä joulukuuta 2012 1057/2012 Maa- ja metsätalousministeriön asetus Maanmittauslaitoksen maksuista sekä kaupanvahvistuksesta perittävistä maksuista ja

Lisätiedot

Asia: Poikkeamishakemus koskien kiinteistöä RN:o ja sillä sijaitsevaa entistä Ul. Pyhäjärven kunnantaloa, Karkkila

Asia: Poikkeamishakemus koskien kiinteistöä RN:o ja sillä sijaitsevaa entistä Ul. Pyhäjärven kunnantaloa, Karkkila Karkkilan kaupunki Sivistystoimiala Kulttuurin ja vapaa-ajan palvelualue Museotoimi Karkkilan kaupunki Tekninen toimiala Maankäytön ja ympäristön palvelualue Viite: Lausuntopyyntönne 18.12.2015 Asia: Poikkeamishakemus

Lisätiedot

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Kemijärven kaupunki 1 (7) Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Asemakaava Pyhätunturin matkailukeskuksessa Suopursunmutkan varrella. Suunnittelualue ja kaavan tavoite Suunnittelualue sijaitsee Pyhätunturin

Lisätiedot

Vastine Korkeimpaan oikeuteen tehtyyn valitukseen Itä- Suomen hallinto-oikeuden päätöksestä 16/0314/3

Vastine Korkeimpaan oikeuteen tehtyyn valitukseen Itä- Suomen hallinto-oikeuden päätöksestä 16/0314/3 Rantasalmen kunnanhallitus 6.2.2017 Poikkitie 2 58900 RANTASALMI Vastine Korkeimpaan oikeuteen tehtyyn valitukseen Itä- Suomen hallinto-oikeuden päätöksestä 16/0314/3 Marja-Leena Neuvo kumppaneineen on

Lisätiedot

PAIMION KAUPUNKI TEKNISET JA YMPÄRISTÖPALVELUT. Kaavoitus Paikkatieto. Taksat alkaen

PAIMION KAUPUNKI TEKNISET JA YMPÄRISTÖPALVELUT. Kaavoitus Paikkatieto. Taksat alkaen PAIMION KAUPUNKI TEKNISET JA YMPÄRISTÖPALVELUT Kaavoitus Paikkatieto Taksat..2016 alkaen Ympäristölautakunta on kokouksessaan..2016 päättänyt hyväksyä taksat, jotka tulevat voimaan..2016 alkaen. Taksat

Lisätiedot

annetun lain muuttamisesta sekä Laki ulkomailla suoritettujen komeakouluopintojen tuottamasta vimakelpoisuudesta annetun lain muuttamisesta

annetun lain muuttamisesta sekä Laki ulkomailla suoritettujen komeakouluopintojen tuottamasta vimakelpoisuudesta annetun lain muuttamisesta EV 35/1997 vp - HE 248/1996 vp Eduskunnan vastaus hallituksen esitykseen laeiksi ulkomailla suoritettujen komeakouluopintojen tuottamasta vimakelpoisuudesta annetun lain muuttamisesta sekä Euroopan talousalueen

Lisätiedot

Maankäyttöpalveluiden taksa

Maankäyttöpalveluiden taksa MAANKÄYTTÖPALVELUIDEN TAKSAT Sisällysluettelo: 1. YLEISTÄ TAKSOISTA... 2 1.1. Hyväksyminen ja voimaantulo... 2 1.2. Arvonlisävero... 2 2. ASEMAKAAVAN JA ERILLISEN TONTTIJAON LAATIMISESTA JA MUUTOKSESTA

Lisätiedot

20 MAASTOLIIKENNELAIN MUKAINEN MOOTTORIKELKKAILUREITTI- JA ULKOILULAIN MUKAINEN ULKOILUREITTITOIMITUS

20 MAASTOLIIKENNELAIN MUKAINEN MOOTTORIKELKKAILUREITTI- JA ULKOILULAIN MUKAINEN ULKOILUREITTITOIMITUS 1 (9) 20 MAASTOLIIKENNELAIN MUKAINEN MOOTTORIKELKKAILUREITTI- JA ULKOILULAIN MUKAINEN ULKOILUREITTITOIMITUS 20.1 YLEISTÄ... 2 20.1.1 Sovellettavat säädökset... 2 20.1.2 Moottorikelkkailureitti, ulkoilureitti...

Lisätiedot

MAANVUOKRASOPIMUS. 1.1 Sopijapuolet Vuokranantaja: Raahen kaupunki, ly-tunnus 1791817-6 PL 62, 92101 Raahe

MAANVUOKRASOPIMUS. 1.1 Sopijapuolet Vuokranantaja: Raahen kaupunki, ly-tunnus 1791817-6 PL 62, 92101 Raahe MAANVUOKRASOPIMUS Liite 4 1. JOHDANTO 1.1 Sopijapuolet Vuokranantaja: Raahen kaupunki, ly-tunnus 1791817-6 PL 62, 92101 Raahe Vuokralainen: SF-Caravan Lohenpyrstö Ry Haapatie 24, 92140 Pattijoki Vuokralainen

Lisätiedot

Virheiden korjaaminen. Kiinteistörekisterinhoitajien koulutuspäivät

Virheiden korjaaminen. Kiinteistörekisterinhoitajien koulutuspäivät Virheiden korjaaminen Kiinteistörekisterinhoitajien koulutuspäivät 29.9.2010 Arja Lankinen Etelä-Suomen maanmittaustoimisto 1 Virheiden korjaaminen Päätös Toimitus Kiinteistönmääritys toimituksen rekisteröinnin

Lisätiedot

Myyjä Kaustisen kunta, PL 10, KAUSTINEN, PedeCon Oy Ab, Pohjanlahdentie 61, PIETARSAARI, :

Myyjä Kaustisen kunta, PL 10, KAUSTINEN, PedeCon Oy Ab, Pohjanlahdentie 61, PIETARSAARI, : ASUNTOTONTIN KAUPPAKIRJA Kaupan kohde Tällä kauppakirjalla myydään ja luovutetaan seuraavin ehdoin jäljempänä kohdassa 3 mainittuun asuntotarkoitukseen oheiseen karttaan merkitty Kaustisen kunnan Kaustin

Lisätiedot

RAAHEN KAUPUNGIN LUOTTAMUSHENKILÖIDEN PALKKIO- JA MATKUSTUSSÄÄNTÖ

RAAHEN KAUPUNGIN LUOTTAMUSHENKILÖIDEN PALKKIO- JA MATKUSTUSSÄÄNTÖ RAAHEN KAUPUNGIN LUOTTAMUSHENKILÖIDEN PALKKIO- JA MATKUSTUSSÄÄNTÖ Hyväksytty Yhdistyvän Raahen kaupunginvaltuusto 14.11.2012 7. Voimaantulo 1.1.2013. Soveltamisala 1 Luottamushenkilölle suoritetaan 1.

Lisätiedot

Opetusministerin esittelystä säädetään 21 päivänä elokuuta 1998 annetun lukiolain (629/1998) nojalla:

Opetusministerin esittelystä säädetään 21 päivänä elokuuta 1998 annetun lukiolain (629/1998) nojalla: Lukioasetus 6.11.1998/810 Opetusministerin esittelystä säädetään 21 päivänä elokuuta 1998 annetun lukiolain (629/1998) nojalla: 1 luku Opetus 1 Opetuksen määrä Opetusta eri oppiaineissa ja opinto-ohjausta

Lisätiedot

Agroreal Oy Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

Agroreal Oy Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Dnro 634/2013 9:15 Agroreal Oy Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Asemakaavan muutos Riihimäen kaupunki Kaavoitusyksikkö 9.8.2015 SISÄLLYSLUETTELO 1. TEHTÄVÄ... 1 2. SUUNNITTELUALUE... 1 3. ALOITE...

Lisätiedot

jäljempänä tässä sopimuksessa Maanomistaja

jäljempänä tässä sopimuksessa Maanomistaja KH xx.xx.2015 xx MAANKÄYTTÖSOPIMUS SOPIMUSOSAPUOLET Kokkolan kaupunki (Y-tunnus: 0179377-8) PL 43 67101 KOKKOLA jäljempänä tässä sopimuksessa Kaupunki sekä Markku Mattila jäljempänä tässä sopimuksessa

Lisätiedot

MAA-AINESTEN OTTAMISSUUNNITELMAN TARKASTAMISESTA JA OTTAMISTOIMINNAN VALVONNASTA SUORITETTAVAT MAKSUT HAMINAN KAUPUNGISSA

MAA-AINESTEN OTTAMISSUUNNITELMAN TARKASTAMISESTA JA OTTAMISTOIMINNAN VALVONNASTA SUORITETTAVAT MAKSUT HAMINAN KAUPUNGISSA 1 MAA-AINESTEN OTTAMISSUUNNITELMAN TARKASTAMISESTA JA OTTAMISTOIMINNAN VALVONNASTA SUORITETTAVAT MAKSUT HAMINAN KAUPUNGISSA Haminan kaupungissa maa-ainesten ottamissuunnitelman tarkastamisesta, ottamistoiminnan

Lisätiedot

HE 128/2005 vp. oli 4,85 prosenttia, kun työttömyysvakuutusmaksua

HE 128/2005 vp. oli 4,85 prosenttia, kun työttömyysvakuutusmaksua HE 128/2005 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi työntekijäin eläkemaksun ja palkansaajan työttömyysvakuutusmaksun huomioon ottamisesta eräissä päivärahoissa Esityksessä ehdotetaan säädettäväksi laki

Lisätiedot

Eduskunnan talousvaliokunta 5.2.2016 Hallitusneuvos Kari Parkkonen

Eduskunnan talousvaliokunta 5.2.2016 Hallitusneuvos Kari Parkkonen HE 144/2015 vp laeiksi julkisesti tuetuista vienti- ja alusluotoista sekä korontasauksesta annetun lain, valtion erityisrahoitusyhtiöstä annetun lain 8 a :n sekä valtion vientitakuista annetun lain 10

Lisätiedot

Luottamushenkilöiden palkkiosääntö

Luottamushenkilöiden palkkiosääntö Luottamushenkilöiden palkkiosääntö SISÄLLYS 1 Yleistä 2 Kokouspalkkiot 3 Vuosipalkkiot 4 Osa-aikaiset luottamushenkilöt 5 Vaalitoimielinten palkkiot 6 Erillispalkkiot 7 Toimielimen sihteerin palkkio 8

Lisätiedot

YRITYSJOHDON OSAKESIDONNAISET KANNUSTEJÄRJESTELMÄT JULKISESTI NOTEERAAMATTOMISSA VALTIONYHTIÖISSÄ JA VALTION OSAKKUUSYHTIÖISSÄ

YRITYSJOHDON OSAKESIDONNAISET KANNUSTEJÄRJESTELMÄT JULKISESTI NOTEERAAMATTOMISSA VALTIONYHTIÖISSÄ JA VALTION OSAKKUUSYHTIÖISSÄ KAUPPA- JA TEOLLISUUSMINISTERIÖ 19.12.2000 Talouspoliittiselle ministerivaliokunnalle YRITYSJOHDON OSAKESIDONNAISET KANNUSTEJÄRJESTELMÄT JULKISESTI NOTEERAAMATTOMISSA VALTIONYHTIÖISSÄ JA VALTION OSAKKUUSYHTIÖISSÄ

Lisätiedot

Rakennussuojelulaki /60 (The Act on the Protection of Buildings)

Rakennussuojelulaki /60 (The Act on the Protection of Buildings) Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään: 1 LUKU Lain soveltamisala Rakennussuojelulaki 18.1.1985/60 (The Act on the Protection of Buildings) 1 Kansallisen kulttuuriperinnön säilyttämiseksi suojellaan

Lisätiedot

HANHIJOEN ASEMAKAAVAN MUUTOS, ALASTALO OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

HANHIJOEN ASEMAKAAVAN MUUTOS, ALASTALO OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA PAIMION KAUPUNKI Tekninen ja ympäristöpalvelut Kaavoitus HANHIJOEN ASEMAKAAVAN MUUTOS, ALASTALO OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA vireille tulo: 9.3.2016 päivitetty: 13.4.2016 on lakisääteinen (MRL

Lisätiedot

Ajankohtaisia oikeustapauksia. Kuntamarkkinat lakimies, OTK, TkL Sampsa Matilainen

Ajankohtaisia oikeustapauksia. Kuntamarkkinat lakimies, OTK, TkL Sampsa Matilainen Ajankohtaisia oikeustapauksia Kuntamarkkinat 15.9.2016 lakimies, OTK, TkL Sampsa Matilainen Sopimukset ketä kiinnostaa 2 KKO 2016:10 (sopimus - sopimuksen tulkinta - oikeustoimi - oikeustoimen tulkinta

Lisätiedot