OULUN MAANKÄYTÖN TOTEUTTAMISOHJELMA SISÄLTÄÄ ASUNTO-OHJELMAN

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "OULUN MAANKÄYTÖN TOTEUTTAMISOHJELMA 2008 2012 SISÄLTÄÄ ASUNTO-OHJELMAN 2008 2012"

Transkriptio

1

2 OULUN MAANKÄYTÖN TOTEUTTAMISOHJELMA SISÄLTÄÄ ASUNTO-OHJELMAN MATO-TYÖRYHMÄ Maria Ala-Siuru Kaarina Daavittila Aarne Holmi Jouni Kurttila Kaija Puhakka Tuulikki Pyykkö Tapio Siikaluoma Sisko Repola Rami Tuominen Mikko Törmänen Kimmo Väisänen Yhteydenotot:

3 OULUN MAANKÄYTÖN TOTEUTTAMISOHJELMA (MATO) Sisältää ASUNTO-OHJELMAN JOHDANTO OHJELMATYÖN LÄHTÖKOHDAT Oulun kaupungin suunnittelujärjestelmä Oulun kaupungin strategiset päämäärät Oulun yleiskaavan 2020 tavoitteita Väestökehitys Ylikiimingin alueen tavoitteet ASUNTO-OHJELMA Asuntomarkkinakehitys Asuntomarkkinoiden muutostrendejä Asukasbarometri Asuntopoliittiset linjaukset Asuntotuotannon tavoitteet Asunto-ohjelma TYÖPAIKKA-ALUEIDEN RAKENTAMINEN Työpaikkakehitys ja näkymät eri toimialoilla, erillistutkimus Työpaikkarakentamisen hankkeita ja työpaikka-alueiden toteutus OULUN KAUPUNGIN PALVELUVERKOT Oulun kaupungin palvelujen järjestäminen, palveluverkkojen suunnittelu Ylikiimingin palvelujen järjestäminen ASEMAKAAVOITUS JA KUNNALLISTEKNIIKKA Kaupunkisuunnitteluprosessi Maanhankinta ja tontinluovutus Asemakaavoitus Kunnallistekniikan tavoitteet ja toteuttamisohjelma RISKIANALYYSI TOTEUTTAMISOHJELMIEN TALOUDELLISET VAIKUTUKSET...19 Maankäytön toteuttamisohjelmaan liittyvä erillisselvitys: Oulun seudun elinkeinorakenne OULU, Tuire Valkonen

4 JOHDANTO Kaupunginjohtaja Matti Pennanen asetti Maankäytön toteuttamisohjelmaa valmistelevan työryhmän (MATO -työryhmän), jonka tehtävänä oli laatia maankäytön tavoitteet, mitoitus ja toteuttamisohjelma vuosille Työryhmän puheenjohtajana on toiminut suunnittelupäällikkö Jouni Kurttila ja jäseninä suunnittelija Maria Ala-Siuru, asuntotoimen päällikkö Kaija Puhakka, suunnittelupäällikkö Tapio Siikaluoma, asemakaava-arkkitehti Mikko Törmänen, tilaajaasiantuntija Tuulikki Pyykkö, suunnittelija Rami Tuominen, sihteerinä suunnittelija Kimmo Väisänen sekä Ylikiimiingin kunnan edustajina kunnanjohtaja Kaarina Daavittila, kunnaninsinööri Aarne Holmi ja aluearkkitehti Sisko Repola. MATO koskee myös Ylikiiminkiä toteutuvan kuntaliitoksen myötä. Maankäytön toteuttamisohjelman teemana on ollut elinkeinorakenteen selvitys ja toimitilatuotannon aluetilatarpeiden ennakoiminen. Laatimistyön aikana on tehty erillisselvitys Oulun seudun elinkeinorakenne , OULU. Tämän selvityksen tuloksia on osaltaan käytetty tämän työn tausta-aineistona. Ohjelmatyön aikana on järjestetty neuvottelu rakennusurakoitsijoiden, yleishyödyllisten rakennuttajien ja vuokrataloyhtiöiden edustajien kanssa. Seutuhallitus on päättänyt PARAShankkeeseen liittyen käynnistää seudullisen maankäytön toteuttamisohjelman laatimisen. Tämä työ valmistuu vuonna OHJELMATYÖN LÄHTÖKOHDAT 1.1 Oulun kaupungin suunnittelujärjestelmä Oulun kaupungin talouden ja toimintojen suunnittelu perustuu kaupungin valtuuston hyväksymään visioon, strategiaan ja arvoihin. Maankäytön toteuttamisohjelman lähtökohtana on viime valtuustokaudella hyväksytty Oulun yleiskaava 2020 ja Oulun maapoliittinen ohjelma. Vuonna 2003 kaupunginhallitus täsmensi tonttituotannon ja asuntotuotannon arviointikriteerejä siten, että vuosittain tuotetaan 1400 asuntoa ja vuodesta 2005 siirrytään hallitusti pientalovaltaisempaan tonttitarjontaan. Seuraavassa kuvassa (kuva 1) on esitetty kaaviona Oulun kaupungin suunnittelujärjestelmä. OULUN KAUPUNGIN SUUNNITTELUJÄRJESTELMÄ MAANKÄYTÖN, TOIMINNAN JA TALOUDEN YHTEENSOVITTAMINEN YLEISKAAVA ALUEELLISET TAVOITE- SUUNNITELMAT ASEMAKAAVAT VISIO STRATEGIA TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA MAANKÄYTÖN TOTEUTTAMISOHJELMA Asunnot Työpaikat TALOUSARVIO JA KÄYTTÖSUUNNITELMA PROJEKTIT JA HANKESUUNNITTELU Palvelut Infra S E U R A N T A Kuva 1. Oulun kaupungin suunnittelujärjestelmä. 1

5 1.2 Oulun kaupungin strategiset päämäärät 2015 Oulun kaupunkistrategian (kaupunginvaltuusto ) keskeinen tavoite on luoda hyvä, houkutteleva ja viihtyisä elinympäristö asukkaille ja tarjota Suomen kehittyneimmät palvelut yhdistettynä tasapainoiseen talouteen. Strategian perustana on luova kaupunkiympäristö, joka muodostuu osaamisen ja kyvykkyyden, teknologian ja luovuuden sekä moniarvoisen ja suvaitsevan kaupunkiyhteisön muodostamasta kokonaisuudesta. Tavoitteena on luoda yrityksille kansainvälistä huipputasoa oleva innovaatioympäristö, joka rakentuu koulutuksen, tutkimuksen ja tuotekehityksen yhdistymiseen verkostoksi, jonka aktiivisena rakentajana ja ylläpitäjänä kaupunki toimii. Oulun kaupungin vision lähtökohta on seuraava: Oulu on pohjoisen Euroopan elinvoimaisin kaupunkiyhteisö, jossa on asukkaiden tarpeista lähtevät Suomen kehittyneimmät palvelut ja tasapainoinen talous. Maankäytön suunnittelua koskeva strateginen tavoite on: Maankäyttö vastaa asukkaiden ja yritystoiminnan tarpeita. Maankäytön toteuttamisohjelmaan vaikuttavat seuraavat strategisista päämääristä johdetuille kriittisille menestystekijöille asetetut tavoitteet: Suomen paras asiakastyytyväisyys Pientalotonttien tuotantoa ja täydennysrakentamista lisätään suunnitelmallisesti ja hallitusti. Tehokas logistinen järjestelmä ja infrastruktuuri Talous- ja toimintasuunnitelma ohjaa toimintaa tehokkaasti. Kansainvälisten yritysten määrä kasvaa Yrittäjien ja työpaikkojen määrä kasvaa useilla toimialoilla ja sosiaalisissa yrityksissä. Yrityksille markkinoidaan aktiivisesti kilpailukykyisiä sijoitusmahdollisuuksia. Palveluyritysten lisääminen ydinkeskustassa Toimivat pysäköinti- ja joukkoliikenneratkaisut Oulun keskustaan vuoteen 2010 mennessä Keskustan ympärivuotisen käytön lisääminen Talous- ja toimintasuunnitelma ohjaa toimintaa tehokkaasti Seudullinen koulutus, tutkimus ja elinkeinoelämä yhdistyvät korkeatasoiseksi innovaatioympäristöksi. Oulun väestön ja työpaikkojen kehitysennusteita on käsitelty tarkemmin kohdissa 1.4 ja 3. yleiskaa- Asuntotuotannon mitoitus Oulun vassa Oulun yleiskaavan 2020 tavoitteita Yleiskaavassa on varauduttu noin uuden asunnon rakentamiseen vuosina Asuntokanta kasvaa asunnosta noin asuntoon eli keskimäärin 1400 asuntoa vuosittain. Asuntotuotantotarvetta lisää asuntokuntien määrän lisäys ja asumisväljyyden kasvu. Asuntokuntien määrä taas kasvaa sekä väestönkasvun seurauksena että asuntokuntien koon pienentyessä mm. yksinäistymiskehityksen seurauksena. Tuotanto on painottunut viime vuosina kerrostaloasuntojen tuottamiseen, mutta jatkossa painopistettä siirretään omakotitaloihin sekä pienkerrostalo-, rivitalo- ja muihin pientaloasuntoihin. 1.4 Väestökehitys Oulun väkiluku on jatkanut kasvua noin yhden prosentin vuosivauhdilla. Muuttoliikkeen tuoma väestönlisäys on pienentynyt vuosituhannen vaihteen tasosta. Ouluun muuttaa edelleen runsaasti väkeä, mutta myös lähtijöiden määrä on korkea. Pääosa Oulun tulomuutosta koostuu edelleen nuorista tulomuuttajista. Kaupungista poispäin muuttaa paljon lapsiperheitä ja muutto suuntautuu suurelta osin naapurikuntiin ja Etelä-Suomen keskuksiin. Oulun väestön nuoren ikärakenteen johdosta syntyneisyys on varsin korkea ja syntyneiden enemmyyden odotetaan pysyvän korkeana jatkossakin. Oulun väkiluvun arvioidaan kasvavan seuraavan kymmenen vuoden aikana noin hengellä. Tämän lisäksi Oulun väkilukua kasvattaa Ylikiimingin ja Oulun kuntaliitos, joka tulee voimaan vuoden 2009 alusta. Tämän seurauksena Oulun väkiluku kasvaa noin 3500 hengellä. Väestönkasvu tulee olemaan voimakasta erityisesti vanhemmissa ikäluokissa. Voimakkaan syntyneiden enemmyyden johdosta myös lapsi-ikäluokat tulevat kasvamaan, vaikka muuttoliike hieman tasaakin kehitystä (kuva 2). Kaupungin pääkasvusuunta on Kaakkurin Metsokankaalla ja Kaijonharjun Ritaharjussa. Runsaasti rakennetaan myös Keskustassa ja keskustavyöhykkeellä. Kansainväli- 2

6 sillä ja kansallisilla talouden suhdannevaihteluilla sekä talouden yleisellä kehityksellä on omat vaikutuksensa Oulun elinkeinorakenteeseen ja tulevaan väestökehitykseen asukasta Yhteensä 0-15-v v v >v Series Series 7 Series 8 80 Series 9 Series * 2017* *suunnite Kuva 2. Oulun väestökehitys Omistusasuntomarkkinat ovat Oulussa olleet ennätykselliset vilkkaat koko 2000-luvun ajan. Asuntokauppaa kiihdyttäviä tekijöitä, jotka ovat vaikuttaneet valtakunnallisesti, ovat olleet ansiotason ja bruttokansantuotteen kasvu sekä markkinakorkojen alhainen taso. Oulun väestökehitys on myös ollut koko 2000-luvun positiivinen. Korkojen nousu vuoden 2006 jälkeen on näkynyt asuntokaupan kasvun lievänä taittumisena. Asuntokauppojen lukumäärä on lisääntynyt kolmanneksella ja omakotitalokauppojen määrä tätäkin enemmän. Uudisasuntotuotanto on toteutunut suunnitellusti, kuitenkin niin, että kerrostaloasuntojen uudistuotanto on ylittänyt jonkin verran aiempien maankäytön toteuttamisohjelmien tavoitteet. Kaikkiaan Oulun alueelliset asuntomarkkinat ovat toimineet hyvin. Vuokra-asuntojen kysyntä on 2000-luvulla kääntynyt laskuun. Oulussa ei ole tyhjien vuokraasuntojen ongelmaa, mutta asuntojen omistajien on tullut satsata aiempaa voimakkaammin vuokraasuntojen markkinointiin. Samanaikaisesti vaihtuvuus vuokra-asunnoissa on kasvanut. Muutokset ovat hillinneet vuokra-asuntotuotantoa. Uudistuotanto on kohdistunut pääasiassa erityisryhmien asuntojen tuotantoon. Uuden MATO:n suunnitelmakaudella asuntomarkkinoilla ei ole näkyvissä merkittäviä muutostekijöitä. Vuosina poikkeuksellisen alhaisesta korkotasosta on siirrytty 4 5 % tasolle. Ylikiimingin kunnan siirtyminen Oulun kaupunginosaksi laajentaa MATO:n alueellista ulottuvuutta sekä tuo mahdollisuuden monipuolisempaan omakotitonttitarjontaan Oulussa. 2.2 Asuntomarkkinoiden muutostrendejä 1.5 Ylikiimingin alueen tavoitteet Ylikiiminki muodostaa omavaraisen maaseutumaisen erillisen kaupunginosan, jonka palveluvarustus on kuntakeskuksen luokkaa. Hallitulla väestön kasvulla luodaan hyvää yhdyskuntarakennetta, joka turvaa lähipalveluiden säilymistä ja myönteisen kehittymisen. Kirkonkylää vahvistetaan ja Vesalaa kehitetään väljän asumisen kylänä, joka kasvaa kiinni Kirkonkylään, muut kylät säilyvät elinvoimaisina maaseutukylinä. 2 ASUNTO-OHJELMA Asuntomarkkinakehitys Huhtikuussa 2007 aloittaneen hallituksen hallitusohjelmassa Oulun kannalta keskeisiä linjauksia olivat: - edistetään kaavoitus- ja maapoliittisten keinojen monipuolista käyttöä kunnissa hyvän yhdyskuntasuunnittelun toteuttamiseksi sekä kuntien maanhankinnan ja tonttitarjonnan lisäämiseksi - kunnallistekniikka-avustuksia myönnetään huomioon ottaen kuntien välisen yhteistyön tiivistyminen - valtion tukemien vuokra-, osaomistus- ja asumisoikeusasuntojen tuotannon edellytyksiä parannetaan mm. poistamalla asukasvalinnan tulorajat - aravalainojen myöntämisestä luovutaan - käynnistetään poikkihallinnollinen ohjelma lähiömäisten asuinalueiden viihtyisyyden parantamiseksi - varaudutaan ikääntymisen ja energiatehokkuuden lisäämisen vaatimuksiin mm. hissiavustuksin, vanhusten ja vammaisten asuntoihin suunnatuin korjausavustuksin - laaditaan korjausrakentamisstrategia - vuoden 2007 loppuun mennessä laaditaan asuntopoliittinen toimenpideohjelma. Tehdyt linjaukset tukevat kaupungin asunto- ja maapoliittisia tavoitteita. Kaupunki käyttää olevat ja tulevat valtion tarjoamat tuki ja kehittämistoimenpiteet kaupunkilaisten asumisen edistämiseksi. 3

7 Omakotirakentaminen Oulun seudulla Vuosille laaditun maankäytön toteuttamisohjelman keskeinen tavoite oli omakotiasuntotuotannon lisääminen Oulussa. Vuosina Oulun seudun omakotitalotuotanto on ollut kasvussa. Omakotitalojen valmistumisen määriä on kuvattu alla olevassa kuvassa (kuva 3). Vuoden 2007 keväällä Oulussa on näkynyt muutos omakotitonttikysynnässä, kun kevään 100 myyntitontista peruttiin n. 30, jotka on laitettu jatkuvaan hakuun kpl/v uosi Muu Ouluseutu* Oulun kaupunki Vanhusasuntokunnat Maankäytön toteuttamisohjelmatyön yhteydessä on tarkasteltu ikääntyvän väestön sijoittumista kaupungissa (Tekninen keskus, Cedric Balssa: Overview on old people housing and living conditions). Yleisesti voidaan todeta, että ikääntyvää väestöä on kaikkialla kaupungissa, kuitenkin niin, että ryhmä on selvästi keskittynyt kolmen kilometrin säteelle keskustasta. Ikääntyvästä väestöstä 56 % asuu kerrostaloasunnoissa, 12 % rivitaloissa, 26 % omakotitaloissa ja 6 % muissa asuinmuodoissa. Tyypillisesti ikääntyvä väestö asuu keskimäärin vanhemmissa rakennuksissa kuin väestö keskimäärin. Tämä asettaa erityisiä haasteista etenkin yli 85 vuotiaiden omakotitaloissa asuvien (233 henkeä) palvelujen järjestämisen suhteen. Ikääntyvän väestön osuuden kasvaessa on huomattava, että asuntomarkkinoille tulee kasvavassa määrin lisää omakotitaloja olevasta asuntokannasta keskeisiltä alueilta. Yhden hengen asuntokunnat Lähde: Tilastokeskus ja Oulun kaupunki. * Oulun sk + Ylikiiminki Kuva 3. Valmistuneet pientalot Oulun seudulla. Oulun seudun haja-asutusalueiden rakentaminen Seuraavassa taulukossa (taulukko 1) on esitetty asemakaava-alueiden ulkopuolelle myönnettyjen omakoti- ja paritalojen rakennuslupien kehitys Hailuoto Haukipudas Kempele Kiiminki Liminka Lumijoki Muhos Oulu Oulunsalo Tyrnävä Ylikiiminki Yhteensä Taulukko 1. Haja-asutusalueiden rakennusluvat Oulun seudulla Yhden hengen asuntokuntien suhteellinen ja absoluuttinen määrä on kasvanut Oulussa jo pitkään. Vuoden 2007 alussa Oulussa oli noin yhden hengen ruokakuntaa. 80 % heistä asui kerrostalohuoneistossa, 10 % rivitalohuoneistoissa, 7 % omakotitaloissa ja 4 % muissa rakennuksissa (pääasiassa palvelu- tai hoitolaitoksissa). Suurin yksinasuvien ryhmä on nuoret, mutta merkille pantavaa on, että kaikissa ikäryhmissä yksinasuvia on yli 3000 henkeä. Yksin omakotitaloissa asuvia yli 75 vuotiaita on noin 400 henkeä. Alla olevassa kuvassa (kuva 4) on esitetty yhden hengen asuntokuntien jakautuminen eri asumismuotojen kesken eri ikäryhmissä. 100% 80% 60% 40% 20% 0% 19_24v 25_34v 35_44v 45_54v 55_64v 65_74v yli 75v Kerrostalo Rivitalo Omakotitalo Muut Kuva 4. Yhden hengen asuntokunnat iän ja asuntotyypin mukaan Oulussa. Seudullinen maankäytön toteuttamisohjelma hakee ratkaisuja hajarakentamisen ongelmiin. 4

8 2.3 Asukasbarometri Asukasbarometrin 2006 perusteella voidaan todeta, että valtaosa oululaisista ja seudulla asuvista ovat tyytyväisiä tai erittäin tyytyväisiä asunoloihinsa ja asuinympäristöönsä. Merkittävimpänä kehittämiskohteena oululaisen palautteen perusteella on kerrostalovaltaisen asuinalueiden ympäristön viihtyisyys ja vastaavasti seudun asukkaat kokivat kehittämistarpeita asuinalueidensa kevyen liikenteen turvallisuuden suhteen. Oulun kaupungin ja seudun asukkaiden asumisoloja ja asumiseen ja asuinympäristöön liittyviä toiveita selvittävä Oulun seudun asukasbarometri valmistui syksyllä Asukasbarometristä nousevia asioita: - Pientalo on edelleen toivotuin asumismuoto, mutta eri-ikäisten ja elämän vaiheessa olevien asumistarpeet ovat hyvin erilaiset. Oulussa esimerkiksi yli puolet eläkeläisistä asuu kerrostaloasunnoissa. - Oulussa sisäinen muuttoliike on voimakasta ja asumiseen liittyvät tekijät ovat usein muuton taustalla, esim. lapsiperheiden muutto lisätilan tarpeen vuoksi. - Asumisväljyys on parantunut, mutta kuitenkin on myös ahtaasti asuvia lapsiperheitä. - Asumiskustannukset koetaan yleisesti suhteellisen kohtuullisiksi. - Melu koetaan nyt vähäisemmäksi ongelmaksi kuin edellisessä barometrissä, mutta asuntojen äänieristyksessä on edelleen kehittämistarvetta. - Asunnon parhaimmiksi ominaisuuksiksi koetaan mm. asunnon sopiva koko, rauhallisuus, asunnon toimivuus, oma sauna ja parveke, asunnon hyvä kunto ja valoisuus. Asunnon laatutekijöitä pidetään nyt entistä tärkeämpinä. - Asuinympäristöltä odotetaan hyvää/sopivaa sijaintia, omaa pihaa, palvelujen läheisyyttä, viihtyisää lähiympäristöä ja kauniita näkymiä. Asunnon esteettömyysvaatimus korostuu iäkkäiden vastauksissa. - Omakotitalojen tonttikokotoiveet ovat varsin suuria. - Palveluihin vastaajat ovat yleensä ottaen varsin tyytyväisiä. - Vastaajat ovat suhteellisen tyytyväisiä myös asuinalueensa sijaintiin, maineeseen ja moniin asuinalueensa ympäristöön liittyviin seikkoihin sekä mm. kevyen liikenteen väyliin. Eräillä alueilla on myös tyytymättömiä mm. asuinalueen viihtyisyyteen ja ilmeeseen ja ulkonäköön, joten kerrostaloalueiden lähiympäristöjen kehittämiselle on tarvetta. - Joukkoliikenteen toimivuus koetaan tärkeäksi etenkin Oulussa, mutta joukkoliikenneyhteyksiin sekä kevyen liikenteen väyliin kaivataan parannusta varsinkin maaseutumaisilla alueilla samoin kuin alueen liikenneturvallisuuteenkin. 2.4 Asuntopoliittiset linjaukset Kaupunginvaltuuston hyväksymissä (kv ) asuntopoliittisissa linjauksissa on päätetty seuraavaa: - kaupungin tavoitteena on, että 92 % yli 75 vuotiaista selviää kotona palvelujen tukemana - Sivakan ja Tervatalojen omistus järjestetään konsernirakenteeksi - Sivakan ja Oulun Palvelusäätiön toimintaroolit on selkeytetty siten, että Sivakka keskittyy asuntojen omistamis- ja ylläpitotehtäviin ja Palvelusäätiö vanhusten asukasvalintaan ja palvelujen tuottamiseen - Sivakalle ei aseteta vuosittaista uudistuotantotavoitetta Linjausten mukaisesti on päätetty toteuttaa Sivakan toimesta Hollihaan palvelukotiasuntokohde ja laatia kaupungin toimesta Rajakylän hoivakohteen hankesuunnitelma. Palveluasuntojen tuottamiseksi on Puolivälinkankaalta varattu tontti Villa Metsola Oy:lle. Kaupungin tontinluovutus luo edellytykset uusien yksityisten palveluasuntojen ja palvelukotien toteuttamiseksi. 2.5 Asuntotuotannon tavoitteet Kaupungin asuntotuotannon tavoitteena on luoda edellytykset kysyntää vastaavalle ja kestävän kehityksen tavoitteita tulevalle asuntotuotannolle. Uudisasuntotuotannossa huomioidaan viime vuosina esille tullut kysynnän alittava rivitalotuotannon lisäämistarve sekä Ylikiimingin kunnan yhdistyminen Oulun kaupunkiin vuoden 2009 alusta. Kaupunki luo edellytyksen 1450 uuden asunnon valmistumiselle vuosittain vuosina Uudisasuntotuotanto jakautuu eri asuntotyyppeihin seuraavasti (taulukko 2.): 5

9 AK AKR-AR AP,A AO Yhteensä Taulukko 2. Asuntotuotanto talotyypeittäin. Asuntotuotannosta kaupungin luovuttamille tonteille valmistuu vuosittain asuntoa. Omakotitaloista 50 arvioidaan vuosittain valmistuvan yksityisten luovuttamille tonteille. Asuntokerrostalotuotanto toteutuu pääasiassa keskustaan ja keskustan lähialueille, rivitalotuotanto pääasiassa keskustan lähikehälle ja pientalotuotanto ja omakotitalot Metsokankaalle ja Ritaharjuun sekä 2011 jälkeen Hiukkavaaraan. Ylikiiminkiin toteutuu vuosittain n. 25 omakotitaloa jakautuen tasaisesti sekä Vesalan että Kirkonkylän alueelle. Suunnittelukaudella Ylikiimingin kaupunginosaan valmistuu kaksi rivitalokohdetta. 2.6 Asunto-ohjelma Seuraavassa taulukossa (taulukko 3) ja kartassa on esitetty asunto-ohjelman mukainen asuntotuotanto kaupunginosittain eri asuntotyypeittäin asuntojen valmistumisvuoden mukaan. Asunto-ohjelma Asuntojen uustuotanto valmistumisvuoden mukaan alueittain ja talotyypeittäin, asuntoja kpl / vuosi KOKO Koko AK (kerrostaloasunnot) AKR-AR (pienkerrostalo- ja rivitalot) AP, A-1 (ryhmätalot) AO (omakotitalot) Kosa Kaupungin- kapa- 5v nro osa siteetti tuot. Yht Yht Yht Yht I-VI Keskusta yksityiset III Etu-Lyötty IV Hollihaka Limingantulli Kasarmi+ranta Taka-Lyötty Mäntylä ,23 Peltola+Värttö Kaukovainio Tahkokangas Kaakkurin keskus Kiviharju Metsokangas I Metsokangas II Metsokangas (I - II) Oulujokivarsi Tuira (Merijal ja varik.) Toppilansaari Ranta-Toppila Länsi-Toppila Alppila Välivainio Puolivälinkangas Laanila Kynsilehto Hintta Nykäsenranta Hiukkavaara Haapalehto Rajakylä Pateniemi Pateniemen saha Piimäperä Timola Linnanmaa, (Kapiteeli) Ritaharju I (Aaltokangas) Ritaharju II (keskus) Ritaharju III Ritaharju IV Ritaharju (I - IV) Kaijonharju Pyykösj. länsiranta Kuivasranta Jylkynkangas Liikanen Heikinharju Korvenkylä Saarela Talvikangas Ylikiiminki Kirkonkylä Ylikiiminki Vesala Yksityinen Taulukko 3. Asunto-ohjelma

10 7

11 3 TYÖPAIKKA-ALUEIDEN RAKENTAMINEN 3.1 Työpaikkakehitys ja näkymät eri toimialoilla, erillistutkimus Maankäytön toteuttamisohjelmaan liittyen on tehty erillistutkimus: Oulun seudun elinkeinorakenne , Oulu, Siinä on tutkittu elinkeinorakenteen kehitystä ja tulevaisuutta Oulun seudulla. Tutkimuksella tuotettiin samalla perustietoa kaupunkisuunnittelua, maapolitiikkaa ja elinkeinostrategioita sekä yritysten perustamista varten. Oulun positiivinen työpaikkakehitys on kuluvalla vuosikymmenellä rakentunut palvelusektorin kasvuun. Julkisten palveluiden työpaikkamäärä on lisääntynyt voimakkaasti jo useana vuonna peräkkäin. Yksityisen sektorin palveluissa kasvu on ollut voimakasta erityisesti liike-elämän palveluissa ja tutkimustoiminnassa. Kaupan alalla työpaikkamäärä on myös kasvanut. Teollisuuden työpaikat sen sijaan ovat vähentyneet aina vuodesta 2001 lähtien. Alueellisesti tarkasteltuna merkittävin työpaikkakeskittymä on Keskustan suuralueella, missä sijaitsi työpaikkaa vuonna Keskustan lisäksi runsastyöpaikkaisia suuralueita ovat Oulunsuun, Kaijonharjun, Nuottasaaren ja Korvensuoran suuralueet (kuva 5). Kansainvälisellä ja kansallisella talouskehityksellä sekä talouden suhdannevaihteluilla on omat vaikutuksensa Oulun elinkeinorakenteeseen sekä työpaikkakehitykseen. Maailmantalouden vaihtelut sekä muutokset Oulun kannalta merkittävillä toimialoilla heijastuvat myös täällä toimiviin yrityksiin ja sitä kautta alueen koko elinkeinoelämään. Tulevan kehityksen tarkempi ennakoiminen on vaikeaa, koska erityisesti informaatioteknologian alalla muutosnopeus on suuri. Erillisselvityksessä on esitetty arvio Oulun elinkeinorakenteen muutoksesta vuoteen 2020 mennessä. Arvio perustuu menneen kehityksen tarkasteluun sekä oululaisten elinkeinoelämän edustajien haastatteluihin. Sen mukaan työpaikkakehitys Oulussa vuosina on seuraava (taulukko 4): Kuva 5. Toimipaikat henkilöstömäärän mukaan Oulussa. Toimiala 2006 arvio 2020 Muutos Alkutuotanto Teollisuus Sähkö-, kaasu- ja vesihuolto Rakentaminen Kauppa- ja majoitustoiminta Kuljetus, varastointi ja tietol Rahoitus-, vak.- ja tutkimus Yhteiskunnaliset palvelut Toimiala tuntematon Yhteensä Taulukko 4. Arvio työpaikkamäärän kehityksestä toimialoittain. 8

12 Työpaikkakehitysarvion vaikutus maankäyttöön: Arviossa kokonaistyöpaikkamäärän ennakoidaan kasvavan uudella työpaikalla, mikä alittaa Oulun yleiskaavan 2020 työpaikkakasvuennusteen noin 40 %:lla. Ennusteiden mukaiseen työpaikkamääränkehitykseen voidaan vastata määrällisesti nykyisten kaavojen aluevarauksilla. Toisaalta laajojen alueiden ylimitoitus on tarpeen vaihtoehtojen tarjoamiseksi potentiaalisille tulijoille. Erityistarpeita varten pidetään yllä valmiutta nopeisiin maankäytön muutoksiin. Oulun keskusta maankäytön ja liikenteen tavoitesuunnitelma 2020 (MALI) luo rakennusoikeutta keskustan suuralueelle liike- ja toimistotiloihin noin lisäkerrosneliömetriä, jolloin keskusta-alueelle voidaan sijoittaa noin uutta työpaikkaa pitkällä aikavälillä. 3.2 Työpaikkarakentamisen hankkeita ja työpaikka-alueiden toteutus Maankäytön toteuttamisohjelmalla varmistetaan erilaisten työpaikka-alueiden ja tonttien riittävyys elinkeinoelämän tarpeisiin. Elinkeinoelämän tonttitarpeet ovat moninaiset ja vaikeasti ennakoitavia. Erilaisiin tuotannollisiin, kaupallisiin ja toimistotarpeisiin pitää varautua. Asemakaavoitettua tonttivarantoa tulee olla erityyppisiä toimijoita varten. Valmista asemakaavoitettua ja osin myös kunnallistekniikalla varustettua tonttivarantoa on seuraavasti: alue Oulunportti Nuottasaari Etuvärttö Takalaanila Linnanmaa Ritaharju Rusko-Ruskonselkä Ylikiiminki toimiala toimisto, tuotanto ja pienimuot. liiketila tuotanto ja liiketoiminta toimisto tuotanto toimisto, tuotanto toimisto, tuotanto tuotanto tuotanto, palvelut Suunnitelmakaudella asemakaavoituksen ja kunnallistekniikan rakentamisen piiriin tulee alueita keskustasta, Länsi-Toppilasta, Pateniemi-Ritaharju alueelta, Ruskonselästä ja Hiukkavaarasta. Näillä alueilla monipuolistetaan työpaikkatonttivarantoa ja luodaan potentiaalisille yrityksille vaihtoehtoisia sijoittumispaikkoja. Keskustassa elinkeinoelämän kannalta merkittävimpiä hankkeita ovat Matkakeskus, Technopoliksen laajentuminen sekä kallioparkin toteutumisen myötä mahdollistuvat kaupalliset kehittämishankkeet Kauppurin, Gallerian, Pallaksen ja Anttilan kortteleissa. Länsi-Toppilan asemakaavassa alueelle tulee toimisto- ja liikerakentamismahdollisuuksia. Toteutuminen käynnistynee ensin liikerakentamisella vuoden 2010 jälkeen entisen Pohjanmaan tukun korttelissa. Länsi-Toppilaan toivotaan syntyvän myös pieniä kaupallisia palveluja ravintoloita, puoteja ym. Toppilansalmen rantaan, jolloin ne palvelisivat matkailijoita ja vapaa-aikaa viettäviä kaupunkilaisia. Pateniemi-Ritaharju alueelle Raitotien ja Pohjantien risteykseen asemakaavoitetaan Oulun pohjoisten alueiden vetovoimainen kauppakeskittymä. Alueen asemakaavoituksella ja kunnallistekniikan toteuttamisella, mahdollistetaan pohjoisten alueiden kaupallisten tarpeiden aiempaa parempi tarjonta. Alueen suunnittelua varten järjestetään talvella yhteistyökumppanin hakumenettely. Samassa yhteydessä voidaan aloittaa myös Raitotien eteläpuoleisen työpaikka-alueen asemakaavoitus. Rusko-Ruskonselkä alue on keskeinen perinteisen teollisuuden ja alihankinnan alue Oulussa. Rusko on vaihtoehto, mikäli jokin merkittävä suuri tilaa vievä teollisuus- tai muu työpaikkatoimija haluaa sijoittua Ouluun. Alueen asemakaavoitettua tonttivarantoa tulee laajentaa ja monipuolistaa. Hiukkavaaran alueen kaavarunko valmistuu keväällä Alueelle tullaan osoittamaan sijoittumismahdollisuuksia kaupalle ja työpaikoille. Alueen asemakaavoitus toteutuu suunnittelujaksolla, 9

13 mutta kunnallistekniikan rakentaminen työpaikkaalueille siirtynee suunnittelukauden jälkeen. Ylikiimingissä varmistetaan osayleiskaavatyön yhteydessä sekä olemassa oleville yrityksille että alueelle mahdollisesti sijoittuville yrityksille riittävät toimi- ja tuotantotilojen rakentamismahdollisuudet. Tavoitteena on edistää työpaikkojen syntymistä Ylikiimingin alueelle, painopisteenä Kirkonkylän ympäristö, työpaikkaomavaraisuuden kasvattamiseksi. Ahmasjärven yrityspuistossa, kunnan länsirajalla, on vapaita tilavia yritystontteja. Seuraavassa kartassa on esitetty toteutettavia työpaikka-alue hankkeita Oulun kaupungissa. 10

14 11

15 4 OULUN KAUPUNGIN PALVELUVERKOT 4.1 Oulun kaupungin palvelujen järjestäminen, palveluverkkojen suunnittelu Kunnallisten palvelujen verkostoa ja palvelujen järjestämistä suunnitellaan vuosittain hallintokuntien, keskushallinnon ja teknisen keskuksen tilapalvelujen yhteistyönä. Työssä arvioidaan lyhyen ja pidemmän aikavälin tulevia investointitarpeita, palvelujen eri järjestämisvaihtoehtoja sekä hallintokuntien yhteistyötarpeita. Suunnitteluprosessi toimii investointien tarveselvitysten pohjana sekä taustatyönä talousarvioiden laadinnassa, maankäytön toteuttamisohjelman ja eri alueiden asemakaavojen laadinnassa. Päätavoitteena palvelujen järjestämisessä on palvelutuotannon tuottavuuden ja taloudellisuuden parantaminen yhdessä hyvän laadun takaamisen kanssa. Lähtökohtana on, että tulevien palvelujen järjestämisessä ja palvelutilatarpeiden arvioinnissa hyödynnetään mahdollisimman hyvin olemassa olevia palveluverkkoja ja nykyisiä tiloja. Uusilla laajoilla asunto-alueilla, kuten Hiukkavaarassa tarvitaan kuitenkin uusiakin alueellisia palveluja. Uusissa investointikohteissa pyritään useampien palvelujen kokonaisuuksiin ja monitoimitiloihin. Palvelujen tuottamisen vaihtoehtoja ovat rakentamisen ja tuottamisen eriyttäminen (esim. palveluasuminen ja erityisryhmät), palvelujen tuottamisen kilpailuttaminen, toiminta-aikojen porrastus, siirrettävät yksiköt. Ikääntyvien asumisen kehittämiseen tarvitaan yhteistyötä kaupungin eri hallintokuntien, mm. sosiaali- ja terveystoimen, teknisen keskuksen, asuntomarkkinatoimijoiden (rakentajat, rakennuttajat) ja yksityisten palvelutuottajien kesken. Markkinoita on kehitettävä siten, että palveluasumiseen saadaan enemmän sekä asuntojen että niissä asuvien asukkaiden palvelujen tuottajia ja toimijoita. Sosiaali- ja terveystoimen palvelut Sosiaali- ja terveystoimen tavoitteena on lisätä kaupungin kasvun mukaan erityisesti uusilla alueilla peruspalveluita. Vaikka uusia toimintamuotoja käyttöönotetaan, niin päivähoito, terveyspalvelut ja ikääntyvän väestönosan tarpeet edellyttävät myös palvelutilojen rakentamista. Palveluverkkoa täydentävät tilat halutaan sijoittaa useampien palveluiden kokonaisuuksiin, kuten esim. päivähoito monitoimitaloon, sosiaalipalveluita terveysasemien yhteyteen jne. Päivähoidon palveluverkko on kattava. Peruskorjaustoimenpiteitä jatketaan. Vanhenevilla asuinalueilla voidaan joistain tiloista luopua ja ottaa ne muuhun käyttöön. Uusilla, voimakkaasti kasvavilla asuinalueilla on palvelutilojen rakentamista jatkettava ja tutkittava samalla olemassa olevien päiväkotien laajentamismahdollisuuksia. Palvelutontteja varataan myös yksityisille toimijoille. Terveysasemia on lukumääräisesti riittävästi, mutta ne eivät kaikki sijainniltaan tai kooltaan vastaa kasvavien alueiden tarpeita. Terveysasemien tilatarpeet selvitetään erikseen. Vanhustyön lähivuosien investointeina rakennetaan ja peruskorjataan palvelukoteja. Talousarvioon on merkitty Rajakylän hoivakodille määrärahavaraus suunnittelua varten. Kaavoituksessa kiinnitetään huomiota eri puolilla kaupunkia myös yksityisten ym. tahojen seniori- ja palveluasuntojen rakentamisen mahdollisuuteen palvelutontteja osoittamalla. Mielenterveys- ja vammaispalveluiden investoinnit kohdistuvat erityisryhmien asuntoolojen parantamiseen. Sosiaali- ja terveystoimen palvelutilavaraukset asuntorakentamisalueilla: - Metsokankaan monitoimitalo/ päivähoito - Ritaharjun monitoimitalo /päivähoitoa - Rajakylän hoiva /vanhustyö, mielenterveystyö ja sosiaalipalvelut - Hollihaan palvelukoti (Sivakka/ Palvelusäätiö) - Hiukkavaaran palvelutilat, tarkentuvat kaavarungon valmistumisen yhteydessä, mm. useita päiväkotitilavarauksia (Hiukkavaaran aloitus 2011) - Päivähoidon palvelukysyntä kasvaa Kaakkurin Metsokankaalla, Ritaharjussa, Talvikankaalla, Länsi-Toppilassa ja Hiukkavaarassa. Pateniemen tilannetta voidaan arvioida Pateniemen sahan alueen kaavoituksen ja Haukiputaan kanssa laadittavan yhteisen kaavarungon tarkennuttua. - Palvelutilavaraukset mm. ikääntyneiden ja erityisryhmien palveluasumiseen (tontit voivat sijaita myös vanhan kaupunkirakenteen sisällä) 12

16 Opetustoimen palvelut Peruskouluverkko laajenee uusille asuinalueille. Uudet koulutilat mitoitetaan pitkän aikavälin keskimääräisen tarpeen mukaan huomioiden yhtenäisen perusopetuksen alueellinen järjestäminen sekä lähialueen koulujen kapasiteetit. Oppilasmäärät eivät kokonaisuutena tarkastellen kasva kuin pienen osan siitä kapasiteetista, jonka verran uusille alueille rakennetaan uusia koulutiloja, joten ne vähenevät vanhoilla alueilla. Tämän johdosta peruskouluverkkoa tulisi myös supistaa alueilla, joilla se on tarkoituksenmukaista, jotta käyttötalousmenot pysyisivät hallinnassa. Opetustoimen palveluinvestointitarpeet: - Metsokankaan monitoimitalo / yhtenäinen peruskoulu - Ritaharjun monitoimitalo / yhtenäinen peruskoulu Tonttivaraukset: - Hiukkavaara I ja II (mahd. monitoimitalot) Muut investoinnit / palvelutilavaraukset - Kaakkurin monitoimitalo /kirjasto, nuorisotoimi, lähidemokratia - Kaakkurin urheilukeskus ja huoltorakennus - Palvelutilavaraukset uusien alueiden asemakaavoissa yksityisille päiväkodeille, asumispalveluyrityksille jne. - Hiukkavaaran palvelutilavaraukset tarkentuvat kaavarunkotyön yhteydessä Edellä mainittujen investointien lisäksi lähivuosina toteutetaan lukuisia laajoja peruskorjaushankkeita (esim. kouluja). Peruskorjausten yhteydessä useita tiloja samalla myös laajennetaan. Oheiseen karttaan on merkitty Oulun kaupungin talousarviossa 2007 ja taloussuunnitelmassa olevat investoinnit ja investointivaraukset sekä palveluverkkotyössä esiin tulleet tilavaraukset ja uuden asunto-ohjelman seurauksena syntyvät palvelutilatarpeet. 4.2 Ylikiimingin palvelujen järjestäminen Ylikiimingin ja Oulun kuntaliitos toteutuu Ylikiimingin kunnan osalta palvelujen järjestämisvastuu siirtyy Oulun kaupungille v Kuntaliitossopimukseen kirjatulla hallitulla väestön kasvulla luodaan hyvää yhdyskuntarakennetta, joka turvaa lähipalveluiden säilymisen ja myönteisen kehittymisen. Lähipalveluiden turvaamiseksi nykyisen kunnantalon toimitiloihin on suunniteltu sijoitettavaksi asukastupa ja sen yhteyteen yhteispalvelupiste (kunta/kaupunki, työvoimatoimisto, Kela, poliisi). Kirkonkylän koulun saneeraus valmistuu vuonna Muita palvelujen järjestämistarpeita ovat - nuorisotoiminnan tilat (huom. yhteistyömahdollisuus seurakunnan kanssa) - kirjaston tilat - päivähoidon järjestäminen Vesalan alueella ja Kirkonkylällä - Vesalan alueen koulutilatarpeet - Kirkkosaaren Autiolehdon asuinalueen palveluvaraukset selkiytyvät kaavarunkotyön aikana 13

17 14

18 5 ASEMAKAAVOITUS JA KUNNALLISTEKNIIKKA 5.1 Kaupunkisuunnitteluprosessi Rakentamisen edellytykset luodaan kaupunkisuunnitteluprosessilla. Suunnittelu ja rakentaminen asemakaavoituksenkäynnistymisestä asunnon valmistumiseen kestää noin neljä vuotta. Esisuunnitteluvaihe Suunnitteluvaihe Toteutus Yhteistoimintasopimukset Paikkatietojen selvittäminen Maankäyttösopimukset Kiinteistön muodostus Tontin luovutus Maan hankinta Asemakaavan laatiminen Käynnistysvaihe Käynnistysvaihe Laatimisvaihe Hyväksymisvaihe Ympäristöselvitykset Tuotantotavoitteiden määrittely Liikenteen, ympäristön ja kunnallistekniikan suunnittelu Katu-, viherja kunnallistekniikan rakentaminen Kuva 7. Kaupunkisuunnitteluprosessin vaiheet. 5.2 Maanhankinta ja tontinluovutus Maankäytön toteuttamisohjelman toteuttaminen edellyttää merkittävää maanhankintaa sekä asuntotuotantoon että kaupan palveluihin. Asuntotuotannon osalta Ritaharjun pohjoisosan maanhankintaa jatketaan puuttuvan n. 150 hehtaarin osalta ja Hiukkavaaran maanhankintaa tehostetaan siten, että suunnitelmakaudella maaomaisuus alueella kasvaa vähintään 100 hehtaaria. Ritaharjun risteysalueen kaupallisten palvelujen alue edellyttää n. 60 hehtaarin maa-alueiden ostamista sekä useamman omakotitalon hankintaa alueelta. Maanhankinnat toteutetaan ennen alueen asemakaavoittamista. Tontinluovutuksella mahdollistetaan kohtuuhintaisen asuntotuotannon toteuttamista Oulussa. Asuntotonttien tontinluovutus tapahtuu pääasiassa vuokraamalla. Omakotitonttien osalta 1/3 tonteista luovutetaan myymällä ja 2/3 tonteista vuokraamalla. Toteuttamisohjelman edellyttämät maanhankinnat ja maanmyynnit arvioidaan toteutettavan seuraavilla maanhankinnan investointimäärärahoilla (taulukko 5). Investointeihin sisältyy tiedossa olevat arvioidut maaperän epäpuhtauksien puhdistamistyöt sekä metsien ja vesialueiden investoinnit. Ylikiimingissä asuntotuotanto-ohjelman tavoitteiden saavuttamiseksi maanhankintaa jatketaan Kirkonkylän ja Vesalan alueilla. Raakamaan hinta pidetään vakaana suunnitelmallisella ja pitkäjänteisellä toiminnalla. Vuosittain raakamaahankintoihin varataan 0,3 0,5 miljoonaa euroa. 15

19 milj.euroa menot 4,0 4,3 5,5 4,0 4,0 tulot 6,0 6,0 6,0 6,0 6,0 Taulukko 5. Maanhankinnan investoinnit. 5.3 Asemakaavoitus Asuntoalueet Edellisellä suunnittelukaudella arvioitiin omakotitonttien kysyntähuipun ajoittuvan vuosille ja valmistuvien omakotitalojen määrän olevan suurimmillaan vuosina 2008 ja 2009 (350 omakotiasuntoa/vuosi). Asunto-ohjelman arvio näyttää pääosin toteutuvan. Suunnittelujaksolla valmistuu omakotitaloja asuntotuotannon tavoitteiden mukaisesti kaupungin luovuttamille tonteille 300 omakotiasuntoa vuosina ja 250 asuntoa vuosina Luvut sisältävät Ylikiimingin omakotituotannon. Tuotantotavoitteiden painopisteen muutos huomioidaan asemakaavoissa. Suunnittelujakson merkittävimmät, etupäässä asuntorakentamiselle kaavoitettavat alueet, ovat Ritaharju sekä Hiukkavaara. Pohjoinen Ritaharju kaavoitetaan vuosina Hiukkavaaran asemakaavat valmistuvat useassa eri vaiheessa siten, että ensimmäisen alueen asemakaava valmistuu vuonna Liikasen alueen asemakaavoituksen käynnistymiseen suunnittelujakson aikana varaudutaan. Oulun kaupunki ja Kiimingin kunta ovat laatineet yhteistyössä tavoitesuunnitelman kuntien rajaalueelle Kuusamontien molemmin puolin. Tavoitesuunnitelmassa määritellään alueen kehittäminen, yhdyskuntarakenne, väestömäärä ja palvelujen mitoitus. Korvenkylän alueen asemakaavoitus käynnistyy 2008 alueelle laaditun tavoitesuunnitelman pohjalta Korvenkylän ja Heikinharjun alueelta. Pateniemen sahan alue asemakaavoitetaan Alueelle on laadittu tavoitesuunnitelma yksityiskohtaisen maankäytön tarpeisiin. Alueen asemakaavoittaminen edellyttää kaavoitussopimuksen tekemistä maanomistajan ja kaupungin kesken. Uusia asuntoalueita asemakaavoitettaessa on tavoitteena alueen monipuolinen asuntotyyppijakauma ja monipuolinen tonttitarjonta. Markkinaselvitysten ja asiantuntijahaastattelujen mukaan yhtiömuotoisen asuntorakentamisen asuntokysyntä tulee kohdistumaan lähitulevaisuudessa enenevässä määrin rivitaloasuntoihin pienkerrostaloasuntojen kysynnän vähentyessä. Asemakaavoituksessa rakentamisen painopisteiden muutokset huomioidaan asemakaavojen sisältö- ja tuotantotavoitteissa. Kerros- ja pienkerrostaloasuntoja valmistuu suunnittelukaudella noin 1000 asuntoa vuodessa. Uusia kerrostalovaltaisesti asemakaavoitettuja / kaavoitettavia, asuntotuotannon kannalta merkittäviä alueita ovat maankäytön muutosalueet, joita ovat Toppilan saari, Alppilan alue, Merijalin ranta, Länsi-Toppila, Toppilan ranta, Etu-Värttö, Limingantulli ja Taka-Lyötty. Työpaikka-alueet Työpaikkarakentamiselle asemakaavoitettuja alueita, joita ei ole vielä otettu tuotantokäyttöön, on Linnanmaan teknologiakylässä, Ritaharjun Kuivasrannalla, Ruskossa, Takalaanilassa, Nuottasaaressa sekä Perävainion kaupunginosassa (Oulun Portti). Uusia työpaikka-alueita asemakaavoitetaan Ritaharjuun, Ruskoon ja Hiukkavaaran. Ritaharjuun kaavoitetaan merkittävä kaupan palveluiden ja työpaikkojen keskittymä. Keskusta, Raksila ja Limingantulli muodostavat kokonaisuuden, jossa on vireillä useita työpaikka- ja palvelurakentamisen kaavanmuutoshankkeita. Oulun ja Haukiputaan raja-alueen tavoitesuunnitelma Oulun kaupunki ja Haukiputaan kunta ovat käynnistäneet maankäytön tavoitesuunnitelman laatimisen Piimäperän, Ritaharjun pohjoisosan, Holstinmutkan ja Holstinmäen alueille. Suunnitelma valmistuu toukokuussa Seuraavassa kartassa on esitetty suunnittelukauden kaavoitus ja tavoitesuunnitelmat. 16

20 17

21 5.4 Kunnallistekniikan tavoitteet ja toteuttamisohjelma Tavoitteet Kunnallistekniikka sisältää kaupungin talousarvion kautta rahoitettavien katujen, puistojen ja muiden yleisten alueiden rakentamisen ja viimeistelyn. Suunnittelun ja rakentamisen aikana yhteen sovitetaan katujen ja liittymis- ja käyttäjämaksuilla rahoitettavien kunnallisteknisten verkostojen eli vesijohdon ja viemäröinnin, kuivatuksen, kaukolämmön, aluesähköistyksen ja tietoliikenteen tarpeet ja tavoitteet. Suunnittelukauden päätavoitteita ovat uusinvestointien toteuttaminen tonttituotannon edellyttämällä tavalla ja kunnallisteknisen omaisuuden arvon säilyttäminen. Vanhojen rakenteiden kunnon säilyttämiseksi peruskorvausinvestoinnit ovat vähintään poistojen suuruiset pitkällä aikavälillä (5 vuotta). Suunnittelukaudella toteutetaan kaupungin kasvusta aiheutuvien pää- ja kokoojaväylien kehittämishankkeita, liikennemelun torjuntaa, liikenneturvallisuustoimenpiteitä sekä yhteishankkeita Tiehallinnon ja Ratahallintokeskuksen kanssa. Keskustan kehittäminen on suunnittelukauden painopistealue KV:n hyväksymän MALI 2020 ohjelman mukaisesti. Uusien asunto ja työpaikka-alueiden toteutuksessa huolehditaan siitä, että kunnallistekniikka saadaan rakennettua tonttituotannon edellyttämässä aikataulussa ja alueiden viimeistely kohtuullisessa ajassa valmiiksi katujen, puistojen ja muun ympäristön osalta. Suunnittelussa ja rakentamisessa ylläpidetään hyvän ja viihtyisän kaupunkiympäristön edellyttämää laatutasoa kaikki liikennemuodot ja esteettömyyden vaatimukset huomioon ottaen. Kunnallistekniikan toteuttaminen Asuntorakentamisen edellytyksenä on, että katupohjaukset ja verkostot on rakennettu valmiiksi. Uuden asuntoalueen asemakaavoitukseen ja kunnallistekniseen suunnitteluun täytyy varata alueen koosta riippuen vähintään vuosi aikaa, jonka jälkeen kunnallistekniikan rakentaminen sekä talonrakentaminen kestävät vähintään puolitoista kaksi vuotta. Määrärahat suunnitteluun varataan kolme vuotta ja kunnallistekniikan rakentamiseen viimeistään kaksi vuotta ennen uuden asuntoalueen ensimmäisten asuntojen valmistumista. Pientaloalueiden toteutusaikataulu määräytyy omakotitonttituotannon mukaan. Uusien pientaloalueiden rakentaminen toteutetaan pääosin talvityönä. Kesäkauden kunnallistekniikan rakentaminen painottuu kehittämis- ja korvausinvestointeihin sekä uusien alueen päällystämiseen ja ympäristötöihin. Pientalo- ja rivitaloalueet Metsokangas Metsokangas Metsokangas Metsokangas Hiukkavaara Ritaharju Ritaharju Ritaharju Hiukkavaara Ylikiiminki: Länsi-Toppila Hiukkavaara Hiukkavaara Heikinharju Kirkonkylä Ylikiiminki: Länsi- ja Ranta- Heikinharju Ylikiiminki: Vesala III Toppila Ylikiiminki: Vesala III Kirkonkylä Nykäsenranta Vesala Kirkonkylä Kerrostaloalueet Tahkokangas Limingantulli Alppila Limingantulli Alppila Limingantulli Länsi- ja Ranta- Toppila Hiukkavaara Hiukkavaara Työpaikkaalueet Takalaanila Linnanmaa Oulunportti Takalaanila Nuottasaari Rusko-Ruskonselkä Ritaharju Rusko-Ruskonselkä Hiukkavaara Taulukko 6. Katupohjauksien ja verkostojen rakentaminen uusilla alueilla. 18

22 Kunnallistekniikan investointikustannukset Korkea tonttituotantotason ylläpito edellyttää investointitason säilyttämistä reaalisesti nykyisellä tasolla. Katujen, teiden ja siltojen investointitarve suunnittelukaudella on noin M vuosittain, josta asunto- ja työpaikka-alueiden uusinvestointeihin käytetään noin %. Viherrakentamisen investointitarve on 1,5 1,8 M /vuosi, josta asunto- ja työpaikka-alueiden uusinvestointeihin käytetään noin 60-70%. Pääliikenneväyliä ja muita liikennejärjestelyjä varten tarvitaan noin 5,0-5,5 M vuosittain. Lisäksi investointimäärärahoja osoitetaan erikseen nimettyihin erillishankkeisiin sekä EU-hankkeisiin. Rahoitustarve tarkennetaan vuosittain talousarvion yhteydessä. Maankäytön toteutusohjelman huomattavimpia kynnysinvestointeja ovat: - Metsokangas II toteuttamisen liittyvä pääkatuyhteys 3,5 M - Ritaharjun pääkatuyhteys välillä Raitotie Kalimeentie sekä Raitotien liikennejärjestelyt 3,5 M - Poikkimaantien sillan ja siihen liittyvien liikennejärjestelyjen rakentaminen 10,5 M Edellä mainittuihin investointikustannuksiin eivät sisälly Tiehallinnon ja Ratahallintokeskuksen yhteistyöhankkeet eivätkä merkittävät erillisinvestoinnit kuten kallioparkki. 6 RISKIANALYYSI Asunto-ohjelman toteuttamisella on välitön vaikutus alueiden väestökehitykseen ja asukkaiden palvelutarpeisiin. Uusilla pientaloalueilla lapsiperheiden määrä on suurimmillaan, samaan tahtiin kasvavat sekä päivähoidon että koulupalvelujen kysyntä. Erityisesti pientaloasuntotuotannon kohdistuessa muutamille harvoille alueille, on vaarana, että palvelut eivät ehdi alueiden kasvuun ja riitä nopeasti kasvavaan palvelukysyntään. Edellisen MATO:ssa ( ) riskianalyysissä riskinä pidetty Metsokankaan suunniteltua nopeampi rakentuminen näyttäisi toteutuvan, mikä aiheuttanee mm. opetustoimen palvelujen järjestämisessä käyttötalousmenojen ennakoitua suu- rempaa kasvua. Mikäli Hiukkavaaran toteutus viivästyy, voi Ritaharjulle jatkossa aiheutua vastaavia ongelmia. Asunto- ja työpaikkarakentamisen toteutumisen estymisen kannalta merkittävimpiä riskejä ovat merkittävät muutokset työpaikkakehityksessä tai markkinakoroissa. Riskien toteutuessa ohjelman tavoitteita tulee tarkastaa vuositalousarvioiden yhteydessä. Viivästymiset maanhankinnassa voivat viivästyttää asemakaavojen valmistumista ja samoin mahdolliset valitukset asemakaavoista. 7 TOTEUTTAMISOHJELMIEN TALOUDELLISET VAIKUTUKSET Rakentamisen investointikustannusten yhteenveto Maanhankinnan kustannusvaikutukset on arvioitu kohdassa 5.2. Kaupungin maakaupan tulot ovat suuremmat kuin menot. Seuraavassa taulukossa 7 on esitetty arvio maankäytön toteuttamisohjelman uusinvestointien kustannuksista. milj Yht. Asuntotuotanto Työpaikkarakentaminen Palvelurakentaminen Infrastruktuurin rakentaminen Yhteensä Taulukko 7. Uusien alueiden investointikustannukset

23 Infrastruktuurin rakentamiseen eivät sisälly Oulun Veden ja Oulun Energian verkostokustannukset. Maankäytön toteuttamisohjelman uusien alueiden kokonaisinvestointiennuste vuosille on 1583 milj., josta kaupungin investointiosuus on 118 milj. eli 7,5 %. Ylikiimingin kunnallistekniikan investoinnit suunnittelukauden alussa v 2008, ennen kuntaliitosta, ovat Kirkonkylällä 0,25 M ja Vesalassa 0,65 M. 20

24

Talous- ja suunnittelukeskus

Talous- ja suunnittelukeskus Helsingin kaupunki Talous- ja suunnittelukeskus Kotikaupunkina Helsinki Asumisen ja maankäytön suunnittelun päämäärät ja tavoitteet Asumisen ja maankäytön suunnittelun lähtökohtia Uutta kaupunkia Vuosina

Lisätiedot

MAANKÄYTÖN TOTEUTTAMISOHJELMA 2010-2014 SISÄLTÄÄ ASUNTO-OHJELMAN

MAANKÄYTÖN TOTEUTTAMISOHJELMA 2010-2014 SISÄLTÄÄ ASUNTO-OHJELMAN MAANKÄYTÖN TOTEUTTAMISOHJELMA 2010-2014 SISÄLTÄÄ ASUNTO-OHJELMAN OULUN MAANKÄYTÖN TOTEUTTAMISOHJELMA 2010 2014 SISÄLTÄÄ ASUNTO-OHJELMAN 2010 2014 Oulussa 27.5.2009 MATO-TYÖRYHMÄ Leila Kerola Jukka Kokkinen

Lisätiedot

Maapolitiikan pääperiaatteet. Kymppi-Moni työpaja 15.2.2012

Maapolitiikan pääperiaatteet. Kymppi-Moni työpaja 15.2.2012 Maapolitiikan pääperiaatteet Kymppi-Moni työpaja 15.2.2012 Maapoliittinen ohjelma Maapoliittinen ohjelma on asiakirja, jossa valtuusto määrittelee maapoliittiset tavoitteet ja periaatteet. Sipoon kunnan

Lisätiedot

Oulu on kansainvälinen, monikulttuurinen, suvaitsevainen ja viihtyisä sekä ekologisesti kestäviin toimintaperiaatteisiin nojaava kaupunki.

Oulu on kansainvälinen, monikulttuurinen, suvaitsevainen ja viihtyisä sekä ekologisesti kestäviin toimintaperiaatteisiin nojaava kaupunki. Oulun kaupungin visio: Oulu on pohjoisen Euroopan elinvoimaisin kaupunkiyhteisö, jossa on asukkaiden tarpeista lähtevät Suomen kehittyneimmät palvelut ja tasapainoinen talous. Oulu on ihmisten ja yritysten

Lisätiedot

Seudun tonttipäivä 21.5.2015 Lempäälän tonttitarjonnasta, tulevaisuuden tarpeista ja ratkaisumalleista

Seudun tonttipäivä 21.5.2015 Lempäälän tonttitarjonnasta, tulevaisuuden tarpeista ja ratkaisumalleista Seudun tonttipäivä 21.5.2015 Lempäälän tonttitarjonnasta, tulevaisuuden tarpeista ja ratkaisumalleista Jaakko Hupanen Ilari Rasimus Harri Järvenpää tekninen johtaja kaavoituspäällikkö kiinteistöinsinööri

Lisätiedot

Maapolitiikan linjat ja yleiskaava. KV:n seminaari 5.2.2013 Timo Koivisto

Maapolitiikan linjat ja yleiskaava. KV:n seminaari 5.2.2013 Timo Koivisto Maapolitiikan linjat ja yleiskaava KV:n seminaari 5.2.2013 Timo Koivisto maapolitiikka Käsitteitä kaupungin suorittamaa maanhankintaa, tonttien luovutusta, hinnoittelua sekä omistus- ja hallintasuhteiden

Lisätiedot

Jyväskylän maapolitiikan ja maankäyttöpolitiikan linjaukset. 24.1.2013 Ora Nuutinen Kaupunkirakennepalvelut/Maankäyttö Tontit ja maanhallinta

Jyväskylän maapolitiikan ja maankäyttöpolitiikan linjaukset. 24.1.2013 Ora Nuutinen Kaupunkirakennepalvelut/Maankäyttö Tontit ja maanhallinta Jyväskylän maapolitiikan ja maankäyttöpolitiikan linjaukset 24.1.2013 Ora Nuutinen Kaupunkirakennepalvelut/Maankäyttö Tontit ja maanhallinta maapolitiikka Käsitteitä kaupungin suorittamaa maanhankintaa,

Lisätiedot

Maankäytön ja liikenteen suunnittelun integrointi Oulun seudulla

Maankäytön ja liikenteen suunnittelun integrointi Oulun seudulla Maankäytön ja liikenteen suunnittelun integrointi Oulun seudulla Haukipudas Kiiminki Hailuoto Oulunsalo Oulu seutusuunnittelija Anne Leskinen, 8.12.2010 Kempele Lumijoki Muhos Liminka Tyrnävä Uusi Oulu

Lisätiedot

Oulun seudun kaupallinen palveluverkko 2030

Oulun seudun kaupallinen palveluverkko 2030 Oulun seudun kaupallinen palveluverkko 2030 Haukipudas Kiiminki Anne Leskinen, 27.1.2011 Hailuoto Oulunsalo Oulu Kempele Lumijoki Liminka Tyrnävä Muhos Kaupalliset selvitykset seudun yleiskaavan taustalla

Lisätiedot

Asuntotuotanto Vantaalla

Asuntotuotanto Vantaalla Asuntotuotanto Vantaalla Vantaan kaupunkirakenteen kehitys 1960-2014 Asuntopolitiikan päätavoitteita Täydennysrakentamisen edistäminen Vantaan asuntorakentamisennuste 2015-2024 ARY:n vierailu Vantaalla

Lisätiedot

Hausjärven kunnan maapoliittinen ohjelma 2008

Hausjärven kunnan maapoliittinen ohjelma 2008 Hausjärven kunta ohjelma 2008 Ehdotus 2.12.2008, hyväksyminen: Kvalt 16.12.2008 104 1 SISÄLLYS 1 JOHDANTO...2 1.1 MAAPOLITIIKAN YLEISET MÄÄRITELMÄT... 2 1.1.1 Maapolitiikka... 2 1.1.2 Maankäyttöpolitiikka...

Lisätiedot

Metsäkylän kaavoitushankkeet

Metsäkylän kaavoitushankkeet Metsäkylä Metsäkylä on ollut vanhahko perinteinen pientaloalue. Viimeisen 20 vuoden aikana Metsäkylää on kehitetty merkittävästi asemakaavoittamalla uusia pientaloalueita. Tätä kautta asukasmäärä on noussut

Lisätiedot

TAMPEREEN KAUPUNKISEUDUN ASUNTOPOLIITTINEN OHJELMA 2030. Pekka Hinkkanen 20.4.2010

TAMPEREEN KAUPUNKISEUDUN ASUNTOPOLIITTINEN OHJELMA 2030. Pekka Hinkkanen 20.4.2010 TAMPEREEN KAUPUNKISEUDUN ASUNTOPOLIITTINEN OHJELMA 2030 Pekka Hinkkanen 20.4.2010 Ohjelman lähtökohdat: Asuntopoliittisen ohjelman konkreettisia tavoitteita ovat mm.: Asuntotuotannossa varaudutaan 91 000

Lisätiedot

ASUNTO-OHJELMA VUOSILLE 2016-2018. Kärsämäen kunta Tekninen lautakunta

ASUNTO-OHJELMA VUOSILLE 2016-2018. Kärsämäen kunta Tekninen lautakunta ASUNTO-OHJELMA VUOSILLE 2016-2018 Kärsämäen kunta Tekninen lautakunta Joulukuukuu 2015 SISÄLLYSLUETTELO 1. JOHDANTO 2. MAANHANKINTA JA KAAVOITUS - Maanhankinta - Kaavoitus 3. ASUNTOTUOTANTO - Uusi tuotanto

Lisätiedot

Itäinen Ylöjärvi MERKKIEN SELITE. Talonrakennus. Liikenne, vesi ja muut. Liikenne- vesi- ja muut. Yleiskaavat. Asemakaavat.

Itäinen Ylöjärvi MERKKIEN SELITE. Talonrakennus. Liikenne, vesi ja muut. Liikenne- vesi- ja muut. Yleiskaavat. Asemakaavat. Itäinen Ylöjärvi Tämä osa-alue koostuu Siivikkalan ja Mettistön asemakaava-alueista sekä läheisestä maaseutualueesta. Siivikkalan asukkaiden palvelujen käyttö on perinteisesti suuntautunut Tampereen suuntaan,

Lisätiedot

OULUN MAANKÄYTÖN TOTEUTTAMISOHJELMA MATO 2014-2018

OULUN MAANKÄYTÖN TOTEUTTAMISOHJELMA MATO 2014-2018 OLN MAANKÄYTÖN TOTETTAMISOHJELMA MATO 2014-2018 MATO-työryhmä 19.6.2013 4.11.2013 142 OLN MAANKÄYTÖN TOTETTAMISOHJELMA (MATO) 2014-2018 MAANKÄYTÖN TOTETTAMISOHJELMA -TYÖRYHMÄ 19.6.2013 KAPNGINVALTSTO 4.11.2013

Lisätiedot

Alueelle kohdistuvat suunnittelukaudella 2014-2018 seuraavat kaavoitushankkeet: Hanke Toteutusaika Toteutustapa Kustannusarvio

Alueelle kohdistuvat suunnittelukaudella 2014-2018 seuraavat kaavoitushankkeet: Hanke Toteutusaika Toteutustapa Kustannusarvio Asuntila Asuntilasta on rakentunut 1990-luvun loppupuolesta alkaen vajaan 3 000 asukkaan pientaloalue. Alue on laaja, yhtenäinen ja monipuolinen pientaloalue, jossa on lähipalvelut. Asuntila ei kasva enää

Lisätiedot

Valtioneuvoston asuntopoliittinen toimenpideohjelma vuosille 2012-2015 (- MAL aiesopimusmenettely) Kaisa Mäkelä 6.6.2012

Valtioneuvoston asuntopoliittinen toimenpideohjelma vuosille 2012-2015 (- MAL aiesopimusmenettely) Kaisa Mäkelä 6.6.2012 Valtioneuvoston asuntopoliittinen toimenpideohjelma vuosille 2012-2015 (- MAL aiesopimusmenettely) Kaisa Mäkelä 6.6.2012 Valtioneuvoston asuntopoliittinen toimenpideohjelma vuosille 2012-2015 Hallituksen

Lisätiedot

ks. http://www.kunnat.net/k_perussivu.asp?path=1;29;60;498;75030;87898;88248

ks. http://www.kunnat.net/k_perussivu.asp?path=1;29;60;498;75030;87898;88248 Taulukko1. Tyytyväin en Ei osaa sanoa Tyytymätön Asunnon koko ja varusteet 84 8 8 5. Rauhallisuus ja yleinen järjestys 81 10 9 6. Asuinalueen arvostus 74 15 12 8. Liikenneturvallisuus 73 14 13 1. Melutaso

Lisätiedot

Pieksämäen kaupungin Strategia 2020

Pieksämäen kaupungin Strategia 2020 Liitenro1 Kh250 Kv79 Pieksämäen kaupungin Strategia 2020 2 Pieksämäen kaupungin strategia 2020 Johdanto Pieksämäen strategia vuoteen 2020 on kaupungin toiminnan punainen lanka. Strategia on työväline,

Lisätiedot

Kymppi-Moni -hanke. Väestöennusteen laatiminen Vantaalla. Väestöennustetyöpaja 22.3.2012, Tampere. Tomi Henriksson asumisen erityisasiantuntija

Kymppi-Moni -hanke. Väestöennusteen laatiminen Vantaalla. Väestöennustetyöpaja 22.3.2012, Tampere. Tomi Henriksson asumisen erityisasiantuntija Kymppi-Moni -hanke Väestöennusteen laatiminen Vantaalla Väestöennustetyöpaja 22.3.2012, Tampere Tomi Henriksson asumisen erityisasiantuntija Väestöennusteen laadinta Vantaalla väestöennuste laaditaan Vantaalla

Lisätiedot

Talousaerviossa 2012 ennätyssuuret investoinnit, investointimenot 15,7 milj. Josta kunnallistekniikan osa on n. 6 milj.. (Kunnallistekninen panostus)

Talousaerviossa 2012 ennätyssuuret investoinnit, investointimenot 15,7 milj. Josta kunnallistekniikan osa on n. 6 milj.. (Kunnallistekninen panostus) Pirkkala kasvaa voimakkaasti, väestön kasvun taitekohta v.2000 jonka jälkeen kasvu järjestelmällisesti yli 3%. Hallitsematon asukasmääränkasvu (yli 3%) tuo erityisiä haasteita mm. kunnallistekniikan, terveys,

Lisätiedot

Valtion tukema asuntotuotanto. 23.9.2015 Tommi Laanti Pääsuunnittelija Ympäristöministeriö tommi.laanti@ymparisto.fi

Valtion tukema asuntotuotanto. 23.9.2015 Tommi Laanti Pääsuunnittelija Ympäristöministeriö tommi.laanti@ymparisto.fi Valtion tukema asuntotuotanto 23.9.2015 Tommi Laanti Pääsuunnittelija Ympäristöministeriö tommi.laanti@ymparisto.fi Valtion tukema asuntotuotanto o Sosiaalinen asuntotuotanto (EU, SGEI) o Vuokra-asuntoja

Lisätiedot

Päivämäärä 03.02.2014. Vyöhykehinnoittelun käyttöönotto omakotitonttien luovuttamisessa

Päivämäärä 03.02.2014. Vyöhykehinnoittelun käyttöönotto omakotitonttien luovuttamisessa Sivu 1 62 Dno 0.02.201 Vyöhykehinnoittelun käyttöönotto omakotitonttien luovuttamisessa OUKA/1192/10.00.00./201 Ote pöytäkirjasta /201 Päätöshistoria Yhdyskuntalautakunta 1.1.201 2 Tiivistelmä Yhdyskunta-

Lisätiedot

KUOPION KAUPUNKIRAKENNE (KARA) 2030-LUVULLE. Tiivistelmä

KUOPION KAUPUNKIRAKENNE (KARA) 2030-LUVULLE. Tiivistelmä KUOPION KAUPUNKIRAKENNE (KARA) 2030-LUVULLE Tiivistelmä Strategisen maankäytön palvelut 8.6.2015 Kuopion strategia vuoteen 2020 Kuopion kasvusopimus Kuopion väestöennuste vuoteen 2030 Kaupunkirakennesuunnitelma

Lisätiedot

Kaupunginhallituksen iltakoulu 15.10.2007

Kaupunginhallituksen iltakoulu 15.10.2007 Kaupunginhallituksen iltakoulu Maapoliittinen ohjelma Liittyy asuntopoliittisiin linjauksiin Kaupungin strategia kv 28.5.2007 Linjaukset 2007 08 Kunnallistekninen valmius > 1,5 v jo rakennettu 0,5 v suunniteltu

Lisätiedot

OULUN YLEISKAAVAN 2020 SEURANTA. Oulun kaupunki Keskushallinto Talous ja strategia A 191 ISSN 0357-8194. www.ouka.fi/yleiskaavoitus.

OULUN YLEISKAAVAN 2020 SEURANTA. Oulun kaupunki Keskushallinto Talous ja strategia A 191 ISSN 0357-8194. www.ouka.fi/yleiskaavoitus. Oulun kaupunki Keskushallinto Talous ja strategia A 191 ISSN 0357-8194 www.ouka.fi/yleiskaavoitus Kevät 2009 OULUN YLEISKAAVAN 2020 SEURANTA Alkusanat Hyvä elinympäristö on asukkaiden hyvinvoinnin perusta,

Lisätiedot

Rakennesuunnitelma 2040

Rakennesuunnitelma 2040 Rakennesuunnitelma 2040 Seutuhallituksen työpaja 28.5.2014 TYÖ- SUUNNITELMA TAVOIT- TEET VAIHTO- EHDOT LINJA- RATKAISU LUONNOS EHDOTUS Linjaratkaisu, sh. 23.4.2014 Linjaratkaisuehdotus perustuu tarkasteluun,

Lisätiedot

Jyväskylän seutu. Asuntokatsaus 2012. Seudun kuntien asuntoryhmä 2013. Sisältö:

Jyväskylän seutu. Asuntokatsaus 2012. Seudun kuntien asuntoryhmä 2013. Sisältö: Jyväskylän seutu Asuntokatsaus 2012 Seudun kuntien asuntoryhmä 2013 Sisältö: Asuntoyhteistyö Jyväskylän seudulla Alueen asunto-olot Asuntomarkkinat Asuntorakentaminen Väestönmuutokset ja muuttoliike Asuntomarkkinat

Lisätiedot

Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2012

Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2012 asuntokuntia Tekninen ja ympäristötoimiala I Irja Henriksson 30.9.2013 Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2012 Lahdessa oli vuoden 2012 lopussa 53 880 asuntokuntaa, joiden määrä kasvoi vuodessa 558 asuntokunnalla.

Lisätiedot

MYRSKYLÄN KUNNAN VISIO 2020

MYRSKYLÄN KUNNAN VISIO 2020 Kunnanhallitus 30.5.2011 91 LIITE 37 Valtuusto 13.6.2011 15 LIITE 18 MYRSKYLÄN KUNTA MYRSKYLÄN KUNNAN VISIO 2020 JA STRATEGIA VISION TOTEUTUMISEKSI Kunnan visio 2020 Myrskylä on viihtyisä asuinkunta kohtuullisten

Lisätiedot

EKOLIITU - HÄMEENLINNAN SEUDUN KESTÄVÄN JA TURVALLISEN LIIKKUMISEN SUUNNITELMA VÄESTÖ JA YHDYSKUNTARAKENNE

EKOLIITU - HÄMEENLINNAN SEUDUN KESTÄVÄN JA TURVALLISEN LIIKKUMISEN SUUNNITELMA VÄESTÖ JA YHDYSKUNTARAKENNE EKOLIITU - HÄMEENLINNAN SEUDUN KESTÄVÄN JA TURVALLISEN LIIKKUMISEN SUUNNITELMA VÄESTÖ JA YHDYSKUNTARAKENNE Sisältö Väestökehitys ja -ennuste Väestön ikärakenteen muutoksia Asutuksen sijoittuminen Asukasmäärän

Lisätiedot

ASUNTO-OHJELMA VUOSILLE 2012-2015. Kärsämäen kunta Tekninen lautakunta

ASUNTO-OHJELMA VUOSILLE 2012-2015. Kärsämäen kunta Tekninen lautakunta ASUNTO-OHJELMA VUOSILLE 2012-2015 Kärsämäen kunta Tekninen lautakunta Helmikuu 2012 SISÄLLYSLUETTELO 1. JOHDANTO 2. MAANHANKINTA JA KAAVOITUS - Maanhankinta - Kaavoitus 3. ASUNTOTUOTANTO - Korjausrakentaminen

Lisätiedot

Paikkatieto työkaluna seudullisessa maankäytön, asumisen ja liikenteen suunnitteluyhteistyössä. Miliza Ryöti, HSY Tuire Valkonen, HSL

Paikkatieto työkaluna seudullisessa maankäytön, asumisen ja liikenteen suunnitteluyhteistyössä. Miliza Ryöti, HSY Tuire Valkonen, HSL Paikkatieto työkaluna seudullisessa maankäytön, asumisen ja liikenteen suunnitteluyhteistyössä Miliza Ryöti, HSY Tuire Valkonen, HSL Valmistuneet/ valmistuvat asunnot 70 % asunnoista sijoittui alueille,

Lisätiedot

Uuden Oulun. Maankäytön

Uuden Oulun. Maankäytön Uuden Oulun Maankäytön toteuttamisohjelma 2012-2016 20.6.2011 UUDEN OULUN MAANKÄYTÖN TOTEUTTAMISOHJELMA (MATO) 2012 2016 SISÄLLYS JOHDANTO... 2 1. OHJELMAN LÄHTÖKOHDAT... 2 1.1. VISIO JA STRATEGISET PÄÄMÄÄRÄT...

Lisätiedot

Iin kunta PL 24 91101 Ii 5.2.2007 KAAVOITUSKATSAUS

Iin kunta PL 24 91101 Ii 5.2.2007 KAAVOITUSKATSAUS Iin kunta PL 24 90 Ii 5.2.2007 KAAVOITUSKATSAUS Kaavoituskatsaus käsittää tarkastelun Iin kunnassa ja Pohjois-Pohjanmaan liitossa vireillä olevista ja lähiaikoina vireille tulevista kaava-asioista. Iin

Lisätiedot

Maankäytön toteutuksen ohjelmointi ja kunnallisteknisten investointien ennakointi. Kalle Sivén Kymppi-Moni tapaaminen 16.2.

Maankäytön toteutuksen ohjelmointi ja kunnallisteknisten investointien ennakointi. Kalle Sivén Kymppi-Moni tapaaminen 16.2. Maankäytön toteutuksen ohjelmointi ja kunnallisteknisten investointien ennakointi Kalle Sivén Kymppi-Moni tapaaminen 16.2.2012 Tampere Maankäytön toteutuksen ohjelmointi Joensuussa laaditaan maankäytön

Lisätiedot

Liittyminen laajempaan kontekstiin

Liittyminen laajempaan kontekstiin Liittyminen laajempaan kontekstiin E-18 Yrityslohja Ympäristösi parhaat tekijät 2 Kartalle näkyviin myös meidän kohdeliittymät Pallukat eivät erotu ihan riittävästi taustakartasta. Lisää kontrastia. 3

Lisätiedot

Palveluverkon suunnittelun näkökulma yhdyskuntarakenteen ja palveluverkon yhteensovittamiseen

Palveluverkon suunnittelun näkökulma yhdyskuntarakenteen ja palveluverkon yhteensovittamiseen Palveluverkon suunnittelun näkökulma yhdyskuntarakenteen ja palveluverkon yhteensovittamiseen Suunnittelupäällikkö Sisko Hiltunen Tampereen kaupunki, tilaajaryhmä 15.3.2011 Hyvinvointipalvelujen palveluverkon

Lisätiedot

Maankäytön toteutuksen ohjelmointi ja kunnallisteknisten investointien ennakointi

Maankäytön toteutuksen ohjelmointi ja kunnallisteknisten investointien ennakointi Maankäytön toteutuksen ohjelmointi ja kunnallisteknisten investointien ennakointi Kymppi-Moni hankkeen työpaja 16.2.2012, Tampere Tomi Henriksson asumisen erityisasiantuntija Paula Jääskeläinen kehitysinsinööri

Lisätiedot

Maapolitiikan pääperiaatteet ja -linjat sekä kaavavarantotietojen ylläpito

Maapolitiikan pääperiaatteet ja -linjat sekä kaavavarantotietojen ylläpito Maapolitiikan pääperiaatteet ja -linjat sekä kaavavarantotietojen ylläpito Kymppi-Moni hankkeen työpaja 15.2.2012, Tampere Tomi Henriksson asumisen erityisasiantuntija Ari Jaakola tietopalvelupäällikkö,

Lisätiedot

Kuntalaisvaikuttaminen ja yhteisötoiminta

Kuntalaisvaikuttaminen ja yhteisötoiminta Kuntalaisvaikuttaminen ja yhteisötoiminta Haukipudas, asukkaita n. 19000 Kiiminki, asukkaita n. 13000 Oulu, asukkaita n. 143000 Oulunsalo, asukkaita n. 9700 Yli-Ii, asukkaita n. 2200 Oulu 2012 Uusi Oulu

Lisätiedot

ASEMAKAAVAMUUTOKSEN SELOSTUS Klaukkala, Kiikkaistenkuja

ASEMAKAAVAMUUTOKSEN SELOSTUS Klaukkala, Kiikkaistenkuja Kaavatunnus: 3-331 Asianumero: 507/10.2.03/2012 ASEMAKAAVAMUUTOKSEN SELOSTUS Klaukkala, Kiikkaistenkuja Asemakaavanmuutos koskee korttelin 3086 tonttia 2 Asemakaavanmuutoksella muodostuu osa korttelista

Lisätiedot

Kohtuuhintaiseen metropoliasumiseen. Espoon kaupunkisuunnittelukeskus Torsti Hokkanen 12.2.2013

Kohtuuhintaiseen metropoliasumiseen. Espoon kaupunkisuunnittelukeskus Torsti Hokkanen 12.2.2013 Kohtuuhintaiseen metropoliasumiseen Espoon kaupunkisuunnittelukeskus Torsti Hokkanen Esityksen sisältö Hieman asuntotuotannon ja kaavoituksen volyymeistä Espoossa Asuntotuotannon kriittiset tekijät maankäytön

Lisätiedot

ASEMAKAAVAN SELOSTUS Vehkoja, asemakaavan muutos

ASEMAKAAVAN SELOSTUS Vehkoja, asemakaavan muutos ASEMAKAAVAN SELOSTUS Vehkoja, asemakaavan muutos Hyvinkään kaupungin 12. kaupunginosan asemakaavan muutos korttelissa 1127. 12:020 HYVINKÄÄN KAUPUNKI TEKNIIKKA JA YMPÄRISTÖ KAAVOITUS 13.3.2015 Asemakaavan

Lisätiedot

18 Maankäyttölautakunta / Maankäyttötoimi

18 Maankäyttölautakunta / Maankäyttötoimi 18 Maankäyttölautakunta / Maankäyttötoimi Toimielin Tilivelvolliset Maankäyttölautakunta Maankäyttölautakunta ja kaavoitusjohtaja Toiminta-ajatus ja tehtävät Rakennustoiminnan ja rakennetun ympäristön

Lisätiedot

LUOLALAN TEOLLISUUSTONTIN KAUPPAPAIKKASELVITYS

LUOLALAN TEOLLISUUSTONTIN KAUPPAPAIKKASELVITYS LUOLALAN TEOLLISUUSTONTIN KAUPPAPAIKKASELVITYS Naantalissa Luolalan kaupunginosassa on korttelissa 7 tontit 4, 5 ja 6 osoitettu liike- ja toimistorakennusten korttelialueeksi kaavamerkinnällä (K-1). Korttelialueelle

Lisätiedot

HELSINGIN YLEISKAAVA

HELSINGIN YLEISKAAVA HELSINGIN YLEISKAAVA Miksi ja miten yleiskaava tehdään Marja Piimies 26.11.2012 HELSINGIN YLEISKAAVA Miksi yleiskaava on tarpeen tehdä Toimintaympäristön muuttuminen Väestö kasvaa - kaavavaranto on loppumassa

Lisätiedot

Asunnot ja asuntokunnat 2013 Hyvinkään kaupunki Talousosasto 23.1.2015

Asunnot ja asuntokunnat 2013 Hyvinkään kaupunki Talousosasto 23.1.2015 Asunnot ja asuntokunnat 2013 Hyvinkään kaupunki Talousosasto 23.1.2015 Hyvinkään asumistilastot Asumistilastot tarjoavat tietoa muun muassa Hyvinkään kaupungin asuntotyypeistä, asumisväljyyden muutoksesta

Lisätiedot

KUNTIEN YHTEISTYÖN KEHITTÄMINEN ASUNTOASIOISSA

KUNTIEN YHTEISTYÖN KEHITTÄMINEN ASUNTOASIOISSA KUNTIEN YHTEISTYÖN KEHITTÄMINEN ASUNTOASIOISSA ASUMISEN STRATEGIA JA KUNNAT - OHJELMA Kuntamarkkinat 14.09.2011 Ari Juhanila Asuntoasiainpäällikkö, Lahden kaupunki Ari Juhanila Lahden kaupunki Tekninen

Lisätiedot

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 1: Palveluohjelma 2010-2013

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 1: Palveluohjelma 2010-2013 Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 1: Palveluohjelma 2010-2013 16.11.2009 123 Kaupunginvaltuusto Järvenpään kaupunki PALVELUOHJELMA 1 Palvelujen järjestäminen Kaupungin ydintoimintoja ovat palvelutarpeen

Lisätiedot

Kohtuuhintaisen asuminen turvaaminen maapoliittisilla linjauksilla

Kohtuuhintaisen asuminen turvaaminen maapoliittisilla linjauksilla 1/6 Kohtuuhintaisen asuminen turvaaminen maapoliittisilla linjauksilla Yleistä Kaupungin maapolitiikalla ymmärretään kaupungin maanhankintaan ja - luovutukseen, yksityisen maan kaavoittamiseen sekä yksityisessä

Lisätiedot

4 SYVÄKANKAAN SUURALUE

4 SYVÄKANKAAN SUURALUE 49 4 SYVÄKANKAAN SUURALUE 41 SYVÄKANKAAN TILASTOALUE Suuralueeseen kuuluvat Vähä-Ruonaojan ja Iso- Ruonaojan väliin sijoittuvat Perämerentien itäpuoliset alueet. Syväkankaan suuralue koostuu Syväkankaan,

Lisätiedot

TAMPEREEN KAUPUNKISEUDUN ASUNTOPOLIITTINEN OHJELMA 2030

TAMPEREEN KAUPUNKISEUDUN ASUNTOPOLIITTINEN OHJELMA 2030 TAMPEREEN KAUPUNKISEUDUN ASUNTOPOLIITTINEN OHJELMA 2030 Ohjelman lähtökohdat: Asuntopoliittisen ohjelman konkreettisia tavoitteita ovat mm.: Asuntotuotannossa varaudutaan 90 000 asukkaan väestönkasvuun;

Lisätiedot

HYVINKÄÄN MAAPOLITIIKASTA

HYVINKÄÄN MAAPOLITIIKASTA HYVINKÄÄN MAAPOLITIIKASTA Kymppi-Moni Työpaja 15.2-16.2.2012 Marko Kankare kaupungingeodeetti HYVINKÄÄ KARTALLA HYVINKÄÄ (31.12.2011) Asukkaita 45 500 Pinta-ala 337 km2 Asemakaava-alue 3 100 ha osuus väestöstä

Lisätiedot

OULUN SEUDUN ILMASTOSTRATEGIA

OULUN SEUDUN ILMASTOSTRATEGIA OULUN SEUDUN ILMASTOSTRATEGIA Marketta Karhu, Oulun seudun ympäristövirasto Kestävä yhdyskunta seminaari 3.12.2008 Oulu OULU, KEMPELE, KIIMINKI, OULUNSALO,MUHOS, LIMINKA, TYRNÄVÄ, YLIKIIMINKI, LUMIJOKI,

Lisätiedot

MAANKÄYTÖN TOTEUTTAMISOHJELMA 2015-2019

MAANKÄYTÖN TOTEUTTAMISOHJELMA 2015-2019 Kunla 30.9.2014 112 Liite nro 3 MAANKÄYTÖN TOTEUTTAMISOHJELMA 2015-2019 Elinkeino- ja kuntakehityskeskus 25.9.2014 KUNLA 30.9.2014 1. MAANKÄYTÖN TOTEUTUSOHJELMAN TEHTÄVÄ JA TAVOITTEET Maankäytön toteuttamisohjelman

Lisätiedot

LIITE 1. OULUN SEUDUN JOUKKOLIIKENTEEN PALVELUTASO- JA LINJASTOSUUNNITELMAN 2. VAIHE

LIITE 1. OULUN SEUDUN JOUKKOLIIKENTEEN PALVELUTASO- JA LINJASTOSUUNNITELMAN 2. VAIHE RUNKOLINJAT 1-3 R1: Iinatti - Herukka R2: Pesätie - Kaijonharju R3: Hiukkavaara- Keskusta HEILURILINJAT 1-14 H1: Lentoasema - Heikinharju H2: Lentoasema - Teknologiakylä H3: Heikinharju - Jylkynkangas

Lisätiedot

Kasvukäytävän pohjoinen keskus. Suomen kasvukäytävän elinvoimakartasto 2014.

Kasvukäytävän pohjoinen keskus. Suomen kasvukäytävän elinvoimakartasto 2014. MAL-sidosryhmäfoorumi 2.10.2015 Kasvukäytävän pohjoinen keskus Suomen kasvukäytävän elinvoimakartasto 2014. 1. Varaudumme väestön kasvuun 2. Tiivistämme yhdyskuntarakennetta 3. Kehitämme keskustoja ja

Lisätiedot

Maankäytön, asumisen ja liikenteen aiesopimusmenettely (MAL) Oulun seudulla

Maankäytön, asumisen ja liikenteen aiesopimusmenettely (MAL) Oulun seudulla Maankäytön, asumisen ja liikenteen aiesopimusmenettely (MAL) Oulun seudulla Haukipudas Kiiminki Hailuoto Oulunsalo Oulu Kempele Lumijoki Liminka Tyrnävä Muhos Tampere 30.11.2011 Jukka Weisell Oulun seudun

Lisätiedot

Tilastokatsaus 11:2012

Tilastokatsaus 11:2012 Osuus asuntokannasta, % Tilastokatsaus 11:2012 14.12.2012 Tietopalvelu B14:2012 n asuntokanta 31.12.2011 ja sen muutokset 2000-luvulla Tilastokeskuksen asuntokantatilaston mukaan lla oli vuoden 2011 lopussa

Lisätiedot

SISÄLLYSLUETTELO Ote: Yhdyskuntalautakunta 26.03.2013 201 Vuokrattavien ammattirakentajien asunto- ja päiväkotitonttihaku kevät 2013

SISÄLLYSLUETTELO Ote: Yhdyskuntalautakunta 26.03.2013 201 Vuokrattavien ammattirakentajien asunto- ja päiväkotitonttihaku kevät 2013 SISÄLLYSLUETTELO Ote: Yhdyskuntalautakunta 26.03.2013 201 Vuokrattavien ammattirakentajien asunto- ja päiväkotitonttihaku kevät 2013 201 Vuokrattavien ammattirakentajien asunto- ja päiväkotitonttihaku

Lisätiedot

LÄHIÖSTRATEGIAN YHTEISTYÖ. Työkartta hyviin lähiöihin lähiöstrategia-työseminaari. Ari Juhanila Asuntoasiainpäällikkö, Lahden kaupunki

LÄHIÖSTRATEGIAN YHTEISTYÖ. Työkartta hyviin lähiöihin lähiöstrategia-työseminaari. Ari Juhanila Asuntoasiainpäällikkö, Lahden kaupunki LÄHIÖSTRATEGIAN YHTEISTYÖ Työkartta hyviin lähiöihin lähiöstrategia-työseminaari 10,02,2015 Hki Ari Juhanila Asuntoasiainpäällikkö, Lahden kaupunki LÄHIÖ - STRATEGIA - YHTEISTYÖ Lahden kaupungin strategia

Lisätiedot

Helsingin maankäytön toteutuksen ohjelmointi ja. ennakointi

Helsingin maankäytön toteutuksen ohjelmointi ja. ennakointi Helsingin maankäytön toteutuksen ohjelmointi ja kunnallisteknisten investointien ennakointi Kymppi-Moni -työpaja 1 Tampereen teknillinen yliopisto 16.2.2012 00.0.2008 Esitelmän pitäjän nimi Riikka Henriksson,

Lisätiedot

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma ja asuinalueiden kehittäminen 12.5.2014

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma ja asuinalueiden kehittäminen 12.5.2014 Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma ja asuinalueiden kehittäminen 12.5.2014 Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelman valmistelu

Lisätiedot

JYVÄSKYLÄN KAUPUNGIN YLEISKAAVAN MITOITUSSELVITYS VUOTEEN 2040. Jyväskylän kaupunki Kaavoitus Lokakuu 2012

JYVÄSKYLÄN KAUPUNGIN YLEISKAAVAN MITOITUSSELVITYS VUOTEEN 2040. Jyväskylän kaupunki Kaavoitus Lokakuu 2012 JYVÄSKYLÄN KAUPUNGIN YLEISKAAVAN MITOITUSSELVITYS VUOTEEN 2040 Jyväskylän kaupunki Kaavoitus Lokakuu 2012 Lähtökohdat Mitoitusselvityksessä tarkastellaan uusien asuntojen ja työpaikkaalueiden rakentamisen

Lisätiedot

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma 2013-2017

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma 2013-2017 Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma 2013-2017 Hissillä kotiin Valtakunnallinen hissiseminaari, 8.5.2014, Lahti Ohjelmapäällikkö, FT Sari Hosionaho, ympäristöministeriö Ikääntyminen koskettaa yhteiskuntaa

Lisätiedot

Tampereen tonttitarjonta ja asuntotuotantoon sekä asuinympäristöön liittyvät tavoitteet lähivuosina

Tampereen tonttitarjonta ja asuntotuotantoon sekä asuinympäristöön liittyvät tavoitteet lähivuosina Tampereen tonttitarjonta ja asuntotuotantoon sekä asuinympäristöön liittyvät tavoitteet lähivuosina Kaupunkiseudun tonttipäivä 10.3.2016 Mikko Nurminen 10.3.2016 Maakunnalliset ja seudulliset suunnitelmat

Lisätiedot

Vuoreksen kaupallisten palveluiden mitoituksen päivitys 2013

Vuoreksen kaupallisten palveluiden mitoituksen päivitys 2013 Mitoituksen päivitys 2013 1 Vuoreksen kaupallisten palveluiden mitoituksen päivitys 2013 Vuoreksen kaupunginosa on lähtenyt jo rakentumaan. Vuoreskeskus on ensimmäisiltä osiltaan rakentunut ja myös muita

Lisätiedot

JOENSUU: Pilkon selvittelyt. Juha-Pekka Vartiainen 4.12.2012 juha-pekka.vartiainen@jns.fi www.jns.fi, www.joensuunseutu.fi

JOENSUU: Pilkon selvittelyt. Juha-Pekka Vartiainen 4.12.2012 juha-pekka.vartiainen@jns.fi www.jns.fi, www.joensuunseutu.fi JOENSUU: Pilkon selvittelyt Juha-Pekka Vartiainen 4.12.2012 juha-pekka.vartiainen@jns.fi www.jns.fi, www.joensuunseutu.fi Joensuu seudun yleiskaava 2020:n alue YLEISKAAVA KOKO JOENSUUN ALUEELLA Joensuu

Lisätiedot

Mäntsälä kaavoitus syksy 2015

Mäntsälä kaavoitus syksy 2015 Mäntsälä kaavoitus syksy 2015 1) ASUMINEN 1a) Valmiit toteutettavat asumisen kaavat 174_Tiimari_asemakaava / AK 200 asukasta INFRA VALMIS 206_Taruma_asemakaava / AO 200 asukasta INFRA PUUTTUU 209_Mannikko_pohjoinen_asemakaava

Lisätiedot

Kaavajärjestelmä Kymppi R -ohjelma

Kaavajärjestelmä Kymppi R -ohjelma Kaavajärjestelmä Kymppi R -ohjelma Luottamushenkilökoulutus 24.1.2013 Leena Rossi Yleiskaavapäällikkö 24.1.2013 MAANKÄYTTÖ- JA RAKENNUSLAKI (MRL) Alueidenkäytön suunnittelujärjestelmä: VALTAKUNNALLISET

Lisätiedot

Kaupunkisuunnittelu ja kiinteistökehittäminen

Kaupunkisuunnittelu ja kiinteistökehittäminen Kaupunkisuunnittelu ja kiinteistökehittäminen Kaupunginvaltuuston iltakoulu 15.2.2016 Taru Hurme, suunnittelujohtaja / Mikko Nurminen, kiinteistöjohtaja 1 Kaupunkisuunnittelu: seudulliset suunnitelmat

Lisätiedot

Maankäyttöyksikkö Markanvändningsenheten 15.11.2012 KAAVOITUSKATSAUS 2012 2013

Maankäyttöyksikkö Markanvändningsenheten 15.11.2012 KAAVOITUSKATSAUS 2012 2013 Maankäyttöyksikkö Markanvändningsenheten 15.11.2012 KAAVOITUSKATSAUS 2012 2013 KAAVOITUSKATSAUS 2012 2013 Kaavoituskatsaus laaditaan kerran vuodessa ja se sisältää selostuksen Kauniaisten kaupungissa sekä

Lisätiedot

Asuntotuotannon haasteet Helsingille Valtakunnallinan asunto- ja yhdyskuntapäivä 8.5.2008 Helsinki

Asuntotuotannon haasteet Helsingille Valtakunnallinan asunto- ja yhdyskuntapäivä 8.5.2008 Helsinki Asuntotuotannon haasteet Helsingille Valtakunnallinan asunto- ja yhdyskuntapäivä 8.5.2008 Helsinki Apulaiskaupunginjohtaja Hannu Penttilä Helsingin kaupunki Asumisen uhkakuva on kasvanut Vuokra-asuntotuotanto

Lisätiedot

OHJELMAKAUDEN 2004 2008 ASUNTOPOLIITTISET TOIMENPITEET

OHJELMAKAUDEN 2004 2008 ASUNTOPOLIITTISET TOIMENPITEET OHJELMAKAUDEN 2004 2008 ASUNTOPOLIITTISET TOIMENPITEET 1 Asuntotuotannon määrä, hallintasuhde, rahoitusmuoto ja rakennuttaminen Asemakaavoittamalla, kaupungin maan luovutusehdoilla sekä valtion lainoituksella

Lisätiedot

Kohtuuhintaisen asumisen mahdollisuudet Helsingissä kolmannen sektorin toimijoiden merkitys

Kohtuuhintaisen asumisen mahdollisuudet Helsingissä kolmannen sektorin toimijoiden merkitys Kohtuuhintaisen asumisen mahdollisuudet Helsingissä kolmannen sektorin toimijoiden merkitys Yhdistykset kohtuuhintaisen asumisen tuottajina seminaari 26.4.2012 Mari Randell, asunto-ohjelmapäällikkö Maankäytön

Lisätiedot

Kymppi-Moni hanke Vantaalla:

Kymppi-Moni hanke Vantaalla: Kymppi-Moni hanke Vantaalla: Tavoitteena paikkatietojen monipuolinen hyödyntäminen kaupunkisuunnittelussa HSY:n paikkatietoseminaari 29.3.2012 Ari Jaakola ja Tomi Henriksson maankäytön ja ympäristön toimiala

Lisätiedot

MIELEN ASKE Työkokous 29.1.2015. Mielenterveyskuntoutujien asuminen Maankäytön näkökulmia

MIELEN ASKE Työkokous 29.1.2015. Mielenterveyskuntoutujien asuminen Maankäytön näkökulmia MIELEN ASKE Työkokous 29.1.2015 Mielenterveyskuntoutujien asuminen Maankäytön näkökulmia 3.2.2015 Jyväskylä pähkinänkuoressa Jyväskylä on saanut kaupunkioikeudet 22.3.1837, Jyväskylän kaupunki, maalaiskunta

Lisätiedot

Pikku Huopalahti. Kaupallinen mitoitus

Pikku Huopalahti. Kaupallinen mitoitus Pikku Huopalahti Kaupallinen mitoitus 24.9.2014 Sisällysluettelo Sisällysluettelo... 2 1. Pikku Huopalahden kaupallinen rakenne 2014... 3 2. Pikku Huopalahden kehittäminen... 7 3. Pikku Huopalahden markkinoiden

Lisätiedot

SAUNANIITYN ALUEEN VAPAARAHOITTEISEEN SEKÄ VALTION TUKEMAAN ASUNTOTUOTANTOON LUOVUTETTAVIEN TONTTIEN HINNOITTE- LU JA MYYNTIVALTUUTUS

SAUNANIITYN ALUEEN VAPAARAHOITTEISEEN SEKÄ VALTION TUKEMAAN ASUNTOTUOTANTOON LUOVUTETTAVIEN TONTTIEN HINNOITTE- LU JA MYYNTIVALTUUTUS SAUNANIITYN ALUEEN VAPAARAHOITTEISEEN SEKÄ VALTION TUKEMAAN ASUNTOTUOTANTOON LUOVUTETTAVIEN TONTTIEN HINNOITTE- LU JA MYYNTIVALTUUTUS Kaavoitus ja mittaus Kaupunginvaltuuston 13.12.2010 93 hyväksymässä

Lisätiedot

Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2014

Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2014 asuntokuntia Tekninen ja ympäristötoimiala I Irja Henriksson 25.9.2015 Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2014 Lahdessa oli vuoden 2014 lopussa 54 666 asuntokuntaa, joiden määrä kasvoi vuodessa 513 asuntokunnalla.

Lisätiedot

HELSINGIN JA ESPOON KAUPUNKIEN VÄESTÖENNUSTEET. Helsingin kaupungin tietokeskus Pekka Vuori 21.3.2012

HELSINGIN JA ESPOON KAUPUNKIEN VÄESTÖENNUSTEET. Helsingin kaupungin tietokeskus Pekka Vuori 21.3.2012 HELSINGIN JA ESPOON KAUPUNKIEN VÄESTÖENNUSTEET Helsingin kaupungin tietokeskus Pekka Vuori 21.3.2012 Ennusteiden laadinta Helsingin, Espoon ja koko Helsingin seudun väestöennusteiden laadintaan käytetään

Lisätiedot

Kaupunginhallitus päättää tonttien varaamisesta

Kaupunginhallitus päättää tonttien varaamisesta 1 ASUNTOTONTTIEN VARAAMINEN Valtaosa uusista asuntotonteista on kaupungin maalla Helsingin kaupunki omistaa noin 63 % maapinta-alastaan, joten valtaosa tulevasta asuntorakentamisesta sijoittuu kaupungin

Lisätiedot

Kaavoituksen tulevaisuus Boostaaja vai feidaaja?

Kaavoituksen tulevaisuus Boostaaja vai feidaaja? RAKLIN ALUETOIMIKUNTA Ajankohtaisseminaari, Jyväskylä 8.10.2014 Kaavoituksen tulevaisuus Boostaaja vai feidaaja? Leena Rossi Yleiskaavapäällikkö Jyväskylän kaupunki Jyväskylän kaupungin aktiivisen palautteen

Lisätiedot

Taipalsaari: Laaja hyvinvointikertomus 2013-2016

Taipalsaari: Laaja hyvinvointikertomus 2013-2016 Taipalsaari: Laaja hyvinvointikertomus 2013-2016 Hyvinvointikertomus valtuustokaudelta 2009-2012 ja hyvinvointisuunnitelma valtuustokaudelle 2013-2016 Keskeneräinen Kertomuksen vastuutaho ja laatijat (viranhaltijat,

Lisätiedot

Maapoliittinen ohjelma 2013-2016

Maapoliittinen ohjelma 2013-2016 Maankäyttö Sisältö 1 Kaupungin maanomistus... 3 2 Kaupungin maapoliittiset tavoitteet... 3 3 Kaupungin maapolitiikka... 3 3.1 Maanhankinta... 4 3.2 Maan luovutus... 4 3.3 Verolait... 5 3.4 Rakentamiskehotusmenettely...

Lisätiedot

POHJANMAAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA 2040 SEMINAARI

POHJANMAAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA 2040 SEMINAARI POHJANMAAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA 2040 SEMINAARI VALTAKUNNALLISTEN ALUEDENKÄYTTÖTAVOITTEIDEN OHJAAVUUS JOUNI LAITINEN 23.1.2012 VALTAKUNNALLISET ALUEIDENKÄYTTÖTAVOITTEET (VAT) Valtioneuvosto päätti

Lisätiedot

Keskusta-alueet ja vähittäiskauppa kaupunkiseuduilla sekä näkökulmia asutuksen ja palveluverkon muutoksiin. Antti Rehunen ja Ville Helminen SYKE

Keskusta-alueet ja vähittäiskauppa kaupunkiseuduilla sekä näkökulmia asutuksen ja palveluverkon muutoksiin. Antti Rehunen ja Ville Helminen SYKE Keskusta-alueet ja vähittäiskauppa kaupunkiseuduilla sekä näkökulmia asutuksen ja palveluverkon muutoksiin Antti Rehunen ja Ville Helminen SYKE TÄYDENNYSRAKENTAMISEN SEMINAARI 28.5.2014 Keskusta-alueiden

Lisätiedot

Helsingin seudun maankäytön, asumisen ja liikenteen (MAL) aiesopimuksen seurantakokous 2.5.2013

Helsingin seudun maankäytön, asumisen ja liikenteen (MAL) aiesopimuksen seurantakokous 2.5.2013 Helsingin seudun maankäytön, asumisen ja liikenteen (MAL) aiesopimuksen seurantakokous 2.5.2013 Helsingin seudun MAL-aiesopimuksen seuranta Aiesopimuskauden ensimmäinen seurantaraportti on koottu Seurattavat

Lisätiedot

MAANKÄYTTÖSUUNNITELMA

MAANKÄYTTÖSUUNNITELMA PYHÄJOEN STRATEGINEN MAANKÄYTTÖSUUNNITELMA PARHALAHTI PYHÄJOEN KESKUSTA - hallinto ja palvelut (viheralueet ja väylät yhdistävät) - asuminen - ympäristöstä selkeästi erottuva kokonaisuus, joka osittain

Lisätiedot

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelman toteutussuunnitelma vuosille 2016 2017

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelman toteutussuunnitelma vuosille 2016 2017 Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelman toteutussuunnitelma vuosille 2016 2017 A. Ennakointi ja varautuminen 1. Otetaan ikääntyneiden asumisen parantaminen huomioon valtion asuntopolitiikan toteutuksessa

Lisätiedot

KARKKILAN KAUPUNGIN KAAVOITUSSUUNNITELMA 2013 2017

KARKKILAN KAUPUNGIN KAAVOITUSSUUNNITELMA 2013 2017 1 (8) KH 25.3.2013 KARKKILAN KAUPUNGIN KAAVOITUSSUUNNITELMA 2013 2017 TEKNINEN JA YMPÄRISTÖTOIMIALA, MAANKÄYTÖNSUUNNITTELU 2 (8) STRATEGISET PÄÄMÄÄRÄT / MAANKÄYTÖNSUUNNITTELU Ekologinen, kasvava puutarhakaupunki

Lisätiedot

Joukkoliikenteen tarjonta muuttui vuonna 2014 useilla seuduilla

Joukkoliikenteen tarjonta muuttui vuonna 2014 useilla seuduilla Joukkoliikenteen tarjonta muuttui vuonna 2014 useilla seuduilla Muutosten vaikutukset matkustajamääriin, palvelutasoon ja kustannuksiin. Kannattiko muutos? Joukkoliikennepäällikkö Minna Soininen, Oulun

Lisätiedot

14.9.2011. Kuntien kokonaisvaltainen asumisen- ja maankäytön strategian kehittäminen. Kuntamarkkinat 14.9.2011

14.9.2011. Kuntien kokonaisvaltainen asumisen- ja maankäytön strategian kehittäminen. Kuntamarkkinat 14.9.2011 Kuntien kokonaisvaltainen asumisen- ja maankäytön strategian kehittäminen Kuntamarkkinat Kehittämispäällikkö Marianne Matinlassi, Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus ARA Marianne Matinlassi historiaa

Lisätiedot

Hallinnon tavoitteena on mahdollistaa toiminta-ajatuksen toteutuminen ja luoda sekä ylläpitää ajantasainen tietokanta hallinnonalaltaan.

Hallinnon tavoitteena on mahdollistaa toiminta-ajatuksen toteutuminen ja luoda sekä ylläpitää ajantasainen tietokanta hallinnonalaltaan. TEKNISEN TOIMEN TOIMINNALLISET JA TALOUDELLISET TAVOITTEET 2014 TEKNINEN LAUTAKUNTA Tekninen hallinto Vastuuhenkilö: Rakennusmestari Tehtävän toiminta-ajatus: Teknisen toimeen sijoittuvan teknisen lautakunnan

Lisätiedot

LAPUAN KAUPUNGIN STRATEGIA VUOTEEN

LAPUAN KAUPUNGIN STRATEGIA VUOTEEN LAPUAN KAUPUNGIN STRATEGIA VUOTEEN ARVOT Lapuan kaupunkikonsernin noudattamat arvot, joihin jokainen konsernissa työskentelevä henkilö sitoutuu. Oikeudenmukaisuus ja Tasapuolisuus Ihmisarvo on korvaamaton.

Lisätiedot

Kunnanvaltuusto 8.12.2011. Talousarvio 2012. Tuomas Lohi Kunnanjohtaja

Kunnanvaltuusto 8.12.2011. Talousarvio 2012. Tuomas Lohi Kunnanjohtaja Kunnanvaltuusto 8.12.2011 Talousarvio 2012 Tuomas Lohi Kunnanjohtaja YLEISET TALOUSNÄKYMÄT 2012 Kasvunäkymiä varjostavat erityisesti Euroopan velkakriisi ja epävarmat kansainväliset talouden näkymät Kuntatalouden

Lisätiedot

Väestöarvion laadinta ja väestötietojen hyödyntäminen Jyväskylässä

Väestöarvion laadinta ja väestötietojen hyödyntäminen Jyväskylässä Väestöarvion laadinta ja väestötietojen hyödyntäminen Jyväskylässä Kymppi Moni työpaja 22.3.2012 Leena Rossi ja Anna Isopoussu Jyväskylän väestöarvio Koko kaupungin väestöarvio Käsitteistö: väestöennuste,

Lisätiedot

Missio KERAVA ON VIHERKAUPUNKI, JOSSA KAIKKIEN ON HYVÄ OLLA KERAVA ON METROPOLIALUEEN YRITYSYSTÄVÄLLISIN KUNTA

Missio KERAVA ON VIHERKAUPUNKI, JOSSA KAIKKIEN ON HYVÄ OLLA KERAVA ON METROPOLIALUEEN YRITYSYSTÄVÄLLISIN KUNTA 1. Keravan kaupungin visio KERAVA ON METROPOLIALUEEN KÄRJESSÄ KULKEVA, VETO-VOIMAINEN, ROHKEA, MENESTYVÄ JA UUTTA LUOVA KAUPUNKI, JOSSA PALVELUT JA LUONTO OVAT JOKAISTA LÄHELLÄ Missio KERAVA ON VIHERKAUPUNKI,

Lisätiedot