OULUN MAANKÄYTÖN TOTEUTTAMISOHJELMA SISÄLTÄÄ ASUNTO-OHJELMAN

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "OULUN MAANKÄYTÖN TOTEUTTAMISOHJELMA 2008 2012 SISÄLTÄÄ ASUNTO-OHJELMAN 2008 2012"

Transkriptio

1

2 OULUN MAANKÄYTÖN TOTEUTTAMISOHJELMA SISÄLTÄÄ ASUNTO-OHJELMAN MATO-TYÖRYHMÄ Maria Ala-Siuru Kaarina Daavittila Aarne Holmi Jouni Kurttila Kaija Puhakka Tuulikki Pyykkö Tapio Siikaluoma Sisko Repola Rami Tuominen Mikko Törmänen Kimmo Väisänen Yhteydenotot:

3 OULUN MAANKÄYTÖN TOTEUTTAMISOHJELMA (MATO) Sisältää ASUNTO-OHJELMAN JOHDANTO OHJELMATYÖN LÄHTÖKOHDAT Oulun kaupungin suunnittelujärjestelmä Oulun kaupungin strategiset päämäärät Oulun yleiskaavan 2020 tavoitteita Väestökehitys Ylikiimingin alueen tavoitteet ASUNTO-OHJELMA Asuntomarkkinakehitys Asuntomarkkinoiden muutostrendejä Asukasbarometri Asuntopoliittiset linjaukset Asuntotuotannon tavoitteet Asunto-ohjelma TYÖPAIKKA-ALUEIDEN RAKENTAMINEN Työpaikkakehitys ja näkymät eri toimialoilla, erillistutkimus Työpaikkarakentamisen hankkeita ja työpaikka-alueiden toteutus OULUN KAUPUNGIN PALVELUVERKOT Oulun kaupungin palvelujen järjestäminen, palveluverkkojen suunnittelu Ylikiimingin palvelujen järjestäminen ASEMAKAAVOITUS JA KUNNALLISTEKNIIKKA Kaupunkisuunnitteluprosessi Maanhankinta ja tontinluovutus Asemakaavoitus Kunnallistekniikan tavoitteet ja toteuttamisohjelma RISKIANALYYSI TOTEUTTAMISOHJELMIEN TALOUDELLISET VAIKUTUKSET...19 Maankäytön toteuttamisohjelmaan liittyvä erillisselvitys: Oulun seudun elinkeinorakenne OULU, Tuire Valkonen

4 JOHDANTO Kaupunginjohtaja Matti Pennanen asetti Maankäytön toteuttamisohjelmaa valmistelevan työryhmän (MATO -työryhmän), jonka tehtävänä oli laatia maankäytön tavoitteet, mitoitus ja toteuttamisohjelma vuosille Työryhmän puheenjohtajana on toiminut suunnittelupäällikkö Jouni Kurttila ja jäseninä suunnittelija Maria Ala-Siuru, asuntotoimen päällikkö Kaija Puhakka, suunnittelupäällikkö Tapio Siikaluoma, asemakaava-arkkitehti Mikko Törmänen, tilaajaasiantuntija Tuulikki Pyykkö, suunnittelija Rami Tuominen, sihteerinä suunnittelija Kimmo Väisänen sekä Ylikiimiingin kunnan edustajina kunnanjohtaja Kaarina Daavittila, kunnaninsinööri Aarne Holmi ja aluearkkitehti Sisko Repola. MATO koskee myös Ylikiiminkiä toteutuvan kuntaliitoksen myötä. Maankäytön toteuttamisohjelman teemana on ollut elinkeinorakenteen selvitys ja toimitilatuotannon aluetilatarpeiden ennakoiminen. Laatimistyön aikana on tehty erillisselvitys Oulun seudun elinkeinorakenne , OULU. Tämän selvityksen tuloksia on osaltaan käytetty tämän työn tausta-aineistona. Ohjelmatyön aikana on järjestetty neuvottelu rakennusurakoitsijoiden, yleishyödyllisten rakennuttajien ja vuokrataloyhtiöiden edustajien kanssa. Seutuhallitus on päättänyt PARAShankkeeseen liittyen käynnistää seudullisen maankäytön toteuttamisohjelman laatimisen. Tämä työ valmistuu vuonna OHJELMATYÖN LÄHTÖKOHDAT 1.1 Oulun kaupungin suunnittelujärjestelmä Oulun kaupungin talouden ja toimintojen suunnittelu perustuu kaupungin valtuuston hyväksymään visioon, strategiaan ja arvoihin. Maankäytön toteuttamisohjelman lähtökohtana on viime valtuustokaudella hyväksytty Oulun yleiskaava 2020 ja Oulun maapoliittinen ohjelma. Vuonna 2003 kaupunginhallitus täsmensi tonttituotannon ja asuntotuotannon arviointikriteerejä siten, että vuosittain tuotetaan 1400 asuntoa ja vuodesta 2005 siirrytään hallitusti pientalovaltaisempaan tonttitarjontaan. Seuraavassa kuvassa (kuva 1) on esitetty kaaviona Oulun kaupungin suunnittelujärjestelmä. OULUN KAUPUNGIN SUUNNITTELUJÄRJESTELMÄ MAANKÄYTÖN, TOIMINNAN JA TALOUDEN YHTEENSOVITTAMINEN YLEISKAAVA ALUEELLISET TAVOITE- SUUNNITELMAT ASEMAKAAVAT VISIO STRATEGIA TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA MAANKÄYTÖN TOTEUTTAMISOHJELMA Asunnot Työpaikat TALOUSARVIO JA KÄYTTÖSUUNNITELMA PROJEKTIT JA HANKESUUNNITTELU Palvelut Infra S E U R A N T A Kuva 1. Oulun kaupungin suunnittelujärjestelmä. 1

5 1.2 Oulun kaupungin strategiset päämäärät 2015 Oulun kaupunkistrategian (kaupunginvaltuusto ) keskeinen tavoite on luoda hyvä, houkutteleva ja viihtyisä elinympäristö asukkaille ja tarjota Suomen kehittyneimmät palvelut yhdistettynä tasapainoiseen talouteen. Strategian perustana on luova kaupunkiympäristö, joka muodostuu osaamisen ja kyvykkyyden, teknologian ja luovuuden sekä moniarvoisen ja suvaitsevan kaupunkiyhteisön muodostamasta kokonaisuudesta. Tavoitteena on luoda yrityksille kansainvälistä huipputasoa oleva innovaatioympäristö, joka rakentuu koulutuksen, tutkimuksen ja tuotekehityksen yhdistymiseen verkostoksi, jonka aktiivisena rakentajana ja ylläpitäjänä kaupunki toimii. Oulun kaupungin vision lähtökohta on seuraava: Oulu on pohjoisen Euroopan elinvoimaisin kaupunkiyhteisö, jossa on asukkaiden tarpeista lähtevät Suomen kehittyneimmät palvelut ja tasapainoinen talous. Maankäytön suunnittelua koskeva strateginen tavoite on: Maankäyttö vastaa asukkaiden ja yritystoiminnan tarpeita. Maankäytön toteuttamisohjelmaan vaikuttavat seuraavat strategisista päämääristä johdetuille kriittisille menestystekijöille asetetut tavoitteet: Suomen paras asiakastyytyväisyys Pientalotonttien tuotantoa ja täydennysrakentamista lisätään suunnitelmallisesti ja hallitusti. Tehokas logistinen järjestelmä ja infrastruktuuri Talous- ja toimintasuunnitelma ohjaa toimintaa tehokkaasti. Kansainvälisten yritysten määrä kasvaa Yrittäjien ja työpaikkojen määrä kasvaa useilla toimialoilla ja sosiaalisissa yrityksissä. Yrityksille markkinoidaan aktiivisesti kilpailukykyisiä sijoitusmahdollisuuksia. Palveluyritysten lisääminen ydinkeskustassa Toimivat pysäköinti- ja joukkoliikenneratkaisut Oulun keskustaan vuoteen 2010 mennessä Keskustan ympärivuotisen käytön lisääminen Talous- ja toimintasuunnitelma ohjaa toimintaa tehokkaasti Seudullinen koulutus, tutkimus ja elinkeinoelämä yhdistyvät korkeatasoiseksi innovaatioympäristöksi. Oulun väestön ja työpaikkojen kehitysennusteita on käsitelty tarkemmin kohdissa 1.4 ja 3. yleiskaa- Asuntotuotannon mitoitus Oulun vassa Oulun yleiskaavan 2020 tavoitteita Yleiskaavassa on varauduttu noin uuden asunnon rakentamiseen vuosina Asuntokanta kasvaa asunnosta noin asuntoon eli keskimäärin 1400 asuntoa vuosittain. Asuntotuotantotarvetta lisää asuntokuntien määrän lisäys ja asumisväljyyden kasvu. Asuntokuntien määrä taas kasvaa sekä väestönkasvun seurauksena että asuntokuntien koon pienentyessä mm. yksinäistymiskehityksen seurauksena. Tuotanto on painottunut viime vuosina kerrostaloasuntojen tuottamiseen, mutta jatkossa painopistettä siirretään omakotitaloihin sekä pienkerrostalo-, rivitalo- ja muihin pientaloasuntoihin. 1.4 Väestökehitys Oulun väkiluku on jatkanut kasvua noin yhden prosentin vuosivauhdilla. Muuttoliikkeen tuoma väestönlisäys on pienentynyt vuosituhannen vaihteen tasosta. Ouluun muuttaa edelleen runsaasti väkeä, mutta myös lähtijöiden määrä on korkea. Pääosa Oulun tulomuutosta koostuu edelleen nuorista tulomuuttajista. Kaupungista poispäin muuttaa paljon lapsiperheitä ja muutto suuntautuu suurelta osin naapurikuntiin ja Etelä-Suomen keskuksiin. Oulun väestön nuoren ikärakenteen johdosta syntyneisyys on varsin korkea ja syntyneiden enemmyyden odotetaan pysyvän korkeana jatkossakin. Oulun väkiluvun arvioidaan kasvavan seuraavan kymmenen vuoden aikana noin hengellä. Tämän lisäksi Oulun väkilukua kasvattaa Ylikiimingin ja Oulun kuntaliitos, joka tulee voimaan vuoden 2009 alusta. Tämän seurauksena Oulun väkiluku kasvaa noin 3500 hengellä. Väestönkasvu tulee olemaan voimakasta erityisesti vanhemmissa ikäluokissa. Voimakkaan syntyneiden enemmyyden johdosta myös lapsi-ikäluokat tulevat kasvamaan, vaikka muuttoliike hieman tasaakin kehitystä (kuva 2). Kaupungin pääkasvusuunta on Kaakkurin Metsokankaalla ja Kaijonharjun Ritaharjussa. Runsaasti rakennetaan myös Keskustassa ja keskustavyöhykkeellä. Kansainväli- 2

6 sillä ja kansallisilla talouden suhdannevaihteluilla sekä talouden yleisellä kehityksellä on omat vaikutuksensa Oulun elinkeinorakenteeseen ja tulevaan väestökehitykseen asukasta Yhteensä 0-15-v v v >v Series Series 7 Series 8 80 Series 9 Series * 2017* *suunnite Kuva 2. Oulun väestökehitys Omistusasuntomarkkinat ovat Oulussa olleet ennätykselliset vilkkaat koko 2000-luvun ajan. Asuntokauppaa kiihdyttäviä tekijöitä, jotka ovat vaikuttaneet valtakunnallisesti, ovat olleet ansiotason ja bruttokansantuotteen kasvu sekä markkinakorkojen alhainen taso. Oulun väestökehitys on myös ollut koko 2000-luvun positiivinen. Korkojen nousu vuoden 2006 jälkeen on näkynyt asuntokaupan kasvun lievänä taittumisena. Asuntokauppojen lukumäärä on lisääntynyt kolmanneksella ja omakotitalokauppojen määrä tätäkin enemmän. Uudisasuntotuotanto on toteutunut suunnitellusti, kuitenkin niin, että kerrostaloasuntojen uudistuotanto on ylittänyt jonkin verran aiempien maankäytön toteuttamisohjelmien tavoitteet. Kaikkiaan Oulun alueelliset asuntomarkkinat ovat toimineet hyvin. Vuokra-asuntojen kysyntä on 2000-luvulla kääntynyt laskuun. Oulussa ei ole tyhjien vuokraasuntojen ongelmaa, mutta asuntojen omistajien on tullut satsata aiempaa voimakkaammin vuokraasuntojen markkinointiin. Samanaikaisesti vaihtuvuus vuokra-asunnoissa on kasvanut. Muutokset ovat hillinneet vuokra-asuntotuotantoa. Uudistuotanto on kohdistunut pääasiassa erityisryhmien asuntojen tuotantoon. Uuden MATO:n suunnitelmakaudella asuntomarkkinoilla ei ole näkyvissä merkittäviä muutostekijöitä. Vuosina poikkeuksellisen alhaisesta korkotasosta on siirrytty 4 5 % tasolle. Ylikiimingin kunnan siirtyminen Oulun kaupunginosaksi laajentaa MATO:n alueellista ulottuvuutta sekä tuo mahdollisuuden monipuolisempaan omakotitonttitarjontaan Oulussa. 2.2 Asuntomarkkinoiden muutostrendejä 1.5 Ylikiimingin alueen tavoitteet Ylikiiminki muodostaa omavaraisen maaseutumaisen erillisen kaupunginosan, jonka palveluvarustus on kuntakeskuksen luokkaa. Hallitulla väestön kasvulla luodaan hyvää yhdyskuntarakennetta, joka turvaa lähipalveluiden säilymistä ja myönteisen kehittymisen. Kirkonkylää vahvistetaan ja Vesalaa kehitetään väljän asumisen kylänä, joka kasvaa kiinni Kirkonkylään, muut kylät säilyvät elinvoimaisina maaseutukylinä. 2 ASUNTO-OHJELMA Asuntomarkkinakehitys Huhtikuussa 2007 aloittaneen hallituksen hallitusohjelmassa Oulun kannalta keskeisiä linjauksia olivat: - edistetään kaavoitus- ja maapoliittisten keinojen monipuolista käyttöä kunnissa hyvän yhdyskuntasuunnittelun toteuttamiseksi sekä kuntien maanhankinnan ja tonttitarjonnan lisäämiseksi - kunnallistekniikka-avustuksia myönnetään huomioon ottaen kuntien välisen yhteistyön tiivistyminen - valtion tukemien vuokra-, osaomistus- ja asumisoikeusasuntojen tuotannon edellytyksiä parannetaan mm. poistamalla asukasvalinnan tulorajat - aravalainojen myöntämisestä luovutaan - käynnistetään poikkihallinnollinen ohjelma lähiömäisten asuinalueiden viihtyisyyden parantamiseksi - varaudutaan ikääntymisen ja energiatehokkuuden lisäämisen vaatimuksiin mm. hissiavustuksin, vanhusten ja vammaisten asuntoihin suunnatuin korjausavustuksin - laaditaan korjausrakentamisstrategia - vuoden 2007 loppuun mennessä laaditaan asuntopoliittinen toimenpideohjelma. Tehdyt linjaukset tukevat kaupungin asunto- ja maapoliittisia tavoitteita. Kaupunki käyttää olevat ja tulevat valtion tarjoamat tuki ja kehittämistoimenpiteet kaupunkilaisten asumisen edistämiseksi. 3

7 Omakotirakentaminen Oulun seudulla Vuosille laaditun maankäytön toteuttamisohjelman keskeinen tavoite oli omakotiasuntotuotannon lisääminen Oulussa. Vuosina Oulun seudun omakotitalotuotanto on ollut kasvussa. Omakotitalojen valmistumisen määriä on kuvattu alla olevassa kuvassa (kuva 3). Vuoden 2007 keväällä Oulussa on näkynyt muutos omakotitonttikysynnässä, kun kevään 100 myyntitontista peruttiin n. 30, jotka on laitettu jatkuvaan hakuun kpl/v uosi Muu Ouluseutu* Oulun kaupunki Vanhusasuntokunnat Maankäytön toteuttamisohjelmatyön yhteydessä on tarkasteltu ikääntyvän väestön sijoittumista kaupungissa (Tekninen keskus, Cedric Balssa: Overview on old people housing and living conditions). Yleisesti voidaan todeta, että ikääntyvää väestöä on kaikkialla kaupungissa, kuitenkin niin, että ryhmä on selvästi keskittynyt kolmen kilometrin säteelle keskustasta. Ikääntyvästä väestöstä 56 % asuu kerrostaloasunnoissa, 12 % rivitaloissa, 26 % omakotitaloissa ja 6 % muissa asuinmuodoissa. Tyypillisesti ikääntyvä väestö asuu keskimäärin vanhemmissa rakennuksissa kuin väestö keskimäärin. Tämä asettaa erityisiä haasteista etenkin yli 85 vuotiaiden omakotitaloissa asuvien (233 henkeä) palvelujen järjestämisen suhteen. Ikääntyvän väestön osuuden kasvaessa on huomattava, että asuntomarkkinoille tulee kasvavassa määrin lisää omakotitaloja olevasta asuntokannasta keskeisiltä alueilta. Yhden hengen asuntokunnat Lähde: Tilastokeskus ja Oulun kaupunki. * Oulun sk + Ylikiiminki Kuva 3. Valmistuneet pientalot Oulun seudulla. Oulun seudun haja-asutusalueiden rakentaminen Seuraavassa taulukossa (taulukko 1) on esitetty asemakaava-alueiden ulkopuolelle myönnettyjen omakoti- ja paritalojen rakennuslupien kehitys Hailuoto Haukipudas Kempele Kiiminki Liminka Lumijoki Muhos Oulu Oulunsalo Tyrnävä Ylikiiminki Yhteensä Taulukko 1. Haja-asutusalueiden rakennusluvat Oulun seudulla Yhden hengen asuntokuntien suhteellinen ja absoluuttinen määrä on kasvanut Oulussa jo pitkään. Vuoden 2007 alussa Oulussa oli noin yhden hengen ruokakuntaa. 80 % heistä asui kerrostalohuoneistossa, 10 % rivitalohuoneistoissa, 7 % omakotitaloissa ja 4 % muissa rakennuksissa (pääasiassa palvelu- tai hoitolaitoksissa). Suurin yksinasuvien ryhmä on nuoret, mutta merkille pantavaa on, että kaikissa ikäryhmissä yksinasuvia on yli 3000 henkeä. Yksin omakotitaloissa asuvia yli 75 vuotiaita on noin 400 henkeä. Alla olevassa kuvassa (kuva 4) on esitetty yhden hengen asuntokuntien jakautuminen eri asumismuotojen kesken eri ikäryhmissä. 100% 80% 60% 40% 20% 0% 19_24v 25_34v 35_44v 45_54v 55_64v 65_74v yli 75v Kerrostalo Rivitalo Omakotitalo Muut Kuva 4. Yhden hengen asuntokunnat iän ja asuntotyypin mukaan Oulussa. Seudullinen maankäytön toteuttamisohjelma hakee ratkaisuja hajarakentamisen ongelmiin. 4

8 2.3 Asukasbarometri Asukasbarometrin 2006 perusteella voidaan todeta, että valtaosa oululaisista ja seudulla asuvista ovat tyytyväisiä tai erittäin tyytyväisiä asunoloihinsa ja asuinympäristöönsä. Merkittävimpänä kehittämiskohteena oululaisen palautteen perusteella on kerrostalovaltaisen asuinalueiden ympäristön viihtyisyys ja vastaavasti seudun asukkaat kokivat kehittämistarpeita asuinalueidensa kevyen liikenteen turvallisuuden suhteen. Oulun kaupungin ja seudun asukkaiden asumisoloja ja asumiseen ja asuinympäristöön liittyviä toiveita selvittävä Oulun seudun asukasbarometri valmistui syksyllä Asukasbarometristä nousevia asioita: - Pientalo on edelleen toivotuin asumismuoto, mutta eri-ikäisten ja elämän vaiheessa olevien asumistarpeet ovat hyvin erilaiset. Oulussa esimerkiksi yli puolet eläkeläisistä asuu kerrostaloasunnoissa. - Oulussa sisäinen muuttoliike on voimakasta ja asumiseen liittyvät tekijät ovat usein muuton taustalla, esim. lapsiperheiden muutto lisätilan tarpeen vuoksi. - Asumisväljyys on parantunut, mutta kuitenkin on myös ahtaasti asuvia lapsiperheitä. - Asumiskustannukset koetaan yleisesti suhteellisen kohtuullisiksi. - Melu koetaan nyt vähäisemmäksi ongelmaksi kuin edellisessä barometrissä, mutta asuntojen äänieristyksessä on edelleen kehittämistarvetta. - Asunnon parhaimmiksi ominaisuuksiksi koetaan mm. asunnon sopiva koko, rauhallisuus, asunnon toimivuus, oma sauna ja parveke, asunnon hyvä kunto ja valoisuus. Asunnon laatutekijöitä pidetään nyt entistä tärkeämpinä. - Asuinympäristöltä odotetaan hyvää/sopivaa sijaintia, omaa pihaa, palvelujen läheisyyttä, viihtyisää lähiympäristöä ja kauniita näkymiä. Asunnon esteettömyysvaatimus korostuu iäkkäiden vastauksissa. - Omakotitalojen tonttikokotoiveet ovat varsin suuria. - Palveluihin vastaajat ovat yleensä ottaen varsin tyytyväisiä. - Vastaajat ovat suhteellisen tyytyväisiä myös asuinalueensa sijaintiin, maineeseen ja moniin asuinalueensa ympäristöön liittyviin seikkoihin sekä mm. kevyen liikenteen väyliin. Eräillä alueilla on myös tyytymättömiä mm. asuinalueen viihtyisyyteen ja ilmeeseen ja ulkonäköön, joten kerrostaloalueiden lähiympäristöjen kehittämiselle on tarvetta. - Joukkoliikenteen toimivuus koetaan tärkeäksi etenkin Oulussa, mutta joukkoliikenneyhteyksiin sekä kevyen liikenteen väyliin kaivataan parannusta varsinkin maaseutumaisilla alueilla samoin kuin alueen liikenneturvallisuuteenkin. 2.4 Asuntopoliittiset linjaukset Kaupunginvaltuuston hyväksymissä (kv ) asuntopoliittisissa linjauksissa on päätetty seuraavaa: - kaupungin tavoitteena on, että 92 % yli 75 vuotiaista selviää kotona palvelujen tukemana - Sivakan ja Tervatalojen omistus järjestetään konsernirakenteeksi - Sivakan ja Oulun Palvelusäätiön toimintaroolit on selkeytetty siten, että Sivakka keskittyy asuntojen omistamis- ja ylläpitotehtäviin ja Palvelusäätiö vanhusten asukasvalintaan ja palvelujen tuottamiseen - Sivakalle ei aseteta vuosittaista uudistuotantotavoitetta Linjausten mukaisesti on päätetty toteuttaa Sivakan toimesta Hollihaan palvelukotiasuntokohde ja laatia kaupungin toimesta Rajakylän hoivakohteen hankesuunnitelma. Palveluasuntojen tuottamiseksi on Puolivälinkankaalta varattu tontti Villa Metsola Oy:lle. Kaupungin tontinluovutus luo edellytykset uusien yksityisten palveluasuntojen ja palvelukotien toteuttamiseksi. 2.5 Asuntotuotannon tavoitteet Kaupungin asuntotuotannon tavoitteena on luoda edellytykset kysyntää vastaavalle ja kestävän kehityksen tavoitteita tulevalle asuntotuotannolle. Uudisasuntotuotannossa huomioidaan viime vuosina esille tullut kysynnän alittava rivitalotuotannon lisäämistarve sekä Ylikiimingin kunnan yhdistyminen Oulun kaupunkiin vuoden 2009 alusta. Kaupunki luo edellytyksen 1450 uuden asunnon valmistumiselle vuosittain vuosina Uudisasuntotuotanto jakautuu eri asuntotyyppeihin seuraavasti (taulukko 2.): 5

9 AK AKR-AR AP,A AO Yhteensä Taulukko 2. Asuntotuotanto talotyypeittäin. Asuntotuotannosta kaupungin luovuttamille tonteille valmistuu vuosittain asuntoa. Omakotitaloista 50 arvioidaan vuosittain valmistuvan yksityisten luovuttamille tonteille. Asuntokerrostalotuotanto toteutuu pääasiassa keskustaan ja keskustan lähialueille, rivitalotuotanto pääasiassa keskustan lähikehälle ja pientalotuotanto ja omakotitalot Metsokankaalle ja Ritaharjuun sekä 2011 jälkeen Hiukkavaaraan. Ylikiiminkiin toteutuu vuosittain n. 25 omakotitaloa jakautuen tasaisesti sekä Vesalan että Kirkonkylän alueelle. Suunnittelukaudella Ylikiimingin kaupunginosaan valmistuu kaksi rivitalokohdetta. 2.6 Asunto-ohjelma Seuraavassa taulukossa (taulukko 3) ja kartassa on esitetty asunto-ohjelman mukainen asuntotuotanto kaupunginosittain eri asuntotyypeittäin asuntojen valmistumisvuoden mukaan. Asunto-ohjelma Asuntojen uustuotanto valmistumisvuoden mukaan alueittain ja talotyypeittäin, asuntoja kpl / vuosi KOKO Koko AK (kerrostaloasunnot) AKR-AR (pienkerrostalo- ja rivitalot) AP, A-1 (ryhmätalot) AO (omakotitalot) Kosa Kaupungin- kapa- 5v nro osa siteetti tuot. Yht Yht Yht Yht I-VI Keskusta yksityiset III Etu-Lyötty IV Hollihaka Limingantulli Kasarmi+ranta Taka-Lyötty Mäntylä ,23 Peltola+Värttö Kaukovainio Tahkokangas Kaakkurin keskus Kiviharju Metsokangas I Metsokangas II Metsokangas (I - II) Oulujokivarsi Tuira (Merijal ja varik.) Toppilansaari Ranta-Toppila Länsi-Toppila Alppila Välivainio Puolivälinkangas Laanila Kynsilehto Hintta Nykäsenranta Hiukkavaara Haapalehto Rajakylä Pateniemi Pateniemen saha Piimäperä Timola Linnanmaa, (Kapiteeli) Ritaharju I (Aaltokangas) Ritaharju II (keskus) Ritaharju III Ritaharju IV Ritaharju (I - IV) Kaijonharju Pyykösj. länsiranta Kuivasranta Jylkynkangas Liikanen Heikinharju Korvenkylä Saarela Talvikangas Ylikiiminki Kirkonkylä Ylikiiminki Vesala Yksityinen Taulukko 3. Asunto-ohjelma

10 7

11 3 TYÖPAIKKA-ALUEIDEN RAKENTAMINEN 3.1 Työpaikkakehitys ja näkymät eri toimialoilla, erillistutkimus Maankäytön toteuttamisohjelmaan liittyen on tehty erillistutkimus: Oulun seudun elinkeinorakenne , Oulu, Siinä on tutkittu elinkeinorakenteen kehitystä ja tulevaisuutta Oulun seudulla. Tutkimuksella tuotettiin samalla perustietoa kaupunkisuunnittelua, maapolitiikkaa ja elinkeinostrategioita sekä yritysten perustamista varten. Oulun positiivinen työpaikkakehitys on kuluvalla vuosikymmenellä rakentunut palvelusektorin kasvuun. Julkisten palveluiden työpaikkamäärä on lisääntynyt voimakkaasti jo useana vuonna peräkkäin. Yksityisen sektorin palveluissa kasvu on ollut voimakasta erityisesti liike-elämän palveluissa ja tutkimustoiminnassa. Kaupan alalla työpaikkamäärä on myös kasvanut. Teollisuuden työpaikat sen sijaan ovat vähentyneet aina vuodesta 2001 lähtien. Alueellisesti tarkasteltuna merkittävin työpaikkakeskittymä on Keskustan suuralueella, missä sijaitsi työpaikkaa vuonna Keskustan lisäksi runsastyöpaikkaisia suuralueita ovat Oulunsuun, Kaijonharjun, Nuottasaaren ja Korvensuoran suuralueet (kuva 5). Kansainvälisellä ja kansallisella talouskehityksellä sekä talouden suhdannevaihteluilla on omat vaikutuksensa Oulun elinkeinorakenteeseen sekä työpaikkakehitykseen. Maailmantalouden vaihtelut sekä muutokset Oulun kannalta merkittävillä toimialoilla heijastuvat myös täällä toimiviin yrityksiin ja sitä kautta alueen koko elinkeinoelämään. Tulevan kehityksen tarkempi ennakoiminen on vaikeaa, koska erityisesti informaatioteknologian alalla muutosnopeus on suuri. Erillisselvityksessä on esitetty arvio Oulun elinkeinorakenteen muutoksesta vuoteen 2020 mennessä. Arvio perustuu menneen kehityksen tarkasteluun sekä oululaisten elinkeinoelämän edustajien haastatteluihin. Sen mukaan työpaikkakehitys Oulussa vuosina on seuraava (taulukko 4): Kuva 5. Toimipaikat henkilöstömäärän mukaan Oulussa. Toimiala 2006 arvio 2020 Muutos Alkutuotanto Teollisuus Sähkö-, kaasu- ja vesihuolto Rakentaminen Kauppa- ja majoitustoiminta Kuljetus, varastointi ja tietol Rahoitus-, vak.- ja tutkimus Yhteiskunnaliset palvelut Toimiala tuntematon Yhteensä Taulukko 4. Arvio työpaikkamäärän kehityksestä toimialoittain. 8

12 Työpaikkakehitysarvion vaikutus maankäyttöön: Arviossa kokonaistyöpaikkamäärän ennakoidaan kasvavan uudella työpaikalla, mikä alittaa Oulun yleiskaavan 2020 työpaikkakasvuennusteen noin 40 %:lla. Ennusteiden mukaiseen työpaikkamääränkehitykseen voidaan vastata määrällisesti nykyisten kaavojen aluevarauksilla. Toisaalta laajojen alueiden ylimitoitus on tarpeen vaihtoehtojen tarjoamiseksi potentiaalisille tulijoille. Erityistarpeita varten pidetään yllä valmiutta nopeisiin maankäytön muutoksiin. Oulun keskusta maankäytön ja liikenteen tavoitesuunnitelma 2020 (MALI) luo rakennusoikeutta keskustan suuralueelle liike- ja toimistotiloihin noin lisäkerrosneliömetriä, jolloin keskusta-alueelle voidaan sijoittaa noin uutta työpaikkaa pitkällä aikavälillä. 3.2 Työpaikkarakentamisen hankkeita ja työpaikka-alueiden toteutus Maankäytön toteuttamisohjelmalla varmistetaan erilaisten työpaikka-alueiden ja tonttien riittävyys elinkeinoelämän tarpeisiin. Elinkeinoelämän tonttitarpeet ovat moninaiset ja vaikeasti ennakoitavia. Erilaisiin tuotannollisiin, kaupallisiin ja toimistotarpeisiin pitää varautua. Asemakaavoitettua tonttivarantoa tulee olla erityyppisiä toimijoita varten. Valmista asemakaavoitettua ja osin myös kunnallistekniikalla varustettua tonttivarantoa on seuraavasti: alue Oulunportti Nuottasaari Etuvärttö Takalaanila Linnanmaa Ritaharju Rusko-Ruskonselkä Ylikiiminki toimiala toimisto, tuotanto ja pienimuot. liiketila tuotanto ja liiketoiminta toimisto tuotanto toimisto, tuotanto toimisto, tuotanto tuotanto tuotanto, palvelut Suunnitelmakaudella asemakaavoituksen ja kunnallistekniikan rakentamisen piiriin tulee alueita keskustasta, Länsi-Toppilasta, Pateniemi-Ritaharju alueelta, Ruskonselästä ja Hiukkavaarasta. Näillä alueilla monipuolistetaan työpaikkatonttivarantoa ja luodaan potentiaalisille yrityksille vaihtoehtoisia sijoittumispaikkoja. Keskustassa elinkeinoelämän kannalta merkittävimpiä hankkeita ovat Matkakeskus, Technopoliksen laajentuminen sekä kallioparkin toteutumisen myötä mahdollistuvat kaupalliset kehittämishankkeet Kauppurin, Gallerian, Pallaksen ja Anttilan kortteleissa. Länsi-Toppilan asemakaavassa alueelle tulee toimisto- ja liikerakentamismahdollisuuksia. Toteutuminen käynnistynee ensin liikerakentamisella vuoden 2010 jälkeen entisen Pohjanmaan tukun korttelissa. Länsi-Toppilaan toivotaan syntyvän myös pieniä kaupallisia palveluja ravintoloita, puoteja ym. Toppilansalmen rantaan, jolloin ne palvelisivat matkailijoita ja vapaa-aikaa viettäviä kaupunkilaisia. Pateniemi-Ritaharju alueelle Raitotien ja Pohjantien risteykseen asemakaavoitetaan Oulun pohjoisten alueiden vetovoimainen kauppakeskittymä. Alueen asemakaavoituksella ja kunnallistekniikan toteuttamisella, mahdollistetaan pohjoisten alueiden kaupallisten tarpeiden aiempaa parempi tarjonta. Alueen suunnittelua varten järjestetään talvella yhteistyökumppanin hakumenettely. Samassa yhteydessä voidaan aloittaa myös Raitotien eteläpuoleisen työpaikka-alueen asemakaavoitus. Rusko-Ruskonselkä alue on keskeinen perinteisen teollisuuden ja alihankinnan alue Oulussa. Rusko on vaihtoehto, mikäli jokin merkittävä suuri tilaa vievä teollisuus- tai muu työpaikkatoimija haluaa sijoittua Ouluun. Alueen asemakaavoitettua tonttivarantoa tulee laajentaa ja monipuolistaa. Hiukkavaaran alueen kaavarunko valmistuu keväällä Alueelle tullaan osoittamaan sijoittumismahdollisuuksia kaupalle ja työpaikoille. Alueen asemakaavoitus toteutuu suunnittelujaksolla, 9

13 mutta kunnallistekniikan rakentaminen työpaikkaalueille siirtynee suunnittelukauden jälkeen. Ylikiimingissä varmistetaan osayleiskaavatyön yhteydessä sekä olemassa oleville yrityksille että alueelle mahdollisesti sijoittuville yrityksille riittävät toimi- ja tuotantotilojen rakentamismahdollisuudet. Tavoitteena on edistää työpaikkojen syntymistä Ylikiimingin alueelle, painopisteenä Kirkonkylän ympäristö, työpaikkaomavaraisuuden kasvattamiseksi. Ahmasjärven yrityspuistossa, kunnan länsirajalla, on vapaita tilavia yritystontteja. Seuraavassa kartassa on esitetty toteutettavia työpaikka-alue hankkeita Oulun kaupungissa. 10

14 11

15 4 OULUN KAUPUNGIN PALVELUVERKOT 4.1 Oulun kaupungin palvelujen järjestäminen, palveluverkkojen suunnittelu Kunnallisten palvelujen verkostoa ja palvelujen järjestämistä suunnitellaan vuosittain hallintokuntien, keskushallinnon ja teknisen keskuksen tilapalvelujen yhteistyönä. Työssä arvioidaan lyhyen ja pidemmän aikavälin tulevia investointitarpeita, palvelujen eri järjestämisvaihtoehtoja sekä hallintokuntien yhteistyötarpeita. Suunnitteluprosessi toimii investointien tarveselvitysten pohjana sekä taustatyönä talousarvioiden laadinnassa, maankäytön toteuttamisohjelman ja eri alueiden asemakaavojen laadinnassa. Päätavoitteena palvelujen järjestämisessä on palvelutuotannon tuottavuuden ja taloudellisuuden parantaminen yhdessä hyvän laadun takaamisen kanssa. Lähtökohtana on, että tulevien palvelujen järjestämisessä ja palvelutilatarpeiden arvioinnissa hyödynnetään mahdollisimman hyvin olemassa olevia palveluverkkoja ja nykyisiä tiloja. Uusilla laajoilla asunto-alueilla, kuten Hiukkavaarassa tarvitaan kuitenkin uusiakin alueellisia palveluja. Uusissa investointikohteissa pyritään useampien palvelujen kokonaisuuksiin ja monitoimitiloihin. Palvelujen tuottamisen vaihtoehtoja ovat rakentamisen ja tuottamisen eriyttäminen (esim. palveluasuminen ja erityisryhmät), palvelujen tuottamisen kilpailuttaminen, toiminta-aikojen porrastus, siirrettävät yksiköt. Ikääntyvien asumisen kehittämiseen tarvitaan yhteistyötä kaupungin eri hallintokuntien, mm. sosiaali- ja terveystoimen, teknisen keskuksen, asuntomarkkinatoimijoiden (rakentajat, rakennuttajat) ja yksityisten palvelutuottajien kesken. Markkinoita on kehitettävä siten, että palveluasumiseen saadaan enemmän sekä asuntojen että niissä asuvien asukkaiden palvelujen tuottajia ja toimijoita. Sosiaali- ja terveystoimen palvelut Sosiaali- ja terveystoimen tavoitteena on lisätä kaupungin kasvun mukaan erityisesti uusilla alueilla peruspalveluita. Vaikka uusia toimintamuotoja käyttöönotetaan, niin päivähoito, terveyspalvelut ja ikääntyvän väestönosan tarpeet edellyttävät myös palvelutilojen rakentamista. Palveluverkkoa täydentävät tilat halutaan sijoittaa useampien palveluiden kokonaisuuksiin, kuten esim. päivähoito monitoimitaloon, sosiaalipalveluita terveysasemien yhteyteen jne. Päivähoidon palveluverkko on kattava. Peruskorjaustoimenpiteitä jatketaan. Vanhenevilla asuinalueilla voidaan joistain tiloista luopua ja ottaa ne muuhun käyttöön. Uusilla, voimakkaasti kasvavilla asuinalueilla on palvelutilojen rakentamista jatkettava ja tutkittava samalla olemassa olevien päiväkotien laajentamismahdollisuuksia. Palvelutontteja varataan myös yksityisille toimijoille. Terveysasemia on lukumääräisesti riittävästi, mutta ne eivät kaikki sijainniltaan tai kooltaan vastaa kasvavien alueiden tarpeita. Terveysasemien tilatarpeet selvitetään erikseen. Vanhustyön lähivuosien investointeina rakennetaan ja peruskorjataan palvelukoteja. Talousarvioon on merkitty Rajakylän hoivakodille määrärahavaraus suunnittelua varten. Kaavoituksessa kiinnitetään huomiota eri puolilla kaupunkia myös yksityisten ym. tahojen seniori- ja palveluasuntojen rakentamisen mahdollisuuteen palvelutontteja osoittamalla. Mielenterveys- ja vammaispalveluiden investoinnit kohdistuvat erityisryhmien asuntoolojen parantamiseen. Sosiaali- ja terveystoimen palvelutilavaraukset asuntorakentamisalueilla: - Metsokankaan monitoimitalo/ päivähoito - Ritaharjun monitoimitalo /päivähoitoa - Rajakylän hoiva /vanhustyö, mielenterveystyö ja sosiaalipalvelut - Hollihaan palvelukoti (Sivakka/ Palvelusäätiö) - Hiukkavaaran palvelutilat, tarkentuvat kaavarungon valmistumisen yhteydessä, mm. useita päiväkotitilavarauksia (Hiukkavaaran aloitus 2011) - Päivähoidon palvelukysyntä kasvaa Kaakkurin Metsokankaalla, Ritaharjussa, Talvikankaalla, Länsi-Toppilassa ja Hiukkavaarassa. Pateniemen tilannetta voidaan arvioida Pateniemen sahan alueen kaavoituksen ja Haukiputaan kanssa laadittavan yhteisen kaavarungon tarkennuttua. - Palvelutilavaraukset mm. ikääntyneiden ja erityisryhmien palveluasumiseen (tontit voivat sijaita myös vanhan kaupunkirakenteen sisällä) 12

16 Opetustoimen palvelut Peruskouluverkko laajenee uusille asuinalueille. Uudet koulutilat mitoitetaan pitkän aikavälin keskimääräisen tarpeen mukaan huomioiden yhtenäisen perusopetuksen alueellinen järjestäminen sekä lähialueen koulujen kapasiteetit. Oppilasmäärät eivät kokonaisuutena tarkastellen kasva kuin pienen osan siitä kapasiteetista, jonka verran uusille alueille rakennetaan uusia koulutiloja, joten ne vähenevät vanhoilla alueilla. Tämän johdosta peruskouluverkkoa tulisi myös supistaa alueilla, joilla se on tarkoituksenmukaista, jotta käyttötalousmenot pysyisivät hallinnassa. Opetustoimen palveluinvestointitarpeet: - Metsokankaan monitoimitalo / yhtenäinen peruskoulu - Ritaharjun monitoimitalo / yhtenäinen peruskoulu Tonttivaraukset: - Hiukkavaara I ja II (mahd. monitoimitalot) Muut investoinnit / palvelutilavaraukset - Kaakkurin monitoimitalo /kirjasto, nuorisotoimi, lähidemokratia - Kaakkurin urheilukeskus ja huoltorakennus - Palvelutilavaraukset uusien alueiden asemakaavoissa yksityisille päiväkodeille, asumispalveluyrityksille jne. - Hiukkavaaran palvelutilavaraukset tarkentuvat kaavarunkotyön yhteydessä Edellä mainittujen investointien lisäksi lähivuosina toteutetaan lukuisia laajoja peruskorjaushankkeita (esim. kouluja). Peruskorjausten yhteydessä useita tiloja samalla myös laajennetaan. Oheiseen karttaan on merkitty Oulun kaupungin talousarviossa 2007 ja taloussuunnitelmassa olevat investoinnit ja investointivaraukset sekä palveluverkkotyössä esiin tulleet tilavaraukset ja uuden asunto-ohjelman seurauksena syntyvät palvelutilatarpeet. 4.2 Ylikiimingin palvelujen järjestäminen Ylikiimingin ja Oulun kuntaliitos toteutuu Ylikiimingin kunnan osalta palvelujen järjestämisvastuu siirtyy Oulun kaupungille v Kuntaliitossopimukseen kirjatulla hallitulla väestön kasvulla luodaan hyvää yhdyskuntarakennetta, joka turvaa lähipalveluiden säilymisen ja myönteisen kehittymisen. Lähipalveluiden turvaamiseksi nykyisen kunnantalon toimitiloihin on suunniteltu sijoitettavaksi asukastupa ja sen yhteyteen yhteispalvelupiste (kunta/kaupunki, työvoimatoimisto, Kela, poliisi). Kirkonkylän koulun saneeraus valmistuu vuonna Muita palvelujen järjestämistarpeita ovat - nuorisotoiminnan tilat (huom. yhteistyömahdollisuus seurakunnan kanssa) - kirjaston tilat - päivähoidon järjestäminen Vesalan alueella ja Kirkonkylällä - Vesalan alueen koulutilatarpeet - Kirkkosaaren Autiolehdon asuinalueen palveluvaraukset selkiytyvät kaavarunkotyön aikana 13

17 14

18 5 ASEMAKAAVOITUS JA KUNNALLISTEKNIIKKA 5.1 Kaupunkisuunnitteluprosessi Rakentamisen edellytykset luodaan kaupunkisuunnitteluprosessilla. Suunnittelu ja rakentaminen asemakaavoituksenkäynnistymisestä asunnon valmistumiseen kestää noin neljä vuotta. Esisuunnitteluvaihe Suunnitteluvaihe Toteutus Yhteistoimintasopimukset Paikkatietojen selvittäminen Maankäyttösopimukset Kiinteistön muodostus Tontin luovutus Maan hankinta Asemakaavan laatiminen Käynnistysvaihe Käynnistysvaihe Laatimisvaihe Hyväksymisvaihe Ympäristöselvitykset Tuotantotavoitteiden määrittely Liikenteen, ympäristön ja kunnallistekniikan suunnittelu Katu-, viherja kunnallistekniikan rakentaminen Kuva 7. Kaupunkisuunnitteluprosessin vaiheet. 5.2 Maanhankinta ja tontinluovutus Maankäytön toteuttamisohjelman toteuttaminen edellyttää merkittävää maanhankintaa sekä asuntotuotantoon että kaupan palveluihin. Asuntotuotannon osalta Ritaharjun pohjoisosan maanhankintaa jatketaan puuttuvan n. 150 hehtaarin osalta ja Hiukkavaaran maanhankintaa tehostetaan siten, että suunnitelmakaudella maaomaisuus alueella kasvaa vähintään 100 hehtaaria. Ritaharjun risteysalueen kaupallisten palvelujen alue edellyttää n. 60 hehtaarin maa-alueiden ostamista sekä useamman omakotitalon hankintaa alueelta. Maanhankinnat toteutetaan ennen alueen asemakaavoittamista. Tontinluovutuksella mahdollistetaan kohtuuhintaisen asuntotuotannon toteuttamista Oulussa. Asuntotonttien tontinluovutus tapahtuu pääasiassa vuokraamalla. Omakotitonttien osalta 1/3 tonteista luovutetaan myymällä ja 2/3 tonteista vuokraamalla. Toteuttamisohjelman edellyttämät maanhankinnat ja maanmyynnit arvioidaan toteutettavan seuraavilla maanhankinnan investointimäärärahoilla (taulukko 5). Investointeihin sisältyy tiedossa olevat arvioidut maaperän epäpuhtauksien puhdistamistyöt sekä metsien ja vesialueiden investoinnit. Ylikiimingissä asuntotuotanto-ohjelman tavoitteiden saavuttamiseksi maanhankintaa jatketaan Kirkonkylän ja Vesalan alueilla. Raakamaan hinta pidetään vakaana suunnitelmallisella ja pitkäjänteisellä toiminnalla. Vuosittain raakamaahankintoihin varataan 0,3 0,5 miljoonaa euroa. 15

19 milj.euroa menot 4,0 4,3 5,5 4,0 4,0 tulot 6,0 6,0 6,0 6,0 6,0 Taulukko 5. Maanhankinnan investoinnit. 5.3 Asemakaavoitus Asuntoalueet Edellisellä suunnittelukaudella arvioitiin omakotitonttien kysyntähuipun ajoittuvan vuosille ja valmistuvien omakotitalojen määrän olevan suurimmillaan vuosina 2008 ja 2009 (350 omakotiasuntoa/vuosi). Asunto-ohjelman arvio näyttää pääosin toteutuvan. Suunnittelujaksolla valmistuu omakotitaloja asuntotuotannon tavoitteiden mukaisesti kaupungin luovuttamille tonteille 300 omakotiasuntoa vuosina ja 250 asuntoa vuosina Luvut sisältävät Ylikiimingin omakotituotannon. Tuotantotavoitteiden painopisteen muutos huomioidaan asemakaavoissa. Suunnittelujakson merkittävimmät, etupäässä asuntorakentamiselle kaavoitettavat alueet, ovat Ritaharju sekä Hiukkavaara. Pohjoinen Ritaharju kaavoitetaan vuosina Hiukkavaaran asemakaavat valmistuvat useassa eri vaiheessa siten, että ensimmäisen alueen asemakaava valmistuu vuonna Liikasen alueen asemakaavoituksen käynnistymiseen suunnittelujakson aikana varaudutaan. Oulun kaupunki ja Kiimingin kunta ovat laatineet yhteistyössä tavoitesuunnitelman kuntien rajaalueelle Kuusamontien molemmin puolin. Tavoitesuunnitelmassa määritellään alueen kehittäminen, yhdyskuntarakenne, väestömäärä ja palvelujen mitoitus. Korvenkylän alueen asemakaavoitus käynnistyy 2008 alueelle laaditun tavoitesuunnitelman pohjalta Korvenkylän ja Heikinharjun alueelta. Pateniemen sahan alue asemakaavoitetaan Alueelle on laadittu tavoitesuunnitelma yksityiskohtaisen maankäytön tarpeisiin. Alueen asemakaavoittaminen edellyttää kaavoitussopimuksen tekemistä maanomistajan ja kaupungin kesken. Uusia asuntoalueita asemakaavoitettaessa on tavoitteena alueen monipuolinen asuntotyyppijakauma ja monipuolinen tonttitarjonta. Markkinaselvitysten ja asiantuntijahaastattelujen mukaan yhtiömuotoisen asuntorakentamisen asuntokysyntä tulee kohdistumaan lähitulevaisuudessa enenevässä määrin rivitaloasuntoihin pienkerrostaloasuntojen kysynnän vähentyessä. Asemakaavoituksessa rakentamisen painopisteiden muutokset huomioidaan asemakaavojen sisältö- ja tuotantotavoitteissa. Kerros- ja pienkerrostaloasuntoja valmistuu suunnittelukaudella noin 1000 asuntoa vuodessa. Uusia kerrostalovaltaisesti asemakaavoitettuja / kaavoitettavia, asuntotuotannon kannalta merkittäviä alueita ovat maankäytön muutosalueet, joita ovat Toppilan saari, Alppilan alue, Merijalin ranta, Länsi-Toppila, Toppilan ranta, Etu-Värttö, Limingantulli ja Taka-Lyötty. Työpaikka-alueet Työpaikkarakentamiselle asemakaavoitettuja alueita, joita ei ole vielä otettu tuotantokäyttöön, on Linnanmaan teknologiakylässä, Ritaharjun Kuivasrannalla, Ruskossa, Takalaanilassa, Nuottasaaressa sekä Perävainion kaupunginosassa (Oulun Portti). Uusia työpaikka-alueita asemakaavoitetaan Ritaharjuun, Ruskoon ja Hiukkavaaran. Ritaharjuun kaavoitetaan merkittävä kaupan palveluiden ja työpaikkojen keskittymä. Keskusta, Raksila ja Limingantulli muodostavat kokonaisuuden, jossa on vireillä useita työpaikka- ja palvelurakentamisen kaavanmuutoshankkeita. Oulun ja Haukiputaan raja-alueen tavoitesuunnitelma Oulun kaupunki ja Haukiputaan kunta ovat käynnistäneet maankäytön tavoitesuunnitelman laatimisen Piimäperän, Ritaharjun pohjoisosan, Holstinmutkan ja Holstinmäen alueille. Suunnitelma valmistuu toukokuussa Seuraavassa kartassa on esitetty suunnittelukauden kaavoitus ja tavoitesuunnitelmat. 16

20 17

21 5.4 Kunnallistekniikan tavoitteet ja toteuttamisohjelma Tavoitteet Kunnallistekniikka sisältää kaupungin talousarvion kautta rahoitettavien katujen, puistojen ja muiden yleisten alueiden rakentamisen ja viimeistelyn. Suunnittelun ja rakentamisen aikana yhteen sovitetaan katujen ja liittymis- ja käyttäjämaksuilla rahoitettavien kunnallisteknisten verkostojen eli vesijohdon ja viemäröinnin, kuivatuksen, kaukolämmön, aluesähköistyksen ja tietoliikenteen tarpeet ja tavoitteet. Suunnittelukauden päätavoitteita ovat uusinvestointien toteuttaminen tonttituotannon edellyttämällä tavalla ja kunnallisteknisen omaisuuden arvon säilyttäminen. Vanhojen rakenteiden kunnon säilyttämiseksi peruskorvausinvestoinnit ovat vähintään poistojen suuruiset pitkällä aikavälillä (5 vuotta). Suunnittelukaudella toteutetaan kaupungin kasvusta aiheutuvien pää- ja kokoojaväylien kehittämishankkeita, liikennemelun torjuntaa, liikenneturvallisuustoimenpiteitä sekä yhteishankkeita Tiehallinnon ja Ratahallintokeskuksen kanssa. Keskustan kehittäminen on suunnittelukauden painopistealue KV:n hyväksymän MALI 2020 ohjelman mukaisesti. Uusien asunto ja työpaikka-alueiden toteutuksessa huolehditaan siitä, että kunnallistekniikka saadaan rakennettua tonttituotannon edellyttämässä aikataulussa ja alueiden viimeistely kohtuullisessa ajassa valmiiksi katujen, puistojen ja muun ympäristön osalta. Suunnittelussa ja rakentamisessa ylläpidetään hyvän ja viihtyisän kaupunkiympäristön edellyttämää laatutasoa kaikki liikennemuodot ja esteettömyyden vaatimukset huomioon ottaen. Kunnallistekniikan toteuttaminen Asuntorakentamisen edellytyksenä on, että katupohjaukset ja verkostot on rakennettu valmiiksi. Uuden asuntoalueen asemakaavoitukseen ja kunnallistekniseen suunnitteluun täytyy varata alueen koosta riippuen vähintään vuosi aikaa, jonka jälkeen kunnallistekniikan rakentaminen sekä talonrakentaminen kestävät vähintään puolitoista kaksi vuotta. Määrärahat suunnitteluun varataan kolme vuotta ja kunnallistekniikan rakentamiseen viimeistään kaksi vuotta ennen uuden asuntoalueen ensimmäisten asuntojen valmistumista. Pientaloalueiden toteutusaikataulu määräytyy omakotitonttituotannon mukaan. Uusien pientaloalueiden rakentaminen toteutetaan pääosin talvityönä. Kesäkauden kunnallistekniikan rakentaminen painottuu kehittämis- ja korvausinvestointeihin sekä uusien alueen päällystämiseen ja ympäristötöihin. Pientalo- ja rivitaloalueet Metsokangas Metsokangas Metsokangas Metsokangas Hiukkavaara Ritaharju Ritaharju Ritaharju Hiukkavaara Ylikiiminki: Länsi-Toppila Hiukkavaara Hiukkavaara Heikinharju Kirkonkylä Ylikiiminki: Länsi- ja Ranta- Heikinharju Ylikiiminki: Vesala III Toppila Ylikiiminki: Vesala III Kirkonkylä Nykäsenranta Vesala Kirkonkylä Kerrostaloalueet Tahkokangas Limingantulli Alppila Limingantulli Alppila Limingantulli Länsi- ja Ranta- Toppila Hiukkavaara Hiukkavaara Työpaikkaalueet Takalaanila Linnanmaa Oulunportti Takalaanila Nuottasaari Rusko-Ruskonselkä Ritaharju Rusko-Ruskonselkä Hiukkavaara Taulukko 6. Katupohjauksien ja verkostojen rakentaminen uusilla alueilla. 18

22 Kunnallistekniikan investointikustannukset Korkea tonttituotantotason ylläpito edellyttää investointitason säilyttämistä reaalisesti nykyisellä tasolla. Katujen, teiden ja siltojen investointitarve suunnittelukaudella on noin M vuosittain, josta asunto- ja työpaikka-alueiden uusinvestointeihin käytetään noin %. Viherrakentamisen investointitarve on 1,5 1,8 M /vuosi, josta asunto- ja työpaikka-alueiden uusinvestointeihin käytetään noin 60-70%. Pääliikenneväyliä ja muita liikennejärjestelyjä varten tarvitaan noin 5,0-5,5 M vuosittain. Lisäksi investointimäärärahoja osoitetaan erikseen nimettyihin erillishankkeisiin sekä EU-hankkeisiin. Rahoitustarve tarkennetaan vuosittain talousarvion yhteydessä. Maankäytön toteutusohjelman huomattavimpia kynnysinvestointeja ovat: - Metsokangas II toteuttamisen liittyvä pääkatuyhteys 3,5 M - Ritaharjun pääkatuyhteys välillä Raitotie Kalimeentie sekä Raitotien liikennejärjestelyt 3,5 M - Poikkimaantien sillan ja siihen liittyvien liikennejärjestelyjen rakentaminen 10,5 M Edellä mainittuihin investointikustannuksiin eivät sisälly Tiehallinnon ja Ratahallintokeskuksen yhteistyöhankkeet eivätkä merkittävät erillisinvestoinnit kuten kallioparkki. 6 RISKIANALYYSI Asunto-ohjelman toteuttamisella on välitön vaikutus alueiden väestökehitykseen ja asukkaiden palvelutarpeisiin. Uusilla pientaloalueilla lapsiperheiden määrä on suurimmillaan, samaan tahtiin kasvavat sekä päivähoidon että koulupalvelujen kysyntä. Erityisesti pientaloasuntotuotannon kohdistuessa muutamille harvoille alueille, on vaarana, että palvelut eivät ehdi alueiden kasvuun ja riitä nopeasti kasvavaan palvelukysyntään. Edellisen MATO:ssa ( ) riskianalyysissä riskinä pidetty Metsokankaan suunniteltua nopeampi rakentuminen näyttäisi toteutuvan, mikä aiheuttanee mm. opetustoimen palvelujen järjestämisessä käyttötalousmenojen ennakoitua suu- rempaa kasvua. Mikäli Hiukkavaaran toteutus viivästyy, voi Ritaharjulle jatkossa aiheutua vastaavia ongelmia. Asunto- ja työpaikkarakentamisen toteutumisen estymisen kannalta merkittävimpiä riskejä ovat merkittävät muutokset työpaikkakehityksessä tai markkinakoroissa. Riskien toteutuessa ohjelman tavoitteita tulee tarkastaa vuositalousarvioiden yhteydessä. Viivästymiset maanhankinnassa voivat viivästyttää asemakaavojen valmistumista ja samoin mahdolliset valitukset asemakaavoista. 7 TOTEUTTAMISOHJELMIEN TALOUDELLISET VAIKUTUKSET Rakentamisen investointikustannusten yhteenveto Maanhankinnan kustannusvaikutukset on arvioitu kohdassa 5.2. Kaupungin maakaupan tulot ovat suuremmat kuin menot. Seuraavassa taulukossa 7 on esitetty arvio maankäytön toteuttamisohjelman uusinvestointien kustannuksista. milj Yht. Asuntotuotanto Työpaikkarakentaminen Palvelurakentaminen Infrastruktuurin rakentaminen Yhteensä Taulukko 7. Uusien alueiden investointikustannukset

23 Infrastruktuurin rakentamiseen eivät sisälly Oulun Veden ja Oulun Energian verkostokustannukset. Maankäytön toteuttamisohjelman uusien alueiden kokonaisinvestointiennuste vuosille on 1583 milj., josta kaupungin investointiosuus on 118 milj. eli 7,5 %. Ylikiimingin kunnallistekniikan investoinnit suunnittelukauden alussa v 2008, ennen kuntaliitosta, ovat Kirkonkylällä 0,25 M ja Vesalassa 0,65 M. 20

24

Hiukkavaara Oulun kaupungin keskeinen kasvusuunta. Laadittu yhteistyössä Kopa, YYP, SiKu ja Oulun Tilakeskus 18/06/2013

Hiukkavaara Oulun kaupungin keskeinen kasvusuunta. Laadittu yhteistyössä Kopa, YYP, SiKu ja Oulun Tilakeskus 18/06/2013 Oulun kaupungin keskeinen kasvusuunta Laadittu yhteistyössä Kopa, YYP, SiKu ja Oulun Tilakeskus 18/06/2013 Miksi on rakennettava? Oulun kaupunki on Pohjois-Suomen kasvava keskuskaupunki. Oulun kaupungin

Lisätiedot

Sivistys- ja kulttuurijohtaja Mika Penttilä

Sivistys- ja kulttuurijohtaja Mika Penttilä Sivistys- ja kulttuurijohtaja Mika Penttilä Sivistys- ja kulttuurilautakunnan lausunnosta Asukkaiden näkökulmasta Matotyön vaikutus heijastuu nopeimmin lakisääteisten varhaiskasvatus- ja perusopetuspalvelujen

Lisätiedot

Väestönkehitys ja ennuste MATOn mukaisella rakentamisella

Väestönkehitys ja ennuste MATOn mukaisella rakentamisella SUURALUE 1 KESKUSTA Väestönkehitys 1999-29 ja ennuste 214-219 25 16 12 2 14 12 1 15 1 8 8 6 1 6 4 5 4 2 2 1999 24 29 214 219-6 7-12 13-24 25-64 65-1999 24 29 214 219 3 % 25 % 15 % 1 % 5 % % 1999 24 29

Lisätiedot

Maankäytön toteuttamisohjelma

Maankäytön toteuttamisohjelma MATO 2014-2018 Maankäytön toteuttamisohjelma 2014-2018 Kaupunkisuunnittelun seminaari 18.10.2013 STRATEGISET SUUNNITELMAT MAAPOLIITTINEN OHJELMA (MAPO) Oulussa maapoliittiset linjaukset sisältävä maapoliittinen

Lisätiedot

Oulu on kansainvälinen, monikulttuurinen, suvaitsevainen ja viihtyisä sekä ekologisesti kestäviin toimintaperiaatteisiin nojaava kaupunki.

Oulu on kansainvälinen, monikulttuurinen, suvaitsevainen ja viihtyisä sekä ekologisesti kestäviin toimintaperiaatteisiin nojaava kaupunki. Oulun kaupungin visio: Oulu on pohjoisen Euroopan elinvoimaisin kaupunkiyhteisö, jossa on asukkaiden tarpeista lähtevät Suomen kehittyneimmät palvelut ja tasapainoinen talous. Oulu on ihmisten ja yritysten

Lisätiedot

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 2: Kaupunkikehitysohjelma

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 2: Kaupunkikehitysohjelma Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 2: Kaupunkikehitysohjelma 2010-2013 16.11.2009 123 Kaupunginvaltuusto Järvenpään kaupunki KAUPUNKIKEHITYSOHJELMA 1 Kaupunkikehitysohjelman lähtökohdat Strateginen

Lisätiedot

Helsingin seudun asuntorakentamisen ja asuntojen korkean hintatason ongelmat

Helsingin seudun asuntorakentamisen ja asuntojen korkean hintatason ongelmat Asuntopolitiikan kehittäminen Fokusryhmä 10.3.2017 Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Helsingin seudun asuntorakentamisen ja asuntojen korkean hintatason ongelmat Alustavia tuloksia ja johtopäätöksiä pääkaupunkiseudun

Lisätiedot

Kaupunkiympäristön palvelualue Toiminnan strategiset painopisteet 2017 Johtaja Mikko Nurminen

Kaupunkiympäristön palvelualue Toiminnan strategiset painopisteet 2017 Johtaja Mikko Nurminen Kaupunkiympäristön palvelualue Toiminnan strategiset painopisteet 2017 Johtaja Mikko Nurminen Kaupunginvaltuuston talous ja strategiaseminaari Hotelli Torni, Tampere 6.6.2016 Tampereen kaupungin organisaatio

Lisätiedot

Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2012

Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2012 asuntokuntia Tekninen ja ympäristötoimiala I Irja Henriksson 30.9.2013 Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2012 Lahdessa oli vuoden 2012 lopussa 53 880 asuntokuntaa, joiden määrä kasvoi vuodessa 558 asuntokunnalla.

Lisätiedot

Väestö lisääntyi 178 asukkaalla

Väestö lisääntyi 178 asukkaalla 1/2015 2/2015 3/2015 4/2015 5/2015 6/2015 7/2015 8/2015 9/2015 10/2015 11/2015 12/2015 YLEINEN JA OMAN ALUEEN TALOUDELLINEN KEHITYS Väestönmuutokset Vuoden 2015 lopussa kempeleläisiä oli ennakkotietojen

Lisätiedot

MAALLA MELKEIN KAUPUNGISSA KÄRKÖLÄN KUNNAN STRATEGIA

MAALLA MELKEIN KAUPUNGISSA KÄRKÖLÄN KUNNAN STRATEGIA MAALLA MELKEIN KAUPUNGISSA KÄRKÖLÄN KUNNAN STRATEGIA 2007 2020 KÄRKÖLÄN KUNTA STRATEGIA 2007 2020 1 (4) JOHDANTO Kunnanvaltuusto hyväksyi Kärkölän kunnan strategian 2001 2010 22.10.2001. Kunnallinen toimintaympäristö

Lisätiedot

JOENSUUN MAANKÄYTÖN TOTEUTUSOHJELMA MATO-20

JOENSUUN MAANKÄYTÖN TOTEUTUSOHJELMA MATO-20 JOENSUUN MAANKÄYTÖN TOTEUTUSOHJELMA MATO-20 MATO-20-OHJELMAN TARKOITUS Vuosittain laadittavan ohjelman tarkoituksena on: sovittaa yhteen ja ennakoida maankäytön toteuttamista, palveluverkkoja, kunnallistekniikkaa,

Lisätiedot

Visio 2017 Ylitorniolla on monipuolinen ja vahva yritystoiminta, jota tehokas elinvoimapolitiikka tukee. Muuttoliike on plusmerkkinen ja

Visio 2017 Ylitorniolla on monipuolinen ja vahva yritystoiminta, jota tehokas elinvoimapolitiikka tukee. Muuttoliike on plusmerkkinen ja Visio 2017 Ylitorniolla on monipuolinen ja vahva yritystoiminta, jota tehokas elinvoimapolitiikka tukee. Muuttoliike on plusmerkkinen ja elinkeinoelämässä on vahva usko tulevaisuuteen. Johdanto Ylitornion

Lisätiedot

Hiukkavaara Inurdeco-kehittämishanke Energia- ja ilmastotavoitteet asemakaavoituksessa - työpaja. kaavoitusarkkitehti Leena Kallioniemi

Hiukkavaara Inurdeco-kehittämishanke Energia- ja ilmastotavoitteet asemakaavoituksessa - työpaja. kaavoitusarkkitehti Leena Kallioniemi Hiukkavaara Inurdeco-kehittämishanke Energia- ja ilmastotavoitteet asemakaavoituksessa - työpaja kaavoitusarkkitehti Leena Kallioniemi Pohjois-Suomen suurin uusi kaupunginosa Hiukkavaara on Oulun kaupungin

Lisätiedot

Maapolitiikan pääperiaatteet ja -linjat sekä kaavavarantotietojen ylläpito

Maapolitiikan pääperiaatteet ja -linjat sekä kaavavarantotietojen ylläpito Maapolitiikan pääperiaatteet ja -linjat sekä kaavavarantotietojen ylläpito Kymppi-Moni hankkeen työpaja 15.2.2012, Tampere Tomi Henriksson asumisen erityisasiantuntija Ari Jaakola tietopalvelupäällikkö,

Lisätiedot

Siltatien alue MERKKIEN SELITE. Talonrakennus. Liikenne, vesi ja muut. Liikenne- vesi- ja muut. Yleiskaavat. Asemakaavat. Tontit $K V2014 $K V2015 ->

Siltatien alue MERKKIEN SELITE. Talonrakennus. Liikenne, vesi ja muut. Liikenne- vesi- ja muut. Yleiskaavat. Asemakaavat. Tontit $K V2014 $K V2015 -> Siltatien alue Ydinkeskustan jälkeen merkittävin kasvusuunta on Siltatien alue, joka on tällä hetkellä rakentamaton alue. Osayleiskaavoituksen tavoitteena on muodostaa alueesta itsenäinen noin 5 300 asukkaan

Lisätiedot

Penttilänrannan suunnittelupolku Juha-Pekka Vartiainen

Penttilänrannan suunnittelupolku Juha-Pekka Vartiainen Penttilänrannan suunnittelupolku 27.10.2010 Juha-Pekka Vartiainen Joensuu 1948 Hallinto ja kauppa Puu-Joensuu valmiiksi rakennettuna Penttilä Teollisuus Penttilän sahan aika 1870-luvulta 1990-luvulle päättyi

Lisätiedot

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma 2013-2017

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma 2013-2017 Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma 2013-2017 Hissillä kotiin Valtakunnallinen hissiseminaari, 8.5.2014, Lahti Ohjelmapäällikkö, FT Sari Hosionaho, ympäristöministeriö Ikääntyminen koskettaa yhteiskuntaa

Lisätiedot

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma ja asuinalueiden kehittäminen 12.5.2014

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma ja asuinalueiden kehittäminen 12.5.2014 Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma ja asuinalueiden kehittäminen 12.5.2014 Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelman valmistelu

Lisätiedot

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelman tavoitteet ja toteutus. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelman tavoitteet ja toteutus. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelman tavoitteet ja toteutus Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Ikääntyneiden asumistilanne 75-vuotta täyttäneistä vuoden 2011 lopussa

Lisätiedot

Päivämäärä 03.02.2014. Vyöhykehinnoittelun käyttöönotto omakotitonttien luovuttamisessa

Päivämäärä 03.02.2014. Vyöhykehinnoittelun käyttöönotto omakotitonttien luovuttamisessa Sivu 1 62 Dno 0.02.201 Vyöhykehinnoittelun käyttöönotto omakotitonttien luovuttamisessa OUKA/1192/10.00.00./201 Ote pöytäkirjasta /201 Päätöshistoria Yhdyskuntalautakunta 1.1.201 2 Tiivistelmä Yhdyskunta-

Lisätiedot

Kaupunginvaltuusto

Kaupunginvaltuusto Kaupunginvaltuusto 13.11.2014 108 1 Kemijärvi 2020 Vedenvälkettä ja vihreää kultaa Kemijärven kaupunki on vuonna 2020 Itä-Lapin elinvoimainen palvelu- ja seutukuntakeskus, joka hyödyntää maantieteellistä

Lisätiedot

Raisio KASVUN PAIKKA. Toteutuminen valtuustokauden puolivälissä Suunnittelupäällikkö Marja-Riitta Pulkkinen

Raisio KASVUN PAIKKA. Toteutuminen valtuustokauden puolivälissä Suunnittelupäällikkö Marja-Riitta Pulkkinen RAISION KAUPUNGIN STRATEGIA 2013 2017 Toteutuminen valtuustokauden puolivälissä Suunnittelupäällikkö Marja-Riitta Pulkkinen 23.9.2015 Raisio KASVUN PAIKKA Viisi menestystekijää: yleiskuva toteutumisesta

Lisätiedot

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelman tilannekatsaus

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelman tilannekatsaus Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelman tilannekatsaus Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelman 2013-2017 väliseminaari, 16.12.2015, Finlandia talo, Helsinki ohjelmapäällikkö Sari Hosionaho, FT Taustaa

Lisätiedot

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma ja hissien rooli ohjelmassa. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma ja hissien rooli ohjelmassa. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma ja hissien rooli ohjelmassa Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Ikääntyneiden asumistilanne 75-vuotta täyttäneistä vuoden 2011

Lisätiedot

Kaupunkiseudun maankäytön tavoitteet Rakennesuunnitelma 2040

Kaupunkiseudun maankäytön tavoitteet Rakennesuunnitelma 2040 Kaupunkiseudun maankäytön tavoitteet Rakennesuunnitelma 2040 Seutufoorumi 27.11.2013 Kimmo Kurunmäki seutusuunnittelupäällikkö Lähtökohtia Rakennesuunnitelmalle 2040 Seutustrategia 2020 Vetovoimainen Tampereen

Lisätiedot

Väestöarvion laadinta ja väestötietojen hyödyntäminen Jyväskylässä

Väestöarvion laadinta ja väestötietojen hyödyntäminen Jyväskylässä Väestöarvion laadinta ja väestötietojen hyödyntäminen Jyväskylässä Kymppi Moni työpaja 22.3.2012 Leena Rossi ja Anna Isopoussu Jyväskylän väestöarvio Koko kaupungin väestöarvio Käsitteistö: väestöennuste,

Lisätiedot

OULUN YLEISKAAVAN 2020 SEURANTA. Oulun kaupunki Keskushallinto Talous ja strategia A 191 ISSN 0357-8194. www.ouka.fi/yleiskaavoitus.

OULUN YLEISKAAVAN 2020 SEURANTA. Oulun kaupunki Keskushallinto Talous ja strategia A 191 ISSN 0357-8194. www.ouka.fi/yleiskaavoitus. Oulun kaupunki Keskushallinto Talous ja strategia A 191 ISSN 0357-8194 www.ouka.fi/yleiskaavoitus Kevät 2009 OULUN YLEISKAAVAN 2020 SEURANTA Alkusanat Hyvä elinympäristö on asukkaiden hyvinvoinnin perusta,

Lisätiedot

Rakennus- ja asuntotuotanto vuonna 2016

Rakennus- ja asuntotuotanto vuonna 2016 Irja Henriksson 1.3.017 Rakennus- ja asuntotuotanto vuonna 016 Vuonna 016 Lahteen valmistui 35 rakennusta ja 75 asuntoa. Edellisvuoteen verrattuna rakennustuotanto laski yhdeksän prosenttia ja asuntotuotanto

Lisätiedot

Rakennus ja asuntotuotanto vuonna 2011

Rakennus ja asuntotuotanto vuonna 2011 Tekninen ja ympäristötoimiala I Irja Henriksson 12.10.2012 Rakennus ja asuntotuotanto vuonna 2011 Lahden seudun rakennusvalvonnan mukaan Lahteen rakennettiin vuoden 2011 aikana uutta kerrosalaa yhteensä

Lisätiedot

alue, jolle kaavahankkeella saattaa olla vaikutuksia

alue, jolle kaavahankkeella saattaa olla vaikutuksia OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Raksilan kaupunginosan korttelia 2 tonttia nro 2 koskeva asemakaavan muutos (Teuvo Pakkalan katu) AM2025 asemakaavan muutosalue alue, jolle kaavahankkeella

Lisätiedot

Tampereen tonttitarjonta ja asuntotuotantoon sekä asuinympäristöön liittyvät tavoitteet lähivuosina

Tampereen tonttitarjonta ja asuntotuotantoon sekä asuinympäristöön liittyvät tavoitteet lähivuosina Tampereen tonttitarjonta ja asuntotuotantoon sekä asuinympäristöön liittyvät tavoitteet lähivuosina Kaupunkiseudun tonttipäivä 10.3.2016 Mikko Nurminen 10.3.2016 Maakunnalliset ja seudulliset suunnitelmat

Lisätiedot

OULUN MAANKÄYTÖN TOTEUTTAMISOHJELMA MATO 2014-2018

OULUN MAANKÄYTÖN TOTEUTTAMISOHJELMA MATO 2014-2018 OLN MAANKÄYTÖN TOTETTAMISOHJELMA MATO 2014-2018 MATO-työryhmä 19.6.2013 4.11.2013 142 OLN MAANKÄYTÖN TOTETTAMISOHJELMA (MATO) 2014-2018 MAANKÄYTÖN TOTETTAMISOHJELMA -TYÖRYHMÄ 19.6.2013 KAPNGINVALTSTO 4.11.2013

Lisätiedot

Seitap Oy 2016 Pello, Pellon asemakaava Kirkon kortteli. Pellon asemakaava Kirkon kortteli. ASEMAKAAVAN SELOSTUS (Luonnosvaihe)

Seitap Oy 2016 Pello, Pellon asemakaava Kirkon kortteli. Pellon asemakaava Kirkon kortteli. ASEMAKAAVAN SELOSTUS (Luonnosvaihe) Pellon asemakaava Kirkon kortteli ASEMAKAAVAN SELOSTUS 12.4.2016 (Luonnosvaihe) Pellon kunta Seitap Oy 2016 1. PERUS- JA TUNNISTETIEDOT Kaavan laatija: Seitap Oy, Ainonkatu 1, 96200 Rovaniemi Vastaava

Lisätiedot

Kaupunkisuunnittelu ja kiinteistökehittäminen

Kaupunkisuunnittelu ja kiinteistökehittäminen Kaupunkisuunnittelu ja kiinteistökehittäminen Kaupunginvaltuuston iltakoulu 15.2.2016 Taru Hurme, suunnittelujohtaja / Mikko Nurminen, kiinteistöjohtaja 1 Kaupunkisuunnittelu: seudulliset suunnitelmat

Lisätiedot

Osa-alueelle sijoittuu Kolmenkulman yritysalue, joka kehittyy jo lähivuosina merkittäväksi työpaikka-alueeksi.

Osa-alueelle sijoittuu Kolmenkulman yritysalue, joka kehittyy jo lähivuosina merkittäväksi työpaikka-alueeksi. Lounainen Ylöjärvi Lounainen osa-alue koostuu Vuorentaustan asemakaava-alueesta ja rakenteilla olevasta Kolmenkulman työpaikka-alueesta. Vuorentausta on Siivikkalan tapaan perinteistä 70 90 luvun pientaloaluetta.

Lisätiedot

Asemakaava-alueiden ulkopuolinen rakentaminen Uudellamaalla, maakuntakaavoituksen näkökulma. Maija Stenvall, Uudenmaan liitto

Asemakaava-alueiden ulkopuolinen rakentaminen Uudellamaalla, maakuntakaavoituksen näkökulma. Maija Stenvall, Uudenmaan liitto Asemakaava-alueiden ulkopuolinen rakentaminen Uudellamaalla, maakuntakaavoituksen näkökulma Maija Stenvall, Uudenmaan liitto MAL verkosto Oulu 13.11.2012 Uudenmaan 2. vaihemaakuntakaava 2 Suunnittelualueena

Lisätiedot

TAMPEREEN KAUPUNKISEUDUN ASUNTOPOLIITTINEN OHJELMA 2030

TAMPEREEN KAUPUNKISEUDUN ASUNTOPOLIITTINEN OHJELMA 2030 TAMPEREEN KAUPUNKISEUDUN ASUNTOPOLIITTINEN OHJELMA 2030 Ohjelman lähtökohdat: Asuntopoliittisen ohjelman konkreettisia tavoitteita ovat mm.: Asuntotuotannossa varaudutaan 90 000 asukkaan väestönkasvuun;

Lisätiedot

Kauppa. Alueiden käytön johtaja Päivi Liuska-Kankaanpää

Kauppa. Alueiden käytön johtaja Päivi Liuska-Kankaanpää Kauppa Alueiden käytön johtaja Päivi Liuska-Kankaanpää Satakunnan aluerakenne ja keskusverkko 2009, tarkistetun palvelurakennetilaston mukaan Satakunnan vaihemaakuntakaavan 2 kaupan ratkaisut perustuvat

Lisätiedot

Metropolialueen haasteet Asuntoministeri Krista Kiuru

Metropolialueen haasteet Asuntoministeri Krista Kiuru Metropolialueen haasteet Asuntoministeri Krista Kiuru KESKUSTELUTILAISUUS METROPOLIALUEEN KUNTA- JA PALVELURAKENNERATKAISUISTA 17.4.2013 Helsingin seudun väestö- ja työpaikkakehitys Helsingin seudun 14

Lisätiedot

NAANTALIN KAUPUNKI KAAVOITUSKATSAUS Hyväksytty kaupunginhallituksessa

NAANTALIN KAUPUNKI KAAVOITUSKATSAUS Hyväksytty kaupunginhallituksessa NAANTALIN KAUPUNKI KAAVOITUSKATSAUS 2008 Hyväksytty kaupunginhallituksessa 04.02.2008 53 YLEISKAAVOITUS Luonnonmaan ja Lapilan ym. saarien osayleiskaavan tarkistus on käynnistynyt keväällä 2005. Työn tavoitteena

Lisätiedot

Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2014

Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2014 asuntokuntia Tekninen ja ympäristötoimiala I Irja Henriksson 25.9.2015 Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2014 Lahdessa oli vuoden 2014 lopussa 54 666 asuntokuntaa, joiden määrä kasvoi vuodessa 513 asuntokunnalla.

Lisätiedot

KATSAUS NOORMARKKU- TOIMIKUNNAN TYÖHÖN. 19.1.2013 Pirjo Mäki, Matti Rehula,

KATSAUS NOORMARKKU- TOIMIKUNNAN TYÖHÖN. 19.1.2013 Pirjo Mäki, Matti Rehula, KATSAUS NOORMARKKU- TOIMIKUNNAN TYÖHÖN 19.1.2013 Pirjo Mäki, Matti Rehula, NOORMARKKU-TOIMIKUNTA Peruskirjana kuntaliitossopimus Noormarkun alueellisen edustavuuden lisäämiseksi ja asukkaiden vaikutusvallan

Lisätiedot

Kaupunkistrategia

Kaupunkistrategia Elinkeinot Alueiden käytön strategia 2006 Alueiden käytön strategian päivitys 2012 Elinkeinojen kehittämisohjelma 2011-2016 Matkailun kehittämisohjelma 2012 2016 Kaupunkistrategia 2013 2016 Palveluhankintastrategia

Lisätiedot

Laskentamallin perusteet. Keskusta-Ounasjoen palveluverkko

Laskentamallin perusteet. Keskusta-Ounasjoen palveluverkko Laskentamallin perusteet Keskusta-Ounasjoen palveluverkko 13.4.2015 Perusväestö Keskusta-Ounasjoen alue. (Sisältää Keskustatoimintojen, Ratantauksen, Lapinrinteen, Karinrakan ja Ylikylän tilastoalueet).

Lisätiedot

Elinkeino- ja kuntakehityskeskus

Elinkeino- ja kuntakehityskeskus TP TA+muutokset TA TS TS Tuloslaskelma 2015 2016 2017 2018 2019 Toimintatuotot 32 347 41 900 31 900 31 900 31 900 Myyntituotot 6 379 15 900 7 400 7 400 7 400 Maksutuotot 19 611 20 000 20 000 20 000 20

Lisätiedot

ARAn Yhdyskuntien uudistaminen projekti tarjoaa mahdollisuutta tehdä yhteistyötä, kehittämisalustaa ja apua kunnille, vuokrataloyhtiöille ja muille

ARAn Yhdyskuntien uudistaminen projekti tarjoaa mahdollisuutta tehdä yhteistyötä, kehittämisalustaa ja apua kunnille, vuokrataloyhtiöille ja muille Tuusula pilotointialusta uusille energiaratkaisuille -tilaisuus Tekes 7.11.2016 ARA Yhdyskuntia uudistamassa Kehittämispäällikkö Marianne Matinlassi 7.11.201612.10.2007 Tekijän nimi ARAn Yhdyskuntien uudistaminen

Lisätiedot

MIELEN ASKE Työkokous 29.1.2015. Mielenterveyskuntoutujien asuminen Maankäytön näkökulmia

MIELEN ASKE Työkokous 29.1.2015. Mielenterveyskuntoutujien asuminen Maankäytön näkökulmia MIELEN ASKE Työkokous 29.1.2015 Mielenterveyskuntoutujien asuminen Maankäytön näkökulmia 3.2.2015 Jyväskylä pähkinänkuoressa Jyväskylä on saanut kaupunkioikeudet 22.3.1837, Jyväskylän kaupunki, maalaiskunta

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 93

Espoon kaupunki Pöytäkirja 93 23.09.2013 Sivu 1 / 1 5655/10.00.02/2011 111 7.11.2011 93 Kerrostalotontin varauksen jatkaminen ja muuttaminen Saunalahdesta NCC Rakennus Oy:lle, korttelin 42213 tontit 2 ja 5 Valmistelijat / lisätiedot:

Lisätiedot

Maankäytön rakenne Seuranta

Maankäytön rakenne Seuranta Maankäytön rakenne 2013- Seuranta 2013-2014 Lohjan kaupunki Ympäristötoimi Kaavoitus TLE 4.5.2016 ESIPUHE Lohjan kaupunginvaltuusto hyväksyi maankäytön rakenne 2013- rakennemallin kokouksessaan 14.5.2014.

Lisätiedot

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelman toteutussuunnitelma vuosille 2016 2017

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelman toteutussuunnitelma vuosille 2016 2017 Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelman toteutussuunnitelma vuosille 2016 2017 A. Ennakointi ja varautuminen 1. Otetaan ikääntyneiden asumisen parantaminen huomioon valtion asuntopolitiikan toteutuksessa

Lisätiedot

Valkeakosken kaupunki Elinkeino-ohjelman tavoitteet 2017

Valkeakosken kaupunki Elinkeino-ohjelman tavoitteet 2017 Valkeakosken kaupunki Elinkeino-ohjelman tavoitteet 2017 2 Strategiaperusta Visio: Kasvava Valkeakoski on puhtaasta luonnosta ja asiakaslähtöisistä palveluista tunnettu kaupunki asukkaiden ja yritysten

Lisätiedot

LÄNSIVÄYLÄN KAUPALLISTEN PALVELUJEN NYKYTILAN SELVITYS Liite 3 (tark )

LÄNSIVÄYLÄN KAUPALLISTEN PALVELUJEN NYKYTILAN SELVITYS Liite 3 (tark ) LÄNSIVÄYLÄN KAUPALLISTEN PALVELUJEN NYKYTILAN SELVITYS Liite 3 (tark. 7.12.2016) Lähtökohdat Pieksämäen merkittävin tilaa vaativan kaupan alue on kehittynyt Pieksämäen kantakaupungin ja Naarajärven taajamakeskusten

Lisätiedot

Maankäytön suunnittelu ja kuntatalous

Maankäytön suunnittelu ja kuntatalous F C G S uunnittelukeskus O y Maankäytön suunnittelu ja kuntatalous Maankäytön suunnittelu todellista kuntavaikuttamista 3.11.2009 Kimmo Koski Työn tarkoitus ja toteutus Millaisia ovat yhdyskuntarakenteeseen

Lisätiedot

Salon kaupallinen selvitys Maankäyttö- ja elinkeinorakenneseminaari

Salon kaupallinen selvitys Maankäyttö- ja elinkeinorakenneseminaari Salon kaupallinen selvitys 2011 Maankäyttö- ja elinkeinorakenneseminaari 3.3.2011 Salon kaupallisen selvityksen sisältö 1. Kaupan sijainnin ohjaus 2. Kaavoitustilanne ja yhdyskuntarakenne 3. Ostovoima

Lisätiedot

Asianro 4539/10.00.01/2014. Kiinteistöjohtaja Jari Kyllönen Maaomaisuuden hallintapalvelut

Asianro 4539/10.00.01/2014. Kiinteistöjohtaja Jari Kyllönen Maaomaisuuden hallintapalvelut Kuopion kaupunki Pöytäkirja 11/2014 1 (1) 150 Asianro 4539/10.00.01/2014 Maa-alueiden ostaminen Savilahdesta Kiinteistöjohtaja Jari Kyllönen Maaomaisuuden hallintapalvelut Suomen valtio omistaa Savilahdessa

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja Lausunto kaupunginhallitukselle sosiaali- ja terveystoimen vuosien investointiohjelmasta.

Espoon kaupunki Pöytäkirja Lausunto kaupunginhallitukselle sosiaali- ja terveystoimen vuosien investointiohjelmasta. 18.09.2013 Sivu 1 / 1 3929/02.02.00/2013 90 Lausunto kaupunginhallitukselle sosiaali- ja terveystoimen vuosien 2014-2018 investointiohjelmasta. Valmistelijat / lisätiedot: Riikka Nikulainen, puh. (09)

Lisätiedot

KARKKILAN KAUPUNGIN KAAVOITUSSUUNNITELMA 2013 2017

KARKKILAN KAUPUNGIN KAAVOITUSSUUNNITELMA 2013 2017 1 (8) KH 25.3.2013 KARKKILAN KAUPUNGIN KAAVOITUSSUUNNITELMA 2013 2017 TEKNINEN JA YMPÄRISTÖTOIMIALA, MAANKÄYTÖNSUUNNITTELU 2 (8) STRATEGISET PÄÄMÄÄRÄT / MAANKÄYTÖNSUUNNITTELU Ekologinen, kasvava puutarhakaupunki

Lisätiedot

Ratikka kasvun hallintaan

Ratikka kasvun hallintaan Ratikka kasvun hallintaan Elinkeinoelämän ratikkatilaisuus 23.2.2016 Kari Kankaala Tampereen kaupunkiseudulla v. 2040 lähes puoli miljoonaa asukasta - 115000 uutta asukasta ja uutta 90000 asuntoa (Tre

Lisätiedot

Suunnittelualue sijaitsee Keuruun länsiosassa Jyrkeejärven etelärannalla Hakemaniemessä.

Suunnittelualue sijaitsee Keuruun länsiosassa Jyrkeejärven etelärannalla Hakemaniemessä. 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT 1.1 Tunnistetiedot Kunta Kylä Tilat Kaavan nimi Kaavan laatu Keuruu Pihlajavesi 249-407-2-59 Hakemaniemi 249-407-2-97 Eemelinranta Pihlajaveden osayleiskaava Osayleiskaavan muutos

Lisätiedot

Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2015

Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2015 Irja Henriksson 2.6.2016 Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2015 Lahdessa oli vuoden 2015 lopussa 61 930 asuntokuntaa, joiden määrä kasvoi vuodessa 457 asuntokunnalla. Asuntokuntien keskikoko pienenee jatkuvasti.

Lisätiedot

MAANKÄYTÖN JA YHDYSKUNTATEKNIIKAN HANKKEIDEN PITKÄN AIKAVÄLIN OHJELMOINTI

MAANKÄYTÖN JA YHDYSKUNTATEKNIIKAN HANKKEIDEN PITKÄN AIKAVÄLIN OHJELMOINTI MAANKÄYTÖN JA YHDYSKUNTATEKNIIKAN HANKKEIDEN PITKÄN AIKAVÄLIN OHJELMOINTI 21.3.2013 PITKO Maankäytön ja yhdyskuntatekniikan hankkeiden pitkän aikavälin ohjelmoinnin (PITKO) tarkoituksena on luoda jatkuva

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA PORI/2409/2015 VP 16/12.5.2016 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA HYVELÄNVIIKIN 54. KAUPUNGINOSAN KORTTELIN 54 ASEMAKAAVAN MUUTOS 609 1676 Maankäyttö- ja rakennuslain 63 mukainen osallistumis- ja arviointisuunnitelma,

Lisätiedot

ASEMAKAAVOITUSOHJELMA

ASEMAKAAVOITUSOHJELMA Asra 6.9.2016 64 ASEMAKAAVOITUSOHJELMA vuosille 2017-2021 Asemakaavoitus ja tekninen suunnittelu 1 ASEMAKAAVOITUS Asemakaava laaditaan alueiden käytön yksityiskohtaista järjestämistä, rakentamista ja kehittämistä

Lisätiedot

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 9/ (1) Kaupunginhallitus Asianro 1744/ /2014. Kaupunkirakennelautakunta 19.3.

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 9/ (1) Kaupunginhallitus Asianro 1744/ /2014. Kaupunkirakennelautakunta 19.3. Kuopion kaupunki Pöytäkirja 9/2014 1 (1) 125 Asianro 1744/10.00.00/2014 Maanhankinnan määrärahat 2014 Kaupunkirakennelautakunta 19.3.2014 62: Kiinteistöjohtaja Jari Kyllönen Maaomaisuuden hallintapalvelut

Lisätiedot

Veteli. Vetelin väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015

Veteli. Vetelin väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015 Veteli Vetelin väestönkehitys ja ennuste vuoteen 2040 4200 4000 3800 3600 3400 3200 3000 2800 2014; 3342 100 80 60 40 20 0-20 -40-60 -80-100 luonnollinen väestönkasvu (syntyneet - kuolleet) syntyneet kuolleet

Lisätiedot

Metropolin asunto- ja kaavoituspolitiikan kehittämisen painopisteet

Metropolin asunto- ja kaavoituspolitiikan kehittämisen painopisteet Metropolin asunto- ja kaavoituspolitiikan kehittämisen painopisteet Asuntoministeri Jan Vapaavuori Dipoli 1 METROPOLIPOLITIIKKA HALLITUSOHJELMASSA Pääkaupunkiseudun erityiskysymyksiä varten käynnistetään

Lisätiedot

TAHTOTILA 2020 LUPA PALVELLA

TAHTOTILA 2020 LUPA PALVELLA LEMPÄÄLÄN KUNNAN ELINKEINOSTRATEGIA TAHTOTILA 2020 LUPA PALVELLA Johdanto Lempäälä on vetovoimainen ja tasaisesti kasvava yli 22 000 asukkaan kunta, jolla on erinomainen sijainti Tampereen kaupunkiseudulla.

Lisätiedot

Kunnan toiminta ikääntyneiden asuinolojen kehittämisessä Ikääntyneiden asumisen kehittämisen väliseminaari

Kunnan toiminta ikääntyneiden asuinolojen kehittämisessä Ikääntyneiden asumisen kehittämisen väliseminaari Kunnan toiminta ikääntyneiden asuinolojen kehittämisessä Ikääntyneiden asumisen kehittämisen väliseminaari 16.12.2015 Anna Haverinen, vanhustyön johtaja, Oulun kaupunki Oulu on Suomen viidenneksi suurin

Lisätiedot

Lestijärvi. Lestijärven väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015

Lestijärvi. Lestijärven väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015 1200 Lestijärvi Lestijärven väestönkehitys ja ennuste vuoteen 2040 1100 1000 900 2014; 817 800 700 50 40 30 20 10 0-10 -20-30 -40-50 luonnollinen väestönkasvu (syntyneet - kuolleet) syntyneet kuolleet

Lisätiedot

tilaa, valoa ja pohjoista voimaa HAUKIPUDAS, KIIMINKI, OULU, OULUNSALO, YLI- II

tilaa, valoa ja pohjoista voimaa HAUKIPUDAS, KIIMINKI, OULU, OULUNSALO, YLI- II tilaa, valoa ja pohjoista voimaa Pohjois- Pohjanmaan maakuntakaava - tarkistaminen aloitettu 2011 Uuden Oulun yleiskaava - laatiminen aloitettu 2011 Oulun seudun kuntien yhteinen yleiskaava - lainvoima

Lisätiedot

Taskilan kaupunginosan korttelin 20 tonttia nro 3 (Suolamännyntie 13) koskeva asemakaavan muutos (Koskelantie, Suolamännyntie, Sumukellontie)

Taskilan kaupunginosan korttelin 20 tonttia nro 3 (Suolamännyntie 13) koskeva asemakaavan muutos (Koskelantie, Suolamännyntie, Sumukellontie) 1(5) Suolamännyntie 13 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Taskilan kaupunginosan korttelin 20 tonttia nro 3 (Suolamännyntie 13) koskeva asemakaavan muutos (Koskelantie, Suolamännyntie, Sumukellontie)

Lisätiedot

Sisällys KÄSITTELY... 4 KAAVAVARANTO JA

Sisällys KÄSITTELY... 4 KAAVAVARANTO JA Sisällys LÄHTÖKOHDAT... 3 MATO-OHJELMAN PAINOPISTEET JA KÄSITTELY... 4 MATO-OHJELMAN YLEISTAVOITTEETT... 5 MATO-OHJELMAN TOIMINNALLISET TAVOITTEET... 6 LÄHTÖTIETOJA... 7 VÄESTÖN KEHITYS...... 7 KAAVAVARANTO

Lisätiedot

Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin

Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin Espoo Valtuuston seminaari 22.4.2015 Seppo Laakso, Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin Helsingin seudun kasvu 2000-luvulla Bruttokansantuote v. 2010 hinnoin, Ind.2000=100

Lisätiedot

Toholampi. Toholammin väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015

Toholampi. Toholammin väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015 Toholampi Toholammin väestönkehitys ja ennuste vuoteen 2040 4100 3900 3700 3500 3300 2014; 3354 3100 2900 100 80 60 40 20 0-20 -40-60 -80-100 luonnollinen väestönkasvu (syntyneet - kuolleet) syntyneet

Lisätiedot

Perho. Perhon väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015

Perho. Perhon väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015 Perho Perhon väestönkehitys ja ennuste vuoteen 2040 3400 3200 3000 2014; 2893 2800 2600 2400 100 80 60 40 20 0-20 -40-60 -80-100 luonnollinen väestönkasvu (syntyneet - kuolleet) syntyneet kuolleet maassamuutto

Lisätiedot

Rakennus ja asuntotuotanto vuonna 2014

Rakennus ja asuntotuotanto vuonna 2014 lkm krsm Tekninen ja ympäristötoimiala I Irja Henriksson.. Rakennus ja asuntotuotanto vuonna Vuonna Lahden rakennustuotanto oli ja asuntotuotanto 8. Edellisvuoteen verrattuna rakennustuotanto pysyi lähes

Lisätiedot

Valtion terveiset ja toimenpiteet asumisen kehittämiseen. Hannu Rossilahti Kouvola

Valtion terveiset ja toimenpiteet asumisen kehittämiseen. Hannu Rossilahti Kouvola Valtion terveiset ja toimenpiteet asumisen kehittämiseen Hannu Rossilahti Kouvola 29.10.2014 johtaja Jarmo Lindén, Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus 19.11.2009 ARA-tuotannon määrä eri vuosikymmeninä

Lisätiedot

LIITE 1. OULUN SEUDUN JOUKKOLIIKENTEEN PALVELUTASO- JA LINJASTOSUUNNITELMAN 2. VAIHE

LIITE 1. OULUN SEUDUN JOUKKOLIIKENTEEN PALVELUTASO- JA LINJASTOSUUNNITELMAN 2. VAIHE RUNKOLINJAT 1-3 R1: Iinatti - Herukka R2: Pesätie - Kaijonharju R3: Hiukkavaara- Keskusta HEILURILINJAT 1-14 H1: Lentoasema - Heikinharju H2: Lentoasema - Teknologiakylä H3: Heikinharju - Jylkynkangas

Lisätiedot

TERVETULOA JOENSUUHUN!

TERVETULOA JOENSUUHUN! TERVETULOA JOENSUUHUN! JOENSUUN AJANKOHTAISET HANKKEET Kuntatekniikanpäivät 2010 Tekninen johtaja Anu Näätänen TOIMINTA-ALUE maapinta-ala 2382 km 2 asukasluku 72704 (1.1.2010) JOENSUU 2009 : Joensuu +

Lisätiedot

Lohjan kaupunki. Kaupunkisuunnittelulautakunta TALOUSARVIO 2016 Käyttösuunnitelma

Lohjan kaupunki. Kaupunkisuunnittelulautakunta TALOUSARVIO 2016 Käyttösuunnitelma Lohjan kaupunki Kaupunkisuunnittelulautakunta TALOUSARVIO 2016 Käyttösuunnitelma Kaupunkisuunnittelulautakunta 8.12.2015 1 1 KAUPUNKISUUNNITTELULAUTAKUNNAN SITOVAT TAVOITTEET... 2 2 KAUPUNKISUUNNITTELULAUTAKUNNAN

Lisätiedot

LINTULA KORTTELIT 1501 JA 1502

LINTULA KORTTELIT 1501 JA 1502 ORIMATTILAN KAUPUNKI LINTULA KORTTELIT 1501 JA 1502 ASEMAKAAVAN MUUTOS KAAVASELOSTUS Asemakaavamuutoksen selostus, joka koskee 29.9.2016 päivättyä asemakaavakarttaa. Asemakaavamuutos koskee kortteleita

Lisätiedot

NURMON KESKUSTAN OYK TARKISTUS JA LAAJENNUS 2030

NURMON KESKUSTAN OYK TARKISTUS JA LAAJENNUS 2030 SEINÄJOEN KAUPUNKI NURMON KESKUSTAN OYK TARKISTUS JA LAAJENNUS 2030 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P25797 1 (7) Sisällysluettelo 1 Yleistä... 1 1.1 Työn lähtökohdat ja tavoitteet... 1 2.1 Tarkastelualueen

Lisätiedot

Teknisen toimen kuluerien kirjaamisprosessin tarkastelu ja tarvittaessa korjaaminen.

Teknisen toimen kuluerien kirjaamisprosessin tarkastelu ja tarvittaessa korjaaminen. 1 TEKNINEN TOIMI TEKNINEN LAUTAKUNTA 500 TEKNISEN TOIMEN HALLINTO JA PELASTUSTOIMI Vastuuhenkilö: hallintopäällikkö Marjo Nieminen Teknisen toimen kuluerien kirjaamisprosessin tarkastelu ja tarvittaessa

Lisätiedot

Rakennus ja asuntotuotanto vuonna 2014

Rakennus ja asuntotuotanto vuonna 2014 lkm krsm2 Tekninen ja ympäristötoimiala I Irja Henriksson 2..215 Rakennus ja asuntotuotanto vuonna 214 Vuonna 214 Lahden rakennustuotanto oli 9 ja asuntotuotanto 859. Edellisvuoteen verrattuna rakennustuotanto

Lisätiedot

Oulun kaupungin tekninen keskus

Oulun kaupungin tekninen keskus Oulun kaupungin tekninen keskus OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Ruskonselän kaupunginosan korttelia 15 ja korttelin 16 tontteja nro 3 ja 4 sekä katualuetta koskeva asemakaavan ja tonttijaon muutos

Lisätiedot

Elinvoiman palvelualue 2017 Toiminnan strategiset painopisteet Johtaja Teppo Rantanen

Elinvoiman palvelualue 2017 Toiminnan strategiset painopisteet Johtaja Teppo Rantanen Elinvoiman palvelualue 2017 Toiminnan strategiset painopisteet Johtaja Teppo Rantanen Kaupunginvaltuuston talous- ja strategiaseminaari Hotelli Torni, Tampere 6.6.2016 Tampereen kaupungin organisaatio

Lisätiedot

Kestävään alue- ja yhdyskuntasuunnitteluun

Kestävään alue- ja yhdyskuntasuunnitteluun Kestävään alue- ja yhdyskuntasuunnitteluun Kehittämispäällikkö Marianne Matinlassi johtaja Jarmo Lindén, Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus 19.11.2009 Marianne Matinlassi Kestävän kehityksen määrittelyä

Lisätiedot

MYLLYLÄ KORTTELI 0608

MYLLYLÄ KORTTELI 0608 ORIMATTILAN KAUPUNKI MYLLYLÄ KORTTELI 0608 ASEMAKAAVAN MUUTOS KAAVASELOSTUS Asemakaavamuutoksen selostus, joka koskee 29.8.2016 päivättyä asemakaavakarttaa. Asemakaavamuutos koskee osaa korttelista 0608.

Lisätiedot

Jyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutos 2000 2014 ja kehitysmahdollisuudet

Jyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutos 2000 2014 ja kehitysmahdollisuudet Jyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutos 2000 2014 ja kehitysmahdollisuudet Selvityksen tavoitteet ja toteutus Taustaa Keski- Suomen ja erityisesti Jyväskylän seudun elinkeinorakenne osoittautui laman

Lisätiedot

Yhdyskuntarakenne ja infra kilpailukykytekijänä tulevaisuuden kunnassa - linjaukset

Yhdyskuntarakenne ja infra kilpailukykytekijänä tulevaisuuden kunnassa - linjaukset Yhdyskuntarakenne ja infra kilpailukykytekijänä tulevaisuuden kunnassa - linjaukset 28.4.2016 Muutostekijöitä on runsaasti Ilmastonmuutos Niukkeneva julkinen talous Väestön ikääntyminen Elinkeinoelämän

Lisätiedot

OSAVUOSIKATSAUS 1-3/2015. Kaikkia tulosalueita sitovat tavoitteet v. 2015. 1. Kuntalaisten hyvinvoinnin edistäminen

OSAVUOSIKATSAUS 1-3/2015. Kaikkia tulosalueita sitovat tavoitteet v. 2015. 1. Kuntalaisten hyvinvoinnin edistäminen OSAVUOSIKATSAUS 1-3/2015 Kaikkia tulosalueita sitovat tavoitteet v. 2015 1. Kuntalaisten hyvinvoinnin edistäminen Limingan kunta järjestää laadukkaat ja asukaslähtöiset lakisääteiset peruspalvelut. Muita

Lisätiedot

Tulevaisuuden kaupunkiseutu -strategia Luonnos lausuntoja varten. Seutuhallitus

Tulevaisuuden kaupunkiseutu -strategia Luonnos lausuntoja varten. Seutuhallitus Tulevaisuuden kaupunkiseutu -strategia Luonnos lausuntoja varten Seutuhallitus 26.10.2016 Strategian elementit STRATEGIA (hyväksytään valtuustoissa) Missio ja visio Strategian pääviestit ja tavoitteet

Lisätiedot

MAL-sopimuksen seurannasta

MAL-sopimuksen seurannasta MAL-sopimuksen seurannasta MAL-aiesopimustyöpaja 11.9.2012 14.9.2012 Tampereen seudun MAL-sopimus Lähtökohtana Tampereen seudun hankekokonaisuuden 2030 toteuttaminen Tavoitteena tukea kaupunkiseudun elinvoimaisuuden,

Lisätiedot

Kunnanvaltuusto päätti

Kunnanvaltuusto päätti Kunnanvaltuusto päätti 15.11.2010 1.1. Långvikin ja Honskbyn osayleiskaavatyön pohjaksi selvitetään vuoden 2011 aikana alueen kaavatalouden keskeiset tekijät ja mitoitukset, jotka täsmentyvät osayleiskaavatyön

Lisätiedot

Asemakaavan muutos nro sekä tonttijako ja tonttijaon muutos, Havukoski

Asemakaavan muutos nro sekä tonttijako ja tonttijaon muutos, Havukoski Asemakaavan muutos nro 002114 sekä tonttijako ja tonttijaon muutos, Havukoski Maankäyttö- ja rakennuslain 63 mukainen OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Viistoilmakuva vuodelta 2007. Hakija Asemakaavan

Lisätiedot

KESKEISET PERIAATTEET

KESKEISET PERIAATTEET NUMMI-PUSULA IKKALA KAAVARUNKO Luonnos 9.3.2009 KESKEISET PERIAATTEET 1 Suunnittelualue ja nykyinen maankäyttö Suunnittelualue käsittää Ikkalan kylätaajaman keskeisen ydinalueen. Suunnittelualueella sijaitsee

Lisätiedot

Vanha Hiukkavaara Lähtökohdat ja suunnittelu. kaavoitusarkkitehti Leena Kallioniemi

Vanha Hiukkavaara Lähtökohdat ja suunnittelu. kaavoitusarkkitehti Leena Kallioniemi Vanha Hiukkavaara Lähtökohdat ja suunnittelu kaavoitusarkkitehti Leena Kallioniemi Hiukkavaara - Pohjois-Suomen suurin uusi kaupunginosa Entinen puolustusvoimien alue. Maa-alue siirtyi Oulun kaupungille

Lisätiedot

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 4: Talousohjelma

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 4: Talousohjelma Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 4: Talousohjelma 2010-2013 16.11.2009 123 Kaupunginvaltuusto Järvenpään kaupunki TALOUSOHJELMA 1 Talousohjelman tausta ja lähtökohdat Järvenpään kaupunki TALOUSOHJELMA

Lisätiedot

Mustasaaren strategia Toimintasuunnitelma Tavoitteena laatu

Mustasaaren strategia Toimintasuunnitelma Tavoitteena laatu www.mustasaari.fi Mustasaaren strategia Toimintasuunnitelma 2011 2015 Tavoitteena laatu Hyväksytty kunnanvaltuustossa 11.11.2010 Kunnan visio Mustasaari vetovoimainen ja tulevaisuuteen luottava kunta tarjoaa

Lisätiedot