TUTKIJOIDEN ÄÄNI JA SÄHKÖISET AINEISTOT

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "TUTKIJOIDEN ÄÄNI JA SÄHKÖISET AINEISTOT"

Transkriptio

1 TUTKIJOIDEN ÄÄNI JA SÄHKÖISET AINEISTOT Selvitys muistiorganisaatioiden asiakkaitten digitoitujen aineistojen tarpeista ja saatavuudesta Laatinut: Outi Hupaniittu

2 Sisällysluettelo Esipuhe...4 Johdanto... 5 Hankkeen tavoitteet... 5 Aikaisempia tutkimuksia, selvityksiä ja raportteja... 7 Käyttäjän näkökulma Tuomas Heikkilä Sähkönsinistä valoa keskiajan hämärässä Kyselyt Kysely muistiorganisaatioille sähköisten aineistojen käytöstä...12 Kysely käyttäjille muistiorganisaatioiden sähköisistä aineistoista...13 Muistiorganisaatioiden sähköiset aineistot Digitointien mittaluokat Sähköiset aineistolajit ja määrät Muistiorganisaatioiden tiedot ja käsitykset käyttäjistä...20 Tärkeimpinä pidetyt käyttäjäryhmät...20 Käyttäjien tilastointi...20 Käyttäjän näkökulma Vesa Kurkela Digitaalinen media ja musiikintutkimus Käyttäjien kokemuksia verkkopalveluista...24 Yleiskuva palautteesta...24 Käytetyimmät ja tärkeimmät aineistot...24 Parhaat ja ongelmalliset käyttöliittymät ja aineistot Keskeiset ongelmat ja esteet sähköisen aineiston käytölle Esteet sähköisen aineiston käytölle Onko pelkän sähköisen aineiston käyttö riittänyt? Aineistojen käytettävyys...40 Aineistojen hajanaisuus...40 Käytön rajoitukset Lakisääteisen salassapidon ongelmat...44 Maksulliset palvelut ja aineistot...46 Käyttöliittymien hakuehdot...49 Toiveiden mukainen käyttöliittymä Tarvittavat metatiedot Teknisten ratkaisujen vaikutus aineiston käyttöön Digitoitavien aineistojen valinta...60 Valintakriteerit ja käyttäjien mahdollisuus vaikuttaa Toiveet digitoitavista aineistoista Yhteistyö käyttäjien kanssa...66 Palaute ja siihen vastaaminen...66 Digitoinneista tiedottaminen

3 Talkoistaminen ja sosiaalinen metatieto...70 Käyttäjien omat kokoelmat Käyttäjän näkökulma Kaisa Kyläkoski Sähköisen kulttuuriperintöaineiston käyttäminen tutkimuksessa...78 Yhteistyö, tutkimus ja tulevaisuus...80 Muuttuva tutkimus...80 Yhteistyö tutkimusprojekteissa Yhteistyö muistiorganisaatioiden kesken Lopuksi...88 Saavutettavuus tärkeintä digitoinneissa...88 Hankkeen tavoitteisiin vastaaminen...89 Kasvavat kokoelmat ja muuttuvat järjestelmät...92 Toimenpidesuositukset Lähdeviitteet Lähteet Liitteet...96 Liite 1. Keskeisiä käsitteitä...96 Liite 2. Kysely muistiorganisaatioille sähköisten aineistojen käytöstä Liite 3. Kyselyyn vastanneet muistiorganisaatiot Liite 4. Kysely käyttäjille muistiorganisaatioiden sähköisistä aineistoista Svenska litteratursällskapet i Finland Taitto: Mary Meinander Kansikuva: Janne Rentola/SLS Paino: Whyprint, 2012 ISBN

4 Esipuhe Minkälaisia digitoituja aineistoja tutkijat tarvitsevat? Miten he löytävät aineistoja? Miten muistiorganisaatiot ottavat huomioon tutkijoiden tarpeet suunnitellessaan digitointia ja kehittäessään hakujärjestelmiä? Näihin ja moniin muihin kysymyksiin Tutkijoiden ääni ja sähköiset aineistot antaa vastauksia. Raportti perustuu laajaan muistiorganisaatioille ja tutkijoille suunnattuun kyselyaineistoon. Raportti antaa tarkennetun kuvan muistiorganisaatioiden palveluista ja tutkijoiden tarpeista, jotka eivät valitettavasti aina kohtaa toisiaan. Raportti osoittaa, että tutkijat ovat yleensä tyytyväisiä siihen, mitä digitoidaan, mutta että he haluaisivat myös osallistua aineistojen valintaan. He kokevat, ettei heidän mielipiteitään oteta tarpeeksi huomioon ja että mahdollisuudet antaa palautetta ovat puutteellisia. Muistiorganisaatiot digitoivat sellaisia aineistoja, jotka ne oman kokemuksensa perusteella tuntevat ja pitävät tärkeinä, joko sellaisia, joiden he ajattelevat tutkijoita kiinnostavan tai sellaisia, jotka ovat helppoja käsitellä ja joiden digitoiminen ei vaadi suuria kustannuksia. Ovatko nämä riittäviä perusteita digitoinnille? Ei tietenkään. Muistiorganisaatioiden on tässä digitaalisessa maailmassa, jossa tietoa syötetään yhä kiihtyvällä tahdissa verkkoon, paremmin lähestyttävä käyttäjien tarpeita. Näkökulman on oltava lähtökohtaisesti käyttäjissä. Yksi kulttuuriperinnön säilyttämisen keskeisiä perusteita on aineiston käyttö. Tähän käyttäjät tarvitsevat toimivia hakujärjestelmiä ja metadatalla rikastettuja aineistoja. Heidän ei välttämättä tarvitse tietää, miten arkisto on muodostunut. Sen sijaan heidät on nopeasti ja luotettavasti ohjattava tiedon lähteille. Muistiorganisaatiot eivät ole pelkästään säilyttäjiä vaan niiden on saatettava aineistonsa käyttöön, avattava ovensa tiedon tarvitsijoille. Tässä on loppuraportin keskeinen tulos ja viesti kulttuuriperintöä säilyttäville muistiorganisaatioille. Projekti Tutkijoiden ääni ja sähköiset aineistot on Svenska litteratursällskapet i Finlandin rahoittama hanke. Raportin tarkoitus on auttaa litteratursällskapetin arkistoa kehittämään omia digitoitujen aineistojen tieto-, tutkija- ja asiakaspalvelujaan sekä hakujärjestelmiä. Samalla raportti on puheenvuoro keskustelussa siitä, miten käyttäjät pitäisi ottaa entistä paremmin huomioon ja miten digitaalisten aineistojen saatavuutta pitäisi parantaa muistiorganisaatioiden digitointisuunnitelmissa. Tämä koskee myös kansallisesti suurta hanketta Kansallinen Digitaalinen Kirjasto (KDK). Kiitän kaikkia, jotka vastasivat kyselyyn, ohjausryhmän jäseniä ja erityisesti FM Outi Hupaniittua, joka suoritti kyselyt, analysoi aineiston ja kirjoitti loppuraportin. Mikael Korhonen arkistonjohtaja Svenska litteratursällskapet i Finland 4

5 Johdanto Hankkeen tavoitteet Muutamat viime vuodet ovat olleet digitointihankkeiden kulta-aikaa suomalaisissa muistiorganisaatioissa. Opetus- ja kulttuuriministeriö on antanut erillisrahoitusta hankkeisiin. Samaan aikaan on käynnissä Kansallinen digitaalinen kirjasto (KDK) -hanke, jossa keskitytään sähköisen aineiston säilyttämisen ja käytettäväksi asettamisen tekniseen puoleen. Kansallisen digitaalisen kirjaston väliraporttiin kesäkuulta 2010 kirjattiin, että erillisrahoitusta digitointiin on saatu yhteensä 16 miljoonaa euroa vuosina Sen avulla digitoidun kulttuuriperintöaineiston määrä oli jo kesällä 2010 noussut kolminkertaiseksi rahoitusta edeltäneeseen aikaan verrattuna. Tuolloin Kansallinen digitaalinen kirjasto arvioi varovaisesti, että kokonaismäärä olisi noin yksikköä, ja keväällä 2011 laskettiin, että vuoden lopussa aineistoa olisi jo 19,5 miljoonaan yksikköä. 1 Erillisrahoitetut projektitkin jatkuvat yhä, mutta aikaisempaa pienemmässä mittakaavassa: esimerkiksi heinäkuussa 2011 opetu- ja kulttuuriministeriö myönsi vajaa miljoona euroa pääasiassa eri museoiden digihankkeisiin. Kansallisen digitaalisen kirjaston ja erillisrahoitushankkeiden osana sähköisestä aineistosta ja digitoinnista on tehty runsaasti erilaisia selvityksiä. Selvitystyö on kuitenkin keskittynyt muistiorganisaatioiden näkökulmiin, eikä käyttäjiä ole nostettu esille. Toistaiseksi Suomessa ei ole tehty perinteisiä asiakaskyselyitä laajempia selvityksiä sähköisten aineistojen käytöstä tai digitoinnin vaikutuksista tutkimusprosesseihin. Svenska litteratursällskapet i Finland (SLS) pureutuu toistaiseksi huomiotta jääneeseen käyttäjänäkökulmaan. Svenska litteratursällskapet toteutti vuoden 2011 aikana hankkeen Tutkijoiden ääni ja sähköiset aineistot, joka selvittää digitointihankkeita humanistisen tutkimuksen näkökulmasta. Tämä on hankkeen loppuraportti, joka perustuu kahteen kyselyyn, joissa on keskitytty erityisesti kahteen keskeiseen digiaineistojen käyttöä koskevaan kysymykseen: aineiston käytettävyyteen ja saavutettavuuteen, sisältäen määrän ja laadun käyttäjien ja organisaatioiden yhteistyöhön Muistiorganisaatioille suunnattuun kyselyyn saatiin 54 vastausta ja käyttäjille suunnattuun 121 vastausta. Raporttia varten on saatu aineistoa myös hankkeen järjestämissä tilaisuuksissa 2 ja yksittäisten yhteydenottojen kautta. Vastausten suuri määrä kertoo, että aihe kiinnostaa kenttää - niin muistiorganisaatioita kuin sähköisten aineistojen käyttäjiäkin. Kyselyiden tuloksia on täydennetty puheenvuoroilla, joissa kolme tutkijaa kertoo kokemuksistaan erilaisilta näkökannoilta. Yleisen historian ja kirkkohistorian dosentti Tuomas Heikkilä on keskiaikaisten aineistojen digitointi- ja tietokantahankkeiden asiantuntija, Kaisa Kyläkoski on henkilö- ja paikallishistorian harrastuksessaan käyttänyt sekä perinteisiä arkistoja että internetiä 1990-luvun puolivälistä alkaen. Kolmas kirjoittaja Vesa Kurkela on Sibelius-Akatemian professori. 5

6 Tämän selvityksen lähtökohtana on viranomaisten ohjeissa, päätöksissä ja raporteissa toistuvat periaatteet avoimuudesta. 3 Tavoite julkisin varoin tuotetun digiaineiston vapaasta saatavuudesta vahvistettiin maaliskuussa 2011, jolloin valtioneuvosto antoi periaatepäätöksensä aiheesta: Periaatepäätöksen tavoitteena on edistää ensisijaisesti viranomaistehtävän toteuttamisen yhteydessä tuotettujen sekä muiden julkisrahoitteisten ja julkisen sektorin hallinnoimien, sellaisenaan luovutettavissa olevien digitaalisten tietoaineistojen uudelleenkäyttöä. 4 Sähköiset aineistot tulee saattaa tietoverkkojen kautta saataville, jos niiden salassapidosta ei erikseen lailla säädetä. Periaatepäätös kattaa sisäänsä valtavat sähkösyntyiset tietomassat, joita viranomaiset tuottavat päivittäin. Digitoitu kulttuuriperintö on pieni osa tietoaineistojen kokonaisuutta, mutta tavoitteet ovat yhteiset. Periaatepäätöksen mukaisesti kyse ei ole ensisijaisesti aineiston muuttamisesta digimuotoon, vaan sen tuomisesta käyttäjien ulottuville. Digitoiminen on väline varsinaisen tavoitteen saavuttamisessa. Tämän takia tässä selvityksessä tutkitaan, miten organisaatiot ovat digitointejaan toteuttaneet ja millaisia tuloksia he ovat saaneet. Arvioinnin mittarina on käyttäjien näkökulma: miten aineistojen käyttäjät kokevat muistiorganisaatioiden onnistuneen digitoinneissa, millaisia digitointeja käyttäjät toivoisivat ja miten käyttäjät haluaisivat saada äänensä kuuluville prosessissa. Suomalainen kulttuuriperintö on niin laaja, ettei sitä voida kokonaisuudessaan muuttaa sähköiseen muotoon. Mitä pidemmälle digitointihankkeissa on edetty, sitä keskeisemmäksi on noussut kysymys valintojen kriteereistä. Alkuvaiheessa keskityttiin kaikkein arvokkaimmiksi katsottujen ja pahimmassa tuhoutumisvaarassa olevien aineistojen digitointiin, mutta projektien edetessä valinnat ovat kohdistuneet laajempaan joukkoon aineistoa. Digitoitujen kokonaisuuksien kasvaessa ja käytettävyyden parantuessa sähköisten aineistojen merkitys humanistisessa tutkimuksessa tulee korostumaan. Svenska litteratursällskapetin hanke pureutuu kuitenkin ensisijaisesti nykytilaan. Tulevaisuuden visioiden sijaan on selvitetty sitä, millainen merkitys sähköisillä aineistoilla on jo nyt tutkijayhteisölle. Pääpaino on jo käytössä olevissa aineistoissa ja järjestelmissä, nykyisissä käytänteissä ja prosesseissa. Nykyhetken painottamisella haluttiin tuoda esille olemassa olevat vahvuudet ja heikkoudet, sekä antaa niiden avulla välineitä digitointien sekä muistiorganisaatioiden ja tutkijayhteisön suhteen kehittämiseen. Hankkeen käynnistyessä sen tavoitteet jaettiin kolmeen osaan: 1. Nykytilanteen kartoittaminen Miten tutkijayhteisö on ottanut vastaan toteutetut digitointihankkeet, miten muistiorganisaatiot ovat lähteneet vastaamaan tutkijayhteisön tarpeisiin digitointihankkeissaan? Millaisia ratkaisuja ja selvityksiä on tehty niin Suomessa kuin kansainvälisestikin? 2. Digitointihankkeiden vaikutusten selvittäminen Miten voidaan mitata digitointihankkeiden onnistumista humanistisen tutkimuksen näkökulmasta? Miten tutkimuksen tekeminen ja julkaiseminen tulee muuttumaan kulttuuriperinnön entistä laajemman digitoimisen myötä? Miten digitointi ohjaa tutkimusta ja miten tutkimus ohjaa digitointia? 6

7 3. Tutkijayhteisön ja muistiorganisaatioiden yhteistyön kehittäminen Millaiset institutionaaliset rakenteet ja käytänteet auttaisivat tutkijayhteisön ja muistiorganisaatioiden välistä yhteistyötä? Millaisia aineistoja tutkimus tarvitsisi digitoitaviksi ja miten tutkijayhteisö voisi osallistua digitointihankkeiden suunnitteluun ja toteutukseen? Hankkeessa toteutetuissa kyselyissä on paneuduttu kaikkiin kolmeen osaalueeseen. Nykykäytänteet valottavat jo tehtyjä toimenpiteitä, kun taas toiveiden kautta luodataan tulevaisuuden mahdollisuuksia. Hankkeelle asetetut tavoitteet ovat ohjanneet kyselyiden ja tämän raportin sisältöä ja rakennetta, joten ne kulkevat punaisena lankana läpi raporttitekstin. Niiden toteutumiseen ja esitettyihin kysymyksiin vastaamiseen palataan myös raportin loppuluvussa. Raportissa käytetyt keskeiset käsitteet on esitelty liitteessä 1. Svenska litteratursällskapet toteutti hankkeen yhteistyössä Turun yliopiston Suomen historian oppiaineen kanssa. Kyselyiden toteuttamisesta ja raportin laatimisesta on vastannut projektinvetäjä Outi Hupaniittu. Hankkeen ohjausryhmä: Amanuenssi Anne Ala-Pöllänen (Helsingin yliopisto) Arkistonjohtaja Mikael Korhonen (Svenska litteratursällskapet) Arkistoteknisen yksikön johtaja István Kecskeméti (Kansallisarkisto) Tutkimusjohtaja Christer Kuvaja (Svenska litteratursällskapet) Projektipäällikkö Tapio Onnela (Agricola Suomen historiaverkko) Professori Kari Teräs (Turun yliopisto) Aikaisempia tutkimuksia, selvityksiä ja raportteja Sähköisen aineiston käytöstä on tehty runsaasti tutkimusta, vaikka näkökulma on ollut tätä selvitystä suppeampi. Arkistojen puolella American Archivist lehdessä esimerkiksi Kathleen Fear (2010) on tutkinut käyttäjien mielipiteitä Dublin Core standardin mukaisesta metatiedosta digitoiduissa kuvakokoelmissa, 5 kun taas Hedstrom, Lee, Olson ja Lampe (2006) ovat selvittäneet käyttäjien mielipiteitä sähköisen säilyttämisen strategioista tekniseltä näkökannalta. 6 Yhdysvaltalaisen tutkimusryhmän case-study-tyyppinen haastattelututkimus (2008) puolestaan keskittyi arkistoalan ammattilaisten käsityksiin käyttäjiltä saadusta palautteesta. 7 Digikirjastojen tutkimukseen keskittyneessä D-Lib Magazine lehdessä Rose Holley (2010) on tutkinut talkoistamisen hyötyjä kirjastojen sähköisten aineistojen käytettävyyden parantamisessa, ja jopa laatinut listan seikoista, jotka on otettava huomioon, jotta talkoistaminen onnistuisi parhaalla mahdollisella tavalla. 8 Akateemisen tutkimuksen suhdetta sähköisiin aineistoihin taas on parhaiten valottanut tuore britannialaistutkimus Reinventing Research? Information Practices in the Humanities (2011), joka pureutui humanistien uusiin tapoihin tehdä tutkimusta sähköisten menetelmien avulla. 9 Pekka Henttonen kirjoitti tuoreelta tutkimuksesta Faili-lehteen otsikolla Kymmenen asiaa, jotka humanistitutkija haluaa. 10 Raportissa käsiteltyjen case-tutkimusten ja niiden analyysin pohjalta listatut kymmenen toivetta sähköisten palveluiden kehittäjille ovat Henttosen muotoilemina: 7

8 1. Rakentakaa käyttökelpoisia palveluja 2. Tehkää viittaaminen vaivattomaksi 3. Viekää aineistot tukijan ulottuville 4. Kertokaa aineistoista ja niiden taustalla olevista prosesseista 5. Rakentakaa yhteisöjä 6. Tukekaa tutkimusta 7. Tehkää informaatiosta uudelleen käytettävää 8. Visualisoikaa kokoelmia 9. Kiinnittäkää huomiota linkittyvään dataan 10. Luokaa kriittistä sisältöä 11 Toiveet ovat hyvin konkreettisia ja käytännönlähtöisiä, ja ne nousevat toisaalta tutkimuksen teosta, toisaalta sähköisen ympäristön uusista toimintamahdollisuuksista. Kuten Henttonen tiivistää: Raportin keskeinen sanoma on se, mikä luonnontieteissä on jo havaittu aiemmin: jos tutkimustiedosta halutaan saada optimaalinen hyöty, täytyy ymmärtää, millaisia käytäntöjä ja kulttuureja tutkimusyhteisössä vallitsee. 12 Kansainvälistä, hyvin käytännönlähtöistä tutkimusta on siis runsaasti saatavilla, vaikkakin se pohjautuu pääosin case-tyyppisiin tarkasteluihin. Suomalaista tilannetta on selvittänyt eniten Kansallinen digitaalinen kirjasto, jonka sivuilta löytyy joukko raportteja ja julkaisuja. Hankkeen tehtävänannon mukaisesti selvitykset ovat kuitenkin painottuneita sähköisen aineiston tekniseen ja taloudelliseen puoleen. 13 Näin ollen esimerkiksi sähköisten aineiston määrää ja sen kehitystä on laskettu useissa selvityksissä, mutta aineiston käytettävyyttä ei ole analysoitu. 14 Keväällä 2010 Kansallinen digitaalinen kirjasto julkaisi Asiakasliittymän käytettävyyssuunnitelman, joka lähti linjamaan yhteistyötä käyttäjien kanssa. Suunnitelman laatinut käytettävyystyöryhmä esitti, että käyttäjille tehtäisiin tietyissä vaiheissa tutkimuksia, mutta varsinaista osallistumista käytettävyystyöhön ei mainita. Suunnitelmassa esitettiin, että asiakasliittymän ensisijaiset kohderyhmät määriteltäisiin jo varhaisessa vaiheessa ja liittymää kohdennettaisiin heidän tarpeisiinsa. 15 Suunnitelman esityksen pohjalta laadittiin asiakasliittymän palvelukonseptin testaus valituille käyttäjäryhmille. Mukaan otettiin alakoulun opettajat, lukiolaiset ja historian harrastajat, ja haastateltaviksi valikoitui sellaisia henkilöitä, jotka eivät ole juurikaan käyttäneet sähköisiä aineistoja. 16 Näin ollen testauksessa ei lähdetty hyödyntämään tottuneilla käyttäjillä olevaa tietoa nykyisistä käytänteistä, niiden vahvuuksista ja heikkouksista, vaan kohteeksi otettiin ryhmät, joille voisi olla hyötyä aineiston käyttämisestä. Tuloksena keskustelu ja esimerkit jäivät yleiselle tasolle, eivätkä pureutuneet konkreettiseen aineistojen käyttöön. 17 Kansallisen digitaalisen kirjaston toimintasuunnitelman mukaan varsinainen käytettävyyssuunnittelu alkaisi vuoden 2012 alussa, 18 joten siinä vaiheessa mahdollisesti mukaan saadaan myös tietoa aineistojen konkreettisesta käytöstä varsinaisilta käyttäjiltä. Kansallinen digitaalinen kirjasto hankkeen ohella sähköisten aineistojen käyttö on noussut vuoden 2011 aikana entistä voimakkaammin esille muussakin julkisessa keskustelussa. Helmikuussa 2011 valmistui Tutkimuksen tietoaineistot selvityshankkeen raportti Tieto käyttöön Tiekartta tutkimuk- 8

9 sen sähköisten tietoaineistojen hyödyntämiseksi. 19 Seuraavassa kuussa valtioneuvosto vahvisti periaatepäätöksen julkisin varoin tuotettujen sähköisten tietoaineistojen vapaasta saatavuudesta. 20 Ministeriön raportin suosituksissa korostettiin, että tietoaineistojen hyödynnettävyys tulisi kirjata hallitusohjelmaan, mikä toteutuikin paria kuukautta myöhemmin. 21 Kun vuoden 2012 alkaessa Kansallinen digitaalinen kirjasto on siirtymässä käytettävyyssuunnitteluun ja sähköisten tietoaineistojen avaamista ajetaan valtioneuvoston tasolta alkaen, käyttäjänäkökulma sähköisiin kulttuuriperintöaineistoihin on ajankohtaisempi kuin koskaan. 9

10 Käyttäjän näkökulma T u o m a s H e i k k i l ä Sähkönsinistä valoa keskiajan hämärässä Poikkeuksellisen suuri osa Suomen keskiajan historian lähteistä on tutkijan saatavilla digitoidussa muodossa. Valtaosa nykyisen Suomen seutuihin liittyvistä keskiaikaisista asiakirjoista löytyy Kansallisarkiston Diplomatarium Fennicum (DF) -tietokannasta, 22 ja useimmat keskiajan Suomessa käytössä olleitten kirjojen säilyneistä jäänteistä ovat puolestaan tutkijan selailtavissa Kansalliskirjaston pergamenttifragmenttien tietokannassa. Tuskin minkään muun aikakauden lähdemateriaaleista on suhteessa yhtä suuri osa saatavissa sähköisesti ja tuskin missään muussa maassa on keskiaikaista aineistoa digitoitu yhtä kattavasti kuin Suomessa. Mairittelevassa tilanteessa ei ole kyse suomalaisten lähteitten vähyydestä: tutkija voi tutustua sähköisessä muodossa lähes 7000 keskiaikaiseen asiakirjaan ja noin 1600 koodeksin jäänteisiin. Suomalainen keskiajantutkimus on sähköisten aineistojen osalta modernin eturintamassa. Viime vuosien innokas lähteiden digitoiminen on muuttanut keskiajantutkimuksen edellytyksiä niin Suomessa kuin maailmalla. Hyvin laajat tekstitietokannat luovat edellytyksiä pienellä vaivalla huomattavasti aiempaa kattavampia aineistoja hyödyntävien tutkimusotteiden käyttöön. Maailmalla suuria, niin historian- kuin tekstintutkijan mieltä sykähdyttäviä tekstimassoja sisältäviä tietokantoja on ollut tutkijoiden käytössä jo pitkään; hyviä esimerkkejä löytyy sekä asiakirja- että tekstieditioiden osalta. 23 Tämänkaltaisten sähköisten aineistojen kautta lähteistä voi tapahtuma- tai henkilöhistoriallisen detaljitiedon lisäksi helpohkosti kartoittaa laajoja kehityskulkuja, kuten aatteiden ja innovaatioiden leviämistä ajassa, paikassa ja yhteiskunnassa. Toisaalta on mahdollista kysyä menneisyydeltä uusia kysymyksiä, joiden vuosisatojen takaa juontuvat vastaukset ovat oman, läpikotaisin sähköisen aikamme kannalta olennaisia. Parhaimmillaan lähteiden helppo saatavuus sekä teksteinä että alkuperäismateriaalista otettuina tarkkoina kuvina korostaa historiantutkimuksessa täysin keskeisen lähdetyön merkitystä ja antaa sille uutta sisältöä. Toisaalta vaarana voi olla, että yhä harvempi tutkija vaivautuu jalkautumaan arkistoon, kirjastoon tai museoon ja etsimään käsiinsä käsikirjoituksen, kirjan tai esineen, vaan tyytyy työskentelemään vain sähköisen aineiston avulla. Jonkinlaisena välimuotona esimerkiksi keskiaikaisten tekstien editoimisessa ollaan siirtymässä kansainvälisesti editioihin, joissa tutkijan on mahdollista tarkastella samaan aikaan sekä lähteen tekstisisältöä että sen käsikirjoituksista otettuja kuvia useina eri versioina. 24 Sähköiset aineistot eivät kuitenkaan voi korvata alkuperäisaineistojen käyttöä kokonaan. Näin on laita juuri keskiajantutkimuksessa, jonka tekstilähteistäkin suurin osa on käsin kirjoitettuina täysin ainutkertaisia. Saman tekstin jokainen käsikirjoitusversio voi poiketa muista toisinnoista esimerkiksi sisällöltään, muodoltaan, kirjoitusajaltaan ja -paikaltaan, kuvitukseltaan, väreiltään tai marginaalimerkinnöiltään. Vaikkapa keskiaikaisten käsikirjoitusten tai taiteen tutkimuksessa onkin edelleen tärkeää tutustua alkuperäiseen aineistoon ilman sähköisiä välikäsiä. Alkuperäismateriaalin digitoiminen sisältää paradoksin: vaikka tutkimuksen lähteistä otetut kuvat tai transskriboidut tekstit tavoittavat sähköisessä muodossa valtavan yleisön, itse alkuperäinen lähde on digitoinnin jälkeen usein yhä harvemman tutkijan saatavilla. Taustalla on arkistojen, kirjastojen ja museoitten ymmärrettävä, mutta tutkijan työtä usein hankaloittava halu suojella haurasta alkuperäismateriaalia. Pahimmillaan tilanne muuttaa tutkimuksen lähestymistapoja ja johtaa hiljalleen tutkijan perustaitojen rapautumiseen. 10

11 Digitoiminen ja tietokannat ohjaavat tutkimusta lähes yhtä tehokkaasti kuin rahoitus; helposti saatavilla olevat lähteet houkuttelevat historiantutkijaa. Tässä suhteessa on arveluttavaa, että etenkin Suomen 1900-lukua varhaisemman historian lähteiden digitoiminen ja saattaminen tutkijoitten ulottuville tietokantamuodossa vaikuttaa suunnitelmattomalta ja jopa satunnaiselta. Moni tärkeä Suomen historiaan liittyvä lähdekokonaisuus on digitoitu osin tai kokonaan yksityisin varoin hatunnoston arvoinen suoritus, joka kuitenkin korostaa yksittäisten rahoittajatahojen ohjaavaa kättä tieteellisessä tutkimuksessa. Sähköisessä muodossaan Suomen vanhimman historian lähdeaineistot ovat saatavilla kaikkialla maailmassa ja laajemmin kansainvälisten tutkijoitten käytössä kuin koskaan aiemmin. Toivottavasti tämä lisää aikaa myöten ulkomaisten tutkijoitten mielenkiintoa perinteisesti lähinnä pienen kotimaisen piirin tutkimaan aihepiiriin, tarkentaa tulkintoja ja sitoo Suomen historian tiukemmin osaksi oikeita kansainvälisiä yhteyksiään. Kilpailu tutkijoitten mielenkiinnosta on kuitenkin kova: digitoituja aineistoja tuotetaan nyt kaikkialla. Moninaisuuden kääntöpuolena on tietokantojen kirjavuus. Niitä laaditaan hyvin erilaisin kriteerein ja toisiaan korvalle lyövien käyttöliittymien varaan. Seurauksena paljon tietoa jää löytymättä ja eri tietokannoista saatujen tiedonmurujen yhdisteleminen voi olla haastavaa. Keskiajantutkimuksen osalta tietokantojen yhteiskäytön ongelmia pyrkii ratkomaan eurooppalainen COST-hanke Medieval Europe Medieval Cultures and Technological Resources. 25 Yhteistyötä ja yhteensovittamista tarvitaan myös paikallisesti. Esimerkiksi Diplomatarium Fennicum ja sen paljoa suurempi ruotsalainen vastine, Svenskt Diplomatariums huvudkartotek, 26 tavoittelevat täsmälleen samaa päämäärää ja ovat osin päällekkäisiä. Niiden välistä yhteistyötä tulisi tiivistää ja sopia työnjaosta. Näin myös Suomessa olisi järkevää ja mahdollista jatkaa tällä hetkellä pysähdyksissä olevaa DF:n toimintaa. Nykyisellään vain Reinhold Hausenin Finlands Medeltidsurkunder -sarjan asiakirjaeditiot sisältävään DF:iin tulisi aikaa myöten lisätä myös muitten Suomen keskiajan ja 1500-luvun tärkeimpien asiakirjajulkaisujen sisältö. Toinen esimerkki suomalais-ruotsalaisen yhteistyön tarpeesta on pergamenttifragmenttien digitointi ja 1600-luvuilla yksittäisiksi lehdiksi hajotetut, nykyisten Suomen ja Ruotsin alueella käytössä olleet pergamenttikirjat ovat tutkijan käytettävissä kahtena eri kokoelmana. Kansalliskirjaston suomalaiset fragmentit löytyvät tietokantana internetistä, kun taas Tukholman Riksarkivetin kokoelma on käyttöliittymäongelmien seurauksena käytettävissä vain yksittäisillä tietokoneilla. Olisi tärkeää saattaa alkujaan saman kokonaisuuden molemmat osat yhteen, tietoverkoissa tutkittaviksi. Suomalaisen keskiajantutkimuksen kannalta merkittävä hanke olisi myös saattaa alan kotimaiset tietokannat yhteen saman sateenvarjon alle. Jo olemassa olevien digitoitujen asiakirjojen ja pergamenttifragmenttien oheen olisi aikaa myöten tärkeää lisätä esimerkiksi keskiaikaisten kirkollisten esineitten tietokanta, kuten vaikkapa Ruotsissa on tehty. 27 Kansalliskirjaston johdolla aiemmin esillä ollut hanke on valitettavasti nyttemmin hautautunut muun alle. Tuomas Heikkilä on filosofian tohtori, yleisen historian ja kirkkohistorian dosentti. Hän on toiminut asiantuntijana Diplomatarium Fennicum- ja Kansalliskirjaston keskiaikaiset pergamentit -digitointi- ja tietokantahankkeissa. Hän on Suomen edustaja eurooppalaisessa COST-hankkeessa Medieval Europe Medieval Cultures and Technological Resources. 11

12 Kyselyt Kysely muistiorganisaatioille sähköisten aineistojen käytöstä Selvityshankkeen ensimmäinen kysely suunnattiin muistiorganisaatioille, joilla on sähköisessä muodossa olevaa kulttuuriperintöaineistoa, joko digitoituna tai sähkösyntyisenä. Se toteutettiin avoimena webropol-kyselynä, josta tiedotettiin suoraan Kansallinen digitaalinen kirjasto -kumppaneille ja suurimmille muistiorganisaatioille. Kyselystä tiedotettiin muille organisaatioille alan keskeisten sähköpostilistojen kautta 28 sekä Signum-lehteen 1/2011 kirjoitetulla artikkelilla. Kyselyssä oli taustatiedot mukaan lukien 44 kysymystä, joilla selvitettiin organisaatioiden digitoitujen ja sähkösyntyisten aineistojen määrää, laatua ja asiakaskäyttöä, sekä käyttöön liittyviä palautemekanismeja (katso liite 2). Vastauksia saatiin yhteensä 54 kappaletta 49 eri muistiorganisaatiosta (katso liite 3). Muutamasta organisaatiosta, kuten arkistolaitoksesta ja Kansalliskirjastosta, tuli useita vastauksia eri yksiköistä. Saatujen vastausten jakaantuminen eri organisaatiotyyppeihin näkyy kaaviosta 1. Kaavio 1: Vastanneet organisaatiot yhteensä 54 kpl arkisto 15 kirjasto 8 museo 24 muu 7 Luokassa muu vastaus saatiin muun muassa kulttuuritoimelta, yksityiseltä säätiöltä, sekä muutamilta muistiorganisaatioilta, joissa kirjasto ja arkisto yhdistyvät. Kysymys sähköisten aineistojen määrästä osoittautui monille hyvin vaikeaksi. Digiaineistot saattavat olla organisaatioissa hajallaan useissa järjestelmissä tai jopa kovalevyillä odottamassa jatkokäsittelyä. Sähköisten aineistojen hallintaan liittyvät metatiedot ja käytänteet eivät ole yhtä vakiintuneella tasolla kuin perinteisten aineistojen hallintatiedot. Samoin itse sähköisen/ digitoidun aineiston määritelmä osoittautui vaikeaksi. Palautteessa huomautettiin siitä, ettei kyselyssä tarkemmin selitetty, mitä digitoimisella tarkoitetaan. Yksi organisaatio ymmärsi digitoiduksi aineistoksi sellaisen, joka on 12

13 luetteloitu viitetietokantaan, ja muutamat muut antoivat sekamuotousia vastauksia, joissa oli sekä digitoituja että viitetietokantoihin luetteloituja aineistoja. Viitetietokantoja koskevat tiedot on jätetty analyysivaiheessa pois niiltä osin, kun ne on voitu yksilöidä. Myös eri muistiorganisaatioiden luonteiden erilaisuus nousi palautteessa esille. Esimerkiksi eräs arkisto piti kyselyä liian kirjasto-painotteisena, vaikka hankkeen toteuttajana on Svenska litteratursällskapetin arkisto. Eräs taidemuseo puolestaan ilmoitti, ettei aio osallistua kyselyyn, koska kysymyksenasettelut eivät soveltuneet heidän kokoelmaansa. Muutama vastaaja totesi kyselyn päätteeksi palautevaiheessa, ettei muistiorganisaatioille suunnattu kysely täysin sopinut heidän kokoelmiinsa, koska he eivät ole muistiorganisaatioita. Kyselyn laajuudesta ja hankaliksi koetuista osioista huolimatta lopun palauteosioon ja suorina sähköposteina saatiin yllättävän vähän risuja ja runsaasti kiitosta. Moitteet kohdistuivat kysymysten määrään ja vaikeuteen. Ongelmakohdiksi nousivat jo edellämainitut sähköisen, sekä digitoidun että sähkösyntyisen aineiston määrä sekä se, miten sähköinen aineisto määritellään.. Kiitoksissa korostettiin selvityksen tarpeellisuutta niin tilanteen selvittämisen, jatkokehityksen, yhteistyön kuin rahoituksenkin kannalta. Samalla kuitenkin pohdittiin, miksi tekijänä on Svenska litteratursällskapet eikä esimerkiksi ministeriö tai jokin muistiorganisaatioiden suurista keskusorganisaatioista. Palautteessa nousi esille myös se, että kysely sai muistiorganisaatioiden henkilökunnan huomaamaan, miten suuri merkitys on käyttäjien tuntemisella. Kysely käyttäjille muistiorganisaatioiden sähköisistä aineistoista Selvityshankkeen toinen kysely järjestettiin sähköisten aineistojen käyttäjille. Se toteutettiin anonyymisti ja siitä tiedotettiin laajasti alan lehdissä, sähköpostilistoilla ja keskustelupalstoilla. 29 Kyselyssä oli taustatiedot mukaan lukien 58 kysymystä (katso liite 4). Koska digitoidun/sähköisessä muodossa olevan aineiston käsite oli osalle muistiorganisaatioita epäselvä, kyselyn sananselityksiä laajennettiin ja tarkennettiin. 13

14 Vastauksia saatiin yhteensä 121 kappaletta. Taustatietojen perusteella valtaosa vastaajista oli akateemisia, joko opiskelijoita, jatkotutkimuksen tekijöitä tai jo väitelleitä, kuten kaaviosta 2 käy ilmi: Kaavio 2: Vastanneet käyttäjät yhteensä 121 kpl muut 13 % harrastajat 22 % akateemiset 65 % Akateemisten ryhmä jakaantuu pienempiin osiin taulukon 1 mukaisesti: Taulukko 1: Akateemiset vastaajat korkeakouluopiskelija jatkotutkinnon tekijä väitellyt, dosentti, professori muut 30 yhteensä historia perinne, kulttuuri, museologia, kulttuuriperintö kirjallisuus kielten tutkimus ja kielitieteellinen tutkimus yhteiskuntatieteellinen tutkimus muu tieteenala yhteensä

15 Ryhmän harrastajat vastaukset puolestaan jakaantuivat taulukon 2. mukaisesti: Taulukko 2: Harrastajat sukututkija 18 historiasta/perinteestä kiinnostunut, historian harrastaja 8 yhteensä 26 Loput vastaajista (ryhmä muut ) olivat edellisten ryhmittymien ulkopuolelle jääneitä, esimerkiksi painotuotteiden tekijöitä ja muut työssään aineistoa tarvitsevia, sekä vastaajia, jotka eivät antaneet itsestään taustatietoja. Ryhmittelyn perusteella aktiivisimpia vastaajia olivat historian jatkotutkinnon tekijät ja sukututkijat. Syitä tähän on monia. Kummankin ryhmän edustajia on runsaasti ja he käyttävät runsaasti sähköisiä aineistoja tutkimuksissaan. Tärkeä syy runsaslukuisuuteen on myös se, että heidät on ollut helppo tavoittaa kyselyä markkinoitaessa. Tämä ei kuitenkaan tarkoita sitä, että kyselyn vastauksissa ja sitä kautta koko raportissa korostuisivat näiden kahden ryhmän mielipiteet muiden kustannuksella, sillä vastaukset ovat yllättävän yhtenevät vastaajan taustoista huolimatta. Samat keskeiset vahvuudet ja ongelmat nousivat esille käyttäjäryhmästä riippumatta, vaikka erojakin toki oli. Vastauksia on analysoitu joko yhtenä kokonaisuutena tai käyttäjäryhmittäin tapauskohtaisesti sen mukaan, onko aineistossa huomattavissa painotuseroja vastaajien taustojen mukaan. Sähköisten aineistojen käytön määrä vaihteli suuresti: osa vastaajista kertoi käyttävänsä aineistoa hyvin paljon jopa päivittäin, toisilla taas käyttö on ollut vähäistä. Yleisenä linjana kuitenkin on, että valtaosa vastaajista on tottuneita digitoitujen aineistojen käyttöön. Vastaajilta kerätty palaute itse kyselystä oli samansuuntaista kuin muistiorganisaatioille suunnatussa kyselyssä. Pääosin palaute oli positiivista, mutta myös negatiivisia kommentteja saatiin. Saadut risut liittyivät kyselyn pituuteen, raskauteen, osittain päällekkäisten teemojen toistumiseen ja käytettyihin käsitteisiin. Monivalintakysymysten ja niitä täydentävien vapaaehtoisten avointen vastausten varaan rakentuva kysely oli osan mielestä raskas, toiset taas pitivät siitä, koska se mahdollisti vastaajalle ei-niin-olennaisten kysymysten ohittamisen. Eräs vastaaja toivoi, että kysely olisi toteutettu yhteisellä keskustelutilaisuudella, jonka yhteydessä olisi vastattu kysymyksiin. Hanke järjesti keskustelutilaisuuden tutkijoille huhtikuussa 2011 ennen kyselyn avautumista, mutta pääosa osallistujista edusti muistiorganisaatioita. Positiivisessa palautteessa korostui se, että kysely on vastaajien mielestä tarpeellinen ja oli samalla informatiivinen sähköisten aineistojen käyttämisestä. 15

16 Muistiorganisaatioiden sähköiset aineistot Digitointien mittaluokat Ensimmäiseen kyselyyn vastanneet muistiorganisaatiot ovat keskenään hyvin eri suuruisia. Vastaajista löytyy valtakunnalliset, keskeiset organisaatiot, kuten arkistolaitos, Kansalliskirjasto ja Museovirasto, samoin kuin joukko pieniä, kuten paikallismuseoita ja kunnallisia organisaatioita, sekä kaikkea tältä väliltä. Aineistoa analysoitaessa organisaatioita ei voi asettaa samalle viivalle, sillä resurssit vaihtelevat koon mukaan. Organisaatioita ei lähdetty luokittelemaan sen mukaan, kuinka suuria ne ovat esimerkiksi henkilötyövuosissa tai budjeteissa mitattuna, vaan sen perusteella, kuinka paljon sähköisessä muodossa olevaa kulttuuriperintöaineistoa niillä on. Sähköisen aineiston määrää koskevat kysymykset olivat vastausten ja palautteen perusteella kyselyn vaikeimpia. Osa organisaatioista pystyi antamaan täsmälliset luvut, kun taas toisten tiedot olivat enemmän tai vähemmän viittelliset. Myös se, mitä digitoimisella ymmärretään, vaihteli, sillä muutama laski myös viitetietokantoihin luetteloimisen digitoimiseksi. Aineistolajien vaihtelu edelleen hankaloittaa vertailua: kokoelmia on digitoitu asiakirjoista esineisiin ja nuoteista kirjoihin. Tämän takia luvut eivät ole kaikilta osin vertailukelpoisia. Vaihtelevasta tarkkuudesta, puutteellisista tiedoista ja erilaisista mittayksiköistä huolimatta lukujen perusteella hahmottui kolme suurin piirtein samankokoista ryhmää, joista käytetään tässä kyselyssä nimityksiä ensimmäinen, toinen ja kolmas. Ensimmäiseen ryhmään laskettiin ne organisaatiot, joiden sähköisten aineistojen kokoelmat ovat suuret eli jotka ilmoittivat digiaineistonsa kooksi yli yksikköä ja kolmanteen sellaiset, joiden aineistot ovat pienimmät, eli niitä on vastauksen mukaan alle yksikköä. 31 Jako oli hyvin selkeä: vain yksi organisaatio sijoittui antamiensa lukujensa perusteella kahden luokan rajalle. 32 Kuva- ja äänitallenteiden määriä pyöristettiin ylöspäin muita voimakkaammin aineiston erityisluonteen takia. 33 Tällaisiin tallenteisiin keskittyneistä organisaatioista yksikään ei sijoittunut kahden luokan rajalle. Vastaukset jakaantuvat kolmeen luokkaan kaavion 3 mukaisesti. Ensimmäisessä ryhmässä, eli organisaatioissa, joiden sähköinen kulttuuriperintökokoelma on kaikkein suurin, korostuvat arkistot ja luokkaan muut sijoitetut insituutiot, kun taas pienemmissä ryhmissä museoiden osuus on huomattavasti isompi. Jaottelu on luonnollinen kokoelmien erilaisuuden perusteella: vaikka arkisto ja museo olisivat saman kokoiset esimerkiksi henkilötyövuosilla mitaten, digitoitujen asiakirjojen kokoelma on helposti huomattavasti suurempi kuin digitoitujen esineiden. Jaottelua selittää myös se, että kyselyyn vastasi useita pieniä museoita, joiden digikokoelmatkin ovat luonnollisesti pieniä. Kirjastoilta vastauksia saatiin vähemmän, mutta niitä löytyy tasaisesti jokaisesta kokoryhmästä. 16

17 Kaavio 3: Organisaatiot kokoryhmittäin Sähköisen aineiston määrät: ensimmäinen ryhmä = yli yksikköä toinen ryhmä = yksikköä kolmas ryhmä = alle yksikköä ensimmäinen (19 kpl) arkisto toinen (20 kpl) kirjasto museo kolmas (15 kpl) muu Vaikka museoiden digikokoelmat ovat keskimäärin pienempiä kuin kirjastojen ja arkistojen, ovat museot päässeet suhteellisesti kaikkein pisimmälle digitoinneissa. Siinä missä useimmat kirjastoista arvioivat digitoineensa korkeintaan prosentin kokoelmistaan ja arkistoista pääosa yhdestä pariinkymmeneen prosenttiin, liikkuivat museoiden luvut pääosin prosentin luokassa. Jokaisesta organisaatiotyypistä löytyi myös sellaisia, joiden digikokoelma oli mainittuja yleislinjauksia suurempi tai pienempi. Ensimmäisen ryhmän organisaatiot ovat käynnistäneet digitoinnin keskimäärin vuonna 1996, kun taas toisessa ryhmässä on aloitettu kaksi vuotta myöhemmin. Kolmannen ryhmän organisaatiot, joiden sähköiset kokoelmat ovat pienimmät, ovat aloittaneet digitoinnin keskimäärin vasta vuonna Ainoastaan viisi organisaatioista ilmoitti, etteivät digitoinnit ole tällä hetkellä käynnissä, kun taas yhteensä 44 organisaatiossa digitointeja tehdään. Vuoden 2011 määriä kysyttäessä organisaatiot arvioivat aineistoa digitoitavan yli kolme ja puoli miljoonaa yksikköä, joten aineistomäärien kasvu jatkuu. Vastanneista organisaatioista alle puolet on mukana Kansallinen digitaalinen kirjasto -hankkeessa. Ulkopuolella olevista valtaosa sanoi suunnittelevansa tai harkitsevansa mukaan menemistä, kuten käy ilmi kaaviosta 4. Kaavio 4: Onko organisaatio mukana KDK:ssa? yhteensä 49 organisaatiota kyllä 22 ei 6 ei, mutta suunnittelee ei, mutta suunnittelee tai harkitsee liittymistä tai harkitsee liittymistä 21 17

18 Erot kokoryhmittäin ovat merkittävät: siinä missä ensimmäisestä ryhmästä, eli eniten digitoineista, 60 prosenttia on Kansallisessa digitaalisessa kirjastossa, kolmannessa ryhmässä vastaava luku on vain 20 prosenttia vastaavasti arkistojen ja kirjastojen osallistuminen Kansalliseen digitaaliseen kirjastoon oli yleisempää kuin museoiden. Vain 25 organisaatiota eli noin puolet vastaajista on tehnyt digitointeja opetus- ja kulttuuriministeriön vuosien erillishankkeiden rahoituksella. Tämän voisi nopeasti ajatella kertovan, ettei erillisrahoituksen merkitys ehkä olisikaan ollut niin ratkaisevaa, mutta rahoituksen ulkopuolelle jääneiden joukossa on juuri sellaisia organisaatioita, joiden digikokoelmat ovat jääneet hyvin pieniksi. Sen sijaan vastauksissa korostuu kautta linjan opetus- ja kulttuuriministeriön erillisrahoituksen suuri merkitys digitoinnille. Museoilla korostui lisäksi sektorin sisäisten yhteistyöhankkeiden vaikutus digitoinnin määriin. Myös arkistojen ja kirjastojen osalta oli mainintoja yhteistyön merkityksestä, mutta ne eivät nousseet samaan asemaan kuin museoilla. Kokonaisuudessaan ministeriön erillisrahoitus on luonut muutaman vuoden poikkeustilanteen, joka on mahdollistanut aineiston kasvattamisen, mutta erillishankkeiden päätyttyä digitointimäärät ovat romahtaneet (/tulevat romahtamaan). Esimerkiksi eräs ensimmäiseen ryhmään kuuluva organisaatio totesi, että tällä hetkellä heidän mittavasta digitointikapasiteetistaan on käytössä vain reilu kolmannes, koska koko järjestelmän käyttämiseen ei ole resursseja omalla normaalirahoituksella. Sähköiset aineistolajit ja määrät Ehdottomasti suosituin aineisto digitointiin on valokuvat. Peräti kolme neljästä organisaatiosta ilmoitti, että heidän sähköisistä kokoelmistaan löytyy valokuvia. Toisena tulivat asiakirjat, ja sen jälkeen haastattelut, esineet, kirjat sekä piirustukset ja julisteet. Myös harvinaisemmat aineistolajit on lueteltu kaaviossa 5. Kaavio 5: Millaisia aineistoja organisaatiot ovat digitoineet? yhteensä 49 organisaatiota organisaatioiden lukumäärä valokuvia asiakirjoja esineitä haastatteluja ääninauha piirustuksia, karttoja, julisteita kirjoja muuta taideteoksia elokuvia haastatteluja kuvanauha muista äänitallenteita radio ohjelmia musiikkia muita painotuotteita sanoma ja aikakauslehtiä av muotoisia taideteoksia televisio ohjelmia muita kuvatallentaita nuotteja

19 Kaavio 5 ei kerro siitä, millaisia määriä aineistoa on digitoitu, mutta sen perusteella näkee, millaiset aineistot ovat olleet niin pienille kuin suurillekin organisaatioille sopivia digitointikohteita. Valokuvien ohella piirustuksia, karttoja ja julisteita löytyy tasaisesti niin arkistojen, kirjastojen kuin museoidenkin digiaineistosta. Muiden aineistojen kohdalla organisaatiotyyppikohtaiset erot olivat suuria ja ennakolta arvattavia: yksikään kirjasto tai arkisto ei ole digitoinut esineitä, ja jokaisen kirjaston digikokoelmassa on kirjoja. Muistiorganisaatioita pyydettiin myös kertomaan sähköisen aineiston yksikkömäärät, jotka on eritelty taulukkoihin 3 ja Lisäksi melkein jokaisen aineistolajin kohdalla joku vastaajista totesi, että heiltä löytyy kyseistä lajia tuntematon määrä, jopa tuhansia yksiköitä. Näin ollen taulukossa olevat luvut eivät sisällä kaikkia vastaajaorganisaatioiden aineistoja, mutta antavat suuntaviivoja kokoluokista. Kuten taulukoista näkyy, yksikkömäärissä mitattuna suosituimpien aineistolajien järjestys muuttuu hieman: valokuvien ja asiakirjojen digitointi on yleisintä (kaavio 5), mutta määrällisesti miljoonaluokkaan nousee kolme aineistolajia: asiakirjat, sanoma- ja aikakauslehdet sekä valokuvat (yhdessä Karjala-tietokantasäätiön henkilötietueiden kanssa), kun taas muut aineistolajit jäävät kauas taakse. Taulukko 3: Sähköisen aineiston määrät, kappaleissa laskettava aineistot yhteensä asiakirjoja henkilötietueita 36 sanoma- ja aikakauslehtiä valokuvia esineitä muuta aineistoa karttoja, julisteita ja piirustuksia muita painotuotteita kirjoja taideteoksia nuotteja noin kpl, henkilötietuetta, hm, nimekettä noin kpl, hm kpl noin sivua, 2535 nimekettä, 1,5 hm noin kpl noin kpl noin kpl noin kpl noin kpl noin kpl noin kpl 5 kpl Taulukko 4: Sähköisen aineiston määrät, tunneissa laskettava aineistot yhteensä haastatteluja, ääninauha musiikkia muita äänitallenteita elokuvia tv-ohjelmia haastatteluja, kuvanauha av-teoksia radio-ohjelmia muita kuvatallenteita noin tuntia, josta noin tuntia äänitallenteita noin tuntia kuvatallenteita noin tuntia av-muotoisia teoksia noin tuntia noin tuntia noin tuntia noin tuntia noin tuntia noin 2000 tuntia noin tuntia noin 600 tuntia noin 500 tuntia 19

20 Muistiorganisaatioiden tiedot ja käsitykset käyttäjistä Tärkeimpinä pidetyt käyttäjäryhmät Muistiorganisaatioita pyydettiin nimeämään sähköisten aineistojen pääkäyttäjäryhmät niiden tietojen perusteella, mitä organisaatioilla on käyttäjistään. Vastausten perusteella vain harvalla on konkreettista tietoa aineistojen käyttäjistä, joten tulokset perustuvat oletuksiin ja arvostuksiin, eli näyttävät tärkeimpinä pidetyt käyttäjäryhmät. Ryhmät pyydettiin asettamaan tärkeysjärjestykseen, joista yhteenveto löytyy taulukosta 5. Taulukko 5: Muistiorganisaatioiden nimeämät tärkeimmät käyttäjäryhmät 1. akateemiset tutkijat 2. opiskelijat 3. muut (muut organisaatiot, yksityishenkilöt, organisaatiosta kiinnostuneet) 4. historian harrastajat 5. sukututkijat 6. muut työssään tarvitsevat (oma henkilökunta, virkamiehet, julkaisujen tekijät, taidekauppa, oman alan erityishenkilöstö) 7. lehdistö 8. opettajat Akateemisten tutkijoiden asema kärjessä oli selkeä. Muistiorganisaatiot arvostavat tutkijoita selkeästi enemmän kuin mitään muuta käyttäjäryhmää. Opiskelijoita ei ollut mainittu ryhmävaihtoehdoissa, mutta avoimissa vastauksissa heidät nostettiin peräti toiselle sijalle käyttäjien joukossa. Yllättävää on sukututkijoiden jääminen viidennelle sijalle muiden historian harrastajien taakse. Jos eri ryhmien toteutuneita käyttömääriä pystyttäisiin laskemaan, todennäköisesti juuri sukututkijoiden sijoitus eroaisi kaikkein eniten listan sijoituksista, sillä esimerkiksi arkistolaitos laskee, että sen Digitaaliarkiston käytöstä 60 prosenttia tulee sukututkijoilta. Muilta osin muistiorganisaatioiden nimeämien käyttäjäryhmien sijoittuminen vastaa käyttäjäkyselyn vastaajien jakautumista kolmeen ryhmään akateemiset harrastajat muut. Käyttäjien tilastointi Käyttäjien tilastointia ei tällä hetkellä tehdä muistiorganisaatioissa kovinkaan järjestelmällisesti, mutta vaihtelut ovat suuria. Määrällisiä mittareita käytöstä on jonkun verran, laadullinen tieto käytöstä perustuu lähes yksinomaan perinteiseen asiakaspalautteeseen, jota ei useimmissa organisaatioissa analysoida

21 Tilastoinnin erot muistiorganisaatioiden eri kokoryhmien välillä ovat suuret. Kolmannen ryhmän organisaatioilla, joiden sähköisten aineistojen kokoelmat ovat alle yksikön suuruiset, on harvoin välineitä käytön laskemiseen. Toisessa ja ensimmäisessä ryhmässä, joilla digitoitua aineistoa on yli ja yksikköä asiat ovat paremmin, vaikka heidänkin tietonsa ovat hataria ja monet organisaatiot ilmoittivat puutteista tilastoinnissa. Esimerkiksi kaikkein suurimmista organisaatioista arkistolaitos tilastoi Digitaaliarkistostaan sekä yksittäiset käyttäjät, että käyntien ja hakujen määrän, kun taas Kansalliskirjasto ilmoitti, ettei käyttöä varsinaisesti tilastoida, mutta Mikkelin digitointiyksiköllä on käyttölaskureita. Niiden organisaatioiden osalta, jotka tilastoivat käyttöä, on sen määrä suoraan verrannollinen digitoidun kokoelman kokoon. Kolmannen ryhmän organisaatioiden sähköisten kokoelmien käyttäjät lasketaan kymmenissä ja haut tuhansissa, kun taas toisessa ryhmässä käyttäjiä on satoja tai tuhansia ja hakuja kymmenistä satoihin tuhansiin. Ensimmäisen ryhmän organisaatioissa käyttäjiä on kymmeniä tai satoja tuhansia ja haut nousevat miljooniin. Edellä esitellyt käyttäjämäärät koskevat ainoastaan verkon kautta tehtyjä hakuja. Organisaatioiden sisällä tutkijasaleissa tai muilla keinoin tehty käyttö on hyvin marginaalista edellisiin verrattuna, ja vastauksista ei juuri löydykään tietoa niistä. Eräs ensimmäisen ryhmän organisaatioista kuitenkin kertoi, että verkkokäyttäjiä sen aineistoilla on vuosittain , kun taas sähköisen aineiston käyttöön liittyviä asiakaskäyntejä vuodessa eli noin kaksi prosenttia nettikäytöstä. Kokonaisuudessaan organisaatiot tuntevat huonosti sähköisten aineistojensa käyttäjiä. Useimmista vastauksista tämä on luettavissa rivien välistä, mutta muutama muistiorganisaatio toi sen suoraan esille: Kysymys n. 41:n [Onko organisaatio tehnyt kyselyitä sähköisten aineistojen käyttäjille?] kohdalla tuli: Herätys! (museo, pieni sähköisten aineistojen kokoelma) Käyttäjien toivomuksia / tiedonhakukäyttäytymistä ja tutkimusinfrastruktuureille asetettavia laatuvaatimuksia ei tunneta riittävästi (kirjasto, suuri sähköisten aineistojen kokoelma) Keskeinen ongelma verkkokäytön tilastoinnissa on se, etteivät suuretkaan luvut kerro laadusta. Muistiorganisaation sivuilla tai käyttöliittymässä vierailu ei paljasta, onko käyttäjä löytänyt toivomansa tai onko hän käyttöönsä tyytyväinen. Tilastointi ei näin ollen anna kuvaa sähköisten palveluiden toimivuudesta tai käytettävyydestä. Yhdysvaltalaisen tutkimusryhmän case-study-tyyppinen haastattelututkimus (2008) paljasti, että arkistoissa saatetaan nojautua verkkokäytöstä kertoviin tilastoihin sähköisten aineistojen käyttäjien ja heidän mielipiteidensä tarkemman selvittämisen sijaan, koska käyntilukujen kerääminen on helpompaa ja tulokset näyttävät paremmilta. Pelkkä nettisivuilla vierailu ei kuitenkaan kerro saadun palvelun laadusta tai asiakkaiden tyytyväisyydestä, ja samalla käyttäjäkunta jää tuntemattomaksi. Käyntimääriin nojautuminen vinouttaa kokonaiskuvaa, sillä sähköisen aineiston käyttäjät saattavat poiketa perinteisistä arkistojen käyttäjistä, ja ainakin heidän tarpeensa ja toiveensa ovat erilaisia

22 Käyttäjän näkökulma V esa Ku r k e l a Digitaalinen media ja musiikintutkimus Digitaalinen teknologia on muuttanut musiikin käyttö- ja tuotantotapoja hyvin syvällisesti. Musiikkia voidaan siirtää paikasta toiseen todella helposti ja nopeasti. Siitä on tullut ubiikkia, kaikkialla läsnä olevaa, mutta samalla musiikkiin liittyvä liiketoiminta on suurissa vaikeuksissa: äänitemyynti hiipuu vuosi vuodelta, ja varsinkin nuorempi polvi on tottunut hankkimaan kaiken musiikkinsa internetin välityksellä usein maksamatta siitä mitään. Suuri muutos kattaa lähes kaikki musiikin alueet, eivätkä musiikin tutkijatkaan ole välttyneet sen seurauksilta. Digitaalinen mullistus tarjoaa musiikintutkimukselle paljon uusia mahdollisuuksia, mutta myös suuria haasteita tutkimusaineistojen saatavuuden ja säilyttämisen kohdalla. Monet digitaalisen maailman muutokset liittyvät internetin käyttöön ja koskevat tietenkin kaikkea tutkimusta: lähdeaineistojen käyttö on helpottunut ja monipuolistunut; julkaiseminen on nopeutunut ja julkaisukanavat lisääntyneet. Erityisen kiinnostavia musiikintutkimuksen ja opetuksen kannalta ovat internetissä toimivat audiovisuaaliset palvelut, kuten You- Tube ja Spotify. Ne auttavat musikologeja havainnollistamaan opetustaan ennen näkemättömällä tavalla. Paljon on silti vielä tekemättä sähköisten musiikkiaineistojen saatavuuden varmistamisessa. Uusinkaan digitaalinen teknologia ei auta, jos musiikkiarkistoja ei resursoida riittävästi teknologian monipuoliseen hyödyntämiseen. Jo pitkään alaa seuranneena väitän, että Suomessa musiikkikokoelmien digitointi on muistihankkeiden periferiaa. Monet keskeiset nuottija äänitekokoelmat ovat vielä digitoimatta, ja sähköisten aineistojen saatavuus internetin tai edes arkistojen sisäisen verkon välityksellä on usein vaikeaa tai täysin mahdotonta. Kyse on pitkälti arvostuksesta. Nykykulttuuria hallitsee visuaalisuus. Yhden kuvan sanotaan kertovan enemmän kuin tuhat sanaa, ja musiikin merkityksen katsotaan olevan sanojakin vähäisempi. Niinpä tärkeimmissä liikkuvan kuvan medioissa elokuvassa ja televisiossa musiikki on alisteisessa asemassa kuvaan nähden. Toisaalta ennen audiovisuaalista mediaa koko länsimaisessa kulttuurissa vallitsi kirjoitetun ja painetun kielen ylivalta. Tunnettu esimerkki tästä hegemoniasta on kansanlaulujen ja -runouden keruu- ja julkaisuhistoria. Vaikka kansanrunous oli yleensä laulettua ja suullista perinnettä, siitä pyrittiin tekemään kansalliskirjallisuutta (esim. Kalevala), ja laulut puolestaan julkaistiin niin ikään painettuna musiikkikirjallisuutena, nuotteina. Kun äänen tallentaminen tuli mahdolliseksi 1900-luvun vaihteessa, kirjallinen kulttuuri pysyi edelleen äänitettyä puhetta ja musiikkia arvostetumpana. Yleinen arvostusilmapiiri suosii nykyisinkin kuvaa ja kirjallista ilmaisua, ja skannattavat kulttuuritekstit ovat nousseet myös muistihankkeissa ensiarvoiseen asemaan. Kuvilla ja kirjallisilla teksteillä on epäilemättä suurin käyttäjäkuntakin, ja kenties päättäjien mielestä ääniteaineistojen käyttäjät muodostavat merkityksettömän vähemmistön. Oli syy mikä tahansa, äänitearkistojen kokoelmien digitointihankkeet eivät ole edenneet toivotulla tavalla 2000-luvun suotuisan alun jälkeen. Viime vuosina musiikkiaineistojen digitoinnissa on menty myös eteenpäin. Ensimmäisenä tulee mieleen Kansalliskirjaston äänitearkisto, joka pitkällisen odottelun jälkeen saatiin toimintaan muutama vuosi sitten. Nyt kenellä tahansa alan tutkijalla ja harrastajalla on mahdollisuus mennä kirjastoon ja tilata kuunneltavakseen vanhoja suomalaisia äänitteitä yli sadan vuoden ajalta. Äänitearkiston palveluissa on vielä kehittämistä, suurimpana haasteena kenties 22

Raportti Kansallisarkiston käyttäjäkyselystä koskien sähköisten tutkimuspalveluiden kehittämistä

Raportti Kansallisarkiston käyttäjäkyselystä koskien sähköisten tutkimuspalveluiden kehittämistä Maria Kallio Raportti Kansallisarkiston käyttäjäkyselystä koskien sähköisten tutkimuspalveluiden kehittämistä Helmikuussa 2016 julkaistun käyttäjäkyselyn tavoitteena oli kartoittaa tutkijoille sähköistyvästä

Lisätiedot

Arvoisa juhlayleisö, Mitä tämä voi olla käytännössä?

Arvoisa juhlayleisö, Mitä tämä voi olla käytännössä? 1 Opetusministeri Sari Sarkomaa Historiallisen sanomalehtikirjaston esittelytilaisuus Kansalliskirjastossa (juhlapuhe ja Historiallisen Sanomalehtikirjaston avaus) Aika: 20.11.2007. Tilaisuus alkaa klo

Lisätiedot

KAMUT: Muistiorganisaatioiden tietovarannot yhteiskäyttöön. ÄLYÄ VERKOSSA - WEB INTELLIGENCE Tiedekeskus Heureka, Vantaa 2.-3.9.

KAMUT: Muistiorganisaatioiden tietovarannot yhteiskäyttöön. ÄLYÄ VERKOSSA - WEB INTELLIGENCE Tiedekeskus Heureka, Vantaa 2.-3.9. KAMUT: Muistiorganisaatioiden tietovarannot yhteiskäyttöön ÄLYÄ VERKOSSA - WEB INTELLIGENCE Tiedekeskus Heureka, Vantaa 2.-3.9.2004 Muistiorganisaatiot KAMUT = kirjastot, arkistot ja museot ekam yhteistyö

Lisätiedot

Kansallinen digitaalinen kirjasto: tilannekatsaus

Kansallinen digitaalinen kirjasto: tilannekatsaus Suomen VIII Arkistopäivät 18.5.2010 Jyväskylässä Kansallinen digitaalinen kirjasto: tilannekatsaus Suunnittelija Tapani Sainio www.kdk2011.fi Kansallinen digitaalinen kirjasto parantaa kirjastojen, arkistojen

Lisätiedot

Kansallinen digitaalinen kirjasto - toiminnan säädöspohja. Tekijänoikeusneuvos Viveca Still

Kansallinen digitaalinen kirjasto - toiminnan säädöspohja. Tekijänoikeusneuvos Viveca Still Kansallinen digitaalinen kirjasto - toiminnan säädöspohja Tekijänoikeusneuvos Viveca Still Kansallisen digitaalisen kirjaston säädöspohjasta yleisesti Ei erillistä säädöspohjaa Tulevaisuuden tarve? Organisatoriset,

Lisätiedot

Miten muistiorganisaatiot voivat olla yhteistyössä? ekam (e-kirjastot, -arkistot, -museot) - Muisti 2 KULDI laajennettu digitointiyhteistyöryhmä

Miten muistiorganisaatiot voivat olla yhteistyössä? ekam (e-kirjastot, -arkistot, -museot) - Muisti 2 KULDI laajennettu digitointiyhteistyöryhmä Muistio Miten muistiorganisaatiot voivat olla yhteistyössä? ekam (e-kirjastot, -arkistot, -museot) - Muisti 2 KULDI laajennettu digitointiyhteistyöryhmä aika: 9.9.2003 klo 13.00 15.50 paikka: Suomalaisen

Lisätiedot

1. Johdanto. 2. Kirjaston käyttö

1. Johdanto. 2. Kirjaston käyttö 1. Johdanto Porin kaupunginkirjaston asiakastyytyväisyyttä mittaava kysely toteutettiin vuonna 2006 ensimmäisen kerran Internetin kautta. Kyselylomake oli kirjaston verkkosivuilla kahden viikon ajan 4.12.-18.12.

Lisätiedot

Digitoinnin työpaja 3a/4 Äänitteiden digitoinnin perusteita

Digitoinnin työpaja 3a/4 Äänitteiden digitoinnin perusteita Digitoinnin työpaja 3a/4 Äänitteiden digitoinnin perusteita 15.1.2010 Toni Suutari www.kdk2011.fi Kansallinen digitaalinen kirjasto parantaa kirjastojen, arkistojen ja museoiden sähköisten aineistojen

Lisätiedot

KDK:n ajankohtaiset kuulumiset

KDK:n ajankohtaiset kuulumiset KDK:n ajankohtaiset kuulumiset 17.5.2011 Valtakunnalliset museopäivät, Turku Tapani Sainio Kansalliskirjasto www.kdk2011.fi Kansallinen digitaalinen kirjasto parantaa kirjastojen, arkistojen ja museoiden

Lisätiedot

Hankkeet ja yhteentoimivuus. OKM:n kirjastopäivät Minna Karvonen

Hankkeet ja yhteentoimivuus. OKM:n kirjastopäivät Minna Karvonen Hankkeet ja yhteentoimivuus OKM:n kirjastopäivät 2012 Minna Karvonen 12.12.2012 Hallitusohjelman kirjaukset Yhteentoimivuus: kansallista perustaa Kirjastoja kehitetään vastaamaan tietoyhteiskunnan haasteisiin.

Lisätiedot

Voitaisiinko arkistojen ja museoiden välistä hankintapolitiikkaa kehittää. TAKO-verkoston syysseminaari Jarmo Luoma-aho, Elka

Voitaisiinko arkistojen ja museoiden välistä hankintapolitiikkaa kehittää. TAKO-verkoston syysseminaari Jarmo Luoma-aho, Elka Voitaisiinko arkistojen ja museoiden välistä hankintapolitiikkaa kehittää TAKO-verkoston syysseminaari Jarmo Luoma-aho, Elka 13.10.2016 Kuka, mikä? Jarmo Luoma-aho FM (historia), tradenomi ylempi amk,

Lisätiedot

Raportti Tapahtumia kaikille! -oppaasta tehdystä kyselystä

Raportti Tapahtumia kaikille! -oppaasta tehdystä kyselystä Raportti Tapahtumia kaikille! -oppaasta tehdystä kyselystä Kulttuuria kaikille -palvelu 4.1.2017 2 / 6 Johdanto Tapahtumia kaikille! Opas saavutettavan kulttuurifestivaalin järjestämiseen on Kulttuuria

Lisätiedot

Tutkijatapaaminen 11.5.2012

Tutkijatapaaminen 11.5.2012 Tutkijatapaaminen 11.5.2012 Arkistolaitoksen digitointitoiminta FT István Kecskeméti, yksikönjohtaja Digitoinnin periaatteita Arkistolaitoksen digitoinnin kohteena ovat selkeät asiakirjakokonaisuudet,

Lisätiedot

Julkaisuarkistojen käyttötilastot: Mitä tilastoidaan ja miksi?

Julkaisuarkistojen käyttötilastot: Mitä tilastoidaan ja miksi? Julkaisuarkistojen käyttötilastot: Mitä tilastoidaan ja miksi? DSpace-käyttäjäryhmän tilastoseminaari Kansalliskirjaston auditoria, 3.11.2009 Jyrki Ilva (jyrki.ilva@helsinki.fi) Miksi verkkopalveluiden

Lisätiedot

Kansalliset digitaaliset kirjastohankkeet ja digitointi

Kansalliset digitaaliset kirjastohankkeet ja digitointi Kansalliset digitaaliset kirjastohankkeet ja digitointi 11. Suomalais-venäläinen kulttuurifoorumi Hämeenlinna 7.10.2010 Minna Karvonen Kansallinen digitaalinen kirjasto parantaa kirjastojen, arkistojen

Lisätiedot

Ääni%eiden digitoin, Kansalliskirjastossa

Ääni%eiden digitoin, Kansalliskirjastossa Ääni%eiden digitoin, Kansalliskirjastossa Kansalliskirjaston äänitekokoelma KK:lla laaja kokoelma, n. 160 000 äänite%ä Suomen suurin julkinen äänitekokoelma Vuodesta 1981 vapaakappalelaki AV- aineistolle,

Lisätiedot

Digitaalisen maailman mahdollisuudet OKM:n kirjastopäivät 2012. Minna Karvonen 11.12.2012

Digitaalisen maailman mahdollisuudet OKM:n kirjastopäivät 2012. Minna Karvonen 11.12.2012 Digitaalisen maailman mahdollisuudet OKM:n kirjastopäivät 2012 Minna Karvonen 11.12.2012 Kirjastot digitalisoituvassa maailmassa: kansallista perustaa Hallitusohjelman kirjaukset: kirjastojen kehittäminen

Lisätiedot

Kansallinen digitaalinen kirjasto -tilannekatsaus

Kansallinen digitaalinen kirjasto -tilannekatsaus Kansallinen digitaalinen kirjasto -tilannekatsaus Opetus- ja kulttuuriministeriön toimialan tietohallinnon yhteistyökokous 25.5.2011 Kansallinen digitaalinen kirjasto: taustaa Kansallinen tietoyhteiskuntastrategia

Lisätiedot

Sosiaalisen median käyttö viestinnän tukena suomalaisissa yliopistokirjastoissa

Sosiaalisen median käyttö viestinnän tukena suomalaisissa yliopistokirjastoissa Sosiaalisen median käyttö viestinnän tukena suomalaisissa yliopistokirjastoissa 1.7.2011 Suomen yliopistokirjastojen neuvosto lähetti huhti-toukokuussa 2011 yliopistokirjastoille kyselyn Sosiaalisen median

Lisätiedot

Arkistolaitos ja avoin tieto. Kohti avointa ja kestävää tietoa -seminaari 21.11.2014 Mikkelin ammattikorkeakoulu Tytti Voutilainen

Arkistolaitos ja avoin tieto. Kohti avointa ja kestävää tietoa -seminaari 21.11.2014 Mikkelin ammattikorkeakoulu Tytti Voutilainen Arkistolaitos ja avoin tieto Kohti avointa ja kestävää tietoa -seminaari 21.11.2014 Mikkelin ammattikorkeakoulu Tytti Voutilainen Avoimuus on keskeisin arvo Arkistolaitos edistää hyvän tiedonhallintatavan

Lisätiedot

Kansallinen digitaalinen kirjasto -tilannekatsaus. Digiajasta ikuisuuteen -seminaari 13.12.2011 Minna Karvonen

Kansallinen digitaalinen kirjasto -tilannekatsaus. Digiajasta ikuisuuteen -seminaari 13.12.2011 Minna Karvonen Kansallinen digitaalinen kirjasto -tilannekatsaus Digiajasta ikuisuuteen -seminaari 13.12.2011 Minna Karvonen Kansallinen digitaalinen kirjasto: taustaa Hallitusohjelma: Kirjastoja kehitetään vastaamaan

Lisätiedot

KDK-ajankohtaispäivä museoille

KDK-ajankohtaispäivä museoille KDK-ajankohtaispäivä museoille 29.4.2010 Mikael Vakkari Systeemipäällikkö Museovirasto / Tiedonhallintakeskus MUSEOVIRASTO KDK ja museot Museoiden keskeisten tietovarantojen saatavuuden ja käytettävyyden

Lisätiedot

Kansallisarkiston kysely analogisista aineistoista

Kansallisarkiston kysely analogisista aineistoista Kansallisarkiston kysely analogisista aineistoista Kyselyn 1. vaiheen tulokset 1. Vaiheen kysely Kysely toteutettiin valtionhallinnon organisaatioille 20.6.- 25.8.2017 Maakuntahallinnoille siirtyvien tehtävien

Lisätiedot

Yhteenveto Kansalliskielistrategia-hankkeen kyselystä: Kuinka käytät kansalliskieliäsi?

Yhteenveto Kansalliskielistrategia-hankkeen kyselystä: Kuinka käytät kansalliskieliäsi? Kansalliskielistrategia-hanke Valtioneuvoston kanslia Projektisihteeri Karin Hautamäki VNK009:00/2011 Yhteenveto Kansalliskielistrategia-hankkeen kyselystä: Kuinka käytät kansalliskieliäsi? Kansalliskielistrategia-hanke

Lisätiedot

Museoviraston kuvakokoelmien digitointiprojekti Priorisointikysymyksiä eli arvovalintoja ja haja-ajatuksia

Museoviraston kuvakokoelmien digitointiprojekti Priorisointikysymyksiä eli arvovalintoja ja haja-ajatuksia Museoviraston kuvakokoelmien digitointiprojekti Priorisointikysymyksiä eli arvovalintoja ja haja-ajatuksia Valtakunnalliset kuva-arkistopäivät 5.11.2013 Intendentti Hannu Häkkinen Museoviraston kuvakokoelmat

Lisätiedot

Perussurffaajat: Tiia Tirkkonen, Teppo Porkka, Janne Tuomisto. Verkkopalvelun arviointisuunnitelma Spotify

Perussurffaajat: Tiia Tirkkonen, Teppo Porkka, Janne Tuomisto. Verkkopalvelun arviointisuunnitelma Spotify Perussurffaajat: Tiia Tirkkonen, Teppo Porkka, Janne Tuomisto Verkkopalvelun arviointisuunnitelma Spotify Tampereen teknillinen yliopisto Hypermedia MATHM- 00000 Hypermedian opintojakso 30.9.2011 Sisällysluettelo

Lisätiedot

T.E.H.D.A.S. Arkisto. Kokemuksia performanssitaiteen arkistoinnista. Juha Mehtäläinen

T.E.H.D.A.S. Arkisto. Kokemuksia performanssitaiteen arkistoinnista. Juha Mehtäläinen T.E.H.D.A.S. Arkisto Kokemuksia performanssitaiteen arkistoinnista Juha Mehtäläinen Miksi arkistoida? Koska arkistoitavaa materiaalia on Performanssitaidetta halutaan kuvata - uutta aineistoa syntyy koko

Lisätiedot

Selkokielen tarve kunnissa ja valtionhallinnossa 2015

Selkokielen tarve kunnissa ja valtionhallinnossa 2015 1 Selkokielen tarve kunnissa ja valtionhallinnossa 2015 Ari Sainio/Selkokeskus 2015 Selkokeskus teki keväällä 2015 yhteistyössä Suomen Kuntaliiton kanssa kunnille kyselyn selkokielen tarpeesta. Kyselyllä

Lisätiedot

Pitkäaikaissäilytys lainsäädännön näkökulma. Jorma Waldén 6.5.2013

Pitkäaikaissäilytys lainsäädännön näkökulma. Jorma Waldén 6.5.2013 Pitkäaikaissäilytys lainsäädännön näkökulma Jorma Waldén 6.5.2013 Yleiskuva Säilytysvelvollisuus laitoksen tehtävien ja toiminnan kautta sisältää pitkäaikaissäilytyksen kulttuuri- ja tiedepoliittiset linjaukset,

Lisätiedot

Uudistetun Janettiedonhakupalvelun

Uudistetun Janettiedonhakupalvelun Uudistetun Janettiedonhakupalvelun kehittäminen Jyväskylän ammattikorkeakoulun kirjasto 17.3.15 Anne Pajunen YMP13S1 Uudistettu Janet-tiedonhakupalvelu Uudistettu Janet-tiedonhakupalvelu tarjoaa hakumahdollisuuden

Lisätiedot

Solmu ja Siiri ajankohtaista Vapriikin kuva-arkistosta. Riitta Kela 21.11.2011

Solmu ja Siiri ajankohtaista Vapriikin kuva-arkistosta. Riitta Kela 21.11.2011 Solmu ja Siiri ajankohtaista Vapriikin kuva-arkistosta Riitta Kela 21.11.2011 Vapriikin kuva-arkisto- Tampereen museoiden kuvakokoelmat kokoelmissa 1,1 miljoonaa valokuvaa kokoelmien alueellinen rajaus

Lisätiedot

Kuinka tutkijat hakevat tietoa Aaltoyliopiston

Kuinka tutkijat hakevat tietoa Aaltoyliopiston Kuinka tutkijat hakevat tietoa Aaltoyliopiston kauppakorkeakoulussa Taloustieteellisten aineistojen sisällönkuvailupäivä Toukokuu 2012 Juha Holopainen email: juha.holopainen@aalto.fi FinELib toteutti syys-lokakuussa

Lisätiedot

Kirjastojen verkkoaineistoja opetukseen

Kirjastojen verkkoaineistoja opetukseen Kirjastojen verkkoaineistoja opetukseen Suomalaiset kirjastot, museot ja arkistot ovat tuoneet verkkoon vapaasti käytettäviä tekstejä, kuvia, tietoja ja videoita. Niiden hyödyntäminen vaikkapa ilmiöitä

Lisätiedot

Ystävällistä, selkeää ja ihmisläheistä asiakaspalvelua kehiin. Asiakaspalvelukysely 2012. Jyväskylän kaupunki Uusi asiakaspalvelumalli

Ystävällistä, selkeää ja ihmisläheistä asiakaspalvelua kehiin. Asiakaspalvelukysely 2012. Jyväskylän kaupunki Uusi asiakaspalvelumalli Ystävällistä, selkeää ja ihmisläheistä asiakaspalvelua kehiin Asiakaspalvelukysely 2012 Jyväskylän kaupunki Uusi asiakaspalvelumalli Osallistu kyselyyn ja vaikuta Jyväskylän kaupungin asiakaspalvelun kehittämiseen!

Lisätiedot

Museoiden digitointiavustus

Museoiden digitointiavustus Museoiden digitointiavustus Digitointihankkeet ja museoiden yhteistyö tilaisuus 1.6.2010 Minna Karvonen, opetus- ja kulttuuriministeriö Kansallinen digitaalinen kirjasto parantaa kirjastojen, arkistojen

Lisätiedot

Kansallinen digitaalinen kirjasto digitaalisten aineistojen ja palvelujen saatavuus. Kristiina Hormia-Poutanen Kansalliskirjasto

Kansallinen digitaalinen kirjasto digitaalisten aineistojen ja palvelujen saatavuus. Kristiina Hormia-Poutanen Kansalliskirjasto Kansallinen digitaalinen kirjasto digitaalisten aineistojen ja palvelujen saatavuus Kristiina Hormia-Poutanen Kansalliskirjasto Asiakasliittymä kirjastojen, arkistojen ja museoiden keskeisille sähköisille

Lisätiedot

SELVITYS PRO GRADUJEN KÄYTÖSTÄ TAIDEKIRJASTOSSA

SELVITYS PRO GRADUJEN KÄYTÖSTÄ TAIDEKIRJASTOSSA SELVITYS PRO GRADUJEN KÄYTÖSTÄ TAIDEKIRJASTOSSA Tapani Takalo Lapin korkeakoulukirjasto, yliopisto, taide 17.11.2011 1. Johdanto Lapin yliopiston taidekirjastossa on selvitetty taidekirjaston kokoelmiin

Lisätiedot

Kotunet. - julkaisuja 1. Kehitysvammaliiton jäsenkysely: toiminnalla jäsenten kannatus. Leena Matikka. Sisältö. Julkaisija

Kotunet. - julkaisuja 1. Kehitysvammaliiton jäsenkysely: toiminnalla jäsenten kannatus. Leena Matikka. Sisältö. Julkaisija Kotunet - julkaisuja 1 Sisältö Kehitysvammaliiton monipuolisella toiminnalla jäsenten kannatus 2 Kyselyn toteutus 2 Vastausten edustavuus 3 Vastanneiden henkilöiden kuvailu 4 Tulokset 4 Leena Matikka Kehitysvammaliiton

Lisätiedot

AVOIN DATA AVAIN UUTEEN Seminaarin avaus Kansleri Ilkka Niiniluoto Helsingin yliopisto

AVOIN DATA AVAIN UUTEEN Seminaarin avaus Kansleri Ilkka Niiniluoto Helsingin yliopisto AVOIN DATA AVAIN UUTEEN Seminaarin avaus 1.11.11 Kansleri Ilkka Niiniluoto Helsingin yliopisto TIETEELLINEN TIETO tieteellinen tieto on julkista tieteen itseäänkorjaavuus ja edistyvyys tieto syntyy tutkimuksen

Lisätiedot

Tulokset kyselystä Käypä hoito -potilasversioiden kehittämiseksi

Tulokset kyselystä Käypä hoito -potilasversioiden kehittämiseksi Tulokset kyselystä -potilasversioiden kehittämiseksi Tiina Tala, Mari Honkanen, Kirsi Tarnanen, Raija Sipilä 30.9.2015 Suomalainen Lääkäriseura Duodecim Sisältö 1 Kyselyn tavoite... 3 2 Kyselyn vastaajat...

Lisätiedot

Kansallinen digitaalinen kirjasto ja arkistopalvelut

Kansallinen digitaalinen kirjasto ja arkistopalvelut Kansallinen digitaalinen kirjasto ja arkistopalvelut Tiedon saatavuus ja tutkimuksen vapaus KAM-juridisen yhteistyöryhmän seminaari Arkistoneuvos Jaana Kilkki, Kansallisarkisto 12.12.2011 Esityksen sisältö

Lisätiedot

BtoB-markkinoinnin tutkimus

BtoB-markkinoinnin tutkimus BtoB-markkinoinnin tutkimus Tiivistelmä tutkimustuloksista Anna-Mari West 19.6.2008 Tutkimuksen tavoitteet ja toteutus Tutkimuksen tavoitteet Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää markkinointipäättäjien

Lisätiedot

Tekijänoikeudet digitointihankkeissa

Tekijänoikeudet digitointihankkeissa Tekijänoikeudet digitointihankkeissa Tieteellisen kirjallisuuden tekijänoikeuspäivä Tieteiden talo 26.1.2016 Jukka-Pekka Timonen Harkitsetteko julkaisunne digiointia ja avaamista yleisön käyttöön verkossa

Lisätiedot

Kyselyn tuloksia. Kysely Europassin käyttäjille

Kyselyn tuloksia. Kysely Europassin käyttäjille Kysely Europassin käyttäjille Kyselyn tuloksia Kyselyllä haluttiin tietoa Europass-fi nettisivustolla kävijöistä: siitä, miten vastaajat käyttävät Europassia, mitä mieltä he ovat Europassista ja Europassin

Lisätiedot

Kunta-alan tutkijoiden läsnäolo sosiaalisessa mediassa

Kunta-alan tutkijoiden läsnäolo sosiaalisessa mediassa Riikka Laaninen 8.1.015 Kunta-alan tutkijoiden läsnäolo sosiaalisessa mediassa Sisällys 1. Tutkimuksen esittely.... Tutkimukseen vastanneet.... Somen nykyinen käyttö.... Miten tutkijat käyttävät somea

Lisätiedot

Kirjastojen verkkoaineistoja opetukseen

Kirjastojen verkkoaineistoja opetukseen Kirjastojen verkkoaineistoja opetukseen educa-esite-fi.indd 1 13.1.2017 8:54:49 Suomalaiset kirjastot, museot ja arkistot ovat tuoneet verkkoon vapaasti käytettäviä tekstejä, kuvia, tietoja ja videoita.

Lisätiedot

Miksi tutkimusaineistoja halutaan avattavan? Jyrki Hakapää, Suomen Akatemia

Miksi tutkimusaineistoja halutaan avattavan? Jyrki Hakapää, Suomen Akatemia Miksi tutkimusaineistoja halutaan avattavan? Jyrki Hakapää, Suomen Akatemia 1 SUOMEN AKATEMIA 2017 TIETEEN PARHAAKSI Suomen Akatemia & aineistonhallinnan historia Yhteiskuntatieteellisen tietoarkiston

Lisätiedot

KDK Kansallinen digitaalinen kirjasto

KDK Kansallinen digitaalinen kirjasto KDK - Kansallinen digitaalinen kirjasto Vesa Hongisto 7.12. www.kdk2011.fi KDK Kansallinen digitaalinen kirjasto Lähtökohta Kokonaisarkkitehtuuri Asiakasliittymä Digitaalinen pitkäaikaissäilytys Hallintomalli

Lisätiedot

1 luku. Yleiset säännökset. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura. Lausunto Asia: 1/41/2016. Yleiset kommentit

1 luku. Yleiset säännökset. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura. Lausunto Asia: 1/41/2016. Yleiset kommentit Suomalaisen Kirjallisuuden Seura Lausunto 07.09.2017 Asia: 1/41/2016 Lausuntopyyntö yleisen tietosuojaasetuksen täytäntöönpanotyöryhmän (TATTI) mietinnöstä ja työryhmän ehdotuksesta hallituksen esitykseksi

Lisätiedot

Kirjastot digitalisoituvassa maailmassa: haasteita, linjauksia ja olennaisuuksia

Kirjastot digitalisoituvassa maailmassa: haasteita, linjauksia ja olennaisuuksia Kirjastot digitalisoituvassa maailmassa: haasteita, linjauksia ja olennaisuuksia Kirjastoverkkopäivät 2012 Minna Karvonen 23.10.2012 Mistä tässä on oikein kysymys? Tieto- ja viestintätekniikkaan kiinnittyvän

Lisätiedot

SIVISTYSLAUTAKUNTAAN NÄHDEN SITOVAT TAVOITTEET 2015

SIVISTYSLAUTAKUNTAAN NÄHDEN SITOVAT TAVOITTEET 2015 Sivistyslautakunta 27.8.2015 Osavuosikatsaus II SIVISTYSLAUTAKUNTAAN NÄHDEN SITOVAT TAVOITTEET 2015 Hallinto- ja talouspalvelut PÄÄLINJAUS/ TOT. LINJAUS TOIMENPIDE SITOVA TAVOITE MITTARI/ MITTA- RIN TAVOITE

Lisätiedot

Hae tutkimusrahoitusta Koneen Säätiöltä!

Hae tutkimusrahoitusta Koneen Säätiöltä! Hae tutkimusrahoitusta Koneen Säätiöltä! Tiedeasiamies Kalle Korhonen syyskuu 2015 6.9.15 KONEEN SÄÄTIÖ 1 Koneen Säätiö Koneen Säätiö on itsenäinen ja riippumaton v. 1956 perustettu yleishyödyllinen säätiö

Lisätiedot

IT-PÄÄTTÄJÄBAROMETRI 2016 ATEA FINLAND OY

IT-PÄÄTTÄJÄBAROMETRI 2016 ATEA FINLAND OY IT-PÄÄTTÄJÄBAROMETRI 2016 ATEA FINLAND OY It-päättäjäbarometri 2016 Atean it-päättäjäbarometri toteutettiin kuudetta kertaa huhtikuun 2016 aikana sähköisenä kyselylomakkeena. Kyselyyn vastasi määräaikaan

Lisätiedot

Julkaisuportaali ja yliopistojen julkaisutiedot

Julkaisuportaali ja yliopistojen julkaisutiedot Julkaisuportaali ja yliopistojen julkaisutiedot Kotimaiset tieteelliset artikkelit näkyviksi!, Helsinki 25.4.2013 Jyrki Ilva (jyrki.ilva@helsinki.fi) Mihin erillistä julkaisuportaalia tarvitaan? Julkaisuportaali

Lisätiedot

EU-asiat: tilannekatsaus. KDK-ohjausryhmä

EU-asiat: tilannekatsaus. KDK-ohjausryhmä EU-asiat: tilannekatsaus KDK-ohjausryhmä 21.3.2012 Ehdotus PSI-direktiivin muuttamisesta PSI-direktiivi rakentuu perusperiaatteelle, jonka mukaan kaikki julkisen sektorin hallussa oleva tieto, johon ei

Lisätiedot

Avoin tieto kirjastojen, arkistojen ja museoiden mahdollisuutena. To infinity & beyond

Avoin tieto kirjastojen, arkistojen ja museoiden mahdollisuutena. To infinity & beyond Avoin tieto kirjastojen, arkistojen ja museoiden mahdollisuutena To infinity & beyond Kirjastoverkkopäivät Minna Karvonen 24.10.2013 Hallitusohjelman kirjauksia kirjastojen kehittäminen vastaamaan tietoyhteiskunnan

Lisätiedot

Suomalaiset lehdet ja avoimen julkaisemisen rahoitus

Suomalaiset lehdet ja avoimen julkaisemisen rahoitus Suomalaiset lehdet ja avoimen julkaisemisen rahoitus Julkaisujen avoimuus -työryhmä, 18.9.2014 Jyrki Ilva (jyrki.ilva@helsinki.fi) Raportti ministeriölle Avoin saatavuus -työryhmän suositukset (marraskuu

Lisätiedot

Arkistojen ryhmittely pääpiirteissään

Arkistojen ryhmittely pääpiirteissään Suomen arkistot Suomessa on hyvin monentyyppisiä arkistoja, suurin osa on julkisin varoin ylläpidettyjä, mutta myös yksityisin varoin mm. säätiö- tai yhdistysmuotoisia arkistoja on olemassa Arkistointia

Lisätiedot

KDK-asiakasliittymä ja museot. Museo 2015 -hankkeen aloitusseminaari 23.11.2011 Tapani Sainio, Kansalliskirjasto

KDK-asiakasliittymä ja museot. Museo 2015 -hankkeen aloitusseminaari 23.11.2011 Tapani Sainio, Kansalliskirjasto KDK-asiakasliittymä ja museot Museo 2015 -hankkeen aloitusseminaari 23.11.2011 Tapani Sainio, Kansalliskirjasto Asiakasliittymän tavoitteita Arkistojen, kirjastojen ja museoiden yhteistyö Yhteinen asiakasliittymä

Lisätiedot

Lisäksi vastaajat saivat antaa vapaamuotoisesti muutos- ja kehitysehdotuksia ja muuta palautetta SOS-lapsikylille ja SOS-Lapsikylän nuorisokodille.

Lisäksi vastaajat saivat antaa vapaamuotoisesti muutos- ja kehitysehdotuksia ja muuta palautetta SOS-lapsikylille ja SOS-Lapsikylän nuorisokodille. 27.3.2014 YHTEENVETO ASIAKASPALAUTTEESTA SOS-Lapsikyliin ja nuorisokotiin sijoitettujen läheiset 1. Kyselyn taustaa Kirjallinen palautekysely SOS-lapsikyliin ja SOS-Lapsikylän nuorisokotiin sijoitettujen

Lisätiedot

KUVAPALVELUA MUSEOISSA -MAKSULLISUUS PUHUTTAA

KUVAPALVELUA MUSEOISSA -MAKSULLISUUS PUHUTTAA Kuva: Kalle Kultala, Suomen valokuvataiteen museo. KUVAPALVELUA MUSEOISSA -MAKSULLISUUS PUHUTTAA Tutkija Maria Virtanen, Suomen valokuvataiteen museo Esitys perustuu -Suomen valokuvataiteen museon tammikuussa

Lisätiedot

Verkkopalvelu suomalaisille museoille. tutkija, hankekoordinaattori Maria Virtanen Asiantuntijuus jakoon -seminaari

Verkkopalvelu suomalaisille museoille. tutkija, hankekoordinaattori Maria Virtanen Asiantuntijuus jakoon -seminaari Verkkopalvelu suomalaisille museoille tutkija, hankekoordinaattori Maria Virtanen Asiantuntijuus jakoon -seminaari 1.2.2013 Kuinka kaikki alkoikaan? Suomen valokuvataiteen museolla mietittiin - miten palveltaisiin

Lisätiedot

Aseta kaupunginosanne identiteetin kannalta annetut vaihtoehdot tärkeysjärjestykseen 26 % 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 %

Aseta kaupunginosanne identiteetin kannalta annetut vaihtoehdot tärkeysjärjestykseen 26 % 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % Kaupunginosakyselyn vastaukset: Kyselyjä lähetettiin 74 kpl ja vastauksia saatiin 44 kpl. Kyselyn vastausprosentiksi muodostui 59%. Kyselyt lähetettiin Tampereen asukas- ja omakotiyhdistysten puheenjohtajille.

Lisätiedot

Kansallinen digitaalinen kirjasto: katsaus kokonaisuuteen

Kansallinen digitaalinen kirjasto: katsaus kokonaisuuteen Kansallinen digitaalinen kirjasto: katsaus kokonaisuuteen Minna Karvonen Kirjastojen tietojärjestelmät -koulutuspäivät 20.9.2012 Kansallinen digitaalinen kirjasto: taustaa Hallitusohjelman kirjaukset:

Lisätiedot

Menneisyyden äänet nyt ja tulevaisuudessa

Menneisyyden äänet nyt ja tulevaisuudessa Menneisyyden äänet nyt ja tulevaisuudessa Audiovisuaalisten arkistojen käyttökokemuksia 1 Negatiivinen kuva arkisto kontrollivirastona, joka yrittää estää vapaata tutkimusta lainsäädäntö peikkona, joka

Lisätiedot

Kansallisarkiston kysely valtionhallinnon organisaatioiden analogisista aineistoista

Kansallisarkiston kysely valtionhallinnon organisaatioiden analogisista aineistoista Kansallisarkiston kysely valtionhallinnon organisaatioiden analogisista aineistoista Info-tilaisuus 2. vaiheen kyselyyn vastaajille 21.9.2017 Info-tilaisuus 21.9.2017 Taustaa massadigitoinnin tiekartasta

Lisätiedot

Miten Finna muuttaa sisällönkuvailua vai muuttaako?

Miten Finna muuttaa sisällönkuvailua vai muuttaako? Miten Finna muuttaa sisällönkuvailua vai muuttaako? Heli Kautonen Palvelupäällikkö, Kansalliskirjasto kirjastoverkkopalvelut 22.11.2013 Sisällönkuvailupäivä Kansallinen Finna-hakupalvelu Organisaatioiden

Lisätiedot

CADDIES asukaskyselyn tulokset

CADDIES asukaskyselyn tulokset CADDIES asukaskyselyn tulokset Kysely toteutettiin 27.4.-17.5.2009 Kyselyyn vastattiin Internet-pohjaisella lomakkeella osoitteessa http://kaupunginosat.net/asukaskysely tai paperilomakkeella Arabianrannan,

Lisätiedot

Sanomalehtien Liiton keskustelutilaisuus Digiarkistoista liiketoimintaa. Taustaa. Mitä Kansalliskirjasto voi tarjota sanomalehdille?

Sanomalehtien Liiton keskustelutilaisuus Digiarkistoista liiketoimintaa. Taustaa. Mitä Kansalliskirjasto voi tarjota sanomalehdille? Sanomalehtien Liiton keskustelutilaisuus Digiarkistoista liiketoimintaa Taustaa Mitä Kansalliskirjasto voi tarjota sanomalehdille? Vs. johtaja Pirjo Karppinen, Kansalliskirjasto, digitointi-ja konservointikeskus

Lisätiedot

Taideyliopiston kirjaston toimintasuunnitelma 2015 2017

Taideyliopiston kirjaston toimintasuunnitelma 2015 2017 TOIMINTASUUNNITELMAN TAUSTAT Luova ja energinen taideorganisaatio edellyttää kirjastoa, joka elää innovatiivisesti ajassa mukana sekä huomioi kehysorganisaationsa ja sen edustamien taiteen alojen pitkän

Lisätiedot

Kuiluanalyysi kertoo, kuinka hyvin tarkasteltu organisaatio on onnistunut vastaamaan vastaajien odotuksiin.

Kuiluanalyysi kertoo, kuinka hyvin tarkasteltu organisaatio on onnistunut vastaamaan vastaajien odotuksiin. 7/2013 Nokian kaupunginkirjaston tuloksia Kirjastojen kansallisessa käyttäjäkyselyssä 2013 Kirjastojen yhteinen kysely toteutettiin tänä vuonna kolmatta kertaa. Kyselyä koordinoi kirjastosektorien yhteinen

Lisätiedot

Suomi.fi: Asiointi ja lomakkeet osion käyttöliittymämallien käyttäjätestaus. Testaustulosten esittely

Suomi.fi: Asiointi ja lomakkeet osion käyttöliittymämallien käyttäjätestaus. Testaustulosten esittely 1 Suomi.fi: Asiointi ja lomakkeet osion käyttöliittymämallien käyttäjätestaus Testaustulosten esittely 14.1.2009 Paula Hupponen ja Tino Rossi / Steerco Oy 2 Esityksen sisältö Käyttäjätestauksen toteutus

Lisätiedot

YHTENÄINEN EUROMAKSUALUE. Yrityksien siirtyminen yhtenäiseen euromaksualueeseen

YHTENÄINEN EUROMAKSUALUE. Yrityksien siirtyminen yhtenäiseen euromaksualueeseen YHTENÄINEN EUROMAKSUALUE Yrityksien siirtyminen yhtenäiseen euromaksualueeseen 1 Taustamuuttujat Enemmistö vastaajista muodostui pienemmistä yrityksistä ja yksinyrittäjistä. Vastaajista suurin ryhmä koostuu

Lisätiedot

Kokemuksia ekam-yhteistyöstä

Kokemuksia ekam-yhteistyöstä Ei oikeutta maassa saa, ken itse sit ei hanki 5.6.2009 Kokemuksia ekam-yhteistyöstä Kansalliskirjasto Minna Kaukonen sisällysluettelo 1. Kansallinen digitointikeskus 2. ekam-yhteistyö 3. ekam ja KDK -

Lisätiedot

ASIAKASNÄKÖKULMA JULKAISUTOIMINNAN MURROKSEEN

ASIAKASNÄKÖKULMA JULKAISUTOIMINNAN MURROKSEEN 1 ASIAKASNÄKÖKULMA JULKAISUTOIMINNAN MURROKSEEN Mari Katvala Oulun yliopiston kirjasto Oulun yliopiston kirjasto/ Mari Katvala 2 TOIMEKSIANTO Kuinka löytää aineiston, kun julkaiseminen hajaantuu aitoon

Lisätiedot

ATTENDO OY TERVEYDENHUOLTOKYSELY SULKAVALLA LOKA-MARRASKUU/ 2016 TALOUSTUTKIMUS OY ANNE KOSONEN

ATTENDO OY TERVEYDENHUOLTOKYSELY SULKAVALLA LOKA-MARRASKUU/ 2016 TALOUSTUTKIMUS OY ANNE KOSONEN ATTENDO OY TERVEYDENHUOLTOKYSELY SULKAVALLA LOKA-MARRASKUU/ 2016 TALOUSTUTKIMUS OY ANNE KOSONEN 1 TUTKIMUKSEN TOTEUTUS 1/2 Taloustutkimus Oy on toteuttanut tämän tutkimuksen Attendo Oy:n toimeksiannosta.

Lisätiedot

Faron sopimuksen suositukset

Faron sopimuksen suositukset Faron sopimuksen suositukset Kohti kestävää kulttuuriperintötyötä Tässä tekstissä kerrotaan, mitä Faron sopimus tarkoittaa Suomelle. Sopimuksen hyötyjä ovat esimerkiksi: - Kaikki ihmiset voivat vaikuttaa

Lisätiedot

Korkeakoulujen kansallinen julkaisuportaali. OKM:n bibliometriikkaseminaari, 11.3.2013 Jyrki Ilva (jyrki.ilva@helsinki.fi)

Korkeakoulujen kansallinen julkaisuportaali. OKM:n bibliometriikkaseminaari, 11.3.2013 Jyrki Ilva (jyrki.ilva@helsinki.fi) Korkeakoulujen kansallinen julkaisuportaali OKM:n bibliometriikkaseminaari, 11.3.2013 Jyrki Ilva (jyrki.ilva@helsinki.fi) OKM:n tiedonkeruu ja raportointiportaali Yliopistojen julkaisutiedot (v. 2011 lähes

Lisätiedot

Medialiitto. Valeuutistutkimus Tanja Herranen

Medialiitto. Valeuutistutkimus Tanja Herranen Medialiitto Valeuutistutkimus 2017 14.11. 2017 Tanja Herranen Johdanto Tutkimuksen tavoitteena on selvittää suomalaisten mielipiteitä uutisoinnin luotettavuudesta Suomessa. Tutkimuksen kohderyhmänä ovat

Lisätiedot

Sosiaalisen median käyttö autokaupassa. Autoalan Keskusliitto ry 3/2012 Yhdessä Aalto Yliopisto, Helsingin kauppakorkeakoulu opiskelijatiimi

Sosiaalisen median käyttö autokaupassa. Autoalan Keskusliitto ry 3/2012 Yhdessä Aalto Yliopisto, Helsingin kauppakorkeakoulu opiskelijatiimi Sosiaalisen median käyttö autokaupassa Autoalan Keskusliitto ry 3/1 Yhdessä Aalto Yliopisto, Helsingin kauppakorkeakoulu opiskelijatiimi Sosiaalinen media suomessa Kaikista suomalaisista yli % on rekisteröitynyt

Lisätiedot

JUPINAVIIKOT Ohjausta ja opetusta koskeva raportti ICT-ala. Julkinen Raportti ei sisällä nimitietoja. Tero Björkman. Opiskelijakunta JAMKO

JUPINAVIIKOT Ohjausta ja opetusta koskeva raportti ICT-ala. Julkinen Raportti ei sisällä nimitietoja. Tero Björkman. Opiskelijakunta JAMKO JUPINAVIIKOT 2017 Ohjausta ja opetusta koskeva raportti ICT-ala Julkinen Raportti ei sisällä nimitietoja Tero Björkman Opiskelijakunta JAMKO SISÄLLYSLUETTELO SISÄLLYSLUETTELO... 2 Johdanto... 3 Palautteiden

Lisätiedot

Ekonomi yrittäjänä kysely 2017 Kooste tuloksista

Ekonomi yrittäjänä kysely 2017 Kooste tuloksista Ekonomi yrittäjänä kysely 2017 Kooste tuloksista Anja Uljas Kehitysjohtaja Taustatietoja Suomen Ekonomien ekonomijäsenistä on vajaa kymmenen prosenttia joko pää- tai sivutoimisia yrittäjiä. Joka toinen

Lisätiedot

Välipalautejärjestelmän suunnittelu ja toteutus Teollisuuden ja luonnonvarojen osaamisalalla

Välipalautejärjestelmän suunnittelu ja toteutus Teollisuuden ja luonnonvarojen osaamisalalla Lumen 1/2017 ARTIKKELI Välipalautejärjestelmän suunnittelu ja toteutus Teollisuuden ja luonnonvarojen osaamisalalla Päivi Honka, FM, tuntiopettaja, Teollisuuden ja luonnonvarojen osaamisala, Lapin ammattikorkeakoulu

Lisätiedot

Kansallinen digitaalinen kirjasto * * * Tekijänoikeudet

Kansallinen digitaalinen kirjasto * * * Tekijänoikeudet Kansallinen digitaalinen kirjasto * * * Tekijänoikeudet Museoiden KDK-ajankohtaispäivä 29.4.2010 Jorma Waldén Opetusministeriö 1 KDK-hankkeen tekijänoikeuskysymyksistä Tavoitteena edistää arkistojen, kirjastojen

Lisätiedot

Kansallinen digitaalinen kirjasto

Kansallinen digitaalinen kirjasto Kansallinen digitaalinen kirjasto 25.9.2008 Minna Karvonen Kansallinen digitaalinen kirjasto hankkeen tausta Kansalliset linjaukset velvoittavat kirjastojen, arkistojen ja museoiden tietovarantojen digitoinnin

Lisätiedot

JYK ja Varastokirjasto

JYK ja Varastokirjasto JYK ja Varastokirjasto Kaisa Saikkonen 17.2.2016 Periaatteet Noudatamme Varastokirjaston tarkennettua ohjeistusta Tarkistamme puutteet Vaarista/Melindasta Emme lähetä kotimaista aineistoa Emme pääsääntöisesti

Lisätiedot

Asiakastyytyväisyyskysely

Asiakastyytyväisyyskysely Asiakastyytyväisyyskysely Maaliskuu 2017 Kyselyyn vastasi 616 henkilöä. Kiitos vastauksista. TAUSTATIETOJA Toteutimme asiakastyytyväisyyskyselyn maaliskuussa 2017. Linkki kyselyyn oli nettisivuillamme

Lisätiedot

MONIKULTTUURISEN OPETUKSEN JA OHJAUKSEN HAASTEET. Selkokielen käyttö opetuksessa. Suvi Lehto-Lavikainen, Koulutuskeskus Salpaus

MONIKULTTUURISEN OPETUKSEN JA OHJAUKSEN HAASTEET. Selkokielen käyttö opetuksessa. Suvi Lehto-Lavikainen, Koulutuskeskus Salpaus MONIKULTTUURISEN OPETUKSEN JA OHJAUKSEN HAASTEET Selkokielen käyttö opetuksessa Suvi Lehto-Lavikainen, Koulutuskeskus Salpaus Ihmisten viestinnän epätarkkuus johtaa usein virheellisiin tulkintoihin keskusteluissa!

Lisätiedot

Tutkimuksen toteutus. - Haastattelut maaliskuun puolivälissä Tutkimuksen toteutti Sanomalehtien Liiton toimeksiannosta TNS Gallup Oy Media.

Tutkimuksen toteutus. - Haastattelut maaliskuun puolivälissä Tutkimuksen toteutti Sanomalehtien Liiton toimeksiannosta TNS Gallup Oy Media. Tutkimuksen toteutus Tutkimuksen tavoite - Kuluttajien mielikuvat eri mediaryhmistä - Mukana 5 mediaryhmää - Kuluttajat arvioivat mediaryhmiä 44 ominaisuuden avulla Kohderyhmä ja tutkimusmenetelmä - Kohderyhmänä

Lisätiedot

Kuntapäättäjien näkemyksiä kirjastopalvelujen tilasta ja tasosta

Kuntapäättäjien näkemyksiä kirjastopalvelujen tilasta ja tasosta Kuntapäättäjien näkemyksiä kirjastopalvelujen tilasta ja tasosta Tuloksia Itä-Suomen kirjastojen laatutason kartoituksesta Kohti uutta kirjastolakia 21.4.2015 Varkaus Marja Tiittanen-Savolainen Itä-Suomen

Lisätiedot

Kauden 2015 2018 museon koko toiminnan painopisteet valtakunnallinen tehtävä huomioiden

Kauden 2015 2018 museon koko toiminnan painopisteet valtakunnallinen tehtävä huomioiden Painopiste toteuttaa seuraavia valtakunnallisen erikoismuseon tehtäviä: Kauden 2015 2018 museon koko toiminnan painopisteet valtakunnallinen tehtävä huomioiden 1) Valtakunnallisen museotoiminnan ja yhteistyön

Lisätiedot

Digitointiprojektin käytäntö ja ongelmat. Esimerkkinä Porin taidemuseon digitointiprojekti 2014

Digitointiprojektin käytäntö ja ongelmat. Esimerkkinä Porin taidemuseon digitointiprojekti 2014 Digitointiprojektin käytäntö ja ongelmat. Esimerkkinä Porin taidemuseon digitointiprojekti 2014 Sakari Hanhimäki Projektitutkija, Porin taidemuseo jshanh@utu.fi sakari.hanhimaki@pori.fi Porin taidemuseon

Lisätiedot

Näin kohtaat onnistuneesti median

Näin kohtaat onnistuneesti median Näin kohtaat onnistuneesti median 29.9.2016 Luennon aiheet: Antaa eväitä tilanteisiin, joissa toimittaja lähestyy tutkijaa tai joissa tutkija haluaa lähestyä toimittajaa ja itse tarjota juttuideaa Käydään

Lisätiedot

Kansallinen digitaalinen kirjasto

Kansallinen digitaalinen kirjasto Kansallinen digitaalinen kirjasto Digitoinnin työpaja: Videoiden digitoinnin perusteet ja prosessit 5.3.2010 Minna Karvonen 1) Kansallinen digitaalinen kirjasto (KDK) politiikkakehyksessä 2) KDK:n: tavoitteet

Lisätiedot

Kirjastoautotoiminta murroksessa yhteenveto kirjastoautojen tilanteesta Suomessa

Kirjastoautotoiminta murroksessa yhteenveto kirjastoautojen tilanteesta Suomessa 9.8.2016 Kirjastoautotoiminta murroksessa yhteenveto kirjastoautojen tilanteesta Suomessa Taustaa Suomen kirjastoseura selvitti kirjastoautojen tilannetta verkkokyselyllä kesäkuussa 2016. Kysely lähetettiin

Lisätiedot

SUKUKIELTEN DIGITOINTIPROJEKTI JA KIRJALLISUUSPANKKI ESIMERKKEINÄ TUTKIJAYHTEISTYÖSTÄ

SUKUKIELTEN DIGITOINTIPROJEKTI JA KIRJALLISUUSPANKKI ESIMERKKEINÄ TUTKIJAYHTEISTYÖSTÄ SUKUKIELTEN DIGITOINTIPROJEKTI JA KIRJALLISUUSPANKKI ESIMERKKEINÄ TUTKIJAYHTEISTYÖSTÄ Jussi-Pekka Hakkarainen Kirjaston tori Porthania, P674 13.3.2013 1 SUKUKIELTEN DIGITOINTIPROJEKTI Pilottikausi käyntiin

Lisätiedot

Toimialan yksityisasiakkaiden tyytyväisyys edelleen sama yritysasiakkaat kirivät. Asiakastyytyväisyyden kehitys - Toimiala

Toimialan yksityisasiakkaiden tyytyväisyys edelleen sama yritysasiakkaat kirivät. Asiakastyytyväisyyden kehitys - Toimiala EPSI Rating Matkaviestintä 2016 Päivämäärä: 2016-10-17 Lisätietojen saamiseksi, vieraile kotisivuillamme (www.epsi-finland.org) tai ota yhteyttä Tarja Ilvonen, CEO EPSI Rating Suomi Puhelin: +358 50 569

Lisätiedot

Kokoelmien tärkeyden keskiarvot toimipisteittäin

Kokoelmien tärkeyden keskiarvot toimipisteittäin Palvelunlaatukysely: Kokoelmapalvelut Kokoelmapalvelujen tärkeys Palvelunlaatukyselyssä toimintojen tärkeyttä mitattiin arvoasteikolla, jossa erittäin tärkeä sai arvon, jokseenkin tärkeä arvon ja ei ollenkaan

Lisätiedot

Poimintoja Sanomalehti opetuksessa -kyselystä

Poimintoja Sanomalehti opetuksessa -kyselystä Poimintoja Sanomalehti opetuksessa -kyselystä Sanomalehtien Liiton sanomalehti opetuksessa -kysely opettajille Kartoitimme Sanomalehtien Liitossa opettajien kokemuksia sanomalehden opetuskäytöstä, Sanomalehtiviikosta

Lisätiedot

Yrittäjien käsitys innovaatioympäristön nykytilasta

Yrittäjien käsitys innovaatioympäristön nykytilasta Yrittäjien käsitys innovaatioympäristön nykytilasta Yrittäjien käsitys innovaatioympäristön nykytilasta 1 : Yksityiset toimijat yrittäjien tärkein voimavara Kysely toteutettiin yhteistyössä Suomen Yrittäjien

Lisätiedot