KERAVA 3. SOMPIO VESILAITOKSEN TONTTI ASEMAKAAVAN MUUTOS (2293) Asemakaavan selostus. Tämä selostus koskee päivättyä kaavakarttaa

Transkriptio

1 KERAVA 3. SOMPIO VESILAITOKSEN TONTTI ASEMAKAAVAN MUUTOS (2293) Asemakaavan selostus Tämä selostus koskee päivättyä kaavakarttaa KERAVAN KAUPUNKI MAANKÄYTTÖPALVELUT Kaupunkikehitysjaosto

2 2 1. Perus- ja tunnistetiedot 1.1 Tunnistetiedot Vesilaitoksen tontti, asemakaavan muutos (2293). Asemakaavan muutos koskien osaa 3. Sompion kaupunginosan korttelista 101. Asemakaavan muutoksella muodostuu osa 3. Sompion kaupunginosan korttelista 101. Asemakaava on tullut vireille Asemakaava on hyväksytty Kaupunkikehitysjaostossa - Kaupunginhallituksessa - Keravan kaupunki Maankäyttöpalvelut Kultasepänkatu Kerava Yhteyshenkilö, kaavan valmistelija: Kaava-arkkitehti Marja Pelo marja.pelo@kerava.fi

3 3 1.2 Kaava-alueen sijainti Suunnittelualue, korttelin 101 tontit 1 ja 14, sijaitsee Sibeliuksentien länsipuolella 3. Sompion kaupunginosassa Keravan keskustan tuntumassa osoitteessa Seunalantie 11 ja Sarvimäentie 4. Suunnittelualueen pinta-ala on noin 2540 m Kaavan nimi ja tarkoitus Vesilaitoksen tontti, korttelin 101 osa, asemakaavan muutos (2293). Asemakaavamuutoksen tavoitteena on tutkia tonttien 1 ja 14 käyttötarkoituksen osoittamista asuntorakentamiseen nykyistä suuremmalla rakentamistehokkuudella.

4 4 1.4 Selostuksen sisällysluettelo 1. PERUS- JA TUNNISTETIEDOT Tunnistetiedot Kaava-alueen sijainti Kaavan nimi ja tarkoitus Selostuksen sisällysluettelo Luettelo selostuksen liiteasiakirjoista Luettelo muista kaavaa koskevista asiakirjoista, taustaselvityksistä ja lähdemateriaalista TIIVISTELMÄ Kaavaprosessin vaiheet Asemakaava Asemakaavan toteuttaminen SUUNNITTELUN LÄHTÖKOHDAT Selvitys suunnittelualueiden oloista Suunnittelutilanne ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET Asemakaavan suunnittelun tarve Suunnittelun käynnistäminen ja sitä koskevat päätökset Osallistuminen ja yhteistyö Osallistuminen ja vuorovaikutusmenettelyt ASEMAKAAVAMUUTOKSEN TAVOITTEET Lähtökohta-aineiston antamat tavoitteet Prosessin aikana syntyneet tavoitteet, tavoitteiden tarkentuminen ASEMAKAAVARATKAISUN VAIHTOEHDOT JA NIIDEN VAIKUTUKSET Asemakaavaratkaisun valinta ja perusteet Suunnitteluvaiheiden käsittelyt ja päätökset ASEMAKAAVAN KUVAUS Kaavan rakenne Ympäristön laatua koskevien tavoitteiden toteutuminen Aluevaraukset Kaavan vaikutukset Ympäristön häiriötekijät Kaavamerkinnät ja -määräykset Nimistö ASEMAKAAVAN TOTEUTUS... 15

5 5 1.5 Luettelo selostuksen liiteasiakirjoista 1. Seurantalomake (lisätään ehdotusvaiheessa) 2. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS), päivittyvä 3. Maanomistus 4. Maakuntakaava 5. Yleiskaava 6. Ajantasa-asemakaava 7. Asemakaava - luonnos ja havainneaineistot 8. Vastineet; - osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta saatuihin lausuntoihin 9. Valokuvia alueelta 10. Meluselvitys (lisätään ehdotusvaiheessa) 1.6 Luettelo muista kaavaa koskevista asiakirjoista, taustaselvityksistä ja lähdemateriaalista 1. Keravan yleiskaavojen yhdistelmä 2020, Keravan kaupungin rakennusjärjestys Keravan liikennejärjestelmäsuunnitelma 2035, Sito Oy, Seunalantie 11, Kerava, Maaperän pilaantuneisuusselvitys, Tapio Strandberg, Tiivistelmä 2.1. Kaavaprosessin vaiheet Asemakaavamuutoksen vireilletulon ja osallistumis- ja arviointisuunnitelman nähtäville asettamisen käsittely kaupunkikehitysjaostossa Asemakaavamuutos on tullut vireille osallistumis- ja arviointisuunnitelman nähtävilläoloilmoituksen yhteydessä Osallistumis- ja arviointisuunnitelma on ollut nähtävillä Kaavamuutoksesta on laadittu kaavan käynnistämissopimus, joka on hyväksytty kaupunginhallituksessa /69. Asemakaavamuutosehdotusta ei saatettu kaupunkikehitysjaoston käsiteltäväksi mennessä, ja käynnistämissopimus ( /69 ) on rauennut Kaavahanketta on tavoite jatkaa, ja käynnistämissopimuksen jatkaminen vuodella on hyväksytty kaupunginhallituksessa Kaavasta laaditaan maankäyttösopimus ehdotusvaiheessa. 2.2 Asemakaava Asemakaavan tavoitteena on osoittaa alueen käyttötarkoitus asuinrakentamiseen, ja sijoittaa alueelle asuinkerrostaloja. Asemakaavanmuutoksella muodostuu asuinkerrostalojen korttelialuetta (AK) noin 2540 m 2, ja rakennusoikeutta yhteensä 4500 k-m 2. Suunnittelualueella on voimassa olevassa asemakaavassa liikerakennusten korttelialuetta (AL) noin 1349 m 2 ja asuinrakennusten korttelialuetta (A) noin 1191 m 2. Liikerakennusten rakennusoikeutta on 550 k-m 2, ja asuinrakennusten rakennusoikeutta noin 400 k-m 2.

6 6 2.3 Asemakaavan toteuttaminen Asemakaavamuutoksen toteuttamista koskevat päätökset tehdään kaavan tultua voimaan. 3 Suunnittelun lähtökohdat 3.1 Selvitys suunnittelualueiden oloista Alueen yleiskuvaus Luonnonympäristö Rakennettu ympäristö Maanomistus Suunnittelualue sijaitsee kaupungin keskustan alueella hyvien liikenneyhteyksien lähellä Sibeliuksentien länsipuolella Sibeliuksentien ja Seunalantien kulmauksessa. Sibeliuksentie on alueellinen kokoojakatu ja Seunalantie on sisäinen kokoojakatu. Tontilla 14 on toimistokäytössä oleva rakennus autopaikkoineen. Tontilla 1 on yksittäinen asuinrakennus sekä talousrakennus. Korttelin 101 muilla tonteilla on asuinkerrostaloja. Kaava-alueen etelä- ja pohjoispuolella on asuinkerrostalojen alueita, länsipuolelta alkaa rivi- ja pientaloalue. Itäpuolella on Keravan keskusta. Sibeliuksentie nousee Seunalantien valo-ohjatusta risteyksestä pohjoiseen viereisiä kortteleita korkeammalle. Sibeliuksentien ja suunnittelualueen välissä kulkee kevyen liikenteen väylä Sibeliuksentien varressa. Korttelin koillisnurkan vierestä on kevyenliikenteen alikulku Kauppakaarelle. Alue on pääosin rakennettu. Tontin 14 piha-alue on asfaltoitu. Tontilla 1 on omakotitalon pihapiirin kasvillisuutta. Kaava-alueen tontilla 14 on vuonna 1960 valmistunut toimistokäytössä oleva rakennus autopaikkoineen. Tontille on ajoliittymä Seunalantieltä. Tontilla 1 on vuonna 1956 valmistunut 1,5 -kerroksinen asuinrakennus sekä talousrakennus. Tontille on ajoneuvoliittymä Sarvimäentieltä. Kaava-alue liittyy olemassa olevaan katuverkkoon, ja alueelle on rakennettu kunnallistekniikka. Alueen itäpuolella oleva vilkasliikenteinen Sibeliuksentie aiheuttaa alueelle meluhaittaa ja päästöjä. Korttelin 101 tontti 14 omistaa Keravan kaupunki, tontti 1 on yksityisessä omistuksessa.

7 7 3.2 Suunnittelutilanne Kaava-aluetta koskevat suunnitelmat, päätökset ja selvitykset Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet käsittelevät seuraavia kokonaisuuksia: 1. toimiva aluerakenne 2. eheytyvä yhdyskuntarakenne ja elinympäristön laatu 3. kulttuuri- ja luonnonperintö, virkistyskäyttö ja luonnonvarat 4. toimivat yhteysverkostot ja energiahuolto 5. Helsingin seudun erityiskysymykset 6. luonto- ja kulttuuriympäristöinä erityiset aluekokonaisuudet Asemakaavamuutos tukee toimivan aluerakenteen kehittymistä ja eheytymistä hyödyntämällä tehokkaasti jo olemassa olevaa yhdyskuntarakennetta kaupunkirakenteen keskellä aivan kaupungin keskustan tuntumassa. Muutos parantaa alueen elinympäristön laatua tuomalla keskustaan korkeatasoista rakentamista. Alueelta on hyvät joukkoliikenneyhteydet. Asemakaavamuutoksella muodostuu tonttimaata asuntorakentamiseen lähelle joukkoliikenteen, erityisesti raideliikenteen palvelualuetta. Asumisen lisääminen parantaa joukkoliikenteen toimintaedellytyksiä ja hyödyntämismahdollisuuksia. Maakuntakaava Uudenmaan vahvistetussa maakuntakaavassa alue on osoitettu taajamatoimintojen alueeksi. Uudenmaan maakuntavaltuuston hyväksymässä Uudenmaan 2. vaihemaakuntakaavassa kaava-alue on tiivistettävää taajamatoimintojen aluetta sijaiten keskustatoimintojen alueen välittömässä läheisyydessä. Yleiskaava Keravalla on voimassa oikeusvaikutteinen valtuustossa hyväksytty yleiskaava, jonka tarkistus on hyväksytty valtuustossa Kaava-alue on merkitty kerrostalovaltaiseksi asuntoalueeksi (AK). Yleiskaavan tarkistus on käynnistynyt keväällä Yleiskaavaluonnos on ollut nähtävillä Luonnoksessa kaavamuutosalueelle ei ole esitetty muutoksia. Asemakaava Korttelin 101 tontilla 14 on voimassa asemakaava 435 vuodelta Tontti 14 on osoitettu liikerakennusten korttelialueeksi AL. Tontille on osoitettu rakennusoikeutta 550 k-m 2. Rakennusala on osoitettu rakennusalarajoin. Suurin sallittu kerrosluku on I. Jokaista liikehuoneiston 50 kerrosalaneliömetriä kohti tulee tontilla varata yksi autopaikka. Korttelin 101 tontilla 1 on voimassa asemakaava vuodelta Tontti on asuinkorttelialuetta. Rakennusjärjestys Keravan kaupungin rakennusjärjestys on tullut voimaan Pohjakartta Pohjakarttaa ylläpitää ja täydentää Keravan kaupungin maankäyttöpalveluiden mittauspalvelut.

8 8 Rakennuskiellot Alueella ei ole rakennuskieltoja. Lähiympäristön kaavatilanne ja suunnitelmat Alueen eteläpuolella olevassa korttelissa on voimassa asemakaava 401 vuodelta Kaavassa alue on osoitettu asuinkerrostalojen rakentamiseen. Tonttitehokkuudeksi on osoitettu e=0,60. Suurin sallittu kerrosluku on III. Alueen itäpuolella, Sibeliuksentien vastakkaisella puolella on liike- ja toimistorakennusten korttelialue, jonka asemakaava 1345 on vuodelta Rakennusoikeutta on osoitettu 4350 k-m2. Suurin sallittu kerrosluku on II. Alueelle on valmisteilla asemakaavan muutos, jolla alue muutettaisiin asuinkerrostalojen korttelialueeksi. Kaakkoispuolella korttelissa 111 on voimassa asemakaava 2168 vuodelta 2005, jossa alue on osoitettu asuin-, liike- ja toimistorakennusten korttelialueeksi AL. Suurin sallittu kerrosluku vaihtelee IV-VII. Alueella on suojeltavaksi osoitettu rakennus. Alueen pohjoispuolella on voimassa asemakaava 2067 vuodelta 1995 ja asemakaava 1249 vuodelta Alueelle on osoitettu asuinkerrostalojen korttelialueita AK, jolla on rakennusoikeutta yhteensä 5200 k- m 2. Lisäksi liike- ja palvelutiloja saa rakentaa yhteensä enintään 400k-m 2 ja talousrakennuksia yhteensä 200 k-m 2. Kerroskorkeudet vaihtelevat IV - V. Lisäksi alueelle on Sibeliuksentien varteen osoitettu autojen säilytykseen ja pysäköintiin varattu korttelialue (LPA). Korttelissa 101 on voimassa asemakaava 435 vuodelta Alue on osoitettu asuntokerrostalojen korttelialueeksi, jolla on rakennusoikeutta yhteensä k-m 2. Alueelle on osoitettu rakennusalat neljälle rakennukselle. Suurin sallittu kerrosluku on V. Korttelin 101 länsipuolella on voimassa asemakaava 1144 vuodelta 1980 ja asemakaava 1012 vuodelta Alueelle on osoitettu erillisten omakotitalojen sekä rivitalojen ja muiden kytkettyjen rakennusten korttelialueita AOR, asuntokerrostalojen sekä rivitalojen ja muiden kytkettyjen rakennusten korttelialueita ARK sekä puistoaluetta P. Erillisten omakotitalojen sekä rivitalojen ja muiden kytkettyjen rakennusten korttelialueiden rakennustehokkuudeksi on osoitettu e=0,35. Asuntokerrostalojen sekä rivitalojen ja muiden kytkettyjen rakennusten korttelialueelle (ARK) on osoitettu rakennusoikeutta 2600 k-m 2. Kerroskorkeuksiksi on osoitettu II. 4 Asemakaavan suunnittelun vaiheet 4.1 Asemakaavan suunnittelun tarve Asemakaavamuutoksen tavoitteena on tutkia korttelin 101 tonttien 1 ja 14 käyttötarkoituksen osoittamista asuntorakentamiseen nykyistä kaavaa suuremmalla rakentamistehokkuudella. Samalla tutkitaan asukaspysäköinnin järjestelytavat. Tavoitteena on tiivistää keskustaalueen kaupunkirakennetta sekä parantaa alueen kaupunkikuvaa.

9 9 4.2 Suunnittelun käynnistäminen ja sitä koskevat päätökset Asemakaavan muutos on käynnistetty kaupungin aloitteesta. Asemakaavan hyväksyy kaupunginhallitus. 4.3 Osallistuminen ja yhteistyö Osalliset Kaava-alueen ja lähialueen maanomistajat ja haltijat sekä asukkaat Kaavahankkeisiin osallisiksi ilmoittautuneet Keravan Omakotiyhdistys ry Keravan ympäristönsuojeluyhdistys ry Kerava Seura ry Keravan Yrittäjät ry Keski-Uudenmaan Kauppakamariyksikkö Keravan Vammaisneuvosto Keski-Uudenmaan maakuntamuseo Yhdistykset Keravan Vanhusneuvosto Keski-Uudenmaan Nuorkauppakamari ry Muut viranomaiset ja yhteisöt Uudenmaan ELY- keskus Uudenmaan liitto Finavia Ilmailulaitos Gasum Oy, Maakaasu Helsingin seudun liikenne HSL Elisa Oyj Sonera Carrier Networks Oy Keravan Energia Oy Keski-Uudenmaan ympäristökeskus Keski-Uudenmaan pelastuslaitos Uudenmaan vammaispalvelut Keravan kaupungin asiantuntijaviranomaiset Kaupunkitekniikka Kasvatus- ja opetusvirasto (tiedoksi) Rakennusvalvontatoimisto Asuntopalvelut (tiedoksi) Luettelo ei ole kattava, ja osallisten listaa voidaan tarkistaa ja täydentää suunnittelun aikana Vireilletulo Asemakaavan muutos on tullut vireille Osallistuminen ja vuorovaikutusmenettelyt Maankäyttöpalvelut on laatinut osallistumis- ja arviointisuunnitelman. Asemakaavan muutoksen vireilletulosta on kuulutettu yhdessä osallistumis- ja arviointisuunnitelman kanssa kaupungin ilmoitustaululla sekä lehdissä Keski-Uusimaa ja Kaupunkilehti Vartti sekä kaupungin internet-sivuilla

10 10 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma on ollut nähtävillä mielipiteiden esittämistä varten MRA 30 mukaisesti Osallistumis- ja arviointisuunnitelma lähetettiin tiedoksi ja mahdollista lausuntoa varten seuraaville: Keravan kaupungin asianomaiset lautakunnat / asiantuntijaviranomaiset Keravan Omakotiyhdistys ry Keravan ympäristönsuojeluyhdistys ry Kerava Seura ry Keravan Yrittäjät ry Keski-Uudenmaan Kauppakamariyksikkö Keravan Vammaisneuvosto Keski-Uudenmaan maakuntamuseo Keski-Uudenmaan Nuorkauppakamari ry Keravan Messualueen Asukasyhdistys Uudenmaan ELY- keskus Uudenmaan liitto (tiedoksi) Elisa Oyj Sonera Carrier Networks Oy Keravan Energia Oy Keski-Uudenmaan ympäristökeskus Keski-Uudenmaan pelastuslaitos Keski-Uudenmaan maakuntamuseo ilmoitti lausunnossaan osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta, ettei se katso tarpeelliseksi antaa lausuntoa kaavan jatkovaiheissa. 4.4 Asemakaavamuutoksen tavoitteet Lähtökohta-aineiston antamat tavoitteet Kunnan asettamat tavoitteet Tavoitteena on tiivistää keskusta-alueen kaupunkirakennetta ja parantaa alueen kaupunkikuvaa ja lähialueen asuinympäristön laatua. Rakentamisen tavoitteena on viihtyisä asuinalue ja riittävien vapaaalueiden turvaaminen rakennusoikeuden lisäämisestä huolimatta. Tämä edellyttää huolellista asukaspysäköinnin suunnittelua. Tonttiliittymäjärjestelyin tulee huolehtia myös alueen liikenneturvallisuuden parantamisesta. Suunnittelutilanteesta johdetut tavoitteet Maakuntakaavassa alue on osoitettu taajamatoimintojen alueeksi, ja maakuntakaavan 2. vaiheen kaavassa tiivistettäväksi taajamatoimintojen alueeksi. Keskusta-alueen ja rautatieaseman läheisyys antavat hyvät edellytykset kaupunkirakennetta täydentävään asuntorakentamiseen. Yleiskaavassa kaava-alue on merkitty kerrostalovaltaiseksi asuntoalueeksi AK. Yleiskaavan tarkistaminen on käynnistynyt keväällä Yleiskaavaluonnos on ollut nähtävillä Luonnoksessa suunnittelualue on osoitettu pienin toimenpitein kehitettäväksi keskustatoimintojen alueeksi, jolle voidaan sijoittaa palveluita, hallinnollisia toimintoja ja kaupallisia toimintoja, ympäristöhäiriötä aiheuttamattomia työpaikkoja ja keskusta-asumista. Rakentamisen laatuun on kiinnitettävä erityistä huomiota.

11 11 Alueen oloista ja ominaisuuksista johdetut tavoitteet Rakentamisen tavoitteena on alueen yleiskuvan kohentaminen ja myönteinen vaikutus alueen yleiseen kehittymiseen. Sibeliuksentie aiheuttaa alueelle melua ja heikentää ilmanlaatua. Asemakaavan muutoksella pyritään parantamaan alueen asuinviihtyvyyttä ja määrittämään riittävät asemakaavalliset keinot liikenteen aiheuttaman melun torjumiseksi. Alueelta laaditaan meluselvitys asemakaavan ehdotusvaiheessa Prosessin aikana syntyneet tavoitteet, tavoitteiden tarkentuminen Osallisten tavoitteet Kaavahankkeen vireilletulosta sekä osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta on saatu lausunnot. Mielipiteitä ei annettu. Lausuntojen referaatit ja annetut vastineet ovat liitteenä. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma on ollut nähtävillä (MRA 30 ) Tiedoksi/lausuntopyynnöt: Pyydetty Saatu Keravan Omakotiyhdistys ry Keravan ympäristönsuojeluyhdistys ry Kerava-seura ry Keravan Yrittäjät ry Keski-Uudenmaan Kauppakamariyksikkö Keravan Vammaisneuvosto Keski-Uudenmaan maakuntamuseo Keski-Uudenmaan Nuorkauppakamari ry Keravan Messualueen Asukasyhdistys Uudenmaan Ely-keskus Uudenmaan liitto, tiedoksi Elisa Oyj Sonera Carrier Networks Oy Keravan Energia Keski-Uudenmaan ympäristökeskus Keski-Uudenmaan pelastuslaitos Kaupunkitekniikka Vapaa-aikavirasto Rakennusvalvontatoimisto Mielipiteet: ei annettuja mielipiteitä Lausunnoissa on kiinnitetty huomiota mm. Sibeliuksentien aiheuttamiin melu- ja päästöhaittoihin, pysäköinnin järjestelyyn ja uuden rakentamisen sovittamiseen olemassa olevaan rakennuskantaan ja ympäristöön sekä vehreän yleisilmeen säilyttämiseen. Asemakaavamuutoksen luonnosta laadittaessa on mahdollisuuksien mukaan otettu huomioon osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta saadut lausunnot.

12 Asemakaavaratkaisun vaihtoehdot ja niiden vaikutukset Asemakaavaratkaisun valinta ja perusteet Alueelle ei kaavatyön aikana ole ollut vireillä tai suunnitteilla rakennushanketta. Luonnosvaiheessa tutkittiin havainneaineiston avulla korttelialueen ja sen ympäristöön sopivaa ja toteutettavissa olevaa asuinrakentamisen määrää, kerroslukuja sekä rakennusten ja autopaikkojen sijoittelua. Aineiston pohjalta on laadittu kaavaluonnos, jolle ei laadittu vaihtoehtoisia malleja. Kaavaratkaisu perustuu asuinrakentamisen keskittämiseen suunnittelualueen itäreunaan Sibeliuksentien varteen muurimaisena rakenteena, ja asukaspysäköinnin ja pihatilan järjestämiseen alueen länsiosaan. Autopaikat toteutetaan maanpäällisinä paikkoina. Rakennusalan sijoittelulla on pyritty suojaamaan piha-aluetta Sibeliuksentien melulta ja päästöiltä sekä muodostamaan korkeatasoista kaupunkikuvaa Sibeliuksentien puolelle. Asuintilojen sekä parvekkeiden suunnittelussa on huomioitava, etteivät melutasot ylitä valtioneuvoston asettamia ohjearvoja. Asuinrakentamisen rakennusoikeutta on osoitettu 4500 k-m 2. Kerrosluku on korttelialueen eteläosassa VIII-kerrosta, pohjoisosa on osoitettu VI-kerroksiseksi Suunnitteluvaiheiden käsittelyt ja päätökset Kaupunkikehitysjaosto asemakaavamuutoksen vireilletulo - osallistumis- ja arviointisuunnitelman hyväksyminen ja nähtävilleasettaminen mielipiteiden esittämistä varten MRA 30 mukaisesti Asemakaavan vireilletulon kuulutus ja osallistumis- ja arviointisuunnitelman nähtävilläolo (MRL 62, 63 ja MRA 30 ) Kaupunkikehitysjaosto asemakaavamuutoksen luonnoksen (x.x.2015) hyväksyminen ja nähtävilleasettaminen Luonnos on nähtävillä (MRA 30 ) x.x x.x Koska kaava-alue sijaitsee keskustan välittömässä läheisyydessä ja lähellä hyviä julkisia liikenneyhteyksiä (rautatieasema) pysäköintinormia on väljennetty. Normiksi on osoitettu 1 autopaikka / 120 m 2 asuntokerrosalaa.

13 13 5 Asemakaavan kuvaus 5.1 Kaavan rakenne Mitoitus Palvelut Asemakaavamuutoksessa on asuinkerrostalojen korttelialuetta yhteensä noin 2450 m 2. Rakennusoikeutta muodostuu yhteensä 4500 k-m 2 asuinrakentamiseen asuinkerrostalojen korttelialueelle. Suurin sallittu kerrosluku vaihtelee VI-VIII. Alueelle tulee noin 90 asuntoa, ja asukkaita noin 150. Kaava-alue on keskustan välittömässä läheisyydessä, ja palvelut ovat hyvin saavutettavissa. Alue liittyy olemassa olevaan katuverkkoon ja se on lähellä hyviä julkisia liikenneyhteyksiä (rautatieasema). Alueelta on hyvät kevyen liikenteen yhteydet. Alueelle ei ole osoitettu erikseen korttelialueita palveluille. keskustan monipuoliset palvelut ovat hyvin saavutettavissa. Keravan 5.2 Ympäristön laatua koskevien tavoitteiden toteutuminen 5.3 Aluevaraukset Korttelialueet 5.4 Kaavan vaikutukset Vaikutukset rakennettuun ympäristöön Rakentaminen tiivistää kaupunkirakennetta ja parantaa keskustaalueen kaupunkikuvaa ja lähialueen asuinympäristön laatua. Se kohentaa alueen yleiskuvaa ja sillä on myönteinen vaikutus alueen yleiseen kehittymiseen. Tavoitteena on viihtyisä asuinalue ja hyvien kevyen liikenteen yhteyksien turvaaminen. Asemakaavalla muodostuu asuinrakentamisen korttelialuetta. Asuinkerrostalojen korttelialuetta AK-81 muodostuu noin 2450 m 2, jolla on rakennusoikeutta 4500 k-m 2. Asemakaavan mukainen rakentaminen tiivistää kaupunkirakennetta keskusta-alueen läheisyydessä, parantaa ja selkeyttää alueen kaupunkikuvaa sekä kohentaa lähialueen asuinympäristön laatua ja kohentaa alueen yleisilmettä. Rakentaminen eheyttää Sibeliuksentien katuympäristöä ja auttaa luomaan Keskustan Kehän reunavyöhykettä. Rakentaminen liittyy kiinteästi olemassa olevaan yhdyskuntarakenteeseen ja jatkaa luontevasti olemassa olevaa kaupunkirakennetta. Asemakaava mahdollistaa asuinkerrostalojen rakentamisen, ja lisää väestön määrää alueella. Asuntojen ja asukasmäärän lisääminen tuo lisää käyttäjiä lähialueen palveluiden ja julkisen liikenteen piiriin.

14 14 Kaavamuutosalueelle ei ole osoitettu palveluita. Asemakaava voi synnyttää uusia palveluita, jotka suuntautuvat alueen ulkopuolelle. Alueen sisälle ei muodostu uusia työpaikkoja, mutta alueen rakentuminen voi synnyttää uusia työpaikkoja ja uutta elinkeinotoimintaa. Alueen toteutuminen ei edellytä yhdyskuntateknisten verkostojen ja katujen rakentamista Vaikutukset luontoon ja luonnonympäristöön Vaikutukset talouteen Asemakaava parantaa alueen yleisilmettä, ja luo hoidetumpaa ympäristöä. Alue sijaitsee keskellä rakentunutta kaupunkiympäristöä, eikä rakentuminen ei juurikaan vaikuta alueen kasvillisuuteen tai luonnonympäristöön. Asemakaava tuo kaupungille tuloja maankäyttösopimuksen myötä. Alueen toteutuminen ei edellytä yhdyskuntateknisten verkostojen ja katujen rakentamista Vaikutukset terveellisyyteen ja turvallisuuteen 5.5 Ympäristön häiriötekijät 5.6. Kaavamerkinnät ja -määräykset Asemakaava lisää ajoneuvoliikennettä alueella. Sibeliuksentie aiheuttaa alueelle meluhaittaa ja päästöjä. Sibeliuksentien suuntainen rakennusmassa suojaa lännenpuolelle sijoittuvia leikki- ja oleskelutiloja Sibeliuksentien melulta ja päästöiltä. Alueelta teetetään meluselvitys asemakaavan ehdotusvaiheessa. Asuinrakennusten korttelialueet AK-81 Asuinkerrostalojen korttelialue. Asemakaavassa osoitetun kerrosalan lisäksi saa rakentaa asumista palvelevia asunnon ulkopuolisia varasto-, huolto-, kerho-, sauna- yms. tiloja yhteensä enintään 15 % asemakaavassa osoitetusta kerrosalasta. Porrashuoneiden kaikkien kerrosten sisäänkäyntitasojen 15 m 2 ylittävää osaa ei lasketa rakennusoikeuteen. Asuinrakennukset tulee suunnitella siten, että liikenteen aiheuttama melu ei ylitä asuintiloissa 35 db ikkunoiden ollessa suljettuina. Parvekkeiden keskimelutaso saa olla enintään 55 db. Kadun puoleiset parvekkeet tulee lasittaa. Ylimmän kerroksen parvekkeet tulee kattaa. Rakennuksen ulkoarkkitehtuurin suunnittelussa on otettava huomioon korttelin keskeinen sijainti kaupungin keskustassa ja ympäröivät rakennukset. Rakennusten tulee olla ympäristöönsä sopivia ja arkkitehtuuriltaan laadukkaita ja korkeatasoisia. Pääasiallisena julkisivumateriaalina tulee käyttää vaaleaksi maalattua tai pinnoitettua betonia tai rappausta sekä punaista tiiltä. Yli 25 metriä pitkät julkisivupinnat tulee jäsennöidä sisäänvedoilla, parvekkeilla, materiaali- ja värieroilla tai muilla vastaavilla tavoilla.

15 15 Tonteilla on varattava leikki- ja oleskelualuetta vähintään 10 m 2 / 100 m 2 asuinkerrosalaa. Korttelialueelle on laadittava pihasuunnitelma rakentamisen ja pihojen toteutuksen ohjaamista varten. Pihasuunnitelma tulee esittää rakennusluvan yhteydessä. Autopaikkoja tulee varata vähintään 1 ap / 120 k-m Nimistö Alueelle ei muodostu uusia nimettäviä kohteita. 6 Asemakaavan toteutus Suunnittelualue on valmis rakentamiseen, kun asemakaavan muutos on saanut lainvoiman ja mahdolliset uudet tontit on muodostettu ja merkitty kiinteistörekisteriin.