1. Suomen vanhukset tarvitsevat hoivatakuun

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "1. Suomen vanhukset tarvitsevat hoivatakuun"

Transkriptio

1 Puoluekokousaloitteet ja -päätökset 2007 Puoluekokoukselle jätettiin kaikkiaan seitsemän aloitetta. Hallituksen aloitelausunto ja päätösesitys on kunkin aloitteen perässä. Lausunnot ja päätösesitykset on hyväksytty hallituksen kokouksessa Sisällysluettelo 1. Suomen vanhukset tarvitsevat hoivatakuun Helsingin keskuspuistosta ja Helsinkipuistosta kansallinen kaupunkipuisto Tavoite mikroyrittäjien aseman parantamiseen laatimalla mikroyrittäjäohjelma Ydinvoiman tuotanto sidottava päästökiintiöihin Sisäinen suvaus Vihreä liitto toteuttamaan ohjelmiaan tietoyhteiskunnan saralla! Puolueelle kahden puheenjohtajan malli...12 Kainuun Vihreät ry: 1. Suomen vanhukset tarvitsevat hoivatakuun Aloitteen taustaa: Viranomaisille tulee jatkuvasti valituksia eri puolilta maata vanhusten hoivassa tapahtuneista laiminlyönneistä ja puutteista. Monissa hoivalaitoksissa on mm. henkilöstöresurssien vajauksesta johtuvia puutteita. Maassamme useilla alueilla sadat vanhukset joutuvat jonottamaan liian kauan heille kunnon ja iän perusteella kuuluvaa hoivapaikkaa, vaikka alueen moniammatillinen työryhmä (SAS-ryhmä) on todennut hoivapaikan pikaisen saamisen välttämättömäksi. Esimerkiksi Kainuun maakunta-kuntayhtymän alueella tällaisia vanhuksia oli vuoden vaihteessa jonossa lähes sata. Samanaikaisesti Kainuun maakunta kuntayhtymäkin järjestää ympärivuorokautista hoivaa/hoitoa yli 75-vuotiaille aikaisempaa vähemmän. Kotona asuminen sitä tukevine palveluineen on kautta maan vanhustenhuollon strateginen tavoite, mutta se ei mahdollistu ilman henkilöstövoimavaroja. Vanhusten kotipalveluissa on monista syistä johtuvia puutteita. Kuntien talousvaikeudet näkyvät siinä, etteivät kotipalvelut ole pysyneet kasvavan tarpeen kehityksessä mukana viimeisen vuosikymmenen aikana. Samanaikaisesti kuitenkin kotona asuvien vanhusten määrä on kasvanut samalla kun ikääntyneiden kunto on usein heikentynyt. Pienillä eläkkeillä sinnittelevillä vanhuksilla ei ole mahdollisuutta ostaa palveluja yksityisiltä palvelujentuottajilta. Kainuun maakunta on saanut mahdollisuuden lähteä erillislain perusteella ensimmäisenä alueena toteuttamaan laajaa sosiaali- ja terveystoimen yhteistoiminta-aluetta koskevaa palvelurakenneuudistusta. Kainuun maakunta-kuntayhtymässä on suuria vaikeuksia sosiaali- ja terveyspalvelujen, mm. vanhusten hoivapalvelujen, järjestämisessä johtuen valtiovallan riittämättömästä rahoituksesta sosiaali- ja terveyspalvelujen tuottamiseen. Aloite: Vihreä liitto esittää, että Suomessa otettaisiin käyttöön vanhusten hoivatakuu, joka takaisi ikääntyneelle ihmiselle hänen tarvitsemansa hoivan joko kotiapuna tai hoivapaikkana nopeasti erikseen säädettävän ajan puitteissa subjektiivisena oikeutena, kun alueen moniammatillinen työryhmä (SAS-ryhmä) on todennut hoivan tarpeen olemassaolon. 1

2 Vihreä liitto esittää edelleen, että sosiaali- ja terveysministeriö säätäisi velvoittavat normit vanhusten hoivapalveluja tuottavien yksiköiden henkilöstön mitoituksesta ja henkilöstön koulutustasosta sekä myös valvoisi, että normeja noudatetaan. Lailla tulisi säätää sanktio yrittäjälle tai kunnalle, joka rikkoo normeja. Koska vanhusten hoivan saattaminen sivistysvaltion edellyttämälle tasolle maksaa, tulee valtion ohjata tarkoitukseen riittävästi korvamerkittyä rahaa kuntien sosiaali- ja terveystoimen valtionosuuksina. Samalla Vihreä liitto kuitenkin vaatii, että rahan käyttöä ja tuloksia seurataan tarkasti valtiovallan toimesta. Vihreän liiton mielestä vanhusten hoivatakuu voitaisiin aloittaa välittömästi kokeiluna alueilla, joilla huoltosuhde on maan heikoin: Kainuussa, Pohjois-Karjalassa, Pohjois Savossa ja Lapissa. Kaikissa näissä maakunnissa vanhusväestön määrä kasvaa nopeasti suhteessa työssäkäyvään väestönosaan ja kunnat sekä kuntayhtymät ovat joutuneet suuriin taloudellisiin vaikeuksiin vanhusten hoivapalveluiden järjestämisessä. Puoluehallituksen lausunto Vanhuksilla on oikeus inhimilliseen ja laadukkaaseen hoitoon, ja aloitteessa kuvattuihin hoidon epäkohtiin on puututtava nykyistä voimakkaammin. Tulevaisuudessa vanhusväestön hoivan tarve tulee entisestään lisääntymään samalla kun työikäisen väestön määrä vähenee. Siksi hyvän hoidon järjestäminen käy entistä haastavammaksi. Aloitteen jättämisen jälkeen laaditussa hallitusohjelmassa on esitetty monia aloitteessakin esitettyjä toimia vanhusväestön hoivan parantamiseksi. Alla näistä tärkeimpiä: Hoivan turvaaminen Kunnallisen palvelusetelin käyttöalaa laajennetaan tarkoituksenmukaisella tavalla sosiaali- ja terveydenhuoltoon. Palveluseteli ulotetaan kotisairaanhoitoon vuoden 2008 alusta. Alennetaan vanhusten palvelutarpeen arvioinnin ikärajaa sekä kehitetään arvioinnin menettelytapoja yhtenäisen käytännön varmistamiseksi koko maassa. Toteutetaan kotikuntalain muutos ja siihen liittyvä kuntien välinen todellisiin kustannuksiin perustuva korvausjärjestelmä, joka mahdollistaa kaikille vammaisille ja vanhuksille oikeuden kotikunnan vapaaseen valintaan. Kotihoidon ja ennaltaehkäisyn vahvistaminen Vanhustenhuollon palveluja uudistetaan tavoitteena erityisesti kotihoidon vahvistaminen ja sitä tukevien palveluiden kehittäminen. Vanhustenhuollossa ja vanhusten palveluiden kehittämisessä keskeistä on ikääntyneiden toimintakyvyn, omatoimisuuden ja itsenäisen suoriutumisen vahvistaminen. Vahvistetaan kuntouttavaa työotetta. Kattavan vanhustenhoidon turvaamiseksi parannetaan hoitotuen, sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen, omaishoidontuen ja kotitalousvähennyksen yhteensovittamista siten, että nämä täydentävät toisiaan saumattomasti. Luodaan kattava ikääntyneiden neuvonta- ja palveluverkosto koko maahan ja lisätään ennalta ehkäiseviä kotikäyntejä. Laaditaan terveyden edistämisen politiikkaohjelma 2

3 Omaishoidon kehittäminen Kehitetään omaishoitoa tehtyjen selvitysten pohjalta. Luodaan edellytyksiä lisätä omaishoidontuen piiriin kuuluvien määrää. Huolehditaan omaishoitajien jaksamisesta parantamalla mahdollisuuksia pitää lakisääteiset vapaapäivät. Omaishoitajan sijaisavun saantia parannetaan. Selvitetään mahdollisuuksia siirtää omaishoidon tuki Kansaneläkelaitokselle. Selvitetään mahdollisuudet hoitovapaajärjestelmän kehittämiseen työn ja omaishoidon paremmaksi yhteensovittamiseksi. Työvoiman riittävyys Kiinnitetään erityistä huomiota työvoimatarpeiden valtakunnalliseen ja alueelliseen ennakointiin. Sosiaali- ja terveyspalveluissa turvataan riittävä ammattitaitoinen henkilöstö työelämälähtöisellä koulutuksella, kilpailukykyisellä palkkauksella, kehittämällä työn sisältöjä ja johtamista, tarjoamalla mahdollisuus oppia uutta ja kehittyä sekä vaikuttaa omaan työhönsä. Hallitusohjelmassa ei esitetä subjektiivisen hoivatakuun käyttöönottoa eikä paluuta korvamerkittyihin valtionosuuksiin. Hallituksen talousstrategian keskeinen osa yksi on tulonsiirtojen ja palveluiden turvaaminen, johon on tähän mennessä varattu yhteensä 500 miljoonaa euroa. Tästä xx miljoonaa on varattu kunnallisten palveluiden resurssien turvaamiseen. Esitys Puoluekokous kiirehtii hallitusta toteuttamaan hallitusohjelmassa luvatut toimet hyvän vanhustenhoidon turvaamiseksi. Jokaisella hoitoa tarvitsemalla vanhuksella on oikeus tulla hoidetuksi. Hallitusohjelmassa esitetyt toimet omaishoitajien aseman parantamiseksi, työvoiman saatavuuden turvaamiseksi, palvelusetelin käytön laajentamiseksi ja terveyden edistämiseksi ovat ensiarvoisen tärkeitä, jotta vanhukset saavat tarvitsemaansa hoitoa. Ellei yllä mainituilla toimilla saavuteta hyvän hoidon tasoa, hallituksen tulee turvata hoidon saatavuus hoivatakuulla ja laatu täsmällisemmällä normituksella. Päätös: Puoluekokous kiirehtii hallitusta toteuttamaan hallitusohjelmassa luvatut toimet hyvän vanhustenhoidon turvaamiseksi. Jokaisella hoitoa tarvitsemalla vanhuksella on oikeus tulla hoidetuksi. Hallitusohjelmassa esitetyt toimet omaishoitajien aseman parantamiseksi, työvoiman saatavuuden turvaamiseksi, palvelusetelin käytön laajentamiseksi ja terveyden edistämiseksi ovat ensiarvoisen tärkeitä, jotta vanhukset saavat tarvitsemaansa hoitoa. Vanhusten ihmissuhteita pitää myös kunnioittaa. Avio-, avo- tai rekisteröidyssä parisuhteessa eläneitä pariskuntia ei saa hoito- tai asumisjärjestelyillä pakottaa asumuseroon. Puolisoille tulee aina taata mahdollisuus asua yhdessä. Vuosikausia yhdessä eläneiden parien erottaminen toisistaan on julmaa ja sivistymätöntä. Ihmisen hyvinvoinnin tärkeä osa-alue on myös hänen sosiaalinen elämänsä. Ellei yllä mainituilla toimilla saavuteta hyvän hoidon tasoa, hallituksen tulee turvata hoidon saatavuus hoivatakuulla ja laatu täsmällisemmällä normituksella. 3

4 Länsi-Helsingin Vihreät LäHeVi ry: 2. Helsingin keskuspuistosta ja Helsinkipuistosta kansallinen kaupunkipuisto Vuonna 2000 voimaan tulleen maankäyttö- ja rakennuslain 9. luvun mukaan "Kaupunkimaiseen ympäristöön kuuluvan alueen kulttuuri- tai luonnonmaiseman kauneuden, historiallisten ominaispiirteiden tai siihen liittyvien kaupunkikuvallisten, sosiaalisten, virkistyksellisten tai muiden erityisten arvojen säilyttämiseksi ja hoitamiseksi voidaan perustaa kansallinen kaupunkipuisto. Kansalliseen kaupunkipuistoon voidaan osoittaa alueita, jotka tämän lain mukaisessa kaavassa on osoitettu puistoksi, virkistys- tai suojelualueeksi, arvokkaaksi maisema-alueeksi tai muuhun kansallisen kaupunkipuiston tarkoituksen kannalta sopivaan käyttöön." Helsingin luonnonsuojeluyhdistys Helsy ry on ehdottanut Helsingin Keskuspuistosta - mukaan lukien Lääkärinkadun alue, jolla on voimassaoleva puistoasemakaava - kansallista kaupunkipuistoa. Siihen on lisäksi kuitenkin liitettävä nyttemmin Helsinki-puistoksi nimetty alue virallisesta Keskuspuistosta itään ja alas Vantaanjoen vartta aina Vanhankaupunginlahdelle saakka, paitsi alueellisen virkistysaluetasapainon takia mutta myös jotta se voisi toimia tyydyttävästi vihersormia yhdistävänä ekologisena vyöhykkeenä. Helsingin kaupunginvaltuuston Vihreiden ja Vasemmistoliiton valtuustoryhmien mielestä Lääkärinkadun alue on kiinteä osa toiminnallista Keskuspuistoa, ja ne ovat edellyttäneet sen liittämistä myös viralliseen Keskuspuistoon, jolla tosin silläkään ei ole vallitsevassa kaavoitustulkinnassa riittävää suojaa niiltä uhkilta, joita Helsingin Keskuspuiston isänä hyvällä syyllä pidettävä asemakaava-arkkitehti Bertel Jung ounasteli jo vuonna 1911: Lopuksi haluaisin tuoda esille sen seikan tärkeyden, että niitä alueita, jotka luovutetaan virkistyskäyttöön, ei tulevaisuudessa millään tavalla käytettäisi sellaisiin tarkoituksiin, jotka ovat niille vieraita, kuten esim. huvila- ja sairaala-alueiksi. Keskustan valtuustoryhmän mukaan kaupunkilaisilla on oikeus virkistysalueisiin, mainiten Keskuspuiston ja sen Lääkärinkadun alueen. Lokakuussa Helsingin kaupunginvaltuutettua allekirjoitti valtuustoaloitteen, jossa esitettiin Keskuspuistosta kansallista kaupunkipuistoa. Perusteluna oli, että Keskuspuisto on ainutlaatuinen virkistysalue, joka tarjoaa kaupunkilaisille ulkoilumahdollisuuksia ja toimii kaupungin keuhkoina. Kuitenkin Helsingin kaupunginvaltuusto päätti , että Yleiskaava jossa on Keskuspuiston asemaa heikentäviä kaavoitusvarauksia - korvaa Keskuspuiston osayleiskaavan vuodelta Kansallisen kaupunkipuiston kriteerit Ympäristöministeriö on asettanut neljä kriteeriä, jotka kansallisen kaupunkipuiston on täytettävä. Sisällön kriteeri Puiston tulee sisältää kaupunkiluonnon monimuotoisuuden säilyttämisen kannalta tärkeitä luonnonalueita, kansallisen historian tai kaupungin omien kehitysvaiheiden ymmärtämisen kannalta merkittäviä kulttuuriympäristöjä rakennuksineen sekä puistoarkkitehtonisesti tai esteettisesti merkittäviä puistoja ja viheralueita. Laajuuden ja eheyden kriteeri Sen tulee olla puisto- ja viherympäristönä riittävän laaja ja häiriötön sekä viherrakenteeltaan niin yhtenäinen, että sitä pitkin on mahdollista siirtyä kaupunginosasta toiseen. Ekologisuuden ja jatkuvuuden kriteeri Ekologisessa mielessä on tärkeää, että alueelle muodostuu lajiston siirtymisen ja vuorovaikutuksen mahdollistavia ekologisia käytäviä ja että se on jatkuva ja liittyy välittömästi ilman selvää rajaa kaupungin 4

5 ulkopuolisiin luonnonalueisiin tai sitä ympäröivään maaseutuun. Kaupunkikeskeisyyden kriteeri Kansallinen kaupunkipuisto on osa kaupunkirakennetta. Olennaista on, että se alkaa kaupungin ydinkeskustasta tai sen välittömästä läheisyydestä. Helsingin Keskuspuiston ja Helsinkipuiston muodostama yhtenäinen viheralue täyttää kaikki edellä mainitut kriteerit. Kansallinen kaupunkipuisto turvaisi nykyistä Yleiskaavaa 2002 paremmin Helsingin Keskuspuiston ja Helsinkipuiston luonteen virkistyskäytössä olevana, arvokkaita luontokohteita sisältävänä viheralueena. Sillä on merkitystä paitsi paikallisesti mutta myös valtakunnallisesti; Helsingin kaupungin virallisen Keskuspuiston retkioppaan mukaan: "Metsäisempi osuus ja talvella erinomaiset hiihtoladut alkavat Laaksosta, jonne pääsee mm. raitiovaunuilla 3B ja 3T (Auroran sairaalan pysäkki). Täältä voi hiihtää tai kävellä metsissä vaikka Lappiin asti!" UKK-instituutin johtaja, dosentti Mikael Fogelholm ja kansanedustaja Tuija Brax valmistelivat kesällä 2006 julkistetun Vihreän liiton terveyden edistämisen linjapaperin. Fogelholmin ja dosentti Pertti Mustajoen kannanottojen mukaan Helsingin Keskuspuisto on juuri sellainen kansanterveydellisesti elintärkeä arki- ja lähiliikkumiseen käytetty virkistysalue, jota ei saa pilkkoa. Professori Liisa Tyrväisen mukaan virkistysmetsien taloudellista merkitystä on vaikea mitata, mutta kansallinen kaupunkipuisto olisi matkailuvaltti ja virkistysalueet ovat pitkän tähtäimen ennalta ehkäisevän terveydenhuollon kannalta merkittäviä myös taloudellisesti julkaistussa vetoomuksessa seuraavat helsinkiläisjärjestöt toivoivat kansallisen kaupunkipuiston perustamista pääkaupunkiseudulle: Natur och Miljö rf., Uudenmaan ympäristönsuojelupiiri ry., Saariston ystävät ry., Liikennepoliittinen yhdistys Enemmistö ry., Helsingin luonnonsuojeluyhdistys ry., Helsingin seudun lintutieteellinen yhdistys Tringa ry., Kumpulan-Toukolan-Vallilan-Hermannin-Vanhankaupungin paikallisagendaryhmä, Käpylän seudun ympäristöryhmä, Käpylä-Seura ry., Lauttasaari-Seura ry., Lehtisaari- Seura ry., Myllypuro-Seura ry., Puotila-Seura ry., Siltasaari-Seura ry., Töölöläisen kulttuurikerho ry., Vanhankaupungin kulttuuri-ekologinen klubi ry., Vartiosaari-Seura ry., Vuosaaren paikallisagendaryhmä Länsi-Helsingin Vihreät LäHeVi ry edellyttää, että Vihreä liitto r.p. ryhtyy toimiin, joilla Helsingin Keskuspuistosta ja Helsinkipuistosta saataisiin Suomen ensimmäinen kansallinen kaupunkipuisto, jollainen jo on esimerkiksi Tukholmassa. Bertel Jung ei tuntenut kansallisen kaupunkipuiston käsitettä, mutta Vihreiden puoluekokouksen toivoisi osoittavan edes osaa siitä visionäärisyydestä, jota Jung esitti jo lähes sata vuotta sitten. Puoluehallituksen lausunto: Aloitteessa on selostettu kansallisen kaupunkipuiston perustamisen edellytyksiä. Hakemuksen kansallisen kaupunkipuiston perustamisesta tekee kaupunki. Hakemus valmistellaan yhteistyössä kaupunkilaisten, puiston alueella maata tai rakennuksia omistavien sekä ympäristöviranomaisten - lähinnä ympäristöministeriön - kanssa. Päätöksen kaupunkipuiston perustamisesta tekee ympäristöministeriö. Päätöksen yhteydessä voidaan antaa määräyksiä, jotka kaupunginhallitus on ennen päätöksentekoa hyväksynyt. Kansalliset kaupunkipuistot on aiemmin perustettu Hämeenlinnaan, Heinolaan ja Poriin, joten toisin kuin aloitteessa sanotaan, Helsingin puisto ei olisi Suomen ensimmäinen. Arviointihankkeita on tällä hetkellä käynnissä ainakin Turussa, Forssassa, Porvoossa, Jyväskylässä ja Vaasassa. 5

6 Helsingin keskuspuistoon kohdistuu jatkuvasti kaavoituspaineita, mm. aloitteessakin mainittuun Lääkärinkadun alueeseen. Kansallisen kaupunkipuiston perustaminen suojelisi aluetta nykyistä paremmin, koska kaavamuutoksiin tarvittaisiin tällöin ympäristöministeriön hyväksyntä. Jo 1998 Helsingin valtuustossa 61 valtuutettua teki aloitteen kansallisen kaupunkipuiston perustamisesta, mutta asia ei kuitenkaan ole edennyt kaupunkisuunnittelulautakuntaa edemmäksi. Esitys: Vihreä liitto tukee kansallisen kaupunkipuiston perustamista Helsinkiin, mutta siirtää käytännön toimet asian edistämiseksi Helsingin vihreälle valtuustoryhmälle. Päätös: Esityksen mukaan. 6

7 Lahden Vihreät ry: 3. Tavoite mikroyrittäjien aseman parantamiseen laatimalla mikroyrittäjäohjelma Yrittäjyyteen on olemassa ohjelmia ja kannustimia, mutta ne eivät riitä pitkän aikavälin turvaksi yrittämiseen. Ammattiliitot ja yrittäjäjärjestöt eivät ole kiinnostuneita mikroyritysten edunvalvonnasta ja hyvinvoinnista. Oikeansuuntaiset kannustavat toimenpiteet rohkaisisivat yrittäjyyteen monia ammattiosaajia ja kädentaitajia, jotka kenties ovat tällä hetkellä työttömiä tai eivät uskalla ryhtyä yrittäjiksi. Toimenpiteillä saattaisi olla moniulotteiset vaikutukset palvelurakenteeseen, palveluiden tasoon ja lähestyvään valtavaan ongelmaan vanhusten hoidossa. Ohjelmassa tulisi huomioida mm. yrityksen perustamisen yksinkertaistaminen, byrokratian helpottaminen, yrittäjän sosiaali- ja eläketurva, alv-alarajan selvä nostaminen ja loma-aikaan oikeus kuten esimerkiksi maatalousyrittäjillä. Kannustimet itsensä työllistämiseen ovat riittämättömät ja mikroyrittäjän asema on monella tapaa turvaton. Siksi ehdotamme vihreille oman mikroyrittäjyysohjelman rakentamista. Puoluehallituksen lausunto: Mikroyrityksillä tarkoitetaan 1 9 henkilöä työllistäviä yrityksiä. Niiden lukumäärä on , mikä on 93 % kaikista yrityksistä. Mikroyritykset työllistävät noin henkilöä, mikä on noin 25 % kaikista yritysten palveluksissa olevista ja niiden liikevaihto on 18 % kaikkien yritysten liikevaihdosta. (Luvut vuodelta 2004) Vihreiden yrittäjyysohjelman laatimisesta on ollut puhetta aika ajoin. Laajemmin yrittäjyyttä on käsitelty valtuuskunnan kokouksissa 1998, jolloin hyväksyttiin aihetta käsittelevä kannanotto ja 2006, jolloin käytiin teemasta keskustelua. Vihreät Yrittäjät -yhdistystä yritettiin saada käyntiin jo vuonna 2000, mutta yhdistys saatiin rekisteröityä vasta 2005 ja otettiin jäsenyhdistykseksi Aikanaan on myös laadittu lennäkkiteksti Vihreät & yrittäjyys (www.vihreat.fi/node/68). Kun puolueella ei toistaiseksi ole laajemmin yrittäjyyttä käsittelevää ohjelmaa, tuntuisi oudolta hyväksyä sellaista ennen ohjelma mikroyrittäjyydestä. Mikroyrittäjyyden teemat olisikin luontevaa sisällyttää yleisempään yrittäjyysohjelmaan. Puolueen erityisohjelmien laatimisesta vastaa puolueen sääntöjen mukaan pääsääntöisesti puoluevaltuuskunta. Uusi valtuuskunta valitaan nyt puoluekokouksessa ja tapana on ollut antaa valtuuskunnan itsensä hyväksyä, mitä ohjelmia se haluaa ottaa käsiteltäväkseen. Valtuuskunnan syyskuussa pidettävä ensimmäinen kokous käsittelee myös tulevan kaksivuotiskauden ohjelmaa, mm. erilaisten ohjelmien laatimisen tarvetta. Jos valtuuskunta ottaa yrittäjyysohjelman laatimisen asialistalleen, niin ohjelma olisi hyvä valmistella siten, että mikroyrittäjyys otetaan ohjelmassa omana teemanaan esille. Lisäksi toimintaansa käynnistävä Vihreät Yrittäjät ry. olisi hyvä olla tiiviisti mukana ohjelman laadinnassa. 7

8 Esitys: Jätetään yrittäjyyttä käsittelevän ohjelman ja muiden seuraavan kaksivuotiskauden aikana tehtävien erillisohjelmien laatiminen uuden valtuuskunnan harkintaan. Jos valtuuskunta katsoo, että yrittäjyysohjelmalle on tarvetta, puoluekokous toivoo, että sen laadinnassa otetaan myös mikroyrittäjyyden kysymykset esille yhtenä kokonaisuutena. Päätös: Esityksen mukaan. Pekka Raukko: 4. Ydinvoiman tuotanto sidottava päästökiintiöihin Lupaa viidennelle ydinvoimalalle haettaessa sen tarpeellisuutta kansanedustajille perusteltiin ensisijaisesti ilmastollisilla syillä. Uudella ydinvoimalalla esitettiin korvattavan fossiilisia polttoaineita ja vähennettävän niiden tuottamia kasvihuonekaasujen päästöjä. Ilmastonmuutoksen hillitsemisen kannalta onkin nyt äärimmäisen tärkeää, että ydinvoimalla myös todellisuudessa korvataan fossiilisia polttoaineita, eikä kasvateta energian kokonaiskulutusta. Vihreä liitto vaatii siksi, että viidennen ydinvoimalan käynnistyttyä poistetaan markkinoilta päästökiintiöitä määrä, joka riittää konkretisoimaan voimalan markkinoinnissa esitetyn päästöjen korvaamisen täysmääräisesti. Päästökiintiöiden vähennys olisi siis suuruusluokaltaan sellainen, joka syntyy käytettäessä 1600MW teholla hiililaudevoimaloita n. 90%:n vuotuisella käyttöasteella. Tätä sama periaatetta tulisi noudattaa myös tulevaisuudessa mahdollisesti rakennettavien ydinvoimaloiden lupia myönnettäessä. Puoluehallituksen lausunto: Ympäristöjärjestöjen ilmasto- ja energiapoliittisissa esityksissä uudelle hallitukselle osoitetaan, että viidennen ydinvoimareaktorin käyttöönoton jälkeen Suomeen ei jää ydinvoimalla korvattavissa olevaa sähköntuotantoa. Tämä edellyttää kuitenkin sähkönkulutuksen kasvun pysähtymistä sekä sitä, että ydinvoimalla korvataan nimenomaan kotimaista sähköntuotantoa. Aloitteentekijän ajatus siitä, että ydinvoiman lisäkapasiteetti vähentäisi samassa suhteessa päästökiintiötä, on teoriassa perusteltu, mutta sen toteuttamiseen sisältyy kaksi ongelmaa. Ensinnäkin Pohjoismaisilla sähkömarkkinoilla yhteen maahan rakennettava päästötön kapasiteetti voi korvata, ja usein korvaakin, enemmän päästävää energiantuotantoa jossain muualla, esimerkiksi Tanskan hiililauhdetta. Siksi päästöjen rajoittaminen juuri Suomessa ei ehkä ole perusteltua. Päästöoikeusleikkausten kohdentaminen koko energiasektorille ei sekään välttämättä kohdentuisi oikein. Tosiasiallisestihan TVO:n hanke pienentäisi kaikkien energiantuottajien päästökiintiötä. Hyöty hankkeesta koituisi kuitenkin vain yhdelle toimijalle. Vihreät ovat pitäneet energiankulutuksen kasvun pysäyttämistä tärkeänä tavoitteena. Tämä tavoite saatiin kirjattua myös uuden hallituksen hallitusohjelmaan. Suomelle tulee laatia kunnianhimoinen toimenpideohjelma energiansäästön ja energiatehokkuuden lisäämiseksi. Tavoitteeksi tulee asettaa energiankulutuksen kasvun taittaminen mm. Ruotsin ja Tanskan tapaan. Ohjelman tulee sisältää kattava ja ajantasainen arvio maan säästöpotentiaalista sekä toimenpiteet sen realisoimiseksi. Kasvun taittaminen on 8

9 paras tae sille, että ydinvoima tosiasiallisesti leikkaa päästöjä jossakin toisaalla. Vihreiden tavoitteena on ydinvoiman sijasta edistää uusiutuvaa energiaa syöttötariffien eli takuuhintajärjestelmän avulla. Hallitusohjelmaan kirjattu kompromissi ei vihreille riitä: syöttötariffit tulevat biokaasulle, mutta tuuli ja puu jäävät vielä sen ulkopuolelle. Tavoitteenamme on, että energia- ja ilmastostrategian tekemisen yhteydessä asia arvioidaan uusiksi. Jos lisäydinvoimaa halutaan liittää johonkin, voisi olla mielekkäämpää vaatia hiili- ja turvelauhteen tuotannon lopettamista ja tuotannon kieltämistä Olkiluoto 3:n valmistumisen jälkeen. Tämä johtaisi suunnilleen samaan lopputulokseen eli varmistaisi lisäydinvoiman todella leikkaavan päästöjä. Vihreiden kanta ydinvoimaan on muuttumaton: emme hyväksy lisäydinvoiman rakentamista lukuisien syiden vuoksi, mm. ydinvoiman turvallisuuteen ja ydinjätteeseen liittyvät ongelmat ovat edelleen ratkaisematta. Ydinvoimalla ei voida torjua ilmastonmuutosta, sillä ydinvoiman lisärakentaminen syö kotimarkkinoita kestäviltä energiaratkaisuilta ja vaikeuttaa alan suomalaisyritysten vientiä. Esitys: Puoluekokous kannustaa hallitusta toteuttamaan myös hallitusohjelmaan kirjatun tavoitteen energiankulutuksen kasvun taittumisesta. Hallitus on luvannut laatia tiukennetun energiansäästöohjelman vuoden 2008 loppuun mennessä. Puoluekokous kannustaa hallitusta sisällyttämään ohjelmaan mm. rakennusten energiamääräysten tiukentamisen sekä sähkölämmityksen rajoittamisen. Samalla on parannettava kotitalouksien mahdollisuutta seurata ja hillitä sähkönkulutusta. Puoluekokous kiirehtii ohjelmassa luvattuun etämittaukseen siirtymistä. Päätös: Esityksen mukaan. Vihreät Naiset ry ja Vihreiden nuorten ja opiskelijoiden liitto ry: 5. Sisäinen suvaus Vihreät Naiset ja Vino esittävät, että puolue tekee sukupuolivaikutusten arvioinnin (suvaus) siitä, miten tasaarvo toteutuu puolueen omissa toimielimissä (puoluehallitus, puoluevaltuuskunta, piirijärjestöt). Esimerkiksi miten tasa-arvoisesti jakautuu puheenvuorojen käyttö puoluekokouksissa. EGP on hyväksynyt samantyyppisen resoluution oman toimintansa kehittämiseksi. Puoluehallituksen lausunto Puolueen säännöissä määrätään toimielinten sukupuolikiintiöistä seuraavasti: - Puolueen asioita hoitaa 12-jäseninen puoluehallitus, // Hallitukseen valitaan tasapuolisesti naisia ja miehiä niin, että kumpiakin on hallituksen jäseninä vähintään viisi. - Puolueella on 40-jäseninen puoluevaltuuskunta. Puoluekokous valitsee valtuuskunnan puheenjohtajan, kaksi varapuheenjohtajaa, 37 muuta jäsentä sekä näille henkilökohtaiset varajäsenet kahden vuoden pituisiksi toimikausiksi kerrallaan. // Valtuuskuntaan valitaan tasapuolisesti naisia ja miehiä niin, että kumpiakin on vähintään 16. 9

10 Erilaisia työryhmiä tai vastaavia asetettaessa pyritään aina huomioimaan myös sukupuolinäkökulma. Vaalien ehdokasasettelussa ei ole kiintiöitä, mutta puolueen epävirallinen suositus on aina ollut, että ehdokaslistoilla olisi mahdollisuuksien mukaan vähintään 40 % kumpaakin sukupuolta. Erityisesti kunnallisvaalien ehdokasasettelussa tämä ei kuitenkaan aina toteudu, varsinkaan silloin, kun ehdokkaita on vain vähäinen määrä. Näitä muita toimielimiä tai nimeämisiä koskevia suosituksia ei ole kirjattu yksiin kansiin. Vihreää edustajaa luottamustoimeen nimetessään puoluehallitus on puolestaan jonkun kerran joutunut vaihtamaan miesehdokkaan naisehdokkaaksi, koska muilla puolueilla ei ole ollut esittää toimielimeen naisehdokasta. Kartoitusta siitä, kuinka muodollinen tasa-arvo puolueen toimielimissä tai laajemmin puoleen piirissä toteutuu, ei ole ainakaan hetkeen tehty. Em. puolueen sääntöjä ja yleisiä suosituksia on kuitenkin pyritty noudattamaan. Tasa-arvo on kuitenkin ymmärrettävä laajemmin kuin tasa-arvoisena edustuksena puolueen toimielimissä. Puolueen käytännöt, esitykset, toimenpiteet tai rahoitusrakenteet voivat olla näennäisesti neutraaleja, mutta kohdistua silti eri tavoin eri sukupuoliin vahvistaen eriarvoisuutta. Suvauksen tavoitteena on tehdä näkyväksi nämä piilevät eriarvoisuutta vahvistavat käytänteet. Lisäksi olisi hyvä koota yhteen puolueen tasa-arvoa koskevat säännöt, käytänteet ja suositukset, jotta ne olisivat helposti kaikkien nähtävillä ja arvioitavissa. Puoluepolitiikan tasa-arvotoimia kysytään silloin tällöin esimerkiksi muista maista. On myös tarpeen, että suvaus ei jää kertaluontoiseksi vaan pysyväksi käytännöksi puolueen toiminnassa. Aloitteessa mainittiin esimerkkinä puheenvuorojen jakautuminen puoluekokouksessa. Hämeenlinnan puoluekokouksessa 2006 käytettiin seuraavasti puheenvuoroja: poliittinen yleiskeskustelu miehet 22, naiset 16; periaateohjelmakeskustelu miehet 31, naiset 19; aloitekeskustelu miehet 10, naiset 4, sääntömuutoskeskustelu miehet 6, naiset 4; jäsenmaksujärjestelmäkeskustelu miehet 9, naiset 4; yhteensä miehet 78, naiset 47. Esitys Puoluekokous ehdottaa, että uuden puoluehallituksen syksyllä 2007 nimeämä puolueen tasa-arvotyöryhmä laatii sukupuolivaikutusten arvion puolueen toimielimissä. Arvion kohteena tulisi olla myös puoluehallituksen ja eduskuntaryhmän tekemät nimitykset eri luottamuspaikkoihin. Suvaukseen voi kuulua myös puolueen rahankäytön, rekrytoinnin ja muiden sukupuolinäkökulmasta merkittävien käytänteiden käytänteiden arviota. Lisäksi suvauksen toteuttajien toivotaan kokoavan yhteen puolueen tasa-arvoa koskevat säännöt, käytänteet ja suositukset mukaan lukien esitys siitä, miten suvausta jatkossa hoidetaan puolueessa. Päätös: Puoluekokous ehdottaa, että uuden puoluehallituksen syksyllä 2007 nimeämä puolueen tasaarvotyöryhmä yhdessä puolueen työntekijän kanssa laatii sukupuolivaikutusten arvion puolueen toimielimissä. Arvion kohteena tulisi olla myös puoluehallituksen ja eduskuntaryhmän tekemät nimitykset eri luottamuspaikkoihin. Suvaukseen voi kuulua myös puolueen rahankäytön, rekrytoinnin ja muiden sukupuolinäkökulmasta merkittävien käytänteiden käytänteiden arviota. Lisäksi suvauksen toteuttajien toivotaan kokoavan yhteen puolueen tasa-arvoa koskevat säännöt, käytänteet ja suositukset mukaan lukien esitys siitä, miten suvausta jatkossa hoidetaan puolueessa. 10

11 Ari Paanala: 6. Vihreä liitto toteuttamaan ohjelmiaan tietoyhteiskunnan saralla! 2000-luvulla on tullut monia uusia ja melko helppoja tapoja tiedon välityksen, nettiopetuksen ja kommunikaation välineiksi. Vihreän liiton tulisi lähteä määrätietoisesti kehittämään näiden uusien keinojen käyttöönottoa kaikissa toiminnoissaan. Netti- ja videopuhelut ovat todellisuutta ja ne onnistuvat lähes tai kokonaan ilmaisina. Irc on tarjonnut 90-luvulta asti helpon välineen nettikokousten pitämiseen tekstipohjaiseksi. MP3-soittimet ovat halventuneet ja niiden kautta voi tarjota hyviä asiantuntijaluentoja, myös muille kuin sen paikkakunnan jäsenille jossa luento pidetään. Jokaisessa WindowsXP:llä varustetussa mikrossa on yksinkertainen video- ja äänieditointiohjelma. Ohjelman tuottamat wma- ja wmv-tiedostot on helppo muuntaa mp3-tiedostoiksi ja laittaa näin jakeluun laajemminkin. Samat asiat onnistuu myös muissa käyttöjärjestelmissä kuten Linuxissa, Macissa jne. Vihreän liiton olisi myös syytä ottaa käyttöön sisäiset delfoi-paneeliohjelmat ja heikkojen signaalien keräysohjelmat ja käyttää tätä informaatiota ohjelmiensa valmistelussa. Samoilla ohjelmilla voitaisiin tehdä suuntaa antavia mielipidetiedusteluja jäsenistön keskuudessa koskevatpa ne sitten työryhmän tapaamisajankohtaa, laajempia ajankohtaisia kysymyksiä, koulutustilaisuuden sisältöä tai kimppakyytien järjestämistä yhteiseen tilaisuuteen. Vihreän liiton kansanedustajamäärä ja jäsenmäärä on niin pieni, että sillä ei saada suurien puolueiden veroista organisaatiota ja valmistelukoneistoa aikaiseksi oikeastaan millään. Jäsenistöstä löytyy kuitenkin huikea määrä erilaista osaamista ja mielestäni tämä osaaminen olisi valjastettava täyteen käyttöön laadukkailla ja käyttäjäystävällisillä netti-, viestintä- ja muilla sähköisillä palveluilla. Puolueilla on yleensä melko selkeä peruspiirre, että ne eivät pysty käyttämään ydinorganisaationsa eli yleensä toimiston, hallituksen ja sen ympärillä toimivien työryhmien ulkopuolista osaamista puolueen perustoimintojen kuten ohjelmien, toimeenpanon ja käytäntöjen kehittämisessä. Työryhmät kokoontuvat monesti Helsingissä ja jos muualla kokoonnutaan se tehdään yleensä vain siksi, että saadaan puumerkki muualla kokoontumisesta. Osallistumisen kynnys ei saa olla työryhmän jäsenyys vaan vieläkin matalampia ja osaamista suoraan hyödyntäviä tapoja toimia tulee kehittää ja löytää. Kukaan täysjärkinen, siviilityönsä hyvin hoitava ei lähde Vihreän liiton työryhmään keskellä viikkoa, työpäivänsä uhraten 200 kilometriä Helsinkistä kauempaa. Puolueorganisaatio ei saa olla vain alhaalta ylöspäin tai ylhäältä alaspäin vaan samojen perusrakenteiden ja toimintatapojen ja tekniikoiden, eräänlaisen toimintakonseptoinnin tulee olla minkä tahansa puolueen piirissä toimivan organisaation tai vapaamman toimintaryhmän kuten ehdokkaan tukiryhmän käytössä. Verkostojen muodostuminen ja niiden tukeminen tulisi olla yksi tärkeimmistä asioista nykyaikaisen puolueorganisaation toiminnassa. Käyttäjäystävällisyys ja ihmisten lähtötietojen ja osaamisen havainnointi ja oikeissa paikoissa ja oikeaan aikaan avustaminen oli 90-luvulla tapahtuneen sähköpostiherätyksen kannalla erityisen tärkeä seikka luvun seuraavassa askeleessa tulee lähteä samalla tavalla liikenteeseen. Tärkein aloitteen toive on, että esimerkiksi hallitus, valtuuskunta, piirisihteerit ja avainhenkilö kuten piirien puheenjohtajat ja hallitukset koulutetaan esimerkiksi Skypen tapaisten ohjelmistojen käyttöön. Tekniikka ei saa olla avainasemassa ja näin ollen esitän, että aloitteen toteuttaminen tehdään Vihreän liiton hallituksen tai sen asettaman erillisen työryhmän toimesta. Työryhmän nimi voisi olla Vihreän liiton organisaatiotyöryhmä. Työryhmän tehtävänä olisi miettiä konkreettisesti asian vaatimien koulutusten toteuttamista ym. asioita. Olisi myös hyvä, että työryhmän puheenjohtajana toimisi joku suoraan Vihreän liiton toimistolta esimerkiksi puoluesihteeri ja 11

12 jäsenistössä yhdistyisi sekä jossain määrin tekniikkaa taitavia että konkreettisesti puolueorganisaation toimintaa ja käytäntöä eri puolilla maata tuntevia henkilöitä. Työryhmä voisi toimia hyvien käytäntöjen levittäjänä. Ydinryhmä voisi olla työvaliokunta ja hyvinkin laaja porukka voisi edustaa esimerkiksi kaikkia piirejä. Huomattavaa on, että Vihreässä liitossa on luvun "organisaatiouudistusten" jälkeen varsin vähän keskusteltu eri toimielinten toiminnasta ja yleensä organisaatiosta jäsenistön keskuudessa. Aloitteessa esitetään, että mietittäisiin tai harkittaisiin keinoja joilla nettikokousten pitämistä kannustettaisiin jollain tavoin. Vihreän liiton ja piiri- ja paikallisyhdistyksen kuluista menee kohtuullisen suuri summa, käytännössä useita kymmeniä tuhansia euroja matkakulujen korvaamiseen. Puhumattakaan siitä aikamäärästä, mikä menee yksittäisten ihmisten matkustamiseen. Vihreän liiton tulee muuttaa organisaatioon ja toimintatapojaan niin, että se vastaa edistyksellistä verkostomaisesti toimivaa tulevaisuuspuoluetta. Sen tulee olla kykeneväinen reagoimaan ja muuttamaan organisaatiotaan ja työntekijöidensä toimenkuvia ja jatkamaan ajatusta piirisihteereiden toimintakentästä vielä pidemmälle mm. tietoyhteiskuntamahdollisuuksien saralla. Puoluehallituksen lausunto: Puoluehallitus katsoo, että aloitteen esitykset ovat kannatettavia. Vaikka aloitteessa todetaan, että tekniikka ei saa olla avainasemassa, on yksi pullonkaula kuitenkin ollut hitaus aloitteessa esitettyjen ajatusten kannalta välttämättömän tekniikan käyttöönotossa. Puoluetoimistolla ei ole ollut henkilöresursseja irrotettavaksi tämän vaatimaan selvitys- ja koordinointityöhön. Olisikin tarkoituksenmukaista palkata toimistolle muutamaksi kuukaudeksi projektityöntekijä, jonka tehtävänä olisi käydä läpi puoluetoimiston, puolue-elinten, työryhmien ja muun vihreän organisaation toimintaa tietoyhteiskuntavalmiuksien näkökulmasta ja laatia esitys siitä, mitä teknisiä välineitä tarvitaan toiminnan tehostamiseksi. Kuten aloitteessa aivan oikein todetaan, kyse on tekniikan ohella aivan yhtä lailla organisaatiosta. Tämän vuoksi uuden puoluehallituksen ja puoluesihteerin tulisi laatia suunnitelma siitä, miten vihreä organisaatio saadaan käytännössä vastaamaan uuden tekniikan haasteisiin ja mahdollisuuksiin. Tässä työssä on myös syytä hyödyntää puolueen tietoyhteiskuntatyöryhmän asiantuntemusta. Esitys: Puoluekokous toteaa, että aloitteessa esitellyt ajatukset ovat kannatettavia ja velvoittaa uuden puoluehallituksen ja puoluesihteerin laatimaan suunnitelman siitä, miten Vihreä liitto pystyy paremmin toteuttamaan tietoyhteiskuntanäkemyksiään omassa toiminnassaan. Päätös: Puoluekokous toteaa, että aloitteessa esitellyt ajatukset ovat kannatettavia ja velvoittaa uuden puoluehallituksen ja puoluesihteerin laatimaan suunnitelman siitä, miten Vihreä liitto pystyy paremmin toteuttamaan tietoyhteiskuntanäkemyksiään omassa toiminnassaan ja varaamaan suunnitelman toteuttamiseen resurssit. 12

13 Jari Miettinen: 7. Puolueelle kahden puheenjohtajan malli Ehdottaisin että Vihreä liitto rp ottaisi mallia Vinosta (vihreistä nuorista) ja valitsisi yhden puolueen puheenjohtajan pestin sijasta kaksi puolueen puheenjohtajaa, jotka yhteistoiminnassa johtaisivat puoluetta tietty hallituksen ja muitten kanssa. Mutta että puolueella olisi julkisuudessa ns. "kahdet kasvot", mutta yksi ääni, joka muodostuu siis yhteistoiminnassa. Minusta tämä olisi julkisuudessa rehellinen ja hyvä kuva Vihreistä. Puoluehallituksen lausunto: Puolueessa on jo jonkin aikaa pyritty tietoisesti kohti aloitteessa mainittua päämäärää: yksi ääni, mutta useampia kasvoja. Keinoksi on valittu varapuheenjohtajien aseman vahvistaminen, jota koskevan aloitteen puoluekokous hyväksyi vuonna Puoluehallitus katsoo, että tällä tiellä on syytä jatkaa; varapuheenjohtajien aseman vahvistaminen tarjoaa mahdollisuuden monipuolistaa puolueen julkista kuvaa ja nostaa esiin myös ei-kansanedustajia. Varsinaisessa kahden puheenjohtajan mallissa, jota käytetään joidenkin maiden vihreissä puolueissa, on sen sijaan useita ongelmia, joiden vuoksi puoluehallitus ei pidä aiheellisena ryhtyä muuttamaan Vihreän liiton organisaatiota aloitteessa esitetyllä tavalla: Vihreistä on juuri tullut hallituspuolue. Linjakas toiminta sellaisena edellyttää, että puolueen johto on mahdollisimman selkeästi järjestetty. Johtamisjärjestelmää ei ole tarkoituksenmukaista lähteä tällaisessa tilanteessa mullistamaan. Suomalaisessa järjestömaailmassa kahden puheenjohtajan malli on lähes tuntematon. Sellaisen käyttöönotto aiheuttaa vaikeuksia yhteistyökumppanien taholta, kun kaikki yhteistyökäytännöt perustuvat oletukselle yhdestä puheenjohtajasta. Vaikka olemassa oleviin rakenteisiin ei toki tule tyytyä, ei poliittisen puolueen ole järkevä vaikeuttaa toimintaansa lähtemällä muutoksen keihäänkärjeksi. Kahden puheenjohtajan mallin taustalla on usein ollut puolueen jakautuminen kahteen vastakkaiseen siipeen, jotka molemmat ovat halunneet edustajansa puheenjohtajaksi. Vaikka Vihreässä liitossa ei tällaista tilannetta olekaan, kahden puheenjohtajan malli on altis ristiriidoille, henkilökemiaongelmille ja sekaannuksille: mitä tehdään, jos puheenjohtajat ovat erimielisiä, tai edustavat suorastaan vastakkaisia kantoja? Huolimatta edellä kuvatuista käytännön ongelmista puoluehallitus katsoo, että vihreällä järjestökentällä on hyvinkin mahdollista kokeilla Vihreiden nuorten ja opiskelijoiden liiton tavoin uusia järjestöjohtamisen muotoja ja perinteisestä suomalaisesta yhdistyskulttuurista poikkeavia puheenjohtajaratkaisuja. Puolueen tasolla on kuitenkin mielekkäintä jatkaa jo valitulla tiellä, varapuheenjohtajien roolia vahvistaen. Esitys: Puoluekokous hylkää aloitteen, koska varapuheenjohtajien aseman vahvistaminen mahdollistaa useiden kasvojen nostamisen esiin puoluejohdossa ilman kahden puheenjohtajan malliin liittyviä käytännön ongelmia. Päätös: Esityksen mukaan. 13

PUOLUEEN SÄÄNNÖT. 5 Puolueen nimen kirjoittaminen. 11 Piirijärjestön tehtävät. 11 Piirijärjestön ja kunnallisjärjestön tehtävät

PUOLUEEN SÄÄNNÖT. 5 Puolueen nimen kirjoittaminen. 11 Piirijärjestön tehtävät. 11 Piirijärjestön ja kunnallisjärjestön tehtävät PUOLUEEN SÄÄNNÖT Esitys kahden puheenjohtajan mallin edellyttämistä sääntömuutoksista Nykyiset säännöt Työryhmän esitys 5 Puolueen nimen kirjoittaminen Puolueen nimen kirjoittavat puolueen puheenjohtaja

Lisätiedot

MIKÄ ON KANSALLINEN KAUPUNKIPUISTO?

MIKÄ ON KANSALLINEN KAUPUNKIPUISTO? MIKÄ ON KANSALLINEN KAUPUNKIPUISTO? MRL 68 Kansallinen kaupunkipuisto Kaupunkimaiseen ympäristöön kuuluvan alueen kulttuuri tai luonnonmaiseman kauneuden, luonnon monimuotoisuuden, historiallisten ominaispiirteiden

Lisätiedot

KOKEMUKSIA HÄMEENLINNASTA. Veikko Syyrakki 26.11.2009

KOKEMUKSIA HÄMEENLINNASTA. Veikko Syyrakki 26.11.2009 KOKEMUKSIA HÄMEENLINNASTA Veikko Syyrakki 26.11.2009 ALUE Linna ympäristöineen Koilliskulma Verkatehdas ja keskustan rannat Asema ja radanvarsialueet Aulanko Lähtökohdat Opastus Hoito ja käyttösuunnitelma

Lisätiedot

Oikeat palvelut oikeaan aikaan

Oikeat palvelut oikeaan aikaan Kotipalvelut kuntoon Olemme Suomessa onnistuneet yhteisessä tavoitteessamme, mahdollisuudesta nauttia terveistä ja laadukkaista elinvuosista yhä pidempään. Toisaalta olemme Euroopan nopeimmin ikääntyvä

Lisätiedot

Ikäihmisten sosiaaliturva. Marja Palmgren, YTM, Vanhustyön lehtori Lapin AMK

Ikäihmisten sosiaaliturva. Marja Palmgren, YTM, Vanhustyön lehtori Lapin AMK Ikäihmisten sosiaaliturva Marja Palmgren, YTM, Vanhustyön lehtori Lapin AMK Yleistä Ikäihmisten sosiaaliturva koostuu sosiaali- ja terveyspalveluista ja toimeentuloturvasta Kunnat järjestävät ikäihmisten

Lisätiedot

Kuntoutussuunnitelma Palvelusuunnitelma

Kuntoutussuunnitelma Palvelusuunnitelma Kuntoutussuunnitelma Palvelusuunnitelma Kuntoutussuunnitelma ja palvelusuunnitelma Ideaalitilanne on, että palvelusuunnitelma ja kuntoutussuunnitelma tukevat toisiaan palvelujen järjestämisessä. Niiden

Lisätiedot

Lausuntopyyntökysely. Khall. 18.01.2016 13 liite nro 2. TAUSTATIEDOT. Vastaajatahon virallinen nimi. Padasjoen kunta

Lausuntopyyntökysely. Khall. 18.01.2016 13 liite nro 2. TAUSTATIEDOT. Vastaajatahon virallinen nimi. Padasjoen kunta Lausuntopyyntökysely TAUSTATIEDOT Vastaajatahon virallinen nimi Padasjoen kunta Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Kristiina Laakso Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot kristiina.laakso@padasjoki.fi

Lisätiedot

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 1/2013 1 (1) Kaupunginvaltuusto. 15 Asianro 1130/14.07.00/2012

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 1/2013 1 (1) Kaupunginvaltuusto. 15 Asianro 1130/14.07.00/2012 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 1/2013 1 (1) 15 Asianro 1130/14.07.00/2012 Valtuustoaloite nuorten yhteiskuntatakuun toteuttamista edistävän työryhmän perustamisesta Kuopioon Kaupunginhallitus 14.1.2013 27:

Lisätiedot

STM:n strategia ja hallitusohjelma, vanhuspolitiikan lähivuodet

STM:n strategia ja hallitusohjelma, vanhuspolitiikan lähivuodet STM:n strategia ja hallitusohjelma, vanhuspolitiikan lähivuodet Gerontologisen kuntoutuksen seminaari 23.9.2011 Kehitysjohtaja Klaus Halla Sosiaali- ja terveysministeriö Missä toimimme 2010-luvulla Globalisaatio

Lisätiedot

Ajankohtaista ikäihmisten palveluiden kehittämisessä. HEHKO-seminaari 22.3.2010 Peruspalveluministeri, TtT Paula Risikko

Ajankohtaista ikäihmisten palveluiden kehittämisessä. HEHKO-seminaari 22.3.2010 Peruspalveluministeri, TtT Paula Risikko Ajankohtaista ikäihmisten palveluiden kehittämisessä HEHKO-seminaari 22.3.2010 Peruspalveluministeri, TtT Paula Risikko Ikäihmisten palvelujen kehittämistä linjaavat Suosituksen tavoitteena on lisätä ikäihmisten

Lisätiedot

Miksi muistiohjelma on kunnalle ja kuntalaisille hyvä juttu?

Miksi muistiohjelma on kunnalle ja kuntalaisille hyvä juttu? Miksi muistiohjelma on kunnalle ja kuntalaisille hyvä juttu? Juha Jolkkonen geriatrian erikoislääkäri osastopäällikkö Helsingin kaupunki sosiaali- ja terveysvirasto sairaala-, kuntoutus- ja hoivapalvelut

Lisätiedot

Sovitut toimintatavat

Sovitut toimintatavat Green Building Council Finland Sovitut toimintatavat 4.4.2013 Toimielimet Vuosikokous Valitsee hallituksen ja sen puheenjohtajan sekä vaalitoimikunnan, sääntömuutokset Hyväksyy vuosittain toimintasuunnitelman

Lisätiedot

Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö

Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö Kaupunginhallitus 6.10.2014 liite nro 7 (1/20) Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö Kaupunginhallitus 6.10.2014 liite nro 7 (2/20) Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisen keskeiset tavoitteet

Lisätiedot

Vapaaehtoistoiminnan linjaus

Vapaaehtoistoiminnan linjaus YHDESSÄ MUUTAMME MAAILMAA Vapaaehtoistoiminnan linjaus Suomen Punainen Risti 2008 Hyväksytty yleiskokouksessa Oulussa 7.-8.6.2008 SISÄLTÖ JOHDANTO...3 VAPAAEHTOISTOIMINNAN LINJAUKSEN TAUSTA JA TAVOITTEET

Lisätiedot

Lausuntopyyntö STM 2015

Lausuntopyyntö STM 2015 Lausuntopyyntö STM 2015 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi - Tampereen yliopisto 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Nimi - Timo Tiainen 3. Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot Nimi Asema organisaatiossa

Lisätiedot

Kunnanhallitus 140 19.05.2014 SUUNNITTELUTARVERATKAISUHAKEMUS / LUNKI PENTTI JA SISKO

Kunnanhallitus 140 19.05.2014 SUUNNITTELUTARVERATKAISUHAKEMUS / LUNKI PENTTI JA SISKO Kunnanhallitus 140 19.05.2014 SUUNNITTELUTARVERATKAISUHAKEMUS / LUNKI PENTTI JA SISKO 249/60.605/2011 KHALL 228 Sisko ja Pentti Lunki ovat jättäneet suunnittelutarveratkaisuhakemuksen omakotitalon ja talousrakennuksen

Lisätiedot

Risto Riskien tunnistamisesta parempaan toimintakykyyn (1.7.2013 30.10.2014)

Risto Riskien tunnistamisesta parempaan toimintakykyyn (1.7.2013 30.10.2014) Risto Riskien tunnistamisesta parempaan toimintakykyyn (1.7.2013 30.10.2014) Tuula Partanen Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen koordinaattori Vanhuspalvelulain toteuttamiseen haettu hanke Rahoitus tulee

Lisätiedot

SUONENJOEN KAUPUNKI VANHUSPALVELUJA KOSKEVA PALVELU- SETELIOPAS ASIAKKAILLE JA OMAISILLE

SUONENJOEN KAUPUNKI VANHUSPALVELUJA KOSKEVA PALVELU- SETELIOPAS ASIAKKAILLE JA OMAISILLE SUONENJOEN KAUPUNKI VANHUSPALVELUJA KOSKEVA PALVELU- SETELIOPAS ASIAKKAILLE JA OMAISILLE Sivu 2 / 6 SISÄLLYSLUETTELO 1. MITÄ PALVELUSETELI TARKOITTAA?... 3 SUONENJOEN KAUPUNGILLA KÄYTÖSSÄ OLEVAT PALVELUSETELIT...

Lisätiedot

Omaishoitaja asiakkaana sosiaali- ja terveydenhuollossa kokemuksia kohtaamisesta ja kehittämisestä

Omaishoitaja asiakkaana sosiaali- ja terveydenhuollossa kokemuksia kohtaamisesta ja kehittämisestä Omaishoitaja asiakkaana sosiaali- ja terveydenhuollossa kokemuksia kohtaamisesta ja kehittämisestä Seinäjoki 5.4.2011 Omaishoitajat ja Läheiset Liitto Omaishoitajat ja Läheiset Liitto 14.4.2011 Omaishoito

Lisätiedot

HE 52/2015 vp. Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sotilasvammalain 6 e :n muuttamisesta

HE 52/2015 vp. Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sotilasvammalain 6 e :n muuttamisesta Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sotilasvammalain :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi sotilasvammalakia siten, että kunnan järjestämistä kotipalveluista

Lisätiedot

Sirkka Jakonen Johtaja. Itä-Suomen aluehallintovirasto. Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat vastuualue. Vanhuspalvelulaki seminaari 27.3.

Sirkka Jakonen Johtaja. Itä-Suomen aluehallintovirasto. Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat vastuualue. Vanhuspalvelulaki seminaari 27.3. Vanhuspalvelulain valvonta Sirkka Jakonen Johtaja Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat vastuualue Vanhuspalvelulaki seminaari 27.3.2014 Tavoitteena ikäystävällinen Suomi! Vanhuspalvelulailla pyritään turvaamaan

Lisätiedot

LUKUOHJE PUOLUEEN NIMI, KOTIPAIKKA, TARKOITUS JA TOIMINTA PUOLUEEN NIMI, KOTIPAIKKA, TARKOITUS JA TOIMINTA NYKYISTEN SÄÄNTÖJEN VASTAAVA KOHTA

LUKUOHJE PUOLUEEN NIMI, KOTIPAIKKA, TARKOITUS JA TOIMINTA PUOLUEEN NIMI, KOTIPAIKKA, TARKOITUS JA TOIMINTA NYKYISTEN SÄÄNTÖJEN VASTAAVA KOHTA PUOLUEEN SÄÄNNÖT (esitys) Puoluehallituksen 16.4.2010 hyväksymä esitys uusiksi säännöiksi NYKYISTEN SÄÄNTÖJEN VASTAAVA KOHTA Hyväksytty puoluekokouksessa 27. 28.5.2006 LUKUOHJE Lisäykset ja muutetut kohdat

Lisätiedot

Eduskunnan Sosiaali- ja terveysvaliokunnalle

Eduskunnan Sosiaali- ja terveysvaliokunnalle Eduskunnan Sosiaali- ja terveysvaliokunnalle Kirjallinen kannanotto ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista annetun lain muuttamisesta Viite: Kutsunne

Lisätiedot

Kestävän energiankäytön toimenpideohjelma (Sustainable energy action plan, SEAP)

Kestävän energiankäytön toimenpideohjelma (Sustainable energy action plan, SEAP) Kestävän energiankäytön toimenpideohjelma (Sustainable energy action plan, SEAP) 1 Sisällysluettelo 1. Johdanto... 3 2. Kestävän energiankäytön toimintasuunnitelma... 4 3. Johtopäätökset... 5 LIITE: Kestävän

Lisätiedot

Suomen malli Sosiaali- ja terveydenhuolto viidelle sote-alueelle

Suomen malli Sosiaali- ja terveydenhuolto viidelle sote-alueelle Suomen malli Sosiaali- ja terveydenhuolto viidelle sote-alueelle Sosiaali- ja terveysministeriö Pekka Järvinen 2.4.2014 Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistaminen Tavoitteet Lyhyt historia Uusi palvelurakenne

Lisätiedot

Lausunnon antaminen hallituksen esityksestä laiksi sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä

Lausunnon antaminen hallituksen esityksestä laiksi sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä Lausunnon antaminen hallituksen esityksestä laiksi sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä 169/00.04.00/2014 KH 22.09.2014 211 Asian valmistelija: Merja Olenius, kunnanjohtaja, gsm 044 743 2217 Sosiaali-

Lisätiedot

VIHERALUEIDEN HOITOLUOKITUS

VIHERALUEIDEN HOITOLUOKITUS VIHERALUEIDEN HOITOLUOKITUS HOITOLUOKITUKSEN MERKITYS Kaavoitusvaiheessa määritetty alustava käyttö ja hoitoluokka kuvaavat alueen laatutavoitetta. Samalla viheralueiden rakentamisen ja hoidon kustannukset

Lisätiedot

Uudenmaan liitto. Riitta Murto-Laitinen Aluesuunnittelusta vastaava johtaja. Uudenmaan liitto Nylands förbund

Uudenmaan liitto. Riitta Murto-Laitinen Aluesuunnittelusta vastaava johtaja. Uudenmaan liitto Nylands förbund 1 Uudenmaan liitto Riitta Murto-Laitinen Aluesuunnittelusta vastaava johtaja Ampumaradat ja kaavoitusprosessi CASE-metropolialue Ampumaratojen tulevaisuus seminaari, 5.3.2010 Johtaja Riitta Murto-Laitinen,

Lisätiedot

OMA TUPA, OMA LUPA HANKE: MUISTIONGELMAISET JA OMAISHOITAJAT TYÖRYHMÄN VI KOKOUS

OMA TUPA, OMA LUPA HANKE: MUISTIONGELMAISET JA OMAISHOITAJAT TYÖRYHMÄN VI KOKOUS OMA TUPA, OMA LUPA HANKE: MUISTIONGELMAISET JA OMAISHOITAJAT TYÖRYHMÄN VI KOKOUS Aika: 25.8.2014 klo 12.00 14.30 Paikka: Keski-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus, kokoustila MAT100. Os. Matarankatu 4, Jyväskylä

Lisätiedot

LENKKITIEN ASEMAKAAVAN MUUTOS, OSAKORTTELI 1203 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

LENKKITIEN ASEMAKAAVAN MUUTOS, OSAKORTTELI 1203 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA PAIMION KAUPUNKI Tekninen ja ympäristöpalvelut Kaavoitus LENKKITIEN ASEMAKAAVAN MUUTOS, OSAKORTTELI 1203 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA vireille tulo: 2.12.2014 päivitetty: 4.5.2015 on lakisääteinen

Lisätiedot

yhteistyössä ja kumppanuudessa Tarja Myllärinen Johtaja, sosiaali ja terveys 10.2.2015

yhteistyössä ja kumppanuudessa Tarja Myllärinen Johtaja, sosiaali ja terveys 10.2.2015 Sote-alan kehittäminen yhteistyössä ja kumppanuudessa Tarja Myllärinen Johtaja, sosiaali ja terveys 10.2.2015 Sote-uudistus tulee ja muuttaa rakenteita Järjestämisvastuu Järjestämisvastuu t ja tuotantovastuu

Lisätiedot

Palvelusetelit raportti käyttäjä- ja käyttötarpeista. Eija Seppänen Fountain Park 22.10.2009

Palvelusetelit raportti käyttäjä- ja käyttötarpeista. Eija Seppänen Fountain Park 22.10.2009 Palvelusetelit raportti käyttäjä- ja käyttötarpeista Eija Seppänen Fountain Park 22.10.2009 Tavoitteena osallistaa kansalaiset palvelusetelin kehittämiseen Facebook/palveluseteli 1226 fania (2.10) Twitter/palveluseteli

Lisätiedot

Toimeenpano Laki työllistymistä edistävästä monialaisesta yhteispalvelusta. Yhteiskokous Kunnat, Kela ja Pohjois-Savon TE-toimisto 10.3.

Toimeenpano Laki työllistymistä edistävästä monialaisesta yhteispalvelusta. Yhteiskokous Kunnat, Kela ja Pohjois-Savon TE-toimisto 10.3. Toimeenpano Laki työllistymistä edistävästä monialaisesta yhteispalvelusta Yhteiskokous Kunnat, Kela ja Pohjois-Savon TE-toimisto 10.3.2015 Toimeenpanon aikataulu 2015-2016 Laki voimaan 1.1.2015, kaikki

Lisätiedot

Terveyspalvelujen tulevaisuus Suomessa. Eduskuntavaaliehdokastutkimus

Terveyspalvelujen tulevaisuus Suomessa. Eduskuntavaaliehdokastutkimus Terveyspalvelujen tulevaisuus Suomessa Eduskuntavaaliehdokastutkimus Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti kyselytutkimuksen eduskuntavaaliehdokkaiden parissa koskien terveyspalvelualan tulevaisuutta

Lisätiedot

Ihmisen paras ympäristö Häme

Ihmisen paras ympäristö Häme Ihmisen paras ympäristö Häme Hämeen ympäristöstrategia Hämeen ympäristöstrategia on Hämeen toimijoiden yhteinen näkemys siitä, millainen on hyvä hämäläinen ympäristö vuonna 2020. Strategian tarkoituksena

Lisätiedot

SUONENJOEN KAUPUNKI PÄIVÄKESKUS KRITEERIT

SUONENJOEN KAUPUNKI PÄIVÄKESKUS KRITEERIT 2014 SUONENJOEN KAUPUNKI PÄIVÄKESKUS KRITEERIT SUONENJOEN KAUPUNGIN PÄIVÄKESKUKSEN TOIMINTA-AJATUS: Iloa ja eloa ikääntyneen arkeen. Omien voimavarojen mukaan, yhdessä ja yksilöllisesti. PÄIVÄKESKUS JOHDANTO

Lisätiedot

Hämeenlinnan vanhusneuvosto

Hämeenlinnan vanhusneuvosto Hämeenlinnan vanhusneuvosto 1 n toiminta lakisääteistä Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaalija terveyspalveluista, 28.12.2012/980 http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2012/20120980

Lisätiedot

Suomen malli Sosiaali- ja terveydenhuolto viidelle sote-alueelle

Suomen malli Sosiaali- ja terveydenhuolto viidelle sote-alueelle Suomen malli Sosiaali- ja terveydenhuolto viidelle sote-alueelle Sosiaali- ja terveysministeriö Kari Haavisto 11.4.2014 Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistaminen Tavoitteet Lyhyt historia Uusi palvelurakenne

Lisätiedot

Vanhuspalvelut vastuutyöntekijä

Vanhuspalvelut vastuutyöntekijä Vanhuspalvelut vastuutyöntekijä Toimintaohje 1.1.2015 Palvelutuotantolautakunta xx.xx.2015 Sisältö 1. VASTUUTYÖNTEKIJÄ VANHUSPALVELULAKI 17 3 2. VASTUUTYÖNTEKIJÄ OULUNKAARELLA 4 2.1 Vastuutyöntekijän tarpeen

Lisätiedot

Lausuntopyyntö STM 2015

Lausuntopyyntö STM 2015 Lausuntopyyntö STM 2015 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi - Mannerheimin Lastensuojeluliitto ry 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Nimi - Esa Iivonen 3. Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot Nimi

Lisätiedot

Pyydämme sinua jakamaan ajatuksesi ja kokemuksesi. Laita ruksi sopivimpaan vaihtoehtoon tai täytä puuttuva tieto.

Pyydämme sinua jakamaan ajatuksesi ja kokemuksesi. Laita ruksi sopivimpaan vaihtoehtoon tai täytä puuttuva tieto. Kyselylomakkeen palautus 2.6.2003 mennessä osoitteeseen: OAMK/ Hoitotyön osasto/ Salla Seppänen Kuntotie 2 86300 Oulainen TIETOA KOHTI AKTIIVISTA VANHUUTTA KYSELYLOMAKKEESTA Kohti aktiivista vanhuutta

Lisätiedot

Onko harvaan asutuilla seuduilla sijaa sisäisen turvallisuuden ohjelmassa?

Onko harvaan asutuilla seuduilla sijaa sisäisen turvallisuuden ohjelmassa? Onko harvaan asutuilla seuduilla sijaa sisäisen turvallisuuden ohjelmassa? Valtakunnallinen harvaan asuttujen alueiden turvallisuusseminaari Mikkeli 29.1.2013 Ari Evwaraye Sisäministeriö 29.1.2013 Sisäisen

Lisätiedot

KOTISAIRAANHOITO HARMONIA OY. Kotimainen hyvinvointipalveluiden tuottajaverkosto

KOTISAIRAANHOITO HARMONIA OY. Kotimainen hyvinvointipalveluiden tuottajaverkosto KOTISAIRAANHOITO HARMONIA OY Kotimainen hyvinvointipalveluiden tuottajaverkosto Kotisairaanhoito Harmonia Oy Pienestä suureksi v.2001-2010 Tuotteet: Kotihoidon palvelut Kaikki palvelut samasta osoitteesta.

Lisätiedot

-palvelutarpeita ja kysyntää vastaava joustava koulutus

-palvelutarpeita ja kysyntää vastaava joustava koulutus Osaavaa työvoimaa hoito- ja hoiva-alan tarpeisiin -palvelutarpeita ja kysyntää vastaava joustava koulutus Johtaja Mika Tammilehto Koulutus- ja tiedepolitiikan osasto Ammatillisen koulutuksen yksikkö 20.10.2009

Lisätiedot

Lausuntopyyntökysely. Ohjeet:

Lausuntopyyntökysely. Ohjeet: Lausuntopyyntökysely Ohjeet: Sähköisessä kyselylomakkeessa voi liikkua edestakaisin painamalla Edellinen- tai Seuraava - painikkeita. Kysely on mahdollista lähettää vastaamatta kaikkiin kysymyksiin, mutta

Lisätiedot

Pietarsaaren lukion oppilaskunnan säännöt. Sisällysluettelo. Sivu 1

Pietarsaaren lukion oppilaskunnan säännöt. Sisällysluettelo. Sivu 1 Sisällysluettelo 1. Nimi, kotipaikka ja kieli... 2 2. Tarkoitus... 2 3. Toiminnan laatu... 2 4. Jäsenet... 2 5. Oppilaskunnan johto... 2 6. Oppilaskunnan yleiskokouksen aika, koollekutsuminen sekä laillisuus

Lisätiedot

MUONION KUNTA PÖYTÄKIRJA 1/2014 1 Vanhusneuvosto

MUONION KUNTA PÖYTÄKIRJA 1/2014 1 Vanhusneuvosto MUONION KUNTA PÖYTÄKIRJA 1/2014 1 MUONION VANHUSNEUVOSTON KOKOUS Aika KLO 14.00 16.30 Paikka Läsnä Sosiaalitoimiston kokoushuone Kutsutut/osallistujat Läsnä Yrjö Perkkiö veteraanijärjestöjen edustaja,

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Esityslista 8/2011 3(15) Helsingin satama -liikelaitoksen jk Saj/2 09.08.2011

Helsingin kaupunki Esityslista 8/2011 3(15) Helsingin satama -liikelaitoksen jk Saj/2 09.08.2011 Helsingin kaupunki Esityslista 8/2011 3(15) 2 Ilmoitusasiat Päätösehdotus Tiivistelmä Helsingin Satama -liikelaitoksen jk päättänee merkitä tiedoksi 1 Kaupunginvaltuuston päätösluettelot nro 9/2011 ja

Lisätiedot

Sosiaalilautakunta 5.5.2015 27 NURMEKSEN KAUPUNKI. Omaishoidon tuen ohje

Sosiaalilautakunta 5.5.2015 27 NURMEKSEN KAUPUNKI. Omaishoidon tuen ohje Sosiaalilautakunta 5.5.2015 27 NURMEKSEN KAUPUNKI Omaishoidon tuen ohje SISÄLLYS 1. Yleistä... 1 2. Omaishoidon tuen myöntäminen... 1 2.1. Tuen hakeminen... 1 2.2. Tuen myöntämisedellytykset... 1 3. Hoitopalkkio...

Lisätiedot

Vihreiden nuorten ja opiskelijoiden liitto ry. Ohjesääntö

Vihreiden nuorten ja opiskelijoiden liitto ry. Ohjesääntö 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15 16 17 18 19 20 21 22 23 24 25 26 27 28 29 30 31 32 33 34 35 36 37 38 39 40 41 42 43 44 45 46 Vihreiden nuorten ja opiskelijoiden liitto ry Ohjesääntö Tällä ohjesäännöllä

Lisätiedot

Muistiliiton juhlavuosi välittää ja vaikuttaa. Kansanedustaja Merja Mäkisalo-Ropponen Muistiliitto ry:n hallituksen puheenjohtaja

Muistiliiton juhlavuosi välittää ja vaikuttaa. Kansanedustaja Merja Mäkisalo-Ropponen Muistiliitto ry:n hallituksen puheenjohtaja Muistiliiton juhlavuosi välittää ja vaikuttaa Kansanedustaja Merja Mäkisalo-Ropponen Muistiliitto ry:n hallituksen puheenjohtaja Välittämisen viestin vieminen Välittämisen asenteen edistäminen yhteiskunnassa

Lisätiedot

Hallitusohjelman mahdollisuudet Kuusikkokuntien työllisyydenhoitoon. Eveliina Pöyhönen

Hallitusohjelman mahdollisuudet Kuusikkokuntien työllisyydenhoitoon. Eveliina Pöyhönen Hallitusohjelman mahdollisuudet Kuusikkokuntien työllisyydenhoitoon Eveliina Pöyhönen Hallituksen painopistealueet Köyhyyden, eriarvoisuuden ja syrjäytymisen vähentäminen Työ on parasta sosiaaliturvaa.

Lisätiedot

Suomen Potilasliiton toimintasuunnitelma 2009

Suomen Potilasliiton toimintasuunnitelma 2009 Suomen Potilasliiton toimintasuunnitelma 2009 1. Tavoitteet Suomen Potilasliitto ry, Finlands Patientförbund rf, on vuonna 1970 potilaiden perustama valtakunnallinen potilaiden etujen ja oikeuksien ajaja.

Lisätiedot

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Ikääntyneiden asumistilanne 75-vuotta täyttäneistä vuoden 2010 lopussa Suositus, 2008 Asui

Lisätiedot

VIHDIN KUNNAN LAUSUNTO HALLITUKSEN LINJAUKSISTA ITSEHALLINTOALUEJAON PERUSTEIKSI JA SOTE-UUDISTUKSEN ASKELMERKEIKSI

VIHDIN KUNNAN LAUSUNTO HALLITUKSEN LINJAUKSISTA ITSEHALLINTOALUEJAON PERUSTEIKSI JA SOTE-UUDISTUKSEN ASKELMERKEIKSI VIHDIN KUNNAN LAUSUNTO HALLITUKSEN LINJAUKSISTA ITSEHALLINTOALUEJAON PERUSTEIKSI JA SOTE-UUDISTUKSEN ASKELMERKEIKSI TAUSTATIEDOT Vastaajatahon virallinen nimi Vihdin kunta Vastauksen kirjanneen henkilön

Lisätiedot

Lääkkeiden järkevän käytön edistäminen

Lääkkeiden järkevän käytön edistäminen Lääkkeiden järkevän käytön edistäminen uudessa terveydenhuollon mallissa Liisa-Maria Voipio-Pulkki/ Terveyspalveluryhmä Sosiaali- ja terveysministeriö Mikä on uusi terveydenhuollon malli? Työ on vielä

Lisätiedot

HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 16/2010 1 TERVEYSLAUTAKUNTA 30.11.2010

HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 16/2010 1 TERVEYSLAUTAKUNTA 30.11.2010 HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 16/2010 1 322 9.11.2010 pöydälle pantu asia LAUSUNTO VANHUSTEN HOITOPAIKKOJEN SÄILYTTÄMISTÄ JA LISÄÄMISTÄ KOSKEVASTA VALTUUSTOALOITTEESTA Terke 2010-2346 Esityslistan asia

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus ja järjestämislaki. Jyväskylän valtuusto 15.12.2014 Risto Kortelainen, muutosjohtaja

Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus ja järjestämislaki. Jyväskylän valtuusto 15.12.2014 Risto Kortelainen, muutosjohtaja Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus ja järjestämislaki Jyväskylän valtuusto 15.12.2014 Risto Kortelainen, muutosjohtaja Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksen päämäärä ja tavoitteet Päämääränä väestön

Lisätiedot

Tarkastusta koskevat säännökset uudessa kuntalaissa

Tarkastusta koskevat säännökset uudessa kuntalaissa Tarkastusta koskevat säännökset uudessa kuntalaissa Kuntamarkkinat 9.-10.9.2015 Sari Korento kehittämispäällikkö Uusi kuntalaki (410/2015) Voimaan 1.5.2015» Taloussäännöksiä sovelletaan vuodesta 2015»

Lisätiedot

Rakennerahasto-ohjelma Kestävää kasvua ja työtä 2014 2020. Toteutusta Päijät-Hämeessä Sinikka Kauranen Hämeen ELY-keskus

Rakennerahasto-ohjelma Kestävää kasvua ja työtä 2014 2020. Toteutusta Päijät-Hämeessä Sinikka Kauranen Hämeen ELY-keskus Rakennerahasto-ohjelma Kestävää kasvua ja työtä 2014 2020 Toteutusta Päijät-Hämeessä Sinikka Kauranen Hämeen ELY-keskus Yksi ohjelma viisi toimintalinjaa toiminnalle 2.1 (TL 1) Pk-yritystoiminnan kilpailukyky

Lisätiedot

sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisessa Neuvotteleva virkamies Ulla Närhi Sosiaali- ja terveysministeriö

sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisessa Neuvotteleva virkamies Ulla Närhi Sosiaali- ja terveysministeriö Moniammatillisuus sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisessa Neuvotteleva virkamies Ulla Närhi Sosiaali- ja terveysministeriö Rakenteiden uudistaminen: Sosiaali- ja terveydenhuolto viidelle sote-alueelle

Lisätiedot

LAPUAN KAUPUNGIN STRATEGIA VUOTEEN

LAPUAN KAUPUNGIN STRATEGIA VUOTEEN LAPUAN KAUPUNGIN STRATEGIA VUOTEEN ARVOT Lapuan kaupunkikonsernin noudattamat arvot, joihin jokainen konsernissa työskentelevä henkilö sitoutuu. Oikeudenmukaisuus ja Tasapuolisuus Ihmisarvo on korvaamaton.

Lisätiedot

Suomen Kuntaliiton maakuntatilaisuus Keski-Pohjanmaalla 17.9.2014 Ajankohtaiset kunta-asiat Aktuella kommunfrågor

Suomen Kuntaliiton maakuntatilaisuus Keski-Pohjanmaalla 17.9.2014 Ajankohtaiset kunta-asiat Aktuella kommunfrågor Suomen Kuntaliiton maakuntatilaisuus Keski-Pohjanmaalla 17.9.2014 Ajankohtaiset kunta-asiat Aktuella kommunfrågor Kristina Wikberg, Johtaja, ruotsinkieliset ja kansainväliset asiat Direktör, svenska och

Lisätiedot

Green Care vihreä hoiva maaseudulla (VIVA) Taustaselvitys. 1.2.2011 Anne Korhonen

Green Care vihreä hoiva maaseudulla (VIVA) Taustaselvitys. 1.2.2011 Anne Korhonen Green Care vihreä hoiva maaseudulla (VIVA) Taustaselvitys 1.2.2011 Anne Korhonen Toteutus etsittiin viitteitä Green Care -malliin soveltuvista palvelutarpeista palvelustrategiat, palvelutarve- ja väestöselvitykset,

Lisätiedot

VANHUSTEN PALVELUASUMISEEN JA YMPÄRIVUOROKAUTISEEN HOITOON PÄÄSYN KRITEERIT

VANHUSTEN PALVELUASUMISEEN JA YMPÄRIVUOROKAUTISEEN HOITOON PÄÄSYN KRITEERIT VANHUSTEN PALVELUASUMISEEN JA YMPÄRIVUOROKAUTISEEN HOITOON PÄÄSYN KRITEERIT Sallan kunta Sosiaali- ja terveyslautakunta SAS-työryhmä 2015 VANHUSTEN PALVELUASUMISEEN JA YMPÄRIVUOROKAUTISEEN HOITOON PÄÄSYN

Lisätiedot

Yritysesittely. Marraskuu 2012

Yritysesittely. Marraskuu 2012 Yritysesittely Marraskuu 2012 Agenda Mediverkko tänään Mediverkon tehtävä ja toiminnan lähtökohdat Mediverkon palvelut ja toimintakenttä Mediverkko kumppanina ja työnantajana Mediverkon omistus ja yhteiskuntavastuu

Lisätiedot

Ikäihmisten palveluiden kehittäminen Minna-Liisa Luoma RISTO hankkeen tuotosten esittely ja päätösseminaari Näin me sen teimme

Ikäihmisten palveluiden kehittäminen Minna-Liisa Luoma RISTO hankkeen tuotosten esittely ja päätösseminaari Näin me sen teimme Ikäihmisten palveluiden kehittäminen Minna-Liisa Luoma RISTO hankkeen tuotosten esittely ja päätösseminaari Näin me sen teimme Minna-Liisa Luoma 1 Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä

Lisätiedot

PUOLUEHALLITUS 13 Puoluehallituksen kokoonpano...6 14 Puoluehallituksen tehtävät...6 15 Puoluehallituksen kokoontuminen ja päätösvaltaisuus...

PUOLUEHALLITUS 13 Puoluehallituksen kokoonpano...6 14 Puoluehallituksen tehtävät...6 15 Puoluehallituksen kokoontuminen ja päätösvaltaisuus... PUOLUEEN SÄÄNNÖT Hyväksytty puoluekokouksessa 22.-23.5.2010 SISÄLLYSLUETTELO PUOLUEEN NIMI, KOTIPAIKKA, TARKOITUS JA TOIMINTA 1 Puolueen nimi...2 2 Puolueen kotipaikka...2 3 Puolueen tarkoitus...2 4 Puolueen

Lisätiedot

Palveluasumisen linjaukset, sisältö ja järjestämistavat

Palveluasumisen linjaukset, sisältö ja järjestämistavat Palveluasumisen linjaukset, sisältö ja järjestämistavat Kuntamarkkinat 14.9.2011 Palveluasumisen järjestäminen kunnissa va. sosiaali- ja terveysyksikön johtaja Sami Uotinen Asumispalvelujen järjestäminen

Lisätiedot

Perusturvalautakunta 66 30.09.2014 Kaupunginhallitus 306 06.10.2014. Lausunto sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislakiluonnoksesta

Perusturvalautakunta 66 30.09.2014 Kaupunginhallitus 306 06.10.2014. Lausunto sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislakiluonnoksesta Perusturvalautakunta 66 30.09.2014 Kaupunginhallitus 306 06.10.2014 Lausunto sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislakiluonnoksesta PETUR 30.09.2014 66 Sosiaali- ja terveysministeriön asettama sosiaali-

Lisätiedot

SUOMEN KOTISEUTULIITTO ESITYSLISTA 2015/9 Hallitus 13.11.2015 Sivu 1 / 5

SUOMEN KOTISEUTULIITTO ESITYSLISTA 2015/9 Hallitus 13.11.2015 Sivu 1 / 5 Hallitus 13.11.2015 Sivu 1 / 5 Aika: perjantai 13.11.2015 klo 12.30 Paikka: Suomen Kotiseutuliiton toimisto Läsnä Puheenjohtaja: Kirsi Moisander ( ) Varapuheenjohtaja: Raimo Sailas ( ) Jäsenet: Annukka

Lisätiedot

HELSINGIN YLEISKAAVA

HELSINGIN YLEISKAAVA HELSINGIN YLEISKAAVA Miksi ja miten yleiskaava tehdään Marja Piimies 26.11.2012 HELSINGIN YLEISKAAVA Miksi yleiskaava on tarpeen tehdä Toimintaympäristön muuttuminen Väestö kasvaa - kaavavaranto on loppumassa

Lisätiedot

Lausuntopyyntö STM 2015

Lausuntopyyntö STM 2015 Lausuntopyyntö STM 2015 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi - Kunnallinen työmarkkinalaitos 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Nimi - Jaana Pirhonen 3. Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot Nimi

Lisätiedot

TOIMINTASUUNNITELMA 2015

TOIMINTASUUNNITELMA 2015 TOIMINTASUUNNITELMA 2015 Me Itse ry Toimintasuunnitelma 2015 Me Itse ry edistää jäsentensä yhdenvertaisuutta yhteiskunnassa. Teemme toimintaamme tunnetuksi, jotta kehitysvammaiset henkilöt tunnistettaisiin

Lisätiedot

Moniammatillisista työryhmistä ja tietojen vaihdosta lastensuojelun kentässä Jyväskylä 25.1.2013. Maria Haarajoki Lakimies, OTM Pelastakaa Lapset ry

Moniammatillisista työryhmistä ja tietojen vaihdosta lastensuojelun kentässä Jyväskylä 25.1.2013. Maria Haarajoki Lakimies, OTM Pelastakaa Lapset ry Moniammatillisista työryhmistä ja tietojen vaihdosta lastensuojelun kentässä Jyväskylä 25.1.2013 Maria Haarajoki Lakimies, OTM Pelastakaa Lapset ry Päiväys Moniammatillinen yhteistyö Lasten ja perheiden

Lisätiedot

kokonaisuudistus - Työryhmän esitys Hyvä neuvottelukunta 11.6.2014 Hallitusneuvos Auli Valli-Lintu 17.6.2014

kokonaisuudistus - Työryhmän esitys Hyvä neuvottelukunta 11.6.2014 Hallitusneuvos Auli Valli-Lintu 17.6.2014 Kuntalain kokonaisuudistus - Työryhmän esitys Hyvä neuvottelukunta 11.6.2014 Hallitusneuvos Auli Valli-Lintu Kuntalain valmistelun organisointi Hallinnon ja aluekehityksen ministeriryhmä Parlamentaarinen

Lisätiedot

STESOn toimintaa. STESO-verkosto terveyden edistämistyön tukena 24.3.2014

STESOn toimintaa. STESO-verkosto terveyden edistämistyön tukena 24.3.2014 Terveyttä ja hyvinvointia yhteistyöllä Itä-Suomessa Kevätkoulutuspäivät 20.-21.3.2014 KYS, Kuopio STESO-verkosto terveyden edistämistyön tukena Veikko Kujala, puheenjohtaja Suomen terveyttä edistävät sairaalat

Lisätiedot

MIKÄ ON MAAKUNTAKAAVA?

MIKÄ ON MAAKUNTAKAAVA? MIKÄ ON MAAKUNTAKAAVA? 2 maakuntakaavoitus on suunnittelua, jolla päätetään maakunnan tai useamman kunnan suuret maankäytön linjaukset. Kaava on kartta tulevaisuuteen Kaavoituksella ohjataan jokaisen arkeen

Lisätiedot

KEITELEEN KUNTA ESITYSLISTA Nro Sivu Sosiaalilautakunta 4/2014 45

KEITELEEN KUNTA ESITYSLISTA Nro Sivu Sosiaalilautakunta 4/2014 45 KEITELEEN KUNTA ESITYSLISTA Nro Sivu Sosiaalilautakunta 4/2014 45 KOKOUSAIKA Tiistai 27.05.2014 kello 17.00 KOKOUSPAIKKA Kunnanvirasto, Äyräpääntie 2, 72600 Keitele SAAPUVILLA OLLEET JÄSENET (ja merkintä

Lisätiedot

Keskisuomalaisille kansanedustajille

Keskisuomalaisille kansanedustajille Keskisuomalaisille kansanedustajille eläkeläisjärjestöjen neuvottelukunta 20.11.2011 Neuvottelukunnan tehtävä Neuvottelukunnan tehtävänä on toimia keskisuomalaisten eläkeläisten yhdyssiteenä sekä harjoittaa

Lisätiedot

Hallintosääntö. Kokous- ja palkkiosääntö

Hallintosääntö. Kokous- ja palkkiosääntö Hallintosääntö Kokous- ja palkkiosääntö 1 KOKOUS- JA PALKKIOSÄÄNTÖ Yhtymävaltuusto hyväksynyt 5.6.2013 1 Soveltamisala Luottamushenkilöille suoritetaan palkkiota luottamustoimen hoitamisesta, korvausta

Lisätiedot

Minkälaisessa kunnassa sinä haluaisit asua?

Minkälaisessa kunnassa sinä haluaisit asua? Minkälaisessa kunnassa sinä haluaisit asua? STTK:N TULEVAISUUSLUOTAIN Tavoitteena on hakea tuoreita näkemyksiä vuoden 2012 kunnallisvaalien ohjelmatyötä varten sekä omaan edunvalvontaan. Luotaus oli avoinna

Lisätiedot

METSÄSTYSSEURAN TOIMIHENKILÖT. Seuratoiminnan peruskoulutus 14.3.2012 Kuopio Lasse Heikkinen

METSÄSTYSSEURAN TOIMIHENKILÖT. Seuratoiminnan peruskoulutus 14.3.2012 Kuopio Lasse Heikkinen METSÄSTYSSEURAN TOIMIHENKILÖT Seuratoiminnan peruskoulutus 14.3.2012 Kuopio Lasse Heikkinen Yhdistyksen velvollisuudet Yhdistyslaki asettaa rekisteröidyn metsästysseuran toiminnalle monia velvoitteita.

Lisätiedot

12.1.2015. 1. Palvelu on helposti saatavaa, asiakaslähtöistä ja turvallista

12.1.2015. 1. Palvelu on helposti saatavaa, asiakaslähtöistä ja turvallista 1 (4) HOITO- JA HOIVATYÖN TOIMINTAOHJELMA 2015-2016 Väestön ikääntyminen, palvelu- ja kuntarakenteen muutos, palveluiden uudistamistarve, väestön tarpeisiin vastaavuus, kilpailu osaavasta työvoimasta ja

Lisätiedot

ILMASTOSTRATEGIA JA SEN TAVOITTEET. Hannu Koponen 21.9.2011

ILMASTOSTRATEGIA JA SEN TAVOITTEET. Hannu Koponen 21.9.2011 ILMASTOSTRATEGIA JA SEN TAVOITTEET Hannu Koponen 21.9.2011 Sektorikohtaiset tavoitteet vuoteen 2020 Vertailuvuosi 2004-2006 Liikenne -30% Lämmitys -30% Sähkönkulutus -20% Teollisuus ja työkoneet -15% Maatalous

Lisätiedot

Mahdolliset linkit valtioneuvoston strategioihin ja muuhun selvitys- ja tutkimustoimintaan:

Mahdolliset linkit valtioneuvoston strategioihin ja muuhun selvitys- ja tutkimustoimintaan: 3.3.1 Miten eri maissa lasten ja nuorten terveyttä ja hyvinvointia edistävät palvelut tuotetaan eri hallintokuntien kuten sosiaali-, terveys- ja koulutoimen yhteistyöllä? Koko: 100 000 Aikajänne: 3/2016

Lisätiedot

Mitä on kestävä kehitys? 22.3.2012. Johanna Karimäki

Mitä on kestävä kehitys? 22.3.2012. Johanna Karimäki Mitä on kestävä kehitys? 22.3.2012 Johanna Karimäki Kestävä kehitys Sosiaalinen -tasa-arvo, oikeudenmukaisuus, terveys -yhteisö, kulttuuri Ekologinen -luonnonvarat, luonto, biologinen monimuotoisuus -ilmastonmuutos

Lisätiedot

Grant Thorntonin tuore Women in Business -tutkimus: Naisten määrä johtotehtävissä laskenut selvästi myös Suomessa

Grant Thorntonin tuore Women in Business -tutkimus: Naisten määrä johtotehtävissä laskenut selvästi myös Suomessa Lehdistötiedote 6.3.2015 Grant Thorntonin tuore Women in Business -tutkimus: Naisten määrä johtotehtävissä laskenut selvästi myös Suomessa Naisjohtajien määrässä on ollut havaittavissa hidasta laskua viimeisen

Lisätiedot

Terveyden ja toimintakyvyn edistämisen lautakunnan toiminta-avustusten suuntaamisperusteet vuodelle 2015

Terveyden ja toimintakyvyn edistämisen lautakunnan toiminta-avustusten suuntaamisperusteet vuodelle 2015 Terveyden ja toimintakyvyn edistämisen lautakunnan toiminta-avustusten suuntaamisperusteet vuodelle 2015 Sosiaali -ja terveydenhuollon ja potilasyhdistysten, ehkäisevän päihdetyön, eläinsuojelutyön ja

Lisätiedot

Pohjoismainen energiakunta 2011 tunnustus innovatiivisesta ja kestävästä panoksesta energia-alalla. Hakuohjeet Hakuaineisto ja -lomake

Pohjoismainen energiakunta 2011 tunnustus innovatiivisesta ja kestävästä panoksesta energia-alalla. Hakuohjeet Hakuaineisto ja -lomake Pohjoismainen energiakunta 2011 tunnustus innovatiivisesta ja kestävästä panoksesta energia-alalla Hakuohjeet Hakuaineisto ja -lomake 1 Lokakuu 2010 Pohjoismainen energiakunta -tunnustusta koskeva hakemus

Lisätiedot

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 5/2015 1 (1) Kaupunginvaltuusto 55 15.06.2015. 55 Asianro 1974/01.02.00/2015

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 5/2015 1 (1) Kaupunginvaltuusto 55 15.06.2015. 55 Asianro 1974/01.02.00/2015 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 5/2015 1 (1) Kasvun ja oppimisen lautakunta 24 22.4.2015 Kaupunginhallitus 160 18.5.2015 55 Asianro 1974/01.02.00/2015 Lausunto perhepäivähoitajien palkkausta koskevaan valtuustoaloitteeseen

Lisätiedot

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelman toteutussuunnitelma vuosille 2016 2017

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelman toteutussuunnitelma vuosille 2016 2017 Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelman toteutussuunnitelma vuosille 2016 2017 A. Ennakointi ja varautuminen 1. Otetaan ikääntyneiden asumisen parantaminen huomioon valtion asuntopolitiikan toteutuksessa

Lisätiedot

Apuvälinetoiminnan alueellinen organisointihanke

Apuvälinetoiminnan alueellinen organisointihanke Apuvälinetoiminnan alueellinen organisointihanke ( Diasarja apuvälinehankkeen tämän hetkisestä tilanteesta on tarkoitettu yhteiseen käyttöön esim. yhteistoimintamenettelyyn liittyvää henkilöstön informointia

Lisätiedot

KEURUUN KAUPUNKI. _ Lausunto 13.8.2014. Sisäministeriö Pl 26 00023 Valtioneuvosto. Tuija. Koivisto

KEURUUN KAUPUNKI. _ Lausunto 13.8.2014. Sisäministeriö Pl 26 00023 Valtioneuvosto. Tuija. Koivisto Lausunto 13.8.2014 Sisäministeriö Pl 26 00023 Valtioneuvosto Viite: Toimenpidepyyntö 17.6.2014 SM021:00/2013 Lausuntona raportista Päätöksiä turvallisuudesta. Turvallisuus osaksi kunnan sähköistä hyvinvointikertomusta

Lisätiedot

EDISTÄMME POTILASTURVALLISUUTTA YHDESSÄ. Suomalainen potilasturvallisuusstrategia 2009 2013

EDISTÄMME POTILASTURVALLISUUTTA YHDESSÄ. Suomalainen potilasturvallisuusstrategia 2009 2013 EDISTÄMME POTILASTURVALLISUUTTA YHDESSÄ Suomalainen potilasturvallisuusstrategia 2009 2013 Suomalainen potilasturvallisuusstrategia 2009 2013 STM asetti Potilasturvallisuuden edistämisen ohjausryhmän vuosille

Lisätiedot

Maakunnallisen aluemielikuvakartoituksen tulokset

Maakunnallisen aluemielikuvakartoituksen tulokset Maakunnallisen aluemielikuvakartoituksen tulokset Brändiseminaari 7.11.2012 Hotelli Savonia, Kuopio Mielikuvatutkimus, vaihe 1 Tutkimuksen toteutti Innolink Research Oy. Tavoitteena oli selvittää sekä

Lisätiedot