1. Suomen vanhukset tarvitsevat hoivatakuun

Transkriptio

1 Puoluekokousaloitteet ja -päätökset 2007 Puoluekokoukselle jätettiin kaikkiaan seitsemän aloitetta. Hallituksen aloitelausunto ja päätösesitys on kunkin aloitteen perässä. Lausunnot ja päätösesitykset on hyväksytty hallituksen kokouksessa Sisällysluettelo 1. Suomen vanhukset tarvitsevat hoivatakuun Helsingin keskuspuistosta ja Helsinkipuistosta kansallinen kaupunkipuisto Tavoite mikroyrittäjien aseman parantamiseen laatimalla mikroyrittäjäohjelma Ydinvoiman tuotanto sidottava päästökiintiöihin Sisäinen suvaus Vihreä liitto toteuttamaan ohjelmiaan tietoyhteiskunnan saralla! Puolueelle kahden puheenjohtajan malli...12 Kainuun Vihreät ry: 1. Suomen vanhukset tarvitsevat hoivatakuun Aloitteen taustaa: Viranomaisille tulee jatkuvasti valituksia eri puolilta maata vanhusten hoivassa tapahtuneista laiminlyönneistä ja puutteista. Monissa hoivalaitoksissa on mm. henkilöstöresurssien vajauksesta johtuvia puutteita. Maassamme useilla alueilla sadat vanhukset joutuvat jonottamaan liian kauan heille kunnon ja iän perusteella kuuluvaa hoivapaikkaa, vaikka alueen moniammatillinen työryhmä (SAS-ryhmä) on todennut hoivapaikan pikaisen saamisen välttämättömäksi. Esimerkiksi Kainuun maakunta-kuntayhtymän alueella tällaisia vanhuksia oli vuoden vaihteessa jonossa lähes sata. Samanaikaisesti Kainuun maakunta kuntayhtymäkin järjestää ympärivuorokautista hoivaa/hoitoa yli 75-vuotiaille aikaisempaa vähemmän. Kotona asuminen sitä tukevine palveluineen on kautta maan vanhustenhuollon strateginen tavoite, mutta se ei mahdollistu ilman henkilöstövoimavaroja. Vanhusten kotipalveluissa on monista syistä johtuvia puutteita. Kuntien talousvaikeudet näkyvät siinä, etteivät kotipalvelut ole pysyneet kasvavan tarpeen kehityksessä mukana viimeisen vuosikymmenen aikana. Samanaikaisesti kuitenkin kotona asuvien vanhusten määrä on kasvanut samalla kun ikääntyneiden kunto on usein heikentynyt. Pienillä eläkkeillä sinnittelevillä vanhuksilla ei ole mahdollisuutta ostaa palveluja yksityisiltä palvelujentuottajilta. Kainuun maakunta on saanut mahdollisuuden lähteä erillislain perusteella ensimmäisenä alueena toteuttamaan laajaa sosiaali- ja terveystoimen yhteistoiminta-aluetta koskevaa palvelurakenneuudistusta. Kainuun maakunta-kuntayhtymässä on suuria vaikeuksia sosiaali- ja terveyspalvelujen, mm. vanhusten hoivapalvelujen, järjestämisessä johtuen valtiovallan riittämättömästä rahoituksesta sosiaali- ja terveyspalvelujen tuottamiseen. Aloite: Vihreä liitto esittää, että Suomessa otettaisiin käyttöön vanhusten hoivatakuu, joka takaisi ikääntyneelle ihmiselle hänen tarvitsemansa hoivan joko kotiapuna tai hoivapaikkana nopeasti erikseen säädettävän ajan puitteissa subjektiivisena oikeutena, kun alueen moniammatillinen työryhmä (SAS-ryhmä) on todennut hoivan tarpeen olemassaolon. 1

2 Vihreä liitto esittää edelleen, että sosiaali- ja terveysministeriö säätäisi velvoittavat normit vanhusten hoivapalveluja tuottavien yksiköiden henkilöstön mitoituksesta ja henkilöstön koulutustasosta sekä myös valvoisi, että normeja noudatetaan. Lailla tulisi säätää sanktio yrittäjälle tai kunnalle, joka rikkoo normeja. Koska vanhusten hoivan saattaminen sivistysvaltion edellyttämälle tasolle maksaa, tulee valtion ohjata tarkoitukseen riittävästi korvamerkittyä rahaa kuntien sosiaali- ja terveystoimen valtionosuuksina. Samalla Vihreä liitto kuitenkin vaatii, että rahan käyttöä ja tuloksia seurataan tarkasti valtiovallan toimesta. Vihreän liiton mielestä vanhusten hoivatakuu voitaisiin aloittaa välittömästi kokeiluna alueilla, joilla huoltosuhde on maan heikoin: Kainuussa, Pohjois-Karjalassa, Pohjois Savossa ja Lapissa. Kaikissa näissä maakunnissa vanhusväestön määrä kasvaa nopeasti suhteessa työssäkäyvään väestönosaan ja kunnat sekä kuntayhtymät ovat joutuneet suuriin taloudellisiin vaikeuksiin vanhusten hoivapalveluiden järjestämisessä. Puoluehallituksen lausunto Vanhuksilla on oikeus inhimilliseen ja laadukkaaseen hoitoon, ja aloitteessa kuvattuihin hoidon epäkohtiin on puututtava nykyistä voimakkaammin. Tulevaisuudessa vanhusväestön hoivan tarve tulee entisestään lisääntymään samalla kun työikäisen väestön määrä vähenee. Siksi hyvän hoidon järjestäminen käy entistä haastavammaksi. Aloitteen jättämisen jälkeen laaditussa hallitusohjelmassa on esitetty monia aloitteessakin esitettyjä toimia vanhusväestön hoivan parantamiseksi. Alla näistä tärkeimpiä: Hoivan turvaaminen Kunnallisen palvelusetelin käyttöalaa laajennetaan tarkoituksenmukaisella tavalla sosiaali- ja terveydenhuoltoon. Palveluseteli ulotetaan kotisairaanhoitoon vuoden 2008 alusta. Alennetaan vanhusten palvelutarpeen arvioinnin ikärajaa sekä kehitetään arvioinnin menettelytapoja yhtenäisen käytännön varmistamiseksi koko maassa. Toteutetaan kotikuntalain muutos ja siihen liittyvä kuntien välinen todellisiin kustannuksiin perustuva korvausjärjestelmä, joka mahdollistaa kaikille vammaisille ja vanhuksille oikeuden kotikunnan vapaaseen valintaan. Kotihoidon ja ennaltaehkäisyn vahvistaminen Vanhustenhuollon palveluja uudistetaan tavoitteena erityisesti kotihoidon vahvistaminen ja sitä tukevien palveluiden kehittäminen. Vanhustenhuollossa ja vanhusten palveluiden kehittämisessä keskeistä on ikääntyneiden toimintakyvyn, omatoimisuuden ja itsenäisen suoriutumisen vahvistaminen. Vahvistetaan kuntouttavaa työotetta. Kattavan vanhustenhoidon turvaamiseksi parannetaan hoitotuen, sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen, omaishoidontuen ja kotitalousvähennyksen yhteensovittamista siten, että nämä täydentävät toisiaan saumattomasti. Luodaan kattava ikääntyneiden neuvonta- ja palveluverkosto koko maahan ja lisätään ennalta ehkäiseviä kotikäyntejä. Laaditaan terveyden edistämisen politiikkaohjelma 2

3 Omaishoidon kehittäminen Kehitetään omaishoitoa tehtyjen selvitysten pohjalta. Luodaan edellytyksiä lisätä omaishoidontuen piiriin kuuluvien määrää. Huolehditaan omaishoitajien jaksamisesta parantamalla mahdollisuuksia pitää lakisääteiset vapaapäivät. Omaishoitajan sijaisavun saantia parannetaan. Selvitetään mahdollisuuksia siirtää omaishoidon tuki Kansaneläkelaitokselle. Selvitetään mahdollisuudet hoitovapaajärjestelmän kehittämiseen työn ja omaishoidon paremmaksi yhteensovittamiseksi. Työvoiman riittävyys Kiinnitetään erityistä huomiota työvoimatarpeiden valtakunnalliseen ja alueelliseen ennakointiin. Sosiaali- ja terveyspalveluissa turvataan riittävä ammattitaitoinen henkilöstö työelämälähtöisellä koulutuksella, kilpailukykyisellä palkkauksella, kehittämällä työn sisältöjä ja johtamista, tarjoamalla mahdollisuus oppia uutta ja kehittyä sekä vaikuttaa omaan työhönsä. Hallitusohjelmassa ei esitetä subjektiivisen hoivatakuun käyttöönottoa eikä paluuta korvamerkittyihin valtionosuuksiin. Hallituksen talousstrategian keskeinen osa yksi on tulonsiirtojen ja palveluiden turvaaminen, johon on tähän mennessä varattu yhteensä 500 miljoonaa euroa. Tästä xx miljoonaa on varattu kunnallisten palveluiden resurssien turvaamiseen. Esitys Puoluekokous kiirehtii hallitusta toteuttamaan hallitusohjelmassa luvatut toimet hyvän vanhustenhoidon turvaamiseksi. Jokaisella hoitoa tarvitsemalla vanhuksella on oikeus tulla hoidetuksi. Hallitusohjelmassa esitetyt toimet omaishoitajien aseman parantamiseksi, työvoiman saatavuuden turvaamiseksi, palvelusetelin käytön laajentamiseksi ja terveyden edistämiseksi ovat ensiarvoisen tärkeitä, jotta vanhukset saavat tarvitsemaansa hoitoa. Ellei yllä mainituilla toimilla saavuteta hyvän hoidon tasoa, hallituksen tulee turvata hoidon saatavuus hoivatakuulla ja laatu täsmällisemmällä normituksella. Päätös: Puoluekokous kiirehtii hallitusta toteuttamaan hallitusohjelmassa luvatut toimet hyvän vanhustenhoidon turvaamiseksi. Jokaisella hoitoa tarvitsemalla vanhuksella on oikeus tulla hoidetuksi. Hallitusohjelmassa esitetyt toimet omaishoitajien aseman parantamiseksi, työvoiman saatavuuden turvaamiseksi, palvelusetelin käytön laajentamiseksi ja terveyden edistämiseksi ovat ensiarvoisen tärkeitä, jotta vanhukset saavat tarvitsemaansa hoitoa. Vanhusten ihmissuhteita pitää myös kunnioittaa. Avio-, avo- tai rekisteröidyssä parisuhteessa eläneitä pariskuntia ei saa hoito- tai asumisjärjestelyillä pakottaa asumuseroon. Puolisoille tulee aina taata mahdollisuus asua yhdessä. Vuosikausia yhdessä eläneiden parien erottaminen toisistaan on julmaa ja sivistymätöntä. Ihmisen hyvinvoinnin tärkeä osa-alue on myös hänen sosiaalinen elämänsä. Ellei yllä mainituilla toimilla saavuteta hyvän hoidon tasoa, hallituksen tulee turvata hoidon saatavuus hoivatakuulla ja laatu täsmällisemmällä normituksella. 3

4 Länsi-Helsingin Vihreät LäHeVi ry: 2. Helsingin keskuspuistosta ja Helsinkipuistosta kansallinen kaupunkipuisto Vuonna 2000 voimaan tulleen maankäyttö- ja rakennuslain 9. luvun mukaan "Kaupunkimaiseen ympäristöön kuuluvan alueen kulttuuri- tai luonnonmaiseman kauneuden, historiallisten ominaispiirteiden tai siihen liittyvien kaupunkikuvallisten, sosiaalisten, virkistyksellisten tai muiden erityisten arvojen säilyttämiseksi ja hoitamiseksi voidaan perustaa kansallinen kaupunkipuisto. Kansalliseen kaupunkipuistoon voidaan osoittaa alueita, jotka tämän lain mukaisessa kaavassa on osoitettu puistoksi, virkistys- tai suojelualueeksi, arvokkaaksi maisema-alueeksi tai muuhun kansallisen kaupunkipuiston tarkoituksen kannalta sopivaan käyttöön." Helsingin luonnonsuojeluyhdistys Helsy ry on ehdottanut Helsingin Keskuspuistosta - mukaan lukien Lääkärinkadun alue, jolla on voimassaoleva puistoasemakaava - kansallista kaupunkipuistoa. Siihen on lisäksi kuitenkin liitettävä nyttemmin Helsinki-puistoksi nimetty alue virallisesta Keskuspuistosta itään ja alas Vantaanjoen vartta aina Vanhankaupunginlahdelle saakka, paitsi alueellisen virkistysaluetasapainon takia mutta myös jotta se voisi toimia tyydyttävästi vihersormia yhdistävänä ekologisena vyöhykkeenä. Helsingin kaupunginvaltuuston Vihreiden ja Vasemmistoliiton valtuustoryhmien mielestä Lääkärinkadun alue on kiinteä osa toiminnallista Keskuspuistoa, ja ne ovat edellyttäneet sen liittämistä myös viralliseen Keskuspuistoon, jolla tosin silläkään ei ole vallitsevassa kaavoitustulkinnassa riittävää suojaa niiltä uhkilta, joita Helsingin Keskuspuiston isänä hyvällä syyllä pidettävä asemakaava-arkkitehti Bertel Jung ounasteli jo vuonna 1911: Lopuksi haluaisin tuoda esille sen seikan tärkeyden, että niitä alueita, jotka luovutetaan virkistyskäyttöön, ei tulevaisuudessa millään tavalla käytettäisi sellaisiin tarkoituksiin, jotka ovat niille vieraita, kuten esim. huvila- ja sairaala-alueiksi. Keskustan valtuustoryhmän mukaan kaupunkilaisilla on oikeus virkistysalueisiin, mainiten Keskuspuiston ja sen Lääkärinkadun alueen. Lokakuussa Helsingin kaupunginvaltuutettua allekirjoitti valtuustoaloitteen, jossa esitettiin Keskuspuistosta kansallista kaupunkipuistoa. Perusteluna oli, että Keskuspuisto on ainutlaatuinen virkistysalue, joka tarjoaa kaupunkilaisille ulkoilumahdollisuuksia ja toimii kaupungin keuhkoina. Kuitenkin Helsingin kaupunginvaltuusto päätti , että Yleiskaava jossa on Keskuspuiston asemaa heikentäviä kaavoitusvarauksia - korvaa Keskuspuiston osayleiskaavan vuodelta Kansallisen kaupunkipuiston kriteerit Ympäristöministeriö on asettanut neljä kriteeriä, jotka kansallisen kaupunkipuiston on täytettävä. Sisällön kriteeri Puiston tulee sisältää kaupunkiluonnon monimuotoisuuden säilyttämisen kannalta tärkeitä luonnonalueita, kansallisen historian tai kaupungin omien kehitysvaiheiden ymmärtämisen kannalta merkittäviä kulttuuriympäristöjä rakennuksineen sekä puistoarkkitehtonisesti tai esteettisesti merkittäviä puistoja ja viheralueita. Laajuuden ja eheyden kriteeri Sen tulee olla puisto- ja viherympäristönä riittävän laaja ja häiriötön sekä viherrakenteeltaan niin yhtenäinen, että sitä pitkin on mahdollista siirtyä kaupunginosasta toiseen. Ekologisuuden ja jatkuvuuden kriteeri Ekologisessa mielessä on tärkeää, että alueelle muodostuu lajiston siirtymisen ja vuorovaikutuksen mahdollistavia ekologisia käytäviä ja että se on jatkuva ja liittyy välittömästi ilman selvää rajaa kaupungin 4

5 ulkopuolisiin luonnonalueisiin tai sitä ympäröivään maaseutuun. Kaupunkikeskeisyyden kriteeri Kansallinen kaupunkipuisto on osa kaupunkirakennetta. Olennaista on, että se alkaa kaupungin ydinkeskustasta tai sen välittömästä läheisyydestä. Helsingin Keskuspuiston ja Helsinkipuiston muodostama yhtenäinen viheralue täyttää kaikki edellä mainitut kriteerit. Kansallinen kaupunkipuisto turvaisi nykyistä Yleiskaavaa 2002 paremmin Helsingin Keskuspuiston ja Helsinkipuiston luonteen virkistyskäytössä olevana, arvokkaita luontokohteita sisältävänä viheralueena. Sillä on merkitystä paitsi paikallisesti mutta myös valtakunnallisesti; Helsingin kaupungin virallisen Keskuspuiston retkioppaan mukaan: "Metsäisempi osuus ja talvella erinomaiset hiihtoladut alkavat Laaksosta, jonne pääsee mm. raitiovaunuilla 3B ja 3T (Auroran sairaalan pysäkki). Täältä voi hiihtää tai kävellä metsissä vaikka Lappiin asti!" UKK-instituutin johtaja, dosentti Mikael Fogelholm ja kansanedustaja Tuija Brax valmistelivat kesällä 2006 julkistetun Vihreän liiton terveyden edistämisen linjapaperin. Fogelholmin ja dosentti Pertti Mustajoen kannanottojen mukaan Helsingin Keskuspuisto on juuri sellainen kansanterveydellisesti elintärkeä arki- ja lähiliikkumiseen käytetty virkistysalue, jota ei saa pilkkoa. Professori Liisa Tyrväisen mukaan virkistysmetsien taloudellista merkitystä on vaikea mitata, mutta kansallinen kaupunkipuisto olisi matkailuvaltti ja virkistysalueet ovat pitkän tähtäimen ennalta ehkäisevän terveydenhuollon kannalta merkittäviä myös taloudellisesti julkaistussa vetoomuksessa seuraavat helsinkiläisjärjestöt toivoivat kansallisen kaupunkipuiston perustamista pääkaupunkiseudulle: Natur och Miljö rf., Uudenmaan ympäristönsuojelupiiri ry., Saariston ystävät ry., Liikennepoliittinen yhdistys Enemmistö ry., Helsingin luonnonsuojeluyhdistys ry., Helsingin seudun lintutieteellinen yhdistys Tringa ry., Kumpulan-Toukolan-Vallilan-Hermannin-Vanhankaupungin paikallisagendaryhmä, Käpylän seudun ympäristöryhmä, Käpylä-Seura ry., Lauttasaari-Seura ry., Lehtisaari- Seura ry., Myllypuro-Seura ry., Puotila-Seura ry., Siltasaari-Seura ry., Töölöläisen kulttuurikerho ry., Vanhankaupungin kulttuuri-ekologinen klubi ry., Vartiosaari-Seura ry., Vuosaaren paikallisagendaryhmä Länsi-Helsingin Vihreät LäHeVi ry edellyttää, että Vihreä liitto r.p. ryhtyy toimiin, joilla Helsingin Keskuspuistosta ja Helsinkipuistosta saataisiin Suomen ensimmäinen kansallinen kaupunkipuisto, jollainen jo on esimerkiksi Tukholmassa. Bertel Jung ei tuntenut kansallisen kaupunkipuiston käsitettä, mutta Vihreiden puoluekokouksen toivoisi osoittavan edes osaa siitä visionäärisyydestä, jota Jung esitti jo lähes sata vuotta sitten. Puoluehallituksen lausunto: Aloitteessa on selostettu kansallisen kaupunkipuiston perustamisen edellytyksiä. Hakemuksen kansallisen kaupunkipuiston perustamisesta tekee kaupunki. Hakemus valmistellaan yhteistyössä kaupunkilaisten, puiston alueella maata tai rakennuksia omistavien sekä ympäristöviranomaisten - lähinnä ympäristöministeriön - kanssa. Päätöksen kaupunkipuiston perustamisesta tekee ympäristöministeriö. Päätöksen yhteydessä voidaan antaa määräyksiä, jotka kaupunginhallitus on ennen päätöksentekoa hyväksynyt. Kansalliset kaupunkipuistot on aiemmin perustettu Hämeenlinnaan, Heinolaan ja Poriin, joten toisin kuin aloitteessa sanotaan, Helsingin puisto ei olisi Suomen ensimmäinen. Arviointihankkeita on tällä hetkellä käynnissä ainakin Turussa, Forssassa, Porvoossa, Jyväskylässä ja Vaasassa. 5

6 Helsingin keskuspuistoon kohdistuu jatkuvasti kaavoituspaineita, mm. aloitteessakin mainittuun Lääkärinkadun alueeseen. Kansallisen kaupunkipuiston perustaminen suojelisi aluetta nykyistä paremmin, koska kaavamuutoksiin tarvittaisiin tällöin ympäristöministeriön hyväksyntä. Jo 1998 Helsingin valtuustossa 61 valtuutettua teki aloitteen kansallisen kaupunkipuiston perustamisesta, mutta asia ei kuitenkaan ole edennyt kaupunkisuunnittelulautakuntaa edemmäksi. Esitys: Vihreä liitto tukee kansallisen kaupunkipuiston perustamista Helsinkiin, mutta siirtää käytännön toimet asian edistämiseksi Helsingin vihreälle valtuustoryhmälle. Päätös: Esityksen mukaan. 6

7 Lahden Vihreät ry: 3. Tavoite mikroyrittäjien aseman parantamiseen laatimalla mikroyrittäjäohjelma Yrittäjyyteen on olemassa ohjelmia ja kannustimia, mutta ne eivät riitä pitkän aikavälin turvaksi yrittämiseen. Ammattiliitot ja yrittäjäjärjestöt eivät ole kiinnostuneita mikroyritysten edunvalvonnasta ja hyvinvoinnista. Oikeansuuntaiset kannustavat toimenpiteet rohkaisisivat yrittäjyyteen monia ammattiosaajia ja kädentaitajia, jotka kenties ovat tällä hetkellä työttömiä tai eivät uskalla ryhtyä yrittäjiksi. Toimenpiteillä saattaisi olla moniulotteiset vaikutukset palvelurakenteeseen, palveluiden tasoon ja lähestyvään valtavaan ongelmaan vanhusten hoidossa. Ohjelmassa tulisi huomioida mm. yrityksen perustamisen yksinkertaistaminen, byrokratian helpottaminen, yrittäjän sosiaali- ja eläketurva, alv-alarajan selvä nostaminen ja loma-aikaan oikeus kuten esimerkiksi maatalousyrittäjillä. Kannustimet itsensä työllistämiseen ovat riittämättömät ja mikroyrittäjän asema on monella tapaa turvaton. Siksi ehdotamme vihreille oman mikroyrittäjyysohjelman rakentamista. Puoluehallituksen lausunto: Mikroyrityksillä tarkoitetaan 1 9 henkilöä työllistäviä yrityksiä. Niiden lukumäärä on , mikä on 93 % kaikista yrityksistä. Mikroyritykset työllistävät noin henkilöä, mikä on noin 25 % kaikista yritysten palveluksissa olevista ja niiden liikevaihto on 18 % kaikkien yritysten liikevaihdosta. (Luvut vuodelta 2004) Vihreiden yrittäjyysohjelman laatimisesta on ollut puhetta aika ajoin. Laajemmin yrittäjyyttä on käsitelty valtuuskunnan kokouksissa 1998, jolloin hyväksyttiin aihetta käsittelevä kannanotto ja 2006, jolloin käytiin teemasta keskustelua. Vihreät Yrittäjät -yhdistystä yritettiin saada käyntiin jo vuonna 2000, mutta yhdistys saatiin rekisteröityä vasta 2005 ja otettiin jäsenyhdistykseksi Aikanaan on myös laadittu lennäkkiteksti Vihreät & yrittäjyys ( Kun puolueella ei toistaiseksi ole laajemmin yrittäjyyttä käsittelevää ohjelmaa, tuntuisi oudolta hyväksyä sellaista ennen ohjelma mikroyrittäjyydestä. Mikroyrittäjyyden teemat olisikin luontevaa sisällyttää yleisempään yrittäjyysohjelmaan. Puolueen erityisohjelmien laatimisesta vastaa puolueen sääntöjen mukaan pääsääntöisesti puoluevaltuuskunta. Uusi valtuuskunta valitaan nyt puoluekokouksessa ja tapana on ollut antaa valtuuskunnan itsensä hyväksyä, mitä ohjelmia se haluaa ottaa käsiteltäväkseen. Valtuuskunnan syyskuussa pidettävä ensimmäinen kokous käsittelee myös tulevan kaksivuotiskauden ohjelmaa, mm. erilaisten ohjelmien laatimisen tarvetta. Jos valtuuskunta ottaa yrittäjyysohjelman laatimisen asialistalleen, niin ohjelma olisi hyvä valmistella siten, että mikroyrittäjyys otetaan ohjelmassa omana teemanaan esille. Lisäksi toimintaansa käynnistävä Vihreät Yrittäjät ry. olisi hyvä olla tiiviisti mukana ohjelman laadinnassa. 7

8 Esitys: Jätetään yrittäjyyttä käsittelevän ohjelman ja muiden seuraavan kaksivuotiskauden aikana tehtävien erillisohjelmien laatiminen uuden valtuuskunnan harkintaan. Jos valtuuskunta katsoo, että yrittäjyysohjelmalle on tarvetta, puoluekokous toivoo, että sen laadinnassa otetaan myös mikroyrittäjyyden kysymykset esille yhtenä kokonaisuutena. Päätös: Esityksen mukaan. Pekka Raukko: 4. Ydinvoiman tuotanto sidottava päästökiintiöihin Lupaa viidennelle ydinvoimalalle haettaessa sen tarpeellisuutta kansanedustajille perusteltiin ensisijaisesti ilmastollisilla syillä. Uudella ydinvoimalalla esitettiin korvattavan fossiilisia polttoaineita ja vähennettävän niiden tuottamia kasvihuonekaasujen päästöjä. Ilmastonmuutoksen hillitsemisen kannalta onkin nyt äärimmäisen tärkeää, että ydinvoimalla myös todellisuudessa korvataan fossiilisia polttoaineita, eikä kasvateta energian kokonaiskulutusta. Vihreä liitto vaatii siksi, että viidennen ydinvoimalan käynnistyttyä poistetaan markkinoilta päästökiintiöitä määrä, joka riittää konkretisoimaan voimalan markkinoinnissa esitetyn päästöjen korvaamisen täysmääräisesti. Päästökiintiöiden vähennys olisi siis suuruusluokaltaan sellainen, joka syntyy käytettäessä 1600MW teholla hiililaudevoimaloita n. 90%:n vuotuisella käyttöasteella. Tätä sama periaatetta tulisi noudattaa myös tulevaisuudessa mahdollisesti rakennettavien ydinvoimaloiden lupia myönnettäessä. Puoluehallituksen lausunto: Ympäristöjärjestöjen ilmasto- ja energiapoliittisissa esityksissä uudelle hallitukselle osoitetaan, että viidennen ydinvoimareaktorin käyttöönoton jälkeen Suomeen ei jää ydinvoimalla korvattavissa olevaa sähköntuotantoa. Tämä edellyttää kuitenkin sähkönkulutuksen kasvun pysähtymistä sekä sitä, että ydinvoimalla korvataan nimenomaan kotimaista sähköntuotantoa. Aloitteentekijän ajatus siitä, että ydinvoiman lisäkapasiteetti vähentäisi samassa suhteessa päästökiintiötä, on teoriassa perusteltu, mutta sen toteuttamiseen sisältyy kaksi ongelmaa. Ensinnäkin Pohjoismaisilla sähkömarkkinoilla yhteen maahan rakennettava päästötön kapasiteetti voi korvata, ja usein korvaakin, enemmän päästävää energiantuotantoa jossain muualla, esimerkiksi Tanskan hiililauhdetta. Siksi päästöjen rajoittaminen juuri Suomessa ei ehkä ole perusteltua. Päästöoikeusleikkausten kohdentaminen koko energiasektorille ei sekään välttämättä kohdentuisi oikein. Tosiasiallisestihan TVO:n hanke pienentäisi kaikkien energiantuottajien päästökiintiötä. Hyöty hankkeesta koituisi kuitenkin vain yhdelle toimijalle. Vihreät ovat pitäneet energiankulutuksen kasvun pysäyttämistä tärkeänä tavoitteena. Tämä tavoite saatiin kirjattua myös uuden hallituksen hallitusohjelmaan. Suomelle tulee laatia kunnianhimoinen toimenpideohjelma energiansäästön ja energiatehokkuuden lisäämiseksi. Tavoitteeksi tulee asettaa energiankulutuksen kasvun taittaminen mm. Ruotsin ja Tanskan tapaan. Ohjelman tulee sisältää kattava ja ajantasainen arvio maan säästöpotentiaalista sekä toimenpiteet sen realisoimiseksi. Kasvun taittaminen on 8

9 paras tae sille, että ydinvoima tosiasiallisesti leikkaa päästöjä jossakin toisaalla. Vihreiden tavoitteena on ydinvoiman sijasta edistää uusiutuvaa energiaa syöttötariffien eli takuuhintajärjestelmän avulla. Hallitusohjelmaan kirjattu kompromissi ei vihreille riitä: syöttötariffit tulevat biokaasulle, mutta tuuli ja puu jäävät vielä sen ulkopuolelle. Tavoitteenamme on, että energia- ja ilmastostrategian tekemisen yhteydessä asia arvioidaan uusiksi. Jos lisäydinvoimaa halutaan liittää johonkin, voisi olla mielekkäämpää vaatia hiili- ja turvelauhteen tuotannon lopettamista ja tuotannon kieltämistä Olkiluoto 3:n valmistumisen jälkeen. Tämä johtaisi suunnilleen samaan lopputulokseen eli varmistaisi lisäydinvoiman todella leikkaavan päästöjä. Vihreiden kanta ydinvoimaan on muuttumaton: emme hyväksy lisäydinvoiman rakentamista lukuisien syiden vuoksi, mm. ydinvoiman turvallisuuteen ja ydinjätteeseen liittyvät ongelmat ovat edelleen ratkaisematta. Ydinvoimalla ei voida torjua ilmastonmuutosta, sillä ydinvoiman lisärakentaminen syö kotimarkkinoita kestäviltä energiaratkaisuilta ja vaikeuttaa alan suomalaisyritysten vientiä. Esitys: Puoluekokous kannustaa hallitusta toteuttamaan myös hallitusohjelmaan kirjatun tavoitteen energiankulutuksen kasvun taittumisesta. Hallitus on luvannut laatia tiukennetun energiansäästöohjelman vuoden 2008 loppuun mennessä. Puoluekokous kannustaa hallitusta sisällyttämään ohjelmaan mm. rakennusten energiamääräysten tiukentamisen sekä sähkölämmityksen rajoittamisen. Samalla on parannettava kotitalouksien mahdollisuutta seurata ja hillitä sähkönkulutusta. Puoluekokous kiirehtii ohjelmassa luvattuun etämittaukseen siirtymistä. Päätös: Esityksen mukaan. Vihreät Naiset ry ja Vihreiden nuorten ja opiskelijoiden liitto ry: 5. Sisäinen suvaus Vihreät Naiset ja Vino esittävät, että puolue tekee sukupuolivaikutusten arvioinnin (suvaus) siitä, miten tasaarvo toteutuu puolueen omissa toimielimissä (puoluehallitus, puoluevaltuuskunta, piirijärjestöt). Esimerkiksi miten tasa-arvoisesti jakautuu puheenvuorojen käyttö puoluekokouksissa. EGP on hyväksynyt samantyyppisen resoluution oman toimintansa kehittämiseksi. Puoluehallituksen lausunto Puolueen säännöissä määrätään toimielinten sukupuolikiintiöistä seuraavasti: - Puolueen asioita hoitaa 12-jäseninen puoluehallitus, // Hallitukseen valitaan tasapuolisesti naisia ja miehiä niin, että kumpiakin on hallituksen jäseninä vähintään viisi. - Puolueella on 40-jäseninen puoluevaltuuskunta. Puoluekokous valitsee valtuuskunnan puheenjohtajan, kaksi varapuheenjohtajaa, 37 muuta jäsentä sekä näille henkilökohtaiset varajäsenet kahden vuoden pituisiksi toimikausiksi kerrallaan. // Valtuuskuntaan valitaan tasapuolisesti naisia ja miehiä niin, että kumpiakin on vähintään 16. 9

10 Erilaisia työryhmiä tai vastaavia asetettaessa pyritään aina huomioimaan myös sukupuolinäkökulma. Vaalien ehdokasasettelussa ei ole kiintiöitä, mutta puolueen epävirallinen suositus on aina ollut, että ehdokaslistoilla olisi mahdollisuuksien mukaan vähintään 40 % kumpaakin sukupuolta. Erityisesti kunnallisvaalien ehdokasasettelussa tämä ei kuitenkaan aina toteudu, varsinkaan silloin, kun ehdokkaita on vain vähäinen määrä. Näitä muita toimielimiä tai nimeämisiä koskevia suosituksia ei ole kirjattu yksiin kansiin. Vihreää edustajaa luottamustoimeen nimetessään puoluehallitus on puolestaan jonkun kerran joutunut vaihtamaan miesehdokkaan naisehdokkaaksi, koska muilla puolueilla ei ole ollut esittää toimielimeen naisehdokasta. Kartoitusta siitä, kuinka muodollinen tasa-arvo puolueen toimielimissä tai laajemmin puoleen piirissä toteutuu, ei ole ainakaan hetkeen tehty. Em. puolueen sääntöjä ja yleisiä suosituksia on kuitenkin pyritty noudattamaan. Tasa-arvo on kuitenkin ymmärrettävä laajemmin kuin tasa-arvoisena edustuksena puolueen toimielimissä. Puolueen käytännöt, esitykset, toimenpiteet tai rahoitusrakenteet voivat olla näennäisesti neutraaleja, mutta kohdistua silti eri tavoin eri sukupuoliin vahvistaen eriarvoisuutta. Suvauksen tavoitteena on tehdä näkyväksi nämä piilevät eriarvoisuutta vahvistavat käytänteet. Lisäksi olisi hyvä koota yhteen puolueen tasa-arvoa koskevat säännöt, käytänteet ja suositukset, jotta ne olisivat helposti kaikkien nähtävillä ja arvioitavissa. Puoluepolitiikan tasa-arvotoimia kysytään silloin tällöin esimerkiksi muista maista. On myös tarpeen, että suvaus ei jää kertaluontoiseksi vaan pysyväksi käytännöksi puolueen toiminnassa. Aloitteessa mainittiin esimerkkinä puheenvuorojen jakautuminen puoluekokouksessa. Hämeenlinnan puoluekokouksessa 2006 käytettiin seuraavasti puheenvuoroja: poliittinen yleiskeskustelu miehet 22, naiset 16; periaateohjelmakeskustelu miehet 31, naiset 19; aloitekeskustelu miehet 10, naiset 4, sääntömuutoskeskustelu miehet 6, naiset 4; jäsenmaksujärjestelmäkeskustelu miehet 9, naiset 4; yhteensä miehet 78, naiset 47. Esitys Puoluekokous ehdottaa, että uuden puoluehallituksen syksyllä 2007 nimeämä puolueen tasa-arvotyöryhmä laatii sukupuolivaikutusten arvion puolueen toimielimissä. Arvion kohteena tulisi olla myös puoluehallituksen ja eduskuntaryhmän tekemät nimitykset eri luottamuspaikkoihin. Suvaukseen voi kuulua myös puolueen rahankäytön, rekrytoinnin ja muiden sukupuolinäkökulmasta merkittävien käytänteiden käytänteiden arviota. Lisäksi suvauksen toteuttajien toivotaan kokoavan yhteen puolueen tasa-arvoa koskevat säännöt, käytänteet ja suositukset mukaan lukien esitys siitä, miten suvausta jatkossa hoidetaan puolueessa. Päätös: Puoluekokous ehdottaa, että uuden puoluehallituksen syksyllä 2007 nimeämä puolueen tasaarvotyöryhmä yhdessä puolueen työntekijän kanssa laatii sukupuolivaikutusten arvion puolueen toimielimissä. Arvion kohteena tulisi olla myös puoluehallituksen ja eduskuntaryhmän tekemät nimitykset eri luottamuspaikkoihin. Suvaukseen voi kuulua myös puolueen rahankäytön, rekrytoinnin ja muiden sukupuolinäkökulmasta merkittävien käytänteiden käytänteiden arviota. Lisäksi suvauksen toteuttajien toivotaan kokoavan yhteen puolueen tasa-arvoa koskevat säännöt, käytänteet ja suositukset mukaan lukien esitys siitä, miten suvausta jatkossa hoidetaan puolueessa. 10

11 Ari Paanala: 6. Vihreä liitto toteuttamaan ohjelmiaan tietoyhteiskunnan saralla! 2000-luvulla on tullut monia uusia ja melko helppoja tapoja tiedon välityksen, nettiopetuksen ja kommunikaation välineiksi. Vihreän liiton tulisi lähteä määrätietoisesti kehittämään näiden uusien keinojen käyttöönottoa kaikissa toiminnoissaan. Netti- ja videopuhelut ovat todellisuutta ja ne onnistuvat lähes tai kokonaan ilmaisina. Irc on tarjonnut 90-luvulta asti helpon välineen nettikokousten pitämiseen tekstipohjaiseksi. MP3-soittimet ovat halventuneet ja niiden kautta voi tarjota hyviä asiantuntijaluentoja, myös muille kuin sen paikkakunnan jäsenille jossa luento pidetään. Jokaisessa WindowsXP:llä varustetussa mikrossa on yksinkertainen video- ja äänieditointiohjelma. Ohjelman tuottamat wma- ja wmv-tiedostot on helppo muuntaa mp3-tiedostoiksi ja laittaa näin jakeluun laajemminkin. Samat asiat onnistuu myös muissa käyttöjärjestelmissä kuten Linuxissa, Macissa jne. Vihreän liiton olisi myös syytä ottaa käyttöön sisäiset delfoi-paneeliohjelmat ja heikkojen signaalien keräysohjelmat ja käyttää tätä informaatiota ohjelmiensa valmistelussa. Samoilla ohjelmilla voitaisiin tehdä suuntaa antavia mielipidetiedusteluja jäsenistön keskuudessa koskevatpa ne sitten työryhmän tapaamisajankohtaa, laajempia ajankohtaisia kysymyksiä, koulutustilaisuuden sisältöä tai kimppakyytien järjestämistä yhteiseen tilaisuuteen. Vihreän liiton kansanedustajamäärä ja jäsenmäärä on niin pieni, että sillä ei saada suurien puolueiden veroista organisaatiota ja valmistelukoneistoa aikaiseksi oikeastaan millään. Jäsenistöstä löytyy kuitenkin huikea määrä erilaista osaamista ja mielestäni tämä osaaminen olisi valjastettava täyteen käyttöön laadukkailla ja käyttäjäystävällisillä netti-, viestintä- ja muilla sähköisillä palveluilla. Puolueilla on yleensä melko selkeä peruspiirre, että ne eivät pysty käyttämään ydinorganisaationsa eli yleensä toimiston, hallituksen ja sen ympärillä toimivien työryhmien ulkopuolista osaamista puolueen perustoimintojen kuten ohjelmien, toimeenpanon ja käytäntöjen kehittämisessä. Työryhmät kokoontuvat monesti Helsingissä ja jos muualla kokoonnutaan se tehdään yleensä vain siksi, että saadaan puumerkki muualla kokoontumisesta. Osallistumisen kynnys ei saa olla työryhmän jäsenyys vaan vieläkin matalampia ja osaamista suoraan hyödyntäviä tapoja toimia tulee kehittää ja löytää. Kukaan täysjärkinen, siviilityönsä hyvin hoitava ei lähde Vihreän liiton työryhmään keskellä viikkoa, työpäivänsä uhraten 200 kilometriä Helsinkistä kauempaa. Puolueorganisaatio ei saa olla vain alhaalta ylöspäin tai ylhäältä alaspäin vaan samojen perusrakenteiden ja toimintatapojen ja tekniikoiden, eräänlaisen toimintakonseptoinnin tulee olla minkä tahansa puolueen piirissä toimivan organisaation tai vapaamman toimintaryhmän kuten ehdokkaan tukiryhmän käytössä. Verkostojen muodostuminen ja niiden tukeminen tulisi olla yksi tärkeimmistä asioista nykyaikaisen puolueorganisaation toiminnassa. Käyttäjäystävällisyys ja ihmisten lähtötietojen ja osaamisen havainnointi ja oikeissa paikoissa ja oikeaan aikaan avustaminen oli 90-luvulla tapahtuneen sähköpostiherätyksen kannalla erityisen tärkeä seikka luvun seuraavassa askeleessa tulee lähteä samalla tavalla liikenteeseen. Tärkein aloitteen toive on, että esimerkiksi hallitus, valtuuskunta, piirisihteerit ja avainhenkilö kuten piirien puheenjohtajat ja hallitukset koulutetaan esimerkiksi Skypen tapaisten ohjelmistojen käyttöön. Tekniikka ei saa olla avainasemassa ja näin ollen esitän, että aloitteen toteuttaminen tehdään Vihreän liiton hallituksen tai sen asettaman erillisen työryhmän toimesta. Työryhmän nimi voisi olla Vihreän liiton organisaatiotyöryhmä. Työryhmän tehtävänä olisi miettiä konkreettisesti asian vaatimien koulutusten toteuttamista ym. asioita. Olisi myös hyvä, että työryhmän puheenjohtajana toimisi joku suoraan Vihreän liiton toimistolta esimerkiksi puoluesihteeri ja 11

12 jäsenistössä yhdistyisi sekä jossain määrin tekniikkaa taitavia että konkreettisesti puolueorganisaation toimintaa ja käytäntöä eri puolilla maata tuntevia henkilöitä. Työryhmä voisi toimia hyvien käytäntöjen levittäjänä. Ydinryhmä voisi olla työvaliokunta ja hyvinkin laaja porukka voisi edustaa esimerkiksi kaikkia piirejä. Huomattavaa on, että Vihreässä liitossa on luvun "organisaatiouudistusten" jälkeen varsin vähän keskusteltu eri toimielinten toiminnasta ja yleensä organisaatiosta jäsenistön keskuudessa. Aloitteessa esitetään, että mietittäisiin tai harkittaisiin keinoja joilla nettikokousten pitämistä kannustettaisiin jollain tavoin. Vihreän liiton ja piiri- ja paikallisyhdistyksen kuluista menee kohtuullisen suuri summa, käytännössä useita kymmeniä tuhansia euroja matkakulujen korvaamiseen. Puhumattakaan siitä aikamäärästä, mikä menee yksittäisten ihmisten matkustamiseen. Vihreän liiton tulee muuttaa organisaatioon ja toimintatapojaan niin, että se vastaa edistyksellistä verkostomaisesti toimivaa tulevaisuuspuoluetta. Sen tulee olla kykeneväinen reagoimaan ja muuttamaan organisaatiotaan ja työntekijöidensä toimenkuvia ja jatkamaan ajatusta piirisihteereiden toimintakentästä vielä pidemmälle mm. tietoyhteiskuntamahdollisuuksien saralla. Puoluehallituksen lausunto: Puoluehallitus katsoo, että aloitteen esitykset ovat kannatettavia. Vaikka aloitteessa todetaan, että tekniikka ei saa olla avainasemassa, on yksi pullonkaula kuitenkin ollut hitaus aloitteessa esitettyjen ajatusten kannalta välttämättömän tekniikan käyttöönotossa. Puoluetoimistolla ei ole ollut henkilöresursseja irrotettavaksi tämän vaatimaan selvitys- ja koordinointityöhön. Olisikin tarkoituksenmukaista palkata toimistolle muutamaksi kuukaudeksi projektityöntekijä, jonka tehtävänä olisi käydä läpi puoluetoimiston, puolue-elinten, työryhmien ja muun vihreän organisaation toimintaa tietoyhteiskuntavalmiuksien näkökulmasta ja laatia esitys siitä, mitä teknisiä välineitä tarvitaan toiminnan tehostamiseksi. Kuten aloitteessa aivan oikein todetaan, kyse on tekniikan ohella aivan yhtä lailla organisaatiosta. Tämän vuoksi uuden puoluehallituksen ja puoluesihteerin tulisi laatia suunnitelma siitä, miten vihreä organisaatio saadaan käytännössä vastaamaan uuden tekniikan haasteisiin ja mahdollisuuksiin. Tässä työssä on myös syytä hyödyntää puolueen tietoyhteiskuntatyöryhmän asiantuntemusta. Esitys: Puoluekokous toteaa, että aloitteessa esitellyt ajatukset ovat kannatettavia ja velvoittaa uuden puoluehallituksen ja puoluesihteerin laatimaan suunnitelman siitä, miten Vihreä liitto pystyy paremmin toteuttamaan tietoyhteiskuntanäkemyksiään omassa toiminnassaan. Päätös: Puoluekokous toteaa, että aloitteessa esitellyt ajatukset ovat kannatettavia ja velvoittaa uuden puoluehallituksen ja puoluesihteerin laatimaan suunnitelman siitä, miten Vihreä liitto pystyy paremmin toteuttamaan tietoyhteiskuntanäkemyksiään omassa toiminnassaan ja varaamaan suunnitelman toteuttamiseen resurssit. 12

13 Jari Miettinen: 7. Puolueelle kahden puheenjohtajan malli Ehdottaisin että Vihreä liitto rp ottaisi mallia Vinosta (vihreistä nuorista) ja valitsisi yhden puolueen puheenjohtajan pestin sijasta kaksi puolueen puheenjohtajaa, jotka yhteistoiminnassa johtaisivat puoluetta tietty hallituksen ja muitten kanssa. Mutta että puolueella olisi julkisuudessa ns. "kahdet kasvot", mutta yksi ääni, joka muodostuu siis yhteistoiminnassa. Minusta tämä olisi julkisuudessa rehellinen ja hyvä kuva Vihreistä. Puoluehallituksen lausunto: Puolueessa on jo jonkin aikaa pyritty tietoisesti kohti aloitteessa mainittua päämäärää: yksi ääni, mutta useampia kasvoja. Keinoksi on valittu varapuheenjohtajien aseman vahvistaminen, jota koskevan aloitteen puoluekokous hyväksyi vuonna Puoluehallitus katsoo, että tällä tiellä on syytä jatkaa; varapuheenjohtajien aseman vahvistaminen tarjoaa mahdollisuuden monipuolistaa puolueen julkista kuvaa ja nostaa esiin myös ei-kansanedustajia. Varsinaisessa kahden puheenjohtajan mallissa, jota käytetään joidenkin maiden vihreissä puolueissa, on sen sijaan useita ongelmia, joiden vuoksi puoluehallitus ei pidä aiheellisena ryhtyä muuttamaan Vihreän liiton organisaatiota aloitteessa esitetyllä tavalla: Vihreistä on juuri tullut hallituspuolue. Linjakas toiminta sellaisena edellyttää, että puolueen johto on mahdollisimman selkeästi järjestetty. Johtamisjärjestelmää ei ole tarkoituksenmukaista lähteä tällaisessa tilanteessa mullistamaan. Suomalaisessa järjestömaailmassa kahden puheenjohtajan malli on lähes tuntematon. Sellaisen käyttöönotto aiheuttaa vaikeuksia yhteistyökumppanien taholta, kun kaikki yhteistyökäytännöt perustuvat oletukselle yhdestä puheenjohtajasta. Vaikka olemassa oleviin rakenteisiin ei toki tule tyytyä, ei poliittisen puolueen ole järkevä vaikeuttaa toimintaansa lähtemällä muutoksen keihäänkärjeksi. Kahden puheenjohtajan mallin taustalla on usein ollut puolueen jakautuminen kahteen vastakkaiseen siipeen, jotka molemmat ovat halunneet edustajansa puheenjohtajaksi. Vaikka Vihreässä liitossa ei tällaista tilannetta olekaan, kahden puheenjohtajan malli on altis ristiriidoille, henkilökemiaongelmille ja sekaannuksille: mitä tehdään, jos puheenjohtajat ovat erimielisiä, tai edustavat suorastaan vastakkaisia kantoja? Huolimatta edellä kuvatuista käytännön ongelmista puoluehallitus katsoo, että vihreällä järjestökentällä on hyvinkin mahdollista kokeilla Vihreiden nuorten ja opiskelijoiden liiton tavoin uusia järjestöjohtamisen muotoja ja perinteisestä suomalaisesta yhdistyskulttuurista poikkeavia puheenjohtajaratkaisuja. Puolueen tasolla on kuitenkin mielekkäintä jatkaa jo valitulla tiellä, varapuheenjohtajien roolia vahvistaen. Esitys: Puoluekokous hylkää aloitteen, koska varapuheenjohtajien aseman vahvistaminen mahdollistaa useiden kasvojen nostamisen esiin puoluejohdossa ilman kahden puheenjohtajan malliin liittyviä käytännön ongelmia. Päätös: Esityksen mukaan. 13