Vantaa Kaupunkisuunnittelu

Transkriptio

1 Vantaa Kaupunkisuunnittelu Tikkurila Kortteli ja osa Tikkurilanpuistoa Asemakaavan muutoksen selostus, sekä tonttijako ja tonttijaon muutos, joka koskee päivättyä asemakaavakarttaa nro Näkymä Tikkurilanaukiolta /Forma-Futura Oy

2 Vantaan kaupunki, Kaupunkisuunnittelu, Asemakaavan muutos nro , /31 1 Perus ja tunnistetiedot 1.1 Tunnistetiedot Asemakaavan muutos: 61 kaupunginosa, Tikkurila. Kortteli sekä virkistysaluetta. (Kumoutuvan asemakaavan kortteli sekä virkistysaluetta.) Tonttijako ja tonttijaon muutos: Kortteli Kaavamuutoksen laatijan nimi ja yhteystiedot: Merja Häsänen, p , etunimi.sukunimi@vantaa.fi Ilmoitus vireille tulosta Vantaan Sanomissa oli ilmoitus kaavoituksen alkamisesta Kala , Kh pvm, Kv pvm 1.2 Kaava-alueen sijainti Kaava-alue sijaitsee Tikkurilan ydinkeskustassa Tikkurilanaukion itä- ja pohjoispuolella, kaupungintaloa vastapäätä. 1.3 Kaavan nimi ja tarkoitus Kaavamuutoksella varmistetaan yhtenäistä rakennustapaa kaupungintalon ja kortteliin tulevan asuinkerrostalon välillä.

3 Vantaan kaupunki, Kaupunkisuunnittelu, Asemakaavan muutos nro , / Selostuksen sisällysluettelo 1 Perus ja tunnistetiedot 1.1 Tunnistetiedot 1.2 Kaava-alueen sijainti 1.3 Kaavan nimi ja tarkoitus 1.4 Selostuksen sisällysluettelo 1.5 Luettelo selostuksen liiteasiakirjoista 1.6 Luettelo muista kaavaa koskevista asiakirjoista, taustaselvityksistä ja lähdemateriaalista 2 Tiivistelmä 2.1 Kaavaprosessin vaiheet 2.2 Asemakaava 3 Lähtökohdat 3.1 Selvitys suunnittelualueen oloista Alueen yleiskuvaus Rakennettu ympäristö Maanomistus 3.2 Suunnittelutilanne Kaava-aluetta koskevat suunnitelmat, päätökset ja selvitykset 4 Asemakaavan suunnittelun vaiheet 4.1 Asemakaavan suunnittelun tarve 4.2 Suunnittelun käynnistäminen ja sitä koskevat päätökset 4.3 Osallistuminen ja yhteistyö Osalliset Vireille tulo ja osallistuminen 4.4 Asemakaavan tavoitteet Asemakaavaratkaisun perusteet ja vaikutukset Suunnitteluvaiheiden käsittelyt ja päätökset 5 Asemakaavan kuvaus 5.1 Kaavan rakenne Mitoitus 5.2 Ympäristön laatua koskevien tavoitteiden toteutuminen 5.3 Aluevaraukset Korttelialueet Muut alueet 5.4 Kaavan vaikutukset Vaikutukset rakennettuun ympäristöön Taloudellisia vaikutuksia 5.6 Kaavamerkinnät ja määräykset 6 Asemakaavan toteutus 7 Kaavamuutostyöhön osallistuneet 1.5 Luettelo selostuksen liiteasiakirjoista - Tilastolomakkeet - Asemakaavakartta määräyksineen - Korttelin pihasuunnitteluohjeet

4 Vantaan kaupunki, Kaupunkisuunnittelu, Asemakaavan muutos nro , / Luettelo muista kaavaa koskevista asiakirjoista, taustaselvityksistä ja lähdemateriaalista Tikkurilan keskustan yleinen aatekilpailu , KH Vantaan moderni rakennuskulttuuri , Amanda Eskola, Inventointiraportti, Vantaan kaupunki 2002, C15:2002, VMK 12, KSY 9/2002. Vantaan arkkitehtuuristrategia, 2005, A7:2005, Kaupsu 9/2005. Kulttuurimaisemaselvitys, , Laura Muukka, Anne Mäkynen, Vantaan kaupunki, kaupunkisuunnittelu Tikkurilan alueellinen kehityskuva, Kaupunkisuunnittelulautakunta Tikkurilan keskustan katu- ja viheralueiden yleissuunnitelma Maisemasuunnittelu Gretel Hemgård, Vantaan kaupunki, hyv. kuntatekniikan ja joukkoliikenneasioiden jaostossa Asemakaavamuutos nro , Tikkurilan ydinkeskusta 1. Kv [Tikkurilanaukion] Maanalaisen pysäköinnin suunnitelmat. YIT Rakennus Oy, FCG Finnish Consulting Group, Infra ja ympäristö Maankäytön ja ympäristön toimialan ilmasto- ja ympäristöohjelma Kaupunkisuunnittelulautakunta , ympäristölautakunta Asemakaavamuutos nro (kaupungintalo). Kv Tikkurilan keskustan katu- ja viheralueiden yleissuunnitelman tarkistus ja toteutussuunnittelu, tekeillä Maisemasuunnittelu Gretel Hemgård, Vantaan kaupunki. 2 Tiivistelmä 2.1 Kaavaprosessin vaiheet Tikkurilan ydinkeskusta 1 -asemakaavan laadinta- ja vahvistusvaiheen jälkeen Tikkurilan keskustaan on tullut uusia hankkeita ja toteutusmuutoksia, jotka vaikuttavat tähän kaavamuutokseen. As Oy Leppäpuiston asuinkerrostaloa on alustavasti suunniteltu voimassa olevan asemakaavan pohjalta, mutta rakennuksen sijoittaminen kaupungintalon viereen ja rakennusoikeuden sovittaminen osoitetulle rakennusalalle on ollut etenkin kaupunkikuvan kannalta ongelmallista. Asemakaavan muutostyöhön päätettiin ryhtyä Vantaan kaupungin ja YIT:n neuvottelujen jälkeen. Vantaan kaupunki / yrityspalvelut haki asemakaavan muutosta Kaavamuutoksen alkamisesta ilmoitettiin kirjeellä ja netissä sekä Vantaan Sanomissa Kuulemisvaiheessa saatiin kolme mielipidettä, jotka on otettu huomion asemakaavamuutosta laadittaessa. 2.2 Asemakaavan muutos Asemakaavamuutos varmistaa, että asuinrakennus sijoittuu torin laidalle parhaalla mahdollisella tavalla. Asemakaavaa muutetaan siten, että suurinta sallittua kerroslukua madalletaan niin, että koko rakennuksen kerrosluvuksi tulee IV. Rakennusoikeus ei

5 Vantaan kaupunki, Kaupunkisuunnittelu, Asemakaavan muutos nro , /31 muutu. Korttelialuetta laajennetaan kaupungintalon uutta valtuustosalia kohti liittämällä kortteliin n. 174 m 2 :n suuruinen osa Tikkurilanpuistosta. Samalla korttelin pohjoisrajaa siirretään etelämmäksi, jolloin Tikkurilanpuisto tältä osin laajenee n. 178,5 m 2. Asuinrakennuksen autopaikat sijaitsevat edelleen maanalaisessa pysäköintilaitoksessa rakennuksen ja torin alla. Niiden määrä ei muutu. Korttelin maanalainen pysäköinnin kaavamerkintä tarkistetaan poikkeamispäätöksen ( ) mukaiseksi. Sanallisia kaavamääräyksiä muokataan voimassa olevan asemakaavan, poikkeamispäätösten ja ympäristön muutosten mukaisiksi. Asemakaavalla muodostetaan kortteliin asuinkerrostalojen korttelialueen tontti 3 sekä virkistysaluetta. Kortteliin liitetään osa Tikkurilanpuistoa ja osa korttelimaasta liitetään Tikkurilanpuistoon. Asemakaavan muutos on valtakunnallisten maankäyttötavoitteiden, maakuntakaavan ja yleiskaavan mukainen. Kaavamuutoksella noudatetaan Vantaan strategisia tavoitteita. 3 Lähtökohdat 3.1 Selvitys suunnittelualueen oloista Alueen yleiskuvaus Tikkurilan palvelualueen liikenteellinen asema (henkilö-, tavara- ja joukkoliikenne) on erinomainen ja kehittyvä. Sijainti Helsingin pohjoispuolella pääradan ja Kehä III:n varrella sekä sekä valtakunnallisten moottoriteiden (Vt4, kt 45, Vt3 ja Vt7) ja Helsinki- Vantaan lentoaseman läheisyydessä tarjoavat monipuoliset ja nopeat yhteydet pääkaupunkiseudulle, muualle Suomeen ja ulkomaille. Tikkurila on ollut kunnan hallinnollinen keskus jo vuodesta 1946, jolloin entinen maalaiskunnan keskus Malmi liitettiin Helsinkiin. Tikkurilan hallinnollinen asema näkyy keskustan ilmeessä: Alueella on kaupungin ja valtion sekä Vantaan seurakuntayhtymän virastoja ja muita toimitiloja. Tiedekeskus Heureka, Keravanjoki, Silkkitehdas, Vernissatehdas, Tikkurilan vanha asema, 1950-luvun rakennusperintö ja Tikkuraitti kaupallisine palveluineen luovat alueelle vahvaa identiteettiä. Suunnittelualue sijaitsee Tikkurilan parhaalla paikalla; uuden torin, Tikkurilanaukion, laidalla; komean puiston, Tikkurilanpuiston, äärellä; kaupungintaloa vastapäätä; turvallisessa liikkumisympäristössä kävelykeskustan alueella; vain parin minuutin kävelymatkan päässä tulevalta matkakeskukselta. Aukio, puisto, kävelykeskusta ja monet muut Tikkurilan hankkeet ovat vasta toteutumassa, mutta Tikkurilan tuleva kaupunkirakenne ja kaupunkikuva tulevat nostamaan Tikkurilan statusta asuinympäristöä valittaessa Rakennettu ympäristö Yhdyskuntarakenne Ydinkeskusta on Tikkurilan kaupunginosan kaupunkirakenteen keskiosaa, joka on hallinnon, palvelujen, kaupan ja asumisen aluetta. Tuleva rakentaminen on Tikkurilan keskustan tiivistämistä ja täydennysrakentamista. Joukkoliikenneyhteydet ovat erinomaiset. Kaupunkikuva Tikkurilan keskusta on rakentunut väljästi ja matalasti viimeisen 50 vuoden aikana. Kaupunkikuvassa on löydettävissä 1950-luvun kirkonkylämäistä tunnelmaa sekä luvun ihanteisiin perustuvaa autokaupunkia. Kaupungintalo ja Tikkurilan vanha asema ovat tärkeitä identiteettipisteitä. Tikkurilan 1980-luvun rakentaminen toi keskustaan isoja kaupallisia yksiköitä, kuten mm. Vehkapolun varressa olevan kauppatalon, nykyisen Laurean ammattikorkeakoulun, Kauppiastavaratalo Tikkurin ja Prisman.

6 Vantaan kaupunki, Kaupunkisuunnittelu, Asemakaavan muutos nro , /31 Tikkurilan kaupunkikuva on muutosten kourissa. Katutilat ovat leveitä ja pysäköintikentät hallitsevat kaupunkikuvaa. Kaupungintalon ympäristö on jo alkanut näyttää laajalta rakennustyömaalta. Tilapäisen pysäköintikentän tilalle rakennetaan pian korkeatasoinen kaupunkipuisto, mikä Tikkurilasta on puuttunut. Tikkurilanaukiosta tulee torikaupan tyyssija ja kaupunkielämän näyttämö. Maanalainen pysäköintilaitos on saanut rakennusluvan ja sitä aletaan rakentaa kesäkuussa Väestön rakenne ja kehitys kaava-alueella Tällä hetkellä alueella ei asuta. Voimassa olevan Tikkurilan ydinkeskusta 1 -asemakaavan toteuduttua Tikkurilan keskustaan tulee yli 210 uutta asukasta. Korttelissa tulee asumaan lähes 80 asukasta. Asuminen Tikkurilan kaupunginosan asunnoista alle puolet on omistusasuntoja. Asuntojen keskikoko on 58 m2. Tikkurilassa ei kuitenkaan asuta kovin ahtaasti, sillä kaupunginosassa on eniten yksin asuvia ja vähiten suuria perheitä koko Vantaasta. Tikkurilan keskustaan tarvitaan uutta asuntotuotantoa, koska mm. ikääntyvät ihmiset tarvitsevat hissillisiä kerrostaloasuntoja. Palvelut, työpaikat ja elinkeinotoiminta Julkiset palvelut sijaitsevat kaavamuutosalueen vieressä: kaupungintalo, kaupungin ja valtion paikallishallinnon virastot, pääkirjasto, Laurean ammattikorkeakoulu, Tikkurilan sosiaali- ja terveysasema sekä seurakuntayhtymän virastot ja kirkko. Lähimmät kaupalliset palvelut ovat keskittyneet Kauppiastavaratalo Tikkuriin sekä Asematien ja Tikkuraitin varren liiketiloihin. Läheisyydessä on myös ravintoloita. Tikkurilan kaupunginosa on toiseksi suurin työpaikkakeskittymä lentokentän jälkeen. Lähes 92 prosenttia työpaikasta on palvelujen parissa. Kaupunki ja valtio ovat myös merkittäviä työnantajina. Tiedekeskus Heurekan yhteyteen rakennetaan oppimiskeskus, mikä vahvistaa myös Tikkurilan identiteettiä tiede-, tieto- ja kulttuurikeskuksena. Virkistys Tikkurilan urheilupuisto uima-, keila- ja jäähalleineen sijaitsee parin kilometrin päässä. Virkistyksen kannalta Keravanjoen rantapuisto on merkittävässä asemassa. Pääkaupungin monipuolista virkistystarjontaa on lyhyen junamatkan päässä. Liikenne Kaavamuutosalue liittyy Asematien, Ratakujan ja Lummekujan kautta muuhun liikenneverkkoon sekä seudulliseen ja valtakunnalliseen päätieverkkoon, mm. Kehä III:lle, Lahdenväylälle ja Tuusulanväylälle. Tikkurilan asemalta on yhteydet pendolinoilla sekä pika- ja taajamajunilla päärataa pitkin eri puolille Suomea ja ulkomaillekin. Yhteydet ovat parantuneet entisestään Lahden uuden oikoradan avauduttua vuonna Vantaankosken radan ja pääradan yhdistävä Kehärata valmistuu v Se tulee palvelemaan suoraan yli pääkaupunkiseutulaista sekä lentoasemaa. Tikkurilan bussiasemalta on yhteydet lentoasemalle, eri puolille Vantaata ja Helsinkiin. Tikkurilan aseman yhteyteen on suunnitteilla asema- ja matkakeskus, jolla parannetaan mm. joukkoliikenteen palvelutasoa ja vaihtoja kulkumuodosta toiseen. Asemasta tulee Suomen toiseksi vilkkain. Tikkuraittia ja Asematietä pitkin kulkee valtakunnallinen pyörämatkailureitti, joka johtaa Talvikkitien kautta Keravalle, Tikkurilantien kautta Lahdenväylälle ja Keravanjoen eteläpuolta pitkin Helsinkiin. Pyöräilyn pääreitti kulkee etelästä Vehkapolkua pitkin kaupungintalolle, josta se jatkuu yhteystarpeena kirjaston ja Laurean väliseen Kirjasolaan (Vehkapolku).

7 Vantaan kaupunki, Kaupunkisuunnittelu, Asemakaavan muutos nro , /31 Kaupunki on laatinut esteettömyyssuunnitelman Tikkurilan alueelle ja koko kaupungin esteettömyysohjelma on hyväksytty v Voimassa olevan kaavan mukainen, maanalaisen pysäköintilaitoksen varaus sijaitsee osittain kaavamuutosalueella. Pysäköintilaitos rakennetaan koko kaavamuutosalueen alalle. Rakennettu kulttuuriympäristö ja muinaismuistot Kaavamuutosalueen vieressä sijaitsee kaupungintalo ja sen sivurakennus (Arkkitehdit Eija ja Olli Saijonmaa) sekä Tikkurilan kirkko (Arkkitehdit Leena ja Kalle Niukkanen / kirkko 1956 ja kellotapuli 1969). Vantaan moderni rakennuskulttuuri inventointiraportissa rakennukset on luokiteltu suojelukohteiksi A1. Ne on suojeltu asemakaavalla. Raportin rakennustypologiaa koskevassa kohdassa todetaan: "Entinen kunnantalo on 1950-luvun tärkein monumentti koko kaupungissa. Se muodostaa vastapäisen kirkon kanssa ehjän julkisen miljöökatkelman. Kaupungintalolle on tyypillistä pienimittakaavaisuus ja epäsymmetrinen orgaanisuus, minkä takia sen ympärillä tulisi olla riittävästi tilaa." Asematien varrella 1950-luvun rakennusperintöä edusti vuonna 1957 valmistunut ns. Kenkäaseman talo (As. Oy Leppäpuisto). Arkkitehtuuriltaan rakennus oli kirkkoa, kaupungintaloa ja Kassatalon rakennuksia vaatimattomampi ja tavanomaisempi. Vantaan moderni rakennuskulttuuri inventointiraportissa se oli luokiteltu rakennushistorialliselta arvoltaan luokkaan B. Rakennus purettiin Tikkurilan keskustan asemakaavan ja pysäköintihallin toteutuksen yhteydessä alkukesällä Tekninen huolto Kaavamuutosalue kuuluu teknisen huollon verkostojen piiriin. Alueelle on rakennettu vedenjakelu-, jätevesi- ja sadevesiviemäriverkostot. Alueen läheisyydessä sijaitsee Vantaan Energian puistomuuntamo sekä keski- ja pienjännitekaapeleita ja kaukolämpöputkia. Kaavamuutosalueella on Elisa Oyj:n Tikkurilan puhelinkeskuksen pääkaapelireitti. Pysäköintihallin rakentamisen yhteydessä putkistoille ja kaapeleille rakennetaan uudet reitit. Alue kuuluu Tikkurilan painepiiriin, jonka yläsäiliö (tilavuus 6700 m³, HW = ja NW = ) sijaitsee Hiekkaharjussa. Käyttövesi saadaan Pitkäkosken vedenpuhdistuslaitokselta Ylästön paineenkorotuspumppaamon kautta. Lisäksi verkkoon syötetään vettä Valkoisenlähteen pohjavedenottamolta. Painetasot ovat: alin ja ylin mvp (merenpinnasta). Alueen jätevesiviemäriverkko on valmis. Jätevedet johdetaan Keravanjoen varressa sijaitsevaan Tikkurilan pääviemäriin (1200 mm). Siinä vedet kulkeutuvat Suutarilan pumppaamolle joen etelärannalle ja edelleen Helsingin viemäriverkostossa Viikinmäen keskuspuhdistamolle. Käsitellyt jätevedet päästetään mereen. Alueelle on rakennettu hulevesiviemärit. Hulevedet johdetaan Keravanjokeen. Ympäristönsuojelu ja ympäristöhäiriöt Kaavamuutosalue ei sijaitse yleiskaavan lentomeluvyöhykkeellä. Ratatien ja rautatien liikenteen aiheuttama melu ei yllä suunnittelualueelle. Rautatien aiheuttamat värähtelyalueet eivät ulotu kaavamuutosalueelle. Sosiaalinen ympäristö Tikkurilan palvelualueella on puututtu mm. mahdollisimman varhain lapsen ongelmiin, mikä on näkynyt kaikilla palvelutoiminnan sektoreilla. Sosiaalista eheyttä ja turvallisuutta on parannettu toteuttamalla Turvallisuustalkoot-hanketta. Tyypillisiä ovat mm. perinteeksi muodostuneet yhteisölliset vuosittain toistuvat tapahtumat, joilla on pyritty luomaan asukkaille "Tikkurila-identiteettiä".

8 Vantaan kaupunki, Kaupunkisuunnittelu, Asemakaavan muutos nro , / Maanomistus Tikkurilanpuiston omistaa Vantaan kaupunki ja korttelin YIT Rakennus Oy. 3.2 Suunnittelutilanne Kaava-aluetta koskevat suunnitelmat, päätökset ja selvitykset Valtakunnalliset alueiden käyttötavoitteet Valtioneuvoston päättämien (tarkistettu ) valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden erityistavoitteena on mm., että asuin-, työpaikka- tai palvelutoimintojen alueita ei sijoiteta irralleen olevasta yhdyskuntarakenteesta. Jalankulun ja pyöräilyn verkostoja varten on varattava riittävät alueet ja edistettävä niiden jatkuvuutta, turvallisuutta ja laatua. Hanke on näiden tavoitteiden mukainen. Maakuntakaava (YM ) Kaavamuutosalue on keskustatoimintojen aluetta, joka sijaitsee kehäkaupungin kehittämisvyöhykkeellä. Alueeseen liittyy päärata. Tikkurilan eteläosalla jokilaakso on merkitty kulttuuriympäristön ja maiseman vaalimisen kannalta tärkeäksi kohteeksi. Hanke on maakuntakaavan mukainen.

9 Vantaan kaupunki, Kaupunkisuunnittelu, Asemakaavan muutos nro , /31 Yleiskaava (Kv ) Kaavamuutosalue on keskustatoimintojen aluetta (C), jonka viereen sijoittuu joukkoliikenteen terminaali (LJ). Alue varataan toimisto-, liike- ja palvelutiloille, asunnoille sekä keskusta-alueelle soveltuville työpaikkatoiminnoille. Tikkurilan keskustaan on osoitettu ohjeellinen raideliikenteen linjaus. Hanke on yleiskaavan mukainen. Voimassa oleva asemakaava Alueella on voimassa Tikkurilan ydinkeskusta 1 -asemakaava nro (Kv ). Kortteli on asuinkerrostalojen korttelialuetta, jolle saa sijoittaa erityisasumista. Rakennusoikeus on k-m 2, jonka lisäksi saa rakentaa 150 k-m 2

10 Vantaan kaupunki, Kaupunkisuunnittelu, Asemakaavan muutos nro , /31 taloustiloihin, teknisiin tiloihin ja asukkaiden yhteiskäyttöön laskettavia tiloja. Palvelu-, myymälä- ja toimistotiloja sekä asuntoihin yhdistettäviä työtiloja tulee olla vähintään 650 k-m 2. Rakennuksen pitkän siiven suurin sallittu kerrosluku on IV ja lyhyemmän siiven V. Pitkän siiven ylin kerros tulee olla sisäänvedetty. Ensimmäisessä kerroksessa tulee olla arkadi. Julkisivujen tulee olla pääosin paikalla muurattuja ja vaaleaksi rapattua poltettua savitiiltä. Tikkurilanaukion ja Tikkurilanpuiston puoleisten maantasokerroksen julkisivujen tulee olla pääosin lasia. Autopaikat sijoittuvat maanalaisiin tiloihin. Tikkurilanaukion pohjoispuolella on Tikkurilanpuisto, jonka eteläosassa on maanalaiselle pysäköinnille varattua tilaa. Voimassa olevaa Tikkurilan ydinkeskusta 1 -asemakaavaa ei ole toteutettu.

11 Vantaan kaupunki, Kaupunkisuunnittelu, Asemakaavan muutos nro , /31 Vantaan strategiat Vantaan tasapainotetun strategian kriittiset menestystekijät: Kaupunkikasvun hallinta: Kaavoitus ja rakentaminen suunnataan siten, että teknisten palveluiden runkoverkostot ja peruspalvelut ovat tehokkaassa käytössä ja niiden ylläpito taloudellisten resurssien rajoissa. Vantaan arkkitehtuuristrategia (kv ) - vahvistetaan keskustoja eheyttävällä täydennysrakentamisella, - laaditaan laatuluokitus julkisille ulkotiloille, - suunnitellaan kaupunkikuvallisesti hallittuja pysäköintialueita. Kaupunkisuunnittelun strategisena tavoitteena on suunnitella ja tiivistää kehä- ja pääradan asemanseutuja sekä laatia kaupunkikuva- ja taidesuunnitelmia. Vantaan asuntostrategia Asuntostrategian tavoitteena on, että asumisen ympäristövastuuta ja ilmastonmuutoksen torjuntaa toteutetaan eheyttämällä yhdyskuntarakennetta, rakentamisen ja korjaustoiminnan ohjauksella energiatehokkaaseen ja ympäristön kuormitusta vähentävään suuntaan sekä ihmisten asumiskäyttäytymisen neuvonnalla. Sen mukaan Vantaalla aloitetaan 2000 asunnon rakentaminen vuosittain. Uustuotannosta 20 % toteutetaan valtion tukemana kohtuuhintaisena vuokra-asuntotuotantona. Uustuotannosta n. 20 % toteutetaan vapaarahoitteisena vuokra-asuntotuotantona, asumisoikeustuotantona, osaomistustuotantona tai vastaavina tuotantomuotoina. Lisäksi mm. asuinalueiden suunnittelun ja toteuttamisen kaikissa vaiheissa otetaan huomioon ympäristövastuun periaate ja siihen liittyvät toimet. Tikkurilan kehityskuva (kala ) Kehityskuvassa aluetta pidettiin korjattavana ja kehitettävänä ympäristönä, joka on kaupunkikuvaltaan ja -rakenteeltaan keskeneräinen. Tavoitteena on toteuttaa laadukkaita maanalaisia pysäköintilaitoksia ja myös maanpäällisten pysäköintilaitosten on täytettävä keskustan laatukriteerit. Ammattitaitoinen suunnittelu näkyy mm. yksityiskohtien ratkaisussa sekä erityisesti julkisen ja yksityisen alueen rajapintojen yhteen sovittamisessa. Lähiympäristön viimeistely on tehtävä loppuun asti. Hanke on näiden strategioiden mukainen. Rakennusjärjestys Vantaan kaupungin rakennusjärjestys on ollut voimassa lähtien. Tonttijako- ja rekisteri Suunnittelualueen kiinteistöt ovat tiloina ja yleisinä alueina kiinteistörekisterissä. Pohjakartta Alueen pohjakartta täyttää kaavoitusmittauksista ja kaavojen pohjakartoista annetun asetuksen 1284/1999 asettamat vaatimukset Rakennuskiellot Alueella ei ole rakennuskieltoa kaavan laatimiseksi.

12 Vantaan kaupunki, Kaupunkisuunnittelu, Asemakaavan muutos nro , /31 Muut aluetta koskevat päätökset ja suunnitelmat, jotka ovat tulleet voimaan tai ovat suunnitteilla Maanalaisen pysäköintitilan poikkeamispäätös ( POP, ) Maanalaisen pysäköintihallin rakennuslupaan ( ) liittyy poikkeamispäätös. Korttelin alueella maanalainen pysäköintilaitos ulottuu map-alueen ulkopuolelle tontin istutettavalle alueen osalle. Pysäköintilaitoksen rakentamisalueelle sijoittuu asemakaavaan merkityt viisi säilytettävää puuta korttelissa ja kolme puuta korttelissa Voimassa olevan asemakaavan käsittelyn yhteydessä kaupunginhallitus edellytti kaavamuutosehdotusta halvemman maanalaisen pysäköintiratkaisun tutkimista. Sen vuoksi tehtiin tarkemmat pohjatutkimukset, joiden perusteella maanalainen pysäköintilaitos sijoitettiin rakentamisen kannalta edullisempaan paikkaan. Suunnitelmissa pysäköintilaitoksesta tuli II-kerroksinen ja kaavavaihetta laajempi. Samalla luovuttiin Ratatieltä alkavan maanalaisen kadun rakentamisesta ja pysäköintilaitoksen liikenne käännettiin kokonaan Lummekujalle. Kaavamuutoksen hyväksymiskäsittelyyn liittyen kaupunginvaltuustolle esiteltiin toteuttamiskustannuksiltaan halvempi pysäköintiratkaisu. Samalla tuotiin esille, että uusi suunnitelma edellyttää poikkeamispäätöksiä. Voimassa olevan asemakaavan may-merkinnällä haluttiin osoittaa maanalaisista tiloista maanpintaan johtavat porras-, hissi- ja luiskayhteydet, jotta Tikkurilan ydinkeskustan kaupunkikuvasta tulee hallittu. Lisäksi kaavamääräys katu- ja torialueelle sijoittuvien porrashuoneiden, ilmahormien ja muiden rakenteiden arkkitehtuurin korkealuokkaisuudesta on laajennettu poikkeamispäätöksellä Tikkurilanpuistoon. Edellä mainitut rakenteet ovat myös Tikkurilan keskustan katu- ja viheralueiden toteutussuunnittelun osana. Täten poikkeamisista huolimatta keskustaan on syntymässä korkeatasoista ja viihtyisää kaupunkiympäristöä. Kaavavaiheessa kansalaisliike vastusti voimakkaasti Männistönpuiston ottamista rakentamisen alueeksi, minkä takia tikkurilalaisille luvattiin säilyttää puustoa tulevan asuinympäristön osana. Uuden pysäköintilaitoksen suunnitteluun liittyvissä Vantaan kaupungin ja YIT Rakennus Oy:n välisissä neuvotteluissa tuotiin esille, että kaava-karttaan merkitty korttelin maanalainen pysäköintitila jätetään rakentamatta. Kaupunkisuunnittelu hyväksyi uuden pysäköintiratkaisun sillä perusteella, että korttelin piha-alueella oli mahdollista säästää kaavaratkaisua enemmän puustoa. Myös puiden kaato ja maaperän puhdistamisen suunnittelu on tehty näiden tietojen perusteella. Vantaan kaupunki suostui poikkeamishakemukseen tietyin ehdoin. Tikkurilan keskustan katu- ja viheralueiden yleissuunnitelma 2009 Tikkurilan keskustapuiston ja kävelykadun maisema-arkkitehtuurikilpailun (2006) voittajatyön "Tik'kuja" (Maisemasuunnittelu Hemgård) pohjalta laadittiin Tikkurilan keskustan katu- ja viheralueiden yleissuunnitelma Se on hyväksytty kuntatekniikan ja joukkoliikenneasioiden jaostossa jatkosuunnittelua varten. Tuolloin todettiin, että tulevat asemakaavatyöt ja niihin liittyvät maankäyttösuunnitelmat, mahdolliset tarkistukset maanalaisen pysäköinnin suunniteltuihin järjestelyihin ja muut mahdolliset liittyvien alueiden tai rakenteiden muutokset tai jatkosuunnittelussa tarkentuvat asiat voivat aiheuttaa tarkistustarpeita yleissuunnitelmaan. Yleissuunnitelman tarkistus valmistuu kesäkuussa Työ jatkuu toteutussuunnittelulla. Työhön liittyy taidekonsepti, joka on myös osa pysäköintilaitoksen sisäänkäyntejä. Lähiympäristön kaavatilanne ja suunnitelmat Kaupungintaloa koskeva kaavamuutos nro on hyväksytty kaupunginvaltuustossa Kaupungintalon peruskorjauksella ja laajennuksella on rakennuslupa ( ) ja ne valmistuvat vuonna 2012.

13 Vantaan kaupunki, Kaupunkisuunnittelu, Asemakaavan muutos nro , /31 Tikkurilan kirkon korttelia koskeva kaavamuutos nro on valmisteilla (kaupunginhallitus : nähtäville). Uusi kirkkosali on tarkoitus rakentaa vuosina Asemakaavamuutoksen suunnittelun vaiheet 4.1 Asemakaavan suunnittelun tarve Voimassa olevaa Tikkurilan ydinkeskusta 1 -asemakaavaa laadittaessa oletettiin maanalaisen pysäköintilaitoksen sijoittuvan torin ja puiston alle. Kortteli oli erillään pysäköintilaitoksesta ja korttelin alla oli sinne johtava ajoyhteys. Maanalaisen pysäköinnin jatkosuunnittelussa tehtiin mm. eri vaihtoehtojen kustannusvertailua. Vertailujen pohjalta päädyttiin kaksikerroksiseen pysäköintisuunnitelmaan, joka sijoittuu paremmalle maaperälle mm. korttelin ja Männistönpolun alle ja jota ryhdytään rakentamaan kesän 2011 aikana. Pysäköintilaitoksen sisäänkäynnit sijoittuvat torin laidalle asuinrakennukseen kortteliin 61205, asuinrakennuksen päätyyn Männistönpolun varrelle kortteliin sekä puistoon Männistönpolun päätteeksi. Ratkaisu edellytti poikkeamispäätöksiä. Tikkurilan ydinkeskusta 1 -asemakaavan laadinta- ja vahvistusvaiheen jälkeen Tikkurilan keskustaan on tullut uusia hankkeita, jotka vaikuttavat tähän kaavamuutokseen. Kaupungintalon kylkeen Tikkurilanaukion äärelle ryhdytään rakentamaan uutta valtuustosalia. Uusi matkakeskus on siirtynyt n. 70 m pohjoisemmaksi siten, että Männistönpolusta muodostuu jalankulun pääreitti torilta asemalle. Tikkurilan keskustapuiston ja kävelykadun maisema-arkkitehtuurikilpailun (2006) voittajatyön pohjalta laadittiin Tikkurilan keskustan katu- ja viheralueiden yleissuunnitelma 2009, jossa kaupunkikuvan ja kaupunkitilan kannalta ongelmalliseksi kohdaksi todettiin torin ja puiston rajakohta; se oli liian leveä. Tikkurilan keskustan katu- ja viheralueiden yleissuunnitelmaa 2009 on ryhdytty tarkistamaan vuoden 2011 alussa. Työ jatkuu toteutussuunnittelulla. As Oy Leppäpuiston asuinkerrostaloa on alustavasti suunniteltu voimassa olevan asemakaavan pohjalta, mutta rakennuksen sijoittaminen kaupungintalon viereen ja rakennusoikeuden sovittaminen osoitetulle rakennusalalle on ollut mm. kaupunkikuvan kannalta ongelmallista. 4.2 Suunnittelun käynnistäminen ja sitä koskevat päätökset Asemakaavan muutostyöhön päätettiin ryhtyä Vantaan kaupungin ja YIT:n välisten neuvottelujen jälkeen. Vantaan kaupunki / yrityspalvelut haki asemakaavan muutosta Osallistuminen ja yhteistyö Osalliset Kunnan jäsenet, alueen maanomistajat ja maanvuokraajat, viereisten ja vastapäisten alueiden omistajat ja vuokralaiset, kaupunginosan tai lähialueen asukkaat, yritykset ja työntekijät, asukas- ym. yhdistykset sekä ne, jotka katsovat olevansa osallisia. Kaupungin toimialat ja asiantuntijaviranomaiset: Maankäytön ja ympäristön toimiala (kaupunkisuunnittelu, yrityspalvelut, kuntatekniikan keskus, rakennusvalvonta, ympäristökeskus), pelastuslaitos, tilakeskus, Vantaan kaupunginmuseo. Muut viranomaiset ja yhteisöt: YTV, tietoliikenneverkkoja ylläpitävät yhtiöt, Vantaan Energia Oy, jne.

14 Vantaan kaupunki, Kaupunkisuunnittelu, Asemakaavan muutos nro , / Vireille tulo ja osallistuminen Kaavamuutoksen alkamisesta ilmoitettiin kirjeellä ja netissä sekä Vantaan Sanomissa Kuulemisvaiheessa saatiin kolme mielipidettä, jotka on otettu huomion asemakaavamuutosta laadittaessa. Vantaan Energia edellyttää, että johtoja ja kaapeleita siirrettäessä toimitaan Vantaan Energian ja Vantaan kaupungin välisen yhteistyösopimuksen mukaan. Kaupungin tilakeskuksen mielestä asuinrakennus tulee liian lähelle kaupungintaloa ja valtuustosalia, jos etäisyydeksi jää vain n. 12 metriä, mikä oli esitetty osallistumis- ja arviointisuunnitelman havainnekuvassa. Vantaan kaupunginmuseo totesi, että kerrosluvun laskeminen on hyvä tavoite. Kaupungintalo ja valtuustosali eivät saa jäädä kaupunkikuvassa alisteiseksi. Asuinrakennuksen siiven työntymistä lähemmäksi valtuustosalia tulee kuitenkin kaupunginmuseon näkökulmasta vielä tarkoin harkita ja etsiä ratkaisua, jossa valtuustosalin ja asuinsiiven väliin jää OAS:n havainnekuvissa esitettyä enemmän tilaa. Kaavamuutosta on valmisteltu sovittaen yhteen maanalaisen pysäköintilaitoksen, Tikkurilan keskustan katu- ja viheralueiden yleis- ja toteutussuunnitelman, kaupungintalon perusparannuksen ja valtuustosalin rakentamisen sekä asuinkerrostalon suunnittelua. Kokouksissa ovat olleet mukana em. tahojen edustajat. Osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa esitettiin kolme ratkaisua: Voimassa olevan kaavan mukainen ratkaisu ( ): Asuintalon V-kerroksinen osa näyttää kilpailevan huomiosta kaupungintalon kanssa kaupunkikuvassa. /Arkk.tsto Forma-Futura Oy Voimassa olevan kaavan mukainen ratkaisu muuten paitsi, että päädyn parvekkeet tulevat ulokkeena tontin ulkopuolelle ( ). Päädyn runkosyvyys on melko suuri. /Arkk.tsto Forma-Futura Oy

15 Vantaan kaupunki, Kaupunkisuunnittelu, Asemakaavan muutos nro , /31 Uusi ratkaisu ( ): Tonttia laajennetaan kohti kaupungintaloa. Päätysiipi pysyy kapeahkona. Yleisilme on rauhallinen. /Arkk.tsto Forma-Futura Oy Kaavatyön aikana on keskusteltu mielipiteiden jättäneiden kanssa. Vantaan Energia Oy:llä ei ole tarvetta uuden lausunnon jättämiseen. Vantaan kaupunginmuseo on tyytyväinen esitettyyn ratkaisuun eikä uudelle lausunnolle ole tarvetta. Tilakeskus on ollut mukana kaavatyössä ja hyväksynyt ratkaisun. 4.4 Asemakaavamuutoksen tavoitteet Kaupunkikuvalliset tavoitteet - Kaupungintalo ja valtuustosali eivät saa jäädä kaupunkikuvassa asuinkerrostalolle alisteisiksi. Kerrostalo madalletaan kokonaan IV-kerroksiseksi. Asuinrakennus tehdään rauhalliseksi taustaksi keskustan julkisille merkkirakennuksille. - Toritilan muodostaminen selkeillä rajapinnoilla ja tilan sulkeminen olivat Tikkurilan keskustan arkkitehtikilpailussa korostettuja asioita. - Asuinrakennuksen eteläreuna on samassa linjassa valtuustosalin eteläseinän kanssa. Poikkeamaa voi olla enintään +/- 20 cm. Arkkitehtoniset tavoitteet - Suunnittelussa tulee ottaa huomioon, että rakennus sijaitsee Tikkurilan parhaalla paikalla; kaupungintalon vieressä, kävelykeskustassa, kauppatorin laidalla, upean puiston äärellä. Lisäksi asukkaiden autot ovat säältä suojassa maan alla. Sovittaminen keskustan julkisten tilojen yleis- ja toteutussuunnitelmaan ja maanalaisen pysäköintilaitoksen suunnitelmaan - Puiston näkyminen torille oli maisema-arkkitehtuurikilpailussa tärkeää. - Tontin ja puiston rajapinnat sovitetaan toisiinsa. - Torin puoleisessa julkisivussa osoitetaan pysäköintihallin sisäänkäynti. - Julkisivumateriaalit sovitetaan julkisten ulkotilojen materiaaleihin ja taidekonseptiin. - Asuinrakennuksen sijainti ja rakenteet sekä pysäköintilaitoksen rakenteet ovat keskenään yhteensopivia. Toiminnalliset tavoitteet - Yksityisen pihan erottaminen selkeästi julkisesta kaupunkitilasta on tärkeää nyt, kun jalankulun pääreitti kulkee Männistönpolkua pitkin. - Voimassa olevan asemakaavan huoltoreitin (Männistönpolku) liikennemäärä minimoidaan. Liiketilat huolletaan torin kautta. - Pelastusreitit sovitetaan suunnitelmiin.

16 Vantaan kaupunki, Kaupunkisuunnittelu, Asemakaavan muutos nro , /31 Taloudelliset tavoitteet - Tontille sijoitetaan voimassa olevan asemakaavan mukainen rakennusoikeus. - Asuinrakennuksen rakenteet sovitetaan maanalaisen pysäköintihallin rakenteisiin. - Noudatetaan asuinrakennuksen alkuperäistä rakentamisaikataulua Asemakaavaratkaisun perusteet ja vaikutukset Asemakaavaratkaisu perustuu voimassa olevan asemakaavan määräyksiin, pysäköintilaitoksen poikkeusluvan ehtoihin sekä ympäristön suunnitteluratkaisuihin. Rakennussuunnittelun eri vaiheissa on todettu, että asuinrakennus täydentää tulevaa kaupunkikuvaa parhaiten nelikerroksisena. Tällöin se luo rauhallisen ympäristön luvun kaupungintalolle ja sen uudelle valtuustosalille, jotta ne edelleen korostuisivat kaupunkikuvassa eivätkä jäisi asuintalon "varjoon". Muutoin rakennuksen korkeus on voimassa olevan kaavan mukainen: arkadin kohdalla ylin kerros on sisäänvedetty. Kaavatyön lähtökohtana on ollut ratkaista viidennestä kerroksesta "leikkautuvan" rakennusoikeuden sijoittaminen. Kaavakartan merkinnät: Rakennuksen sijainti Rakennuksen laajenemismahdollisuuksiin vaikuttaa maanalaisen pysäköintilaitoksen rakenteet ja autopaikkojen ja ajoreittien sijainti. Rakennus laajenee kaupungintaloa kohti yhden autopaikan verran (+5 m) sekä pysäköintihalliin sijoittuvan ulokkeellisen palkin avulla arkadin leveyden verran (+3 m) lisää. Rakennuksen etäisyys valtuustosaliin on näin n. 18 metriä. Arkadin pilari tukeutuu maanalaisen pysäköintilaitoksen konsolipilariin. / Forma-Futura Oy Vaikutus: Tällä ratkaisulla rakennus rajaa torin pohjoislaitaa ja sulkee toritilaa tulematta kuitenkaan liian lähelle valtuustosalia. Arkadiratkaisulla tehdään mahdolliseksi se, että kulkureitti torilta kirjaston suuntaan havaitaan edelleen. Tikkurilan keskustan katu- ja viheralueiden yleissuunnitelman 2009 mukaisesti puisto näkyy edelleen torille. Tontinrajat Tontin läntinen raja siirtyy edellä esitetyn mukaan 8 metriä, mihin lisätään sovitusvaraksi 1 metri siltä varalta, että esim. pilarilinjat siirtyvät hieman pysäköintihallin ja

17 Vantaan kaupunki, Kaupunkisuunnittelu, Asemakaavan muutos nro , /31 asuinrakennuksen tarkemmissa suunnitelmissa. Rajan siirron johdosta tonttiin liitetään puistosta 174 m 2 suuruinen maa-ala. Tontin pohjoisrajaa siirretään etelämmäs 4,25 metriä. Tällöin puistoon saadaan enemmän tilaa ja kulkureitit voidaan järjestää sujuvimmiksi. Samalla saadaan tehtyä reilun kokoinen istutuskaukalo asuinpihan ja puistoreitin väliin, jolloin piha-alue selkeästi erottuu yksityiseksi alueeksi julkiseen puistoon nähden. Pelastautuminen pohjoiseen avautuvista asunnoista voidaan hoitaa puistokäytävälle sijoitetulla tikasautolla. Tontti pienenee näin 178,5 m 2. Torin pohjoispuolella oleva tontinraja pidetään nykyisellä paikallaan, vaikka se hieman poikkeaakin valtuustosalin rakennuslupakuvissa esitetystä seinälinjasta. Asemakaavamuutos ei koske muita tontinrajoja. Vaikutus: Jättämällä hieman ns. sovitusvaraa pyritään välttämään poikkeamispäätösten tarve jatkosuunnittelussa. Sovitusvaran ansiosta kaavanlaadintavaiheessa suunnitteilla oleviin ja yhteen sovitettaviin suunnitelmiin (kaupungintalon valtuustosaliin, maanalaiseen pysäköintilaitokseen, AsOy Leppäpuiston asuinkerrostaloon) mahdollisesti tulevat muutokset on tehtävissä ilman poikkeamispäätöksiä tai uutta asemakaavamuutosta. Torin ja puiston pinnoitteet sekä tontin puolella olevat pinnoitteet täytyy sovittaa saumattomasti yhteen suunnittelu- ja toteutusvaiheessa. Tikkurilan keskustan katu- ja viheralueiden yleissuunnitelman tarkistus , yksityiskohta. /Maisemasuunnittelu Hemgård Rakennusalan rajaus Koko tontti esitetään rakennusalaksi. Rakennus rakennetaan toisen ja kolmannen kerroksen osalta kiinni torin, valtuustosalin ja etelässä Männistönpolun puoleisiin tontinrajoihin. Alimmassa kerroksessa on arkadi ja ylin on sisäänvedetty kuten voimassa olevassa asemakaavassakin. Kaavasuunnitteluvaiheessa valtuustosalin suunnitelmat olivat saaneet rakennusluvan. Tarkemmassa suunnittelussa valtuustosalin piirustuksiin saattaa vielä tulla tarkistuksia ja seinälinjat muuttua hieman. Koska tavoitteena on, että valtuustosalin seinälinja ja torin pohjoislaitaa rajaavan asuintalon julkisivun seinälinja ovat samalla linjalla, määritellään rajaan kiinni rakentamisesta tarkemmin sanallisella määräyksellä. Kaikille toria rajaaville seinustoille esitetään arkadi, millä saadaan rakennuksen kokonaishahmo rauhalliseksi torin ja kaupungintalon suuntaan. Arkadi myös tarjoaa sääsuojan sekä suojaa liiketilojen ja asuntojen sisäänkäyntejä.

18 Vantaan kaupunki, Kaupunkisuunnittelu, Asemakaavan muutos nro , /31 Vaikutus: Ratkaisu määrittelee kohdalleen kaupunkikuvan kannalta oleelliset asiat, mutta jättää väljyyttä erilaisille rakennussuunnittelun ratkaisuille. Rakennusratkaisusta riippuu, onko rakennusoikeutta tarvetta sijoittaa esim. pihasiiveksi Männistönpolun varteen tai tontin pohjoisosaan, vai leventämällä lyhyempää rakennussiipeä. Esimerkkejä rakennusoikeuden sijoittamisesta pihan puolelle pihaa sulkevaksi rakennussiiveksi /Merja Häsänen Määräykset: Huoltoliikenne Koska Männistönpolusta tulee jalankulun pääreitti asemalle, pyritään sitä pitkin kulkeva huoltoliikenne minimoimaan. Sen vuoksi liiketilojen huolto ohjataan torin kautta. Männistönpolku palvelee lähinnä vain asukkaiden huoltotarpeita, kuten jätekuljetuksia. Vaikutus: Huoltoliikenne ei häiritse Männistönpolun jalankulkuliikennettä asemakeskuksen suuntaan. Piha jää asukkaiden omaksi reviiriksi, kun liiketiloja ei huolleta sen kautta. Julkisivut Julkisivuja koskevat määräykset ovat voimassa olevan asemakaavan mukaiset muuten, paitsi että määräyksiin on lisätty Tikkurilan keskustan katu- ja viheralueiden yleissuunnitelman tarkistustyön yhteydessä esiin tulleita asioita. Torin puoleisessa julkisivussa osoitetaan taiteen ja valaistuksen keinoin pysäköintihallin sisäänkäynti. Julkisivujen suunnittelussa tulee lisäksi ottaa huomioon seinään kiinnitettävät torin valaisimet. Vaikutus: Määräyksillä taataan ympäristön korkea, Tikkurilan keskustan katu- ja viheralueiden yleissuunnitelman mukainen laatutaso. Pihat Koska kaavakartalla ei esitetä pihaa koskevia määräyksiä (mm. "istutettava alueen osa"), esitetään voimassa olevan kaavan mukaiset, pihaa koskevat karttamääräykset sanallisina. Koko piha rakennetaan kannen päälle. Istutukset tulevat istutusaltaisiin. Julkisissa tiloissa istutusaltaat tehdään säänkestävästä teräksestä (Corten-teräs), jolloin altaan reuna on kapea ja istutusten määrä runsas. Tämä otetaan huomioon myös korttelin pihaa koskevissa määräyksissä. Pysäköintilaitoksen poikkeamispäätöksen mukaan piha on suunniteltava maisemataiteen keinoin. Vaikutus: Määräyksillä taataan pihan laadukkuus, sillä piha on hyvin näkyvällä paikalla tärkeän jalankulkureitin varrella. Istutusaltailla erotetaan puoliyksityinen kerrostalopiha julkisista alueista ja luodaan piha selkeästi asukkaiden omaksi reviiriksi, jonne ohikulkijat eivät harhaile.

19 Vantaan kaupunki, Kaupunkisuunnittelu, Asemakaavan muutos nro , /31 Autopaikat Tikkurilan keskustan maanalaisen pysäköintilaitoksen rakentamiseen liittyvän sopimuksen (kh ) mukaan korttelin asuintalolle osoitetaan 53 autopaikkaa ja viereisellä asuintalolle 22 autopaikkaa, yhteensä 75 ap. Vantaan autopaikkanormi on asuintalojen osalta hieman muuttunut voimassa olevan kaavan vahvistumisen jälkeen (Asuntoalueiden pysäköinnin mitoitusohje, kala ), minkä lisäksi ydinkeskustaalueilla sovelletaan nykyisin liiketiloille lievempää normia. Asuintalolle osoitetaan kuitenkin voimassa olevaan kaavaan perustuva, em. sopimuksen mukainen autopaikkamäärä. Vaikutus: Muuttuneilla autopaikkanormeilla ei ole vaikutusta autopaikkavaatimukseen. Sopimusta ei tarvitse autopaikkojen osalta uusia. Pihasuunnitteluohjeet Voimassa olevaan asemakaavaan liittyy pihasuunnitteluohjeet, jotka päivitetään tämän kaavamuutoksen osalta ja liitetään selostukseen. Ohjeissa huomioidaan mm. se, että koko piha rakennetaan kannelle eikä tällä pihalla näin ole lainkaan säilytettävää kasvillisuutta Suunnitteluvaiheiden käsittelyt ja päätökset Kaupunkisuunnittelulautakunta Asemakaavan kuvaus 5.1 Kaavan rakenne Mitoitus Kaavamuutos perustuu voimassa olevaan Tikkurilan ydinkeskusta 1 -asemakaavaan, maanalaisen pysäköintilaitoksen suunnitelmaan sekä Tikkurilan keskustan katu- ja viheralueiden yleissuunnitelmaan Asemakaavamuutos noudattaa voimassa olevan asemakaavan määräyksiä, joita on täydennetty varsinkin pihaa koskevien määräysten osalta, koska koko piha tullaan rakentamaan kannelle pysäköintilaitoksen päälle ja koska jalankulun pääreitti asemakeskukselle tulee kulkemaan Männistönpolkua pitkin. Asemakaavan muutoksella muodostetaan kortteliin tontti 3 sekä puistoaluetta. Kaavamuutoksella ei muuteta korttelialueen rakennusoikeutta. Korttelialueen kerrosala pysyy ennallaan k-m 2 :nä, minkä lisäksi edelleen saa rakentaa 150 k-m 2 taloustiloja, teknisiä tiloja ja asukkaiden yhteistiloja. Asemakaavassa osoitetusta kerrosalasta tulee olla palvelu-, myymälä- ja toimistotiloja sekä asuntoihin yhdistettäviä työtiloja vähintään 650 k-m 2. Autopaikkojen vähimmäismäärä on 53 ap, joka sijoittuu maanalaiseen pysäköintilaitokseen kortteleiden ja 61230, Tikkurilanaukion, Tikkurilanpuiston sekä Männistönpolun alle. 5.2 Ympäristön laatua koskevien tavoitteiden toteutuminen Kokonaisratkaisulla sekä asemakaavamääräyksillä ja -merkinnöillä varmistetaan rakentamisen korkea laatutaso. Tikkurilan keskustan katu- ja viheralueiden toteutussuunnitelma ja pihasuunnitteluohjeet (selostuksen liite) täydentävät asemakaavaa ja täsmentävät rakentamiselle asetettuja laatutavoitteita.

20 Vantaan kaupunki, Kaupunkisuunnittelu, Asemakaavan muutos nro , / Aluevaraukset Korttelialueet Asuinkerrostalojen korttelialue (AK) Nelikerroksisena asuinkerrostalo muodostaa rauhallista reunaa toritoiminnoille. Se antaa tilaa kaupungintalon valtuustosalille ja luo sille tyylikkään vastaparin. Uuden valtuustosalin kanssa se muodostaa portin puistoon ja päätteen torille. Sisäänvedetyn ylimmän kerroksen ansiosta rakennus toimii hyvin kaupunkikuvassa eikä jätä valtuustosalia alisteiseen asemaan. Ylimmän kerroksen sisäänveto antaa mahdollisuuksia myös rakennussuunnittelulle: valtuustosalin puoleiseen päätyyn voidaan sijoittaa saunaosasto ilta-aurinkoon avautuvine terasseineen, mistä on kaikille asukkaille tasapuoliset luksusnäkymät sekä torille että puistoon. Korttelin piha muodostaa laajemman pihakokonaisuuden yhdessä korttelin pihan kanssa, minkä vuoksi em. pihoille tulee laatia yhtenäinen pihasuunnitelma. Korttelin asemapiirros ja maantasokerrosluonnos (Forma-Futura Oy ) sovitettuna yleisten alueiden yleissuunnitelmaan (Maisemasuunnittelu Hemgård ). Tontin pohjoisrajan siirtymisen vuoksi yleissuunnitelmaa tarkistetaan tältä osin siten, että puiston istutusallas yltää uuteen tontinrajaan asti.

21 Vantaan kaupunki, Kaupunkisuunnittelu, Asemakaavan muutos nro , /31 Tutkielma pihan puoleisesta julkisivusta / Forma-Futura Oy Muut alueet Näkymä puistosta / Forma-Futura Oy Puisto (VP) Tikkurilanpuiston suunnittelun lähtökohtana on maisema-arkkitehtikilpailun voittanut ehdotus "Tik kuja"/tekijänä Maisemasuunnittelu Hemgård. Voittaneen ehdotuksen mukaan puistoon sijoittuu mm. liikunta-, leikki- ja harrastusalue sekä aurinkoinen maisematila nurmioleskelua varten. Julkisten alueiden yleis- ja toteutussuunnitelmissa määritellään tarkemmin puiston rakentamisperiaatteet. Tikkurilanpuistosta liitetään korttelialueeksi n. 174 m 2. Alue on yleissuunnitelmassa esitetty puiston ja torin väliseksi välittäjätilaksi, johon sijoittuisi salkomaisia taideaiheita. Korttelialueen pohjoislaidasta liitetään puistoon n. 178,5 m 2, jolloin saadaan selkeämmin jäsenneltyä puiston reittejä ja osoitettua asuintalon piha yksityiseksi alueeksi. 5.4 Kaavan vaikutukset Kohdassa "4.5.4 Asemakaavaratkaisun perusteet ja vaikutukset" on selvitetty esitettyyn ratkaisuun vaikuttaneet syyt ja ratkaisun seuraukset. Tikkurilan keskustan rakentamisen vaikutuksia on selvitetty laajemmin Tikkurilan ydinkeskusta 1 -asemakaavatyön (nro ) yhteydessä, mihin tämä kaavamuutos perustuu Vaikutukset rakennettuun ympäristöön Voimassa olevaan asemakaavaan nähden tällä kaavamuutoksella on vaikutuksia kaupunkikuvaan, asumiseen ja rakennettuun kulttuuriympäristöön. Sen sijaan yhdyskuntarakenteeseen, väestön kehittymiseen, virkistykseen sekä liikenteen ja teknisen huollon järjestämiseen kaavamuutos ei vaikuta. Niihin liittyvät asiat on ratkaistu voimassa olevan kaavan yhteydessä eikä niihin tämän työn yhteydessä tule muutoksia.

22 Vantaan kaupunki, Kaupunkisuunnittelu, Asemakaavan muutos nro , /31 Kaavamuutosta laadittaessa on tarkasteltu MRA 1 :n mukaisia vaikutuksia. Arvioinnissa on kuvattu muutos voimassa olevan asemakaavan ja kaavamuutoksessa suunnitellun tilanteen välillä. Muutosta ei ole arvioitu nykytilaan nähden, koska Tikkurilan keskusta-alue on alkanut muistuttaa suurta työmaa-aluetta eikä siten ole tällä hetkellä tikkurilalaisten vapaassa käytössä. Myllerrys on alkanut kaupungintalon ympäristöstä, mihin tämä kaavamuutos sijoittuu. Arvioinnissa on myös tarkasteltu valtakunnallisten alueiden käyttötavoitteiden (VAT) toteutumista. Kaupunkikuva Voimassa olevassa kaavassa asuinkerrostalojen korttelialue rajaa pääasiassa torin itäsivua jättäen torin päädyn avoimeksi. Kaupunkitila muuttuu löysästi torista puistoksi. Viisikerroksinen rakennuksen pääte kilpailee kaupunkikuvallisesta huomiosta kaupungintalon ja valtuustosalin kanssa. Kaupungintalo, kaupungin tärkein rakennus on jäämässä alisteiseen asemaan. Kaavamuutoksen toteuduttua torin ja puiston väliin muodostuu valtuustosalin ja asuinkerrostalon muodostama tiiviimpi "eteistila". Vaikka asuintalo nyt tuleekin n. 8 metriä lähemmäs valtuustosalia kuin aiemmin, ei valtuustosali jää kaupunkikuvassa alisteiseksi, sillä asuinrakennus madaltuu kauttaaltaan nelikerroksiseksi ja sen ylin kerros vedetään hieman sisään. Koko rakennus tulee yleishahmoltaan rauhallisemmaksi. Seuraavassa kuvia Tikkurilan ydinkeskustan kehittymisestä. Rakennukset on esitetty viitteellisinä massamalleina. Näkymä etelästä. /Seppo Niva, Kaija Topra Näkymä luoteesta. /Seppo Niva, Kaija Topra Kaupunkikuvan ja -rakenteen kehittyminen on VAT:n mukainen.

23 Vantaan kaupunki, Kaupunkisuunnittelu, Asemakaavan muutos nro , /31 Asuminen Voimassa olevassa kaavassa asuinkerrostalojen korttelialue muodostaa korttelin kanssa suuremman korttelikokonaisuuden länsilaidan. Kortteleiden väliin jää korttelipiha, jota halkoo kevyenliikenteen ja huoltoliikenteen reitti. Julkisesta reitistä huolimatta suurpiha on luonteeltaan asukkaiden piha. Asunnoista avautuu näkymät torille ja pihalle, muutamasta asunnosta myös puistoon. Kaavamuutoksen toteuduttua aiempaa useammalle asunnolle voidaan järjestää näkymiä sekä torille että puistoon, mikä korostaa paikan ainutlaatuista luonnetta Tikkurilan parhaana asuinpaikkana. Piharakenteilla ja pihan rajauksilla luodaan kaupunkipiha, joka on asukkaiden omaa aluetta, vaikka onkin julkisesti katseltavana. Rakennettu kulttuuriympäristö Voimassa olevassa kaavassa naapurirakennus, kaupungintalo, on suojeltu. Sen kylkeen rakennettava valtuustosali asettuu kaupungintalon viereen siten, että kaupungintalon 1950-luvun arkkitehtoninen ja kaupunkikuvallinen arvo säilyy. Valtuustosali sijoittuu uuden torin äärelle rohkeasti omana itsenään ja tuo kaupunkikuvaan uuden kulttuurikerrostuman. Viisikerroksisena asuinrakennus uhkaa kaupungintalon ja valtuustosalin kaupunkikuvallista merkitystä. Kaavamuutoksen toteuduttua nelikerroksinen asuinrakennus, jonka ylin kerros on sisäänvedetty, tasapainottaa kaupunkikuvaa torin äärellä. Kaupungintalo uusine valtuustosaleineen korostuu arvoisellaan tavalla. Asuinrakennus lähestyy valtuustosalia, mutta ei niin paljon, etteikö valtuustosali enää näkyisi eri suunnista ja korostuisi kaupunkikuvallisena aksenttina torin äärellä. Tehdyt inventoinnit on VAT:n mukaisesti otettu huomioon Taloudellisia vaikutuksia Kaavamuutos tekee mahdolliseksi sen, että asuinrakennukseen voidaan tehdä aiempaa useampia asuntoja, joilla on näkymä sekä puistoon että torille. Kattokerrokseen voidaan toteuttaa saunaosasto, jonka terassilta avautuu yhtälailla kaikille asukkaille näkymät puistoon, torille ja yli koko Tikkurilan. Julkinen ympäristö rakennetaan maisema-arkkitehtuurikilpailun voittaneen ehdotuksen pohjalta. Nämä lisäävät kaavamuutosalueen arvoa. Asuntotuotanto turvaa työvoiman saantia ja vaikuttaa siten Vantaan kaupungin kilpailukykyyn. Korkealaatuinen ympäristö lisää alueen vetovoimaisuutta asuinpaikan valinnassa. 5.6 Kaavamerkinnät ja määräykset Määräykset pohjautuvat pääasiassa voimassa olevaan asemakaavaan nro Niitä on muokattu kortteliin sopiviksi esimerkiksi tähän tapaan: : "Kadun, raitin, Tikkurilanaukion ja Tikkurilanpuiston puoleisten julkisivujen tulee olla pääosin paikalla muurattuja." : "Raitin, Tikkurilanaukion ja Tikkurilanpuiston puoleisten julkisivujen tulee olla pääosin paikalla muurattuja." (Muutosalue ei ole kadun varrella.) Määräykset pohjautuvat myös poikkeamispäätökseen, esimerkiksi: "Piha on suunniteltava ja toteutettava maisemataiteen keinoin." (Poikkeamispäätöksen ehto.)

24 Vantaan kaupunki, Kaupunkisuunnittelu, Asemakaavan muutos nro , /31 Määräyksien pohjana on myös ympäristön muuttuneet suunnitelmat, kuten esimerkiksi: "Torin pohjoislaitaa rajaava julkisivu tulee sovittaa kaupungintalon seinälinjaan." (Kaupungintalon laajennushankkeen laajuus ja sijainti ei ollut tiedossa edellistä kaavaa tehdessä.) Määräyksillä nivotaan yhteen eri suunnitelmissa esiin tulleet, kaupunkikuvan kannalta oleelliset asiat ja varmistetaan niiden toteutuminen suunnitellulla tavalla. 6 Asemakaavan toteutus Asuinkerrostalo rakennetaan maanalaisen pysäköintitalon jälkeen v Kaavamuutostyöhön osallistuneet Vantaan kaupunki: Kaupunkisuunnittelujohtaja Jukka Kullberg Aluearkkitehti, arkkitehti SAFA Elli Maalismaa Asemakaavasuunnittelija, arkkitehti Merja Häsänen Alueteknikko Anna-Liisa Vanhala Suunnitteluavustaja Sari Vesanen Suunnitteluavustaja Kaija Topra Puistosuunnittelupäällikkö, maisema-arkkitehti Pirjo Siren Projektijohtaja Heikki Virkkunen Liikenneinsinööri Jarmo Pajunen Suunnitteluinsinööri Keijo Ikonen Rakennustutkija Anne Vuojolainen Lupapäällikkö, arkkitehti SAFA Ilkka Rekonen Lupa-arkkitehti, arkkitehti SAFA Päivi Teerikangas Kiinteistökehityspäällikkö Sakari Koivisto Kaupunginarkkitehti, arkkitehti SAFA Arto Alanko Rakennuttaja-arkkitehti Kaisu Iivonen Maisemasuunnittelu Hemgård Maisema-arkkitehti MARK Gretel Hemgård Arkkitehtitoimisto OP Jokela Oy Arkkitehti SAFA Olli Pekka Jokela Arkkitehtitoimisto Forma-Futura Oy Toimitusjohtaja, rakennusarkkitehti Leila Tuominen Rakennusosakeyhtiö YIT: Seppo Nupponen Eija Rauhamaa Lasse Vanhanen Antti Inkilä Vantaalla Aluearkkitehti Arkkitehti