Kirjolohen kutukypsyyden säätö ruokakalan tuotannossa (KutuSää)

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Kirjolohen kutukypsyyden säätö ruokakalan tuotannossa (KutuSää)"

Transkriptio

1 Kirjolohen kutukypsyyden säätö ruokakalan tuotannossa (KutuSää) LOPPURAPORTTI HANKKEEN HANKENUMERO KESTO Susanna Airaksinen ja Kari Ruohonen TILAAJA Cygnaeuksenkatu 41 Suomen Jyväskylä Kalankasvattajaliitto 5 A 3 ry. RAHOITTAJAT TUTKIMUKSEN TEKIJÄ Varsinais-Suomen Ålands Riista- ja Landskapsstyrelse kalatalouden TE-keskus tutkimuslaitos (KOR) (KOR) Yhteyshenkilö Elinkeino- Turun Tutkimusprofessori ja yhteiskuntatutkimus Itäinen riistan- Pitkäkatu ja kalantutkimus, 3, Kari 254 Ruohonen puh: , sähköposti: Turku

2 Johdanto...1 Sisällysluettelo Kirjolohen Aikaikkuna-hypoteesi...2 Valojakson lisääntymiskierto...1 Tulokset...4 Kutusää-hankkeen hyödyntäminen koeasetelmat kalankasvatuksessa...3 Sukukypsyvien ja martojen kalojen ja osuudet tavoitteet...3 Sukukypsymisen ajoittuminen valokäsittelyjen valokäsittelyryhmissä...4 Valojen vaikutus kalojen kasvuun...5 laatuominaisuuksiin...6 vaikutuksesta...4 Johtopäätökset...1

3 Kirjolohen lisääntymiskierto Johdanto tekijöitä Muiden sukurauhaset eläinten -akselin tapaan mekanismit, myös kalojen joiden sukukypsymistä toimintaan vaikuttaa säätelevät joukko hypotalamus-aivolisäke- kuten leptiini, (kuva 1). erilaiset Tällä akselilla kasvutekijät, ympäristötekijöiden, kortisoli, tyroksiini kuten lämpötila sekä kasvuhormoni, ja bioottisia valo, sekä ja aiheuttamat hormonien, abioottisia signaalit hetkellä on kohtaavat ja vastaako ja viestittävät se ympäristön kalalle vaateita. millainen sen elimistön tila ja energiatase kullakin Bioottiset ja abioottiset tekijät AIVOJEN HYPOTALAMUS gonadotropiinia vapauttava hormoni AIVOLISÄKE gonadotropiinituotanto (GtH-I ja GtH-II) GONADIT Kirjolohi lisääntyy luonnonolosuhteissa kausittaisesti. Kala kykenee kuitenkin ylläpitämään biologisen lisääntymisen ja ravinnon kellon suhteen. syklisyyttä rytmittämää. Tällä myös perusteella olosuhteiden Kello on kuitenkin kalan pysyessä lisääntymisen herkkä vakiona valojaksolle, esimerkiksi sanotaan jolloin valon, olevan sen lämpötilan sisäisen kulkua Kalan vaikutuksesta voidaan valokäsittelyin sama valokäsittely joko edistää eri vuodenaikoina tai hidastaa annettuna (kuva 2). saa Biologisen aikaan erilaisia sisäisen vasteita. kellon on päivien jäljessä, elimistö jatkuminen kun tulkitsee taas kesäpäivän lyhyiden pitkät päivät päivien seisauksen jatkuminen jälkeen alkupuoliskolla vuoden vaihteen merkiksi jälkeen siitä, tai että toisaalta sisäinen pitkien 1 tulkitaan kellon edistämiseksi. Korjaavat estradioli- ja testosteronituotanto M A T U R A A T I O Kuva 1. Sukukypsyyden säätely ja siihen osallistuvat keskeiset hormonit ja niitä erittävät elimet.

4 toimenpiteet jälkimmäisessä johtavat tapauksessa täten sen ensimmäisessä viivästymiseen. tapauksessa kutuajan aikaistumiseen ja A B luonnonvalo sukukypsymisen aikaistaminen vähentää kutevien kalojen lukumäärää luonnonvalo JOULUKUU MAALISKUU KESÄKUU SYYSKUU JOULUKUU TAMMIKUU HEINÄKUU TAMMIKUU HEINÄKUU Kuva 2. Valojakson vaikutus kirjolohen kutuaikaan Englannissa ja kutevien kalojen osuuteen parvessa. A) Kutukypsyyden aikaistuminen pimeään vuodenaikaan ajoitetulla valokäsittelyllä. Mitä enemmän kutuaika on aikaistunut, sitä pienempi osuus kaloista maturoituu (punainen nuoli; Randall,C.F., Bromage,N., Duston,J. & Symes,J. 1998: Photoperiod-induced phase-shifts of the endogenous clock controlling reproduction in the rainbow trout: a circannual phase-response curve. Journal of reproduction and fertility 112, ). B) Kutukypsyyden viivästyminen valoisaan vuodenaikaan ajoitetulla valokäsittelyllä (ylin käyrä) tai hidastetullla valojaksolla (keskimmäinen käyrä; Bromage,N.R., Elliott,J.A.K., Springate,J.R.C. & Whitehead,C. 1984: The effects of constant photoperiods on the timing of spawning in the rainbow trout. Aquaculture 43, ). Ylin (kuvassa A) ja alin (kuvassa B) käyrä kuvaavat luonnonvalojakson syklisyyttä kontrolliryhmässä. Muissa käsittelyryhmissä käyrän ylätaso kuvaa jaksoa, jolloin valot ovat päällä ja alataso jaksoa, jolloin valot ovat pois päältä. Musta nuolet Kalan osoittavat lisääntymiskierto Aikaikkuna-hypoteesi kutuajankohdan kussakin on prosessi, valokäsittelyryhmässä. kestävän lisääntymisestä yli vuoden on tehtävä ja toista varhaisessa kertaa jonka kutevilla vaiheessa. on arvioitu kaloillakin Aikaikkunahypoteesin useiden lähes tutkimusten vuoden. mukaan Täten perusteella päätös käynnistyy, lisääntymiskierron mikäli hetkellä vaaditut ikkuna edellytykset, kutukypsymispäätökselle kuten kriittinen koko, on kehityksen avoinna ja taso kypsymisprosessi ja/tai riittävä tietyllä kehitystä, energiavaranto vaan ikkuna tuolloin pysyy täyttyvät. suljettuna. Edellytysten täyttyminen muuna hetkenä ei käynnistä 2

5 Valojakson hyödyntäminen kalankasvatuksessa kalankasvatuksessa. Valokäsittelyillä pyrittiin Myöhemmin alunperin kiinnostus ympärivuotiseen valokäsittelyihin poikastuotannon on perustunut teuraskokoisen turvaamiseen sukukypsyyden halutulla laadun tavalla parantamiseen. mukanaan voidaan tuomien tuottaa Viivästämällä ominaisuuksien martoa tai tai muuten sukukypsyvää vuoksi ajoittamalla laadullisesti kalaa, sukukypsymisprosessia heikentynyttä. joka ole vielä Kutusää-hankkeessa Kutusää-hankkeen koeasetelmat ja tavoitteet merikasseissa sukukypsymiseen kasvatetulla vedenalaisin kirjolohella. lampuin Tavoitteena toteutettujen oli selvittää valokäsittelyjen valokäsittelyjen merkitystä vaikutusta tutkittiin osakokeen sekä teuraskokoisen kalan laatuun Suomen olosuhteissa. Kunkin Kutusää I (I-III) Kutukypsyyden pääasialliset tavoitteet ja koeasetelmat on kuvattu seuraavassa: toimivuus päivittäinen sukukypsymisen valojakso. viivästyttämiskoe, Ositetun viivästyttämisessä 23-faktoriaalin jonka tavoitteena mukaisesti sekä oli tutkia löytää muuttujina valokäsittelyn tehokas olivat Aro, valokäsittelyn (, Kalojen 2, T., 4 tai keskipaino Norrdahl, 6 kk) aloitusajankohta O., kokeen päivän Riihimäki, pituus alussa (, J.,Vaajala, (18, 2 oli tai noin 21, 4 kk 24 M., 61 kesäpäivän tuntia/vrk Ruohonen, g (Forsman,A., tai tasauksesta), K. NL, 24: luonnonvalo). Airaksinen, Kirjolohen kesto S., Kutusää II kutukypsyyden ja Kutukypsyyden riistaraportteja säätö 344). viivästyttämiskoe, ruokakalatuotannossa jonka j (KutuSää) tavoitteena - Ensimmäinen oli tutkia viivästymisen osakoe. Kalakeskipaino tehokkuutta valokäsittelyn kokeen sekä kesto sen alussa (, vaikutuksia 3, oli 6, 9 noin tai lihaksen kk g (Forsman,A., kesäpäivän ja mädin laatuun. tasauksesta). Airaksinen, Muuttujana S., Kalojen Aro, T., oli Kutusää III säätö Norrdahl, Kutukypsymisen ruokakalatuotannossa O., Riihimäki, J.,Vaajala, (KutuSää) M., - Ruohonen, Toinen osakoe. K. 26: Kala- Kirjolohen ja riistaraportteja kutukypsyyden alkupuolelle siirtokoe, jonka tavoitteena oli lisääntymiskierron iskierron 381). parvea osan ajoitetun kaloista valokäsittelyn siirtäessä sukukypsymisensä avulla aikaistaa sukukypsymistä seuraavaan vuoteen. osassa säätö Muuttujana Kalojen keskipaino oli valokäsittelyn kokeen alussa kesto (, oli 1, noin 2, 3, 4 4 tai g (Airaksinen,S. 5 kk vuodenvaihteesta). 388). Norrdahl, ruokakalantuotannossa O., Riihimäki, J.,Vaajala, (KutuSää). M., Ruohonen, Kolmas K. osakoe. 26: Kirjolohen Kala- ja kutukypsyyden riistaraportteja Forsman,A., 3

6 Kunkin riistaraportteja Tässä loppuraportissa osakokeen -sarjassa tulokset on (http://www.rktl.fi/julkaisut/). esitelty yksityiskohtineen lyhyesti hankkeen on esitetty keskeisimmät erillisissä raporteissa ja merkittävimmät RKTL:n tulokset. Kala- ja Odotusten Sukukypsyvien mukaisesti valokäsittelyt ja martojen eivät kalojen vaikuttaneet osuudet sukukypsyvien valokäsittelyryhmissä kalojen osuuteen I- IIosakokeessa, joissa kalojen osuuden toteutettiin oletettiin lisääntymiskierron III-osakokeessa loppupuolella. laskevan Sen aikaistuvan sijaan kutukypsyyden sukukypsyvien kuitenkaan Suurin pystytty seurauksena. vaikuttamaan Koeolosuhteissa syistä, joita tämän sukukypsyvien tutkimuksen kirjolohien perusteella osuuksiin tunneta. ei välillä sukukypsymisprosentti osa havaittu kaloista eroa jäi marroiksi sukukypsien sekä luonnonvalo- ja martojen että valokäsittelyryhmissä kalojen osuuksissa. eikä Alhainen ryhmien valokäsittelyistä kalaparvella vielä täyttyneet riippumattomat III:ssa (taulukko osakokeessa, sukukypsymisen 1). myös edellytykset luonnonvalokaloilla, eivät tämän viittaa siihen, osakokeen että Martojen kalojen osuus kaloista (%) KutuSää 15.8 I KutuSää 39.1 II KutuSää 7.2 III Taulukko 1. Martojen kalojen prosenttiosuudet kalaparvissa kokeiden lopussa. Kutukypsymisen Sukukypsymisen viivästyminen ajoittuminen havaittiin tarkasteltaessa valokäsittelyjen kalojen gonadosomaattista vaikutuksesta indeksiä aloitettiin Kutukypsyyden (GSI%; gonadien viivästäminen paino suhteutettuna lisääntymiskauden kalan painoon; aikana onnistui kuva 3) parhaiten, ja mätimunan kun valokäsittelyt halkaisijaa. vielä elokuussa keskikesällä. aloitetulla Jouluun saakka valokäsittelyllä kestänyt valokäsittely saavutettiin oli merkittävä tehokkain viivästyttäjä, ero suhteessa mutta vuorokausirytmit luonnonvalokaloihin. viivästyttänyt kypsymistä Sen eikä sijaan käytetyllä lokakuussa päivänpituudella valojen sytyttäminen ollut merkitystä, ei enää vaan mainittavasti valokäsittelyn 18 valoisasta tunnista jatkuvaan valoon toimivat yhtäläisesti. Myöskään testatut sillä käytännössä jatkaminen saavutettaisi vuodenvaihteen lisäetua yli kalan ei tehostanut pääasiallisen viivästymistä kysynnän merkittävästi keskittyessä eikä 4 Tulokset

7 veren joulunalusaikaan. hormonipiikkien Osakokeessa Muutokset siirtyessä III kutukypsyyden kutukypsymisajoissa vastaavasti aikaistaminen estradioli- havaittiin ja osassa testosteronitasoja myös samanaikainen fysiologisena mitattaessa. muutoksena aikana toisessa osassa parvea ei onnistunut odotusten mukaisesti. Kaloilla, jotka kypsyivät siirtäminen riippumatta, (noin joten 3 kutukypsymisen %:a kaikista kaloista) aikaistumista GSI-arvot ollut olivat havaittavissa. samansuuruiset Tosin sukukypsyvien käsittelystä kokeen kalojen mitattuja GSI-arvot GSI:n maksimiarvoja olivat joulukuussa ja siten lähellä heikentää 15 %:a, vaikutuksen mikä lähenee tulkintaa. aiemmissa Toisaalta kokeissa selkeästi aikaistumiseen maksimitasoa viittaavaa alhaisemmat. ei havaittu myöskään lokakuussa, jolloin GSI-arvot olivat mitään vielä Osakokeessa Valojen vaikutus kalojen kasvuun (kuva 4A) ja kasvu I kypsyvät oli nopeinta kalat kasvoivat ryhmissä, kasvukauden joissa valokäsittelyt aikana olivat martoja alkaneet kaloja nopeammin Sukukypsymisen 4B). Ero kasvussa oli suurempi kuin pelkästä mädistä aiheutuva aikaisimmin sukukypsyvillä myötä steroidihormonien tuotanto lisääntyy, mikä parantaa lisäkasvu. kasvua pikemminkin tehostamaan. Martojen kaloilla kalojen ja ilmeisesti kasvuun tätä valokäsittelyt vaikutusta tässä pystyttiin vaiheessa valokäsittelyin vuotta vaikuttivat edelleen samansuuntaisia, samoin negatiivisesti joskaan aineistoa (kuva 4B, ei avonaiset pystytty ruokinnassa ympyrät). Osakokeessa ilmenneiden ongelmien II tulokset vuoksi olivat osakokeessa analysoimaan. III näyttivät Sen sijaan lyhintä lisääntymiskierron valokäsittelyä alkupuolella toteutetut valokäsittelyt 5 (1 kk) lukuunottamatta parantavan Kuva 3. Gonadosomaattisen indeksin ennuste eri valokäsittelyissä (Kutusää I). Valokäsittelyt ovat NL (luonnonvalo), -2 (valot sytytetty kesäkuussa, päällä 2 kk), -6 (valot sytytetty kesäkuussa, päällä 6 kk), 2-4 (valot sytytetty elokuussa, päällä 4 kk) ja 4-2 (valot sytytetty lokakuussa, päällä 2 kk). Kuvassa x-akselilla on kuukaudet juhannuksesta ( kk) lukien.

8 suunniteltaessa lisääntymiskierron nimenomaan martojen on eri vaiheissa tärkeä kalojen toivottujen huomioida kasvua tulosten (kuva kalojen saavuttamiseksi. 5). erilainen Täten valokäsittelyn herkkyys valokäsittelyille ajankohtaa A B Kuva 4. Kalojen kasvu osakokeessa Kutusää I. Sukukypsien ja martojen näytekalojen kasvukäyrät kokeen ajalta (A). Katkoviivat rajaavat keskipainon 95 %:n luottamusvälin. Kalojen keskipainojen kehitys neljänneltä koekuukaudelta kokeen loppuun valonkäsittelyn aloitusajankohdan ( kk, 2 kk, 4 kk) mukaan järjestettynä (B). Luonnonvalokalat (NL) olivat ilman valokäsittelyä. Kypsyvien ja martojen kalojen keskipainot on esitetty erikseen. Perattu paino (g) Valojen vaikutus kalojen laatuominaisuuksiin sekä Laadullisia näytteenottoajankohtaan. vuodenajasta ominaisuuksia tai edellä Tarkoituksena tarkasteltiin mainituista oli tekijöistä suhteessa eritellä valokäsittelystä, valokäsittelyyn, sukukypsyysasteesta GSI:hin sekä 6 yhteisesti johtuvat vaikutukset kalan Valot päällä (kk) Kuva 5. Martojen kalojen paino () Kutusää III -kokeen lopussa eri valokäsittelyryhmissä (Valot päällä 1, 2, 3 tai 4 kuukautta). Luonnonvalokalat eivät saaneet valokäsittelyä (Valot päällä kuukautta). Katkoviivat rajaavat ennusteen 95 %:n luottamusvälin.

9 laatuun. ja kylkilihaksen rakenne Tutkittavina paksuus muuttujina sekä 2) laadulliset olivat 1) ominaisuudet, tuotannolliset kuten ominaisuudet, lihan ja mädin kuten koostumus, fileesaanto väri ja 1) Tuotannolliset sekä lihan ja ominaisuudet mädin aistinvaraisesti arvioidut ominaisuudet (VTT). sukukypsyviä Erot kalojen tuotannollisissa välillä korostuvat ominaisuuksissa vuodenvaihteen (fileesaanto jälkeen. ja Tällöin kyljen paksuus) martokalat sukukypsien pystyvät ylläpitämään ja martojen ohenemiseen suhteellisen hyvin kaloja molemmissa aina paremmin maaliskuulle ryhmissä kyljen saakka, paksuutta, (Kutusää jonka vaikka I ja jälkeen II). talven Myös saannot eteneminen fileesaantoa alenevat johtaakin molemmissa ylläpidetään kylkien ominaisuuksiin ryhmissä Sukukypsyysasteesta ja sukukypsyvien riippumattomia kalojen saannot valovaikutuksia romahtavat edellä suhteessa mainittuihin martoihin tuotannollisiin kaloihin. Talvella ei havaittu. yhtäpitävästi kuin annetut valokäsittelyryhmissä valokäsittelyt kiihdyttivät martojen martokalojen kyljet kasvua olivat (Kutusää huomattavasti III), minkä paksumpia kanssa valokäsittelystä paksuuden sukukypsillä riippumattomasti kaloilla. Fileesaannot eikä valokäsittelyvaikutusta olivat martokaloilla havaittu. sukukypsiä Fileesaannon kaloja suurempia vaikutus havaittiin välillä osakokeessa osoitettiin korrelaatio III ainostaan osakokeessa toisen mittarin, II, kyljen mutta paksuuden, merkittävä kohdalla. valokäsittelyn ja kyljen Rakenne pehmentyä 2) Laadulliset Lihaksella ominaisuudet pehmentynyt talven edetessä. oli taipumus Maalis- kiinteytyä ja toukokuussa kalan kutukypsyyden martojen kalojen myötä lihas ja oli toisaalta kaloilla suhteessa aiempiin mittauksiin joulukuussa kiinteyden pysyessä kutukypsillä täten kiinteyteen. samana (Kutusää I ja II). Valokäsittelyillä ei ollut merkittäviä vaikutuksia lihaksen tunnusmerkkinä. lihaksesta Väri Tummaa punaista Sukukypsymisen väriä pidetään myötä hyvän kala ja laadukkaan siirtää punaista kirjolohituotteen väriainetta, yhtenä astaksantiinia, näkyvänä viivästettiin lihaksen valomäärässä mätiin ja lihas ja vaalenee. punaisuudessa Tämä havaittiin (kuva 6). erona Lisäksi, martojen kun kalojen ja sukukypsien sukukypsymistä kalojen (kevättalvelle) valokäsittelyillä ja oli siten lähempänä säilyi martokalan lihas tummempana väriä samaan ja vuodenaikaan punaisempana mitattuna. pidempään osan Koostumus raakakoostumus Pääosa kalan eli rasva- lihaksen proteiini- myytävästä ja kuiva-ainepitoisuus materiaalista on ei ns. muuttunut valkeaa valokäsittelyjen lihasta. Tämän proteiinipitoisuutta ylläpitämään vaikutuksesta ja (Kutusää jopa aina I). kevättalvelle kasvattamaan Marrot kalat saakka. fileen pystyivät rasvapitoisuutta kuitenkin sukukypsiä sekä valkean kaloja paremmin lihaksen 7 Osakokeessa III valokäsittelyistä johtuvia

10 laadullisia vastasivat aiemmin muutoksia osakokeissa juurikaan I ja II havaittu. havaittuja Erot eroja. sukukypsien ja martojen kalojen välillä A B Valomäärä Värisävy Aistinvaraisesti valmistuvilla kaloilla arvioidut valokäsittelyjen ominaisuudet seurauksena Osakokeessa havaitut II muutokset haluttiin testata (kuvattu ovatko yllä) sellaisia, kutuun nesteen jotka huhtikuussa olisivat astinvaraisesti kuluttajan aistittavissa. arvioitaviksi Kalat ja tuloksena (luonnonvalo, luonnonvalokalat 6 kk ja 9 arvioitiin kk valoa) sokkotestissä toimitettiin rakenne, erottumista lukuunottamatta kaikilta ominaisuuksiltaan (hajun tuoreus, ulkonäkö, arvioiduilla arvioitiin useimmin maun tuoreus, parhaaksi. ja virhemaun Yhtäläiset voimakkuus) tulokset saatiin heikoimmiksi. sekä tuoreena Kuuden että kuukauden kypsennettynä ryhmä aistinvaraisesti kaloilla. Erot eri valokäsittelyissä olleiden kalojen laadussa olivat siten myös Mädin havaittavissa (kuva 7). kasvu mittaushetkillä ominaisuudet seurasi GSI:n Tutkimuksessa muutoksia. GSI:n paneuduttiin perusteella myös viivästyneiden mädin ominaisuuksiin kalojen mätimunat (II). Mätimunan toukokuussa, pienempiä kuin luonnonvalokaloilla lukuunottamatta viimeistä näytteenottoa olivat kutukypsyyden. rasvapitoisuus aleni, jolloin Muut väri mätimunan erot tummeni olivat ominaisuudet ja sen tasoittuneet intensiteetti seurasivat viimeistenkin kasvoi vastavaa siten, että kalojen aikataulua. muutokset saavuttaessa Mätimunan havaittiin luonnonvaloryhmän ensin saakka, luonnonvaloryhmässä jolloin eroja mäti ei enää arvioitiin ja havaittu. sitten laadultaan Maaliskuussa lyhimmässä heikoimmaksi valokäsittelyssä toteutetussa (kuva 8). aistinvaraisessa jne. aina toukokuulle arviossa 8 Valot päällä, vrk Valot päällä, vrk Kuva 6. Lihaksen väri. Vaaleus lisääntyy valomäärän (a) kasvaessa ja punaisuus sävyn (b) pienentyessä. Kypsyvät (1) ja marrot () kalat esitetään erikseen. Katkoviivat rajaavat ennusteen 95 %:n luottamusvälin. Värin määrittämisessä käytettiin spektrofotometriä (Minolta, malli 26d).

11 Havainnot Komp Komp1 Kuva 7. Kypsennetty lihas - Aistinvaraisesti määritettyjen havaintojen sijoittuminen pääkomponenttianalyysissä käsittelyittäin. Käsittelyt ovat luonnonvalo ( vrk, musta, ympyröidyt havainnot) sekä valokäsittelyt 6 ( vrk, punainen) ja 9 kk ( vrk, vihreä) kesäpäivän tasauksesta. Havainnot muodostuvat ominaisuuksista hajun tuoreus, ulkonäkö, nesteen erottuminen, rakenne, maun tuoreus ja virhemaun voimakkuus. Taustamuuttujana käytettiin gonadosomaattista indeksiä (GSI). Havainnot käsittelyryhmän sisällä olivat läheisemmin korreloituneita keskenään kuin muiden käsittelyryhmien havaintojen kanssa. Käsittelyt pystyttiin siten aistinvaraisesti erottamaan toisistaan. Ominaisuudet arvioitiin parhaiksi ryhmässä vrk ja huonoimmiksi luonnonvaloryhmässä vrk. Havainnot Komp Komp1 Kuva 8. Mäti - Aistinvaraisesti määritettyjen havaintojen sijoittuminen pääkomponenttianalyysissä käsittelyittäin. Käsittelyt ovat luonnonvalo ( vrk, musta, ympyröidyt havainnot) sekä valokäsittelyt 6 ( vrk, vihreä) ja 9 kk ( vrk, sininen) kesäpäivän tasauksesta. Havainnot muodostuvat ominaisuuksista hajun tuoreus, ulkonäkö, kimmoisuus, nesteen erottuminen, rakenne, maun tuoreus ja virhemaun voimakkuus. Havainnot valokäsittelyryhmien sisällä olivat läheisemmin korreloituneita 9 keskenään kuin luonnonvaloryhmän havaintojen kanssa. Valokäsiteltyjen kalojen mäti pystyttiin siten aistinvaraisesti erottamaan luonnonvalokalojen mädistä. Ominaisuudet arvioitiin huonoimmiksi luonnonvaloryhmässä vrk.

12 Valokäsittelyjen investointikustannuksiltaan toteuttaminen edullisen kokeessa keinon kalaparven käytetyllä kutukypsymisen tavalla tarjoaa säätämiseen. yksinkertaisen ja Johtopäätökset 1) Kesällä kehittymistä saakka on aloitettu tehokasta kutukypsyvällä ja myös perkuuseen parvella, parvella. jonka jatkuva Valokäsittelyn perkuu valokäsittely siirtyy jatkaminen kevättalvelle. viivästi vuodenvaihteeseen kutukypsyyden 2) Kutukypsymisen parantamaan samalla tasolla valokäsittelyjen olevia mukanaan kaloja luonnonvalo- tuomia avulla, laatua mikä ja ilmeni valokäsittelyryhmissä. heikentäviä verrattaessa ominaisuuksia kutukypsyydeltään Ominaisuuksista pystyttiin havaittu esim. havaittiin fileen paremmiksi rasvapitoisuus, valokäsittelyssä lihaksen olleilla väri sekä kaloilla. mädin Mitään ja lihaksen haitallisia aistittava muutoksia laatu verrattuna viivästetyn luonnonvalokaloihin. parven tuotannollisissa ja laadullisissa ominaisuuksissa ei 3) Instrumentaalisesti aistinvaraisesti arvioitujen mitatut ominaisuuksien muutokset laadullisissa kanssa ja ovat ominaisuuksissa täten käyttökelpoisia korreloivat 4) Kutukypsyyden kustannustehokkaasti aikaistaminen monitoroitavissa ja samanaikainen suuristakin siirtäminen kalamääristä. osassa parvea ei tämän ja kuitenkin kokeen olosuhteissa paransivat martojen onnistunut. kalojen Vuoden kasvua. vaihteen jälkeen aloitetut valokäsittelyt Tutkimus ansaitsee Kalankasvattaja-lehdessä toteutettiin panoksestaan RKTL:n nro kiitoksemme. 4/26. Rymättylän Tutkimuksen kalantutkimusasemalla, tuloksista julkaistaan jonka henkilökunta yhteenveto 1

Hylkeiden kalankasvatukselle aiheuttamat vahingot vuonna 2010

Hylkeiden kalankasvatukselle aiheuttamat vahingot vuonna 2010 Hylkeiden kalankasvatukselle aiheuttamat vahingot vuonna 2010 Tekijät: Riitta Savolainen, Pentti Moilanen ja Anssi Ahvonen Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos, Helsinki 2011 Julkaisija: Riista- ja kalatalouden

Lisätiedot

Asuntotuotantokysely 2/2016

Asuntotuotantokysely 2/2016 Asuntotuotantokysely 2/2016 Sami Pakarinen Kesäkuu 2016 1 (2) Kesäkuun 2016 asuntotuotantokyselyn tulokset RT:n asuntotuotantokysely lähetettiin Talonrakennusteollisuuden jäsenille. Kysely tehdään kolmesti

Lisätiedot

KOULUMATKATUKI TAMMIKUUSSA 2003

KOULUMATKATUKI TAMMIKUUSSA 2003 Tiedustelut Timo Partio, puh. 020 434 1382 s-posti timo.partio@kela.fi KOULUMATKATUKI TAMMIKUUSSA 2003 Kaikki Tuki maksun vastaanottajan mukaan, 1 000 euroa 2003 Tammikuu 23 555 2 008 1 156 35 374 23 419

Lisätiedot

Raumanjoen sähkökoekalastusraportti 2014. 20.10.2014 Pyhäjärvi-instituutti Jussi Aaltonen

Raumanjoen sähkökoekalastusraportti 2014. 20.10.2014 Pyhäjärvi-instituutti Jussi Aaltonen Raumanjoen sähkökoekalastusraportti 2014 20.10.2014 Pyhäjärvi-instituutti Jussi Aaltonen Raumanjoen sähkökoekalastusraportti 2014 Teksti: Jussi Aaltonen Kuvat: Tero Forsman (ellei toisin mainita) Pyhäjärvi-instituutti

Lisätiedot

Vesiviljelyn taloustutkimus RKTL:ssä Ympäristötaloudelliset analyysit

Vesiviljelyn taloustutkimus RKTL:ssä Ympäristötaloudelliset analyysit Vesiviljelyn taloustutkimus RKTL:ssä Ympäristötaloudelliset analyysit Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos Elinkeino- ja Yhteiskuntatutkimus Taloustutkija Markus Kankainen Pietari 15.3.2011 Ympäristötaloudelliset

Lisätiedot

TAMMIKUU 2017 VIIKKO 1

TAMMIKUU 2017 VIIKKO 1 TAMMIKUU 2017 VIIKKO 1 MAANANTAI 2 TIISTAI 3 KESKIVIIKKO 4 TORSTAI 5 PERJANTAI 6 Loppiainen LAUANTAI 7 SUNNUNTAI 8 1 TAMMIKUU 2017 VIIKKO 2 MAANANTAI 9 TIISTAI 10 KESKIVIIKKO 11 TORSTAI 12 PERJANTAI 13

Lisätiedot

Kalanviljelyyn uusia lajeja Tiedosta ratkaisuja kestäviin valintoihin

Kalanviljelyyn uusia lajeja Tiedosta ratkaisuja kestäviin valintoihin Kalanviljelyyn uusia lajeja Juha Koskela Loppuseminaari 5.3.013 RKTL Helsinki Kilpailukykyä uusien viljelylajien avulla Arvokkaampien lajien viljelyn kehittämisellä haetaan Parempaa kannattavuutta tuomalla

Lisätiedot

Kivihiilen kulutus kasvoi 25 prosenttia vuonna 2010

Kivihiilen kulutus kasvoi 25 prosenttia vuonna 2010 Energia 2011 Kivihiilen kulutus 2010, 4. vuosineljännes Kivihiilen kulutus kasvoi 25 prosenttia vuonna 2010 Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan kivihiiltä käytettiin vuoden 2010 aikana sähkön- ja lämmöntuotannon

Lisätiedot

Intensiivikurssi uusille opiskelijoille

Intensiivikurssi uusille opiskelijoille Insinöörikoulutuksen ja tietojenkäsittelyn tärkeät päivät 2013 2014 heinäkuu elokuu 26 29 syyskuuta Elokuu 2013 27 30 28 31 elokuu 291 302 313 syyskuu 14 25 36 47 58 69 10 7 11 8 12 9 10 13 11 14 12 15

Lisätiedot

CLT-rakenteiden rakennusfysikaalinen toimivuus

CLT-rakenteiden rakennusfysikaalinen toimivuus CLT-rakenteiden rakennusfysikaalinen toimivuus Tutkija: VTT / erikoistutkija Tuomo Ojanen Tilaaja: Digipolis Oy / Markku Helamo Laatinut: Lappia / Martti Mylly Tehtävän kuvaus Selvitettiin laskennallista

Lisätiedot

CASE BENELLA INNOTORI 20.4.2016

CASE BENELLA INNOTORI 20.4.2016 CASE BENELLA INNOTORI 20.4.2016 ESITYKSEN SISÄLTÖ Key driverit Benella innovaation taustalla (yleensäkin innovoinnin taustalla) Haasteet joita lähdettiin ratkaisemaan Mitä saavutettiin? Mikä Benella oikein

Lisätiedot

Paloriskin ennustaminen metsäpaloindeksin avulla

Paloriskin ennustaminen metsäpaloindeksin avulla Paloriskin ennustaminen metsäpaloindeksin avulla Ari Venäläinen, Ilari Lehtonen, Hanna Mäkelä, Andrea Understanding Vajda, Päivi Junila the ja Hilppa climate Gregow variation and change Ilmatieteen and

Lisätiedot

Hylkeiden kalankasvatukselle aiheuttamat vahingot vuonna 2013

Hylkeiden kalankasvatukselle aiheuttamat vahingot vuonna 2013 Hylkeiden kalankasvatukselle aiheuttamat vahingot vuonna 2013 Riitta Savolainen ja Pentti Moilanen Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos, Helsinki 2014 Julkaisija: Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos

Lisätiedot

3 MALLASVEDEN PINNAN KORKEUS

3 MALLASVEDEN PINNAN KORKEUS 1 TAVASE OY, IMEYTYS- JA MERKKIAINEKOKEEN AIKAISEN TARKKAILUN YHTEENVETO 26.4.2010 1 YLEISTÄ Tavase Oy toteuttaa tekopohjavesihankkeen imeytys- ja merkkiainekokeen tutkimusalueellaan Syrjänharjussa Pälkäneellä.

Lisätiedot

TAMMIKUU 2016 VIIKKO 1

TAMMIKUU 2016 VIIKKO 1 TAMMIKUU 2016 VIIKKO 1 MAANANTAI 4 TIISTAI 5 KESKIVIIKKO 6 Loppiainen TORSTAI 7 PERJANTAI 8 LAUANTAI 9 SUNNUNTAI 10 Jussi Kiiskilä Valteri-koulu, Onerva 1 TAMMIKUU 2016 VIIKKO 2 MAANANTAI 11 TIISTAI 12

Lisätiedot

Työttömyyden kehityksestä maalis Vuodet ja 2013

Työttömyyden kehityksestä maalis Vuodet ja 2013 Työttömyyden kehityksestä maalis 2013 Vuodet 2007-2012 ja 2013 Työttömyyden kehitys 17 työttömyys % 15 13 11 9 7 työttömyys % vertaillen 07-08-09-10 -11-12-13 20 15 10 5 0 työttömyys % 07 työtömyys % 08

Lisätiedot

Q1-Q3/2016. Autoalan vuosi. Tammi-syyskuu 2016

Q1-Q3/2016. Autoalan vuosi. Tammi-syyskuu 2016 Q1-Q3/216 Autoalan vuosi Tammi-syyskuu 216 Henkilöautojen ensirekisteröintien kehitys 14 12 1 8 6 4 2 12 1 8 6 4 2 213 214 215 216 Tammikuu Helmikuu Maaliskuu Huhtikuu Toukokuu Kesäkuu Heinäkuu Elokuu

Lisätiedot

SUKLAA JA SYDÄNTERVEYS

SUKLAA JA SYDÄNTERVEYS SUKLAA JA SYDÄNTERVEYS terveystuote vai haitallinen herkku? Jaakko Mursu, TtM,, ravitsemusterapeutti Ravitsemusepidemiologian jatko opiskelija opiskelija Kansanterveyden tutkimuslaitos, Kuopion yliopisto

Lisätiedot

Makrokatsaus. Huhtikuu 2016

Makrokatsaus. Huhtikuu 2016 Makrokatsaus Huhtikuu 2016 Positiiviset markkinat huhtikuussa Huhtikuu oli heikosti positiivinen kuukausi kansainvälisillä rahoitusmarkkinoilla. Euroopassa ja USA:ssa pörssit olivat tasaisesti plussan

Lisätiedot

TAVASE OY, IMEYTYS- JA MERKKIAINEKOKEEN AIKAISEN TARKKAILUN YHTEENVETO

TAVASE OY, IMEYTYS- JA MERKKIAINEKOKEEN AIKAISEN TARKKAILUN YHTEENVETO 1 TAVASE OY, IMEYTYS- JA MERKKIAINEKOKEEN AIKAISEN TARKKAILUN YHTEENVETO 30.11.2011 1 YLEISTÄ Tavase Oy toteutti tekopohjavesihankkeen imeytys- ja merkkiainekokeen tutkimusalueellaan Syrjänharjussa Pälkäneellä.

Lisätiedot

Tammikuun työllisyyskatsaus 2015

Tammikuun työllisyyskatsaus 2015 NÄKYMIÄ TAMMIKUU 2015 POHJANMAAN ELY-KESKUS Tammikuun työllisyyskatsaus 2015 Julkaisuvapaa 24.2.2015 klo 9.00 Uusia avoimia työpaikkoja vuoden takaista enemmän. Ulkomaalainen työvoima kasvanut yli 200

Lisätiedot

Tausta. Materiaalit ja menetelmät

Tausta. Materiaalit ja menetelmät 1 Liisa Manner 12.12.2007 Valio Oy T&K, PL 30, 00039 Valio Tuula Sontag Strohm Kari Thessler Elintarviketeknologian laitos, Agnes Sjöbergin katu 2, 00014 Helsingin yliopisto Tausta Työn tavoitteena oli

Lisätiedot

Kivihiilen kulutus kasvoi 60 prosenttia vuoden ensimmäisellä neljänneksellä

Kivihiilen kulutus kasvoi 60 prosenttia vuoden ensimmäisellä neljänneksellä Energia 2009 Kivihiilen kulutus Kivihiilen kulutus 2009, ensimmäinen neljännes Kivihiilen kulutus kasvoi 60 prosenttia vuoden ensimmäisellä neljänneksellä Kivihiiltä käytettiin vuoden 2009 tammi-maaliskuussa

Lisätiedot

Hylkeiden kalankasvatukselle aiheuttamat vahingot vuonna 2011

Hylkeiden kalankasvatukselle aiheuttamat vahingot vuonna 2011 Hylkeiden kalankasvatukselle aiheuttamat vahingot vuonna 2011 Riitta Savolainen, Pentti Moilanen ja Anssi Ahvonen Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos, Helsinki 2012 Julkaisija: Riista- ja kalatalouden

Lisätiedot

Rikkidioksidin ja haisevien rikkiyhdisteiden pitoisuudet tammi-kesäkuussa 2016

Rikkidioksidin ja haisevien rikkiyhdisteiden pitoisuudet tammi-kesäkuussa 2016 Asiantuntijapalvelut, Ilmanlaatu ja energia 216 ILMANLAADUN SEURANTA RAUMAN SINISAARESSA Rikkidioksidin ja haisevien rikkiyhdisteiden pitoisuudet tammi-kesäkuussa 216 METSÄ FIBRE OY RAUMAN TEHTAAT RAUMAN

Lisätiedot

Ennakkoväkiluku Lapin kunnissa ja seutukunnissa kuukausittain vuonna 2013

Ennakkoväkiluku Lapin kunnissa ja seutukunnissa kuukausittain vuonna 2013 Lapin liitto 22.10.2013 Ennakkoväkiluku Lapin kunnissa ja seutukunnissa kuukausittain vuonna 2013 LÄHDE: Tilastokeskus V u o s i 2 0 1 3 k u u k a u s i t t a i s e t e n n a k k o t i e d o t Muutos 2012

Lisätiedot

Ilmasta kerättävien näytteiden otto Kirkonkylän koulu

Ilmasta kerättävien näytteiden otto Kirkonkylän koulu Ilmasta kerättävien näytteiden otto Kirkonkylän koulu Kohde: Pinta-ala: - Rakennusvuosi: Koulurakennus Rakennusala: - Käyttötarkoitus: Koulu... Tilavuus: - 66400 Laihia Kerrosluku: 3 Näytteenoton tilaaja:

Lisätiedot

Kivihiilen kulutus väheni 35 prosenttia tammi-syyskuussa

Kivihiilen kulutus väheni 35 prosenttia tammi-syyskuussa Energia 2012 Kivihiilen kulutus 2012, 3 vuosineljännes Kivihiilen kulutus väheni 35 prosenttia tammi-syyskuussa Kivihiilen kulutus väheni 35 prosenttia Tilastokeskuksen ennakkotiedon mukaan tämän vuoden

Lisätiedot

Väestökatsaus. Joulukuu 2015

Väestökatsaus. Joulukuu 2015 Väestökatsaus Joulukuu 2015 Turun väestökatsaus joulukuu 2015 Turun ennakkoväkiluku 2015 oli 185 810, lisäys edellisvuodesta 1986. Kuuden suurimman kaupungin vertailussa Turun väestönkasvu oli edelleen

Lisätiedot

SMG-4450 Aurinkosähkö

SMG-4450 Aurinkosähkö SMG-4450 Aurinkosähkö 66 kw:n aurinkosähkövoimala Kiilto Oy:llä Lempäälässä Tarkastellaan Kiillon aurinkosähkövoimalan toimintaa olosuhteiltaan erilaisina päivinä. 1 2 NUMEROTIETOA KIILLON VOIMALAN PANEELEISTA

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 4/2015

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 4/2015 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 4/215 16 14 12 1 8 24-3 Metalliteollisuus C Tehdasteollisuus 6 4 2 25 26 27 28 29 21 211 212 213 214

Lisätiedot

Arviointitutkimuksen johtopäätökset Paltamo-kokeilusta

Arviointitutkimuksen johtopäätökset Paltamo-kokeilusta Arviointitutkimuksen johtopäätökset Paltamo-kokeilusta Paltamo-kokeilun arviointitutkimuksen päätösseminaari 26.11.2013 Työllisyysvaikutuksia Työttömyys aleni Paltamossa jyrkästi, 17 prosentista noin 4

Lisätiedot

Harjoitukset 3 : Monimuuttujaregressio 2 (Palautus )

Harjoitukset 3 : Monimuuttujaregressio 2 (Palautus ) 31C99904, Capstone: Ekonometria ja data-analyysi TA : markku.siikanen(a)aalto.fi & tuuli.vanhapelto(a)aalto.fi Harjoitukset 3 : Monimuuttujaregressio 2 (Palautus 7.2.2017) Tämän harjoituskerran tehtävät

Lisätiedot

Kaikkien toimialojen (A-X) liikevaihdon ja henkilöstömäärän kehitys Kainuun kunnissa

Kaikkien toimialojen (A-X) liikevaihdon ja henkilöstömäärän kehitys Kainuun kunnissa 1 Kaikkien toimialojen (A-X) liikevaihdon ja henkilöstömäärän kehitys Kainuun kunnissa Hyrynsalmi Vuonna 2013 Hyrynsalmen kunnan alueella kaikkien toimialojen liikevaihto nousi 6,8 prosenttia edellisvuoteen

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 6/2015

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 6/2015 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 6/215 16 14 12 1 8 24-3 Metalliteollisuus C Tehdasteollisuus 6 4 2 25 26 27 28 29 21 211 212 213 214

Lisätiedot

Asuntotuotantokysely 1/2017

Asuntotuotantokysely 1/2017 Asuntotuotantokysely 1/2017 Sami Pakarinen Helmikuu 2017 1 (2) Helmikuun 2017 asuntotuotantokyselyn tulokset RT:n asuntotuotantokysely lähetettiin Talonrakennusteollisuuden jäsenille. Kysely tehdään kolmasti

Lisätiedot

Itämeren kala elintarvikkeena

Itämeren kala elintarvikkeena Itämeren kala elintarvikkeena Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos Jari Setälä Tutkimuspäivät Pori 15.11.2007 Esitelmän sisältö Elintarvikekalan määrä Itämeressä ja Suomessa Itämeressä kalastetun ja

Lisätiedot

Marraskuun työllisyyskatsaus 2014

Marraskuun työllisyyskatsaus 2014 NÄKYMIÄ MARRASKUU 2014 POHJANMAAN ELY-KESKUS Marraskuun työllisyyskatsaus 2014 Julkaisuvapaa 23.12.2014 klo 9.00 Työttömyys lisääntynyt yli 15 prosentilla, toiseksi eniten koko maassa. Nuorisotyöttömyys

Lisätiedot

MARTTI AHTISAAREN KOULU

MARTTI AHTISAAREN KOULU MARTTI AHTISAAREN KOULU YHTEENVETO SISÄILMATUTKIMUKSISTA JA - KORJAUKSISTA 2016 1 Tutkimusten lähtökohdat Tutkimusten alussa, marraskuussa 2015, esille nousi ongelmallisina tiloina erityisesti seuraavat:

Lisätiedot

Hirvikannan koko ja vasatuotto vuonna 2005

Hirvikannan koko ja vasatuotto vuonna 2005 Riistantutkimuksen tiedote :. Helsinki..00 Hirvikannan koko ja vasatuotto vuonna 00 Vesa Ruusila, Mauri Pesonen, Riitta Tykkyläinen, Arto Karhapää ja Maija Wallén Maamme hirvikannassa ei tapahtunut syksyn

Lisätiedot

Väestökatsaus. Huhtikuu Väestönmuutos vuodenvaihteesta kunnittain huhtikuussa 2016

Väestökatsaus. Huhtikuu Väestönmuutos vuodenvaihteesta kunnittain huhtikuussa 2016 Väestökatsaus Huhtikuu 2016 Väestönmuutos vuodenvaihteesta kunnittain huhtikuussa 2016 Väkiluku kasvoi tai oli ennallaan 95 kunnassa (vihreä) ja väheni 218 kunnassa (punainen). Oulu 426 Väestö jatkaa keskittymistään

Lisätiedot

Kivihiilen kulutus. Kivihiilen kulutus kasvoi 18 prosenttia vuonna , neljäs neljännes

Kivihiilen kulutus. Kivihiilen kulutus kasvoi 18 prosenttia vuonna , neljäs neljännes Energia 2010 Kivihiilen kulutus 2009, neljäs neljännes Kivihiilen kulutus kasvoi 18 prosenttia vuonna 2009 Kivihiiltä käytettiin vuonna 2009 sähkön- ja lämmöntuotannon polttoaineena 4,7 miljoonaa tonnia

Lisätiedot

Ravustustuloksia Pyhäjärveltä ja Näsijärveltä vuodelta 2012

Ravustustuloksia Pyhäjärveltä ja Näsijärveltä vuodelta 2012 Ravustustuloksia Pyhäjärveltä ja Näsijärveltä vuodelta 2012 1. Ravustuslupien myynti Tampereen kaupungin omistamille yksityisvesialueille Pyhäjärvellä ja Näsijärvellä oli vuonna 2012 myynnissä yhteensä

Lisätiedot

Ympäristötoimien vaikutus tuotantokustannukseen

Ympäristötoimien vaikutus tuotantokustannukseen Ympäristötoimien vaikutus tuotantokustannukseen Markus Kankainen Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos Miten ympäristötoimet vaikuttavat tuotantokustannukseen Ympäristöinvestoinnit Kuolleisuus Rehutehokkuus

Lisätiedot

Sään ja ilmaston vaihteluiden vaikutus metsäpaloihin Suomessa ja Euroopassa Understanding the climate variation and change and assessing the risks

Sään ja ilmaston vaihteluiden vaikutus metsäpaloihin Suomessa ja Euroopassa Understanding the climate variation and change and assessing the risks Sään ja ilmaston vaihteluiden vaikutus metsäpaloihin Suomessa ja Euroopassa Understanding the climate variation and change and assessing the risks Ari Venäläinen, Ilari Lehtonen, Hanna Mäkelä, Andrea Vajda,

Lisätiedot

Poliisin. liikenneturvallisuustyö. Liikenneturvallisuusseminaari Poliisiylijohtaja Seppo Kolehmainen

Poliisin. liikenneturvallisuustyö. Liikenneturvallisuusseminaari Poliisiylijohtaja Seppo Kolehmainen Poliisin liikenneturvallisuustyö Liikenneturvallisuusseminaari Poliisiylijohtaja Seppo Kolehmainen 1 Tervetuloa seminaariin Liikenneturvallisuustilanne Muutokset toimintaympäristössä ja liikenteen valvonnassa

Lisätiedot

Henkilöstöpalvelut. Liikevaihtotiedustelu. Henkilöstöpalvelut. Henkilöstöpalvelut

Henkilöstöpalvelut. Liikevaihtotiedustelu. Henkilöstöpalvelut. Henkilöstöpalvelut j Liikevaihtotiedustelu zvuoden 1 alussa kyselyyn tehtiin muutoksia ja otettiin mukaan kokonaan uusi liikevaihtokategoria. Muutoksista johtuen kaikki vuoden 1 luvut eivät ole täysin vertailukelpoisia vuoden

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 6/2014

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 6/2014 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 6/214 16 14 12 1 8 C Tehdasteollisuus 24-3 Metalliteollisuus 6 4 2 25 26 27 28 29 21 211 212 213 214

Lisätiedot

MTT Biotekniikka- ja elintarviketutkimus 1 Maatiaiskanan säilytysohjelma

MTT Biotekniikka- ja elintarviketutkimus 1 Maatiaiskanan säilytysohjelma MTT Biotekniikka- ja elintarviketutkimus 1 Arvoisa vastaanottaja Tänä vuonna vietämme maatiaiskanan säilytysohjelman käynnistymisen 10-vuotisjuhlaa. Kiitos kaikille Teille, jotka olette olleet mukana alusta

Lisätiedot

Jonopainetutkimus Niiralan rajatarkastusasemalta

Jonopainetutkimus Niiralan rajatarkastusasemalta RAJAVARTIOLAITOS Jonopainetutkimus Niiralan rajatarkastusasemalta Vuodet 2010-2013 Wegelius Mika 21.3.2014 Sisällysluettelo 1. Yleistä... 2 2. Kuukausittainen tarkastelu... 3 3. Tarkastelu viikonpäivittäin...

Lisätiedot

V u o s i k u u k a u s i t t a i s e t e n n a k k o t i e d o t

V u o s i k u u k a u s i t t a i s e t e n n a k k o t i e d o t Lapin liitto 26.1.2012 Ennakkoväkiluku Lapin kunnissa ja seutukunnissa kuukausittain vuonna 2011 LÄHDE: Tilastokeskus V u o s i 2 0 1 1 k u u k a u s i t t a i s e t e n n a k k o t i e d o t Muutos 2010-2011

Lisätiedot

Kivihiilen kulutus väheni 3 prosenttia tammi-maaliskuussa

Kivihiilen kulutus väheni 3 prosenttia tammi-maaliskuussa Energia 2011 Kivihiilen kulutus 2011, 1 vuosineljännes Kivihiilen kulutus väheni 3 prosenttia tammi-maaliskuussa Kivihiilen kulutus väheni 3 prosenttia Tilastokeskuksen ennakkotiedon mukaan tämän vuoden

Lisätiedot

Pohjois-Karjalan Kalastusaluepäivät Huhmari, Polvijärvi Kari Kujala. Kalanviljelyn kuulumisia

Pohjois-Karjalan Kalastusaluepäivät Huhmari, Polvijärvi Kari Kujala. Kalanviljelyn kuulumisia Pohjois-Karjalan Kalastusaluepäivät 2017 18.3.2017 Huhmari, Polvijärvi Kari Kujala Kalanviljelyn kuulumisia Synkkä vuosi järvilohilla 2016 Emme kyenneet estämään järvilohen poikastappioita keväällä 2016.

Lisätiedot

YLÄ-LAPIN AIKAISTETTU HIRVIJAHTI - tuloksia vuosilta 2010 ja 2011

YLÄ-LAPIN AIKAISTETTU HIRVIJAHTI - tuloksia vuosilta 2010 ja 2011 YLÄ-LAPIN AIKAISTETTU HIRVIJAHTI - tuloksia vuosilta 2 ja 211 Tuire Nygrén, Maija Wallén ja Riitta Tykkyläinen RIISTA- JA KALATALOUDEN TUTKIMUSLAITOS Utsjoki, Inari, Enontekiö ja Muonio 27. 3.8.212 Tästä

Lisätiedot

PTT:n suhdannekatsaus 2/2014

PTT:n suhdannekatsaus 2/2014 Suhdannekatsaus 2/2014 PTT:n suhdannekatsaus 2/2014 Omakotitoimitukset alhaalla käännettä parempaan odotetaan vuoden loppupuolella Vuoden 2014 ensimmäisellä vuosineljänneksellä PTT:n jäsenyritysten kotimaahan

Lisätiedot

Elokuun työllisyyskatsaus 2014

Elokuun työllisyyskatsaus 2014 NÄKYMIÄ ELOKUU 2014 POHJANMAAN ELY-KESKUS Elokuun työllisyyskatsaus 2014 Julkaisuvapaa 23.9.2014 klo 9.00 Nuorisotyöttömyys kasvaa lähes viidenneksen vuosivauhtia. Ammateittain työttömyys kasvaa suhteellisesti

Lisätiedot

Suomen ja Itä-Suomen kasvun mahdollisuudet globaalissa ympäristössä

Suomen ja Itä-Suomen kasvun mahdollisuudet globaalissa ympäristössä Suomen ja Itä-Suomen kasvun mahdollisuudet globaalissa ympäristössä Itä-Suomen huippukokous 30.8.2010 Johtokunnan varapuheenjohtaja Pentti Hakkarainen 1 Suomen ja Itä-Suomen hyvinvointi Myyntiä muualle;

Lisätiedot

25 TAULUKKO 3: Osastojen hoitohenkilöstö (nettomäärä) Osasto (ss) Minimi Maksimi Keskiarvo Moodi Keskihajonta 2101 (26) 17,8 21,3 19,5 18,9 1,13 2102 (30) 21,5 25,1 22,6 21,6 1,17 2103 (18) 14,1 18,1 16,2

Lisätiedot

Apila ontuu kasvukaudessa vain kerran niitetyissä nurmissa. Kokeen tarkoitus ja toteutus

Apila ontuu kasvukaudessa vain kerran niitetyissä nurmissa. Kokeen tarkoitus ja toteutus Sivu 1 / 5 Apila ontuu kasvukaudessa vain kerran niitetyissä nurmissa Päivi Kurki ja Ritva Valo, MTT Kasvintuotannon tutkimus Lönnrotinkatu 5, 50100 Mikkeli, etunimi.sukunimi@mtt.fi Kokeen tarkoitus ja

Lisätiedot

Rakentamisen suhdannenäkymät

Rakentamisen suhdannenäkymät Rakentamisen suhdannenäkymät Varsinais-Suomessa Julkiset palvelurakennukset m 3 8 7 6 5 4 3 2 1 23 24 25 26 27 28 29 21 211 212 213 Bo Salmén Markku Leppälehto Huhtikuu 214 Varsinais-Suomen talonrakentamisen

Lisätiedot

Nuorisotakuun seuranta Hämeen ELY-keskuksessa lokakuu Lähde: TEM/Työnvälitystilastot Päivitetty /Sanna Paakkunainen

Nuorisotakuun seuranta Hämeen ELY-keskuksessa lokakuu Lähde: TEM/Työnvälitystilastot Päivitetty /Sanna Paakkunainen Nuorisotakuun seuranta Hämeen ELY-keskuksessa lokakuu Päivitetty 22.11./Sanna Paakkunainen Seurantaan liittyvä käsitteistö Virta yli 3 kk työttömyyteen % = Kuukauden aikana 3 kuukauden työttömyysrajan

Lisätiedot

Suurpetojen lukumäärä ja lisääntyminen vuonna 2000

Suurpetojen lukumäärä ja lisääntyminen vuonna 2000 1 Riistantutkimuksen tiedote 175:1-6. Helsinki, 15.8.2001. Suurpetojen lukumäärä ja lisääntyminen vuonna 2000 Ilpo Kojola Karhukannan kasvu näyttää olevan tasaantumassa. Karhun vähimmäiskanta oli vuoden

Lisätiedot

Padasjoki Johtola Rakennus 5 Iso sauna Pieni sauna Ajoharjoittelurata 150 m ampumarata Telttamajoitusalue

Padasjoki Johtola Rakennus 5 Iso sauna Pieni sauna Ajoharjoittelurata 150 m ampumarata Telttamajoitusalue Tammikuu PE LA SU MA TI KE TO PE LA SU MA TI KE TO PE LA SU MA TI KE TO PE LA SU MA TI KE TO PE LA LA Ampumahiihtopaviljonki, rak 359 Riimu, rak. 358 Helmikuu Ma Ti Ke To Pe La Su Ma Ti Ke To Pe La Su

Lisätiedot

HKL:n johtamisjärjestelmän uudistaminen

HKL:n johtamisjärjestelmän uudistaminen HKL:n johtamisjärjestelmän uudistaminen Suunnittelu & Valmistelu Toimeenpano Vakiinnuttaminen HKL johtoryhmä työpaja 13.5.2015 1 Uuden johtamisjärjestelmän suunnittelu ja valmistelu 1. Projektin tavoitteet,

Lisätiedot

Suurpetojen lukumäärä ja lisääntyminen vuonna 2001

Suurpetojen lukumäärä ja lisääntyminen vuonna 2001 1 Riistantutkimuksen tiedote 182: 1-7. Helsinki 3.9.2 Suurpetojen lukumäärä ja lisääntyminen vuonna 1 Ilpo Kojola Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen suurpetoseurannan mukaan maamme karhukanta pysyi

Lisätiedot

Blue Diamond BBP- ja Team Elite BBP -sa a nno t.

Blue Diamond BBP- ja Team Elite BBP -sa a nno t. Blue Diamond BBP- ja Team Elite BBP -sa a nno t. Voimassa 1. tammikuuta 2015 alkaen Näitä sääntöjä, jotka koskevat Nu Skinin Blue Diamond ja Team Elite Business Builder -asemaa ( BD BBP ja TE BBP ), sovelletaan

Lisätiedot

Nuorisotakuun seuranta Hämeen ELY-keskuksessa heinäkuu Lähde: TEM/Työnvälitystilastot Päivitetty /Sari Teimola

Nuorisotakuun seuranta Hämeen ELY-keskuksessa heinäkuu Lähde: TEM/Työnvälitystilastot Päivitetty /Sari Teimola Nuorisotakuun seuranta Hämeen ELY-keskuksessa heinäkuu Päivitetty 25.08./Sari Teimola Seurantaan liittyvä käsitteistö Virta yli 3 kk työttömyyteen % = Kuukauden aikana 3 kuukauden työttömyysrajan ylittäneiden

Lisätiedot

Johtuuko tämä ilmastonmuutoksesta? - kasvihuoneilmiön voimistuminen vaikutus sääolojen vaihteluun

Johtuuko tämä ilmastonmuutoksesta? - kasvihuoneilmiön voimistuminen vaikutus sääolojen vaihteluun Johtuuko tämä ilmastonmuutoksesta? - kasvihuoneilmiön voimistuminen vaikutus sääolojen vaihteluun Jouni Räisänen Helsingin yliopiston fysiikan laitos 15.1.2010 Vuorokauden keskilämpötila Talvi 2007-2008

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 12/2013

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 12/2013 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 12/213 16 14 12 1 8 C Tehdasteollisuus 24-3 Metalliteollisuus 6 4 2 25 26 27 28 29 21 211 212 213 Suhdannetilanne:

Lisätiedot

Silakkakannan tila. Jari Raitaniemi 28.2.2014 Silakkapaja, Naantali. Kuva: Gösta Sundman

Silakkakannan tila. Jari Raitaniemi 28.2.2014 Silakkapaja, Naantali. Kuva: Gösta Sundman Silakkakannan tila Jari Raitaniemi 28.2.214 Silakkapaja, Naantali Kuva: Gösta Sundman Kuvat työvaiheista ja Selkämeren silakan kanta-arvioinnin koordinointi : Jukka Pönni Itämeren silakkasaaliin kehitys

Lisätiedot

9M UPM Kymmene Oyj

9M UPM Kymmene Oyj 9M5277 2.3.26 UPM Kymmene Oyj STORSTRÖMMENIN KALATIEN TOIMIVUUS VUONNA 25 Storströmmenin kalatien käyttö ja toimivuus vuonna 25 Sisällys 1. PYYNTI... 1 2. STORSTRÖMMENIN KALATIEN SAALIS 25... 1 3. STORSTRÖMMENIN

Lisätiedot

Matkailun kehitys

Matkailun kehitys Matkailun kehitys 2015 3.3.2015 Lähde: Tilastokeskus. Luvut perustuvat ennakkotietoihin. Venäjä romahti Kiinasta kasvua yli 40 prosenttia Suomessa kirjattiin 5 504 000 ulkomaista yöpymistä vuonna 2015.

Lisätiedot

RAKENNETTUJEN JOKIEN KALATALOUDELLE AIHEUTUNEET VAHINGOT JA KALATALOUSVELVOITTEET

RAKENNETTUJEN JOKIEN KALATALOUDELLE AIHEUTUNEET VAHINGOT JA KALATALOUSVELVOITTEET RAKENNETTUJEN JOKIEN KALATALOUDELLE AIHEUTUNEET VAHINGOT JA KALATALOUSVELVOITTEET Kuvat: Simo Yli-Lonttinen VAELLUSKALAFOORUMI OULU 11.2.2014 Aki Mäki-Petäys RKTL Esityksen sisältö RKTL:N TYÖRAPORTTI KALATALOUSVAHINGOISTA-

Lisätiedot

Kari Stenholm. Virtavesien hoitoyhdistys ry

Kari Stenholm. Virtavesien hoitoyhdistys ry Kari Stenholm Virtavesien hoitoyhdistys ry Vantaanjoen vesistö -Vantaanjoen 100 km pitkä pääuoma lähtee Hausjärveltä ja laskee mereen Helsingissä -Vantaanjoen vesistön yhteenlaskettu uomapituus on yli

Lisätiedot

Joulukauppa Jaana Kurjenoja

Joulukauppa Jaana Kurjenoja Joulukauppa 2016 Taustaa Joulukauppaa yleisesti kuvaavien laskelmien taustatilastot ovat Tilastokeskuksesta. Kantar TNS toteutti otokseen perustuvan kuluttajakyselyn marraskuussa 2016. Kysely toteutettiin

Lisätiedot

Nuorisotakuun seuranta Hämeen ELY-keskuksessa helmikuu Lähde: TEM/Työnvälitystilastot Päivitetty /Sari Teimola

Nuorisotakuun seuranta Hämeen ELY-keskuksessa helmikuu Lähde: TEM/Työnvälitystilastot Päivitetty /Sari Teimola Nuorisotakuun seuranta Hämeen ELY-keskuksessa helmikuu Päivitetty 22.03./Sari Teimola Seurantaan liittyvä käsitteistö Virta yli 3 kk työttömyyteen % = Kuukauden aikana 3 kuukauden työttömyysrajan ylittäneiden

Lisätiedot

Asiakaspalvelu ja -palautteet vuonna 2011

Asiakaspalvelu ja -palautteet vuonna 2011 Asiakaspalvelu ja -palautteet vuonna 2011 Katu- ja puisto-osasto Palvelutoimisto Tarja Posti Taustaa Rakennusviraston asiakaspalvelussa työskentelee asiakaspalvelupäällikön lisäksi 12 asiakaspalvelusihteeriä

Lisätiedot

Ahvenen ja kuha saalismäärät sekä merimetso Suomen rannikkoalueilla. Aleksi Lehikoinen Merimetsotyöryhmä

Ahvenen ja kuha saalismäärät sekä merimetso Suomen rannikkoalueilla. Aleksi Lehikoinen Merimetsotyöryhmä Ahvenen ja kuha saalismäärät sekä merimetso Suomen rannikkoalueilla Aleksi Lehikoinen Merimetsotyöryhmä 4.1.216 9 8 Kuha saalis Ahven saalis 7 6 5 4 3 2 1 197 198 199 2 21 22 Ahvenen saalismäärät kasvaneet

Lisätiedot

Nuorisotakuun seuranta Hämeen ELY-keskuksessa joulukuu Lähde: TEM/Työnvälitystilastot Päivitetty /Sanna Paakkunainen

Nuorisotakuun seuranta Hämeen ELY-keskuksessa joulukuu Lähde: TEM/Työnvälitystilastot Päivitetty /Sanna Paakkunainen Nuorisotakuun seuranta Hämeen ELY-keskuksessa joulukuu Päivitetty 26.1.2017/Sanna Paakkunainen Seurantaan liittyvä käsitteistö Virta yli 3 kk työttömyyteen % = Kuukauden aikana 3 kuukauden työttömyysrajan

Lisätiedot

Melumittaus Laaksolahdessa

Melumittaus Laaksolahdessa Melumittaus Laaksolahdessa 7.6 11.12.27 Mittaus siirrettävällä mittausasemalla Melumittaus Laaksolahdessa 7.6-11.12.27 1 SISÄLLYSLUETTELO 1. YLEISTÄ... 2 2. MITTAUSASEMAN SIJAINTI... 3 3. LENTOREITTIEN

Lisätiedot

Nuorisotakuun seuranta Hämeen ELY-keskuksessa Helmikuu Lähde: TEM/Työnvälitystilastot Päivitetty /Sari Teimola

Nuorisotakuun seuranta Hämeen ELY-keskuksessa Helmikuu Lähde: TEM/Työnvälitystilastot Päivitetty /Sari Teimola Nuorisotakuun seuranta Hämeen ELY-keskuksessa Päivitetty 24.03./Sari Teimola Seurantaan liittyvä käsitteistö Virta yli 3 kk työttömyyteen % = Kuukauden aikana 3 kuukauden työttömyysrajan ylittäneiden henkilöiden

Lisätiedot

psyykkisen suoritusvireen

psyykkisen suoritusvireen Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskus KIHU Jyväskylä Fysiologisen kuormituksen ja psyykkisen suoritusvireen seuranta taitoluistelussa Tommi Sipari, Ville Vesterinen + Virpi Horttana Huippu-urheilun

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 1/2015

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 1/2015 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 1/215 16 14 12 1 8 24-3 Metalliteollisuus C Tehdasteollisuus 6 4 2 25 26 27 28 29 21 211 212 213 214

Lisätiedot

Maaseudun kehittämisohjelma

Maaseudun kehittämisohjelma Maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 Tilannekatsaus joulukuu 2014 Sivu 1 5.12.2014 Jyrki Pitkänen Aikataulu (1) Valtioneuvosto hyväksyi Manner-Suomen maaseutuohjelman huhtikuussa EU:n komission käsittely:

Lisätiedot

YMPÄRISTÖMELUN MITTAUSRAPORTTI

YMPÄRISTÖMELUN MITTAUSRAPORTTI Ympäristömelu Raportti PR3231 Y01 Sivu 1 (11) Plaana Oy Jorma Hämäläinen Turku 16.8.2014 YMPÄRISTÖMELUN MITTAUSRAPORTTI Mittaus 14.6.2014 Raportin vakuudeksi Jani Kankare Toimitusjohtaja, FM HELSINKI Porvoonkatu

Lisätiedot

Nuorisotakuun seuranta Hämeen ELY-keskuksessa Marraskuu Lähde: TEM/Työnvälitystilastot Päivitetty /Sari Teimola

Nuorisotakuun seuranta Hämeen ELY-keskuksessa Marraskuu Lähde: TEM/Työnvälitystilastot Päivitetty /Sari Teimola Nuorisotakuun seuranta en ELY-keskuksessa Päivitetty 23.12./Sari Teimola Seurantaan liittyvä käsitteistö Virta yli 3 kk työttömyyteen % = Kuukauden aikana 3 kuukauden työttömyysrajan ylittäneiden henkilöiden

Lisätiedot

Pohjanmaa Uusimaa Keski-Pohjanmaa Etelä-Pohjanmaa Kanta-Häme Koko maa. Varsinais-Suomi

Pohjanmaa Uusimaa Keski-Pohjanmaa Etelä-Pohjanmaa Kanta-Häme Koko maa. Varsinais-Suomi Vakka-Suomen Työllisyystilanne valoisa Vakka-Suomen työttömyysaste laski merkittävästi tammikuussa. Tämä johtui erityisesti myönteisestä työllisyyskehityksestä Uudessakaupungissa, jossa työttömyysaste

Lisätiedot

Vertailukuntien valinta

Vertailukuntien valinta Vertailukuntien valinta Vertailukunniksi kannattaa yleensä valita kuntia, jotka mm. ovat suunnilleen samankokoisia kuin oma kunta edustavat suunnilleen samankaltaista rakennetta kuin oma kunta (ikäjakauma,

Lisätiedot

Työttömyyskatsaus Tammikuu 2016

Työttömyyskatsaus Tammikuu 2016 Työttömyyskatsaus Tammikuu 2016 Turussa oli työttömiä työnhakijoita tammikuun lopussa 15700, miehiä 9059 ja naisia 6641. Turun työttömyysaste oli 17,2 %, lisäystä edellisvuodesta 0,3 prosenttiyksikköä.

Lisätiedot

Menestyvä istukas. Millaisia menestyvät istukkaat ovat? Miten niitä tuotetaan kustannustehokkaasti?

Menestyvä istukas. Millaisia menestyvät istukkaat ovat? Miten niitä tuotetaan kustannustehokkaasti? Menestyvä istukas Millaisia menestyvät istukkaat ovat? Miten niitä tuotetaan kustannustehokkaasti? P. Hyvärinen & Kainuun aseman henkilökunta H. Hirvonen & IKP/BEET tutkimusryhmä Yhteistyökumppanit Pilottikoe:

Lisätiedot

Nuorisotakuun seuranta Hämeen ELY-keskuksessa marraskuu Lähde: TEM/Työnvälitystilastot Päivitetty /Sanna Paakkunainen

Nuorisotakuun seuranta Hämeen ELY-keskuksessa marraskuu Lähde: TEM/Työnvälitystilastot Päivitetty /Sanna Paakkunainen Nuorisotakuun seuranta Hämeen ELY-keskuksessa marraskuu Päivitetty 20.12./Sanna Paakkunainen Seurantaan liittyvä käsitteistö Virta yli 3 kk työttömyyteen % = Kuukauden aikana 3 kuukauden työttömyysrajan

Lisätiedot

RAPORTOINTISUUNNITELMA 2012

RAPORTOINTISUUNNITELMA 2012 RAPORTOINTISUUNNITELMA 2012 Karviaiselle on laadittu raportointisuunnitelma aikatauluineen. Karviaisen vuoden 2012 raportointisuunnitelma koostuu 3 osavuosikatsauksesta (31.3.; 30.6.; ja 30.9.) ja 8 kuukausittaisesta

Lisätiedot

Nuorisotakuun seuranta Hämeen ELY-keskuksessa Kesäkuu Lähde: TEM/Työnvälitystilastot Päivitetty /Sari Teimola

Nuorisotakuun seuranta Hämeen ELY-keskuksessa Kesäkuu Lähde: TEM/Työnvälitystilastot Päivitetty /Sari Teimola Nuorisotakuun seuranta Hämeen ELY-keskuksessa Päivitetty 21.07./Sari Teimola Seurantaan liittyvä käsitteistö Virta yli 3 kk työttömyyteen % = Kuukauden aikana 3 kuukauden työttömyysrajan ylittäneiden henkilöiden

Lisätiedot

Asuntotuotantokysely 3/2014

Asuntotuotantokysely 3/2014 Asuntotuotantokysely 3/2014 Sami Pakarinen Lokakuu 2014 1 (3) Lokakuun 2014 asuntotuotantokyselyn tulokset RT:n asuntotuotantokysely lähetettiin Talonrakennusteollisuuden jäsenille. Kysely tehdään kolmesti

Lisätiedot

Rovaniemen Työvoimatoimisto TYÖLLISYYSKATSAUS

Rovaniemen Työvoimatoimisto TYÖLLISYYSKATSAUS Rovaniemen Työvoimatoimisto TYÖLLISYYSKATSAUS Tammikuu 2008 Työttömyys Rovaniemellä laskee edelleen vuositasolla Tammikuun lopussa työttömiä työnhakijoita oli Rovaniemen työvoimatoimiston alueella (Rovaniemi

Lisätiedot

Dnro 269/301/2008. Maa- ja metsätalousministeriö Kala- ja riistaosasto PL VALTIONEUVOSTO

Dnro 269/301/2008. Maa- ja metsätalousministeriö Kala- ja riistaosasto PL VALTIONEUVOSTO 9.3.2009 Dnro 269/301/2008 Maa- ja metsätalousministeriö Kala- ja riistaosasto PL 30 00023 VALTIONEUVOSTO Viite MMM 928/720/2008 Lausuntopyyntö 18.11.2008 Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen arvio

Lisätiedot

ILMANTARKKAILUN VUOSIRAPORTTI 2015

ILMANTARKKAILUN VUOSIRAPORTTI 2015 JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI ILMANTARKKAILUN VUOSIRAPORTTI 2015 Kaupunkirakenteen toimiala Rakentaminen ja Ympäristö Yleistä Tähän raporttiin on koottu yhteenveto Jyväskylän keskustan ja Palokan mittausasemien

Lisätiedot

Pohjois-Karjalan työllisyyskatsaus 11/2015

Pohjois-Karjalan työllisyyskatsaus 11/2015 NÄKYMIÄ JOULUKUU 2015 POHJOIS-KARJALAN ELY-KESKUS Pohjois-Karjalan työllisyyskatsaus 11/2015 Julkaisuvapaa tiistaina 22.12.2015 klo 9.00 Työttömiä pohjoiskarjalaisia 600 enemmän kuin vuosi sitten Pohjois-Karjalassa

Lisätiedot

Suurpetojen lukumäärä ja lisääntyminen vuonna 2003

Suurpetojen lukumäärä ja lisääntyminen vuonna 2003 1 Riistantutkimuksen tiedote 194:1-7. Helsinki 21.6.4 Suurpetojen lukumäärä ja lisääntyminen vuonna 3 Ilpo Kojola ja Elisa Määttä Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos arvioi suurpetojen vähimmäisyksilömääriksi

Lisätiedot