Kirjolohen kutukypsyyden säätö ruokakalan tuotannossa (KutuSää)

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Kirjolohen kutukypsyyden säätö ruokakalan tuotannossa (KutuSää)"

Transkriptio

1 Kirjolohen kutukypsyyden säätö ruokakalan tuotannossa (KutuSää) LOPPURAPORTTI HANKKEEN HANKENUMERO KESTO Susanna Airaksinen ja Kari Ruohonen TILAAJA Cygnaeuksenkatu 41 Suomen Jyväskylä Kalankasvattajaliitto 5 A 3 ry. RAHOITTAJAT TUTKIMUKSEN TEKIJÄ Varsinais-Suomen Ålands Riista- ja Landskapsstyrelse kalatalouden TE-keskus tutkimuslaitos (KOR) (KOR) Yhteyshenkilö Elinkeino- Turun Tutkimusprofessori ja yhteiskuntatutkimus Itäinen riistan- Pitkäkatu ja kalantutkimus, 3, Kari 254 Ruohonen puh: , sähköposti: Turku

2 Johdanto...1 Sisällysluettelo Kirjolohen Aikaikkuna-hypoteesi...2 Valojakson lisääntymiskierto...1 Tulokset...4 Kutusää-hankkeen hyödyntäminen koeasetelmat kalankasvatuksessa...3 Sukukypsyvien ja martojen kalojen ja osuudet tavoitteet...3 Sukukypsymisen ajoittuminen valokäsittelyjen valokäsittelyryhmissä...4 Valojen vaikutus kalojen kasvuun...5 laatuominaisuuksiin...6 vaikutuksesta...4 Johtopäätökset...1

3 Kirjolohen lisääntymiskierto Johdanto tekijöitä Muiden sukurauhaset eläinten -akselin tapaan mekanismit, myös kalojen joiden sukukypsymistä toimintaan vaikuttaa säätelevät joukko hypotalamus-aivolisäke- kuten leptiini, (kuva 1). erilaiset Tällä akselilla kasvutekijät, ympäristötekijöiden, kortisoli, tyroksiini kuten lämpötila sekä kasvuhormoni, ja bioottisia valo, sekä ja aiheuttamat hormonien, abioottisia signaalit hetkellä on kohtaavat ja vastaako ja viestittävät se ympäristön kalalle vaateita. millainen sen elimistön tila ja energiatase kullakin Bioottiset ja abioottiset tekijät AIVOJEN HYPOTALAMUS gonadotropiinia vapauttava hormoni AIVOLISÄKE gonadotropiinituotanto (GtH-I ja GtH-II) GONADIT Kirjolohi lisääntyy luonnonolosuhteissa kausittaisesti. Kala kykenee kuitenkin ylläpitämään biologisen lisääntymisen ja ravinnon kellon suhteen. syklisyyttä rytmittämää. Tällä myös perusteella olosuhteiden Kello on kuitenkin kalan pysyessä lisääntymisen herkkä vakiona valojaksolle, esimerkiksi sanotaan jolloin valon, olevan sen lämpötilan sisäisen kulkua Kalan vaikutuksesta voidaan valokäsittelyin sama valokäsittely joko edistää eri vuodenaikoina tai hidastaa annettuna (kuva 2). saa Biologisen aikaan erilaisia sisäisen vasteita. kellon on päivien jäljessä, elimistö jatkuminen kun tulkitsee taas kesäpäivän lyhyiden pitkät päivät päivien seisauksen jatkuminen jälkeen alkupuoliskolla vuoden vaihteen merkiksi jälkeen siitä, tai että toisaalta sisäinen pitkien 1 tulkitaan kellon edistämiseksi. Korjaavat estradioli- ja testosteronituotanto M A T U R A A T I O Kuva 1. Sukukypsyyden säätely ja siihen osallistuvat keskeiset hormonit ja niitä erittävät elimet.

4 toimenpiteet jälkimmäisessä johtavat tapauksessa täten sen ensimmäisessä viivästymiseen. tapauksessa kutuajan aikaistumiseen ja A B luonnonvalo sukukypsymisen aikaistaminen vähentää kutevien kalojen lukumäärää luonnonvalo JOULUKUU MAALISKUU KESÄKUU SYYSKUU JOULUKUU TAMMIKUU HEINÄKUU TAMMIKUU HEINÄKUU Kuva 2. Valojakson vaikutus kirjolohen kutuaikaan Englannissa ja kutevien kalojen osuuteen parvessa. A) Kutukypsyyden aikaistuminen pimeään vuodenaikaan ajoitetulla valokäsittelyllä. Mitä enemmän kutuaika on aikaistunut, sitä pienempi osuus kaloista maturoituu (punainen nuoli; Randall,C.F., Bromage,N., Duston,J. & Symes,J. 1998: Photoperiod-induced phase-shifts of the endogenous clock controlling reproduction in the rainbow trout: a circannual phase-response curve. Journal of reproduction and fertility 112, ). B) Kutukypsyyden viivästyminen valoisaan vuodenaikaan ajoitetulla valokäsittelyllä (ylin käyrä) tai hidastetullla valojaksolla (keskimmäinen käyrä; Bromage,N.R., Elliott,J.A.K., Springate,J.R.C. & Whitehead,C. 1984: The effects of constant photoperiods on the timing of spawning in the rainbow trout. Aquaculture 43, ). Ylin (kuvassa A) ja alin (kuvassa B) käyrä kuvaavat luonnonvalojakson syklisyyttä kontrolliryhmässä. Muissa käsittelyryhmissä käyrän ylätaso kuvaa jaksoa, jolloin valot ovat päällä ja alataso jaksoa, jolloin valot ovat pois päältä. Musta nuolet Kalan osoittavat lisääntymiskierto Aikaikkuna-hypoteesi kutuajankohdan kussakin on prosessi, valokäsittelyryhmässä. kestävän lisääntymisestä yli vuoden on tehtävä ja toista varhaisessa kertaa jonka kutevilla vaiheessa. on arvioitu kaloillakin Aikaikkunahypoteesin useiden lähes tutkimusten vuoden. mukaan Täten perusteella päätös käynnistyy, lisääntymiskierron mikäli hetkellä vaaditut ikkuna edellytykset, kutukypsymispäätökselle kuten kriittinen koko, on kehityksen avoinna ja taso kypsymisprosessi ja/tai riittävä tietyllä kehitystä, energiavaranto vaan ikkuna tuolloin pysyy täyttyvät. suljettuna. Edellytysten täyttyminen muuna hetkenä ei käynnistä 2

5 Valojakson hyödyntäminen kalankasvatuksessa kalankasvatuksessa. Valokäsittelyillä pyrittiin Myöhemmin alunperin kiinnostus ympärivuotiseen valokäsittelyihin poikastuotannon on perustunut teuraskokoisen turvaamiseen sukukypsyyden halutulla laadun tavalla parantamiseen. mukanaan voidaan tuomien tuottaa Viivästämällä ominaisuuksien martoa tai tai muuten sukukypsyvää vuoksi ajoittamalla laadullisesti kalaa, sukukypsymisprosessia heikentynyttä. joka ole vielä Kutusää-hankkeessa Kutusää-hankkeen koeasetelmat ja tavoitteet merikasseissa sukukypsymiseen kasvatetulla vedenalaisin kirjolohella. lampuin Tavoitteena toteutettujen oli selvittää valokäsittelyjen valokäsittelyjen merkitystä vaikutusta tutkittiin osakokeen sekä teuraskokoisen kalan laatuun Suomen olosuhteissa. Kunkin Kutusää I (I-III) Kutukypsyyden pääasialliset tavoitteet ja koeasetelmat on kuvattu seuraavassa: toimivuus päivittäinen sukukypsymisen valojakso. viivästyttämiskoe, Ositetun viivästyttämisessä 23-faktoriaalin jonka tavoitteena mukaisesti sekä oli tutkia löytää muuttujina valokäsittelyn tehokas olivat Aro, valokäsittelyn (, Kalojen 2, T., 4 tai keskipaino Norrdahl, 6 kk) aloitusajankohta O., kokeen päivän Riihimäki, pituus alussa (, J.,Vaajala, (18, 2 oli tai noin 21, 4 kk 24 M., 61 kesäpäivän tuntia/vrk Ruohonen, g (Forsman,A., tai tasauksesta), K. NL, 24: luonnonvalo). Airaksinen, Kirjolohen kesto S., Kutusää II kutukypsyyden ja Kutukypsyyden riistaraportteja säätö 344). viivästyttämiskoe, ruokakalatuotannossa jonka j (KutuSää) tavoitteena - Ensimmäinen oli tutkia viivästymisen osakoe. Kalakeskipaino tehokkuutta valokäsittelyn kokeen sekä kesto sen alussa (, vaikutuksia 3, oli 6, 9 noin tai lihaksen kk g (Forsman,A., kesäpäivän ja mädin laatuun. tasauksesta). Airaksinen, Muuttujana S., Kalojen Aro, T., oli Kutusää III säätö Norrdahl, Kutukypsymisen ruokakalatuotannossa O., Riihimäki, J.,Vaajala, (KutuSää) M., - Ruohonen, Toinen osakoe. K. 26: Kala- Kirjolohen ja riistaraportteja kutukypsyyden alkupuolelle siirtokoe, jonka tavoitteena oli lisääntymiskierron iskierron 381). parvea osan ajoitetun kaloista valokäsittelyn siirtäessä sukukypsymisensä avulla aikaistaa sukukypsymistä seuraavaan vuoteen. osassa säätö Muuttujana Kalojen keskipaino oli valokäsittelyn kokeen alussa kesto (, oli 1, noin 2, 3, 4 4 tai g (Airaksinen,S. 5 kk vuodenvaihteesta). 388). Norrdahl, ruokakalantuotannossa O., Riihimäki, J.,Vaajala, (KutuSää). M., Ruohonen, Kolmas K. osakoe. 26: Kirjolohen Kala- ja kutukypsyyden riistaraportteja Forsman,A., 3

6 Kunkin riistaraportteja Tässä loppuraportissa osakokeen -sarjassa tulokset on (http://www.rktl.fi/julkaisut/). esitelty yksityiskohtineen lyhyesti hankkeen on esitetty keskeisimmät erillisissä raporteissa ja merkittävimmät RKTL:n tulokset. Kala- ja Odotusten Sukukypsyvien mukaisesti valokäsittelyt ja martojen eivät kalojen vaikuttaneet osuudet sukukypsyvien valokäsittelyryhmissä kalojen osuuteen I- IIosakokeessa, joissa kalojen osuuden toteutettiin oletettiin lisääntymiskierron III-osakokeessa loppupuolella. laskevan Sen aikaistuvan sijaan kutukypsyyden sukukypsyvien kuitenkaan Suurin pystytty seurauksena. vaikuttamaan Koeolosuhteissa syistä, joita tämän sukukypsyvien tutkimuksen kirjolohien perusteella osuuksiin tunneta. ei välillä sukukypsymisprosentti osa havaittu kaloista eroa jäi marroiksi sukukypsien sekä luonnonvalo- ja martojen että valokäsittelyryhmissä kalojen osuuksissa. eikä Alhainen ryhmien valokäsittelyistä kalaparvella vielä täyttyneet riippumattomat III:ssa (taulukko osakokeessa, sukukypsymisen 1). myös edellytykset luonnonvalokaloilla, eivät tämän viittaa siihen, osakokeen että Martojen kalojen osuus kaloista (%) KutuSää 15.8 I KutuSää 39.1 II KutuSää 7.2 III Taulukko 1. Martojen kalojen prosenttiosuudet kalaparvissa kokeiden lopussa. Kutukypsymisen Sukukypsymisen viivästyminen ajoittuminen havaittiin tarkasteltaessa valokäsittelyjen kalojen gonadosomaattista vaikutuksesta indeksiä aloitettiin Kutukypsyyden (GSI%; gonadien viivästäminen paino suhteutettuna lisääntymiskauden kalan painoon; aikana onnistui kuva 3) parhaiten, ja mätimunan kun valokäsittelyt halkaisijaa. vielä elokuussa keskikesällä. aloitetulla Jouluun saakka valokäsittelyllä kestänyt valokäsittely saavutettiin oli merkittävä tehokkain viivästyttäjä, ero suhteessa mutta vuorokausirytmit luonnonvalokaloihin. viivästyttänyt kypsymistä Sen eikä sijaan käytetyllä lokakuussa päivänpituudella valojen sytyttäminen ollut merkitystä, ei enää vaan mainittavasti valokäsittelyn 18 valoisasta tunnista jatkuvaan valoon toimivat yhtäläisesti. Myöskään testatut sillä käytännössä jatkaminen saavutettaisi vuodenvaihteen lisäetua yli kalan ei tehostanut pääasiallisen viivästymistä kysynnän merkittävästi keskittyessä eikä 4 Tulokset

7 veren joulunalusaikaan. hormonipiikkien Osakokeessa Muutokset siirtyessä III kutukypsyyden kutukypsymisajoissa vastaavasti aikaistaminen estradioli- havaittiin ja osassa testosteronitasoja myös samanaikainen fysiologisena mitattaessa. muutoksena aikana toisessa osassa parvea ei onnistunut odotusten mukaisesti. Kaloilla, jotka kypsyivät siirtäminen riippumatta, (noin joten 3 kutukypsymisen %:a kaikista kaloista) aikaistumista GSI-arvot ollut olivat havaittavissa. samansuuruiset Tosin sukukypsyvien käsittelystä kokeen kalojen mitattuja GSI-arvot GSI:n maksimiarvoja olivat joulukuussa ja siten lähellä heikentää 15 %:a, vaikutuksen mikä lähenee tulkintaa. aiemmissa Toisaalta kokeissa selkeästi aikaistumiseen maksimitasoa viittaavaa alhaisemmat. ei havaittu myöskään lokakuussa, jolloin GSI-arvot olivat mitään vielä Osakokeessa Valojen vaikutus kalojen kasvuun (kuva 4A) ja kasvu I kypsyvät oli nopeinta kalat kasvoivat ryhmissä, kasvukauden joissa valokäsittelyt aikana olivat martoja alkaneet kaloja nopeammin Sukukypsymisen 4B). Ero kasvussa oli suurempi kuin pelkästä mädistä aiheutuva aikaisimmin sukukypsyvillä myötä steroidihormonien tuotanto lisääntyy, mikä parantaa lisäkasvu. kasvua pikemminkin tehostamaan. Martojen kaloilla kalojen ja ilmeisesti kasvuun tätä valokäsittelyt vaikutusta tässä pystyttiin vaiheessa valokäsittelyin vuotta vaikuttivat edelleen samansuuntaisia, samoin negatiivisesti joskaan aineistoa (kuva 4B, ei avonaiset pystytty ruokinnassa ympyrät). Osakokeessa ilmenneiden ongelmien II tulokset vuoksi olivat osakokeessa analysoimaan. III näyttivät Sen sijaan lyhintä lisääntymiskierron valokäsittelyä alkupuolella toteutetut valokäsittelyt 5 (1 kk) lukuunottamatta parantavan Kuva 3. Gonadosomaattisen indeksin ennuste eri valokäsittelyissä (Kutusää I). Valokäsittelyt ovat NL (luonnonvalo), -2 (valot sytytetty kesäkuussa, päällä 2 kk), -6 (valot sytytetty kesäkuussa, päällä 6 kk), 2-4 (valot sytytetty elokuussa, päällä 4 kk) ja 4-2 (valot sytytetty lokakuussa, päällä 2 kk). Kuvassa x-akselilla on kuukaudet juhannuksesta ( kk) lukien.

8 suunniteltaessa lisääntymiskierron nimenomaan martojen on eri vaiheissa tärkeä kalojen toivottujen huomioida kasvua tulosten (kuva kalojen saavuttamiseksi. 5). erilainen Täten valokäsittelyn herkkyys valokäsittelyille ajankohtaa A B Kuva 4. Kalojen kasvu osakokeessa Kutusää I. Sukukypsien ja martojen näytekalojen kasvukäyrät kokeen ajalta (A). Katkoviivat rajaavat keskipainon 95 %:n luottamusvälin. Kalojen keskipainojen kehitys neljänneltä koekuukaudelta kokeen loppuun valonkäsittelyn aloitusajankohdan ( kk, 2 kk, 4 kk) mukaan järjestettynä (B). Luonnonvalokalat (NL) olivat ilman valokäsittelyä. Kypsyvien ja martojen kalojen keskipainot on esitetty erikseen. Perattu paino (g) Valojen vaikutus kalojen laatuominaisuuksiin sekä Laadullisia näytteenottoajankohtaan. vuodenajasta ominaisuuksia tai edellä Tarkoituksena tarkasteltiin mainituista oli tekijöistä suhteessa eritellä valokäsittelystä, valokäsittelyyn, sukukypsyysasteesta GSI:hin sekä 6 yhteisesti johtuvat vaikutukset kalan Valot päällä (kk) Kuva 5. Martojen kalojen paino () Kutusää III -kokeen lopussa eri valokäsittelyryhmissä (Valot päällä 1, 2, 3 tai 4 kuukautta). Luonnonvalokalat eivät saaneet valokäsittelyä (Valot päällä kuukautta). Katkoviivat rajaavat ennusteen 95 %:n luottamusvälin.

9 laatuun. ja kylkilihaksen rakenne Tutkittavina paksuus muuttujina sekä 2) laadulliset olivat 1) ominaisuudet, tuotannolliset kuten ominaisuudet, lihan ja mädin kuten koostumus, fileesaanto väri ja 1) Tuotannolliset sekä lihan ja ominaisuudet mädin aistinvaraisesti arvioidut ominaisuudet (VTT). sukukypsyviä Erot kalojen tuotannollisissa välillä korostuvat ominaisuuksissa vuodenvaihteen (fileesaanto jälkeen. ja Tällöin kyljen paksuus) martokalat sukukypsien pystyvät ylläpitämään ja martojen ohenemiseen suhteellisen hyvin kaloja molemmissa aina paremmin maaliskuulle ryhmissä kyljen saakka, paksuutta, (Kutusää jonka vaikka I ja jälkeen II). talven Myös saannot eteneminen fileesaantoa alenevat johtaakin molemmissa ylläpidetään kylkien ominaisuuksiin ryhmissä Sukukypsyysasteesta ja sukukypsyvien riippumattomia kalojen saannot valovaikutuksia romahtavat edellä suhteessa mainittuihin martoihin tuotannollisiin kaloihin. Talvella ei havaittu. yhtäpitävästi kuin annetut valokäsittelyryhmissä valokäsittelyt kiihdyttivät martojen martokalojen kyljet kasvua olivat (Kutusää huomattavasti III), minkä paksumpia kanssa valokäsittelystä paksuuden sukukypsillä riippumattomasti kaloilla. Fileesaannot eikä valokäsittelyvaikutusta olivat martokaloilla havaittu. sukukypsiä Fileesaannon kaloja suurempia vaikutus havaittiin välillä osakokeessa osoitettiin korrelaatio III ainostaan osakokeessa toisen mittarin, II, kyljen mutta paksuuden, merkittävä kohdalla. valokäsittelyn ja kyljen Rakenne pehmentyä 2) Laadulliset Lihaksella ominaisuudet pehmentynyt talven edetessä. oli taipumus Maalis- kiinteytyä ja toukokuussa kalan kutukypsyyden martojen kalojen myötä lihas ja oli toisaalta kaloilla suhteessa aiempiin mittauksiin joulukuussa kiinteyden pysyessä kutukypsillä täten kiinteyteen. samana (Kutusää I ja II). Valokäsittelyillä ei ollut merkittäviä vaikutuksia lihaksen tunnusmerkkinä. lihaksesta Väri Tummaa punaista Sukukypsymisen väriä pidetään myötä hyvän kala ja laadukkaan siirtää punaista kirjolohituotteen väriainetta, yhtenä astaksantiinia, näkyvänä viivästettiin lihaksen valomäärässä mätiin ja lihas ja vaalenee. punaisuudessa Tämä havaittiin (kuva 6). erona Lisäksi, martojen kun kalojen ja sukukypsien sukukypsymistä kalojen (kevättalvelle) valokäsittelyillä ja oli siten lähempänä säilyi martokalan lihas tummempana väriä samaan ja vuodenaikaan punaisempana mitattuna. pidempään osan Koostumus raakakoostumus Pääosa kalan eli rasva- lihaksen proteiini- myytävästä ja kuiva-ainepitoisuus materiaalista on ei ns. muuttunut valkeaa valokäsittelyjen lihasta. Tämän proteiinipitoisuutta ylläpitämään vaikutuksesta ja (Kutusää jopa aina I). kevättalvelle kasvattamaan Marrot kalat saakka. fileen pystyivät rasvapitoisuutta kuitenkin sukukypsiä sekä valkean kaloja paremmin lihaksen 7 Osakokeessa III valokäsittelyistä johtuvia

10 laadullisia vastasivat aiemmin muutoksia osakokeissa juurikaan I ja II havaittu. havaittuja Erot eroja. sukukypsien ja martojen kalojen välillä A B Valomäärä Värisävy Aistinvaraisesti valmistuvilla kaloilla arvioidut valokäsittelyjen ominaisuudet seurauksena Osakokeessa havaitut II muutokset haluttiin testata (kuvattu ovatko yllä) sellaisia, kutuun nesteen jotka huhtikuussa olisivat astinvaraisesti kuluttajan aistittavissa. arvioitaviksi Kalat ja tuloksena (luonnonvalo, luonnonvalokalat 6 kk ja 9 arvioitiin kk valoa) sokkotestissä toimitettiin rakenne, erottumista lukuunottamatta kaikilta ominaisuuksiltaan (hajun tuoreus, ulkonäkö, arvioiduilla arvioitiin useimmin maun tuoreus, parhaaksi. ja virhemaun Yhtäläiset voimakkuus) tulokset saatiin heikoimmiksi. sekä tuoreena Kuuden että kuukauden kypsennettynä ryhmä aistinvaraisesti kaloilla. Erot eri valokäsittelyissä olleiden kalojen laadussa olivat siten myös Mädin havaittavissa (kuva 7). kasvu mittaushetkillä ominaisuudet seurasi GSI:n Tutkimuksessa muutoksia. GSI:n paneuduttiin perusteella myös viivästyneiden mädin ominaisuuksiin kalojen mätimunat (II). Mätimunan toukokuussa, pienempiä kuin luonnonvalokaloilla lukuunottamatta viimeistä näytteenottoa olivat kutukypsyyden. rasvapitoisuus aleni, jolloin Muut väri mätimunan erot tummeni olivat ominaisuudet ja sen tasoittuneet intensiteetti seurasivat viimeistenkin kasvoi vastavaa siten, että kalojen aikataulua. muutokset saavuttaessa Mätimunan havaittiin luonnonvaloryhmän ensin saakka, luonnonvaloryhmässä jolloin eroja mäti ei enää arvioitiin ja havaittu. sitten laadultaan Maaliskuussa lyhimmässä heikoimmaksi valokäsittelyssä toteutetussa (kuva 8). aistinvaraisessa jne. aina toukokuulle arviossa 8 Valot päällä, vrk Valot päällä, vrk Kuva 6. Lihaksen väri. Vaaleus lisääntyy valomäärän (a) kasvaessa ja punaisuus sävyn (b) pienentyessä. Kypsyvät (1) ja marrot () kalat esitetään erikseen. Katkoviivat rajaavat ennusteen 95 %:n luottamusvälin. Värin määrittämisessä käytettiin spektrofotometriä (Minolta, malli 26d).

11 Havainnot Komp Komp1 Kuva 7. Kypsennetty lihas - Aistinvaraisesti määritettyjen havaintojen sijoittuminen pääkomponenttianalyysissä käsittelyittäin. Käsittelyt ovat luonnonvalo ( vrk, musta, ympyröidyt havainnot) sekä valokäsittelyt 6 ( vrk, punainen) ja 9 kk ( vrk, vihreä) kesäpäivän tasauksesta. Havainnot muodostuvat ominaisuuksista hajun tuoreus, ulkonäkö, nesteen erottuminen, rakenne, maun tuoreus ja virhemaun voimakkuus. Taustamuuttujana käytettiin gonadosomaattista indeksiä (GSI). Havainnot käsittelyryhmän sisällä olivat läheisemmin korreloituneita keskenään kuin muiden käsittelyryhmien havaintojen kanssa. Käsittelyt pystyttiin siten aistinvaraisesti erottamaan toisistaan. Ominaisuudet arvioitiin parhaiksi ryhmässä vrk ja huonoimmiksi luonnonvaloryhmässä vrk. Havainnot Komp Komp1 Kuva 8. Mäti - Aistinvaraisesti määritettyjen havaintojen sijoittuminen pääkomponenttianalyysissä käsittelyittäin. Käsittelyt ovat luonnonvalo ( vrk, musta, ympyröidyt havainnot) sekä valokäsittelyt 6 ( vrk, vihreä) ja 9 kk ( vrk, sininen) kesäpäivän tasauksesta. Havainnot muodostuvat ominaisuuksista hajun tuoreus, ulkonäkö, kimmoisuus, nesteen erottuminen, rakenne, maun tuoreus ja virhemaun voimakkuus. Havainnot valokäsittelyryhmien sisällä olivat läheisemmin korreloituneita 9 keskenään kuin luonnonvaloryhmän havaintojen kanssa. Valokäsiteltyjen kalojen mäti pystyttiin siten aistinvaraisesti erottamaan luonnonvalokalojen mädistä. Ominaisuudet arvioitiin huonoimmiksi luonnonvaloryhmässä vrk.

12 Valokäsittelyjen investointikustannuksiltaan toteuttaminen edullisen kokeessa keinon kalaparven käytetyllä kutukypsymisen tavalla tarjoaa säätämiseen. yksinkertaisen ja Johtopäätökset 1) Kesällä kehittymistä saakka on aloitettu tehokasta kutukypsyvällä ja myös perkuuseen parvella, parvella. jonka jatkuva Valokäsittelyn perkuu valokäsittely siirtyy jatkaminen kevättalvelle. viivästi vuodenvaihteeseen kutukypsyyden 2) Kutukypsymisen parantamaan samalla tasolla valokäsittelyjen olevia mukanaan kaloja luonnonvalo- tuomia avulla, laatua mikä ja ilmeni valokäsittelyryhmissä. heikentäviä verrattaessa ominaisuuksia kutukypsyydeltään Ominaisuuksista pystyttiin havaittu esim. havaittiin fileen paremmiksi rasvapitoisuus, valokäsittelyssä lihaksen olleilla väri sekä kaloilla. mädin Mitään ja lihaksen haitallisia aistittava muutoksia laatu verrattuna viivästetyn luonnonvalokaloihin. parven tuotannollisissa ja laadullisissa ominaisuuksissa ei 3) Instrumentaalisesti aistinvaraisesti arvioitujen mitatut ominaisuuksien muutokset laadullisissa kanssa ja ovat ominaisuuksissa täten käyttökelpoisia korreloivat 4) Kutukypsyyden kustannustehokkaasti aikaistaminen monitoroitavissa ja samanaikainen suuristakin siirtäminen kalamääristä. osassa parvea ei tämän ja kuitenkin kokeen olosuhteissa paransivat martojen onnistunut. kalojen Vuoden kasvua. vaihteen jälkeen aloitetut valokäsittelyt Tutkimus ansaitsee Kalankasvattaja-lehdessä toteutettiin panoksestaan RKTL:n nro kiitoksemme. 4/26. Rymättylän Tutkimuksen kalantutkimusasemalla, tuloksista julkaistaan jonka henkilökunta yhteenveto 1

Kirjolohen kutukypsyyden säätö ruokakalatuotannossa (KutuSää)

Kirjolohen kutukypsyyden säätö ruokakalatuotannossa (KutuSää) KALA JA RIISTARAPORTTEJA nro 38 Antti Forsman Susanna Airaksinen Tarja Aro Olli Norrdahl Jari Riihimäki Markku Vaajala Kari Ruohonen Kirjolohen kutukypsyyden säätö ruokakalatuotannossa (KutuSää) Toinen

Lisätiedot

Kirjolohen kutukypsyyden säätö ruokakalatuotannossa (KutuSää)

Kirjolohen kutukypsyyden säätö ruokakalatuotannossa (KutuSää) KALA- JA RIISTARAPORTTEJA nro 388 Susanna Airaksinen Antti Forsman Olli Norrdahl Jari Riihimäki Markku Vaajala Kari Ruohonen Kirjolohen kutukypsyyden säätö ruokakalatuotannossa (KutuSää) Kolmas osakoe

Lisätiedot

Kokemäenjoen vaellusankeriaat

Kokemäenjoen vaellusankeriaat Kokemäenjoen vaellusankeriaat Jouni Tulonen, Evon riistan- ja kalantutkimus Kokemäenjoen kalakantojen hoito-ohjelman seurantaryhmä, 8.4.214 Ellivuori 213 Reposaari, Mitä Kokemäenjoella pitäisi vielä tehdä?

Lisätiedot

Rasvahappokoostumuksen optimointi kalatuotteissa Tiedosta ratkaisuja kestäviin valintoihin

Rasvahappokoostumuksen optimointi kalatuotteissa Tiedosta ratkaisuja kestäviin valintoihin Rasvahappokoostumuksen optimointi kalatuotteissa Susanna Airaksinen Loppuseminaari 5.3.2013 RKTL Helsinki 1961 1963 1965 1967 1969 1971 1973 1975 1977 1979 1981 1983 1985 1987 1989 1991 1993 1995 1997

Lisätiedot

Asuntotuotantokysely 2/2015

Asuntotuotantokysely 2/2015 Asuntotuotantokysely 2/2015 Sami Pakarinen Kesäkuu 2015 1 (2) Kesäkuun 2015 asuntotuotantokyselyn tulokset RT:n asuntotuotantokysely lähetettiin Talonrakennusteollisuuden jäsenille. Kysely tehdään kolmesti

Lisätiedot

Elintarviketalouden tutkimusohjelma Lähtökohdat ja tavoitteet Tiedosta ratkaisuja kestäviin valintoihin

Elintarviketalouden tutkimusohjelma Lähtökohdat ja tavoitteet Tiedosta ratkaisuja kestäviin valintoihin Elintarviketalouden tutkimusohjelma Lähtökohdat ja tavoitteet Jari Setälä Loppuseminaari 5.3.2013 RKTL Helsinki Taustaa: Kalatalouden rakennemuutos Kotimarkkinat - Kotimaisen kalan osuus suuri - Silakka

Lisätiedot

UNELMA uusi viljelylaji nelmasta (Stenodus leucichthys nelma)

UNELMA uusi viljelylaji nelmasta (Stenodus leucichthys nelma) UNELMA uusi viljelylaji nelmasta (Stenodus leucichthys nelma) Petri Heinimaa Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos Nelma-Siika Workshop Laukaa 7.4.2011 RKTL - tietoa kestäviin valintoihin Mikä on Nelma?

Lisätiedot

loppuraportti Japo Jussila, Itä-Suomen yliopisto ja Raputietokeskus ry. Vesa Tiitinen, Etelä-Karjalan kalatalouskeskus

loppuraportti Japo Jussila, Itä-Suomen yliopisto ja Raputietokeskus ry. Vesa Tiitinen, Etelä-Karjalan kalatalouskeskus 1/5 loppuraportti SUOLEN TYHJENEMINEN RAPUSUIHKUSSA Japo Jussila, Itä-Suomen yliopisto ja Raputietokeskus ry. Vesa Tiitinen, Etelä-Karjalan kalatalouskeskus 1 Testin työt Täpläravut sijoitettiin RapuSuihkuun

Lisätiedot

RKTL:n työraportteja 23/2014. Nelman tuotelaatu. Tekijät: Susanna Airaksinen ja Jari Riihimäki

RKTL:n työraportteja 23/2014. Nelman tuotelaatu. Tekijät: Susanna Airaksinen ja Jari Riihimäki Tekijät: Susanna Airaksinen ja Jari Riihimäki Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos, Helsinki 2014 EU investoi kestävään kalatalouteen Julkaisija: Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos Helsinki 2014

Lisätiedot

Hylkeiden kalankasvatukselle aiheuttamat vahingot vuonna 2010

Hylkeiden kalankasvatukselle aiheuttamat vahingot vuonna 2010 Hylkeiden kalankasvatukselle aiheuttamat vahingot vuonna 2010 Tekijät: Riitta Savolainen, Pentti Moilanen ja Anssi Ahvonen Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos, Helsinki 2011 Julkaisija: Riista- ja kalatalouden

Lisätiedot

Kalanviljelyyn uusia lajeja Tiedosta ratkaisuja kestäviin valintoihin

Kalanviljelyyn uusia lajeja Tiedosta ratkaisuja kestäviin valintoihin Kalanviljelyyn uusia lajeja Juha Koskela Loppuseminaari 5.3.013 RKTL Helsinki Kilpailukykyä uusien viljelylajien avulla Arvokkaampien lajien viljelyn kehittämisellä haetaan Parempaa kannattavuutta tuomalla

Lisätiedot

NAUDAN KASVUN SÄÄTELY

NAUDAN KASVUN SÄÄTELY NAUDAN KASVUN SÄÄTELY Sole Raittila Jyväskylä 18.11.2010 23.11.2010 1 Naudan kasvuun vaikuttavat tekijät Perimä Sukupuoli Rotu Yksilölliset ominaisuudet Ruokinta Olosuhteet Terveys 23.11.2010 2 Naudan

Lisätiedot

Työttömyyskatsaus Kesäkuu 2015

Työttömyyskatsaus Kesäkuu 2015 Työttömyyskatsaus Kesäkuu 2015 Edellisvuoden kesäkuuhun verrattuna Turun työttömyysaste nousi 1,3 prosenttiyksikköä. 18 16 16,9 16,7 16,2 15,9 15,7 18,1 14 12 % 10 8 6 4 2 0 2014 2015 1 2 3 4 5 6 7 8 9

Lisätiedot

Raumanjoen sähkökoekalastusraportti 2014. 20.10.2014 Pyhäjärvi-instituutti Jussi Aaltonen

Raumanjoen sähkökoekalastusraportti 2014. 20.10.2014 Pyhäjärvi-instituutti Jussi Aaltonen Raumanjoen sähkökoekalastusraportti 2014 20.10.2014 Pyhäjärvi-instituutti Jussi Aaltonen Raumanjoen sähkökoekalastusraportti 2014 Teksti: Jussi Aaltonen Kuvat: Tero Forsman (ellei toisin mainita) Pyhäjärvi-instituutti

Lisätiedot

Venäläisten matkailu Suomeen

Venäläisten matkailu Suomeen Venäläisten matkailu Suomeen Syksy 2013 2014 2015 Pientä positiivista virettä näkyvissä Tammi-syyskuussa Suomeen saapui Kaakkois-Suomen ja Niiralan raja-asemien kautta noin 2 miljoonaa venäläistä, kun

Lisätiedot

TAMPEREEEN TYÖLLISYYS TAMMI KESÄKUUSSA 2008

TAMPEREEEN TYÖLLISYYS TAMMI KESÄKUUSSA 2008 TILASTOTIEDOTE Sivu 1 / 6 TAMPEREEEN TYÖLLISYYS TAMMI KESÄKUUSSA 2008 Tampereen työllisyyden kehitys jatkoi hidastumistaan Työnvälitysrekisteritietojen mukaan Tampereella oli tämän vuoden puolivälissä

Lisätiedot

Toiminnallinen testaus

Toiminnallinen testaus 1 / 7 Toiminnallinen testaus Asiakas: Okaria Oy Jousitie 6 20760 Piispanristi Tutkimussopimus: ref.no: OkariaTakomo ta021013hs.pdf Kohde: Holvi- ja siltavälike, Tuotenumero 1705 Kuvio 1. Holvi- ja siltavälike

Lisätiedot

MUUTOKSEN SUUNNAT PORISSA

MUUTOKSEN SUUNNAT PORISSA MUUTOKSEN SUUNNAT PORISSA Lokakuu-joulukuu 2013 Sisältö Työllisyyskehitys Väestökehitys Sisäinen ja ulkoinen elinvoima 1. Työllisyyskehitys Porin työllisyyden kehitys loka-joulukuussa 2013 1 (2) Satakunnan

Lisätiedot

CASE BENELLA INNOTORI 20.4.2016

CASE BENELLA INNOTORI 20.4.2016 CASE BENELLA INNOTORI 20.4.2016 ESITYKSEN SISÄLTÖ Key driverit Benella innovaation taustalla (yleensäkin innovoinnin taustalla) Haasteet joita lähdettiin ratkaisemaan Mitä saavutettiin? Mikä Benella oikein

Lisätiedot

Vesiviljelyn taloustutkimus RKTL:ssä Ympäristötaloudelliset analyysit

Vesiviljelyn taloustutkimus RKTL:ssä Ympäristötaloudelliset analyysit Vesiviljelyn taloustutkimus RKTL:ssä Ympäristötaloudelliset analyysit Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos Elinkeino- ja Yhteiskuntatutkimus Taloustutkija Markus Kankainen Pietari 15.3.2011 Ympäristötaloudelliset

Lisätiedot

Asuntotuotantokysely 2/2016

Asuntotuotantokysely 2/2016 Asuntotuotantokysely 2/2016 Sami Pakarinen Kesäkuu 2016 1 (2) Kesäkuun 2016 asuntotuotantokyselyn tulokset RT:n asuntotuotantokysely lähetettiin Talonrakennusteollisuuden jäsenille. Kysely tehdään kolmesti

Lisätiedot

KOULUMATKATUKI TAMMIKUUSSA 2003

KOULUMATKATUKI TAMMIKUUSSA 2003 Tiedustelut Timo Partio, puh. 020 434 1382 s-posti timo.partio@kela.fi KOULUMATKATUKI TAMMIKUUSSA 2003 Kaikki Tuki maksun vastaanottajan mukaan, 1 000 euroa 2003 Tammikuu 23 555 2 008 1 156 35 374 23 419

Lisätiedot

PIKAOPAS 1. Kellotaulun kulma säädetään sijainnin leveys- asteen mukaiseksi.

PIKAOPAS 1. Kellotaulun kulma säädetään sijainnin leveys- asteen mukaiseksi. Käyttöohje PIKAOPAS 1. Kellotaulun kulma säädetään sijainnin leveysasteen mukaiseksi. Kellossa olevat kaupungit auttavat alkuun, tarkempi leveysasteluku löytyy sijaintisi koordinaateista. 2. Kello asetetaan

Lisätiedot

Vesilintujen runsaus ja poikastuotto vuonna 2006

Vesilintujen runsaus ja poikastuotto vuonna 2006 1 Riistantutkimuksen tiedote 209:1-5. Helsinki 16.8.6 Vesilintujen runsaus ja poikastuotto vuonna 6 Hannu Pöysä, Marcus Wikman, Esa Lammi ja Risto A. Väisänen Vesilinnuston kokonaiskanta pysyi viime vuoden

Lisätiedot

16WWE1356 18.5.2011. Kainuun Etu Oy. Lohen mäti-istutuskokeiden sumputuskokeet v. 2011

16WWE1356 18.5.2011. Kainuun Etu Oy. Lohen mäti-istutuskokeiden sumputuskokeet v. 2011 18.5.2011 Kainuun Etu Oy Lohen mäti-istutuskokeiden sumputuskokeet v. 2011 Lohen mäti-istutuskokeiden sumputuskokeet v. 2011 1 Sisältö 1 JOHDANTO... 1 2 LOHEN MÄDIN SUMPUTUSKOKEET... 1 2.1 Aineisto ja

Lisätiedot

Hylkeiden kalankasvatukselle aiheuttamat vahingot vuonna 2013

Hylkeiden kalankasvatukselle aiheuttamat vahingot vuonna 2013 Hylkeiden kalankasvatukselle aiheuttamat vahingot vuonna 2013 Riitta Savolainen ja Pentti Moilanen Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos, Helsinki 2014 Julkaisija: Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos

Lisätiedot

Näkösyvyys. Kyyveden havainnoitsijatilaisuus Pekka Sojakka. Etelä-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

Näkösyvyys. Kyyveden havainnoitsijatilaisuus Pekka Sojakka. Etelä-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Näkösyvyys Kyyveden havainnoitsijatilaisuus 25.5.2011 Pekka Sojakka Etelä-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Näkösyvyys eli veden läpinäkyvyys on yksi virallisista veden laatuluokituksen määrityksistä.

Lisätiedot

Työttömyyskatsaus Heinäkuu 2015

Työttömyyskatsaus Heinäkuu 2015 Työttömyyskatsaus Heinäkuu 2015 Turun työttömyysaste oli heinäkuun lopussa 18,7 %, lisäystä edellisvuodesta 0,9 prosenttiyksikköä. Kasvu oli hieman pienempi kuin koko maan 1,1 prosenttiyksikköä. 10 suurimman

Lisätiedot

TYÖTTÖMIEN YLEINEN PERUSTURVA TAMMIKUUSSA 2001

TYÖTTÖMIEN YLEINEN PERUSTURVA TAMMIKUUSSA 2001 Tiedustelut Anne Laakkonen, puh. 00 9 9..00 TYÖTTÖMIEN YLEINEN PERUSTURVA TAMMIKUUSSA 00 Tammi- Muutos Muutos Vuonna kuussa edell. tammikuusta 000 Etuudet, milj. mk 5, 9,5 0, 5 708, Peruspäivärahat 6,

Lisätiedot

TAMMIKUU 2017 VIIKKO 1

TAMMIKUU 2017 VIIKKO 1 TAMMIKUU 2017 VIIKKO 1 MAANANTAI 2 TIISTAI 3 KESKIVIIKKO 4 TORSTAI 5 PERJANTAI 6 Loppiainen LAUANTAI 7 SUNNUNTAI 8 1 TAMMIKUU 2017 VIIKKO 2 MAANANTAI 9 TIISTAI 10 KESKIVIIKKO 11 TORSTAI 12 PERJANTAI 13

Lisätiedot

CLT-rakenteiden rakennusfysikaalinen toimivuus

CLT-rakenteiden rakennusfysikaalinen toimivuus CLT-rakenteiden rakennusfysikaalinen toimivuus Tutkija: VTT / erikoistutkija Tuomo Ojanen Tilaaja: Digipolis Oy / Markku Helamo Laatinut: Lappia / Martti Mylly Tehtävän kuvaus Selvitettiin laskennallista

Lisätiedot

LOKAN JA PORTTIPAHDAN TEKOJÄRVIEN KALOJEN ELOHOPEAPITOISUUDEN TARKKAILU VUONNA 2012

LOKAN JA PORTTIPAHDAN TEKOJÄRVIEN KALOJEN ELOHOPEAPITOISUUDEN TARKKAILU VUONNA 2012 LOKAN JA PORTTIPAHDAN TEKOJÄRVIEN KALOJEN ELOHOPEAPITOISUUDEN TARKKAILU VUONNA 2012 JOHANNA MEHTÄLÄ 2014 TARKKAILUN PERUSTA Lokan ja Porttipahdan tekojärvien kalaston elohopeapitoisuuksien tarkkailu perustuu

Lisätiedot

RAAHEN SEUTUKUNNAN YRITYSBAROMETRI 2012

RAAHEN SEUTUKUNNAN YRITYSBAROMETRI 2012 RAAHEN SEUTUKUNNAN YRITYSBAROMETRI 2012 Anetjärvi Mikko Karvonen Kaija Ojala Satu Sisällysluettelo 1 TUTKIMUKSEN YLEISTIEDOT... 2 2 LIIKEVAIHTO... 5 3 TYÖVOIMA... 6 3.1 Henkilöstön määrä... 6 3.2 Rekrytoinnit...

Lisätiedot

Järvilohen ja järvitaimenen mädintuotannon ennustaminen

Järvilohen ja järvitaimenen mädintuotannon ennustaminen KALA- JA RIISTARAPORTTEJA nro 328 Juha-Pekka Turkka Pasi Arkko Järvilohen ja järvitaimenen mädintuotannon ennustaminen Helsinki 2004 Julkaisija Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos KUVAILULEHTI Julkaisuaika

Lisätiedot

Kivihiilen kulutus kasvoi 25 prosenttia vuonna 2010

Kivihiilen kulutus kasvoi 25 prosenttia vuonna 2010 Energia 2011 Kivihiilen kulutus 2010, 4. vuosineljännes Kivihiilen kulutus kasvoi 25 prosenttia vuonna 2010 Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan kivihiiltä käytettiin vuoden 2010 aikana sähkön- ja lämmöntuotannon

Lisätiedot

Paloriskin ennustaminen metsäpaloindeksin avulla

Paloriskin ennustaminen metsäpaloindeksin avulla Paloriskin ennustaminen metsäpaloindeksin avulla Ari Venäläinen, Ilari Lehtonen, Hanna Mäkelä, Andrea Understanding Vajda, Päivi Junila the ja Hilppa climate Gregow variation and change Ilmatieteen and

Lisätiedot

Intensiivikurssi uusille opiskelijoille

Intensiivikurssi uusille opiskelijoille Insinöörikoulutuksen ja tietojenkäsittelyn tärkeät päivät 2013 2014 heinäkuu elokuu 26 29 syyskuuta Elokuu 2013 27 30 28 31 elokuu 291 302 313 syyskuu 14 25 36 47 58 69 10 7 11 8 12 9 10 13 11 14 12 15

Lisätiedot

Itämeren kala elintarvikkeena

Itämeren kala elintarvikkeena Itämeren kala elintarvikkeena Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos Jari Setälä Tutkimuspäivät Pori 15.11.2007 Esitelmän sisältö Elintarvikekalan määrä Itämeressä ja Suomessa Itämeressä kalastetun ja

Lisätiedot

Hylkeiden kalankasvatukselle aiheuttamat vahingot vuonna 2011

Hylkeiden kalankasvatukselle aiheuttamat vahingot vuonna 2011 Hylkeiden kalankasvatukselle aiheuttamat vahingot vuonna 2011 Riitta Savolainen, Pentti Moilanen ja Anssi Ahvonen Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos, Helsinki 2012 Julkaisija: Riista- ja kalatalouden

Lisätiedot

Väestönmuutokset 2013 Tammi-lokakuu

Väestönmuutokset 2013 Tammi-lokakuu muutokset 2013 Tammi-lokakuu Tampere Tampereen kaupunkiseutu Suurimmat kaupungit Suurimmat seutukunnat Tampereella lähes 220 200 asukasta Tampereen väkiluku lokakuun 2013 lopussa oli 220 194 asukasta.

Lisätiedot

VANTAAN SUHDANNEKATSAUS, TAMMIKUU 2016 OSA 1

VANTAAN SUHDANNEKATSAUS, TAMMIKUU 2016 OSA 1 VANTAAN SUHDANNEKATSAUS, TAMMIKUU 216 OSA 1 Osa 1: Koko kaupunki laisten yritysten liikevaihto pieneni,2 prosenttia vuoden 215 ensimmäisellä puoliskolla. Heinä-syyskuussa liikevaihdon väheneminen oli 1,2

Lisätiedot

Asuntotuotantokysely 1/2016

Asuntotuotantokysely 1/2016 Asuntotuotantokysely 1/2016 Sami Pakarinen Helmikuu 2016 1 (2) Helmikuun 2016 asuntotuotantokyselyn tulokset RT:n asuntotuotantokysely lähetettiin Talonrakennusteollisuuden jäsenille. Kysely tehdään kolmasti

Lisätiedot

3 MALLASVEDEN PINNAN KORKEUS

3 MALLASVEDEN PINNAN KORKEUS 1 TAVASE OY, IMEYTYS- JA MERKKIAINEKOKEEN AIKAISEN TARKKAILUN YHTEENVETO 26.4.2010 1 YLEISTÄ Tavase Oy toteuttaa tekopohjavesihankkeen imeytys- ja merkkiainekokeen tutkimusalueellaan Syrjänharjussa Pälkäneellä.

Lisätiedot

Rakenteisen kirjaamisen hyödyntäminen tunnuslukutyössä perusterveydenhuollossa

Rakenteisen kirjaamisen hyödyntäminen tunnuslukutyössä perusterveydenhuollossa Rakenteisen kirjaamisen hyödyntäminen tunnuslukutyössä perusterveydenhuollossa Rakenteisen kirjaamisen hyödyntäminen hoitotyön prosessin kuvaamisessa perusterveydenhuollossa VeTeHH-raportti PPT_12B taina.pitkaaho@kuh.fi

Lisätiedot

Pohjois-Karjalan Kalastusaluepäivät Huhmari, Polvijärvi Kari Kujala. Kalanviljelyn kuulumisia

Pohjois-Karjalan Kalastusaluepäivät Huhmari, Polvijärvi Kari Kujala. Kalanviljelyn kuulumisia Pohjois-Karjalan Kalastusaluepäivät 2017 18.3.2017 Huhmari, Polvijärvi Kari Kujala Kalanviljelyn kuulumisia Synkkä vuosi järvilohilla 2016 Emme kyenneet estämään järvilohen poikastappioita keväällä 2016.

Lisätiedot

Teknologinen. Laatu: - koostumus (proteiini, rasva) - vedensidontakyky - ph, väri. Lihan laatutekijät

Teknologinen. Laatu: - koostumus (proteiini, rasva) - vedensidontakyky - ph, väri. Lihan laatutekijät Eettinen laatu - eläinten hyvinvointi - ympäristövaikutukset Mikrobiologinen Laatu: - tuoteturvallisuus - säilyvyys Teknologinen Laatu: - koostumus (proteiini, rasva) - vedensidontakyky - ph, väri Lihan

Lisätiedot

Näsijärven siikatutkimus 2000-10 ja siian luontaisen lisääntymisen selvittäminen

Näsijärven siikatutkimus 2000-10 ja siian luontaisen lisääntymisen selvittäminen 212 Näsijärven siikatutkimus 2-1 ja siian luontaisen lisääntymisen selvittäminen Markku Nieminen iktyonomi 25.2.212 2 Sisällysluettelo 1. Johdanto... 3 2. Saalisnäytteet... 3 3. Siikaistutukset ja siikarodut...

Lisätiedot

Väestökatsaus. Heinäkuu 2015

Väestökatsaus. Heinäkuu 2015 Väestökatsaus Heinäkuu 2015 Turun ennakkoväkiluku oli heinäkuun lopussa 183975, jossa kasvua vuodenvaihteesta 151 henkeä. Elävänä syntyneet 1 159 Kuolleet 1 038 Syntyneiden enemmyys 121 Kuntien välinen

Lisätiedot

SUKLAA JA SYDÄNTERVEYS

SUKLAA JA SYDÄNTERVEYS SUKLAA JA SYDÄNTERVEYS terveystuote vai haitallinen herkku? Jaakko Mursu, TtM,, ravitsemusterapeutti Ravitsemusepidemiologian jatko opiskelija opiskelija Kansanterveyden tutkimuslaitos, Kuopion yliopisto

Lisätiedot

Tausta. Materiaalit ja menetelmät

Tausta. Materiaalit ja menetelmät 1 Liisa Manner 12.12.2007 Valio Oy T&K, PL 30, 00039 Valio Tuula Sontag Strohm Kari Thessler Elintarviketeknologian laitos, Agnes Sjöbergin katu 2, 00014 Helsingin yliopisto Tausta Työn tavoitteena oli

Lisätiedot

7/1977 UIMISKYVYN PARANTAMINEN AUTONIPPUJEN KIRISTYSTÄ PARANTAMALLA. Arno Tuovinen

7/1977 UIMISKYVYN PARANTAMINEN AUTONIPPUJEN KIRISTYSTÄ PARANTAMALLA. Arno Tuovinen 7/1977 UIMISKYVYN PARANTAMINEN AUTONIPPUJEN KIRISTYSTÄ PARANTAMALLA Arno Tuovinen MDSATIHO Opastinsilta 8 B 00520 HELSINKI 52 SELOSTE Pubelin 9D-l400ll 7/1977 7/1977 UIMISKYVYN PARANTAMINEN AUTONIPPUJEN

Lisätiedot

WSC7 analysointia. 24.2.2013 Vanha-Ulvila

WSC7 analysointia. 24.2.2013 Vanha-Ulvila WSC7 analysointia 24.2.2013 Vanha-Ulvila Rastiväli 1 Lyhin valinta on sininen Sininen vai Punainen: sininen voi olla pari sekuntia nopeampi. Kesällä keltainen oikaistaisiin katkoviivalla merkittyä reittiä

Lisätiedot

2015 - Sosiaali- ja terveystoimi. Resurssit ja johtaminen

2015 - Sosiaali- ja terveystoimi. Resurssit ja johtaminen 2015 - Sosiaali- ja terveystoimi Resurssit ja johtaminen Oma valtuustokauden tavoite Tulostavoite / tavoite Mittari / arviointikriteeri Seuranta 30.4. Työn tuottavuus Sote-palveluissa paranee Tuottavuus

Lisätiedot

KALANKÄSITTELYN KÄYTÄNNÖT JA TUOTELAATU

KALANKÄSITTELYN KÄYTÄNNÖT JA TUOTELAATU KALANKÄSITTELYN KÄYTÄNNÖT JA TUOTELAATU 1) Laatu ja kalan elintarvikeketju 2) Laatu ominaisuudet 3) Esimerkit tutkimuksesta Susanna Airaksinen Kalan tie elintarvikkeeksi KASVATUS/KALASTUS Kalakanta Olosuhteet

Lisätiedot

Väestökatsaus. Kesäkuu 2015

Väestökatsaus. Kesäkuu 2015 Väestökatsaus Kesäkuu 2015 Mikäli väestö kehittyy loppuvuodesta samoin kuin vuosina 2012-2014 keskimäärin, kaupungin väkiluku on vuoden lopussa noin 185 600. 185 000 184 000 183 790 183 824 183 000 182

Lisätiedot

MUUTOKSEN SUUNNAT PORISSA

MUUTOKSEN SUUNNAT PORISSA Kuva: Antero Saari Kuva: Toni Mailanen Kuva: Toni Mailanen MUUTOKSEN SUUNNAT PORISSA IV neljännes (loka-marraskuu) 2014 Kuva: Marianne Ståhl 23.2.2015 KONSERNIHALLINTO Timo Aro ja Timo Widbom Kuva: Toni

Lisätiedot

Ympäristö ja turvallisuus: päämäärät ja tavoitteet 2006-2008; toteumat 2006, 2007

Ympäristö ja turvallisuus: päämäärät ja tavoitteet 2006-2008; toteumat 2006, 2007 Ympäristö ja turvallisuus: päämäärät ja tavoitteet 2006-2008; toteumat 2006, 2007 TUOTTEET JA PAKKAUKSET : - liuottimien käyttö liima-, lakka- ja pesuainevalmistuksessa pienemmäksi - M1-luokiteltujen tuotteiden

Lisätiedot

Rikkidioksidin ja haisevien rikkiyhdisteiden pitoisuudet tammi-kesäkuussa 2016

Rikkidioksidin ja haisevien rikkiyhdisteiden pitoisuudet tammi-kesäkuussa 2016 Asiantuntijapalvelut, Ilmanlaatu ja energia 216 ILMANLAADUN SEURANTA RAUMAN SINISAARESSA Rikkidioksidin ja haisevien rikkiyhdisteiden pitoisuudet tammi-kesäkuussa 216 METSÄ FIBRE OY RAUMAN TEHTAAT RAUMAN

Lisätiedot

TAMMIKUU 2016 VIIKKO 1

TAMMIKUU 2016 VIIKKO 1 TAMMIKUU 2016 VIIKKO 1 MAANANTAI 4 TIISTAI 5 KESKIVIIKKO 6 Loppiainen TORSTAI 7 PERJANTAI 8 LAUANTAI 9 SUNNUNTAI 10 Jussi Kiiskilä Valteri-koulu, Onerva 1 TAMMIKUU 2016 VIIKKO 2 MAANANTAI 11 TIISTAI 12

Lisätiedot

Q1-Q3/2016. Autoalan vuosi. Tammi-syyskuu 2016

Q1-Q3/2016. Autoalan vuosi. Tammi-syyskuu 2016 Q1-Q3/216 Autoalan vuosi Tammi-syyskuu 216 Henkilöautojen ensirekisteröintien kehitys 14 12 1 8 6 4 2 12 1 8 6 4 2 213 214 215 216 Tammikuu Helmikuu Maaliskuu Huhtikuu Toukokuu Kesäkuu Heinäkuu Elokuu

Lisätiedot

TAVASE OY, IMEYTYS- JA MERKKIAINEKOKEEN AIKAISEN TARKKAILUN YHTEENVETO

TAVASE OY, IMEYTYS- JA MERKKIAINEKOKEEN AIKAISEN TARKKAILUN YHTEENVETO 1 TAVASE OY, IMEYTYS- JA MERKKIAINEKOKEEN AIKAISEN TARKKAILUN YHTEENVETO 30.11.2011 1 YLEISTÄ Tavase Oy toteutti tekopohjavesihankkeen imeytys- ja merkkiainekokeen tutkimusalueellaan Syrjänharjussa Pälkäneellä.

Lisätiedot

Ilmasta kerättävien näytteiden otto Kirkonkylän koulu

Ilmasta kerättävien näytteiden otto Kirkonkylän koulu Ilmasta kerättävien näytteiden otto Kirkonkylän koulu Kohde: Pinta-ala: - Rakennusvuosi: Koulurakennus Rakennusala: - Käyttötarkoitus: Koulu... Tilavuus: - 66400 Laihia Kerrosluku: 3 Näytteenoton tilaaja:

Lisätiedot

MAATALOUDEN TUTKIMUSKESKUS MAANTUTKIMUS LAITOS. Tiedote N:o 8 1979. MAAN ph-mittausmenetelmien VERTAILU. Tauno Tares

MAATALOUDEN TUTKIMUSKESKUS MAANTUTKIMUS LAITOS. Tiedote N:o 8 1979. MAAN ph-mittausmenetelmien VERTAILU. Tauno Tares MAATALOUDEN TUTKIMUSKESKUS MAANTUTKIMUS LAITOS Tiedote N:o 8 1979 MAAN ph-mittausmenetelmien VERTAILU Tauno Tares Maatalouden -tutkimuskeskus MAANTUTKIMUSLAITOS PL 18, 01301 Vantaa 30 Tiedote N:o 8 1979

Lisätiedot

Hylkeiden kalankasvatukselle aiheuttamat vahingot vuonna 2012

Hylkeiden kalankasvatukselle aiheuttamat vahingot vuonna 2012 Hylkeiden kalankasvatukselle aiheuttamat vahingot vuonna 2012 Riitta Savolainen ja Pentti Moilanen Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos, Helsinki 2013 Julkaisija: Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos

Lisätiedot

KALANVILJELYN AIHEUTTAMAN YMPÄRISTÖKUORMITUKSEN VÄHENTÄMINEN VALINTAJALOSTUKSEN AVULLA

KALANVILJELYN AIHEUTTAMAN YMPÄRISTÖKUORMITUKSEN VÄHENTÄMINEN VALINTAJALOSTUKSEN AVULLA KALANVILJELYN AIHEUTTAMAN YMPÄRISTÖKUORMITUKSEN VÄHENTÄMINEN VALINTAJALOSTUKSEN AVULLA «DEVELOPMENT OF AQUACULTURE» St. Petersburg, Russia 6.-7. 11. 2007 Tapio Kiuru, Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos

Lisätiedot

16.3.2015 SISÄILMAN MIKROBITUTKIMUS

16.3.2015 SISÄILMAN MIKROBITUTKIMUS 16.3.2015 SISÄILMAN MIKROBITUTKIMUS PERTUN PARAKKIKOULU 05400 JOKELA 05400 JOKELA 2/6 SISÄLLYSLUETTELO 1. KOHTEEN YLEISTIEDOT... 3 1.1 Kohdetiedot ja tilaaja... 3 1.2 Toimeksiannon laatija... 3 1.3 Toimeksiannon

Lisätiedot

BI4 IHMISEN BIOLOGIA

BI4 IHMISEN BIOLOGIA BI4 IHMISEN BIOLOGIA 5 HORMONIT OVAT ELIMISTÖN TOIMINTAA SÄÄTELEVIÄ VIESTIAINEITA Avainsanat aivolisäke hormoni hypotalamus kasvuhormoni kortisoli palautesäätely rasvaliukoinen hormoni reseptori stressi

Lisätiedot

Kivihiilen kulutus väheni 14 prosenttia vuonna 2012

Kivihiilen kulutus väheni 14 prosenttia vuonna 2012 Energia 2013 Kivihiilen kulutus 2012, 4. vuosineljännes Kivihiilen kulutus väheni 14 prosenttia vuonna 2012 Kivihiilen kulutus väheni 14 prosenttia Tilastokeskuksen ennakkotiedon mukaan viime vuoden tammi-joulukuussa

Lisätiedot

Makrokatsaus. Huhtikuu 2016

Makrokatsaus. Huhtikuu 2016 Makrokatsaus Huhtikuu 2016 Positiiviset markkinat huhtikuussa Huhtikuu oli heikosti positiivinen kuukausi kansainvälisillä rahoitusmarkkinoilla. Euroopassa ja USA:ssa pörssit olivat tasaisesti plussan

Lisätiedot

Työttömyyden kehityksestä maalis Vuodet ja 2013

Työttömyyden kehityksestä maalis Vuodet ja 2013 Työttömyyden kehityksestä maalis 2013 Vuodet 2007-2012 ja 2013 Työttömyyden kehitys 17 työttömyys % 15 13 11 9 7 työttömyys % vertaillen 07-08-09-10 -11-12-13 20 15 10 5 0 työttömyys % 07 työtömyys % 08

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 7/2015

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 7/2015 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 7/215 16 14 12 1 8 24-3 Metalliteollisuus C Tehdasteollisuus 6 4 2 25 26 27 28 29 21 211 212 213 214

Lisätiedot

Merkkausvärin kehittäminen

Merkkausvärin kehittäminen Merkkausvärin kehittäminen Heikki Juhe, 26.1.2011 1. Johdanto JL-tuotteet aloitti keväällä 2010 tutkimus- ja kehitysprojektin, jonka tarkoituksena oli tutkia käytössä olevien merkkausvärien imeytyvyyttä

Lisätiedot

3M Ikkunakalvot. Prestige Auringonsuoja- ja turvakalvot. Kirkkaasti. Ensiluokkainen

3M Ikkunakalvot. Prestige Auringonsuoja- ja turvakalvot. Kirkkaasti. Ensiluokkainen 3M Ikkunakalvot Prestige Auringonsuoja- ja turvakalvot Kirkkaasti Ensiluokkainen Uuden sukupolven 3M Ikkunakalvo Uutta toimivuutta Useat lämpöä torjuvat ikkunakalvot ovat sävyltään tummia, sisältävät metallia

Lisätiedot

192-0330-9701 ALUSTILAN TIIVEYS- JA KUNTOSELVITYS 1 (7) Teemu Männistö, RI (09) 887 9248 tma@ako.fi

192-0330-9701 ALUSTILAN TIIVEYS- JA KUNTOSELVITYS 1 (7) Teemu Männistö, RI (09) 887 9248 tma@ako.fi 1 (7) K.osa/Kylä Kortteli/Tila Tontti/nro Viranomaisten merkintöjä Rakennustoimenpide Asiakirjan nimi Juoks.nro KUNTOSELVITYS RAPORTTI Rakennuskohde Asiakirjan sisältö MYYRMÄEN AMMATTIKOULU ASUNTOLA Ojahaantie

Lisätiedot

Kari Stenholm. Virtavesien hoitoyhdistys ry

Kari Stenholm. Virtavesien hoitoyhdistys ry Kari Stenholm Virtavesien hoitoyhdistys ry Vantaanjoen vesistö -Vantaanjoen 100 km pitkä pääuoma lähtee Hausjärveltä ja laskee mereen Helsingissä -Vantaanjoen vesistön yhteenlaskettu uomapituus on yli

Lisätiedot

Inarijärven säännöstelyn kehittyminen

Inarijärven säännöstelyn kehittyminen Inarijärven säännöstelyn kehittyminen Vedenkorkeusmittareihin perustuva vaikutustarkastelu Teemu Nurmi, Suomen ympäristökeskus Inarijärven seurantaryhmän kokous Esityksen sisältö Mittaritarkastelun taustaa

Lisätiedot

Ympäristötoimien vaikutus tuotantokustannukseen

Ympäristötoimien vaikutus tuotantokustannukseen Ympäristötoimien vaikutus tuotantokustannukseen Markus Kankainen Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos Miten ympäristötoimet vaikuttavat tuotantokustannukseen Ympäristöinvestoinnit Kuolleisuus Rehutehokkuus

Lisätiedot

Tammikuun työllisyyskatsaus 2015

Tammikuun työllisyyskatsaus 2015 NÄKYMIÄ TAMMIKUU 2015 POHJANMAAN ELY-KESKUS Tammikuun työllisyyskatsaus 2015 Julkaisuvapaa 24.2.2015 klo 9.00 Uusia avoimia työpaikkoja vuoden takaista enemmän. Ulkomaalainen työvoima kasvanut yli 200

Lisätiedot

Valitse aineisto otsikoineen maalaamalla se hiirella ja kopioimalla (Esim. ctrl-c). Vaihtoehtoisesti, Lataa CSV-tiedosto

Valitse aineisto otsikoineen maalaamalla se hiirella ja kopioimalla (Esim. ctrl-c). Vaihtoehtoisesti, Lataa CSV-tiedosto Versio k15 Näin laadit ilmastodiagrammin Libre Officen taulukkolaskentaohjelmalla. Ohje on laadittu käyttäen Libre Officen versiota 4.2.2.1. Voit ladata ohjelmiston omalle koneellesi osoitteesta fi.libreoffice.org.

Lisätiedot

ERIKOISKAUPAN AUKIOLOAIKAKOKEMUKSET 2010 SELVITYS. Taulukot (numeroitu raportin tekstin mukaisesti)

ERIKOISKAUPAN AUKIOLOAIKAKOKEMUKSET 2010 SELVITYS. Taulukot (numeroitu raportin tekstin mukaisesti) ERIKOISKAUPAN AUKIOLOAIKAKOKEMUKSET 2010 SELVITYS Taulukot (numeroitu raportin tekstin mukaisesti) 1. Yrityksemme päätoimiala on Fotokauppa 8,7 % Huonekalukauppa 3,7 % Kirjakauppa 9,5 % Kulta ja kellokauppa

Lisätiedot

Joululomasesonki lyhyt, mutta selvästi aiempaa vilkkaampi

Joululomasesonki lyhyt, mutta selvästi aiempaa vilkkaampi Joululomasesonki lyhyt, mutta selvästi aiempaa vilkkaampi 28.12. ja 31.12.216 välisenä aikana venäläismatkailijoita saapui Suomeen 21 prosenttia enemmän kuin vastaavana ajankohtana vuosi sitten. Vuoden

Lisätiedot

SMG-4450 Aurinkosähkö

SMG-4450 Aurinkosähkö SMG-4450 Aurinkosähkö 66 kw:n aurinkosähkövoimala Kiilto Oy:llä Lempäälässä Tarkastellaan Kiillon aurinkosähkövoimalan toimintaa olosuhteiltaan erilaisina päivinä. 1 2 NUMEROTIETOA KIILLON VOIMALAN PANEELEISTA

Lisätiedot

Tuorekalaketjun logistiikka

Tuorekalaketjun logistiikka Tuorekalaketjun logistiikka Nina Urala, Riikka Mononen Kuulas Research Agency Oy Kalafoorumi 12.4.2011 Raportin sisältö 1. Selvityksen tausta 2. Selvityksen tavoite 3. Selvityksen toteutus 4. Logistiikkakartat

Lisätiedot

TAVASE OY, IMEYTYS- JA MERKKIAINEKOKEEN AIKAISEN TARKKAILUN YHTEENVETO 24.6.2010

TAVASE OY, IMEYTYS- JA MERKKIAINEKOKEEN AIKAISEN TARKKAILUN YHTEENVETO 24.6.2010 1 TAVASE OY, IMEYTYS- JA MERKKIAINEKOKEEN AIKAISEN TARKKAILUN YHTEENVETO 24.6.2010 1 YLEISTÄ Tavase Oy toteuttaa tekopohjavesihankkeen imeytys- ja merkkiainekokeen tutkimusalueellaan Syrjänharjussa Pälkäneellä.

Lisätiedot

Tammikuu. Sinun apteekkisi. Maanantai Tiistai Keskiviikko Torstai Perjantai Lauantai Sunnuntai

Tammikuu. Sinun apteekkisi. Maanantai Tiistai Keskiviikko Torstai Perjantai Lauantai Sunnuntai Tammikuu Keskiviikkona 14.1. Asiaa laihduttamisesta. Tietoa laihdutuksesta ja apteekissa myytävistä laihdutustuotteista. 1 2 3 4 5 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15 16 17 18 Asiaa laihduttamisesta 19

Lisätiedot

Harjus hoitokalana. Lapin kalastusaluepäivät 15.11.2012 Toiminnanjohtaja Markku Myllylä Kalatalouden Keskusliitto

Harjus hoitokalana. Lapin kalastusaluepäivät 15.11.2012 Toiminnanjohtaja Markku Myllylä Kalatalouden Keskusliitto Harjus hoitokalana Lapin kalastusaluepäivät 15.11.2012 Toiminnanjohtaja Markku Myllylä Kalatalouden Keskusliitto Unelmakala sieltä jostakin Kuva: Ari Savikko Harjuksen hyviä puolia Paikallinen kala - ei

Lisätiedot

Perämeren hylkeiden ravintotutkimus

Perämeren hylkeiden ravintotutkimus Perämeren hylkeiden ravintotutkimus Hylkeet syövät lohen ja meritaimenen vaelluspoikasia 12.11.2013 Istutustutkimusohjelman loppuseminaari Esa Lehtonen RKTL Hylkeiden ravintotutkimus Perämerellä Hyljekantojen

Lisätiedot

Ennakkoväkiluku Lapin kunnissa ja seutukunnissa kuukausittain vuonna 2013

Ennakkoväkiluku Lapin kunnissa ja seutukunnissa kuukausittain vuonna 2013 Lapin liitto 22.10.2013 Ennakkoväkiluku Lapin kunnissa ja seutukunnissa kuukausittain vuonna 2013 LÄHDE: Tilastokeskus V u o s i 2 0 1 3 k u u k a u s i t t a i s e t e n n a k k o t i e d o t Muutos 2012

Lisätiedot

Kivihiilen kulutus kasvoi 60 prosenttia vuoden ensimmäisellä neljänneksellä

Kivihiilen kulutus kasvoi 60 prosenttia vuoden ensimmäisellä neljänneksellä Energia 2009 Kivihiilen kulutus Kivihiilen kulutus 2009, ensimmäinen neljännes Kivihiilen kulutus kasvoi 60 prosenttia vuoden ensimmäisellä neljänneksellä Kivihiiltä käytettiin vuoden 2009 tammi-maaliskuussa

Lisätiedot

Vesijärvestä Sargassomerelle

Vesijärvestä Sargassomerelle Vesijärvestä Sargassomerelle Jouni Tulonen Luonnonvarakeskus Asetus ankeriaskannan elvytystoimenpiteistä (ns. ankeriasdirektiivi, EY N:o 1100/2007) - jäsenvaltioiden on määriteltävä ankeriasvetensä ja

Lisätiedot

Tilastotiedote 2007:1

Tilastotiedote 2007:1 TAMPEREEN KAUPUNGIN TALOUS- JA STRATEGIARYHMÄ TIETOTUOTANTO JA LAADUNARVIOINTI Tilastotiedote 2007:1 25.1.2007 TULONJAKOINDIKAATTORIT 1995 2004 Tilastokeskus kokosi vuodenvaihteessa kotitalouksien tulonjakoa

Lisätiedot

TAVASE OY, IMEYTYS- JA MERKKIAINEKOKEEN ENNAKKOTARKKAILUN YHTEENVETO

TAVASE OY, IMEYTYS- JA MERKKIAINEKOKEEN ENNAKKOTARKKAILUN YHTEENVETO 1 TAVASE OY, IMEYTYS- JA MERKKIAINEKOKEEN ENNAKKOTARKKAILUN YHTEENVETO 18.1.2010 1 YLEISTÄ Tavase Oy toteuttaa tekopohjavesihankkeen imeytys- ja merkkiainekokeen tutkimusalueellaan Syrjänharjussa Pälkäneellä.

Lisätiedot

Rikkidioksidin ja haisevien rikkiyhdisteiden pitoisuudet tammi-kesäkuussa 2017

Rikkidioksidin ja haisevien rikkiyhdisteiden pitoisuudet tammi-kesäkuussa 2017 Asiantuntijapalvelut, Ilmanlaatu ja energia ILMANLAADUN SEURANTA RAUMAN SINISAARESSA Rikkidioksidin ja haisevien rikkiyhdisteiden pitoisuudet tammi-kesäkuussa METSÄ FIBRE OY RAUMAN TEHTAAT RAUMAN BIOVOIMA

Lisätiedot

Koulutus kalojen lääkinnästä 5.2.2015 Hanna Kuukka-Anttila Eläinten terveys ja hyvinvointi yksikkö, Evira. Kalanviljely Suomessa

Koulutus kalojen lääkinnästä 5.2.2015 Hanna Kuukka-Anttila Eläinten terveys ja hyvinvointi yksikkö, Evira. Kalanviljely Suomessa Koulutus kalojen lääkinnästä 5.2.2015 Hanna Kuukka-Anttila Eläinten terveys ja hyvinvointi yksikkö, Evira Kalanviljely Suomessa Vesiviljely maailmassa Kalojen, nilviäisten, äyriäisten ja vesikasvien kasvatusta

Lisätiedot

Poikasmateriaalin tuotanto perustuen jalostusprosessin ja kasvatusteknologian yhdistelyyn

Poikasmateriaalin tuotanto perustuen jalostusprosessin ja kasvatusteknologian yhdistelyyn DIA 1 (21) Poikasmateriaalin tuotanto perustuen jalostusprosessin ja kasvatusteknologian yhdistelyyn Viktor Golod, FGUP «FSGCR» DIA 2 (21) Ropshan kylästä tuli Venäjän kalanviljely-keskus miltei heti Pietarin

Lisätiedot

Harjoitukset 3 : Monimuuttujaregressio 2 (Palautus )

Harjoitukset 3 : Monimuuttujaregressio 2 (Palautus ) 31C99904, Capstone: Ekonometria ja data-analyysi TA : markku.siikanen(a)aalto.fi & tuuli.vanhapelto(a)aalto.fi Harjoitukset 3 : Monimuuttujaregressio 2 (Palautus 7.2.2017) Tämän harjoituskerran tehtävät

Lisätiedot

Viljellyn kalan kauppakuntoon saattaminen

Viljellyn kalan kauppakuntoon saattaminen Viljellyn kalan kauppakuntoon saattaminen Suomen kalatalous- ja ympäristöinstituutti Pasi Korvonen SEMINAR-EXHIBITION DEVELOPMENT OF AQUACULTURE 07.11.2007 Saint-Petersburg Esityksen rakenne Laatu Paastotus

Lisätiedot

MARTTI AHTISAAREN KOULU

MARTTI AHTISAAREN KOULU MARTTI AHTISAAREN KOULU YHTEENVETO SISÄILMATUTKIMUKSISTA JA - KORJAUKSISTA 2016 1 Tutkimusten lähtökohdat Tutkimusten alussa, marraskuussa 2015, esille nousi ongelmallisina tiloina erityisesti seuraavat:

Lisätiedot

Teollisuustuotanto väheni marraskuussa 15,2 prosenttia vuoden takaisesta

Teollisuustuotanto väheni marraskuussa 15,2 prosenttia vuoden takaisesta Tilastokeskus - Teollisuustuotanto väheni marraskuussa 15,2 prosenttia vuoden takais... http://www.stat.fi/til/ttvi/2009/11/ttvi_2009_11_2010-01-08_tie_001.html?tulosta Page 1 of 3 Teollisuustuotanto väheni

Lisätiedot