Kirjolohen kutukypsyyden säätö ruokakalan tuotannossa (KutuSää)

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Kirjolohen kutukypsyyden säätö ruokakalan tuotannossa (KutuSää)"

Transkriptio

1 Kirjolohen kutukypsyyden säätö ruokakalan tuotannossa (KutuSää) LOPPURAPORTTI HANKKEEN HANKENUMERO KESTO Susanna Airaksinen ja Kari Ruohonen TILAAJA Cygnaeuksenkatu 41 Suomen Jyväskylä Kalankasvattajaliitto 5 A 3 ry. RAHOITTAJAT TUTKIMUKSEN TEKIJÄ Varsinais-Suomen Ålands Riista- ja Landskapsstyrelse kalatalouden TE-keskus tutkimuslaitos (KOR) (KOR) Yhteyshenkilö Elinkeino- Turun Tutkimusprofessori ja yhteiskuntatutkimus Itäinen riistan- Pitkäkatu ja kalantutkimus, 3, Kari 254 Ruohonen puh: , sähköposti: Turku

2 Johdanto...1 Sisällysluettelo Kirjolohen Aikaikkuna-hypoteesi...2 Valojakson lisääntymiskierto...1 Tulokset...4 Kutusää-hankkeen hyödyntäminen koeasetelmat kalankasvatuksessa...3 Sukukypsyvien ja martojen kalojen ja osuudet tavoitteet...3 Sukukypsymisen ajoittuminen valokäsittelyjen valokäsittelyryhmissä...4 Valojen vaikutus kalojen kasvuun...5 laatuominaisuuksiin...6 vaikutuksesta...4 Johtopäätökset...1

3 Kirjolohen lisääntymiskierto Johdanto tekijöitä Muiden sukurauhaset eläinten -akselin tapaan mekanismit, myös kalojen joiden sukukypsymistä toimintaan vaikuttaa säätelevät joukko hypotalamus-aivolisäke- kuten leptiini, (kuva 1). erilaiset Tällä akselilla kasvutekijät, ympäristötekijöiden, kortisoli, tyroksiini kuten lämpötila sekä kasvuhormoni, ja bioottisia valo, sekä ja aiheuttamat hormonien, abioottisia signaalit hetkellä on kohtaavat ja vastaako ja viestittävät se ympäristön kalalle vaateita. millainen sen elimistön tila ja energiatase kullakin Bioottiset ja abioottiset tekijät AIVOJEN HYPOTALAMUS gonadotropiinia vapauttava hormoni AIVOLISÄKE gonadotropiinituotanto (GtH-I ja GtH-II) GONADIT Kirjolohi lisääntyy luonnonolosuhteissa kausittaisesti. Kala kykenee kuitenkin ylläpitämään biologisen lisääntymisen ja ravinnon kellon suhteen. syklisyyttä rytmittämää. Tällä myös perusteella olosuhteiden Kello on kuitenkin kalan pysyessä lisääntymisen herkkä vakiona valojaksolle, esimerkiksi sanotaan jolloin valon, olevan sen lämpötilan sisäisen kulkua Kalan vaikutuksesta voidaan valokäsittelyin sama valokäsittely joko edistää eri vuodenaikoina tai hidastaa annettuna (kuva 2). saa Biologisen aikaan erilaisia sisäisen vasteita. kellon on päivien jäljessä, elimistö jatkuminen kun tulkitsee taas kesäpäivän lyhyiden pitkät päivät päivien seisauksen jatkuminen jälkeen alkupuoliskolla vuoden vaihteen merkiksi jälkeen siitä, tai että toisaalta sisäinen pitkien 1 tulkitaan kellon edistämiseksi. Korjaavat estradioli- ja testosteronituotanto M A T U R A A T I O Kuva 1. Sukukypsyyden säätely ja siihen osallistuvat keskeiset hormonit ja niitä erittävät elimet.

4 toimenpiteet jälkimmäisessä johtavat tapauksessa täten sen ensimmäisessä viivästymiseen. tapauksessa kutuajan aikaistumiseen ja A B luonnonvalo sukukypsymisen aikaistaminen vähentää kutevien kalojen lukumäärää luonnonvalo JOULUKUU MAALISKUU KESÄKUU SYYSKUU JOULUKUU TAMMIKUU HEINÄKUU TAMMIKUU HEINÄKUU Kuva 2. Valojakson vaikutus kirjolohen kutuaikaan Englannissa ja kutevien kalojen osuuteen parvessa. A) Kutukypsyyden aikaistuminen pimeään vuodenaikaan ajoitetulla valokäsittelyllä. Mitä enemmän kutuaika on aikaistunut, sitä pienempi osuus kaloista maturoituu (punainen nuoli; Randall,C.F., Bromage,N., Duston,J. & Symes,J. 1998: Photoperiod-induced phase-shifts of the endogenous clock controlling reproduction in the rainbow trout: a circannual phase-response curve. Journal of reproduction and fertility 112, ). B) Kutukypsyyden viivästyminen valoisaan vuodenaikaan ajoitetulla valokäsittelyllä (ylin käyrä) tai hidastetullla valojaksolla (keskimmäinen käyrä; Bromage,N.R., Elliott,J.A.K., Springate,J.R.C. & Whitehead,C. 1984: The effects of constant photoperiods on the timing of spawning in the rainbow trout. Aquaculture 43, ). Ylin (kuvassa A) ja alin (kuvassa B) käyrä kuvaavat luonnonvalojakson syklisyyttä kontrolliryhmässä. Muissa käsittelyryhmissä käyrän ylätaso kuvaa jaksoa, jolloin valot ovat päällä ja alataso jaksoa, jolloin valot ovat pois päältä. Musta nuolet Kalan osoittavat lisääntymiskierto Aikaikkuna-hypoteesi kutuajankohdan kussakin on prosessi, valokäsittelyryhmässä. kestävän lisääntymisestä yli vuoden on tehtävä ja toista varhaisessa kertaa jonka kutevilla vaiheessa. on arvioitu kaloillakin Aikaikkunahypoteesin useiden lähes tutkimusten vuoden. mukaan Täten perusteella päätös käynnistyy, lisääntymiskierron mikäli hetkellä vaaditut ikkuna edellytykset, kutukypsymispäätökselle kuten kriittinen koko, on kehityksen avoinna ja taso kypsymisprosessi ja/tai riittävä tietyllä kehitystä, energiavaranto vaan ikkuna tuolloin pysyy täyttyvät. suljettuna. Edellytysten täyttyminen muuna hetkenä ei käynnistä 2

5 Valojakson hyödyntäminen kalankasvatuksessa kalankasvatuksessa. Valokäsittelyillä pyrittiin Myöhemmin alunperin kiinnostus ympärivuotiseen valokäsittelyihin poikastuotannon on perustunut teuraskokoisen turvaamiseen sukukypsyyden halutulla laadun tavalla parantamiseen. mukanaan voidaan tuomien tuottaa Viivästämällä ominaisuuksien martoa tai tai muuten sukukypsyvää vuoksi ajoittamalla laadullisesti kalaa, sukukypsymisprosessia heikentynyttä. joka ole vielä Kutusää-hankkeessa Kutusää-hankkeen koeasetelmat ja tavoitteet merikasseissa sukukypsymiseen kasvatetulla vedenalaisin kirjolohella. lampuin Tavoitteena toteutettujen oli selvittää valokäsittelyjen valokäsittelyjen merkitystä vaikutusta tutkittiin osakokeen sekä teuraskokoisen kalan laatuun Suomen olosuhteissa. Kunkin Kutusää I (I-III) Kutukypsyyden pääasialliset tavoitteet ja koeasetelmat on kuvattu seuraavassa: toimivuus päivittäinen sukukypsymisen valojakso. viivästyttämiskoe, Ositetun viivästyttämisessä 23-faktoriaalin jonka tavoitteena mukaisesti sekä oli tutkia löytää muuttujina valokäsittelyn tehokas olivat Aro, valokäsittelyn (, Kalojen 2, T., 4 tai keskipaino Norrdahl, 6 kk) aloitusajankohta O., kokeen päivän Riihimäki, pituus alussa (, J.,Vaajala, (18, 2 oli tai noin 21, 4 kk 24 M., 61 kesäpäivän tuntia/vrk Ruohonen, g (Forsman,A., tai tasauksesta), K. NL, 24: luonnonvalo). Airaksinen, Kirjolohen kesto S., Kutusää II kutukypsyyden ja Kutukypsyyden riistaraportteja säätö 344). viivästyttämiskoe, ruokakalatuotannossa jonka j (KutuSää) tavoitteena - Ensimmäinen oli tutkia viivästymisen osakoe. Kalakeskipaino tehokkuutta valokäsittelyn kokeen sekä kesto sen alussa (, vaikutuksia 3, oli 6, 9 noin tai lihaksen kk g (Forsman,A., kesäpäivän ja mädin laatuun. tasauksesta). Airaksinen, Muuttujana S., Kalojen Aro, T., oli Kutusää III säätö Norrdahl, Kutukypsymisen ruokakalatuotannossa O., Riihimäki, J.,Vaajala, (KutuSää) M., - Ruohonen, Toinen osakoe. K. 26: Kala- Kirjolohen ja riistaraportteja kutukypsyyden alkupuolelle siirtokoe, jonka tavoitteena oli lisääntymiskierron iskierron 381). parvea osan ajoitetun kaloista valokäsittelyn siirtäessä sukukypsymisensä avulla aikaistaa sukukypsymistä seuraavaan vuoteen. osassa säätö Muuttujana Kalojen keskipaino oli valokäsittelyn kokeen alussa kesto (, oli 1, noin 2, 3, 4 4 tai g (Airaksinen,S. 5 kk vuodenvaihteesta). 388). Norrdahl, ruokakalantuotannossa O., Riihimäki, J.,Vaajala, (KutuSää). M., Ruohonen, Kolmas K. osakoe. 26: Kirjolohen Kala- ja kutukypsyyden riistaraportteja Forsman,A., 3

6 Kunkin riistaraportteja Tässä loppuraportissa osakokeen -sarjassa tulokset on (http://www.rktl.fi/julkaisut/). esitelty yksityiskohtineen lyhyesti hankkeen on esitetty keskeisimmät erillisissä raporteissa ja merkittävimmät RKTL:n tulokset. Kala- ja Odotusten Sukukypsyvien mukaisesti valokäsittelyt ja martojen eivät kalojen vaikuttaneet osuudet sukukypsyvien valokäsittelyryhmissä kalojen osuuteen I- IIosakokeessa, joissa kalojen osuuden toteutettiin oletettiin lisääntymiskierron III-osakokeessa loppupuolella. laskevan Sen aikaistuvan sijaan kutukypsyyden sukukypsyvien kuitenkaan Suurin pystytty seurauksena. vaikuttamaan Koeolosuhteissa syistä, joita tämän sukukypsyvien tutkimuksen kirjolohien perusteella osuuksiin tunneta. ei välillä sukukypsymisprosentti osa havaittu kaloista eroa jäi marroiksi sukukypsien sekä luonnonvalo- ja martojen että valokäsittelyryhmissä kalojen osuuksissa. eikä Alhainen ryhmien valokäsittelyistä kalaparvella vielä täyttyneet riippumattomat III:ssa (taulukko osakokeessa, sukukypsymisen 1). myös edellytykset luonnonvalokaloilla, eivät tämän viittaa siihen, osakokeen että Martojen kalojen osuus kaloista (%) KutuSää 15.8 I KutuSää 39.1 II KutuSää 7.2 III Taulukko 1. Martojen kalojen prosenttiosuudet kalaparvissa kokeiden lopussa. Kutukypsymisen Sukukypsymisen viivästyminen ajoittuminen havaittiin tarkasteltaessa valokäsittelyjen kalojen gonadosomaattista vaikutuksesta indeksiä aloitettiin Kutukypsyyden (GSI%; gonadien viivästäminen paino suhteutettuna lisääntymiskauden kalan painoon; aikana onnistui kuva 3) parhaiten, ja mätimunan kun valokäsittelyt halkaisijaa. vielä elokuussa keskikesällä. aloitetulla Jouluun saakka valokäsittelyllä kestänyt valokäsittely saavutettiin oli merkittävä tehokkain viivästyttäjä, ero suhteessa mutta vuorokausirytmit luonnonvalokaloihin. viivästyttänyt kypsymistä Sen eikä sijaan käytetyllä lokakuussa päivänpituudella valojen sytyttäminen ollut merkitystä, ei enää vaan mainittavasti valokäsittelyn 18 valoisasta tunnista jatkuvaan valoon toimivat yhtäläisesti. Myöskään testatut sillä käytännössä jatkaminen saavutettaisi vuodenvaihteen lisäetua yli kalan ei tehostanut pääasiallisen viivästymistä kysynnän merkittävästi keskittyessä eikä 4 Tulokset

7 veren joulunalusaikaan. hormonipiikkien Osakokeessa Muutokset siirtyessä III kutukypsyyden kutukypsymisajoissa vastaavasti aikaistaminen estradioli- havaittiin ja osassa testosteronitasoja myös samanaikainen fysiologisena mitattaessa. muutoksena aikana toisessa osassa parvea ei onnistunut odotusten mukaisesti. Kaloilla, jotka kypsyivät siirtäminen riippumatta, (noin joten 3 kutukypsymisen %:a kaikista kaloista) aikaistumista GSI-arvot ollut olivat havaittavissa. samansuuruiset Tosin sukukypsyvien käsittelystä kokeen kalojen mitattuja GSI-arvot GSI:n maksimiarvoja olivat joulukuussa ja siten lähellä heikentää 15 %:a, vaikutuksen mikä lähenee tulkintaa. aiemmissa Toisaalta kokeissa selkeästi aikaistumiseen maksimitasoa viittaavaa alhaisemmat. ei havaittu myöskään lokakuussa, jolloin GSI-arvot olivat mitään vielä Osakokeessa Valojen vaikutus kalojen kasvuun (kuva 4A) ja kasvu I kypsyvät oli nopeinta kalat kasvoivat ryhmissä, kasvukauden joissa valokäsittelyt aikana olivat martoja alkaneet kaloja nopeammin Sukukypsymisen 4B). Ero kasvussa oli suurempi kuin pelkästä mädistä aiheutuva aikaisimmin sukukypsyvillä myötä steroidihormonien tuotanto lisääntyy, mikä parantaa lisäkasvu. kasvua pikemminkin tehostamaan. Martojen kaloilla kalojen ja ilmeisesti kasvuun tätä valokäsittelyt vaikutusta tässä pystyttiin vaiheessa valokäsittelyin vuotta vaikuttivat edelleen samansuuntaisia, samoin negatiivisesti joskaan aineistoa (kuva 4B, ei avonaiset pystytty ruokinnassa ympyrät). Osakokeessa ilmenneiden ongelmien II tulokset vuoksi olivat osakokeessa analysoimaan. III näyttivät Sen sijaan lyhintä lisääntymiskierron valokäsittelyä alkupuolella toteutetut valokäsittelyt 5 (1 kk) lukuunottamatta parantavan Kuva 3. Gonadosomaattisen indeksin ennuste eri valokäsittelyissä (Kutusää I). Valokäsittelyt ovat NL (luonnonvalo), -2 (valot sytytetty kesäkuussa, päällä 2 kk), -6 (valot sytytetty kesäkuussa, päällä 6 kk), 2-4 (valot sytytetty elokuussa, päällä 4 kk) ja 4-2 (valot sytytetty lokakuussa, päällä 2 kk). Kuvassa x-akselilla on kuukaudet juhannuksesta ( kk) lukien.

8 suunniteltaessa lisääntymiskierron nimenomaan martojen on eri vaiheissa tärkeä kalojen toivottujen huomioida kasvua tulosten (kuva kalojen saavuttamiseksi. 5). erilainen Täten valokäsittelyn herkkyys valokäsittelyille ajankohtaa A B Kuva 4. Kalojen kasvu osakokeessa Kutusää I. Sukukypsien ja martojen näytekalojen kasvukäyrät kokeen ajalta (A). Katkoviivat rajaavat keskipainon 95 %:n luottamusvälin. Kalojen keskipainojen kehitys neljänneltä koekuukaudelta kokeen loppuun valonkäsittelyn aloitusajankohdan ( kk, 2 kk, 4 kk) mukaan järjestettynä (B). Luonnonvalokalat (NL) olivat ilman valokäsittelyä. Kypsyvien ja martojen kalojen keskipainot on esitetty erikseen. Perattu paino (g) Valojen vaikutus kalojen laatuominaisuuksiin sekä Laadullisia näytteenottoajankohtaan. vuodenajasta ominaisuuksia tai edellä Tarkoituksena tarkasteltiin mainituista oli tekijöistä suhteessa eritellä valokäsittelystä, valokäsittelyyn, sukukypsyysasteesta GSI:hin sekä 6 yhteisesti johtuvat vaikutukset kalan Valot päällä (kk) Kuva 5. Martojen kalojen paino () Kutusää III -kokeen lopussa eri valokäsittelyryhmissä (Valot päällä 1, 2, 3 tai 4 kuukautta). Luonnonvalokalat eivät saaneet valokäsittelyä (Valot päällä kuukautta). Katkoviivat rajaavat ennusteen 95 %:n luottamusvälin.

9 laatuun. ja kylkilihaksen rakenne Tutkittavina paksuus muuttujina sekä 2) laadulliset olivat 1) ominaisuudet, tuotannolliset kuten ominaisuudet, lihan ja mädin kuten koostumus, fileesaanto väri ja 1) Tuotannolliset sekä lihan ja ominaisuudet mädin aistinvaraisesti arvioidut ominaisuudet (VTT). sukukypsyviä Erot kalojen tuotannollisissa välillä korostuvat ominaisuuksissa vuodenvaihteen (fileesaanto jälkeen. ja Tällöin kyljen paksuus) martokalat sukukypsien pystyvät ylläpitämään ja martojen ohenemiseen suhteellisen hyvin kaloja molemmissa aina paremmin maaliskuulle ryhmissä kyljen saakka, paksuutta, (Kutusää jonka vaikka I ja jälkeen II). talven Myös saannot eteneminen fileesaantoa alenevat johtaakin molemmissa ylläpidetään kylkien ominaisuuksiin ryhmissä Sukukypsyysasteesta ja sukukypsyvien riippumattomia kalojen saannot valovaikutuksia romahtavat edellä suhteessa mainittuihin martoihin tuotannollisiin kaloihin. Talvella ei havaittu. yhtäpitävästi kuin annetut valokäsittelyryhmissä valokäsittelyt kiihdyttivät martojen martokalojen kyljet kasvua olivat (Kutusää huomattavasti III), minkä paksumpia kanssa valokäsittelystä paksuuden sukukypsillä riippumattomasti kaloilla. Fileesaannot eikä valokäsittelyvaikutusta olivat martokaloilla havaittu. sukukypsiä Fileesaannon kaloja suurempia vaikutus havaittiin välillä osakokeessa osoitettiin korrelaatio III ainostaan osakokeessa toisen mittarin, II, kyljen mutta paksuuden, merkittävä kohdalla. valokäsittelyn ja kyljen Rakenne pehmentyä 2) Laadulliset Lihaksella ominaisuudet pehmentynyt talven edetessä. oli taipumus Maalis- kiinteytyä ja toukokuussa kalan kutukypsyyden martojen kalojen myötä lihas ja oli toisaalta kaloilla suhteessa aiempiin mittauksiin joulukuussa kiinteyden pysyessä kutukypsillä täten kiinteyteen. samana (Kutusää I ja II). Valokäsittelyillä ei ollut merkittäviä vaikutuksia lihaksen tunnusmerkkinä. lihaksesta Väri Tummaa punaista Sukukypsymisen väriä pidetään myötä hyvän kala ja laadukkaan siirtää punaista kirjolohituotteen väriainetta, yhtenä astaksantiinia, näkyvänä viivästettiin lihaksen valomäärässä mätiin ja lihas ja vaalenee. punaisuudessa Tämä havaittiin (kuva 6). erona Lisäksi, martojen kun kalojen ja sukukypsien sukukypsymistä kalojen (kevättalvelle) valokäsittelyillä ja oli siten lähempänä säilyi martokalan lihas tummempana väriä samaan ja vuodenaikaan punaisempana mitattuna. pidempään osan Koostumus raakakoostumus Pääosa kalan eli rasva- lihaksen proteiini- myytävästä ja kuiva-ainepitoisuus materiaalista on ei ns. muuttunut valkeaa valokäsittelyjen lihasta. Tämän proteiinipitoisuutta ylläpitämään vaikutuksesta ja (Kutusää jopa aina I). kevättalvelle kasvattamaan Marrot kalat saakka. fileen pystyivät rasvapitoisuutta kuitenkin sukukypsiä sekä valkean kaloja paremmin lihaksen 7 Osakokeessa III valokäsittelyistä johtuvia

10 laadullisia vastasivat aiemmin muutoksia osakokeissa juurikaan I ja II havaittu. havaittuja Erot eroja. sukukypsien ja martojen kalojen välillä A B Valomäärä Värisävy Aistinvaraisesti valmistuvilla kaloilla arvioidut valokäsittelyjen ominaisuudet seurauksena Osakokeessa havaitut II muutokset haluttiin testata (kuvattu ovatko yllä) sellaisia, kutuun nesteen jotka huhtikuussa olisivat astinvaraisesti kuluttajan aistittavissa. arvioitaviksi Kalat ja tuloksena (luonnonvalo, luonnonvalokalat 6 kk ja 9 arvioitiin kk valoa) sokkotestissä toimitettiin rakenne, erottumista lukuunottamatta kaikilta ominaisuuksiltaan (hajun tuoreus, ulkonäkö, arvioiduilla arvioitiin useimmin maun tuoreus, parhaaksi. ja virhemaun Yhtäläiset voimakkuus) tulokset saatiin heikoimmiksi. sekä tuoreena Kuuden että kuukauden kypsennettynä ryhmä aistinvaraisesti kaloilla. Erot eri valokäsittelyissä olleiden kalojen laadussa olivat siten myös Mädin havaittavissa (kuva 7). kasvu mittaushetkillä ominaisuudet seurasi GSI:n Tutkimuksessa muutoksia. GSI:n paneuduttiin perusteella myös viivästyneiden mädin ominaisuuksiin kalojen mätimunat (II). Mätimunan toukokuussa, pienempiä kuin luonnonvalokaloilla lukuunottamatta viimeistä näytteenottoa olivat kutukypsyyden. rasvapitoisuus aleni, jolloin Muut väri mätimunan erot tummeni olivat ominaisuudet ja sen tasoittuneet intensiteetti seurasivat viimeistenkin kasvoi vastavaa siten, että kalojen aikataulua. muutokset saavuttaessa Mätimunan havaittiin luonnonvaloryhmän ensin saakka, luonnonvaloryhmässä jolloin eroja mäti ei enää arvioitiin ja havaittu. sitten laadultaan Maaliskuussa lyhimmässä heikoimmaksi valokäsittelyssä toteutetussa (kuva 8). aistinvaraisessa jne. aina toukokuulle arviossa 8 Valot päällä, vrk Valot päällä, vrk Kuva 6. Lihaksen väri. Vaaleus lisääntyy valomäärän (a) kasvaessa ja punaisuus sävyn (b) pienentyessä. Kypsyvät (1) ja marrot () kalat esitetään erikseen. Katkoviivat rajaavat ennusteen 95 %:n luottamusvälin. Värin määrittämisessä käytettiin spektrofotometriä (Minolta, malli 26d).

11 Havainnot Komp Komp1 Kuva 7. Kypsennetty lihas - Aistinvaraisesti määritettyjen havaintojen sijoittuminen pääkomponenttianalyysissä käsittelyittäin. Käsittelyt ovat luonnonvalo ( vrk, musta, ympyröidyt havainnot) sekä valokäsittelyt 6 ( vrk, punainen) ja 9 kk ( vrk, vihreä) kesäpäivän tasauksesta. Havainnot muodostuvat ominaisuuksista hajun tuoreus, ulkonäkö, nesteen erottuminen, rakenne, maun tuoreus ja virhemaun voimakkuus. Taustamuuttujana käytettiin gonadosomaattista indeksiä (GSI). Havainnot käsittelyryhmän sisällä olivat läheisemmin korreloituneita keskenään kuin muiden käsittelyryhmien havaintojen kanssa. Käsittelyt pystyttiin siten aistinvaraisesti erottamaan toisistaan. Ominaisuudet arvioitiin parhaiksi ryhmässä vrk ja huonoimmiksi luonnonvaloryhmässä vrk. Havainnot Komp Komp1 Kuva 8. Mäti - Aistinvaraisesti määritettyjen havaintojen sijoittuminen pääkomponenttianalyysissä käsittelyittäin. Käsittelyt ovat luonnonvalo ( vrk, musta, ympyröidyt havainnot) sekä valokäsittelyt 6 ( vrk, vihreä) ja 9 kk ( vrk, sininen) kesäpäivän tasauksesta. Havainnot muodostuvat ominaisuuksista hajun tuoreus, ulkonäkö, kimmoisuus, nesteen erottuminen, rakenne, maun tuoreus ja virhemaun voimakkuus. Havainnot valokäsittelyryhmien sisällä olivat läheisemmin korreloituneita 9 keskenään kuin luonnonvaloryhmän havaintojen kanssa. Valokäsiteltyjen kalojen mäti pystyttiin siten aistinvaraisesti erottamaan luonnonvalokalojen mädistä. Ominaisuudet arvioitiin huonoimmiksi luonnonvaloryhmässä vrk.

12 Valokäsittelyjen investointikustannuksiltaan toteuttaminen edullisen kokeessa keinon kalaparven käytetyllä kutukypsymisen tavalla tarjoaa säätämiseen. yksinkertaisen ja Johtopäätökset 1) Kesällä kehittymistä saakka on aloitettu tehokasta kutukypsyvällä ja myös perkuuseen parvella, parvella. jonka jatkuva Valokäsittelyn perkuu valokäsittely siirtyy jatkaminen kevättalvelle. viivästi vuodenvaihteeseen kutukypsyyden 2) Kutukypsymisen parantamaan samalla tasolla valokäsittelyjen olevia mukanaan kaloja luonnonvalo- tuomia avulla, laatua mikä ja ilmeni valokäsittelyryhmissä. heikentäviä verrattaessa ominaisuuksia kutukypsyydeltään Ominaisuuksista pystyttiin havaittu esim. havaittiin fileen paremmiksi rasvapitoisuus, valokäsittelyssä lihaksen olleilla väri sekä kaloilla. mädin Mitään ja lihaksen haitallisia aistittava muutoksia laatu verrattuna viivästetyn luonnonvalokaloihin. parven tuotannollisissa ja laadullisissa ominaisuuksissa ei 3) Instrumentaalisesti aistinvaraisesti arvioitujen mitatut ominaisuuksien muutokset laadullisissa kanssa ja ovat ominaisuuksissa täten käyttökelpoisia korreloivat 4) Kutukypsyyden kustannustehokkaasti aikaistaminen monitoroitavissa ja samanaikainen suuristakin siirtäminen kalamääristä. osassa parvea ei tämän ja kuitenkin kokeen olosuhteissa paransivat martojen onnistunut. kalojen Vuoden kasvua. vaihteen jälkeen aloitetut valokäsittelyt Tutkimus ansaitsee Kalankasvattaja-lehdessä toteutettiin panoksestaan RKTL:n nro kiitoksemme. 4/26. Rymättylän Tutkimuksen kalantutkimusasemalla, tuloksista julkaistaan jonka henkilökunta yhteenveto 1

Kirjolohen kutukypsyyden säätö ruokakalatuotannossa (KutuSää)

Kirjolohen kutukypsyyden säätö ruokakalatuotannossa (KutuSää) KALA JA RIISTARAPORTTEJA nro 38 Antti Forsman Susanna Airaksinen Tarja Aro Olli Norrdahl Jari Riihimäki Markku Vaajala Kari Ruohonen Kirjolohen kutukypsyyden säätö ruokakalatuotannossa (KutuSää) Toinen

Lisätiedot

Kirjolohen kutukypsyyden säätö ruokakalatuotannossa (KutuSää)

Kirjolohen kutukypsyyden säätö ruokakalatuotannossa (KutuSää) KALA- JA RIISTARAPORTTEJA nro 388 Susanna Airaksinen Antti Forsman Olli Norrdahl Jari Riihimäki Markku Vaajala Kari Ruohonen Kirjolohen kutukypsyyden säätö ruokakalatuotannossa (KutuSää) Kolmas osakoe

Lisätiedot

Rasvahappokoostumuksen optimointi kalatuotteissa Tiedosta ratkaisuja kestäviin valintoihin

Rasvahappokoostumuksen optimointi kalatuotteissa Tiedosta ratkaisuja kestäviin valintoihin Rasvahappokoostumuksen optimointi kalatuotteissa Susanna Airaksinen Loppuseminaari 5.3.2013 RKTL Helsinki 1961 1963 1965 1967 1969 1971 1973 1975 1977 1979 1981 1983 1985 1987 1989 1991 1993 1995 1997

Lisätiedot

Asuntotuotantokysely 2/2015

Asuntotuotantokysely 2/2015 Asuntotuotantokysely 2/2015 Sami Pakarinen Kesäkuu 2015 1 (2) Kesäkuun 2015 asuntotuotantokyselyn tulokset RT:n asuntotuotantokysely lähetettiin Talonrakennusteollisuuden jäsenille. Kysely tehdään kolmesti

Lisätiedot

Elintarviketalouden tutkimusohjelma Lähtökohdat ja tavoitteet Tiedosta ratkaisuja kestäviin valintoihin

Elintarviketalouden tutkimusohjelma Lähtökohdat ja tavoitteet Tiedosta ratkaisuja kestäviin valintoihin Elintarviketalouden tutkimusohjelma Lähtökohdat ja tavoitteet Jari Setälä Loppuseminaari 5.3.2013 RKTL Helsinki Taustaa: Kalatalouden rakennemuutos Kotimarkkinat - Kotimaisen kalan osuus suuri - Silakka

Lisätiedot

RKTL:n työraportteja 23/2014. Nelman tuotelaatu. Tekijät: Susanna Airaksinen ja Jari Riihimäki

RKTL:n työraportteja 23/2014. Nelman tuotelaatu. Tekijät: Susanna Airaksinen ja Jari Riihimäki Tekijät: Susanna Airaksinen ja Jari Riihimäki Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos, Helsinki 2014 EU investoi kestävään kalatalouteen Julkaisija: Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos Helsinki 2014

Lisätiedot

UNELMA uusi viljelylaji nelmasta (Stenodus leucichthys nelma)

UNELMA uusi viljelylaji nelmasta (Stenodus leucichthys nelma) UNELMA uusi viljelylaji nelmasta (Stenodus leucichthys nelma) Petri Heinimaa Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos Nelma-Siika Workshop Laukaa 7.4.2011 RKTL - tietoa kestäviin valintoihin Mikä on Nelma?

Lisätiedot

Työttömyyskatsaus Kesäkuu 2015

Työttömyyskatsaus Kesäkuu 2015 Työttömyyskatsaus Kesäkuu 2015 Edellisvuoden kesäkuuhun verrattuna Turun työttömyysaste nousi 1,3 prosenttiyksikköä. 18 16 16,9 16,7 16,2 15,9 15,7 18,1 14 12 % 10 8 6 4 2 0 2014 2015 1 2 3 4 5 6 7 8 9

Lisätiedot

NAUDAN KASVUN SÄÄTELY

NAUDAN KASVUN SÄÄTELY NAUDAN KASVUN SÄÄTELY Sole Raittila Jyväskylä 18.11.2010 23.11.2010 1 Naudan kasvuun vaikuttavat tekijät Perimä Sukupuoli Rotu Yksilölliset ominaisuudet Ruokinta Olosuhteet Terveys 23.11.2010 2 Naudan

Lisätiedot

Toiminnallinen testaus

Toiminnallinen testaus 1 / 7 Toiminnallinen testaus Asiakas: Okaria Oy Jousitie 6 20760 Piispanristi Tutkimussopimus: ref.no: OkariaTakomo ta021013hs.pdf Kohde: Holvi- ja siltavälike, Tuotenumero 1705 Kuvio 1. Holvi- ja siltavälike

Lisätiedot

CASE BENELLA INNOTORI 20.4.2016

CASE BENELLA INNOTORI 20.4.2016 CASE BENELLA INNOTORI 20.4.2016 ESITYKSEN SISÄLTÖ Key driverit Benella innovaation taustalla (yleensäkin innovoinnin taustalla) Haasteet joita lähdettiin ratkaisemaan Mitä saavutettiin? Mikä Benella oikein

Lisätiedot

16WWE1356 18.5.2011. Kainuun Etu Oy. Lohen mäti-istutuskokeiden sumputuskokeet v. 2011

16WWE1356 18.5.2011. Kainuun Etu Oy. Lohen mäti-istutuskokeiden sumputuskokeet v. 2011 18.5.2011 Kainuun Etu Oy Lohen mäti-istutuskokeiden sumputuskokeet v. 2011 Lohen mäti-istutuskokeiden sumputuskokeet v. 2011 1 Sisältö 1 JOHDANTO... 1 2 LOHEN MÄDIN SUMPUTUSKOKEET... 1 2.1 Aineisto ja

Lisätiedot

Vesilintujen runsaus ja poikastuotto vuonna 2006

Vesilintujen runsaus ja poikastuotto vuonna 2006 1 Riistantutkimuksen tiedote 209:1-5. Helsinki 16.8.6 Vesilintujen runsaus ja poikastuotto vuonna 6 Hannu Pöysä, Marcus Wikman, Esa Lammi ja Risto A. Väisänen Vesilinnuston kokonaiskanta pysyi viime vuoden

Lisätiedot

Teknologinen. Laatu: - koostumus (proteiini, rasva) - vedensidontakyky - ph, väri. Lihan laatutekijät

Teknologinen. Laatu: - koostumus (proteiini, rasva) - vedensidontakyky - ph, väri. Lihan laatutekijät Eettinen laatu - eläinten hyvinvointi - ympäristövaikutukset Mikrobiologinen Laatu: - tuoteturvallisuus - säilyvyys Teknologinen Laatu: - koostumus (proteiini, rasva) - vedensidontakyky - ph, väri Lihan

Lisätiedot

Raumanjoen sähkökoekalastusraportti 2014. 20.10.2014 Pyhäjärvi-instituutti Jussi Aaltonen

Raumanjoen sähkökoekalastusraportti 2014. 20.10.2014 Pyhäjärvi-instituutti Jussi Aaltonen Raumanjoen sähkökoekalastusraportti 2014 20.10.2014 Pyhäjärvi-instituutti Jussi Aaltonen Raumanjoen sähkökoekalastusraportti 2014 Teksti: Jussi Aaltonen Kuvat: Tero Forsman (ellei toisin mainita) Pyhäjärvi-instituutti

Lisätiedot

TAMPEREEEN TYÖLLISYYS TAMMI KESÄKUUSSA 2008

TAMPEREEEN TYÖLLISYYS TAMMI KESÄKUUSSA 2008 TILASTOTIEDOTE Sivu 1 / 6 TAMPEREEEN TYÖLLISYYS TAMMI KESÄKUUSSA 2008 Tampereen työllisyyden kehitys jatkoi hidastumistaan Työnvälitysrekisteritietojen mukaan Tampereella oli tämän vuoden puolivälissä

Lisätiedot

PIKAOPAS 1. Kellotaulun kulma säädetään sijainnin leveys- asteen mukaiseksi.

PIKAOPAS 1. Kellotaulun kulma säädetään sijainnin leveys- asteen mukaiseksi. Käyttöohje PIKAOPAS 1. Kellotaulun kulma säädetään sijainnin leveysasteen mukaiseksi. Kellossa olevat kaupungit auttavat alkuun, tarkempi leveysasteluku löytyy sijaintisi koordinaateista. 2. Kello asetetaan

Lisätiedot

MUUTOKSEN SUUNNAT PORISSA

MUUTOKSEN SUUNNAT PORISSA MUUTOKSEN SUUNNAT PORISSA Lokakuu-joulukuu 2013 Sisältö Työllisyyskehitys Väestökehitys Sisäinen ja ulkoinen elinvoima 1. Työllisyyskehitys Porin työllisyyden kehitys loka-joulukuussa 2013 1 (2) Satakunnan

Lisätiedot

KOULUMATKATUKI TAMMIKUUSSA 2003

KOULUMATKATUKI TAMMIKUUSSA 2003 Tiedustelut Timo Partio, puh. 020 434 1382 s-posti timo.partio@kela.fi KOULUMATKATUKI TAMMIKUUSSA 2003 Kaikki Tuki maksun vastaanottajan mukaan, 1 000 euroa 2003 Tammikuu 23 555 2 008 1 156 35 374 23 419

Lisätiedot

Asuntotuotantokysely 2/2016

Asuntotuotantokysely 2/2016 Asuntotuotantokysely 2/2016 Sami Pakarinen Kesäkuu 2016 1 (2) Kesäkuun 2016 asuntotuotantokyselyn tulokset RT:n asuntotuotantokysely lähetettiin Talonrakennusteollisuuden jäsenille. Kysely tehdään kolmesti

Lisätiedot

Työttömyyskatsaus Heinäkuu 2015

Työttömyyskatsaus Heinäkuu 2015 Työttömyyskatsaus Heinäkuu 2015 Turun työttömyysaste oli heinäkuun lopussa 18,7 %, lisäystä edellisvuodesta 0,9 prosenttiyksikköä. Kasvu oli hieman pienempi kuin koko maan 1,1 prosenttiyksikköä. 10 suurimman

Lisätiedot

TYÖTTÖMIEN YLEINEN PERUSTURVA TAMMIKUUSSA 2001

TYÖTTÖMIEN YLEINEN PERUSTURVA TAMMIKUUSSA 2001 Tiedustelut Anne Laakkonen, puh. 00 9 9..00 TYÖTTÖMIEN YLEINEN PERUSTURVA TAMMIKUUSSA 00 Tammi- Muutos Muutos Vuonna kuussa edell. tammikuusta 000 Etuudet, milj. mk 5, 9,5 0, 5 708, Peruspäivärahat 6,

Lisätiedot

Järvilohen ja järvitaimenen mädintuotannon ennustaminen

Järvilohen ja järvitaimenen mädintuotannon ennustaminen KALA- JA RIISTARAPORTTEJA nro 328 Juha-Pekka Turkka Pasi Arkko Järvilohen ja järvitaimenen mädintuotannon ennustaminen Helsinki 2004 Julkaisija Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos KUVAILULEHTI Julkaisuaika

Lisätiedot

RAAHEN SEUTUKUNNAN YRITYSBAROMETRI 2012

RAAHEN SEUTUKUNNAN YRITYSBAROMETRI 2012 RAAHEN SEUTUKUNNAN YRITYSBAROMETRI 2012 Anetjärvi Mikko Karvonen Kaija Ojala Satu Sisällysluettelo 1 TUTKIMUKSEN YLEISTIEDOT... 2 2 LIIKEVAIHTO... 5 3 TYÖVOIMA... 6 3.1 Henkilöstön määrä... 6 3.2 Rekrytoinnit...

Lisätiedot

CLT-rakenteiden rakennusfysikaalinen toimivuus

CLT-rakenteiden rakennusfysikaalinen toimivuus CLT-rakenteiden rakennusfysikaalinen toimivuus Tutkija: VTT / erikoistutkija Tuomo Ojanen Tilaaja: Digipolis Oy / Markku Helamo Laatinut: Lappia / Martti Mylly Tehtävän kuvaus Selvitettiin laskennallista

Lisätiedot

Kiimakierron vaiheet. Esikiima 21.03.2007

Kiimakierron vaiheet. Esikiima 21.03.2007 Kiimakierron vaiheet KIIMANTARKKAILU kiimakierron säätelyn keskus on hypotalamus tuottaa vapauttajahormonia, joka ohjaa aivolisäketta aivolisäkkeen tuottamat hormonit ohjaavat munasarjojen toimintaa kiimakierto

Lisätiedot

3M Ikkunakalvot. Prestige Auringonsuoja- ja turvakalvot. Kirkkaasti. Ensiluokkainen

3M Ikkunakalvot. Prestige Auringonsuoja- ja turvakalvot. Kirkkaasti. Ensiluokkainen 3M Ikkunakalvot Prestige Auringonsuoja- ja turvakalvot Kirkkaasti Ensiluokkainen Uuden sukupolven 3M Ikkunakalvo Uutta toimivuutta Useat lämpöä torjuvat ikkunakalvot ovat sävyltään tummia, sisältävät metallia

Lisätiedot

Asuntotuotantokysely 1/2016

Asuntotuotantokysely 1/2016 Asuntotuotantokysely 1/2016 Sami Pakarinen Helmikuu 2016 1 (2) Helmikuun 2016 asuntotuotantokyselyn tulokset RT:n asuntotuotantokysely lähetettiin Talonrakennusteollisuuden jäsenille. Kysely tehdään kolmasti

Lisätiedot

3 MALLASVEDEN PINNAN KORKEUS

3 MALLASVEDEN PINNAN KORKEUS 1 TAVASE OY, IMEYTYS- JA MERKKIAINEKOKEEN AIKAISEN TARKKAILUN YHTEENVETO 26.4.2010 1 YLEISTÄ Tavase Oy toteuttaa tekopohjavesihankkeen imeytys- ja merkkiainekokeen tutkimusalueellaan Syrjänharjussa Pälkäneellä.

Lisätiedot

Rakenteisen kirjaamisen hyödyntäminen tunnuslukutyössä perusterveydenhuollossa

Rakenteisen kirjaamisen hyödyntäminen tunnuslukutyössä perusterveydenhuollossa Rakenteisen kirjaamisen hyödyntäminen tunnuslukutyössä perusterveydenhuollossa Rakenteisen kirjaamisen hyödyntäminen hoitotyön prosessin kuvaamisessa perusterveydenhuollossa VeTeHH-raportti PPT_12B taina.pitkaaho@kuh.fi

Lisätiedot

Väestökatsaus. Heinäkuu 2015

Väestökatsaus. Heinäkuu 2015 Väestökatsaus Heinäkuu 2015 Turun ennakkoväkiluku oli heinäkuun lopussa 183975, jossa kasvua vuodenvaihteesta 151 henkeä. Elävänä syntyneet 1 159 Kuolleet 1 038 Syntyneiden enemmyys 121 Kuntien välinen

Lisätiedot

7/1977 UIMISKYVYN PARANTAMINEN AUTONIPPUJEN KIRISTYSTÄ PARANTAMALLA. Arno Tuovinen

7/1977 UIMISKYVYN PARANTAMINEN AUTONIPPUJEN KIRISTYSTÄ PARANTAMALLA. Arno Tuovinen 7/1977 UIMISKYVYN PARANTAMINEN AUTONIPPUJEN KIRISTYSTÄ PARANTAMALLA Arno Tuovinen MDSATIHO Opastinsilta 8 B 00520 HELSINKI 52 SELOSTE Pubelin 9D-l400ll 7/1977 7/1977 UIMISKYVYN PARANTAMINEN AUTONIPPUJEN

Lisätiedot

KALANKÄSITTELYN KÄYTÄNNÖT JA TUOTELAATU

KALANKÄSITTELYN KÄYTÄNNÖT JA TUOTELAATU KALANKÄSITTELYN KÄYTÄNNÖT JA TUOTELAATU 1) Laatu ja kalan elintarvikeketju 2) Laatu ominaisuudet 3) Esimerkit tutkimuksesta Susanna Airaksinen Kalan tie elintarvikkeeksi KASVATUS/KALASTUS Kalakanta Olosuhteet

Lisätiedot

WSC7 analysointia. 24.2.2013 Vanha-Ulvila

WSC7 analysointia. 24.2.2013 Vanha-Ulvila WSC7 analysointia 24.2.2013 Vanha-Ulvila Rastiväli 1 Lyhin valinta on sininen Sininen vai Punainen: sininen voi olla pari sekuntia nopeampi. Kesällä keltainen oikaistaisiin katkoviivalla merkittyä reittiä

Lisätiedot

Viljellyn kalan kauppakuntoon saattaminen

Viljellyn kalan kauppakuntoon saattaminen Viljellyn kalan kauppakuntoon saattaminen Suomen kalatalous- ja ympäristöinstituutti Pasi Korvonen SEMINAR-EXHIBITION DEVELOPMENT OF AQUACULTURE 07.11.2007 Saint-Petersburg Esityksen rakenne Laatu Paastotus

Lisätiedot

2015 - Sosiaali- ja terveystoimi. Resurssit ja johtaminen

2015 - Sosiaali- ja terveystoimi. Resurssit ja johtaminen 2015 - Sosiaali- ja terveystoimi Resurssit ja johtaminen Oma valtuustokauden tavoite Tulostavoite / tavoite Mittari / arviointikriteeri Seuranta 30.4. Työn tuottavuus Sote-palveluissa paranee Tuottavuus

Lisätiedot

Väestökatsaus. Kesäkuu 2015

Väestökatsaus. Kesäkuu 2015 Väestökatsaus Kesäkuu 2015 Mikäli väestö kehittyy loppuvuodesta samoin kuin vuosina 2012-2014 keskimäärin, kaupungin väkiluku on vuoden lopussa noin 185 600. 185 000 184 000 183 790 183 824 183 000 182

Lisätiedot

16.3.2015 SISÄILMAN MIKROBITUTKIMUS

16.3.2015 SISÄILMAN MIKROBITUTKIMUS 16.3.2015 SISÄILMAN MIKROBITUTKIMUS PERTUN PARAKKIKOULU 05400 JOKELA 05400 JOKELA 2/6 SISÄLLYSLUETTELO 1. KOHTEEN YLEISTIEDOT... 3 1.1 Kohdetiedot ja tilaaja... 3 1.2 Toimeksiannon laatija... 3 1.3 Toimeksiannon

Lisätiedot

Merkkausvärin kehittäminen

Merkkausvärin kehittäminen Merkkausvärin kehittäminen Heikki Juhe, 26.1.2011 1. Johdanto JL-tuotteet aloitti keväällä 2010 tutkimus- ja kehitysprojektin, jonka tarkoituksena oli tutkia käytössä olevien merkkausvärien imeytyvyyttä

Lisätiedot

MAATALOUDEN TUTKIMUSKESKUS MAANTUTKIMUS LAITOS. Tiedote N:o 8 1979. MAAN ph-mittausmenetelmien VERTAILU. Tauno Tares

MAATALOUDEN TUTKIMUSKESKUS MAANTUTKIMUS LAITOS. Tiedote N:o 8 1979. MAAN ph-mittausmenetelmien VERTAILU. Tauno Tares MAATALOUDEN TUTKIMUSKESKUS MAANTUTKIMUS LAITOS Tiedote N:o 8 1979 MAAN ph-mittausmenetelmien VERTAILU Tauno Tares Maatalouden -tutkimuskeskus MAANTUTKIMUSLAITOS PL 18, 01301 Vantaa 30 Tiedote N:o 8 1979

Lisätiedot

Kirjolohen kutukypsyyden säätö ruokakalatuotannossa (KutuSää)

Kirjolohen kutukypsyyden säätö ruokakalatuotannossa (KutuSää) KALA- JA RIISTARAPORTTEJA nro 344 Antti Forsman Susanna Airaksinen Tarja Aro Olli Norrdahl Jari Riihimäki Markku Vaajala Kari Ruohonen Kirjolohen kutukypsyyden säätö ruokakalatuotannossa (KutuSää) Ensimmäinen

Lisätiedot

Kala-LCA:n päivitys. Toimittajatilaisuus 25.4. 2012 Säätytalo Frans Silvenius, MTT

Kala-LCA:n päivitys. Toimittajatilaisuus 25.4. 2012 Säätytalo Frans Silvenius, MTT Kala-LCA:n päivitys Toimittajatilaisuus 25.4. 2012 Säätytalo Frans Silvenius, MTT KalaLCA Suomen kalankasvatuksen elinkaaritarkastelun päivittäminen Osallistuneet tutkijat MTT Frans Silvenius, Sirpa Kurppa,

Lisätiedot

Makrokatsaus. Huhtikuu 2016

Makrokatsaus. Huhtikuu 2016 Makrokatsaus Huhtikuu 2016 Positiiviset markkinat huhtikuussa Huhtikuu oli heikosti positiivinen kuukausi kansainvälisillä rahoitusmarkkinoilla. Euroopassa ja USA:ssa pörssit olivat tasaisesti plussan

Lisätiedot

Matemaattista mallintamista

Matemaattista mallintamista Johdatus GeoGebraan Matemaattista mallintamista Harjoitus 2A. Tutkitaan eksponentiaalista kasvua ja eksponenttifunktioita Auringonkukka (Helianthus annuus) on yksivuotinen kasvi, jonka varren pituus voi

Lisätiedot

ERIKOISKAUPAN AUKIOLOAIKAKOKEMUKSET 2010 SELVITYS. Taulukot (numeroitu raportin tekstin mukaisesti)

ERIKOISKAUPAN AUKIOLOAIKAKOKEMUKSET 2010 SELVITYS. Taulukot (numeroitu raportin tekstin mukaisesti) ERIKOISKAUPAN AUKIOLOAIKAKOKEMUKSET 2010 SELVITYS Taulukot (numeroitu raportin tekstin mukaisesti) 1. Yrityksemme päätoimiala on Fotokauppa 8,7 % Huonekalukauppa 3,7 % Kirjakauppa 9,5 % Kulta ja kellokauppa

Lisätiedot

VANTAAN SUHDANNEKATSAUS, TAMMIKUU 2016 OSA 1

VANTAAN SUHDANNEKATSAUS, TAMMIKUU 2016 OSA 1 VANTAAN SUHDANNEKATSAUS, TAMMIKUU 216 OSA 1 Osa 1: Koko kaupunki laisten yritysten liikevaihto pieneni,2 prosenttia vuoden 215 ensimmäisellä puoliskolla. Heinä-syyskuussa liikevaihdon väheneminen oli 1,2

Lisätiedot

Tammikuu. Sinun apteekkisi. Maanantai Tiistai Keskiviikko Torstai Perjantai Lauantai Sunnuntai

Tammikuu. Sinun apteekkisi. Maanantai Tiistai Keskiviikko Torstai Perjantai Lauantai Sunnuntai Tammikuu Keskiviikkona 14.1. Asiaa laihduttamisesta. Tietoa laihdutuksesta ja apteekissa myytävistä laihdutustuotteista. 1 2 3 4 5 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15 16 17 18 Asiaa laihduttamisesta 19

Lisätiedot

Valitse aineisto otsikoineen maalaamalla se hiirella ja kopioimalla (Esim. ctrl-c). Vaihtoehtoisesti, Lataa CSV-tiedosto

Valitse aineisto otsikoineen maalaamalla se hiirella ja kopioimalla (Esim. ctrl-c). Vaihtoehtoisesti, Lataa CSV-tiedosto Versio k15 Näin laadit ilmastodiagrammin Libre Officen taulukkolaskentaohjelmalla. Ohje on laadittu käyttäen Libre Officen versiota 4.2.2.1. Voit ladata ohjelmiston omalle koneellesi osoitteesta fi.libreoffice.org.

Lisätiedot

Näsijärven siikatutkimus 2000-10 ja siian luontaisen lisääntymisen selvittäminen

Näsijärven siikatutkimus 2000-10 ja siian luontaisen lisääntymisen selvittäminen 212 Näsijärven siikatutkimus 2-1 ja siian luontaisen lisääntymisen selvittäminen Markku Nieminen iktyonomi 25.2.212 2 Sisällysluettelo 1. Johdanto... 3 2. Saalisnäytteet... 3 3. Siikaistutukset ja siikarodut...

Lisätiedot

Perämeren hylkeiden ravintotutkimus

Perämeren hylkeiden ravintotutkimus Perämeren hylkeiden ravintotutkimus Hylkeet syövät lohen ja meritaimenen vaelluspoikasia 12.11.2013 Istutustutkimusohjelman loppuseminaari Esa Lehtonen RKTL Hylkeiden ravintotutkimus Perämerellä Hyljekantojen

Lisätiedot

Uudet tarkkuuslämpökamerat ja asfalttipäällysteet? Timo Saarenketo, Roadscanners Oy

Uudet tarkkuuslämpökamerat ja asfalttipäällysteet? Timo Saarenketo, Roadscanners Oy Uudet tarkkuuslämpökamerat ja asfalttipäällysteet? Timo Saarenketo, FT Roadscanners Oy Lämpökameratekniikasta Eräs nopeimmin viime vuosien aikana kehittyneistä mittausteknologioista on infrapunasäteilyä

Lisätiedot

Tutkimustuloksia taimenen järvi-istutuksista Oulujärveltä

Tutkimustuloksia taimenen järvi-istutuksista Oulujärveltä Tutkimustuloksia taimenen järvi-istutuksista Oulujärveltä Pekka Hyvärinen Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos 16.-17.11.2006 Oulun läänin Kalastusaluepäivät, Kuhmo Oulujärven jt-istutukset ja saalis

Lisätiedot

Koulutus kalojen lääkinnästä 5.2.2015 Hanna Kuukka-Anttila Eläinten terveys ja hyvinvointi yksikkö, Evira. Kalanviljely Suomessa

Koulutus kalojen lääkinnästä 5.2.2015 Hanna Kuukka-Anttila Eläinten terveys ja hyvinvointi yksikkö, Evira. Kalanviljely Suomessa Koulutus kalojen lääkinnästä 5.2.2015 Hanna Kuukka-Anttila Eläinten terveys ja hyvinvointi yksikkö, Evira Kalanviljely Suomessa Vesiviljely maailmassa Kalojen, nilviäisten, äyriäisten ja vesikasvien kasvatusta

Lisätiedot

Harjus hoitokalana. Lapin kalastusaluepäivät 15.11.2012 Toiminnanjohtaja Markku Myllylä Kalatalouden Keskusliitto

Harjus hoitokalana. Lapin kalastusaluepäivät 15.11.2012 Toiminnanjohtaja Markku Myllylä Kalatalouden Keskusliitto Harjus hoitokalana Lapin kalastusaluepäivät 15.11.2012 Toiminnanjohtaja Markku Myllylä Kalatalouden Keskusliitto Unelmakala sieltä jostakin Kuva: Ari Savikko Harjuksen hyviä puolia Paikallinen kala - ei

Lisätiedot

MUUTOKSEN SUUNNAT PORISSA

MUUTOKSEN SUUNNAT PORISSA Kuva: Antero Saari Kuva: Toni Mailanen Kuva: Toni Mailanen MUUTOKSEN SUUNNAT PORISSA IV neljännes (loka-marraskuu) 2014 Kuva: Marianne Ståhl 23.2.2015 KONSERNIHALLINTO Timo Aro ja Timo Widbom Kuva: Toni

Lisätiedot

LOKAN JA PORTTIPAHDAN TEKOJÄRVIEN KALOJEN ELOHOPEAPITOISUUDEN TARKKAILU VUONNA 2012

LOKAN JA PORTTIPAHDAN TEKOJÄRVIEN KALOJEN ELOHOPEAPITOISUUDEN TARKKAILU VUONNA 2012 LOKAN JA PORTTIPAHDAN TEKOJÄRVIEN KALOJEN ELOHOPEAPITOISUUDEN TARKKAILU VUONNA 2012 JOHANNA MEHTÄLÄ 2014 TARKKAILUN PERUSTA Lokan ja Porttipahdan tekojärvien kalaston elohopeapitoisuuksien tarkkailu perustuu

Lisätiedot

KALANVILJELYN AIHEUTTAMAN YMPÄRISTÖKUORMITUKSEN VÄHENTÄMINEN VALINTAJALOSTUKSEN AVULLA

KALANVILJELYN AIHEUTTAMAN YMPÄRISTÖKUORMITUKSEN VÄHENTÄMINEN VALINTAJALOSTUKSEN AVULLA KALANVILJELYN AIHEUTTAMAN YMPÄRISTÖKUORMITUKSEN VÄHENTÄMINEN VALINTAJALOSTUKSEN AVULLA «DEVELOPMENT OF AQUACULTURE» St. Petersburg, Russia 6.-7. 11. 2007 Tapio Kiuru, Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos

Lisätiedot

Ympäristö ja turvallisuus: päämäärät ja tavoitteet 2006-2008; toteumat 2006, 2007

Ympäristö ja turvallisuus: päämäärät ja tavoitteet 2006-2008; toteumat 2006, 2007 Ympäristö ja turvallisuus: päämäärät ja tavoitteet 2006-2008; toteumat 2006, 2007 TUOTTEET JA PAKKAUKSET : - liuottimien käyttö liima-, lakka- ja pesuainevalmistuksessa pienemmäksi - M1-luokiteltujen tuotteiden

Lisätiedot

KUOPIO, TAMMIKUU 2013 PÄIVÄ AIKA TAPAHTUMA VAST.HLÖ PUHELIN Keskiviikko Klo

KUOPIO, TAMMIKUU 2013 PÄIVÄ AIKA TAPAHTUMA VAST.HLÖ PUHELIN Keskiviikko Klo KUOPIO, TAMMIKUU 2013 16.1.2013 18-19.15 24.1.2013 18 19.15 klo Teemailta 1 Voimaa ja valoa talven sihteeri 29.1.2013 18 20 pimeyteen, Pirkko Ulmanen 30.1.2013 18 19.15 PIELAVESI, TAMMIKUU 2013 Maanantai

Lisätiedot

Lypsylehmän negatiivisen energiataseen hallinta. Annu Palmio KESTO-hankkeen loppuseminaari 16.12.2014

Lypsylehmän negatiivisen energiataseen hallinta. Annu Palmio KESTO-hankkeen loppuseminaari 16.12.2014 Lypsylehmän negatiivisen energiataseen hallinta Annu Palmio KESTO-hankkeen loppuseminaari 16.12.2014 19.12.2014 1 Tausta: poikimisen jälkeinen energiatase Ummessaolevan lehmän energiantarve noin 90 MJ

Lisätiedot

192-0330-9701 ALUSTILAN TIIVEYS- JA KUNTOSELVITYS 1 (7) Teemu Männistö, RI (09) 887 9248 tma@ako.fi

192-0330-9701 ALUSTILAN TIIVEYS- JA KUNTOSELVITYS 1 (7) Teemu Männistö, RI (09) 887 9248 tma@ako.fi 1 (7) K.osa/Kylä Kortteli/Tila Tontti/nro Viranomaisten merkintöjä Rakennustoimenpide Asiakirjan nimi Juoks.nro KUNTOSELVITYS RAPORTTI Rakennuskohde Asiakirjan sisältö MYYRMÄEN AMMATTIKOULU ASUNTOLA Ojahaantie

Lisätiedot

Dream Achiever -palkinnot Usein kysyttyjä kysymyksiä

Dream Achiever -palkinnot Usein kysyttyjä kysymyksiä 1. Montako pistekeruumallia on olemassa? Malleja on kaksi, Track A ja Track B, jotka perustuvat oman piirisi jäsenyystrendeihin. Jokainen piiri on merkitty joko Track A tai Track B -kategoriaan. 2. Miksi

Lisätiedot

Teollisuustuotanto väheni marraskuussa 15,2 prosenttia vuoden takaisesta

Teollisuustuotanto väheni marraskuussa 15,2 prosenttia vuoden takaisesta Tilastokeskus - Teollisuustuotanto väheni marraskuussa 15,2 prosenttia vuoden takais... http://www.stat.fi/til/ttvi/2009/11/ttvi_2009_11_2010-01-08_tie_001.html?tulosta Page 1 of 3 Teollisuustuotanto väheni

Lisätiedot

Asuntotuotantokysely 3/2015

Asuntotuotantokysely 3/2015 Asuntotuotantokysely 3/2015 Sami Pakarinen Lokakuu 2015 1 (2) Lokakuun 2015 asuntotuotantokyselyn tulokset RT:n asuntotuotantokysely lähetettiin Talonrakennusteollisuuden jäsenille. Kysely tehdään kolmesti

Lisätiedot

Väestönmuutokset 2013 Tammi-lokakuu

Väestönmuutokset 2013 Tammi-lokakuu muutokset 2013 Tammi-lokakuu Tampere Tampereen kaupunkiseutu Suurimmat kaupungit Suurimmat seutukunnat Tampereella lähes 220 200 asukasta Tampereen väkiluku lokakuun 2013 lopussa oli 220 194 asukasta.

Lisätiedot

Tuorekalaketjun logistiikka

Tuorekalaketjun logistiikka Tuorekalaketjun logistiikka Nina Urala, Riikka Mononen Kuulas Research Agency Oy Kalafoorumi 12.4.2011 Raportin sisältö 1. Selvityksen tausta 2. Selvityksen tavoite 3. Selvityksen toteutus 4. Logistiikkakartat

Lisätiedot

Jaakko Erkinaro Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos. Pyydystä ja päästä -kalastus: Kalojen kokemuksia meiltä ja muualta

Jaakko Erkinaro Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos. Pyydystä ja päästä -kalastus: Kalojen kokemuksia meiltä ja muualta Jaakko Erkinaro Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos Pyydystä ja päästä -kalastus: Kalojen kokemuksia meiltä ja muualta Pyydystä ja päästä kalastus (Catch & Release, C&R) Kalastusta, jossa on tarkoituksena

Lisätiedot

Janne Göös Toimitusjohtaja

Janne Göös Toimitusjohtaja Kehotärinän altistuksen hallittavuuden parantaminen: vaihe 2 kehotärinän osaamisen ja koulutuksen hyödyntäminen tärinän vähentämisessä - LOPPURAPORTTI Projektin nimi: Kehotärinän hallittavuuden parantaminen

Lisätiedot

Logistiikan tilanne Suomessa Logistiikkaselvitys 2012 -raportin valossa

Logistiikan tilanne Suomessa Logistiikkaselvitys 2012 -raportin valossa 1 Logistiikan tilanne Suomessa Logistiikkaselvitys 2012 -raportin valossa Logistiikka-Kuljetus 2012, Helsinki Erikoistutkija Tomi Solakivi 10.5.2012 LOGISTIIKKASELVITYS 2012 2 Liikenne- ja viestintäministeriön

Lisätiedot

Johtuuko tämä ilmastonmuutoksesta? - kasvihuoneilmiön voimistuminen vaikutus sääolojen vaihteluun

Johtuuko tämä ilmastonmuutoksesta? - kasvihuoneilmiön voimistuminen vaikutus sääolojen vaihteluun Johtuuko tämä ilmastonmuutoksesta? - kasvihuoneilmiön voimistuminen vaikutus sääolojen vaihteluun Jouni Räisänen Helsingin yliopiston fysiikan laitos 15.1.2010 Vuorokauden keskilämpötila Talvi 2007-2008

Lisätiedot

O U L U N K AUPUNKI OIK O M I S H O I D O N P R O S E S S I - J A T U O T T A V U U S S E L V I T Y S

O U L U N K AUPUNKI OIK O M I S H O I D O N P R O S E S S I - J A T U O T T A V U U S S E L V I T Y S O U L U N K AUPUNKI OIK O M I S H O I D O N P R O S E S S I - J A T U O T T A V U U S S E L V I T Y S I S B N 9 7 8-9 5 1-5 6 3-7 0 8-6 ( U R L : H T T P : / / W W W. S I T R A. F I ) O U L U N K AUPUNKI

Lisätiedot

Jatkuvatoiminen vedenlaadunmittaus tiedonlähteenä. Pasi Valkama

Jatkuvatoiminen vedenlaadunmittaus tiedonlähteenä. Pasi Valkama Jatkuvatoiminen vedenlaadunmittaus tiedonlähteenä Esityksen sisältö Yleistä automaattisesta veden laadun seurannasta Lepsämänjoen automaattiseuranta 2005-2011 Ravinne- ja kiintoainekuormituksen muodostuminen

Lisätiedot

KONKURSSIAALLOT RANTAUTUVAT MAAKUNTIIN ERI TAHDISSA

KONKURSSIAALLOT RANTAUTUVAT MAAKUNTIIN ERI TAHDISSA KONKURSSIAALLOT RANTAUTUVAT MAAKUNTIIN ERI TAHDISSA Kun Suomen talous lähti heikkenemään vuoden 2008 aikana, työttömyys lähti saman vuoden lopussa jyrkkään kasvuun lähes yhtä aikaa kaikissa maakunnissa.

Lisätiedot

SUOMEKSI TILASTOTIETOJA

SUOMEKSI TILASTOTIETOJA SUOMEKSI TILASTOTIETOJA Virolle 14,1 miljardin kruunun matkailutulot! Matkailu on merkittävä tulonlähde Virolle. Vuonna 2004 Viroon tuli matkailukruunuja 14,1 miljardin kruunun edestä, 15 prosenttia enemmän

Lisätiedot

Lippupiste Oy 7.10.2009 Olli Saarinen

Lippupiste Oy 7.10.2009 Olli Saarinen Katsaus kulttuurialan asiakkuuksiin Lippupiste Oy 7.10.2009 Olli Saarinen Esityksen agenda Lipunmyynnin kehitys, tammi-syyskuut 2007-2009 2009 Vertailussa mukana ne teatterit ja konsertinjärjestäjät jotka

Lisätiedot

TAVASE OY, IMEYTYS- JA MERKKIAINEKOKEEN AIKAISEN TARKKAILUN YHTEENVETO 24.6.2010

TAVASE OY, IMEYTYS- JA MERKKIAINEKOKEEN AIKAISEN TARKKAILUN YHTEENVETO 24.6.2010 1 TAVASE OY, IMEYTYS- JA MERKKIAINEKOKEEN AIKAISEN TARKKAILUN YHTEENVETO 24.6.2010 1 YLEISTÄ Tavase Oy toteuttaa tekopohjavesihankkeen imeytys- ja merkkiainekokeen tutkimusalueellaan Syrjänharjussa Pälkäneellä.

Lisätiedot

Väestökatsaus. Toukokuu 2015

Väestökatsaus. Toukokuu 2015 Väestökatsaus Toukokuu 2015 Väestönmuutokset tammi-toukokuussa 2015 Elävänä syntyneet 810 Kuolleet 767 Syntyneiden enemmyys 43 Kuntien välinen tulomuutto 3 580 Kuntien välinen lähtömuutto 3 757 Kuntien

Lisätiedot

Tekijä: VTT / erikoistutkija Tuomo Ojanen Tilaaja: Digipolis Oy / Markku Helamo

Tekijä: VTT / erikoistutkija Tuomo Ojanen Tilaaja: Digipolis Oy / Markku Helamo Referaatti: CLT-rakenteiden rakennusfysikaalinen toimivuus Tekijä: VTT / erikoistutkija Tuomo Ojanen Tilaaja: Digipolis Oy / Markku Helamo Tehtävän kuvaus Selvitettiin laskennallista simulointia apuna

Lisätiedot

SUKLAA JA SYDÄNTERVEYS

SUKLAA JA SYDÄNTERVEYS SUKLAA JA SYDÄNTERVEYS terveystuote vai haitallinen herkku? Jaakko Mursu, TtM,, ravitsemusterapeutti Ravitsemusepidemiologian jatko opiskelija opiskelija Kansanterveyden tutkimuslaitos, Kuopion yliopisto

Lisätiedot

S-114.2720 Havaitseminen ja toiminta

S-114.2720 Havaitseminen ja toiminta S-114.2720 Havaitseminen ja toiminta Heikki Hyyti 60451P Harjoitustyö 2 visuaalinen prosessointi Treismanin FIT Kuva 1. Kuvassa on Treismanin kokeen ensimmäinen osio, jossa piti etsiä vihreätä T kirjainta.

Lisätiedot

MTT Biotekniikka- ja elintarviketutkimus 1 Maatiaiskanan säilytysohjelma

MTT Biotekniikka- ja elintarviketutkimus 1 Maatiaiskanan säilytysohjelma MTT Biotekniikka- ja elintarviketutkimus 1 Arvoisa vastaanottaja Tänä vuonna vietämme maatiaiskanan säilytysohjelman käynnistymisen 10-vuotisjuhlaa. Kiitos kaikille Teille, jotka olette olleet mukana alusta

Lisätiedot

ILMANLAADUN SEURANTA RAUMAN SINISAARESSA

ILMANLAADUN SEURANTA RAUMAN SINISAARESSA METSÄ FIBRE OY RAUMAN TEHTAAT RAUMAN BIOVOIMA OY JA FORCHEM OY ILMANLAADUN SEURANTA RAUMAN SINISAARESSA Kuva: U P M Rikkidioksidin ja haisevien rikkiyhdisteiden pitoisuudet tammi-kesäkuussa ASIANTUNTIJAPALVELUT

Lisätiedot

Käytävä: - Käytävältä ei havaittu vauriojälkiä / kohonneita kosteusarvoja pintakosteuden ilmaisimella.

Käytävä: - Käytävältä ei havaittu vauriojälkiä / kohonneita kosteusarvoja pintakosteuden ilmaisimella. KIINTEISTÖCONTROL OY www.vahinkopalvelu.com Raportti Tuomas Konsala Puh: 044-556 1132 Sertifikaatti Nro VTT-C-9740-24-13 tuomas.konsala@vahinkopalvelu.com Osoite: Talvitie 10 B106,B104 20610 Turku Asukas:

Lisätiedot

Kivihiilen kulutus väheni 30 prosenttia tammi-kesäkuussa

Kivihiilen kulutus väheni 30 prosenttia tammi-kesäkuussa Energia 2014 Kivihiilen kulutus 2014, 2 vuosineljännes Kivihiilen kulutus väheni 30 prosenttia tammi-kesäkuussa Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan kivihiilen kulutus väheni 30 prosenttia tämän vuoden

Lisätiedot

Nurmen täydentäminen osaksi nurmenhoitoa. Kokeen tarkoitus ja toteutus

Nurmen täydentäminen osaksi nurmenhoitoa. Kokeen tarkoitus ja toteutus Sivu 1 / 5 Nurmen täydentäminen osaksi nurmenhoitoa Päivi Kurki ja Ritva Valo, MTT Kasvintuotannon tutkimus Lönnrotinkatu 5, 50100 Mikkeli, etunimi.sukunimi@mtt.fi Kokeen tarkoitus ja toteutus Satoisan,

Lisätiedot

Työttömyysaste, työttömät työnhakijat ja avoimet työpaikat - Arbetslöshetstalet, arbetslösa arbetssökande och lediga arbetsplatser LOHJA - LOJO

Työttömyysaste, työttömät työnhakijat ja avoimet työpaikat - Arbetslöshetstalet, arbetslösa arbetssökande och lediga arbetsplatser LOHJA - LOJO Työttömyysaste, työnhakijat ja työpaikat - Arbetslöshetstalet, och 100 kpl/st. Kuntaliitos Sammatin kanssa 1.1.2009 - Kommunsammanslagning med Sammatti 1.1.2009 Kuntaliitos Karjalohjan ja Nummi-Pusulan

Lisätiedot

Suomen Bridgeliitto ry:n kilpailukalenteri vuodelle

Suomen Bridgeliitto ry:n kilpailukalenteri vuodelle Suomen Bridgeliitto ry:n kilpailukalenteri vuodelle 2015 Saatteeksi: Kilpailukalenterista on varattu sitovasti viikonloput SM-kilpailuille. Niitä saatetaan pelata joko lyhyempinä tai pidempinä riippuen

Lisätiedot

Onnistuuko luomukalkkunatuotanto Suomessa?

Onnistuuko luomukalkkunatuotanto Suomessa? Onnistuuko luomukalkkunatuotanto Suomessa? Luomusiipikarjan syysseminaari Tampere 25.10.2012/ Sirkka Karikko Esityksen sisältö - Hanke: - Hankkeen tausta - Hankkeessa selvitettyä - Haasteet 1 Hanke: Luomukalkkunan

Lisätiedot

Graafinen teollisuus Suomessa Tilannekatsaus Toukokuu 2013. 28.5.2013, Lasse Krogell

Graafinen teollisuus Suomessa Tilannekatsaus Toukokuu 2013. 28.5.2013, Lasse Krogell Graafinen teollisuus Suomessa Tilannekatsaus Toukokuu 2013 28.5.2013, Lasse Krogell Yritysrakenne 2011 TOL 18 Painaminen ja tallenteiden jäljentäminen Liikevaihto Henkilöstö Yrityksiä Henkilöstö 1.000

Lisätiedot

LIITE 2. VAARATAPAHTUMIEN RAPORTOINTI (HAIPRO) PPSHP:SSÄ 2010

LIITE 2. VAARATAPAHTUMIEN RAPORTOINTI (HAIPRO) PPSHP:SSÄ 2010 LIITE 1. POTILASPALAUTE VUOSINA 2006 2010 Palautemäärät 2010 Vuosi Spontaanin palautteen määrä kpl (luvut sis. myös sähköisen palautteen) 2006 2454 2007 2278 2008 1766 2009 1894 2010 1614 LIITE 2. VAARATAPAHTUMIEN

Lisätiedot

Suomen Bridgeliitto ry:n kilpailukalenteri vuodelle

Suomen Bridgeliitto ry:n kilpailukalenteri vuodelle Suomen Bridgeliitto ry:n kilpailukalenteri vuodelle 2016 Saatteeksi: Kilpailukalenterista on varattu sitovasti viikonloput SM-kilpailuille. Niitä saatetaan pelata joko lyhyempinä tai pidempinä riippuen

Lisätiedot

Tunnus Tehtävän nimi Kesto Aloitus Valmis

Tunnus Tehtävän nimi Kesto Aloitus Valmis Tunnus Tehtävän nimi Kesto Aloitus Valmis 1 Natura Mobile Projekti 741 päivää la 1.1.2011 to 31.10.2013 2 NM -automaatio 576 päivää la 1.1.2011 pe 15.3.2013 3 hankinnat 132 päivää ti 1.3.2011 ke 31.8.2011

Lisätiedot

Työttömyyskatsaus Joulukuu 2015

Työttömyyskatsaus Joulukuu 2015 Työttömyyskatsaus Joulukuu 2015 Turussa oli työttömiä työnhakijoita joulukuun lopussa 14696, joista miehiä 9205 ja naisia 6926. Turun työttömyysaste oli 17,7 %, lisäystä edellisvuodesta 0,4 prosenttiyksikköä.

Lisätiedot

Testausselostus. Plastec Finland Oy

Testausselostus. Plastec Finland Oy 1 (6) Testausselostus Plastec Finland Oy Kalikka-lattialaatan UV-altistustesti SEINÄJOEN AMMATTIKORKEAKOULU Tekniikan yksikkö 9.6.2009 2 (6) Tilaaja Testin suorittaja Plastec Finland Oy Yhdystie 2 62800

Lisätiedot

Eeva Kuusela Itä-Suomen yliopisto

Eeva Kuusela Itä-Suomen yliopisto Eeva Kuusela Itä-Suomen yliopisto Maitotuotteita on arvosteltu suhteellisen korkean tyydyttyneiden rasvahappopitoisuuden vuoksi, jotka liitetään sydänja verisuonitauteihin Viime aikoina maito on tunnustettu

Lisätiedot

LÄMMITYSENERGIA- JA KUSTANNUSANALYYSI 2014 AS OY PUUTARHAKATU 11-13

LÄMMITYSENERGIA- JA KUSTANNUSANALYYSI 2014 AS OY PUUTARHAKATU 11-13 LÄMMITYSENERGIA- JA KUSTANNUSANALYYSI 2014 AS OY PUUTARHAKATU 11-13 2 LÄMMITYSENERGIA- JA KUSTANNUSANALYYSI 2014 Yhtiössä otettiin käyttöön lämmön talteenottojärjestelmä (LTO) vuoden 2013 aikana. LTO-järjestelmää

Lisätiedot

Sisäilmatutkimus Limingan toimintakeskus

Sisäilmatutkimus Limingan toimintakeskus Kuormatie 9 91900 Liminka Hanke nro: 8964 / 23.2.2015 Inspecta Puh. 010 521 600 Y-tunnus: 1787853-0 Sörnäistenkatu 2 Fa. 010 521 6002 00580 Helsinki asiakaspalvelu@inspecta.com 2 (6) Sisällysluettelo 1

Lisätiedot

Suomen Bridgeliitto ry:n kilpailukalenteri vuodelle

Suomen Bridgeliitto ry:n kilpailukalenteri vuodelle Suomen Bridgeliitto ry:n kilpailukalenteri vuodelle 2016 Saatteeksi: Kilpailukalenterista on varattu sitovasti viikonloput SM-kilpailuille. Niitä saatetaan pelata joko lyhyempinä tai pidempinä riippuen

Lisätiedot

Hämeen ELY-keskuksen työllisyyskatsaus syyskuu 2015

Hämeen ELY-keskuksen työllisyyskatsaus syyskuu 2015 NÄKYMIÄ LOKAKUU 2015 HÄMEEN ELY-KESKUS Hämeen ELY-keskuksen työllisyyskatsaus syyskuu 2015 Julkaisuvapaa 20.10.2015 kello 9.00 Työttömyys kasvoi Hämeessä, mutta maltillisemmin kuin maassa keskimäärin Kanta-

Lisätiedot