Kirjolohen kutukypsyyden säätö ruokakalan tuotannossa (KutuSää)

Transkriptio

1 Kirjolohen kutukypsyyden säätö ruokakalan tuotannossa (KutuSää) LOPPURAPORTTI HANKKEEN HANKENUMERO KESTO Susanna Airaksinen ja Kari Ruohonen TILAAJA Cygnaeuksenkatu 41 Suomen Jyväskylä Kalankasvattajaliitto 5 A 3 ry. RAHOITTAJAT TUTKIMUKSEN TEKIJÄ Varsinais-Suomen Ålands Riista- ja Landskapsstyrelse kalatalouden TE-keskus tutkimuslaitos (KOR) (KOR) Yhteyshenkilö Elinkeino- Turun Tutkimusprofessori ja yhteiskuntatutkimus Itäinen riistan- Pitkäkatu ja kalantutkimus, 3, Kari 254 Ruohonen puh: , sähköposti: Turku kari.ruohonen@rktl.fi

2 Johdanto...1 Sisällysluettelo Kirjolohen Aikaikkuna-hypoteesi...2 Valojakson lisääntymiskierto...1 Tulokset...4 Kutusää-hankkeen hyödyntäminen koeasetelmat kalankasvatuksessa...3 Sukukypsyvien ja martojen kalojen ja osuudet tavoitteet...3 Sukukypsymisen ajoittuminen valokäsittelyjen valokäsittelyryhmissä...4 Valojen vaikutus kalojen kasvuun...5 laatuominaisuuksiin...6 vaikutuksesta...4 Johtopäätökset...1

3 Kirjolohen lisääntymiskierto Johdanto tekijöitä Muiden sukurauhaset eläinten -akselin tapaan mekanismit, myös kalojen joiden sukukypsymistä toimintaan vaikuttaa säätelevät joukko hypotalamus-aivolisäke- kuten leptiini, (kuva 1). erilaiset Tällä akselilla kasvutekijät, ympäristötekijöiden, kortisoli, tyroksiini kuten lämpötila sekä kasvuhormoni, ja bioottisia valo, sekä ja aiheuttamat hormonien, abioottisia signaalit hetkellä on kohtaavat ja vastaako ja viestittävät se ympäristön kalalle vaateita. millainen sen elimistön tila ja energiatase kullakin Bioottiset ja abioottiset tekijät AIVOJEN HYPOTALAMUS gonadotropiinia vapauttava hormoni AIVOLISÄKE gonadotropiinituotanto (GtH-I ja GtH-II) GONADIT Kirjolohi lisääntyy luonnonolosuhteissa kausittaisesti. Kala kykenee kuitenkin ylläpitämään biologisen lisääntymisen ja ravinnon kellon suhteen. syklisyyttä rytmittämää. Tällä myös perusteella olosuhteiden Kello on kuitenkin kalan pysyessä lisääntymisen herkkä vakiona valojaksolle, esimerkiksi sanotaan jolloin valon, olevan sen lämpötilan sisäisen kulkua Kalan vaikutuksesta voidaan valokäsittelyin sama valokäsittely joko edistää eri vuodenaikoina tai hidastaa annettuna (kuva 2). saa Biologisen aikaan erilaisia sisäisen vasteita. kellon on päivien jäljessä, elimistö jatkuminen kun tulkitsee taas kesäpäivän lyhyiden pitkät päivät päivien seisauksen jatkuminen jälkeen alkupuoliskolla vuoden vaihteen merkiksi jälkeen siitä, tai että toisaalta sisäinen pitkien 1 tulkitaan kellon edistämiseksi. Korjaavat estradioli- ja testosteronituotanto M A T U R A A T I O Kuva 1. Sukukypsyyden säätely ja siihen osallistuvat keskeiset hormonit ja niitä erittävät elimet.

4 toimenpiteet jälkimmäisessä johtavat tapauksessa täten sen ensimmäisessä viivästymiseen. tapauksessa kutuajan aikaistumiseen ja A B luonnonvalo sukukypsymisen aikaistaminen vähentää kutevien kalojen lukumäärää luonnonvalo JOULUKUU MAALISKUU KESÄKUU SYYSKUU JOULUKUU TAMMIKUU HEINÄKUU TAMMIKUU HEINÄKUU Kuva 2. Valojakson vaikutus kirjolohen kutuaikaan Englannissa ja kutevien kalojen osuuteen parvessa. A) Kutukypsyyden aikaistuminen pimeään vuodenaikaan ajoitetulla valokäsittelyllä. Mitä enemmän kutuaika on aikaistunut, sitä pienempi osuus kaloista maturoituu (punainen nuoli; Randall,C.F., Bromage,N., Duston,J. & Symes,J. 1998: Photoperiod-induced phase-shifts of the endogenous clock controlling reproduction in the rainbow trout: a circannual phase-response curve. Journal of reproduction and fertility 112, ). B) Kutukypsyyden viivästyminen valoisaan vuodenaikaan ajoitetulla valokäsittelyllä (ylin käyrä) tai hidastetullla valojaksolla (keskimmäinen käyrä; Bromage,N.R., Elliott,J.A.K., Springate,J.R.C. & Whitehead,C. 1984: The effects of constant photoperiods on the timing of spawning in the rainbow trout. Aquaculture 43, ). Ylin (kuvassa A) ja alin (kuvassa B) käyrä kuvaavat luonnonvalojakson syklisyyttä kontrolliryhmässä. Muissa käsittelyryhmissä käyrän ylätaso kuvaa jaksoa, jolloin valot ovat päällä ja alataso jaksoa, jolloin valot ovat pois päältä. Musta nuolet Kalan osoittavat lisääntymiskierto Aikaikkuna-hypoteesi kutuajankohdan kussakin on prosessi, valokäsittelyryhmässä. kestävän lisääntymisestä yli vuoden on tehtävä ja toista varhaisessa kertaa jonka kutevilla vaiheessa. on arvioitu kaloillakin Aikaikkunahypoteesin useiden lähes tutkimusten vuoden. mukaan Täten perusteella päätös käynnistyy, lisääntymiskierron mikäli hetkellä vaaditut ikkuna edellytykset, kutukypsymispäätökselle kuten kriittinen koko, on kehityksen avoinna ja taso kypsymisprosessi ja/tai riittävä tietyllä kehitystä, energiavaranto vaan ikkuna tuolloin pysyy täyttyvät. suljettuna. Edellytysten täyttyminen muuna hetkenä ei käynnistä 2

5 Valojakson hyödyntäminen kalankasvatuksessa kalankasvatuksessa. Valokäsittelyillä pyrittiin Myöhemmin alunperin kiinnostus ympärivuotiseen valokäsittelyihin poikastuotannon on perustunut teuraskokoisen turvaamiseen sukukypsyyden halutulla laadun tavalla parantamiseen. mukanaan voidaan tuomien tuottaa Viivästämällä ominaisuuksien martoa tai tai muuten sukukypsyvää vuoksi ajoittamalla laadullisesti kalaa, sukukypsymisprosessia heikentynyttä. joka ole vielä Kutusää-hankkeessa Kutusää-hankkeen koeasetelmat ja tavoitteet merikasseissa sukukypsymiseen kasvatetulla vedenalaisin kirjolohella. lampuin Tavoitteena toteutettujen oli selvittää valokäsittelyjen valokäsittelyjen merkitystä vaikutusta tutkittiin osakokeen sekä teuraskokoisen kalan laatuun Suomen olosuhteissa. Kunkin Kutusää I (I-III) Kutukypsyyden pääasialliset tavoitteet ja koeasetelmat on kuvattu seuraavassa: toimivuus päivittäinen sukukypsymisen valojakso. viivästyttämiskoe, Ositetun viivästyttämisessä 23-faktoriaalin jonka tavoitteena mukaisesti sekä oli tutkia löytää muuttujina valokäsittelyn tehokas olivat Aro, valokäsittelyn (, Kalojen 2, T., 4 tai keskipaino Norrdahl, 6 kk) aloitusajankohta O., kokeen päivän Riihimäki, pituus alussa (, J.,Vaajala, (18, 2 oli tai noin 21, 4 kk 24 M., 61 kesäpäivän tuntia/vrk Ruohonen, g (Forsman,A., tai tasauksesta), K. NL, 24: luonnonvalo). Airaksinen, Kirjolohen kesto S., Kutusää II kutukypsyyden ja Kutukypsyyden riistaraportteja säätö 344). viivästyttämiskoe, ruokakalatuotannossa jonka j (KutuSää) tavoitteena - Ensimmäinen oli tutkia viivästymisen osakoe. Kalakeskipaino tehokkuutta valokäsittelyn kokeen sekä kesto sen alussa (, vaikutuksia 3, oli 6, 9 noin tai lihaksen kk g (Forsman,A., kesäpäivän ja mädin laatuun. tasauksesta). Airaksinen, Muuttujana S., Kalojen Aro, T., oli Kutusää III säätö Norrdahl, Kutukypsymisen ruokakalatuotannossa O., Riihimäki, J.,Vaajala, (KutuSää) M., - Ruohonen, Toinen osakoe. K. 26: Kala- Kirjolohen ja riistaraportteja kutukypsyyden alkupuolelle siirtokoe, jonka tavoitteena oli lisääntymiskierron iskierron 381). parvea osan ajoitetun kaloista valokäsittelyn siirtäessä sukukypsymisensä avulla aikaistaa sukukypsymistä seuraavaan vuoteen. osassa säätö Muuttujana Kalojen keskipaino oli valokäsittelyn kokeen alussa kesto (, oli 1, noin 2, 3, 4 4 tai g (Airaksinen,S. 5 kk vuodenvaihteesta). 388). Norrdahl, ruokakalantuotannossa O., Riihimäki, J.,Vaajala, (KutuSää). M., Ruohonen, Kolmas K. osakoe. 26: Kirjolohen Kala- ja kutukypsyyden riistaraportteja Forsman,A., 3

6 Kunkin riistaraportteja Tässä loppuraportissa osakokeen -sarjassa tulokset on ( esitelty yksityiskohtineen lyhyesti hankkeen on esitetty keskeisimmät erillisissä raporteissa ja merkittävimmät RKTL:n tulokset. Kala- ja Odotusten Sukukypsyvien mukaisesti valokäsittelyt ja martojen eivät kalojen vaikuttaneet osuudet sukukypsyvien valokäsittelyryhmissä kalojen osuuteen I- IIosakokeessa, joissa kalojen osuuden toteutettiin oletettiin lisääntymiskierron III-osakokeessa loppupuolella. laskevan Sen aikaistuvan sijaan kutukypsyyden sukukypsyvien kuitenkaan Suurin pystytty seurauksena. vaikuttamaan Koeolosuhteissa syistä, joita tämän sukukypsyvien tutkimuksen kirjolohien perusteella osuuksiin tunneta. ei välillä sukukypsymisprosentti osa havaittu kaloista eroa jäi marroiksi sukukypsien sekä luonnonvalo- ja martojen että valokäsittelyryhmissä kalojen osuuksissa. eikä Alhainen ryhmien valokäsittelyistä kalaparvella vielä täyttyneet riippumattomat III:ssa (taulukko osakokeessa, sukukypsymisen 1). myös edellytykset luonnonvalokaloilla, eivät tämän viittaa siihen, osakokeen että Martojen kalojen osuus kaloista (%) KutuSää 15.8 I KutuSää 39.1 II KutuSää 7.2 III Taulukko 1. Martojen kalojen prosenttiosuudet kalaparvissa kokeiden lopussa. Kutukypsymisen Sukukypsymisen viivästyminen ajoittuminen havaittiin tarkasteltaessa valokäsittelyjen kalojen gonadosomaattista vaikutuksesta indeksiä aloitettiin Kutukypsyyden (GSI%; gonadien viivästäminen paino suhteutettuna lisääntymiskauden kalan painoon; aikana onnistui kuva 3) parhaiten, ja mätimunan kun valokäsittelyt halkaisijaa. vielä elokuussa keskikesällä. aloitetulla Jouluun saakka valokäsittelyllä kestänyt valokäsittely saavutettiin oli merkittävä tehokkain viivästyttäjä, ero suhteessa mutta vuorokausirytmit luonnonvalokaloihin. viivästyttänyt kypsymistä Sen eikä sijaan käytetyllä lokakuussa päivänpituudella valojen sytyttäminen ollut merkitystä, ei enää vaan mainittavasti valokäsittelyn 18 valoisasta tunnista jatkuvaan valoon toimivat yhtäläisesti. Myöskään testatut sillä käytännössä jatkaminen saavutettaisi vuodenvaihteen lisäetua yli kalan ei tehostanut pääasiallisen viivästymistä kysynnän merkittävästi keskittyessä eikä 4 Tulokset

7 veren joulunalusaikaan. hormonipiikkien Osakokeessa Muutokset siirtyessä III kutukypsyyden kutukypsymisajoissa vastaavasti aikaistaminen estradioli- havaittiin ja osassa testosteronitasoja myös samanaikainen fysiologisena mitattaessa. muutoksena aikana toisessa osassa parvea ei onnistunut odotusten mukaisesti. Kaloilla, jotka kypsyivät siirtäminen riippumatta, (noin joten 3 kutukypsymisen %:a kaikista kaloista) aikaistumista GSI-arvot ollut olivat havaittavissa. samansuuruiset Tosin sukukypsyvien käsittelystä kokeen kalojen mitattuja GSI-arvot GSI:n maksimiarvoja olivat joulukuussa ja siten lähellä heikentää 15 %:a, vaikutuksen mikä lähenee tulkintaa. aiemmissa Toisaalta kokeissa selkeästi aikaistumiseen maksimitasoa viittaavaa alhaisemmat. ei havaittu myöskään lokakuussa, jolloin GSI-arvot olivat mitään vielä Osakokeessa Valojen vaikutus kalojen kasvuun (kuva 4A) ja kasvu I kypsyvät oli nopeinta kalat kasvoivat ryhmissä, kasvukauden joissa valokäsittelyt aikana olivat martoja alkaneet kaloja nopeammin Sukukypsymisen 4B). Ero kasvussa oli suurempi kuin pelkästä mädistä aiheutuva aikaisimmin sukukypsyvillä myötä steroidihormonien tuotanto lisääntyy, mikä parantaa lisäkasvu. kasvua pikemminkin tehostamaan. Martojen kaloilla kalojen ja ilmeisesti kasvuun tätä valokäsittelyt vaikutusta tässä pystyttiin vaiheessa valokäsittelyin vuotta vaikuttivat edelleen samansuuntaisia, samoin negatiivisesti joskaan aineistoa (kuva 4B, ei avonaiset pystytty ruokinnassa ympyrät). Osakokeessa ilmenneiden ongelmien II tulokset vuoksi olivat osakokeessa analysoimaan. III näyttivät Sen sijaan lyhintä lisääntymiskierron valokäsittelyä alkupuolella toteutetut valokäsittelyt 5 (1 kk) lukuunottamatta parantavan Kuva 3. Gonadosomaattisen indeksin ennuste eri valokäsittelyissä (Kutusää I). Valokäsittelyt ovat NL (luonnonvalo), -2 (valot sytytetty kesäkuussa, päällä 2 kk), -6 (valot sytytetty kesäkuussa, päällä 6 kk), 2-4 (valot sytytetty elokuussa, päällä 4 kk) ja 4-2 (valot sytytetty lokakuussa, päällä 2 kk). Kuvassa x-akselilla on kuukaudet juhannuksesta ( kk) lukien.

8 suunniteltaessa lisääntymiskierron nimenomaan martojen on eri vaiheissa tärkeä kalojen toivottujen huomioida kasvua tulosten (kuva kalojen saavuttamiseksi. 5). erilainen Täten valokäsittelyn herkkyys valokäsittelyille ajankohtaa A B Kuva 4. Kalojen kasvu osakokeessa Kutusää I. Sukukypsien ja martojen näytekalojen kasvukäyrät kokeen ajalta (A). Katkoviivat rajaavat keskipainon 95 %:n luottamusvälin. Kalojen keskipainojen kehitys neljänneltä koekuukaudelta kokeen loppuun valonkäsittelyn aloitusajankohdan ( kk, 2 kk, 4 kk) mukaan järjestettynä (B). Luonnonvalokalat (NL) olivat ilman valokäsittelyä. Kypsyvien ja martojen kalojen keskipainot on esitetty erikseen. Perattu paino (g) Valojen vaikutus kalojen laatuominaisuuksiin sekä Laadullisia näytteenottoajankohtaan. vuodenajasta ominaisuuksia tai edellä Tarkoituksena tarkasteltiin mainituista oli tekijöistä suhteessa eritellä valokäsittelystä, valokäsittelyyn, sukukypsyysasteesta GSI:hin sekä 6 yhteisesti johtuvat vaikutukset kalan Valot päällä (kk) Kuva 5. Martojen kalojen paino () Kutusää III -kokeen lopussa eri valokäsittelyryhmissä (Valot päällä 1, 2, 3 tai 4 kuukautta). Luonnonvalokalat eivät saaneet valokäsittelyä (Valot päällä kuukautta). Katkoviivat rajaavat ennusteen 95 %:n luottamusvälin.

9 laatuun. ja kylkilihaksen rakenne Tutkittavina paksuus muuttujina sekä 2) laadulliset olivat 1) ominaisuudet, tuotannolliset kuten ominaisuudet, lihan ja mädin kuten koostumus, fileesaanto väri ja 1) Tuotannolliset sekä lihan ja ominaisuudet mädin aistinvaraisesti arvioidut ominaisuudet (VTT). sukukypsyviä Erot kalojen tuotannollisissa välillä korostuvat ominaisuuksissa vuodenvaihteen (fileesaanto jälkeen. ja Tällöin kyljen paksuus) martokalat sukukypsien pystyvät ylläpitämään ja martojen ohenemiseen suhteellisen hyvin kaloja molemmissa aina paremmin maaliskuulle ryhmissä kyljen saakka, paksuutta, (Kutusää jonka vaikka I ja jälkeen II). talven Myös saannot eteneminen fileesaantoa alenevat johtaakin molemmissa ylläpidetään kylkien ominaisuuksiin ryhmissä Sukukypsyysasteesta ja sukukypsyvien riippumattomia kalojen saannot valovaikutuksia romahtavat edellä suhteessa mainittuihin martoihin tuotannollisiin kaloihin. Talvella ei havaittu. yhtäpitävästi kuin annetut valokäsittelyryhmissä valokäsittelyt kiihdyttivät martojen martokalojen kyljet kasvua olivat (Kutusää huomattavasti III), minkä paksumpia kanssa valokäsittelystä paksuuden sukukypsillä riippumattomasti kaloilla. Fileesaannot eikä valokäsittelyvaikutusta olivat martokaloilla havaittu. sukukypsiä Fileesaannon kaloja suurempia vaikutus havaittiin välillä osakokeessa osoitettiin korrelaatio III ainostaan osakokeessa toisen mittarin, II, kyljen mutta paksuuden, merkittävä kohdalla. valokäsittelyn ja kyljen Rakenne pehmentyä 2) Laadulliset Lihaksella ominaisuudet pehmentynyt talven edetessä. oli taipumus Maalis- kiinteytyä ja toukokuussa kalan kutukypsyyden martojen kalojen myötä lihas ja oli toisaalta kaloilla suhteessa aiempiin mittauksiin joulukuussa kiinteyden pysyessä kutukypsillä täten kiinteyteen. samana (Kutusää I ja II). Valokäsittelyillä ei ollut merkittäviä vaikutuksia lihaksen tunnusmerkkinä. lihaksesta Väri Tummaa punaista Sukukypsymisen väriä pidetään myötä hyvän kala ja laadukkaan siirtää punaista kirjolohituotteen väriainetta, yhtenä astaksantiinia, näkyvänä viivästettiin lihaksen valomäärässä mätiin ja lihas ja vaalenee. punaisuudessa Tämä havaittiin (kuva 6). erona Lisäksi, martojen kun kalojen ja sukukypsien sukukypsymistä kalojen (kevättalvelle) valokäsittelyillä ja oli siten lähempänä säilyi martokalan lihas tummempana väriä samaan ja vuodenaikaan punaisempana mitattuna. pidempään osan Koostumus raakakoostumus Pääosa kalan eli rasva- lihaksen proteiini- myytävästä ja kuiva-ainepitoisuus materiaalista on ei ns. muuttunut valkeaa valokäsittelyjen lihasta. Tämän proteiinipitoisuutta ylläpitämään vaikutuksesta ja (Kutusää jopa aina I). kevättalvelle kasvattamaan Marrot kalat saakka. fileen pystyivät rasvapitoisuutta kuitenkin sukukypsiä sekä valkean kaloja paremmin lihaksen 7 Osakokeessa III valokäsittelyistä johtuvia

10 laadullisia vastasivat aiemmin muutoksia osakokeissa juurikaan I ja II havaittu. havaittuja Erot eroja. sukukypsien ja martojen kalojen välillä A B Valomäärä Värisävy Aistinvaraisesti valmistuvilla kaloilla arvioidut valokäsittelyjen ominaisuudet seurauksena Osakokeessa havaitut II muutokset haluttiin testata (kuvattu ovatko yllä) sellaisia, kutuun nesteen jotka huhtikuussa olisivat astinvaraisesti kuluttajan aistittavissa. arvioitaviksi Kalat ja tuloksena (luonnonvalo, luonnonvalokalat 6 kk ja 9 arvioitiin kk valoa) sokkotestissä toimitettiin rakenne, erottumista lukuunottamatta kaikilta ominaisuuksiltaan (hajun tuoreus, ulkonäkö, arvioiduilla arvioitiin useimmin maun tuoreus, parhaaksi. ja virhemaun Yhtäläiset voimakkuus) tulokset saatiin heikoimmiksi. sekä tuoreena Kuuden että kuukauden kypsennettynä ryhmä aistinvaraisesti kaloilla. Erot eri valokäsittelyissä olleiden kalojen laadussa olivat siten myös Mädin havaittavissa (kuva 7). kasvu mittaushetkillä ominaisuudet seurasi GSI:n Tutkimuksessa muutoksia. GSI:n paneuduttiin perusteella myös viivästyneiden mädin ominaisuuksiin kalojen mätimunat (II). Mätimunan toukokuussa, pienempiä kuin luonnonvalokaloilla lukuunottamatta viimeistä näytteenottoa olivat kutukypsyyden. rasvapitoisuus aleni, jolloin Muut väri mätimunan erot tummeni olivat ominaisuudet ja sen tasoittuneet intensiteetti seurasivat viimeistenkin kasvoi vastavaa siten, että kalojen aikataulua. muutokset saavuttaessa Mätimunan havaittiin luonnonvaloryhmän ensin saakka, luonnonvaloryhmässä jolloin eroja mäti ei enää arvioitiin ja havaittu. sitten laadultaan Maaliskuussa lyhimmässä heikoimmaksi valokäsittelyssä toteutetussa (kuva 8). aistinvaraisessa jne. aina toukokuulle arviossa 8 Valot päällä, vrk Valot päällä, vrk Kuva 6. Lihaksen väri. Vaaleus lisääntyy valomäärän (a) kasvaessa ja punaisuus sävyn (b) pienentyessä. Kypsyvät (1) ja marrot () kalat esitetään erikseen. Katkoviivat rajaavat ennusteen 95 %:n luottamusvälin. Värin määrittämisessä käytettiin spektrofotometriä (Minolta, malli 26d).

11 Havainnot Komp Komp1 Kuva 7. Kypsennetty lihas - Aistinvaraisesti määritettyjen havaintojen sijoittuminen pääkomponenttianalyysissä käsittelyittäin. Käsittelyt ovat luonnonvalo ( vrk, musta, ympyröidyt havainnot) sekä valokäsittelyt 6 ( vrk, punainen) ja 9 kk ( vrk, vihreä) kesäpäivän tasauksesta. Havainnot muodostuvat ominaisuuksista hajun tuoreus, ulkonäkö, nesteen erottuminen, rakenne, maun tuoreus ja virhemaun voimakkuus. Taustamuuttujana käytettiin gonadosomaattista indeksiä (GSI). Havainnot käsittelyryhmän sisällä olivat läheisemmin korreloituneita keskenään kuin muiden käsittelyryhmien havaintojen kanssa. Käsittelyt pystyttiin siten aistinvaraisesti erottamaan toisistaan. Ominaisuudet arvioitiin parhaiksi ryhmässä vrk ja huonoimmiksi luonnonvaloryhmässä vrk. Havainnot Komp Komp1 Kuva 8. Mäti - Aistinvaraisesti määritettyjen havaintojen sijoittuminen pääkomponenttianalyysissä käsittelyittäin. Käsittelyt ovat luonnonvalo ( vrk, musta, ympyröidyt havainnot) sekä valokäsittelyt 6 ( vrk, vihreä) ja 9 kk ( vrk, sininen) kesäpäivän tasauksesta. Havainnot muodostuvat ominaisuuksista hajun tuoreus, ulkonäkö, kimmoisuus, nesteen erottuminen, rakenne, maun tuoreus ja virhemaun voimakkuus. Havainnot valokäsittelyryhmien sisällä olivat läheisemmin korreloituneita 9 keskenään kuin luonnonvaloryhmän havaintojen kanssa. Valokäsiteltyjen kalojen mäti pystyttiin siten aistinvaraisesti erottamaan luonnonvalokalojen mädistä. Ominaisuudet arvioitiin huonoimmiksi luonnonvaloryhmässä vrk.

12 Valokäsittelyjen investointikustannuksiltaan toteuttaminen edullisen kokeessa keinon kalaparven käytetyllä kutukypsymisen tavalla tarjoaa säätämiseen. yksinkertaisen ja Johtopäätökset 1) Kesällä kehittymistä saakka on aloitettu tehokasta kutukypsyvällä ja myös perkuuseen parvella, parvella. jonka jatkuva Valokäsittelyn perkuu valokäsittely siirtyy jatkaminen kevättalvelle. viivästi vuodenvaihteeseen kutukypsyyden 2) Kutukypsymisen parantamaan samalla tasolla valokäsittelyjen olevia mukanaan kaloja luonnonvalo- tuomia avulla, laatua mikä ja ilmeni valokäsittelyryhmissä. heikentäviä verrattaessa ominaisuuksia kutukypsyydeltään Ominaisuuksista pystyttiin havaittu esim. havaittiin fileen paremmiksi rasvapitoisuus, valokäsittelyssä lihaksen olleilla väri sekä kaloilla. mädin Mitään ja lihaksen haitallisia aistittava muutoksia laatu verrattuna viivästetyn luonnonvalokaloihin. parven tuotannollisissa ja laadullisissa ominaisuuksissa ei 3) Instrumentaalisesti aistinvaraisesti arvioitujen mitatut ominaisuuksien muutokset laadullisissa kanssa ja ovat ominaisuuksissa täten käyttökelpoisia korreloivat 4) Kutukypsyyden kustannustehokkaasti aikaistaminen monitoroitavissa ja samanaikainen suuristakin siirtäminen kalamääristä. osassa parvea ei tämän ja kuitenkin kokeen olosuhteissa paransivat martojen onnistunut. kalojen Vuoden kasvua. vaihteen jälkeen aloitetut valokäsittelyt Tutkimus ansaitsee Kalankasvattaja-lehdessä toteutettiin panoksestaan RKTL:n nro kiitoksemme. 4/26. Rymättylän Tutkimuksen kalantutkimusasemalla, tuloksista julkaistaan jonka henkilökunta yhteenveto 1