Pohjois-Savossa olevien maahanmuuttajien työllistymisen edistäminen viranomaiskeinoin. Laadullinen haastattelututkimus

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Pohjois-Savossa olevien maahanmuuttajien työllistymisen edistäminen viranomaiskeinoin. Laadullinen haastattelututkimus"

Transkriptio

1

2 Pohjois-Savossa olevien maahanmuuttajien työllistymisen edistäminen viranomaiskeinoin Laadullinen haastattelututkimus Multiprint Oy 2010

3 Sisältö Tiivistelmä 1. Esipuhe Johdanto Tutkimuksen kohde ja toteutus Maahanmuuttajien työllistyminen tutkimusten valossa Tutkimuksen viitekehys Tutkimuksen toteutustapa Maahanmuuttajien työllistymisen esteet ja työllistymistä edistävät tekijät Pohjois-Savossa Maahanmuuttajien työllistymisen esteet Työnhakijan yksilölliset ominaisuudet ja maahanmuuttajuuteen liittyvät tekijät Työnantajiin liittyvät tekijät Yhteiskunnan rakenteet ja palvelujärjestelmä Työllistymistä edistävät tekijät Osaaminen, ammattitaito, perusvalmiudet ja koulutus Sosiaaliset verkostot Nopeat ja tehokkaat ohjaus- ja neuvontapalvelut Hyvä kielitaito Riittävät ja oikein kohdennetut työvoimapoliittiset toimenpiteet Maahanmuuttajien työllistyminen Pohjois-Savossa: ongelmia ja ratkaisuja Kehittämissuositukset...51 LIITTEET Liite 1. Haastatellut ja työpajoihin osallistuneet Tämän haastattelututkimuksen tavoitteena on ollut kartoittaa ja kehittää maassa olevien maahanmuuttajien työllistymistä edistäviä viranomaistoimenpiteitä ja -työkäytäntöjä Pohjois-Savossa. Lisäksi tavoitteena on ollut tunnistaa maahanmuuttajien työllistymisen edistämiseen liittyviä lainsäädännön ja viranomaisohjeiden kehittämistarpeita. Maahanmuuttajien työllistymistä työllistymisen esteitä ja työllistymistä edistäviä tekijöitä on käsitelty selvityksissä ja tutkimuksissa viime vuosina melko kattavasti. Työmarkkina-asema on maahanmuuttajilla usein epävakaa, erityisesti pakolaistaustaisilla. Lisäksi maahanmuuttajien epävakaa työura koostuu monesti useista peräkkäisistä työssäkäynti- ja työttömyysjaksoista. Maahanmuuttajat työllistyvät tyypillisesti koulutustaan vastaamattomiin töihin. Työllisyys paranee ja sukupuolten väliset erot tasoittuvat kuitenkin maahanmuutosta kuluneen ajan kasvaessa. Pohjois-Savossa toteutetuissa haastatteluissa maahanmuuttajien työllistymisen esteistä vaikeimpana ylitettävänä pidettiin maahanmuuttajien puutteellista ammatillista osaamista ja olemassa olevan ammatillisen osaamisen puutteellista tunnistamista. Lisäksi korostettiin tavoitteellisten sekä vaiheittain ja aidosti eteenpäin vievien kotoutumis- ja työllistymispolkujen luomisen vaikeuksia. Haastatteluissa esitettiin kuitenkin lukuisia ideoita viranomaistoimenpiteiden ja -työkäytäntöjen kehittämiseksi. Ratkaisut maahanmuuttajien työllistymisen kokonaisvaltaiseen edistämiseen eivät kuitenkaan ole yksittäisen toimijan käsissä, vaan kyse on siitä, miten hyvin eri viranomaistoimijoiden muodostama kokonaisuus Pohjois-Savossa saadaan toimimaan ja miten hyvin tämän verkoston toimenpiteet aidosti tukevat työnantajaa ja työnhakijaa. Työllistymisestä puhuttaessa päähuomion tulee kohdistua työnantajien tarpeisiin ja siihen miten hyvin koko julkinen palveluverkko kykenee edistämään osaavan työvoiman saantia. Toisin sanoen jos Pohjois-Savon toimialojen, klustereiden ja viime kädessä yksittäisten työnantajien nykyisiä tarpeita ei tunneta eikä tulevia tarpeita kyetä ennakoimaan, on melko mahdotonta onnistua myöskään maahanmuuttajien työllistymisen ja sitä myöten kotoutumisen edistämisessä. Peruskysymys on, millaista osaamista jatkossa tarvitaan ja miten Pohjois-Savossa jo olemassa oleva maahanmuuttajien muodostama työvoimaresurssi saadaan mahdollisimman hyvin käyttöön. Kyse on työnantajien tarpeita vastaavan osaamisen kehittämisestä ja työllistymisen edistämisestä siinä muuttuvassa tilanteessa, jossa kasvava osa työvoimasta on maahanmuuttajataustaista. Työnantaja palkkaa aina osaamista, ei valtaväestön edustajaa tai maahanmuuttajaa. Useisiin työllistymisen esteisiin ensimmäisenä ratkaisuna voi nähdä maahanmuuttaja-asiakkaan nykyistä yksilöllisemmän kotoutumis- ja työllistymispolun, joka konkretisoidaan nykyisin TE-toimistossa tai kunnassa kotoutumissuunnitelmaksi. Kotoutumissuunnitelma tulisi laatia kokonaisvaltaisesti perehtyen maahanmuuttaja-asiakkaan tilanteeseen sekä hänen aitoihin tarpeisiin ja tavoitteisiin. Toinen keskeinen kehittämisen kohde on maahanmuuttajien kielitaito. Sekä tutkimuksissa että haastatteluissa korostettiin kielitaidon keskeistä roolia työllistymisessä. Kehittämisen pääsuunta on ammatillisen osaamisen kehittämisen entistä tiukempi yhteen nivominen kielitaidon kehittämisen kanssa sekä kielikoulutusten tehokas ulottaminen olemassa oleviin työvoimapoliittisiin toimenpiteisiin. Maahanmuuttajien kotoutumis- ja työllistymispolkujen kannalta erilaiset harjoittelu- ja työssäoppimispaikat ovat avainasemassa puhumattakaan tietysti itse varsinaisista työpaikoista. Kolmas pääviesti liittyy työnantajiin. Vaikka Pohjois-Savossa on maahanmuuttajien työllistymisen edistämisen näkökulmasta aktiivisia työnantajia, on niitä kaiken kaikkiaan liian vähän. Tutkimus on osa M14 Itä-Suomi aktiivisen maahanmuuttopolitiikan pilottialueeksi -hanketta, jota rahoittavat alueen Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukset ja Euroopan sosiaalirahasto (ESR). Tutkimuksen on toteuttanut Ramboll Management Consulting.

4 1. Esipuhe 2. Johdanto Suomessa ja koko Euroopassa käydään julkista keskustelua maahanmuutosta, siihen liittyvistä ongelmista ja maahanmuuttajista. Keskustelu ei ole päässyt kovin analyyttiselle tasolle. Pääasiassa puhutaan asennetasolla. Leimakirveet heiluvat puolin ja toisin. Uuteen maahan asettuminen, uudenlaisten valmiuksien, tietojen ja taitojen oppiminen, sopeutuminen vallitsevaan kulttuuriin ja oman paikan löytäminen eivät kuitenkaan tapahdu hetkessä. Työ- ja elinkeinohallinnon viranomaisilla on omalta osaltaan keskeinen rooli maahanmuuttajien kotoutumis- ja työllistymispolkujen luomisessa. Pohjois-Savossa asuvat maahanmuuttajat ovat heterogeeninen ryhmä, jonka edellytykset integroitua työelämään vaihtelevat. Osa täällä asuvista maahanmuuttajista työllistyy ilman viranomaisten tukea, kun taas osa tarvitsee pitkäaikaisempaa tukea ja työllistyminen näyttää vaikealta. Tässä laadullisessa haastattelututkimuksessa on haastateltu Pohjois-Savossa asuvia maahanmuuttajia, maahanmuuttajia työllistäviä työnantajia, työ- ja elinkeinohallinnon viranomaisia, maahanmuuttajien koulutuksia toteuttavia kouluttajia sekä vertailun vuoksi myös työ- ja elinkeinohallinnon viranomaisia pääkaupunkiseudulta. Tavoitteena on ollut kartoittaa ja kehittää Pohjois-Savossa jo olevien maahanmuuttajien työllistymistä edistäviä viranomaistoimenpiteitä ja -työkäytäntöjä. Lisäksi tavoitteena on ollut tunnistaa maahanmuuttajien työllistymisen edistämiseen liittyviä lainsäädännön ja viranomaisohjeiden kehittämistarpeita. Haastattelut vahvistavat aikaisempia maahanmuuttoon liittyviä tutkimuksia. Kaikki haastatellut ryhmät pitävät suomen kielen oppimista keskeisenä työllistymisen ja kotoutumisen edellytyksenä. Niin ikään Suomessa hankitulla koulutuksella ja tutkinnolla on erityistä arvoa työmarkkinoilla. Tutkimuksessa nostetaan esiin useita työ- ja elinkeinohallinnon viranomaistoiminnan kehittämistarpeita sekä esitetään viranomaistoimenpiteisiin liittyviä kehittämisehdotuksia maahanmuuttajien työllistymisen edistämiseksi. Pohjois-Savon näkökulmasta täällä asuvien maahanmuuttajien onnistunut kotoutuminen ja mahdollisimman nopea työllistyminen ovat tärkeitä tavoitteita. Maahanmuuttajan ensimmäisiin vuosiin ajoittuvat viranomaistoimenpiteet tulee ymmärtää investoinneiksi, jotka alkavat tuottaa vuosien kuluessa verotulojen ja muun toimeliaisuuden muodossa. Oleellista on myös oivaltaa, että työllistyminen on vain yksi, vaikkakin keskeinen osa maahanmuuttajan kotoutumista Pohjois-Savoon. Viime kädessä kyse on maahanmuuttajan mahdollisuudesta täysivaltaiseen osallisuuteen häntä ympäröivässä yhteiskunnassa. Pohjois-Savon Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus tulee laatimaan yhdessä yhteistyökumppaneiden kanssa Itä-Suomen maahanmuuttostrategian. Siinä pyritään hahmottamaan maakuntien omat tarpeet ja lähtökohdat maahanmuutolle. Työperäinen ja osaamisperusteinen maahanmuutto kaipaavat erityistä panostusta. Tämän haastattelututkimuksen tavoitteena on ollut kartoittaa ja kehittää maassa olevien maahanmuuttajien työllistymistä edistäviä viranomaistoimenpiteitä ja -työkäytäntöjä Pohjois-Savossa. 1 Lisäksi tavoitteena on ollut tunnistaa maahanmuuttajien työllistymisen edistämiseen liittyviä lainsäädännön ja viranomaisohjeiden kehittämistarpeita. Tutkimus on osa M14 Itä-Suomi aktiivisen maahanmuuttopolitiikan pilottialueeksi -hanketta, jota rahoittavat alueen Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukset (ELY:t) ja Euroopan sosiaalirahasto (ESR). Tutkimuksen on toteuttanut Ramboll Management Consulting. Maahanmuuttajien työttömyysprosentti on Suomessa valtaväestöä korkeampi. Tilastokeskuksen ja työ- ja elinkeinoministeriön (TEM) tuoreiden ennakkoarvioiden mukaan Suomessa asuvien ulkomaalaisten työttömyysaste on kasvanut huomattavasti taantumassa. Vuoden 2009 lopussa ulkomaalaisten työttömyysaste nousi 25,2 %:iin. Se oli yli kaksinkertainen verrattuna valtaväestön työttömyysasteeseen. Ulkomaalaisten työttömyysaste nousi vuositasolla 6,5 prosenttiyksiköllä. Koko väestön työttömyysaste nousi samalla aikavälillä reilulla kahdella prosenttiyksiköllä 10,9 %:iin. Yleisesti ottaen parhaiten suomalaisilla työmarkkinoilla ovat pärjänneet karkeasti jaotellen ne maahanmuuttajat, jotka kulttuurisesti, kielellisesti, koulutuksellisesti sekä ihonvärinsä puolesta ovat lähimpänä paikallista väestöä, kuten Pohjoismaista, Virosta, muista EU-maista sekä Pohjois-Amerikasta tulleet. 2 Maahanmuuttajien työllistymiseen vaikuttaa tietysti myös toimialoittainen ja alueellinen työllisyystilanne sekä maahanmuuttajien ammattitaito ja osaaminen. Heinäkuussa 2010 ulkomaalaisia työnhakijoita Pohjois-Savossa oli 974, joista työttömänä oli 545 henkilöä. Yli vuoden työttömänä oli 36 ulkomaalaista. 3 Pohjois-Savossa asui vuoden 2009 lopussa ulkomaalaista. Kaiken kaikkiaan maahanmuuttajien ei ole ollut helppo päästä sisään Suomen eikä Pohjois-Savon työmarkkinoille. Kappaleessa 3 esitellään tarkemmin maahanmuuttajien työllistymistä ja työllistymisen esteitä olemassa olevan tutkimustiedon pohjalta. Samassa kappaleessa esitetään tutkimuksen toteutustapa. Maahanmuuttajien työllisyyden esteiden poistaminen ja työllistymisen edistäminen on kansallisesti keskeinen kysymys tulevina vuosina työvoiman pienentyessä ja työperäisen maahanmuuton mahdollisesti samanaikaisesti lisääntyessä. Ongelmia työllistymiselle aiheuttavat erityisesti maahanmuuttajien ammattitaidon ja osaamisen yhteensopimattomuus työmarkkinoiden tarpeiden kanssa sekä puutteellinen kielitaito. 4 Tehdyt tutkimukset ja selvitykset maahanmuuttajien työllisyydestä, työllistymisen esteistä ja työttömyyden syistä korostavat viranomaisten alkuvaiheen ohjausta, opastusta ja tehokkaita työvoimapoliittisia toimenpiteitä keinoina vaikuttaa työllistymiseen. Haastateltujen näkemyksiä työllistymisen esteitä ja työllistymistä edistävistä tekijöistä esitellään kappaleessa 4. Näiden näkemysten pohjalta kappaleessa 5 vedetään yhteen esiin nousseita ongelmia ja ratkaisuehdotuksia. Tutkimuksen toteuttaja esittää omat kehittämissuosituksensa kappaleessa 6. Kari Virranta Ylijohtaja Pohjois-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (ELY) 1 Tässä tutkimuksessa maahanmuuttaja-käsitettä käytetään yleissanana kuvaamaan ulkomailta Suomeen muuttanutta henkilöä, joka ei puhu suomea tai ruotsia äidinkielenään. 2 Linnanmäki-Koskela, Suvi, Maahanmuuttajien työmarkkinaintegraatio; vuosina Suomeen muuttaneiden tarkastelua vuoteen 2007 asti, Helsingin kaupungin tietokeskus, 2/2010, s Pohjois-Savon työllisyyskatsaus, Pohjois-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, heinäkuu Selvitysmies Arajärvi, Pentti, Maahanmuuttajien työllistyminen ja kannustinloukut, Sisäasiainministeriön julkaisuja 2/2009, s. 5. [3] Laadullinen haastattelututkimus Laadullinen haastattelututkimus [4]

5 3. Tutkimuksen kohde ja toteutus 3.1 Maahanmuuttajien työllistyminen tutkimusten valossa Kaiken kaikkiaan maahanmuuttajien työllistymistä, sen esteitä ja sitä edistäviä tekijöitä, on käsitelty eri selvityksissä ja tutkimuksissa viime vuosina melko kattavasti. Maahanmuuttajien työllistymistä on tutkittu erityisesti työmarkkina-aseman, työttömyys- ja työllisyysasteen pohjalta. 5 Maahanmuuttaja työkokemuksesta ja koulutuksesta riippuen voi Suomessa työllistyä yhtä hyvin tai jopa sujuvammin kuin valtaväestöön kuuluva. Esimerkiksi OECD -maissa syntyneellä henkilöllä työttömyyden todennäköisyys vastaa melko tarkkaan valtaväestön vastaavaa lukua. 6 Vaikka maahanmuuttajien työllisyystilanne on kokonaisuudessaan heikompi kuin valtaväestön, on todellisuus siis varsin moniulotteinen. Käytössä on kuitenkin enemmän tietoa työllistymiseen liittyvistä ongelmista kuin varsinaisista ratkaisuista. Työmarkkina-asema on maahanmuuttajilla usein epävakaa, erityisesti pakolaistaustaisilla. Lisäksi maahanmuuttajien epävakaa työura koostuu monesti useista peräkkäisistä työ- ja työttömyysjaksoista. Yleisesti ottaen naisten työmarkkina-asema on keskimäärin heikompi kuin miesten. Maahanmuuttajat työllistyvät tyypillisesti koulutustaan vastaamattomiin töihin. Erot työmarkkinatilanteessa eri maahanmuuttajaryhmien välillä ovat kuitenkin suuria. Työllisyys kuitenkin paranee ja sukupuolten väliset erot tasoittuvat maahanmuutosta kuluneen ajan kasvaessa. 7 Yleistäminen ylipäätänsä on vaikeaa, koska maahanmuuttajat ovat hyvin heterogeeninen ryhmä. Tilastojen valossa ulkomaalaisia työllistäviä toimialoja ovat erityisesti kaupan ala, rahoitus-, vakuutus- ja kiinteistöala, liike-elämän palvelut sekä opetus ja tutkimus. Ammateista ravintolapalvelutyö, opetus- ja kasvatustyö, myyntiyö ja siivoustyö työllistävät eniten. Maahanmuuttajayrittäjille tyypillisimpiä toimialoja ovat tukkukauppa, asiantuntijapalvelut, päivittäistavarakauppa sekä ravintola-ala. 8 Työllistymiseen vaikuttavat työmarkkinatilanne maahantuloajankohtana, maassa asumisen kesto, kansallisuus, koulutus, sukupuoli, etninen tausta, maahanmuuttoikä ja maahantulon syy. Maahanmuuttajiin kohdistuneissa tutkimuksissa on todettu, että työssään menestyviä maahanmuuttajia yhdistää korkea koulutus, hyvä suomen kielen taito, maahanmuuttajan esimiehen osaava toiminta ja Suomeen tulo nuorena. 9 Tutkimusten perusteella voidaan kuitenkin yleisesti ottaen todeta, että tarkasteltaessa tiettynä ajankohtana kaikkia ulkomailta tulleita maahanmuuttajien asema suomalaisilla työmarkkinoilla näyttäytyy heikkona. Pitkittäistarkastelujen tulokset puolestaan osoittavat, että maassaoloajan pidentyessä maahanmuuttajien työmarkkinaintegraatio edistyy hitaasti mutta varmasti. 10 Suomessa ei kuitenkaan ole systemaattista seurantatietoa, miten maahanmuuttajien työllisyys kehittyy esimerkiksi eri kansalaisuusryhmillä maassaoloajan myötä. Toisen polven maahanmuuttajien työmarkkinaintegraatiosta ei niin ikään ole kovin paljoa tietoa. Työurilla etenemistä on myös tutkittu varsin vähän. 11 Lisäksi tiedot Suomeen tulevien maahanmuuttajien koulutustaustoista ovat puutteellisia, mikä vaikeuttaa osin arviointeja siitä, missä määrin maahanmuuttajat työllistyvät koulutusta vastaamattomiin töihin. 12 Viimeaikaisissa viranomaisten toimintaa linjaavissa raporteissa painotetaan, että maahanmuuton syystä riippumatta kaikkien Suomeen muuttaneiden työllistymistä ja yhteiskuntaan kotoutumista on varauduttava tukemaan nykyistä tehokkaammin. 13 Kotoutumispalvelut, kielen opiskelumahdollisuudet, yleiset maahanmuuttajien neuvonta- ja opastuspalvelut sekä yksilöllinen tuki ja ohjaus opintoihin ja työmarkkinoille ovat keskeisiä kehittämiskohteita parannettaessa maahanmuuttajien asemaa. Parhaillaan käynnissä oleva kotoutumislain uudistus osaltaan pyrkii vahvistamaan ja tehostamaan sekä kotouttamista että ohjautumista työmarkkinoille. Työmarkkinoiden tilanne Pohjois-Savossa on maahanmuuttajien näkökulmasta katsoen edelleen haastava. Työllisyystilanteessa yleisesti ottaen kuitenkin näkyy käänne parempaan suuntaan. Taustalla on talouden vilkastuminen, joka on vähentänyt ensi vaiheessa erityisesti lomautuksia. Myös lisääntyneet työ- ja elinkeinohallinnon aktiivitoimet ovat pienentäneet työttömien määrää. Nuorten työttömien luku on kääntynyt selvään laskuun. Työttömiä työnhakijoita oli Pohjois-Savossa heinäkuun lopussa henkilökohtaisesti ilmoittautuneet lomautetut mukaan lukien Vähennystä edellisestä heinäkuusta oli 670 henkilöä. Työpaikkoja oli TE-toimistoissa avoinna heinäkuun lopussa 917. Työpaikkoja oli tarjolla runsaasti mm. myyntineuvottelijoille, puhelinmyyjille, yrittäjille, sairaanhoitajille, laitossiivoojille ja henkilökohtaisille avustajille. Eniten oli pulaa myyntineuvottelijoista, lääkäreistä, hammaslääkäreistä ja sairaanhoitajista. Työttöminä oli heinäkuussa ammattialoittain tarkasteltuna eniten ammattitaidottomia ja ammatinvaihtajia, toimistotyöntekijöitä, myyjiä, laitossiivoojia, rakennustyöntekijöitä ja perushoitajia. Heinäkuussa 2010 ulkomaalaisia työnhakijoita Pohjois-Savossa oli 974, joista työttömänä oli 545 henkilöä. Yli vuoden työttömänä oli 36 ulkomaalaista. 14 Kaiken kaikkiaan Pohjois-Savossa asui vuoden 2009 lopussa ulkomaalaista. 15 Suomessa maahanmuutto keskittyy edelleen vahvasti pääkaupunkiseudulle ja isoihin kaupunkeihin. Kokonaisuudessaan Pohjois-Savossa asuu naapurimaakuntiin ja koko maahankin verrattuna vähän ulkomaalaisia (1,2 % väestöstä). Ulkomaalaisten osuus on viimeisen 10 vuoden aikana maltillisesti kasvanut. Vieraista kielistä eniten Pohjois-Savossa puhutaan venäjää, viroa ja arabiaa. Maahanmuuttajat ovat lähinnä saapuneet perheperusteisesti, paluumuuttajina, työperusteisesti ja pakolaisina. Lisäksi Pohjois-Savossa on vuosittain useita satoja ulkomaalaisia opiskelijoita. Maahanmuuttotyötä on useissa kunnissa, TE-toimistoissa ja järjestöissä tehty jo varsin pitkään. 5 Kattava yhteenveto viime vuosina toteutetuista tutkimuksista ja selvityksistä löytyy teoksesta Väänänen A, Toivanen M, Aalto A-M, Bergbom B, Härkäpää K, Jaakkola M, Koponen P, Koskinen S, Kuusio H, Lindström K, Malin M, Markkula H, Mertaniemi R, Peltola U, Seppälä U, Tiitinen E, Vartia-Väänänen M, Vuorenmaa M, Vuorento M, Wahlbäck K, Maahanmuuttajien integroituminen suomalaiseen yhteiskuntaan eri osa-alueilla Esiselvitysraportti, Sektoritutkimuksen neuvottelukunta Osaaminen, työ, hyvinvointi. Helsinki Katso myös Hämäläinen, K., Kangasharju, A., Pekkala, S. & Sarvimäki, M., 1990-luvun maahanmuuttajien työllisyys, tuloverot ja tulon siirrot. Työpoliittinen tutkimus 265. Helsinki: Työministeriö, Vuoden 2008 työssäkäyntitilaston mukaan työllisten osuus on useilla kansalaisuusryhmillä korkeampi kuin suomalaisilla. Työssäkäynti 2008, Tilastokeskus, Ks. esimerkiksi Linnanmäki-Koskela, S, Maahanmuuttajien työmarkkinaintegraatio; vuosina Suomeen muuttaneiden tarkastelua vuoteen 2007 asti, Helsingin kaupungin tietokeskus, 2/ Väänänen A ym Väänänen A ym Linnanmäki-Koskela, S, s Torvi, Kai, Maahanmuutto vastauksena työvoiman saatavuuteen, Helsinki: Työministeriö, Analyysiyksikkö, Tästä on kuitenkin viitteitä, katso esimerkiksi Tuomaala, M. & Torvi, K, Kohti työperusteista maahanmuuttoa: Ulkomailta palkattavan työvoiman tarpeen arviointi, TEM analyyseja 9. Helsinki: Työ- ja elinkeinoministeriö, Esimerkiksi selvitysmies Norrback, Ole, Maahanmuuttohallinnon ja Maahanmuuttoviraston kehittäminen, Sisäasiainministeriön julkaisuja 15/ Pohjois-Savon työllisyyskatsaus, Pohjois-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, heinäkuu 2010, 15 Väestörekisterikeskuksen Internet -palvelu, Asukasluku_2009_2010/$file/Asukasluku_2009_2010.htm [5] Laadullinen haastattelututkimus Laadullinen haastattelututkimus [6]

6 Työllistymisen esteet jaetaan tutkimuksessa kahteen osaan: kaikkia työnhakijoita koskeviin ja erityisesti maahanmuuttajia koskeviin esteisiin. Peruslähtökohtana on, että työmarkkinoilla on erilaisia yleisiä työvoiman kysyntään ja tarjontaan liittyviä ongelmia. Kaikki maahanmuuttajien kohtaamat työllistymisen esteet eivät liity siihen, että työnhakija on maahanmuuttaja, vaan esteitä kohtaavat esimerkiksi kaikki työnhakijat, joilla on puutteellinen ammattitaito. Tässä tutkimuksessa keskitytään lähinnä maahanmuuttajuuden mukanaan tuomiin erityisiin esteisiin. Sekä työllistymisen esteet että työllistymistä edistävät tekijät on edelleen jaoteltu osa-alueisiin alla olevan kuvan mukaisesti. Työllistyminen Pohjois-Savon työmarkkinoille KEHITTÄMISSUOSITUKSET 3.2 Tutkimuksen viitekehys Tässä tutkimuksessa kerätty haastatteluaineisto esitellään alla olevan viitekehyksen mukaan jäsenneltynä Pohjois-Savon maahanmuuttajien työllistymisen esteisiin ja työllistymistä edistäviin tekijöihin. 16 Havaintojen yhteydessä esitetään suoria lainauksia haastatelluilta mainiten samalla mihin haastateltavien ryhmään haastateltava kuului (maahanmuuttaja, työnantaja, viranomainen tai kouluttaja). TUNNISTETUT TYÖLLISTYMISTÄ EDISTÄVÄT TEKIJÄT Osaaminen, ammattitaito, perusvalmiudet ja koulutus Sosiaaliset verkostot Nopeat ja tehokkaat alkuvaiheen ohjaus- ja neuvontapalvelut Hyvä kielitaito Työllistyminen Pohjois-Savon työmarkkinoille KEHITTÄMISSUOSITUKSET TUNNISTETUT TYÖLLISTYMISTÄ EDISTÄVÄT TEKIJÄT Riittävät ja oikein kohdennetut työvoimapoliittiset toimenpiteet TYÖLLISTYMISEN ESTEET Työnhakijan yksilölliset ominaisuudet Työnhakijan "maahanmuuttajuuteen" liittyvät syyt Työnantajiin liittyvät syyt TYÖLLISTYMISEN ESTEET Yleiset kaikkia koskevat Yhteiskunnan rakenteet ja palvelujärjestelmät Erityisesti maahanmuuttajia koskevat Maahanmuuttajat Maahanmuuttajat TYÖVOIMAN KYSYNTÄ Työllistymisen esteet ja työllistymistä edistävät tekijät Työllistymisen esteiden ja työllistymistä edistävien tekijöiden osa-alueet 16 Viitekehyksen laadinnassa on hyödynnetty Ulla Korhosen esitystä Työtä, tietoa ja työvoimaa -projektia koskien (henkilökohtainen sähköpostikirjeenvaihto tammikuussa 2010). Viitekehystä on kehitetty eteenpäin sisäasiainministeriön (SM) ALPO -tukirakenneprojektin käynnissä olevassa selvityksessä maahanmuuttajien työllistymisen esteistä. [7] Laadullinen haastattelututkimus Laadullinen haastattelututkimus [8]

7 Työllistymisen esteitä koskevat havainnot on edellisellä sivulla esitetyn kuvan mukaisesti jaoteltu työnhakijan yksilöllisiin ominaisuuksiin ja erityisiin maahanmuuttajuudesta johtuviin tekijöihin, työnantajista johtuviin tekijöihin ja yhteiskunnan rakenteita ja palvelujärjestelmää koskeviin tekijöihin. Työllistymistä edistävät tekijät puolestaan on jaoteltu osaamisen, ammattitaidon, työelämän perusvalmiuksien ja koulutuksen kehittämiseen, sosiaalisiin verkostoihin, nopeisiin ja tehokkaisiin alkuvaiheen ohjaus- ja neuvontapalveluihin, hyvään kielitaitoon sekä riittäviin ja oikein kohdennettuihin työvoimapoliittisiin toimenpiteisiin. 3.3 Tutkimuksen toteutustapa Tässä tutkimuksessa kyse on laadullisesta tutkimuksesta, jonka yhteydessä on haastateltu eri puolella Pohjois-Savoa asuvia työssäkäyviä ja / tai työtä etsiviä, viranomaistoimenpiteissä olleita, maahanmuuttajia (20 henkilöä), maahanmuuttajia työllistäneitä työnantajia (10 henkilöä) sekä maahanmuuttajien koulutuksia toteuttavien koulutusorganisaatioiden edustajia (4 henkilöä) ja työ- ja elinkeinohallinnon viranomaisia (8 henkilöä Pohjois-Savossa ja lisäksi Uudellamaalla ja Helsingissä 5 henkilöä). Haastatteluotantaa ei ole laadittu tilastollisin perustein eli esimerkiksi haastateltujen maahanmuuttajien näkemykset eivät sinänsä edusta koko Pohjois-Savon maahanmuuttajatyönhakijoiden näkemyksiä. Tutkimuksen tavoitteet huomioon ottaen yleistettävyyttä oleellisempaa oli toteuttaa kohdennettuja haastatteluja ja tarkastella niiden sisältöjä aiempien tutkimusten ja selvitysten valossa. Haastattelut käsittelivät seuraavia teema-alueita: Pohjois-Savossa asuvat maahanmuuttajat: KK Näkemykset maahanmuuttajien työllistymisestä ja työllistymisen esteistä Pohjois-Savossa KK Kokemukset Suomen viranomaisista yleensä KK Kokemukset viranomaisista ja toimenpiteistä työllistymiseen liittyen KK Viranomaistyöhön ja toimenpiteisiin liittyvät kehittämistarpeet ja kehittämisehdotukset. Maahanmuuttajia työllistäneet työnantajat: KK Näkemykset maahanmuuttajien työllistymisestä ja työllistymisen esteistä Pohjois-Savossa KK Kokemukset maahanmuuttajista työvoimana KK Kokemukset viranomaisista ja toimenpiteistä työvoiman saatavuuteen liittyen KK Kokemukset erityisesti maahanmuuttajatyövoiman rekrytoimiseen liittyvistä viranomaistoimenpiteistä KK Viranomaistyöhön ja toimenpiteisiin liittyvät kehittämistarpeet ja kehittämisehdotukset. Maahanmuuttajien koulutuksien toteuttajat: KK Näkemykset maahanmuuttajien työllistymisestä ja työllistymisen esteistä Pohjois-Savossa KK Kokemukset maahanmuuttajien koulutustarpeista ja kouluttamisesta KK Kokemukset viranomaisista maahanmuuttajien koulutuksiin liittyen KK Koulutuksiin ja viranomaisten toimenpiteisiin liittyvät kehittämistarpeet ja kehittämisehdotukset. Maahanmuuttajien koulutuksia suunnittelevat ja hankkivat työ- ja elinkeinoviranomaiset: KK Näkemykset maahanmuuttajien työllistymisestä ja työllistymisen esteistä Pohjois-Savossa KK Kokemukset maahanmuuttajista TE toimistojen asiakkaina ja maahanmuuttajakoulutuksista ja niiden hankinnasta KK Koulutuksiin ja viranomaistyöhön liittyvät kehittämistarpeet ja kehittämisehdotukset. Käytännössä haastatteluissa keskeisellä sijalla olivat työ- ja elinkeinotoimistojen (TE-toimistojen) tarjoamat työvoimapalvelut ja erilaiset työvoimakoulutukset. Työvoimapalvelujen perustarkoituksena on työnhakijan ja työntekijän kannalta työhön sijoittumisen ja ammatillisen kehityksen turvaaminen. Yleisiä kaikkien työnhakijoiden käytettävissä olevia palveluja ovat työnvälitys ja siihen liittyvä neuvonta ja ohjaus, tiedot työpaikoista, sekä ammatinvalinta- ja urasuunnittelupalvelut ja koulutus- ja ammattitietopalvelut. Maahanmuuttajan kannalta työvoimapalvelujen käyttäminen vaatii perustietoja työmarkkinoista, palvelujärjestelmästä ja kohtuullisen hyvää suomen kielen taitoa. 17 Näin ollen käytännössä maahanmuuttajatyönhakijoilla on harvoin mahdollisuutta hyödyntää TE-toimistojen palveluvalikoimaa täysimääräisesti. Työnvälitykseen kuuluvat työnhakijaksi ilmoittautuminen ja työntekomahdollisuuksista tiedottaminen, työnhakuun liittyvä neuvonta ja työnhakuvalmennus, työnhakuhaastattelut, osaamiskartoitukset, työpaikkatarjoukset ja työnhakusuunnitelmat. Työnvälityksen menettelytavoissa painottuu nykyisin omatoiminen työnhaku, mikä arvioiden mukaan on omiaan vaikeuttamaan maahanmuuttajien asemaa 18. Keskeinen väylä maahanmuuttajien työllistymisen edistämisessä on käytännössä työvoimakoulutus. Haastatelluilla maahanmuuttajilla oli takanaan erilaisia kotoutumisen ja työllistymisen polkuja, joten työvoimakoulutuksista puhutaan tässä selvityksessä pääasiassa yleisesti menemättä näkemyksiin yksittäisistä koulutuksista. Haastateltavien tunnistaminen Tutkimuksen yhteydessä haastateltiin kymmentä työelämässä olevaa ja kymmentä työtä etsivää maahanmuuttajaa, jotka kaikki olivat saaneet TE-toimistojen viranomaispalveluja. Maahanmuuttajien henkilötietojen saamista varten haettiin tutkimuslupa työ- ja elinkeinoministeriöstä (TEM). Luvansaannin jälkeen Pohjois-Savon alueen TE-toimistoja pyydettiin toimittamaan tiedot sellaisista maahanmuuttajista, jotka olivat olleet työ- ja elinkeinohallinnon toimenpiteissä mukana ja olivat joko vastikään työllistyneet tai joilla TE-toimistojen arvion mukaan oli hyvät työllistymisnäkymät. TE-toimistojen poimimille 67 henkilölle lähetettiin kirje kotiin suomeksi, englanniksi ja venäjäksi. Kirjeessä kerrottiin haastattelututkimuksesta ja haastattelun tavoitteista sekä pyydettiin maahanmuuttajaa ottamaan puhelimitse yhteyttä tutkimuksen toteuttajaan, mikäli he olivat kiinnostuneita haastattelusta. Kymmenen haastattelua sovittiin maahanmuuttajan aloitteesta, ja kymmenen haastattelua sovittiin sen jälkeen, kun maahanmuuttajille oltiin soitettu ja tiedusteltu halukkuutta osallistua tutkimukseen. Haastatellut työllistyneet maahanmuuttajat (10 henkilöä) työskentelivät opettajana, asentajana, rakennustyöntekijöinä (2 henkilöä), laitoshuoltajana, hitsaajana, perushoitajina (2 henkilöä), ompelijana ja lastentarhanopettajana. Kaiken kaikkiaan haasteltujen maahanmuuttajien (20 henkilöä) asuinpaikkoina haastatteluhetkellä olivat Kuopio (7 henkilöä), 17 Arajärvi P, s Arajärvi P, s. 44. [9] Laadullinen haastattelututkimus Laadullinen haastattelututkimus [10]

8 Iisalmi (2 henkilöä), Varkaus (2 henkilöä), Siilinjärvi (4 henkilöä), Leppävirta (1 henkilö), Sonkajärvi (2 henkilöä), Nilsiä (1 henkilö) ja Lapinlahti (1 henkilö). Nuorin haastateltu oli 25-vuotias ja vanhin 63-vuotias. Pisimpään Suomessa ollut muutti Suomeen vuonna 1987 ja tuorein vuonna Yksitoista haastateltua oli naisia ja yhdeksän miehiä. Puolet haastatelluista oli venäläistaustaisia. Maahanmuuttajien haastattelut toteutettiin henkilökohtaisina haastatteluina haastateltaville sopivissa paikoissa eri puolilla Pohjois-Savoa heinä- ja elokuussa. Pääasiassa haastattelut toteutettiin suomeksi. Kahdessa haastattelussa käytettiin tulkkia, ja muutamassa haastattelussa käytettiin suomen lisäksi englantia. Kolmen maahanmuuttajan kanssa sovittiin, että he pitivät elokuussa työ- ja elinkeinohallinnon toimenpiteissä tai tapaamisissa ollessaan päiväkirjaa, jossa he arvioivat saamaansa palvelua. Nämä päiväkirjat kerättiin takaisin syyskuun alussa. Maahanmuuttajia työllistäneitä työnantajia tiedusteltiin Pohjois-Savon ELY-keskuksen virkailijoilta, Pohjois-Savon TE-toimistojen virkailijoilta, koulutusorganisaatioiden edustajilta sekä maahanmuuttajilta itseltään. Haastatellut työnantajat koostuivat seuraavista: sairaala, kunta, maatalous- ja lomatoimisto, henkilöstöpalveluyritys (2 työnantajaa), logistiikkayritys, kiinteistöpalveluyritys (2 työnantajaa), kunnossapito- ja remontointiyritys ja puutarhayritys. Haastateltavat koulutusorganisaatioiden ja viranomaisten edustajat puolestaan määriteltiin yhdessä tutkimuksen ohjausryhmän kanssa. Lisäksi Pohjois-Savossa toteutetuissa haastatteluissa esiin nousseita havaintoja ja kehittämisehdotuksia käsiteltiin kahdessa Uudenmaan ELY-keskuksen ja Helsingin TE-toimiston ryhmäkeskustelutilaisuudessa Helsingissä. Uudenmaan ELY-keskuksen ja Helsingin TE-toimiston ryhmäkeskusteluihin osallistuneet määriteltiin yhdessä näiden toimistojen johdon avulla. Näiden keskustelujen tarkoituksena oli peilata Pohjois-Savon havaintoja pääkaupunkiseudun kokemuksiin. Lista tutkimuksen aikana haastatelluista viranomaisista ja koulutusorganisaatioiden edustajista on tämän raportin liitteenä. Haastatteluiden jälkeen järjestettiin Kuopiossa työpaja, jossa esiteltiin saatua haastatteluaineistoa. Aineiston pohjalta kehitettiin haastatteluissa esitetyistä näkemyksistä ja ajatuksista kehittämissuosituksia. Tämän työpajan tuottamia kehittämissuosituksia käsiteltiin edelleen pienemmässä työryhmässä Kuopiossa Lista työpajoihin osallistuneista on tämän raportin liitteenä. Tutkimustyö käynnistyi huhtikuussa Kaikki haastattelut toteutettiin kesäkuun ja syyskuun alun välisenä aikana. Hankkeen ohjausryhmässä toimivat M 14 Itä Suomi aktiivisen maahanmuuttopolitiikan pilottialueeksi -hankkeen Tuomas Kylänpää, maahanmuuttopäällikkö Lisbeth Mattsson ja projektipäällikkö Jan Blomberg Pohjois-Savon ELY-keskuksesta. Hankkeen toteutukseen osallistuivat Ramboll Management Consultingin puolelta manager Risto Karinen, analyst Nita Korhonen, senior consultant Henrik Pekkala ja senior consultant Mia Toivanen. 4. Maahanmuuttajien työllistymisen esteet ja työllistymistä edistävät tekijät Pohjois-Savossa 4.1 Maahanmuuttajien työllistymisen esteet Työllistyminen on yksilöllistä ja yleistäminen sinänsä on vaikeaa. Yksinkertaistettuna ongelman ydin on siinä, onko työnhakijalla oli hän sitten maahanmuuttaja tai valtaväestöön kuuluva sellaista ammattitaitoa ja osaamista, jolle on kysyntää Pohjois-Savossa nykyisessä taloudellisessa tilanteessa ja alueen eri toimialojen kehitysnäkymät huomioiden. Usea viranomainen nosti haastatteluissa esiin, että vaikeammin määriteltävät yksilölliset ominaisuudet saattavat myös olla ratkaisevia. Hyvät tyypit työllistyvät, vaikkei henkilön kielitaito tai joskus ammattitaito tai työkokemuskaan, olisi kovin hyvä. Haastatteluissa nousi kuitenkin esiin lukuisia yksilöllisiin ominaisuuksiin liittyviä tekijöitä, joiden osalta maahanmuuttaja on Pohjois-Savossa valtaväestöön kuuluvaa vaikeammassa asemassa työtä haettaessa Työnhakijan yksilölliset ominaisuudet ja maahanmuuttajuuteen liittyvät tekijät Yksilölliset ominaisuudet koostuvat esimerkiksi koulutuksesta ja ammattitaidosta, kielitaidosta ja työkokemuksesta. Yleisesti ottaen työnhakijoiden parissa tehtävissä haastattelututkimuksissa työllistymisen esteiksi määritellään useammin muita tekijöitä kuin oma puutteellinen ammattitaito tai osaaminen, joista keskustelu on usein haastateltavalle vaikeampaa. Tässä tutkimuksessa usea haastateltu maahanmuuttaja mainitsi, ettei ulkomailla hankittua koulutusta ja/tai tutkintoa riittävästi tunnisteta Pohjois-Savon työmarkkinoilla. 19 Muutama haastateltu myönsi myös suoraan, ettei heidän koulutustaustansa sovellu tai ammattitaitonsa riitä työpaikan saamiseen. Samaan hengenvetoon kuitenkin pidempikestoiset täydentävät opinnot tai peräti ammatin vaihtaminen tuntuivat vaikeilta ratkaisuilta, joista saatava hyöty arvelutti haastateltuja. Tutkimusten valossa maahanmuuttajat ajan myötä kouluttautuvat Suomessa kaiken kaikkiaan melko aktiivisesti. 20 Usea haastateltu maahanmuuttaja olikin Suomessa ollessaan kouluttautunut eri keinoin, osa oli myös suorittanut ammatillisen tutkinnon. Minulla on tutkinto Neuvostoliitosta mitä sillä tekee? Ei mitään. 19 Suomalaisten tutkintojen merkitystä maahanmuuttajien työllistymisessä ei ole juurikaan tutkittu, sillä tietoja Suomessa asuvien maahanmuuttajien ulkomailla suoritetuista tutkinnoista ei ole systemaattisesti saatavilla. 20 Useimmat tutkimukset osoittavat pelkän perusasteen suorittaneiden olevan tavallisesti korkeammin koulutettuja heikommassa työmarkkina-asemassa. Esimerkiksi Hämäläinen ym. havaitsivat maahanmuuttajien Suomessa suoritetun keskiasteen tutkinnon nostavan työllisyyden todennäköisyyttä 6 9 prosenttiyksiköllä ja korkea-asteen tutkinnon 7 12 prosenttiyksiköllä. Hämäläinen, Kari & Kangasharju, Aki & Pekkala, Sari & Sarvimäki, Matti, 1990-luvun maahanmuuttajien työllisyys, tuloverot ja tulonsiirrot, Helsinki, Työministeriö, Tutkimuksissa on kuitenkin arvioitu, että mikäli koulutustaso vaikuttaisi suoraan maahanmuuttajan työmarkkina-asemaan, merkitsisi se sitä, että korkeammin koulutetut maahanmuuttajat olisivat automaattisesti paremmissa työmarkkina-asemissa. Näin ei kuitenkaan ole eli työllistymiseen vaikuttaa myös muita tekijöitä, ks. Esimerkiksi Forsander, A, [11] Laadullinen haastattelututkimus Laadullinen haastattelututkimus [12]

9 Sekä Pohjois-Savossa että pääkaupunkiseudulla haastatellut viranomaiset nostivat esiin, että Suomessa määritellyt ammattipätevyydet ja kelpoisuusvaatimukset ovat isoja haasteita ulkomailta tulleille ja ulkomailla hankitun koulutuksen ja osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen puolestaan palvelujärjestelmälle. Lisäksi lyhytkestoisempien maahanmuuttajan aiempaa koulutusta tai työkokemusta täydentävien koulutusten järjestämisessä on puutteita. Aiemmissa työnantajien haastattelututkimuksissa on todettu, että työnantajat harvoin nostavat Suomessa suoritettua tutkintoa erityiseksi työn saannin edellytykseksi, vaan puhuvat lähinnä kielitaidon merkityksestä. 21 Suomessa hankittu tutkinto kuitenkin on olennainen tekijä työn ja koulutuksen vastaavuuden kannalta. 22 Korkeakoulutettujen maahanmuuttajien asema työmarkkinoilla on haastattelujen mukaan vaikea, mikä kertonee siitä, että työnhakijoiden koulutus ja osaaminen eivät välttämättä vastaa kysyntää ja siitä, että erityisesti korkeakoulutettujen maahanmuuttajien on ylipäätänsä vaikeaa työllistyä koulutustaan vastaaviin töihin. TE-toimistosta sanottiin, että olen liian koulutettu ihminen, vaikka olen tehnyt hyvin monenlaista työtä. TE-toimistossa ei etsitä aktiivisesti koulutusta vastaavaa työtä, vaan minullekin tarjottiin pääasiassa vain siivoojan ja tulkin työtä, vaikka olen korkeakoulutettu. Johtuuko tämä siitä, että TE-toimiston virkailijat haluavat vain työllistää mahdollisimman nopeasti johonkin työhön? Esimerkiksi työelämävalmennus pitää joskus myydä asiakkaalle siihen tyyliin, että ei sen tarvitse olla välttämättä omalta alalta, koska kielitaidon kannalta kaikesta on hyötyä henkilö voi sitten sen jälkeen löytää paremmin väyliä haluamaansa suuntaan. (Viranomainen, Helsinki) Maahanmuuttajien suomalaisen työelämän tuntemus voikin olla heikkoa. Eri lähtömaista tulevilla voi olla hyvin erilaisia käsityksiä esimerkiksi siitä, mitä eri ammattinimikkeet tarkoittavat. Lisäksi maahanmuuttajan lähtömaan ja Suomen työelämän ja kulttuurin erot voivat olla suuria tietysti riippuen lähtömaasta. Koulutuksen, työkokemuksen ja kielitaidon ohella työllistyneet maahanmuuttajat korostivat omien asenteiden merkitystä työllistymisessä. Osa arvioi, että monen maahanmuuttajan kohdalla usko työllistymiseen vaihtelee maassaoloajan myötä. Alkuinnostus voi vaihtua ajan mittaan pettymykseen muilta kuultujen kokemusten ja omien huonojen kokemusten myötä. Työllistyneet maahanmuuttajat painottivat itsevarmuutta ja uskoa työllistymiseen, mutta myönsivät, että näiden vaaliminen on osin vaikeaa. Maahanmuuttajatkin voivat olla asenteellisia ja ajatella, etteivät suomalaiset ota töihin, mikä heikentää työpaikan todellista hakemista. Meillä maahanmuuttajataustaiset henkilöt ovat usein ylikoulutettuja näihin tehtäviin. Eivät he ole päässeet osaamistaan vastaavaan työhön, ja joutuvat hakemaan ja tekemään jotain muuta. (Työnantaja) Korkeakoulutettujen brain waste on yksi esimerkki maahanmuuttajien käyttämättä jäävästä kapasiteetista suomalaisilla työmarkkinoilla. Yllä esitetyt korkeakoulutettujen maahanmuuttajien kommentit ovat inhimillisellä tasolla helposti ymmärrettäviä. Yksilön näkökulmasta voi olla vaikeaa hyväksyä koulutusta alempaa työtä. Tutkimuksissa on kuitenkin todennettu, että käytännössä lähes mikä hyvänsä Suomessa saatu työkokemus on maahanmuuttajalle tuottavaa pääomaa ja lähtökohtaisesti ulkomailla hankittua työkokemusta arvokkaampaa. 23 Tärkeää ei useastikaan ole maahanmuuttajan työuran pituus, vaan nimenomaan Suomessa saadun työkokemuksen pituus. Suomessa hankittu työkokemus on osoitus työnantajille siitä, että henkilö tuntee suomalaista työelämää ja pärjää siinä. Kaikki viranomaiset ja työnantajat nostivat keskusteluissa keskeisimpänä esiin kielitaidon avainroolin työllistymisessä. Tutkimuskirjallisuudessa on niin ikään vuosien mittaan todettu, että kielitaito on työmarkkinoilla toimimisen perusedellytys, jonka varaan työntekijän muun pätevyyden itse asiassa voidaan katsoa rakentuvan. Kielitaidon nähdään osin myös kertovan sitoutumisesta suomalaiseen yhteiskuntaan. Olematon tai heikko kielitaito heikentää merkittävästi työllistymisen ja kouluttautumisen mahdollisuuksia. Tutkimuksissa on myös esitetty, että ne maahanmuuttajat, jotka arvioivat pärjäävänsä työelämässä erittäin hyvin suomen kielellä, ovat useammin koulutustaan vastaavassa työssä. 24 Ongelmana on kielitaidon puute. Yllättävän vähän yrityksissä täällä osataan englantia. (Työnantaja) Kieli on melkein isompi ongelma kuin ammattitaito. Ammattitaidon oppii nopeammin. (Työnantaja) 21 Sutela, Hanna, Maahanmuuttajat palkkatyössä, teoksessa Seppo Paananen (toim.) Maahanmuuttajien elämää Suomessa. Helsinki: Tilastokeskus, 2005, s. 30. Katso myös Söderqvist, Minna, Ulkomaalaiset työnantajan silmin Se on niinku se tyyppi, tyyppi ja osaaminen, ei se tutkinto ei. Helsinki, Heli, Sutela, H, Forsander, Annika, Luottamuksen ehdot: Maahanmuuttajat 1990-luvun suomalaisilla työmarkkinoilla, Helsinki: Väestöntutkimuslaitos, Väestöliitto, Sutela, H, Maahanmuuttajat palkkatyössä, teoksessa Seppo Paananen (toim.) Maahanmuuttajien elämää Suomessa. Helsinki: Tilastokeskus, [13] Laadullinen haastattelututkimus Laadullinen haastattelututkimus [14]

10 Ne, jotka olemme palkanneet, ovat sujuvasti suomea puhuvia. Harvan työnhakijan kielitaito on ollut riittävä. (Työnantaja) Suomen kielen taito on välttämätön työn kannalta. (Työnantaja) Kokonaisuudessaan työnhakijoiden yksilöllisistä ominaisuuksista haastatellut maahanmuuttajat korostivat koulutuksen ja kielitaidon merkitystä. Lisäksi erityisesti työllistyneet maahanmuuttajat nostivat esiin myös positiivisen asenteen ja itseluottamuksen. Kaikki viranomaiset painottivat kielitaidon ensiarvoista merkitystä. Työnantajat nostivat kielitaidon jopa ammattiosaamista tärkeämmäksi. Kaiken kaikkiaan haastatteluissa esiin nostetut seikat vastaavat hyvin myös viime vuosien tutkimuksessa esiin nostettuja havaintoja sekä koulutuksen että kielitaidon keskeisestä merkityksestä maahanmuuttajien työllistymiselle. Kouluttajat korostivat, että kielen oppimisessa avainroolissa on oppimiskyvyn rinnalla henkilön oma motivaatio. Lisäksi kielen oppimiseen vaikuttavat ympäristötekijät kuten vaikkapa kielikurssien koostumus. Samaan kieliryhmään kuuluvat voivat helposti puhua omaa kieltään. Lisäksi kielen oppimisen tarve vaihtelee. Esimerkiksi englantia hyvin taitava yleensä ottaen pärjää, erityisesti isommilla paikkakunnilla, ilman pakottavaa tarvetta oppia suomen kieltä. Haastatellut maahanmuuttajat korostivatkin haluaan oppia ja puhua suomea keskeisenä selittävänä tekijänä hyvälle tai melko hyvälle suomen kielen taidolleen. Kielen oppimista on vähän vaikea pakottaa ja monesti huomannut esimerkiksi työvoimakoulutuksia pidettäessä, että esimerkiksi venäläiset keskustelevat vain venäjäksi keskenään, vaikka on sovittu, että puhutaan kurssilla vain Suomea. (Kouluttaja) Oman kieliryhmän sisällä pyöriminen pitäisi katkaista. (Kouluttaja) Työnantajiin liittyvät tekijät Lait ja sopimukset ohjaavat työmarkkinoiden toimintaa. Yhdenvertaisuuslaki kieltää työntekijöiden asettamisen eriarvoisiin asemiin esimerkiksi rodun, kansallisen tai etnisen alkuperän, ihonvärin, kielen tai sukupuolen perusteella. Työnantaja ei myöskään saa vaatia kielitaitoa tehtävässä, jossa sitä ei tosiasiassa tarvita. Työmarkkinoilla hyväksyttävinä työnhakijoita erottelevina perusteina voidaan pitää esimerkiksi koulutusta, ammattitaitoa, työkokemusta ja soveltuvuutta tehtävään. Työnantajien asenteet ovat yksi rekrytointiin vaikuttava tekijä, mutta taustalla on usein laajemmin asenteisiin liittyviä havaintoja ja olettamuksia. Esimerkiksi asiakaspalvelutehtävään ei haluta palkata maahanmuuttajaa, koska pelkona on, että asiakkaiden asenteet eivät tätä mahdollista. Haastatellut viranomaiset, maahanmuuttajat, kouluttajat ja osin myös työnantajat arvelivat, että maahanmuuttajiin kohdistuu aika paljon negatiivisia asenteita työnantajien piirissä. 25 Osa haastatelluista tosin arveli, ettei tilanne Pohjois-Savossa ole yhtä huono kuin eräillä muilla alueilla Suomessa. Erityisesti viranomaiset peräänkuuluttivat yrityksiltä aktiivisuutta ja yhteiskuntavastuun kantoa. Ongelmana on se, että kun tulee englannin kieltä taitavia maahanmuuttajia, niin he usein hakeutuvat englanninkieliseen koulutukseen, joten suomen kielen oppiminen jää myöhemmäksi (Viranomainen, Pohjois-Savo) Työnantajilta toivon aktiivisuutta. Helposti saadaan kielikoulutuksiin työharjoittelupaikoiksi kolmannen sektorin paikkoja, mutta yrityksiä pitäisi saada enemmän esille. (Viranomainen, Pohjois-Savo) Nyt maahanmuuttajia otetaan harjoitteluun ja työelämävalmennukseen ja jopa palkkatuella töihin, jos osaavat suomea. Parempaan suuntaan ollaan menossa, jopa työpaikkojakin riittää. (Viranomainen, Pohjois-Savo) Hyvin suomea puhuvat maahanmuuttajat korostivat oppineensa suomea puhumalla sitä aktiivisesti eri yhteyksissä ja tilanteissa. Yksi haastateltu jopa totesi, että parhaiten suomea oppii asumalla pienellä paikkakunnalla, jossa kukaan muu ei puhu englantia. Osa haastatelluista arveli, että kielitaitovaateita käytetään ajoittain verukkeena olla työllistämättä maahanmuuttajia, vaikka työn teosta voitaisiin selvitä muulla kielellä tai puutteellisella suomen kielellä. Osa työnantajista puolestaan totesi, että esimerkiksi kielitaitovaatimuksista kyllä tingitään, kun työvoiman tarve on akuutti. Parhaiten oppii puhumalla suomalaisten kanssa. 25 Vastikään julkaistussa selvityksessä todetaan erityisesti PK-yritysten suhtautuvan negatiivisesti maahanmuuttajiin työvoimana, Vehaskari, Aira, Talent available: Tapping the Expat Pool, EVA, [15] Laadullinen haastattelututkimus Laadullinen haastattelututkimus [16]

11 Kantasuomalainen saa helpommin työtä. työllistämiinsä maahanmuuttajiin. Osa totesi maahanmuuttajatyöntekijöiden olevan yhtä hyviä tai parempia työntekijöitä kuin valtaväestö. Esteenä voi olla jo pelkkä nimi. Asenteiden pitää muuttua molemmin puolin eli työnantajien asenteiden lisäksi myös maahanmuuttajien pitää uskoa työnsaantiin. (Viranomainen, Helsinki) Sitten kun työnantajilla on kokemusta maahanmuuttajatyöntekijästä, niin ottavat heitä kyllä mielellään töihin. (Viranomainen, Pohjois-Savo) Arvostelen omaa organisaatiota siitä, että koska ei vielä ole ollut puutetta työvoimasta, niin... Tämä on jotenkin henkinen kynnys meillä. Johtuu tarpeen puutteesta, mutta uskon, että jonakin päivänä joudumme tilanteeseen, jossa kommunikaatio tapahtuu vieraalla kielellä. (Työnantaja) Kaikki kulminoituu suomen kielen taitoon tämä on ainakin operatiivisen työnjohdon näkemys asiasta. Johto ei tähän ole puuttunut asiaan, koska ei ole ollut tarvetta. (Työnantaja) Osa viranomaisista näkee Pohjois-Savossa syntyneen hierarkkista kahtiajakoa niihin maahanmuuttajiin, jotka ovat tulleet maahan työperusteisesti ja niihin, jotka ovat tulleet maahan muista syistä, erityisesti pakolaisina tai turvapaikanhakijoina. Työperusteisesti tulleita pidetään lähtökohtaisesti parempina työnhakijoina. Viimeaikaisissa tutkimuksissa on tunnistettu laajemminkin työelämän lohkoutumista. Osa työvoimasta työskentelee niin sanotulla primaarisektorilla, jossa työsuhteet ovat pysyviä ja turvallisia ja uralla eteneminen on mahdollista. Osa työvoimasta (yleisesti ottaen naiset, nuoret ja maahanmuuttajat) puolestaan työskentelee niin sanotulla sekundaarisektorilla, jossa työsuhteen jatkuvuus on epävarma, työttömyysriski suuri ja etenemismahdollisuudet heikot. Tämän ohella on työmarkkinoilla tunnistettu Suomessakin etnistä hierarkkista työnjakoa, jonka mukaan rikkaista maista tulleet, kuten esimerkiksi länsieurooppalaiset ja pohjoisamerikkalaiset työskentelevät muita maahanmuuttajaryhmiä useammin primaarisektorilla, kun sekundaarityömarkkinoilla toimivat puolestaan afrikkalaiset, eteläeurooppalaiset sekä eteläaasialaiset. Samaan aikaan myös työtehtävien sisältöihin ja laatuun liittyy lohkoutumista Työlliset maahanmuuttajat työskentelevät yhä useammin tehtävissä, joihin suomalaista työvoimaa on hankala motivoida, ja joita leimaa rakennemuutos sekä työn epävakaistuminen. 26 Työnantajien vaatimus kielitaidosta usein laskee, kun tarve on suuri. Minusta tämä kertoo työantajien puutteellisesta ennakoinnista. (Viranomainen, Helsinki) Paikalliset yritykset arvostavat suomen kielen taitoa sellaisissakin ammateissa, joissa luulisi selviävän vähällä suomen kielen taidolla. (Viranomainen, Pohjois-Savo) Pitäisi nostaa esiin positiivisia kertomuksia negatiivisia nousee esiin muutenkin. Tämä voisi vaikuttaa sekä työnantajien asenteisiin että loisi uskoa maahanmuuttajiin. (Viranomainen, Helsinki) Osa haastatelluista viranomaisista totesi, että työnantajat arvioivat usein asiakkaidensa olevan maahanmuuttajiin negatiivisesti asennoituvia, mistä johtuen maahanmuuttajien työllistäminen ei ole työnantajalle ajankohtaista tai järkevää. Viranomaiset kuitenkin korostivat, että Pohjois-Savossa on paljon yrityksiä, joilla on hyviä kokemuksia maahanmuuttajataustaisista työntekijöistä, mutta näitä tarinoita ei riittävästi tunneta eikä esitellä esimerkiksi mediassa. Haastatellut työnantajat olivat kokonaisuudessaan tyytyväisiä Pohjois-Savossa Ennakkoluuloja on erityisesti silloin, jos henkilön maahan tulon syy ei ole työperusteinen. (Viranomainen, Pohjois-Savo) Kokonaisuudessaan Pohjois-Savossa haastatellut maahanmuuttajat mainitsivat melko usein työnantajien negatiiviset asenteet yhtenä työllistymistä estävänä tekijänä. Samassa yhteydessä he kuitenkin korostivat, että työnantajia on monenlaisia ja että heillä oli sekä hyviä että huonoja kokemuksia työnantajien asenteista maahanmuuttajiin. Osa työnantajista myönsi negatiivisten asenteiden esiintymisen. Pohjois-Savon haastatellut viranomaiset niin ikään pitivät tosiasiana negatiivisten asenteiden olemassa olon, mutta korostivat sitä, että oleellista ylipäätänsä olisi saada työnantajat aktivoitumaan suhteessa Pohjois- Savossa olevien maahanmuuttajien työllistämiseen. Suurin ongelma ei heidän mielestään siis ole negatiiviset asenteet, vaan ennemminkin passiivisuus. 26 Linnanmäki-Koskela, S, Maahanmuuttajien työmarkkinaintegraatio; vuosina Suomeen muuttaneiden tarkastelua vuoteen 2007 asti, Helsingin kaupungin tietokeskus, 2/2010, s. 17. [17] Laadullinen haastattelututkimus Laadullinen haastattelututkimus [18]

12 4.1.3 Yhteiskunnan rakenteet ja palvelujärjestelmä Haastatteluissa käsiteltiin useita laajasti yhteiskunnan rakenteisiin ja julkiseen palvelujärjestelmään liittyvää tekijää. Pääasiassa haastatteluissa keskityttiin kuitenkin työ- ja elinkeinohallintoa koskeviin kysymyksiin. ELY:t ja TE-toimistot ovat keskeisiä toimijoita maahanmuuttajien työllistymisessä ja usein myös koulutuksen, varsinkin ammatillisen koulutuksen, järjestämisessä. Ne ovat myös alueellisesti ja paikallisesti maahanmuuttajatyötä koordinoivia viranomaisia. Palvelujärjestelmä ei tavoita kaikkia Perusongelmana haastatteluissa nähtiin se, ettei julkinen palvelujärjestelmä kokonaisuudessaan nykyiseltään tavoita kaikkia maahanmuuttajia. Väliinputoajia, kuten esimerkiksi työperäisesti tulleita ja heidän perheenjäseniään, ei nykyiseltään helposti saada kotoutumista tukevien palveluiden piiriin. Tältä osin tosin käynnissä oleva kotoutumislain uudistus tuonee muutoksia velvoittaen viranomaisia aiempaa enemmän ja selkeyttäen työnjakoa esimerkiksi kunnan ja työ- ja elinkeinohallinnon välillä. Meillä on paljon sellaisia maahanmuuttajia, joita emme ollenkaan tavoita. Esimerkiksi joissain muissa maissa aktivoidaan kotiäitejä aivan eri tavoin. (Viranomainen, Pohjois-Savo) Maahanmuuttajat, jotka eivät ole kunnan eivätkä TE-toimiston vastuulla eli suoraan töihin tulevat, ovat omillaan mikä on työnantajan vastuu, kun tulee vaikeuksia? (Viranomainen, Pohjois-Savo) Asiointi ei ole koskaan tuntunut byrokraattiselta TE-toimistossa. Yleisesti ottaen yhteistyö TE-toimiston kanssa on toiminut hyvin. Yleisesti ottaen kyllä olen tyytyväinen TE-toimistojen toimintaan. Minkäänlaista rasismia en ole kohdannut viranomaisten puolelta. Jotkut viranomaiset suhtautuivat asenteellisesti ulkomaalaisiin. Välillä saa paljonkin apua ja tietoa, kun taas osa virkailijoista selvästi pelkää maahanmuuttajia. Tietoa on, mutta sitä pitää osata etsiä. Tietyt virkailijat tietävät asioista ja osaavat neuvoa, mistä lisätietoja saadaan. Avain on siinä, kehen otetaan yhteyttä. Joka kerta kun olen käynyt työkkärissä, ovat virkailijat kannustaneet ja tukeneet, että on kokemusta ja että on hyvä kielitaito. Ovat antaneet hyviä tietoja ja kontakteja. Osa Pohjois-Savon haastatelluista viranomaisista piti nykytilannetta ongelmallisena nimenomaan siitä syystä, ettei kokonaiskuvaa maahanmuuttajien tilanteesta ole oikeastaan kenelläkään. Koska tutkimus kohdistui työllistymisen edistämiseen, haastatteluissa nostettiin erityisesti esiin TE-toimistojen ja sen antamien työvoimapalvelujen rooli maahanmuuttajien työllistymisen edistämisessä. Työllistyneet maahanmuuttajat eivät kuitenkaan kokeneet saaneensa apua varsinaisesti työpaikkansa löytämiseen, vaan pitivät TE-toimiston ansiona ennemminkin työnhaun tukemista eri keinoin. Kaikki työllistyneet maahanmuuttajat sanoivat itse löytäneensä ja ansainneensa työpaikkansa. Kuten yllä todettiin, osa maahanmuuttajista oli kuitenkin tyytymättömiä odottaen enemmän aktiivisuutta ja yksilöllisempää työnhaun tukea TE-toimistosta. Tyytyväisyys TE-toimistoihin vaihtelee Haastateltujen maahanmuuttajien tyytyväisyys TE-toimistojen palveluihin vaihteli melkoisesti. Enemmistö haastatelluista maahanmuuttajista kiitteli saamaansa palvelua TE-toimistoissa eikä heillä ollut erityisesti mitään huomautettavaa. Muutamat puolestaan olivat erittäin tyytymättömiä. Pidempään ja eri TE-toimistoissa asioineiden maahanmuuttajien mukaan viranomaisilta saatu palvelu ja viranomaisten asenteet vaihtelevat osin toimistoittain ja myös virkailijoittain Tutkimuksen yhteydessä kolme maahanmuuttajaa piti heinäkuun lopun ja syyskuun alun välisenä aikana päiväkirjaa kokemuksistaan TE-toimiston viranomaisten kanssa asioinnista. Näistä kaksi arvioi saaneensa kaikilta osin (asiantuntemus, ystävällisyys, hyödyllisyys) hyvää palvelua (asteikolla 1 3 arvosana 3) ja yksi kaikilta osin huonoa (asteikolla 1 3 arvosana 1). En ole tyytyväinen. Ei ole ollut TE-toimiston puolelta mitään aktiivisuutta eivät ole ehdottaneet tai tarjonneet työtä tai koulutusta. Olen löytänyt kaikki koulutukset ja työpaikat omatoimisesti. Olen tyytyväinen kaikkiin muihin viranomaispalveluihin paitsi TE-toimistoon. En käytännössä ole juurikaan saanut apua TE-toimistosta työn hakemiseen, vaan käytännössä on tehty vain työnhakusuunnitelmia työnhakusuunnitelmien perään. Pidän yleisesti ottaen TE-toimistojen palveluja välttämättömänä pahana, josta ei juuri apua työllistymiseen ole tullut. [19] Laadullinen haastattelututkimus Laadullinen haastattelututkimus [20]

13 Yksilöllisten työllistymispolkujen rakentaminen vaikeaa Viimeaikaisissa selvityksissä on korostettu maahanmuuttajien tarpeiden yksilöllistä tarkastelua. Kun maahanmuuttajia tarkastellaan yksilöllisesti, saattaa merkittävältä osalta maahanmuuttajista jäädä yksi tai useampia [kotoutumisen ja työllistymisen prosessin] vaiheita väliin, kun taas joillakin perustan luominen saattaa kestää suhteellisen kauan. 28 Yksilöllisiä kotoutumis- ja työllistymispolkuja on erityisesti kyetty rakentamaan hankerahoituksella esimerkiksi työvalmentajien tuella. 29 Viranomaishaastatteluissa todettiin, että yksilöllisten polkujen rakentaminen niin sanotusti normaalityössä on käytännössä melko vaikeaa. Toimenpiteet, joissa maahanmuuttajat ovat, eivät riittävässä määrin vie maahanmuuttajaa asteittain kohti työllistymistä. Helsingin TE-toimiston viranomaiset painottivat, että erityisesti kotoutumisputken loppuvaiheessa työelämäpainotteisten koulutusten järjestäjien roolia. Lisäksi he nostivat esiin myös sen, että koska osa TE-toimistojen palveluista (esimerkiksi ammatinvalinta- ja urasuunnittelupalvelut) on saatavilla vain kotimaisilla kielillä, on yksilöllisempi tarpeiden huomioonottaminen usein vaikeampaa. Meillä kolmen vuoden jälkeen suurin osa maahanmuuttajista siirtyy perustoimistojen ja normaalipalveluiden piiriin, ja jos ei kielitaitoa ole, niin ei meillä ole kielikursseja tarjota eikä siten voida tarjota muutakaan, kun kielitaitoa kuitenkin edellytetään. (Viranomainen, Helsinki) Haastateltavien näkemykset siitä, miten työnvälitystä tulisi kehittää, vaihtelivat. 30 Osalla maahanmuuttajista oli hyviä kokemuksia erilaisten hankkeiden kautta toteutetusta työllistymisen edistämisestä. Näitä kokemuksia omaavat järjestäen kiittivät saamaansa yksilöllistä tukea. TE-toimistoilta osa maahanmuuttajista peräänkuulutti maahanmuuttajien nykyistä pidemmälle vietyä apua työpaikkojen löytämiseen. Meidän tehtävänä on kasvattaa asiakkaan motivaatiota ja ohjata häntä oikeaan suuntaan etsiä keinoja. Ei saa pysähtyä eikä jättää asiakasta Hankkeiden avulla olemme kyenneet tarjoamaan työvalmentajan palveluja, joka pystyy tekemään yksilöllisempää työtä. (Viranomainen, Helsinki) Työvalmentaja tukee maahanmuuttajaa hänellä on aikaa paneutua asiakkaan tilanteeseen. Lisäksi hän on voinut käydä haastatteluissa asiakkaan kanssa. Tästä on paljon hyviä kokemuksia ja tuloksia. Ei maahanmuuttaja kerro oikeita ongelmia ja syitä työkkärissä, mutta omalle työvalmentajalle ne kerrotaan, kun luottamus on saatu. (Viranomainen, Helsinki) On tavattoman vaikeata saada työllistymispolkuja rakennettua. Aika paljon maahanmuuttajat pyörivät samoissa toimenpiteissä. Tämä liittyy moneen seikkaan. Maahanmuuttajien määrä on vähäinen, ja heitä on monenlaisia. Palveluja pitäisi voida yksilöllistää hyvin pitkälle tämä on käytännössä vaikeata, esim. koulutusten järjestämisessä. Helpottuisi ehkä, jos määrät olisivat suurempia. (Viranomainen, Pohjois-Savo) Kotoutumisputken loppuvaiheen hallinta ja ohjaus edellyttää hyvää yhteistyötä työelämäpainotteisten koulutusmoduulien järjestäjien kanssa, jotta maahanmuuttaja ei kolmen vuoden jälkeen yhtäkkiä tipahda tyhjän päälle. (Viranomainen, Helsinki) Maahanmuuttajan on itse vaikea löytää kieliongelmien takia itse töitä. Viranomaiset eivät auta tässä riittävästi eivätkä etsi ja tarjoa aktiivisesti työpaikkoja Pitäisi suositella työntekijöitä enemmän ja antaa enemmän kontakteja työntekijöille. Voisi olla myös muita kun palkkatukipaikkoja. Internetistä löytyy tietoa, mutta työvoimatoimistosta haluaisin saada enemmän. Voisi olla myös konkreettisia kontakteja. Jos antaisivat ihan paperilla tietoja näistä, niin olisi hyvä. Erityisesti osa työnantajista korosti, että työnhakijat kyllä löytävät heidät, joten TE-toimistojen tulisi keskittyä nimenomaan työnhakijoiden työnhaun yleiseen tukemiseen, tehokkaaseen kielikoulutukseen ja jo työssä käyvien tukemiseen esimerkiksi kielikoulutusten ja muun täydennyskoulutuksen osalta. Lisäksi työnantajien kommenteissa kritisoitiin TEtoimistojen toiminnan aikajännettä liian hitaaksi, minkä arveltiin osin luoneen markkinoita yksityisille henkilöstövuokrausyrityksille. Osa veti tästä havainnosta sen johtopäätöksen, ettei julkista työnvälitystä välttämättä nykymuodossaan tarvita. Työvoimahallinnon pitäisi olla pelkkä rekisteri ja pitäisi yksityistää koko työnvälitys. (Työnantaja) 28 Arajärvi P, 2009, s Katso esimerkiksi Pihlaja, Lenita, HRAKKautta Duuniin: Maahanmuuttajan tie työhön ja ammattiin miten ohjaan, opetan ja kannustan, Hyvinkään-Riihimäen aikuiskoulutuskeskus, 2008, Kuronen, Ilpo ja Tiina Savuaho, Minä valitsin uusi elämä : Kontakti-projektin maahanmuuttaja-asiakkaiden tarinoita kotoutumisesta ja viranomaisten kokemuksia maahanmuuttajatyöstä, Etelä-Savon koulutuksen kuntayhtymä, 2008, Savuaho, Tiina, Kontakti-projektin maahanmuuttaja-asiakkaiden työllisyys, ammatit ja koulutus, Etelä-Savon koulutuksen kuntayhtymä, 2008 ja Carroll, Tuula, Zoja Tatti ja Marina Vuori, Luistavia latuja ja lipsuvia suksia: LATU maahanmuuuttajille -projektin työhönvalmennuksen toimintamallin kuvaus, Lahden kaupunki, Työnvälitykseen kuuluvat työnhakijaksi ilmoittautuminen ja työntekomahdollisuuksista tiedottaminen, työnhakuun liittyvä neuvonta ja työnhakuvalmennus, työnhakuhaastattelut, osaamiskartoitukset, työpaikkatarjoukset ja työnhakusuunnitelmat. [21] Laadullinen haastattelututkimus Laadullinen haastattelututkimus [22]

14 Tiedonsaannissa pulmia Ongelma on se, että TE-toimiston kanssa asioiminen vie työnantajalta liikaa aikaa. Yhteistyö on byrokraattista, ja se lisää työnantajan rekrytointikustannuksia. Kun työvoimaa on muutenkin saatavilla, niin meillä se hoidetaan keskitetysti Internetin kautta. (Työnantaja) Olisi lisättävä työhakuun liittyvää palvelua. Monissa muissa kulttuureissa jo pelkkä työnhaku toimii erilailla. Tähän liittyen konkreettisena esimerkkinä TE-toimisto voisi neuvoa kädestä pitäen, miten sähköisiä työhakemuksia täytetään. Emme ole ainoa yritys, joka vastaanottaa vain kotisivujen kautta jätettyjä hakemuksia. (Työnantaja) Kokemukset TE-toimistojen kanssa työskentelystä ovat olleet melko huonoja meillä on muutaman kerran ollut todella akuutti tilanne työvoiman saamiselle, mutta emme kerta kaikkiaan ole saaneet yhtään ehdokasta TEtoimistojen prosessien läpi. (Työnantaja) TE-toimistojen pitäisi muuttaa rooliaan ja keskittyä enemmänkin siihen, miten työnantajan ja [maahanmuuttajataustaisen] työntekijän välistä suhdetta voitaisiin helpottaa. Esimiehet eivät voi olla vastaamassa kysymyksiin, jotka liittyvät kotouttamisasioihin. TE-toimistojen ajatusmaailma työntekijän ja työnantajan yhdistämisestä on vanhanaikainen. Kyllä työntekijä työnantajan löytää. TE-toimistojen pitäisi keskittyä enemmän kotouttamiseen ja työntekijän tukemiseen eikä tarjota instrumentteja, jotka lisäävät vain työnantajien rekrytointikustannuksia. (Työnantaja) Työnantajat toivoivat myös, että TE-toimistot katsoisivat työtä hakevien maahanmuuttajien kokonaistilannetta, jotta samalla voitaisiin ratkaista esimerkiksi aviopuolison tilanne, ettei juuri rekrytoitu ja perehdytetty henkilö pian irtisanoudu ja muuta puolison työnsaannista johtuen. Koordinaattorin roolia toivottiin TE-toimistoilta myös tilanteisiin, jossa työnantajan tarjoama työ on osa-aikaista. Rekrytoinneissa tulisi huomioida se, että parasta olisi, jos saataisiin koko perhe työllistettyä samalla kertaa. Meillä ainakin on ollut ongelmia siinä, että jos aviomies on töissä jossain Etelä-Suomessa tai muualla, niin sitten jossain vaiheessa muutetaan sitten sinne. (Työnantaja) Meillä ei ole mahdollista etsiä maahanmuuttajille toista työtä tämän [osaaikatyön] ohelle. Työvoimahallinto voisi tulla tässä mukaan, jotta voisivat etsiä ihmisille valmiita ratkaisuja esimerkiksi toista osa-aikaista työtä tämän ohelle. Se voisi toimia tässä koordinaattorina. (Työnantaja) Maahanmuuttajat nostivat esiin tietotarpeita sekä kritisoivat TE-toimistojen puutteellista tiedotusta. Muutamalla maahanmuuttajalla oli kokemuksia useammasta TE-toimistosta sekä Pohjois-Savosta että muualta, ja he korostivat sitä, että palvelun syvyys ja annetun tiedon laatu riippuu viime kädessä paljon virkailijasta. Maahanmuuttajat myös peräänkuuluttivat englanninkielisiä, omakielisiä ja selko-suomeksi kirjoitettuja materiaaleja. Lisäksi omakielistä palvelua ylipäätänsä kaivattiin. On hyvä, että haastattelumatka ja muuttoraha maksetaan, mutta näistä tiedotetaan huonosti. Olisi kiva, jos neuvoisivat paremmin myös muiden alueiden työpaikoista. Miten voi integroitua maahan, jos ei ole työpaikkatietoja englanniksi. Suurin ongelma on se, että ei ole työpaikkojen tietoja englanniksi näin ei tueta maahanmuuttajia. Keskeiset dokumentit pitäisi saada nykyistä useammalla kielellä. Monet ystävät sanovat että kärsivät siitä, että eivät saa palvelua omalla kielellään. Jotkut sanovat, että eivät käy työkkärissä, koska virkailijat eivät ymmärrä. Ja vaikka virkailijat sanovat että puhuvat englantia on meidän kokemus aivan toinen. On erittäin tärkeää antaa tiettyjä palveluja asiakkaan omalla äidinkielellä edes esitteet pitäisi olla, kun eivät edes suomalaiset aina ymmärrä, mitä lomakkeissa kysytään. (Viranomainen, Helsinki) Osa Pohjois-Savossa haastatelluista maahanmuuttajista piti TE-toimistoa ja muita viranomaisia liian vaikeasti lähestyttävinä. Samaten osa työnantajista korosti, ettei viranomainen voi nykypäivänä toimia toimistonsa oven ja vuoronumeron takana. Viranomaisilta toivottiin jalkautumista sinne, missä maahanmuuttajat muutenkin liikkuvat. Virkailijoiden, jotka ovat maahanmuuttajien kanssa tekemisissä, tulisi järjestää erillisiä kokouksia ja tapaamisia maahanmuuttajille. Nyt ongelma on se, että maahanmuuttajat eivät osaa tai eivät uskalla kysyä kaikkia asioita asioidessaan virkailijoiden kanssa. Pitäisi siis järjestää sellaisia tilaisuuksia, joihin kysymyksiä saisi lähettää etukäteen. [23] Laadullinen haastattelututkimus Laadullinen haastattelututkimus [24]

15 Esimerkiksi Kuopiossa on Kompassi-keskus: Moni maahanmuuttaja ei mene työkkäriin, mutta olisi matalampi kynnys mennä kuuntelemaan johonkin muuhun tilaisuuteen ja paikkaan. Työkkäriin tulo on kynnys, ja maahanmuuttajaa voi jännittää eikä silloin saa asioita ulos. (Viranomainen, Helsinki) TE-toimiston rooli ja resurssit maahanmuuttajien työllistymisen edistämisessä Sekä Pohjois-Savossa että pääkaupunkiseudulla toteutetuissa viranomaishaastatteluissa pidemmän kokemuksen omaavat virkailijat myös muistuttivat, ettei maahanmuuttajien kotoutumista tule tarkastella liian kapeasti pelkkänä työllistymisprosessina, vaan että kyse on ylipäätänsä myös siitä, miten maahanmuuttajien osallistumista yhteiskuntaan aktivoidaan. Viimeaikaisessa tutkimuskirjallisuudessa samaan sävyyn korostetaan, että esimerkiksi kielitaidon merkitys ei rajoitu pelkästään mahdollisuuksiin päästä ja edetä työmarkkinoilla, vaan valtakielen hallinnan vaikutus ulottuu niin maahanmuuttajan koulutus- ja vaikuttamismahdollisuuksiin kuin palvelujen käyttöön, yhteyksiin valtaväestön kanssa ja ylipäätään viihtymiseen maahanmuuttomaassa. 31 Vaikutus toimii myös toiseen suuntaan eli esimerkiksi maahanmuuttajille kertyvä sosiaalinen pääoma, kuten luottamus ympäröivään yhteiskuntaan ja normien hyväksyntä edistää oletettavasti myös kielitaidon kehitystä. Näin ollen maahanmuuttajan kotoutumista ei tutkimuksienkaan valossa voi tarkastella pelkästään työllistymisen kautta. Ei tässä pidä lähteä yksioikoisesti työllistymisestä liikkeelle tavoitteena pitäisi olla aktiivinen toimija yhteiskunnassa. (Viranomainen, Pohjois-Savo) Onko lähestymistapamme liian työllistymispainotteinen? Yhteiskuntaan pääseminenkin on tärkeää. (Viranomainen, Pohjois-Savo) Yllä esitettyjen näkemysten mukaan esimerkiksi kaavamainen työvoimapoliittisten koulutusten työllisyysvaikutusten seuraaminen johtaa yksipuoleiseen vaikuttavuuden määritelmään huomioiden ainoastaan vaikutukset työllisyyteen. Tosin haastatteluissa arveltiin, että tässä suhteessa toimintaympäristö ainoastaan kovenee jatkossa, kun työ- ja elinkeinohal- linnon tuottavuuspaineet kasvavat. Toisin sanoen, vaikka esimerkiksi työvoimapoliittisilla koulutuksilla nähdään olevan erilaisia muitakin vaikutuksia, esimerkiksi sosiaaliseen pääomaan liittyen, niin niiden vaikuttavuutta tarkastellaan lähinnä sen kautta, miten koulutuksen käyneet työllistyvät tai siirtyvät muihin koulutuksiin. Pohjois-Savon ja pääkaupunkiseudun viranomaiset, erityisesti TE-toimistoissa työskentelevät, totesivat maahanmuuttajien palveluiden toimivan käytännössä melko niukoilla resursseilla. Resurssien niukkuuteen ja riittävien resurssien takaamiseen viitataan myös taannoisessa selvitysmiehen selvityksessä maahanmuuttajien työllistymisestä ja kannustinloukuista. 32 Asiakastyötä tekevien viranomaisten kommenteissa tähän viitattiin toteamalla, että yksittäisen virkailijan asiakasmäärä ei mahdollista riittävää syventymistä. Haastatellut TE-toimistojen viranomaiset pitivät erityisesti perusopetuksen järjestämistä TE-toimistosta käsin resursseja väärin sitovana ratkaisuna. Kouluttajien kommenteissa TE-toimistojen resurssikapeikot näkyivät yhteisen suunnittelun puutteena tai tempoiluna. Usea haastateltu viranomainen kritisoi myös nykyistä julkisten toimijoiden välistä työnjakoa tai paremminkin sen selkeyden puutetta. Käynnissä olevan kotoutumislain uudistuksen toivottiin selkiinnyttävän toimijoiden välisiä vastuita. Perusopetuksen järjestämisvelvollisuutta TE-toimistoissa on liian vähän resursseja, mistä johtuen aikataulujen suunnittelu ja yhteensovittaminen on vaikeaa. (Kouluttaja) Maahanmuuttajien palvelutarpeiden tyydyttäminen on käytännössä ristiriidassa tuottavuusohjelman kanssa. (Viranomainen, Pohjois-Savo) Meillä on todellisuudessa vähän kahdenkeskistä face-to-face aikaa maahanmuuttajien kanssa. Kotoutumissuunnitelmaa tehdään yhdessä 1,5 tuntia sen jälkeen asioivat opastuksessa. (Viranomainen, Helsinki) Työkaluja on tällä hetkellä aika hyvin. Olemme puuhanneet eri toimijoiden kanssa työkaluja. Ainahan niissä on kehittämisen paikkaa, mutta todellisena ongelmana on lähinnä resurssien ja työntekijöiden puute. (Viranomainen, Pohjois-Savo) Onko ABC-koulutus työvoimakoulutusta? Tässä kilpaillaan määrärahoituksesta. Resursseja voitaisiin käyttää enemmän ammatilliseen koulutukseen. (Viranomainen, Pohjois-Savo) Eikö TE-toimiston pitäisi keskittyä ydintehtäväänsä ja auttaa ihmisiä työllistymään eikä järjestää alkeistason kielikursseja ihmisille, jotka ovat kaukana työmarkkinoista? (Viranomainen, Pohjois-Savo) 31 Linnanmäki-Koskela, S, Maahanmuuttajien työmarkkinaintegraatio; vuosina Suomeen muuttaneiden tarkastelua vuoteen 2007 asti, Helsingin kaupungin tietokeskus, 2/2010, s Arajärvi P, 2009, s. 93. [25] Laadullinen haastattelututkimus Laadullinen haastattelututkimus [26]

16 Nyt työ- ja elinkeinohallinnon resursseja sidotaan myös ihmisiin, joilla ei ole työllistymisnäkymää tämä vaikeuttaa työelämälähtöisten koulutusten suunnittelua ja järjestämistä. Osallistujat ovat heterogeenisia myös työelämäsuuntautuneisuuden osalta. Kuntien täytyisi tässä ottaa isompi vastuu. (Viranomainen, Pohjois-Savo) Tarvitaan enemmän resursseja, jotta voidaan toteuttaa. Hyvää sen, että linjataan selkeästi vastuut. Tällä hetkellä päävastuu ollut TE-toimistoissa, nyt kunnan roolia terävöitetään. (Viranomainen, Pohjois-Savo) Haastatteluiden yhteydessä tiedusteltiin myös viranomaisten koulutustarpeita. Tarpeet vaihtelivat osittain sen mukaan, missä määrin yksittäisissä TE-toimistoissa oli maahanmuuttajien palveluun erikoistuneita virkailijoita. Lähinnä niissä toimistoissa, joissa maahanmuuttajien palvelusta oli vähemmän kokemusta, esitettiin virkailijoille palveluosaamisen ja kulttuuriosaamisen kehittämistä. Pääkaupunkiseudun haastatteluissa nostettiin esiin, että asiakkaan kulttuuritaustan syvällistä ymmärtämistä tärkeämpää on osata jäsentää ja esittää suomalaista yhteiskunta ja palvelujärjestelmä siten, että eri kulttuuritaustoja edustavat maahanmuuttajat tämän ymmärtävät. Haastattelujen perusteella vaikuttaakin siltä, että mitä enemmän kokemuksia maahanmuuttajatyöstä viranomaisilla on, sitä vähemmän painotetaan erityisen maahanmuuttajaryhmäkohtaisen kulttuuriosaamisen kouluttamista. Edellä mainittujen lisäksi Pohjois-Savon viranomaiset kaipasivat koulutusta uudistuvaan kotoutumislainsäädäntöön liittyen. Tutkimuskirjallisuudessa on nostettu esiin, että kulttuurien väliset asiakaspalvelutilanteet koetaan usein turhauttavina sekä virkailijoiden että asiakkaiden näkökulmasta. Syynä on usein palvelun tarpeiden ja tarjonnan kohtaamattomuus, mutta myös kielivaikeudet ja/ tai kulttuuriksi tunnistettujen piirteiden vuorovaikutukseen tuoma outous voivat vaikeuttaa kanssakäymistä. 33 Kehittämistyötä on tässä suhteessa Suomessa eri viranomaisten piirissä tehty, mutta osin tulokset ovat jääneet pinnallisiksi. Yhdenvertaisempaan asiakaspalveluun pyrkiminen, niin yksilöllisellä kuin työyhteisö- tai organisatorisella tasolla, edellyttää kuitenkin erityisen oppimisprosessin läpikäymistä. Lisäksi tarvitaan valmiutta muutokseen, tarpeeksi vahvaa tahtotilaa ja sitoutumisen astetta. Kyse ei siis ole pelkästään henkilöstökoulutuksesta, vaan myös organisaation tahtotilasta ja sitoutumisesta. Virkailijoilla ei ole riittävää kulttuuriosaamista. Esimerkiksi venäläiseen tapaan kuuluu monesti suutahtaa, jos joku asia ei onnistu. Tämä ei ole kuitenkaan vakavaa, mutta suomalaiset virkailijat eivät ymmärrä tätä. Tällaisen tapauksen jälkeen pitäisi vain perustellusti sanoa, että ei onnistu. Vuorovaikutustaidot ja asiakaspalvelutaidot viranomaisilla ovat väliin heikot; palvelukulttuuriin koulutusta tarvitaan. (Viranomainen, Pohjois-Savo) Viranomaisten yhteiskoulutusta eri toimijoilla pitäisi olla. Tätä on jonkin verran, mutta ei kovin paljon. Esimerkiksi kulttuurikoulutus voisi olla hyvä. (Viranomainen, Pohjois-Savo) Lait, asetukset, säädökset näistä voisi olla päivityskoulutuksia. (Viranomainen, Pohjois-Savo) Non-stop-koulutuksia viranomaisille jokavuotisia peruspaketteja, joihin olisi helppo mennä. (Viranomainen, Pohjois-Savo) Pääkaupunkiseudulla on ollut melko vaikeaa järjestää esimerkiksi kuntien ja TE-toimistojen yhteistä henkilöstökoulutusta, kun erikoistuminen on meillä melko pitkällä. Koulutusten avulla ehkä voitaisiin tukea niitä, jotka eivät tee maahanmuuttajien kanssa koko aikaa töitä. Virkailijat ovat usein lähinnä kiinnostuneita siitä, että he tekevät asiat teknisesti ja juridisesti oikein vuorovaikutustaidot ja monikulttuurisuuden ymmärtäminen ovat usein vähemmällä huomiolla. (Viranomainen, Helsinki) Kannustinloukut ihmetyttävät Usea maahanmuuttaja nosti keskusteluun kannustinloukut, joihin oli törmännyt Suomessa vietettyjen vuosien mittaan. Suomessa lainsäädäntö lähtee siitä, että toimeentulo turvataan silloin kuin henkilö on hyväksyttävästä syystä estynyt hankkimasta toimeentuloaan. Hyväksyttäviä syitä ovat työttömyys, työkyvyttömyys, sairaus, vanhuus ja lapsen saaminen sekä epäsuorasti myös koulutus. Lisäksi taataan välitön toimeentulo sellaisissa tilanteissa, joissa henkilö ei sitä muualta saa. Maahanmuuttajaan mahdollisesti osuu keskimääräistä yleisemmin työttömyyden aiheuttama perusteltu syy Aikuisella maahanmuuttajalla on usein aiemman elämänkaaren, suomalaisen yhteiskunnan menettelytavasta poikkeavalla tavalla hankitun ammattitaidon ja työelämässä vaadittavien kielellisten ja kulttuuristen taitojen puutteiden aiheuttamia esteitä. 34 Ottaen huomioon, että maahanmuuttajat ovat heterogeeninen joukko, jossa lisäksi kulttuuriset tekijät esimerkiksi naisen asema perheen äitinä vaikuttavat asenteisiin ja toimintatapoihin, voi kannustinloukkujen vaikutus olla hyvin erilainen kuin valtaväestössä. Kannustinloukkujen välttäminen merkitsee käytännössä sitä, että työstä tai lisäansioiden hankkimisesta saatu toimeentulo on parempi kuin sosiaaliturvasta saatava toimeentulo. Arvioiden mukaan pahin maahanmuuttajien kohtaama kannustinloukku on työttömyysloukku, joka usein sitoo henkilön sellaisella tavalla toimeentuloturvan saajaksi, joka merkitsee tosiasiallisesti pitkäaikaistyöttömyyttä Hammar-Suutari, Sari, Asiakkaana erilaisuus: Kulttuurien välisen viranomaistoiminnan etnografia, Joensuun yliopisto, Karjalan tutkimuslaitoksen julkaisuja 147, Joensuu, Arajärvi P, s Arajärvi P, s [27] Laadullinen haastattelututkimus Laadullinen haastattelututkimus [28]

17 Nykyisin moni maahanmuuttaja joutuu kannustinloukkuun eli saa paremmat etuudet sosiaaliavun piiristä kuin esimerkiksi silloin, jos vaikka toinen perheestä työllistyy. Seurauksena on se, että kenenkään perheestä ei kannata työllistyä. En ymmärrä, miksei Suomessa suomalaisen tai maahanmuuttajan kannata aina mennä töihin. Lisäksi toivottiin julkisilta toimijoilta, erityisesti kunnilta, vahvempaa esimerkkiä maahanmuuttajataustaisten työllistämisessä. Esimerkkeinä annettiin vuoden 2009 lopussa solmittua pääkaupunkiseudun aiesopimusta valtion ja kuntien välillä maahanmuuttajien työllistämisen parantamiseksi. Pohjois-Savon kuntien nähtiin lähinnä tarkastelevan maassa jo olevia maahanmuuttajia ja tulevia työperustaisia maahanmuuttajia elinkeinojen ja yritysten kilpailukyvyn näkökulmasta ilman varsinaista tavoitteellista omaa toimintaa maahanmuuttajien työllistäjänä. Työllistämisen lisäksi julkisilta toimijoilta toivottiin erilaisia rajoja ylittäviä yhteistyöaloitteita. Esimerkiksi maakunnallisen yhteistyön lisäksi esitettiin myös ylimaakunnallista yhteistyötä maahanmuuttajien palveluiden kehittämisessä. Visio ja tahtotila puuttuvat Pohjois-Savossa Yhteistä eri julkisten ja yksityisten toimijoiden tahtotilaa alueella jo olevien maahanmuuttajien työllistämiseen ja työperusteiseen maahanmuuttoon liittyen ei haastateltujen mukaan Pohjois-Savossa ole. Erilaisia yhteisen keskustelun kohteita tunnistettiin kaikissa haastatteluissa useita. Pääkaupunkiseudun näkökulmasta alueen vahvuus on nimenomaan tiiviissä verkostoissa. Ei maakunnalla ole yhteistä tahtotilaa ei strategisia päämääriä, ei julkilausuttuja tavoitteita. (Viranomainen, Pohjois-Savo) Keskustelua ei kauheasti ole käyty yleensä maahanmuuttopolitiikan sisällöstä ja haluttavuudesta. (Viranomainen, Pohjois-Savo) Laajempaa dialogia tarvitaan erilaisista ratkaisuista ja perusteluista toimijat ymmärtäisivät toisiaan paremmin. Tarvitaan keskustelua siitä, ovatko nykyiset ratkaisut järkeviä esimerkiksi se, ettei maahanmuuttajille ole juurikaan omia ammatillisia työvoimakoulutuksia. (Viranomainen, Pohjois-Savo) Pienemmillä alueilla toimijoiden verkostoituminen on helpompaa. Näin toimijat voivat tehdä tiiviimpää ja vaikuttavampaa yhteistyötä. Haaste Pohjois-Savossa varmaan on se, että miten onnistuvat pitämään siellä jo olevat maahanmuuttajat alueella. On resurssien hukkaamista, jos esimerkiksi kolmen vuoden jälkeen kieltä opittuaan maahanmuuttajat muuttavat pääkaupunkiseudulle. Ehkä kielitaitoakin kertyy paremmin muualla kuin pääkaupunkiseudulla, jossa on isot etniset yhteisöt. Oleellista siis olisi pitää huolta siitä, että maahanmuuttajille syntyy verkostoja ja että kokevat Pohjois-Savon kodikseen. Tähän pitäisi viranomaisten kiinnittää huomiota. (Viranomainen, Helsinki) Kunta ja valtio eivät työllistä maahanmuuttajia tarpeeksi olisivat esimerkkinä työllistämisessä. Kunnilla voi olla tärkeä rooli työn tarjoajana kotoutumisputken juuri päättäneille. Ne voisivat työllistää vaikka palkkatuella. (Viranomainen, Helsinki) Monissa maahanmuuttajien palveluihin liittyvissä asioissa Pohjois-Savo on liian pieni alue. Pitäisi kehittää yhdessä koko Itä-Suomen kanssa. Käytännön toiminta on toistaiseksi aika eriytynyttä. Tämän pitäisi tosin varmaan lähteä meistä käsin. Etenkin koulutusasioissa tarvittaisiin isomman alueen yhteistyötä vaikkapa suunnitteluyhteistyötä ELY-alueiden välillä. (Viranomainen, Pohjois-Savo) Viranomaistoimijoiden keskinäisessä tuntemuksessa puutteita Haastatellut viranomaiset toteisivat, että toisten viranomaistoimijoiden tuntemuksessa on selviä puutteita. Toisten toimijoiden palveluja ja prosesseja ei tunneta riittävästi osin tämä johtuu siitä, että palveluiden ja säädösten muodostama kokonaisuus on vuosien mittaan kehittynyt monimutkaiseksi, mistä johtuen asiakkaiden palveluohjaus ei ole ongelmatonta. Tältä osin käynnissä olevasta kotoutumislain uudistuksesta odotettiin apua samalla tosin kokonaisvaltaisen asiakasohjauksen tehtävää ei pidetä kovinkaan helppona. Aika iso puute on se, että edelleenkään ei tunneta toisten viranomaisten palveluita riittävästi. (Viranomainen, Pohjois-Savo) [29] Laadullinen haastattelututkimus Laadullinen haastattelututkimus [30]

18 Lainsäädäntö kaiken kaikkiaan on hyvin monimutkainen. Maahanmuuttajan pitäisi itse osata hallita tilannettaan, mutta viranomainenkaan ei tähän pysty toisten viranomaisten osalta. Hyvin erikoinen tilanne alkuun olin suorastaan tyrmistynyt, että tämä on tällainen viidakko. Asiakasta pitää ohjata paikasta toiseen, kun toisen puolesta ei saa antaa neuvoja tämän palveluista. (Viranomainen, Pohjois-Savo) Maahanmuuttaja tarvitsisi palveluohjausta että jostain paikasta saisi kokonaisohjausta. Eri tahot tulkitsevat eri tavalla viranomaisten vastuita. (Viranomainen, Pohjois-Savo) Jos yleistä ohjausvelvollisuutta vahvistetaan lakiuudistuksessa, niin onko osattava antaa neuvontaa muiden viranomaisten palveluista? Tähän tarvitaan runsaasti koulutusta ja valtuutuksia, jos pitää antaa toisen puolesta neuvontaa. (Viranomainen, Pohjois-Savo) Viranomaisten välistä yhteistyötä kehitettävä Viranomaisten väliseen yhteistyöhön on vuosien mittaan syntynyt hyvin toimivia yhteistyöverkostoja. Osa haastatelluista viranomaisista tosin epäili, että verkostot ovat lähinnä maahanmuuttajatyötä tekevien asiantuntijoiden välisiä kuin organisaatioiden johtotasojen välisiä, minkä seurauksena verkostojen rooli on lähinnä tiedon ja kokemusten vaihdossa eikä niinkään päätöksenteon koordinoinnissa. Lisäksi arveltiin, ettei työllistymisen problematiikka kaiken kaikkiaan ole ollut riittävän näkyvästi esillä. Esimerkiksi Kuopiossa verkostoyhteistyö keskittynyt kotouttamisen problematiikkaan, tätä pitäisi laajentaa nykyistä enemmän työllistämiseen. (Kouluttaja) On tavallaan luontevaa, että enemmän on satsattu kotoutumisvaiheeseen ja yleensä alkuvaiheen palveluihin nyt on satsattava enemmän koulutuspolkuihin ja työllistymiseen. (Viranomainen, Pohjois-Savo) 4.2 Työllistymistä edistävät tekijät Pohjois-Savon maahanmuuttajien työllistymistä edistävät tekijät on tutkimuksen viitekehyksen mukaisesti alla jaoteltu osaamisen, ammattitaidon, perusvalmiuksien kehittämiseen ja koulutukseen, sosiaalisiin verkostoihin, nopeisiin ja tehokkaisiin alkuvaiheen ohjaus- ja neuvontapalveluihin, hyvään kielitaitoon sekä riittäviin ja oikein kohdennettuihin työvoimapoliittisiin toimenpiteisiin. Ensimmäinen osa-alue (osaaminen, ammattitaito, perusvalmiudet ja koulutus) viittaa yksilöllisten ominaisuuksien kehittämiseen julkisen palvelujärjestelmän avulla. Toinen osa-alue eli sosiaaliset verkostot liittyvät läheisesti maahanmuuttajalle kertyvään sosiaaliseen pääomaan, mihin myös julkinen palvelujärjestelmä voi osaltaan vaikuttaa. Kolmas osa-alue eli tehokas ohjaus ja neuvonta liittyy kiinteästi nykyisen julkisen palvelujärjestelmän kehittämiseen, erityisesti koskien maahanmuuton alkuvaihetta. Neljäs eli kielitaidon kehittäminen on niin ikään yksilöllinen ominaisuus, jonka kehittämisessä julkisella palvelujärjestelmällä on keskeinen rooli, mutta nykytutkimusten valossa kielitaidon kehittyminen on myös kytköksissä sosiaalisen pääoman kertymiseen. Viides osa-alue viittaa palvelujärjestelmän kehittämiseen sen perusteella, mitä eri toimenpiteiden tuloksellisuudesta ja vaikuttavuudesta tiedetään Osaaminen, ammattitaito, perusvalmiudet ja koulutus Haastatellut Pohjois-Savossa työllistyneet maahanmuuttajat pitivät itsestään selvänä, että työnhakijoina heillä tuli olla työmarkkinoiden vaatimusten mukaista osaamista ja ammattitaitoa. Usealla haastatellulla oli sekä koulutustaustaa että työkokemusta sekä lähtömaasta että Suomesta. Kuten aiemmin on todettu, nämä maahanmuuttajat korostivat omien asenteiden merkitystä työnhaussa. Osa ihmetteli avoimesti esitettyä kysymystä, miten viranomaiset olisivat voineet paremmin tukea heitä työnhaussa. Heidän näkemyksensä mukaan viranomaiset tekivät oman työnsä ja työn saaminen oli heistä itsestään kiinni. Usea työllistynyt maahanmuuttaja kertoi myös opiskelleensa suomen kieltä varsinaisten kielikurssien ulkopuolella omaehtoisesti eri tavoin. Emme me oikeasti tee verkostoyhteistyötä. Johto ei ole sitoutunut eivätkä työkaverit tiedä. Verkostokumppaneiksi kutsutaan vain niitä kivoja tyyppejä, joilla ei välttämättä ole oikeasti valtaa organisaatiossa. (Viranomainen, Pohjois-Savo)) Yhteistyö ei saa olla hyvien ihmisten varassa pitää olla organisaatioiden välistä rakenteellista yhteistyötä. (Viranomainen, Pohjois-Savo) Viranomaiset toimivat ihan hyvin, ei mitään ongelmia. Jos on itse aktiivinen, niin kaikki on ok. Kaikki on ihmisestä itsestään kiinni. Eivät viranomaiset voi olla aktiivisempia. Paljon on itsestä kiinni, mitä aikaiseksi saa. Omaehtoinen kouluttautuminen ja oppimisen halu auttaa. [31] Laadullinen haastattelututkimus Laadullinen haastattelututkimus [32]

19 Motivaatio korjaa kielitaidon puutteita kuitenkin huomattavasti. (Kouluttaja) Ammatillista koulutusta järjestetään ammatillisena peruskoulutuksena ja ammatillisena aikuiskoulutuksena. Ammatillista koulutusta antavilla oppilaitoksilla on usein toimivaltaa ratkaista, miten maahanmuuttajien tarpeet oppilaitoksessa kohdataan. Ammatilliseen peruskoulutukseen on maahanmuuttajanuorilla tilastojen valossa keskimääräistä vaikeampaa päästä. Ammatillisen peruskoulutuksen valmistavan koulutuksen määrä ei myöskään vastaa kysyntää. 36 Ammatillista aikuiskoulutusta on vastikään tarkasteltu kansallisesti maahanmuuttajien näkökulmasta. 37 Vaikka haastatellut työllistyneet maahanmuuttajat korostivat, että työmarkkinoilla arvostetaan nimenomaan Suomessa hankittua ammattitutkintoa, pitivät he ammattikoulutukseen pääsyä melko vaikeana. Pohjois-Savon viranomaiset korostivat erityisesti ammatillisen opetuksen kehittämistä Pohjois-Savossa olevien maahanmuuttajien työllistymisen edistämiseksi. Suomessa pitää käytännössä olla täällä hankittu ammattitutkinto, jotta työtä voi saada Ammattioppilaitosten pääsykokeita tulisi muokata jotta ne tukisivat paremmin maahanmuuttajia. Voi olla että osa koetehtävistä ei ole kaikille meille aivan sopivia. Maahanmuuttajien määrää tulisi lisätä jo ammatillisessa perusopetuksessa eli siten he saisivat hyvän peruskoulutuksen, ammattikielitaidon sekä perustietämyksen suomalaisesta kulttuurista. (Viranomainen, Pohjois-Savo) En ole varma, onko maahanmuuttajilla tai edes viranomaisilla selkeää kuvaa, tavallaan koulutuspalvelukarttaa, siitä millaisia koulutusmahdollisuuksia maahanmuuttajille Pohjois-Savossa on. (Viranomainen, Pohjois-Savo) Viranomaisten haastatteluissa korostettiin myös maahanmuuttajien tehokasta ohjausta ammatilliseen koulutukseen ja ammattitaitoa täydentävään koulutukseen sekä pätevöitymiskoulutuksiin. Lisäksi esitettiin, että työvoimapoliittisen koulutuksen ja oppisopimuskoulutuksen yhdistämistä tutkintoon johtavaksi koulutukseksi tulee käyttää tehokkaasti. Osa haastatelluista esitti myös pohdittavaksi nykyistä selkeämpää maahanmuuttajien positiivista suosimista ammatilliseen koulutukseen haettaessa Sosiaaliset verkostot Työllistymistä koskevissa tutkimuksissa on kiinnitetty huomiota sosiaalisten verkostojen rooliin työllistymisessä. Tutkimustulosten perusteella näyttää siltä, että TE-toimistojen työnvälityksestä huolimatta sosiaalisilla verkostoilla on merkittävä rooli työnhakijoiden kiinnittymisessä työmarkkinoille. Erityisen suuri merkitys verkostoilla on vasta maahan muuttaneille. Työnhaku virallisia kanavia pitkin yleistyi maassaoloajan pidentyessä, mikä liittyy kielitaidon ja työkokemuksen lisääntymiseen. Myös korkeampi koulutuksen taso oli yhteydessä persoonattomien työnhakukanavien yleisempään käyttöön. 38 Ei ole kuitenkaan työmarkkinoille integroitumisen näkökulmasta yhdentekevää, millaisia verkostoja maahanmuuttajalla on. Tyypillisesti samoissa työpaikoissa työskentelevät verkostoituvat keskenään, mikä ei puolestaan välttämättä edistä siirtymistä niin sanotuista maahanmuuttajien sisääntuloammateista muihin työpaikkoihin. Lähtökohtaisesti kontaktit kantaväestöön ovat muihin kontakteihin verrattuna hyödyllisempää pääomaa työmarkkina-aseman saavuttamisessa Työn saannin kannalta syntyperäisten suomalaisten kanssa luodut suhteet ja verkostot ovatkin maahanmuuttajille hyödyllisiä tiedonvälityksen kanavia. Suomalaiset tuntevat suomalaisen yhteiskunnan, ja voivat näin välittää tietoa esimerkiksi vapaista työpaikoista paremmin kuin maahanmuuttajataustaiset tuttavuudet. Lisäksi he voivat myös suositella maahanmuuttajaystäviään työnantajille, joiden on havaittu luottavan enemmän suomalaisten kuin maahanmuuttajien suosituksiin. 39 Pohjois- Savossa viranomaiset, kouluttajat ja maahanmuuttajat itse kaikki korostivat kontaktien ja työnantajiin ulottuvien verkostojen merkitystä työllistymisessä. Viranomaiset nostivat esiin hanketoiminnan kautta luotuja verkostoja sekä ylipäätänsä työpaikoilla tapahtuvia harjoittelu- ja työssäoppimisjaksoja. Lisäksi työnantajien ja työnhakijoiden välisiä kohtaamisia peräänkuulutettiin. Jos ei ole omia kontakteja, ei ole oikein mitään. Koulutuksen ja työharjoittelun kautta syntyy ja on jo syntynyt suhteita työnantajiin, joiden kautta sijaisuuksia voi saada. 36 Arajärvi P, s Aikuiskoulutuksen tehtävät maahanmuuttajien työllistymisen edistämisessä, Sisäasiainministeriön julkaisut 12/ Akhlaq, Ahmad, Maahanmuuttajien tukeutuminen sosiaalisiin verkostoihin työllistymisessä, Kvartti 3, Helsingin kaupungin tietokeskus, Katso myös Linnanmäki-Koskela, S, Maahanmuuttajien työmarkkinaintegraatio; vuosina Suomeen muuttaneiden tarkastelua vuoteen 2007 asti, Helsingin kaupungin tietokeskus, 2/2010, s Linnanmäki-Koskela, S, Maahanmuuttajien työmarkkinaintegraatio; vuosina Suomeen muuttaneiden tarkastelua vuoteen 2007 asti, Helsingin kaupungin tietokeskus, 2/2010, s. 27. [33] Laadullinen haastattelututkimus Laadullinen haastattelututkimus [34]

20 Hankkeet ovat toimineet tukivälineinä ja luoneet kontakteja. (Viranomainen, Pohjois-Savo) Harjoittelu- ja työssäoppimisjaksot ovat tärkeä verkostoitumisen väylä näiden yhteydessä myös työpaikoilla saatava tuki on tärkeää. (Viranomainen, Pohjois-Savo) Pitäisi olla enemmän työnantajien ja työntekijöiden välisiä kohtaamisia, joissa olisi myös pienempiä yrityksiä paikalla. Erilaiset messut ja työtorit ovat hyviä. (Viranomainen, Helsinki) paljon toiveita luodaan alkukartoitusten kehittämiselle uudistuvan kotoutumislainsäädännön myötä. Kotoutumissuunnitelmien osalta näkemykset olivat kahtalaisia: toisaalta niiden merkitystä korostettiin, mutta toisaalta epäiltiin suunnitelmista saatavia hyötyjä, mikäli resursseja ei ole riittävästi käytössä. Nyt maahanmuuttajat haastatellaan yhdessä sosiaalitoimen kanssa. Sitten katsotaan, kumman asiakkaaksi maahanmuuttaja tulee. Alun pitäisi olla vahva, vaikka on kuinka kiire ja resurssipula. Pitää olla ystävällinen, mutta tiukka linja. Maahanmuuttaja itse ei alkuvaiheessa tiedä, mitä hän tarvitsee. (Viranomainen, Pohjois-Savo) Sekä Pohjois-Savon että pääkaupunkiseudun haastatteluissa nousi esiin myös se, että tietoja maahanmuuttajia työllistäneistä tai harjoittelupaikan tarjonneista työnantajista on eri puolilla, mutta ei suoraan keskitetysti saatavilla. Hankkeilla saattaa olla kerättynä tietoja, ja TE-toimiston URA-järjestelmästä on saatavilla myös tietoja työnantajista, mutta ei välttämättä systemaattisesti. Näin ollen yhtenä pelkona esitettiin se, että tiedot erilaisista työnantajaverkostoista ovat yksittäisten henkilöiden takana, mikä sekä vähentää tietojen hyödyntämisen mahdollisuuksia että lisää riskejä siitä, että henkilösidonnainen tieto katoaa kyseessä olevan henkilön esimerkiksi vaihtaessa työpaikkaa. Ei maahanmuuttaja voi tietää mahdollisuuksista, pitää alussa kertoa täsmällisesti ja laajasti palveluista. Pitäisi tehdä aktiivisemmin alkukartoitusta, jossa kartoitetaan työnhakijan toiveita ja peilataan sitä omaan koulutustaustaan Nopeat ja tehokkaat ohjaus- ja neuvontapalvelut Viimeaikaisissa selvityksissä painotetaan sitä, että ensimmäinen vuosi maahantulosta on kotoutumisen kannalta etsikkoaikaa. Esimerkiksi Osallisena Suomessa -ohjelmassa tehostetaan kotouttamisen alkuvaihetta luomalla tiivis vuoden mittainen kotouttamisen malli, jossa pääpaino on maahanmuuttajien työllistymisessä ja yhteiskunnallisten valmiuksien lisäämisessä etenkin kielikoulutuksen ja yhteiskuntaan perehdyttävän koulutuksen kehittämisen kautta. Ohjelma perustuu asiakaslähtöiseen kotoutumisprosessiin ja eri maahanmuuttajaryhmien erilaisten tarpeiden tunnistamiseen. Ohjelma palvelisi paremmin sekä niitä, joilla olisi edellytykset koulutuksen ja osaamisen puolesta nopeaan työllistymiseen että niitä, jotka tarvitsisivat ohjausta erilaisiin kotoutumista edistäviin tukipalveluihin. 40 Ohjausta ja neuvontaa voi kuitenkin tarkastella myös yleisemmin koskien maahanmuuttajia maahantulosta kuluneesta ajasta riippumatta. Maahanmuuttajien ohjausta ja neuvontaa antavat käytännössä useat julkiset toimijat eikä ohjaukselle ja neuvonnalle ole vakiintuneita määritelmiä. Haastatteluissa ohjausta ja neuvontaa käsiteltiin yleisesti ottaen koskien sekä maahanmuuton jälkeisiä ensimmäisiä vuosia että yleisemmin maahanmuuttajan saamaa ohjausta ja neuvontaa viranomaisilta, erityisesti TE-toimistoilta. Maahanmuuttajien oli haastatteluissa vaikeaa eritellä saamaansa ohjausta ja neuvontaa Pohjois-Savossa asumisensa aikana osin siksi, että moni haastateltu on asunut alueella jo pitkään, joten heidän oli vaikeaa erityisesti miettiä, miten vaikkapa nimenomaan alkuvaiheen ohjaus ja neuvonta toimi. Yleisemmin maahanmuuttajat kuitenkin korostivat ja kiittelivät TE-toimistoista saamaansa käytännönläheistä ohjausta koulutuksiin ja oppilaitoksiin hakeutumisessa ja työnhaussa. Haastatellut viranomaiset korostivat järjestäen nimenomaan alkuvaiheen ohjauksen ja neuvonnan keskeistä roolia. Alkuvaiheen osalta 40 Maahanmuuttajien tehokkaan kotouttamisen kolme polkua: Kokeilulailla toteutettava alkuvaiheen ohjauksen malli Osallisena Alkukartoituksen aikana toivoisin, että olisi enemmän mahdollisuuksia käyttää tulkkia, kun kotoutumissuunnitelmia tehdään ja perehdytetään systeemiin. (Viranomainen, Pohjois-Savo) Kokonaisuudessaan haastatteluista välittyi, etteivät haastatellut maahanmuuttajat osanneet arvioida, olisiko heidän kotoutumis- tai työllistymispolkua voitu nopeuttaa esimerkiksi paremmalla alkuvaiheen ohjauksella ja neuvonnalla. Viranomaiset kuitenkin korostivat, että nimenomaan alkuvaiheessa voidaan hyödyntää maahanmuuttajan hyvää motivaatiota ja intoa. Virheitä kotoutumisprosessin tässä vaiheessa on vaikeampaa korjata myöhemmin Hyvä kielitaito Kieliopetusta annetaan osana kotoutumiskoulutusta, johon maahanmuuttaja on oikeutettu pääasiassa kolmen vuoden ajan maahantulosta. Kotoutumiskoulutuksen sisältö noudattaa Opetushallituksen suositusta kotoutumiskoulutuksen opetussuunnitelmaksi. Suunnitelman mukaan koulutukseen sisältyy kielikoulutusta, yhteiskuntaan liittyvää koulutusta sekä työharjoittelua. Kotoutumiskoulutusta järjestetään lähtökohtaisesti 40 opintoviikon koulutuksena. Koulutuksen ajan toimeentulo turvataan kotoutumistuen avulla. Koulutuksen hankinnasta vastaavat ELY-keskukset ja TE-toimistot, jotka kilpailuttavat koulutuksen [35] Laadullinen haastattelututkimus Laadullinen haastattelututkimus [36]

Kotoutuminen, maahanmuuttajat. Eduskunnan työelämä- ja tasa-arvovaliokunta Liisa Larja

Kotoutuminen, maahanmuuttajat. Eduskunnan työelämä- ja tasa-arvovaliokunta Liisa Larja Kotoutuminen, maahanmuuttajat Eduskunnan työelämä- ja tasa-arvovaliokunta Liisa Larja 9.3.2017 % Naisten heikko työllistyminen painaa ulkomaalaistaustaisten työllisyysastetta alas 80 70 60 Työllisyysaste

Lisätiedot

Maahanmuuttajan työllistymistä edistävät tekijät kohti ennakoivaa ja vaikuttavaa verkostotyötä

Maahanmuuttajan työllistymistä edistävät tekijät kohti ennakoivaa ja vaikuttavaa verkostotyötä Sosiaalisten verkostojen merkitys työllistymisessä Maahanmuuttajan työllistymistä edistävät tekijät kohti ennakoivaa ja vaikuttavaa verkostotyötä Kemi, 22.3.2012 TAUSTA Sisäasiainministeriön maahanmuutto-osaston

Lisätiedot

Kainuun työllisyyskatsaus, joulukuu 2014

Kainuun työllisyyskatsaus, joulukuu 2014 NÄKYMIÄ KAINUUN ELY-KESKUS Kainuun työllisyyskatsaus, kuu Julkistettavissa 20.1.2015 klo 9.00 Työttömyys kasvoi Kainuussa rajusti vuoden lopulla Lomautukset lisääntyivät ja uuden työvoiman tarve oli lähes

Lisätiedot

Monikulttuurinen Neuvonta -hanke

Monikulttuurinen Neuvonta -hanke MOONA Monikulttuurinen Neuvonta -hanke Heikki Niermi Hanke pähkinänkuoressa Hankkeella autetaan alueen työnantajia ottamaan ensimmäinen askel ulkomaalaistaustaisen työvoiman palkkaamiseksi. Monikulttuurisuuteen

Lisätiedot

Kainuun työllisyyskatsaus, toukokuu 2015

Kainuun työllisyyskatsaus, toukokuu 2015 NÄKYMIÄ KAINUUN ELY-KESKUS Kainuun työllisyyskatsaus, kuu Julkistettavissa 24.6. klo 9.00 Työttömyys painui Kainuussa vuoden takaista alemmaksi Kainuu pyristelee muuhun maahan nähden vastavirtaan työttömyyden

Lisätiedot

Kainuun työllisyyskatsaus, lokakuu 2015

Kainuun työllisyyskatsaus, lokakuu 2015 NÄKYMIÄ KAINUUN ELY-KESKUS Kainuun työllisyyskatsaus, kuu Julkistettavissa 24.11. klo 9.00 Työttömyys vähenee Kainuussa Työttömyyden muuta Suomea suotuisampi kehitys jatkuu. Kainuu on edelleen ainoa manner-

Lisätiedot

Kuopion väestö kansalaisuuden ja kielen mukaan 2015

Kuopion väestö kansalaisuuden ja kielen mukaan 2015 Kuopion väestö kansalaisuuden ja kielen mukaan 215 Tilastotiedote 7 /216 Vuoden 216 alussa Kuopiossa asui 2691 ulkomaan kansalaista, 2,4 % väestöstä. Vuoden 215 aikana ulkomaan kansalaisten määrä kasvoi

Lisätiedot

Etelä-Savon työttömyys pahimmillaan sitten vuoden 2005 joulukuun. Työllisyyskatsaus, joulukuu klo 9.00

Etelä-Savon työttömyys pahimmillaan sitten vuoden 2005 joulukuun. Työllisyyskatsaus, joulukuu klo 9.00 NÄKYMIÄ TAMMIKUU 2015 ETELÄ-SAVON ELY-KESKUS Etelä-Savon työttömyys pahimmillaan sitten vuoden 2005 joulukuun Työllisyyskatsaus, joulukuu 2014 20.1.2015 klo 9.00 Työttömät työnhakijat Etelä-Savossa oli

Lisätiedot

Miesten työttömyysaste marraskuussa Etelä-Savossa lähes 5 prosenttiyksikköä korkeampi kuin naisten

Miesten työttömyysaste marraskuussa Etelä-Savossa lähes 5 prosenttiyksikköä korkeampi kuin naisten NÄKYMIÄ JOULUKUU 2013 ETELÄ-SAVON ELY-KESKUS Miesten työttömyysaste marraskuussa Etelä-Savossa lähes 5 prosenttiyksikköä korkeampi kuin naisten Työllisyyskatsaus, marraskuu 2013 20.12.2013 klo 9:00 Työttömät

Lisätiedot

Etelä-Savossa työpaikkoja avoinna työnvälityksessä 14 % edellisvuoden tammikuuta enemmän. Työllisyyskatsaus, tammikuu

Etelä-Savossa työpaikkoja avoinna työnvälityksessä 14 % edellisvuoden tammikuuta enemmän. Työllisyyskatsaus, tammikuu NÄKYMIÄ HELMIKUU 2014 ETELÄ-SAVON ELY-KESKUS Etelä-Savossa työpaikkoja avoinna työnvälityksessä 14 % edellisvuoden tammikuuta enemmän Työllisyyskatsaus, tammikuu 2014 25.2.2014 klo 9:00 Työttömät työnhakijat

Lisätiedot

Etelä-Savossa työttömiä yhtä paljon viimeksi tammi-helmikuussa Työllisyyskatsaus, joulukuu klo 9:00

Etelä-Savossa työttömiä yhtä paljon viimeksi tammi-helmikuussa Työllisyyskatsaus, joulukuu klo 9:00 NÄKYMIÄ TAMMIKUU 2014 ETELÄ-SAVON ELY-KESKUS Etelä-Savossa työttömiä yhtä paljon viimeksi tammi-helmikuussa 2006 Työllisyyskatsaus, joulukuu 2013 21.1.2014 klo 9:00 Työttömät työnhakijat Etelä-Savossa

Lisätiedot

Yli työtöntä Etelä-Savossa kesäkuun lopussa. Työllisyyskatsaus, kesäkuu klo 9:00

Yli työtöntä Etelä-Savossa kesäkuun lopussa. Työllisyyskatsaus, kesäkuu klo 9:00 NÄKYMIÄ HEINÄKUU 2014 ETELÄ-SAVON ELY-KESKUS Yli 9 000 työtöntä Etelä-Savossa kesäkuun lopussa Työllisyyskatsaus, kesäkuu 2014 22.7.2014 klo 9:00 Työttömät työnhakijat Etelä-Savossa oli kesäkuun lopussa

Lisätiedot

Kainuun työllisyyskatsaus, marraskuu 2014

Kainuun työllisyyskatsaus, marraskuu 2014 NÄKYMIÄ KAINUUN ELY-KESKUS Kainuun työllisyyskatsaus, kuu Julkistettavissa 23.12. klo 9.00 Työttömyys kasvoi Kainuussa kuussa selvästi vähemmän kuin koko maassa keskimäärin Uusia työttömiä on aiempaa vähemmän,

Lisätiedot

Kainuun työllisyyskatsaus, huhtikuu 2015

Kainuun työllisyyskatsaus, huhtikuu 2015 NÄKYMIÄ KAINUUN ELY-KESKUS Kainuun työllisyyskatsaus, kuu Julkistettavissa 27.5. klo 9.00 Työttömyys pysytteli kuussa kutakuinkin vuoden takaisella tasolla Kainuussa Työvoiman kysyntä piristyi selvästi,

Lisätiedot

Työttömien määrä väheni Kainuussa

Työttömien määrä väheni Kainuussa NÄKYMIÄ KAINUUN ELY-KESKUS Kainuun työllisyyskatsaus, maaliskuu Julkistettavissa 23.4. klo 9.00 Työttömien määrä väheni Kainuussa Kainuun työttömyyden kehitys poikkeaa koko maan kehityksestä Kainuun työttömyydessä

Lisätiedot

Kainuun työllisyyskatsaus, kesäkuu 2014

Kainuun työllisyyskatsaus, kesäkuu 2014 NÄKYMIÄ KAINUUN ELY-KESKUS Kainuun työllisyyskatsaus, kuu Julkistettavissa 22.7. klo 9.00 Uuden työvoiman tarve hiipui selvästi kuussa Kainuussa Lomautukset ja oppilaitoksista valmistuneet kohottivat työttömyyttä

Lisätiedot

Työttömyys helpottui vain hieman tammikuusta helmikuuhun Etelä-Savossa. Työllisyyskatsaus, helmikuu klo 9:00

Työttömyys helpottui vain hieman tammikuusta helmikuuhun Etelä-Savossa. Työllisyyskatsaus, helmikuu klo 9:00 NÄKYMIÄ MAALISKUU 2014 ETELÄ-SAVON ELY-KESKUS Työttömyys helpottui vain hieman tammikuusta helmikuuhun Etelä-Savossa Työllisyyskatsaus, helmikuu 2014 25.3.2014 klo 9:00 Työttömät työnhakijat Etelä-Savossa

Lisätiedot

Lomautukset lisäsivät Etelä-Savossa työttömien määrää. Työllisyyskatsaus, marraskuu klo 9.00

Lomautukset lisäsivät Etelä-Savossa työttömien määrää. Työllisyyskatsaus, marraskuu klo 9.00 NÄKYMIÄ JOULUKUU 2014 ETELÄ-SAVON ELY-KESKUS Lomautukset lisäsivät Etelä-Savossa työttömien määrää Työllisyyskatsaus, marraskuu 2014 23.12.2014 klo 9.00 Työttömät työnhakijat Etelä-Savossa oli marraskuun

Lisätiedot

Kainuun työllisyyskatsaus, kesäkuu 2015

Kainuun työllisyyskatsaus, kesäkuu 2015 NÄKYMIÄ KAINUUN ELY-KESKUS Kainuun työllisyyskatsaus, kesäkuu Julkistettavissa 21.7. klo 9.00 Työttömyys kääntyi kasvuun myös Kainuussa Määrärahojen loppuminen alkaa heijastua työttömyyteen Alkuvuoden

Lisätiedot

Valtion I kotouttamisohjelma

Valtion I kotouttamisohjelma Valtion I kotouttamisohjelma 7.6.2012 Lähtökohdat Maahanmuutto Suomeen kasvaa ja monipuolistuu: Nyt 170 000 ulkomaan kansalaista Vuonna 2020 Jo 330 000 ulkomaan kansalaista Yli puolet kaikista maahanmuuttajista

Lisätiedot

Sijoittumisseuranta 2013 Vuonna 2012 maisteriksi valmistuneiden tilanne ja mielipiteet vuoden 2013 lopulla

Sijoittumisseuranta 2013 Vuonna 2012 maisteriksi valmistuneiden tilanne ja mielipiteet vuoden 2013 lopulla Sijoittumisseuranta 13 Vuonna 12 maisteriksi valmistuneiden tilanne ja mielipiteet vuoden 13 lopulla Jyväskylän yliopisto - koko aineisto (kyselyn vastausprosentti 4 %) Jari Penttilä Jyväskylän yliopisto/työelämäpalvelut

Lisätiedot

Lomautukset lisääntyivät Etelä-Savossa helmikuussa. Työllisyyskatsaus, helmikuu klo 9.00

Lomautukset lisääntyivät Etelä-Savossa helmikuussa. Työllisyyskatsaus, helmikuu klo 9.00 NÄKYMIÄ MAALISKUU 2015 ETELÄ-SAVON ELY-KESKUS Lomautukset lisääntyivät Etelä-Savossa helmikuussa Työllisyyskatsaus, helmikuu 2015 24.3.2015 klo 9.00 Työttömät työnhakijat Etelä-Savossa oli helmikuun lopussa

Lisätiedot

Kainuun työllisyyskatsaus, elokuu 2015

Kainuun työllisyyskatsaus, elokuu 2015 NÄKYMIÄ KAINUUN ELY-KESKUS Kainuun työllisyyskatsaus, kuu Julkistettavissa 22.9. klo 9.00 Kausivaihtelu pudotti työttömien määrää Myös vuositasolla pientä laskua Työttömien määrä putosi Kainuussa kuussa

Lisätiedot

TYÖLLISYYSKATSAUS 2006 '07 '08 '09 '10 '11

TYÖLLISYYSKATSAUS 2006 '07 '08 '09 '10 '11 TYÖLLISYYSKATSAUS Lisätiedot: Ennakkotiedot: JOULUKUU 2011 puh. 010 604 8050 ja 010 604 8051 Julkistettavissa 24.1.2012 klo 9.00 www.tem.fi/tyollisyyskatsaus ISSN 1797-3694 (pdf) 350 300 '000 250 200 (1)

Lisätiedot

TYÖLLISYYSKATSAUS 2002 '03 '04 '05 '06 '07 '08 '09 '10

TYÖLLISYYSKATSAUS 2002 '03 '04 '05 '06 '07 '08 '09 '10 TYÖLLISYYSKATSAUS Lisätiedot: Ennakkotiedot: JOULUKUU 2010 puh. 010 604 8050 ja 010 604 8051 Julkistettavissa 25.1.2011 klo 9.00 www.tem.fi/tyollisyyskatsaus ISSN 1797-3694 (pdf) 350 '000 300 250 200 (1)

Lisätiedot

Kainuun työllisyyskatsaus, heinäkuu 2014

Kainuun työllisyyskatsaus, heinäkuu 2014 NÄKYMIÄ KAINUUN ELY-KESKUS Kainuun työllisyyskatsaus, kuu Julkistettavissa 26.8. klo 9.00 Uutta työvoimaa tarvitaan Kainuussa niukasti Pitkäaikaistyöttömyys kasvoi kuussa lähes kolmanneksen vuoden takaisesta

Lisätiedot

Nuorisotakuu Te-hallinnossa. Anna-Kaisa Räsänen

Nuorisotakuu Te-hallinnossa. Anna-Kaisa Räsänen Nuorisotakuu Te-hallinnossa Anna-Kaisa Räsänen 15.11.2013 Nuorisotakuu 2013 - määritelmä Jokaiselle alle 25-vuotiaalle nuorelle ja alle 30-vuotiaalle vastavalmistuneelle tarjotaan työ-, työkokeilu-, opiskelu-,

Lisätiedot

Etelä-Savon työttömien määrä 30 % suurempi kuin vuoden 2008 suhdannehuipulla. Työllisyyskatsaus, huhtikuu klo 9:00

Etelä-Savon työttömien määrä 30 % suurempi kuin vuoden 2008 suhdannehuipulla. Työllisyyskatsaus, huhtikuu klo 9:00 NÄKYMIÄ TOUKOKUU 2014 ETELÄ-SAVON ELY-KESKUS Etelä-Savon työttömien määrä 30 % suurempi kuin vuoden 2008 suhdannehuipulla Työllisyyskatsaus, huhtikuu 2014 20.5.2014 klo 9:00 Työttömät työnhakijat Vuoden

Lisätiedot

Hämeen ELY-keskuksen ammattibarometri, II/2012

Hämeen ELY-keskuksen ammattibarometri, II/2012 NÄKYMIÄ KESÄKUU 2012 HÄMEEN ELY-KESKUS Hämeen ELY-keskuksen ammattibarometri, II/2012 Julkaisuvapaa 26.6.2012 Terveys-, sosiaali- ja opetusalan osaajista edelleen pulaa Hämeen TE-toimistojen touko-kesäkuun

Lisätiedot

Kotouttamispalvelut osana Lapin TE-palveluja

Kotouttamispalvelut osana Lapin TE-palveluja Kotouttamispalvelut osana Lapin TE-palveluja Marja Perälä, toimistonjohtaja 1 Maahanmuuttajien palveluun sovellettavat lait ja ohjeet Laki kotoutumisen edistämisestä (1386/2010) - kotoutumislaki voimaan

Lisätiedot

Työttömyyskatsaus Tammikuu 2016

Työttömyyskatsaus Tammikuu 2016 Työttömyyskatsaus Tammikuu 2016 Turussa oli työttömiä työnhakijoita tammikuun lopussa 15700, miehiä 9059 ja naisia 6641. Turun työttömyysaste oli 17,2 %, lisäystä edellisvuodesta 0,3 prosenttiyksikköä.

Lisätiedot

Elinvoimaa maahanmuutosta

Elinvoimaa maahanmuutosta Elinvoimaa maahanmuutosta 8.12.2016 Maahanmuuttajan polku työhön 1 Polku avattuna palvelujen kautta, esimerkkinä kotoutuja-asiakas Ostetussa alkuhaastattelussa testataan asiakkaan kielitaito ja kartoitetaan

Lisätiedot

Nuorten tilanne ja nuorisotakuu Pohjois-Savossa

Nuorten tilanne ja nuorisotakuu Pohjois-Savossa Nuorten tilanne ja nuorisotakuu Pohjois-Savossa - nuorten määrä - koulutus ja opiskelu - työttömyys, työnhaku ja työvoimapalvelut - työpajat ja etsivä nuorisotyö Tietoja vuositasolla Pohjois-Savon ELY-keskus

Lisätiedot

Itä-Suomen maahanmuuttostrategia 2017

Itä-Suomen maahanmuuttostrategia 2017 Kansainvälinen Itä-Suomi Itä-Suomen maahanmuuttostrategia 2017 Pohjois-Savo, Etelä-Savo ja Pohjois-Karjala Strategia julkaistu 17.9.2012 http://urn.fi/urn:isbn:978-952-257-607-1 Tarkoitus 5 vuoden ajanjakso,

Lisätiedot

TYÖLLISYYSKATSAUS 2006 '07 '08 '09 '10 '11

TYÖLLISYYSKATSAUS 2006 '07 '08 '09 '10 '11 TYÖLLISYYSKATSAUS Lisätiedot: Ennakkotiedot: TOUKOKUU 211 puh. 1 64 85 ja 1 64 851 Julkistettavissa 21.6.211 klo 9. www.tem.fi/tyollisyyskatsaus ISSN 1797-3694 (pdf) 35 ' 3 25 2 (1) 15 1 5 (2) Kuvio 1.

Lisätiedot

Monikulttuurisuus Suomen työelämässä tilannekatsaus

Monikulttuurisuus Suomen työelämässä tilannekatsaus Hyvinvointia työstä Monikulttuurisuus Suomen työelämässä 2016 - tilannekatsaus Barbara Bergbom Monikulttuurisuus liiketoiminnan mahdollistajana seminaari 12.05.2016 12.05.2016 Työterveyslaitos Barbara

Lisätiedot

Aikuisten maahanmuuttajien kotoutumiskoulutuksen näkymiä

Aikuisten maahanmuuttajien kotoutumiskoulutuksen näkymiä Aikuisten maahanmuuttajien kotoutumiskoulutuksen näkymiä Aikuisten maahanmuuttajien kotoutumiskoulutuksen sekä luku- ja kirjoitustaidon koulutuksen opetussuunnitelman perusteiden käyttöä tukeva koulutus

Lisätiedot

Työelämään sijoittuminen

Työelämään sijoittuminen Työelämään sijoittuminen Valtiotieteellisestä tiedekunnassa vuonna 2009 ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden uraseurantakysely 2014 ja vertailu vuonna 2007 2012. Materiaalin tuottanut Helsingin

Lisätiedot

Etelä-Savon nuorten työttömien aktivointiaste toukokuussa 45 % Suomen kolmanneksi paras. Työllisyyskatsaus, toukokuu

Etelä-Savon nuorten työttömien aktivointiaste toukokuussa 45 % Suomen kolmanneksi paras. Työllisyyskatsaus, toukokuu NÄKYMIÄ KESÄKUU 2013 ETELÄ-SAVON ELY-KESKUS Etelä-Savon nuorten työttömien aktivointiaste toukokuussa 45 % Suomen kolmanneksi paras Työllisyyskatsaus, toukokuu 2013 25.6.2013 klo 9:00 Työttömät työnhakijat

Lisätiedot

Työttömiä Etelä-Savossa lähes 850 edellisvuotta enemmän. Työllisyyskatsaus, toukokuu klo 9.00

Työttömiä Etelä-Savossa lähes 850 edellisvuotta enemmän. Työllisyyskatsaus, toukokuu klo 9.00 NÄKYMIÄ KESÄKUU 2015 ETELÄ-SAVON ELY-KESKUS Työttömiä Etelä-Savossa lähes 850 edellisvuotta enemmän Työllisyyskatsaus, toukokuu 2015 24.6.2015 klo 9.00 Työttömät työnhakijat Etelä-Savossa oli toukokuun

Lisätiedot

Kommentteja Irmeli Penttilän ja Päivi Keinäsen tutkimukseen Toimeentulo, työttömyys ja terveys. Arja Jolkkonen

Kommentteja Irmeli Penttilän ja Päivi Keinäsen tutkimukseen Toimeentulo, työttömyys ja terveys. Arja Jolkkonen Kommentteja Irmeli Penttilän ja Päivi Keinäsen tutkimukseen Toimeentulo, työttömyys ja terveys Arja Jolkkonen ECHP ECHP tuo rekisteripohjaisen pitkittäistutkimuksen rinnalle yksilöiden subjektiivisten

Lisätiedot

Työttömyys väheni Etelä-Savossa koulujen alettua. Työllisyyskatsaus, elokuu klo 9.00

Työttömyys väheni Etelä-Savossa koulujen alettua. Työllisyyskatsaus, elokuu klo 9.00 NÄKYMIÄ SYYSKUU 2015 ETELÄ-SAVON ELY-KESKUS Työttömyys väheni Etelä-Savossa koulujen alettua Työllisyyskatsaus, elokuu 2015 22.9.2015 klo 9.00 Työttömät työnhakijat Etelä-Savossa oli elokuun lopussa työttömänä

Lisätiedot

Työelämään sijoittuminen

Työelämään sijoittuminen Työelämään sijoittuminen Käyttäytymistieteellisessä tiedekunnassa vuonna 2009 lastentarhanopettajan tutkinnon suorittaneiden uraseurantakysely 2014 ja vertailu vuonna 2007 2012. Materiaalin tuottanut Helsingin

Lisätiedot

Työelämään sijoittuminen

Työelämään sijoittuminen Työelämään sijoittuminen Teologisessa tiedekunnassa vuonna 2009 ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden uraseurantakysely 2014 ja vertailu vuonna 2007 valmistuneiden kyselyyn 2012. Materiaalin tuottanut

Lisätiedot

Koulujen päättyminen nosti naisten työttömyysastetta

Koulujen päättyminen nosti naisten työttömyysastetta NÄKYMIÄ HEINÄKUU 2012 ETELÄ-SAVON ELY-KESKUS Koulujen päättyminen nosti naisten työttömyysastetta Etelä-Savossa Työllisyyskatsaus, kesäkuu 2012 24.7.2012 klo 9:00 Työttömät työnhakijat Etelä-Savossa oli

Lisätiedot

Työttömyys väheni Kainuussa likipitäen vuoden takaisiin lukemiin

Työttömyys väheni Kainuussa likipitäen vuoden takaisiin lukemiin NÄKYMIÄ 2015 KAINUUN ELY-KESKUS Kainuun työllisyyskatsaus, tammikuu 2015 Julkistettavissa 24.2.2015 klo 9.00 Työttömyys väheni Kainuussa likipitäen vuoden takaisiin lukemiin Kainuussa työttömyyden kehitys

Lisätiedot

Moona monikultturinen neuvonta

Moona monikultturinen neuvonta Moona monikultturinen neuvonta Maahanmuuttajat Oulun Eteläisessä tilastojen valossa Väkiluku n. 88 500 asukasta (2015) Vuonna 2015 alueella asui 1094 syntyperältään ulkomaalaista ja 876 ulkomaan kansalaista.

Lisätiedot

TYÖLLISYYSKATSAUS 2006 '07 '08 '09 '10 '11

TYÖLLISYYSKATSAUS 2006 '07 '08 '09 '10 '11 TYÖLLISYYSKATSAUS Lisätiedot: Ennakkotiedot: HUHTIKUU 211 puh. 1 64 85 ja 1 64 851 Julkistettavissa 24.5.211 klo 9. www.tem.fi/tyollisyyskatsaus ISSN 1797-3694 (pdf) 35 ' 3 25 2 (1) 15 1 5 (2) Kuvio 1.

Lisätiedot

Työelämään sijoittuminen

Työelämään sijoittuminen Työelämään sijoittuminen Farmasian tiedekunnassa vuonna 2009 farmaseutin tutkinnon suorittaneiden uraseurantakysely 2014 ja vertailu vuonna 2007 valmistuneiden kyselyyn 2012. Materiaalin tuottanut Helsingin

Lisätiedot

Kainuun työllisyyskatsaus, joulukuu 2015

Kainuun työllisyyskatsaus, joulukuu 2015 NÄKYMIÄ KAINUUN ELY-KESKUS Kainuun työllisyyskatsaus, kuu Julkistettavissa 27.1.2016 klo 9.00 Piristynyt työvoiman kysyntä laski työttömyyttä viime vuonna Vuosi päättyi työllisyyden suhteen myönteisiin

Lisätiedot

Työelämään sijoittuminen

Työelämään sijoittuminen Työelämään sijoittuminen Helsingin yliopistossa vuonna 2009 ylemmän korkeakoulututkinnon, farmaseutin ja lastentarhanopettajan tutkinnon suorittaneiden uraseurantakysely 2014 ja vertailu vuonna 2007 2012.

Lisätiedot

Opiskelijan kannustaminen työssäoppimiseen ja näyttöihin

Opiskelijan kannustaminen työssäoppimiseen ja näyttöihin Opiskelijan kannustaminen työssäoppimiseen ja näyttöihin Kotityö ja puhdistuspalvelujen perustutkinnossa Nakkila Pirkko 29.11.2012 Työllistyminen on yksi keskeinen keino syrjäytymisen ehkäisemiseen Riittävät

Lisätiedot

Työelämään sijoittuminen

Työelämään sijoittuminen Työelämään sijoittuminen Oikeustieteellisessä tiedekunnassa vuonna 2009 ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden uraseurantakysely 2014 ja vertailu vuonna 2007 valmistuneiden kyselyyn 2012. Materiaalin

Lisätiedot

TYÖLLISYYSKATSAUS. Lisätiedot: Ennakkotiedot: ELOKUU 2008 puh ja Julkistettavissa klo 9.00

TYÖLLISYYSKATSAUS. Lisätiedot: Ennakkotiedot: ELOKUU 2008 puh ja Julkistettavissa klo 9.00 TYÖLLISYYSKATSAUS Lisätiedot: Ennakkotiedot: ELOKUU 28 puh. 1 6 4851 ja 1 6 485 Julkistettavissa 23.9.28 klo 9. www.tem.fi/tyollisyyskatsaus ISSN 1797-3694 (pdf) 4 ' 35 3 25 (1) 2 15 1 5 (2) Kuvio 1. Työttömät

Lisätiedot

Tampereen yliopistosta vuonna 2009 valmistuneiden uraseurannan tuloksia. Tampereen yliopisto Työelämäpalvelut Tammikuu 2015

Tampereen yliopistosta vuonna 2009 valmistuneiden uraseurannan tuloksia. Tampereen yliopisto Työelämäpalvelut Tammikuu 2015 Tampereen yliopistosta vuonna 29 valmistuneiden uraseurannan tuloksia Tampereen yliopisto Työelämäpalvelut Tammikuu 21 Kyselyn toteutus ja kohderyhmä Vuonna 214 uraseurantakysely toteutettiin vuonna 29

Lisätiedot

TYÖLLISYYSKATSAUS. Lisätiedot: Ennakkotiedot: TOUKOKUU 2008 puh ja Julkistettavissa klo 9.00

TYÖLLISYYSKATSAUS. Lisätiedot: Ennakkotiedot: TOUKOKUU 2008 puh ja Julkistettavissa klo 9.00 TYÖLLISYYSKATSAUS Lisätiedot: Ennakkotiedot: TOUKOKUU 28 puh. 1 6 4851 ja 1 6 485 Julkistettavissa 24.6.28 klo 9. www.tem.fi/tyollisyyskatsaus ISSN 1797-3694 (pdf) 4 ' 35 3 25 (1) 2 15 1 5 (2) Kuvio 1.

Lisätiedot

Te-toimisto. työllistymisen tukimuodot

Te-toimisto. työllistymisen tukimuodot Te-toimisto työllistymisen tukimuodot Kirsi Elg Asiantuntija, Jyväskylän työvoiman palvelukeskus Keski-Suomen TE-toimisto Tuetun työllistymisen palvelulinja 1 Asiakkaalle hänen palvelutarpeensa mukaista

Lisätiedot

Maahanmuuttajien integroituminen työmarkkinoille

Maahanmuuttajien integroituminen työmarkkinoille Maahanmuuttajien integroituminen työmarkkinoille Mika Kortelainen, VATT Maahanmuuttajataustaisten nuorten tukeminen työelämään Vantaan ammattiopisto Varia, 25.1.2017 Maahanmuuttajat Suomessa 1980-2012

Lisätiedot

Hallituksen kotouttamista koskeva toimintasuunnitelma: Maahanmuuttajat kuntiin, koulutukseen ja työhön

Hallituksen kotouttamista koskeva toimintasuunnitelma: Maahanmuuttajat kuntiin, koulutukseen ja työhön Hallituksen kotouttamista koskeva toimintasuunnitelma: Maahanmuuttajat kuntiin, koulutukseen ja työhön 3.5.2016 oikeus- ja työministeri Jari Lindström opetus- ja kulttuuriministeri Sanni Grahn-Laasonen

Lisätiedot

Työelämään sijoittuminen

Työelämään sijoittuminen Työelämään sijoittuminen Farmasian tiedekunnassa vuonna 2009 ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden uraseurantakysely 2014 ja vertailu vuonna 2007 valmistuneiden kyselyyn 2012. Materiaalin tuottanut

Lisätiedot

Rakennerahastokausi millaista toimintaa rahoitetaan? Timo Ollila ELY-keskus

Rakennerahastokausi millaista toimintaa rahoitetaan? Timo Ollila ELY-keskus Rakennerahastokausi 2014-2020 - millaista toimintaa rahoitetaan? ELY-keskus 22.1.2015 Hankkeita on käynnissä Hakemuksia ELY-keskukselle maakunnassa ESR 43, EAKR 7 kpl, ESR hakemuksista 16% ylialueellisia

Lisätiedot

Työelämään sijoittuminen

Työelämään sijoittuminen Työelämään sijoittuminen Bio- ja ympäristötieteellisessä tiedekunnassa vuonna 2009 ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden uraseurantakysely 2014 ja vertailu vuonna 2007 2012. Materiaalin tuottanut

Lisätiedot

Miesten työttömyysaste erityinen huolenaihe Etelä-Savossa

Miesten työttömyysaste erityinen huolenaihe Etelä-Savossa NÄKYMIÄ MAALISKUU 2012 ETELÄ-SAVON ELY-KESKUS Miesten työttömyysaste erityinen huolenaihe Etelä-Savossa Työllisyyskatsaus, helmikuu 2012 20.3.2012 klo 9:00 Työttömät työnhakijat Etelä-Savossa oli helmikuun

Lisätiedot

Taantuma kaksinkertaisti yli 60-vuotiaiden pitkäaikaistyöttömien määrän Etelä-Savossa

Taantuma kaksinkertaisti yli 60-vuotiaiden pitkäaikaistyöttömien määrän Etelä-Savossa NÄKYMIÄ KESÄKUU 2012 ETELÄ-SAVON ELY-KESKUS Taantuma kaksinkertaisti yli 60-vuotiaiden pitkäaikaistyöttömien määrän Etelä-Savossa Työllisyyskatsaus, toukokuu 2012 26.6.2012 klo 9:00 Työttömät työnhakijat

Lisätiedot

OPAL: Laatuvertailun tulokset

OPAL: Laatuvertailun tulokset 1 / 6 5.4.2016 10:14 OPAL: Laatuvertailun tulokset Takaisin Koulutuksia Opiskelijoita Kansallinen, ESR, Ammatillinen, Nonstop, Rintamakoulutus, , Päättymispäivämäärä 01.01.2015 jälkeen, Päättymispäivämäärä

Lisätiedot

Oma Häme. Tehtävä: Koulutustarpeen ennakointi ja alueellisten koulutustavoitteiden valmistelu. Aluekehitys ja kasvupalvelut. Nykytilan kartoitus

Oma Häme. Tehtävä: Koulutustarpeen ennakointi ja alueellisten koulutustavoitteiden valmistelu. Aluekehitys ja kasvupalvelut. Nykytilan kartoitus Oma Häme Aluekehitys ja kasvupalvelut Nykytilan kartoitus Tehtävä: Koulutustarpeen ennakointi ja alueellisten koulutustavoitteiden valmistelu www.omahäme.fi 1. Vaikuttavuus (miksi tätä tehtävää tehdään)

Lisätiedot

TEMPO Polkuja työelämään Pirkko Mäkelä-Pusa/

TEMPO Polkuja työelämään Pirkko Mäkelä-Pusa/ TEMPO Polkuja työelämään 2015-2018 Pirkko Mäkelä-Pusa/25.8.2016 Osatyökykyisyys ja työelämä Hyvinvointiyhteiskunnan turvaaminen edellyttää korkeampaa työllisyysastetta ja pidempiä työuria. Osatyökykyisten

Lisätiedot

Ulkomaan kansalaisten määrän arvioidaan kasvavan vuoteen 2020 mennessä noin henkeen ja vuoteen 2030 mennessä noin henkeen

Ulkomaan kansalaisten määrän arvioidaan kasvavan vuoteen 2020 mennessä noin henkeen ja vuoteen 2030 mennessä noin henkeen Ulkomaan kansalaisten määrän arvioidaan kasvavan vuoteen 2020 mennessä noin 330 000 henkeen ja vuoteen 2030 mennessä noin 500 000 henkeen Ulkomaalaistaustaisen väestön nopeaa kasvua kuvaa se, että vielä

Lisätiedot

TE-palveluja alueellisesti

TE-palveluja alueellisesti 1 2015 TE-palveluja alueellisesti Kaakkois-Suomen TE- Toimialue: Etelä-Karjalan ja Kymenlaakson maakunnat Toimipaikat: Hamina, Imatra, Kotka, Kouvola ja Lappeenranta Työvoiman palvelukeskukset: Hamina,

Lisätiedot

TEKNIIKAN ALAN TOHTORIT TYÖMARKKINOILLA

TEKNIIKAN ALAN TOHTORIT TYÖMARKKINOILLA TEKNIIKAN ALAN TYÖMARKKINOILLA Sisältö: Tutkinnon suorittaneiden määrä (Tilastokeskus) Tutkinnot (Opetushallitus) TEK työmarkkinatutkimus (TEK 10/2014) Työttömyyskehitys (TEM) Työttömyystutkimus (TEK 2013-2014)

Lisätiedot

Raportti kotoutumisesta Suomen ulkomaalaistaustaisen väestön työllisyys, terveys ja palvelujen käyttö

Raportti kotoutumisesta Suomen ulkomaalaistaustaisen väestön työllisyys, terveys ja palvelujen käyttö Raportti kotoutumisesta Suomen ulkomaalaistaustaisen väestön työllisyys, terveys ja palvelujen käyttö Hannamaria Kuusio, erikoistutkija, FT 1 Esityksen sisältö Ketä kotoutetaan Kotoutumisen tarkastelua

Lisätiedot

Kaakkois-Suomen työllisyyskatsaus heinäkuu 2015

Kaakkois-Suomen työllisyyskatsaus heinäkuu 2015 NÄKYMIÄ HEINÄKUU 2015 KAAKKOIS-SUOMEN ELY-KESKUS Kaakkois-Suomen työllikatsaus kuu 2015 Julkaisuvapaa tiistaina 25.8.2015 klo 9.00 Parikkala Ruokolahti Rautjärvi Savitaipale Taipalsaari Imatra Lemi Iitti

Lisätiedot

Kainuun työllisyyskatsaus, syyskuu 2015

Kainuun työllisyyskatsaus, syyskuu 2015 NÄKYMIÄ KAINUUN ELY-KESKUS Kainuun työllikatsaus, kuu Julkistettavissa 20.10. klo 9.00 Työttömyys vähenee jälleen Kainuussa Yksi taustalla oleva syy on ikärakenne Työttömyys on alkukesän jälkeen palannut

Lisätiedot

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2012

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2012 4 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2012 Helsingin työllisyysaste oli vuoden 2012 viimeisellä neljänneksellä 73,0 prosenttia. Työllisyysaste putosi vuoden takaisesta 0,7 prosenttiyksikköä.

Lisätiedot

Aikuiskoulutustutkimus 2006

Aikuiskoulutustutkimus 2006 Koulutus 2008 Aikuiskoulutustutkimus 2006 Aikuiskoulutukseen osallistuminen Aikuiskoulutuksessa 1,7 miljoonaa henkilöä Aikuiskoulutukseen eli erityisesti aikuisia varten järjestettyyn koulutukseen osallistui

Lisätiedot

Työelämään sijoittuminen

Työelämään sijoittuminen Työelämään sijoittuminen Bio- ja ympäristötieteellisestä tiedekunnassa vuonna 2009 ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden uraseurantakysely 2014 ja vertailu vuonna 2007 valmistuneiden kyselyyn 2012.

Lisätiedot

ViVa osaamista, laatua ja vaikuttavuutta työllistämiseen Tasa-arvo ja yhdenvertaisuus työllisyyspalveluissa

ViVa osaamista, laatua ja vaikuttavuutta työllistämiseen Tasa-arvo ja yhdenvertaisuus työllisyyspalveluissa ViVa osaamista, laatua ja vaikuttavuutta työllistämiseen Tasa-arvo ja yhdenvertaisuus työllisyyspalveluissa Nelli Ruotsalainen, hankesuunnittelija nelli.ruotsalainen@espoo.fi Kaksivuotinen Euroopan Sosiaalirahasto

Lisätiedot

Työllisyyskatsaus Lokakuu 2014

Työllisyyskatsaus Lokakuu 2014 Työllisyyskatsaus Lokakuu 214 Lokakuussa 319 9 työtöntä työnhakijaa 5 45 4 35 3 25 2 15 1 5 LAAJA TYÖTTÖMYYS eli työttömät työnhakijat ja palveluissa olevat Työ ja elinkeinotoimistoissa oli lokakuun lopussa

Lisätiedot

POHJOIS SAVO. Työllisyyskatsaus

POHJOIS SAVO. Työllisyyskatsaus Työllisyyskatsaus Tammikuussa 15 220 työtöntä työnhakijaa Työttömien työnhakijoiden osuus työvoimasta kunnittain Kiuruvesi 14,7 Pielavesi 11,3 Keitele 11,6 Vesanto 14,4 Tervo 13,5 Vieremä 11,0 Iisalmi

Lisätiedot

Mikä on tärkeää ammatillisen koulutuksen kehittämisessä? AmKesu-aluetilaisuuksien ryhmätöiden yhteenveto. (marraskuun 2015 tilaisuudet)

Mikä on tärkeää ammatillisen koulutuksen kehittämisessä? AmKesu-aluetilaisuuksien ryhmätöiden yhteenveto. (marraskuun 2015 tilaisuudet) Mikä on tärkeää ammatillisen koulutuksen kehittämisessä? AmKesu-aluetilaisuuksien ryhmätöiden yhteenveto (marraskuun 2015 tilaisuudet) Mikä on tärkeää toisen asteen ammatillisen koulutuksen kehittämisessä?

Lisätiedot

SYRJINNÄN UHRIN OIKEUSTURVA. Milla Aaltonen

SYRJINNÄN UHRIN OIKEUSTURVA. Milla Aaltonen SYRJINNÄN UHRIN OIKEUSTURVA Milla Aaltonen Riiteleminen on pienelle ihmiselle raskasta tutkittua tietoa oikeusturvasta Rakenne: yleinen osa, empiirinen osa, kommentaari ja suositukset Empiirisen osan tarkoituksena

Lisätiedot

Joulukuun työllisyyskatsaus 12/2015

Joulukuun työllisyyskatsaus 12/2015 NÄKYMIÄ JOULUKUU 2015 UUDENMAAN ELY-KESKUS Joulukuun työllisyyskatsaus 12/2015 Julkaisuvapaa keskiviikkona 27.1.2015 klo 9.00 Työttömiä työnhakijoita 8,5 % enemmän kuin vuotta aiemmin Uudenmaan elinkeino-,

Lisätiedot

Pirkanmaan työ- ja elinkeinotoimiston tiedote Helmikuun 2017 tilannekatsaus (tilastopäivä ) Työttömyyden väheneminen jatkui

Pirkanmaan työ- ja elinkeinotoimiston tiedote Helmikuun 2017 tilannekatsaus (tilastopäivä ) Työttömyyden väheneminen jatkui Pirkanmaan työ- ja elinkeinotoimiston tiedote 21.2.2017 Helmikuun 2017 tilannekatsaus (tilastopäivä 28.2.2017) Työttömyyden väheneminen jatkui Pirkanmaan TE-toimistossa oli helmikuun 2017 lopussa 33956

Lisätiedot

POHJOIS SAVO. Työllisyyskatsaus

POHJOIS SAVO. Työllisyyskatsaus Työllisyyskatsaus Työttömyys väheni ssa 9 % edelliseen vuoteen verrattuna Työttömien työnhakijoiden osuus työvoimasta kunnittain Kiuruvesi 15,4 Pielavesi 11,3 Keitele 10,9 Vesanto 13,5 Tervo 12,8 Vieremä

Lisätiedot

Futurex. Helmikuu 2011 Tuire Palonen

Futurex. Helmikuu 2011 Tuire Palonen Futurex Helmikuu 2011 Tuire Palonen Missio! Korkea-asteen täydennyskoulutuksen tehtävänä on yhdessä työympäristöjen oman toiminnan kanssa pitää huolta siitä että koulutus, tutkimus ja työelämässä hankittu

Lisätiedot

Tavoitteidensa mukaisella työuralla. Rekry Turun yliopiston työelämäpalvelut Juha Sainio

Tavoitteidensa mukaisella työuralla. Rekry Turun yliopiston työelämäpalvelut Juha Sainio Tavoitteidensa mukaisella työuralla Rekry Turun yliopiston työelämäpalvelut Juha Sainio Aarresaari-verkoston tohtoriuraseuranta Toteutetaan joka toinen vuosi. Kohderyhmänä 2-3 vuotta aiemmin tohtorin tutkinnon

Lisätiedot

Monikulttuurinen Neuvonta -hanke

Monikulttuurinen Neuvonta -hanke MOONA Monikulttuurinen Neuvonta -hanke Heikki Niermi Taustaa ESR -rahoitteinen Maahanmuuttaja-asiamiestoiminnan käynnistämishanke (Tupa-hanke) Haapavesi-Siikalatvan, Nivala-Haapajärven ja Ylivieskan seutukunnissa

Lisätiedot

Kainuun työllisyyskatsaus, toukokuu 2013

Kainuun työllisyyskatsaus, toukokuu 2013 NÄKYMIÄ KAINUUN ELY-KESKUS Kainuun työllisyyskatsaus, kuu Julkistettavissa 25.6. klo 9.00 Työttömyys väheni Kainuussa jälleen hyvin kuussa Työttömyys pysytteli kuitenkin edelleen selvästi vuoden takaista

Lisätiedot

Osaamisen tunnistamisen kautta nopeasti työelämään

Osaamisen tunnistamisen kautta nopeasti työelämään Osaamisen tunnistamisen kautta nopeasti työelämään Osama testin hyödyntäminen ammatillisen osaamisen tunnistamisessa Hiljaisen tiedon tunnistaminen ohjaustyössä Ammattilainen arvioi ammattitaidon Osaamistodistus

Lisätiedot

Kotona Suomessa-pilottihaku 2016

Kotona Suomessa-pilottihaku 2016 Kotona Suomessa-pilottihaku 2016 tavoite: kotoutumiskoulutuksen jälkeisen palvelun kehittäminen ja mallintaminen mallintamisessa hyödynnetään pilottihankkeita pilottihankkeiden hakuaika on 1.2.2016-31.3.2016

Lisätiedot

Pirkanmaan työ- ja elinkeinotoimiston tiedote Tilannekatsaus Työttömyys väheni kuukausitasolla, vuoden aikana edelleen kasvua

Pirkanmaan työ- ja elinkeinotoimiston tiedote Tilannekatsaus Työttömyys väheni kuukausitasolla, vuoden aikana edelleen kasvua Pirkanmaan työ- ja elinkeinotoimiston tiedote 24.9.2013 Tilannekatsaus 30.8.2013 Työttömyys väheni kuukausitasolla, vuoden aikana edelleen kasvua Pirkanmaan TE-toimistossa oli elokuun 2013 lopussa 31139

Lisätiedot

Tervetuloa Työnvälitykseen

Tervetuloa Työnvälitykseen Tervetuloa Työnvälitykseen Välkommen till Arbetsförmedlingen Finska Tämä on Työnvälitys Haetko työtä? Haluatko lisätietoja työmarkkinoista? Tarvitsetko vinkkejä ja neuvoja löytääksesi haluamasi työn?

Lisätiedot

Kaakkois-Suomen työllisyyskatsaus toukokuu 2015

Kaakkois-Suomen työllisyyskatsaus toukokuu 2015 NÄKYMIÄ TOUKOKUU 2015 KAAKKOIS-SUOMEN ELY-KESKUS Kaakkois-Suomen työllikatsaus kuu 2015 Julkaisuvapaa keskiviikkona 24.6.2015 klo 9.00 Parikkala Ruokolahti Rautjärvi Savitaipale Taipalsaari Imatra Lemi

Lisätiedot

Nuorisotakuun seuranta Hämeen ELY-keskuksessa helmikuu Lähde: TEM/Työnvälitystilastot Päivitetty /Sari Teimola

Nuorisotakuun seuranta Hämeen ELY-keskuksessa helmikuu Lähde: TEM/Työnvälitystilastot Päivitetty /Sari Teimola Nuorisotakuun seuranta Hämeen ELY-keskuksessa helmikuu Päivitetty 22.03./Sari Teimola Seurantaan liittyvä käsitteistö Virta yli 3 kk työttömyyteen % = Kuukauden aikana 3 kuukauden työttömyysrajan ylittäneiden

Lisätiedot

MAAKUNTAUUDISTUKSEN VAIKUTUKSIA LAKIIN KOTOUTUMISEN EDISTÄMISESTÄ. Maahanmuuttojohtaja Sonja Hämäläinen Työllisyys- ja yrittäjyysosasto

MAAKUNTAUUDISTUKSEN VAIKUTUKSIA LAKIIN KOTOUTUMISEN EDISTÄMISESTÄ. Maahanmuuttojohtaja Sonja Hämäläinen Työllisyys- ja yrittäjyysosasto MAAKUNTAUUDISTUKSEN VAIKUTUKSIA LAKIIN KOTOUTUMISEN EDISTÄMISESTÄ Maahanmuuttojohtaja Sonja Hämäläinen Työllisyys- ja yrittäjyysosasto Maakuntauudistuksesta aiheutuvat muutokset kotoutumisen edistämiseen

Lisätiedot

Ohjaamo osana ESR-toimintaa

Ohjaamo osana ESR-toimintaa Ohjaamo osana ESR-toimintaa Kohti ohjaamoa 23.9.2014 Merja Rossi Ohjelmakausi 2014-2020 yksi ohjelma Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 - Suomen rakennerahasto-ohjelma Sekä Euroopan sosiaalirahaston ESR

Lisätiedot

Itä-Suomen maahanmuuttostrategia 2017

Itä-Suomen maahanmuuttostrategia 2017 Kansainvälinen Itä-Suomi Itä-Suomen maahanmuuttostrategia 2017 Pohjois-Savo, Etelä-Savo ja Pohjois-Karjala Strategia julkaistu 17.9.2012 http://urn.fi/urn:isbn:978-952-257-607-1 Tarkoitus 5 vuoden ajanjakso,

Lisätiedot

Maaliskuun työllisyyskatsaus 3/2015

Maaliskuun työllisyyskatsaus 3/2015 NÄKYMIÄ MAALISKUU UUDENMAAN ELY-KESKUS Lisätiedot: Jouni Nupponen p. 0295 021 117 Maaliskuun työllisyyskatsaus 3/ Julkaisuvapaa torstaina 23.4. klo 9.00 Työttömiä työnhakijoita 14,9 % enemmän kuin vuotta

Lisätiedot

Ilman taitavia, innovatiivisia ja ammatillisesti sivistyneitä onnistujia maailma ei tule toimeen

Ilman taitavia, innovatiivisia ja ammatillisesti sivistyneitä onnistujia maailma ei tule toimeen Ilman taitavia, innovatiivisia ja ammatillisesti sivistyneitä onnistujia maailma ei tule toimeen Ammattiosaaminen 2025 visio, AMKEn tulevaisuusvaliokunta Visio voi toteutua, jos 1. ammatillinen koulutus

Lisätiedot

Palautetta hyödynnetään tekniikan yliopistoopetuksen kehittämisessä ja koulutuspoliittisessa vaikuttamisessa

Palautetta hyödynnetään tekniikan yliopistoopetuksen kehittämisessä ja koulutuspoliittisessa vaikuttamisessa Tekniikan akateemiset TEKin ja tekniikan alan yliopistojen toteuttavat yhdessä palautekyselyn vastavalmistuneille diplomi-insinööreille ja arkkitehdeille Palautetta hyödynnetään tekniikan yliopistoopetuksen

Lisätiedot