Kesäkuu-Heinäkuu no /2011

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Kesäkuu-Heinäkuu no 44-45 /2011"

Transkriptio

1 Kesäkuu-Heinäkuu no /2011 1

2 on parasta ettei tiedäkään, sillä muuten eläminen menisi todella hankalaksi ja rajoitetuksi. Kesä on toden teolla alkanut. Tapahtumia on varmasti joka paikkakunnalla. Paikallista tarjontaa on hyvä tukea, eli käykää paikkakuntanne taidenäyttelyissä, kesäteattereissa, museoissa, musiikkijuhlilla, festareissa ym. tapahtumissa. Sitä kautta voi löytää jopa oman paikkakuntansa historiaa, jos ei siitä muuten tiedä. Tai ainakin voi löytää jotain uutta itsestään. Heinäkuun helteitä Kesäkuu meni ja heinäkuu alkoi helteineen. Nyt halusin tuoda esille Hildegar Bingeniläisen jonka varmasti monet muistavat juuri hänen yrteistään ja parantamiskeinoistaan kuten spelt ja fenkoli. Tampereellakin aikoinaan toimi hänen nimeään kantava yhdistys, mutta Hildegar seura on olemassa Kuukauden taiteilijana on Venny Solden joka oli aikoinaan Juhani Ahon kanssa naimisissa. Nämä ovat naisia jotka ovat jättäneet jälkensä historiaan teoillaan ja taidoillaan. Ultrapäivät ovat kohta tulossa Kuortaneelle joten tervetuloa sinne. Upeita ihmisiä luennoitsijoineen, ja jos kuuma yllättää niin pääsee pulahtamaan isoon Kuortanejärveen. Tilaa riittää kyllä kaikille. Politiikka häikäisee tätä nykyä. Kukaan ei varmaan äänestäessään olisi tiennyt mitä edessä tulee olemaan. Niinhän se on ihan tavallisessakin elämässä. Kun on joskus aikoinaan tehnyt ratkaisun sydämestään, ei tiedä sillä hetkellä miten se vaikuttaa tulevaisuudessa tai mitä tapahtumaketjuja se voi tuoda eteen... Ehkä niin Monasti joidenkin yksittäisten ihmisten kautta hahmotamme historiaamme, koska se tulee esille tietyn ihmisen elämän rakenteessa, paikoissa missä hän asunut ja elänyt ja mitä hän on siellä tehnyt. Sehän on tosi kiinnostavaa ja kuuluisuutta aina hyödytetäänkin, kuten asuinsijasta on tehty museo, tai on tehty joku muu kulttuurillinen hyödyke. Olen tuonut esille lehdessäni heitä joista tuli kuuluisuuksia menneinä aikoina, olen sitä tietoa myös edistänyt, jos se on vaikka unohtunut. Olen myös tuonut esille ns. tavallisia ihmisiä jotka ovat valinneet elämänsä monien kokemustensa summana, sen tien jossa he voivat auttaa muita, jotka kipuilevat eivätkä vielä tiedä ratkaisua tai suuntaa. On niin monia vaihtoehtoja, mutta parhaiten minäkin voin auttaa sillä, että tuon niitä vaihtoehtoja -ihmisiä esille osaamisineen, taitoineen ja omine kokemuksineen. Ja joskus ratkaisu-vastaus voikin olla vaan jonkun artikkelin lukemisen jälkeen, jolloin se elämän perustoive alkaa taas kantaa, ja on taas elämässä mukana vaikka miten vajavaisena ja hapuilevana -mutta on kuitenkin. Osaamisluetteloa sekä Ilmoitustaulua (jonka muutin KOHTAAMISIA) kannattaa seurata kuukausittain sillä siellä tapahtuu aina. Kohtaamisia on tosi paljon parempi nimike tapaamisille. Vai mitä mieltä olette? Iso kiitos myös omissa opetteluissani lapsilleni ja ystävilleni! Voikaa hyvin siellä! t.tuulamaria 2

3 Hänet lähetettiin kahdeksanvuotiaana Disibodenbergiin paikallisen benediktiiniläisluostarin yhteydessä olevaan naisyhteisöön Jutta Sponheimilaisen hoiviin. Hän antoi luostarilupauksensa 1113 tai Kun Jutta kuoli 1136, Hildegardista tuli naisyhteisön opettaja, magistra. Disibodenbergin munkkien vastustuksesta huolimatta naisille rakennettiin oma luostari Hildegard Bingeniläinen Hildegard Bingeniläinen, saks. Hildegard von Bingen, lat. Hildegardis Bingensis (noin 16. syyskuuta 1098 Bermersheim vor der Höhe tai Niederhosenbach, Rheinland-Pfalz, Saksa 17. syyskuuta 1179, Rupertsbergin luostari, Bingen am Rhein, Rheinland-Pfalz) oli saksalainen abbedissa, kirjailija, mystikko ja kirkkomusiikin säveltäjä. Hänen laaja kirjallinen tuotantonsa kattaa muun muassa teologian, kosmologian, luonnonhistorian ja lääketieteen. Historioitsijoiden huomio on kohdistunut häneen vasta aivan viime aikoina. Tutkimus on laiminlyönyt Hildegardin ja Elisabet Schönaulaisen viime aikoihin asti. Saksalaiset historioitsijat pitivät heitä merkittävinä vain saksan kielen kehityksen ilmentäjinä. Tuon ajan naismystikkojen kirjoituksia vähäteltiin ja usein niiden tekijöiksi on epäilty miehiä. Hildegardin syntymäpaikka on epävarma. Hän syntyi aatelisperheen kymmenentenä lapsena joko Bermersheim vor der Höhessä tai mahdollisesti Schlossböckelheimissa Nahen jokilaaksossa. Hildegard oli pienestä pitäen nähnyt näkyjä, mutta ei ollut uskaltanut kertoa näistä, koska muilla ei ollut samanlaisia kokemuksia. Hänen kuvauksiensa perusteella nykyajan neurologit ovat arvelleet että kyseessä olisivat olleet migreenin oireet. Vuonna 1141 Hildegard sairastui ja näki entistä voimakkaampia näkyjä. Toivuttuaan hän alkoi ottaa enemmän osaa julkiseen elämään ja alkoi kirjoittaa kirjeitä, muun muassa neljälle paaville, keisari Fredrik I Barbarossalle ja Bernhard Clairvauxlaiselle. Kirjeiden ohella Hildegardilta on säilynyt laaja kirjallinen tuotanto. Kanonisointiprosessi käynnistettiin 1228, mutta vasta 1500-luvun lopulla Hildegard otettiin virallisesti mukaan Martyrologiumiin, kuitenkin ilman muodollista kanonissointiprosessia. Hildegardin muistopäivää vietetään 17. syyskuuta luvulta alkaen Hildegardille on pyritty saamaan asema kirkonopettajana, ja prosessi on meneillään. Elämäkerta Hildegardin vanhemmat Hildebert ja Mechthilde olivat ylhäistä syntyperää, mutta tarkempaa tietoa heidän elämästään ei ole. He lunastivat hänelle kymmenyksinä huomattavalla summalla paikan kirkon huomassa, mutta ajankohta on kiistanalainen. Hagiografian mukaan hän olisi mennnyt luostariin kahdeksanvuotiaana vanhemman nunnan, kreivi Stephan II Sponheimilaisen tyttären Jutan avuksi, joskin Jutan luostariin menon ajankohdaksi tiedetään vuosi 1112, jolloin Hildegard olisi ollut neljätoistavuotias. Hän antoi luostarilupauksen 1114, ja kaikki lupauksen antaneet saivat sääntökunnan käytännön (Regula Benedicti) mukaisen koulutuksen. Niiden 24 vuoden tapahtumista, jotka Jutta ja Hildegard olivat yhdessä luostarissa, ei ole kirjattuja muistiinpanoja. Hildegard ja Jutta asettuivat Disibodenbergiin, joka on nykyisen Saksan alueella 3

4 degardin rippi-isänä ja kirjurina toimi Volmar. Toisen nunnaluostarin Hildegard perusti vuonna 1165 Eibingeniin, ja tämän sivuluostarin nunnat olivat peräisin alemmista väestöluokista. olevassa Pfälzerwaldissa. Jutta oli myös näkijä ja sai sen vuoksi paljon seuraajia, jotka tulivat käymään hänen luonaan luostarissa. Hildegard kertoo myös, että Jutta opetti häntä lukemaan ja laulamaan psalmeja, mutta pyhiä kirjoituksia hänelle ei ollut opetettu. Juttan kuoltua 1136 muut nunnat valitsivat yksimielisesti 38-vuotiaan Hildegardin sisaryhteisönsä magistraksi. Paavi Eugenius III asetti 1147 lautakunnan tutkimaan Hildegardin kirjoituksia. Bernard Clairvauxlainen tuki voimakkaasti Hildegardia, ja niin paavi hyväksyi hänen näkynsä aidoiksi Pyhän Hengen ilmentymiksi. Disibodenbergin apotti Kuno pyysi Hildegardia priorittareksi, mutta kun Hildegardin maine kasvoi ja nunnaksi pyrkiviä oli yhä enemmän, hän halusi itselleen ja nunnilleen enemmän itsenäisyyttä ja pyysi apotti Kunolta lupaa muuttaa aiemmin hylättyyn Rupertsbergiin. Kun apotti torjui Hildegardin ehdotuksen, Hildegard kääntyi tämän esimiehen puoleen ja sai hyväksynnän Mainzin arkkipiispalta Heinrich I:ltä. Apotti Kuno ja munkit vastustivat, varsinkin kun nunnilla oli melkoinen varallisuus, joka lähtisi heidän mukanaan. Hildegard sairastui eikä liikuntakyvyttömäksi halvaantumisen vuoksi päässyt vuoteestaan. Hildegardin mukaan sairastumisen syynä oli se, että Jumala oli tyytymätön, kun hän ei ollut noudattanut tämän käskyä siirtää nunnat Rupertsbergiin. Vasta kun apotti itse ei saanut Hildegardia liikahtamaan, hän päätti myöntää nunnille oman luostarin. Hildegard ja parikymmentä nunnaa siirtyivät noin vuonna 1150 Rupertsbergin luostariin, jonka johtajana ja myös Hil- Hildegard alkoi nähdä näkyjä kolmevuotiaana. Jumala oli hänelle elävä valo, ja tietoisuutta Jumalasta hän sanoo elävän valon häivähdykseksi Hän sanoi näkevänsä kaiken Jumalan valossa viiden aistinsa välityksellä. Hän ei ollut transsissa eivätkä näyt tulleen unessa, kuten tuon ajan näkijöillä yleensä, vaan hän näki kaiken sielunsa silmin. Hildegard ei ollut innokas kertomaan näyistään vaan uskoutui vain Juttalle ja opettajalleen, myöhemmälle kirjurilleen Volmarille. Hänellä oli koko elämänsä ajan paljon näkyjä, ja vuonna 1141 ollessaan 42-vuotias hän sai näyn, jota hän piti Jumalan ohjeena kirjoittaa muistiin mitä näet ja kuulet. Ensimmäisesssä teologisessa kirjoituksessaan, joka oli Scivias ( Tunne tiet ) Hildegard kuvaa kamppailuaan:»kaiken tämän minä näin ja kuulin, ja silti minä kieltäydyin kirjoittamasta. En jääräpäisyyttäni, vaan koska pidin itseäni siihen kykenemättömänä ja koska pelkäsin ihmisten epäilyjä, piittaamattomuutta ja monenlaista pahantahtoista juoruilua, kunnes Jumalan ruoska heitti minut sairasvuoteelle. Siellä minä viimein, kaikkien kärsimysteni pakottamana, tartuin kynään. Eräs hyvätapainen aatelistyttö ja se mies, jota minä olin salaa etsinyt ja löytänyt, olivat todistajiani. Kun olin alkanut kirjoittaa, ja kun, kuten edel- 4

5 lä kerrottu, syvällisen kirjoittamisen lahja alkoi minussa vaikuttaa, sain jälleen voimani takaisin ja parannuin sairaudestani. Vaivoin minä työstin tämän teoksen kymmenessä vuodessa ja saatoin sen päätökseen. - - Minä en kirjoittanut näitä asioita muistiin oman sydämeni, tai jonkun muun ihmisen sydämen tuntemusten mukaisesti, vaan kuten näin, kuulin ja tunsin taivaanjulistuksissa, Jumalan kätkettyjen salaisuuksien kautta. Ja jälleen kuulin äänen taivaasta. Se sanoi: Huuda siis ja kirjoita. Hildegardin eloisien kuvausten, etenkin juuri valoa koskevien kuvausten perusteella, on neurologi ja suosittu kirjailija Oliver Sacks diagnosoinut näkyihin liittyviä fyysisiä aistimuksia migreeniksi. Sacks sanoo, että kuvaukset Hildegardin käsikirjoituksissa vahvistavat, että tämä kärsi negatiivisesta pälvisokeudesta. Hildegard Bingeniläisen käyttämät aakkoset, litterae ignotae, joilla hän kirjoitti luomaansa kieltä lingua ignota. Kirjoitusmerkit ja kieli Hildegard kehitti omat kirjoitusmerkit. Kirjoituksessa ja sävellyksessä käytetyt merkit kertovat, miten hän käytti tätä muokattua keskiajan latinan muotoa, johon sisältyi paljon keinotekoisia, yhdistettyjä ja lyhennettyjä sanoja. Monet keinotekoisten kielten kehittäjät pitävät häntä keskiaikaisena edeltäjänään hänen laulutekstejään varten kehittämiensä sanojen ja luomansa kirjoituksen vuoksi. Tutkijoiden mukaan Hildegard käytti lingua ignotaa nunnien keskeisen yhteishengen luomiseen. Hagiografian kirjoittamisen aloittivat Hildegardin sanelemana munkit Gottfried Disibodenilainen ja Dieter Echternachilainen. Seuraavan elämäkerran aloitti Guibert Gemblouxlainen. Teokset Hildegardin sävellykset sekä näkyihin perustuvat ja luonnontieteelliset tekstit sisältyvät pääasiassa kahteen käsikirjoitukseen: Dendermonden käsikirjoitukseen ja Riesencodexiin. Dendermonden käsikirjoitus jäljennettiin todennäköisimmin Hildegardin valvonnassa Rupertsbergissa, ja Riesencodex jäljennettiin Hildegardin kuolemaa seuranneella vuonna, luultavasti liitettäväksi mukaan kanonisointipyyntöön. Sävellykset Viime vuosikymmeninä keskiaikaisen kirkon naisiin kiinnitetty huomio on nostanut Hildegardin suosituksi. Saksankielisissä maissa häneen on kohdistunut eri alojen tutkimusta jo 1900-luvun alkupuolelta, ja vuosituhannen vaihteen tienoilla kiinnostus on herännyt myös muun muassa Suomessa. Erityiseen suosioon on noussut hänen musiikkinsa. Jäljellä on sävellystä, mikä on laajimpia keskiaikaisten säveltäjien tuotantoja. Häneltä jäi lisäksi yli sata kirjettä. Koko vastikään julkaistu kirjeenvaihto sisälsi 390 kirjettä., 72 laulua, 70 runoa ja 9 kirjaa. Hildegard on ensimmäinen säveltäjä, jonka elämäkerta tunnetaan,[10] ja Leoninuksen ohella länsimaisen musiikinhistorian ensimmäinen yksilöllinen säveltäjä ylipäänsä. Musiikkinäyte O frondens virga 5

6 Hänen paremmin tunnettuihin teoksiinsa kuuluva Ordo virtutum (Hyveiden näytelmä) on moraliteetti. Hänen sävellystensä tarkkaa syntyajankohtaa ei tiedetä, joskin Ordo virtutum arvellaan olleen sävelletyn jo Moraliteetti koostuu yksiäänisistä sävelmistä Animalle (ihmisen sielu) ja 16 Hyveelle. Paholaiselle on siinä puheosa. Tutkijoiden mukaan Paholaisen osaa olisi esittänyt Volmar, ja Hildegardin nunnat olisivat esittäneet Animan ja Hyveiden osia. Ordo virtutumin lisäksi Hildegard sävelsi liturgisia lauluja, jotka on koottu yhteen nimellä Symphonia armoniae celestium revelationum (Taivaallisten ilmoitusten sopusuhtainen yhteissointi, ). Tämä laaja runojen ja musiikin kokoelma sisältää 77 hetkipalveluksiin tarkoitettua runoa. Musiikillisesti hienoimpia niistä ovat viisi sekvenssiä ja kolme hymniä. Lisäksi runoihin kuuluu 34 antifonia, 14 responsoriota, kahdeksan messunosaa ja muita teoksia. Hänen musiikkinsa on monofonista eli yksiäänistä. Hildegardin sävellystyylille ovat ominaisia korkealle kohoavat melodiat, jotka usein ylittävät silloisen normaalin laulun rajat. Esimerkiksi hymnissä Ave, generosa sävelala ulottuu e:stä c1:een, mikä ylittää huomattavasti tuon ajan lauluäänen tavallisen ulottuvuuden. Lisäksi hymnin musiikissa on rohkeaa, intohimoista deklamaatiota. Lisäksi esimerkiksi tutkijat Margot Fassler ja Marianna Richert Pfau luonnehtivat Hildegardin musiikkia hyvin melismaattiseksi, siten että siinä usein on toistuvia melodiayksikköjä, ja toteavat myös, että musiikki ja teksti liittyvät kiinteästi toisiinsa, mikä oli harvinaista 1100-luvun luostarilauluissa. Hildegard Bingeniläinen käyttää lauluissaan ajalle tyypillistä neuminotaatiota ilman nuottiviivastoa, joten muun muassa sävellyksen rytmi jää esittäjän tulkinnan varaan. Vehreys (viriditas) on jumalallisen voiman ilmentymä maan päällä. Tämä vehreys eli elämänvoima läpäisee elämän kaikkinensa. Se oli Hildegardille symboli, joka kuvasi kuivuuden ja mehuttomuuden vastakohtaa. Näkykirjat Sävellysten lisäksi Hildegard kirjoitti kolme näkykirjaa, joista ensimmäinen Scivias ( Tunne tie ), valmistui Sen jälkeen syntyivät Liber vitae meritorum ( Kirja elämän ansioista ) ja De operatione Dei ( Jumalan teoista, myös nimellä Liber divinorum operum,). Näissä teoksissa, joista viimeinen valmistui, kun Hildegard oli noin 75-vuotias, hän aluksi kuvaa kunkin näyn, sitten selittää sen Raamattua käyttäen. Hänen näkyjensä kerronta kuvitettiin runsaasti hänen ohjeidensa mukaan, ja kirjalliseen muotoon saattamisessa hän sai apua munkki Volmarilta ja nunna Richardisilta. Kirja oli kuuluisa keskiajalla, osin siksi, että paavi Eugenius III antoi sille hyväksyntänsä, ja se kopioitiin myöhemmin vuonna 1513 Pariisissa. Maalliset teokset Näkykirjojen lisäksi Hildegard kirjoitti teoksen Physica, joka käsittelee luonnontieteellisiä kysymyksiä, sekä teoksen Causae et Curae (Sairauksien syistä ja hoidoista). Hildegard Bingeniläinen tunnettiin parantajankyvyistään, ja hoitokeinoina hän käytti tinktuuroita, yrttejä ja jalokiviä. Molemmissa teksteissä Hildegard kuvaa ympärillään olevaa luontoa, kuten kosmosta, eläimiä, kiviä ja mineraaleja. Hän yhdisti niihin teologisia ajatuksia, jotka olivat peräisin ensimmäisestä Mooseksen kirjasta: koko luomakunta on tarkoitettu ihmisen hyödynnettäväksi. Hän on erityisen kiinnostunut kasvien, eläinten ja kivien parantavista ominaisuuksista, mutta hän tutkii myös Jumalan vaikutusta ihmisen terveyteen. Esimerkki hänen parantajankyvyistään on sokean parantaminen Reinin vedellä. Näistä teksteistä ei ilmene, että ne pohjautuisivat näkyihin tai jumalallisiin lähteisiin. Tuotannon luonnehdinta Mutterschaft aus dem Geiste und dem Wasser (Äitiys hengestä ja vedestä), 1165 Hildegard sanoo näkykirjoituksissaan, että neitsyys on hen- 6

7 gellisen elämän korkein aste. Hän kirjoitti kuitenkin myös maallisesta elämästä, kuten äitiydestä. Monissa teksteissä Hildegard kuvaa sukupuoliaktin tuottamaa mielihyvää naisen näkökulmasta. luostarisääntöihin perustuu myös Hildegardin oma käsitys oikeasta elämänjärjestyksestä. Apotit ja abbedissat pyysivät häntä rukoilemaan erilaisten asioiden puolesta ja kysyivät hänen mielipidettään. Hän matkusti laajasti neljällä saarnamatkallaan. Hänellä oli muutamia melko kiihkomielisiä kannattajia, kuten Guibert Gemblouxlainen, joka kirjoitti hänelle usein ja josta Volmarin kuoltua 1173 tuli hänen kirjurinsa Lisäksi Hildegard antoi vaikutteita monille oman aikansa ja seuraavien vuosisatojen nunnille, joista erityisesti merkittävä oli lähiseuduilla asunut näkijä Elisabeth Schönaulainen, jonka kanssa hän kävi kirjeenvaihtoa. Lisäksi sekä kirjeissä että näyissä on kohtia, joissa hän arvostelee lihallisten ilojen väärinkäyttöä. Hän tuomitsee samaa sukupuolta olevien seksin ja masturboinnin synnit. Synnintunnustuksen jälkeen tarvitaan ankaraa katumusta, joka tapahtuu paastoamalla ja ruumillisina katumusharjoituksina, jotta näistä synneistä saataisiin Jumalan anteeksiantamus. Merkitys Hildegard oli yhteydessä paaveihin, esimerkiksi Eugenius III ja Anastasius IV, valtiomiehiin, esimerkiksi apotti Suger, Saksan keisariin Fredrik I Barbarossaan ja moniin muihinkin aikansa merkittäviin henkilöihin, kuten Bernard Clairvauxlaiseen, joka edisti hänen työtään apotti Kunon pyynnöstä Trierin kirkolliskokouksessa 1147 ja Hänestä tuli prophetissa teutonica, saksalainen naisprofeetta, jota sanottiin myös Reinin Sibyllaksi. Hildegard Bingeniläisen laaja kirjeenvaihto on merkittävä osa hänen kirjallista tuotantoaan, sillä kirjeissään hän puhuu meille kaikkein välittömimmin. Hildegard kirjoitti 500-luvulta peräisin olevien alkuperäisten yksinkertaisten Pyhän Benedictuksen sääntöjen selitykset Regulae S. Benedicti Explanatio. Näihin Benedictus Nursialaisen Toisenlaisen retoriikan käyttäjänä hän antoi panoksensa kristilliselle eurooppalaiselle retoriikan perinteelle, mikä antaa oikeutuksen käyttää hänestä nimitystä teologi. Hildegard tekee varsin omaperäisiä teologisia tulkintoja. Hän uskoi, että hänen luostarinsa ei pitäisi ottaa noviiseja, jotka eivät olleet ylhäissyntyisiä, koska he joutuisivat näin alhaisempaan asemaan. Hän myös sanoi, että nainen voi olla miehestä tehty, mutta miestä ei voi tehdä ilman naista. Koska kirkko asetti rajat julkiselle, diskursiiviselle retoriikalle, keskiajan puhetaitoon kuului saarna, kirjeen kirjoittaminen, runous ja ensyklopedinen perinne. Se että Hildegard käytti näitä retoriikan lajeja, kertoo hänen merkitykestään naisretoorikkona, joka ylitti naisille asetetut kiellot yhteiskunnalisesta osallistumisesta ja raamantulkinnasta. On hyvin vaikuttavaa, että naisen, hyvistä piireistä olevan abbedissan ja tunnustetun profeetankin, julkinen saarnaaminen hyväksyttiin tuona aikana. Hän teki neljä saarnamatkaa Saksan halki ja puhui sekä papeille että maallikoille kirkoissa ja julkisilla paikoilla, pääasiassa arvostellen ankarasti pappien turmeltuneisuutta ja vaatien uudistuksia. Maddocksin mukaan hän todennäköisesti oli oppinut yksinkertaista latinaa ja kristinuskon opinkappaleita, mutta ei saanut opetusta seitsemässä vapaassa taidossa, joista keskiajalla muodostui oppineiden luokkien kaiken opetuksen perusta. Triviumiin kuuluivat kielioppi, retoriikka ja dialektiikka (tai logiikka). Quadrivium koostui aritmetiikan, geometrian, tähtitieteen ja musiikin teorian opinnoista.. Hänen ulkomaail- 7

8 man kanssa käymänsä kirjeenvaihto, niin hengellinen kuin yhteiskunnallinenkin, oli vastoin luostarien ydinajatusta paikkana, jonne nainen on suljettu, ja palvelee todisteena Hildegardin upeasta tyylistä ja tiukasta keskiaikaisen kirjeenkirjoituksen rakenteesta. Tutkijat ovat äskettäin esittäneet, että Hildegard loi sävellyksissään yhteyden musiikin ja naisen ruumiin välille. Hildegardín Symphonian tekstit ja sävellykset liittyvät naisen halun anatomiaan, ja siten sitä sanotaan sapfoniseksi tai että se käsittelee Sapfoa, ja liittävät näin hänet naisretoorikkojen historiaan. Hildegard on viime vuosina alkanut kiinnostaa erityisesti feministisiä tutkijoita. Hän puhuu itsestään heikomman sukupuolen jäsenenä ja pikemminkin vähättelee naisia, vaikkakin alkuun ilmeisen epävarmasti, mutta sitä on tarkasteltava patriarkaalisen kirkkohierarkian taustaa vasten. Hildegard sanoo itseään usein oppimattomaksi naiseksi, jolla ei ole kykyä selittää Raamattua, mikä ei tunnu uskottavalta. Hänen sanomanaan se toimi hänen edukseen, sillä se teki uskottavammaksi hänen väitteestään, että kaikki hänen kirjoituksensa ja sävellyksensä olivat peräisin Jumalasta, ja antoi siten Hildegardille pohjaa puhua aikana, jolloin harva nainen sai ääntään kuuluviin. Hildegard puhui simoniaa ja muita sellaisia kirkon käytäntöjä vastaan, joita hän ei hyväksynyt. Hildegardista on tullut kunnioitettu hahmo myös nykyajan new age -liikkeen piirissä, jossa kiinnostuksen kohteena on hänen holistisen ja luonnonmukainen näkemyksensä parantamisesta, samoin hänen asemansa mystikkona. Tohtori Gottfried Hertzka on kirjoittanut teoksen Hildegard-Medizine ( Hildegard-lääkintä ), joka pohjautuu Hildegardin teksteihin. Hildegardin mukaan on saanut nimensä June Boyce- Tillmanin healing-keskus Hildegard Network, joka perustuu holistiseen näkemykseen ihmisen terveydestä ja kokoaa yhteen ihmisiä, joilla on kiinnostusta tutkia hengellisyyden, taiteiden ja parantamisen välisiä yhteyksiä. Joissakin piireissä on suhtauduttu nuivasti siihen, että new age -liike on ottanut Hildegardin omakseen. Vähän ennen kuolemaansa Hildegard joutui ristiriitatilanteeseen Mainzin papiston kanssa. Muuan Rupertsburgiin haudattu mies oli kuollut kirkon yhteydestä erotettuna, siksi papisto halusi siirtää hänen ruumiinsa pois siunatusta maasta. Hildegard ei hyväksynyt ajatusta vaan vastasi, että se on synti ja että mies oli kuollessaan otettu kirkon yhteyteen. Luostari julistettiin tapauksen vuoksi kahteenkin otteeseen joksikin aikaa pannaan. Hildegardin nunnat sanoivat nähneensä hänen kuolinpäivänään 17. syyskuuta 1179 kahden valonsäteen välähtäneen taivaasta hänen kuolinhuoneensa poikki. Hildegardin elämälle ovat leimallista hänen valonäkynsä, ja hän näyttää kuollessaankin olleen saman valon merkitsemä. Hildegard oli ensimmäisiä niistä, joille anottiin kanonisointia, mutta prosessi kesti niin kauan, että neljäkään kanonisointiyritystä eivät ehtineet valmiiksi, ja hän jäi autuaaksi julistetuksi. Silti Hildegardin nimi on 1500-luvun lopulla liitetty marttyyriluetteloon. Pyhimyskalenterissa hänen päivänsä on 17. syyskuuta. Pyhimykseksi häntä ovat paaveista sanoneet esimerkiksi Johannes Paavali II ja Benediktus XVI. Hildegard haudattiin aluksi Rupertsbergin kirkkoon, mutta luostarin tuhouduttua 1632 jäännökset siirrettiin ensin Kölniin, sieltä Rüdesheimin lähellä olleeseen Eibingenin luostariin ja sen toiminnan lakattua hänen mukaansa nimettyyn Eibingenin pääkirkkoon Pyhän Hildegard ja Johannes Kastajan kirkkoon, jonne myöhemmin rakennettiin alttari, jolla pyhäinjäännöslipas on. Hildegard Bingeniläinen on myös monien anglikaanisten kirkkojen pyhimyskalentereissa, esimerkiksi Englannin kirkon ja Yhdysvaltain episkopaalisen kirkon kalentereissa. 8

9 Tuotanto Hildegardilta on säilynyt laaja latinankielinen kirjallinen tuotanto, joka on julkaistu kriittisinä editioina. Osa hänen tuotannostaan on saatavilla myös käännettynä nykykielille. Wiesbadenin koodeksi on Hildegardin merkittävin perintö. Ei ole varmaa, oliko se valmis jo hänen elinaikanaan vai hyvin pian hänen kuolemansa jälkeen, mutta oletettavasti hän oli siitä tietoinen. Se on keskiaikaiseksi käsikirjoitukseksi harvinaisen laaja, ja sitä pidetä Hildegardin tekstien lopullisena editiona. Tekstejä kopioi 5 6 munkkia hänen luostarissaan, ja käsikirjoitukset sidottiin yhdeksi niteeksi, jonka siannahalla päällystetyt puiset kannet ovat peräisin myöhemmältä ajalta, luvulta. Koodeksiin ei yllättävää kyllä sisälly Hildegardin lääkintään ja luonnontieteeseen liittyviä tekstejä, mikä voi kertoa että olisi olemassa toinen, tietymättömissä oleva osa. 30-vuotisen sodan aikana nunnat siirsivät koodeksin Reinin toisella puolelle Eibingenin luostariin. Uudestaan se siirrettiin 1800-luvun alun maallistumisen aikana, vuonna 1814 vasta perustettuun Wiesbadenin valtionkirjastoon. Toisen maailmansodan aikana se vietiin turvaan Dresdeniin, jossa se säilyi mutta josta se vasta suurin ponnistuksen saatiin 1948 takaisin Wiesbadeniin. Teetä näyttävät kotisivut jotka suunnittelen juuri sinun yrityksesi tai yhdistyksesi ilmettä vastaavaksi! Myös muu markkinointimateriaali kuten logot, esitteet, käyntikortit jne. Musiikkia: X0&feature=related Joka kuukausi suuria tarinoita elämästä! Käy katsomassa netissä myös OSAAMISLUETTELOA josta löydät alansa ammattilaisia sekä ILMOITUSTAULULLA on viikoittain vaihtuvia tapahtumia! 9

10 Venny Soldan- Brofeldt Wendla "Venny" Irene Soldan-Brofeldt (2. marraskuuta 1863, Helsinki 10. lokakuuta 1945, Lohja) oli suomalainen 1800-luvun lopun ja 1900-luvun alun kuvataiteilija ja taidemaalari. Lisäksi hän oli korusuunnittelija ja -muotoilija tehden taideteollisuuden käyttöön kameekoruja ja myös puu- ja paperiveistoksia sekä kuvitti lastenkirjoja. Soldan-Brofledtin maalausten aiheet olivat kodinläheisiä, kuten lapsia, meri- ja rantamaisemia. Hän oli myös aktiivinen naisasianainen, jonka aloitteesta syntyi muun muassa Taidetta kouluille -yhdistys vuonna 1906 ja hän oli Kuukauden taiteilija 10

11 Edla, jotka olivat kumpikin opettajia, olivat sitä mieltä, että Augusti kasvatti lapsensa liian vapaasti. Venny oli pikkusiskoaan Tillyä, joka tuli suuresti vaikuttamaan hänen elämäänsä, kymmenen vuotta vanhempi.hän kävi Helsingin Saksalaista koulua, jonka lopetti jo 14-vuotiaana isänsä luvalla vuonna 1878 ja siirtyi opiskelemaan piirtämistä Behmin kouluun, Viipuriin. Taideopinnot ja työskentely ulkomailla mukana keskusteluklubissa, josta myöhemmin muodostui Unioni Naisasialiitto Suomessa r.y. Soldan-Brofeldt oli naimisissa Juhani Ahon kanssa. Hän kuoli vähän alle 82-vuotiaana, sisarussarjansa viimeisenä. Lapsuus Wendla, Venny Irene syntyi vuonna 1863 Helsingissä insinööriperheeseen saksalaissyntyisen äidin ja ruotsinkielisen isän toiseksi vanhimpana kuudesta lapsesta ja viidestä tyttärestä. Hänen isänsä oli Suomen Rahapajan johtaja August Fredrik Soldan ( ) ja äitinsä saksalaissyntyinen Marie Müller ( ). Kotikieli oli ruotsi. Isä August Soldan tuki tyttärensä taiteellisia pyrkimyksiä. Pienestä pitäen Venny oli isän tyttö. Hänen ensimmäinen sanansakin oli pappa. Venny kirjasi päiväkirjoihinsa isänsä antamia opetuksia. Listasta Pieniä viisauksia, joista minulla on jatkuvasti hyötyä löytyy ensimmäisenä isän ohje siitä, miten lasittamattomassa saviruukussa, jonka ympärille on kiedottu märkä pyyhe, voi pysyy kylmänä. Ohjeista löytyy myös kohta katso peiliin ja naura. Isä kasvatti variksenpoikiaan, kuten hän lapsiaan nimitti, filosofi ja pedagogi Johann Friedrich Herbartin oppien mukaan ja suhtaui lasten kasvatukseen yhtä vakavasti kuin työhönsä toisin kuin yleensä säätyläisperheissä. Pohjimmiltaan lasten ohjaus oli kristillistä, rakasta lähimmäistäsi omantunnon mukaisesti enemmän kuin itseäsi ja Jumalaa yli kaiken. Ruumiillista kuritusta perheessä ei käytetty, vaan ongelmat pyrittiin ratkaisemaan puhumalla. AJan kasvatusihanteet olivat toisenlaiset, mutta Soldaaneilla haluttiin kehittää enemmän lasten omaa arvostelukykyä kuin sokeaa tottelevaisuutta. Tosin isän sisaret Alexandra ja Venny kävi Suomen taideyhdistyksen piirustuskoulua ja opiskeli myös Pietarissa ja Pariisissa. Vuosina hän opiskeli piirtämistä Suomen taideyhdistyksen piirustuskoulussa Helsingissä. Hän sai myös yksityisopetusta Maria Wiikiltä ja opiskeli maalausta Stieglitzin opistossa Pietarissa Pariisissa hän opiskeli Académie Colarossissa useaan otteeseen 1880-luvun jälkipuoliskolla. Soldan-Brofeldt matkusti opintomatkalle sekä Espanjaan että Italiaan. Matkarahat hän hankki jäljentämällä klassikkomaalauksia, jotka tuohon aikaan menivät hyvin kaupaksi. Palattuaan Helsinkiin hän toimi taideopettajana. Tutustuminen Juhani Ahoon Syksyn 1889 ja kevään 1890 sekä Venny Soldan että Juhani Aho asuivat molemmat Pariisissa kuitenkaan vielä tapaamatta toisiaan. Syystalvella 1890 Venny Soldan ja Juhani Aho tutustuivat toisiinsa taiteilija Anna Sahlsténin ateljeekutsuilla Helsingissä. Rakastuminen tapahtui Kansanvalistusseuran järjestämillä Kuopion laulujuhlilla. Venny jäi Kuopioon maalaamaan Minna Canthin muotokuvaa, josta ei tullut oikein näköistä, koska Vennyn ajatukset olivat Juhani Ahossa. Nuoret seurustelivat innokkaasti koko muotokuvamaalausprosessin ajan käyden teatterissa, konserteissa ja samoillen Puijolla, Niuvanniemellä ja Rönön saarella. Lähes ummikkoruotsalaisesta pääkaupunkiseutulaisesta kosmopoliitista oli nuorsuomalaisten suomenmielinen kellokas löytänyt etsimänsä. Häämatkan he tekivät Pietariin. Ensimmäinen talviasunto oli Ullanlinnan kylpylässä, missä vuokra oli talvella halpa. Tuttavapiiriin kuuluivat Jean Sibelius, Pekka Halonen, Arvid Järnefelt ja koko Nuoren Suomen ryhmä Kasimir Leino, Werner Söderhjelm. Albert Edelfelt, Axel Gallén ja Eero Jänefelt, joista myöhemmin muodostui Symposi- 11

12 on-piiri. Aikalaiset pitivät häntä liian boheemina. Minna Canth muun muassa sanoo Venny Soldanista ja tämän pukeutumisesta: Neiti Soldan on tavattoman intelligentti nainen ja Juhani Aho näyttää olevan hänestä hyvin intresseerattu, vaikka hän ei suinkaan ole, ei kaunis eikä nuori. Käy sitä paitse jotenkin huolimattomasti puettuna. Venny rakasti kauhtanoitaan, tuprutteli tupakoitaan ja kirota pärskäytti reippaasti, milloin aihetta oli., kertovat Kaija Valkonen ja Elina Koivunen kirjassaan Suurin on rakkaus. Tuona pitkien hameiden aikana Venny ällistytti ja närkästytti ihmisiä liikkumalla miehensä ja ystäviensä seurassa eräretkillä muun muassa lyhyessä urheiluhameessa ja pieksuissa. Vanhanakin hän ajeli baretti päässä, pitkissähousuissa lapikkaat jalassa polkupyörällään aikana, jolloin naiset eivät vielä yleensä pitäneet pitkiä housuja. Toisaalta Venny oli älykäs ja uhrautuvainen, uhkea, hillitty ja hienotunteinen. Avioliitto Juhani Ahon kanssa Soldan-Brofeldt avioitui Juhani Ahon kanssa 21. syyskuuta Tämän jälkeen hän matkasi aviomiehensä kanssa suomalaisuusaatteen mukaisiin kohteisiin kuten Karjalaan. Hän perusti ateljeen Helsinkiin Nuoripari vietti vapaata kiertolaiselämää asuen välillä ulkomailla, milloin Iisalmen pappilassa ja milloin missäkin. Vakiintuminen alkoi vasta, kun Venny tuli raskaaksi. He muuttivat Hausjärvelle 1895, missä pian naapureina asui vanhoja ystäviä kuten Werner Söderhjelm. J. H. Erkko, Paavo Cajander, Magnus Enckell sekä Saimi ja Eero Järnefelt. Hausjärvellä Kalkkeen kylässä syntyi esikoislapsi, Heikki Taavetti 29. toukokuuta Sisareensa Tillyyn Vennyllä oli ambivalentti suhde: hän rakasti siskoaan hyvin paljon ja tarvitsi tätä avuksi kotitöissä, mutta hän huomasi kyllä sisarensa ja miehensä välisen kovin läheisen kanssakäymisen. Syksyllä 1896 Venny lähti Berliiniin stipendimatkalle tutustumaan uusiin seinävaatteisiin ja kudottuihin tapetteihin. Vennyn pikkusisar Tilly Soldan oli asunut Brofeldteilla toipilasaikanaan ja suhde Juhani Ahon, tuohon aikaan vielä Johannes Brofeldt, ja Tillyn välillä kehittyi niin pitkälle, ettei siitä ollut paluuta. Venny ei kiirehtinyt Suomeen tuloaan, koska hän uskoi Jussin, miehensä ja pikkusiskonsa, joka oli pikku hiljaa vahvistumassa sairaudestaan, hoitavan hyvin vuoden vanhaa Heikkiä. Perhekriisin selvittämiseksi sovittiin sitten, että Juhani Aho lähtee kevättalveksi Pariisiin tutkimaan tunteitaan ja Venny-vaimo jää Hausjärvelle. Venny ei kuitenkaan katkaissut välejä sisareensa, johon hän oli hyvin kiintynyt. Hän halusi myös säilyttää avioliittonsa Jussin kanssa. Tapahtumien taustoista ei kerrottu ulkopuolisille. Tilly taas matkusti terveyttään hoitamaan Sveitsiin. Tilly ja Jussi tapasivat Sveitsissä, mutta tällöin mies oli jo päättänyt palata vaimonsa luo. Tilly pysyi kuitenkin kuvioissa mukana. Venny ja Jussi saivat toisen lapsen, pojan nimeltä Antti Juhani, joka syntyi 29. syyskuuta Mutta kolmoisdraama jatkui, Ju 12

13 merimaisemia sekä perheen lapsista kertovia tauluja. Tillykin kävi Toskan kesäpaikassa. Aluksi se oli vain yhden huoneen mökki. Myöhemmin sinne tehtiin lisärakennus, vaimolle ateljee rannalle ja miehelle erakkomaja metsään. Snellmanin päivänä 1907 Juhani Aho virallisti suomalaisen nimensä. Venny Soldan-Brofeldt säilytti nimensä entisellään. Hän oli ruotsinkielinen joskin sangen suomenmielinen. Vuonna 1911 Ahot muuttivat Armfeltintielle Helsinkiin. Vuonna 1910 Venny, jonka mies oli kirjoittanut romaanin rautatiestä, kirjoitti teoksen Kuinka on opittu lentämään. Aviomiehensä kanssa hän kirjoitti teoksen Suomalainen kuvakirja lapsille ja nuorisolle. hani Ahon ja Tilly Soldanin poika Nils Björn Soldan eli Nisse syntyi Tilly synnytti poi kansa ulkomailla ja esitteli hänet kasvattipoikanaan. Juhani Aho hankki Tillylle ja pojalleen pienen maapaikan läheltä Järvenpäätä, missä he kaikki silloin asuivat. Tilly perusti sinne, tullakseen jotenkin toimeen, lasten hoitokodin Kakarasaaren. Jussi vieraili siellä säännöllisesti ja viljeli peltoja. Kukaan suvustakaan ei ilmeisesti tiennyt asioiden oikeaa laitaa, ennen kuin Antti J. Aho julkaisi vuonna 1951 elämäkerran kirjailijaisästään: Juhani Aho Elämä ja teokset, WSOY. Loppusyksystä vuonna 1897 aviopari oli muuttanut vuokralle Vårbackan taloon Tuusulanjärven rannalle Järvenpäähän, jonne vähitellen muodostui vahva taiteilijayhteisö, Haloset ja Sibeliukset. Venny osallistui Heränneitä-tauluillaan vuoden 1900 Pariisin maailmannäyttelyyn saaden pronssimitalin. Helmikuun manifesti 1899 aiheutti vaikeuksia kaikille, jotka olivat vastustaneet Venäjän kiristystoimia. Pekka Brofeldt, Jussin lehtimiesveli sai karkotusmääräyksen 1903 kriittisten kirjoitustensa takia ja muutti pakoon Tukholmaan. Epäiltiin, että Juhani Ahon siis Johannes Brofeltinkin nimi oli Bobrikovin mustalla listalla. Vuosina Ahon perhe oli ensin ensin Tirolissa Itävallassa ja sitten Venetsiassa ja Firenzessä Pohjois-Italiassa paossa mahdollista Siperiaan karkotusta. Kun he 1904 palasivat Suomeen, Bobrikov oli juuri ammuttu. Tammisaaren saaristossa Toskan kesäpaikassa, joka oli hankittu 1908, Venny maalasi ranta- ja Viimeisinä aikoina Juhani Aho asui mieluiten Tammisaaressa Toskassa, Venny asui enimmäkseen Helsingissä. Juhani Aho kuoli 8. elokuuta Vennyn leskeys kesti noin 20 vuotta. Venny oli aktiivinen 1920-luvulla matkustellen Euroopassa muun muassa poikiensa yrityksen Aho & Soldanin työasioita hoitaen. Kun Lallukan taiteilijakoti valmistui 1933 Eteläiselle Hesperiankadulle, Venny Soldan-Brofeldtista tuli sen kunniavanhus. Sieltä Venny muutti vielä talvisodan vuosina Vennylä-nimiselle mökilleen Lohjalle, jossa hän kuoli 10. lokakuuta Tilly Soldan kuoli kymmenen vuotta Juhani Ahon kuoleman jälkeen. Vähän ennen kuolemaansa Venny poltti miehensä ja Tillyn kirjeenvaihdon. Ennen kuolemaansa Venny myös esitti toivomuksen, ettei häntä haudattaisi Ahon viereen Iisalmeen, vaan Soldanien sukuhautaan Hietaniemen hautausmaalle Helsinkiin. 13

Hyvä Sisärengaslainen,

Hyvä Sisärengaslainen, Hyvä Sisärengaslainen, Tervetuloa SLEY:n nuorisotyön sisärenkaan raamattukouluun! Tämän kevään kuluessa käymme läpi Johanneksen evankeliumin lyhyissä jaksoissa. Voit lähettää kysymyksiä, palautetta, esirukousaiheita

Lisätiedot

Nettiraamattu lapsille. Pietari ja rukouksen voima

Nettiraamattu lapsille. Pietari ja rukouksen voima Nettiraamattu lapsille Pietari ja rukouksen voima Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Janie Forest Sovittaja: Ruth Klassen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2013 Bible

Lisätiedot

Kristinusko (AR) Kristinuskon historia. Kristinuskon syntymä

Kristinusko (AR) Kristinuskon historia. Kristinuskon syntymä Kristinusko (AR) Kristinuskon historia Kristinuskon syntymä Juutalaisuudessa oli kauan jo odotettu, että maan päälle syntyy Messias, joka pelastaa maailman. Neitsyt Maria synnytti pojan Jeesus Nasaretilaisen,

Lisätiedot

JEESUS PARANTAA SOKEAN

JEESUS PARANTAA SOKEAN Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) JEESUS PARANTAA SOKEAN 1. Kertomuksen taustatietoja a) Kertomuksen tapahtumapaikka Siiloan lammikko oli Jerusalemissa b) Ajallinen yhteys muihin kertomuksiin

Lisätiedot

Pietari ja rukouksen voima

Pietari ja rukouksen voima Nettiraamattu lapsille Pietari ja rukouksen voima Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Janie Forest Sovittaja: Ruth Klassen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2013 Bible

Lisätiedot

Nettiraamattu lapsille. Prinssistä paimeneksi

Nettiraamattu lapsille. Prinssistä paimeneksi Nettiraamattu lapsille Prinssistä paimeneksi Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: M. Maillot; Lazarus Sovittaja: E. Frischbutter; Sarah S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org

Lisätiedot

Nettiraamattu lapsille. Jeesus parantaa sokean

Nettiraamattu lapsille. Jeesus parantaa sokean Nettiraamattu lapsille Jeesus parantaa sokean Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Janie Forest Sovittaja: Ruth Klassen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2012 Bible for

Lisätiedot

Valitse jokaiseen lauseeseen sopiva kysymyssana vastauksen mukaan:

Valitse jokaiseen lauseeseen sopiva kysymyssana vastauksen mukaan: Kero, mitä menet tekemään. Malli: Menen yliopistoon Menen yliopistoon opiskelemaan. Menen kauppaan 5. Menen uimahalliin Menen kotiin 6. Menen kahvilaan Menen ravintolaan 7. Menen pankkiin 4. Menen kirjastoon

Lisätiedot

b) Kertomuksessa esiintyvät henkilöt Jairus oli Kapernaumin synagoogan esimies ja hänellä oli vain yksi lapsi, 12-vuotias tytär.

b) Kertomuksessa esiintyvät henkilöt Jairus oli Kapernaumin synagoogan esimies ja hänellä oli vain yksi lapsi, 12-vuotias tytär. Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) VÄLIKOHTAUS MATKALLA 1. Kertomuksen taustatietoja a) Missä kertomus tapahtui - Kapernaumissa b) Kertomuksessa esiintyvät henkilöt Jairus oli Kapernaumin

Lisätiedot

Ruut: Rakkauskertomus

Ruut: Rakkauskertomus Nettiraamattu lapsille Ruut: Rakkauskertomus Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Janie Forest Sovittaja: Lyn Doerksen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2012 Bible for

Lisätiedot

Jumala koettelee Abrahamin rakkautta

Jumala koettelee Abrahamin rakkautta Nettiraamattu lapsille Jumala koettelee Abrahamin rakkautta Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Byron Unger; Lazarus Sovittaja: M. Maillot; Tammy S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children

Lisätiedot

Simo Sivusaari. Nuori puutarhuri

Simo Sivusaari. Nuori puutarhuri Simo Sivusaari Simo Yrjö Sivusaari syntyi 26.10.1927 Vaasassa. Hän kävi kolmivuotisen puutarhaopiston ja on elättänyt perheensä pienellä taimi- ja kukkatarhalla. Myynti tapahtui Vaasan torilla ja hautausmaan

Lisätiedot

Nettiraamattu lapsille. Daniel vankeudessa

Nettiraamattu lapsille. Daniel vankeudessa Nettiraamattu lapsille Daniel vankeudessa Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Jonathan Hay Sovittaja: Mary-Anne S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2014 Bible for Children,

Lisätiedot

Nettiraamattu lapsille. Jeesuksen ihmeitä

Nettiraamattu lapsille. Jeesuksen ihmeitä Nettiraamattu lapsille Jeesuksen ihmeitä Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Byron Unger; Lazarus Sovittaja: E. Frischbutter; Sarah S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org

Lisätiedot

Antti Laakkosen jälkeläisiä TAULU 1

Antti Laakkosen jälkeläisiä TAULU 1 Antti Laakkosen jälkeläisiä 14.6.2011 TAULU 1 I Antti Laakkonen, s. noin 1690, k. 26.4.1758 Liperi, Tutjunniemi. Tutjunniemen kylän N:o 4 eli Laakkolan isäntänä oli vuoteen 1758 saakka Antti Laakkonen.

Lisätiedot

Nettiraamattu. lapsille. Jeesuksen ihmeitä

Nettiraamattu. lapsille. Jeesuksen ihmeitä Nettiraamattu lapsille Jeesuksen ihmeitä Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Byron Unger; Lazarus Sovittaja: E. Frischbutter; Sarah S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org

Lisätiedot

Nettiraamattu lapsille. Seurakunnan synty. Kertomus 55/60.

Nettiraamattu lapsille. Seurakunnan synty. Kertomus 55/60. Nettiraamattu lapsille Seurakunnan synty Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Janie Forest Kääntäjä: Anni Kernaghan Sovittaja: Ruth Klassen Suomi Kertomus 55/60 www.m1914.org Bible for Children, PO Box

Lisätiedot

Viisas kuningas Salomo

Viisas kuningas Salomo Nettiraamattu lapsille Viisas kuningas Salomo Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Lazarus Kääntäjä: Anni Kernaghan Sovittaja: Ruth Klassen Suomi Kertomus 22/60 www.m1914.org Bible for Children, PO Box

Lisätiedot

Nettiraamattu lapsille. Maanviljelijä ja kylvösiemen

Nettiraamattu lapsille. Maanviljelijä ja kylvösiemen Nettiraamattu lapsille Maanviljelijä ja kylvösiemen Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: M. Maillot; Lazarus Sovittaja: E. Frischbutter; Sarah S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children

Lisätiedot

Herään taas kerran äitin huutoon. - Sinun pitää nyt herätä, kun koulu alkaa kohta! - Joo, mutta mulla on sairas olo. Sanoin äidilleni vaikka ei

Herään taas kerran äitin huutoon. - Sinun pitää nyt herätä, kun koulu alkaa kohta! - Joo, mutta mulla on sairas olo. Sanoin äidilleni vaikka ei Tavallinen tyttö Herään taas kerran äitin huutoon. - Sinun pitää nyt herätä, kun koulu alkaa kohta! - Joo, mutta mulla on sairas olo. Sanoin äidilleni vaikka ei minulla ei ollut edes mitään. - Noh katsotaanpa

Lisätiedot

Mun perhe. * Joo, mulla on kaksi lasta. Mulla on Mulla ei oo. 1 2,3,4 + a ei + a. Mulla on yksi lapsi kaksi lasta Mulla ei oo lapsia

Mun perhe. * Joo, mulla on kaksi lasta. Mulla on Mulla ei oo. 1 2,3,4 + a ei + a. Mulla on yksi lapsi kaksi lasta Mulla ei oo lapsia 1 Mun perhe suomi äidinkieli suomi äidinkieli perhe äiti _ vaimo isä _ mies vanhemmat lapsi isoäiti tyttö isoisä poika isovanhemmat vauva sisko tyttöystävä poikaystävä veli Ootko sä naimisissa? * Joo,

Lisätiedot

Prinssistä paimeneksi

Prinssistä paimeneksi Nettiraamattu lapsille Prinssistä paimeneksi Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: M. Maillot; Lazarus Sovittaja: E. Frischbutter; Sarah S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org

Lisätiedot

Jaa jaa. Sarihan kävi Lyseon lukion, kun ei tuosta keskiarvosta ollut kiinni.

Jaa jaa. Sarihan kävi Lyseon lukion, kun ei tuosta keskiarvosta ollut kiinni. Welcome to my life Kohtaus X: Vanhempien tapaaminen Henkilöt: Sari Lehtipuro Petra, Sarin äiti Matti, Sarin isä Paju (Lehtipurot ja Paju istuvat pöydän ääressä syömässä) Mitäs koulua sinä Paju nyt käyt?

Lisätiedot

Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) Luterilainen Kirkko 1. vuosi nro UT 15/

Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) Luterilainen Kirkko 1. vuosi nro UT 15/ Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) SADANPÄÄMIEHEN USKO 1. Kertomuksen taustatietoja a) Missä kertomus tapahtui Meille jo tutussa Jeesuksen kotikaupungissa, Kapernaumissa b) Kertomuksessa

Lisätiedot

Eila Väänänen Eila Marjatta Väänänen, o.s. Tahvola

Eila Väänänen Eila Marjatta Väänänen, o.s. Tahvola Eila Väänänen Eila Marjatta Väänänen, o.s. Tahvola, syntyi 22.1.1922 Lappeella ja kävi kansakoulun 1928 1934 Lappeen Simolassa ja lyseon pääosin Viipurissa 1934 1939. Eila 13-vuotiaana Eila ja äiti Irene

Lisätiedot

Nooa ja vedenpaisumus

Nooa ja vedenpaisumus Nettiraamattu lapsille Nooa ja vedenpaisumus Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Byron Unger; Lazarus Sovittaja: M. Maillot; Tammy S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org

Lisätiedot

Fysiikan historia Luento 2

Fysiikan historia Luento 2 Fysiikan historia Luento 2 Ibn al- Haytham (Alhazen), ensimmäinen tiedemies Keskiajan tiede Kiinnostus =iloso=iaa ja luonnontiedettä kohtaan alkoi laantua Rooman vallan kasvaessa Osa vanhasta tiedosta

Lisätiedot

Viisas kuningas Salomo

Viisas kuningas Salomo Nettiraamattu lapsille Viisas kuningas Salomo Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Lazarus Sovittaja: Ruth Klassen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2013 Bible for Children,

Lisätiedot

Jesaja näkee tulevaisuuteen

Jesaja näkee tulevaisuuteen Nettiraamattu lapsille Jesaja näkee tulevaisuuteen Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Jonathan Hay Kääntäjä: Anni Kernaghan Sovittaja: Mary-Anne S. Suomi Kertomus 27/60 www.m1914.org Bible for Children,

Lisätiedot

Hyvä Sisärengaslainen,

Hyvä Sisärengaslainen, Lisää 1. Joh 3:sta? http://www.sley.fi/luennot/raamattu/ UT/Johanneksen_kirjeet/1Joh03EK.h tm Hyvä Sisärengaslainen, 1. Johanneksen kirjeen kolmas luku puhuu Jumalan lahjasta, mutta myös hänen pyhästä

Lisätiedot

LUETTELO 651 ALMA FOHSTRÖM

LUETTELO 651 ALMA FOHSTRÖM LUETTELO 651 ALMA FOHSTRÖM Helsingin yliopiston kirjasto Käsikirjoituskokoelmat 1 ALMA FOHSTRÖM VON RODE 1856 1936 Alma Fohström syntyi Helsingissä 2.1.1856 kauppias August Fohströmin seitsenlapsiseen

Lisätiedot

Katolinen rukousnauha eli ruusukko muodostuu krusifiksista, helmen johdannosta ja viidestä kymmenen helmen kymmeniköstä eli dekadista, joita

Katolinen rukousnauha eli ruusukko muodostuu krusifiksista, helmen johdannosta ja viidestä kymmenen helmen kymmeniköstä eli dekadista, joita Katolinen kirkko Katolinen kirkko eli roomalaiskatolinen kirkko on kristikunnan suurin kirkko, jonka jäsenmäärä on maailmanlaajuisesti suurin piirtein 1,25 miljardia. Puolet katolisen kirkon jäsenistä

Lisätiedot

KABELON PUHE LÄKSIÄISILLASSA Luomaniemen Wanhalla

KABELON PUHE LÄKSIÄISILLASSA Luomaniemen Wanhalla KABELON PUHE LÄKSIÄISILLASSA Luomaniemen Wanhalla Minulta kysytään usein "Miksi Suomi" ja jos sanon totuuden - Suomi oli minun 3 valitsenut. Mun ensimmäinen oli Holland ja toinen oli Belgia. - Halusin

Lisätiedot

Tyttö, joka eli kahdesti

Tyttö, joka eli kahdesti Nettiraamattu lapsille Tyttö, joka eli kahdesti Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Janie Forest Sovittaja: Ruth Klassen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2007 Bible

Lisätiedot

Mitä mieltä olet paikasta, jossa nyt olet? ruma

Mitä mieltä olet paikasta, jossa nyt olet? ruma Mitä mieltä olet paikasta, jossa nyt olet? kaunis pimeä viileä rauhallinen raikas virkistävä ikävä Viihdyn täällä. ruma valoisa lämmin levoton tunkkainen unettava kiinnostava Haluan pois täältä! CC Kirsi

Lisätiedot

Komea mutta tyhmä kuningas

Komea mutta tyhmä kuningas Nettiraamattu lapsille Komea mutta tyhmä kuningas Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Janie Forest Sovittaja: Lyn Doerksen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2012 Bible

Lisätiedot

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi JUTTUTUOKIO Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi Opettajan ja oppilaan välinen suhde on oppimisen ja opettamisen perusta. Hyvin toimiva vuorovaikutussuhde kannustaa,

Lisätiedot

KASTEKOTIIN PARKANON SEURAKUNTA

KASTEKOTIIN PARKANON SEURAKUNTA KASTEKOTIIN PARKANON SEURAKUNTA Onnittelut uuden perheenjäsenen vanhemmille! Odotus on päättynyt, ja hän lepää sylissänne. Toivottavasti kaikki on mennyt hyvin. Ja vaikka ei menisikään, Jeesus lupaa olla

Lisätiedot

LUTERILAISUUS TÄNÄÄN SCHMALKALDENIN OPINKOHTIEN VALOSSA

LUTERILAISUUS TÄNÄÄN SCHMALKALDENIN OPINKOHTIEN VALOSSA STI, 25.9.2013 DANIEL NUMMELA LUTERILAISUUS TÄNÄÄN OPINKOHTIEN VALOSSA TUNNUSTUSKIRJAT TUTUIKSI JOHDANTO - 1517 Lutherin 95 teesiä - 1530 Augsburgin tunnustus - 1537 Schmalkaldenin opinkohdat 1 JOHDANTO

Lisätiedot

Nettiraamattu lapsille. Komea mutta tyhmä kuningas

Nettiraamattu lapsille. Komea mutta tyhmä kuningas Nettiraamattu lapsille Komea mutta tyhmä kuningas Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Janie Forest Sovittaja: Lyn Doerksen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2012 Bible

Lisätiedot

YKSIKKÖ Pääte on aina -N. Se liittyy sanan taipuneeseen vartaloon. Kenen auto tuo on? - Aleksanterin - Liian. Minkä osia oksat ovat?

YKSIKKÖ Pääte on aina -N. Se liittyy sanan taipuneeseen vartaloon. Kenen auto tuo on? - Aleksanterin - Liian. Minkä osia oksat ovat? GENETIIVI yksikkö -N KENEN? MINKÄ? monikko -DEN, -TTEN, -TEN, -EN YKSIKKÖ Pääte on aina -N. Se liittyy sanan taipuneeseen vartaloon. Kenen auto tuo on? - Aleksanterin - Liian Minkä osia oksat ovat? puu

Lisätiedot

Suomalainen kulttuuri ja elämäntapa

Suomalainen kulttuuri ja elämäntapa 2009-2013 Suomalainen kulttuuri ja elämäntapa Suomalainen ajankäyttö Suomalainen viestintä ja käytöstavat Suomalainen elämäntapa Aikatauluja ja sovittuja tapaamisaikoja on hyvä noudattaa täsmällisesti.

Lisätiedot

istä satuja saadaan Poika ihmetteli: Miten sadut syntyvät? Mistä satuja saadaan? Mene metsään, pojan isoäiti neuvoi. Etsi satuja metsästä.

istä satuja saadaan Poika ihmetteli: Miten sadut syntyvät? Mistä satuja saadaan? Mene metsään, pojan isoäiti neuvoi. Etsi satuja metsästä. M istä satuja saadaan Poika ihmetteli: Miten sadut syntyvät? Mistä satuja saadaan? Mene metsään, pojan isoäiti neuvoi. Etsi satuja metsästä. Poika meni metsään. Hän katseli ympärilleen ja huomasi satuja

Lisätiedot

Nettiraamattu. lapsille. Jeesuksen syntymä

Nettiraamattu. lapsille. Jeesuksen syntymä Nettiraamattu lapsille Jeesuksen syntymä Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: M. Maillot Sovittaja: E. Frischbutter; Sarah S. Kääntäjä: Kati Hämäläinen Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2012

Lisätiedot

TEKSTIVIESTI SÄHKÖPOSTI KUTSU

TEKSTIVIESTI SÄHKÖPOSTI KUTSU TEKSTIVIESTI SÄHKÖPOSTI KUTSU a) TEKSTIVIESTIN KIRJOITTAMINEN Hei Minna! (Hei!) (Kiitos viestistä(si).) Asia lyhyesti Terveisin Minna / T. Minna / Terveisin Minna Aho (MUISTA LÄHETTÄJÄ!!!) Kirjoita tähän

Lisätiedot

Nettiraamattu. lapsille. Jeesus ja Lasarus

Nettiraamattu. lapsille. Jeesus ja Lasarus Nettiraamattu lapsille Jeesus ja Lasarus Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Janie Forest Sovittaja: Ruth Klassen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2013 Bible for Children,

Lisätiedot

Rakkaat Dikonin turvakodin ystävät ja tukijat

Rakkaat Dikonin turvakodin ystävät ja tukijat Kummikirje 1-2016 3.5. 2016 Rakkaat Dikonin turvakodin ystävät ja tukijat Olen uusi Venäjän alueen kummityön kordinaattori Ammi Kallio. Tämä on ensimmäinen kummikirje, jonka kirjoitan teille alueelta.

Lisätiedot

Temppelin johtomies tulee Jeesuksen luo

Temppelin johtomies tulee Jeesuksen luo Nettiraamattu lapsille Temppelin johtomies tulee Jeesuksen luo Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Byron Unger; Lazarus Sovittaja: M. Maillot; Sarah S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children

Lisätiedot

Nettiraamattu lapsille. Jeesus ruokkii 5000 ihmistä

Nettiraamattu lapsille. Jeesus ruokkii 5000 ihmistä Nettiraamattu lapsille Jeesus ruokkii 5000 ihmistä Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Janie Forest Sovittaja: Ruth Klassen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2012 Bible

Lisätiedot

Nettiraamattu lapsille. Jeesus ja Lasarus

Nettiraamattu lapsille. Jeesus ja Lasarus Nettiraamattu lapsille Jeesus ja Lasarus Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Janie Forest Sovittaja: Ruth Klassen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2013 Bible for Children,

Lisätiedot

+ SEURAKUNTAAN TUTUSTUMISTEHTÄVÄT JA ULKOA OPETELTAVAT ASIAT + PERUSOHJEET:

+ SEURAKUNTAAN TUTUSTUMISTEHTÄVÄT JA ULKOA OPETELTAVAT ASIAT + PERUSOHJEET: 1 + SEURAKUNTAAN TUTUSTUMISTEHTÄVÄT JA ULKOA OPETELTAVAT ASIAT + Nimesi: Osoitteesi: Puhelinnumerosi: PERUSOHJEET: Seurakunnan toimintaan tutustumista varten käyt 3-4 kertaa itsenäisesti jumalanpalveluksessa

Lisätiedot

kielipassi Moduuli 1

kielipassi Moduuli 1 kielipassi Moduuli 1 minä ja lähipiiri MINÄ / IHMINEN / MODUULI 1 / A1.3 Osaan kertoa perustiedot itsestäni kirjallisesti ja suullisesti. Osaan vastata henkilötietokysymyksiin. Osaan täyttää henkilötietolomakkeen.

Lisätiedot

T A Q. Aiempien traumaattisten kokemusten kartoitus Traumatic Antecedents Questionnaire. Copyright: Bessel A. van der Kolk. Suomennos: Kimmo Absetz

T A Q. Aiempien traumaattisten kokemusten kartoitus Traumatic Antecedents Questionnaire. Copyright: Bessel A. van der Kolk. Suomennos: Kimmo Absetz T A Q Aiempien traumaattisten kokemusten kartoitus Traumatic Antecedents Questionnaire Copyright: Bessel A. van der Kolk. Suomennos: Kimmo Absetz Aiempien traumaattisten kokemusten kartoitus Nimi: Päivämäärä:

Lisätiedot

JEESUS PARANSI SOKEAN BARTIMEUKSEN

JEESUS PARANSI SOKEAN BARTIMEUKSEN Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(6) JEESUS PARANSI SOKEAN BARTIMEUKSEN 1. Kertomuksen taustatietoja a) Kertomuksen tapahtumapaikka Jerikon kaupungin lähellä. Jeriko on Juudeassa oleva kaupunki

Lisätiedot

Elämä Jumalan lapsena

Elämä Jumalan lapsena 1 Roomalaiskirjeen selitys 18 Room. 8:14 17 Savonlinnan Tuomiokirkko, 13.3.2013 Elämä Jumalan lapsena Kertausta Tähän mennessä Paavali on Roomalaiskirjeessään esittänyt pääasiat siitä, kuinka ihmisestä

Lisätiedot

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat Matkatyö vie miestä 5.4.2001 07:05 Tietotekniikka on helpottanut kokousten valmistelua, mutta tapaaminen on silti arvossaan. Yhä useampi suomalainen tekee töitä lentokoneessa tai hotellihuoneessa. Matkatyötä

Lisätiedot

Liturgiset värit. Vihreä on kesän ja kasvun väri. Valkoinen merkitsee iloa ja puhtautta. Punainen kuvaa tulta ja verta. Violetti kuvaa katumusta.

Liturgiset värit. Vihreä on kesän ja kasvun väri. Valkoinen merkitsee iloa ja puhtautta. Punainen kuvaa tulta ja verta. Violetti kuvaa katumusta. Kirkkovuosi Vihreä on kesän ja kasvun väri Liturgiset värit Valkoinen merkitsee iloa ja puhtautta. Punainen kuvaa tulta ja verta. Violetti kuvaa katumusta. Musta on surun ja murheen väri. Talvi Ensimmäinen

Lisätiedot

Miten luterilaisuus ilmenee Suomessa? Tulevan kirkon nelivuotiskertomuksen esittelyä

Miten luterilaisuus ilmenee Suomessa? Tulevan kirkon nelivuotiskertomuksen esittelyä Miten luterilaisuus ilmenee Suomessa? Tulevan kirkon nelivuotiskertomuksen esittelyä Kimmo Ketola 1 Synodaalikirjan haasteet lukijalle Haastaa lukijan reflektoimaan katsomustaan suhteessa ajankohtaisiin

Lisätiedot

Osallisuuskysely 2015 Alle 25-vuotiaat vastaajat. Elina Antikainen (Esitetty: Nuorten ohjaus- ja palveluverkosto )

Osallisuuskysely 2015 Alle 25-vuotiaat vastaajat. Elina Antikainen (Esitetty: Nuorten ohjaus- ja palveluverkosto ) Osallisuuskysely 2015 Alle 25-vuotiaat vastaajat Elina Antikainen (Esitetty: Nuorten ohjaus- ja palveluverkosto 27.10.2015) 1. Ikäsi Yhteensä 31 vastaajaa, koko kyselyssä 332 2. Sukupuoli 3. Asuinalue

Lisätiedot

Vas. Tina ja keskellä Thaimaalaisia joita kävimme tapaamassa ja lahjoittamassa thaimaalaista ruokaa, jota oli tuotu Kirkolle jaettavaksi.

Vas. Tina ja keskellä Thaimaalaisia joita kävimme tapaamassa ja lahjoittamassa thaimaalaista ruokaa, jota oli tuotu Kirkolle jaettavaksi. Kaija Grundell Kaohsiung, Taiwan 29.04.2016 Terveiset kesäisen kuumasta Kaohsiungista! Päivälämpötila jo yli +30! Kielenopiskeluni päättyi helmikuun lopussa. Alla kuvassa opettajiani ja takarivissä opiskelutovereita,

Lisätiedot

PERKELE KIUSAA JEESUSTA

PERKELE KIUSAA JEESUSTA Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) PERKELE KIUSAA JEESUSTA Kuva taidegraafikko Kimmo Pälikkö 1. Kertomuksen taustatietoja a) Missä kertomus tapahtui Erämaassa b) Ajallinen yhteys muihin

Lisätiedot

Nettiraamattu. lapsille. Jeesus ja Lasarus

Nettiraamattu. lapsille. Jeesus ja Lasarus Nettiraamattu lapsille Jeesus ja Lasarus Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Janie Forest Sovittaja: Ruth Klassen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org BFC PO Box 3 Winnipeg,

Lisätiedot

Samuel, Jumalan palvelija

Samuel, Jumalan palvelija Nettiraamattu lapsille Samuel, Jumalan palvelija Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Janie Forest Sovittaja: Lyn Doerksen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org BFC PO Box

Lisätiedot

Emma ja Julija ovat ruvenneet huomioimaan Jennaa enemmän. He ovat hyviä ystäviä.

Emma ja Julija ovat ruvenneet huomioimaan Jennaa enemmän. He ovat hyviä ystäviä. Sakke aloittaa peruskoulun, Eetu ja Karim menee yhdeksännelle luokalle ja Julija, Emma ja Jenna aloittavat kahdeksannen luokan ja ovat siitä innoissaan. Emma ja Julija ovat ottaneet Jennan mukaan ja Jennakin

Lisätiedot

Seurakuntaan Kirkkovaltuusto Kirkkoneuvosto Menot 5 781 780

Seurakuntaan Kirkkovaltuusto Kirkkoneuvosto Menot 5 781 780 Mihin verorahat käytetään? Vuosi 2011 Seurakunnan hallinto Jumalanpalvelukset ja kirkkomusiikki 190 298 Muut seurakuntatilaisuudet 63 615 Investoinnit (kurssikeskus yms.) 293 395 Hautaan siunaaminen 117

Lisätiedot

Jeesus söi viimeisen aterian oppilaittensa kanssa. Aterialla Jeesus otti leivän, mursi siitä palan ja kiitti.

Jeesus söi viimeisen aterian oppilaittensa kanssa. Aterialla Jeesus otti leivän, mursi siitä palan ja kiitti. Viimeinen ateria Jeesus sanoi oppilailleen: - On tullut minun aikani mennä pois. Jeesus tarkoitti, että hän kuolee pian. Oppilailleen Jeesus lupasi: - Minä olen aina teidän kanssanne. Älkää olko surullisia.

Lisätiedot

Kulttuuria ja urheilua -reitti Tehtävien avulla opit suomea. Opettaja voi koulussa valita ryhmälle sopivat tehtävät.

Kulttuuria ja urheilua -reitti Tehtävien avulla opit suomea. Opettaja voi koulussa valita ryhmälle sopivat tehtävät. Ohjeet Kulttuurikuntoilun tehtäviä varten Kulttuuria ja urheilua -reitti Tehtävien avulla opit suomea. Opettaja voi koulussa valita ryhmälle sopivat tehtävät. TEHTÄVÄT ENNEN KÄVELYÄ TEHTÄVÄ 1 Lue kävelyn

Lisätiedot

NIMENI ON: Kerro, millaisista asioista pidät? Minusta on mukavaa, kun: Jos olisin väri, olisin: Tulen iloiseksi siitä, kun:

NIMENI ON: Kerro, millaisista asioista pidät? Minusta on mukavaa, kun: Jos olisin väri, olisin: Tulen iloiseksi siitä, kun: Lapsen oma KIRJA Lapsen oma kirja Työkirja on tarkoitettu lapsen ja työntekijän yhteiseksi työvälineeksi. Lapselle kerrotaan, että hän saa piirtää ja kirjoittaa kirjaan asioita, joita hän haluaa jakaa

Lisätiedot

Internetin saatavuus kotona - diagrammi

Internetin saatavuus kotona - diagrammi Internetin saatavuus kotona - diagrammi 2 000 ruotsalaista vuosina 2000-2010 vastata Internetiä koskeviin kysymyksiin. Alla oleva diagrammi osoittaa, kuinka suurella osuudella (%) eri ikäryhmissä oli Internet

Lisätiedot

Nyakaton Luterilainen Raamattuopisto. Mwanza, Tanzania VIKTORIAJÄRVEN ITÄISEN HIIPPAKUNNAN TYÖNTEKIJÄKOULUTUS. Nimikkohankeraportti 1/2014

Nyakaton Luterilainen Raamattuopisto. Mwanza, Tanzania VIKTORIAJÄRVEN ITÄISEN HIIPPAKUNNAN TYÖNTEKIJÄKOULUTUS. Nimikkohankeraportti 1/2014 VIKTORIAJÄRVEN ITÄISEN HIIPPAKUNNAN TYÖNTEKIJÄKOULUTUS Nyakaton Luterilainen Raamattuopisto Mwanza, Tanzania Nimikkohankeraportti 1/2014 Hankenumero 14106 115 Nyakato Luterilainen Koulutuskeskus perustettiin

Lisätiedot

Paritreenejä. Lausetyypit

Paritreenejä. Lausetyypit Paritreenejä Lausetyypit Keskustele parin kanssa, kysy parilta! Omasta mielestäni olen Minun perhe on Minun suku on Minun äiti on Minun isä on Minun koti on Minun lempiruoka on Minun suosikkilaulaja on

Lisätiedot

Nettiraamattu lapsille. Suosikkipojasta orjaksi

Nettiraamattu lapsille. Suosikkipojasta orjaksi Nettiraamattu lapsille Suosikkipojasta orjaksi Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Byron Unger; Lazarus Sovittaja: M. Kerr; Sarah S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org

Lisätiedot

JEESUS JA TURKULAINEN NAINEN. Jaakko Kujala Urban Light

JEESUS JA TURKULAINEN NAINEN. Jaakko Kujala Urban Light JEESUS JA TURKULAINEN NAINEN Jaakko Kujala Urban Light 17.3.2016 JOH. 4:3-30 (OMA KÄÄNNÖS ) Jeesus lähti Jyväskylästä ja oli taas menossa Ahvenanmaalle. Hänen oli kuljettava Turun kautta. Niin hän saapui

Lisätiedot

Työssäoppiminen Saksan Rietbergissä

Työssäoppiminen Saksan Rietbergissä Työssäoppiminen Saksan Rietbergissä 6.10. 14.11.2014 Sisustusrakennusalan opiskelijat Anne Kinnunen ja Johanna Laukkanen Piippolan ammatti- ja kulttuuriopisto Ajatuksena oli lähteä työharjoittelujakson

Lisätiedot

EI MIKÄÄN NÄISTÄ. KUVITETTU MINI-MENTAL STATE EXAMINATION Ohjeet viimeisellä sivulla. 1. Mikä vuosi nyt on? 2. Mikä vuodenaika nyt on?

EI MIKÄÄN NÄISTÄ. KUVITETTU MINI-MENTAL STATE EXAMINATION Ohjeet viimeisellä sivulla. 1. Mikä vuosi nyt on? 2. Mikä vuodenaika nyt on? POTILAS: SYNTYMÄAIKA: TUTKIJA: PÄIVÄMÄÄRÄ: 1. Mikä vuosi nyt on? 2000 2017 2020 1917 EI MIKÄÄN NÄISTÄ 2. Mikä vuodenaika nyt on? KEVÄT KESÄ SYKSY TALVI 3. Monesko päivä tänään on? 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10

Lisätiedot

Moni-ilmeinen vanhenemisen tutkimus - tutkimuskavalkadi. J.P. Roosin Suomalainen elämä (1987)

Moni-ilmeinen vanhenemisen tutkimus - tutkimuskavalkadi. J.P. Roosin Suomalainen elämä (1987) Vanhenemisen tutkimuksen johdantokurssi 8.11.2016 Moni-ilmeinen vanhenemisen tutkimus - tutkimuskavalkadi J.P. Roosin Suomalainen elämä (1987) toi sukupolvet suomalaiseen yhteiskuntatutkimukseen Aineistona

Lisätiedot

Rakkauden Katekismus TYTÖILLE.

Rakkauden Katekismus TYTÖILLE. Rakkauden Katekismus TYTÖILLE. Hinta Smk. 1; 50. ALKULAUSE. Teille hyvät tytöt omistetaan tämä pieni käsikirja rakkauden tulkitsemisessa. Olkoon teissä monessa kätketty välinpitämättömyys sille ihmeelliselle

Lisätiedot

Haluaisin mennä nukkumaan Verbi + verbi + verbi

Haluaisin mennä nukkumaan Verbi + verbi + verbi Verbien rektioita Haluaisin mennä nukkumaan Verbi + verbi + verbi Jos lauseessa on useita verbejä, missä muodossa 2. tai 3. verbi ovat? -Jos lauseessa on useita verbejä peräkkäin, 1. verbi taipuu normaalisti,

Lisätiedot

SANATYYPIT PERUSOPINNOT 2 KOULUTUSKESKUS SALPAUS

SANATYYPIT PERUSOPINNOT 2 KOULUTUSKESKUS SALPAUS SANATYYPIT LÄMMIN TAKKI LÄMPIMÄT TAKIT KAUNIS NAINEN KAUNIIT NAISET SANATYYPIT JA VARTALOT nominatiivi Kuka? Mikä? Millainen? t-monikko Ketkä? Mitkä? Millaiset? vartalo genetiivi Kenen? Minkä? Millaisen?

Lisätiedot

Lutherista luuranko. Onko luterilainen tunnustus muisto menneestä vai tuki tulevaan?

Lutherista luuranko. Onko luterilainen tunnustus muisto menneestä vai tuki tulevaan? Lutherista luuranko. Onko luterilainen tunnustus muisto menneestä vai tuki tulevaan? Esittäjän nimi 16.2.2017 1 Tunnustus on hengellinen ja opillinen Tunnustus ei ole yhdistyksen säännöstö, vaan kirkon

Lisätiedot

Usko Kemppi teki elokuvaan Minä ja mieheni morsian sekä käsikirjoituksen

Usko Kemppi teki elokuvaan Minä ja mieheni morsian sekä käsikirjoituksen Usko Kemppi ja elokuva Usko Kemppi kotiutui sodasta 1944. Uusikaupunkilainen Ilmari Unho oli ohjaajana Suomi-Filmissä, ja hän järjesti tuttavalleen Usko Kempille työpaikan. Ensimmäisenä työpäivänä Risto

Lisätiedot

Hengen miekka: Jumalan Sana rukouksin. Rukouskoulu jakso

Hengen miekka: Jumalan Sana rukouksin. Rukouskoulu jakso Hengen miekka: Jumalan Sana rukouksin Rukouskoulu 2014 2. jakso Mitä rukous on Ylösnousemuksen voima On Kristus ylösnoussut Hän elää minussa Kristus meissä, kirkkauden toivo Herätetyt yhdessä Hänen kanssaan,

Lisätiedot

Taidetta Turun taidemuseossa

Taidetta Turun taidemuseossa Taidetta Turun taidemuseossa Turun taidemuseon toimintaa ylläpitää Konstföreningen i Åbo - Turun Taideyhdistys ry. Vuonna 1891 toimintansa aloittanut Taideyhdistys on perustettu edistämään taiteen harrastusta,

Lisätiedot

Toivoa maailmalle! Paikallinen seurakunta on maailman toivo

Toivoa maailmalle! Paikallinen seurakunta on maailman toivo Toivoa maailmalle! Paikallinen seurakunta on maailman toivo (Matt 16:18) Ja mina sanon sinulle: Sina olet Pietari, ja ta lle kalliolle mina rakennan seurakuntani, eiva tka tuonelan portit sita voita. (Matt

Lisätiedot

OU! Kirjaston yö taiteissa

OU! Kirjaston yö taiteissa OU! Kirjaston yö taiteissa Taiteiden yön toinen juhlajulkaisu 22.8.2013 1 Pääkirjoitus Taidetta ja remonttia K eskellä pääkirjaston remonttia vietettiin uuden Oulun kaupungin juhlavuoden taiteiden yötä.

Lisätiedot

Tietoteoria. Tiedon käsite ja logiikan perusteita. Monday, January 12, 15

Tietoteoria. Tiedon käsite ja logiikan perusteita. Monday, January 12, 15 Tietoteoria Tiedon käsite ja logiikan perusteita Tietoteoria etsii vastauksia kysymyksiin Mitä tieto on? Miten tietoa hankitaan? Mitä on totuus? Minkälaiseen tietoon voi luottaa? Mitä voi tietää? Tieto?

Lisätiedot

Matka Raamatun kastetilanteisiin. Niko Huttunen Dos., Helsingin yliopisto

Matka Raamatun kastetilanteisiin. Niko Huttunen Dos., Helsingin yliopisto Matka Raamatun kastetilanteisiin Niko Huttunen Dos., Helsingin yliopisto I Kristillinen kaste ja muut puhdistautumisrituaalit Puhdistautumisriitit tavallisia uskonnoissa Puhdistautumisriitti Ganges- virrassa

Lisätiedot

Kun olen hätääntynyt ja ahdistunut, odotan

Kun olen hätääntynyt ja ahdistunut, odotan 1. syyskuuta Jumala, minun Jumalani, sinua minä odotan. Sieluni janoaa sinua, ruumiini ikävöi sinua ja uupuu autiomaassa ilman vettä. Ps. 63:2 Kun olen hätääntynyt ja ahdistunut, odotan kiihkeästi Jumalan

Lisätiedot

Suomalaisia sotalapsia Skandinaviassa

Suomalaisia sotalapsia Skandinaviassa Suomalaisia sotalapsia Skandinaviassa Oy Sigillum Ab ja Siirtolaisuusinstituutti 21.4.2016 Tuula Eskeland Kööpenhaminan yliopisto Suomalaisia sotalapsia Skandinaviassa Taustaa Historiaa Ruotsi Tanska Norja

Lisätiedot

Juha Muukkonen Rinnetie Tornio puh s-posti: gen.fi kotisivu:

Juha Muukkonen Rinnetie Tornio puh s-posti: gen.fi kotisivu: LASTEN EHTOOLLINEN? (Ote 26.7.2016 ystävälle lähetetystä kirjeestä.) Juha Muukkonen Rinnetie 10 95420 Tornio puh. 050 359 6939 s-posti: juha.muukkonen@ gen.fi kotisivu: www.gen.fi Lasten osallistuminen

Lisätiedot

JAAKOBIN PAINI. 1. Kertomuksen taustatietoja a) Kertomuksen tapahtumapaikka Penuelissa, matkalla Harranista, Laabanin luota takaisin luvattuun maahan.

JAAKOBIN PAINI. 1. Kertomuksen taustatietoja a) Kertomuksen tapahtumapaikka Penuelissa, matkalla Harranista, Laabanin luota takaisin luvattuun maahan. Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) JAAKOBIN PAINI 1. Kertomuksen taustatietoja a) Kertomuksen tapahtumapaikka Penuelissa, matkalla Harranista, Laabanin luota takaisin luvattuun maahan. b)

Lisätiedot

JEESUS ILMESTYY OPETUSLAPSILLE

JEESUS ILMESTYY OPETUSLAPSILLE Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) JEESUS ILMESTYY OPETUSLAPSILLE 1. Kertomuksen taustatietoja a) Kertomuksen tapahtumapaikka Opetuslapset ovat yhä Jerusalemissa lukittujen ovien takana,

Lisätiedot

RAPORTTI ISMMN KONFERENSSISTA 2014 ERI KANSAKUNNAT, YKSI KAIPAUS HENKEÄSALPAAVA AVAJAISSEREMONIA

RAPORTTI ISMMN KONFERENSSISTA 2014 ERI KANSAKUNNAT, YKSI KAIPAUS HENKEÄSALPAAVA AVAJAISSEREMONIA 2 RAPORTTI ISMMN KONFERENSSISTA 2014 ISMMN Johtajuuskonferenssi 2014 jumalan miehen, pastori Chrisin, kanssa oli historiallinen ja elämää muuttava. Se oli erityisen muutoksen ja Pyhän Hengen välittämisen

Lisätiedot

Kuningas Daavid (2. osa)

Kuningas Daavid (2. osa) Nettiraamattu lapsille Kuningas Daavid (2. osa) Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Lazarus Kääntäjä: Anni Kernaghan Sovittaja: Ruth Klassen Suomi Kertomus 21/60 www.m1914.org Bible for Children, PO

Lisätiedot

PUHU MINULLE KUUNTELE MINUA

PUHU MINULLE KUUNTELE MINUA Helsingin terveyskeskus poliklinikka Puheterapeutit: K. Laaksonen, E. Nykänen, R. Osara, L. Piirto, K. Pirkola, A. Suvela, T. Tauriainen ja T. Vaara PUHU MINULLE KUUNTELE MINUA Lapsi oppii puheen tavallisissa

Lisätiedot

Nainen ja seksuaalisuus

Nainen ja seksuaalisuus Nainen ja seksuaalisuus Kun syntyy tyttönä on Kela-kortissa naisen henkilötunnus. Onko hän nainen? Millaista on olla nainen? Naisen keho Kun tytöstä tulee nainen, naiseus näkyy monella tavalla. Ulospäin

Lisätiedot

Simson, Jumalan vahva mies

Simson, Jumalan vahva mies Nettiraamattu lapsille Simson, Jumalan vahva mies Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Janie Forest Sovittaja: Lyn Doerksen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org BFC PO Box

Lisätiedot

Komea mutta tyhmä kuningas

Komea mutta tyhmä kuningas Nettiraamattu lapsille Komea mutta tyhmä kuningas Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Janie Forest Sovittaja: Lyn Doerksen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org BFC PO Box

Lisätiedot

4. Johannes Duns Scotus (k. 1308)

4. Johannes Duns Scotus (k. 1308) 4. Johannes Duns Scotus (k. 1308) 57 Elämä Skotlannista fransiskaani, opiskeli Oxfordissa ja Pariisissa opetti pari vuotta Pariisissa ja vähän aikaa Kölnissä doctor subtilis (terävä/hienosyinen opettaja)

Lisätiedot

Sinut ry:n lehti Testaa tietosi Sinuista. Nuoren kertomus: Sijoitustausta on ollut minulle voimavara

Sinut ry:n lehti Testaa tietosi Sinuista. Nuoren kertomus: Sijoitustausta on ollut minulle voimavara Sinut ry:n lehti 2014 Testaa tietosi Sinuista Nuoren kertomus: Sijoitustausta on ollut minulle voimavara Mikä tää on? Hyppysissäsi oleva lehti on sijaisperheiden nuorille suunnattu Sinutlehti. Suomen Sijaiskotinuorten

Lisätiedot