Suomussalmen kunta TOIMINTAKERTOMUS JA TILINPÄÄTÖS vuodelta 2014 Kunnanvaltuusto

Transkriptio

1 Suomussalmen kunta TOIMINTAKERTOMUS JA TILINPÄÄTÖS vuodelta 2014 Kunnanvaltuusto

2 Painopaikka Suomussalmen kunnan monistamo

3 Toimintakertomus ja tilinpäätös v Sisällys 1. OLENNAISET TAPAHTUMAT TOIMINNASSA JA TALOUDESSA Kunnanjohtajan katsaus vuoteen Suomussalmen kunnan toimintastrategia ja organisaatio Yhteiset tavoitteet Kuntalaisten hyvinvoinnin edistäminen Kunnan hallinto ja organisaatiorakenne Yleinen taloudellinen kehitys Kainuun talousalueen kehitys Suomussalmen kunnan toiminnan ja talouden kehitys Toimintaympäristössä tapahtuneet muutokset Olennaiset tapahtumat tilikauden päättymisen jälkeen ja arvio tulevasta kehityksestä Henkilöstö Arvio merkittävimmistä riskeistä ja epävarmuustekijöistä sekä muista toiminnan kehittymiseen vaikuttavista seikoista Selonteko kunnan sisäisen valvonnan järjestämisestä TILIKAUDEN TULOKSEN MUODOSTUMINEN JA TOIMINNAN RAHOITUS Tilikauden tuloksen muodostuminen Toiminnan rahoitus Lainojen hoito Maksuvalmius Tulorahoituksen riittävyys RAHOITUSASEMA JA SEN MUUTOKSET Tase ja sen tunnusluvut KOKONAISTULOT JA MENOT KUNTAKONSERNIN TOIMINTA JA TALOUS Yhdistelmä konsernitilinpäätökseen sisältyvistä yhteisöistä Konsernin toiminnan ohjaus Olennaiset konsernia koskevat tapahtumat Selonteko konsernivalvonnan järjestämisestä Konsernitilinpäätös ja sen tunnusluvut Konsernituloslaskelma ja sen tunnusluvut Konsernin rahoituslaskelma ja sen tunnusluvut Konsernitase ja sen tunnusluvut KUNNANHALLITUKSEN ESITYS TILIKAUDEN TULOKSEN KÄSITTELYSTÄ TALOUSARVION TOTEUTUMINEN Käyttötalousosan ja toiminnallisten tavoitteiden toteutuminen Tuloslaskelmaosan toteutumisvertailu Verotulojen erittely Valtionosuuksien erittely Investointiosan toteutumisvertailu Rahoitusosan toteutumisvertailu Yhteenveto valtuuston hyväksymien sitovien määrärahojen toteutumisesta TILINPÄÄTÖSLASKELMAT Kunnan tuloslaskelma Kunnan rahoituslaskelma Kunnan tase Konsernin tuloslaskelma Konsernin rahoituslaskelma Konsernin tase 128

4 8.7. Laskennallisesti eriytetyn vesihuoltolaitoksen tuloslaskelma Laskennallisesti eriytetyn vesihuoltolaitoksen rahoituslaskelma Laskennallisesti eriytetyn vesihuoltolaitoksen tase LIITETIEDOT Tilinpäätöksen laatimista koskevat liitetiedot Arvostus ja jaksotusperiaatteet sekä menetelmät Tuloksen ja taseen vertailukelpoisuus Aikaisempiin tilikausiin kohdistuvat tuotot ja kulut sekä virheiden korjaukset Tuloslaskelman liitetiedot Kunnan toimintatuotot tehtäväalueittain Verotulojen erittely Valtionosuuksien erittely Satunnaiset tuotot Satunnaiset kulut Selvitys suunnitelman mukaisten poistojen perusteista Selvitys suunnitelman mukaisten poistojen ja poistonalaisten investointien vastaavuudesta Käyttöomaisuuden myyntivoitot ja -tappiot Rahoitustuotot ja -kulut Taseen vastaavia koskevat liitetiedot Kuluksi kirjaamattomat menot ja pääoma-alennukset Arvonkorotukset Aktivoidut korkomenot Saamiset Muut lainasaamiset Rahoitusarvopaperit Siirtosaamiset Tase-eräkohtainen erittely käyttöomaisuudesta Osakkeet ja osuudet Taseen vastattavia koskevat liitetiedot Oman pääoman erien erittely Pitkäaikainen vieras pääoma Pakolliset varaukset Velat samaan konserniin kuuluville Muut velat Shekkilimiitti Vuokrakohteen lunastusvelka Siirtovelat Vakuuksia ja vastuusitoumuksia koskevat liitetiedot Leasingvastuiden yhteismäärä Vastuusitoumukset samaan konserniin kuuluvien yhteisöjen puolesta Muut vastuusitoumukset Muut taseen ulkopuoliset järjestelyt Ympäristövastuut Arvonlisäveron palautusvastuu Henkilöstöä ja tilintarkastajan palkkiota koskevat liitetiedot Henkilöstö Henkilöstökulut Tilintarkastajan palkkiot Kunnan omistukset muissa yhteisöissä Konsernitilinpäätöksen liitetiedot Toimintatuotot tehtäväalueittain Arvonkorotukset Maa- ja vesialueet Pysyvien vastaavien sijoitukset Saamiset Siirtosaamiset Oma pääoma Pakolliset varaukset Vieras pääoma Muut velat MUUT LIITETIEDOT 156

5 10.1. Yhteenveto lautakunnittain käyttötaloudesta Käyttötalouden yhteenveto tuloista ja menoista lajeittain Projektiluettelo YHTEENVETO, KESKEISET TUNNUSLUVUT JA KUVIOT KAINUUN SOTE JA KAINUUN LIITTO -KUNTAYHTYMIEN TILINPÄÄTÖSTIETOJA LUETTELOT JA SELVITYKSET Luettelo käytetyistä kirjanpitokirjoista ja tilinpäätöksen säilytys Tositelajit ja tositenumerosarjat TILINPÄÄTÖKSEN ALLEKIRJOITUKSET TILINPÄÄTÖSMERKINTÄ Virhe. Kirjanmerkkiä ei ole määritetty.

6

7 1. OLENNAISET TAPAHTUMAT TOIMINNASSA JA TALOUDESSA 1.1. Kunnanjohtajan katsaus vuoteen 2014 Viime vuoden yksi merkittävimmistä päätöksistä oli Kainuun yhteisen kuntarakenneselvityksen tekeminen. Selvityksessä ovat mukana kaikki Kainuun kunnat Puolankaa ja Vaalaa lukuun ottamatta. Selvitystyön ydinajatuksena on Kainuun kuntien elinvoiman ja yhteistyön vahvistaminen, jotta kunnat pysyvät asuttuina ja pystyvät tarjoamaan laadukkaat palvelut myös tulevaisuudessa. Selvitystä koskeva väliraportti valmistui joulukuussa ja sen mukaan Kainuun kuntien on tiivistettävä rivejään kuntaliitosten tai vähintäänkin yhteistyön kautta. Selvitystyö jatkuu edelleen ja päätöksiä kuntarakenteesta tehdään viimeistään vuonna Hallintokokeilun purkautumisen jälkeen vuonna 2012 Kainuun kunnat halusivat Puolangan poisjäännistä huolimatta jatkaa sosiaali- ja terveydenhuollon yhteistyötä. Tilalle palvelujen tuottamista varten perustettiin kaksi uutta kuntayhtymää: Kainuun liitto ja Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä. Hallinnon tukipalvelut päätettiin järjestää edelleenkin keskitetysti Kainuun soten toimesta. Koulutustoimialan tehtävien hoito sen sijaan palasi takaisin peruskunnille. Yhteistyö on sujunut hyvin kuntien ja kuntayhtymien välillä. Valtionosuusuudistuksen vuoksi sote-kuntayhtymän perussopimus uusittiin vuonna 2014 ja uusi perussopimus astui voimaan Kunnan oman toiminnan osalta vuosi toteutui suunnitelmien mukaisesti. Keväällä 2014 tehdyn kuntalaiskyselyn mukaan kunnan tuottamat palvelut ovat toimineet erinomaisen hyvin. Suomussalmen kunta sai lähes jokaisella osa-alueella paremman arvosanan kuin vastaavanlaisessa tutkimuksessa olleet kunnat olivat yleensä saaneet. Hallintoa työllistivät edelleen lukuisat kunta- ja sote-uudistukseen liittyvät lausuntokierrokset. Lausunto annettiin mm. sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislakiehdotuksista ja kuntalain esitysluonnoksesta. Lisäksi kuntien valtionosuusjärjestelmä uudistettiin viime vuoden aikana ja uudistus tuli voimaan tämän vuoden alusta lukien. Valtiovarainministeriön laskelman mukaan Suomussalmen kunta menettää uudistuksen vuoksi valtionosuuksia yhteensä 216 euroa asukasta kohden eli yhteensä 1,9 miljoonaa euroa portaittain vuoteen 2018 mennessä. Kunta on varautunut toiminnassaan tuleviin valtionosuuksien muutoksiin. Sivistyspalveluissa taajaman kouluverkkoselvitys valmistui syksyllä ja sen pohjalta kunnanvaltuusto teki päätökset perusopetuksen sijaintipisteistä ja varhaiskasvatuksen tilajärjestelyistä. Teknisissä palveluissa valmisteltiin kaukolämpötoiminnan yhtiöittäminen Suomussalmen Energia Oy:lle. Uudistuneen Raatteen Portin avajaiset pidettiin ja kesällä 2014 käynnistettiin uuden hoitokodin rakentaminen terveysaseman yhteyteen. Yritystoiminnan ja matkailun kehittämiseksi käynnistettiin kaksi hanketta: Puuteollisuuden kehittäminen (PuuKes) ja Hossan matkailun Master Plan -suunnitelman tekeminen. Lisäksi vuoden aikana valmisteltiin yhteistyössä yrittäjien kanssa kunnan elinkeinostrategiaa ja elinvoimaohjelmaa. Talouden osalta viime vuosi toteutui talousarviota paremmin. Kunnan tulos oli 3,8 miljoonaa euroa ylijäämäinen. Tähän vaikuttivat kunnan kaukolämpölaitoksen yhtiöittäminen ja sote-kuntayhtymän ylijäämien palautukset vuosilta 2013 ja Kunnan suurimmat ongelmat ovat edelleenkin väestön väheneminen ja työttömyys. Työttömien suomussalmelaisten määrä vuoden aikana oli keskimäärin 18,8 prosenttia työvoimasta. Edellisvuoden vastaava luku oli 17 prosenttia. Asukasmäärä väheni samanaikaisesti 175 henkilöllä. Kunnan väkiluku oli vuoden lopussa asukasta. Alkaneen vuoden aikana kunnan hallintoa työllistää edelleen meneillään oleva Kainuun kuntajakoselvitys ja siihen liittyvät lisäselvitykset. Eduskuntavaalit pidetään ja vaalien jälkeen uudelta hallitukselta odotetaan uusia linjauksia maaliskuussa kariutuneeseen sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislakiin sekä mahdolliseen toisen asteen koulutuksen ja vapaan sivistystyön rakenteiden ja rahoituksen uudistukseen. Kiitän kaikkia kunnan työntekijöitä ja luottamushenkilöitä yhteistyöstä ja hyvin hoidetusta viime vuodesta. - Kukaan ei voi tehdä kaikkea, mutta jokainen voi tehdä jotakin; ja jos jokainen tekee jotakin, kaikki tulee tehdyksi. Suomussalmella Asta Tolonen, kunnanjohtaja 1

8 1.2. Suomussalmen kunnan toimintastrategia ja organisaatio 1. SUOMUSSALMEN KUNNAN ARVOT YHTEISÖLLISYYS Suomussalmen kunta edistää asukkaidensa keskinäistä vuorovaikutusta, välittämistä ja yhteistoimintaa sekä toivottaa tervetulleiksi kuntayhteisön uudet asukkaat ja ajatukset kunnan kehittämiseksi. MUUTOSVALMIUS Tiedostamme, että muutos on jatkuvaa. Olemme yhteisönä ja yksilöinä halukkaita, valmiita ja kykeneviä muutokseen muutos on mahdollisuus ja uuden alku. KESTÄVÄ KEHITYS Suomussalmen kunta toimii ekologisesti, sosiaalisesti ja taloudellisesti kestävän kehityksen periaatteiden mukaisesti. SIVISTYS Kunta kohottaa kuntalaisten elämän laatua ja tiedon tasoa luomalla hyvät edellytykset laadukkaalle koulutukselle, varhaiskasvatukselle ja vapaa-ajan harrastustoiminnalle. Kunta innostaa kaikenikäisiä kuntalaisia elinikäiseen itsensä kehittämiseen ja monipuoliseen liikkumiseen päämääränä aktiivinen, omatoiminen ihminen. KANNUSTAVUUS Tuemme yrittäjyyttä ja toinen toistamme toimimaan parhaalla mahdollisella tavalla, jotta asetetut tavoitteet saavutetaan. Uskomme tulevaisuuteen, motivoimme toisiamme ja vahvistamme luovuutta. 2. TOIMINTA-AJATUS 3. VISIO Suomussalmen kunta järjestää laadukkaita, hyvinvointia edistäviä palveluja ja luo edellytyksiä elinvoimaiselle toimintaympäristölle ja yritystoiminnalle, jotta kuntalaiset saavuttavat mahdollisimman hyvän ja turvallisen elämän. Neljän vuodenajan Suomussalmi on taloudeltaan vakaa yritys- ja kulttuurikunta sekä yhteistyökykyinen Ylä-Kainuun keskus, jossa on myönteinen väestökehitys. 2

9 Yhteiset tavoitteet ELINKEINOJEN KEHITTÄMINEN 1. Hyvien peruspalvelujen ylläpito ja kehittäminen 2. Koko Kainuun elinkeinoyhteistyön lisääminen 3. Tehokas toimitilojen hankinta ja vanhojen tilojen hyötykäyttö ja jalostus 4. Aktiivinen tonttipolitiikka 5. Yritystoimintaan ja yrittäjyyteen kannustaminen 6. Koulutukseen ja innovaatioihin panostaminen 7. Kuntamarkkinoinnin lisääminen 8. Yritystoimintaa tukeviin hankkeisiin osallistuminen Kainuun liitto yhdessä kuntien ja muiden sidosryhmien kanssa on laatimassa Kainuun Venäjä strategiaa Kunnan Venäjä strategia päivitetään tämän työn valmistuttua. TALOUS 1. Kunnan taloutta hoidetaan kestävällä tavalla. 2. Vuosikatteen on riitettävä poistojen kattamiseen. 3. Toimintakulut sopeutetaan vuosikatetavoitteeseen ja niitä voidaan kasvattaa vain tulorahoituksen kasvun verran. 4. Investoinnit mukautetaan kunnan talouteen ja kehitykseen. 5. Maksuja ja taksoja korotetaan ainakin kustannustason nousua vastaavasti. 6. Kunnallisveroprosentti on korkeintaan yhden prosenttiyksikön koko maan keskiarvoa suurempi. 7. Lainarahoitusta käytetään tarvittaessa työllisyyttä ylläpitäviin tai lisääviin taikka käyttötalouden säästöjä tuoviin investointeihin. TYÖYHTEISÖN KEHITTÄMINEN 1. Parannamme osaamista ja tuemme motivaatiota 2. Kehitämme johtamista ja yhteistyötä 3. Parannamme työhyvinvointia 4. Varmistamme uusien osaajien saannin Kuntalaisten hyvinvoinnin edistäminen Terveydenhuoltolain (1326/2010) 12 velvoittaa kunnat seuraamaan asukkaidensa terveyttä ja hyvinvointia sekä niihin vaikuttavia tekijöitä väestöryhmittäin. Kunnan on seurattava myös palveluissaan toteutettuja toimenpiteitä, joilla vastataan kuntalaisten hyvinvointitarpeisiin. Valtuustokausittain valmistellaan laaja hyvinvointikertomus. Vuosittain valtuustolle raportoidaan kuntalaisten terveydestä ja hyvinvoinnista sekä toteutetuista toimenpiteistä. Hyvinvointikertomus laaditaan kunnassa eri vastuualueiden yhteistyönä. Sen valmistelu on osa kunnan strategiatyötä sekä talouden ja toiminnan suunnittelua. Valtuusto hyväksyy Suomussalmen hyvinvointikertomuksen. Hyvinvointikertomuksessa 2014 tarkastellaan vuosia Vertailualueiksi on valittu Sotkamo, Kuhmo, Pudasjärvi, Nivala, Pedersören kunta, Kainuu ja koko maa. Hyvinvointikertomus on erillisenä liitteenä. 3

10 1.3. Kunnan hallinto ja organisaatiorakenne Luottamushenkilöorganisaatio Kunnanvaltuusto Kunnanvaltuustossa on 35 jäsentä ja sen paikkajakauma on vuoden 2013 alussa alkaneena toimikautena seuraava: Suomen Keskusta 19 Vasemmistoliitto 10 Perussuomalaiset 4 Kansallinen Kokoomus 2 Puheenjohtajat puheenjohtaja... Pentti Moilanen I varapuheenjohtaja... Veikko Timonen II varapuheenjohtaja... Raimo Härkönen Kunnanhallitus Kunnanhallituksessa on 11 jäsentä. Puheenjohtajat v Puheenjohtaja I varapuheenjohtaja II varapuheenjohtaja Raija Hekkala Veijo Holappa Yrjö Puurunen Jäsenet: Jukka Pekka Alanko Vuokko Hiltunen Mikko Juntunen Keijo Mulari Erja Helttunen Marja-Liisa Holappa Kari Moilanen Merja-Liisa Seppänen Esittelijä: Asta Tolonen, kunnanjohtaja LUOTTAMUSHENKILÖORGANISAATIO Kunnanvaltuusto 35 Keskusvaalilautakunta 5 Tarkastuslautakunta 5 Kunnanhallitus 11 Sivistyslautakunta 11 Tekninen lautakunta 11 Ympäristölautakunta 11 4

11 KONSERNIORGANISAATIO Kunnanvaltuusto Kunnanhallitus Vastuualueet Konserniyhtiöt/-yhteisöt Palveluorganisaatio Kunnan toiminnot jakautuvat hallintopalvelujen, sivistyspalvelujen ja teknisten palvelujen vastuualueisiin. Kunnanjohtaja, vastuualueiden johtajat ja kunnanjohtajan määräämänä talousjohtaja ja elinkeinoasiamies muodostavat kunnan johtoryhmän. Vastuualueet jakaantuvat palveluyksiköihin. Johtoryhmä: Asta Tolonen, kunnanjohtaja Aila Virtanen, hallintojohtaja Sirpa Mikkonen, sivistysjohtaja Antti Westersund, tekninen johtaja Matti Mulari, talousjohtaja Hannu Leinonen, elinkeinoasiamies 5

12 PALVELUORGANISAATIO Kunnanjohtaja Johtoryhmä Vastuualueet Elinkeinoasiamies Hallintopalvelut Sivistyspalvelut Tekniset palvelut Palveluyksiköt: hallintopalvelut Palveluyksiköt: varhaiskasvatus perusopetus lukiokoulutus ammatillinen koulutus (sop. Kajaani) Kianta-Opisto liikuntapalvelut nuorisopalvelut kulttuuripalvelut kirjastopalvelut musiikkiopisto (sop. Kajaani) Palveluyksiköt: tilapalvelut ympäristöpalvelut liikelaitokset ruoka- ja siivouspalvelut ympäristön valvonta Tilivelvolliset Kuntalain mukaan tilivelvollisia ovat: -kunnan toimielinten jäsenet (ei kuitenkaan valtuutettu) - asianosaisen toimielimen tehtäväalueen johtavat viranhaltijat Suomussalmen kunnan tilivelvolliset viran- ja toimenhaltijat: kunnanjohtaja Asta Tolonen hallintojohtaja Aila Virtanen talousjohtaja Matti Mulari talouspäällikkö Sirpa Kovalainen lukien hallintosihteeri Anna Tolonen elinkeinoasiamies Hannu Leinonen maaseutusihteeri Ilmari Schepel sivistysjohtaja Sirpa Mikkonen kansalaisopiston rehtori Leena Manner päivähoidon johtaja Jaana Heikkinen kulttuurituottaja Joni Kinnunen liikuntasihteeri Pirjo Neuvonen nuorisosihteeri Eija Järvenpää kirjastotoimenjohtaja Ari Koistinen tekninen johtaja Antti Westersund rakennustarkastaja Asko Kinnunen ympäristösihteeri Jukka Korhonen 6

13 1.4. Yleinen taloudellinen kehitys Talouskehityksen pääpiirteitä 2014 Lähteet: Valtiovarainministeriön kansantalousosaston Taloudellinen katsaus, Talvi 2014, Tilastokeskus , Kuntaliitto Luvut ovat osittain ennakkotietoja. Maailman talous Kansainvälisen talouden kehittyminen on ollut kaksijakoista. Yhdysvalloissa ja Iso-Britanniassa kasvunäkymät olivat hyvät ja vuonna 2015 molempien maiden kasvun ennustetaan olevan noin prosentin tuntumassa. Vaikka Kiinan kasvu vaimenee, se yltänee vielä vuonna 2016 lähes seitsemään prosenttiin. Euroalueen talous Euroalueella talouden kasvu jatkui vaisuna. Vuonna 2014 kasvua kertyi prosentin verran ja vuosi 2015 näyttää vain hiukan paremmalta. Saksan kasvunäkymät heikentyivät ja seuraavien kahden vuoden aikana kasvu jäänee puoleentoista prosenttiin. Ruotsissa kasvu jatkui euroaluetta nopeampana. Venäjän talous Öljyn hinnan nopea lasku ja kasvanut epävarmuus nostivat korkoja Venäjällä, heikensivät ruplaa ja kiihdyttivät inflaatiota. Tämän johdosta Venäjän talous ei kasvanut vuonna 2014 lainkaan ja seuraavien kahden vuoden aikana sen ennustetaan supistuvan. Kehitys heijastuu Venäjän tuonnin alenemisena ja siten Suomen ja Venäjän välisen kaupan ennustetaan vähenevän seuraavien parin vuoden aikana. Kotimaan talous Suomen bruttokansantuotteen vuosikasvuksi vuodelle 2014 ennustetaan 0,1 prosenttia. Vuoden 2015 kasvuksi muodostuu 0,9 prosenttia ja kasvu muuttuu laajapohjaisemmaksi. Viennin kasvu jäi edelleen maailmankaupan kasvua heikommaksi ja siten markkinaosuuksien menettäminen jatkui. Vuoden 2016 talouskasvuksi ennustetaan 1,3 prosenttia. Työttömyyden rakenne on muuttunut aiempaa vaikeammaksi. Vuoteen 2013 verrattuna pitkäaikais- ja rakennetyöttömien lukumäärä on kasvanut voimakkaasti ja kasvu jatkunee edelleen myös ensi vuonna. Työttömyysaste oli vuonna 2014 keskimäärin 8,6 prosenttia, kun se vuonna 2013 oli 8,2 prosenttia. Vuonna 2015 työttömyysasteen ennustetaan nousevan 8,8 prosenttiin. Kuluttajahintojen keskimääräinen vuosimuutos eli inflaatio oli 1,1 prosenttia. Vuoden 2015 inflaatio jäänee noin 0,8 prosenttiin muun muassa raakaöljyn maailmanmarkkinahinnan viimeaikaisen laskun seurauksena. Kunnallistalous Kuntien ja kuntayhtyminen yhteenlaskettu tilikauden tulos vuonna 2014 oli 1,86 mrd. euroa (edellisenä vuonna 0,44 mrd. euroa). Liikelaitosten yhtiöittämisen osuus tästä oli arviolta 1,4 mrd. euroa, mikä on kirjanpidollista tuottoa eikä vaikuta kuntien rahoitusasemaan. Kuntien vuosikate oli 2,03 mrd. euroa (373 euroa/asukas). Vuosikate parani edellisestä vuodesta 1,9 prosenttia. Vuosikate poistoista oli 101 prosenttia. Negatiivisen vuosikatteen kuntia oli 14. Vuonna 2013 vastaava luku oli 28. Kuntien kunnallisverotulot kasvoivat 1,3 prosenttia, vaikka 156 kuntaa nosti tuloveroprosenttiaan vuodelle Hidas kasvu johtuu edellisen vuoden jako-osuuksien oikaisuista ja tilitysuudistuksesta sekä heikosta talouskasvusta ja maltillisesta palkkaratkaisusta. Valtionosuudet vähenivät edellisvuoteen verrattuna 1,3 prosenttia johtuen pääosin valtionosuuksiin kohdistuneista leikkauksista. Lainaa kunnilla oli vuonna 2014 yhteensä 14,88 mrd. euroa, edellisenä vuonna 13,79 mrd. euroa. Asukasta kohti lainaa oli euroa (edellisenä vuonna euroa). 7

14 Kuntien ja kuntayhtymien keskeiset tulojen ja menojen muutokset 2014 Toimintatulot -1,6 % Toimintamenot 0,4 % Verotulot 2,5 % Valtionosuudet -1,3 % Suomen talouden tunnuslukuja (Lähde: Suomen Kuntaliitto , MP) Muuttuja * 2014** 2015** 2016** (% muutos) Tuotanto 2,7-1,5-0,5 0,0 1,2 1,4 Palkkasumma 4,7 3,4 1,4 0,9 1,7 2,2 Ansiotaso 2,7 3,2 2,1 1,4 1,2 1,5 Inflaatio 3,4 2,8 1,6 1,1 1,5 1,8 (%-yksikköä) Työttömyysaste 7,8 7,7 8,3 8,6 8,5 8,2 Verot/BKT 43,6 42,9 44,9 44,4 44,3 44,5 Julkiset menot/bkt 55,2 56,3 58,1 58,5 58,2 57,9 Julkinen velka/bkt 49,2 53,0 58,3 59,6 61,2 62,1 Euribor 3 kk, % 1,4 0,6 0,2 0,3 0,4 0,7 Korkotaso; 10 v. korko, % 3,0 1,9 1,8 1,5 1,6 2,2 * ennakkotieto ** ennuste Kuntien vuosikate ja lainat (Lähde: Suomen Kuntaliitto , ennakkotieto) (Manner-Suomi) * TP TP TP TP TPA Mrd. 2,47 2,05 1,34 2,06 2,03 Vuosikate asukasta kohti, Vuosikate % poistoista Negatiivisten vuosikatteiden kuntien määrä Lainakanta /asukas *ennakkotieto 1.5. Kainuun talousalueen kehitys Kainuun väkiluku (ennakkotieto) oli yhteensä Laskua edelliseen vuoteen oli 719 henkilöä eli 0,9 prosenttia. Väestön väheneminen jatkui entisellä tasolla. Väestöennusteet ovat edelleenkin laskevia. Väestörakenteessa aktiiviväestön osuus pienenee voimakkaasti. Työvoima ja työllisyys Kainuun keskimääräinen työttömyysaste vuonna 2014 oli 16,9 prosenttia eli työttömiä työnhakijoita oli Vuonna 2013 työttömyysaste oli keskimäärin 15,2 prosenttia eli työttömiä työnhakijoita oli Työttömyysaste nousi 1,7 prosenttiyksikköä edellisestä vuodesta. 8

15 1.6. Suomussalmen kunnan toiminnan ja talouden kehitys Toimintaympäristössä tapahtuneet muutokset Asukasmäärä Syntyvyys Vuosi Hlöä Muutos (hlöä) Muutos % - 2,02-1,72-1,45-2,33-1,9 Lähde: Kainuun liitto/tilastokeskus Vuosi 2014* Hlöä Kuolleisuus Vuosi 2014* Hlöä Nettomuutto kunnasta pois Vuosi 2014* 2013* Hlöä * = ennakkotieto Vuosina 2010 ja 2011 muuttoliike voimistui. Vastaavasti vuonna 2012 väkiluvun väheneminen hidastui. Vuosia 2013 ja 2014 väkiluvun väheneminen jälleen kasvoi. Vuonna 2014 väkiluku pieneni 2,02 prosenttia. Muuttoliike jatkuu tulevaisuudessakin, mikäli uusia ja korvaavia työpaikkoja ei saada. Poismuuttajat ovat pääasiassa työvoimaan kuuluvaa väestöä. Paitsi väestön kokonaismäärän väheneminen, myös ikärakenteen muutos on huolestuttava. Suomussalmi Väestön ikärakenne Lähde: Tilastokeskus Vuosi 0-14 % % 65 - % Yhteensä , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , ,

16 Asukasluku, työvoima ja työllisyys keskimäärin Suomussalmi Asukasluku, työvoima ja työllisyys keskimäärin Lähde: ELY keskus as.luku työlliset työttömyys - % atv-% työvoima työttömät , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , ,8 Elinkeinorakenne (kunnassa olevien työpaikkojen lukumäärä) Suomussalmi Suomussalmi Elinkeinorakenne (kunnassa olevien työpaikkojen lukumäärä) Lähde: Tilastokeskus Elinkeinorakenne (kunnassa olevien työpaikkojen lukumäärä) Lähde: Tilastokeskus Suomussalmi Kainuu Koko maa Suomussalmi Kainuu Koko maa % % lkm % lkm % lkm % lkm % lkm % lkm % Alkutuotanto , , ,4 Alkutuotanto , , Jalostus , , ,0 Jalostus , , Palvelut , , ,4 Palvelut , , Tuntematon 31 1, , ,2 Tuntematon 60 2, , Yhteensä , , Yhteensä , , Yritystoimipaikat kunnassa: v. 2012: 404, v. 2011: 399. Lähde: Tilastokeskus lkm % lkm % Maa- ja metsätalous , ,1 Jalostus , ,6 Palvelut , ,4 Tuntematon 31 0,9 60 1,9 Yhteensä Työllinen työvoima (kunnassa asuvien, työssäkäyvien lukumäärä) Lähteet: Tilastokeskus: Työllinen työvoima ja Työlliseen työvoimaan luetaan kaikki vuotiaat henkilöt, jotka vuoden viimeisellä viikolla olivat ansiotyössä eivätkä olleet työttöminä työnhakijoina työvoimatoimistossa tai suorittamassa varusmies- tai siviilipalvelua. 10

17 Asuntotuotannon määrä ja rahoitusmuodot Valmist. Asuntoja/kpl yhteensä MMM Vapaa vuosi Vuokra-as. Osakeas. Omakotitalot rahoitus rahoitus Tilasto: (käyttöönottovuosi) Olennaiset tapahtumat tilikauden päättymisen jälkeen ja arvio tulevasta kehityksestä Tilikauden päättymisen jälkeen ei ole tullut esiin sellaisia oleellisia toiminnan ja talouden muutoksia, joita ei olisi huomioitu jo vuoden 2015 talousarviossa. Kuntarakenneuudistus ja valtionosuusjärjestelmän uudistus vuonna 2015 luovat epävarmuutta. Valtionosuusuudistuksen mukaan Suomussalmen kunta menettää valtionosuuksia vuoden 2014 tasolla laskettuna 1,9 milj. euroa eli 1,8 veroprosentin verran. Asukasta kohti menetys on 216 euroa. Valtionosuusjärjestelmän uudistukseen kuuluu viiden vuoden siirtymätasaus. Suomussalmen kunta saa siirtymätasausta seuraavasti: Vuonna 2015: 166 euroa/asukas (muutos enintään +/- 50 euroa/asukas), Vuonna 2016: 116 euroa/asukas (muutos enintään +/- 100 euroa/asukas) Vuonna 2017: 36 euroa/asukas (muutos enintään +/- 180 euroa/asukas) Vuonna 2018: 0 euroa/asukas (muutos enintään +/- 260 euroa/asukas) Vuonna 2019: 0 euroa/asukas (muutos enintään +/- 380 euroa/asukas) Kuntalakiin syksyllä 2013 tulleet muutokset velvoittavat kuntia yhtiöittämään toimintojaan, joita ne hoitavat kilpailutilanteessa markkinoilla. Siirtymäaikaa oli vuoden 2014 loppuun saakka. Suomussalmen kunnan kaukolämpölaitosliiketoiminta yhtiöitettiin ja Suomussalmen Energia Oy aloitti toimintansa Kaukolämpölaitoksen käyttöhenkilöstö siirtyi uuteen yhtiöön vanhoina työntekijöinä. 11

18 Teknisten palvelujen asuntojen haku- ja vuokraustoiminta siirrettiin Kiinteistö Oy Suomussalmen Vuokratalojen hoidettavaksi alkaen. Samalla Vuokratalojen omatoimisesti toteutetut huolto- ja siivoustoimet siirrettiin Suomussalmen kunnan teknisiin palveluihin ja huolto- ja siivoushenkilökunta siirtyi vanhoina työntekijöinä kunnan työntekijöiksi. Vuokratalojen toimisto siirtyi kunnanvirastolle. Suomussalmen kunnan järjestämä kuntouttava työtoiminta siirtyi Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymän hoidettavaksi alkaen. Kuntouttavan työtoiminnan ohjaaja siirtyi kuntayhtymän palvelukseen vanhana työntekijänä Henkilöstö Kunnan henkilöstömäärän kehitys Henkilöstön määrä vuosina (vertailuvuosi Kunnanhallitus Hallintopalvelut Perusturvapalvelut Sivistyspalvelut Tekniset palvelut Yhteensä Vuoden 2005 alusta Kainuun maakunnan palvelukseen siirtyi 309 henkilöä. Lisäksi Ylä-Kainuun palvelukeskuksen puolankalaisesta henkilöstöstä siirtyi maakuntaan 85 henkilöä ja Puolangan kuntaan 25 henkilöä. Ruokapalvelut siirtyivät hallintopalveluista teknisiin palveluihin (30 henkilöä). Vuoden 2013 alussa lukio siirtyi sivistyspalveluihin Kainuun maakunta -kuntayhtymän purkauduttua (15 henkilöä). Henkilöstöä koskevista tunnusluvuista laaditaan vuosittain erillinen henkilöstöraportti. Erityisesti seurataan muutoksia sairauspoissaoloissa sekä henkilöstön keski-iässä. Sairauspoissaolot nousivat edellisestä vuodesta eli henkilöä kohden sairauspäiviä oli 9 työpäivää. Poissaolot ovat pysyneet melko vakaina viime vuosina vaihdellen 7 10 päivään. KT Kuntatyönantajat tilastoi valtakunnallisesti sairauspoissaolot kalenteripäivien mukaan. Vuonna 2013 koko maassa oli keskimäärin 16,7 kalenteripäivää sairauspoissaoloja. Sairauspoissaolopäivät henkilöä kohden Vuosi Sairauspo/hlö Muutos% Vakituisen henkilöstön keski-ikä on pysynyt liki samanlaisena viime vuosina. Koko henkilöstön keski-ikä nousi 0,3 vuodella edelliseen vuoteen verrattuna. Koko maassa kunta-alan henkilöstön keski-ikä oli 45,7 vuotta lokakuussa

19 Keski-iän kehitys Vuosi Vakituiset Kaikki Koko maa ,7 46,6 45, , , ,7 47,3 44, ,8 47,3 45, ,2 47,6 46, ,3 47,8 45, ,6 48, ,0 48,9 45, ,2 48,4 45, ,5 48,7 45, Arvio merkittävimmistä riskeistä ja epävarmuustekijöistä sekä muista toiminnan kehittymiseen vaikuttavista seikoista Kunnan toimintaan vaikuttavat yleensä toiminnalliset rahoitus-, henkilö- ja vahinkoriskit. Suomussalmen kunnan riskienkartoitus on tehty vuonna Riskikartoituksen tekijä oli kunnan vakuutusmeklari. Ns. sietämättömiä riskejä ei tullut esiin tässä kartoituksessa. Merkittävimmät riskit kohdentuivat henkilöstöön (fyysinen kunto, stressi ja työuupumus, matkustus ja henkilöstön eläköityminen nopealla aikataululla) ja liikeriskeihin (työpaikkakehitys, isot työpaikat ja suhdanneherkkyys). Suomussalmen kunnan talousanalyysi on laadittu vuosille Talousanalyysin laati Oy Audiapro Ab. Analyysin mukaan kunnan nykytason palvelut voidaan turvata ja talous pitää vakaalla pohjalla. Aikaisempi vastaavanlainen analyysi laadittiin vuonna Tämän jälkeen taloudellinen tilanne on muuttunut julkisen sektorin tasapainotusongelmien johdosta. Vuonna 2013 laadittiin Kainuun kunta- ja palvelurakenteen esiselvitys, joka valmistui Selvityksen laatijana oli Suomen Kuntaliiton Antti Kuopila. Uudet vakuutussopimukset tulivat voimaan Toiminnan vastuuvakuutus on 1 milj. euroa. Samaan aikaan tehtiin myös riskikartoitus. Riskikartoitusta on päivitetty vastuualueittain vuonna 2009 sisäisen valvonnan ohjeiden uudistamisen yhteydessä. Sisäisen valvonnan ohjeissa on ohjeistusta riskienhallinnasta. Vuonna 2015 kunnan talous heikkenee. Kunnan talousarvio vuodelle 2015 on alijäämäinen 1,109 milj. euroa. Valtionosuusuudistuksen takia kunta joutuu sopeuttamaan toimintojaan tulorakennetta vastaavaksi Ympäristötekijät Suomussalmen kunnan lämpölaitos on päästöoikeusjärjestelmän piirissä. Vuoden 2014 aikana syntyneet päästöt alittavat lämpölaitoksen vuotuiset päästöoikeudet. Päästöoikeuksia ei ole myyty kuluneen vuoden aikana. Suomussalmen kunnan vesihuoltolaitoksella on kolme jätevedenpuhdistamoa. Puhdistamot sijaitsevat Pitämällä, Juntusrannassa ja Hossassa. Niissä puhdistetaan Suomussalmen, Kirkonkylän, Juntusrannan ja Hossan taajamien sekä niiden lähialueiden jätevedet. Puhdistamolietteet käsitellään Metsärinteen kompostointialueella. Puhdistamojen rakentamiseen ja puhdistettujen jätevesien johtamiseen vesistöön sekä lietteen kompostointiin ja valmiin kompostin myyntiin on saatu tarvittavat viranomaisluvat. Kainuun ELY- keskus, Evira ja Suomussalmen kunnan ympäristölupaviranomainen valvovat lupaehtojen noudattamista. Vuoden 2014 toiminta on tapahtunut lupaehtojen puitteissa lukuun ottamatta Pitämän jätevedenpuhdistamoa. Pitämän jätevedenpuhdistamolla tapahtui kaksi lievää lupaehdon ylitystä. Suomussalmen kunnan kaatopaikka on lakkautettu Kaatopaikan ympäristövaikutuksia on seurattu Kainuun ELY- keskuksen hyväksymän tarkkailuohjelman mukaisesti. Vuoden 2014 tarkkailutulosten mukaan kaatopaikan vaikutukset ympäristöön ovat olleet vähäiset. 13

20 Suomussalmen kunnan omistamalla Karhulanvaaran kiinteistöllä tapahtui öljyvahinko joulukuussa Vahingon johdosta maaperään valui kevyttä polttoöljyä litraa. Öljyvahingon torjuntatyöt käynnistettiin poistamalla saastuneet maamassat. Öljyvahingon rakennukselle aiheuttamien vaurioiden korjaustyöt käynnistettiin maamassojen poistamisen jälkeen. Kunnostustyöt valmistuvat vuoden 2015 aikana Selonteko kunnan sisäisen valvonnan järjestämisestä Kirjanpitolautakunnan kuntajaosto on antanut tarkennetun sitovan ohjeen kunnille ja kuntayhtymille tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen laatimisesta. Ohjeen mukaan kunnanhallituksen on toimintakertomuksessa tehtävä selkoa, miten sisäinen valvonta ja siihen sisältyvä riskienhallinta on kunnassa järjestetty, onko valvonnassa havaittu puutteita kuluneella tilikaudella ja miten sisäistä valvontaa on tarkoitus kehittää voimassa olevalla taloussuunnittelukaudella. Tätä tarkoitusta varten kunnanhallituksen tulee esittää toimintakertomuksessa selonteko sisäisen valvonnan järjestämisestä. Sisäisen valvonnan tarkoituksena on varmistaa, että kunnan toiminta on taloudellista ja tuloksellista, päätösten perusteena oleva tieto on riittävää ja luotettavaa ja että lain säännöksiä, viranomaisohjeita ja toimielinten päätöksiä noudatetaan ja että omaisuus ja voimavarat turvataan. Suomussalmen kunnan sisäisen valvonnan yleisohjeet on tarkistettu vuonna Ohjeistuksen laatimisessa on avustanut ulkopuolinen konsultti. Kunnanhallitus on hyväksynyt sisäisen valvonnan yleisohjeet Tarkistetut ohjeet ovat tulleet voimaan Kuntalakiin (325/2012) lisätyt säännökset kunnan ja kuntakonsernin sisäisestä valvonnasta ja riskienhallinnasta tulivat voimaan vuonna Kunnanvaltuusto on hyväksynyt kunnan ja kuntakonsernin sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteet. Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan yleisohjeet päivitetään vuoden 2015 aikana. Kunnanvaltuusto on hyväksynyt kunnan hallintosäännön Hallintosääntö on tullut voimaan Kunnanhallitus on hyväksynyt Suomussalmen kunnan yleiset hankintaohjeet ja pienhankintaohjeet Kunnanvaltuusto on hyväksynyt konserniohjeet Vakuutusmeklari on tehnyt Suomussalmen kunnan riskienkartoituksen vuonna Kunnan vakuutukset kilpailutettiin vuonna 2008, samassa yhteydessä päivitettiin riskikartoitusta. Riskikartoitusta päivitettiin myös vastuualueittain sisäisen valvonnan ohjeistuksen uudistamisen yhteydessä vuonna Kunnan vakuutukset on kilpailutettu vuonna Tällöin kartoitettiin vakuutusturvan riittävyys. Riskien arviointia ja hallintaa tehdään vuosittain. Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymän toiminta alkoi Kainuun maakunta - kuntayhtymän purkauduttua Sote-kuntayhtymä huolehtii Suomussalmen kunnan sosiaali- ja terveydenhuollon tehtävistä, lukuun ottamatta lasten päivähoitoa. Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymän ja Kainuun kuntien välillä on tehty yhteistoimintasopimus, jonka mukaan Kainuun sote tuottaa hallinnon tukipalveluina talous-, palkka- ja tietohallinnon palvelut. Laskenta- ja rahatoimi hoidetaan soten tietojärjestelmässä samoin kuin henkilöstöhallinto ja ostolaskut. Näihin järjestelmiin on rakennettu kontrollijärjestelmät, jotka vähentävät virheiden ja mahdollisten vahinkojen määrää. Kunnan omassa toiminnassa tietoturvallisuuden ja tietohallinnon osalta noudatetaan Kainuun soten hyväksymiä tietoturvallisuusperiaatteita. Säännöksiä, päätöksiä ja määräyksiä on noudatettu. Talousarvion toteutumisesta ja toiminnallisten tavoitteiden toteutumisesta raportoidaan valtuustolle kaksi kertaa vuodessa. Konserniyhtiöt antavat myös vastaavan raportin. Kunnanhallitus on käsitellyt erikseen konserniyhtiöiden tilinpäätökset ja ohjeistaa yhtiökokousedustajat. Sopimuksista on vastuualueitten pidettävä luetteloa ja valvottava vuosittain niiden ajantasaisuutta. Sopimushallintaa tulee edelleen kehittää. 14

21 Sisäisessä valvonnassa ei ole havaittu oleellisia puutteita tilikaudella. Tietoturvapäivä järjestettiin Koulutukseen osallistui Suomussalmen, Hyrynsalmen ja Puolangan kunnan hallinnon henkilöitä yhteensä 43. Suomussalmelta osallistujia oli 18. Kunnanhallitus katsoo, että sisäisen valvonnan ohjeet ovat pääsääntöisesti ajan tasalla. Saatujen selvitysten perusteella kunnan sisäinen valvonta tuottaa pääosin kohtuullisen varmuuden toiminnan laillisuudesta ja hyvän hallintotavan noudattamisesta sekä varojen ja toiminnan turvaamisesta. Kunnanhallitus katsoo, että sisäinen valvonta ja riskienhallinta Suomussalmen kunnassa on järjestetty asianmukaisesti. 15

22 2. TILIKAUDEN TULOKSEN MUODOSTUMINEN JA TOIMINNAN RAHOITUS 2.1. Tilikauden tuloksen muodostuminen Ulkoiset Tuloslaskelma 1000 TP 2014 TP 2013 TP 2012 TP 2011 Toimintatuotot Toimintakulut - josta henkilöstökulut henkilöstökulut prosentteina toimintamenoista , , , ,26 Toimintakate Verotulot Valtionosuudet Arvonlisäveron takaisinperintä Rahoitustuotot Rahoituskulut Vuosikate Poistot käyttöomaisuudesta Satunnaiset tuotot Satunnaiset kulut Tilikauden tulos Varausten lisäys(-), vähennys(+) Rahastojen lisäys(-), vähennys(+) Tilikauden ali- /ylijäämä TULOSLASKELMAN TUNNUSLUVUT Toimintatuotot/Toimintakulut, % 16,6 16,9 18,1 18,6 Vuosikate-% 6,9 6,6 6,4 5,7 Vuosikate/poistot % 135,9 113,3 109,0 111,7 Poisto-% 5,1 5,8 5,8 5,1 Vuosikate, euroa/asukas Asukasmäärä

23 Valtuuston vuosille hyväksymät talouden päämäärät 1. Kunnan taloutta hoidetaan kestävällä tavalla. 2. Vuosikatteen on riitettävä poistojen kattamiseen. 3. Toimintakulut sopeutetaan vuosikatetavoitteeseen ja niitä voidaan kasvattaa vain tulorahoituksen kasvun verran. 4. Investoinnit mukautetaan kunnan talouteen ja kehitykseen. 5. Maksuja ja taksoja korotetaan ainakin kustannustason nousua vastaavasti. 6. Kunnallisveroprosentti on korkeintaan prosenttiyksikön koko maan keskiarvoa suurempi. 7. Lainarahoitusta käytetään tarvittaessa työllisyyttä ylläpitäviin tai lisääviin taikka käyttötalouden säästöjä tuoviin investointeihin. Toimintatuotot, toimintakulut ja toimintakate Ulkoiset Toimintatuotot (ulkoiset) olivat 11,057 milj. euroa, toteutumaprosentti 100,65 %. Laskua edellisestä vuodesta 1,7 %. Kunnan toimintakulut (ulkoiset) olivat 66,682 milj. euroa, toteutumaprosentti 97,07 %. Kasvua edellisen vuoden vastaavasta ajasta 0,5 %. Vuoden 2014 toimintakuluja alensi Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymän vuosien 2013 ja 2014 ylijäämien palautukset, yhteensä 1,635 milj. euroa. Jos näitä palautuksia ei huomioida vuoden 2014 toimintakuluissa, toimintamenojen kasvu vuoteen 2013 verrattuna olisi ollut 2,9 %. Toimintakate oli 55,625 milj. euroa, toteutumaprosentti 96,4 %. Toimintakate kasvoi edellisen vuoden vastaavasta ajasta 0,9 %. Ilman ylijäämän palautuksia kasvu olisi ollut 3,9 %. Kunnanhallitus asetti vuoden 2014 talousarvion laatimisohjeissa toimintakatteen raamiksi 57,711 milj. euroa. Rahoitus Verotulot Verotulojen toteutuma oli 26,929 milj. euroa, toteutumaprosentti 100,7 %. Verotuloja kertyi 0,187 milj. euroa yli talousarvion. Verotulot kasvoivat edellisen vuoden vastaavasta ajasta 3,8 %. Kunnallisverotulo oli 21,814 milj. euroa, nousua 2,1 % edellisen vuoden vastaavasta ajasta. Tuloveroprosentti oli 20,5. Vuonna 2013 tuloveroprosentti oli 19,5. Yhteisöverotulo oli 2,636 milj. euroa, nousua edellisen vuoden vastaavasta ajasta 14,6 %. Kiinteistöverotulo oli 2,479 milj. euroa. Nousua edellisestä vuodesta on 8,3 %. Valtionosuudet Valtionosuudet olivat 33,528 milj. euroa, toteutuma-aste oli 104,6 %. Nousua edelliseen vuoteen 1,53 %. Valtionosuuksia kertyi yli talousarvion 0,153 milj. euroa. Rahoitustuotot ja -kulut Korkotuotot olivat 0,032 milj. euroa ja muut rahoitustuotot 0,258 milj. euroa. Korkokulut olivat 0,173 milj. euroa ja muut rahoituskulut 0,025 milj. euroa. Vuonna 2013 toisen asteen koulutuksen siirryttyä Kajaanin kaupungin hoidettavaksi koulutuksen peruspääoman palautusvoittoa saatiin 0,448 milj. euroa. Vuosikate Kunnan vuosikate oli vuoden 2014 talousarviossa 2,201 milj. euroa, mikä oli 62 % poistoista. Toteutunut vuosikate on 4,924 milj. euroa. Vuosikate kattoi poistoista 136 %. Asukasta kohti vuosikate oli 580 euroa. 17

24 Poistot Poistojen toteutuma on 3,623 milj. euroa, eli toteutuma-aste oli 102,1 %. Talousarviossa poistot olivat 3,548 milj. euroa. Tilikauden tulos ja tilikauden ylijäämä Tilikauden tulos on 3,806 milj. euroa. Talousarviossa tilikauden tulos oli 1,347 milj. euroa alijäämäinen. Tilikauden tulokseen sisältyy kaukolämpölaitosliiketoiminnan yhtiöittämisen seurauksena kirjattuja satunnaisia tuloja yhteensä 2,504 milj. euroa. Tilikauden tulos sisältää lisäksi Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymän palauttamia ylijäämiä. Kuntayhtymän vuoden 2013 ylijäämä oli 6,9 milj. euroa, josta jäsenkunnille palautettiin puolet eli 3,445 milj. euroa. Kuntayhtymän vuoden 2014 ylijäämä oli 7,947 milj. euroa. Nämä ylijäämät palautettiin jäsenkuntien vuoden 2014 tilinpäätökseen rahoitussuhteen mukaisesti. Suomussalmen kunnan osuus ylijäämästä oli 14,35 % eli 1,635 milj. euroa. Summa kirjattiin sote-maksuosuuksien vähennykseksi. Rahastojen muutosten jälkeen tilikauden ylijäämäksi muodostui 3,808 milj. euroa. 18

25 2.2. Toiminnan rahoitus Rahoituslaskelma ja sen tunnusluvut, 1000 euroa Varsinaisen toiminnan ja investointien kassavirta TP 2014 TP 2013 TP 2012 TP 2011 Tulorahoitus Vuosikate Satunnaiset erät Korjauserät Investoinnit Käyttöomaisuusinvestoinnit Rahoitusosuudet investointeihin Käyttöomaisuuden myyntitulot Varsinaisen toiminnan ja investointien nettokassavirta Rahoitustoiminna kassavirta Antolainauksen muutokset Antolainasaamisten lisäykset Antolainasaamisten vähennykset Lainakannan muutokset Pitkäaikaisten lainojen lisäys Pitkäaikaisten lainojen vähennys Lyhytaikaisten lainojen muutos Oman pääoman muutokset Muut maksuvalmiuden muutokset Toimeksiantojen varojen ja pääomien muutos Vaihto-omaisuuden muutos 0 Pitkäaikaisten saamisten muutokset Lyhytaikaisten saamisten muutos Korottomien velkojen muutos Rahoitustoiminnan nettokassavirta Kassavarojen muutos Kassavarojen muutos Kassavarat Kassavarat muutos RAHOITUSLASKELMAN TUNNUSLUVUT TP 2014 TP 2013 TP 2012 TP 2011 Toiminnan ja investointien rahavirta, kumulatiivinen viideltä vuodelta Investointien tulorahoitus, % 65,9 87,0 90,0 89,1 Lainanhoitokate 3,1 3,4 3,3 3,0 Kassasta maksut/vuosi, 1000 euroa Kassan riittävyys, pv Asukasmäärä

26 2.3. Lainojen hoito Talousarviolainan ottoa on merkitty talousarvioon 5,0 milj. euroa. Uutta talousarviolainaa nostettiin 3,0 milj. euroa. Lainakanta vuoden lopussa oli 12,397 milj. euroa eli euroa asukasta kohti euroa Lainanotto Lyhennykset Nettolainanotto Lainakanta Korot Hoitokustannukset Lainojen hoitokate 3,1 3,4 3,3 3,0 5,6 Lainat euroa / asukas Maksuvalmius Kunnan maksuvalmiutta kuvataan kassan riittävyydellä päivissä Suomussalmen kunnan maksuvalmius oli 65 päivää. Kassasta maksut olivat yhteensä 75,453 milj. euroa. Edellisenä vuonna vastaavat luvut olivat 48 päivää ja maksut kassasta 73,692 milj. euroa Tulorahoituksen riittävyys Kriisitalous: Mikäli kunnan vuosikate on negatiivinen, kunta luokitellaan kriisikunnaksi. Suomussalmi (1000 euroa) Vuosikate Lainojen lyhennys Poistot Jäämä

27 3. RAHOITUSASEMA JA SEN MUUTOKSET 3.1. Tase ja sen tunnusluvut VASTAAVAA PYSYVÄT VASTAAVAT , ,92 Aineettomat hyödykkeet Aineettomat oikeudet , ,52 Muut pitkävaikutteiset menot Ennakkomaksut Aineelliset hyödykkeet , ,24 Maa- ja vesialueet , ,18 Kiinteistöjen liittymismaksut , ,32 Rakennukset , ,97 Kiinteät rakenteet ja laitteet , ,46 Koneet ja kalusto , ,43 Muut aineelliset hyödykkeet Ennakkomaksut ja keskeneräiset , ,88 Sijoitukset , , , ,88 Joukkovelkakirjasaamiset Lainasaamiset , ,28 Muut sijoitukset TOIMEKSIANTOJEN VARAT 0,00 0,00 Valtion toimeksiannot 0,00 0,00 Muut toimeksiantojen varat VAIHTUVAT VASTAAVAT Vaihto-omaisuus Saamiset Pitkäaikaiset saamiset Myyntisaamiset Lainasaamiset Muut saamiset Siirtosaamiset Lyhytaikaiset saamiset Myyntisaamiset Lainasaamiset Muut saamiset Siirtosaamiset Rahoitusarvopaperit Osakkeet ja osuudet Sijoitukset rahamarkkinainstrumentteihin Joukkovelkakirjalainasaamiset Muut arvopaperit Rahat ja pankkisaamiset , , , , , ,23 0, , , , , , , , , , , , , , , , , ,72 VASTAAVAA YHTEENSÄ , ,34 21

28 VASTATTAVAA OMA PÄÄOMA , ,80 Peruspääoma , ,06 Liittymismaksurahasto Arvonkorotusrahasto , ,21 Muut omat rahastot , ,22 Edellisten tilikausien yli- alijäämä , ,43 Tilikauden yli- alijäämä , ,88 POISTOERO JA VAPAAEHTOISET VARAUKSET Poistoero 0,00 0,00 Vapaaehtoiset varaukset 0,00 0,00 PAKOLLISET VARAUKSET 0,00 0,00 Eläkevaraukset Muut pakolliset varaukset 0,00 0,00 Varaus maakunnan alijäämän kattamiseen 0,00 0,00 TOIMEKSIANTOJEN PÄÄOMAT , ,14 Valtion toimeksiannot 0,00 0,00 Lahjoitusrahastojen pääomat , ,14 Muut toimeksiantojen pääomat VIERAS PÄÄOMA , ,40 Pitkäaikainen , ,05 Joukkovelkakirjalainat Lainat rahoitus- ja vakuutuslaitoksilta , ,00 Lainat julkisyhteisöiltä , ,51 Lainat muilta luotonantajilta Saadut ennakot Ostovelat Muut velat , ,54 Siirtovelat Lyhytaikainen , ,35 Joukkovelkakirjalainat 0,00 0,00 Lainat rahoitus- ja vakuutuslaitoksilta , ,00 Lainat julkisyhteisöiltä 814, ,59 Lainat muilta luotonantajilta 0,00 0,00 Saadut ennakot , ,49 Ostovelat , ,82 Muut velat , ,16 Siirtovelat , ,29 VASTATTAVAA YHTEENSÄ , ,34 22

29 TUNNUSLUVUT: Omavaraisuusaste, % 77 % 78 % Rahoitusvarallisuus euroa/asukas Suhteellinen velkaantuneisuus-% 24 % 22 % Kertynyt yli-/alijäämä, milj Kertynyt yli-/alijäämä,. /asukas Lainat, euroa /asukas Lainakanta , 1000 euroa Lainasaamiset , 1000 euroa Asukasmäärä KOKONAISTULOT JA MENOT TULOT (ulkoiset) e % e % MENOT (ulkoiset) e % e % Varsinainen toiminta Varsinainen toiminta Toimintatuotot Toimintakulut Verotulot valmistus omaan käyttöön Valtionosuudet Arvonlisäveron takaisinperintä Korkotuotot Korkomenot Muut rahoitustuotot Muut rahoituskulut Satunnaiset tulot Satunnaiset kulut Tulorahoituksen korjauserät Tulorahoituksen korjauserät Investoinnit 0 0 Investoinnit 0 0 Rahoitusosuudet investointeihin Käyttöomaisuusinvestoinnit Käyttöomaisuuden myyntitulot Rahoitustoiminta 0 0 Rahoitustoiminta 0 0 Antolainojen vähennykset Antolainojen lisäykset Pitkäaikaisten lainojen lisäys Pitkäaik.lainojen vähennys Lyhytaikaisten lainojen lisäys 0 0 Lyhyt aik.lainojen vähennys Oman pääoman lisäykset 0 0 Oman pääoman vähennykset TULOT YHTEENSÄ MENOT YHTEENSÄ

30 5. KUNTAKONSERNIN TOIMINTA JA TALOUS 5.1. Yhdistelmä konsernitilinpäätökseen sisältyvistä yhteisöistä Tytäryhteisöt: omistus- osuus Yhdistelty Ei yhdistelty Kiinteistö- ja Asuntoyhtiöt: Asunto Oy Suomussalmen Hirvikangas 100 % x Asunto Oy Suomussalmen Kuntopolku 72 % x Asunto Oy Suomussalmen Ämmäntaival 100 % x Asunto Oy Suomussalmen Marjakangas 100 % x Kiinteistö Oy Suomussalmen Vuokratalot 100 % x Suomussalmen Energia Oy 100 % x Kuntayhtymät: Kainuun Jätehuollon kuntayhtymä 12,40 % x Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä, pelkkä sote 12,84 % x Kainuun sote -kuntayhtymän Työterveyshuolto 13,33 % x Kainuun liitto -kuntayhtymä 11,90 % x Kv hyväksynyt uudet konserniohjeet, jotka tulivat voimaan Konsernin toiminnan ohjaus Kunnanvaltuusto on asettanut taloussuunnitelmassa tytäryhteisöille toiminnalliset tavoitteet. Kuntayhtymät Kainuun hallintokokeilusta annetun lain ( /343 ja /219) perusteella muodostettiin alkaen Kainuun maakunta -kuntayhtymä, johon liitettiin Kainuun sairaanhoito- ja erityishuoltopiirin kuntayhtymä ja Kainuun liitto. Laki oli voimassa vuoden 2012 loppuun. Kainuun hallintokokeilu päättyi ja kunnat organisoivat uudelleen hallintokokeilun piiriin kuuluvat tehtävät alkaen. Kainuun kuntien yhteistoiminta 2013 alkaen Kainuun kunnat päättivät, että yhteistoimintaa jatketaan seuraavasti: 1. Maakunnan liiton tehtäviä varten perustettiin Kainuun liitto -kuntayhtymä Perussopimuksen mukaan yhtymävaltuustoon kuuluu 37 jäsentä. Suomussalmen kunta valitsee yhtymävaltuustoon 4 jäsentä. Yhtymävaltuuston jäsenet Suomussalmelta ovat Jäsen Varajäsen Pentti Moilanen Keijo Mulari Erja Helttunen Vuokko Hiltunen Merja-Liisa Seppänen Marja-Liisa Holappa Yrjö Puurunen Reijo Pyykkönen Yhtymähallitukseen kuuluu 13 jäsentä ja kustakin jäsenkunnasta valitaan vähintään yksi jäsen. Jäsen Raija Hekkala Varajäsen Tuovi Kemppainen 24