KÖÖPENHAMINAN ILMASTOKOKOUS

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "KÖÖPENHAMINAN ILMASTOKOKOUS"

Transkriptio

1 KÖÖPENHAMINAN ILMASTOKOKOUS Raportti Jyväskylän seudun luonnonsuojeluyhdistykselle (JYSLY) ry Ari Lampinen Osallistuin YK:n ilmastokokoukseen COP15/CMP5 Kööpenhaminassa ja tein sen jälkeen biokaasuautolla muutaman asiaan liittyvän vierailun Raportoin tapahtumista päivittäin itse JYSLYlle. Tämä raportti sisältää JYSLYlle lähettämäni viestit editoituina sekä kuvien ja muiden täydennysten kera. Lopussa on lisäksi lyhyt yhteenveto biodiversiteettiä koskevista neuvotteluista, koska biodiversiteetin suojelu on monille JYSLYn jäsenille erityisen mielenkiinnon kohteena. 1

2 7.12. Kööpenhaminan ilmastokokous alkoi uusiutuvan energian merkeissä Uusiutuva energia on selvästi tärkein keino, jolla tulevia päästövähennyksiä voidaan saavuttaa. Ja Tanskassa kun ollaan, niin sitä ei piilotella, vaan suorastaan pakotetaan näkemään. Konferenssiin tulijoiden sukkulabussit tulevat "Driving the future" -näyttelyn viereen ja siellä on esillä ja koeajettavissa kymmeniä erilaisia tuulisähköautoja ja myös polttokennoautoja sekä niiden mm. kotitalouksiin saatavissa olevia latauslaitteistoja. Myös joitakin ruokaketjun ulkopuolisia biopolttoaineita ja niitä käyttäviä autoja on esillä. Autot ovat käytettävissä myös delegaattien liikkumiseen Kööpenhaminan tapahtumapaikkojen välillä. Konferenssikeskukseen osallistujaa kävelevät 60-metrisen tuuliturbiinin lavan alta (eli 5 MW:n turbiinin lavan). Ja välittömässä tuntumassa on Vestaksen 850 kw:n turbiini (kuva etusivulla), joka tuottaa sähköä konferenssikeskukseen. Postereista käy selväksi, että Tanskan sähköstä yli 20 % tuotetaan tuulella ja hallituksen ohjelmassa on sen nostaminen 50 %:iin. Ulos puolestaan kaikki poistuvat aurinkotalon kautta. Siellä on sekä passiivista että aktiivista aurinkoenergiateknologiaa, joita on myös itse konferenssikeskuksessa hyödynnetty. 2

3 Muihin toimenpiteisiin lukeutuvat henkilökunnan kierrätetyistä muovipulloista tehdyt paidat (joita ei valitettavasti ole myynnissä) ja runsas kasviruoan tarjonta. Koko konferenssitapahtuma on järjestetty hiilidioksidineutraaliksi eli nekin päästöt, joita syntyy, kompensoidaan. Konferenssiin sisältyy yli 100 uusiutuvan energian seminaaria, ekskursiota ja näyttelyä. Kööpenhaminan lisäksi niitä on Malmössä, Lundissa ja Helsingborgissa. Ja kaikki ilmaiseksi. Eikä siinä kaikki, vaan konferenssiin osallistujat saivat passin, jolla voi kulkea rajattomasti sekä Kööpenhaminan että Skånen ja niiden välisellä paikallisliikenteellä, mukaan lukien Kööpenhaminan hienolla kuljettajaa tarvitsemattomalla automaattimetrolla, jossa voi itse istua kuljettajan paikalle. 3

4 ja Malmön kaasubusseilla (Malmön koko bussiliikenne on siirretty kaasulle ja käytössä on biokaasun lisäksi maakaasu ja vety). Vedyn kaikille avoimia tankkauspaikkoja löytyy sekä Malmöstä E.ONin asemalta että Kööpenhaminan Shelliltä. Biokaasua saa Malmöstä, mutta ei Kööpenhaminasta, joten ajoin biokaasuautollani vain Malmöön ja asun täällä. Malmössä maitoautotkin kulkevat biokaasulla (kts. raportti 22.12). Konferenssin avajaistilaisuudessa tänään Kööpenhaminan kaupunginjohtaja Ritt Bjarregaard (joka oli EU:n ympäristökomissaarina Kioton ilmastokokouksessa) ilmoitti, että Kööpenhaminan tavoitteena on saavuttaa hiilidioksidineutraalisuus vuoteen 2025 mennessä. Hän vetää täällä kansainvälistä 4

5 kaupunginjohtajien ilmastokokousta (http://www.climatesummitformayors.dk), jossa pyritään samanlaisiin tavoitteisiin. Torstaina Costa Rican ilmastosuurlähettiläs kertoi, että hänen maansa kokonaisuudessaan pyrkii samaan tavoitteeseen. Tanskan asenteista kertoo myös se, että konferenssin puheenjohtajan Connie Hedegaardin ammatti on Tanskan ilmasto- ja energiaministeri, mikä asettaa asiat oikeaan järjestykseen (ensi vuonna hän on luultavasti EU:n ympäristökomissaari). Veikkaan, että Suomen median Kööpenhamina-uutisissa puhutaan vallan muista asioista Kööpenhaminan numeroneuvottelut alkoivat tänään Kööpenhaminan tärkein neuvottelujen kohde on teollisuusmaiden laillisesti sitovat päästövähennystavoitteet vuoden 2012 jälkeen eli Kioton protokollan 2. ja mahdollisesti samalla myös 3. sopimuskauden tavoitteenasettelu. Nämä neuvottelut lähtivät käyntiin tänään numeroryhmäksi kutsutussa työryhmässä. Työryhmän tarkoituksena on saada teollisuusmaiden numeromääräiset velvoitteet sovituksi joko kokonaan (mikä ei ole todennäköistä) tai siten, että ministereille ja valtionpäämiehille voidaan esittää muutama vaihtoehto valittavaksi ensi viikolla. Ensimmäisessä kokouksessa YK:n ilmastosopimussihteeristön edustaja jakoi epävirallisen paperin, joka sisälsi tiedot velvoitetasoista, joihin teollisuusmaat ovat jo lupautuneet. Ja Venäjä ilmoitti kokouksessa tiukentavansa paperissa mainittua tavoitetta merkittävästi, aiemmasta %:sta %:iin. Kööpenhaminan numeroneuvottelujen alkutilanne on se, että Kioton protokollan ratifioineet teollisuusmaat (eli kaikki teollisuusmaat Yhdysvaltoja lukuun ottamatta) jo tehtyjen lupausten alarajalla vähentäisivät kasvihuonekaasupäästöjä enemmän kuin 20 % vuoden 1990 tasosta vuoteen 2020 mennessä. 5

6 Maa Vähennyslupaus vuoteen 2020 Vertailuvuosi Lupauksen muodollinen status Australia % 2000 Virallisesti ilmoitettu EU % 1990 Säädetty laiksi Islanti -15 % 1990 Virallisesti ilmoitettu Japani -25 % 1990 Virallisesti ilmoitettu Kanada -20 % 2006 Virallisesti ilmoitettu Kazakstan -15 % 1992 Virallisesti ilmoitettu Kroatia +6 % 1990 Harkinnassa Liechtenstein % 1990 Virallisesti ilmoitettu Monaco -20 % 1990 Virallisesti ilmoitettu Norja % 1990 Virallisesti ilmoitettu Sveitsi % 1990 Virallisesti ilmoitettu Ukraina -20 % 1990 Harkinnassa Uusi % 1990 Virallisesti ilmoitettu Seelanti Valkovenäjä % 1990 Harkinnassa Venäjä % 1990 Virallisesti ilmoitettu Suomen mediahan on pauhannut, että sopimusta ei saada aikaan tai jos saadaan, niin se on merkityksettömän heikko. Kun jo neuvottelujen alussa ollaan yli 20 %:n tasossa, niin tarvitaan mielikuvitusta johtopäätökseen, että tilanne olisi huono. Verrattakoon tätä IPCC:n ilmoittamaan vaatimustasoon, joka on % ja se on siis Kööpenhaminan neuvottelujen tavoitteena. (Kts. raportit ja : kaikki teollisuusmaat USA mukaan luettuna ja useimmat kehitysmaat olisivat saaneet aikaan laillisesti sitovan sopimuksen Kööpenhaminassa, mutta osa kehitysmaista esti sen, josta syystä neuvottelut jatkuvat ja seuraava mahdollinen paikka sellaisen sopimuksen hyväksymiseen on Meksikon ilmastokokouksessa 2010; toisaalta Kööpenhaminassa saatiin aikaan sopimus, jonka voimakkuus ja merkitys selviävät vasta myöhemmin.) USA:n osalta odotetaan, että Barack Obama ensi viikolla kertoo heidän tavoitenumeronsa. USA ei ole ratifioinut Kioton protokollaa, joten heillä ei ole puheoikeutta numeroryhmässä eikä muissakaan Kioton protokollan neuvotteluissa. YK jakoi myös inventaarioraportin teollisuusmaiden päästöistä vuodesta 1990 alkaen. Teollisuusmaat kokonaisuudessaan, siis USA mukaan luettuna, ovat vähentäneet päästöjään 3,9 %, mitä myöskään ei voi huonona tuloksena pitää. Nämä tiedot löytyvät dokumentista FCCC/SBI/2009/12: Sektoreittain mitattuna vain liikenne ja sähkön- ja lämmöntuotanto ovat teollisuusmaissa lisänneet päästöjä. Kaikilla muilla sektoreilla siis on tultu alaspäin. Liikenne on aivan ylivoimaisen suuri huolenaihe, sillä sen päästöt ovat nousseet 17,9 %, sähkön- ja lämmöntuotannon vain 5,6 %. EU:ssa tilanne on tässä suhteessa vielä huonompi, kuten Saksan ympäristöministeriön edustaja kertoi. 6

7 Liikenteen päästöongelma onkin saanut täällä runsaasti huomiota. Joka päivä asiasta on useita seminaareja ja organisaatioilla on jaossa paljon tutkimuksia ja muita materiaaleja siihen liittyen. Brasilian hallitus järjesti tänään erinomaisen seminaarin liikenteen biopolttoaineiden mahdollisesta kontribuutiosta, mukana myös USA:n ja Ruotsin hallituksen edustajat kertomassa, miten asia poliittisesti voidaan hoitaa. USA:n hallitus järjesti tänään myös oman seminaarin, jossa puolestaan kerrottiin tiiviin, raideliikenteen asemien läheisyyteen sijoittuvan rakentamisen vaikutuksesta liikennemäärien vähentymiseen. Denverin kaupunginjohtaja onneksi muisti sanoa, että Kööpenhamina on kaikkia USA:n kaupunkeja paljon edellä ja he järjestävät matkan amerikkalaisille kaupunginjohtajille, liikenneyhtiöiden johtajille ym. oppimaan Kööpenhaminan järjestelyistä. Kokouksen isännät vastasivat huutoon järjestämällä ilmaisen polkupyörävuokrauspalvelun, jossa tarjolla on sekä tavallisia että tuulisähköpyöriä. Olisi tosiaan aika, että Suomessakin tiedostettaisiin, missä se suurin ongelma on ja asetettaisiin toimenpiteet sen mukaisesti Ramanathan otti aurinkokeittimet ja pienet biokaasulaitokset esille Kööpenhaminan ilmastokokouksessa Yksi maailman aivan huipputason ilmastotutkijoista Veerabhadran Ramanathan, joka sai tänä vuonna ympäristötieteiden arvostetuimman tiedepalkinnon elitylerpalkinnon (http://www.usc.edu/admin/ provost/tylerprize/laureates.html), esitti tänään aurinkokeittimiä sekä talo- ja kyläkokoluokan biokaasulaitoksia tärkeiksi ratkaisuiksi biomassan ja kivihiilen polttamisesta peräisin olevien nokipäästöjen aiheuttaman lämpenemisen, sisäilman saastumisen ja muihin ongelmiin. 7

8 Hän puhui USA:n hallituksen järjestämässä seminaarissa, jonka aiheena oli kehitysmaiden keittoteknologian kehittäminen. Aurinkokeittimien ja biokaasulaitosten lisäksi esillä olivat paremmat biomassauunit, nestekaasu ja sähkö. Mutta Ramanathan otti esiin vain biokaasun ja auringon. Hänellä on kantapään kautta ikäviä kokemuksia lapsuudestaan biomassauunien läheisyydestä. Hänenn aurinkokeitinprojektista eli Project Suryasta on tietoa hänestä kertovilla sivuilla wikipediassa: Ramanathan on intialaista syntyperää, mutta toiminut jo vuosikymmeniä USA:ssa. Hän on ilmastonmuutostieteen professori Kalifornian yliopiston Scripps Institution of Oceanography:ssä eli paikassa, jossa globaalit hiilidioksidimittaukset aloitettiin 1950-luvulla. Tämä Keelingin käyräksi nimitetty mittaustulos oli samanlainen savuava ase kuin otsoniaukon löytyminen satelliittikuvista 1980-luvulla eli todiste ihmisperäisen hiilidioksidin kertymisestä ilmakehään. Se on ylivoimaisesti tärkein ilmastonmuutoksen tutkimustulos ja siitä NOAA järjesti eilen (maanantaina) seminaarin (NOAA eli National Oceanic and Atmospheric Administration vastaa nykyään Charles Keelingin aloittamien mittausten suorittamisesta) Malmön hallinto ilmastoneutraaliksi 2020 ja Malmön kaupunki 100 % uusiutuville 2030 Malmön kaupunki ilmoitti, että tavoitteena on saattaa kaupungin hallinto ilmastoneutraaliksi ja koko kaupungin energiankulutuksessa uusiutuvien osuus yli 50 %:n tason vuoteen 2020 mennessä. Hallinnon osalta tavanomaisten toimien, kuten tietenkin kaikki energia uusiutuvaa, lisäksi Malmössä on tarkoituksena päästä eroon muusta ruokatarjonnasta luomuruokaa lukuun ottamatta. Sillä vähennetään ruoankulutuksen elinkaaripäästöjä heidän mukaansa 40 %:lla. Malmön apulaiskaupunginjohtaja Anders Rubin kertoi, että vuoteen 2030 mennessä uusiutuvien 8

9 energiamuotojen osuus koko Malmön kaupungin kulutuksessa pyritään saamaan 100 %:iin ja välitavoitteena vuonna 2020 yli 50 %:iin. Malmön kaupunki on järjestänyt YK:n ilmastokokoukseen liittyen kerrassaan valtavan tapahtumatarjonnan sekä ilmastokokouksen osallistujille että kaikille muillekin. Tapahtumiin kuuluu monenlaisia seminaareja, ekskursioita ja näyttelyitä, joista lähes kaikki ovat ilmaisia. Tänään kävin tutustumassa mm. rikospsykiatrisen sairaalan aurinkopaneelijärjestelmään ja kahteen kerrostaloon, joissa on 166 kw:n aurinkopaneelijärjestelmä, Malmön ilmastokeskuksen aurinkokeräinjärjestelmään sekä Augustenborgin ekokaupunginosan ruohokatolla varustetun koulun 10 kw:n tuulivoimalaan. 9

10 Kävin myös suuressa Skånemejerier-yhtiön meijerissä, jonka 70 maitoautosta 25 kulkee biokaasulla. Meijerillä on pihallaan oma biokaasumaitorekkojen E.ONin ylläpitämä tankkausasema. Tämä on toteurettu osana EU:n CIVITAS-ohjelmaa. Aivan uutena asiana on vastaavan toiminnan leviäminen myös Kristianstadiin. Näyttelyissä huomio kiinnittyi Malmön AMK:ssa järjestetyn Podcar-konferenssin puitteissa esiteltyihin kevyisiin raidevaunuihin sekä Malmön Sustainable Centerin näyttelyssä olevaan biogas.se-sivuilta tutuksi tulleeseen VW Scirocco-biokaasukilpa-autoon, joka on kerrassaan valtavan hienon näköinen peli. Itse ilmastokokouksessa tuli jälleen tänään esiin, että liikenteen päästöt ovat suurin ongelma ja Kioton protokollan avulla ei toistaiseksi ole pystytty niihin vaikuttamaan (esim. kaikista 2000 CDM-projektista vain 2 on liikennesektorilla). Etelä-Korean ilmastosuurlähettiläs sanoi, että ko. vaikeus johtuu paljolti siitä, että kyseessä on paljon enemmän elintapakysymys kuin minkään muun sektorin päästöjen vähennyksessä. Skånen maakunta vastasi varamaakuntajohtajan Pia Kinholtin suulla, että heillä on tavoitteena fossiilivapaa julkinen liikenne koko maakunnassa. Biokaasubussit on eräs tapa, jota käytetään. Ne ovat jo 10

11 käytössä paitsi useissa Skånen kunnissa myös kuntien välisessä bussiliikenteessä. Siirtymällä ekologisesti kestäviin uusiutuviin energiamuotoihin suuria elintapamuutoksia vaadita Kehitysmaiden päästörajoitusneuvotteluissa edistystä Kerroin vähän teollisuusmaiden päästövähennysneuvotteluista, joten on aika kertoa myös kehitysmaa-asioista. Kehitysmaiden numeeriset päästörajoitukset ovat olleet koko YK:n ilmastoneuvotteluprosessin vaikein asia sen alusta eli vuodesta 1988 alkaen. 11

12 Kaikille maailman maille USA:ta lukuun ottamatta on ollut selvää, että teollisuusmaiden on aloitettava ongelman poistaminen johtuen erityisesti niiden historiallisesta syyllisyydestä ongelman synnyttämiseen. Se tarkoitti, että teollisuusmaille asetettiin numeromääräiset päästöjen vähentämis- tai rajoittamistavoitteet (rajoittamistavoite tarkoittaa päästöjen kasvun rajoittamista tiettyyn arvoon). Kaikille maille, mukaan lukien kehitysmaat, asetettiin paljon toiminnallisia ja raportointivelvoitteita, mutta kehitysmaille ei numeerisesti mitattavia. Nykyään kehitysmaiden päästöt ovat teollisuusmaiden suuruiset ja lähes kaikki päästöjen kasvu on nykyään peräisin kehitysmaista, joten voidaan sanoa että kehitysmaiden toimet eivät ole olleet riittäviä ja on mahdotonta ratkaista ongelma pelkästään teollisuusmaiden toimilla olivat ne miten mittavia tahansa. Tämä asia rauhoitettiin alun perin Berliinin ilmastokokouksessa vuonna 1995 siten, että numeeriset päästörajoitukset sovitaan ensin teollisuusmaille vuonna 1997 Kiotossa (kuten tapahtui) ja kehitysmaat tulevat mukaan, kun teollisuusmaat ovat osoittaneet edistymisensä. Nykyinen tilanne on se, että kun Kioton velvoite oli -5,2 %, nyt on saavutettu -3,9 % (USA mukaan laskettuna, vaikka se ei ratifioinut Kiotoa). Sen voi tulkita riittäväksi edistymiseksi tai sitten ei. Erityisenä ongelmana ovat Suomi ja muutamat muut teollisuusmaat, jotka ovat lisänneet päästöjään merkittävästi. Pääasia kuitenkin on, että edistyminen voidaan tulkita tapahtuneeksi ja siten Kioton protokollan 2. sopimuskaudella (josta Kööpenhaminassa mm. neuvotellaan) kehitysmaiden numeeriset velvoitteet voivat tulla mukaan. Kioton protokollan 2. sopimuskauden neuvottelut alkoivat Kioton protokollan mukaisesti Montrealin ilmastokokouksessa vuonna 2005, mutta kehitysmaiden numeerisia velvoitteita koskevat neuvottelut kariutuivat, eivätkä ne virallisesti nytkään ole käynnissä Kioton protokollan sisällä. Mutta sen sijaan Balin ilmastokokouksessa vuonna 2007 saatiin sovittua niiden aloittamisesta puitesopimuksen alla. Tällöin myös Kioton ratifioimattomat 3 maata Afganistan, USA ja San Marino eli Bushin koalitio voivat olla mukana. Ne neuvottelut ovat Kööpenhaminassa parhaillaan käynnissä. Aiemmin on tullut selväksi, että kehitysmaita on vaikea saada sitoutumaan koko taloutta koskeviin numeerisiin päästörajoituksiin. Se on johtanut muunlaisten tavoitteenasettelumallien käsittelyyn. Mahdollista on, että tavoitteet asetetaan ns. NAMA-pohjaisina (Nationally Appropriate Mitigation Actions). Se tarkoittaa, että kehitysmaan velvoitteena voi olla esimerkiksi uusiutuvan energian osuuden nosto tietylle tasolle maan energiankulutuksessa ja/tai metsien suojelu sillä seurauksella, että kehitysmaan päästöt kasvavat numeerisesti mitattuna selvästi vähemmän kuin ilman tälläisiä toimia. Oleellista on, että numeeristen tavoitteiden toteutumista on voitava monitoroida ja se täytyy voida varmentaa. Näin tehdään teollisuusmaidenkin velvoitteiden osalta. Tällä hetkellä kuitenkin monet kehitysmaat vaativat, että heidän on itse saatava tehdä omien velvoitteidensa monitorointi ja verifiointi. Teollisuusmaat puolestaan vaativat aivan oikein että ne on tehtävä kansainvälisesti kuten teollisuusmaidenkin velvoitteiden osalta tehdään ja kuten tehdään kaikissa muissakin kansainvälisissä sopimuksissa, esimerkiksi Montrealin protokollassa. Esteenä on eräs ns. ilmasto-oikeudenmukaisuuden tulkinta, jota monet kehitysmaat sekä teollisuusmaiden kansalaisjärjestöt käyttävät. Sen mukaan kehitysmailta ei saa vaatia ko. velvoitteita ja kehitysmaiden äänen on kuuluttava. Neuvotteluissa kehitysmaat käyttävät yli 90 % puheajasta ja vaativat toimia teollisuusmailta, mutta ei itseltään (teollisuusmaat puolestaan vaativat toimia kaikilta mailta). Vaikka osa kehitysmaista vaatii teollisuusmaiden päästövelvoitteiden tiukentamista, ylivoimaisesti suurimman painon saavat vaatimukset Annex II -maiden (läntiset teollisuusmaat) muiden velvoitteiden lisäämisestä rahoituksen, teknologian siirron ja koulutuksen kautta. Monien kehitysmaiden (ja teollisuusmaiden kansalaisjärjestöjen) mukaan teollisuusmaiden on annettava kehitysmaille rahaa, teknologiaa ja koulutusta, toteutettava kokonaisia projekteja kehitysmaissa ja korvattava kehitysmaille ne toimet, joita kehitysmaat itse tekevät ilmastonmuutoksen torjumiseksi, mukaan lukien teollisuutensa kehittäminen siten, että se kilpailee teollisuusmaiden teollisuuden kanssa. Tässä ilmasto-oikeudenmukaisuuden ääritulkinnassa kehitysmailta ei edellytetä mitään omaa panosta, ei edes henkistä. On selvä, että sitä ei ilmastoeettisesti voida hyväksyä. 12

13 Vaikeutta aiheuttaa ilmastosopimuksen päätöksentekojärjestelmä, joka pohjautuu konsensukseen eli mitään päätöstä ei voida tehdä, jos yksikin sopimuksen ratifioinut maa vastustaa (sama ongelma oli EU:ssa ennen Lissabonin sopimusta, kun Suomen hallitus pystyi estämään merkittävimmät uusiutuvan energian lisäämistoimet aivan viime vuosiin asti eli kunnes asia vietiin Eurooppa-neuvostoon 13

14 valtionpäämiestasolle). Mikäli USA olisi ratifioinut Kioton protokollan, se olisi Bushin kaudella todennäköisesti estänyt Kioton protokollan käytännön kehittämisen. Siksi oli globaalin ilmastonsuojelun kannalta tärkeää, että USA ei Kioton protokollaa ratifioinut eikä sillä siksi ole ollut puheoikeutta Kioton protokollan neuvotteluissa Bushin hallinnon aikana. Turvallisuusasioissa YK:ssa voidaan tehdä kaikkia jäsenmaita sitovia päätöksiä 2/3 määräenemmistöllä ja ilmastosopimusasioiden käsittelysääntöihin sisällytettiin alun perin (vuonna 1995) 3/4 määräenemmistöpäätösmahdollisuus. Sitä ei kuitenkaan hyväksytty silloin eikä myöhemminkään. Papua- Uusi-Guinea yritti Kööpenhaminassa erittäin tarmokkaasti saada sitä hyväksyttyä, mutta se ei onnistunut. Tämän tasoinen määräenemmistö olisi tosin mahdoton ongelma teollisuusmaillekin, koska silloin kehitysmaat voisivat yksin tehdä teollisuusmaiden velvoitteita koskevia päätöksiä. Määräenemmistömahdollisuus tarvittaisiin tiettyihin päätöksiin, mutta siten, että edellytettäisiin sekä kehitysmaiden että teollisuusmaiden osallistumista määräenemmistöön. Kaikesta huolimatta neuvotteluissa on saatu aikaan paljon kaikkien hyväksymää tekstiä. Alkuviikosta ministerit ja loppuviikosta valtionpäämiehet saavat käsiteltäväkseen tekstin, jossa tärkeimpänä päätettävänä asiana on NAMA-toimien vaikutus kehitysmaiden business-as-usual-päästöjen (BAU) vähentämiseen. Esitetty taso on % vähennys, mutta se on kokonaan hakasuluissa tarkoittaen, että osa kehitysmaista ei toistaiseksi ole ollut valmis hyväksymään mitään numeromääräistä tavoitetta. Monet kehitysmaat sen sijaan ovat valmiita sellaisen hyväksymään. Tämä asia ratkaistaneen valtionpäämiestasolla kokouksen viimeisenä päivänä. Sopimustekstin virkamiesneuvotteluissa saavutettu muoto pääasian osalta on seuraava: "Developing country Parties shall undertake nationally appropriate mitigation actions, enabled and supported by finance, technology and capacity-building provided by developed country Parties, may undertake autonomous mitigation actions, together aimed at achieving a substantial deviation in emissions [in the order of per cent by 2020] relative to those emissions that would occur in the absence of enhanced mitigation, and prepare low-emission development plans, recognizing that the extent of enhanced mitigation by these countries depends on the level of available support; Lukuarvoja siis ei saatu sovittua, mutta on tärkeää, että saatiin sovittua merkittävistä ("substantial") vähennyksistä BAU:iin nähden. Tästä siis yksikään kehitysmaa ei enää ole eri mieltä. Ei myöskään teollisuusmaiden päästövähennystavoitteiden numeroarvoja ole saatu vielä sovittua, mikä oli odotettua. Sekin jää valtionpäämiestasolla viimeisenä päivänä ratkaistaviin asioihin. Vaihtoehdot ovat välillä %. Oikein positiivinen asia luonnostekstissä on se, että on vielä mahdollista, että ko. tavoitteet koskisivat kotimaisten päästöjen vähentämistä eli eivät sisältäisi joustavuusmekanismien käyttöä ja niiden kautta tulevia porsaanreikiä. Joustavuusmekanismien avulla voidaan saavuttaa lisävähennyksiä. Ruotsi on ainut esimerkki maasta, joka jo Kioton 1. sopimuskaudella sitoutui ilmastolakinsa kautta siihen, että se toteuttaa vähennysvelvoitteensa kotimaisten päästöjen alentamisen kautta eli joustavuusmekanismien avulla saatavat vähennykset ovat kokonaan maan velvoitetason ylittäviä. Lisäksi Ruotsi tiukensi omaa vähennysvelvoitettaan ilmastolaissaan johtuen ydinvoimaloiden alasajon hidastumisesta. Silti Ruotsi tulee saavuttamaan tiukentamansa velvoitetasonsa 2-3 -kertaisesti kotimaisin toimin ja joustomekanismien vaikutus on sen päälle Yritykset vaativat Kööpenhaminassa ilmastosopimuksen tiukentamista Yrityksillä on vahva edustus Bella Centerissä. Useilla yritysten etujärjestöillä on oma esittelypisteensä (yritykset sellaisinaan eivät voi akkreditoitua kokoukseen, vaan ainoastaan yritysten etujärjestöt). Näistä yhdessäkään ei jaeta materiaalia liittyen ilmastosopimuksen heikentämiseen, vaan tavoitteena on vain ilmastosopimuksen vahvistaminen. Tärkein organisaatio on World Business Council for Sustainable 14

15 Development. Luonnollisestikin erityisesti puhtaan teknologian yritykset ovat esillä, mutta myös energiaintensiivinen teollisuus. Yritykset järjestävät Bella Centerissä lukuisia seminaareja, joissa enimmäkseen on erinomainen tarjoilu. Kivihiili- ja raakaöljyteollisuudella ei ole esittelyä, kuten joskus aiemmin on ollut, mutta maakaasuteollisuudella on. Heidän painotuksensa on luonnollisestikin päästöjen vähentäminen siirtymällä kivihiilestä ja öljystä maakaasuun sekä sähkön, lämmön että liikenteen energian tuotannossa. Turveteollisuudella ei ole esittelypistettä nyt, enkä ole nähnyt sellaista aiemminkaan. Mutta soiden suojelijoilla (Wetlands International) on vakuuttava esittely. Uusiutuvan energian yritysten järjestöt ovat luonnollisesti näyttävästi esillä. Konferenssipaikan lisäksi yritykset ovat järjestäneet näyttelyitä ja seminaareja muualla Kööpenhaminassa ja myös Malmössä. Suurin tapahtuma oli Kööpenhaminan vanhassa messukeskuksessa Forumissa viikonloppuna järjestetty ympäristöteknologian messutapahtuma Bright Green. Uusiutuvan energian yritykset olivat siinäkin näkyvimpiä, varsinkin Vestas. Ympäristötekniikan messuilla oli myös laaja seminaariohjelma, josta kävin sunnuntaina kuuntelemassa paria nobelistia, jotka kertoivat tiukemman ilmastosopimuksen yrityksille tarjoamista mahdollisuuksista. Vuoden 1997 fysiikan nobelisti Steven Chu keräsi oikein suuren seminaarisalin aivan täyteen eikä tila kaikille riittänytkään. Fysiikan nobel ei ollut ainut syy suosioon, vaan myös se, että hän on USA:n energiaministeri. USA:n hallituksessa ollaan siis lähenemässä sitä tieteellistä tasoa, mikä joillakin USA:n ympäristöjärjestöillä (kuten Union of Concerned Scientists) on hallituksissaan. Chu kertoi kaikenlaisista teknologisista tarpeista energian liittyen eli energiatehokkuus, uusiutuvat, energian varastointi, CCS ja ydinvoima. Hänen tutkimustaustansa näkyi siinä, että hän käsitteli paljon meneillään olevaa tutkimusta, erityisesti liikenteen biopolttoaineiden ja sähkön varastoinnin alueella. Minulle uusi asia olivat 15

16 nestemäisistä metalleista tehtävät akut, jotka periaatteessa voivat olla hyvin suuria uima-altaan kokoisia, kuten hän sanoi. Sähkön varastoinnin kehittäminen on luonnollisesti tarpeen keskeytyvien uusiutuvien (kuten tuuli- ja aurinkovoima) suuren osuuden saavuttamiseksi. Seminaarin toinen nobelisti eli IPCC:n vuoden 2007 rauhan nobelin vastaanottanut IPCC:n puheenjohtaja, intialainen taloustieteen tohtori Rajendra Pachauri myöskin painotti uusiutuvia ja aivan erityisesti Tanskan menestystarinaa tuulivoiman osalta. Hän korosti, että Tanskan kovat tuulivoimatavoitteet ja niiden toteuttaminen eivät suinkaan ole alentaneet kansantuotetta vaan nostaneet sitä. Tanska on siten hyvä esimerkki muille maille ja muissa maissa uusiutuvia pseudotaloustieteellisillä argumenteilla vastustavien näkemysten voittamiseksi. Tanska on ollut esimerkkinä myös Intian suurelle uusiutuvan energian teollisuudelle, jonka kasvu jatkuu erittäin voimakkaana. Muutaman vuoden sisällä Intiaan on Pachaurin mukaan tulossa MW lisää aurinkosähkön tuotantokapasiteettia ja hän toivoi sen puolestaan toimivan esimerkkinä muille maille. Minulle hienoin tapahtuma oli Foorumista lähtenyt ympäri Kööpenhaminaa kiertänyt ja lopulta kaupungintalon aukiolle päätynyt ekoautojen kulkue, jossa oli mukana kymmeniä uusiutuvilla toimivia ajoneuvoja. Se oli autoteollisuuden ja ympäristöjärjestöjen yhteinen näytös siitä, mikä on mahdollista, mikäli ilmastosopimusten tavoitteet ovat riittävän kovat. Suurin osa oli sähköautoja skoottereista tavallisten henkilöautojen kautta toisaalta Tesla Roadstereihin ja toisaalta raskaisiin autoihin (mukana oli sähkörekka ja sähköbussi). Muista kuin sähköautoista huomionarvoisimmat (biokaasuautojen valitettavasti puuttuessa) olivat amerikkalaista leväperäistä dieseliä käyttänyt auto sekä tanskalaista olkiperäistä etanolia käyttänyt auto. Kalundborgin tehtaassa valmistettavaa olkietanolia käyttäviä Volvoja on varattu runsaat 70 ilmastokonferenssin VIP-vieraiden kuljetukseen. Minä otin osaa kulkueeseen sähköbussin matkustajana. Sähköbusseja on nyt Kööpenhaminan reittiliikenteessä käytössä Ruotsin maakuntien liikennebiokaasuseminaari purjelaivalla Kööpenhaminassa Kaksi Ruotsin maakuntaa Skåne ja Västra Götaland järjestivät sunnuntaina yhdessä ko. maakuntien biokaasuverkostojen Biogas Sydin ja Biogas Västin kanssa erinomaisen seminaarin 16

17 Kööpenhaminan satamassa purjelaivalla "Tre Kronor", jolla osa ruotsalaisista delegaateista oli Kööpenhaminaan saapunut. Tapahtuma viralliselta nimeltään "Successful Swedish biogas with global applications" oli osa Ruotsin COP15-aktiviteetteja: Samaisella purjelaivalla järjestetään myös 3 muuta biokaasuseminaaria, joista yksi lehdistölle, yksi kehitysmaiden delegaateille ja yksi ruotsalaisille delegaateille, erityisesti kunta- ja maakuntatason päättäjille. Maakunnallisten esitysten lisäksi kuultiin myös Volvon ja E.ONin johtajien, Lundin yliopiston professorin sekä Euroopan parlamentin edustajien esitykset. Keskustelussa oli mukana myös lisää EUparlamentin ja Ruotsin parlamentin edustusta. Ei ollut epäilystäkään, että liikennekäyttö on tärkein biokaasun sovellus kaikille näille ruotsalaisilla tahoille sekä ympäristönsuojelun että talouden näkökulmasta. Biokaasun liikennekäyttöä tullaan Ruotsissa voimakkaasti kasvattamaan tulevaisuudessa ja tällaisten tapahtumien avulla pyritään, että muut maat ja niiden kunnat ja maakunnat ottavat mallia Ruotsin kehityksestä. Jo tällä hetkellä biokaasun käyttö Ruotsissa on 10 % maakaasun käytöstä ja liikennesektorilla biokaasu on jo ohittanut maakaasun. E.ONin kaasuliiketoiminnan johtaja toivoi biokaasun osuuden kasvavan edelleen. He nimittäin myyvät mieluummin biokaasua kuin maakaasua. He ovat pystyttäneet Ruotsiin parina viime vuonna 13 biokaasun tankkausasemaa vuodessa ja vähintään samalla tasolla tullaan jatkamaan sekä lisäksi toivotaan tankkausasemaliiketoiminnan leviävän muihin maihin. 17 Volvon varatoimitusjohtaja kertoi heidän hyvistä teknisistä sekä ympäristövaikutuskokemuksistaan (he tekevät itse liikennepolttoaineiden elinkaarianalyysejä) paineistetun biokaasun käytössä sekä uudesta liiketoiminnastaan, jossa on tarkoitus hyödyntää raskaassa liikenteessä nesteytettyä biokaasua ja dual-fueldieselmoottoreita. Rekkojen ja bussien lisäksi tämä liiketoiminta pyritään aloittamaan myös laiva- ja lentoliikenteessä.

18 Skånen varamaakuntajohtaja kertoi, että Skånessa on tarkoitus saada kaupunkien välinen bussiliikenne kokonaan biokaasulle tai muille uusiutuville vuoteen 2018 mennessä, kaupunkien sisäinen bussiliikenne vuoteen 2015 mennessä ja kaikki paikallishallinnon ajoneuvot vuoteen 2020 mennessä. Biokaasu on tärkein polttoaine tässä liikennestrategiassa tieliikenteen osalta. Raideliikenteen osalta lisätoimenpiteitä ei tarvita, sillä kaikki Skånen raideliikenne kulkee jo nyt 100 % uusiutuvilla energiamuodoilla tuotetulla sähköllä Ruohonjuuritason ympäristöjärjestötoiminnasta kehitysmaissa, esim. INforSE Kööpenhaminassa on valtavasti ruohonjuuritason ympäristöjärjestötoimintaa esillä. Yksi sitä esittelevistä on INforSE. INforSE (International Network for Sustainable Energy) on 170 kansalaisjärjestön globaali verkko, jossa Tekniikka Elämää Palvelemaan ry on ainut suomalainen jäsenjärjestö. INforSE on ollut Kööpenhaminassa aktiivinen erityisesti kansalaisjärjestöjen Klimaforumissa järjestäen siellä paljon seminaareja. Mutta sillä on esittelypiste myös Bella Centerissä, jossa se tänään järjesti seminaarin yhdessä naisten ympäristöjärjestöverkon Women in Europe for Common Future (WECF) kanssa. Seminaarin otsikkona oli "200 NGOs in Action in Asia & Africa for Sustainable Energy". Puhujina oli 9 aasialaisen ja afrikkalaisen kansalaisjärjestön edustajaa (Senegalista, E-Afrikasta, Ugandasta, Nepalista, Intiasta, Kirgisiasta, Georgiasta ja Nigeriasta). He käsittelivät lukuisia hajautettuja 18

19 ja halpoja koteihin, kouluihin ja kyläkeskuksiin soveltuvia kiinteän biomassan, biokaasun, aurinkoenergian, tuulivoiman ja mikrovesivoiman monenlaisia teknologioita erityisesti ruokaketjussa, mutta myös vesiketjussa, lämmityksessä, valaistuksessa (mukaan lukien koulutukseen liittyen) ja mikroyritystoiminnassa (kuten käsityöt). Kiinteän biomassan osalta toiminnan tarkoitus on ollut resurssin käytön vähentäminen (mm. metsänsuojelu- ja terveyssyistä) ja muiden osalta resurssien käytön kasvattaminen. Suurin osa heidän työnsä rahoituksesta on tullut paikallisilta yhteisöiltä, joiden parissa he toimivat. Ulkoisesta rahoituksesta merkittävintä on teollisuusmaiden kehitysapujärjestöjen suora kansalaisjärjestörahoitus. Erityiskiitosta sai DANIDA eli Tanskan virallisen kehitysyhteistyön järjestö. Se on vuodesta toiseen arvioitu laadukkainta työtä tekeväksi ko. järjestöistä (ja erittäin paljon paremmaksi kuin Suomen FINNIDA, jota nimeä ei saakaan enää käyttää). Kehuja saivat myös Saksan ja Hollannin järjestöt, jotka myös ovat kv. arvioinneissa aina olleet kärkipäässä. Kaikkien näiden osalta parhaimpaan laatuun yhdistyy myös määrällinen paremmuus, sillä ko. maat antavat eniten kehitysapua per capita. Myös Norja ja Ruotsi kuuluvat siihen joukkoon, mutta ne eivät tulleet seminaarissa mainituksi (FINNIDA eli KYO puolestaan on aina ollut sekä laadullisesti että määrällisesti heikkotasoinen näihin verrattuna). Oman maansa hallitukselta ruohonjuuritason järjestöillä on paljon vaikeampi saada rahoitusta tai mitään muutakaan tukea. Kioton protokollan rahoitusmekanismeja, siis erityisesti CDM:ää, käsiteltiin paljon. Se on tehty erittäin raskaaksi byrokraattisesti ja taloudellisesti, jolloin pienten projektien on lähes ylitsepääsemättömän vaikeaa päästä sen rahoituksen piiriin. Myös useimpien maiden on ollut vaikeaa päästä sen piiriin. Nimittäin 91 % kaikista projekteista on toteutettu Kiinassa, Intiassa, Etelä-Koreassa ja Brasiliassa ja näistä puolet Kiinassa (CDM eli Clean Development Mechanism sai jo Kiotossa lempinimen China Development Mechanism, koska arvattiin, että se käytännössä tukisi suuria kehitysmaita ja niiden suuria projekteja). Siksi oli iloinen yllätys kuulla, että osa ruohonjuuritason järjestöistä oli kuitenkin pystynyt saamaan aikaan CDM-projekteja. Kuitenkin on ilmeistä, että CDM:ää täytyy kehittää Kioton toisella kaudella ja toki se asia agendalla on. Ongelmana on kuitenkin, että CDM:n kehittämisasiaa on Kööpenhaminassa hallinnut CCS (hiilidioksidin talteenotto lähinnä suurista fossiilivoimaloista ja varastointi maahan tai meriin) pienten kotitalouksiin ja pieniin kyläyhteisöihin sopivien UE-projektien sijaan. Painopiste olisi siis todellakin tarve muuttaa. Kehitysmaiden neuvottelijat ovat etäällä kehitysmaiden ruohonjuuritason toiminnasta, joten tällaiset muutokset ovat käytännössä teollisuusmaiden ajamia, lähinnä Tanskan, Hollannin ja Saksan. Ja se ei ole riittänyt. Myöskään ruohonjuuritason järjestöjen pienprojektiasiantuntemusta ei ole osattu hyödyntää. Verifiointiorganisaatioilla sitä asiantuntemusta on huonosti. Kööpenhaminassa keskustellaan NAMAprojektien mahdollisuudesta, joka toisi CDM:n rinnalle toisen ja ehkä helpomman rahoitusmahdollisuuden. NAMAt voisivat sisältää juuri sellaista kylätoimintaa, jota INforSEn jäsenjärjestöt ympäri maailmaa tekevät. Kööpenhaminassa ei ehditä päästä kovinkaan pitkälle NAMA-sisällöissä, mutta mikäli NAMA sisällytetään tehtävään sopimukseen (kuten nyt näyttää), niitä käsitellään yksityiskohtaisemmin seuraavissa ilmastokokouksissa. 19

20 Maatalouden jätteiden energiakäytön esittelyä ekskursioilla Tanskan biokaasuyhdistys järjesti kaksi ekskursiota ilmastokokouksen osanottajille. Kohteena oli Hashøj:n biokaasulaitos, joka on tyypillinen tanskalainen maatilojen yhteinen reaktori. Laitosta, joka tuottaa sähköä 3,9 MW ja lämpöä tuplasti, esitteli laitoksen toimitusjohtaja Erik Lundsgaard. Biokaasulaitoksen yhteydessä oli myös tuulivoimalaitos, mikä on normaalia toimintaa Tanskassa. Biokaasuyhdistyksen toiminnanjohtaja Nielsen kertoi, että tanskalaisissa biokaasulaitoksissa tuotettaisiin mieluimmin liikennepolttoainetta, koska se on biokaasun tehokkainta käyttöä. Tanskan polttoaineverotus on kuitenkin toistaiseksi estänyt sen. Hän esitteli bussimatkan aikana myös Tanskan biokaasulaitostoimintaa yleisesti ja kertoi Tanskan hallituksen tavoitteena olevan laitosmäärän ja niiden käsittelemien jätteiden käytön 10-kertaistaminen vuoteen 2020 mennessä siten, että puolet kaikesta lietelannasta käsiteltäisiin biokaasureaktoreissa. Sekä nykyään että lähitulevaisuudessa biokaasureaktorien käyttö painottuu maatalouden jätteiden käsittelyyn. Kuitenkin esim. Kööpenhaminan kaupungin ilmastostrategia, joka tähtää CO 2 -neutraalisuuteen vuoteen 2025, edellyttää myös biokaasuresurssien hyödyntämistä erityisesti liikenteessä, joka on vaikein sektori. Lisätietoja pyydettiin etsimään paikasta Biokaasulaitoksen jälkeen vierailtiin myös oljen polttolaitoksessa (pelkästään kaukolämmön tuotantoon), jotka myös ovat erittäin yleisiä Tanskassa. Ne puuttuvat Suomesta kokonaan mm. koska Suomessa asiantuntijat aika usein väittävät, että oljen polttaminen ei teknisesti onnistu sen korkean tuhkapitoisuuden takia. Tanskassa tuhka, jota saadaan talteen poltossa 4 % oljen massasta, toimitetaan takaisin maanviljelijöille, jotka levittävät sen lannoitteena pelloilleen. Tältä osin toiminta on siis samanlaista kuin biokaasulaitoksissa. Biokaasulaitoksissa kuitenkin käytetään maatalousjätteiden lisäksi myös erilliskerättyä biojätettä, jonka mädätysjäännöksen maanviljelijät saavat itselleen bonuksena omista jätteistä saatavan mädätysjäännöksen lisäksi. osanottajien kysymystulvasta. Ekskursio, jolla olin mukana, venyi alkuperäisestä 3 tunnin kestoajastaan lähes 2 tuntia johtuen erittäin suuresta 20

21 Kööpenhaminan ilmastokokouksessa yli osanottajaa Kööpenhaminan ilmastokokous on osanottajamäärältään ylivoimainen kaikkiin aiempiin ilmastokokouksiin verrattuna ja lyö myös kaikkien muiden YK-kokousten osanottajamäärät kaikilla mittareilla. Suurin osanottajaryhmä ovat tavalliset kansalaiset, jotka ovat osallistuneet suureen määrään varsinkin Kööpenhaminassa mutta myös Malmössä järjestettyihin tilaisuuksiin. Osanottajamäärältään suurin yksittäinen tapahtuma on Kööpenhaminan kaupungintalon aukion täyttävä yötä päivää auki oleva ilmastomessutapahtuma, jossa on käynyt satoja tuhansia vierailijoita mm. huolehtimassa polkemalla, että joulukuusi pysyy valaistuna. Eniten yleisöä keräsi Desmond Tutun ilmastopuhe sunnuntaina Myös Kööpenhaminan toiseksi vilkkain aukio Kongens Nytorv on kokonaan käytössä ilmastonmuutostieteen ja -taiteen esittelyssä. 21

22 Toiseksi suurin osanottajaryhmä ovat ympäristöaktivistit. Viime lauantain päämielenosoituksessa oli ihmistä. Sen lisäksi Bella Centerin ulkopuolella on ollut pysyvä mielenosoitus. Kööpenhaminan oheistapahtumista yksi suurimmista on ympäristöjärjestöjen Klimaforum09 keskusrautatieaseman vieressä. Siellä on yli 6000 rekisteröityä osanottajaa sekä suurempi määrä vierailijoita. Klimaforum09 tuotti kansalaisjärjestöjen julistuksen ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi. Sen allekirjoitti 339 järjestöä, mukaan lukien kolme Suomesta, mutta niiden joukossa ei ole Suomen Luonnonsuojeluliitto. Itse ilmastoneuvottelupaikkaan Bella Centeriin on rekisteröitynyt Koska paikka vetää vain , YK on joutunut nyt viime päiviksi tekemään rankkoja rajoituksia järjestöjen edustajien pääsylle. Jo ennen kokouksen alkua lehdistön katto 5000 täyttyi. Kansalaisjärjestöjen ja hallitusten välisten järjestöjen (YK-järjestöjä lukuun ottamatta) osallistumista alettiin rajoittaa tänään siten, että lisäpassien avulla 7000 pääsee sisään tänään sekä huomenna ja 300 torstaina sekä perjantaina. Keskiviikkona kansalaisjärjestöedustajien (joihin lukeutuvat mm. suurten yritysten johtajat, kaupunginjohtajat ja professorit) pääsy lopetettiin kokonaan joidenkin aggressiivisten mielenosoittajien takia, koska he olivat tunkeutuneet Bella Centerin alueelle samaan aikaan, kun valtioiden ja hallitusten johtajat alkoivat saapua paikalle. Kansalaisjärjestöedustajien rekisteröintikin lopetettiin, mikä tarkoitti, että osa osanottajiksi hyväksytyistä järjestöedustajista ei päässyt koskaan sisään. Rekisteröitymisen eiliseen jättäneet joutuivat seisomaan jonossa jopa 10 tuntia ja minäkin jouduin seisomaan 3 tuntia, vaikka minulla oli täksi päiväksi sisään oikeuttava lisäpassi. Tanskan armeija tuli apuun tarjoamalla ilmaista kahvia jonottajille. 22

23 Virkamiesvetoiset neuvottelut Kööpenhaminassa loppuivat Pääneuvottelut Kööpenhaminassa on käyty YK:n ilmastonmuutoksen puitesopimuksen (Rion sopimus) kehittämisestä sekä Kioton protokollan kehittämisestä. Virkamiestason työn jälkeen neuvottelut siirtyvät tänään muodollisesti ministeritasolle. Kööpenhaminan virkamiestason neuvottelut puitesopimuksen kehittämisestä jatkuivat yli yön ja päättyivät vasta aamulla klo 7. Neuvotteluteksti on edelleen suuri sotku kaikkien kysymysten osalta, mukaan luettuna kehitysmaiden määrälliset velvoitteet ja pitkän tähtäimen globaalit tavoitteet. Pitkän tähtäimen globaalien tavoitteiden asettamiselle on toistaiseksi neuvottelupöydällä useita vaihtoehtoisia tapoja. Ensinnäkin, se voidaan ilmaista ilmakehän hiilidioksidipitoisuutena mitattuna. Ehdotukset ovat välillä ppm, missä alapää on tullut pienilta saarivaltioilta (AOSIS-ryhmä), joiden koko olemassaoloa ilmastonmuutos uhkaa. Alaraja on sikäli erittäin kova, että pitoisuus on nyt noin 390 ppm. Toisaalta tavoite voidaan asettaa keskilämpötilan nousuna esiteolliseen aikaan verrattuna. Ehdotukset ovat välillä 1-2 astetta, jossa alapää on muutamalta pieneltä merenpinnan nousun uhkaamilta saarivaltioilta (erityisesti Tuvalulta, joka luultavasti Kööpenhaminassa käytti pääistunnoissa kaikista maista eniten puheenvuoroja), ja yläpää EU:lta. Alapää tullaan lähivuosina saavuttamaan, joten ko. tavoite tarkoittaa lämpötilan alentamista. Välitavoitteena on globaalien kasvihuonekaasupäästöjen saaminen laskusuuntaan. Taitekohdan tavoitteeksi pienet saarivaltiot ovat esittäneet vuotta 2015 ja EU vuotta Kaikki nämä tavoitetasot ovat verifioitavissa eli ne soveltuvat hyvin sopimuksessa käytettäviksi. Mikäli mikä tahansa näistä valitaan ja toimenpiteet sen mukaisiksi, ilmastonsuojelu kehittyy erittäin voimakkaasti nykytilanteesta. Puitesopimuksen kehittämisen neuvottelutekstiä on valmisteltu Kööpenhaminassa siten, että ministereille ja valtionpäämiehille tarjotaan sarja monivalintakysymyksiä, joista pitäisi löytyä yhteisymmärrys. Ei voida olettaa, että kaikista kysymyksistä sitä löytyy Kööpenhaminassa, mutta osasta on pakko löytyä. Loput jäävät seuraaviin kokouksiin. Kun paikalla on nyt 115 valtionpäämiestä tai pääministeriä, tärkeimmistä asioista pitäisi poliittinen yhteisymmärrys syntyä nyt, sillä vastaavaa edustusta ei ole tulevaisuudessa odotettavissa, mikäli oleelliset neuvottelut kariutuvat. Se toki on ollut tähän mennessä positiivista, että minkään kysymyksen osalta neuvottelut eivät ole kariutuneet. 23

24 Puitesopimuksen neuvotteluprosessi ei ole niin kriittinen kuin Kioton protokollan neuvottelut, mutta osa teollisuusmaista edellyttää ainakin suurille kehitysmaille jonkinlaisia sitovia määrällisiä velvoitteita, jotta ne suostuisivat omiin sitoviin päästövähennysvelvoitteisiin. Kuten aiemmin olen kertonut, monet kehitysmaat eivät hingu itselleen määrällisiä velvoitteita, vaan ne haluaisivat sellaisia pelkästään teollisuusmaille. Siitä syystä kehitysmaiden neuvotteluponnistusten pääpaino on ollut Kioton protokollan jatkoneuvotteluissa. Nämä neuvottelut loppuivat virkamiestasolla yöllä klo 1. Ne ovat sujuneet selvästi paremmin kuin puitesopimusneuvottelut: vaihtoehtoisia tekstejä, joita ministereille tarjotaan, on paljon vähemmän. Pääasiassa eli teollisuusmaiden päästövähennysvelvoitteiden tasossa ei ole tapahtunut edistystä ensimmäisen kokouksen jälkeen. Nämä tavoitteet ovat kytköksissä kahden joustomekanismin (nielut ja päästöjen talletus) potentiaalisesti aiheuttamiin porsaanreikiin, joiden käsittely on vienyt pääosan neuvotteluajasta, mutta niitä ei vielä ole ratkaistu. Yksi niistä on metsien hiilensidonnan ja hiilenvapauttamisen muutokset. Mm. Suomi haluaa, että mikäli metsän annetaan kasvaa sitoen hiilidioksidia, ko. määrällä voidaan lisätä kansallisia päästöjä, mutta mikäli metsää hakataan tai muuten hävitetään, siitä ei saa tulla päästövähennysten lisäysvelvoitetta. Se on tietenkin epäeettinen lähtökohta. Toinen porsaanreikä koskee Itä-Euroopan maiden Kioton 1. sopimuskaudella käyttämättä jääneitä päästöoikeuksia, jotka Kioton protokollan mukaan voidaan käyttää seuraavilla sopimuskausilla. Näitä päästöoikeuksia on erittäin paljon johtuen ko. maiden erittäin löysistä Kioton protokollan velvoitteista (tätä ongelmaa kutsutaan kuumaksi ilmaksi). Mikäli porsaanreiät täysimääräisesti käytetään 2. sopimuskaudella, ne lähes neutralisoivat teollisuusmaiden lupaamat päästövähennysvelvoitteet. Vielä ei ole päästy yhteisymmärrykseen siitä, miten nämä ongelmat ratkaistaan. Viimeisessä kokouksessa annettiin puheenvuoro järjestöryhmien edustajille. Kaikki ryhmät naisjärjestöjä lukuun ottamatta vaativat vähintään IPCC:n minimitasoa eli 25 % vähennysvelvoitetta (ja monet vähintään 40 % tasoa) teollisuusmailta vuoteen 2020 mennessä vuoteen 1990 verrattuna. On erittäin myönteistä, että ympäristöjärjestöjen lisäksi mm. ammattiyhdistysliikkeet, teollisuuden etujärjestöt ja maatalouden etujärjestöt ovat erittäin kovien sitovien tavoitteiden kannalla. Päivänvalossa olevat seikat siis puoltavat hyvää tulosta Kööpenhaminassa. Perusteet neuvotteluiden vaikeuksille löytyvät muualta. 24

25 IRENA-seminaarissa yhteisymmärrys ilmastotavoitteiden saavutettavuudesta Tänä vuonna perustettu uusi hallitustenvälinen organisaatio IRENA (International Renewable ENergy Agency) järjesti eilen illalla erittäin hienon seminaarin. Mukana oli hallitustenvälisiä (OECD/IEA), hallituksen (Danish Energy Agency), teollisuuden (EREC, REN21) ja ympäristöjärjestöjä (Greenpeace). Ne kertoivat sulassa sovussa, että Kööpenhaminan neuvotteluiden ilmastotavoitteet (esim. 400 ppm taso) ovat saavutettavissa korvaamalla fossiilisia polttoaineita uusiutuvilla. Tämä on teknisesti helppo toteuttaa taloudellisesti kannattavasti. Sähköntuotanto on helpoin, lämmön tuotanto seuraavaksi helpoin ja liikenne vähiten helpoin sektori. Erityisesti ilahdutti OECD:n International Energy Agencyn meneillään oleva työ uusiutuvien energiamuotojen lisäämisskenaarioiden parissa. Eräät heidän skenaarioistaan esittelivät uusiutuvan energian dominoivan energiantuotantoa vuonna 2050 ja kaikkien uusiutumattomien energiamuotojen merkittävää laskua. IEA on myös tuottanut uusiutuvien teknologiakohtaisia oppaita ja uuden kirjan kaupunkeihin (mm. rakennuksiin ja pihoille) integroitavista uusiutuvista. Kirjalla on hieno nimi: "Cities, Towns & Renewable Energy - Yes in My Front Yard". He siis pyrkivät edistämään uusiutuvien integroimista näkyvästi kaupunkeihin ja vastustavat Suomessakin tuttua NIMBY-ilmiötä (Not In My Back Yard), jossa uusiutuvia ei haluta nähdä käytettävän. Malmö muuten on hyvä esimerkki eli 25

26 uusiutuvien on nimenomaan haluttu näkyvän, josta syystä niitä on asennettu osittain epätarkoituksenmukaisestikin tekniseltä kannalta, mutta siis niin on menetelty uusiutuvien edistämisen PR-syistä. IEA:n edustaja myös varoitti lehdistön vääränlaisesta IEA:n referenssiskenaarioiden tulkinnasta (joka on Suomessa normaalia ja hyväksyttyä). IEA:n referenssiskenaariot osoittavat hyvin voimakasta fossiilisten käytön ja päästöjen kasvua. Sen ei ole tarkoitus olla ennustus (kuten Suomen lehdistö antaa ymmärtää) vaan varoitus. IEA pitää business-as-usual-kehitystä ympäristönsuojelusyistä tuomittavana ja mahdottomana. Ko. skenaariot osoittavat, mitä pitää välttää poliittisten toimien avulla mm. niiden, jotka Kööpenhaminan sopimuksen avulla on tarkoitus saada aikaan Aktivistit tuulivoimalla Kööpenhaminan ilmastokokoukseen Kööpenhaminan satamassa on useita purjelaivoja ja purjeveneitä, joilla osa kokouksen osanottajista on paikalle saapunut. Suurimmat ja näyttävimmät ovat Greenpeacen, Bellonan ja Antarktikan suojelukampanjan 2041 alukset. Suomestakin on ainakin Greenstream Networkin lippua kantava purjevene saapunut paikalle. Ruotsalainen purjelaiva Tre Kronor on kokouksen aikana toiminut monien seminaarien tapahtumapaikkana. Erityisesti siellä on pidetty 4 korkean tason biokaasuseminaaria järjestäjänä Ruotsin paikallishallinnot. Minäkin osallistuin yhteen niistä. Suomalaisten ympäristöjärjestöjen Estelle satamasta kuitenkin puuttuu. Olisi kuvitellut, että tämä olisi kerrassaan erinomainen käyttö sille laivalle, mutta kun ei. Suomalaiset aktivistit tulivat joko lentokoneella tai dieselbusseilla. Ruotsin 100 % UE-sähköä, joka vieläpä on Ruotsin luonnonsuojeluliiton Bra Miljöval -sertifioimaa, käyttävät rautatiet eivät kelvanneet, kuten ei myöskään kattava biokaasun tankkausverkosto, joka olisi mahdollistanut tulon biokaasulla (minä olen ainut biokaasulla Suomesta tullut). 26

27 Aivan ainutlaatuinen tapa on ollut saapua Norjasta maailman ainoalla LNG-polttokennolaivalla. Tämä Viking Lady -niminen suuri rahtilaiva pystyy vähentämään CO 2 -päästöjä nesteytettyä maakaasua käyttäessään ilmoituksen mukaan peräti 50 % ja parantamaan hyötysuhdetta peräti 30 % verrattuna tavanomaisiin laivadieseleihin. Ne ovat aivan järkyttävän kovia suorituksia. Ja tietenkin se toimii myös nesteytetyllä biokaasulla (LBG) poistaen netto-co 2 -päästöt kokonaan. Laivaa esitellään pienoismallin avulla Kööpenhaminan kaupungintalon aukion ilmastomessuilla. Laivan sivut ovat paikassa 27

28 Yllättävän elegantin matkustustavan on keksinyt norjalainen ympäristöjärjestö Bellona, joka on valtavan vahvasti esillä ilmastokokouksessa ja oheistapahtumissa. Osa heistä on tullut Kööpenhaminaan omalla Tesla Roadster - sähköautolla, joka tietenkin ladataan tuulivoimalla. Sekä Norjassa, Ruotsissa että Tanskassa on jo paljon julkisia sähköautojen latauspaikkoja, joten maiden välinen liikkuminen on mahdollista. Kööpenhaminan kaupungintalon aukiolla on näytteillä 3 Tesla Roadsteria lisää. Niistä yksi on paikallisen tuulivoimayrityksen rekkareilla "CO2 FRI" varustettu auto ja siis tietenkin tuulisähkökäyttöinen Kööpenhaminan kaupungin ja Tanskan hallituksen järjestelyjen taso vastakkaisilla äärilaidoilla Tanskan hallitusta on kritisoitu kovasti ja hyvästä syystä vetkutteluista neuvotteluiden organisoimisessa. Virkamiestason neuvottelujen piti aikataulun mukaan loppua tiistaina ja ministeritason neuvotteluiden piti alkaa keskiviikkoaamuna. Virkamiestason neuvottelut päättyivät muutaman tunnin myöhässä tiistain ja keskiviikon välisenä yönä pikkutunneilla, mutta niiden tuloksena saadut dokumentit olivat valmiita keskiviikkoaamuna eli ministeritason neuvottelut olisi voitu aloittaa aikataulun mukaisesti. Tanskan pääministeri, joka siirtyi konferenssin presidentiksi, ei kuitenkaan saanut käynnistettyä ministeritason neuvotteluita koko keskiviikon aikana. Keskiviikkoiltana kokoonnuttiin pääasiassa virkamiestasolla kuulemaan, että pääministeri on edelleen miettimässä, miten neuvottelut järjestetään. Ei ole epäilystäkään, että niissä voitiin edetä vain yhdellä tavalla: perustamalla ministerivetoiset työryhmät, jotka puolestaan perustavat erillisiä pienryhmiä kutakin vaikeaa yksityiskohtaa hiomaan. Tätä viivyttelyä kritisoitiin kovasti monien maiden toimesta, erityisesti kehitysmaaryhmän G77/Kiina. Lisäksi kritisoitiin Tanskan hallituksen salamyhkäistä tapaa neuvotella asioista, mukaan lukien huhuja kaikenlaisista salaisista papereista, joita useimmat delegaatiot eivät ole nähneet. Keskiviikkoiltana sanottiin, että pääministeri kertoisi jatkosta torstaiaamuna. Mutta siinäkin viivyteltiin ja ko. kokous alkoi vasta puolenpäivän jälkeen. Siinä perustettiin 2 ministeritason työryhmää, toinen hiomaan puitesopimuksen asioita ja toinen Kioton protokollan asioita. Mutta pääministeri nimitti molempiin puheenjohtajaksi saman henkilön eli konferenssin entisen presidentin, Tanskan ympäristöministerin. Se tarkoittaa, että molemmat työryhmät eivät voi istua rinnakkain ja toisaalta se tarkoittaa mahdotonta työtaakkaa ympäristöministerille. Ko. neuvotteluryhmät ovat tänään perustaneet parikymmentä alaryhmää, jotka kuitenkin ovat pääasiassa edelleen virkamiesvetoisia. Yhtä työryhmää vetää Suomen ympäristöministeriön neuvotteleva virkamies. Ranskan presidentti kritisoi maansa puheenvuorossa tätä viivyttelyä kovasti ja vaati siirtämään neuvottelut suoraan valtionpäämiestasolle, koska noin 120 valtion tai hallitusten johtajaa on paikalla. 28

29 Tanskan hallitus on siis järjestelyteknisesti hidastanut substanssineuvotteluprosessia suunnattomasti ja sen sijaan järjestänyt kaikenlaisia edustustilaisuuksia valtionpäämiehille. Ei olisi odottanut sellaista edes hallitukselta, joka pitää Björn Lomborgia ympäristöpoliittisena neuvonantajanaan. Myös valtioiden virallisten puheenvuorojen ohjelma on venynyt tuntikausia ja tällä menolla täksi päiväksi suunnitellut puheenvuorot päättyvät ensi yönä kuudelta aamulla... Kööpenhaminan kaupungin järjestelyt ovat toisessa ääripäässä. Ne ovat aivan loistavia. Ilmastokokous ja ilmastonmuutos näkyvät Kööpenhaminassa joka paikassa sekä kaupungin että liike-elämän ja järjestöjen ansiosta. Tilaisuuksia on valtavasti ja näyttelyitä kaikkialla, missä ihmisiä on eniten: aukiot, metroasemat, rautatieasemat, lentokentät, museot, jne. jne. 29

30 Aivan ihmeellisen teon kaupunki toteutti YK:n järjestöjen osanotolle tekemien rajujen ja äkillisten rajoitusten seurauksena. Kaupungillahan ei ollut niihin ongelmiin mitään osuutta, mutta se saattoi muutamassa tunnissa kaksi suurta tilaa järjestöjen käyttöön. Toinen niistä on Kööpenhaminan vanha messukeskus Forum, joka oli viikonloppuna ympäristöteknologian messujen tapahtumapaikkana. Kaupunki järjesti sinne useita suuria valkokankaita, joista voidaan suorana seurata tapahtumia Bella Centerin pääkokoushuoneissa sekä lehdistötilaisuuksissa. Myös kokoustiloja ja tietokoneyhteyksiä sinne järjestöjen vapaaseen käyttöön pystytettiin. Ja kaupunki järjesti sinne myös tarjoilun (viinin kera) ja kaiken päälle vielä lahjapakettikassin lohduttamaan järjestöjen edustajia. Ilmastokokouksen ajaksi Kööpenhamina oli ristinyt itsensä uudestaan Hopenhagen :iksi, mikä näkyi kaduilla, esitteissä ja muistoesineissä. Paikallishallinnot olivat muutenkin erittäin hyvin edustettuina sekä Bella Centerissä, Bright Green-messuilla että useissa oheistapahtumissa Malmössä ja Kööpenhaminassa. Paikallishallintojen kestävän kehityksen järjestöllä ICLEIllä oli Bella Centerissä oma paviljonki, jossa se järjesti useita seminaareja päivittäin Obaman ehto helppo toteuttaa USA:n presidentti puhui äsken Kööpenhaminan ilmastokokouksessa. Hän ei luvannut USA:n osalta mitään uutta, mutta hänen vaatimuksensa oli yksinkertainen. Hän vaati vain, että suurten kehitysmaiden NAMA-velvoitteet tarkistettaisiin ja verifioitaisiin kansainvälisesti kuten USA:n ja muiden 30

31 teollisuusmaiden QELRO-velvoitteet (siis päästövähennysvelvoitteet). Sen ei pitäisi olla liikaa vaadittu kehitysmailta ottaen huomioon mm. että teollisuusmailta on luvassa niille 100 mrd dollaria vuotuista tukea ilmastonmuutoksen hillintään ja sopeutumiseen ja että kehitysmaat ovat ilmastonmuutoksen seurauksien suurimpia kärsijöitä. Muuten: osa kehitysmaistakin on valmis rahoittamaan köyhempien kehitysmaiden ilmastotoimia. Esim. Brasilia on tehnyt sitä Mosambikin kanssa (uusiutuvia koskien) ja Brasilian presidentti lupasi sellaista toimintaa tänään lisää. Tässä asiassa kyse on vain muutaman suuren kehitysmaan ylpeydestä, ei niiden kyvystä toimia ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi. Kiina ja Intia, jotka ovat tämän ongelman keskiössä, ovat maailman johtavia uusiutuvan energian käyttäjiä ja johtavia maita lähes kaikkien uusiutuvan energian teknologioiden käytössä ja valmistuksessa (ja molemmat niistä selvästi esim. USAa edellä). Lisaksi niillä on jo sovittuna useita lisätoimia uusiutuvien edistämiseksi. Esim. Intian pääministeri sanoi Intian lisäävän aurinkosähkökapasiteettia MWe:lla vuoteen 2022 mennessä. Kiinan ja Intian pääministerit eivät kuitenkaan luvanneet myönnytyksiä verifiointiasiassa tänään korkean tason istunnossa puhuessaan. Kehitysmaat ovat vähemmän tärkeät Kööpenhaminan sopimuksen kannalta. Teollisuusmaiden päästörajoitukset ovat pääroolissa. Mutta USA ei suostu päästövelvoitteisiin elleivät Kiina ja muut suuret kehitysmaat suostu NAMA-tavoitteidensa kv. verifiointiin. Koska USA tietenkin on teollisuusmaista ylivoimaisesti suurin päästöjen lähde, EU:n ja kumppanien unilateraalinen toiminta ei riitä Kompromissisopimus "hyväksyttiin" tosi rankan neuvotteluyön jälkeen Nyt on kello melkein 11 ja neuvottelut ovat venyneet jo luokkaa 15 tuntia aikataulusta ja ne jatkuvat vielä ainakin muodollisuuksilla. Kiotossa lopetettiin klo 14 seuraavana päivänä ja ehkä täälläkin. Minun pitää kuitenkin nyt lähteä, joten kerron tämänhetkisen tilanteen. Poliittinen kompromissi saavutettiin valtavan dramaattisen neuvotteluprosessin seurauksena. Koko perjantain ja lauantain välisen yön yli kestänyt erittäin tunteellinen keskustelu osoitti, että ilmastonmuutos on hyvin tärkeä asia suurelle osalle maailman maista. Se myös osoitti, että hyvin monille kehitysmaille rahoituksen saaminen teollisuusmailta ei ole tärkeintä eikä edes tärkeää, vaan päästöjen globaali vähentäminen on ratkaisevaa. Kehitysmaaryhmä hajosi voimakkaasti keskustelun aikana ja välillä käytettiin hyvin epädiplomaattista kieltä. Osa kehitysmaista oli suuttuneita Tanskan neuvotteluprosessin hoitamisesta substanssin sijaan (eli mm. siitä, että vain 25 valtionpäämiestä oli suoraan mukana kompromissipaperin tuottamisessa). Tässä keskustelussa kuten muissakin pääistuntojen keskusteluissa kehitysmaat käyttivät yli 90 % puheajasta. 31

32 25 valtionpäämiehen neuvottelemaa kompromissisopimusta kutsutaan Copenhagen Accordiksi, josta kuitenkin osa maista irtisanoutui ja konsensus-päätöksentekovaatimuksesta johtuen sen oikeudellinen painoarvo jäi epäselväksi. Siinä on paljon hyviä ja paljon huonoja puolia. Hyviin kuuluu pitkän tähtäimen tavoitteen 2 C ilmoittaminen sekä sopimuksen muoto, joka ei vaadi ratifioimista, vaan se tulee voimaan välittömästi. Se tarkoittaa mm., että Obaman ei tarvitse viedä asiaa ilmastoskeptikkoja vilisevään kongressiin (edustajainhuoneen republikaanit pitivät ilmastoskeptismin mainoslehdistötilaisuuden perjantaina osoittaen äärimmäisen huonon perehtyneisyytensä ilmastonmuutosasioihin ja olemattoman halun toimia). Myös välittömästä ja pitkän tähtäimen rahoituksesta saatiin sovittua kuten myös kehitysmaiden NAMA-toimien verifioinnista. Yksityiskohdat sovitaan jatkoneuvotteluissa. Kaikki teollisuusmaiden ja kehitysmaiden numeeriset velvoitteiden asettelut (vuodelle 2020) jäivät tammikuun aikana ilmoitettavaksi. Ei siis tiedetä vielä, että ollaanko menossa 2 C:n tavoitetta kohti. Kööpenhaminassa esitetyt velvoitelupaukset eivät siihen riitä, mutta ne ovat kuitenkin paljon kovemmat kuin Kiotossa vuonna 1997 sovitut. Teollisuusmaiden Kööpenhaminassa ilmoittamat luvut tarkoittavat 18 % vähennystä vuodesta 1990, kun IPCC:n mukaan tarve olisi %. Mutta ne voivat tammikuun loppuun mennessä muuttua. Vuoden 2050 tavoitteesta ei pystytty mainitsemaan mitään. Joustavuusmekanismien käytöstä ei myöskään mainita, minkä voisi tulkita positiivisesti siten, että velvoitteet on saavutettava kotimaisin toimin. Mutta kaikkiin asioihin tulee tarkennuksia myöhemmin. Useimmat neuvotteluihin kuuluneet puitesopimuksen ja Kioton protokollan kehittämisen yksityiskohdat jäivät sopimatta, mukaan lukien mahdolliset uudet protokollat sekä Kioton protokollan 2. sopimuskausi. Ne siirrettiin ensi vuonna Meksikossa pidettävän ilmastokokouksen asialistalle. Prosessi oli erittäin paljon vaikeampi kuin Kiotossa, vaikka sen olisi pitänyt olla helpompi. Tanskan pääministeri ja ilmastosopimuksen sihteeristö hoitivat asiat erittäin paljon huonommin kuin miten Kiotossa toimittiin. Molemmissa tapauksissa kokouksen presidentti jätti paljon toivomisen varaa, mutta COP3:n presidentti (Japanin ulkoministeri) antoi tilaa neuvotteluiden vetämisessä diplomaattisilta kyvyiltään parhaille henkilöille, kun taas COP15:n presidentti (Tanskan pääministeri) oli omapäinen, 32

33 epädiplomaattinen ja teki paljon virheitä. Kioton kokouksen menettely oli prosessin osalta tasapuolinen ja läpinäkyvä, mitä Kööpenhaminan neuvotteluprosessi ei ollut. Suurin osa valtioiden ja hallitusten johtajista ei päässyt seuraamaan neuvotteluita, kuten eivät kansalaisjärjestötkään. Reagoinnit näillä ryhmillä vaihtelivat samalla tavalla. Esim. Halonen lähti kotiin kertoen turhautuneisuudestaan lehdistölle, Vanhanen jäi uteliaana kuikuilemaan ja muutama kehitysmaan johtaja huusi suureen ääneen oikeuksiensa puolesta ja kieltäytyi hyväksymästä asiakirjaa riippumatta sen mahdollisista eduista. Yksikään valtionpäämies ei kuitenkaan tainnut kahlita itseään ketjuilla mihinkään eikä myöskään yrittänyt murtautua neuvotteluhuoneeseen Lisätietoja tuulivoimasta Kööpenhaminan kokouksessa Mainitsin tuulivoiman näkyvyydestä ilmastokokouksessa. Annan tässä hieman lisätietoja. Kävin Tanskan tuulivoimayhdistyksen delegaateille järjestämällä Middelgrundenin offshoretuulipuistoekskursiolla ja siinä yhteydessä tuli tarkistettua myös Bella Centerin tuulivoima-asiat. Kokouspaikan Bella Centerin edessä on siis Vestaksen 850 kw tuuliturbiini, joka riitti kokouksen tarvitseman sähkön tuotantoon. Turbiini pystytettiin sinne vain ja ainoastaan ilmastokokouksen ajaksi. Se sijaitsee vain 50 m päässä konferenssikeskuksesta, mikä on Tanskan lakien mukaan liian lähellä. Se sai siis erityisluvan kokouksen ajaksi. Nyt se puretaan ja viedään ilmeisesti Kiinaan. Tuo 850 kw:n kokoluokka on Vestaksen nimenomaisesti Kiinan markkinoille valmistama. Konferenssipaikalla oleva tanskalainen 5 MW:n turbiinin lapa ei kuulu tanskalaiseen tuuliturbiiniin, vaan Tanskan teollisuus tekee niitä saksalaisiin turbiineihin. 33

34 Paluu Suomeen joulubiokaasutankkauksin Palasin Kööpenhaminasta lyhyen Norjan vierailun jälkeen muutaman ruotsalaisen biokaasutankkausaseman kautta kotiin jouluksi. Tankkausasemista Karlstadin OKQ8-asema oli erityisen hieno. Suurten, ohi kulkevan Oslon ja Tukholman välisen valtatien E18 autoilijoille hyvin näkyvien, biokaasuposterien lisäksi merkillepantavaa oli, että itse tankkaus hoidettiin joulukuusen oksien välistä. Koko Kööpenhaminan ilmastokokousmatkan ja siihen liittyvien käyntien biokaasuautoilun kokonaismatkaksi kertyi 4200 km. Reitti oli Jyväskylä-Helsinki-Tukholma-Malmö-Oslo-Tukholma- Tornio-Jyväskylä useiden sivukiemuroiden kera. Lähes koko matka hoitui biokaasulla ja sekin osuus, joka ei nyt biokaasulla mennyt, olisi mahdollista nykyisellä asemaverkostolla biokaasulla ajaa. Tankkasin 100 % biokaasua (CBG100) 14 kertaa, joista kerran Kalmarin maatilalla Laukaassa ja 13 kertaa Ruotsissa. Bensiinilitraekvivalentteina keskihinta Ruotsissa oli 0,95 euroa. Vaihteluväli oli varsin suuri. Halvinta oli Bodenin kunnan tankkausasemalla Ruotsin Lapissa (0,79 euroa) ja kalleinta OKQ8:n tankkausasemalla Karlstadissa (1,04 euroa). Yleisestikin pätee Ruotsissa, että biokaasu on kuluttajille halvinta kuntien ylläpitämillä asemilla, sitä kalliimpaa kunnan jäteyhtiöiden asemilla, edelleen kalliimpaa kaasuyhtiöiden asemilla ja kalleinta bensaasemaketjujen asemilla. Tankkasin lisäksi kaksi kertaa liikennekaasua (fordonsgasia), joka sisältää vähintään 50 % biokaasua ja loppu on maakaasua (eli CBG50-polttoainetta). Sitä myyvät lähinnä Fordonsgas ja E.ON, jotka kuitenkin osalla asemistaan myyvät myös puhdasta biokaasua (CBG100). Fordonsgas on CBG50:lle hakenut ja saanut pohjoismaisen Joutsen-ympäristömerkin. Millään muilla polttoaineilla Joutsenmerkkiä ei vielä ole. CBG50:n (biokaasun ja maakaasun sekoitus) keskihinta oli tankkauksissani korkeampi kuin CBG100:n (puhdas biokaasu). 34

35 Tarkoitukseni oli tankata myös vetyä, sillä sitä voi % sekoittaa metaaniin tavallisissa biokaasu/maakaasuautoissa. Kävin neljällä vetytankkausasemalla kolmessa maassa, mutta kaikissa niissä vetytankkaus olisi edellyttänyt erityiskorttia. Tankkausasemilla oli 1-2 tankkauspistoolia, joista 1 oli sama kuin metaaniautoissa eli tankkaus olisi mekaanisesti onnistunut. Vedyn varastointipaine on korkeampi kuin metaanin, joka myös tarkoittaa, että pienen vetymäärän varovainen tankkaus olisi mahdollista. Metaanin ja vedyn sekoitusta kutsutaan hytaaniksi, jota ainakin Kaliforniassa on valmiiksi sekoitettuna huoltoasemilta tankattavissa. Osa Malmön kaupunkibusseistakin käyttää hytaania. Epäilemättä tavallisille autoilijoille ei voi suositella oman sekoituksen tekemistä vedyn ja metaanin tapauksessa kuten ei muissakaan tapauksissa. Kuitenkin olen aiemmin tehnyt ja tein nytkin omat etanolibensiinisekoitukset, sillä ajoin vanhan ajan bentyylin % etanolisekoitussuhteilla eli E20-E30 -polttoaineella ne matkat, joita en CBG100:lla tai CBG50:llä päässyt. Lantrasin siis sitä varten bensiinin sekaan E85:ta Norjassa ja Ruotsissa. Norjan matkaosuus olisi ollut mahdollista tehdä biokaasulla, sillä Fredrikstadissa lähellä Ruotsin rajaa on Norjan ainut biokaasun tankkausasema. Se on kuitenkin yksityinen, jäteyhtiön käytössä oleva. He periaatteessa myyvät sitä ulkopuolisille, mutta olisi pitänyt sopia käynnistä etukäteen ja he olisivat sitten lähettäneet laskun. En tehnyt niin, joten ajoin Norjan osuuden bentyylillä. Tukholman ja Haaparannan väli onnistuisi periaatteessa myös biokaasulla, mutta se edellyttäisin Uppsalan ja Skellefteån kuntien ylläpitämillä asemilla tankkausta. Nämä ovat Ruotsin ainoat biokaasun tankkausasemat, jotka edellyttävät kunnilta anottavaa erillistä korttia. Minulla ei niitä ole, joten tyydyin ajamaan osan Pohjois-Ruotsin matkasta bentyylillä. Lisäksi jouduin ajamaan bentyylillä Oulun ja Jyväskylän välisen matkan johtuen Volvoni pienestä kaasutankista, sillä Bodenin kaasulla en Jyväskylään asti pääse. Kuitenkin esimerkiksi VW Caddyllä pystyisi ajamaan Bodenista Jyväskylään. VW Caddyllä olisi pystynyt koko 4200 km reissun ajamaan 100 % biokaasulla edellyttäen, että olisi hoitanut Fredrikstadin, Uppsalan ja Skellefteån tankkausasiat etukäteen kuntoon. 35

36 Biokaasuautoilun lisäksi käytin matkalla julkisia liikennevälineitä noin 2000 km. Niistä Helsingin ja Tukholman välisen laivamatkan sekä osan Tanskan bussimatkoista jouduin tekemään fossiilidieselillä. Malmössä käytin kaasubusseja, Malmön ja Kööpenhaminan välillä sähköjunia ja Kööpenhaminassa sähkömetroja ja sähköbusseja. Valokuvia matkalta kertyi runsaat 1300 kpl sekä 13 videonpätkää Analyysiä Kööpenhaminan ilmastokokouksen tuloksista Kirjoitin Biokaasu-lehdessä 1/2009 sivuilla Kööpenhaminan ilmastokokouksen vaihtoehtoisista tulosmahdollisuuksista: Toteutuma oli se, että neuvotteluissa tapahtui edistymistä, mutta mitään sopimusvaihtoehtoa ei saatu valmiiksi. Neuvottelut siis jatkuvat ja seuraava mahdollisuus jonkin (tai joidenkin) sopimusvaihtoehdon toteutumiseen on vuoden 2010 lopulla Meksikossa järjestettävässä ilmastokokouksessa. Neuvottelut saatiin aikataulussa liikkeelle Montrealin ilmastokokouksessa vuonna 2005, mutta ne ovat sen jälkeen edistyneet hitaasti. Mikäli sopimus Kioton protokollan 2. sopimuskaudesta syntyy Meksikossa, aikaa jää vielä riittävästi ratifiointiprosessin läpiviennille siten, että 1. sopimuskauden lopun eli vuoden 2012 jälkeen ei jää sopimuksetonta aikaa. Kioton protokollan 2. sopimuskauden tärkein neuvoteltava asia on teollisuusmaiden päästövähennykset. Mikäli asia olisi ollut vain teollisuusmaista kiinni, niin sopimus olisi syntynyt jo Kööpenhaminassa. Kaikki Kioton protokollan ratifioineet teollisuusmaat olivat valmiita sitoutumaan selvästi Kioton 1. sopimuskautta suurempiin päästövähennyksiin ja ne olivat myös valmiita oleellisesti korottamaan ilmastotukeaan kehitysmaille. Copenhagen Accordin (http://unfccc.int/files/meetings/cop_15/application/pdf/cop15_cph_auv.pdf) puitteissa ratkaistiin myös USA:n ongelma Kiinan ja Intian kanssa, josta syystä myös USA olisi sitoutunut päästövähennyksiin ja merkittävään kehitysmaiden ilmastotuen nostoon (kts. raportti ). Tämä on merkittävää riippumatta siitä, tuleeko USA mukaan Kioton protokollaan tai hoitaako se velvoitteensa puitesopimuksen tai mahdollisen tulevan uuden protokollan alla. 36

37 Päästörajoituslupaukset oli saatu epävirallisesti kaikilta teollisuusmailta jo ennen Kööpenhaminan kokouksen alkua ja ne jaettiin ilmastosopimussihteeristön epävirallisessa tilannetiedotteessa Kioton protokollan 2. sopimuskauden numeroneuvotteluiden ensimmäisessä kokouksessa (kts. raportti 8.12.). Neuvotteluiden aikana Venäjä paransi lupauksiaan ja USA Copenhagen Accordin kautta Kioton protokollaneuvotteluiden ulkopuolella poisti lupauksensa ehdollisuuden (mutta ei parantanut itse lukua, joka tarkoittaa -4 % vuoden 1990 tasosta vuoteen 2020 mennessä). Tilanne Kioton protokollan ratifioineiden teollisuusmaiden (eli muut kuin USA) osalta löytyy raportissani olevasta taulukosta. Näiden lupausten ja USA:n lupauksen yhteenlaskettuna vaikutuksena olisi teollisuusmaiden päästöjen väheneminen vuoden 1990 tasosta %:lla vuoteen 2020 mennessä, kun IPCC:n mukaan tarvittaisiin %. Kioton protokollassa kaikkien teollisuusmaiden (USA mukaan luettuna) yhteenlasketuksi vähennystasoksi neuvoteltiin -5,2 % ja tähän mennessä on päästy -3,9 %:iin. Teollisuusmaat siis olisivat laillisesti sitovan sopimuksen saaneet Kööpenhaminassa aikaan ja osa kehitysmaista olisi mukaan tullut. Osa kehitysmaista kuitenkaan ei hyväksynyt Kioton protokollan eikä myöskään puitesopimuksen kehittämiseksi aikaansaatuja neuvottelutekstejä. Vaikka Papua-Uusi-Guinea yritti saada aikaan määräosuuspäätöksentekojärjestelmän hyväksymisen (kts. raportti ), se ei onnistunut ja siten konsensusperiaatteella toimittaessa yksikin maa voi estää päätöksen teon. Osa kehitysmaista kieltäytyi hyväksymästä Kioton protokollan ja puitesopimuksen neuvottelutekstejä sekä Copenhagen Accordia lähinnä kahdesta syystä. Useimmille maille syynä oli niiden mielestä riittämätön teollisuusmaiden lupaama rahallinen, koulutuksellinen ja teknologian siirron tuki. Joillekin maille tuen tarve on aito, mutta osa niistä on korruptoituneita maita, joiden hallinnot käyttävät ilmastosopimusprosessia taloudellisten hyötyjen saavuttamiseen, tai maita, joiden talous riippuu fossiilisten polttoaineiden viennistä. Nämä ovat usein samalla maita, jotka ovat vähiten halukkaita omiin ilmastopoliittisiin toimenpiteisiin. Osalle kehitysmaista syynä neuvottelutulosten hylkäämiseen on teollisuusmaiden riittämättömät päästövähennyslupaukset. Useimmiten tässä on kyseessä merkittävä ilmastonmuutoksen aiheuttama uhka maan olemassaololle, mutta joissakin tapauksissa kyse on huolesta globaalissa perspektiivissä. On hyvä, mikäli tällä tavalla saadaan teollisuusmaita nostamaan velvoitetasoaan Meksikon kokouksessa. Mutta toisaalta on selvä ja neuvotteluiden puheenvuoroissa (esim. Tuvalu) ilmoitettu, että edes IPCC:n mukainen % taso ei kaikkien kehitysmaiden kannalta ole riittävä. Koska ei ole näköpiirissä, että teollisuusmaat (edes EU) pystyisivät yli -40 %:n tason lupauksiin vuoden sisällä, on mahdollista, että Meksikossakaan ei saataisi aikaan sopimusta, vaikka kaikki teollisuusmaat ja suuri enemmistö 37

38 kehitysmaista sen hyväksyisivät ja vaikka tavoitteet olisivat IPCC:n haarukassa. Kuitenkin koska IPCC:n haarukan tavoitteesta on konsensuspäätös Balin ilmastokokouksesta vuodelta 2007, on todennäköistä, että sen saavuttaminen johtaa sopimuksen syntyyn. Kolmas syy, joka esti varsinkin Kiinaa ja Intiaa, mutta myös monia muita kehitysmaita hyväksymästä neuvottelutekstejä (erityisesti puitesopimusta kehittäviä) oli niiden kieltäytyminen kansainvälisestä NAMA-toimenpiteiden vaikutusten arvioinnista. Kyse oli erityisesti joidenkin kehitysmaiden suurvaltaasenteesta. Tämä asia kuitenkin saatiin sovittua Copenhagen Accordissa. Yleisenä syynä monien kehitysmaiden kielteiseen suhtautumiseen oli tapa, jolla neuvotteluprosessia Kööpenhaminassa organisoitiin (kts. raportti ). Kokouksen huomattavin tulos eli Copenhagen Accord on siitä paras esimerkki. Se on se salainen paperi, jota Tanskan hallitus epävirallisesti valmisteli ennen kokousta ja kokouksen aikana kehitysmaiden voimakkaasti arvostelemalla tavalla. Copenhagen Accordia ei saatu hyväksyttyä Kööpenhaminassa puitesopimuksen eikä Kioton protokollan osapuolikokouksen päätöksenä, koska vähemmistö kehitysmaista irtisanoutui sitä. Sen sijaan saatiin päätös, jossa ilmoitettiin, että sellainen sopimus on 25 valtionpäämiehen toimesta neuvoteltu ja siihen saavat kaikki halukkaat maat liittyä. Teollisuusmaat ilmoittavat vähennyslupauksensa ja kehitysmaat NAMA-lupauksensa tammikuun loppuun mennessä, joten vasta silloin tiedetään, miten merkittävästä vaikutuksesta on kysymys. Todennäköisesti se on erittäin paljon Kioton protokollan 1. sopimuskautta voimakkaampi, vaikkei IPCC:n haarukkaan mahtuisikaan. Tavoitteena on, että Meksikossa tai sen jälkeen Copenhagen Accordin elementit liitetään osaksi ilmastonsuojelun puitesopimusta ja/tai sen Kioton protokollaa ja/tai muuta protokollaa. Vasta silloin siitä voi tulla laillisesti sitova. Mutta toki kaikki maat voivat tehdä velvoitteestaan laillisesti sitovan EU:n esimerkin mukaisesti ilman YK-tason sopimustakin. EU on ollut tähän mennessä ja tullee jatkossakin Lissabonin sopimuksen ansiosta olemaan tärkein ilmastopolitiikan roolimalli muille maille syistä, joista TEP-Tiedotteen 1/2008 kirjoituksessani EU:n uudistussopimuksen vaikutus ilmastopolitiikkaan ja uusiutuvan energian edistämiseen kuvailin. Kun YK-tasolla jäi niin valtavasti tekemistä tuleviin neuvotteluihin, eikä muita vetäjiä ole näköpiirissä, EU:n veto-otteen on YK-tason ilmastopolitiikassa voimistuttava entistäänkin. Onneksi paljon merkkejä siitä näköpiirissä jo onkin. Vaikka ilman EU:ta ei olisi YK:n ilmastosopimuksia ja vaikka EU edelleen vetää globaalia ilmastonsuojelutyötä ja YK-prosessia, ympäristöjärjestöjen yhteenliittymä Climate Action Network katsoi EU:n yhdeksi pahimmista ilmastoneuvotteluiden hidastajista myöntämällä sille 2. palkinnon, USA:n jälkeen ja Kanadaa sekä Saudi-Arabiaa pahempana, Fossil of the Day -kilpailussa

39 20.1. Yhteenvetoa biodiversiteetin käsittelystä Kööpenhaminan ilmastokokouksessa Biodiversiteetin suojelu on mukana YK:n ilmastosopimusprosessissa monin tavoin. Se on YK:n Rion kokouksessa vuonna 1992 neuvotellun ilmastonmuutoksen puitesopimuksen keskeisin tavoite, kuten sopimuksen artiklassa 2 on mainittu. Kööpenhaminan ilmastokokouksen yksi tärkeimpiä neuvotteluaiheita oli määritellä määrällinen taso, jolla artiklan 2 velvoite toteutettaisiin eli vältettäisiin vaarallisen suuret muutokset ekosysteemeissä. EU:ssa toteutettiin analyysi tästä asiasta Englannin puheenjohtajuuskaudella vuonna 2005 pääministeri Tony Blairin aloitteesta Englannin rahoittamana. Tuloksena oli vuonna 2006 julkaistu internetistä ilmaiseksi saatava laajapohjainen tieteellinen selvitys Avoiding Dangerous Climate Change, jonka mukaan osa vaarallisista muutoksista voi toteutua jo maapallon keskilämpötilan noustua 1 C:n esiteolliseen aikaan verrattuna, mutta suurin osa vaarallisista muutoksista käynnistyy luultavasti vasta 2 C lämpötilan nousun jälkeen. Koska keskilämpötila on jo noussut 0,8 C, vaatimus lämpötilan nousun rajoittamisesta 1 C:een on käytännössä teknisesti mahdoton ja vaatimus 1,5 C:n tavoitteesta edellyttäisi niin voimakkaita toimenpiteitä, että se olisi poliittisesti mahdotonta. Siten EU:ssa päädyttiin virallisesti esittämään 2 C tavoitetta YK:n ilmastosopimuksen osapuolikokouksessa päätettäväksi. Kyseinen tavoite myös päätyi Kööpenhaminan sopimukseen (Copenhagen Accord), mikä ei kuitenkaan tullut virallisesti hyväksytyksi, vaikka kaikki teollisuusmaat ja kaikki suuret kehitysmaat olisivat sen hyväksyneet. Eräät maat, erityisesti muutama saarivaltio, esittivät tavoitteeksi 1 C:n tai 1,5 C:n tasoa. Toinen mahdollinen, Kööpenhaminan neuvotteluissa esiintynyt, tapa ilmoittaa pitkän tähtäimen globaali tavoite on hiilidioksidin pitoisuus ilmakehässä. Lämpötilan nousua koskeva 2 C tavoite vastaa noin ppm:n pitoisuustasoa riippuen kuitenkin myös muiden kasvihuonekaasujen päästöistä. Näiden tasojen lisäksi erityisesti muutama pieni saarivaltio esitti 350 ppm:n tavoitetta. Sen on poliittisesti ilmeisen mahdoton ottaen huomioon, että nykyinen taso on 390 ppm. Välitavoitteena on globaalien päästöjen kasvun pysäyttäminen, mikä EU:n esittämään tavoitteeseen päästäkseen on tapahduttava viimeistään vuonna 2020, mikä sisällytettiin Kööpenhaminan sopimukseen, 39

40 jota siis ei hyväksytty. Pienten saarivaltioiden esittämä tavoitevuosi oli 2015, jota valitettavasti ei voi pitää poliittisesti saavutettavissa olevana useimpien kehitysmaiden päästökehityksen takia. Suomessa turveteollisuus on pyrkinyt hämärtämään kuvaa ilmastosopimuksen sisällöstä tuomalla esiin soiden luonnollisten metaanipäästöjen vähenemisen, mikäli suot käytetään energiantuotantoon. Ilmastosopimuksen tarkoituksena on ihmisperäisten kasvihuonekaasupäästöjen vähentäminen. Se ei koske luonnollisia päästöjä, sillä luonnolliset päästöt eivät ole ongelman syynä. Siten luonnollisten päästöjen vähentämistä ei myöskään hyväksytä ilmastosopimuksen ja sen Kioton protokollan velvoitteiden toteuttamistoimenpiteiksi. Lisäksi soiden hävittäminen on toisen Riossa vuonna 1992 neuvotellun sopimuksen, biodiversiteettisopimuksen, vastaista. Siten, vaikka eräissä tapauksissa kasvihuonekaasupäästöjä voitaisiin vähentää biodiversiteettiä hävittämällä, ilmastosopimuksen toteuttaminen edellyttää, että biodiversiteettisopimusta ei rikota. Soiden biodiversiteettiarvon lisäksi ilmastonsuojelun kannalta oleellisen tärkeää on soiden sisältämä erittäin suuri hiilivarasto, jota ei ole varaa päästää ilmakehään. Tästä asiasta järjestettiin Kööpenhaminassa useita seminaareja päätoimijana Wetlands International, joka oli tuottanut Kööpenhaminan kokousta varten merkittävän raportin The Global Peatland CO2 Picture, joka on saatavissa osoitteesta Raportti sisältää tiedot kaikkien maailman maiden soiden ihmistoiminnasta peräisin olevista päästöistä. Suurimpiin huolenaiheisiin kuuluvat Kaakkois-Aasian soiden kuivatus viljelymaaksi. Sekä hiilen varastojen että hiilen nielujen suojeleminen on osa Kioton protokollan velvoitteiden toteuttamista artiklan 2 mukaan, mikä tarkoittaa mm. metsien suojelua. Maaekosysteemien hiilinielujen avulla voidaan artikloiden 3.3 ja 3.4. mukaisesti myös korvata teollisuusmaiden numeerisia päästöjen vähennysvelvoitteita. Nieluja kutsutaan myös neuvotteluslangilla LULUCF:ksi (Land Use, Land Use Change and Forestry). Näiden toimien suurten epävarmuuksien (ja sitä kautta porsaanreikien) sekä päästövähennysten priorisoinnin vuoksi nielujen käyttöä rajoitettiin voimakkaasti Kioton protokollan 1. 40

41 sopimuskaudella. Kööpenhaminassa neuvoteltiin 2. ja 3. sopimuskaudesta, jolloin nielujen merkitys voisi olla suurempi ja niistä voisi saada hyvityksiä useammalla tavalla metsänhoitotoimenpiteet eräänä esimerkkinä. Neuvottelut jäivät kesken, koska useista keskeisistä asioista ei päästy yksimielisyyteen. Esimerkiksi Suomessa kaavoituksen yleisin seuraus on metsän korvaaminen asfaltilla tai betonilla, jolloin menetetään sekä hiilivarasto että hiilinielu ja kyseinen ekosysteemi siellä olevan biodiversiteetin kera. Suomi on vaatinut, että metsien pinta-alan pienentämisestä ei saisi seurata päästövelvoitteiden vastaavaa kasvua, koska jäljellä olevan metsän hiilivarasto on kasvanut metsäteollisuuden suhdanteiden seurauksena ylikompensoiden menetetyn metsän varaston. Nielujen käyttö teollisuusmaiden numeeristen velvoitteiden toteuttamiseen mahdollistettiin Kioton protokollassa myös kehitysmaissa toteutettujen CDM-projektien kautta, mutta sitä kautta saatavien päästöhyvitysten määrää rajoitettiin erityisen voimakkaasti johtuen erityisen suurista epävarmuuksista. Eräs keskeinen ongelma on myös, että biodiversiteetiltään köyhistä monokulttuureista voidaan saada hyvityksiä, vaikka niiden alta on raivattu suuren hiilivarannon suo. Tämä ongelmakenttä on esillä mm. Kaakkois-Aasian palmuöljyviljelmillä, joista oheinen Kööpenhaminan ilmastotaidenäyttelyssä esillä ollut kuva on peräisin. Kööpenhaminassa neuvoteltiin myös uudenlaisesta mekanismista, jonka avulla kehitysmaiden metsien häviämisen vähentäminen oikeuttaisi päästövähennyshyvitysten saantiin. Kyseessä on Papua-Uusi-Guinean ja Costa Rican alun perin Montrealin ilmastokokouksessa vuonna 2005 tekemä aloite. Tämä REDD-mekanismi (Reducing Emissions from Deforestration and Degradation) ja sen laajennus REDD+ (Reducing Emissions from Deforestration and Degradation and enhancement of carbon stocks) ovat ilmastosopimuksen mahdollisista tulevista sisällöistä eniten biodiversiteettiä suojelevia kohdistuen erityisesti paikkoihin, joissa globaalisti on suurin diversiteetti. Näiden mekanismien avulla on tarkoitus saada rahoitusta teollisuusmailta kehitysmaille teollisuusmaiden päästöhyvityksiä vastaan tai niiden avulla kehitysmaat voivat toteuttaa omia määrällisiä NAMA-velvoitteitaan. Sen vuoksi on oleellisen tärkeää, kuten LULUCF:nkin tapauksessa, että toteutuma verifioidaan. Koska mahdollisia porsaanreikiä on paljon, neuvottelut tästä asiasta jatkunevat vielä pitkään. Global Canopy Programme on tehnyt REDD-mekanismeista Kööpenhaminassa jaossa olleen perustieto-oppaan, joka on ladattavissa paikasta 41

Ari Lampinen. RAPORTTI KÖÖPENHAMINAN ILMASTOKOKOUKSESTA Tekniikka Elämää Palvelemaan ry 2. korjattu versio 3.1.2010

Ari Lampinen. RAPORTTI KÖÖPENHAMINAN ILMASTOKOKOUKSESTA Tekniikka Elämää Palvelemaan ry 2. korjattu versio 3.1.2010 Ari Lampinen RAPORTTI KÖÖPENHAMINAN ILMASTOKOKOUKSESTA Tekniikka Elämää Palvelemaan ry 2. korjattu versio 3.1.2010 1 Osallistuin YK:n ilmastokokoukseen COP15/CMP5 (15. YK:n ilmastonsuojelun puitesopimuksen

Lisätiedot

Tässä julkaisussa yli 420 ihmistä kertoo, mitä he toivovat Suomen päättäjien tekevän ilmastonmuutoksen torjumiseksi ja mitä he lupaavat itse tehdä

Tässä julkaisussa yli 420 ihmistä kertoo, mitä he toivovat Suomen päättäjien tekevän ilmastonmuutoksen torjumiseksi ja mitä he lupaavat itse tehdä Tässä julkaisussa yli 420 ihmistä kertoo, mitä he toivovat Suomen päättäjien tekevän ilmastonmuutoksen torjumiseksi ja mitä he lupaavat itse tehdä ilmaston suojelemiseksi. Puhekuplakuvat on kerätty kesän

Lisätiedot

Fossiiliset polttoaineet ja turve. Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 23.4.2014

Fossiiliset polttoaineet ja turve. Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 23.4.2014 Fossiiliset polttoaineet ja turve Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 23.4.2014 Energian kokonaiskulutus energialähteittäin (TWh) 450 400 350 300 250 200 150 100 50 Sähkön nettotuonti Muut Turve

Lisätiedot

Ilmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä

Ilmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä Ilmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä Kasvihuoneilmiö on luonnollinen, mutta ihminen voimistaa sitä toimillaan. Tärkeimmät ihmisen tuottamat kasvihuonekaasut ovat hiilidioksidi (CO

Lisätiedot

FOSSIILISET POLTTOAINEET JA YDINVOIMA TULEVAISUUDESSA

FOSSIILISET POLTTOAINEET JA YDINVOIMA TULEVAISUUDESSA II Millennium Forum, Helsinki, 25.4. FOSSIILISET POLTTOAINEET JA YDINVOIMA TULEVAISUUDESSA Ari Lampinen, ala@jyu.fi Jyväskylän yliopisto MILLENNIUM-PROJEKTIN NELJÄ SKENAARIOTA VUOTEEN 2020 http://www.acunu.org/millennium/energy2020.html

Lisätiedot

Ajankohtaista energia- ja ilmastopolitiikassa

Ajankohtaista energia- ja ilmastopolitiikassa Ajankohtaista energia- ja ilmastopolitiikassa Päivi Myllykangas, EK Aluetoiminta 16.12.2010 Energia- ja ilmastopolitiikan kolme perustavoitetta Energian riittävyys ja toimitusvarmuus Kilpailukykyiset kustannukset

Lisätiedot

TerveTalo energiapaja 25.11.2010. Energiatehokkuus ja energian säästäminen Harri Metsälä

TerveTalo energiapaja 25.11.2010. Energiatehokkuus ja energian säästäminen Harri Metsälä TerveTalo energiapaja 25.11.2010 Energiatehokkuus ja energian säästäminen Harri Metsälä Miksi energiamääräyksiä muutetaan jatkuvasti? Ilmastonmuutos Kansainväliset ilmastosopimukset EU:n ilmasto ja päästöpolitiikka

Lisätiedot

Sähkövisiointia vuoteen 2030

Sähkövisiointia vuoteen 2030 Sähkövisiointia vuoteen 2030 Professori Sanna Syri, Energiatekniikan laitos, Aalto-yliopisto SESKO:n kevätseminaari 20.3.2013 IPCC: päästöjen vähentämisellä on kiire Pitkällä aikavälillä vaatimuksena voivat

Lisätiedot

Kansallinen energiaja ilmastostrategia

Kansallinen energiaja ilmastostrategia Kansallinen energiaja ilmastostrategia Valtioneuvoston selonteko eduskunnalle Petteri Kuuva Tervetuloa Hiilitieto ry:n seminaariin 21.3.2013 Tekniska, Helsinki Kansallinen energia- ja ilmastostrategia

Lisätiedot

Nestemäiset polttoaineet ammatti- ja teollisuuskäytön kentässä tulevaisuudessa

Nestemäiset polttoaineet ammatti- ja teollisuuskäytön kentässä tulevaisuudessa Nestemäiset polttoaineet ammatti- ja teollisuuskäytön kentässä tulevaisuudessa Teollisuuden polttonesteet 9.-10.9.2015 Tampere Helena Vänskä www.oil.fi Sisällöstä Globaalit haasteet ja trendit EU:n ilmasto-

Lisätiedot

Komission tiedonanto Pariisin pöytäkirja suunnitelma ilmastonmuutoksen torjumiseksi 2020 jälkeen

Komission tiedonanto Pariisin pöytäkirja suunnitelma ilmastonmuutoksen torjumiseksi 2020 jälkeen Komission tiedonanto Pariisin pöytäkirja suunnitelma ilmastonmuutoksen torjumiseksi 2020 jälkeen Harri Laurikka Sähköposti: etunimi.sukunimi@ymparisto.fi Twitter: @paaneuvottelija Talousvaliokunta, kuuleminen

Lisätiedot

Ilmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä

Ilmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä Ilmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä Kasvihuoneilmiö on luonnollinen, mutta ihminen voimistaa sitä toimillaan. Tärkeimmät ihmisen tuottamat kasvihuonekaasut ovat hiilidioksidi (CO

Lisätiedot

Maailman hiilidioksidipäästöt fossiilisista polttoaineista 1900 1998 ja ennuste vuoteen 2020 (miljardia tonnia)

Maailman hiilidioksidipäästöt fossiilisista polttoaineista 1900 1998 ja ennuste vuoteen 2020 (miljardia tonnia) Maailman hiilidioksidipäästöt fossiilisista polttoaineista 19 1998 ja ennuste vuoteen 22 (miljardia tonnia) 4 3 2 1 19 191 192 193 194 195 196 197 198 199 2 21 22 Yhteensä Teollisuusmaat Kehitysmaat Muut

Lisätiedot

Tiekartta uusiutuvaan metaanitalouteen

Tiekartta uusiutuvaan metaanitalouteen Suomen Biokaasuyhdistyksen biokaasuseminaari Missä menet biokaasu Ympäristötekniikan messut, Helsingin messukeskus 11.10.2012 Tiekartta uusiutuvaan metaanitalouteen Ari Lampinen (etunimi.sukunimi()liikennebiokaasu.fi)

Lisätiedot

Maapallon kehitystrendejä (1972=100)

Maapallon kehitystrendejä (1972=100) Maapallon kehitystrendejä (1972=1) Reaalinen BKT Materiaalien kulutus Väestön määrä Hiilidioksidipäästöt Väestön kehitys maapallolla, EU-15-maissa ja EU:n uusissa jäsenmaissa (195=1) Maailman väestön määrä

Lisätiedot

Liikennepolttoaineet nyt ja tulevaisuudessa

Liikennepolttoaineet nyt ja tulevaisuudessa Liikennepolttoaineet nyt ja tulevaisuudessa Perinteiset polttoaineet eli Bensiini ja Diesel Kulutus maailmassa n. 4,9 biljoonaa litraa/vuosi. Kasvihuonekaasuista n. 20% liikenteestä. Ajoneuvoja n. 800

Lisätiedot

Lisää uusiutuvaa - mutta miten ja millä hinnalla? VTT, Älykäs teollisuus ja energiajärjestelmät Satu Helynen, Liiketoiminnan operatiivinen johtaja

Lisää uusiutuvaa - mutta miten ja millä hinnalla? VTT, Älykäs teollisuus ja energiajärjestelmät Satu Helynen, Liiketoiminnan operatiivinen johtaja Lisää uusiutuvaa - mutta miten ja millä hinnalla? VTT, Älykäs teollisuus ja energiajärjestelmät Satu Helynen, Liiketoiminnan operatiivinen johtaja Energiateollisuus ry:n syysseminaari 13.11.2014, Finlandia-talo

Lisätiedot

Energiaa ja ilmastostrategiaa

Energiaa ja ilmastostrategiaa Säteilevät naiset seminaari 17.3.2009 Energiaa ja ilmastostrategiaa Sirkka Vilkamo Työ- ja elinkeinoministeriö Energiaosasto Kasvihuonekaasupäästöt, EU-15 ja EU-25, 1990 2005, EU:n päästövähennystavoitteet

Lisätiedot

Energiasektorin globaali kehitys. Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 15.11.2013

Energiasektorin globaali kehitys. Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 15.11.2013 Energiasektorin globaali kehitys Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 15.11.2013 Maailman primäärienergian kulutus polttoaineittain, IEA New Policies Scenario* Mtoe Current policies scenario 20

Lisätiedot

Energia- ja ympäristöhaasteet

Energia- ja ympäristöhaasteet LIIKENTEEN TULEVAISUUDEN HAASTEET, SUURET MUUTOSTARPEET JA MAHDOLLISUUDET Kai Sipilä TransEco aloitusseminaari 4.11.2009 Energia- ja ympäristöhaasteet Liikennesektorin osalta erityisesti Lähipäästöt (tekniikka

Lisätiedot

STY:n tuulivoimavisio 2030 ja 2050

STY:n tuulivoimavisio 2030 ja 2050 STY:n tuulivoimavisio 2030 ja 2050 Peter Lund 2011 Peter Lund 2011 Peter Lund 2011 Maatuulivoima kannattaa Euroopassa vuonna 2020 Valtiot maksoivat tukea uusiutuvalle energialle v. 2010 66 miljardia dollaria

Lisätiedot

Voiko ilmasto- ja energiapolitiikalla olla odottamattomia vaikutuksia? Jarmo Vehmas Tulevaisuuden tutkimuskeskus, Turun yliopisto www.tse.

Voiko ilmasto- ja energiapolitiikalla olla odottamattomia vaikutuksia? Jarmo Vehmas Tulevaisuuden tutkimuskeskus, Turun yliopisto www.tse. Voiko ilmasto- ja energiapolitiikalla olla odottamattomia vaikutuksia? Jarmo Vehmas Tulevaisuuden tutkimuskeskus, Turun yliopisto www.tse.fi/tutu Esityksen sisältö Suomen energiajärjestelmän ja energiapolitiikan

Lisätiedot

Jätämme maapallon lapsillemme vähintään samanlaisena kuin meillä se on nyt

Jätämme maapallon lapsillemme vähintään samanlaisena kuin meillä se on nyt Jätämme maapallon lapsillemme vähintään samanlaisena kuin meillä se on nyt 1. Emme tuhlaa luonnonvaroja ja saastuta ympäristöä - tasapaino luonnon käytön ja suojelun välillä 2. Huolehdimme ihmisten hyvinvoinnista

Lisätiedot

9.5.2014 Gasum Aamukahviseminaari 1

9.5.2014 Gasum Aamukahviseminaari 1 9.5.2014 Gasum Aamukahviseminaari 1 TULEVAISUUDEN LIIKETOIMINTAA ON TEHTÄVÄ JO TÄNÄÄN ENERGIATEKNOLOGIOILLA PÄÄSTÖT ALAS TOMMY MATTILA 9.5.2014 Gasum Aamukahviseminaari 2 Gasumin vuosi 2013 Liikevaihto

Lisätiedot

Päästökuvioita. Ekokumppanit Oy. Tampereen energiatase ja kasvihuonekaasupäästöt 2010

Päästökuvioita. Ekokumppanit Oy. Tampereen energiatase ja kasvihuonekaasupäästöt 2010 Tampereen energiatase ja kasvihuonekaasupäästöt 2010: Päästökuvioita Kasvihuonekaasupäästöt Tamperelaisesta energiankulutuksesta, jätteiden ja jätevesien käsittelystä, maatalouden tuotannosta ja teollisuuden

Lisätiedot

Valtakunnallinen energiatase ja energiantuotannon rakenne Suomessa

Valtakunnallinen energiatase ja energiantuotannon rakenne Suomessa Valtakunnallinen energiatase ja energiantuotannon rakenne Suomessa Jukka Leskelä Energiateollisuus Vesiyhdistyksen Jätevesijaoston seminaari EU:n ja Suomen energiankäyttö 2013 Teollisuus Liikenne Kotitaloudet

Lisätiedot

Maailman hiilidioksidipäästöt fossiilisista polttoaineista ja ennuste vuoteen 2020 (miljardia tonnia) Yhteensä Teollisuusmaat Kehitysmaat Muut

Maailman hiilidioksidipäästöt fossiilisista polttoaineista ja ennuste vuoteen 2020 (miljardia tonnia) Yhteensä Teollisuusmaat Kehitysmaat Muut Maailman hiilidioksidipäästöt fossiilisista polttoaineista ja ennuste vuoteen 22 (miljardia tonnia) 4 3 2 1 19 191 192 193 194 195 196 197 198 199 2 21 22 Yhteensä Teollisuusmaat Kehitysmaat Muut 22.9.2

Lisätiedot

Kaisa Lindström. rehtori, Otavan Opisto

Kaisa Lindström. rehtori, Otavan Opisto Kaisa Lindström rehtori, Otavan Opisto Energiapotentiaalin aliarviointi Hallituksen esityksessä energiatehokkuuden ja uusiutuvan energian potentiaalit on aliarvioitu ja sähkönkulutuksen kasvu yliarvioitu.

Lisätiedot

Hiilineutraalin energiatulevaisuuden haasteet

Hiilineutraalin energiatulevaisuuden haasteet Hiilineutraalin energiatulevaisuuden haasteet Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Energiateollisuuden ympäristötutkimusseminaari 1 Energia on Suomelle hyvinvointitekijä Suuri energiankulutus Energiaintensiivinen

Lisätiedot

Kööpenhaminan ilmastokokous

Kööpenhaminan ilmastokokous Kööpenhaminan ilmastokokous ja hiili Hiilitieto ry:n talviseminaari Jouko Rämö, Pohjolan Voima Oy Kööpenhamina a ja hiili - esitelmän sisältöä sä Ajankohtaiset ilmastopoliittiset prosessit Kööpenhaminan

Lisätiedot

Miten kohti EU:n energia- ja ilmastotavoitteita vuodelle 2020

Miten kohti EU:n energia- ja ilmastotavoitteita vuodelle 2020 Miten kohti EU:n energia- ja ilmastotavoitteita vuodelle 2020 Jukka Saarinen TEM BioRefine-loppuseminaari 27.11.2012 EU:n ilmasto- ja energiapaketin velvoitteet Kasvihuonekaasupäästöjen (KHK) tavoitteet:

Lisätiedot

Kilpailutus ja kuntien mahdollisuus vaikuttaa

Kilpailutus ja kuntien mahdollisuus vaikuttaa Kilpailutus ja kuntien mahdollisuus vaikuttaa Ari Lampinen (etunimi.sukunimi()liikennebiokaasu.fi) Projektipäällikkö, Pohjois-Karjalan liikennebiokaasuverkoston kehityshanke Puheenjohtaja, Suomen biokaasuyhdistys

Lisätiedot

Kohti Pariisia kansainvälinen ilmastosopimus. Harri Laurikka Energiateollisuuden syysseminaari Helsinki 13.11.2014

Kohti Pariisia kansainvälinen ilmastosopimus. Harri Laurikka Energiateollisuuden syysseminaari Helsinki 13.11.2014 Kohti Pariisia kansainvälinen ilmastosopimus Harri Laurikka Energiateollisuuden syysseminaari Helsinki 13.11.2014 Lähde: IEA, 2014 Sisältö Mistä Pariisissa neuvotellaan? Neuvottelutilanne Liman kokous

Lisätiedot

ILMASTONMUUTOS ARKTISILLA ALUEILLA

ILMASTONMUUTOS ARKTISILLA ALUEILLA YK:n Polaari-vuosi ILMASTONMUUTOS ARKTISILLA ALUEILLA Ilmastonmuutos on vakavin ihmiskuntaa koskaan kohdannut ympärist ristöuhka. Ilmastonmuutos vaikuttaa erityisen voimakkaasti arktisilla alueilla. Vaikutus

Lisätiedot

Asiantuntijakuuleminen: E-jatkokirje Pariisin pöytäkirja - tilannekatsaus

Asiantuntijakuuleminen: E-jatkokirje Pariisin pöytäkirja - tilannekatsaus Asiantuntijakuuleminen: E-jatkokirje Pariisin pöytäkirja - tilannekatsaus Harri Laurikka Sähköposti: etunimi.sukunimi@ymparisto.fi Twitter: @paaneuvottelija 09.09.2015 Kansainvälisten ilmastoneuvottelujen

Lisätiedot

Onko päästötön energiantuotanto kilpailuetu?

Onko päästötön energiantuotanto kilpailuetu? Onko päästötön energiantuotanto kilpailuetu? ClimBus päätösseminaari Finlandia-talo, 9.6.2009 Timo Karttinen Kehitysjohtaja, Fortum Oyj 1 Rakenne Kilpailuedusta ja päästöttömyydestä Energiantarpeesta ja

Lisätiedot

Biokaasun tuotanto ja käyttö Suomessa. Prof. Jukka Rintala Ympäristötieteet Jyväskylän yliopisto

Biokaasun tuotanto ja käyttö Suomessa. Prof. Jukka Rintala Ympäristötieteet Jyväskylän yliopisto Biokaasun tuotanto ja käyttö Suomessa Prof. Jukka Rintala Ympäristötieteet Jyväskylän yliopisto Biokaasuteknoloia On ympäristö- ja eneriateknoloiaa Vertailtava muihin saman alan teknoloioihin / menetelmiin:

Lisätiedot

EU:n ja Suomen ympäristöpolitiikka. Liisi Klobut / Kansainvälisten ja EU-asiain yksikkö 23.9.2010 1

EU:n ja Suomen ympäristöpolitiikka. Liisi Klobut / Kansainvälisten ja EU-asiain yksikkö 23.9.2010 1 EU:n ja Suomen ympäristöpolitiikka Liisi Klobut / Kansainvälisten ja EU-asiain yksikkö 1 EU:n ja Suomen ympäristöpolitiikka Suomen ympäristöpolitiikka on tänä päivänä vahvasti EU-politiikkaa, sillä lähes

Lisätiedot

Maa- ja metsätaloustuottajien näkemykset Pariisin ilmastokokoukseen

Maa- ja metsätaloustuottajien näkemykset Pariisin ilmastokokoukseen Maa- ja metsätaloustuottajien näkemykset Pariisin ilmastokokoukseen Elinkeinoelämän keskustelutilaisuus ilmastoneuvotteluryhmän kanssa 18.5.2015 Ympäristöjohtaja Liisa Pietola Maa- ja metsätaloustuottajain

Lisätiedot

Energiajärjestelmän haasteet ja liikenteen uudet ratkaisut

Energiajärjestelmän haasteet ja liikenteen uudet ratkaisut Energiajärjestelmän haasteet ja liikenteen uudet ratkaisut Vihreä moottoritie foorumi 18.8.2010, Fortum, Espoo Petra Lundström Vice President, CTO Fortum Oyj Kolme valtavaa haastetta Energian kysynnän

Lisätiedot

Energia- ja ilmastopolitiikan infografiikkaa. Elinkeinoelämän keskusliitto

Energia- ja ilmastopolitiikan infografiikkaa. Elinkeinoelämän keskusliitto Energia- ja ilmastopolitiikan infografiikkaa Elinkeinoelämän keskusliitto Energiaan liittyvät päästöt eri talousalueilla 1000 milj. hiilidioksiditonnia 12 10 8 Energiaan liittyvät hiilidioksidipäästöt

Lisätiedot

Euroopan energialinjaukset Hiilitieto ry:n seminaari 26.3.2014

Euroopan energialinjaukset Hiilitieto ry:n seminaari 26.3.2014 Euroopan energialinjaukset Hiilitieto ry:n seminaari 26.3.2014 Sanna Syri Professori, energiatalous Aalto-yliopisto, Energiatekniikan laitos EU:n 2020 tavoitteet 20-20-20-10 tavoitteet -20% kasvihuonekaasujen

Lisätiedot

EU:n energia- ja ilmastopolitiikan avainkysymykset. Mikael Ohlström Elinkeinoelämän keskusliitto EK 15.1.2014

EU:n energia- ja ilmastopolitiikan avainkysymykset. Mikael Ohlström Elinkeinoelämän keskusliitto EK 15.1.2014 EU:n energia- ja ilmastopolitiikan avainkysymykset Elinkeinoelämän keskusliitto EK 15.1.2014 EU:n energia- ja ilmastopolitiikan nykytila Kolme rinnakkaista tavoitetta vuoteen 2020 ( 20-20-20 ) 1) Kasvihuonekaasupäästöt

Lisätiedot

Green Lappeenranta. Lappeenranta A Sustainable City

Green Lappeenranta. Lappeenranta A Sustainable City Green Lappeenranta Lappeenranta A Sustainable City Lappeenranta ylsi WWF:n kansainvälisen Earth Hour City Challenge -kilpailun 14 finalistin joukkoon. Finalistikaupungit toimivat edelläkävijöinä ilmastonmuutoksen

Lisätiedot

Biokaasun mahdollisuudet päästöjen hillitsemisessä

Biokaasun mahdollisuudet päästöjen hillitsemisessä Biokaasun mahdollisuudet päästöjen hillitsemisessä Liikenne ja ilmasto -seminaari 22.9.2009, Jyväskylä Eeli Mykkänen Jyväskylä Innovation Oy www.biokaasufoorumi.fi 1 Biokaasuprosessin raaka-aineet Biohajoavat

Lisätiedot

Toimintaympäristö: Fortum

Toimintaympäristö: Fortum Toimintaympäristö: Fortum SAFIR2014 Strategiaseminaari 22.4.2010, Otaniemi Petra Lundström Vice President, CTO Fortum Oyj Sisältö Globaali haastekuva Fortum tänään Fortumin T&K-prioriteetit Ajatuksia SAFIRin

Lisätiedot

Kohti puhdasta kotimaista energiaa

Kohti puhdasta kotimaista energiaa Suomen Keskusta r.p. 21.5.2014 Kohti puhdasta kotimaista energiaa Keskustan mielestä Suomen tulee vastata vahvasti maailmanlaajuiseen ilmastohaasteeseen, välttämättömyyteen vähentää kasvihuonekaasupäästöjä

Lisätiedot

BIOENERGIALLA UUSIUTUVAN ENERGIAN TAVOITTEISIIN

BIOENERGIALLA UUSIUTUVAN ENERGIAN TAVOITTEISIIN BIOENERGIALLA UUSIUTUVAN ENERGIAN TAVOITTEISIIN Päättäjien Metsäakatemia Majvik, 7. toukokuuta 2013 Esa Härmälä Ylijohtaja Työ- ja elinkeinoministeriö Suomi on saavuttamassa kaikki EU:n ilmasto- ja energiapoliittiset

Lisätiedot

Tulevaisuuden energiaratkaisut? Jyrki Luukkanen/Jarmo Vehmas

Tulevaisuuden energiaratkaisut? Jyrki Luukkanen/Jarmo Vehmas Tulevaisuuden energiaratkaisut? Jyrki Luukkanen/Jarmo Vehmas Tulevaisuuden epävarmuudet Globaali kehitys EU:n kehitys Suomalainen kehitys Teknologian kehitys Ympäristöpolitiikan kehitys 19.4.2010 2 Globaali

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

Kansallinen energia- ja ilmastostrategia öljyalan näkemyksiä

Kansallinen energia- ja ilmastostrategia öljyalan näkemyksiä Kansallinen energia- ja ilmastostrategia öljyalan näkemyksiä Kansallisen energia- ja ilmastostrategian päivitys Sidosryhmäseminaari 17.12.2012 Käsiteltäviä aihealueita mm. Kuluttajat ja kuluttajatoimien

Lisätiedot

Kasvihuoneilmiö tekee elämän maapallolla mahdolliseksi

Kasvihuoneilmiö tekee elämän maapallolla mahdolliseksi Kasvihuoneilmiö tekee elämän maapallolla mahdolliseksi H2O CO2 CH4 N2O Lähde: IPCC Intergovernmental Panel on Climate Change Lämpötilan vaihtelut pohjoisella pallonpuoliskolla 1 000 vuodessa Lämpötila

Lisätiedot

Bussiliikenteen kilpailuttamiskriteerit ja ympäristöbonus

Bussiliikenteen kilpailuttamiskriteerit ja ympäristöbonus Bussiliikenteen kilpailuttamiskriteerit ja ympäristöbonus Kestävien hankintojen vuosiseminaari 1.4.2014 HSL Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä Sisältö 1. Tausta 2. Kilpailuttamisperiaatteet 3. Ympäristöbonus

Lisätiedot

Ilmastonmuutos, ilmastopolitiikka ja talous mitkä ovat näkymät?

Ilmastonmuutos, ilmastopolitiikka ja talous mitkä ovat näkymät? Markku Ollikainen Ympäristöekonomian professori Ilmastopaneelin puheenjohtaja Ilmastonmuutos, ilmastopolitiikka ja talous mitkä ovat näkymät? Helsingin seudun ilmastoseminaari 12.2.2015 1. Vihreä talous

Lisätiedot

Turve : fossiilinen vai uusiutuva - iäisyyskysymys

Turve : fossiilinen vai uusiutuva - iäisyyskysymys Turve : fossiilinen vai uusiutuva - iäisyyskysymys TURVE ENERGIANA SUOMESSA 03. 06. 1997 Valtioneuvoston energiapoliittinen selonteko 15. 03. 2001 Valtioneuvoston energia- ja ilmastopoliittinen selonteko

Lisätiedot

Mitä Kööpenhaminan jälkeen? WWF:n odotukset Meksikon kokoukselle

Mitä Kööpenhaminan jälkeen? WWF:n odotukset Meksikon kokoukselle Liisa Rohweder, Pääsihteeri, WWF Suomi 14.1.2010 Puhe Helsingin yliopiston alumnijuhlissa 14.1.2010 / Helsingin yliopisto Mitä Kööpenhaminan jälkeen? WWF:n odotukset Meksikon kokoukselle Ilmastonmuutos

Lisätiedot

Ilmastokaaos vai uusi teollinen vallankumous?

Ilmastokaaos vai uusi teollinen vallankumous? Ilmastokaaos vai uusi teollinen vallankumous? Oras Tynkkynen, Helsinki 21.10.2008 Ilmastokaaos vai uusi teollinen vallankumous? Vesipula 1,5 ºC:n lämpötilan nousu voi altistaa vesipulalle 2 miljardia ihmistä

Lisätiedot

Luonnonkaasuratkaisuilla puhtaampaan huomiseen

Luonnonkaasuratkaisuilla puhtaampaan huomiseen Luonnonkaasuratkaisuilla puhtaampaan huomiseen Kaasun käytön valvojien neuvottelupäivät Maakaasun käyttäjäpäivät 13.14.9.2011, Tallinna Gasum Oy, Liikennepalvelut, Liiketoimintayksikön päällikkö Jussi

Lisätiedot

Analyysia kuntien ilmastostrategiatyöstä - uhkat ja mahdollisuudet, lähtötiedot, tavoitteet

Analyysia kuntien ilmastostrategiatyöstä - uhkat ja mahdollisuudet, lähtötiedot, tavoitteet Analyysia kuntien ilmastostrategiatyöstä - uhkat ja mahdollisuudet, lähtötiedot, tavoitteet Maija Hakanen, ympäristöpäällikkö, Kuntaliitto Kuntien 5. ilmastokonferenssi 5.-6.5.2010 Tampere Uhkat (=kustannukset,

Lisätiedot

Miten bussiliikenne saatiin kulkemaan biokaasulla Vaasassa?

Miten bussiliikenne saatiin kulkemaan biokaasulla Vaasassa? Miten bussiliikenne saatiin kulkemaan biokaasulla Vaasassa? Johan Saarela, Ab Stormossen Oy Puh. +358 (0)50 376 5054 S-posti. johan.saarela@stormossen.fi BioE-logia, Liminka, 25.9.2014 Sisältö Historia

Lisätiedot

Energia- ja ilmastotiekartan 2050 valmistelu Suomen Kaasuyhdistyksen syyskokous 20.11.2013

Energia- ja ilmastotiekartan 2050 valmistelu Suomen Kaasuyhdistyksen syyskokous 20.11.2013 Energia- ja ilmastotiekartan 2050 valmistelu Suomen Kaasuyhdistyksen syyskokous 20.11.2013 Sami Rinne TEM / Energiaosasto Esityksen sisältö Suomen energiankulutus ja päästöt nyt 2020 tavoitteet ja niiden

Lisätiedot

Intian ilmastopolitiikka ja post-2012. Antto Vihma Tulevaisuuden tutkimuskeskus

Intian ilmastopolitiikka ja post-2012. Antto Vihma Tulevaisuuden tutkimuskeskus Intian ilmastopolitiikka ja post-2012 Antto Vihma Tulevaisuuden tutkimuskeskus Mitigation commitments? - Not now, not ever! - Prodipto Ghosh, delegate, member of PMs council on climate change, 2008 Rakenne

Lisätiedot

Energia tulevaisuudessa Epävarmuutta ja mahdollisuuksia. Jyrki Luukkanen Tutkimusprofessori jyrki.luukkanen@tse.fi

Energia tulevaisuudessa Epävarmuutta ja mahdollisuuksia. Jyrki Luukkanen Tutkimusprofessori jyrki.luukkanen@tse.fi Energia tulevaisuudessa Epävarmuutta ja mahdollisuuksia Jyrki Luukkanen Tutkimusprofessori jyrki.luukkanen@tse.fi Tulevaisuuden epävarmuudet Globaali kehitys EU:n kehitys Suomalainen kehitys Teknologian

Lisätiedot

Biokaasun tulevaisuus liikennepolttoaineena. Pohjoisen logistiikkafoorumi 28.1.2014 Markku Illikainen, biokaasun tuottaja, Oulun Jätehuolto

Biokaasun tulevaisuus liikennepolttoaineena. Pohjoisen logistiikkafoorumi 28.1.2014 Markku Illikainen, biokaasun tuottaja, Oulun Jätehuolto Biokaasun tulevaisuus liikennepolttoaineena Pohjoisen logistiikkafoorumi 28.1.2014 Markku Illikainen, biokaasun tuottaja, Oulun Jätehuolto Biokaasun hyödyntämiskaavio Ruskossa 2,0 milj. m 3 biokaasua (9

Lisätiedot

Fortum Otso -bioöljy. Bioöljyn tuotanto ja käyttö sekä hyödyt käyttäjälle

Fortum Otso -bioöljy. Bioöljyn tuotanto ja käyttö sekä hyödyt käyttäjälle Fortum Otso -bioöljy Bioöljyn tuotanto ja käyttö sekä hyödyt käyttäjälle Kasperi Karhapää Head of Pyrolysis and Business Development Fortum Power and Heat Oy 1 Esitys 1. Fortum yrityksenä 2. Fortum Otso

Lisätiedot

Ruotsin liikennebiokaasun 10-vuotisjuhlat Ari Lampinen (ala@jyu.fi), Suomen biokaasuyhdistyksen hallituksen jäsen

Ruotsin liikennebiokaasun 10-vuotisjuhlat Ari Lampinen (ala@jyu.fi), Suomen biokaasuyhdistyksen hallituksen jäsen Ruotsin liikennebiokaasun 10-vuotisjuhlat Ari Lampinen (ala@jyu.fi), Suomen biokaasuyhdistyksen hallituksen jäsen Liikennebiokaasun käyttöönotosta itsenäisen kunnallisen infrastruktuurin avulla tuli kesäkuussa

Lisätiedot

Energiantuotantoinvestoinnin edellytykset ja tuen taso. Säätytalo 01.02.2011

Energiantuotantoinvestoinnin edellytykset ja tuen taso. Säätytalo 01.02.2011 Biopolttoaineet maatalouden työkoneissa Hajautetun tuotannon veroratkaisut Energiantuotantoinvestoinnin edellytykset ja tuen taso Säätytalo 01.02.2011 Toimialapäällikkö Markku Alm Varsinais-Suomen ELY-keskus

Lisätiedot

Energia ja kasvihuonekaasupäästöt Suomessa. Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 24.9.2013

Energia ja kasvihuonekaasupäästöt Suomessa. Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 24.9.2013 Energia ja kasvihuonekaasupäästöt Suomessa Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 24.9.2013 Agenda 1. Johdanto 2. Energian kokonaiskulutus ja hankinta 3. Sähkön kulutus ja hankinta 4. Kasvihuonekaasupäästöt

Lisätiedot

Suomesta bioöljyn suurvalta seminaari. Tilaisuuden avaus ja bioöljyt osana Suomen energiapalettia

Suomesta bioöljyn suurvalta seminaari. Tilaisuuden avaus ja bioöljyt osana Suomen energiapalettia Suomesta bioöljyn suurvalta seminaari Tilaisuuden avaus ja bioöljyt osana Suomen energiapalettia Juho Korteniemi Työ- ja elinkeinoministeriö Lahti 15.10.2012 Sisällys Cleantechin strateginen ohjelma Puhtaan

Lisätiedot

Väestön kehitys maapallolla, EU-15-maissa ja EU:n uusissa jäsenmaissa (1950=100)

Väestön kehitys maapallolla, EU-15-maissa ja EU:n uusissa jäsenmaissa (1950=100) Väestön kehitys maapallolla, EU-15-maissa ja EU:n uusissa jäsenmaissa (195=1) Maailman väestön määrä EU-15 Uudet EU-maat 195 196 197 198 199 2 21 22 23 24 25 Eräiden maiden ympäristön kestävyysindeksi

Lisätiedot

uusia päämääriä Rio+20 Lisää tähän ja otsikko kestävä kehitys tuloksia ja Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK

uusia päämääriä Rio+20 Lisää tähän ja otsikko kestävä kehitys tuloksia ja Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK Rio+20 Lisää tähän ja otsikko kestävä kehitys tuloksia ja uusia päämääriä Johtaja, EK Säteilevät Naiset seminaari Rion ympäristö- ja kehityskonferenssi 1992 Suurten lukujen tapahtuma 180 valtiota, 120

Lisätiedot

Biokaasun tuotanto tuo työpaikkoja Suomeen

Biokaasun tuotanto tuo työpaikkoja Suomeen BIOKAASUA METSÄSTÄ Biokaasun tuotanto tuo työpaikkoja Suomeen KOTIMAINEN Puupohjainen biokaasu on kotimaista energiaa. Raaka-aineen hankinta, kaasun tuotanto ja käyttö tapahtuvat kaikki maamme rajojen

Lisätiedot

Kohti uusiutuvaa ja hajautettua energiantuotantoa

Kohti uusiutuvaa ja hajautettua energiantuotantoa Kohti uusiutuvaa ja hajautettua energiantuotantoa Mynämäki 30.9.2010 Janne Björklund Suomen luonnonsuojeluliitto ry Sisältö Hajautetun energiajärjestelmän tunnuspiirteet ja edut Hajautetun tuotannon teknologiat

Lisätiedot

Energia- ja ilmastotiekartta 2050 aurinkoenergian osuus

Energia- ja ilmastotiekartta 2050 aurinkoenergian osuus Energia- ja ilmastotiekartta 2050 aurinkoenergian osuus Aurinkoteknillinen yhdistys ry Tominnanjohtaja C.Nyman/Soleco Oy 2.10.2014 Aurinkoteknillinen yhdistys ry 35v Perustettu v 1979 edistämään aurinkoenergian

Lisätiedot

Puhtaan energian ohjelma. Jyri Häkämies Elinkeinoministeri

Puhtaan energian ohjelma. Jyri Häkämies Elinkeinoministeri Puhtaan energian ohjelma Jyri Häkämies Elinkeinoministeri Puhtaan energian kolmiloikalla vauhtia kestävään kasvuun 1. 2. 3. Talous Tuontienergian vähentäminen tukee vaihtotasetta Työpaikat Kotimaan investoinneilla

Lisätiedot

Metsätalouteen ja metsäteollisuuteen perustuvan energialiiketoiminnan mahdollisuudet

Metsätalouteen ja metsäteollisuuteen perustuvan energialiiketoiminnan mahdollisuudet Metsätalouteen ja metsäteollisuuteen perustuvan energialiiketoiminnan mahdollisuudet Satu Helynen ja Martti Flyktman, VTT Antti Asikainen ja Juha Laitila, Metla Metsätalouteen ja metsäteollisuuteen perustuvan

Lisätiedot

Pienimuotoisen energiantuotannon edistämistyöryhmän tulokset

Pienimuotoisen energiantuotannon edistämistyöryhmän tulokset Pienimuotoisen energiantuotannon edistämistyöryhmän tulokset Aimo Aalto, TEM 19.1.2015 Hajautetun energiantuotannon työpaja Vaasa Taustaa Pienimuotoinen sähköntuotanto yleistyy Suomessa Hallitus edistää

Lisätiedot

Puun ja turpeen käyttö lämpölaitoksissa tulevaisuuden mahdollisuudet

Puun ja turpeen käyttö lämpölaitoksissa tulevaisuuden mahdollisuudet Puun ja turpeen käyttö lämpölaitoksissa tulevaisuuden mahdollisuudet Tilanne tällä hetkellä Kiinteiden puupolttoaineiden käyttö lämpö- ja voimalaitoksissa 2000-2012 Arvioita tämänhetkisestä tilanteesta

Lisätiedot

Kaasutus tulevaisuuden teknologiana haasteita ja mahdollisuuksia

Kaasutus tulevaisuuden teknologiana haasteita ja mahdollisuuksia Kaasutus tulevaisuuden teknologiana haasteita ja mahdollisuuksia Prof. Ulla Lassi, Jyväskylän yliopisto, Kokkolan yliopistokeskus Chydenius Kokkola 24.2.2011 24.2.2011 1 HighBio-hanke Päärahoittaja: EU

Lisätiedot

Ämmässuon mädätyslaitoksen biokaasun hyödyntämistapa

Ämmässuon mädätyslaitoksen biokaasun hyödyntämistapa Ämmässuon mädätyslaitoksen biokaasun hyödyntämistapa Hallitus 20.12.2013 Hyödyntämisratkaisua ohjaavat päätökset Euroopan unionin ilmasto- ja energiapaketissa on vuonna 2008 päätetty asettaa tavoitteiksi

Lisätiedot

Päätöspuhe Plusenergia -klinikan tulosseminaari 16.1.2014

Päätöspuhe Plusenergia -klinikan tulosseminaari 16.1.2014 Päätöspuhe Plusenergia -klinikan tulosseminaari 16.1.2014 Teollisuusneuvos Timo Ritonummi TEM Energiaosasto Ajankohtaista energia- ja ilmastoasioissa (TEM näkökanta) Energia- ja ilmastostrategia (2020-EU-tavoitteet,

Lisätiedot

Suomen ilmasto ja energiastrategia Maakaasupäivät Turussa 26.11.2008

Suomen ilmasto ja energiastrategia Maakaasupäivät Turussa 26.11.2008 Suomen ilmasto ja energiastrategia Maakaasupäivät Turussa 26.11.2008 Taisto Turunen Työ- ja elinkeinoministeriö Energiaosasto Päästöoikeuden hinnan kehitys vuosina 2007 2008 sekä päästöoikeuksien forwardhinnat

Lisätiedot

Päästökaupan nykytila ja muutokset 2020-luvulla

Päästökaupan nykytila ja muutokset 2020-luvulla 1 Päästökaupan nykytila ja muutokset 2020-luvulla Päästökaupan toimintaperiaate Kannustaa vähentämään fossiilisen energian tuotantoa ja käyttöä sitä kautta, että hiilidioksidipäästöille luodaan hintalappu.

Lisätiedot

BIOENERGIAN KÄYTÖN LISÄÄNTYMISEN VAIKUTUS YHTEISKUNTAAN JA YMPÄRISTÖÖN VUOTEEN 2025 MENNESSÄ 12.12.2006

BIOENERGIAN KÄYTÖN LISÄÄNTYMISEN VAIKUTUS YHTEISKUNTAAN JA YMPÄRISTÖÖN VUOTEEN 2025 MENNESSÄ 12.12.2006 BIOENERGIAN KÄYTÖN LISÄÄNTYMISEN VAIKUTUS YHTEISKUNTAAN JA YMPÄRISTÖÖN VUOTEEN 2025 MENNESSÄ BIOENERGIAN KÄYTÖN LISÄÄNTYMISEN VAIKUTUS VUOTEEN 2025 MENNESSÄ Lappeenrannan teknillisessä yliopistossa on

Lisätiedot

Lähivuosien globaali energianäkymä Pertti Salminen. ET:n kevätseminaari Oulun kaupungin teatteri, 23.5.2013

Lähivuosien globaali energianäkymä Pertti Salminen. ET:n kevätseminaari Oulun kaupungin teatteri, 23.5.2013 Lähivuosien globaali energianäkymä Pertti Salminen ET:n kevätseminaari Oulun kaupungin teatteri, 23.5.2013 Lähivuosien sähköisiä energiakysymyksiä Miten globaali ja Euroopan talous kehittyy? Kuinka käy

Lisätiedot

Energia ja luonnonvarat: tulevaisuuden gigatrendit. Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK

Energia ja luonnonvarat: tulevaisuuden gigatrendit. Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK Energia ja luonnonvarat: tulevaisuuden gigatrendit Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK Energia ja luonnonvarat: tulevaisuuden gigatrendit Gigaluokan muuttujia Kulutus ja päästöt Teknologiamarkkinat

Lisätiedot

Ajankohtaista kestävän kehityksen kasvatuksen edistämisessä

Ajankohtaista kestävän kehityksen kasvatuksen edistämisessä Ajankohtaista kestävän kehityksen kasvatuksen edistämisessä Ilmastonmuutos / koulut Koulujen keke-ohjelmat Osaamisen levittäminen Ilmastonmuutoksen hidastaminen Hallitusten välinen ilmastopaneeli IPCC:

Lisätiedot

Vart är Finlands energipolitik på väg? Mihin on Suomen energiapolitiikka menossa? 11.10.2007. Stefan Storholm

Vart är Finlands energipolitik på väg? Mihin on Suomen energiapolitiikka menossa? 11.10.2007. Stefan Storholm Vart är Finlands energipolitik på väg? Mihin on Suomen energiapolitiikka menossa? 11.10.2007 Stefan Storholm Energian kokonaiskulutus energialähteittäin Suomessa 2006, yhteensä 35,3 Mtoe Biopolttoaineet

Lisätiedot

Energia, ilmasto ja ympäristö

Energia, ilmasto ja ympäristö Energia, ilmasto ja ympäristö Konsultit 2HPO 1 Hiilidioksidipitoisuuden vaihtelu ilmakehässä Lähde: IPCC ja VNK 2 Maailman kasvihuonepäästöt Lähde: Baumert, K. A. ja VNK 3 Maailman kasvihuonepäästöjen

Lisätiedot

Matkalle PUHTAAMPAAN. maailmaan UPM BIOPOLTTOAINEET

Matkalle PUHTAAMPAAN. maailmaan UPM BIOPOLTTOAINEET Matkalle PUHTAAMPAAN maailmaan UPM BIOPOLTTOAINEET NYT TEHDÄÄN TEOLLISTA HISTORIAA Olet todistamassa ainutlaatuista tapahtumaa teollisuushistoriassa. Maailman ensimmäinen kaupallinen biojalostamo valmistaa

Lisätiedot

Vähähiilinen yhteiskunta globaalina tavoitteena Päättäjien metsäakatemia 15.IX 2010

Vähähiilinen yhteiskunta globaalina tavoitteena Päättäjien metsäakatemia 15.IX 2010 Vähähiilinen yhteiskunta globaalina tavoitteena Päättäjien metsäakatemia 15.IX 2010 Aleksi Neuvonen Demos Helsinki www.demos.fi Ilmastonmuutos = ongelma, uhka Ilmastonmuutos = ongelma, uhka Vähähiilinen

Lisätiedot

KATSAUS ILMASTONMUUTOKSEEN. Pia Oesch Energiateollisuus ry. ATS-jäsentilaisuus Vuojoen kartano 26.3.2007

KATSAUS ILMASTONMUUTOKSEEN. Pia Oesch Energiateollisuus ry. ATS-jäsentilaisuus Vuojoen kartano 26.3.2007 KATSAUS ILMASTONMUUTOKSEEN Pia Oesch Energiateollisuus ry. ATS-jäsentilaisuus Vuojoen kartano 26.3.2007 Esityksen sisältö Ilmastonmuutoksen taustaa Kansainvälinen ilmastopolitiikka vuoteen 2012 Ilmastopolitiikan

Lisätiedot

Sähköllä ja biopolttoaineilla uusiutuvaa energiaa liikenteeseen

Sähköllä ja biopolttoaineilla uusiutuvaa energiaa liikenteeseen Sähköllä ja biopolttoaineilla uusiutuvaa energiaa liikenteeseen Ilmasto- ja energiapolitiikan aamupäivä 27.4.2016 Nils-Olof Nylund, tutkimusprofessori VTT Liikenteen päästöt eivät vähene öljyä polttamalla!

Lisätiedot

Hiilineutraali Suomi utopia vai mahdollisuus? 09.09.2015 Mari Pantsar Suomen itsenäisyyden juhlarahasto Sitra

Hiilineutraali Suomi utopia vai mahdollisuus? 09.09.2015 Mari Pantsar Suomen itsenäisyyden juhlarahasto Sitra Hiilineutraali Suomi utopia vai mahdollisuus? 09.09.2015 Mari Pantsar Suomen itsenäisyyden juhlarahasto Sitra Mitä hiilineutraalius tarkoittaa? Hiilineutraalius = ilmastoa lämmittäviä kasvihuonekaasuja

Lisätiedot

Turpeen energiakäytön näkymiä. Jyväskylä 14.11.2007 Satu Helynen

Turpeen energiakäytön näkymiä. Jyväskylä 14.11.2007 Satu Helynen Turpeen energiakäytön näkymiä Jyväskylä 14.11.27 Satu Helynen Sisältö Turpeen kilpailukykyyn vaikuttavia tekijöitä Turveteollisuusliitolle Energia- ja ympäristöturpeen kysyntä ja tarjonta vuoteen 22 mennessä

Lisätiedot

Metsäbiojalostamoinvestointien kannattavuus eri politiikkavaihtoehdoissa: Alustavia tuloksia

Metsäbiojalostamoinvestointien kannattavuus eri politiikkavaihtoehdoissa: Alustavia tuloksia Metsäbiojalostamoinvestointien kannattavuus eri politiikkavaihtoehdoissa: Alustavia tuloksia Hanna-Liisa Kangas ja Jussi Lintunen, & Pohjola, J., Hetemäki, L. & Uusivuori, J. Metsäenergian kehitysnäkymät

Lisätiedot

Bioenergia ry 6.5.2014

Bioenergia ry 6.5.2014 Bioenergia ry 6.5.2014 Hallituksen bioenergiapolitiikka Hallitus on linjannut energia- ja ilmastopolitiikan päätavoitteista puhtaan energian ohjelmassa. Hallitus tavoittelee vuoteen 2025 mennessä: Mineraaliöljyn

Lisätiedot

24.10.2013 Gasum Jussi Vainikka 1

24.10.2013 Gasum Jussi Vainikka 1 24.10.2013 Gasum Jussi Vainikka 1 BIOKAASULLA LIIKENTEESEEN GASUMIN RATKAISUT PUHTAASEEN LIIKENTEESEEN HINKU LOHJA 29.10.2013 24.10.2013 Gasum Jussi Vainikka 2 Kaasu tieliikenteen polttoaineena Bio- ja

Lisätiedot