Dragsfjärdin itäisen saariston rantaosayleiskaavan muutos, Örö

Transkriptio

1 KEMIÖNSAAREN KUNTA Dragsfjärdin itäisen saariston rantaosayleiskaavan muutos, Örö Osallistumis- ja arviointisuunnitelma FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P24691-P001

2 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma L. Tulonen, M. Heinilä Sisällysluettelo 1 Osallistumis- ja arviointisuunnitelman tarkoitus Suunnittelualue Suunnittelun tavoitteet Suunnittelun lähtökohdat Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Varsinais-Suomen maakuntakaava Yleis- ja asemakaavat Kulttuuriympäristö Luonto Muinaisjäännökset Vaikutusten arviointi ja laadittavat selvitykset Arvioitavat vaikutukset Laaditut tai kaavatyön yhteydessä laadittavat selvitykset Osalliset ja vuorovaikutuksen järjestäminen Tavoiteaikataulu Kaavoituksen vireilletulo Luonnosvaihe Ehdotusvaihe Hyväksymisvaihe Tiedottaminen Yhteystiedot... 12

3 1 (12) L. Tulonen, M. Heinilä Dragsfjärdin itäisen saariston rantaosayleiskaavan muutos, Örö 1 Osallistumis- ja arviointisuunnitelman tarkoitus Osallistumis- ja arviointisuunnitelman (OAS) tarkoituksena on selvittää rantaosaosayleiskaavan muutoksen laajuuteen ja sisältöön nähden tarpeellinen osallistumis- ja vuorovaikutusmenettely sekä kaavan vaikutusten arviointi (MRL 63 ). Osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa kerrotaan kaavoituksen lähtökohdat, tarkoitus ja tavoitteet, suunnittelun eteneminen, alustava aikataulu ja osallistumismahdollisuudet. Lisäksi OAS:ssa kuvataan kaavan yhteydessä laadittavat selvitykset ja vaikutusten arvioinnit. Tarvittaessa asiakirjaa täydennetään kaavoitusmenettelyn aikana kaavaehdotuksen nähtäville asettamiseen saakka. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma asetetaan nähtäville kaavatyön aloitusvaiheessa. Osalliset voivat ilmaista mielipiteensä osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta. Mielipide tulee esittää kirjallisesti viimeistään ennen osayleiskaavaehdotuksen asettamista julkisesti nähtäville. 2 Suunnittelualue Suunnittelualue sijaitsee Kemiönsaaren kunnassa, Hiittisten saariston lounaispuolella noin 7 kilometrin päässä Rosalan kylästä. Kaavamuutoksen alue käsittää kiinteistöt , , , , ja Alueeseen kuuluu Örön pääsaari, useita pieniä saaria tai saarten osia sekä laaja vesialue. Suunnittelualuetta tullaan, muutamien pikkusaarten osalta, mahdollisesti täydentämään kaavoitustyön aikana. Alueen pinta-ala on yhteensä noin 700 hehtaaria, josta maapinta-alaa on noin 200 hehtaaria. Suunnittelualueen likimääräinen sijainti osoitettu punaisella.

4 Suunnittelualueen alustava rajaus osoitettu punaisella. 3 Suunnittelun tavoitteet Tehtävänä on laatia Dragsfjärdin itäisen saariston rantaosayleiskaavan muutos Örön saarelle ja sen lähialueelle. Saari on valtion omistama ja Metsähallituksen hallinnassa. Valtion alueet on vuokrattu Puolustusvoimille. Vuokrasopimus on päättymässä , jolloin Örön saaresta tulee osa Saaristomeren kansallispuistoa. Puolustusvoimien harjoituskäyttöön jää Örön läntinen merialue sekä muutama pieni alue saaresta. Dragsfjärdin itäisen saariston rantaosayleiskaavassa (vahvistettu ) Örö ja muut suunnittelualueen saaret on osoitettu puolustushallinnon alueena EP-merkinnällä. Puolustusvoimien toiminnan väistyessä on tullut tarve muuttaa osayleiskaavaa siten, että Örön saarta voidaan tulevaisuudessa käyttää nykyistä monialaisempaan toimintaan. Alustavana lähtökohtana on, että Örön lunastusalueeseen kuuluvat pikkusaaret pysyvät jatkossakin rakentamattomina, eikä niille osoiteta erityisiä toimintoja. Aluetta hallinnoivan Metsähallituksen tavoitteena on mahdollistaa alueen kehittäminen jatkossa yritysvetoisesti siten, että Örön pääsaaresta muodostuu monipuolinen

5 3 (12) L. Tulonen, M. Heinilä luontomatkailun ja siihen liittyvien matkailupalvelujen keskittymä. Kaavamuutoksen keskeisenä tavoitteena on, että Örön saarelle osoitetaan tulevia maankäytön tarpeita vastaavat aluerajaukset ja käyttötarkoituksen muutokset. Lisäksi osoitetaan lähtötietojen ja selvitysten perusteella luontoon, rakennuskantaan ja muinaismuistoihin arvotettavat suojelukohteet ja -alueet. Örön saarelle on alustavasti suunniteltu muun muassa seuraavia toimintoja: vierasvenesatama sisältäen noin 70 venepaikkaa yhteysaluksen laituripaikka melontakeskus kahvila / ravintola sauna ja käymälätilat sukeltajien tukikohta kokoustiloja eritasoisia majoituspalveluita Örön vanhaa rakennuskantaa hyödynnetään mahdollisimman paljon em. toimintojen tarpeisiin. Uudisrakentamiseen varataan jonkin verran alueita pääasiassa nykyisten teiden ja rakennuskeskittymien tuntumaan. Tällä hetkellä saarelle ei ole julkista liikenneyhteyttä, mutta tavoitteena on järjestää yhteysalusliikenne Kasnäsistä. Liikenteen ja pysäköinnin järjestelyjä tutkitaan samaan aikaan laadittavan Kasnäsin asemakaavamuutoksen yhteydessä. Satama-alueen rakentaminen palveluineen mm. vierasveneitä ja mahdollista yhteysalusta varten on tarkoitus toteuttaa ensisijaisesti rakentamiseen ryhdyttäessä. 4 Suunnittelun lähtökohdat 4.1 Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet (VAT) ovat osa maankäyttö- ja rakennuslain (MRL) mukaista alueidenkäytön suunnittelujärjestelmää. Valtakunnallisissa alueidenkäyttötavoitteissa esitetään yleistavoitteita, jotka ovat velvoittavia periaatteellisia linjauksia sekä erityistavoitteita, ja ne on ryhmitelty kokonaisuuksiin asiasisällön perusteella. Tarkistetut valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet tulivat voimaan Alueidenkäyttötavoitteiden tehtävänä on: varmistaa valtakunnallisesti merkittävien seikkojen huomioon ottaminen maakuntien ja kuntien kaavoituksessa sekä valtion viranomaisten toiminnassa auttaa saavuttamaan maankäyttö- ja rakennuslain ja alueidenkäytön suunnittelun tavoitteet, joista tärkeimmät ovat hyvä elinympäristö ja kestävä kehitys

6 toimia kaavoituksen ennakko-ohjauksen välineenä valtakunnallisesti merkittävissä alueidenkäytön kysymyksissä ja edistää ennakko-ohjauksen johdonmukaisuutta ja yhtenäisyyttä edistää kansainvälisten sopimusten täytäntöönpanoa Suomessa luoda alueidenkäytöllisiä edellytyksiä valtakunnallisten hankkeiden toteuttamiselle Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet tulee ottaa huomioon ja niitä tulee edistää myös kuntien kaavoituksessa. Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet käsittelevät seuraavia kokonaisuuksia, jotka ovat keskeisiä myös laadittavana olevassa kaavamuutoksessa: Toimiva aluerakenne Eheytyvä yhdyskuntarakenne ja elinympäristön laatu Kulttuuri- ja luonnonperintö, virkistyskäyttö ja luonnonvarat Toimivat yhteysverkostot ja energiahuolto Luonto- ja kulttuuriympäristöinä erityiset aluekokonaisuudet Lisätietoja valtakunnallisista alueidenkäyttötavoitteista on ympäristöministeriön internet-sivuilla: Varsinais-Suomen maakuntakaava Varsinais-Suomen maakuntakaava on valmisteltu seutukunnittain viidessä osassa. Örö kuuluu Turunmaan seutukuntaan, jonka osalta maakuntavaltuusto on hyväksynyt maakuntakaavan Ympäristöministeriö vahvisti maakuntakaavan , ja se vahvistuttuaan korvasi aiemmat seutukaavat. Ote Varsinais-Suomen maakuntakaavasta. Suunnittelualueen likimääräinen sijainti osoitettu sinisellä.

7 5 (12) L. Tulonen, M. Heinilä Örön saari on suurimmaksi osaksi Natura-aluetta (vihreä rasteri) lukuun ottamatta saaren kaakkoisosaa. Saari on myös kokonaisuudessaan valtakunnallisesti arvokas rakennettu kulttuuriympäristö RKY (Örön linnake, kaavassa sr 1011). Saaren länsiosaan on merkitty arvokas harjualue (ge-29). Alueella on myös muinaisjäännöskohde (sm 1174, kiinteä muinaisjäännös) ja mahdollinen vedenalainen muinaisjäännös (sh 1031, mahdollinen hylky, Tallriksvarpen). Puolustusvoimien käytössä ollut Örön pääsaari ja ympäröivä vesialue on merkitty erityistoimintojen alueeksi (E, vaaleanpunainen rasteri). 4.3 Yleis- ja asemakaavat Suunnittelualueella on voimassa vuonna 1997 hyväksytty Dragsfjärdin itäisen saariston rantaosayleiskaava, jossa suunnittelualue on merkitty kokonaisuudessaan Puolustusvoimien alueeksi (EP). Alueella ei ole voimassa olevaa ranta-asemakaavaa. Ote Dragsfjärdin itäisen saariston rantaosayleiskaavasta. Suunnittelualueen likimääräinen sijainti osoitettu sinisellä. 4.4 Kulttuuriympäristö Suunnittelualueelle on laadittu rakennusperintökohteiden inventointi (Hilja Palviainen, Metsähallitus,2013) sekä kulttuuriperintökohteiden inventointi (Tapani Tuovinen, Metsähallitus,2013). Örön saari sisältyy kokonaisuudessaan Örön linnakkeen valtakunnallisesti arvokkaaseen rakennettuun kulttuuriympäristöön (RKY). Linnake on osa 1910-luvulla rakennettua Pietari Suuren merilinnoitusta. Linnakkeen patterit, tieverkosto, rakennuskanta, rakenteet ja luonto ovat säilyneet historiallisena kokonaisuutena. Alkuperäiseen rakennuskantaan kuuluu parisenkymmentä hirsirunkoista ja lautaverhottua miehistö- ja talousrakennusta, jotka jäsentyvät alkuperäisen mukulakivipinnoitetun tieverkoston varteen.

8 Örön linnakkeen RKY-alue esitetty sinisellä. 4.5 Luonto Suunnittelualueelle on laadittu luonnonhoitosuunnitelma (Leif Lindgren, Metsähallitus, 2013) sekä Natura-arvioinnit satamaa ja saaren matkailukäyttöä varten. Pitkään suljettuna olleen saaren luonto on säilynyt poikkeuksellisen luonnontilaisena ja monipuolisena. Örö on luontotyypiltään harjusaari, ja se kuuluu kaakkoisosaansa lukuun ottamatta suojeltuun Natura-alueeseen. Alue on tärkeä suojeltavien luontotyyppien (hiekkarannat, dyynit ja rantaniityt) sekä erityisesti perhosten kannalta. Saarelta on viimeisten kymmenen vuoden aikana havaittu 1656 perhoslajia, joista on silmälläpidettäviä 250 ja uhanalaisia 127. Örö on myös äärimmäisen uhanalaisen merivehnän (Elymus farctus) ainoa esiintymispaikka. Muita saarella tavattavia uhanalaisia kasveja ovat mm. rantakaura, lämminkylmänkukka, etelänkylmänkukka ja ketoneilikka. 4.6 Muinaisjäännökset Varsinais-Suomen maakuntamuseo on laatinut vuosina 2011 ja 2012 arkeologisen inventoinnin (Kemiönsaaren Dragsfjärdin arkeologinen inventointi, Esa Laukkanen). Suunnittelualueella sijaitsee kaksi Museoviraston ylläpitämää muinaisjäännösrekisteriin merkittyä kohdetta: Örö (kiinteä muinaisjäännös, kivirakenteet) ja Örön linnoitus (kiinteä muinaisjäännös, puolustusvarustukset). Lisäksi alueella sijaitsee kolme mahdollista muinaisjäännöstä: Rosala Örö 1 ja 2 (mahdollinen muinaisjäännös, hautapaikat) ja Tallriksvarpen (mahdollinen muinaisjäännös, alusten hylyt).

9 7 (12) L. Tulonen, M. Heinilä kiinteiden muinaisjäännösten sijainti esitetty sinisellä, ja mahdollisten muinaisjäännösten sijainti magentalla. 5 Vaikutusten arviointi ja laadittavat selvitykset Vaikutusten arviointi kaavoituksessa = Arvioidaan ennakkoon kaavan ja sitä koskevien vaihtoehtojen toteuttamisen merkittävät vaikutukset tehtäessä kaavaa koskevia ratkaisuja. Vaikutusten arviointi tuottaa tietoa kaavan toteuttamisen merkittävistä vaikutuksista. Vaikutuksia koskevaa tietoa tuotetaan ja hyödynnetään läpi koko kaavaprosessin. vaikutusten arviointi on suunnittelun työkalu, joka palvelee suunnitteluongelman ratkaisemista, erityisesti eri vaiheissa tehtäviä valintoja. vaikutusten arviointi tukee myös osallistumista, kaavaa koskevaa päätöksentekoa sekä kaavan toteuttamista. Maankäyttö- ja rakennuslainsäädäntö asettaa puitteet vaikutusten arvioinnille. Arviointi toteutetaan tilannekohtaisesti. Lähde: Ympäristöhallinnon ohjeita

10 5.1 Arvioitavat vaikutukset Kaavaa laadittaessa on tarpeellisessa määrin selvitettävä suunnitelman toteuttamisen vaikutukset, jotka arvioivat kaavanlaatija ja muut asiantuntijat kaavan valmistelun yhteydessä. Dragsfjärdin itäisen saariston rantaosayleiskaavamuutoksen vaikutukset keskittyvät seuraaviin asiakokonaisuuksiin: maisemaan ja maaperään luontoarvoihin: vaikutukset Natura-alueeseen Kaavatyön yhteydessä arvioidaan kaavamuutoksen vaikutukset Naturaalueisiin ja vaikutusarvioinnin johtopäätöksenä ratkaistaan, ylittyykö kynnys tehdä varsinainen luonnonsuojelulain 65 mukainen Naturaarviointi Dragsfjärdin itäisen saariston rantaosayleiskaavan muutoksen vaikutuksista Örön saaren Natura-alueeseen (FI , aluetyyppi SCI). liikenteeseen: vesiliikenne, liikenneyhteydet, joukkoliikenne, pysäköinti kulttuuriympäristöön ja rakennettuun ympäristöön: suojeltava rakennusperintö, valtakunnallisesti arvokas rakennettu kulttuuriympäristö ihmisten elinoloihin ja elinympäristöön: virkistys, melu, sosiaaliset vaikutukset muihin suunnitelmiin ja kaavoitukseen: valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet, maakuntakaava, kunnan kehityskuva Kullakin vaikutustyypillä on erilainen vaikutusalueensa. Osa vaikutuksista rajoittuu aivan saaren rakennuskohteiden läheisyyteen. Osa vaikutuksista, kuten liikennevaikutukset, ulottuvat laajemmalle alueelle. Vaikutusten arviointi ulotetaan kunkin arvioitavan vaikutuksen kannalta riittävän laajalle alueelle. 5.2 Laaditut tai kaavatyön yhteydessä laadittavat selvitykset Arvioinnin pohjana käytetään viranomaisten ja eri suunnitteluosapuolien kannanottoja, yleiskaavan perusselvityksiä, suunnittelijoiden maastohavaintoja ja asiantuntijaarvioita. Yleiskaavan perusselvitykset sisältävät seuraavat osiot, jotka kootaan olemassa olevasta aineistosta: luonnonympäristö, maaperä, topografia, vesistöt pinta- ja pohjavesiolosuhteet nykyinen maankäyttö ja rakennuskanta maanomistus, kaavatilanne yhdyskuntatekniset verkostot liikenne väestö, työpaikat ja palvelut erityis- ja suojelukohteet voimassa olevan yleiskaavan mitoitusperusteet ja mahdolliset tilaa koskevat mitoitustarkastelut

11 9 (12) L. Tulonen, M. Heinilä Selvitysaineisto kootaan liitteineen osaksi kaavaselostusta. Suunnittelualueelle on laadittu seuraavat erillisselvitykset: luonnonhoitosuunnitelma (Leif Lindgren, Metsähallitus, 2013) Natura-arvioinnit satamaa ja saaren matkailukäyttöä varten. Kemiönsaaren Dragsfjärdin arkeologinen inventointi ( Esa Laukkanen, Varsinais- Suomen maakuntamuseo 2012). rakennusperintökohteiden inventointi (Hilja Palviainen, Metsähallitus, 2013) kulttuuriperintökohteiden inventointi (Tapani Tuovinen, Metsähallitus,2013). Mahdollisten lisäselvitysten tarpeesta keskustellaan hanketta koskevan aloitusvaiheen viranomaisneuvottelun yhteydessä. 6 Osalliset ja vuorovaikutuksen järjestäminen Kaavoitustyössä noudatetaan maankäyttö- ja rakennuslain mukaista vuorovaikutteista yleiskaavan laadintaprosessia. Kaavatyön etenemisestä tiedotetaan lehtikuulutuksilla, Kemiönsaaren kunnan virallisella ilmoitustaululla ja kunnan www-sivuilla. MRL 62 :n mukaan osallisia ovat alueen maanomistajat ja ne, joiden asumiseen, työntekoon tai muihin oloihin kaava saattaa huomattavasti vaikuttaa, sekä viranomaiset ja yhteisöt, joiden toimialaa suunnittelussa käsitellään. Osallisilla on mahdollisuus antaa mielipiteensä ja muistutuksensa kaavan nähtävilläoloaikana (30 vuorokautta) kaavaluonnos- ja kaavaehdotusvaiheessa. Dragsfjärdin itäisen saariston osayleiskaavamuutoksessa osallisia ovat: alueen maanomistajat, lähialueiden asukkaat ja maanomistajat lähialueen yrittäjät paikallisyhdistykset: Kemiönsaaren luonto ry Kemiönsaaren kunta: Rakennus- ja ympäristövalvontalautakunta Varsinais-Suomen ELY-keskus Varsinais-Suomen liitto Varsinais-Suomen maakuntamuseo Museovirasto Liikennevirasto Metsähallitus Puolustusvoimat muut mahdolliset osalliset Osallisten listaa voidaan täydentää tarvittaessa.

12 7 Tavoiteaikataulu kuukausi OAS luonnosvaihe ehdotusvaihe hyväksymisvaihe kunnan päätöksenteko nähtävilläolo ja lausunnot viranomaisneuvottelut Alustava aikataulu. Esitetty aikataulu on tavoitteellinen ja tarkentuu suunnittelun edetessä. 7.1 Kaavoituksen vireilletulo Rantaosayleiskaavamuutoksen vireille tulosta ja osallistumis- ja arviointisuunnitelman nähtävillä olosta ilmoitetaan paikallislehdessä, Kemiönsaaren kunnan ilmoitustaululla ja kunnan internet-sivuilla. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) asetetaan nähtäville, jolloin osallisilla ja kunnan asukkailla on mahdollisuus esittää mielipiteensä siinä esitetyistä osallistumis- ja vuorovaikutusmenetelmistä sekä kaavan vaikutusten arvioinnista. Osallistumis- ja arviointisuunnitelmaa täydennetään tarvittaessa kaavoitusprosessin aikana. Osayleiskaavasta järjestetään aloitusvaiheen viranomaisneuvottelu, jossa käsitellään hankkeen osallistumis- ja arviointisuunnitelmaa, tavoitteita ja erillisselvitysten tarvetta. 7.2 Luonnosvaihe Lähtöaineistojen, laadittujen selvitysten ja suunnittelutavoitteiden pohjalta laaditaan kaavaluonnos. Osayleiskaavan luonnosaineisto asetetaan nähtäville mielipiteiden esittämistä varten. Nähtäville asettamisesta tiedotetaan julkisesti ja nähtävilläolon yhteydessä järjestetään tarvittaessa kaavan laatijan tapaamistilaisuus. Osallisilla on mahdollisuus esittää mielipiteensä kaavaluonnoksesta nähtävilläoloaikana. Mielipide on lähetettävä Kemiönsaaren kunnalle kirjallisena ennen nähtävilläolon päättymistä. Kaavaluonnos on tavoiteaikataulun mukaan nähtävillä loka-marraskuussa Luonnoksesta pyydetään alustavat lausunnot asianosaisilta viranomaisilta. Saatu palaute käsitellään ja siihen laaditaan kaavanlaatijan vastineet.

13 11 (12) L. Tulonen, M. Heinilä 7.3 Ehdotusvaihe Kaavaehdotus laaditaan luonnoksesta saadun palautteen ja tarkentuneiden tietojen perusteella. Osayleiskaavaehdotus on alustavan aikataulun mukaan nähtävillä helmimaaliskuussa Osayleiskaavan nähtävilläolosta ilmoitetaan julkisesti. Osallisilla on oikeus tehdä kirjallinen muistutus kaavaehdotuksesta. Muistutus on toimitettava kirjallisena Kemiönsaaren kunnalle ennen nähtävilläolon päättymistä. Osayleiskaavaehdotuksesta pyydetään lausunnot viranomaisilta. Tarvittaessa osayleiskaavasta järjestetään ehdotusvaiheessa viranomaisneuvottelu. Kaavaehdotuksesta annettuihin muistutuksiin ja lausuntoihin annetaan perustellut vastineet. 7.4 Hyväksymisvaihe Kemiönsaaren kunnanvaltuusto hyväksyy rantaosayleiskaavan muutoksen. Tavoitteena on, että kaavamuutos hyväksytään keväällä Kaavan hyväksymispäätöstä koskeva pöytäkirja pidetään yleisesti nähtävänä. Nähtäville asettamisesta alkaa 30 päivän valitusaika, jolloin kaavan hyväksymistä koskevaan päätökseen voi hakea muutosta valittamalla hallinto-oikeuteen ja edelleen korkeimpaan hallinto-oikeuteen. Muutoin kaava saa lainvoiman valitusajan jälkeen, sinä päivänä kun sen hyväksymisestä on virallisesti kuulutettu. 8 Tiedottaminen Kemiönsaaren kunta kuuluttaa ilmoituksistaan paikallislehdessä ja kunnan internetsivuilla. Nähtäville asetettavat aineistot ovat esillä kunnan ilmoitustaululla sekä Internetissä kunnan kotisivuilla.

14 9 Yhteystiedot Kemiönsaaren kunta Åke Lindeberg kaavoitusarkkitehti arkkitehti SAFA Lars Nummelin tekninen johtaja Vretantie KEMIÖ Puh. (02) Puh. (02) fax. (02) fax Maritta Heinilä suunnittelupäällikkö arkkitehti SAFA YKS-506 Pyhäjärvenkatu TAMPERE puh etunimi.sukunimi@fcg.fi