Talousarvio Taloussuunnitelma Someron kaupunki

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Talousarvio 2013. Taloussuunnitelma 2014 2015. Someron kaupunki"

Transkriptio

1 Talousarvio 213 Taloussuunnitelma Someron kaupunki Kaupunginvaltuusto

2 1 SISÄLLYSLUETTELO 1. YLEISPERUSTELUT Kansantalouden kehitysnäkymät Kuntatalouden kehitysnäkymät Someron kaupungin taloudellinen kehitys SUUNNITELMAKAUDEN PAINOPISTEALUEET Perusturvatoimi Sivistystoimi Elinkeinotoimi Tekninen toimi Asuntotuotanto Liikenneyhteydet LOUSARVIO JA LOUSSUUNNITELMA Talousarvion laadinnan lähtökohdat Vuoden 213 talousarvio Lautakuntien esitykset, lisäykset ja vähennykset Talousarvion yhteenveto Tuloslaskelma ja rahoituslaskelma (ulkoiset) Taloussuunnitelma TYTÄRYHTEISÖJEN VOITTEET KÄYTTÖLOUSOSA. 26 MÄÄRÄRAHAT JA TULOARVIOT, TOIMINNALLISET VOITTEET JA MUUT PERUSTELUT TEHTÄVÄALUEITIN 5.1. Tarkastuslautakunta Tilintarkastus Kaupunginhallitus Yleishallinto Henkilöstöhallinto Elinkeinolautakunta Elinkeinoelämän kehittäminen Maaseutulautakunta Maataloustoimi Lomatoimi Maa- ja metsätilat Perusturvalautakunta Perusturvatoimen hallinto ja huolto Ympäristöterveydenhuolto Kansanterveystyö Erikoissairaanhoito Sosiaalityö Vanhustyö Kehitysvammatyö Päivähoito Sivistyslautakunta Sivistystoimen hallinto Peruskoulutus Keskiasteen koulutus Vapaa sivistystyö Kirjastotoimi Vapaa-aikatoimi. 41

3 5.7. Tekninen lautakunta Tekninen hallinto Tilahallinto Liikennealueet ja yleiset alueet Suojelutoimi Ympäristölautakunta Tietoimi Rakennusvalvonta Ympäristönsuojelu Yhdyskuntasuunnittelu INVESTOINTIOSA 49 Irtaimiston hankintaohjelma.. 5 Talonrakennusinvestoinnit 51 Julkinen käyttöomaisuus RAHOITUSOSA 53 2 LIITTEET Tuloslaskelma ja rahoituslaskelma (sisäiset ja ulkoiset). 54 Talousarvioasetelma. 55

4 3 1. YLEISPERUSTELUT 1.1. Kansantalouden kehitysnäkymät Suomen kansantalous on kuluvana vuonna hiipunut kohti taantumaa. Viennin väheneminen, investointien alamäki ja yksityisen kulutuksen kasvun hidastuminen ovat vaikuttaneet siihen, että kansantuotteen kasvu jää vuositasolla mitattuna prosentin tuntumaan. Myös ensi vuodelle ennustetaan varsin vaatimatonta kasvua. Vuoden 28 tuotannon taso saavutettaneen näillä näkymin vasta vuonna 214. Taloustilanteen heikkeneminen Suomessa on johtunut pääasiassa Euroopan velkakriisistä ja sen seurausvaikutusten heijastumisesta talouteemme. Viime aikojen ennusteissa on esitetty jossain määrin toisistaan poikkeavia näkemyksiä Suomen kansantalouden kehityksestä. Taloudellisen kasvun on kuitenkin yleisesti ennustettu hidastuvan viime keväänä laadittuihin arvioihin verrattuna. Kansantaloutemme tulevaan kehitykseen vaikuttavatkin eurokriisin ohella Suomen omien talouspoliittisten toimenpiteitten onnistuminen. Valtiovarainministeriö arvioi ensi ja seuraavan vuoden kokonaistuotannon kasvun olevan noin prosentin luokkaa. Edessä on pitkä hitaan kasvun aika, mikä ilmenee kuntataloudessa mm. verotulojen aiempaa vaatimattomampana kasvuna. Vuonna 212 kuluttajahintojen arvioidaan kohoavan vuositalolla noin 2,5 %. Inflaation kiihtyminen keväällä 211 johti siihen, että Euroopan Keskuspankki nosti korkotasoa. Suomessa arvonlisäveron korottaminen yhdellä prosenttiyksiköllä vuonna 213 nostaa kuluttajahintoja vuositasolla noin,6,7 %. Kuluttajahintojen nousuvauhdin arvioidaan kuitenkin hidastuvan vuonna 213 ja inflaatio jäänee alle 2,5 prosentin. Valtiovarainministeriö on arvioinut palkansaajien yleisen ansiotasoindeksin kohoavan vuonna 212 3,5 %. Raamisopimuksen mukaiset palkkaratkaisut merkitsevät sitä, että ansiotason kohoaminen on vuonna 213 hitaampaa kuin kuluvana vuonna. Ansiotasoindeksin ennustetaan nousevan vuonna 213 noin 2,6 %. Keskimääräinen työttömyysaste aleni vuonna 211 edellisen vuoden tasosta puolisen prosenttiyksikköä. Vuonna 212 työttömyysasteen arvioidaan olevan keskimäärin 7,6 %, mikä merkitsee sitä, että työttömänä on keskimäärin n. 2 henkilöä. Työllisyys pysynee vuoden 211 tasolla ja työllisyysaste kohoaa jonkin verran työvoiman tarjonnan vähetessä. Työvoiman kysyntä kasvaa tulevina vuosina vain niukasti, jos kokonaistuotannon kasvu pysyy valtiovarainministeriön ennustamalla alhaisissa kasvuluvuissa. Keskimääräiseksi työttömyysasteeksi vuonna 213 valtiovarainministeriö arvio 8,1 % Kuntatalouden kehitysnäkymät Hallitus on sopinut vuoden 213 budjettiesityksensä kansainvälisesti hyvin epävarmassa taloudellisessa tilanteessa. Hallitusohjelman mukaan hallitus rakentaa kehyspäätöksensä siten, että hallitusohjelmaan kirjatut talouspolitiikan tavoitteet toteutuvat ja Suomen valtion nykyinen luottoluokitus säilyy. Hallitus on sitoutunut toteuttamaan uusia lisäsopeutustoimia, mikäli valtion velan bruttokansantuoteosuus ei näytä kääntyvän laskuun ja valtion talouden alijäämä näyttää asettuvan yli yhteen prosenttiin bruttokansantuotteesta. Hallitus seuraa vuosittain em. valtiontalouden tavoitteiden toteutumista ja panee tarvittaessa täytäntöön ehdollisia toimia siten, että niitä toteutetaan prosentuaalisesti yhtä paljon. Näitä ehdollisia toimia ovat valtion menojen ja kuntien valtionapujen lisäjäädytys ja sopeutus sekä verojen lisäkorotukset ja verovähennysten karsiminen. Kunta-alalla saavutettiin viime vuoden syksyllä neuvottelutulos virka- ja työehtosopimuksista vuosille Ns. raamisopimus tuli voimaan vuoden 212 tammikuun alusta. Sopimus on voimassa 26 kk ja sopimuskausi päättyy Koko sopimuskauden kustannusvaikutus on lähes 4,5 % kaikilla sopimusaloilla. Jatkossakin kuntatalouden palkanmaksuvara riippuu lähinnä kuntien omien verotulojen kasvusta. Kunta-alan ansiotasoindeksin arvioidaan kohoavan 3,2 % vuonna

5 Tämä sisältää viime vuodelta siirtyvän palkkaperinnön ja kuluvan vuoden sopimuskorotukset sekä liukuma-arvion. Kunta-alan palkkasumma kasvanee hieman enemmän. vuonna 213 kuntaalan ansiotasoindeksi kohonnee 2,3 %. Palkkasumman kasvu vuonna 213 jäänee ansiotason muutoksen tasolle. Kuntatyönantajan sosiaalivakuutusmaksujen perusteet vuodelle 212 vahvistettiin vuoden 211 lopussa. Valtiontalouden kehyspäätöksessä vuosille annettiin oletusarvot maksujen suuruudelle kyseisinä vuosina. Keskimääräinen sosiaalivakuutusmaksujen taso suhteessa palkkasummaan näyttäisi säilyvän tulevalla kehyskaudella keskimäärin noin 3 prosentissa. Kuntatyönantajan sosiaalivakuutusmaksuja Maksu/vuosi *212 **213 Sairausvakuutusmaksu 2,23 2,12 2,12 2,3 Työttömyysvakuutusmaksu 2,95 a) 3,2 b) 3,2 c) 3,3 d) KuEL-maksu (keskimäärin) 23,6 23,6 23,6 23,6 VaEL-maksu (keskimäärin) 21,83 2,67 19,82 19,62 Muut (keskimäärin) 1,3 1,3 1,3 1,3 Työnantajan maksut (keskimäärin) 29,9 29,93 29,84 29,83 Vakuutetun eläkemaksu (keskim.) 4,8 5,1 5,6 5,8 a),75 % palkkasumman ensimmäiseen euroon asti * ennakkotieto b),8 % palkkasumman ensimmäiseen euroon asti ** ennuste c),8 % palkkasumman ensimmäiseen euroon asti Kuntien verotilitykset kasvoivat vuonna 211 keskimäärin neljä prosenttia. Tuloveron tilitykset kohosivat paria viime vuotta nopeammin eli n. 3 % ja yhteisöveron tilitykset lähes 2 %. Kiinteistöveron tilitykset lisääntyivät pari prosenttia. Vuonna 212 kunnallisveron tilityksiä lisäävät lähinnä ansiotulojen noin 4 prosentin arvioitu kasvu. Myös kuntien keskimääräinen tuloveroprosentti kohosi,9 prosenttiyksikköä vuodelle 212 ja on 19,25. Tilityksiä pienentävät mm. kunnallisverotuksen vähennyksiin tehdyt muutokset, joista merkittävimmät ovat perusvähennyksen ja työtulovähennyksen muutokset. Tuloista tehtävät vähennykset kasvavat vuonna 212 yli 7 %. Työtulovähennyksen korotus vähentää myös kuntien tuloveron tuottoa vuonna 212. Valtion vuoden 212 talousarviossa ehdotettiin kuntien tuloverotukseen tehtävistä veroperustemuutoksista, joiden arvioitiin vähentävän kunnallisveron tuottoa yhteensä (nettomääräisesti) 263 milj. euroa. Menetykset kompensoidaan täysimääräisesti valtionosuusjärjestelmän kautta valtionosuuksia lisäämällä. Kunnallisveron tilitysten arvioidaan kasvavan vuonna 212 kokonaisuudessaan keskimäärin 3,8 %. Kunnallisveron tuotoksi on arvioitu ensi vuonna 17,6 miljardia euroa eli 4,2 % kuluvaa vuotta enemmän. työllisyystilanteen mahdollinen heikkeneminen ennustettua enemmän pienentäisi kuitenkin varsin optimistista arviota ensi vuoden tilitysten kasvusta. Vuonna 213 ansiotulojen kasvuvauhti hieman hidastuu ja on arvion mukaan 3,4 %. Kehysriihessä päätettiin luopua väliaikaisesti vuosina ansiotuloverotuksen indeksitarkistuksista. Kunnallisverotuksessa ansiotuloista tehtävien vähennysten arvioidaan lisääntyvän em. vuosina vain n. 2 %. Myös kunnallisverosta tehtävät vähennykset pysyvät suurin piirtein vuoden 212 nimellisellä tasolla. Kuntien yhteisöveron määrään vaikuttavat sekä yritysten tuloskehitys että kunnille yhteisöveron tuotosta jaettava osuus. Hallitus on esittänyt yhteisöveron perusteisiin liittyen monia muutoksia vuodelle 213. Osa muutoksista on jo tehty ja osaa vasta valmistellaan. Osa muutoksista on tarkoitettu pysyviksi ja osa määräaikaisiksi talouden toimeliaisuutta lisääviksi toimiksi. Muutokset kompensoidaan kunnille nostamalla kuntien osuutta yhteisöverontuotosta. Kuntaryhmän osuutta yhteisöverosta korotettiin väliaikaisesti kymmenellä prosenttiyksiköllä vuosiksi Kuntien

6 5 yhteisöveron jako-osuuden 5 prosenttiyksikön määräaikainen korotus jatkuu vuosina Yhteisöverokantaa alennettiin vuodesta 212 alkaen puolellatoista prosenttiyksiköllä 24,5 prosenttiin. Aleneminen kompensoitiin kunnille kuntaryhmän jako-osuutta korottamalla. Vuonna 212 jako-osuus yhteisöveron tuotosta on 28,34 %. Vuonna 213 sovellettava jako-osuus on arvioitu muodostuvan 29,4 prosentiksi, mutta luku täsmentyy, kun jako-osuuteen vaikuttavista toimista on päätetty. Kuntien vuoden 213 yhteisöverokertymäksi on arvioitu 1,3 miljardia euroa. Vuoden 213 yhteisöveron tilitykset kunnille pysyvät näillä näkymin kuluvan vuoden tasolla. Vuonna 212 kiinteistöveroa arvioidaan kertyvän noin 1,3 miljardia euroa ja vuonna 213 tilitysten arvioidaan kasvavan verrattain maltillisesti. Valtiovarainministeriö on käynnistänyt yhdessä Suomen Kuntaliiton ja Verohallinnon kanssa hankkeen, jossa selvitetään kiinteistöverotuksen uudistamistarpeita. Mahdolliset toimenpide-ehdotukset voivat vaikuttaa jo vuoden 213 kiinteistöveron tilityksiin. Hallitus on kehysriihen päätöksen mukaisesti esittänyt kaikkien arvonlisäverokantojen korottamista yhdellä prosenttiyksiköllä vuoden 213 alusta. Valtion talousarvioesityksen mukaan verokantojen korottamisen arvioidaan lisäävän verotuottoa vuositasolla 83 miljardia euroa Kuntien valtionavut koostuvat laskennallisista yleiskatteellisista valtionosuuksista ja määrättyihin käyttötarkoituksiin kohdistettavista valtinavustuksista, joiden suuruus kattaa määrätyn osuuden toiminnan todellisista kustannuksista. Valtion talousarvioesityksen mukaisesti kuntien valtionavut ovat vuonna 213 yhteensä 1,7 mrd. euroa, mistä valtaosa (9,7 mrd. euroa) muodostuu kunnille myönnettävistä valtionosuuksista. Valtionosuuksiin on laskettu 213 kustannustason muutos (indeksikorotus) 3 prosenttia, jonka vaikutus on n. 231 milj. euroa. Lisäksi on huomioitu maaliskuun 212 kehysriihessä hallituksen tekemä päätös vuoden 213 valtionosuusrahoitukseen kohdistuvasta 125 milj. euron lisäleikkauksesta. Lisäleikkaus alentaa kunnan peruspalvelujen valtionosuusprosenttia,51 prosenttiyksiköllä, mikä tarkoittaa kunnan omarahoitusosuuden kasvua noin 23 eurolla asukasta kohden. Valtionosuuslaskelmissa on otettu huomioon myös hallituksen esitys vanhuspalvelulaiksi, jonka on tarkoitus tulla voimaan Henkilöstömitoitusten mahdolliset tarkistukset siirtyvät vuodelle 215. Vanhuspalvelulakiin liittyen valtionosuudessa on otettu lisäyksenä huomioon 27,3 milj. euroa. Muutos otetaan huomioon kunnan peruspalvelujen valtionosuuden perusteena käytettävissä sosiaalihuollon perushinnoissa. Myös opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalan vuoden 213 valtionosuusrahoitusta alentavat hallitusohjelmassa ja kehyspäätöksessä sovitut säästöt. Nämä kohdistuvat mm. oppisopimuskoulutukseen, ammatilliseen lisäkoulutukseen, ammattikorkeakoulujen rahoitukseen, oppilaitosten perustamiskustannusten valtionosuuteen, vapaan sivistystyön rahoitukseen sekä teattereiden, orkestereiden ja museoiden rahoitukseen. Vuonna 213 OKM:n valtionosuusrahoituksen säästöt ovat yhteensä n. 58 milj. euroa, mistä 42 milj. euroa on kuntien ja kuntayhtymien arvioitu osuus. Indeksikorotuksen tekemättä jättäminen vähentää valtionosuuksia 68,3 milj. euroa, mistä kuntien osuus on n. 5 milj. euroa. Kuntaliiton laskelmissa opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain mukaisessa valtionosuusrahoituksessa on otettu huomioon hallituksen kehysriihen päätös jäädyttää indeksikorotukset vuoden 213 osalta.

7 6 Valtion talousarvioesityksen mukaiset valtionosuusprosentit ja kunnan omarahoitusosuudet vuonna Kunnan peruspalvelujen valtionosuus (VM) valtionosuusprosentti 31,42 3,96 kunnan omarahoitusosuus /asukas 31, ,8 Ylläpitäjärahoitus (lukio) OKM valtionosuusprosentti 41,89 41,89 kunnan omarahoitusosuus 364,18 367, Someron kaupungin taloudellinen kehitys Someron kaupungin vuoden 21 tilinpäätöksessä vuosikate oli 4,1 milj. euroa ja vuoden 211 tilinpäätöksessä 3,3 milj. euroa. Toimintakulut olivat vuoden 211 tilinpäätöksessä 5,1 milj. euroa ja vuoden 212 talousarviossa 52,9 milj. euroa. Kasvua edellisen vuoden tilinpäätöksestä on 2,8 milj. euroa eli 5,7 %. Toimintatuotot olivat vuonna 211 7,4 milj. euroa ja vuoden 212 talousarviossa 6,7 milj. euroa. Valtionosuudet olivat vuonna 211 n. 23 milj. euroa ja vuoden 212 talousarviossa 23,5 milj. euroa. Päätösten mukaan kertymä tullee olemaan n. 1 milj. euroa suurempi eli 24,3 milj. euroa. Maksuunpantuja tuloveroja oli vuoden 211 lopullisessa verotuksessa 2,9 milj. euroa, jossa oli kasvua edelliseen vuoteen 5,1 %. Tuloverojen osuus oli viime vuoden tilinpäätöksessä 2,3 milj. euroa. Vuoden 212 talousarviossa on tuloveroja merkitty 21,4 milj. euroa. Lokakuun loppuun mennessä näitä on kirjattu yhteensä 19,7 milj. euroa. Verovuoden 211 ansio- ja pääomatulojen osalta tehdään marraskuussa ns. maksuunpanon mukainen tilitys, jossa verovuodelta 211 jo tilitetyt verot oikaistaan vastaamaan lopullisen verotuksen mukaisia maksuunpanosuhteita. Lisäksi kunnilta vähennetään marraskuun tilityksissä näiden osuus verovelvollisille vuodelta 211 maksettavista ennakonpalautuksista. Somerolla marraskuun tilityksessä viime vuodelta liikaa saatuja ennakkoja peritään takaisin n. 1,8 milj. euroa. Vuoden 212 tuloverokohta jäänee näillä näkymin alle arvion. Yhteisöveron tilityksiä on kertynyt,7 milj. euroa. Verohallinnon ennakkotietojen mukaan lokakuussa yrityksille on palautettu yhteisöveroa peräti 4 milj. euroa. Suurimmaksi osaksi palautusten perusteena on ulkomaisten verojen hyvittäminen eli kansainvälisen kaksinkertaisen verotuksen poistaminen. Näin poikkeuksellisen suuri palautusmäärä tarkoittaa sitä, että marraskuussa ei ole tilitettävää yhteisöveroa. Vuosikatteen tulisi olla poistojen suuruinen, jotta korvausinvestoinnit voitaisiin kattaa. Toisaalta vuosikatteen tulisi riittää myös lainojen lyhennyksiin. Vuoden 211 tilinpäätöksessä vuosikate oli 3,3 milj. euroa ja poistot 1,7 milj. euroa. Lainojen lyhennykset olivat n.,5 milj. euroa. Näin ollen vuosikate riitti poistojen lisäksi myös lainojen lyhennyksiin. Vuoden 212 talousarviossa vuosikate on n.,2 milj. euroa ja poistot 1,7 milj. euroa. Vuosikate ei siis riitä edes poistojen kattamiseen. Kuntalain 65 :n 2 momentin mukaan talousarviossa ja taloussuunnitelmassa tai niiden hyväksymisen yhteydessä on päätettävä toimenpiteistä, joilla edellisen vuoden taseen osoittama alijäämä ja talousarvion laatimisvuonna kertyväksi arvioitu alijäämä suunnittelukaudella katetaan. Hyväksyessään vuoden 213 talousarvion ja vuosien tai pitemmälle ulottuvan taloussuunnitelman valtuuston on hyväksyttävä toimenpiteet, jotka kattavat vuoden 211 taseeseen kertyneen ja vuoden 212 aikana kertyväksi arvioidun alijäämän. Someron kaupungin taseessa ei ole katettavia alijäämiä vuoden 211 tilinpäätöksessä.

8 7 Vuoden 212 talousarvion toteutumista seurattaessa vuosikate on ollut selvästi viime vuoden vastaavaa ajankohtaa pienempi. Lokakuussa vuosikate oli yli miljoona euroa viime vuotta pienempi. Palkkamenoissa on kasvua viime vuoteen 1,8 % ja henkilöstömenoissa yhteensä 2 %. Muissa menoissa kasvua on 8,9 %. Kaiken kaikkiaan toimintakuluissa on kasvua viime vuoteen 5,4 %. Toimintatuottojen kertymä on viime vuoden tasossa. Erikoissairaanhoidossa käyttö on ollut maksettuja ennakkoja pienempää lokakuun loppuun mennessä. Oletettavaa onkin, että erikoissairaanhoidon menot tulevat alittumaan. Verotulojen kertymä on ollut viime vuoden tasossa, eikä odotettua kasvua tuloissa ole ollut. Marraskuun maksuunpanotilityksessä liikaa saatuja ennakkoja joudutaan palauttamaan ja odotettavissa onkin, että marraskuussa ei verotuloja kassaan saada. Tämä taas vaikuttaa loppuvuoden maksuvalmiuteen ja on todennäköistä, että joudutaan turvautumaan lyhytaikaiseen lainaan. Vuoden 212 aikana on nostettu 5 miljoonaa euroa lainaa uimahallin rakentamismenojen vuoksi. Tällä hetkellä lainaa on n. 78 euroa asukasta kohti. Väestökehitys Someron väkiluku jatkaa alenemistaan. Tilastokeskuksen tuoreimman ennusteen mukaan väkiluku laskisi alle 9 asukkaan jo vuonna 216. Kuntaan muuttaneiden osuus on ennusteen mukaan suurempi kuin kunnasta muuttaneiden, mutta vastaavasti syntyneiden määrä on puolet pienempi kuin kuolleiden määrä vuoteen 22 mennessä. Ikärakenne-ennusteen mukaan yli 65-vuotiaiden määrä kasvaa edelleen ja ylittäisi 3 %:n rajan jo vuonna 216. Vuosi Synt. Kuoll. Tulomuutto * Lähtömuutto Netto siirtol Väkil. muutos (sis.korj.) Väkiluku *Tilastokeskuksen väestöennuste

9 8 Ikäryhmä Vuosi * vuotiaat vuotiaat yli 65 -vuotiaat ,3 % , % ,1 % ,3 % ,4 % , % ,7 % ,6 % ,6 % ,3 % , % ,8 % ,7 % ,5 % ,7 % ,8 % ,4 % ,4 % ,5 % ,8 % ,8 % ,7 % ,8 % ,7 % ,5 % ,2 % ,1 % , % ,3 % ,6 % ,1 % ,4 % ,4 % 45 48,1 % ,3 % ,5 % ,1 % 268 2,9 % ,9 % ,2 % ,6 % ,9 % ,2 % ,6 % , % ,9 % ,7 % 273 3,4 % ,9 % ,8 % ,5 % * Tilastokeskuksen väestöennuste Työllisyyskehitys Työ- ja elinkeinotoimiston tilaston mukaan syyskuun lopussa työttömien osuus työvoimasta oli Varsinais-Suomessa suurempi kuin vuotta aikaisemmin, eli 9,3 % (8,5 %, 9/211). Koko maassa työttömyysaste oli 8,9 % (8,3 %, 9/211). Työttömien määrä kasvoi viime vuodesta kaikissa Varsinais-Suomen seutukunnissa. Samoin tapahtui nuortenkin osalta, lisäksi nuorten työttömyyden kasvu oli yleensä voimakkaampaa. Nuorten, alle 25-vuotiaiden, työttömien määrä oli Varsinais-Suomessa 18 % suurempi kuin vuosi sitten. Nuorten työttömyys kasvoi muissa seutukunnissa paitsi Turunmaalla suurinta kasvu oli Salossa. Syyskuulle tyypilliseen tapaan nuorten työttömien määrä väheni kuukauden aikana 2 henkilöllä. Pitkäaikaistyöttömyys kasvaa Loimaan, Salon ja Vakka-Suomen seutukunnissa. Työttömien määrä kasvoi 12 prosentilla naisten keskuudessa ja miesten keskuudessa se kasvoi 7 prosentilla. Viime kuukausina on ollut yleistä, että teollisuudessa ja rakentamisessa työttömien määrä on vähentynyt ripeimmin kun taas palveluissa muutoksen tahti on hitaampaa ja joissakin palvelualan tehtävissä työttömyys on kasvussa. Syyskuussa vain muutamilla teollisuuden aloilla (metalli- ja kemianteollisuus) työttömien määrä vähentyi vuoden takaisesta ja muilla aloilla määrä on kasvussa. Someron työttömyysaste oli syyskuun 212 tilanteen mukaan 8,5 % (7,6 %, 9/211). Työttömiä työnhakijoita oli 345 (312, 9/211), joista alle 25-vuotiaita oli 34 (28, 9/211), yli 5-vuotiaita 15 (137, 9/211) ja yli vuoden työttömänä olleita 67 (76, 9/211). Avoimia työpaikkoja oli Somerolla 24, kun niitä vuotta aikaisemmin oli 21. Seuraava kaavio kuvaa Someron työttömyyden kehitystä runsaan kahden vuoden ajalta. Kuvassa ylempi viiva kuvaa työttömien lukumäärää ja alempi avoimia työpaikkoja kuukauden lopussa.

10 9 2. SUUNNITELMAKAUDEN PAINOPISTEALUEET Talouden tasapainottamistoimet 2.1. Perusturvatoimi Someron perusturvan tarjoamien palveluiden järjestäminen edellyttää aktiivista yhteistyötä eri toimijoiden kanssa. Toimintaa kehitetään yhteistyössä ja pyrkimyksenä on ensisijaisesti palvelujen kehittäminen kuntalaisia parhaiten palvelevalla tavalla. Kunta ja palvelurakenneuudistuksen aiheuttamia mahdollisia muutoksia seurataan aktiivisesti ja perusturvatoimen hallinnon tulevaisuuden linjauksia tehdään lainsäädännön valmistumisen myötä. Seudullisessa yhteistoiminnassa Someron perusturvatoimelle on keskeistä palveluiden maantieteellinen läheisyys, hyvä saavutettavuus, palvelukeskeisyys, palveluiden laadukkuus ja palvelutuotannon tehokkuus. Perusturvatoimessa useiden tehtäväalueiden ongelmana on lisääntyvässä määrin koulutetun ja pysyvän työvoiman saaminen. Perusturvatoimen pyrkimyksenä on kehittää työoloja niin, että Someron kaupunki erottuisi nykyistä houkuttelevampana työpaikkana. Koko perusturvassa panostetaan suunnitelmakaudella henkilöstön täydennyskoulutukseen. Täydennyskoulutus nostaa henkilöstön osaamistasoa ja tuottaa tätä kautta kuntalaisille selvää lisähyötyä. Lisäksi mahdollisuus lisäkoulutukseen on merkittävästi työviihtyvyyteen vaikuttava asia. Täydennyskoulutuksen myötä mahdollistuu parhaimmillaan jopa palvelujen nykyistä laajempi tuottaminen omana toimintana. Selvästi havaittuja puutteita toimintaympäristöissä ja irtaimistossa pyritään mahdollisuuksien mukaan korjaamaan suunnitelmallisesti, jotta työympäristöt kehittyisivät työn tekemisen kannalta tarkoituksenmukaisemmiksi ja tätä kautta edesauttaisivat työn tekemistä ja työssä viihtymistä. Asianmukaiset ja toimivat tilat, välineet, laitteet ja ohjelmistot edistävät asiakasturvallisuutta ja nostavat palveluiden tasoa.

11 1 Laitoshoidon ja palveluasumisen henkilöstömitoitukset saatetaan suunnitelmakaudella riittävälle tasolle. Vanhustyön yksiköissä pyritään vahvistamaan kuntouttavan hoitotyön osaamista ja työtapa pyritään suunnitelmakaudella vakiinnuttamaan. Työn kuormittavuutta, työympäristöä ja työviihtyvyyttä lisäämällä tavoitellaan sairauslomien määrän kasvun pysähtymistä ja mahdollista vähenemistä. Alueellisen rakennemuutoksen aiheuttamaan työttömien määrän kasvuun vastataan kuntouttavaa työtoimintaa edelleen kehittämällä. Osana kehittämistyötä on esimerkiksi ryhmätoiminnan ja nuorten starttipajatoiminnan vakiinnuttaminen Sivistystoimi Oppilasmäärä vähenee Somerolla edelleen lukuvuodesta (932) lukuvuoteen (82) noin n. 11:lla. Laskennallisella valtionosuudella ilman indeksikorotuksia pelkästään tämä tarkoittaa n. -7. Oinasjärven koulun oppilasmäärä laskee 48:aan lukuvuonna ja koulu tarvitsee selkeästi lisää oppilaita. Osalla pieniä kouluja tapahtuu myös eläköitymistä lähivuosina. Talous ei pysy sivistystoimen osalta tasapainossa pitkällä tähtäimellä, mikäli koulutuspalveluja ei yhdistellä. Valtion tavoitteeksi on kirjattu, että perusopetusta rahoitettaisiin nykyistä enemmän kunnan toimintaympäristöä kuvaavien indikaattoreiden, kuten väestön työttömyysasteen, koulutustason ja maahanmuuttajien osuuden perusteella. Lukiokoulutuksen rahoitusta ollaan puolestaan uudistamassa siten, että se turvaa lukioikäisten vähentyessä koulutuksen laadun ja alueellisen saatavuuden mm. etäopetusta hyödyntäen. Siksi myös Somerolla, oppilasmäärän väheneminen ja tuleva tuntijakouudistus huomioiden, tulee E-oppimisympäristöjen toimivuuteen ja kehittämiseen varautua. 1. Lahti- Pitkäjärven koulun ja varhaiskasvatuksen sijoittaminen samaan rakennukseen investointiesityksen kohdan 2. mukaisesti sekä kahden opetusluokan rakentaminen Kirkonmäen kouluun kohdan 3. mukaisesti opettajaisten koulujen sulauttaminen suurempiin yksiköihin eli palvelurakenteen keskittäminen itä-keskusta-länsi alueille kuten varhaiskasvatus jo nykyisin toimii: lapset saavat olla samassa ympäristössä varhaiskasvatuksesta 6.-luokkaan, tukipalvelut helpompi järjestää: ruokailu- ja siivouspalvelut, terveydenhoitopalvelut, koulupsykologi- ja kuraattoripalvelut, kerho- ja hoitopalvelut, yhdenvertaisemmat oppimisympäristöt, opetusvelvollisuuksien täyttäminen, henkilöstön todellinen synergiaetu ja henkilöstön riittävyys jne. Valtionavustusten täysimääräinen hyödyntäminen. 3. Toimivien E- oppimisympäristöjen rakentaminen, jolloin etäopetus mahdollistuu tasapuolisesti ja mm. harvinaisia kieliä tmv. voidaan tarjota kaikille ja tulossa olevaa uutta tuntijakoa toteuttaa. E-oppiminen on sateenvarjokäsite, jota voidaan käyttää puhuttaessa esimerkiksi tietoverkkojen hyödyntämisestä etäopetuksessa, monimuoto-opetuksessa, sulautetussa opetuksessa sekä tietokoneavusteisen, tietoverkkoa hyödyntävän itseopiskelun yhteydessä. 4. Ulkoistettujen palvelujen on aktiivisesti markkinoitava toimintaansa ja haettava eri rahoituskanavilta lisätuloja ns. ei-lakisääteisen toiminnan kehittämiseen sekä palvelujen tuotteistamiseen: EU-tuet, okm:n tuet sekä muut järjestötuet. 5. Lasten- ja nuorten hyvinvointilautakunnan rakentaminen ns. laajalla shabloonalla, lasten ja nuorten hyvinvoinnin näkökulmasta, kun valtiovallan antamat reunaehdot henkilöstömitoitusten, tehtäväjakojen, ohjelmistojen ja talousvelvoitteiden ymv. osalta selkiintyvät. Lakiuudistuksia tulossa lähivuosina: kuntalakiuudistus, valtionosuusuudistus ja varhaiskasvatuslakiuudistus jne.

12 11 Sivistyslautakunnan investointiesitykset 1-3 / : 1. Kiiruun koulukeskus (perustelut: laaja kuntotarkastus valmistuu 1 / 212, rakennuksen peruskorjaus- ja saneeraussuunnitelmat 12 / 212, oppilas- ja henkilöstömäärä tukipalveluineen vuositasolla n ) 2. Lahti - Pitkäjärvi koulukeskus (perustelut: varhaiskasvatus lk:t samaan tilaan, liikunta-, tekniset- ja tukipalvelutilat asianmukaisiksi, pois ns. kolmen rakennuksen kalliista mallista, valtionavustusta ei saada tälle hankkeelle, mikäli ei ole selkeää kaupunkitasoista kouluverkkopäätöstä, kokonaislapsi- ja henkilöstömäärä n. 1-12). 3. Kirkonmäen koulun pienryhmätilat, 2 luokkaa (perustelut: oppilaita tasataan lukuvuosittain Joensuun ja Kirkonmäen koulujen kesken, pienryhmätilatarve suuri, Härkälän asuntoalue kaavoitettu, koulu on oppilas- ja henkilöstömäärältään n kokoinen) 2.3. Elinkeinotoimi Elinkeinotoimen tehtäviin kuuluu yleismarkkinointi, yritysneuvonta ja elinkeinoelämän kehittäminen. Markkinointia pyritään kehittämään siten, että se on suunnitelmallista ja pitkäjänteistä. Mahdollinen uusi visuaalinen ilme tulee edellyttämään markkinointimateriaalien ja kotisivujen uusimisen. Markkinointi kohdistuu asumiseen ja yrittämiseen, lähinnä omakoti- ja yritystontteihin sekä vapaisiin tiloihin ja palvelutarjontaan. Kampanjointia ja mainontaa toteutetaan hyviksi todetuissa medioissa. Erilaisille messuille pääkaupunkiseudulla, Turussa ja lähikunnissa osallistutaan valikoidusti. Tontti ja tila-asioissa tehdään yhteistyötä kylien, paikallisten kiinteistövälittäjien ja yrittäjien kanssa. Somerniemen kesätorilla sijaitsevaa kaupungin infopistettä hoitamaan palkataan kesätyöntekijä, joka torin aukiolopäivinä opastaa kävijöitä. Aitassa ja sen terassilla tullaan järjestämään sekä kaupungin että yhdistysten toimesta teematapahtumia ja esittelyjä. Elinkeinotoimen suurimpana haasteena on aktivoida uusien yritysten syntymistä ja sijoittumista Somerolle. Minkä alan yrityksiä Somerolla tarvitaan ja minkä alan yrityksiä Someron toimintaympäristö tukee, näkemyksiä näihin asioihin haetaan ulkopuolisilta asiantuntijoilta. Kaupungin rakennuttama teollisuushalli valmistuu Harjun teollisuusalueelle keväällä 213. Hallin vapaita tiloja kuten myös Harjun teollisuustontteja markkinoidaan sopiviksi katsotuissa julkaisuissa. Lisäksi ostetaan yritystonttitarpeisiin maata ja edistetään sen kaavoittamista. Somerolaisten, eri alojen yritysten/yritysryhmien kanssa pyritään edelleen tiivistämään yhteistyötä. Järjestetään yhteisiä keskustelu- ja suunnittelutilaisuuksia, joiden tavoitteena on kehittää yritysten toimintaympäristöä. Yrittäjien kanssa yhteistyössä tullaan tekemään myös Someron markkinointia hyvänä asuin- ja yrityspaikkana yhteisillä messuosallistumisilla sekä messuilla jaettavilla markkinointipaketeilla. Elinkeinotoimen tehtävänä on opastaa aloittavia yrityksiä toiminnan aloittamisessa ja mm. yritystilojen löytämisessä. Ajantasaista tietoa tarjotaan yritystoimintaa aloitteleville ja jo toimiville yrityksille kaikista niistä tukiorganisaatioista ja -mahdollisuuksista, joita on tarjolla investointeihin, kehittämiseen, henkilöstön palkkaukseen ja kouluttamiseen. Oman yritysneuvonnan lisäksi kaupunki on mukana useissa seudullisissa ja maakunnallisissa hankkeissa, joiden kautta yrittäjille on tarjolla erilaisia koulutustilaisuuksia ja asiantuntijapalveluja. Someron alueella toimivien mikroyritysten on mahdollista saada maaseudun yritystoimintaan suunnattuja tukia joko suoraan ELY-keskukselta tai paikalliselta toimintaryhmältä. Aloittelevia ja toimivia yrittäjiä informoidaan näistä tarjolla olevista tuista. Somerolaiset yritykset ja yhdistykset ovatkin hakeneet/saaneet tukia kiitettävästi mm. Varsinais-Suomen Jokivarsikumppaneilta.

13 12 Elinkeinotoimi ylläpitää rekisteriä kaupungin alueella tarjolla olevista vapaista toimi- ja teollisuustiloista. Tämä edellyttää kiinteää yhteydenpitoa tilojen tarjoajiin päin. Mahdollisiin tila- tai tonttikyselyihin pyritään vastaamaan mahdollisimman nopeasti ja kattavasti Tekninen toimi Tietohallinto Tietohallinnon 213 tavoitteena on tiivistää yhteistyötä eri hallintokuntien kanssa. Näin eri hallintokuntien tarpeet ja kehityssuunnat tulevat tietohallinnon tietoisuuteen ja niihin osataan varautua tulevaisuuden varalta. Lisäksi tavoitteena on sähköisen dokumentoinnin tason parantaminen nykyisestä. Myös riskien hallintaan tullaan kiinnittämään erityishuomiota. Kattavalla riskien kartoittamisella saadaan selville mahdolliset ongelmakohdat. Lisäksi henkilökunnan tieto-taitotasoa tullaan nostamaan osallistumalla koulutuksiin ja seminaareihin. Tällä tavalla myös seurataan alan kehitystä. Tekninen toimi Tilahallinnossa kiinteistöjen kuntoa ylläpidetään suunnitelmallisella korjaus- ja huoltotoiminnalla ja kiinteistöjen arvoa ja kehittymistä seurataan mm. järjestämällä kiinteistössä vähintään yhden (1) kerran vuodessa kiinteistökatselmus yhteistyössä käyttäjien kanssa. Lisäksi luovutaan määrätietoisesti kaupungin kannalta tarpeettomista kiinteistöistä myymällä niitä, käyttämällä maanvaihdossa ja viime kädessä purkamalla niitä. Näiden lisäksi vuonna 211 käyttöönotetulla huoltokirjalla tehostetaan ja selkeytetään kiinteistökannan jatkuvaa hoitoa ja kunnossapitotoimenpiteiden oikea-aikaisuutta sekä parannetaan kiinteistönhoitotyön seurantaa ja valvontaa. Ruokahuollon puolella tavoitteena on päättää keittiöverkon laajuudesta ja niihin liittyvistä investoinneista laiteratkaisuineen. Remontointisuunnitelma laaditaan kiireellisyysjärjestyksessä tuleville vuosille. Lisäksi tehdään palvelusopimukset tilaajien kanssa halutusta palvelutasosta sekä mm. asiakaspalautteiden keräämistavoista ja tiheydestä. Yksi tavoitteista on myös ottaa käyttöön jo hankittu Aterix-ohjelmiston FPM-lisäosa, jolloin tilauskäytännöt, laskutukset, ruokalistat ja niihin liittyvä reseptiikka paranevat ja ruokatuotanto kokonaisuudessaan tehostuu. Ympäristövastuuta ja toiminnan tehokkuutta arvioidaan seuraamalla jäteruoan määrää tietyltä ajanjaksolta vuoden 213 aikana. Lisäksi tulevana vuonna lähiruokapäiviä tullaan pitämään neljänä päivänä kuukaudessa. Siivouspuolella tehdään palvelusopimukset tilaajien kanssa halutusta palvelutasosta sekä mm. asiakaspalautteiden keräämistavoista ja tiheydestä. Lisäksi tarkastetaan siivousohjelmat sopimusta vastaavaksi vuonna Yksi tavoitteista on lisäksi parantaa työntekijöiden vuorovaikutus ja viestintävalmiuksia koulutuksen avulla. Katujen kunnossapidon puolella huolehditaan katuverkon rakenteellisesta kunnosta sekä liikenneturvallisuudesta mm. seuraamalla korvaushakemusten määrää. Puistojen hoidossa tullaan kiinnittämään erityistä huomiota ydinkeskustan kohteiden siisteyteen. Myös leikkivälineiden turva-alustoja tullaan parantamaan. Näiden lisäksi kaupunginhallitus päätöksellään määräsi toimialajohtajat esittämään pitkän tähtäimen suunnitelman talouden pitämiseksi tasapainossa lähivuosien väestön ikääntyminen ja muutospaineet huomioiden. Merkittävin säästötoimenpide teknisellä puolella tulee olemaan kouluverkon supistamisen kautta tulevat vaikutukset. Olemassa olevaa kiinteistömassaa saadaan supistettua, mikä tarkoittaa määrärahojen kohdistamista paremmin jäljelle jääviin kiinteistöihin. Samassa yhteydessä ruokahuollon puolella tehdään keittiöselvitys erityisesti kestävän kehityksen näkökulmasta huomioiden energiaan, veteen ja jätteisiin liittyvät asiat. Suunnitelmissa on siirtyä kahteen valmistuskeittiöön, muiden yksiköiden toimiessa jakelukeittiöinä.

14 13 Ympäristötoimi Tietoimessa avustetaan hakemusten perusteella järjestäytyneiden yksityisteiden kunnossapitoa ja perusparannushankkeita talousarvion määräämissä puitteissa. Seurataan Someron kaupungin alueella yksityistieverkon kuntoa. Neuvotaan tiekuntia kysymysten pohjalta. Rakennusvalvonnassa rakennuslupahakemukset käsitellään neljän viikon aikana siitä, kun hakemus täydellisenä liiteasiakirjoineen on jätetty rakennustoimistoon ja pyydetyt katselmukset suoritetaan viikon kuluessa katselmuksen tilaamisesta lukien. Lisäksi lain edellyttämää rakentamisen ohjausta ja neuvontaa annetaan kahtena päivänä viikossa osan päivästä. Ympäristöpuolella talousarvioraamiin perustuva talousarvioesitys mahdollistaa ympäristöhallinnon rutiineiden pyörittämisen, joka tarkoittaa lähinnä erilaisten lupa- ja valvonta-asioitten ratkaisemista sekä virkamiestyönä annettavaa neuvontaa ja ohjausta erilaisissa ympäristönsuojeluun liittyvissä asioissa. Tavoitteena on esimerkiksi käsitellä rutiininomaisissa tapauksissa ympäristölupahakemukset kolmen kuukauden kuluessa hakemusten jättämisestä. Tavoitteena on, että ympäristölautakunnan alainen viranhaltija on omalla työpanoksellaan mukana edistämässä ympäristönsuojeluun liittyviä hankkeita toimimalla yhteistyössä Paimionjokiyhdistyksen, mahdollisten jätevesiosuuskuntien, Valonian, Varsinais-Suomen ELY-keskuksen, järvien hoitoyhdistysten ja vastaavien kanssa. Maankäytön osalta selkeytetään kaavoitusprosessia ympäristölautakunnalle annetun esityksen pohjalta. Turvataan kaupungin organisaatiossa riittävät kaavoituksen ja maankäytön resurssit. Henkilökunnan tietotaitoa kehitetään ja ylläpidetään osallistumalla tarkoituksenmukaisiin koulutuksiin. Lisäksi resurssien puitteissa käynnistetään ja viedään eteenpäin vireillä olevia ja vireille tulevia kaavahankkeita. Oikeusvaikutteisen yleiskaavan laadinta aloitetaan Someron keskustan alueelle. Investoinnit Rakennusinvestoinnit Suunnitelmakaudella investoidaan edelleen voimakkaasti talonrakennukseen. Vuonna 213 rakennuskohteista suurin on vanhusten palvelutalo hanke 4,3 milj. euron osuudella. Seuraavaksi suurimpana hankkeena tulee olemaan Kiiruun koulun perusparannuksen/uudisrakennuksen aloitus 2,5 milj. euron osuudella ja lisäksi teollisuushallin rakentamiseen on varattu,65 milj. euroa. Terveyskeskuksen keittiön perusparannus on myös tarkoitus aloittaa 213 (,29 milj. euroa). Myös jätevedenpuhdistamoon tullaan investoimaan parantamalla typen ja fosforin poistoa (n. 1, milj. euroa). Julkisen käyttöomaisuuden puolella investoidaan kevyen liikenteen väylien rakentamiseen,3 milj. eurolla. Lisäksi katuvaloverkostoa laajennetaan ja parannetaan (,3 milj. euroa) Asuntotuotanto Asuntotuotantoon tarkoitettuja tontteja on tarjolla tällä hetkellä keskustan alueella Harju-Härkälässä, Ihamäessä ja Pappilanpellon alueella. Lisäksi haja-asutusalueilla on vapaana yksittäisiä hajatontteja. Tavoitteena on myös saada eri puolilta kaupunkia kaavoitettavaa raakamaa-aluetta omakotiasumisen tarpeisiin. Kultelan asemakaava on valmistunut luottamushenkilökäsittelyyn ja se saanee lainvoiman alkuvuodesta 213. Kaavassa tulee esitettäväksi yli 5 uutta asuintonttia sekä metsäisille että avoimille

15 14 alueille. Ruunalan täydennyskaava on myös työn alla. Kaupungin keskustan kaavoitusta uusitaan ja samalla tutkitaan asuntotuotantoon sopivia kerros- ja rivitalojen täydennysrakentamiskohteita. Kylähankkeita jatketaan ja kyliä aktivoidaan kehittymään houkuttaviksi, niin että asukasmäärien ja myös yritystoiminnan kasvattaminen on mahdollista. Kylille tehdään mallinnettu kyläkaava valitulle alueelle sekä myös kaavoitusta kevyempiä palstoitussuunnitelmia, jotka voivat kohdistua sekä kaupungin että yksityisten maa-alueille Tonttien markkinointia tehostetaan markkinointisuunnitelman mukaisesti. Vuokra-asuntojen täyttöaste pidetään edelleen korkeana ja uusia kaava- ja palstoitusalueita otetaan suunnitelmallisesti käyttöön kaupungin eri alueilta sillä tavoitteella, että tonttitarjonta on mahdollisimman monipuolista Liikenneyhteydet Someron kehittyminen ja vetovoimaisuus edellyttävät hyviä ja toimivia liikenneyhteyksiä, joita tarkastellaan kokonaisuutena yli lautakuntarajojen. Lisäksi selvitetään mahdollisuudet parantaa julkista liikennettä etenkin Helsingin ja Forssan suuntaan. Tieverkoston osalta tärkeistä yhteyksistä ovat vastuussa valtion aluehallintoon muodostetut ELY keskukset. Kantatie 52:n peruskorjaus on noussut alueen kuntien yhteiseksi asiaksi. Parhaillaan työstetään perusparannussuunnitelmia valtion rahoitusohjelmia varten. Someron osalta tärkeimpiä kohtia kt 52:n osalta ovat uusi linjaus vt 1:lle Palikkalaan ja yhteyksien parantaminen Forssaan mt 282 (Torro) kautta. Someron kaupungin näkökulmasta on ensiarvoista saada toteuttaa pääkaupunkiseudulle suuntautuvan maantien no 28 oikaisu ja perusparannus. Toimenpide- ja kustannusesitykset ovat valmiina, mutta toteutus edellyttää vielä pääsyä Uudenmaan liikennejärjestelmäsuunnitelman rahoitusohjelmiin. 3. LOUSARVIO JA -LOUSSUUNNITELMA 3.1. Talousarvion laadinnan lähtökohdat Valtuuston on vuoden loppuun mennessä hyväksyttävä kunnalle talousarvio. Talousarviovuosi on ensimmäinen vuosi vähintään kolmea vuotta koskevassa taloussuunnitelmassa. Valtuuston on hyväksyttävä talousarvio ja taloussuunnitelma samanaikaisesti. Talousarviossa ja suunnitelmassa hyväksytään kunnan toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet. Talousarvio ja suunnitelma on laadittava siten, että edellytykset kunnan tehtävien hoitamiseen turvataan. Kunnan toimintaa ohjataan käyttötalousosan suunnitelmien avulla. Talousarvion käyttötalousosassa valtuusto asettaa toimielimille tehtäväaluekohtaiset toiminnalliset tavoitteet sekä osoittaa asetettujen tavoitteiden edellyttämät määrärahat ja tuloarviot. Käyttötalousosan määrärahat ovat valtuustoa sitovia tehtäväaluetasolla bruttoperiaatteen mukaan. Sitovia ovat vain ulkoiset meno- ja tulomäärärahat. Määrärahat on esitetty tuloslaskelmakaavan mukaisesti menoina ja tuloina. Palkkamenoista on vähennetty sairausvakuutuskorvaukset. Investointiosassa valtuusto hyväksyy kustannusarviot, määrärahat ja tuloarviot hankkeille tai hankeryhmille. Hanke voi olla rakennuskohde tai laajemmin esim. teiden kestopäällystys. Investoinnit sitovat valtuustoa hankkeittain.

16 15 Rahoitusosassa sitovia määrärahoja ovat verotulot, valtionosuudet sekä rahoitustuotot ja kulut. Rahoituslaskelmassa sitovia määrärahoja ovat lisäksi antolainasaamisten lisäykset ja vähennykset sekä pitkäaikaisten lainojen lisäykset ja vähennykset. Toimielin päättää määrärahoista tehtäväaluetta alemmalla tasolla. Toimielimen on hyväksyttävä viranhaltijan oikeus päättää käyttösuunnitelmasta. Tuloslaskelmassa ja rahoituslaskelmassa kerätään käyttötalousosa, investointiosa ja rahoitusosa yhteen. Rahoitusosaan merkitään lisäksi lainanotto ja lainananto sekä näiden lyhennykset. Tuloihin ja menoihin sisältyvät ulkoiset tulot ja menot sekä sisäiseen laskutukseen perustuvat tulot ja menot. Suunnitelman mukaiset poistot ovat tuloslaskelmassa tilikauden tuloksen laskemiseksi tarvittava erä. Poistot eivät ole sitovia määrärahoja, koska ne eivät ole rahoitusvaikutteisia eriä. Talousarvioon tehtävistä muutoksista päättää valtuusto. Talousarvion muutos koskee sekä tavoitteita että niiden edellyttämiä määrärahoja ja tuloarvioita. Kaupungin vakaa kehittäminen edellyttää tervettä taloudellista pohjaa. Someron kaupungin vuoden 211 tilinpäätöksessä ei ole katettavia alijäämiä, joten tilanne tältä osin on hyvä. Vuosikate osoittaa tulorahoituksen, joka jää käytettäväksi investointeihin ja lainojen lyhennyksiin. Vuosikate on keskeinen tunnusluku arvioitaessa tulorahoituksen riittävyyttä Vuoden 213 talousarvio Kaupunginhallitus antoi vuoden 213 talousarvion ja taloussuunnitelman laadintaohjeet. Raami annettiin toimielintasolla ja se sisälsi 1,5 %:n tarkistuksen palkkoihin. Muihin menoihin/tuloihin ei korotusta annettu. Raamissa oli huomioitu myös vuoden 212 aikana esiin tulleita muutoksia talousarvioon, sekä loppuosa niistä henkilöstökuluista, jotka oli otettu vuoden 212 talousarvioon vain osan vuotta. Raamin pohjana oli vuoden 212 talousarvio, jota oli korotettu em. prosentilla. Henkilöstösivukulut lasketaan 29,8 %:n mukaan. Verotulojen kehitys TP Tot. 1 kk Tp-arvio Tulovero Yhteisövero Kiinteistövero Yhteensä Tuloveroarvio kuluvalle vuodelle oli 21,4 milj. euroa. Marraskuun maksuunpanotilityksessä peritään takaisin n. 1,8 milj. euroa vuodelta 211 liikaa maksettuja ennakkoja. Arvion mukaan kuluvan vuoden tuloverokohta ei täyty. Vuonna 211 tuloveroja kertyi 2,3 milj. euroa. Vuoden 212 tuloveron tuotoksi arvioidaan 2,7 milj. euroa ja vuoden 213 talousarvioon on varattu 21,2 milj. euroa. Yhteisöveroa kertyy vuonna 212 talousarvioon budjetoitua vähemmän. Kuluvan vuoden talousarvioon on varattu 1, milj. euroa. Vuoden 213 yhteisöveron tuotoksi on arvioitu niin ikään 1 milj. euroa. Kaupunginvaltuusto päätti korottaa tuloveroprosenttia 19, prosenttiin. Yleinen kiinteistöveroprosentti nostettiin,7:een.

17 16 Vaihteluväli Kiinteistöveroprosentti Yleinen,6 1,35,7 Vakituinen asuinrakennus,32,75,32 Muu asuinrakennus,6 1,35,9 Vuoden 213 kiinteistöverotuotoksi on arvioitu 1,3 milj. euroa. Kaiken kaikkiaan verotuloja on vuoden 213 talousarvioon merkitty 23,5 milj. euroa eli saman verran kuin vuonna 212. Valtionosuudet Kunnan valtionosuusrahoitus muodostuu hallinnollisesti kahdesta osasta: valtiovarainministeriön hallinnoimasta kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta ja opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain mukaisesta valtionosuusrahoituksesta, jota hallinnoi opetus- ja kulttuuriministeriö. Valtionosuuden laskennallinen peruste muuttuu vuosittain nk. automaattimuutosten perusteella. Näitä ovat määräytymistekijöiden, esim. asukasluvun, oppilasmäärien ja muiden laskennan perusteena olevien määrien muutokset, ja kustannustason muutoksesta johtuvat hintojen muutokset (indeksikorotus). Kuntaliitto on tehnyt alustavat laskelmat kuntakohtaisista valtionosuuksista. Laskelmissa on otettu huomioon määräytymisperusteista tilanteen mukaiset kieli- ja ikäryhmittäiset väestötiedot sekä työllisyystiedot, jotka vaikuttavat sosiaalihuollon kustannuksiin. Muut määräytymisperustetiedot päivittyvät loppusyksyn aikana. Valtaosa, yli 8 % kunnan peruspalvelujen valtionosuuden laskennallisesta perusteesta, määräytyy pelkästään kunnan ikärakenteeseen eli ikäryhmittäisiin asukasmääriin perustuen. Elatustukilain mukaiset elatustuen ja elatusavun perinnän tehtävät siirtyivät kunnilta Kansaneläkelaitoksen toimeenpantaviksi lukien. Kunnille korvataan vuosittain viiden vuoden ajan osuus, jonka Kansaneläkelaitos on edeltävän vuoden aikana saanut perittyä elatusvelvollisilta. Korvaus suoritetaan vuosien aikana toteutuneiden perintöjen mukaisesti asukasluvun mukaisessa suhteessa valtionosuusjärjestelmän yhteydessä. Näin tilitetyt saamiset kirjataan perusturvalautakunnan toimintatuloksi Lautakuntien esitykset, lisäykset ja vähennykset Lautakuntien talousarvioesityksissä käyttömenojen loppusumma oli n. 54,9 milj. euroa. Annettu raami oli n. 54 milj. euroa. Raamin ylitystä on näin ollen vajaat 1 milj. euroa. Lautakuntien esityksessä oli kasvua vuoden 212 talousarvioon 1,9 milj. euroa eli 3,7 %. Tulojen kasvua oli esityksessä 12,6 %. Menoihin on tehty sekä vähennyksiä että lisäyksiä ja lopputuloksena menojen yhteissumma on n. 15 euroa lautakuntien esitystä suurempi. Kasvua vuoden 212 talousarvioon 3,7 %. Raamin ylitykseksi jää vielä n.,9 milj. euroa. Tuloja on lisätty lautakuntien esityksestä n. 26 euroa. Tulojen kasvu on 16,5 %. Henkilöstömuutokset vuoden 213 talousarviossa Vuoden 213 talousarvio sisältää seitsemän uuden henkilön lisäyksen (joista yksi määräaikainen). Muutokset henkilöstömäärärahojen lisäyksissä aiheutuvat myös sellaisista työsuhteista, jotka ovat osittain alkaneet jo vuoden 212 puolella ja rasittavat siten täysimääräisesti vuoden 213 talousarviota.

18 Talousarviossa on kaksi merkittävää toiminnan muutosta, jotka koskevat maaseutuhallinnon ja ympäristöterveydenhuollon järjestämistä. 17 Vuonna 21 tuli voimaan Laki maaseutuhallinnon järjestämisestä, jonka mukaan kunnan on muodostettava maaseutuhallinnon tehtävien hoitamiseksi toiminnallinen kokonaisuus, jonka alueella toimii vähintään 8 maatalouden tukihakemuksen tehnyttä luonnollista henkilöä. Lisäksi kunnan alueella maaseutuhallinto on järjestettävä niin, että tehtäviä hoitaa yhteisen johdon alaisuudessa vähintään 5 viranhaltijaa. Someron kaupunki, Forssan kaupunki ja Tammelan kunta ovat sopineet maaseutuhallinnon tehtävien järjestämisestä. Someron kaupunki toimii isäntäkuntana ja Forssan ja Tammelan maaseutuelinkeinoviranomaisen tehtäviä hoitavat henkilöt siirtyvät Someron kaupungin palvelukseen. Lisäys on neljä henkilöä. Laki ympäristöterveydenhuollon yhteistoiminnasta tuli voimaan 29. Lain mukaan kunta on velvoitettu liittymään ympäristöterveydenhuollossa yhteistoiminta-alueeseen, mikäli kunnalla ei ole käytettävissään ympäristöterveydenhuollossa vähintään kymmenen henkilötyövuotta vastaavaa määrää henkilöstöresursseja. Somero on päättänyt muodostaa yhteistoiminta-alueen yhdessä Forssan seudun terveydenhuollon kuntayhtymän kanssa Somerolta siirtyy Forssaan 4 henkilöä. Elinkeinolautakunta LTK ES. 213 Määräaikainen henkilö markkinointiin ja viestintään 6 3 Perusturvalautakunta Palvelutalo Tervaskantoon 2 hoitajaa alkaen 65 2 hoitajaa alkaen 32 5 Neljä (4) hoitajaa osastolle. Täytetty (Eivät sisälly vuoden 212 talousarvioon) Kaksi (2) ohjaajaa uuden autetun asumisen yksikköön (Sisältyvät osan vuotta 212 talousarvioon) 3.4. Talousarvion yhteenveto Vuoden 213 talousarvion kokonaismenot ilman poistoja ja sisäisiä eriä ovat seuraavat: euroa muutos-% ed. vuoteen Toimintakulut ,7 % Investointikulut ,2 % Rahoituskulut ,9 % Yhteensä ,9 % Toimintakulujen kasvu on 3,7 % eli n. 2, milj. euroa vuoden 212 talousarvioon verrattuna. Perusturvalautakunnan menot ovat yli puolet talousarviosta eli 63 %. Menojen kasvua on n. 1,1 milj. euroa eli 3,3 %. Sivistyslautakunnan osuus on 17 % talousarviosta ja menojen kasvu on n.,4 milj. euroa eli 4,9 %: Teknisen lautakunnan osuus on 14 % ja kasvua on n.,2 milj. euroa eli 3 %. Muiden lautakuntien osuus talousarvion menoista on yhteensä 6 % ja kasvua on,2 milj. euroa eli 7 %.

19 18 Henkilöstökulujen osuus toimintakuluista on n. 48 %, palvelujen ostojen n. 38 % ja muiden menojen n. 14 %. Henkilöstömenojen kasvu on 2,1 % ja kaikkien muiden menojen yhteensä n. 5,3 %. Palvelujen ostoissa suurimmat menoerät ovat asiakaspalvelujen ostot kuntayhtymiltä 12,5 milj. euroa ja muilta 3,2 milj. euroa sekä matkustus- ja kuljetuspalveluiden 1,1 milj. euroa. Menojen jakautuminen palvelujen ostoon, aineisiin ja tarvikkeisiin ym. ei ole vielä lopullinen, vaan lautakunnat voivat talousarvion hyväksymisen jälkeen tehtävissä käyttösuunnitelmissaan muuttaa määrärahojen kohdentamista eri menolajeille. Esim. koulujen oppilaskohtaiset menot ovat vielä kohdentamatta. Kokonaistulot ilman sisäisiä eriä euroa muutos-% ed. vuoteen Toimintatuotot ,5 % Investointituotot ,3 % Rahoitustuotot ,5 % Yhteensä ,7 % Toimintatuottojen kasvu kuluvasta vuodesta on 16,5 %. Valtionosuuksiin on merkitty varovaisen arvion mukaan 24,2 milj. euroa, jossa nousua on 5,2 %. Lopulliset valtionosuuspäätökset saadaan vasta tammikuussa. Verotuloihin on arvioitu 23,5 milj. euroa, joka on sama kuin kuluvan vuoden talousarviossa. Toimintakuluista varsinaisilla toimintatuotoilla katetaan vain n. 14 %. Loput katetaan verotuloilla (43 %) ja valtionosuuksilla (44 %). Rahoituskuluihin sisältyy lainojen korkokuluja 24 euroa ja muita rahoituskuluja 17 1 euroa. Rahoitustuloihin sisältyy osinkotuottoja yhteensä 88 euroa. Kuntayhtymiltä saatavia peruspääoman korkoja on 86 euroa. Joensuun koulun teknisen työn tilojen valtionosuuden korkoja on laskettu 6 2 euroa sekä muita rahoitustuottoja 33 8 euroa. Lainojen lyhennyksiin on varattu 925 euroa. Uutta lainaa on talousarvioon merkitty 8 milj. euroa. Suoraan taseeseen kirjattavia rahoitustuottoja ovat mm. Joensuun koulun teknisen työn tilojen valtionosuuden lyhennyserä 96 5 euroa sekä Someron Vesihuolto Oy:n lainanlyhennys (mm. ylimääräinen lyhennys 4 euroa). Sisäiset määrärahat eriteltyinä Talousarvioon sisältyy lautakuntien keskinäisiä menoja ja tuloja. Näitä kutsutaan sisäisiksi eriksi. Sisäiset menot ja tulot tulee olla yhtä suuret. Menot kirjataan eri yksiköille ja tulot kirjataan kokonaisuudessaan laskuttavan yksikön tuloksi. Rakennusten ja huoneistojen sisäiset vuokrat 4 82 Ruokahuolto Siivouskustannukset Taloushallinnon kustannukset Tietohallinnon kustannukset Pesulapalvelut 188 Työterveyshuollon kustannukset 1 5 Muut sisäiset (valokopiot, kuljetukset ym. sisäiset erät)

TULOSLASKELMAOSA 2011 2014

TULOSLASKELMAOSA 2011 2014 257 TULOSLASKELMAOSA 2011 2014 258 259 TULOSLASKELMAOSA Tuloslaskelmaosa osoittaa, miten tulorahoitus kattaa kaupungin palvelujen tuottamisesta aiheutuvat menot. Tulorahoituksen riittävyyttä arvioidaan

Lisätiedot

OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 31.3.2013

OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 31.3.2013 1 OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 31.3.2013 Tilanteessa 31.3.2013 kirjanpidollinen tuloslaskelman vuosikate on 1.040.476 euroa positiivinen ja tilikauden osavuositulos on 118.034 euroa ylijäämäinen. Kun otetaan

Lisätiedot

Kuntien verotulojen kehitys ja verotuksen muutokset

Kuntien verotulojen kehitys ja verotuksen muutokset Kuntien verotulojen kehitys ja verotuksen muutokset Kuntamarkkinat 2015 Jukka Hakola, Veroasiantuntija Kuntien verotulojen kehitys ja verotuksen muutokset Kuntaliiton verotuloennuste 1.9.2015» Yleistaloudellinen

Lisätiedot

Kuntatalouden haasteet ja sivistystoimi

Kuntatalouden haasteet ja sivistystoimi Kuntatalouden haasteet ja sivistystoimi Valkoinen sali 15.11.2011 Matti Väisänen OKM / Hallinto- ja budjettiyksikkö Hallitusohjelma: Hallitus rakentaa kehyspäätöksensä siten, että hallitusohjelmaan kirjatut

Lisätiedot

OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 30.9.2013

OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 30.9.2013 1 OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 30.9.2013 Tilanteessa 30.9.2013 kirjanpidollinen tuloslaskelman vuosikate on 4.047.286 euroa positiivinen ja tilikauden osavuositulos on 1.298.930 euroa ylijäämäinen. Kun otetaan

Lisätiedot

OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 31.3.2015

OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 31.3.2015 1 OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 31.3.2015 Tilanteessa 31.3.2015 kaupungin tuloslaskelman vuosikate on 1.242.673 euroa positiivinen ja tilikauden osavuositulos on 219.483 euroa ylijäämäinen. Talousarvion 2015

Lisätiedot

31.3.2015 Minna Uschanoff. Tilinpäätös 2014

31.3.2015 Minna Uschanoff. Tilinpäätös 2014 31.3.2015 Minna Uschanoff Tilinpäätös 2014 Yleinen kehitys Valkeakosken asukasluku nousi hieman. Valkeakoskelaisia oli vuoden 2014 lopussa 21 162 eli 33 asukasta enemmän kuin vuotta aikaisemmin. Valkeakosken

Lisätiedot

Talousarvio 2014. Taloussuunnitelma 2015 2016. Someron kaupunki

Talousarvio 2014. Taloussuunnitelma 2015 2016. Someron kaupunki Talousarvio 214 Taloussuunnitelma 215 216 Someron kaupunki Kaupunginvaltuusto 11.12.213 1 SISÄLLYSLUETTELO 1. KAUPUNGINJOHJAN KATSAUS VUOSIEN 214 216 KEHITYSNÄKYMIIN.. 3 2. YLEISPERUSTELUT. 4 2.1. Suhdannenäkymä..

Lisätiedot

UUDENKAUPUNGIN KAUPUNKI. Talousarvio 2016 ja taloussuunnitelma 2016-2018. Raamit kaupunki Ohjeistus liikelaitokset

UUDENKAUPUNGIN KAUPUNKI. Talousarvio 2016 ja taloussuunnitelma 2016-2018. Raamit kaupunki Ohjeistus liikelaitokset UUDENKAUPUNGIN KAUPUNKI Talousarvio 2016 ja taloussuunnitelma 2016-2018 kaupunki Ohjeistus liikelaitokset Kaupunginhallitus 16.06.2015 Talousarvio 2016 ja taloussuunnitelma 2016-2018 Perusteita Hallitusohjelma

Lisätiedot

Talousarvion toteumisvertailu syyskuu 2015 29.10.2015/PL

Talousarvion toteumisvertailu syyskuu 2015 29.10.2015/PL Kankaanpään kaupunki Talousarvion toteutumisvertailu syyskuu 2015 1 (22) Talousarvion toteumisvertailu syyskuu 2015 29.10.2015/PL Yleistä - vertailu tehty talousarvio-osittain (tuloslaskelma, rahoituslaskelma,

Lisätiedot

KAUPUNGINHALLITUKSEN TALOUS- JA TOIMINTARAPORTTI

KAUPUNGINHALLITUKSEN TALOUS- JA TOIMINTARAPORTTI HEINÄKUU 1 KAUPUNKI/KONSERNI TOIMINTATUOTOT JA KULUT JOHTAMINEN, OSAAMINEN JA HENKILÖSTÖ Tammi-heinäkuussa 1 on kirjattu henkilöstökuluja n., milj. euroa (, %) viimevuotista enemmän. Muutos johtuu työllistämistuella

Lisätiedot

Veroennustekehikko ennustamisen luotettava työväline

Veroennustekehikko ennustamisen luotettava työväline Veroennustekehikko ennustamisen luotettava työväline Koko maan veroennusteet Kuntamarkkinat, Kuntatalo 12 13.9.2012 Jukka Hakola Veroasiantuntija Kuntien tulot vuonna 2011 Valtionosuudet 20 % 7 661 milj.

Lisätiedot

Talousarvio 2012. Taloussuunnitelma 2013-2014. Someron kaupunki

Talousarvio 2012. Taloussuunnitelma 2013-2014. Someron kaupunki Talousarvio 212 Taloussuunnitelma 213-214 Someron kaupunki Kaupunginvaltuusto 13.12.211 1 SISÄLLYSLUETTELO 1. YLEISPERUSTELUT 3 1.1. Kansantalouden kehitysnäkymät. 3 1.2. Kuntatalouden kehitysnäkymät...

Lisätiedot

Budjettiriihi ja kunnat -taustatapaaminen 20.8.2014. Verotus. Jukka Hakola veroasiantuntija

Budjettiriihi ja kunnat -taustatapaaminen 20.8.2014. Verotus. Jukka Hakola veroasiantuntija Budjettiriihi ja kunnat -taustatapaaminen 20.8.2014 Verotus Jukka Hakola veroasiantuntija Hallitusohjelman tavoitteet kuntien verotuloihin liittyen Hallitusohjelmaan on kirjattu kuntien verotuloihin liittyviksi

Lisätiedot

Reino Hintsa http://www.reinohintsa.com/

Reino Hintsa http://www.reinohintsa.com/ Isonkyrön kunnan talous 2009-2010 tilannekatsaus 24.8.2009 ja 9.9.2009 Reino Hintsa http://www.reinohintsa.com/ www.reinohintsa.com 1 Kuntataloudessa vaikeat ajat Laman johdosta työttömyys lisääntyy Kunnan

Lisätiedot

Talousarvion laadinnan lähtökohdat. Valtuuston talousseminaari Miehikkälän Salpalinja museo 22.9.2014 Kunnanjohtaja Antti Jämsén

Talousarvion laadinnan lähtökohdat. Valtuuston talousseminaari Miehikkälän Salpalinja museo 22.9.2014 Kunnanjohtaja Antti Jämsén Talousarvion laadinnan lähtökohdat Valtuuston talousseminaari Miehikkälän Salpalinja museo 22.9.2014 Kunnanjohtaja Antti Jämsén Visio elämään Miehikkälä on yritysmyönteinen kansainvälinen E18 tien maaseutukunta,

Lisätiedot

Valtiovarainministeriö ja opetus- ja kulttuuriministeriö tekivät lopulliset päätökset vuoden 2013 valtionosuuksista

Valtiovarainministeriö ja opetus- ja kulttuuriministeriö tekivät lopulliset päätökset vuoden 2013 valtionosuuksista M Muistio Lehtonen Sanna 4.1.2013 Valtiovarainministeriö ja opetus- ja kulttuuriministeriö tekivät lopulliset päätökset vuoden 2013 valtionosuuksista 28.12.2012. Valtionosuudet 2013 Kuntaliitto julkaisi

Lisätiedot

Tilinpäätös 2010. 14.4.2011 Jukka Varonen

Tilinpäätös 2010. 14.4.2011 Jukka Varonen Tilinpäätös 2010 14.4.2011 Jukka Varonen Yleinen kehitys Valkeakosken asukasluvun kasvu voimistui: valkeakoskelaisia oli vuoden lopussa 20 844 eli 213 asukasta enemmän kuin vuotta aikaisemmin Työttömyysaste

Lisätiedot

Verotuksen muutokset, kuntien verotulot ja niiden kertyminen

Verotuksen muutokset, kuntien verotulot ja niiden kertyminen Verotuksen muutokset, kuntien verotulot ja niiden kertyminen Kuntamarkkinat 2013 Jukka Hakola Veroasiantuntija, kuntatalous Verotuksen muutokset, kuntien verotulot ja niiden kertyminen Kuntien verotulojen

Lisätiedot

LAPIN LIITTO Hallitus 25.8.2015

LAPIN LIITTO Hallitus 25.8.2015 LAPIN LIITTO Hallitus 25.8.2015 Liite Vuoden 2016 talousarvion ja vuosien 2017-2018 taloussuunnitelman laadintaohjeet Lapin liiton hallinnossa ja taloudenhoidossa noudatetaan kuntalain säännöksiä. Kuntalain

Lisätiedot

Ajankohtaista kuntataloudesta mitä uutta kehysriihen jälkeen

Ajankohtaista kuntataloudesta mitä uutta kehysriihen jälkeen Ajankohtaista kuntataloudesta mitä uutta kehysriihen jälkeen Olli Savela, kaupunginvaltuutettu, Hyvinkää Paikallispolitiikan seminaari 6.4.2014 Lahti Isoja kuntatalouteen vaikuttavia päätöksiä Kuntien

Lisätiedot

TALOUSKAT SAUS. i.i. - 31.i.ZOiS

TALOUSKAT SAUS. i.i. - 31.i.ZOiS TALOUSKAT SAUS i.i. - 31.i.ZOiS Khall 9.2.2015 T A LO UD EL L IN EN T I LANN E 1. 1. - 3 1.1.2015 Yleinen tilanne Kansainvälisen talous kasvoi vuonna 2014 hitaanlaisesti. Eu-alueella talous kasvoi vajaan

Lisätiedot

Forssan kaupungin vuoden 2014 tilinpäätös

Forssan kaupungin vuoden 2014 tilinpäätös Forssan kaupungin vuoden 2014 tilinpäätös Mediatiedote 8. huhtikuuta 2015 Vuoden 2014 tilinpäätös Tilinpäätös on 0,3 miljoonaa euroa ylijäämäinen. Kaupungin vuosikate on 5 miljoonaa euroa eli 283 euroa/asukas.

Lisätiedot

Hallituksen budjettiesitys ja kunnat. Olli Savela, Hyvinkään kaupunginvaltuutettu Turku 22.9.2013

Hallituksen budjettiesitys ja kunnat. Olli Savela, Hyvinkään kaupunginvaltuutettu Turku 22.9.2013 Hallituksen budjettiesitys ja kunnat Olli Savela, Hyvinkään kaupunginvaltuutettu Turku 22.9.2013 1 0-200 -400 Hallitusohjelman, kehysriihen 22.3.2012 ja kehysriihen 21.3.2013 päätösten vaikutus kunnan

Lisätiedot

SOMERON KAUPUNKI Arviointikertomus 1 Tarkastuslautakunta TARKASTUSLAUTAKUNNAN ARVIOINTIKERTOMUS VUODELTA 2013

SOMERON KAUPUNKI Arviointikertomus 1 Tarkastuslautakunta TARKASTUSLAUTAKUNNAN ARVIOINTIKERTOMUS VUODELTA 2013 SOMERON KAUPUNKI Arviointikertomus 1 Someron kaupunginvaltuustolle TARKASTUSLAUTAKUNNAN ARVIOINTIKERTOMUS VUODELTA 2013 1. 1.1. Tarkastuslautakunnan tehtävät Kuntalain 71 :n mukaan tarkastuslautakunnan

Lisätiedot

Kunnanhallitus 7.12.2015 Valtuusto 16.12.2015

Kunnanhallitus 7.12.2015 Valtuusto 16.12.2015 Pyhäjoen kunta Talousarvion muutokset 2015 Kunnanhallitus 7.12.2015 Valtuusto 16.12.2015 PYHÄJOEN KUNTA (sitovuus) TALOUSARVION MUUTOKSET VUODELLE 2015 TULOSLASKELMA MUUTOKSET LOPULLINEN (Ulkoinen/Sisäinen)

Lisätiedot

Veroprosentin korottamispaine porin selvityksestä, Eurajoella ei vahvan taseen takia korottamispainetta:

Veroprosentin korottamispaine porin selvityksestä, Eurajoella ei vahvan taseen takia korottamispainetta: Veroprosentin korottamispaine porin selvityksestä, Eurajoella ei vahvan taseen takia korottamispainetta: Kuntakohtainen paine veroprosentin korottamiseksi 2012 2017e 2021e 2025e Harjavalta 23,6 23,4 25,0

Lisätiedot

RAAHEN KAUPUNKI TALOUSKATSAUS 30.4.2015

RAAHEN KAUPUNKI TALOUSKATSAUS 30.4.2015 RAAHEN KAUPUNKI TALOUSKATSAUS 30.4.2015 Kaupunginhallitus 18.5.2015 Kaupunginvaltuusto 25.5.2015 Asukasluvun ja työttömyysasteen kehitys vv. 2013 2015 As.luku 25 800 Raahen asukasluku kuukausittain vv.

Lisätiedot

SONKAJÄRVEN KUNTA 22.9.2014 Kunnanhallitus SONKAJÄRVEN KUNNAN VUODEN 2015 TALOUSARVION JA VUOSIEN 2016 2017 TALOUSSUUNNITELMAN LAADINTA

SONKAJÄRVEN KUNTA 22.9.2014 Kunnanhallitus SONKAJÄRVEN KUNNAN VUODEN 2015 TALOUSARVION JA VUOSIEN 2016 2017 TALOUSSUUNNITELMAN LAADINTA SONKAJÄRVEN KUNTA 22.9.2014 Kunnanhallitus Toimielimet SONKAJÄRVEN KUNNAN VUODEN 2015 TALOUSARVION JA VUOSIEN 2016 2017 TALOUSSUUNNITELMAN LAADINTA Yleinen taloudellinen tilanne Suomen bruttokansantuotteen

Lisätiedot

Verotuksen muutokset ja verotulojen kehitys Kuntamarkkinat 10.-11.9.2014. Jukka Hakola, veroasiantuntija

Verotuksen muutokset ja verotulojen kehitys Kuntamarkkinat 10.-11.9.2014. Jukka Hakola, veroasiantuntija Verotuksen muutokset ja verotulojen kehitys Kuntamarkkinat 10.-11.9.2014 Jukka Hakola, veroasiantuntija Verotuksen muutokset V. 2015 kunnallisveron tuottoja vähentää n. -78 milj. hallituksen päätös osittaisesta

Lisätiedot

KH 40 Tilinpäätöstä ohjaava lainsäädäntö ja muu ohjeistus

KH 40 Tilinpäätöstä ohjaava lainsäädäntö ja muu ohjeistus Kunnanhallitus 40 13.04.2004 VUODEN 2003 TILINPÄÄTÖS 28/04/047/2004 KH 40 Tilinpäätöstä ohjaava lainsäädäntö ja muu ohjeistus Kuntalaissa tilinpäätöksen laatimis- ja käsittelyaikataulu on sopeutettu kirjanpitolain

Lisätiedot

Kuntamarkkina-tietoisku: Pääekonomistin katsaus. 9.9.2015 Pääekonomisti Minna Punakallio

Kuntamarkkina-tietoisku: Pääekonomistin katsaus. 9.9.2015 Pääekonomisti Minna Punakallio Kuntamarkkina-tietoisku: Pääekonomistin katsaus 9.9.2015 Pääekonomisti Minna Punakallio 9.9.2015 Minna Punakallio Bruttokansantuotteen volyymin muutos ed. neljänneksestä, % 9.9.2015 Minna Punakallio Työmarkkinoiden

Lisätiedot

Tilinpäätöksen 2014 ennakkotietoja

Tilinpäätöksen 2014 ennakkotietoja Tilinpäätöksen 2014 ennakkotietoja TOIMINTAYMPÄRISTÖ Väestömäärä kasvoi aiempia vuosia enemmän, runsaalla 600 henkilöllä (e 75 088) Asuntoja valmistui ennätystahtiin 800 (549) Tontit kävivät edelleen kaupaksi,

Lisätiedot

Budjettiriihen tulemat PPB 2013 Kuntamarkkinat 12.-13.9.2012

Budjettiriihen tulemat PPB 2013 Kuntamarkkinat 12.-13.9.2012 Budjettiriihen tulemat PPB 2013 Kuntamarkkinat 12.-13.9.2012 Reijo Vuorento apulaisjohtaja Peruspalveluohjelmamenettely - Peruspalveluohjelma (PPO) on osa valtiontalouden kehystä - PPO annetaan eduskunnalle

Lisätiedot

Valtuustoseminaari 11 10. 2011.

Valtuustoseminaari 11 10. 2011. Valtuustoseminaari 11.10.201110 Vuoden 2012 talousarvion lähtökohdat Talouden näkymät heikentyneet kesän jälkeen ja epävarmuus lisääntynyt. Valtion budjetti tehty tietyin t i kasvuodotuksin, k mutta silti

Lisätiedot

RAHOITUSOSA 2012 2015

RAHOITUSOSA 2012 2015 271 RAHOITUSOSA 2012 2015 272 273 RAHOITUSOSA Rahoituslaskelma koostuu kaupungin ja liikelaitosten varsinaisen toiminnan ja investointien sekä rahoitustoiminnan rahavirtojen muutoksista. Rahoituslaskelma

Lisätiedot

Kuntatalouden ennakointi 2014 tilinpäätöstietojen pohjalta

Kuntatalouden ennakointi 2014 tilinpäätöstietojen pohjalta LIITEOSA (liite 16) Kuntatalouden ennakointi 2014 tilinpäätöstietojen pohjalta Selvitysalue, Keuruu, Multia ja Mänttä-Vilppula Lähde: Miettinen/FCG 5/2015 Lähtötiedot Kuntatalouden trendiennusteen lähtötiedot

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 300. Kaupunginhallitus 03.11.2014 Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 300. Kaupunginhallitus 03.11.2014 Sivu 1 / 1 Kaupunginhallitus 03.11.2014 Sivu 1 / 1 1577/02.02.02/2014 300 Vuoden 2014 syyskuun kuukausiraportti ja siitä aiheutuvat toimenpiteet Valmistelijat / lisätiedot: Maria Jyrkkä, puh. 046 877 3025 Pekka Heikkinen,

Lisätiedot

Kustannukset, ulkoinen

Kustannukset, ulkoinen Kunnanjohtajan talousarvioehdotus 2010 Kunnanjohtajan talousarvioehdotus 2010 on tasapainoinen, mutta lisää säästöjä tarvitaan ja kaikki säästötoimenpiteet, joihin on ryhdytty, ovat välttämättömiä. Talousarvioehdotuksen

Lisätiedot

Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2014 tilinpäätösarviot sekä talousarviot ja taloussuunnitelmat vuosille 2015-2017

Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2014 tilinpäätösarviot sekä talousarviot ja taloussuunnitelmat vuosille 2015-2017 Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2014 tilinpäätösarviot sekä talousarviot ja taloussuunnitelmat vuosille 2015-2017 Tiedotustilaisuus 11.2.2015 Toimitusjohtaja Kari-Pekka Mäki-Lohiluoma 8,0 Kuntasektorin

Lisätiedot

Kunnanvaltuusto 8.12.2011. Talousarvio 2012. Tuomas Lohi Kunnanjohtaja

Kunnanvaltuusto 8.12.2011. Talousarvio 2012. Tuomas Lohi Kunnanjohtaja Kunnanvaltuusto 8.12.2011 Talousarvio 2012 Tuomas Lohi Kunnanjohtaja YLEISET TALOUSNÄKYMÄT 2012 Kasvunäkymiä varjostavat erityisesti Euroopan velkakriisi ja epävarmat kansainväliset talouden näkymät Kuntatalouden

Lisätiedot

TORNION KAUPUNKI OSAVUOSIKATSAUS 3/2015 1.1.-30.9.2015

TORNION KAUPUNKI OSAVUOSIKATSAUS 3/2015 1.1.-30.9.2015 TORNION KAUPUNKI OSAVUOSIKATSAUS 3/2015 1.1.-30.9.2015 Kh:n käsittely 26.10.2015 SISÄLLYSLUETTELO Taloudellinen kehitys 1-3 Tuloslaskelman toteutumisvertailu 30.9.2015 4 Käyttötalousosan toteutumisvertailu

Lisätiedot

Vuosivauhti viikoittain

Vuosivauhti viikoittain 1 3.6.215 Väestö Kesäkuun lopussa Pielisen Karjalan väkiluku oli 22.415, josta Lieksassa 12.9, Nurmeksessa 8.45 ja Valtimolla 2.361 asukasta. Juuan väkimäärä oli 5.117. Pielisen Karjalan väestökehitys

Lisätiedot

Talouden seuranta, analysointi ja tilinpäätös

Talouden seuranta, analysointi ja tilinpäätös Talouden seuranta, analysointi ja tilinpäätös Talous ja strategiaryhmä 7.1.2009 I 1 Talouden seuranta ja raportointi 7.1.2009 I 2 Tuloslaskelma Kunnassa tuloslaskelman tehtävä on osoittaa, riittääkö tuottoina

Lisätiedot

Kunnallisveroprosentin noston vaikutus kunnan verotuloihin ja valtionosuuksien tasaukseen

Kunnallisveroprosentin noston vaikutus kunnan verotuloihin ja valtionosuuksien tasaukseen 1 Suomen Kuntaliitto 8.10.2010 Henrik Rainio, Jouko Heikkilä Kunnallisveroprosentin noston vaikutus kunnan verotuloihin ja valtionosuuksien tasaukseen Veroprosentin korotuksesta kunta saa aina täysimääräisen

Lisätiedot

Hallituksen kehysriihi. Jyrki Katainen 24.3.2009

Hallituksen kehysriihi. Jyrki Katainen 24.3.2009 Hallituksen kehysriihi Jyrki Katainen 24.3.2009 Lähivuosien talouskehitys erittäin heikkoa 2008 2009 2010 2011 2012 2013 BKT, määrän muutos, % 0,9-5,0-1,4 3,3 2,5 1,8 Työllisyys,1000 henkilöä 2531 2420

Lisätiedot

Rahoitusosa 2013 2016

Rahoitusosa 2013 2016 Rahoitusosa 2013 2016 Rahoitusosa... 194 Rahoituslaskelma... 194 Rahoitussuunnitelma... 195 Täydentäviä tietoja... 197 Vantaa talousarvio 2013, taloussuunnitelma 2013 2016 193 Rahoitusosa Rahoituslaskelma

Lisätiedot

Väkiluku ja sen muutokset 31.12.2013

Väkiluku ja sen muutokset 31.12.2013 KUUKAUSIRAPORTOINTI Väkiluku ja sen muutokset 31.12. Väkiluvun kehitys 54800 Mikkelin kaupungin väkilukuennakko kuukausittain 1.1. lukien (joulukuun 2012 luvussa on myös Ristiina ja Suomenniemi vertailun

Lisätiedot

TALOUSARVION LAADINTAOHJEET 2016

TALOUSARVION LAADINTAOHJEET 2016 TALOUSARVION LAADINTAOHJEET 2016 SIIKAJOEN KUNTA Kunnanhallitus 24.8.2015 TALOUSARVION 2016 SEKÄ VUOSIEN 2017 2018 TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMAN VALMISTELU- JA KÄSITTELYAIKATAULU Yleistä Palkat Kunnanhallitus

Lisätiedot

Vuoden 2012 tilinpäätöksen ennakkotietoja. Kv 25.2.2013 Rahoitusjohtaja Reijo Tuori

Vuoden 2012 tilinpäätöksen ennakkotietoja. Kv 25.2.2013 Rahoitusjohtaja Reijo Tuori Vuoden 2012 tilinpäätöksen ennakkotietoja Kv 25.2.2013 Rahoitusjohtaja Reijo Tuori Huomioitavaa - Espoon väkiluku kasvoi v. 2012 4 320 henkilöllä - Ulkomailta muutti 3 140 asukasta. Väestönkasvusta 50

Lisätiedot

Vaihtoehtoja leikkauslistoille. Olli Savela, Hyvinkään kaupunginvaltuutettu Paikallispolitiikan seminaari, Nokia 19.1.2013

Vaihtoehtoja leikkauslistoille. Olli Savela, Hyvinkään kaupunginvaltuutettu Paikallispolitiikan seminaari, Nokia 19.1.2013 Vaihtoehtoja leikkauslistoille Olli Savela, Hyvinkään kaupunginvaltuutettu Paikallispolitiikan seminaari, Nokia 19.1.2013 1 Mistä ratkaisu kuntien rahoituskriisiin? Pääomatulot kunnallisverolle: Vuoden

Lisätiedot

Investointien rahoitus v. 2015-2025 18.9.2013

Investointien rahoitus v. 2015-2025 18.9.2013 Investointien rahoitus v. 2015-2025 18.9.2013 Investointien rahoitus v. 2015-2025 Tulevien vuosien välttämättömien investointien aiheuttamaan rahankäyttöön voidaan varautua kassan riittävyyden osalta ottamalla

Lisätiedot

Kaupunginjohtajan ehdotus vuoden 2012 talousarvioksi

Kaupunginjohtajan ehdotus vuoden 2012 talousarvioksi Kaupunginjohtajan ehdotus vuoden 2012 talousarvioksi Maltillisella menokasvulla laadukkaat palvelut Peruskorjauksilla huolehditaan kiinteistökannasta Investoinnit edellyttävät lainanottoa Kansantalouden

Lisätiedot

Tulovero- ja kiinteistöveroprosenttien määrääminen vuodelle 2016 - Pihtiputaan kunta

Tulovero- ja kiinteistöveroprosenttien määrääminen vuodelle 2016 - Pihtiputaan kunta Kunnanhallitus 193 03.11.2015 Kunnanvaltuusto 81 09.11.2015 Tulovero- ja kiinteistöveroprosenttien määrääminen vuodelle 2016 - Pihtiputaan kunta 597/000/2015 Kunnanhallitus 03.11.2015 193 Kuntalain mukaan

Lisätiedot

Joroisten kunta TALOUSARVIOMUUTOKSET 2014. Käyttötalousosa Menot Tulot Netto Selitys

Joroisten kunta TALOUSARVIOMUUTOKSET 2014. Käyttötalousosa Menot Tulot Netto Selitys Joroisten kunta TALOUSARVIOMUUTOKSET 2014 Käyttötalousosa Menot Tulot Netto Selitys Keskushallinto Palkanlaskentapalvelut Tuotemäärä jää arvioidusta 3550 palkkatapahtumaa, totetuma-arvio 3272, alkuperäinen

Lisätiedot

PÖYTYÄN KUNTA TALOUSHALLINNON RAPORTTI 1.1 30.4.2015 ========================================

PÖYTYÄN KUNTA TALOUSHALLINNON RAPORTTI 1.1 30.4.2015 ======================================== PÖYTYÄN KUNTA TALOUSHALLINNON RAPORTTI 1.1 30.4.2015 ======================================== KUNNAN TALOUS TULOSLASKELMA 30.4.2015 Pöytyän kunta Tuloslaskelma Tp 2014 Ta 2015 Käyttö Alitus/ylitys Tot-%

Lisätiedot

Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2013 tilinpäätösarviot

Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2013 tilinpäätösarviot Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2013 tilinpäätösarviot Tiedotustilaisuus 12.2.2014 Toimitusjohtaja Kari-Pekka Mäki-Lohiluoma Kuntien ja kuntayhtymien tilinpäätösten keskeisiä eriä vuosilta 2012 ja 2013

Lisätiedot

Vuoden 2015 talousarvionesityksen ja vuosien 2016 2017 taloussuunnitelmaesitysten

Vuoden 2015 talousarvionesityksen ja vuosien 2016 2017 taloussuunnitelmaesitysten Ohje 1 (6) Vuoden 2015 talousarvionesityksen ja vuosien 2016 2017 taloussuunnitelmaesitysten perusteet Valtionosuusjärjestelmän muutos koskettaa ensimmäisen kerran kuntia vuoden 2015 talousarvioiden osalta.

Lisätiedot

Nurmes A.1 1 000 KUNNALLISVERON VEROPOHJA

Nurmes A.1 1 000 KUNNALLISVERON VEROPOHJA Nurmes A.1 1 000 KUNNALLISVERON VEROPOHJA VEROVUOSI 2012 2013** 2014** 2015** 2016** 2017** VÄESTÖ ikäryhmitttäin, 31.12. 0-24 vuotiaat 1 858 1 805 1 763 1 721 1 677 1 642 Muutos % -1,8-2,9-2,3-2,4-2,5-2,1

Lisätiedot

VUODEN 2016 TALOUSARVION JA VUOSIEN 2017-2018 TALOUSSUUNNITELMAN LAADINTAOHJEET

VUODEN 2016 TALOUSARVION JA VUOSIEN 2017-2018 TALOUSSUUNNITELMAN LAADINTAOHJEET Talouspalvelut 1.6.2015 Palvelukeskuksille VUODEN 2016 TALOUSARVION JA VUOSIEN 2017-2018 TALOUSSUUNNITELMAN LAADINTAOHJEET KÄYTTÖTALOUSOSA Kunnan toimintaa ja taloutta ohjataan vähintään kolmeksi vuodeksi

Lisätiedot

Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymä 5.5.2015/JP

Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymä 5.5.2015/JP 1 Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymä 5.5.2015/JP TALOUSARVION 2015 TOTEUTUMINEN AJALTA Koulutusyhtymä tilikauden 1-3/2015 jaksotettu tulos on 138.000 euroa negatiivinen. Poistoero- ja investointien toteutumisvarausten

Lisätiedot

Väestömuutokset, tammi kesäkuu

Väestömuutokset, tammi kesäkuu Iitin kunta 546/02.01.02/2015 Talouskatsaus 25.8.2015 Tammi kesäkuu Kunnanhallitus 7.9.2015 Väestön kehitys ja väestömuutokset 2015 Luonnollinen Kuntien välinen Netto Väestönlisäys Väkiluku väestön lisäys

Lisätiedot

Hattula - Hämeenlinna Janakkala

Hattula - Hämeenlinna Janakkala Hattula - Hämeenlinna Janakkala Kuntarakenneselvitys- talouden nykytilatarkastelua 5.2.2014 Riitta Ekuri 5.2.2014 Page 1 Talouden nykytila-analyysistä ja ennakoinnista Keskusteltavia asioita: Vuoden 2013

Lisätiedot

RAHOITUSOSA. Talousarvion 2005 rahoituslaskelma. Taloussuunnitelmakauden rahoituslaskelmat

RAHOITUSOSA. Talousarvion 2005 rahoituslaskelma. Taloussuunnitelmakauden rahoituslaskelmat RAHOITUSOSA RAHOITUSOSA n rahoitusosaan kootaan käyttötalous-tuloslaskelma- ja investointiosan tulojen ja menojen aiheuttama kassavirta (varsinaisen toiminnan ja investointien kassavirta). Lisäksi rahoitusosaan

Lisätiedot

NAANTALIN KAUPUNKI TOIMINTA- JA TALOUSRAPORTTI YMPÄRISTÖVIRASTO tammi-kesäkuu 2015

NAANTALIN KAUPUNKI TOIMINTA- JA TALOUSRAPORTTI YMPÄRISTÖVIRASTO tammi-kesäkuu 2015 Virastopäällikön katsaus Strategisten ja operatiivisten tavoitteiden toteutuminen Tehtäväalueiden vastuuhenkilöiden antamien raporttien perusteella toiminta etenee kokonaisuutena suunnitellusti ja lähes

Lisätiedot

Talousarvio 2013 ja. taloussuunnitelma 2013-2016. Kaupunginjohtajan talousarvioesityksen julkistaminen 15.10.2012. Talousjohtaja Patrik Marjamaa

Talousarvio 2013 ja. taloussuunnitelma 2013-2016. Kaupunginjohtajan talousarvioesityksen julkistaminen 15.10.2012. Talousjohtaja Patrik Marjamaa Talousarvio 2013 ja taloussuunnitelma 2013-2016 Kaupunginjohtajan talousarvioesityksen julkistaminen Talousjohtaja Patrik Marjamaa Talousarvion 2013 valmistelusta Talouden tasapainottamis- ja velkaohjelman

Lisätiedot

SOMERON KAUPUNKI Arviointikertomus 1 Tarkastuslautakunta TARKASTUSLAUTAKUNNAN ARVIOINTIKERTOMUS VUODELTA 2012

SOMERON KAUPUNKI Arviointikertomus 1 Tarkastuslautakunta TARKASTUSLAUTAKUNNAN ARVIOINTIKERTOMUS VUODELTA 2012 SOMERON KAUPUNKI Arviointikertomus 1 Someron kaupunginvaltuustolle TARKASTUSLAUTAKUNNAN ARVIOINTIKERTOMUS VUODELTA 2012 1. 1.1. Tarkastuslautakunnan tehtävät Kuntalain 71 :n mukaan tarkastuslautakunnan

Lisätiedot

VUODEN 2009 TALOUSARVION TÄYTÄNTÖÖNPANO-OHJEET

VUODEN 2009 TALOUSARVION TÄYTÄNTÖÖNPANO-OHJEET VUODEN 2009 TALOUSARVION TÄYTÄNTÖÖNPANO-OHJEET 1. TALOUTTA JA TOIMINTAA KOSKEVAT OHJEET JA SÄÄNNÖT Kaupungin taloudenhoitoa ja sen järjestämistä ohjaavat kuntalain 8. luku, kirjanpitolaki ja asetus, kirjanpitolautakunnan

Lisätiedot

Talousarviomuutos 2015

Talousarviomuutos 2015 Kunnanhallitus 232 30.11.2015 Valtuusto 50 07.12.2015 Talousarviomuutos 2015 362/02.02.02/2015 Kunnanhallitus 30.11.2015 232 Valmistelija: kunnansihteeri Vuoden 2015 talousarvion muutosesitys perustuu

Lisätiedot

KUUKAUSIRAPORTTI 1.1.-31.5.2015

KUUKAUSIRAPORTTI 1.1.-31.5.2015 1 PERHON KUNTA KUUKAUSIRAPORTTI 1.1.-31.5.2015 Toukokuun lopussa vuosikate +1,222 milj. (41.700 ed. vuotta parempi) Lyhytaikainen laina 31.5.2015 oli Danske Bankilta 6,5 milj., korko % 0,09. PERHON KUNTA

Lisätiedot

Suomen vaihtoehdot. Talousfoorumi Kuntamarkkinoilla 12.9.2012 Raimo Sailas

Suomen vaihtoehdot. Talousfoorumi Kuntamarkkinoilla 12.9.2012 Raimo Sailas Suomen vaihtoehdot Talousfoorumi Kuntamarkkinoilla 12.9.2012 Raimo Sailas Talouskasvu vaisua Euroalue USA Kiina Japani Brasilia 6 BKT:n neljännesvuosimuutos, % 4 2 0-2 -4-6 2007 2008 2009 2010 2011 2012

Lisätiedot

YLEISET KEHITYSNÄKYMÄT

YLEISET KEHITYSNÄKYMÄT YLEISET KEHITYSNÄKYMÄT Yleinen taloudellinen tilanne Suomen kuntatalous on lähtenyt kasvuun kuluvan vuoden aikana. Viime vuonna tuotannon määrä väheni kahdeksan prosenttia. Kansainvälisen taantuman seurauksena

Lisätiedot

Osavuosikatsaus 1.1. 30.9.2014

Osavuosikatsaus 1.1. 30.9.2014 Osavuosikatsaus 1.1. 2014 Väestömäärä syyskuussa 75 024 Joensuun väestömäärä oli syyskuun lopussa 75 024. Vuodenvaihteen 2013-2014 tilanteeseen nähden väestömäärä kasvoi 553 henkilöllä ja edellisen vuoden

Lisätiedot

Vuoden 2017 valtionosuudet

Vuoden 2017 valtionosuudet Vuoden 2017 valtionosuudet 29.4.2016 Kehittämispäällikkö Sanna Lehtonen Sanna.Lehtonen@kuntaliitto.fi p. 050-575 9090 Kuntakohtaiset ennakolliset valtionosuuslaskelmat 2017 Versio 29.4.2016: Kuntaliiton

Lisätiedot

Laskelma kuntien ja kuntayhtymien menoista v. 2013

Laskelma kuntien ja kuntayhtymien menoista v. 2013 Laskelma kuntien ja kuntayhtymien menoista v. 213 1,7 % Toimintakulut 38,3 mrd. : Palkat ja palkkiot 16,39 mrd. 3,6 %,7 % 1,6 %,2 %,3 % 3,8 % Henkilösivukulut 4,96 mrd. Palvelujen ostot 9,78 mrd. Materiaalin

Lisätiedot

ESPOO KAUPUNKITEKNIIKKA -LIIKELAITOS TALOUSARVIO 2013 SEKÄ TALOUSSUUNNITELMA 2013 2015

ESPOO KAUPUNKITEKNIIKKA -LIIKELAITOS TALOUSARVIO 2013 SEKÄ TALOUSSUUNNITELMA 2013 2015 ESPOO KAUPUNKITEKNIIKKA -LIIKELAITOS TALOUSARVIO 2013 SEKÄ TALOUSSUUNNITELMA 2013 2015 Toiminta-ajatus Espoo Kaupunkitekniikka-liikelaitos rakentaa ja ylläpitää katu- ja viheralueita sekä kiinteistöjen

Lisätiedot

verotus valmistui Kunnallisvero Yhteisövero Uskonnolliset yhteisöt Kiinteistövero

verotus valmistui Kunnallisvero Yhteisövero Uskonnolliset yhteisöt Kiinteistövero VUODEN 2010 VEROTULOT Rahatoimisto KAUNIAISTEN KAUPUNKI GRANKULLA STAD KH 9.2.2011 Vuoden 2009 maksuunpannut verot Kaupungin saamiin vuoden 2010 verojen tilityksiin vaikuttaa merkittävästi vuoden 2009

Lisätiedot

Vuoden 2016 talousarvioesitys Julkisen talouden suunnitelma vuosille 2016-2019. Työelämä- ja tasa-arvovaliokunta 8.10.2015

Vuoden 2016 talousarvioesitys Julkisen talouden suunnitelma vuosille 2016-2019. Työelämä- ja tasa-arvovaliokunta 8.10.2015 Vuoden 2016 talousarvioesitys Julkisen talouden suunnitelma vuosille 2016-2019 Työelämä- ja tasa-arvovaliokunta 8.10.2015 Keskeistä vuodesta 2016 Suomen kansantalous supistui v. 2014 0,4%. Kuluvan vuoden

Lisätiedot

Ympäristölautakunnan talousarvio vuodelle 2016 sekä suunnittelukauden taloudelliset ja toiminnalliset tavoitteet

Ympäristölautakunnan talousarvio vuodelle 2016 sekä suunnittelukauden taloudelliset ja toiminnalliset tavoitteet Kaupunginhallitus 161 08.06.2015 Ympäristölautakunta 74 16.09.2015 Ympäristölautakunta 82 21.10.2015 Ympäristölautakunnan talousarvio vuodelle 2016 sekä suunnittelukauden taloudelliset ja toiminnalliset

Lisätiedot

Kuntien valtionosuudet v. 2016

Kuntien valtionosuudet v. 2016 Kuntien valtionosuudet v. 2016 Kuntamarkkinat 9.-10.9.2015 Helsinki Kehittämispäällikkö Sanna Lehtonen Suomen Kuntaliitto Miksi valtionosuus muuttuu vuosittain? Vuosittaiset automaattimuutokset» Määräytymistekijöiden,

Lisätiedot

Talousarvio 2011 ja taloussuunnitelma 2011-2013. Kvsto 3.11.2010

Talousarvio 2011 ja taloussuunnitelma 2011-2013. Kvsto 3.11.2010 Talousarvio 2011 ja taloussuunnitelma 2011-2013 Kvsto 3.11.2010 Kansantalouden kehitys Yksiköity tavaraliikenne viennin osalta vuosina 2006 2010 (Helsingin Satama) Tonnia Kansantalouden ennustelukuja vuodelle

Lisätiedot

Tilinpäätös Tilinpäätös 2009 Laskenta/TH

Tilinpäätös Tilinpäätös 2009 Laskenta/TH Tilinpäätös 2009 Yleinen kehitys Kouvolan kaupungin ja koko Kymenlaaksossa näkyi maailmantalouden taantuma ja kasvun epävarmuus. Kouvolaisia oli vuoden 2009 lopussa tilastokeskuksen ennakkotiedon mukaan

Lisätiedot

TULOSLASKELMA (ml. vesihuolto)

TULOSLASKELMA (ml. vesihuolto) TULOSLASKELMA (ml. vesihuolto) TP09 TA10 TPE10 TA11HK ehd TA11KV TS12 TS13 TS14 1 000 eur 1 000 eur 1 000 eur HK11 / TPE10 KHehd11 / TPE10 TOIMINTATUOTOT ulk. 29 451 950 30 856 981 31 660 981 33 948 085

Lisätiedot

Uusi liikekeskus City-marketteineen avattiin marraskuussa Torinrannassa. Palvelualan työpaikat lisääntyivät Valkeakoskella merkittävästi.

Uusi liikekeskus City-marketteineen avattiin marraskuussa Torinrannassa. Palvelualan työpaikat lisääntyivät Valkeakoskella merkittävästi. 1 TIEDOTE Valkeakosken kaupunki PL 20 37601 VALKEAKOSKI JULKAISTAVISSA 28.3.2013 Päiväys: 28.3.2013 Lisätietoja: - kaupunginhallituksen puheenjohtaja Pekka Järvinen, puh. 040 335 6803 pekka.jarvinen@valkeakoski.fi

Lisätiedot

Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymä 4.8.2014/JP

Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymä 4.8.2014/JP 1 Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymä 4.8.2014/JP TALOUSARVION 2014 TOTEUTUMINEN AJALTA Tilikauden 1-5/2013 jaksotettu tulos on 3.367 euroa positiivinen. Poistoero- ja investointien toteutumisvarausten jälkeen

Lisätiedot

KIIKOISTEN KUNTA Luontevasti lähellä kaiken keskellä TILINPÄÄTÖS 2012

KIIKOISTEN KUNTA Luontevasti lähellä kaiken keskellä TILINPÄÄTÖS 2012 KIIKOISTEN KUNTA Luontevasti lähellä kaiken keskellä TILINPÄÄTÖS 2012 Toiminta-ajatus Kiikoisten kunta on paikkakunnan kaikenpuoliseen kehittämiseen pyrkivä, kuntalaisia varten järjestetty palveluorganisaatio.

Lisätiedot

Laskelma kuntien ja kuntayhtymien menoista v. 2013

Laskelma kuntien ja kuntayhtymien menoista v. 2013 Laskelma kuntien ja kuntayhtymien menoista v. 213 1,7 % Toimintakulut 38,3 mrd. : Palkat ja palkkiot 16,39 mrd. 3,6 %,7 % 1,6 %,2 %,3 % 3,8 % Henkilösivukulut 4,96 mrd. Palvelujen ostot 9,78 mrd. Materiaalin

Lisätiedot

KIIKOISTEN KUNTA Luontevasti lähellä kaiken keskellä

KIIKOISTEN KUNTA Luontevasti lähellä kaiken keskellä KIIKOISTEN KUNTA Luontevasti lähellä kaiken keskellä TILINPÄÄTÖS 26 Toiminta-ajatus Kiikoisten kunta on paikkakunnan kaikenpuoliseen kehittämiseen pyrkivä, kuntalaisia varten järjestetty palveluorganisaatio.

Lisätiedot

Vuoden 2016 talousarvion valmistelutilanne. Kaupunginvaltuuston seminaari 21.9.2015

Vuoden 2016 talousarvion valmistelutilanne. Kaupunginvaltuuston seminaari 21.9.2015 Vuoden 2016 talousarvion valmistelutilanne Kaupunginvaltuuston seminaari 21.9.2015 22.9.2015 YHTEENVETO KOLMANNESVUOSIKATSAUKSESTA - Elokuu 2015 - Käyttötalouden toteutumisennuste Käyttötalouden ylitysuhka

Lisätiedot

ASIKKALAN KUNTA Tilinpäätös 2014

ASIKKALAN KUNTA Tilinpäätös 2014 ASIKKALAN KUNTA Tilinpäätös 2014 Historiallisen hyvä tulos Ylijäämää kertyi 5,5 miljoonaa euroa, jolloin kumulatiivista ylijäämää taseessa on noin 7,4 miljoonaa euroa. Se on enemmän kuin riittävä puskuri

Lisätiedot

TULOSTILIT (ULKOISET)

TULOSTILIT (ULKOISET) HYRYNSALMEN KUNTA RAPORTTI 20.5.2010 LIITE 3 TALOUSARVION SEURANTA 30.4.2010 TULOSLASKELMA Talousarvio on toteutumassa suunniteltua paremmin. HYRYNSALMEN KUNTA 30.4.2010 Tilinpäätös Talousarvio Toteutuma

Lisätiedot

Mikkelin kaupungin TILINPÄÄTÖS 2013. Kaupunginhallitus 31.3.2014

Mikkelin kaupungin TILINPÄÄTÖS 2013. Kaupunginhallitus 31.3.2014 Mikkelin kaupungin TILINPÄÄTÖS 2013 Kaupunginhallitus 31.3.2014 Kuntien yhdistyminen Vuoden 2013 tilinpäätöksessä vertailua edellisen vuoden tilinpäätökseen ei ole perusteltua tehdä, koska vuonna 2013

Lisätiedot

Laskelma kuntien ja kuntayhtymien menoista v. 2013

Laskelma kuntien ja kuntayhtymien menoista v. 2013 Laskelma kuntien ja kuntayhtymien menoista v. 213 1,7 % Toimintakulut 38,3 mrd. : Palkat ja palkkiot 16,39 mrd. 3,6 %,7 % 1,6 %,2 %,3 % 3,8 % Henkilösivukulut 4,96 mrd. Palvelujen ostot 9,78 mrd. Materiaalin

Lisätiedot

01. Tulon ja varallisuuden perusteella kannettavat verot

01. Tulon ja varallisuuden perusteella kannettavat verot 01. Tulon ja varallisuuden perusteella kannettavat verot 01. Ansio- ja pääomatuloverot Momentille arvioidaan kertyvän 7 860 000 000 euroa. S e l v i t y s o s a : Vero perustuu tuloverolakiin (1535/1992).

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 176. Rakennuslautakunta 21.11.2013 Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 176. Rakennuslautakunta 21.11.2013 Sivu 1 / 1 Rakennuslautakunta 21.11.2013 Sivu 1 / 1 176 Rakennuslautakunnan seurantaraportti 10/2013 (kh-asia) Valmistelijat / lisätiedot: Tuija Nyyssönen, puh. (09) 816 24811 Veronica Rehn-Kivi, puh. 09 816 26600

Lisätiedot

RAHOITUSOSA 2011 2014

RAHOITUSOSA 2011 2014 279 RAHOITUSOSA 2011 2014 280 281 RAHOITUSOSA Rahoituslaskelma koostuu kaupungin ja liikelaitosten varsinaisen toiminnan ja investointien sekä rahoitustoiminnan rahavirtojen muutoksista. Rahoituslaskelma

Lisätiedot

TALOUSARVIOKEHYS 2014; SITOVA TASO: NETTOMENOT/-TULOT

TALOUSARVIOKEHYS 2014; SITOVA TASO: NETTOMENOT/-TULOT 1 TALOUSARVIOKEHYS 2014; SITOVA TASO: NETTOMENOT/-TULOT KVTES: Vaalit Tulot 40 592 0 0 20 000 20 000 Menot 60 455 0 0 20 000 20 000 Netto -19 863 0 0 0 0 Tilintarkastus Tulot 0 0 0 0 0 Menot 27 987 31

Lisätiedot

Maakuntien puheenjohtajien ja maakuntajohtajien yhteiskokous 11.4.2012 Kehysratkaisu ja kunnat. Timo Kietäväinen varatoimitusjohtaja

Maakuntien puheenjohtajien ja maakuntajohtajien yhteiskokous 11.4.2012 Kehysratkaisu ja kunnat. Timo Kietäväinen varatoimitusjohtaja Maakuntien puheenjohtajien ja maakuntajohtajien yhteiskokous 11.4.2012 Kehysratkaisu ja kunnat Timo Kietäväinen varatoimitusjohtaja Hallituksen sopeutustoimet 22.3.2012 Veronkorotuksia toteutetaan 1,5

Lisätiedot

Talousarvio 2011. Taloussuunnitelma 2011-2013. Someron kaupunki

Talousarvio 2011. Taloussuunnitelma 2011-2013. Someron kaupunki Taloussuunnitelma - 213 Someron kaupunki Kaupunginvaltuusto 14.12.21 1 1. YLEISPERUSTELUT 3 1.1. Kansantalouden kehitysnäkymät. 3 1.2. Kuntatalouden kehitysnäkymät 21... 3 1.3. Someron kaupungin taloudellinen

Lisätiedot

Tilinpäätös 2014 31.3.2015 Timo Kenakkala

Tilinpäätös 2014 31.3.2015 Timo Kenakkala Tilinpäätös 014 31.3.015 Timo Kenakkala Eräitä merkittäviä hankkeita ja päätöksiä 014 Kestävä elämäntapa -ohjelman hyväksyminen Henkilöstöohjelman 014 00 hyväksyminen Palvelu- ja hankintaohjelman hyväksyminen

Lisätiedot