Talousarvio Taloussuunnitelma Someron kaupunki

Transkriptio

1 Talousarvio 213 Taloussuunnitelma Someron kaupunki Kaupunginvaltuusto

2 1 SISÄLLYSLUETTELO 1. YLEISPERUSTELUT Kansantalouden kehitysnäkymät Kuntatalouden kehitysnäkymät Someron kaupungin taloudellinen kehitys SUUNNITELMAKAUDEN PAINOPISTEALUEET Perusturvatoimi Sivistystoimi Elinkeinotoimi Tekninen toimi Asuntotuotanto Liikenneyhteydet LOUSARVIO JA LOUSSUUNNITELMA Talousarvion laadinnan lähtökohdat Vuoden 213 talousarvio Lautakuntien esitykset, lisäykset ja vähennykset Talousarvion yhteenveto Tuloslaskelma ja rahoituslaskelma (ulkoiset) Taloussuunnitelma TYTÄRYHTEISÖJEN VOITTEET KÄYTTÖLOUSOSA. 26 MÄÄRÄRAHAT JA TULOARVIOT, TOIMINNALLISET VOITTEET JA MUUT PERUSTELUT TEHTÄVÄALUEITIN 5.1. Tarkastuslautakunta Tilintarkastus Kaupunginhallitus Yleishallinto Henkilöstöhallinto Elinkeinolautakunta Elinkeinoelämän kehittäminen Maaseutulautakunta Maataloustoimi Lomatoimi Maa- ja metsätilat Perusturvalautakunta Perusturvatoimen hallinto ja huolto Ympäristöterveydenhuolto Kansanterveystyö Erikoissairaanhoito Sosiaalityö Vanhustyö Kehitysvammatyö Päivähoito Sivistyslautakunta Sivistystoimen hallinto Peruskoulutus Keskiasteen koulutus Vapaa sivistystyö Kirjastotoimi Vapaa-aikatoimi. 41

3 5.7. Tekninen lautakunta Tekninen hallinto Tilahallinto Liikennealueet ja yleiset alueet Suojelutoimi Ympäristölautakunta Tietoimi Rakennusvalvonta Ympäristönsuojelu Yhdyskuntasuunnittelu INVESTOINTIOSA 49 Irtaimiston hankintaohjelma.. 5 Talonrakennusinvestoinnit 51 Julkinen käyttöomaisuus RAHOITUSOSA 53 2 LIITTEET Tuloslaskelma ja rahoituslaskelma (sisäiset ja ulkoiset). 54 Talousarvioasetelma. 55

4 3 1. YLEISPERUSTELUT 1.1. Kansantalouden kehitysnäkymät Suomen kansantalous on kuluvana vuonna hiipunut kohti taantumaa. Viennin väheneminen, investointien alamäki ja yksityisen kulutuksen kasvun hidastuminen ovat vaikuttaneet siihen, että kansantuotteen kasvu jää vuositasolla mitattuna prosentin tuntumaan. Myös ensi vuodelle ennustetaan varsin vaatimatonta kasvua. Vuoden 28 tuotannon taso saavutettaneen näillä näkymin vasta vuonna 214. Taloustilanteen heikkeneminen Suomessa on johtunut pääasiassa Euroopan velkakriisistä ja sen seurausvaikutusten heijastumisesta talouteemme. Viime aikojen ennusteissa on esitetty jossain määrin toisistaan poikkeavia näkemyksiä Suomen kansantalouden kehityksestä. Taloudellisen kasvun on kuitenkin yleisesti ennustettu hidastuvan viime keväänä laadittuihin arvioihin verrattuna. Kansantaloutemme tulevaan kehitykseen vaikuttavatkin eurokriisin ohella Suomen omien talouspoliittisten toimenpiteitten onnistuminen. Valtiovarainministeriö arvioi ensi ja seuraavan vuoden kokonaistuotannon kasvun olevan noin prosentin luokkaa. Edessä on pitkä hitaan kasvun aika, mikä ilmenee kuntataloudessa mm. verotulojen aiempaa vaatimattomampana kasvuna. Vuonna 212 kuluttajahintojen arvioidaan kohoavan vuositalolla noin 2,5 %. Inflaation kiihtyminen keväällä 211 johti siihen, että Euroopan Keskuspankki nosti korkotasoa. Suomessa arvonlisäveron korottaminen yhdellä prosenttiyksiköllä vuonna 213 nostaa kuluttajahintoja vuositasolla noin,6,7 %. Kuluttajahintojen nousuvauhdin arvioidaan kuitenkin hidastuvan vuonna 213 ja inflaatio jäänee alle 2,5 prosentin. Valtiovarainministeriö on arvioinut palkansaajien yleisen ansiotasoindeksin kohoavan vuonna 212 3,5 %. Raamisopimuksen mukaiset palkkaratkaisut merkitsevät sitä, että ansiotason kohoaminen on vuonna 213 hitaampaa kuin kuluvana vuonna. Ansiotasoindeksin ennustetaan nousevan vuonna 213 noin 2,6 %. Keskimääräinen työttömyysaste aleni vuonna 211 edellisen vuoden tasosta puolisen prosenttiyksikköä. Vuonna 212 työttömyysasteen arvioidaan olevan keskimäärin 7,6 %, mikä merkitsee sitä, että työttömänä on keskimäärin n. 2 henkilöä. Työllisyys pysynee vuoden 211 tasolla ja työllisyysaste kohoaa jonkin verran työvoiman tarjonnan vähetessä. Työvoiman kysyntä kasvaa tulevina vuosina vain niukasti, jos kokonaistuotannon kasvu pysyy valtiovarainministeriön ennustamalla alhaisissa kasvuluvuissa. Keskimääräiseksi työttömyysasteeksi vuonna 213 valtiovarainministeriö arvio 8,1 % Kuntatalouden kehitysnäkymät Hallitus on sopinut vuoden 213 budjettiesityksensä kansainvälisesti hyvin epävarmassa taloudellisessa tilanteessa. Hallitusohjelman mukaan hallitus rakentaa kehyspäätöksensä siten, että hallitusohjelmaan kirjatut talouspolitiikan tavoitteet toteutuvat ja Suomen valtion nykyinen luottoluokitus säilyy. Hallitus on sitoutunut toteuttamaan uusia lisäsopeutustoimia, mikäli valtion velan bruttokansantuoteosuus ei näytä kääntyvän laskuun ja valtion talouden alijäämä näyttää asettuvan yli yhteen prosenttiin bruttokansantuotteesta. Hallitus seuraa vuosittain em. valtiontalouden tavoitteiden toteutumista ja panee tarvittaessa täytäntöön ehdollisia toimia siten, että niitä toteutetaan prosentuaalisesti yhtä paljon. Näitä ehdollisia toimia ovat valtion menojen ja kuntien valtionapujen lisäjäädytys ja sopeutus sekä verojen lisäkorotukset ja verovähennysten karsiminen. Kunta-alalla saavutettiin viime vuoden syksyllä neuvottelutulos virka- ja työehtosopimuksista vuosille Ns. raamisopimus tuli voimaan vuoden 212 tammikuun alusta. Sopimus on voimassa 26 kk ja sopimuskausi päättyy Koko sopimuskauden kustannusvaikutus on lähes 4,5 % kaikilla sopimusaloilla. Jatkossakin kuntatalouden palkanmaksuvara riippuu lähinnä kuntien omien verotulojen kasvusta. Kunta-alan ansiotasoindeksin arvioidaan kohoavan 3,2 % vuonna

5 Tämä sisältää viime vuodelta siirtyvän palkkaperinnön ja kuluvan vuoden sopimuskorotukset sekä liukuma-arvion. Kunta-alan palkkasumma kasvanee hieman enemmän. vuonna 213 kuntaalan ansiotasoindeksi kohonnee 2,3 %. Palkkasumman kasvu vuonna 213 jäänee ansiotason muutoksen tasolle. Kuntatyönantajan sosiaalivakuutusmaksujen perusteet vuodelle 212 vahvistettiin vuoden 211 lopussa. Valtiontalouden kehyspäätöksessä vuosille annettiin oletusarvot maksujen suuruudelle kyseisinä vuosina. Keskimääräinen sosiaalivakuutusmaksujen taso suhteessa palkkasummaan näyttäisi säilyvän tulevalla kehyskaudella keskimäärin noin 3 prosentissa. Kuntatyönantajan sosiaalivakuutusmaksuja Maksu/vuosi *212 **213 Sairausvakuutusmaksu 2,23 2,12 2,12 2,3 Työttömyysvakuutusmaksu 2,95 a) 3,2 b) 3,2 c) 3,3 d) KuEL-maksu (keskimäärin) 23,6 23,6 23,6 23,6 VaEL-maksu (keskimäärin) 21,83 2,67 19,82 19,62 Muut (keskimäärin) 1,3 1,3 1,3 1,3 Työnantajan maksut (keskimäärin) 29,9 29,93 29,84 29,83 Vakuutetun eläkemaksu (keskim.) 4,8 5,1 5,6 5,8 a),75 % palkkasumman ensimmäiseen euroon asti * ennakkotieto b),8 % palkkasumman ensimmäiseen euroon asti ** ennuste c),8 % palkkasumman ensimmäiseen euroon asti Kuntien verotilitykset kasvoivat vuonna 211 keskimäärin neljä prosenttia. Tuloveron tilitykset kohosivat paria viime vuotta nopeammin eli n. 3 % ja yhteisöveron tilitykset lähes 2 %. Kiinteistöveron tilitykset lisääntyivät pari prosenttia. Vuonna 212 kunnallisveron tilityksiä lisäävät lähinnä ansiotulojen noin 4 prosentin arvioitu kasvu. Myös kuntien keskimääräinen tuloveroprosentti kohosi,9 prosenttiyksikköä vuodelle 212 ja on 19,25. Tilityksiä pienentävät mm. kunnallisverotuksen vähennyksiin tehdyt muutokset, joista merkittävimmät ovat perusvähennyksen ja työtulovähennyksen muutokset. Tuloista tehtävät vähennykset kasvavat vuonna 212 yli 7 %. Työtulovähennyksen korotus vähentää myös kuntien tuloveron tuottoa vuonna 212. Valtion vuoden 212 talousarviossa ehdotettiin kuntien tuloverotukseen tehtävistä veroperustemuutoksista, joiden arvioitiin vähentävän kunnallisveron tuottoa yhteensä (nettomääräisesti) 263 milj. euroa. Menetykset kompensoidaan täysimääräisesti valtionosuusjärjestelmän kautta valtionosuuksia lisäämällä. Kunnallisveron tilitysten arvioidaan kasvavan vuonna 212 kokonaisuudessaan keskimäärin 3,8 %. Kunnallisveron tuotoksi on arvioitu ensi vuonna 17,6 miljardia euroa eli 4,2 % kuluvaa vuotta enemmän. työllisyystilanteen mahdollinen heikkeneminen ennustettua enemmän pienentäisi kuitenkin varsin optimistista arviota ensi vuoden tilitysten kasvusta. Vuonna 213 ansiotulojen kasvuvauhti hieman hidastuu ja on arvion mukaan 3,4 %. Kehysriihessä päätettiin luopua väliaikaisesti vuosina ansiotuloverotuksen indeksitarkistuksista. Kunnallisverotuksessa ansiotuloista tehtävien vähennysten arvioidaan lisääntyvän em. vuosina vain n. 2 %. Myös kunnallisverosta tehtävät vähennykset pysyvät suurin piirtein vuoden 212 nimellisellä tasolla. Kuntien yhteisöveron määrään vaikuttavat sekä yritysten tuloskehitys että kunnille yhteisöveron tuotosta jaettava osuus. Hallitus on esittänyt yhteisöveron perusteisiin liittyen monia muutoksia vuodelle 213. Osa muutoksista on jo tehty ja osaa vasta valmistellaan. Osa muutoksista on tarkoitettu pysyviksi ja osa määräaikaisiksi talouden toimeliaisuutta lisääviksi toimiksi. Muutokset kompensoidaan kunnille nostamalla kuntien osuutta yhteisöverontuotosta. Kuntaryhmän osuutta yhteisöverosta korotettiin väliaikaisesti kymmenellä prosenttiyksiköllä vuosiksi Kuntien

6 5 yhteisöveron jako-osuuden 5 prosenttiyksikön määräaikainen korotus jatkuu vuosina Yhteisöverokantaa alennettiin vuodesta 212 alkaen puolellatoista prosenttiyksiköllä 24,5 prosenttiin. Aleneminen kompensoitiin kunnille kuntaryhmän jako-osuutta korottamalla. Vuonna 212 jako-osuus yhteisöveron tuotosta on 28,34 %. Vuonna 213 sovellettava jako-osuus on arvioitu muodostuvan 29,4 prosentiksi, mutta luku täsmentyy, kun jako-osuuteen vaikuttavista toimista on päätetty. Kuntien vuoden 213 yhteisöverokertymäksi on arvioitu 1,3 miljardia euroa. Vuoden 213 yhteisöveron tilitykset kunnille pysyvät näillä näkymin kuluvan vuoden tasolla. Vuonna 212 kiinteistöveroa arvioidaan kertyvän noin 1,3 miljardia euroa ja vuonna 213 tilitysten arvioidaan kasvavan verrattain maltillisesti. Valtiovarainministeriö on käynnistänyt yhdessä Suomen Kuntaliiton ja Verohallinnon kanssa hankkeen, jossa selvitetään kiinteistöverotuksen uudistamistarpeita. Mahdolliset toimenpide-ehdotukset voivat vaikuttaa jo vuoden 213 kiinteistöveron tilityksiin. Hallitus on kehysriihen päätöksen mukaisesti esittänyt kaikkien arvonlisäverokantojen korottamista yhdellä prosenttiyksiköllä vuoden 213 alusta. Valtion talousarvioesityksen mukaan verokantojen korottamisen arvioidaan lisäävän verotuottoa vuositasolla 83 miljardia euroa Kuntien valtionavut koostuvat laskennallisista yleiskatteellisista valtionosuuksista ja määrättyihin käyttötarkoituksiin kohdistettavista valtinavustuksista, joiden suuruus kattaa määrätyn osuuden toiminnan todellisista kustannuksista. Valtion talousarvioesityksen mukaisesti kuntien valtionavut ovat vuonna 213 yhteensä 1,7 mrd. euroa, mistä valtaosa (9,7 mrd. euroa) muodostuu kunnille myönnettävistä valtionosuuksista. Valtionosuuksiin on laskettu 213 kustannustason muutos (indeksikorotus) 3 prosenttia, jonka vaikutus on n. 231 milj. euroa. Lisäksi on huomioitu maaliskuun 212 kehysriihessä hallituksen tekemä päätös vuoden 213 valtionosuusrahoitukseen kohdistuvasta 125 milj. euron lisäleikkauksesta. Lisäleikkaus alentaa kunnan peruspalvelujen valtionosuusprosenttia,51 prosenttiyksiköllä, mikä tarkoittaa kunnan omarahoitusosuuden kasvua noin 23 eurolla asukasta kohden. Valtionosuuslaskelmissa on otettu huomioon myös hallituksen esitys vanhuspalvelulaiksi, jonka on tarkoitus tulla voimaan Henkilöstömitoitusten mahdolliset tarkistukset siirtyvät vuodelle 215. Vanhuspalvelulakiin liittyen valtionosuudessa on otettu lisäyksenä huomioon 27,3 milj. euroa. Muutos otetaan huomioon kunnan peruspalvelujen valtionosuuden perusteena käytettävissä sosiaalihuollon perushinnoissa. Myös opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalan vuoden 213 valtionosuusrahoitusta alentavat hallitusohjelmassa ja kehyspäätöksessä sovitut säästöt. Nämä kohdistuvat mm. oppisopimuskoulutukseen, ammatilliseen lisäkoulutukseen, ammattikorkeakoulujen rahoitukseen, oppilaitosten perustamiskustannusten valtionosuuteen, vapaan sivistystyön rahoitukseen sekä teattereiden, orkestereiden ja museoiden rahoitukseen. Vuonna 213 OKM:n valtionosuusrahoituksen säästöt ovat yhteensä n. 58 milj. euroa, mistä 42 milj. euroa on kuntien ja kuntayhtymien arvioitu osuus. Indeksikorotuksen tekemättä jättäminen vähentää valtionosuuksia 68,3 milj. euroa, mistä kuntien osuus on n. 5 milj. euroa. Kuntaliiton laskelmissa opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain mukaisessa valtionosuusrahoituksessa on otettu huomioon hallituksen kehysriihen päätös jäädyttää indeksikorotukset vuoden 213 osalta.

7 6 Valtion talousarvioesityksen mukaiset valtionosuusprosentit ja kunnan omarahoitusosuudet vuonna Kunnan peruspalvelujen valtionosuus (VM) valtionosuusprosentti 31,42 3,96 kunnan omarahoitusosuus /asukas 31, ,8 Ylläpitäjärahoitus (lukio) OKM valtionosuusprosentti 41,89 41,89 kunnan omarahoitusosuus 364,18 367, Someron kaupungin taloudellinen kehitys Someron kaupungin vuoden 21 tilinpäätöksessä vuosikate oli 4,1 milj. euroa ja vuoden 211 tilinpäätöksessä 3,3 milj. euroa. Toimintakulut olivat vuoden 211 tilinpäätöksessä 5,1 milj. euroa ja vuoden 212 talousarviossa 52,9 milj. euroa. Kasvua edellisen vuoden tilinpäätöksestä on 2,8 milj. euroa eli 5,7 %. Toimintatuotot olivat vuonna 211 7,4 milj. euroa ja vuoden 212 talousarviossa 6,7 milj. euroa. Valtionosuudet olivat vuonna 211 n. 23 milj. euroa ja vuoden 212 talousarviossa 23,5 milj. euroa. Päätösten mukaan kertymä tullee olemaan n. 1 milj. euroa suurempi eli 24,3 milj. euroa. Maksuunpantuja tuloveroja oli vuoden 211 lopullisessa verotuksessa 2,9 milj. euroa, jossa oli kasvua edelliseen vuoteen 5,1 %. Tuloverojen osuus oli viime vuoden tilinpäätöksessä 2,3 milj. euroa. Vuoden 212 talousarviossa on tuloveroja merkitty 21,4 milj. euroa. Lokakuun loppuun mennessä näitä on kirjattu yhteensä 19,7 milj. euroa. Verovuoden 211 ansio- ja pääomatulojen osalta tehdään marraskuussa ns. maksuunpanon mukainen tilitys, jossa verovuodelta 211 jo tilitetyt verot oikaistaan vastaamaan lopullisen verotuksen mukaisia maksuunpanosuhteita. Lisäksi kunnilta vähennetään marraskuun tilityksissä näiden osuus verovelvollisille vuodelta 211 maksettavista ennakonpalautuksista. Somerolla marraskuun tilityksessä viime vuodelta liikaa saatuja ennakkoja peritään takaisin n. 1,8 milj. euroa. Vuoden 212 tuloverokohta jäänee näillä näkymin alle arvion. Yhteisöveron tilityksiä on kertynyt,7 milj. euroa. Verohallinnon ennakkotietojen mukaan lokakuussa yrityksille on palautettu yhteisöveroa peräti 4 milj. euroa. Suurimmaksi osaksi palautusten perusteena on ulkomaisten verojen hyvittäminen eli kansainvälisen kaksinkertaisen verotuksen poistaminen. Näin poikkeuksellisen suuri palautusmäärä tarkoittaa sitä, että marraskuussa ei ole tilitettävää yhteisöveroa. Vuosikatteen tulisi olla poistojen suuruinen, jotta korvausinvestoinnit voitaisiin kattaa. Toisaalta vuosikatteen tulisi riittää myös lainojen lyhennyksiin. Vuoden 211 tilinpäätöksessä vuosikate oli 3,3 milj. euroa ja poistot 1,7 milj. euroa. Lainojen lyhennykset olivat n.,5 milj. euroa. Näin ollen vuosikate riitti poistojen lisäksi myös lainojen lyhennyksiin. Vuoden 212 talousarviossa vuosikate on n.,2 milj. euroa ja poistot 1,7 milj. euroa. Vuosikate ei siis riitä edes poistojen kattamiseen. Kuntalain 65 :n 2 momentin mukaan talousarviossa ja taloussuunnitelmassa tai niiden hyväksymisen yhteydessä on päätettävä toimenpiteistä, joilla edellisen vuoden taseen osoittama alijäämä ja talousarvion laatimisvuonna kertyväksi arvioitu alijäämä suunnittelukaudella katetaan. Hyväksyessään vuoden 213 talousarvion ja vuosien tai pitemmälle ulottuvan taloussuunnitelman valtuuston on hyväksyttävä toimenpiteet, jotka kattavat vuoden 211 taseeseen kertyneen ja vuoden 212 aikana kertyväksi arvioidun alijäämän. Someron kaupungin taseessa ei ole katettavia alijäämiä vuoden 211 tilinpäätöksessä.

8 7 Vuoden 212 talousarvion toteutumista seurattaessa vuosikate on ollut selvästi viime vuoden vastaavaa ajankohtaa pienempi. Lokakuussa vuosikate oli yli miljoona euroa viime vuotta pienempi. Palkkamenoissa on kasvua viime vuoteen 1,8 % ja henkilöstömenoissa yhteensä 2 %. Muissa menoissa kasvua on 8,9 %. Kaiken kaikkiaan toimintakuluissa on kasvua viime vuoteen 5,4 %. Toimintatuottojen kertymä on viime vuoden tasossa. Erikoissairaanhoidossa käyttö on ollut maksettuja ennakkoja pienempää lokakuun loppuun mennessä. Oletettavaa onkin, että erikoissairaanhoidon menot tulevat alittumaan. Verotulojen kertymä on ollut viime vuoden tasossa, eikä odotettua kasvua tuloissa ole ollut. Marraskuun maksuunpanotilityksessä liikaa saatuja ennakkoja joudutaan palauttamaan ja odotettavissa onkin, että marraskuussa ei verotuloja kassaan saada. Tämä taas vaikuttaa loppuvuoden maksuvalmiuteen ja on todennäköistä, että joudutaan turvautumaan lyhytaikaiseen lainaan. Vuoden 212 aikana on nostettu 5 miljoonaa euroa lainaa uimahallin rakentamismenojen vuoksi. Tällä hetkellä lainaa on n. 78 euroa asukasta kohti. Väestökehitys Someron väkiluku jatkaa alenemistaan. Tilastokeskuksen tuoreimman ennusteen mukaan väkiluku laskisi alle 9 asukkaan jo vuonna 216. Kuntaan muuttaneiden osuus on ennusteen mukaan suurempi kuin kunnasta muuttaneiden, mutta vastaavasti syntyneiden määrä on puolet pienempi kuin kuolleiden määrä vuoteen 22 mennessä. Ikärakenne-ennusteen mukaan yli 65-vuotiaiden määrä kasvaa edelleen ja ylittäisi 3 %:n rajan jo vuonna 216. Vuosi Synt. Kuoll. Tulomuutto * Lähtömuutto Netto siirtol Väkil. muutos (sis.korj.) Väkiluku *Tilastokeskuksen väestöennuste

9 8 Ikäryhmä Vuosi * vuotiaat vuotiaat yli 65 -vuotiaat ,3 % , % ,1 % ,3 % ,4 % , % ,7 % ,6 % ,6 % ,3 % , % ,8 % ,7 % ,5 % ,7 % ,8 % ,4 % ,4 % ,5 % ,8 % ,8 % ,7 % ,8 % ,7 % ,5 % ,2 % ,1 % , % ,3 % ,6 % ,1 % ,4 % ,4 % 45 48,1 % ,3 % ,5 % ,1 % 268 2,9 % ,9 % ,2 % ,6 % ,9 % ,2 % ,6 % , % ,9 % ,7 % 273 3,4 % ,9 % ,8 % ,5 % * Tilastokeskuksen väestöennuste Työllisyyskehitys Työ- ja elinkeinotoimiston tilaston mukaan syyskuun lopussa työttömien osuus työvoimasta oli Varsinais-Suomessa suurempi kuin vuotta aikaisemmin, eli 9,3 % (8,5 %, 9/211). Koko maassa työttömyysaste oli 8,9 % (8,3 %, 9/211). Työttömien määrä kasvoi viime vuodesta kaikissa Varsinais-Suomen seutukunnissa. Samoin tapahtui nuortenkin osalta, lisäksi nuorten työttömyyden kasvu oli yleensä voimakkaampaa. Nuorten, alle 25-vuotiaiden, työttömien määrä oli Varsinais-Suomessa 18 % suurempi kuin vuosi sitten. Nuorten työttömyys kasvoi muissa seutukunnissa paitsi Turunmaalla suurinta kasvu oli Salossa. Syyskuulle tyypilliseen tapaan nuorten työttömien määrä väheni kuukauden aikana 2 henkilöllä. Pitkäaikaistyöttömyys kasvaa Loimaan, Salon ja Vakka-Suomen seutukunnissa. Työttömien määrä kasvoi 12 prosentilla naisten keskuudessa ja miesten keskuudessa se kasvoi 7 prosentilla. Viime kuukausina on ollut yleistä, että teollisuudessa ja rakentamisessa työttömien määrä on vähentynyt ripeimmin kun taas palveluissa muutoksen tahti on hitaampaa ja joissakin palvelualan tehtävissä työttömyys on kasvussa. Syyskuussa vain muutamilla teollisuuden aloilla (metalli- ja kemianteollisuus) työttömien määrä vähentyi vuoden takaisesta ja muilla aloilla määrä on kasvussa. Someron työttömyysaste oli syyskuun 212 tilanteen mukaan 8,5 % (7,6 %, 9/211). Työttömiä työnhakijoita oli 345 (312, 9/211), joista alle 25-vuotiaita oli 34 (28, 9/211), yli 5-vuotiaita 15 (137, 9/211) ja yli vuoden työttömänä olleita 67 (76, 9/211). Avoimia työpaikkoja oli Somerolla 24, kun niitä vuotta aikaisemmin oli 21. Seuraava kaavio kuvaa Someron työttömyyden kehitystä runsaan kahden vuoden ajalta. Kuvassa ylempi viiva kuvaa työttömien lukumäärää ja alempi avoimia työpaikkoja kuukauden lopussa.

10 9 2. SUUNNITELMAKAUDEN PAINOPISTEALUEET Talouden tasapainottamistoimet 2.1. Perusturvatoimi Someron perusturvan tarjoamien palveluiden järjestäminen edellyttää aktiivista yhteistyötä eri toimijoiden kanssa. Toimintaa kehitetään yhteistyössä ja pyrkimyksenä on ensisijaisesti palvelujen kehittäminen kuntalaisia parhaiten palvelevalla tavalla. Kunta ja palvelurakenneuudistuksen aiheuttamia mahdollisia muutoksia seurataan aktiivisesti ja perusturvatoimen hallinnon tulevaisuuden linjauksia tehdään lainsäädännön valmistumisen myötä. Seudullisessa yhteistoiminnassa Someron perusturvatoimelle on keskeistä palveluiden maantieteellinen läheisyys, hyvä saavutettavuus, palvelukeskeisyys, palveluiden laadukkuus ja palvelutuotannon tehokkuus. Perusturvatoimessa useiden tehtäväalueiden ongelmana on lisääntyvässä määrin koulutetun ja pysyvän työvoiman saaminen. Perusturvatoimen pyrkimyksenä on kehittää työoloja niin, että Someron kaupunki erottuisi nykyistä houkuttelevampana työpaikkana. Koko perusturvassa panostetaan suunnitelmakaudella henkilöstön täydennyskoulutukseen. Täydennyskoulutus nostaa henkilöstön osaamistasoa ja tuottaa tätä kautta kuntalaisille selvää lisähyötyä. Lisäksi mahdollisuus lisäkoulutukseen on merkittävästi työviihtyvyyteen vaikuttava asia. Täydennyskoulutuksen myötä mahdollistuu parhaimmillaan jopa palvelujen nykyistä laajempi tuottaminen omana toimintana. Selvästi havaittuja puutteita toimintaympäristöissä ja irtaimistossa pyritään mahdollisuuksien mukaan korjaamaan suunnitelmallisesti, jotta työympäristöt kehittyisivät työn tekemisen kannalta tarkoituksenmukaisemmiksi ja tätä kautta edesauttaisivat työn tekemistä ja työssä viihtymistä. Asianmukaiset ja toimivat tilat, välineet, laitteet ja ohjelmistot edistävät asiakasturvallisuutta ja nostavat palveluiden tasoa.

11 1 Laitoshoidon ja palveluasumisen henkilöstömitoitukset saatetaan suunnitelmakaudella riittävälle tasolle. Vanhustyön yksiköissä pyritään vahvistamaan kuntouttavan hoitotyön osaamista ja työtapa pyritään suunnitelmakaudella vakiinnuttamaan. Työn kuormittavuutta, työympäristöä ja työviihtyvyyttä lisäämällä tavoitellaan sairauslomien määrän kasvun pysähtymistä ja mahdollista vähenemistä. Alueellisen rakennemuutoksen aiheuttamaan työttömien määrän kasvuun vastataan kuntouttavaa työtoimintaa edelleen kehittämällä. Osana kehittämistyötä on esimerkiksi ryhmätoiminnan ja nuorten starttipajatoiminnan vakiinnuttaminen Sivistystoimi Oppilasmäärä vähenee Somerolla edelleen lukuvuodesta (932) lukuvuoteen (82) noin n. 11:lla. Laskennallisella valtionosuudella ilman indeksikorotuksia pelkästään tämä tarkoittaa n. -7. Oinasjärven koulun oppilasmäärä laskee 48:aan lukuvuonna ja koulu tarvitsee selkeästi lisää oppilaita. Osalla pieniä kouluja tapahtuu myös eläköitymistä lähivuosina. Talous ei pysy sivistystoimen osalta tasapainossa pitkällä tähtäimellä, mikäli koulutuspalveluja ei yhdistellä. Valtion tavoitteeksi on kirjattu, että perusopetusta rahoitettaisiin nykyistä enemmän kunnan toimintaympäristöä kuvaavien indikaattoreiden, kuten väestön työttömyysasteen, koulutustason ja maahanmuuttajien osuuden perusteella. Lukiokoulutuksen rahoitusta ollaan puolestaan uudistamassa siten, että se turvaa lukioikäisten vähentyessä koulutuksen laadun ja alueellisen saatavuuden mm. etäopetusta hyödyntäen. Siksi myös Somerolla, oppilasmäärän väheneminen ja tuleva tuntijakouudistus huomioiden, tulee E-oppimisympäristöjen toimivuuteen ja kehittämiseen varautua. 1. Lahti- Pitkäjärven koulun ja varhaiskasvatuksen sijoittaminen samaan rakennukseen investointiesityksen kohdan 2. mukaisesti sekä kahden opetusluokan rakentaminen Kirkonmäen kouluun kohdan 3. mukaisesti opettajaisten koulujen sulauttaminen suurempiin yksiköihin eli palvelurakenteen keskittäminen itä-keskusta-länsi alueille kuten varhaiskasvatus jo nykyisin toimii: lapset saavat olla samassa ympäristössä varhaiskasvatuksesta 6.-luokkaan, tukipalvelut helpompi järjestää: ruokailu- ja siivouspalvelut, terveydenhoitopalvelut, koulupsykologi- ja kuraattoripalvelut, kerho- ja hoitopalvelut, yhdenvertaisemmat oppimisympäristöt, opetusvelvollisuuksien täyttäminen, henkilöstön todellinen synergiaetu ja henkilöstön riittävyys jne. Valtionavustusten täysimääräinen hyödyntäminen. 3. Toimivien E- oppimisympäristöjen rakentaminen, jolloin etäopetus mahdollistuu tasapuolisesti ja mm. harvinaisia kieliä tmv. voidaan tarjota kaikille ja tulossa olevaa uutta tuntijakoa toteuttaa. E-oppiminen on sateenvarjokäsite, jota voidaan käyttää puhuttaessa esimerkiksi tietoverkkojen hyödyntämisestä etäopetuksessa, monimuoto-opetuksessa, sulautetussa opetuksessa sekä tietokoneavusteisen, tietoverkkoa hyödyntävän itseopiskelun yhteydessä. 4. Ulkoistettujen palvelujen on aktiivisesti markkinoitava toimintaansa ja haettava eri rahoituskanavilta lisätuloja ns. ei-lakisääteisen toiminnan kehittämiseen sekä palvelujen tuotteistamiseen: EU-tuet, okm:n tuet sekä muut järjestötuet. 5. Lasten- ja nuorten hyvinvointilautakunnan rakentaminen ns. laajalla shabloonalla, lasten ja nuorten hyvinvoinnin näkökulmasta, kun valtiovallan antamat reunaehdot henkilöstömitoitusten, tehtäväjakojen, ohjelmistojen ja talousvelvoitteiden ymv. osalta selkiintyvät. Lakiuudistuksia tulossa lähivuosina: kuntalakiuudistus, valtionosuusuudistus ja varhaiskasvatuslakiuudistus jne.

12 11 Sivistyslautakunnan investointiesitykset 1-3 / : 1. Kiiruun koulukeskus (perustelut: laaja kuntotarkastus valmistuu 1 / 212, rakennuksen peruskorjaus- ja saneeraussuunnitelmat 12 / 212, oppilas- ja henkilöstömäärä tukipalveluineen vuositasolla n ) 2. Lahti - Pitkäjärvi koulukeskus (perustelut: varhaiskasvatus lk:t samaan tilaan, liikunta-, tekniset- ja tukipalvelutilat asianmukaisiksi, pois ns. kolmen rakennuksen kalliista mallista, valtionavustusta ei saada tälle hankkeelle, mikäli ei ole selkeää kaupunkitasoista kouluverkkopäätöstä, kokonaislapsi- ja henkilöstömäärä n. 1-12). 3. Kirkonmäen koulun pienryhmätilat, 2 luokkaa (perustelut: oppilaita tasataan lukuvuosittain Joensuun ja Kirkonmäen koulujen kesken, pienryhmätilatarve suuri, Härkälän asuntoalue kaavoitettu, koulu on oppilas- ja henkilöstömäärältään n kokoinen) 2.3. Elinkeinotoimi Elinkeinotoimen tehtäviin kuuluu yleismarkkinointi, yritysneuvonta ja elinkeinoelämän kehittäminen. Markkinointia pyritään kehittämään siten, että se on suunnitelmallista ja pitkäjänteistä. Mahdollinen uusi visuaalinen ilme tulee edellyttämään markkinointimateriaalien ja kotisivujen uusimisen. Markkinointi kohdistuu asumiseen ja yrittämiseen, lähinnä omakoti- ja yritystontteihin sekä vapaisiin tiloihin ja palvelutarjontaan. Kampanjointia ja mainontaa toteutetaan hyviksi todetuissa medioissa. Erilaisille messuille pääkaupunkiseudulla, Turussa ja lähikunnissa osallistutaan valikoidusti. Tontti ja tila-asioissa tehdään yhteistyötä kylien, paikallisten kiinteistövälittäjien ja yrittäjien kanssa. Somerniemen kesätorilla sijaitsevaa kaupungin infopistettä hoitamaan palkataan kesätyöntekijä, joka torin aukiolopäivinä opastaa kävijöitä. Aitassa ja sen terassilla tullaan järjestämään sekä kaupungin että yhdistysten toimesta teematapahtumia ja esittelyjä. Elinkeinotoimen suurimpana haasteena on aktivoida uusien yritysten syntymistä ja sijoittumista Somerolle. Minkä alan yrityksiä Somerolla tarvitaan ja minkä alan yrityksiä Someron toimintaympäristö tukee, näkemyksiä näihin asioihin haetaan ulkopuolisilta asiantuntijoilta. Kaupungin rakennuttama teollisuushalli valmistuu Harjun teollisuusalueelle keväällä 213. Hallin vapaita tiloja kuten myös Harjun teollisuustontteja markkinoidaan sopiviksi katsotuissa julkaisuissa. Lisäksi ostetaan yritystonttitarpeisiin maata ja edistetään sen kaavoittamista. Somerolaisten, eri alojen yritysten/yritysryhmien kanssa pyritään edelleen tiivistämään yhteistyötä. Järjestetään yhteisiä keskustelu- ja suunnittelutilaisuuksia, joiden tavoitteena on kehittää yritysten toimintaympäristöä. Yrittäjien kanssa yhteistyössä tullaan tekemään myös Someron markkinointia hyvänä asuin- ja yrityspaikkana yhteisillä messuosallistumisilla sekä messuilla jaettavilla markkinointipaketeilla. Elinkeinotoimen tehtävänä on opastaa aloittavia yrityksiä toiminnan aloittamisessa ja mm. yritystilojen löytämisessä. Ajantasaista tietoa tarjotaan yritystoimintaa aloitteleville ja jo toimiville yrityksille kaikista niistä tukiorganisaatioista ja -mahdollisuuksista, joita on tarjolla investointeihin, kehittämiseen, henkilöstön palkkaukseen ja kouluttamiseen. Oman yritysneuvonnan lisäksi kaupunki on mukana useissa seudullisissa ja maakunnallisissa hankkeissa, joiden kautta yrittäjille on tarjolla erilaisia koulutustilaisuuksia ja asiantuntijapalveluja. Someron alueella toimivien mikroyritysten on mahdollista saada maaseudun yritystoimintaan suunnattuja tukia joko suoraan ELY-keskukselta tai paikalliselta toimintaryhmältä. Aloittelevia ja toimivia yrittäjiä informoidaan näistä tarjolla olevista tuista. Somerolaiset yritykset ja yhdistykset ovatkin hakeneet/saaneet tukia kiitettävästi mm. Varsinais-Suomen Jokivarsikumppaneilta.

13 12 Elinkeinotoimi ylläpitää rekisteriä kaupungin alueella tarjolla olevista vapaista toimi- ja teollisuustiloista. Tämä edellyttää kiinteää yhteydenpitoa tilojen tarjoajiin päin. Mahdollisiin tila- tai tonttikyselyihin pyritään vastaamaan mahdollisimman nopeasti ja kattavasti Tekninen toimi Tietohallinto Tietohallinnon 213 tavoitteena on tiivistää yhteistyötä eri hallintokuntien kanssa. Näin eri hallintokuntien tarpeet ja kehityssuunnat tulevat tietohallinnon tietoisuuteen ja niihin osataan varautua tulevaisuuden varalta. Lisäksi tavoitteena on sähköisen dokumentoinnin tason parantaminen nykyisestä. Myös riskien hallintaan tullaan kiinnittämään erityishuomiota. Kattavalla riskien kartoittamisella saadaan selville mahdolliset ongelmakohdat. Lisäksi henkilökunnan tieto-taitotasoa tullaan nostamaan osallistumalla koulutuksiin ja seminaareihin. Tällä tavalla myös seurataan alan kehitystä. Tekninen toimi Tilahallinnossa kiinteistöjen kuntoa ylläpidetään suunnitelmallisella korjaus- ja huoltotoiminnalla ja kiinteistöjen arvoa ja kehittymistä seurataan mm. järjestämällä kiinteistössä vähintään yhden (1) kerran vuodessa kiinteistökatselmus yhteistyössä käyttäjien kanssa. Lisäksi luovutaan määrätietoisesti kaupungin kannalta tarpeettomista kiinteistöistä myymällä niitä, käyttämällä maanvaihdossa ja viime kädessä purkamalla niitä. Näiden lisäksi vuonna 211 käyttöönotetulla huoltokirjalla tehostetaan ja selkeytetään kiinteistökannan jatkuvaa hoitoa ja kunnossapitotoimenpiteiden oikea-aikaisuutta sekä parannetaan kiinteistönhoitotyön seurantaa ja valvontaa. Ruokahuollon puolella tavoitteena on päättää keittiöverkon laajuudesta ja niihin liittyvistä investoinneista laiteratkaisuineen. Remontointisuunnitelma laaditaan kiireellisyysjärjestyksessä tuleville vuosille. Lisäksi tehdään palvelusopimukset tilaajien kanssa halutusta palvelutasosta sekä mm. asiakaspalautteiden keräämistavoista ja tiheydestä. Yksi tavoitteista on myös ottaa käyttöön jo hankittu Aterix-ohjelmiston FPM-lisäosa, jolloin tilauskäytännöt, laskutukset, ruokalistat ja niihin liittyvä reseptiikka paranevat ja ruokatuotanto kokonaisuudessaan tehostuu. Ympäristövastuuta ja toiminnan tehokkuutta arvioidaan seuraamalla jäteruoan määrää tietyltä ajanjaksolta vuoden 213 aikana. Lisäksi tulevana vuonna lähiruokapäiviä tullaan pitämään neljänä päivänä kuukaudessa. Siivouspuolella tehdään palvelusopimukset tilaajien kanssa halutusta palvelutasosta sekä mm. asiakaspalautteiden keräämistavoista ja tiheydestä. Lisäksi tarkastetaan siivousohjelmat sopimusta vastaavaksi vuonna Yksi tavoitteista on lisäksi parantaa työntekijöiden vuorovaikutus ja viestintävalmiuksia koulutuksen avulla. Katujen kunnossapidon puolella huolehditaan katuverkon rakenteellisesta kunnosta sekä liikenneturvallisuudesta mm. seuraamalla korvaushakemusten määrää. Puistojen hoidossa tullaan kiinnittämään erityistä huomiota ydinkeskustan kohteiden siisteyteen. Myös leikkivälineiden turva-alustoja tullaan parantamaan. Näiden lisäksi kaupunginhallitus päätöksellään määräsi toimialajohtajat esittämään pitkän tähtäimen suunnitelman talouden pitämiseksi tasapainossa lähivuosien väestön ikääntyminen ja muutospaineet huomioiden. Merkittävin säästötoimenpide teknisellä puolella tulee olemaan kouluverkon supistamisen kautta tulevat vaikutukset. Olemassa olevaa kiinteistömassaa saadaan supistettua, mikä tarkoittaa määrärahojen kohdistamista paremmin jäljelle jääviin kiinteistöihin. Samassa yhteydessä ruokahuollon puolella tehdään keittiöselvitys erityisesti kestävän kehityksen näkökulmasta huomioiden energiaan, veteen ja jätteisiin liittyvät asiat. Suunnitelmissa on siirtyä kahteen valmistuskeittiöön, muiden yksiköiden toimiessa jakelukeittiöinä.

14 13 Ympäristötoimi Tietoimessa avustetaan hakemusten perusteella järjestäytyneiden yksityisteiden kunnossapitoa ja perusparannushankkeita talousarvion määräämissä puitteissa. Seurataan Someron kaupungin alueella yksityistieverkon kuntoa. Neuvotaan tiekuntia kysymysten pohjalta. Rakennusvalvonnassa rakennuslupahakemukset käsitellään neljän viikon aikana siitä, kun hakemus täydellisenä liiteasiakirjoineen on jätetty rakennustoimistoon ja pyydetyt katselmukset suoritetaan viikon kuluessa katselmuksen tilaamisesta lukien. Lisäksi lain edellyttämää rakentamisen ohjausta ja neuvontaa annetaan kahtena päivänä viikossa osan päivästä. Ympäristöpuolella talousarvioraamiin perustuva talousarvioesitys mahdollistaa ympäristöhallinnon rutiineiden pyörittämisen, joka tarkoittaa lähinnä erilaisten lupa- ja valvonta-asioitten ratkaisemista sekä virkamiestyönä annettavaa neuvontaa ja ohjausta erilaisissa ympäristönsuojeluun liittyvissä asioissa. Tavoitteena on esimerkiksi käsitellä rutiininomaisissa tapauksissa ympäristölupahakemukset kolmen kuukauden kuluessa hakemusten jättämisestä. Tavoitteena on, että ympäristölautakunnan alainen viranhaltija on omalla työpanoksellaan mukana edistämässä ympäristönsuojeluun liittyviä hankkeita toimimalla yhteistyössä Paimionjokiyhdistyksen, mahdollisten jätevesiosuuskuntien, Valonian, Varsinais-Suomen ELY-keskuksen, järvien hoitoyhdistysten ja vastaavien kanssa. Maankäytön osalta selkeytetään kaavoitusprosessia ympäristölautakunnalle annetun esityksen pohjalta. Turvataan kaupungin organisaatiossa riittävät kaavoituksen ja maankäytön resurssit. Henkilökunnan tietotaitoa kehitetään ja ylläpidetään osallistumalla tarkoituksenmukaisiin koulutuksiin. Lisäksi resurssien puitteissa käynnistetään ja viedään eteenpäin vireillä olevia ja vireille tulevia kaavahankkeita. Oikeusvaikutteisen yleiskaavan laadinta aloitetaan Someron keskustan alueelle. Investoinnit Rakennusinvestoinnit Suunnitelmakaudella investoidaan edelleen voimakkaasti talonrakennukseen. Vuonna 213 rakennuskohteista suurin on vanhusten palvelutalo hanke 4,3 milj. euron osuudella. Seuraavaksi suurimpana hankkeena tulee olemaan Kiiruun koulun perusparannuksen/uudisrakennuksen aloitus 2,5 milj. euron osuudella ja lisäksi teollisuushallin rakentamiseen on varattu,65 milj. euroa. Terveyskeskuksen keittiön perusparannus on myös tarkoitus aloittaa 213 (,29 milj. euroa). Myös jätevedenpuhdistamoon tullaan investoimaan parantamalla typen ja fosforin poistoa (n. 1, milj. euroa). Julkisen käyttöomaisuuden puolella investoidaan kevyen liikenteen väylien rakentamiseen,3 milj. eurolla. Lisäksi katuvaloverkostoa laajennetaan ja parannetaan (,3 milj. euroa) Asuntotuotanto Asuntotuotantoon tarkoitettuja tontteja on tarjolla tällä hetkellä keskustan alueella Harju-Härkälässä, Ihamäessä ja Pappilanpellon alueella. Lisäksi haja-asutusalueilla on vapaana yksittäisiä hajatontteja. Tavoitteena on myös saada eri puolilta kaupunkia kaavoitettavaa raakamaa-aluetta omakotiasumisen tarpeisiin. Kultelan asemakaava on valmistunut luottamushenkilökäsittelyyn ja se saanee lainvoiman alkuvuodesta 213. Kaavassa tulee esitettäväksi yli 5 uutta asuintonttia sekä metsäisille että avoimille

15 14 alueille. Ruunalan täydennyskaava on myös työn alla. Kaupungin keskustan kaavoitusta uusitaan ja samalla tutkitaan asuntotuotantoon sopivia kerros- ja rivitalojen täydennysrakentamiskohteita. Kylähankkeita jatketaan ja kyliä aktivoidaan kehittymään houkuttaviksi, niin että asukasmäärien ja myös yritystoiminnan kasvattaminen on mahdollista. Kylille tehdään mallinnettu kyläkaava valitulle alueelle sekä myös kaavoitusta kevyempiä palstoitussuunnitelmia, jotka voivat kohdistua sekä kaupungin että yksityisten maa-alueille Tonttien markkinointia tehostetaan markkinointisuunnitelman mukaisesti. Vuokra-asuntojen täyttöaste pidetään edelleen korkeana ja uusia kaava- ja palstoitusalueita otetaan suunnitelmallisesti käyttöön kaupungin eri alueilta sillä tavoitteella, että tonttitarjonta on mahdollisimman monipuolista Liikenneyhteydet Someron kehittyminen ja vetovoimaisuus edellyttävät hyviä ja toimivia liikenneyhteyksiä, joita tarkastellaan kokonaisuutena yli lautakuntarajojen. Lisäksi selvitetään mahdollisuudet parantaa julkista liikennettä etenkin Helsingin ja Forssan suuntaan. Tieverkoston osalta tärkeistä yhteyksistä ovat vastuussa valtion aluehallintoon muodostetut ELY keskukset. Kantatie 52:n peruskorjaus on noussut alueen kuntien yhteiseksi asiaksi. Parhaillaan työstetään perusparannussuunnitelmia valtion rahoitusohjelmia varten. Someron osalta tärkeimpiä kohtia kt 52:n osalta ovat uusi linjaus vt 1:lle Palikkalaan ja yhteyksien parantaminen Forssaan mt 282 (Torro) kautta. Someron kaupungin näkökulmasta on ensiarvoista saada toteuttaa pääkaupunkiseudulle suuntautuvan maantien no 28 oikaisu ja perusparannus. Toimenpide- ja kustannusesitykset ovat valmiina, mutta toteutus edellyttää vielä pääsyä Uudenmaan liikennejärjestelmäsuunnitelman rahoitusohjelmiin. 3. LOUSARVIO JA -LOUSSUUNNITELMA 3.1. Talousarvion laadinnan lähtökohdat Valtuuston on vuoden loppuun mennessä hyväksyttävä kunnalle talousarvio. Talousarviovuosi on ensimmäinen vuosi vähintään kolmea vuotta koskevassa taloussuunnitelmassa. Valtuuston on hyväksyttävä talousarvio ja taloussuunnitelma samanaikaisesti. Talousarviossa ja suunnitelmassa hyväksytään kunnan toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet. Talousarvio ja suunnitelma on laadittava siten, että edellytykset kunnan tehtävien hoitamiseen turvataan. Kunnan toimintaa ohjataan käyttötalousosan suunnitelmien avulla. Talousarvion käyttötalousosassa valtuusto asettaa toimielimille tehtäväaluekohtaiset toiminnalliset tavoitteet sekä osoittaa asetettujen tavoitteiden edellyttämät määrärahat ja tuloarviot. Käyttötalousosan määrärahat ovat valtuustoa sitovia tehtäväaluetasolla bruttoperiaatteen mukaan. Sitovia ovat vain ulkoiset meno- ja tulomäärärahat. Määrärahat on esitetty tuloslaskelmakaavan mukaisesti menoina ja tuloina. Palkkamenoista on vähennetty sairausvakuutuskorvaukset. Investointiosassa valtuusto hyväksyy kustannusarviot, määrärahat ja tuloarviot hankkeille tai hankeryhmille. Hanke voi olla rakennuskohde tai laajemmin esim. teiden kestopäällystys. Investoinnit sitovat valtuustoa hankkeittain.

16 15 Rahoitusosassa sitovia määrärahoja ovat verotulot, valtionosuudet sekä rahoitustuotot ja kulut. Rahoituslaskelmassa sitovia määrärahoja ovat lisäksi antolainasaamisten lisäykset ja vähennykset sekä pitkäaikaisten lainojen lisäykset ja vähennykset. Toimielin päättää määrärahoista tehtäväaluetta alemmalla tasolla. Toimielimen on hyväksyttävä viranhaltijan oikeus päättää käyttösuunnitelmasta. Tuloslaskelmassa ja rahoituslaskelmassa kerätään käyttötalousosa, investointiosa ja rahoitusosa yhteen. Rahoitusosaan merkitään lisäksi lainanotto ja lainananto sekä näiden lyhennykset. Tuloihin ja menoihin sisältyvät ulkoiset tulot ja menot sekä sisäiseen laskutukseen perustuvat tulot ja menot. Suunnitelman mukaiset poistot ovat tuloslaskelmassa tilikauden tuloksen laskemiseksi tarvittava erä. Poistot eivät ole sitovia määrärahoja, koska ne eivät ole rahoitusvaikutteisia eriä. Talousarvioon tehtävistä muutoksista päättää valtuusto. Talousarvion muutos koskee sekä tavoitteita että niiden edellyttämiä määrärahoja ja tuloarvioita. Kaupungin vakaa kehittäminen edellyttää tervettä taloudellista pohjaa. Someron kaupungin vuoden 211 tilinpäätöksessä ei ole katettavia alijäämiä, joten tilanne tältä osin on hyvä. Vuosikate osoittaa tulorahoituksen, joka jää käytettäväksi investointeihin ja lainojen lyhennyksiin. Vuosikate on keskeinen tunnusluku arvioitaessa tulorahoituksen riittävyyttä Vuoden 213 talousarvio Kaupunginhallitus antoi vuoden 213 talousarvion ja taloussuunnitelman laadintaohjeet. Raami annettiin toimielintasolla ja se sisälsi 1,5 %:n tarkistuksen palkkoihin. Muihin menoihin/tuloihin ei korotusta annettu. Raamissa oli huomioitu myös vuoden 212 aikana esiin tulleita muutoksia talousarvioon, sekä loppuosa niistä henkilöstökuluista, jotka oli otettu vuoden 212 talousarvioon vain osan vuotta. Raamin pohjana oli vuoden 212 talousarvio, jota oli korotettu em. prosentilla. Henkilöstösivukulut lasketaan 29,8 %:n mukaan. Verotulojen kehitys TP Tot. 1 kk Tp-arvio Tulovero Yhteisövero Kiinteistövero Yhteensä Tuloveroarvio kuluvalle vuodelle oli 21,4 milj. euroa. Marraskuun maksuunpanotilityksessä peritään takaisin n. 1,8 milj. euroa vuodelta 211 liikaa maksettuja ennakkoja. Arvion mukaan kuluvan vuoden tuloverokohta ei täyty. Vuonna 211 tuloveroja kertyi 2,3 milj. euroa. Vuoden 212 tuloveron tuotoksi arvioidaan 2,7 milj. euroa ja vuoden 213 talousarvioon on varattu 21,2 milj. euroa. Yhteisöveroa kertyy vuonna 212 talousarvioon budjetoitua vähemmän. Kuluvan vuoden talousarvioon on varattu 1, milj. euroa. Vuoden 213 yhteisöveron tuotoksi on arvioitu niin ikään 1 milj. euroa. Kaupunginvaltuusto päätti korottaa tuloveroprosenttia 19, prosenttiin. Yleinen kiinteistöveroprosentti nostettiin,7:een.

17 16 Vaihteluväli Kiinteistöveroprosentti Yleinen,6 1,35,7 Vakituinen asuinrakennus,32,75,32 Muu asuinrakennus,6 1,35,9 Vuoden 213 kiinteistöverotuotoksi on arvioitu 1,3 milj. euroa. Kaiken kaikkiaan verotuloja on vuoden 213 talousarvioon merkitty 23,5 milj. euroa eli saman verran kuin vuonna 212. Valtionosuudet Kunnan valtionosuusrahoitus muodostuu hallinnollisesti kahdesta osasta: valtiovarainministeriön hallinnoimasta kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta ja opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain mukaisesta valtionosuusrahoituksesta, jota hallinnoi opetus- ja kulttuuriministeriö. Valtionosuuden laskennallinen peruste muuttuu vuosittain nk. automaattimuutosten perusteella. Näitä ovat määräytymistekijöiden, esim. asukasluvun, oppilasmäärien ja muiden laskennan perusteena olevien määrien muutokset, ja kustannustason muutoksesta johtuvat hintojen muutokset (indeksikorotus). Kuntaliitto on tehnyt alustavat laskelmat kuntakohtaisista valtionosuuksista. Laskelmissa on otettu huomioon määräytymisperusteista tilanteen mukaiset kieli- ja ikäryhmittäiset väestötiedot sekä työllisyystiedot, jotka vaikuttavat sosiaalihuollon kustannuksiin. Muut määräytymisperustetiedot päivittyvät loppusyksyn aikana. Valtaosa, yli 8 % kunnan peruspalvelujen valtionosuuden laskennallisesta perusteesta, määräytyy pelkästään kunnan ikärakenteeseen eli ikäryhmittäisiin asukasmääriin perustuen. Elatustukilain mukaiset elatustuen ja elatusavun perinnän tehtävät siirtyivät kunnilta Kansaneläkelaitoksen toimeenpantaviksi lukien. Kunnille korvataan vuosittain viiden vuoden ajan osuus, jonka Kansaneläkelaitos on edeltävän vuoden aikana saanut perittyä elatusvelvollisilta. Korvaus suoritetaan vuosien aikana toteutuneiden perintöjen mukaisesti asukasluvun mukaisessa suhteessa valtionosuusjärjestelmän yhteydessä. Näin tilitetyt saamiset kirjataan perusturvalautakunnan toimintatuloksi Lautakuntien esitykset, lisäykset ja vähennykset Lautakuntien talousarvioesityksissä käyttömenojen loppusumma oli n. 54,9 milj. euroa. Annettu raami oli n. 54 milj. euroa. Raamin ylitystä on näin ollen vajaat 1 milj. euroa. Lautakuntien esityksessä oli kasvua vuoden 212 talousarvioon 1,9 milj. euroa eli 3,7 %. Tulojen kasvua oli esityksessä 12,6 %. Menoihin on tehty sekä vähennyksiä että lisäyksiä ja lopputuloksena menojen yhteissumma on n. 15 euroa lautakuntien esitystä suurempi. Kasvua vuoden 212 talousarvioon 3,7 %. Raamin ylitykseksi jää vielä n.,9 milj. euroa. Tuloja on lisätty lautakuntien esityksestä n. 26 euroa. Tulojen kasvu on 16,5 %. Henkilöstömuutokset vuoden 213 talousarviossa Vuoden 213 talousarvio sisältää seitsemän uuden henkilön lisäyksen (joista yksi määräaikainen). Muutokset henkilöstömäärärahojen lisäyksissä aiheutuvat myös sellaisista työsuhteista, jotka ovat osittain alkaneet jo vuoden 212 puolella ja rasittavat siten täysimääräisesti vuoden 213 talousarviota.

18 Talousarviossa on kaksi merkittävää toiminnan muutosta, jotka koskevat maaseutuhallinnon ja ympäristöterveydenhuollon järjestämistä. 17 Vuonna 21 tuli voimaan Laki maaseutuhallinnon järjestämisestä, jonka mukaan kunnan on muodostettava maaseutuhallinnon tehtävien hoitamiseksi toiminnallinen kokonaisuus, jonka alueella toimii vähintään 8 maatalouden tukihakemuksen tehnyttä luonnollista henkilöä. Lisäksi kunnan alueella maaseutuhallinto on järjestettävä niin, että tehtäviä hoitaa yhteisen johdon alaisuudessa vähintään 5 viranhaltijaa. Someron kaupunki, Forssan kaupunki ja Tammelan kunta ovat sopineet maaseutuhallinnon tehtävien järjestämisestä. Someron kaupunki toimii isäntäkuntana ja Forssan ja Tammelan maaseutuelinkeinoviranomaisen tehtäviä hoitavat henkilöt siirtyvät Someron kaupungin palvelukseen. Lisäys on neljä henkilöä. Laki ympäristöterveydenhuollon yhteistoiminnasta tuli voimaan 29. Lain mukaan kunta on velvoitettu liittymään ympäristöterveydenhuollossa yhteistoiminta-alueeseen, mikäli kunnalla ei ole käytettävissään ympäristöterveydenhuollossa vähintään kymmenen henkilötyövuotta vastaavaa määrää henkilöstöresursseja. Somero on päättänyt muodostaa yhteistoiminta-alueen yhdessä Forssan seudun terveydenhuollon kuntayhtymän kanssa Somerolta siirtyy Forssaan 4 henkilöä. Elinkeinolautakunta LTK ES. 213 Määräaikainen henkilö markkinointiin ja viestintään 6 3 Perusturvalautakunta Palvelutalo Tervaskantoon 2 hoitajaa alkaen 65 2 hoitajaa alkaen 32 5 Neljä (4) hoitajaa osastolle. Täytetty (Eivät sisälly vuoden 212 talousarvioon) Kaksi (2) ohjaajaa uuden autetun asumisen yksikköön (Sisältyvät osan vuotta 212 talousarvioon) 3.4. Talousarvion yhteenveto Vuoden 213 talousarvion kokonaismenot ilman poistoja ja sisäisiä eriä ovat seuraavat: euroa muutos-% ed. vuoteen Toimintakulut ,7 % Investointikulut ,2 % Rahoituskulut ,9 % Yhteensä ,9 % Toimintakulujen kasvu on 3,7 % eli n. 2, milj. euroa vuoden 212 talousarvioon verrattuna. Perusturvalautakunnan menot ovat yli puolet talousarviosta eli 63 %. Menojen kasvua on n. 1,1 milj. euroa eli 3,3 %. Sivistyslautakunnan osuus on 17 % talousarviosta ja menojen kasvu on n.,4 milj. euroa eli 4,9 %: Teknisen lautakunnan osuus on 14 % ja kasvua on n.,2 milj. euroa eli 3 %. Muiden lautakuntien osuus talousarvion menoista on yhteensä 6 % ja kasvua on,2 milj. euroa eli 7 %.

19 18 Henkilöstökulujen osuus toimintakuluista on n. 48 %, palvelujen ostojen n. 38 % ja muiden menojen n. 14 %. Henkilöstömenojen kasvu on 2,1 % ja kaikkien muiden menojen yhteensä n. 5,3 %. Palvelujen ostoissa suurimmat menoerät ovat asiakaspalvelujen ostot kuntayhtymiltä 12,5 milj. euroa ja muilta 3,2 milj. euroa sekä matkustus- ja kuljetuspalveluiden 1,1 milj. euroa. Menojen jakautuminen palvelujen ostoon, aineisiin ja tarvikkeisiin ym. ei ole vielä lopullinen, vaan lautakunnat voivat talousarvion hyväksymisen jälkeen tehtävissä käyttösuunnitelmissaan muuttaa määrärahojen kohdentamista eri menolajeille. Esim. koulujen oppilaskohtaiset menot ovat vielä kohdentamatta. Kokonaistulot ilman sisäisiä eriä euroa muutos-% ed. vuoteen Toimintatuotot ,5 % Investointituotot ,3 % Rahoitustuotot ,5 % Yhteensä ,7 % Toimintatuottojen kasvu kuluvasta vuodesta on 16,5 %. Valtionosuuksiin on merkitty varovaisen arvion mukaan 24,2 milj. euroa, jossa nousua on 5,2 %. Lopulliset valtionosuuspäätökset saadaan vasta tammikuussa. Verotuloihin on arvioitu 23,5 milj. euroa, joka on sama kuin kuluvan vuoden talousarviossa. Toimintakuluista varsinaisilla toimintatuotoilla katetaan vain n. 14 %. Loput katetaan verotuloilla (43 %) ja valtionosuuksilla (44 %). Rahoituskuluihin sisältyy lainojen korkokuluja 24 euroa ja muita rahoituskuluja 17 1 euroa. Rahoitustuloihin sisältyy osinkotuottoja yhteensä 88 euroa. Kuntayhtymiltä saatavia peruspääoman korkoja on 86 euroa. Joensuun koulun teknisen työn tilojen valtionosuuden korkoja on laskettu 6 2 euroa sekä muita rahoitustuottoja 33 8 euroa. Lainojen lyhennyksiin on varattu 925 euroa. Uutta lainaa on talousarvioon merkitty 8 milj. euroa. Suoraan taseeseen kirjattavia rahoitustuottoja ovat mm. Joensuun koulun teknisen työn tilojen valtionosuuden lyhennyserä 96 5 euroa sekä Someron Vesihuolto Oy:n lainanlyhennys (mm. ylimääräinen lyhennys 4 euroa). Sisäiset määrärahat eriteltyinä Talousarvioon sisältyy lautakuntien keskinäisiä menoja ja tuloja. Näitä kutsutaan sisäisiksi eriksi. Sisäiset menot ja tulot tulee olla yhtä suuret. Menot kirjataan eri yksiköille ja tulot kirjataan kokonaisuudessaan laskuttavan yksikön tuloksi. Rakennusten ja huoneistojen sisäiset vuokrat 4 82 Ruokahuolto Siivouskustannukset Taloushallinnon kustannukset Tietohallinnon kustannukset Pesulapalvelut 188 Työterveyshuollon kustannukset 1 5 Muut sisäiset (valokopiot, kuljetukset ym. sisäiset erät)

20 Tuloslaskelma ja rahoituslaskelma TULOSLASKELMA (ulkoiset erät) TP /LTK 213 muut.% Toimintatuotot: Myyntituotot ,9 Maksutuotot ,3 Tuet ja avustukset ,5 Muut toimintatuotot ,8 Toimintatuotot yhteensä ,5 Toimintakulut: Henkilöstökulut ,1 Palkat ja palkkiot , Henkilösivukulut ,2 Palvelujen ostot ,8 Aineet, tarvikkeet ja tavarat ,2 Avustukset ,2 Muut toimintakulut ,6 Toimintakulut yhteensä ,7 TOIMINKATE ,9 Verotulot , Valtionosuudet ,2 Rahoitustuotot ja -kulut Korkotuotot , Muut rahoitustuotot ,6 Korkokulut ,1 Muut rahoituskulut , Rahoitustuotot ja -kulut yhteensä , VUOSIKATE ,2 Suunnitelman mukaiset poistot ,8 TILIKAUDEN TULOS , TILIKAUDEN YLI-/ALIJÄÄMÄ , RAHOITUSLASKELMA TP /LTK 213 Toiminnan rahavirta Vuosikate Tulorahoituksen korjauserät Toiminnan rahavirta Investointien rahavirta Investointimenot Rahoitusosuudet investointimenoihin Pys.vast.hyödykkeiden luovutustulot Investoinnit netto Toiminnan ja investointien rahavirta Rahoituksen rahavirta Antolainauksen muutokset Antolainasaamisten lisäykset Antolainasaamisten vähennykset Lainakannan muutokset Pitkäaik. lainojen lisäys Pitkäaik. lainojen vähennys Oman pääoman muutokset Muut maksuvalmiuden muutokset Vaikutus maksuvalmiuteen