TUTKIMUKSEN TARKOITUS JA SUORITTAMISTAPA...4

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "TUTKIMUKSEN TARKOITUS JA SUORITTAMISTAPA...4"

Transkriptio

1 3 SISÄLTÖ 1 TUTKIMUKSEN TARKOITUS JA SUORITTAMISTAPA TUTKIMUKSEN TAUSTA TUTKIMUKSEN ETENEMINEN JA TEKOTAPA HENKILÖSTÖN PALVELUOSAAMISEN KEHITTÄMISTARVE PALVELUOSAAMISEN KEHITTÄMISEEN LIITTYVÄT YLEISET LÄHTÖKOHDAT KOULUTUS- JA KEHITTÄMISTOIMENP ITEIDEN KOHDERYHMÄT JA SISÄLTÖ MATKUSTAJIEN KOULUTUS JA NEUVONTA NYKYTILANTEEN KARTOITUS PALVELUN SISÄLLÖN KEHITTÄMINEN ESIMERKKEJÄ HENKILÖKUNNAN AMMATTITAIDON KEHITTÄMISTOIMENPITEISTÄ ULKOMAILLA HENKILÖKUNNAN AMMATTITAIDON KEHITTÄMINEN ERI JOUKKOLIIKENNEMUODOISSA Bussiliikenne Taksiliikenne Rautatieliikenne Laivaliikenne Lentoliikenne MUUTA AIHEESEEN LIITTYVÄÄ KOULUTUSTA Matkailualan oppilaitokset Teknillinen korkeakoulu Käyttäjäkoulutusta HENKILÖKUNNAN AMMATTITAIDON KEHITTÄMIS EEN LIITTYVIÄ SUOSITUKSIA AMMATTITAIDON KEHITTÄMISEN LÄHTÖKOHDAT HENKILÖKUNNAN KOULUTUKSEN TAVOITTEET JA SEN SISÄLTÖAIHEISIIN LIITTYVIÄ SUOSITUKSIA Koulutuksen tavoitteita Koulutuksen keskeiset sisältöaiheet KOULUTUKSEN JÄRJESTÄMISESSÄ HUOMIOON OTETTAVIA SEIKKOJA Koulutuksen kohteet ja koulutuksen vaiheet Kouluttajatahot Koulutuspaikka Koulutusmateriaali ja apuvälinekoulutus Koulutukseen liittyvä suunnittelu ja valmistelu KOULUTUKSEN YLEINEN KEHITTÄMINEN JA KOORDINOINTI KOULUTUKSEN KEHITTÄMISTARPEITA ERI JOUKKOLIIKENNEMUODOISSA Henkilöstökoulutuksen kehittämistarpeita eri joukkoliikennemuodoissa Koulutuksen liittäminen laatujärjestelmiin YHTEENVETO KEHITTÄMISTARPEIDEN JA NYKYTILAN KARTOITUS HENKILÖSTÖN KEHITTÄMISEEN JA KOULUTUKSEEN LIITTYVÄT SUOSITUKSET...28 KIRJALLISUUSLUETTELO LIITE 1: LIITE 2: TUTKIMUKSESSA HAASTATELLUT TAHOT TUTKIMUKSEEN LIITTYNEEN SEMINAARIN OHJELMA

2 4 1 TUTKIMUKSEN TARKOITUS JA SUORITTAMISTAPA 1.1 Tutkimuksen tausta Tutkimus liittyy liikenneministeriön asettaman joukkoliikenteen esteettömyyttä ja helppokäyttöisyyttä käsittelevän työryhmän toimintaan, jossa tarkoitus on edistää joukkoliikenteen soveltuvuutta erityisesti liikkumisesteisten ja iäkkäiden henkilöiden kannalta. Yhtenä työryhmän tehtävänä on tehdä ehdotus siitä, miten eri liikennemuotojen henkilökunnan ammattitaitoa voidaan kehittää näiden matkustajaryhmien kannalta paremmaksi. Tehtävä kattaa henkilökunnan koko ma t- kaketjun osalta kaikissa joukkoliikennemuodoissa mukaan lukien juna-, linja-auto-, taksi- ja lentoliikenteen sekä laivaliikenteen. 1.2 Tutkimuksen eteneminen ja tekotapa Joukkoliikenteen henkilöstön koulutuksen ja ammattitaidon kehittämisen nykytilannetta ja kehittämisen tarpeita liikkumis- ja toimimisesteisten henkilöiden kannalta on kartoitettu sekä haastatteluilla, kyselyillä, kirjallisuusselvityksellä että aiheeseen liittyvällä seminaarilla. Haastattelut ovat kohdistuneet erityisesti joukkoliikennemuotojen edustajiin sekä käyttäjien edustajiin. Liitteessä 1 on lueteltu haastattelujen kohteena olleet tahot. Kyselyillä on pyritty lyhyesti kartoittamaan henkilöstön koulutuksen ja ammattitaidon kehittämisen tilannetta muissa Euroopan maissa. Kirjallisuusselvityksessä on selvitetty aiheeseen liittyviä aiempia tutkimuksia ja kirjallisuutta. Tutkimuksen yhteydessä pidettiin myös seminaari, jossa valmisteltujen alustusten ja keskusteluiden pohjalta kartoitettiin eri joukkoliikennemuotojen henkilöstön koulutuksen ja ammattitaidon kehittämisen nykyt i- lannetta sekä eri osapuolten näkemyksiä henkilökunnan ammattitaidon kehittämistarpeista. Seminaarin ohjelma on liitteessä 2. Kartoituksen jälkeen on laadittu suositusehdotuksia joukkoliikenteen henkilöstön koulutuksen ja ammattitaidon kehittämiseksi. Huomiota on kiinnitetty erityisesti koulutuksen tavoitteisiin, sisältöön sekä koulutuksen järjestämisessä huomioon otettaviin seikkoihin. Lisäksi on lyhyesti otettu esiin eri joukkoliikennemuotojen osalta keskeisimpiä kehittämistarpeita henkilöstön koulutus- ja kehittämisjärjestelyjen osalta.

3 5 2 HENKILÖSTÖN PALVELUOSAAMISEN KEHITTÄMISTARVE 2.1 Palveluosaamisen kehittämiseen liittyvät yleiset lähtökohdat Kansainvälisessä liikennepolitiikassa on joukkoliikenteen helppokäyttöisyyteen ja esteettömyyteen alettu kiinnittää yhä enemmän huomiota. Asiaa korostetaan muun muassa Euroopan Komission vihreässä kirjassa ( Kansalaisten verkko ), jossa esitetään keinoja joukkoliikenteen saamiseksi ho u- kuttelevammaksi ja käyttökelpoisemmaksi. Myös Euroopan liikenneministereiden yhteistyöelimen eli Euroopan liikenneministerikonferenssin (CEMT/ ECMT) antamissa resoluutioissa korostetaan eri liikennemuotojen esteettömyyden parantamisen tarpeellisuutta. Yhtenä aiheeseen liittyvänä kehittämiskohteena on nostettu esiin henkilökunnan koulutus. Esteettömyyteen liittyvää koulutusta ja palveluosaamisen kehittämistä käsitellään myös Rautateiden esteettömyyttä käsittelevässä kansainvälisessä COST 335 -tutkimuksessa (Passengers accessibility of heavy rail systems). Siinä on todettu, että riittävällä joukkoliikennehenkilökunnan ammattitaitoon liittyvällä koulutuksella voidaan parantaa liikkumis- ja toimimisesteisten henkilöiden matkustusmahdollisuuksia, vaikka joukkoliikenteen infrastruktuurin täydellinen esteettömyys onkin vielä kaukana. Myös Suomen liikennesektorilla on havaittu esteettömyyden tärkeä merkitys. Mm. Lipposen toisen hallituksen hallitusohjelmassa todetaan, että joukkoliikenteen houkuttelevuutta ja soveltuvuutta eri käyttäjäryhmille lisätään kehittämällä matkakeskuksia, informaatiota ja uusia palvelumuotoja sekä vaikuttamalla lippujen hintatasoon. Ikääntyvän väestön ja vammaisten liikkumistarpeet otetaan huomioon. Lisäksi ohjelmassa todetaan, että esteettömyyden toteuttamista joukkoliikenteessä, korjausrakentamisessa sekä uuden informaatioteknologian hyödyntämisessä edistetään informaatio-ohjauksella ja tarvittaessa lainsäädännön tarkistuksilla. Esteettömyys edistää myös sosiaalisen tasa-arvon toteuttamista, joka on yksi tärkeimmistä tavoitteista liikenne- ja viestintäministeriön liikennettä koskevassa strategiajulkaisussa Kohti älykästä ja kestävää liikennettä Joukkoliikenteen esteettömyyden kannalta keskeistä on henkilökunnan osaaminen teknisten apuvälineiden käyttämisen ja ennen kaikkea henkilökohtaisten palvelutaitojen osalta. Kyse on toisaalta henkilöstön asenteista ja toisaalta saavutetusta ammattitaidon tasosta. Koulutus auttaa henkilökuntaa korjaamaan omat puutteensa toimimisesteisten matkustajien tarvitseman palvelun suhteen, jolloin joukkoliikenteen palvelun laatu paranee. 2.2 Koulutus- ja kehittämistoimenpiteiden kohderyhmät ja sisältö Koulutuksen ja kehittämistoimenpiteiden tulisi koskea organisaatioiden koko henkilökuntaa. Tämä johtuu siitä, että pohjimmiltaan kyse on asenteista, jotka eri organisaatioissa heijastelevat ympäröivässä yhteiskunnassakin esiintyviä asenteita. Eri tavoin liikkumis- ja toimimisesteisten henkilöiden integroituminen yhteiskuntaan on vasta alussa, minkä vuoksi osa väestöstä tuntee edelleenkin epävarmuutta ja epätietoisuutta kohdatessaan esim. vammaisen henkilön. Tällöin heidän tarpeensa eri tilanteissa jäävät usein ottamatta huomioon.

4 6 Käytännössä koulutuksen ei tarvitse tarkoittaa työajan ulkopuolella olevia lisäkursseja. Koulutusmuotoja voivat olla erilaiset tiedotustilaisuudet, aivoriihet, käytännön harjoitukset, itseopiskelu kirjojen tai videoiden avulla, ajankäyttö vammaisten kanssa (jolloin heidän vaikeutensa näkee käytännössä), valvottuja harjoituksia normaalissa toimintaympäristössä jne. (COST 335). Koulutuksen tuloksellisuus riippuu paljolti siitä, kuinka hyvin organisaation johtotaso on siihen sitoutunut. Ilman johdon sitoutumista ei muidenkaan organisaatiossa työskentelevien sitoutumista voida taata. Johtotason sitoutuminen riippuu lähinnä asenteista ja siitä kuinka tärkeäksi asia organisaation kannalta koetaan. Tähän voidaan yleisellä tasolla pyrkiä vaikuttamaan mm. tiedottamisen ja yleisen asenneilmaston kautta. Yrityksen tai organisaation asiakkailleen tarjoaman palvelulaadun voidaan katsoa olevan juuri niin hyvä kuin miten se koetaan palvelua eniten tarvitsevien asiakkaiden kannalta. Tulisikin pyrkiä siihen, että yrityksissä ja muissa organisaatioissa esteettömyyteen ja liikkumisen helpottamiseen tähtääviä toimenpiteitä pidetään luonnollisena osana asiakaspalvelua, millä on myös keskeinen vaikutus yrityksen tai organisaation palveluimagoon. Johdon tulisi tiedostaa ne palveluun ja fyysisiin rakenteisiin liittyvät seikat, jotka haittaavat sujuvaa liikkumista. Samalla olisi oivallettava ne hyödyt, joita esteettömyyden ja siihen liittyvän palvelun kehittäminen tuo kaikkien matkustajien kannalta liikkumisen helpottumisena ja palvelulaadun parantumisena. Organisaation operatiivisen henkilöstön kannalta koulutus voidaan jakaa asiakaspalvelukoulutukseen ja teknisten apuvälineiden käyttökoulutukseen. Asiakaspalvelukoulutuksessa tulisi saada käytännön tuntumaa toimimis- ja liikkumisesteisenä henkilön kanssa toimimisesta. Myös teknisten apuvälineiden käyttöä on harjoiteltava säännöllisesti, ja niiden terveys- ja turvallisuustekijät on oltava tiedossa, jotta liikkumisesteistä matkustajaa voidaan auttaa hänen haluamallaan tavalla. Koulutuksen ja ammattitaidon kehittämistoimenpiteiden toteuttamisessa voidaan pitää hyvänä sitä, että mukana on organisaation omien henkilöstöasioiden ammattilaisten lisäksi myös ulkopuolisia tahoja, joilla voi olla paremmat mahdollisuudet havaita liikkumista vaikeuttavia seikkoja asiakaspalvelukäytännöistä tai fyysisistä rakenteista. On myös välttämätöntä, että toimimis- ja liikkumisesteisiä henkilöitä osallistuu kouluttamiseen, koska näin koulutukseen voidaan tuoda lisää uskottavuutta ja käytännön läheisyyttä (COST 335). Yrityksen myös kannattaa rekrytoida henkilökuntaa, jolla on jo valmiiksi terveet asenteet toimimisja liikkumisesteisten henkilöiden suhteen. Tähän vaikuttaa keskeisesti se, kuinka työntekijöiden ammatillisessa koulutuksessa otetaan huomioon esteettömyyteen liittyvät asiat ja kuinka jo aie m- missa esim. lasten ja nuorten peruskoulutuksen eri vaiheissa vammaisuuteen liittyvistä asioista annetaan tietoa. Saadun tiedon ja kokemuksen pohjalta ihminen muodostaa käsityksensä ja asenteensa. 2.3 Matkustajien koulutus ja neuvonta Eri joukkoliikennevälineiden helppokäyttöisyyden kehittäminen on vielä suhteellisen uusi ja alkuvaiheessa oleva asia. Tämän vuoksi tarvitaan myös matkustajien suuntaan tapahtuvaa koulutusta ja neuvontaa siitä, miten jäljellä olevien matkustamista haittaavien esteiden vaikutusta voidaan minimoida. Matkustajien koulutus ja opastus sisältää usein käytännön matkustamista todellisissa tilanteissa esim. henkilökuntaan kuuluvan avustajan kanssa. Tämä on hyvä tapa kouluttaa myös henk i- lökuntaa, jolloin koulutuksen anti on molemminpuolista.

5 7 3 NYKYTILANTEEN KARTOITUS Joukkoliikenteen henkilökunnan ammattitaitoon liittyviä kehittämistarpeita on selvitetty mm. aiemmin tehtyjen tutkimusten (esim. LM 24/1996, LM 10/2000, 11/2000, B 9/2000) sekä erikseen henkilökunnan ammattitaitoon liittyvien erityisten haastattelujen perusteella. Tässä selvityksessä haastateltavina on ollut seuraavia henkilöitä: - valkoista keppiä käyttävä heikkonäköinen sekä sokea henkilö - MS-tautia sairastava, joka käyttää manuaalista pyörätuolia avustajan avustuksella - Kuuro henkilö sekä kaksi heikkokuuloista kuulokojetta käyttävää henkilöä - Lyhytkasvuinen, monivammainen henkilö - Nivelreumaa sairastava henkilö - Voimakkaasti allerginen henkilö - Avustajan kanssa liikkuva lihastautia sairastava henkilö - Palvelutalossa asuva iäkäs henkilö 3.1 Palvelun sisällön kehittäminen Edellä mainittujen haastattelujen ja aiempien tutkimusten perusteella voidaan eri joukkoliikennemuodoissa henkilökunnan ammattitaitoon liittyen nostaa esille seuraavia matkan eri vaiheisiin sijoittuvia, palvelun sisältöön liittyviä kehittämistarpeita ja -suosituksia. Ennakkojärjestelyt ja etukäteisinformaatio taksikuljetusta tilattaessa saatava heti varmistus kuljetuksen saapumisesta tilaus tulisi voida tehdä myös suoraan tekstiviestin välityksellä puhelimessa tulee käyttää selkeää puhetapaa annettavan tiedon oltava ehdottomasti oikein esim. aikataulujen osalta henkilökunnan osattava kertoa mm. liittymät muuhun liikenteeseen, kaluston soveltuvuus, avun saamisen mahdollisuus, palvelupisteiden sijainti Toiminta terminaaleissa lipunmyyjien tulisi puhua selkeästi ja ottaa katsekontakti asiakkaaseen, tarvittaessa voidaan kirjoittaa asian paperille kuulutusten kehittäminen erityisesti puhumisen selkeyden osalta esim. terminaalien kahviloissa pitäisi saada tarvittaessa pöytään palvelu asiakkaan avustamisen yhteydessä mahdolliset odotusajat tulisi minimoida (esim. pyörätuolissa odottamiset) henkilökunnan palvelualttiuden lisääminen erilaisten käytettävissä olevien palvelujen sekä teknisten apuvälineiden saatavuus ja käyttömahdollisuus tulisi olla koko henkilökunnan tiedossa liityntäyhteyksistä ja kalustosta oltava tietoa Matkustus liikennevälineissä henkilökunnan yleistä palvelualttiutta tulisi lisätä: - ovien avaamisessa avustaminen - asiakkaan mahdollisen avuntarpeen kohtelias kysyminen (esim. ajoneuvoon/-sta siirtymisessä, matkatavaroiden ja pyörätuolin siirtämisessä) - matkustajan avustaminen teknisissä laitteissa (turvavyöt, pyörätuolin kiinnitys)

6 8 - teknisten apuvälineiden käyttöalttius (esim. matalalattiabussin niiauksen käyttö, mikrofonin käyttö kuulutuksissa) - rauhallinen asenne ja käyttäytyminen palvelutilanteessa - asiakkaan opastaminen kulkuvälineessä olevien palvelujen sekä eri laitteiden sijainnin ja käyttämisen osalta henkilökunnan yleisen ammattitaidon kehittäminen - teknisten välineiden käyttöosaamisen varmistaminen (apuvälineet, lämmitys- ja tuuletus- /ilmastointilaitteet jne.) - taksinkuljettajien osoitetuntemus - kuljettajan ajotapa (kiireetön liikkeellelähtö vasta asiakkaan istuutumisen jälkeen sekä yleensä rauhallinen ajotapa) - matkan eri vaiheista tiedottaminen esim. rauhallisten ja selkeiden kuulutusten avulla - opastaminen matkan päätyttyä (esim. laiturin sijaintipuolen ilmoittaminen junien saapuessa asemalle, jatkoyhteyksien sijainti ja varmistaminen, että asiakas pääsee eteenpäin) - ajoneuvon pysäyttäminen siten, että voidaan minimoida tasoerot informaationkulun varmistaminen myös henkilökunnan välillä joukkoliikennevälineiden puhtaudesta huolehtiminen Edellä mainittujen matkan eri vaiheisiin liittyvien kehittämistarpeiden ja -suositusten lisäksi vo i- daan ottaa esille myös muita yleisiä ammattitaidon kehittämiseen liittyviä näkökohtia: myös asiakkaiden on hyvä rohkeasti ennakkoon ilmoittaa mahdollisesta avustamisen tarpeesta tai muista huomiota vaativista asioista, kuten esim.: - avustamisen tarve liikkumisessa - ruoka-aine- ja hajusteallergiat henkilökunnan ei tule kyseenalaistaa matkustajan ilmoittamaa avuntarvetta tai hänen kokemiaan ongelmia, vaikka toimimis- tai liikkumisesteisyys ei näkyisikään ulospäin tilatun avustamispalvelun saamiseen tulee voida luottaa, joten sanoman perillemeno pitää va r- mistaa (myös tapaamispaikka ja tunnistus selvitettävä yksiselitteisesti) matkustajan pitää voida luottaa siihen, että muistetaan mitä henkilökunnan kanssa on sovittu

7 9 3.2 Esimerkkejä henkilökunnan ammattitaidon kehittämistoimenpiteistä ulkomailla Tutkimuksen tekemisen yhteydessä kyselyn avulla pyrittiin kartoittamaan lyhyesti eri maissa joukkoliikenteen henkilökunnan ammattitaidon kehittämistoimenpiteitä erityisesti liikkumis- ja toimimisesteisten matkustajien kannalta. Saatujen vastausten perusteella voidaan todeta, että huomion kiinnittäminen mainitun kohderyhmän asiakaspalveluun on hyvin vaihtelevaa. Seuraavassa on kyselyyn saatujen vastausten osalta otettu esiin joitakin hajanaisia esimerkkejä niiden maiden osalta, joissa asiaan on jossakin määrin kiinnitetty huomiota. Ruotsissa taksialan koulutuksessa taksinkuljettajan tutkintoon kuuluu liikkumisesteisten henkilöiden palvelemisen peruskoulutusta. Saksan rautateiden kaukoliikenneasemilla on käytettävissä henkilökuntaa ja kalustoa avustamaan liikkumisesteisiä matkustajia juniin nousemisessa ja niistä poistumisessa. Tätä henkilökuntaa koulutetaan sisäisesti DB:ssä asiakaspalvelun ja turvallisen avustamisen suhteen. Toimintaa hoidetaan oman avustamiseen keskittyneen osaston toimesta. DB jakaa lisäksi asiakkailleen informaatiolehtistä Informationen für behinderte Reisende, jota päivitetään vuosittain ja jota on saatavissa jokaisessa DB:n lipunmyyntipisteessä. Iso-Britanniassa hallitus rohkaisee kouluttamaan joukkoliikenteen henkilökuntaan ja se on myös yleisesti käytäntönä, vaikkakaan joukkoliikennehenkilökunnan koulutus liikkumis- ja toimimisesteisten henkilöiden palvelun suhteen ei ole varsinaisena vaatimuksena. Asian liittyvä koulutuspaketti on sisällytetty kansalliseen koulutusohjelmaan, jota monet yhtiöt käyttävät. Tämän koulutuksen sisältö riippuu liikennemuodosta (bussi, juna, taksi) ja on tarkoitettu erityistehtäviin, esim. laitur i- henkilökunnalle tai bussinkuljettajille. Koko joukkoliikenteelle kohdistuu paineita parantaa koulutustaan ja sen kattavuutta, koska piakkoin joukkoliikenteen esteettömyyteen tähtäävät vaatimukset tulevat voimistumaan (Disability Discrimination Act). Käytännössä koulutusta järjestää ja tarjoaa esim. linja-auto- ja kevytraidejärjestön (Confederation of Passenger Transport) omistama TRANSfED niminen koulutusorganisaatio. Se on mm. julkaissut oppaan (Disability Awareness), joka on tarkoitettu lähinnä joukkoliikennevälineiden kuljettajille. Oppaassa käsitellään käytännönläheisesti mm. esteettömyyteen liittyvää lainsäädäntöä, liikkumisesteisyyden yleisyyttä, matkustajien kokemia pelkoja, avun tarpeen tunnistamista sekä oikeaa puhuttelutapaa. Lisäksi opastetaan ajoneuvon ajamiseen liittyviä käytännön asioita liikkumisesteisten ma t- kustajien kannalta. Lopuksi käydään yksityiskohtaisesti läpi, kuinka avustetaan erilaisia liikkumisja toimimisesteisiä henkilöitä. Irlannissa kansallinen Sokeitten Neuvosto NCBI (National Council for the Blind of Ireland) on tehnyt palvelukoulutusyhteistyötä junaliikenteen tarjoajien kanssa. Liikkumisesteisten henkilöiden järjestöt ovat osallistuneet huomattavasti Dublinin kahden suurimman aseman peruskorjauksen suunnitteluun. Kaikkia liikkumisesteisiä kokoava elin (Pan-disablility panel) tarkkailee pääsymahdollisuuksia asemille ja laitureille sekä informaation jakoa. Tilanne näillä sektoreilla onkin parantunut. Sen sijaan rautatiehenkilökunnan koulutus on edistynyt hitaasti. Joistakin yleisistä kuljetusasioista on koulutusta, mutta ne eivät koske liikkumisesteisiä henkilöitä. On kuitenkin luultavaa, että esteettömyyskoulutus tulee tulevaisuudessa olemaan normaali osa henkilökuntakoulutusta.

8 10 NCBI tarjoaa näkövammaisille liikkumiseen liittyvää koulutusta, joka sisältää junaliikenteellä ma t- kustamisen. Koulutus sisältää koko matkan ovelta ovelle, mukaan lukien lipun ostamisen asemilla ja asemaympäristön. Tällä hetkellä käydään keskusteluja järjestöjen resursseista antaa palvelukoulutusta Dublinin bussien henkilökunnalle. Bussipysäkeillä on informaatiota kaikissa muodoissa (tavallinen kirjoituksella, kohokirjaimilla ja pistekirjoituksella). NCBI:n näkövammaisille tarjoama koulutus sisältää myös bussiliikenteellä matkustamisen. Koulutus sisältää koko matkan ovelta ovelle. Espanjalainen CRID (Consorci de Recursos i documentació per a l autonomia personal) on komitea, joka muodostuu paikallishallinnon ja liikkumisesteisten henkilöiden edustajista. Sen vastuulla ovat liikenneasioiden esteettömyyskysymykset Barcelonassa. CRID on järjestänyt koulutusta kahdelle Barcelonan seudun suurimmalle joukkoliikenneyhtiölle, joille on toistaiseksi on pidetty 6 kurssia. Mainituista yhtiöistä toinen eli TCC (Transports Ciutat Comtal) on ovelta-ovelle -kuljetuksista huolehtiva minibussiyhtiö. Sen henkilökunnalle järjestetty koulutus sisälsi mm. seuraavaa: - turvallisen ajon teoria - miten avustaa liikkumisesteistä henkilöä - miten opastaa näkövammaista henkilöä - miten kommunikoida kuulovammaisen henkilön kanssa - turvallinen sijoittuminen busseissa, pyörätuolin paikka, turvavyöt jne. - miten menetellä sairastapauksissa liikkumisesteisen henkilön kanssa Toinen koulutusta saanut yritys TB (Transports de Barcelona) huolehtii suurimmasta osasta Barcelonan bussiliikenteestä. Sen kuljettajille järjestetty koulutus sisälsi mm. seuraavaa: - miten pysähtyä tarkasti bussipysäkille liikkumisesteisen henkilön kannalta edulliseen kohtaan - bussin niiauksen käyttö - miten menetellä jos pysäkille pääsyssä on esteitä - miten kommunikoida liikkumisesteisten henkilöiden kanssa

9 Henkilökunnan ammattitaidon kehittäminen eri joukkoliikennemuodoissa Suomessa eri joukkoliikennemuotojen henkilökunnan koulutuksessa ja ammattitaidon kehittämisessä on matkustajien liikkumista ja toimimista helpottavat seikat otettu huomioon vaihtelevasti. Seuraavassa on yhteenveto ammattiin liittyvän koulutuksen nykytilasta eri joukkoliikennemuodossa. Tarkastelu kohdistuu myös muuhun aiheeseen liittyvään koulutukseen. Yhteenveto perustuu haastatteluihin sekä aiheesta järjestettyyn seminaariin (seminaariohjelma on liitteessä 2) Bussiliikenne Tavanomaisen bussin kuljettajakoulutusta annetaan muutamissa ammatillisissa aikuiskoulutuskeskuksissa ja joissakin ammattioppilaitoksissa eri puolilla Suomea. Yleensä koulutus käsittää bussin ajotaitoa, teknistä tietoutta, korjaamista, asiakaspalvelua, rahastusta, työmarkkina-asioita, ensiapua, ennakoivaa ajoa, liikennelainsäädäntöä, rahdinkäsittelyä sekä työharjoittelujakson jossakin yrityksessä. Liikkumis- ja toimimisesteisyyteen liittyvä koulutus on hyvin oppilaitoskohtaista ja vaihtelevaa. Joissakin aikuiskoulutuskeskuksissa koulutukseen osallistuu esim. SPR:stä kouluttaja, joka opettaa käytännössä pyörätuolin ja niitä käyttävien matkustajien oikeita avustamistapoja sekä teoriaa iäkkäiden ja liikkumisesteisten matkustajien erityispiirteistä ja pysäkillä kohtelusta. Joissakin tapauksissa koulutusta antaa esim. vieraileva pyörätuolia käyttävä kouluttaja. Joskus koulutukseen liittyy myös harjoituksia, joissa opiskelijat itse voivat kokeilla pyörätuolilla liikkumista. Näkö- ja kuulovammaisuutta käsitellään useimmiten kirjallisen materiaalin tai video- ja kalvomateriaalin avulla. Harjoitusajeluille otetaan joskus mukaan vanhainkodista matkustajia, jolloin saadaan käytännön harjoitusta liikkumisesteisistä ihmisistä. Yhteistyö liikkumisesteisiä henkilöitä edustavien järjestöjen kanssa on satunnaista ja vaihtelee paikkakunnittain. Ajoneuvojen teknisten erikoisominaisuuksien käyttöä (esim. niiaus ja luiskat) harjoitellaan ajoha r- joitusten yhteydessä ainakin siltä osin kuin mainittuja ominaisuuksia on koulutusajoneuvoissa käytössä. Tällöin käydään läpi esimerkiksi niiaukseen liittyvät näkökohdat eli lähinnä tilanteet, joissa sitä tulee käyttää (esim. lastenvaunujen kanssa liikkuvien tai liikkumisesteisten ja iäkkäiden ma t- kustajien kohdalla). Samalla harjoitellaan asiaan liittyviä ajoteknisiä seikkoja, kuten esim. ajoneuvon pysäyttämistä oikeaan paikkaan pysäkillä suhteessa jalkakäytävän reunaan. Bussialalla koulutusta on järjestetty lisäksi Linja-autoliiton ns. Sampo-bussijärjestelmän puitteissa. Sampo-bussit on tavaramerkki, jonka takana on 13 bussiyrityksen markkinointiyhteenliittymä. Sampo-bussien kuljettajakoulutukseen valittavan täytyy täyttää tietyt tieto- ja taitokriteerit sekä olla luonteeltaan sopiva. Koulutuksessa perehdytään vanhuuteen ja eri vammaisryhmiin sekä opastetaan vanhuuden ja vammaisuuden kohtaamista käytännössä. Koulutuksessa opetellaan pyörätuolissa liikkuvan matkustajan kanssa toimimista ja matkustetaan itse pyörätuolissa istuen. Koulutuksessa on ollut mukana vammaisten edustajia asiantuntijoina. Koulutuskäyttöön on olemassa myös oma koulutusvideo, jossa kuvataan mm. asiakkaiden kanssa toimimista. Linja-autoliiton omistama Bussialan Kehittämispalvelut Oy järjestää myös räätälöityjä yrityskohtaisia koulutustilaisuuksia bussiyritysten henkilökunnalle, jossa esteettömyyteen liittyviä asioita otetaan mukaan tapauskohtaisesti. Bussiliikenteen terminaalitoimintaa hoitavassa Matkahuolto Oy:ssä henkilökunnan ammattitaitoa on tarkoitus kehittää esteettömyysajattelulla. Käytössä on Aseman toimintaohjeet kooste, joka

10 12 on toiminnassa Matkahuollon 60 varsinaisella linja-autoasemalla. Matkahuollon n. 400 asiamiestoimipisteen osalta annetaan sen henkilökunnalle alkukoulutus ja sen jälkeen kirjallisia ohjeita. Varsinaista koulutus- tai informaatiopakettia esteettömyyden osalta ei ole vielä käytössä Taksiliikenne Suomessa on noin 9000 taksiyrittäjää, jotka ajavat omaa autoaan. Lisäksi on vakituista kuljettajaa ja noin tuhat silloin tällöin kuljettajina toimivaa. Kuljettajat eivät ole ammatillisesti järjestäytyneet. Koulutukseen hakeutuminen on oman aktiivisuuden varassa. Eniten itseään kouluttavat sellaiset taksiyrittäjät, joilla on erityismatkustajien kuljetukseen soveltuvaa kalustoa. Ammattiajoluvan saa, kun läpäisee paikkakunnan poliisin järjestämän kokeen. Kuljettajakurssia ei tarvitse käydä, eikä laissa määritellä, mitä ammattiajoluvan saaminen edellyttää, joten eri puolilla maata järjestetään eri tasoisia kokeita. Asiakaspalveluosaamiseen liittyvä koulutus on näin ollen vaihtelevaa. Taksialaa edustava Taksiliitto pyrkii siihen, että tulevaisuudessa kokeeseen voisi osallistua vasta käytyään kuljettajakurssin. Paikallisjärjestöt antavat täydentävää koulutusta. Taksinkuljettajakoulutusta annetaan Helsingissä kahdessa eri paikassa (Helsingin Taksikoulu ja Helsingin Taksiautoilijat ry:n Taksiopisto). Helsingin Taksikoulussa esteettömyydestä on 3 luentoa, joilla käsitellään eri käytännön tilanteita. Pyörätuolissa oleva henkilö kouluttaa 1,5 h pyörätuolilla liikkuvien ja muiden vammaisten kanssa toimimisesta ja sosiologi luennoi asiakaspalvelutilanteista liikkumisesteisten matkustajien kanssa. Oppimateriaali käsittää noin 20 sivua liikkumisesteisten matkustajien asioista. Yhteistyötä Invalidiliiton kanssa on kouluttajan kautta. Helsingin Taksiautoilijat ry:n Taksiopistossa vammaiskoulutus tapahtuu Invalidiliiton tiloissa Koskelassa, yhden illan verran. Luentoja pitävät näkövammainen ja pyörätuolia käyttävä sekä vammaisten avustaja. Koulutuksessa käsitellään mm. portaikoissa liikkumista, autoon nousua, ohjausta ja pyörätuolin kasaamista. Taksialan yrittäjäkurssi kestää 3 viikkoa ja sen suorittamisen jälkeen on mahdollisuus anoa taksiliikennelupaa. Yrittäjäkurssilla käsitellään vammaispalvelua muutaman tunnin verran. Yli 90 % taksialan yrittäjistä kuuluu Taksiliittoon, joka järjestää 1-2 kertaa vuodessa yhden viikon kestäviä intensiivikursseja. Kursseilla annetaan muun muassa erityisryhmien palveluun liittyvää opetusta (teoriaa ja käytännön harjoittelua). Painotus on liikkumisesteisen henkilön kohtaamisessa ja kouluttajana on ollut Invalidiliiton edustaja. Vuodessa koulutusta saa jäsentä. Lisäksi vammaisjärjestöt järjestävät jonkin verran paikallista koulutusta. Taksiliiton lehti kertoo säännöllisesti eri vammaisryhmien tarpeista (viimeaikoina mm. näköva m- maisen ja ms-potilaan) ja pyrkii muokkaamaan asenteita palvelumyönteiseen suuntaan. Suomessa on myös kolmisensataa liikkumisesteisten henkilöiden kuljettamiseen erikoistunutta invataksiyrittäjää, joista noin sata kuuluu Suomen Palvelutaksit ry:hyn. Järjestöllä ei ole palkattua henkilökuntaa eikä kovin paljon omaa koulutusta. Suuri osa invataksin kuljettajista on käynyt kuljettajakurssin. Pääsääntöisesti invataksiyrittäjät kehittävät itse omia taitojaan ja yleensä yrittäjä kouluttaa omat kuljettajansa. Asiakkaiden palvelutarpeet opitaan käytännössä, koska suuri osa asiakkaista on ns. kanta-asiakkaita.

11 13 Rajamäen aikuiskoulutuskeskuksessa on ollut myös erityistä invataksin kuljettajakoulutusta, jossa koulutuksen pääpaino on ollut pyörätuolia käyttävän henkilön kanssa toimimisessa (3-4 pv). Pyörätuolia käyttävät kouluttajat ovat tulleet lähinnä yksityiskontaktien kautta. Muiden vammaisryhmien huomioon ottaminen on mukana teoriapuolella, mutta ei käytännön tasolla. Kouluttajien joukossa on myös invataksien kuljettajia. Invataksin kuljettajakoulutus on rahoituksen päättyessä kuitenkin loppumassa Rautatieliikenne VR:n koulutus jakaantuu konduktöörien, lipunmyyjien ja aseman muun henkilökunnan koulutukseen. Kaukoliikennekonduktöörien teoriakoulutuksessa käydään läpi vammaisen asiakkaan kohtaaminen ja harjoitellaan kalustotekniikkaa. Koulutukseen kuuluu mm. simulaatioharjoittelua näkövammaisten ja pyörätuolissa liikkuvien matkustajien kanssa. Työn opastuksen yhteydessä mm. siirtolaitteiden käyttöä koulutetaan oikeassa ympäristössä työnopastajan johdolla. Lähiliikenteen konduktöörikoulutuksessa pidetään 4 h:n opetusjakso Käpylän kuntoutuskeskuksessa, jossa opastetaan mm. pyörätuolissa liikkuvan matkustajan kanssa toimimisessa. Näkö-, kuulo- ja muita vammoja käsitellään lähinnä videomateriaalina. Lipunmyynnin koulutuksessa käsitellään asiaa myönteisen asennekoulutuksen kautta. Aseman muun henkilökunnan kohdalla esteettömyyskoulutus on hyvin vähäistä. Kaikilla konduktööreillä ja aseman muulla henkilökunnalla on ensiapukoulutus Laivaliikenne Laivaliikenteessä henkilökunnan koulutus jakaantuu yleisesti maa- ja merihenkilökunnan koulutukseen. Maahenkilökuntaa koulutetaan terminaalien check-in-työhön ja lipunmyyntiin. Koulutus kestää yhtiöstä riippuen 3-6 viikkoa. Esteettömyydestä ovat yleensä esillä ainoastaan infrastruktuuriasiat jossain määrin. Laivahenkilökunnan koulutus ei käytännöllisesti katsoen sisällä esteettömyysasioita. Tietoa asiasta jaetaan yhtiöstä riippuen muun koulutuksen yhteydessä tai tietoiskujen muodossa. Sen sijaan evakuointiin ja muihin hätätiloihin liittyviä harjoituksia pidetään säännöllisesti. Näihin liittyen laivoissa on erilaisia ensiapu-/evakuointiryhmiä, joita koulutetaan säännöllisesti esim. ensiavun osalta. Hätätilanteiden osalta on henkilökunnan tehtävät jaettu siten, että kaikki laivassa olevat voidaan huomioida. Yleisesti laivayhtiöissä lähdetään siitä, että apua tarvitsevilla liikkumisesteisillä matkustajilla on mukanaan oma avustaja, joka tavanomaisen laivassa liikkumisen ja toimimisen lisäksi esim. evakuointi- tai muussa hätätilanteissa huolehtii liikkumisesteisen matkustajan turvallisuudesta Lentoliikenne Lentoyhtiöt saavat kansainvälisen katto-organisaatio IATA:n kautta käyttöönsä standardeja, koodeja ja termejä, jotka helpottavat liikkumisesteisten matkustajien palvelua. Kansainvälinen termi erityishuomiota tarvitseville matkustajille on PRM s (passengers with reduced mobility). PRM-

Tulevaisuuden esteetön raideliikenne Saavutettavuus ja käytettävyys terminaalialueilla. TKK, Sotera Päivi Aro, Ira Verma

Tulevaisuuden esteetön raideliikenne Saavutettavuus ja käytettävyys terminaalialueilla. TKK, Sotera Päivi Aro, Ira Verma Tulevaisuuden esteetön raideliikenne Saavutettavuus ja käytettävyys terminaalialueilla TKK, Sotera Päivi Aro, Ira Verma Hankkeen tavoite Hankkeen tavoitteena on pääkaupunkiseudun vireillä olevien hankkeiden,

Lisätiedot

Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus

Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus SEURAKUNTAOPISTO LAPSI-JA PERHETYÖN PERUSTUTKINTO 1 Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus AMMATTITAIDON OSOITTAMINEN/ARVIOINTI Tutkintotilaisuuden

Lisätiedot

Kansalaisten asenteet rakennetun ympäristön esteettömyyteen liittyen. Tutkimuksen keskeisimmät tulokset Tiedekeskus Heureka 20.6.

Kansalaisten asenteet rakennetun ympäristön esteettömyyteen liittyen. Tutkimuksen keskeisimmät tulokset Tiedekeskus Heureka 20.6. Kansalaisten asenteet rakennetun ympäristön esteettömyyteen liittyen Tutkimuksen keskeisimmät tulokset Tiedekeskus Heureka 20.6.2016 Esteettömyystutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti Invalidiliiton

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto

Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto Sivu 1/6Sivu 1/6 KOMMENTIT 1(6) Opetushallitus / Aira Rajamäki PL 380 00531 Helsinki aira.rajamaki@oph.fi Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto Ohessa Kuuloliiton kommentit sosiaali- ja terveysalan perustutkinnon

Lisätiedot

Lähisuhdeväkivallan ehkäisyn ja puuttumisen toimintamalli

Lähisuhdeväkivallan ehkäisyn ja puuttumisen toimintamalli Lähisuhdeväkivallan ehkäisyn ja puuttumisen toimintamalli Esimerkkinä Keuruu Merja Pihlajasaari 12.5.2016 Merja Pihlajasaari Lähisuhdeväkivalta tarkoittaa perhe-, sukulais-, pari- ja seurustelusuhteissa

Lisätiedot

Lentomatkat. Tietoa pyörätuolin kanssa matkustavalle!

Lentomatkat. Tietoa pyörätuolin kanssa matkustavalle! Lentomatkat Kaikki reittiliikenteen lentoasemat ovat liikuntaesteettömiä ja varustettu Inva-WC:llä. Lentopalvelut ovat joustavat ja kohtelu myönteistä. Lentokoneeseen on helppo siirtyä matkustasiltaa pitkin

Lisätiedot

Liikkumisen palveluiden tavoitteellinen palvelutaso Anna Saarlo

Liikkumisen palveluiden tavoitteellinen palvelutaso Anna Saarlo Liikkumisen palveluiden tavoitteellinen palvelutaso 25.1.2017 Anna Saarlo Raportti: http://www2.liikennevira sto.fi/julkaisut/pdf8/lts_ 2016-34_liikkumisen_palvelui den_web.pdf 2 Sisältö 1. Palvelurakenne

Lisätiedot

1. HAKIJAN HENKILÖTIEDOT

1. HAKIJAN HENKILÖTIEDOT 1 (6) VAMMAISPALVELULAIN MUKAINEN Perusturvatoimi Vammaispalvelu Kalevankatu 4 08100 Lohja saapunut: 1. HAKIJAN HENKILÖTIEDOT Sukunimi ja etunimet: Henkilötunnus: Ammatti: Osoite: Postinumero: Postitoimipaikka:

Lisätiedot

Sosiaalihuoltolai 23 :n. tukevat palvelut alkaen. Limingan kunta perusturvapalvelut Luonnos

Sosiaalihuoltolai 23 :n. tukevat palvelut alkaen. Limingan kunta perusturvapalvelut Luonnos Sosiaalihuoltolai n 23 :n l i i k k u m i s t a tukevat palvelut S o v e l t a m i s o h j e e t 1.1.2017 alkaen Limingan kunta perusturvapalvelut Luonnos Sisällys Sosiaalihuoltolain 23.n mukaisten liikkumista

Lisätiedot

Itä-Suomen liikennestrategia. Itä-Suomen elinkeinoelämän ja asukkaiden tarpeita palveleva uuden sukupolven liikennejärjestelmä

Itä-Suomen liikennestrategia. Itä-Suomen elinkeinoelämän ja asukkaiden tarpeita palveleva uuden sukupolven liikennejärjestelmä Itä-Suomen liikennestrategia Itä-Suomen elinkeinoelämän ja asukkaiden tarpeita palveleva uuden sukupolven liikennejärjestelmä Ihmisten liikkuminen -näkökulma 1 Strategia on kaikkien toimijoiden yhteinen

Lisätiedot

Kotouttamisrahasto. Vuosiohjelma 2009

Kotouttamisrahasto. Vuosiohjelma 2009 Kotouttamisrahasto Vuosiohjelma 2009 TOIMILINJA A1. Haavoittuvassa asemassa olevien kolmansien maiden kansalaisten tukeminen TOIMILINJA A2. Innovatiiviset neuvonnan ja kotoutumisen mallit TOIMILINJA B3

Lisätiedot

VAMPO-seminaari. VR:n vammaispalvelut Rautatieyrityksen kokemuksia EU:n rautatievastuuasetuksesta

VAMPO-seminaari. VR:n vammaispalvelut Rautatieyrityksen kokemuksia EU:n rautatievastuuasetuksesta VAMPO-seminaari VR:n vammaispalvelut Rautatieyrityksen kokemuksia EU:n rautatievastuuasetuksesta Pia-Mari Sotavalta Palvelun kehityspäällikkö VR-Yhtymä Oy 3.6.2015 Matkustajien oikeudet ja velvollisuudet

Lisätiedot

Kuljetuspalvelu (färdtjänst)

Kuljetuspalvelu (färdtjänst) Kuljetuspalvelu (färdtjänst) 2016-03-24 Erityinen joukkoliikenteen muoto Voimassa 1.10.2015 alkaen TEKNISKA KONTORET 2 (6) Färdtjänst Sisältö Tervetuloa matkustajaksi 2 Matkustustavat 3 Päätöksesi saattaa

Lisätiedot

Marja-radan liikennepalvelukonsepti

Marja-radan liikennepalvelukonsepti Marja-radan liikennepalvelukonsepti Marja-radan liikennepalvelukonsepti on YTV:n, Vantaan kaupungin, Liikenne- ja viestintäministeriön ja Ratahallintokeskuksen yhteinen projekti. Konsulttina työssä toimivat

Lisätiedot

Ammatillisen koulutuksen laatutyöryhmä työskentelee

Ammatillisen koulutuksen laatutyöryhmä työskentelee Ammatillisen koulutuksen laatutyöryhmä työskentelee Laatuverkoston tapaaminen 31.10.2013 Opetusneuvos Tarja Riihimäki Laatutyöryhmä työskentelee Ehdotus koulutuksen järjestäjien laadunhallintajärjestelmien

Lisätiedot

Sähköiset ajoneuvot kehäradan syöttö- ja asiointiliikenteessä Käyttäjälähtöinen tutkimusosio

Sähköiset ajoneuvot kehäradan syöttö- ja asiointiliikenteessä Käyttäjälähtöinen tutkimusosio Sähköiset ajoneuvot kehäradan syöttö- ja asiointiliikenteessä Käyttäjälähtöinen tutkimusosio Sanna Ahonen Sirkku Wallin A Yhdyskuntasuunnittelun tutkimus- ja koulutuskeskus (YTK) Aalto-yliopisto SYÖKSY-hankkeen

Lisätiedot

KULJETUSPALVELUHAKEMUS Saapunut

KULJETUSPALVELUHAKEMUS Saapunut KULJETUSPALVELUHAKEMUS Saapunut (Työntekijä täyttää) Hakijan henkilötiedot Sukunimi Puhelinnumero Etunimet Sähköpostiosoite Osoite Ammatti Henkilötunnus Hakijan kanssa samassa taloudessa / kiinteistössä

Lisätiedot

Uusi toimintamalli henkilöturvallisuuden parantamiseen räjähdysvaarallisissa työympäristöissä. Tuija Luoma, VTT

Uusi toimintamalli henkilöturvallisuuden parantamiseen räjähdysvaarallisissa työympäristöissä. Tuija Luoma, VTT Uusi toimintamalli henkilöturvallisuuden parantamiseen räjähdysvaarallisissa työympäristöissä Tuija Luoma, VTT RÄJÄHDYSVAARALLISEN TYÖYMPÄRISTÖN HENKILÖTURVALLISUUTEEN VAIKUTTAVAT TEKIJÄT Tekijät määritetty

Lisätiedot

Lakineuvonnan näkökulma: kehitysvammaisten lasten perusopetuksen haasteita

Lakineuvonnan näkökulma: kehitysvammaisten lasten perusopetuksen haasteita Lakineuvonnan näkökulma: kehitysvammaisten lasten perusopetuksen haasteita Perusopetuksen iltapäivä, Jyväskylä 28.9.2016 Tanja Salisma, lakimies, Kehitysvammaisten Tukiliitto ry 1 Tukiliiton neuvontapalvelut

Lisätiedot

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma ja hissien rooli ohjelmassa. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma ja hissien rooli ohjelmassa. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma ja hissien rooli ohjelmassa Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Ikääntyneiden asumistilanne 75-vuotta täyttäneistä vuoden 2011

Lisätiedot

Ammattiosaamisen näytöt ja työssäoppiminen

Ammattiosaamisen näytöt ja työssäoppiminen Ammattiosaamisen näytöt ja työssäoppiminen Sisältö 3 Yleistä ammattiosaamisen näytöistä ja työssäoppimisesta 4 Opettajan näyttö- ja työssäoppimistyön korvaaminen 5 Oppilaitoksessa vai työpaikassa? 6 Matkakorvaukset

Lisätiedot

JOHDANTO (1/3) JOHDANTO (3/3) JOHDANTO (2/3)

JOHDANTO (1/3) JOHDANTO (3/3) JOHDANTO (2/3) JOHDANTO (1/3) ESTEETTÖMYYS LIIKUNTA- JA LUONTOMATKAILUSSA Kyselytutkimus Lapin matkailuyrityksille Esteettömyydellä tarkoitetaan sellaista ympäristöä ja sellaisia palveluita, joita voidaan hyödyntää fyysisestä,

Lisätiedot

Esteettömyys ja kansainvälinen opiskelijavaihto Tarkistuslista vaihtoon lähteville opiskelijoille ja korkeakouluille

Esteettömyys ja kansainvälinen opiskelijavaihto Tarkistuslista vaihtoon lähteville opiskelijoille ja korkeakouluille Esteettömyys ja kansainvälinen opiskelijavaihto Tarkistuslista vaihtoon lähteville opiskelijoille ja korkeakouluille Kansainvälisen liikkuvuuden ja yhteistyön keskus CIMO on yhteistyössä Esteetön opiskelu

Lisätiedot

Henkilökohtainen opiskelusuunnitelma

Henkilökohtainen opiskelusuunnitelma Henkilökohtainen opiskelusuunnitelma 19.3.2009 Pirkko Laurila Osaamisen ja sivistyksen asialla Tutkinnon perusteiden ja koulutuksen järjestäjän opetussuunnitelman hierarkia Laki ja asetukset Ammatillisen

Lisätiedot

AJANKOHTAISTA ASUNTOSUUNNITTELUSTA

AJANKOHTAISTA ASUNTOSUUNNITTELUSTA 17.11.2015 AJANKOHTAISTA ASUNTOSUUNNITTELUSTA SELVITYKSEN TULOKSIA ARA:N ERITYISRYHMÄ- KOHTEIDEN TILAMITOITUS SELVITYKSEN TAUSTA JA TAVOITTEET Ramboll Management Consulting toteutti yhdessä Arkkitehtitoimisto

Lisätiedot

Näyttöympäristö: Esimerkiksi kodinomaiset laitokset (kuten Ruusakoti), päiväkodit tai asiakaskodit (yksityiskodit, palveluasunnot).

Näyttöympäristö: Esimerkiksi kodinomaiset laitokset (kuten Ruusakoti), päiväkodit tai asiakaskodit (yksityiskodit, palveluasunnot). Asiointipalvelut ja erityisryhmien avustaminen 20 osp Ammattiosaamisen näytön toteutuksen kuvaus: Näytön tehtävät: suunnittelee työtään asiakaskohteen toiminnan, palvelusopimuksen ja asiakkaan toiveen

Lisätiedot

Sairastuneiden ja omaisten kanssa keskusteleminen

Sairastuneiden ja omaisten kanssa keskusteleminen Infosheet 38 Sairastuneiden ja omaisten kanssa keskusteleminen Ymmärrettävä tieto Antamalla ihmisille tilaisuuden esittää kysymyksensä voit räätälöidä heidän tarpeisiinsa sopivaa tietoa. Jokaiseen keskusteluun

Lisätiedot

Veijo Notkola, projektin johtaja Harri Lindblom, esteettömyysasiantuntija

Veijo Notkola, projektin johtaja Harri Lindblom, esteettömyysasiantuntija Esteetön ja yhdenvertainen Golfympäristö hanke esteettömän Golfympäristön edistämiseksi ja selvitys esteettömyydestä Golfkentillä Suomessa vuosina 2016-2018. Suomen HCP Golf Ry Veijo Notkola, projektin

Lisätiedot

Liite 2: Avainasiakkuuden arviointi Kansalaiset asiakasryhmässä

Liite 2: Avainasiakkuuden arviointi Kansalaiset asiakasryhmässä Liite 2: Avainasiakkuuden arviointi Kansalaiset asiakasryhmässä Sisältö Tässä liitteessä esitetään kansalaiset ryhmän strategisten asiakkaiden arviointiprosessi ja siinä käytetty tausta-aineisto Liitteen

Lisätiedot

Postinumero ja paikka:

Postinumero ja paikka: Nurmijärven kunta Vammaispalvelut Keskustie 2 A, 01900 Nurmijärvi VAMMAISPALVELULAIN MUKAINEN KULJETUSPALVELU- HAKEMUS 1 (6) 1. HAKIJAN HENKILÖTIEDOT Sukunimi ja etunimet: Henkilötunnus: Osoite: Puhelin

Lisätiedot

1. HAKIJAN HENKILÖTIEDOT

1. HAKIJAN HENKILÖTIEDOT Sosiaali- ja terveysvirasto Vammaispalvelu Metsolantie 2, 04200 Kerava KULJETUSPALVELUHAKEMUS JA -ARVIOINTI 1 (8) 1. HAKIJAN HENKILÖTIEDOT Sukunimi ja etunimet: Henkilötunnus: Ammatti: Osoite: Postinumero:

Lisätiedot

SEURAKUNTAOPISTO AMMATTITAIDON OSOITTAMINEN/ARVIOINTI

SEURAKUNTAOPISTO AMMATTITAIDON OSOITTAMINEN/ARVIOINTI 1 SEURAKUNTAOPISTO LAPSI- JA PERHETYÖN PERUSTUTKINTO/ Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa Erityistä tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus AMMATTITAIDON OSOITTAMINEN/ARVIOINTI Tutkintotilaisuudet

Lisätiedot

Vammaiskortin mahdollisuudet

Vammaiskortin mahdollisuudet Vammaiskortin mahdollisuudet 2.12.2016 Miksi Vammaiskorttia tarvitaan? Euroopassa on noin 80 miljoonaa ihmistä, jotka kohtaavat arjessaan haasteita osallistumisessa ja liikkumisessa vammaisuuden vuoksi.

Lisätiedot

VANHUSNEUVOSTON TUNNETTAVUUS. Kyselyn tulokset

VANHUSNEUVOSTON TUNNETTAVUUS. Kyselyn tulokset VANHUSNEUVOSTON TUNNETTAVUUS Kyselyn tulokset Tampereen ammattikorkeakoulu Raportti Lokakuu 215 Sosionomikoulutus 2 SISÄLLYS 1 JOHDANTO... 3 2 AINEISTONHANKINTA... 4 3 TULOKSET... 5 3.1 Tulokset graafisesti...

Lisätiedot

Henkilökohtaisen avun hakeminen. Työpaja

Henkilökohtaisen avun hakeminen. Työpaja Henkilökohtaisen avun hakeminen Työpaja 10.10.2013 Vammaispalvelulaki - Henkilökohtainen apu liittyy vammaispalvelulakiin. - Vammaispalvelulaki uudistui 1.9.2009. - Vammaispalvelulakia muutettiin, jotta

Lisätiedot

Helsingin seudun liikenne

Helsingin seudun liikenne Helsingin seudun liikenne Solmu-pilottikohteet Solmu-päätösseminaari 8.2.2017 2 Esittäjän nimi Pitkä- ja lyhytmatkaisen joukkoliikenteen väliset vaihdot HAASTE: Joukkoliikenteen järjestäminen on usean

Lisätiedot

Valmentavat koulutukset VALMA JA TELMA kenelle ja miten?

Valmentavat koulutukset VALMA JA TELMA kenelle ja miten? Valmentavat koulutukset VALMA JA TELMA kenelle ja miten? Taustaksi toisen asteen tutkinto edellytys jatko-opinnoille ja/tai siirtymiselle työelämään tavoite, että kaikki jatkavat peruskoulusta toiselle

Lisätiedot

Keski-Suomen liikenneturvallisuusstrategian valmistelu

Keski-Suomen liikenneturvallisuusstrategian valmistelu Keski-Suomen liikenneturvallisuusstrategian valmistelu Aluepäällikkö Leena Piippa, Liikenneturva 1 Strategia Liikenneturvallisuusstrategia on asiakirja, jossa on määritelty: Visio maakunnan liikenneturvallisuudesta

Lisätiedot

MÄÄRÄYS SIJOITUSPALVELUYRITYKSEN RISKIENHALLINNASTA JA MUUSTA SISÄISESTÄ VALVONNASTA

MÄÄRÄYS SIJOITUSPALVELUYRITYKSEN RISKIENHALLINNASTA JA MUUSTA SISÄISESTÄ VALVONNASTA lukien toistaiseksi 1 (5) Sijoituspalveluyrityksille MÄÄRÄYS SIJOITUSPALVELUYRITYKSEN RISKIENHALLINNASTA JA MUUSTA SISÄISESTÄ VALVONNASTA Rahoitustarkastus antaa sijoituspalveluyrityksistä annetun lain

Lisätiedot

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelman tavoitteet ja toteutus. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelman tavoitteet ja toteutus. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelman tavoitteet ja toteutus Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Ikääntyneiden asumistilanne 75-vuotta täyttäneistä vuoden 2011 lopussa

Lisätiedot

Ohje joukkoliikenteen tiedotuspalvelujen parantamiseksi

Ohje joukkoliikenteen tiedotuspalvelujen parantamiseksi Ohje joukkoliikenteen tiedotuspalvelujen parantamiseksi FITS-KEVÄTTAPAAMINEN 10.4.2003 1/12 Projektista lyhyesti 1/2 projekti käynnistettiin tammikuun 2002 lopulla ja valmistui tammikuun 2003 alussa tuloksena

Lisätiedot

Kysely koulukuljetusten järjestelystä lukuvuonna

Kysely koulukuljetusten järjestelystä lukuvuonna Kysely koulukuljetusten järjestelystä lukuvuonna 2014-2015 Taustaa: Koulukuljetuksen piiriin kuuluu noin 760 Kajaanin kaupungin peruskoulun oppilasta. Joka lukuvuoden alussa toteutettavan tuntirajakyselyn

Lisätiedot

Ikäihmisten palvelusuunnitelma

Ikäihmisten palvelusuunnitelma Kirjasto- ja kulttuuripalvelut Ikäihmisten palvelusuunnitelma 2016-2018 Kuva Sirkku Petäjä www.nurmijarvi.fi Palveluja ikäihmisille Kirjasto- ja kulttuuripalvelut laati ensimmäisen ikäihmisten palvelusuunnitelman

Lisätiedot

Esteettömyys ja turvallisuus kotona - tapahtuma Tiistai 9.10.2012, Kitee. Esteetön ja turvallinen koti- käytännön esimerkkejä.

Esteettömyys ja turvallisuus kotona - tapahtuma Tiistai 9.10.2012, Kitee. Esteetön ja turvallinen koti- käytännön esimerkkejä. Esteettömyys ja turvallisuus kotona - tapahtuma Tiistai 9.10.2012, Kitee Esteetön ja turvallinen koti- käytännön esimerkkejä Timo Ekroos ISAK- koordinaattori Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu/ Muotoilun

Lisätiedot

Hyvinvointi ja liikkuminen

Hyvinvointi ja liikkuminen Hyvinvointi ja liikkuminen varhaiskasvatussuunnitelman perusteissa Varhaiskasvatuslaissa määritellyt tavoitteet 1) edistää jokaisen lapsen iän ja kehityksen mukaista kokonaisvaltaista kasvua, terveyttä

Lisätiedot

MATKAKETJUT JA SELVITYS LAPIN LENTOASEMIEN SAAVUTETTAVUUSALUEISTA

MATKAKETJUT JA SELVITYS LAPIN LENTOASEMIEN SAAVUTETTAVUUSALUEISTA Lapin liikennefoorumi 11.06.2013 MATKAKETJUT JA SELVITYS LAPIN LENTOASEMIEN SAAVUTETTAVUUSALUEISTA Elisa Aalto Pitkämatkainen joukkoliikenne Suomessa junaliikenteessä matkustajavirrat ovat vahvimmat Helsinki-Hämeenlinna-

Lisätiedot

Kansanterveys- ja vammaisjärjestöt liikuntatoimijoina 2016

Kansanterveys- ja vammaisjärjestöt liikuntatoimijoina 2016 Kansanterveys- ja vammaisjärjestöt liikuntatoimijoina 2016 Aivoliitto ry Allergia- ja astmaliitto ry Epilepsialiitto ry Hengitysliitto ry Lihastautiliitto ry Mielenterveyden keskusliitto ry Munuais- ja

Lisätiedot

Rakentamista koskevat linjaukset hallitusohjelmassa

Rakentamista koskevat linjaukset hallitusohjelmassa Rakentamista koskevat linjaukset hallitusohjelmassa -Liikuntapaikkarakentamisen seminaari Säätytalo14.5.2012 Teppo Lehtinen Synergiaa vai törmäämisiä? Liikuntapolitiikan tavoitteet edistää liikuntaa, kilpa-

Lisätiedot

Sähköiseen maailmaan siirtyminen; Yritys-Suomi -palvelukokonaisuus ml. Yritys-Suomi visio 2020 Yritys-Suomi Innosta menestykseen - seminaari 10.9.

Sähköiseen maailmaan siirtyminen; Yritys-Suomi -palvelukokonaisuus ml. Yritys-Suomi visio 2020 Yritys-Suomi Innosta menestykseen - seminaari 10.9. Sähköiseen maailmaan siirtyminen; Yritys-Suomi -palvelukokonaisuus ml. Yritys-Suomi visio 2020 Yritys-Suomi Innosta menestykseen - seminaari 10.9.2014 Sirpa Alitalo & Jaana Lappi, TEM Yritys-Suomen visio

Lisätiedot

terveydentilavaatimukset sosiaali- ja terveysalan perustutkinnossa

terveydentilavaatimukset sosiaali- ja terveysalan perustutkinnossa Tutkintokohtaiset t k i t terveydentilavaatimukset sosiaali- ja terveysalan perustutkinnossa tki Aira Rajamäki 30.11.2009 Opetusneuvos Aira Rajamäki Opetushallitus aira.rajamaki@oph.fi Osaamisen ja sivistyksen

Lisätiedot

Nuorten Akatemian ja Liikenneturvan yhteistyöhanke 2016

Nuorten Akatemian ja Liikenneturvan yhteistyöhanke 2016 Nuorten Akatemian ja Liikenneturvan yhteistyöhanke 2016 - Yhteistyötä vuodesta 2012 - Tuetaan 13-24 vuotiaiden nuorien omia liikenneturvallisuusprojekteja rahallisesti - Vuonna 2016 haetaan etenkin videoprojekteja

Lisätiedot

OPS Turvallisuus opetussuunnitelmauudistuksessa

OPS Turvallisuus opetussuunnitelmauudistuksessa OPS 2016 Turvallisuus opetussuunnitelmauudistuksessa Helsingin kaupungin peruskoulujen opetussuunnitelma LUKU 3 PERUSOPETUKSEN TEHTÄVÄT JA TAVOITTEET 3.1. Perusopetuksen tehtävä 3.2 Koulun kasvatus- ja

Lisätiedot

YHDENVERTAISUUSLAKI MITÄ KÄYTÄNNÖSSÄ?

YHDENVERTAISUUSLAKI MITÄ KÄYTÄNNÖSSÄ? YHDENVERTAISUUSLAKI MITÄ KÄYTÄNNÖSSÄ? Vammaisten henkilöiden oikeudet ja yhdenvertaisuus 2.2.2017 Oulu Pamela Sarasmo Ylitarkastaja, YVV-toimisto 2 VALTUUTETUN TEHTÄVÄ Valtuutettu edistää yhdenvertaisuutta

Lisätiedot

Koulutilastoja Kevät 2014

Koulutilastoja Kevät 2014 OPETTAJAT OPPILAAT OPETTAJAT OPPILAAT Koulutilastoja Kevät. Opiskelijat ja oppilaat samaa Walter ry:n työpajat saavat lähes yksimielisen kannatuksen sekä opettajien, että oppilaiden keskuudessa. % opettajista

Lisätiedot

Joukkoliikenteen ennustepalvelu

Joukkoliikenteen ennustepalvelu Ennustepalvelun arkkitehtuuri Liikennetelematiikan kansallinen arkkitehtuuri Versio 1.0 Pvm 27.11.2008 Joukkoliikenteen ennustepalvelu Tavoite Dokumentin tarkoitus Dokumentit tarkoitus on dokumentoida

Lisätiedot

PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA

PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA Annamari Mäki-Ullakko, Ilmarinen, 5.11.2015 ESITYKSEN SISÄLTÖ 1. Oma jaksaminen on perusta 2. Työyhteisössä jokainen vaikuttaa ja on vastuussa 3. Ammattitaidon

Lisätiedot

Maahanmuuttajat Suomen tieliikenteessä. Anna-Liisa Tarvainen Rovaniemi

Maahanmuuttajat Suomen tieliikenteessä. Anna-Liisa Tarvainen Rovaniemi Maahanmuuttajat Suomen tieliikenteessä Anna-Liisa Tarvainen Rovaniemi 16.11. Lähde: Tilastokeskus ja, vuosi 2015 ennakkotietoja Kansalaisuus onnettomuuksissa 2015 5000 4500 4000 3500 3000 2500 2000 1500

Lisätiedot

Liikkumisen palveluiden valtakunnallinen palvelutaso

Liikkumisen palveluiden valtakunnallinen palvelutaso Liikkumisen palveluiden valtakunnallinen palvelutaso Marja Rosenberg 14.12.2015 Asiakkaan matkan kokonaisuus Tyytyväisyys ja palvelutason seuranta Liikkumis tarve Asiakkaan tarvitsemat tiedot matkustusmuodon

Lisätiedot

HSL:N ESITYS UUDEN TAKSAVYÖHYKEMUUTOKSEN YHTEYDESSÄ TOTEUTETTAVISTA ERITYISRYHMIEN ALENNUS- JA VAPAALIPPUJEN MUUTOKSISTA Pääkaupunkiseudun

HSL:N ESITYS UUDEN TAKSAVYÖHYKEMUUTOKSEN YHTEYDESSÄ TOTEUTETTAVISTA ERITYISRYHMIEN ALENNUS- JA VAPAALIPPUJEN MUUTOKSISTA Pääkaupunkiseudun HSL:N ESITYS UUDEN TAKSAVYÖHYKEMUUTOKSEN YHTEYDESSÄ TOTEUTETTAVISTA ERITYISRYHMIEN ALENNUS- JA VAPAALIPPUJEN MUUTOKSISTA Pääkaupunkiseudun koordinaatioryhmä MUUTOSESITYKSET/TAUSTAA Erityisryhmien lippusubventio

Lisätiedot

Lapin yliopiston opiskelun ja opetuksen esteettömyyssuunnitelma

Lapin yliopiston opiskelun ja opetuksen esteettömyyssuunnitelma Lapin yliopiston opiskelun ja opetuksen esteettömyyssuunnitelma Sisällys 1. Esteettömyystyön tausta 2. Mitä on esteettömyys 3. Mihin esteettömyydellä pyritään 4. Opiskelun ja opetuksen esteettömyys Oppimisympäristöjen

Lisätiedot

Kohtaamisen taito lastensuojelussa/ Lasse-koulutukset : Kokemusasiantuntijoiden viestit

Kohtaamisen taito lastensuojelussa/ Lasse-koulutukset : Kokemusasiantuntijoiden viestit Kohtaamisen taito lastensuojelussa/ Lasse-koulutukset 2014-2015: Kokemusasiantuntijoiden viestit Kohtaamisessa tärkeää: Katse, ääni, kehon kieli Älä pelkää ottaa vaikeita asioita puheeksi: puhu suoraan,

Lisätiedot

Alkukyselyn ja työpajojen tuloksien hyödyntäminen. Palvelumuotoilun hyödyntäminen pienten asemapaikkojen kehittämisessä pilottikokeilu

Alkukyselyn ja työpajojen tuloksien hyödyntäminen. Palvelumuotoilun hyödyntäminen pienten asemapaikkojen kehittämisessä pilottikokeilu Alkukyselyn ja työpajojen tuloksien hyödyntäminen Palvelumuotoilun hyödyntäminen pienten asemapaikkojen kehittämisessä pilottikokeilu Tuloksien hyödyntäminen Osana kehittämisprojektia pilottikokeilun asemanseutuihin

Lisätiedot

Opiskelijoiden kokemuksia saavutettavuuden nykytilasta korkeakouluissa ja vinkkejä kouluttajille

Opiskelijoiden kokemuksia saavutettavuuden nykytilasta korkeakouluissa ja vinkkejä kouluttajille Opiskelijoiden kokemuksia saavutettavuuden nykytilasta korkeakouluissa ja vinkkejä kouluttajille Opiskelijajärjestöjen tutkimussäätiö Otus rs Elina Lavikainen Johanna Penttilä Esteettömien opintopolkujen

Lisätiedot

Haastattelut e-kioskin käyttäjäkokemuksista. Mira Hänninen Haaga-Helia ammattikorkeakoulu

Haastattelut e-kioskin käyttäjäkokemuksista. Mira Hänninen Haaga-Helia ammattikorkeakoulu Haastattelut e-kioskin käyttäjäkokemuksista Mira Hänninen Haaga-Helia ammattikorkeakoulu Sukupuoli ja ikä Haastattelin Kirjasto 10:ssä 14 henkilöä, joista seitsemän oli naisia (iät 24, 25, 36, 36, 50,

Lisätiedot

Vammaisten opiskelijoiden valmentava ja kuntouttava tt opetus ja ohjaus ammatillisessa koulutuksessa opetussuunnitelman perusteet

Vammaisten opiskelijoiden valmentava ja kuntouttava tt opetus ja ohjaus ammatillisessa koulutuksessa opetussuunnitelman perusteet Vammaisten opiskelijoiden valmentava ja kuntouttava tt opetus ja ohjaus ammatillisessa koulutuksessa opetussuunnitelman perusteet t OPH:n infotilaisuus 23.11.2009 Vammaisten opiskelijoiden valmentava ja

Lisätiedot

Kehitysvammaisten asumispalveluiden suunnitelma Säkylän kunta

Kehitysvammaisten asumispalveluiden suunnitelma Säkylän kunta Kehitysvammaisten asumispalveluiden suunnitelma 2016 Säkylän kunta Sisällysluettelo 1. Johdanto... 2 2. Asumispalveluiden laatusuositus... 2 3. Asumispalveluiden nykytilanne Säkylässä... 2 4. Suunnitelmissa/rakenteilla

Lisätiedot

Selvitys Joensuun lentosaavutettavuudesta

Selvitys Joensuun lentosaavutettavuudesta Selvitys Joensuun lentosaavutettavuudesta 2 JOHDANTO JA YHTEENVETO Korkeatasoinen ja toimiva lentoliikenne on merkittävä osa alueiden kilpailukykyä. Tämän vuoksi Pohjois- Karjalan maakuntaliitto osallistuu

Lisätiedot

Lähisuhde- ja perheväkivallan. ehkäiseminen 2004 2007. Esitteitä 2004:9

Lähisuhde- ja perheväkivallan. ehkäiseminen 2004 2007. Esitteitä 2004:9 Lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäiseminen 2004 2007 Esitteitä 2004:9 Turvallisuus on perusoikeus Turvallisuus on jokaisen perusoikeus ja hyvinvoinnin perusta. Väkivalta murentaa tätä turvallisuutta. Lisäksi

Lisätiedot

Erityisen hyvää liikuntaa

Erityisen hyvää liikuntaa Erityisen hyvää liikuntaa Saku Rikala KKI-Päivät 16.-17.3.2016 Soveltava Liikunta SoveLi ry Valtakunnallinen liikuntajärjestö Tavoitteena parantaa pitkäaikaissairaiden ja vammaisten mahdollisuuksia liikuntaan

Lisätiedot

Ikäihmisten oma kokemus liikkumisen turvallisuudesta Etelä-Savossa

Ikäihmisten oma kokemus liikkumisen turvallisuudesta Etelä-Savossa Ikäihmisten oma kokemus liikkumisen turvallisuudesta Etelä-Savossa Alueellinen terveys- ja hyvinvointitutkimus (ATH) ja keskustelu Pieksämäen vanhusneuvoston kanssa 9.9.2014 Sisäisen turvallisuuden teematilaisuus

Lisätiedot

3.5.2011 Suomen MS liitto ry / Marju Toivonen

3.5.2011 Suomen MS liitto ry / Marju Toivonen MS tauti, opiskelu ja sopivat ammatit Erikoissuunnittelija, VTMMarjuToivonen Marju Toivonen MS liiton työllisyyspalvelut Opiskelijakyselyn k l tuloksia Kysely MS liiton nettisivuilla Tiedotusta mm. Facebookin

Lisätiedot

Opiskelijan arviointi liiketalouden perustutkinnossa Työpaja

Opiskelijan arviointi liiketalouden perustutkinnossa Työpaja Opiskelijan arviointi liiketalouden perustutkinnossa Työpaja 30.1.2013 Arvioinnin opas Arvioinnin suunnittelu Arvioinnista tiedottaminen Osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen Oppimisen arviointi Osaamisen

Lisätiedot

A. Asutteko Helsingissä? 1 Kyllä ---à JATKA 2 Ei à LOPETA HAASTATTELU

A. Asutteko Helsingissä? 1 Kyllä ---à JATKA 2 Ei à LOPETA HAASTATTELU Hyvää päivää / iltaa. Olen Oy:stä. Teemme parhaillaan tutkimusta 18-74 vuotta täyttäneiden Helsinkiläisten suhtautumisesta kaupungin liikenneolosuhteisiin. Voinko esittää Teille muutamia kysymyksiä? Tämä

Lisätiedot

Elinikäisen ohjauksen strategia Järvenpää

Elinikäisen ohjauksen strategia Järvenpää Elinikäisen ohjauksen strategia Järvenpää 13.10.2011 Markku Liljeström SAK 13.10..2011/MLI/SAK 1 Elinikäisen ohjauksen kehittämistarve Elinikäisen oppimisen neuvosto esitti 2010, että TEM ja OKM ryhtyvät

Lisätiedot

Toimintaympäristön muutokset ja niiden merkitys Itä-Suomen liikennejärjestelmään

Toimintaympäristön muutokset ja niiden merkitys Itä-Suomen liikennejärjestelmään Toimintaympäristön muutokset ja niiden merkitys Itä-Suomen liikennejärjestelmään Jo tapahtuneita sekä odotettavissa olevia muutoksia / Itä-Suomen liikennestrategian uudistaminen Hallitusohjelman leikkaukset

Lisätiedot

PERUSTURVAOSASTO KEHITYSVAMMAISTEN

PERUSTURVAOSASTO KEHITYSVAMMAISTEN ILOMANTSIN KUNTA PERUSTURVAOSASTO VAMMAISPALVELUT HAKULOMAKE KEHITYSVAMMAISTEN PÄIVÄ- JA TYÖTOIMINTA 1. HAKIJAN TIEDOT NIMI HENKILÖTUNNUS PUHELINNUMERO OSOITE 1 2. HAETTAVA PÄIVÄTOIMINTA PÄIVÄ- TAI TYÖTOIMINTA

Lisätiedot

Sporttimerkonomi - koulutus -

Sporttimerkonomi - koulutus - Tuntuuko sinusta, että tarvitset lisää osaamista tulevaisuuden haasteisiin infotilaisuus 20.5.2013 klo 17-19 Sporttimerkonomi - koulutus - Koulutusohjelma tähtää liiketalouden perustutkinnon, merkonomi,

Lisätiedot

OPPILAITOKSEN TOIMINNALLINEN TASA- ARVOSUUNNITELMA

OPPILAITOKSEN TOIMINNALLINEN TASA- ARVOSUUNNITELMA OPPILAITOKSEN TOIMINNALLINEN TASA- ARVOSUUNNITELMA TASA-ARVOSUUNNITELMA Tavoitteet: Ymmärtää tasa-arvosuunnitelman tarkoitus ja rakenne. Tutustua tasa-arvosuunnitelman laatimisprosessiin. Sisältö: Tasa-arvosuunnittelun

Lisätiedot

15.11.2011 Tulosyhteenveto kansalaisten ajatuksista SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ Julkisten sosiaali- ja terveyspalvelujen sekä ihmisten

15.11.2011 Tulosyhteenveto kansalaisten ajatuksista SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ Julkisten sosiaali- ja terveyspalvelujen sekä ihmisten 15.11.2011 Tulosyhteenveto kansalaisten ajatuksista SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ Julkisten sosiaali- ja terveyspalvelujen sekä ihmisten hyvinvoinnin parantaminen Projektin tavoite ja tulos Projektin

Lisätiedot

IKÄÄNTYNEET. Liikkuuko Pieksämäki projektin väliraportin tiivistelmä

IKÄÄNTYNEET. Liikkuuko Pieksämäki projektin väliraportin tiivistelmä IKÄÄNTYNEET Liikkuuko Pieksämäki projektin väliraportin tiivistelmä MIHIN TIEDOT PERUSTUVAT? Seniorikyselyyn vastasi 89 yli 65-vuotiasta pieksämäkeläistä. Vastaajiksi on valikoitunut liikunnallisesti erittäin

Lisätiedot

Turva Minulla on turvallinen olo. Saanko olla tarvitseva? Onko minulla huolehtiva aikuinen? Suojellaanko minua pahoilta asioilta? Perusturvallisuus on edellytys lapsen hyvän itsetunnon ja luottamuksellisten

Lisätiedot

NUORTEN SOSIAALINEN VAHVISTAMINEN

NUORTEN SOSIAALINEN VAHVISTAMINEN 1(5) NUORTEN SOSIAALINEN VAHVISTAMINEN Ammattitaitovaatimukset : tunnistaa sosiaalista vahvistamista tarvitsevan nuoren ja/tai hallitsee varhaisen tukemisen ja kohtaamisen menetelmiä pystyy toimimaan moniammatillisessa

Lisätiedot

Raportti: Sosiaali- ja terveydenhuollon opiskelijoiden tietotaidoista seksuaalirikoksen uhrin kohtaamisessa ja hoidossa (2014)

Raportti: Sosiaali- ja terveydenhuollon opiskelijoiden tietotaidoista seksuaalirikoksen uhrin kohtaamisessa ja hoidossa (2014) Raportti: Sosiaali- ja terveydenhuollon opiskelijoiden tietotaidoista seksuaalirikoksen uhrin kohtaamisessa ja hoidossa (2014) 1 Tukinainen kartoitti kyselyllään sosiaali- ja terveydenhuollon oppilaitoksessa

Lisätiedot

VÄLI- JA LOPPURAPORTOINTI

VÄLI- JA LOPPURAPORTOINTI Tuija Nikkari 2012 VÄLI- JA LOPPURAPORTOINTI Raportointikoulutus 23.8.12 Raportoinnin tarkoitus Raportoinnin tehtävänä on tuottaa tietoa projektin etenemisestä ja tuloksista rahoittajalle, yhteistyökumppaneille

Lisätiedot

AHOT- käytäntöjen jalkauttaminen ja jalkautuminen Savoniaammattikorkeakoulussa

AHOT- käytäntöjen jalkauttaminen ja jalkautuminen Savoniaammattikorkeakoulussa AHOT- käytäntöjen jalkauttaminen ja jalkautuminen Savoniaammattikorkeakoulussa Anna-Leena Ruotsalainen AHOT:lla eli aiemmin hankitun osaamisen tunnistamisella ja tunnustamisella tarkoitetaan opiskelijan

Lisätiedot

Suvi Lehto-Lavikainen Koulutuskeskus Salpaus

Suvi Lehto-Lavikainen Koulutuskeskus Salpaus Suvi Lehto-Lavikainen Koulutuskeskus Salpaus 12.4.2010 Henkilökohtaistamismääräys ( 43/011/2006) HAKEUTUMISVAIHE selvitetään haastatteluin ja testauksin henkilön mahdolliset luki- ja oppimisvaikeudet,

Lisätiedot

HELSINKI KAIKILLE. Helsingin kaupungin ohjeet esteettömyydestä. Koulutuspäivä Projektinjohtaja Pirjo Tujula

HELSINKI KAIKILLE. Helsingin kaupungin ohjeet esteettömyydestä. Koulutuspäivä Projektinjohtaja Pirjo Tujula Helsingin kaupungin ohjeet esteettömyydestä Koulutuspäivä 24.4.2014 Projektinjohtaja Pirjo Tujula 1 Helsinki kaikille Valtuustoaloite liikkumisesteettömyydestä vuonna 2000, Kalle ja Maija Könkkölä. Kaupunginhallituksen

Lisätiedot

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ PERUSTELUT

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ PERUSTELUT Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi ajoneuvojen katsastusluvista annetun lain 5 ja 10 :n muuttamisesta Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi ajoneuvojen katsastusluvista annettua lakia siten, että henkilö

Lisätiedot

KEHITYSVAMMALAIN MUUTOKSET. Itsemääräämisoikeus vahvistuu. Uusia määräyksiä rajoitustoimenpiteistä.

KEHITYSVAMMALAIN MUUTOKSET. Itsemääräämisoikeus vahvistuu. Uusia määräyksiä rajoitustoimenpiteistä. KEHITYSVAMMALAIN MUUTOKSET Itsemääräämisoikeus vahvistuu. Uusia määräyksiä rajoitustoimenpiteistä. LUKIJALLE Tässä esitteessä kerrotaan muutoksista, joita on tehty kehitysvammalakiin. Kehitysvammalaissa

Lisätiedot

Turvallisuuskulttuuri - Mikä estää tai edistää johtajan sitoutumista turvallisuuteen?

Turvallisuuskulttuuri - Mikä estää tai edistää johtajan sitoutumista turvallisuuteen? Turvallisuuskulttuuri - Mikä estää tai edistää johtajan sitoutumista turvallisuuteen? 28.4.2016 Jouni Kivistö-Rahnasto Professori Turvallisuus ja riskienhallinta 30-vuotta sitten Asenne ei ratkaise! se

Lisätiedot

Kansalaisten ja asiakkaiden näkemykset valinnanvapaudesta ja palvelujen integraatiosta

Kansalaisten ja asiakkaiden näkemykset valinnanvapaudesta ja palvelujen integraatiosta Kansalaisten ja asiakkaiden näkemykset valinnanvapaudesta ja palvelujen integraatiosta Anna-Mari Aalto ja Laura Hietapakka Mitä valinnanvapaus tuo tullessaan näkökulmia sote-uudistukseen seminaari 15.3.2016

Lisätiedot

Elinkeino-ohjelman yrityskysely. Niina Immonen, Johtaja, yrittäjyysympäristö

Elinkeino-ohjelman yrityskysely. Niina Immonen, Johtaja, yrittäjyysympäristö Elinkeino-ohjelman yrityskysely Niina Immonen, Johtaja, yrittäjyysympäristö 4.11.2016 Avaustyöseminaari 23.8.2016 60 osallistujaa Kansainvälistymistyöpaja 8.9.2016 n. 40 osallistujaa Jatkotyöseminaari

Lisätiedot

!"! #$$% $ &&& #& &#& $!" %%!" &!""$'$()!% ""

!! #$$% $ &&& #& &#& $! %%! &!$'$()!% !"! #$$% $!"# &&& #& &#& $!" %%!" &!""$'$()!% "" !"! &$# *+!,% *&!!&!"!-"". /%-"!". #$$ &&& # & 0 $!"! *+ 1 2"!!" % AMMATTIOSAAMINEN SÄILYTETTÄVÄ TALOUDEN HAASTEISTA HUOLIMATTA Talouden taantuma on tuonut

Lisätiedot

Työpaja kirjastopalvelujen saatavuudesta ja saavutettavuudesta Kooste pienryhmätyöskentelystä. Tieteiden talo

Työpaja kirjastopalvelujen saatavuudesta ja saavutettavuudesta Kooste pienryhmätyöskentelystä. Tieteiden talo Työpaja kirjastopalvelujen saatavuudesta ja saavutettavuudesta Kooste pienryhmätyöskentelystä Tieteiden talo 11.5.2015 Opetus- ja kulttuuriministeriön ja Suomen kirjastoseuran järjestämässä työpajassa

Lisätiedot

Esteettömyys rautatiejärjestelmässä

Esteettömyys rautatiejärjestelmässä 1 (5) Antopäivä: 18.12.2014 Voimaantulopäivä: 1.1.2015 Säädösperusta: Rautatielaki (304/2011) 74 ja 75 Voimassa: toistaiseksi EU-asetus, jonka avoimia kohtia ja erityistapauksia määräys koskee: Komission

Lisätiedot

Pidennetty Pentukurssi, Maanantai 4.1.2016, klo. 17.00, 6krt

Pidennetty Pentukurssi, Maanantai 4.1.2016, klo. 17.00, 6krt Pidennetty Pentukurssi, Maanantai 4.1.2016, klo. 17.00, 6krt Pentukurssi on tarkoitettu kaikille 3-6 kuukautta vanhoille pennuille rotuun katsomatta. Kurssi antaa hyvän lähtöpohjan pennun kouluttamiseen,

Lisätiedot

Uusi lippu- ja informaatiojärjestelmä

Uusi lippu- ja informaatiojärjestelmä Uusi lippu- ja informaatiojärjestelmä Kaikille helppo matkanteko -seminaari 25.5.2016 Mirva Ilmoniemi, HSL Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä Lippujärjestelmän uudistus Arvioitu aikataulu Uudet kortinlukijat

Lisätiedot

Mentorointi. Mentoroinnin kolme kategoriaa

Mentorointi. Mentoroinnin kolme kategoriaa Mentorointi Mentori on nuoren tai aloittelevan henkilön ohjaaja ja neuvonantaja. Mentorointi sanana tulee kreikkalaisesta mytologiasta. Tarinan mukaan Odysseus pyysi Mentoria toimimaan poikansa Telemakhoksen

Lisätiedot

9.12 Terveystieto. Espoon kaupungin opetussuunnitelmalinjaukset VUOSILUOKAT 7-9. 7. lk

9.12 Terveystieto. Espoon kaupungin opetussuunnitelmalinjaukset VUOSILUOKAT 7-9. 7. lk 9.12 Oppiaineen opetussuunnitelmaan on merkitty oppiaineen opiskelun yhteydessä toteutuva aihekokonaisuuksien ( = AK) käsittely seuraavin lyhentein: AK 1 = Ihmisenä kasvaminen AK 2 = Kulttuuri-identiteetti

Lisätiedot