TUTKIMUKSEN TARKOITUS JA SUORITTAMISTAPA...4

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "TUTKIMUKSEN TARKOITUS JA SUORITTAMISTAPA...4"

Transkriptio

1 3 SISÄLTÖ 1 TUTKIMUKSEN TARKOITUS JA SUORITTAMISTAPA TUTKIMUKSEN TAUSTA TUTKIMUKSEN ETENEMINEN JA TEKOTAPA HENKILÖSTÖN PALVELUOSAAMISEN KEHITTÄMISTARVE PALVELUOSAAMISEN KEHITTÄMISEEN LIITTYVÄT YLEISET LÄHTÖKOHDAT KOULUTUS- JA KEHITTÄMISTOIMENP ITEIDEN KOHDERYHMÄT JA SISÄLTÖ MATKUSTAJIEN KOULUTUS JA NEUVONTA NYKYTILANTEEN KARTOITUS PALVELUN SISÄLLÖN KEHITTÄMINEN ESIMERKKEJÄ HENKILÖKUNNAN AMMATTITAIDON KEHITTÄMISTOIMENPITEISTÄ ULKOMAILLA HENKILÖKUNNAN AMMATTITAIDON KEHITTÄMINEN ERI JOUKKOLIIKENNEMUODOISSA Bussiliikenne Taksiliikenne Rautatieliikenne Laivaliikenne Lentoliikenne MUUTA AIHEESEEN LIITTYVÄÄ KOULUTUSTA Matkailualan oppilaitokset Teknillinen korkeakoulu Käyttäjäkoulutusta HENKILÖKUNNAN AMMATTITAIDON KEHITTÄMIS EEN LIITTYVIÄ SUOSITUKSIA AMMATTITAIDON KEHITTÄMISEN LÄHTÖKOHDAT HENKILÖKUNNAN KOULUTUKSEN TAVOITTEET JA SEN SISÄLTÖAIHEISIIN LIITTYVIÄ SUOSITUKSIA Koulutuksen tavoitteita Koulutuksen keskeiset sisältöaiheet KOULUTUKSEN JÄRJESTÄMISESSÄ HUOMIOON OTETTAVIA SEIKKOJA Koulutuksen kohteet ja koulutuksen vaiheet Kouluttajatahot Koulutuspaikka Koulutusmateriaali ja apuvälinekoulutus Koulutukseen liittyvä suunnittelu ja valmistelu KOULUTUKSEN YLEINEN KEHITTÄMINEN JA KOORDINOINTI KOULUTUKSEN KEHITTÄMISTARPEITA ERI JOUKKOLIIKENNEMUODOISSA Henkilöstökoulutuksen kehittämistarpeita eri joukkoliikennemuodoissa Koulutuksen liittäminen laatujärjestelmiin YHTEENVETO KEHITTÄMISTARPEIDEN JA NYKYTILAN KARTOITUS HENKILÖSTÖN KEHITTÄMISEEN JA KOULUTUKSEEN LIITTYVÄT SUOSITUKSET...28 KIRJALLISUUSLUETTELO LIITE 1: LIITE 2: TUTKIMUKSESSA HAASTATELLUT TAHOT TUTKIMUKSEEN LIITTYNEEN SEMINAARIN OHJELMA

2 4 1 TUTKIMUKSEN TARKOITUS JA SUORITTAMISTAPA 1.1 Tutkimuksen tausta Tutkimus liittyy liikenneministeriön asettaman joukkoliikenteen esteettömyyttä ja helppokäyttöisyyttä käsittelevän työryhmän toimintaan, jossa tarkoitus on edistää joukkoliikenteen soveltuvuutta erityisesti liikkumisesteisten ja iäkkäiden henkilöiden kannalta. Yhtenä työryhmän tehtävänä on tehdä ehdotus siitä, miten eri liikennemuotojen henkilökunnan ammattitaitoa voidaan kehittää näiden matkustajaryhmien kannalta paremmaksi. Tehtävä kattaa henkilökunnan koko ma t- kaketjun osalta kaikissa joukkoliikennemuodoissa mukaan lukien juna-, linja-auto-, taksi- ja lentoliikenteen sekä laivaliikenteen. 1.2 Tutkimuksen eteneminen ja tekotapa Joukkoliikenteen henkilöstön koulutuksen ja ammattitaidon kehittämisen nykytilannetta ja kehittämisen tarpeita liikkumis- ja toimimisesteisten henkilöiden kannalta on kartoitettu sekä haastatteluilla, kyselyillä, kirjallisuusselvityksellä että aiheeseen liittyvällä seminaarilla. Haastattelut ovat kohdistuneet erityisesti joukkoliikennemuotojen edustajiin sekä käyttäjien edustajiin. Liitteessä 1 on lueteltu haastattelujen kohteena olleet tahot. Kyselyillä on pyritty lyhyesti kartoittamaan henkilöstön koulutuksen ja ammattitaidon kehittämisen tilannetta muissa Euroopan maissa. Kirjallisuusselvityksessä on selvitetty aiheeseen liittyviä aiempia tutkimuksia ja kirjallisuutta. Tutkimuksen yhteydessä pidettiin myös seminaari, jossa valmisteltujen alustusten ja keskusteluiden pohjalta kartoitettiin eri joukkoliikennemuotojen henkilöstön koulutuksen ja ammattitaidon kehittämisen nykyt i- lannetta sekä eri osapuolten näkemyksiä henkilökunnan ammattitaidon kehittämistarpeista. Seminaarin ohjelma on liitteessä 2. Kartoituksen jälkeen on laadittu suositusehdotuksia joukkoliikenteen henkilöstön koulutuksen ja ammattitaidon kehittämiseksi. Huomiota on kiinnitetty erityisesti koulutuksen tavoitteisiin, sisältöön sekä koulutuksen järjestämisessä huomioon otettaviin seikkoihin. Lisäksi on lyhyesti otettu esiin eri joukkoliikennemuotojen osalta keskeisimpiä kehittämistarpeita henkilöstön koulutus- ja kehittämisjärjestelyjen osalta.

3 5 2 HENKILÖSTÖN PALVELUOSAAMISEN KEHITTÄMISTARVE 2.1 Palveluosaamisen kehittämiseen liittyvät yleiset lähtökohdat Kansainvälisessä liikennepolitiikassa on joukkoliikenteen helppokäyttöisyyteen ja esteettömyyteen alettu kiinnittää yhä enemmän huomiota. Asiaa korostetaan muun muassa Euroopan Komission vihreässä kirjassa ( Kansalaisten verkko ), jossa esitetään keinoja joukkoliikenteen saamiseksi ho u- kuttelevammaksi ja käyttökelpoisemmaksi. Myös Euroopan liikenneministereiden yhteistyöelimen eli Euroopan liikenneministerikonferenssin (CEMT/ ECMT) antamissa resoluutioissa korostetaan eri liikennemuotojen esteettömyyden parantamisen tarpeellisuutta. Yhtenä aiheeseen liittyvänä kehittämiskohteena on nostettu esiin henkilökunnan koulutus. Esteettömyyteen liittyvää koulutusta ja palveluosaamisen kehittämistä käsitellään myös Rautateiden esteettömyyttä käsittelevässä kansainvälisessä COST 335 -tutkimuksessa (Passengers accessibility of heavy rail systems). Siinä on todettu, että riittävällä joukkoliikennehenkilökunnan ammattitaitoon liittyvällä koulutuksella voidaan parantaa liikkumis- ja toimimisesteisten henkilöiden matkustusmahdollisuuksia, vaikka joukkoliikenteen infrastruktuurin täydellinen esteettömyys onkin vielä kaukana. Myös Suomen liikennesektorilla on havaittu esteettömyyden tärkeä merkitys. Mm. Lipposen toisen hallituksen hallitusohjelmassa todetaan, että joukkoliikenteen houkuttelevuutta ja soveltuvuutta eri käyttäjäryhmille lisätään kehittämällä matkakeskuksia, informaatiota ja uusia palvelumuotoja sekä vaikuttamalla lippujen hintatasoon. Ikääntyvän väestön ja vammaisten liikkumistarpeet otetaan huomioon. Lisäksi ohjelmassa todetaan, että esteettömyyden toteuttamista joukkoliikenteessä, korjausrakentamisessa sekä uuden informaatioteknologian hyödyntämisessä edistetään informaatio-ohjauksella ja tarvittaessa lainsäädännön tarkistuksilla. Esteettömyys edistää myös sosiaalisen tasa-arvon toteuttamista, joka on yksi tärkeimmistä tavoitteista liikenne- ja viestintäministeriön liikennettä koskevassa strategiajulkaisussa Kohti älykästä ja kestävää liikennettä Joukkoliikenteen esteettömyyden kannalta keskeistä on henkilökunnan osaaminen teknisten apuvälineiden käyttämisen ja ennen kaikkea henkilökohtaisten palvelutaitojen osalta. Kyse on toisaalta henkilöstön asenteista ja toisaalta saavutetusta ammattitaidon tasosta. Koulutus auttaa henkilökuntaa korjaamaan omat puutteensa toimimisesteisten matkustajien tarvitseman palvelun suhteen, jolloin joukkoliikenteen palvelun laatu paranee. 2.2 Koulutus- ja kehittämistoimenpiteiden kohderyhmät ja sisältö Koulutuksen ja kehittämistoimenpiteiden tulisi koskea organisaatioiden koko henkilökuntaa. Tämä johtuu siitä, että pohjimmiltaan kyse on asenteista, jotka eri organisaatioissa heijastelevat ympäröivässä yhteiskunnassakin esiintyviä asenteita. Eri tavoin liikkumis- ja toimimisesteisten henkilöiden integroituminen yhteiskuntaan on vasta alussa, minkä vuoksi osa väestöstä tuntee edelleenkin epävarmuutta ja epätietoisuutta kohdatessaan esim. vammaisen henkilön. Tällöin heidän tarpeensa eri tilanteissa jäävät usein ottamatta huomioon.

4 6 Käytännössä koulutuksen ei tarvitse tarkoittaa työajan ulkopuolella olevia lisäkursseja. Koulutusmuotoja voivat olla erilaiset tiedotustilaisuudet, aivoriihet, käytännön harjoitukset, itseopiskelu kirjojen tai videoiden avulla, ajankäyttö vammaisten kanssa (jolloin heidän vaikeutensa näkee käytännössä), valvottuja harjoituksia normaalissa toimintaympäristössä jne. (COST 335). Koulutuksen tuloksellisuus riippuu paljolti siitä, kuinka hyvin organisaation johtotaso on siihen sitoutunut. Ilman johdon sitoutumista ei muidenkaan organisaatiossa työskentelevien sitoutumista voida taata. Johtotason sitoutuminen riippuu lähinnä asenteista ja siitä kuinka tärkeäksi asia organisaation kannalta koetaan. Tähän voidaan yleisellä tasolla pyrkiä vaikuttamaan mm. tiedottamisen ja yleisen asenneilmaston kautta. Yrityksen tai organisaation asiakkailleen tarjoaman palvelulaadun voidaan katsoa olevan juuri niin hyvä kuin miten se koetaan palvelua eniten tarvitsevien asiakkaiden kannalta. Tulisikin pyrkiä siihen, että yrityksissä ja muissa organisaatioissa esteettömyyteen ja liikkumisen helpottamiseen tähtääviä toimenpiteitä pidetään luonnollisena osana asiakaspalvelua, millä on myös keskeinen vaikutus yrityksen tai organisaation palveluimagoon. Johdon tulisi tiedostaa ne palveluun ja fyysisiin rakenteisiin liittyvät seikat, jotka haittaavat sujuvaa liikkumista. Samalla olisi oivallettava ne hyödyt, joita esteettömyyden ja siihen liittyvän palvelun kehittäminen tuo kaikkien matkustajien kannalta liikkumisen helpottumisena ja palvelulaadun parantumisena. Organisaation operatiivisen henkilöstön kannalta koulutus voidaan jakaa asiakaspalvelukoulutukseen ja teknisten apuvälineiden käyttökoulutukseen. Asiakaspalvelukoulutuksessa tulisi saada käytännön tuntumaa toimimis- ja liikkumisesteisenä henkilön kanssa toimimisesta. Myös teknisten apuvälineiden käyttöä on harjoiteltava säännöllisesti, ja niiden terveys- ja turvallisuustekijät on oltava tiedossa, jotta liikkumisesteistä matkustajaa voidaan auttaa hänen haluamallaan tavalla. Koulutuksen ja ammattitaidon kehittämistoimenpiteiden toteuttamisessa voidaan pitää hyvänä sitä, että mukana on organisaation omien henkilöstöasioiden ammattilaisten lisäksi myös ulkopuolisia tahoja, joilla voi olla paremmat mahdollisuudet havaita liikkumista vaikeuttavia seikkoja asiakaspalvelukäytännöistä tai fyysisistä rakenteista. On myös välttämätöntä, että toimimis- ja liikkumisesteisiä henkilöitä osallistuu kouluttamiseen, koska näin koulutukseen voidaan tuoda lisää uskottavuutta ja käytännön läheisyyttä (COST 335). Yrityksen myös kannattaa rekrytoida henkilökuntaa, jolla on jo valmiiksi terveet asenteet toimimisja liikkumisesteisten henkilöiden suhteen. Tähän vaikuttaa keskeisesti se, kuinka työntekijöiden ammatillisessa koulutuksessa otetaan huomioon esteettömyyteen liittyvät asiat ja kuinka jo aie m- missa esim. lasten ja nuorten peruskoulutuksen eri vaiheissa vammaisuuteen liittyvistä asioista annetaan tietoa. Saadun tiedon ja kokemuksen pohjalta ihminen muodostaa käsityksensä ja asenteensa. 2.3 Matkustajien koulutus ja neuvonta Eri joukkoliikennevälineiden helppokäyttöisyyden kehittäminen on vielä suhteellisen uusi ja alkuvaiheessa oleva asia. Tämän vuoksi tarvitaan myös matkustajien suuntaan tapahtuvaa koulutusta ja neuvontaa siitä, miten jäljellä olevien matkustamista haittaavien esteiden vaikutusta voidaan minimoida. Matkustajien koulutus ja opastus sisältää usein käytännön matkustamista todellisissa tilanteissa esim. henkilökuntaan kuuluvan avustajan kanssa. Tämä on hyvä tapa kouluttaa myös henk i- lökuntaa, jolloin koulutuksen anti on molemminpuolista.

5 7 3 NYKYTILANTEEN KARTOITUS Joukkoliikenteen henkilökunnan ammattitaitoon liittyviä kehittämistarpeita on selvitetty mm. aiemmin tehtyjen tutkimusten (esim. LM 24/1996, LM 10/2000, 11/2000, B 9/2000) sekä erikseen henkilökunnan ammattitaitoon liittyvien erityisten haastattelujen perusteella. Tässä selvityksessä haastateltavina on ollut seuraavia henkilöitä: - valkoista keppiä käyttävä heikkonäköinen sekä sokea henkilö - MS-tautia sairastava, joka käyttää manuaalista pyörätuolia avustajan avustuksella - Kuuro henkilö sekä kaksi heikkokuuloista kuulokojetta käyttävää henkilöä - Lyhytkasvuinen, monivammainen henkilö - Nivelreumaa sairastava henkilö - Voimakkaasti allerginen henkilö - Avustajan kanssa liikkuva lihastautia sairastava henkilö - Palvelutalossa asuva iäkäs henkilö 3.1 Palvelun sisällön kehittäminen Edellä mainittujen haastattelujen ja aiempien tutkimusten perusteella voidaan eri joukkoliikennemuodoissa henkilökunnan ammattitaitoon liittyen nostaa esille seuraavia matkan eri vaiheisiin sijoittuvia, palvelun sisältöön liittyviä kehittämistarpeita ja -suosituksia. Ennakkojärjestelyt ja etukäteisinformaatio taksikuljetusta tilattaessa saatava heti varmistus kuljetuksen saapumisesta tilaus tulisi voida tehdä myös suoraan tekstiviestin välityksellä puhelimessa tulee käyttää selkeää puhetapaa annettavan tiedon oltava ehdottomasti oikein esim. aikataulujen osalta henkilökunnan osattava kertoa mm. liittymät muuhun liikenteeseen, kaluston soveltuvuus, avun saamisen mahdollisuus, palvelupisteiden sijainti Toiminta terminaaleissa lipunmyyjien tulisi puhua selkeästi ja ottaa katsekontakti asiakkaaseen, tarvittaessa voidaan kirjoittaa asian paperille kuulutusten kehittäminen erityisesti puhumisen selkeyden osalta esim. terminaalien kahviloissa pitäisi saada tarvittaessa pöytään palvelu asiakkaan avustamisen yhteydessä mahdolliset odotusajat tulisi minimoida (esim. pyörätuolissa odottamiset) henkilökunnan palvelualttiuden lisääminen erilaisten käytettävissä olevien palvelujen sekä teknisten apuvälineiden saatavuus ja käyttömahdollisuus tulisi olla koko henkilökunnan tiedossa liityntäyhteyksistä ja kalustosta oltava tietoa Matkustus liikennevälineissä henkilökunnan yleistä palvelualttiutta tulisi lisätä: - ovien avaamisessa avustaminen - asiakkaan mahdollisen avuntarpeen kohtelias kysyminen (esim. ajoneuvoon/-sta siirtymisessä, matkatavaroiden ja pyörätuolin siirtämisessä) - matkustajan avustaminen teknisissä laitteissa (turvavyöt, pyörätuolin kiinnitys)

6 8 - teknisten apuvälineiden käyttöalttius (esim. matalalattiabussin niiauksen käyttö, mikrofonin käyttö kuulutuksissa) - rauhallinen asenne ja käyttäytyminen palvelutilanteessa - asiakkaan opastaminen kulkuvälineessä olevien palvelujen sekä eri laitteiden sijainnin ja käyttämisen osalta henkilökunnan yleisen ammattitaidon kehittäminen - teknisten välineiden käyttöosaamisen varmistaminen (apuvälineet, lämmitys- ja tuuletus- /ilmastointilaitteet jne.) - taksinkuljettajien osoitetuntemus - kuljettajan ajotapa (kiireetön liikkeellelähtö vasta asiakkaan istuutumisen jälkeen sekä yleensä rauhallinen ajotapa) - matkan eri vaiheista tiedottaminen esim. rauhallisten ja selkeiden kuulutusten avulla - opastaminen matkan päätyttyä (esim. laiturin sijaintipuolen ilmoittaminen junien saapuessa asemalle, jatkoyhteyksien sijainti ja varmistaminen, että asiakas pääsee eteenpäin) - ajoneuvon pysäyttäminen siten, että voidaan minimoida tasoerot informaationkulun varmistaminen myös henkilökunnan välillä joukkoliikennevälineiden puhtaudesta huolehtiminen Edellä mainittujen matkan eri vaiheisiin liittyvien kehittämistarpeiden ja -suositusten lisäksi vo i- daan ottaa esille myös muita yleisiä ammattitaidon kehittämiseen liittyviä näkökohtia: myös asiakkaiden on hyvä rohkeasti ennakkoon ilmoittaa mahdollisesta avustamisen tarpeesta tai muista huomiota vaativista asioista, kuten esim.: - avustamisen tarve liikkumisessa - ruoka-aine- ja hajusteallergiat henkilökunnan ei tule kyseenalaistaa matkustajan ilmoittamaa avuntarvetta tai hänen kokemiaan ongelmia, vaikka toimimis- tai liikkumisesteisyys ei näkyisikään ulospäin tilatun avustamispalvelun saamiseen tulee voida luottaa, joten sanoman perillemeno pitää va r- mistaa (myös tapaamispaikka ja tunnistus selvitettävä yksiselitteisesti) matkustajan pitää voida luottaa siihen, että muistetaan mitä henkilökunnan kanssa on sovittu

7 9 3.2 Esimerkkejä henkilökunnan ammattitaidon kehittämistoimenpiteistä ulkomailla Tutkimuksen tekemisen yhteydessä kyselyn avulla pyrittiin kartoittamaan lyhyesti eri maissa joukkoliikenteen henkilökunnan ammattitaidon kehittämistoimenpiteitä erityisesti liikkumis- ja toimimisesteisten matkustajien kannalta. Saatujen vastausten perusteella voidaan todeta, että huomion kiinnittäminen mainitun kohderyhmän asiakaspalveluun on hyvin vaihtelevaa. Seuraavassa on kyselyyn saatujen vastausten osalta otettu esiin joitakin hajanaisia esimerkkejä niiden maiden osalta, joissa asiaan on jossakin määrin kiinnitetty huomiota. Ruotsissa taksialan koulutuksessa taksinkuljettajan tutkintoon kuuluu liikkumisesteisten henkilöiden palvelemisen peruskoulutusta. Saksan rautateiden kaukoliikenneasemilla on käytettävissä henkilökuntaa ja kalustoa avustamaan liikkumisesteisiä matkustajia juniin nousemisessa ja niistä poistumisessa. Tätä henkilökuntaa koulutetaan sisäisesti DB:ssä asiakaspalvelun ja turvallisen avustamisen suhteen. Toimintaa hoidetaan oman avustamiseen keskittyneen osaston toimesta. DB jakaa lisäksi asiakkailleen informaatiolehtistä Informationen für behinderte Reisende, jota päivitetään vuosittain ja jota on saatavissa jokaisessa DB:n lipunmyyntipisteessä. Iso-Britanniassa hallitus rohkaisee kouluttamaan joukkoliikenteen henkilökuntaan ja se on myös yleisesti käytäntönä, vaikkakaan joukkoliikennehenkilökunnan koulutus liikkumis- ja toimimisesteisten henkilöiden palvelun suhteen ei ole varsinaisena vaatimuksena. Asian liittyvä koulutuspaketti on sisällytetty kansalliseen koulutusohjelmaan, jota monet yhtiöt käyttävät. Tämän koulutuksen sisältö riippuu liikennemuodosta (bussi, juna, taksi) ja on tarkoitettu erityistehtäviin, esim. laitur i- henkilökunnalle tai bussinkuljettajille. Koko joukkoliikenteelle kohdistuu paineita parantaa koulutustaan ja sen kattavuutta, koska piakkoin joukkoliikenteen esteettömyyteen tähtäävät vaatimukset tulevat voimistumaan (Disability Discrimination Act). Käytännössä koulutusta järjestää ja tarjoaa esim. linja-auto- ja kevytraidejärjestön (Confederation of Passenger Transport) omistama TRANSfED niminen koulutusorganisaatio. Se on mm. julkaissut oppaan (Disability Awareness), joka on tarkoitettu lähinnä joukkoliikennevälineiden kuljettajille. Oppaassa käsitellään käytännönläheisesti mm. esteettömyyteen liittyvää lainsäädäntöä, liikkumisesteisyyden yleisyyttä, matkustajien kokemia pelkoja, avun tarpeen tunnistamista sekä oikeaa puhuttelutapaa. Lisäksi opastetaan ajoneuvon ajamiseen liittyviä käytännön asioita liikkumisesteisten ma t- kustajien kannalta. Lopuksi käydään yksityiskohtaisesti läpi, kuinka avustetaan erilaisia liikkumisja toimimisesteisiä henkilöitä. Irlannissa kansallinen Sokeitten Neuvosto NCBI (National Council for the Blind of Ireland) on tehnyt palvelukoulutusyhteistyötä junaliikenteen tarjoajien kanssa. Liikkumisesteisten henkilöiden järjestöt ovat osallistuneet huomattavasti Dublinin kahden suurimman aseman peruskorjauksen suunnitteluun. Kaikkia liikkumisesteisiä kokoava elin (Pan-disablility panel) tarkkailee pääsymahdollisuuksia asemille ja laitureille sekä informaation jakoa. Tilanne näillä sektoreilla onkin parantunut. Sen sijaan rautatiehenkilökunnan koulutus on edistynyt hitaasti. Joistakin yleisistä kuljetusasioista on koulutusta, mutta ne eivät koske liikkumisesteisiä henkilöitä. On kuitenkin luultavaa, että esteettömyyskoulutus tulee tulevaisuudessa olemaan normaali osa henkilökuntakoulutusta.

8 10 NCBI tarjoaa näkövammaisille liikkumiseen liittyvää koulutusta, joka sisältää junaliikenteellä ma t- kustamisen. Koulutus sisältää koko matkan ovelta ovelle, mukaan lukien lipun ostamisen asemilla ja asemaympäristön. Tällä hetkellä käydään keskusteluja järjestöjen resursseista antaa palvelukoulutusta Dublinin bussien henkilökunnalle. Bussipysäkeillä on informaatiota kaikissa muodoissa (tavallinen kirjoituksella, kohokirjaimilla ja pistekirjoituksella). NCBI:n näkövammaisille tarjoama koulutus sisältää myös bussiliikenteellä matkustamisen. Koulutus sisältää koko matkan ovelta ovelle. Espanjalainen CRID (Consorci de Recursos i documentació per a l autonomia personal) on komitea, joka muodostuu paikallishallinnon ja liikkumisesteisten henkilöiden edustajista. Sen vastuulla ovat liikenneasioiden esteettömyyskysymykset Barcelonassa. CRID on järjestänyt koulutusta kahdelle Barcelonan seudun suurimmalle joukkoliikenneyhtiölle, joille on toistaiseksi on pidetty 6 kurssia. Mainituista yhtiöistä toinen eli TCC (Transports Ciutat Comtal) on ovelta-ovelle -kuljetuksista huolehtiva minibussiyhtiö. Sen henkilökunnalle järjestetty koulutus sisälsi mm. seuraavaa: - turvallisen ajon teoria - miten avustaa liikkumisesteistä henkilöä - miten opastaa näkövammaista henkilöä - miten kommunikoida kuulovammaisen henkilön kanssa - turvallinen sijoittuminen busseissa, pyörätuolin paikka, turvavyöt jne. - miten menetellä sairastapauksissa liikkumisesteisen henkilön kanssa Toinen koulutusta saanut yritys TB (Transports de Barcelona) huolehtii suurimmasta osasta Barcelonan bussiliikenteestä. Sen kuljettajille järjestetty koulutus sisälsi mm. seuraavaa: - miten pysähtyä tarkasti bussipysäkille liikkumisesteisen henkilön kannalta edulliseen kohtaan - bussin niiauksen käyttö - miten menetellä jos pysäkille pääsyssä on esteitä - miten kommunikoida liikkumisesteisten henkilöiden kanssa

9 Henkilökunnan ammattitaidon kehittäminen eri joukkoliikennemuodoissa Suomessa eri joukkoliikennemuotojen henkilökunnan koulutuksessa ja ammattitaidon kehittämisessä on matkustajien liikkumista ja toimimista helpottavat seikat otettu huomioon vaihtelevasti. Seuraavassa on yhteenveto ammattiin liittyvän koulutuksen nykytilasta eri joukkoliikennemuodossa. Tarkastelu kohdistuu myös muuhun aiheeseen liittyvään koulutukseen. Yhteenveto perustuu haastatteluihin sekä aiheesta järjestettyyn seminaariin (seminaariohjelma on liitteessä 2) Bussiliikenne Tavanomaisen bussin kuljettajakoulutusta annetaan muutamissa ammatillisissa aikuiskoulutuskeskuksissa ja joissakin ammattioppilaitoksissa eri puolilla Suomea. Yleensä koulutus käsittää bussin ajotaitoa, teknistä tietoutta, korjaamista, asiakaspalvelua, rahastusta, työmarkkina-asioita, ensiapua, ennakoivaa ajoa, liikennelainsäädäntöä, rahdinkäsittelyä sekä työharjoittelujakson jossakin yrityksessä. Liikkumis- ja toimimisesteisyyteen liittyvä koulutus on hyvin oppilaitoskohtaista ja vaihtelevaa. Joissakin aikuiskoulutuskeskuksissa koulutukseen osallistuu esim. SPR:stä kouluttaja, joka opettaa käytännössä pyörätuolin ja niitä käyttävien matkustajien oikeita avustamistapoja sekä teoriaa iäkkäiden ja liikkumisesteisten matkustajien erityispiirteistä ja pysäkillä kohtelusta. Joissakin tapauksissa koulutusta antaa esim. vieraileva pyörätuolia käyttävä kouluttaja. Joskus koulutukseen liittyy myös harjoituksia, joissa opiskelijat itse voivat kokeilla pyörätuolilla liikkumista. Näkö- ja kuulovammaisuutta käsitellään useimmiten kirjallisen materiaalin tai video- ja kalvomateriaalin avulla. Harjoitusajeluille otetaan joskus mukaan vanhainkodista matkustajia, jolloin saadaan käytännön harjoitusta liikkumisesteisistä ihmisistä. Yhteistyö liikkumisesteisiä henkilöitä edustavien järjestöjen kanssa on satunnaista ja vaihtelee paikkakunnittain. Ajoneuvojen teknisten erikoisominaisuuksien käyttöä (esim. niiaus ja luiskat) harjoitellaan ajoha r- joitusten yhteydessä ainakin siltä osin kuin mainittuja ominaisuuksia on koulutusajoneuvoissa käytössä. Tällöin käydään läpi esimerkiksi niiaukseen liittyvät näkökohdat eli lähinnä tilanteet, joissa sitä tulee käyttää (esim. lastenvaunujen kanssa liikkuvien tai liikkumisesteisten ja iäkkäiden ma t- kustajien kohdalla). Samalla harjoitellaan asiaan liittyviä ajoteknisiä seikkoja, kuten esim. ajoneuvon pysäyttämistä oikeaan paikkaan pysäkillä suhteessa jalkakäytävän reunaan. Bussialalla koulutusta on järjestetty lisäksi Linja-autoliiton ns. Sampo-bussijärjestelmän puitteissa. Sampo-bussit on tavaramerkki, jonka takana on 13 bussiyrityksen markkinointiyhteenliittymä. Sampo-bussien kuljettajakoulutukseen valittavan täytyy täyttää tietyt tieto- ja taitokriteerit sekä olla luonteeltaan sopiva. Koulutuksessa perehdytään vanhuuteen ja eri vammaisryhmiin sekä opastetaan vanhuuden ja vammaisuuden kohtaamista käytännössä. Koulutuksessa opetellaan pyörätuolissa liikkuvan matkustajan kanssa toimimista ja matkustetaan itse pyörätuolissa istuen. Koulutuksessa on ollut mukana vammaisten edustajia asiantuntijoina. Koulutuskäyttöön on olemassa myös oma koulutusvideo, jossa kuvataan mm. asiakkaiden kanssa toimimista. Linja-autoliiton omistama Bussialan Kehittämispalvelut Oy järjestää myös räätälöityjä yrityskohtaisia koulutustilaisuuksia bussiyritysten henkilökunnalle, jossa esteettömyyteen liittyviä asioita otetaan mukaan tapauskohtaisesti. Bussiliikenteen terminaalitoimintaa hoitavassa Matkahuolto Oy:ssä henkilökunnan ammattitaitoa on tarkoitus kehittää esteettömyysajattelulla. Käytössä on Aseman toimintaohjeet kooste, joka

10 12 on toiminnassa Matkahuollon 60 varsinaisella linja-autoasemalla. Matkahuollon n. 400 asiamiestoimipisteen osalta annetaan sen henkilökunnalle alkukoulutus ja sen jälkeen kirjallisia ohjeita. Varsinaista koulutus- tai informaatiopakettia esteettömyyden osalta ei ole vielä käytössä Taksiliikenne Suomessa on noin 9000 taksiyrittäjää, jotka ajavat omaa autoaan. Lisäksi on vakituista kuljettajaa ja noin tuhat silloin tällöin kuljettajina toimivaa. Kuljettajat eivät ole ammatillisesti järjestäytyneet. Koulutukseen hakeutuminen on oman aktiivisuuden varassa. Eniten itseään kouluttavat sellaiset taksiyrittäjät, joilla on erityismatkustajien kuljetukseen soveltuvaa kalustoa. Ammattiajoluvan saa, kun läpäisee paikkakunnan poliisin järjestämän kokeen. Kuljettajakurssia ei tarvitse käydä, eikä laissa määritellä, mitä ammattiajoluvan saaminen edellyttää, joten eri puolilla maata järjestetään eri tasoisia kokeita. Asiakaspalveluosaamiseen liittyvä koulutus on näin ollen vaihtelevaa. Taksialaa edustava Taksiliitto pyrkii siihen, että tulevaisuudessa kokeeseen voisi osallistua vasta käytyään kuljettajakurssin. Paikallisjärjestöt antavat täydentävää koulutusta. Taksinkuljettajakoulutusta annetaan Helsingissä kahdessa eri paikassa (Helsingin Taksikoulu ja Helsingin Taksiautoilijat ry:n Taksiopisto). Helsingin Taksikoulussa esteettömyydestä on 3 luentoa, joilla käsitellään eri käytännön tilanteita. Pyörätuolissa oleva henkilö kouluttaa 1,5 h pyörätuolilla liikkuvien ja muiden vammaisten kanssa toimimisesta ja sosiologi luennoi asiakaspalvelutilanteista liikkumisesteisten matkustajien kanssa. Oppimateriaali käsittää noin 20 sivua liikkumisesteisten matkustajien asioista. Yhteistyötä Invalidiliiton kanssa on kouluttajan kautta. Helsingin Taksiautoilijat ry:n Taksiopistossa vammaiskoulutus tapahtuu Invalidiliiton tiloissa Koskelassa, yhden illan verran. Luentoja pitävät näkövammainen ja pyörätuolia käyttävä sekä vammaisten avustaja. Koulutuksessa käsitellään mm. portaikoissa liikkumista, autoon nousua, ohjausta ja pyörätuolin kasaamista. Taksialan yrittäjäkurssi kestää 3 viikkoa ja sen suorittamisen jälkeen on mahdollisuus anoa taksiliikennelupaa. Yrittäjäkurssilla käsitellään vammaispalvelua muutaman tunnin verran. Yli 90 % taksialan yrittäjistä kuuluu Taksiliittoon, joka järjestää 1-2 kertaa vuodessa yhden viikon kestäviä intensiivikursseja. Kursseilla annetaan muun muassa erityisryhmien palveluun liittyvää opetusta (teoriaa ja käytännön harjoittelua). Painotus on liikkumisesteisen henkilön kohtaamisessa ja kouluttajana on ollut Invalidiliiton edustaja. Vuodessa koulutusta saa jäsentä. Lisäksi vammaisjärjestöt järjestävät jonkin verran paikallista koulutusta. Taksiliiton lehti kertoo säännöllisesti eri vammaisryhmien tarpeista (viimeaikoina mm. näköva m- maisen ja ms-potilaan) ja pyrkii muokkaamaan asenteita palvelumyönteiseen suuntaan. Suomessa on myös kolmisensataa liikkumisesteisten henkilöiden kuljettamiseen erikoistunutta invataksiyrittäjää, joista noin sata kuuluu Suomen Palvelutaksit ry:hyn. Järjestöllä ei ole palkattua henkilökuntaa eikä kovin paljon omaa koulutusta. Suuri osa invataksin kuljettajista on käynyt kuljettajakurssin. Pääsääntöisesti invataksiyrittäjät kehittävät itse omia taitojaan ja yleensä yrittäjä kouluttaa omat kuljettajansa. Asiakkaiden palvelutarpeet opitaan käytännössä, koska suuri osa asiakkaista on ns. kanta-asiakkaita.

11 13 Rajamäen aikuiskoulutuskeskuksessa on ollut myös erityistä invataksin kuljettajakoulutusta, jossa koulutuksen pääpaino on ollut pyörätuolia käyttävän henkilön kanssa toimimisessa (3-4 pv). Pyörätuolia käyttävät kouluttajat ovat tulleet lähinnä yksityiskontaktien kautta. Muiden vammaisryhmien huomioon ottaminen on mukana teoriapuolella, mutta ei käytännön tasolla. Kouluttajien joukossa on myös invataksien kuljettajia. Invataksin kuljettajakoulutus on rahoituksen päättyessä kuitenkin loppumassa Rautatieliikenne VR:n koulutus jakaantuu konduktöörien, lipunmyyjien ja aseman muun henkilökunnan koulutukseen. Kaukoliikennekonduktöörien teoriakoulutuksessa käydään läpi vammaisen asiakkaan kohtaaminen ja harjoitellaan kalustotekniikkaa. Koulutukseen kuuluu mm. simulaatioharjoittelua näkövammaisten ja pyörätuolissa liikkuvien matkustajien kanssa. Työn opastuksen yhteydessä mm. siirtolaitteiden käyttöä koulutetaan oikeassa ympäristössä työnopastajan johdolla. Lähiliikenteen konduktöörikoulutuksessa pidetään 4 h:n opetusjakso Käpylän kuntoutuskeskuksessa, jossa opastetaan mm. pyörätuolissa liikkuvan matkustajan kanssa toimimisessa. Näkö-, kuulo- ja muita vammoja käsitellään lähinnä videomateriaalina. Lipunmyynnin koulutuksessa käsitellään asiaa myönteisen asennekoulutuksen kautta. Aseman muun henkilökunnan kohdalla esteettömyyskoulutus on hyvin vähäistä. Kaikilla konduktööreillä ja aseman muulla henkilökunnalla on ensiapukoulutus Laivaliikenne Laivaliikenteessä henkilökunnan koulutus jakaantuu yleisesti maa- ja merihenkilökunnan koulutukseen. Maahenkilökuntaa koulutetaan terminaalien check-in-työhön ja lipunmyyntiin. Koulutus kestää yhtiöstä riippuen 3-6 viikkoa. Esteettömyydestä ovat yleensä esillä ainoastaan infrastruktuuriasiat jossain määrin. Laivahenkilökunnan koulutus ei käytännöllisesti katsoen sisällä esteettömyysasioita. Tietoa asiasta jaetaan yhtiöstä riippuen muun koulutuksen yhteydessä tai tietoiskujen muodossa. Sen sijaan evakuointiin ja muihin hätätiloihin liittyviä harjoituksia pidetään säännöllisesti. Näihin liittyen laivoissa on erilaisia ensiapu-/evakuointiryhmiä, joita koulutetaan säännöllisesti esim. ensiavun osalta. Hätätilanteiden osalta on henkilökunnan tehtävät jaettu siten, että kaikki laivassa olevat voidaan huomioida. Yleisesti laivayhtiöissä lähdetään siitä, että apua tarvitsevilla liikkumisesteisillä matkustajilla on mukanaan oma avustaja, joka tavanomaisen laivassa liikkumisen ja toimimisen lisäksi esim. evakuointi- tai muussa hätätilanteissa huolehtii liikkumisesteisen matkustajan turvallisuudesta Lentoliikenne Lentoyhtiöt saavat kansainvälisen katto-organisaatio IATA:n kautta käyttöönsä standardeja, koodeja ja termejä, jotka helpottavat liikkumisesteisten matkustajien palvelua. Kansainvälinen termi erityishuomiota tarvitseville matkustajille on PRM s (passengers with reduced mobility). PRM-

PYÖKÄRI OY. TAKSINKULJETTAJAN AMMATTIPÄTEVYYDEN PERUSKOULUTUS KOULUTUSOHJELMA 30 h

PYÖKÄRI OY. TAKSINKULJETTAJAN AMMATTIPÄTEVYYDEN PERUSKOULUTUS KOULUTUSOHJELMA 30 h PYÖKÄRI OY TAKSINKULJETTAJAN AMMATTIPÄTEVYYDEN PERUSKOULUTUS KOULUTUSOHJELMA 30 h 2 SISÄLTÖ 1. KOULUTUKSEN JÄRJESTÄMINEN 2. PERUSTASON AMMATTIPÄTEVYYSKOULUTUKSEN SISÄLTÖ 3. OPINTOJAKSOT JA OPPIMISTAVOITTEET

Lisätiedot

Suomen Taksiliitto ry. Taksinkuljettajakoulutus Opetussuunnitelma

Suomen Taksiliitto ry. Taksinkuljettajakoulutus Opetussuunnitelma Suomen Taksiliitto ry Taksinkuljettajakoulutus SISÄLLYSLUETTELO JOHDANTO... 2 1. TAKSILIIKENTEEN LAIT JA SÄÄNNÖKSET... 3 1.1 Taksinkuljettajan ajolupa ja ajokortti... 3 1.2 Taksiliikennelaki kuljettajaa

Lisätiedot

Vammaisohjelma 2009-2011. Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymä

Vammaisohjelma 2009-2011. Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymä Vammaisohjelma 2009-2011 Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymä Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymän vammaisohjelma Johdanto Seurakuntayhtymän vammaisohjelma pohjautuu vammaistyöstä saatuihin kokemuksiin. Vammaistyön

Lisätiedot

Rakennetun ympäristön esteettömyys. Saija Sikkilä, suunnittelija, Kynnys ry / Kynnys konsultit, 8.3.2011 Vapaan sivistystyön esteettömyys

Rakennetun ympäristön esteettömyys. Saija Sikkilä, suunnittelija, Kynnys ry / Kynnys konsultit, 8.3.2011 Vapaan sivistystyön esteettömyys Rakennetun ympäristön esteettömyys Saija Sikkilä, suunnittelija, Kynnys ry / Kynnys konsultit, 8.3.2011 Vapaan sivistystyön esteettömyys Fyysinen esteettömyys Jne. Tiedonsaannin esteettömyys Saavutettavuus

Lisätiedot

Tulevaisuuden esteetön raideliikenne Käytettävyys ja saavutettavuus terminaalialueella 2009-2010

Tulevaisuuden esteetön raideliikenne Käytettävyys ja saavutettavuus terminaalialueella 2009-2010 Tulevaisuuden esteetön raideliikenne Käytettävyys ja saavutettavuus terminaalialueella 2009-2010 Ira Verma Projektipäällikkö Sotera Arkkitehtuurin laitos www.sotera.fi Yhteistyötahot SOTERA Sosiaali- ja

Lisätiedot

Sairaala näkövammaisen liikkumisympäristönä

Sairaala näkövammaisen liikkumisympäristönä Sairaala näkövammaisen liikkumisympäristönä Petra Hurme Fysioterapeutti YAMK, Näkövammaisten liikkumistaidonohjaaja, Hyks silmätautien kuntoutuspoliklinikka Tutkimuksen tausta Esteettömyyden profiloituminen

Lisätiedot

Joukkoliikenteen esteettömyys, Case TKL 25. Esteetön liikkumisympäristö -koulutus, Tampere 1.2.2006

Joukkoliikenteen esteettömyys, Case TKL 25. Esteetön liikkumisympäristö -koulutus, Tampere 1.2.2006 Joukkoliikenteen esteettömyys, Case TKL 25 Esteetön liikkumisympäristö -koulutus, Tampere 1.2.2006 TKL 25 - Selvityksen tavoitteet 2 Tarkastella matkaa ovelta ovelle Matkustajainformaatio ennen matkaa,

Lisätiedot

AVUSTAMISPALVELU. Johdanto. Turun kaupungin bussiliikenne. Kulkeminen junalla. Annikki Karjalainen

AVUSTAMISPALVELU. Johdanto. Turun kaupungin bussiliikenne. Kulkeminen junalla. Annikki Karjalainen AVUSTAMISPALVELU Johdanto Annikki Karjalainen Turun kaupungin bussiliikenne Turun kaupungin joukkoliikennetoimiston tarkastaja Reijo Niemi Kulkeminen junalla Annikki Karjalainen AVUSTAMISPALVELU Johdanto

Lisätiedot

1. Matkustaja- ja matkustusturvallisuus päivittäisessä työssä

1. Matkustaja- ja matkustusturvallisuus päivittäisessä työssä Koulutusohjelmat vuodelle 2015 1. Matkustaja- ja matkustusturvallisuus päivittäisessä työssä Sisältää henkilöliikenteen kuljettajan lainsäädännölliset oikeudet ja velvollisuudet häiriö-, vaara ja onnettomuustilanteissa.

Lisätiedot

TURVALLISESTI KAUPUNGILTA KOTIIN JOUKKOLIIKENTEEN TURVALLISUUS

TURVALLISESTI KAUPUNGILTA KOTIIN JOUKKOLIIKENTEEN TURVALLISUUS TURVALLISESTI KAUPUNGILTA KOTIIN JOUKKOLIIKENTEEN TURVALLISUUS Näkökulmia joukkoliikennevälineiden turvallisuushaasteisiin ja matkustajien ja kuljettajien turvallisuuden parantamiseen Sami Aherva Helsingin

Lisätiedot

Työympäristön esteettömyyden arviointimenetelmä ESTE

Työympäristön esteettömyyden arviointimenetelmä ESTE Työympäristön esteettömyyden arviointimenetelmä ESTE Nina Nevala, Tiina Juhola, Juha Anttila, Hannu Alaranta Työsuojelurahaston tutkimus- ja kehityshanke 104373 Hankkeen toteuttajat Työterveyslaitos Invalidiliiton

Lisätiedot

TAKSINKULJETTAJAN AMMATTIPÄTEVYYSKOULUTUS OPETUSSUUNNITELMA (30 h) ÅLIUTTU LOGISTIIKKA OY

TAKSINKULJETTAJAN AMMATTIPÄTEVYYSKOULUTUS OPETUSSUUNNITELMA (30 h) ÅLIUTTU LOGISTIIKKA OY TAKSINKULJETTAJAN AMMATTIPÄTEVYYSKOULUTUS OPETUSSUUNNITELMA (30 h) ÅLIUTTU LOGISTIIKKA OY JOHDANTO Taksiliikennelaki (217/2007), laki taksinkuljettajien ammattipçtevyydestç ja valtioneuvoston asetus taksinkuljettajan

Lisätiedot

JOUKKOLIIKENNE

JOUKKOLIIKENNE <PVM> JOUKKOLIIKENNE Joukkoliikenne 1. Miten joukkoliikenne palvelee liikenneturvallisuutta 2. Palveluliikenne 3. Joukkoliikenteen esteettömyys 4. Pysäkkijärjestelyt 5. Maankäyttö 6. Mikä on joukkoliikenteen

Lisätiedot

Taksinkuljettajan ammattipätevyys - peruskoulutus

Taksinkuljettajan ammattipätevyys - peruskoulutus Taksinkuljettajan ammattipätevyys - peruskoulutus Koulutuksen sisältö ja opetusmenetelmät Taksinkuljettajan perustason ammattipätevyyskoulutus on kestoltaan 30 oppituntia ja pääasiallisena opetusmenetelmänä

Lisätiedot

Pvm. asioimis- ja virkistys opiskelu työ Montako yhdensuuntaista asioimis- ja virkistysmatkaa arvioitte tarvitsevanne kuukaudessa

Pvm. asioimis- ja virkistys opiskelu työ Montako yhdensuuntaista asioimis- ja virkistysmatkaa arvioitte tarvitsevanne kuukaudessa Ylöjärven kaupunki Vammaispalvelu Kuruntie 10 33470 Ylöjärvi p. 03 565 30 000 Kuljetuspalveluhakemus Asiakastiedot matkapalvelukeskusta varten Pvm 1 HENKILÖTIEDOT Sukunimi ja etunimet (Alleviivatkaa kutsumanimi)

Lisätiedot

Esteetön liikkumisympäristö koulutus Oulu 23.2.2006. Riikka Kallio Elsa-koordinaattori WSP LT-Konsultit Oy

Esteetön liikkumisympäristö koulutus Oulu 23.2.2006. Riikka Kallio Elsa-koordinaattori WSP LT-Konsultit Oy Esteetön liikkumisympäristö koulutus Oulu 23.2.2006 Riikka Kallio Elsa-koordinaattori WSP LT-Konsultit Oy Tausta ja tavoitteet Viiden Elsa-kuntahankkeen esittely samassa julkaisussa Koottuna perustiedot

Lisätiedot

Lentomatkat. Tietoa pyörätuolin kanssa matkustavalle!

Lentomatkat. Tietoa pyörätuolin kanssa matkustavalle! Lentomatkat Kaikki reittiliikenteen lentoasemat ovat liikuntaesteettömiä ja varustettu Inva-WC:llä. Lentopalvelut ovat joustavat ja kohtelu myönteistä. Lentokoneeseen on helppo siirtyä matkustasiltaa pitkin

Lisätiedot

Saapunut: Äidinkieli suomi ruotsi viittoma muu, mikä?

Saapunut: Äidinkieli suomi ruotsi viittoma muu, mikä? 1(5) Saapunut: Vammaispalvelulain mukaista kuljetuspalvelua voi saada vaikeavammainen henkilö, jolla on pitkäaikaisesti erityisiä vaikeuksia liikkumisessa ja joka ei voi vammansa tai sairautensa vuoksi

Lisätiedot

KÄTEVÄ. Matkustajainformaation käytettävyyden toimenpideohjelma HKL:lle. ELSA hankeseminaari 16.3.2006

KÄTEVÄ. Matkustajainformaation käytettävyyden toimenpideohjelma HKL:lle. ELSA hankeseminaari 16.3.2006 KÄTEVÄ Matkustajainformaation käytettävyyden toimenpideohjelma HKL:lle ELSA hankeseminaari 16.3.2006 1 LÄHTÖKOHDAT 1.1 Visio 1.2 Työn tausta 1.3 Liittyminen LVM:n muihin hankkeisiin 1.4 Informaation määrittely

Lisätiedot

Ammattitaitoa ja asennetta Parempaa asiakaspalvelua joukkoliikenteessä

Ammattitaitoa ja asennetta Parempaa asiakaspalvelua joukkoliikenteessä Tämä kalvosarja kertoo siitä, miten joukkoliikenteessä hyvällä ja osaavalla asiakaspalvelulla voidaan parantaa matkustamisen sujuvuutta ja mukavuutta. Hyvä asiakaspalvelu vaati tietoja ja taitoja. Ne ovat

Lisätiedot

Postinumero ja -toimipaikka

Postinumero ja -toimipaikka SOMERON KAUPUNKI VAMMAISPALVELU Turuntie 46 B 31400 SOMERO VAIKEAVAMMAISEN KULJETUSPALVELU HAKEMUS/TARKISTUS Saapumispäivä.. Vammaispalvelulain mukaisen kuljetuspalvelun hakeminen Täyttäkää hakemuslomake

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto

Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto Sivu 1/6Sivu 1/6 KOMMENTIT 1(6) Opetushallitus / Aira Rajamäki PL 380 00531 Helsinki aira.rajamaki@oph.fi Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto Ohessa Kuuloliiton kommentit sosiaali- ja terveysalan perustutkinnon

Lisätiedot

MainaRI - kokonaisturvallisuuden arviointi- ja kehittämismenetelmä työhyvinvoinnin edistämiseksi

MainaRI - kokonaisturvallisuuden arviointi- ja kehittämismenetelmä työhyvinvoinnin edistämiseksi MainaRI - kokonaisturvallisuuden arviointi- ja kehittämismenetelmä työhyvinvoinnin edistämiseksi PERUSTASO TAVOITETASO Perusasiat ja lainsäädäntö kunnossa Aktiivista ja tavoitteellista toimintaa Systemaattisesti

Lisätiedot

ESOK-projekti ja esteettömyyden edistäminen yliopistossa. Vammaisasiamies Paula Pietilä, TY Email:paula.pietila@utu.fi

ESOK-projekti ja esteettömyyden edistäminen yliopistossa. Vammaisasiamies Paula Pietilä, TY Email:paula.pietila@utu.fi ESOK-projekti ja esteettömyyden edistäminen yliopistossa Vammaisasiamies Paula Pietilä, TY Email:paula.pietila@utu.fi MITÄ ESTEETTÖMYYS YLIOPISTOSSA ON? Yliopiston fyysinen ympäristö: tilat ja laitteet

Lisätiedot

Esteetön työpaikka - arviointimenetelmä ja hyvien ratkaisujen tietopankki

Esteetön työpaikka - arviointimenetelmä ja hyvien ratkaisujen tietopankki Esteetön työpaikka - arviointimenetelmä ja hyvien ratkaisujen tietopankki Nina Nevala Tiimipäällikkö, dos. Millainen on esteetön työpaikka? työpaikkarakennus on esteetön työpaikalla on helppo liikkua ja

Lisätiedot

Liune. Door ESTEETÖNTÄ TILAA

Liune. Door ESTEETÖNTÄ TILAA Liune Door ESTEETÖNTÄ TILAA Liune Door on väliseinään integroitu tehdasvalmis liukuovikokonaisuus, jossa ovilevy liukuu runkoelementin sisään. Liunella huomioit tilan kaikki tarpeet yhdellä aukolla, sillä

Lisätiedot

Lähisuhdeväkivallan ehkäisyn ja puuttumisen toimintamalli

Lähisuhdeväkivallan ehkäisyn ja puuttumisen toimintamalli Lähisuhdeväkivallan ehkäisyn ja puuttumisen toimintamalli Esimerkkinä Keuruu Merja Pihlajasaari 12.5.2016 Merja Pihlajasaari Lähisuhdeväkivalta tarkoittaa perhe-, sukulais-, pari- ja seurustelusuhteissa

Lisätiedot

VAMPO-seminaari. VR:n vammaispalvelut Rautatieyrityksen kokemuksia EU:n rautatievastuuasetuksesta

VAMPO-seminaari. VR:n vammaispalvelut Rautatieyrityksen kokemuksia EU:n rautatievastuuasetuksesta VAMPO-seminaari VR:n vammaispalvelut Rautatieyrityksen kokemuksia EU:n rautatievastuuasetuksesta Pia-Mari Sotavalta Palvelun kehityspäällikkö VR-Yhtymä Oy 3.6.2015 Matkustajien oikeudet ja velvollisuudet

Lisätiedot

Muutostöillä esteettömyyttä ja turvallisuutta. Erja Väyrynen Ympäristöministeriö Rakennetun ympäristön osasto Paasitorni 12.11.

Muutostöillä esteettömyyttä ja turvallisuutta. Erja Väyrynen Ympäristöministeriö Rakennetun ympäristön osasto Paasitorni 12.11. Muutostöillä esteettömyyttä ja turvallisuutta Erja Väyrynen Ympäristöministeriö Rakennetun ympäristön osasto Paasitorni 12.11.2013 Sisältö 1. Mitä on esteettömyys ja turvallisuus rakennetussa ympäristössä?

Lisätiedot

Perustason ensihoidon koulutuskokeilu. Seija Rannikko ja Anne Kokko Kontinkankaan yksikkö 19.9.2014

Perustason ensihoidon koulutuskokeilu. Seija Rannikko ja Anne Kokko Kontinkankaan yksikkö 19.9.2014 Perustason ensihoidon koulutuskokeilu Seija Rannikko ja Anne Kokko Kontinkankaan yksikkö 19.9.2014 Perustason ensihoidon osaamisen painopistealueita kokeilun suunnittelussa Ensihoitotyön osaaminen Itsearviointi,

Lisätiedot

Uusiutuvan energian toimialan osaamis- ja palvelutarvekartoitus 2014. Pohjois-Karjalan ELY-keskus TäsmäProto-hanke

Uusiutuvan energian toimialan osaamis- ja palvelutarvekartoitus 2014. Pohjois-Karjalan ELY-keskus TäsmäProto-hanke Uusiutuvan energian toimialan osaamis- ja palvelutarvekartoitus 2014 Pohjois-Karjalan ELY-keskus TäsmäProto-hanke Kartoituksen tausta ja tavoitteet TäsmäProto-projektin uusiutuvan energian toimialan osaamis-

Lisätiedot

YK:N VAMMAISTEN IHMISTEN OIKEUKSIA KOSKEVA YLEISSOPIMUS

YK:N VAMMAISTEN IHMISTEN OIKEUKSIA KOSKEVA YLEISSOPIMUS YK:N VAMMAISTEN IHMISTEN OIKEUKSIA KOSKEVA YLEISSOPIMUS Tekstin kokoaminen ja kuvat: Tommi Kivimäki SOPIMUKSEN ARTIKLAT 5-30: 5. Vammaisten syrjintä on kielletty Vammaisten ihmisten on saatava tietoa ymmärrettävässä

Lisätiedot

Terveyden ja toimintakyvyn edistämisen lautakunnan toiminta-avustusten suuntaamisperusteet vuodelle 2015

Terveyden ja toimintakyvyn edistämisen lautakunnan toiminta-avustusten suuntaamisperusteet vuodelle 2015 Terveyden ja toimintakyvyn edistämisen lautakunnan toiminta-avustusten suuntaamisperusteet vuodelle 2015 Sosiaali -ja terveydenhuollon ja potilasyhdistysten, ehkäisevän päihdetyön, eläinsuojelutyön ja

Lisätiedot

Vammaispalveluhankkeen kysely kuntien työntekijöille

Vammaispalveluhankkeen kysely kuntien työntekijöille Vammaispalveluhankkeen kysely kuntien työntekijöille toteutus touko-syyskuussa 2012 suomeksi ja ruotsiksi lähetettiin hankealueen kuntien, kuntayhtymien ja yhteistoimintaalueiden vammaispalvelun sosiaalityöntekijöille

Lisätiedot

LOHJA 1. HAKIJAN HENKILÖTIEDOT 2. KULJETUSPALVELU JOTA HAETAAN 1 (7) KULJETUSPALVELUHAKEMUS JA -ARVIOINTI

LOHJA 1. HAKIJAN HENKILÖTIEDOT 2. KULJETUSPALVELU JOTA HAETAAN 1 (7) KULJETUSPALVELUHAKEMUS JA -ARVIOINTI LOHJA Perusturvakeskus Vammaispalvelu Kalevankatu 4, 08100 Lohja 1. HAKIJAN HENKILÖTIEDOT Sukunimi ja etunimet: KULJETUSPALVELUHAKEMUS JA -ARVIOINTI 1 (7) Henkilötunnus: Ammatti: Osoite: Postinumero: Puhelin

Lisätiedot

Itä-Suomen liikennestrategia. Itä-Suomen elinkeinoelämän ja asukkaiden tarpeita palveleva uuden sukupolven liikennejärjestelmä

Itä-Suomen liikennestrategia. Itä-Suomen elinkeinoelämän ja asukkaiden tarpeita palveleva uuden sukupolven liikennejärjestelmä Itä-Suomen liikennestrategia Itä-Suomen elinkeinoelämän ja asukkaiden tarpeita palveleva uuden sukupolven liikennejärjestelmä Ihmisten liikkuminen -näkökulma 1 Strategia on kaikkien toimijoiden yhteinen

Lisätiedot

Mahdollisuus päästä itsenäisesti palvelutiskille työkaluja saavutettavuuden parantamiseksi

Mahdollisuus päästä itsenäisesti palvelutiskille työkaluja saavutettavuuden parantamiseksi Vammaisten mielenterveys- ja päihdetyön valtakunnallinen kehittämisseminaari 2009 THL 29.10.2009 Mahdollisuus päästä itsenäisesti palvelutiskille työkaluja saavutettavuuden parantamiseksi Kirsti Pesola,

Lisätiedot

VAIKEAVAMMAISTEN KULJETUSPALVELUHAKEMUS

VAIKEAVAMMAISTEN KULJETUSPALVELUHAKEMUS VAIKEAVAMMAISTEN KULJETUSPALVELU Vammaispalvelulain nojalla voidaan kuljetuspalvelua ja siihen liittyvää saattajapalvelua järjestää henkilölle, jolla on erityisiä vaikeuksia liikkumisessa ja joka ei vammansa

Lisätiedot

TAVOITTEET. Vammaispalvelulain tarkoituksena on edistää. vammaisten henkilöiden mahdollisuuksia elää ja toimia muiden kanssa yhdenvertaisina

TAVOITTEET. Vammaispalvelulain tarkoituksena on edistää. vammaisten henkilöiden mahdollisuuksia elää ja toimia muiden kanssa yhdenvertaisina 2015 LAKI Vammaispalvelulaissa on määritelty ne palvelut ja taloudelliset tukitoimet, joita kunnan sosiaalitoimi järjestää Vammaisille henkilöille. Lain tarkoituksena on edistää vammaisten henkilöiden

Lisätiedot

Henkilökohtainen apu käytännössä

Henkilökohtainen apu käytännössä Henkilökohtainen apu käytännössä Mirva Vesimäki, Henkilökohtaisen avun koordinaattori, Keski-Suomen henkilökohtaisen avun keskus HAVU 24.2.2012 Henkilökohtainen apu vaikeavammaiselle henkilölle, 8 2 Kunnan

Lisätiedot

Ikäryhmät ja alennusryhmät Turun kaupunkiseudun joukkoliikenteessä 1.7.2014 alkaen. Joukkoliikennejohtaja Sirpa Korte 3.3.2013:

Ikäryhmät ja alennusryhmät Turun kaupunkiseudun joukkoliikenteessä 1.7.2014 alkaen. Joukkoliikennejohtaja Sirpa Korte 3.3.2013: Page 1 of 5 Liite 9 Ikäryhmät ja alennusryhmät Turun kaupunkiseudun joukkoliikenteessä 1.7.2014 alkaen Joukkoliikennejohtaja Sirpa Korte 3.3.2013: Jotta joukkoliikennejärjestelmä olisi aidosti yhtenäinen

Lisätiedot

Oppilaitosten turvallisuusratkaisut

Oppilaitosten turvallisuusratkaisut Oppilaitosten turvallisuusratkaisut Securitas Education Oppilaitosturvallisuudesta on viime vuosina keskusteltu runsaasti, ja oppilaitokset ovatkin aloittaneet työn yhteiskunnan asettamien uusien turvallisuusvaatimusten

Lisätiedot

Helppo liikkua Invalidiliiton Esteettömyyskeskuksen verkostoseminaari

Helppo liikkua Invalidiliiton Esteettömyyskeskuksen verkostoseminaari Joukkoliikenteen ja muiden julkisin varoin toteutettavien henkilökuljetusten yhdistäminen Helppo liikkua Invalidiliiton Esteettömyyskeskuksen verkostoseminaari 21.3.2013 Juhani Paajanen Selvitysmies 1

Lisätiedot

Kuljetuspalvelu (färdtjänst)

Kuljetuspalvelu (färdtjänst) Kuljetuspalvelu (färdtjänst) 2016-03-24 Erityinen joukkoliikenteen muoto Voimassa 1.10.2015 alkaen TEKNISKA KONTORET 2 (6) Färdtjänst Sisältö Tervetuloa matkustajaksi 2 Matkustustavat 3 Päätöksesi saattaa

Lisätiedot

KULJETUSPALVELUHAKEMUS Saapunut

KULJETUSPALVELUHAKEMUS Saapunut KULJETUSPALVELUHAKEMUS Saapunut (Työntekijä täyttää) Hakijan henkilötiedot Sukunimi Etunimet Henkilötunnus Osoite Ammatti Puhelinnumero Hakijan kanssa samassa taloudessa / kiinteistössä asuvat Henkilöiden

Lisätiedot

Materiaalia voi käyttää hyvin osana logistiikan perustutkinnon koulutuksessa autonkuljettajan sekä yhdistelmäajoneuvonkuljettajan

Materiaalia voi käyttää hyvin osana logistiikan perustutkinnon koulutuksessa autonkuljettajan sekä yhdistelmäajoneuvonkuljettajan Saatteeksi opetusmateriaalin käyttäjälle ja tutustujalle. Sisällön soveltuvuus koulutukseen: Kuljetusalan perustason ammattipätevyys, tavaraliikenne kouluttajan materiaali on suunnattu nimensä mukaisesti

Lisätiedot

Marja-radan liikennepalvelukonsepti

Marja-radan liikennepalvelukonsepti Marja-radan liikennepalvelukonsepti Marja-radan liikennepalvelukonsepti on YTV:n, Vantaan kaupungin, Liikenne- ja viestintäministeriön ja Ratahallintokeskuksen yhteinen projekti. Konsulttina työssä toimivat

Lisätiedot

SEL KOULUTTAJAKOULUTUS OPETUSOHJELMA

SEL KOULUTTAJAKOULUTUS OPETUSOHJELMA SEL KOULUTTAJAKOULUTUS OPETUSOHJELMA SISÄLLYSLUETTELO 1. Koulutuksen perusteet ja tavoitteet 2. Koulutustaidot 3. Koulutusmenetelmät 3.1. Perinteiset koulutusmenetelmät 3.2. Etä- ja verkko-opetus 4. Koulutuksen

Lisätiedot

Paula Lappi 25.9.2012. Lääkekello palvelu Mikkelin Seudun kotihoidossa

Paula Lappi 25.9.2012. Lääkekello palvelu Mikkelin Seudun kotihoidossa Paula Lappi 25.9.2012 Lääkekello palvelu Mikkelin Seudun kotihoidossa Elektroninen lääkeannostelija - lääkekello Lääkekello: Lääkelokerikot 14 tai 28 ottokertaa: = ohjelmoitava dosetti, jonka kansialuetta

Lisätiedot

ELSA ja tiehallinto: Kaikille soveltuva liikkumisympäristö Oulu 23.2.2006

ELSA ja tiehallinto: Kaikille soveltuva liikkumisympäristö Oulu 23.2.2006 ELSA ja tiehallinto: Kaikille soveltuva liikkumisympäristö Oulu 23.2.2006 Kirsti Pesola, tekn.lis. (arkkitehti SAFA) asiantuntija, Invalidiliitto ry / esteettömyysprojekti puh (09) 6131 9263 tai 050 594

Lisätiedot

Kotouttamisrahasto. Vuosiohjelma 2009

Kotouttamisrahasto. Vuosiohjelma 2009 Kotouttamisrahasto Vuosiohjelma 2009 TOIMILINJA A1. Haavoittuvassa asemassa olevien kolmansien maiden kansalaisten tukeminen TOIMILINJA A2. Innovatiiviset neuvonnan ja kotoutumisen mallit TOIMILINJA B3

Lisätiedot

Osaava henkilöstö kotouttaa kulttuurien välisen osaamisen arviointi. Työpaja 8.5.2014 Hämeenlinna

Osaava henkilöstö kotouttaa kulttuurien välisen osaamisen arviointi. Työpaja 8.5.2014 Hämeenlinna Osaava henkilöstö kotouttaa kulttuurien välisen osaamisen arviointi Työpaja 8.5.2014 Hämeenlinna Osaamisen arviointi Osaamisen arvioinnin tavoitteena oli LEVEL5:n avulla tunnistaa osaamisen taso, oppiminen

Lisätiedot

Kirjasto kaikille. Projektipäällikkö Rauha Maarno

Kirjasto kaikille. Projektipäällikkö Rauha Maarno Kirjasto kaikille Projektipäällikkö Rauha Maarno Opetus- ja kulttuuriministeriön kirjastopäivät 13.11.2014 Celian asiakas Antti Vuori heittää haasteen kirjastoille: https://www.dreambroker.com/cha nnel/0eoxq4uz/77ya3wv5

Lisätiedot

ESTEETTÖMYYS RAKENNETUSSA YMPÄRISTÖSSÄ. Janne Teppo, esteettömyyskonsultti ProSolve Oy

ESTEETTÖMYYS RAKENNETUSSA YMPÄRISTÖSSÄ. Janne Teppo, esteettömyyskonsultti ProSolve Oy ESTEETTÖMYYS RAKENNETUSSA YMPÄRISTÖSSÄ Janne Teppo, esteettömyyskonsultti ProSolve Oy Mitä esteettömyys on? Ympäristö tai yksittäinen rakennus on esteetön silloin, kun se on kaikkien käyttäjien kannalta

Lisätiedot

LAATUSUOSITUKSET TYÖLLISTYMISEN JA OSALLISUUDEN TUEN PALVELUIHIN. Kehitysvammaisille ihmisille tarjottavan palvelun lähtökohtana tulee olla, että

LAATUSUOSITUKSET TYÖLLISTYMISEN JA OSALLISUUDEN TUEN PALVELUIHIN. Kehitysvammaisille ihmisille tarjottavan palvelun lähtökohtana tulee olla, että Suomen malli 2 LAATUSUOSITUKSET TYÖLLISTYMISEN JA OSALLISUUDEN TUEN PALVELUIHIN (entinen työ- ja päivätoiminta) Kehitysvammaisille ihmisille tarjottavan palvelun lähtökohtana tulee olla, että he voivat

Lisätiedot

ESTEETÖN NAVIGOINTI. Ari Virtanen

ESTEETÖN NAVIGOINTI. Ari Virtanen ESTEETÖN NAVIGOINTI Ari Virtanen NOPPA Näkövammaisten opastusjärjestelmän pilottiprojekti Liikenne- ja viestintäministeriön matkustajainformaation visio: Vuonna 2006 kuka tahansa saa henkilökohtaisesti

Lisätiedot

Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille

Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille Sidosryhmätyöpaja 4.9.2013 Koulutuspäällikkö Matti Tuusa 10.9.2013 1 Kyselyn tuloksia 10.9.2013 2 Taustatiedot Kysely lähetettiin 18 henkilölle, joista

Lisätiedot

LIIKENNETURVALLISUUS ESTEETTÖMYYS 28.9.2012

LIIKENNETURVALLISUUS ESTEETTÖMYYS 28.9.2012 LIIKENNETURVALLISUUS ESTEETTÖMYYS 28.9.2012 Sisältö Tällä kalvosarjalla kuvataan esteettömyyttä sekä sen ja liikenneturvallisuuden välistä suhdetta 1. Esteettömyyden perusta 2. Design for all -periaate

Lisätiedot

Mistä ja miten asiakkaat tavoitetaan

Mistä ja miten asiakkaat tavoitetaan Mistä ja miten asiakkaat tavoitetaan Esteettömästi yhdestä ovesta?- Mielenterveys- ja päihdepalveluita kaikille 29.10.2009 Anneli Pienimäki Päihdetyön kehittämispäällikkö Sininauhaliitto Keitä asiakkaat

Lisätiedot

Väkivalta / uhkatilanne

Väkivalta / uhkatilanne Pelastusalan uhkatilannekoulutus - kehittämistarpeet Juha Höök Paloesimies, Länsi-Uudenmaan pelastuslaitos SPPL työturvallisuusseminaari 15.4.2015, Espoo Väkivalta / uhkatilanne Väkivalta on helppo tunnistaa,

Lisätiedot

Ammattipätevyyskoulutus 30 h taksiliikenteeseen

Ammattipätevyyskoulutus 30 h taksiliikenteeseen Ammattipätevyyskoulutus 30 h taksiliikenteeseen 1. Taksiliikenteen harjoittamiseen liittyvät säännökset Tavoite on osata taksinkuljettajaa koskevat lait ja säädökset, tietää vastuunsa ja velvoitteensa

Lisätiedot

Vammaispalvelulain mukainen vaikeavammaisten kuljetuspalvelu

Vammaispalvelulain mukainen vaikeavammaisten kuljetuspalvelu Kuljetuspalveluhakemus 1 (5) Vammaispalvelulain mukainen vaikeavammaisten kuljetuspalvelu Virkistys- ja asiointimatkat (enintään 18 yhdensuuntaista matkaa/kk) Sipoon kunnan ja lähikuntien alueilla, ei

Lisätiedot

Selkokielisen turvallisuusviestinnän kehittäminen. Kaisa Huikuri, Selkoseminaari 30.1.2014

Selkokielisen turvallisuusviestinnän kehittäminen. Kaisa Huikuri, Selkoseminaari 30.1.2014 Selkokielisen turvallisuusviestinnän kehittäminen Kaisa Huikuri, Selkoseminaari 30.1.2014 Tavoitteena ennaltaehkäistä turvallisuusongelmia Sisäministeriössä Selkokielinen turvallisuusviestintä -hanke 2013

Lisätiedot

KULJETUSPALVELUHAKEMUS saapumispv

KULJETUSPALVELUHAKEMUS saapumispv KULJETUSPALVELUHAKEMUS saapumispv vaikeavammainen hakija VpL 2, VpA 5 Kuljetuspalveluun (VpA 5 ) oikeutetulla on mahdollisuus saada välttämättömien työhön ja opiskeluun liittyvien matkojen lisäksi vähintään

Lisätiedot

FlowIT virtaa IT-hankintoihin

FlowIT virtaa IT-hankintoihin FlowIT virtaa IT-hankintoihin Virpi Kalakoski, Matti Gröhn, Kirsi Jääskeläinen, Tiina Kalliomäki-Levanto, Jani Lukander, Kristian Lukander, Jarno Turunen, Teppo Valtonen, Tiina Vihtonen, Tuija Virtanen

Lisätiedot

Itsenäiseen elämään LINJA-AUTOLLA MATKUSTAMINEN. Ruotonen Leena & Joona- Vuorenmaa Eeva-M aija

Itsenäiseen elämään LINJA-AUTOLLA MATKUSTAMINEN. Ruotonen Leena & Joona- Vuorenmaa Eeva-M aija Itsenäiseen elämään 4 LINJA-AUTOLLA MATKUSTAMINEN Ruotonen Leena & Joona- Vuorenmaa Eeva-M aija Sisällys 1. LINJA-AUTOMATKALLA....... 3 2. PAIKALLISLIIKENTEESSÄ LIIKKUMINEN..... 4 3. LINJA-AUTOLLA KAUKOLIIKENTEESSÄ.....

Lisätiedot

Erityisliikunnan ammattikoulutuksen näkymiä Karjalan tasavallassa

Erityisliikunnan ammattikoulutuksen näkymiä Karjalan tasavallassa PETROSKOIN PEDAGOGINEN OPISTO Erityisliikunnan ammattikoulutuksen näkymiä Karjalan tasavallassa Valeria Denisenko, Petroskoin pedagogisen opiston johtaja PETROSKOIN PEDAGOGINEN OPISTO Pietarin valtiollisen

Lisätiedot

Saavutettava museo. Case: Turun taidemuseo

Saavutettava museo. Case: Turun taidemuseo Saavutettava museo Case: Turun taidemuseo Hele Reunanen / Kulttuurin ketju -hanke, Turku Touring 6.5.2010 Museon saavutettavuus Saavutettavassa museossa näyttelyt ja oheispalvelut ovat fyysisesti, henkisesti

Lisätiedot

Ammattiosaamisen näytöt ja työssäoppiminen

Ammattiosaamisen näytöt ja työssäoppiminen Ammattiosaamisen näytöt ja työssäoppiminen Sisältö 3 Yleistä ammattiosaamisen näytöistä ja työssäoppimisesta 4 Opettajan näyttö- ja työssäoppimistyön korvaaminen 5 Oppilaitoksessa vai työpaikassa? 6 Matkakorvaukset

Lisätiedot

VASTUUSUHTEET JA KÄYTÄNNÖT KOTIMAAN REITTILENTOLIIKENTEESSÄ...5

VASTUUSUHTEET JA KÄYTÄNNÖT KOTIMAAN REITTILENTOLIIKENTEESSÄ...5 3 SISÄLTÖ 1 JOHDANTO...4 1.1 YLEISTÄ...4 1.2 TUTKIMUKSEN TAVOITTEET JA PÄÄVAIHEET...4 2 VASTUUSUHTEET JA KÄYTÄNNÖT KOTIMAAN REITTILENTOLIIKENTEESSÄ...5 2.1 YLEINEN VASTUUSUHTEIDEN JAKAUTUMINEN LENTOMATKAN

Lisätiedot

Joukkoliikenteen ennustepalvelu

Joukkoliikenteen ennustepalvelu Ennustepalvelun arkkitehtuuri Liikennetelematiikan kansallinen arkkitehtuuri Versio 1.0 Pvm 27.11.2008 Joukkoliikenteen ennustepalvelu Tavoite Dokumentin tarkoitus Dokumentit tarkoitus on dokumentoida

Lisätiedot

HSL:N ESITYS UUDEN TAKSAVYÖHYKEMUUTOKSEN YHTEYDESSÄ TOTEUTETTAVISTA ERITYISRYHMIEN ALENNUS- JA VAPAALIPPUJEN MUUTOKSISTA Pääkaupunkiseudun

HSL:N ESITYS UUDEN TAKSAVYÖHYKEMUUTOKSEN YHTEYDESSÄ TOTEUTETTAVISTA ERITYISRYHMIEN ALENNUS- JA VAPAALIPPUJEN MUUTOKSISTA Pääkaupunkiseudun HSL:N ESITYS UUDEN TAKSAVYÖHYKEMUUTOKSEN YHTEYDESSÄ TOTEUTETTAVISTA ERITYISRYHMIEN ALENNUS- JA VAPAALIPPUJEN MUUTOKSISTA Pääkaupunkiseudun koordinaatioryhmä MUUTOSESITYKSET/TAUSTAA Erityisryhmien lippusubventio

Lisätiedot

Nuorten kuljettajien liikennekäyttäytyminen

Nuorten kuljettajien liikennekäyttäytyminen Nuorten kuljettajien liikennekäyttäytyminen Valtakunnallinen Tapaturmapäivän seminaari, Vaasa 13.8.2010 Yli-insinööri Marcus Merin, liikenne- ja viestintäministeriö Nuorten (15 24-vuotiaiden) liikenneturvallisuudesta

Lisätiedot

Liikkumisen palveluiden valtakunnallinen palvelutaso

Liikkumisen palveluiden valtakunnallinen palvelutaso Liikkumisen palveluiden valtakunnallinen palvelutaso Marja Rosenberg 14.12.2015 Asiakkaan matkan kokonaisuus Tyytyväisyys ja palvelutason seuranta Liikkumis tarve Asiakkaan tarvitsemat tiedot matkustusmuodon

Lisätiedot

Kuusio konseptikuvaukset askelia tehokkaampaan oppimiseen. oulun seudun ammattikorkeakoulu :: oamk.fi

Kuusio konseptikuvaukset askelia tehokkaampaan oppimiseen. oulun seudun ammattikorkeakoulu :: oamk.fi Kuusio konseptikuvaukset askelia tehokkaampaan oppimiseen oulun seudun ammattikorkeakoulu :: oamk.fi Konsepti 1: Oman osaamisen arviointi Tommi Inkilä, Lucia Jakobsson, Minna Karukka, pekka silven, Heidi

Lisätiedot

Postinumero ja paikka:

Postinumero ja paikka: Nurmijärven kunta Vammaispalvelut Keskustie 2 A, 01900 Nurmijärvi VAMMAISPALVELULAIN MUKAINEN KULJETUSPALVELU- HAKEMUS 1 (6) 1. HAKIJAN HENKILÖTIEDOT Sukunimi ja etunimet: Henkilötunnus: Osoite: Puhelin

Lisätiedot

Kommenttipuheenvuoro, Joukkoliikenteen ja muiden julkisin varoin toteutettavien henkilökuljetusten yhdistämisestä, selvitysmies Juhani Paajanen, LVM.

Kommenttipuheenvuoro, Joukkoliikenteen ja muiden julkisin varoin toteutettavien henkilökuljetusten yhdistämisestä, selvitysmies Juhani Paajanen, LVM. Kommenttipuheenvuoro, Joukkoliikenteen ja muiden julkisin varoin toteutettavien henkilökuljetusten yhdistämisestä, selvitysmies Juhani Paajanen, LVM. Helppo Liikkua Invalidiliiton Esteettömyyskeskuksen

Lisätiedot

1. HAKIJAN HENKILÖTIEDOT

1. HAKIJAN HENKILÖTIEDOT Sosiaali- ja terveysvirasto Vammaispalvelu Metsolantie 2, 04200 Kerava KULJETUSPALVELUHAKEMUS JA -ARVIOINTI 1 (8) 1. HAKIJAN HENKILÖTIEDOT Sukunimi ja etunimet: Henkilötunnus: Ammatti: Osoite: Postinumero:

Lisätiedot

AJANKOHTAISTA ASUNTOSUUNNITTELUSTA

AJANKOHTAISTA ASUNTOSUUNNITTELUSTA 17.11.2015 AJANKOHTAISTA ASUNTOSUUNNITTELUSTA SELVITYKSEN TULOKSIA ARA:N ERITYISRYHMÄ- KOHTEIDEN TILAMITOITUS SELVITYKSEN TAUSTA JA TAVOITTEET Ramboll Management Consulting toteutti yhdessä Arkkitehtitoimisto

Lisätiedot

YHTEINEN TYÖPAIKKA, aliurakointi ja ketjutus Kansainvälinen työturvallisuuspäivä 28.4.2015

YHTEINEN TYÖPAIKKA, aliurakointi ja ketjutus Kansainvälinen työturvallisuuspäivä 28.4.2015 YHTEINEN TYÖPAIKKA, aliurakointi ja ketjutus Kansainvälinen työturvallisuuspäivä 28.4.2015 Vesa Ullakonoja ü työpaikalla on yksi työpaikan kokonaisuutta hallitseva eli pääasiallista määräysvaltaa käyttävä

Lisätiedot

Harvinaisten kielten osaamistarpeet Lapin alueella Ammattikielten ja viestinnän yhdistyksen kevätpäivät 18.5.2011 Kokkolassa

Harvinaisten kielten osaamistarpeet Lapin alueella Ammattikielten ja viestinnän yhdistyksen kevätpäivät 18.5.2011 Kokkolassa Harvinaisten kielten osaamistarpeet Lapin alueella Ammattikielten ja viestinnän yhdistyksen kevätpäivät 18.5.2011 Kokkolassa Ritva Ala-Louko Lapin korkeakoulukonsernin kielikeskus Rovaniemen ammattikorkeakoulu

Lisätiedot

Miten nykyinen kirjastolainsäädäntö vastaa kirjastojen tarpeisiin? Saavutettavuus, tasa-arvo, kirjastoverkko

Miten nykyinen kirjastolainsäädäntö vastaa kirjastojen tarpeisiin? Saavutettavuus, tasa-arvo, kirjastoverkko Miten nykyinen kirjastolainsäädäntö vastaa kirjastojen tarpeisiin? Saavutettavuus, tasa-arvo, kirjastoverkko Aluekirjastopäällikkö Päivi Rasinkangas Oulun kaupunginkirjasto-maakuntakirjasto Kohti uutta

Lisätiedot

ESIPUHE. Työryhmä teetti konsulttityönä useita osaselvityksiä, joiden tekemistä ovat ohjanneet pienemmät työjaokset. Osaselvityksissä on mm.

ESIPUHE. Työryhmä teetti konsulttityönä useita osaselvityksiä, joiden tekemistä ovat ohjanneet pienemmät työjaokset. Osaselvityksissä on mm. ESIPUHE Liikenneministeriö asetti 7.12.1998 joukkoliikenteen esteettömyyttä ja helppokäyttöisyyttä käsittelevän työryhmän, jonka tarkoituksena oli edistää joukkoliikenteen soveltuvuutta erityisesti vammaisille,

Lisätiedot

Työraportin LIITE 1. LAPPEENRANNAN KAUPUNKI TASAPAINOTETTU TULOSKORTTI 2011

Työraportin LIITE 1. LAPPEENRANNAN KAUPUNKI TASAPAINOTETTU TULOSKORTTI 2011 1. Elinympäristö turvallisemmaksi ja terveemmäksi Kokonaismatkustajamäärä 1,33 miljoonaa /vuosi Joukkoliikennematkat / asukas 19 matkaa / asukas / vuosi Autoistumisaste 559 autoa / 1000 asukasta Kävely,

Lisätiedot

Haasteellisten käyttäytymistilanteiden ehkäisy. 18.05.2015 Irmeli Kauppi, sh, TunteVa-kouluttaja

Haasteellisten käyttäytymistilanteiden ehkäisy. 18.05.2015 Irmeli Kauppi, sh, TunteVa-kouluttaja Haasteellisten käyttäytymistilanteiden ehkäisy Pesutilanteet Vastustelu pesutilanteissa on aika yleistä Voi johtua pelosta Alapesu voi pelottaa, jos ihmistä on käytetty hyväksi seksuaalisesti tai hän on

Lisätiedot

Savonlinnan ammatti- ja aikuisopiston vieraiden kielten opetusta verkossa ja integroituna ammattiaineisiin. Johanna Venäläinen

Savonlinnan ammatti- ja aikuisopiston vieraiden kielten opetusta verkossa ja integroituna ammattiaineisiin. Johanna Venäläinen Savonlinnan ammatti- ja aikuisopiston vieraiden kielten opetusta verkossa ja integroituna ammattiaineisiin Johanna Venäläinen Kenelle ja miksi? Lähtökohtana ja tavoitteena on - tarjota opiskelijoille vaihtoehtoinen

Lisätiedot

Onko harvaan asutuilla seuduilla sijaa sisäisen turvallisuuden ohjelmassa?

Onko harvaan asutuilla seuduilla sijaa sisäisen turvallisuuden ohjelmassa? Onko harvaan asutuilla seuduilla sijaa sisäisen turvallisuuden ohjelmassa? Valtakunnallinen harvaan asuttujen alueiden turvallisuusseminaari Mikkeli 29.1.2013 Ari Evwaraye Sisäministeriö 29.1.2013 Sisäisen

Lisätiedot

Ohjelmassa ei pyritä määrittelemään vammaisuutta kattavasti. Vammaisuus vaikuttaa ihmisen arkitoimintoihin ja sosiaalisiin suhteisiin.

Ohjelmassa ei pyritä määrittelemään vammaisuutta kattavasti. Vammaisuus vaikuttaa ihmisen arkitoimintoihin ja sosiaalisiin suhteisiin. VAMMAISOHJELMA 2009 2011 SISÄLLYSLUETTELO JOHDANTO.... 2 1. LÄHTÖKOHDAT... 3 2. SAAVUTETTAVA SEURAKUNTA... 4 3. ESTEETTÖMYYS... 5 4. VIESTINTÄ... 6 5. SIELUNHOITO JA VERTAISTUKI... 7 6. KOULUTUS... 8 7.

Lisätiedot

Avustustoiminta. Vapaaehtoistoiminnan. tarkentavia ohjeita hakijoille

Avustustoiminta. Vapaaehtoistoiminnan. tarkentavia ohjeita hakijoille Avustustoiminta Vapaaehtoistoiminnan avustamisen periaatteet tarkentavia ohjeita hakijoille sisällysluettelo Taustaa...3 Vapaaehtoistoiminnan avustamisesta...3 Esimerkkejä linjausten mukaisista vapaaehtoistoiminnan

Lisätiedot

1.10.2013 30.9.2015 Leena Lähdesmäki, lehtori Soile Tikkanen, lehtori

1.10.2013 30.9.2015 Leena Lähdesmäki, lehtori Soile Tikkanen, lehtori http://ergocarebank.sth.kth.se/ 1.10.2013 30.9.2015 Leena Lähdesmäki, lehtori Soile Tikkanen, lehtori Jokilaaksojen koulutuskuntayhtymä, Oulaisten ammattiopisto, Sosiaali ja terveysalan yksikkö Hankkeen

Lisätiedot

Janakkalan varhaiskasvatuksen liikuntasuunnitelma

Janakkalan varhaiskasvatuksen liikuntasuunnitelma Janakkalan varhaiskasvatuksen liikuntasuunnitelma Johanna Jalli-Huhtala, päiväkodin johtaja Teemu Heikkilä, lastentarhanopettaja, liikunnanohjaaja, kouluttaja 24.04.2014, Tampere, UKK-instituutti Aika

Lisätiedot

Vammaisten ihmisoikeudet asumisessa. Sanna Ahola, projektipäällikkö VIA-projekti Kynnys ry

Vammaisten ihmisoikeudet asumisessa. Sanna Ahola, projektipäällikkö VIA-projekti Kynnys ry Vammaisten ihmisoikeudet asumisessa Sanna Ahola, projektipäällikkö VIA-projekti Kynnys ry Mikä on VIA-projekti? Vammaisten ihmisoikeudet asumisessa (VIA) projekti selvittää ihmisoikeuksien toteutumista

Lisätiedot

OSAAVA KANSALAISOPISTON TUNTIOPETTAJA OPPIMISYMPÄRISTÖÄ RAKENTAMASSA

OSAAVA KANSALAISOPISTON TUNTIOPETTAJA OPPIMISYMPÄRISTÖÄ RAKENTAMASSA OSAAVA KANSALAISOPISTON TUNTIOPETTAJA OPPIMISYMPÄRISTÖÄ RAKENTAMASSA SVV-seminaari Tampere 18.-19.1.2013 Päivi Majoinen! TUTKIMUKSELLISET LÄHTÖKOHDAT Kansalaisopistoissa paljon tuntiopettajia, jopa 80

Lisätiedot

Sähköiset ajoneuvot kehäradan syöttö- ja asiointiliikenteessä Käyttäjälähtöinen tutkimusosio

Sähköiset ajoneuvot kehäradan syöttö- ja asiointiliikenteessä Käyttäjälähtöinen tutkimusosio Sähköiset ajoneuvot kehäradan syöttö- ja asiointiliikenteessä Käyttäjälähtöinen tutkimusosio Sanna Ahonen Sirkku Wallin A Yhdyskuntasuunnittelun tutkimus- ja koulutuskeskus (YTK) Aalto-yliopisto SYÖKSY-hankkeen

Lisätiedot

ASKEL kohti vammaisten täysivaltaisuutta - matkailu osana avointa palveluverkkoa esikartoitushanke (erityisryhmät asiakkaina)

ASKEL kohti vammaisten täysivaltaisuutta - matkailu osana avointa palveluverkkoa esikartoitushanke (erityisryhmät asiakkaina) ASKEL kohti vammaisten täysivaltaisuutta - matkailu osana avointa palveluverkkoa esikartoitushanke (erityisryhmät asiakkaina) Vastausohje: Valitse Sinulle sopiva tai sopivat vaihtoehdot ja merkitse rasti

Lisätiedot

Esteettömyys yrityksen laatutekijänä

Esteettömyys yrityksen laatutekijänä Esteettömyys yrityksen laatutekijänä Satakunnan matkailuyrittäjien laatukoulutus 28.1, 29.1.2014 Kati Karinharju, Satakunnan ammattikorkeakoulu Riikka Tupala, Satakunnan ammattikorkeakoulu Esteettömyys

Lisätiedot

Helsingin kaupungin metroliikenteen turvapalveluiden hankinta. Johtokunta 6.2.2013 Matti Lahdenranta

Helsingin kaupungin metroliikenteen turvapalveluiden hankinta. Johtokunta 6.2.2013 Matti Lahdenranta Helsingin kaupungin metroliikenteen turvapalveluiden hankinta Johtokunta 6.2.2013 Matti Lahdenranta Nykytilanne ja uusi sopimuskausi Nykyinen sopimus Securitas Oy:n kanssa Alkuperäinen sopimuskausi 1.11.2008

Lisätiedot

Bussiliikenne ei ole itsestäänselvyys!

Bussiliikenne ei ole itsestäänselvyys! Bussiliikenne ei ole itsestäänselvyys! Bussiliikenne ei ole itsestäänselvyys! Olemme tottuneet siihen, että edullisella, ympäristöystävällisellä ja turvallisella bussilla pääsee aina. Silloinkin, kun

Lisätiedot

UUTTA PONTTA PYÖRÄILYYN. Ehdotus pyöräilypoliittiseksi ohjelmaksi

UUTTA PONTTA PYÖRÄILYYN. Ehdotus pyöräilypoliittiseksi ohjelmaksi UUTTA PONTTA PYÖRÄILYYN Ehdotus pyöräilypoliittiseksi ohjelmaksi PYÖRÄILYN EDUT Terveys Ympäristö Liikennejärjestelmä Tasa-arvo ja inhimillisyys päivittäinen puolituntinen arkiliikkumisesta ei melua, ei

Lisätiedot