2. SELONTEKO SISÄISEN VALVONNAN JÄRJESTÄMISESTÄ TILIKAUDEN TULOKSEN MUODOSTUMINEN JA TOIMINNAN RAHOITUS 11

Transkriptio

1 Tilinpäätös 2011

2 SISÄLLYSLUETTELO 1. OLENNAISET TAPAHTUMAT TOIMINNASSA JA TALOUDESSA Kaupunginjohtajan katsaus Hallinto ja siinä tapahtuneet muutokset Yleinen ja oman alueen taloudellinen kehitys Olennaiset muutokset toiminnassa ja taloudessa Henkilöstö Arvio merkittävimmistä riskeistä ja epävarmuustekijöistä Ympäristö, energiatehokkuus ja ilmastonmuutoksen vaikutukset 9 2. SELONTEKO SISÄISEN VALVONNAN JÄRJESTÄMISESTÄ TILIKAUDEN TULOKSEN MUODOSTUMINEN JA TOIMINNAN RAHOITUS RAHOITUSASEMA JA SEN MUUTOKSET KOKONAISTULOT JA MENOT KOTKA-KONSERNIN TOIMINTA JA TALOUS Konsernin toiminnan ohjaus Olennaiset konsernia koskevat tapahtumat Selonteko konsernivalvonnan järjestämisestä Konsernin henkilöstömäärä Konsernitilinpäätös ja sen tunnusluvut TILIKAUDEN TULOKSEN KÄSITTELY TALOUSARVION TOTEUTUMINEN Toimielimille asetettujen tavoitteiden toteutuminen Liikelaitoksille asetettujen tavoitteiden toteutuminen Investointiosan toteutuminen Rahoitusosan toteutuminen TILINPÄÄTÖSLASKELMAT LIITETIEDOT LIIKELAITOSTEN TILINPÄÄTÖKSET.. 96 ALLEKIRJOITUKSET JA MERKINNÄT LUETTELOT JA SELVITYKSET

3

4 1. OLENNAISET TAPAHTUMAT TOIMINNASSA JA TALOUDESSA 1.1 Kaupunginjohtajan katsaus Vuodesta 2011 selvittiin 1 Talouden epävarmuus leimasi koko Euroopan taloutta Euroopan maista ennen kaikkea Kreikka, mutta myös esimerkiksi Espanja, Portugali, Irlanti ja Italia olivat taloutensa osalta suurissa vaikeuksissa. Kaikki tämä heijastui luonnollisesti Suomeen ja Kotkaan. Karrikoidusti sanottuna Suomen vientiteollisuus ja investointihalukkuus polkivat paikoillaan, vaikka maamme BKT kasvoikin prosentin pari. Talouden epävarmuus näkyy Kotkassa ennen kaikkea suurtyöttömyytenä. Vaikka olemme välttyneet suurilta vastoinkäymisiltä, kertoo %:n työttömyysaste suurista vaikeuksista lähinnä teollisuudessa. Tavarat eivät mene kaupaksi eikä varastoja käytännössä enää ole. Aasian halvemmat tuotantokustannukset syövät kotkalaisen teollisuuden toimintamahdollisuuksia. Tämän saimme karvaasti kokea mm. Ahlströmin Kotkan tehtaitten osalta. Yli sata ihmistä jäi työttömäksi tehtaan lopetettua toimintansa kannattamattomana. Toimintaympäristön hyvinvointi ja kaupungin ikärakenne vaikuttavat sosiaali- ja terveysmenojen voimakkaaseen kasvuun. Toimeentulotuki ylittyi parilla miljoonalla eurolla ja erikoissairaanhoidosta tuli kaupungille viime vuodelta lähes 5 miljoonan euron lisälasku. Syksyllä 2010 tehdessämme vuoden 2011 talous-arviota priorisoimme sosiaali- ja terveystoimen menokehityksen, silti se ylitti talousarvion 9 miljoonalla eurolla. Karrikoidusti voisimme sanoa pärjäävämme, jos erikoissairaanhoidon menokehitys pysyisi 4-5 %:ssa. Näin vain ei viime vuosina ole tapahtunut. Tässä yhteydessä on todettava kaupungin tulorahoituksen kasvavan ainakin verotulojen osalta 2-4 % vuodessa. Myönteistä menokehityksen osalta oli erityisesti kaupungin omien henkilöstömenojen jääminen 1,6 miljoonaa euroa alle budjetoidun. Kasvua oli 4,2 %. Kotkan kaupunki tarjosi vuonna 2011 hyvinvointia kaikkiaan 410 miljoonalla eurolla. Investointimäärä oli viime vuonna historiallisen alhainen. Tämä on tietysti hyvä, sillä velkaantumista pyrimme kaikin keinoin välttämään. Silti käyttötalouden 9,8 miljoonan euron vuosikate riitti kattamaan vain 46 % investoinneista. Investointien määrä viime vuonna oli 22 miljoonaa euroa. Kaupunki on päättänyt saattaa käyttötalouttaan tasapainoon mm. kiinteistökantoja pienentämällä. Tästä saadaan oma toimeenpano-ohjelma vuoden 2012 aikana. Henkilöstösäästöjen osalta tavoite on 2015 mennessä aikaansaada 6 miljoonan euron pysyvät rakenteelliset säästöt. Olemme nyt puolivälissä tavoitteesta. Sairauspoissaolojen väheneminen viime vuodesta näyttää myönteiseltä. Voimme puhua yhden päivän säästöstä, mikä on euroissa useita satoja tuhansia. Kotkan kaupunkikonsernin osalta viime vuosi oli merkityksellinen. HaminaKotka Satama Oy aloitti toimintansa Se on ollut alusta asti menestystarina. Toivottavasti tulossa oleva kuntauudistus voi käyttää syntynyttä maan suurinta yleissatamaa esimerkkinä valmistelutyössään, jonka tarkoituksena on synnyttää maahamme ja Kotkaan vahvemmat, elinvoimaisemmat ja toimivammat kuntayksiköt. Energiayhtiömme osalta käytiin keskusteluja Kymenlaakson Sähkö Oy:n ja paikallisen energialaitoksen tulevaisuudesta. Tehtyjen selvitysten perusteella näyttää ilmeiseltä, että molemmat toimijat jatkavat tulevaisuudessa itsenäisinä. Joskin osinkojen tai muiden tulovirtojen lasketaan lisääntyvän tulevaisuudessa. Kaupungit kamppailevat vähenevien tulojen ja lisääntyvien menojen puristuksessa. Konsernin tukipalvelujen osalta laaja seudullinen talouden ja palkkahallinnon palvelukeskus on saatu toimivaksi. Työterveyden liikelaitos laajenee maakunnalliseksi ja tätä kirjoittaessa viritellään Etelä-Kymenlaaksoon myös seudullista ict-toimijaa. Ruokahuollon osalta keskuskeittiö Kapyysi on toiminnassa, joskin johtamiseen ja taloudenhoitoon liittyvät seikat johtivat poikkeukselliseen hallituksen ja toimitusjohtajan vaihdokseen. Nyt asiat ovat kohenemassa. Mennyt vuosi oli olosuhteet huomioon ottaen tyydyttävä. Tilinpäätös on tulokseltaan lievästi positiivinen. Tulosta selittää satamakaupoista tullut 7,8 miljoonan euron erä kertaluontoisena tuloutuksena kaupunkimme talouteen. Vuosi 2012 tulee olemaan mennyttä paljon haasteellisempi.

5 1.2 Hallinto ja siinä tapahtuneet muutokset KAUPUNGINVALTUUSTO Saastamoinen Markku, DI, puheenjohtaja (Kok.) Tiusanen Pentti, kansanedustaja, kir. erikoislääkäri, I varapuheenjohtaja (Vas.) Oksanen Heikki J., yrittäjä, mentori, II varapuheenjohtaja (Kesk., sit.) Luumi Jari, operaattori, III varapuheenjohtaja (SDP) 2 Suomen Sosialidemokraattinen Puolue (SDP) Brask Nina, osastosihteeri, kuntohoitaja Elo Jari, kaustistamon hoitaja Frilander-Paavilainen Eeva-Liisa, yliopettaja, KT Harkko Mia, myyjä Hjelt Petri, betonimies Hynninen Raimo, apulaispalopäällikkö Kimpanpää Hilppa, toimittaja Montonen Tiina, päiväkodinjohtaja Niemi Ritva, kierrätyskeskuksen hoitaja Paatero Sirpa, kansanedustaja Posti Pekka, rehtori, KM Salminen Vesa, toiminnanjohtaja Taavitsainen Ninni, opiskelija Vainikka Anneli, erityislastentarhanopettaja Vasemmistoliitto (Vas.) Bilaletdin Sirkku, sosiaaliasiamies Hodju Juhani, rautatieläinen Hömppi Pauli Leppänen Hannu, rakennusmestari Lommi Semi, sahuri Pohjalainen Hilla, asti Repo Risto, alkaen Tujula Pirjo, levyseppä-hitsaaja, sit Vihreä liitto (Vihr.) Aalto-Partanen Annika, meribiologi, projektipääll. Appelberg Jan, erikoislääkäri Griinari Leena, FM, viestinnän opettaja Virtanen Sami, erityisperhetyöntekijä Kansallinen Kokoomus (Kok.) Eerola Seppo, ylikonstaapeli Elomaa Jari, yrittäjä, toimitusjohtaja Hirvonen Pasi, yrittäjä Holmberg Kai, osaamisalapäällikkö Häkämies Jyri, VTM, puolustusministeri Kallioniemi Ritva, luokanopettaja Kirjavainen Marika, kuljetusyrittäjä Kotiniemi Topias, ylikomisario Lipponen Sirkku, liikkeenharjoittaja Mielonen Juha, viinuri Norhio Päivi, järjestelmäasiantuntija Posti Jukka, kiinteistökehitysjohtaja Ylimäki Rauli, toimitusjohtaja, yrittäjä Ruotsalainen kansanpuolue (RKP) Olsson Birgitta, ekonomichef, diplomekonom Perussuomalaiset (PS) Eerola Juho S.A., pakolaisohjaaja, yrittäjä Hirvonen Arto, nuohoojamestari Merivirta Jorma-Kalevi, operaattori van Wonterghem Freddy, varaosamyyjä Suomen Keskusta (Kesk.) Klemola Riitta, FM, kieltenopettaja Suomen Kristillisdemokraatit (KD) Almgren Esko, opetusneuvos Kilpeläinen Veijo, liikunnan lehtori Kotkan demokraattinen vaihtoehto Arpula Jarkko, ahtaaja KAUPUNGINHALLITUS Salminen Vesa, toiminnanjohtaja, puheenjohtaja (SDP) Ylimäki Rauli, toimitusjohtaja, yrittäjä, I varapuheenjohtaja (Kok.) Lommi Semi, sahuri, II varapuheenjohtaja (Vas.) Suomen Sosialidemokraattinen Puolue Frilander-Paavilainen Eeva-Liisa, yliopettaja, KT Hurtta Pia, kansainvälisten asiain sihteeri Hynninen Raimo, apulaispalopäällikkö Vasemmistoliitto Tujula Pirjo, levyseppä-hitsaaja, sit. Vihreä liitto Komulainen Rita, myymäläpäällikkö Kansallinen Kokoomus Hirvonen Pasi, yrittäjä Kallioniemi Ritva, luokanopettaja, asti Kirjavainen Marika, alkaen Perussuomalaiset Merivirta Jorma-Kalevi, operaattori Suomen Kristillisdemokraatit Kilpeläinen Veijo, liikunnan lehtori

6 Kaupunginvaltuuston ja -hallituksen merkittävimmät päätökset 3 Kaupunginvaltuusto Valtuusto kokoontui 9 kertaa, ja pöytäkirjapykäliä kertyi 157. Valtuusto on hyväksynyt Räskin osayleiskaavan. Valtuusto on hyväksynyt useita asemakaavoja ja asemakaavan muutoksia, mm. Jumalniemen osalta. Valtuusto on hyväksynyt kaupungin organisaatiouudistuksen III-vaiheen sekä uudistuksen vaatimat uudet johtosäännöt tai johtosääntöjen muutokset. Valtuusto on valinnut uudeksi palvelujohtajaksi Jorma Haapasen. Valtuusto on hyväksynyt Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu Oy:n perustamisen. Valtuusto on hyväksynyt yhteistoimintasopimuksen työterveyspalvelujen järjestämisestä Kotkassa, Kouvolassa ja Haminassa. Valtuusto on käsitellyt palveluverkkoselvitystä ja palvelustrategiaa 2016 ja on päättänyt palauttaa sen uudelleen valmisteltavaksi. Kaupunginhallitus Kaupunginhallitus kokoontui 20 kertaa, ja pöytäkirjapykäliä kertyi 361. Edelleen valtuuston hyväksyttäviksi vietyjen asioiden lisäksi kaupunginhallitus on hyväksynyt mm. seuraavat asiat: Kaupunginhallitus on hyväksynyt Hyvinvointipuiston hankesuunnitelman. Sosiaalityön palvelualueen nuorten palvelujen hankesuunnitelma on hyväksytty. Metsolan koulun tarveselvitys on hyväksytty. Kantasataman Härniemen laiturin tarveselvitys on hyväksytty. Kaupungin ilmasto- ja energiaohjelma on hyväksytty. Tietotekniikan palvelukeskus on päätetty organisoida kunnallisena liikelaitoksena, isäntäkuntana Kotka. Ympäristöterveydenhuollon yhteistoiminta-alueen muodostamisesta on päätetty ryhtyä neuvottelemaan. Hankintaohjeet ja pienhankintaohjeet on hyväksytty. Kaupunginhallitus on hyväksynyt kaupungin markkinointistrategian. Kaupunginhallitus on hyväksynyt Kotkan - Haminan seudun matkailun ja tapahtumatuotannon strategian. Kaupungin yrittäjäpalkinto päätettiin luovuttaa Konekotka Ky:n yrittäjille. Kotka-palkinto päätettiin antaa Peli-Karhut ry:lle.

7 4 Konsernijaoston tärkeimmät päätökset Konsernijaosto kokoontui 13 kertaa, ja pöytäkirjapykäliä kertyi 114. Jaosto on käsitellyt laajasti Kymenlaakson energiaselvitystä koskevaa asiaa. Jaosto on saanut selvitystä kaupunkituulipuistoa koskevasta hankkeesta. Jaosto on valmistellut Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu Oy:n perustamisasiaa sekä Kymenlaakson Ammattikorkeakoulu Oy:n omistusjärjestelyjä. Jaosto on päättänyt purkaa Kotkan Konserttitalo Oy:n ja siirtää kiinteistön osaksi kaupungin omaisuutta. Jaosto on selvitellyt Kymijoen Ravintopalvelut Oy:n tilannetta. Jaosto on saanut katsauksen Cursor Oy:n toiminnasta. Jaosto on tehnyt periaatepäätöksen Koripallomuseon toiminnan turvaamiseksi strategiakauden 2016 loppuun saakka. Jaosto on käynyt periaatekeskustelua asunnottomuuden hoidosta.

8 1.3 Yleinen ja oman alueen taloudellinen kehitys 5 Suomen talous on asettunut aiempaa, koko 2000-luvun ensimmäistä vuosikymmentä vallinnutta tasoa alemmalle trendille. Euroopan velkakriisi on lisännyt olennaisesti rahoitusriskiä ja asettanut julkisen talouden tilan uuteen valoon. Suomen talouden ulkoinen tasapaino kauppa- ja vaihtotaseella mitattuna, on heikentynyt. BKT:n kasvuksi ennakoidaan alle 3 %. Viennin määrä on pienentynyt ja teollisuuden tuotanto polkee paikallaan. Osin kuitenkin talouden kuva on vakautunut. Yksityinen kulutus ja yksityiset investoinnit ovat kuitenkin edelleen kasvaneet. Työllisyyden rakenteessa tapahtui muutos ja lisätyöllistämistä tapahtui vain sosiaali- ja terveyspalveluissa sekä julkisella sektorilla yleisesti. Tilastokeskuksen laskema kuluttajahintojen vuosimuutos eli inflaatio hidastui joulukuussa 2,9 prosenttiin. Inflaatiota hidasti marraskuusta polttonesteiden hinnannousun taittuminen. Vuoden 2011 keskimääräinen inflaatio oli 3,4 %. Joulukuussa kuluttajahintoja nosti edellisestä vuodesta eniten asumisen ja ravinnon kallistuminen. Asumisen hintaa nostivat erityisesti energian ja korkojen kallistuminen sekä vuokrankorotukset. Tilastokeskuksen työvoimatutkimuksen mukaan työttömyys kääntyi laskuun vuonna Vuoden 2011 työttömyysasteen vuosikeskiarvo oli 7,8 prosenttia, kun se vuonna 2010 oli 8,4 prosenttia. Työttömien määrä laski koko maassa edellisen vuoden vastaavasta neljänneksestä yli 5 prosenttia. Vuonna 2011 työllisiä oli eli enemmän kuin vuonna Työllisten määrä kasvoi eniten sosiaali- ja terveyspalveluissa ( ). Suurin vähennys oli toimialaryhmässä kuljetus ja varastointi ( 9 000) vuotiaiden työllisyysaste vuonna 2011 oli 68,6 prosenttia. Edellisvuonna se oli 67,8 prosenttia. Nuorten asema työmarkkinoilla parani hieman vuotiaiden nuorten työttömyysaste vuonna 2011 oli 20,1 prosenttia, kun se vuonna 2010 oli 21,4 prosenttia. Kuntien toimintamenot ilman liikelaitoksia kasvoivat 3,9 % tilinpäätösarvioiden mukaan vuonna Palvelujen ostot ovat viime vuosina olleet suurempi kokonaisuus kuin henkilöstömenot. Kunta-alan palkat ja palkkiot kasvoivat 3,3 %, palvelujen ostot puolestaan kasvoivat 4 %. Arvio koko maan keskimääräisestä vuosikatteesta/asukas on 390 euroa, joka vastaa 122 % poistoista. Kuntien verotulojen tilitykset kasvoivat viime vuonna 3,9 %. Kunnallisveroa kertyi 2,9 % enemmän kuin vuonna Kunnallisveron tilityksiin vaikuttivat erityisesti loppuvuonna tehdyt kuntaryhmän jako-osuuden oikaisut. Kuntien korotettu jako-osuus yhteisöverosta on edelleen voimassa ja yhteisöveroja tilitettiin 18,0 % enemmän kuin edellisenä vuonna. Kiinteistöverojen muutos normalisoitui ja tilitysmäärä kasvoi 2,6 %. Toukokuun alusta 2011 yhdistynyt HaminaKotka Satama Oy on Suomen suurin yleissatama ja sen tulevaisuudennäkymät ovat hyvät. Vuoden lopussa kirjattiin uudeksi liikenne-ennätykseksi ensimmäisen kerran yli 16 miljoonaa tonnia, se oli parempi kuin 2007 toteutunut edellinen ennätys yhteenlasketuista Kotkan ja Haminan satamista. Vientiliikenne nosti sataman ennätyslukemiin. Se oli koko viime vuoden kasvussa ja päätyi lopulta 8,0 % plussalle. E18-tiehanke ja sen jatkaminen edelleen kohti rajaa on Kotkan-Haminan seudun infrastruktuurin rakentamisen merkittävimpiä kohteita. Sen merkitys korostuu Pietarin metropolialueen ja Suomen välisen yhteydenpidon jatkuvasti kasvaessa. Toisaalta tie parantaa myös pääkaupunkiseudun ja seutukunnan välistä yhteyttä. Vihreä moottoritie -hanke tuo myös näkökulmaa siitä, miten liikennehankkeessa on näkyvästi esillä pitkän tähtäyksen kestävä kehitys. Teollisuuden vaikeudet seudulla eivät ole kokonaan väistyneet. Kun seutukunnan teollisuus on viimeisen taloustaantuman yhteydessä menettänyt tuotantoaan ja työllisyyttään, monet palvelut ovat menestyneet paremmin. Palvelualoille on syntynyt myös yritystoimintaa. Yksi kasvava toimialaklusteri on ICT ala. Mm. digitaaliseen pelialaan on syntynyt pienyrityksiä, jotka tällä hetkellä työllistävät n. 70 henkilöä. Määrä on yli kaksinkertaistunut parissa vuodessa. Seutu kiinnostaa venäläisiä yrityksiä. Kehitteillä on venäläisen liiketoiminnan ja logistiikan keskus Rubicon, joka tarjoaisi ja välittäisi yritysten tarvitsemia palveluja ja loisi kontakteja. Venäläisten matkailijoiden määrä kasvaa edelleen ja se näkyy kaupan tax free -myynnissä.

9 6 Vuodenvaihteen asukasmäärä oli Kaupungin asukasluku kasvoi 7 hengellä. Maahanmuuton nettolisäys viime vuonna oli ennakkotietojen mukaan 315 asukasta. Maahanmuutto korvasi syntyneiden vähemmyydestä ja kuntien välisestä muuttoliikkeestä aiheutuneen kaupungin asukasmäärän vähenemisen. Edellisvuonna kaupungin asukasmäärä kasvoi 49 hengellä. Valmistuneiden rakennusten kerrosala vuonna 2011 oli m 2 ja vastaava luku vuosien keskiarvona oli m 2. Asuntojen osuus valmistuneiden rakennusten kerrosalasta oli m 2, liikerakennusten m 2 sekä teollisuus- sekä varastorakennusten osuus vain m 2. Valmistuneita asuntoja vuonna 2011 oli 162 kpl, vastaava keskiarvo oli 210 kpl. Omakotitaloja valmistui 71 kpl, kun niitä keskimäärin vuosina on valmistunut 72 kpl. Omakotitaloille myönnettiin 99 rakennuslupaa vuonna Vastaava keskiarvo viideltä viimeiseltä vuodelta on 68 kpl. Vuonna 2011 työttömien määrä Kotkassa oli keskimäärin 3701 henkilöä (3708 henkilöä vuonna 2010) ja työttömien osuus työvoimasta 14,9 % (14,5 %). Pitkäaikaistyöttömien määrä oli 1009 henkilöä (909) ja alle 25-vuotiaiden työttömien 530 henkilöä (477). 1.4 Olennaiset muutokset toiminnassa ja taloudessa Talousarvioon tehtiin valtuuston syyskuun kokouksessa HaminaKotka Satama Oy:n perustamiseen liittyvän osakekaupan, jossa Kotkan kaupunki myi Haminan kaupungille 15 uuden satamayhtiön osaketta, aiheuttamat muutokset. Osakekaupan vaikutukset ulottuivat kaupungin tuloslaskelmaan, taseeseen ja rahoituslaskelmaan, olennaisimpana tuloslaskelmaan sisältyvä 7,8 milj. euron satunnainen myyntivoitto, joka tuloutuu kerralla, mutta kauppahinta, kokonaisuudessaan 11,4 milj. euroa maksetaan seuraavan kymmenen vuoden aikana. Kaupunginvaltuusto päätti joulukuussa sosiaalija terveyslautakunnan toimintakatteen ylitykseen yhteensä 7,4 milj. euron määrärahat ja tuloarvioiden tarkistukset, kaupunkisuunnittelulautakunnan tuloarviota laskettiin 1,2 milj. eurolla ja menomäärärahoja pienennettiin 0,1 milj. eurolla. Teknisen lautakunnan vastaavat luvut olivat 0,4 milj. euron tuloarvion nosto ja menomäärärahojen lisäys 1,2 milj. eurolla. Nettona vuoden aikana tehdyt tuloarvioiden ja määrärahojen muutokset kasvattivat alkuperäistä talousarvion toimintakatetta 9,9 miljoonaa euroa. Tilinpäätöksen vuosikate jäi vielä noin miljoona euroa huonommaksi kuin talousarvio muutosten jälkeen. Palvelujen ostot erityisesti erikoissairaanhoidon osalta olivat merkittävässä kasvussa ja ylittivät talousarvion miltei 6 miljoonalla eurolla. Kunnat maksoivat ylimääräisen suorituksen Carealle alijäämän kattamiseksi, Kotkan kaupungille tämä oli 1,4 milj. euroa. Lisäksi laskutuskäytännön muutos sai aikaan nk. clearing-maksun lisälaskutuksen 3,0 milj. euroa viime vuodelta. Kaupunginvaltuusto asetti alkuperäisessä vuoden 2011 talousarviopäätöksessään 5,1 milj. euron käyttöomaisuuden myyntivoittotavoitteet. Myyntivoittojen toteutuma, tappioiden vähentämisen jälkeen on tilinpäätöksessä 2,1 milj. euroa. Toimintakate päätyi 3,6 milj. euroa talousarviota huonommaksi ja rahoituserät 0,2 milj. euroa talousarviota paremmaksi, verotulojen ja valtionosuuksien kertymä oli 2,4 milj. euroa talousarvioon merkittyä korkeammalla tasolla. Investoinnit toteutuivat 85 %:sti. Investointien myyntitulotavoitteita ei täysin saavutettu. Vuoden 2011 ylijäämäinen tilinpäätös merkitsee sitä, että vuoden 2010 tilinpäätökseen sisältyvää - 4,4 milj. euron kumulatiivista alijäämää pystytään kattamaan puolella miljoonalla eurolla, mutta tavoite alijäämien kattamisesta kokonaan jää saavuttamatta. Tilinpäätös on tuloksensa osalta tappiollinen - 0,7 milj. euroa, mutta sisältää poistoerokirjauksen 1,2 milj. euroa. Taloussuunnitelmavuosien tavoitteet arvioitiin talousarviossa 2012 olennaisesti eri pohjalta. Talouden tasapainottamistavoite on karkaamassa jälleen kauas. Kuntien lähivuosien tulokehitys on hyvin epävarma. Valtion oman talouden tasapainotustoimet tulevat koskettamaan myös kuntia. Työllisyyden merkitys koko talousalueella nousee avainasemaan kaupungin talouskehityksen mahdollisuuksia arvioitaessa.

10 Henkilöstö Vuosi Henkilöstö Palkat ja palkkiot M , , , , ,5 Henkilöstömäärä kasvoi 145 henkilöllä. Merkittävimmät henkilöstömäärän lisäykset olivat sosiaalija terveyspalveluissa ja lasten ja nuorten palveluissa. Koko henkilöstömenot kasvoivat yhteensä 5,7 milj. euroa, 3,9 %. Vertailukelpoinen henkilöstömenojen muutos on 2,3 %, kun otetaan huomioon, että Karhulan terveysaseman toiminnot otettiin omaksi toiminnaksi lukien. Palkat ja palkkiot kasvoivat 4,5 milj. euroa, 4,2 %. Eläkemenot yhteensä pysyivät vuoden 2010 tasolla, varhaiseläkemaksuja pystyttiin pienentämään 0,7 milj. euroa, myös nk. vanhojen eläkkeiden maksut pienenivät. Sairauspoissaolopäivien lukumäärä laski 8,3 %. Vuodelta 2011 on tehty erillinen henkilöstökertomus. 1.6 Arvio merkittävimmistä riskeistä ja epävarmuustekijöistä Euroopan velkakriisi ja rahoitusriskit Euroopan Unionin finanssikriisi ja epävarmuus ja riskit rahoitusmaailmassa lisääntyivät toimintakertomusvuonna merkittävästi. Niillä on oleellinen vaikutus kuntatalouteen ja sen myötä yleisesti koko reaalitalouteen. Vientisektorin heikkeneminen yhdessä markkinoiden lisääntyvien epävarmuustekijöiden johdosta vaikuttavat viiveellä paikallistalouksien kykyyn hoitaa eläköitymisestä ja väestön ikääntymisestä johtuvaa kasvavaa palvelutarpeen tyydyttämistä. Varsin korkealla oleva työttömyys ja toimeentulotukitoimien lisääntyvät vaateet heikentävät kunnan tulopohjaa ja tuovat paikallistalouteen sekä hyvinvoinnin turvaamiseen epävarmuutta ja uusia riskejä. Paine kuntatoiminnan tehokkuuden parantamiseen ja säästötoimien etsimiseen lisääntyvät tuntuvasti. Epävarmuustekijöiden vähentämiseksi ja riskien minimoimiseksi kunnan koko palveluorganisaatiota ja -verkkoa on uudelleenarvioitava toimintaympäristön suuret muutokset huomioon ottaen. Euroopassa pankkisääntely kiristyy entisestään ja se tulee muuttamaan myös suomalaisen finanssisektorin toimintatapoja. Uusi vakavaraisuussääntely tulee luomaan epävarmuutta myös kuntien varainhankinnalle ja lainasalkkujen riskittömälle hoidolle. Suomalaispankit ovat hyvin pärjänneet eurooppalaisissa stressitesteissä, joissa on mitattu pankkien vakavaraisuutta ja riskinkantokykyä. Epävarmuutta syntyy mm. siitä, miten pankit vastaavat sääntelyyn sisäisillä säästötoimenpiteillä. Sillä on suuri vaikutus sekä yksityishenkilöiden että yritysasiakkaiden lainojen saatavuuteen ja hinnoitteluun. Lainamarginaalit tulevat levenemään sääntelyn myötä ja osa kustannuksista tullee siirtymään palvelumaksuihin. Finanssialan kasvava kansainvälinen sääntely ja Euroopan velkakriisi sysäävät pankkisektoria lähivuosina uudistuksiin ja rakennemuutoksiin. Pitkittyvä velkakriisi aiheuttaa osaltaan epävarmuutta ja tuo riskilisän rahoitusmarkkinoiden toimintaan ja sitä myötä myös paikallistalouksien rahoituksen turvaamiseen. Merkittävin muutoshanke on rahoitusalalla tällä hetkellä ns. Basel III -sääntely, joka tiukentaa oleellisesti pankkien (ml. Kuntarahoitus Oyj) vakavaraisuusvaatimuksia. Kiristyvät vaatimukset nostavat rahoituskustannuksia ja asettavat lisävaateita myös maksuvalmiusvarannoille.

11 8 Kotkan kaupungin lainasalkusta, joka oli yhteensä 224 miljoonan euron suuruinen, on yli 90 % lainakilpailutusten jälkeen saatu Kuntarahoitus Oyj:ltä. Lainasalkusta on kiinteäkorkoisilla lainoilla suojattu n. 34 % eli 76 milj. euroa, ja vaihtuvakorkoisten lainojen, joita on 66 % eli 148 miljoonaa euroa koko lainasalkusta, suojaus on pääosin hoidettu pitkäaikaisin sopimuksin tavoitteena saada velanhoitokuluja nykyistä alemmalle tasolle ja turvata lainojen korkotaso mahdollisten finanssikriisien riskeiltä ja epävarmuustekijöiltä. Lainasalkun riskianalyysin pohjalta suojausaste on todettu hyväksi ja korkoriski hyvin hajautetuksi. Palveluverkot uudelleenarvioitava Väestön hyvinvoinnin turvaamiseen liittyy epävarmuutta ja odottamattomia riskejä, kun terveys- ja tuloerot kasvavat ja syrjäytyminen sekä työttömyys lisääntyvät ja samalla toimeentulotukimenot kasvavat heikentyvän kunnan tulopohjan myötä. Tulevaisuuden palveluverkot joudutaan uudelleenarvioimaan. Sosiaali- ja terveydenhuollon lakien velvoitteiden myötä lisääntyneiden hoito- ja palvelutakuiden määräaikojen noudattaminen (lastensuojelulaki, toimeentulotukilaki, vammaispalvelulaki, hoitotakuu) suhteessa olevien resurssien riittävyyteen aiheuttaa henkilöstön työhyvinvointiin ja jaksamiseen sekä sairauspoissaoloihin lisääntyvää epävarmuutta ja riskejä. Kiinteistöjen korjausvelka Kaupunkistrategian (kv ) mukaan kiinteistöjen korjausvelkaa ei enää ole vuonna Korjausvelan määrä oli vuonna 2010 yhteensä 18,7 milj. euroa ja alustavien laskelmien mukaan vuoden 2011 lopussa se oli 20,3 milj. euroa. Korjausmäärärahat sekä investoinnit ovat olleet selkeästi liian pienet, jotta kaupunkistrategian mukaiseen tavoitteeseen päästään vuonna Tästä on seurannut, että Kotkan kaupungin monissa rakennuksissa on esiintynyt arvaamattomia sisäilmaongelmia, mitkä ovat tuoneet merkittäviä riskejä henkilöstölle ja palvelujen sujuvalle toiminnalle. Epävarmuus uusien sisäilmariskien ilmaantumisesta on todennäköistä vanhasta rakennuskannasta johtuen sekä liian pitkälle siirtyvistä peruskorjaus- ja perusparannustöistä. Sisäilmaongelmat saattavat johtaa lähivuosina nopeisiin ja ennakoimattomiin korjaus- ja perusparannustöihin ja palveluja tuottavien tilojen käyttökieltoon ja tilapäisiin parakkitoimintoihin. Kanteet ja veroseuraamukset Kotkan Toriterassi Oy on 2011 nostanut kanteen Kotkan kaupunkia vastaan väitetystä liiketulon menetyksestä Kauppatorin rakennusaikana yrityksen toiminnan keskeytyessä ja sen jälkeiseltä ajalta torin kilpailutilanteen kiristyttyä torilla toimivan torikahvilan vuoksi. Lisäksi Kotkan Toriterassi Oy vaatii Kotkan kaupungilta korvausta hyödyttömiksi jääneistä investoinneista. Vaateet ovat tällä hetkellä yhteensä noin euroa. Kanteen suullinen käsittely on aloitettu tammikuussa Kantajan vaatimukset saattavat vielä täsmentyä. Verohallinto on valvonut Kiinteistöosakeyhtiö Kotkan Konserttitalon selvitystilassa arvioitua tuloverosaatavaa vuodelle 2012 kiinteistön myyntivoitosta yhteensä euroa. Mahdollinen veroseuraamus jää yhtiön purkautuessa Kotkan kaupungin maksettavaksi. Kotkan kaupunki on sopinut Merikeskus Vellamon rakentamista koskevat keskinäiset riitaisuutensa Lemminkäinen Oyj:n kanssa. Kymenlaakson käräjäoikeudessa vireillä olleet kanteet on lopullisesti hylätty tammikuussa 2012, eikä kummallakaan riidan osapuolella ole enää vaatimuksia toisiaan kohtaan.

12 1.7 Ympäristö, energiatehokkuus ja ilmastonmuutoksen vaikutukset 9 Työ- ja elinkeinoministeriön kanssa lokakuussa 2010 tehdyn energiatehokkuussopimuksen mukaisesti ja Aalborgin sitoumuksia noudattaen valmisteltiin kaupunginjohtajan nimeämän poikkihallinnollisen työryhmän toimesta Kotkan ilmasto- ja energiaohjelma, joka hyväksyttiin kaupunginvaltuustossa joulukuussa Ohjelma sisältää kaikkia hallinnonaloja koskevat toiminnalliset tavoitteet ja toimenpiteet energiatehokkuuden lisäämiseksi ja kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseksi sekä kuvauksen järjestelmällisestä toimintatavasta kaupunkistrategian tavoitteiden saavuttamisen varmistamiseksi. Ekotehokkuuden parantamiseen ja kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseen johtavaa työtä jatkettiin kaikilla hallinnonaloilla. Kotkan kaupungin ilmastotyötä ja energiatehokkuustavoitteiden toteutumista tuettiin ja edistettiin Kotkan hallinnoiman kolmevuotisen EkoKymenlaakso-projektin resursseilla. Ekotukitoiminnalla vietiin ekotehokkuustavoitteiden toteutumiseen tähtääviä konkreettisia toimenpiteitä kaupungin työpisteisiin. 2. SELONTEKO SISÄISEN VALVONNAN JÄRJESTÄMISESTÄ Riskienhallinnan järjestäminen Riskien ja epävarmuustekijöiden välttämiseksi kaupunginhallitus on hyväksynyt riskienhallintasuunnitelman vuonna 2009 tehtävä- ja vastuualueilla tehdyn riskikartoituksen pohjalta, ja saattanut sen valtuuston tietoon. Samassa yhteydessä on hyväksytty johtamis- ja hallintojärjestelmään perustuva kaupungin sisäisen valvonnan yleisohje. Kaupunginhallitus on velvoittanut lauta- ja johtokuntien sekä konserniyhteisöjen hallituksia käsittelemään sisäisen valvonnan yleisohjeen, ja sen perusteella kehittämään systemaattisesti tehtävä-, vastuu- ja palvelualueiden sekä konserniyhteisöjen sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan menettelyjä. Sisäisen tarkastuspalvelun hankinta sisältää tämän alueen koulutuksen. Sähköisen asioinnin ja verkkopalvelujen laajentuminen sekä tietotekniikan hyödyntäminen palveluprosesseissa edistävät tuottavuutta, helpottavat asiointia ja kuntalaisten osallistumista. Samalla riippuvuus tietotekniikasta, tietoturvallisuusriskit ja alttius toimintahäiriöille kasvavat, mikä edellyttää toimintojen sujuvuuden varmistamista erilaisissa häiriötilanteissa. Tietoturvapolitiikka määrittelee ne periaatteet, vastuut ja toimintatavat sekä seurannan että valvonnan, joita Kotkan kaupungissa noudatetaan tietoturvan toteuttamisessa, ylläpidossa ja kehittämisessä. Tietoturvasuunnitelma ja järjestelmäkohtainen ohjeistus on tarkentunut eri osa-aluilla. Tietosuoja-asioiden osalta toimii työryhmä, joka käsittelee ja valmistelee tietosuojaan kuuluvia ohjeistuksia ja seuraa tietosuojaperiaatteiden toteutumista. Konsernitasoinen riskienhallinta vakuutusten osalta on kartoitettu vuonna 2008 ja vakuutus- ja palvelusopimus on voimassa vuoden 2012 loppuun asti. Vakuutusturvaa on parannettu vakuuttamalla mm. omaisuus, ajoneuvo-, henkilöstön tapaturma-, vastuu-, matka- ja toiminnan keskeytymisestä aiheutuvat vahinkoriskit. Uuden vakuutuskauden vakuutuskilpailutus on käynnistetty tavoitteena päivittää vastuualueiden ja tytäryhteisöjen vakuutusturva ja riskit. Kaupungin johto on tehnyt kesällä 2011 riskiarvioinnin kaupungin keskeisimmistä riskeistä yhdessä sisäisen tarkastuksen kanssa. Riskiarvioinnin pohjalta valmistellaan toimenpiteet ja etenemissuunnitelma.

13 10 Sopimustoiminta Sopimustoiminta on hoidettu sisäisen valvonnan näkökulmasta asianmukaisesti. Tavoitteiden toteutuminen ja sisäisen valvonnan kehittäminen Kaupunkistrategia on päivitetty (kv ) ja uudistettu vuoden 2010 aikana. Kaupungin strategisten tavoitteiden asettaminen ja niiden seuranta toteutuu systemaattisesti. Strategian toteuttamiseen liittyvät lisääntyvät vaatimukset talouden tasapainottamiseksi, tuottavuuden lisäämiseksi ja ennakoitavien epävarmuustekijöiden havaitsemiseksi. Vuoden 2011 alussa on käynnistetty palveluverkkoselvityksen ja palvelustrategian uusiminen tarkoituksena rakentaa entistä optimaalisempi hyvinvointipalvelusten verkosto. Päiväkoti- ja kouluverkosta on valtuusto tehnyt päätökset Tehtäväalueet raportoivat vuosittain toimintakertomuksen sisäisen valvonnan selonteon pohjaksi toiminnallisia riskejään ja sisäisen valvonnan toteutumista. Kaupunginhallituksen hyväksymä sisäisen valvonnan ohje lisää eri toimijoiden vastuullisuutta ja tietoisuutta sisäisen valvonnan liittymisestä olennaisena osana johtamiseen, toiminnan ohjaukseen, seurantaan ja arviointiin. Henkilöstön tietoturvakoulutukseen tarkoitettu verkkokoulutusohjelmisto on kilpailutettu ja koulutus käynnistetty vuoden 2011 aikana. Selvitys sisäisen tarkastuksen järjestämisestä Kaupunginhallitus päätti valita sisäisen tarkastuksen tarkastuspalvelun tuottajaksi Tuokko Tilintarkastus Oy:n. Tarkastuspalvelu on hankittu yhtiöltä väliseksi ajaksi. Kaupunginjohtaja on hyväksynyt kertomusvuodelle sisäisen tarkastuksen suunnitelman, jonka mukaisesti on edetty. Sisäinen tarkastus raportoi kaupunginhallitukselle ja kaupunginjohtajalle. Kannanotto sisäisen valvonnan asianmukaisuudesta Kaupungin sisäinen valvonta on asianmukaisesti järjestetty ottaen huomioon voimassa olevat kaupungin johto- ja toimintasäännöt, sisäisen valvonnan yleisohje, riskienhallintasuunnitelma, taloussääntö, konserniohje, talousarvio ja täytäntöönpanomääräykset, talouden tasapainotusohjelma, raportointimenettelyt sekä strategia-asiakirjat.

14 11 3. TILIKAUDEN TULOKSEN MUODOSTUMINEN JA TOIMINNAN RAHOITUS TULOSLASKELMA JA SEN TUNNUSLUVUT milj. euroa Muutos Muutos-% Toimintatulot 68,7 77,7 78,9 93,5 91,5-2,0-2,1 % Valmistus omaan käyttöön 2,3 2,3 1,9 2,4 1,9-0,5-20,8 % Toimintamenot -278,5-306,2-326,1-336,7-354,9-18,2 5,4 % TOIMINTAKATE -207,5-226,2-245,3-240,8-261,5-20,7 8,6 % Verotulot 165,7 184,1 184,8 186,3 190,8 4,5 2,4 % Valtionosuudet 56,3 62,9 69,7 75,4 80,9 5,5 7,3 % Rahoitustulot ja -menot -1,3-2,8-3,2-0,6-0,5 0,1-16,7 % Korkotuotot 1,7 1,5 1,0 0,9 1,2 0,3 33,3 % Muut rahoitustuotot 3,5 4,5 4,3 5,4 4,7-0,7-13,0 % Korkokulut -6,5-8,3-6,1-4,8-5,4-0,6 12,5 % Muut rahoituskulut 0,0-0,5-2,4-2,1-1,0 1,1-52,4 % VUOSIKATE 13,2 18,0 6,0 20,3 9,8-10,5-51,7 % Poistot ja arvonalentumiset -13,9-15,1-16,8-18,3-18,3 0,0 0,0 % Satunnaiset erät 0,0 0,0 0,0 0,0 7,8 7,8 100,0 % TILIKAUDEN TULOS -0,7 2,9-10,8 2-0,7-2,7 Tilinpäätössiirrot 0,3 0,9 5,9 1,2 1,2 0,0-79,7 % TILIKAUDEN YLI-/ALIJÄÄMÄ -0,4 3,8-4,9 3,2 0,5-2,7 TULOSLASKELMAN TUNNUSLUVUT Toimintatuotot/Toimintakulut % 24,9 25,6 24,3 28,0 25,9-2,1 Vuosikate % poistoista 95,7 119,2 35,7 110,7 53,5-57,2 Vuosikate, euroa/asukas Asukasmäärä Toimintatuotot prosenttia toimintakuluista = 100 * Toimintatuotot / (Toimintakulut - Valmistus omaan käyttöön) Vuosikate prosenttia poistoista = 100* Vuosikate/Poistot ja arvonalentumiset Tuloslaskelman sisältö Tuloslaskelman tehtävänä on osoittaa, miten tuottoina kertynyt tilikauden tulorahoitus riittää palvelujen tuottamisesta aiheutuneiden kulujen kattamiseen. Virallisessa tuloslaskelmassa esitetään ns. ulkoiset erät eli tuotot, jotka on saatu kaupungin ulkopuolelta, ja kulut, jotka ovat syntyneet hankinnoista kaupungin ulkopuolelta. Viralliseen tuloslaskelmaan sisältyvät kaupungin lisäksi liikelaitokset ja tuloksesta on eliminoitu pois kaikki keskinäiset tilikauden aikaiset taloustapahtumat.

15 12 Tuotot Kotkan kaupungin tuottojen kokonaismäärä (toimintatuotot, verotulot, valtionosuudet, rahoitustuotot) vuonna 2011 oli yhteensä 369,2 milj. euroa. Tuottojen määrä kasvoi edellisestä tilikaudesta yhteensä 7,6 milj. euroa. Kasvun hiipumiseen vaikutti erityisesti muiden tuottojen ja siinä myyntivoittojen pieneneminen 5,0 milj. eurolla. Verotulojen määrä kasvoi 4,5 milj. euroa ja valtionosuudet 5,5 milj. euroa. Kulut Kotkan kaupungin kulujen kokonaismäärä oli 354,9 milj. euroa. Kulujen kasvu oli 18,2 milj. euroa. Kun kuluja tarkastellaan pelkästään kaupungin osalta, ilman liikelaitoksia, ovat palvelujen ostot kasvaneet 13,2 milj. euroa henkilöstökuluja suuremmaksi. Henkilöstökulut kokonaisuutena kasvoivat 6,1 milj. euroa, jota selittää terveysaseman ostopalvelujen ottaminen omaksi toiminnaksi sekä sivukulujen nousu. Palkat kasvoivat 4,5 milj. euroa, palvelujen ostot 8,6 milj. euroa ja avustukset 1,7 milj. euroa. Toimintakate ja vuosikate Toimintakatteella osoitetaan, paljonko kuluista saadaan katetuksi palvelutoiminnan myynti- ja maksutuloilla. Loput toimintakuluista katetaan käytännössä vero- ja valtionosuusrahoituksella. Toimintakate on kunnissa negatiivinen. Toimintakate heikkeni 20,6 milj. euroa. Toimintamenojen kasvu oli 5,4 % ja palvelujen ostojen 6,2 %. Toimintatuotot kattoivat 25,9 % toimintakuluista. Kunnan koko, toimintojen yhtiöittäminen, liikelaitostaminen ja oppilaitosten ylläpitäminen vaikuttavat tunnusluvun arvoon ja selittävät kuntakohtaisia eroja. Vuosikate osoittaa tulorahoituksen, joka jää käytettäväksi investointeihin, sijoituksiin ja lainan lyhennyksiin. Vuosikate on keskeinen kateluku arvioitaessa tulorahoituksen riittävyyttä. Perusoletus on, että mikäli vuosikate on siitä vähennettävien poistojen suuruinen, tulorahoitus on riittävä. Oletus on kuitenkin pätevä vain, jos poistot vastaavat keskimääräistä vuotuista investointitasoa. Kotkan kaupungin investointitaso on varsin lähellä poistojen määrää viime vuonna ja investointimäärää pyritään edelleen pienentämään. Toiminnan rahoitus Toiminnan rahoitusta tilikauden aikana tarkastellaan rahoituslaskelman ja siitä laskettavien tunnuslukujen avulla. Rahoituslaskelmassa esitetään erikseen tulorahoituksen ja investointien nettomäärä ja rahoitustoiminnan eli anto- ja ottolainauksen, oman pääoman ja maksuvalmiuden muutosten nettomäärä. Näiden kahden nettomäärän erotus tai summa osoittaa kaupungin rahavarojen muutoksen tilikaudella.

16 13 RAHOITUSLASKELMA JA SEN TUNNUSLUVUT milj. euroa Muutos Toiminnan rahavirta Vuosikate 13,2 18,0 6,0 20,3 9,8-10,5 Satunnaiset erät 0,0 0,0 0,0 0,0 7,8 7,8 Tulorahoituksen korjauserät -1,2-3,3 3,1-7,0-9,9-2,9 Investointien rahavirta Investointimenot -80,2-40,6-37,2-27,5-22,0 5,5 Rahoitusosuudet investointeihin 0,8 2,3 2,2 3,0 0,8-2,2 Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustulot 39,7 4,6 0,9 10,2 15,2 5,0 TOIMINNAN JA INVESTOINTIEN RAHAVIRTA -27,7-19,0-25,0-1,0 1,7 2,7 Rahoituksen rahavirta Antolainauksen muutokset Antolainasaamisten lisäykset -11,0 0,0 0,0 0,0-0,1-0,1 Antolainasaamisten vähennykset 0,1 0,0 0,0 0,3 0,0-0,3 Lainakannan muutokset Pitkäaikaisten lainojen lisäys 45,0 40,0 40,0 30,0 23,8-6,2 Pitkäaikaisten lainojen vähennys -18,1-16,9-19,3-23,0-26,9-3,9 Lyhytaikaisten lainojen muutos 7,0-6,2 7,6-0,7-2,1-1,4 Oman pääoman muutokset 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 Muut maksuvalmiuden muutokset -5,9-1,0 4,8 1,6-12,4-14,0 Rahoituksen rahavirta 17,1 16,0 33,1 8,3-17,7-26,0 Rahavarojen muutos -10,6-3,0 8,1 7,2-16,0-23,2 Rahavarat ,6 13,6 21,7 28,9 12,9 Rahavarat ,2-16,6-13,6-21,7-28,9 RAHOITUSLASKELMAN TUNNUSLUVUT Investointien tulorahoitus, % 16,6 47,2 17,1 82,9 46,2 Pääomamenojen tulorahoitus, % 12,2 32,7 11,0 42,8 45,9 Lainanhoitokate 0,8 1,0 0,5 0,9 0,5 Kassan riittävyys, pv Asukasmäärä Investointien tulorahoitus, % = 100 * Vuosikate / Investointien omahankintameno Pääomamenojen tulorahoitus, % = 100 * Vuosikate / (Investointien omahankintameno + Antolainojen nettolisäys + Lainanlyhennykset) Lainanhoitokate = (Vuosikate + Korkokulut) / (Korkokulut + Lainanlyhennykset) Kassan riittävyys (pv) = 365 pv x Rahavarat / Kassasta maksut tilikaudella Kotkan kaupungin toiminnan ja investointien rahavirta on ollut viiden viimeisen vuoden tarkasteluajanjaksolla negatiivinen, mikä merkitsee kaupungin lainanoton lisääntymistä. Tulorahoitus riittää lainojen hoitoon, jos lainanhoitokate on 1 tai suurempi. Kun tunnusluvun arvo on alle 1, joudutaan vieraan pääoman hoitoon ottamaan lisälainaa, realisoimaan kunnan omaisuutta tai vähentämään rahavaroja. Luotettavan kuvan kunnan lainanhoitokyvystä saa tarkastelemalla tunnuslukua useamman vuoden jaksolla. Kunnan lainanhoitokyky on hyvä, kun tunnusluvun arvo on yli 2, tyydyttävä kun tunnusluku on 1 2 ja heikko kun tunnusluvun arvo jää alle yhden. Kassavarat vähenivät tilikaudella 16,0 milj. euroa. Kassavarojen riittävyys oli keskimäärin 17 päivää, maksuvalmiuden turvaamiseksi on käytössä konsernitilijärjestelmä.

17 4. RAHOITUSASEMA JA SEN MUUTOKSET 14 TASE milj. euroa VASTAAVAA PYSYVÄT VASTAAVAT 483,9 505,8 523,7 526,5 524,0 Aineettomat hyödykkeet 3,0 2,7 2,0 2,5 2,7 Aineettomat oikeudet 0,7 0,4 0,1 0,3 0,5 Muut pitkävaikutteiset menot 2,3 2,2 1,7 2,0 1,9 Ennakkomaksut 0,0 0,1 0,2 0,2 0,3 Aineelliset hyödykkeet 309,7 328,0 346,1 347,7 347,8 Maa- ja vesialueet 79,3 83,1 83,7 84,1 84,2 Rakennukset 127,5 159,3 183,5 190,0 189,2 Kiint.rakenteet ja laitteet 48,7 51,4 56,6 55,8 55,9 Koneet ja kalusto 7,5 8,2 9,0 9,0 7,9 Muut aineelliset hyödykkeet 1,5 1,5 1,7 1,8 1,8 Enn.maksut ja keskener.hankinnat 45,1 24,3 11,5 7,0 8,8 Sijoitukset 171,3 175,2 175,6 176,3 173,5 Osakkeet ja osuudet 165,8 169,7 170,1 171,0 168,2 Muut lainasaamiset 5,1 5,1 5,1 4,8 4,8 Muut saamiset 0,4 0,4 0,4 0,5 0,5 TOIMEKSIANTOJEN VARAT 1,3 1,1 0,9 0,8 0,7 Valtion toimeksiannot 0,8 0,6 0,4 0,3 0,2 Lahjoitusrahastojen erityiskatteet 0,5 0,5 0,4 0,5 0,5 VAIHTUVAT VASTAAVAT 50,0 53,0 53,4 64,0 62,2 Vaihto-omaisuus 0,7 0,8 0,7 0,8 0,7 Aineet ja tarvikkeet 0,7 0,8 0,7 0,8 0,7 Saamiset 32,7 38,6 31,1 34,3 48,6 Pitkäaikaiset saamiset 15,1 14,1 14,9 13,8 25,3 Lainasaamiset 15,1 14,1 14,9 13,8 13,6 Siirtosaamiset 11,7 Lyhytaikaiset saamiset 17,6 24,5 16,2 20,5 23,3 Myyntisaamiset 4,6 8,9 6,1 5,7 6,5 Lainasaamiset 5,7 1,2 0,3 1,4 0,8 Muut saamiset 2,5 7,2 3,3 4,4 8,0 Siirtosaamiset 4,8 7,2 6,5 9,0 8,0 VASTATTAVAA OMA PÄÄOMA 287,6 291,4 286,5 289,7 290,2 Peruspääoma 293,1 293,1 293,1 293,1 293,1 Muut omat rahastot 4,0 4,0 4,0 1,0 1,0 Edel. tilikauden yli-/alijäämä -9,0-9,4-5,6-7,6-4,4 Tilikauden yli-/alijäämä -0,4 3,8-4,9 3,2 0,5 POISTOERO JA VAPAAEHTOISET VARAUKSET 21,4 20,5 14,5 13,3 12,1 Poistoero 7,9 20,5 14,5 13,3 12,1 Vapaaehtoiset varaukset 13,5 0,0 0,0 0,0 0,0 PAKOLLISET VARAUKSET 6,0 6,0 9,6 9,6 9,6 Eläkevaraukset 6,0 6,0 9,6 9,6 9,6 TOIMEKSIANTOJEN PÄÄOMAT 1,3 1,1 0,9 0,8 0,7 Valtion toimeksiannot 0,8 0,6 0,5 0,3 0,2 Lahjoitusrahastojen pääomat 0,4 0,5 0,4 0,5 0,5 VIERAS PÄÄOMA 219,0 240,8 266,5 277,9 274,3 Pitkäaikainen 159,9 179,9 196,9 199,9 196,9 Lainat rah. ja vak.laitoksilta 159,9 179,9 196,9 199,9 196,8 Muut velat 0,0 0,0 0,0 0,0 0,1 Lyhytaikainen 59,1 60,9 69,5 78,0 77,4 Lainat rah. ja vak.laitoksilta 23,2 19,4 23,0 27,1 26,9 Lainat julkisyhteisöiltä 0,0 0,0 0,0 0,1 0,1 Lainat muilta luotonantajilta 0,0 0,8 8,5 7,7 5,6 Saadut ennakot 0,2 0,4 0,5 0,5 0,8 Ostovelat 15,2 17,5 16,3 19,3 17,5 Liittymismaksut ja muut velat 2,8 7,0 5,1 6,7 8,7 Siirtovelat 17,6 15,8 16,0 16,6 17,8 VASTATTAVAA YHT 535,3 559,8 578,0 591,2 586,9 Rahoitusarvopaperit 7,6 0,4 0,4 0,4 0 Muut arvopaperit 7,6 0,4 0,4 0,4 0,0 Rahat ja pankkisaamiset 9,0 13,2 21,3 28,5 12,9 VASTAAVAA YHTEENSÄ 535,3 559,8 578,0 591,2 586,9

18 15 Kunnan rahoituksen rakennetta kuvataan taseen ja siitä laskettavien tunnuslukujen avulla. Rahoitusasemassa tilikaudella tapahtuneet muutokset kuten sijoitukset, pääoman lisäykset ja palautukset käyvät ilmi rahoituslaskelmasta. Tarkemmin eritelty, sentin tarkkuudella laadittu tase esitetään tilinpäätöslaskelmat-osassa TASEEN TUNNUSLUVUT Kunnan omavaraisuus % 57,7 55,7 52,1 51,3 51,6 Rahoitusvarallisuus euroa/ asukas Suhteellinen velkaantuneisuus % 75,3 74,0 79,7 78,1 75,3 Kertynyt yli/alijäämä, 1000 euroa Kertynyt yli/alijäämä, euroa/asukas Kunnan lainakanta (milj.euroa) 183,2 200,1 228,4 234,8 229,4 Kunnan lainat euroa/asukas Kunnan lainasaamiset (milj.euroa) 25,9 20,3 20,2 20,0 19,2 Asukasmäärä Omavaraisuusaste, % = 100 * (Oma pääoma + Poistoero ja vapaaehtoiset varaukset) / (Koko pääoma - Saadut ennakot) Rahoitusvarallisuus euroa/asukas = (Saamiset + Rahoitusarvopaperit + Rahat ja pankkisaamiset) (Vieras pääoma Saadut ennakot) / Asukasmäärä Suhteellinen velkaantuneisuus, % = 100 * (Vieras pääoma - Saadut ennakot) / Käyttötulot Lainakanta = Vieras pääoma - (Saadut ennakot + Ostovelat + Siirtovelat + Muut velat) Lainasaamiset = Sijoituksiin merkityt jvk -lainasaamiset ja muut lainasaamiset Kotkan kaupungin taseen loppusumma oli 586,9 milj. euroa. Taseen loppusumma pieneni 4,3 milj. euroa. Aineellisten hyödykkeiden eli maa-alueiden, rakennusten, koneiden, laitteiden jne. määrä pysyi edellisvuoden tasolla. Taseesta laskettava omavaraisuusaste pysyi ennallaan, mutta ei ole riittävällä tasolla. Lainakannan määrä pieneni 5,4 milj. eurolla, mutta se on asukasta kohti noin 2100 euroa korkeammalla tasolla kuin koko maassa ennakoidaan vuoden 2011 tilinpäätöksissä olevan keskimäärin. Suhteellinen velkaantuneisuus kuvaa kaupungin mahdollisuuksia selviytyä velan takaisinmaksusta tulorahoituksellaan. Tunnusluku on sitä parempi, mitä pienempi luvun arvo on. Rahoitusvarallisuus mittaa kaupungin likvidien varojen riittävyyttä vieraan pääoman takaisinmaksuun. Kuntien rahoitusvarallisuus on viime vuosina ollut selkeästi negatiivinen. Kertyneen yli-/alijäämän määrä osoittaa, paljonko kunnalla on tulevina vuosina liikkumavaraa tai mikä määrä on katettava tulevien vuosien ylijäämäisillä tilinpäätöksillä.

19 16 5. KOKONAISTULOT JA MENOT milj. euroa TULOT 2011 % 2010 % Toiminta Toimintatuotot 91,5 22,1 % 93,6 22,1 % Verotulot 190,8 46,0 % 186,3 46,0 % Valtionosuudet 80,9 19,5 % 75,5 20,3 % Korkotuotot 1,1 0,3 % 0,9 0,3 % Muut rahoitustuotot 4,7 1,1 % 5,4 1,1 % Satunnaiset tuotot 7,8 1,9 % 0,0 0,0 % Tulorahoituksen korjauserät - Pysyvien vast. hyödykk. myyntivoitot -2,3-0,6 % -7,3-0,6 % Investoinnit Rahoitusosuudet invest.menoihin 0,8 0,2 % 3,0 0,2 % Pysyvien vast. hyödykk. luovutustulot 15,3 3,7 % 10,2 3,7 % Rahoitustoiminta Antolainojen vähennys 0,0 0,0 % 0,3 0,0 % Pitkäaikaisten lainojen lisäys 23,8 5,7 % 30,0 5,7 % Lyhytaikaisten lainojen lisäys 0,0 0,0 % 0,0 0,0 % Oman pääoman lisäykset 0,0 0,0 % 0,0 0,0 % KOKONAISTULOT YHTEENSÄ 414,4 100,0 % 397,8 100,0 % MENOT Toiminta Toimintakulut 354,9 86,4 % 336,7 90,4 % - Valmistus omaan käyttöön -1,9-0,5 % -2,4-0,6 % Korkokulut 5,4 1,3 % 4,8 1,2 % Muut rahoituskulut 1,0 0,2 % 2,1 0,5 % Tulorahoituksen korjauserät - Pakollisten varausten muutos 0,0 0,0 % 0,0 0,0 % - Pysyvien vast. hyödykk. myyntitappiot 0,1 0,0 % 0,3 0,1 % Investoinnit Investointimenot 22,0 5,4 % 27,5 6,7 % Rahoitustoiminta Antolainasaamisten lisäys 0,1 0,0 % 0,0 0,0 % Pitkäaikaisten lainojen vähennys 27,0 6,6 % 23,0 5,6 % Lyhytaikaisten lainojen vähennys 2,1 0,5 % 0,7 0,2 % Oman pääoman vähennys 0,0 0,0 % 0,0 0,0 % KOKONAISMENOT YHTEENSÄ 410,7 100,0 % 392,8 95,6 %

20 17 6. KOTKA-KONSERNIN TOIMINTA JA TALOUS 6.1 Konsernin toiminnan ohjaus Tytäryhteisöt tulee noudattaa konserniohjeita ja strategiaa sekä valtuuston yhtiöille hyväksymiä omistajapoliittisia linjauksia. Konserniohje on päivitetty kaupunginvaltuustossa Kaupunginhallitus johtaa kuntakonsernia. Kaupunginhallituksen konsernijaosto käyttää omistajan ohjausvaltaa. Konsernin operatiivinen johtaminen on kaupunginjohtajan vastuulla. Vuonna 2011 liiketoimintajohtajan tehtäväalueeseen kuuluivat kaupungin tytär- ja osakkuusyhteisöjen omistajaohjausta koskevat asiat kaupunginjohtajan määräämällä tavalla. Vuoden 2012 alusta konserniohjauksen operatiiviset vastuut ovat muuttuneet. Tytäryhtiöt raportoivat kaupunginvaltuustolle kolmannesvuosittain toiminnastaan ja talouden toteumasta. Yhdistelmä konsernitilinpäätökseen sisältyvistä yhteisöistä Yhdistely konsernitilinpäätökseen Yhdistelty (kpl) Ei yhdistelty (kpl) Tytäryhteisöt Yhtiöt Kiinteistö- ja asuntoyhtiöt 2 Lliiketoimintaa harjoittavat yhtiöt 2 Muut yhtiöt 9 Kuntayhtymät 4 Osakkuusyhteisöt 1 6 Muut omistusyhteysyhteisöt 2 Yhteensä 18 8 Vuoden 2011 konsernitilinpäätökseen yhdistellään osakkuusyhtiöistä Kymenlaakson Sähkö Oy. Kuusi osakkuusyhtiötä (Sunilan Kantola Oy 50 %, Uuperinrinteet Oy 42,5 %, Kaakon Taitoa Oy 34,0 %, Sunilan Puhdistamo Oy 33,3 %, Kymenlaakson Jäte Oy 27,2 %, Kotkan Golf Oy 28,0 %) jätetään yhdistelemättä. Kotkan Satama Oy:n tammi-huhtikuun tilinpäätös ja Seutulaskennan tammi-maaliskuun tilinpäätös sisältyy konsernilaskelmiin. Kotka-konserniin kuuluvat tytäryhteisöt on jaettu kolmeen ryhmään: yksiköille, jotka harjoittavat liiketoimintaa, asetetaan tuottovaatimus (liiketoimintayhtiöt) : Kotkan Energia Oy ja HaminaKotka Satama Oy yksiköille, joiden omistaminen perustuu kunnan jonkun perustehtävän ylläpitoon tai joiden ylläpito ja omistaminen pohjautuu sosiaalisiin tai sivistyksellisiin perusteisiin, ja joille ei aseteta taloudellisen voiton tuottovaatimusta (nollatuottoyhtiöt): Cursor Oy, Kymen Vesi Oy, Kymenlaakson Vesi Oy, Kymenlaakson Ammattikorkeakoulu Oy, Kymijoen Ravintopalvelut Oy, Kotkan Asunnot Oy, Kotkan Toriparkki Oy, Kiinteistö Oy Kotkan Konserttitalo edellisessä kohdassa mainituin perustein omistettavat yhtiöt, joiden toimintaan voidaan antaa avustusta. Toiminnallinen ja riskienhallinnan vaatimus asetetaan (avustettavat yhtiöt): Kotkan Kaupunginteatteri Oy, Kotka Maretarium Oy, Kymenlaakson Orkesteri Oy

21 18

22 19 Konsernin tytäryhteisöjen tuloslaskelmat , milj. euroa (kunnan tuloslaskelmakaavan mukaisena) Hamina- Kotka Satama Oy Kotkan Satama Oy* Kotkan Asunnot Oy Kotkan Kotkan Kaupunginteatteri Oy Energia Oy Cursor Oy Kymenl. Ammattikorkeakoulu Oy Kymenlaakson Vesi Oy Kymenlaakson Orkesteri Oy Kotka Maretarium Oy Kymijoen Ravintopalvelut Oy Seutulaskenta Oy** Kotkan Toriparkki Oy Kiint. Oy Kotkan Kymen Konserttitalo Vesi Oy TULOSLASKELMA Toimintatuotot 32,1 12,0 15,0 3,8 44,5 11,0 35,3 2,9 2,7 0,6 11,7 1,7 0,5 18,9 0,5 Toimintakulut -19,9-7,3-10,1-3,7-35,3-9,0-30,7-2,7-2,7-0,7-10,9-1,7-0,2-10,9-0,4 Toimintakate 12,2 4,7 4,9 0,1 9,2 2,0 4,6 0,2 0,0-0,1 0,8 0,0 0,3 8,0 0,1 Verot -0,2 0,0-0,3 0,0-0,1-0,2 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0-0,1 0,0 0,0 Korkotuotot 0,1 0,0 0,0 0,0 0,0 0,1 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,1 0,0 Korkokulut -2,9 0,0-1,5 0,0-1,7-0,6-0,5-0,2 0,0 0,0-0,3 0,0-0,1-2,1 0,0 Muut rahoituskulut 0,0-1,1 0,0 0,0 0,0-0,4 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 Vuosikate 9,2 3,6 3,2 0,1 7,3 0,9 4,1 0,1 0,0-0,1 0,5 0,0 0,1 6,0 0,1 Suunn.mukaiset poistot -7,6-3,1-2,5 0,0-5,5-1,1-2,3 0,0 0,0 0,0-0,8 0,0-0,2-4,8-0,1 Satunnaiset erät 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,3 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 Tilikauden tulos 1,6 0,4 0,7 0,1 1,8-0,3 2,1 0,1 0,0-0,1-0,3 0,0-0,1 1,2 0,0 Tilinpäätössiirrot 0,3 0,0 0,0 0,0 0,0 0,1 0,0-0,1 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 Vähemmistöosuudet 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0-1,3 0,0 TILIKAUDEN YLI/ALIJÄÄMÄ 1,9 0,4 0,7 0,1 1,8-0,2 2,1 0,0 0,0-0,1-0,3 0,0-0,1-0,1 0,0 * tammikuu-huhtikuu 2011 ** tammikuu-maaliskuu 2011

23 Olennaiset konsernia koskevat tapahtumat Muutokset omistus- ja äänivallassa HaminaKotka Satama Oy aloitti toimintansa , omistussuhteet Kotkan kaupunki 60 % ja Haminan kaupunki 40 %. Seutulaskenta Oy:n osake-enemmistön myynnin jälkeen Kotkan omistusosuus on 34 %. Yhtiön nimi muuttui Kaakon Taitoa Oy:ksi, Kymenlaakson Orkesteri Oy:stä Kotkan omistusosuus on 55 %. Merkittävät tytäryhteisöjen investoinnit Vuonna 2011 ei uusia merkittäviä investointeja tehty. Kaupungin avustukset yhtiöille Kotka Maretarium Oy Kymenlaakson Orkesteri Kotkan Kaupunginteatteri Oy Riskienhallinta ja epävarmuustekijät Yhtiöiden riskikartoitus, siltä osin kuin se turvallisesti voidaan julkisesti esittää, sisältyy yhtiöiden toimintakertomuksiin, jotka kaupunginhallituksen konsernijaosto käsittelee yhtiöiden tilinpäätösten yhteydessä ennen yhtiökokousta, jolloin se voi tarvittaessa ohjeistaa yhtiöitä. Tytäryhtiöiden toiminnan tavoitteet 2011 Vuoden 2011 talousarvio sisälsi kullekin tytäryhtiöille asetetut toiminnalliset tavoitteet, joiden toteutuminen on selostettu jäljempänä olevissa taulukoissa. Toteutumassa on selostettu, miten yhtiön itsensä tavoitteeksi asettamat (taulukon yläosassa) toimet ovat toteutuneet. Tummennettu laatikko sisältää kaupunginvaltuuston yhtiöille asettamat sitovat tavoitteet. Satama-alueella olevat kiinteistöt suorittivat resurssiluovutusvuokrana 6,4 milj. euroa. Kotkan Energia Oy maksoi vuodelta 2010 osinkoa 1,6 milj. euroa. Konserniin kuulumaton, 27 %:sti omistettu Kymenlaakson Sähkö Oy tuloutti omistajien yhteistyösopimuksen mukaisesti osinkotuloja 2,7 milj. euroa.