Tieverkon elinkaarikustannusten hallinnan nykytila ja kehitystarpeet. Tiehallinnon sisäisiä julkaisuja 53/2009

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Tieverkon elinkaarikustannusten hallinnan nykytila ja kehitystarpeet. Tiehallinnon sisäisiä julkaisuja 53/2009"

Transkriptio

1 Tieverkon elinkaarikustannusten hallinnan nykytila ja kehitystarpeet gg Tiehallinnon sisäisiä julkaisuja 53/2009

2

3 Tieverkon elinkaarikustannusten hallinnan nykytila ja kehitystarpeet Tiehallinnon sisäisiä julkaisuja 53/2009 Tiehallinto Helsinki 2009

4 Kannen kuva: Marko Nyby Verkkojulkaisu pdf (www.tiehallinto.fi/julkaisut) ISSN TIEH v TIEHALLINTO Keskushallinto Opastinsilta 12 A PL HELSINKI Puhelin

5 Kähkönen, Ari, Nyby, Marko: Tieverkon elinkaarikustannusten hallinnan nykytila ja kehitystarpeet. Helsinki Tiehallinto, Asiantuntijapalvelut. Tiehallinnon sisäisiä julkaisuja 53/2009, 47 s., ISSN , TIEH v. Asiasanat: TIEVERKKO, KUSTANNUKSET, TALOUDELLISUUS, EKOLOGIA, YMPÄRISTÖVAIKUTUKSET, ELINKAARI Aiheluokka: 01 TIIVISTELMÄ Tiet pyritään suunnittelemaan, rakentamaan ja ylläpitämään niin, että ne vastaisivat asetettuja vaatimuksia (toimivuus), olisivat ympäristövaikutuksiltaan mahdollisimman edullisia (ekologisuus) ja että niiden kustannukset koko elinkaaren ajan olisivat mahdollisimman edulliset (taloudellisuus). Näistä taloudellisuus pyritään varmistamaan elinkaarikustannusten hallinnan avulla. Elinkaarikustannuksilla tarkoitetaan tässä tien suunnittelun, rakentamisen, kunnossapidon ja käytön aikaisia kustannuksia. Tien ja sen eri rakenteiden elinkaarikustannusten laskentaa on 2000 luvulla tutkittu ja kehitetty Suomessa runsaasti. Laskennan tarve on lisääntynyt Tiehallinnon uuden hankintastrategian ja uusien hankintamallien myötä. Toimittajilta odotetaan innovatiivisia ratkaisuja ja Tiehallinnon tulisi pystyä vertailemaan eri tarjoajien vaihtoehtoja. Tämä taas edellyttää yhteisesti hyväksyttyjä menetelmiä eri ratkaisujen elinkaarikustannusten hallintaan. Työssä on käyty läpi tiestön elinkaarikustannusten hallintaa tiepidon strategian näkökulmasta sekä kuvattu miten elinkaarikustannuksia hallitaan tienpidon eri vaiheissa. Työssä kartoitettiin myös tilanne muun väyläinfran ja vertailuna myös kiinteistöjen osalta sekä saatiin näin koottua väyläinfran parhaat käytännöt ja eväitä tiestön elinkaarihallinnan kehittämiseen. Keskeisiä havaintoja olivat: - Omistajaohjaus on elinkaarikustannusten hallinnan osalta vähäistä. Väylävirastoilla on kuitenkin tietoa ja näkemyksiä siitä, miten väyläomaisuutta tulee hallita. - Suunnitteluohjeet ja rakentamisnormit ohjaavat suunnittelua ja rakentamista ja määrittävät samalla myös elinkaarikustannukset varsin pitkälle - Elinkaarikustannusten hallintaa on pyritty kehittämään myös uusilla hankinta- ja toimintamalleilla (elinkaarimalli, PPP, allianssiurakka, Lean). Elinkaari- ja PPP-mallit antavat urakoitsijoille paremman mahdollisuuden innovaatioiden hyödyntämiseen. Allianssiurakka- ja Lean-mallit taas pyrkivät tuomaan suunnittelijat, urakoitsijat ja tilaajat lähemmäksi toisiaan ja korvaamaan osaoptimointi elinkaarikustannusten kokonaistaloudellisuuteen tähtäävällä yhteistyöllä ja pitkäjänteisellä sitoutumisella. Uusien hankinta- ja toimintamallien soveltaminen on toistaiseksi rajoittunut tiestöön ja kiinteistöihin. - Suurin epävarmuus koko väyläinfran elinkaarilaskennassa liittyy siihen, ettei rakentamisen jälkeisiä kustannuksia pystytä täysin arvioimaan mm. lähtötietopuutteiden sekä rappeutumisen ja toimenpiteiden vaikutusten mallintamiseen liittyvien haasteiden takia. Kustannusten täsmällisempi laskeminen edellyttäisi tiestön käyttöiän ja teknisen toimivuuden parempaa hallintaa. Tiehallinnon ja Ratahallintokeskuksen yhteistyö tulee tiivistymään Liikenneviraston aikana myös elinkaariasioissa mm. yhteisen infran kuten siltojen ja yhteisen toiminnanohjausjärjestelmän kautta. Merenkulkulaitoksen hallitsema infra on oma erillinen kokonaisuutensa, jonka rajapinnat maaliikennettä palveleviin infroihin ovat vähäisiä.

6

7 ESIPUHE Tiestön elinkaaren ja elinkaarikustannusten hallinta on oleellinen osa tieverkon isännöintiä. Elinkaarikustannusten laskennassa arvioidaan kohteen suunnittelemisesta, rakentamisesta, käytöstä ja ylläpidosta aiheutuvat vuosikustannukset tai kokonaiskustannukset koko elinkaaren ajan nykyarvoon muutettuna. Elinkaarikustannusten laskentaa käytetään erityisesti arvioitaessa ja verrattaessa erilaisia suunnitteluratkaisuja, rakenteita ja toimenpideketjuja; tiestön hoidon ja ylläpidon pitkän aikavälin suunnittelussa; innovaation, vaihtoehtoisen rakenneratkaisun tai materiaalin kelpoisuuden osoittamiseen tiettyyn hankkeeseen sekä elinkaariurakoissa ratkaisujen valintaan ja urakkatarjousten laskentaan. Tieverkon elinkaarihallinta ei poikkea muun infrastruktuurin hallinnasta, sillä kaikissa on kyse rakenteiden kustannustehokkaasta käytöstä. Tiehallinnon tulisikin hyödyntää alan parhaat käytännöt vastuullaan olevan infran elinkaarihallinnan kehittämiseksi. Liikenneviraston syntyminen luo omalta osaltaan tarvetta elinkaarihallinnan selvittämiseen liikennejärjestelmänäkökulmasta. Tämä tarkoittaa väyläinfran (tiet, radat, vesiväylät) elinkaarihallinnan menetelmien, periaatteiden ja käsitteiden selvittämistä ja tarvittaessa niiden yhtenäistämistä. Tämän edistämiseksi on tässä työssä kartoitettu, miten eri väylänfrojen elinkaarihallinta tällä hetkellä tapahtuu. Vertailuksi on otettu myös kiinteistöala, jossa omaisuuden hallinta on julkista infraa monipuolisempaa. Tavoitteena on ollut koota väyläinfran parhaat käytännöt ja johtaa näistä suosituksia tiestön elinkaarihallinnan kehittämiseen. Selvityksen ovat laatineet DI Ari Kähkönen ja KTM, tekn.yo Marko Nyby Pöyry Infra Oy:stä. Työtä on ohjannut Vesa Männistö Tiehallinnosta. Työ on osa Tiehallinnon Liikennejärjestelmän taloudellisuus (TaTe) tutkimusohjelmaa. Helsingissä syyskuussa 2009 Tiehallinto Asiantuntijapalvelut

8

9 Tieverkon elinkaarikustannusten hallinnan nykytila ja kehitystarpeet 7 Sisältö TIIVISTELMÄ 3 ESIPUHE 5 1 JOHDANTO 11 2 KÄSITTEET JA MENETELMÄT Käsitteet Menetelmät 14 3 ELINKAARIKUSTANNUKSET TIENPIDON STRATEGIASSA 16 4 TIESTÖN ELINKAARIKUSTANNUSTEN HALLINTA Yleistä Aikaisempia selvityksiä Elinkaarikustannusten hallinta tienpidon eri vaiheissa 22 5 MUUN VÄYLÄINFRAN JA KIINTEISTÖJEN ELINKAARIKUSTANNUSTEN HALLINTA Yleistä Rataverkko Rataverkko ja sen erityispiirteet tieverkkoon nähden Elinkaarikustannukset rataverkon suunnittelussa Rataverkon kunnossapito ja kunto Rataverkon elinkaarikustannukset kunnossapidon näkökulmasta Rataverkon elinkaarikustannuksiin ja niiden arviointiin liittyviä haasteita ja trendejä Vesiväylät Vesiväylät ja niiden erityispiirteet tieverkkoon nähden Elinkaarikustannukset vesiväylien suunnittelussa Vesiväylien kunnossapito ja kunto Vesiväylien elinkaarikustannukset kunnossapidon näkökulmasta Vesiväylien elinkaarikustannuksiin ja niiden arviointiin liittyviä haasteita ja trendejä Kiinteistöt Kiinteistöt ja niiden erityispiirteet väyläinfraan nähden Elinkaarikustannukset kiinteistöjen suunnittelussa Kiinteistöjen kunnossapito ja kunto Kiinteistöjen elinkaarikustannukset kunnossapidon näkökulmasta Kiinteistöjen elinkaarikustannuksiin ja niiden arviointiin liittyviä haasteita ja trendejä 39

10 8 Julkaisun nimi 6 YHTEENVETO ELINKAARIKUSTANNUSTEN HALLINNASTA 41 7 TIEVERKON ELINKAARIHALLINNAN TUNNISTETUT KEHITTÄMISTARPEET 43 8 KIRJALLISUUTTA 44 9 HAASTATTELUT 47

11 Tieverkon elinkaarikustannusten hallinnan nykytila ja kehitystarpeet 9 Kuvaluettelo Kuva 1. Elinkaarihallinta ja sen osatekijät Kuva 2. Elinkaarihallinnan käsitteet ja työn rajaus (Lehmus et al. 2002) Kuva 3. Mahdollisuudet vaikuttaa elinkaarikustannuksiin infrahankkeen eri vaiheissa (perustuu lähteeseen Kosonen et al. 1999) Taulukkoluettelo Taulukko 1. Eri väyläverkkojen perustiedot ja keskeiset ominaisuudet...27

12 10 Tieverkon elinkaarikustannusten hallinnan nykytila ja kehitystarpeet JOHDANTO

13 Tieverkon elinkaarikustannusten hallinnan nykytila ja kehitystarpeet 11 JOHDANTO 1 JOHDANTO Infrarakenteet - kuten tiet, sillat, radat ja rakennukset - ovat pitkäikäisiä rakenteita, joiden elinkaari koostuu eri vaiheista suunnittelusta käyttöiän loppuun asti. Joissain tarkasteluissa lähdetään liikkeelle jo rakenteen valmistuksessa käytettävän raaka-aineen otosta ja päädytään tuotteen loppusijoitukseen. Elinkaarikustannusten hallinnassa on kyse näiden kustannusten minimoimisesta niin, että rakenne täyttää sille asetetut tekniset ja toiminnalliset vaatimukset. Elinkaarikustannuslaskennan avulla voidaan myös vertailla eri vaihtoehtojen ja ratkaisujen keskinäistä edullisuutta. Rakenteet pyritään suunnittelemaan, rakentamaan ja ylläpitämään niin, että ne vastaavat asetettuja vaatimuksia (toimivuus), niiden kustannukset koko elinkaaren ajan olisivat mahdollisimman alhaiset (taloudellisuus) ja että ne olisivat ympäristövaikutuksiltaan mahdollisimman edullisia (ekologisuus). Toimivuutta arvioidaan toimivuusvaatimuksien kautta, taloudellisuutta elinkaarikustannusten (Life Cycle Cost, LCC) ja ekologisuutta elinkaariarvioinnin (Life Cycle Assessment, LCA) avulla. Tässä työssä on kyse LCClaskennasta. Elinkaarihallinnan kokonaisuus on esitetty alla kuvassa 1. Kuva 1. Elinkaarihallinta ja sen osatekijät. Tieverkon elinkaarihallinta ei poikkea muun infrastruktuurin hallinnasta: kyse on rakenteiden kustannustehokkaasta käytöstä. Elinkaarihallinta ja elinkaarikustannusten laskenta on noussut voimakkaasti esiin erityisesti Tiehallinnon uuden hankintastrategian myötä. Toimittajilta odotetaan innovatiivisia ratkaisuja ja Tiehallinnon tulisi pystyä vertailemaan eri tarjoajien vaihtoehtoja, mikä taas edellyttäisi yhteisesti hyväksyttyä menetelmää eri ratkaisujen elinkaarikustannusten laskentaan.

14 12 Tieverkon elinkaarikustannusten hallinnan nykytila ja kehitystarpeet JOHDANTO Toisaalta vastuu elinkaarikustannuksista on siirtynyt osin palveluntuottajalle, kun Tiehallinto on muuttunut tilaajaorganisaatioksi ja tienpitoa hankintaa pitkäkestoisilla sopimuksilla. Elinkaarikustannusten laskentaa tarvitsevat sekä tilaaja että tuottaja. Väyläviraston syntymisen myötä on tullut tarve selvittää elinkaarihallintaa eri väyläverkoilla ja hyödyntää parhaat käytännöt. Tässä työssä on kuvattu tiestön elinkaarihallinnan nykytila ja ongelmat sekä selvitetty muun väyläinfran elinkaarihallinnan menetelmiä ja periaatteita ja verrattu niitä tieverkon hallintaan. Vertailuun on otettu myös kiinteistöala, jonka omaisuuden hallinta poikkeaa julkisesta infrasta. Lopuksi on kartoitettu, miten tieverkon elinkaarihallintaa voitaisiin tältä pohjalta kehittää. Elinkaarikustannuksilla tarkoitetaan tässä suunnittelu-, rakentamis- ja käyttöaikana kertyviä kustannuksia. Niiden hallinta on oleellinen osa väyläverkon isännöintiä. Työn lähtötietoina on käytetty mm. aiempia elinkaareen liittyviä Tiehallinnon ja RHK:n selvityksiä sekä asiantuntijahaastatteluja, joiden perusteella on tehty analyysi ja päädytty suosituksiin.

15 Tieverkon elinkaarikustannusten hallinnan nykytila ja kehitystarpeet 13 KÄSITTEET JA MENETELMÄT 2 KÄSITTEET JA MENETELMÄT 2.1 Käsitteet Elinkaarihallintaa eri maissa on kuvattu teiden ja rautateiden osalta mm. raportissa (Lehmus et al. 2002). Yleiset elinkaareen liittyvät määritelmät ja käsitteet on tämän lisäksi esitetty mm. teoksessa Rakenteiden elinkaaritekniikka (RIL 2001). Eri väyläinfroissa on komponenttitasolla esimerkiksi sillat, päällysteet, kiskot, pölkyt ja turvalaitteet - jo väyläinfrojen luonteesta johtuen erilaisia teknisiä ja elinkaareen liittyviä määrittelyjä, joita ei ole välttämätöntä tai tarpeellista yhdenmukaistaa. Eri väyläinfroissa kuitenkin pyritään samantyyppisiin tavoitteisiin eli elinkaarikustannusten optimointiin. Asia voidaan ilmaista myös seuraavasti: Kestävällä tavalla laadukas [rakenne] täyttää omistajien, käyttäjien ja yhteiskunnan vaatimukset koko elinkaaren ajan optimoidulla ja hallitulla tavalla (RIL 2001). Elinkaari viittaa yleensä rakenteen vaiheisiin raaka-aineiden hankinnasta tai luonnonvarojen tuottamisesta rakenteesta syntyvien jätteiden loppukäsittelyyn (esim. RIL 2001, Lehmus et al. 2002). Käyttöikä on se osa elinkaaresta, jonka ajan rakenne asianmukaisesti huollettuna täyttää sille asetetut vaatimukset. Käyttöikä päättyy, kun rakenne tai sen osa saavuttaa rajatilan jollekin sille asetetun ensisijaisen vaatimuksen suhteen. (RIL 2001) Elinkaarihallintaan liittyvät käsitteet esitetään kuvassa 2. Tienpidon näkökulmasta ollaan kiinnostuneita erityisesti investoinnin - suunnittelu ja rakentaminen - ja käyttöiän - kunnossapito 1 - aikaisista kustannuksista. Tässä työssä keskitytään lähinnä käyttöikään liittyviin kustannuksiin. Kuva 2. Elinkaarihallinnan käsitteet ja työn rajaus (Lehmus et al. 2002). 1 Teiden kunnossapito tarkoittaa tieverkon kunnosta ja liikennöitävyydestä huolehtimista hoidon ja ylläpidon keinoin. (Tiehallinto 2008a).

16 14 Tieverkon elinkaarikustannusten hallinnan nykytila ja kehitystarpeet KÄSITTEET JA MENETELMÄT Elinkaarikustannuksilla tarkoitetaan tässä työssä rakenteiden suunnittelusta, rakentamisesta, käytöstä ja kunnossapidosta aiheutuvia rahallisesti arvioitavissa olevia kustannuksia rakenteiden elinkaaren ajan. Elinkaarikustannuslaskennassa (Life Cycle Costing, LCC 2 ) arvioidaan kaikkien elinkaaren aikana suoritettavien toimenpiteiden kustannusvaikutukset ja muunnetaan ne nykyarvoon. Tulevaisuudessa syntyvien kustannusten kustannusvaikutus riippuu tarkastelujakson pituudesta ja laskentakorkokannasta. (Lehmus et al. 2002) Elinkaarikustannuslaskenta on myös infrastruktuurin omistajan, suunnittelijan ja urakoitsijan työkalu suunniteltaessa rakenteiden hankintaa, ylläpitoa ja korjaustoimintaa. Elinkaariarviointi (Life Cycle Assessment, LCA) on menettely, jossa selvitetään, mitä ympäristövaikutuksia tuotteella tai toiminnalla on koko sen elinkaaren ajan. Elinkaarikustannusten hallinnalla (Life Cycle Cost Management, LCCM) tarkoitetaan tässä työssä prosessia, jolla suunnitellaan, arvioidaan, koordinoidaan, valvotaan ja raportoidaan kaikkia kustannuksiin liittyviä tekijöitä projektin aloituksesta kunnossapitoon ja käyttöön. Prosessiin kuuluu kaikkien investointiin liittyvien kustannusten tunnistaminen, parhaan arvon tuottavien vaihtoehtojen tietoinen valinta ja kustannusten hallinta koko projektin elinkaaren ajan. (ks. esim. OGC 2007) 2.2 Menetelmät Laskentamenetelmät Elinkaarikustannuksia laskettaessa käytetään yleisesti nettonykyarvomenetelmää (Net Present Value, NPV) 3. Menetelmän lähtötietoja ovat mm. - alkuinvestointi ja mahdolliset myöhemmät lisäinvestoinnit (negatiivinen kassavirta) - investoinnilla aikaansaatavat hyödyt (positiivinen kassavirta) - kustannusten ja hyötyjen rahallinen arvottaminen - tarkastelujakson pituus - laskentakorkokanta Nettonykyarvomenetelmä ottaa huomioon rahan aika-arvon diskonttauskoron myötä. Menetelmällä voidaan mallintaa investointien ja tulojen / säästöjen kassavirta varsin tarkasti, mutta menetelmän epätarkkuus lisääntyy ajan myötä diskonttaukseen käytetyn korkokannan muutosten ja tulevaisuuden kassavirtojen epävarmuuden kasvaessa. Laskennan tulokseen voi syntyä suuriakin eroja etenkin luonnontalouteen liittyvien kustannuserien, mutta myös hyötyjen ottamisesta huomioon ja niiden arvottamisesta. 2 Britanniassa käytetään myös nimitystä "whole-life costing", saksankielisellä alueella mm. "Lebenszykluskosten-Bewertung" tai "Lebenszykluskosten-Analyse". 3 Investointien arvioinnissa käytetään myös esimerkiksi investoinnin takaisinmaksuaika-menetelmää ja sisäisen korkokannan menetelmää. Näistä investoinnin takaisinmaksuaika ei ota huomioon rahan aikaarvoa. Sisäisen korkokannan menetelmää ei puolestaan tule soveltaa silloin, kun investoinnit sulkevat toisensa pois. Nämä menetelmät soveltuvat siten varsin huonosti elinkaarikustannusten arviointiin.

17 Tieverkon elinkaarikustannusten hallinnan nykytila ja kehitystarpeet 15 KÄSITTEET JA MENETELMÄT Tässä työssä painopiste ei kuitenkaan ole laskentamenetelmissä, joista on olemassa muita julkaisuja, vaan parhaiden käytäntöjen etsimisessä. Toimintatavat Työn aikana on todettu, että eri väylävirastoilla on erilaisia käytäntöjä elinkaarikustannusten laskennassa. Tämä johtuu lähinnä siitä, että LVM:n ohjeistus ja tavoitteet jäävät yleiselle tasolle. Lisäksi elinkaarikustannuksia tarkastellaan usein yksittäisten komponenttien kautta, jolloin eri toimenpiteiden vaikutus koko väylästön elinkaareen voi jäädä epäselväksi. Käytännössä väylävirastoilla on kuitenkin tietoa siitä, että tietyt investointi- ja kunnossapitotoimenpiteet kannattaa tehdä tietyssä järjestyksessä. Esimerkiksi rataverkolla on havaittu, että ennen rataosan sähköistämistä on hyvä tehdä mm. alus- ja/tai päällysrakenteen parannustöitä. Eri väylävirastojen ja kiinteistöjen toimintatapoihin palataan yksityiskohtaisemmin luvussa 5.

18 16 Tieverkon elinkaarikustannusten hallinnan nykytila ja kehitystarpeet ELINKAARIKUSTANNUKSET TIENPIDON STRATEGIASSA 3 ELINKAARIKUSTANNUKSET TIENPIDON STRATEGIASSA Tiehallinto on Liikenne- ja viestintäministeriön (LVM) hallinnonalalla toimiva virasto, joka vastaa yleisten teiden tienpidosta. Tiehallinnon toimintaa ohjaavat mm. hallitusohjelma, liikennepoliittinen selonteko, lainsäädäntö sekä Tiehallinnon visio ja sitä tukevat strategiat. LVM asettaa väylävirastoille tulostavoitteet, jotka kirjataan kunkin väyläviraston vuosittain päivitettävään talous- ja toimintasuunnitelmaan (TTS). Tavoitteiden toteutumista arvioidaan tunnuslukujen avulla. Tiehallinnon osalta LVM:n asettamien tulostavoitteiden toimeenpanoa ohjataan Tiehallinnon toimintastrategialla. Strategioissaan ja linjauksissaan Tiehallinto tarjoaa toimivaa ja turvallista tieverkkoa kansalaisten ja elinkeinoelämän tarpeet huomioiden. Keskeisiä toimintaa ohjaavia tavoitteita ovat: Toimivuus: Tiehallinto tarjoaa toimivan tieverkon osana liikennejärjestelmää. Tämä tarkoittaa, että tiestön tulee vastata laajuudeltaan, toiminnallisuudeltaan ja kunnoltaan liikenteellisiä tarpeita. Erityisen tärkeää on varmistaa tiestön ympärivuotinen liikennöitävyys ja luotettavuus. Tämä varmistetaan mm. tiestön verkollisella suunnittelulla, liikenteen hallinnan keinoin sekä talvihoidolla ja kelirikon hallinnalla. Liikenneturvallisuus ja sen edistäminen on eräs Tiehallinnon keskeisimmistä tavoitteista. Liikenneturvallisuuden visiona on, ettei kenenkään tarvitse kuolla tai vakavasti loukkaantua liikenteessä (nollavisio). Turvallisuuden parantamisen keskeisiä haasteita ovat pääteiden kohtaamisonnettomuuksien ja taajamien kevyen liikenteen onnettomuuksien vähentäminen sekä ihmisten asenteiden ja toimintamallien muuttaminen turvallisuushakuisemmiksi. Tienpidollisia keinoja turvallisuuden parantamiseksi ovat mm. keski- ja reunaviivamerkinnät, kevyen liikenteen ja liittymien järjestelyt, tienympäristön pehmentäminen, tievalaistus, nopeussäätely, talvihoito sekä keli- ja liikennetiedotus. Asiakastarpeiden huomiointi: Vision mukaisesti Tiehallinto perustaa toimintansa kansalaisten ja elinkeinoelämän tarpeisiin. Tuotteet ja palvelut suunnitellaan ensisijaisesti strategisten ja erityistarveasiakkaiden kautta niin, että ne vastaavat mahdollisimman hyvin kansalaisten ja elinkainoelämän tarpeita. Asiakastarpeita selvitetään tienkäyttäjäkyselyiden ja sidosryhmäyhteistyön avulla. Asiakkaat edellyttävät tiestöltä ja liikkumiselta kuljetusten ympärivuotista toimivuutta, tiestön jatkuvaa käytettävyyttä, ajoaikojen ennustettavuutta, liikenteen sujuvuutta ja turvallisuutta sekä myös mahdollisuutta omatoimiseen liikennöitävyyteen.

19 Tieverkon elinkaarikustannusten hallinnan nykytila ja kehitystarpeet 17 ELINKAARIKUSTANNUKSET TIENPIDON STRATEGIASSA Taloudellisuus: Taloudellinen tienpito tarkoittaa, että tieverkko pidetään käyttötarvetta vastaavassa kunnossa ja että tiet korjataan oikea-aikaisesti oikeilla menetelmillä ja materiaaleilla. Tämä toteutetaan ylläpidon ja korvausinvestointien avulla. Taloudellisuuteen liittyy myös tiepääomasta huolehtiminen eli tieomaisuuden hallinta. Tiestön kirjanpitoarvo siltoineen, tunneleineen ja tienvarsiteknologioineen on noin 14,5 miljardia euroa. Tiestön huonokuntoisuudesta johtuvaa korjausvelan määräksi on arvioitu 1,4 miljardia euroa. Perustienpitoon on vuodelle 2009 budjetoitu 530 Me. Tienpidon strategioissa ja linjauksissa elinkaarikustannusten hallinta ei siten ole erityisen voimakkaasti esillä. Tienpidon kustannukset ja elinkaariasiat tulevat konkreettisesti esille oikeastaan vain taloudellisuudessa. Päätavoitteena on tarjota tienkäyttäjälle toimiva ja turvallinen tiestö.

20 18 Tieverkon elinkaarikustannusten hallinnan nykytila ja kehitystarpeet TIESTÖN ELINKAARIKUSTANNUSTEN HALLINTA 4 TIESTÖN ELINKAARIKUSTANNUSTEN HALLINTA 4.1 Yleistä Tien elinkaarikustannusten laskennassa arvioidaan kohteen suunnittelemisesta, rakentamisesta, käytöstä ja ylläpidosta aiheutuvat vuosikustannukset tai kokonaiskustannukset koko elinkaaren ajan nykyarvoon muutettuna. Elinkaarikustannusten laskentaa käytetään erityisesti - arvioitaessa ja verrattaessa erilaisia suunnitteluratkaisuja, rakenteita ja toimenpideketjuja - tiestön hoidon ja ylläpidon pitkän aikavälin suunnittelussa - innovaation, vaihtoehtoisen rakenneratkaisun tai materiaalin kelpoisuuden osoittamiseen tiettyyn hankkeeseen - elinkaariurakoissa ratkaisujen valintaan ja urakkatarjousten laskentaan Elinkaarikustannusten hallinta tarkoittaa, että nämä kustannukset pystytään laskemaan ja että toiminnan suunnittelulla pyritään vaikuttamaan tuleviin kustannuksiin. 4.2 Aikaisempia selvityksiä Elinkaarikustannusten laskentaa ja hallintaa on kartoitettu useissa tutkimuksissa ja selvityksissä. Alla on kerrottu näiden keskeisiä tuloksia kronologisessa järjestyksessä. Elinkaarikustannuslaskennan käytön kehittäminen tienpidossa. (Kalliokoski et al. 2001) Työn tavoitteena oli löytää ne päätöksentekotilanteet, joissa elinkaarikustannuslaskennan käytöllä saavutettaisiin hyötyjä tienpidossa. Työssä todetaan, että Tiehallinnolla on käytössä sellaisia urakkamuotoja, joissa tarvittaisiin kiireesti elinkaarikustannusten laskentaa perustuvia urakoitsijan valintamenetelmiä sekä toisaalta vaihtoehtoisten rakenneratkaisujen valintamenetelmiä. Tuottajan tarve liittyy vaihtoehtoisia rakenneratkaisuja sisältävien tarjousten laadintaan sekä innovaatioiden, vaihtoehtoisten ratkaisujen tai materiaalin kelpoisuuden osoittamiseen. Suurimpana ongelmana elinkaarikustannuslaskennassa pidettiin kuntoennustemallien puutteellisuutta, mikä on johtanut epävarmuuteen elinkaarikustannusten tuloksissa. Työssä on lopuksi laadittu esitys elinkaarikustannuslaskennan käytön kehittämiseksi tienpidossa. Päällysrakenteen elinkaarikustannusanalyysi. Menetelmäkuvaus TPPT 20. (Petäjä & Spoof 2001) Työ on osa vuosina toteutettua Tien pohja- ja päällysrakenteiden tutkimusohjelmaa (TPPT). Menetelmäkuvauksessa on esitetty päällysrakenneratkaisujen elinkaarikustannusten laskentajärjestelmä, jonka avulla voidaan arvioida vaihtoehtoisten päällysrakenneratkaisujen elinkaaren aikaisia kustannuksia. Järjestelmällä voidaan optimoida kahden eri ylläpitostrategian taloudellisuutta tai valitulle strategialle vaihtoehtoisten rakenneratkaisujen taloudellisuutta. Strategioiden vertailulla pyritään etsimään ylläpitotason optimia eli sitä, mille tasolle esimerkiksi tien vaurioituminen voidaan sallia.

21 Tieverkon elinkaarikustannusten hallinnan nykytila ja kehitystarpeet 19 TIESTÖN ELINKAARIKUSTANNUSTEN HALLINTA Raportissa todetaan, että menetelmän soveltamista käytäntöön vaikeuttaa lähtötietojen puute sekä se, että rakenteiden vaurioitumismallien ovat vielä puutteellisia eikä toimenpiteiden vaikutusta tien kestoikään tunneta riittävän tarkasti. Elinkaarikustannusten laskenta suositellaan tehtäväksi erikseen pohjarakenteille ja päällysrakenteille, koska pohjarakenteiden kustannukset ovat huomattavasti päällysrakennetta suuremmat. Infra-alan elinkaaritarkastelut, esiselvitys. (Lehmus et al. 2002) Työn tavoitteena oli luoda infrarakentamisen alalle systemaattinen tapa lähestyä elinkaariasioita. Työssä todetaan, että rakenteita ja toimenpideketjuja tulisi voida arvioida investointikustannusten sijaan elinkaarikustannusten perusteella. Tärkeimmiksi käyttökohteiksi on tunnistettu toimenpiteiden valinta kuhunkin kohteeseen sekä toimenpiteen optimoitu ajoitus kokonaistaloudellisuuden kannalta. Työ painottuu elinkaariarviointiin ja ekotehokkaaseen infrarakentamiseen. Tärkeimmiksi jatkokehitystöiksi on kirjattu toimivuusvaatimusten jäsentelyn ja luokittelun kehittäminen alalle ja eri tyyppisille kohteille soveltuvaksi. Toimivuusluokituksen tuloksena tilaajalla olisi valmiudet pyytää tarjouksia toimivuusominaisuuksien perusteella. Infra-alan elinkaaritarkastelut, kirjallisuuskatsaus. (Eskola et al. 2002) Työssä tarkasteltiin maakohtaisesti elinkaaren eri hallintamenetelmien sovelluksia. Valmiita malleja koko infra-alan tai sen tiettyjen toimintojen koko elinkaaren hallintaan ei maailmalta löydetty. Yleisiä periaatteita havaittiin: Elinkaarikustannusten avulla etsitään vuosikustannuksiltaan edullisinta ratkaisua, elinkaarikustannustarkastelua käytetään päätettäessä hankkeella tehtävien kunnossapitotoimenpiteiden suunnittelusta ja ajoituksesta, tarkastelun avulla nähdään, ovatko tietyt parantamistoimet kannattavia. Yleisenä tavoitteena on päästä kustannusten seurannasta kustannusten hallittuun ohjaukseen. Työssä on tuotu esiin myös elinkaariarvioinnin ongelmakohtia. Näitä ovat erityisesti kunnossapitotoimenpiteiden määrittely pitkällä aikavälillä, käytettävyyden ja toimivuuden arviointi, rakenteen käytöstä poiston määritelmä sekä päällysteen vaikutus tien käyttöominaisuuksien arviointiin. Näiden arvioimiseksi joudutaan tekemään oletuksia mm. tien käyttöiän pituudesta ja tarvittavien kunnostustoimenpiteiden määrästä. Työssä on laadittu selvitys menetelmistä (YVA, LCC ja LCA, Materiaalivirtaanalyysi, kustannushyötyanalyysi, monikriteerianalyysi) ja niiden soveltuvuudesta infrarakentamisen tarkasteluun. Lopuksi on tehty ehdotus infrarakenteiden elinkaaren hallintaan soveltuvan mallin tai mallien kehittämisestä. Väylän alusrakenteen elinkaarikustannusmalli. (Tuhola et al. 2005) Työn tavoitteena oli luoda malli, jonka avulla voitaisiin löytää elinkaarikustannuksiltaan edullisin pohjarakenne tie- ja ratahankkeiden tarpeisiin. Alusrakenteen kaikkien elinkaarikustannusten mallia ei kuitenkaan pystytty muodostamaan, sillä painumien suuruutta ja ajankohtaa ei pystytä luotettavasti ennustamaan. Työn tuloksena laadittiin kuitenkin prosessi elinkaarikustannuksiltaan edullisimman pohjarakenteen muodostamiseksi. Pohjarakenteiden elinkaarikustannuksia tutkittiin kahden case-tapauksen avulla (Oikorata Kerava-Lahti sekä Vt 9 Turku Lieto).

22 20 Tieverkon elinkaarikustannusten hallinnan nykytila ja kehitystarpeet TIESTÖN ELINKAARIKUSTANNUSTEN HALLINTA Ratahankkeiden osalta elinkaarimalli ei tuo mitään uutta, sillä radoilla elinkaarikustannusten optimointi perustuu kokonaan investointikustannusten minimointiin. Ratojen painumakriteerit ovat niin tiukat, että painuvaa rakennetta ei sallita eikä painumakorjaustoimenpiteistä johtuvia kunnossapitokustannuksia synny. Tiehankkeissa painuvat rakenteet sen sijaan sallitaan. Tällöin on mahdollista, että tulee halvemmaksi korjata painumia toistuvasti kuin tehdä kerralla painumaton rakenne. Elinkaarikustannusten optimoinnissa on tällöin kyse taloudellisesta elinkaaristrategiasta. Maaliikenneväylien päällysrakenteiden elinkaaritalouden arviointi. (Maijala 2005) Hankkeen tavoitteena oli selvittää, miten elinkaaritaloudellisuutta voidaan arvioida suunnitteluprosessin yhteydessä - mm. P-CAD ohjelmalla mallinnettava rakenteen urautuminen, josta määritetään tulevat ylläpitotarpeet - ja mitkä tekijät vaikuttavat elinkaaritaloudellisuuteen. Työssä on kuvattu maaliikenneväylien elinkaarikustannusten laskentamenetelmät sekä elinkaarisuunnittelun prosessi. Case -tapauksina on tutkittu E18 Lohja-Lohjanharju -hankkeelle suunniteltujen vaihtoehtoisten rakenneratkaisujen elinkaarikustannuksia. Työssä todetaan, että erilaisia vaurioitumismalleja sekä Tiehallinnon tuotevaatimuksia ja rakenteiden suunnitteluohjeita on olemassa ja käytettävissä, mutta tämä osa-alue on sekava ja väylien suunnittelijoiden kannalta hyvin puutteellinen. Lisäksi lähtötietojen ja vauriomallinnuksen puutteiden vuoksi elinkaarikustannuslaskelmia varten on tehtävä runsaasti oletuksia, mikä lisää tuloksien epävarmuutta. Empiiriset vaurioitumismallit eivät sovi uusien ratkaisujen suunnitteluun eivätkä siten tue innovointia. Case -tapauksissa kustannusten nykyarvo oli kaikissa tapauksissa pienin vaihtoehdoissa, joissa rakentamiskustannuksetkin olivat alhaisimmat. Johtopäätöksenä todettiin, että nykyinen suunnittelukäytäntö suosii elinkaarikustannuksiltaan kalliita raskaita vaihtoehtoja. Työn tulosten perusteella on todennäköistä, että nykyistä kevyemmät ratkaisut osoittautuvat elinkaariedullisiksi. Elinkaaritarkastelut tienpidon hankintoihin. (Korkiala-Tanttu et al. 2005) Työn tavoitteena oli kahden pilot-urakan (ST-hankkeet teillä Mt 307 ja Vt 9) kautta luoda edellytyksiä elinkaariajattelun käyttöön tienpidon hankinnoissa. Työssä mm. laadittiin näiden urakoiden kilpailuosioiden toiminnalliset-, tekniset- ja ympäristövaatimukset. Työssä kehitettiin uusia tarjousten vertailutapoja, joissa myös elinkaaritarkastelut olivat mukana. Tarjousten vertailussa keskityttiin teiden päällys- ja pohjarakenteiden ominaisuuksien tarkasteluun. Tarjouslaskennassa edellytettiin käytettävän määrättyjä työkaluja: APAS-ohjelmaa rakenteiden mitoitukseen, Meli ohjelmaa rakentamisen ympäristövaikutusarviointiin sekä TSARPIX ohjelmaa jatkuvan painuman laskentaan. Tutkimuksessa havaittiin, että elinkaaritarkasteluja voidaan jo tehdä joidenkin osatekijöiden kuten rakentamisesta liikenteelle aiheutuvien haittojen sekä rakentamisesta aiheutuvat ympäristövaikutusten suhteen. Lyhyiden takuuaikojen ST-urakoiden tarjousvertailuun elinkaarikustannuslaskenta sopii kuitenkin huonosti mm. siksi, että yhden päällystämisen odotettu kestoikä on pidempi kuin takuuaika. Näissä tapauksissa on tyydyttävä erilaisiin pisteytys-

23 Tieverkon elinkaarikustannusten hallinnan nykytila ja kehitystarpeet 21 TIESTÖN ELINKAARIKUSTANNUSTEN HALLINTA systeemeihin, jotta voidaan arvioida rakenteen käyttäytymistä myös takuuajan jälkeen. Työssä todetaan, että elinkaaritarkastelujen luotettavuutta heikentää rakennuskohteiden riittävien lähtötietojen puute tai lähtötietojen heikko laatu. Rakenteiden käyttöikämitoituksessa ja elinkaarikustannusten laskennassa ongelmana on sopivien turmeltumismallien puute. Elinkaarikustannukset ja painumariskit tien perustamistavan valinnassa. (Juntunen 2004) Selvityksen tavoitteena oli tutkia, kuinka pohjarakenteiden elinkaarikustannusten laskentaa voitaisiin kehittää niin, että tien elinkaarikustannukset optimoituisivat. Vaikka pohjanvahvistuskustannukset muodostavat suuren osan tien elinkaarikaarikustannuksia, niitä ei kuitenkaan ole otettu huomioon rakenneratkaisujen valinnassa. Työssä on laadittu menettelykuvaus tien pohjarakenteen valinnasta elinkaarikustannusten perusteella. Työssä laadittujen esimerkkilaskelmien mukaan pelkkä investointilaskelmien huomioiminen pohjarakenteiden valintapäätöksissä ei optimoi koko elinkaaren kustannuksia. Eri pohjarakennevaihtoehtoihin sisältyvien riskien huomioiminen elinkaarikustannuslaskennassa tuo uutta informaatiota päätöstilanteeseen ja saattaa muuttaa valintapäätöksen. Pienten siltojen elinkaarikustannukset. (Rautakorpi 2004) Työssä selvitettiin alikulkukäytäviksi soveltuvien siltojen elinkaarikustannukset sadan vuoden aikana. Tavoitteena oli kehittää kerroin, jolla investointikustannukset on kerrottava, jotta saadaan kokonaiskustannusten nykyarvo kustannusvertailun pohjaksi. Rakentamisen jälkeisinä kustannuksina käsiteltiin ylläpito- ja peruskorjauksen kustannuksia sekä näistä töistä aiheutuvia liikennekustannuksia. Työssä on laskettu konkreettisesti neljän eri siltatyypin elinkaarikustannukset. Tuloksena todetaan, että rakentamisen jälkeisten lisäkustannusten suuruus on nykyarvoltaan %:n suuruusluokkaa. Diskonttauskoron lisäksi liikenteen määrällä oli suuri vaikutus elinkaarikustannuksiin. Vilkkaimmin liikennöidyillä paikoilla siltojen teknisiä ratkaisuja tulisi kehittää sellaisiksi, että korjaus- ja uudelleenrakentamisajat jäisivät nykyistä pienemmiksi. ETSI projekti (Elinkaaritaloudeltaan tarkoituksenmukainen silta). (Jutila & Sundqvist 2007; Salokangas 2009) Tässä Pohjoismaiden tiehallintojen NordFoU -yhteistyöohjelmanhankkeessa kehitettiin suunnittelijoiden, rakentajien ja tienpitäjien työkaluja sillan elinkaaren hallintaan. Työn tavoitteena oli löytää tekniikan, toiminnan, talouden ja estetiikan kannalta optimaalinen siltaratkaisu. Työ oli kaksivaiheinen: ensimmäisessä vaiheessa kartoitettiin nykytila, kuvattiin siltojen elinkaarikustannuslaskennan teoriaa sekä kuvattiin suomalaista (Bridgelife), ruotsalaista (WebLCC) ja yhdysvaltalaista (BridgeLCC) elinkaarikustannusten laskentaohjelmaa. Toisessa osassa kehitettiin työkaluja elinkaarikustannusten hallintaan. Tällöin todettiin, että uutta siltaa rakennettaessa ympäristö- ja esteettiset tekijöiden huomioiminen on lähes yhtä tärkeää kuin elinkaarikustannusten. Työssä kehitettiin siten kaksi laskentaohjelmaa, toinen elinkaarikustannusten laskentaa (LCC) ja toinen ympäristövaikutusten arviointiin (LCA). Lisäksi laadittiin yksinkertainen menetelmä esteettisten arvojen arviointiin. Elinkaarikustannusten laskemisessa huomioi-

24 22 Tieverkon elinkaarikustannusten hallinnan nykytila ja kehitystarpeet TIESTÖN ELINKAARIKUSTANNUSTEN HALLINTA daan rakentamis-, käyttö-, kunnossapito- ja purkukustannukset sekä korjausten aiheuttamat liikenteen lisäkustannukset. Ohjelmat vaativat vielä testausta ennen niiden käyttöönottoa. Kolmatta kaksivuotista hanketta ollaankin käynnistämässä työn viimeistelemiseksi. Yhteenvetona selvityksistä voidaan todeta, että elinkaarikustannusten laskentaan on kehitetty menetelmiä ja työkaluja niin tien päällys- ja pohjarakenteelle kuin silloillekin. Laskennan tarve on lisääntynyt Tiehallinnon uuden hankintastrategian ja uusien hankintamallien myötä. Elinkaarilaskentaa tekevät sekä tienpitäjä että urakoitsijat. Hyvästä teoreettisesta tietämyksestä ja käytettävissä olevista ohjelmistoista huolimatta elinkaarikustannusten laskentaa leimaa tulosten epävarmuus. Tämä johtuu sekä puutteellisista lähtötiedoista - mm. tiestön rakenne, kustannukset ja kunto - että ennen kaikkea rakenteiden käyttöikään, elinkaarenaikaiseen ylläpitotarpeeseen ja toimivuuteen liittyvistä tietopuutteista. Useassa selvityksessä on kuvattu laskentajärjestelmä, jota ei kuitenkaan ole toteutettu sellaisenaan lähinnä lähtötietopuutteiden vuoksi. Tarkastelut ovatkin olleet yksittäisillä ohjelmilla tai Excelillä tehtyjä laskelmia, jotka on kohdistettu tiettyyn rakenteeseen. Lähimpänä järjestelmän toteutusta on ETSI projektissa uusille silloille laadittu WebLCCohjelma, joka on jo testikäytössä. 4.3 Elinkaarikustannusten hallinta tienpidon eri vaiheissa Suunnittelun vaikutuksia ja osuutta elinkaarikustannuksista on havainnollistettu kuvassa 3. Kuvasta nähdään, että suunnittelulla on ylivoimaisesti suurimmat vaikutusmahdollisuudet elinkaarikustannuksiin, vaikka sen osuus elinkaaren aikaisista kokonaiskustannuksista on hyvin pieni. Elinkaarikustannusten hallinta lähteekin liikkeelle jo suunnittelusta. Suunnitteluohjeet varmistavat elinkaaren taloudellisuuden, koska niitä laadittaessa pyritään taloudellisesti ja teknisesti kestäviin ratkaisuihin. Suuri Suunnittelu Rakentaminen Kunnossapito ja käyttö Purku Vaikutusmahdollisuudet elinkaarikustannuksiin Elinkaarikustannusten kertyminen Pieni Elinkaarivaiheet Kuva 3. Mahdollisuudet vaikuttaa elinkaarikustannuksiin infrahankkeen eri vaiheissa (perustuu lähteeseen Kosonen et al. 1999).

25 Tieverkon elinkaarikustannusten hallinnan nykytila ja kehitystarpeet 23 TIESTÖN ELINKAARIKUSTANNUSTEN HALLINTA Suunnittelu ja rakentaminen Tien ja sen rakenteiden suunnittelussa tehdään elinkaarikustannusten kannalta ratkaisevat päätökset. Suunnittelun tuloksena määräytyy mm. tien linjaus ja sijainti ja siten minkälaiseen ympäristöön ja pohjamaalle se rakennetaan, palvelutaso, rakennekerrokset ja materiaalit. Suunnitteluratkaisuilla vaikutetaan myös tuleviin kunnossapitokustannuksiin. Suunnittelua ohjataan Tiehallinnon suunnitteluohjeilla, normeilla, tyyppipiirustuksilla ja rakennusmääräyksillä sekä Infra-RYL -ohjeistuksella. Näiden avulla varmistetaan tien ja rakenteiden turvallisuus, toimivuus ja riittävä taloudellisuus. Rakentamisen laatua ohjataan ja valvotaan lähinnä InfraRYLlaatuvaatimuksilla. Nykyisin käytössä olevat ST- ja STY-urakat ja elinkaarimallilla hankittavat investoinnit antavat urakoitsijalle aikaisempaa vapaammat kädet suunnitella ja toteuttaa kohteet. Mahdollisuus ja halukkuus vaikuttaa elinkaarikustannuksiin vaihtelee kuitenkin urakkamuodoittain: - Perinteisessä toteutus- eli T-urakassa tilaaja vastaa hankkeen suunnittelusta ja keinot vaikuttaa elinkaaren kustannuksiin liittyvät suunnittelijan valintaan ja suunnittelijalle annettaviin ohjeisiin laatutasosta. Takuuaika on lyhyt (2 v.). Koska suunnittelu ja rakentaminen teetetään erikseen, ei suunnittelussa huomioida erityisesti elinkaarikustannuksia vaan ratkaisut perustuvat suunnitteluohjeiden mukaisiin valintoihin siten, että niiden vaatimukset täyttyvät. - ST -urakassa urakoitsija vastaa myös tien suunnittelusta tilaajan määrittelemien tuote- ja toimivuusvaatimusten perusteella. Takuuajan lyhyyden (5 v.) vuoksi elinkaarikustannukset eivät minimoidu, vaan urakoitsija minimoi rakentamiskustannukset ja takuuaikana syntyvät arvonalennukset ja korjauskustannukset. Urakoitsijalla ei ole tarvetta huomioida käyttäjän kustannuksia eikä elinkaarikustannusten optimointia siten tapahdu. - Elinkaarimallissa urakoitsija vastaa suunnittelun ja rakentamisen lisäksi myös ylläpidosta ja hoidosta koko sopimusajalta. Rahoitus voi perustua valtion suoraan maksuun työn edistymisen mukaan tai toteuttajan rahoitusvastuuseen. Toteuttajan rahoittaessa tilaaja maksaa vuotuista palvelumaksua siitä lähtien, kun palvelu on käytössä. Sopimusaika on vuotta ja vastaa suurinta osaa koko elinkaaren kustannuksista. Sopimusmuoto antaa urakoitsijalle paljon vapautta toteutusratkaisujen valinnassa ja se kannustaa urakoitsijaa innovaatioihin ja huomioimaan elinkaaritaloudellisuuden suunnittelusta lähtien. Käyttäjän kustannukset jäävät tässäkin urakkamuodossa huomioimatta, ellei toimivuusvaatimuksissa ole sanktiota tien rajoitetusta käytöstä korjausten ajan. Jos tuottaja vastaa myös rahoituksesta, noudatetaan kohteiden suunnittelussa, toteutuksessa ja kunnossapidossa testattuja ja hyväksi koettuja ratkaisuja eikä uusille innovaatioille ole paljoa tilaa. Rahoittajat kun hakevat tuottoa sijoitukselleen ja haluavat minimoida riskit. Uusina hankintamuotoina on kehitetty kansallinen elinkaarimalli ja allianssiurakka. Näissä edellinen pyrkii ratkaisemaan rahoituksen saatavuuteen ja kalleuteen liittyviä ongelmia ja jälkimmäisen tavoitteena on kehittää kumppanuutta ja riskien jakoa. Tavoitteena molemmissa on kannustaa toimijoita yhteistyöhön sekä panostamaan koko hankkeen elinkaareen aina suunnittelusta alkaen.

26 24 Tieverkon elinkaarikustannusten hallinnan nykytila ja kehitystarpeet TIESTÖN ELINKAARIKUSTANNUSTEN HALLINTA - Kansallinen elinkaarimalli (Elron 2009) on uusi valtiolle ja kunnille kehitetty hankintamalli, jossa kutakin projektia varten perustettava projektiyhtiö tuottaa elinkaaripalvelun. Tämä kattaa suunnitteluratkaisun kehittämisen, investoinnin toteutuksen laatu-, kustannus- ja aikatauluvastuineen, kohteen hoidon ja ylläpidon sekä rahoituksen. Rahoitus tapahtuu suurimmalta osalta vieraalla pääomalla, joka on lainaa julkisen sektorin rahoitukseen erikoistuneilta erityisrahoituslaitoksilta. Mallia mainostetaankin sijoituskohteeksi työeläkeyhtiöille sekä julkisen sektorin omille pääomasijoituksille. Mallin odotetaan kannustavan hankkeiden hyvään, elinkaarikustannuksia säästävään suunnitteluun ja innovatiivisiin ratkaisuihin. Malli on tarkoitettu myös perinteistä elinkaarimallia pienempiin hankkeisiin. - Allianssiurakassa (Lahdenperä 2009) valitut palveluntuottajat (suunnittelijat ja rakentajat) kehittävät hanketta ja sen suunnitelmia yhteistyössä tilaajan kanssa. Mallissa avainosapuolet kantavat riskiä yhteisesti ja palveluntuottajat saavat palkkion koko hankkeen onnistumisen perusteella. Tämän uskotaan kannustavan toimijoita ottamaan toistensa näkemykset huomioon ja toimimaan tehokkaasti yhteistyössä. Urakan kannustinjärjestelmän kautta toimijoita kannustetaan panostamaan erityisesti toteutusta edeltävään kehitysvaiheeseen. Viime aikoina on alettu puhua valmistavassa teollisuudessa käytettävästä Lean ajattelusta ja sen soveltamisesta myös rakentamisessa. Lean on Toyotan tuotantosysteemistä kehittynyt filosofia, jossa pyritään maksimoimaan asiakkaan arvoa vähentämällä tuotannon aikaista hukkaa rahassa, kyvykkyydessä, resursseissa ja ajassa mitattuna. Lean Construction on rakennusalan käyttösovellus lean -ajattelusta. Siinä tilaus-toimitusketjun osapuolet toimivat yhteistyössä suunnittelussa, toteutuksessa, pitkäjänteisen yhteistyön parantamisessa sekä sitoutumisessa korkealuokkaiseen suoritukseen. Tienpidossa lean ajattelu toisi eri osapuolet (suunnittelijat, urakoitsijat, tilaajat) lähemmäksi yhteen ja oman toiminnan optimoinnista päästäisiin tiestön ja tienkäyttäjän kannalta kokonaistaloudellisempaan lopputulokseen. Uusissa toimintamalleissa (allianssiurakka, Lean) suunnittelijan, rakentajan ja tilaajan yhteistyö on tiiviimpää ja kansainvälisten kokemusten perusteella säästömahdollisuudet ovat suuret. Rakentamisprojektien kustannuksille on esitetty jopa yli 10 % vähentämispotentiaalia.(haapasalo & Merikallio 2009). Kunnossapito Kunnossapito käsittää hoidon ja ylläpidon (Tiehallinto 2008a). Kokemuksen mukaan kunnossapidon kustannukset tien elinkaarikustannuksista ovat luokkaa 10-30% tien käyttöiän aikana (Jokela 2002). Hoidon osuus tästä on vähäinen ja erityisesti verrattaessa eri ratkaisujen kustannusvaikutuksia, jätetään hoitokustannukset huomioimatta. Ylläpito tapahtuu joko säännöllisesti esim. tiettyinä vuosina tai kunnon heiketessä tietyn rajan alapuolelle. Säännölliset huoltokirjan mukaiset korjaukset on helppo ennakoida ja niiden aiheuttamat kustannukset voidaan laskea. Haastavampaa sen sijaan on määrittää mikä olisi optimaalinen tila korjata eri rakenteet ja milloin rakenteet saavuttavat tämän toimenpiderajan. Myös tieto rakenteen käyttäytymisestä toimenpiteen jälkeen tarvitaan, jotta voidaan

27 Tieverkon elinkaarikustannusten hallinnan nykytila ja kehitystarpeet 25 TIESTÖN ELINKAARIKUSTANNUSTEN HALLINTA määrittää seuraava korjaus ja sen ajankohta. Tämä käyttöiän hallinta on osoittautunut suurimmaksi haasteeksi tiestön elinkaarikustannusten hallinnassa. Tiehallinto varmistaa turvallisuuden, palvelutason ja ajokustannukset määrittämällä minimitason tiestön kunnolle. Tie pidetään siinä kunnossa, että kuntovaatimukset täyttävät. Nämä vaatimukset ohjaavat rakentamisen jälkeisiä elinkaarikustannuksia. Jos esim. sallitun urasyvyyden rajaa alennetaan, joudutaan päällystystöitä tekemään harvemmin ja elinkaarikustannukset alenevat tältä osin. Toisaalta jos uravaatimuksia tiukennetaan, joudutaan teitä päällystämään useammin ja elinkaarikustannukset kasvavat. Kuntomuuttujakohtaiset vaatimukset (esim. sallittu urasyvyys) on määritetty erilaisten analyysien sekä asiantuntijoiden kokemukseen ja asiantuntemuksen perusteella. Ylläpidon hankinnassa on otettu käyttöön uusia hankintamuotoja perinteisen erillisurakan lisäksi. Muutaman viime vuoden aikana on pilotoitu erilaisia ylläpidon palvelusopimuksia. Ne ovat kestoltaan useampivuotisia sopimuksia, jonka aikana palveluntuottaja tuottaa tilaajalle sopimuksen piiriin kuuluvia palveluita. Palvelusopimusten kehitystyössä pyritään lisäämään hallitusti palveluntuottajan vastuita elinkaaren hallinnasta pidentämällä sopimuskautta ja antamalla palveluntuottajille aiempaa paremmat mahdollisuudet toimenpiteiden suunnitteluun ja uusien innovaatioiden ja teknisten ratkaisujen kehittämiseen ja niiden hyödyntämiseen. (Tiehallinto 2008d) Käyttö Vaikka tieverkon käytöstä ei peritä Suomessa maksuja, sen käyttö aiheuttaa kuitenkin kustannuksia autoilijoille. Kyse on ns. tienkäyttäjän kustannuksista, joita ovat rahallisesti arvioitavat aika-, ajoneuvo- ja onnettomuuskustannukset sekä vaikeammin arvotettavat ympäristökustannukset. Lisäksi tien korjaamisesta aiheutuu liikenteen hidastumista, pysähtymisiä ja joissain tapauksissa on siirryttävä käyttämään kiertoteitä. Tällöin puhutaan tien käyttäjiin kohdistuvista lisäajokustannuksista. Tienpitäjä vastaa kunnossapidon lisäksi myös tien operoinnista eli liikenteen hallinnasta. Operointi käsittää tieverkon tilan seurannan, häiriönhallinnan, liikenteen ohjauksen sekä liikenteen tiedotuksen. Tienvarsiteknologian eli telematiikkalaitteiden kehittymisen myötä tieverkon operointi on aikaisempaa kattavampaa, laadukkaampaa ja tehokkaampaa. Tämä on toisaalta lisännyt tienpitäjän käyttöön liittyviä kustannuksia, mutta se on samalla mahdollistanut tienpitäjän kunnossapitotoimenpiteiden tehostamisen ja alentanut tienkäyttäjän kustannuksia. Tienpitäjä ohjaa käytön aikaisia kustannuksia suunnitteluohjeilla, toimintalinjoilla ja toimivuusvaatimuksilla. Niissä määritellään tienkäyttäjän kustannuksiin vaikuttavat tiegeometrian ja pintakunnon sekä liikenteenhallinnan tason. Tienpitäjä ja urakoitsija voivat vaikuttaa eniten tienkäyttäjiin kohdistuviin lisäajokustannuksiin toimenpiteiden suunnittelulla. Suosimalla harvemmin tehtäviä raskaita toimenpiteitä vältetään työmaasta aiheutuvia hidastuksia ja kiertoteitä. Vilkkaasti liikennöidyillä väylillä on töiden ajoituksella myös suuri merkitys.

28 26 Tieverkon elinkaarikustannusten hallinnan nykytila ja kehitystarpeet TIESTÖN ELINKAARIKUSTANNUSTEN HALLINTA Erilaisten ohjeiden ja normien, teknisten vaatimusten, toimivuusvaatimusten ja toimintalinjojen avulla Tiehallinto pyrkii varmistamaan, että tie on turvallinen, toimiva ja elinkaarikustannuksiltaan taloudellinen. Aikaisemmin Tiehallinnon rooli elinkaarikustannusten muodostumisessa oli suuri ja suunnittelijoiden ja urakoitsijoiden mahdollisuus vaikuttaa niihin oli vähäisempi. Nykyään uusien hankintamallien myötä urakoitsijalla on paljon vapautta toteutusratkaisujen valinnassa ja se kannustaa urakoitsijaa innovaatioihin ja huomioimaan elinkaaritaloudellisuuden suunnittelusta lähtien. Myös ylläpidossa palveluntuottajille on annettu aiempaa paremmat mahdollisuudet toimenpiteiden suunnitteluun ja uusien innovaatioiden ja teknisten ratkaisujen kehittämiseen ja niiden hyödyntämiseen. Elinkaaritaloudellisuuden varmistaminen vaatii jatkossakin Tiehallinnolta vahvaa roolia vaaditun kunnon ja toimivuuden määrittäjänä. Kokemukset uusista toimintamalleista (elinkaariurakat, ylläpidon palvelusopimukset, yms.) kuitenkin osoittavat, että kannustamalla eri osapuolia (suunnittelijat, urakoitsijat, tilaajat) huomioimaan toistensa näkemykset ja toimimaan yhteistyössä hankkeen kehittämisessä ja toteuttamisessa päästään oman toiminnan optimoinnista tiestön ja tienkäyttäjän kannalta kokonaistaloudellisempaan lopputulokseen.

29 Tieverkon elinkaarikustannusten hallinnan nykytila ja kehitystarpeet 27 MUUN VÄYLÄINFRAN JA KIINTEISTÖJEN ELINKAARIKUSTANNUSTEN HALLINTA 5 MUUN VÄYLÄINFRAN JA KIINTEISTÖJEN ELINKAARIKUSTANNUSTEN HALLINTA 5.1 Yleistä Väyläverkko koostuu tieverkosta, rataverkosta ja vesiväylistä. Valtion ylläpidettävänä on merkittävä omaisuusmassa, jonka korjausvelka on jo päässyt huolestuttavan suureksi. Huonokuntoisten väylien osuus vaihtelee väylätyypeittäin 7-14 %:iin. Taulukossa 1 on kerrottu elinkaarihallinnan näkökulmasta eri väyliin liittyviä ominaisuus- ja kuntotietoja. Taulukko 1. Eri väyläverkkojen perustiedot ja keskeiset ominaisuudet. Väyläverkkojen perustiedot ( ) Ominaisuus Tieverkko Rataverkko Vesiväylät Koko verkko (km) valtion hoidossa kuntien hoidossa yksit. hoidossa n n n n n n/a n n muut: Väylien tasearvo 15 Mrd. 2,5 Mrd. 0,190 Mrd. Investointi / v. 133 M 150 M 10 M Kunnossapito / v. 482 M 358 M 30 M Väylien kunto ja esitetty korjausvelka (2008) Ominaisuus Tieverkko Rataverkko Vesiväylät Huonokuntoisen väylän määritelmä mm. urasyvyys, tien tasaisuus, vauriot; eri komponenteille myös muita määritelmiä Huonokuntoisten väylien osuus koko verkosta [pääll. tiet 8 %, sora- 7-11% tiet 11 %, sillat 9 %, kevyen liikenteen väylät 7 %] Korjausvelka 1400 M (9% tasearvosta) Verkon ominaisuudet ja urakkamuodot rataverkon geometrinen kunto; eri komponenteilla virhesummaa kasvattavia ominaisuuksia tarkistuslista väylän ominaisuuksista; usein yksi kriteeri huono -> koko väylä huono 8 % 14 % 800 M (32% tasearvosta) 8-35 M (4-18% tasearvosta) Ominaisuus Tieverkko Rataverkko Vesiväylät Verkon laajuus laaja, avoin suppea, suljettu suppeahko, avoin ja luonne Verkolle pääsy, verkolla liikkuminen vapaa, valvonta usein vähäistä tarkoin säännelty, liikkuminen tarkasti valvottua vapaa, kauppamerenkulun palvelut maksullisia Urakkamuodot; urakoitsijoiden vapausaste KU, ST, käyttöikä, allianssi; sopimusmallin mukaan usein KU, jonkin verran ST; vapausaste alhainen lähes kokonaan KU; vapausaste alhainen LVM ei juurikaan ohjeista väylävirastoja hallitsemaan tai optimoimaan elinkaarikustannuksia. Tästä seuraa käytäntöjen kirjavuutta: väylävirastojen tunnusluvuissa elinkaarikustannukset voivat sisältyä tulostavoitteisiin esimerkiksi väylien kunnon osalta. Toisaalta väylävirasto on itse voinut tulkita

30 28 Tieverkon elinkaarikustannusten hallinnan nykytila ja kehitystarpeet MUUN VÄYLÄINFRAN JA KIINTEISTÖJEN ELINKAARIKUSTANNUSTEN HALLINTA elinkaarikustannusten hallinnan osaksi LVM:n taloudellisuus- ja tehokkuustavoitetta. Yhteistä eri väyläinfroille on suunnitteluohjeiden suuri vaikutus elinkaarikustannuksiin. Tällöin esimerkiksi urakoitsijan vaikutusmahdollisuudet elinkaarikustannuksiin ovat vähäiset. 5.2 Rataverkko Rataverkko ja sen erityispiirteet tieverkkoon nähden Suomen liikennöidyn rataverkon pituus on kilometriä, josta kilometriä on sähköistetty. Rataverkosta n. 90 % on yksiraiteista. Rataverkon suurimmalla osalla sallitaan 22,5 tonnin akselipaino. Henkilöjunien suurin sallittu nopeus on 220 kilometriä tunnissa ja tavarajunien 120 kilometriä tunnissa. (RHK 2009a) Rataverkon erityispiirteinä tieverkkoon nähden voidaan pitää mm. seuraavia: - rataverkko on tieverkkoa merkittävästi harvempi, jolloin korvaavia reittejä on tarjolla rajallisesti; kunnossapidon työrakoja pyritäänkin aktiivisesti lyhentämään - rataverkon yksiraiteisuus lisää häiriöherkkyyttä - verkolle pääsy ja verkolla liikkuminen on tarkoin säänneltyä ja aikatauluun sidottua - liikenteen täsmällisyysvaatimus; Suomessa junien täsmällisyys on Euroopan huippuluokkaa: syyskuussa 2009 kaukoliikenteessä 89,5 % ja lähiliikenteessä 95,4 %, mikä kuitenkin jää jälkeen RHK:n omista tavoitteista (Heinonkoski 2009, RHK 2009d) - käytettävyysvaatimus: radan on oltava joka päivä liikennöitävässä kunnossa - väylän käytöstä peritään marginaalikustannuksiin perustuva maksu - erityisesti liikennöinnissä, mutta myös kunnossapidossa on varsin vähän kilpailua - kalusto ja/tai nopeudet asettavat vaatimuksia väylän kaarresäteille ja pituuskaltevuudelle - talvihoidon erityispiirteitä ovat vaihteiden lämmitys sekä tasoristeysten vaatima kunnossapito - radantarkastus suoritetaan sekä mittauskalustolla että kävelytarkastuksena (kävelytarkastuksia ei tehdä tieverkolla) Elinkaarikustannukset rataverkon suunnittelussa Rataverkon suunnittelussa nojaudutaan tieverkon tapaan vahvasti viranomaisten 4 laatimiin suunnitteluohjeisiin. Radan suunnittelun ja rakentamisen normit tähtäävät korkeaan turvallisuustasoon 5. Tämä on loogista junaliikenteen suurten nopeuksien ja massojen vuoksi. Suunnitteluohjeiden vaikutus rataverkon elinkaarikustannuksiin on siten merkittävä. 4 Viranomaisilla tarkoitetaan tässä sekä Ratahallintokeskusta (RHK) että Rautatievirastoa (RVI). 5 RHK:n eräs tulostavoite on ei yhtään kuollutta junamatkustajaa vuodessa.

Liikenneväylien korjausvelka. Lähtökohdat ja korjausvelkaohjelma

Liikenneväylien korjausvelka. Lähtökohdat ja korjausvelkaohjelma Liikenneväylien korjausvelka Lähtökohdat ja korjausvelkaohjelma 5.2.2016 Liikenneväylillä on n. 2,5 miljardin arvosta korjausvelkaa 4000 3500 korjausvelka M 3000 2500 2000 1500 1000 500 0 nykyrahoitus

Lisätiedot

Elinkeinoelämä ja tieolot Kymenlaaksossa

Elinkeinoelämä ja tieolot Kymenlaaksossa Elinkeinoelämä ja tieolot Kymenlaaksossa 2 Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää: Kuinka suuri merkitys tieverkon kunnolla ja erityisesti tien pintakunnolla on raskaan liikenteen toimintaolosuhteisiin

Lisätiedot

Digitalisaation kehityksen suuntaviivat ja hyödyntäminen infra-alalla. Päällystealan digitalisoinnin työpaja

Digitalisaation kehityksen suuntaviivat ja hyödyntäminen infra-alalla. Päällystealan digitalisoinnin työpaja Digitalisaation kehityksen suuntaviivat ja hyödyntäminen infra-alalla Päällystealan digitalisoinnin työpaja 11.11.2015/ Mirja Noukka Digitalisaatiolle on tällä hallituskaudella vahva tilaus 17.11.2015

Lisätiedot

Väyläomaisuuden hallinnan tutkimus- ja kehitystarpeet VOHtutkimusohjelman

Väyläomaisuuden hallinnan tutkimus- ja kehitystarpeet VOHtutkimusohjelman Väyläomaisuuden hallinnan tutkimus- ja kehitystarpeet VOHtutkimusohjelman jälkeen 2 Projektin tausta, tavoitteet ja rajaukset VOH on paikannut monia tiedon ja menetelmien puutteita, mutta uusiakin tarpeita

Lisätiedot

TalokeskusYhtiötOy. Korjausrakentamisen ulottaminen käyttöönottoon ja ylläpitoon. Rakennettu ympäristö ohjelman ja LCIFIN2-hankkeen työpaja 11.6.

TalokeskusYhtiötOy. Korjausrakentamisen ulottaminen käyttöönottoon ja ylläpitoon. Rakennettu ympäristö ohjelman ja LCIFIN2-hankkeen työpaja 11.6. TalokeskusYhtiötOy Korjausrakentamisen ulottaminen käyttöönottoon ja ylläpitoon Rakennettu ympäristö ohjelman ja LCIFIN2-hankkeen työpaja 11.6.2014 Stefan Fransman Kehityspäällikkö Suomen Talokeskus Oy

Lisätiedot

EcoProP Potilashuoneen toiminnalliset vaatimukset

EcoProP Potilashuoneen toiminnalliset vaatimukset EcoProP Potilashuoneen toiminnalliset vaatimukset HospiTool 1.12.2006 Janne Porkka Esityksen sisältö Taustatietoja Vaatimustenhallinta Toimivuusajattelu HospiTool hankkeen 1.vaiheen esittely Pyritään määrittelemään

Lisätiedot

Tiemerkinnät ja tienpidon rahoitus

Tiemerkinnät ja tienpidon rahoitus Tiemerkinnät ja tienpidon rahoitus 22.1.2016 Vesa Männistö, FM Oma esittely Väyläomaisuuden hallinnan johtava asiantuntija Rahoituksen ja palvelutason suunnittelu (tiet, radat, vesiväylät) Väyläomaisuuden

Lisätiedot

GNA, projektin suositukset

GNA, projektin suositukset GNA, projektin suositukset Vaiheessa 1 priorisoidut projektit Projektien tulokset ja suositukset Projektien tavoitteet vaiheessa 3 Matti Piispanen Tiehallinto, asiantuntijapalvelut GNA, vaiheessa 1 priorisoidut

Lisätiedot

Väylätekninen menetelmäkehitys

Väylätekninen menetelmäkehitys Väylätekninen menetelmäkehitys Tuomo Viitala 8.9.2014 TAUSTAT JA TAVOITTEET Väylätekninen menetelmäkehitys -hankkeen tarkoituksena on liikennemuotokohtaisten (tie, rautatie, vesiväylät) väylänpidon teknisten

Lisätiedot

Muutoksen haasteet Ismo Kohonen Case: Liikennevirasto

Muutoksen haasteet Ismo Kohonen Case: Liikennevirasto TUKEFIN 2 Analysointi-iltapäivä 24.11.2010 Muutoksen haasteet Ismo Kohonen Case: Liikennevirasto Saaristomeren alueen väylänhoito vuosina 2011-2012 Pilottihankkeen yleisesittely Kohde: Saaristomeren alueen

Lisätiedot

Rakennuskustannukset hallintaan Fore-laskennan käyttö suunnittelussa

Rakennuskustannukset hallintaan Fore-laskennan käyttö suunnittelussa Rakennuskustannukset hallintaan Fore-laskennan käyttö suunnittelussa Hankesuunnittelupäivä 25.10.2016, Ari Huomo Kustannusohjauksen tavoitteet Tavoitteellinen, kuhunkin hankkeen vaiheeseen sopiva kustannusarvio

Lisätiedot

Tiehallinto Parainen - Nauvo yhteysvälin kannattavuus eri vaihtoehdoilla. Raportti 10.12.2008

Tiehallinto Parainen - Nauvo yhteysvälin kannattavuus eri vaihtoehdoilla. Raportti 10.12.2008 Tiehallinto Parainen - Nauvo yhteysvälin kannattavuus eri vaihtoehdoilla Raportti 10.12.2008 Sisällysluettelo 1.Johdanto 2.Yhteenveto 3.Tunnelivaihtoehdon kuvaus 4.Siltavaihtoehdon kuvaus 5.Lauttavaihtoehdon

Lisätiedot

Mallinnusinnovaatioiden edistäminen infra-alalla hankinnan keinoin

Mallinnusinnovaatioiden edistäminen infra-alalla hankinnan keinoin TEKNOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS VTT OY Mallinnusinnovaatioiden edistäminen infra-alalla hankinnan keinoin Pirkanmaan maanrakennuspäivä 2016 12.1.2016 Markku Niemi Taustaa Liikenneviraston hallinnoiman väyläomaisuuden

Lisätiedot

Parlamentaarinen työryhmä korjausvelan vähentämiseksi. Liikenne- ja kuntaministeri Paula Risikko

Parlamentaarinen työryhmä korjausvelan vähentämiseksi. Liikenne- ja kuntaministeri Paula Risikko Parlamentaarinen työryhmä korjausvelan vähentämiseksi Liikenne- ja kuntaministeri Paula Risikko 12.12.2014 Parlamentaarinen työryhmä ja sen tehtävät Liikenne- ja viestintäministeriö asetti 28.2.2014 parlamentaarisen

Lisätiedot

Taloteknisen suunnittelun tehtäväluettelo

Taloteknisen suunnittelun tehtäväluettelo Taloteknisen suunnittelun tehtäväluettelo HUS-suunnittelijaseminaari 18.9.2014 Kari Kaleva / Granlund Oy Esityksen sisältö Uudet suunnitteluvaiheet Taloteknisen tehtäväluettelon rakenne Avoimen rakentamisen

Lisätiedot

Liikenneväylähankkeet

Liikenneväylähankkeet Liikenneväylähankkeet Nykyinen ohjeistus Käytäntö tiehankkeissa Yksikköarvoihin liittyviä ongelmia Kannattavuuslaskelma Vaikutusten analyysi Toteutettavuuden arviointi 1 Nykyinen ohjeistus ja käytäntö

Lisätiedot

Case Tampereen rantatunneli Tehokkuutta ideoilla ja innovaatioilla. Esko Mulari, Lemminkäinen Infra Oy Mauri Mäkiaho, Liikennevirasto

Case Tampereen rantatunneli Tehokkuutta ideoilla ja innovaatioilla. Esko Mulari, Lemminkäinen Infra Oy Mauri Mäkiaho, Liikennevirasto Case Tampereen rantatunneli Tehokkuutta ideoilla ja innovaatioilla Esko Mulari, Lemminkäinen Infra Oy Mauri Mäkiaho, Liikennevirasto LCI-Päivä 2016 Tampereen Rantatunneli Allianssiurakka 8.12.2016 Naistenlahti

Lisätiedot

TIEMERKINTÄPÄIVÄT Radisson Blu, Oulu (Hallituskatu 1) Torstai

TIEMERKINTÄPÄIVÄT Radisson Blu, Oulu (Hallituskatu 1) Torstai TIEMERKINTÄPÄIVÄT 7-8.2.2013 Radisson Blu, Oulu (Hallituskatu 1) Torstai 14:00 14:30 Tiemerkinnät ELY:n näkökulmasta Markku Tervo / POP-ELY 1 PUHEENVUORON TEEMAT 1. Tiemerkintöjen tilanne ELYn näkökulmasta

Lisätiedot

Suunnitteluprosessin uudistaminen

Suunnitteluprosessin uudistaminen Suunnitteluprosessin uudistaminen Liikennejärjestelmäpäivä 20.4.2016 Matti Levomäki Suunnitteluprosessin uudistaminen TAVOITE Suunnittelun toimintatapojen kehittäminen siten, että ne tuottavat vaikuttavimmat

Lisätiedot

40. Ratahallintokeskus

40. Ratahallintokeskus 40. Ratahallintokeskus S e l v i t y s o s a : Radanpidon tavoitteena on edistää rautatieliikenteen toimintaedellytyksiä tehokkaana, turvallisena ja ympäristöystävällisenä osana kotimaista ja kansainvälistä

Lisätiedot

BIM Suunnittelun ja rakentamisen uusiutuvat toimintatavat Teppo Rauhala

BIM Suunnittelun ja rakentamisen uusiutuvat toimintatavat Teppo Rauhala BIM Suunnittelun ja rakentamisen uusiutuvat toimintatavat Teppo Rauhala Proxion 19.10.2015 Proxion BIM historiikkia Kehitystyö lähtenyt rakentamisen tarpeista Työkoneautomaatio alkoi yleistymään 2000 luvulla

Lisätiedot

Rautateiden henkilöliikennepaikat esteettömiksi Pysäkkien palvelutasoa kehitetään

Rautateiden henkilöliikennepaikat esteettömiksi Pysäkkien palvelutasoa kehitetään Rautateiden henkilöliikennepaikat esteettömiksi Pysäkkien palvelutasoa kehitetään Arja Aalto 3.6.2015 Liikennevirasto vastaa Suomen teistä, rautateistä ja vesiväylistä sekä liikennejärjestelmän kokonaisvaltaisesta

Lisätiedot

Uusiomateriaalien käyttö rakentamisessa miten huomioitava suunnitteluprosessissa

Uusiomateriaalien käyttö rakentamisessa miten huomioitava suunnitteluprosessissa Uusiomateriaalien käyttö rakentamisessa miten huomioitava suunnitteluprosessissa Kristiina Laakso, Liikennevirasto Hankesuunnittelupäivä 25.10.2016 UUDISTUNUT LIIKKUMISEN JA LIIKENTEEN EKOSYSTEEMI Liikenneviraston

Lisätiedot

INFRA SEMINAARI KUUSAMON PILOTTI. Teemu Perälä puh

INFRA SEMINAARI KUUSAMON PILOTTI. Teemu Perälä puh INFRA 2010 -SEMINAARI KUUSAMON PILOTTI Teemu Perälä teemu.perala@navico.fi puh.050-598 8405 8.1.2008 Taustaa ja lähtökohtia Sähköinen hankintamenettely on Tiehallinnossa käytössä täydessä laajuudessa vuoteen

Lisätiedot

Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen ajankohtaiset liikenneasiat. Anders Östergård

Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen ajankohtaiset liikenneasiat. Anders Östergård Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen ajankohtaiset liikenneasiat Anders Östergård 17.02.2015 Vt 8 Sepänkylän ohitustie - Avattu liikenteelle, viimeistelytyöt menossa, Skanska Infra pääurakoitsija - Urakkasumma

Lisätiedot

Tiestön kehittämistarpeet Pohjois-Suomessa

Tiestön kehittämistarpeet Pohjois-Suomessa Tiestön kehittämistarpeet Pohjois-Suomessa 17.2.2017 Timo Mäkikyrö Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksen liikenne ja infrastruktuuri -vastuualue Toimialue

Lisätiedot

BOTNIA ARC LIIKENNESEMINAARI 19.2.2014. Liikenneväylien merkitys Suomen elinkeinoelämälle

BOTNIA ARC LIIKENNESEMINAARI 19.2.2014. Liikenneväylien merkitys Suomen elinkeinoelämälle BOTNIA ARC LIIKENNESEMINAARI 19.2.2014 Liikenneväylien merkitys Suomen elinkeinoelämälle Ylijohtaja Matti Räinä Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Valtionhallinnon muutokset koskien

Lisätiedot

1. Tuotemalli ja tiedonsiirto

1. Tuotemalli ja tiedonsiirto 1. Tuotemalli ja tiedonsiirto Suunnittelu- ja rakentamisprosessi Hankintaprosessi Ylläpitoprosessi Koneautomaatio ja numeerinen ohjaus Laatutiedon automaattinen keruu ja jalostaminen Tietojen ja prosessien

Lisätiedot

SKTY:N SYYSPÄIVÄT OMAISUUDEN HALLINTA JUHA ÄIJÖ, RAMBOLL,

SKTY:N SYYSPÄIVÄT OMAISUUDEN HALLINTA JUHA ÄIJÖ, RAMBOLL, SKTY:N SYYSPÄIVÄT OMAISUUDEN HALLINTA JUHA ÄIJÖ, RAMBOLL, 11.2013 OMAISUUDEN HALLINTA KAUPUNKIOMAISUUS RAKENNETTU YMPÄRISTÖ INFRASTRUKTUURI INFRAN HALLINTA TOIMINNANOHJAUS RAHOITUS KUNTAPALVELUT KUNNOSSAPITO

Lisätiedot

Tiehankkeiden arvioinnin ohjeistus

Tiehankkeiden arvioinnin ohjeistus 1 Vaikutusten hallinnan seminaari 26.11.2003 Anton Goebel, Tiehallinto 2 Ohjeistuksen nykytila Jo vuoden 1994 YHTALI:ssa edellytettiin liikennemuotokohtaisten hankearviointiohjeiden laatimista. Myös liikenne-

Lisätiedot

40. Ratahallintokeskus

40. Ratahallintokeskus 40. Ratahallintokeskus S e l v i t y s o s a : Radanpidon tavoitteena on edistää rautatieliikenteen toimintaedellytyksiä tehokkaana, turvallisena ja ympäristöystävällisenä liikennemuotona niin kotimaassa

Lisätiedot

JHS- seminaari Uudet suositukset ICT- palvelujen kehittämiseen

JHS- seminaari Uudet suositukset ICT- palvelujen kehittämiseen JHS- seminaari Uudet suositukset ICT- palvelujen kehittämiseen Miten toiminnan tehokkuutta/hankinnan hyötyjä voidaan mitata Oulun kaupunki/tietohallinto Kaisa Kekkonen 24.11.2009 Kustannus-hyötyanalyysi

Lisätiedot

Perusväylänpidon lisärahoituksen kohdentaminen 2017-2019. Anne Berner Liikenne- ja viestintäministeri 9.6.2016

Perusväylänpidon lisärahoituksen kohdentaminen 2017-2019. Anne Berner Liikenne- ja viestintäministeri 9.6.2016 Perusväylänpidon lisärahoituksen kohdentaminen 2017-2019 Anne Berner Liikenne- ja viestintäministeri 9.6.2016 1 Vastataan elinkeinoelämän ja asiakkaiden tarpeisiin Elinkeinoelämän toimintaedellytysten

Lisätiedot

Ratahanke Seinäjoki-Oulu

Ratahanke Seinäjoki-Oulu Ratahanke Seinäjoki-Oulu Mediatilaisuus 20.6.2016 20.6.2016 Ratahanke Seinäjoki-Oulu Mediatilaisuus 24.8.2015 Ohjelma: 11:00 Ratahankkeen yleisinfo, Tommi Rosenvall (Liikennevirasto) Kempele: Kempeleen

Lisätiedot

Kestävää liikkumista Pirkanmaalla. Harri Vitikka, Pirkanmaan ELY-keskus, L-vastuualue

Kestävää liikkumista Pirkanmaalla. Harri Vitikka, Pirkanmaan ELY-keskus, L-vastuualue Kestävää liikkumista Pirkanmaalla Harri Vitikka, Pirkanmaan ELY-keskus, L-vastuualue PIRKANMAAN ELY-KESKUKSEN STRATEGISET PAINOTUKSET 2012 2015 1. Hyvän yhdyskuntarakenteen ja liikennejärjestelmän kehitys

Lisätiedot

Infra-alan kehityskohteita 2011

Infra-alan kehityskohteita 2011 Infraalan kehityskohteita 2011 Hinta vallitseva valintaperuste Yritysten heikko kannattavuus Panostukset tutkimukseen ja kehitykseen ovat vähäisiä, innovaatioita vähän Alan tapa, kulttuuri Toimijakenttä

Lisätiedot

Melua vaimentavien päällysteiden käyttökohteiden valintaperusteet Uudenmaan tiepiirissä

Melua vaimentavien päällysteiden käyttökohteiden valintaperusteet Uudenmaan tiepiirissä Melua vaimentavien päällysteiden käyttökohteiden valintaperusteet Uudenmaan tiepiirissä PTL33 Seminaari Melua vaimentavat päällysteet 25.10.2007 Harri Spoof, Pöyry Infra Oy Selvitystyö vuonna 2006 Hiljaisten

Lisätiedot

Tiemaksujen selvittämisen motiiveja

Tiemaksujen selvittämisen motiiveja Tiemaksujen selvittämisen motiiveja Sidosryhmäseminaari 12.6.2012 Tuomo Suvanto Työryhmän toimeksianto Selvittää, kuinka Suomessa tulisi edetä tiemaksujärjestelmien käyttöönotossa pitkällä aikavälillä

Lisätiedot

Gemensam Nordisk Anläggningsmarknad GNA. Tilannekatsaus Jatkotoimenpiteet. Hankinta 2010 versus GNA

Gemensam Nordisk Anläggningsmarknad GNA. Tilannekatsaus Jatkotoimenpiteet. Hankinta 2010 versus GNA Gemensam Nordisk Anläggningsmarknad GNA Tilannekatsaus 31.5.2006 Jatkotoimenpiteet Hankinta 2010 versus GNA Pohjoismaisen ministerineuvoston aloitteesta vuonna 2003 perustettu pohjoismaisten tie- ja ratalaitosten

Lisätiedot

XL Siltatekniikan päivät

XL Siltatekniikan päivät XL Siltatekniikan päivät Minna Torkkeli 25.1.2017 Liikenneverkko huomenna 20.1.2017 2 Mitä on korjausvelka? Valtion omistamat maantiet, radat ja vesiväylät Korjausvelka muodostuu huonokuntoisen, korjaustarpeessa

Lisätiedot

Itä-Suomen liikennestrategia. Itä-Suomen elinkeinoelämän ja asukkaiden tarpeita palveleva uuden sukupolven liikennejärjestelmä

Itä-Suomen liikennestrategia. Itä-Suomen elinkeinoelämän ja asukkaiden tarpeita palveleva uuden sukupolven liikennejärjestelmä Itä-Suomen liikennestrategia Itä-Suomen elinkeinoelämän ja asukkaiden tarpeita palveleva uuden sukupolven liikennejärjestelmä Ihmisten liikkuminen -näkökulma 1 Strategia on kaikkien toimijoiden yhteinen

Lisätiedot

Itä-Suomen liikennestrategia. Itä-Suomen elinkeinoelämän ja asukkaiden tarpeita palveleva uuden sukupolven liikennejärjestelmä

Itä-Suomen liikennestrategia. Itä-Suomen elinkeinoelämän ja asukkaiden tarpeita palveleva uuden sukupolven liikennejärjestelmä Itä-Suomen liikennestrategia Itä-Suomen elinkeinoelämän ja asukkaiden tarpeita palveleva uuden sukupolven liikennejärjestelmä strategian laadintaprosessi, sisältö ja toteutuksen suuntaviivoja Lähtökohtana

Lisätiedot

Innovatiivinen hankinta kannattaa Matti Mannonen, / Oulu

Innovatiivinen hankinta kannattaa Matti Mannonen, / Oulu Innovatiivinen hankinta kannattaa Matti Mannonen, 18.1.2017 / Oulu 19.1.2017 Teknologiateollisuus 1 Julkisten hankintojen merkitys on valtava Suomen julkinen sektori hankkii rakennusurakoita, tavaroita

Lisätiedot

LÄHTÖTIETOJEN VAIKUTUS LISÄ- JA MUUTOSTÖIHIN SEKÄ TOTEUTUSKUSTANNUKSIIN KATU- JA VESIHUOLLON SANEERAUSKOHTEISSA TUOMAS HAAPANIEMI GEOTEKNIIKAN

LÄHTÖTIETOJEN VAIKUTUS LISÄ- JA MUUTOSTÖIHIN SEKÄ TOTEUTUSKUSTANNUKSIIN KATU- JA VESIHUOLLON SANEERAUSKOHTEISSA TUOMAS HAAPANIEMI GEOTEKNIIKAN LÄHTÖTIETOJEN VAIKUTUS LISÄ- JA MUUTOSTÖIHIN SEKÄ TOTEUTUSKUSTANNUKSIIN KATU- JA VESIHUOLLON SANEERAUSKOHTEISSA TUOMAS HAAPANIEMI GEOTEKNIIKAN KONFERENSSI 8.5.2015 TAUSTAA: Työn rahoittajat: Kangasalan

Lisätiedot

FITS 1 ohjelma-alue. Liikennetelematiikan palvelujen edellytykset Yhteenveto toiminnasta

FITS 1 ohjelma-alue. Liikennetelematiikan palvelujen edellytykset Yhteenveto toiminnasta FITS 1 ohjelma-alue Liikennetelematiikan palvelujen edellytykset Yhteenveto toiminnasta pj Matti Roine, LVM ja Seppo Öörni, LVM sihteeri Markus Väyrynen, Sito FITS 1 > Tavoitteet > Toiminta > Tulokset

Lisätiedot

ELINKAARIKUSTANNUSVERTAILU

ELINKAARIKUSTANNUSVERTAILU ESIMERKKI PÄIVÄKOTI ECost ELINKAARIKUSTANNUSVERTAILU Projektipalvelu Prodeco Oy Terminaalitie 6 90400 Oulu Puh. 010 422 1350 Fax. (08) 376 681 www.prodeco.fi RAPORTTI 1 (5) Tilaaja: xxxxxx Hanke: Esimerkki

Lisätiedot

Palvelutaso tärkein matkalla kohti edullista tienpitoa

Palvelutaso tärkein matkalla kohti edullista tienpitoa Palvelutaso tärkein matkalla kohti edullista tienpitoa Ensiksi määriteltävä mitä tehdään, vasta sitten miten Vähäliikenteisellä verkolla korostuu asiakkaan kokema palvelutaso Asiakkaan tärkeäksi kokemia

Lisätiedot

Alustava yleissuunnittelu valtatie 3:n parantamiseksi välillä Ylöjärvi Hämeenkyrö alkaa; samalla käynnistyy hankkeen ympäristövaikutusten arviointi

Alustava yleissuunnittelu valtatie 3:n parantamiseksi välillä Ylöjärvi Hämeenkyrö alkaa; samalla käynnistyy hankkeen ympäristövaikutusten arviointi TIEDOTE 1 () Valtatie :n parantaminen Ylöjärven ja Hämeenkyrön välillä Alustava yleissuunnittelu valtatie :n parantamiseksi välillä Ylöjärvi Hämeenkyrö alkaa; samalla käynnistyy hankkeen ympäristövaikutusten

Lisätiedot

Raskaan liikenteen taukopaikat yhteistyömallin kehittäminen taukopaikkojen toteuttamiseksi

Raskaan liikenteen taukopaikat yhteistyömallin kehittäminen taukopaikkojen toteuttamiseksi Raskaan liikenteen taukopaikat yhteistyömallin kehittäminen taukopaikkojen toteuttamiseksi OHJELMA 9.00 Tilaisuuden avaus, yksikön päällikkö Janne Kojo, Uudenmaan ELY-keskus 9.15 Raskaan liikenteen taukopaikkojen

Lisätiedot

LAATUSUUNNITELMAMALLI

LAATUSUUNNITELMAMALLI LIITE 3 Laatusuunnitelmamalli 1(5) Yleisten alueiden aurausurakka 2014 2016 LAATUSUUNNITELMAMALLI Laatusuunnitelmamalli 2(5) Sisällysluettelo 1. YLEISTÄ... 3 Laatusuunnitelman tarkoitus... 3 Laatusuunnitelman

Lisätiedot

Riippumattomat arviointilaitokset

Riippumattomat arviointilaitokset Riippumattomat arviointilaitokset CSM Riskienhallinta -asetuksen mukainen riippumaton arviointi Komission asetus (352/2009/EY) yhteisestä turvallisuusmenetelmästä, CSM riskienhallinta-asetus, vaatii rautatiejärjestelmässä

Lisätiedot

INNOVAATIOEKOSYSTEEMIT ELINKEINOELÄMÄN JA TUTKIMUKSEN YHTEISTYÖN VAHVISTAJINA

INNOVAATIOEKOSYSTEEMIT ELINKEINOELÄMÄN JA TUTKIMUKSEN YHTEISTYÖN VAHVISTAJINA INNOVAATIOEKOSYSTEEMIT ELINKEINOELÄMÄN JA TUTKIMUKSEN YHTEISTYÖN VAHVISTAJINA KOKONAISHANKKEEN KOLME PÄÄTEHTÄVÄÄ Osakokonaisuuden yksi tavoitteena oli selvittää, miten korkeakoulujen ja tutkimuslaitosten

Lisätiedot

Miten Tiehallinto käyttää hyödykseen telematiikan järjestelmiä palvellessaan suomalaisia liikkujia?

Miten Tiehallinto käyttää hyödykseen telematiikan järjestelmiä palvellessaan suomalaisia liikkujia? 1 Miten Tiehallinto käyttää hyödykseen telematiikan järjestelmiä palvellessaan suomalaisia liikkujia? 2 Tiehallinnon toiminta-ajatus: Tiehallinto vastaa Suomen yleisistä teistä. Tiehallinto tarjoaa yhteiskunnan

Lisätiedot

Mikä on digitaalinen suunnitelma. Petri Niemi Finnmap Infra Oy

Mikä on digitaalinen suunnitelma. Petri Niemi Finnmap Infra Oy Mikä on digitaalinen suunnitelma Petri Niemi Finnmap Infra Oy Taustaa Julkaistu 25.2.2016 23.8.2016 DIGITAALISTEN PÄÄLLYSTEURAKOIDEN TYÖPAJA 2 Digitaalinen päällystyssuunnitelma 23.8.2016 DIGITAALISTEN

Lisätiedot

15 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN

15 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN Hyväksymismerkinnät 1 (5).5.2015 Tämä asiakirjan osio kuvaa ammattiosaamisen näyttöä. Näyttötutkinnossa tutkintotilaisuuden järjestelyt ja osaamisen arviointi toteutuvat sosiaali- ja terveysalan tutkintotoimikunnan

Lisätiedot

Tilaajan näkökulma. Tilaajan tahtotila päällystealan digitalisoinnin kehittämisessä. Tuomas Vasama. Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

Tilaajan näkökulma. Tilaajan tahtotila päällystealan digitalisoinnin kehittämisessä. Tuomas Vasama. Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Tilaajan näkökulma Tilaajan tahtotila päällystealan digitalisoinnin kehittämisessä 6.11.2015 Liikennevirasto: Fiksut väylät älykäs liikenne Koko yhteiskunnan käyttöön avattu tieto luo uusia palveluita,

Lisätiedot

Avoimen ja yhteisen rajapinnan hallintasuunnitelma v.1.4

Avoimen ja yhteisen rajapinnan hallintasuunnitelma v.1.4 Avoimen ja yhteisen rajapinnan hallintasuunnitelma v.1.4 Tämän esityksen sisältö tausta avoimet toimittajakohtaiset rajapinnat (toimittajan hallitsemat rajapinnat) avoimet yhteiset rajapinnat (tilaajan

Lisätiedot

Lappi, liikenneviraston pitkän aikavälin suunnitelmassa Timo Välke Johtava asiantuntija, rautateiden tavaraliikenne

Lappi, liikenneviraston pitkän aikavälin suunnitelmassa Timo Välke Johtava asiantuntija, rautateiden tavaraliikenne Lappi, liikenneviraston pitkän aikavälin suunnitelmassa 24.11.2010 Timo Välke Johtava asiantuntija, rautateiden tavaraliikenne Liikenneviraston organisaatio 1.1.2011 alkaen Pääjohtaja Viestintä Esikunta

Lisätiedot

Koerakentaminen tienpidosta vastaavan viranomaisen näkökulmasta

Koerakentaminen tienpidosta vastaavan viranomaisen näkökulmasta 1 1. TIEHALLINNON TOIMINTASTRATEGIA 2. TIEHALLINNON YMPÄRISTÖPOLITIIKKA 3. MATERIAALIEN KÄYTÖN TEHOSTAMINEN 4. TIEHALLINNON KOERAKENTAMINEN SIVUTUOTTEIDEN OSALTA 5. SIVUTUOTTEIDEN HYÖTYKÄYTÖN ONGELMAT

Lisätiedot

Liikenteen rakenneuudistukseen liittyvä kokeilu KAS-ELY:n alueella

Liikenteen rakenneuudistukseen liittyvä kokeilu KAS-ELY:n alueella Käyttäjien ongelmista liikennejärjestelmän ylläpito- ja kehittämisohjelmaksi Jussi Kailasto, KAS ELY Liikenneryhmän päällikkö Liikenteen rakenneuudistukseen liittyvä kokeilu KAS-ELY:n alueella, Liikenne-

Lisätiedot

NURMON KESKUSTAN OYK TARKISTUS JA LAAJENNUS 2030

NURMON KESKUSTAN OYK TARKISTUS JA LAAJENNUS 2030 SEINÄJOEN KAUPUNKI NURMON KESKUSTAN OYK TARKISTUS JA LAAJENNUS 2030 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P25797 1 (7) Sisällysluettelo 1 Yleistä... 1 1.1 Työn lähtökohdat ja tavoitteet... 1 2.1 Tarkastelualueen

Lisätiedot

Kymenlaakson Liitto. Maakuntavaltuustoseminaari Jatkuva liikennejärjestelmätyö

Kymenlaakson Liitto. Maakuntavaltuustoseminaari Jatkuva liikennejärjestelmätyö Kymenlaakson Liitto Maakuntavaltuustoseminaari 24.10.2016 Jatkuva liikennejärjestelmätyö 24.10.2016 Esitys Liikennejärjestelmäryhmä ja sen tehtävät Seudulliset liikennejärjestelmäryhmät ja niiden tehtävät

Lisätiedot

Kevätniemen asemakaava-alueen laajennuksen liikenneselvitys ja liikenteellisten vaikutusten arviointi

Kevätniemen asemakaava-alueen laajennuksen liikenneselvitys ja liikenteellisten vaikutusten arviointi S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A LIEKSAN KAUPUNKI Kevätniemen asemakaava-alueen laajennuksen liikenneselvitys ja liikenteellisten vaikutusten arviointi Selostus LUONNOS, joka päivitetään kaavan edistyessä

Lisätiedot

Kestävät ja innovatiiviset hankinnat Hinku-foorumi Joensuu 6.4.16 Risto Larmio, Motiva Oy

Kestävät ja innovatiiviset hankinnat Hinku-foorumi Joensuu 6.4.16 Risto Larmio, Motiva Oy Kestävät ja innovatiiviset hankinnat Hinku-foorumi Joensuu 6.4.16 Risto Larmio, Motiva Oy Esityksen sisältö Motivan kestävien julkisten hankintojen neuvontapalvelu Mitkä hankinnat kestäviksi ja miten;

Lisätiedot

LAATUSUUNNITELMAMALLI

LAATUSUUNNITELMAMALLI Liite 4 Yleisten alueiden aurausurakat Keskustan kehä- alueurakka-alueella 2016 2018 LAATUSUUNNITELMAMALLI 9.8.2016 9.8.2016 2(5) Sisällysluettelo 1. YLEISTÄ... 3 Laatusuunnitelman tarkoitus... 3 Laatusuunnitelman

Lisätiedot

Kaupallinen malli -ryhmä

Kaupallinen malli -ryhmä Kaupallinen malli -ryhmä Kaupallisen mallin merkitys Kompensaatiomalli Tarjouksen hintakomponentti Kannustinjärjestelmä Tavoitekustannuksen ylitys/alitus Tavoitekustannuksen muuttaminen Avaintulosalueet

Lisätiedot

Vihreät hankinnat ja hankintalaki. Kommenttipuheenvuoro, Vihreät hankinnat seminaari Jukka Koivusalo Hankintalakimies Espoon kaupunki

Vihreät hankinnat ja hankintalaki. Kommenttipuheenvuoro, Vihreät hankinnat seminaari Jukka Koivusalo Hankintalakimies Espoon kaupunki Vihreät hankinnat ja hankintalaki Kommenttipuheenvuoro, Vihreät hankinnat seminaari 18.01.2010 Jukka Koivusalo Hankintalakimies Espoon kaupunki Yleisiä lähtökohtia Hankintalaki perustuu pitkälti EU-lainsäädäntöön,

Lisätiedot

Liikenneviraston omaisuudenhallinnan tila ja kehityssuunnat. Vesa Männistö,

Liikenneviraston omaisuudenhallinnan tila ja kehityssuunnat. Vesa Männistö, Liikenneviraston omaisuudenhallinnan tila ja kehityssuunnat Vesa Männistö, Oma esittely Vesa Männistö, FM Väyläomaisuuden hallinnan johtava asiantuntija Rahoituksen ja palvelutason suunnittelu (tiet, radat,

Lisätiedot

RAKSAKYMPPI käytännöksi

RAKSAKYMPPI käytännöksi RAKSAKYMPPI käytännöksi Perusteet Käyttö Hyödyt Kokemuksia Tarja Mäkelä VTT RATUKE-seminaari 20.9.2007 RAKSAKYMPPI -uutta ajattelua työturvallisuuteen Lisätietoja: Tarja Mäkelä VTT Puh. 020 722 3308, tarja.makela@vtt.fi

Lisätiedot

allianssiurakka Mitä allianssilla tavoitellaan? Maanrakennuspäivä Anna Keskinen

allianssiurakka Mitä allianssilla tavoitellaan? Maanrakennuspäivä Anna Keskinen Mitä allianssilla tavoitellaan? Pakilan allianssiurakka Maanrakennuspäivä 18.9.2014 Parempaa yhteistyötä tilaajan ja urakoitsijan välillä Anna Keskinen Joustavuutta ylläpitotöihin Asukasyhteistyön parantaminen

Lisätiedot

Peter Ström Asiakkuusjohtaja

Peter Ström Asiakkuusjohtaja Peter Ström Asiakkuusjohtaja 0400 508 057 peter.strom@talokeskus.fi Hallitusti korjaushankkeeseen Asiakkuusjohtaja Peter Ström www.talokeskus.fi SUOMEN TALOKESKUS -KONSERNI Emoyhtiö Suomen Talokeskus Oy

Lisätiedot

VALTIONTALOUDEN TARKASTUSVIRASTO 182/53/01

VALTIONTALOUDEN TARKASTUSVIRASTO 182/53/01 VALTIONTALOUDEN TARKASTUSVIRASTO 182/53/01 11.06.2001 Työministeriö TYÖMINISTERIÖN TILINTARKASTUSKERTOMUS VUODELTA 2000 Valtiontalouden tarkastusvirasto on tänään päättänyt antaa työministeriön tilintarkastuksesta

Lisätiedot

Sisäisen tarkastuksen ja yhteistyöryhmien palautteet toimintatapaan. Ismo Kohonen

Sisäisen tarkastuksen ja yhteistyöryhmien palautteet toimintatapaan. Ismo Kohonen Sisäisen tarkastuksen ja yhteistyöryhmien palautteet toimintatapaan Ismo Kohonen 17.8.2016 Sisäisen tarkastuksen kohde, laajuus ja rajaukset Tarkastuksen kohde oli Väylänpidon alueurakkasopimusten hallinnan

Lisätiedot

EUROKOODI 7 KÄYTTÖÖNOTTOTILANNE

EUROKOODI 7 KÄYTTÖÖNOTTOTILANNE EUROKOODI 7 KÄYTTÖÖNOTTOTILANNE YMPÄRISTÖMINISTERIÖ Eurokoodi 7 ja kansallinen liite ovat valmiit. Soveltamisohje RIL-207 on käytössä. Käytöstä on järjestetty useita koulutustilaisuuksia. Eletään siirtymävaihetta,

Lisätiedot

Tiedolla johtaminen - Ennakoivassa kiinteistönpidossa ja päätöksenteossa

Tiedolla johtaminen - Ennakoivassa kiinteistönpidossa ja päätöksenteossa Tiedolla johtaminen - Ennakoivassa kiinteistönpidossa ja päätöksenteossa AVATER-hankkeen loppuseminaari 16.11.2016 Tampereen ammattikorkeakoulu Paavo Kero, projektitutkija TTY, RTEK TP5. Uudet johtamis-

Lisätiedot

VT 6 TAAVETTI LAPPEENRANTA

VT 6 TAAVETTI LAPPEENRANTA VT 6 TAAVETTI LAPPEENRANTA 14.02.2017 TAAVETIN JA LAPPEENRANNAN VÄLI ON VILKKAASTI LIIKENNÖITY JA RUUHKAINEN Valtatie 6:n osuudella Taavetti Lappeenranta liikennöi päivittäin noin 9 000 autoa Tästä poikkeuksellisen

Lisätiedot

Liikennepoliittisen selonteon hankkeiden toteuttaminen. Liikenneministeri Merja Kyllösen selvitys eduskunnalle 20.11.2012

Liikennepoliittisen selonteon hankkeiden toteuttaminen. Liikenneministeri Merja Kyllösen selvitys eduskunnalle 20.11.2012 Liikennepoliittisen selonteon hankkeiden toteuttaminen Liikenneministeri Merja Kyllösen selvitys eduskunnalle 20.11.2012 1. Liikennepoliittinen selonteko: hallituksen ja eduskunnan mandaatti uudelle liikennepolitiikalle

Lisätiedot

KIRA-klusteri osaamis- ja innovaatiojärjestelmän haaste tai ongelma?

KIRA-klusteri osaamis- ja innovaatiojärjestelmän haaste tai ongelma? KIRA-klusteri osaamis- ja innovaatiojärjestelmän haaste tai ongelma? Tutkimus-, kehittämis-, ja innovaatiotoiminnan (TKI) ja osaamisen hallinto kiinteistö- ja rakennusalalla VTV:n työpaja, Helsinki, 11.4.2013

Lisätiedot

HANKKEEN YHTEYDESSÄ SAATUJA KOKEMUKSIA JA TULOKSIA

HANKKEEN YHTEYDESSÄ SAATUJA KOKEMUKSIA JA TULOKSIA SAVO-KARJALAN UUMA HANKKEEN YHTEYDESSÄ SAATUJA KOKEMUKSIA JA TULOKSIA DI Harri Jyrävä Ramboll Finland Oy, T&K Luopioinen SAVO-KARJALA UUMA HANKKEEN YHTEENVETORAPORTTI MARRASKUU 2012 1 LÄHTÖKOHTIA Savo-Karjalan

Lisätiedot

Raitiotieallianssin riskienhallintamenettelyt

Raitiotieallianssin riskienhallintamenettelyt Riskienhallintamenettelyt 1 (7) Raitiotieallianssin riskienhallintamenettelyt Riskienhallintamenettelyt 2 (7) SISÄLTÖ 1 PERIAATTEET JA TAVOITTEET... 3 2 ORGANISOINTI JA VASTUUT... 4 3 RISKIENHALLINTAPROSESSI...

Lisätiedot

HANKINTASTRATEGIA. Kaupunginhallitus Kaupunginvaltuusto

HANKINTASTRATEGIA. Kaupunginhallitus Kaupunginvaltuusto HANKINTASTRATEGIA Kaupunginhallitus Kaupunginvaltuusto SISÄLTÖ JOHDANTO... 2 JULKISET HANKINNAT... 3 Syrjimättömyys... 3 Yhdenvertaisuus... 3 Avoimuus... 3 Suhteellisuus... 3 HANKINTATOIMINNAN TAVOITTEET...

Lisätiedot

Yhteispohjoismaiset markkinat tulevat vai tulevatko?

Yhteispohjoismaiset markkinat tulevat vai tulevatko? Yhteispohjoismaiset markkinat tulevat vai tulevatko? Hoidon toimivuusvaatimukset Pekka Liisanantti Sisältö YIT:n yleisiä kokemuksia hoitourakoista ja asiakirjojen toimivuudesta Toimivuusvaatimukset Palvelulupaus:

Lisätiedot

Kiertotalous ja jätehuolto. Olli Sahimaa Suomen ympäristökeskus ENY C2003 Vesi- ja ympäristötekniikka

Kiertotalous ja jätehuolto. Olli Sahimaa Suomen ympäristökeskus ENY C2003 Vesi- ja ympäristötekniikka Kiertotalous ja jätehuolto Olli Sahimaa Suomen ympäristökeskus ENY C2003 Vesi- ja ympäristötekniikka 15.11.2016 Esityksen sisältö 1. Johdanto 2. Mitä on kiertotalous? 3. Yhdyskuntajätehuolto ja kierrätys

Lisätiedot

udet kone- ja kuljetuskaluston mpäristö- ja turvallisuusvaatimukset iestön hoidon alueurakoissa

udet kone- ja kuljetuskaluston mpäristö- ja turvallisuusvaatimukset iestön hoidon alueurakoissa udet kone- ja kuljetuskaluston mpäristö- ja turvallisuusvaatimukset iestön hoidon alueurakoissa Urakoitsijaseminaari 2015 Anne-Mari Haakana, Liikennevirasto 21.10.2015 Tavoitteena pitkän aikavälin suunnitelma

Lisätiedot

Tuotemallipohjainen suunnittelu ja toteutus - yhteiset tavoitteet

Tuotemallipohjainen suunnittelu ja toteutus - yhteiset tavoitteet Tuotemallipohjainen suunnittelu ja toteutus - yhteiset tavoitteet 16.5.2002, Dipoli Rakennusteollisuus RT ry Ilkka Romo Rakennusteollisuus RT ry 1 Rakennusteollisuuden teknologiastrategia 12.2.2002 Rakennusteollisuus

Lisätiedot

KOULULIITU 10 VUOTTA VAARALLISEKSI LUOKITELTUJEN TIEOSIEN MÄÄRITTELEMINEN

KOULULIITU 10 VUOTTA VAARALLISEKSI LUOKITELTUJEN TIEOSIEN MÄÄRITTELEMINEN Image size: 7,94 cm x 25,4 cm KOULULIITU 10 VUOTTA VAARALLISEKSI LUOKITELTUJEN TIEOSIEN MÄÄRITTELEMINEN Vaarallinen tieosa Perusopetusta, lisäopetusta tai esiopetusta saavalla oppilaalla on oikeus maksuttomaan

Lisätiedot

Missä kunnossa metsätie on?

Missä kunnossa metsätie on? Esimerkin metsätie Missä kunnossa metsätie on? Merkkejä kunnostustarpeesta: Kuivatus ja kantavuus ei ole kunnossa Rummut eivät toimi tai ne puuttuvat kokonaan Sivu- ja laskuojat eivät toimi Ajoradan reunalla

Lisätiedot

Energiaviisas Jyväskylä -toimintasuunnitelma. Keski-Suomen Energiapäivä 17.2.2016

Energiaviisas Jyväskylä -toimintasuunnitelma. Keski-Suomen Energiapäivä 17.2.2016 Energiaviisas Jyväskylä -toimintasuunnitelma Keski-Suomen Energiapäivä 17.2.2016 PLEEC -hanke PLEEC Planning for energy efficient cities Rahoitus EU:n tutkimuksen 7. puiteohjelma Kumppanit 18 partneria

Lisätiedot

Kansallinen tiemerkintäpäivä Pohjoismainen tiemerkintäseminaari

Kansallinen tiemerkintäpäivä Pohjoismainen tiemerkintäseminaari Kansallinen tiemerkintäpäivä 7.2.2011 Pohjoismainen tiemerkintäseminaari 8.-9.2.2011 Rovaniemi Arktikum Lapin ELY-keskus, Jukka Jääskö 1 ARCTIC AREA Lapin ELY-keskus, Jukka Jääskö 2 Pohjois Suomen kansainväliset

Lisätiedot

Sairaalarakentamisen rahoitusmallit. Keski-Suomen uusi sairaalahanke talousjohtaja Matti Häyrynen

Sairaalarakentamisen rahoitusmallit. Keski-Suomen uusi sairaalahanke talousjohtaja Matti Häyrynen Sairaalarakentamisen rahoitusmallit Keski-Suomen uusi sairaalahanke 1.3.2011 talousjohtaja Matti Häyrynen Investointi Investointi tehdään strategisten tavoitteiden toteuttamiseksi Investoinnin jälkeen

Lisätiedot

TAITORAKENTEIDEN OMAISUUDEN - HALLINTA. SKTY - SYYSPÄIVÄT 04.11.2013 Timo Rytkönen

TAITORAKENTEIDEN OMAISUUDEN - HALLINTA. SKTY - SYYSPÄIVÄT 04.11.2013 Timo Rytkönen TAITORAKENTEIDEN OMAISUUDEN - HALLINTA SKTY - SYYSPÄIVÄT 04.11.2013 Timo Rytkönen TAITORAKENTEEN MÄÄRITELMÄ Taitorakenteita ovat kaikki sellaiset rakenteet, joiden rakentamiseksi on laadittava lujuuslaskelmiin

Lisätiedot

Massat ja mitat -muutoksen vaikutukset Varsinais-Suomen ja Satakunnan siltoihin

Massat ja mitat -muutoksen vaikutukset Varsinais-Suomen ja Satakunnan siltoihin Massat ja mitat -muutoksen vaikutukset Varsinais-Suomen ja Satakunnan siltoihin Sillat Varsinais-Suomen ELY:n alueella on noin 1 800 siltaa Huonokuntoisia siltoja 130 kpl - > hieman yli 7 % silloista Painorajoitettuja

Lisätiedot

Tietoturvapolitiikka

Tietoturvapolitiikka Valtiokonttori Ohje 1 (6) Tietoturvapolitiikka Valtion IT -palvelukeskus Valtiokonttori Ohje 2 (6) Sisällysluettelo 1 Johdanto... 3 2 Tietoturvallisuuden kattavuus ja rajaus Valtion IT-palvelukeskuksessa...

Lisätiedot

KAS ELY L Seutukuntakierrokset Maakuntauudistus KAS ELY L näkökulmasta

KAS ELY L Seutukuntakierrokset Maakuntauudistus KAS ELY L näkökulmasta KAS ELY L Seutukuntakierrokset 2016 Maakuntauudistus KAS ELY L näkökulmasta Jyrki Karhula 20.10.2016 Johto Vastuualueen johtaja Johdon assistenttipalvelut Viestintä Kansainväliset asiat Kaakkois-Suomen

Lisätiedot

Esteettömyyskartoitus tarjouksesta toteutukseen

Esteettömyyskartoitus tarjouksesta toteutukseen Esteettömyyskartoittajatapaaminen 21.10.2016 Tampere Esteettömyyskartoitus tarjouksesta toteutukseen Niina Kilpelä esteettömyysasiantuntija, arkkitehti (SAFA) Invalidiliiton Esteettömyyskeskus ESKE p.

Lisätiedot

Monikäyttöinen, notkea CAF - mihin kaikkeen se taipuukaan?

Monikäyttöinen, notkea CAF - mihin kaikkeen se taipuukaan? Monikäyttöinen, notkea CAF - mihin kaikkeen se taipuukaan? Raila Oksanen 1.9.2016 Page 1 Monikäyttöisyyden lähtökohta CAF on tarkoitettu helppokäyttöiseksi työkaluksi julkisen sektorin organisaatioiden

Lisätiedot

Digitalisaatio liikenteessä

Digitalisaatio liikenteessä Digitalisaatio liikenteessä Johtaja Risto Murto 3.11.2015 Tampere LVM 1.1.2016 www.lvm.fi 4.11.2015 2 EU:n komission liikenteen valkoinen kirja 3/2011 Komissio toteaa, että nykyisen kaltainen liikennepolitiikka

Lisätiedot

Vuorimiespäivät Pitkäjänteisyyttä infrarakentamiseen

Vuorimiespäivät Pitkäjänteisyyttä infrarakentamiseen Infra-alan merkitys Vuorimiespäivät 28.3.2008 Pitkäjänteisyyttä infrarakentamiseen TKL Timo Kohtamäki Toimitusjohtaja, Lemminkäinen Infra Oy Hallituksen puheenjohtaja, Infra ry 1 Infra-alan merkitys Tiesitkö,

Lisätiedot

LEMMINKÄINEN ELINKAARIOSAAJANA CENTRIA YLIVIESKA 17.02.2016

LEMMINKÄINEN ELINKAARIOSAAJANA CENTRIA YLIVIESKA 17.02.2016 LEMMINKÄINEN ELINKAARIOSAAJANA CENTRIA YLIVIESKA 17.02.2016 Elinkaarifilosofia mistä loppujen lopuksi on kyse? Kansantalouden ja makroekonomian kannalta kyseessä on kansallisvarallisuuden kasvattaminen

Lisätiedot

Miten tästä eteenpäin? Tavoitteita osaamisen kehittämiseksi ja hyödyntämiseksi

Miten tästä eteenpäin? Tavoitteita osaamisen kehittämiseksi ja hyödyntämiseksi Finnish Transport Research and Innovation Partnership Miten tästä eteenpäin? Tavoitteita osaamisen kehittämiseksi ja hyödyntämiseksi Osaamisen kehittäminen ja hyödyntäminen, Fintrip-seminaari 27.8.2013

Lisätiedot