Kilpailutuksen näkyvät ja näkymättömät kustannukset

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Kilpailutuksen näkyvät ja näkymättömät kustannukset"

Transkriptio

1 Tuija Rajala Jari Tammi Pentti Meklin Kilpailutuksen näkyvät ja näkymättömät kustannukset kunnat ja kilpailu KUNNALLISALAN KEHITTÄMISSÄÄTIÖ

2 Kilpailutuksen näkyvät ja näkymättömät kustannukset

3 Tuija Rajala Jari Tammi Pentti Meklin Kilpailutuksen näkyvät ja näkymättömät kustannukset K U N N A L L I S A L A N K E H I T T Ä M I S S Ä Ä T I Ö KAKS

4 KILPAILUTUKSEN NÄKYVÄT JA NÄKYMÄTTÖMÄT KUSTANNUKSET Kunnallisalan kehittämissäätiön Kunnat ja kilpailu sarjan julkaisu nro 11 Pole-Kuntatieto Oy ja kirjoittajat Vammalan Kirjapaino Oy, Vammala 2008 ISBN (nid.) ISBN (PDF) ISSN

5 Sisällys Esipuhe 9 1 Johdanto Kustannustietoisuus edellyttää tietoperustan vahvistamista Hierarkkinen toimintatapa ja markkinasuuntautuneet toimintatavat alustava hahmotus Tutkimuksen ajatuksellinen juoni Miksi kunnat lisäävät markkinasuuntautuneita toimintatapojaan? 19 2 Tutkimustehtävä ja tutkimuksen rakenne Tutkimustehtävä ja tavoitteet Tutkimuksen rakenne 25 3 Kunta palvelujen järjestäjänä hierarkkinen toimintatapa ja markkinasuuntautuneet toimintatavat Kunnat palvelujen järjestäjinä päämääränä toiminnan tuloksellisuus Kunta monitoimialaisena konsernina teoreettisia lähtökohtia Toimijoiden sopimussuhteiden monipuolisuus Vaihtoehtoiset toimintatavat Hierarkkinen toimintatapa kunnan oma palvelutuotanto Markkinasuuntautuneet toimintatavat Monien toimintatapojen kirjo yhteisiä tunnusmerkkejä Kilpailu, kilpailuttaminen, kilpailuttamisen uhka ja kumppanuus Kilpailuttamista koskevien laskelmien kriittinen tarkastelu 47

6 3.5 Toimintatapojen etuja ja ongelmia Hierarkkisen toimintatavan etuja ja ongelmia Markkinasuuntautuneiden toimintatapojen etuja ja ongelmia Hybridit ja verkostot ohjausjärjestelminä 55 4 relevantit, näkymättömät ja näkyvät kustannukset Laskentatoimi ja kustannusten näkyvyys Organisaation tehottomuus ja piilokustannukset: kirjallisuuskatsaus Kilpailuttamisen päätöstilanteet ja näkymättömät kustannukset relevanttien, näkymättömien ja näkyvien kustannusten käsitteet Näkymättömien kustannusten lähteet Organisaation ohjausjärjestelmän näkymättömät kustannukset Tuotekokonaisuuden näkymättömät kustannukset Kustannusten kohdistaminen eri toimijoille Laskentatoimen kirjallisuus ja näkymättömissä olevat kustannukset 69 5 relevantit ja näkymättömät kustannukset eri toimintatavoissa Ohjauskustannukset toiminnan pyörittämisestä aiheutuvat transaktiokustannukset Tuotteiden valmistus- tai hankintakustannukset Kiinteät ja muuttuvat kustannukset yksikkö kustannukset ja rajakustannukset muutostilanteessa Toimintatapojen kustannusrakenteet Toimintatavasta riippumattomat ohjauskustannukset Politiikan ja demokratian kustannukset Osa keskushallinnon kustannuksista Toimintatavasta riippuvat kustannukset Hierarkkinen toimintatapa Markkinasuuntautuneet toimintatavat 92

7 5.7 Tuotteiden relevantit ja näkymättömät kustannukset Kustannusten kohdentuminen eri toimijoille Tulevaisuusnäkökulma kunta markkinoiden ylläpitäjänä lowballing ilmiö ja monopolistiset tilanteet Näkymättömät kustannukset kilpailutuksen päätöstilanteissa ajattelun eväitä ja suosituksia Hierarkkinen vai markkinasuuntautunut toimintatapa teoreettisia perusteluja valinnalle Mittakaava- ja yhdistelmäedut etujen hyödyntäminen Tehtävän toistuvuus Ulkoistamisen rajoja ja muita huomioita Kunnan sisäiset markkinat kunta toimii tilaajana ja tuottajana Näkymättömien kustannusten havaintomatriisi Esimerkkitapauksia kilpailuttamisen päätöstilanteista relevantit, näkyvät ja näkymättömät kustannukset 111 Case 1: Näkyvät, näkymättömät ja relevantit kustannukset kunnan sisäisillä markkinoilla 111 Case 2: Ammattikorkeakoulun yhtiöittäminen 119 Case 3: Terveyskeskuksen päivystyspalvelujen kilpailuttaminen 125 Case 4: Transaktiokustannukset relevantteina kustannuksina 129 Case 5: Tuotteiden sisältöerot ja taloudellisuus 140 Case 6: Palveluyksikön kustannukset ja kunnan kokonaiskustannukset 142 Case 7: Yksittäisen tuotteen vs. palveluketjun kustannukset 147 Case 8: Kustannusten siirtäminen kuntalaiselle ostoskuriiripalvelu Lopuksi tiivistetysti näkymättömistä kustannuksista 157 Kuvio- ja taulukkoluettelo 161 Lähteet 162

8 Esipuhe K ilpailuttaminen on sekä kunnille että sitä tutkiville haasteellinen asia. Se on tullut hyvin esille Kunnallisalan kehittämissäätiön laajassa kilpailutusta luotaavassa tutkimusohjelmassa, johon tämäkin tutkimus sisältyy. Tutkimuksessamme kiinnitämme huomiota siihen, että markkinasuuntautuneet toimintatavat ovat kunnissa nykypäivää. Niillä saadaan aikaan monia uusia ja usein myös varsin onnistuneita palvelujen järjestämisvaihtoehtoja. Julkinen ja yksityinen sekä kolmas sektori voivat yhdessä toimimalla vastata niihin haasteisiin, joita meidän kuntapalvelumme päivittäin kohtaavat. Emme saa unohtaa myöskään sitä, että kunnan oma tuotanto on myös varsin varteenotettava vaihtoehto. Näistä asioita päättävät poliittiset tahot ovat kuitenkin monesti vaikean paikan edessä. Niiden pitäisi saada päätösten pohjaksi sellaista tietoa, jonka avulla ne voisivat nähdä päätöstensä vaikutukset varsin monipuolisesti. Ei riitä, että tuijotetaan vain itse tuotetun tai ulkopuolelta hankittavan ostopalvelun hintaa, vaan päättäjän pitää pystyä arvioimaan myös moninaisia päätöksen seurauksia. Millä tavalla asiakkaan tilanne ulkoa ostettavan palvelun myötä muuttuu? Joutuuko hän itse koordinoimaan palvelun saannin ja maksamaan siitä aikaisempaa enemmän, vaikka päättäjä ei ole niin tarkoittanut? Toisaalta tulisi huomata kuntaorganisaatiolle itselleen 9

9 syntyvät uudet velvoitteet: joudutaan luomaan sopimustoiminnasta vastaavat yksiköt, joilla tulee olla vahva tilaajaosaaminen. Samalla on mietittävä, miten monimutkaisia ketjutettuja, osin tuottajan alihankkijoilta tilaamia palveluja kunta lopulta pystyy valvomaan. Mitkä ovat esimerkiksi kunnan tarkastustoimen mahdollisuudet seurata kustannusten kehittymistä ja palvelujen tavoitteiden mukaista laatua. Lisäksi tulee nostaa esille myös se, että muutos omassa organisaatiossa aiheuttaa kustannuksia. Kunta on investoinut ja palkannut osaavaa henkilöstöä. Miten huolehditaan siitä, että näille sijoituksille löydetään tarkoituksenmukainen käyttö ja henkilöstölle uudet ja oikeudenmukaisiksi koetut työtehtävät? Valintatilanteissa monet kustannukset ovat näkymättömiä. Ne eivät nouse esille siitä aineistosta, joka on päätöksenteon perustana. Tässä tutkimuksessa valotetaan näitä kilpailutuksen laaja-alaisia kustannusrakenteita. Työmme nimi onkin Kilpailutuksen näkyvät ja näkymättömät kustannukset, koska vain osa relevanteista kustannuksista on suoraan luettavissa päätöksentekoasiakirjoista. Toivomme, että tämä raportti herättää lukijoissa kiinnostuksen markkinasuuntautuneiden toimintatapojen monipuoliseen pohdintaan. Tähän kannustavat myös julkaisussa esitettävät kahdeksan käytännön esimerkkiä, joista kolmen sisällöstä vastaavat professori Salme Näsi ja JHTT, KHT Pasi Leppänen (caset 1, 2 ja 3). Muista esimerkeistä vastaavat muut kolme tekijää, hallintotieteiden tohtori Tuija Rajala, hallintotieteiden tohtori Jari Tammi ja professori Pentti Meklin yhdessä. Pentti Meklin on toiminut hankkeen vastuullisena johtajana. Nyt julkaistava raportti on muotoutunut kirjoittajien monien, usein varsin kiperien pohdintojen tuloksena. Salme Näsi ja Pasi Leppänen ovat myös kommentoineet tutkimuksellisia valintoja ja tarjonneet oman asiantuntemuksensa kokonaisuuden muotoutumiseen. Olemme haastatelleet useita kunta-alalla toimivia kilpailutuksen kysymyksiin käytännössä perehtyneitä asiantuntijoita. Heille kaikille haluamme lausua mitä parhaimmat kiitokset. Toivomme, että tutkimuksemme avaa lukijoille uusia näkökulmia kilpailutuksen päätöstilanteiden monipuolisuuden ymmärtämiseen. 10

10 Raportoinnissa olemme kiinnittäneet usein varsin kriittisesti huomiota siihen, että markkinoilla toimittaessa kunnille kertyy muitakin kustannuksia kuin vain palvelusta maksettava hinta. Työmme ei ole suunnattu uusia toimintatapoja vastaan, vaan haluamme valottaa kilpailutuksen moninaisia vaikutuksia ja laskentainformaation merkitystä päätöksentekotilanteissa. Kiintoisa aihepiiri haastaa kunta-alan tutkimuksesta innostuneita jatkamaan aihepiirin parissa. Tampereella Tuija Rajala Jari Tammi Pentti Meklin 11

11 1 Johdanto 1.1 Kustannustietoisuus edellyttää tietoperustan vahvistamista Kustannustietoisuus on ollut vuosikymmeniä puheenaiheena kunnallishallinnossa. Erityisesti viime aikoina ovat lisääntyneet väitteet siitä, että nykyinen kuntien laskentatoimi ei tuota kuntien palvelujen kustannuksista riittävän relevanttia tietoa, kun kunnat siirtyvät yhä enemmän käyttämään markkinasuuntautuneita toimintatapoja. Tiedotusvälineissä on myös esitetty lukuisia esimerkkejä siitä, kuinka kilpailuttaminen on käynyt kunnille kalliiksi tai että kunnat ovat ulkoistamisen jälkeen todenneet ostettavan palvelun merkittävästi omaa tuotantoa kalliimmaksi ja kyseinen toiminta on otettu takaisin itselle. Vaikka tällaisista kokeiluista voidaan oppia, ne aiheuttavat kohtuuttomia kustannuksia ja henkisiä kärsimyksiä kaikille osapuolille (henkilöstölle, asiakkaille ja myös tuottajille). Keskeisenä syynä virheellisiin valintoihin ovat olleet talousajattelun ja laskentatoimen puutteet. Tieto toiminnan kustannuksista on ollut tärkeätä omassa tuotannossa, mutta markkinoiden hyödyntämiseen perustuvien toimintatapojen lisääntyessä tiedon merkitys on vielä suurempi. Vaikka Suomen Kuntaliitto on vuosien saatossa ansiokkaasti ohjeistanut laskentatointa erityisesti rahoituksen laskentatoimen puo 12

12 lella (financial accounting), on johtamista palvelevan laskentatoimen (management accounting) konkreettinen kehittäminen jäänyt lopulta kuntien vastuulle. Tämän seurauksena kuntien laskentakäytännöt ovat vaihdelleet (esim. Helin ja Valkama 1995) ja vaihtelevat edelleen. Aivan viime aikoina koko julkisessa hallinnossa onkin kiinnitetty erityistä huomiota laskentatoimen kehittämiseen. Valtionhallinnossa on uudistettu valtion talousarviolainsäädäntöä, jonka yhtenä keskeisenä tavoitteena on kehittää tuloksellisuuden laskentatointa. Valtionhallinnossa on myös ollut erityisiä hankkeita, muun muassa ministeriöiden johdon laskentatoimen kehittämisessä (Valtiovarainministeriö 2006) ja yliopistojen laskentatoimen kehittämisessä (Meklin ja Kallio 2005). Kunnat ja valtio ovat myös ryhtyneet kehittämään julkisen hallinnon controller-toimintoja. Kaikki nämä ovat merkkejä siitä, että markkinasuuntautuneiden toimintatapojen lisääntyminen edellyttää entistä relevantimpaa talousinformaatiota ja että nykyinen johdon laskentatoimi ei sellaista tuota, tai jos tuottaa, niin sitä ei osata tai haluta päätöksentekotilanteissa käyttää. Kuntien toiminnan muutos ohjaa laskennan kehittämistä laskenta puolestaan ohjaa muutoksia Kunnissa on rahoituksen laskentatoimi ollut hyvin esillä. Sitä on vahvistettu viimeisimmän kuntalakiuudistuksen yhteydessä, jolloin kunnissa siirryttiin perinteisestä hallinnollisesta kirjanpidosta noudattamaan soveltuvin osin liikekirjanpitoa. Muutoksella haluttiin juurruttaa kuntasektorille liikkeenjohdollisia toimintatapoja pohtimatta kovinkaan syvällisesti, kuinka ne sopivat kunnan toimintaperiaatteisiin. (Näsi 1997.) Tämä vuoden 1997 alussa voimaan tullut uudistus on johtanut myös tulos- ja rahoituslaskelman merkityksen korostumiseen arvioitaessa kunnan kokonaistaloudellista tilannetta. Kun vuoden 2007 alussa nimettiin joukko kuntia, joiden talous tietyillä talousmittareilla mitattuna antaa aihetta valtion toimenpiteisiin, on tutkijoiden piirissä kysytty muun muassa sitä, mitä yksi keskeinen luku, kuntien yli- tai alijäämä, itse asiassa kertoo kunnan taloudellisesta tilasta (Meklin ym. 2005, Kärki 2008). Tämän luvun perusteel 13

13 la tehdään isoja, kuntia koskevia ratkaisuja. Mainituissa tutkimuksissa on kyse rahoituksen laskentatoimen piiriin kuuluvan informaation analysoinnista. Analyysin näkökulma ja kohde ovat erilaiset, kun siirrytään organisaation sisäisen toiminnan laskentaproblematiikan piiriin. Silloin arvioinnin kohteena on kunnassa ei-lakisääteinen laskenta eli johdon laskentatoimi. 1 Kustannuslaskenta on kunnissa tunnettu jo pitkään erityisesti teknisellä sektorilla sekä liikelaitostoiminnassa. Sen tarpeellisuus on kasvanut nopeasti markkinasuuntautuneiden toimintatapojen yleistyessä ja laajetessa myös ns. hyvinvointipalveluihin, jotka aiemmin on useimmiten tuotettu itse. Kustannusten kasvun hillintämekanismi on kunnissa ollut pelkistetysti se, että on karsittu menoja ja luovuttu joistakin toiminnoista tai yksiköistä (esimerkkinä kyläkoulun lakkautus). Uudentyyppisessä kustannusten hallinta-ajattelussa ollaan entistä kiinnostuneempia organisaation uudelleenjärjestelyistä. Kyse on tarjontapuolen organisoinnista, siitä kuinka paljon palvelujärjestelmän muokkaamisella saadaan aikaan taloudellisuutta ja vaikuttavuutta edistäviä ratkaisuja. Auttavatko markkinasuuntautuneet toimintatavat uudistamaan ja vahvistamaan kuntien toimintaedellytyksiä? Enää ei riitä Oiva Myllyntauksen (2002, 13) kirjaama kuntien tuotteiden hinnanmuodostusperiaate, joka on yksi mahdollisuus: Kunnat voivat kilpailuttaa omaa palvelutuotantoaan ja määritellä siten suoritteiden markkinahinnat kilpailevien tuottajien tarjoushinnoista. Näin kunnat voivat myös arvioida oman toiminnan kannattavuutta tarjoushintojen ja omien tuotantokustannusten erotuksena. 1 Valtiovarainministeriön julkaisun Ministeriöiden kustannuslaskennan kehittäminen (2/2006) esipuheessa todetaan, että toimivan tulosohjauksen kriittinen menestystekijä on tuloksellisuuden ja johdon laskentatoimi. Talousarvioasetuksessa säädetään (1243/1992), että viraston ja laitoksen on järjestettävä johdon laskentatoimi ja sen hyödyntäminen viraston ja laitoksen tuloksellisuuden johtamisen ja 69 :ssä säädetyn sisäisen valvonnan edellyttämällä tavalla. Valtion yksiköissä onkin otettu käyttöön erilaisia kustannuslaskentamalleja. Tätä kehitystä ovat jouduttaneet tarve seurata suoritekustannuksia ja maksullista toimintaa sekä tarve olla selvillä yhteisrahoitteisen toiminnan kustannusvastaavuudesta. 14

14 Edellä esitetty toimintatapa edellyttää kuitenkin myös sitä, että on laadittu omaa toimintaa koskevia laskelmia, jotka toimivat vertailun perustana. Kustannusten aiheuttajien tunteminen on välttämätöntä. Eri asia on sitten, miten kustannuksia kohdennetaan tuotteille ja mitä hinnoitteluperiaatteita noudatetaan. Heikki Helin ja Markku Lankinen (2005, 7) esittävät mielenkiintoisen ja laskennan kehittäjien kannalta varteenotettavan näkökulman, kun he toteavat että kun tien palvelutuotannon kustannukset ovat sitä suuremmat, mitä kehittyneempi niiden kustannuslaskenta on. Myöhemmin tutkijat perustelevat väitettään sillä, että erityisesti tilahallinnon kustannusten huomioon ottamisella on suuri vaikutus ja ne vaihtelevat kunnittain (emt., 10). Helin ja Lankinen (2005, 10) toteavat vielä, että esimerkiksi Helsingin palvelutuotannossa suurtuotannon edut ovat muuttuneet lisäkustannuksiksi. Suuruuden tarjoamien skaalaetujen tavoittelu on nyt Paras-hankkeen myötä erittäin ajankohtainen asia. Onkin syytä pohtia, minkä tyyppisissä palveluissa keskitetyt palvelut ovat kokonaistaloudellisesti toimiva järjestely ja milloin taas lähellä tuotetut, asiakkaan tarpeet nopeasti huomioon ottavat rakenteet ovat sekä toimivia että taloudellisia. 2 2 Tätä samaa toiminnan dynaamisuuden ja tarkoituksenmukaisen hallintajärjestelmän löytämisen problematiikkaa on jo parikymmentä vuotta sitten käsitellyt liikkeenjohdon puolella esimerkiksi Rosabeth Moss Kanter (1989) kirjassaan When Giants Learn to Dance. Hän korosti, että yritysten merkittävimmät haasteet ovat sopeutuminen kilpailulliseen toimintaympäristöön ja dynaamisuus kaikessa tekemisessä. Samoihin aikoihin julkaistiin useita merkittäviä yritysten ulkoistamisprosessien ongelmia käsitteleviä teoksia. On merkille pantavaa, että yritykset ostavat ulkoa yhä enemmän: usein myös organisaation johtamisen kannalta keskeisen informaation tuottaminen on jo tuolloin annettu ulkopuolisen hoidettavaksi. Tämä tekee yksiköistä erittäin haavoittuvia (Hendry 1995). 15

15 1.2 Hierarkkinen toimintatapa ja markkinasuuntautuneet toimintatavat alustava hahmotus Perinteisesti kunnat ovat järjestäneet palvelut kuntalaisille omana tuotantona, jota kuntien päätöksentekojärjestelmä on ohjannut hierark kisen tavan mukaan. Näin on edelleenkin, mutta rinnalla suositaan markkinasuuntautuneita ratkaisuja. Tässä tutkimuksessa käsitellään kustannusten muodostumista ja kustannuslaskennan ongelmia näissä kahdessa tyypillisessä toimintatavassa. Tutkimuksen aihealue on kahta edellä mainittua perusmallia laajempi, joten on tarpeen nostaa esille myös muita keskeisiä ilmiöitä ja käsitepareja, kuten markkinat ja näennäismarkkinat, kilpailutettu ja ei-kilpailutettu toiminta sekä kilpailu ja kilpailuttaminen. Kuviossa 1 jäsennetään tämän tut PALVELUN JÄRJESTÄMISTAPA HIERARKKINEN hierarkkinen valtasuhde normit, ohjeet, budjetti resurssi-/panosohjaus MARKKINASUUNTAUTUNUT tilaaja-tuottaja- tai ostajamyyjäsuhde sopimus tuotoksen ohjaus NÄENNÄISMARKKINAT tilaaja-tuottajamalli palveluseteli MARKKINAT EI-KILPAILULLINEN KILPAILULLINEN tilaajan ja tuottajan yhteistyö neuvottelut 16 kilpailuttaminen kilpailu (myös potentiaalinen) Kuvio 1. Hierarkkisen toimintatavan ja markkinasuuntautuneiden toimintatapojen keskeiset käsitteet.

16 kimuksen keskeisiä käsitteitä ja niiden välisiä yhteyksiä. Käsitteet ja niiden sisällöt tarkentuvat tutkimusraportin edetessä. Kuvio 1 kertoo pelkistetysti toimintatapojen eroista. Kunnissa palvelujen järjestämistapoja sovelletaan rinnakkain eikä aina olla selvillä siitä, mitkä taustaolettamukset ovat synnyttäneet kyseiset toimintatavat. Siksi tutkimuksessa pureudutaan kuvion peruskäsitteisiin selkiinnyttämällä sisältöjä ja niiden mukanaan tuomia näkökulmaeroja, jotka arkikeskustelussa ovat usein hyvin ideologisväritteisiä. 1.3 Tutkimuksen ajatuksellinen juoni Tämän tutkimuksen ajatuksellinen juoni etenee seuraavasti: 1. Kunnat ovat siirtyneet yhä enemmän käyttämään erilaisia markkinasuuntautuneita toimintatapoja (muun muassa ostopalveluja, tilaaja-tuottajamalleja, palveluseteleitä) perinteisen hierarkkisesti ohjatun oman tuotannon rinnalla. a. Tavoitteena on löytää toimintatapoja, joiden avulla kuntien palvelujen järjestämistehtävä voidaan hoitaa mahdollisimman tuloksellisesti eli taloudellisesti (kustannustehokkaasti) ja vaikuttavasti. b. Markkinasuuntautuneisiin toimintatapoihin sisältyy usein jonkinasteinen kilpailu sekä kilpailuttaminen. 3 c. Osa nykyisin julkisesti tuotettavista palveluista voidaan tuottaa myös markkinoilla. Tämä on nykyoloissa myös tarkoituksenmukaista, kunhan on ensiksi analysoitu, milloin mennään markkinoille ja mitkä ovat niitä palveluita, joita julkinen hallinto voi järjestää tällä tavalla. 2. Erilaisissa tarkastelu- ja päätöstilanteissa on tärkeätä tietää vaihtoehtoisten toimintatapojen kustannukset. Tutkijoiden väite täs 3 Toiminta voi olla markkinasuuntautunutta myös esimerkiksi johtamisen (NPM) ja kannustejärjestelmien osalta, eikä etusijalla ole lainkaan kilpailuttaminen. 17

17 sä työssä on se, että relevantit kustannukset eivät ole tiedossa päätöstilanteissa seuraavista syistä: a. Osa kustannuksista on näkyviä. Tämä tarkoittaa sitä, että kustannukset näkyvät esimerkiksi ostopalvelujen hinnoissa tai vertailulaskelmissa. Markkinoilla hintainformaatio on keskeisessä asemassa sekä ostajan että myyjän kannalta. b. Osa kustannuksista on näkymättömiä. Kustannukset ovat kyllä olemassa ja joskus myös jäljitettävissä, mutta ne eivät näy relevantissa muodossa päätöksiä tehtäessä. Kustannuksista osa saattaa myös siirtyä muille toimijoille tai konkretisoitua jälkikäteen. c. Näkymättömät kustannukset saattavat aiheuttaa sen, että näkyvillä kustannuksilla mitattu edullisin vaihtoehto on lopulta kokonaiskustannuksiltaan kunnalle tai kuntalaiselle epäedullinen. Tämän tutkimuksen tekijöiden olettamus on, että kilpailuttamisen päätöstilanteissa relevanteista kustannuksista osa jää näkymättömiksi ja voi aiheuttaa sen, että todellisuudessa tavoiteltu tuloksellisuus (taloudellisuus ja vaikuttavuus) voi olla näkyvää tuloksellisuutta huonompi. Edelleen tutkijoiden väite on, että eri toimintatavoissa on erilaisia näkymättömiä kustannuksia. Kirjallisuudessa käsitellään näkymättömissä olevia kustannuksia erilaisissa konteksteissa. Tässä työssä näkymättömiä kustannuksia tarkastellaan kahdesta näkökulmasta: 1) organisaation yleisten toimintatapojen tehottomuuden näkökulmasta sekä 2) kilpailuttamisen päätöstilanteissa. Nämä kaksi lähestymistapaa erotetaan siten, että yleensä organisaation tehottomuuteen viittaavista kustannuksista käytetään nimitystä piilokustannus (hidden cost) ja tiettyyn päätöstilanteeseen, tässä siis kilpailuttamistilanteisiin liittyvistä kustannuksista käytetään termiä näkymätön kustannus (invisible cost). Kun tekstissä viitataan kumpaankin näistä, puhutaan näkymättömissä olevista kustannuksista. 3. Kunnat tekevät erilaisia päätöksiä siirtyessään käyttämään markkinasuuntautuneita toimintatapoja tai niitä käyttäessään 18

18 a. ulkoistaessaan omaa tuotantoaan tai vertaillessaan sitä ostopalveluihin b. ostaessaan ulkopuolelta palveluja c. myydessään palveluja toisille kunnille tai muille ulkopuolisille d. ohjatessaan sisäisiä markkinoitaan. Kun tässä tutkimuksessa käsitellään kunnan toimintaa edellä mainituissa tilanteissa, puhutaan vain kilpailuttamisen päätöstilanteista, joissa kustannuksia tarkastellaan. Nämä päätöstilanteet ymmärretään joko yksittäisenä valintana, esimerkiksi päätöksenä ulkoistaa jokin toiminto, tai jatkuvina toisiaan seuraavina päätöksinä kuten ostettaes sa tai myytäessä tuotteita tai tehtäessä osto-, myynti- tai omistajapäätöksiä vuosittain sisäisillä markkinoilla. Päätöstilanteet edellyttävät myös jo tehtyjen ratkaisujen seurantaa: Esimerkiksi kohdassa 3a mainittu ulkoistus saatetaan eri syistä kuten toiminnan jatkuvuuden turvaamiseksi joutua palauttamaan takaisin kunnalle tai kohdassa 3c on tehtävä juridista rajankäyntiä, onko kyseessä myynti toiselle kunnalle tai kumppanuussopimus. Samalla on katsottava, onko kyse kilpailulainsäädännön piiriin kuuluvasta toiminnasta vai ei. Kilpailuttamisen seuranta- ja valvontakustannukset on myös arvioitava erikseen ja otettava mukaan laskelmiin. Vaikeammin arvioitavia kysymyksiä ovat toiminnan vakaus sekä asukkaiden palvelujen käyttötottumusten huomioon ottaminen ja asiakastyytyväisyys, mutta näilläkin seikoilla pitäisi olla merkitystä, kun tehdään palvelujen järjestämistä koskevia ratkaisuja, sillä julkinen toimii asukkaita varten. 1.4 Miksi kunnat lisäävät markkinasuuntautuneita toimintatapojaan? Kun laskentainformaation käyttöä pohditaan julkisen sektorin kilpailuttamisen päätöstilanteissa, on tunnettava erityisen hyvin tarkasteltavan toiminnan luonne, konteksti normiperustoineen ja toiminnan taustalla olevat kulloisetkin ajattelutavat. Ei riitä, että osa 19

19 taan laskea mahdollisimman tarkasti oikein, vaan laskenta määrittyy kontekstikohtaisesti sekä sen mukaan, minkälaiseksi hallinnon ja koko toiminnan edellytetään kehittyvän. Jälkimmäisestä mainittakoon esimerkkinä hallintosopimuksen julkisuusasteen määrittymisen vaikutus tilaajan ja tuottajan sopimuksen sisältöön ja käsittelytapaan. Markkinasuuntautuneisiin toimintatapoihin oleellisesti liittyvä kilpailuttaminen on saanut osakseen kritiikkiä varsinkin silloin, kun kilpailu nähdään pelkkänä voiton tavoitteluna ja kun kilpailutettava palvelu edustaa inhimillisenä tarpeena vaikeasti määriteltävää mutta kaikille välttämätöntä. Tällaisia asioita ovat Jari Stenvallin ja Jari Vuoren (2002, 1) mukaan terveys ja puhdas elinympäristö. Ne ovat maailmanlaajuisesti julkisen intressin tavoitteita, mutta niitä ei silti tarvitse tuottaa julkisilla välineillä. Kilpailuttamista tulisi kirjoitta jien mielestä lähestyä ennen kaikkea hyvinvointiverkostojen näkökulmasta. Tutkimusta tulisikin siksi tehdä ensisijaisesti kilpailutuksen toimivuuden näkökulmasta, ts. milloin kilpailuttaminen toimii ja milloin se ei toimi. Jokainen meistä tuntee esimerkkejä tilanteista, joissa kilpailuttaminen toimii tai ei toimi. Stenvall ja Vuori (2002, 2) pohtivatkin: Jos kilpailutuksesta tulee kontrolloitua, ei olla kovinkaan kaukana siitä, että kilpailuttaminen määritellään ohjauksellisesti täydellisen kilpailun ehdoin, niin että siitä tulee kunnallista byrokratiaa, joka luo menoja enemmän kuin tuo säästöjä. George Boyne (1998a, 696) ennakoi, että kansainvälisten kilpailuttamiskokemusten ja empiiristen tutkimusten perusteella osa sellaisista julkisista paikallispalveluista, jotka nyt tuotetaan markkinoilla, tullaan palauttamaan julkisen monopolin hoidettavaksi. Kymmenen vuoden takaisen ennakointinsa hän perustelee sillä, että osa kilpailutuksen piiriin siirretyistä palveluista ei yksinkertaisesti toimi markkinoiden tuottamina. Edellä on jo viitattu siihen, että kuntien toiminnan tulo markkinoille muuttaa niitä, mutta miten, sitä ei vielä kovinkaan hyvin tiedetä. Se voidaan jo nyt sanoa, että sopimustoiminnan järjestelyt tulevat edellyttämään aivan uudenlaista resursointia, eikä se ole ilmaista. 20

20 Julkisen ja yksityisen toiminnan ennustetaan lähivuosina yhä enemmän limittyvän ja samalla markkinoiden tuntemuksen välttämättömyys kunnissa korostuu. Yksityisten kunnille tarjoamat ja tuottamat palvelut tulevat empiirisen tutkimuksen mukaan vahvistumaan terveydenhuollossa, sosiaalitoimessa ja teknisellä sektorilla. Tämä kasvu toteutuu lähinnä suurissa tai suurehkoissa muuttovoittokunnissa (Saarinen ja Forma 2007, 197). Muutos selittyy yksinkertaisesti sillä, että markkinat edellyttävät tiettyä väestöpohjaa. Mielenkiintoinen havainto edellä mainittujen tutkijoiden työssä on se, että ideologia ei selitä valintoja yksityisen ja julkisen välillä: Vaikka laajemman yhteiskunnallisen keskustelun tasolla ideologialla näyttäisi olevan merkitystä palvelujen järjestämistä koskevien vaihtoehtojen suhteen, paikallisella tasolla ideologia puolueiden kannatussuhteilla mitattuna ei näyttäisi olevan kovin merkityksellinen tekijä (emt ). Kunnat ovat valinneet oman tuotannon sijasta yksityiset tuottajat pääasiassa siitä syystä, että niiden toiminnan on arvioitu olevan tehokasta. Niiden on katsottu olevan myös joustavampia ja palvelujen tuotantotapojen on arvioitu olevan paremmin johdettuja. Kuntien intressinä on myös ollut saada aikaan julkista palvelutuotantoa tukevia markkinoita. Kilpailun syntymisen kannalta on keskeistä, että alueella toimii useita toisistaan riippumattomia palvelun tarjoajia. Kuntien kannalta on usein todettu, että yksityistä tarvitaan täydentämään niiden omaa tuotantoa, kuten haastatteluesimerkkimme kertoo. No meillä on sellainen, että on päiväkodit, missä on asetusten mukainen henkilöstövolyymi, ja ne päiväkodit on sellaisia, että ne on aina sillä samalla lapsiluvulla täynnä ja se jousto on perhepäivähoidossa. Niitä lisätään ja vähennetään sen mukaan kuin lapsia on. Tämä joustovarana toimiminen ei kuitenkaan ole yritysten näkökulmasta toivottava asetelma, sillä ne eivät luonnollisestikaan halua olla ruuhkahuippujen tasaajia ja toimijoina toissijaisessa asemassa (Aare-Puff 2006). Tämä ongelma on akuutti erityisesti kolmannen sektorin toimijoiden kohdalla, jotka ovat saattaneet tehdä kilpailu 21

21 tuksen alkuvaiheessa itselleen varsin epäedullisia sopimuksia eivätkä pysty osin kapasiteetin heikon jouston vuoksi kilpailemaan markkinoilla isojen toimijoiden rinnalla. Asiakkaiden keskuudessa tehtyjen mielipidetiedustelujen mukaan yksityisten yritysten etuna on se, että ne lisäävät ja monipuolistavat palvelutarjontaa, ja samalla kasvaa asiakkaan valinnanvapaus. Lisäksi asiakkaat uskovat, että yksityisen tuottama palvelu on paremmin saavutettavissa ja se on julkista laadukkaampaa (Majamaa 2004). Kunnat ennakoivat henkilöstöpulaa ja noudattavat lakia Kunnat ovat pyrkineet suosimaan jo nyt kunnan ulkopuolisia toimijoita siksi, että ne haluavat varautua kuntien suureen eläkepoistumaan. Tosiasia lienee myös se, että työvoimapula ei kosketa vain julkista sektoria vaan on todennäköistä, että henkilöstöpula on toimialakohtaista ja se koskettaa niin julkista kuin yksityistäkin toimintaa. Näin ollen yksityisen sektorin palvelukyky ei tältä osin ole välttämättä yhtään parempi kuin julkisen. Mikäli yksityiset toimijat pystyvät lähitulevaisuudessa merkittävästi parantamaan imagoaan ja laajentamaan henkilöstölle tarjottavia etuisuuksiaan, työvoimapula saattaa julkisella sektorilla kasvaa ennakoitua voimakkaammin. Tällöin yksityisestä sektorista tulee ikään kuin vahingossa yhä merkittävämpi palvelutuottaja. (Ks. Saarinen ja Forma 2007, 198.) Tämä kehitys näkyy meillä jo perusterveydenhuollossa, jossa yksityiset hoitavat osan terveyskeskuspalveluista siitä syystä, että julkinen työnantaja ei ole omilla työehdoillaan saanut houkutelluksi työvoimaa. Kunnat kilpailuttavat, koska hankintalaki ja sen rinnakkaissäädökset niin edellyttävät. Julkisen sektorin hankinnat ovat rahalliselta arvoltaan huomattavat: valtio, kunnat ja seurakunnat hankkivat tarvikkeita, tavaroita ja erilaisia palveluja tai teettivät urakalla rakennushankkeita vuosittain yhteensä reilun 22,5 miljardin euron arvosta (Hankinnat.fi ). Hankintalaki (348/2007), erityisalojen hankintalaki (349/2007) ja lakeja täydentävät hankinta-asetukset (614/2007) ovat tulleet voimaan vuoden 2007 alussa. Kyseisten säädösten tavoitteena on, että julkisilla varoilla ostettaisiin hinta-laatusuhteeltaan 22

22 mahdollisimman edullisia tuotteita, palveluja sekä urakoita. Kilpailuttaminen ja avoin ilmoittaminen lisäävät tarjolla olevia vaihtoehtoja ja antavat tasavertaiset mahdollisuudet yrityksille tehdä tarjouksia hankinnoista. Avoin kilpailu estää myös korruptiota ja harmaata taloutta. (Hankinnat.fi ) Kilpailuttamisvelvoite on kytköksissä kynnysarvoihin. Kansalliset kynnysarvot ovat vuoden 2008 alussa tavara- ja palvelutuotannossa euroa, sosiaali- ja terveyspalveluissa sekä eräissä työvoimahallinnon palveluissa euroa ja rakennusurakoissa euroa. Kun valtakunnallisella tasolla on arvioitu kuntien talouden tilaa ja kuntien kilpailuttamisaktiivisuutta, on havaittu, että tiukan talouden kunnat eivät ole etsimässä tehokkuutta suosimalla yksityisten järjestämiä palveluja. (Tätä saattaa selittää se, että pienissä kunnissa ei ole tarjolla monipuolisia yksityisiä kunnan edellyttämiä palveluja, kun niiden toimivia markkinoita ei ole edes suurehkoissa kaupungeissa.) Arttu Saarinen ja Pauli Forma (2007, 197) ovat makrotason tarkastelussaan havainneet, että kunnan taloudellinen tilanne velkaantuneisuudella mitaten ei sen sijaan ole yhteydessä yksityisen sektorin rooliin eikä myöskään kunnan koko väestömäärällä mitaten selitä arvioita ostopalvelujen osuudesta. Tutkijat viittaavat edellisessä kommentissaan myös siihen, että positiivinen yhteys on havaittavissa muuttovoittoennakoinnin ja tulevien yksityispalvelujen käytön välillä. Aikaisemmin (esim. Lith 2006) on jo todettu se, että kunnan suuri koko selittää markkinaperusteista toimintaa. Myös suurten kuntien välillä on huomattavia eroja yksityisten palvelujen käytössä. Saarinen ja Forma (2007, 198) tiivistävätkin makrotason tarkasteluaan korostamalla, että myöskään yksityisen sektorin tuottamat palvelut eivät ratkaise automaattisesti palvelujen tuotanto-ongelmia. Myös näyttöjä siitä, että yksityisesti tuotetut palvelut olisivat tehokkaampia, on sekä puolesta että vastaan. Vuonna 2004 johtavista sosiaalitoimen viranhaltijoista vain 9 % uskoi vanhusten palveluasumisen kilpailuttamisella saadun aikaan kustannussäästöjä ja 20 % arvioi kustannus 23

23 ten nousseen. Syitä kustannustason nousulle ei esitetty, mutta samassa tutkimuksessa on maininta, että 17 % vastaajista arvioi palvelun laadun kohonneen (Suoniemi ym. 2004). Kunnat hakevat uusilla toimintatavoilla tuloksellisuutta eli taloudellisuutta ja hyvin tarkoitustaan toteuttavia palveluja eli vaikuttavuutta. Taloudellisuustarkastelussa tärkeän osan muodostavat kustannukset. Tämän tutkimuksen virike ja perusväite on, että kustannusten selvittämisessä kunnissa on vaikeuksia, sillä vain osa kustannuksista on päätöstilanteissa näkyviä, osa jää näkymättömäksi. 24

24 2 Tutkimustehtävä ja tutkimuksen rakenne 2.1 Tutkimustehtävä ja tavoitteet Tutkimuksen kohde ja tehtävänasettelu Tutkimuksen tavoitteena on tunnistaa hierarkkisen toimintatavan ja markkinasuuntautuneiden toimintatapojen käytössä esiintyviä näkymättömiä kustannuksia. Kaksi keskeistä tehtävää ovat seuraavat: 1. Määritellä kilpailuttamisen päätöstilanteissa esiintyvät relevantit, näkyvät ja näkymättömät kustannukset. Määrittelyjen perustana on aikaisempi tutkimus, jonka pohjalta kehitetään ajattelumalli toimintatapojen kustannusrakenteista ja edellä mainituista kustannuksista. 2. Havainnollistaa muutamien empiiristen esimerkkien avulla näkymättömiä kustannuksia kilpailuttamisen päätöstilanteissa. Esimerkit pohjautuvat todellisiin tapauksiin kunnissa, mutta tutkijat ovat pelkistäneet esimerkkejä, jotta ne mahdollisimman hyvin havainnollistaisivat näkymättömien kustannusten ongelmaa. 2.2 Tutkimuksen rakenne Tutkimuksen alkuosa on teoreettinen ja kustannusten hallintamekanismeja analysoiva. Pohdinnan keskiössä ovat hierarkkisen toimintata- 25

25 van ja markkinasuuntautuneiden toimintatapojen kustannusrakenteet ja niiden muutos toimintatapaa vaihdettaessa. Mitkä kustannukset vähenevät, mitkä mahdollisesti lisääntyvät ja mitä kokonaan uusia kustannusten aiheuttajia saattaa ilmetä? Miten otetaan laskelmissa huomioon runsaasti lisääntyneiden sopimusjärjestelyjen kustannukset? Muuttuvatko ne toiminnan vakiintuessa, ja kuinka kalliiksi tulee hajaantuvan toiminnan valvonta? Näitä kustannusten rakenteiden muutoksia esitellään tässä tutkimuksessa sekä verbaalisesti että laskelmina. Tutkimusraportti sisältää empiiristä aineistoa, jota esitellään myös teoreettisen osan yhteydessä (luvut 1 6). Lisäksi haastattelu- ja asiakirja-aineistoa esitellään ja analysoidaan teoreettisen kehikon viitoittamana (luku 7). Tutkimuksen luku 7 sisältää laskennallisia ja verbaalisia esimerkkejä kuntien kilpailuttamistilanteista. Nämä esimerkit kertovat myös siitä, mihin nykyinen laskenta yltää ja mihin ei. Luku 8 sisältää tiivistyksen näkymättömistä kustannuksista. Eräs haastateltu on todennut tutkimusasetelmasta näin:...jos oivaltaa innovatiivisesti jotkut ongelmat, niin siihen korjaavaan toimenpiteeseen pääsee ilman sitä empiiristä tutkimustakin, pelkästään merkityksen ymmärtämisen avulla. 26

26 3 Kunta palvelujen järjestäjänä hierarkkinen toimintatapa ja markkinasuuntautuneet toimintatavat 3.1 Kunnat palvelujen järjestäjinä päämääränä toiminnan tuloksellisuus Kunnan keskeinen tehtävä on palvelujen järjestäminen kuntalaisille. 2 11/9/2008 Palvelujen järjestämisen ja rahoituksen sekä kuntalaisten eri roolien välistä yhteyttä esittää yleisen tason kehikko kuviossa 2. Kunta palveluja järjestävänä organisaationa * hierarkkinen toimintatapa * markkinasuuntautuneet toimintatavat Verot Maksut Valtionosuudet Palvelut Palveluketjut Kuntalaiset * veronmaksajina * vallan käyttäjinä * palvelun käyttäjinä Taloudellisuus (kustannustehokkuus) Vaikuttavuus Kuvio 2. Kunta kuntalainen-suhteen keskeiset käsitteet. Kuvio 2. 27

27 Kunta on kuntalaisia varten. He valitsevat vaaleilla valtuuston, joka käyttää valtaa heidän puolestaan kunnan asioissa, joista tärkeimpiä ovat palvelujen järjestäminen ja niiden rahoituksesta huolehtiminen. Monissa kunnissa merkittävin tulolähde ovat kuntalaisten maksamat verot. Suurin osa palveluista on lakisääteisiä, joten kunnalle jäävät usein vain järjestämis- ja rahoituspäätökset. Kunta myös aktiivisesti rakentaa erilaisia aineellisia ja aineettomia edellytyksiä, joihin sisältyy markkinoiden vaaliminen, sosiaalisen pääoman turvaaminen yms. Kunta ei siten ole vain lainsäädäntöä toimeenpaneva yksikkö vaan monipuolisen toiminnan areena. Kuntien taloudelliset edellytykset järjestää palveluja poikkeavat toisistaan. Tästä syystä valtio tasaa valtionavuilla kuntien välisiä taloudellisia eroja. Myös palvelujen käyttäjät osallistuvat yhä enenevässä määrin palvelujen kustannusten kattamiseen palvelumaksuilla. Tässä tutkimuksessa keskitytään kuitenkin kuntien palvelujen järjestämistapojen kustannuksiin, ei rahoitusvastuun jakamisen kysymyksiin. Erilaisilla toimintatapavalinnoilla kunnat etsivät tehokkuutta, josta nykyisin käytetään nimitystä tuloksellisuus, mikä tarkoittaa sitä, että palvelut on tuotettava taloudellisesti (kustannustehokkuus) ja niiden on oltava myös vaikuttavia (hyviä). Kun palvelut järjestetään taloudellisesti ja vaikuttavasti, kuntalaiset saavat hyvän vastikkeen veroilleen ja maksuilleen. Tilastojen mukaan kuntien käyttötalouden nettokustannukset olivat vuonna 2006 asukasta kohti hieman yli neljätuhatta euroa (4 026) eli kunnat käyttivät tuon summan verran verorahoitusta palvelujen järjestämiseen. Tästä luvusta ei kuitenkaan pystytä päättelemään palvelujen taloudellisuutta, vaikka se päättäjiä kovasti kiinnostaakin. Kysymys kuuluukin: millä tavalla kunta pystyy järjestämään taloudelliset ja vaikuttavat palvelut? Taloudellisuudessa tarkastellaan palvelujen aikaansaamisen kustannuksia Palveluilla ja palvelutuotteilla tavoitellaan asukkaille myönteisiä vaikutuksia eli vaikuttavuutta, kuten koulussa oppimista ja terveyden 28

28 huollossa sairauksien ehkäisyä sekä potilaiden paranemista. Järjestelmät ovat vain välineitä näihin tavoitteisiin pääsemiseksi. Itse järjestelmät ovat kuitenkin toiminnan välttämätön ehto. Niiden jäsentäminen edellyttää muun muassa tuotteiden oikeaa hahmottamista ainakin seuraavista kahdesta syystä: oo Markkinasuuntautuneissa toimintatavoissa kunta ostaa erilaisia tuotteita. oo Ulkoistettaessa tehdään vertailua juuri tuotteiden kesken: oman tuotannon kustannuksia verrataan ulkoisen vaihtoehdon hintaan. Päätöksentekotilanteessa pohditaan sitä, kummalla toimintatavalla palvelut saadaan järjestetyksi taloudellisemmin ja mahdollisesti myös vaikuttavammin. Tässä tutkimuksessa selvityksen kohteena olevien näkymättömien kustannusten kannalta tärkeitä ovat palvelut ja niiden hahmottaminen (mitä niillä itse asiassa tarkoitetaan, minkälaisesta kokonaisuudesta tai sen osasta on kyse). Käytössä olevien laskelmien valossa tietty palvelu voi näyttää muita taloudellisemmalta, mutta selvitystyö saattaa osoittaa seuraavan kaltaisia ongelmia: oo Palvelujen saavutettavuuseroja: palvelu on taloudellisesti tuo tettu, mutta palvelu on huonosti saatavilla. oo Palvelujen laatueroja: palvelu on taloudellisesti tuotettu, mutta palvelutaso on huono. oo Palveluketjuongelmia: kunnan järjestämä palveluketju on ko konaisuutena kallis, vaikka sen yksittäinen osa on halpa. Esimerkiksi vanhusten hoivapalveluissa palveluketjussa saattaa olla mukana kunnan vanhainkoti, terveyskeskus, erikoissairaanhoito ja mahdollisesti jokin kuntoutuslaitos. Niistä jonkin toiminta muodostaa pullonkaulan, jolloin muidenkin ketjun osien toiminta häiriintyy. Asiakkaille aiheutuu ennakoimattomia kustannuksia: palvelu näyttää kunnan kannalta taloudellisesti tuotetulta, koska kunta on siirtänyt kustannukset kuntalaisten maksettavaksi. Vaikuttavuuspuolella relevanttien tietojen ongelma on suurempi kuin taloudellisuuspuolella, sillä vaikuttavuudesta ei ole saatavissa 29

29 yhtenäisiä tietoja. Palvelu voi olla taloudellisesti tuotettu, mutta sen vaikuttavuus on heikko. Kunnan kannalta tuloksellisinta on koko palveluketjun taloudellisuus ja vaikuttavuus. Päätöstilanteissa saatetaan tarkastella vain palveluketjun yhtä osaa, joka saattaa olla halpa mutta aiheuttaa sen, että koko ketjusta muodostuu kallis. Kilpailuttamisessa tämä ketjujen arviointi on hyvin haasteellista. Kun arvioidaan kertaluonteisesti yhtä osaa, pitäisi olla nähtävillä kokonaisuus, johon se sisältyy. 3.2 Kunta monitoimialaisena konsernina teoreettisia lähtökohtia TOIMIJOIDEN SOPIMUSSUHTEIDEN MONIPUOLISUUS Kunnan toimijoiden välisiä suhteita voidaan havainnollistaa agenttiteorian avulla. Agenttiteoriassa (agency theory) kiinnostuksen kohteena ovat päämiehet ja agentit sekä heidän keskinäiset sopimuksiin perustuvat suhteensa. Päämies delegoi valtaa agentille, jonka tehtäväksi jää sovitun palvelun tuottaminen tai tietyn työn tekeminen. Tässä ajattelumallissa tarkastelun keskiössä ovat agenttisuhde ja siihen kiteytettävissä olevat ns. agenttiongelmat (agency-problems), jotka ovat merkittäviä erityisesti päämiehen näkökulmasta. Näitä ovat 1) tavoite-epäselvyydet: päämiehen ja agentin tavoitteiden eroavuudet, käsitykset tavoitteisiin ja niiden saavuttamiseen liittyvistä riskeistä 4 ja 2) valvontaongelmat: päämiehen on vaikea valvoa agentin toimintaa ja vakuuttua hänen toimintansa mielekkyydestä. Kyse on usein 4 Intressien ja tavoitteiden erilaisuus agentin ja päämiehen välillä voi olla tiedostettua tai tiedostamatonta. Intressien erilaisuudesta, kun siihen liittyy vielä se, että päämies ei voi havainnoida agentin tavoitteita ja toimintaa, käytetään päämiesagenttiteoriassa käsitettä moral hazard. Kyseistä käsitettä voisi käyttää myös muissa asiayhteyksissä, kuten julkisen hallinnon asiakassuhteiden analysoinnissa (Möttönen 2002, ). Moraalilla käsitetään tässä yhteydessä lähinnä ennakoimatonta tai varmentamatonta toimintatapaa ja sen yhteyttä tulokseen (Wiili-Peltola ym. 2002, 69 70). 30

30 kompetenssista, jota tilaajan on vaikea arvioida etukäteen 5 (Wiili- Peltola ym. 2002, 67 77). Ongelmana voi olla myös 3) informaation epätasapaino: päämies ei tiedä tai ei havaitse agentin tekoja tai työskentelyolosuhteita. Agentilla on käytettävissään jotain sellaista tietoa, jota päämies ei tiedä. Tällä agentin tiedolla olisi kuitenkin merkitystä näiden kahden toimijan keskinäisessä vuorovaikutussuhteessa, ja tätä kuvataan termillä asymmetric information. (Varian 1990, ) Päämiehen on edellä esitetyistä syistä vaikea arvioida ja mitata agentin toimintaa ja tuloksia. Sopimussuhteeseen liittyy ongelmia, ei vain päämiehen vaan myös agentin näkökulmasta. Hän ei aina voi vakuuttua päämiehen tarkoitusperistä ja sopimuksen mukaisesta toiminnasta agentin suhteen. ( Jensen ja Meckling 1976.) Agenttiongelmat ovat tunnistettavissa tarkastelun kohteena olevissa toimintatavoissa. Julkisella sektorilla useita erityyppisiä agenttisuhteita Päämies agentti-suhteen ydin on julkisen toiminnan näkökulmasta seuraava: keskeisten osapuolten suhteellinen itsenäisyys, vastakkaisten intressien mahdollisuus ja informaation epätasapaino. Tästä syystä toimeksiantosuhde on samalla keskinäinen riippuvuussuhde eikä yksipuolinen määräyssuhde. Toimijoiden keskinäisessä suhteessa on käytännössä kyse vallasta: Poliittisten päättäjien valta-asema rakentuu lainsäädännön ja asioiden valmistelun rajoissa. Poliitikot käyttävät valtaa luottamuselimissä kollektiivisesti, ja se on luonteeltaan virallista. Yksittäisen viranhaltijan valta on usein epävirallista ja perustuu tiedon ja informaation säätelyyn. (Möttönen 2002, 182.) Käytännössä poliitikot tekevät vaaleissa äänestäjien kanssa poliittisia sopimuksia, ja hallinnon kanssa tehtävät sopimukset ovat yksi 5 Päämies-agenttiteorian toisen keskeisen käsitteen moral hazard lisäksi tunnetaan käsite adverse selection, jolla kuvataan agentin valikoitumista. Päämies etsii parasta agenttia ja haluaa toimia hänen kanssaan, mutta kuka tahansa agenttiehdokas voi väittää olevansa paras, ja toisaalta taas parhaat agentit eivät välttämättä halua solmia suhdetta päämiehen kanssa, sillä esimerkiksi sopimusehdot eivät tyydytä heitä (Varian 1990, ). 31

31 lötasoisia (esimerkiksi tulosneuvottelujen sitoumukset) ja organisatorisia (kuten budjettipäätökset). Joku voisi väittää edellä olevan perusteella, että julkisella sektorilla syntyy myös kaksinkertaiset kustannukset päämiesten ja agenttien suhteista (ks. Lane 2000, 236). Transaktiokustannustutkijat ilmaisevat asian talouden näkökulmasta käsitteellä demokratiakustannukset tai TCP, poliittisen toiminnan TC-kustannukset. Poliittiset prosessit ovat alttiimpia transaktiokustannuksille kuin taloudellinen toiminta sinänsä. Markkinat pystyvät karsimaan politiikkatoimintaa nopeammin tehottomat toimintamuodot, koska poliittisessa toiminnassa on tapana vaikuttaa muokkaamalla informaatiota siten, että se heikentää toiminnan arviointia ja kehittämistä. (Dixit 1996, 47.) VAIHTOEHTOISET TOIMINTATAVAT Markkinoilla toimivien yritysten tavoin kunnat voivat järjestää palvelutuotantonsa eri toimintatavoilla. Vaihtoehtoja ovat jäsentäneet useat tutkijat. Walter Powell (1991) puhuu ohjausjärjestelmistä ja jakaa ne hierarkioihin, markkinoihin ja verkostoihin. Oliver Williamson (1996, 7) puolestaan käyttää jaottelua markkinat, hierarkiat, hybridit sekä byrokratiat. Markkinoille katsotaan olevan tunnusomaista vapaus (näkymätön käsi) ja oletus, että kaikki osapuolet ovat informoituja oikeuksistaan ja velvollisuuksistaan. Hierarkiassa taas osapuolten toimintaa, ostamista ja myymistä koordinoi ja kontrolloi kolmas osapuoli (näkyvä käsi), joka muodostuu organisaation johdosta ja esimiehistä. Jose-Carlos Jarillo (1988) puolestaan katsoo, että verkostojärjestelmässä on oleellista yhteistoiminnan ja kilpailun yhteen sovittaminen. Kun hallintajärjestelmä sisältää kaikki edellä mainitut kolme rakennetta, saadaan aikaan hybridi. Hybrideille on tunnusomaista, että niissä käytetään eri ohjausmekanismeja samanaikaisesti samaan toimintoon ja kaiken lisäksi samassa yrityksessä (Bradach ja Eccles 1989, 112). Yritys voi samanaikaisesti tehdä jotakin toimintoa itse ja ostaa sitä myös ulkopuoliselta tuottajalta tai hyödyntää franchising-ratkaisuja (vrt. Mitronen 2002, 62). 32

32 Tässä työssä keskitytään tarkastelemaan markkinasuuntautuneita toimintatapoja ja hierarkkista toimintatapaa sekä hybridejä. Kaikkiin niihin sisältyvät seuraavat peruselementit: 1) kytkeytyminen ulkoiseen toimintaympäristöön, kilpailuun ja yhteistyöhön, 2) sisäiset organisatoriset ratkaisut ja johtamisen menettelytavat, joita kehitetään ja noudatetaan organisatoristen tehokkuuspäämäärien saavuttamiseksi (vrt. Mitronen 2002, 21). Oletuksena on, että ohjausjärjestelmät poikkeavat toisistaan tehokkuustavoitteiden saavuttamisen suhteen. Tämä johtuu toimijoista, vaihdannan laadusta ja sisällöistä sekä kontekstista, jossa toimitaan. Näin ollen voidaan olettaa niiden soveltuvan eri tavoin erityyppisten palvelujen järjestämiseen. Joihinkin tapauksiin voivat soveltua standardiratkaisut, ja toiset palveluista ovat hyvin yksilöllisiä ja asiakaslähtöisiä, joten niiden ohjauksen tulee olla erilainen. Ohjausmekanismikin voi itsessään olla tehokas tai tehoton, kun sitä verrataan toiminnalle asetettuihin päämääriin. Markkinasuuntautunut ajattelu ja sovellukset aiheuttavat kunnissa monia organisatorisia uudistuksia, kuten tilaaja-tuottajamalli. Toimintaympäristön muutokset muuntuvat asukkaiden uusiksi tarpeiksi. Paineet palvelujen tuottamiseksi välittyvät poliittisina paineina kunnan organisaatioon. Kunnat joutuvat ottamaan vastatakseen myös sellaisista tehtävistä, joita ne eivät ole itse käynnistäneet. Palvelut tuottaa edelleen ulkopuolinen, eikä kunnalla ole edes vastaavaa omaa tuotantoa. Kunnat ovat joskus pulassa uusien palvelutarpeiden edessä, kuten seuraava haastatteluesimerkki osoittaa: ja kun oikein haastava juttu, tai on jotain voimakkaasti kehitettävää, niin se on sitä sosiaalisektorin palveluita tai tämän tyyppistä. Se on sen RAY-pulssin takia ollut ihan erilaiset edellytykset kuin toisella puolella. Ja tää on aika pitkälle näitten palvelujen kohdalla sellainen tilanne, että tämmönen harmaa standardikama on täällä sisällä, se näkyy ihan henkilökunnan identiteetissä ja kaikessa. Sitten se positiivista medianäkyvyyttä saava palvelu on tuolla järjestöissä. Ja siinä on ollut varmaan ihan yksinkertainen syy, että kun on riittävän vaikea homma, niin kuntaorganisaatio ei ole selvinnyt siitä. Se on jäykkä päätöksenteoltaan ja poliittinen se sellainen paine on niin kova, että joidenkin HIV-positiivisten huu 33

33 meidenkäyttäjien palveluja ei ole kerta kaikkiaan saatu aikaiseksi. Silloin on käännytty palvelutuottajan puoleen, tehty tilaus. Tätä mekanismia on aika paljon. Kun toiminta on vakiintunut tai muu rahoitus loppuu, silloin julkinen sektori joutuu ottamaan järjestämis- ja rahoitusvastuun: Moni projektina käynnistynyt hanke osoittautuu vakiintuessaan välttämättömäksi, ja siitä vastaa viime kädessä kunta. järjestöt synnyttävät uutta palvelutuotantoa, raha-automaattiyhdistysraha vedetään pois, ja sen jälkeen alkaa poliittinen ym. painostus, että se saadaan tänne kunnan puolelle. Meidän maksettavaksi, ei niin että se siirtyy meidän palveluun vaan näin hieno palvelu ja nyt rahisraha loppuu, ettehän te voi jättää näitä ihmisiä vaille palveluja maksakaa. Ja siellä on voimakas poliittinen paine, siellä on taitavat neuvottelijat ja tällä tavalla on syntynyt palvelutuotantoa, jonka ongelma on se kaikessa arvokkuudessaan, että siinä on syntynyt myös sellainen ylilaadun automaatti. Haastatellun mukaan on jäänyt päälle jatkuva pilotointivaihe, ja se on kallista. 3.3 Hierarkkinen toimintatapa kunnan oma palvelutuotanto Hierarkkista toimintatapaa ja markkinasuuntautuneita toimintatapoja voidaan kuvata kolmen keskeisen ominaispiirteen avulla. Hierarkkisessa toimintatavassa kunta järjestää palvelun kokonaisuudessaan: päättää palvelusta, rahoittaa sen, tuottaa palvelun ja omistaa itse tuotannontekijät. Kyse on siis kunnan omasta tuotannosta. Kolme keskeistä piirrettä ovat seuraavat: a. Toimijoiden (kunnanvaltuusto kunnanhallitus lautakunnat palvelun tuottaja) suhde on hierarkkinen. b. Ohjaustapa perustuu määräysvaltaan; hierarkian ylempi taso päättää ja valvoo, alempi taso suunnittelee ja tuottaa palvelun. 34

34 c. Ohjauksen kohteena ovat resurssit, joiden hankkimiseen hierarkian ylin taso osoittaa talousarviossa määrärahat palvelun tuottajalle menolajeittain. Hierarkkiselle toimintatavalle on ominaista se, että aikaansaannokset eli tuotteet eivät ole ensisijaisia ohjauksen kiinnostuksen kohteita vaan toimintaa säädellään resurssien määrillä ja kohdentamisella. Tämä on hoidettu kunnan talousarvion valmistelussa ja siitä päätettäessä. Käytäntö on ollut vallitseva ennen nykyisiä talousarviouudistuksia. Hierarkkiselta toimintatavalta puuttuu luontaiset tuloksellisuuskannustimet, jotka edistäisivät palvelutuotannon taloudellisuutta ja vaikuttavuutta. Tämä ei luonnollisestikaan tarkoita aina sitä, että hierarkkinen toimintatapa olisi tehoton. Hierarkkisella toimintatavalla tuotettavien palvelujen kustannukset voidaan jakaa kahteen osaan: ohjauskustannuksiin ja tuotteen (palvelun) tuottamiskustannuksiin. Ohjauskustannuksia syntyy kunnan keskushallinnossa, hallintokunnissa ja mahdollisesti useissa koordinoivissa toimintayksiköissä. Tuotantokustannukset syntyvät palvelun tuottavassa yksikössä, esimerkiksi koulussa, vanhainkodissa ja terveyskeskuksessa. Suoritteen tai tuotteen kustannuksiin sisältyvät suoritteen välittömät kustannukset ja ohjauksesta johtuvat välilliset kustannukset, joiden perusteella voidaan laskea suoritteen yksikkökustannukset (esim. OKA). Kun ohjauksessa tarpeellinen tieto on resurssien hankintaan tarvittava määrärahan kokonaissumma ja menolajien määrärahat, ei hierarkkisessa toimintatavassa ole ollut erityistä tarvetta tuotteistamiselle ja tuotekohtaisten kustannusten laskemiselle. Tuotteiden hintoja ei tiedetä, ei myöskään aina sitä, onko toiminta tuloksellista. Kun liiketaloustieteessä puhutaan hierarkkisesta toimintatavasta, tarkoitetaan sillä ensisijaisesti tuotantoa omassa organisaatiossa (kirjoituksissa käytetään usein ilmaisua firm). Hallinnon tutkijalle hierarkkinen tarkoittaa tiettyä toiminnan ideaalimallia ominaisuuksineen. Siinä ohjaus toteutetaan linjassa ja tehtävät jakautuvat strategiseen, hallinnolliseen ja operatiiviseen tasoon sekä horisontaalisesti 35

Palvelujen organisointi ja toiminnan ohjaus tuottavuuden näkökulmasta

Palvelujen organisointi ja toiminnan ohjaus tuottavuuden näkökulmasta Palvelujen organisointi ja toiminnan ohjaus tuottavuuden näkökulmasta Kärkihankkeiden 6 ja 7 raportin kommentointia Varatoimitusjohtaja Tuottavuusnäkökulma palvelujen organisointiin ja toiminnan ohjaukseen

Lisätiedot

JÄRJESTÄJÄN JA TUOTTAJAN EROTTAMINEN SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUISSA MITÄ, MIKSI, MITEN?

JÄRJESTÄJÄN JA TUOTTAJAN EROTTAMINEN SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUISSA MITÄ, MIKSI, MITEN? JÄRJESTÄJÄN JA TUOTTAJAN EROTTAMINEN SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUISSA MITÄ, MIKSI, MITEN? Kuntamarkkinat tietoisku 14.9.2016 SOTE-UUDISTUKSEN TAVOITTEET JA NIIDEN SAAVUTTAMINEN Sote-uudistuksen tavoitteet,

Lisätiedot

Miksi työaikaa kohdennetaan? Onko tässä järkeä?

Miksi työaikaa kohdennetaan? Onko tässä järkeä? Miksi työaikaa kohdennetaan? Onko tässä järkeä? Seija Friman 6.5.2015 Tilaisuus, Esittäjä Työajan kohdentaminen Kiekun myötä Kustannuslaskenta & tuottavuusnäkökulma Työajan kohdentaminen mahdollistaa kustannusten

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveyspalvelut mega-luokan muutoksessa avaimet onnistumiseen luodaan yhdessä

Sosiaali- ja terveyspalvelut mega-luokan muutoksessa avaimet onnistumiseen luodaan yhdessä Sosiaali- ja terveyspalvelut mega-luokan muutoksessa avaimet onnistumiseen luodaan yhdessä Sirkka-Liisa Olli, kehittämisjohtaja, hyvinvointipalvelut, Oulun kaupunki / Popsterhankkeen asiantuntija/ Pohjois-Pohjanmaan

Lisätiedot

Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö

Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö Keski-Suomen liiton maakuntavaltuustoseminaari Kati Hokkanen STM Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisen keskeiset tavoitteet Päämääränä väestön hyvinvoinnin

Lisätiedot

Miten julkinen hallinto ja Tampereen kaupungin organisaatio on muuttunut ja muuttumassa?

Miten julkinen hallinto ja Tampereen kaupungin organisaatio on muuttunut ja muuttumassa? Miten julkinen hallinto ja Tampereen kaupungin organisaatio on muuttunut ja muuttumassa? Valtuustoseminaari 23.3.2015 ----------------------------------- Kari Hakari johtaja, HT Tampereen kaupunki, tilaajaryhmä

Lisätiedot

Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö

Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö Kaupunginhallitus 6.10.2014 liite nro 7 (1/20) Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö Kaupunginhallitus 6.10.2014 liite nro 7 (2/20) Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisen keskeiset tavoitteet

Lisätiedot

Palvelualan yritysten kehitysnäkymät ja haasteet

Palvelualan yritysten kehitysnäkymät ja haasteet Palvelualan yritysten kehitysnäkymät ja haasteet Valtakunnalliset kotityöpalvelupäivät 19.1.2013 1 Tuomas Telkkä Suomen Yrittäjät Esityksen sisältö Toimintaympäristön muutos ja ennusteet tulevaan Lainsäädännön

Lisätiedot

HYVINVOIVA SUOMI HUOMENNAKIN. Kunta- ja palvelurakenneuudistus sosiaali- ja terveydenhuollossa

HYVINVOIVA SUOMI HUOMENNAKIN. Kunta- ja palvelurakenneuudistus sosiaali- ja terveydenhuollossa HYVINVOIVA SUOMI HUOMENNAKIN Kunta- ja palvelurakenneuudistus sosiaali- ja terveydenhuollossa Kaikille oikeus terveelliseen ja turvalliseen elämään Kunta- ja palvelurakenneuudistuksen lähtökohtana ovat

Lisätiedot

Kolmas sektori hyvinvointipalvelujen tuottajana: haasteet ja uudet mahdollisuudet

Kolmas sektori hyvinvointipalvelujen tuottajana: haasteet ja uudet mahdollisuudet Kolmas sektori hyvinvointipalvelujen tuottajana: haasteet ja uudet mahdollisuudet Kolmas sektori: palveluita vai muita? Ylijohtaja Raimo Ikonen 12.4.2010 Julkisten ja yksityisten palveluntuottajien osuudet

Lisätiedot

Hankinnat hallitusohjelmassa - kommenttipuheenvuoro

Hankinnat hallitusohjelmassa - kommenttipuheenvuoro Hankinnat hallitusohjelmassa - kommenttipuheenvuoro PTCS:n julkisten hankintojen ajankohtaisfoorumi 17.11.2011 Asiantuntija Jukka Lehtonen, EK Julkisia hankintoja koskevat kirjaukset EK ei näe tarvetta

Lisätiedot

Tavoitteena integraatio yhteiset asiakkuudet ja palveluiden yhteensovittaminen muutoksen ytimessä

Tavoitteena integraatio yhteiset asiakkuudet ja palveluiden yhteensovittaminen muutoksen ytimessä Tavoitteena integraatio yhteiset asiakkuudet ja palveluiden yhteensovittaminen muutoksen ytimessä FinDRG-verkostohankkeen kick-off-tilaisuus 7.9.2016 Johtaja, sosiaali ja terveys Sote- ja maakuntauudistus

Lisätiedot

Tavoitteena integraatio yhteiset asiakkuudet ja palveluiden yhteensovittaminen muutoksen ytimessä

Tavoitteena integraatio yhteiset asiakkuudet ja palveluiden yhteensovittaminen muutoksen ytimessä Tavoitteena integraatio yhteiset asiakkuudet ja palveluiden yhteensovittaminen muutoksen ytimessä FinDRG-verkostohankkeen kick-off-tilaisuus 7.9.2016 Johtaja, sosiaali ja terveys Sote- ja maakuntauudistus

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistus

Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistus Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistus Palvelujen tuottaminen Pekka Järvinen STM Keskeiset asiat Lakisääteinen julkinen sosiaali- ja terveydenhuolto toteutetaan jatkossakin kunnallisena toimintana

Lisätiedot

Asymmetrinen informaatio

Asymmetrinen informaatio Asymmetrinen informaatio Luku 36 Marita Laukkanen November 24, 2016 Marita Laukkanen Asymmetrinen informaatio November 24, 2016 1 / 10 Entä jos informaatio tuotteen laadusta on kallista? Ei ole uskottavaa,

Lisätiedot

Eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunta -asiantuntijakuuleminen 29.1.2015. Jukka T. Salminen Apulaiskaupunginjohtaja Vantaan kaupunki

Eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunta -asiantuntijakuuleminen 29.1.2015. Jukka T. Salminen Apulaiskaupunginjohtaja Vantaan kaupunki Eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunta -asiantuntijakuuleminen 29.1.2015 Jukka T. Salminen Apulaiskaupunginjohtaja Vantaan kaupunki Yleistä sotehenkilöstön näkökulmasta /1 Sosiaali- ja terveydenhuolto

Lisätiedot

Politiikka-asiakirjojen retoriikan ja diskurssien analyysi

Politiikka-asiakirjojen retoriikan ja diskurssien analyysi Politiikka-asiakirjojen retoriikan ja diskurssien analyysi Perustuu väitöskirjaan Sukupuoli ja syntyvyyden retoriikka Venäjällä ja Suomessa 1995 2010 Faculty of Social Sciences Näin se kirjoitetaan n Johdanto

Lisätiedot

Pentti Meklin emeritusprofessori

Pentti Meklin emeritusprofessori Pentti Meklin emeritusprofessori ARTTU-hankkeen eri modulit tuottavat raportin lähtötilanteesta 2006-2008 Paras-hanke on yllättävän jäsentymätön Tarve viitekehyksen rakentamiseen > jäsennys uudistuksesta

Lisätiedot

MITEN IKÄIHMISILLE TURVATAAN INHIMILLISET PALVELUT?

MITEN IKÄIHMISILLE TURVATAAN INHIMILLISET PALVELUT? MITEN IKÄIHMISILLE TURVATAAN INHIMILLISET PALVELUT? Valtakunnalliset Kuntoutuspäivät 19.3.2010 Helsinki Jussi Merikallio johtaja, sosiaali- ja terveysasiat Sosiaali- ja terveyspalvelujen lähivuosien haasteet

Lisätiedot

Kolmannen sektorin asumispalvelujen tuottajien yleishyödyllistä palvelupuhetta jäljittämässä kilpailuttamisen kontekstissa Kolmen kaupungin

Kolmannen sektorin asumispalvelujen tuottajien yleishyödyllistä palvelupuhetta jäljittämässä kilpailuttamisen kontekstissa Kolmen kaupungin Kolmannen sektorin asumispalvelujen tuottajien yleishyödyllistä palvelupuhetta jäljittämässä kilpailuttamisen kontekstissa Kolmen kaupungin erityisryhmien tuettujen ja tehostettujen asumispalvelujen tuottajat

Lisätiedot

ETENEN eettiset suositukset sosiaali- ja terveysalalle Eettinen toimikunta Kristiina Alppivuori

ETENEN eettiset suositukset sosiaali- ja terveysalalle Eettinen toimikunta Kristiina Alppivuori ETENEN eettiset suositukset sosiaali- ja terveysalalle Eettinen toimikunta 15.11.2013 Kristiina Alppivuori Johdanto Valtakunnallinen sosiaali- ja terveysalan eettinen neuvottelukunta ETENE on julkaisussaan

Lisätiedot

MAALLA MELKEIN KAUPUNGISSA KÄRKÖLÄN KUNNAN STRATEGIA

MAALLA MELKEIN KAUPUNGISSA KÄRKÖLÄN KUNNAN STRATEGIA MAALLA MELKEIN KAUPUNGISSA KÄRKÖLÄN KUNNAN STRATEGIA 2007 2020 KÄRKÖLÄN KUNTA STRATEGIA 2007 2020 1 (4) JOHDANTO Kunnanvaltuusto hyväksyi Kärkölän kunnan strategian 2001 2010 22.10.2001. Kunnallinen toimintaympäristö

Lisätiedot

Globalisaation vaikutus päihdeasiakkaan asemaan. Teemaseminaari Aki Heiskanen

Globalisaation vaikutus päihdeasiakkaan asemaan. Teemaseminaari Aki Heiskanen Globalisaation vaikutus päihdeasiakkaan asemaan Teemaseminaari 3.12.2007 Aki Heiskanen Samanlaiset muutokset Huolimatta kunkin maan hyvinvointipalveluiden kansallisista erityispiirteistä eri maissa on

Lisätiedot

Sote-järjestämislaki ja integraatio. Integraatiolla puhtia sote-palveluihin Kuntamarkkinat, Helsinki Pekka Järvinen, STM

Sote-järjestämislaki ja integraatio. Integraatiolla puhtia sote-palveluihin Kuntamarkkinat, Helsinki Pekka Järvinen, STM Sote-järjestämislaki ja integraatio Integraatiolla puhtia sote-palveluihin Kuntamarkkinat, Helsinki 11.9.2014 Pekka Järvinen, STM Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisen keskeiset tavoitteet Turvataan

Lisätiedot

Lausuntopyyntö STM 2015

Lausuntopyyntö STM 2015 Lausuntopyyntö STM 2015 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi - Tekes 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Nimi - Hannu Kemppainen 3. Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot Nimi Asema organisaatiossa

Lisätiedot

Yhdessä soteen Järjestöt sote-uudistuksessa , Keski-Uudenmaan järjestöseminaari, Hyvinkää Erityisasiantuntija Ulla Kiuru

Yhdessä soteen Järjestöt sote-uudistuksessa , Keski-Uudenmaan järjestöseminaari, Hyvinkää Erityisasiantuntija Ulla Kiuru Yhdessä soteen Järjestöt sote-uudistuksessa 13.9.2016, Keski-Uudenmaan järjestöseminaari, Hyvinkää Erityisasiantuntija Ulla Kiuru Esityksen rakenne Ajankohtaista sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksesta

Lisätiedot

Minkälaiset palvelut kuntalaiset haluavat ja millä hinnalla? Pauli Forma

Minkälaiset palvelut kuntalaiset haluavat ja millä hinnalla? Pauli Forma Minkälaiset palvelut kuntalaiset haluavat ja millä hinnalla? Pauli Forma Ikärakenne Lähtökohtia Palvelujen tarve lisääntyy ja painopiste muuttuu Palveluja tuottavat työntekijät siirtyvät eläkkeelle Työvoimakilpailu

Lisätiedot

Kuntoutuksen uudistaminen osana sote -uudistusta

Kuntoutuksen uudistaminen osana sote -uudistusta Kuntoutuksen uudistaminen osana sote -uudistusta Ylitarkastaja Hanna Nyfors STM sosiaali- ja terveyspalveluosasto 19.2.2016 19.2.2016 1 Sote- uudistuksen tavoitteet Sosiaali- ja terveyspalveluiden uudistamisen

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 15/ (5) Kaupunginvaltuusto Kj/

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 15/ (5) Kaupunginvaltuusto Kj/ Helsingin kaupunki Pöytäkirja 15/2012 1 (5) 275 Kj / Valtuutettu Mirka Vainikan aloite koskien kilpailutuksen seurannan järjestämisestä päätti kaupunginhallituksen ehdotuksen mukaisesti katsoa valtuutettu

Lisätiedot

Lausuntopyyntö STM 2015

Lausuntopyyntö STM 2015 Lausuntopyyntö STM 2015 1. Vastaajatahon virallinen nimi Sosiaalialan Työnantajat 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Aino Närkki 3. Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot Nimi Asema organisaatiossa

Lisätiedot

Kunnat ulkoistavat palvelujaan. Mitä tapahtuu eläkemaksuille ja eläkkeille?

Kunnat ulkoistavat palvelujaan. Mitä tapahtuu eläkemaksuille ja eläkkeille? 1 Kunnat ulkoistavat palvelujaan Mitä tapahtuu eläkemaksuille ja eläkkeille? 2 Mitä palveluita uudelleen järjestettäessä on hyvä muistaa? Yksittäinen kuntatyönantaja ei vapaudu kokonaan kunnallisista eläkemaksuista,

Lisätiedot

Lausuntopyyntö STM 2015

Lausuntopyyntö STM 2015 Lausuntopyyntö STM 2015 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi - Kunnallinen työmarkkinalaitos 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Nimi - Jaana Pirhonen 3. Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot Nimi

Lisätiedot

Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri

Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, 10.12.2013 Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri 1 Johtamisverkosto selvittää, kokoaa, kehittää ja jakaa johtamisen ja esimiestyön hyviä käytäntöjä

Lisätiedot

Suomalainen kunta. Menestystarina yhä vuonna 2017

Suomalainen kunta. Menestystarina yhä vuonna 2017 Suomalainen kunta Menestystarina yhä vuonna 2017 Suomalainen kunta menestystarina yhä vuonna 2017 Suomalainen kunnallishallinto on kansainvälinen menestystarina. Kunnat järjestävät kansalaisten hyvinvointipalvelut

Lisätiedot

voimavaroja. Kehittämishankkeen koordinaattori tarvitsee aikaa hankkeen suunnitteluun ja kehittämistyön toteuttamiseen. Kehittämistyöhön osallistuvill

voimavaroja. Kehittämishankkeen koordinaattori tarvitsee aikaa hankkeen suunnitteluun ja kehittämistyön toteuttamiseen. Kehittämistyöhön osallistuvill Niemi, Petri. 2006. Kehittämishankkeen toteuttaminen peruskoulussa toimintatutkimuksellisen kehittämishankkeen kuvaus ja arviointi. Turun yliopiston kasvatustieteellisen tiedekunnan lisensiaatintutkimus.

Lisätiedot

Liite/Kvalt , 29 ISONKYRÖN KUNNAN JA KUNTAKONSERNIN SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET. Isonkyrön kunta

Liite/Kvalt , 29 ISONKYRÖN KUNNAN JA KUNTAKONSERNIN SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET. Isonkyrön kunta Öo Liite/Kvalt 13.10.2014, 29 ISONKYRÖN KUNNAN JA KUNTAKONSERNIN SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET Isonkyrön kunta Isonkyrön kunnan ja kuntakonsernin 1 (5) Sisällys 1 Lainsäädäntöperusta

Lisätiedot

WWW-osoite Virallinen sähköpostiosoite Emoyhtiön konsernin nimi Yksikön nimi. Diaari /0/2014

WWW-osoite Virallinen sähköpostiosoite Emoyhtiön konsernin nimi Yksikön nimi. Diaari /0/2014 Hakemuksen tiedot Onko kyseessä Tutkimusorganisaatio Rahoitus yliopistoille, ammattikorkeakouluille ja muille tutkimusorganisaatioille Strategiseen tutkimusavaukseen Organisaation tiedot Perustiedot Y-tunnus

Lisätiedot

KUNTASTRATEGIA Kirjanen kunnan roolista hattulalaisten elämässä.

KUNTASTRATEGIA Kirjanen kunnan roolista hattulalaisten elämässä. KUNTASTRATEGIA 2030 Kirjanen kunnan roolista hattulalaisten elämässä. SISÄLLYSLUETTELO 1 Nykytilan kuvaus ja toimintaympäristö...3 - Väestöennuste 2011 2030...4 - Kokonaisverotulojen kehitys 2000 2012...5

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveyspalveluiden uudistamisen tarve

Sosiaali- ja terveyspalveluiden uudistamisen tarve Sosiaali- ja terveyspalveluiden uudistamisen tarve Terveys- ja hyvinvointierot suuria ja kasvussa. Rahoituspohja ja henkilöstöresurssit heikkenevät väestörakenteen muutoksen seurauksena. Palvelujärjestelmä

Lisätiedot

VALTIOVARAINMINISTERIÖ talouden ja hyvinvoinnin vakaan perustan rakentaja

VALTIOVARAINMINISTERIÖ talouden ja hyvinvoinnin vakaan perustan rakentaja VALTIOVARAINMINISTERIÖ talouden ja hyvinvoinnin vakaan perustan rakentaja Valtiovarainministeriö vastaa valtioneuvoston osana» vakaan ja kestävän kasvun edellytyksiä vahvistavasta talouspolitiikasta,»

Lisätiedot

38. Valtakunnalliset Kuntoutuspäivät

38. Valtakunnalliset Kuntoutuspäivät 38. Valtakunnalliset Kuntoutuspäivät Osallisuus ja kumppanuus kuntoutuksen sosiaalisina mahdollisuuksina Janne Jalava & Ullamaija Seppälä 18. 19.3.2010 1 Johdanto 18. 19.3.2010 2 Kuntoutus on monitieteellinen

Lisätiedot

Miten rakennamme toimivia markkinoita tulevaisuuden kuntapalvelujen järjestämiseksi?

Miten rakennamme toimivia markkinoita tulevaisuuden kuntapalvelujen järjestämiseksi? Markkinoiden luominen ja huoltaminen - ALIS Kuntien tulevaisuusfoorumi VII / Kuntaliitto 6.5.2014 Miten rakennamme toimivia markkinoita tulevaisuuden kuntapalvelujen järjestämiseksi? Pasi-Heikki Rannisto,

Lisätiedot

Hankintalainsäädännön uudistamista kartoittava kysely

Hankintalainsäädännön uudistamista kartoittava kysely Hankintalainsäädännön uudistamista kartoittava kysely Kyselyn tarkoitus Kyselyn tarkoituksena oli kartoittaa Terveyspalvelualan yritysten käsityksiä hankintalainsäädännön uudistamisesta Vastaajia 37 kpl

Lisätiedot

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 4: Talousohjelma

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 4: Talousohjelma Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 4: Talousohjelma 2010-2013 16.11.2009 123 Kaupunginvaltuusto Järvenpään kaupunki TALOUSOHJELMA 1 Talousohjelman tausta ja lähtökohdat Järvenpään kaupunki TALOUSOHJELMA

Lisätiedot

LAUSUNTOPYYNTÖKYSELY HALLITUKSEN ESITYSLUONNOKSESTA LAIKSI SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUJEN TUOTTAMISESTA

LAUSUNTOPYYNTÖKYSELY HALLITUKSEN ESITYSLUONNOKSESTA LAIKSI SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUJEN TUOTTAMISESTA LAUSUNTOPYYNTÖKYSELY HALLITUKSEN ESITYSLUONNOKSESTA LAIKSI SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUJEN TUOTTAMISESTA 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi - Kouvolan kaupunki, Hyvinvointipalvelut 2. Vastauksen kirjanneen

Lisätiedot

Sote-uudistus. Järjestämislain keskeinen sisältö

Sote-uudistus. Järjestämislain keskeinen sisältö Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisen keskeiset tavoitteet Päämääränä väestön hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen. Turvata yhdenvertaiset, asiakaslähtöiset

Lisätiedot

Sote-uudistus. Kari Haavisto, STM

Sote-uudistus. Kari Haavisto, STM Sote-uudistus Kari Haavisto, STM Tässä puheenvuorossa Sote-uudistus Hallitusohjelma 2015 Aikataulu Sote-uudistus Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisen keskeiset tavoitteet Päämääränä väestön hyvinvoinnin

Lisätiedot

Vahva peruskunta rakenneuudistuksen perustaksi

Vahva peruskunta rakenneuudistuksen perustaksi Esitys hallitukselle Vahva peruskunta rakenneuudistuksen perustaksi Kuntaliiton hallitus 20.4.2011 8. Kokoava rakenneuudistus luo selkeän perustan uudelle, jäsentävälle kuntalaille 1. Vuosina 2013-2016

Lisätiedot

MIKROTEORIA, HARJOITUS 6 YRITYKSEN JA TOIMIALAN TARJONTA JA VOITTO TÄYDELLISESSÄ KILPAILUSSA, SEKÄ MONOPOLI

MIKROTEORIA, HARJOITUS 6 YRITYKSEN JA TOIMIALAN TARJONTA JA VOITTO TÄYDELLISESSÄ KILPAILUSSA, SEKÄ MONOPOLI MIKROTEORIA, HARJOITUS 6 YRITYKSEN JA TOIMIALAN TARJONTA JA VOITTO TÄYDELLISESSÄ KILPAILUSSA, SEKÄ MONOPOLI 1a. Täydellisen kilpailun vallitessa yrityksen A tuotteen markkinahinta on 18 ja kokonaiskustannukset

Lisätiedot

Yhteistoiminta-alueet

Yhteistoiminta-alueet Yhteistoiminta-alueet Talous- ja toimintatilasto Mikko Mehtonen Erityisasiantuntija Kuntaliitto kuntatalous Yleistä Yhteistoiminta-alue on kunnallisessa palvelutuotannossa runsaasti yleistynyt palvelujen

Lisätiedot

KUNTIEN JA MAAKUNTIEN VASTUUT JA ROOLIT HYVINVOINNIN JA TERVEYDEN EDISTÄMISESSÄ

KUNTIEN JA MAAKUNTIEN VASTUUT JA ROOLIT HYVINVOINNIN JA TERVEYDEN EDISTÄMISESSÄ KUNTIEN JA MAAKUNTIEN VASTUUT JA ROOLIT HYVINVOINNIN JA TERVEYDEN EDISTÄMISESSÄ Sosiaali- ja terveysjohdon neuvottelupäivät Helsinki, Selvityshenkilöraportti 14.8.2015 3) Itsehallintoalueiden ja kuntien

Lisätiedot

Anna-Kaisa Ikonen Työllisyysfoorumin avauspuhe: Tampereella 5.6.2015. Arvoisa seminaariväki, Tervetuloa tämän vuoden työllisyysfoorumiin!

Anna-Kaisa Ikonen Työllisyysfoorumin avauspuhe: Tampereella 5.6.2015. Arvoisa seminaariväki, Tervetuloa tämän vuoden työllisyysfoorumiin! Anna-Kaisa Ikonen Työllisyysfoorumin avauspuhe: Tampereella 5.6.2015 Arvoisa seminaariväki, Tervetuloa tämän vuoden työllisyysfoorumiin! Hienoa nähdä täällä näin paljon osanottajia. Päivän teemana on Kuohuntaa

Lisätiedot

Kysymykset ja vastaukset työterveyshuollon kilpailutus 02.06.2016

Kysymykset ja vastaukset työterveyshuollon kilpailutus 02.06.2016 Kysymykset ja vastaukset työterveyshuollon kilpailutus 02.06.2016 1. Työterveyslääkärin läsnäolo on 3 päivää tarjouspyynnön mukaisesti ja 4 päivää sopimusluonnoksen mukaisesti. Kumpi pätee? Vastaus: vähintään

Lisätiedot

Torstai Mikkeli

Torstai Mikkeli Torstai 14.2.2013 Mikkeli OSUVA (2012 2014) - Osallistuva innovaatiotoiminta ja sen johtamista edistävät tekijät sosiaali- ja terveydenhuollossa. hanke tutkii minkälaisilla innovaatiojohtamisen toimintatavoilla

Lisätiedot

Jari Stenvall. HTT, Tutkimusprofessori Tampereen yliopisto

Jari Stenvall. HTT, Tutkimusprofessori Tampereen yliopisto Jari Stenvall HTT, Tutkimusprofessori Tampereen yliopisto Julkinen talous tienhaarassa (2010) ulkoisen talouden kestävyysongelman mittavuuden vuoksi sen korjaaminen edellyttää koko vuosikymmenen eli kaksi

Lisätiedot

Kunnallisen palvelujärjestelmän uudistamisen haasteet ja kolmas sektori

Kunnallisen palvelujärjestelmän uudistamisen haasteet ja kolmas sektori Kolmas sektori hyvinvointipalvelujen tuottajana: haasteet ja uudet mahdollisuudet seminaari 12.4.2010 Kunnallisen palvelujärjestelmän uudistamisen haasteet ja kolmas sektori Timo Kietäväinen varatoimitusjohtaja

Lisätiedot

Työterveyshuollon toiminnallinen integraatio soteen?

Työterveyshuollon toiminnallinen integraatio soteen? Työterveyshuollon toiminnallinen integraatio soteen?, dos., lääkintöneuvos Työsuojeluosasto Sosiaali- ja terveysministeriö 1 20.1.2017 Keskusteluteemat 14.12.2016 Säätytalo Maakunnan oman henkilöstön työterveyshuollon

Lisätiedot

Innovatiivisuus kunnan käytäntönä

Innovatiivisuus kunnan käytäntönä Innovatiivisuus kunnan käytäntönä Strategiasta käytäntöön Kuntatalo 4.5.2015 Hanna Tainio Varatoimitusjohtaja Palvelujen järjestäminen JÄRJESTÄMISVASTUU KUNTA VASTUUKUNTA KUNTAYHTYMÄ Kuntastrategia PALVELUTUOTANTO

Lisätiedot

Kunnallishallinnon ohjauskeinot kestävän kehityksen edistämiseksi kouluissa. Toni Paju Tampereen Yliopisto Yhdyskuntatieteiden laitos 3.6.

Kunnallishallinnon ohjauskeinot kestävän kehityksen edistämiseksi kouluissa. Toni Paju Tampereen Yliopisto Yhdyskuntatieteiden laitos 3.6. Kunnallishallinnon ohjauskeinot kestävän kehityksen edistämiseksi kouluissa Toni Paju Tampereen Yliopisto Yhdyskuntatieteiden laitos 3.6.2010 Johdanto Tutkimuksen taustalla ongelma siitä miten koulujen

Lisätiedot

EK:n kilpailuselvitys

EK:n kilpailuselvitys EK:n kilpailuselvitys 18.2.2016 Taustaa EK edellyttää yksityisen ja julkisen elinkeinotoiminnan tasavertaista asemaa Silloin kun julkisen sektorin on perusteltua kilpailla markkinoilla, sen on toimittava

Lisätiedot

Kohti parasta kuntatalouden kehitystä? Kuntaliitokset ja kuntien talouskehitys ARTTUtutkimusohjelman

Kohti parasta kuntatalouden kehitystä? Kuntaliitokset ja kuntien talouskehitys ARTTUtutkimusohjelman Kohti parasta kuntatalouden kehitystä? Kuntaliitokset ja kuntien talouskehitys ARTTUtutkimusohjelman valossa Jarmo Vakkuri, professori Tampereen yliopisto, johtamiskorkeakoulu 050-318 6042, jarmo.vakkuri@uta.fi

Lisätiedot

4 Kysyntä, tarjonta ja markkinatasapaino (Mankiw & Taylor, 2 nd ed., chs 4-5)

4 Kysyntä, tarjonta ja markkinatasapaino (Mankiw & Taylor, 2 nd ed., chs 4-5) 4 Kysyntä, tarjonta ja markkinatasapaino (Mankiw & Taylor, 2 nd ed., chs 4-5) Opimme tässä ja seuraavissa luennoissa että markkinat ovat hyvä tapa koordinoida taloudellista toimintaa (mikä on yksi taloustieteen

Lisätiedot

Kolmas sektori maaseutukunnissa

Kolmas sektori maaseutukunnissa Kolmas sektori maaseutukunnissa Luopioinen 23.3.2011 Ritva Pihlaja projektipäällikkö Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmä, kansalaisjärjestöteemaryhmä tutkija Helsingin yliopisto Ruralia-instituutti Vaikea

Lisätiedot

Valtuuston kokous Fullmäktiges sammanträde

Valtuuston kokous Fullmäktiges sammanträde Valtuuston kokous Fullmäktiges sammanträde 18.5.2015 Vuoden 2014 arviointikertomus Valtuusto 18.5.2015 Paula Viljakainen Tarkastuslautakunnan puheenjohtaja Tulostavoitteiden toteutumisen arviointi Tulostavoitteiden

Lisätiedot

Kaupungin hankinnat tavoitteista toimintaan

Kaupungin hankinnat tavoitteista toimintaan Kaupungin hankinnat tavoitteista toimintaan Hankinnat haltuun 14.9.2016 Hankintapäällikkö Marja-Liisa Jyrkilä, Kouvolan kaupunki Hankintojen osuus toimintakuluista Toimintakulut 571 milj. 2015 Avustukset

Lisätiedot

Lausuntopyyntö STM 2015

Lausuntopyyntö STM 2015 Lausuntopyyntö STM 2015 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi - Suomen työterveyslääkäriyhdistys 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Nimi - Katri Tiitola 3. Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot Nimi

Lisätiedot

Kuntien rooli työllisyydenhoidossa tulevissa työllisyyspalveluiden uudistuksissa

Kuntien rooli työllisyydenhoidossa tulevissa työllisyyspalveluiden uudistuksissa Kuntien rooli työllisyydenhoidossa tulevissa työllisyyspalveluiden uudistuksissa Valtakunnallinen työpajayhdistys Syyskokous 23.11.2016 Kehittämispäällikkö Erja Lindberg Työmarkkinatuen uudistus vuonna

Lisätiedot

LAUSUNTOPYYNTÖKYSELY HALLITUKSEN ESITYSLUONNOKSESTA LAIKSI SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUJEN TUOTTAMISESTA

LAUSUNTOPYYNTÖKYSELY HALLITUKSEN ESITYSLUONNOKSESTA LAIKSI SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUJEN TUOTTAMISESTA LAUSUNTOPYYNTÖKYSELY HALLITUKSEN ESITYSLUONNOKSESTA LAIKSI SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUJEN TUOTTAMISESTA 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi - Suomen Kuntaliitto ry 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi

Lisätiedot

Palvelulupaus - alustava hahmotelma

Palvelulupaus - alustava hahmotelma Palvelulupaus - alustava hahmotelma 18.5.2016 1 Palvelulupaus hallitusohjelmassa Hyvinvoinnin ja terveyden 10 v tavoite: eriikäisten vastuuta omasta terveydestä sekä elämäntavoista on tuettu. Julkinen

Lisätiedot

Sairaanhoitopiirien ja sosiaalija terveysjohdon tapaaminen. Kuntatalo

Sairaanhoitopiirien ja sosiaalija terveysjohdon tapaaminen. Kuntatalo Sairaanhoitopiirien ja sosiaalija terveysjohdon tapaaminen Kuntatalo 5.5. 2015 Mihin sote kaatui? Sote uudistuksen perustuslailliset kysymykset Kansanvaltaisuus (asukkaiden itsehallinto)» Sote alueet olisivat

Lisätiedot

Härkätien sosiaali- ja terveyspalvelut

Härkätien sosiaali- ja terveyspalvelut YHTEISTOIMINTASOPIMUS SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUIDEN JÄRJESTÄMISESTÄ HÄRKÄTIEN SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON YHTEISTOIMINTA-ALUEELLA 1.1.2015 31.12.2016 1. Sopimuksen osapuolet Tämän yhteistoimintasopimuksen

Lisätiedot

Pystysuuntainen hallinta 2/2

Pystysuuntainen hallinta 2/2 Pystysuuntainen hallinta 2/2 Noora Veijalainen 19.2.2003 Yleistä Tarkastellaan tilannetta jossa: - Ylävirran tuottajalla on yhä monopoliasema - Alavirran sektorissa vallitsee kilpailu - Tuottaja voi rajoitteillaan

Lisätiedot

Kestävät ja innovatiiviset hankinnat Hinku-foorumi Joensuu 6.4.16 Risto Larmio, Motiva Oy

Kestävät ja innovatiiviset hankinnat Hinku-foorumi Joensuu 6.4.16 Risto Larmio, Motiva Oy Kestävät ja innovatiiviset hankinnat Hinku-foorumi Joensuu 6.4.16 Risto Larmio, Motiva Oy Esityksen sisältö Motivan kestävien julkisten hankintojen neuvontapalvelu Mitkä hankinnat kestäviksi ja miten;

Lisätiedot

Maakuntauudistus ja hyvinvointi. Kunta-alan hyvinvointiseminaari 1.6.2016 Antti Kuopila Erityisasiantuntija

Maakuntauudistus ja hyvinvointi. Kunta-alan hyvinvointiseminaari 1.6.2016 Antti Kuopila Erityisasiantuntija Maakuntauudistus ja hyvinvointi Kunta-alan hyvinvointiseminaari 1.6.2016 Antti Kuopila Erityisasiantuntija Maakuntia ja tulevaisuuden kuntia tulee valmistella samanaikaisesti VALTIO Ohjaus ja resurssit

Lisätiedot

Valtion ja kuntien hyvinvointityö

Valtion ja kuntien hyvinvointityö Valtion ja kuntien hyvinvointityö Neuvotteleva virkamies Heli Hätönen 1.6.2016 1 2 1.6.2016 2 Valtakunnallinen aluehallintovirasto Yhteinen ICT Maakuntien tehtävät ja uusi sote-rakenne Valtio Sote-linjaukset:

Lisätiedot

Mitä sote-uudistus tarkoittaa? Hallinto ja toimintatavat muutoksessa

Mitä sote-uudistus tarkoittaa? Hallinto ja toimintatavat muutoksessa Mitä sote-uudistus tarkoittaa? Hallinto ja toimintatavat muutoksessa Mikä on sote-uudistus? Sote-uudistuksessa koko julkinen sosiaali- ja terveydenhuolto uudistetaan. Uudistuksen tekevät valtio ja kunnat,

Lisätiedot

Vieremän kunnan Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteet

Vieremän kunnan Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteet 1 Vieremän kunnan Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteet Valtuusto 23.3.2015 16 2 Vieremän kunnan sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteet Lainsäädäntöperusta ja soveltamisala Kuntalain

Lisätiedot

MITEN KUNTAA JOHDETAAN VAIKUTTAVUUDELLA JA HYVINVOINTITIEDOLLA. Kuntaliitto 6.5.2014 Kehitysjohtaja Soile Kuitunen

MITEN KUNTAA JOHDETAAN VAIKUTTAVUUDELLA JA HYVINVOINTITIEDOLLA. Kuntaliitto 6.5.2014 Kehitysjohtaja Soile Kuitunen MITEN KUNTAA JOHDETAAN VAIKUTTAVUUDELLA JA HYVINVOINTITIEDOLLA Kuntaliitto 6.5.2014 Kehitysjohtaja Soile Kuitunen Kunnan tehtävänä on hyvinvoinnin tuottaminen asukkailleen ja kestävän kehityksen edistäminen

Lisätiedot

OSAKEYHTIÖN OSTOLLA KILPAILUETUA OSUUSKUNNALLE

OSAKEYHTIÖN OSTOLLA KILPAILUETUA OSUUSKUNNALLE OSAKEYHTIÖN OSTOLLA KILPAILUETUA OSUUSKUNNALLE Saila Rosas KTT Pankinjohtaja, Länsi-Kymen Osuuspankki Poimintoja 15.12.2015 tarkastetusta väitöskirjasta Co-operative acquisitions the contextual factors

Lisätiedot

Espoon kaupungin omistajapolitiikka

Espoon kaupungin omistajapolitiikka Espoon kaupungin omistajapolitiikka ESPOON KAUPUNGIN OMISTAJAPOLITIIKKA 2016 2 (5) Sisällysluettelo 1 Tausta... 3 2 Omistajapolitiikan päämäärä... 3 3 Omistajapolitiikan tavoitteet... 4 4 Ohjausperiaatteet...

Lisätiedot

Sote-uudistus Saavutetaanko tavoitteet

Sote-uudistus Saavutetaanko tavoitteet Sote-uudistus Saavutetaanko tavoitteet Hyvinvoiva Päijät-Häme ja sote-uudistus 8.9.14 Vertti Kiukas, pääsihteeri 18.8.2014 AK Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisen keskeiset tavoitteet Päämääränä

Lisätiedot

Ajankohtaiskatsaus sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden järjestämiseen, tuottamiseen ja johtamiseen

Ajankohtaiskatsaus sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden järjestämiseen, tuottamiseen ja johtamiseen Ajankohtaiskatsaus sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden järjestämiseen, tuottamiseen ja johtamiseen Hankepäällikkö Marja Heikkilä Hanketyöntekijä Päivi Koikkalainen Eläköön elämä ja työ V Laajavuori

Lisätiedot

Luovuudella kuntalaisten hyvinvointia laadukkaasti ja tuloksellisesti Timo Kietäväinen varatoimitusjohtaja. Lähipalvelufoorumi 25.3.

Luovuudella kuntalaisten hyvinvointia laadukkaasti ja tuloksellisesti Timo Kietäväinen varatoimitusjohtaja. Lähipalvelufoorumi 25.3. Luovuudella kuntalaisten hyvinvointia laadukkaasti ja tuloksellisesti Timo Kietäväinen varatoimitusjohtaja Lähipalvelufoorumi 25.3.2015 Toimintatapojen uudistamisen haasteita Liikkuma-ala innovatiivisten

Lisätiedot

Miten tuottavuutta ja tuloksellisuutta on kehitetty tällä hallituskaudella? Tuottavuus- ja tuloksellisuusseminaari Anne-Marie Välikangas

Miten tuottavuutta ja tuloksellisuutta on kehitetty tällä hallituskaudella? Tuottavuus- ja tuloksellisuusseminaari Anne-Marie Välikangas Miten tuottavuutta ja tuloksellisuutta on kehitetty tällä hallituskaudella? Tuottavuus- ja tuloksellisuusseminaari 2.12.2014 Anne-Marie Välikangas KUNTIEN TUOTTAVUUTEEN JA TULOKSELLISUUTEEN VAIKUTTAVIA

Lisätiedot

Jyväskylän hakeutuminen valinnanvapauskokeiluun. Riitta Pylvänen

Jyväskylän hakeutuminen valinnanvapauskokeiluun. Riitta Pylvänen Jyväskylän hakeutuminen valinnanvapauskokeiluun Riitta Pylvänen 13.10.2016 13.10.2016 Hallituksen kärkihankkeet Hallituskauden aikana tavoitteita toteutetaan kaikkiaan 26 kärkihankkeella. Viisi niistä

Lisätiedot

Lausuntopyyntö STM 2015

Lausuntopyyntö STM 2015 Lausuntopyyntö STM 2015 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi - Kilpailu- ja kuluttajavirasto 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Nimi - Liisa Vuorio 3. Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot Nimi Asema

Lisätiedot

Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus

Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus SEURAKUNTAOPISTO LAPSI-JA PERHETYÖN PERUSTUTKINTO 1 Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus AMMATTITAIDON OSOITTAMINEN/ARVIOINTI Tutkintotilaisuuden

Lisätiedot

JIK-HANKE. Liikelaitoskuntayhtymän perustaminen 14.2.2008

JIK-HANKE. Liikelaitoskuntayhtymän perustaminen 14.2.2008 JIK-HANKE Liikelaitoskuntayhtymän perustaminen 14.2.2008 Asialista NHG:n esittely Sosiaali- ja terveydenhuollon yleisiä haasteita Projektin sisältö Toimeksianto ja tavoitteet Toteutus Aikataulu Keskustelu

Lisätiedot

Hankinnat ja kilpailuttaminen. Leena Karjalainen 27.4.2016

Hankinnat ja kilpailuttaminen. Leena Karjalainen 27.4.2016 Hankinnat ja kilpailuttaminen Leena Karjalainen 27.4.2016 Sivu 1 27.4.2016 Hanki huolella Nämä ohjeet koskevat maaseuturahastosta ohjelmakaudella 2014-2020 rahoitettavia hankkeita Muutoksia voi tulla,

Lisätiedot

Koukkuniemi 2020- hanke. Palvelujärjestelmän uudistaminen osana Koukkuniemen vanhainkotialueen ja palveluiden kehittämistä

Koukkuniemi 2020- hanke. Palvelujärjestelmän uudistaminen osana Koukkuniemen vanhainkotialueen ja palveluiden kehittämistä Koukkuniemi 2020- hanke Palvelujärjestelmän uudistaminen osana Koukkuniemen vanhainkotialueen ja palveluiden kehittämistä Hankkeen tavoitteet 1. Yhteiskunnallisen yrityksen perustaminen vanhustenhuollon

Lisätiedot

Lausuntopyyntö STM 2015

Lausuntopyyntö STM 2015 Lausuntopyyntö STM 2015 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi - Suomen lähi- ja perushoitajaliitto SuPer ry 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Nimi - Jussi Salo 3. Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot

Lisätiedot

ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011. Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu

ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011. Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011 Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu Hankkeen tavoitteet Pitkän aikavälin laadullisen ennakoinnin verkostohanke Teemallisesti hanke kohdistuu hyvinvointi-

Lisätiedot

Liikkeen luovutuksesta

Liikkeen luovutuksesta Liikkeen luovutuksesta Liikkeen luovutus tarkoittaa sitä, että yritys tai sen toiminnallinen osa luovutetaan toiselle yritykselle. Kunnallisesta viranhaltijasta annetun lain 25 :n mukaan työnantajan liikkeen

Lisätiedot

Osaaminen muutoksessa avain tulevassa Sotessa seminaari 15.4.2016

Osaaminen muutoksessa avain tulevassa Sotessa seminaari 15.4.2016 Osaaminen muutoksessa avain tulevassa Sotessa seminaari 15.4.2016 Työelämän laatu ja johtaminen muutoksessa TOIMINTAYMPÄRISTÖN KAAOS RESURSSIEN NIUKKUUS JA KUNTALAISTEN RAJOTTOMAT TARPEET OVAT JO HAASTANEET

Lisätiedot

Tampere 2017 Tampereen toimintamallin uudistamisprojekti. Henkilökunnan osallistuminen, osa 3.

Tampere 2017 Tampereen toimintamallin uudistamisprojekti. Henkilökunnan osallistuminen, osa 3. Tampere 2017 Tampereen toimintamallin uudistamisprojekti Henkilökunnan osallistuminen, osa 3. Henkilökunnan kommentit toimintamallin uudistamisen tavoitteisiin ja muihin päälinjauksiin Loorassa e-lomake

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus (YAKJAI15A3)

Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus (YAKJAI15A3) Hämeen Ammattikorkeakoulu Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus (YAKJAI15A3) code name 1 2 3 sum YAKJA15APROFILOIVA-1000 PROFILOIVA 90 YAKJA15AYKJ01-1000 Toimintaympäristön muutos

Lisätiedot

Käsitteistä. Reliabiliteetti, validiteetti ja yleistäminen. Reliabiliteetti. Reliabiliteetti ja validiteetti

Käsitteistä. Reliabiliteetti, validiteetti ja yleistäminen. Reliabiliteetti. Reliabiliteetti ja validiteetti Käsitteistä Reliabiliteetti, validiteetti ja yleistäminen KE 62 Ilpo Koskinen 28.11.05 empiirisessä tutkimuksessa puhutaan peruskurssien jälkeen harvoin "todesta" ja "väärästä" tiedosta (tai näiden modernimmista

Lisätiedot

Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö. Helena Vorma Terveyttä Lapista

Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö. Helena Vorma Terveyttä Lapista Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö Helena Vorma Terveyttä Lapista 2014 8.10.2014 Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisen keskeiset tavoitteet Päämääränä väestön hyvinvoinnin ja terveyden

Lisätiedot

Uudistuva palvelurakenne uudistuvat osaamistarpeet? Ajatellaanko henkilöstön kehittämistä rakenteita uudistettaessa

Uudistuva palvelurakenne uudistuvat osaamistarpeet? Ajatellaanko henkilöstön kehittämistä rakenteita uudistettaessa Uudistuva palvelurakenne uudistuvat osaamistarpeet? Ajatellaanko henkilöstön kehittämistä rakenteita uudistettaessa Tarja Myllärinen Suomen Kuntaliitto Johtaja, sosiaali ja terveys Keski-Suomen tulevaisuusfoorumi

Lisätiedot

SISÄISEN VALVONNAN PERUSTEET

SISÄISEN VALVONNAN PERUSTEET P A I M I O N K A U P U N K I SISÄISEN VALVONNAN PERUSTEET Hyväksytty kaupunginvaltuustossa 12.2.2015 11 Voimaan 1.3.2015 alkaen 1 Sisällysluettelo Lainsäädäntöperusta ja soveltamisala... 3 Sisäisen valvonnan

Lisätiedot