Kilpailutuksen näkyvät ja näkymättömät kustannukset

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Kilpailutuksen näkyvät ja näkymättömät kustannukset"

Transkriptio

1 Tuija Rajala Jari Tammi Pentti Meklin Kilpailutuksen näkyvät ja näkymättömät kustannukset kunnat ja kilpailu KUNNALLISALAN KEHITTÄMISSÄÄTIÖ

2 Kilpailutuksen näkyvät ja näkymättömät kustannukset

3 Tuija Rajala Jari Tammi Pentti Meklin Kilpailutuksen näkyvät ja näkymättömät kustannukset K U N N A L L I S A L A N K E H I T T Ä M I S S Ä Ä T I Ö KAKS

4 KILPAILUTUKSEN NÄKYVÄT JA NÄKYMÄTTÖMÄT KUSTANNUKSET Kunnallisalan kehittämissäätiön Kunnat ja kilpailu sarjan julkaisu nro 11 Pole-Kuntatieto Oy ja kirjoittajat Vammalan Kirjapaino Oy, Vammala 2008 ISBN (nid.) ISBN (PDF) ISSN

5 Sisällys Esipuhe 9 1 Johdanto Kustannustietoisuus edellyttää tietoperustan vahvistamista Hierarkkinen toimintatapa ja markkinasuuntautuneet toimintatavat alustava hahmotus Tutkimuksen ajatuksellinen juoni Miksi kunnat lisäävät markkinasuuntautuneita toimintatapojaan? 19 2 Tutkimustehtävä ja tutkimuksen rakenne Tutkimustehtävä ja tavoitteet Tutkimuksen rakenne 25 3 Kunta palvelujen järjestäjänä hierarkkinen toimintatapa ja markkinasuuntautuneet toimintatavat Kunnat palvelujen järjestäjinä päämääränä toiminnan tuloksellisuus Kunta monitoimialaisena konsernina teoreettisia lähtökohtia Toimijoiden sopimussuhteiden monipuolisuus Vaihtoehtoiset toimintatavat Hierarkkinen toimintatapa kunnan oma palvelutuotanto Markkinasuuntautuneet toimintatavat Monien toimintatapojen kirjo yhteisiä tunnusmerkkejä Kilpailu, kilpailuttaminen, kilpailuttamisen uhka ja kumppanuus Kilpailuttamista koskevien laskelmien kriittinen tarkastelu 47

6 3.5 Toimintatapojen etuja ja ongelmia Hierarkkisen toimintatavan etuja ja ongelmia Markkinasuuntautuneiden toimintatapojen etuja ja ongelmia Hybridit ja verkostot ohjausjärjestelminä 55 4 relevantit, näkymättömät ja näkyvät kustannukset Laskentatoimi ja kustannusten näkyvyys Organisaation tehottomuus ja piilokustannukset: kirjallisuuskatsaus Kilpailuttamisen päätöstilanteet ja näkymättömät kustannukset relevanttien, näkymättömien ja näkyvien kustannusten käsitteet Näkymättömien kustannusten lähteet Organisaation ohjausjärjestelmän näkymättömät kustannukset Tuotekokonaisuuden näkymättömät kustannukset Kustannusten kohdistaminen eri toimijoille Laskentatoimen kirjallisuus ja näkymättömissä olevat kustannukset 69 5 relevantit ja näkymättömät kustannukset eri toimintatavoissa Ohjauskustannukset toiminnan pyörittämisestä aiheutuvat transaktiokustannukset Tuotteiden valmistus- tai hankintakustannukset Kiinteät ja muuttuvat kustannukset yksikkö kustannukset ja rajakustannukset muutostilanteessa Toimintatapojen kustannusrakenteet Toimintatavasta riippumattomat ohjauskustannukset Politiikan ja demokratian kustannukset Osa keskushallinnon kustannuksista Toimintatavasta riippuvat kustannukset Hierarkkinen toimintatapa Markkinasuuntautuneet toimintatavat 92

7 5.7 Tuotteiden relevantit ja näkymättömät kustannukset Kustannusten kohdentuminen eri toimijoille Tulevaisuusnäkökulma kunta markkinoiden ylläpitäjänä lowballing ilmiö ja monopolistiset tilanteet Näkymättömät kustannukset kilpailutuksen päätöstilanteissa ajattelun eväitä ja suosituksia Hierarkkinen vai markkinasuuntautunut toimintatapa teoreettisia perusteluja valinnalle Mittakaava- ja yhdistelmäedut etujen hyödyntäminen Tehtävän toistuvuus Ulkoistamisen rajoja ja muita huomioita Kunnan sisäiset markkinat kunta toimii tilaajana ja tuottajana Näkymättömien kustannusten havaintomatriisi Esimerkkitapauksia kilpailuttamisen päätöstilanteista relevantit, näkyvät ja näkymättömät kustannukset 111 Case 1: Näkyvät, näkymättömät ja relevantit kustannukset kunnan sisäisillä markkinoilla 111 Case 2: Ammattikorkeakoulun yhtiöittäminen 119 Case 3: Terveyskeskuksen päivystyspalvelujen kilpailuttaminen 125 Case 4: Transaktiokustannukset relevantteina kustannuksina 129 Case 5: Tuotteiden sisältöerot ja taloudellisuus 140 Case 6: Palveluyksikön kustannukset ja kunnan kokonaiskustannukset 142 Case 7: Yksittäisen tuotteen vs. palveluketjun kustannukset 147 Case 8: Kustannusten siirtäminen kuntalaiselle ostoskuriiripalvelu Lopuksi tiivistetysti näkymättömistä kustannuksista 157 Kuvio- ja taulukkoluettelo 161 Lähteet 162

8 Esipuhe K ilpailuttaminen on sekä kunnille että sitä tutkiville haasteellinen asia. Se on tullut hyvin esille Kunnallisalan kehittämissäätiön laajassa kilpailutusta luotaavassa tutkimusohjelmassa, johon tämäkin tutkimus sisältyy. Tutkimuksessamme kiinnitämme huomiota siihen, että markkinasuuntautuneet toimintatavat ovat kunnissa nykypäivää. Niillä saadaan aikaan monia uusia ja usein myös varsin onnistuneita palvelujen järjestämisvaihtoehtoja. Julkinen ja yksityinen sekä kolmas sektori voivat yhdessä toimimalla vastata niihin haasteisiin, joita meidän kuntapalvelumme päivittäin kohtaavat. Emme saa unohtaa myöskään sitä, että kunnan oma tuotanto on myös varsin varteenotettava vaihtoehto. Näistä asioita päättävät poliittiset tahot ovat kuitenkin monesti vaikean paikan edessä. Niiden pitäisi saada päätösten pohjaksi sellaista tietoa, jonka avulla ne voisivat nähdä päätöstensä vaikutukset varsin monipuolisesti. Ei riitä, että tuijotetaan vain itse tuotetun tai ulkopuolelta hankittavan ostopalvelun hintaa, vaan päättäjän pitää pystyä arvioimaan myös moninaisia päätöksen seurauksia. Millä tavalla asiakkaan tilanne ulkoa ostettavan palvelun myötä muuttuu? Joutuuko hän itse koordinoimaan palvelun saannin ja maksamaan siitä aikaisempaa enemmän, vaikka päättäjä ei ole niin tarkoittanut? Toisaalta tulisi huomata kuntaorganisaatiolle itselleen 9

9 syntyvät uudet velvoitteet: joudutaan luomaan sopimustoiminnasta vastaavat yksiköt, joilla tulee olla vahva tilaajaosaaminen. Samalla on mietittävä, miten monimutkaisia ketjutettuja, osin tuottajan alihankkijoilta tilaamia palveluja kunta lopulta pystyy valvomaan. Mitkä ovat esimerkiksi kunnan tarkastustoimen mahdollisuudet seurata kustannusten kehittymistä ja palvelujen tavoitteiden mukaista laatua. Lisäksi tulee nostaa esille myös se, että muutos omassa organisaatiossa aiheuttaa kustannuksia. Kunta on investoinut ja palkannut osaavaa henkilöstöä. Miten huolehditaan siitä, että näille sijoituksille löydetään tarkoituksenmukainen käyttö ja henkilöstölle uudet ja oikeudenmukaisiksi koetut työtehtävät? Valintatilanteissa monet kustannukset ovat näkymättömiä. Ne eivät nouse esille siitä aineistosta, joka on päätöksenteon perustana. Tässä tutkimuksessa valotetaan näitä kilpailutuksen laaja-alaisia kustannusrakenteita. Työmme nimi onkin Kilpailutuksen näkyvät ja näkymättömät kustannukset, koska vain osa relevanteista kustannuksista on suoraan luettavissa päätöksentekoasiakirjoista. Toivomme, että tämä raportti herättää lukijoissa kiinnostuksen markkinasuuntautuneiden toimintatapojen monipuoliseen pohdintaan. Tähän kannustavat myös julkaisussa esitettävät kahdeksan käytännön esimerkkiä, joista kolmen sisällöstä vastaavat professori Salme Näsi ja JHTT, KHT Pasi Leppänen (caset 1, 2 ja 3). Muista esimerkeistä vastaavat muut kolme tekijää, hallintotieteiden tohtori Tuija Rajala, hallintotieteiden tohtori Jari Tammi ja professori Pentti Meklin yhdessä. Pentti Meklin on toiminut hankkeen vastuullisena johtajana. Nyt julkaistava raportti on muotoutunut kirjoittajien monien, usein varsin kiperien pohdintojen tuloksena. Salme Näsi ja Pasi Leppänen ovat myös kommentoineet tutkimuksellisia valintoja ja tarjonneet oman asiantuntemuksensa kokonaisuuden muotoutumiseen. Olemme haastatelleet useita kunta-alalla toimivia kilpailutuksen kysymyksiin käytännössä perehtyneitä asiantuntijoita. Heille kaikille haluamme lausua mitä parhaimmat kiitokset. Toivomme, että tutkimuksemme avaa lukijoille uusia näkökulmia kilpailutuksen päätöstilanteiden monipuolisuuden ymmärtämiseen. 10

10 Raportoinnissa olemme kiinnittäneet usein varsin kriittisesti huomiota siihen, että markkinoilla toimittaessa kunnille kertyy muitakin kustannuksia kuin vain palvelusta maksettava hinta. Työmme ei ole suunnattu uusia toimintatapoja vastaan, vaan haluamme valottaa kilpailutuksen moninaisia vaikutuksia ja laskentainformaation merkitystä päätöksentekotilanteissa. Kiintoisa aihepiiri haastaa kunta-alan tutkimuksesta innostuneita jatkamaan aihepiirin parissa. Tampereella Tuija Rajala Jari Tammi Pentti Meklin 11

11 1 Johdanto 1.1 Kustannustietoisuus edellyttää tietoperustan vahvistamista Kustannustietoisuus on ollut vuosikymmeniä puheenaiheena kunnallishallinnossa. Erityisesti viime aikoina ovat lisääntyneet väitteet siitä, että nykyinen kuntien laskentatoimi ei tuota kuntien palvelujen kustannuksista riittävän relevanttia tietoa, kun kunnat siirtyvät yhä enemmän käyttämään markkinasuuntautuneita toimintatapoja. Tiedotusvälineissä on myös esitetty lukuisia esimerkkejä siitä, kuinka kilpailuttaminen on käynyt kunnille kalliiksi tai että kunnat ovat ulkoistamisen jälkeen todenneet ostettavan palvelun merkittävästi omaa tuotantoa kalliimmaksi ja kyseinen toiminta on otettu takaisin itselle. Vaikka tällaisista kokeiluista voidaan oppia, ne aiheuttavat kohtuuttomia kustannuksia ja henkisiä kärsimyksiä kaikille osapuolille (henkilöstölle, asiakkaille ja myös tuottajille). Keskeisenä syynä virheellisiin valintoihin ovat olleet talousajattelun ja laskentatoimen puutteet. Tieto toiminnan kustannuksista on ollut tärkeätä omassa tuotannossa, mutta markkinoiden hyödyntämiseen perustuvien toimintatapojen lisääntyessä tiedon merkitys on vielä suurempi. Vaikka Suomen Kuntaliitto on vuosien saatossa ansiokkaasti ohjeistanut laskentatointa erityisesti rahoituksen laskentatoimen puo 12

12 lella (financial accounting), on johtamista palvelevan laskentatoimen (management accounting) konkreettinen kehittäminen jäänyt lopulta kuntien vastuulle. Tämän seurauksena kuntien laskentakäytännöt ovat vaihdelleet (esim. Helin ja Valkama 1995) ja vaihtelevat edelleen. Aivan viime aikoina koko julkisessa hallinnossa onkin kiinnitetty erityistä huomiota laskentatoimen kehittämiseen. Valtionhallinnossa on uudistettu valtion talousarviolainsäädäntöä, jonka yhtenä keskeisenä tavoitteena on kehittää tuloksellisuuden laskentatointa. Valtionhallinnossa on myös ollut erityisiä hankkeita, muun muassa ministeriöiden johdon laskentatoimen kehittämisessä (Valtiovarainministeriö 2006) ja yliopistojen laskentatoimen kehittämisessä (Meklin ja Kallio 2005). Kunnat ja valtio ovat myös ryhtyneet kehittämään julkisen hallinnon controller-toimintoja. Kaikki nämä ovat merkkejä siitä, että markkinasuuntautuneiden toimintatapojen lisääntyminen edellyttää entistä relevantimpaa talousinformaatiota ja että nykyinen johdon laskentatoimi ei sellaista tuota, tai jos tuottaa, niin sitä ei osata tai haluta päätöksentekotilanteissa käyttää. Kuntien toiminnan muutos ohjaa laskennan kehittämistä laskenta puolestaan ohjaa muutoksia Kunnissa on rahoituksen laskentatoimi ollut hyvin esillä. Sitä on vahvistettu viimeisimmän kuntalakiuudistuksen yhteydessä, jolloin kunnissa siirryttiin perinteisestä hallinnollisesta kirjanpidosta noudattamaan soveltuvin osin liikekirjanpitoa. Muutoksella haluttiin juurruttaa kuntasektorille liikkeenjohdollisia toimintatapoja pohtimatta kovinkaan syvällisesti, kuinka ne sopivat kunnan toimintaperiaatteisiin. (Näsi 1997.) Tämä vuoden 1997 alussa voimaan tullut uudistus on johtanut myös tulos- ja rahoituslaskelman merkityksen korostumiseen arvioitaessa kunnan kokonaistaloudellista tilannetta. Kun vuoden 2007 alussa nimettiin joukko kuntia, joiden talous tietyillä talousmittareilla mitattuna antaa aihetta valtion toimenpiteisiin, on tutkijoiden piirissä kysytty muun muassa sitä, mitä yksi keskeinen luku, kuntien yli- tai alijäämä, itse asiassa kertoo kunnan taloudellisesta tilasta (Meklin ym. 2005, Kärki 2008). Tämän luvun perusteel 13

13 la tehdään isoja, kuntia koskevia ratkaisuja. Mainituissa tutkimuksissa on kyse rahoituksen laskentatoimen piiriin kuuluvan informaation analysoinnista. Analyysin näkökulma ja kohde ovat erilaiset, kun siirrytään organisaation sisäisen toiminnan laskentaproblematiikan piiriin. Silloin arvioinnin kohteena on kunnassa ei-lakisääteinen laskenta eli johdon laskentatoimi. 1 Kustannuslaskenta on kunnissa tunnettu jo pitkään erityisesti teknisellä sektorilla sekä liikelaitostoiminnassa. Sen tarpeellisuus on kasvanut nopeasti markkinasuuntautuneiden toimintatapojen yleistyessä ja laajetessa myös ns. hyvinvointipalveluihin, jotka aiemmin on useimmiten tuotettu itse. Kustannusten kasvun hillintämekanismi on kunnissa ollut pelkistetysti se, että on karsittu menoja ja luovuttu joistakin toiminnoista tai yksiköistä (esimerkkinä kyläkoulun lakkautus). Uudentyyppisessä kustannusten hallinta-ajattelussa ollaan entistä kiinnostuneempia organisaation uudelleenjärjestelyistä. Kyse on tarjontapuolen organisoinnista, siitä kuinka paljon palvelujärjestelmän muokkaamisella saadaan aikaan taloudellisuutta ja vaikuttavuutta edistäviä ratkaisuja. Auttavatko markkinasuuntautuneet toimintatavat uudistamaan ja vahvistamaan kuntien toimintaedellytyksiä? Enää ei riitä Oiva Myllyntauksen (2002, 13) kirjaama kuntien tuotteiden hinnanmuodostusperiaate, joka on yksi mahdollisuus: Kunnat voivat kilpailuttaa omaa palvelutuotantoaan ja määritellä siten suoritteiden markkinahinnat kilpailevien tuottajien tarjoushinnoista. Näin kunnat voivat myös arvioida oman toiminnan kannattavuutta tarjoushintojen ja omien tuotantokustannusten erotuksena. 1 Valtiovarainministeriön julkaisun Ministeriöiden kustannuslaskennan kehittäminen (2/2006) esipuheessa todetaan, että toimivan tulosohjauksen kriittinen menestystekijä on tuloksellisuuden ja johdon laskentatoimi. Talousarvioasetuksessa säädetään (1243/1992), että viraston ja laitoksen on järjestettävä johdon laskentatoimi ja sen hyödyntäminen viraston ja laitoksen tuloksellisuuden johtamisen ja 69 :ssä säädetyn sisäisen valvonnan edellyttämällä tavalla. Valtion yksiköissä onkin otettu käyttöön erilaisia kustannuslaskentamalleja. Tätä kehitystä ovat jouduttaneet tarve seurata suoritekustannuksia ja maksullista toimintaa sekä tarve olla selvillä yhteisrahoitteisen toiminnan kustannusvastaavuudesta. 14

14 Edellä esitetty toimintatapa edellyttää kuitenkin myös sitä, että on laadittu omaa toimintaa koskevia laskelmia, jotka toimivat vertailun perustana. Kustannusten aiheuttajien tunteminen on välttämätöntä. Eri asia on sitten, miten kustannuksia kohdennetaan tuotteille ja mitä hinnoitteluperiaatteita noudatetaan. Heikki Helin ja Markku Lankinen (2005, 7) esittävät mielenkiintoisen ja laskennan kehittäjien kannalta varteenotettavan näkökulman, kun he toteavat että kun tien palvelutuotannon kustannukset ovat sitä suuremmat, mitä kehittyneempi niiden kustannuslaskenta on. Myöhemmin tutkijat perustelevat väitettään sillä, että erityisesti tilahallinnon kustannusten huomioon ottamisella on suuri vaikutus ja ne vaihtelevat kunnittain (emt., 10). Helin ja Lankinen (2005, 10) toteavat vielä, että esimerkiksi Helsingin palvelutuotannossa suurtuotannon edut ovat muuttuneet lisäkustannuksiksi. Suuruuden tarjoamien skaalaetujen tavoittelu on nyt Paras-hankkeen myötä erittäin ajankohtainen asia. Onkin syytä pohtia, minkä tyyppisissä palveluissa keskitetyt palvelut ovat kokonaistaloudellisesti toimiva järjestely ja milloin taas lähellä tuotetut, asiakkaan tarpeet nopeasti huomioon ottavat rakenteet ovat sekä toimivia että taloudellisia. 2 2 Tätä samaa toiminnan dynaamisuuden ja tarkoituksenmukaisen hallintajärjestelmän löytämisen problematiikkaa on jo parikymmentä vuotta sitten käsitellyt liikkeenjohdon puolella esimerkiksi Rosabeth Moss Kanter (1989) kirjassaan When Giants Learn to Dance. Hän korosti, että yritysten merkittävimmät haasteet ovat sopeutuminen kilpailulliseen toimintaympäristöön ja dynaamisuus kaikessa tekemisessä. Samoihin aikoihin julkaistiin useita merkittäviä yritysten ulkoistamisprosessien ongelmia käsitteleviä teoksia. On merkille pantavaa, että yritykset ostavat ulkoa yhä enemmän: usein myös organisaation johtamisen kannalta keskeisen informaation tuottaminen on jo tuolloin annettu ulkopuolisen hoidettavaksi. Tämä tekee yksiköistä erittäin haavoittuvia (Hendry 1995). 15

15 1.2 Hierarkkinen toimintatapa ja markkinasuuntautuneet toimintatavat alustava hahmotus Perinteisesti kunnat ovat järjestäneet palvelut kuntalaisille omana tuotantona, jota kuntien päätöksentekojärjestelmä on ohjannut hierark kisen tavan mukaan. Näin on edelleenkin, mutta rinnalla suositaan markkinasuuntautuneita ratkaisuja. Tässä tutkimuksessa käsitellään kustannusten muodostumista ja kustannuslaskennan ongelmia näissä kahdessa tyypillisessä toimintatavassa. Tutkimuksen aihealue on kahta edellä mainittua perusmallia laajempi, joten on tarpeen nostaa esille myös muita keskeisiä ilmiöitä ja käsitepareja, kuten markkinat ja näennäismarkkinat, kilpailutettu ja ei-kilpailutettu toiminta sekä kilpailu ja kilpailuttaminen. Kuviossa 1 jäsennetään tämän tut PALVELUN JÄRJESTÄMISTAPA HIERARKKINEN hierarkkinen valtasuhde normit, ohjeet, budjetti resurssi-/panosohjaus MARKKINASUUNTAUTUNUT tilaaja-tuottaja- tai ostajamyyjäsuhde sopimus tuotoksen ohjaus NÄENNÄISMARKKINAT tilaaja-tuottajamalli palveluseteli MARKKINAT EI-KILPAILULLINEN KILPAILULLINEN tilaajan ja tuottajan yhteistyö neuvottelut 16 kilpailuttaminen kilpailu (myös potentiaalinen) Kuvio 1. Hierarkkisen toimintatavan ja markkinasuuntautuneiden toimintatapojen keskeiset käsitteet.

16 kimuksen keskeisiä käsitteitä ja niiden välisiä yhteyksiä. Käsitteet ja niiden sisällöt tarkentuvat tutkimusraportin edetessä. Kuvio 1 kertoo pelkistetysti toimintatapojen eroista. Kunnissa palvelujen järjestämistapoja sovelletaan rinnakkain eikä aina olla selvillä siitä, mitkä taustaolettamukset ovat synnyttäneet kyseiset toimintatavat. Siksi tutkimuksessa pureudutaan kuvion peruskäsitteisiin selkiinnyttämällä sisältöjä ja niiden mukanaan tuomia näkökulmaeroja, jotka arkikeskustelussa ovat usein hyvin ideologisväritteisiä. 1.3 Tutkimuksen ajatuksellinen juoni Tämän tutkimuksen ajatuksellinen juoni etenee seuraavasti: 1. Kunnat ovat siirtyneet yhä enemmän käyttämään erilaisia markkinasuuntautuneita toimintatapoja (muun muassa ostopalveluja, tilaaja-tuottajamalleja, palveluseteleitä) perinteisen hierarkkisesti ohjatun oman tuotannon rinnalla. a. Tavoitteena on löytää toimintatapoja, joiden avulla kuntien palvelujen järjestämistehtävä voidaan hoitaa mahdollisimman tuloksellisesti eli taloudellisesti (kustannustehokkaasti) ja vaikuttavasti. b. Markkinasuuntautuneisiin toimintatapoihin sisältyy usein jonkinasteinen kilpailu sekä kilpailuttaminen. 3 c. Osa nykyisin julkisesti tuotettavista palveluista voidaan tuottaa myös markkinoilla. Tämä on nykyoloissa myös tarkoituksenmukaista, kunhan on ensiksi analysoitu, milloin mennään markkinoille ja mitkä ovat niitä palveluita, joita julkinen hallinto voi järjestää tällä tavalla. 2. Erilaisissa tarkastelu- ja päätöstilanteissa on tärkeätä tietää vaihtoehtoisten toimintatapojen kustannukset. Tutkijoiden väite täs 3 Toiminta voi olla markkinasuuntautunutta myös esimerkiksi johtamisen (NPM) ja kannustejärjestelmien osalta, eikä etusijalla ole lainkaan kilpailuttaminen. 17

17 sä työssä on se, että relevantit kustannukset eivät ole tiedossa päätöstilanteissa seuraavista syistä: a. Osa kustannuksista on näkyviä. Tämä tarkoittaa sitä, että kustannukset näkyvät esimerkiksi ostopalvelujen hinnoissa tai vertailulaskelmissa. Markkinoilla hintainformaatio on keskeisessä asemassa sekä ostajan että myyjän kannalta. b. Osa kustannuksista on näkymättömiä. Kustannukset ovat kyllä olemassa ja joskus myös jäljitettävissä, mutta ne eivät näy relevantissa muodossa päätöksiä tehtäessä. Kustannuksista osa saattaa myös siirtyä muille toimijoille tai konkretisoitua jälkikäteen. c. Näkymättömät kustannukset saattavat aiheuttaa sen, että näkyvillä kustannuksilla mitattu edullisin vaihtoehto on lopulta kokonaiskustannuksiltaan kunnalle tai kuntalaiselle epäedullinen. Tämän tutkimuksen tekijöiden olettamus on, että kilpailuttamisen päätöstilanteissa relevanteista kustannuksista osa jää näkymättömiksi ja voi aiheuttaa sen, että todellisuudessa tavoiteltu tuloksellisuus (taloudellisuus ja vaikuttavuus) voi olla näkyvää tuloksellisuutta huonompi. Edelleen tutkijoiden väite on, että eri toimintatavoissa on erilaisia näkymättömiä kustannuksia. Kirjallisuudessa käsitellään näkymättömissä olevia kustannuksia erilaisissa konteksteissa. Tässä työssä näkymättömiä kustannuksia tarkastellaan kahdesta näkökulmasta: 1) organisaation yleisten toimintatapojen tehottomuuden näkökulmasta sekä 2) kilpailuttamisen päätöstilanteissa. Nämä kaksi lähestymistapaa erotetaan siten, että yleensä organisaation tehottomuuteen viittaavista kustannuksista käytetään nimitystä piilokustannus (hidden cost) ja tiettyyn päätöstilanteeseen, tässä siis kilpailuttamistilanteisiin liittyvistä kustannuksista käytetään termiä näkymätön kustannus (invisible cost). Kun tekstissä viitataan kumpaankin näistä, puhutaan näkymättömissä olevista kustannuksista. 3. Kunnat tekevät erilaisia päätöksiä siirtyessään käyttämään markkinasuuntautuneita toimintatapoja tai niitä käyttäessään 18

18 a. ulkoistaessaan omaa tuotantoaan tai vertaillessaan sitä ostopalveluihin b. ostaessaan ulkopuolelta palveluja c. myydessään palveluja toisille kunnille tai muille ulkopuolisille d. ohjatessaan sisäisiä markkinoitaan. Kun tässä tutkimuksessa käsitellään kunnan toimintaa edellä mainituissa tilanteissa, puhutaan vain kilpailuttamisen päätöstilanteista, joissa kustannuksia tarkastellaan. Nämä päätöstilanteet ymmärretään joko yksittäisenä valintana, esimerkiksi päätöksenä ulkoistaa jokin toiminto, tai jatkuvina toisiaan seuraavina päätöksinä kuten ostettaes sa tai myytäessä tuotteita tai tehtäessä osto-, myynti- tai omistajapäätöksiä vuosittain sisäisillä markkinoilla. Päätöstilanteet edellyttävät myös jo tehtyjen ratkaisujen seurantaa: Esimerkiksi kohdassa 3a mainittu ulkoistus saatetaan eri syistä kuten toiminnan jatkuvuuden turvaamiseksi joutua palauttamaan takaisin kunnalle tai kohdassa 3c on tehtävä juridista rajankäyntiä, onko kyseessä myynti toiselle kunnalle tai kumppanuussopimus. Samalla on katsottava, onko kyse kilpailulainsäädännön piiriin kuuluvasta toiminnasta vai ei. Kilpailuttamisen seuranta- ja valvontakustannukset on myös arvioitava erikseen ja otettava mukaan laskelmiin. Vaikeammin arvioitavia kysymyksiä ovat toiminnan vakaus sekä asukkaiden palvelujen käyttötottumusten huomioon ottaminen ja asiakastyytyväisyys, mutta näilläkin seikoilla pitäisi olla merkitystä, kun tehdään palvelujen järjestämistä koskevia ratkaisuja, sillä julkinen toimii asukkaita varten. 1.4 Miksi kunnat lisäävät markkinasuuntautuneita toimintatapojaan? Kun laskentainformaation käyttöä pohditaan julkisen sektorin kilpailuttamisen päätöstilanteissa, on tunnettava erityisen hyvin tarkasteltavan toiminnan luonne, konteksti normiperustoineen ja toiminnan taustalla olevat kulloisetkin ajattelutavat. Ei riitä, että osa 19

19 taan laskea mahdollisimman tarkasti oikein, vaan laskenta määrittyy kontekstikohtaisesti sekä sen mukaan, minkälaiseksi hallinnon ja koko toiminnan edellytetään kehittyvän. Jälkimmäisestä mainittakoon esimerkkinä hallintosopimuksen julkisuusasteen määrittymisen vaikutus tilaajan ja tuottajan sopimuksen sisältöön ja käsittelytapaan. Markkinasuuntautuneisiin toimintatapoihin oleellisesti liittyvä kilpailuttaminen on saanut osakseen kritiikkiä varsinkin silloin, kun kilpailu nähdään pelkkänä voiton tavoitteluna ja kun kilpailutettava palvelu edustaa inhimillisenä tarpeena vaikeasti määriteltävää mutta kaikille välttämätöntä. Tällaisia asioita ovat Jari Stenvallin ja Jari Vuoren (2002, 1) mukaan terveys ja puhdas elinympäristö. Ne ovat maailmanlaajuisesti julkisen intressin tavoitteita, mutta niitä ei silti tarvitse tuottaa julkisilla välineillä. Kilpailuttamista tulisi kirjoitta jien mielestä lähestyä ennen kaikkea hyvinvointiverkostojen näkökulmasta. Tutkimusta tulisikin siksi tehdä ensisijaisesti kilpailutuksen toimivuuden näkökulmasta, ts. milloin kilpailuttaminen toimii ja milloin se ei toimi. Jokainen meistä tuntee esimerkkejä tilanteista, joissa kilpailuttaminen toimii tai ei toimi. Stenvall ja Vuori (2002, 2) pohtivatkin: Jos kilpailutuksesta tulee kontrolloitua, ei olla kovinkaan kaukana siitä, että kilpailuttaminen määritellään ohjauksellisesti täydellisen kilpailun ehdoin, niin että siitä tulee kunnallista byrokratiaa, joka luo menoja enemmän kuin tuo säästöjä. George Boyne (1998a, 696) ennakoi, että kansainvälisten kilpailuttamiskokemusten ja empiiristen tutkimusten perusteella osa sellaisista julkisista paikallispalveluista, jotka nyt tuotetaan markkinoilla, tullaan palauttamaan julkisen monopolin hoidettavaksi. Kymmenen vuoden takaisen ennakointinsa hän perustelee sillä, että osa kilpailutuksen piiriin siirretyistä palveluista ei yksinkertaisesti toimi markkinoiden tuottamina. Edellä on jo viitattu siihen, että kuntien toiminnan tulo markkinoille muuttaa niitä, mutta miten, sitä ei vielä kovinkaan hyvin tiedetä. Se voidaan jo nyt sanoa, että sopimustoiminnan järjestelyt tulevat edellyttämään aivan uudenlaista resursointia, eikä se ole ilmaista. 20

20 Julkisen ja yksityisen toiminnan ennustetaan lähivuosina yhä enemmän limittyvän ja samalla markkinoiden tuntemuksen välttämättömyys kunnissa korostuu. Yksityisten kunnille tarjoamat ja tuottamat palvelut tulevat empiirisen tutkimuksen mukaan vahvistumaan terveydenhuollossa, sosiaalitoimessa ja teknisellä sektorilla. Tämä kasvu toteutuu lähinnä suurissa tai suurehkoissa muuttovoittokunnissa (Saarinen ja Forma 2007, 197). Muutos selittyy yksinkertaisesti sillä, että markkinat edellyttävät tiettyä väestöpohjaa. Mielenkiintoinen havainto edellä mainittujen tutkijoiden työssä on se, että ideologia ei selitä valintoja yksityisen ja julkisen välillä: Vaikka laajemman yhteiskunnallisen keskustelun tasolla ideologialla näyttäisi olevan merkitystä palvelujen järjestämistä koskevien vaihtoehtojen suhteen, paikallisella tasolla ideologia puolueiden kannatussuhteilla mitattuna ei näyttäisi olevan kovin merkityksellinen tekijä (emt ). Kunnat ovat valinneet oman tuotannon sijasta yksityiset tuottajat pääasiassa siitä syystä, että niiden toiminnan on arvioitu olevan tehokasta. Niiden on katsottu olevan myös joustavampia ja palvelujen tuotantotapojen on arvioitu olevan paremmin johdettuja. Kuntien intressinä on myös ollut saada aikaan julkista palvelutuotantoa tukevia markkinoita. Kilpailun syntymisen kannalta on keskeistä, että alueella toimii useita toisistaan riippumattomia palvelun tarjoajia. Kuntien kannalta on usein todettu, että yksityistä tarvitaan täydentämään niiden omaa tuotantoa, kuten haastatteluesimerkkimme kertoo. No meillä on sellainen, että on päiväkodit, missä on asetusten mukainen henkilöstövolyymi, ja ne päiväkodit on sellaisia, että ne on aina sillä samalla lapsiluvulla täynnä ja se jousto on perhepäivähoidossa. Niitä lisätään ja vähennetään sen mukaan kuin lapsia on. Tämä joustovarana toimiminen ei kuitenkaan ole yritysten näkökulmasta toivottava asetelma, sillä ne eivät luonnollisestikaan halua olla ruuhkahuippujen tasaajia ja toimijoina toissijaisessa asemassa (Aare-Puff 2006). Tämä ongelma on akuutti erityisesti kolmannen sektorin toimijoiden kohdalla, jotka ovat saattaneet tehdä kilpailu 21

21 tuksen alkuvaiheessa itselleen varsin epäedullisia sopimuksia eivätkä pysty osin kapasiteetin heikon jouston vuoksi kilpailemaan markkinoilla isojen toimijoiden rinnalla. Asiakkaiden keskuudessa tehtyjen mielipidetiedustelujen mukaan yksityisten yritysten etuna on se, että ne lisäävät ja monipuolistavat palvelutarjontaa, ja samalla kasvaa asiakkaan valinnanvapaus. Lisäksi asiakkaat uskovat, että yksityisen tuottama palvelu on paremmin saavutettavissa ja se on julkista laadukkaampaa (Majamaa 2004). Kunnat ennakoivat henkilöstöpulaa ja noudattavat lakia Kunnat ovat pyrkineet suosimaan jo nyt kunnan ulkopuolisia toimijoita siksi, että ne haluavat varautua kuntien suureen eläkepoistumaan. Tosiasia lienee myös se, että työvoimapula ei kosketa vain julkista sektoria vaan on todennäköistä, että henkilöstöpula on toimialakohtaista ja se koskettaa niin julkista kuin yksityistäkin toimintaa. Näin ollen yksityisen sektorin palvelukyky ei tältä osin ole välttämättä yhtään parempi kuin julkisen. Mikäli yksityiset toimijat pystyvät lähitulevaisuudessa merkittävästi parantamaan imagoaan ja laajentamaan henkilöstölle tarjottavia etuisuuksiaan, työvoimapula saattaa julkisella sektorilla kasvaa ennakoitua voimakkaammin. Tällöin yksityisestä sektorista tulee ikään kuin vahingossa yhä merkittävämpi palvelutuottaja. (Ks. Saarinen ja Forma 2007, 198.) Tämä kehitys näkyy meillä jo perusterveydenhuollossa, jossa yksityiset hoitavat osan terveyskeskuspalveluista siitä syystä, että julkinen työnantaja ei ole omilla työehdoillaan saanut houkutelluksi työvoimaa. Kunnat kilpailuttavat, koska hankintalaki ja sen rinnakkaissäädökset niin edellyttävät. Julkisen sektorin hankinnat ovat rahalliselta arvoltaan huomattavat: valtio, kunnat ja seurakunnat hankkivat tarvikkeita, tavaroita ja erilaisia palveluja tai teettivät urakalla rakennushankkeita vuosittain yhteensä reilun 22,5 miljardin euron arvosta (Hankinnat.fi ). Hankintalaki (348/2007), erityisalojen hankintalaki (349/2007) ja lakeja täydentävät hankinta-asetukset (614/2007) ovat tulleet voimaan vuoden 2007 alussa. Kyseisten säädösten tavoitteena on, että julkisilla varoilla ostettaisiin hinta-laatusuhteeltaan 22

22 mahdollisimman edullisia tuotteita, palveluja sekä urakoita. Kilpailuttaminen ja avoin ilmoittaminen lisäävät tarjolla olevia vaihtoehtoja ja antavat tasavertaiset mahdollisuudet yrityksille tehdä tarjouksia hankinnoista. Avoin kilpailu estää myös korruptiota ja harmaata taloutta. (Hankinnat.fi ) Kilpailuttamisvelvoite on kytköksissä kynnysarvoihin. Kansalliset kynnysarvot ovat vuoden 2008 alussa tavara- ja palvelutuotannossa euroa, sosiaali- ja terveyspalveluissa sekä eräissä työvoimahallinnon palveluissa euroa ja rakennusurakoissa euroa. Kun valtakunnallisella tasolla on arvioitu kuntien talouden tilaa ja kuntien kilpailuttamisaktiivisuutta, on havaittu, että tiukan talouden kunnat eivät ole etsimässä tehokkuutta suosimalla yksityisten järjestämiä palveluja. (Tätä saattaa selittää se, että pienissä kunnissa ei ole tarjolla monipuolisia yksityisiä kunnan edellyttämiä palveluja, kun niiden toimivia markkinoita ei ole edes suurehkoissa kaupungeissa.) Arttu Saarinen ja Pauli Forma (2007, 197) ovat makrotason tarkastelussaan havainneet, että kunnan taloudellinen tilanne velkaantuneisuudella mitaten ei sen sijaan ole yhteydessä yksityisen sektorin rooliin eikä myöskään kunnan koko väestömäärällä mitaten selitä arvioita ostopalvelujen osuudesta. Tutkijat viittaavat edellisessä kommentissaan myös siihen, että positiivinen yhteys on havaittavissa muuttovoittoennakoinnin ja tulevien yksityispalvelujen käytön välillä. Aikaisemmin (esim. Lith 2006) on jo todettu se, että kunnan suuri koko selittää markkinaperusteista toimintaa. Myös suurten kuntien välillä on huomattavia eroja yksityisten palvelujen käytössä. Saarinen ja Forma (2007, 198) tiivistävätkin makrotason tarkasteluaan korostamalla, että myöskään yksityisen sektorin tuottamat palvelut eivät ratkaise automaattisesti palvelujen tuotanto-ongelmia. Myös näyttöjä siitä, että yksityisesti tuotetut palvelut olisivat tehokkaampia, on sekä puolesta että vastaan. Vuonna 2004 johtavista sosiaalitoimen viranhaltijoista vain 9 % uskoi vanhusten palveluasumisen kilpailuttamisella saadun aikaan kustannussäästöjä ja 20 % arvioi kustannus 23

23 ten nousseen. Syitä kustannustason nousulle ei esitetty, mutta samassa tutkimuksessa on maininta, että 17 % vastaajista arvioi palvelun laadun kohonneen (Suoniemi ym. 2004). Kunnat hakevat uusilla toimintatavoilla tuloksellisuutta eli taloudellisuutta ja hyvin tarkoitustaan toteuttavia palveluja eli vaikuttavuutta. Taloudellisuustarkastelussa tärkeän osan muodostavat kustannukset. Tämän tutkimuksen virike ja perusväite on, että kustannusten selvittämisessä kunnissa on vaikeuksia, sillä vain osa kustannuksista on päätöstilanteissa näkyviä, osa jää näkymättömäksi. 24

24 2 Tutkimustehtävä ja tutkimuksen rakenne 2.1 Tutkimustehtävä ja tavoitteet Tutkimuksen kohde ja tehtävänasettelu Tutkimuksen tavoitteena on tunnistaa hierarkkisen toimintatavan ja markkinasuuntautuneiden toimintatapojen käytössä esiintyviä näkymättömiä kustannuksia. Kaksi keskeistä tehtävää ovat seuraavat: 1. Määritellä kilpailuttamisen päätöstilanteissa esiintyvät relevantit, näkyvät ja näkymättömät kustannukset. Määrittelyjen perustana on aikaisempi tutkimus, jonka pohjalta kehitetään ajattelumalli toimintatapojen kustannusrakenteista ja edellä mainituista kustannuksista. 2. Havainnollistaa muutamien empiiristen esimerkkien avulla näkymättömiä kustannuksia kilpailuttamisen päätöstilanteissa. Esimerkit pohjautuvat todellisiin tapauksiin kunnissa, mutta tutkijat ovat pelkistäneet esimerkkejä, jotta ne mahdollisimman hyvin havainnollistaisivat näkymättömien kustannusten ongelmaa. 2.2 Tutkimuksen rakenne Tutkimuksen alkuosa on teoreettinen ja kustannusten hallintamekanismeja analysoiva. Pohdinnan keskiössä ovat hierarkkisen toimintata- 25

25 van ja markkinasuuntautuneiden toimintatapojen kustannusrakenteet ja niiden muutos toimintatapaa vaihdettaessa. Mitkä kustannukset vähenevät, mitkä mahdollisesti lisääntyvät ja mitä kokonaan uusia kustannusten aiheuttajia saattaa ilmetä? Miten otetaan laskelmissa huomioon runsaasti lisääntyneiden sopimusjärjestelyjen kustannukset? Muuttuvatko ne toiminnan vakiintuessa, ja kuinka kalliiksi tulee hajaantuvan toiminnan valvonta? Näitä kustannusten rakenteiden muutoksia esitellään tässä tutkimuksessa sekä verbaalisesti että laskelmina. Tutkimusraportti sisältää empiiristä aineistoa, jota esitellään myös teoreettisen osan yhteydessä (luvut 1 6). Lisäksi haastattelu- ja asiakirja-aineistoa esitellään ja analysoidaan teoreettisen kehikon viitoittamana (luku 7). Tutkimuksen luku 7 sisältää laskennallisia ja verbaalisia esimerkkejä kuntien kilpailuttamistilanteista. Nämä esimerkit kertovat myös siitä, mihin nykyinen laskenta yltää ja mihin ei. Luku 8 sisältää tiivistyksen näkymättömistä kustannuksista. Eräs haastateltu on todennut tutkimusasetelmasta näin:...jos oivaltaa innovatiivisesti jotkut ongelmat, niin siihen korjaavaan toimenpiteeseen pääsee ilman sitä empiiristä tutkimustakin, pelkästään merkityksen ymmärtämisen avulla. 26

26 3 Kunta palvelujen järjestäjänä hierarkkinen toimintatapa ja markkinasuuntautuneet toimintatavat 3.1 Kunnat palvelujen järjestäjinä päämääränä toiminnan tuloksellisuus Kunnan keskeinen tehtävä on palvelujen järjestäminen kuntalaisille. 2 11/9/2008 Palvelujen järjestämisen ja rahoituksen sekä kuntalaisten eri roolien välistä yhteyttä esittää yleisen tason kehikko kuviossa 2. Kunta palveluja järjestävänä organisaationa * hierarkkinen toimintatapa * markkinasuuntautuneet toimintatavat Verot Maksut Valtionosuudet Palvelut Palveluketjut Kuntalaiset * veronmaksajina * vallan käyttäjinä * palvelun käyttäjinä Taloudellisuus (kustannustehokkuus) Vaikuttavuus Kuvio 2. Kunta kuntalainen-suhteen keskeiset käsitteet. Kuvio 2. 27

27 Kunta on kuntalaisia varten. He valitsevat vaaleilla valtuuston, joka käyttää valtaa heidän puolestaan kunnan asioissa, joista tärkeimpiä ovat palvelujen järjestäminen ja niiden rahoituksesta huolehtiminen. Monissa kunnissa merkittävin tulolähde ovat kuntalaisten maksamat verot. Suurin osa palveluista on lakisääteisiä, joten kunnalle jäävät usein vain järjestämis- ja rahoituspäätökset. Kunta myös aktiivisesti rakentaa erilaisia aineellisia ja aineettomia edellytyksiä, joihin sisältyy markkinoiden vaaliminen, sosiaalisen pääoman turvaaminen yms. Kunta ei siten ole vain lainsäädäntöä toimeenpaneva yksikkö vaan monipuolisen toiminnan areena. Kuntien taloudelliset edellytykset järjestää palveluja poikkeavat toisistaan. Tästä syystä valtio tasaa valtionavuilla kuntien välisiä taloudellisia eroja. Myös palvelujen käyttäjät osallistuvat yhä enenevässä määrin palvelujen kustannusten kattamiseen palvelumaksuilla. Tässä tutkimuksessa keskitytään kuitenkin kuntien palvelujen järjestämistapojen kustannuksiin, ei rahoitusvastuun jakamisen kysymyksiin. Erilaisilla toimintatapavalinnoilla kunnat etsivät tehokkuutta, josta nykyisin käytetään nimitystä tuloksellisuus, mikä tarkoittaa sitä, että palvelut on tuotettava taloudellisesti (kustannustehokkuus) ja niiden on oltava myös vaikuttavia (hyviä). Kun palvelut järjestetään taloudellisesti ja vaikuttavasti, kuntalaiset saavat hyvän vastikkeen veroilleen ja maksuilleen. Tilastojen mukaan kuntien käyttötalouden nettokustannukset olivat vuonna 2006 asukasta kohti hieman yli neljätuhatta euroa (4 026) eli kunnat käyttivät tuon summan verran verorahoitusta palvelujen järjestämiseen. Tästä luvusta ei kuitenkaan pystytä päättelemään palvelujen taloudellisuutta, vaikka se päättäjiä kovasti kiinnostaakin. Kysymys kuuluukin: millä tavalla kunta pystyy järjestämään taloudelliset ja vaikuttavat palvelut? Taloudellisuudessa tarkastellaan palvelujen aikaansaamisen kustannuksia Palveluilla ja palvelutuotteilla tavoitellaan asukkaille myönteisiä vaikutuksia eli vaikuttavuutta, kuten koulussa oppimista ja terveyden 28

28 huollossa sairauksien ehkäisyä sekä potilaiden paranemista. Järjestelmät ovat vain välineitä näihin tavoitteisiin pääsemiseksi. Itse järjestelmät ovat kuitenkin toiminnan välttämätön ehto. Niiden jäsentäminen edellyttää muun muassa tuotteiden oikeaa hahmottamista ainakin seuraavista kahdesta syystä: oo Markkinasuuntautuneissa toimintatavoissa kunta ostaa erilaisia tuotteita. oo Ulkoistettaessa tehdään vertailua juuri tuotteiden kesken: oman tuotannon kustannuksia verrataan ulkoisen vaihtoehdon hintaan. Päätöksentekotilanteessa pohditaan sitä, kummalla toimintatavalla palvelut saadaan järjestetyksi taloudellisemmin ja mahdollisesti myös vaikuttavammin. Tässä tutkimuksessa selvityksen kohteena olevien näkymättömien kustannusten kannalta tärkeitä ovat palvelut ja niiden hahmottaminen (mitä niillä itse asiassa tarkoitetaan, minkälaisesta kokonaisuudesta tai sen osasta on kyse). Käytössä olevien laskelmien valossa tietty palvelu voi näyttää muita taloudellisemmalta, mutta selvitystyö saattaa osoittaa seuraavan kaltaisia ongelmia: oo Palvelujen saavutettavuuseroja: palvelu on taloudellisesti tuo tettu, mutta palvelu on huonosti saatavilla. oo Palvelujen laatueroja: palvelu on taloudellisesti tuotettu, mutta palvelutaso on huono. oo Palveluketjuongelmia: kunnan järjestämä palveluketju on ko konaisuutena kallis, vaikka sen yksittäinen osa on halpa. Esimerkiksi vanhusten hoivapalveluissa palveluketjussa saattaa olla mukana kunnan vanhainkoti, terveyskeskus, erikoissairaanhoito ja mahdollisesti jokin kuntoutuslaitos. Niistä jonkin toiminta muodostaa pullonkaulan, jolloin muidenkin ketjun osien toiminta häiriintyy. Asiakkaille aiheutuu ennakoimattomia kustannuksia: palvelu näyttää kunnan kannalta taloudellisesti tuotetulta, koska kunta on siirtänyt kustannukset kuntalaisten maksettavaksi. Vaikuttavuuspuolella relevanttien tietojen ongelma on suurempi kuin taloudellisuuspuolella, sillä vaikuttavuudesta ei ole saatavissa 29

29 yhtenäisiä tietoja. Palvelu voi olla taloudellisesti tuotettu, mutta sen vaikuttavuus on heikko. Kunnan kannalta tuloksellisinta on koko palveluketjun taloudellisuus ja vaikuttavuus. Päätöstilanteissa saatetaan tarkastella vain palveluketjun yhtä osaa, joka saattaa olla halpa mutta aiheuttaa sen, että koko ketjusta muodostuu kallis. Kilpailuttamisessa tämä ketjujen arviointi on hyvin haasteellista. Kun arvioidaan kertaluonteisesti yhtä osaa, pitäisi olla nähtävillä kokonaisuus, johon se sisältyy. 3.2 Kunta monitoimialaisena konsernina teoreettisia lähtökohtia TOIMIJOIDEN SOPIMUSSUHTEIDEN MONIPUOLISUUS Kunnan toimijoiden välisiä suhteita voidaan havainnollistaa agenttiteorian avulla. Agenttiteoriassa (agency theory) kiinnostuksen kohteena ovat päämiehet ja agentit sekä heidän keskinäiset sopimuksiin perustuvat suhteensa. Päämies delegoi valtaa agentille, jonka tehtäväksi jää sovitun palvelun tuottaminen tai tietyn työn tekeminen. Tässä ajattelumallissa tarkastelun keskiössä ovat agenttisuhde ja siihen kiteytettävissä olevat ns. agenttiongelmat (agency-problems), jotka ovat merkittäviä erityisesti päämiehen näkökulmasta. Näitä ovat 1) tavoite-epäselvyydet: päämiehen ja agentin tavoitteiden eroavuudet, käsitykset tavoitteisiin ja niiden saavuttamiseen liittyvistä riskeistä 4 ja 2) valvontaongelmat: päämiehen on vaikea valvoa agentin toimintaa ja vakuuttua hänen toimintansa mielekkyydestä. Kyse on usein 4 Intressien ja tavoitteiden erilaisuus agentin ja päämiehen välillä voi olla tiedostettua tai tiedostamatonta. Intressien erilaisuudesta, kun siihen liittyy vielä se, että päämies ei voi havainnoida agentin tavoitteita ja toimintaa, käytetään päämiesagenttiteoriassa käsitettä moral hazard. Kyseistä käsitettä voisi käyttää myös muissa asiayhteyksissä, kuten julkisen hallinnon asiakassuhteiden analysoinnissa (Möttönen 2002, ). Moraalilla käsitetään tässä yhteydessä lähinnä ennakoimatonta tai varmentamatonta toimintatapaa ja sen yhteyttä tulokseen (Wiili-Peltola ym. 2002, 69 70). 30

30 kompetenssista, jota tilaajan on vaikea arvioida etukäteen 5 (Wiili- Peltola ym. 2002, 67 77). Ongelmana voi olla myös 3) informaation epätasapaino: päämies ei tiedä tai ei havaitse agentin tekoja tai työskentelyolosuhteita. Agentilla on käytettävissään jotain sellaista tietoa, jota päämies ei tiedä. Tällä agentin tiedolla olisi kuitenkin merkitystä näiden kahden toimijan keskinäisessä vuorovaikutussuhteessa, ja tätä kuvataan termillä asymmetric information. (Varian 1990, ) Päämiehen on edellä esitetyistä syistä vaikea arvioida ja mitata agentin toimintaa ja tuloksia. Sopimussuhteeseen liittyy ongelmia, ei vain päämiehen vaan myös agentin näkökulmasta. Hän ei aina voi vakuuttua päämiehen tarkoitusperistä ja sopimuksen mukaisesta toiminnasta agentin suhteen. ( Jensen ja Meckling 1976.) Agenttiongelmat ovat tunnistettavissa tarkastelun kohteena olevissa toimintatavoissa. Julkisella sektorilla useita erityyppisiä agenttisuhteita Päämies agentti-suhteen ydin on julkisen toiminnan näkökulmasta seuraava: keskeisten osapuolten suhteellinen itsenäisyys, vastakkaisten intressien mahdollisuus ja informaation epätasapaino. Tästä syystä toimeksiantosuhde on samalla keskinäinen riippuvuussuhde eikä yksipuolinen määräyssuhde. Toimijoiden keskinäisessä suhteessa on käytännössä kyse vallasta: Poliittisten päättäjien valta-asema rakentuu lainsäädännön ja asioiden valmistelun rajoissa. Poliitikot käyttävät valtaa luottamuselimissä kollektiivisesti, ja se on luonteeltaan virallista. Yksittäisen viranhaltijan valta on usein epävirallista ja perustuu tiedon ja informaation säätelyyn. (Möttönen 2002, 182.) Käytännössä poliitikot tekevät vaaleissa äänestäjien kanssa poliittisia sopimuksia, ja hallinnon kanssa tehtävät sopimukset ovat yksi 5 Päämies-agenttiteorian toisen keskeisen käsitteen moral hazard lisäksi tunnetaan käsite adverse selection, jolla kuvataan agentin valikoitumista. Päämies etsii parasta agenttia ja haluaa toimia hänen kanssaan, mutta kuka tahansa agenttiehdokas voi väittää olevansa paras, ja toisaalta taas parhaat agentit eivät välttämättä halua solmia suhdetta päämiehen kanssa, sillä esimerkiksi sopimusehdot eivät tyydytä heitä (Varian 1990, ). 31

31 lötasoisia (esimerkiksi tulosneuvottelujen sitoumukset) ja organisatorisia (kuten budjettipäätökset). Joku voisi väittää edellä olevan perusteella, että julkisella sektorilla syntyy myös kaksinkertaiset kustannukset päämiesten ja agenttien suhteista (ks. Lane 2000, 236). Transaktiokustannustutkijat ilmaisevat asian talouden näkökulmasta käsitteellä demokratiakustannukset tai TCP, poliittisen toiminnan TC-kustannukset. Poliittiset prosessit ovat alttiimpia transaktiokustannuksille kuin taloudellinen toiminta sinänsä. Markkinat pystyvät karsimaan politiikkatoimintaa nopeammin tehottomat toimintamuodot, koska poliittisessa toiminnassa on tapana vaikuttaa muokkaamalla informaatiota siten, että se heikentää toiminnan arviointia ja kehittämistä. (Dixit 1996, 47.) VAIHTOEHTOISET TOIMINTATAVAT Markkinoilla toimivien yritysten tavoin kunnat voivat järjestää palvelutuotantonsa eri toimintatavoilla. Vaihtoehtoja ovat jäsentäneet useat tutkijat. Walter Powell (1991) puhuu ohjausjärjestelmistä ja jakaa ne hierarkioihin, markkinoihin ja verkostoihin. Oliver Williamson (1996, 7) puolestaan käyttää jaottelua markkinat, hierarkiat, hybridit sekä byrokratiat. Markkinoille katsotaan olevan tunnusomaista vapaus (näkymätön käsi) ja oletus, että kaikki osapuolet ovat informoituja oikeuksistaan ja velvollisuuksistaan. Hierarkiassa taas osapuolten toimintaa, ostamista ja myymistä koordinoi ja kontrolloi kolmas osapuoli (näkyvä käsi), joka muodostuu organisaation johdosta ja esimiehistä. Jose-Carlos Jarillo (1988) puolestaan katsoo, että verkostojärjestelmässä on oleellista yhteistoiminnan ja kilpailun yhteen sovittaminen. Kun hallintajärjestelmä sisältää kaikki edellä mainitut kolme rakennetta, saadaan aikaan hybridi. Hybrideille on tunnusomaista, että niissä käytetään eri ohjausmekanismeja samanaikaisesti samaan toimintoon ja kaiken lisäksi samassa yrityksessä (Bradach ja Eccles 1989, 112). Yritys voi samanaikaisesti tehdä jotakin toimintoa itse ja ostaa sitä myös ulkopuoliselta tuottajalta tai hyödyntää franchising-ratkaisuja (vrt. Mitronen 2002, 62). 32

32 Tässä työssä keskitytään tarkastelemaan markkinasuuntautuneita toimintatapoja ja hierarkkista toimintatapaa sekä hybridejä. Kaikkiin niihin sisältyvät seuraavat peruselementit: 1) kytkeytyminen ulkoiseen toimintaympäristöön, kilpailuun ja yhteistyöhön, 2) sisäiset organisatoriset ratkaisut ja johtamisen menettelytavat, joita kehitetään ja noudatetaan organisatoristen tehokkuuspäämäärien saavuttamiseksi (vrt. Mitronen 2002, 21). Oletuksena on, että ohjausjärjestelmät poikkeavat toisistaan tehokkuustavoitteiden saavuttamisen suhteen. Tämä johtuu toimijoista, vaihdannan laadusta ja sisällöistä sekä kontekstista, jossa toimitaan. Näin ollen voidaan olettaa niiden soveltuvan eri tavoin erityyppisten palvelujen järjestämiseen. Joihinkin tapauksiin voivat soveltua standardiratkaisut, ja toiset palveluista ovat hyvin yksilöllisiä ja asiakaslähtöisiä, joten niiden ohjauksen tulee olla erilainen. Ohjausmekanismikin voi itsessään olla tehokas tai tehoton, kun sitä verrataan toiminnalle asetettuihin päämääriin. Markkinasuuntautunut ajattelu ja sovellukset aiheuttavat kunnissa monia organisatorisia uudistuksia, kuten tilaaja-tuottajamalli. Toimintaympäristön muutokset muuntuvat asukkaiden uusiksi tarpeiksi. Paineet palvelujen tuottamiseksi välittyvät poliittisina paineina kunnan organisaatioon. Kunnat joutuvat ottamaan vastatakseen myös sellaisista tehtävistä, joita ne eivät ole itse käynnistäneet. Palvelut tuottaa edelleen ulkopuolinen, eikä kunnalla ole edes vastaavaa omaa tuotantoa. Kunnat ovat joskus pulassa uusien palvelutarpeiden edessä, kuten seuraava haastatteluesimerkki osoittaa: ja kun oikein haastava juttu, tai on jotain voimakkaasti kehitettävää, niin se on sitä sosiaalisektorin palveluita tai tämän tyyppistä. Se on sen RAY-pulssin takia ollut ihan erilaiset edellytykset kuin toisella puolella. Ja tää on aika pitkälle näitten palvelujen kohdalla sellainen tilanne, että tämmönen harmaa standardikama on täällä sisällä, se näkyy ihan henkilökunnan identiteetissä ja kaikessa. Sitten se positiivista medianäkyvyyttä saava palvelu on tuolla järjestöissä. Ja siinä on ollut varmaan ihan yksinkertainen syy, että kun on riittävän vaikea homma, niin kuntaorganisaatio ei ole selvinnyt siitä. Se on jäykkä päätöksenteoltaan ja poliittinen se sellainen paine on niin kova, että joidenkin HIV-positiivisten huu 33

33 meidenkäyttäjien palveluja ei ole kerta kaikkiaan saatu aikaiseksi. Silloin on käännytty palvelutuottajan puoleen, tehty tilaus. Tätä mekanismia on aika paljon. Kun toiminta on vakiintunut tai muu rahoitus loppuu, silloin julkinen sektori joutuu ottamaan järjestämis- ja rahoitusvastuun: Moni projektina käynnistynyt hanke osoittautuu vakiintuessaan välttämättömäksi, ja siitä vastaa viime kädessä kunta. järjestöt synnyttävät uutta palvelutuotantoa, raha-automaattiyhdistysraha vedetään pois, ja sen jälkeen alkaa poliittinen ym. painostus, että se saadaan tänne kunnan puolelle. Meidän maksettavaksi, ei niin että se siirtyy meidän palveluun vaan näin hieno palvelu ja nyt rahisraha loppuu, ettehän te voi jättää näitä ihmisiä vaille palveluja maksakaa. Ja siellä on voimakas poliittinen paine, siellä on taitavat neuvottelijat ja tällä tavalla on syntynyt palvelutuotantoa, jonka ongelma on se kaikessa arvokkuudessaan, että siinä on syntynyt myös sellainen ylilaadun automaatti. Haastatellun mukaan on jäänyt päälle jatkuva pilotointivaihe, ja se on kallista. 3.3 Hierarkkinen toimintatapa kunnan oma palvelutuotanto Hierarkkista toimintatapaa ja markkinasuuntautuneita toimintatapoja voidaan kuvata kolmen keskeisen ominaispiirteen avulla. Hierarkkisessa toimintatavassa kunta järjestää palvelun kokonaisuudessaan: päättää palvelusta, rahoittaa sen, tuottaa palvelun ja omistaa itse tuotannontekijät. Kyse on siis kunnan omasta tuotannosta. Kolme keskeistä piirrettä ovat seuraavat: a. Toimijoiden (kunnanvaltuusto kunnanhallitus lautakunnat palvelun tuottaja) suhde on hierarkkinen. b. Ohjaustapa perustuu määräysvaltaan; hierarkian ylempi taso päättää ja valvoo, alempi taso suunnittelee ja tuottaa palvelun. 34

34 c. Ohjauksen kohteena ovat resurssit, joiden hankkimiseen hierarkian ylin taso osoittaa talousarviossa määrärahat palvelun tuottajalle menolajeittain. Hierarkkiselle toimintatavalle on ominaista se, että aikaansaannokset eli tuotteet eivät ole ensisijaisia ohjauksen kiinnostuksen kohteita vaan toimintaa säädellään resurssien määrillä ja kohdentamisella. Tämä on hoidettu kunnan talousarvion valmistelussa ja siitä päätettäessä. Käytäntö on ollut vallitseva ennen nykyisiä talousarviouudistuksia. Hierarkkiselta toimintatavalta puuttuu luontaiset tuloksellisuuskannustimet, jotka edistäisivät palvelutuotannon taloudellisuutta ja vaikuttavuutta. Tämä ei luonnollisestikaan tarkoita aina sitä, että hierarkkinen toimintatapa olisi tehoton. Hierarkkisella toimintatavalla tuotettavien palvelujen kustannukset voidaan jakaa kahteen osaan: ohjauskustannuksiin ja tuotteen (palvelun) tuottamiskustannuksiin. Ohjauskustannuksia syntyy kunnan keskushallinnossa, hallintokunnissa ja mahdollisesti useissa koordinoivissa toimintayksiköissä. Tuotantokustannukset syntyvät palvelun tuottavassa yksikössä, esimerkiksi koulussa, vanhainkodissa ja terveyskeskuksessa. Suoritteen tai tuotteen kustannuksiin sisältyvät suoritteen välittömät kustannukset ja ohjauksesta johtuvat välilliset kustannukset, joiden perusteella voidaan laskea suoritteen yksikkökustannukset (esim. OKA). Kun ohjauksessa tarpeellinen tieto on resurssien hankintaan tarvittava määrärahan kokonaissumma ja menolajien määrärahat, ei hierarkkisessa toimintatavassa ole ollut erityistä tarvetta tuotteistamiselle ja tuotekohtaisten kustannusten laskemiselle. Tuotteiden hintoja ei tiedetä, ei myöskään aina sitä, onko toiminta tuloksellista. Kun liiketaloustieteessä puhutaan hierarkkisesta toimintatavasta, tarkoitetaan sillä ensisijaisesti tuotantoa omassa organisaatiossa (kirjoituksissa käytetään usein ilmaisua firm). Hallinnon tutkijalle hierarkkinen tarkoittaa tiettyä toiminnan ideaalimallia ominaisuuksineen. Siinä ohjaus toteutetaan linjassa ja tehtävät jakautuvat strategiseen, hallinnolliseen ja operatiiviseen tasoon sekä horisontaalisesti 35

Osahanke 2 Kunta- ja paikallistalous. Tampereen yliopisto Taloustieteiden laitos

Osahanke 2 Kunta- ja paikallistalous. Tampereen yliopisto Taloustieteiden laitos ARTTU PARAS-arviointitutkimusohjelma 2008-2012 Osahanke 2 Kunta- ja paikallistalous Tampereen yliopisto Taloustieteiden laitos prof. Pentti Meklin, prof. Jarmo Vakkuri, prof. Lasse Oulasvirta ja dos. Olavi

Lisätiedot

TILAAJA-TUOTTAJAMALLI MIKÄ SE ON JA MIHIN SILLÄ VAIKUTETAAN? Palvelujen järjestämisen näkökulma

TILAAJA-TUOTTAJAMALLI MIKÄ SE ON JA MIHIN SILLÄ VAIKUTETAAN? Palvelujen järjestämisen näkökulma TILAAJA-TUOTTAJAMALLI MIKÄ SE ON JA MIHIN SILLÄ VAIKUTETAAN? Pentti Meklin Emeritusprofessori Tampereen yliopisto Palvelujen järjestämisen näkökulma Kunnan järjestävät kuntalaisten verovaroilla palveluja

Lisätiedot

Tilaaja-tuottajamalli sosiaalija terveydenhuollon palvelujärjestelmässä. Merja Ala-Nikkola merja.ala-nikkola@hamk.fi

Tilaaja-tuottajamalli sosiaalija terveydenhuollon palvelujärjestelmässä. Merja Ala-Nikkola merja.ala-nikkola@hamk.fi Tilaaja-tuottajamalli sosiaalija terveydenhuollon palvelujärjestelmässä Merja Ala-Nikkola merja.ala-nikkola@hamk.fi Palvelujärjestelmän ongelmia (Ala-Nikkola & Sipilä 1996) Palvelut ja etuudet ovat joustamattomia

Lisätiedot

Alkukartoitushaastattelujen alustavia havaintoja

Alkukartoitushaastattelujen alustavia havaintoja Alkukartoitushaastattelujen alustavia havaintoja 12.11.2009 Tero Haahtela Olavi Kallio Pekka Malinen Pentti Siitonen TKK BIT 1 Teknisen sektorin roolin kokeminen Teknistä sektoria ei koeta miellettävän

Lisätiedot

Yritykset mukaan hyvinvointipalveluiden tuottamiseen Toimitusjohtaja Anssi Kujala

Yritykset mukaan hyvinvointipalveluiden tuottamiseen Toimitusjohtaja Anssi Kujala Yritykset mukaan hyvinvointipalveluiden tuottamiseen Toimitusjohtaja Anssi Kujala 19.5.2009 1 Julkisen palvelutuotannon tehostaminen Resurssit Tarpeet, Vaateet, Odotukset Julkista kehittämällä johtaminen,

Lisätiedot

30 suurimman suomalaisen kunnan hankinnat ja palvelualoitemenettely

30 suurimman suomalaisen kunnan hankinnat ja palvelualoitemenettely 30 suurimman suomalaisen kunnan hankinnat ja palvelualoitemenettely Tutkimuksen tausta Tutkimuksen tilaaja on Keskuskauppakamari ja Helsingin seudun kauppakamari Tutkimuksen tarkoitus on tuottaa mahdollisimman

Lisätiedot

Miten julkinen hallinto ja Tampereen kaupungin organisaatio on muuttunut ja muuttumassa?

Miten julkinen hallinto ja Tampereen kaupungin organisaatio on muuttunut ja muuttumassa? Miten julkinen hallinto ja Tampereen kaupungin organisaatio on muuttunut ja muuttumassa? Valtuustoseminaari 23.3.2015 ----------------------------------- Kari Hakari johtaja, HT Tampereen kaupunki, tilaajaryhmä

Lisätiedot

Kuntien ja kuntayhtymien kustannuslaskenta KUSTANNUSLASKENTAKOULUTUS YRITTÄJILLE. Järvenpää-talo 10.11.2009

Kuntien ja kuntayhtymien kustannuslaskenta KUSTANNUSLASKENTAKOULUTUS YRITTÄJILLE. Järvenpää-talo 10.11.2009 Kuntien ja kuntayhtymien kustannuslaskenta KUSTANNUSLASKENTAKOULUTUS YRITTÄJILLE Järvenpää-talo 10.11.2009 Tero Tyni, erityisasiantuntija, kuntatalous Puh 09 771 2246 Kunnan talouden ohjaus Kirjanpitopainotteisuus

Lisätiedot

KUNNAT JA PALVELUNTUOTTAJAT KUMPPANEINA

KUNNAT JA PALVELUNTUOTTAJAT KUMPPANEINA KUNNAT JA PALVELUNTUOTTAJAT KUMPPANEINA Valtakunnalliset sijaishuollon päivät 4. - 6. 10. 2011 Vaasa Aikuisten vastuuta vai kilpailutettua palvelutavaraa YM Aulikki Kananoja TARKASTELUN LÄHTÖKOHTA Lapsen

Lisätiedot

Palvelualan yritysten kehitysnäkymät ja haasteet

Palvelualan yritysten kehitysnäkymät ja haasteet Palvelualan yritysten kehitysnäkymät ja haasteet Valtakunnalliset kotityöpalvelupäivät 19.1.2013 1 Tuomas Telkkä Suomen Yrittäjät Esityksen sisältö Toimintaympäristön muutos ja ennusteet tulevaan Lainsäädännön

Lisätiedot

Helsingin kaupungin hankinnat seminaari

Helsingin kaupungin hankinnat seminaari Helsingin kaupungin hankinnat seminaari 13.9.2011 Hotel Arthur Apulaiskaupunginjohtaja Laura Räty 13.9.2011 Apulaiskaupunginjohtaja Laura Räty Lakisääteisen järjestämisvastuun piiri Arvoverkko - käyttömenot

Lisätiedot

Väestö ikääntyy => palvelutarpeen tyydyttäminen Pula ja kilpailu tekijöistä kiihtyy

Väestö ikääntyy => palvelutarpeen tyydyttäminen Pula ja kilpailu tekijöistä kiihtyy Palvelustrategia Miksi palvelustrategiaa tarvitaan? Väestö ikääntyy => palvelutarpeen tyydyttäminen Pula ja kilpailu tekijöistä kiihtyy Kuntatalous => tuloksellisuuden ja kustannustehokkuuden lisääminen

Lisätiedot

TULOKSELLISEN TOIMINNAN KEHITTÄMISTÄ KOSKEVA SUOSITUS 2008. Hannu.tamminen@ttk.fi

TULOKSELLISEN TOIMINNAN KEHITTÄMISTÄ KOSKEVA SUOSITUS 2008. Hannu.tamminen@ttk.fi TULOKSELLISEN TOIMINNAN KEHITTÄMISTÄ KOSKEVA SUOSITUS 2008 Hannu.tamminen@ttk.fi Taustaa Ohjausvälineet Lait Asetukset, ministeriön päätökset Keskusviraston suositukset Työmarkkinasopimukset Työmarkkinajärjestöjen

Lisätiedot

Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana

Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana Helsingin Yrittäjien seminaari 1.3.2011 Kumppanuus Yritysmyönteistä yhteistyötä mikko.martikainen@tem.fi Mikko Martikainen

Lisätiedot

Taloudellinen päätöksenteko julkishallinnossa ongelmat ja rajoitteet

Taloudellinen päätöksenteko julkishallinnossa ongelmat ja rajoitteet Taloudellinen päätöksenteko julkishallinnossa ongelmat ja rajoitteet JULMA-työpaja Tampereen yliopisto, 21.5.2015 Professori Jarmo Vakkuri, Tampereen yliopisto, JKK JULMA-projektin osahanke: Yhdyskuntarakenteen

Lisätiedot

Talousjohtamisen näkökulmia varhaiskasvatuspalveluissa

Talousjohtamisen näkökulmia varhaiskasvatuspalveluissa Talousjohtamisen näkökulmia varhaiskasvatuspalveluissa Johtajuusfoorumi 19.3.2013 Tampere Arto Lamberg Varhaiskasvatusjohtaja TIIVISTELMÄ Palveluiden järjestäminen Kunnan toiminnassa on keskeistä strategisten

Lisätiedot

Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö

Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö Kaupunginhallitus 6.10.2014 liite nro 7 (1/20) Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö Kaupunginhallitus 6.10.2014 liite nro 7 (2/20) Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisen keskeiset tavoitteet

Lisätiedot

Kansallisarkiston digitointihankkeen kilpailutus. Tuomas Riihivaara 29.10.2009

Kansallisarkiston digitointihankkeen kilpailutus. Tuomas Riihivaara 29.10.2009 Kansallisarkiston digitointihankkeen kilpailutus Tuomas Riihivaara 29.10.2009 Laki julkisista hankinnoista (348/2007) Kansallisarkiston on valtion viranomaisena kilpailutettava hankintansa hankintalaissa

Lisätiedot

TEKNISTEN PALVELUJEN KILPAILUTTAMISEN HAASTEET. 17.02.2012 Markku Teppo Deveco Oy

TEKNISTEN PALVELUJEN KILPAILUTTAMISEN HAASTEET. 17.02.2012 Markku Teppo Deveco Oy TEKNISTEN PALVELUJEN KILPAILUTTAMISEN HAASTEET 17.02.2012 Markku Teppo Deveco Oy Kunnan teknisen toimen palvelut ovat tärkeitä asukkaille Kiristyneessä kuntataloudessa kunnilla on ollut vaikeuksia teknisen

Lisätiedot

Innovatiivinen toiminnan kehittäminen ja oikeat hankintamenettelyt. Pääjohtaja, OTT Tuomas Pöysti/VTV 2.3.2012

Innovatiivinen toiminnan kehittäminen ja oikeat hankintamenettelyt. Pääjohtaja, OTT Tuomas Pöysti/VTV 2.3.2012 Innovatiivinen toiminnan kehittäminen ja oikeat hankintamenettelyt Pääjohtaja, OTT Tuomas Pöysti/VTV 2.3.2012 Valtiontalouden tarkastusviraston rooli Tarkastaa valtion taloudenhoidon laillisuutta => julkisista

Lisätiedot

Asia: Lausuntopyyntö koskien lakiehdotusta Julkisen hallinnon IT-palvelukeskuksesta

Asia: Lausuntopyyntö koskien lakiehdotusta Julkisen hallinnon IT-palvelukeskuksesta Pvm 24.11.2010 Dnro 41/040/2010 Opetus- ja kulttuuriministeriölle Viite: Opetus- ja kulttuuriministeriön lausuntopyyntö Asia: Lausuntopyyntö koskien lakiehdotusta Julkisen hallinnon IT-palvelukeskuksesta

Lisätiedot

Terveydenhuollon tulevaisuus onko yksityinen uhka vai mahdollisuus? Toimitusjohtaja Jyri Häkämies Elinkeinoelämän keskusliitto EK

Terveydenhuollon tulevaisuus onko yksityinen uhka vai mahdollisuus? Toimitusjohtaja Jyri Häkämies Elinkeinoelämän keskusliitto EK Terveydenhuollon tulevaisuus onko yksityinen uhka vai mahdollisuus? Toimitusjohtaja Jyri Häkämies Elinkeinoelämän keskusliitto EK EK-2015 strategian ydin Missio, visio ja arvot Missio = Perustehtävä, olemassaolon

Lisätiedot

Helsingin kaupungin terveyskeskuksen näkökulma yhteistyöhön. Erja Snellman 1.3.2011

Helsingin kaupungin terveyskeskuksen näkökulma yhteistyöhön. Erja Snellman 1.3.2011 Helsingin kaupungin terveyskeskuksen näkökulma yhteistyöhön Erja Snellman 1.3.2011 Julkisten hankintojen lähtökohta Kansallisen kynnysarvon ylittävät julkiset hankinnat on kilpailutettava hankintalain

Lisätiedot

kokonaisuudistus - Työryhmän esitys Hyvä neuvottelukunta 11.6.2014 Hallitusneuvos Auli Valli-Lintu 17.6.2014

kokonaisuudistus - Työryhmän esitys Hyvä neuvottelukunta 11.6.2014 Hallitusneuvos Auli Valli-Lintu 17.6.2014 Kuntalain kokonaisuudistus - Työryhmän esitys Hyvä neuvottelukunta 11.6.2014 Hallitusneuvos Auli Valli-Lintu Kuntalain valmistelun organisointi Hallinnon ja aluekehityksen ministeriryhmä Parlamentaarinen

Lisätiedot

Näkökulmia kunnan talouden tasapainon tulkintaan 18.6.203 Kuntaliitto

Näkökulmia kunnan talouden tasapainon tulkintaan 18.6.203 Kuntaliitto Näkökulmia kunnan talouden tasapainon tulkintaan 18.6.203 Kuntaliitto Lotta-Maria Sinervo HTT, yliopistonlehtori Julkinen talousjohtaminen Johtamiskorkeakoulu Tampereen yliopisto +358503186035 lotta-maria.sinervo@uta.fi

Lisätiedot

Kolmas sektori ja maaseutukuntien palvelut

Kolmas sektori ja maaseutukuntien palvelut Kolmas sektori ja maaseutukuntien palvelut Mikkelin Tiedepäivä 7.4.2011 Ritva Pihlaja projektipäällikkö Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmä, kansalaisjärjestöteemaryhmä tutkija Helsingin yliopisto Ruralia-instituutti

Lisätiedot

Fiksulla kunnalla on. Oikeat kumppanit. parhaat palvelut

Fiksulla kunnalla on. Oikeat kumppanit. parhaat palvelut Fiksulla kunnalla on Oikeat kumppanit & parhaat palvelut Fiksusti toimiva pärjää aina. Myös tiukkoina aikoina. Fiksu katsoo eteenpäin Kuntien on tuotettava enemmän ja laadukkaampia palveluita entistä vähemmällä

Lisätiedot

Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa

Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Tekesin ohjelma (2008) 2012 2015 Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Ohjelman tavoitteena on uudistaa sosiaali- ja terveyspalveluita innovaatiotoiminnan

Lisätiedot

Palvelusetelihanke Hinnoitteluprojekti / hinnoittelupolitiikan vaihtoehtoja ja malleja 16.4.2010

Palvelusetelihanke Hinnoitteluprojekti / hinnoittelupolitiikan vaihtoehtoja ja malleja 16.4.2010 Palvelusetelihanke Hinnoitteluprojekti / hinnoittelupolitiikan vaihtoehtoja ja malleja 16.4.2010 Sisältö Sivu Johdanto 3 Palvelusetelin hinnoittelun elementit 5 Palvelun hinta: hintakatto tai markkinahinta

Lisätiedot

OHEISMATERIAALIN TARKOITUS

OHEISMATERIAALIN TARKOITUS (2012) OHEISMATERIAALIN TARKOITUS Kalvosarja on oheismateriaali oppaalle TASA ARVOSTA LAATUA JA VAIKUTTAVUUTTA JULKISELLE SEKTORILLE Opas kuntien ja valtion alue ja paikallishallinnon palveluihin ja toimintoihin

Lisätiedot

Kuntoutuksen uudistaminen osana sote -uudistusta

Kuntoutuksen uudistaminen osana sote -uudistusta Kuntoutuksen uudistaminen osana sote -uudistusta Ylitarkastaja Hanna Nyfors STM sosiaali- ja terveyspalveluosasto 19.2.2016 19.2.2016 1 Sote- uudistuksen tavoitteet Sosiaali- ja terveyspalveluiden uudistamisen

Lisätiedot

Palveluseteli- ja ostopalvelujärjestelmä Valtakunnallinen ratkaisu hyvinvointipalvelujen järjestämisen tueksi

Palveluseteli- ja ostopalvelujärjestelmä Valtakunnallinen ratkaisu hyvinvointipalvelujen järjestämisen tueksi Palveluseteli- ja ostopalvelujärjestelmä Valtakunnallinen ratkaisu hyvinvointipalvelujen järjestämisen tueksi Espoo Kouvola Oulu Tampere Turku Kuntien Tiera Oy Terveyden ja hyvinvoinnin laitos 1 Hyvinvointipalvelujen

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon taustaa ja tulevaisuuden haasteita

Sosiaali- ja terveydenhuollon taustaa ja tulevaisuuden haasteita Sosiaali- ja terveydenhuollon taustaa ja tulevaisuuden haasteita Sosiaali- ja terveyspalveluita tuottavat sekä julkiset että yksityiset palveluntuottajat Kunta voi järjestää palvelut tuottamalla ne itse

Lisätiedot

Kuntatalousohjelma, kuntien tuottavuustavoitteet ja niiden seuranta. 9.9.2015 Jani Pitkäniemi, finanssineuvos Kuntamarkkinat 2015

Kuntatalousohjelma, kuntien tuottavuustavoitteet ja niiden seuranta. 9.9.2015 Jani Pitkäniemi, finanssineuvos Kuntamarkkinat 2015 Kuntatalousohjelma, kuntien tuottavuustavoitteet ja niiden seuranta 9.9.2015 Jani Pitkäniemi, finanssineuvos Kuntamarkkinat 2015 Tuottavuustyön historiaa valtio kunta -yhteistyössä Peruspalveluohjelmassa

Lisätiedot

Selvitys valtuustoaloitteeseen koskien yksityisen perhepäivähoitajien tukea

Selvitys valtuustoaloitteeseen koskien yksityisen perhepäivähoitajien tukea Liite 23 Opetus- ja kasvatusltk 27.11.2014 Selvitys valtuustoaloitteeseen koskien yksityisen perhepäivähoitajien tukea Kuntaliitto (Lahtinen & Selkee) on vuonna 2014 tehnyt selvityksen varhaiskasvatuksen

Lisätiedot

Toimintamallin uudistus, strategiat ja prosessit

Toimintamallin uudistus, strategiat ja prosessit Toimintamallin uudistus, strategiat ja prosessit Esi- ja perusopetuksen kehittämisverkoston päätösseminaari katse kohti tulevaisuutta 11.5.2006 Tampere Veli-Matti Kanerva, kehityspäällikkö Kasvatus- ja

Lisätiedot

Menestyvä kunta osaava kunta = yhteistyön kunta. Kaija Majoinen Tutkimus- ja kehitysjohtaja, HTT 15.1.2014

Menestyvä kunta osaava kunta = yhteistyön kunta. Kaija Majoinen Tutkimus- ja kehitysjohtaja, HTT 15.1.2014 Menestyvä kunta osaava kunta = yhteistyön kunta Kaija Majoinen Tutkimus- ja kehitysjohtaja, HTT 15.1.2014 1 Edunvalvonta Kehittäminen Palvelut Oma esittelyni Kuntaliiton tutkimus- ja kehitysjohtaja Tampereen

Lisätiedot

Lausuntopyyntö STM 2015

Lausuntopyyntö STM 2015 Lausuntopyyntö STM 2015 1. Vastaajatahon virallinen nimi Sosiaalialan Työnantajat 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Aino Närkki 3. Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot Nimi Asema organisaatiossa

Lisätiedot

Kaukolämpötoiminta Siikalatvan kunnassa sisältää seuraavaa:

Kaukolämpötoiminta Siikalatvan kunnassa sisältää seuraavaa: Kunnanhallitus 236 08.12.2014 Kunnanhallitus 253 22.12.2014 Kunnanhallitus 18 12.01.2015 Kunnanvaltuusto 10 26.01.2015 KUNNAN KAUKOLÄMPÖTOIMINNAN YHTIÖITTÄMINEN Kunnanhallitus 08.12.2014 236 Kuntalain

Lisätiedot

PALVELUALOITE. Hankintafoorumi 10.4.2013. Hankintajohtaja Marjo Laine

PALVELUALOITE. Hankintafoorumi 10.4.2013. Hankintajohtaja Marjo Laine Hankintafoorumi 10.4.2013 Hankintajohtaja Marjo Laine 24.4.2013 Palvelualoite tai palveluhaaste (utmanarrätten) Yrityksille ja järjestöille annettu mahdollisuus tehdä aloite kunnan toimialaan kuuluvan

Lisätiedot

JYVÄ Julkisen ja yksityisen yhteistyö vaikuttavat toimintamallit sosiaali- ja terveyspalveluiden arvoverkostossa

JYVÄ Julkisen ja yksityisen yhteistyö vaikuttavat toimintamallit sosiaali- ja terveyspalveluiden arvoverkostossa JYVÄ Julkisen ja yksityisen yhteistyö vaikuttavat toimintamallit sosiaali- ja terveyspalveluiden arvoverkostossa Antti Peltokorpi 21.5.2014 Aalto-yliopisto/Oulun yliopisto/oulun AMK Miten hoito usein etenee

Lisätiedot

Kohti yhtenäistä ja kattavaa sosiaali- ja terveydenhuoltoa. Markku Lehto

Kohti yhtenäistä ja kattavaa sosiaali- ja terveydenhuoltoa. Markku Lehto Kohti yhtenäistä ja kattavaa sosiaali- ja terveydenhuoltoa Markku Lehto Peruspiirteitä Kansainvälisesti katsottuna suomalainen terveydenhuolto ei ole kallista Päijät-Hämeen alueen terveydenhuollon menot

Lisätiedot

ETENEN eettiset suositukset sosiaali- ja terveysalalle Eettinen toimikunta Kristiina Alppivuori

ETENEN eettiset suositukset sosiaali- ja terveysalalle Eettinen toimikunta Kristiina Alppivuori ETENEN eettiset suositukset sosiaali- ja terveysalalle Eettinen toimikunta 15.11.2013 Kristiina Alppivuori Johdanto Valtakunnallinen sosiaali- ja terveysalan eettinen neuvottelukunta ETENE on julkaisussaan

Lisätiedot

TARKASTUSVALIOKUNTA 7.10.2015. Minna Ainasvuori JHTT, Liiketoimintajohtaja BDO-konserni

TARKASTUSVALIOKUNTA 7.10.2015. Minna Ainasvuori JHTT, Liiketoimintajohtaja BDO-konserni TARKASTUSVALIOKUNTA 7.10.2015 Minna Ainasvuori JHTT, Liiketoimintajohtaja BDO-konserni 1 VUOSIKERTOMUKSESTA JA RAPORTOINNISTA 2 RAPORTOINNISTA Mikä on tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen (vuosikertomuksen)

Lisätiedot

Elinkaarimallien taloudelliset arviointiperusteet ja analyysit

Elinkaarimallien taloudelliset arviointiperusteet ja analyysit Elinkaarimallit ja -palvelut tulosseminaari Elinkaarimallien taloudelliset arviointiperusteet ja analyysit Hanna Kaleva KTI Kiinteistötieto Oy 26.9.2006 ELINKAARIMALLIT kehityshanke: KTI:n osaprojekti:

Lisätiedot

Hyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille: Hyvällä johtamisella hyvään työelämään

Hyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille: Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Hyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille: Hyvällä johtamisella hyvään työelämään 8.5.2014 MARJUKKA LAINE, TYÖTERVEYSLAITOS 0 Verkoston lähtökohta ja tehtävät Hallitusohjelma 2011: Perustetaan Työterveyslaitoksen

Lisätiedot

Uuden sukupolven organisaatio

Uuden sukupolven organisaatio Uuden sukupolven organisaatio Kaupunkiorganisaation palvelujen järjestämistason perusrakenne ja luottamushenkilöorganisaation toimielinrakenne Organisaatiotoimikunta 30.08.2010 Muutosjohtaja Risto Kortelainen

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon rakenneuudistus - miten vammaisten ihmisten palvelut tulevaisuudessa järjestetään

Sosiaali- ja terveydenhuollon rakenneuudistus - miten vammaisten ihmisten palvelut tulevaisuudessa järjestetään Sosiaali- ja terveydenhuollon rakenneuudistus - miten vammaisten ihmisten palvelut tulevaisuudessa järjestetään Vammaispalvelujen neuvottelupäivät Helsinki, Scandic Park, 29.-30.1.2015 Kirsi Varhila, STM

Lisätiedot

SO 21 KILPAILULAINSÄÄDÄNNÖN HUOMIOON OTTAMINEN STANDARDOINNISSA

SO 21 KILPAILULAINSÄÄDÄNNÖN HUOMIOON OTTAMINEN STANDARDOINNISSA SISÄINEN OHJE SO 21 1 (5) SO 21 KILPAILULAINSÄÄDÄNNÖN HUOMIOON OTTAMINEN STANDARDOINNISSA Vahvistettu :n hallituksessa 2014-09-19 1 Toimintaohjeiden tarkoitus ja soveltaminen Näiden sisäisten toimintaohjeiden

Lisätiedot

Kuntamarkkinat Palveluasuminen ja hankintalainsäädäntö

Kuntamarkkinat Palveluasuminen ja hankintalainsäädäntö Kuntamarkkinat Palveluasuminen ja hankintalainsäädäntö Juha Myllymäki Johtava lakimies Suomen Kuntaliitto Palvelujen järjestäminen JÄRJESTÄMISVASTUU KUNTA ISÄNTÄKUNTA (YHTEISTOIMINTA-ALUE) KUNTAYHTYMÄ

Lisätiedot

Tulevaisuus on hybrideissä

Tulevaisuus on hybrideissä Tulevaisuus on hybrideissä HENRY-seminaari 25.9.2003 Liiketoimintaverkostot ja verkostojohtaminen Kesko Oyj, Strateginen kehitys Lasse Mitronen Sivu 1 Liiketoimintaverkostot ja verkostojohtaminen, HENRY-seminaari

Lisätiedot

TARKENTAMINEN UUDISTUVA HÄMEENLINNA 2015 STRATEGIA

TARKENTAMINEN UUDISTUVA HÄMEENLINNA 2015 STRATEGIA KAUPUNKISTRATEGIAN TARKENTAMINEN UUDISTUVA HMEENLINNA 2015 STRATEGIA STRATEGIA OHJAA UUDISTUNEEN KAUPUNGIN TOIMINTAA Strategia ohjaa kaupungin kokonaissuunnittelua sekä lautakuntien suunnittelua ja toimintaa

Lisätiedot

Lausuntopyyntö STM 2015

Lausuntopyyntö STM 2015 Lausuntopyyntö STM 2015 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi - Kunnallinen työmarkkinalaitos 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Nimi - Jaana Pirhonen 3. Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot Nimi

Lisätiedot

yhteistyössä ja kumppanuudessa Tarja Myllärinen Johtaja, sosiaali ja terveys 10.2.2015

yhteistyössä ja kumppanuudessa Tarja Myllärinen Johtaja, sosiaali ja terveys 10.2.2015 Sote-alan kehittäminen yhteistyössä ja kumppanuudessa Tarja Myllärinen Johtaja, sosiaali ja terveys 10.2.2015 Sote-uudistus tulee ja muuttaa rakenteita Järjestämisvastuu Järjestämisvastuu t ja tuotantovastuu

Lisätiedot

Hankintalainsäädännön uudistamista kartoittava kysely

Hankintalainsäädännön uudistamista kartoittava kysely Hankintalainsäädännön uudistamista kartoittava kysely Kyselyn tarkoitus Kyselyn tarkoituksena oli kartoittaa Terveyspalvelualan yritysten käsityksiä hankintalainsäädännön uudistamisesta Vastaajia 37 kpl

Lisätiedot

Työ- ja elinkeinoministeriö 4.8.2009 PL 32 00023 Valtioneuvosto

Työ- ja elinkeinoministeriö 4.8.2009 PL 32 00023 Valtioneuvosto Työ- ja elinkeinoministeriö 4.8.2009 PL 32 00023 Valtioneuvosto Lausuntopyyntö TEM 266:00/2008 TERVEYSPALVELUALAN LIITON LAUSUNTO JULKISISTA HANKINNOISTA ANNETUN LAIN (348/2007) 15 :N MUUTTAMISESTA Vuoden

Lisätiedot

Kohti huomisen sosiaali ja terveydenhuoltoa. LähiTapiolan Veroilla ja varoilla seminaari 27.5.2015 Mikko Kosonen, yliasiamies

Kohti huomisen sosiaali ja terveydenhuoltoa. LähiTapiolan Veroilla ja varoilla seminaari 27.5.2015 Mikko Kosonen, yliasiamies Kohti huomisen sosiaali ja terveydenhuoltoa LähiTapiolan Veroilla ja varoilla seminaari 27.5.2015 Mikko Kosonen, yliasiamies Miksi Soteuudistus? Sosiaali- ja terveydenhuollon kustannusten kasvu kiihtyy.

Lisätiedot

Kehittämisen omistajuus

Kehittämisen omistajuus Kehittämisen omistajuus Kuntaliitto 18.4.2013 Tuottava ja hallittu kehittämistoiminta kunnissa hanke (KUNTAKEHTO) Pasi-Heikki Rannisto Kehityspäällikkö, HT Tampereen Palveluinnovaatiokeskus (TamSI) Kehittämistyön

Lisätiedot

JULKINEN PALVELU KILPAILUN VIITEKEHYKSESSÄ

JULKINEN PALVELU KILPAILUN VIITEKEHYKSESSÄ JULKINEN PALVELU KILPAILUN VIITEKEHYKSESSÄ Risto Harisalo Johtamiskorkeakoulu Tampereen yliopisto risto.harisalo@uta.fi 1 Terveisiä menneisyydestä! risto.harisalo@uta.fi 2 Julkisen palvelun kehityskaaret

Lisätiedot

Perusterveydenhuollon suunta 2011 kyselytutkimuksen tulokset. Nordic Healthcare Group Oy Suomen Lääkäriliitto 1.4.2011

Perusterveydenhuollon suunta 2011 kyselytutkimuksen tulokset. Nordic Healthcare Group Oy Suomen Lääkäriliitto 1.4.2011 Perusterveydenhuollon suunta 0 kyselytutkimuksen tulokset Nordic Healthcare Group Oy Suomen Lääkäriliitto..0 Johdanto Perusterveysbarometri 0 Nordic Healthcare Group Oy ja Suomen Lääkäriliitto ovat toteuttaneet

Lisätiedot

Hinnoittelu ja kustannuslaskenta; tuloksia sosiaali- ja terveydenhuollon yrittäjäfoorumin työskentelystä

Hinnoittelu ja kustannuslaskenta; tuloksia sosiaali- ja terveydenhuollon yrittäjäfoorumin työskentelystä TEHOKKUUTTA PALVELUTUOTANTOON Huippuseminaari 26.11.2009 Hinnoittelu ja kustannuslaskenta; tuloksia sosiaali- ja terveydenhuollon yrittäjäfoorumin työskentelystä Vesa Ekroos KTM 4.12.2009 Vesa Ekroos 1

Lisätiedot

Eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunta -asiantuntijakuuleminen 29.1.2015. Jukka T. Salminen Apulaiskaupunginjohtaja Vantaan kaupunki

Eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunta -asiantuntijakuuleminen 29.1.2015. Jukka T. Salminen Apulaiskaupunginjohtaja Vantaan kaupunki Eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunta -asiantuntijakuuleminen 29.1.2015 Jukka T. Salminen Apulaiskaupunginjohtaja Vantaan kaupunki Yleistä sotehenkilöstön näkökulmasta /1 Sosiaali- ja terveydenhuolto

Lisätiedot

Sote-uudistus. Kari Haavisto, STM

Sote-uudistus. Kari Haavisto, STM Sote-uudistus Kari Haavisto, STM Tässä puheenvuorossa Sote-uudistus Hallitusohjelma 2015 Aikataulu Sote-uudistus Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisen keskeiset tavoitteet Päämääränä väestön hyvinvoinnin

Lisätiedot

Paikallisten yritysten toimintaedellytysten turvaaminen yhteisenä tavoitteena

Paikallisten yritysten toimintaedellytysten turvaaminen yhteisenä tavoitteena Paikallisten yritysten toimintaedellytysten turvaaminen yhteisenä tavoitteena Elinkeinoasioiden päällikkö Janne Pesonen 13.5.2011 Oulu 17.5.2011 1 Hyvinvoinnin pohja rakennetaan yrityksissä Yritysten talous,

Lisätiedot

YMPÄRI KÄYDÄÄN YHTEEN TULLAAN 19.4.2012. Maakunta - osallisuus - lähidemokratia Maakuntajohtaja Jari Parkkonen, Päijät-Hämeen liitto

YMPÄRI KÄYDÄÄN YHTEEN TULLAAN 19.4.2012. Maakunta - osallisuus - lähidemokratia Maakuntajohtaja Jari Parkkonen, Päijät-Hämeen liitto YMPÄRI KÄYDÄÄN YHTEEN TULLAAN 19.4.2012 Maakunta - osallisuus - lähidemokratia Maakuntajohtaja Jari Parkkonen, Päijät-Hämeen liitto AJATUKSIA PALVELURAKENNEUUDISTUKSISTA 2000-LUVULLA Aikaisemman kuin nykyisenkin

Lisätiedot

Palvelusetelin hinnoittelupolitiikan vaihtoehtoja ja malleja

Palvelusetelin hinnoittelupolitiikan vaihtoehtoja ja malleja Palvelusetelin hinnoittelupolitiikan vaihtoehtoja ja malleja Tuomo Melin (Sitra), Minna Tuominen-Thuesen (KPMG), Turo Koila (KPMG) Päiväys 01.06.2010 2 Sisällysluettelo Sisällysluettelo...2 Esipuhe...3

Lisätiedot

Hyvinvointialan muuttuvat markkinat

Hyvinvointialan muuttuvat markkinat Hyvinvointialan muuttuvat markkinat Elinkeinoasioiden päällikkö Janne Pesonen 17.3.2011 Tampere 18.3.2011 1 Lähtökohtia kuntapalveluiden tuotannon kehittämiselle Kunnilla erittäin vahva kysyntäasema, joissain

Lisätiedot

Malleja valinnanvapauden lisäämiseksi

Malleja valinnanvapauden lisäämiseksi Malleja valinnanvapauden lisäämiseksi VAHVAT VANHUSNEUVOSTO ääni kuuluviin ja osaaminen näkyväksi Tampere projektijohtaja Mari Patronen Tampereen hankkeet 1. Asiakas- ja palveluohjaus 2. Henkilökohtainen

Lisätiedot

Tuloksellisuudesta. Mitä on tuloksellisuus? Henkilöstönäkökulma. Tuloksellisuussuositus. Haasteita

Tuloksellisuudesta. Mitä on tuloksellisuus? Henkilöstönäkökulma. Tuloksellisuussuositus. Haasteita Tuloksellisuudesta Mitä on tuloksellisuus? Henkilöstönäkökulma Tuloksellisuussuositus Haasteita Mitä on tuloksellisuus? Käsitteet: Tuloksellisuus = vaikutukset / kustannukset Tuottavuus = tuotokset / panokset

Lisätiedot

MIKSI PALVELUSTRATEGIA Kuntaliitto; 2007

MIKSI PALVELUSTRATEGIA Kuntaliitto; 2007 MIKSI PALVELUSTRATEGIA Kuntaliitto; 2007 Palvelustrategia vastaa kysymykseen, miten kunnat selviävät palvelujen järjestäjänä tulevaisuudessa erilaisten muutosten aiheuttamista haasteista Palvelustrategiassa

Lisätiedot

Terveyspalvelujen ulkoistaminen ja kilpailun toimivuus

Terveyspalvelujen ulkoistaminen ja kilpailun toimivuus Terveyspalvelujen ulkoistaminen ja kilpailun toimivuus Hennamari Mikkola, Kelan tutkimusosasto, Tieteiden talo 10.5.2010 Terveyspalvelujen markkinat Yksityinen tuottaja ja kuluttajat Yksityinen tuottaja

Lisätiedot

23.2.2012 TALOUSARVION TAVOITTEET JA TALOUSARVIOPROSESSI

23.2.2012 TALOUSARVION TAVOITTEET JA TALOUSARVIOPROSESSI 23.2.2012 TALOUSARVION TAVOITTEET JA TALOUSARVIOPROSESSI Turun kaupungin tarkastuslautakunta 9.2.2012 TALOUSARVION TAVOITTEET JA TALOUSARVIOPROSESSI SISÄLLYSLUETTELO 1 Taustaa... 2 2 Tavoitteiden sisältö

Lisätiedot

Kumppanuudella tuloksiin. 8.5.2012 Paavo Voutilainen sosiaalijohtaja

Kumppanuudella tuloksiin. 8.5.2012 Paavo Voutilainen sosiaalijohtaja Kumppanuudella tuloksiin 8.5.2012 Paavo Voutilainen sosiaalijohtaja Suunnitelmallista kehittämistä Sosiaaliviraston palvelustrategian määrittely alkoi vuonna 2005 ja lopullinen versio hyväksyttiin vuoden

Lisätiedot

Palveluseteli: hyötyä kunnalle ja yrittäjälle palveluiden joustoa, elinkeinojen elinvoimaisuutta, valinnan vapautta

Palveluseteli: hyötyä kunnalle ja yrittäjälle palveluiden joustoa, elinkeinojen elinvoimaisuutta, valinnan vapautta Palveluseteli: hyötyä kunnalle ja yrittäjälle palveluiden joustoa, elinkeinojen elinvoimaisuutta, valinnan vapautta Pekka Utriainen Apulaiskaupunginjohtaja Kunta / Tuotannon arviointi Seuranta arviointi

Lisätiedot

Sisällys. Esipuhe... Koulutuksen sisäinen tehokkuus eli koulu tuotantolaitoksena... 15. Kenen pitäisi maksaa koulutuksesta?... 27

Sisällys. Esipuhe... Koulutuksen sisäinen tehokkuus eli koulu tuotantolaitoksena... 15. Kenen pitäisi maksaa koulutuksesta?... 27 Sisällys Esipuhe.................................................................. 11 Simo Juva Inhimillinen pääoma ja koulutuksen tehokkuus koulutus taloustieteen tutkimuskohteena...................................................

Lisätiedot

Julkisen hallinnon IT-markkinat ja kilpailu

Julkisen hallinnon IT-markkinat ja kilpailu Julkisen hallinnon IT-markkinat ja kilpailu Asiantuntija Jukka Lehtonen, EK ICT-hankintafoorumi 2.3.2012 Hankintasääntelyn vaikutus kilpailuun? Onnistuneen IT-hankinnan kannalta on haasteellista, jos ostoksen

Lisätiedot

VIRASTOSTA LIIKELAITOKSEKSI. 1. Toiminnan haasteet kiristyvässä kuntataloudessa

VIRASTOSTA LIIKELAITOKSEKSI. 1. Toiminnan haasteet kiristyvässä kuntataloudessa 1 VIRASTOSTA LIIKELAITOKSEKSI 1. Toiminnan haasteet kiristyvässä kuntataloudessa Kiinteistömassan ylläpidon kustannukset ovat kasvaneet viime vuosina huomattavasti nopeampaa kuin yleinen kustannuskehitys

Lisätiedot

Tehostetun palveluasumisen kilpailutus 2013, Palveluseteli vaihtoehtoisena hankintamuotona

Tehostetun palveluasumisen kilpailutus 2013, Palveluseteli vaihtoehtoisena hankintamuotona Tehostetun palveluasumisen kilpailutus 2013, Palveluseteli vaihtoehtoisena hankintamuotona Miksi palveluseteli? Lisää asiakkaan/hänen läheistensä valinnan mahdollisuuksia ja vahvistaa itsemääräämisoikeutta

Lisätiedot

SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET

SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET KOKKOLAN KAUPUNKI Syyskuu 2014 Keskushallinto SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET SISÄLLYSLUETTELO 1. YLEISTÄ 2. SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN TAVOITE JA TARKOITUS; KÄSITTEET 3. SISÄISEN

Lisätiedot

Yliopistojen oikeudellisen aseman muutos ja hankinnat. IT2008-päivät 23.10.2008 Eija Kontuniemi Lakiasiainpäällikkö Hansel Oy

Yliopistojen oikeudellisen aseman muutos ja hankinnat. IT2008-päivät 23.10.2008 Eija Kontuniemi Lakiasiainpäällikkö Hansel Oy Yliopistojen oikeudellisen aseman muutos ja hankinnat IT2008-päivät 23.10.2008 Eija Kontuniemi Lakiasiainpäällikkö Hansel Oy 1 Kysymyksenasettelu ja lähtökohtia Kuuluvatko yliopistot tulevaisuudessa hankintalain

Lisätiedot

Eläketurvakeskuksen tutkimuksen ulkoinen arviointi. Susan Kuivalainen

Eläketurvakeskuksen tutkimuksen ulkoinen arviointi. Susan Kuivalainen Eläketurvakeskuksen tutkimuksen ulkoinen arviointi Susan Kuivalainen Arvioinnin sisältö ETK tilasi ulkoisen arvioinnin tutkimustoiminnastaan keväällä 2013. Arvio tutkimustoiminnasta yleisesti ja painopistealueittain

Lisätiedot

Yhteiskunnallinen yritys hyvinvointipalveluissa. 13.5.2011 Sinikka Salo Apulaiskaupunginjohtaja

Yhteiskunnallinen yritys hyvinvointipalveluissa. 13.5.2011 Sinikka Salo Apulaiskaupunginjohtaja 1 Yhteiskunnallinen yritys hyvinvointipalveluissa 13.5.2011 Sinikka Salo Apulaiskaupunginjohtaja 2 Hyvinvointipalvelut murroksessa Kansantalouden ja yleisen varallisuuden kasvu ovat keskeisiä hyvinvointipalvelujen

Lisätiedot

Kestävät ja innovatiiviset hankinnat Hinku-foorumi Joensuu 6.4.16 Risto Larmio, Motiva Oy

Kestävät ja innovatiiviset hankinnat Hinku-foorumi Joensuu 6.4.16 Risto Larmio, Motiva Oy Kestävät ja innovatiiviset hankinnat Hinku-foorumi Joensuu 6.4.16 Risto Larmio, Motiva Oy Esityksen sisältö Motivan kestävien julkisten hankintojen neuvontapalvelu Mitkä hankinnat kestäviksi ja miten;

Lisätiedot

Kunnat ulkoistavat palvelujaan. Mitä tapahtuu eläkemaksuille ja eläkkeille?

Kunnat ulkoistavat palvelujaan. Mitä tapahtuu eläkemaksuille ja eläkkeille? 1 Kunnat ulkoistavat palvelujaan Mitä tapahtuu eläkemaksuille ja eläkkeille? 2 Mitä palveluita uudelleen järjestettäessä on hyvä muistaa? Yksittäinen kuntatyönantaja ei vapaudu kokonaan kunnallisista eläkemaksuista,

Lisätiedot

Mistä valinnanvapaudessa on tai voisi olla kyse?

Mistä valinnanvapaudessa on tai voisi olla kyse? Mistä valinnanvapaudessa on tai voisi olla kyse? Maijaliisa Junnila, FT, johtava asiantuntija, VALVA-hankkeen johtaja 17.9.2015 Mistä valinnanvapaudessa on kyse / Maijaliisa Junnila 1 Valinnanvapaus kuluttaja

Lisätiedot

Kuntainfran palveluiden. organisoitumista vat Vaihtoehtojen edut ja haitat. organisoitumistavat Vaihtoehtojen edut ja haitat

Kuntainfran palveluiden. organisoitumista vat Vaihtoehtojen edut ja haitat. organisoitumistavat Vaihtoehtojen edut ja haitat Kuntainfran palveluiden organisoitumistavat Vaihtoehtojen edut ja haitat Kuntainfran palveluiden organisoitumista vat Vaihtoehtojen edut ja haitat Mikko Belov, Projekti-insinööri Sisältö Kuntien kadunpidon

Lisätiedot

Tuottavuus diskurssina miten tuottavuus rantautui sosiaalipolitiikkaan?

Tuottavuus diskurssina miten tuottavuus rantautui sosiaalipolitiikkaan? Tuottavuus diskurssina miten tuottavuus rantautui sosiaalipolitiikkaan? Sosiaalityön kehittämisen foorumi 15.11.2012, Socca Elina Aaltio, VTM, jatko-opiskelija Helsingin yliopisto, politiikan ja talouden

Lisätiedot

VALTIONTALOUDEN TARKASTUSVIRASTO 139/53/01 30.5.2001 LIIKENNE- JA VIESTINTÄMINISTERIÖN TILINTARKASTUSKERTOMUS VUODELTA 2000

VALTIONTALOUDEN TARKASTUSVIRASTO 139/53/01 30.5.2001 LIIKENNE- JA VIESTINTÄMINISTERIÖN TILINTARKASTUSKERTOMUS VUODELTA 2000 VALTIONTALOUDEN TARKASTUSVIRASTO 139/53/01 30.5.2001 Liikenne- ja viestintäministeriö LIIKENNE- JA VIESTINTÄMINISTERIÖN TILINTARKASTUSKERTOMUS VUODELTA 2000 Valtiontalouden tarkastusvirasto on tänään päättänyt

Lisätiedot

KUNTASTRATEGIA Kirjanen kunnan roolista hattulalaisten elämässä.

KUNTASTRATEGIA Kirjanen kunnan roolista hattulalaisten elämässä. KUNTASTRATEGIA 2030 Kirjanen kunnan roolista hattulalaisten elämässä. SISÄLLYSLUETTELO 1 Nykytilan kuvaus ja toimintaympäristö...3 - Väestöennuste 2011 2030...4 - Kokonaisverotulojen kehitys 2000 2012...5

Lisätiedot

Kuntien tuloksellisuusseminaari 19.11.2009. Titta Jääskeläinen YTM, tutkija Kuopion yliopisto

Kuntien tuloksellisuusseminaari 19.11.2009. Titta Jääskeläinen YTM, tutkija Kuopion yliopisto Kuntien tuloksellisuusseminaari 19.11.2009 Titta Jääskeläinen YTM, tutkija Kuopion yliopisto Kuntien toimintaympäristö Kuntaorganisaatioiden toimintaan ja tavoitteenasetteluun osallistuu monia suorittavia,

Lisätiedot

LEHDISTÖTILAISUUS 22.10.2010

LEHDISTÖTILAISUUS 22.10.2010 LEHDISTÖTILAISUUS 22.1.21 Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå ITÄ-UUDENMAAN SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUJEN JÄRJESTÄMINEN TULEVAISUUDESSA HANKKEEN VÄLIRAPORTTI SELVITYSHENKILÖ LEENA PENTTINEN TERVEYDENHUOLLON-

Lisätiedot

VAIKUTTAVAA HOITOA POTILAAN PARHAAKSI

VAIKUTTAVAA HOITOA POTILAAN PARHAAKSI VAIKUTTAVAA HOITOA POTILAAN PARHAAKSI P Ä Ä M Ä Ä R Ä T Potilaslähtöinen ja oikea-aikainen hoito Tiivistyvä kumppanuus perusterveydenhuollon kanssa Korkeatasoinen tutkimus ja opetus Vaikuttava ja kilpailukykyinen

Lisätiedot

SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET 1.1.2014

SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET 1.1.2014 1 Parikkalan kunta SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET 1.1.2014 1. Lainsäädäntöperusta ja soveltamisala Kuntalain 13 :n mukaan valtuuston tulee päättää kunnan ja kuntakonsernin sisäisen valvonnan

Lisätiedot

SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON TULEVAISUUDEN NÄKYMÄT ERILAISISSA KUNNISSA. Sosiaali- ja terveystoimi huomenna -seminaari

SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON TULEVAISUUDEN NÄKYMÄT ERILAISISSA KUNNISSA. Sosiaali- ja terveystoimi huomenna -seminaari SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON TULEVAISUUDEN NÄKYMÄT ERILAISISSA KUNNISSA. Sosiaali- ja terveystoimi huomenna -seminaari 19.3.2010 Helsinki Jussi Merikallio johtaja, sosiaali- ja terveysasiat Sosiaali-

Lisätiedot

TURVATEKNIIKAN KESKUS 11.12.2000 TUKES - PALKKAUSJÄRJESTELMÄ

TURVATEKNIIKAN KESKUS 11.12.2000 TUKES - PALKKAUSJÄRJESTELMÄ 1 TURVATEKNIIKAN KESKUS 11.12.2000 TUKES - PALKKAUSJÄRJESTELMÄ 2 1. PALKKAUSJÄRJESTELMÄ OSA JOHTAMISTA Palkkaus ja palkitseminen ovat keskeinen osa turvatekniikan keskuksen johtamisjärjestelmää. Organisaation

Lisätiedot

MITEN KUNTAA JOHDETAAN VAIKUTTAVUUDELLA JA HYVINVOINTITIEDOLLA. Kuntaliitto 6.5.2014 Kehitysjohtaja Soile Kuitunen

MITEN KUNTAA JOHDETAAN VAIKUTTAVUUDELLA JA HYVINVOINTITIEDOLLA. Kuntaliitto 6.5.2014 Kehitysjohtaja Soile Kuitunen MITEN KUNTAA JOHDETAAN VAIKUTTAVUUDELLA JA HYVINVOINTITIEDOLLA Kuntaliitto 6.5.2014 Kehitysjohtaja Soile Kuitunen Kunnan tehtävänä on hyvinvoinnin tuottaminen asukkailleen ja kestävän kehityksen edistäminen

Lisätiedot